TORSTAI 26. MARRASKUUTA 2015 · NRO 94 6 414880 140352 1 5 4 8 Irtonumero 2 € pyhajokiseutu.fi Myös viljelijä tarvitsee omaa aikaa Viljelijöiden hyvinvointipäivässä Haapavedellä mietittiin keinoja jaksamiseen ja taloudenpitoon >> 8–9 Tulossa verkkolehteen: Vuoden oulaistelainen julkistetaan perjantai-iltana. Lue verkosta, kuka. >> www.pyhajokiseutu.fi Laskelmat paljastavat: 258 miljoonaa vähemmän Suomen kunnat saavat ensi vuonna 258 miljoonaa euroa niukemman yhteisöveropotin valtiolta. >> 6–7 Pääkirjoitus: Omaishoitajat ovat arvostuksen ansainneet. Työtä on yllin kyllin. >> 2 Kolmas sukupolvi viljelijöitä asiakkaana kertoo pitkästä työurasta maatalouskaupan parissa. Reijo Viirelä uskoo, että maataloustuotanto Suomessa tulee säilymään. Kaupan ala on tuttu Eläke: Rysky-päivien idean keksijä Reijo Viirelä jää eläkkeelle ja pitkä ura kaupan alalla vaihtuu eläkepäiviin. Konekauppa on Viirelän uran aikana muuttunut paljon. >> 12–13 HAAPAVESI · KÄRSÄMÄKI · MERIJÄRVI · OULAINEN · PYHÄJOKI · RAAHE Kouluyhteistyö: Ville Rahkola on virittänyt yhteistyön koulun ja lehden välille. >> 10 Omaishoito: Outi Hirvonen saa asua kotona, sillä Aino-äiti on hoitanut häntä pienestä asti. >> 14 TuovI Pulkkanen SIrPa korTeT SIrPa korTeT
2 KESKUSTELE PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Mitä sinun mielestäsi Oulaisten nykyiseen uimahalliin pitäisi tulla sen jälkeen, kun uimahalli siitä muuttaa pois? Ota kantaa ja ehdota ideoita Pyhäjokiseudun verkkolehden kyselyssä. www.pyhajokiseutu.fi Uutta! Avoin kysely Pyhäjokiseudun verkkolehdessä, voimassa viikon. www.pyhajokiseutu.fi K un sarjakuvataiteilijan työ moottoriurheilusta kertovan sarjakuvan parissa ei etene, hän käy läpi elämäänsä vessan lattialla maaten, kuuntelijanaan kissa, joka väliin nukkuu ja väliin selailee tylsistyneenä älykännykkäänsä. Tätä Fingerporin luojan, Pertti Jarlan jäätävä Spede -sarjakuvallista muistelmakirjaa lukiessa huomaa, että sarjakuvataiteilijan lapsuus, nuoruus ja aikuiselämä tuntuu hyvin samanlaiselta kuin tällaisen tavallisen pulliaisen: kaikki tuntuu menevän päin honkia. Pienelle, ja aina vaan pienenevälle paikkakunnalle, jossa joskus on ollut palvelujakin, ollaan synnytty. Anttilan kuvastoista on varhaisnuorena tietyt asiat älytty, ja koulutiellä on ollut vaarallista. Ujouden takia on monet asiat menneet pieleen. Kun sitten ujoudesta on yrittänyt selvitä väkijuomien avulla, niin silloinhan vasta kaikki on pieleen mennytkin. Armeijassa oli juuri sellaista kuin Jarla kertoo. Kiertovartiossa olin minäkin, ja tapahtumat etenivät kaikkea muuta kuin normaaleja latuja. Itselläni oli viimeinen vartiohuki ja sen jälkeen olin pääsemässä iltalomille. Huomasin kierroksellani ilmeisesti myrskyn repineen erään ammusvaraston ovet auki. Tiesin lomien palavan, jos ilmoittaisin asiasta. En ilmoittanut. Seuraava väijyjä oli tietenkin ilmoittanut, ja aamulla ihmeteltiin, että miten ovet eivät olleet levällään jo minun kierroksellani, koska myrsky oli jo laantumassa silloin. Putkaankin sitä on nuoruuden toilailujen takia meinannut joutua Jarlan lailla. Käräjillä en ole sentään ollut todistamassa, vaikka minulta sentään on varastettu polkupyörä ja pyöränkuljetusteline (ei yhdessä), ja Jarlan perikunnalta oli kadonnut ainoastaan muovinen pienoissamovaari, pennejä ja pinssejä. Lopulta Jarlan kissa kyllästyy kuuntelemaan epätoivoisia jorinoita, ja saa neuvoteltua kustannussopimuksen juuri tämän kirjan, keski-ikäistyvän miehen muistelmien julkaisusta. Tämä kohtaus tuo elävästi mieleen Scott Adamsin Dilbert sarjakuvat ja niiden Catbert hahmon. Lopun karmea kuvitelma vanhuuden päivistä on kyllä sellaista luettavaa, että toivoo hartaasti, ettei meidän elämämme Jarlan kanssa mene tästä lähtien yhteneväisissä merkeissä. A Kaikki tuntuu menevän päin honkia.” Elämä on yhtä toilailua Lukukokemus Reijo Sillankorva Kirjoittaja on oulaistelainen lukuja kirjoitusharrastaja. M eneilläänoleva omaishoitajuusviikko herättää miettimään, millaista on arki läheisen kanssa, silloin kun yhdessäolossa on vastuu myös toisesta ihmisestä. Yleensä omaishoitajuus on ikääntyneiden toinen toisestaan välittämistä, mutta omaishoitajuus voi kohdata missä elämänvaiheessa tahansa, minkä ikäistä tahansa. Omaishoitajat ovat hoitajia, auttajia, ymmärtäjiä ja puurtajia. He järjestävät arjen niin, että kaikilla on parhain mahdollinen olotila. Yleensä hoidettava ei muista laittaa omia toiveitaan listalle. Ne ovat asioita, joista joustetaan, joita ei kehdata nostaa esille, joista ei kerrota muille. Sinnikkyydellä ja sitkeydellä jaksetaan mennä vaikka läpi harmaankin kiven. Omaishoitajille on rakennettu verkostoja ja tapaamishetkiä. Oppilaitokset muistavat teemapäivillään, ja tuovat virkeyttämishetkiä normaaliin arkeen. Näinä päivinä omaishoitajat joutuvat pohtimaan, miten läheisen hoitamisen järjestäisi ja onko lomaan oikeuttaviin päiviin vara osallistua. Tällaiset asiat vaativat tukihenkilöitä. Projektit, joita Pyhäjokialueella on menossa, ovat juuri tällaisia, ystävällisten, luotettavien, auttamishaluisten ja yhteistyökykyisten neuvojien hankkeita, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Omaishoitajat ovat arjen organisaattoreita Pääkirjoitus Päätoimittaja Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi | puh. 050 438 0845 PAIKKAKUNNAN PUOLESTA. Jatka lukemista. Sirpa KorTeT
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 3 Mielipiteet: toimitus.pyhajokiseutu@almamedia.fi, Pyhäjokiseutu/toimitus, Asemakatu 1, 86300 Oulainen. Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle myös nimimerkillä kirjoitettaessa. Kirjoita napakasti. Toimitus voi lyhentää tekstejä. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. Kirjoita alkuun PJ ASIA ja sen jälkeen viesti. Loppuun nimi tai nimimerkki. Viestin hinta on 0,85 e. MIELIPIDE Piipsjärvi -Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Silti Oulaisten virkamiehet estävät rakentamisen omille maillemme, vaikka kaava sallii rakentamisen, mutta ei louhostoimintaa. Eli osayleiskaavaa ei ole vahvistettu louhostoiminnalle. (EO-merkintä ei riittänyt ja MRL:n 39 § vaatimukset eivät täyty). Toisin sanoen louhimo on kokonaan kaavassa kielletty ja asutus sallittu. On myös annettu uusia asuinpaikkoja kyseiselle osayleiskaava-alueelle. KHO (antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13) on tehnyt ratkaisun ja Oulun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Nämä tiedot voi kuka tahansa tarkistaa Korkeimman hallinto-oikeuden tai Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.3.2011 ja osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen asuinja lomarakentamiseen osoitetuilla alueilla, joihin ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. KHO:n kaavapäätös vahvistaa, että osayleiskaavassa on osoitettu myös uutta asutusta louhosalueen ympärille: ”Ottamisalueen kaakkoispuolelle olemassa oleviin pientaloalueisiin rajautuen on merkitty lähimmillään 170 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kolme uutta rakennuspaikkaa. Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle ottamisalueen rajasta on osoitettu uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kaksi uutta rakennuspaikkaa.” Miettikää, miten meidän mailla rakennus noin 300 metrin päässä louhoksesta voi olla haitta sille, kun lähempänä on pysyvä asutus sekä uusia tonttipaikkoja?! Eikä tosiaan saa unohtaa nykyisiä asuinalueita, jotka sijaitsevat lähempänä louhimoa kuin rakennuspaikka; niitä sijaitsee kiinni louhimon rajassa. Asutus ei vaaranna louhimon tulevaa toimintaa, koska toiminta on kumottu kaavassa. Hallinto-oikeudet eivät ole todenneet asutusta vaaraksi, vaan louhimo on todettu vaaraksi asutukselle. Oikeusasteet ratkaisussaan: ”Alueen soveltuvuutta maa-ainesten ottoon ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeusvaikutteisella kaavalla.” Nyt näillä päätöksillä louhimo on tarkistettu kaavassa ja KHO:n ratkaisussa se ei täytä MRL 39 §:n asetetuttuja vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä. KHO:n päätöksessä perusteluissa todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.” Jopa oikeuden päätöksessä todetaan (Tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit hallinto-oikeuksien päätöksessä 13/0160/1 sivu 10 (12)): ”Rakennettua ympäristöä koskevassa kohdassa on lisäksi mainittu, että alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue.” Vuonna 2015 alue on edelleen lupaehtojen vastaisesti tuhottuna ja on vaarallinen ja turvaton. Kaunis kallio tuhottiin ja jätettiin maisemoimatta, minkä lupa-ehdot ja laki edellyttävät. Alueet tuhotaan asutuksen vieressä, käytettiin tuhansia räjähdekiloja kertapaukuissa ja kaikki lain edellyttämät lupa-ehdot jätettiin toteuttamatta ja kuin myös maisemointi ja alueen siistiminen öljyistä, jätekivistä ym. Asian vakavuutta kuvastaa se, että louhintatyö tapahtui räjähdysainelain määrittelemällä asutulla alueella. (Naapuruston talojen väli seinästä seinään 350 metriä, louhimo välissä ja yleisen tien vieressä). Maa-aineslain pakollinen maisemointi on tekemättä ja vastuussa on kaupunki, koska antoi lupa-ehtojen vastaisesti louhimotoiminnan jatkua ja tuhota alueen. Koska louhostoiminta on oikeuden päätöksellä lakkautettu 1991, on sanomattakin selvää, ettei toiminta ole tapahtunut lain vaatimalla tavalla, eikä se ole ollut turvallista ympäristölle. Louhintalupia on siis haettu väärin, ja oikeusasteet eivät anna louhinnalle enää mahdollisuutta, mutta KHO:n päätöksessä uudisrakentamiselle annetaan lupa. Oulaisissa näköjään ”unohdetaan” KHO:n päätökset asioissa, kun talon rakentamiseen liittyen kaupungin virkamies antaa valtuutetuille päinvastaista tietoa kuin oikeuden päätöksessä. Tekninen keskus antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: ”Osayleiskaavan panostussuunnitelmien ja tärinämittauksien mukaan kiviainesten ottolupaa ei voisi enää koskaan myöntää edes osayleiskaavamuutoksella, jos asuinrakennukset tulisivat lähemmäksi kuin osayleiskaavan nyt voimassa olevat rakennuspaikat.” Mutta Oulun hallinto-oikeuden päätös (28.3.2013, päätös numero 13/0160/1 s.11/(12)) on täysin vastakkainen: ”Panostussuunnitelmien ja etäisyyssuositusten käyttäminen sitovana kaavamääräyksenä on jo lähtökohtaisesti oikeudelliselta vaikutukselta epäselvä.” Oikeusasteiden päätöksistä käy esille, että panostussuunnitelma ei ole onnettomuusturvaselvitys asutukselle. Eli oikeiden päätöksellä ne on kumottu, joten niitä ei voi käyttää suojaetäisyyksien tai asutuksen sijoittelun perusteena! Yleiskaavasta näkee, että louhimolla ei ole suoja-aluetta. Mutta esimerkiksi meidän maatilalle on kaavaan piirretty sv, eli eläinsuojan suojavyöhyke. Jos kaupungin väki kuvittelee, että louhimolla, jolle ei voi saada edes toimintaa, on jokin suoja-alue, niin me kaikki nykyiset asukkaatko olemme uhrattavissa?! Ja huomatkaa, että nykyisen asutuksen vuoksi louhostoiminta on oikeuden päätöksellä lopetettu vuonna 1991, joten miten voidaan unohtaa, että meidän henget ja omaisuudet on vaarannettu! Valtuutettujen pitäisi pitää huoli, että oikeudessa kumottuja panostusja etäisyyssuunnitelmia ei voi tekninen keskus enää käyttää perusteena asuinpaikkojen sijoittelemisessa. Tervetuloa tutustumaan pihapiirissämme olevaan lupa-ehtojen vastaisesti tuhottuun alueeseen ja rakennuspaikkaan, minne KHO:n päätös antaa mahdollisuuden rakentaa, mutta virkamieskoneisto estää sen. Sanna Tenkula SISÄLLYTÄ ARKIRUTIINEIHIN YHTEISTÄ LUKUAIKAA 15 minuuttia päivässä kehittää lapsen lukutaitoa merkittävästi. MIELIPIDE Joulukuun kuudentena on käytössä sana, jota ei juuri muuten enää viljellä – itsenäisyys. Siis Suomen valtion itsenäisyys. On armeijan juhlaparaatia, on kuntien ja muiden yhteisöjen itsenäisyysjuhlia ja huippuna tietysti presidenttiparin isännöimät linnan juhlat. Itsenäisyyttä juhliva EU-Suomi on muunnelma sadusta keisarin uusista vaatteista. Kuten ei keisarilla ollut vaatteita lainkaan, ei ole EUSuomella valtiollista itsenäisyyttä. Asetelma on lievimmin sanottuna rivo, sillä Suomen voimassa oleva perustuslaki lähtee siitä, että Suomi on itsenäinen, ”täysivaltainen” tasavalta, jossa ylin valta, ”valtiovalta” kuuluu Suomen kansalle. EU-Suomi ei ole itsenäinen, koska EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella, samoin ovat EU:n tuomioistuimen päätökset ylimpinä ja Suomi on luopunut omasta ulkopolitiikastaan ja sitoutunut unionin ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikkaan. Ylin valta ei Suomessa kuulu enää Suomen kansalle, jota eduskunnan pitäisi edustaa. Ylin valta kaikissa EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa on EU:n elimillä. Joidenkin mielestä Suomen itsenäisyyteen riittää se, että Suomi voi halutessaan erota EU:sta. Yhtä hyvin voi avioliittoa väittää mitättömäksi sillä perusteella, että siitä voi erota. Tilanne on vähintään merkillinen. Suomen itsenäisyyden poisluovuttaneet voimat näyttävät ylivoimaisilta. Eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta, jonka tavoitteena olisi maamme itsenäisyyden palauttaminen, siis ero EU:sta. Ellei kyse olisi niin vakavista asioista, voisi unionisteja onnitella. He ovat puolueineen, etujärjestöineen, tutkimuslaitoksineen ja kirkkoineen hiljentäneet europolitiikan vaihtoehdot, kuin niitä ei olisikaan. Kuitenkin tulevaisuus voi yllättää. Valheelle perustuva politiikka tuskin on kovin pitkäikäinen. Vielä joskus on aihettakin itsenäisyyden juhlimiseen. Tuleva Suomen itsenäisyys tarvitaan kaikkia koskevan hyvinvoinnin, aidon demokratian ja kansainvälisen yhteistyön perustaksi. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen pj. 2004-2015 Kohta taas juhlitaan olematonta Suomen itsenäisyyttä Piipsjärvi-Lehtopään osayleiskaavasta ja Kettukallion louhimosta
4 KESKUSTELE PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 MIELIPIDE Suomessa julkaistiin EU-rahoitteisen EARS-projektin (2015) kanssa lähes samaan aikaan 19.10.2015 ensimmäinen tuulivoimaloiden infraäänimittaus ja haastattelututkimus teollisuusluokan tuulivoimaloiden aiheuttamista terveysongelmista. Tulos on tuulivoimalan lähiasukkaille masentava, melumallinnuksille tyrmäävä ja kuntapäättäjille hälyttävä. Tutkimuksen mukaan alle 1km päässä voimaloista terveysongelmista kärsi 83 % haastatelluista, 1km – 2km päässä 100 % ja yli 4km päässä 33 %. Tutkimuksessa haastatelluista 13 henkilöä oli jo joutunut jättämään kotinsa terveysongelmien vuoksi. Niin… jättämään kotinsa… Onneton tilanne johtuu osin siitä, että melumallinnukset on laadittu täysin tuuliteollisuuden taloudelliset voitot takaavilla tiedoilla, joissa edelleen nojaudutaan jopa V.Hongiston (2014) tyyppisiin sisällöltään vanhentuneisiin, tuuliteollisuuden ohjaamiin ja rahoittamiin kirjallisuustutkimuksiin. Nykytietämyksen (esim. EARS 2015) mukaan ihmisen todetaan magneettikuvausten perusteella kuulevan aiempaa luultua alempia (=8Hz) ääniä ja aivojen reagoivan vireystilaa kohottaen infraääniin. Seurauksena on stressitila, joka jatkuessaan johtaa kiistatta monenlaisiin sairauksiin. Niin, ja tutkitusti asukkaat joutuvat jättämään kotinsa… Eräiden kuntien onneksi valtuustoissa on esim. lääkäreitä tai akustiikkaa ja meteorologiaa ymmärtäviä fyysikoita. Heillä on taustatietoa ja kapasiteettia ymmärtää totuus tuulikonsulttien lirkuttelun ohi. Sellaisissa kunnissa onkin jo aiemmin päätetty joko 2km suojavyöhyke tuulivoimaloiden ja asutuksen välille tai hylätty tuulivoima asutuksen liepeillä kokonaan. Niin, ja asukkaat saanevat pitää kotinsa… Myös Oulaisten päättäjille nykytiedon pitäisi olla hälyttävä, koska kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös Oulaisten kaupungin perustehtävä. Kaupungin perustehtävä ei ole taata asukkaidensa terveyden ja taloudellisten menetysten kustannuksella Maaselän hankkeen vuokranantajaksi pinnistelevälle Oulaisten seurakunnalle ahneen aneita. No, moni on jo seurakunnan jättänyt. Mikä olisikaan sen parempaa terveydensuojelulain toteuttamista kuin kohdentaa myös rakennuslupien käsittely terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla. Silloin Maaselänkankaan tuulivoimaloiden rakennuslupahakemus hylätään terveydellisistä syistä ja myönnetään rakennuslupia asukasluvun lisäämiseksi niille rohkelikoille, jotka vielä uskaltavat rakentaa Oulaisiin uusia koteja. Niin, me vanhat asukkaat saisimme silloin pitää kotimme täällä kotona ja nuoret saisivat rakentaa uusia jopa tuttuihin kotimaisemiinsa. Ehkä Oulaisten seurakuntakin saisi silloin uusia jäseniä tai paluumuuttajia. Ainakin metso kiittäisi soitimellaan, päätöstä armeliasta! Pentti Vikström fysiikan lehtori Oulainen TapahTumaT Kärsämäki, Kärsämäen joulunavaus. Liikekeskus Paanulinna, Haapajärventie 1, pe 27.11. klo 10– 19. Joulunavaus Kärsämäen kunnassa. Oulainen, Saavu joulun lapsi konsertti. Oulaisten kirkko, la 28.11. klo 18–19. Anne-Maria Sirviö ja Joulutrio (H.Talus, I.Salmela, J.Mäkinen) esittää Antero Vuotin sävellyksiä uudelta levyltään ” Saavu joulun lapsi ”. Ohjelma 5e, levyjä myynnissä. Kahvitarjoilu. Pyhäjoki, Antero Vuotilta uusi joululevy. Pyhäjoen lukio, Koulutie 8, 29.11. Avoimet ovet. Fennovoima, Vanhatie 48, pe 27.11. klo 16–20. Joulunavaus. Pyhäjoen kunnantalo, Kuntatie 1, 27.11. Joulupuukeräys. Pyhäjoen pääkirjasto, Ruukintie 1, 27.11. Juuri & Juuri, kansanmusiikkia. Jokikartanon palvelukeskus, Pajahaantie 6, pe 27.11. klo 13. Raahe, Jope Tien päällä -show. Raahesali, Kirkkokatu 28, la 28.11. klo 19. Joulun tähtijoulukonsertti. kirkko, su 29.11. klo 18. Jo perinteeksi muodostunut joulukonsertti Vihannin Syöpäyhdistyksen hyväksi Vihannin kirkossa, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 ?. Koko perheen Kymppi-kekkerit jouluisissa tunnelmissa. Vihannin nuorisoseura, Onnelantie 16, su 29.11. klo 14–16. Mikko Kivinen Kivinen tie. Raahesali, Kirkkokatu 28, to 26.11. klo 19. Naistenmessut. Raahen liikuntahalli, Kummatinkatu 3, su 29.11. klo 11–17. TeaTTeri Pyhäjoen lukio. Tehohoitoa -teatteriesitykset, pe 27.11. klo 18, la 28.11. klo 17. Raahen Teatteri. Yksiöön en äitee ota, pe 27.11. klo 19, la 28.11. klo 18, su 29.11. klo 16. NäyTTelyT Merijärvi, Kirjasto. Valokuvanäyttely. Oulaisten valovoima ry valokuvanäyttely ”yhteyksiä”. To 26.11. klo 14–20, pe 27.11. klo 12–16. Oulainen, Taidetalo Väinölä. Näyttely. Tailaamo ry.” Syysnäyttely”. To 26.11. klo 14–18, su 29.11. klo 14–18. Pyhäjoki, Pyhäjoen kirjasto. Airi Järvisen taidetta. Ma 2.11.–27.11. Raahe, Kauppaporvarin kulttuuri-ja kongressitilat Raahesalin lämpiö. Eero Sovelius-Sovion lahjoittamaa taidetta. Ti 3.11.– 27.11. Galleria Myötätuuli. Ulla Aatinen ja Pipa Rauhamäki, Kuuntelen unta Grafiikkaa ja veistoksia. To 5.11.–6.12. Raahen kirjasto. Komeljanttareita ja maskeraadeja. 3.11.–30.11. ma klo 9–20, ti–pe klo 9–19, la klo 9–15. Koulumuistoja. Vanhoja oppikirjoja, opetusvälineitä ja kalustoa esillä pääkirjaston näyttelytilassa. 2.11.–30.11. ma klo 9–20, ti– pe klo 9–19, la klo 9–15. urheilu Pyhäjoki, Show & HipHop-tanssikurssi. Monitoimitalo, Koulutie 7, 28.11. Menoinfo Tuulivoimaa tuli koteja meni KOKOUKSESTA Raahen Keskustan kunnallisjärjestö valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Liisa Lumijärven, varapuheenjohtajaksi Timo Rytingin ja sihteeriksi Sari Pekkalan. Johtokuntaan tulee lisäksi jokaisesta yhdeksästä paikallisyhdistyksestä yksi jäsen. Kokouksessa nousi esille Raahen joukkoliikenneyhteyksien merkitys ihmisten arkeen. Vihannissa on seutukunnallinen juna-asema, josta on oltava toimivat joukkoliikenneyhteydet Raaheen. Vihannin rautatieaseman liikenne tulee kasvamaan tulevaisuudessa alueen suurhankkeiden myötä. Kulkuyhteydet Oulunsalon lentoasemalle ovat myös välttämättömät lisääntyneen lentoliikenteen vuoksi. Raahe nähtiin sopivana alueena kansalaispalkan kokeiluun. Tällä voidaan turvata jokaiselle perustulo, joka korvaa sosiaaliturvan. Tulojen noustessa perustulon hyöty peritään takaisin veroina. Suurhankkeiden myötä kulkuyhteydet tärkeitä KANNANOTTO Vasemmistoliiton vaihtoehto ensi vuoden talousarvioksi keskittyy työllisyyden parantamiseen sekä tulonjaon oikeudenmukaistamiseen. Kansanedustaja Li Andersson kertoo Vasemmiston vaihtoehtoa esittelevässä ryhmäpuheenvuorossaan Suomen tarvitsevan leikkausten sijaan kasvua ja työllisyyttä vahvistavia toimia sekä valtion menojen kohdentamista työllisyyden ja kysynnän parantamiseen. Työllisyyden parantamiseksi Vasemmisto ehdottaa yleisen arvonlisäveron määräaikaista alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Alennus kannustaisi kuluttajia lisäämään kulutustaan ja kasvattaisi siten kysyntää kotimarkkinoilla. Lisäksi vaihtoehtobudjetti sisältää 240 miljoonan panostuksen työllistämiseen sekä kokeilun kuuden tunnin työpäivästä. – Haluamme myös edistää uusien työpaikkojen syntyä energiaja asuntopolitiikan kautta. Uusiutuvaa energiaa, ympäristölle haitallisten tukien sijaan, tukee kotimaista ja kestävästi tuotettua bioja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä, Andersson kertoo. Vasemmisto peruu vaihtoehdossaan koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset. – Paras lääke Suomen elinkeinorakenteen murrokseen ja tuottavuuden heikentymiseen on panostaminen uuteen tietoon ja palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen, Andersson sanoo. Andersson kritisoi puheessaan Sipilän hallituksen ensi vuoden budjetin lisäksi hallituksen talouspolitiikkaa kokonaisuudessaan, joka on ollut sekä kasvun että työllisyyden näkökulmasta täysin epäonnistunutta. Kokoomuksen ajamaa ja hallituksen toteuttamaa politiikkaa Andersson kuvailee Kreikan tieksi. Menoleikkaukset taantumassa ja syvenevän taantuman johdosta tapahtuva velkataakan kasvu on juuri sitä mitä Euroopan kriisimaissa on nähty. – Leikkaukset, joita tehdään ennen talouden toipumista, johtavat helposti uuteen taantumaan. Tästä muistuttavat myös instituutiot kuten IMF ja OECD sekä lukuisat taloustieteen professorit, Andersson huomauttaa. Suomi tarvitsee kestävää työllisyyttä Jäikö jotain sanomatta? Laita meille sähköpostia toimitus.pyhajokiseutu@almamedia.fi Lähetä tekstiviesti numeroon 17192. Kirjoita alkuun PJ ASIA sitten mielipiteesi ja nimimerkkisi tai nimesi. TeksTariT ? ? Lämpimät kiitokset auttajille onnettomuuspaikalla sunnuntai-iltana Haapavedellä. Selvisimme säikähdyksellä. Perhe ? ? Erikoista toimintaa kaupungilta! Miksei saisi rakentaa taloa, sinne missä on paras rakennuspaikka? Varsinkin kun selitys muuttuu koko ajan. Antakaa Oulaisten kehittyä ja ihmisten rakentaa! ? ? Toivottavasti lapsille on kerrottu siitä, kuinka vaarallisia sudet oikeasti ovat. On vaan ajan kysymys, milloin tapahtuu jotain isompaa. Koiraakaan ei enää kohta uskalla metsälle laittaa. ? ? Joulumieltä jo, ei aleta hössöttää liiaksi, vaan muistetaan lähimmäisiä enemmän. 10 50 70 Täyttääkö ystäväsi pyöreitä? Anna juttuvinkki syntymäpäiväsankarista Pyhäjokiseudun toimitukseen toimitus.pyhajokiseutu @almamedia.fi tai soittamalla toimittajalle. (Puhelinnumerot löydät mediatiedoista.)
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU Oulaistenkatu 15 17, 86300 Oulainen. Palvelemme ark. 8-21, la 8-18 ja su 12-18. teemu.martikainen@k-supermarket.? Hinnat voimassa to-su 26.-29.11.2015, ellei toisin mainita. 19 90 KG Herkkutorilta! HK Takuumurea naudan ulko? lee palana, Suomi Herkkutorilta! Tuore ruodoton kirjolohi? lee Suomi, rajoitus: 2 ? lettä/talous 9 95 KG 7 95 KG 9 90 KG Herkkutorilta! Kokonainen savustettu lohi 1-2 kg, Norja Herkkutorilta! K-ruokamestarin parempi naudan jauheliha Suomi ERÄ! ERÄ! PicaDeli itsepalvelu salaattibaari 14 90 KG Voimassa to-la 26.-28.11. Voimassa to-la 26.-28.11. Voimassa to-la 26.-28.11. Voimassa to-la 26.-28.11. Voimassa to-la 26.-28.11. HK Karjalanpaisti 900 g (6,66/kg) rajoitus: 2 rs/talous 5 99 RS K-plussakortilla -21%! Ilman korttia 7,59 rs (8,43/kg) Fazer Present 260 g (12,69/kg) Saarioinen lanttu-, porkkanaja perunalaatikko 350-400 g (4,98-5,69/kg) Fazer konvehtirasiat 320-350 g (10,94-11,97/kg) 1 99 RS 9 90 3 pack K-plussakortilla -17%! Ilman korttia 11,95 3-pack (15,32/kg) 11 50 3 RS K-plussakortilla -18%! Ilman korttia tai yksittäin 4,69 rs (13,40-14,66/kg) Haapalan leipäjuustot 500 g (9,98/kg) myös vähälaktoosinen 4 99 KPL Uunituore! Ruislimppu 500 g (2,98/kg) 1 49 KPL Valio palavoi 500g, (3,98/kg) 1 99 PKT ERÄ! 10 € 5 KPL ERÄ! SUPERTARJOUS! Ariel pyykinpesuneste 1l, Color, Sensitive, White (2,00€/l) tai Ariel pyykinpesutabletti 12 kpl, Color tai White (0,17€/kpl) Varaa nyt kotimainen joulukinkku meiltä, kysy herkkutorilta!
6 PUHEENAIHEET PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Heli Nurkkala heli.nurkkala@almamedia.fi PYHÄJOKIALUE Kunnissa räätälöidään ensi vuoden talousarvioiden kimpussa. Taloussavotassa riittää töitä ja ensi vuodelle lisäargumentin tuo yhteisöverotusta koskeva muutos. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien saama yhteisövero-osuus kutistuu ensi vuodelle 285 miljoonaa euroa. Pyhäjokialueella vaikutus on euromääräisesti asukasta kohden suurin Kärsämäellä, jossa yhteisövero kutistuu Kuntaliiton syyskuun laskelman mukaan 76 000 eurolla. Asukasta kohti jaettuna vähennys on 28,4 euroa. Kärsämäen kunnansihteeri Tuukka Kuisma toteaa, että yhteisöveromuutos johtuu kuntien jakoosuuden määräaikaisen korotuksen päättymisestä. – Yhteisöverotuoton ennakoidaan laskevan vuoden 2014 tasolle. Kuntaliiton laskelmien mukaan Kärsämäen yhteisöverokertymä asettunee ensi vuonna 60 000– 76 000 euroon, Kuisma ynnää. Veroyhtälössä valtio ottaa vasemmalla kädellä ja joutuu antamaan oikealla. Kuisma vertaa, että loppuyhtälössä yhteisöverotulon niukkeneminen korvautuu Kärsämäelle maksettavana valtionosuutena. Pyhäjokialueen kunnista isoimman eurosiivun yhteisöveromenettäjä on Pyhäjoki. Kunta nettoaa ensi vuonna 91 000 euroa vähemmän yhteisöveroa, joka on 27,9 euroa jokaista pyhäjokista kohti. Sorosen mielestä kutistuva veropotti on aina huono lähtökohta, mutta kokonaisuus ratkaisee. – Pyhäjoen osalta koen, että taloudellinen toimeliaisuus kattaa yhteisöverojen menetyksen. Yritykset maksavat yhteisöveroa vain tuloksesta, ja Pyhäjoella toimeliaisuutta ja tuloksekasta toimintaa on, Soronen summaa. Kunnanjohtaja peilaa, että uutta yritystoimintaa käynnistyy kunnassa jatkuvasti. Kysyntää varten kunta kaavoittaa yritystoimintaa varten muun muassa Ollinmäen II:n alueelle, jonka tonttitarjonta kiinnostaa yrityksiä. – Kunnanhallitus käsitteli maanantaina Ollinmäki II tontteja koskevat osto-, vuokrausja varaustarjoukset, joita oli todella runsaasti. Oulaisten kaupunginjohtaja Esa Sippola toteaa, että yhteisöverotuotto on pitkälti verrannollinen Suomen taloudelliseen tilanteeseen. – Elinkeinoelämän huonot vuodet vaikuttavat yhteisöverotukseen. Koska maan taloudellinen aktiviYhteisöveroja nykyistä vähemmän Suomen kuntien saama yhteisöverotuotto hupenee ensi vuonna. Valtio tilittää kunnille yhteisöveroja 285 miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän. Yhteisöverot ? ? Yhteisöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentin verokannan mukaan vuoden 2014 alusta lähtien. ? ? Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. ? ? Asunto-osakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Lähde: Kuntaliitto A Tulovähennys vaikuttaa kuntiin, koska kuntien vastuulla olevien tehtävien määrä ei vähene.” ArkisTokuvA vesA Joensuu Olli Koikkalainen olli.koikkalainen@almamedia.fi Kauppojen lamppuvalikoimat uudistuvat nopeasti energiatehokkaiden ledilamppujen korvatessa energiansäästöja halogeenilamppuja. Ledilamppujen myynti on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Kysynnän painopisteen siirtyessä ledeihin kauppojen kiinnostus pitää muita tuotteita valikoimissa vähenee. Sekä kauppaketjut että lamppuvalmistajat arvelevat, että energiansäästölamput poistuvat valikoimista ehkä jo ensi vuoden aikana. Esimerkiksi Ikea ryhtyi syyskuussa myymään pelkästään ledilamppuja. S-ryhmän ja Keskon myymälöistä saa yhä muitakin lampputyyppejä, mutta ledien nopeasti kasvanut kysyntä siirtää painopisteen selvästi uuden teknologian myyntiin. Ledilamppujen hinnat ovat laskeneet viime aikoina, mutta ne ovat yhä jonkin verran kalliimpia kuin loistelampputekniikkaan perustuvat energiansäästölamput tai halogeenilamput. Ledilamput maksavat itsensä takaisin pitkän käyttöikänsä vuoksi. Ne kestävät arvioiden mukaan jopa 50 kertaa kauemmin kuin vanhanmalliset hehkulamput. Laadukkaimpien, valkoista valoa tuottavien ledien käyttöiäksi on laskettu yli 50 000 tuntia. Korkea käyttölämpötila lyhentää kuitenkin ledien käyttöikää. Korvaamalla yhden halogeenispottilampun ledikohdelampulla voi Motivan laskelmien mukaan säästää lampun käyttöiän aikana jopa 50 euroa pienenevän energiankulutuksen ja pitkän keston ansiosta. Ledilamput sopivat nykyään lähes kaikkiin kodin valaistuskohteisiin sisällä ja ulkona. Halogeenilamppuja on markkinoilla vuoteen 2018 saakka. Energiansäästölamput jäävät pian historiaan Ledilamput sopivat nykyään lähes kaikkiin kodin valaistuskohteisiin sisällä ja ulkona. Niiden myynti on moninkertaistunut viime aikoina. Ledien arvellaan korvaavan lähivuosina kokonaan energiansäästöja halogeenilamput. Henry rAnTAniemi
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 7 Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi 2 kk vain 18€ (norm. 23,20 €) kampanjatunnus Å15LA2 Anna lahjaksi Pyhäjokiseutu Syyskuu 2016 Saat kiitokseksi itsellesi upean seinäkalenterin vuodelle 2016 4 kk vain 30€ (norm. 46,40 €) kampanjatunnus Å15LA4 Soita tilauksesi 010 665 9016 Puhelun hinta on 0.088 €/min. Sähköpostilla: asiakaspalvelu.pyhajokiseutu @almamedia.? Mainitse kampanjatunnus. Ilmoitathan, mikäli lahjan saaja on alle 18-vuotias . Tarjous on voimassa 20.12.2015 asti kotimaassa talouksiin, joissa ei ole voimassa olevaa tilausta. Seinäkalenteri postitetaan tilauksen maksajalle tammikuussa 2016. Tilaajan tietoja voidaan käyttää henkilötietolain mukaisesti markkinointitarkoituksiin. Sinulla on oikeus kieltää tietojesi käyttö. Puhelut nauhoitetaan sisäistä koulutusja opetustarkoitusta varten. Lisätietoja saat asiakaspalvelustamme. Voit tilata lahjalehden useammalle teetti ei ole kovin korkealla, tilanne on tiedostettava ja siihen on varauduttava. Eli Oulaisissa on ennakoitu yhteisöverotuloksen niukkeneminen. Ensi vuonna yhteisöverohana hupenee Oulaisten osalta noin 180 000 euroa, joka on 23,5 euroa asukasta kohti. – Jokainen tulovähennys vaikuttaa kuntiin, koska kuntien vastuulla olevien tehtävien määrä ei vähene. Vaikka Oulainen on valtionosuusuudistuksessa lievä voittaja, en silti koe, että valtionosuudet korreloisivat suoraan yhteisöverotulojen menetyksen. Niillä ei ole keskinäistä yhteyttä, Sippola linjaa. Merijärven yhteisöverosiivu supistuu 14,4 euroa merijärvistä kohti. Könttäsummana menetys on 16 000 euroa. – Jokainen verotulo on osana kunnan verotuottoa, joten soisi, että yhteisövero-osuus kunnille olisi isompi. Toisaalta yhteisöveromenetys on 0,2 prosenttia koko kunnan kahdeksan miljoonan euron menokehyksestä, joten siltä osin sillä ei ole suurta osaa koko talousarvioon verraten, kunnanjohtaja Kari Jokela sanoo. Oulaisten kaupunginhallitus esittää valtuustolle talousarvion, joka on 100 000 euroa plussalla. Tilikauden tuloksen saaminen plussalle oli työn takana, eikä sitä ole vara muuttaa, summaa kaupunginjohtaja Esa Sippola. Pyhäjoen ensi vuoden talousarvio asettunee 300 000 euron ylijäämään, ennakoi Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. ArkisTokuvA HennA HAApAkoski Heli Nurkkala heli.nurkkala@almamedia.fi HAAPAVESI-RAAHE Vuonna 2016 Haapaveden kaupungin saama yhteisöverotulo hupenee 190 000 eurolla (Kuntaliiton arvio syyskuulta). Jokaista haapavetistä kohti verovähennys on vajaa 27 euroa. Haapaveden kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala summaa, että yhteisövero näyttelee kohtuullisen pientä roolia koko kaupungin talouspotissa. Ensi vuoden verokertymään tuo lisäystä tuloverokorotus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden tuloveroksi 22 prosenttia. – Talousarvion laadinnassa on vielä tekemistä ja työ tiivistyy loppua kohti. Tällä hetkellä tilikauden tulos lähenee nollaa, mutta vielä riittää tehtävää. Jonkin verran joudumme muuttamaan palveluja, mutta lopullisesti talousarvion hyväksyy kaupunginvaltuusto 14. päivä joulukuuta, Vahteala linjaa. Reilun 25 000 asukkaan Raahe menettää yhteisöveropotista 501 000 euroa. Kaupungin talousjohtaja Päivi Määttä muistuttaa, ettei yhteisövero näyttele kuin yhtä roolia kaupungin talousvirrassa. – Yhteisöverotuksen muutos ennakoidaan. Tänä vuonna kaupungin yhteisöverotuotto on kolme miljoonaa euroa ja vastaavasti ensi vuodelle yhteisöveroja odotetaan enää 2,5 miljoonaa euroa. Suurta ongelmaa muutoksesta ei tule, sillä vastaavasti valtionosuuksia saadaan enemmän, Määttä yhtälöi. Kuten Raahen talousjohtaja Päivi Määttä toteaa, yhteisöverotulot ovat yksi osanen kuntien taloutta. Kuntaliiton tekemä kuntakoostearvio kertoo, millaisen tulovajauksen veroperustemuutokset kokonaisuudessa tuovat kunnille vuonna 2016. Haapaveden kaupungin osalta miinusta koosteeseen kirjattiin 398 651 euroa. Kärsämäen kunnalle muutos on -167 719 euroa. Merijärven kunnalle vastaavasti -68 589 euroa, Pyhäjoen kunnalle -159 972 euroa, Oulaisten kaupungille -382 899 euroa ja Raahen kaupungille -1 006 309 euroa. Vahteala: Yhteisöverolla on pieni rooli Talousarvio-deadline lähestyy. Haapaveden Antti-Jussi Vahteala päivittää, että kaupunginhallitus saa arvion hyväksyttäväksi 7. joulukuuta. A Tällä hetkellä tilikauden tulos lähenee nollaa, mutta vielä riittää tehtävää.” ArkisTokuvA LAurA seppä
8 PUHEENAIHEET PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Tuovi Pulkkanen tuovi.pulkkanen@almamedia.fi HAAPAVESI Yhteiskunta asettaa maatalousyrittäjälle entistä enemmän paineita ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja tukiehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Maatalousyrittäjän työn luonne on muuttunut lyhyessä ajassa ja työn vaatimukset kasvavat koko ajan. Epävarmuus ja tulevaisuudesta murentaa työhyvinvointia. Melan ja MTK-Pohjois-Suomen järjestämässä viljelijöiden hyvinvointipäivässä Haapavedellä pohdittiin arjen haasteita, etsittiin keinoja maksuvalmiuden ylläpitämiseen ja talouden hallintaan, sekä mietittiin henkisen kuormituksen hallintaan liittyviä asioita. Meneillään oleva lomitusjärjestelmän muutos ja sen tuleva sisältö puhuttaa viljelijöitä. – Toimiva lomitusjärjestelmä on varsinkin karjatiloilla erittäin tärkeä asia jaksamisen kannalta, järjestöagrologi Sirpa Törmikoski sanoo. Laskeneet tuottajahinnat, tukipolitiikka, uusi ohjelmakausi ja satoon liittyvät ongelmat ovat ajaneet monet tilat taloudelliseen ahdinkoon. Törmikoski sanoo, että epätietoisuudesta huolimatta viljelijät jaksavat katsoa tulevaisuuteen ja toimivat arjessa, vaikka väsymystä on ilmassa. Törmikosken mielestä se, että tilaisuudessa oli eri ikäisiä viljelijöitä pariskunnittain, kertoo siitä, että jaksamiseen liittyvät asiat tiedostetaan ja niitä pidetään tärkeinä. – Luopumistukiasiat, niistä keskusteleminen ja tietoisuus siitä, että oma ura on päättymässä, ovat tärkeä keskustelunaihe. On hyvä, että niitä mietitään ja niistä aletaan puhua ajoissa. Törmikoski sanoo, että viljelijät ovat nykyään tietoisia ja ymmärtävät sen, että he itse ovat tilan tärkein voimavara. – Muistutamme kuitenkin joka tilanteessa, että oma jaksaminen ja siitä huolehtiminen ei saa jäädä taka-alalle. Joskus unohtuu se, että tila ei toimi pelkästään sillä, että koneet pidetään hyvässä kunnossa. Kiireisessä arjessa lyhyet ja pienetkin lepohetket ja irtiotot ovat tärkeitä oman toimintakyvyn kannalta. Martti Viitala Pro Agriasta kertoi viljelijöille siitä, mihin asioihin tilan talouden pidossa kannattaa kiinnittää huomioita ja mitkä asiat tilastollisesti nousevat esille menestyneempien tilojen kohdalla. Oppia ja esimerkkiä kannattaa Viitalan mielestä ottaa sieltä, missä näyttää, että asioita on tehty oikein. Viljelijä ei jaksa ilman omaa aikaa Alhaiset tuottajahinnat, tukipolitiikka ja sateinen kesä ovat tehneet kuluneesta vuodesta viljelijöille poikkeuksellisen vaikean. Alkuvuodesta viljelijät saivat tietoa muun muassa EU-tukimuutoksista. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat viljelijöiden arkeen ja jaksamiseen, mutta joihin viljelijät eivät itse pysty vaikuttamaan. A Toimiva lomitusjärjestelmä on varsinkin karjatiloilla erittäin tärkeä asia jaksamisen kannalta. Sirpa Törmikoski Järjestöagrologi MTK-Pohjois-Suomi Yritysten perinteiset JOULUTERVEHDYKSET julkaistaan Pyhäjokiseudussa to 17.12. Varaa hyvän joulun toivotuksesi ajoissa: Maria Nurkkala p. 046 923 1985 maria.nurkkala@almamedia.fi Tervehdykset toivomme pe 11.12. mennessä: ilmoitukset.pyhajokiseutu@almamedia.fi
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 9 Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi Teuvo Partanen S-pankista kannusti viljelijöitä ottamaan pankkiin yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos ongelmia ilmestyy näköpiiriin. – Vaikka lainaehdot ovat tiukentuneet ja pankit ovat kiristäneet vakuusvaatimuksiaan, neuvotteluvara on silti aina olemassa, Partanen sanoo. Myös vakuutusasioiden kunnossa olemisen merkitystä ja riskien hallinnan tärkeyttä tiloilla korostettiin. Jouni Liuska LähiTapiolasta sanoo, että näitä asioita on syytä pysähtyä miettimään etukäteen. – Viljelijöiden oma aktiivisuus vahinkojen torjunnassa ja riskien hallinnassa on ensiarvoisen tärkeää. Sillä on merkitystä erityisesti silloin, kun jotain tapahtuu, Liuska toteaa. Törmikoski sanoo, että viljelijät olivat tyytyväisiä päivän antiin. Palautteen mukaan he saivat päivästä voimia ja eväitä arjen keskelle. Alkuvuodesta viljelijät saivat tietoa muun muassa EU-tukimuutoksista. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat viljelijöiden arkeen ja jaksamiseen, mutta joihin viljelijät eivät itse pysty vaikuttamaan. TyöhyvinvoinTi ? ? Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on laatinut maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman. Ohjelman tavoitteena on lisätä terveitä työvuosia ja edistää sitä, että maatalousyrittäjät irrottautuvat työstään terveenä myös lomalle ja eläkkeelle. Työhyvinvointiohjelman toisiinsa nivuoutuvia osa-alueita ovat maatalousyrittäjien työterveyshuolto, lomituspalvelut, kuntoutus sekä työturvallisuuden ja työssä jaksamisen asiantuntijapalvelut. Ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toimintaa ja hyvinvointipalvelujen yrittäjäkohtaisuus korostuvat ohjelmassa. Työhyvinvointiohjelma jatkuu vuoteen 2025 asti. Huolille pitää antaa oma aika Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta sanoo, että jaksamiseen maatiloilla vaikuttaa viljelijöiden mukaan asiat, joihin he eivät itse pysty vaikuttamaan. Niitä ovat muunmuassa byrokratia, sää ja raha-asiat. Olennainen asia stressin huomaamisessa on muutos. Ihmiset ovat erilaisia ja toinen kestää enemmän kuin toinen, mutta jos oma tai puolison tapa toimia muuttuu, siihen kannattaa kiinnittää huomiota. – Ärtyisyys, kiukkuisuus, nukahtamisvaikeudet ja aamuyöllä herääminen ja asioiden murehtiminen ovat merkkejä siitä, että stressitaso on liian korkealla. Liian vähäinen uni on syy, jonka vuoksi omaan työterveyteen kannattaa lähteä suhteellisen nopeasti. Hannonen sanoo, että mitä enemmän on huolia ja murheita, sitä paremmin pitää huolehtia itsestään. – Kiireaikanakin pitää muistaa pitää taukoja, syödä ja nukkua hyvin. Aikaa pitää jäädä muuhunkin kuin työn tekemiseen. Jos murheet pyörivät mielessä koko ajan, niille pitää antaa oma aika ja murehtia niitä vain silloin. ArkisTokuvA:Tuovi PulkkAnen Yhdistysten JOULUTERVEHDYKSET julkaistaan Pyhäjokiseudussa to 17.12. Hinta 35 € (sis. ALV.) Tervehdykset toivomme ma 14.12. mennessä joko sähköpostiin ilmoitukset.pyhajokiseutu@almamedia.? tai puhelimella Maria Nurkkala 046 923 1985. Yksityisten Jätä joulutervehdyksesi TO 17.12. mennessä. Tuo, soita, postita tai lähetä sähköpostia Muista antaa laskutusosoite ja henkilötunnus. Asemakatu 1, OULAINEN p. 010 665 5145 ilmoitukset.pyhajokiseutu @almamedia.fi Hinta sis. alv. 24%, ei laskutuslisää. Hinta vain 19 € JULKAISTAAN KE 23.12. Joulutervehdykseni joulukorttipalstalle 23.12. Teksti: Lähettäjän nimi: Henkilötunnus: Tarvitsemme henkilötunnuksen laskutusta varten. Voit jättää sen soittamalla 010 665 5145, tuomalla konttoriin tai sähköpostilla ilmoitukset.pyhajokiseutu@almamedia.fi Osoite: Tunnus 5008717 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot # Joulutervehdykset Joulutervehdykset Tervehdyksen koko 1 palsta x 42 mm, malli: Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille tutuille! Toivoo: Liisa ja Lassi Lukija
10 ELÄMÄNMENO PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi OULAINEN Matkanivan koulun oppilaat tietävät, millaisia juttuja he haluavat lehdestä lukea. Suosituimmat jutut ovat niitä, joissa vilahtelee oma harrastus. – Jääkiekkoa, sanoo eräs poika oitis ja saa koulunväen innostumaan. Monelle luistimet ja maila kuuluvat talveen. Peliareena on tuttu, sillä kiekon perässä liukuu yksi jos toinen. – Ja jalkapallosta, jatkaa toinen poika, jolle kesäiset viheriöt ovat vielä tuoreessa muistissa. Tytöt liputtavat hevosten puolesta. – Juttuja erilaisista hevoskilpailuista ja siitä, miten kisoissa on mennyt, he ideoivat. Lemmikit ylipäätään ovat lasten ajatuksissa voimakkaasti. Miltei jokaisella lapsella on jokin lemmikkieläin kotona. Onpa eräs kissa päässyt kouluunkin, nimittäin 5. ja 6.-luokkia opettava Ville Rahkola toi Maisa-kolliksi nimetyn kissansa luokkaan tutustumaan. – Nyt kissa on lomalla, Rahkola kertoo. Koirista lapset haluavat myös lukea lehdestä. Järeämpiäkin aiheita nuoret haluavat. – Laittakaa lehteen kuvia traktoreista ja koneista. Ne kiinnostavat, he pohtivat. Yhdistyksien kuulumiset, paikalliset tapahtumat ja ”kaikenlainen muu” tarttuvat nuorten lukijoiden silmiin. – Hei, onko lehdessä vitsejä, pojat keksivät kysyä ja toive kirjautuu lehdentekijöiden suunnitelmiin. Lapset toivovat vitsejä lehteen Matkanivan koulun väki tutustui Pyhäjokiseutuun. Vierailulla ideoitiin yhdessä myös uudistuvan lehden sisältöä. Sirpa KorTeT PYHÄJOKIALUE Vestia Oy on haastanut kaikki toimialueensa alakoulut vähentämään lautaselle jäävän ruuan määrää Euroopan jätteen vähentämisen tämän viikon aikana. Haaste on osa valtakunnallista Tähteitä nolla! -kampanjaa, johon jäteyhtiöt eri puolelta Suomea haastavat mukaan yli 700 alakoulua. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa koululaisia ruuan tärkeydestä ja siitä, ettei sitä kannata tuhlata. Kaikki haasteeseen tarttuvat koulut saavat oppilaille jaettavaksi pienet lahjat. Viikon aikana vähiten oppilasta kohden ruokaa roskiin heittänyt koulu palkitaan lisäksi jäätelöillä ja ruokalahenkilökunta lahjakorteilla. Euroopan jätteiden vähentämisen viikolla on tavoiteltu resurssitehokkaampaa ja vähemmän jätteitä tuottavaa elämäntapaa vuodesta 2009 lähtien. Viime vuonna jätteettömän maailman puolesta järjestettiin 12 000 tempausta ja tapahtumaa ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna jätteiden vähentämisen viikolla korostetaan erityisesti materiaalitehokkuuden keskeisiä asioita: tärkeintä on jätteen synnyn vähentäminen, seuraavana esineiden ja materiaalien uudelleenkäyttö sellaisenaan ja kolmantena kierrätys uuteen käyttöön. Alakoulujen toivotaan vähentävän ruokahävikkiä SEURAKUNTAVIIKKO MERIJÄRVI To 26.11. klo 9.30 Perhekerho Seurakuntatalolla klo 13 Hartaus Salmenrannassa klo 14 Hartaus Palvelutalolla klo 14 Laulajat Seurakuntatalolla klo 18 Raamattuluokka Rauhanyhdistyksellä Pe 27.11. klo 8.45 Koivupuhdon koulun adventtihartaus kirkossa klo 18 Miesten pikkujoulu Yppärin metsästysmajalla Su 29.11. klo 13 Messu kirkossa – Pekka Favén, Markku Sakko klo 14-16 Adventtilounas Seurakuntatalolla klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä – Ilpo Sippola, Pekka Sippola To 3.12. klo 16 Varttuneitten kerho Rauhanyhdistyksellä ( huom. aika) klo 17 Seurat Salmenrannassa Diakoniatoimiston asiakasvastaanotto: Vanhatie 20, parillisina viikkoina ma ja ke klo 9 10 diakoniatyöntekijä Marianne Joensuu p. 044-7118631 Seurakuntatoimisto avoinna ma, ke ja pe klo 9-12 p. 08-477119, fax 08-477425 Seurakuntamestari Antti Sakko p. 044-7118634 Toimistonhoitaja Leila Eilola p. 044-7118637 Kappalainen Pekka Favén p.044-7118635 Kanttori Markku Sakko p. 044-7118633 PYHÄJOKI Perhemessu su 29.11. klo 11. Saarna Leila Ikonen. Paljaat jalat –kuoro. Rippikoululaisten ilmoittautuminen klo 11 alkaen: tilaisuus alkaa perhemessulla, jonka jälkeen seurakuntatalolla puuro, kahvit ja tiedotustilaisuus. Vapaaehtoinen ruokaraha oman seurakunnan diakoniatyöhön. Kalajoen rovastikunnan kuurojen joulujuhla su 29.11. alkaen klo 11 perhemessulla kirkossa. Joulupuuro, ohjelmaa ja torttukahvit jumalanpalveluksen jälkeen Sarpatissa. Tiedustelut Mirjalta puh. 050 492 9250. Avoin raamattupiiri Sarpatissa ma klo 18. Perhekerho Sarpatissa ke 2.12. klo 10. Lähetysmyyjäiset la 5.12. seurakuntatalolla klo 10-13. Pöytiä varattavissa puh. 08 433119. RY: Seurat su 29.11. klo 16 ry:llä, Pekka Typpö, Pekka Nissilä. Hartaus to 3.12. klo 13.30 Jokikartanossa, Osmo Hyväri. Ompeluseurat pe 4.12. klo 19 ry:llä, Martti Nuorala. www.pyhajoenseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto p. 08-433119. Avoinna ma 8-12, ti 12-16 ja ke 11-14. YLLÄTÄ YSTÄVÄSI kuvallisella, värillisellä ONNITTELUILMOITUKSELLA Ota yhteyttä p. 010 665 5145 tai ilmoitukset.pyhajokiseutu @almamedia.fi HAAPAVESI Jouluinen tuomasmessu järjestetään Haapaveden kirkossa 29.11. kello 18. Messun liturgina toimii Petri Kasari ja saarnasta vastaa Jari Lehto. Lisäksi messua toteuttamassa on joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Musiikkivastuussa on Duo SiPe ja lukiolaisopiskelijoita. He esittävät rakkaimpia joululauluja, joihin myös seurakuntalaiset voivat liittyä mukaan. Tuomasmessu on musiikkipainotteinen jumalanpalvelus, johon on helppo tulla myös niiden, jotka harvemmin käyvät kirkossa. Messun nimi tulee apostoli Tuomaan mukaan. Adventin alkuun Tuomasmessu Haapavedellä OULAINEN Suomalaiselle konsertti-yleisölle joulukonsertit ovat vuoden odotetuimpia konsertteja. Joel Hallikainen on jälleen perinteisellä joulukonserttikiertueella ympäri Suomea. Hän seisoo vahvasti omalla tontillaan konsertissaan, jossa ikivihreät ja uudet joululaulut soivat rakkauden sanomaa. Ahkerasti konsertoivalle taiteilijalle joulukonsertit ovatkin vuoden kohokohtia, joissa joulun sanoma tulee lähelle kuulijaa, virittää muistoja ja tuo kosketuksen saapuvasta joulusta. Tässä haastavassa ja vastuullisessa tehtävässä Joel Hallikainen on omalla tontillaan. Joulun kosketus -konsertissa kuullaan ikivihreitä, rakastettuja helmiä mm. Oi Jouluyö, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Ave Maria, sekä uudempaa tuotantoa mm. Joulurauhaa ja Taivas sylissäni. Joulun kosketus -konsertti järjestetään Oulaisten kirkossa keskiviikkona 2.12. klo 19. Joel Hallikaisen joulukonsertti Oulaisissa
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 11 Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi Lapset toivovat vitsejä lehteen Matkanivan koululaiset kuvasivat toinen toisiaan ja lehden tekijöitä. Lehtitalokierroksella oppaana päätoimittaja Sirpa Kortet. Erilaiset työtehtävät lehdessä ja tekijöiden urapolut kiinnostivat oppilaita. Oppilaat tekivät liikennesivun Pyhäjokiseutuun hiljattain. Hevosista, kissoista, koirista, koneista ja urheilusta tehdyt jutut nousevat nuorten lukutottumuksissa korkealle. Sisältöä ideoitiin mehunjuonnin lomassa. JUTTUVINKKI? Soita toimitukseen p. 050 4380 845 Myös verkossa ja Facebookissa! www.pyhajokiseutu.fi www.pyhajokiseutu.fi maTkanivan koululaiseT maTkanivan oppilaaT Lämmin kiitos Markku Ylitalon muistamisesta suuressa surussamme. omaiset Oulaisten VanhustentalOyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 3.12.2015 klo 17.00 Peltokartanossa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8§:ssä mainitut asiat. Johtokunta kokoontuu klo 16. Oulainen 26.11.2015 Johtokunta Rakas puolisoni, äitimme, mummu ja isomummu Martta Ester KOPONEN s. 13.1.1937 Kärsämäki k. 5.11.2015 Kärsämäki Rakkaudella kaivaten Puoliso Lapset ja lapsenlapset perheineen Lapsenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät Et palannut niinkuin toivomme oli, et tullut luoksemme enää. Vaikka aika suruumme lohtua tois, ei tyhjyyttä koskaan se poistaa vois. Mummu kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Kuule siellä taivahassa, mummu sua rakastamme. Siunaus on toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa 20.11.2015. Lämmin kiitos osanotosta. Ei juhlia. Rauha Anttila Sydämelliset kiitokset Teille kaikille, jotka niin monin eri tavoin kunnioititte rakkaamme Esko Järvenpään muistoa ja otitte osaa suruumme. Kiitokset myös terveyskeskuksen vuodeosasto 1:n henkilökunnalle Eskon hyvästä hoidosta. Pahoittelemme, että osa adressien nimistä jäi lukematta. Omaiset SYYSKOKOUKSET to. 10.12.2015 klo 18:00 Osuuspankilla. Kokouksen aluksi kuullaan ajankohtainen ja mielenkiintoinen Eversti evp Heikki Hiltulan esitelmä. Klo 17:30 alk. osittain omakustanteinen joulupöytä: rieskaa/joululimppua, kinkkua, joulutorttua ja kahvia. Ennakkoon ilmoittautumiset Esa Hellmanille 044 779 7711 tai Jouni Aitto-ojalle 0500 282 562 su. 29.11. klo 18 mennessä. Jäsenet tervetuloa! Oulaisten Reserviläiset ry:n ja Reserviupseerikerho ry:n Järjestää: yläkoulun oppilaskunta Tervetuloa! JOULUBASAARI Oulaisten yläkoululla la 28.11. klo 10-13 Ohjelmassa mm. myyjäiset, kauhukellari, karaoke, kahvila ja ongintaa. Joulupukki vierailee. Muotinäytös klo 11. Arvonnassa päävoittona Applen iPhone 6S 16Gb. Rakas äitimme, mummumme ja isomummumme Kerttu Ilona RUOTSALAINEN o.s. Honkakoski s. 09.10.1924 Oulainen k. 14.11.2015 Oulainen Rakkaudella muistaen Raija Maija Leena ja Jan Seija ja Esko Eija ja Antti Aila Maire ja Tuomo Arja ja Ahti Anne ja Esa Lastenlapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään. Silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen voimissani, te minut muistakaa. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Oulaisten kirkossa lauantaina 12.12.2015 klo 11.00. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla.
12 ELÄMÄNMENO PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Maatalous ja maatalouskauppa on vuosien varrella kokenut merkittäviä muutoksia useaan kertaan. Reijo Viirelä toteaa, että Suomen maatalous on hänen uransa aikana koneellistettu kahteen kertaan. Sekä koneet, että tilat ovat 80-lukuun verrattuna kasvaneet todella paljon. Reijo Viirelä sanoo, että lähtee eläkkeelle hyvilllä mielin. Suunnitelmia ei ole ja mieli on avoin kaikelle eteen tulevalle. Tuovi Pulkkanen tuovi.pulkkanen@almamedia.fi YLIVIESKA NHK-keskus Oy:n Ylivieskan toimipisteen eläkkeelle jäävän konemyyjä Reijo Viirelän 48 vuoden historia kaupan alalta lähtee Oulaisten Osuuskaupasta ja Merijärven Ylipään kylästä. Vuosi oli 1967, kun Viirelästä tuli kotikylän sekatavarakaupan myymäläharjoittelija. Osuuskauppauraa kesti 20 vuotta, joista noin viisitoista vuotta Viirelä oli esimiestehtävissä. Viirelä kiersi lähiseudulla eri Osuuskaupoissa muunmuassa Vihannissa ja Haapavedellä. Kuivaniemelläkin vierähti yksi vuosi ennen armeijaa, mutta armeijan jälkeen kotiseutu kutsui takaisin. Vuonna 1980 Viirelät muuttivat Haapavedelle ja siitä lähtien Viirelä onkin ollut maatalouskaupan puolella kokonaisvaltaisesti. Ensimmäiset vuodet Haapavedellä Viirelä työskenteli maatalousosaston osastonhoitajana. 1987 Viirelät perustivat oman yrityksen ja kävivät maatalouskauppaa T-maatalouden nimen alla. Yritystoimintaa kesti 21 vuotta. Loppuajasta ketju vaihtui Rauta maatalouteen. Oma yritystoiminta alasajettiin 2009, kun puoliso Maija Viirelä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Pariskunta on työskennellyt kaupan alalla samoissa työpaikoissa koko työikänsä. Kun puoliso jäi pois työelämästä, Reijo Viirelä siirtyi konemyyntihommiin Ylivieskan NHK:lle, joka on avattu 2005. Kaupan alaa oman yrityksen kautta ja toisaalta toisen palveluksessa kokenut Viirelä toteaa, että molemmissa on puolensa. – Osuuskauppa-aikana tapahtui alalle kouluttautuminen. SOK oli työnantajana hyvä. Työnantajan kouluttamana suoritin kaikki mahdolliset koulut tällä alalle. Yritysaika olikin sitten oikeaa elämänkoulua. Viirelä toteaa, että silloin tuli koettua kaikki kaupan alan asiat laidasta laitaan ja mukaan tuli myös talouspuoli. – Koulu oli kova, mutta antoisa. Sitä kokemusta on vaikea saada koulun penkiltä. Ammattitaito tälle alalle on tullut vuosien saatossa. Kokemusta ja tietoa on tullut ja sitä on pitänyt hankkia koko ajan lisää. Maatalous ja maatalouskauppa on vuosien varrella kokenut merkittäviä muutoksia useaan kertaan. Viirelä toteaa, että Suomen maatalous on hänen aikanaan koneellistettu kahteen kertaan. – Ensin koneellistettiin 1980-luvulla todella merkittävästi ja uudelleen nyt 2000-luvulla. Koneitten koot ovat tänä päivänä huomattavasti suurempia kuin aiemmin. 80-luvulla koneita myytiin määrällisesti enemmän, mutta ne olivat pienempiä. Myös maatilojen koot ovat kasvaneet todella paljon. Pitkästä urasta maatalousja konekaupassa kertoo se, että asiakkaina on joissakin tapauksissa jo kolmas sukupolvi. Siitä huomaa ajan kulumisen todella hyvin. Viirelä toteaa, että hänen sukupolvensa taitaa olla viimeisiä, joilla on pitkät samalla alalla tehdyt työurat. EU-ajan mukana tuomista muutoksista Viirelä näkee hyvänä sen, että korot ovat pysyneet matalina ja se on lisännyt investointeja. – Koneiden hinnat ovat nousseet aika paljon, mutta halpa raha on innostanut viljelijöitä investoimaan. Valtiovallan toimenpiteet kuitenkin vaikuttavat ja näyttävät suuntia merkittävästi ja tällä hetkellä mielialat eivät ole maatalouden piirissä kovin korkealla. Syy siihen on Viirelän mukaan se, että maatalouden tuottajahinnat ovat tällä hetkellä alimmillaan pitkään aikaan. – Varmaa on kuitenkin se, että ihmisten täytyy syödä. Uskon, että maataloustuotanto Suomessa tulee säilymään ja tuottajat saavat vielä joskus tuotteistaan sen hinnan, joka heille kuuluu, Viirelä sanoo. Yksi Viirelän uran merkittävistä aikaansaannoksista on vuosittain helmikuussa Ylivieskassa järjestettävät Rysky-päivät. Ne ovat tulosta ajatuksenjuoksusta työmatkoilta Haapaveden ja Ylivieskan välillä. Idea tapahtumasta juolahti mieleen ja jalostui yhteistyökumppaneiden kanssa Ryskypäiviksi, joita on vietetty nyt seitsemän kertaa. – Se on maakunnallinen merkkitapahtuma, jonka viljelijät ovat ottaneet omakseen. Yhden päivän tapahtumana se on kävijämärältään Lähes puolen vuosisadan kokemus kaupan alalta Eläkepäivät aloittava konemyyjä Reijo Viirelä sanoo, että kokemusta on vuosien saatossa tullut ja tietoa on koko ajan pitänyt hankkia lisää. Kolmas sukupolvi viljelijöitä asiakkaana kertoo pitkästä työurasta maatalouskaupan parissa. Viirelä uskoo, että maataloustuotanto Suomessa tulee säilymään ja tuottajat saavat vielä joskus tuotteistaan sen hinnan, joka heille kuuluu ja viljelijöiden ahdinko helpottuu. REIJO VIIRELÄ ? ? Kotoisin Merijärveltä, Ylipään kylästä. ? ? Aloittanut kaupan alalla 1967 kotikylän sekatavarakaupassa myymäläharjoittelijana. ? ? Muuttanut Haapavedelle 1980. ? ? Oma maatalousalan kauppa 1987-2009. ? ? NHK-Ylivieska Oy:n konemyyjä vuodesta 2009 lähtien. ? ? Rysky-päivien idean keksijä. ? ? 48 vuoden pituinen ura kaupan alalla vaihtuu eläkepäiviin marraskuun viimeisenä päivänä. Tuovi Pulkkanen
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 13 Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi Suomen maatalousalan tapahtumista kärkipäästä. Toivon sen jatkuvan tulevaisuudessakin. Rysky-päivän aikana Ylivieskassa käy noin 12 000 ihmistä. Viirelän mukaan Suomalainen Maaseutulehti on merkittävästi vaikuttanut tapahtuman markkinointiin valtakunnallisella tasolla ja se on tuonut tapahtumaan kävijöitä kaukaakin. – Kiitos kuuluu myös kilpailijoille eli toisille yrittäjille. Yksin ei näin isoa tapahtumaa kukaan saa aikaan. Kaikki ovat olleet mukana ja sijainti on tietenkin etu. Olemme kaikki saman tien varrella ja tapahtuma pienellä alueella on helpompi toteuttaa. Metsäosaston mukaantulo muutama vuosi sitten on myös todella hyvä lisä tukemaan tapahtumaa. Viirelän pestiä NHK:ssa jatkaa Jukka Nousiainen ja Viirelä toteaa, että konekauppa jatkaa hänen jälkeensä hyvissä käsissä. Ylivieska konekauppojen keskittymässä on hyvässä asemassa, puitteet ovat hyvät ja yhteistyö saman alan muiden toimijoiden kanssa on kunnossa. Viirelä sanoo, että se on kauppiaiden, mutta erityisesti asiakkaiden etu. – Kun saan maanantaina viimeisen työpäivän tehtyä, lähden viettämään eläkepäiviä hyvillä mielin, Viirelä myhäilee. Suunnitelmia ei vielä ole valmiina. Viirelä sanoo, että ehkä ajankäyttö hakee vähän aikaa uusia uriaan. – Paljon aikaa varmasti kuluu lastenlasten harrastusten seuraamiseen. Kaikki neljä, kolme poikaa ja tyttö, ovat mukana jääkiekossa ja heidän pelejään on seurattu jo kahdentoista vuoden ajan. Mukavaa on se, että he ovat kaikki lähialueella ja pääsemme nyt osallistumaan entistä enemmän heidän elämänsä tapahtumiin. Viirelä kertoo, että Merijärvellä oleva kesämökin tapainen kutsuu varsinkin kesäaikaan ja siellä tulee eläkkeellä varmasti oltua entistä enemmän. – Matkustushaluja ei liiemmin ole. Kilometrejä on työmatkoilla tullut ajettua siinä määrin, että ensimmäisenä ei tee mieli lähteä Suomea kiertämään. Sen sijaan työkavereilta lahjaksi saatu sähköpyörä saa varmasti miehen liikkeelle, kun kesä koittaa, Viirelä suunnittelee tulevaa. Yksi uusi harrastus on jo mukana viikottaisessa ohjelmassa. Keilaaminen kerran viikossa on saanut pariskunnan innostumaan lajin parissa ja sitä tullaan varmasti jatkamaan. Keilaamisessa on mukavasti haastetta ja aika vierähtää huomaamatta. Kaikkeen muuhun tuleva eläkeläinen suhtautuu avoimin mielin. – Jos hyvältä tuntuu ja kohdalle osuu, niin kaikea voi aina harkita, Viirelä nauraa. Maatalous ja maatalouskauppa on vuosien varrella kokenut merkittäviä muutoksia useaan kertaan. Reijo Viirelä toteaa, että Suomen maatalous on hänen uransa aikana koneellistettu kahteen kertaan. Sekä koneet, että tilat ovat 80-lukuun verrattuna kasvaneet todella paljon. A Kun saan maanantaina viimeisen työpäivän tehtyä, lähden viettämään eläkepäiviä hyvillä mielin. Konekauppa jatkaa hyvissä käsissä. Reijo Viirelä Eläköityvä konemyyjä NHK Tuovi Pulkkanen
14 ELÄMÄNMENO PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Sirpa Kortet sirpa.kortet@almamedia.fi HAAPAVESI ”Ollaan onnellisia tästä päivästä. Huomisesta ei tiedä, voimia siihen.” Haapavetinen Aino Hirvonen kiteyttää oman voimalauseensa kannustukseksi kaikille, jotka hoitavat läheisiään kotona. Hänellä itsellään on kohta 50 vuoden kokemus omaishoitajuudesta. Ei hän sellaiseen ollut varautunut, mutta elämä järjesti asiat niin, että omat lapset saivat äidistään myös tärkeimmän hoitajan. – Outi syntyi 47 vuotta sitten. Hän ei ruvennut kävelemään, puhumaan eikä liikkumaan vauvana, kuten lapset tavallisesti tekevät. Vuoden vanhana aloimme kulkea Oulussa lääkärissä ja hänet luokiteltiin kehitysvammaiseksi. Silloin lääkärit sanoivat minulle, että lapsi pitää laittaa laitokseen, Hirvonen muistelee. Äitinä hän halusi pitää lapsensa lähellään ja hoitaa itse. Lääkärit varoittelivat, että hoitamisesta voi tulla vaikeaa, koska lapsi ei todennäköisesti kävelisi koskaan. – Navetan käytävällä kannattelin häntä kainaloista ja opettelimme kävelemään sillä aikaan kun kone lypsi lehmiä, hän muistelee. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin perheeseen syntyi neljäs lapsi, jolla huomattiin samanlaisia oireita kuin Outilla oli vauvana. – Minulla on kaikkiaan neljä lasta. Kaksi heistä on tervettä, kahdella on kehitysvamma. Kun Toni syntyi, alettiin etsiä yhteistä tekijää, mikä aiheuttaa kehitysvamman. Meille diagnosoitiin Sallan tauti, joka menee suvuissa piilevänä, mutta puhkeaa lapselle, jos molemmat vanhemmat sitä kantavat. Meillä kävi näin, hän kertoo. Vihannista kotoisin oleva Hirvonen ei tiedä, onko hän perinyt sairastumiseen altistavat tekijät äidin vai isän puolelta. Hänen miehensä oli syntyisin Karjalasta. Sallan tauti on keskushermoston sairaus, joka vie puheja liikuntakyvyn. Hirvonen tietää, ettei maassamme ole paljonkaan Sallan tautiin sairastuneita. Lehtileike vuosien takaa kertoo perheestä, jonka tarina ja kokemukset ovat yhtäläiset hänen ja lastensa kokemaan. – Silloin aikoinaan soittelinkin jutussa olleelle naiselle. On olemassa myös vertaistukiryhmä, mutta ne kokoontumiset ovat yleensä EteläSuomessa. En ole sinne asti lähtenyt, hän sanoo. Perheen elämä on vuosikymmenten ajan sujunut normaalisti. Elämänasenne ja iloisuus kantavat päivästä toiseen. – Eräs mummo sanoi minulle kerran, että ”älä sellaista sure, jolle et mitään voi”. Niinhän se on, joitakin asioita ei vaan pysty muuttamaan, niiden kanssa on elettävä, hän pohtii. Muut sisarukset suhtautuivat kehitysvammaisiin sisaruksiin hyvin. Äitinä hän on iloinen siitä, että kaikki ovat voineet touhuta yhdessä. – Kun vanhin tytär hyppäsi korkeutta, Outi meni konttaamalla riman alta, mutta kaikilla oli mukavaa, hän muistelee. Lastensa lisäksi Aino Hirvonen on toiminut yli kolmen vuoden ajan miehensä omaishoitajana. Tuosta ajasta on nyt pari vuosikymmentä, mutta muistot ovat mielessä yhä. Miehelle puhjennut sairaus vei kaiken muun toimintakyvyn, mutta kuten Aino puolisostaan toteaa, näkö, kuulo ja järki pysyivät loppuun saakka. – Silloin elämä pysähtyi, kun mieheni kuoli. Se oli pommi. Tuntui, että kaikki romahtaa. Piti aloittaa elämä uudelleen ja ryhdistäytyä. Se auttoi, kun ajattelin, että minulla on lapset, hän muistelee. Rakkaus on voima, joka hoitaa -ei pakollisuus Omaishoitajuudessa ei auta ottaa stressiä. Hän toteaa Aino Hirvonen, joka hoitaa kahta kehitysvammaista lastaan kotonaan Mieluskylällä. Harvinainen sairaus toi aikoinaan perheen arkeen erikoisen haasteen, jonka kanssa on eletty vuosikymmenet. Sallan tauti muutti kaiken. taustaa ? ? Mieluskylällä asuva Outi Hirvonen, 47, sairastaa harvinaista Sallan tautia. ? ? Henkilökohtainen avustaja Päivi Eilola on apuna esimerkiksi kauppareissuilla ja aamulla, kun taksi tulee hakemaan toimintakeskukseen. ? ? Outin veljellä, Tonilla, 36, on myös sama sairaus. Sallan tauti on todettu piilevästi periytyväksi. ? ? Arkipäivisin Outi ja Toni käyvät Haapaveden toimintakeskuksessa. ? ? Äiti, Aino Hirvonen, pitää hyvänä, että hänen kehitysvammaisille lapsilleen on kodin lisäksi mahdollisuus myös muuhun tekemiseen. Outi ja Toni tykkäävät olla toimintakeskuksessa ystävien kanssa. ? ? Taksikyyti aamuisin ja iltapäivisin on myös odotettu tapahtuma. ? ? Outi tykkää musiikista; erityisesti iskelmistä ja joululauluista. Omaishoitajan arki on monipuolista. Aino Hirvonen auttaa Toni-poikaansa vaatteiden ja kenkien laittamisessa. Keskiviikkoaamuna Toni tiesi, että toimintakeskuksen päivään kuuluu muun muassa kaupassakäyntiä. Sitä varten tarvitsee muutaman kolikon, jotka Aino huolehti reppuun valmiiksi. Sirpa KorTeT
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 15 Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi Arki rakennettiin uusista lähtökohdista ja elämä on kantanut eteenpäin. Aino Hirvonen elää tiiviisti lastensa tukena. He ymmärtävät toisiaan eleistä ja puheesta, joka vieraalle ihmiselle saattaa tuntua hankalalta. Ruokapöydässä Outi ja Toni saattavat kiusoitella toisiaan kuin lapset konsanaan. Jos sairauden aiheuttamat kivut alkavat tuntua, Toni ilmaisee tuntemuksensa yksittäisin sanoin, Outi kertoo siitä elekielellä. Pyörätuoli on tullut kotikäyttöönkin kuluneiden vuosien aikana. Se on turvallisinta, sillä sairauden etenemiseen kuuluu myös jalkojen pettäminen ja kääntyminen sisäänpäin. – Siinä oli sulattelemista, kun istumispaikan tajuaminen katosi Outilta. Siksi tarvitsen aamuin ja illoin avukseni hoitajan, jonka kanssa laitamme hänet nukkumaan ja käytämme vessassa. Tähän saan Haapaveden kaupungin myöntämän setelin, jolla yksityinen tuottaa palvelun, hän jatkaa. Nyt kaikki lapset ovat aikuisia. Aino Hirvonen haluaa jatkaa kehitysvammaisten lastensa hoitamista kotona niin pitkään kuin mahdollista. Lisäsairautena molemmille on puhjennut epilepsia. – Ei pakko vaan rakkaus. Eihän tähän kukaan ole pakottanut, vaan jokainen tekee itsensä kanssa ratkaisuja. Onhan minulle sanottu, että voin hyvällä omallatunnolla jo laittaa lapset laitoshoitoon, mutta en halua. Se asia täytyy ensin käydä läpi omassa päässä ja sopeutua siihen ajatukseen. Olen sanonut, että sanon sitten, kun en enää jaksa, hän vakuuttaa. Työntekoon Hirvonen sanoo oppineensa jo lapsena, jolloin töitä oli tehtävä sitä myötä kun niihin pystyi. Se on opettanut sitkeyttä. – En koe itseäni mitenkään erikoisena ihmisenä, vaan ihan tavallisena perheenäitinä, jonka lapset ovat vaan tarvinneet enemmän hoitoa ja huolenpitoa kuin niin sanonut normaalit lapset, hän miettii. Vastapainoa vaativalle arjelle Hirvonen löytää itselleen puutarhanhoidosta, pihatöistä ja neulomisesta. Viherkasvit kukoistavat ja pihalla on väriloistoa keväästä ensilumiin saakka. – En minä kotoa mihinkään oikeastaan haluakaan. Jos tulee tarve lähteä shoppailemaan, lähden päivällä sillä aikaa, kun Outi ja Toni ovat toimintakeskuksessa. Tai sitten lähdemme yhdessä, jolloin Outi saa mukaansa henkilökohtaisen avustajan. Yksin kun ei kahta pyörätuolia pysty hallitsemaan. Omaishoitajan arki on monipuolista. Aino Hirvonen auttaa Toni-poikaansa vaatteiden ja kenkien laittamisessa. Keskiviikkoaamuna Toni tiesi, että toimintakeskuksen päivään kuuluu muun muassa kaupassakäyntiä. Sitä varten tarvitsee muutaman kolikon, jotka Aino huolehti reppuun valmiiksi. Hiukset kuntoon. Aino-äiti huolehtii Outin kampauksen järjestykseen. Takana on hyvin nukuttu yö, joka jatkuu tutun ryhmän kanssa toimintakeskuksessa. -Sanonko terveisiä, Aino kertoo tyttärensä kysyvän aamuisin toimintakeskukseen lähtiessään. Astmalääke pitää muistaa ottaa ennen lähtöä. Aino huolehtii Tonin lääkkeet aamutoimien yhteydessä. Sallan tauti -niminen sairaus on vienyt nyt molemmat lapset pyörätuoliin. Vielä muutama vuosi sitten kauppareissut onnistuivat niin, että Toni otti tukea ostoskärryistä, nyt pyörätuoli on turvallisinta myös hänelle. Taksikyydin odottaminen aamuhämärässä on jännää. Kai Juuska haki Toni ja Outin kyytiin keskiviikkona, kuten arkiaamuina on tapana. Torstaille oli tiedossa jo lääkärin vierailu toimintakeskuksessa. Sirpa KorTeT Sirpa KorTeT Sirpa KorTeT Sirpa KorTeT
16 ELÄMÄNMENO: Koti PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Iiria Lehtinen iiria.lehtinen@almamedia.fi Halpaa löytyy ”Pikkurahalla sisustaminen on aika helppoa – tarjontaa on hirveästi. Asiakas voi antaa pienen budjetin, ja tiedän, mistä etsin tavarat. Esimerkiksi tapeteissa on iso hintahaarukka: varastotapetti voi olla 20 euroa rulla, ja kallis yli sata euroa. Halpa ei ole automaattisesti huonoa ja kallis hyvää. Ammattilainen tietää, missä tuotteessa hinta-laatusuhde on hyvä.” Kirpparit ”Voin kierrellä kirppareita, mutta usein asiakas haluaa tehdä sen itse tai etsiä tavaraa Tori. fi:stä. Sanon, että etsi tämän tyylistä, sävyistä ja maksimissaan tämän kokoista. Ihmiset tuppaavat ylimitoittamaan kalusteita.” Vanhaa ja Ikeaa ”Asiakkaat pyytävät usein ostamaan Ikeasta tai hyödyntämään varastosta tai vanhemmilta löytyvää huonekalua, jota tuunataan.” Värit ja kankaat ”Paljon toivotaan edelleen maanläheistä sävymaailmaa. Arki on hektistä, ja kotona halutaan rauhoittua. Kankaista pellava on edelleen suosittu. Verhoihin halutaan yleensä panostaa.” Valaistus ”Suomalaisissa asunnoissa on usein hirveän huono valaistus. Joudun pitämään melkein joka kohteessa pienen briiffauksen. Joka tilanteeseen on hyvä olla oma valo: Lukemiseen, tunnelman luomiseen omansa, ja siivoukseen vähän parempi valaistus.” Järjestely auttaa ”Katson aina ensin asunnossa kalustejärjestyksen. Otan huonekaluja toisista huoneista ja sanon, että tämä voisi sopia tänne, ja siirretäänkö tuo tuonne. Asioiden pitää olla oikeilla paikoilla ja oikeissa mittasuhteissa. Järjestely olemassa olevilla kalusteilla säästää rahaa. Toinen on karsiminen. Jos esimerkiksi koriste-esineitä on paljon, kannattaa karsia. Kolmanneksi katson värimaailman. Jos pinnat ovat kunnossa, päivitetään pelkät tekstiilit.” Haastateltavana oli sisustussuunnittelija Kirsi Tyynelä Kirsi Tyynelä Jussi Rakkolainen jussi.rakkolainen@almamedia.fi Vanhan, ehkä jo vähälle käytölle jääneen tulisijan vaihtaminen uuteen kannattaa – remontti on vaivattomampi ja nopeampi kuin voisi kuvitella. Aikaisempaa tehokkaampi tulisija polttaa puuta puhtaasti, ja jos valinta kohdistuu varaavaan tulisijaan, tuottaa parhaimmillaan jopa puolet kodissa tarvitusta lämmitysenergiasta, kerrotan Tulisijaja savupiippuyhdistys TSY ry:stä. Pientaloissa on Suomessa lämmityskäytössä 2,2 miljoonaa tulisijaa. Niillä lämmittäminen ei ole mitään pientä puuhastelua. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia. Polttopuulla tuotettu energiamäärä 15 terawattituntia vastaa Olkiluodon kahden reaktorin vuosituotantoa. – Kaikki tulisijat eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita lämmityslaitteita. Sinänsä usein hyvinkin kauniit avotakat ovat surkeita lämmöntuottajia. Niiden hyötysuhde on vain 20 – 30 prosenttia. Uuden varaavan tulisijan hyötysuhde on noin 80 prosenttia, TSY ry:n puheenjohtaja Tuomo Järvinen kertoo. – Vaihtamalla avotakan tehokkaaseen uuteen varaavaan takkaan ja lämmittämällä oikein hyvälaatuisella sekapuulla voi hyvinkin säästää lämmityskuluissa noin 1 000 kilowattituntia pinomottia kohden. Tulisijan vaihtaminen on nykyisellään yksinkertaisempi ja helpompi projekti kuin moni uskoo. Mitä kevyemmästä ja pienemmästä tulisijasta on kysymys, sitä nopeammin sen pystytys sujuu. Uusi tulisija-hormiyhdistelmä asennetaan yleensä päivässä tai kahdessa. Paikalla muuratun tulisijan valmistumista joutuu toki odottamaan pitempään, TSY:stä kerrotaan. Tulisijaremontin yhteydessä kannattaa miettiä myös lämmityspuiden säilytys uudestaan. Uuden tulisijan yhteyteen voidaan mahdollisesti rakentaa myös paikka lämmityspuille tai turvallinen paikka voidaan rakentaa lähelle. Kuiva puu syttyy helposti, palaa tehokkaasti ja puhtaasti. Siksi puut kannattaa tuoda sisälle lämpiämään vuorokautta ennen polttamista. Uusi tulisija tuo säästöä kuluihin Uuden varaavan tulisijan hyötysuhde on noin 80 prosenttia, kerrotaan Tulisijaja savupiippuyhdistyksestä. Jussi raKKolainen M uodissa eletään harvoin sitä vuosikymmentä, jota todella eletään. Sellaista se on sisustuksessakin. Nyt suosittuja ovat etenkin 1950-luku, mutta myös 1970-luku ja 1980-luku. Vintage on edelleen in. Yhdistä tavaroita eri maista ja eri aikakausilta. Nyt sisustuksessa on kuningas sellainen, joka koluaa rohkeasti kirpputoreja ja vinttejä. L uonto on nyt pop. Tyynyssä tuijottaa lehmä tai koira, suihkuverhossa on kokonainen metsämaisema. Muista, että voit hyödyntää myös itse ottamiasi valokuvia. Kotoilu, itse tekeminen, tekelemäisyys, yksinkertaisuus ja jopa kömpelyys on ihan sallittua. Nyt ei nipoteta, nyt ollaan lähellä luontoa. V oi, nalle. Voi vanha nukke ja nukenvaunut. Lapsuuden lelut. Isoäidin kummalliset kipsiveistokset ja keramiikkataulut. Omat kiviasetelmat ja viherkasvien rönsyilyt. Ole reilusti nostalginen ja luo kotiisi kivoja yksityiskohtia. Askeettinen ja pelkistetty ehtii olla huomennakin. V iherkasvit kunniaan. Laita niitä ryhmiksi, niin saat näyttävyyttä. Kaktukset ovat turvallinen valinta, jos et ole saanut vihreää peukaloa. Tai voithan turvautua reippaasti vaan tekokukkiin ja leikitellä niillä. Värejä. Hupsuja maljakoita. Upeita lasiesineitä. Isot lasipurkit täyteen salaisia maailmoja tavaroista, jotka eivät sovi yhteen ja sopivat kuitenkin. Keramiikkaesineet, marmori, vintage, valaisinten tekelemäisyys, samettiset tyynyt, kivet ja kukat ja erilaiset vastakohdat.. Muotia ovat myös luontokuvat tekstiileissä, viherkasvit, 1950-luku, pyöreät muodot, vanhat keramiikkaesineet, sininen väri, punainen Marsala-viinin väri, messinki, nahka ja vaaleat lattiat. Jos menit sekaisin, niin älä välitä. Niin ovat menneet trendienluojatkin, sillä erilaisia neuvoja ja ohjeita satelee kuin turkinhihasta ja kaikki ovat oikeassa. Ole kuin kotonasi, sillä siellähän sinä oletkin, ja saat yhdistellä! Ei hätää, kaikki on sallittua SiSuStuStrendit Miten ammattilainen sisustaa pikkurahalla? Työhuoneen muutos tehtiin pienellä budjetilla käyttämällä olemassa olevia kalusteita. Seinät saivat uuden maalin, järjestystä muutettiin, tekstiileitä uusittiin ja valaistusta lisättiin. A Suomalaisissa asunnoissa on usein hirveän huono valaistus.”
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU ILMOITUKSET: www.pyhajokiseutu. Postiosoite: PL 1, 86301 Oulainen Katuosoite: Asemakatu 1, 86300 Oulainen Avoinna: ma-pe klo 9-12 ja 13-15 Faksi 08 479 5125 Ilmestymispäivät: maanantai ja torstai 61. vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen, Sitoutumaton paikallislehti Julkaisija: Alma Media Kustannus Oy ISSN 0356-2492 (painettu) ISSN 2243-1527 (verkkojulkaisu) Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Levikki: LT 2012 5816 kpl Tilausasiat ja osoitteenmuutokset p. 010 665 9016 ma-pe klo 8-15 sähköposti: asiakaspalvelu.pyhajokiseutu@almamedia. Jakeluhäiriöt p. 010 665 5145 ma-pe klo 9-12 ja 13-15 Yritysten ilmoitusasiat p. 046 923 1985 ma-pe klo 8-16 Yksityisten ilmoitusasiat p. 010 665 5145 ma-pe klo 9-12 ja 13-15 sähköposti: ilmoitukset.pyhajokiseutu@almamedia. Ilmoitusten jättöajat: ma lehteen to klo 15 mennessä, to lehteen ti klo 15 mennessä Muut sähköpostit: Toimitus: toimitus.pyhajokiseutu@almamedia. Muistilista: muistilista.pyhajokiseutu@almamedia. Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@almamedia. Sähköiset tietokannat: Lehdessä julkaistu aineisto tulee ilman eri korvausta osaksi lehden sähköisiä tietokantoja ja ALMA MEDIA Oyj -konserniin kuuluvat yhtiöt saavat kaikki oikeudet aineiston vapaaseen käyttöön julkaisutoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaiseti sovittu. Vastuu virheistä Lehden suurin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti noudattaa ilmoituksen julkaisemista koskevissa seikoissa Sanomalehtien Liiton hyväksymiä ilmoitusten julkaisusääntöjä. Henkilörekisteri Pyhäjokiseudun asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Pyhäjokiseudulla ja muilla Alma Median Oyj-konserniin kuuluvilla lehdillä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkina-tutkimuksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön em. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Pyhäjokiseudun asiakaspalveluun. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriote on nähtävillä Pyhäjokiseudussa. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kirjallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen Pyhäjokiseutu, PL1, 86301 Oulainen. Puhelut 010-numeroihin maksavat matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 17,18 snt/min (alv 24 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 6,00 snt/ min (alv 24 %). Nauhoitamme asiakaspalveluun tulevat puhelut sisäistä koulutusja opetustarkoitusta varten. Tilaushinnat: Kesto 12 kk 112,80e Määräaikainen 6 kk 87e, 4 kk 58e Opiskelijatilaus, määräaikainen 12 kk 87e, 6 kk 43,50e, 3 kk 21,75e Jari Kangaskorte, urheilu freelancertoimittaja 0400 580 135 Heli Nurkkala 010 665 5143 050 438 0846 Laura Seppä, perhevapaalla Sirpa Kortet Päätoimittaja 010 665 5144 050 438 0845 TOIMITUS: Jarkko Rautio Markkinointipäällikkö 010 665 5147 050 325 6907 Hanna Tenkula Ilmoitusvalmistaja 010 665 5150 050 438 0867 Maria Nurkkala Myyntineuvottelija 046 923 1985 Tuovi Pulkkanen 010 665 5167 050 438 0849 Eläkeliiton Haapaveden yhdistys ry Kuntosali ma 30.11. klo 13-14 liikuntahallilla. Boccia ti 1.12. klo 9-12 liikuntahallilla. Kerho ja adventtihartaus to 26.11. klo 11 nuorisotalolla. Mukana Vahteala ja kanttori. Lisäksi mm. veteraanikuoro, kahvia ja arvontaa. Lauluryhmä ennen kerhoa klo 10. Emännät ryhmästä 3. Joulunaika lehteä saatavana kerhossa, hinta 7 euroa. ”Töppöskerho” ti 1.12. klo 11-13 vanhustentalolla jonka jälkeen se jää joululomalle. Muistakaa täyttää kuntoja vapaaehtoistyön kortit koska vuosi lopuillaan. Kortteja saa kerhosta nuorisotalolla. Kortit palautetaan kerhoon vuoden vaihteen ensimmäisessä kerhossa. Tervetuloa Eläkeliitto Oulaisten yhdistys ry Olemme mukana Joulubasaarissa Oulaisten yläasteella 28.11.2015 klo 10 -13. Tervetuloa! 7.12.2015 Lauluryhmä klo 9.45. Joulupuuron syönti alkaa jo klo 10.00. Perinteinen joulujuhla puuroineen ja torttukahveineen seurakuntakodilla klo 11.00. Ken lahjan tuo, hän lahjan saa... Tervetuloa! Toivotamme myös kaikki yrittäjät, jotka ovat meitä tukeneet Joulun Aika -lehden mainostuksessa, mukaan joulujuhlaamme. 9.12.2015 klo 13.00 maksullinen jouluruokailu JEDU/Talouskoulussa. Ruokailun hinta 15 euroa. Toivotamme kaikille hyvää joulun odotusta! Eläkeliiton Merijärven yhdistys Päiväkahvitilaisuus ti 1.12. klo 11.00 seurakuntatalolla. Omaa ohjelmaa ja arvontaa. Tervetuloa mukaan. Menemme Salmenrantaan tervehdyskäynnille ti. 8.12. klo 13.00 kahvittelun merkeissä. Oulaisten sotaveteraanit, veteraaninaiset ja tukijaosto. Jouluruokailu Oulaisten Ammattiopiston ravitsemusja puhdistuspalveluyksikössä (Talouskoulu) luokassa 137 ke 9.12.2015 klo 11.00. Ilmoittaudu Liisalle 30.11.2015 mennessä puh. 0400947053. Oulaisten Hengitysyhdistys ry Kerho ma 30.11. klo 12 Peltokartanossa. Tervetuloa! Oulaisten Seudun Hengitysyhdistys ry. Jäsenet! Kuntokampanja jatkuu. Kuntosalilla vielä paljon käyntejä jäljellä. Yksi käyntikerta/viikko/ jäsen. Myös uintikertoja vielä jäljellä. Oulaisten Seudun Hengitysyhdistys / Kärsämäen silmutoimikunta Silmun myyjäiset pe. 11.12.2015 Kärsämäen Seurakuntasalilla klo 9.00 -13.00. Perinteiset joululaatikot, limput, kakut, piparit ym. Arvontaa! Tervetuloa herkkujen ostoon! Tammikuussa aloitamme SILMUN kerhotoiminnan ke.13.1.2016 klo 10-13 KONTTILASSA. Olet lämpimästi tervetullut, vaikka et ole jäsen. Kivaa yhdessä. Arvontaa! Oulaisten Sydänyhdistys ry Hallituksen kokous ke 2.12. klo 17 Kahvila-Konditoria Häggmannilla Oulaistenkatu 32. Syyskokous alkaa samassa paikassa klo 18 (ilmoitus). Tervetuloa kokoukseen! Mahd. tiedustelut Kirsti Avela 050 4609 885. Haapaveden Reuma ja Tules ry Myyjäiset / kauneimmat joululaulut nuorisotalolla to 3.12. klo 9. Kahvittelua ja kinkkuarvonta. Pikkujoulujuhla Haapaveden Opistolla Lönnin kartanossa su 29.11. klo 12. Ei lahjoja. Tervetuloa! Allasmaksu 30 e tulee maksaa tilille: FI73 5029 0420 0031 27. Kärsämäen Tules ja Reuma ry Ke 2.12. vuoden viimeinen kerho Konttilassa alk. klo 11.00, vietetään se mukavissa tunnelmissa laulellaan joululauluja, kahvitellaan ,arpoja ym. Kuntosaliryhmä on vielä 3 ja 10.12. alk. klo 10.00 Samulin opastuksella, tämän jälkeen aloitetaan joulutauko. Jatketaan to.8.1. 2016 entisissä merkeissä. Ke 16.12. klo 17.00 Konttilassa alk. perinteinen puurojuhla, syödään riisipuuroa ja rusinasoppaa juodaan torttukahvit päälle. Laulellaan joululauluja pientä ohjelmaa ja vapaata seurustelua. ”Ken lahjan tuo hän lahjan saa arvo n. 5€” To 26.11. käydään Koivupuiston asukkaille tarjoamassa joulukahvit ja lauletaan joululauluja. Tammenlehvän asukkaiden kanssa on jo vietetty joululaulu/kahvittelu tuokio. Joulumyyjäiset ma. 21.12. K-marketissa alk. klo 8.30, myynnissä tuoreita voilla leivottuja leivonnaisia ym. myös gluteenittomia. Myös arpoja on myynnissä (joka arpa voittaa). Tervetuloa ostoksille. Yhdistys jää tämän jälkeen joulutauolle näin ollen toivotellaan Hyvää ja Rauhaisaa joulunalusaikaa. Olet lämpimästi tervetullut kaikkiin meidän tilaisuuksiin. Pyhäjokilaakson Kuuloyhdistys ry Seuraava kahvilavuoromme Myyrilässä on to 3.12. klo 9-14. Tervetuloa! Vuoden viimeinen kahvilavuoromme on to 17.12. klo 9-14. Myyrilän joulun avaus la 5.12. klo 12-15. Myynnissä käsitöitten ja korttien lisäksi riisipuuroa sopan kera sekä glögiä, kahvia ja joulutorttuja. Tervetuloa! Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry / Linkki-projekti Huom! Tänään viimeinen ilmoittautumispäivä Hammasniemessä järjestettävään omaishoitajien joulujuhlaan. Juhla pidetään to 3.12.2015 klo 11.00-15.00. Ohjelmassa ruokailu, kahvit + juhlaohjelmaa. Se joka lahjan tuo se lahjan saa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Haapaveden seurakunnan kanssa. Tarvittaessa yhteiskyytimahdollisuus. Ilmoittaudu p.0442991868 tai p.044-2991385. Pyhäjokiseudun latu Kylmäuintia Ahonperällä torstaisin klo 17.30-20.00. Tervetuloa! Torstaina 26.11.2015 vastuuvuorossa Anna-Liisa ja Veikko. Ahonperälle hankittu lämmin uintikoppi, avaimen saa korvausta vastaan. Talvikauden hinnat: 36 €/ei jäsen, 20 €/jäsen. Avain palautettava kauden päättyessä toukokuussa. Ota yhteys Taaviin. Matkanivan Rukoushuoneyhdistys ry Su 29.11. klo 13 Adventtija joululaulutilaisuus Matkanivan Rukoushuoneella. Mukana Veli Ainali ja Jouko Lauriala. Wanha Woima WW Pikkujoulu to 3.12. klo 18.00 Oulaisten Honkamajalla (Hietalantie 91). Ilmoittautumiset Riitta Honkimaalle puh. 040-7493658 to 29.11. mennessä. Jouluaterian omavastuu 10e/hlö. Oulaisten Nuorisoseura Johtokunnan kokous Ruokakeitaalla 3.12. klo 18:00. Oulaisten nuorisoseuran joulujuhla Soihtulassa 30.11. Kahvitus klo 17:30 ja juhla 18:00. Ken lahjan tuo se lahjan saa (2-3€). Kaikki tervetuloa! HUOM! Oulaisten nuorisoseuran kotisivut uudistuvat. Vanha kotisivu jää pois käytöstä ja uusi osoite on: http://oulaistennuorisoseura. blogspot.? / Uusi kotisivu on käytössä. Tervetuloa tutustumaan! Ota yhteyttä p. 045 6073669. MUISTILISTA Tervetuloa ma 7.12. klo 18 alkaen HONKAMAJALLE laulamaan KAUNEIMPIA JOULULAULUJA. Tilaisuus aloitetaan torttu/kahvitarjoilulla. Tilaisuudessa esiintyy Oulaisten nuorisokuoron lauluryhmä Tapani Tirilän johdolla. Seurakunnasta mukana kanttori ja diakonissa Raisa Tamminen. Kolehti kerätään lähetystyön hyväksi. Järj. Piipsjärven kylän diakoniatoimikunta yhdessä Seurakunnan kanssa. Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös meille. Muutatko? 010 665 9016 asiakaspalvelu.pyhajokiseutu@ almamedia.fi TIEDOTA YHDISTYKSESI ASIOISTA MUISTILISTALLA! Muistilistat sähköpostitse: muistilista.pyhajokiseutu@almamedia.? Aineistot torstain lehteen ke klo 10.00 mennessä ja maanantain lehteen pe klo 10.00 mennessä. Huom! Viimeinen maanantain lehti ilmestyy 30.11. Muistilista myös netissä: www.pyhajokiseutu.? /muistilista Soita ja kysy lisää p. 010 665 5145 Painavaa asiaa! Palautteen voit lähettää sähköpostilla toimitukseen toimitus.pyhajokiseutu@almamedia.fi www.pyhajokiseutu.fi Myös verkossa ja Facebookissa!
Torstaina 26. marraskuuta 2015 – PYHÄJOKISEUTU 19 sarjakuvat SUPERMUKULA • B. VIRTANEN • AJAN SÄVEL Uutisvinkit puhelimitse numeroon 0504380845 tai sähköpostitse toimitus.pyhajokiseutu@ almamedia.fi. Satuitko paikalle, kun tapahtui? Lähetä kuvasi Pyhäjokiseutuun osoitteeseen toimitus. pyhajokiseutu@almamedia.fi. Lue uutisia myös verkkopalvelussamme www.pyhajokiseutu.fi Myös verkossa ja Facebookissa! www.pyhajokiseutu.fi Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös meille. Muutatko? 010 665 9016 asiakaspalvelu.pyhajokiseutu @almamedia.fi Voit tehdä osoitteenmuutoksen myös netissä omilla asiakastunnuksillasi! www.pyhajokiseutu.fi Onko Sinulla hyvä JUTTUVINKKI? Soita toimitukseen p. 050 438 0845 Ostetaan A.Pöntiön viljapossua suoraan tilalta edullisesti. Toimitus pe 4.12. Kärsämäki Pyhäntä Haapavesi Piippola Pulkkila Vaala Kestilä ja su 6.12. Oulainen Vihanti. Tiedustelut/Varaus 0405221440 Traktori H:max 12 000e myös pikkuvikainen kiinnostaa. Tarjoa. 040 444 9560 TAVARAT RAHAKSI! TEE HUIPPUKAUPAT! TAVARA ON RAHAA! TAVARA ON RAHAA! Tavarat rahaksi! Myytävänä OMAKOTITALO Oulaisissa 150 m², 2 mh, oh, k, s, ph. P. 0400 281 692. Vuokrattavana Cooper&Hunter ilmalämpöpumput uuden sukupolven TwinStage kaksoiskompressorilla. Www.biottori.?. 044-7168000. OVET, IKKUNAT, SISÄPORTAAT MYÖS ASENNETTUNA OULAISTEN PUUSEPÄT KY p. 08-470 380, fax. 08-470 380 VIHANNIN TYÖVÄENTALON KINKKUBINGO Tervetuloa pelaamaan ja voittamaan tiistaina! TIISTAINA 1.12.2015 klo 18 Voittoina mm ok. 420€. p.48 tai 50€. Muut voitot ok ja tavaravoittoja. Ilmaiskierros p. 044-7478229. Jouluruokailu klo 19-21 (runsas noutopöytä) 25 €/hlö (varaukset viim. to 26.11.) Pikkujoulutanssit klo 21-01 tanssiyhtye Mainarit (Tanssilippu 8 €) Pikkujoulupaketti 30 €/hlö (sis. ruokailu + tanssit) Kaiken Kansan Pikkujoulut Maalaiskartano Pihkalassa la 28.11. Maalaiskartano Pihkala Oy, KESTILÄ p. 0400 812 484 www.maalaiskartanopihkala.? Jari Kangaskorte jari.kangaskorte@kotinet.com PYHÄJOKIALUE Viikonlopun ravit ajettiin vaihtelevissa olosuhteissa. Lamujoen Perhekodin Carmel kilpaili Kuopiossa sankan räntäsateen keskellä. Jukka Torvisen ajama ori jäi avoimessa ryhmässä rintaman taakse pussiin. Tuloksena oli viides tila raskaissa olosuhteissa ajalla 20,1a. Sunnuntaina Carmel kilpailee Keskisessä ravikauden päätöksessä. Pulkkilan toinen edustaja Pentti Raution Ready To Fly 24,7a oli Kuopiossa kahdeksas porukan hänniltä. Pyhäjoella syntynyt ravikuningas Jokivarren Kunkun ja ravikuningatar Mokomanin 4-vuotias pikkusisko Fenno oli ensimmäisessä totoravistartissaan kolmas ajalla 36,7. Seinäjoella ravattiin huomattavasti paremmissa olosuhteissa. Kolmosrahat Siikalatvalle kuittasi Sanna Fingerroosin omistama Ruhvanan Urho 37,1 Nuorten sarjassa. Oulaistelaislähtöisen Matti Matinlaurin valmennettavista Bel Air 16,3a oli troikkalähdössä toinen ja tallikaveri Sing For Ever 14,9a kolmas lyhyessä ryhmässä. Eija ja Markku Onkalon osaomistama Loisto-Piirto kilpaili viime viikolla Vermossa. Antti Teivaisen luotsaama tamma oli pitkän kirin päätteeksi kymmenes voltissaan ajalla 28,4. Carmel jatkaa sunnuntaina Jari Kangaskorte jari.kangaskorte@kotinet.com OULAINEN Jääkiekon II-divisioona jatkuu lauantaina Oulaisissa mielenkiintoisella kamppailussa. Vastaan iskee kaksi alavireisesti kauden aloittanutta joukkuetta Kiekko Haukat ja Raahe-Kiekko. Haukat hukkasi sunnuntaina mahdollisuudet lisäpisteisiin, kärsimällä 1-4 (0-0, 1-1, 0-3) tappion Ylitornion EtPo:lle. Kiekkovarmuudessa ja erikoistilanteiden hyödyntämisessä olivat suurimmat erot joukkueiden välillä. Haukkojen 1-1 tasoituksesta toisen erän lopussa vastasi Kalle Hyvärinen. Syöttöpisteen kuittasi Henri Keskitalo. Voiton EtPo pohjusti kahdella ylivoimamaalilla. Loppunumerot syntyivät tyhjään maaliin. Haukkojen parhaana palkittiin tappiosta huolimatta 43 laukausta torjunut maalivahti Janne Mehtälä. Lisäpisteitä Haukat kaipaisi kipeästi, ettei pudotuspeliviivan yläpuolella oleva Raahe-Kiekko karkaisi liian kauas. Kauden ensimmäisen yhteenoton Raahe-Kiekko vei lokakuussa nimiinsä 7-4. Ratkaisumaalit syntyivät Haukkojen hävitessä kaksinkamppailut. Haukat yrittää revanssia
20 PYHÄJOKISEUTU – Torstaina 26. marraskuuta 2015 Muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta myös meille. Muutatko? 010 665 9016 asiakaspalvelu.pyhajokiseutu@almamedia.fi Myös verkossa ja Facebookissa! www.pyhajokiseutu.fi Joulumaa Vuoden oulaistelaisen julkistaminen Riisipuuroa ja joulutorttuja Tiernapojat Piparin tuoksua Tonttukoulu Tuttikeräys tonttuvauvoille Joulukorttinäyttely Joulupukin postiin voi tuoda kirjeen Joulupukille Joulupukki poroineen Joulun tunnelmaa Tervetuloa iloisen joulumielen tapahtumaan! Vapaa pääsy! Järj. 4H-yhdistys, Wanha Woima, Oulaisten kaupunki, Oulaisten seurakunta, Partiolippukunta Pohjan Ilves, Oulaisten Eläisuojeluyhdistys, Oulaisten Lions Club, Teatteriyhdistys Rompooli Pe 27.11. klo 18-20 Perinnekeskuksessa Saukontie 23, Oulainen Osa ohjelmapisteistä maksullisia OMPELUJA SAUMAUSKONEIDEN * PARHAAT MERKIT UUSINA TAI KÄYTETTYINÄ * ERÄ HUSQVARNOJA, pieniä maalivikoja, HALVALLA * BERNINA * BERNELLA * JANOME * PFAFF * SINGER * HUSQVARNA * ROYAL * JUKI * EVA * Järj. Pekkalan ompelukone, puh. 0400 883 121 JO 26 VUOTTA LUOTETTAVAA KONEKAUPPAA TOISESSA POLVESSA! VUODEN 2015 MALLIEN LOPPUUNMyyNTI VAIN PERJANTAINA 27.11. KLO 11-17 NS SOIHTULASSA, SOIHTULANKATU 4, OULAINEN ILMAINEN huolto/korjausarvio KAIKKI MERKIT Meiltä myös helppokäyttöiset KOULUKONEET kouluja kotikäyttöön. Täystakuu 5 vuotta! VANHAT VAIHdOSSA Myös osamaksulla LAATUSAUMURIT SOPIVASTI! Bern täysautomaatti ”Näyttökoneita” esim. joustoautomaatti UUSI! (420 €) 195 € 89 € NYT KONEITA RAJOITETUSTI 20 kpl á