10. 12. 2019 Nro 22 Huutjärvi, Säätytalo Hannu Lehtinen S amaan aikaan, kun Huutjärven koululla juhlittiin itsenäisyyspäivää, kaksi 4. luokan oppilasta jonotti sisään Helsingissä Säätytaloon väistyvän pääministeri Antti Rinteen isännöimään Suomen lastenjuhlaan. Vieraiksi oli kutsuttu 10-vuotiaita ympäri Suomea – kaksi jokaisesta maamme kunnasta. Kutsun oli vastaanottanut 522 lasta. Pyhtäällä itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkoivat koulun pihalla lipun nostolla. Kunnanjohtajan vastaanotto 4. luokkalaisille järjestettiin ensimmäisen kerran Pyroll areenalla. Kaikista kouluista saavuttiin juhlaan, mihin oli valmistauduttu tanssiharjoituksissa pidemmän aikaa. Mika Huusarin orkesterin solistina oli kotkalainen laulaja Stella Christine. Kunnanjohtaja Jouni Eho ja rehtori Sari Hakulinen vastaanottivat koululaiset kättelemällä. Ehon puheen jälkeen oli tarjolla juhlaruokaa ja päätteeksi tanssit. Eho kiteytti puheessaan koululaisille itsenäisyyden kolmeen o-alkuiseen sanaan: oppiminen, oikeudenmukaisuus ja optimismi. Hän painotti oppimisen oikeutta ja Suomea oikeusvaltiona, missä voidaan luottaa, että on oikeudenmukaista. – Suomalaisen sanaan voi luottaa, kaveria ei jätetä, eikä kaveria kiusata, Eho korosti. Näitä taitoja opetellaan jo koulusta asti. Kolmantena asiana Eho nosti Parempaa paperia -seminaarin edelliseltä päivältä. Siellä käyneet 4. luokkalaiset olivat luoneet häneen kolmannen O:n optimismia. – Uskoa tulevaisuuteen. Siinä missä pessimisti sanoo, ettei tule mitään, optimisti sanoo miksikäs ei. Se on asenne. Pyhtäältä löytyy asennetta itsenäisen kunnan ja Suomen tulevaisuuteen. Säätytalon Suomen lastenjuhlaan Pyhtäältä lähtivät Huutjärven koulun oppilaat Valma Rauhasalo Länsikylästä ja Anton Majander Heinlahdesta. Tuleva juhla jännitti hieman, mutta kaikki uusi jännittää heidän mukaansa. Majanderilla oli musta puku jo valmiina, mutta kravattia ei oltu vielä valittu alku viikosta. – Ollaan jouduttu ostamaan musta puku ja valkoinen viitta, kertoi Rauhasalo. Väistyvän pääministerin nimi Antti Rinne oli molemmilla tiedossa, mutta mitä pääministeri tekee oli haastavampi kysymys. – Kyllä se oli jossain tehtävässäkin, muisteli Valma. – Pääministeri päättää asioista. Anton kertoi tietävänsä minkä näköinen pääministeri on, mutta ei osannut kuvailla tarkasti, kunnes hetken mietittyään totesi. – Sillä on yleensä aina punainen kravatti. Harmaat hiukset, ei kauhean pitkä tukka, eikä partaa tai viiksiä. Väistyvä pääministeri Rinne toivotti Säätytalossa lapset juhlistamaan 102-vuotiasta Suomea. Suomalaisuus tunnetaan muun muassa saunan, luonnon, urheilijoiden, muusikoiden, säveltäjien, kirjailijoiden sekä salmiakin ja joulupukin kautta. Rinne nosti esiin kännyköillään tilaisuutta tallentaneille lapsille teknologisen kehityksen omasta nuoruudestaan – miten sekä matka-ajat ovat lyhentyneet että tiedon kulku nopeutunut. – Olen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan yhteistyöllä Suomesta sellaisen maan, jossa ihmisiä autetaan ja tuetaan jaksamaan, mikäli omat voimat eivät meinaa riittää. Itsenäisyyteen kuuluu myös Suomi monikulttuurisena maana, hän korosti. – Puhumme eri tavalla, meillä on erilaisia tapoja, erilaisia perinteitä. Näytämme erilaisilta. Tunnustamme eri uskontoja tai emme mitään uskontoa, Rinne painotti puheessaan. – Tykkäämme jokainen erilaisista asioista, eri ihmisistä. Ja samaan aikaan, vaikka olemme erilaisia, olemme kaikki yhtä arvokkaita. Säätytalon suosituimmat esiintyjät olivat juontajana ollut tubettaja Jaakko Parkkali ja yllätysesiintyjä Evelina. Muu ohjelma oli ruokailua, karkkihuone, disco, äänien maailma ja musiikkipaja. Itsenäisyyspäivä oli lasten juhla Juhlinnassa korostui yhä vahvemmin tulevaisuus. Suomi 102 vuotta ” Suomalaisen sanaan voi luottaa, kaveria ei jätetä, eikä kaveria kiusata. Kunnanjohtaja Jouni Eho 4. luokkalaisten itsenäisyyspäivätanssit Pyroll areenalla. HANNU LEHTINEN Vastaanottamassa Jouni Eho ja Sari Hakulinen. Valma Rauhasalo oli mukana Pyhtäältä Säätytalon juhlassa. HANNU LEHTINEN VALTIONEUVOSTON KANSLIA/AAPO RIIHIMÄKI Tilaa joulun herkut 17.12. mennessä! Joululounas 19.12. klo 10.30-15 Joulupuuro 21.12. klo 9-12 Uusi Pullis, Malminsuontie 4, Siltakylä Puh. 05-343 1107, avoinna ma-pe 5.30-18, la 7-15
Paikalliset 2 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 Musiikkiopiston muskarit Pyhtään kirjastolla torstaisin. Tervetuloa! Ilmoittaudu mukaan nyt Eepoksessa: ksmo.eepos.fi -> Hakeudu oppilaaksi Kirkollisia ilmoituksia Joulun ja vuodenvaihteen jumalanpalvelukset: l su 15.12 klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa l su 22.12 klo 10 messu kirkossa l ti 24.12 klo 13 kaksikielinen aattohartaus Munapirtin hautausmaalla l ti 24.12 klo 13 Jouluaaton aattohartaus Haaviston kyläkirkossa l ti 24.12 klo 14 Jouluaaton aattohartaus Palvelukoti Mäntyrinteessä l ti 24.12 klo 16 Jouluaaton aattohartaus kirkossa l ke 25.12 klo 10 Joulupäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus kirkossa l to 26.12 klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa l su 29.12 klo 10 messu kirkossa l ke 1.1.2020 klo 10 Uudenvuodenpäivän messu kirkossa l su 5.1 klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa l ma 6.1 klo 18 Loppiaisen messu kirkossa, rippikoululaisten täsmäjumis l su 12.1 klo 10 messu kirkossa, piispa Seppo Häkkinen saarnaa Lisäksi: l Lahjat jakoon -ilta keskiviikkona 8.1. klo. 17.30-19.30 Siltakylän seurakuntatalolla. Ilta vapaaehtoistyölle ja tutustumista uuteen seurakuntataloon. Kahvitarjoilu. l Pyhtäänlinnan avajaiset ja avoimet ovet torstaina 9.1. klo. 14.0020.00. klo. 17.00 Seurakuntatilojen siunaus. Ohjelmaa ja tarjoilua koko päivän ajan. Diakoniatyö: l Keskiviikkona 11.12. klo 10 Hopeakerhojen ja eläkeikäisten joulujuhla Kirkonkylän seurakuntatalossa. Lapsityö: l Pikkuväen joulukirkko 18.12. klo 17 kirkossa, Tanja Roiha, Marjo Kaijansinkko, lastenohjaajat. Päiväkerhon lapsilla oma lauluesitys. Tervetuloa! Nuorisotyö: l Tiistaina 10.12. klo. 16.00 nuorten jouluterveiset hoivakoteihin, kokoontuminen 15:45 Siltakylän virastolla. l Ke 11.12. klo. 16.00-19.00 Varkkari-ilta Kirkonkylän seurakuntatalolla. l To 12.12. klo. 17.-19.00 Nuorten leffa-ilta Kirkonkylän seurakuntatalolla. l Varhaisnuorten leiri 18.-19.01.2020, 10-13v. Patruunan talo Pyhtää. Hinta 20€. l Retki Super park Vantaa & Brunberg La 01.02.2020. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset Minnalle 16.12. mennessä, puh. 044 7431925. Musiikkityö: l Lauantai 14.12 klo 18 Österstjärnan -konsertti kirkossa, Kotka Damkör & Gamelikören (Helsingfors), ohjelma 10 € l Sunnuntai 15.12. klo 15 De vackraste julsångerna i Pyttis kyrka, Pyttis svenska skola medverkar l Torstai 19.12 klo 19 Hurma-yhtyeen joulukonsertti l Sunnuntai 22.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossa Hautaan siunatut: Helvi Rastamo 97 v., Mirja Irmeli Koskinen 72 v., Else Matilda Nyqvist 97 v. Käy tutustumassa Pyhtään seurakunnan kotisivuihin: www.pyhtaanseurakunta.fi Pyhtäänlehden ilmestymispäivät 2020: 14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 10.3., 24.3., 7.4., 21.4., 5.5., 19.5., 2.6., 16.6., 4.8., 18.8., 1.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 8.12. Ilmoitusvaraukset ja valmistettavat aineistot edeltävänä perjantaina klo 14.00 mennessä. Joka keskiviikko: • Karhulan tori klo 8-12 • Pyhtää Siltakylä, Motellin rannan torilla klo 15-18 Lauantaisin • Karhulan tori klo 8-12 WWW.KIVIKYLAN.FI Pyhtää Lauantaina 14. joulukuuta klo 18 Pyhtään kirkossa Österstjärnan – konsertissa Kotka Damkör saa vieraakseen helsinkiläisen 60 laulajan kuoron, nimeltään Gamelikören. Gameli-kuoro on perustettu vuonna 2015 ja sitä on sen perustamisesta lähtien johtanut Håkan Wikman. Kotka Damkör, joka on itäisin ruotsinkielinen kuoro, on toiminut vuodesta 1976. Marjo Kaijansinkko on johtanut kuoroa 15 vuoden ajan. Tunnelmallisessa joulukonsertissa kuullaan kuorojen omien esitysten lisäksi myös muutama yhteisnumero. Konsertin pianoja urkuosuuksista vastaa Esa Ylönen. Köörit Stadista ja Kotkasta kohtaavat Konsertti: Kirkossa kajahtaa kahden kuoron voimin. Kippistellään Myllykoskea muistellen Huutjärvi PL Parhaiten kantribändi Freud Marx Engels & Jungin keulalta muistettava laulaja-lauluntekijä Pekka Myllykoski kuoli keväällä 2017. Joulukuun 13. ”lusijanpäivänä” hän täyttäisi kuusikymmentä vuotta. Kantritohtoria ja hänen elämäntyötään muistellaan eri tavoin. Näkyvin kunnianosoitus lienee dokumenttielokuva Mystinen metsätyömies. Mikko Mattilan ohjaama oivallinen henkilökuva saa joulukuussa ensiesityksensä televisiossa. Eri puolilla Suomea keikoilla mukana oleva Dortmunder soittaa pari pienempää keikkaa Kippistellään –teemalla. Lauantaina 14. joulukuuta klo 23 alkaen paikka on Club Bakkanaali. Freukkareiden ohjelmistosta poimittuja kappaleita kuullaan illan aikana eniten. Lisäksi tulee jokunen laulu Myllykosken muilta bändeiltä. Puuhamies ”maaseutumusikantti” Marko Aho omaa pitkän yhteisen historian Myllykosken kanssa Jytäjemmareissa. Bakkanaalissa kokoonpanoltaan joustavan duo esiintyy nelimiehisenä. Ahon ja multi-instrumentalisti Tapsa Kojon mukana ovat rumpali Jussi Parkkonen ja laulaja-kitaristi Kimmo Hoivassilta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kotka Dam kör, johtajana Marjo Kaijansinkko. KOTKA DAM KÖR Joustava duo Dortmunder Bakkanaalissa. OLLI NURMI Jätä juttuvinkki! pyhtaanlehti@lovari.fi
n JUTTUVINKIT 0400 600 608 toimitus@lovari.fi PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 3 Stockfors Hannu Lehtinen P arempi pakkaus – puhtaampi maailma -seminaari kokosi Pyhtään Patruunantalolle kunnan lisäksi edustajia Cursorista, Kotkamills Oy:stä, Colombier Finlandista, Kemirasta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:sta ja Pyroll Oy:stä. Tapahtuman aamupäivällä eri toimijat kohtasivat keskustellen yhteistyömahdollisuuksista ennakkoon sovituissa tapaamisissa. Tapahtuma tarjosi uutta tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia kaikille pakkausalan toimijoille ja siitä kiinnostuneille. Aamupäivään kuului myös Pyhtään 4. luokkalaisten kertomat näkemykset ilmaston puhtaana pysymiseen sekä XAMK:n opiskelijoiden ideat pakkausten kehittämisessä. Yksi pisimmälle kehitetyistä innovaatioista oli Bite and play. Idea oli korvata koiran ruokapaketit materiaaleilla, mitkä koira voi myös syödä. Idean kehittäjät eteläkorealainen Chelee Chun ja pietarilainen Aleksandra Bokareva olivat saaneet ideansa siitä, kun kaikki koirien ruoka on pakattu. Koirat syövät sisällön, mutta usein myös repivät niiden muovipakkaukset ja näin syövät muovia. Ideaan sisältyi myös sovellus, millä kuluttajat voisivat seurata mistä materiaaleista itse pakkaukset on valmistettu. Iltapäivän tiiviin seminaarin avasi ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola, joka piti akateemisen, mutta hyvin selkeän esitelmän tämän hetken ilmaston tilasta ja siihen johtaneesta maailmasta. Ekosysteemeistä on noin 2/3 osaa maapallon mantereista, jotka ihminen ottanut haltuun dominoivalla tavalla. Muokkaus on ollut pitkäaikaista, sillä ihminen alkoi jo noin 10 000 vuotta sitten muokata maapalloa. Riisinviljely alkoi jo 5 000 vuotta sitten. Jo 6 000 vuotta sitten alkaneet metsänraivaukset ovat riisin viljelyn ohella aloittaneet nostaa maapallon hiilidioksidipäästöjä. Korhola osoitti miten globalisoituneessa maailmassa maankäyttö on ulkoistettu. – Kiinassa tehdyt tuotteet käytetään Euroopassa ja OECD-maissa. Poliittisessa keskustelussa ei ole lainkaan mukana, kuka tai mikä valtio kuluttaa eniten hiilidioksidipäästöjä. Perinteinen ongelma on yksinkertainen, missä asioilla on yksi ristiriita. – Sen sijaan ilmastokysymys on niin sanottu ilkeä ongelma, koska se liittyy kaikkeen. Ilkeään ongelmaan ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua, vaan huonompia tai parempia – ongelmia ei ehkä voida tietää, milloin ne on ratkaistu. Superilkeässä ongelmassa ratkaisuilla on kiire, ei ole keskitetty ratkaisijaa ja ratkaisijat myös aiheuttavat ongelman. – Maailmassa on lukematon määrä muuttujia, jotka muuttuvat samaan aikaan, kun jotain tehdään. Hän luetteli loputtomasti toisiinsa vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa väestön kasvun, ilmakehän, poliittiset ongelmat, kaupungistumisen ja isot padot. Yleisin merialueita eniten pilaava jäte on tupakan filtterit. Maailmassa tuotetaan 5.6 biljoonaa tupakkaa. Arviolta 2/3 filttereistä päätyy vastuuttomasti luontoon. – 55 prosenttia maapallon merialueista on hyödynnetty kaupallisesti. Merialueita on ihmisten toiminnan alla neljä kertaa enemmän kuin maatalouden käytössä oleva pinta-ala Hyödyntäminen on muutakin kuin kalastusta ja meriliikennettä – meriä hyödynnetään lomaaikoina suunnattomasti. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen vaikuttaa myös talouteen. Korholan ohje oli, että liiketalouden kasvu tulee irrottaa energian kasvusta. Niukkaresurssisuus ja kiertotalous tulee saada mukaan talouteen. – Kestävä kehitys lähtee uudelleenfokusoinnista ja sopeutumisesta uuteen normaaliin. Käytön ja rajallisuuden välillä tulee löytää tasapaino. Parempi pakkaus – puhtaampi maailma Pyhtään kunta ja yhteistyökumppanit pohtivat seminaarissa yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja tekijöitä. Seminaari ” Ilmastokysymys on niin sanottu ilkeä ongelma. Ilmastoprofessori Atte Korhola Ilmastonmuutos Professori Atte Korholan vinkit: ? Näe luonnon kauneus, pidä jatkuva ihmettely – pidä silmät ja sielu auki. ? Suosi paikallisia ruokia ja tuotteita. ? Rajoita muovin käyttöä. ? Säästä vettä. ? Älä turmele, tallo, irrota tai tuhoa mitään alkuperäisluontoon kuuluvaa. HUUTJÄRVI Vuoden viimeinen valtuuston istunto käsitteli kuluvan vuoden talousarvion oikaisun, hyväksyi ensi vuoden talousarvion sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen hyvässä yksimielisyydessä. Kunnanjohtajan saatesanat avaavat vuoden 2020 talousarvion seisauttavasti: – Kuntatalouden suunnittelua leimaavat vuoden 2020 osalta niin Pyhtäällä kuin muissakin Suomen kunnissa isot epävarmuustekijät. Vuoden 2019 aikana verotulokertymien ennustettavuus on ollut erittäin haastavaa koko maassa ja luottamus verotuloennusteisiin myös vuoden 2020 osalta on heikko, saatesanoissa todetaan. Myös väestöennusteet ovat vuoden 2019 aikana heikentyneet koko maassa rajusti. – Kymenlaakson maakunta on yksi nopeimmin väestöä menettävistä maakunnista Suomessa. Pyhtään osalta, kun tähän yhtälöön lisää elinkeinohankkeiden viivästymisen, oli kunnanvaltuustomme veronkorotuspäätös vuoteen 2020 vastuullinen ratkaisu. Kunnanhallitus viilasi vain muutamaa sanan yksityiskohtaa hyväksyessään talousarvion esitettäväksi valtuustolle. Ensi vuoden talousarvio 22 182 000 euron hyväksyttiin. Ennuste on 243 389 euroa ylijäämäinen. Hyvinvointisuunnitelma perustuu lastensuojelulakiin. Merkittävä päivitys oli suunnitelman kanteen nostettu uusi kettumaskotin pieni kuvake. Vuonna 2018 Pyhtään 5 187 asukkaasta on alle 15-vuotiaita 801 (15,4 %). Perheitä oli 1540, joita lapsiperheitä 542 (35,2 %) prosenttia. Yhden vanhemman talouksia 99 (18,3 %) prosenttia. Ruotsinkielisten osuus pyhtääläisistä 384 (7,4 %). Luvut voivat heittää, koska hyvinvointisuunnitelmassa vain asukasmäärä ilmaistaan tarkasti, muut tiedot vain prosentteina. Talousarviolle valtuuston siunaus ja viime viilaukset Opiskelijat Chelee Chun (vas.) ja Aleksandra Bokareva ideoivat uudenlaisen pakkauksen koiranruoalla. HANNU LEHTINEN Ota yhteyttä mediamyyntiin ja kysy lisää. Tiina Seppänen puh. 050 408 8192 tiina.seppanen@media.fi Talousarvio vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa. HANNU LEHTINEN
4 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 GSM 0400 659 742 YrjölänPuutarha HIRVIKOSKI PyhtäänKokoomusry. Joulutervehdyksen sijaan tuemme tänä vuonna Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen tuki ry:tä. Toivotamme asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle Rauhallista Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta MYÖS Ovet Ikkunat Kalusteet ym. puusepäntuotteet Nuohooja Hautaustoimisto Begravningsbyrå Andersson & Co Oy Ab
PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 5 05-218 2800 05-218 2806 Kotkan Toimistotarvike Oy Puutarhakatu 25, 48100 Kotka fax. 05-218 2812 kotkan.toimistotarvike@kymp.net TIINA HELLE HIEROJA TIINA HELLE SÄHKÖPALVELU SJÖGREN OY Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! Hautaustoimisto Begravningsbyrå Kim Svenskberg Z Z Lindqvist
Paikalliset 6 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 Kuusankoski Hannu Lehtinen Nuorten väylä on pyhtääläinen, Kymenlaaksossa toimiva lastensuojelunpalvelua tuottava yritys. Se tuottaa sekä avopalveluita kuin myös sijaishuollon palveluita. Yrityksellä on kaksi sijaishuollon yksikköä, Tirvalla ja Kuusankoskella. Tirvan yksikössä on kaksi osastoa; kuntoutusja pysäytysosasto. Kuusankoskella on erityistason osasto psyykkisesti oirehtiville nuorille. Sijaishuollon yksiköt ovat tarkoitettu haastavasti oirehtiville huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimena sijoitetuille nuorille, jotka ovat 12-18 –vuotiaita. Kuusankosken yksikön toinen puoli avattiin vastikään ja toinen puoli aukeaa joulukuun aikana. Kuusankoski valikoitui jälleen paikaksi kiinteistön vuoksi. Riittävän suuria, nuorisokodiksi soveltuvia kiinteistöjä ei ole kovin paljon tarjolla. Sopivia kiinteistöjä on katsottu ympäri Etelä-Suomea. Edellistä rakennusta he olivat katsoneet Haminasta, mutta rakennuksen kanssa oli ongelmia, eikä se sitten johtanut kauppaan. Pyhtääläisen yrittäjäperheen omistamassa yksikössä Kuusankoskella oli avajaisissa avoinna seitsemän nuoren nuorisokoti. Remontin valmistuessa se tulee saamaan toiset seitsemän paikkaa lisää. – Meillä on nyt reilut 30 työntekijää ja kun kaikki on valmista, näissä kahdessa yksikössä on töissä 50 henkilöä, kertoi yrittäjä, toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio. Paikkoja on lopulta 28. Nuorten väylä on alan yrityksenä siis varsin merkittävä. Suuri osa nuorisokodeista on seitsemän tai neljäntoista asiakaspaikan yksiköitä. Työntekijät ovat kaikkialta Kymenlaaksosta, Pyhtäätä ja Kotkaa myöten. Henkilökunnan työvuorot ovat kahdentoista tunnin pituisia, joten viikossa tulee noin kolme työvuoroa. Tämä mahdollistaa sen, että kannattaa tulla pidemmältäkin töihin. Palvelujen tilaajat ovat kuntia ja kuntayhtymiä, kuten Kymsote Kymenlaaksossa. – Kuusankoski on sijainniltaan hyvä, kun katsotaan Kymenlaaksoa. Asiakkaita tulee pääkaupunkiseudulta, Tampereen seudulta ja Kaakkois-Suomesta, kertoi ohjaaja Juha Pessa. Työntekijöitä on 1,3 nuorta kohden. Nuoria sijoitetaan heille viranhaltijapäätöksellä. – He ovat meillä 18-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen oikeus jälkihuoltoon 25-vuotiaaksi saakka. Nuorten väylässä on yksi työntekijä irrotettu muusta toiminnasta jälkihoitoon. Hoitoa räätälöidään sen verran kuin tarvitaan. – Nuoret saattavat soittaa kysyäkseen miten teen sähkösopimuksen. Ihan perusasioita, joita ei ole koskaan joutunut hoitamaan. Viikkosuunnitelma tehdään aina nuorten kanssa. Siinä yhteydessä suunnitellaan millainen on ruokalista viikolla ja ketkä nuorista ovat keittiövuoroissa. Kaikilla on koulua nuorisokodin omissa tiloissa. – Suosituin ruoka on makaronijauhelihamössö, Pessa naurahti. Suosittuus tulee helppoudesta. Nuoret pesevät itse omat pyykkinsä alakerran pyykkihuoneessa. Kaupassa käydään yhdessä yleensä sen kanssa, joka on keittiövuorossa. – Muutenkin sitä asiointia tehdään yhdessä, Kailio korosti. Maanantain yhteispalaverissa kartoitetaan mitä he haluavat viikon aikana tehdä. On se sitten keilaamista tai kartingissa ajoja. Voi olla vaikka makkaran paistoa ja kesällä on retkiä. Avajaispäivänä oli ilmassa pientä levottomuutta. Siihen oli useampikin syy. – Poikkeuspäivät luovat päivään jännitettä ja lisäksi avajaispäivänä oli tullut uusi nuori sisään. Uuden nuoren sopeutuminen vaihtelee paljon. Kailio totesi nuorten käyttäytymisen hakevan muotoaan uuden tulokkaan tullessa. Kuka on kingi ja kuvittelee sanovansa mitä muut tekee. – Rooleja haetaan ehkä näkyvämmin kuin ulkopuolisessa eläNuorten väylä avasi Kuusankoskelle uuden nuorisokodin Pyhtääläisyrityksen toinen sijaishuollon yksikkö toimii Tirvalla. Yrittäjyys Lastensuojelupalveluja tuottavan Nuorten väylä yrityksen toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio. Taustalla Juha Pessa Fakta Lastensuojelu Suomessa vuonna 2018 ? Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 78 875 lapsesta. ? Yhtä lasta kohti tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta. ? Kiireellisesti sijoitettiin 4 390 lasta. ? Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. ? Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 54 883 lasta. ” Me ollaan luotu nuorten kanssa yhteiset säännöt. Toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio PYHTÄÄ Oletko aina halunnut laulaa kuorossa, laittaa ruokaa yhdessä, kutoa tai veistää? Miltä tuntuisi pitää pyhäkoulua lapsille tai rakentaa kotakirkkoa luonnonhelmaan? Löytyykö pöytälaatikostasi julkaisemattomia kirjoituksia, tai onko sinulla valokuvaamisen tai näyttelemisen palo, mutta et tiedä missä voisit käyttää lahjojasi? Tule keskiviikkona 8. tammikuuta klo 17.30–19.30 tutustumaan uuteen seurakuntatilaan ja miettimään samalla, miten saisimme kaikkien lahjat parhaiten käyttöön ja jakoon ja millaista toimintaa toivoisit seurakunnan uusissa tiloissa! Lahjat jakoon -tilaisuudessa ovat mukana seurakunnan työntekijät, jotka esittäytyvät työaloittain. Ilta alkaa kirkkoherra Marjo Kujalan puheenvuorolla, jonka jälkeen on tarjolla pientä purtavaa ja tutustumista. Ilta jatkuu Elämäni biisitohjelmassa klo. 18.30, jossa muutama vieras kertoo elämänsä tärkeistä musiikkikappaleista. Vieraina ovat Jouni Eho, Gina Drockila-Kosonen, Terhi Kunelius sekä Ville Vanhala. Lahjat jakoon bändissä soittavat Mika Huusari, Harri Ruotjoki, Harri Heininen sekä Marjo Kaijansinkko. Piispa Seppo Häkkinen siunaa seurakuntatalon sunnuntaina 12. tammikuuta klo 12.00. Yleisö on tervetullut tilaisuuteen. Lahjat jakoon -ilta uudessa seurakuntatalossa PYHTÄÄ Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt antaa 6. joulukuuta 2019 ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunniamerkit: Suomen Leijonan ansioristi: Tolvanen, Jouni Taneli, riistasuunnittelija, Pyhtää, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali : Smids, Anne Hillevi, prosessinhoitaja, Pyhtää Pyhtäälle kaksi kunniamerkkiä Suomen Leijonan ansiristi. RITARIKUNNAT
Paikalliset PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 7 Nuorten väylä avasi Kuusankoskelle HANNU LEHTINEN mässä. Kun on joskus jäänyt paitsi, sitä tulee epävarmuus eikö minua enää huomioidakaan. Nuorten väylän jokaisessa talossa on omaohjaaja-järjestelmä. Se tarkoittaa myös sitä, ettei henkilökunta juurikaan pääse työskentelemään eri yksiköissä. – Jokaisessa talossa on omaohjaajajärjestelmä, siksi ei henkilökunnan hyppiminen eri yksiköiden välillä onnistu. Syksyn aikana mediassa on ollut paljon kirjoituksia nuorisokotien ongelmista. Anna-Leena Kailio korosti yhteyttä Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Hän korosti miten laki on alalla muuttunut paljon. – Rajoituspykäliä on tullut. Täytyy tietää milloin on rajoitustoimintaa ja milloin kotikasvatusta, missä menee se raja. Ennen Kuusankosken yksikön avaamista heillä oli AVI:n tarkastus. – Me käytiin AVI:n tarkastajan kanssa, mitkä ovat meidän kasvatuskäytänteet ja mitä laki sanoo. Hänkin sanoi, että tätä he toivovat, että voitaisiin käydä keskustelua tarkastajien ja laitosten kanssa. Kailio painotti, että koko ajan täytyy olla valveutunut, käydään kuuntelemassa erilaisissa tilaisuuksissa. – Me ollaan luotu nuorten kanssa yhteiset säännöt. Silloin ei tarvitse olla koko ajan sormi pystyssä. Se on vähän niin kuin kotonakin. Hän totesi, ettei henkilökunnalla ole oikeutta rajata nuorten ulkoilua tai vaikkapa puhelimen käyttöä, ellei sitä ole erikseen rajattu. Nuorten väylä on tyytyväinen, että on saanut sijaa palvelun tuottajana haastavalla alalla. Se on huomioitu myös työntekijöiden keskuudessa. Maine on myönteinen ja rekrytoinneissa hakijoita riittää. – Alalla moni seuraa kiinnostuneena, että ollaan saatu hyvää palautetta niin työntekijöiltä kuin nuoriltakin. Sutelantie 303, 48400 Kotka www.neittamonherkku.fi Tuoretta ja herkullista ... ...takuuvarmast i! Neittamon Herkku Kotkan Sutelassa NEITTAMON Tuoresuolatut kinkut Tilaukset ja varaukset Puhelimitse 0440 550087 tai myymälään Kiitämme lämpimästi ystäviämme, tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneen vuoden toiminnasta. Samalla toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! PYHTÄÄ Suomen Messusäätiön 5000 euron palkinnon voi saada henkilö, ryhmä, yhteisö tai yritys, joka on kehittänyt innovaation, joka vaikuttaa merien, erityisesti Itämeren puhtauteen. Palkinto jaetaan Vene 20 Båt -messujen yhteydessä perjantaina 14. helmikuuta 2020. Palkinto jaetaan toista kertaa. Sillä tahdotaan kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi tai on kehittänyt innovaation, joka vaikuttaa merien, erityisesti Itämeren, puhtauteen, tuo Suomen cleantech-alalle positiivista imagoa ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote tai palvelu. Palkinnon saajasta päättää raati, johon kuuluvat edustajat tahoista, jotka tekevät itsekin merkittävää työtä Itämeren pelastamiseksi John Nurmisen Säätiöltä, Pidä Saaristo Siistinä ry:stä ja Baltic Sea Action Groupista. Palkinnon saajaa voi ehdottaa 13.11.– 31.1. täyttämällä lomakkeen, joka löytyy venemessujen verkkosivuilta www.venemessut.fi. Raati valitsee ehdotuksista enintään viisi, jotka tulevat itse kertomaan työstään Itämeren puolesta venemessuille 14.2. klo 16. Lyhyiden esittelyjen jälkeen raati valitsee voittajan. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavia asioita. Ehdotuksen ei tarvitse täyttää kaikki näitä kohtia: – On toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan edistänyt innovaation syntymistä – On kehittänyt innovaation, josta on mahdollista kehittää merkittävä tuote tai palvelu – On tehnyt innovaatioita tunnetuksi kotimaassa ja ulkomailla – On vaikuttanut Suomen rooliin kansainvälisessä toiminnassa Vene 20 Båt -messut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 7.– 16. helmikuuta 2020. Ehdota Pelasta Itämeri -palkinnon saajaa Suomen Messusäätiö etsii Itämeren pelastajaa palkittavaksi. SAMI LETTOJÄRVI
Paikalliset 8 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 Karhula Hannu Lehtinen K otka-Haminan kehittämisyhtiö Cursor Oy sai Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vuoden kansainvälistymispalkinnon yhteisöpalkinnon. Cursor on vaikuttanut keskeisesti yli 2 miljardin euron arvoisten ulkomaisten investointien saantiin Kymenlaaksoon. Perusteluissa todettiin, että Cursor edistää investointeja Suomeen pitkäjänteisesti. Kilpailu kansainvälisistä investoinneista kovenee ja yksi onnistumisen edellytys investointien saamisessa on pitkäjänteisyys. Cursorissa on tehty tätä invest in -työhön vaadittavaa resursointia jo vuosia. Nyt yhteisökategoriassa huomioitiin se, että Cursor on onnistuneesti tehnyt myös tärkeää jälkihoitoa yritysten pitämisessä alueellaan ja edistänyt merkittävien jatkoinvestointien saamisessa Suomeen. – Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten investoinnit KotkaHaminan seudulle osoittavat, että pitkäjänteinen työ seudun kehittämiseksi tuottaa tulosta. Teollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen aiheuttamat haasteet on voitettu ja seudun tulevaisuuteen luotetaan. Kiitämme lämpimästi kaikkia seudun toimijoita, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa tämän kehityksen, sanoi Cursorin toimitusjohtaja David Lindström. Lindström kiitti palkinnon jaon yhteydessä järjestetyssä lounastilaisuudessa Suomea ja yhteistyökumppaneita alueelta ja kansallisesti. Hän tunnusti cursorlaisten olevan joukkuepelaajia, se korostuu Kotka-Haminan seudulla. – Tosiasiassa oli pakko jotenkin saada kotkalainen Teemu Pukki tähän puheeseen, Lindström viihdytti yleisöä. Olen miettinyt miltä tuntuisi, jos joskus minulle joskus myönnettäisiin Oskar -palkinto. Se ei ole mitään siihen verrattuna, millaista meillä on ollut tänään. Minun ei tarvitse yhtään näytellä, kun sanon arvostamme tätä erittäin korkealle. Presidentinlinnan tilaisuudessa palkintoa Cursorista olivat vastaanottamassa toimitusjohtaja David Lindströmin lisäksi myyntijohtaja Ilkka Hasanen ja myyntipäällikkö Harri Eela. Tilaisuuden jälkeen pidettävälle lounaalle Ritarihuoneella osallistui laajemmin yhtiön johtoa, muun muassa Cursorin hallituksen jäseniä. Kymenlaakso nousuun on Cursorin koolle kutsuma kaikkien maakunnan päättäjien kokoontuminen Vellamossa 11. joulukuuta. Ajoituksellisesti osuva hetki koota vaikuttajat keskustelemaan miten saadaan maakunta yhtenäiseksi. David Lindström on pyytänyt alustajiksi sopua ja joukkuehenkeä rakentavat osaajat entisen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen ja valmentaja Pasi Rautiaisen. Presidentin kansainvälistymispalkinto Cursorille Yritysten kansainvälistymispalkinnot annettiin Keitele Forestille, Smartlylle ja yhteisöpalkinto Cursorille. Huomionosoitus Cursorin henkilökunta Koskipuistossa Karhulassa. ” Minun ei tarvitse yhtään näytellä, kun sanon arvostamme tätä erittäin korkealle. Toimitusjohtaja David Lindström CURSOR Mikä palkinto? Kerran vuodessa jakoon ? Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja yhteisölle. ? Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on perustettu vuonna 1967 Suomalaisen Työn Liiton aloitteesta. ? Vuoteen 1999 asti sitä jaettiin Tasavallan presidentin vientipalkintona. SILTAKYLÄ Pärjään Pyhtäällä – Pyhtään Ohjaamo on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke. Hanke aloitettiin 1. elokuuta 2018 ja Ohjaamon ovet aukesivat ensimmäisen kerran 11. joulukuuta 2018. Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen palveluja alle 30-vuotiaille nuorille. Sieltä saa apua niin arjen haasteisiin kuin työllistymiseen tai koulutukseen liittyvissä asioissa. Ohjaamo on auki tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 sekä keskiviikkoisin klo 15-19. – Joka toisen viikon torstaisin meillä on paikalla TE-palvelut, kerran kuussa Ekamin seinätön paja, kerran kuussa etsivä nuorisotyö eli Finders, sekä kerran kuussa sosiaaliohjaaja, kertoi ohjaaja Kirsi Korhonen. Ohjaamo on myös liikkuvaa. Ohjaamon henkilökunta kiertää Ekamin kampuksia pop-uppina kertomassa Ohjaamon toiminnasta. – Jalkaudumme joka maanantai ja perjantai. Maanantaisin meidän tavoittaa Kirkonkylän, Onni-kahvilasta ja perjantaisin Purolan, Päkkipubista. Toinen Ohjaajista työskentelee myös Huutjärven koulun JOPO-luokan ja toinen Pyhtään nuorisovaltuuston kanssa. Menneeseen toiminnan täyteiseen vuoteen mahtuu paljon tapahtumia, joissa Ohjaamo on ollut mukana järjestäjänä tai osallistujana: Talvirieha, Kelan nuorten ammatillinen kuntoutus –koulutus, Kesätyötori, Pyhtään kunnan kesätyöt, Kesätyöinfo, Hetki Itsellesi –iltapäivä, Kirppis tapahtuma, Saaristomarkkinat, Camera Obscura, Kokkauskurssi, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, Digiaktor –apua sähköiseen työnhakuun, Kirppis, Palvelut tutuksi päivä, Erityisentuen seminaari. – Pyrimme siihen, että on nuoren avun tarve millä tahansa elämänalueella, etsimme yhdessä siihen ratkaisun yhteistyökumppanien ja laajan verkoston avulla, saamme nuoren rakentamaan elämäänsä eteenpäin ongelmista huolimatta ja nimenomaan löytäen niihin oikeat ”työvälineet”. Vuosi täyttä toimintaa Ohjaamossa Tulossa Toimintaa Ohjaamolla ? Pyhtään Ohjaamon 1-vuotissyntymäpäivät Motellikujalla 12. joulukuuta klo 12–18. ? Ilmainen jouluruokailu 17. joulukuuta Pyhtään kirkonkylän seurakuntatalolla yhteistyössä seurakunnan ja Kohti työtä ry:n kanssa. ? Työtori-tapahtuma 20.1.2020 järjestetään yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa.
Paikalliset PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 9 Hirvikoski Hannu Lehtinen K ettumaskotti julkistettiin Huutjärven koulun joulun avajaisissa. Tilaisuudessa lapset pääsivät ehdottamaan myös sille nimeä. Nimi julkaistaan myöhemmin. – Ehdotin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten maskottia, kertoi Ketun tehnyt satutaiteilija Petronella Grahn. Halusin nostaa positiivisia asioita, joita Pyhtäällä on tehty lasten ja nuorten hyväksi. Pyhtään kunta tarttui lopulta Grahnin ehdotukseen hahmosta. – Lasten ja nuorten toiminta nähdään niin tärkeänä, että palveluille päätettiin suunnitella oma ilme ja maskotti, joilla on helppo erottua muista palveluista, totesi rehtori Sari Hakulinen. Kettu on yksi suomalaisen kulttuurin keskeisiä eläimiä. Se on älykäs ja sopeutuva eläin, joka liikkuu ketterästi niin metsissä, pelloilla kuin soilla eli luonnossa, jollaista Pyhtäältä loäytyy runsaasti. Lisäksi koettiin, että kettu on lapsille helposti lähestyttävä ja samaistuttava satuhahmo. – Kettu muistuttaa meitä siitä, että luonto on osa ympäristöämme ja luonto on yksi Pyhtään vahvuustekijöistä. Kettu taas on lapsille tuttu eläin satumaailmasta, perusteli Hakulinen päätöstä. Kettu piti julkistaa jo elokuussa, missä se nähtiin ensimmäisen kerran Lasten Saaristomarkkinoiden markkinointimateriaalissa. – On ollut kunnia ja sydäntä lämmittävää saada suunnitella Pyhtään kunnalle ja ennen kaikkea lapsille sekä nuorille oma tunnistettava satuhahmo. Veikeä ja hassutteleva kettu on mukana alueen lasten ja nuorten tapahtumissa ja tuo tullessaan hymyn kaikkien huulille. Tämä on arvokasta ja tärkeää, kertoi Grahn. Hän kertoi materiaaliksi valitun keinoturkiksen näyttävän oikean ketun väritystä. Kaavoissa hän huomioi sen, että puvulla on eri käyttäjiä ja siinä on helppo liikkua. – Pitää olla maskotti, joka toimii satuhahmona ihmismäisesti. Se voi kuitenkin pitää vaikka kapellimestarin puikkoa tai silinterihattua. Grahnkertoi ketun sopivan pyhtääläiseen luontoon ja ympäristöön. – Se ei palvele vain lapsia, vaan pienenä, ketteränä, veikeänä ja näppäränä voi olla kaikenlaisessa toiminnassa mukana. Taiteilijan nauravaisen sarkasmin mukaan hahmo pehmentää kunnan profiilia, ettei tarvitse pelkästään hakea pukinmäkeläisiä katsomaan tontteja kunnasta. Arjen tultua, maanantaina kettu kiersi Pyhtään pikku kouluilla pitämässä pieniä liikunnallisia hetkiä. Yllätyksenä oppilaille kettu kaarsi punaisella Volvolla Hirvikosken koulun pihaan. Ensimmäiset oppilaat huomasivat tulokkaan jo ikkunasta. Kettu lähti hakemaan oppilaita ulos liikkumaan ja samalla oven avauksella koulun kissa pujahti sisään. Kohta lapset lähtevät ketun kanssa pihalle pieneen jumppaan. Kettu saapui juuri sopivasti ruokatunnin päätteeksi Hirvikoskelle. – Tänään on hulinapäivä, kertoi opettaja Anu Weckman. – Viikonloppuna oli käynyt tonttu ja jättänyt kirjeen oppilaille. Sen jälkiä löytyi vintiltä. Nyt vielä kettu tuli aivan yllättäen. Kettua sai ensin silitellä ja sitten jumpattiin yhdessä. Sen jälkeen kettu jolkotteli taas autoonsa ja paineli Siltakylää kohti seuraavien pyhtääläisten lasten luokse. Lasten ja nuorten maskotti Kettu esittäytyi koululaisille Veikeä kettu ajaa mopolla, lukee kirjoja kirjastolla ja liikuttaa lapsia. Yhteisö Kunnan Kettua saa paijata. ” Kettu muistuttaa meitä siitä, että luonto on osa ympäristoäämme. Ketturehtori Sari Hakulinen ” Viikonloppuna oli käynyt tonttu ja jättänyt kirjeen oppilaille ja nyt tuli vielä kettukin. Opettaja Anu Weckman HANNU LEHTINEN Ketun luonut satutaiteilija Petronella Grahn. TINTTU Kettu jumppautti lapsia Hirvikoskella. HANNU LEHTINEN
Tänään 10 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 Nälkä ja taudit tappoivat kolmasosan asukkaista SuurPyhtään valmistuneeseen historiaa sisältyy synkkiäkin lukuja. Sodat, ankara verotus ja katovuodet kiusasivat väestöä. 1500-luvulla alkoi pikkujääkaudeksi kutsuttu aika. Ilmasto jäähtyi ja huonot sadot seurasivat toisiaan. Vuodet 1695–97 olivat Pyhtäällä kammottavaa aikaa. Nälkä ja kulkutaudit riehuivat. Pitäjän asukkaista menehtyi arviolta kolmannes. Sukuja sammui, monet tilat autioituivat vuosikymmeniksi. Eeva-Liisa Oksasen mukaan Pyhtää oli hyvin sotaherkkää aluetta. Osana tähän oli rajan läheisyydellä. Kustaa Vaasa on mies, jota historiantutkijoiden on kiittäminen paljosta. Kustaa oli tarkka mies, joka epäili voutien pimittävän verotuhooja kruunulta – eikä turhaan epäillytkään. – Pyhtään käräjähistoria on paras, jonka olen nähnyt. Yhteistyötä Ruotsinpyhtään kanssa pyritään tiivistämään. Asiaa valmistelemaan perustetaan toimikunta. Yhteistyömahdollisuuksia kartoittavassa muistiossa ei suljeta pois kuntien yhdistämistä pitkällä tähtäimellä noin 9 000 asukkaan kuntayksiköksi. Myös moottoritielinjauksen hyödyntämisessä on muistion mukaan sijaa yhteistyölle. Kaunissaaren osayleiskaavasta 17 muistutusta. Kuukauden päivät nähtävillä olleesta Kaunissaaren osayleiskaavasta on jätetty 17 muistutusta. Valtaosa muistuttajista huomautti Suurlahden pohjoisrannalle suunnitellusta uimarannasta. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle uimarannan jättämistä pois osayleiskaavasta. Länsikylästä lavoja räätälintyönä. Rainer Blomqvistin yrittäjäksi ryhtyminen tapahtui kuten niin usein tapahtuu. Mies paiski hommia Pohjoismaiden suurimman lavavalmistajan palkkalistoilla. Päivät tuppasivat venymään, vaikka vieraan palveluksessa oltiinkin. – Sitä vaan alkoi mietti, eikö samalla rimpuilulla kannattaisi tehdä töitä itselleen, 32-vuotias teknikko muistelee. Länsikylässä toimiva Lavahuolto R. Blomqvist on vuoden ikäinen yritys. Uusia kuorma-auton lavoja on valmistunut parisenkymmentä, vanhoja on korjattu viitisentoista. Pyhtään Luonto aikoo kirjelmöidä Pitkäviiristä metsähallitukseen. Pyhtään Luonto, entiseltä nimeltään Ympäristönsuojeluyhdistys, vastustaa Kotkan Kalamiesten hanketta Pitkäviirin virkistyskäytön laajenemisesta. Yhdistyksen mielestä saaren luonto ei kestä Kalamiesten esittämää telttailua. Täyttä yksimielisyyttä yhdistyksessä ei Pitkäviirin suhteen kuitenkaan vallitse. Ainakin yksi hallituksen jäsen sanoutuu irti Pyhtäänlehden yleisöosastossa julkaistusta kannanotosta. Häntä kismittää erityisesti kirjoituksessa ollut kohta ”...virkistyskäyttö ei ole luonnonsuojelua.” Pyhtäänlehti 30 vuotta sitten Pitäjän asukkaista kolmannes kuoli 1600-luvun lopussa 5.12.1989 Pyhtäänlehdessä muisteltiin pitäjän karua historiaa. Lisää yhteistyötä länteen. Luontoaktivistien valitus vuodelta 1989. Uimarannasta muistutettiin. Lavoja Länsikylästä. ” Käräjähistoria on paras, jonka olen nähnyt. Eeva-Liisa Oksanen ” Eikö samalla rimpuilulla kannattaisi tehdä töitä itselleen. Yrittäjä Rainer Blomqvist Kuka on kuvassa? Lehden arkistossa on henkilökuvia vuosien varrelta. Keitä on kuvissa, missä ovat kuvien ihmiset tänä päivänä? Missä he ovat asuneet tai asuvat tänään? Jotkut kuva-arkiston ihmisistä voivat olla jo edesmenneistä, mutta heidän tarinat elävät tuttujen keskuudessa. Julkaisemme lehdessä kuvan. Toivomme lukijoiden kertovan keitä on kuvassa ja tarinoita ihmisistä. Omalta osaltaan kerrotaan pyhtääläistä historiaa ihmisten kautta. Tällä kerralla kuvassa on nuori tonttu. Missä tilaisuudessa tonttu on vilahtanut? Mikä ontontun nimija onko hän edelleen tonttu? l Kuka on kuvassa tämänkertainen yhteydenotto 3. tammikuuta 2020 mennessä sähköpostiinlehti@illuusio.fi. Arkistojen aarteita Kuka on kuvassa oleva tonttu tyttö? ARKISTO HEINLAHTI Heinlahden Vesiosuuskunta ja Pyhtään Vesiosuuskunta sulautuivat 5. marraskuuta 2019 Pyhtään Vesiosuuskunnaksi. Heinlahden Vesiosuuskunnan hallinnossa vuodesta 2006 alkaen ja jo sitä ennen suunnitteluvaiheessa aktiivisesti toiminut Pekka Liimatainen on huomioitu Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry:n taholta heidän tunnuspalkinnollaan Vesipisaralla. Palkitsemisen perusteissa Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry:n sihteeri Simo Heininen kiitteli nyt palkittua Pekka Liimataista pitkäjänteisestä työstä Heinlahden Vesiosuuskunnan hallinnon osaavana, aktiivisena asioihin paneutuneena hallintotyöskentelijänä. Huomionosoituksen luovuttajan Simo Heinisen mukaan tällainen huomionosoitus on ilo luovuttaa Heinlahden Vesiosuuskunnan hallitustyöskentelyssä toimineelle henkilölle kiitokseksi siitä panoksesta jonka hän on vesiosuuskunnan eteen noin 15 vuoden aikana antanut. Huomionosoitus on siinäkin mielessä merkityksellinen, että tämä on jo kolmas vesipisara jonka Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry on Heinlahden Vesiosuuskunnan hallinnossa työskennelleille henkilöille myöntänyt. Aikaisemmin tämän huomionosoituksen Heinlahden Vesiosuuskunnasta ovat saaneet vesiosuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja Teuvo Niemelä sihteerinä 12 vuotta toiminut Raino Ojansivu. Tämä Pekka Liimataisen saama huomionosoitus tuli julki vasta sen jälkeen, kun Heinlahden Vesiosuuskunnan toiminta itsenäisenä osuuskuntana oli jo päättynyt. Huomionosoitus Pekka Liimataiselle Pekka Liimatainen huomioitiin Vesipisaralla. RAINO OJANSIVU Ajankohtaista ? Kunnantalo 13.12. Jouluglögit, Siltakyläntie 175 ? Hirvikoski 15.12.2019, klo 14-16 Hirvikosken koulun joulumyyjäiset, Harjuntie 1631A ? Stockfors 15.12.2019, klo 10-15 Joulumarkkinat tehdasalueella, Harjuntie 111 ? Biliskoulun pikkujoulut, 17.12., klo 16.30-18, Villa Vanessa, Siltakyläntie 272 ? Pyhtään kirkko 22.12.2019, klo 18 Kauneimmat joululaulut, Harjuntie 11 ? Patruunantalo 22.12.2019, klo 18 kauneimmat joululaulut, Harjuntie 111 ? Pyhtään kirkko 24.12.2019 klo 16 Jouluaaton tunnelmallinen hartaus, Harjuntie 11 ? Tälle palstalle tarkoitetut ilmoitukset tulee lähettää sähköpostiosoitteeseen pyhtaanlehti@lovari.fi. Seuraavaan lehteen tarkoitetut ajankohtaiset tulee olla toimituksessa aina ilmestymispäivää edeltävänä torstaina.
Takasivu 12 PYHTÄÄNLEHTI PYTTISBLADET | TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2019 Stockfors Hannu Lehtinen I tsenäiset urheiluseurat Siltakylän Yritys, Svartbäckin Kiri, Heinlahden Kipinä ja Hirvikosken Vilpas perustivat Pyhtään Kisa ry:n joulukuun 19. päivänä 1948 Heinlahdessa Nuorisoseuran talossa pidetyssä keskusseuran perustavassa kokouksessa. Kisaan perustettiin myöhemmin kaksi kyläosastoa lisää, KisaVeikot Kirkonkylään vuonna 1953 ja Isku Kiviniemeen 1957. Kiviniemen Isku eli ja kukoisti hetken ja toiminta on loppunut aikoja sitten. Varsinainen juhlavuosi oli siis jo viime vuonna. – Oli tarkoitus viettää juhlia jo viime vuonna, mutta yhteensattumien ja sairastumisien takia jouduttiin siirtämään. Kun kesälläkään ei löytynyt sopivaa aikaa, päätettiin pitää juhla nyt, kertoi yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Raino Ojansivu. Pyhtään Kisa perustettiin aikanaan keskusseuraksi, kun niiden urheilijat lähtivät kansallisiin kisoihin. – Tämä on perustettu nimenomaan keskusseuraksi edustamaan pyhtääläistä SUL:laista urheilua. Edelleen se on koko kunnan alueella toimiva seura, vaikka itse urheilutoiminta painottuu Kirkonkylän alueelle. Ojansivun mukaan seuraavaksi tulee lakkaamaan Purolan Kiri. Mihin siihen kuuluvat urheilijat liittyvät, hän ei osannut sanoa. Stockforsissa Patruunantalolla järjestetyssä juhlassa pieni ydinjoukko kuunteli Heimer Renlundin historian muistelmia ja puheenjohtaja Ojansivun avaussanat. – Sodan jälkeen elettiin ankeita aikoja ja raskaan raadannan täytteeksi haettiin yhteisiä rientoja. Näitä rientoja saatiin erilaisista vapaa-ajan toiminnoista, joista yksi urheilutoiminta sai kyläkunnat liikkeelle kisamaan keskenään ja toisia kyläkuntia vastaan. Urheilutoiminta oli alkanut jo aiemmin, mutta sodat tuli väliin ja rauhan jälkeen meni hetki, kunnes paikkakuntalaiset alkoivat uudelleen pohtia yhdentymistä. – Joulunkuun 19. vuonna 1948 Heinlahden Nuorisoseuran talolla päästiin siihen tilanteeseen, jossa tänään olemme juhlistamassa Pyhtään Kisa ry:n 70-vuotista taivalta. Juhlaa ennen Pyhtään Kisa piti yhdistyksen vuosikokouksen. Paikalla olleiden ikä oli pääosin yhtä suuri kuin itse urheiluseurankin. – Kiitos, kyllä. Kokouksessa kävi jälleen ilmi, että tarvitsisimme jäseniä, jotka olisivat 40–60-vuotiaita, nykyisten urheilijoiden vanhempia tai läheisiä. Yleisurheilu on ollut seuran suosituin urheilulaji kautta vuosien. Yleisurheilun hyväksi on varmaan tehnyt työtä jokainen aktiivi Pyhtään Kisassa. Pyhtään Kisan urheilutoiminta on nykyään nuorten suurimmaksi osaksi nuorten liikuttamista ja kuntoilutoimintaa. Yhdistys palkitsi huomionosoituksin henkilöitä ja seuroja. Hannu Soinila (Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun Ansiomitali kultaisin ristein), Heimer Renlund (SUL:n Lasse Virén mitali), Juhani Anttila, Virpi Frantsi-Kiuru, Ari Mäntynen, Seppo Kiuru, Tarja Renlund ja Heinlahden Kipinä ry (SUL:n Hopeinen ansiolevyke) sekä Hirvikosken Vilpas ry, Purolan Kiri ry ja Pyhtään Kisa-Veikot ry (Pyhtään Kisa ry:n Kunniakirja). 70-vuotias huolehtii nyt nuorisourheilusta Neljä paikallista seuraa yhdistyi joulukuussa 1948. Urheilu Avaussanat Pyhtään Kisan juhlassa lausui Raino Ojansivu. ” Seura on perustettu nimenomaan keskusseuraksi edustamaan pyhtääläistä SUL:laista urheilua. Puheenjohtaja Raino Ojansivu HANNU LEHTINEN Palkitut Heidät Pyhtään Kisa palkitsi ? Pyhtään Kisa palkitsi urheilijoitaan kauden päätöstilaisuudessa lokakuussa. ? Suur-Ahvenkosken koulun tilaisuudessa palkittiin seuran parhaita urheilijoita ja seuran mestaruuskilpailuissa mukana olleet. Pyhtään Kisan parhaana urheilijana 2019 palkittiin 16-vuotias Heini Haapkylä. Hänen paras saavutuksensa kauden aikana oli leuanvedossa MM-hopea. Heini voitti myös leuanvedossa SM-kultaa ja teki uuden Suomen ennätyksen 36 leuanvetoa. ? Parhaana poikaurheilijana palkittiin P12 Mikko Purola. Mikon paras saavutus oli pm-hopea kuulantyönnössä. ? Pyhtään Kisan paras urheilija: T16 Heini Haapkylä (leuanvedon MM-hopea). ? Poikaurheilija: P12 Mikko Purola pm-hopea kuulantyöntö ja kolmiloikka. ? PM-mitalit: Kulta: M19 Lauri Kiuru hallikuula ja korkeus, Hopea: P12 Mikko Purola hallikuula ja kolmiloikka ? Luokkatulokset: A-luokka: Lauri Kiuru kuula 13.78 C-luokka: Mikko Purola kuula 7.48. Pyhtään Kisan mestaruuskilpailut 26.8.2019 kirkonkylän urheilukentällä ? 40m T3: 1) Eveliina Mikonsaari 25.2, 2) Taika Kivistö 25.5, 3) Tähkä Kivistö 26.0; P3: 1) Peetu Jormakka 14.4, 2) Tuukka Toivonen 25.8; P5: 1) Lukas Eskils 14.1; T7: 1) Lotta Koskinen 7.7, 2) Nanna Uotinen 8.0, 3) Kaisla Puustelli 8.5, 4) Isla Mattila 9.4, 5) Emma Eskils ja Sofia Mikonsaari 10.3; T9: 1) Veera Korelin 8.2, 2) Ninni Koskinen 8.9; P9: 1) Lukas Lusma 7.5, 2) Peetu Skoas 7.7 ? 60m T11: 1) Emilia Haapkylä 10.2; T13: 1) Milla Skoas 9.8 ? 100m T17: 1) Heini Haapkylä 15.3 ? Pituus T7: 1) Lotta Koskinen 2.35, 2) Nanna Uotinen 2.05, 3) Isla Mattila 1.55, 4) Sofia Mikonsaari 1.44; T9: 1) Veera Korelin 2.61, 2) Ninni Koskinen 2.42, 3) Ella Nygård 1.87; P9: 1) Peetu Skoas 2.45; P11: 1) Pauli Korelin 2.78; T11: 1) Emilia Haapkylä 3.27; T13: 1) Milla Skoas 3.38; N17:1) Heini Haapkylä 3.81 ? Pallonheitto T3: 1) Tähkä Kivistö 2.00, 2) Taika Kivistö 1.35, 3) Eveliina Mikonsaari 0.98; P3: 1) Peetu Jormakka 1.78; P5: 1)Lukas Eskils 4.06; T7: 1)Kaisla Puustelli 8.24, 2) Emma Eskils 6.29 ? Kuula T9: 1)Ella Nygård 4.29, P9: 1) Lukas Lusma 3.83, P11: 1)Pauli Korelin 5.79, P13: 1) Hugo Korelin 6.35, T15: 1) Kiia Nygård 7.11 Urheilutoiminnasta aktiivisesti vastannut ja historiaa esitellyt Heimer Renlund. HANNU LEHTINEN