Ingo
Ja mikä onkaan
Suomen tymäkkä
vastaus
naapurille? >> 2
95 VUOTTA LÄHELLÄ SINUA
WWW.RAAHENSEUTU.FI
Hattutemppuja
Juho Heiskanen
ja Kai Paakkari
johtivat maalijuhlia. >> 9
TIISTAI 2. SYYSKUUTA 2014
NRO 166
Miia Lahti
IRTONUMERO 2 e
Laivassa
uusi vaihe
Yllättävä uutinen kultakaivokselta. >> 4?5
Neljä huippua
Brahe Classican syksyn
konserttisarjan aloittaa
taitava Meta4-kvartetti.
Kaikkiaan konsertteja on
syksyn aikana Raahessa
luvassa viisi. >> 6
Arkisto
Tattien aikaan
Sesonkiherkkua: Metsistä löytyy nyt sieniä.
Asta Virolaisen sieniretkellä tunnin aikana koriin
päätyy haperoita, rouskuja, kehnäsieniä ja paljon
himoittuja herkkutatteja. >> 7
Mahtavissa
kisoissa
Raahen Vesa pärjäsi
mahtavasti Vattenfallseuraottelussa. Tapahtuma sisälsi vielä reissun
Helsingin stadionille, jossa
raahelaiset, muun muassa
Viivi Partanen ja Aaro
Inkala, kannustivat
suomalaisia yleisurheilun
Ruotsi-maaottelussa. >> 8
Pääkirjoitus: Toivonpilkahdus epätoivoiselta vaikuttaneeseen tilanteeseen. >> 2
2 KESKUSTELE
RAAHEN SEUTU Tiistaina 2. syyskuuta 2014
Pääkirjoitus 2.9.2014
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Inkeri Kerola
inkeri.kerola@eduskunta.fi
Kirjoittaja on keskustapuolueen kansanedustaja
Lapsilisistä ei
saisi tinkiä
S
yksyn saapuminen merkitsee eduskunnassa
katseen kääntämistä tulevan vuoden budjettiin. Hallitus sai rukattua esityksensä vuoden 2015 talousarviosta viime viikolla. Yksityiskohdat antavat viitteitä ennustamattomasta tulevaisuudesta. Ne ovat omiaan lisäämään epävarmuutta Suomen tulevaisuuteen niin perheiden, kuntien kuin yritysten näkökulmasta.
Lapsilisien leikkaus jää edelleen voimaan kohdistuen
kaikkein köyhimpiin ja monilapsisiin perheisiin. Leikkaus
on leikkaus, vaikka hallitus on keksinyt kompensoida leikkausta lapsivähennyksen mallilla.
Mallia voi pitää vähintäänkin kummallisena. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsivähennys on huonoa ja moni-
A
Laurarätymäiseen
ylimielisyyteen ei
ole varaa.?
mutkaistavaa veropolitiikkaa ja kaiken lisäksi se on huonoa
perhepolitiikkaa. Laurarätymäiseen ylimielisyyteen ei ole
varaa. Lapsilisien leikkauksessa puhutaan asiasta, jonka
vaikutukset perheiden kuukausiansioihin voivat olla useita
kymmeniä euroja. Mistään pikkujutusta ei siis ole kyse.
Miten käy niiden perheiden, joissa ei ole verotuloja tai
niitä on vain hyvin vähän? Lapsivähennys lentää savuna ilmaan, jos ei ole verotuloja mistä kompensoida lapsilisäleikkausta. Tällaisia perheitä on Suomessa kymmeniä tuhansia. Kärsijöitä tässä mallissa ovat pienituloisimmat perheet,
jotka eivät kuitenkaan saa toimeentulotukea, viisi- tai useampilapsiset perheet ja myös ne perheet, joissa vanhempien
tulot ylittävät vähennysoikeuden tulorajan.
Oikeana mallina voi pitää vain yhtä vaihtoehtoa ? lapsilisäleikkauksesta ja määräaikaisesta vähennyksestä tulee
luopua sekä perheiden valinnanvapaus tulee säilyttää kotihoidontuessa. Kotihoidontuen kiintiöittäminen ei palvele
kenenkään etua. Se kaventaa perheiden valinnanvapautta
ja tuo lisäkustannuksia kunnille päivähoitokulujen kasvaessa.
Hallituksen kaavailemalle lapsilisävähennykselle voi
vain toivoa lyhyttä ikää.
Kahdenlaisia uutisia
Suomen kaivoksista
E
ilen saatiin kahdenlaisia kaivosuutisia: hyviä ja huonoja. Hyvät koskivat Laivakankaan kultakaivosta.
Yhtiö vältti konkurssin, ja viime vuoden heinäkuussa alkanut yrityssaneeraus oli nyt mahdollista lopettaa. Toiminta
kaivoksella käynnistyy jälleen.
Toivottavasti kaivoksen toiminta saadaan
nyt jaloilleen. Myönteinen käänne tuo toivonpilkahduksen epätoivoiselta vaikuttaneeseen
tilanteeseen.
Parhaimmillaan kaivos ja sen urakoitsijat
ovat työllistäneet yli 200 henkilöä. Tällä hetkellä työntekijöitä on ainoastaan kymmenisen.
Erityisesti raahelaisia kiinnostavat hyvät
kaivosuutiset jäivät niiden huonojen kaivosuutisten jalkoihin. Tutkivaan journalismiin erikoistunut Long Play väittää uusimmassa kirjoituksessaan, että kaivosyhtiö Talvivaaran ympäristöongelmat ovat olleet kaivoksen johdon tiedossa alusta alkaen.
Metsähallitus vaatii Talvivaaralta 8,6 miljoonan euron korvauksia. Korvausvaatimuksissa on kyse Metsähallituksen kaivoksen vieressä sijaitsevista tonteista, joiden arvo on romahtanut, sekä lähivesien kärsimistä vahingoista.
Nyt Talvivaaran toiminta pöyhitään pohjamutia myöten. Hyvä on, että pöyhitään. Asioiden perinpohjainen selvittäminen on tärkeää, jos kaivostoiminnan likaantunut maine
halutaan saada puhtaaksi.
Ingo
Gallup: Vieläkö uskot Hanhikiven voimalaan?
Pikkuisen usko hiipuu. Olen itsekin työskennellyt ydinvoimalassa, eli puollan
ydinvoimaa yleensä. Meno näyttää nyt siltä, että taitaa hanke hiipua, vaikka tarvitsemme energiaa yhä enemmän. Ei se
Rautaruukkikaan tuulivoimalla pyöri.
?Jukkis?
Karjaluoto
Voimalaa ei tule. Mustanmeren rannalla
on rytinää, eikä rahaa ole tarpeeksi.
Mauri
Luoto
Uskon. Voimalalla on niin suuri merkitys
talouden ja työllisyyden kannalta. Ei hanketta kovin helposti mennä kaatamaan.
Jari
Junnola
En tunne tilannetta erityisen hyvin, kun en
ymmärrä riittävästi kieltä. Suomessa ei
ole öljyä kuten kotimaassani Iranissa, eli
ydinvoimalaa tarvittaisiin. Mutta en osaa
sanoa, johtavatko kriisit siihen, ettei voimalaa päästä rakentamaan.
Farhad Gholami
Anarestani
Tiistaina 2. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Valedemokratiaako?
MIELIPIDE Kun luin ensi
kerran maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) muuta vuosi
sitten uutena päättäjänä
ihastuin: tässähän on samoja
tavoitteita kuin aikoinaan jo
työssäni, kun aloitimme
SOFY:n (jatkuu muunnetussa muodossaan yhä) EHO:n
ja SOKE:n. Niissä asukkaat ja
asiakkaat muuttivat yhdessä
työntekijöiden kanssa ympäristöään viihtyisämmäksi ja
vaikuttivat myös palvelujen
kehittämiseen,
Nyt voi kokemuksesta sanoa, että maankäyttö- ja rakennuslaki lupaa paljon,
mutta ei tarkoita kuntalaisten todellista osallistumista
ja vaikuttamista
Raine Mäntysalo Aalto-yliopiston professori kirjoittaa:
?Kaavoitusta on usein kritisoitu sen kyvyttömyydestä
huomioida ihmisten elinym-
päristöihinsä liittämiä merkityksiä ja heidän kokemuksellista tietoaan. -- maankäyttöja rakennuslaki vastasi osaltaan tähän kritiikkiin, tavoitteenaan turvata jokaisen
osallistumismahdollisuus
asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen
monipuolisuus sekä avoin
tiedottaminen käsiteltävinä
olevissa asioissa?.
Lain osallistumis- ja arviointimenettelyä koskevissa
säännöksissä ilmaistu lain
henki heijastaa niin sanottua
keskustelevaa demokratiaa.
Siinä poliittinen toiminta
nähdään vapaiden ja tasavertaisten kansalaisten vuorovaikutuksena, jossa kansalaiset pyrkivät yhteisymmärrykseen ja vakuuttamaan toisiaan siitä, miten yhteisiä asioita pitäisi hoitaa. Sama laki
turvaa kuitenkin erityisoikeuksia maanomistajille antamalla heille osallistumismahdollisuuksia, joita muilla
ei ole.
Maanomistajien erityisasemaa koskevat säännökset
viittaavat liberalistiseen demokratiaan. Siinä politiikka
on eräänlaisena pelikenttä,
jossa vapaat yksilöt ja heidän
yhteenliittymänsä puolustavat omia etujaan ja oikeuksiaan. Tämä saattaa johtaa
kulttuuriin, jossa kansalaiset
näyttävät häiriköiltä, jotka
pyrkivät vaikuttamaan suunnitteluun eri toimin.
Kunnilla on kaavoituksen
takia todella poikkeuksellisen suuri valta muuttaa ympäristöä ja elinoloja. Valtuuston kaavoitusvallan pitäisi
edustaa yleistä kaupunkilaisten etua. Kaavoituksella luodaan suuria taloudellisia ar-
Monityö Pisara
oululaisomistukseen
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Oululainen Hoivea Oy on ostanut raahelaisen Monityö
Pisaran liiketoiminnan.
Monityö Pisara on raahelainen siivous- ja kotipalveluyritys.
Yrityskaupan myötä Hoivea hakee uusia työntekijöitä
Raaheen.
Myyjänä toiminut Sari
Pirttioja näkee tärkeäksi, että Raahen talousalueella on
riittävästi kilpailua ja oli aloitteellinen liiketoimintakaupan syntymiseksi. Liiketoimintakaupan myötä Pisaran
asiakkaiden palvelu jatkuu
ennallaan ja Raahen seudulle
tulee uusi koti- ja siivouspalveluita tuottava yritys.
??Näemme Raahen tärkeä-
nä toiminta-alueena molemmilla vahvoilla palvelu-alueillamme. Haluamme olla
mukana kehittämässä ja
tuottamassa ikäihmisille arjen turvaa tuovia palveluita
Raahessa. Samalla näemme
että seutukunnassa on hyvin
tilaa asiakasta arvostavalle
siivousalan toimijalle niin
yritys- kuin kotitalousasiakkaidenkin keskuudessa, kertoo Hoivean toimitusjohtaja
Jouni Pitkänen.
Hoivea Oy on oululainen
yritys, joka toimii tällä hetkellä Oulun ja Ylivieskan seutukunnassa. Yritys työllistää
reilu 30 työntekijää. Yrityksen toiminta keskittyy erityisesti ikäihmisten kotipalveluihin.
Hoivea Oy:llä on luja jalansija Ylivieskan seutukunnas-
Tekstarit
voja, joista monesti hyötyvät
vain yksityiset rakennusliikkeet ja rahoittajat. Vaikuttaa
siltä, että ne sanelevat millainen asuin- ja luonnonympäristö jää asuttavaksi
Raahessa nykykaavoitushankkeet ovat lähes kaikki
kaupungin omalle maalle
tehtäviä. Kun kaupunki on
omistaja, sen tulee toteuttaa
osallistuvan demokratian ja
hyvän hallinnon periaatteita
eli kuunnella aidosti asukkaita. Näin on harvassa tapauksessa käynyt. Tämän vuoksi
muun muassa Lapaluodon
kaavassa asukkaat viestivät,
että kuunnellaan mutta aidosti ei kuulla eli oteta huomioon asukkaiden näkökohtia ja toiveita.
Viljo Lehmusketo
Lähetä teksti-viesti numeroon
17192. Kirjoita alkuun RS ASIA ja
sitten viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat viestit.
Kiitos herrasmiehille, jotka pysähdyitte kysymään onko jokin hätänä autoni hajotessa tienlaitaan pe. 29.8. Kauneuskanavan läheisyydessä :) t.Naiskuski
Onkohan kysymys asenneviasta vai opettajan ammattitaidosta (puutteesta)kun opetusluvalla opetteleva ajelee väylällä, joka on merkitty pyörätieksi ja moottorikäyttöisellä
ajoneuvolla ajo kielletty merkillä? Näin Raahessa.
Tyttäret kun ajatte Lidlin pihalle se on yksisuuntainen..
Raahen miespuolisille kuskeille; se on se valkoinen nuoli
sinisellä pohjalla.
No, sinä sitten poimit ne raa?at tyrnit meidän mökin rannasta! Näin Piehingissä
Voi sorsa raukat ja muutkin lentävät... Erottaako yöllä klo
12 enää mitä ampuu, tuskin?! Järki käteen vaikka into kova!
Ei ne ollutkaan kalapuikkoja, vaan pihvejä! Ota asiasta
selvää,ennen kuin kirjoittelet lehtien palstoille!
Merikadulla saa ottaa kuulemma 2 kalapuikkoa!? Tämähän on ihan pelle hommaa. Kukahan tästä on vastuussa?
Arkisto / Miia Lahti
Kertakäyttölautasista kysyjälle, vanhainkodilla putkitöiden
takia vedet poikkeuksellisesti pois. Asiasta saa kysyä suoraan eikä lehden välityksellä.
Autoilija väistää jalankulkijaa, mutta kannattaa muistaa,
ettei pyöräilijä ole jalankulkija, ellei seiso pyörän vieressä.
Jos pyörä on jalkojen välissä, olet edelleen pyöräilijä.
Asiakaspalvelumme on
avoinna 2.6.?30.9.2014
arkisin maanantaista
perjantaihin klo 8?15.
Sari Pirttioja on myynyt Monityö Pisaran liiketoiminnan oululaiselle Hoivealle.
sa myös yritys- ja toimitilasiivousalan toimijana.
Monityö Pisara on toiminut Raahessa kuutisen vuot-
ta. Se on tehnyt muun muassa siivouksia yrityksille,
asunto-osakeyhtiöille sekä
yksityisille kotitalouksille.
Sanomalehti Raahen Seutu ja aluelehti Raahelainen viettävät tänä vuonna 95- ja 40-vuotisjuhlavuotta.
Molemmilla lehdillä on pitkät perinteet alueen tiedon välittäjinä.
Sanomalehti Raahen Seutu julkaisee
95-vuotisjuhlalehden torstaina 25.9.2014
Ole mukana juhlalehdessä, jota luetaan ja säilytetään pitkään.
Toimituksemme tekee mielenkiintoisia juttuja seutukunnasta
ja lehden tekemisestä vuosien varrelta.
95
v
40
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiimme ja varaa paikkasi lehdessä,
missä ilmoituksesi saa pitkäaikaisen näkyvyyden.
Tarvitsemme juhlalehden ilmoitusaineistot viim. 5.9.2014.
Ilmoituspalvelu Anne
010 665 5171
Marjut 010 665 5172
Marketta 010 665 5119
ilmoitukset.raahenseutu@almamedia.fi
ilmoitukset.raahelainen@almamedia.fi
v
RAAHEN SEUTU Tiistaina 2. syyskuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Laiva nousee
jälleen
tuuleen
Kultakaivos: Nordic Mines Oy:n
konkurssiuhka väistyi. Toiminta
käynnistetään tulevan talven aikana.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Kuilun partaalla, konkurssiuhan alla jo yli vuoden ajan
häilynyt Nordic Mines on
ponnistanut tukevammalle
pohjalle. Kaivostoiminta on
tarkoitus aloittaa ensi talven
tai kevään aikana.
??Palapelin viimeinen pala
saatiin ja palapeli kokoon, toteaa Raahen kultakaivoksen
johtaja Tom Söderman.
Nordic Mines Oy ilmoitti
maanantaina tiedotteessaan,
että sen osakeannin tavoite
on täyttynyt. Yhtiön hallitus
määritteli keväällä, että osakeannilla on kerättävä 16 miljoonaa euroa, mikä ylittyi.
Osakeannista kirjattiin 78
prosenttia, mikä tarkoittaa
152 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 17 miljoonaa euroa.
Palapelin muita osasia olivat velkojen alaskirjaukset.
Merkitsevää on, että pankit
hyväksyivät yrityssaneerauksen. Velkoja annettiin anteeksi kaikkiaan 440 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin
48 miljoonaa euroa. Suurimpia rahoittajia olivat Bank of
American, UniCredit Bank ja
Finnvera. Rahoittajien lisäksi
on lukuisa joukko muita toi-
mijoita, muun muassa urakoitsijoita, joiden saatavat
leikkaantuivat.
Pankeille ja rahoituslaitoksille kaivosyhtiö jää vielä velkaa jää noin 17,5 miljoonaa
euroa. Osa niitä kuittaa velkaa vahvistamalla omistusosuuttaan kaivoksesta.
Tämän lisäksi tulevat
muut velkojat, joiden saatavista enimmillään 90 prosenttia jää velkojien tappioiksi.
??Tiukkaa tulee olemaan
edelleen.
Södermanin mukaan toiminnan aloittamisesta on
vielä liian aikaista puhua tarkemmin, kuin mitä julkisuuteen on tiedotettu. Liikkeelle
lähdetään vaiheittain.
Kaivoksella on kunnossapitotarpeita, on ryhdyttävä
uudelleenrekrytointiin ja lomautusten purkuun. Tällä
hetkellä kaivokselta on lomautettuna noin 60 henkilöä
kaikkiaan 75 työntekijästä.
Osa työntekijöistä irtisanoutui yt-neuvottelujen kuluessa.
Myös neuvottelut urakoitsijoiden kanssa on aloitettava. Niistä aloitetaan, joiden
kanssa on jo sopimus.
Kuinka paljon Laiva II tulee työllistämään, sitä ei vielä
Nina Kurunlahdelle
suitsutusta
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Nousevan Rannikkosedun
hankeaktivaattori Nina Kurunlahti on valittu vuoden
Maaseututoimijaksi. Suomen Kylätoiminta ry palkitsi
Kurunlahden viime sunnuntaina paikalliskehittäjien valtakunnallisessa Lokaali-juhlaseminaarissa.
Palkitsijoiden mukaan Nina Kurunlahti toimii inspiraationa ja energialähteenä
muille maaseudun kehittäjille. Hänen erityinen palonsa
kylätoimintaa kohtaan on
pantu merkille. Hän on tehnyt kylätoiminnan parissa
töitä ansiokkaasti useissa
hankkeiden kautta vuodesta
2002 lähtien.
Nina Kurunlahtea pidetään pitkän linjan kylien kehittäjänä ja sidosryhmätyöskentelyn sekä projektinhallinnan erikoisosaaja. Suomen
Kylätoiminta ry antaa tunnustuksen henkilölle, joka on
pitkäjänteisesti ja ansioituneesti kehittänyt maaseutua.
Ennen nykyistä Nouseva
Rannikkoseutu ry:n työsuh-
FAKTA
??Laivakankaan kultakaivos
jalalle 2005.
??Ensimmäinen kultaharkko
joulukuussa 2011.
??Laivakankaan vihkiäiset
2012.
??Saneerausmenettelyyn heinäkuussa 2013.
??Yrityssaneeraus hyväksyttiin
elokuussa 2014.
??Omistaja ruotsalainen emoyhtiö Nordic Mines Ab, pääkonttori Uppsalassa.
??Yhtiön toimitusjohtaja Thomas Cederborg. Raahen kaivoksen johtaja Tom Söderman.
Kultakaivoksen menestyksen tiellä on riittänyt kuoppia: jätealtaan ylivuoto, ennakoitua vähäisempi
vamiseen uskotaan silti yhä.
Vesa Joensuu
lähdetä arvioimaan.
Enimmällään kaivos on
työllistänyt kesätyötekijöineen noin 130 kaivoksen
omaa väkeä ja yli 100 urakoitsijan työntekijää.
Kaivoksen johtajan mukaan on selvää, että muutoksia toimintatapoihin on tehtävä kannattavuuden parantamiseksi. Kyse ei ole kaivoksen tekohengittämisestä,
vaan jatkuvuuden turvaamisesta.
??Tuotantoa ylös ja kustannuksia alas.
Ensimmäisten selvitysten
joukossa on tuotantosuunnitelman päivittäminen.
Ennakoitua alhaisempi
malmin kultapitoisuus on
fakta, mutta malmion pitoisuutta olisi kyettävä nostamaan entisestään. Prosessia
tarkastellaan ja rikastustehokkuutta tutkitaan.
Kun laskelmien pohjalla
oli 2 miljoonan euron kivitonnin rikastaminen ja läpi
saatiin vain 1,5 miljoonaa
tonnia, niin parannettavaa
riittää.
Pari vuotta sitten kultakaivoksella vietettiin vihkiäisiä. Yrityssaneerauksen jälkeen toimintaa käynnistetään uudelleen.
Suomen kylätoiminta ry
Nina Kurunlahti sai ison tunnustuksen tekemästään kylien kehittämistyöstä.
teita Kurunlahti työskenteli
Oulun yliopiston palveluksessa projektitutkijana Asu
Kylässä! -hankkeessa ja sen
jälkeen mAsu-hankkeessa.
Hän on tehnyt kehittymiseen
liittyviä julkaisuja.
Vuodesta 2008 lähtien hän
on toiminut Nouseva Rannikkoseutu ry:n hankkeissa
projektityöntekijänä VihantiRaahe -akselin vetovoiman
kehittämishankkeessa, Kyläkunta -yhteistyön kehittämisen esiselvityshankkeessa sekä Kylissä on voimaa, lähidemokratian ja kylien kehittämishankkeessa sekä hankeneuvojana. Nykyisin hän toimii hankeaktivaattorina Yhteisöhautomo-hankkeessa,
jossa hän aktivoi ja verkottaa
kyliä ja alueen toimijoita.
Nina Kurunlahden työ
hankkeissa on tuottanut tulosta. Rannikolle on laadittu
useita kylien yhteisiä kehittämissuunnitelmia ja käynnistetty yhteisiä liiketoiminta- ja
hyvinvointisuunnitelmia.
Yhteistyö alueen kuntapäättäjien ja virkamiesten suuntaan on tiivistynyt.
Kurunlahti on toiminut
monen hankkeen ja idean
priimusmoottorina. Siitä esimerkkinä ovat KyläLeaderhankkeet. Niissä nuorten
ryhmät ja yhdistykset voivat
hakea tukea pieniin avoimen
teeman hankkeisiin. Häntä
kiitetään siitä, että hän on
ideoinut ja edistänyt kylien
kehittämistä monessa roolissa täydellä sydämellä ja tarmolla.
Tiistaina 2. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
arkisto / Vesa Joensuu
Vanha palo
jäi kytemään
Pyhäjoella
Kuukausi takaperin Pyhäjoen Pirttikosken ja Oulaisten
välimaastossa Kiuasnevalla
parin päivän ajan riehunut
salaman sytyttämä maastopalo näytti maanantaina iltapäivällä elpymisen merkkejä.
Nyt palossa päästiin vähemmällä, sillä sammutettavaa oli ainoastaan neliön verran. Heinäkuun ja elokuun
vaihteessa maata paloi 7 hehtaaria.
Palomestari Jarmo Myllymäki arveli turvepohjaisen
maaston edesauttaneen kytöä, vaikka alueella onkin satanut runsaasti. Tilanne saatiin hallintaan, palon leviäminen estettyä eikä alueella havaittu muita kytöjä.
Vaikeakulkuisessa maastossa olleen palon havaitsi
ohikulkija.
Leikkuupuimuri
savusi tiellä
kultapitoisuus, maailmanmarkkinahintojen lasku ja tekniikkaongelmat. Kannattavaan kullankai-
Jatketaan tavalla tai toisella
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Laivakankaan kultakaivoksen jatkosuunnitelmista
maanantaina kuullut Ab Tallqvist Oy:n toimitusjohtaja
Mikael Tallqvist toivoo Raahen alueen ja työllisyyden
kannalta, että kaivos saadaan
jälleen toimimaan.
Tallqvistin yhtiöllä on voimassa olevat sopimuksen
Nordic Mines Oy:n kanssa.
Hän uskoo yrityksensä jatkavan yhteistyötä tavalla tai toisella. Uskallusta jatkoon on.
??Olemme panostaneet
sinne melkoisesti.
Enimmillään kokkolalaisella maanrakennusyhtiöllä
oli kaivoksella noin 50 työntekijää. Tallqvist myöntää yhtiönsä kärsineen miljoonatappiot kaivoksen alasajon
myötä.
Elokuun alku oli
erittäin lämmin
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Elokuu oli monin paikoin
harvinaisen lämmin. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä
lämmin elokuu toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurimmassa
osassa maata 1?2 astetta.
Keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 15?17 astetta, rannikkoalueilla enem-
män.
Kuukausi oli lämpöoloiltaan kaksijakoinen, kun kuukauden alkupuolella oli poikkeuksellisen lämmintä, ja
kuukauden loppupuolella oltiin ajankohtaan nähden tavanomaisissa lukemissa. Elokuun alkupuolella oli yleisesti helteistä, ja lämpötila kohosi paikoin 30 asteen yläpuolelle. Kuun ja koko kesän
korkein lämpötila, 32,8 astetta, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta.
Koko maan ylin lämpötila
kohosi heinäkuun 6:nnen ja
??Osui, mutta ei upottanut.
Mika Kellola Veljekset
Kellola:sta laskee kultakaivoksella työskennelleen
parhaimpina aikoina 15 yrityksen työntekijää. Tuulivoimatyömaat ovat korvanneet
menetyksiä.
??Hyvä uutinen, jos vain
lähtee liikkeelle.
Oppirahoja yritys maksoi,
mutta yrittäminen siellä kiinnostaa edelleen.
Leikkuupuimurista tullut savu säikäytti puolikolmen aikaan iltapäivällä maanantaina Pikatiellä Siikajoella. Laitevika sammui pikaisesti.
Palokunnan antaman tiedon mukaan leikkuupuimurin kiilahihna kärähti ja samalla kärvähti myös sähköjohtoja. Pelastuslaitos kävi
vain toteamassa tilanteen
paikalla.
Keruumiehet
tulevat
Varusmiehet keräävät jälleen
varoja sotiemme veteraaneille. Raahessa keruuta on tekemässä keskiviikkona iltapäivällä 33 Lapin ilmatorjuntarykmentin varusmiestä.
PIKAPUHELU
Arkisto
Muun muassa matkailumaiden kielet, kuten espanja ja turkki
kiinnostavat. Jacquieline Aguilera Velásquez opettaa espanjaa.
Kielissäkin
minikursseja
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
OPISKELU Raahe-opiston opinto-ohjelmassa on tänä
syksynä tarjolla useita kielikursseja.
Päätoiminen kieltenopettaja Anna Kaisa Puhakka,
montako eri kieltä teillä on tänä vuonna?
??Meillä on englanti on tietenkin eniten tarjonnassa. Sitten on suomea ulkomaalaisilla, ruotsia, saksaa, ranskaa,
venäjää, espanjaa ja vielä turkin kieli ja kulttuuri. Osasta on
useampi kurssi, eli on alkeet ja jatkokurssi. Osasta kieli tarjolla on vain peruskurssi.
Montako kurssia on yhteensä?
??Raahessa on kaiken kaikkiaan 43 kurssia ja Pyhäjoellakin on muutama. Siellä on englantia ja Venäjää. Vihannissa
kielikursseja ei ole tällä hetkellä. Me olemme jossain vaiheessa tarjonneet kieliä myös Vihantiin, mutta osallistujia
ei tullut riittävästi.
Ovatko jotkut kielikurssit jo täynnä?
??Englantia kaiken unohtaneille -kurssi on jo täynnä.
Sinne on tullut jo 30 ilmoittautunutta. Samaten ruotsin
kurssin suosio on yllätt?nyt. Sielläkin on jo yli 20 ilmoittautunutta, joten sekin alkaa olla täynnä. Muihin mahtuu vielä. Mukaan otetaan aina 25 jopa 30 osallistujaa,
Onko kielissä tarjolla intensiivikursseja?
??Kyllä on, eli kaikki kurssit eivät ole pitkiä. Minikursseja on tänä syksynä enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi syksyllä ja keväällä on matkailuenglannin minikursseja ja uskalla puhua englantia -minikurssi. Espanjastakin on tarjolla pari minikurssia sekä ranskasta ja italiasta.
Ehtiikö lyhytkurssilla päästä sisään kieleen?
?Lyhytkurssilla opitaan tärkeimmät asiat. Esimerkiksi
matkailuespanjan minikurssilla kokoonnutaan kahtena iltana ja opiskellaan matkailijan perusasioista, fraaseja, tervehdyksiä ja numeroita. Enempää ei ehditä. Liikkeelle lähdetään ihan alkeista, joten mukaan voi tulla, vaikka kieltä
ei olisikaan opiskellut aiemmin.
Milloin kurssit alkavat?
??Kurssit käynnistyvät 8.9 alkavalla viikolla. Ilmoittautumisia otetaan koko ajan vastaan.
Arkisto / Emilia Kangasluoma
Mennyt kesä jää mieleen lämpimänä, koska hellepäiviä kertyi
paljon. Helteisiä päiviä oli elokuussakin useita. Se tiesi hyviä
uimakelejä.
elokuun 12:nnen päivän välisenä aikana päivittäin hellelukemiin eli 25 asteen yläpuolelle. Peräkkäisiä hellepäiviä kertyi 38. Näin on käynyt aiemmin ainoastaan kerran, vuonna 1973.
Elokuun sademäärässä oli
maan eri osien välillä suuria
eroja. Havaintoasemista sateisinta oli Someron Salkolassa, jossa satoi kuukauden
aikana 236 millimetriä. Vähiten satoi Halsuan Purolassa,
jossa sadetta kertyi vain 31
millimetriä. Kuukauden alkupuolen hellejaksossa sateet olivat kuuroittaisia ja
paikallisia, mutta kuukauden
loppupuolella suursäätila oli
matalapainevoittoinen, jolloin sateita esiintyi yleisemmin.
Suomessa on nyt koettu
peräkkäin kaksi varsin lämmintä kesää.
??Vaikka kesäkuu oli harvinaisen kylmä, lämmin heinäkuu ja elokuu nostivat kesän
keskilämpötilan koko maassa
tavanomaista korkeammaksi. Viimeksi lämpimämpi kesä on koettu suurimmassa
osassa maata viime vuonna,
kertoo Ilmatieteen laitoksen
meteorologi Asko Hutila.
Hellepäiviä oli toukokuu
mukaan lukien eniten Kouvolan Utissa, jossa niitä oli 43
eli yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Koko
maan hellepäiviä oli toukoelokuussa 50, kun niitä keskimäärin on 36. Viime vuonna koko maan hellepäiviä oli
52.
RAAHEN SEUTU Tiistaina 2. syyskuuta 2014
6 ELÄMÄNMENO
Yhtyeen kuva / Noora Isoeskeli
Meta4:ssa soittavat Tomas Djupsjöbacka, Atte Kilpeläinen, Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Raahessa he soittavat A Late Quartet -elokuvan jälkeen.
Näe elokuva, koe kvartetti
Musiikkia: Syksyn piristykseksi 5 konserttia ja yksi konserttimatka.
Mika Kirsi
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Konserttisarjan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä.
Kun Brahe Classican taiteellinen johtaja Tiina-Leena Hämäläinen kävi viime vuonna
katsomassa Yaron Zilbermanin ohjaaman elokuvan A
Late Quartet, hän mietti esityksen jälkeen, että olisi mielenkiintoista kuulla elokuvan
tarinaan liittyvä Beethovenin
Jousikvartetto numero 14 heti elokuvan katsomisen jälkeen.
Brahe Classican syksyn
avauskonsertissa 12. lokakuuta tämä kvartetto kuullaan jousikvartetti Meta4:n
esittämänä. Luvassa on kuitenkin hieman erilainen konserttikokemus, sillä ennen
konserttia Raahesalissa näytetään Hämäläistä ihastuttanut Zilbermanin elokuva.
Meta4 esittää konsertissa
ainoastaan Beethovenin Jousikvarteton.
Brahe Classican puheenjohtaja Erkki Poutasen mu-
Jussi Makkonen soittaa Sibeliusta ja kertoo Sibeliuksesta.
kaan odotettavissa on, että
paikalle tulee runsaasti sekä
klassisen musiikin että elokuvan ystäviä.
Selvää Hämäläiselle oli, että elokuvan rinnalle ei voi ottaa esiintymään mitään toista kvartettia. Meta4 on menestyneimpiä ja tunnetuimpia suomalaisia jousikvartetteja Suomessa ja ulkomailla.
Kvartetin kansainvälinen
ura käynnistyi Moskovassa
vuonna 2004 järjestetyn
Dmitri ?ostakovit? -kilpailun
voitolla. Vuonna 2007 Meta4
voitti Wienissä Joseph Haydn
-kilpailun.
Kuten arvata saattaa, kvartetti esiintyy paljon ulkomailla. Hämäläinen on erittäin
tyytyväinen, että kiertuekalenterista löytyi tilaa Brahe
Classicalle.
Raahen-konsertti on ainutlaatuinen, sillä A Late
Quartet -elokuvan esitystä ja
Meta4:n konserttia ei ole koskaan aiemmin nivottu tällä
tavalla yhteen.
Konserttisarja jatkuu lokakuussa Club For Fiven konsertilla. Yhtye on nähty viimeksi Raahessa vuosia sitten. A cappella -lauluyhtye
on liikkeellä uudella Mielitekoja-teemalla.
Club For Five sopii Brahe
Classican ohjelmistoon erinomaisesti. Taiteellinen johtaja kertoo, että konserttisarjassa on tänäkin vuonna haluttu
raottaa klassisen musiikiin
porttia. Laadusta pidetään
kiinni.
??Kaupallista viihdemusiikkia ei ole haluttu lähteä
tarjoamaan.
Viime vuonna kuultiin
Jukka Perko Avara -trion esittämiä jazziksi sovitettuja virsiä. Yhteistyö yhtyeen kanssa
jatkuu tänäkin vuonna. Sopivasti joulukuun puolenvälin
tienoilla Jukka Perko Avara
esiintyy yhdessä laulaja Johanna Iivanaisen kanssa
Raahen kirkossa. Nelikon oh-
KONSERTIT
??Elokuvakonsertti Raahesalissa su 12.10. klo 14.30.
??Club for Five Raahesalissa
pe 31.10. klo 19.
??Jussi Makkonen, sello, ja
Nagiz Azezian, piano: Sibeliuksen helmiä Keskuskoulun salissa to 6.11. klo 19.
??Raahe Sinfonietta: Musiikillinen löytöretki Raahesalissa pe
28.11. klo 18.
??Konserttimatka Oulu Sinfonian konserttiin to 4.12.
??Jukka Perko Avara ja Johanna Iivanainen: Martan ja Rudolfin joulu Raahen kirkossa la
13.12. klo 17.
jelmistossa on tuttuja ja suosittuja joululauluja.
??Tämä konsertti piti varata jo hyvissä ajoin. Ajattelimme, että tämä voisi olla mukava joululahja raahelaisille,
Hämäläinen sanoo.
Ennen jouluista kauden lopetusta kuullaan marraskuussa kaksi konserttia. Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Naziz Azezian ovat valmistelleet ensi vuoden Sibeliuksen 150-juhlavuotta varten ohjelmiston, joka kuullaan Raahessa.
Hämäläinen suosittelee
konserttia erityisesti heille,
jotka eivät klassisen musiikin
konserteissa paljon käy, mutta haluaisivat aloittaa tutustumisen.
Makkonen ei pelkästään
soita, vaan hän myös kertoo
esittämistään sävellyksistä ja
Sibeliuksen elämästä.
Toisessa marraskuun konsertissa Raahen musiikkiopiston taitajat näyttävät
osaamistaan. Raahe Sinfoniettan oppilassolisteina ovat
Matilda Kallunki ja Adele
Kinnunen.
Joulukuun alussa Brahe
Classica järjestää konserttimatkan Oulu Sinfonian konserttiin, jonka solistina on
pianisti Olli Mustonen.
Tiistaina 2. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
7
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tuhansien tattien maa
Sienet:
Voitatit
odottavat
nyt poimijaansa.
vaivalla tunnistettavia sienilajeja.
Karvarouskuja hän on löytänyt Tauvosta, meren rannalta. Kehnäsieni on uusin
tuttavuus. Valitettavasti moni sienestäjä kiertää sen kaukaa, sillä se muistuttaa myrkyllistä seitikkiä. Kehnäsienen jalasta löytyy tunnistettava rengas ja sahalaitainen
kuvio lakin alta.
?? Vaaleiden sienten kanssa kannattaa olla varovaisempi.
Kavalakärpässieni on
maailman vaarallisin kärpässieni, koska se muistuttaa
vaaleaa ruokasientä. Sitä
esiintyy Suomessa pienellä
alueella, lähinnä lounaisrannikolla Etelä-Suomessa.
Sienimetsälle Virolainen
varaa korin, sieniveitsen, puhelimen ja talouspaperia.
Monen tatin lakki saattaa olla
limainen. Osa sienestäjistä
poistaa lakin kuoren jo keruuvaiheessa.
??Sienet olisi parempi puhdistaa heti.
Yhtäkkiä edessä seisoo
kuin vain tatit voivat, kaksi
mahtavan pulleaa, puhdasta
herkkutattia. Laji kuuluu sienimaailman aatelistoon.
??Minä paistan voissa pannulla, jotkut sotkevat kermalla.
Miia Lahti
Miia Lahti
miia.lahti@almamedia.fi
Lämmin kesä on tehnyt sienirihmastoille hyvää. Monen
sieni-intoilijan mukaan sato
on nyt todella runsas. ?Puolet
elämästään? sieniä kerännyt
Asta Virolainen tunnustautuu innokkaaksi sieniharrastajaksi, vaikka kieltää heti
kättelyssä olevansa sieniasiantuntija.
Virolaisen sienikori täyttyy
kuitenkin joutuen jo yhden
tunnin aikana. Pattijoen perukoilla, hiihtoladun varrella
usein sienestävän Virolaisen
etsinnässä ovat nyt tatit.
??Jo metsän tuoksu kertoo,
että sieltä löytyy sieniä.
Virolainen ei kuulu sienestäjiin, jotka pitävät apajansa
salaisuutena. Virolaisen mukana ovat kulkeneet ja oppineet sukulaiset ja ystävät.
Sienen tulee olla täysin puhdas, että se kelpaa Asta Virolaisen koriin. Moni sieni päätyy tuoreeltaan voiseen pannuun.
Nytkin maassa näkyy olevan
runsaasti voitatteja, jotka
vain odottavat kahmaisua.
??Voitatit ovat parhaimmillaan nuorena poimittuina. Suuria yksilöitä en enää
poimi.
Virolainen halkaisee sieniveitsellään voitatin lakin ja
tarkistaa sen toukista. Tatit
ovat ensialkajalle turvallinen
sieni, sillä niissä ei ole myr-
Atria Perhetilan
Broilerin
fileesuikaleet
300?400 g
(13,30?9,98 kg)
99
0
79
pss
Pattijoki
Hollanti 1lk
1
Päärynä conference
00
kg
pkt
Appelsiini
Valencia
1
Sotaplassintie 2, 92140
ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18
00
kg
Tuoretorin tuotteet voimassa 9.9. asti.
Suomi 1lk
Porkkana 1kg
aloittelevia sienestäjiä opettelemaan ensin vain pari sienilajia, mutta perusteellisesti.
??Tatit, haperot ja rouskut,
Virolainen luettelee pienellä
HK
Viljapossun fileepihvit
600?640 g (9,98?9,36 kg)
Enemmän kuin edullinen
3
kyllisiä lajeja. Sappitattikin,
joka muistuttaa hyvin paljon
herkkutattia, on käyttökelvoton vain häijyn makunsa
vuoksi.
Virolainen kannustaa
5
HK
Popsi iso viitonen
900 g (3,88 kg)
3
99
49
pktkg
Pohjolan
Peruna
Valio
Viola tuorejuustot
Mummon
ranskanperunat
0
200 g (9,95 kg)
Pakaste. 450 g (2,20 kg)
99
pss
Snellman
99
ras
pkt
1
19
Vihanti
1
69
pss
Teippivaippa
koot 4?6
200 g (5,95 kg)
69
Ruispalat
tumma herkku
Libero Comfort
Fit Mega
Proteiinirahkat
300 g (8,97 kg)
Vaasan
450 g (3,76 kg)
Arla Protein
Voileipäkinkku
2
1
pkt
14
72?84 kpl (0,20?0,17 kpl)
prk
49
pkt
Asematie 8, 86400
ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18
RAAHEN SEUTU Tiistaina 2. syyskuuta 2014
8 URHEILU&LIIKUNTA
Raahen
Vesa venyi
seuracupissa
Elviira Kortessalo
A
Melko ainutlaatuista
tällainenkin
yhteistyö on
ja siitä pitää
olla kyllä
tyytyväinen.?
Minna Kortessalo
Yleisurheilu: Mahtava
reissu. Monta ennätystä ja
hieno tunnelma.
Juha Honkala
juha.honkala@almamedia.fi
Raahen Vesan juniorit kilpailivat Vattenfall-seuracupin finaalissa Janakkalassa viime
lauantaina.
Reissu meni melkolailla
nappiin, sillä Vesa otti seurahistorian parhaan sijoituksen, kun lopputuloksissa raahelaiset komeilivat sijalla 11.
Seuran nuorisopäällikkö
Minna Kortessalo kertoo,
että joukkue lähti Janakkalaan ilman tavoitteita, sillä
kauden tavoite oli jo täyttynyt, kun nuoret pääsivät cupin 16 parhaan seuran finaaliin. Joukkueet lähtivät nauttimaan suorituksista, mutta
siitä huolimatta tai ehkäpä
juuri siksi tulostaso oli erinomainen.
??Kotikatsomossa jännitettiin kisoja melkein livenä,
sillä paikalla olleet taustajoukot jakoivat kuvia Instragrammissa. Tunnelmaan pääsi hyvin kiinni. Urheilijoiden
ja valmentajien kommenttien mukaan jokainen jaksaa
taas treenata ensi kautta varten. Nuo reissut ovat niin hienoja, Kortessalo kertoo.
Tapahtuma oli onnistunut
myös urheilullisesti. Moni
??Valtakunnallinen Vattenfallseuracup järjestettiin nyt
17:nnen kerran.
Seuracupissa tehtiin myös
yhteistyötä eri lajien välillä.
Raahen Vesa sai poikien sarjassa apua raahelaiselta jääkiekkoseuralta, kun RJK:n
vuonna 2000-syntyneiden
joukkueesta käytiin keräämässä ottelupisteitä pitkin
kesää. Peräti 6 jääkiekkoilijaa
osallistui myös cup-finaaliin.
??RJK:n poikien jääkiekkojoukkue oli mahtavalla asenteella avittamassa yleisurheilijoita. He toivat hyvän määrän pisteitä myös finaalissa.
Melko ainutlaatuista tällainenkin yhteistyö on ja siitä
pitää olla kyllä tyytyväinen.
??Kisassa 11?17-vuotiaat kisaavat ikäluokittain lähes kaikissa yleisurheilulajeissa.
??Seurojen paremmuus muodostuu yksilöiden keräämistä
pisteistä. Yli 50 piirikilpailusta
koostuva sarja huipentui viikonloppuna Janakkalassa
käydyissä finaaleissa, johon
mukaan pääsi 16 parasta
yleisurheiluseuraa. Mukana yli
200 seuraa ja 10?000 nuorta
urheilijaa.
nuori venyi kauden päätöksen kynnyksellä parhaimpaansa. Ennätyksiä tehtailtiin useita ja jotkut pääsivät
testaamaan uusia aluevaltauksia, kun lajirajoja rikottiin
yhteisen edun vuoksi.
??Meillä oli vähän murheita 15-vuotiaiden tyttöjen sarjassa. Tuli sairastumista ja
muita poisjääntejä, joten tarvittiin tyttöjen seiväshyppyyn korvaaja. Heilalan Oona sanoi edellisviikonloppuna, että hän voisi kokeilla seiväshyppyä. No sitten hän
Reipas ratkoi
mestaruutensa
Saloisten Reipas ratkoi seuranmestaruudet Piehingin
kuntorasteilla 27.8.2014. Tuloksia:
A-rata 6.3 km: 1. Lammi
Harri 46.38, 2. Linna Matti
49.31, 3. Kuusikko Marko
50.52, 4. Peisa Panu 51.39, 5.
Juola Osmo 53.26, 6. Tuominen Petri 54.32, 7. Isokääntä
Kari 55.51, 8. Räisänen Jani
1.00.18, 9. Harjuhaahto Timo
1.00.57, 10. Aarnio Janne
1.04.01.
B-rata 4.5 km: 1. Piispanen
Reima 37.58, 2. Velema Riikka 39.06, 3. Juola Saku 42.27,
??8-vuotiaat juoksivat vanhempien seassa tonnia ja niin
edelleen.
Seuracup
4. Sivonen Urho 46.02, 5.
Grekula Kalervo 46.45, 6.
Hietaharju Anssi 47.07, 7.
Mäkinen Timo 47.14, 8. Mäkinen Sanni 48.05, 9. Pihlajaniemi Pekka 50.24, 10. Lotvonen Kati 51.30, 11. Tuominen
Maarit 52.36, 12. Salminen
Heikki 53.48, 13. Salminen
Riina 53.58, 14. Piirainen
Seppo 55.53, 15. Myllyaho
Markku 56.23, 16. Keski-Korsu Pertti 58.37, 17. PuusaariRajaniemi Anu 59.02, 18. Keränen Leila 1.00.11, 19. Ahokas Pentti 1.04.26, 20. Kallio
Veikko 1.04.56, 21. Siniluoto
Elina Mikkonen ampaisi upeasti liikkeelle T15 sarjan 80 metrin aitajuoksussa. Meno sujui loppuun saakka vauhdikkaasti. Tuloksena oma ennätys.
meni viikolla Markuksen
(Tornberg) kanssa kentälle ja
seuraavana viikonloppuna
hän hyppäsi Janakkalassa liki kylmiltään 2 metriä. Aika
huikeaa, Kortessalo heittää.
Lajivoittojakin tuli. Inka
Mehtola hyppäsi 13-vuotiaiden korjauden voittoon tuloksella 149. Arttu Heilala
voitti 11-vuotiaiden poikien
pituuden omalla ennätyksellä 456. Elina Mikkonen
juoksi 15-vuotiaiden 80 metrin aitajuoksussa oman ennätyksen ja sijoittui toiseksi tuloksella 12.79.
??Kontinahon Vertti heitti keihäässä kolmanneksi pitkän tauon jälkeen. Taitaa olla
yli vuosi siitä, kun Vertti on
viimeksi heittänyt, Kortessalo kertoo.
Poikien sarjoissa vajaa
puolet joutui kilpailemaan
omaa sarjaansa monta vuotta
vanhempien kanssa. Joukkuehengen mukaisessti pojat
suoriutuivat urakoistaan urhoollisesti.
Sanna 1.05.28, 22. Kyröläinen
Tarja H 1.06.14, 23. Timonen
Marjo 1.06.48, 24. Keränen
Heino 1.11.38, 25. Tanskala
Mikko 1.12.22, 26. Törmänen
Sirpa Tulkki Henri 1.13.28, 27.
Lotvonen Seppo 1.13.31, 28.
Rönkkömäki Aino 1.14.41, 29.
Hankonen Sointu 1.15.43, 30.
Iivonen Jorma 1.15.50, 31.
Karjalainen Viljo 1.18.39, 32.
Sivonen Kyllikki 1.18.42, 33.
Pietilä Katariina 1.20.15, Ei aikaa: Piispanen Eija.
C-rata 2.9 km: 1. Erkkilä
Elias 30.52, 2. Lassila Matti
34.05, 3. Harjuhaahto Virve
36.12, 4. Erkkilä Emmi 36.19,
5. Määttä Jouni 37.44, 6. Kallinen Raimo 38.16, 7. Tanskala Roope 38.40, 8. Kallinen
Raimo 40.07, 9. Lindberg Sirpa 48.35, 10. Tanskala Eeva-
Liisa 52.32, 11. Tanskala Mikael 55.09, 12. Hämäläinen
Juhani 55.57, 13. Lammi Paula 58.37, 14. Suomalainen Unto 1.00.33, 15. Asplund Kjel
1.00.49, 16. Aunola Paavo
1.06.19, 17. Kujala Liisa
1.22.59, 18. Paavola Iina
1.42.05, Ei aikaa: Grekula Aino, Ranz Ville, Tuuttila Juha
Keskitalo Tiina, Keski-Korsu
Aija.
D-helppo 2 km: 1. Harjuhaahto Heli 14.58, 2. Harjuhaahto Antti 15.12, 3. Rajaniemi Miika 19.09, 4. Pesonen
Lotta 19.25, 5. Pesonen Venla
24.46, 6. Ranta-Eskola Veikko 32.19, 7. Siniluoto Sella
33.51, 8. Siniluoto Serena
33.57, 9. Harjuhaahto Sini
35.57, 10. Ester Lydia Sylvia
37.22.
urheiluseurat
Saloisten Salama, paini.
Harjoitusajat: ma, ke, pe klo
17. Nassikkapaini to klo 17
Raahelassa. Tied. 0400
582922 / Antero.
Fynky Hall Sodap ry.
Syyskausi käynnistyy tällä
viikolla. Voit vielä ilmoittautua mukaan tai tulla suoraan tunneille niihin ryhmiin
joissa on paikkoja, osa ryhmistä on täynnä. Lisätietoja
ryhmien tilanteesta ja ilmoittautumiset johanna.
ekoluoma@fynkyhall.net.
Aikataulut, hinnat ym. lisätiedot löytyvät sivulta www.
fynkyhall.net. Tervetuloa
tanssimaan Fynky Hallille !
Tulokset: 1. Lempäälän Kisa
372,5, 2. Rasion Kuula 326,5,
3. IK Falken 322, 4.Naantalin
Löyly 316, 5. Ilmajoen Kisailijat 314, 6. IF Sibbo-Vargarna
307, 7. Lapuan Virkiä 295, 8.
IF Drot 273,5, 9. Janakkalan
Jana 242, 10. Kankaanpään
Seudun Leisku 238,5, 11.
Raahen Vesa 232, 12. Vammalan Seudun Voima 204,5, 13.
Orimattilan Jymy 196, 14.
Forssan Salama 175, 15. Varkauden Kenttä-Veikot 174,5,
16. Valkeakosken Haka 160.
Raahen Tanssiklubi. Ti
2.9. Latinobic klo 18-19, Jive, Satu M ja harjoitusvuoro
jäsenille klo 19-21. Ke 3.9.
Lavatanssin alkeet klo 1921, Foksi tekniikka, Satu R.
To 4.9. Fusku alkeet klo
17.30-18.30, Fusku alkeisjatko klo 18.30-19.30., Tango jatko klo 19.30-20.30 ja
Tango edistyneet klo 20.3021.30, Sari ja Jari. Huom alkamisajat muuttuneet !
Kurssipaikka Asemakatu 14
Raahe. Lisätietoja www.
raahentanssiklubi.com ja
040 7032936.
RAAHEN SEUTU Tiistaina 2. syyskuuta 2014
12
HIUSTENLEIKKAUKSET
siNULLE sopivat
ilman ajanvarausta
housut meiltä!
HIUSTENLEIKKAUKSET
HIUSTENKÄSITTELYT
HIUSTENLEIKKAUKSET
ilman ajanvarausta!
Soya
Lee
ilman ajanvarauksella
ajanvarausta!
Opal
Cooper
HIUSTENKÄSITTELYT
Koot
HIUSTENKÄSITTELYT
36?48 D
ajanvarauksella
NYT
ajanvarauksella
er
LeeCoop
alk.
39?
10?/kpl
TRiKOOPAiTOJA
Kauppakatu 44 p. 220 577 TULE!
AVOINNA
Ma
9-17
Puh. (08) 222 206 Ti
9-17
ww.paapaja.fi
Ke
9-17
To
9-17
Pe
9-17
MYYTÄVÄNÄ
Antinkankaalla
LUHTITALOSSA
63m², 2h+keittiö+vh+sauna+2 parveketta ja autotalli.
P. 040 589 3180
Nyt olisi Moilla
PUHDISTETTUA
PUOLUKKAA
30e/ämpäri
Autoilijantie 3
P. 040 516 5680/Moi
tai 0400 587 382.
PÄIVÄN KALA
ISO SIIKA
12,90 kg
K-Market Pattijoki
Runsaasti
TYRNIMARJAA
TORILLA
seutukunnan tapahtumia
RAAHE
NÄYTTELYT:
Galleria Myötätuuli, Kauppaporvari, Kirkkokatu 28:
Paula Blåfield ? veistoksia
& Tuija Arina-Sundelin ? taidegrafiikkaa ja öljymaalauksia. Avoinna ma?pe 10?
17, la-su suljettu.
Grafiikanpaja Aava, Lautatarhankatu 2, Lapaluoto:
Taidegraafikot Juha Laakso
ja Raija Korppila. Avoinna
tilauksesta, p. 050 5355
160.
Paavo Pyhtilän kotiateljee,
Mettalankuja 15: Auki sovi-
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Männistö
Revonlahdella
P. 0400 287 265.
OMENAA
TUKKUHINTAAN
Jussilantie 76
P. 050 468 9550
www.raahenseutu.fi
www.raahelainen.fi
tinvaaran raviradalla launataina klo 13.
Kahvakuulalla kuntoon
Pitkänkarin koululla torstaina klo 18. Järjestäjänä As
Moon.
PYHÄJOKI
MUSEOT:
Pakkahuoneen museo
avoinna ti?pe 13?17, la 12?
16. Ma ja su suljettu
Kruununmakasiinimuseo
avoinna ti?pe 13?17, la 12?
16. Ma ja su suljettu.
NÄYTTELYT:
Pääkirjastossa Pyhäjokisen Henna Uotin ensimmäinen yksityisnäyttely Pyhäjoen kirjastolla 1.-30.9.
Näyttelyssä hiili- ja lyijykynätöitä, akvarelleja sekä digitaalista taidetta. Avoinna
ma ja to klo 11?16, ti, ke ja
TAPAHTUMIA:
Harjoitusravit Hummas-
Yrittäjät porisevat
Mainingissa
Raahen Seutu
RYSÄMAIVAA
TORILLA
PÄIVITTÄIN
tusti, p. 223 7253/050 5777
223.
Galleria Asemamestari
Kuutos-Tiimissä Raahen
rautatieasemalla.
Ukonkantti, Vihanti Paula
Ristolan maalauksia.
Suomessa vietetään virallista
Yrittäjän päivää perjantaina
5. syyskuuta. Viime vuonna
Raahen Seudun Yrittäjät ry.
juhlisti päivää lahjoittamalla
turvaliivit kaikille Raahen
uusille ekaluokkalaisille. Tänä vuonna hyväntekeväisyysteema saa jatkoa.
Lauantaina 6. syyskuuta
klo 13?15 yrittäjäyhdistyksen
väkeä käy vanhusten palvelukeskuksessa Mainingissa vierailulla. Tarkoitus on viettää
iloista ja musiikin täyteistä iltapäivää yhdessä Mainingin
asukkaiden kanssa.
Vierailu alkaa pienellä ulkoilulla, jos sää sen sallii,
minkä jälkeen on tarkoitus
musisoida ja rupatella mukavia Mainingin yläsalissa.
Yrittäjän päivän tapahtumiin kuuluu maksuton tilaisuus työkykyjohtamisesta.
Työkyvyttömyydestä ja sairaudesta tai tapaturmista
johtuvista poissaoloista aiheutuu yrityksille mittavia
kustannuksia, mutta niihin
pystytään vaikuttamaan joh-
Torstaina liputetaan
jatkosodan päättymistä
Soita juttuvinkki
numeroon
010 665 5180
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Sisäministeriö suosittaa
yleistä liputusta torstaina 4.9.
jatkosodan päättymisen
70-vuotispäivän johdosta.
Jatkosota päättyi 4. syyskuuta 1944. Ministeriö on antanut valtion virastoille ja laitoksille määräyksen liputtaa.
Aloitteen asiasta tekivät
Kankaanpään sotaveteraanit,
sotainvalidit ja rintamamies-
tamalla määrätietoisesti työkykyä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan tehokkaan
työkykyjohtamisen ansiosta
tekemättömän työn kustannukset vähenevät jopa 30
prosenttia.
Tilaisuuden järjestää ODL
Työelämäpalvelut perjantaina 5. syyskuuta klo 7.30?
9.00 Hotelli Tiiranlinnassa.
Tilaisuuteen tulisi ilmoittautua etukäteen.
Yrittäjän päivään on tarjolla ohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa Oulussa, missä teemana on Luovuus ja yrittämisen pelot. Päivän päätteeksi moni yrittäjä
suunnannee Champions
Hockey Leaguen Kärpät-Köln
-otteluun Oulun Energia
-areenalle.
veteraanit.
??Arvioimme ministeriössä ehdotusta ja tulimme tulokseen, että liputuspäiväonhyvä tapa muistuttaa sodan
päättymisestä ja sodan pitkäaikaisista vaikutuksista perheiden arkielämään, kertoi
sisäministeri Päivi Räsänen.
Liput vedetään tankoon
aamulla klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa.
pe klo 13?20.
SIIKAJOKI
NÄYTTELYT:
Taidetalo Raijala, Nahkurintie 13, Ruukki. Raija Oivon maalauksia. Auki sovitusti, p. 040 7711 814.
TAPAHTUMIA:
Perinteiset Paavolan
syysmarkkinat lauantainaklo 9?14 Paavolassa.
Ruukin NUOQ NUOQ:n jatkot, teemana yrittäjyys
perjantaina klo 20?24.
seurakunta
PYHÄJOEN
SEURAKUNTA
Ystäväkerho srk-talolla ke
3.9. klo 13.
Kirkkokuoro srk-talolla ke
3.9. klo 18.30. Uudet ja vanhat laulajat tervetuloa!
Hartaus Jokikartanossa to
4.9. klo 13.30.
Avoin raamattupiiri srktalolla to klo 18.
Jumalanpalvelusryhmien palaute- ja keskusteluilta seurakuntatalolla
4.9.2014 klo 19. Tilaisuus
on avoin kaikille kiinnostuneille! Tervetuloa!
Jumalanpalvelus vanhan
kirkon raunioilla (säävaraus) / kirkossa su 7.9. klo 10.
Metsäkirkot Pirttikosken
Korppilannevan ja Parhalahden metsästysmajoilla
su 7.9. klo 12.
Majakkailta srk-talolla su
7.9. klo 18. Puhe: Tyyne
Louhimaa, musiikki: Tinja
Halunen & co.
Perhekerho Sarpatissa ke
3.9. klo 10.
Kirkkoherranvirasto p.
08-433119. Avoinna ma
8-12, ti 12-16, ke 11-14. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut osoitteessa: www.pyhajoenseurakunta.fi
Loppuunmyynti!
NYT KOKO VARASTON
Kaikki pois
KAIKKI
KIINNITYSTARVIKKEET
-65%
ULOSHEITTOHINNOIN!
KAIKKI
TEKSTIILIT
-65%
(ei farkut, ei sukat)
KAIKKI
KIRJAT
TAVARAT
AAKKOS-PUSSIT
- 280 ? 315 g
sekä LELUJA
-75% -65%
KAIKKI
-45%
JUOMALASIT
1,95
- 6 kpl / pkt
Palvelemme: ark. 10?18.00, la 10?15.00
Jokelantie 3 Pattijoki (Entinen Smartian Pienkonemyymälä)
a?
3 pss
(valkoiset hintalaput)
Nopeimmille
TYÖKALUT
(vihreät hintalaput)
Talous-, käyttö- ja koriste- ISOT
1,95
3,95
Saima
PYYKINKUIVAUSTELINE
7,95
/ pkt - siivellinen
- 18 m kuivaus(norm. 3,95)
tilaa