KESKIVIIKKO 9. JOULUKUUTA 2015 · NrO 235 6 414880 065365 1 5 5 PARAS PAIKALLIS LEHTI 2014 & 2015 Irtonumero 2 € raahenseutu.fi Lapset arvioivat syksyn kirjoja Ensimmäinen nauru tulee nopeasti, kun raatilaiset alkavat tutkia kirjoja. Sen saavat Tatu ja Patu, jotka kiskovat maasta vuoroin joulukuusta, vuoroin postilaatikkoa. Jouluvalmisteluhässäkkä ja itsensä paketointikin hymyilyttää. Keskittyneimmin raatilaiset kuuntelevat Suomen lasten iltasatuja. >> 16 Ikimuistoinen tilaisuus Luohualainen sotaveteraani Martti Junnila oli kunniavieraana Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla sunnuntaina. >> 12 Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat vuodenvaihteessa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän budjettia joudutaan katsomaan uusin silmin laskin kädessä. Maksujen periminen ja suuruus kuuluvat kunnan harkintavaltaan. >> 6 Terveyskeskusmaksut voivat nousta 30 prosentilla Pääkirjoitus: Kolmanneksen korotus tuntuu jo asiakkaan kukkarossa. >> 2 SSAB Raahe Vaihtoviikot: Terästehtaan väki vaihtaa väriä ja kuosia. >> 10 Seniorit: Moni 65vuotias saapui kuulemaan aikuisneuvolan tuloksia. >> 8 Näyttely: Sinikka Eirolan villit ja utuiset teokset esillä Galleria Myötatuulessa. >> 14 Vesa Joensuu
2 KESKUSTELE RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Vuoden 2014 toukokuun öljyonnettomuuden jäljet Raahen edustalla jäivät vähäisiksi. Suuri kiitos siitä kuuluu lukuisille rantoja puhdistaneille vapaaehtoisille ja terästehtaan henkilöstölle. Päivän positiivisin I äkäs pariskunta kaupan kassalla. Nainen pakkaa ostoksia kassiin, mies tuijottaa kassan kasvavaa saldolukua ja hiljaa jupisten kritisoi kaiken kalleutta. Pakatessa syyllisen, eli vaimon, sättiminen jatkuu taukoamatta. Vaimo on tätä kuunnellut koko yhteisen elämäntaipaleen ajan, ja nyt tulee mitta täyteen. Nainen ottaa tukevan otteen käsilaukustaan ja lyö sillä miestään päähän kolme kertaa sanomatta mitään. Ei tarvitse sanoa. Mies ymmärtää. Vaikenee. Kahden ihmisen välinen vuosikymmeniä jatkunut tragedia purkautui kolmeen iskuun. Kukaan paikalla ollut ei tiedä miksi näin tapahtui. Ulkopuoliset näkivät sketsin aineksia sisältävän tapahtuman ja kohta puoli kaupunkia on kuullut tarinan mummosta, joka yhtäkkiä ilman syytä paukutti pappa raukkaa laukulla päähän ja jatkoi sitten tyynesti kassien pakkaamista. Mille voi nauraa ja mille ei? Kuka sen voi määritellä? Ihmiset näkevät ja kokevat asiat niin eri tavoilla, ettei kukaan voi toiselle sanoa, mille voi tai ei voi nauraa. Sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä ja niinhän se on myös huumorin kanssa. Kyse on paljon elämänasenteesta. Kassalla nahistellut pariskunta ehkä nauraa tapaukselle jälkeenpäin, tai sitten mököttävät loppuelämänsä. Joitakin tuo jälkimmäinen ajatus huvittaa varmasti enemmän. Vitsailu voi toki myös loukata. Kuitenkin vastuu on myös kuuntelijalla. Isossa porukassa heitetty herja voi osua johonkin henkilökohtaisesti, mutta pitää ymmärtää, ettei sitä todennäköisesti ole kenellekään henkilökohtaiseksi ivaksi tarkoitettu. Jos on, niin silloin on kysymys kiusaamisesta, eikä se naurata ketään. Oltiinpa millaisessa porukassa tahansa, niin samanlainen huumorintaju on kuin liima, joka pitää kasassa. Parhaimmillaan kaikkien ryhmän jäsenten ominaisuudet, viat ja puutteet voivat olla yhteisiä vitsin aiheita, joista kukaan ei loukkaannu. Kyky ottaa vastaan itseen kohdistuva vitsailu loukkaantumatta antaa hyvän perustan, jolle positiivinen yhteishenki voidaan rakentaa. Tämänkin perustan alla tulee olla tukeva kallio, keskinäinen luottamus ja tieto siitä, että rakkaudesta se hevonenkin potkii. Naru lyhentää elämää, mutta nauru pidentää ikää ja se eniten nauraa, joka itselle osaa nauraa. Kirjoittaja on Raahen nuorkauppakamarin kunniajäsen. A Samanlainen huumorintaju on kuin liima, joka pitää kasassa.” Huumorin tasapaino Kolumni Marko Salmela toimitus.raahenseutu@almamedia.fi R aahen seudun kunnissa ja hyvinvointikuntayhtymässä laskeskellaan parasta aikaa, mitä merkitsisi, jos hyvinvointikuntayhtymässä nostettaisiin vuoden alusta palvelumaksuja hallituksen kaavailujen mukaan. Hallitus päätti kolmisen viikkoa sitten, että kaikki sosiaalija terveyspalvelujen asiakasmaksut nousevat 30 prosentilla ensi vuoden alusta. Kaikki kunnat ja kuntayhtymät eivät ole tarttumassa mahdollisuuteen, sillä ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt nostaa maksujaan vain indeksikorotuksen verran. Asetus on kerännyt runsaasti kritiikkiä, koska sen pelätään entisestään eriarvoistavan ihmisiä. Maksukatto auttaa eniten sairastavien tilannetta jonkin verran, mutta silti maksujen korotus osuu kipeästi moneen sotepalveluita käyttävään. Toisaalta osassa palveluja tarkastelun varaa on. Onko esimerkiksi tarpeen, että lomamatkalle lähtevän rokotukset pistetään ilmaiseksi julkisessa terveydenhuollossa? Tämä on lillukanvarsi kokonaisuudessa, mutta muitakin pieniä puroja löytynee. Toivottavasti täällä mietitään nyt tarkoin maksujen korottamisen vaikutukset ja punnitaan eri vaihtoehdot. On syytä tarkastella kriittisesti mihin julkiset panostukset laitetaan ja mistä kansalaiset voivat kantaa entistä suuremman vastuun itse. Sote-palvelumaksujen korotus ei ole pieni asia Pääkirjoitus Päätoimittaja Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi 1 80 vuotta sitten. Kuka pani 500 markkaa vaivaispoikaan? Köyhässä Luodon pitäjässä tyhjennettiin vaivaispoika ja huomattiin ukon ”vatsassa” olevan 800 markkaa, mukana eräs 500 markan seteli. Nyt huhuillaan paikkakunnalla, että joku lepyttelee pahaa omaatuntoaan. 2 50 vuotta sitten. Härkätori on sulkenut tilansa linja-autoilta. Niinpä uusi väliaikainen linjaautoasema syntyy Fellmanin puistikkokadun ja Kokkolantien väliin. Tulevaisuuden linja-autoasema tulee tähän samaan paikkaan, johon rakennetaan myös matkahuolto ja muut tarvittavat tilat. 3 30 vuotta sitten. Raahen Rytmikkäät on lähdössä järjestämiinsä Pekkatansseihin mitalinkiilto silmissä. Seuran tähtiparin muodostavat Riku Kanniala ja Eija Vilmunen. Pien he nousevat Cluokkaan, mitä seura pitää läpimurtona itselleen. 4 10 vuotta sitten. Judo Club Raahea edustava Jaana Sundberg valittiin vuoden judokaksi Judoliiton kokouksessa Tampereella. Sundbergin sekä seuran toisen judokan Valtteri Jokisen valmentaja Jukka-Pekka Jokinen palkittiin vuoden valmentajan pystillä. Kuluvan vuoden aikana poiminnoissa seurataan mitä tapahtui vuosina 1935, 1965, 1985 ja 2005. Mitä lähemmäksi nykypäivää tullaan, sitä enemmän uutisissa painottuu paikallisuus. Palsta julkaistaan tällä paikalla keskiviikkoisin. Vuosien takaa -palsta palaa menneeseen VUOSIEN TAKAA
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 3 Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, 92101 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi MIELIPIDE Tätä kysytään jatkuvasti ja yritetään pehmittää minua vetämään valitus pois, jotta päästään rakentamaan. Ja on pyydetty kirjoittamaan lehteen. Tein valituksen Pyhäjoen keskustan korttelin 192–194 asemakaavan muutoksesta rehellisyyden ja kansanvallan puolesta, joita ei ole puheena olevassa asiassa mielestäni kunnioitettu. Valtuusto ei ole saanut mitään kirjallista tutkimustietoa Pienkoti Koivulan, Terveystalon ja Valistustalon kunnosta. On vain ”pöydän takaa” kerrottu että kiinteistöt on lahoja, homeym. ongelmaisia, siis purkukuntoisia. Miten suojellutkin talot voivat näin rappeutua? Ei ole kerrottu mitään hetki sitten Koivulaan tehdystä peruskorjauksesta, jossa koko ulkovuoraus uusittiin, laitettiin lisäeriste, uudet ikkunat ja ulko-ovet. Sanottiin olevan katonja räystäsrakenteiden uusiminen edessä, joita ei ole. Nyt, kun vuokraaja poisti vanhan kylmäkoneen ja sen alleen vuotaneen kondenssiveden jäljet, on talon ilma raikas ja vähän siistittynä upea, kuin uutuuttaan hohtava. (Käykää tutustumassa.) Katson pienen piirin näillä toimilla pyrkineen tiettyyn päämäärään, eli siihen, että saadaan kaikki pois uuden tieltä, keinoista välittämättä. Minä ymmärrän sen, että purkaakin pitää, mutta en hyväksy, että tällaisilla keinoilla puretaan ja päätöksiä ”teetetään”. Mielestäni päättäjillä pitää olla niin selkeät tiedot päätettävästä asiasta, että he itse voivat asiasta oman harkinnan mukaan päättää. Etenkin, kun kyse on suojelun piirissä olevista kiinteistöistä. Toinen samantyylinen päätös teetettiin 21.10.2015 valtuuston kokouksessa. Tuolloin valtuustolle tuotiin kunnan ylimpien virkailijoiden valmistelema ja hallituksessa käynyt Pyhäjoen kunnan asuntopoliittinen strategia. Se ei ole teknisessä lautakunnassa edes käynyt, vaikka Pyhäjoen kunnan hallintosääntö sanoo että yhdyskuntatekniikan ja kiinteistöjen rakennuttaminen, rakentaminen ja kunnossapito kuuluu teknisen lautakunnan tehtäviin. Esitin valtuustossa asian palauttamista uuteen valmisteluun, mutta kun se ei mennyt läpi, esitin asian hylkäämistä, jota puheenjohtaja ei noteerannut. Lähetin asian johdosta kirjelmän kuntaan, jossa vaadin päätöksen kumoamista hallintosäännön vastaisen valmistelun ja virheellisen päätöksenteon vuoksi. Kunnanjohtaja ei suostunut esittämään asiaa hallituksen asialistalle pykälänä, eikä menettelystä minulle lähetetty tietoa. Jälkikäteen suullisesti kunnanjohtaja sanoi tuon edellä mainitsemani, sekä kehotti oikeusteitse hakemaan purkua päätökseen. Mielestäni ei ole kohtuullista, että jos virkamiehet toimivat sääntöjen vastaisesti, niin pitää lähteä käräjöimään omalla vaivalla ja rahalla, sillä en tunne itse menetelleeni asiassa väärin, vaan pyrkinyt rehellisesti ja avoimesti toimimaan. Jaakko Jukkola valtuutettu, Valitsijayhdistys Pyhäjoki Miksi tein valituksen asemakaavasta Pyhäjoella? MIELIPIDE Pyhäjoen kunnanvaltuustolla hyväksyessään korttelin 192–194 asemakaavan muutoksen, on ollut käytössä kaikki kaavoitusasiakirjat, joissa on mukana myös ns. Koivulan talosta Kiratek Oy:n vuonna 2013 tekemä kuntoarvio. Kuntoarvio on käsitelty myös teknisessä lautakunnassa 17.2.2014 § 14 ja 27.2.2014 § 27. Peruskuntoarvio osoitti, että rakennusta ei kannata peruskorjata. Kuntoarvion perusteella kaavoituksen yhteydessä suojelumerkintä poistettiin ns. Koivulan talosta. Lisätietoa ja argumentteja löytyy kunnanhallituksen 12.10.2015 § 431 liitteenä olevasta ja kyseiseen asiaan liittyvästä Pohjois-Suomen hallintooikeudelle annetusta vastineesta osoitteesta www.pyhajoki.fi (pöytäkirjat). Korttelin 192–194 asemakaavan muutos on huolellisesti valmisteltu ja valmistelussa on tukeuduttu parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen. Viranomaisneuvottelussa ohjaavat viranomaiset (POPELY, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjois-Pohjanmaan liitto ym.) ovat hyväksyneet muutokset. Asuntopoliittisessa strategiassa on kysymys omistajaohjauksesta ja -politiikasta sekä strategisista valinnoista pitkällä aikavälillä. Omistajaohjauksesta päättää kunnanhallitus ja strategiasta valtuusto. Asuntopoliittisessa strategiassa linjataan kunnan ja kunnan tytäryhtiön eli Kiinteistö Oy Hourunkosken asuntojen omistamisen määrää ja laatua pitkällä aikavälillä. Strategia on tavoitteellinen ja ohjeellinen. Operatiivisista yksittäisistä toimenpiteistä (asuntojen purku tai asunto-osakkeiden osto) päätetään erikseen ja yksityiskohtaisemman tarkastelun ja arvioinnin perusteella. Asuntopoliittinen strategia on valmisteltu normaalisti ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Asiaa ovat valmistelleet viranhaltijat Pirkko Tuuttila, Helena Widnäs ja Matti Soronen. Tämän jälkeen asian on käsitellyt kunnanhallitus ja tehnyt strategian hyväksymisestä esityksen valtuustolle. Valtuusto on hyväksynyt asian (valtuuston pöytäkirja 21.10.2015 § 108). Matti Soronen, kunnanjohtaja Pirkko Tuuttila, tekninen johtaja Helena Widnäs, palveluesimies Pyhäjoen kunta Kunnan vastaus Jaakko Jukkolalle Piiri pieni pyörii Kauppakeskus Raahen ympyrässä. Hallitus tekee omaa napaa tuijottaen asioita eikä jäsenille tule muuta tietoa kun lasku jäsenyydestä. Toivotaan avointa toimintaa tai onhan se mahdollisuus lakkauttaa koko yhdistys. Mistään ei löydy edes henkilöiden tietoja jos asiasta haluaisi ottaa yhteyttä. Jo on röyhkeyden huippu kun Mattilanperällä varastetaan puitakin liiteristä. Onko nyt hyvä mieli, kun sait valmiiksi pilkottuja puita. Ps. sinut on nähty, pihalla on kameravalvonta. Lämmin kiitos Sinulle, joka toimitit parkkialueelle pudonneen kännykkäni pinkissä kotelossa, Prisman infoon. Raahe on kamala, pois täältä pian, muuttaminen tänne on kuin säkissä ostais sian Sydämellinen Kiitos, teille kaikille jotka autoitte meitä onnettomuudessa Pehkolanmäellä 27.11. Apunne oli korvaamatonta. kiitollisena toivotan rauhallista joulun aikaa. T. Jaana & Minttu Kyllä on Suomessa vielä löysää rahaa ja paljon, jos Sillanpään konsertin vip-lipusta on vara maksaa 129ekua. Onhan se sillai mukava naapurille kertoa, että olin hienossa konsertissa enkä nukahtanut kuin kerran. Kuka hitto se taas jarruttaa Kärkkäisen tuloa Raaheen. Haluaako Raahe eristäytyä kokonaan, ettei muita yrittäjiä hyväksytä. Mikko Alatalo ilmestyi mämmiropposeen Kopsassa. Taas eliitti juhlii mitä ovat sen eteen tehneet?Järjestettäs silläkin rahalla vaikka puuro tarjoilu kansalaisille ympäri maata. TeksTariT ? ? Lähetä tekstiviesti numeroon 17192 (85 snt). Kirjoita alkuun RS ASIA ja sitten viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat viestit. MIELIPIDE Oh-hoh, olipa melkoinen puolustuskirjoitus aidatuista alueista omille toiminnoille 30v liikuntatoimessa työskennelleeltä (RS 7.12.). Melkoinen asenne ja juuri sellainen, mistä olen joskus maininnut, että työmaa on perustettu häntä varten, eikä hän ole työmaata varten. Hyvin yleinen asenne monessa muussakin työyhteisössä. Kyllä urheilu/liikuntapaikat on rakennettu niiden käyttäjiä, eli kuntoliikuntaa ja aktiivisia urheilijoita varten. Ei työntekijöitä varten! Kilpailutoiminta tulee sitä kautta, kun on tosimielessä aktiivisia harrastajia ja harjoittelijoita, kuten myös kuntoliikuntaa harrastavia liikuntapaikoilla. Mitä parempia urheilijoita alueella on, sitä suurempia kilpailutapahtumia voidaan paikkakunnalla järjestää. Eräällä paikkakunnalla, kilpailutilanteessa eräs tunnettu urheilumies kysyi minulta, miksi tältä kentältä ei tule harrastamaani lajiin urheilijoita, vaikka näyttää olevan hyvät puitteet. Osoitin hänelle paikkaa, missä voi lajia harrastaa, paikkaa, jota hän kehui ja sanoin: ”Ihme, että et huomaa, että nuo suojat ovat melko raskaita aikuisellekin siirtää sivuun suorituspaikalta, miten niitä lapset voisi siirrellä ja ne ovat vieläpä lukitut.” Asiasta seurasi pitkä mielipiteiden vaihto. Kun tulin Raaheen outoon työhön, sain tiukat ohjeet sodan käyneeltä isännöitsijältä, miten tointa pitäisi hoitaa, tunnollisena työläisenä tein myös näin. Ei mennyt kauaa, kun työ kävi stressaavaksi, jatkuvasti jotain hankaluuksia, niinpä muutin työtapaani, muilta mitään kysymättä. Esimerkiksi, kun jossain paikassa oli epäsiisteyttä, niin siivosin itse jäljet, enkä torunut heitä joiden tiesin paikat sotkeneet vaan puhuin heille ystävällisesti. Muutos tapahtui noin viikossa, paikasta tuli siisteydessä mallikelpoinen ja nuorista reiluja hyvänpäiväntuttuja. On se kumma, että laajamittaisesti ajatellen aidatuista alueista ei ole mitään opittu. Niiden sisäpuolella on kurjuutta, eikä ulos ole tullut mitään hyvää. Ei opittu, vaikka yksi merkittävä aitamuuri purettiin, rakennellaan vain uusia aitoja. Mitä asialla on tekemistä Raahen aidattujen alueiden kanssa? Kyllä sillä vain on, sillä mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kyllä asiat pitäisi osata hoitaa muuten, kuin lukita alueet aidattujen lukkojen taakse. Voitaisiin esimerkiksi palkata vartiointiliikkeitä. Syrjäytymisvaara varmaan vähensi, sillä vartijoiden pitäisi olla sellaisia, jotka opastaisivat nuoria liikunnan ja hyvien tapojen pariin. Ei sellaisia, jotka toruen ajavat nuoret alueeltaan joiden vartiointi heille kuuluu. Maassamme on paljon urheilualueita, joita ei ole aidattu lukkojen taakse ja luulenpa, että tämän asian tiedän paremmin kuin Aidatut kentät -tekstin kirjoittaja. Auvo Pehkoranta Kesytysleiriläisiäkö?
4 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Tänään avautuu Wanhan Raahen Joulukalenteri osoitteessa Rantakatu 36, Soveliuksen talossa. Ennen vanhaan joulun odottaminen Raahessa alkoi Annanpäivänä. Perinteikäs tapa on herätetty henkiin entisiä aikoja kunnioittaen ja tänäkin aamuna rumpaajat ovat hyvissä ajoin lähteneet pitämän iloista meteliä Katinhännän kaduille. Hullunkurisesti pukeutuneella nuorisojoukolla oli tapana trumpata hereille kaikki kaupungin Annat. Mukana oli kaikenlaisia mahdollisia värkkejä, kuten kattiloita ja padankansia, joista vain saatiin paha ääni lähtemään. Mölinä aloitettiin vasta ikkunan alla. Moni päivänsankari tarjosi trumpaajille kahvit. Annat olivat huomiosta hyvillään, ja jos joku jäi huomioimatta, saattoi hän ottaa siitä nokkiinsa. – Olipa kerran vuuessa se Annanpäivän aamu. Silloinpa ne russakatkin rommiryypyn saivat, ruukattiin Raahessa sanoa. Soveliuksen talossa on valmistauduttu Annanpäivään koristamalla yläkerran porvariskoti jouluasuun. Joulukuusi on koristeltu Aina Friemanin äidin, Maria Hedmanin lapsena tekemillä joulukoristeilla. Koristeet tulivat Oulusta Raaheen Marian muuttokuormassa. Maria syntyi 1833, joten koristeet on värkätty erilaisista koreista papereista. – Kuusessa on myös Englannista tuotuja tinasta prässättyjä koristeita 1800-luvun puolivälistä ja metallilankakoristeita. Oikeissa kynttilöissä on lyijypainot, museonjohtaja Eija Turunen esittelee. Kuusesta saattoi löytyä myös pipareita ja tähtiä, mutta tonttuja ei vilissyt joulukoristeissa vielä tuohon aikaan. Soveliuksen talon yläkerta avoinna tänään kello 10–18, to–pe klo 9–15 ja la klo 12–16. Vihreä linna sai perinteikkään jouluasun Museonjohtaja Eija Turunen koristelee Soveliuksen talon yläkerran porvariskodin pöytäkuusta. Varsinainen jouluikkuna on Rantakadun puolella alakerrassa ja kuusi on teemana siinäkin. Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Viivyttää mutta ei estä, toteaa Intercon Energyn toimitusjohtaja Markku Tarkiainen kun häneltä tiedustelee, mitä vaikutuksia syöttötariffien ulkopuolelle jäämisestä koituu Siikajoen tuulipuistohankkeille. Siikajoelle on suunnitteilla yhteensä 29 uutta voimalaa. Nämä eivät mahdu enää mukaan syöttötariffijärjestelmään, jonka kiintiöraja on ylittynyt. Ensimmäiset 9 voimalaa sen sijaan mahtuivat. Ne pystytettiin syksyn aikana Vartin lähettyville. – Pystytys tapahtui nopeasti ja voimalat toimivat vähintäänkin odotusten mukaisesti. Tarkiainen myöntää, että jatkorakentaminen vaikeutuisi huomattavasti, jos minkäänlaisia tukia ei tulisi. Hän vakuuttaa kuitenkin luottavansa että uusi tukijärjestelmä saadaan nyt poistuvan tilalle, tosin se tulee viemään omana aikansa. – Ministeriöltä on saatu myönteinen merkki ja työryhmä on jo aloittanut työnsä. Puhuri Oy:n Parhalahden tuulipuisto on tariffijonossa kohtuullisen hyvissä asemissa, toimitusjohtaja Antti Vilkuna arvioi. – Kunpa tietäisikin miten tässä tulee käymään. Mutta työt ovat käynnissä ja sähkölinjan paikat hakattuina. Ellemme pääse syöttötariffin piiriin, niin uusi tukimuoto saadaan voimaan kahden vuoden sisällä. Se tulee olemaan erilainen ja toteutetaan kilpailutuksen pohjalta. Myös Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja Toni Sulameri on optimistinen. Vireillä on yhteensä 10 voimalan hanke Raahen Annankankaan alueelle. – Jono ei ole vielä kiinni. Olemme tulkinneet tilanteen niin, että kyllä me syöttötariffin piiriin vielä pääsemme. Tosin ensin pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä valitus, joka hankkeesta on tehty. Annankankaalle tuskin tulee nousemaan tuulipuistoa, jos minkäänlaista tukea ei tulisi, Hyötytuulesta arvioidaan. – Johtuu siitä, että alueen sähköinfra tulee kalliiksi rakentaa. Mutta sellainen usko meillä on, että ellei tukea saada nyt, niin sitten sitä saadaan toisessa muodossa kahden vuoden päästä. Tuulivoima-kansalaisyhdistyksessä tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti. Yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula on samoilla linjoilla tuulivoimayhtiöiden edustajien kanssa siinä mielessä, että hänkään ei usko hankkeiden pysähtyvän saati kaatuvaan ihan vähällä kummalla. – Rahaa on pistetty likoon huomattavia summia. Joku saattaa tippua väistämättä, mutta suurin osa haluaa jatkaa. Ja kun korvaavia tukimuotoja on toiveissa, niin totta ihmeessä peli katsotaan loppuun asti. Investointeja saatetaan yrittää käyttää myös painostuskeinona valtiovaltaa vastaan. On jo ehditty ennakoida, että jos Uutta tukea luvassa tuulisähkölle Työja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään korvaavan tukijärjestelmän perustamista syöttötariffien tilalle. Näyttää siltä, että 15 tuulipuistoa ei ehtinyt Raahen alueelta mukaan syöttötaraiffiin, jonka 2 500 megavolttiampeerin kiintiöraja on täyttynyt. Energiavirasto on pysäyttänyt hakemusten käsittelyn. Arttu Säily
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden viimeisessä kokouksessaan ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuoteen 2018. Tulevaisuudenuskoinen talousarvio ja ennen kaikkea investointiohjelma saivat kiitosta yli puoluerajojen. – Yli puolet investointirahoista kohdistetaan kouluihin ja päiväkoteihin. Satsaaminen jälkikasvuun kannattaa, vaikka se Raahen kaupungin tilanteessa tarkoittaakin velkataakan kasvattamista melkein 10 miljoonalla vuoteen 2018, totesi Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Hanna-Leena Mattila. Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puolesta puhunut Paavo Törmi muistutti kaupungilla olevan 40 miljoonan euron arvoisen sijoitussalkun, jota voisi käyttää esimerkiksi investointeihin velkarahoituksen sijasta. – Esitimme jo aikoinaan, että olisimme käyttäneet sataman rakentamiseen tätä osakkeisiin ja sijoitusyhtiöiden tarjoamiin rahastoihin sijoitettua ja veronmaksajien omistamaa pääomaa. Tämä kaupungin harrastama sijoitusliiketoiminta kuuluu kaupunkimme varsinaisiin strategian mukaisiin ydintoimintoihin ja velkaa otetaan niin pitkään kuin sitä saadaan, Törmi sanoi. Niko Peltokangas totesi Vasemmistoliiton ryhmäpuheessaan, että on hienoa kuinka Raahen kaupunki säilyttää varhaiskasvatuksen määrärahat ennallaan eikä leikkaa niitä, vaikka hallitus onkin rajaamassa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-aseman perusteella. – Tarvitaan vastuullisia kuntia, jotka uskaltavat velkaelvyttää ja pitää kansantaloutta pyörimässä, kun valtio leikkaa ja vastustaa taloustiedettä, Peltokangas sanoi. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoron pitänyt Jarmo Uutela totesi, että samalla kun uusia kouluja rakennetaan ja korjataan, olisi aihetta selvittää mistä niiden sisäilmaongelmat ovat lähtöisin. – Yllättävän usein kuulee väitteitä, että koulujen ylläpidossa on ollut puitteita, Uutela sanoi. Satsaus lapsiin sai kiitosta valtuutetuilta Kiitän virkamiehiä helpoimmasta budjetistani ja valmistelusta, sanoi kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. A Olen lukenut tutkimuksen, jonka mukaan Antinkankaan koulusta ei löydy mikrobikasvustoa, vaan sisäilma pilattiin säätämällä ilmastointi väärin.” Jarmo Uutela Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Wanhan Raahen Joulukalenterin 10. luukku avautuu huomenna osoitteessa Koulukatu 25 a, Reiponkadun ja Koulukadun kulmauksessa. Kirjailija Pauliina Vanhatalo on asunut talossa reilut pari vuotta ja talo on itse asiassa syypää siihen, miksi perhe muutti Raaheen. – Rakastuimme tähän taloon. Toisaalta tämä on myös työmaa, joka herättää monenlaisia tunteita, Vanhatalo naurahtaa. Työmaa tarkoittaa Reiponkadun puolelle noussutta sivurakennusta, johon perhe suunnittelee seuraavaksi muuttavansa, kun päärakennusta aletaan kunnostaa. – Talo remontoidaan hirsirunkoon asti. Vähän myös palautamme vanhaa eli laitamme puuhellaa ja kakluuneja. Talossa Vanhataloa ihastuttaa eniten huonekorkeus ja korkea kivijalka. Myös salista avautuva risteysnäkymä tuntuu avaralta. Myös piha tuntuu hyvältä, suojaisalta. Eletään lähellä keskustaa, mutta aidan sisälle jää oma maailma ja suojasatama. Koulukadun nimi on ollut aikoinaan Menzerinkatu, kaupungin pormestarin Carl Menzerin mukaan. Menzer ajoi Raahen täydellistä tapulioikeutta. Anomuksissaan hän esitti, että Raahen tapulioikeudesta hyötyisi myöskin maaseutu Savoa ja Karjalaa myöten. Vihdoin kamarija kauppakollegio omaksui Menzerin todistelut ja puolsi kaupungin anomusta. Kuningas Kustaa III huhtikuun 7 päivänä 1791 antamalla päätöksellä vapautti Raahen kuulumasta Oulun ja Kokkolan tullipiireihin ja antoi kaupungille tapulioikeuden. Kuninkaan kädenjälki näkyy Saloisten kirkon tapulissa. Uusklassistinen kellotapuli rakennettiin 1786-1787. Kuningas on itse hahmotellut sen luonnoksen. Keskellä kaupunkia omassa rauhassa Pauliina Vanhatalo viihtyy Vanhan Raahen ytimessä. Vaikka taloa remontoidaan, siitä ei tehdä museota, vaan tämän ajan elämään sopiva koti. Jos pinkopahvit on kerran revitty, ei niitä uudestaan enää laiteta. kun työja elinkeinoministeriön selvittelemä uusi tukijärjestelmä toteutuu, se tuskin tulee vetämään vertoja syöttötariffille. Tukien pienentymisestä ei kuitenkaan tule kohtalonkysymystä. – Tuulivoimarakentamisen hinnat ovat tulleet alaspäin niin paljon, että tuotanto kannattaa pienemmilläkin tukimäärillä. Syöttötariffilla tuetaan tuulivoiman ohella metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tukea maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksena tai päästöoikeuden markkinahinnan ja turpeen veron perustella. Suurimpiin tuulisähkön tuottajiin lukeutuva Tuuliwatti sai viime vuonna tukea oman tilinpäätöksensä mukaan 26 miljoonaa euroa, eli voittoprosentti oli yli 65 prosenttia liikevaihdosta. Näyttää siltä, että 15 tuulipuistoa ei ehtinyt Raahen alueelta mukaan syöttötaraiffiin, jonka 2 500 megavolttiampeerin kiintiöraja on täyttynyt. Energiavirasto on pysäyttänyt hakemusten käsittelyn. UUsi tUki ? ? Työja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi. Toimikausi on 1.12.2015– 29.4.2016. ? ? Tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian osuutta teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä sähkön erillistuotannossa, ottaen huomioon myös omavaraisuutta koskeva tavoite. Tukijärjestelmän tulisi myös varmistaa edellytykset uusien teknologiaratkaisujen kehittämiseen, samoin uusiutuvan energian hankkeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. ? ? Työryhmän tehtävänä on harkita täyttääkö investointitukeen, tuotantotukeen vai vihreisiin sertifikaatteihin perustuva malli parhaiten uudelle tukijärjestelmälle asetetut tavoitteet. Lisäksi se arvioi kilpailuttamista osana uutta tukijärjestelmää. ? ? Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä päästötöntä, uusiutuvaa energiaa niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. syöttötariffi ? ? Syöttötariffin eli takuuhintajärjestelmän tarkoitus on taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. ? ? Syöttötariffi otettiin käyttöön 2011. Tavoitehinta tuotannolle on 83,5 euroa megawattitunnilta. Tuulivoimarakentamisen nopean liikkeellelähdön takaamiseksi tavoitehinta tuulivoimasähkölle on kolmena ensimmäisenä vuonna 105,3 euroa. ? ? Voimalaitos voi saada tukea 12 vuoden ajan. ? ? Tukkusähkön markkinahinta oli viime vuonna Suomessa keskimäärin 36 euroa megawattitunnilta. Tuulisähkön tuottajille maksettiin takuuhintaa maksettiin siten lähes 70 euroa megawattitunnilta. Vesa Joensuu Vesa Joensuu sari Jaatinen
6 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Sosiaalija terveydenhuollon tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismäärä nousee ensi vuoden alusta 27, 7 prosentilla. Terveyskeskuksen käyntimaksu voi nousta reilusta 16 eurosta lähes 21 euroon. Paavolan Saarikoskelta Raahen terveyskeskukseen eilen tullut Aino Kallinen oli kuullut asiakasmaksujen noususta. – Eihän mikään maksu koskaan tunnu mukavalta. Ihmeesti olen onneksi saanut elää aika vähillä terveyskeskuskäynneillä. En edes tiedä paljonko käyntimaksu on, Kallinen toteaa. Kallisen lähiterveyskeskus sijaitsee Ruukissa, jonne on 20 kilometrin matka. Raaheen kestää jo ajella melkein tunnin. Kallisen kyytimiehenä ollut nuorin poikansa Tommi Kallinen kertoo nauttivansa työterveyshuollosta, joten asiakasmaksujen nousu ei juuri tunnu miltään. Raahessa Kallinen oli ehtinyt tunnin sisällä käydä kokeissa ja odotti lääkärin vastaanotolle pääsyä. Hän ei koe joutuneensa kärsimään pitkistä odotusajoista missään terveyskeskuksessa. – Olen erittäin tyytyväinen saamaani palveluun. Olen aina päässyt mukavasti hoitoon. Samalla kun Raahen kaupunginvaltuusto maanantaina hyväksyi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman, se jäi odottamaan tarkennettua budjettia. Tieto sosiaalija terveysministeriön asettamista sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärien korottamisesta vuodenvaihteessa tuli vasta hiljattain tietoon, eikä talousarviota ole sen tiedon varassa laadittu. Talousarvio on hyväksytty yhtymähallituksessa lokakuun lopussa ja tieto korotuksista tuli marraskuussa. Keskustelun valtuustossa aloitti huolestunut lääkäri Matti Honkala (kok), joka totesi, että 150 miljoonan euron potti rahoitetaan erilliskorotuksilla siten, että olennaiset kansalaisten maksamien palvelujen hinnat nousevat. – Alueterveydenhuollon lääkäripalvelu nousee 14,7 eurosta 19,1 euroon. Asiakasmaksuissa puhutaan 10 euron vastuusiirtymästä, mutta joissakin palveluissa se on huomattavasti suurempi. Kunnan vastuulla on merkittävä siirtymä yksilön vastuulle. Mietin, voinko olla tukemassa tämän kaltaista politiikkaa työni näkökulmasta, Honkala pohti. Kunnat nostavat jos haluavat Raahen terveyskeskuksen käyntimaksu on 16, 10 euroa. Mitä se on vuoden alusta – sitä lasketaan. Tommi Kallinen oli käyttämässä äitiään Aino Kallista Raahen terveyskeskuksessa Paavolan Saarikoskelta. Asiakasmaksujen korotus oli jo tiedossa, mutta ei ilahduta. Fakta ? ? Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän arvot: ? ? Ihmisarvon kunnioittaminen. Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja vakaumustaan. ? ? Asiakaskeskeisyys. Toiminnan lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. ? ? Vastuullisuus. Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. ? ? Avoimuus ja luottamuksellisuus. Palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Toukokuussa 2014 Raahessa terästehtaan alueelta alkunsa saaneen öljyonnettomuudet vaikutukset Raahen edustan merialueeseen jäivät vähäisiksi. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus asetti katselmuslautakunnan selvittämään öljyonnettomuuden luontoja ympäristövaikutuksia. Lisäksi teetettiin linnustoselvitys sekä öljymäärityksiä vedestä ja pohjasedimentistä. Katselmuslautakunnan mukaan lukuisten vapaaehtoisten ja terästehtaan henkilöstön suorittama tehokas rantojen puhdistustoiminta vaikutti ratkaisevasti tilanteen nopeaan normalisoitumiseen saarten rannoilla. Linnustoselvitykset tehtiin kesällä 2015 ja viimeinen maastokatselmus syksyllä 2015. Öljyonnettomuuden vaikutukset Raahen edustan merialueen vedenlaatuun, pohjasedimenttiin, pohjaeläimiin, kalastoon ja linnustoon jäivät vähäisiksi. Suurin haitta oli lintujen ja rantakivien öljyyntyminen. Öljyn tahrimia lintuja havaittiin tapahtumahetken jälkeisinä päivinä ainakin 42 yksilöä. Syksyn maastokatselmuksessa ei havaittu enää öljyyntymiä rannoilla. Öljyvuoto sattui 30.5.2014 tehtaan voimalaitoksella ja osa vuotaneesta öljystä pääsi merialueelle. Muutama tuhat litraa raskasta polttoöljyä kulkeutui merivirtojen mukana Kumpeleen, Vesimatalan, Selkämatalan ja Iso-Kraaselin rannoille. Öljyntorjuntapuomien asentaminen onnettomuudessa viivästyi, sillä aluksi luultiin vuodon olleen niin pieni, ettei sitä pystytä keräämään. Alueen kalastajat kuitenkin huomasivat ajelehtivia öljylauttoja, jotka saastuttivat saarten rantoja. Puhdistustöihin osallistui pelastuslaitoksen ja terästehtaan henkilöstöä, varusmiehiä ja WWF:n väkeä ja paikallisia vapaaehtoisia. Terästehtaan öljyvuodosta ei enää jälkiä rannoilla Vapaaehtoisten ripeä toiminta rantojen puhdistamisessa nopeutti rantojen normalisoitumista saarissa. Puhdistustöihin osallistui satoja vapaaehtoisia, pelastuslaitoksen ja terästehtaan henkilöstöä sekä varusmiehiä. ArKisto / VesA Joensuu
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 7 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Honkala näki vaarana syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten jäävän tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolelle. Hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki totesi paljon sote-palveluja käyttävien 590 euron vuotuisen maksukaton säilyvän, mutta maksukaton piiriin tulee nyt enemmän väkeä. – Meillä on vielä laskenta kesken, että millainen on vaikutus kuntien maksuosuuksiin. Maksutulon muutos on karkeasti arvioiden yli 500 000 euroa. Hallitus laskee ja käsittelee nämä asiat vielä joulukuussa, Kallunki sanoi. Valtuutettu Paavo Törmi (sd) huomautti, että korotuksia ei ole pakko ottaa käyttöön, kuten ei HUS:kaan ottanut äänestyspäätöksellä. Vesa Joensuu Vappu Kallio vappu.kallio@almamedia.fi Raahen seudun toimitukseen otti yhteyttä asiakas, joka valitti sitä, ettei Raahen sairaalan ja hyvinvointikuntayhtymän yhteinen puhelinvaihde toiminut maanantaina ainakaan kahteen tuntiin. Sairaalan nettisivuilta ras.fi kävi maanantaina iltapäivällä ilmi, että kuntayhtymän puhelinvaihteessa numerossa 08 849111 on tekninen vika eikä se ota puheluja vastaan. Katkon aikana toiminutta lääkäripäivystyksen suoraa numeroa 08 8494511 piti hakea ras.fi-nettisivuilta jonkin aikaa, ennen kuin se löytyi. Toimistopäällikkö Maarit Laurila Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä kertoo, että katkos pystyttiin rajaamaan noin yhteen tuntiin. Laurilan mukaan hyvinvointikuntayhtymän puhelinvaihdetta ohjattiin maanantaina tietoliikenneverkon kautta Raatihuoneelta. Tuolloin Raatihuoneen tietoliikenneverkossa tapahtui kello 13.15 laiterikko, joka keskeytti puhelinvaihteen toiminnan. Raahen kaupungin ICT-palvelut saivat korjattua tietoliikennevian kello 16.15. – Julkaisimme vikatiedotteen kuntayhtymän verkkosivuilla ja Intrassa noin kello 14. Kuntayhtymän puhelinvaihdetilassa huomasimme puhelujen tulevan puhelinverkon kautta läpi. Aloimme vastata puheluihin noin kello 14.20 ja ohjata asiakkaita antamalla heille suoria palvelunumeroita. Laurilan mukaan hyvinvointikuntayhtymällä ja Raahen kaupungilla on toimiva yhteistyö puhelinvaihteen hoidossa. – Olemme aloittaneet tapahtuneen läpikäynnin yhdessä. Tarkennamme puhelinvaihteen toimintaohjetta tietoliikenneverkkohäiriöiden varalle. Häiriötilanteiden nopea korjaaminen on erikseen priorisoitu Soneran kanssa. Sairaala: puhelinkatkos kesti tunnin Sairaalan ja hyvinvointikuntayhtymän puhelinvaihde lakkasi toimimasta maanantaina iltapäivällä. Suorat numerot toimivat. Vastaavissa tilanteissa ne voi löytää internetistä osoitteesta ras.fi. arKisto / Vesa Joensuu Hotellihuoneita paraatipaikalle Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Härkätorin puistoa vastapäätä ovat päässeet vauhtiin rakennustyöt, joiden aloitusta jouduttiin odottamaan pitkään. Valmistuessaan hanke tuo kaupungin sydämeen asuinja liiketiloja yhteensä 3 500 kerrosneliötä. Talosta tulee nelikerroksinen. Talossa tulee toimimaan kaksi erillistä kiinteistöosakeyhtiötä. Liiketiloista vastaa Kiinteistö Oy Reiponporvari, jossa Raahen kaupungin omistama Raahepolis on mukana kahden kolmanneksen osuudella. Asuntokerroksia hallinnoi Asunto Oy Reiponportti. Liiketiloja rakennetaan 600 neliön verran. Asuntoja tulee yhteensä 23. Asuinhuoneistot ovat toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Raahen Hovin toimitusjohtaja Kari Haataja odottaa hankkeen valmistumista jo nyt, sillä Reiponporvarista hotelli on saamassa kaipaamaansa lisätilaa 31 huoneen verran. – Valmista pitäisi olla vuonna 2017, juuri sopivasti hiihtolomakauden kynnyksellä. Raahen Kauppaporvarin tiloissa toimivalla Hovilla on tällä hetkellä 92 hotellihuonetta, joista osa on vastapäätä Kirkkokatua olevan Pikkuporvarin tiloissa. Hotellin vastaanotto on ja pysyy nykyisellä paikallaan. – Asiakkaiden kävelymatka Reiponkadun varteen valmistuviin huoneisiin ei tule olemaan juuri pitempi kuin Kirkkokadun ylitys. Kari Haatajan mukaan uusissa hotellihuoneissa hyödynnetään parasta saatavilla olevaa teknologiaa. – Esimerkiksi valaistus ja sähköiset laitteet integroidaan siten, että käyttömukavuus ja tilojen käyttö optimoituvat. Ilmastointi rakennetaan siten, että sen voi säätää jokaisessa huoneessa haluamalleen tasolle. Ja kun tähän saakka on totuttu yhden ja kahden hengen huoneisiin, uudessa laajennusosassa tulee olemaan tarjolla yksi plus yksi -huoneita. – Tilat on suunniteltu siten, että sinne voi majoittua luontevasti kaksi henkilöä, jotka eivät halua saman peiton alle nukkumaan. Yritysasiakkaat on tästä hyvä esimerkki. Autolle löytyy paikka parkkitalosta, joka valmistuu samalle tontille. Raahen Hovista kiistetään jyrkästi tieto, että lisähuoneita kunnostettaisiin parhaillaan myös Kävelykadun varressa sijaitseviin, nykyisin ravintolakäytössä oleviin tiloihin. – Ei todellakaan pidä paikkansa. Näköjään hevosmiesten tietotoimistojakin on vielä olemassa, Kari Haataja naurahtaa. Kari Haataja on enemmän kuin tyytyväinen tulevien tilojen sijaintiin.Kari Haataja on enemmän kuin tyytyväinen tulevien tilojen sijaintiin. Vesa Joensuu
8 PUHEENAIHEET RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Vappu Kallio vappu.kallio@almamedia.fi Raahen seutu nousi yllättävän selkeästi esiin dementian luvattuna maana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkistettua sairastavuusindeksinsä. Tilastojen valossa Siikajoella podetaan eniten dementiaa koko valtakunnassa ja Raahessa toiseksi eniten. Kolmantena tulevan Kotkan jälkeen neljänneksi eniten dementiaa on Pyhäjoella. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula torjuu ajatuksen, että dementia olisi Raahen seudulla yleisempää kuin muualla maassa tai että täällä olisi siihen suurempi riski. Hänestä tilasto kertoo, missä päin maata dementia tunnistetaan meillä kaikkein parhaiten ja missä on parhaimmat resurssit tutkia vanhusväestöä. – Kotkassakin on hyvin geriatreja, hän sanoo. Tilasto perustuu niiden B-lausuntojen määrään, joita lääkäri kirjoittaa erityiskorvattavia dementialääkkeitä varten. – Meillä lääkitään dementiaa kovasti, mutta meillä käytetään dementiaan vähemmän mielialalääkkeitä kuin muualla, selittää MarjaLiisa Karjula. Hän muistuttaa, että muistisairauksiin liittyy sekavuutta ja harhoja, joita saatetaan pitää mielenterveysoireina. Jos muistisairautta ei tunnisteta, määrätään potilaalle rauhoittavia lääkkeitä. Mielialaoireet saattavat joksikin aika korjaantua, mutta ihmisen taidot hupenevat. – Niitä meillä määrätään vain pieniä annoksia ja lyhyeksi aikaa. Alzheimerin taudin hoitoon kehitettyjen lääkkeiden vaikutus kohdistuu ennen muuta elämän laatuun: ne ehkäisevät potilaan jähmettymistä ja hidastavat toimintakyvyn heikkenemistä lisätessään hermosolujen välisiä välittäjäaineita. – Huono lähimuisti pysyy, mutta eloisuus, toimintakyky ja tarmo säilyvät. Ajoissa aloitettu lääkitys lisää aktiivisia vuosia. Alzheimerin taudin lääkkeistä tablettimuotoiset ovat edullisia. Laastari on kallein, mutta monille paras ja helpoin. – Muutamalla eurolla saa 3 kuukauden lääkkeet, vakuuttaa Karjula. Raahen seudulla on 309 laitospaikkaa vanhuksia varten. Suurin osa heistä on muistisairaita. Hoitoon pääsee, kun on niin huonossa Dementiaa lääkitään meillä eniten Dementiaa diagnosoidaan kaikkein eniten Raahen seudulla. Geriatri pitää sitä hyvänä asiana. 50 100 150 200 250 317 Eckerö 126 Siikalatva 74 Lumijoki 68 Ylivieska 58 Pyhäntä 41 Kokkola 38 Oulu 29 Haapavesi 24 Oulainen 23 Sievi 21 Nivala 4 Pyhäjoki 3 Kotka 2 Raahe 1 Siikajoki Dementianindeksiluku muutamilla paikkakunnilla THL:n julkaiseman dementiaindeksin mukaan Siikajoella on eniten dementiaa kaikista Suomen paikkakunnista. Toiseksi eniten dementiaa esiintyy Raahessa ja neljänneksi eniten Pyhäjoella. THL:n tilasto perustuu vuosien 2001-2011 tietoihin. Dementia ? ? riski lisääntyy iän mukana ? ? henkiset toiminnot heikkenevät niin, ettei henkilö selviydy jokapäiväisistä tehtävistä ? ? muisti huononee ja puhe vaikeutuu ? ? yleisin aiheuttaja: Alzheimerin tauti ? ? yli 65-vuotiaista 8 prosenttia sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa ja yli 85-vuotiaista 35 prosenttia ? ? vuonna 2005 muistisairaita oli 85 000; vuonna 2030 heitä lienee 128 000. Lähde: Terveyskirjasto.fi Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi SSAB:n rakentamisen divisioonan Ruukki Constructionin lokakuussa Suomessa käynnistyneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen seurauksena yhteensä 61 henkilön työtehtävät päättyvät. Samaan aikaan käynnistyneet SSAB Europen Raahen tehtaan neuvottelut ovat vielä käynnissä. Lokakuussa Suomessa käynnistettyjen yt-neuvottelujen piirissä oli valtaosa Ruukki Constructionin Suomen henkilöstöstä tuotannossa, myynnissä ja tukitoiminnoissa eli yhteensä 434 henkilöä eri paikkakunnilla, muun muassa Alajärvellä, Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulaisissa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Vimpelissä ja Ylivieskassa. Vähennystarpeeksi arvioitiin neuvottelujen alussa enintään 85 työtehtävää. Neuvottelujen tuloksena yhteensä 61 henkilön työtehtävät päättyvät. Henkilöstövähennykset koskevat 22 työntekijää ja 39 toimihenkilöä, ja ne on tarkoitus toteuttaa pääosin vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Osa vähennyksistä toteutetaan luonnollista poistumaa hyödyntäen. Ruukki Construction on aloittanut koko liiketoimintansa kattavan uuden kustannussäästöohjelman, jonka piiriin kuuluvat kaikki toimintamaat. Nyt käydyt neuvottelut olivat osa tätä ohjelmaa, jonka tavoitteena on saavuttaa pysyvä vuotuinen vähintään 200 miljoonan Ruotsin kruunun kustannusvaikutus prosessointi-, hallinto-, markkinointija myyntikustannuksissa täysimääräisesti vuodesta 2017 lähtien. Divisioonatasolla eri toimintamaissa yhteensä henkilöstön vähennystarve on noin 300 henkeä. Mikäli markkinatilanne säilyy huonona, harkitaan ohjelman toisessa vaiheessa uusia rakenteellisia muutoksia yhtiön toimintaan. Ruukki Construction: 61 vakanssia vähenee Ruukin rakentamisen toimintojen ja SSAB:n Plannjan yhdistämisellä syntynyt Ruukki Construction valmistaa esimerkiksi rakennusten teräsrunkoja, kantavia katteita ja seinissä käytettäviä sandwich-paneeleja. ArKisto / ilKKA sinervä
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. kunnossa, että ei pysty itse pukemaan, pesemään eikä syömään eikä tuettunakaan selviä kotona. – Paine hoitopaikkoihin on vähentynyt. Mutta se edellyttää, että omaiset ymmärtävät, mistä sairaudessa on kysymys. Heidän jaksamisensa on tärkeintä. Karjulan mukaan laskennallisesti Raahen seudulla on 993 muistisairasta. Muistipolilla käy vuosittain noin 550 henkilöä. – Lievästi muistisairaiden kontrolli siirretään terveyskeskuslääkäreille. Käynneille tarvitaan joku omainen mukaan, jotta muistisairaan tilanteesta saadaan riittävän monipuolinen kuva. Dementia on joillakin suvuilla periytyvä. Dementiaan sairastumisen riskiä nostavat sokeritauti, verenpaine ja korkeat kolesterolit. 50 100 150 200 250 317 Eckerö 126 Siikalatva 74 Lumijoki 68 Ylivieska 58 Pyhäntä 41 Kokkola 38 Oulu 29 Haapavesi 24 Oulainen 23 Sievi 21 Nivala 4 Pyhäjoki 3 Kotka 2 Raahe 1 Siikajoki Dementianindeksiluku muutamilla paikkakunnilla THL:n julkaiseman dementiaindeksin mukaan Siikajoella on eniten dementiaa kaikista Suomen paikkakunnista. Toiseksi eniten dementiaa esiintyy Raahessa ja neljänneksi eniten Pyhäjoella. THL:n tilasto perustuu vuosien 2001-2011 tietoihin. Vappu Kallio vappu.kallio@almamedia.fi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän aikuisneuvolaan on kutsuttu Raahen seudulla joka vuosi 65 täyttäneet henkilöt jo 12 vuoden ajan. Tänä vuonna aikuisneuvolassa on käynyt 435 senioria, jotka ovat syntyneet vuonna 1950. Aikuisneuvolan kautta he ovat päässeet 50 euron hintaiseen verikokeeseen, ja niin verikoe kuin käynti neuvolassa ovat olleet ilmaisia. Kävijöille tehdyt testit ja verikokeet osoittavat, että varsin moni asia on paremmalla tolalla kuin aiemmin aikuisneuvolassa käyneillä ikäluokilla. Vaikka painoa on joka neljännellä liikaa, joka kolmannella verensokerit koholla ja puolella verenpainetta, on monilla hyvä tasapaino, entistä harvemmat polttavat tupakkaa ja useat ovat jatkaneet työelämässä. Geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjulaa huolettavat ennen muuta korkeat veren sokerit, sillä sokeritauti johtaa moniin sairauksiin: kihtiin, sappikiviin, sydäninfarkteihin, aivohalvauksiin, muistisairauksiin, munuaisten vajaatoimintoihin, silmäsairauksiin, impotenssiin ja pahimmillaan jalkojen amputointeihin. Sokeritautia kannattaa siis ehkäistä. Mutta vaikka kaikki ei olisi ihan kohdallaan, pientä joustoakin sallitaan: – 24–29 on hyvä painoindeksi: pikkupyöreys on hyväksi, sanoi Karjula puhuessaan aikuisneuvolan kävijöille Fregattisalissa tiistaina. Karjula kehotti senioreita käymään kuntoneuvolassa, mistä saa hyviä neuvoja alle 10 euron käyntimaksulla. – Ryhmässä kuuleminen on vaikeaa 24 prosentille. Raahen sairaalassa on kokopäiväinen audionomi, joka kaipaisi lisää töitä. Käykää ihmeessä hänen luonaan, jos on vaikeuksia kuulla ryhmässä! Karjula näkee monia ilonaiheita. Yksi niistä on se, että 92 prosenttia senioreista harrastaa säännöllisesti kodin ulkopuolella jotakin ja että liikuntaa, kuten kuntosalia ja sauvakävelyä, harrastaa moni. – 87 prosenttia on ilmoittanut, että liikkuu vähintään puoli tuntia päivässä. Jokaisella pitäisi olla vanhusaikanaan 6 ystävää – heitä tarvitaan nimittäin viimeistään arkun kantoon. – On hyvä kuulua johonkin porukkaan, joka huolehtii, jos et ole liikkeellä, Karjula neuvoi. Hän kannustaa syömään D-vitamiinilisiä joka vuosi viimeistään marraskuusta lähtien ja juomaan maitoa luunmurtumien ehkäisemiseksi. – Epätasaisessa maastossa, kuten metsässä kävely ja portaiden alas tuleminen vahvistavat luita, neuvoi Karjula. Hän suositteli unilääkkeeksi melatoniinia. B-vitamiineja, jotka vaikuttavat hermostoihin, muun muassa foolihappoa, saa apteekista ilman reseptiä. Kahdeksan kymmenestä 65-vuotiaasta kävi tänä vuonna aikuisneuvolassa. Moni on aiempia ikätovereitaan potrempi. Sokeritaudin uhka suurin huolenaihe Aikuisneuvolan saamia tuloksia tänä vuonna 65 täyttäneistä esitteli geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula. Hän muistutti, että muistisairauksia ehkäisevät liikunta, aktiivisuus, haasteet, koulutus, kalaöljyt ja antioksidantit. Mitä vanhana? ? ? laadi edunvalvontavaltuutus terveen järjen aikana ? ? laadi hoitotahto Kanta-tiedostoon ? ? muuta asumaan sinne, missä aiot vanheta ? ? vahvista autolla-ajotaitoa ? ? käsittele menneet katkeruudet nyt kun vielä kykenet ja anna anteeksi ? ? säilytä vähintään 6 ystävää Lähde: Marja-Liisa Karjula Vesa Joensuu Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Te-toimistojen palveluja käytetään yhtä enemmän verkossa. PohjoisPohjanmaan työja elinkeinotoimisto siirtyykin ensi vuoden alusta lähtien palvelemaan asiakkaita pääasiassa ajanvarauksella. Raahen, Ylivieskan, Haapajärven, Kuusamon ja Pudasjärven asiointipaikoissa siirrytään palvelemaan asiakkaita ajanvarauksella tiistaista perjantaihin. Asiointi ilman ajanvarausta on edelleen mahdollista kaikissa asiointipaikoissa aina maanantaisin kello 9-16. – Ajanvarauksella tapahtuva asiakaspalvelu mahdollistaa syvemmän asiakaspalvelun niille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tapaamista te-toimiston asiantuntijan kanssa. Asiakkaat käyttävät yhä enemmän te-toimiston Oma asiointi –verkkopalvelua, kertoo te-toimiston johtaja Maire Mäki. Ajan henkilökohtaista asiointia varten varaa yleensä te-toimiston asiantuntija, jos asiointi hänen mielestään vaatii te-toimistossa käyntiä. Asiakkaat voivat myös itse ottaa yhteyttä te-toimiston henkilökohtaista asiointia varten. Lisäksi te-toimiston asiointipaikat ovat avoinna omatoimista asiointia varten kello 8-16. – Omatoimista asiointia varten asiakkaat voivat varata tiistaista perjantaihin ajan asiakaspäätteellä työskentelyyn tai pyydettyjen asiakirjojen kopiointiin Raahen, Ylivieskan, Haapajärven, Kuusamon ja Pudasjärven asiointipaikkoihin. Ajan omatoimiseen asiointiin voi varata sähköisesti Oma asiointi –palvelun yhteydenottopyyntö-kohdasta tai puhelimitse, opastaa henkilöasiakkuustoiminnon palveluesimies Tarja Jokimäki. Henkilökohtaisen asiakaspalvelun lisäksi te-toimiston asiantuntijoita tavoittaa myös puhelimitse. Puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9-16.15. Työtä haetaan ensi vuonna ajanvarauksella Ensi vuonna Raahen te-toimistossa voi asioida ilman ajanvarausta maanantaisin. Tiistaista perjantaihin asiakkaita palvellaan ajanvarauksella. Ajan henkilökohtaista asiointia varten varaa yleensä te-toimiston asiantuntija. arKisto / Vesa Joensuu Vesa Joensuu
10 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Miesten pukuhuoneessa seisoo silminnähden tyytyväinen mannekiini. Hän on juuri pukenut yllensä uuden työasun. Moitteen sijaa ei löydy hakemallakaan. – Tämähän istuu paremmin kuin entinen ja tuntuu kepeämmältä, terässulaton tuotantopäällikkö Petri Tuominen kehuu. Peilistä näkee, että työtakki ja -housut ovat myös tyylikkäät. Työtakin alla on uusi kauluspaita. Se saa kiitosta takkiakin enemmän. – Ero entiseen peltipaitaan on iso! Ja jos vielä kauluspaidan ale kurkistettaisiin, sieltä löytyisi uusi alusasu, tehtaan työsuojelupäällikkö Arto Nikula kertoo. – Ihoa vasten on pitkä kerrasto, jota tarvitaan sulaton olosuhteissa kesät-talvet. Kyse on työturvallisuudesta. Koska sulatolla on palavien roiskeiden vaara, työvaatteiden pitää olla palosuojattuja. Kerrospukeutuminen vähentää oleellisesti palovammojen riskiä. Heijastavia nauhoja on silmiinpistävän paljon, mutta ne näyttävät hyvältä. – Turvallisuutta nämäkin. Tehtaalla pitää erottua kaikissa olosuhteissa, työsuojelupäällikkö korostaa. Naisille oma mallistonsa, varaosateknikko Virpi Heikkilä kertoo. – Naisten työasut ovat kapeampia ja sirompia kuin miehillä. Moni on kuitenkin päätynyt valitsemaan asunsa miesten mallistosta, koska ne koetaan mukavammaksi. Täysin mittatilaustyönä on valmistettu reilut 50 asua. Värimaailmassa on tapahtunut täydellinen vallankumous. Punaisen ja tummanharmaan yhdistelmä on saanut väistyä tummansinisen ja keltaisen tieltä. Luonnollisesti myös firman tunnukset ovat vaihtuneet. – Punainen ja harmaa otettiin käyttöön kymmenen vuotta sitten kun muututtiin Rautaruukista Ruukkiin. Uudet värit ja mallit ovat samoja kuin SSAB:n yksiköissä Ruotsin puolella. Kaikkia vanhoja vaatteita ei hävitetä vaan osa jatkaa kiertoaan Ruukki Constructionin työtehtävissä, joka on säilyttänyt Ruukin aikaisen visuaalisen ilmeen. Huonokuntoisimmat kiertävät tässä vaiheessa energiajätteeksi. Käytännössä vaihto-operaatio sujuu siten, että jokainen saa työasunsa valmiiksi pakattuna oman vaatekaappinsa ovelle. Tiistaina vaaterekka parkkeerasi terässulaton eteen. Täyteen pakatut rullakot kärrättiin muutamassa hetkessä sisälle sosiaalitiloihin. Kaikesta näki, että operaatio sujui rutiinilla. Vaihdot aloitettiin satamasta kolmisen viikkoa sitten. Nyt aletaan olla puolessa välissä. Viimeisenä isona kohteena on valssaamo. Uudet työasut ovat saaneet hyvän vastaanoton. – Ainuttakaan valitusta ei ole kuulunut. Itse asiassa vaihtoa on jo odotettu, työsuojelupäällikkö toteaa. Työasujen vaihtoa alettiin valmistella jo vuosi sitten, avainasiakaspäällikkö Pasi Harmainen Lindström Oy:n Pohjois-Suomen tulosyksiköstä kertoo. Lindström Oy:n osuus on vaihtooperaatiossa keskeinen, sillä yhtiö huolehtii vaatteiden valmistuksesta, vuokrauksesta ja huollosta. – Huolehdimme Pohjois-Suomessa myös Ylivieskan, Oulaisten ja Pulkkilan yksiköistä. Mutta Raahe on ylivoimaisesti suurin. Meillä Lindströmillä onkin sanottu, että kun Raahen väki saa uudet työasut, se on koko Suomen suurin vaatevaihto. Suomen suurin vaatteiden vaihto Kun terästehtaan väki saa uudet työasut, tarvitaan monta rekkaa. TyöasuT ? ? Raahen terästehtaalla tarvittavien työasujen kuljetuksiin tarvitaan 20 täysperävaunurekkaa. Eri vaatekappaleita on yhteensä noin 50 000. ? ? Työasu on henkilökohtainen ja valmistetaan mittojen mukaan. ? ? Vaatekertojen määrä vaihtelee työkohteiden mukaan. Toimistossa työskenteleville riittää 3 vaatekertaa. Enimmillään niitä tarvitaan 11. Esimerkiksi kenttäryhmän huoltomiehen pitää vaihtaa työasunsa päivittäin. Miia Lahti miia.lahti@almamedia.fi Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat odotusten mukaisesti, tulee Pyhäjoen keskustaan yli 100 parkkipaikkaa vuoteen 2018 mennessä. Pyhäjoen kunnanhallitus käsitteli eilen Virastotien eteläpuolella ja valtatie 8 risteysalueen liikekorttelin asemakaavan muutoksen osallistumisja arviointisuunnitelmaa. Kaavamuutosalueeseen on suunnitteilla uusi pysäköintialue ja ajoliittymien uudelleen järjestäminen toimistorakennuksiin, joita ovat muun muassa Fennovoiman Pyhäjoen toimisto sekä Andament Group. Kaavamuutosalueen Virastotie on Pyhäjoen kirkonkylän ensisijainen sisääntuloväylä. Asemakaavamuutos on osa Vanhantien suunnitteluhanketta, josta vastaavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ja Pyhäjoen kunta. – Jo nyt parkkipaikoista on Pyhäjoen keskustassa uupelo. Työntekijät tuulivoima-, vesihuolto-, ja ydinvoimalahankkeista täyttävät parkkipaikat etenkin ruoka-aikoina, kertoo Pyhäjoen kunnan tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Vasta suunnitteluvaiheessa oleva parkkipaikka tulee antamaan tilat noin 50-60 henkilöautolle, Tuuttila arvioi. Ensi vuoden alusta Pyhäjoen Kkaupan taakse aloitetaan uuden parkkipaikan valmistus. Valtuusto päättää parkkipaikan rakentamisesta ensi viikon kokouksessaan. Pyhäjoen kunta haluaa tarjota lähialueen yrittäjille parkkipaikkoja omakustannehintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että parkkipaikasta tulee puomitettu, maksullinen alue pääsääntöisesti yrittäjien asiakkaille. Heitä voivat olla esimerkiksi läheisen majoitusliikkeen asiakkaat. Parkkipaikan rakentaminen on kaksivaiheinen, Tuuttila jatkaa. Toisen osan suunnitelmista on tehty kaavavalitus. – Ensi vaiheessa syntyy 49 uutta parkkipaikkaa. Toisen vaiheen lisäys on 21 parkkipaikkaa vuoteen 2017 mennessä. Pyhäjoen kunnan investointisuunnitelmissa 2016 parkkipaikan ensimmäiselle vaiheelle on varattu 260 000 euroa. Toiseen vaiheen varaus vuoden 2017 investointisuunnitelmassa on 40 000 euroa. Yli 100 parkkipaikkaa Pyhäjoelle lisää A Jo nyt parkkipaikoista on Pyhäjoen keskustassa uupelo. Työntekijät tuulivoima-, vesihuolto-, ja ydinvoimalahankkeista täyttävät parkkipaikat etenkin ruoka-aikoina.” Pirkko Tuuttila Pyhäjoen kunnan tekninen johtaja
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 11 Seurat, liSää takaSivulla Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Petri Tuomisen ilmeestä näkee, että uusi työasu on mieluinen ja tuntuu hyvältä. Jokainen saa työasunsa valmiiksi pakattuna. Huolella valmisteltu operaatio on sujunut joustavasti. RAAHE Kirkkokatu 43. Tarjoukset voimassa 10.–13.12. Ovi lukem attom iin maailm oihin Joulun taikaa Suomalaisesta Kaikki pelit ja palapelit -15% SUOMALAISEN LAHJAKORTTI ON KÄTEVÄ JA MIELUINEN LAHJA! Matti Alahuhta JOHTAJUUS Docendo Heidi Köngäs HERTTA Otava TARJOUS 29 95 (34,95) Laura Lindstedt ONEIRON Teos 24 95 TARJOUS 19 95 (27,95) Vesa Joensuu Vesa Joensuu Raahen Tanssiklubi Ke 9.12. Erityisryhmä klo 17.30-18.30 ja Lavatanssin alkeet klo 19-21 Hidas Valssi, alkeet 2, Satu R. To 10.12. Paritanssikursseilla alkeet klo 17.30-18.30 Samba, alkeisjatko klo 18.30-19.30 Samba, jatkokurssit klo 19.30-20.30 Fusku, edistyneet klo 20.30-21.30 Fusku, Sari/Jari. HUOM! Linja-auto pikkujouluun Oulun Walolle lähtee pe 11.12. klo 19.30 Klubin pihalta. Ilmoittaudu kurssipaikalla tai sähköpostilla ritva.kauppila@raahentanssiklubi. com. Kurssipaikka Asemakatu 14, Raahe. Lisätietoja raahentanssiklubi.com ja 040-7032936. Raahen Urheiluautoilijat Seuran ylimääräinen kokous 17.12. klo 18 Pattijoella Leipurinkeitaan kabinetissa. Kokousasia: AKK:n henkilöjäsenmaksujen korotus ja niihin reagointi (AKK:n tiedote 3.12.2015) Raahen Urheiluautoilijat Raakarautaränni 6.3.2016 kilpailujen ensimmäinen järjestelypalaveri Pattijoella Leipurinkeitaan kabinetissa to 17.12. klo 18:30. Tervetuloa mukaan! Pattijoen Jumpparit PaJu Naisten kuntojumpan aika muuttuu! Jumppa keskiviikkoisin klo 19-20 Pattasten koulun isossa salissa. Salama, yleisurheilu. Jouluhallikisat su 13.12. Lajit 40/60 m, pituus, kuula, korkeus, minimaraton. Aikuiset + 98-2003 synt. klo 14-15, 2004-2008 klo 15-16 ja 20092012 klo 16-18. Kaikki osallistujat palkitaan. Kanttiinissa mehutarjoilu ja arpajaiset. Raahen Naisvoimistelijat Uskollisuuden Killan jäsenet, tulettehan su 13.12. klo 13 Raahesalille, jossa saatte pääsyliput Naisvoim. joulunäytökseen. (Kiltakokouksessa ilmoittautuneet). Näytöksen jälkeen menemme Marjatalle. FC Raahe Tervetuloa uudet ja nykyiset pelaajat, tytöt ja pojat, oman ikäluokan harjoituksiin piirisarjaja harrastejoukkueisiin Arina Areenalle. Paikalle 15 min ennen aloitusta. Vakuutus korvaa silloin, kun on säärisuojat. Mukaan oma pallo, vesipullo ja juoksuradalle lenkkarit, kenttäalueelle nappulat jos on. Uudet pelaajat voi tulla suoraan harjoituksiin ja puhua siellä valmentajan kanssa tai yhteydenotto valmentajaan etukäteen. Omaehtoisen harjoittelun valvottu vuoro ArinaAreenalla ti klo 16-17. Lisätietoa www.fcraahe.fi FC Raahe Futisliiga 99-04. Tervetuloa harjoituksiin uudet ja nykyiset tytöt ja pojat. Harjoitukset Arina Areenalla ma ja ke 18.30-20.15. Vuonna 99-01ja 04-syntyneille pojille oma ryhmä. FC Raahe tytöt 00-03. Harjoitukset Arina Areenalla ma 17-18. Lisätietoa Janne P 0500 489600 FC Raahe tytöt 04-07. ArinaAreenalla treenit ma 18-19. Lisätietoa Janne K 040 8220561 FC Raahe 02-pojat. Poikien piirisarjajoukkueen harjoitusvuoro ArinaAreenalla ti, ke ja pe 16.45-18. Lisätietoa www.fcraahe.com. FC Raahe 03-pojat. Poikien piirisarjajoukkueen harjoitusvuoro ArinaAreenalla ti ja ke 18-19 ja pe 16.45-18. Lisätietoa Janne P 0500 4896 TAVARAT RAHAKSI!
12 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Elokuussa jo kolmannen tulemisensa kokenut Ruukin vastaanottokeskus ei ole lakkautettavien vastaanottokeskusten listalla. Maahanmuuttovirasto lakkauttaa jouluja tammikuun aikana vastaanottoyksiköt Parikkalasta, Vantaalta ja Merikarvialta. Lisäksi suunnitteilla olleiden Kittilän, Pellon ja Ylitornion vastaanottokeskusten valmistelut keskeytetään. Maahanmuuttovirasto ja Poliisihallitus päätyivät kohteiden sulkemiseen yhteisen arvion perusteella. Yksiköiden sijaintia pohdittiin jo perustettaessa, mutta ne jouduttiin avaamaan syksyllä pakon edessä, kun äkillisesti noussut turvapaikanhakijamäärä pakotti perustamaan uusia majoituspaikkoja jopa 500 päivätahdilla. Vastaanottokeskukset ovat työllistäneet poliisia syksyn aikana ja sisäministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti, että liian kaukana poliisiasemasta sijaitsevia vastaanottokeskuksia lakkautetaan turvallisuussyistä. Poliisi listasi Maahanmuuttovirastolle noin 30 mahdollista yksikköä, joita tulisi harkita lakkautettaviksi tai joiden turvallisuutta tulisi parantaa. Kohteet valikoitiin sijainnin, ei levottomuusasteen perusteella. Poliisihallitus korostaa, että kokonaisuuden kannalta keskeistä on vaikuttaa keskusten turvallisuustilanteeseen asiakasprofiililla ja muilla turvallisuustoimenpiteillä. Pelkkä välimatka poliisilaitokseen ei voi olla ainoa peruste toimivan keskuksen lakkauttamiselle. Laajat vastaanottokeskusten lakkautukset eivät vielä ole mahdollisia, sillä turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen noin sata päivässä. Lakkautuksia harkittaessa huomioidaan turvallisuuden lisäksi myös toiminnalliset ja taloudelliset faktat: voimassa olevia sopimuksia ei ole mahdollista irtisanoa äkillisesti ilman pakottavia syitä. Ruukin vastaanottokeskus ei ole lakkautuslistalla Jo kahdesti lakkautettu Ruukin vastaanottokeskus avattiin kolmannen kerran syksyllä. Toiminta jatkuu eikä keskus ole lakkautuslistalla, vaikka poliisiasemaan ei kunnasta löydykään. Vesa Joensuu Sari Jaatinen sari.jaatinen@almamedia.fi Luohualainen sotaveteraani Martti Junnila kotiutui maanantaina Linnan juhlista, pani uunin lämpiämään ja saunan päälle. – Saunassa makoilin jalat seinällä. Olihan ne juhlat semmoinen kokemus, että kerran eläissään pääsee mukaan. Oli niin prameaa ja kultaista remontin jälkeen ja hyvät tarjoilut, Martti kiittelee. Sotaveteraanit olivat Tasavallan presidentin itsenäisyysvastaanotolla kunniavieraita, joille tarjoiltiin pöytiin. Heti kun presidenttipari oli kättelyurakastaan selvinnyt, he tulivat tervehtimään arvovieraitaan. Rouva Jenni Haukio rupatteli heti huoneeseen tultuaan hyvän tovin Martin kanssa. Haukio halusi muun muassa tietää missä Martti oli taistellut. – Hän ihmetteli kun sanoin, että olen kahdesti haavoittunut, Heinjoella ja Ihantalassa. Hän kyseli myös vointiani. Hillitty ja ystävällinen presidentin puoliso herätti ihastusta myös veteraanien joukossa. – Hän oli hirveän ihana ihminen. On kyllä paikallaan. Suhtautui mukavasti, vaikka olimme kaikki tämmöisiä vanhoja känttyröitä. Illan koskettavin hetki koettiin, kun kunniavierasveteraanit lauloivat presidenttiparille Veteraanin iltahuuto -kappaleen peilisalissa. Suomea puolustaneiden, elämänsä iltaa elävien veteraanien tulkinta sai presidentin pyyhkimään silmiään. Varmasti moni liikuttui kotisohvallakin. Veteraaniryhmän laulua johti Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo. – Hän oli jutellut presidentin rouvan kanssa ja kysynyt voitaisiinko laulaa Veteraanin iltahuuto. Hän otti onkeensa ja he tulivat vielä uudelleen käymään ja sitten lauloimme. Presidentti totesi laulun jälkeen: ”Tätä emme unohda” ja rouva Jenni Haukio sanoi laulun kohottaneen illan. – Tuntui ihanalle laulaa se. En ole koskaan laulanut sitä niin ihanalle kuulijakunnalle. Eikä sanoja tarvittu. Netissä veteraanien laulu on kerännyt YLEn tallenteena tuhansia katsojia. Tuttujakin sattui samalle reissulle: oopperalaulaja Soile Isokoski sattui samaan lentokoneeseen ja piipahti juttelemassa Martin kanssa veteraanien salissa. Tungos ja kuumuus ei veteraanien tiloissa tuntunut, ja moni tuli ”jäähylle” saattajien huoneeseen, kun isossa salissa alkoi lämpö nousta. – Nykäsen Mattikin tuli sinne. Sanoi, että on niin paljon haastattelupyyntöjä, että tulee vähän lepäämään. Matti näytti reipastuneen. Tanssilattian tapahtumia Martti seurasi aitiopaikalta isosta televisiosta. Helsingin-reissulla Martin matkaseurana ja saattajana Linnassa oli hänen nuorin tyttärensä. – Kusiaispesältä se Helsinki näytti, mutta rauhoittui heti seuraavana päivänä. A Kun tulin kynnyksen yli, lauloin: Paluu arkeen oli edessä...” Luohualainen Martti Junnila oli yksi sotaveteraaneista, jotka lauloivat Linnan juhlissa presidentti Sauli Niinistön kyyneliin. ”Oli ihanaa laulaa presidenttiparille” Ihme ? ? Martti pelastui lähes yliluonnollisesti jatkosodassa. Teltassa nukkumassa ollut joukkue oli herätetty sopalle. Kaikki muut lähtivät kenttäkeittiölle, mutta Martti jäi nukkumaan. Kun kaverit palasivat ruokapakkiensa kanssa, yksi potkaisi nukkuvaa: alahan sinäkin siitä painua hakemaan annoksesi. Kun Martti oli ollut palaamassa teltalle, siihen oli tullut täysosuma. Martti itse ei muista siitä mitään, hän heräsi joukkosidontapaikalta. Kaikki kaverit kuolivat, 16 miestä. 91-vuotias Martti ei turhaan jonottanut presidentin kättelyä, vaan tuli viimeisenä tervehtimään presidenttiä. Olen henkeni pelastanut, kun en aikoinaan lähtenyt soppajonoon, Martti naurahtaa. arKisto / tuuliKKi nousiainen
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 13 järjestöt järjestöt Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Annanpäivä vie ympäri kaupunkia Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Rumpausta, työpajoja, palkintoja, musiikkia ja puuroa: perinteinen Annanpäivän tapahtuma tarjoaa keskiviikkoaamuna jälleen näkemistä ja kokemista monelle aistille. Patalasta pesäpaikan löytänyt tapahtuma käynnistyy tuttuun tapaan rumpaamalla vanhassa kaupungissa heti aamutuimaan. Lähtö tapahtuu aamukahdeksalta Patalan pihasta. Marssin ja mekkaloinnin jälkeen tapahtuman avaa kuluvan vuoden Raahen Pekka Timo Aaltonen. Myyjäisten lisäksi Patalassa julkistetaan illansuussa Komeljanttarit ja maskeraadit julisteja tuunauskilpailu voittajat. Kilpailutyöt ovat esillä Patalan yläkerrassa. Esillä ovat myös himmelikurssin aikaansaannokset. Raahe-opisto viettää illan päätteeksi pikkujouluja ja valitsee vuoden Annan tai Antin. Kulttuuriannista vastaavat päiväkoti Villivekaran lapset, Raahen runoseura sekä kamarikuoro Vox Maris. Raahen matkailuoppaiden opastettu joulukävelykierros lähtee Patalan pihasta kello 19 ja päättyy museonrantaan. Patalan myyjäisten lisäksi Annanpäivän tapahtumia on eri puolilla kaupunkia. Musiikkiopiston oppilaiden jouluisia säveliä voi piipahtaa kuuntelemassa musiikkiopiston tiloissa Brahenkatu 9:n takkaluokassa. Kauppaporvarin Myötätuuli-gallerian tilat on niin ikään valjastettu työpajakäyttöön, sillä iltapäivällä Lybeckerin kuvaja mediataiteen opiskelijat vetävät galleriassa jouluisen askartelupajan. Ilmoittautuneet saavat oppia ainakin origamien ja joulukoristeiden tekemiseen. Myös kaupungin museot ovat omalta osaltaan mukana joulutunnelmaa synnyttämässä. Pakkahuoneelle on rakennettu talviaiheinen mininäyttely ja Merimiehen kodin joulu, kun taas toisella puolen Soveliuksen talossa voi käydä tutustumassa Porvariskodin jouluun. Nukkekotinäpertäjät ovat rakentaneet Wanhan apteekin ikkunaan näkymän joulumarkkinoista. Tapahtumia on myös Raahen kirkossa, helluntaiseurakunnan tiloissa, Sofian talossa, Kuutos-Tiimin myymälässä vanhalla rautatieasemalla sekä Ruiskuhuoneella. Annanpäivät päättyy Keskuskoulun tiernaryhmän esitykseen Museonrannassa kello 20. Päivään kuuluu juhlavalaistus Patalan ja Pekkatorin ympäristössä. Myös kaikkia kaupunkilaisia kehotetaan sytyttämään tunnelmavalaistusta pihapiireihin. Annanpäivän pesäpaikka löytyy Patalasta, mutta tapahtumia on pitkin kaupunkia. Myös kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan tunnelman luontiin sytyttämällä tunnelmavalaistusta pihoilleen. ArKisto / VesA Joensuu Annanpäivän aikaan 9.,10. ja 11. joulukuuta 2015 AVOIMET OVET JYTYLLÄ Brahenkatu 13 alk. klo 8–14 Tervetuloa piparikahville ja samalla saat nauttia musiikista toiveesi mukaan! Joulu alkaa käsityömyymälästämme! mm. BabyBornin vaatteita, villasukkia, lapasia ja kodin tekstiilejä. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan liitto ilmoittaa maankäyttöja rakennusasetuksen 93 § mukaisesti, että ympäristöministeriö on 23.11.2015 antamallaan päätöksellä (DNr:o YM 1/5222/2014) vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Pohjois-Pohjanmaan soiden käyttöä, luontoarvoalueita, kaupan palvelurakennetta, yhdyskuntarakennetta ja liikennettä sekä tuulivoima-alueita koskeva 1. vaihemaakuntakaava täydentää ja korvaa Pohjois-Pohjanmaalla voimassa olevien maakuntakaavojen vastaavia merkintöjä. Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttöja rakennuslain 201 § perusteella vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ympäristöministeriön vahvistuspäätös on nähtävissä YM:n verkkosivuilla www.ym.fi ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sivuilla www.pohjois-pohjanmaa.fi, jossa ovat myös vahvistetut maakuntakaava-asiakirjat. Oulussa 4.12.2015 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Maakuntahallitus POHJOIS-POHJANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAHVISTETTU Raahen tienoon keliaakikot La 16.1. alkaen klo 11 järjestämme Raahessa Merikadun koulun opetuskeittiöllä kokkausja leivontakurssin teemalla kasvikset ruoanlaitossa ja leivonnassa. Mukana myös aluevastaavamme Oulusta. Perimme pienen tarvikemaksun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 11.1. puh. 050-4354551. Raahen Eläkeläiset Ke 9.12. Käsityökerho klo 10 ja Muistikerho klo 12.15. To 10.12. klo 11.30 Värsykerho ja klo 13 Porinakerho, johon saamme vieraaksi paikallislehdestä asiantuntijan kertomaan tulevasta Järjestöpalsta muutoksesta. Pe 11.12. klo 9 Käsityökerhon tuotteita City-Marketin aulassa. Pe11.12. lähdemme Karinkannan Pikkujoulu näytökseen. Lähtö Työväentalolta klo 17.45. Kaikki paikan varanneet tervetuloa mukaan! Tanssit 12.12. klo 20 Työväentalolla. Tervetuloa! Ma 14.12. klo 9 Kuntotiimin Aamujumppa. Senioritanssi, sekä kuoroharjoituksia ei ole. Ma 14.12. klo 12.30 Yhdistystoimikunnan Pikkujoulu Kreivinajassa. Ohjelman suorittajat paikalle klo 12. Ti 15.12. klo 14 Salonkartanon Joulutervehdys. To 17.12 klo 13 oman väen Pikkujoulu Työväentalolla. Mukavaa ohjelmaa, sekä herkuttelua. Tervetuloa mukaan. Raahen Rotaryklubi Puurojuhla to 10.12. klo 17.30 Raahen seurakuntatalolla. Intercity avec. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla jusipola@gmail.com. Hox! Raahen Hovi. Kokoonnumme tällä viikolla seurakuntatalolla. Saloisten Jahtimiehet Poikkeusluvalla perusteella tapahtuvan ilveksen metsästyksen infoja ilmoittautumiskokous Jahtimajalla ti 15.12. klo 18. SFC-Raahentienoo Kaamoksen Kaatajaiset 29-31.1.2016 PikkuSyötteellä Kaamoksen Kaatajaisten 10-vuotisjuhla karaokekilpailujen osalta. Maksullinen. Majoitushinta sisältää aina aamiaisen. Majoitushintaan sisältyy myös vapaa kuntosalinkäyttö sekä yleisten saunojen käyttö. Ilmoittautumiset Kimmo Luukiselle puh. 0445471424 klo 9-22 välisenä aikana 28.12.2015 mennessä. Yhdistys järjestää linja-auto kuljetuksen jos on lähtijöitä riittävästi. Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys Ma 14.12. klo 18 Harmaahapset Iltaruskossa. Ti 15.12. klo 12 Puurojuhla Seurakuntatalolla. Yhdistys tarjoaa joulupuuron ja torttukahvit. Jouluista ohjelmaa. Tervetuloa joukolla mukaan. Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/ pyhajoki Raahen seudun muistiyhdistys 1) Ke 9.12. klo 10–11 kuntosali viimeisen kerran tänä vuonna. Kuntoparkki, sairaalaa vastapäätä. Sekaryhmä miehille ja naisille. Tied. Eeva 044 206 1245. Jatketaan viikolla 2 eli ke 13.1.2016 klo 10. 2) To 10.12. juttutupa osallistuu yhteiseen pikkujouluun klo 14. Rantakatu 7 E, Seminaarin alueella E -rakennus. Tied. Liisa 050 583 0655, Anneli 040 411 5061 ja Onerva 040 543 2140. Juttupa jatkaa ensi vuonna torstaisin viikolla 2 eli to 14.1.2016 klo 10-13. Raahen seudun muistiyhdistys 1) Vertaisryhmät kokoontuvat ensi vuonna joka toinen torstai myöhemmin ilmoitettavina päivinä. 2) Yhteinen pikkujoulu to 10.12. klo 14 toimitilassamme Rantakatu 7 E. Kuntosalilaiset, juttutupalaiset ja vertaisryhmäläiset sekä kaikki jäsenet, tervetuloa! Liisa 050 583 0655, Anneli 040 411 5061 ja Onerva 040 543 2140. Raahen seudun muistiyhdistys Vertaisryhmät kokoontuvat ensi vuonna joka toinen torstai myöhemmin ilmoitettavina päivinä. Yhteinen pikkujoulu to 10.12. klo 14 toimintatilassamme Rantakatu 7 E, ent. tietoteku. Kuntosalilaiset, juttutupalaiset ja vertaisryhmäläiset sekä kaikki jäsenet, tervetuloa! Liisa 050 583 0655, Anneli 040 411 5061 ja Onerva 040 543 2140. Teosofinen Seura, Raahen Aurinkoloosi Brahenkatu 2, Raahe. La 12.12. klo 15 Tilaisuuden esitelmän aiheena on: ”Johtaako meitä järki vai intuitio ?”. Mahdollisuus kyselyyn ja keskusteluun ko. aiheesta. Vapaa pääsy. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Raahen Kylät Haapajoki Arkkukarin Kyläyhdistys. Syyskokous kyläpirtillä 10.12. klo 19.30. Säänt. määr. asiat. Tapahtumat. Pirtin toiminta menneeltä kesältä ja tulevalle kesälle. Muut asiat.
14 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Miia Lahti miia.lahti@almamedia.fi ”Pensseli liu’uttaa värilammikoita, leikkii välillä aurinkoa ja antaa kuivua. Toisinaan maali päättää minne mennä. Maalauspintojen harsomaiset, osittain päällekkäiset väripinnat valuvat ohuesti, tunteen kuin maalaus olisi hitaasti liukumassa. ” Näin kuvaillaan Galleria Myötätuulessa keskiviikkona alkavaa Sinikka Eirolan Elon muisti -näyttelyä. Teokset ovat hiukan kuin pilviä. Niissä vallitsee samaan aikaan pysähtymisen ja hitaan, poismenevän liikkeen tila. Eirola asuu ja työskentelee kuvataitelijana Siikajoen Paavolassa. Työtila on Paavolan entinen meijeri. Koti on Paavolan entinen kunnantalo, josta noin puolet on tällä hetkellä asuttavassa kunnossa. Remonttia riittää, mutta siihen Eirola oli varautunutkin. Tänä syksynä hän aloitti rakennusrestauroinnin opinnot Oulussa. Vanhat rakennukset ovat aina olleet Eirolalle tärkeitä inspiraation lähteitä. – Tuntuu, kuin vanhojen talojen eletty elämä jäisi asumaan paikkoihin, jonka aistii erilaisina tuntemuksia, abstraktina kokemuksena. Eirolalla abstrakti maalaustyyli on läheisin. – Teoksissa on kyllä viitteitä esittävään taiteeseen. Jotkut näkevät teoksissani ikkunoita ja pylväitä. Eirolan teoksissa on valloittavaa syvyyttä, jollaiseen ei aina abstraktityyleissä törmää. – Pyrin työssäni aina jollain tavalla tilan tunteeseen. Eirolan teokset ovat värimaailmaltaan yhtä aikaa harmonisia ja yllättäviä. – Joskus jätän tärpätin valumaan kankaalle yöksi ja lähden katsomaan, minne värit vievät. Jos jokin yhdistelmä ei miellytä, se ei jää lopputulokseen. Työskentelen kerros kerrokselta. Eirola on opiskellut kuvataiteita Limingan taidekoulussa ja Saimaan ammattikorkeakoulussa. Hän on vetänyt lasten taidetyöpajoja Paavolassa ja Ruukissa. Eirola on pitänyt yksityisnäyttelyjä muun muassa Tampereella, Porissa, Seinäjoella ja Oulussa. Eirolalle taidemaalaus on tarve, omin ilmaisumuoto. – Aluksi maalaan aika nopeaa. Eirolan mukaan hänen maalausprosessi on ensin voimakkaan fyysinen, jonka keskiössä toimii intuitio. Loppua kohden liikkeet muuttuvat hienovaraisiksi ja hitaiksi. Viimeisen siveltimenvedon jälkeen teos jatkaa eloa katsojan katseen ja mielikuvituksen avulla. Eletty elämä herää siis eloon tässä hetkessä, katsojan tuntemusten kautta. ? Sinikka Eirola -Elon muisti -näyttely, Galleria Myötätuuli 9.12.201522.1.2016. Elon muistin kerrokset Sinikka Eirola asuu entistä kunnantaloa Paavolassa. Työtila on Paavolan entisessä meijerirakennuksessa. Eirolan teokset syntyvät öljyväreillä kankaalle. Maali roiskuu ja liukuu mutta yhdistyy hienovaraiseksi kokonaisuudeksi. Harsomaiset päälleekkyydet ovat kuin liikkeessä. Eletty elämä viipyilee kankaalla Elon muisti -näyttelyssä. Eiola antaa usein maalin päättää minne mennä. Miia Lahti Miia Lahti Miia Lahti Miia Lahti Miia Lahti
Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 – RAAHEN SEUTU 15 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon torjuttavista kasvija eläinlajeista. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Suomessa kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. EU:n vieraslajiluetteloon sisältyy viisi Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia: kasveista persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä selkärangattomista täplärapu ja villasaksirapu. Lajiluettelo rajoituksineen tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Kieltojen noudattamista valvotaan muun muassa rajatarkastuksilla. Jäsenmaiden tulee myös valmistella seurantajärjestelmä, jolla luettelon lajien levinneisyyttä ja torjunnan vaikutuksia seurataan. EU:n vieraslajiluetteloon on otettu ensivaiheessa yhteensä 37 lajia. Suomessa viiden jo luontoon levinneen lajin lisäksi luetteloon sisältyy seura-, harrastusja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja, kuten supi eli pesukarhu, siperian maaorava, iso-orava, punakorvakilpikonna sekä aikaisemmin tarhaeläimenäkin tunnettu nutria eli rämemajava. Suomelle turkistarhauksen kannalta tärkeä minkki ei ainakaan tässä vaiheessa sisälly EU:n vieraslajiluetteloon. Vieraslajiluettelossa on myös Suomessa jo laajasti eri vesistöihin istutettu täplärapu, jolla on merkittävä rooli Suomen kalataloudessa. Täpläravun pyynti ja käyttö saa meillä kuitenkin edelleen jatkua. Tämän mahdollistivat Suomen neuvottelut EU:n komission kanssa. – Suomelle on ollut tärkeää, että täpläravun pyynti ja käyttö sisältävät myös elävien yksilöiden kuljetuksen, varastoinnin ja myynnin. Nämä toimenpiteet sisällytetään lajin hoitosuunnitelmaan eli kansallinen rapustrategia päivitetään, kertoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti. Jatkossa täplärapua ei saa kuitenkaan enää levittää uusiin vesistöihin. Eläviä täplärapuja ei saa myöskään myydä toiseen EU-maahan, jotta sen leviäminen voidaan estää. Haitallisten vieraslajien torjuntaa edistävä kansallinen lakiehdotus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lain tarkoituksena on estää haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen sekä päästäminen ympäristöön. Esimerkiksi kaukasianjättiputki on tarkoitus sisällyttää kansalliseen luetteloon. Vieraslajilaissa korostetaan myös maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta. EU julkaisi luettelon torjuttavista vieraslajeista. Suomessa valmistellaan myös kansallista lakia riskilajeista. 5 torjuttavaa lajia esiintyy jo luonnossa Suomi sai erikoisoikeuden pyytää ja käyttää täplärapua edelleen, vaikka täplärapu kuuluukin EU:n vieraslajiluetteloon. Täpläravulla on merkittävä rooli Suomen kalataloudessa. VIERASLAJIT ? ? EU:n vieraslajiluettelossa on ensivaiheessa yhteensä 37 lajia. ? ? Suomen luonnossa niistä esiintyy 5 lajia: kasveista persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali sekä selkärangattomista täplärapu ja villasaksirapu. ? ? Luettelossa olevia kasveja ja eläimiä ei saa tuoda tai viedä maasta, myydä, kasvattaa tai päästää luontoon. ? ? Lajiluettelo voimaan vuoden 2016 alusta. ArKisto / ilKKA lAitinen OSTA NYT MAKSA MYÖHEMMIN TERVETULOA SUOMALAISEEN KODINKONELIIKKEESEEN RAAHE Kauppakeskus Masto Ollinkalliontie 3 Puh. 010 229 0566 Ark. 10–18, la 10–15 raahe@euronics.fi RAAHE Tarjoukset voimassa niin kauan kuin varatut erät riittävät. Kuitenkin enintään 12.12.2015 asti. Tarjoustuotteita 1 kpl/asiakas. HUIKEITA TARJOUKSIA, ARVONTAA SEKÄ PIPARIJA GLÖGITARJOILU JOULUMARKKINAT JOULUMARKKINAT JOULUMARKKINAT 32”LED TV 199,199,349 ,-42% • 32”LED-TV • USB -mediantoisto • CI+liitäntä • Antennija kaapelivirittimet -26% 14” HUIPPU EDULLINEN 199,199,269 ,KANNETTAVA E402MA • Kevyt ja kompakti kannettava peruskäyttöön • Intel -tuplaydinprosessori • 2 GB sisäinen muisti • 14” HD LED-kirkasnäyttö 239,239,249 ,• Erittäin ohut ja kevyt tabletti • Tehokas neliydinprosessori • 16 GB -flash tallennustila • 1.5 GB RAM -muisti • Android 5.0 -käyttöjär. GALAXY TAB A 9,7” Wifi 9,7” -10e 399,399,15,6” 128 SSD 8 GB • HD LED-kirkasnäyttö • 8GB RAM • Nopea 128GB SSD-muisti • Intel -tuplaydinprosessori • Integroitu Intel HD -näytönohjain KANNETTAVA X553 10,1” 4G 299,299,329 ,-20e Full HD -paneeli TABLETTI Z300CL • Upea viihdekokemus • Intel Atom Z3560 -neliydinprosessori • Android 5.0 -käyttöjärjestelmä • Integroitu 4G/LTE -modeemi • 5,2 “ FullHD-näyttö • Android 5.0 • 2.2 GHz & 1.5 GHz neliydinprosessori • 16 GB sisäinen muisti • 3 GB RAM -muistia • MicroSD HONOR 7 5,2” 20 Mpx kamera 4G 369,369,399 ,-30e
16 ELÄMÄNMENO RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Tiina Laaninen toimitus.raahenseutu@almamedia.fi – Tatu ja Patu on hauskoja, koska ne on outoja. – Niin kun ne on Outolasta. – Ja täällä Siiri sukeltaa. Tai siis se ei osaa, se aivastaa. – Mutta kyllä sadussa voi osata. Niin kun vaikka tässä on puhuva koira, vaikkei koirat oikeesti osaa puhua. Lastenraadilta ei nasevia kommentteja puutu, kun seitsemän 5?7-vuotiasta lasta arvioi syksyn uusia lastenkirjoja. Jo kirjojen kansien perusteella erottuu kolme suosikkikirjaa: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu, Kesä Koiramäessä ja Siiri löytää simpukan. Kirjat kuuluvat Meerin, Peetun, Villen, Siirin, Hannelen, Tuomaksen ja Juliuksen arkeen. Monen kotona luetaan illalla iltasatu: osalle sadun lukee äiti tai isä, mutta toisinaan lukijana voi olla vaikka isoveli. – Suosikkejani ovat Tatut ja Patut, vaikka lukemista enemmän harrastankin jalkapalloa ja partiota, Peetu Törmänen toteaa. Sekä esikoululaiset että ekaluokkalaiset käyvät säännöllisesti kirjastossa. Myös luokissa luetaan. – On mukavaa, kun ope lukee luokassa. Hän osaa tehdä myös upeita ääniä, esimerkiksi matkia oven narinaa, Siiri Sianoja kertoo. Hyvän kirjan kriteerit löytyvät helposti: kirjan on oltava hauska. Jännitystäkin saa olla, muttei liikaa. Esimerkiksi muutama vuosi sitten ilmestynyt Siiri ja lumimies on osan mielestä juuri sopiva, pienimmästä ehkä vähän pelottavakin. Useimmat arvostavat myös kuvia – varsinkin, jos ne ovat värikkäitä ja täynnä yksityiskohtia, kuten Tatuissa ja Patuissa tai Mauri Kunnaksen kirjoissa. Ensimmäinen nauru tulee nopeasti, kun raatilaiset alkavat tutkia kirjoja. Sen saavat Tatu ja Patu, jotka kiskovat maasta vuoroin joulukuusta, vuoroin postilaatikkoa. Jouluvalmisteluhässäkkä ja itsensä paketointikin hymyilyttää. Keskittyneimmin raatilaiset kuuntelevat Suomen lasten iltasatuja. Iltapäivällä päiväkodissa tehdään vielä testi – ja kyllä, lapset nukahtavat satuja kuunnellen. Aikuisen korvaan tutut sadut muun muassa eläimistä ja kuninkaallisista on mitoitettu osuvasti ja kirjoitettu sujuvasti. Raatilaiset kuuntelevat mielellään myös uutuutta Siiri löytää simpukan. Siiri on kirjasarjana useimmille tuttu entuudestaan. Sarjassa on lapset muistavat etenkin yhden kirjan, muutaman vuoden takaisen Siirin ja pallosilmän. Pamela Tolan ja Manuela Boscon Pöytä joka tahtoi kodin innostaa sen sijaan vain yhtä raatilaista, Santtu tuntuu joistakin liian lapselliselta. Isoimmat raatilaiset innostuvat myös Ella-uutuudesta ja Risto Räppääjästä – pienimmille Ella ja Risto ovat ehkä kirjoja tutumpia valkokankaalta. 6-vuotias Meeri Saarijärvi osaa jo lukea. Kolme raatilaista kuuntelee liikahtamatta tarinan alkua. Töpöhännän maailmassa hyvä voittaa pahan: vaikka Monni, Pilli ja Pulla kiusaavat, Pekka uskaltaa olla kiltti, ystävällinen ja reilu. Samaan aikaan Peetu tapailee Kesä Koiramäessä -kirjan alkua, jossa on tuttu runo linnuista: Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta ja niin edelleen. Mitkä ovat lasten suosikkeja? Jos lahjaksi pitäisi valita yksi, Kunnas, Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat kärjessä. Tilanne tasoittuu, jos toivekirjoja saa sanoa kaksi, sillä silloin jokainen kirja tulee mainituksi. 5–7-vuotiaiden kirjaraati arvioi syksyn uutuudet. Värikkäillä kuvilla sai hyvin tähtiä. Hyvä lastenkirja on hauska ja vähän jännittävä tähdet ? ? Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatun ja Patun ihmeellinen joulu, Otava **** ? ? Mauri Kunnas: Kesä Koiramäessä, Otava **** ? ? Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri löytää simpukan, Tammi **** ? ? Suomen lasten iltasadut, Otava **** ? ? Åsa ja Michael Rönn: Pekka Töpöhäntä – uskalla olla kiltti, Gummerus *** ? ? Maikki Harjanne: Santtu ja sininen hiippalakki, Otava *** ? ? Tiina ja Sinikka Nopola: Heinähattu ja vilttitossu runoilijoina, Tammi *** ? ? Pamela Tola & Manuela Bosco: Pöytä joka tahtoi kodin, Otava ** 5-7-vuotiaista lapsista koottu kirjaraati arvosteli syksyn uutuudet viiden tähden asteikolla. Parhaat sijat sai sopivalla hauskuuden, jännityksen sekä värikkäiden ja kiinnostavien kuvien yhdistelmällä. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen tuorein teos Tatun ja Patun ihmeellinen joulu sai raatilaiset nauramaan ääneen. Keskittyneimmin raadin jäsenet puolestaan kuuntelivat Suomen lasten iltasatuja. Iltasaduilla saa unen päästäkin kiinni – testatusti. A On mukavaa, kun ope lukee luokassa. Hän osaa tehdä myös upeita ääniä, esimerkiksi matkia oven narinaa.” Tiina Laaninen
TELEVISIO 17 Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 RAAHEN SEUTU C8 // Tv-viikko Aamulehti // Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub KesKiviiKKo 9.12. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo John Rambo (Sylvester Stallone) lähtee Afganistaniin kuultuaan ystävänsä jääneen siellä sotivien venäläisjoukkojen vangiksi. Rambo – taistelija 3, TV5 klo 21 13.45 Deittikamera. 15.05 90210 (7). 15.50 Koirakuiskaaja. 16.40 Deittikamera. 18.00 Loop Looks: Klara ja Karina Kivilahti. 18.10 90210 (7). 19.00 Hero-lyhäri: This is my Office. 19.05 Beauty and the Beast (7). 20.00 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 20.55 Hero-lyhäri: This is my Office. 21.00 Elokuva Seikkailija Thomas Crown (12). 23.00 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 23.50 Havaiji 5-0 (12). 0.40 Deittikamera. 1.00 Beauty and the Beast (7). 1.45 Havaiji 5-0 (12). 6.25 FOX Kids: Sketsiä! 6.40 Olipa kerran planeetta Maa. 7.05 Velhokoira Merlin. 7.15 Lelumaan Niksu. 7.25 Vipo – lentävän koiran seikkailut. 7.40 Karhuherra Paddington. 7.50 Trollz. 8.15 Transformers – Rescue Bots. 8.40 Hot Wheels. 9.05 Power Rangers. 9.30 Hyvää huomenta Karita!. 9.50 Sara La Fountain. 10.20 ShowHau. 10.50 Lyödään ällikällä. 11.15 Eläinten Fight Club. 12.05 FOXdoc: Ruoan tarina. 12.55 Lapin poliisit. 13.55 Alaskan poliisit. 14.45 Dubain lentokenttä. 15.35 Eläinten Fight Club. 16.30 How I Met Your Mother. 17.20 Miten se keksittiin? 18.10 Lyödään ällikällä. 18.35 Kokeile tai kuole. 19.05 The Tuomolat. 19.30 Autotallien metsästäjät. 20.00 Huutokaupan metsästäjät. 20.30 Lapin poliisit. 21.00 Criminal Minds. 21.55 Ilman johtolankaa. 22.50 Elokuva Rush Hour 3. 0.30 Endgame. 1.25 Alanyan sankarit. 2.25 Dubain lentokenttä. 3.20 Totta vai tarua? 4.10 Sky News. 8.15 SVT: Julkalendern. 8.30 SVT: Rapport. 8.43 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Nobelstudion. 12.00 SVT: Gårdarna runt sjön. 13.50 SVT: Två hål i åsen. 14.20 SVT: Snöröjningsbalett på Gardermoen. 14.30 SVT: Kobra. 15.00 SVT: Första hjälpen. 16.00 Aikamatka. 16.25 Maantieteilijän testamentti. 16.44 Kapteeni Tasapaino ja aikakone. 16.49 Ruohonjuuritasolla. 16.55 Spotlight: Muistisairaiden kohtalo. 17.25 Sportmagasinet. 17.55 TV-nytt. 18.00 Joulukalenteri. 18.30 Limbo 3. 18.44 Clay Kids. 18.56 Knietzsche – maailman pienin filosofi. 19.00 Tanskalainen maajussi. 19.30 TV-nytt. 20.00 Lasso. 20.30 Sex & Sånt. 20.45 Oddasat. 21.00 Ängelby. 21.45 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta. 21.57 TV-nytt. 22.00 Perhe. 22.30 Schrödingerin kissa. 23.00 SVT: Sportnytt. 23.15 SVT: Nobel 2015: Nobelkonserten. 0.15 SVT: Aktuellt. 0.54 SVT: Kulturnyheterna. 1.01 SVT: SVT Nyheter Väst. 1.10 SVT: Nyhetssammanfattning. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Hurja remontti. 10.00 Sikke – Ruokaa rakkaudella. Palleroita joka makuun. Tänään Sikke valmistaa lohi-tillipalleroita ja crème fraiche tartaria, Dusanin slovenialaisia palleroita ja kesäkurpitsamuussia. Jälkiruoaksi tehdään helppoja tryffelipalleroita. 10.30 Farmi (S). 11.00 Neljät häät Amerikassa. 12.00 Siipan suku on pahin. 12.30 Siipan suku on pahin. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Hurja painonpudotus. 15.00 Neljät häät Amerikassa. 16.00 Huippumalli haussa. 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Hurja painonpudotus. 19.00 Sinkkulaiva. 19.30 Sinkkulaiva. 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit. 21.00 Hottikset (7). 22.00 Hottikset (S). 23.00 Toisenlaiset äidit. 0.00 Jutta ja huikeat häädieetit. 1.00 Nakudeitit (7). 2.00 Risteyksessä (7). 3.00 Sinkkuillallinen. 4.00 Huippumalli haussa. 8.25 Lasten eläinmaailma: Kaikki koirista. 9.20 TV Shop Tvins. 12.20 Houstonin eläinpoliisit. 13.15 Lasten eläinmaailma: Rakastan kissoja. 14.05 Sisarvaimot. 14.55 Mafiavaimot. 15.45 Tosielämän hätäpuhelut (7). 16.10 Jon ja Kate +8. 16.40 Houstonin eläinpoliisit. 17.35 Täydelliset hääpuvut. 18.00 Täydelliset hääpuvut. 18.30 Pilasin ulkonäköni. 19.30 Tosielämän hätäpuhelut (7). 20.00 Jon ja Kate +8. 20.30 Treffit helvetistä (12). 21.00 Elokuva La Bamba (12). O: Luis Valdez. N: Lou Diamond Phillips, Esai Morales, Rosana DeSoto, Elizabeth Peña, Joe Pantoliano, Brian Setzer. 23.05 Seksileikeistä ensiapuun (12). 0.00 Naismurhaajat. 0.55 Eläinten kuudes aisti. 1.45 Apua, mikä tauti! 2.35 Tamron Hallin rikostutkimukset. 3.30 Tappava houkutus. 4.20 Kohtalokkaat valinnat (12). 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Onnenarpa. 10.50 Britannian paras leipomo. 11.50 Huijari pilasi elämäni. 12.50 Jyrki Sukulan makujen maa. Ruista ranteessa. Tällä kertaa teemana kotimainen ruis. Jyrki kokkailee ruisleivällä kuorrutettua karitsanpaistia ja jälkiuunileipä-salaattia. Lisäksi tutustumme ruistilan toimintaan Hollolassa. 13.20 Hell’s Kitchen. 14.15 Top Chef. 15.35 Haasta Hans. 16.30 Australian rajalla. 17.00 Australian rajalla. 17.30 Hell’s Kitchen. 18.30 Panttilainaamo. 19.00 Panttilainaamo. 19.30 Poliisit – kotihälytys (12). 20.30 Villit lomavideot. 21.00 MasterChef Kanada. 22.00 Amerikan paras ravintola. 23.00 Rikkaiden panttilainaamo. 0.05 Murhapeli (12). 1.05 Huippulastin metsästäjät. 1.35 Huippulastin metsästäjät. 2.05 Villit lomavideot. 2.35 Villit nettivideot (12). 3.05 Villit nettivideot (12). 3.35 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.20 Jamie Oliverin helpot herkut. 9.50 Grand Designs – unelma-asunnot. 11.55 Lääkärit. 12.50 Muodin huipulle. 13.50 Makuja ja elämää. 14.05 Täydellinen Mrs. Vanderpump. 15.00 Kardashianit. 16.00 Kallista kipua. 17.00 Lemmen viemää. 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot. 19.00 Pientä pintaremonttia. 20.00 Ensitreffit alttarilla Tanska. 21.00 Vuosia nuoremmaksi. 22.00 Sinkkuelämää (12). 22.35 Kardashianit. 23.35 New Yorkin luksuslukaalit. 0.30 Yön AVA. 6.30 American Chopper. 7.25 Selviytyjäkaksikko. 8.15 Tulevaisuuden maailma. 9.10 TV Shop Tvins. 12.10 Isojalan jäljillä. 13.00 Ajan hidastajat. 13.50 Hengenvaarallinen saalis. 14.40 American Chopper. 15.35 Wheeler Dealers. 16.30 Fast n’ Loud. 17.20 Selviytyjäkaksikko. 18.15 Hengenvaarallinen saalis. 19.10 Tavallista elämää. 21.05 Kaara. 21.30 Tilt. 22.00 Fast n’ Loud. 22.55 Wheeler Dealers. 23.50 Menopelit kuntoon. 0.45 Las Vegas. 1.35 Stephen Hawking: Suuri suunnitelma. 2.30 Selviytyjäkaksikko. 7.00 Pulmuset (S). 7.55 Akvaariomestarit. 8.45 Jenkkimetsurit. 9.35 TV Shop Tvins. 12.35 Kadonneet (7). 13.30 Goldbergit (7). 14.00 Hulluna sinuun (S). 14.25 70’s show (12). 15.15 Kadonneet (7). 16.10 Pulmuset (S). 16.40 Pulmuset (S). 17.10 Hulluna sinuun (S). 17.40 Goldbergit (7). 18.05 70’s show (12). 18.30 70’s show (12). 19.00 Bear Grylls: Voita pelkosi (7). 20.00 House (12). 21.00 Elokuva Rambo – taistelija 3 (16). O: Peter MacDonald. N: Sylvester Stallone, Richard Crenna, Marc de Jonge. 22.55 Elokuva Toivottomat sielut (12). O: Hart Bochner. N: Jon Lovitz, Louise Fletcher, Tia Carrere, Mekhi Phifer. 0.30 Columbo (12). 2.15 Elokuva Marie Antoinette (S). O: Sofia Coppola. N: Asia Argento, Jason Scwartzman, Judy Davis, Kirsten Dunst, Marianne Faitfull, Rip Torn. 4.15 Bear Grylls: Voita pelkosi (7). 5.05 Kadonneet (7). 05.55 Akuutti. (U) 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. (U) 10.00 Tohtori Intiasta (7). (U) 10.45 Löytöretkiä maailmaan. 11.00–11.05 Yle Uutiset. 12.35 Murdochin murhamysteerit (12). Katukuva. (U) HD 13.25 Elokuva Lakeuksien lukko (7). (Suomi 1951. O: Matti Kassila. 14.45 Seniori työssä. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.50 MOT. 16.20 Naistenosasto B4 (S). (U) 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Tohtori Intiasta (7). 1/5. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Prisma: Suuri ihmisodysseia. 2/3. HD 20.00 Prisma Studio. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio. 21.50 KulttuuriCocktail. 22.00 Inhimillinen tekijä. Kavereita nolla. Mihin yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne voi pahimillaan johtaa? Vieraina Jokelan koulusurmasta selvinnyt Alviina Alametsä, kirjailija Elina Hirvonen ja tutkija Niina Junttila. HD 22.50 Yle Uutiset. 22.55 Ulkolinja: Kenraalin varjo. Kenraali Francisco Francon kuolemasta on kulunut 40 vuotta. Vieläkö tämän päivän Espanjasta löytyy jälkiä diktaattorista? Diktatuurista? O: Vesa Toijonen. HD 23.50–00.20 Puoli seitsemän. (U) 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 06.53 Max ja Meeri (S). 07.01 Jokeri Pokeri Box. 07.06 Q Putti 5 (S). 07.17 Ritari Mikke (S). 07.31 Noksu (S). 07.37 Joulu Nuottiavain. 07.45 Pusse (S). 08.00 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 08.06 Touhukkaat: Solmu Umpisen solmut (S). 08.29 Martine (7). 08.42 Pok ja Mok (7). 08.50 Kerrostaloelämää (7). 09.00 Holby Cityn sairaala (12). 10.00 Eläimet lähellä sydäntä. 10.30 Rintheessä. (U) 13.00 Kioski: Mamu – Suomi mamu. 13.20 Rauhassa – pelit ja vehkeet. 13.30 Erätulilla. 14.00 Psychobitches (12). 4/6. 14.30 Ajankohtainen kakkonen. 15.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari. (U) 15.30 FOLK-raati. 16.00 Kandit. 2/8. HD 16.30 Uusi päivä (S). Osa 523. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 17.51 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 18.00 Salibandyn MM: Puolivälieräottelu. 20.30 Uusi päivä (S). Osa 524. 21.00 21.00 Koukussa (16). 6/10. Kokaiinikuvioon ilmestyy uusi pelaaja. 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.00 Theroux ja katukoirat. (U) 23.00 Eastbound & Down (16). 5/8. Kennyn harmiksi kaupunkiin saapuu ei-toivottuja vieraita. Heiluttaako se miehen pallia joukkueessa? Amerikan kansallispäivä on ovella, ja Kenny päättää pistää pystyyn hilut, jotka eivät hevillä unohdu. 23.30 FOLK-raati. 03.40–04.00 Uutsikkuna. 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Kauniit ja rohkeat (7). 10.10 Emmerdale (S). 10.40 Emmerdale (S). 11.10–12.05 Lääkärit. 13.35 Pientä pintaremonttia. Jakso 2. Väripaletti vaihtoon. 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Pilanpäiten. 14.55 Elixir Life. 15.25 Ensisilmäyksellä (S). Ja riita jatkuu. 15.55 Salatut elämät (S). 2912. 16.25 Pomo piilossa. Kiinteistöguru. Kausi 6, 10/13. 17.00 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7). 18.30 Emmerdale (S). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (S). 2913. 20.05 Yökylässä Maria Veitola. Jutta Gustafsberg. Kausi 1, 2/10. 21.00 21.00 Rouva Ministeri. Rusalka. Kausi 2, 3/22. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 Viking Lotto ja Jokeri. 22.30 MTV Sport Uutiset. 22.40 Teknavi. Kausi 10, 12/12. 23.10 Myytinmurtajat. Ruudinkeksijät. Adam ja Jamie selvittävät, voiko viallinen paineilmasäiliö syöksyä betoniseinän läpi. Tiimi yrittää saada moottorin toimimaan ruudilla. 00.10 Louie (S). À la carte. Kausi 5, 2/8. Louie neuvoo aloittelevaa koomikkoa, joka ei tunnu täysin ymmärtävän huumorin ideaa. 00.40 Strongman Champions League 2015. 01.40–05.30 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 06.30 Bubble Guppies (S). 13/20. 06.55 Avaruusnappulat (S). 7/15. 07.00 Red Caps (S). 07.30 Lego Ninjago (7). 5/10. 08.00 Lego Star Wars (7). 3/5. 08.30 Eläinten ABC. 26/26. 09.00 Hauskat eläinvideot. 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 8/9. Hyvästi, kalkkunat! 10.20 Malibu Country (S). 12/18. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.50 Hurja remontti. 22/32. 14.45 Guinness World Records – Ihmeelliset ennätysvideot. 14/23. 15.15 Malibu Country (S). 13/18. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 9/9. Jouluisia herkkuja. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät. 14/21. Penkojan blues. 17.00 17.50 Leijonan luola USA. 11/15. Hermostunut prätkäjätkä. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Suomen huutokauppakeisari. 10/12. Asiallista tavaraa. 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7). 20.58 Keno. 21.00 21.00 Suomen huutokauppakeisari. 2/12. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat. 23.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 3/10. 00.05 Leijonan luola USA. 11/15. 01.05 Kauppaneuvos Jethro (S). 6/12. Pahvijethropäivä! 02.05 Amerikan kovimmat keräilijät. Penkojan blues. Mike ja Frank lähtevät Mississippiin ja innostuvat säveltämään elämästään blues-lauluja, mutta sujuvatko paikallisten roinakasojen penkomiset yhtä alakuloisella nuotilla? 03.05 Rantavahdit (S). 13/13. 03.35 Rantavahdit (7). 1/15. 04.05–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 17.00 17.00 Impressionistit. 1/4. Neljän kopla. (U) HD 18.00 Odessan kummisetä (12). Misha vaihtaa kepeästi puolta mutta huomaa jo pian olevansa pettynyt uuden vallanpitäjän ankaruuteen. Köyhälistö saa aina kärsiä. 19.00 Tapahtukoon sinun tahtosi (7). 6/8. Yann pakenee turvaan ja José löytää keinon auttaa Tomia. Guillaume saa yllättävän tilaisuuden todistaa kelpoisuutensa. Onnistuuko hän? Poileaux’n virkakausi lähenee loppuaan, ja isä Abel nousee vastarintaan. HD 20.00 Simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa. 1/3. Simon Reeve kulkee pyhiinvaeltajien jalanjäljillä. Mikä saa ihmiset yhä vaeltamaan muinaisia reittejä pitkin? Englannin tunnetuin pyhiinvaellus päättyy historiaa huokuvaan Canterburyn kaupunkiin. HD 21.00 21.00 Kuolleista palanneet (16). 3/8. Morgane. HD 21.55 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia (16). (The Pervert’s Guide to Ideology, Britannia 2012). O: Sophie Fiennes 00.05–04.00 Teematieto. 06.00 Astral TV. 10.00–11.00 Lemmen viemää (S). (U) Koiraterapiaa. 14.00 Maailman kauheimmat naapurit. Tonttikiistoja. 15.00 Farm Kings. Kriisin jälkeen. 16.00 Killer Karaoke. Pää pyörryksissä. 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). Terveisiä Moskovasta. 18.01 Simpsonit (7). 18.30 Miehen puolikkaat (S). New York kutsuu. 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Myytinmurtajat. Päänsärkyä kaksintaistelusta. 20.00 Friends with Better Lives (7). Kolmas pyörä. Kausi 1, 2/13. 20.30 Simpsonit (7). 21.00 21.00 Kauhukeittiö. Rujo ruijanpallas. Kausi 8, 9/15. 22.00 Empire (12). Suorapuheinen moguli. 23.00 Extant (12). Tuonpuoleinen. Kausi 2, 9/13. 00.00 Bones (12). Vitsin juju. 01.00 Vampyyripäiväkirjat (12). Paluu. Kausi 6, 6/22. 02.00 Lainvalvojat (7). 02.30–06.00 Voittostudio. Brittidokumentissa julkkisfilosofi Slavoj Zizek analysoi ainutlaatuiseen tapaansa elokuvia Sound of Musicista Taksikuskiin ja Titaniciin. 6 Zizek ja elokuvan kätketty ideologia, Yle Teema klo 21.55 DoKumentti Elokuvat analyysissa eloKuva Hovin elämää Keskiviikon ja torstain välisenä yönä paneudutaan Ranskan kruununperijättären (Kirsten Dunst) ja juoruilevan hovin elämään sekä tiukkojen rajojen rikkomiseen. 6 Marie Antoinette, TV5 klo 2.15
18 TELEVISIO RAAHEN SEUTU – Keskiviikkona 9. joulukuuta 2015 Aamulehti // Perjantaina 4. joulukuuta 2015 Tv-viikko // C9 Tv1 Tv2 MTv3 NeloNeN Yle TeeMa Sub TorsTai 10.12. liv FRii Tv5 KuToNeN ava JiM Yle FeM Fox HeRo Patrick Swayze on ovimieslegenda Dalton, joka saa yllättävän toimeksiannon Missourin sydänmaiden pikkukaupungista. Road House – kuuma kapakka, Nelonen klo 22 14.00 Deittikamera. 15.20 90210 (S). 16.05 Koirakuiskaaja. 16.40 Deittikamera. 18.00 Hero-lyhäri: This is my Office. 18.05 90210 (S). 19.00 Beauty and the Beast (12). 19.55 Hero-lyhäri: This is my Office. 20.00 Hero-lyhäri: This is my Office. 20.05 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 21.00 Elokuva Neljät häät ja yhdet hautajaiset (12). 23.05 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 23.55 Havaiji 5-0 (12). 0.40 Deittikamera. 1.00 Beauty and the Beast (12). 1.45 Havaiji 5-0 (12). 6.00 Sky News. 6.25 FOX Kids: Sketsiä! 6.40 Olipa kerran planeetta Maa. 7.05 Velhokoira Merlin. 7.15 Lelumaan Niksu. 7.25 Vipo – lentävän koiran seikkailut. 7.40 Karhuherra Paddington. 7.50 Trollz. 8.15 Transformers – Rescue Bots. 8.40 Hot Wheels. 9.05 Power Rangers. 9.30 Hyvää huomenta Karita! 9.50 Sara La Fountain. 10.20 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 11.15 Eläinten Fight Club. 11.30 Rojua, rojua. 12.25 Lapin poliisit. 13.20 Alaskan poliisit. 14.15 Dubain lentokenttä. 15.10 Eläinten Fight Club. 16.05 How I Met Your Mother. 17.05 Miten se keksittiin? 18.05 Järjestelmänmurtajat. 18.35 Kokeile tai kuole. 19.05 The Tuomolat. 19.35 Autotallien metsästäjät. 20.00 Varastojen metsästäjät. 20.30 Lapin poliisit. 21.00 Elokuva: Star Wars. 23.20 Elokuva Seraphim Falls. 1.20 Da Vinci’s Demons. 2.25 Ufojen salattu historia. 4.10 Totta vai tarua? 5.00 Sky News. 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 8.15 SVT: Julkalendern: Tusen år till julafton. 8.30 SVT: Rapport. 8.43 SVT: Gomorron Sverige. 11.00 SVT: Nobelstudion. 12.00 SVT: Musikhjälpen 2013 – återblicken. 12.30 SVT: Hem till byn. 13.30 SVT: Lærdalsälven. 13.45 SVT: Programtablå. 13.50 SVT: Nobel 2015: Fredsprisutdelningen. 15.30 Aikamatka (7). 15.55 Kysy Laralta (7). 16.08 Clay Kids (7). 16.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7). 16.25 Schrödingerin kissa. 16.55 Tanskalainen maajussi. 17.25 Lasso. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri. 18.30 Hiukkasmysteeri (7). 19.00 Tanskan hovin keittiössä: Fredensborgin linna. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 19.55 Norjaa ristiin rastiin. 20.00 SVT: Nobel 2015: Banketten. 21.00 SVT: Nobel 2015: Banketten. 0.30 Oddasat. 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Hotellit haltuun. 10.00 Sikke – Ruokaa rakkaudella. 10.30 Farmi (S). 11.00 Neljät häät Amerikassa. 12.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Hurja painonpudotus. 15.00 Jutta ja huikeat häädieetit. 16.00 Huippumalli haussa. 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Hurja painonpudotus. 19.00 Sinkkulaiva. 20.00 Jutta ja huikeat häädieetit. 21.00 Hottikset (S). 23.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Marjolahden lomakeskus Haukivuorella on päätynyt isänperintönä nuorelle omistajalleen. Jyrki Sukula joutuu palauttamaan omistajan tiukasti maan pinnalle, ja Sukulan jämäkässä ohjauksessa tulevaisuuden suunnitelmat järkevöityvät. 0.00 Jutta ja huikeat häädieetit. 0.55 Rakkauden FAQ. 1.50 Loop ja Me Naiset esittää: Olisinpa tiennyt. 2.20 Lätkävaimot (S). 3.15 Sinkkuillallinen. 4.10 Huippumalli haussa. 8.20 Lasten eläinmaailma: Rakastan kissoja. 9.10 TV Shop Tvins. 12.10 Houstonin eläinpoliisit. 13.05 Lasten eläinmaailma: Rakastan kissoja. 14.00 Täydelliset hääpuvut. 14.25 Täydelliset hääpuvut. 14.55 Pilasin ulkonäköni. 15.45 Tosielämän hätäpuhelut (7). 16.10 Jon ja Kate +8. 16.40 Houstonin eläinpoliisit. 17.35 Pomo keittiössä. 18.00 Pomo keittiössä. 18.30 Kakkukuningas. 19.00 Kakkukuningas. 19.30 Tosielämän hätäpuhelut (12). 20.00 Jon ja Kate +8. 20.30 Elokuva Mieheni exnaiset (S). 22.30 Alaston salaisuuteni (12). 23.00 Alaston salaisuuteni (12). 23.30 Naismurhaajat. 0.25 Murha menneisyydestä (7). Sarja alkaa uusintana. Kiehtova sarja herättää henkiin unohdetut 50ja 60-lukujen rikokset. 1.20 Seksileikeistä ensiapuun (12). 2.10 Tamron Hallin rikostutkimukset. 3.00 Tappava houkutus. 3.55 Kohtalokkaat valinnat (12). 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Onnenarpa. 10.50 Britannian paras leipomo. 11.55 Huijari pilasi elämäni. 12.55 Jyrki Sukulan makujen maa. 5/10. Juustolla höystettyä. Jyrki valmistaa piimäjuustoa ja puolukkajäädykettä. Lisäksi tutustumme robottimaitotilan toimintaan Pälkäneellä. 13.25 Hell’s Kitchen. 14.25 Top Chef. 15.25 Haasta Hans. 16.25 Gordon Ramsay maailmalla. 17.30 Hell’s Kitchen. 18.30 Panttilainaamo. 19.00 Panttilainaamo. 19.30 Poliisit – kotihälytys (12). 20.30 Villit lomavideot. 21.00 Firmat kuntoon. 22.00 Huippulastin metsästäjät. 22.30 Huippulastin metsästäjät. 23.00 Muinaiset avaruusoliot (7). 0.00 Australian rajalla. 0.30 Australian rajalla. 1.00 Arktiset vedet. 1.35 Villit lomavideot. 2.05 Villit nettivideot (12). 2.35 Villit nettivideot (16). 3.05 Ennustaja-TV. 6.00 Aamun AVAus. 9.20 Jamie Oliverin helpot herkut. 9.50 Grand Designs – unelma-asunnot. 11.55 Lääkärit. 12.50 Muodin huipulle. 13.50 Makuja ja elämää. 14.05 Täydellinen Mrs. Vanderpump. 15.00 Kardashianit. 16.00 Kallista kipua (7). 17.00 Lemmen viemää (S). 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot. 19.00 Pientä pintaremonttia. 20.00 Yökylässä Maria Veitola. 21.00 Elokuva Lainakengissä (7). 23.25 Kardashianit. 0.25 Mentalist (12). 1.20 Yön AVA. 6.30 American Chopper. 7.25 Selviytyjäkaksikko. 8.15 Rods n’ Wheels. 9.05 TV Shop Tvins. 12.05 Isojalan jäljillä. 13.00 Tavallista elämää. 13.50 Hengenvaarallinen saalis. 14.45 American Chopper. 15.40 Wheeler Dealers. 16.30 Fast n’ Loud. 17.25 Selviytyjäkaksikko. 18.20 Hengenvaarallinen saalis. 19.15 Valassodat. 20.10 Phoenixin eläinpoliisit. 21.05 Jäisen järven kapinalliset. 22.00 Fast n’ Loud. 22.55 Wheeler Dealers. 23.50 Las Vegas (12). 0.40 Arvotavara rahaksi. 1.30 Idän erikoisjoukot. 2.20 Selviytyjäkaksikko. 7.15 Pulmuset (S). 8.10 Akvaariomestarit. 9.00 Jenkkimetsurit. 9.55 TV Shop Tvins. 12.55 Kadonneet (7). 13.45 Goldbergit (S). 14.10 Hulluna sinuun (S). 14.35 70’s show (12). 15.30 Kadonneet (7). 16.25 Suhdekoukerot (S). 17.20 Hulluna sinuun (S). 17.45 Goldbergit (S). 18.10 70’s show (12). 19.05 Hullut häävideot. 20.00 Maailman hauskimmat kotivideot. 21.00 Elokuva Hancock (12). Kun alkoholiin menevä John Hancock (Will Smith) saa supervoimat, hän alkaa käyttää kykyjään urotekoihin. Samalla väärinymmärretty sankari saa kuitenkin aikaan myös tuhoa ja skandaaleja. O: Peter Berg. N: Will Smith, Charlize Theron, Jason Bateman, Eddie Marsan. 22.45 Seinfeld (S). 23.45 Ryhmäterapian tarpeessa (7). 0.10 Hullut häävideot. 1.05 Las Vegas (12). 1.55 Ryhmäterapian tarpeessa (7). 2.20 Hullut häävideot. 3.10 Las Vegas (12). 4.00 Kadonneet (7). 05.55 MOT. (U) 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. (U) 10.00 Tohtori Intiasta (7). 1/5. 10.45 Löytöretkiä maailmaan. Vaellus Etelä-Afrikan halki. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Yle alueuutisia. 12.15 Yle Oddasat. 12.19 Oddasat. 12.35 Murdochin murhamysteerit (12). (U) HD 13.25 Elokuva Riihalan valtias (7). (Suomi 1956). O: Hannu Leminen. N: Emma Väänänen, Heimo Lepistö, Raili Mäki. 14.45 Seniori työssä. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.15 Yle Oddasat. 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 16.00 Eduskunnan kyselytunti. 16.55 Novosti Yle. 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Tohtori Intiasta (7). 2/5. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00 Mr Selfridge (12). 5/10. (U) 19.45 Löytöretkiä maailmaan. Tansanian halki jalan. 20.00 Kuningaskuluttaja. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio: Talk. 22.00 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset. Kapinasukupolvi haastaa Espanjan korruptioon sotkeutuneen hallituspuolueen vaaleissa. O: Pertti Pesonen. HD 22.55 Yle Uutiset. 23.00 Komisario Montalbano (12). 1/4. (Il Commissario Montalbano). Angelican hymy. (U) HD 00.55–01.25 Puoli seitsemän. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. 06.53 Popi Kissa (S). 07.04 Me Peltiset (S). 07.08 Franklin ja ystävät (S). 07.20 Samu ja Salla (S). 07.34 Pipsa Possu (S). 07.39 Nukkearkun lauluja. 07.42 Lauri kilpa-auto (S). 07.55 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 08.02 Oktonautit ja seikkailu Amazonilla (S). 08.25 Viidakkokirja (7). 08.37 Nokkelikot (7). 08.50 Kerrostaloelämää (7). 09.00 Kuninkaan norsut. 10.00 Luontomatkalla Australiassa. 8/8. 10.30 Theroux ja katukoirat. (U) 11.30 New Yorkin herkut. (U) 12.00 Rintheessä. (U) 12.30 Rintheessä. (U) 13.00 Norja maahanmuuttajien silmin. 8/8. (U) HD 13.35 Erätulilla. 14.05 Liikkeellä luonnossa: Myskihärkien saari. (U) 14.30 Marja Hintikka Live. 9/10. 15.30 FOLK-raati. 16.00 Maailman suurin matkustajalentokone. (U) 16.30 Uusi päivä (S). Osa 524. 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 17.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). HD 18.00 Holby Cityn sairaala (12). 19.00 Kandit. 3/8. HD 19.30 Kioski: Marjan vallassa. 19.50 Joulukalenteri: Kadonneiden lahjojen tapaus (S). 20.00 Totuuden treffit. 5/8. HD 21.00 21.00 Siskonpeti (7). 9/12. Arki. 21.25 Kätevän emännän juhlat. 21.50 Yle Uutiset. 21.55 Urheiluruutu. 22.00 Top of the Lake (16). (U) 23.00 Fresh Meat (16). 6/8. 23.40 Kandit. 3/8. 00.10 Kioski: Marjan vallassa. 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S). 10.10 Emmerdale (7). 10.40 Emmerdale (S). 11.10–12.05 Lääkärit. 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla. 14.35 Mitä tänään syötäisiin? 14.40 Peter uutisvirrassa. 15.05 Moderni perhe (S). 19/24. 15.30 Moderni perhe (S). 20/24. 16.00 Salatut elämät (S). 2913. 16.30 Yökylässä Maria Veitola. Jutta Gustafsberg. 2/10. 17.00 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 17.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7). 18.30 Emmerdale (7). 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät (7). 2914. 20.05 Kädettömät kokit. 3/10. 21.00 21.00 Mustamaalattu (7). 5/10. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.40 Elokuva The Fourth Kind (16). (The Fourth Kind, USA 2009). Kauhutrilleri alaskalaisen pikkukaupungin yöllisistä katoamistapauksista 40 vuoden aikana. Useat henkilöt kuvailevat kokeneensa outoja asioita, joita he eivät osaa selittää. Psykologi Abigail Tyler käyttää hypnoosia saadakseen selville, mikä on mystisten tapahtumien taustalla. O: Olatunde Osunsanmi. 00.35 Rikoksista pahin (12). Koskemattomuus. 01.35–05.30 Voittostudio. 05.00 Ennustaja-TV. 06.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 9/25. 06.15 Chuckin ja ystävien seikkailut (S). 10/25. 06.30 Bubble Guppies (S). 14/20. 06.55 Avaruusnappulat (S). 8/15. 07.00 Red Caps (S). 07.30 Lego Ninjago (7). 6/10. 08.00 Lego Star Wars (7). 4/5. 08.30 Paul OÆGrady – rakkaudesta koiriin. 1/7. 09.00 Hauskat eläinvideot. 09.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 9/9. Jouluisia herkkuja. 10.20 Malibu Country (S). 13/18. 10.50 Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.50 Hurja remontti. 23/32. 14.45 Guinness World Records – Ihmeelliset ennätysvideot. 15/23. 15.15 Malibu Country (S). 14/18. 15.45 Gordon Ramsay – pannu kuumana. 1/9. 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät. 15/21. Koiranpäiviä. 17.00 17.50 Leijonan luola USA. 12/15. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Suomen huutokauppakeisari. 11/12. Tallinna. 20.00 Kauppaneuvos Jethro (7). 8/12. Isä-poika -laatuaikaa. 20.58 Keno. 21.00 21.00 Poliisit – kotihälytys (12). 14/16. 22.00 Elokuva Road House – kuuma kapakka (16). (Road House/USA 1989). N: Patrick Swayze, Kelly Lynch, Sam Elliott, Ben Gazzara, Red West. O: Rodwy Herrington. 00.20 SM-Liiga: Illan Parhaat. 00.25 Leijonan luola USA. (U) 01.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 4/10. 02.25 Kanadan rajalla. 03.25 Amerikan kovimmat keräilijät. 15/21. Koiranpäiviä. 04.25–05.00 Ennustaja-TV. 04.00 Teematieto. 17.00 17.00 Hengittävä maa (S). (U) 18.00 Tiededokumentti: Sisäinen kellomme. HD 19.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin. 1/3. 20.00 Prisma Studio. 20.30 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen. Norjalainen tiedemakasiini. Norjalaiset autoilevat paljon liukkailla talviteillä. Millainen auto ja millaiset renkaat takaavat turvallisimman perillepääsyn jäisillä ja lumisilla teillä? HD 21.00 21.00 Kuolleista palanneet (16). 4/8. Virgil. Adèlen lapsi on kateissa. Berg huomaa, että Jeromen näkemyksistä voi olla hyötyä hänellekin. 22.00 Elokuva Koomikko (S). (1983). N: Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Helge Herala ja Olavi Ahonen. (U) 23.30 Elokuva Matka Edeniin (S). Säveltäjä Ignacio ja kuvataitelija Comaz talvisella matkalla Pohjois-Espanjassa, tutustumassa alueen viineihin ja kirkkomaalauksiin ja etsimässä ratkaisua syyllisyydentuntoihinsa. HD 01.05–04.00 Teematieto. 06.00 Voittostudio. 08.00 Astral TV. 10.00–11.00 Lemmen viemää (S). (U) Raivottaret. 14.00 Unelmien koti. Tarkkana työmaalla. 15.00 Jamie Oliverin ruokavallankumous. Ruokaa ropoilla. 16.00 Ruotsin surkein kuski. Vauhdin vaarat. 17.00 17.00 Walker, Teksasista (12). Korkeampi voima. 18.01 Simpsonit (12). Mitä Bart tahtoo? 18.30 Miehen puolikkaat (S). Juokse, Steven Staven! 19.00 Naapurit-tuloslähetys. 19.05 Myytinmurtajat. Riippusiltasyöksy ja raekuuroupotus. 20.00 Kolme miestä ja tyttö (S). Häät Oregonissa. 16/22. 20.30 Simpsonit (7). Kauhutalo XXII. 21.00 21.00 Ikuisesti nuori. 22.00 Arrow (16). 23.00 Catfish – deittihuijarit. Mutkia matkassa. 13/16. 00.00 Bones (7). Henki mukana. 01.00 Lainvalvojat (7). 01.30 Lainvalvojat (7). 02.00–06.00 Voittostudio. Kapinasukupolvi haastaa Espanjan korruptioon sotkeutuneen hallituspuolueen vaaleissa. Kuinka pitkälle riittää kansanliikkeiden virta? Hyytyykö innostus? 6 Ulkolinja: Espanjan nuoret ja vihaiset, TV1 klo 22 raporTTi Kapinalliset haastajina DeiTTiohjelma Salat julki Miten Riikka suhtautuu Timon kiireiseen arkeen ja kontrollinhaluun, ja miltä Timosta tuntuu Riikan epäluottamus miehiä kohtaan? 6 Totuuden treffit, TV2 klo 20