Asunnot
OAMK lähti
ja monta
asuntoa meni
pimeäksi. >>4
95 VUOTTA LÄHELLÄ SINUA
WWW.RAAHENSEUTU.FI
Sisulla yrittäjäksi
Kuntokeskus
Sisun yrittäjä
Jani Eteläaho avaa
marraskuussa. >>12
TORSTAI 11. SYYSKUUTA 2014
NRO 173
IRTONUMERO 2 e
Vesa Joensuu
Luvat kunnossa
Innolla uuteen
tehtävään
Toni Hemminki valittiin
Fennovoiman uudeksi toimitusjohtajaksi.
Hänen mielestään kotimaista energian tuotantoa
on lisättävä, jottei Suomen
riippuvuus muiden maiden energian tuotan
nosta kasvaisi. >> 6
Omat kasvatit
kokoonpanoon
Autoilu: Tommi Alakopsa haki ammattipätevyyskortin
viime viikolla. hän tarvitsee sitä työssään. >> 5
Pääkirjoitus: Tyhjät talot, autiot asunnot. >> 2
Timo Ehrola palasi
kiertueeltaan keltamustiin
ja samalla PattU sorvasi
jatkosopimuksen
Harri Kolehmaisen
kanssa. >> 6
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
2 KESKUSTELE
Pääkirjoitus 11.9.2014
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Kirjoittaja on Raahen Seudun toimitussihteeri
Kyllä meitä
kupataan
Tarjonta ei vastaa
asuntojen kysyntää
K
ello tikittää monissa uudistuksissa, ja
ennen kuin aika täyttyy, on maksun aika. Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien
kellon tikitys lakkaa maaliskuussa 2016,
ja kun siihen päästään, on maaseudun
asukas sullonut maahan paljon rahaa.
Mopokortit ja pilviin nousseet ajokortin hinnat osoittavat valtion rajattomasta kekseliäisyydestä
rahastaa Suomen kansalaista aina vain enemmän. Autoiluasiat ovat olleet suurten muutosten kohteena. Millaisiahan
lobbaajia asialla on ollut ja ? millaisia byrokraatteja?
Yksi tikitys lakkasi eilen, kun ammatikseen ajavan piti
osoittaa ammattipätevyytensä. Tavoitteena oli hurskas toive saada tien päälle entistä taitavampia kuljettajia ja paran-
A
Tarkistetaanko
myös Trafin
virkamiehen ammattipätevyys 5 vuoden välein??
taa liikenneturvallisuutta. Todellisuudessa ihminen joutuu
maksamaan silkkaa rahaa todistaessaan selvän asian. Ja
poliisi sai uuden perusteen sakottaa liikenteessä.
Trafin määräyksissä sanotaan, että ?Ammattipätevyys
on voimassa 5 vuotta perustason ammattipätevyyden saavuttamisesta. Ammattipätevyyden voimassaoloa voidaan
jatkaa 5 vuodeksi kerrallaan jatkokoulutuksella.? Missään
kohtaa ei sanota, tarkistetaanko myös Trafin virkamiehen
ammattipätevyys 5 vuoden välein. Trafin nettisivut osoittavat viraston pursuavaa intoa holhota kaikkea.
Valtion pieni sielu ilmenee sen monissa pikkumaisissa
määräyksissä. Lounassetelien rajoittaminen yhteen laskua
kohden on yksi kaikkein pienimmistä ja johtaa ravintolasyömisen vähenemiseen. Koskahan annetaan määräys, että lounareilla saa syödä vain kerran päivässä, ja tätä tarkkaillaan monitorein?
Ja mitenkähän Raahen kaupungin ei onnistunut saada
Alpuasta hiihtomaastoja, kun se Vihannilta oli onnistunut
vuosikaudet?
Mihin me veronmaksajat tarvitsemme sellaisia byrokraatteja ja lainsäätäjiä, jotka tekevät elämästämme entistä
kalliimpaa ja hankalampaa ja jotka huonontavat olosuhteitamme? Eikö heitä olekaan valittu tehtäviinsä siksi, että
elämästämme tulisi helpompaa, joustavampaa, halvempaa
ja parempaa, ja hoitamaan yhteisiä etujamme yhteiskunnassa, niin että me muut voimme keskittyä työntekoon?
R
aahen asuntotilanne on päässyt
vääristymään. Kaupungissa on
satoja tyhjiä asuntoja samaan aikaan, kun uusia asuntoja rakennetaan täyttä häkää. Kysyntä ja
tarjonta eivät selvästikään kohtaa: ihmiset etsivät asuntoja, jollaisia eivät kaupungin tarjonnasta löydä tai sitten etsijöitä on tarjontaan nähden aivan liian vähän.
Ison aukon vuokra-asuntomarkkinoille on
tehnyt ammattikorkeakoulun hiipuminen
Raahessa. Kun opiskelijoita ei enää tule Raaheen samaan tahtiin kuin ennen, jää asuntokapasiteettia väkisin tyhjilleen ja vajaakäytölle. Toivoa sopii tästäkin syystä, että toisen asteen koulutusuudistuksessa ei täällä epäonnistuta vaan nuorille riittää edes toisen as-
teen koulutuspaikkoja. Muuten tyhjien vuokra-asuntojen kolonna vain kasvaa.
Jos Fennovoiman hanke etenee suunnitellusti, helpottaa ongelma rakennustöiden alettua. On jokseenkin varmaa, että kerrostaloasuntoja käytetään voimalaitostyömaan työvoiman majoittamiseen. Sitä odotellessa
vuokrataloyhtiöt joutuvat maksamaan pitkää
penniä tyhjien asuntojen ylläpidosta. Se lisää
painetta korottaa muiden asuntojen vuokria.
Pulmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua eikä Raahe ole ainoa paikkakunta, joka tuskailee tyhjenevien talojen kanssa. Ilmiö on kuitenkin syytä kaupunkisuunnittelussa tiedostaa ja ottaa huomioon. Aavekaupunginosat ja
tyhjät talot eivät lisää viihtyisyyttä tai vetovoimaa.
Päivän positiivisin
Pesisjoukkue rakentuu hitaasti,
mutta varmasti. Pattijoen
Urheilijat julkisti kaksi
pelaajasopimusta. Molemmat
pelaajat ovat vieläpä oman
seuran kasvatteja.
Gallup: Oletko käynyt marjassa?
En ole käynyt. Ostan naapurilta marjat.
Olen tehnyt niin ainakin neljä viisi vuotta.
Hyvä palvelu.
Marja-Liisa Röyskö
Olen ostanut marjoja, puolukkaa ja mustikkaa. Ostan vielä tyrniä ja karpaloita.
Ville Martinmäki
En ole tänä vuonna käynyt. En oikeastaan
ikinä. Ostan kaupasta marjoja talvella aina tarpeen mukaan.
Jorma Mattila
Olen käynyt puolukassa. Varsinkin mies
on saanut paljon marjoja, ainakin sata litraa.
Tuula Mettovaara
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Tekstarit
Lähetä numeroon 17192. Kirjoita alkuun RS
ASIA ja sitten
viestisi. Toimitus valitsee julkaistavat viestit.
Enpä malta olla ihmettelemättä kaupungin rahapulasta puheita, kun katsoo
tuota Pekka-patsaan ympäryksen laatoitustouhua.
Ajatella että ulkomailta piti tuua kivet, että saatiin
värisävyt täsmään suunnittelijan keksimän värin
kans. Saman aikasesti syrijäkylillä mummut ja papat rappailevat tien varsista sepeliä kaupungin yksityistämiin tien kuoppiin, ja
sepelin väri on mitä on. ON
Tämä ihme touhua.
Kommentti lehtenne juttuun 9.9. nuorten työllistämisesteistä. Me olemme
päätyneet työllistämään
lähes yksinomaan nuoria.
Heillä ei ole vielä urautumisen aiheuttamia pinttymiä, he ovat innostuneita
ja reippaita, he oppivat nopeasti tehtävät ja niiden
vaativuuden, heillä ei ole
turhia ennakkoasenteita ja
oppivat siksi nopeasti
myös uudet asiat. He hoitavat hyvin vaativat ja vastuullisetkin tehtävät tunnollisesti ja luotettavasti
kun ovat nämä oppineet ja
tietävät että heihin luotetaan. Sattuneiden virheiden ja väärinymmärrysten
oikaisu on helppoa, koska
he ottavat siitä heti opikseen, eivätkä ota heti hernettä nokkaansa kuin vanhempien työntekiöiden
kohdalla usein käy. Asenteistahan kaikki lopulta on
kiinni, niin työnantajan
kuin työntekijänkin osalta.
Päähuomio asenteisiin kaikissa asioissa, niin voimme kaikki elää tyytyväisempinä.
Suomen korkeatasoisin
kuorofestari
MATKALLA Jos voisin al-
kaa tämän jutun niin, kuin
haluaisin, siteeraisin Puttepossun nimipäiviä: Ja meillä
kaikilla oli niin mukavaa,
mutta antaa olla. Kysymyshän on kuorofestareista ja
keksiikö kukaan mitään tylsempää, kuin kuorofestarit.
Mutta asiaan. Meitä lähti siis
5.9. Raahen Laulun ja Raahen Mieslaulajien jäseniä
aveceineen bussilastillinen
Ylläkselle.
Tiedossa oli viikonloppu
kuorofestivaaleilla. jo viidettä
vuotta vietettävät kuorofestarit ovat järjestäjien mukaan
Suomen korkeatasoisimmat.
Perustelut ovat kiistattomat.
Ylläksen huippu on 719 metrin korkeudella ja kun sen laella esitetään kuorojen yhteiskonsertti, ei kai kellään
ole vastaan väitettävää. Mutta että kuorofestaritko tylsiä?
Höh. Uskokaa tai älkää. Meillä kaikilla oli tosiaan niin mukavaa, ja niin oli niillä sadoilla muillakin kuorolaisilla, jotka tapahtumaan osallistuivat.
Ylläs Acappellas on muutaman rohkean huimapään
yritys piristää Ylläksen hiljaista syksyä. Yksi puuhamiehistä on Raahen Lauluakin johtava Mihkel Koldits.
Unohtaa ei myöskään sovi tapahtuman hullunhauskaa vetäjää, Jari ?kotikiusattu? Vesaa, joka jo sellaisenaan olisi
yhden festarin arvoinen.
Mutta riskin ottaminen on
kannattanut ja piristämisessä
on onnistuttu, sillä festivaalit
ovat vuosi vuodelta lisänneet
Lyhteitten
aika
RUNO Syyskesän aurinko loi
viime säteitään,
Raahen Laulu esitti oman osionsa Ylläksen huipulla ennen yhteiskonserttia.
osallistujamääriään. Vaikka
osallistujien suuri osaa tulee
pohjoisesta, on mukana kuoroja myös etelästä, idästä ja
lännestä. Yksi asia on jo nyt
varmaa. Ensi vuonnakin siellä nähdään ainakin kaksi raahelaista kuoroa. Ylläksen karut maisematkin hurmasivat,
vaikka ruska antoi viedä
odottaa itseään.
Kuoromusiikin kuolemaa
on ennustettu jo pitkään,
mutta kun katseli ja kuunteli
Ylläs Acappellas ?tapahtuman kuoroja, voi huoletta sanoa, että pieleen meni sellaiset ennustukset. Varsinkin
vireät naiskuorot ilahduttivat
ja vahvoja, puhtaita mieskuoroesityksiäkin oli ilo kuunnella. Yksi tapahtuman huipuista oli kempeleläinen sekakuoro Aiolos, jonka ammattimaiset esitykset saivat
koko yleisön ihastuksen valtaan.
Mikä sitten vetää ihmisiä
mukaan kuorolauluun? Yleinen käsityshän on, että harrastus on introverttien hissukoiden heiniä. Jauhetaan
stemmoja ja vedetään naama
vakavana pönöttäen haudanvakavaa musiikkia. Voi, kunpa olisitte olleet mukana. Mi-
ten se Putte-possu tiesi senkin. Nimittäin iloisempaa ja
energisempää porukkaa saa
hakea. Pönötyksestä ei ollut
tietoakaan ja kun ?virallinen?
ohjelma oli heitetty kehiin,
oli vapaa-aika vieläkin vauhdikkaampaa. Karaoke-estradilla viihtyivät sekä nuoret
että vanhemmat kuorolaiset.
Ja koko yleisö lauloi mukana.
Voi sitä tunnelmaa.
Raahelaisesta näkökulmasta meillä on monta toimivaa kuoroa, jotka kaikki varmaan ottaisivat mielellään
uusia jäseniä. Raahen Laulu
ja Raahen Mieskuoro ovat
runsaan vuoden aikana osallistuneet kuorofestivaaleille
Vaasassa ja nyt Ylläksellä sekä kuorokilpailuihin Pietarissa. Kaikki matkat ovat sekä
ammatillisesti että sosiaalisesti olleet täysosumia. Kuoro ottaa uusia jäseniä aina
kauden alkaessa.
Vaikka joskus saattaakin
tuntua, että lähtö harjoituksiin vähän kyllästyttää, illan
lopussa on palkintona hyvä
mieli. Kuorolauluhan tunnetusti pidentää elinikää ja elämän laatua. Tule mukaan
laulamaan!
viilenevään ? viljalta tuoksuvaan iltaan.
Ruislinnun heleä laulu soi
viljapeltojen yllä.
Kuhilaat vastasidotut,
seisoivat ylväinä ehtoon
hämäryydessä.
Oli elonleikkuuaika ja sato
mitä parhain.
Lyhteiden jonot peittivät
piikkiset peltosarat.
Jalkapohjiin ne sattuivat,
jotka kovasti arat;
pistoista monien olkien.
Aurinko sydämissä leikkaajain,
syyskesän antimia saavat
iloiten maistaa.
Keskellä syksyn sateiden,
onni sisäinen kylväjällä.
Riemuvuosi niittäjällä,
palkkana sato moninkertainen.
Lukijakuvat
Lapintiira lähdössä ruokailemaan. Kuva: Jorma Leinonen
Sofian Talo. Kuva: Virpi Suomela
Erkki Poutanen
Aira Harju
Raahe
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Yli 500
tyhjää
asuntoa
Raahe: Ammattikorkeakoulun lähtö
yhdistettynä heikkoon taloustilanteeseen jätti paljon täytettävää.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Raahen Seudun Asuntosäätiössä on 200 huoneistoa tyhjillään, Kiinteistö Oy Kummatissa toinen mokoma ja
myytäviä asuntojakin on netissä yli 130 kappaletta, joista
kymmeniä tyhjillään olevia
uudiskohteita. Kun vielä ynnätään lehtien palstoilla tarjottavat yksityiset vuokrauskohteet, on varovainen arvio
yli 500 tyhjää asuntoa.
??Järkyttävän paljon kysyntään nähden, toteaa Raahen Seudun Asuntosäätiön
toimitusjohtaja Matti Hummastenniemi.
Hän epäilee, että Raahessa
voidaan puhua jopa 600 tyhjillään olevasta asunnosta.
Tilanteeseen toimitusjohtaja
havahtui jo vuosi sitten, kun
vuokraamattomien asuntojen määrä oli tuplaantunut
aiemmasta.
Hummastenniemen mielestä tyhjillään olevat asunnot kertovat paljon kaupungin tilanteesta, sillä asuntokantaa hän kokee rakennetun tarpeeseen.
??Ei ole enää uusia tulijoita, ei opiskelijoita eikä uusia
työpaikkoja. Entiset työpaikatkin ovat vähentyneet.
Hummastenniemi nimeää
yhdeksi tyhjentyneiden
asuntojen nimittäjäksi juuri
Oulun seudun ammattikorkeakoulun lopettamisen Raahesta. Muutos alkoi näkyä
selkeästi vuonna 2011, kun
enimmillään yli 800 opiskelijan ja kymmenien opettajien
kampusta oli jo ryhdytty ajamaan alas.
??Toivotaan, ettei loputkin
opiskelupaikat katoa paikkakunnalta, viittaa hän toisen
asteen koulutukseen.
Oman lisänsä tilanteeseen
on tuonut talouden heikentyminen, mikä heijastuu työmarkkinoille. Poistumaa on
ollut sielläkin.
??Nyt kaikki odottavat.
Hummastenniemi toteaa,
että epävarmuudessa odottava tila on kaikille pahinta.
??Negatiivisenkin päätöksen kanssa on helpompi elää,
viittaa hän Fennovoiman
ydinvoimalahankkeeseen.
Kun asuntosäätiön 1?200
asunnosta pari sataa on tyhjillään, tietää se 15 prosentin
poistumaa säätiön tuloista.
Hummastenniemi arvelee,
että pari vuotta säätiö vielä
odottelee tämän asuntokannan kanssa. Senkin jälkeen
tultaisiin kyllä toimeen, mutta päätöksiä on tehtävä. Pa-
Enemmän elämää
Tunelin rantaan
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Pieniä verkkovajoja, kiinnityspaikkoja pienveneille,
puu-cee, roskapiste ja vesipiste. Siinä kehittämiskohteita, joita Siikajoen Osakaskunta suunnittelee Tunelin rantaan.
Tunelissa on tilaa myös vapaa-ajan asumiselle, osakaskunnan puheenjohtaja Martti Patokoski kertoo.
??Tonteiksi soveltuvaa
rantaa on seitsemän?kahdeksan hehtaaria. Näin laajaa
ja yhtenäistä rantaa on enää
harvassa.
Tunelin ranta on Siikajokisuulla, joen pohjoisrannalla.
Merelle on matkaa vain reipas kivenheitto. Alueella on
voimassa rantayleiskaava.
Sen mukaan rakentamisoikeutta on yhteensä 500 kerrosneliömetriä. Se jakaantuu
niin, että majarakennus saa
olla enintään 120 ja venevaja
enintään 20 neliötä.
Osakaskunnan tavoitteena
on teettää maankäyttösuunnitelma, jossa tutkitaan mahdollisuutta jakaa rakennusoi-
FAKTA
??Raahen suurimmat vuokranantajat Raahen Seudun
Asuntosäätiö ja Kiinteistö Oy
Kummatti.
??RAS:lla asuntoja noin 1?200.
??RAS:lla 47 kerrostaloa Ollinsaaressa, Kummatissa ja Ouluntiellä. Lisäksi säätiöllä
omistuksia kolmessa kiinteistöosakeyhtiössä.
??Kiinteistö Oy Kummatilla
vuokra-asuntoja Kummatin lisäksi Raahen keskustassa,
Pattijoella ja Saloisissa.
??Kummatin asuntokanta noin
tuhat asuntoa.
Kiinteistö Oy Kummatin vajaasta tuhannesta asunnosta noin viidennes on tyhjillään. Saneerausohjelmak
himmassa tapauksessa, jos
ydinvoimala kariutuu, ryhdytään taloja purkamaan.
Tässä vaiheessa asuntosäätiö ottaa todennäköisesti
aikalisän saneerausohjelmassaan. Kahden kerrostalon yhteensä 3,5 miljoonan
euron saneerausta ei toteutettane ensi vuonna, vaan
tyydytään pienempiin omiin
korjauksiin.
Raahen OP-Kiinteistökeskus Oy:n toimistonjohtaja
Teuvo Mattila näkee tilanteen hieman valoisampana
kuin Hummastenniemi. Ammattikorkean valojen sammutus ei näy samalla tavalla
kiinteistövälityksessä. Hänkin myöntää, että myynnissä
on takavuosia enemmän
asuntoja ja uudiskohteissa
kauppa käy nihkeämmin
kuin pari vuotta sitten.
Myyntiajoista ei Mattilan
mukaan voi tehdä johtopäätöksiä, sillä kukin kohde on
yksilö.
??Olisiko patoutuneet tarpeet tyydytetty? Kaikki on
nyt odottavalla kannalla.
Vesa Joensuu
Myös Raahen Seudun Asuntosäätiöllä harkitaan saneerausohjelman jäädyttämistä.
Arkisto
Siikajoen Osakaskunta on pyytännyt Sweco Ympäristö Oy.ltä tarjouksen maankäyttösuunnitelman laatimisesta Tuneliin.
keus siten, että alueelle olisi
mahdollista rakentaa kuudesta-seitsemään vapaa-ajan
asuntoa. Asunnon koko olisi
80 neliömetriä.
Tunelissa on pienvenesatama tälläkin hetkellä.
??Taitaa olla eniten veneitä
koko kylän satamista, koska
venepaikkamaksuja ei peritä.
Eihän Tunelissa ole laituriakaan. Mutta venepaikkana
ranta on hyvä, koska ruopattu väylä ulottuu rantaan
saakka.
Siikajoen kunta on hyväksynyt Tunelin maankäyttösuunnitelman teettämisen.
Suunnittelukustannukset
ovat 4?800 euroa, johon kunta osallistuu 2?500 eurolla.
Loput kustantaa osakaskunta.
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vesa Joensuu
Koulutusten on
oltava käytynä
Ajot: Kuorma-autokortit jaetaan
yksityis- ja ammattikorttehin.
Vesa Joensuu
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
kin pistettiin jo muutama vuosi sitten odottamaan aikoja parempia.
Rakentaminen jäissä
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Jos odottavat vuokranantajat
suurhankkeiden eli ydinvoimalan ja Mustavaaran Kaivos
Oy:n sulaton rakentamispäätöksiä, odottavat niitä myös
rakennusliikkeet.
Siitä esimakua Raahen
kaupunki sai jo, kun YIT:n
varaaman kerrostalotontin
kauppa siirtyi tuonnemmaksi. Budjettiin jäi puolen mil-
joonan euron aukko.
Kuluvana vuonna on valmistumassa useampiakin
kerros- ja rivitalokohteita,
mutta jos rakennuslupia tulee loppuvuoden aikana samaan tahtiin kuin elokuun
loppuun mennessä, ei Raahessa rakenneta ensi vuonna
muuta kuin omakotitaloja.
Asuinkerrostaloihin lupia on
haettu pyöreät nolla.
Muutos on merkittävä, sillä vuodesta 2009 lähtien
asuinkerrostalojen rakennuslupia on myönnetty vuositasolla 5-6.
Sama niukkuus on vallalla
myös rivi- ja ketjutalojen rakentamisessa.
Tänä vuonna kohteisiin on
myönnetty vain kaksi rakennuslupaa. Kuumimmillaan
rakentaminen oli vuonna
2009, jolloin rivi- ja ketjutaloille myönnettiin 8 rakennuslupaa ja asuinkerrostaloille 6 rakennuslupaa.
Raahen A-Katsastuksen ovi
kävi keskiviikkona kymmenen aikaan tiuhaan. Eilisestä
lähtien ammattimaisesti
kuorma-autoa ajavilta vaaditaan ammattipätevyyskortti.
Raahen kaupungin varikon työnjohtaja Vilho Merikanto tuli hakemaan omaa
korttiaan. Sen hän sai, koska
on osallistunut viiden vuoden aikana viiteen koulutuspäivään.
??Tämä on ihan höpöhommaa, Merikanto sanoi.
Hänen jälkeensä toinen
ammattikuljettaja tuli jättämään hakemuksen. Monet
muutkin asiakkaat tuntuivat
olevan samalla asialla.
Käytännössä ilman ammattipätevyyttä saa ajaa vain
omaa kuorma-autoa, jos sitä
ei käytä mihinkään kaupallisiin tavarankuljetuksiin.
Hakemus korttia varten piti jättää viimeistään eilen. Poliisi saattoi kysellä ammattipätevyyskortteja jo keskiviikkona. Katsastusasemilla oli
mahdollisuus hankkia väliaikainen ammattipätevyyskortti.
Jos korttia ei ole, poliisi voi
keskeyttää ajamisen, määrätä päiväsakkoja ja passittaa
jatkokoulutukseen.
Raahen kaupungin autokuskeja on koulutettu varikon tiloissa. Siellä koulutuksia on käynyt myös kaupungilla osa-aikaisena kuskina
työskentelevä Tommi Alakopsa. Hän kävi viimeiset
koulutukset muutaman viime viikon aikana. Kaikki
koulutukset hän mahdutti
pariin kuukauteen.
Minna Juutinen luovutti Vilho Merikannolle ammattipätevyyskortin.
FAKTA
??Ammattipätevyys vaaditaan
kaikilta, jotka ajavat kuormaautoa kaupallisessa tarkoituksessa.
??Koulutuksen ainoa pakollinen osuus on ennakoivan ajon
koulutus.
??Koulutuksessa ei ole kokeita.
??Hankittu ammattipätevyys
on voimassa 5 vuotta.
??Jatkokoulutuksen järjestäjien täytyy olla Trafin ja opetusministeriön hyväksymiä.
??Olen vasta tullut kaupungille.
Hän epäili, että uudistus
vaikeuttaa kesätuuraajien
löytämistä. Esimerkiksi ikänsä kuskin hommia tehneet
Herkkujen herkku
odotuttaa vielä
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Lämmin ja poutainen syksy
ei hemmottele nahkiaisen ystäviä. Kun jokivedet ovat vähissä, ovat myös nahkiaiset
vähissä.
??Kun kaiken lisäksi Kuu
on vielä miltei täysillään, niin
eihän silloin nahkiaiset liiku,
Erkki Kortessuo Pyhäjoelta
valistaa.
Nahkiaisen pyynti alkoi
elokuun puolivälissä. Parhaimmat saaliit saadaan
yleensä syyskuussa. Silloin
Arkisto
too.
Myös Siikajoen vesi on vähissä.
??Vesi on myös kesälämmintä. Teepaita päällä on tarettu tähän saakka. Mukavaahan tämä on, mutta jos aikoo nahkiaisen makuun
päästä, pitäisi tulla kunnon
syyssateet ja tuulet.
myös menekki on parhaimmillaan.
??Nahkiainen on melko
kallis ruokakapistus, jota ostetaan yksitellen. Jos parhaat
saaliit jäävät kovin myöhäiseen syksyyn, kysyntä on ehtinyt hiipua jo siihen mennessä.
Siikajokivarressa tilanne ei
ole yhtään parempi.
??Yhden ainoan kerran on
saatu kunnon saalis. Se oli
toissaviikolla, kun tuuleskeli
pohjoisesta vähän reippaammasti, Tapio Koskimäki ker-
eläkeläiset eivät välttämättä
raaski lähteä koulutuksiin.
??Kyllä tämä on minun
mielestäni ihan ilmanaikuista. Ei koulutuksissa opita mitään uutta.
Tosin tarpeelliseksi hän
koki digipiirturin käytön
opettelun
Muutos koskee kuskeja,
jotka ovat saaneet kuormaauton ajo-oikeuden ennen
10. syyskuuta 2009. Sen jälkeen kortin suorittaneet ovat
joutuneet automaattisesti
suorittamaan laajemman
ammattipätevyyskoulutuksen.
Nyt ammattikuljettajilla
on jälleen viisi vuotta aikaa
hankkia viisi päivää jatkokoulutusta.
Alakopsa pohti aloittavansa koulutukset ehkä ensi
vuonna.
??Nyt ne voi jaksottaa, ja
käydä vaikka kerran vuodessa yhden kurssin.
Nyt pääsee maistelemaan! Herkkuhetki Tapio Koskimäen uunin ääressä vuodelta 2010.
Menekkiä nahkiaisilla olisi
sekä Pyhäjoella että Siikajoella.
Tapio Koskimäen mukaan
saaliit eivät ole tänä syksynä
riittäneet edes omaan nälkään.
??Nahkiaisia on niin mukava pistää ulkouuniin paistumaan. Sitä hetkeä oikein
odottaa, kun pääsee maistelemaan.
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
6 PUHEENAIHEET
Fennon
hankkeelle
selkeä
tarve
Arkisto/Vesa Joensuu
A
Tällaiseen tehtävään ei valita,
jos ei ole omistajan tukea.?
Toni Hemminki: Suomalaista sähkön
tuotantoa vahvistettava.
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
Fennovoiman hallitus valitsi
yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Rautaruukilla, eli nykyisellä SSAB:llä, 15 vuotta
uraa tehneen Toni Hemming in . Hemminki vaihtaa
SSAB:ltä Fennovoimaan viimeistään joulun aikaan.
Hän vakuuttaa, että firman vaihtaminen ei liity millään tavalla Rautaruukin
SSAB kauppoihin.
??Tällaisia tilaisuuksia ei
tule vastaan kovin montaa
elämän aikana. Kun tilaisuus
tuli, siihen piti tarttua. Rautaruukilla ja SSAB:lla on aina
ollut hyvä porukka tekemässä töitä ja tehtävät ovat olleet
mielenkiintoisia. Minulla ei
ole mitään pahaa sanottavaa.
Olen erittäin kiitollinen näistä vuosista.
Hemminki on opiskellut
energiatekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja erikoistunut ympäristöasioihin. Hän näkee
ydinvoiman yhtenä vaihtoehtona muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa
??Globaalistikin meillä on
tavoitteet ehkäistä ilmastonmuutosta. Me tarvitsemme
juha.honkala@almamedia.fi
Pattijoen Urheilijat teki keskiviikkona 2-vuotisen jatkosopimuksen Harri Kolehmaisen kanssa ja samalla sai
sinettinsä Timo Ehrolan
siirto Kempeleen Kiristä PattUun. Myös Ehrolan sopimus
on kaksivuotinen.
Molemmilla on roppakaupalla näytettävää ja pelaajat
ovat vähintäänkin nälkäisiä.
Kolehmaisen viime kausi
meni pilalle vatsalihasvamman vuoksi ennen kuin ai-
panot, mutta tarkoitus on
treenata ja kehittyä, että
päästään lyöntijärjestyksen
alkupäähän, Ehrola lupaa.
PattUn toiminnanjohtaja
Harri Tuomikoski on kaksikon sopimuksista mielissään. Tuomikoski peräänkuuluttaa jokaiselta työntekoa ja asennetta, mitä näissä
miehissä riittää.
??Kyllähän Timonkin tavoite pitää olla se, että mies
pelaa numerolla 1 ensi kesänä. Juoksemaan hänet meille
hommattiin, eli hänen täytyy
haastaa Timo Kallio ja Paavo
Pelto. Harrillakin on paljon
annettavaa epäonnisen kauden jälkeen, Tuomikoski toteaa.
Kolehmainen pelaa ulkona
etukentällä ja mies nauttii
?hullu miehen? roolista lyöjätykkien tulilinjalla.
??Juniorina laittoivat tyhmimmän miehen etukentälle
ja siihen sitten jäin. Mukava
tonttihan se on. Vain kerran
olen saanut pallosta pohkeeseen, mutta siitäkin vammasta selvittiin yhden pelin
huililla.
Ehrola pelasi Kempeleessä
kopparina ja samalle tontille
mies haaveilee pääsevänsä
myös superpesiksessä. Vastuu on valtava, eikä virheisiin
ole varaa, mutta sehän sopii
Ehrolalle mainiosti.
??Lukkariksi en varmaan
enää mahdu, joten koitetaan
ottaa kopparin paikka, B-poikiin saakka PattUssa lukkarina pelannut Ehrola naurahtaa.
??Toni Hemminki on syntynyt
1975.
??Kotoisin Anjalankoskelta.
Asuu pääkaupunkiseudulla.
??Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri. Valmistunut
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energiatekniikan osastolta vuonna 1999 pääaineenaan ympäristötekniikka.
??Perheeseen kuuluu vaimo ja
yksi lapsi.
??Harrastaa erilaisia urheilulajeja, kuten jalkapalloa, jääkiekkoa, sulkapalloa ja tennistä.
erilaisia tuotantomuotoja ja
meille mahtuu erilaisia hankkeita. Ydinvoima on yksi ratkaisu.
Fennovoiman asemaa
Hemminki pitää vahvana.
Hän muistuttaa, että suomalaiselle sähkön tuotannolle
on tilausta, sillä seuraavan 20
vuoden aikana Suomesta
poistuu paljon sähkön tuotantokapasiteettia. Jo nyt
Suomi on liian riippuvainen
tuontisähköstä.
??Kuitenkin lähtökohtaisesti tätä hanketta tehdään
omistajille ja omistajien nä-
Harri jatkaa ja Timo
palaa kotiin
Juha Honkala
Tiistaina julkistetut Fennovoiman ja Voimaosakeyhtiö SF:n uudet johtajanimitykset ovat herättäneet huol-
ta hankkeen tulevaisuudesta
myös ministeritasolla. Muun
muassa elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori on sanonut,
että ministeriön on varmistettava, etteivät johtajavaihdokset vaikuta oleellisesti
meneillään olevaan lupaprosessiin.
Hemmingin mukaan huoli
on luonnollista, mutta turhaa. Esimerkiksi Fennovoiman osaamista ei ole heikennetty vaan vahvistettu yhdellä uudella henkilöllä. Edellisen toimitusjohtajan Juha
Nurmenkin osaaminen jää
edelleen Fennovoiman käyttöön. Hankkeessa edetään
edelleen järjestelmällisesti ja
suunnitelmallisesti.
??Nyt syyskuussa viemme
ministeriöön selvityksen
omistuksesta ja siitä eteenpäin ministeriö vie asiaa
eteenpäin. Iso virstanpylväs
on vuonna 2015, jolloin pitää
jättää rakennuslupahakemus. Siinä on pari isoa asiaa,
mihin Fennovoimassa keskitytään lähiaikoina.
Fennovoiman toimitusjohtaja on vaihtunut nyt kolme kertaa. Hemminki ei pelkää tuulista paikkaa.
??Tällaiseen tehtävään ei
valita, jos ei ole omistajan tukea.
FAKTA
nuttakaan sarjaottelua oli pelattu.
??Vimpeliä vastaan pelatussa harjoitusottelussa repesi vatsalihas. Aina kun kokeilin sen jälkeen mennä treeneihin, sain palata pää painuksissa kotiin, Kolehmainen kertoo.
Ehrola pelasi sen sijaan
nappikauden ykkössarjassa.
Mies oli Kempeleen kantavia
voimia pelaten isossa roolissa
sekä sisällä että ulkona.
??Kyllä siitä lähdetään, että
pelipaikka otetaan. Törmänen tietysti päättää kokoon-
Toni Hemminki on asunut Raahessa vuosituhannen vaihteessa. Paluu Raahen seutukunnalle ei
ole poissuljettu vaihtoehto. ?Tällä hetkellä suurin osa Fennovoiman projektista etenee Helsingissä. Tulevaisuudessa katsotaan, missä on minun tarkoituksenmukaien paikkani. Työn perässä
olen muuttanut ennenkin.
kökulmasta, eli he tarvitsevat
sähköä omaan tarpeeseensa.
Rautaruukilla Toni Hemminki on työskennellyt viime
vuodet strategiasta, teknologiasta, energiasta ja ympäristöasioista vastaavana johtajana. Hän uskoo, että näistä
tehtävistä on hyötyä myös
toimitusjohtajan paikalla, sillä nykyinenkin tehtävä on
asiantuntijoiden johtamista.
??Olen myös päässyt ympäristöasioissa tutustumaan
lainsäädäntöön, erilaisiin lakihankkeisiin ja niiden valmisteluun. Viranomaistyöhön, ministeriön ja poliitikkojen työskentelyyn olen
myös tutustunut. Siitä on
varmasti hyötyä, sillä viranomaispuolihan on yksi meidän sidosryhmämme.
Hemminki näkee oman
roolinsa toimitusjohtajana
yhteistyön rakentajana.
??Uskon, että johtajana
olen avoin ja keskusteleva.
Haluan kuunnella asiantuntijoita ja käyttää heidän osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sehän se on johtajan tehtävä.
Vesa Joensuu
Timo Ehrola ja Harri Kolehmainen ovat pelimiehiä PattU-sydämellä.
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
TV-SEINÄN TYHJENNYS
OULU
ZEPPELIN
RAAHE
KOKKOLA
YLIVIESKA
ISOJA JA PIENIÄ TELEVISIOITA POISTOHINNOIN
-30%
-40%
-50%
46? LED
ANTENNIVERKON
DIGIVIRITIN
26?
IKÄYTÖSSÄ
ERÄ HOTELL
NY 26?
SO
OLLEITA
ISIOITA
TAULUTELEV
99,-
400
Hz
Wi-Fi
CI+
USB
TALL.
55-TUUMAINEN
50?
(1699,-)
3D
699,-
(1199,-)
200
Hz
UPEA VALKOINEN
? erä hotellikäytössä olleita taulutelevisioita ? antenniverkon digiviritin
699,-
LED
(1299,-)
26? TAULU TV
-40%
-50%
999,-
FULL
HD
3D
-30%
Alennus lasketaan valmistajan OVH:sta.
EI KOSKE TILAUSTUOTTEITA
50? 3D LED-TV FULL HD KDL-50W685
46? Smart 3D LED-TV FULL HD, 400 Hz, WIFI, USB-PVR F6515
? tyylikäs muotoilu ja 6 mm ohut valkoinen kehys ? sisäänrakennettu WiFi ja verkkoselain
? huippunopea prosessori ja 3D-käyttöliittymä ? 400 Hz Clear Motion Rate (CMR) ? USB PVR ?tallennus
? liiku television valikoissa ääniohjauksen avulla
? Full HD ? 3D ? X-Reality PRO? 200 Hz:n Motion?ow XR ? langaton näytön peilaus
? katsele älypuhelimen valokuvia ja videoita televisiosta
Android 4.2 Jelly Bean
-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ
15.6?
TABLET AT10-A-104 10.1?, 16 GB
320 GB
KOVALEVY
? Android 4.2 Jelly Bean -käyttöjärjestelmä
? NVIDIA® Tegra® 3 Mobile -suoritin
? erittäin kirkas Toshiba AutoBrite WXGA
-kosketusnäyttö 16:10-kuvasuhteella,
VAU!
299,-
Kaikkiin kannettaviin tietokoneisiin
Canon MG 2550 -tulostin
(349,-)
KAUPAN PÄÄLLE
? Intel N2830 tuplaydinsuoritin ? kovalevy 320 GB ? muisti 4 GB
? Intel HD Graphics 2000 näytönohjan ? Windows 8.1 käyttöjärjestelmä
A
8
+++
EN
JAIN
IL
IN H
KOL
TÄ
ERIT
ME
PES
JÄL
KIL
ÄM
MÖ
NM
ER
KKI
UTA
SOA
VAL
O
A
399,- 299,(699,-)
»SilencePlus« ActiveWater
ASTIANPESUKONE 60 cm, SMU58L22SK
? energialuokka: A++ ? 13 astiastoa ? äänitaso: 46 dB
? kuivaustehokkuusluokka A ? 5 ohjelmaa
? jäjellä olevan pesuajan näyttö ? LED-merkkivalo
? 3-tasoinen RackMatic-korihissi ? käynnistysajastin
? mitat: K 81,5 x L 59,8 x S 57,3 cm
(499,-)
LIN
T
UPEA
KKÄ-
K AT S O !
JA
O
T
N
I
H
KERAAMINEN
A
++
(299,-)
K Ä N N YK S E T !
U
TA R J O
(Arvo 59,-)
15,6? KANNETTAVA TIETOKONE B50-30
199,-
16 GB
149,69,399,-
KO
US
KG
140
0K
IERR
SUURI
NÄYTTÖ
.
(699,-)
4,5?
IPS
-NÄYTTÖ
(99,-)
ANDROID
4.4 KitKat
PYYKINPESUKONE L73483FL
LASIKERAAMINEN LIESI CM7000
? energialuokka A ? ergonomiset vääntimet ja kahva
? irroitettava uuninluukku ? Eco-emali ? jälkilämmön merkkivalo
? Water Clean ? Ylä - ja alalämpö, Alalämpö, Ylälämpö
? uuniritilä ? lapsilukko ? mitat: K 90 x L 50 x S 60,5 cm
EURONICS RAAHE
Kauppakeskus Masto
Ollinkalliontie 3
92100 RAAHE
puh. 010 229 0566
ma-pe 10-18
la 10-15
Tuotteita rajoitetut erät. Tarjoustuotteita 1 kpl/asiakas.
? A+++ -energialuokka ? täyttömäärä 8 kg
? linkous max. 1400 k/min ? OptiSense
? Eko-pesu ? ProTex-rumpu ? pesutulos A
? LCD-näyttö ? täydellinen vesivahinkosuoja
? ajastin? mitat: K 85 x L 60 x S 52,2 cm
ÄLYPUHELIN L70
? 4.5? IPS -näyttö
? Android 4.4 KitKat käyttöjärjestelmä
? 5 Mpix kamera
? sisäänrakennettu GPS-vastaanotin
ÄLYPUHELIN Galaxy Trend Plus
? selkeä 4 tuuman kosketusnäyttö
? Android Jelly Bean -käyttöjärjestelmällä
? nopea 1,2 Ghz:n prosessori
? 5 Mpix kamera
MEILLÄ VOIT MAKSAA
LASKULLA TAI ERISSÄ
www.euronics.fi
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
8 TEEMA: Metsä&Erä
Ötökkäuhka on
totta
Metsätuhot: Piskuinen
kirjanpainaja on tuhatpäisenä joukkona
metsätalouden
painajainen. Hyönteiset
iskevät kuusiin ja syövät
puut kuoliaiksi.
Hannu Virtanen
hannu.virtanen@almamedia.fi
Viime vuosien myrskyt ovat
koetelleet metsiemme terveyttä. Kovat tuulet ovat kaataneet puita, mutta myös pystyyn jääneet rungot ovat voineet vaurioitua.
Vioittuneet puut ovat mitä
mainioin lisääntymisalusta
tuhohyönteisille, joista kirjanpainaja on kaikkein pahin.
??Lisääntyessään se voi iskeytyä myös metsän terveisiin puihin, perustelee hyönteis- ja sienituhoasiantuntija
Asko Laaksi kirjanpainajan
vaarallisuutta.
Suomen metsäkeskuksen
palveluksessa oleva Laaksi
on seurannut kirjanpainajakantoja muutamilla koealoilla loppuvuoden 2011 myrskytuhojen jälkeen.
Ensimmäiset hyönteispyydykset sijoitettiin maastoon keväällä 2012.
??Kirjanpainajat kuuluvat
Suomen luontoon, ja niitä on
aina. Kannat olivat normaalilla tasolla ensimmäisenä
tutkimuskesänä KaakkoisSuomea lukuunottamatta.
Siellä oli syntynyt myrskytuhoja jo aikaisempina vuosina.
Lämpimät kesät suosivat
kirjanpainajien lisääntymistä, mikä näkyikin kesällä
2013.
Vuotta aiemmin ötököiden lisääntymistä olivat suosineet myrskytuhot, mutta
toisaalta viileä kesä oli laimentanut lisääntymismenestystä.
??Seuraavaksi kesäksi
myrskypuut oli saatu korjattua pois metsistä, mutta lämpö suosi kirjanpainajien lisääntymistä. Pitkän ja lämpimän kesän kuluessa ehti syntyä kaksi sukupolvea.
Alustavat tiedot päättyneeltä kesältä kertovat kirjanpainajakantojen säilyneen
samalla korkealla tasolla kuin
viime vuonna.
??Keväällä hyönteisiä oli
Tuulen kaatamat puut toimivat lisääntymisalustana hyönteisille. Kuoren irtoaminen kertoo uuden kirjanpainajasukupolven lähteneen ma
Suomen metsäkeskus valmistautuu uudistumaan jälleen
Suomen
metsäkeskusta
koskevan lain
muutosesitys
annetaan
eduskunnalle
syksyllä. Tilalle
on tulossa viisi
palvelualuetta.
Metsäkeskus
koottiin 13
keskuksesta.
1
Suomen metsäkeskuksessa
on julkisen palvelun yksikkö,
joka hoitaa sille metsäkeskuslaissa säädettyjä tehtäviä, sekä liiketoimintayksikkö Otso, joka tarjoaa metsäpalveluita. Metsäkeskuksen toimipisteverkko on tulevissa muutoksissa aikomus säilyttää koko maan kattavana verkostona. Nyt se toimii 13 alueella eri
puolilla Suomea. Pääkonttori sijaitsee Lahdessa.
2
Uudistukset näkyvät sähköisten palvelujen kehittämisenä. Valtionavun heikentyessä kustannustehokkuuden parantaminen on välttämätöntä.
Odotuksia kohdistuu Metsään.fipalveluun, joka jo nyt tarjoaa metsänomistajille ajantasaista tietoa
omista metsistä. Palvelun odotetaan auttavan metsänomistajia
kiinnostumaan metsäomaisuutensa hoitamisesta.
3
Ensimmäinen läänin metsälautakunta perustettiin 1917.
Läänin metsälautakunnille
annettiin tehtäväksi metsälain
valvonta. Piirimetsälautakunnat
ja Keskusmetsälautakuntien metsänparannuspiirit yhdistyivät
metsälautakunniksi 1987. Neljä
vuotta myöhemmin metsälautakunnat muuttuivat metsäkeskuksiksi. 13 erillistä metsäkeskusta
muodosti Suomen metsäkeskuksen 2012.
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
9
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Asko Laaksi
Suvi Lammi
FAKTA
??Laki velvoittaa hyönteistuhojen ennaltaehkäisyyn metsissämme.
??Vastuu on metsänomistajalla mutta myös tien varteen varastoidun puutavaran omistajalla.
??Metsänomistajan tulee korjata vahingoittuneet havupuut
metsästä pois, kun kuusella
ylittyy 10 ja männyllä 20 kuutiometriä hehtaarilla.
??Metsänomistaja on korvausvelvollinen, jos tuho leviää korjaamattomista tuulenkaadoista naapurin puolelle.
runsaasti, mutta viileä jakso
kesä-heinäkuussa katkaisi
parveilun. Sään lämmettyä
heinäkuussa parveilu alkoi
jälleen voimakkaana.
Vielä ei ole täysin nähtävissä, mitä kirjanpainajat
ovat metsissämme saaneet
tänä vuonna aikaiseksi. Asia
paljastuu syksyn kuluessa.
??Viime vuonna metsissä
oli paikoin kymmenienkin
kuolleiden puiden ryhmiä.
Tänä vuonna on toistaiseksi
voinut huomata yksittäisiä
puita, joista kuori on putoamassa.
aailmalle.
Eri puolilta maata löytyy
esimerkkejä tuhojen laajuudesta.
Vuoden 2012 heinäkuun
alusta alkaen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan
eniten metsiä on koeteltu
Kaakkois-Suomessa, jossa
hyönteistuhoista aiheutuneita hakkuita on tehty 1?740
hehtaarilla.
Hämeen ja Uudenmaan
alueella määrä on noin 1?206,
Etelä-Savossa 562 ja Pirkanmaalla 209 hehtaaria.
??Toistaiseksi tuhoja on
vasta Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta ilmaston lämpenemisen myötä myrskytuhot todennäköisesti lisääntyvät ja hyönteistuhot leviät
pohjoisemmaksi.
Noutavat koirat huolehtivat siitä, että sorsasaalis saadaan varmasti talteen.
Takana vapaa elämä
Sorsastus:
Metsästys
on sadonkorjuuta
Suvi Lammi
Sorsastuskauden alettua vesilinnut saavat kyytiä, mutta
sorsastuksessa on kyse
muustakin kuin vain metsästämisestä.
Sorsastusta 25 vuotta harrastaneen Erno Lindroosin
mielestä metsästyksessä pitää ottaa huomioon erityisesti eettinen ja kestävä näkökulma.
Lintuja voi metsästää vain
sen verran kuin tarve vaatii.
Joinakin vuosina riistaa on
sorsastuksen alkaessa vain
vähän, jolloin lintukannan
vähentäminen ei ole edes tarpeen.
Toisina vuosina lintuja on
paljon, ja silloin niitä voi verottaakin hyvällä omallatunnolla.
??En hyväksy metsästystä
hupimielessä. Se on enemmänkin elämäntapa, Lindroos kertoo.
Sorsastuksen ideana ei ole
ampua kaikkia niitä riistalintuja, jotka sattuvat kohdalle
lentämään.
Sorsastajan on arvioitava
linnun ikä ja kokoluokka.
Lindroosin mielestä sorsastus on parhaimmillaan
syys-lokakuun aikana.
Tosin hän kertoo törmänneensä jonain vuonna vielä
syyskuussakin vain viikon
ikäiseen pesueeseen. Tämä
pesue sai silloin jäädä vielä
varttumaan.
Ihmisillä on joskus kummallisia ajatuksia sorsastuksesta. Yksittäisten lintujen
metsästykseen suhtaudutaan
Lindroosin mukaan usein
paljon kriittisemmin kuin
ruoan tehotuotantoon.
Hän arvelee, että ihmiset
yllättyisivät, mikäli he joskus
lähtisivät katsomaan mistä
sorsastuksessa on oikeasti
kyse.
??Joskus joku sanoi minulle, että linnut saavat lentää
vapaasti niin kauan kun kaupasta saa makkaraa. Joku toinen metsästystä vastustava
taas sanoi, ettei nykypäivänä
kenenkään oikeasti tarvitse
metsästää.
Kaikki eivät sorsastusta
silti tuomitse, vaan vapaasti
luonnossa eläneen täysikasvuisen sorsan metsästystä pidetään eettisenä toimintana.
Sorsastuspaikat ovat Lindroosin mukaan vähentyneet,
koska rantojen asutus on viime vuosina lisääntynyt.
Lain mukaan sorsastaa
saa, kun lähimpään asuttuun
rakennukseen on matkaa vähintään 150 metriä. Mutta jos
lähimökillä on ihmisiä, Lindroos jättää sorsastuksen mielellään toiseen kertaan.
Sorsajahtiin ei hänen mielestään kuulu pelkästään
metsästys ja riistan ampuminen.
Tärkeässä osassa ovat
myös luonnossa rauhoittuminen ja koirien kanssa harrastaminen.
RIISTAKAMERA
Metsäkauriit
käyvät
ruokinnalla
popsimassa
omenia.
Itsekseen kuvia napsiva riistakamera on mainio väline
eläinten ja lintujen seuraamiseen. Tämän kuvasarjan otokset ovat riistan ruokintapaikalta, jossa metsäkauriit ovat voineet käydä syömässä omenia.
Samalla ne ovat saaneet nauttia suolasta, jota erittyy kannon päässä olevasta suolakivestä.
1
Piikkisarvet paljastavat
kuvan eläimen metsäkaurispukiksi. Valkohäntäpeuralla, jota nykyisin
myös valkohäntäkauriiksi
kutsutaan, sarvet ovat tulppaanimaisen kaarevat. Hirvieläimistämme ainoastaan
metsäkauris on reviirieläin.
Pukki vartioi reviiriään toukokuusta elokuulle.
2
Havainto varmistuu
lajilleen, kun nähdään
eläimen takapää ja
häntä. Valkohäntäpeuran 1535 senttimetrin mittaiseen
piiskaan verrattuna metsäkauriin häntä on perin vaatimaton 2-4 sentin mittainen
nysä. Valkoinen peräpeili on
huomiota herättävä piirre
kummallakin kaurislajilla.
3
Riistakameralla voi
tallentaa hetkiä myös
hämärän aikaan. Muiden hirvieläinten tapaan
metsäkauris on sille tarjotun
suolan perään. Sitä voidaan
anniskella kannon päähän
asetetusta suolakivestä, jonka mineraalit ja suolot valuvat vähitellen runkoa pitkin
alas eläinten nuoltavaksi.
4
Iltahämärässä ruokintapaikalle on saapunut myös sarveton
kaurisnaaras. Reviirin pukilla
on yksinoikeus paritella alueensa naaraiden kanssa. Kiima-aika ajoittuu heinä-elokuuhun. Pikkuruinen alle
2-kiloinen vasa syntyy toukokesäkuussa. Naaras voi saada
myös kaksoset tai kolmoset.
5
Riistakameran tapa
tallentaa tapahtumia
huomaamattomasti
käy hyvin ilmi tästä kuvasta,
jossa pukki tulee lähes puskutuntumalle. Pukki merkitsee reviiriään hankaamalla
sarviaan vähäisiin puihin ja
pensaisiin. Suosituimpia puita ovat mänty, kataja ja tuomi.
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
10 ELÄMÄNMENO
Huolla
koneet
talvilepoon
Syyshuolto: Ennen
talvea on aika huoltaa
käytössä olleet polttomoottorikoneet. Palkinto
odottaa ensi keväänä,
kun laitteet surahtavat
yskähtelemättä käyntiin.
Outi Tehomaa, teksti
Emilia Kangasluoma, kuvat
Pienkoneiden syyshuolto
kannattaa ottaa jokavuotiseksi rutiiniksi. Säännöllinen
suodattimien, sytytystulpan
ja öljyjen vaihto antaa ulkokäytössä oleville moottorilaitteille lisää käyttövuosia ja
vähentää niiden käyntiongelmia. Hyvin hoidetut koneet
ovat myös turvallisempia
ajaa ja ne kuluttavat vähemmän polttoainetta.
Pienkoneiden tekninen
myyjä Mira Lehmus rohkaisee tutustumaan oman ruohonleikkurin, perämoottorin
tai moottorisahan käyttöohjeeseen ja opettelemaan helpot perusniksit koneiden
puhdistukseen ja osien vaihtoon.
Älä jätä bensaa perämoottorin bensatankkiin talven
alipainepumpulla.
A
Ihan sama, jos
minä lähtisin
lenkille muovipussi päässä. Ei
siinä kyllä jaksaisi kovin
montaa metriä
mennä eteenpäin.?
??Oikeastaan suurin virhe,
mitä voi tehdä, on olla tekemättä mitään. Halpaakin lai-
Kastellin arvoitus
VIIMEINEN OSA Marjaana
oli aina luottanut intuitioon.
Kun hän kylmänä talviaamuna luki Piritta Määttäsen leikittelevän kolumnin siirtymäriiteistä, hän tiesi, että on
aika lähteä. Hän keräsi vähät
tavaransa ja katosi. Kadun
päässä Chevrolet-mies jo
kuului menneisyyteen. Vaikka Määttäsen kolumni oli ollut humoristinen, se oli Marjaanalle tienviitta uuteen.
Siirtymäriitit kiehtoivat häntä. Hän oli pohtinut kuolemaa ovena, jonka voisi avata
Perämoottorin vaihteistoöljyt on syytä vaihtaa säännöllisesti.
ja kulkea siitä edestakaisin.
Löydettyään pohjoisesta
opettajan, shamaanisuvun
jälkeläisen, Marjaana uppoutui asiaan koko sielustaan.
Niin toki täytyikin tehdä, jos
aikoi saada sisimpänsä vaeltamaan tuonpuoleiseen ja takaisin. Lopulta Marjaanan oli
myönnettävä, ettei hän edistynyt toivotusti. ?Sinulla on
keskeneräisiä asioita. Ne on
käsiteltävä?, virkkoi hänen
oppaansa, nykyajan noitatohtori. Marjaanan mieleen
palasi puutalossa asuva mies,
Ruohonleikkurin pohja kannattaa siivota huolellisesti, jotta välttää pohjan ruostumi- Ruohonleikkuriin vaihdetaan öljyt joko koneen pääll
sen.
olevan poistopropun kautta.
tetta kannattaa huoltaa, koska yksikään kone ei ole kertakäyttöinen, Lehmus muistuttaa.
Monet pienkoneiden varaosat maksavat koneliikkeissä
vain muutamia euroja.
Kun muistaa uusia tai
puhdistaa kuluneet osat ainakin kerran vuodessa, voi
välttää koneen rikkoutumisen ja kalliin remontin. En-
joka uskoi ikuiseen kumppanuuteen. ?Okei, siitä se siis
kiikastaa.?
Marjaana palasi Raaheen.
Hänellä oli mukanaan poron
luita, joiden avulla saisi katkotuksi tiukimmatkin henkiset kahleet. Lisäksi hän tarvitsi kultaa. Mikä tahansa
kulta ei käy, koska alkuaineen pitäisi olla liki puhdasta. Sormusta käyttämällä ei
siis voisi loitsia, sillä 24 karaatissa ei ole potkua henkisiin siirtymiin. Marjaana uskoi Raahen ratkaisevan tämän ongelman ja soluttautui
muina naisia kultakaivoksen
portista sisään. Mukaan hän
oli värvännyt rikoskumppanin, surumielisen nuoren
naisen.
Marjaanan onni ei pettä-
nen talvea pitäisi muistaa ainakin tyhjentää bensatankki,
vaihtaa öljyt sekä uusia sytytystulppa ja suodattimet.
Varsinkaan öljyjen vaihdosta ei kannata lintsata. Likainen öljy hioo koneen väljäksi ja aiheuttaa käyntiongelmia. Jos ilmansuodatin on
tukossa, ei kone jaksa käydä.
??Ihan sama, jos minä lähtisin lenkille muovipussi
Juhlajatkis
6 osaa
6 kirjoittajaa
Martti Marjaniemi
Katja Huhtahaara
Veera Koivikko
Minna Mantila
Heikki Lahnaoja
Satu Kallio
Viimeinen osa julkaistaan
Raahen kirjamessuviikolla.
Koko tarina luetaan Raahen
kirjamessuilla 13. syyskuuta.
päässä. Ei siinä kyllä jaksaisi
kovin montaa metriä mennä
eteenpäin, Lehmus vertaa.
Bensatankkiin voi kaataa
talven seisonta-ajaksi pitkään säilyvää pienkonebensiiniä.
Lehmus suosittelee käyttämään tätä bensaa muutenkin, koska se palaa tavallista
polttoainetta puhtaammin ja
kone säilyy paremmassa
kunnossa. Silloin myös huollon tarve vähenee huomattavasti.
Moottorisaha olisi hyvä
puhdistaa jokaisen pitemmän sahaussession jälkeen.
Laitevalmistajat suosittelevat, että perämoottoreita
huollettaisiin noin sadan ajotunnin jälkeen ja ruohonleikkureiden eri osia noin 25?50
nyt, sillä hän ui tehtaalla kuin
kala vedessä esittäytyen ympäristötutkijaksi. Hän äkkäsi
kuonakasasta pari prosessin
välttänyttä kultamurenaa ja
hautasi illalla poron kallon ja
toisen kultahipuista häntä
vielä siteissään pitävän miehen ikkunan alle. Oitis Marjaana tunsi ikeen hellittävän.
Seuraava askel oli tavoitella kuoleman ovea. Marjaana
oli varma, että Kastellin jätinkirkon raunioilla tuosta ovesta oli käyty aiemminkin. Surumielinen rikoskumppani
ymmärsi hyvin, että hänen
pitäisi olla syöttinä, jos oven
auetessa jotain putkahtaisi
manalasta luvattomasti ulos.
Sen verran nuoren naisen itsesuojeluvaisto kuitenkin
toimi, että hän laittoi viestin
toimittaja Määttäselle.
Marjaana seurasi äkäisenä
sivusta, kun Määttänen spirituaalisella hetkellä saapui ja
vei sekä tytön että jalometallin. Kun näin riistettiin sekä
syötti että kulta, Marjaanan
oli pakko palata kultakaivokselle. Sieltä hänet kuitenkin
talutti ulos laborantiksi esittäytynyt henkilö. ?Minä en
pysty syyttämän sinua mistään, mutta kuvasin sinut
edellisellä kerralla ja olen antanut kuvat paikallislehdelle?, laborantti totesi viileästi.
Marjaanasta tuntui, että hänen sielunsa oli hyvin läsnä
ja hyvin kauhuissaan.
Vielä kerran Marjaana vetosi rikoskumppaniinsa ja hilasi hänet harteillaan Raahen
Seudun ikkunaan. ?Ne kuvat
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
11
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
taa säilyttää lukkojen takana,
etteivät ne houkuttele varkaita.
n ajaksi. Tankin saa imettyä tyhjäksi
llä olevasta aukosta tai koneen alla
tunnin käytön jälkeen.
??Jos ajaa nurmikon kerran viikossa ja ajokerta kestää
tunnin, eivät nuo tunnit välttämättä tule täyteen kesän aikana. Tästä huolimatta leikkurin syyshuolto olisi hyvä
ottaa tavaksi.
Talven seisonta-ajaksi koneet kannattaa huputtaa ja
laittaa säilöön tasalämpöiseen tilaan. Koneita kannat-
on saatava pois. Olemme
niissä molemmat!? hän vakuutti tytölle. Onni kuitenkin
loppui. Ruumis ei tuntunut
tottelevan Marjaanaa yhtään
sielua paremmin, ja molemmat naiset mätkähtivät katukiveykselle kaataen mukanaan pyöräilijän. Piritta
Määttänen juoksi ulos toimituksen ovesta. Hän tunnisti
naiset, ja hänen kasvoilleen
levisi tietäväinen hymy.
Satu Kallio?
T
arina päättyy tähän. Voit kuulla
tarinan kokonaisuudessaan Raahen
ensimmäisillä Kirjamessuilla
lauantaina 13. syyskuuta kello 15.
Kauppaporvarin Fregatti-salissa
tarinan lukee Toni Kettukangas
Perämoottorin syyshuollossa moottorin potkuri puhdistetaan levästä ja siimoista
sekä vaihdetaan öljyt.
1. Aja nelitahtimoottorin
bensatankki mahdollisimman tyhjäksi. Käännä moottori pystyasentoon, että vesi
valuu pois eikä jää jäätymään
talveksi. Puhdista moottorin
alaosa ja potkuri levästä sekä
muista vesikasveista.
2. Irrota vaihteistoöljyn
ylä- ja alaproppu ja valuta
vanha öljy astiaan. Vaihda samalla öljyproppujen tiivisteet. Valuta myös käytetty
moottoriöljy astiaan tai ime
alipainepumpulla mittatikun
aukosta.
3. Uudet vaihteistoöljyt lisätään alapropun aukon
kautta öljypumpulla tai suoraan tuubista pursottamalla.
Öljyä on tarpeeksi, kun se valuu ulos yläpropun aukosta.
Sulje ensin ylä- ja sitten alaproppu. Jos moottorissa on
öljynsuodatin, vaihda se uuteen. Lisää sitten uusi moottoriöljy. Tarkasta moottorin
käyttöohjeesta oikea öljyn
määrä ja kaada uusi öljy säiliöön.
4. Bensatankin saa imettyä tyhjäksi alipainepumpulla. Tankin voi usein myös irrottaa ja tyhjentää keräysastiaan. Polttoaine valutetaan
pois myös kaasuttimesta, ja
tankkiin kaadetaan talvisäilytykseen sopivaa pienkonebensaa.
5. Vaihda myös öljynsuodatin, sytytystulppa ja kuluneet moottorisinkit uusiin.
Rasvaa rasvanipat vesivaseliinilla ja tarkasta, ettei potkuriin ole kietoutunut siimaa, joka voi vahingoittaa
potkurin akselin öljytiivistettä. Jos moottorilla on ajettu
merivedessä, huuhtele se
syksyllä makealla vedellä.
Ruohonleikkurin pohjasta
pitää putsata ruohotupot
pois. Ruoste pysyy loitolla
puhtaasta pohjasta, halvoilla
varaosilla voi välttää kalliin
remontin.
1. Kesän viimeisellä leik-
kuulla kannattaa ajaa koneen
bensatankki tyhjäksi ja odottaa, että moottori jäähtyy.
Sen jälkeen voi aloittaa leikkurin pohjan puhdistuksen.
2. Kallista ruohonleikkuri
pystyyn niin, että työntöaisa
jää alle ja etupyörät nousevat
taivasta kohti. Pohjaan tarttunutta ruohoa voi raaputtaa
irti esimerkiksi vanhalla keittiölastalla. Tuore ruoho irtoaa
usein myös puutarhaletkulla
pesemällä. Ruohon poistaminen on tärkeää, ettei pohja
ruostu.
3. Vaihda syksyllä ruohonleikkuriin puhdas ilmansuodatin, sytytystulppa ja moottoriöljyt sekä tarkasta leikkurin terän kunto. Jos ilmansuodatin on täysin tukossa,
kone kuumenee liikaa. Sytytystulppa on hyvä vaihtaa,
koska siihen kertyy sytytystä
heikentävää karstaa. Kun sijoittaa muutamia euroja uusiin varaosiin, voi välttää kalliin remontin.
4. Moottoriöljy on ongelmajätettä, joka pitää kerätä
talteen ja kierrättää. Varaa öljynvaihtoon vuotamaton astia, esimerkiksi halkaistu
muovikanisteri. Valuta käytetty öljy astiaan joko koneen
päällä olevasta mittatikun
aukosta tai koneen alla olevan poistopropun kautta.
Uusi öljy kaadetaan säiliöön
suppilon avulla täyttöaukosta. Öljyjen vaihto estää leikkurin käyntivirheitä.
5. Varmista, että bensatankki on tyhjä tai kaada
tankkiin seisonta-ajaksi
pienkonebensiiniä. Säilytä
leikkuria talvella kuivassa ja
tasalämpöisessä tilassa.
Moottorisaha kaipaa tiheää
puhdistamista. Jos ilmansuodatin on tukossa, saha
kuluttaa paljon polttoainetta
eikä jaksa käydä kunnolla.
1. Polttomoottorisahan
huollossa puhdistetaan sahan ilmanottoaukot ja ilmansuodatin, viilataan terä sekä
vaihdetaan sytytystulppa ja
polttoainesuodatin. Teroittaminen kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi, jos
siitä ei ole kokemusta. Aktiivisessa käytössä oleva moottorisaha pitäisi puhdistaa jo-
A
PIKAPUHELU
Halpaakin laitetta kannattaa
huoltaa, koska
yksikään kone
ei ole kertakäyttöinen.?
Marja-Liisa Alamäki.
kaisen sahauskerran jälkeen.
Syyshuolto kerran vuodessa
ei riitä.
2. Ilmanottoaukkoihin
kertyy sahatessa purua. Jos
aukot ovat tukossa, kone voi
kuumentua liikaa ja leikata
kiinni. Ilmanottoaukot voi
puhdistaa paineilmalla puhaltamalla tai pesuainevedessä liottamalla.
3. Ilmansuodattimen voi
puhdistaa astianpesuainevedessä pesuvadissa. Muista
kuivata suodatin kunnolla,
ennen kun kiinnität sen takaisin. Jos ilmansuodatin on
tukossa, saha ei käy kunnolla
ja kuluttaa paljon bensaa. Jos
sahassa on huopasuodatin,
se pitää vaihtaa.
4. Moottorisahan sytytystulpan kärkeen kertyy karstaa, jota voi hioa pois hiekkapaperilla. Helpommalla pääsee, kun vaihtaa karstoittuneen tulpan tilalle uuden.
Varmista sahan käyttöohjeesta tai liikkeestä, että ostat
oikeanmallisen tulpan.
5. Likainen polttoainesuodatin kannattaa vaihtaa. Suodatin on bensaletkun päässä
moottorisahan bensatankissa. Letkun voi onkia ylös rautalangalla, jonka päässä on
pieni koukku. Kaada seisonta-ajaksi moottorisahan
tankkiin pitkään säilyvää
pienkonebensaa.
Juttua varten haastateltiin teknistä
myyjää Mira Lehmusta Pirkanmaan
Pienkone-Centeristä ja venealan
yrittäjä Petro Pälvirantaa Pälviranta
Oy:sta. Muut lähteet: moottorisaha.
net, huoltosivut.fi
Porinakerhossa
pohditaan
harrastuksia
RAAKEL ry:n porinakerhot käynnistyvät jälleen. Porina-
kerho kokoontuu Kreivinajan toimintatuvassa torstaisin
25. syyskuuta, 30. lokakuuta ja 27. marraskuuta kello 10?12.
Porinakerhon vetäjä Marja-Liisa Alamäki, milloin
porinakerho on järjestetty ensimmäisen kerran?
??Porinakerho aloitettiin kevättalvella. Idea lähti jäsenten toiveesta. He haluavat keskustella. Alusta alkaen meillä oli ideana, että joka kerta olisi joku teema, josta joku ulkopuolinen tai ryhmän jäsen alkaisi pienen alustuksen ja
heittäisi ajatuspallon ryhmälle.
Minkä verran osallistujia kerhossa on ollut?
??Meille on vakiintunut noin parinkymmenen hengen
porukka.
Minkälaisista asioista porinakerhossa on keskusteltu?
??Keväällä sota-aika oli yksi teema. Se kiinnosti paljon.
Sitten Pyhälän Esa kävi kertomassa Sotshin olympialaisista. Keskustelimme laajemminkin olympiaideasta ja Sotshista. Toukokuussa taas aiheena oli kalenterivuosi. Silloin
kävimme läpi juhlapäiviä ja niihin liittyviä perinteitä. Mukana on monenikäisiä henkilöitä, joten kokemuksia oli monenlaisia.
Nyt alkavat syksyn kerhot, minkälaisia aiheita on luvassa?
??Elokuussa kävimme Silja ja Eero Pekkalan luona. Heillä on monenlaisia harrastuksia elämässään ja siellä heräsi
idea harrastusteemasta. Nyt ensimmäisellä kerralla Pyhälän Esa tulee puhumaan omista kokemuksistaan ja muun
muassa siitä, kuinka harrastus voi johtaa vaikka ammattiin. Lokakuussa Tuula Laitinen tulee puhumaan kirjoittamisesta. Marraskuun aihe on vielä auki, koska ryhmän
kanssa pitää päättää, haluammeko pitää vaikka pikkujoulun. Se päätetään myöhemmin.
Kuka kerhoon voi osallistua?
??Tämä on Raahen kaupungin eläkeläisten avoin kerho.
Kaikki ovat tervetulleita ja kaikki mielipiteet ovat oikeita,
vääriä ei ole ollenkaan. Kerhossa ei pidetä luentoja vaan vähän alustetaan aihetta, muuten keskustelu on vapaamuotoista.
JÄRJESTÖT
Raahen Rotaryklubi viikkokokous to 11.9. klo 17.30
Raahenhovissa.
Vihannin Maaseutuyhdistys Syyskauden aloitus ulkoilutapahtuma Myllyperän
laavulla la 20.9. Kokoonnutaan Jatulintarhan parkkipaikalle klo 11.30 siitä jatketaan autolla kimppakyydein tai voit pyöräillä laavulle. Laavulla mm. paistetaan makkaraa, loimutetaan lohta ja nokipannukahvit keitetään.Yhdistys hankkii tarjottavat. Ilmoittaudu
to 18.9.14 mennessä. Elli U.
p. 045-1207126 tai elli.uusitalo@netti.fi Tervetuloa.
Raakel Porinakerho kokoontuu Kreivinajan Toimintatuvassa to 25.9. klo 1012. Pohdimme harrastuksia
liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Vauhdittajana
monipuolinen ?ikiliikkuja?,
valmentaja ja urheilija.
AO200/Veteraanijaosto
Risteilylle Turku - Tukholma - Turku 16. -18.9.14 lähtijät. Lähdemme Raahen
linja-autoasemalta ti
16.9.14 kello 9.30.
Sotainvalidien Veljesliiton Raahen osasto Raahen ja ympäristön sekä Vihannin sotaveteraanit ja
Raahen Seudun Rintamaveteraanit. Linja-auto lähtee
Pudasjärven kirkkopäivän
juhlaan Raahen l-autoasemalta su 14.9. klo 7.45 ja
ajaa reitin Fellmanni-Rantakatu-KirkkolahdenkatuPalokunnankatu-OuluntieKreivintori-Ouluntie-Sotaplassintie-Op-tori, PattijokiSiikajoki-Oulu-Pudasjärvi ja
kerää lähtijät reitin varrelta
kyytiin.
Raahen Alueen Sydänyhdistys Teemailta toimintakeskus Kreivinajassa to
18.9. klo 18. Illassa on mukana geriatri kertomassa
muistiasiaa. Arpajaisiin toi-
vomme pieniä voittoja.
Toimintakeskus Kreivinajan yhdistystoimikunta
järjestää yhteislaulutapahtuman Kreivinajassa ma
15.9. klo 14. Tarjoamme
pullakahvit. Tilaisuus on
tarkoitettu kaikille eläkeläisille.
sipekassa to 11.9. klo 14.30
ja ti 16.9. klo 18. Torstain
jumpat on tarkoitettu tukija liikuntaelinsairaille johon
he voivat tulla sisään erityisryhmien liikuntakortilla
tai senioripassilla. Yhdistyksen jäsenellä on jäsenhintaan oikeus käyttää 2
kertaa viikossa allasosastoa tai kuntosalia. Tervetuloa joukolla mukaan, vesiliikunta tekee hyvää nivelille
ja mielelle. Katso lisää
www.raahenreuma.fi
Raahen Seudun Reumayhdistys Reumayhdistyksen jäsenten syyskauden vesijumpat alkavat Ve-
Raahen Seudun hengitysyhdistys Hallituksen kokous Kreivinajassa ti 16.9.
klo 18.
Raahen Alueen Sydänyhdistys Yhdistyksen kirkkipyhä Raahen kirkossa su
28.9. klo 10.
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
12 URHEILU&LIIKUNTA
Vesa Joensuu
A
Kun tarjonta
kasvaa,
kysynnälläkin
on tapana
kasvaa.?
Jani Eteläaho, kuntosaliyrittäjä
Kuntokeskus Sisu avataan kauppakeskus Mastoon marraskuussa. Yrittäjät Jani Eteläaho ja Tomi Kaarela jumppaavat tässä kohtaa vielä omalla painolla, mutta
kohta tämä noin 900 neliön tila täyttyy uudenkarheilla kuntosalilaitteilla.
Kohta on varaa mistä valita
Kuntoilu: Osuuskunta PPO lähti mukaan kuntosalibisnekseen.
Juha Honkala
juha.honkala.@almamedia.fi
Ennestään kolme yksityistä,
pian keskustaan avataan neljäs, ja marraskuussa Koivuluotoon viides. Kaupunkilaisten ei tarvitse ainakaan
vedota siihen, ettei olisi treenipaikkoja. Jos harjoittelu
maistuu, jokaisella on varaa
mistä valita. Enää ei tarvita
kuin kipinä.
Kuntokeskus Sisu avaa
kauppakeskus Mastossa
Urheilutärpit
marraskuussa. Uuden kuntosalin taustalla on Oulun
Kamppailuklubin menestyksekäs brasilialaisen jujutsun
harrastaja Tomi Kaarela ja
hankkeen puuhamies, raahelainen Jani Eteläaho. Lisäksi
mukana on sijoitusyhtiöksi
hiljattain erikoistunut Osuuskunta PPO.
??Olimme varanneet tilat
Mastosta. PPO-konserni
omistaa Maston kiinteistön
ja sen hallitus vakuuttui
hankkeestamme niin, että
1
Raahe-Kiekko - Kiekko-Laser
Roy Viitanen
Seuraamme tällä palstalla
alueemme urheilijoiden kilpailuja ja muita liikuntatapahtumia. Tiedätkö jonkin
tapahtuman? Ilmoita meille
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Pe 12.9. klo 18.30
Raahen Jääkiekkoklubin B2-nuoret aloittavat
Mestiksen alkusarjan
kohtaamalla kotihallissa aina
mielenkiintoisen JHT Kalajoen.
RJK - JHT
3
saamme Mastoon järkevää
toimintaa. Emmekä halua ottaa tästä kunniaa. Tämä on
poikien loistava liikeidea ja
sijoitus sellaiseen on perusteltua, Osuuskunta PPO:n
toimitusjohtaja Kati Peltomaa kommentoi.
Jani Eteläahon mukaan
Raahesta löytyy asiakaspotentiaalia, vaikka saleja on
ennestään paljon. Oman
kuntosaliharrastuksen perusteella Eteläaho tietää, että
nykyiset paikat ovat niin
täynnä, että uusia yrittäjiä
mahtuu kilpakentälle.
??Ja kun tarjonta kasvaa,
kysynnälläkin on tapana kasvaa. Kyllähän me tähän hommaan uskomme. Hinta on
kohdallaan ja tilaa on paljon,
liki 900 neliötä ja laitteet ovat
viimeisen päälle, Eteläaho
kehuu.
Kuntokeskus Sisu pyörii
kuukausimaksu -periaatteella. Jäseneksi voi rekisteröityä
Roy Viitanen
Raahe-Kiekko kohtaa
viimeisessä harjoitusottelussa ennen II-divarikauden alkua vieraita Oulusta.
2
yhtiö lähti mukaan pääomasijoittajaksi, Jani Eteläaho
kertoo.
Osuuskunta PPO sijoittaa
kuntosaliin 50 prosenttia ja
Eteläaho sekä Kaarela toiset
50 prosenttia.
??Meille tuli tilaisuus saada pitkäaikaiset ja vakaat
vuokralaiset Maston kiinteistöön. Lisäksi saamme sijoittaa tuottavasti alueelliseen
yritykseen. Mutta korostan,
että emme tule mukaan sijoitus edellä vaan siksi, että
verkossa, minkä jälkeen saa
salille kulkukortin. Eteläahon
mukaan sitoutumisajat eivät
ole pitkät, eli treenin aloittaminen ja mahdollinen lopettaminen käyvät sujuvasti.
??Uutta on toiminnallinen
harjoittelu. Hieman samaan
tapaan kuin crossfitissä, Kaarela kertoo.
Oulun Kamppailuklubissa
valmentava Kaarela on suorittanut hiljattain myös valmentajan ammattitutkinnon
ja personal trainer -koulutuksen. Kamppailun lisäksi Kaarela haluaa siis kehittyä myös
fyysisen valmennuksen osaajana. Kaikki hyödyttää kaikkea, eli taidot ovat tulevaisuudessan kuntosalin asiakkaiden ja urheiluseuran valmennettavien käytössä.
??Aion olla enemmän Raahessa sekä kamppailusalilla
että kuntosalilla. Vähintään
kaksi päivää viikossa, Kaarela
selvittää.
Koska salin käyttäjät kulkevat omilla kulkukorteillaan, ei Sisuun tarvitse palkata juurikaan henkilökuntaa.
Eteläahon visioissa Sisun
palveluksessa on tulevaisuudessa puolenkymmentä ohjaajaa, mutta alkajaisiksi
miehet työllistävät vain itsensä.
??Sisu-kauppa avataan,
mistä jäsenet voivat ostaa
esimerkiksi lisäravinteita
alennuksella, Kaarela kertoo.
La 13.9. klo 13.15
Raahen Vesan syyskauden viimeisessä heittoja hyppylajien aluekilpailussa heitetään keihästä,
työnnetään kuulaa ja hypätään seivästä Koivuluodon
urheilukentällä.
Yleisurheilukilpailut
4
To 11.9. klo 17
Yleisurheilua on tarjolla myös Pyhäjoella,
missä lauantaina kisataan kunnanmestaruuksista.
Kaikille pyhäjokisille avoin ja
maksuton kilpailu alkaa kello
13 ja mukaan voi ilmoittautua
vielä kisapaikalla 12.40 mennessä.
Kunnanmestaruuskilpailut
5
La 13.9. klo 13
AS Moonin kolmen ottelun kotiputki päättyy
lauantaina, kun Kajaanin Haka vierailee Koivuluodon kentällä.
AS Moon - KajHa
La 13.9. klo 15
Torstaina 11. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU
13
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Kaikki yhdessä koossa
Jussi Pesonen
Voitto: Raahe KLL:n Oulun eteläisen piirin paras.
Jussi Pesonen
jussi.pesonen@almamedia.fi
Kalajokiset sanoivat olleensa
sen verran varmoja mestaruudestaan, että jättivät kiertopokaalin kotiin. Niin vain
kävi, että Raahe voitti ? ensimmäistä kertaa. Koululiikuntaliiton yleisurheilun Oulun eteläisen piirin parhaan
kunnan palkinto saapuu
mestareille sitten joskus postitse.
Haapajärvellä käydyissä
kisoissa ponnisteltiin ala- ja
yläkoululaisten sarjoissa.
Raahelaiset hakivat kuusi lajivoittoa sekä kuusi mitalisijaa.
Pattasten koulun ysiluokkalainen Teemu Sarkkinen
kahmi mukaansa kolme hopeamitalia: keihäästä, 100
metriltä ja 4x100 metrin sekaviestistä. Sarkkinen on pesäpalloilija. Yleisurheilua hän
harrastelee vähän siinä sivussa.
600-grammainen keihäs
lensi 50,93 metriä ja 100 metriä kulki aikaan 12,43. Viestissä hän sai juosta ankkuriosuuden.
??Ihan hyvältä tuntui,
Sarkkinen summasi kisansa.
Nopea poika, oletko pesäpallossa kenties etenijä?
??Kotiuttaja, PattU-pelaaja
vastasi hieman hymyillen.
Toki eniten pisteitä Raahelle toivat määrätietoisesti
harjoittelevat yleisurheilijat.
Saloisten koulun kasiluokkalainen Elina Mikkonen
saalisti kultaa yläkoululaisten 80 metrin aitajuoksussa
ja juoksi toisen osuuden sekaviestin hopeajoukkueessa.
??Horjuin lähdössä, mutta
lähettäjä ei käskenyt pystyyn,
vaikka olisi pitänyt, Mikkonen kertoi.
Juoksu sujui kuitenkin hyvin ? aitoja ei kaatunut ja
maaliin hän ehti uudella ennätysajallaan 12,73.
Pattasten koulun seiskaluokkalainen Annika Mertomaa voitti pari vuotta van-
20-henkinen raahelaisjoukkue saapui KLL:n kisoista Haapajärveltä riemumielin. Raahe voitti Oulun eteläisen piirin mestaruuden
ja keräsi paineita järjestää itse sama kisa lähivuosina.
hempienkin seassa kaksi kultamitalia: 100 metrillä ja pituudessa. Pikamatkaan kului
13,43 sekuntia ja pituutta lensi 490. Molemmat tulokset
ovat hänen ennätyksiään ?
pituushypyssä tosin entistä
sivuten.
Raahelaiset matkustivat
Haapajärvelle aamulla yhtei-
sellä bussikyydillä. Mukana
oli ensi kertaa täysi joukkue.
??Ensimmäistä kertaa
meillä oli Raahesta täysi
joukkue, kehuvat reissusta
12.09.2014
vastanneet Jaana Isokääntä
ja Minna Kortessalo.
??Kerrankin sai kaikkien
seurojen väki olla saman lipun alla.
Liikkeemme avoinna
pe 12.9. klo 24 asti
Talo täynnä syysuutuuksia koko perheelle
Tällä kupongilla pe 12.9.
toppatakit alk. 29,95?
välikausitakkeja ja haalareita
-50% -70%
talvitakit
alk. 49,95?
Avoinna: pe 10-24, la 10-15.
alk. 39,95?
kevytuntuvatakki
35? (49,95?)
-40% -60%
-30% -50% -70%
ALAKERRAN POISTOMYYMÄLÄSSÄ
UUSIA SYKSYISIÄ ERIÄ
talvitakit
-25%
#
yhdestä valitsemastasi
normaalihintaisesta
tuotteesta
talvitakit ovat saapuneet
1 tuote/
kuponki/
asiakas
RAAHEN SEUTU Torstaina 11. syyskuuta 2014
14 TELEVISIO
Tv-viikko // C9
Aamulehti // Perjantaina 5. syyskuuta 2014
TorsTai 11.9.
Voiko homeista leipää syödä?
Ruokaratsian salapoliisit selvittävät
myös, mikä on homejuustojen
salaisuus. Kievin kanan oikeaa
valmistustapaa etsitään Ukrainasta asti.
Ruokaratsia, Yle Teema klo 20.30.
Tv2
Tv1
05.55 MOT.
06.25 Ylen aamu-tv.
09.30 Puoli seitsemän: Puoli
seitsemän 2014 ? syksy.
10.00?10.50 Murdochin murhamysteerit (12). Pelin säännöt.
11.00 Yle Uutiset.
11.05 Yle Alueuutisia.
12.25 Oddasat.
12.40 Sydämen asialla (7). Piilopaikka.
13.30?14.54 Nina ja Erik (7).
(Suomi, 1960) O: Aarne Tarkas.
15.00 Yle Uutiset.
15.05 Yle News.
15.10 Yle Oddasat.
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa.
16.00 Eduskunnan kyselytunti.
16.55 Novosti Yle.
16.57 Yle Uutiset viittomakielellä.
17.00
17.00 Yle Uutiset.
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12). Dinomania.
18.00 Yle Uutiset.
18.22 Yle Uutiset alueeltasi.
18.25 Yle Uutiset sää.
18.30 Puoli seitsemän: Puoli seitsemän 2014 ? syksy.
19.00?19.50 Downton Abbey
(12). 5/9. (U)
20.00 Kuningaskuluttaja. Yksityisten lääkäriasemien tutkimushinnoissa huikeat erot: Vertailemalla säästäisit satasia.
20.30 Yle Uutiset.
20.55 Urheiluruutu.
21.00
21.05 A-studio: Talk.
22.00 Ulkolinja: Menetetty Irak?
(16) Yhdysvallat vetäytyi Irakista
alle kolme vuotta sitten; operaatio
kesti yli kymmenen vuotta ja maksoi biljoonia dollareita. Irak luisuu
yhä syvempään kriisiin ääri-islamilaisten voimien vahvistuessa.
Miksi näin kävi?
23.25 Yle Uutiset.
23.30?00.30 Stolberg (12). Palaneet siivet. (U)
06.50 Pikku Kakkonen.
06.51 Nimipäiväonnittelu.
06.52 Possu Pallero (S). Linna.
07.03 Tähtirannan pojat (S).
07.09 Raa Raa, leikkisä leijona (S).
07.20 Muista laulaa.
07.26 Lilli ja kukkaisystävät (S).
07.36 Neppajymykerho.
07.41 Sasu (S).
07.56 Töötti ja Pulteri (S). 16/26.
08.17 Muumilaakson tarinoita (S).
08.40?08.50 Hupsis (S).
09.00 Islantia luontokuvaajan
silmin. Osa 1/2.
09.30 Löytöretkiä maailmaan.
09.45 Luontoretkellä.
10.15 Norjan kovin. 1/6.
10.55 Nolojen tilanteiden mies.
11.20 Uusi päivä (S).
11.50 Haussa uudet mallit.
12.20 Muuttohaukantie.
12.50 Muuttohaukantie.
13.20 Retrolissun ysärit.
13.50 Petran loistavat ilotulitukset.
14.40?15.10 Totuus rakkaudesta.
15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat.
15.40?16.25 Doctor Who (12). (U)
16.30 Galaxi.
16.31 Nokkelikot (7).
16.44 Mimun maailma (7).
17.00
17.00 Pikku Kakkonen.
18.00 Yle Uutiset minuutissa.
18.02 McLeodin tyttäret (7). (U)
18.45 Löytöretkiä maailmaan.
19.00 Yle Uutiset alueeltasi.
19.10 Yle Uutiset.
19.20 Urheiluruutu.
19.24 Yle Uutiset sää.
19.30 Peltsin Lappi.
20.00 Silminnäkijä.
20.30 Naurun tasapaino Extra.
20.35 Poliisi selvittää (S).
20.40 Koistiset lennossa (S).
20.45 Uroot (S).
21.00
21.00 Naurun tasapaino.
21.50 Yle Uutiset.
22.00 Urheiluruutu.
22.05 Ironside (16). Uusi sarja 1/9.
22.45 Luck (16). 3/9.
23.40?01.40 The Wire (16). (U)
Yle Fem
7.25 SVT: Gomorron Sverige. 12.00 SVT: Uppdrag granskning. 13.00
SVT: Hem till byn. 13.50 SVT: Historien om kaffe. 14.00 SVT: Vem vet
mest?. 15.55 Kapteeni Sapelihammas ? merten kuningas (7). 16.09 Kysy
Laralta (7). 16.22 Ruohonjuuritasolla (7). 16.25 Eläimellistä menoa Norjassa. 16.55 Puutarhakeskiviikko. 17.25 Kärkeviä kommentteja. 17.55 Yle
Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Bärtil. 18.30 Fanny (7). 18.36 Kaksoiselämää (S). 18.49 Lonkeroiset (S). 18.51 Nina Patalo (7). 19.00 Veljesten keittiössä. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 19.55 Obs debatt. 20.30 Tämä
tästä. 20.45 Oddasat. 21.00 Efter Nio. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt. 22.00
Dok: Taivaanraapijoita ja terässiltoja. Mohawk-intiaanit kulkevat pelotta
teräspalkeilla korkealla kaupungin yllä. 23.45 SVT: Vem vet mest?. 0.15
SVT: Aktuellt. 0.55 SVT: Kulturnyheterna. 1.00 SVT: Sydnytt. 1.10 SVT:
Nyhetssammanfattning. 1.15 SVT: Snoken och paddan. 1.20 SVT: Historien om telefonen. 1.30 SVT: Gomorron Sverige sammandrag. 2.00 SVT:
Lulu Zipadoo. 2.15 SVT: Lilla Aktuellt. 2.30 SVT: Antikduellen.
AvA
6.00 Aamun AVAus. 9.30 Täydelliset juhlat. 10.00 Suurin pudottaja.
12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo. 12.30 Makuja & Elämää. 12.45 Lääkärit. 13.45 Sadan tonnin talot. 14.45 Beverly Hillsin täydelliset naiset.
15.45 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.15 Makuja & Elämää. 16.30
Suurin pudottaja. 17.30 Salatut elämät (S). 18.00 Trinny & Susannah
Skandinaviassa. 19.00 Haaveiden talo hartiapankilla. 20.00 Suomen
kaunein koti. 21.00 Iholla. 21.30 Voguen Fashion Fund. 22.30 AVA Dokumentti: Karl Lagerfeld: Omin sanoin. Ainutlaatuisessa, vuonna 2007
valmistuneessa dokumenttielokuvassa päästään seuraamaan muoti-ikoni Karl Lagerfeldin elämää pintaa syvemmältä. 0.10 Iholla. 0.40 Trinny &
Susannah Skandinaviassa. 1.35 Yön AVA.
mTv3
05.30 Aamusää.
06.00 Studio55.fi.
06.25 Huomenta Suomi.
09.05 Studio55.fi.
09.30 Huomenta Suomen Uutiset.
09.35 Mitä tänään syötäisiin?
09.40 Viking Loton ja Jokerin
tulokset.
09.45 Kauniit ja rohkeat (S). Tervehdys, perävaunu!
10.10 Emmerdale (S). Tuplapolttarit.
10.40 Emmerdale (S). Tavallista
enemmän häästressiä.
11.10?12.05 Lääkärit. Terveysratkaisuja.
13.35 Neljä huonetta.
14.35 Perhe pelissä (7).
15.05 Alueellinen sääennuste.
15.10 Mitä tänään syötäisiin?
15.15 Jamie Oliverin säästöateriat. Lapapaistia ja kasviscurrya.
16.15 Hansin matkassa.
17.00
17.15 Uutiset.
17.20 Päivän sää.
17.25 Viking Loton ja Jokerin
tulokset.
17.30 Kauniit ja rohkeat (7).
Quinn Fuller, hymytön hissityttö.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (7). Kahdet
häät ja yksi nujakka.
18.30 Emmerdale (S). Kaksin verroin häitä ja äitejä.
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.20 Päivän sää.
19.30 Salatut elämät (S).
20.05 Maajussille morsian. Uusi
tuotantokausi alkaa.
21.00
21.00 Vares 4 ? Kaidan tien kulkijat (16). Vares 4 ? Kaidan tien
kulkijat pt2. O: Anders Engström.
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.20 Päivän sää.
22.25 MTV Sport Uutiset.
22.35 Kuuma laki (12).
23.35 Pahan ajojahti (16).
00.35 Terriers (12). Varkaissa.
01.30?05.30 Onnensoitto.
nelonen
05.00?06.30 Ennustaja-TV.
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S).
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (7).
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7).
08.15 Waverly Placen velhot (7).
Velhous vaakalaudalla.
08.45 Sikke ? Ruokaa rakkaudella.
09.20 Tuhluriprinsessat. Ylettömiä unelmia.
09.50 Kodikkaasti vuokralla.
10.20 Sarahin sisustusvinkit.
10.50?11.20 Ennustaja-TV.
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita.
13.20 Kodikkaasti vuokralla.
Laatua pikkurahalla.
13.50 Sarahin sisustusvinkit. Leipurin keittiö.
14.20 Sikke ? Ruokaa rakkaudella.
14.50 Ruotsin karmein koti.
15.50 Himohamstraajat (S).
16.50 Arvostele mun illallinen
Suomessa.
17.00
17.20 Frasier (S). Kahdet häät ja
yhdet hautajaiset, osa 2/2.
17.50 Hotellit haltuun. Langennut Madonna.
18.55 HS-uutiset.
18.58 HS-sää.
19.00 Poliisit (7). Kotka.
19.30 Poliisit (7). Kuopio.
20.00 The Voice Kids.
20.57 Keno.
6 Yhä useampi pakolainen hakeutuu leirien toivottomuudesta suurkaupunkeihin. Näkymättömät pakolaiset TV2 klo 20.
Yle TeemA
04.00 Teematieto.
16.10 Tiededokumentti: Lapsen
mielialahäiriö. Kuinka kasvattaa
lasta, jolla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö? Entäpä jos
lapsia on peräti neljä? Neljän perheen kasvattajat kertovat, millaista perheen elämä on sairaalakäynteineen ja koulukiusaamisineen.
17.00 Sami Yaffa ? Sound
Tracker. Brasilia tunnetaan sambasta ja bossa novasta, mutta
maan musiikillinen kulttuuriperintö on paljon monipuolisempi.
17.45 Francon jälkeen ? Alcantaran perhe (7).
19.00?19.53 Muinaisen Egyptin
taideaarteet. 2/3. Kultakausi.
20.00 Prisma Studio. Turkka katoaa. Toimittaja yritti kadota kaikista tietoverkoista ja sai peräänsä
taitavan jäljittäjän. Voiko tulevaisuudessa kukaan olla digitaalisesti näkymätön tai kannattaisiko
sellainen edes?
20.30?20.55 Ruokaratsia. 1/8.
Voiko homeista leipää syödä?
Ruokaratsian salapoliisit selvittävät myös, mikä on homejuustojen
salaisuus.
21.00 Tiededokumentti: Australian mantereella. 2/4. Luonto.
22.00 Kino Suomi: Kadunlakaisijat (12). (1991)
23.20 Kino Suomi: Nälkä (16).
(1992)
23.35?04.00 Teematieto.
Sub
06.00 Onnensoitto.
08.00 Astral TV.
10.00?11.00 Lemmen viemää (S).
Kosiomiehet.
14.00 Tanssien tähtiin. Finalistit
esittäytyvät, osa 3/5.
14.30 Tanssien tähtiin. Finalistit
esittäytyvät, osa 4/5.
14.55 Myytinmurtajat. Kanatykki.
Tekeekö sula kana enemmän tuhoa kuin pakastekana ilmatykillä
ammuttuna?
16.00 Walker, Teksasista (12).
Isänmaan puolesta.
17.00 Lemmen viemää (7). Silvottu mekko.
18.00 Kurjat kuppilat USA.
Mangia Mangia, osa 1. Julie on perustanut italialaisen ravintolan entisen pikaruokapaikan tiloihin, ja
Gordon Ramsayn kauhuksi asiakkaille tarjoillaan mikroaaltouunissa
kuumennettuja pakasteita.
19.00 Naapurit-arvonta.
19.05 Big Brother Extra.
19.30 Miehen puolikkaat (7). Päivällinen palvelusväen kanssa.
20.00 Rillit huurussa (S). Kuolleen ilotytön vastakkainasettelu.
20.30 Simpsonit (7). Myyttejä
murskaamassa.
21.00 Dieetit vaihtoon!
22.00 Big Brother.
23.00 Katujen kasvatti (16). Isiemme synnit.
00.00 Supernatural (16).
01.00?05.30 Onnensoitto.
21.00
21.00 Hotellit kuntoon, Gordon
Ramsay. Riitelevät sisarukset.
22.00 Deja Vu (16). (Deja Vu,
USA-Britannia, 2006). O: Tony
Scott.
00.35 Poliisit (7). Kotka.
01.05 Poliisit (7). Kuopio.
01.35 NCIS Rikostutkijat (12).
02.35 Frasier (S). Kahdet häät ja
yhdet hautajaiset, osa 2/2.
03.05 Salaliittoteoriat Jesse
Venturan johdolla (S). HAARP.
04.05?05.00 Ennustaja-TV.
Fox
6.00 Sky News. 6.31 FOX Kids: Pound Puppies. 6.52 FOX Kids: Lalaloopsy. 7.15 FOX Kids: Vipo ? lentävän koiran seikkailut. 7.27 FOX Kids:
Vipo ? lentävän koiran seikkailut. 7.40 FOX Kids: Avatar. 8.04 FOX
Kids: Monsuno. 8.27 FOX Kids: Trollz. 8.50 Wipeout. 9.40 24Kitchen:
Sara La Fountain. 10.10 24Kitchen: Rudolph leipoo. 10.40 24Kitchen:
Portugalin makuja. 11.10 Venäläiset tulee!. 12.00 Autiotalojen aarteet.
12.30 Tuohta tuhosta. 12.55 Ufojen jäljillä Euroopassa. 13.50 Huijareiden kaupunki. 14.40 Montanan poliisit. 15.35 Lentoturmatutkinta.
16.30 Futurama. 17.00 Family Guy. 17.25 Suomen vartijat. 17.50 Huutokaupan metsästäjät. 18.15 How I Met Your Mother. 18.40 How I Met
Your Mother. 19.10 Cops. 19.35 Cops. 20.00 Huutokaupan metsästäjät.
20.30 Suomen vartijat. 21.00 Bones. 21.55 Criminal Minds. 22.50 Elokuva: Flight 93. 0.35 Tabu. 1.25 Huumebisnes Oy. 2.20 Totta vai tarua?.
2.45 Family Guy. 3.10 Suomen vartijat. 3.35 24Kitchen: Sara La Fountain (TXT). 4.05 Sky News.
liv
5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Hulluna häämekkoihin. 9.30 Tuhluriprinsessat.
10.00 Jutta ja superdieetit. 10.30 Sarahin talo. 11.00 Olgan kotona. 11.30
Leila leipoo Ranskassa. 12.00 Vanessa ja pikkuväki. 12.30 Arvostele mun
illallinen Ruotsissa. 13.00 Huippukokki lähtee maalle. 13.30 Kauneusleikkaukseen vai ei?. 14.00 Hulluna häämekkoihin. 14.30 Kotikokkien
taistelu. 15.30 Hurja remontti. 16.30 Olet mitä syöt. 17.00 Huippumalli
haussa. 17.55 Kotikokkien taistelu. 19.00 Hurja remontti. 20.00 Jutta ja
superdieetit. 20.30 Sinkkulaiva. 21.00 Unelmien poikamiestyttö. 22.55
Beverly Hillsin lastenhoitajat (S). 23.55 Sinkkulaiva. 0.25 Scandal (12).
1.25 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S). 2.25 Ruotsin plastiikkakirurgit. 3.25
Kotikokkien taistelu. 4.30 Ennustaja-TV.
6 Illan Naurun tasapainossa koomikot yrittävät naurattaa teekkareita Otaniemessä. TV2 klo 21.
Tv5
6.00 Ankkadynastia. 6.25 Ihmemies MacGyver (12). 7.20 Matlock (S).
8.10 Kellarin kunkku (S). 9.00 TV Shop Tvins. 12.00 Ankkadynastia.
12.30 Tahdon morsiuspuvun! 13.00 Pomo keittiössä. 14.00 Ihmemies
MacGyver (12). 15.00 Matlock (7). 16.00 Kolmas kivi auringosta (S). 16.30
Kaikki rakastavat Raymondia (S). 17.00 Pulmuset. 18.00 Kellarin kunkku
(S). 18.30 Kellarin kunkku (S). 19.00 Top 20 kotivideot. 20.00 Myyntimies
Jethro. 21.00 Elokuva: Keikkaa pukkaa (12). 23.10 Bastuklubben. 23.45
Yövuoro (12). 0.45 5D: Virtuaalimaailman salat (S). 1.35 Kampuspoliisit.
2.05 Kasinon kulisseissa. 2.30 Paritellen (7). 3.05 Paritellen (S).
KuTonen
6.00 Voice TV. 7.00 Voice TV. 8.00 Voice TV. 9.00 TV Shop Tvins. 12.00
Voice TV. 13.00 Iskelmä TV. 14.00 Radio City TV. 15.00 Voice TV. 16.00
Iskelmä TV. 17.00 Radio City TV. 18.00 Yukonin miehet. 19.00 Arvotavara rahaksi. 20.00 Ketjureaktio. 21.00 Fast n? Loud. 22.00 Elokuva: The
Unborn (16). 23.40 NCIS Rikostutkijat (12). 0.30 Franklin & Bash (7). 1.20
Star Trek: The Next Generation (12). 2.10 Dog, palkkionmetsästäjä (7).
2.40 Dog, palkkionmetsästäjä (7). 3.10 Voice TV.
Jim
5.00 Ennustaja-TV. 10.40 LIVE: Tiedä ja Voita. 11.10 Krokotiilimies. 12.15
Huijarirakentajat. 13.10 Kuppilat kuntoon Ruotsi. 14.05 Leijonan luola
USA. 15.00 MasterChef Australia. 16.00 Krokotiilimies. 17.05 Kuppilat
kuntoon Ruotsi. 18.05 MasterChef Australia. 19.00 Leijonan luola USA.
20.00 Talent USA. 21.45 Leijonan luola USA. 22.45 Rekkakuskit jäällä (7).
23.45 Australian rajalla. 0.15 Eriskummalliset rikokset (S). 0.50 Panttilainaamon autospesialistit (S). 1.20 Mestariampuja. 2.15 Ennustaja-TV.