• 95 95 VUOTTA LÄHELLÄ SINUA v WWW.RAAHENSEUTU.FI TORSTAI 25. SYYSKUUTA 2014 NRO 183 Raahen Seutu on uutisoinut 95 vuoden ajan: Monessa on oltu mukana. IRTONUMERO 2 e Vuosiin mahtuu yli miljoona uutiskuvaa. Kannen vanhin kuva on Pyhäjoelta vuodelta 1964.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 2 KESKUSTELE 95 v Pääkirjoitus 25.9.2014 Kolumni Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi Martti Nousiainen toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kirjoittaja on Raahen Seudun entinen päätoimittaja Tietoa, ei höpöilyä Yhteinen menneisyys, yhteinen tulevaisuus S ähköpostiini tupsahti pyyntö kolumnista RS:n juhlalehteen tiistaina puolen päivän aikoihin. Eli ei liian aikaisin. Olen rustaillut tekstejä juhlalehtiin 1970-luvulta lähtien. Tuolloin sain houkuteltua yhdeksi juhlalehden kirjoittajaksi Urho Kekkosen. 1980-luvulla Kekkosta seurasi Mauno Koivisto ja 1990-luvulla Martti Ahtisaari. Sittemmin en kysellyt pressoja juhlalehden kirjoittajaksi. Tämän kolumnin myötä olen tullut kirjoittaneeksi RS:n juhlalehtiin viidellä eri vuosikymmenellä. Ikää alkaa siis olla. Mutta ennen kaikkea tämä osoittaa, että paikallisen sanomalehden elinkaari on pitkä. Eikä loppua näy. Tällä vuosikymmenellä RS täyttää jo 100 vuotta. Siihen yltää harva A Koskaan aikaisemmin disinformaatiota ei ole ollut liikkeellä yhtä paljon kuin nyt. paikallinen yritys. Vuodet kertovat, että paikallisesta lehdestä on pidetty huolta. Lehteä on tarvittu ja sillä on tärkeä tehtävä alueensa asukkaille ja toimijoille. Vaikka sähköinen viestintä on rynninyt viime vuosina kaikista ilmansuunnasta, painettu lehti on edelleen ylivoimaisesti tärkein paikallisen tiedon lähde. Tämän todistavat tuoreet tutkimukset. Nuorimmatkin sukupolvet saavat tietonsa lehdistä, jotka tulevaisuudessa ilmestyvät yhä laajemmin sähköisessä muodossa. Lehtiä ja niiden ammattitaitoisia journalisteja tarvitaan nyt jos koskaan, jotta ihmiset saavat tarvitsemaansa tietoa. Tarkoitan siis oikeaa tietoa, en kaikenmaailman höpöilyjä, joita sähköiset viestimet tursuavat. Koskaan aikaisemmin disinformaatiota eli väärää tietoa ei ole ollut liikkeellä yhtä paljon kuin nyt. Osa perustuu tietämättömyyteen, mutta suuri osa on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa. Maailmanlaajuinen informaatiosota lienee tuttu kaikille. Lehden tekeminen ja oikean tiedon välittäminen ei ole koskaan ollut helppoa. Onneksi totuuden välittämiseen on aina löytynyt tekijänsä. Yhtä tärkeää on, että on myös ihmisiä, joilla on halu ottaa vastaan tarkastettuja uutisia ja hyötytietoa. Niin kauan kuin näitä valistuneita kansalaisia on, on myös ammattitaidolla tehtyjä lehtiä. Ne tallentavat kaiken aikaa myös historiaa. K äsissäsi on Raahen Seudun 95-vuotisjuhlanumero. Käsissäsi on myös sukellus Raahen seutukunnan historiaan ja nykypäivään. Olemme halunneet koota lehden kansien väliin häivähdyksen siitä, mitä kaikkea täällä on vuosikymmenten saatossa tapahtunut sekä ihmisistä, jotka ovat täältä ponnistaneet. Moni jutun arvoinen asia ja henkilö on jäänyt tässä käsittelemättä. Jos kaikki mahtuisi yhteen lehteen, olisi historiamme huolestuttavan köyhä. Kerrottavaa ei ole tällä seutukunnalla puuttunut eikä varmasti puutu vastaisuudessakaan. Siitä pitävät huolen alueemme aktiiviset ihmiset, toimeen tarttuvat yritykset ja erilaisten näkemysten kirjo. Tämä seutu versoo jatkuvasti tarinoita ja uutisia, joita haluamme teille kertoa, hyvät lukijamme. Kiitos siitä aktiivisesta otteesta, jolla olette ottaneet nämä tarinat ja uutiset omaksenne. Tämän lehden kannessa on kuvasarja, joka vie matkalle Raahen Seudun vuosikymmeniin. Lehden välityksellä noista merkkipaaluista on muodostunut osa yhteistä muistiamme ja kotiseutumme historiaa. Lehden kautta niihin on helppo palata. Kaikkea ei ole varmasti 95 vuoden aikana kerrottu. Tulevaisuus on täynnä vielä kirjoittamattomia ja kuvaamattomia merkkihetkiä, uutisia, tarinoita ja kohtaloita. Lehti kulkee yhtä jalkaa ympäröivän yhteisön kanssa eläen sen rosot, ilot, pettymykset ja voitot. Tämä on paikallislehden tehtävä, joka ei muutu. Päivän positiivisin Raahen Seutu julkaisee tänään 48-sivuisen lehden juhlavuoden kunniaksi. Toivomme, että saamme tehdä isoja lehtiä vastakin! 95 v Gallup: Oletko jo vaihtanut talvirenkaat? En. Saa nähdä milloin vaihdan, riippuu ihan ilmasta. Raimo Mäkelä En vielä. Isäntä sanoi, että vaihdamme talvirenkaat hyvissä ajoin. Maria Leppikangas En ole. Vaihdan sitten kun tulee pakkaset, liukkaat kelit tai vähän ennen talvea. Tapani Karvonen En. Ei ole lunta vielä. Ne vaihdetaan ihan paniikissa sitten ku tulee lunta. Kirsi Asunmaa
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 3 Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi Suositut ja odotetut Raahen Terveys- ja Hyvinvointimessut MeSSuiLLe ! vapaa pääSy la 4.10. klo 10?18 ja su 5.10. klo 10?17 Raahen Kauppaporvarissa Mukana messuilla Ritva Oksanen lauantaina Pirkko Mannola sunnuntaina Karita Tykkä lauantaina Lukuisa joukko luontaistuotealan yrityksiä ? Mielenkiintoisia asiantuntijoiden luentoja! ? Paljon messutarjouksia ? Arvontaa ? Näytteitä ? Maistatuksia ? Hyvinvointivinkkejä! En juhli merkkipäivääni. Kalevi Kyröläinen ELÄMÄN ROIHU Iso riipus 179? Pieni riipus 99? Rannekoru 149? Korvakorut 69? Kirkkokatu 45, 92100 RAAHE puh. 08-222 826 Avoinna ma-pe 9.30-17.30 ja la 9.30-14 95 v TAMMIKUUSSA 2015 ALKAVAT KOULUTUKSET Liiketalouden perustutkinto Merkonomi 120 ov, 3 vuotta ??PK-pohjainen koulutus ??Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Yhteishaku 24.9.?3.10.2014 www.opintopolku.fi Koulukoodi 1932 // Hakukoodi 114 at a s t y N ta s i a t s r to ihin a a t n a u la rtill eista o n i k k l a a j s ista, sista Plus k u u t u vaatte u ksen iin. Myös u n -edun n a e s l j s a a u l l kuin otteista. P ppuna. n i i j a l ustu konlo o i j i r v a t ä n a j in tä saat va LAA ESITE! KYSY LISÄÄ, TI ) 223 7900 puh. (08 Leila Kyllönen, la.kyllonen@rpkk.fi lei 40 Merikatu 2, 92100 Raahe www.rpkk.fi Pulla-Pirtti Raaheen nyt VISKAALIN GRILLIN TUOTTEET Raaka-aineista alkaen pohjoispohjalaista ruokaa. Tervetuloa maistamaan. 100 % LI N V IS K A A N A U TA A Tarjolla myös Viskaalin tilan lihatuotteita ja Pulla-Pirtin leipää. Pulla-Pirtti Raahe, Siikajoentie 1, 92140 Pattijoki, Puh: 010 5483611. Avoinna: ma?pe 6.30?20.00, la?su 8.00?20.00 www.pullapirtti.com www.viskaalin.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 5 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. ingo Seurakuntavaaleista MIELIPIDE Tekstiviesti- palstalla kummasteltiin politiikan sekoittamista kirkollisiin luottamustoimiin. Raahessa lista ?Yhteinen seurakunta? on sitoutumaton, mutta taustalla on henkilöitä joilla voi olla myös poliittista taustaa. Olisi mielestäni kummallista, jos henkilön puoluetoiminta estäisi ehdokkuuden seurakuntavaaleissa. Onhan kyse yhteisen seurakunnan asioista. Minulle seurakunta on ollut osa elämää lapsesta saakka. Seurakunnan kerhot, lasten ja nuorten toiminta ja jumalanpalveluselämä on ollut osa arkea ja pyhää aina. Haluan olla vaikuttamassa seurakunnan toimintaan ja uudistumiseen kirkkovaltuuston kautta. Kirkkovaltuuston työskentelyssä politiikka ei ohjaa päätöksentekoa. Vaikuttimina on oma vakaumus ja halu toimia kirkon par- lukijan kuva haaksi. Toivon, että kirkon jäsenenä käytät äänioikeuttasi. Tutustu sivuihin www.seurakuntavaalit.fi ja löydä oma ehdokkaasi. ?Vaalit ovat mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja rakentaa kirkosta yhteisö, joka on kokonaisempi kuva sen jäsenistä.? Teija Larikka Kirkkovaltuuston jäsen Seeprakaposiipi. Kuva: Pauli Alasaarela lukijan kuva lukijan kuva Aittalahden lintutorni oli koitua surmanloukuksi lehtokurpalle, joka lenteli tornin verkkoa vasten ja tippui alas. Sain linnun kiinni lippiksellä ja vein sen ulkopuolelle ?vankilasta?. Kuva: Jorma Leinonen Krista ja Vanessa ihastelevat suomuorakkaan erikoisia muotoja. Kuva: Nelli Möttönen, Pyhäjoki
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 6 PUHEENAIHEET Tältä näyttää tuleva 95 v Kamara: Oamk:n hanke päättyy ja koulu on jättänyt Raahen. Opiskelijoiden mielestä Raaheen voisi tulla töihin, kun vain paikka löytyisi. Jussi Pesonen jussi.pesonen@almamedia.fi Räntää sataa ja tuulee. Syksy hyökkää paidan alle kuin laittaisi sinne jäitä. Mutta viisi mustatakkista nuorta miestä sekä yksi nainen kävelee ovesta sisään, istuu sohvalle lämpimään. Ilmeettä, liikkumatta, he kuuntelevat, kun R-tason toimitusjohtaja Tapio Törmänen kertoo, kuinka maailma digitalisoituu. Sitten Törmänen kehottaa heitä pukemaan päähänsä 3D-lasit ja seisomaan miestä korkeamman valkokankaan eteen. Vieraat tuijottavat, kun toimitusjohtaja kuljettaa heitä virtuaalimaailmassa portaita ja kaiteita pitkin kuin videopelissä. ??Tulee kaulaan rautatanko, yksi mies naurahtaa. Aamupäivällä he olivat kävelleet fyysisiä ritilöitä pitkin SSAB:n tehtaalla. Raahen korkeakoulukampuksen uusi toimintamalli, Kamara-hanke, päättyy suunnitellusti syyskuun lopussa. Oulun ammattikorkeakoulun vetämä hanke alkoi vuoden 2011 alussa. Sen viimeisenä tempauksena bussillinen Oamk:n opiskelijoita Oulusta kävi keskiviikkona tutustumassa yrityksiin Raahessa. Kulkuteitä suunnittelevan ja valmistavan R-tason lisäksi vaihtoehtoisina vierailukohteina olivat teollisuuskonserni Miilukangas, teollisuussuunnittelua tekevä Alte Visetec ja tutustuminen Raahen museon multimediaratkaisuihin. SSAB:n terästehtaalla kävivät kaikki. ??Äkkiseltään Raahe vaikuttaa vilkkaammalta paikalta kuin odotin, tietotekniikan opiskelija Lauri Miettinen kertoo. ??Kaupungilla näytti olevan ihan palveluja ja ihmisiäkin. ??Hyvällä mäihällä täältä voisi löytää kesätyöpaikan. Erikoisosaajia tarvitaan Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Raahen seutukunnan yrityspalveluiden yritysbarometrin mukaan osaavasta työvoimasta on pulaa. Muu muassa metalli- ja konepajateollisuuden, rakentamisen ja palveluiden alalla henkilöstömäärä tulee lähivuosina lisääntymään, mutta jo nyt työvoiman saatavuus on yrittäjien mukaan heikkoa. Yleensä työvoiman saatavuuden heikentyminen kertoo nousukaudesta, eli vapaita ammat- tilaisia on vähän. Nyt tilanne on kuitenkin se, että taantuma on ajanut osaajia pois kaupungista. ??Jos Raahessa jää työttömäksi, ei tilannetta jäädä seuraamaan pitkäksi aikaa, vaan täältä muutetaan pois, yritysasiamies Pauli Keränen kertoo. TE-toimiston asiantuntija Marko Salmela huomauttaa, että taantuman aikana yritykset yleensä tehostavat toimintojaan ja saattaakin tulla tarve osaajalle, jota ei ole vielä edes koulutettu. Ongelmal- Men in black. Oulun ammattikorkean opiskelijat tutustuivat R-tason 3D-suunnitteluun Tapio Törmäsen opastamina. lista on myös se, ettei tämän päivän koulutus pysy työelämän vaatimusten perässä. Tällä hetkellä yrittäjien mielestä onkin pulaa muun muassa maanrakennuskoneiden kuljettajista, koneistajista ja hitsaajista, kokeneista suunnittelijoista ja kaupan ja palvelun erikoisosaajista. Tyypillistä on, että pulaa on kapea-alaisista osaajista, ei monitaitureista. ??Tässä on iso haaste koulutuksen järjestäjille, mutta myös työnantajille. Heidänkin pitää kouluttaa työvoimaa, Salmela sanoo. Elinkeinojohtaja Risto Pietilä huomauttaa, että kilpailun kasvaminen on tehnyt sen, että omaa väkeä ei enää pystytä kouluttamaan oman työn ohessa. ??Se on meille suuri huoli. Huoli on myös se, riittääkö osaajia enää mihinkään muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin, joihin koulutus on nyt keskitetty. Vuonna 2008 alkanut taantuma on pahimmillaan luonut yrittäjille hyvinkin synkkiä näkymiä, jolloin laskua odotettiin vuosiksi eteen päin. Pietilä kertoo, että Raahen seutukunta on kuitenkin selvinnyt taantumasta suhteellisen hyvin. ??Kyllähän valtiovallankin keskittämispäätökset ovat vieneet meiltä elinvoimaa, mutta olemme selvinneet tästä kohtuullisen hyvin. Kun ydinvoimala toteutuu, se pis- tää meidät huikeaan kasvuun ja tuo lisää elinvoimaa. Eilen julkistettu yritysbarometri luokin kuvaa positiivisista tunnelmista seutukunnan yrittäjien keskuudessa. Näkymät vaihtelevat kuitenkin hyvinkin suuresti alakohtaisesti. ??Kauppa näkee laskua, mutta esimerkiksi metallialalla nähdään tulevaisuudessa nousua. Raahen seutukunnan yritysbarometri toteutettiin jo 16. kerran. Kysely suunnattiin puhelimitse 125 yritykseen ja siihen vastasi yhteensä 85 yritystä. Niistä 59 oli Raahesta ja 23 muista seutukunnan kunnista. Yle: Oulaskangas jatkaa Yle uutisoi eilen PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen luvanneen jatkoa Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnalle uudesta päivystysasetuksesta huolimatta. Ylen mukaan uusiin tiukentuneisiin vaatimuksiin vastataan uudella lastenlääkärien päivystysringillä, jonka kustannukset ovat vuosittain noin puoli miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee asiaa lokakuussa.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 7 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu arkisto / Vesa Joensuu Kamara ??Oamk:n hanke Raahessa. Alkoi 2011, päättyy nyt. ??Tavoitteena oli lisätä yritysten ja Oamk:n yhteistyötä sekä säilyttää ammattikorkeakoulutus Raahessa. ??Opiskelijat suorittivat opintojaan yrityksissä työskennellen. ??Plussia: Yritykset olivat innolla mukana ja opetuksen suunnittelu kehittyi. ??Miinuksia: Oamk lähti Raahesta, yhteistyö yritysten kanssa vaikeutuu. ??Tulevaisuuden haaste: Miten saada osaavaa väkeä Raaheen, kun opiskelut ovat Oulussa? ??Uusi tavoite: Palkata Raaheen yhteyshenkilö Oamk:n ja yritysten välejä hoitamaan. Nyt on sellainen opiskelujen alkuinnostus meneillään, kuukausi sitten opinnot aloittanut Miettinen sanoo. R-tasolla hän kiinnostui vierailemaan yrityksen nettisivujen perusteella. ??Tämä oli harvoja tietotekniikan alan paikkoja Raahessa, saman valinnan tehnyt Salla Paso kertoo. Hänkin opiskelee tietotekniikkaa ? toista vuotta. ??Raahesta voisi löytyä harjoittelu- tai projektiopintopaikka, Paso toivoo. Aiemmin hän on ollut kaupungissa töissä hotellissa. Kun tekniikan opiskelijat kolusivat konepajoilla, tietojenkäsittelyn opiskelijat vierailivat museolla. ??Haluaisin tehdä työkseni jotain luovaa, ehkä web designia tai olla pelialalla, Aaromatti Ylitalo sanoo. ??Voisin tehdä yrittäjänä etänä mediasuunnittelua, kuten verkkokauppoja. Periaatteessa firma on siellä missä tietokonekin, Miia Tikkala kertoo. Raahe ei työ- ja asuinpaikkana ole heillä ensimmäisenä mielessä. ??Se ratkaisee, että mistä saa töitä, Ylitalo sanoo. Hummastinvaaran ohituskaista etenee Raahen Seutu toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kasitien ohituskaistasuunnitelmaa esitellään teknisen palvelukeskuksen tiloissa ensi tiistaina. Suunniteltu ohituskaista sijoittuu Hummastinvaaran kohdalle, noin 4 kilometriä raviradan liittymästä Revonlahden suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen käynnistämään tie- ja rakennussuunnitelmaan kuuluu kohdakkain olevan ohituskaistajakson rakentaminen Kasitielle ja sii- hen liittyvien yksityistie- ja liittymäjärjestelyiden tekeminen. Nykyinen valtatie levennetään keskikaiteelliseksi 4-kaistatieksi ja jakson päihin rakennetaan valaistus. Koko ohituskaistajakso varustetaan riista-aidalla. Suunnitelman tavoitteena on parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Suunnittelutyö käynnistyi valmistelevilla toimenpiteillä kesäkuussa ja suunnitelman pitäisi valmistua marraskuussa, jolloin tiesuunnitel- Raahen Energian toimitusjohtaja Lasse Lahti uskoo, että Fennovoiman ydinvoimala on lopulta kannattava siinä missä muutkin Suomessa valmistuneet ydinvoimalat. ?Aina on kannattanut? Sähkö: Laskea voi monella tavalla. Juha Honkala juha.honkala@almamedia.fi Helsingin Sanomat uutisoi, ettei Fennovoiman ydinvoimalasta tule kannattavaa vuosikymmeniin. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien mukaan ydinvoimala olisi kannattava aikaisintaan vuonna 2032 ja pahimmassa tapauksessa vasta vuonna 2054. Laskelmat perustuvat muun muassa työ- ja elinkei- noministeriön Pohjoismaiden energiamarkkinnoita koskeviin arvioihin. Näiden arvioiden mukaan Fennovoiman ydinvoimala olisi kannattava juurikin vasta 40 vuoden päästä. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen ei kommentoi väittämää mitenkään. ??Jokainen sijoittaja laskee onko sijoitus hyvä. Se on täysin normaalia ja luonnollista. Harva sijoittaa mielestään kannattamattomaan hankkeeseen. Me tiedämme mitä sähkö maksoi vuonna 1984. Mitä sähkö maksaa vuonna 2044, on pelkkää arvailua, Soronen sanoo. Raahen Energian toimitusjohtaja Lasse Lahti sanoo, että yhtiö on teettänyt omat kannattavuuslaskel- mansa ulkopuolisella asiantuntijalla, ja niiden perusteella hankkeeseen on lähdetty ja pysytään edelleen mukana. ??Todellisia summia ei ole tiedossa, sillä niitä on mahdotonta laskea uskottavasti. Kannattavuus on monen tekijän summa, eikä mielestäni tässä ole tapahtunut mitään sellaista, että asiaa pitäisi pohtia uudelleen, Lahti kertoo. Ydinvoimala hankkeena on poikkeuksellinen. Investointi on pitkäaikainen ja siinä on pitkä takaisinmaksuaika. Pitkien toteutusaikojen vuoksi hankkeen aikana voi tapahtua monenlaista. ??Kukaan ei voinut ennustaa 10 vuotta sitten käynnissä olevaa Ukrainan kriisiä, mutta tuskinpa se enää 10 vuo- den päästä on käynnnissä. Mutta kun katsoo historiaa taaksepäin, suomalaiset ydinvoimalahankkeet ovat olleet aina kannattavia. TVO:lla on ollut hankaluuksia kolmannen reaktorinsa kanssa, mutta jostain syystä se hakee lupaa neljännelle. Hakisikohan jos ydinvoima ei olisi kannattavaa liiketoimintaa, Lahti toteaa. Sijoittaminen ydinvoimalaan on lisäksi perusteltua Mankala-periaatteella. Fennovoiman ei edes ole tarkoitus takoa sijoittajille voittoa, vaan yhtiöön sijoittaneet yritykset saavat osuuttaan vastaavan määrän omakustannushintaista sähköä omasta laitoksesta. ??Se on halvempaa kuin Nord Poolista ostettu sähkö, Matti Soronen kertoo. Karttakeskus masta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta sekä Raahen kaupungilta ja Siikajoen kunnalta. Tiesuunnitelman valmistuttua hankkeesta laaditaan rakennussuunnitelma, joka valmistuu maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Hankkeen alustava rakennuskustannusarvio on noin 4,7 miljoonaa euroa. Ohituskaista on esitetty PohjoisPohjanmaan ELY- keskuksen vuosien 2014 ? 2018 suunnitelmassa toteutettavaksi Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin kuuluvana hankkeena. Suunnitelmassa valtatie levennetään keskikaiteelliseksi 4-kaistatieksi 4 kilometrin matkalta. Yleisötilaisuus tiesuunnitelmaluonnoksista ti 30.9. klo 17 ? 18.30 Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 8 PUHEENAIHEET 95 v Ei tullut jumppamaikkaa Matti Lievonen: Neste Oilin toimitusjohtajan ja SSABn hallitusjäsenen juuret ovat Raahessa. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Nukkuisikohan yönsä hyvin, kun vastuulla olisi 5?000 työntekijää? Hirvittäisikö pyörittää liikevaihdoltaan 17,5 miljardin euron yritystä, Suomen suurimmaksi tänä vuonna noussutta? ??Ei hirvitä, vakuuttaa Neste Oilin toimitusjohtajana vuodesta 2008 työskennellyt vuorineuvos Matti Lievonen. Hän toteaa hyvän henkilöstön olevan mielenrauhan tae. Tosin hän myöntää toimitusjohtajan työn olevan luonteeltaan ympärivuorokautista seitsemänä päivänä viikossa, mutta siitä on osattava irtautuakin. ??Olen elokuvafriikki, tunnustaa Lievonen. Haastatteluhetkellä viimeisin katsottu on Oscareita niittänyt Nebraska. Hyvää mielen nollausta on myös metsänhoito Sievin ti- lalla sekä metsäpalstalla Etelä-Suomessa. Harrikka-ajelutkin tuulettavat sopivasti. Yli sata matkapäivää vuodessa vaatii myös hyvää kuntoa. ??Kuudelta ylös, aamusta tennistä ja työtä pitkälle iltaan, listaa Lievonen normipäivän. Monelle Raahessa lienee uusi asia, että julkisuudessa säästeliäästi esiintyvä toimitusjohtaja ja SSAB:n hallitukseen toisena suomalaisena noussut Lievonen on Raahen poikia. Paavolassa syntynyt, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Raahessa elänyt. Tornitalo oli ensimmäinen Raahen osoite, myöhemmin perhe muutti Vilppuun. Peruskoulun käyneitä edeltävään ikäluokkaan kuulunut Lievonen kävi kansakoulun pari ensimmäistä luokkaa Keskuskoulussa, siirtyi muutamaksi vuodeksi Seminaarille ja Raahen yh- Mikä uutinen on jäänyt parhaiten mieleen lehtiemme sivuilta? Alina Routaniemi: Rautaruukin tulo kaupunkiin oli aikoinaan iso uutinen, joka on selkeästi jäänyt mieleen. Jotenkin muistelen, että se oli aivan uskomatonta, että sellainen tehdas tänne pohjoiseen ja pieneen Raaheen saadaan. Niiden ensimmäisten uutisten jälkeen tuli varmaan seurattua jokai- nen lehti entistä tarkemmin läpi, kun piti tietää, mitä aiheesta kirjoiteltiin. Tähän liittyen muistan vielä hyvin, kuinka Kekkosen vierailusta kirjoitettiin. Kaikki nämä antoivat silloin toivoa paremmasta. Poikani pääsi Ruukille töihin, kuten siellä ovat työskennelleet myös monet ystäväni. A Liiketoiminnassa vaikuttaa se, mikä on parasta yritykselle.? Matti Lievosen kaudella Neste Oil on noussut Suomen suurimmaksi yritykseksi ja maailman teislyseoon, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1978. Lievonen kuvailee eläneensä tavallisen lapsuuden ja nuoruuden kouluineen ja joukkuepeleineen: jääkiekkoa, lentopalloa, jalkapalloa. Kaveriporukka oli tiivis ja ur- Irmeli Pelttari: Totta se on ollut Rautaruukin tulo kaupunkiin. Siihen liittyen muistan lukeneeni Saloisten rantojen raivaamisesta. Ehkä kaikkein suurin uutinen on ollut, kun Kekkonen vieraili kaupungissa. Taisin olla silloin jotain 15?16-vuotias, kun lehdessä mahtoi olla oikein kuvakin presidenttiä varten tehdystä ladusta, jota hän kävi hiihtämässä. Oli se siihen aikaan niin ihmeellistä ja suurta, että oikein presidentti tulee kylään. Näiden uutisten aikaan muuten tulin tähän samaiselle torille, jossa nyt seisomme myymäläharjoittelijaksi. Kuusi tuntia päivässä ja kuukaudessa tienasin 60 markkaa. heilu kiinteä osa elämää. Tuolta ajalta hänellä on oivallus hyvän kaveriporukan merkityksestä: hyvällä joukolla voi saada paljon aikaan, myös työelämässä. Teini-iässä tuli notkuttua Saloisten seurantalon tai Kuuselan tansseissa vaikkapa Hurriganesia kuuntelemassa. Mukaan Raahesta löytyi myös vaimo. ??Raahella on paikka sydämessä. Raahesta muistuttaa myös rakkaus mereen. Purjehti- mista harrastava Lievonen muistaa elävästi, miltä tuntui elää keskellä Ranskaa. Meren ääreen oli päästävä aika ajoin. Siteet entiseen kotikaupunkiin ovat edelleen vahvat. Kaupungissa hän vierailee Petri Alminoja Petri Alminoja Petri Alminoja Alina Routaniemi Irmeli Pelttari Leena Vilminko Leena Vilminko: Raahen Seutu on minulle tullut ainakin 40 vuotta kun tässä äkkiä lasken, mutta mitä sieltä on jäänyt mieleen? Onpas kimurantti kysymys. Näistä tuoreimmista tietysti Alpuan kylän asiat, kun siellä itsekin asun. Kyllähän ne jää pakostakin mieleen, miten lehdessä oman alueen asiat käsitellään. Tämäkään ei niin vanha uutinen ole, mutta sitä, miten Raahessa näitä ran- ta-alueita rakennetaan, on jäänyt ehdottomasti mieleen. No, tästä nyt sitten muistan lukeneeni tästä Fanttien maasta, jota aikoinaan suunniteltiin. Kyllähän näitä alkaa mieleen tulla.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 9 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. arkisto / Pekka Karhunen arkisto / Mårten Lampen Businesta huipulla. Raatteenhampaaksi Uolevi Raaden mukaan nimetyssä Keilaniemen tornitalossa isännöi nyt Matti Lievonen. johtavaksi toimittajaksi uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin markkinoilla. Vielä ylioppilasvuonna Lievonen ajatteli uraa voimistelunopettajana, mutta välivuosi ja jumppamaikan sijaisuus muuttivat ajatukset. Tie vei Kuopion teknilliseen opistoon. Insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän suoritti myös eMBA-tutkinnon Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. Ennen Neste Oilia Lievonen teki pitkän uran paperiteollisuudessa UPM-Kymmenellä, sitä ennen hän työskenteli ABB:llä. Neste Oilin toimitusjohtajaksi hän siirtyi UPM Kymmenen johtajistosta, jonka jäsen oli ollut vuo- Petri Alminoja Petri Alminoja Petri Alminoja muutaman kerran vuodessa tervehtimässä tyttären perhettä, omia ja vaimon vanhempia sekä sisaruksia. Eero Sipola Sari Kallio ja Kirsi-Maria Arvola Antero Siuvatti Eero Sipola: Ruonan konkurssi on ollut varmaan ensimmäisiä sellaisia uutisia, jotka vieläkin muistan. Vuosi ei nyt piirry mieleen, mutta taisi olla jo- tain 50-luvun alkua. Muistan, että yleislakko oli vuonna -56 ja Ruonasta uutisoitiin paria vuotta ennen sitä. Muistan tuosta konkurssista, miten se aiheutti suurta työt- tömyyttä täällä. Raahestahan lähdettiin muualle työnhakuun, kun täällä ei metallimiehille ollut yhtään mitään. Sitten muistan lukeneeni näistä suurista Raahea kiu- desta 2002. ??Ei uraa suunnitella. Se tulee tekemisen kautta, miettii Lievonen nousujohteista tietään. Lievoselle tekeminen oli muun muassa asemapaikkojen vaihtumista ympäri maa- A Rautaruukki ja sen tuleminen kaupunkiin on mielestäni yksi tärkeimmistä uutisista, mitä lehdessä on koskaan ollut. ilmaa. Tieto-taito karttui pääomavaltaisen prosessiteollisuuden johtamisesta ja kansainvälisestä toiminnasta niin Etelä-Amerikasta, Kiinasta kuin vaikkapa Ranskasta, jossa nelilapsinen perhe asui useamman vuoden. Hyppy paperiteollisuudesta öljy- ja petrokemian teollisuuteen ei Lievosen mukaan ollut hyppy tuntemattomaan, sillä prosessiteollisuudessa pätevät samat lainalaisuudet. Lievonen ei näe, etteikö öljyä käytettäisi tulevaisuudessakin, vaikka energiateollisuus onkin yksi kehittyvimmistä aloista. Fossiilista öljyä riittää ja miljardi ihmistä lisää vuoteen 2035 mennessä takaavat sen, ettei kyse ole auringonlaskun alasta. Hänen mukaansa perinteisilläkin alueilla voi menestyä, jos on rohkea ja osaa katsoa megatrendejä. Neste Oil on ollut yksi merkittävimmistä biopolttoaineiden kehittäjistä. ??1,5 miljardin euron investoinnit ja 2,5 miljardin liiketoiminta viidessä vuodessa. Se on harvinaista, esittelee Lievonen toimitusjohtajaaikansa yhtä saavutusta. Uutta Nokiaa ei Lievonen lähde kuitenkaan lupaamaan Neste Oilin biopolttoaineista. Matti Lievonen nimitettiin muutama viikko sitten SSAB:n hallitukseen toisena suomalaisjäsenenä. SSAB:hen yhdistynyt Ruukki tuli hänelle tutuksi jo nuoruuden kesätyöpaikkana. Ensimmäinen kesätyö oli osuuskaupan tsupparina, mutta seuraavana kesänä avautuivat jo tehtaan portit. Ensimmäinen RR-kesä meni apupoikana ja myöhemmin insinööriopiskelija toimi työnjohtajana. Sittemmin tie vei Rautaruukki Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajaksi. Raahelaisuus ei hänen mukaansa vaikuta hänen päätöksentekoonsa kotiinpäinvetona. ??Liiketoiminnassa vaikuttaa se, mikä on parasta yritykselle. Lievonen tietää, että Rautaruukki on iso osa kaupungin identiteettiä. Siirtoa osaksi SSAB:ta hän ei pidä dramaattisena, vaan vertaa sitä Strömbergin sulautumiseen ABB:hen. Yhdistymisen Lievonen toteaa antavan paremmat mahdollisuudet kansainvälisessä kilpailussa. Kovaa osaamista Ruukilla on. ??Nyt ratkaisee se, kuinka kilpailukykyisiä ollaan. Otetaan oikea asenne, sen kautta valloitetaan. sanneista tulipaloista. Tässä kun muistelee, niin paremmin ovat mieleen jääneet ehkä jutut kuin kuvat aiheista. hän on tietysti nuorille todella iso juttu. Sari Kallio ja Kirsi-Maria Arvola: Jos muistelemme kuvia, niin kaikki erilaiset tapahtumat ja niihin liittyvät hienot tilannekuvat. Keskuskoulun opettajana tietysti mieleen ovat jääneet kaikki jutut, mitä meistä tai meidän oppilaista on kirjoitettu. Mörköooppera pari vuotta sitten on ainakin yksi näistä. Muutama vuosi sitten myös oli uutinen uimavesien laadusta ja siinä samalla ihmeteltiin, kuinka rannoilla ei enää ole uimavalvojia. Tässä yhteydessä myös oma lapsi pääsi lehteen, ja se- Antero Siuvatti: Rautaruukki ja sen tuleminen kaupunkiin on mielestäni yksi tärkeimmistä uutisista, mitä lehdessä on koskaan ollut. Siihen liittyen muistan sen polemiikin, kun eiväthän kaikki ymmärtäneet hankkeen tärkeyttä tai tulevan tehtaan merkitystä koko kaupungin ja lähialueiden asukkaille. Noilta ajoilta myös muistan, kuinka Kekkoselle tehtiin oma latu, jota hän kävi hiihtämässä, ja eikös hän syönyt myös tyrnikiisseliä täällä vieraillessaan. Siinä varmaan on ollut se syy, että Ruukki tänne silloin 60-luvulla saatiin.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 10 MEIDÄN ELÄMÄÄ Kivi kuin kallio 95 v Hanhikivi: Siirtolohkare, jonka uskotaan olleen ikiaikainen rajan merkki. Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi Hanhikivi nousi suuren yleisön tietoon siinä vaiheessa, kun Fennovoima julkisti 2011 Pyhäjoen Hanhikivenniemen olevan ydinvoimalan paikka neljä vuotta kestäneiden selvitysten jälkeen. Kivi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. Sitä suojaa muinaismuistolaki, ja se on säilytettävä kaikissa olosuhteissa. Myös Fennovoiman suunnitelmissa on luvattu turvata kiven suojelu. Niemen metsikössä sijaitseva Hanhikivi on noin 6 metriä korkea. Kivi on kulkeutunut paikalleen jääkauden aikana mannerjään mukana. Se onkin pysyvä muisto ajasta, jolloin maa oli kokonaan jään peitossa. Se sijaitsee Pyhäjoen kunnan puolella mutta aivan Raahen rajan tuntumassa. Sen tiedetään ollen ainakin Pyhäjoen ja Salon kunnan rajamerkki, mutta mitä muuta se on merkinnyt, siitä historiantutkijat ovat eri mieltä. Kustaa Vilkunan mielestä se oli vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajapyykki. Kiven mukaan nimetty niemi on ollut aikoinaan vielä saari. Hanhikivikin on ollut meressä vielä silloin, kun Pähkinäsaaren rauhan rajaa on vedetty. Vuonna 1323 solmitulla Pähkinäsaaren rauhalla pyrittiin ensimmäistä kertaa ratkaisemaan Novgorodin eli Venäjän ja Ruotsin välisiä vihollisuuksia. Historian tutkijoiden mukaan ensimmäinen tieto Hanhikivestä löytyy vuodelta 1490, jolloin Kemin, Iijoen ja Limingan talonpojat valittivat Ruotsin hallitukselle venäläisten tekemistä hyökkäyksistä ja veriteoista. Talonpoikien valituskirjeessä todetaan, että venäläiset pitävät valtakunnan rajana Hanhikiveä. Myös pirkkalaiset ovat maininneet Hanhikiven: ?Entisaikaan karjalaiset ovat sanoneet omistuksensa Pohjanmaahan ulottuvan Hanhikiveen saakka, kiveen, joka sijaitsee suolameren rannalla?. Vanhan rajamerkin puolesta puhuvat ne hakkaukset, jotka ovat lohjenneet kiven päältä. ??Syypäitä alkuperäisten Pyhäjoelle suunniteltiin atomivoimalaa jo 40 vuotta sitten Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Melkein päivälleen 40 vuotta ehti aikaa kulua siinä välissä, kun Oulun lääninhallitus suositteli kauppa- ja teollisuusministeriölle PohjoisSuomeen suunnitellun atomivoimalan sijoituspaikaksi Pyhäjokea ja ennen kuin uuden tien rakennustyöt Fennovoiman ydinvoimala-alu- Tapani Liskon tiedot opettajien retkestä Hanhikivelle: Martta Jääskelä (Parhalahden opettaja), Väinö Merikanto (mukana Kylmälä (retken isäntänä, Parhalahden koulun johtokunnan jäsen), Irja Mattila (Parhalahden koulun johtokunnan puheenjohtaja Aino Tuikkala (Parhalahden opettaja). Kuvan otti Oltin kameralla Tuomas Sarpola , joka oli mukana myös venemiehenä. Vuosi hakkausten häviämiseen ovat pojankoltiaisten pitämä nuotio, joka on ollut kiven päällä joskus 50-luvulla, tietää historiasta kiinnostunut Tapani Lisko. Sittemmin kiven päälle on maalattu samanlaiset merkinnät kuin kivessä on muisteltu olleen. Kiven päältä löytyvät merkit N 14 ja N sekä kruunua muistuttava merkki sekä viivoja ja ilmeisesti vuosilukua ilmoittava merkintä 1770. Raahe eelle Hanhikivenniemelle alkoivat. Pyhäjoen Yppärin kanssa vuonna 1974 sijoituspaikasta kilpailivat Haukiputaan Virpiniemi, sekä Himangan Korkeakari. Voimalaitosaluetoimikunnan mietinnössä Yppärin eduiksi katsottiin lauhdevesien mahdollinen jäähdyttäminen suoraan merivedellä ja toisaalta myös turvallisuuskysymysten helppo- u n Seud ia n leht Pähkinäsaaren rauhan raja on historian tutkijoiden mukaan joka tapauksessa kulkenut Pyhäjoen seutuvilla idästä, Rajajoelta, Kannaksen halki luoteeseen ja Perämeren rannikolle. Yppärin Petäjäsojan puolesta puhuvat monet Raja-alkuiset paikannimet, joita alueella vilisee. Tarkkaa linjausta lienee mahdotonta selvittää. Rajan tarkka linjaus hämärtyi jo keskiajalla, kun suomalais- asutus levisi etelästä rannikkoa pitkin kohti Pohjalahden perukkaa. Samassa yhteydessä käytiin useita verisiä rajasotia. Parhalahtisille ja muillekin pyhäjokisille kivi ja niemi ovat olleet vanhoja retki- ja kalapaikkoja. Ihmiset ovat käyneet ihmettelemässä siirtolohkaretta kauempaakin. Kivi on mukana myös Pyhäjoen kunnan vaakunassa, kuten hanhikin. Se on antanut nimensä myös paikalliselle partiolle, Hanhikiven Kiertäjille. Suoma Bäckman kertoo, että Hanhikivenniemen aluetta kuului aikoinaan Kylmälän tilaan ja hänen isänsä Aleksi Kylmälä antoikin aikoinaan lupia rakentaa rantaan kalapirttejä ja mökkejä. Hän oli myös monesti kuljettamassa väkeä veneellään nokalle, koska sinne ei muuten kuin veneellä päässyt. r k ist o sa 22. päivä lokakuuta 1974. hoitoisuus. Asiasta kerrottiin Raahen Seudus- Koko vuosikymmen oli Suomessa ydinvoiman kulta-aikaa. Loviisa-1:n rakennustyöt olivat alkaneet kolme vuotta aikaisemmin 1971 ja sisarvoimalan rakentaminen vuotta myöhemmin. Täällä pohjoisessa paikkakunnan valintaa joudutti omalta osaltaan vuoden 1974 helmikuussa alkanut Olkiluoto- 1:n rakentaminen. Myös Loviisassa toisen yksikön suunnitelmat olivat valmiina ja töihin tultaisiin pääsemään jo seuraavana vuonna. Tämän jälkeen ydinvoiman rakentamisessa seurasi kolmen vuosikymmenen hiljaiselo, kunnes vuonna 2005 käynnistyivät Olkiluoto-3:n rakennustyöt, jotka useiden viivästysten jälkeen jatkuvat edelleen vielä kymmenen vuotta aloituksen jälkeen. Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa 70-luvulla opiskelleelle Laila Bäckmanille Yppärin ydinvoimalahanke on tuttu, tekihän hän aiheesta tutkielman vuonna 1975 tutustuen Elävisluotoon si-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 11 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. tapani liskon kotialbumi Raili Viirret ? Moderni- ja psykologinen vyöhyketerapia ? Vyöhykeratahieronta ? Touch for health ? Imukuppihieronta ? Intialainen päähieronta Magneettikorut ja asusteet Suoma Bäckman ja Hilda Kylmälä ovat käyneet Hanhikivenniemellä retkellä monet monituiset kerrat. Enää he eivät sinne välittäisikään lähteä. Heinänteossa ja retkellä Parhalahdella yhdessä asuvat leskirouvat, Suoma Bäckman, 89, ja Hilda Kylmälä, 87, kertovat, että Hanhikiven alue on aina ollut suosittu retkipaikka. Hanhikivenniemen luonnonniityillä tehtiin puolestaan heinää. ??Koska niemeen oli pitkä matka, oltiin heinänteossa yökunnissa, sanoo ikänsä Parhalahdella asunut Suoma, os. Kylmälä. Hanhikivenniemelle päästiin vain veneellä tai kahlaamalla, sillä meri oli silloin lähempänä. ??Tietä ei ollut, vaan sinne mentiin polkua pitkin, joskus hevosenkin kyydissä. Tyttösenä oli haravoimassa tai kokkina. Heinä niitettiin viikatteella, taisi isä joskus tuoda hevosen ja niittokoneenkin. ??Heinää sidottiin kuivumaan leppien haaroihin, josta se korjattiin latoon. Ohut luonnonheinä ei ollut kovin ravintopitoista, eikä se lehmiä paljon lypsättänyt, mutta oli kuitenkin lisänä. Ranta-alueet olivat myös kesälaitumina, mutta Hanhikiveen asti ei karjaa viety. Niittypäivät olivat kovaa työntekoa, mutta Suoma Bäckman kertoo, että toisen aterian, iltapuolisen, jälkeen mentiin monesti syömään itse Hanhikivelle ja ihastelemaan merinäkymää. ??Sinne oli jonkinlaiset lepästä tehdyt tikapuut, Suoma Bäckman muistaa. ??Niittypirtti, jossa yövyttiin, oli koottu vanhasta tuulimyllystä, joka seisoi lapsuudessani tuossa kartanon reunalla. Ei se mylly enää ollut käytössä ollut isäni, tuskin vaarinikaan aikana. Mylly siirrettiin kaksikerroksiseksi niittypirtiksi. Myöhemmin pirtti siirrettiin lähemmäksi rantaa merenrantamökiksi. Siinä vaiheessa jäi toinen kerros pois. Siellä se on vielä tänäkin päivänä. Tuulimyllystä on muistona enää jalkojen painona olleet suuret kivenlohkareet. Kun tieto Hanhikivestä tulevan ydinvoimalan paikkana tuli, Suoma Bäckmanista tuntui alkuun pahalta. Nyt hän ei enää asiaa murehdi, kuten ei Hildakaan. Heille riittää oma koti ja omaisten ja kunnan tuoma turva ja palvelut. Suoma jäi leskeksi jo nuorena, kun hänen miehensä hukkui Raumalla. Hildan, os. Kestilän Paavo, menehtyi sydänkohtaukseen noin 30 vuotta sitten. Naisten yhteiselo sujuu hyvin. ??Minä olen äkkipikainen, mutta Suomasta ei riitelykaveria saa, Hilda naurahtaa ja Suoma nyökkää, että näin on. vihreää valoa. 40 vuotta sitten arvioitiin, että rakennustöihin työllistyy lähes tuhat henkilöä ja voimalan valmistuttua vakituiseen työhön tarvitaan 100?150 työmiestä. Toki tähän päälle tulisivat vielä mukaan kaikki välillisesti mukana olevat. Olkiluoto-3:n rämpimistä rakentamisen suossa seuranneena Laila Bäckmanin tekemä arvio rakennusajan pituudesta, joka oli 7 vuotta, kuulostaa näin jälkeenpäin hieman huvittavalta. Oltiinkohan 70-luvulla tehokkaampia, kuin nyt, sillä tosiasiassa kaikkien neljän voimalan rakentaminen on vienyt aikaa alle kymmenen vuotta ja vähimmillään kuutisen vuotta. Mitä ajateltiin Yppärissä suunnitellusta voimalasta? Tutkielmaansa varten Laila Bäckman esitti saman kysymyksen kylän asukkaille. Tuloksista selviää, että yli 40-vuotiasta miehistä 55 prosentille oli täysin yhdentekevää, mitä Yppärissä tapahtuu vuonna 2000, jolloin voimalan siis piti olla valmis. Johtuivatko vastaukset välinpitämättömyydestä, vai uskosta siihen, että hanke ei ikinä toteudu, sitä emme tiedä. Meidän tulee kuitenkin vastauksia arvioidessa ottaa huomioon virhemarginaali, joka nuoren opiskelijan tutkielmassa oli valtava, sillä kysymykseen vastasi vain yhdeksän henkilöä. Raili Viirret raili.viirret@almamedia.fi venemiehenä), Hulda Puikko (Kirkonkylän opettaja), Aleksi Janne Mattilan tytär), Aleksanteri Olt (Parhalahden opettaja) ja lienee ollut 1936-38. tapani liskon kotialbumi Hanhikivi seisoi aikoinaan rantaniityllä, nyt se on keskellä sankkaa pusikkoa ja metsää. Kuva on 1930-luvulta. Tutkielma: Työpaikkoja saadaan satoja, vaikka tulevaisuus ei kyläläisiä kiinnostanutkaan. joittuvan mahdollisen ydinvoimalan etuihin ja haittoihin. Ydinrakentamiseen suhtautumisessa ei vuosien saatossa näytä syntyneen suuriakaan eroja. Rakentamista on aina ja tullaan varmaan myös tulevaisuudessa perustelemaan energiankulutuksen kasvulla, sekä työpaikoilla, joita etenkin rakennusvai- heen ollessa kiivaimmillaan syntyy satoja, jos ei jopa tuhansia. Totta onkin, että ala työllistää, sillä viime vuonna ydinvoimaloissa työskenteli yhteensä yli 3?000 henkilöä, joista valtaosa Olkiluodossa. Bäckman tutkielmassa työllisyys oli ehdottomasti merkittävin syy, miksi Pyhäjoen voimalalle näytettiin ANU HOLOPAINEN Pyhäjoki, p. 044 080 4646 www.vyohyketerapia-aurinkoinen.com aurinkoinen.magnetix-wellness.com UUDISRAKENNUKSET PERUSKORJAUKSET ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola www.pyhajoenrakennus.fi 0400 668758 pyhajoen.rakennus@omanetti.fi puh. 040-548 8410 simo.aittola @?gmail.com Teemme sen puolestasi! ? Kattoremontit ? Ulkovuoriremontit ? Kylpyhuoneremontit Esa Impola Impola 044 500 500 1292 044 1292 esa@rakennusimpola.com esa@rakennusimpola.com www.rakennusimpola.com Edullinen lähikauppa! ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18 Pyhäjoki Vanhatie 52 puh. 044 7884955 Siellä missä sinäkin
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 12 MEIDÄN ELÄMÄÄ Pekka Leppikangas innoitti 95 v Kari Mankonen Ura: Jarno Moisala vaihtoi toimittajasta juttujen lähteeksi. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Satakunnan Kansan etusivulla komeilee elokuussa otettu kuva Jarno Moisalasta kädessään kahvitermari ja taustalla avoin ovi Kokemäen kaupungin valtuustosaliin. Kuvasta kiteytyy paljon Jarno Moisalaa: kahvi ja valtuustosali. Raahen Seudun toimittaja-aikoinaan Jarno sai kokea kollegoiltaan lämminhenkistä heittelyä mieltymyksestään lehdistökahveihin. Miten on tarjoatko Kokemäen kaupungin vs. hallintojohtajana lehdistökahveja? ??Kyllä tarjoaisin, mutta tarjoilu näkyy muussa toiminnassa. Kahvin tarjoaminen on vieraanvaraisuuden ele, ei taloudellinen kysymys. Nuorisovaltuutettuna Moisala oli myös tuttu näky valtuustosaleissa, usein ainoana lehterillä. Moni povasi nuorukaisesta poliitikkoa keskustan riveihin, mutta hänestä tulikin virkamies. Rooli on vaihtunut kyselijästä juttujen lähteeksi tai kohteeksi. Viimeksi hän oli kohteena elo-syyskuussa, kun Kokemäellä lakkautettiin kouluja. Moisala oli konsulttina valmistamassa kouluverkkoselvitystä, jonka tuloksena kaksi koulua jää historiaan. Vs.hallintojohtajaa kovempaan rutistukseen Moisala toteaa joutuneen kuitenkin niin kaupunginjohtajan kuin kaupunginsihteerinkin. Päätös alanvaihtoon kypsyi vähitellen. Avustajasta nopeasti täysiveriseksi toimittajaksi kasvanut Moisala teki Raahen Seutuun viimeisen juttunsa 2009. ??Lähtö toimittajan hommasta oli hankala. Lähteä luomaan uutta, tunnustaa Moisala. Mies myöntää iän tuoneen perspektiiviä ja mittasuhteet ovat muuttuneet. ??Olen ollut naiivi. On juttuja, jotka hän nykykokemuksella olisi kirjoittanut toisin tai peräti jättänyt kirjoittamatta. Ainakaan luottamushen- kuka ??Jarno Moisala s.1979 ??Raahen Seudun ja Raahelaisen avustajana ja taittavana toimittajana 1999-2009. ??Hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopistosta syksyllä 2014. ??Töiden ja opiskelun ohessa Erconitum Oy:n konsultti. ??Kunnallisia toimia Kokemäellä, Siuntiossa ja Kauniaisissa. ?? Toiminut muun muassa perusturvajohtajana, kaupunginsihteerinä, hallinnon suunnittelijana ja kehittämispäällikkönä. kilöiden kokouspalkkioista tai viranhaltijoiden palkoista ei juttua syntyisi. Harmittaa mielipahan tuottaminen. ??Toisaalta kirjoitusten tuleekin aiheuttaa mielipahaa. Totuus on jostain sieltä väliltä. Ajatus hallintovirkamiesten tarpeellisuudesta on myös kokenut muutoksen. Kun esimerkiksi kuntauudistuksessa viranhaltijoiden odotetaan olevan tärkeitä valmistelijoita, niin Moisala ihmettelee, kuinka kehittämistyö onnistuu yhden johtajan ja muutaman toimistosihteerin vahvuudella. ??Kuntarakenneuudistuksessa ollaan kuitenkin perimmäisten kysymysten ääressä; mitä palveluja kunta tuottaa? Hallintotieteiden maisterin paperit tänä syksynä saava Moisala kiittää lehtityöstä sitä, että on oppinut kriittisyyttä, tekemään ikäviäkin kysymyksiä ja kyseenalaistamaan, vaikkapa toimintatapoja. Teksteihin lehtityö toi selkeyden. Esityslistojen laatimisessa innoittajakseen hän mainitsee tuolloin Raahen kaupunginsihteerinä toimineen Pekka Leppikankaan. Listat olivat taustoittavia, selkeitä ja kaupunkilaisille informaatiota antavia. Leppikankaan esimerkki sai itse asiassa miehen kiin- Satakunnan Kansan kansikuvapoika elokuussa 2014. Vs. hallintojohtaja Jarno Moisala seurasi, kuinka Kokemäen kaupunginvaltuusto hyväksyi konsultti Moisalan tekemän kouluverkkoselvityksen hedelmänä parin koulun lakkautukset. Ja kahvia kului. A Kuntarakenneuudistuksessa ollaan perimmäisten kysymysten ääressä; mitä palveluja kunta tuottaa?? nostumaan alasta. ??Tuolloin opin sen, mikä on hyvää valmistelua ja mikä ei. Toisaalta hän kokee olleensa etuoikeutettu päästyään haastattelemaan parikymppisenä vaikuttajia, kuten Harvardista kotiutunutta entistä pääministeri Esko Ahoa tai Suomen Lehtiyhtymän omistanutta jaTaloustutkimuksen omistajaa, miljonäärikansanedustaja Eero Lehteä. Hämmentävänä mieleen ovat jääneet vanhan Siikajoen valtuustokokoukset, joissa haisi lanta, kun kunnan va- paat miehet ja naiset tulivat hoitamaan kunnan asioita suoraan työmailtaan. Lehtityön hän kokee koulineen ujosta nuorukaisesta esiintyjää ja opettaneen tulemaan toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. ??Ajattelepa ujona kuvaamassa monen sadan ihmisen edessä. Jarno Moisala tunnustaa, että toiminta kuntapuolella on väliin tuskastuttavaa lomakkeiden täyttämistä. Toiminnan hän näkee pohjautuvan epäluottamukseen: byrokratia on laillisuuden tae. Yrityspuolella toiminta on suo- raviivaisempaa. Hän kuitenkin uskoo, että hallintoa voi suoraviivaistaa, mutta se vaatii hallintovirkamiesten muuttumista. Voisi ajatella, että viransijaisena tai virkaatekevänä kaupunginsihteerinä, perusturvajohtajana, kehittämispäällikkönä, hallintopäällikkönä toimineena ja kaupunginjohtajaa sijaistavana Jarno Moisala katselisi jo sopivia kaupunginjohtajan paikkoja. ??Kakkosketju kiinnostaa. Hallinto, henkilöstö tai hankinta. En ole kansankiihottaja, voin olla esikuntapäällikkönä.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU KAUPPAKESKUS MASTO UUDISTUU ? MYYMME REMONTIN ALTA KAIKKI POIS OULU ZEPPELIN RAAHE KOKKOLA YLIVIESKA -50% JOPA Alennus lasketaan valmistajan OVH:sta. EI KOSKE TILAUSTUOTTEITA PERÄKÄRRY MUKAAN. PAKETTIAUTOLLA KAUPOILLE. Ei puhelinvarauksia. Ei jälleenmyyjille. 26? ANTENNIVERKON DIGIVIRITIN IKÄYTÖSSÄ ERÄ HOTELL NY 26? OLLEITA SO ISIOITA TAULUTELEV 26? TAULU TV ? erä hotellikäytössä olleita taulutelevisioita ? antenniverkon digiviritin 99,- TASAN 10,- (29,-) KAHVINKEITIN EURONICS RAAHE Kauppakeskus Masto Ollinkalliontie 3 92100 RAAHE puh. 010 229 0566 ma-pe 10-18 la 10-15 Tuotteita rajoitetut erät. Tarjoustuotteita 1 kpl/asiakas. TASAN 10,- (29,-) TASAN 10,- (29,-) VEDENKEITIN LEIVÄNPAAHDIN MEILLÄ VOIT MAKSAA LASKULLA TAI ERISSÄ www.euronics.fi
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 14 MEIDÄN ELÄMÄÄ Miesmuisti ei olekaan niin pitkä kuin luultiin 95 v Raahen Seudun lehtiarkisto Ikuisuusasiat: Yhteiskunnan muuttuessa on edelleen asioita, jotka härkäpäisesti pitävät pintansa. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Raahen Seutu, kuten moni muukin media, on muuttunut vuosikymmenten saatossa monin tavoin. Lehden ulkoasu on täysin toinen, kuin alkuaikoina, tai vaikkapa 70-luvulla. Kuvia on nykyään paljon enemmän ja tekniikka mahdollistaa entistä nopeamman reagoinnin kaupunkimme alueella tapahtuviin asioihin. Myös yhteiskunta ja maailma ympärillämme ovat muuttuneet täysin lehden 95-vuotisen historian aikana. Muoti- ja musiikki mieltymykset ovat vaihtuneet moneen otteeseen, keskusta on siirtynyt pois puuraahesta ja ongelmat tänä päivänä ovat ihan toisenlaiset, kuin ennen. Vai ovatko? Onko nykyinen Raahe asukkaineen kuitenkaan niin erilainen kuin se joskus oli? Päättyvän kesän aikana toimitukseen tuli useita viestejä huolestuneilta kaupunkilaisilta siitä, kuinka mopoilijat rälläävät pitkin Rantakatua järjestäen tiellä jopa omia kiihdytysajojaan. Poliisikin myönsi lehtemme sivuilla, että asia on kyllä tiedostettu. Raahen Seudun haastattelemat Rantakadun ja kantakaupungin asukkaat kertoivat, kuinka asia on kärjistynyt erityisesti tänä kesänä ja monen yöunet olivat jääneet muutamaan tuntiin, kun menot Museonrannassa ja muualla kaupungissa jatkuivat aamun pikkutunneille saakka. Onko asia todellakin näin, että mopopojat ja tietysti myös tytöt ovat kaupungin uusi vitsaus? Kesällä 1984, siis kolmekymmentä vuotta sitten Raa- A Vuoden 1974 lokakuussa, kolmantena päivänä, uutisoitiin roskaamisesta ja ihmeteltiin ihmisten tapaa kuskata kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa metsiin ja muille luvattomille paikoille.? hen Seudun yleisöosastolla nimimerkki ?Kolmen Jussin portti? kirjoittaa seuraavasti: ??Jättäkää hyvät pojat rauhaan Ruottalontie tiedän kiemuroiltanne, kiharoiltanne ja jopa äkkilähtöharjoitteluiltanne. Kirjoittaja toivoi, että vasta lanattu tie jätettäisiin rauhaan ja mopoilijat siirtyisivät ajoharjoitteluradoille päristelemään. On sitä osattu siis kaksipyöräisellä rällätä aikaisemminkin. Kun vuosi sitten kesällä ihmettelimme toimituksessa, mihin kaikki kaupunkilaisten käyttöön korjatut, niin sanotut Raahe retrot olivat kadonneet, heräsi ajatus kalaretkestä. Mitään onkivapaa ei mukaan kelpuutettu vaan välineet rakentuivat sentin pak- Raahen uutisrintamalla on ikuisuusasioita, jotka eivät muutu, vaikka vuodet kuluvat. Tässä pyörän ongintaa: Raahe retrot, eli kaupunkipyörät katosivat mystisesti katukuvasta viime kesänä. Myös kolme vuosikymmentä sitten ihmeteltiin mihin kaupunkilaisilta kadonneet pyörät päätyvät. suisesta köydestä sekä soutuveneen ankkurista. Kalastuspaikaksi valitsimme Museonrannan, mikä osoittautuikin erittäin oivaksi valinnaksi. Valokuvaajamme Vesa Joensuun kamera tallensi toinen toistaan komeampia vonkaleita, joita nostettiin miehissä laiturille. Reilun vartin ja ehkä kymmenen heiton jälkeen rannalle oli noussut polkupyörä, Härkätorin metallinen roska-astia sekä mainostaulun erittäin painava jalka. Nykynuorison hulluutta? Mennäänpä kolmekymmentä vuotta ajassa taaksepäin vuoteen 1984 ja toukokuun neljänteen päivään. Raahen Seutu uutisoi tuolloin, kuinka Matti Hummasti oli Pitkänkarin siltaa korjatessaan nähnyt kanavassa yhden pyörän ja päättänyt kokeilla naaraamalla löytää mahdollisesti muitakin veteen nakattuja, ?rehellisesti lainattuja? pyöriä. Tunnin aikana päivänvaloon nousi kaikkiaan viisi enemmän tai vähemmän mudan peittämää polkupyörää. Vanha sanonta pitää siis kolmen vuosikymmenenkin jälkeen paikkansa, eli turha on kalamiehen lähteä merta edemmäs kalaan. Raahessa kaupungille koituu vuosittain tuhansien eurojen lasku ilkivallasta. Pattijoella tilanne on kahtena viime kesänä ollut erittäin ongelmallinen, kun esimerkiksi urheilukentän ja koulun alueella paikat eivät yksinkertaisesti vain tahdo kestää sitä kulutusta, mikä niihin nuorten toimesta kohdistuu. Myös järjetöntä roskaamista, sekä tavaroiden piilottamista metsiin pidetään vain meidän aikamme paheena. Tehkäämme jälleen aikamatka 40 vuoden päähän. Syyskuun 21. päivä vuonna 1974 lehdessämme päiviteltiin Pyhäjoella käsistä karannutta huliganismia. Urheilukentällä välinevarasto oli joutunut kesän aika- na murtomiesten kohteeksi useampaan otteeseen ja jälkeensä tihutyöntekijät olivat joka kerta jättäneen kamalan sotkun. Olivatpa ryökäleet ehtineet vierailemaan myös Kielosaaren leirintäalueella, jossa myös oli rikottu ja sotkettu paikkoja. Saman vuoden lokakuussa, kolmantena päivänä, uutisoitiin roskaamisesta ja ihmeteltiin ihmisten tapaa kuskata kaatopaikalle kuuluvaa tavaraa metsiin ja muille luvattomille paikoille. Eipä ole tässäkään asiassa kovin suurta muutosta tapahtunut näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana?
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU Raahesalin lipunmyynti syksy 2014 Pe 14.11. klo 19 Raahesali 3D-Dirty, Difficult and Dangerous Rooleissa: Satu Paavola ja Martti Suosalo Liput 15 ? *), suositus yli 13-v Pe 31.10. klo 19 Raahesali Club For Five ?Mielitekoja? Ennakkoliput: 28-22 ?, ovelta 30-24 ? Ti 30.9. klo 18 Raahesali Kajaanin kaupunginteatteri: Auringonlaskun sankarit Liput: 5 ? Ti 4.11. klo 19 Raahesali Onnemme kyyneleet ? Tommi Soidinmäki ja Saija Tuupanen Liput: 26 ? To 6.11.2014 klo 19 Keskuskoulun yläsali Sibeliuksen helmiä Ennakkoliput: 15-9 ? , ovelta 17-11 ? La 4.10. klo 10-18 ja su 5.10. klo 10-17 Kauppaporvari Raahen Terveys- ja hyvinvointimessut Pe 7.11. klo 19 Raahesali Oulu All Star Big Band feat. Inga Söder Liput: 15 ? Ke 8.10. klo 18, to 9.10. klo 18, pe 10.10. klo 18, la 11.10. klo 14 ja 16,su 12.10. klo 14 ja 16 Raahen teatteri Raahen Teatteri: Onnen lähettiläs ja metsän konsertti Liput: 5 ? La 8.11. klo 19 Raahesali Joona Toivonen Solo, Kallio Slaaki Liput: 15/10 ? Pe 10.10. klo 19 Raahesali Ismo Leikola - Kaikkien Aikojen Show XL Liput 27/24 ?, K-16 Su 12.10. klo 14.30 Raahesali Elokuvakonsertti A Late Quartet ja Meta4 Ennakkoliput: 20-14 ?, ovelta 22-16 ? Ma 17.11. klo 19 Raahesali Hengaillaan, Kirkan hitit ja tarinat Liput: 41,50/37,50 ? To 20.11. klo 19 Raahesali Elämän takkee (kehitysvammaisten kevyt kenttälounas) Su 30.11. klo 19 Raahesali Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani: Käpälikkö Liput 32 ? Ke 3.12. klo 19 Raahesali Ihmisen ikävä toisen luo Milana Misic, Mikko Alatalo, Janus Hanski, Toni Jalkanen Liput: 28 ? Pe 21.11. klo 19 Raahesali Riki Sorsa Liput: 30 ? To 4.12. klo 17.15 Konserttimatka Oulu Sinfonian konserttiin ? solistina Olli Liput: 33/28 ? Su 23.11. klo 17 Raahesali Raahen puhallinorkesterin syyskonsertti Solistina Merja Larivaara Liput: 12/6 ? Su 9.11. klo 15 Raahesali Kiitosjuhla veteraanisukupolville ja - asemiesilta To 27.11. klo 18 Raahesali Raskasta Joulua - JP Leppäluoto, Tony Kakko, Antti Railio, Elize Ryd Liput: 35 ? To 13.11. klo 19 Raahesali Mika Eirtovaara ? NAURU pitkästä ilosta! Liput: 26/21 ? *) Pe 28.11. klo 18 Raahesali Musiikillinen löytöretki Raahe Sinfonietta Ennakkoliput: 8/5 ?, ovelta 10/7 ? 13.11.-13.12 Raahen teatteri Juoppohullun päiväkirjan näytökset Tark. esitysajat www.kulttuuriraahe.fi Liput: 15/13 ? La 29.11 klo 19 Raahesali Jope Ruonansuu Liput 30 ? Raahesalin lipunmyynti: Kirkkokatu 28, 92100 Raahe, 2. krs puh. 044 439 3237 ma-pe klo 10-17 Nettimyynti ticket.raahe.fi Lisätietoja ohjelmistosta ja alennuslipuista www.kulttuuriraahe.fi Pe 12.12. klo 19 Raahesali Eini ja Boogie Liput 25 ? *) La 13.12. klo 17 Raahen kirkko Martan ja Rudolfin joulu Johanna Iivanainen ja Jukka Perko Avara Ennakkoliput: 20-10 ?, ovelta 22-12 ? *) Raahen Seudun kanta-asiakaskortilla 5 ?:n alennus lipunhinnasta (max. 2 / asiakas) Raahesalin lipunmyynnistä arkisin klo 10-17. Meillä käy Smartum-, Tyky- ja Virikesetelit ja -kortit # To 16.10. klo 18 Raahesali Hevimusikaali: Iskä menettää muistinsa Liput: 5 ? La 15.11. klo 19 Raahesali Suvi Teräsniska Pohjantuuli-kiertue Liput 32 ? LEIKKAA TALTEEN! To 30.10. klo 19 Raahesali Kaunis Veera ja Kipparikvartetti Saija Tuupanen, Merja Kuisma, Teuvo Oinas, Teemu Harjukari, Eino Happonen, Juse Venäläinen Liput 20 ? *) a a t i t O auh n v syy k y s a Tilaoita ja v esta Fi d r o F ium) n a t Ti 17 825 ? o (arv 2.2014 12.1 Soita tilauksesi 010 665 9015 Lähetä tekstiviesti numeroon 17192: - jatkuva tilaus: RS TILAA 14K oma nimesi ja osoitteesi - määräaikaistilaus: RS TILAA 14M3 oma nimesi ja osoitteesi Sähköpostilla: asiakaspalvelu.raahenseutu@almamedia.fi Mainitse kampanjatunnus 14K/14M3. Postita viereinen tilauskuponki e h a a aR - tila tu u e nS # TILAUSKORTTI Kyllä kiitos, tilaan Raahen Seudun Jatkuvana tilauksena 2 kk laskutusjaksolla á 30,40 + 1 kk kaupan päälle s tilauksolla a v u ja 1 kk pan Jatk tilaus kau lle ä 3 kk 40 + pä 30 sikai a ä r Mää s 3 kk tilau Katuosoite Postinumero ja toimipaikka 6?) Puhelin m. 6 Allekirjoitus Sähköposti Kanta-asiakas 2014 jatkuvana tilaajana olet kanta-asiakas kampanjatunnus 14M3 Nimi 60 48 (nor Määräaikainen tilaus 3 kk 48,60 (norm. 66?) kampanjatunnus 14K Tunnus 5007659 00003 Vastauslähetys Tarjous on voimassa kotimaassa talouksiin, joissa ei ole voimassa olevaa tilausta. Tilaushinta sisältää voimassa olevan arvonlisäveron. Tekstiviestitilauksen hinta on 0,85 ?. Puhelun hinta 010-alkuiseen numeroon on 0.088 e/min. (alv 24%). Tilaajan tietoja voidaan käyttää henkilötietolain mukaisesti markkinointitarkoituksiin. Sinulla on oikeus kieltää tietojesi käyttö. Puhelut nauhoitetaan sisäistä koulutus- ja opetustarkoitusta varten. Lisätietoja saat konttoristamme.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 16 MEIDÄN ELÄMÄÄ A ST TU PE AO ST KA U AD LA LAADUKASTA KULJETTAJAKOULUTUSTA! www.pattijoenliikennekoulu.fi Pohjanmaan LVI-YDIN :in hyväksymä asennusliike p. 0400 - 431 426 ! aa tk ma aa av uk M Puh. 0400 680 072 | www.raahentilausliikenne.fi RAAHEN Kiinteistönhoito Oy ? Kiinteistöjen huolto ? Tekninen kunnossapito ? Ulkoaluetyöt ? Viherpalvelut ? Talonmiespalvelut ? Vaihtolavapalvelut Päivystys 24 h 0400 587 235 v Raati: Tekstaripalsta on hauskaa lukemista. ! ? LVI-asennukset, tarvikkeet ? uudisrakennukset, saneerauskohteet ? 30 v. kokemuksella ? pintaputkitukset Paikallinen saa olla rehellisesti paikallinen 95 Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi ??Minä luen rehellistä paperista lehteä silloin, kun sellainen kotiin tulee, Lybeckerillä graafista suunnittelua opiskeleva Sara Miinin sanoo. Hän haluaisi tilata lehden, mutta siihen ei opiskelijan budjetilla ole varaa. ??Jos tulisi jotain opiskelija-alennuksia, se olisi kätevää. Miinin ja hänen opiskelukaverinsa pohtivat suhdettaan sanomalehtiin yleensä ja Raahen Seutuun erityisesti lehden pyynnöstä. Opiskelijat saivat tutustua nippuun tämän vuoden aikana ilmestyneitä lehtiä. Monet opiskelijoista asuvat muualla kuin Raahessa, eivätkä he ole tutustuneet Raahen Seutuun. Janika Kaunio kertoo lukevansa netistä kotikaupunkinsa sanomalehteä. Kun opiskelijat saavat KOMMENTTEJA ???En tykkää lukemisesta, joten ihan sama, mitä (lehdissä) on.? ???Tekstaripalsta on aina hyvä.? ???Paperilehdet olisi hyvä säilyttää.? ???Jotain nuorisoon liittyviä juttuja voisi olla.? ???Pitäisi jokaisen tajuta, että aina ei voi olla itseä kiinnostavia juttuja.? Raahen Seudun käsiinsä, he lukevat siitä esimerkiksi sarjakuvat. Jos sukulaisesta on tehty haastattelu, Riikka Savela kertoo lukevansa sen. ??Tekstiviestipalsta on ihan hauska, Miinin sanoo. Heistä on hyvä, että lehdessä kerrotaan alueen tapahtumista. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston opiskelijat Riikka Toni Koskimäki tutustuivat Raahen Seutuun. Mestarinkatu 6, 92120 Raahe ? www.talonhoito.fi HUOPAKATOT AMMATTITAIDOLLA YLI 40 VUODEN KOKEMUKSELLA vesikatto- ja vedeneristystyöt koneurakointi, kuorma-autopalvelut AINA VALMIINA AUTTAMAAN APUMIESPALVELU MUUTTOPALVELU HENKILÖSTÖVUOKRAUS TEOLLISUUSPALVELUT __________________________ TARVITSETKO TYÖVOIMAA? ME JÄRJESTÄMME! Täytä hakemus osoitteessa jot-rent.fi tai soita 0445646195 __________________________ Motivoituneet vakituiset työmiehemme tarjoutuvat avuksi erilaisiin työtehtäviin. Rekrytoimme ja vuokraamme myös opiskelijoita ja eläkeläisiä pätkätöihin ja pidempiin työsuhteisiin. Toimisto ark. 9-16 (08221707) Huoltokatu 4, 92150 RAAHE jot-rent.fi TYÖNHAKIJA! Täytä hakemus osoitteessa jot-rent.fi tai käy toimistolla! RAAHEN SEUDUN ASUNTOSÄÄTIÖLLÄ ON VUOKRATTAVANA ASUNTOJA KAIKKIEN TARPEISIIN. harjukatu 5, raahe puh. 0400 914 018 Vuokrat ovat 7,80 - 9,85 ? / m² asunnon koosta ja kunnosta riippuen. RSA:n asukastyytyväisyyskyselyn 2013 yhteenvetoa: Lehti joka elää ajassa kanssasi. Asukkaiden tyytyväisyys asuntoihinsa on yleisesti tarkasteltuna erittäin hyvällä tasolla. Jopa 86,8 % vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä asuntoonsa. Asuntohakemuksia voi jättää RSA:n toimistoon os. Ollinsaarenkuja 1, 92120 Raahe. Asuntohakemus löytyy kotisivultamme www.rsa.fi Lisätietoja vuokrauksesta Tarja Korpelalta puh. 2117 252, tai tarja.korpela@rsa.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 17 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu ??Lehdissä pystytään informoimaan vanhempia henkilöitä, jotka eivät käytä nettiä. Janika Kaunio sanoo, että paikallislehti saa olla paikallinen. Miininin mielestä kaikkien juttujen ei tarvitse kiinnostaa kaikkia. Paperinen sanomalehti ei heidän ikäisiään nuoria aikuisia kummoisesti kiinnosta. Savela lukee uutisensa netissä. Ne hän valitsee usein sen perusteella, mitä kaverit ovat Facebookissa suositelleet. ??Sosiaalinen media on niin helppo. Myös Kaunio lukee uutiset netistä. Niin hän on tehnyt jo kolmen vuoden ajan. Joku pohtii, että lehden voivat tilata sellaiset opiskelijat, joilla on suora näköyhteys isän ja äidin lompakkoon. Lehtiin toivotaan tasaisesti iloisia ja huonoja uutisia. Miininin suosikkijuttu esimerkkeinä olleista lehdistä on 23. toukokuuta ilmestyneessä Raahen Seudussa ollut haastattelu Pertti Salovaarasta, jossa hän kertoi masennuksestaan ja siitä, kuinka hän siitä toipui. Miininin mukaan se vähensi ennakkoluuloja ja oli muutenkin rohkea juttu. ??Nuorten mielenterveysongelmiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, juttua kommentoitiin. Ajatuksia herättäviä juttuja ei ole koskaan liikaa. Savela voi kuvitella tilaavansa paperisen sanomalehden sen jälkeen, kun opiskelijan kiireet ovat helpottaneet ja perhekin on jo ehkä perustettu. ??Jos paperilehtiä enää silloin on. Sovionkatu 12-14, 92100 RAAHE puh. 08 814 2600 Kysy tarjous verkkomainonnasta! www.raahenseutu.fi www.raahelainen.fi raahenseudunyrittajat toivottaa S Siikajokivarren iik asukkaiden sanansaattaja jo vuodesta 1966 ebookista! Aikun myös Fac SIIKAJOEN, REVONLAHDEN, RUUKIN, PAAVOLAN, SIIKALATVAN, RANTSILAN, KESTILÄN, PULKKILAN, PIIPPOLAN JA PYHÄNNÄN PAIKALLISLEHTI aikuiskoulutusta omalla paikkakunnalla 040 700 7170 (info) yrittajat.fi/raahe Onnittelut naapurilehdelle! RAAHEN AIKU Löydät Raahen Raahen Seudun Yrittäjät onnittelee 95-vuotiasta Raahen Seutua! 010 665 5172 010 665 5171 010 665 5119 EET ULOST SUURT IT ? R FLYE35 SET ? EET Rautaruukintie IPPAUK TEET ? ULOST ? JULIS SUURT IT ? ET ? TE R E T ? E T A T R T LY E R O F S A U 92100 UK T? ?T UTRaahe TEIPPA LISTEE OKSET ? MESS www.siikajokilaakso.fi JU T? ? MAIN NSIOT RRAT ? OTTEE EHDET ET ? KA SSUTU ET ? TA ESITTE EET ? L INOKS T ? ME K ? A T T K IO E M IT S A R T ? N M O R A O LO ET OSTEE KU EET ? K URTUL ÄYNTIK ? KIRJE ? LEHD ET TSUT ? ? ESITT RIT ? K LYERIT T ? KU KKEET MAKKE ET ? SU E F E S IT A O T R K T ? L M R N U O ? T O E A O U L E L P T IK ? A IP TE KA KIRJEK KÄYNT ? TARR ? JULIS UTSUT ET ? TE UPIT ? ? K E L T IT ? L T A ? R IT R T E O R T T R T R E O E U A T ? T OR LEN ?T UTS UTU KALEN KIRJAT ? KIRJA IT ? KA KIRJEKU OKSET ? MESS RET ? K UPIT ? FLYERIT OLLUP JEKUO ? MAIN NSIOT ? ROLL JAT ? R TEET ? HDET ET T ? KA T ? KIR E E IR E E IS L E T K L E S T T ? KIRJAT ? JU S O IT T L ? S O IT TU ER UL AT KEE ?E SUURT T ? FLY ? SUUR ? TARR ORTIT LOMAK LISTEE KSET ? UKSET ÄYNTIK EHDET KIRJAT TSUT ? TEIPPA EIPPAU RIT ? K RAT ? JU ERIT ? T ? KU EET ? L T ? E R E T K LY T ? A R T K F T N E A T O E E ? E ? U M L T T T A O T TE ? KIRJA E E L K T E S O ? ? T K O U KIRJEK IS T T U O IT L T JA LYERIT U JU UP SSU AIN ET ET ? KIR EET ? F ? MESS T ? ME ET ? M ? ROLL RRAT ? JKUOR T D T A D IR T IO IS H T S K H L IO E JA E ? S L N ? IR L JU A N T K ? A EET ?K KSE RIT ? KEET ? EET ? K TARRAT ULOST LENTE ITTEET MAINO LOMAK ? ESITT KSET ? SUURT T ? KA IT ? ES TEET DET ? MAINO KSET ? KUTSU TULOS TIKORT IKORTIT T ? LEH R T U ? ? T E N A U E T T Y N P U E K E Ä Y S IP K R D K Ä E ? O K H ? KIRJA T ? E MA T U ? L E IT K O S T R L ? JE K E E E ? T IR E U T E K T A N FLY RIT ET T MAKKE ? TEIPP ? KALE UTUOT INOKS TEET ? O ? KIRJA S A T L S IS IT E L M E P ? E M U ? T JU T L E T ? LYERIT ET T O T? KS ROL ANSIO TARRAT EET ? F KUORE ? LEHD MAINO ESSUTU K T ? JE M ? IT IS ? IR T R L ? T T E K E E S E JU T T E ? N IO OK ET ? LEHD ? ESITT ? KALE ? KANS TARRAT LOSTE ? MAIN ERIT ? UTSUT IKORTIT KSET ? ITTEET UURTU EHDET TEET ALENT RET ? K IT ? ES KÄYNT SET ? S MAINO TULOS EET ? L T UT ? K T OMiinin K ? R K S ? R U U K T U O T IT K A A U U E R P IK JE S K M E Savela, Sara ja D IP ? ? KIRJA ? O H E NT KIR L E NT T T T Y L E IRJAT E ? E Ä ? L S R ? K E T A K T E O T ? K E RE FLY RIT AU KS RIT ? K RIT PIT ? KIRJEKU JEKUO MAKKE ? TEIPP TEET ? MAINO ? FLYE IR O LENTE IS T L K ? A L E ROLLU ? ? T K E JU E T T T ? ? T ISTEET SE IO IT HD T O L S K P E A U L N O JU R U T A L R ? ? U IN L K A S AT RO ES ?T ERIT ? MA ET ? T ? TARR OKSET ALENT IOT ? M ESITTE T OSTEE EHDET OKSET UT ? K ? MAIN ? KANS OSTEE RTIT ? RIT ? L URTUL ? MAIN ? KUTS NTIKO EHDET URTUL T ? SU LENTE ITTEET T L T Y S E U A E E S Ä E S ? K D R K K ? ? ? T H U O ? E E IT E L ET PA IT T UT S K ? S R R IP K K E E T T O A U T T E U A IK M KIRJEKU E K N ? P T EIP ALE AKK ? LO ÄYNT ORET ? OTTEE ? LOM PIT ? K EET ? T OKSET RIT ? K KIRJEKU ESSUTU ROLLU OKSET TUOTT LENTE ? MAIN IOT ? M MESSU ? MAIN HDET IT ? KA S E ? T P L N E U T A ? L D K L IO LEH NS RO ERIT ET ? ALENT ET ? KA TERIT ? ESITTE UT ? K ESITTE KALEN RTIT ? ? KUTS SUT ? RTIT ? NTIKO T T Y O U E Ä IK R K K T O ? ? N KÄY ERIT ORET KIRJEKU KALUSTETUT ASUNNOT ERIT ? ALENT KIRJEKU ALENT PIT ? K PIT ? K ROLLU ROLLU Raahen onnittelee Raahen seutukunta seutukunta onnittelee 40-vuotiastapaikallislehti paikallislehti Raahelaista 95-vuotiasta Raahen Seutua Kodinomainen vaihtoehto hotellille. www.sinipursi.fi Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma?su 24h/vrk tai käy osoitteessa nordea.fi/tervetuloa. Teemme sen mahdolliseksi Näyttelyt Ruukin kirjastossa syyskuussa Vihannin Ukonkantissa lokakuussa www.tailaamo.fi Raahe Kirkkokatu 45 0200 3000 nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj www.laatupaino.fi puh. (08) 2804 400 Onnittelumme 95 -vuotiaalle Raahen Seudulle ja 40 -vuotiaalle Raahelaiselle! 100 vuotta yhdessä menestyen.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 18 MEIDÄN ELÄMÄÄ Paikallislehdillä on uusi elämä edessään 95 v Murros: Verkko nousee paperisen lehden rinnalle yhä tärkeämpään rooliin. Sisältö on se, mikä kantaa. Sanna Keskinen sanna.keskinen@almamedia.fi Raahen Seutu on osa yhtä Suomen suurimmista mediataloista, Alma Mediaa. Konsernin paikallis- ja maakuntalehtiä kustantaa Alma Media Kustannus Oy, jonka johtaja Kari Juutilainen pääsi Raahen Seudun piinapenkkiin vastaamaan kysymyksiin paikallislehden tulevaisuudesta. Median murroksesta on puhutaan paljon. Mitä se oikein tarkoittaa? ? Median murrokseen on useampiakin lähestymiskulmia. Yksi on se, että kuluttajien mediakäyttäytyminen on muuttunut. Median käyttö digitalisoituu ja pirstaloituu. Sanomalehdille tämä tarkoittaa sitä, että lukijamäärät eivät sinänsä vähene, mutta painetusta lehdestä lukijoita siirtyy verkkoon. ??Toinen piirre on mainonnan muutos. Myös mainostajan vaihtoehdot lisääntyvät digitalisoitumisen myötä, ja A Lehdestä pidetään hyvää huolta vastedeskin.? tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Raahen terästehtaan sulaton pääty alkoi muistuttaa keskiviikkona 24. syyskuuta 2014 hampaansa menettänyttä nyrkkeilijää, kun tuttua Ruukki-logoa alettiin riisua sulaton länsi- ja pohjoispuolen seinästä pala palalta ja kirjain kirjaimelta. Kirpaiseeko tutun nimen poistuminen, tehtaanjohtaja Kari Ojala? ??Ei, vaan operaatio tuntuu paremminkin luonteval- ??Toimi aiemmin Raahen Seutua ja muita Alman paikallislehtiä kustantaneen Suomen Paikallissanomat Oy:n toimitusjohtajana. ??Kokemusta toimittajan ja päätoimittajan työstä niin paikallis- kuin maakuntalehdistä eri puolilta Suomea. ??Harrastaa muun muassa matkailua, moottoripyöräilyä, kalastusta ja puuskittaista kestopuunikkarointia. mainosinvestoinneista yhä suurempi osa kiertyy verkon erilaisille mainospaikoille. ??Sinänsä median murros ei ole mitenkään ainutkertainen. Moni toimiala on siirtynyt meitä nopeammin verkkoon ? ja jopa miltei kokonaan. Koska olet viimeksi asioinut pankkitiskillä tai matkatoimistossa? Miten lukijoiden media- Ruukki väistyy SSAB:n tieltä Tuulikki Nousiainen Kuka ??Kari Juutilainen, Aluemedian liiketoimintayksikön johtaja Alma Mediassa. käyttäytymisen muutos näkyy paikallislehdissä? ? Periaatteessa samalla tavalla kuin isommissakin lehdissä, mutta pienemmässä mitassa. Paikallislehdillä on ainutkertainen sisältö, jota kukaan muu ei jaa verkossa. Mutta lainalaisuudet ovat muuten samanlaiset. Yhä Kari Juutilainen näkee paikallislehtien aseman edelleen vahvana: ? Voisin väittää, että koko useampi ja vallankin nuori lukija haluaa nähdä paikallisenkin juttutarjonnan ennemmin verkossa esimerkiksi mobiilin kautta. Millaisilla keinoilla Alman paikallislehdissä aiotaan vastata tähän? vat samalla kuukausimaksulla lehden, verkkopalvelut ja näköislehden. ??Tästähän on Raahessa jo kokemuksia, ja ne ovat olleet pelkästään myönteisiä. Ilmaiseksi tarjotun sisällön kutistaminen ei loukkaa maksa- puhdistetaan ja kunnostetaan. Uudet SSAB:n tunnukset kiinnitetään samoille paikoille ensi viikon torstaina ja perjantaina, tehtaalta kerrotaan. Rautaruukki-konserniin kuuluvat yhtiöt alkoivat käyttää markkinointinimeä Ruukki syyskuun alussa kymmenen vuotta sitten. tiö Ruukki Group Oyj. Nyt pörssissä on kaksi toisiinsa sekoittuvaa Ruukkia, joista toinen yhdistetään puhtaasti metalliin ja toinen pääosin puuhun.? Pääkirjoituksessa arvioitiin myös nimen ja tunnuksien muuttumisen aiheuttamia tuntemuksia. ?Uusi markkinointinimi ja visuaalinen ilme on otettu vastaan ristiriitaisin mielin. Rautaruukki on näkynyt ja kuulunut joka paikassa. Masuunia kuvaava tunnus on ollut jokaiselle tuttu ja jos sen käyttö poistuu kokonaan, moni jää sitä kaipaamaan. Yhtiön verryttelypuku oli taannoin raahelaisten yleisin asu, kuin kansallispuku konsanaan.? Vesa Joensuu ta. Muutokseen ja omistajan vaihtumiseen liittyvä ajatustyö on käyty itse kenenkin korvien välissä läpi jo paljon aikaisemmin. Nyt kun muutos on tapahtunut, tuntuisi ristiriitaiselta, jos tehtaan näkyvin tunnus julistaisi jotakin muuta nimeä. Vanhan logon poistaminen ei käy käden käänteessä. Kirjainten korkeus on kolme metriä ja ne ovat 30 metrin korkeudessa. Sen jälkeen kun logot on saatu poistettua, niiden taustalla ollut seinäpinta ??Lähtökohta on, että tarjoilemme sisällön lukijalle hänen haluamassaan muodossa ja hänelle sopivana ajankohtana. Erona aiempaan verrattuna on se, että palvelemme vastedes vain maksavia asiakkaita. He saa- Ruukki-logon elämä kesti melko tarkkaan kymmenen vuotta. Kyltit lähtevät pala palalta. Raahen Seudun pääkirjoituksessa 2.9.2004 puntaroitiin mahdollisia nimisekaannuksia; Ruukki -nimellä kun oli muitakin käyttäjiä. ?Raahen alueella on nyt Ruukkeja liiankin kanssa. On teräskonserni Ruukki. On Ruukin kunta ja myös Ruukissa voimakkaasti vaikuttava ja siellä syntynyt pörssiyh-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 19 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Onnittelumme Alma Media 95 v yhteistyökumppanille! BETONITUKKU OY Valmisbetonia ja kiviaineksia TUKKUHINNOIN kaikkiin tarpeisiin P. 040 734 9863 ARKIPÄIVÄN YLELLISYYTTÄ www.raahenenergia.fi KAIKKEA LASISTA ta? ??Painettu lehti on edelleen tärkein väline useimmille lukijoillemme. Siksi lehdestä pidetään hyvää huolta vastedeskin. Verkkosisällöt ja painetun lehden sisällöt tulevat varmasti poikkeamaan toisistaan. Ilmaisukeinotkin ovat erilaisia. Verkossa esimerkiksi liikkuva kuva saa nykyistä vahvemman roolin. Mitkä ovat paikallislehtien selviytymiskeinot meneillään olevassa muutoksessa? O ??Vahvuutena ja suorastaan henkivakuutuksena on paikallinen, läheinen ja ainutkertainen sisältö. Niin kauan kuin lehti pystyy lukijan mielestä välttämättömyytenä, ei lehden olemassaolon oikeutta nujerreta. N vaa tilaajaamme. Jos joku tästä on kärsinyt, niin ilmaisen sisällön perässä surffaavat lukijat. Entä ne lukijat, jotka haluavat lukea uutisensa edelleen printtilehdestä? Miten heistä pidetään huol- ST o UT sanomalehtikentässä viimeisenä valot sammuttaa yksipäiväinen paikallislehti, hän arvioi. AKOSKI.c m LA HE IS OP A K ALVELURAT Puh. 0424 9821 Pajuniityntie 24, 92120 Raahe | p. 08 223 7326, 050 559 3224 myynti@raahenlasi.fi | www.raahenlasi.fi E. Helaakoski Helaakoski Oy toivottaa onnea 9540-vuotiaalle Raahelaiselle! -vuotiaalle Raahen Seudulle! POIKKEA LIIKENNEYMPYRÄSTÄ SISUSTUSTALOON Hautauspalvelua jo 20 v. RAAHEN VÄRI- JA TAPETTILIIKE KY Rakentajankatu 11, 92130 RAAHE, p. 020 799 1499 asiakaspalvelu@varisilmaraahe.fi www.varisilmaraahe.fi Ammattitaidolla, jo 50 v kokemuksella ma-pe 7-18, la 9-14 www.varisilma.fi Kukat puh. 220 770 Hautauspalvelu p. 220 660 (24 h) Kirkkokatu 37 92100 RAAHE Kotoiset onnittelut 95-vuotiaalle Raahen Seudulle! Kaikki kohteet löytyvät nettisivujemme kautta www.kodinaika.fi KÄY TUTUSTUMASSA! Kauppakatu 52 Raahe (käynti kävelykadun puolelta) www.kodinaika.fi Pasi Siuvatti LKV p. 050 555 5134 PALVELEMME MYÖS ASIAKKAAN KOTONA PARKETTIASENNUS J. SUOMINEN ? lattian hionnat ja lakkaukset ? parkettien ja laminaattien asennukset ? tapetti- ja maalaustyöt ? kylpyhuoneremontit ? Kaikista töistä kotitalousvähennys 040 552 1325 /Juha Suominen puh. www.parkettiasennussuominen.fi
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 20 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Painotalo oli kuin perhe Lehti: Ennen automatiikkaa lehden painamisessa oli hitunen magiaa. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Tinapannut kuumuvat, kirjasimet rapisevat kasteissa ja lehtiarkkeja syötetään painokoneeseen yksitellen käsivoimin. Kolmena lehtipäivänä työtä painetaan kahdessa vuorossa, välipäivinä kaikki ovat päivävuorossa. ??Haudassa kääntyisivät, kun tietäisivät, miten tänä päivänä tehdään lehteä, arvelee Erkki Seppä manan majoille menneistä esimiehistään ja työtovereistaan. Eipä tiennyt Seppäkään hypätessään pojankloppina tammikuun lopussa 1955 painomusteen hajuun käsilatojaoppilaaksi siitä urkenevan elämän pituisen uran. Raahen Kirjatyön mies jätti 1987 ylifaktorina siirtyessään toisen työnantajan leipiin, mutta edelleen tekstien pariin 14 vuodeksi ennen eläköitymistään. Siinä välissä 1980-luvulla oli lehdenteko jo päättynyt omassa kirjapainossa ja lehden painaminen siirtynyt Ouluun. Painotekniikka harppasi pitkin askelin eteenpäin, eikä moniväristä lehteä tuottavien koneiden hankkiminen ollut enää taloudellisesti järkevää. 50-luvulla Raahen Seutua tehtiin Aurion perheyhtiössä. Tunnelma oli välillä hyvinkin tiivis. Painotalo saattoi kerätä suojiinsa myös yöllisiä kulkijoita, jotka ravintoloiden sulkiessa ovensa hakeutuivat valoja kohden. Kävivätpä poliisitkin hakemassa lehtensä jo painomusteen hajuisina. Välillä vanha Aurio kokeili työntekijöidensä rehellisyyttä ja pisti syötiksi tilipussiin liian paljon kymppejä. Seppä läpäisi testin ja palautti ylimääräisensä. Toive palautetun setelin saamisesta palkkiona rehellisyydestä ei Sepän pettymykseksi kuitenkaan toteutunut. Erkki Seppä muistelee huvittuneena sen aikaista yhtiön imagokoulutusta, joka käytännössä saattoi merkitä parturiin passittamista tai kenkien lankkauttamista. Esimies oli tarkka. Tapakoulutustakin tarjottiin. Kirjapainotyö oli arvostettua sisätyötä, jota tehtiin työtakki päällä, jotkut jopa kovat kaulassa. Erkki Seppä muistaa saaneensa harjoittelijan paikan parinkymmenen hakijan joukosta. Sen aikainen lottovoitto siis. Tämän päivän tekniikkaan tottuneelta kuudenkymmenen vuoden takainen lehtityö kuulostaa erikoiselta, jopa hilpeältä. Raahen Seutu ilmestyi tuolloin kolme kertaa viikossa tiistaisin, torstaisin ja lau- Raahen Seudun taittohuoneessa seisoo yhdenaikainen painokone. Tekstin kokoa määritettäessä ei puhuttu pistekoosta, vaan Erkki Vesa Joensuu Lehti tehtiin 50-luvulla miltei käsityönä. Erkki Seppä pitelemässä kirjasinkastia ja kehikoita, joille koottiin ladottua tekstiä.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 21 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu Huippusuosittu komedia vihdoin Raahessa. Varaa paikkasi ajoissa! Juha Vuorisen: Näytökset Raahen Teatterilla, Koulukatu 13: ? TO 13.11. klo 19 ttukangas ? LA 15.11. klo 19 Ohjaus: Toni Ke ? SU 16.11. klo 17 ? KE 19.11. klo 19 ? PE 21.11. klo 19 ? LA 22.11. klo 19 ? SU 23.11. klo 17 ? KE 26.11. klo 19 ? PE 28.11. klo 19 ? LA 29.11. klo 19 (loppuunmyyty) ? SU 30.11. klo 17 ? KE 3.12. klo 19 ? PE 5.12. klo 19 (loppuunmyyty) ? SU 7.12. klo 17 ? KE 10.12. klo 19 ? PE 12.12. klo 19 ? LA 13.12. klo 19. K-16 Lippuvaraukset Raahen Teatterin toimisto, (Esitys sisältää kiroilua arkisin klo 10?16 p. 044 324 0958 tai ja juopottelua... paljon!) toimisto@raahenteatteri.?. Ennakkoliput: Kesto 2h, sis. väliajan. Raahesalin lipunmyynti, Kirkkokatu 28, Liput 15 ?. 2. krs. p. 044 439 3237, lipunmyynti@raahe.?. www.raahenteatteri.? Ennakkomyyntipiste myös Pyhäjoen kirjastolla. Ennakkoliput internetistä: ticket.raahe.?. Onnen Lähettiläs ja metsän konsertti Titta Kote ? Dramatisointi & Ohjaus: Toni Kettukangas Esitykset KE 8.10. klo 18 ? TO 9.10. klo 18 ? PE 10.10. klo 18 ? LA 11.10. klo 14 ja 16 ? SU 12.10. klo 14 ja 16. Lippuja myy Raahesalin lipunmyynti ja varauksia otetaan vastaan teatterilla (tiedot yllä). Esityksen kesto n. 30 min ja esitys on suunnattu 4?8-vuotiaille. Liput 5 ?. Eräänä kauniina aamuna Onnen Lähettiläs päättää lähteä seikkailulle metsään. Kun eväsreppu on pakattu ja vanhemmat hyvästelty, alkaa iloinen ja musiikillinen matka yhdessä Onnen Lähettilään ystävien kanssa. Ihana, erilainen täyden palvelun kukkakauppa Ruukinkuja 2, 92400 Ruukki p. 0440 895 450 Avoinna ma?pe klo 10?17.30 ja la klo 9?15. Muulloin sopimuksen mukaan. Tervetuloa! Seppäkin käytti välikkeitä, nomparelleja, petiittejä, corpuksia, ciceroita... www.villiruusu.fi antaisin. Ei puhuttu etusivun jutuista, uutisvoitoista tai juostu kellon kanssa kilpaa juttuja kirjoitettaessa. Sisältöä syntyi muista lehdistä saksimalla, STT:ltä ja toki itsekin kirjoittaen. Yksi on kuitenkin pysynyt vuosikymmenien kuluessa muuttumattomana: kissanhännänveto aikatauluista. Niin toimittajat kuin painajatkin haluaisivat lisää työskentelyaikaa. Nelisivuisesta lehdestä sisäsivut painettiin ilmestymispäivän aamulla, kansi ja takasivu oli painettu jo edellisenä iltapäivänä. Taittopaloina käytettiin ilmoitusta: ostetaan puhtaita riepuja. Niitä kului paljon painomusteen kanssa tuhratessa. Itse lehden taittaminen oli jotain muuta kuin tämän päivän napinpainalluksia ja kuvien mittauksia. Pala palalta valmistettiin lyijy-tina-seoksesta painolaatat, jotka koottiin yhdelle alustalle. Otsikkoladonta oli täysin käsityötä kirjasin kerrallaan. Painovirhe johtui useimmiten siitä, että kirjasin oli kastissa väärässä lokerossa ja sokkona kirjasimia nostellut latoja ei sitä huomannut. Kymmensormijärjestelmän mukaista logiikkaa kastiin oli turha odottaa. Tekstiä sentään kyettiin kirjoittamaan ja valamaan rivi kerrallaan kuumalatomokoneesta. ??Hyvä latoja kirjoitti 6 riviä minuutissa. Faktori oli henkilö, joka taittoi lehden. Käytännössä työ tarkoitti latojien tuottamien paksujen 4,2 senttisten lyijy-tina-laattojen kokoamista kehikkoon, joka toimi painolaattana. ??Siinä työssä oppi lukemaan nurinpäin. A Latojan työssä oppi lukemaan nurinpäin.? heestä, jonka nuori Seppä teki. Mister Murphy oli jo silloin voimissaan. Mikäli vanha Aurio ei olisi huomannut virhettä, olisi kuolinilmoitusta pitänyt lukea peilin kautta. Yli tuhat sivua meni haaskioon, oppipoika sai moitteet ja hänen valvojansa kunnon haukut. Oppipoikaolonsa alkuajoilta Sepälle on piirtynyt muisto painovirheestä, sen korjauksesta ja uudesta vir- Kuvailotteluihin ei 50-luvulla eikä vielä 60-luvullakaan ollut mahdollisuuksia. Valokuvat olivat harvinaista herkkua. Matriisit, kuvamuotit, tulivat valmiina ja niihin kirjapainossa tehtiin valut. Siksi Seppä muistaakin 60-luvulta erityisenä Rautaruukin vihkiäiset, josta paikallislehtikin sai tuoreeltaan kuvan. Erityinen ponnistus vaati Sepältä matkan Ouluun ja sinkkilaatan teetättämisen Kalevan kirjapainossa, mutta kuva oli kuin olikin jo seuraavan päivän lehdessä. Olemme myös facebookissa SYKSYN ISTUTUKSIIN Biolan MUSTAMULTA 45 litraa 10 00 3 säkkiä (norm. 4,70?/säkki) Alennus myymälän taimista -20% -50% PUUTARHUREILTAMME SAAT ASIANTUNTEVAA PALVELUA Särkän Perennataimisto Valtatie 925, 92210 Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08)263630 Palvelemme Ma-Pe 9-17, La 9-15, Su suljettu, www.sarkanperennataimisto.fi 95 v
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 22 MEIDÄN ELÄMÄÄ -tuotteet jo 26 vuotta pattijoella Siirrymme talviaikaan lokakuussa AVOINNA: ma............... 9?17 ti?ke............ 9?19 pe................ 9?17 la................... sulj. Apu tuoreille äideille, oheneville ja lähteville hiuksille. Paksummat.ja tuuheammat.hiukset jo.4.viikossa. Ostoetukortilla.joka 6..tuote.veloituksetta! Torstaisin leikkauksen ilman.ajanvarusta Tervetuloa uuteen Parturi-Kampaamoon Kauppakeskus Mastoon Ollinkalliontie 3 Raahe p. 044 954 2432 Avoinna ma 9?17 ti?pe 9?18 la 10?15 Hiushoitola Katri Korvela p. 08 22 77 393 Tmi Janica Turunen Parturi-kampaamo p. 040 414 9450 Ollinsaarenkuja 1, Raahe Varaa aika helposti www.kampaamobrahe.fi tai ( 08 ) 223 7454 95 v Oikovedoksesta se Raahen Seudun tekijöitä: Raahelainen Martti Nevala työskenteli yhtenä Raahen Seudun pitkäaikaisimmista toimittajista. Hän muistelee, millaista lehden teko oli ennen muinoin. Oli vuoden 1958 syksy ja oli Vaihojan Pali (Pauli Vaihoja). Olimme kauppaopistossa samalla luokalla, mutta Pali oli edennyt jo niin, että oli Raahen Seudussa iltatöissä. Tuu sinäkin, hän sanoi. En paljon miettinyt, vaikka en tiennyt lehden tekemisestä yhtään mitään. Ei mitään erikoisia tervetulotoivotuksia esitetty, mutta vastaanotettiin. Käteen lyötiin paperikäärö, että alahan siitä. Tarvittiin vähän neuvoa, että siinä oli oikovedos ja käsikirjoitukset. Minun piti lukea oikovedos ja korjata latojan siihen mahdollisesti tekemät virheet Raahen Seutu oli vielä 1960-luvun alussa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ainoa lehti, joka välitti luettavaa tietoa kaupunkilaisille. Sen tehtävä oli tarjota lukijoille paikallisten uutisten lisäksi tietoa kansainvälisistä ja valtakunnallisista tapahtumista. Toimituksen tärkeimmät työvälineet olivat kirjoituskoneen lisäksi sakset ja liimapullo. Päätoimittaja Aug. Aurion mielipuuhaa oli leikellä valtakunnan lehdistä kaikkein pahimmat rikoksista, tulipaloista ja kolareista kertovat uutiset, liimata ne paperille ja kiikuttaa latomon piikkiin. Uutisia otettiin kolme kertaa päivässä radiosta. Rex Recorder -merkkisen sanelukoneen pyörivälle levylle tallentuivat puolenpäivän-, ilta- ja myöhäisuutiset. Vielä päivällä soitettiin Ouluun ?Tiedolle? (STT:n toimitus), ja siellä toimittaja luetteli uutisotsikoita, ja niistä valittiin merkittävimmiltä tuntuvat. Korvakuulokkeiden, jalkapolkimen ja kirjoituskoneen avulla levylle tallentuneet jutut siirtyivät paperille. Toimitussihteeri Urho ?Urkki? Aurio oli puutteistaan huolimatta taitava toimittaja. Hän osasi kirjoittaa todella luettavaa tekstiä. Taattua tavaraa olivat hänen pakinansa ?Arin Aatoksia?. Hän oli yksi Raahen kolmesta herramiehestä. Senja Anttila tuli toimitukseen ensin osa-aikaisena ja vuoden1960 lopussa vakinaiseksi. Hän toi väriä lähikunnissa tekemillään henkilöhaastatteluilla. Etusivu taitettiin yhden, kahden, kolmen ja joskus jopa neljän palstan jutuista. Lohkotaitosta ei ollut tietoakaan, eikä sellaiseen olisi ollut mahdollisuuttakaan. Silloin kun oli mahdollista, juttujen joukkoon lisättiin irtokuva. Kuolinilmoitukset sijoitettiin aina etusivun oikeaan yläkulmaan. Toiselle sivulle taitettiin paikallisia uutisia. Kaikista hautajaisista tehtiin pieni juttu. Kolmannella sivulla oli Bio Huvimylly, kirkolliset tiedot, urheilu-uutisia ja Pikkuuutisia-palsta. Pikku-uutisia-palstalla tärkeä oli laivaliikenne. Kirjoitettiin minkä nimisiä laivoja oli tulossa, mitkä olivat sata- A Uutisia otettiin kolme kertaa päivässä radiosta.? massa ja mikä oli lähdössä. Kerran Kupiaisen Tapsa oli Lapaluodon möljällä kuullut miesten puhuvan, että tuo laiva joutuu tämän reissun jälkeen romutukseen. Tapsa kirjoitti sen Laivaliikenteeseen. Seuraavana aamuna Limperin Lassi ja laivan kapteeni ryykäsivät toimitukseen ja päätoimittaja oli helisemässä. Miesten lähdettyä helisemässä oli Tapsa. En ollut nähnyt koskaan päätoimittajaa niin vihaisena. Toimittaja otti juttuunsa tulevan kuvan. Sen saaminen lehden sivulle oli pienen mutkan takana. Kehitetty filmi tai filmirulla lähettiin Ouluun Kalevaan, jossa oli kuvalaattalaitos. Kun filmin sai yhden linja-autoon, tuli kuvalaatta Raaheen kuuden autossa. Pian minun jälkeeni tuli toimitustöihin Jorma Max Pelkonen, joka sittemmin loi pitkän lehtimiesuran varsinaissuomalaisessa lehdessä. Iltaohjelmaan kuuluivat soitot Raahen poliisille, lähikuntien poliiseille tai muille tietyille henkilöille. Kysyttiin mahdollisia uutisia. Joskus oli, useimmiten ei. Aarre Aunola kävi soittamassa iltasoittoja 50-luvun puolella. Pikku-uutiset-palstalle taitettiin syntymäpäivät. Vuodenvaihteessa kirkkoherranvirastosta saatiin luettelo vuoden aikana tasavuosia täyttävistä. Kun oli vuoden luettelo, saattoi joku vuoden aikana kuolla, ja näin vainajalla oli syntymäpäivä. Kirkkoherranvirasto lopetti luetteloiden antamisen. Luettelot saatiin sitten henkikirjoittajalta. Oltiin kuitenkin viisaampia. Kysyttiin asianomaiselta mahdollista lupaa. Lehden toimitus oli samalla lehden konttori. Toimitukseen soitettiin ja tuotiin ilmoituksia. Osuusliike Raahenseudulla ja Raahen Osuuskaupalla oli vakituiset paikat joka lehdessä. Muita suurimpia ilmoittajia olivat Laurinvaara, Saariaho, kenkäkauppoja molemmat, sekatavarakauppias Kettukangas ja rautakauppias Ami Kallio. Kestotilaus-sanaa ei kukaan ollut kuullutkaan. Lehden tilaukset hankkivat asiamiehet, joita oli naapuripitäjissä useita. Asiamies sai jokaisesta hankkimastaan tilauksesta tietyn korvauksen. Pidettiin asiamieskokouksia ja järjestettiin asiamiesretkiä. Martti Nevala Hovinarrissa tapahtuu... Kokoa itse hampurilaisesi! Bu?et su klo 12?18 Laivurinkatu 19, 92100 Raahe ( 08 ) 223 7454 www.kampaamobrahe.fi Lapset alle 12 v. 6?, alle 4 v. ilmaiseksi. Kerää leimat passiin, kahdeksas ilmainen! + limua hanasta Kirkkokatu 28, Raahe, p. 08 211 6400, www.raahenhovi.?
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 23 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. kaikki alkoi Syystempaus Pökkylässä erikois aukioloajoilla: pe 26.9. klo 15?21, la 27.9. klo 11-16 Hurjasti ale-lankoja Tarjolla syksyistä Lankauutuudet Sisustustavarat Martti Nevalan kotialbumi -10% -15% syötävää! Katso tarkemmat tiedot nettisivuilta ja facebookista Pökkylän Punanen Tupa Luohuan Ylipää, 4 km kantatie 86:lta p. 08 272 993 www.pokkyla.com Palvelemme: ti?pe 11?18, la-ma SULJETTU IDEA ILLUUSIA ONNITTELEE PIRTEÄTÄ 95-VUOTIASTA RAAHEN SEUTUA! Mainostoimisto Idea Illuusia Kirkkokatu 28, Raahe, 050 523 9366 www.ideailluusia.com Konditoria R. Lukkarila Hammarintie 2 92140 Pattijoki puh. 264 580 Meiltä! Kahvi + munkki 380 ? hääkakut ? täytekakut, kuivakakut ? leivokset ? pikkuleivät ? kranssit ? voileipäkakut ? kiviarinalla leivotut leivät sekä haluamasi leivonnaiset toiveittesi mukaan Avoinna ma?pe klo 9?17 p. 08-223 1900 Fellmanin puistokatu 20 Raahe Martti Nevala aloittelevana toimittajana kirjoituskoneen ääressa Raahen Seudun toimituksessa. TORSTAIN BURGER HIUSKULMA 95 v Linja-autoasema Raahe HIUSTEN LEIKKAUKSET ILMAN AJANVARAUSTA! Avoinna ma-to 9-17, pe 8-16 LLA 0. LOMA 4.1 20.?2Viikko 43 9,90 JÄÄTELÖTÖTTERÖT Lauantai ? sunnuntai Buffet klo 12?18 sis. myös sushin 14,50 TORNITALO Rantakatu 51 p. 220 588 680 790 0,5l JUOMALLA sis. mausteet Kesän viimeiset MAUKKAAT LOUNAAT LOUNAS Arkisin klo 11?15 PEKONI+AURA ISO PALLO Avoinna: MA?TO 10?21 PE 10?22 LA 10?22 SU 10?21 200 Rantakatu 49, RAAHE (ent. Rantakioski) p. 044 585 4888 www.v-kasiburger.fi Avoinna ma?pe 11?18, la?su suljettu
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 24 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Mikko Määttä Mikko Määttä Ilman autoa elämä Pohjois-Norjassa olisi hyvin vaikeaa. Kankaaloiden kotikylä sijaitsee vuonon rannalla. Pakolaisen ääni rajan takaa Muutto: Päätoimittaja vaihtoi alaa ja ryhtyi urkuriksi Norjassa. Mikko Määttä mikko.maatta@almamedia.fi ??Olen tehnyt elämässäni kaksi virhettä: syntynyt Suomeen ja liittynyt keskustaan. Molemmat on nyt korjattu, sanoo Kvalsundin seurakunnan hallintojohtaja ja urkuri Janne Kankaala. Kvalsund on pieni reilun tuhannen asukkaan pohjoisnorjalainen kunta Jäämeren rannalla. Raahelaiset muistavat Kankaalan kaupungin ensimmäisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen hän on ollut oululaisen seurakuntalehti Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja. Seurakunnan hallintojohtajana hän muun muassa miettii hautapaikkojen sijoittamista, on esittelijänä kirkkovaltuustossa ja pitää huolen, että seurakunta saa kunnalta joka vuosi riittävän suuren budjetin. Teemme puhelinhaastattelua torstaina 11. syyskuuta. kuka ??Janne Kankaala ??Syntynyt Raahessa 1977. ??Koulutukseltaan ylioppilasmerkonomi Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta, filosofian maisteri (pääaineena aate- ja oppihistoria) Oulun yliopistosta ja oikeustieteen maisteri Lapin yliopistosta. ??Työskennellyt tietokonealan yrittäjänä, eduskunta-avustajana, kesätoimittajana ja toimittajana Suomenmaassa, päätoimittajana Rauhan Tervehdyksessä ja lakimiehenä omassa yrityksessä. ??Pianosoittovideo löytyy YouTubesta hakusanoilla Hymn swing in stride piano Haastattelu keskeytyy, kun Kankaalan toinen puhelin soi. Hänen pitäisi saada Kvalsundiin tuhkauurna jollain ilveellä Oslosta. Arvioitu saapumisaika on keskiviikkona 17. syyskuuta. Se ei ihan riitä, sillä uurna pitäisi haudata tiistaina 16. syyskuuta. ??Tämä on hyvin tyypillinen tilanne norjalaisessa työelämässä, Kankaala nauraa. Vuoden aikana hän on oppinut, että Pohjois-Norjassa ei aleta turhaan huolehtia asioista liian aikaisin. ??Kun hautajaiset on 17. päivä, 16. päivä aletaan panikoida. Tämä prosessi on lähtenyt käyntiin vajaa kuukausi sitten, joten aikaa on kyllä ollut. Tuhkat olen tilannut pari kolme viikkoa sitten, hautapaikka on katsottu ja vieraat kutsuttu. Tämä on hauskaa hommaa. Haastattelupäivänä on kulunut tasan vuosi siitä, kun Kankaala muutti vaimonsa ja lapsensa kanssa Kvalsundiin. Sitä ennen hän työskenteli kahden kuukauden ajan Altassa kuorma-auton kuljettajana ja vei muun muassa lasteja paikallisille ruokakauppoihin. Asuntona hänellä oli terminaalin pihalle parkkeerattu asuntoauto. Parikuukautinen kävi tehokkaasta kielikurssista. ??Työkaverit opettivat nor- Janne Kankaala muutti Norjaan reilu vuosi sitten. Tässä hän on käymässä Hammerfestissa heinäkuun l jalaista kulttuuria. Samalla oli tarkoitus hakea töitä. Haku loppui lyhyeen. Kun hän meni vaimonsa kanssa Kvalsundin kunnantalolle kyselemään hommia, vastaanotto oli yllättävä. ??Eteeni lyötiin kaksi virkapaperia. Toinen oli 50-prosenttinen hallintojohtajan virka ja toinen 40-prosenttinen urkurin virka. Sanoin, et- tä en ole kyllä koskaan soittanut urkuja. He sanoivat, että kyllä sinä opit. Kaikki vain sen perusteella, että he olivat nähneet YouTubeen laittamani videopätkän, jolla soitin pianoa. Toki työpaikan saaminen vaati koesoittoa jumalanpalveluksessa. Hän toivoi, että saisi harjoitella kerran. ??En saanut urkuja päälle. Painoin väärää nappia, ja kirkonkellot alkoivat soida. Myöhemmin kuulin, että kyläläiset olivat puhuneet, että siellä joku hullu finski soittaa urkuja. Koesoitossa oli arvioitsijana Nordkappin kanttori. ??Hän sanoi päätteeksi, että kyllä tämä mies varmasti tulee hommansa oppimaan. Haastattelu keskeytyy jäl-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 25 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Mikko Määttä Mikko Määttä Janne Kankaala toisella työpaikallaan Kvalsundin kirkossa. Hänen toimistonsa on kunnanvirastossa. Perheen uudet kotimaisemat. Mikko Määttä A Täällä käyvät ihmiset raportoimassa, jos jossakin tulee talo myyntiin. Kaikki jo kilpailevat, kuka saa meidät naapureiksi.? lopulla. leen, koska hallintojohtajan puhelin soi itsepintaisesti. ??Nyt he lupasivat, että tuhkat ovat perillä tiistaina, hän sanoo puhelun jälkeen. Koska hautajaiset ovat jo kello 11, posti tuo uurnan liian myöhään. Uurnan voisi hakea edellisenä päivänä reilun tunnin ajomatkan päästä Altasta, mutta siellä se pitäisi saada purettua lastista. Sii- hen työntekijät eivät ole innostuneita ryhtymään. Suomessa ollessaan Kankaala haki uutta työtä neljä vuotta ja lähetti 200 hakemusta. Julkisen puolen paikkoihin esteenä oli usein keskustan puoluekirja. Välillä rasitteeksi katsottiin se, että hän oli ollut seurakunnalla töissä. Oikeuslaitokseen hakiessa hankaluuksia tuotti se, että hänellä oli oma lakiasiaintoimisto. Lakimiesyrittäjänä jatkaminen olisi vaikeutunut tämän vuoden alussa, jolloin voimaan tuli laki, joka poisti asianajo-oikeudet tavallisilta lakimiehiltä. Kankaala olisi saanut luvat takaisin joko vuoden kestävällä tuomioistuinharjoittelulla tai suoritta- malla asianajotutkinnon. Harjoittelupaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi. Koska hänellä oli taskussa jo kolme tutkintoa ja paljon työkokemusta, hän katsoi, että opiskelut ja harjoittelut saavat riittää. ??Suomalaisella tutkinnolla voin kuitenkin harjoittaa asianajoa täällä Norjassa, mikä on naurettavaa. Huonoja kokemuksia ehti kertyä läjäpäin. Hän koki, että kaikkialla etsittiin vain syitä, miksi häntä ei voi valita. Keskustan puoluekirjasta hän luopui sen jälkeen, kun erään kunnan keskustaryhmä ilmoitti, että työhön ei voi valita sellaista, joka on ollut aktiivisesti politiikassa mukana. ??Ajattelin, että korjataan se asia. Kun kaikki ovet Suomessa tuntuivat sulkeutuvan eikä hän halunnut jatkaa työssään päätoimittajana, seuraava toimenpide oli lähteä maasta. ??Jos ei mihinkään kelpaa, on lähdettävä. Ehdin jo syyttää itseäni. Onko miehessä jotain vikaa? Voiko olla vain huonoa tuuria? Kaikki kääntyi rajan ylityksen jälkeen toiseksi. Nyt ajattelen, että se kaikki johtui siitä, että Suomi ei ansainnut minua. Haastattelu keskeytyy vielä kolmannen kerran. Nyt ei soi puhelin, vaan hänelle tulee vieras. ??Täällä käyvät ihmiset raportoimassa, jos jossakin tulee talo myyntiin. Kaikki jo kilpailevat, kuka saa meidät naapureiksi. Samoin jumalanpalvelusten jälkeen seurakuntalaiset kertovat kunnassa myynnissä olevista asunnoista. Kankaaloiden nykyinen asunto sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Kvalsundin keskustasta. Talvella tie on usein huonon sään vuoksi suljettu. Vuosi sitten Suomeen jäi entinen elämä. Hänellä on pakolaisen kaiho ja suru. ??Ei ollut edellytyksiä jäädä siihen maahan, jonka piti olla isänmaa. ??Olen aina pitänyt itseäni isänmaallisena ihmisenä, joka haluaa uurastaa, tehdä työtä ja elättää työllään itsensä ja perheensä. Jos sille ei anneta mitään arvoa, minun isänmaallisuuteni loppuu siihen. Loputtomasti en rupea hakkaamaan päätäni seinään. Perheen omakotitalo Oulussa on myynnissä. Haastattelun jälkeisellä viikolla Kankaala lähettää sähköpostia. Hän kertoo, että tuhkauurna tuli puolitoista tuntia ennen hautajaisia seikkailtuaan ensin ympäri maata. Jälleen kerran kaikki järjestyi viime hetkellä.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 95v 26 MEIDÄN ELÄMÄÄ HYVÄ OLO ON ILO Nyt tuli elämysmaailman 35 55 Kehonkoostumusmittaus & kirjallinen palaute ? Ruokavaliokartoitus & kirjallinen palaute ? Luennot ryhmille: ? Terveyttä lautaselta ? potkua työpäivään ? Aktiiviliikkujan ruokavalio ? Vuorotyöläisen ruokarytmit Ajanvaraukset/lisätiedot: Lisensioitu ravintovalmentaja Tanja Eskelinen Tällä kupongilla raahen.ravintovalmennus @gmail.com Laivurinkatu 9 92100 Raahe p. 040 704 4204 ? Onnittelumme 95 v Koulutettu HIEROJA ja LYMFATERAPEUTTI SI LLI Ä HE yhteistyökumppanille! ITSE TARJA POKKA Sovionkatu 4?6 (ent. työvoimatoimisto), Raahe p. 050 - 412 5886 www.hierojaraahe.fi Lahjakortti Ilkka Länkinen: SantaPark kulkee Legon jalan jäljissä. Kristiina Tuikkala kristiina.tuikkala@almamedia.fi Raahelaissyntyisen Ilkka Länkisen ja hänen vaimonsa Katja Ikäheimo-Länkisen jouluisten elämysten SantaPark ei paini kärpässarjassa. Toimitusjohtaja ei peittele iloaan tunnustuksesta, jolla yritys rankattiin maailman parhaaksi elämystuottajaksi vuonna 2014. ??Elämysmaailman Oscar, nimeää Länkinen. Yhdysvalloissa vuodesta 1999 lähtien myönnetty palkinto on vain kerran aiemmin tullut Eurooppaan. Tuolloin sen sai tanskalainen Lego-yhtiö. Elämysteollisuuden teoriat luoneet Joseph Pine ja Jim Gilmore jakavat tunnustuksen vuosittain yhtiölle, jonka katsotaan käyttävän esimerkillisesti elämysteollisuuden periaatteita ja käytäntöjä lavastaessaan maailman luokan elämyksiä asiakkailleen. SantaParkilla nähtiin poikkeuksellinen kyky visualisoida ja innovoida unohtumattomia elämyksiä. ??Meillä on mahtavat tontut ja joulupukki, pistää Länkinen tunnustuksen kiertämään. Elämysten parissa vuodesta 1997 työskennellyt ja toi- mintaa suunnitelmallisesti vaimonsa kanssa laajentanut Länkinen tunnustaa saaneensa alaansa erinomaisia oppeja niinkin yllätykselliseltä taholta kuin Rautaruukilta. Elämysmaailmassa purevat hänen mielestään samat lainalaisuudet kuin prosessiteollisuudessa. ??On raaka-aineet, tuotantoprosessi ja tuotteena elämys. Menestysreseptin toimitusjohtaja yksinkertaistaa kohdillaan olevaksi viitekehykseksi, jota voi kokea moniaistillisesti. On tarina, jota voi tuntea, kuulla ja haistaa. ??Todennäköisesti kokee silloin elämyksen. Ammattilaiset mahdollistavat sen. Yhdysvalloissa Ohiossa syyskuun puolessa välissä pokatun palkinnon Länkinen kannustaa jatkavan eteenpäin. Tunnustus vahvistaa uskoa omaan tekemiseen. Talviunille ei kuitenkaan voi heittäytyä. On kehityttävä ja kehitettävä, vaikka joulupukki onkin ikiaikainen. SantaPark on laajentumassa Kiinaan yhdessä yhteistyökumppaninsa Lappset Groupin kanssa. Kiinalaisen yhteistyötahon kanssa syyskuussa solmitun sopimuksen mukaan Chengduun rakennetaan joulupukin teema- puisto jo toiminnassa olevan Floralandin teemapuiston oheen. Lisenssisopimuksen mukaan SantaPark tuottaa puiston sisällön ja kouluttaa. Lappset suunnittelee ja toimittaa puiston. Kiinan joulupukin puiston on määrä olla valmiina kesäkuussa 2016. Lähtökohta on kuitenkin, että joulupukki asuu Suomessa ja Rovaniemellä. ??Etelä-Korea on ehkä seuraava kohde. Joulupukille on valjastettu myös liikkuva osasto. Länkinen puhuu pop up -konseptista, jolla joulupukki voi ketterästi siirtyä reissuhommiin lyhyiksi ajoiksi kerrallaan. SantaParkin kulunutta vuotta Ilkka Länkinen kuvailee normaaliksi, joskin venäläisiä on ollut aiempaa vähemmän asiakkaina. Venäjän heikentynyt talous ja Ukrainan sota näkyvät. Joulupukkikin toivoo pikaista rauhaa sille suunnalle. Joulupukin maan trafiikin Länkinen toteaa muuttuneen vuosien kuluessa. Ennustettavuus on heikentynyt. Etukäteisvaraukset ovat vähentyneet ja yhä useammat kulkijat kulkevat omatoimimatkoin. Bussilastillinen ?yllätysvieraita? ei ole harvinaista. Hou, hou! Onko täällä kilttejä kotiin Yhdysvalloista Ohiosta. Antinkankaantie 30 RAAHE, p. 220 444 ? Fysioterapiaa ? myös tapaturmavammojen hoitoon. Liisa, Annukka, Hanna-Mari, Matti HoitoSauna ELVIIRA ? Lymfaterapiaa Matti Asemakatu 1 Raahe p. 044 560 2217 Marianna Laine Raahe, Pyhäjoki, Oulainen www.hoitosauna.fi ! T LINSSIT* KAUPAN PÄÄLLE OSTAESSASI KEHYKSET SAA LÄPINÄKYVÄ TARJOUS KOULULAISILLE! psykoterapia ja työnohjaus www.ellunkamari.fi SUPERKUNTOON KUNTOKLUBILLA KUNTOSALI ? opastus ja ohjaus uusiin laitteisiin ? kv-kortilla joka päivä 6?24 ? salilla käyt myös kätevästi kaikissa jumpissa samaan hintaan (huom. norm.hintaisilla korteilla) JUMPAT ? ? ? ? (*kovapintaiset varastolinssit. Tarjous voimassa syyskuun 2014 loppuun.) Palvelemme ma ? pe 9.30 ? 17 | Puh. 264 595 Pattijoki | www.silmakulma.net MYYMÄLÄSTÄ KumpFit ? Fast ravintolisät Kuntonyrkkeily ? Manninen Nutraceuticals Venyttely lisäravinteet Kahvakuula SOLARIUM PALVELEMME ma-pe klo 12-19 Antinkankaantie 18, Raahe p. 044 300 2442 Huom! Salillamme käy liikuntasetelit mm. smartum, virike ja tyky-kuntosetelit FYSIOTERAPEUTTI SARI MÄKILÄ FYSIKAALISET HOIDOT (lääkärin lähetteellä) McKenzie TERAPIA (selkärangan välilevyongelmat) HIERONNAT (lahjaksi hierontalahjakortit) AKUPUNKTIOHOIDOT LIIKUNTARYHMIEN OHJAUS (myös tilauksesta) KINESIOTEIPPAUS VETERAANIKUNTOUTUS Kotikäynnit www.sarifyssari.com KUNTOJUMPPA AAMUJUMPPA KUNTOPIIRI ma klo 16.15 Raahela ti klo 10.00 Raahela to klo 16.30 Raahela alk. 25.9. puh. 050 340 4317 e-mail: fyssari.makila@kotinet.com Hemmottelua Pionista! Kauneussalonki Pioni Kauneussalonki Pioni Suvi Tukia Vanhatie 44 L 1 Pyhäjoki Teitä palvelee SKY-kosmetologi Jaana Naukkarinen p. 040 836 7988
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 27 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. n Oscar S HUIPPUTARJOU Liikunnan iloa! 120 kpl (43,80) arkisto / Anssi Jokiranta 3300 Voiteluainetta nivelille Arthrobalans plus Nettikauppa avoinna 24 h www.luontaistuntija.fi 95 v Lääkäritalo ? Työterveys ? Kotilääkäri Caritas Lääkäritalo Raahe palvelee työterveysasiakkaita ja kaiken ikäisiä potilaita arkisin klo 8-16. Tervetuloa! Erikoislääkäriemme vastaanotto syksyllä: ? Susanna Halonen, sisätautien ja reumatolo24.10.24.10. ja 25.11. gian erikoislääkäri: 22.9., ja 25.11. ? Virpi Virpi Moilanen, Moilanen, neurologian neurologian erikoislääkäri: erikoislääkäri: 7.10., 4.11. ja ja 16.12. ? Mikko Naarala, psyki6.10., Lääkärimme voi kutsua myös kotikäynnille! atrian erikoislääkäri: 7.10. 40 Varaa aika 044 734 0322 Os. Sovionkatu 12-14. www.caritaslaiset.fi lapsia? SantaParkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen haki elämysmaailmassa arvostetun pystin Herätä iHosi Henkiin ! Microneulaus 290 ? 3 hoitokertaa sis. ampullit ja naamion UUtUUs! Hunajakasvohoito 50 ? pehmentää, syväkosteuttaa, ennalta ehkäisee ikääntymistä P. 043 216 1100 www.kauneushoitolamerikaisla.fi Soita 010 665 5185 www.raahenseutu.fi HOI TOLA HOITOLA Tuulikannel Härkäsalmenkatu 1 B 13 92100 Raahe Puh. (08) 223 1363, 0400 327 931 Avoinna ma?pe 8?12 ja 14?18 www.tuulikannel.net Uudistunut Tuulikannel löytyy nyt uudesta osoitteesta. Tuulikanteleesta saat rentouttavia hoitoja itselle tai lahjaksi! 95 ? pienille ryhmille naurujoogaa ja äänimaljarentoutusta ? kasvohoidot ja jalkahoidot ? hieronta ? intialainen päähieronta ? aromaterapeuttinen energiahieronta ? syvärentouttava äänimaljahoito v Marja Kangasniemi Dipl. kosmetologi, koulutettu hieroja, äänimaljahoitaja Ihotaudit ja allergiat; Kandelberg Pirjo,Wikström Erika. Kirurgia; Ala-Hurula Kristiina, Niemelä Erkki. Ortopedia; Harmainen Samppa, Niskanen Timo, Pajala Ari, Riihijärvi Jyrki. Radiologia; Hosio Tiina, Manninen Jussi, Nikki Marko. Yleislääketiede; Kaakinen Veli-Antero, Kemilä Jukka, Kemilä Saritta, Koistinen Mikko, Kuitunen Jani, Kurkela Miika, Kurtti Pasi, Lindgren Ilkka, Lindgren Outi, VARAA AIK A Pynnönen Lauri, Reponen Jaana, Ruotsalainen Ritva, Rönkä Jukka, Tuikkala Kari. Fysiatria ja liikuntalääketiede; Leppävuori Juha. Fysioterapiapalvelut; 030 6000 Marjo Yli-Maunula, Päivi Länkinen, Mari Ojanlatva ja Ari Rahikkala-Tuikka. Sisätaudit; Paananen Ulla, Vinberg Juhani. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Huotari Roine, Karhunen Jouko, Löfgren Eeva, Uneri Cengiz. Gynekologia; Pesonen Pia, Takkunen Kirsti, Urjanheimo Anu. Psykiatria; Lämsä Suvi, Vatjus Heikki. Psykologipalvelut; Satu Hautala ja Riku Repo. Neurologia; Päivärinta Minna. SOITA UUTTA: Magneettirekka aloittaa Raahessa syyskuussa! Laivurinkatu 18?22 92100 Raahe Ma?To 8?19, Pe 8?16 www.terveystalo.com *Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min. Lehti joka elää ajassa kanssasi. APUA VAIVAAN KUIN VAIVAAN
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 28 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Hyvä idea ei aina lennä maaliin asti Raahe: Suomen Piilaakso, jonka tekniikan museo on vailla vertaa. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Raahen Seutu on vuosien saatossa uutisoinut monista hankkeista, ideoista ja projekteista, jotka syystä tai toisesta hautautuivat toimistojen ja virastojen arkistokaappeihin, eivätkä ikinä päässeet toteutukseen asti. Lehtemme juhlavuoden kunniaksi palautamme nyt mieliin joitain näistä tapauksista, jotka aivan liian monesti kaatuivat jos ei niinkään uskalluksen puutteeseen, niin viimeistään rahoitukseen. 17. lokakuuta 1974 lehdessä oli otsikko ?Ollinsaaren taajaman asukkailla heikot harrastusmahdollisuudet?. Tekstin yläpuolella oli kuva kyseessä olevaan kaupunginosaan rakennetuista kerrostaloista sekä myllerryksen alla olevasta parkkipaikasta. Kuvatekstissä kehutaan, kuinka uutuuttaan loistavat talot lähes katoavat luonnon keskelle ja kuinka rakenteilla olevan parkkipaikan tilalle nousee tulevaisuudessa uusia taloja, koska autot siirtyvät maan alle rakennettavaan paikoitushalliin. Teknisen johtajan virasta eläkkeelle jäänyt Heimo Karihtala muistaa tapauksen hyvin. ??Nythän on erittäin suosittua siirtää autot kallioparkkeihin ja maanalle, mutta täytyy rehellisesti tunnustaa, että kyllä me taisimme tuolloin 70-luvulla olla hieman aikaamme edellä. Se on kuitenkin totta, että Ollinsaareen tällaista suunniteltiin. Toteuttamatta jäi. Yksi Raahen keskeisimmistä rakennuksista on vanha paloasema, joka eläkkeelle siirryttyään on ollut lukuisten ideoiden ja hankkeiden kohteena. 15. päivä heinäkuuta vuon- na 1994 uutisoi Raahen Seutu siitä, kuinka suunnitelmat tekniikan museon rakentamisesta etenevät vauhdilla ja museon olisi tarkoitus avata ovensa seuraavien viiden vuoden aikana. Tarkoitus oli Arkisto / Vappu Kallio Arkisto / Pekka Saarinen Arkisto / Heikki Tyynysniemi Arkisto / Vesa Joensuu Arkisto / Pekka Aho Toimittaja Vappu Kallio huomasi Raaheen muuttaessaan, että hänen appiukkonsa, nyttemmin jo edesmennyt Kalevi Kallio kaivoi lehtiä maahan. Hänen mukaansa lehtien kohdalle kasvoi korvasieniä. Mitään varmuutta niksin toimivuudesta ei ole, mutta tontille putkahtelee vuodesta toiseen korvasieniä. Toimittaja Kristiina Tuikkala paljastaa, että hän on käyttänyt lehteä ikkunanpesun jälkeen ikkunankiillotukseen, kuten hänen äitinsä muinoin. Nykylehdellä suositellaan kuivattavaksi vain auton ikkunat. Tämä on tuttu juttu: kukkakaupat käärivät kukkia sanomalehtiin. Mutta lehteä voi käyttää esimerkiksi kukkien kylvöruukkuina. Säästöniksi: pyöritä sanomalehti löyhästi purkin ympärille, taita pohja, täytä mullalla ja kylvä. Kun taimi on kasvanut, voit istuttaa lehtiruukun maahan ja se maatuu sinne. Sanomalehti eristää kylmää. Niinpä sitä on vuosia käytetty seinien vuoraukseen. Nykyisin tämä käyttö lienee tyystin unohtunut rakennusmääräysten takia. Lehdestä voi tehdä myös kuvitteellisia tuotteita. Tässä yksi koristeellisimpia, mutta käytettävyydessä voi esiintyä ongelmia. Lapin yliopiston ensimmäisen vuoden taideopiskelijat valmistivat Lapin Kansasta tuotteita vuonna 2008, jolloin huomattiin, että sanomalehti toimii myös satulan lämmittäjänä. Uusiokäyttö Mitä kaikkea et voi tehdä tabletilla vaan ainoastaan sanomalehdellä? Lehtimaailma muuttuu, digiaika jyllää päälle ja uutiset pitäisi lukea aina vain tuoreempana internetistä. Sanomalehdellä on silti puolensa. Tablettitietokoneella ei voi tehdä kaikkea sitä, mihin vanha kunnon sanomalehti taipuu. Lehti käy paitsi kärpäslätkäksi, myös moniin asioihin, joista joitakin pidämme itsestäänselvyytenä. S A N O M
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 29 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Raahen Seudun lehtiArkisto Raahen Seudun lehtiArkisto A Miehemme maailmalla Kyllä me taisimme tuolloin 70-luvulla olla hieman aikaamme edellä.? YLE:n arkisto Markus Liimatainen on TV:stä tuttu. Heimo Karihtala Raahen Seudussa oli jekkujen aikaa Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Nykyisin Ylen A-studio-ohjelmaa tekevän Markus Lii- luoda valtakunnallisestikin kiinnostava kohde, joka toimisi käsikkäin ranta-alueen muiden museoiden kanssa. ??Museo oli yksi niistä vaihtoehdoista, joita mietittiin. Niin kuin lopputulokses- Vanhan paloaseman uutisoinnista palataan vielä kymmenen vuotta taaksepäin vuoteen 1984. Kun VR ilmoitti, että Antinkankaalla sijaitsevasta tasoristeyksestä tulisi päästä turvallisuussyistä eroon, alkoi kaupunki miettiä eri vaihtoehtoja radan ylitykseen ? tai alitukseen. Lopulta päädyttiin 118-metrisen sillan rakentamiseen. 16. päivä elokuuta Raahen Seutu uutisoi sillasta ja siitä, kuinka se vuosikymmenen loppuun mennessä toivottaa pohjoisesta kaupunkiin saapuvat tervetulleiksi. Kuten arvata saattaa, aiheutti jo pelkkä sillan suunnittelu eripuraa kuntalaisissa. Pääsipä silta pilapiirroksenkin aiheeksi saman vuonna. ??Siinä mielessä tämä hanke poikkeaa noista edellisistä, että aika ajoin vieläkin se nousee keskusteluihin, kun liikennemäärät kasvavat. Siltahan on edelleen kaavassa, kuten on myös Fantin ja mantereen välille suunniteltu silta, mutta rahastahan nämä ovat kiinni, ja siihen ne aikoinaan molemmat kaatuivat, muistelee Raahen enti- Paljon mahtuu ideoita maailmaan, mutta valitettavasti joskus myös ne hyvät jäävät vain kahvipöytäkeskusteluihin. ??Meillähän on ollut näitä paljon. Tuossa, kun sanoin Fantin sillasta, niin Fanttienmaa oli yksi mistä keskusteltiin. Se ei tainnut ikinä edetä puheita pidemmälle, mutta nousihan se taas otsikoihin, kun Kaupunginlahti ruopattiin. No, sitten tietenkin on tämä Siikajoelta Hailuotoon suunniteltu köysirata, joka nyt jälkeenpäin ajatellen olisi voinut muodostua melkoiseksi nähtävyydeksi. Pitihän Raahesta tulla myös koko Suomen ATK-keskus, meidän oma Piilaaksomme, miettii Karihtala. Arkisto / Vesa Joensuu Arkisto / Eero Liesimaa Arkisto / Vesa Joensuu Arkisto Sanomalehteä on käytetty lattian suojaamiseen maalatessa. Se on hyvä alusta moottorille, kun sitä korjataan, tai koiralle tai vaatteille, joista valuu vettä. Villavaatteitakin kuivatetaan sanomalehtien päällä. Lehden taa on myös hyvä piiloutua tarkkailemaan. Sanomalehdistä voi tehdä myös koruja tai koristeita. Tässä Iltalehdestä on valmistettu ikkunakoriste. Ja älkäämme unohtako tätä: Yksi kaikkein kauneimpia tapoja käyttää sanomalehteä on paperimassataide. Raahelaisen Hilkka Välikangas-Jyringin runoratsut ihastuttavat vuodesta toiseen. Jotkut vappumielisimmät ovat leikelleet sanomalehdestä vappuviuhkan. Mikä ettei. ta voi päätellä, niin mutkiahan siinä tuli vastaan, naurahtaa Karihtala. Linja-autoasemalle vanha paloasema olisi ollut oiva paikka ja siihen suunniteltiinkin kahvilaa ja ympärivuotista näyttelyä, jossa olisi vanhoja paloautoja esillä. Tästä tehtiin yleisöhaastattelukin ja kaupunkilaiset ihastuivat ajatukseen. Tori nyt sentään saatiin, mutta suunnitellut aitat jäivät nekin toteuttamatta. A L E nen tekninen johtaa Heimo Karihtala. H mataisen muistellessa uransa alkua mediassa vie Raahessa syntyneen miehen matka vuoteen 1995. Tuolloin syntyi ajatus omasta radio-ohjelmasta, jota Liimatainen oli kaverinsa kanssa suunnitellut paperille jo pidemmän aikaa. Radioon oli kova halu, ja sitkeän yrittämisen jälkeen ovet kaveruksille avautuivatkin Oulussa. ??Muistan vielä sen ensimmäisen lähetyksen, ja kun jälkeenpäin olen sitä kuunnellut, niin kyllähän siitä kaikesta tekemisestä paistoi läpi, kuinka nuoria miehiä jännitti niin pirusti, mutta me ei silloin annettu sen haitata, vaan painettiin täysillä. Armeijan jälkeen Markus työskenteli useammassa paikallisradiossa, mutta silloinen tyttöystävä asui Raahessa ja edessä oli paluu entisille kotikonnuille. Teräskaupungissa ei ollut tuolloin ollut radiojuontajan paikkoja jonoksi asti tarjolla, joten mies käveli Raahen Seudun toimitukseen kysyäkseen kesätyöpaikkaa. ??Se kipinä oli jo syttynyt, ja palo toimitukselliseen työhön oli valtava, selittää Liimatainen ja muistelee kesätoimittajan työtään. ??Parhaiten on varmaan kaikesta jäänyt mieleen se, että sai tehdä hyvin laajasti monenlaisia juttuja ja nuorelle miehelle oli tietysti tärkeää, että omatkin ideat menivät läpi ja sai niistä sitten kirjoittaa. Ehkä jos vertaan tuolloista työtä tähän päivään, niin suurin ero on siinä, että silloin oli enemmän aikaa keskittyä yhteen asiaan. Nyt on maailma mennyt niin kovin hektiseksi, kun samasta uutisesta tehdään meilläkin täällä Ylellä useita versioita nettiin, radioon ja televisioon. Raahen Seudusta Liimataisen tie vei Ouluun ja siitä Turkuun alan opintojen pariin. Kun Liimatainen muistelee aikaa Raahessa, tekee hän sen edelleen suurella lämmöllä. ??Muistan, kuinka meitä aina jekutettiin milloin milläkin asialla. Se oli tietysti leikkiä ja ehkä juuri siitä syntyikin se loistava henki, mikä meillä oli. Sen verran palaan vielä tuohon ensimmäiseen radio-ohjelmaamme, että vieläkin, vaikka alalla on nyt oltu pitkään, niin edelleen se liun nostaminen ylös ja lähetyksen aloittaminen jännittää yhtä paljon, naureskelee Markus Liimatainen. Arkisto Vappu Kallio Nykyisin pidetään juhlavana lahjan käärimistä sanomalehteen. Pula-aika pisti keksimään. Kun sanomalehtiä sai, niistä tehtiin jopa kenkiä. Sitten piti vain toivoa, ettei sataisi. Sanomalehdestä on tehty myös kengänpohjallisia. Sanomalehteä voi käyttää myös toppauksina. Ainakin kenkien kärkiin sujautettuina ne pitävät talvitelolla olevat juhlakengät oikean muotoisina. Erittäin hyvä konsti on laittaa lehti käärölle saappaan varteen. Lehti pitää saappaan varren suorassa, eikä nahka pääse rypistymään. T I
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 30 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Ennätyksiä ennätysten perään Lapaluoto: Vuosi 1964 oli satamalle monin tavoin merkittävä. Kasvulle ei näyttänyt olevan loppua, ja kävipä laiturissa jopa naisen kipparoima rahtilaiva. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Kuinkahan moni on pysähtynyt miettimään, että millainen kaupunki Raahe olisi ilman Lapaluodossa sijaitsevaa satamaa? Paljonko täällä asuisi nykyisin ihmisiä, ja olisiko Kekkonen suunnannut tuon kuuluisan tyrnimarjakiisselin makuisen hiihtomatkansa johonkin naapurikaupunkiin? Olisikohan Raahe enää edes kaupunki, vai pelkästään pieni musta pallo kartalla Oulun ja Kokkolan välissä muistuttamassa entisajan suuruudesta? Viime vuonna Raahen satamassa vieraili 552 laivaa, ja tämän vuoden osalta määrän arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa. Raahen satama oli pitkään koko Perämeren vilkkain ja edelleenkin se on mitalisijoilla jättäen taakseen sekä Kemin että Oulun. Alusten määrissä ja kuljetetuissa tonneissa satama rikkoo ennätyksiä vuosi toisensa jälkeen, kuten se rikkoi jo sataman kannalta ajatellen kultaisella 60-luvulla. Palataan ajassa 50 vuoden päähän, vuoteen 1964. Tuo kyseinen vuosi oli Lapaluodon satamassa monien ennätysten vuosi. Raahen Seudun tilaajat saivat kerta toisensa jälkeen lukea, kuinka laituriin kiinnittyi toinen toistaan suurempia aluksia, joista vielä tuolloin kerrottiin myös lehtemme sivuilla, jotta halukkaat niitä tiesivät mennä katsomaan. Heti alkuvuodesta uutisoitiin kevään aikana Raaheen saapuvasta uudesta aluksesta, M/s Lena Mariannesta. Aluksesta kerrottiin, että sen pituus oli hieman yli 100 metriä ja täydessä lastissa se pystyi kulkemaan 14 solmun nopeudella. Uutiseksi asian teki laivan kotipaikka, joka tulisi olemaan Raahe. M yö h e m m i n s a m a n a vuonna Raahen Seudussa julkaistiin historiallinen kuva, jossa kahden raahelaisen varustamon alukset Lena Marianne ja Marja S. olivat yhtä aikaa kiinnittyneinä Lapaluodon satamaan. Vaan ovat asiat muuttu- A Nainen sopii vaikka merikapteeniksi.? neet paljon noista ajoista. Raahen sataman johtaja Kaarlo Heikkinen muistelee, että edellisen kerran Raaheen rekisteröity rahtialus on vieraillut satamassa noin 15 vuotta sitten. Vieraita italiasta. Saapuvien laivojen katselu oli Raahessa suosittua ja ilmaista huvia. Kun Giovanni Queirolo kiinnittyi lokakuussa 64 Rautaruukin laituriin, saattoi ihmetyksen ääniä päästä useammankin paikallaolijan suusta, olihan laiva aivan valtava. Suurin mitä Raahessa oli tuohon mennessä koskaan nähty. Pituutta perästä keulaan kertyi 167 metriä ja leveyttäkin oli peräti 21 metriä. Siinä riitti kummasteltavaa. Liene kuvan ottanut toimittaja joutunut peruuttamaan laiturilla taaksepäin saadakseen koko laivan samaan kuvaan. Elämä merellä oli lähinnä miesten työtä. Toki naisiakin laivoilla oli, mutta harvoin heitä komentosilloilla tuohon aikaan nähtiin. Kesäkuun 11. päivänä sanomalehdessä oli nykyaikana ehkä jopa pahennusta aiheuttava otsikko: ?Nainen sopii vaikka merikapteeniksi?. Toden totta, koko värikkään ja vaiherikkaan historiansa aikana satamaan saapui ensimmäinen naisen kipparoima laiva Ms Suntar. Itse uutisessa todettiin, että onhan se todella harvinaista, että heikompaa sukupuolta oleva henkilö nähdään ainakin näin suomalaisittain Raahen Seudun lehtiarkisto Raahen Seutu kertoo näin: ?Harvinainen kuva. Kaksi raahelaisalusta samassa satamassa. Taaempana erottuu konsuli Lars Lindbergin varustamon omistama ms. Lena Marianne ja edessä on uusimman raahelaisaluksen ms. Marja S:n keula.?
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 31 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Ilmoitus satamassa Raahen Seudun lehtiarkisto NAUTI LISESTA L A K I A P USTA PALVEL A Raahessa Lapaluodon kakarat saivat jopa käydä laituriin tulevassa laivassa syömässä.? Martti Meriläinen merimies Raahen Seudun lehtiarkisto ja Kauko Juho Ilkko i, k k e P i tt s. An Kuvassa va Raahen Seutu uutisoi: ?Rautaruukin laiturissa on tällä hetkellä suuri laiva, suurin mitä Raahen satamassa tähän mennessä on käynyt. Alus on italialainen Giovanni Queirolo ja sen kotipaikka on Palermo. Sen pituus on noin 167 metriä, suurin leveys 21 metriä, syväys lähes 9 metriä ja se on noin 16,000 dwtonnin kantoinen. Alus on rakennettu vuonna 1960. Se lastaa Rautaruukilta yli 10.000 tonnia harkkorautaa, jonka se vie Italiaan.? A Kyllähän laivoissa tietysti käytiin luvattakin, mutta kyllä niitä tultiin ihastelemaan ja katsomaan vain uteliaisuutta.? Kaarlo Heikkinen sataman johtaja ajatellen erittäin miehisessä ammatissa. Tuskin tuolloin ketään loukata haluttiin, tosiasiahan lehdessä kerrottiin. Lapaluodon satama pääsi lehden palstoille ja uutisiin lähes viikoittain. Kun vuosi läheni loppuaan, julkaistiin marraskuun 11. päivänä artikkeli, jossa kehuttiin satamaliikenteen nousseen lokakuussa suurimmaksi koko Pohjanlahden rannikolla. Jo aikaisemmin oltiin kerrottu, kuinka neljän ensimmäisen kesäkuukauden aikana satamassa oli vieraillut yhteensä sata laivaa. Lapaluodossa elettiin niin kiireistä vuotta, että se poiki vielä yhden uutiset loppuvuodesta. Sataman vilkkaus ja Rautaruukin tarpeet olivat aiheuttaneet sen, että 30 vuoden tauon jälkeen tulevana talvena tultaisiin Raahessa näkemään jäänmurtaja. Edellinen vierailu tapahtui 1934. Moni on asia 50 vuoden aikana muuttunut. Edelleen laivat saapuvat satamiin, mutta harvoin ne enää uutisiin pääsevät. Eipä näe lehdessäkään enää ilmoituksia satamassa olevista, sinne saapuvista tai sieltä merelle suuntaavista aluksista. Portit ovat Raahessakin estäneet ulkopuolisilta kulun laitureille jo vuodesta 1999, ja 10 vuotta sitten terrorismin vastaisena toimena myös meillä Suomessa satamat sulkivat ovensa lopullisesti kaikilta asiattomilta. Kaarlo Heikkinen ei koe, että kehitys olisi kaikilta osin ollut hyväksi. ??Kyllähän laivoissa tietysti käytiin luvattakin, mutta kyllä niitä tultiin ihastelemaan ja katsomaan vain uteliaisuutta. Olisihan se todella hienoa, että nykyäänkin tämä olisi mahdollista tai olisi vaikkapa Maivaperällä toinen satama, joka olisi kaikille avoin. Valitettavasti tämä on kuitenkin rahasta kiinni ja tällä hetkellä satamaan pääsee tutustumaan vain yleisökuljetusten yhteydessä. Vuonna 1975 itse merille lähtenyt Martti Meriläinen on Heikkisen kanssa samaan mieltä. ??Silloin aikoinaan vierailulle tultiin koko perheen voimin, ja jos muistan oikein, niin täällä Raahessa Lapaluodon kakarat saivat jopa käydä laituriin tulevassa laivassa syömässä. Näin olen kuullut. Toisaalta nyt kun miettii, niin kyllä laitureilla syntyi monesti vaarallisiakin tilanteita, kun ihmiset pujottelivat valtavien nostureiden seassa, jotka ottivat lastia laivasta. Meriläinen menee hiljaiseksi, kun häneltä kysytään, millaista elämä laivoilla oli ja mitä se on nyt. ??Olihan se värikästä. Voitte kuvitella, kun kolmen kuukauden reissun jälkeen satamassa merimiehet saivat palkan käteen. Joillakin se kesti ja siitä laitettiin säästöön, mutta hyvin monelle satama tarkoitti viinaa, pelaamista ja naisia. Näistä ne ovat varmaan kaikki tarinatkin syntyneet. Ehkä nykyään merenkulku on muuttunut tylsän ammattimaiseksi. Pieni joukko ihmisiä hoitaa isoja koneita kovalla kiireellä. Ilkko ko Ilkko u Yrittäjä Ka Raahen Musiikki Ky on vuonna 1994 perustettu musiikki- ja soitinliike. Toiminta aloitettiin 20 vuotta sitten Koulukadulla ja uusissa tiloissa Raahen keskustassa Kauppakadulla olemme toimineet jo 6 vuoden ajan. Vietämme tänä vuonna 20-vuotis juhlaa. Toukokuussa järjestimme kaupunkilaisille juhlavuoden kunniaksi Kake Rock -tapahtuman Härkätorinpuistossa yhteistyössä Raahen kulttuuritoimen ja Raahen ohjelmapalveluiden kanssa. Jatkamme juhlintaa nyt liikkeessämme erilaisin tarjouksin ja kakkukahvien merkeissä. Edustamme Suomen suurimpia musiikkilaitteiden maahantuojia ja alan tunnetuimpia merkkejä, esim. F-musiikin Yamaha soittimet. Meiltä löydät nuotit, soittimet ja niihin liittyvät tarvikkeet, huollon ja korjauksen. Palveluihimme vahvasti kuuluu myös musiikinopetus ja äänentoistolaitteiden vuokraus. Järjestämme oppilaidemme kanssa vuosittain myös useita oppilaskonsertteja. Markkinointi- ja myyntialueemme on koko Suomi ja asiakkaamme koostuvat musiikin harrastajista ammattilaisiin. Myös koulut, kaupungit, virastot ja seurakunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Musiikkiopisto, Raahe-opisto, koulut, Raahen kaupunki ja tietysti pitkäaikaiset yksityisasiakkaamme. Olitpa sitten musiikin ammattilainen tai aloitteleva harrastaja palvelemme sinua henkilökohtaisesti ja olet sydämellisesti tervetullut liikkeeseemme! 20v. SYNTTÄRIT torstaina 25.9.! Syksyn uutuus! ssa mm. CLP 535 e Tarjouks KAKKUKAHVIT! Paljon ita myös mu . ia.. tarjouks Katso lisää perjantain Raahen Seudusta! Kauppakatu 53 A2, Raahe p. 08 223 7715 www.raahenmusiikki.fi Meillä on kaupat ja palvelut lähellä
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 32 MEIDÄN ELÄMÄÄ Nuorilla on Raahessa tilaa vaikuttaa 95 v selfie Eduskunnassa: Niko Peltokankaalle avustajan rooli on vain yksi etappi. Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Niko Peltokangas lähti Katja Hännisen (vas) avustajaksi, kun Hänninen nousi varasijalta eduskuntaan Merja Kyllösen (vas) tilalle kesällä. Muutama kuukausi avustajan hommissa on ollut Peltokankaalle mielekästä. Hän jäi tehtävän vuoksi lomalle vasemmistonuorten tiedottajan ja Libero-lehden päätoimittajan tehtävistä. Tehtävät ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Päivät sisältävät sähköpostin seuraamista, Hännisen kalenterin päivittämistä, puheiden valmistelua ja asioiden seuraamista. ??Jos vähentää lehden toimittamisen tehtävistäni, niin työni on muuttunut aika vähän. Vain työnantaja on vaihtunut niin, että nyt teen töitä vain yhdelle ihmiselle. Olen kuitenkin saman liikkeen palveluksessa. Tällä hetkellä Hännistä ja Peltokangasta työllistävät budjettiesitykset. Perjantaihin mennessä edustajien on esitettävä muutosehdotuksensa. Myös keskustan ja vasemmiston yhteinen välikysymys eriarvoisuudesta työllistää. ??Katja piti ryhmäpuheenvuoron tällä viikolla välikysymyksestä. Peltokangas on itsekin vasemmistoliiton jäsen. Hänen mukaansa nykyinen kapitalismin ohjaama yhteiskunta tarvitsee perustavanlaatuista muutosta. Vasemmistoliitto antaa Peltokankaalle mahdollisuuden ajatella näin ja edistää uskomaansa asiaa. ??Totesin itseni sosialistiksi jo teininä, kun luin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Peltokangas on kuitenkin heittäytynyt mukaan päätöksentekoon ja politiikkaan vasta vuonna 2011. Ennen sitä, hän oli mukana ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa, muun muassa hallituksen puheenjohtajana. Silloin toiminta oli puoluetunnuksetonta. Vuonna 2012 hän asettui ehdolle kunnal- kuka ??Niko Peltokangas. ??Ikä: 31. ??Perhe: Naimisissa, 5- ja 7-vuotiaat lapset. ??Koulutus: Tradenomi. ??Harrastukset: Rentoutuu kirjoittamisen ja tv-sarjojen parissa. A Totesin itseni sosialistiksi jo teininä, kun luin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -triolgian.? lisvaaleihin vasemmistoliiton riveistä ja pääsi valtuutetuksi. ??Vuonna 2011 mukaan myös vasemmistonuoriin. Puolueeseen liityin jytkyn jälkeisenä maanantaina ? niin kuin moni muukin. Peltokangas on ollut verrattain vähän aikaa mukana politiikassa, ura on kuitenkin mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Peltokangas uskoo, että siitä on kiittäminen Raahea ? kaupunkia, jossa nuorilla on tilaa vaikuttaa. Tulijoita politiikan maailmaan ei ole monta. ??Uskon, että tämän kokoisella paikkakunnalla on ollut tilaa toimia ja siitä syystä olen päässyt näin pitkälle. Peltokangas tyytyy toistaiseksi toimimaan viestinnän ammattilaisena, mutta jonain päivänä hänetkin nähdään eduskuntavaaliehdokkaana. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika. Peltokangas sanoo, että Raahessa on nyt yksi vahva ehdokas, joten kah- a t taus a Niko Peltokankaan työhuone sijaitsee Pikkuparlamentin puolella. Kuvassa taustalla näkyy ravintola sekä työhuoneiden ikkunoita, joista on näkymä ravintolaan. j a t t u vaik delle ei ole tilaa. Hän myöntää, ettei edes olisi vielä valmis siihen työmäärään, mitä riittävän kannattajakunnan hankkiminen vaatisi. ??Koen kuitenkin, että ammatillisesti olisin valmis, Peltokangas vastaa kysyttäessä. Nyt Peltokankaan tehtävä on luotsata Katja Hänninen uudestaan eduskuntaan. Peltokangas toimii Hännisen kampanjapäällikkönä ja avustaa myös muita ehdokkaita kampanjatyössä. ??Avustajan työpanosta en käytä kampanjointiin. Sen hoidan muulla ajalla, Peltokangas painottaa. Niko Peltokangas kulkee jo kolmatta vuotta Helsingin ja Raahen väliä töidensä vuoksi. Koti ja perhe ovat edelleen Raahessa. Hän sanoo, että kulkeminen kahden kaupungin välillä on venynyt alkuperäisistä suunnitelmista. Loputtomiin sitä ei kuitenkaan voi jatkaa, sillä kulkeminen on raskasta kaikille. Se on raskasta etenkin perheelle, mutta myös Peltokankaalle itselleen, joka ei voi olla perheensä tukena ja apuna tarvittaessa. ??Olen etuoikeutettu, kun saan olla kahdessa kaupungissa. Saan Helsingin palvelut ja tapahtumat ja Raahen rauhan. Raaheen oululaislähtöinen Peltokangas sanoo juurtuneensa. Kun hänen vuoronsa tulee pyrkiä eduskuntaan, olisi hänen vaikea kuvitella, että hän tekisi sen jostain muualta kuin Raahesta.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 33 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Taustajoukoissa on hyvä olla selfie Eduskunnassa: Janika Tikkalan tie on vienyt nuorisovaltuustosta eduskuntaan. Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Janika Tikkala on ollut kansanedustaja Annika Saarikon (kesk) avustajana helmikuusta lähtien. Alkuvuodesta Oulusta Helsinkiin muuttanut Tikkala on kotiutunut pikkuparlamentissa sijaitsevaan työhuoneeseensa hyvin. ??Osa kansanedustajien avustajista työskentelee maakunnissa. Minä halusin tulla Helsinkiin, sillä täällä on muutenkin paremmat työskentelymahdollisuudet, Tikkala kertoo. Myös muutos STT:n toimittajasta kansanedustajan avustajaksi on sujunut mutkattomasti. ??Avustajan roolissa pääsen tekemään samoja asioita, mitä olen toimittajana tehnyt, mutta myös erilaisia asioita. Janika Tikkalan normaali päivä saattaa sisältää muun muassa puheiden, tiedotteiden tai lehtikirjoitusten valmistelua, materiaalien hakemista ja kokoamista tai eduskunnan esittelyä vierailijoille. Myös palavereissa pitää istua ahkerasti. Tällä hetkellä Annika Saarikko on perhevapaalla, mutta se ei ole vähentänyt Tikkalan työmäärää. Tikkala toimii parhaillaan myös Keskustan puheenjohtajan, kansanedustaja Juha Sipilän oman avustajan sijaisena muutamien viikkojen ajan. ??Annika on kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja myös perhevapaalla ollessaan, joten avustajalle riittää töitä. Esimerkiksi erilaisia yhteydenottoja tulee ja kirjallista valmistelua riittää. Tikkala kertoo, että syksyn aikana iso teema tulee olemaan vasemmiston ja keskustan yhteinen välikysymys eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Myös budjettiriihi ja talousarvio pitävät kiireisenä. kuka ??Janika Tikkala ??Ikä: 26. ??Perhe: Oulussa opiskeleva pikkusisko sekä Raahessa asuvat äiti, isä, mummut ja pappa. ??Koulutus: Humanististen tieteiden kandidaatti (Oulun yliopisto 2012). Valmistuu pian filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta, pääaineena historia. ??Harrastukset: Lukeminen, kuntoilu, ystävien kanssa hengailu.. A Aina se on tuntunut täysin omalta jutulta, eikä kukaan ole koskaan ihmetellyt, miksi minä olen mukana politiikassa.? Puolue valmistelee oppositioissa paljon asioita tulevaisuutta varten. ??Julkistamme nyt paljon eri linjauksia. Näin oppositiossa voimme huolella valmistella papereita. Janika Tikkalan ura politiikan maailmassa on alkanut jo hänen ollessa yläasteella. Tuolloin Tikkala hakeutui Raahen nuorisovaltuustoon. Nuorisovaltuuston ohella hän toimi lukion oppilaskunnassa. Myös nuorisolautakunnassa Tikkala on ollut varsinaisena jäsenenä. Oulun Joskus aamuisin töihin tullessani saatan pysähtyä katselemaan eduskuntataloa ja ihmettelemään sitä, että eduskunta todella on työpaikkani. Esittelen sitä mieluusti vieraillemme, Tikkala kertoo. tausta- yliopistossa opiskellessaan Tikkala oli myös aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Hän kertoo, ettei ole kokenut mitään varsinaista yhteiskunnallista heräämistä, mutta on aina tuntenut itsensä kotoisaksi poliittisessa ilmapiirissä. ??Aina se on tuntunut täysin omalta jutulta, eikä kukaan ole koskaan ihmetellyt, miksi minä olen mukana politiikassa. Keskustalainen Tikkala kokee keskustan kansanliikkeeksi, joka kantaa vastuuta kaikista suomalaisista yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Hänelle on tärkeää politiikka, jossa huomioidaan tulevat sukupolvet ja kaikkein heikompiosaiset. ??Sivistys- sekä koulutusasioiden ja yrittäjyyden edellytysten korostaminen ovat myös niitä asioita, miksi olen keskustalainen. Politiikka on pitkäjänteistä urakointia. Tikkala kertoo, ettei hän ole vielä tuskastunut siihen, että näkyviä muutoksia ei saada aikaan hetkessä ??Politiikka on maratonia, jossa ei voi odottaa pikavoittoja. vaikuttaj Päätöksenteossa Janika Tikkala on mielellään mukana, mutta eduskuntavaaleissa häntä ei tulla näkemään ainakaan vähään aikaan. Tikkala painottaa, ettei hän ole poliitikko vaan enemmänkin asiantuntija. ??Ainakaan tällä hetkellä minulla ei välttämättä olisi rohkeutta lähteä mukaan isoihin vaaleihin. Olen mieluummin taustajoukoissa. Pesti Saarikon avustajana kestää vain tuleviin eduskun- tavaaleihin asti. Tikkala kertoo, ettei ole vielä murehtinut tulevaa ? vaikka hänenkin uransa avustajana on silloin katkolla. ??Todennäköisesti jään eduskuntavaalien jälkeen Helsinkiin ja pyrin jatkamaan työssä, joka liittyy yhteiskunnallisiin asioihin. Voisin esimerkiksi jatkaa poliittisissa avustajan tehtävissä tai palata toimittajaksi. Olen kuitenkin nauttinut avustajan hommasta, se on mahtavaa. Siinä joutuu oikeasti laittamaan itsensä likoon, Janika Tikkala kertoo. a
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 34 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Raahen Seudun lehtiarkisto Lentokenttäkatselmuksen aikaan heinäkuussa 1982 kiitoradalla käveli tyytyväisiä miehiä. Teollisuuden luomat paineet ovat pitäneet Raahe-Pattijoen kentän laajennuksen ajankohtaisena aina näihin päiviin. Hyvä mutta hieman liian pieni Lentokenttä: Teollisuuden liikelennot ovat olleet tapetilla 60-luvulta lähtien. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Rautaruukin saapumisella kaupunkiin on ollut vuosien saatossa vaikutuksia joko suoraan tai epäsuorasti moneen asiaan. Kun terästehdas 50 vuotta sitten aloitteli toimintaansa, alettiin puhua lentokentästä, joka pystyisi entistä paremmin palvelemaan myös teollisuuden tarpeita. Tarvittiin kenttä, jossa kiitorata olisi tarpeeksi pitkä, jotta jopa pienet suihkukoneet voisivat käyttää kentän palveluita, ja näin teollisuusjohtajat voisivat jouhevasti lähteä matkoilleen muutaman kilometrin päästä, omalta kentältä. Vanhan lentokentän sijaitessa vielä Antinkankaalla uutisoi Raahen Seutu 10. päivä syyskuuta 1974 siitä, kuinka uudelle kentälle etsittiin paikkaa Haapajoen ja Piehingin välisestä maastosta. Valintaa puolsi muun muassa lyhyt matka kasitiehen. Meluhaittojen arvioitiin myös jäävän erittäin vähäisiksi. 40 vuotta sitten pohdittiin, että silloinen pienlentokenttä tulee ehdottomasti kasvattaa liikelentokentäksi, jonka kiitorata on ainakin 1500 metriä pitkä. Kun lentokenttätoimikunnan jäseniä vieraili maastossa vuonna 1974 kaupungininsinööri Jussi Larssonin johdolla, sai hanke lisää tuulta purjeisiinsa, ja vaikka suun- Rytkyn Kone ja Sähkö Oy on pääosin PohjoisPohjanmaan alueella toimiva sähköurakointiliike. Toimipisteemme sijaitsevat Haapavedellä ja Raahessa. Palveluksessamme on noin 25 sähköalan ammattilaista. Toimimme sekä teollisuus- että kiinteistösähköistyksen aloilla ja toiminnan kasvaessa Haemme palvelukseemme SÄHKÖASENTAJIA Hakijoilta edellytämme sähköasentajan koulutusta sekä alan työkokemusta. Arvostamme vastuullista, itsenäistä ja oma-alotteista otetta työhön. Lisätietoja Seppo Tölli p. 044-045 1484. Hakemukset 10.10.2014 mennessä sähköpostilla: seppo.tolli@rksoy.fi tai postitse osoitteeseen: Rytkyn Kone ja Sähkö Oy, Hakakuja 1, 86600 Haapavesi. nitelma olikin rakentaa uusi kenttä vasta seuraavan viiden vuoden kuluessa, ehdittiin kiitoradan alta kaataa jo metsääkin pois, ennen kuin hankkeesta luovuttiin ja uuden lentokentän sijoituspaikaksi valittiin Tuomioja. Kaikki tuntuu Raahessa liittyvän kaikkeen. Kun Fennovoima kertoi suunnittelevansa ydinvoimalaa Pyhäjoelle, alkoi lentokentän ympärillä jälleen kuhina. Vanhat suunnitelmat kentän laajentamisesta kaivettiin jälleen esille työpöytien laatikoista. ??Seutukunnassa on esitetty kyselyitä, että missä on tulevaa ydinvoimalaa lähinnä sijaitseva lentokenttä, jota voitaisiin hyödyntää ainakin rakennusvaiheessa. Emmehän me tänne mitään isoja jumbojettejä ole lennättämässä, niitä varten on Oulu tuossa vieressä, mutta kasvavaan liikelentotoimintaan meidän tulee varautua, arvioi apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela. Kaupunki on vuosien saatossa investoinut lentokenttään isoja summia, ja vaikka kentän aktiivinen kehittäminen ei suoraan olekaan päättäjien vastuulla, tulee Arvelan mukaan kaupungin joka tapauksessa turvata kentän toiminta. Kuinka todennäköistä sitten tulee olemaan, että Raahe-Pattijoen kentälle laskeu- TEHDASVALMISTEINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ tuu teollisuuspomoja kuljettavia koneita? ??Nykyisillään kenttä palvelee sitä käyttöä, mihin se aikoinaan on rakennettu. Harva varmaan tietää, että on meillä suihkukoneitakin kentälle laskeutunut, rajoitteista johtuen kylläkin vain valoisaan aikaan, kertoo Raahen ilmailijoiden koulutus-, sekä palolentotukikohdan päällikkö Martti Saario. Lentokenttä on nykyisellään valaistu ja aidattu, mutta suurempia koneita ajatellen tekemistä olisi vielä paljon, miettii Saario. ??Meiltähän puuttuvat lähestymisvalot ja radiosuunnistuslaitteisto, ja kentällekin pitäisi saada muutama sata metriä lisää mittaa, jotta suunnitellut liikelentokoneet voisivat laskeutua tänne myös pimeän aikaan. Suurin uhka meidän koko toiminnalle on kuitenkin Pattijoen päähän suunniteltu tuulivoimapuisto, joka toteutuessaan tulisi estämään vähänkin suurempien koneiden nousut tietyillä ilmansuunnilla kokonaan. Siivet siis leikattaisiin lähes jokaiselta tällä hetkellä kenttää käyttävältä koneelta. Tällä hetkellä Raahe-Pattijoen kenttää käyttävät paikalliset ilmailuharrastajat, jonka lisäksi sinne laskeutuu lomaaikaan useita vieraskoneita viikoittain. Kenttä toimii myös palolentojen tukikohtana kesäisin. OUTLANDER? T3 MAX 500 DPS ? ? ? ? ? ? 2-istuttava lisävarusteiden pikakiinnitysmahdollisuus Ohjaustehostin vakiona! 1360 kg Warn -vinssi ja langallinen kauko-ohjain Luokkansa vahvin 46 hv V2 Rotax-moottori EFI-polttoaineen suihkutus: helppo kylmäkäynnistettävyys, pieni polttoaineen kulutus 9.490,- sis. alv. + toimituskulut 350,- = yht. 9.840,- Rakentajankatu 2 Raahe p. 044 7997 500 Pienkoneosasto: Jukka Klaavo 044 7997 525 Kalle Kervinen 044 7997 550 www.ojanrauta.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU Avoinna: ark. 8?18, la 9?14 LOPUT VENEET, SKOOTTERIT, LEIKKURIT, PÄÄLTÄAJETTAVAT ja PERÄSSÄKÄVELTÄVÄT SYYSHINTAAN! esim. KESÄTUOTTEIDEN HÄVITYS! 345 FR RAIVAUSSAHA - 45,7 cm³ - 2,1 kW - 8,5 kg 435 MOOTTORISAHA McCulloch RUOHONLEIKKURI McCulloch AJOLEIKKURI M95-66X päältäajettava - 40,9 cm³ - 1,6 kW - 4,2kg 199,...ja runsaasti muita malleja FXA AM51 l-1 RUOHONLEIKKURI perusleikkuri TURVAKUMISAAPAS LEHTIPUHALTIMET alkaen 30.8 - 4.10.2014 -30% 49,199,- Kaikki RUOHONLEIKKURIT NYT 229,- POIS N A A T N TOHI 30,- Senda DRD X-treme Variant Sport sh. 3155 ? + tk 150 ? yht. 3305 ? esim. NYT sh. 2120 ? + tk 150 ? yht. 2270 ? 2500,- NYT Ouluntien Neste Raahen Motocafe Ouluntie 43 raahe, puh. 2237 131 www.rautia.fi www.ojanrauta.fi Rakentajankatu 2, Raahe p. 044 7997 500 MOOTTORIPYÖRÄKYPÄRÄT alk. - vedenpitävä - irtovuorella me Poistamaston r mopova 400 ps5 MOPO-/ MOOTTORIPYÖRÄ AJOHANSKAT 2-osaiset AJOPUVUT 299,- 50,- Pienkone: Jukka Klaavo p. 044 7997 525, Kalle Kervinen 044 7997 500 WORLD Kevyt ja tehokas yleissaha METSURIN HOUSUJA METSURIN TAKIT alk. alk. 29,90 139,- NEW iDEAS -KIERTUE 699,- M40-125 keräävä 795,- NEW Sis. - siimapää - vesakkoterä - puuterä www.raahenmotocafe.fi raahenmotocafe@raahenmotocafe.fi Meille soittaminen ei maksa ylimääräistä! Ville Joonas Janne Esa TULOSSA 040 583 2633 044 050 1210 044 050 1208 040 038 4805 1600,Kaikille tuotteille maksuaikaa 120 kk ilman käsirahaa! www.citroen.fi CITROËN -KOEAJOKIERTUE ENNENNÄKEMÄTTÖMÄLLÄ UUTUUSMALLISTOLLA! UUSI CITROËN C1 UUSI CITROËN C4 CACTUS KOEAJETTAVINA MYÖS MM. UUSI CITROËN C5 CROSSTOURER, UUSI DS 3, UUSI JUMPER, DS 5 BlueHDi 180 Automaatti ja GRAND C4 PICASSO BlueHDi 150 Automaatti KIERTuE MEILLÄ TIIsTAINA 30.9. KLo 10-17. TERVETuLoA! KIERTUE MEILLÄ XXXXXXXXX XXXXX Citroën Cactus alk. autoveroton 15 050 ? +2 arvioitu 2 943,25 ? (CO 105 g/km) 993,25 + toim.kulut 600km. ? = 18 593,25 ?. EU-yhd. Citroën C4C4 Cactus alk. autoveroton svh. 15 050 svh. ? + arvioitu autovero 943,25 ?autovero (CO2 105 g/km) = 17 993,25 ? +²toim.kulut XXX ?==17 XX XXX, XX ?.?EU-yhd. 3,5?4,6 l/100 CO2-päästöt l/100 92?107 km. g/km.CO Citroën C1:n hinnat vahvistuvat syyskuussa. Kuvan autot lisävarustein. Citroën-takuu 3 vuotta tai 100 000 km. 3,5?4,6 -päästöt 92?107 g/km. Citroën C1:n hinnat vahvistuvat syyskuussa. Kuvan autot lisävarustein. Citroën-takuu 3 vuotta tai 100 000 km. ² CRÉATIVE TECHNOLOGIE ppaa v u otta 30 au C it roën k www.suzu-auto.fi YRITTÄJÄNTIE Jälleenmyyjän 9, RAAHE P. (08) 211 4400, automyynti 08 211 4422 yhteystiedot huolto ja tuulilasit 08 211 4423, 211 4426 PALVELEMME ARK. 8?17 LA 9?13
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 36 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 A v Petri Alminoja Maalaistyttö ei viihtynyt stadissa Voimat eivät enää meinaa riittää koko lehden säännölliseen selaamiseen.? Eeva Kippola yhtä vanha kuin Raahen Seutu Eeva Kippola, 95: Sotaa pelättiin, mutta töitä ei jätetty tekemättä. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Arkkukarissa, Salonkartanon vanhainkodissa pöydän äärellä istuu iloinen vanha rouva odottavan näköisenä. Pöydällä on maljakossa tuoreita kukkia ja niiden vieressä liinan päällä on joukko päivän sanomalehtiä, joista yksi on Raahen Seutu. Toimittajan vierailua sekä poikansa tapaamista odottava Eeva Kippola on syntynyt 4.1.1919, eli samana päivänä, kuin ensimmäinen pöydällä olevan Raahen Seudun numero ilmestyi yli 95 vuotta sitten. Tervehdimme kohteliaasti ja vaihdamme lyhyesti kuulumiset, jonka jälkeen asetumme pöydän ääreen juttelemaan sekä muistelemaan menneitä. On hämmentävää ajatella, että rouva vieressäni syntyi Suomeen, joka tuolloin vielä totutteli itsenäiseen elämään vapauduttuaan idän vallan alta. Toisen maailmasodan syttyessä hän oli jo ehtinyt siirtyä työelämään ja joutui omakohtaisesti kokemaan sodan kauhut, kun Helsinki joutui pommituksien kohteeksi. Eeva Kippola syntyi Pyhäjoella Anna Emilia ja Janne Viirteen perheeseen kolmantena lapsena. Aloittaessaan kansakoulun vuonna 1926 Pyhäjoelle valmistuneessa uudessa koulussa oli tapana, että ruuan jälkeen puiset aterimet nuoltiin ja laitettiin seinähirsien väliin talteen. Kansakoulusta päästyään Eevan kesät kuluivat Pirkkalassa serkkujensa huvilalla. Vuonna 1939, talvisodan syttyessä, Eeva toimi kotiapulaisena Tampereella Rautakauppa Sandbergin johtajan perheessä. Johtaja Kestilä, joka oli myös Eevan serkku, neuvoi 20-vuotiasta tyttöä palamaan Pyhäjoelle turvaan sodalta. Eeva ei näistä neuvoista kuitenkaan välittänyt, vaan lähti Helsinkiin, jossa työskenteli elokuvateatterissa serkkutyttönsä miehen lähdettyä rintamalle. ??Kyllä minä muistan, kuinka välillä aina pelotti. Jenni palasi radioaalloille Maarit Kesti maarit.kesti@almamedia.fi Raahelaislähtöisen Jenni Alexandrovan ääni on monelle tuttu. Hänen ääntään on kuultu muun muassa Radio Rockin aamuissa ja nyt Suomipopin iltapäivässä. Miten päädyit radioon? ??Päädyin radioon Nelosen uutisten kautta. Muutama tv- uutistoimittaja koulutettiin tekemään myös radiouutisia. Minä olin yksi heistä. Aamu-uutisia vääntäessäni tutustuin radioiden aamuih- misiin, ja siitä se ajatus sitten lähti. Kaikki oli oikeastaan sattumaa ? selkeästä urasuunnitelmasta ei ollut tietoakaan. Oliko ura radiossa haaveesi? ??En ollut koskaan haaveillut radiotyöstä. Rakastuin radioon työnteon myötä. Olin aina kuvitellut, että minusta tulee kirjoittava toimittaja, erityisesti henkilöhaastattelut olivat intohimoni. Uutistoimittajan työ telkkarissa oli myös kivaa, mutta äärimmäisen kiireistä: poliitikkojen Tässä hän on: nainen, joka syntyi samana päivänä kuin Raahen Seutu ilmestyi ensimmäisen kerran. Eeva Kippola vietti 95-vuotispäiviään vuoden alussa. Emme vaan antaneet sen haitata, koska elokuvat olivat tuolloin tärkeitä, muistelee Eeva Kippola. ??Enemmän ehkä pelotti se, kun illan jälkeen laskettiin kassat ja rahat piti toimittaa pankin seinässä olevaan lokeroon. Elokuvateatterit olivat sota-aikaan monelta osin erilaisia kuin nyt, eikä filmiä lähdetty katsomaan hepeneissä, vaan tapana oli tuolloin pukeutua siististi. ??Olihan se niin erilaista. Meitä oli töissä muistaakseni kolmisenkymmentä henkeä ja kassojakin taisi olla peräti viisi. Sitten olivat salissa paikannäyttäjät, jotka opastivat aina asiakkaat paikoilleen. Sodan jälkeen vuonna 1946 syntyi Eevan ensimmäinen lapsi Seppo ja neljä vuotta myöhemmin näki päivänva- lon Jouni. Vuosi ennen Jounin syntymää Eeva avioitui Pauli Olavi Kippolan kanssa. Monien vaiheiden jälkeen Kippolan perhe muutti Saloisista Piehinkiin vuonna 1953, kun Eeva houkuteltiin kylällä sijainneen, uudistetun myymälän hoitajaksi. Tuolloin myymälänhoitaja toimi myös paikallisen lehden eli Raahen Seudun asiamiehenä ottaen muun muassa vastaan tilauksia ja ilmoituksia. ??Varmasti noista ajoista alkaen on lehti tullut säännöllisesti. Olihan se toki silloin niin erilainen kuin nyt. Ei ollut värejä, vaan mustavalkoisia kuvia ja kokokin oli paljon suurempi. Haastattelua tehtäessä 95-vuotias Eeva Kippola tunnustaa katsoessaan pöydällä edessä olevaa lehteä, että nykyään lukeminen jää vähemmälle. ??Kyllä aina välillä katson, mutta eivät vain voimat enää meinaa riittää koko lehden säännölliseen selaamiseen. Hannu Haapasalo/Nelonen Media Jenni Alexandrova, entinen Heikkilä, on tuttu radiotaajuuksilta ja myös Voice of Finland -ohjelmasta. perässä piti juosta minuuttiaikataululla ja jutun oli aina valmistuttava deadlineen mennessä, oli haastattelua saatu tai ei. Tuntuu kliseiseltä sanoa, mutta radiossa olen löytänyt hieman itseäni. Ainakin minusta on tullut rohkeampi. Olit Radio Rockilla pitkään. Miksi lähdit pois? ??Työskentelin siellä noin kuusi vuotta. Ensin tuottajana ja juontajana, lopuksi vain juontajana. Lähdin pitkälti siksi, että minulla ei ollut enää mitään sanottavaa. Tarvitsin uusia haasteita. ??Aamujen jälkeen siirryin tuottajaksi Radio Suomipopille ja Radio Aallolle. Tuottajan pestissä kaipasin juontamista, mutta en aamuherä-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU Maisemakoti Raahen keskustasta esittely Su 28.9. klo 12?12.30 Kaupunginranta 9 Merihelmi ja Merisimpukka ovat Raahen keskustan parhaalla paikalla meren ja keskustan palveluiden vieressä. Naapurissa on viehättävä rantapuisto. Tule tutustumaan koteihin ja upeisiin maisemiin. Voit sopia asuntokaupoista oman myyntineuvottelijan kanssa. Huom. Merihelmen kahden jäljellä olevan asunnon hintoja on tarkistettu. Nähdään esittelyssä! Merisimpukka on juuri valmistunut, muuttaa voit siis heti! Tarjolla upeita koteja meren läheisyydessä. Tule esittelyyn valitsemaan uusi kotisi. Muuttovalmiissa Merihelmessä on jäljellä vielä kaksi rivitalokotia merellisillä maisemilla! Tule esittelyyn ihastumaan ja tekemään kaupat. Raahen Merisimpukka Raahen Merihelmi Omalla tontilla. Muuttovalmis! Energialuokka B 2007. Vapaana kaksi rivitalokotia, joissa molemmissa oma suojaisa piha, lasitettu parveke, parkettilattiat ja keittiössä laadukkaat kodinkoneet. Muuttovalmis. B2007. Kerrostalo | Kaupunginranta 9 Esim. tpk+alk+s 3 h+k+s 4 h+k+s 5 h+k+s 39,0 m2 68,5 m2 97,5 m2 106,0 m2 Rivitalo | Kaupunginranta 8 mh. alk. 33 000 61 500 89 100 94 200 vh. alk. 110 000 205 000 297 000 314 000 Tarkistetut hinnat: 4 h+k+s Merihelmi 4 h+k+s, 97,5 m2 yitkoti.fi/merisimpukka 97,5 m2 mh. 58 300 vh. 262 000 yitkoti.fi/merihelmi YIT Asuntomyynti, Paulaharjuntie 20, 90530 Oulu, palvelemme ma?pe klo 8 ?16, Anne Haapala LKV: 040 869 0922, Raija Koistinen LKV 040 519 6000, Mira Kontio LKV: 050 390 1242, yitkoti.fi tyksiä. Tuottajan työ on pääsääntöisesti tulipalojen sammuttamista. Se on projektien aloittamista siten, että uusi projekti alkaa ennen kuin edellinen on ehtinyt loppua. Se on vieraiden buukkaamista, palavereissa istumista ja suunnittelua. Täydellinen tuottaja on sellainen, joka rakastaa aikataulutusta eikä halua itse olla äänessä radiossa. Tuliko ikävä päästä taas ääneen? ??Kovastikin! Radiojuontamisessa on parasta se, että joka päivä on uusi mahdollisuus onnistua tai epäonnistua. Joka päivä saa aloittaa puhtaalta pöydältä ja katsoa, missä sotkussa pöytä on lähetyksen jälkeen. Tuottajan töissä kaipasin nimenomaan onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita, joita radiolähetys päivittäin antaa. Aloitit toissa viikolla Radio Suomipopin iltapäivässä. Minkälaisesta pestistä on kyse? ??Popstudio on Suomipopin iltapäiväohjelma, jota tehdään joka arkipäivä kello 14?18. Juonnan yhdessä pitkän linjan radioammattilaisen Sami Kurosen kanssa. Hän on tehnyt radiota kohta 25 vuotta. Teemme paljon haastatteluja, pyrimme saamaan ainakin kolme mielenkiintoista vieraista jokaiselle viikolle. Lisäksi teemme joka torstai PopstudioTV ?nimistä ohjelmaa. Se on netissä julkaistava ohjelma, joka koos- A En ollut koskaan haaveillut radiotyöstä. Rakastuin radioon työnteon myötä.? tuu artistihaastattelusta ja artistin live-vedosta. PopstudioTV kuvataan Sanomatalon tv-studiossa, joten se näyttää ihan oikealta tv-ohjelmalta! ? Millä fiiliksillä olet lähtenyt uuteen hommaan? ??Uskomattoman hyvällä fiiliksellä! Tuntuu kuin kotiin olisi tullut. Päätös juontajaksi palaamisesta tuntuu tällä hetkellä todella oikealta. ??Eniten odotan sitä, että pääsen haastattelemaan mielenkiintoisia ihmisiä. Toimittajan ja juontajan työssä on se erittäin positiivinen puoli, että tapaa ihmisiä, joiden jututtamiseen ei muuten olisi mitään mahdollisuutta. Olen haastatellut tasavallan presidenttiä, useita poliitikkoja ja arvostamiani muusikoita. Onnistuisiko se muussa tehtävässä? Ehkä poliisin työssä, mutta siihen hommaan minusta ei olisi. Olet työskennellyt myös lehden toimittajana Raaheen Seudussa. Miten radiotoimittajan työ eroaa lehtitoimittajan työstä? ??Kyllä se eroaa paljonkin. Esimerkiksi haastattelujen jälkeen lehtitoimittaja purkaa jutun, kirjoittaa sen ja samalla editoi juttuun mukaan ne asiat, jotka itse haluaa. Siinä on vastuunsa. Radiossa haastateltavaa ei editoida. Radiossa omat virheet ovat myös osa juonta. Niistä saa hyvät naurut ja virheen voi heti perään korjata. Lehtitoimittajalla virhe on painettu lehteen, ja siellä se pysyy. Olet ollut myös televisiossa muun muassa Voice of Finlandissa. Nähdäänkö sinua tulevaisuudessa enemmänkin television puolella? ??Tällä hetkellä olen mukana The Voice Kids ?ohjelmassa. Tulevaisuudesta en tiedä. Tv-työt ovat kivaa vaihtelua, mutta Suomessa ei ole Heikki Paasosen lisäksi toista, joka sitä voisi tehdä kokopäiväisesti. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä, oletko edelleen äänessä? ??Ei minulla ole koskaan työn suhteen ollut pitkän linjan suunnitelmaa. Ei ole nytkään. Toivon, että 10 vuoden kuluttua minulla on kiva työ, jolla saa menot maksettua.
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 38 MEIDÄN ELÄMÄÄ Potkukelkasta poliisin mustaanmaijaan 95 v Raahen Seudun lehtiarkisto 50-vuotias: Poliisi siirtyi Raahessa nykyaikaan vuonna 1964. Petri Alminoja toimitus.raahenseutu@almamedia.fi Vuosi 64 oli Raahessa poliisille tärkeä vuosi. Helmikuun 22. päivä Raahen Seutu uutisoi, kuinka 15 vuoden odotus vihdoin päättyi ja Raahen poliisilaitos sai käyttöönsä kauan odottamansa poliisiauton, vaikkei se uusi ollutkaan. Edellisen kerran kaupungin katuja oltiin partioitu moottorivoimin vuonna 1949, mutta tuolloin käytössä olleesta Fordista jouduttiin luopumaan, kun sille ei kertynyt vuodessa ajokilometrejä kuin muutama sata. Vertailukohdaksi mainittakoon, että Oulussa poliisi sai ensimmäisen autonsa käyttöön vuonna 1926, koska moottoriliikennemäärät olivat selvässä kasvussa ja olihan paikallinen poliisi joutunut jo vuonna 1920 sakottamaan yhtä juovuksissa ajanutta sekä huomauttamaan toista kuljettajaa ?hurja-ajosta?. Raaheen saapuneen, Espoon nimismiespiirin, sekä Otaniemen poliisiopiston käytössä aikaisemmin olleen auton katolla oli valmiiksi asennettuina kovaääniset se- A Otaniemen poliisiopiston käytössä aikaisemmin olleen auton katolla oli valmiiksi asennettuina kovaääniset sekä merkinantolaite.? Tältä se sitten näytti, 50 vuotta sitten Raaheen saatu mustamaija. 15 vuoden odotuksen jälkeen Raahe sai paljon tarvitsemansa poliisiauton vuonna 1964. Ensimmäisten vuosien aikana liki puolet autolla tehdyistä tehtävistä oli juoppojen kuskaamista putkaan. kä merkinantolaite. Uutta autossa oli myös radiolaitteet, vaikka niillä ei vielä auton saapuessa kaupunkiin pystyttykään viestimään muiden poliisilaitosten kanssa, koska kaupungin radioasema ei tuolloin vielä pystynyt tarjoamaan tarvittavia palveluita. Volkswagen-merkkisen auton ensimmäisenä vastuunalaisena kuljettajana toimi konstaapeli Juhani Salmela. Vuoden 1964 lopulla, marraskuun 11. päivänä poliisilaitos oli jälleen uutisissa. Tuolloin kerrottiin, miten Raahen poliisilaitos, Saloisten nimismiespiiri sekä liikkuvan poliisin autot oli saatu varusteltua kaikki ajanmukaisilla radiolaitteilla ja kuinka kaikilla oli toimiva yhteys keskenään. Kuuluvuuden laajemmallekin alueelle takasi antennien asennus tornitalon katolle. Lähettimet ja vastaanottimet oli sijoitettuna saman talon yläkerroksiin, varta vasten niille varattuun huoneeseen. 60-luvulla autojen määrä Suomessa kasvoi nopeasti, ja samaan aikaan lehdet saivat kirjoittaa yhä useammin onnettomuuksista, joihin kul- jettajat olivat joutuneet. Tilanne vaati poliisilta toimenpiteitä, mutta yleistä vuosikymmenen alussa oli vielä se, että etenkin pienemmillä paikkakunnilla virkavalta joutui käyttämään tehtävien hoidossa omia autojaan. Puolet Suomen poliisipiireistä oli vielä ilman omaa virkaautoa vuonna 60 ja nekin autot, jotka olivat käytössä, edustivat lähes kaikkia saatavilla olevia merkkejä. Vuosi 64 muistetaan myös siitä, että silloin poliisin käytöstä poistui viimeinen sivuvaunullinen moottoripyörä. Ylikonstaapeli Jorma Salkosalo tuli Raahen poliisilaitokselle töihin vuonna 66 Kalajoelta. Tuolloin paria vuotta aikaisemmin kaupunkiin saapunut poliisiauto oli edelleen palveluksessa ja Salkosalo muistelee, että hieman myöhemmin käyttöön saatiin vielä toinenkin auto, VW Kupla. ??Kaupunkihan oli niin pieni, että kyllä täällä kahdella autolla pärjättiin aivan loistavasti. Eniten sitä kyytiä tarvittiin, kun juoppoja piti kuljetella putkaan nukkumaan, ja jos oikein muistan, niin sil- loin ensimmäisinä vuosina peräti puolet kaikista tehtävistä oli juuri näitä juoppokuskin hommia. Helpompaahan se autolla oli, kun aikaisemmin niitä oli kuskattu milloin milläkin keinoin, talvisin muun muassa potkukelkoilla. Kun Salkosalo muutti Ouluun 70-luvun puolella, olivat Volkkarit edelleen Raahen ainoat poliisiautot. Lähteet: Raahen Seutu 22.2.1964 ja 10.11.1964, poliisin oma historia, poliisimuseo Jorma Salkosalo, 041 504 3997 Ylikonstaapeli
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU .! .. o k ik e V a v le tu n o ti rt e Eks-P s y n n e j h y t n o t s Vara myynti Konepaketin ostajalle AEG/Electroluxinduktiotaso kaupan päälle, arvo jopa 2299 eur.* Uutuusnäyttely Topilla! La 27.9. klo 10?14, su 28.9. klo 12?16 Juhlavuoden upeat uutuusmallit ovat nyt myymälöissämme, tule ja inspiroidu! KDL55W955 55? Smart-tv ttu Rajoite! erä 995? KDL65W955 65? Smart-tv ttu Rajoite! ä er 39? Led Smart-tv 349? 1495? Varaa suunnitteluaika omaan Topi-myymälääsi ja anna ammattilaisten auttaa unelmiesi kodin kalustuksessa. Kodin, jossa voit toteuttaa itseäsi ja kokea enemmän. Muistathan, että Topilta löydät keittiön lisäksi säilytysratkaisut myös kaikkiin kodin muihin tiloihin. *Edut voimassa uusiin kuluttajatilauksiin. Raahe/Pattijoki: Lappastentie 1, 92140 Pattijoki, topi-keittiot.fi RAAHE Rakentajankatu 5 puh. 040 596 9478 ark. 9?18, la 10?14 CMYK: C 0, M 100, Y 80, K 10 Avoinna: ark. 8?18, la 9?14 UUSI ERÄ KANERVIA JA CALLUNOITA! KELLOKANERVA Erika 13/15 ruukku Ø 11 cm kork. 10 cm 2,50 /kpl CALLUNA HOPEALANKA Calocephalus Brownii 10,5 cm 2,20 /kpl TImANTTITUIJA värjätty sininen, keltainen, oranssi. vihreä Smaragd 60?80 cm 19 cm astia 3,99 7,95 CALLUNA CALLUNA /kpl kulho 23 cm 2-värinen /kpl /kpl 2,20 /kpl PiHAN LiNNuiLLe mAAPÄHKINÄ kuorittu 25 kg 49,90 VALOA SYKSYN HÄMÄRÄÄN KOULULAISVALAISIN 4025C Koululaisval. POHJALEVY 21,90 13,00 pöytäkiinn. musta, lila, vihreä, sininen lisävarusteena, värit kuten lampussa RIIPPUVALAISIN Finnlumor TERASSIVALOSARJA Finvalo , Minimal, musta, pun., valk. ja pun/krom. 25,90 29,90 LED-VALAISImET 11 cm valk. lime 12,90 CMYK: C 0, M 0, Y 0, K 100 AURINGONKUKANSIEmEN 10 kg 15,90 Rakentajankatu 2, Raahe p. 044-7997500 Meille soittaminen ei maksa ylimääräistä! ?20% JÄteVeSieN HuOLtOON ImEYTYSPAKETTI Sako matala 2 m³ virt. säätimet 1 kpl 1100,- SAKOPAKETTI II 1500 l harmaille vesille/jakokaivo 1 kpl 790,www.rautia.fi www.ojanrauta.fi
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 40 MEIDÄN ELÄMÄÄ 95 v Eeran ja Marian tarina elää pienessä mökissä Vanha rakkaustarina: Kalamaja helpotti piehinkiläisen kalastajan suurta menetystä. Miia Lahti miia.lahti@almamedia.fi Punainen hirsistä rakennettu kalastajamökki seisoo Saloisten kotiseutumuseon syksyisellä pihalla. Se on pieni ja vaatimaton, helppo ylittää katseella. Noin viiden neliön kokoisen mökin ovi laittaa nykyihmisen kumartumaan. Sisällä pikkuruinen ikkuna heijastaa viirun verran valoa laudoista kyhätyn laverin päälle. Vuonna 1930, Eera Anttila, köyhä ja kouluja käymätön kalastaja testamenttaa Piehingin Pohjoiskarissa sijainneen mökkinsä ?Mutalan herraskartanon poikain nimiin? Martti ja Erkki Levonille. Miksi? 1880-luvulla Eera asuu veljensä Juuson ja hänen vaimonsa kanssa Anttilan talossa Piehinginjoen rannalla. Samoihin aikoihin Pohjanmaalla vaikuttaa uusi herätysliike, lestadiolaisuus. Anttilan naapurissa on Hannilan talo, jossa seuroja pidetään tiheään. Nuori Eera päätyy ihmettelemään naapuritalon menoa. Siellä hän näkee Maria Levonin, Mutalan herraskartanon tyttären. Nuoret ystävystyvät. Maria, jota tuttavallisemmin kutsuttiin Mutalan Maikiksi, kuuluu säätyläisperheeseen. Mutalan perheellä on oma seurapiirinsä, johon kuuluu Raahen ja ympäristön muita säätyläisperheitä. Mutalan tilalla käy paljon arvovaltaisia vieraita. Sen isäntä merikapteeni Carl Albert Levon ja ?kapteenska? Henrika ovat hyvin tarkkoja, että heidän lapsensa saavat hyvän koulutuksen ja seurustelevat sivistyneissä piireissä, onhan heidän kotikieli ruotsi. Nuorten tapaamisia ei voi- Kalamaja on yli 100 vuotta vanha. Se oli Pohjoiskarilla aivan lähellä merta. Ikkunoista avautuivat näkymät merelle ja verkkotarhaan. da estää ja vuonna 1888 maailmalle muuttaneet tyttäret tiedustelevat kirjeissään äidille: ?Mitä kuuluu Maikin ja Eeran asioista?? Eeran, sivistymättömän kalastajan, on mahdotonta astella Mutalan herraskartanoon kysyäkseen merikapteenilta hänen tyttärensä kättä. Elokuussa 1888 vanha kapteeni kuolee ja perhe jää vaatimattomiin oloihin. Alkutalvesta Eera tekee päätöksen: hän napittaa pyhäpukunsa päälle, valjastaa hevosen ja ajelee Mutalan pihaan. Mutalassa Eera kiinnittää hevosensa tallinseinän renkaaseen ja astelee rakennuksen saliosan vierasportaita sisään, onhan hän tärkeällä asialla. Hän esittää kysymyksensä kapteenskalle. ??Mitä oli minulla sanottavana Eeralle kuin jaa. Eihän minulla ole mitään tarjottavaa lapsilleni. Olen sanonut Eera Anttila Pohjoiskarin kalastajakylässä. Mariasta ei ole säilynyt valokuvaa.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 41 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Miia Lahti A Jumala siunatkoon heitä ja antakoon heille voimia tehdä työtä otsansa hiessä.? Miia Lahti Kalamaja on hiljattain saanut uuden katon ja punamaalin Saloisten kotiseutumuseon remonttihankkeessa. Maikille, että niin kauan kuin on oma herransa, menee myös elämä helpommin köyhänäkin...Jumala siunatkoon heitä ja antakoon heille voimia tehdä työtä otsansa hiessä, tiivistää kapteenska kirjeessään tyttärelleen Linalle. Häiden kuulutus kajahtaa Saloisten kirkossa jo seuraavana pyhänä. Häät pidetään helmikuussa 1889. Nuoripari muuttaa Anttilan ?pikkupuolelle?. Maria saattaa Eeran kalareissuilleen ja on usein häntä kalasatamassa vastassa. Syksyn pimeinä iltoina heille syntyy poika. Vanha, ylpeä kapteenska saa uuden ilonaiheen ja alkaa toipua pettymyksestä, jonka tytär tuottaa valitsemalla miehen väärästä kastista. Kahden avioliittovuoden päästä heille syntyy vielä toinen poika, mutta vauva kuolee vain parin kuukauden ikäisenä. Ennestään hennon Marian terveys huonontuu ja hänellä alkaa sairauksienkierre. Huhtikuussa 1891 Maria kuolee vaikean sairauden murtamana. Myös ensimmäinen poika kuolee pari vuotta äitinsä jälkeen. Menetettyään koko perheensä lyhyen, onnellisen ajan jälkeen Eera vetäytyy yksinäisyyteen merenrantaan ja antautuu kalastukselle. Eera rakentaa itselleen kalamajan Piehingin Pohjoiskarille voidakseen viettää siellä kesäyöt. Kalamajan lähistölle Eera rakentaa ladon verkoilleen ja rysilleen sekä aitan silakoiden suolaamista ja säilytystä varten. Eera on ahkeran ja hyvän kalamiehen maineessa loppuelämän. Rakkatarinastaan Mutalan herraskartanon Maikin kanssa hän ei puhu koskaan. Lähteet: Levon Martti, Merenkävijöitä ja kauppaporvareita (WSOY), Saloisten asukkaita ja elämää (Pohjoinen).
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 42 URHEILU&LIIKUNTA Urheiluruutu täytti unelman, mutta ura jatkuu 95 v Toimittaja: Myös Yle Urheilun Marko Krapu on Raahen Seudun kasvatti. Arkisto Juha Honkala juha.honkala@almamedia.fi Raahen Seudussa 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla työskennellyt Marko Krapu on edennyt määrätietoisesti kohti unelmaansa. Tällä hetkellä Krapu vastaa Yleisradion urheilutoimituksen henkilöstöjohtamisesta ja henkilöstön kehittämisestä, eli juttujen teko on toistaiseksi muiden harteilla. Lisäksi käynnissä on mielenkiintoisia projekteja, kuten Ylen televisioima itsenäisyyspäivän vastaanotto, jonka päätuottajuus on entisen raahelaisen harteilla. ??Urheilun live-lähetyksiä on ihailtu Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksessa. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on iso projekti. ??Teemme lähetyksen muun muassa itsenäisyyspäivän paraatista, presidentin juhlavastaanotolta ja linnan jatkoilta. Onhan se eri genreä kuin urheilu, mutta sen toteuttamisessa on paljon yhtäläisyyksiä, Krapu kertoo. Tuottajan hommissa Krapu on ollut muun muassa Sotshin ja Lontoon olympialaisissa, eivätkä Rion kesäkisat vuonna 2016 tee poikkeusta. Vaikkei Markoa enää näe entiseen malliin näy ruudussa, sisäinen journalisti elää miehessä edelleen. ??Olen tieni valinnut ja saanhan olla sparraamassa toimittajia heidän työssään. Ja jos oikein kova ahdistus iskee, voin kirjoittaa näkökulmia verkkoon. Krapu oli 21-vuotias aloittaessaan ensimmäistä kesätoimittajan pestiä Raahen Seudussa. Opiskelun ohessa hänellä vierähti kolme kesää täällä, minkä jälkeen opiskelu taukosi vuorotteluvapaan sijaisuuteen Koillis-Hämeessä, nykyisessä Jämsän Seudussa. Tämän jälkeen Krapu teki Hämeen Sanomissa vuoden keikan urheilutoimittajana, minkä aikana myös opinnot tulivat loppusuoralle. ??Tein gradun, otin yhteyttä Yleisradioon ja sain avustajan töitä. Pian sain ensimmäisen määräaikaisen pestin puoleksitoista vuodeksi. Ja 11 vuotta myöhemmin olen edelleen talossa. Viihdyn siis mainiosti. Jokainen urheilusta kiinnostunut on takuulla katsonut enemmän tai vähemmän legendaarista Urheiluruutua. Kun Krapu sai ensimmäisen juttunsa urheilun kruununjalokiveen, puhuttiin unelmien täyttymisestä. ??Tein juttua 800 metrin juoksija Suvi Myllymäestä, joka oli loukannut kuntosalilla itsensä vakavasti, mutta te- Nyt rutistamaan talo valmiiksi Tuulikki Nousiainen tuulikki.nousiainen@almamedia.fi Ruukin Hietamaan huoltorakennuksen talkootyömaalla alkaa olla loppurutistuksen paikka. Kaksikerroksinen, hulppean kokoinen rakennus on jo melko pitkällä, mutta vielä riittää tekemistä. ??Ulkovuoraus on kesken ja sisätiloissa riittää työtä laidasta laitaan. Kaikenlainen apu on siis tervetullutta. Ei tarvitse olla mikään ekspertti, täällä ohjataan kyllä, projektipäällikkö Jussi Pietarila toivottaa. Talkoisiin on kokoonnuttu tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 18 alkaen. Viikonloppuina on aloitettu kymmeneltä. Talkooporukkaa on käynyt parhaimmillaan Kiimingistä saakka. Myös raahelaiset ovat kunnostautuneet. ??Mutta enemmänkin olisi mahtunut ja mahtuu edelleen, Jussi Pietarila vetoaa. Pietarila toivoo, että suuri yleisö tiedostaisi talon sellaiseksi kuin se todellisuudessa tulee olemaan eli kaiken kan- Futisura on ohitse, mutta Marko Krapu on huikeassa kunnossa. Maratoneja on miehellä takana useita. A Metsän siimeksessä saa pään nollattua.? Marko Krapu on reissannut paljon. Tässä tyytyväinen urheilumies viime talvena pidettyjen ki paluuta kilpaurheiluun. Juttu onnistui kaikin puolin hyvin. Yle Urheilun toimituspäälliköksi Krapu siirtyi vuonna 2010, ja henkilöstöjohtaminen tuli vastuulle syyskuun alussa tapahtuneen organisaatiouudistuksen yhteydessä. ??Titteli on sama, mutta tehtävät muuttuivat. Olen meidän kaikkien toimittajien esimies ja tehtäväni on saada heistä paras mahdollinen po- Ruukin FK-kerho Keskiviikkona Hietamaalla ahkeroitiin ulkovuorauksen kimpussa. tentiaali irti. Ajat Raahessa tarjosivat urheilumiehelle ison kattauksen erilaisia tehtäviä. Marko kertoo, että mieleen on jäänyt Pattijoen Urheilijoiden superpesikseen liittyvät asiat. ??PattU pelasi ensimmäistä kertaa välierissä minun kesätoimittajapestin aikaan. Hävittiin, mutta Pattijoella oli toden teolla pesishuumaa. Jo nuorena Marko oli kova ideoimaan. Yksi erikoinen juttusarja oli P-kirjaimella al- kavien ammattien esittely. ??Kymmenkunta ammattia löytyi suht kivuttomasti. Paras yleisöpalaute oli sellainen, että P-sarja on ihan peestä! Sitä oli kivaa tehdä, ja tuli tutustuttua eri ammatteihin. san kokoontumispaikaksi. ??Joillekin on piintynyt sellainen käsitys, että huoltorakennus tulee pelkästään karting-kerholaisille ja radan käyttäjille. Se porukka on kuitenkin vain yksi käyttäjäryhmä. Hietamaallahan voi harrastaa paljon muutakin. Kesällä täällä on tienoon paras uinti- ja auringonottopaikka, frisbeegolfrata ja lenkkipolut. Talvella valaistut hiihtoladut, avantouintipaikka, pulkkamäet ja moottorikelkkareitit. myös. Koska käyttäjäkunta tulee olemaan laaja, ely-keskus on myöntänyt hankkeeseen 50 prosentin avustuksen. 350?000 euron kustannusarviosta Ruukin FK-kerho hoitaa 25 prosenttia samoin kuin Siikajoen kunta. Vastineeksi kunta saa käyttää tiloja koululiikunnan tarpeisiin. Kunnanjohtaja K a isu Tuomi pitää hanketta erinomaisen tervetulleena. ??Hietamaa on monipuolinen liikunnan ja vapaa-ajan keskus. Uskon, että huoltorakennus tukee ja edistää nuorten harrastustoimintaa. Talkootöistä ja ajankohdista voi tiedustella Jussi Pietarilalta numerosta 0503438172. Rakennukseen tulee pukuhuoneet, suihkut ja saunat sekä miehille että naisille. Yläkerrassa on iso keittiö ja oleskelutilat. Autotalli, tai paremminkin huoltotila, löytyy Nykyisin Krapu asuu Espoossa. Hänen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. ??Minna-vaimo on Pattijoelta hän tekee hoitotyön opettajan töitä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän te-
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 43 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. ylen Arkisto NOSTO-OVET Uusi autotallin ovesi nyt hyvän sään aikana! Kauttamme myös asennuspalvelu. Ilmainen mittaus/suunnittelupalvelu paikan päällä. Tutustu www.lametek.? ja soita 044 773 0002 kORJAUSpiSte RAAHe tV Antinkankaantie 9 % 222 028 044 504 4603 AntennipAketti + työt ym. huollot ja tarvikkeet !LeikkAA tALteen TORILLA Voissapaistettuja MUIKKUJA Ruukin torilla perjantaina klo 10-(17) SIEVILÄISTÄ PUNAISTA HERAA perjantaina 26.9. Raahen torilla klo 9-11 (Raahelan piha) Pyhäjoki tori 12-12.45 KIERRÄTYS KUNTOON! UPO-REKKA joka liikkeeseen, uudet mallit. HYVITÄMME NYT Pyhäjoen torilla pe klo 12-12.45 kee väitöskirjaa lääkintälottien kokemuksista toisessa maailmansodassa. Meillä on kaksi mahtavaa poikaa, iältään 7- ja 5-vuotiaat. Esikoinen on koulussa ja arjet täyttyvät heidän kanssa puuhastellessa. Esikoinen alkoi harrastaa isän suureksi iloksi jalkapalloa, ja jo nyt olen äänekäs vanhempi kentän laidalla. ??Valmennushommista olen pysytellyt sivussa, vaikka jonkin verran ovat mukaan houkutelleet. Itse en Pitkänkarin katsomo joutui käyttökieltoon Pitkänkarin jalkapallokentällä sijaitseva katsomo- ja pukuhuonerakennus on asetettu käyttökieltoon. Rakennus on todettu erittäin huonokuntoiseksi ja osin vaaralliseksi, eikä se täytä enää terveydensuojelulain edellytyksiä ja kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia. Rakennuksen käyttökiellolla ei ole vaikutusta itse kentän käyttöön. pelaa enää kuin futsalia talvisin. Vaikka jalkapallo on jäänyt, Krapu on rautaisessa kunnossa. Maratoneja on takana muutama, ja uusi aluevaltaus on polkujuoksu. Siinäkin on taittunut maastomaratoneja, ja seuraavakin on merkitty jo kalenteriin. ??Metsän siimeksessä saa pään nollattua, eikä polkujuoksu ole niin raakaa jaloille kuin asfaltilla juokseminen. Raahen elämää hän seuraa tietysti Raahen Seudusta, jotka tulee selailtua aina vanhempien tai appivanhempien luona kyläillessä. ??Siellä on vielä paljon tuttuja ja lapsuuden ystäviä. Ilokseni olen huomannut, että kaupungin edustusjalkapallo on palannut III-divisioonatasolle. Tekonurmikin löytyy ja pallohallikin on tulossa. ??Toivon, että Raahessa pelataan vielä ainakin II-divisioonaa, mutta se ei onnistu ilman hyvää juniorityötä. UPO LIESI 279? 50cm UPO KIERTOILmALIESI 50cm 340? UPO KERAAmINENLIESI 50cm 350? UPO TURVALIESI 60cm 440? UPO INDUKTIOLIESI 60cm 699? UPO JÄÄVIILEÄKAAPPI UUSI mALLI 499? UPO PAKASTEKAAPPI RINNALLE 590? UPO PAKASTEARKKU 205L 299? SEKALAISET Liikkuva AUTOSÄHKÖKORJAAMO Simo Niemelä Autosähkötyöt 35vuoden kokemuksella. P. 0400 388 359 Raahen torilla perjantaina klo 8 alk. Perkaamattomana 10 e / ämpäri Samalla pidämme kirpputoria. UPO PYYKKÄRI 6KG A+++ 390? UPO PYYKKÄRI 7KG A+++ 430? UPO TISKIKONE AAA 299? UPO JÄÄPAKASTEKAAPPI DESIGN 490? VANHAT KONEET KIERRÄTETÄÄN, SULATETAAN UUDESTAAN! NYT ON JÄRKEÄ! 08-472388 08-452666 08-221780 MYYTÄVÄNÄ CMYK: C 0, M 100, Y 80, K 10 CMYK: C 0, M 0, Y 0, K 100 Päivän kala INARIN SIIKA (keskikoko) 7.90 e/kg. K-Market Pattijoki www.raahenseutu.fi Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsenlehti. Kustantaja: Alma Media Kustannus Oy. Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani. Ilmestymispäivät: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai. Luotettavia uutisia jo vuodesta 1919. 006593?86?36 Levikki 8753 (LT 2011) Irtonumero 2 ? Tilausasiat 010 665 9015 Palvelemme ma?pe klo 8?15 Asiakaspalvelu 010 665 5185 Toimitus fax (08) 220 702 010 665 5180 Puhelut 010 -numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettuna: 0,088 ?/min (alv. 24%) Nauhoitamme asiakaspalveluun tulevat puhelut sisäistä koulutus- ja opetustarkoitusta varten. KOTIMAISET LAATUKALUSTEET HELPOSTI, JA VAIVATTOMASTI MYÖS ASENNETTUNA! UUTTA! JÄRJESTÖT Raahen ja Ympäristön Sotaveteraanit ry, sekä muutkin Raahen sotiemme Veteraanijärjestöt. Raahen Seurakunnan järjestämä ja kustantama leiri raahelaisille sotiemme Veteraaneille on Kultalan Leirikeskuksessa ke skiviikkona 1.10.2014 alkaen klo 8.30 lipun nostolla ja alkuhartaudella, jonka jälkeen seuraamme leiriohjelmaa. Rintamaveteraanit, Sotainv., Kaatuneitten Omaiset, ja Raahen Ymp. Sotaveteraanit, puolisot, lesket, jäsenet, tukihenkilöt sekä ystävät. Olette kaikki lämpimästi ja sydämelli- PARHALAHDEN PUOLUKKAA VIELÄ NÄISTÄ HINNOISTA, KUNTOON KATSOMATTA! KATSO HINTAA! Tuoretta kalaa ja YPPÄRIN KALATUOTTEITA Sotshin talvikisojen avajaistunnelmissa. 20? sesti tervetulleita leirille. Linja-auto lähtee Raahen kirkon luota (kirkon mäki) keskiviikkona 1.10. klo 7.30. ajaen linja-autoasemalle, josta sitten tuttua reittiä ajaen Pattijoen OP-torille ja edelleen Kultalaan, matkalta otetaan tarvittaessa kyytiläisiä kyytiin. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian Reinolle, p. 0400-286 341, Tepolle p. 050 355 0899/263494 muonavahvuuden vuoksi. Huom! Jos tulet omalla autolla niin ilmoitus siitä huolimatta. AVAIMET KÄTEEN ASENNUSPALVELU. NYT ON AIKA LAITTAA KODIN KALUSTEASIAT KUNTOON! keittiö ? makuuhuone ? kodinhoitohuone ? wc LAAJA VARASTOVALIKOIMA. NOPEAT TOIMITUKSET. mm. tasot, mekanismit, välitilalaminaatit, korit, listat, altaat ILMAINEN MITTAPALVELU Puh. 050 308 1775 ASENNUKSISTA KOTITALOUSVÄHENNYS! KALUSTERATKAISUJEN EDELLÄKÄVIJÄ - PAIKKAKUNNAN OMA Marintie 7, 92140 Pattijoki ? Puh. (08) 266 160, Fax. (08) 266 161 Avoinna ma-pe 9-17 ? pattijoki@keittiokeidas.? ? www.keittiokeidas.?
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 44 URHEILU&LIIKUNTA 95 v Pesismies nurin vaikka pannulla Tennis: Pattijoen Urheilijoiden Timo Kallio sai elämänsä haasteen. arkisto / Vesa Joensuu Juha Honkala juha.honkala@almamedia.fi Raahen Seudun toimittaja Jussi Pesonen on todistetusti kova pelaamaan tennistä. Vaikka aktiiviurasta on vierähtänyt jo tovi, pitää Pesonen itseään vieläkin jonkinmoisena pelimiehenä. Niinpä Pesonen päätti haastaa Pattijoen Urheilijoiden Timo Kallion näytösotteluun. Uhoa rauhallisesta ajattelijasta ei saa kaivettua irti millään. Pesonen myöntääkin, että hän on kaksikosta se, jolla on kentällä enemmän hävittävää ? olkoonkin, että toimittaja pelaa ottelussa paistinpannulla. ??Jos pelaisin mailalla, en voisi hävitä ottelua mitenkään. Mutta isommat paineet on minulla, koska minulla on kilpatennistaustaa. Kun tällaista menee ehdottamaan, täytyy haasteesta selvitä kunniakkaasti, Pesonen kertoo. Timo Kallio on sen sijaan luottavainen. ??Siis jos se oikeasti meinaa pelata paistinpannulla, en mitenkään voi mennä häviämään. Eihän se ole mahdollista, Kallio kommentoi. Pesäpalloilijalta löytyy silmä-käsi -koordinaatiota. Atleettisuudestakaan ei hom- Urheilutärpit Timo Kallio ei pidä tappiota edes vaihtoehtona. Kallio ??Pesistähti, Pattijoen Urheilijat. ??Saavutukset 1. SM-kulta, hopea ja kaksi pronssia. 2 Itä-Länsi -ottelua. Pelannut 354 ottelua. 15+40 lyötyä, 343 tuotua, 1366 kärkilyöntiä ??Aseet Pesosen kaatoon: Ilman hosumista varmaa peliä ja odotetaan paistinpannumiehen virhettä. 1 Seuraamme tällä palstalla alueemme urheilijoiden kilpailuja ja muita liikuntatapahtumia. Tiedätkö jonkin tapahtuman? Ilmoita meille toimitus.raahenseutu@almamedia.fi AS Moonin menestyksekäs jalkapallokausi IIIdivisioonassa päättyy lauantaiseen kotiotteluun Koivuluodossa. Sarjanousijan loppusijoitus taulukossa on joko neljäs tai viides. Kemiläisillä vastustajilla on enemmän panosta pelissä, kun heillä on mahdollisuus nousta II-divisioonaan. 2 Pesosen vahvuudet aktiiviuralla olivat hyvä syöttö, pallon käsittelytaito ja ilmiömäinen liikkuvuus. Nykyisin suurin puute on sama kuin yksi entisistä vahvuuksista. Pesonen on käynyt läpi kolme isoa jalkaleikkausta ja nopeus on varissut arpi kerral- Suomen johtava vedonlyöntianalyytikko nostaa Jussi Pesosen selväksi suosikiksi tennisottelussa laan lasarettien leikkuupöydille. Peliuran heikkoudet olivat mentaalipuolella, sillä Pesonen ei päässyt nostelemaan voittopokaaleja taitojensa edellyttämällä tahdilla. Hän on hävinnyt urallaan useita finaaleja, mutta merkittäviä turnausvoittoja on plakkarissa vain yksi. Lisäksi mies kävi joskus kentällä kuumana kuin hellankoukku, mikä nyky-Jussia tarkkaillessa tuntuu lähes huvittavalta. ??En minä häviämistä vihaa, mutta otin välillä oman pelin turhan raskaasti. Ja jos nuoruuden vihaisina vuosina ei ottelussa ollut yleisöä, saatoin laittaa matseja läskiksi ihan sen takia. Toivottavasti perjantaina on väkeä kentällä. Pesosesta tuli tenniksen pelaaja hyvästä syystä. Homma sujui ja oli siksi mukavaa. Jalkapallon kanssa ei mennyt ihan yhtä ruusuisesti. ??7-vuotiaana aloin pelata Roy Viitanen AS Moon ? FC Kemi Roy Viitanen ma jää kiinni. Kovana pystymailan lyöjänä Kallio lienee hyvä syöttämään. Ja näpykin onnistuu tennismailalla. Stoppari on vähän kuin varsilyönti ja peruslyönnit ovat liki samanlaisia kuin pesiksen vaakamailasivallukset. La 27.9. klo 14 Jääkiekon III-divarissa järjestelmäongelmien kanssa paininut TeräsKiekko pääsee vihdoin vauhtiin kaukalossa. Raaheen vierailulle saapuu Oulaisten Kiekko-Haukat. TeKi ? Kiekko-Haukat La 27.9. klo 17 ja voitin otteluita. Jalkapallossa meidän joukkue hävisi kaikki pelit. Hävittiin tytöillekin. En muista oliko se syy lajivalintaan, mutta jälkikäteen ajateltuna sillä on varmasti ollut merkitystä, Pesonen heittää. Ennakkoon ottelua voisi pitää ympäripyöreänä, mutta vedonlyöntianalyytikko Timo Brander nostaa Pesosen selväksi suosikiksi. Iltalehteen ja Almamedian 3 Voitolla ja tasapelillä kautensa B2-nuorten mestiksen alkusarjassa aloittanut Raahen Jääkiekkoklubi hakee lisäpisteitä lauantaisessa kotiottelussa. RJK ? PaKa 4 La 27.9. klo 13.30 Raahen Naisvoimistelijoiden toiminta kattaa monipuolista liikuntaa niin aikuisille kuin lapsillekin ja jokaiselle viikonpäivälle löytyy tarjontaa. Listalta löytyy niin jumppaa, zumbaa, lentopalloa kuin paljon muitakin lajeja. Lisätietoa eri mahdollisuuksista oman kunnon ylläpitämiseen löytyy seuran verkkosivuilta osoitteessa www.raahennaisvoimistelijat.fi
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 45 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. Vesa Joensuu A Pesonen on mielestäni hirvittävä suosikki. Jos hän pelaisi kärpäslätkällä, puhuttaisiin tasabookista.? Vielä on kesää jäljellä! LOPUT KESÄRENKAAT SYYSHINNOIN! Esim. Ultrac Cento 225/45-17 sarja asennettuna Sportrac 5H 195/65-15 Timo Brander sarja asennettuna vedonlyöntianalyytikko Ouluntie 45, Raahe p. 08 220780 Pesonen ??Tennistähti, Oulun Verkkopalloseura. ??Saavutukset: SM-liigan hopea ja pronssi. Kaksinpelissä SM-kisoissa 16 joukossa. Nelinpelissä SM-kisoissa 8 joukossa. Suomen rankingissa parhaillaan TOP 40 -pelaaja. Junioreissa useita SM-mitaleita nelinpelissä. Kulta puuttuu. Erikoistunut finaalitappioihin sekä junioreissa että aikuisissa. Ikuinen kakkonen. ??Erikoista: Pelasi ensimmäisen virallisen kilpailuottelunsa Ruukissa, Paavolan koulun kentällä 10-vuotiaiden sarjassa. Voitti ottelunsa. ??Aseet Kallion kaatoon: Kivitalomainen varmuus. 450,300,- 95 v Ota vastaan HYBRIDI- koeajoHaaSTe nyt meillä Ja rakastu uudelleen autOiluun. Timo Kalliota vastaan. Siitäkin huolimatta, että Pesonen pelaa perjantaina paistinpannulla. maakuntalehtiin pelivihjeitä tekevä Brander laskee Pesosen voitolle kertoimen 1,2 ja Kalliolle puolestaan 4,5. ??Pesonen on mielestäni hirvittävä suosikki. Jos hän pelaisi kärpäslätkällä, puhuttaisiin tasabookista. Nyt en usko lainkaan Kallion mahdollisuuksiin, Brander kertoo. Jussi Pesonen vs Timo Kallio, Koivuluodon massakentällä perjantaina 26.9. kello 12. LAURIN & KLEMENT ? YLELLISIN OCTAVIA LAURIN & KLEMENT - YLELLISIN OCTAVIA Osallistujille ilmainen autopesu! hybridikoeajo.fi Hybridillä ajaminen palkitsee! Tule meille ottamaan Hybridi-koeajohaaste vastaan. Saat ainutlaatuisen ajokokemuksen Toyotan täyshybridillä sekä kätevän yhteenvedon, josta näet kaikki täyshybridin edut omassa ajossasi verrattuna nykyiseen autoosi. Saat myös ilmaisen autopesun sekä osallistut elämyslahjakortin (arvo 300 ?) arvontaan. Tervetuloa ilman ajanvarausta! Hybridi-mallistot alkaen 20 925,- Raahessa Uusi ?KODA Octavia Laurin & Klement Herrat Laurin ja Klement olivat tinkimättömiä etsiessään hyvää laatua. Tästä syystä he perustivat vuonna 1895 oman yrityksen ja aloittivat tarinan, joka jatkuu yhä. Korkealuokkainen varustelutaso, hienostunut tyyli, parhaat materiaalit ja yksityiskohtia myöten hiottu laatu kuuluvat myös uuteen ?KODA Octavia Laurin & Klement -malliin. Siksi se kantaa perustajiemme nimeä. ?KODA Octavia Laurin & Klement alk. 35 052,47 ?, autoveroton suositushinta alk. 26 595 ? + arvioitu autovero 7 857,47 ? CO2-päästöllä 141 g/km, yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,1- 6,1 l/100 km ja 106141 g/km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 ?. Kuvan auto erikoisvarustein. ONNITTELEMME 95-VUOTIASTA RAAHEN SEUTUA! Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS Luotettavaa Skoda kauppaa yli 30 vuotta Jälleenmyyjätiedot Kirkkotarhantie 18, 92140 Pattijoki p. 08-264 911 www.raahenautokulma.fi RAAHE ? OULU ? KUUSAMO ? KEMIJÄRVI Lappastentie Pattijoki, p. 265 9500 Aukioloajat: MA-PE 9-17, LA 10-14 Automyynti: Tero Ylisaari p. 020 779 7791, Mikael Hellman p. 020 7797 792 Varaosat: Pertti Salmela p. 020 779 7799, Tomi Perälä p. 020 779 7798. Huolto: Esko Niemitalo p. 020 779 7795
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 46 TELEVISIO 95 Aamulehti // Perjantaina 19. syyskuuta 2014 TorsTai 25.9. Viidennessä Vares-elokuvassa tutkitaan kolmen kadonneen tytön selvittämätöntä juttua. Jussi Vares (Antti Reini) saa vähän tekemistä tylsiin päiviinsä. Vares 5 ? Huhtikuun tytöt, MTV3 21 Tv1 05.55 MOT. 06.25 Ylen aamu-tv. 09.30 Puoli seitsemän. 10.00?10.50 Murdochin murhamysteerit (12). Lennätinlempeä. 11.00 Yle Uutiset. 11.05 Alueuutisia. 12.25 Oddasat. 12.40 Sydämen asialla (7). 13.30 Aaltoska orkaniseeraa (S). (Suomi 1949) O: Edvin Laine. Mv. 14.40 Tuulivoima puntarissa. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle News. 15.10 Yle Oddasat. 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 16.00 Eduskunnan kyselytunti. (Riksdagens frågetimme). Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle. 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). Kielletty romanssi. 18.00 Yle Uutiset. Mukana talous ja kulttuuri. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.25 Yle Uutiset sää. 18.30 Puoli seitsemän. 19.00?19.50 Downton Abbey (12). 7/9. Robert joutuu matkustamaan Amerikkaan. (U) 20.00 Kuningaskuluttaja. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.05 A-studio: Talk. 22.00 Ulkolinja: Asevientiä Ruotsista Kiinaan. Ruotsi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja vie asetekniikkaan liittyviä tietokoneohjelmia Kiinaan. Kauppaa on käyty peiteyrityksen takana, mutta Ruotsin puolustusvoimien siunauksella, Kiinan ihmisoikeuksista piittaamatta. 23.00 Yle Uutiset. 23.05?23.59 Pyhiinvaeltajan kuolema (16). 2/4. (U) Tv2 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 25.9. 06.52 Possu Pallero (S). 07.02 Hommat hoituu. Bussi. 07.07 Raa Raa, leikkisä leijona. 07.19 Muista laulaa. 07.25 Lilli ja kukkaisystävät (S). 07.35 Neppajymykerho. 07.40 Sasu (S). 07.54 Töötti ja Pulteri (S). 26/26. 08.15 Muumilaakson tarinoita. 08.38?08.50 Hupsis (S). 09.00 McLeodin tyttäret (7). (U) 09.45 Luonnon antimia. 10.15 Norjan kovin. 3/6. 10.55 Nolojen tilanteiden mies. 11.20 Uusi päivä (S). (12). 11.50 Tanskalainen maajussi 2008 ? 2012. 2/3. 12.20 Muuttohaukantie. 12.50 Muuttohaukantie. 13.20 Retrolissun ysärit: Ahistaa. 13.50 Tartu Mikkiin. (U) 14.40 Totuus rakkaudesta. (U) 15.25 Doctor Who (12). (U) 16.30 Galaxi. 16.31 Nokkelikot (7). 16.44 Mimun maailma (7). 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa. 18.02 McLeodin tyttäret (7). (U) 18.45 Löytöretkiä maailmaan. 19.00 Yle Uutiset alueeltasi. 19.10 Yle Uutiset. 19.20 Urheiluruutu. 19.24 Yle Uutiset sää. 19.30 Peltsin Lappi. 20.00 Silminnäkijä: Vammaisen oikeus rakastaa. Onko vammaisella oikeus seksiin ja lapseen? 20.30 Naurun tasapaino Extra. 20.35 Pasila 2.5 ? The Spin-Off (7). 2/40. Repomies leskimies. (U). 21.00 21.00 Naurun tasapaino. 21.50 Yle Uutiset. 22.00 Urheiluruutu. 22.05 Ironside (16). 3/9. 22.45 Luck (16). 5/9. 23.30?23.55 Kimppakolmoset (12). 9/14. Yle Fem 7.25 SVT: Gomorron Sverige. 13.00 SVT: Uppdrag granskning. 14.00 SVT: Vem vet mest?. 14.30 SVT: Skandal!. 15.00 SVT: Säsongstart: Kobra. 15.57 Kapteeni Sapelihammas ? merten kuningas (7). 16.11 Kysy Laralta (7). 16.24 Ruohonjuuritasolla (7). 16.26 Aistien haastaja. 16.55 Puutarhakeskiviikko. 17.26 Kärkeviä kommentteja. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Bärtil. 18.30 Fanny (7). 18.37 Limbo 3. 18.51 Nina Patalo (7). 19.00 Veljesten keittiössä. 5/5: Avotulella. Veljekset James ja Adam Price lähtevät keräämään rannalta levää meriherkkupiknikille, johon kuuluu tietysti hummeria ja rapuja. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 19.55 Obs debatt. 20.30 Tämä tästä. 20.45 Oddasat. 21.00 Efter Nio. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt. 22.00 Dok: Kun kävelen. 23.45 SVT: Stina om samer. 0.15 SVT: Aktuellt. 0.55 SVT: Kulturnyheterna. 1.00 SVT: Sydnytt. 1.10 SVT: Nyhetssammanfattning. 1.15 SVT: Sportnytt. 1.25 SVT: Hockeykväll. 2.00 SVT: Gomorron Sverige sammandrag. 2.30 SVT: Antikduellen. AvA 6.00 Aamun AVAus. 9.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. Yorkshirevanukas. Jamie tekee peribrittiläistä Yorkshire-vanukasta rosmariinilla höystettynä ja tarjoaa sitä kylmäsavulohen, paahdettujen parsojen ja lämpimän punajuurisalaatin kera. 10.00 Suurin pudottaja. Yhdeksäs punnitus. 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo. Aikamatkailua asuntolaivalla. 12.30 Makuja & Elämää. 12.45 Lääkärit. Peppupulmia. Jaksossa tarjotaan neuvoja, mitä tehdä, jos peppu piinaa tai rinnat riivaavat. 13.40 Sadan tonnin talot. 14.40 Beverly Hillsin täydelliset naiset. 15.40 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat. 16.10 Makuja & Elämää. 16.30 Suurin pudottaja. 17.30 Salatut elämät (7). 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa. 19.00 Pientä pintaremonttia. 20.00 Suomen kaunein koti. 21.00 Iholla. 21.30 Beverly Hillsin täydelliset naiset. 22.30 Voguen Fashion Fund. 23.30 Iholla. 0.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa. 0.55 Yön AVA. mTv3 nelonen 05.30 Aamusää. 06.00 Studio55.fi. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Studio55.fi. 09.30 Huomenta Suomen Uutiset. 09.35 Mitä tänään syötäisiin?. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S). 10.10 Emmerdale (S). 10.40 Emmerdale (S). 11.10?12.05 Lääkärit. Telkkuäitien terveysneuvot. 13.35 Neljä huonetta. Englannin ensimmäinen passi. 14.35 Perhe pelissä (7). Kilpasisar. 15.05 Alueellinen sääennuste. 15.10 Mitä tänään syötäisiin?. 15.15 Jamie Oliverin säästöateriat. Uunibroileria ja kebabvartaita. 16.15 Hansin matkassa. Jakso 3. Antti Törmänen. Hans matkustaa Sveitsiin jääkiekkovalmentaja Antti Törmäsen vieraaksi. 05.00?06.30 Ennustaja-TV. 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S). Ujo prinsessa. 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (7). 07.55 Lazy Town (S). 08.25 Waverly Placen velhot (7). 08.55 Huippusalaiset reseptit. Herkkupulla Cinnabon. 09.50 Sisustuskaksoset. Yhä alas yrittää. 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa. 10.50?11.20 Ennustaja-TV. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.20 Sisustuskaksoset. Vettä ja vauvoja. 13.50 Huippusalaiset reseptit. Sipulin salaisuus. 14.50 Ruotsin karmein koti. Ilmettä rivitalon keittiöön. 15.50 Himohamstraajat (7). Kissamies. 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa. 17.00 17.00 17.15 Uutiset. 17.20 Päivän sää. 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset. 17.30 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Mitä tänään syötäisiin?. 18.00 Emmerdale. Viestejä vankilasta. 18.30 Emmerdale. Kuulumisia kotirintamalta. 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.30 Salatut elämät. Osa 2679. Ismo on melkoinen kolistus. 20.05 Koko Suomi leipoo. 17.20 Frasier (S). 17.50 Hotellit haltuun. Naturistiparatiisi. 18.55 HS-uutiset. 18.58 HS-sää. 19.00 Poliisit (7). Helsinki. 19.30 Poliisit (S). Pori. 20.00 The Voice Kids. 20.57 Keno. 21.00 21.00 Vares 5 ? Huhtikuun tytöt (16). (Suomi 2011 ) Kaksiosainen jännäri. O: Lauri Törhönen. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 MTV Sport Uutiset. 22.35 Kuuma laki (12). Tunkeilija. 23.35 Pahan ajojahti (16). 00.35 Terriers (12). Sormusjahti. 01.35?06.05 Voittostudio. v Tv-viikko // C9 6 Charlene Kelly ja Kieran Coppinger esittävät näytelmän kautta tärkeän kysymyksen: kuinka kehitysvammainen saa rakastaa? Silminnäkijä: Vammaisen oikeus rakastaa, TV2 klo 20 Yle TeemA Sub 04.00 Teematieto. 16.15 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia. Osa 1/9. Matka alkaa. 17.00 Sami Yaffa ? Sound Tracker. 17.53 Hetkiä kalliossa(6). 18.00?18.53 Tiededokumentti: Impotenssi. 19.00 Rokokoon aika. 1/3. Matkailu. 20.00 Prisma Studio. Ihminen nukkuu elämästään jopa kolmasosan. Toimittaja testasi, pärjääkö neljän tunnin yöunilla, jos nukkumisen hoitaa tehokkaasti. 20.30?20.53 Ruokaratsia. 3/8. 21.00 Tiededokumentti: Australian mantereella. 4/4. Vaarallisia asuinpaikkoja. 22.00 Kino Suomi: Isoäiti helvetistä (16). (1993) Kuolema käy kuusi beessä. Groteski kauhukomedia perintöä kyttäävistä huijareista ja mummosta, joka saatiin hengiltä vain hetkeksi. N: Miitta Sorvali, Harri Hyttinen, Inkeri Nylund. O: Mika J. Ripatti. 22.55 Kino Suomi: Howard ? verinen iltapäivä (18). (1996) Kuuromykästä kukkakauppiaasta tulee vasten tahtoaan sekä poliisin että median jahtaama sarjamurhaaja. Splatterkomedian on ohjannut ja käsikirjoittanut Kim Finn. 23.25 Yle Live: Radiohead ? The King of Limbs. 00.25?04.00 Teematieto. 06.00 Voittostudio. 08.00 Astral TV. 10.00?11.00 Lemmen viemää (12). Kyyhkysen lento. 14.00 Tanssien tähtiin. 20 huippuhetkeä. Kauden päätteeksi tuomarit esittelevät 20 huippuhetkeään avointen koe-esiintymisten, semifinaalien ja finaalin varrelta. 15.00 Tanssien tähtiin. Lämmittelyä. 16.00 Walker, Teksasista (12). Maailman vaarallisin mies. 17.00 Lemmen viemää (7). Kuin usvassa eteenpäin. 18.00 Kurjat kuppilat USA. Zayna Flaming Grill, osa 1. Perheravintola Zayna Flaming Grill Redondo Beachissa, Kaliforniassa, on vaikeuksissa. 19.00 Naapurit-arvonta. 19.05 Big Brother Extra. 19.30 Miehen puolikkaat (7). Huulikiillon ihanuus. 20.00 Rillit huurussa (S). Merirosvoratkaisu. 20.30 Simpsonit (7). Nedna. 21.00 Dieetit vaihtoon!. 22.00 Big Brother. 23.00 Katujen kasvatti (16). Kallis virhe. Kuvioita sekoittaa markkinoille tunkeutunut uusi huume. 00.00 Supernatural (16). Sydänvaivoja. 01.00 Simpsonit (12). Raittiuden päivät. 01.30?06.00 Voittostudio. 21.00 Nyt maistuisi hyvä leffa? 21.00 Toimintatorstai: Pimeyden ytimessä (16). (Edge of Darkness/ Britannia-USA 2010). Toimintatrilleri. O: Martin Campbell. 23.25 Tulossa: Vino Show. 23.30 Poliisit (7). Helsinki. 00.00 Poliisit (S). Pori. 00.30 NCIS Rikostutkijat (12). Hermopeliä. 01.30 Frasier (S). 02.00 Tulossa: Vino Show. 02.05 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7). Isoveli valvoo. 03.05 Pelkokerroin 2.0 (12). 04.05?05.00 Ennustaja-TV. Fox 6.00 Sky News. 6.30 FOX Kids: Sketsiä!. 6.41 FOX Kids: Gormiti. 7.06 FOX Kids: Lalaloopsy. 7.28 ja 7.41 FOX Kids: Vipo ? lentävän koiran seikkailut. 7.53 FOX Kids: Avatar. 8.18 FOX Kids: Transformers ? Rescue Bots. 8.41 FOX Kids: Trollz. 9.05 Wipeout. 9.55 24Kitchen: Sara Chafak suolasta sahramiin. 10.25 24Kitchen: Sara La Fountain. 10.55 Miehen paikka. 11.20 Tuppukylän turvaajat. 11.45 Tuppukylän turvaajat. 12.15 Lyödään ällikällä. 12.40 Suomiehet. 13.35 Jurassic CSI. 14.30 FOX Wild: Pytonjahti. 15.20 Lentoturmatutkinta. 16.15 Futurama. 16.40 Family Guy. 17.05 Suomen vartijat. 17.35 Huutokaupan metsästäjät. 18.00 Matkalaukkujen metsästäjät. 18.30 Varastojen metsästäjät. 19.00 Cops. 19.30 Cops. 20.00 Huutokaupan metsästäjät. 20.30 Suomen vartijat. 21.00 Bones. 21.55 Criminal Minds. 22.50 Ilman johtolankaa. 23.50 Lyödään ällikällä. 0.20 Tabu. 1.10 Tabu. 2.05 Huumebisnes Oy. 2.55 Euroopan verinen historia. 3.45 Family Guy. 4.10 Suomen vartijat. 4.35 Sky News. liv 5.00 Ennustaja-TV. 9.00 Hulluna häämekkoihin. Päättämätön morsian. 9.30 Tuhluriprinsessat. Siipeilijä. 10.00 Olet mitä syöt. Ahmivat Allamit. 10.30 Sarahin talo. Arkiolohuone. 11.00 Olgan kotona. 11.30 Leila leipoo Ranskassa. Naistenviikko. 12.00 Supermarjo ja tytöt. Rakastuneet Henna ja Tauski lähtevät Tallinnaan silikonileikkaukseen. 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa. 13.00 Huippukokki lähtee maalle. 13.30 Kauneusleikkaukseen vai ei?. 14.00 Hulluna häämekkoihin. 14.30 Kotikokkien taistelu. 15.50 Pikakurssi kodinostoon. 16.20 Hurja remontti. 17.15 Olet mitä syöt. 17.45 Kotikokkien taistelu. 18.55 Tulossa: Vino Show. 19.00 Hurja remontti. 20.00 Sinkkuelämää (12). 20.30 Sinkkulaiva. 21.00 Unelmien poikamiestyttö. 22.55 Beverly Hillsin lastenhoitajat (S). 23.55 Sinkkulaiva. 0.25 Sinkkuelämää (12). 0.55 Scandal (12). 1.55 Seurapiirisäpinää Teksasissa (S). 2.55 Ruotsin plastiikkakirurgit. 3.55 Kotikokkien taistelu. Ohjelmat Arviot Suositukset Tv5 6.10 Ihmemies MacGyver (12). 7.10 Matlock (7). 8.05 Kellarin kunkku (S). 8.40 TV Shop Tvins. 11.40 Tallinna. 12.10 Tahdon morsiuspuvun!. 12.45 ja 13.15 Pomo keittiössä. 13.45 Ihmemies MacGyver (12). 14.50 Matlock (7). 16.00 Kolmas kivi auringosta (7). 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S). 17.00 ja 17.30 Pulmuset (S). 18.00 ja 18.30 Kellarin kunkku (S). 19.00 Top 20 kotivideot. 20.00 Myyntimies Jethro. 21.00 Elokuva: Scott Pilgrim vastaan maailma (12). 23.15 Bastuklubben. 23.50 Yövuoro (12). 0.45 5D: Olen strippari (16). 1.40 Tough Love. 2.40 Yllätystuunaajat. 3.35 Paritellen (12). 4.10 Paritellen (S). 4.40 Kolmas kivi auringosta (S). KuTonen 6.00 Voice TV. 7.00 Voice TV. 8.00 Voice TV. 9.00 TV Shop Tvins. 12.00 Voice TV. 13.00 Iskelmä TV. 14.00 Radio City TV. 15.00 Voice TV. 16.00 Iskelmä TV. 17.00 Radio City TV. 18.00 Hengenvaarallinen saalis. 19.00 Arvotavara rahaksi. 20.00 Huutokauppa Kentuckyssa. 20.30 Kassakaappien murtajat. 21.00 Fast n? Loud. 22.00 Elokuva: Total Recall ? unohda tai kuole (18). 0.15 NCIS Rikostutkijat (12). 1.05 Franklin & Bash (7). 1.55 Star Trek: The Next Generation (12). 2.50 Voice TV. Jim 5.00 Ennustaja-TV. 10.40 LIVE: Tiedä ja Voita. 11.10 Krokotiilimies. 12.10 Ruotsalainen remonttisota. 13.05 Kuppilat kuntoon Ruotsi. 14.00 Leijonan luola Kanada. 14.55 MasterChef Australia. 15.55 Krokotiilimies. 17.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi. 18.00 MasterChef Australia. 19.00 Leijonan luola Kanada. 20.00 Talent USA. 21.00 Pomo piilossa. 22.00 Leijonan luola Kanada. 23.00 Tulossa: Vino Show. 23.05 Rekkakuskit jäällä (7). 0.05 Guinness World Records. 1.05 Panttilainaamon autospesialistit (S). 1.35 Mestariampuja. 2.30 Ennustaja-TV.
• Torstaina 25. syyskuuta 2014 RAAHEN SEUTU 47 Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa? Tunnetko jutun arvoisen henkilön? Haluatko jakaa tarinan? Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi. sudoku Päivyri Aurinko nousee 7:13 Aurinko laskee 19:13 2 1 4 9 3 4 9 6 7 Liput 5 ? 5 PIIPSJÄRVEN NUORISOSEURALLA OULAISISSA Soittaa Paavo Mehtomaa 7 Miete Jos yrität joka päivä tehdä vähän enemmän kuin sinulta odotetaan ? niin hetken päästä sinulta odotetaan vähän enemmän. Curt Nicolin 6 8 3 4 3 1 3 6 2 9 6 5 SUPERMUKULA 3 sta APU IHO-ONGELMIIN 4 8 B. VIRTANEN Lokakuun tarjous: KUltahoito ? © Bulls Ratkaisu takasivulla. sarjakuvat Kaikki tanssin ystävät, tervetuloa! Pääsylippu 10? Järj. Oulaisten Eläkeläiset RY 2 1 5 Tervetuloa! Aarne Huttunen Trio PÄIVÄTANSSIT SU 28.9. klo 13-17 1 7 8 6 2 5 Sana Jumalako ei tekisi, mitä hän sanoo? Hänkö ei pitäisi, mitä lupaa? 4. Moos. 23:19 Tule laulamaan KARAOKEA tai TANSSIMAAN Vihannin Nuorisoseuralle PE 26.9. klo 20?24 85 AJAN SÄVEL Hoidon yhteydessä starttipaketti veloituksetta! (arvo 32 e) Raahen Kosmetologinen hoitola Kirkkokatu 45 p. 221 770 Ma-pe 10-17.30, la 10-14 www.raahenmuotimaailma.fi SEASON PALJON TUOTTEITA % 0 -3 -40% -50% -70% JOPA... VAIN TO?LA ma-pe 10-18, la 10-15 Laivurinkatu 15, Raahe p. 222 129 Paikallisennuste tänään Meteorologi Kristian Roine Perjantaina 7 SIIKAJOKI 12 +10°C Sunnuntaina RAAHE +8 +11°C Maanantaina 7 5 Odotettavissa tänään Oulun seudulla Lauantaina +11°C Lämmintä Suomessa toissapäivänä +9,6 °C Kotka +7 +8 PYHÄJOKI Kylmää toissapäivänä Vihanti ?9,3 °C Salla +7 30 25 20 15 10 5 0?C +5 +10 Kotimaa iltapäivällä pe Kohtalaista etelälounaista tuulta. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja rannikolla jokunen vesikuuro. Päivälämpötila 4...7 astetta. 5 +11°C Kotimaa Sää vuosi sitten la su Helsinki 14 15 15 Joensuu 12 13 11 Jyväskylä 11 13 11 Kajaani 8 10 9 Kemi 9 9 9 Lahti 14 14 13 Oulu 9 10 10 Pori 12 14 13 6 9 8 Kruunupyy +6°C 6 Rovaniemi Oulunsalo +6°C 5 Tampere 11 14 12 Ylivieska +5°C 8 Turku 13 14 15 Vaasa 13 12 12 +15 +20 +25 +30 1 2 3 7 10 9 2 10 8 12 3 9
• RAAHEN SEUTU Torstaina 25. syyskuuta 2014 48 YKSILÖLLISET Ilmat kylmenee... TALVITAKIT SAAPUNEET! takit alk. - kevyt untsikoita - villakangastakkeja - toppatakkeja jne. Sähköt ja rakentaminen /kpl Laivurinkatu 26, p. 223 7620 www.elega.info sudokuvastaus 2 1 7 5 8 4 3 9 6 4 9 5 3 2 6 1 7 8 8 3 6 1 7 9 2 4 5 6 8 1 9 3 2 4 5 7 9 7 2 4 5 8 6 1 3 musta, sininen, harmaa, ruskea 5 4 3 7 6 1 9 8 2 Uudet kauniit 1 2 8 6 4 7 5 3 9 3 6 9 8 1 5 7 2 4 7 5 4 2 9 3 8 6 1 59 WARRICK uutena nyt meillä TUTUSTUMIS- TARJOUS 28??36? TUNIKAT S?XXL ? 49 ? Kauppakatu 44 p. 220 577 TULE! ? Uudisrakentaminen ? Saneeraukset ? Kosteusvaurioiden korjaus ja seinien kengitys ? Keittiökalusteiden suunnittelu, myynti ja asennus ? Sähkösuunnittelu ? Sähköasennukset ? Sähkötarvikkeet ? Antennityöt ? Kodinkoneet Miele ym. ? Pienkoneet Moccamaster ym. ? Design- ja muut koristevalaisimet ? Aurinkopaneelijärjestelmät Hyödynnä kotitalousvähennys 2400 ?/hlö 59,95? garbon, plum 179? (229?) Pajuniityntie 26, RAAHE puh. 211 8400 Onni Hänninen 0400 687 300 Avoinna ma?pe 9?17, la 10?14 Villakangastakki 249? 95 v © Bulls takit alk. -kortilla Villakangastakki Sähkö-Hänninen Oy POISTOTANGOSTA LOPUT Joustavat, istuvat STRETCH-farkut SINULLE! 49,95? www.sahko-hanninen.fi 10? Takkivalikoima parhaimmillaan! Matti Hannuniemi Oy Fellmanin puistokatu 20 RAAHE, p. 223 8020 Palvelemme ma?pe 10?18, la 10?15 Loppuviikkoon K-market Pattijoelta! -LA: PALVELUSTA TO to-su KULTA- 9 90 7 90 kg NAUDAN PALAPAISTI Suomi KARJALANPAISTI kg Suomi -PE : GRILLISTÄ TO Grillattu KOKONAINEN BROILERI 490 kpl KATRIINA KAHVI STÄ PAistopistee TO?SU: RANSKALAINEN PATONKI 0 (5,98/kg) 2 pkt/tal . to-su 230 g (3,43/kg) 79 kpl Puistotie 3, p. 08 265 021 ma?pe 7?21, la 8?21, su 12?21 LU BASTOGNE KEKSI VERTAILU ww 49 VERTAILU ww HA-RENKAAT JA VANTEET 08-211 7122 050-369 4998 RASKAAT RENKAAT 08-211 7123, 050-369 4940 pkt 5 VERTAILU ww w.t m n e t .f i w w w. r a a h e n r e n g a s j a l a i t e . f i 99 Ahertajankatu 3, 92160 SALOINEN Tarjouspyynnöt: myynti@raahenrengasjalaite.fi kg Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! to?la 10?20? Fellmanin puistokatu 20, Raahe p. 223 7411 Ma-Pe 10.00-17.30, La 10.00-14.00 w.t m n e t .f i Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! ? UIMAPUKUJA Ar vomme a or ttej ? BIKINEITÄ lahjak oteja tu ? RINTALIIVEJÄ oja! alkint p ? PIKKUHOUSUJA Yksilöllisesti, ammattitaidolla. ma-pe 8.00-17.00 la 9.00-14.00 VERTAILU ww Siro Asussa ja KenkäCasassa Tee ä! löytöj w.t m n e t .f i Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! to-su Atria porsaan Ilman korttia 9,95 kg VERTAILU ww 95-VUOTIASTA ONNITELLEN! -KORTILLA: ULKOFILE VERTAILU LOPUT KESÄRENKAAT EDULLISESTI! 199 2 pkt/tal . SARJAHINNAT ASENNETTUNA w.t m n e t .f i Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! pkt norm.suolainen 500 g (3,98/kg) w.t m n e t .f i ww i Ultra Grip Ice Arctic 175/65R14 375,00 205/55R16 215/55R16 595,00 w . t m n e t . f 525,00 nasta 195/65R15 450,00 205/60R16 575,00 225/45R17 705,00 Myös muut merkit monipuolisesta valikoimastamme, esim. Nokia, Continental, Kumho, Hankook, Bridgestone, Firestone ym. merkit to-su Maitokolmio MEIJERIVOI n. 1,5 kg KAUPPIAS HOITAA HOMMAN 99 pkt 1 260 g PAlveleMMe MyöS lAUANTAISIN jA SUNNUNTAISIN KlO 21 SAAKKA! PATTIJOKI Testin äänettömin rengas. TUULILASI 12/2014 Tasaiset ominaisuudet kaikilla keleillä. Lumella Goodyear on erinomainen, ja sen vierintävastus on hyvällä tasolla muihin nastarenkaisiin verrattuna. TM 17/2014 2 500 g 40? ? JUHLAKENKIÄ Hae rahoituspäätös etukäteen nettisivuiltamme! ? KÄVELYKENKIÄ ? NILKKUREITA ? 1 0 0 ? 3 20? 0? ? hajakokoja 5? 3 PIENTÄ NAPOSTELTAVAA! Tutustu samalla syksyn uutuuksiin. Laivurinkatu 15, Raahe, p. 221 805 ma-pe 10-18, la 10-14 www.kenkacasa.com