Valoa tunnelissa
Kehäradan louhintatyö etenee tasaisen varmasti
Sisu Polar
Järeä kotimainen uutuus kovaan ajoon
1/2011 · Hinta 7,90 · www.raskaskalusto.Fi
Mammutti Scania
Virtasten viisiakselinen lavettiveturi noudattaa "sadantonnin sääntöä"
UUTUU S LEHTI!
6 414887 400190
740019-1101 · PAL VKO 2011-13
Volvo FMX
Finnmateria
Kaivosalan tuoreet kuulumiset ja viimeisimmät uutuudet
Esittelyssä väkevä työkalu maanajoon
11001
tien päällä
Näin sujui työpäivä einesrekan matkassa
tomb raider
Hienosti viimeistelty näyttelypeli ei pelkää maantietä
Todellinen voittaja olet sinä.
Uusi Atego. Truck of the Year 2011.
Daimler brand
KESKUUDESSAMME.
OLETKO SINÄ YKSI HEISTÄ?
SANKARIT LIIKKUVAT
Bridgestone yhteistyökumppaneineen etsii kuljetusalan ammattilaisia, jotka omalla toiminnallaan ovat auttaneet muita tiellä liikkujia. Sankari palkitaan ruhtinaallisesti! Katso lisätiedot
WWW.AMMATTINASANKARI.FI
volvo fmx -kiertue volvo fmx -kiertue
volvo FMX -koeajokiertue volvo FMX -koeajokiertue kiertää nyt 3333 paikkakunnalla kiertää nyt paikkakunnalla ympäri Suomen. ympäri Suomen.
Tervetuloa koeajamaan! Tervetuloa koeajamaan!
Tapahtumissa voit koeajaa uusia Volvo FMX -kuorma-autoja sekä tutustua sen uusiin, kehitettyihin ominaiTapahtumissa voit koeajaa uusia Volvo FMX -kuorma-autoja sekä tutustua sen uusiin, kehitettyihin ominaisuuksiin. Sen perustana on on ketterä taloudellinen voimansiirto, vankka alusta ja mukava ohjaamo. suuksiin. Sen perustana ketterä ja ja taloudellinen voimansiirto, vankka alusta ja mukava ohjaamo. hyödynnä myös kaikki erikoistarjoukset. tervetuLoa! hyödynnä myös kaikki erikoistarjoukset. tervetuLoa!
FMX420 d13C 6x2r koeajettava kalusto FMX500 d13C 8x4r koeajettava kalusto FMX500 d13C 8x4r FMX420 d13C 6x2r - Tehdasvalmis koukkuauto kiertueella: - Sorakasettiyhdistelmä kiertueella: - Sorakasettiyhdistelmä - Tehdasvalmis koukkuauto FMX330 d11C 6x2r FMX330 d11C 6x2r FMX500 d13C 10x4 5-aks. FMX500 d13C 10x4 5-aks. - Jäteauto uudella - Jäteauto uudella - Maansiirtoauto kivilavalla - Maansiirtoauto kivilavalla Powertronic-vaihteistolla Powertronic-vaihteistolla
Tammikuu Tammikuu
13.-14.1. Lappeenranta 13.-14.1. Lappeenranta klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 Auto-Kilta, Terminaalinkatu 27 27 Auto-Kilta, Terminaalinkatu SavonLinna klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 19.1. 19.1. SavonLinna Auto-Kilta, Taitajantie 8 8 Auto-Kilta, Taitajantie klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 20.-21.1. MikkeLi 20.-21.1. MikkeLi Raskaspari, Arinakatu 9 9 Raskaspari, Arinakatu pietarSaari klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 24.1. 24.1. pietarSaari Sandåsin sorakuoppa, Sandåsin sorakuoppa, Skutnabbavägen / Skutnabbantie 432432 Skutnabbavägen / Skutnabbantie kokkoLa klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 25.1. 25.1. kokkoLa Wetteri Power, Ahertajantie 19 19 Wetteri Power, Ahertajantie YLivieSka klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 26.1. 26.1. YLivieSka Sorakuoppa, Rahkalan kallio Sorakuoppa, Rahkalan kallio SotkaMo klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 27.1. 27.1. SotkaMo KTK:n sorakuoppa, 4 km Kuhmoon päinpäin KTK:n sorakuoppa, 4 km Kuhmoon kajaani klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 28.1. 28.1. kajaani Wetteri, Sokajärventie 2 2 Wetteri, Sokajärventie kuuSaMo klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 31.1. 31.1. kuuSaMo Wetteri, Kitkantie 83 83 Wetteri, Kitkantie
Helmikuu Helmikuu
klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 Volvo Truck Center, Aukeentie 3 3 Volvo Truck Center, Aukeentie riihiMäki klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 12.2. 12.2. riihiMäki HF-Autohuolto, Tehtaankatu 17 17 HF-Autohuolto, Tehtaankatu häMeenLinna klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 14.2. 14.2. häMeenLinna ST1ST1 Miemala, Helsingintie 254 Miemala, Helsingintie 254 klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 15.-16.2. taMpere 15.-16.2. taMpere Volvo Truck Center, Nuutisarankatu 19 19 Volvo Truck Center, Nuutisarankatu jYväSkYLä klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 17.2. 17.2. jYväSkYLä Volvo Truck Center, Kuormaajantie 8 8 Volvo Truck Center, Kuormaajantie iiSaLMi klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 19.2. 19.2. iiSaLMi Raskaspari, Tiirankatu 2 2 Raskaspari, Tiirankatu joenSuu klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 22.2. 22.2. joenSuu Raskaspari, Lukkotie 9 9 Raskaspari, Lukkotie kuopio klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 23.2. 23.2. kuopio Volvo Truck Center, Mestarinkatu 3 3 Volvo Truck Center, Mestarinkatu Lahti klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 25.2. 25.2. Lahti Volvo Truck Center, Jatkokatu 1 1 Volvo Truck Center, Jatkokatu kotka klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 26.2. 26.2. kotka Volvo Truck Center, Kisällinkatu 10 10 Volvo Truck Center, Kisällinkatu kouvoLa klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 28.2. 28.2. kouvoLa Tarvike-Ahola, Kaupinkatu 5 5 Tarvike-Ahola, Kaupinkatu 11.2. 11.2.
ForSSa ForSSa
Helmikuu Helmikuu
1.2. 1.2. klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 Wetteri Power, Teollisuustie 29 B B Wetteri Power, Teollisuustie 29 kittiLä klo 09:00 - 12:00 klo 09:00 - 12:00 2.2.2.2. kittiLä Neste, Valtatie 1 1 Neste, Valtatie SodankYLä klo 13:00 - 17:00 klo 13:00 - 17:00 2.2.2.2. SodankYLä Shell, Rovaniementie 1 1 Shell, Rovaniementie keMi klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 3.2.3.2. keMi Wetteri, Valajankatu 14 14 Wetteri, Valajankatu ouLu klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 4.2.4.2. ouLu Wetteri Power, Poikkimaantie 31 31 Wetteri Power, Poikkimaantie ouLu klo 09:00 - 17:00 klo 09:00 - 17:00 5.2.5.2. ouLu VRJ:n sora-asema, Vittakangas VRJ:n sora-asema, Vittakangas pori klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 8.2.8.2. pori Volvo Truck Center, Korjaamonkatu 1 1 Volvo Truck Center, Korjaamonkatu klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 9.-10.2. turku 9.-10.2. turku Volvo Truck Center, Avantintie 20 20 Volvo Truck Center, Avantintie
rovanieMi rovanieMi
maaliskuu maaliskuu
1.3. 1.3. klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 Volvo Truck Center, Veckjärventie 5 5 Volvo Truck Center, Veckjärventie vantaa klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 4.-5.3. 4.-5.3.vantaa Volvo Truck Center, Vetotie 4 4 Volvo Truck Center, Vetotie närpiö klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 8.3.8.3. närpiö Käyttöauto, Algotsintie 6 6 Käyttöauto, Algotsintie klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 9.-10.3. vaaSa 9.-10.3. vaaSa Käyttöauto, Rantamaantie 37 37 Käyttöauto, Rantamaantie pe klo 10:00 - 17:00 pe klo 10:00 - 17:00 11.-12.3. Seinäjoki 11.-12.3. Seinäjoki Käyttöauto, Pohjankaari 2 2 la klo 09:00 - 14:00 Käyttöauto, Pohjankaari la klo 09:00 - 14:00 taMMiSaari klo 10:00 - 17:00 klo 10:00 - 17:00 15.3. 15.3. taMMiSaari VNB-Auto, Ekeröntie 10 10 VNB-Auto, Ekeröntie
porvoo porvoo
VolVo Trucks. DrIVING ProGress VolVo Trucks. DrIVING ProGress
www.volvotrucks.com www.volvotrucks.com
PARASTA TURBOPALVELUA RASKAALLE KALUSTOLLE
Kun kyseessä on työkone, on välttämätöntä, että uusi ahdin saadaan helposti, nopeasti ja parhaaseen mahdolliseen hintaan. Vain uusi alkuperäisvalmistajan turboahdin takaa tyytyväisen asiakkaan ja sen, että moottori toimii, kuten sen valmistaja on sen suunnitellut toimivan. Kaikille turboahtimille myönnetään 1 vuoden tehdastakuu. Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta
www.turbotekniikka.fi
OTA YHTEYTTÄ!
1/2011 · Torstaina 17. helmikuuta 2011
64-tonninenmurskaliikkuuvaivattomastiVirtastenlavetillauudelletyömaalle.
KULJETUSKALUSTO
26 Mammutti Virtasten Scania R580 10x4*6 tositoimissa. 36 Isienkuljettamaaruokaa Seurasimme Mika Kettusen kyydissä einesten matkaa tehtaalta ruokapöytiin. 56 Valioluokanmaitojuna Hyppäsimme Juuso Kokon kyytiin jakolenkille Joutsasta Mäntyharjulle. 86 Speedsyntyitarpeeseen Tuomo Vallas toi liikeideansa konttikuljetuksiin.
Vammaksenauraharjapuhaltimetovattärkeäosa Helsinki-Vantaanlentoasemantalvikunnossapitoa.
URAKATJATYÖMAAT
20 Valottunnelinpäässä Kehäradan tunnelityömaalla jylläävät isot voimat. 33 OperaatioLumisota Poikkeuksellisen luminen talvi haastoi Helsingin katujen kunnossapitäjät. 53 Työmaataajamassa Kaupungissa maanrakennuksen haasteena on usein ahtaus. 74 Siivettömätsankarit Helsinki-Vantaan häiriöttömään toimintaan vaaditaan suuri maakoneiden joukko.
METSÄ
42 SuomenMobiilimurskaus Tahvanaisen hakerekat vaihtuivat hakkureihin.
KOEAJOTJAESITTELYT
Volvontyörukkaneneipelkääkaruja työolosuhteita. 14 SisuPolar Mistä on uusi Sisu tehty? Kävimme Karjaalla ottamassa asiasta selvää. 46 VolvoFMX Esittelyssä Volvo FMX 500 -maansiirtoauto.
TAPAHTUMAT
66 78 81 92 99 ScanianV8-karavaani VolvoTrucksinkalustoesittelypäivä PirkkalanVehonavajaiset Finnmateria-messut Verkostomessut
HARRASTEET
68 Pantterinjalanjäljissä Tomb Raider -maalauksella ja rosteriosilla koristeltu Scania kääntää katseet. 84 KutistettuScania Janne Liljedahlin rakentama pienoismalli hämmästyttää viimeistelyllään.
VAKIOPALSTAT
8 63 103 106 Uutiskuljetus Eilispäiväntähti:Scania112 Lukijoidenkuvat Seuraavassanumerossa RaskasKalusto
TämäKomatsutuskinjäiyhdeltäkään Finnmateria-kävijältähuomaamatta. 6
Yhteystiedot
Tilaajapalvelu Puh. (03) 2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Harri Onnila Avustajat Tuukka Erkkilä, Tomi Eronen, Juha Pokki, Arttu Toivonen Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman Postiosoite Raskas Kalusto PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Susanne Laine: 050 4147 553 Peppe Haapala: 050 4147 559 www.raskaskalusto.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@raskaskalusto.fi myynti@raskaskalusto.fi materiaali@raskaskalusto.fi etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN-L 1799-585X ISSN 1799-585X
PÄÄKIRJOITUS
Koneita ja ihmisiä
Toimivan yhteiskunnan runko on luotettava ja tehokas tekninen infrastruktuuri. Tämän lehden tehtävänä on kertoa niistä välineistä ja tekijöistä, joiden ansiosta pyörät pyörivät nyt ja tulevaisuudessa.
SanovatettäSuomi on tietoyhteiskunta. Yhä kasvava osa ihmisistä tienaa leipänsä näppäimistön äärellä ja lähes kaikki hoitavat pankki- ja muut juoksevat asiansa tietoverkon välityksellä. Suuriin hankintoihin haetaan taustatietoja netistä ja pienemmät ostokset hoituvat verkkokaupassa parilla hiiren napsautuksella. Harva tulee edes ajatelleeksi, että näennäisestä keveydestä ja aineettomuudesta huolimatta tarvitaan suuri joukko osaavia henkilöitä sekä raskas kalustoverkosto ennen kuin verkko-ostokset ilmaantuvat kotiovelle. Kun asioita pohtii hieman kauemmin, on helppo havaita että koko nykyaikainen elämäntyylimme vaatii rungokseen täsmällisesti ja vastuullisesti toimivan joukon raskaan kaluston ja urakoinnin ammattilaisia. Olen viettänyt runsaasti aikaa ulkomailla työn sekä vapaa-ajan merkeissä, ja ajan sekä kokemuksen myötä käsitykseni kotimaan teknisen infrastruktuurin etevyydestä on pelkästään vahvistunut. Parannettavaakin toki on, mutta tuskin tähän pisteeseen oltaisiin edes päästy ilman pientä tyytymättömyyden tunnetta. Karkeasti yleistäen samat koneet ovat hankittavissa jokaisessa maassa, joten kalustoerolla eri maiden järjestelmien toimivuutta ei voida selittää. Suomen Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Raskas Kalusto on jämäkkä ja ammattitaitoisesti toteutettu lukupaketti kaikille koneiden parissa työskenteleville sekä alasta kiinnostuneille. Täydellisiä emme kuitenkaan ole, ja juuri siksi tahdomme tehdä tätä lehteä lukijoiden mielipidettä kunnioittaen. Risut, ruusut ja juttuideat
»
Nykyaikainen elämäntyylimme vaatii rungokseen täsmällisesti toimivan infrastruktuurin.
ovat kaikki tervetulleita käytitpä sitten nykyaikaisia tai perinteisiä viestintämenetelmiä. KariMattila Päätoimittaja kari.mattila@raskaskalusto.fi
valtti löytyykin työn tekijöistä. Raskas Kalusto kertookin paitsi koneista, myös niitä käyttävistä ihmisistä sekä yrityksistä tekijöiden taustalla. Lehden kannesta löytyvä Avainlippu-tunnus kertoo puolestaan siitä, että tämän julkaisun tekemisessä arvostetaan kotimaista työtä myös käytännön tasolla.
TEKIJÄLTÄ
Monillemeistä, jotka pitelemme tätä lehteä käsissämme, kuorma-autot ja raskaat koneet ovat enemmän kuin arkisia työvälineitä. Ne ovat jopa elämäntapa ja intohimo vaikkemme sitä suoralta kädeltä kysyttäessä myöntäisikään. Tällä alalla työskentelevä on usein kasvanut kiinni omaan alaansa niin että vapaaajallakin työkavereita tavatessa puhe kääntyy lähes aina työkaluihin, mikä on sinänsä ihan terve piirre, tylsempiäkin aiheita on kiusaksi asti. Keskustelevatkohan ompelijatkin vapaalla tavatessaan Singerin ominaisuuksista, vaikka verraten sitä miten mikäkin malli tekee siksakkia farkkukankaaseen? Rohkenen epäillä. Automiesten tavatessa sattumalta vaikka yleisessä saunassa puheet kääntyvät väkisinkin töihin, siihen miten niitä tehdään ja millä. Sellaisia me vaan olemme, ei sitä tarvitse hävetä. 01/11 Kuljetusalan lehteä on myös tehtävä samalla intohimolla. Tähän ensimmäiseen numeroon juttuja tehdessäni olen tavannut niin haastattelujen kuin taustatyön merkeissä ihmisiä, joita yhdistää kovan tekemisen ja yrittämisen lisäksi vahva tunneside alaan. Se on sellainen paketti ammattitaitoa ja tunnetta, jollaista on vaikea lähteä muilta aloilta etsimään. Kannustus ja positiivinen yllytys uuden lehden tekoon on myös tuntunut uskomattoman hienolta, etenkin kun se on saatu etukäteen ennen ensimmäistäkään ilmestynyttä lehteä. Kiitos siitä. Uskon että saamme teidän kanssanne tehdä lehteä, joka ruokkii yhteisiä intohimojamme parhaalla mahdollisella tavalla. PS. Valmista lehteä silmäillessäni ainakin minä huomasin yhden seikan, joka yhdistää artikkeleissa olevia kuorma-autoja: miltei jokainen on varustettu jollain automaattisella vaihtamisjärjestelmällä. Lehdessä vilahtaa myös täysautomaattivaihteistolla varustettu kuorma-auto. Uuteen Sisuun tutustuttaessa ei siitäkään löytynyt Fulleria, vaikka niin teki mieli päästä koittamaan, olisivatko aikoinaan armeijassa opitut Fulleri-niksit vielä hallinnassa. Tarkoituksella emme hakeneet kyseisillä "vaihderoboteilla" varustettuja autoja vaan niiden löytyminen autoista oli sattumaa. Emmeköhän me vielä löydä myös keppilaatikolla varustettuja autoja juttuihimme ennen kuin täysautomaatit valtaavat alan kokonaan.
Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Raskas Kalusto -lehden kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
IikkaKekko Toimittaja iikka.kekko@ raskaskalusto.fi
7
UUTISKULJETUS
Koonnut: Harri Onnila, uutiset@raskaskalusto.fi
Kuljetusnäyttelyä kohden
Toukokuun 19.21. järjestettävät Kuljetus 2011 -messut ovat saaneet mainion ennakkovastaanoton. Jyväskylän Paviljongissa pidettävään tapahtumaan oli Autotuojat ry:n Hilkka Perttilän mukaan ilmoittautunut tammikuun loppupuolella noin 150 näytteilleasettajaa, jotka täyttävät tapahtuman 12 000 neliön sisä- ja 8 000 neliön ulkotilat kokonaisuudessaan. "Näyttelytila on käytännöllisesti katsoen loppuunmyyty. Mutta aina kannattaa kysyä mahdollisuutta osallistua, sillä joskus tilanteet saattavat elää." Näytteilleasettajilta kantautuneet ennakkokommentit ovat Perttilän mukaan olleet pelkästään positiivisia. Etenkin messujen sijainti on kerännyt kiitosta. "Sijaintipaikkana Jyväskylää pidetään hyvänä. On iloittu siitä, että näyttely järjestetään keskellä Suomea ja hyvissä puitteissa." Järjestävää tahoa, Autotuojat ry:tä edustavan Perttilän mukaan kuljetusalasta kiinnostuneella on useita syitä suunnata toukokuussa Jyväskylään. "Messuilla on luvassa raskaan kaluston ja tavarankuljetuksen sekä kaiken siihen liittyvän oheispalvelun mittava esittely. Nähtävissä ovat alan viimeiset uutuudet. Lisäksi siellä järjestetään logistiikka-alan seminaari 19. toukokuuta, joka on kaikille avoin. Esiintyjät tosin ovat vielä viimeistä vahvistusta vailla." Messuille mielivän lähtöpäätöstä helpottanee osaltaan se, että näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy mikäli rekisteröityy etukäteen netin välityksellä tai paikan päällä. Ruuhkien välttämiseksi messujärjestäjät suosittelevatkin etukäteisrekisteröintiä.
Ivecon koti on Fiat-konsernin teollisuussiipi Industrial.
Iveco Fiatin teollisuushaaraan
Fiat-konserni jakautui vuodenvaihteessa kahteen eri yhtiöön, autotuotantoon keskittyvään Fiat S.p.A:han ja teollisuustuotannossa toimivaan Fiat Industrial S.p.A:han. Uuden Fiat Industrialin pääosat muodostuvat kuorma-autovalmistaja Ivecosta ja traktorivalmistaja CNH Global NV:stä, jonka tunnetuimpia merkkejä ovat CASE, New Holland ja Kobelco. Teollisuus- ja merenkulkuteknologiaa valmistava Fiat Powertrain Technologies kuuluu sekin jatkossa Fiatin Industrial-haaraan, joka toimii itsenäisesti oman johdon ja hallituksen voimin. Organisaatiomuutos on Fiatin suurin sen yli 110-vuotisen historian aikana. Konsernijaon taustalla olivat Fiat Group -konsernin osakkaat, jotka tavoittelevat muutoksella sijoitustensa arvonnousua. Kauppa uuden Fiat Industrialin osakkeilla käynnistyi tammikuun alussa.
FSP ja Konecranes yhteistyöhön
Pintakäsittelypalveluja tarjoava FSP Finnish Steel Painting Oy ja nostolaitevalmistaja Konecranes Oyj ovat solmineet yhteistyösopimuksen pintakäsittelytoiminnasta Hyvinkään tehdasalueella. Sopimuksen mukaisesti FSP on vastannut vuoden alusta lähtien nosturi- ja komponenttivalmistuksen pintakäsittelytoiminnasta Konecranesin Hyvinkään tuotantolaitoksen kahdessa eri maalaamossa. Sopimus mahdollistaa Konecranesin Hyvinkään tehdasalueelle paremman käyttöasteen ja pintakäsittelyn jatkuvan kehittämisen. Laadukkaat tehdastilat tarjoavat puolestaan valmiudet pintakäsittelyliiketoiminnan nopeaan käynnistämiseen. Osapuolien mukaan yhteistyön merkittävyyttä nostaa maalaustoiminnan integrointi osaksi nosturi- ja komponenttivalmistusta, kun FSP vastaa pintakäsittelystä omilla laitteistollaan Konecranesin tehdastiloissa.
2 900 kuorma-autoa rekisteriin viime vuonna
Viime vuosi oli kuorma-autokaupalle vaikea. Vuoden 2009 rekisteröinneistä pudotusta tuli lähes kymmenen prosenttia. Kun vuonna 2009 rekisterikilvet sai Suomessa 3 173 kuorma-autoa, jäätiin viime vuonna 2 870 autoon. Vertailupohjaa antaa hurja vuosi 2008, jolloin rekisteröintejä oli peräti 5 211. Vuoden 2008 kova myynti heijasteli tosin seuraavaankin vuoteen, sillä tuolloin myytyjen kuorma-autojen rekisteröintien häntä ulottui pitkälle vuoteen 2009, vaikka itse kaupankäynti oli jo hyytynyt. Tässä valossa vuoden 2010 kuorma-autokauppa ei näytäkään niin pahalta edeltävään vuoteen verrattuna. Esimerkiksi viime joulukuun rekisteröinnit (242) ylittivät vuoden 2009 joulukuun (230). Vuoden 2010 kärkikolmikko kuorma-autorekisteröinneissä oli tuttu, mutta järjestyksessä tapahtui muutoksia. Ykkösenä oli edelleen Scania (734), mutta 8 kakkosena Mercedes-Benz (700) ennen Volvoa (636). Huomionarvoista on, että Scanian koko mallisto on yli 16-tonnisia, kun taas Mersulla 3,56 tonnin luokka Sprintereineen ja Ategoineen oli yhteensä 326 autoa. Volvollakin pääpaino on yli 16 tonnin luokassa 602 auton myötä. Kärkikolmikon takaa löytyy neljäntenä Sisu, jonka 248 rekisteröintiä selittyy pääosin maastokuorma-autojen luovuttamisella puolustusvoimille. Sisua rekisteröinneissä seurasivat MAN (132), Iveco (117) ja DAF (67)
Scania hallitsi viime vuonna yli 16-tonnisten rekisteröintejä. Kilvet sai 734 ruotsinrautaa.
Raskas Kalusto
Vauhtia lumitöihin
Suonenjokelainen Arctic Machine esitteli tammikuun lopussa Helsingin kaupungille AM 2500 -lumenkuormaajaa lumitöiden tehostamiseksi. AM 2500 on pyöräkuormaajaan asennettava laite, jolla voidaan kerätä lunta vieressä ajavaan kuorma-autoon tai vaihtoehtoisesti sitä voidaan käyttää linkona. AM 2500 painaa 3 100 kiloa ja sen voimanlähteenä toimii Ivecon 6,7-litrainen ja 175-hevosvoimainen dieselmoottori. AM 2500 -lumenkuormaajan heittoputken ansiosta laitteen kanssa voidaan hyödyntää noin 10 kuutiota suurempia lavoja kuin kauhalastauksella. Arctic Machine lupaa laitteen lastaavan lunta lisäksi noin 40 prosenttia tiiviimpään kuin perinteisellä lastauksella. Tämän myötä lumen keräyksen ja poisviennin kerrotaan nopeutuvan merkittävästi: kun kauhalla lastataan 1012 kuormaa tunnissa, päästään lumenkuormaajan avulla 3040 kuormaan tunnissa. Arctic Machinelta kerrotaan, että jos lumikuormia on 100 000, lumenkuormaajan ja suuremman lavakoon tuomat säästöt lasketaan jo miljoonissa euroissa. Helsingin kaupungin kiinnostuksen laitteeseen ymmärtää tässä valossa hyvin: tammikuun loppuun mennessä lunta oli kuljetettu 15 kuution keskimääräisellä lavakoolla jo 200 000 autokuormaa. AM 2500 -lumenkuormaaja nopeuttaa taajamakatujen lumensiivousta huomattavasti. Kuopion kaupungin laite kävi tammikuussa näytillä Helsingissä.
Daimler kasvattaa Mitsubishi Fuso -osuuttaan
Daimler vahvistaa Mitsubishi Fuson toimintaa 271 miljoonan euron investoinnilla, jolla sen osuus Mitsubishi Fuso Truck and Bus Corporationissa (MFTBC) kasvaa 85 prosentista yli 89 prosenttiin. Mitsubishi Group jatkaa kumppanina noin 10 prosentin osuudellaan. MFTBC kuuluu Daimlerin kuorma-autoyksikköön Daimler AG:ssä, ja se suunnittelee, rakentaa ja myy hyötyajoneuvojen mallistoa kuorma-autoista linja-autoihin. Aasian markkinoilla se on Daimler AG:n tukijalka kevyiden kuorma-autojen erikoisosaajana ja hybridikuorma-autojen kehityskeskuksena. Veho Hyötyajoneuvot jatkaa Fuso Canter -malliston maahantuontia. Mitsubishihenkilöautojen maahantuonti siirtyi vuoden alussa Vehosta Delta Motor Groupille.
Hellan työvalot pitävät liikkeessä.
LED
Power Beam 1000
LED
Mega Beam
Xenon
Ultra Beam X-Powerpack
Xenon
LED
Power Beam 2000
LED
Module 70
Xenon
Oval 100 X-Powerpack
MegaBeam X-Powerpack
Xenon
Modul 70 Xenon Powerpack
Pidä hankkeet liikkeessä myös vaativissa olosuhteissa. Hellan uusinta teknologiaa hyödyntävät valot valaisevat työalueen tasaisen kirkkaasti. Tehokas valo lisää näkyvyyttä ja parantaa työtulosta sekä -turvallisuutta. Hellan valoilla asiat etenevät.
www.orum.fi
www.valoasi.fi
UUTISKULJETUS
Pikakoe
Fleetboard iPhoneen tai iPadiin
Daimler tuo kuljetuskaluston seurantajärjestelmä Fleetboardin seurattavaksi suoraan Applen iPhonesta tai iPadilta. Sovelluksen avulla kuljetuskaluston ajojärjestelyjä voidaan hallita puhelimen välityksellä suoraan tien päältä. FleetBoardin matkapuhelinversiossa voidaan suorassa yhteydessä seurata auton sijaintia ja ajoreittiä. Näytölle saadaan viimeisen ajoreitin ajokäyttäytymisarviointi ajoneuvo- ja kuljettajakohtaisesti. FleetBoard-sovellutusten käytön edellytyksenä on FleetBoard-käyttösopimus ja kyseisellä järjestelmällä varustettu ajoneuvo. Itse sovellutuksen voi ladata maksutta Applen App Storesta.
Kirkas ja kompakti
Bosch on esitellyt taskukokoisen akkuvalaisimen, GLI VariLED Professionalin. Otimme valaisimen koekäyttöön, jotta saisimme kokemuksia miten lupauksille on katetta.
Pneumaattinen puoliperän tukijalka Koivuselta
Koivunen Oy on tuonut valikoimiinsa Airjackin, puoliperävaunun tukijalkojen pneumaattisen käyttölaitteen. Infact Finland Oy:n kehittämän Airjack-laitteen avulla puoliperävaunun tukijalkoja saadaan liikuteltua ylös ja alas napin painalluksella. Laitteen suunnittelun lähtökohdiksi mainitaan käyttöturvallisuuden ja työergonomian parantaminen. Airjackin asennus kestää Koivusen mukaan noin 30 minuuttia. Laitteen käyttöön tarvitaan ainoastaan paineilmaa, mutta tukijalkoja voidaan tarvittaessa säätää myös veivillä.
MAN vaihtoi nimeä
Kuorma-autoja ja busseja valmistava MAN on vaihtanut nimensä muotoon, jolla yhtiö kuvastaa ilmoituksensa mukaan kansainvälisen kasvun strategiaa. Tammikuussa yhtiön vanha nimi, MAN Nutzfahrzeuge AG, jäi historian lehdille, kun käyttöön otettiin MAN Truck & Bus AG. MAN-konsernin kansalliset yksiköt mukauttavat ilmeensä uuteen nimeen kuluvan vuoden aikana. Esimerkiksi suomenkieliset nettisivut löytyvät jo osoitteesta www.mantruckandbus.fi 10
Bosch GLI VariLED Professional -valaisimen valonlähde muodostuu kolmesta kirkkaasta LED-polttimosta. Valokeilan muotoa voi kevyesti muokata ledien edessä olevalla kiekolla. Valaisin itsessään on kevyt, mutta painoa muodostaa laitteeseen kytkettävä 14,4 tai 18 voltin akku. Kooltaan valaisin on 13,0 x 7,8 x 4,1 senttiä ilman akkua. Pienestä koostaan huolimatta Boschista ei varsinaisesti ole taskulampuksi. Muunlaiseen käyttöön ohjaa valaisimen muoto, joka ei istu käteen. Valaisin on selvästi tarkoitettu sijoitettavaksi kiinteälle tasolle tai riippumaan laitteen kumilenkistä. Yksi fikkarikäyttöä vähentävä ominaisuus on valaisimen virtakytkin. Se on sijoitettu suoraan LED-ryppään yläpuolelle, joten katkaisinta käyttäessä tulee helposti katsoneeksi suoraan valoon, jolloin hetkellinen sokaistuminen on lähellä. Katkaisin ei ole myöskään kooltaan ja muotoilultaan paras mahdollinen työrukkanen kädessä sen paineluun saa keskittyä. Työvaloksi tienvarressa suoritettuun renkaanvaihtoon tai muihin "hämärähommiin" Bosch on omiaan, sillä valo on kirkas ja kuvio leveä. Käytössä selvisi, että 300 luksin valoteho riittää hyvin muutaman metrin päässä olevien kohteiden valaisuun. Ledien mukanaan tuoma mukava ominaisuus on vähäinen lämmönmuodostus, joten näpit eivät pala eikä valo korvenna lähellä olevaa valaistuskohdetta. Valaisimessa on nivel, jonka ansiosta sen saa käännettyä yhdeksään eri valaistuskulmaan. Saman nivelen ansiosta valaisimen saa taitettua kokoon. Jo esittelylaitteen kohdalla nivel tuntui
sen verran kevytliikkeiseltä, että mieleen nousee ajatus kuinka hyvin se pysyy valitussa asennossa pidemmän käyttöiän jälkeen. Muutoin VariLEDin rakenne tuntui jämäkältä ja ammattikäyttöä kestävältä. Bosch lupaa laitteen Durashield-rungon pitävän valaisimen ehjänä, vaikka lamppu putoaisi betoniin kahden metrin korkeudesta. Emme kuitenkaan lähteneet tätä käytännössä todentamaan. Kokeilemassamme VariLED Professionalissa oli 18 voltin akku. Sen voimin se kirkasti maailmankuvaa huonelämmössä reilun neljän tunnin ajan. Kylmässä käyttöikä luonnollisesti lyhenee, mutta vara-akun voi hankkia tueksi pidempään yhtäjaksoiseen valaistustarpeeseen. Latausaika 18 voltin akulle oli miellyttävä, vain parisenkymmentä minuuttia. Boschin GLI VariLED Professionalin mukana ei tule akkua ja laturia. Sellaiset saa kyllä ostettua mukaan, mutta tällöin itse valaisimen 69 euron hintaan tulee sen verran korotusta, että taskulampun tarvitsijat kaikkoavat. Boschilta kerrotaan, että valaisinta ei tullakaan markkinoimaan yksinään vaan sitä tarjotaan muiden Boschtuotteiden oheen. VariLEDin hankinta yhdessä esimerkiksi ruuvinvääntimen kanssa alkaakin kuulostaa jo fiksulta käyhän laitteisiin samanmallinen akku. Ilman akkua ja laturia Bosch GLI VariLED Professionalin hinta on 69 euroa.
Raskas Kalusto
Telacat on kyvykäs kohteissa, joihin isommilla koneilla ei tilanpuutteen tai aran maapohjan vuoksi ole asiaa.
DAFin CF-mallisto kasvaa
DAF on laajentanut CF85 -sarjaansa kahdella neliakselisella trippeliversiolla. Mallissa FAK CF85 vetävän taka-akselin edessä on ohjaava akseli ja takana paripyöräteli. FAK CF85 -mallia DAF tarjoaa etenkin koukku- ja kippiautoihin, joissa tarvitaan vakaata ja jäykkää rakennetta. Mallin kantavuus on 32 tonnia ja yhdistelmäpaino 60 tonnia. Sekä etu- että takateli voidaan nostaa, jolloin ajoneuvoa voidaan käyttää vajaalla kuormalla myös 6x2- tai 4x2-versiona. FAQ CF85 -mallissa on ohjaava akseli on puolestaan yksikköpyöräisellä teliakselilla, mikä parantaa käsiteltävyyttä ahtailla pihoilla. DAF kaavailee sitä esimerkiksi säiliöautoksi, hydrauliseksi alustaksi tai jätepakkariksi kaupunkialueilla. Koska FAQ CF85 painaa alustana noin 9 100 kilogrammaa, jää kantavuudeksi lähes 23 tonnia. Uudet CF-mallit ovat saatavissa päivä-, makuu- tai korotetulla Space Cab -ohjaamolla. Moottoreina ovat Paccarin MX-moottorit teholuokassa 360510 hevosvoimaa. Keväällä alkavan tuotannon myötä tarjolle tulee myös EEV-päästöstandardin mukainen vaihtoehto.
Telacatti valloittaa maastossa
Pieksämäkeläinen Telacat jatkaa yleistymistään tela-ajoneuvomarkkinoilla. Vuonna 2003 perustettu yritys valmistaa tela-alustaista moottorityökonetta, joka soveltuu erilaisiin maastossa suoritettaviin työtehtäviin. Noin kaksi metriä leveään ja kolme metriä pitkään, ohjaamolla varustettuun ja kahden kumitelan voimin liikkuvaan työkoneeseen on mahdollista asentaa erilaisia työkoneita henkilönostimesta vaikkapa raivauspäähän. Raivauspäällä varustettu Telacat on valmistajan mukaan osoittautunut erittäin käytännölliseksi keveytensä ja kokonsa puolesta raivaus on mahdollista kohteissa, joihin ei isommilla koneilla ole helppo päästä. Varusteista riippuen vajaan parin tuhannen kilon painoista konetta on kätevä kuljettaa esimerkiksi trailerissa sähköyhtiöiden kevyillä nelivetokuormaautoilla vetäen. Laite on varustettu 2,2-litraisella, 51-hevosvoimaisella Lombardinin valmistamalla nelisylinterisellä moottorilla ja kahdella ajomoottorilla, joten konetta on kätevä käyttää. Hydraulisten työkoneiden asennus on helppoa, koska 33 l/min tuottava hammasrataspumppu on vakiovarusteena. Myös suurempia pumppuja, lisää ulosottopisteitä sekä vinssin kaltaisia herkkuja on mahdollista saada lisävarusteena. Työkoneiden käyttöä helpottaa ohjaamon esteetön näkyväisyys. CE-hyväksytty, ROPS- ja FOPS-lujuusluokitushyväksynnät saanut Telacat soveltuu niin kesällä kuin talvellakin maastossa liikkumiseen sekä työkoneen kanssa että pelkkänä työkalunkantajana hankalissa paikoissa sijaitseville työmaille.
Uusi BPW ECOdisc tarjoaa ainutlaatuisia etuja päivittäiseen hyötykäyttöön.
u Kompakti ja yksinkertainen rakenne -- jopa 13 kg painonsäästö!
u Vähemmän osia ja täydellinen yhteen sopivuus perävaunurakenteiden kanssa.
u Jarrulevyjä vaihdettaessa jarrusatuloita ei tarvitse irrottaa.
u Säätöruuvin optimoidun sijainnin ansiosta jarrupalojen vaihto sujuu erittäin nopeasti.
u Uusien lisäsuojapalkeiden ansiosta jarrusatulan liukutapit ovat paremmin suojattuna.
u Kosteuden ja lian pääsy rakenteisiin on
BPW ECOdisc on täysin uusi perävaunun levyjarru
estetty sisäisten suojapalkeiden avulla.
u Parempi kulutuskestävyys täydellisesti toisiinsa sovitettujen kitkapintojen ansiosta.
Maahantuonti ja tukkumyynti: BPW Kraatz Oy, Ruukinmestarintie 9, 02330 Espoo, puh. 020 7936 700, www.kraatz.fi
UUTISKULJETUS
Viisiakselinen Kerax raskaaseen ajoon
Renault kurkottaa Suomessa raskaaseen maansiirtosarjaan viisiakselisella Keraxilla. Viidennen akselin loihtii kotimainen VTA Tekniikka.
Renaultin kuorma-autojen maahantuoja RT Finland on esitellyt Renault Keraxista viisiakselisen 38 tonnin version, jossa ensimmäinen ja takimmainen akseli ovat ohjaavia. Raskaaseen maansiirtoajoon soveltuvan alustan viidennen akselin on toteuttanut VTA Tekniikka Oy. Moottoreiksi on tarjolla 11- ja 13-litraiset DXi-koneet teholuokassa 380520 hevosvoimaa.
Perusvaihteistona on off road -ajoon suunniteltu robotti Optidriver+. Kuvassa näkyvän ensimmäisen viisiakselisen Keraxin hankki rovaniemeläinen Kuljetus Jakkila Ky. 460-hevosvoimainen Kerax tullaan varustamaan Z-LP Mek Oy:n maansiirtolavalla. Jakkilan Kerax on mahdollista nähdä valmiina toukokuun Kuljetus 2011
-näyttelyssä Jyväskylässä. Julkistamisen yhteydessä esiteltiin myyntipäällikkö Jan Nørskov Pedersen, joka ottaa vastuun Renault Trucksin pohjoismaisesta myyntiorganisaatiosta ja siirtyy samalla johtoryhmään. Hän kertoi puheenvuorossaan, että RT Finland aloittaa Renaultin Master-pakettiauton myynnin kesän alussa.
FleXcap-kapseli lupaa polttoainesäästöä
Tuneko Oy on tuonut markkinoille FleXcap-nimisen pölykapselin, jonka luvataan vähentävän kuorma-auton polttoaineenkulutusta. Tämän on tarkoitus tapahtua pienemmän ilmanvastuksen ansiosta. Tunekolta kerrotaan, että vanteen ulkoreunan U-uraan kiinnitettävien FleXcap-kapselien aerodynaaminen muoto ei kuitenkaan estä jarrujen jäähdytysilman saantia. "FleXcap on suora, kunnes se asennetaan vanteelle, minkä jälkeen kapselista tulee ulospäin kaareva. Kaarevuus on mitoitettu niin, että kapseli tulee melkein renkaan uloimman reunan tasolle, mikä johtaa optimaaliseen tulokseen ilmanvastuksen kannalta. Säästöä polttoainekustannuksissa tulee 13 prosenttia riippuen akseleiden määrästä ja vanteiden malleista", kertoo Tunekon toimitusjohtaja Vesa Tiainen. Kapselit on mahdollista maalata auton väriin tai niihin voi liimata tarramainoksia. Aluksi tarjolla on kermanvalkoinen värivaihtoehto, ja musta väri on tulossa valikoimaan lähiaikoina. Erikoisversioita kuten kirkasta polykarbonaattia ja kromipintaisia kapseleita on myös mahdollista valmistaa. "Tällä hetkellä sarjavalmiita malleja on 22,5" ja 19,5" suorat kapselit, ja ensimmäiset sarjaprototyypit etuvanteeseen sopivista kapseleista ovat valmiina. FleXcap-pölykapselin hinta on 35 euroa kappale", sanoo Tiainen, joka hakee tuotteelle jälleenmyyjiä Suomesta ja ulkomailta. 12
Valmistaja kertoo FleXcap-kapseleiden mahdollistavan parhaimmillaan jopa kolmen prosentin säästön kulutuksessa. Raskas Kalusto
TTS antaa valmiuksia kuljetusalan esimiestehtäviin
Työtehoseura käynnistää henkilö- ja tavaraliikenteenalan työnjohtajille ja esimiehille työnjohtokoulutuksen, jonka tavoitteena on kehittää esimiesvalmiuksia. Koulutuksen kerrotaan sopivan erinomaisesti myös kuljetusyrittäjille. Koulutuksen aikana perehdytään laajasti kuljetusalan esimiestyön erityiskysymyksiin, muun muassa kuljetusalan työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen, kuljetusalan kustannusrakenteeseen, ajoneuvokaluston kunnosta huolehtimiseen, taloudelliseen ja turvalliseen ajamiseen sekä ajoneuvosimulaattorikoulutuksen hyödyntämiseen alan ammattilaisten johdolla. TTS:n järjestämä koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus on opiskelijoille ja työnantajille maksutonta.
Vastaa ja voita Leatherman!
Raskas Kalusto -lehteä tehdään sinua varten, joten kerro meille mielipiteesi uudesta julkaisusta. Mikä oli mielestäsi tämän lehden kiinnostavin artikkeli? Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@raskaskalusto.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Raskas Kalusto, PL 350, 65101 Vaasa. Voit osallistua myös kotisivuillamme osoitteessa www.raskaskalusto.fi. Vastanneiden kesken arvotaan näppärä ja tehokas Leatherman Freestyle -työkalu, jonka arvo on 69 euroa. Vastausaikaa on 11.3. asti.
Lähetä juttuvinkki
Voita n rma Leathe tyle! Frees 9 Arvo 6
Otamme mielellämme vastaan tiedotteita, tapahtumauutisia, artikkelitoiveita ja juttuvinkkejä tulevia numeroita ajatellen. Älä siis pidä juttuhaaveita pressun alla, vaan kerro niistä meille! Ajatuksia, ideoita ja toiveita otetaan vastaan osoitteessa toimitus@raskaskalusto.fi
Käynnistysakut - AGM - vapaa-ajan - MP - suljetut - paikallis- ja ajovoima-akut
ESITTELY
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Jotain uutta, jotain vanhaa
Sisu Polar Sisun odotettu uutuus on nähnyt päivänvalon. Kävimme tutustumassa uuteen kotimaiseen kuorma-autoon. Mersumainen auto osoittautui pintaa raapaistaessa kuitenkin aidoksi Sisuksi.
14
K
otimaista kuorma-autoa on aina totuttu pitämään Suomessa varteenotettavana vaihtoehtoehtona ulkomaisille kilpailijoille. Toisen kotimaisen kadottua tuotannosta nelisenkymmentä vuotta sitten pelättiin ainoalle jäljelle jääneellekin merkille käyvän huonosti. Pinnan alla kuitenkin kuohui, uutta kuorma-autoa suunniteltiin Karjaalla kiivaasti parin viime vuoden ajan. Reilu vuosi sitten alkanut huhumylly mersumaisista Sisuista sai vahvistusta loppukesällä, kun kuvissammekin esiintyvällä Sisu Polarilla ryhdyttiin ajamaan koeajoja perävaunua vetäen lähinnä läntisen Uudenmaan alueella. Koeajojen perusteella oltiin jo elokuun lopulla sen verran luottavaisia uuden auton onnistumisesta, että sen olemassaolo päätettiin julkistaa. Kohderyhmäksi uudelle Sisulle valittiin vain ja ainoastaan raskaita kuljetuksia suorittavat autoilijat. Kevyeen ajoon tarkoitetut Sisut ovat ainakin tässä vaiheessa historiaa. Raskailla ajoneuvoilla tarkoitetaan markkinointipäällikkö DI Christoffer Weberin mukaan pääasiassa maansiirto- ja raakapuukuljetuksiin tarkoitettuja ajoneuvoja. Nosturialustat kuin myöskin vaikkapa lavetinveturit kuuluvat tietenkin mukaan kuvaan. Alustat ovat pääsääntöisesti teräsjousin varustettuja lukuun ottamatta nostettavia, ykköspyörillä varustettuja akseleita, mikä sulkee nykymittapuun mukaan kevyemmät maantiekuljetukset muiden merkkien harteille. Vannoituneita Sisu-miehiä on kiusattu jo pian parin vuoden ajan valmistajan tehdessä tehtaallaan ainoastaan armeijanvihreitä maastokuorma-autoja, pois lukien viime kesänä valmistunutta kymmenen auton erää. Tulevaksi kesäksi olisi kuitenkin taas mahdollisuus päästä omalla ja uudella Sisulla soranajoon tai tukkisavotalle.
15
Sisu Polar
Simppeli konsepti. Kantava ajatus, jolla uutta kuorma-automallia ryhdyttiin suunnittelemaan, oli tehdä autosta mahdollisimman selkeä kokonaisiuus. Parhaimmillaan tai pahimmillaan aiemmissa Sisuissa on ollut oman alustan lisäksi esimerkiksi Renaultin ohjaamo, Mackin moottori ja ZF:n vaihteisto, joten eri valmistajien komponentteja on autoon kertynyt sieltä täältä. Cumminsin ja Fullerin muodostamaan pakettiin luotettiin aikoinaan vankkumattomasti meillä kuten muuallakin ympäri maailmaa ja luotettaisiin varmaan vieläkin, jos sellainen vaan olisi tarjolla. Uudeksi elinluovuttajaksi Sisu etsi valmistajaa, jolla olisi tarjota mahdollisimman paljon erilaisia valmiita komponenttejä. Näin ajoneuvosta tulisi selkeämpi kuin aiemmista palapeleistä ja jälkimarkkinointikin olisi helpompaa. Yhteistyökumppaniksi löytyi Daimler Trucks AG, jonka valmistamien Mercedes-Benz-hyötyajoneuvojen komponentteja sovittiin käytettäväksi uudessa Sisussa. Sisuhan oli myynyt huoltoverkostonsa MercedesBenziä maahantuovalle Veholle jo aiemmin, joten yhteistyö saksalaisvalmistajan kanssa tuntuu järkevältä autojen perustuessa pitkälti samaan tekniikkaan. Oliko huoltoverkoston myynti Veholle enne
tulevasta vai tulivatko Mersun komponentit mieleen ihan oikeasti vasta myöhemmin autoa suunnitellessa? Tätä voidaan spekuloida Esson baarissa, mutta siitä huolimatta kumppanuus ei tunnu lainkaan hullummalta vaihtoehdolta. Vastaavia esimerkkejä löytyy muualta maailmasta useita. Esimerkiksi hollantilainen Ginaf, joka käyttää DAF:n komponentteja raskaissa moniakselisissa ajoneuvoissaan, joita DAF:llä ei ole kiinnostusta valmistaa, mutta esimerkiksi markkinointi ja huollot kulkevat usein DAF:n kautta. Myös GinafSisu-välinen yhteys löytyy, sillä Ginaf käyttää nykyään Sisun vetäviä akseleita autoissaan.
Alusta alkaen. Sisun valmistama alusta on tunnustettu toimivaksi tuotteeksi etenkin juuri raskaissa käyttötehtävissä, joihin Polar -mallillakin tähdätään. Runkovaihtoehtoja on kaksi: matalampi vakiorunko, jonka korkeus on 300 millimetriä, sekä Sisun kilpailuvalttinakin tunnettu korkea C-profiilista valmistettu 460 mm korkea ns. korkearunko. Kummankin rungon ainevahvuus on 8 mm ja vakiorunkoon tuleva sisävahvike, joka kuulemma asennetaan yleensä lähes kaikkiin vakiorunkoisiin autoihin, on vahvuudeltaan 4 mm.
"Meidän ajatuksemme on ollut jo vuosikymmeniä tehdä jäykkä runko ja pehmeä jousitus", Weber kertoo Sisun filosofiasta. Rungot maalataan harmaiksi, mutta asiakasväri on mahdollista saada pintaan lisähinnasta. Metallivärejä ei kuitenkaan ole tarjolla. Tehdasvalmis puutavara-auto on jälleen tarjolla ja miksei olisi, onhan se yksi Sisun vahvuuksista, johon eivät muut pysty. Myös "heti ajoon" valmiita maansiirtoautoja tarjotaan asiakkaille. Aiemmin tehtyä yhteistyötä eräiden nosturivalmistajien kanssa on myös tarkoitus herätellä henkiin. Kuvissa esiintyvässä autossa oleva soralava on vasta prototyyppi, joten siihen ei Sisun edustajien mukaan kannata kiinnittää liikaa huomiota. Runko on nykyään X-mallinen aiemmista Y-rungoista poiketen. Sisun vahvuutena on ollut jo legendan maineen saavuttanut täydellä kuormalla nouseva nostoteli sekä teliveto. jonka viimeisestä akselista saa vedon katkaistua kun se nostetaan ylös tyhjänä ajettaessa. Näillä olosuhteisiimme suunnatuilla rakenteilla on sulatettu tosipaikan tullen automiesten sydämiä ja niihin luotetaan myös jatkossakin, Sisulta hehkutetaan. Vetotapoja on tarjolla lähes kaikkia
Vetävä nostoteli on yksi esimerkki Sisun omista innovaatioista pohjoisiin olosuhteisiin, joissa tyhjältäkin autolta vaaditaan etenemiskykyä liukkaalla. Tällaiseen rakenteeseen eivät muut valmistajat ole nähneet tarvetta.
16
»
Sisun alusta on tunnustettu toimivaksi tuotteeksi etenkin raskaassa käytössä.
sataa hevosvoimaa vajaan kolmentonnin väännöllä riittää vallan mainiosti olosuhteissamme 60 tonnin kokonaispainoille. Maltillisempi V6-moottori saattaa jäädä kuitenkin isomman moottorin varjoon. Suurin osa Sisun ostavista ajaa sora- tai puuautoaan jossain määrin itse, joten voimaa osataan arvostaa eri tavalla kuin isoissa kuljetusliikkeissä. 480 hevosvoiman moottori riittää toki sekin täysille painoille, vaikkakin keskimääräinen moottoriteho esimerkiksi puutavaraautoissa on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa viidensadan tuntumasta kuudendensadan humman paikkeille. Vaihteistovaihtoehtoja on tarjolla kolme. Ne kattavat koko skaalan automatisoidusta vaihtamisjärjestelmästä synkronoimattomaan käsivalintaiseen "raakaan laatikkoon". Kaikkien uskollisten Sisu-miesten ykkössuosikki on tietenkin synkronoimaton Eaton Fuller, joka on tarjolla aluksi ainakin isomman moottorin yhteydessä. Vaihtamisautomatiikalla varustetut vaihteistot ovat kehittyneet vuosien mittaan ja niillä pääsee usein jopa ääritilanteissa samaan lopputulokseen kuin keppilaatikollakin. Niin synkronoimaton kuin automatiikalla varustettu vaihtamisjärjestelmäkin vaatii opiskelua aluksi, mutta molemmilla pärjää käyttäjän mieltymykset ratkaisevat valinnan. Fullerin lisäksi tarjolla on kaksi Mercedeksen vaihteistoa, joista Telligent on varustettu kytkinpolkimella ja jota täytyy myös käyttää vaihdettaessa, vaihteen voi esivalita ennen vaihtoa mieleisekseen. Toinen saksalainen vaihtoehto on PowerShift-vaihdeautomaatti, jossa kytkintä ei ole lainkaan. PowerShift kuuluu kyseisten vaihteistotyyppien kärkikastiin ja sillä onnistuu miltei kaikki samat temput kuin kytkinpolkimellakin varustetuilla vaihteistoilla. Mersun laatikoissa vaihteita on 16+4, kun taas Fullerista löytyy kaksi eteenpäin vievää vaihdetta enemmän ja ykkönen on tiheämmin välitetty kuin Mersun laatikossa.
eri vaihtoehtoja 35-akselisille ajoneuvoille. Polarissa on ensimmäistä kertaa Sisun historiassa sähköohjatut jarrut, onhan nykyinen komponenttien toimittaja kunnostautunut niiden kehittelyssä innokkaammin kuin moni kilpailijansa. Runko on etupäästään vahvistettu kestämään jälkikäteen asennettujen aurapuskureiden tai vastaavien lisävarusteiden aiheuttamat rasitukset. Moottorin, ohjaamon sekä muiden apulaitteiden kiinnityspisteiden osalta rungon etupää muistuttaa Mersua. Moottorin kiinnitys, joka on Mersuun mahdollista valita vahvistettuna, on Sisussa vakiovarusteena.
Omat akselit. Akselit ovat luonnollisesti Sisun omaa tuotantoa. Ne tunnetaan myös rajojemme ulkopuolella laadukkaina komponentteina. Ensimmäiseksi etuakseliksi on tarjolla yhdeksän ja kymmenen tonnin akselit. Toiseksi etuakseliksi on mahdollista valita ilma- tai parabelijousitus, joista ensin mainitun kantavuus on 7,5 tonnia kun taas parabelillä on mahdollista saada 10 tonnin kantavuus akselille. Taka-akselistovaihtoehtoina ovat kaikki eri versiot markkinoilla olevista vetotavoista ja ohjaavien akseleiden sovelluksista. Sisun perinteinen nostoteli, jonka juuret johtavat aina Vanajaan saakka, on luonnollisesti tarjolla. Teliveto, josta vedon saa katkaistua viimeiseltä akselilta, on myös tarjolla vetävän telin ystäville jotka kuitenkin arvostavat nousevaa teliä ilman kuormaa ajettaessa. Ohjaavan kolmannen akselin saa telivetoisiin alustoihin joko vetävien etu- tai takapuolelle perinteisen nousutelitrippelin kuuluessa tuotevalikoimiin ehdoitta. Vetotavasta tai akseleiden järjestyksestä Sisun hankinta tuskin jää kiinni. Puuautojen alustoiksi riittää varmaan nousuteli- ja telivetovaihtoehdot, mutta esimerkiksi maansiirtoautoilijalla on jo vähän enemmän räknättävää tilausta tehdessään etenkin kun viisiakseliset ovat tulleet jälleen muotiin ja niissä jos missä riittää vaihtoehtoja akseleiden sijoituksille. Voimaa ja välityksiä. Sisun erikoisosaamisen liittyessä pääosin alustaan on saksalaisen insinööritaidon aika marssia esiin muissa komponenteissa. Voimanlähteiksi on valittu 480-hevosvoimainen 12-litrainen V6 -moottori sekä kaksi 16-litraista V8-moottoria, 550- ja 600-hevosvoimaisin versioin. Kahdeksanpyttyisten moottorien vääntömomentit ovat pienemmässä 2600 ja isommassa 2800 Nm kierroslukumittarin osoittaessa lukemaa 1080 kierrosta minuutissa. Markkinoiden voimakkaimpien kanssa ei Sisulla kättä väännetä, mutta kuusi01/11
Rungon etupään malli on Mercedeksestä, mutta rakenne on sisumaisen järeää tekoa eli tehty kestämään erilaiset keulaan kiinnitettävät laitteet.
Aurapuskurin saa tilattua valmiiksi tehtaalla asennettuna. Valkoiseen autoon on jo asennettu ns. päivävalot sumareiden alle, jotka puuttuvat osasta esisarjan autoista auto kehittyy pienien yksityiskohtien osalta koko ajan.
17
Sisu Polar
Ilmanpuhdistin on mahdollista tilata joko ohjaamon taakse tai alustaan asennettuna päällirakenteiden tilantarpeen mukaan. Samoin esimerkiksi ureasäiliö on mahdollista saada asennettuna asiakkaan haluamalle paikalle. Pieni tehdas pystyy aina jossain määrin paremmin toteuttamaan asiakkaan toiveita kuin liukuhihnatehdas.
Hytistä auton tuntee. Uuden ilmeen Sisuun antaa Mercedes-Benz Actros -ohjaamo, jota on saatavissa kolmena eri versiona. Lyhyestä päiväohjaamosta, makuuohjaamosta ja korotetusta makuuohjaamosta pitäisi löytyä mieleinen vaihtoehto Sisua halajavalle. Mersun suurin, Mega Spacecap, ei kuulu valikoimiin. Sivuprofiili on lähes sama kuin Mersussa, mutta keulan ilme on oma. Aurinko-
lippa, maski ja puskuri ovat kotimaista muotoilua, ja ne onnistuvatkin hyvin karistamaan mersumaisuuden Sisukkuuden tieltä. Sisätilojen ja kuljettajanpaikan osalta kehitys on kulkenut eteenpäin Polarin myötä. Keulan neljä kiiltävää ripaa ovat muisto vanhasta Jyry-Sisun maskista, ajalta jolloin Sisu eli kulta-aikaansa. Parinsadan auton vuosittaisen myynti-
tavoitteensa perusteella Sisusta ei tule markkinajohtajaa edes omassa luokassaan, vaikka ainesta siihen kyllä olisi. Olosuhteidemme raskaaseen käyttöön erityisesti suunniteltu alusta ja Mersun perushyvä tekniikka, jolle löytyy ammattitaitoinen huoltoverkosto ympäri Suomea, kuulostavat ainakin ajatuksena hyvältä. Toivottavasti ajatus toimii käytännössäkin.
Kommentti
Suomalainen kuorma-auto on jakanut mielipiteitä kotimaassaan enemmän kuin esimerkiksi Scania ja Volvo Ruotsissa. Ruotsalaiset ovat ylpeitä omista tuotteistaan kun taas meillä ei omalle tuotteelle uskalleta jostain syystä hurrata. Ehkä pelätään, että joku nauraa kansalliselle automerkillemme, jonka ohjaamokin oli itsetehdyn näköinen vuosikymmeniä vanhassa vitsissä joten silloin on helpompi buuata kuin seistä suoraselkäisesti sitä puolustamassa. Sisun Vanajalta perimälle nostotelille ei sentään kukaan ole ilmeisesti buuannut sen ollessa tunnettu ylivoimaisista ominaisuuksistaan jopa länsinaapurissammekin. Ominaisuuksien puolesta Sisumme on ollut usein huipputuote, vaikka koiranleuat ovatkin sitä haukkuneet pienten yksityiskohtien vuoksi saaden yleisön nauramaan. Ensin ohjaamo oli liian kantikas ja seuraava versio olikin jo liian pyöreä Esson baarissa istuvien arvostelijoiden puheissa. Molemmat ohjaamot olivat hyviä saavutuksia vaikka valmistusmäärät olivat pieniä, suunnitteluun panostettiin valtavasti ja valmiilla tuotteilla mentiin rinta rinnan sellaisten kilpailijoiden kanssa, joita valmistettiin satakertaisia määriä vuosittain. Suorahampainen Fullerin vaihteisto on hyväksytty pitkin hampain myös muilla merkeillä ajavien keskuudessa, koska se on ollut osaavissa käsissä ylivoimaisesti nopein laatikko, mitä arvostetaan esimerkiksi raakapuun kuljetuksissa puukuormaa metsästä ihmisten ilmoille kuljetettaessa. Tekniikan kehittyessä on samoja nopean vaihtamisen ominaisuuksia pystytty tuomaan myös automaattisiin vaihtamisjärjestelmiin, jotka usein suorittavat vaihtamisen ihmisen kytkinjalkaa huomaamattomammin. Tammikuun alussa, jolloin Sisu Polarin myynti oli jo ollut käynnissä toista kuukautta, ei yhtään Fulleria vielä oltu asennettu yhteenkään Mersun kasikoneella varustettuun Sisuun. Jos Polareita on tarkoitus myydä parisataa vuodessa, kuinka moneen yksilöön lopulta tullaan asentamaan synkronoimaton vaihteisto robottilaatikon sijaan? Kumpikaan vaihteistoista ei ole täydellinen ja kumpikin vaatii harjoittelua, mutta kummallakin tuodaan puut huonostakin paikasta tehtaan portille. Niin se vaan on, usko tai älä. Iikka Kekko
18
Raskas Kalusto
Tilaa Raskas Kalusto!
1 1
11001 6 414887 400190
Valoa tunnelissa
Kehäradan tunnelityö etenee tasaisen varmasti
Sisu Polar
Järeä kotimainen uutuus kovaan ajoon
1/2011 · hinta 7,90 · www.raskaskalusto.Fi
Mammutti Scania
Virtasten viisiakselinen lavettiveturi noudattaa "sadantonnin sääntöä"
UUTUU LEHTI! S
54 8 nroa
Kestotilaus
90
740019-1101 · PAL VKO 2011-13
raskas kalusto 1/2011 ajoneuvo malli · artikkeli aihe · ajoneuvo malli · artikkeli aihe · ajoneuvo malli · artikkeli aihe
Määräaikainen tilaus 64,90 /8 nroa
Valitse sopivin tilaustapa:
·Täytäviereinentilauskuponki ·Klikkaaosoitteeseen: www.raskaskalusto.fi ·Lähetäsähköpostia: tilaus@raskaskalusto.fi ·Soitatilaajapalveluumme: (03) 2251 948
Palvelemme arkisin klo 8.3016.00
Esittelyssä
Finnmateria
Kaivosalan tuoreet kuulumiset ja viimeisimmät uutuudet
Volvo FMX Väkevä työkalu maanajoon
tien päällä
Näin sujui työpäivä einesrekan matkassa
tomb raider
Hienosti viimeistelty näyttelypeli ei pelkää maantietä
·Lähetätekstiviesti:Raskas KalustoKESTOtaiRaskas KalustoMÄÄRÄsekänimesi, osoitteesijapuhelinnumerosi numeroon0504147561
(normaalin tekstiviestin hinta)
Kun toimit heti, saat tilaajalahjaksi Raskas Kalusto -lippalakin! (arvo 14,90 )
Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi
TYÖMAA
Teksti: Harri Onnila · Kuvat: Arttu Toivonen
20
Valot tunnelin päässä
Kehäradan tunnelityömaalla jylläävät isot voimat, sillä kallio ei muutu onkaloksi vähällä. Kun räjäytyspanos on pieninyt siivun kalliota, on koneiden vuoro sukeltaa tunnelin pimeään.
21
Valot tunnelin päässä
Siinä nuhaisempi louhosauto jää jalkoihin, kun Doosan avaa tunnelisuoralla hanat!
H
»
22
elsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä on räjähtänyt pari tuntia sitten. Onneksi kuitenkin turvallisesti ja tarkoituksella. Olemme Kehäradan rakennustyömaalla Vantaan Viinikkalassa, ja junanmentävää aukkoa on aamutuimaan pidennetty jälleen viidellä metrillä. Räjäytyksen jälkeen tunneli on tuuletettu, irronnut kiviaines lastattu pyöräkuormaajalla kuorma-autoihin ja kuljetettu maanpinnalle. Oppaanamme on Konevuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kekkonen, joka ohjaa
tus täällä työskenteleviä kohtaan nousee.
Tunnelissa Kekkonen väistelee parhaansa mukaan teräviä kiviä ja syvimpiä lätäköitä. Seiniin on kiinnitetty kilpiä ilmansuunnista, sillä alhaalla suuntavaisto katoaa helposti. Onneksi Kekkonen tuntee työmaansa, joten löydämme tunnelin tämänhetkisen päätepisteen. Aamun pamauksen seurauksena muutamalla metrillä pidentyneen tunnelin umpipäädyssä työskentelee yksi kone. Kylmää hohkaavaa kalliokattoa kurkottelee Doosan-telakaivinkone. Jäämme sopivan turvaetäisyyden päähän katselemaan työskentelyä. Käynnissä oleva työvaihe on rusnaus. Siinä räjäytyksen jäljiltä tunnelin katossa ja seinissä löyhästi kiinnioleva kiviaines irrotetaan kaivurin puomissa olevalla työkalulla. Kekkonen kertoo, että rusnaustyöhön ei yleensä laiteta firman aivan tuoreinta kaivinta, sillä ahtaassa tunnelissa kiviaineksen irrottelussa on aina riski ylimääräisiin kolhuihin. Työn riskialttiuden vuoksi Konevuoren 25-tonninen vuosimallin 2006 Doosan DX 255 on varustettu jykevillä hytin ulkopuolisilla turvakaarilla sekä sivuraudoilla, jotka suojaavat konetta sen kääntyessä.
Täydessä kivilastissa kuorma-autolta vaaditaan voimaa ja kuskilta kanttia jyrkällä ja jäisellä ajorampilla.
Mersu-maasturinsa tunneliin vievälle rampille. Lumisateen valkaisema maisema muuttuu hetkessä kuin isolla kairalla tehdyksi tummaksi syöveriksi, jota sähkövalot koettavat sinnikkäästi valaista. Ajorampin jyrkkyys on tuntuva täydessä kivilastissa kuorma-autolta vaaditaan voimaa ja kuskilta kanttia. Ja hommaa ei lainkaan helpota se, että ramppia ylöspäin kivutessa maa on viimeisillä kriittisillä metreillä jälleen luminen ja jäinen. Me matkaamme alaspäin, mutta kunnioi-
Rusnausta seuratessamme Kekkonen kertoo, että hyvä rusnaaja osaa huomata kiviseinämän kriittiset pisteet, joten jokaista senttiä ei tarvitse rusnaustyökalulla koputella. "Esimerkiksi seinämästä erottuvat kosteat kohdat ovat usein vinkki irtoaineksesta. Kun kosteus pääsee tulemaan välistä, on kiviaines höllässä." Koska rusnaustyökalua ja kaivurin voimia on vastassa seinä, joka on kovaa kuin, niin kivi, ovat rusnaustyökalun kynnet kulutustavaraa. "Kiviaineksesta riippuen kynsiä vaihdetaan noin kerran viikossa", kertoo Kekkonen, ja kuin asian todistamiseksi kattoa raapivista rusnauskynsistä kirpoaa samalla kipinöitä tunnelin pimeään. Tässä manikyyrissä kynnet saavat todella kyytiä.
Istumme mukavasti Kekkosen maasturin lämmössä ja radion kohinassa, sillä hittiputket eivät noin 40 metrin syvyyteen maan alle yllä. Myöskään kännykkä ei kiven sisällä pirahtele, joten yhteydenpito suoritetaan LA-puhelimilla. Mutta miltä mahtaa tuntua työ täällä pimeässä ja kosteassa, kaiken valon imevässä ympäristössä? Kysytäänpä asiasta tietävältä. Kekkonen välkyttelee maasturin valoja kohti kivistä kamppailuaan käyvää kaivuria. Doosanin moottori hiljenee tovin kuluttua ja Kekkonen viittoilee kuskia kävelemään auton luo. Näin siksi, että hyvin suoritetun rusnauksenkaan jäljilRaskas Kalusto
Tamrockin valmistama porausjumbo on hurja laite, jonka kolme poraa tekevät reikää noin kuuden metrin syvyyteen. Poranterien halkaisija on yli viisi senttiä. Räjäytyksen jälkeen on vuorossa rusnaus, jossa höllässä oleva kiviaines kynsitään irti tuoreen tunnelin katosta ja seinämistä. Kehäradan tunnelia räjäytetään noin viiden metrin pätkissä - katosta erottaa hyvin räjäytyksien saumakohdat.
»
Näissä tunneleissa liikkuu vielä moni suomalainen auton sijaan tosin junalla. Liikennöinnin on määrä alkaa 2014.
Kipinöitä kirpoaa tunnelin pimeään. Tässä manikyyrissä kynnet saavat todella kyytiä!
radan työmaa on hänen ensimmäinen rusnausurakkansa, niin työ on edennyt mukavasti. "Siinä se menee kuin muutkin työt. Ja koko ajan hommasta oppii lisää. Ikävä puoli on lähinnä kivipöly, jota rusnatessa syntyy." Entä kivien pudottelu katosta? Sehän kuulostaa maallikosta lähes samalta kuin sahaisi oksaa, jolla istuu. "Se on huonosti rusnattu, jos kiveä putoaa hytin päälle", huikkaa Kiviniemi ja suuntaa kohti Doosania. Ja uskottavahan se on, kun omin silmin näkee: kiviainesta irtoaa Kiviniemen rusnatessa tasaiseen tahtiin, mutta Doosanin hytti pysyy tehtaan mitoissa ja lasit ehjinä.
tä ei tunneliin ole syytä lompsia ilman kypärää. Jutustelu on siis suoritettava suoraan maasturin ikkunasta kuin astetta aatelisempi toimittaja konsanaan. Auton viereen saapuu hyväntuulinen nuori kaveri, joka esittelee itsensä Markus Kiviniemeksi. Hän on 22-vuotias, mutta työskennellyt alalla jo pitkään: isän maanrakennusyrityksen ansiosta alan hommiin on käyty varhain ennen aikuisikää. Nyt hän kuitenkin vetää jo omaa yritystä, Maanrakennus M. Kiviniemi Oy:tä, jolta Konevuori Oy ostaa rusnaustyön Kehäradan työmaalle. "Kehäradan rusnaus on pitkäkestoisuutensa myötä suotuisa työmaa. Tätä urakkaa ajatellen oman koneen hankinta tuli järkeväksi", Kiviniemi puntaroi. Työmaalla on siten myös Kiviniemen oma pyöräalustainen Doosan, vuoden vanha DX 160. Nyt hän on kuitenkin työssä Konevuoren tela-Doosanilla, koska sen pitkälle puomille on tänään tarvetta. Rusnaajan työ vaatii omistautumista urakkaan, sillä työrupeamia on tasaisesti, mutta ei säännöllisesti. "Jonkin verran aikataulu on tiedossa etukäteen, mutta lähes ympärivuorokautista sitoutumista tämä työ vaatii." Kiviniemi kertoo, että vaikka Kehä01/11
Mäntsäläläinen Markus Kiviniemi on viihtynyt hyvin rusnaustöissä. Kehäradan tunneli on nuoren yrittäjän ensimmäinen iso rusnausurakka. Konevuori Oy:n toimitusjohtaja Jari Kekkonen on tyytyväisellä mielellä reilun puolen vuoden urakan jälkeen, sillä projekti on edennyt aikataulussa.
23
KULJETUSKALUSTO
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
26
Mammutti
Scania R580 10X4*6 Viisiakselinen lavetinveturi on harvinainen näky missä tahansa. Kävimme Virtasen Antin kanssa keikalla Mammutti-Scanialla kokonaispainon hipoessa sataa tonnia.
27
Scania R580 Topline
P
ukkilasta kotoisin oleva Virtanen Ky on perheyritys, jonka kalustovahvuuteen kuuluu kaksi lavettiyhdistelmää sekä kaivinkone. Kalustoa pyöritetään pääasiassa omalla porukalla Antti Virtasen ja hänen Jouko-isänsä ajaessa laveteilla erikoiskuljetuksia. Antin veli Petri puolestaan operoi kaivinkoneella metrolinjojen huoltotöitä Helsingissä lähinnä öiseen aikaan. Virtasen autot tunnetaan punaisesta väristään, niin myös yrityksen harrasteauto, joka sekin on punainen Scania.
Jouko Virtanen aloitti yrittäjän uran jo 60-luvulla kone- ja maansiirtotöillä. Tuolloin koneiden siirrotkin tulivat tutuksi ja niihin siirtyminen sujui vaivattomasti poikien tultua mukaan yritykseen. Tienhoitoautokin kuului kalustoon vielä vuosi sitten, mutta siitä luovuttiin. Tällä hetkellä autot ovat siis Scanioita, molemmat mallia R580. Kolmeakselinen on ostettu Lahden Scanialta uutena ja juttumme päätähti, viisiakselinen, hankittiin käytettynä Itävallasta. Auton maahantuonnin hoiti Lahden Scaniamyyjä Tomi Iso-Kuortti. Kun sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt kotimaasta, se hankittiin maahantuojan avustuksella sieltä mistä sellainen löydettiin. Näin Virtasetkin pysyivät tutussa merkissä. Aluksi tosin etsittiin vain neliakselista, kunnes tämä yksilö osui silmiin. Antti Virtanen kertoo, että yrityksellä on myös ollut kaksi Volvoa, 610- ja 660-hevosvoimaiset Göteborgin raudat. Pienemmässä oli veto-ongelmaa koko ajan. Isompi oli muuten kelpo peli lavettihommiin mutta vaihtamisohjelmaa ei saatu vaihdettua halutunlaiseen joten autosta oli luovuttava jo puolen vuoden ikäisenä. "Ehkä se Kuussataakymppi oli vaan maanantaipäivän versio, joita putkahtaa päivänvaloon milloin kenenkin tuotannosta", Antti tuumaa. Volvoissa oli I-Shift-vaihteistot, jotka toimivat normaaliolosuhteissa hyvin, mutta tietyissä tilanteissa kannatti valita manuaali automaatin sijaan. Näin on Scanian Opticruisenkin kanssa tehtävä. Matkanteko viisiakselisen kyydissä ei ole sen kummempaa kuin normaalissakaan rahtiautossa. Kyyti on pehmeää ovathan kaikki akselit ilmajousitettuja. Viimeinen on näin tyhjillään ajettaessa ylhäällä. Antin mukaan toinen etuakselikin voisi olla nouseva, mutta hän epäilee tilan loppuvan, jos alustaan rakenneltaisiin vielä lisää nostopalkeita sun muita vimpaimia. Kyydissä ollessa ei malta olla vilkuilematta peiliin, tavallista kuormaautoa 40 senttiä leveämpi lavetti peittää usein valkoisen reunaviivan alleen vastaantulijoita kohdatessa.
28
10x4*6 veturi on jyhkeä veturi joita harvoin tapaa suomalaisessa maisemassa.
»
Alamme lähestyä soramontulle johtavaa risteystä, joka kääntyy ikävän tiukasti vähän takaviistoon, Antti kertoo kuljetuksen tilaajan luvanneen sisäkurvin puolelle muutaman kuorman sepeliä, jotta lavettikuskin päivä olisi hieman aurinkoisempi. Perässä tuleva Jouko jättäytyy peltoaukealle ajokaistalleen odottamaan majakat katolla läikyttäen, että
Lavetin irrotus operaatio kestää vain pari minuuttia eikä vaadi mitään työkaluja.
pääsemme kääntymään sivutielle. Majakat päällä vastaantulevien kaistalta ja osin pientareeltakin lavetti kääntyy helposti oikealle, auton levyiselle hiekkatielle. Vaikka perävaunun kaikki akselit
ohjaavat automaattisesti, vaatii se silti tilaa jyrkissä käännöksissä. Nyt ei peilistä näy enää tienreunaa lepänoksien raapiessa lavetin reunoja. Auto kääntyy montulla helposti, mutta montusta nouseva tie on melko jyrkässä mäessä kuten yleensäkin vastaavissa paikoissa, joten nousemme samalla vauhdilla montusta parkkipaikalle. Kyytiin tuleva murska kun kulkee omilla teloillaan varmemmin montusta ylös eikä matkakaan ole pitkä. Joukokin saapuu montulle saatuaan Antilta puhelimitse tiedon, että tilaa on muttei vastaantulijoita. Murskan maistellessa montussa viimeisiä kiviään on meillä aikaa valmistella lavetti lastauskuntoon, eli ei muuta kuin kaula poikki. Scanian taka-akseleiden ilmapussit suhisten alkaa lavetin etukulma laskeutua maahan. Lavetinkaulasta vielä lukko auki, ja sylinteri alkaa taittamaan kaulaa niin että lavetin etupää painuu pehmeästi maata vasten. Vielä letkut ja johdot irti liittimestä, ja niin auto on lavetinkauloineen valmis irtautumaan sivummalle. Operaatio kestää pari minuuttia eikä vaadi mitään työkaluja.
Raskas Kalusto
Alustasta akseleiden tieltä siirretyt varusteet on nätisti pinottu ohjaamon taakse. Ainoastaan akkulaatikko mahtuu olemaan alustassa omalla paikallaan.
Jouko Virtanen saapuu montulle saatuaan vahvistuksen, että reitti on selvä. Kaikkien montulla käyvien maansiirtoautojen liikkeitä voi vain arvailla, oman talon kaluston kesken tieto kulkee.
Murskan kolina ja jyrinä on sillä aikaa loppunut montussa. Se seuraa kiltisti edessään kulkevaa murskamiestä, joka ohjaa 63 tonnia painavaa työkaluaan langattomasta kaukosäätimestä. Muutamalla venkslausliikkeellä linja kyytiin on suora, joten siitä vaan kyytiin ilman sen kummempia ihmettelyitä. Välittömästi koneen pysähdyttyä Antti alkaa kiinnittämään kiristysvantteja sidontalenkkeihin. Scania perä edellä lavettiin ja samat temput kuin kaulaa katkaistessakin, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Vajaan kymmenen minuutin päästä siitä kun murska pysähtyi lavetille, Scania röhähtää miehekkäästi lähtiessään liikkeelle. Kokonaispainoa on 98 tonnia, joka ei tunnu ohjaamoon juuri miten-
kään. Ehkä käyntiääni vedätettäessä on kuitenkin voimaa uhkuvampi, onhan 16-litraista V-konetta piristetty jo heti uutuuttaan antamaan riittävästi voimia raskaslavetin vetotöissä.
Asikkalan Hillilään ei ole pitkä matka, vaikka reitti ei kuljekaan suorinta tietä. Antti kertoo, että jokaiselle erikoiskuljetukselle haetaan lupa, josta selviää mahdollinen ajoreitti. Reitti vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon kuljetuksella on korkeutta, painoa. Myös pituus ja leveys vaikuttaa asiaan tietyssä vaiheessa. Joillekin silloille on jopa pyydettävä tiehallinnon tarkkailija paikalle. "Erikoiskuljetussäädökset ovatkin varsinainen lakiviidakko, jossa joku sään-
Valojohtojen ja jarruletkujen lisäksi autosta lavettiin kulkee myös nippu hydrauliletkuja vaunun ohjaukselle ja jousitukselle.
Nooteboomin kaulan ja autonrungon välissä on hydraulisesti säädettävät vastimet, joilla lavetin kiinnityskohta sattuu kaulan kanssa samalle korkeudelle.
Murskamies ohjaa yli 60-tonnista murskaa lavetille kaulassa roikkuvasta kaukosäätimestä ohjaten.
01/2011
29
Scania R580 Topline
tö saattaa kumota toisen. Säädökset on syytä tuntea tarkkaan", Antti kertoo satatonnisen ratissa ja lisää: "että myös ajoaikoja on rajoitettu siten, että hidas kuljetus ei pääse häiritsemään työmatkaliikennettä aamun ja iltapäivän tuntien aikaan. Vielä kun yleistä ajoaikalakia yrittää sovittaa näihin rajoituksiin, tulee joskus vastaan ratkeamaton yhtälö. Joskus on pyydetty poliisilta lupa rikkoa karenssia joksi kutsutaan ammattipiireissä juuri erikoiskuljetusten kuljetusaikojen rajoituksia." Olisi turhauttavaa jäädä vähäisen liikenteen takia lyhyen matkan päähän maalista odottamaan tunteja ajokiellon päättymistä. Yhteistyö virkavallan kanssa on Antin mukaan sujunut sovussa ja ymmärryksessä. Loivissa nousuissa Opticruise vaihtaa pehmeästi pienemmälle automaattiasennossa, kunnes tullaan Vääksyn taaja30
Sadantonnin sääntö: Sadantonnin kokonaispainolla on sadan litran keskikulutus sataa kilometriä kohti normaalia. Näin on kerrottu Scanialta.
maan ja kapteeni napsauttaa vaihteiston manuaalipuolelle. Risteykset mennään tarkasti turhia kiertelemättä. Vääksyn koulun kohdalla välitunnilla olevien poikien päät kääntyvät kohti mäkeä nousevaa erikoiskuljetusta onneksi vielä joitakin tulevaisuuden toivoja kiinnostaa edes vähän joku muukin kuin tietokonepelien virtuaalimaailma. Mäkeä ylös kivutessamme Antti kertoo, kuinka Volvo pysähtyi kerran keskelle mäkeä, kun I-Shift tarjosi isompaa pykälää heti kun nousukulma hieman loiveni. Se opetti muistamaan käsivalintaisen vaihteiston merkityksen, sillä saman ylöspäin vaihtamisen tekisi todennäköisesti Scaniankin laatikko automaattipuolella. Paras ja hienoinkaan tekniikka ei korvaa ammattimiehen kokemusta. Vastaantulevasta autonosturista nousee käsi tervehdykseen. Nosturi- ja lavettimiehet ovat samaa porukkaa ja usein
samoilla työmailla samoissa hommissa. Lavettikuskille erilaisilla koneilla ajaminen tulee tutuksi väkisinkin. Usein ei lähettäjä tai vastaanottaja ole työmaalla pelkästään koneen siirtoa varten, joten lavetin kuljettaja hoitaa siirron lastausten yhteydessä. Perille päästyämme Antti ohjaakin murskan tottuneesti kyydistä. Jälleen on murska löytänyt uuden työmaan sen alkaessa ahmimaan Päijännetunnelin rakennuksen yhteydessä syntyneitä kivenlohkareita.
Viisiakselinen tuotiin siis viime keväänä käytettynä Itävallasta Suomeen. Se on vuosimallia 2006, paperipiirturi tarkentaa auton valmistuneen alkuvuodesta. Auton on rakentanut normaalista kolmeakselisesta telivetoautosta viisiakseliseksi ruotsalainen Laxå Special Vehicles AB. Laxå on Scanian hovihankkija, mitä tulee erikoismalleihin. Se rakentaa ScaRaskas Kalusto
Hyvin mahtuu. Käännökset ja risteykset kannattaa yrittää mennä pysähtymättä. Jokainen liikkellelähtö on tiukka pinnistys sadan tonnin kokonaispainolla.
Antti Virtasella on työkalu, jollaista ei ole joka pojalla. Ja hommat hoituu!
nialle esimerkiksi pitkällä ohjaamolla varustetut Longline-mallit. Laxå siis teki tästä, alunperin 3350 millimetrin akselivälillä olevasta 8x4alustasta 10x4*6-tyyppisen lavettiveturin. Kaikki akselit ovat ilmajousitettuja ja viimeinen, jo tehtaalla asennettu myös ylös nostettava. Suomalainenkin lainlaatija on eurooppalaisten kollegoidensa tapaan ruvennut lopulta myöntämään ilma- ja hydraulijousitetuille ajoneuvoille kantavuuslisää verrattuna perinteisiin rautajousisiin. Normaalisti Laxå tekee auton valmiiksi asti, mutta tässä autossa poikkeuksellisesti rungon päällä sijaitseva tuhannen litran polttoainesäiliö on valmistettu Itävallassa auton ensimmäisen omistajan toiveiden mukaan. Työn jälki on erittäin siistiä ja rakennelma hytin takana on toimiva nykyistenkin omistajien mukaan. Virtaset kertovat saaneensa positiivisen kuvan
01/2011
»
Virtaset kehuvat alppimaan meininkiä: muutostöiden jälki oli erittäin siistiä ja auto hyvin pidetty.
SCANIA R580 TOPLINE
Valmistaja Vuosimalli Vetotapa Varustelu Scania AB, Södertälje, Ruotsi 2006 10x4*6 Laxå Ab, Ruotsi (paitsi rungon yläpuolinen varustelu) 51,3 tonnia, 4-aks. Nooteboom lavetin kanssa 113,7 tonnia. Virtanen Ky, Pukkila
alppimaan kollegoistaan auto oli erittäin hyvin pidetty ja kaikki lisävarusteet mikroaaltouunia myöten oli jätetty paikalleen uuden omistajan iloksi. Molemmat Virtasten lavetit ovat merkiltään Nooteboomeja. Hollantilaisvalmistaja on Euroopan johtava erikoiskuljetusvaunujen valmistaja, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1953. Valikoimissa on lavetteja tuhanteen tonniin asti. Virtasen Antti kuvailee Scanian perässä olevaa lavettia perusmalliksi, jolla hoituu lähes kaikki heidän suorittamansa kuljetukset, joista suurin osa on 2025 tonnisten koneiden siirtoja. Jatkettava vastaavanlainen neliakselinen painaisi viitisen tonnia enemmän ja maksaisi vielä enemmän tonneja euroissa. Nooteboomia edustaa Suomessa T-Trailers Oy, jolta on saatu osia ja apua huolien kohdatessa. Jään kyydistä pois huoltoaseman pihassa Antin lähtiessä jatkamaan matkaa
Kokonaispaino
Omistaja
kohti Pukkilaa. Nesteen pihassa paikallinen sorakuski vilkaisee pihasta lähtevää punaista Scaniaa toisenkin kerran, selvästi akseleita laskien.
31
Kaupunkilumisotaa
Katuhuolto Helsingissä
kalusto koostui hinausautoista, kuormaavista koneista, kuorma-autoista, monitoimitraktoreista, tiehöylistä ja lingoista. "Ajoneuvojen tekniikka on kestänyt hyvin. Hommia tehtiin kantakaupungissa kahdessa vuorossa ja tarvittaessa töihin tultiin myös yöksi", toteaa logistiikkayksikön johtaja Asko Forsberg. Kulunut talvi toi Helsingin lumitöihin myös uudenlaista kalustoa, sillä Stara otti käyttöön kaksi hamsteriksi kutsuttua lumilinkoa. Hamsteri on traktorin vetämä linko, joka heittää kadulta poistetun lumen takana olevalle peräkärrylle. Hamsterin ajatuksena on, että se korvaa useammasta ajoneuvosta koostuvan tavanomaisen lumenpoistoyksikön. "Hamsteri on erityisen kätevä ahtailla asuntokaduilla ja silloilla, joissa muutamasta autosta tai koneesta koostuva lumenpoistoyksikkö helposti tukkii kulkureitin", vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo Staralta kertoo.
Helsingin kantakaupungissa jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluu jalkakäytävän kohdalla olevalle kiinteistölle. Lisäksi kiinteistöjen on poistettava jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit ja varmistettava, ettei jalkakäytävän viereinen katuoja tai sadevesikouru tukkeudu lumesta ja jäästä. Kantakaupungin ajoratojen talvihoidosta vastaa kaupunki. Esikaupunkialueilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle. Kaupunki siis huolehtii sekä ajoratojen että jalkakäytävien talvihoidosta. Kiinteistön tehtävänä on kuitenkin tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. Helsingin kadut on jaettu kolmeen luokkaan hoitotason mukaan. I luokkaan kuuluvat pääkadut ja erittäin vilkkaat kevyen liikenteen väylät, II luokkaan kokoojakadut ja vilkasliikenteiset kevyen liikenteen väylät ja III luokan muodostavat tonttikadut ja vähäliikenteiset kevyen liikenteen väylät.
lähde: Helsingin Rakennusvirasto
Lumikasojen poisvientiä varten luotiin päiväkohtainen aikataulu, joka julkaistiin verkossa. Näin asukkaiden on ollut mahdollista tarkistaa milloin lunta viedään pois lähikaduilta ja siirtää oma auto siksi ajaksi toisaalle. Aikataulu on pitänyt kohtuullisen hyvin. "Urakat suunnitellaan päiväkohtaisiksi ja ajat ovat noin-aikoja. Päiväksi suunniteltu urakka on yleensä saatu tehtyä valmiiksi kyseisen päivän aikana. Kellonajat kertovat lähinnä, milloin työt alkavat eli mihin mennessä toivomme autoilijoiden kaivaneen autonsa lumesta. Muutamalla alueella on paljon kapeita katuja ja runsaasti lumien peittämiä autoja. Nämä seikat ovat hidastaneet työtä ja siksi osa kyseiselle päivälle suunnitelluista urakoista on jouduttu tekemään seuraavana päivänä", kertovat yksikön johtajat Antero Taipale sekä Hannu Virtasalo.
Lumenpoistoon Staran ja kaupungin ulkopuolisen urakoitsijoiden voimin saatiin noin 400 miestä sekä 300 autoa ja konetta. Operaation
Konevuori Oy:n pitkäpuomisella Doosanilla tehtiin Herttoniemen lumenvastaanottopaikalla pitkää päivää. Lunta tiivistetään välitasoiksi, jotta alueen lumenvetokyky saadaan mahdollisimman suureksi. 34
RENAULT
TRUCKS RACING
www.renault-trucks.com/truckracing
10! TA 20 REI ESTA AN M OOP EUR
Renault Trucks ja MKR Technology varustivat vuoden 2010 Euroopan mestarit. Hyödynnä kaikki suurimman ranskalaisen valmistajan teknologinen tehokkuus voittaaksesi niin tiellä kuin radallakin.
KULJETUSKALUSTO
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Isien kuljettamaa ruokaa
36
Mainoslauseen mukaan Saarioisen ruokatuotteet ovat äitien tekemiä. Mutta miten eväät siirtyvät tehtaalta kohti suomalaisten ruokapöytiä? Hyppäsimme Mika Kettusen kyytiin ottamaan asiasta selvää.
K
ello lähestyy puolta päivää ja Pakkalan HK-Ruokatalon portilla on koleaa; jo alkutalvesta toiselle kymmenelle kipuavat pakkaslukemat ovat pääkaupunkiseudulla harvinaisuus. Sen sijaan säännöllisyyttä noudattaa Kuljetus Silvennoisen yhdistelmä, joka lipuu portista liikenteeseen, aina kuutena päivänä viikossa. FH-Volvo pysähtyy kohdalle, ja hytistä tervehtii pitkä mies.
Hän esittelee itsensä Mika Kettuseksi ja alkaa jutustella leppoisalla nuotilla. Mika kertoo, että kyydissä on nyt tyhjiä eineslaatikoita, jotka vietäisiin Valkeakoskelle Saarioisten keskuslähettämöön.
Volvon niellessä pakkaskuivaa kolmostietä on hyvää aikaa jutustella 36-vuotiaan Mikan ammattitaustasta. Hän kertoo olleensa Kuljetus Silvennoi37
Isien kuljettamaa ruokaa
»
38
sella Tuoretien ajossa Saarioisten tuotteita kuljettamassa kesästä 2010 lähtien. Tätä ennen on kuitenkin tullut touhuttua jo pitkään kuorma-autojen parissa. Mika kertoo suunnanneensa kuormaautoja kohden heti armeijasta päästyään vuonna 1994. Ammattikoulun autopuolen käynyt Mika oli palvelusajan jälkeen syntymäseutunsa Savonlinnan kaupungilla kone- ja autotöissä. Yhdistelmäkorttia hän ei hankkinut vielä valtion palveluksessa, mutta pian sekin oli suoritettu Kouvolan AKK:sta. Tuolloin elettiin vuotta 1995. "Sen jälkeen on tullut työskenneltyä autoa ajaen tai korjaamohommia tehden. Työsuhteet ovat olleet enimmäkseen vakituisia, mutta oma mielenkiinto ja innostus uuteen on vienyt aina uusiin työtehtäviin."
Tarkkuutta ei vaadita ainoastaan rekan ohjaimissa, sillä työvuoron aikana Mika siirtelee trukilla kymmeniä lavoja vetoauton ja kärryn uumeniin.
Volvon niellessä pakkaskuivaa kolmostietä on hyvää aikaa jutustella.
Vuonna 2002 Mika suuntasi perheensä kanssa Oulun lähelle Liminkaan, avovaimon kotiseudulle. Luvassa oli viiden vuoden ajanjakso puuauton ratissa Kainuun korpimailla. Sen jälkeen ulkomaat kutsuivat pariksi vuodeksi; Mika alkoi ajaa kalaa Pohjois-Norjasta MannerEurooppaan ja paluukuormassa hedelmiä Suomeen, alihankintana ThermoTransitille. "Lähes koko kalakuorma otettiin Norjassa kyytiin yhdestä paikasta, jakoautot toivat joskus muutaman lavan matkan varrelle. Alaspäin tultiin Suomen puolta tai jos lasti tuli kyytiin Lofoottien suunnalta, niin sitten ajettiin etelään Norjan puolella." Suurin osa kalakuormista kuljetettiin Tanskan ja Saksan rajalle asti. "Purkamisen jälkeen ajettiin tyhjänä Hollantiin, missä kyytiin lastattiin useimmiten hedelmiä Suomeen vietäväksi. Paluumatka Suomeen tapahtui laivalla." Norjan ajoja Mika muistelee myönteisin mielin. "Liikennemäärät olivat pohjoisessa sen verran vähäisiä, että usein sai ajaa tuntikaupalla pitkät päällä, kun vastaan-
tulijoita ei ollut. Ja Norjan maisemat, ne olivat upeita. Kunpa olisi vaan ollut kamera käsillä!"
Iittalan kohdalla Mika toteaa, että olisi sopiva aika pitää lounastauko. Yhdistelmä kaartaa vakaasti Iittalan Shellin pihaan. Keskustelu pyörii hetken Shellin ympärillä pysyyköhän asema Shellinä kuinka pitkään, kun yhtiö on lopettamassa polttoaineenjakelua Suomessa. Tuleekohan tästä St1 tai Teboil? Molempien kylmäasemat kun löytyvät aseman tontin nurkalta. Ruokahetken jälkeen keskustelu ajautuu Mikan nykyiseen työhön, jota on siis kestänyt kesästä 2010 alkaen. "Vanha tuttuni Savonlinnan ajoilta, Silvennoisen Aku, alkoi houkutella minua toiseksi mieheksi Saarioisen elintarvikeajoon pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan välille. Puolitoista kuukautta hän soitteli minulle, kunnes annoin periksi", Mika naurahtaa. Pian nähdään mihin hommaan Mika oikein lupautui, sillä saavumme Valkeakoskelle, Saarioisten keskuslähettämöön. Tehdas on komea, ja suuruuteen on syynsä, sillä keskuslähettämön noin 140 hen-
Kuljetus Silvennoisen Volvo lipuu ulos HK-Ruokatalon portista ja matka kohti Pirkanmaata alkaa. Kyydissä Saarioiselle palautettavia tyhjiä eineslaatikoita.
Iittalan lounastauon jälkeen Mika ohjastaa yhdistelmän seututie 130:lle, jota pitkin jatketaan Saarioisten keskuslähettämöön Valkeakoskelle. Raskas Kalusto
Kuljetus Silvennoinen Oy
Kuljetus Silvennoinen on kotimaan elintarvikekuljetuksiin keskittynyt yritys, jonka kotipaikkana on Lahti. Yrityksen toimitusjohtajana toimii omistaja, kuorma-autoilija Aku Silvennoinen. Kuljetuskalustona tällä hetkellä kaksi kuorma-autoa, Volvo FH460 vm. 2004 ja Scania R500 vm. 2009.
Tuoretie Oy
Tuoretie Oy on Saarioisen ja Jalostajan vuonna 1992 perustama yritys, joka alkoi vastata perustajiensa kuljetuksista. Jalostaja luopui osuudestaan vuonna 1996, jonka jälkeen Saarioinen hankki uusiksi osakkaiksi Atrian ja Poutun. Tuoretien päätehtävänä on huolehtia osakkaidensa kuljetuksista ja logistiikan tietohallinnasta, mutta se tarjoaa tämän ohella palveluitaan myös asiakkaille. Henkilökuntaa Tuoretiellä on tällä hetkellä noin 30.
gen henkilökunta huolehtii kaikista Saarioisen valmistamista tuoretuotteista. Mika taittelee yhdistelmän tottuneesti lastauslaiturin jatkeeksi ja vaihtaa Volvon ohjastamisen trukin pyöritykseen. Tyhjien laatikkojen lavat alkavat siirtyä ulos kärrystä. "Kesähelteellä tämä lähettämön viileys tuntui tosi kylmältä, kun kuitenkin oli liikkeellä kesävarusteissa." Asia on helppo uskoa, sillä nollan tienoilla oleva lämpö tuntuu kalsalta hallissa seisoskellessa. Mikalla ei sen sijaan ole aikaa seisoksia, ja pian tyhjien laatikoiden kuorma on purettu ja tie kutsuu.
Olimme Mikan matkassa perjantaipäivänä, joten seuraavaksi suunnattiin Pirkkalaan ja Heinon Pesun linjalle. Tällä kertaa olikin onni, että vakiopesupäivä on perjantai eikä edeltävä päivä, tuolloin pesu olisi nimittäin jäänyt haaveeksi. Kaivinkone oli kaapaissut vesiputkea sillä seurauksella, että koko Sarankulman alue Pirkkalassa oli tunteja ilman vettä. Ja pesulinjan pyörittäminen käy hivenen haastavaksi ilman H2O:ta... Ongelmat olivat nyt takanapäin ja Volvo saadaan hohtavaksi. Etenkään
pesun jälkeen ei arvaisi, että Mikan ajopelillä on takana jo 900 000 kilometriä. 12-portaisella manuaalilla varustettu FH460-Volvo pääsee nykyisessä tehtävässään kohtuullisen maltillisella työpanoksella, sillä vuorokautinen ajomäärä jää 400 kilometrin tienoille. Ylikuormauskaan ei tässä ajossa ole pelkona, sillä lastin paino on noin 2030 tonnia ja yhdistelmän kokonaismassa asettuu sitä myöten 4555 tonnin tasolle. Paino vaihtelee luonnollisesti tuotteiden mukaan. "Valkeakoskelta tulee usein muun muassa pizzoja, joiden lavapaino on parin, kolmen sadan kilon tienoilla. Sahalahden valmisruokatehtaalta tulee esimerkiksi laatikkoruokia, jolloin lavallinen maksalaatikkoa painaa selvästi enemmän."
Volvolla meno jatkunee ainakin kolme vuotta eteenpäin, sillä sen verran on kylmäkorilla luokitusta jäljellä. Työkaluunsa Mika suhtautuu kokonaisuutena myönteisesti, sillä teknisiä ongelmia ei ole ollut. Ainoastaan puolivalojen heikkotehoisuus on häirinnyt yön tunteina. "Kulutus on ajotietokoneen mukaan noin 3840 litraa sadalla, talvikylmällä hieman enemmän. Öljynvaihdot tehdään
Saarioinen Oy
Saarioinen Oy on elintarvikekonserni, jonka päätuotteita ovat valmisruoat. Konsernin emoyhtiö toimii Tampereella. Tytäryhtiöitä ovat valmisruokatehdas ja broileriteurastamo Kangasalan Sahalahdella, ruokatehdas ja keskuslähettämö Valkeakoskella, lihanjalostustehdas Jyväskylässä sekä säilyketehdas Huittisissa. Yksi tytäryhtiö toimii myös Virossa. Kotimaassa Saarioinen työllistää noin 2 100 henkilöä. Saarioisen hittituotteisiin kuuluu muun muassa maamme myydyin einespizza, Saarioisen 200 gramman jauhelihapizza.
Ainetta tankkiin ja matka jatkuu. Volvo FH 460:n kulutus on pyörinyt talvella hiukan yli 40 litrassa satasella.
01/11
39
Isien kuljettamaa ruokaa
Puhtaus on puoli ruokaa. Heinon Pesu Pirkkalassa huolehtii Kuljetus Silvennoisen yhdistelmän hohtavaksi joka perjantai.
»
Tehtaan käytävillä on tilaa. Mika kepittää trukkia vauhdikkaasti mutta huolellisesti.
että Mika käy töihin. Hän jakaa kuorman tasaisesti vetoauton ja kärryn välille, joten liukkaalle tielle kohti Valkeakoskea voi lähteä levollisin mielin.
Perillä Valkeakoskella iltavuoro on jo lopettelemassa. Näin ollen tehtaan käytävillä on tilaa, ja Mika kepittää trukkia vauhdikkaasti mutta huolellisesti. Vähitellen siirtokuorma on purettu ja Keravan Tukolle sekä Espoon Kilon Inexille lähtevä kuorma lastattuna tilalle. Mika kertoo Volvon valojen loistaessa pyryseinämään, että ajaa Saarioisen tuotteita viikon jaksoissa toisen kuljettajan kanssa. Vaihtopäivä on aina keskiviikkoisin, ja lauantaisin on vuorokauden mittainen paussi. Vapaaviikoksi Mika menee Limingalle, jossa odottavat avovaimo, tytär ja kaksi poikaa. Matka Ouluun taittuu lentämällä, sillä kustannusero junalippuun ei ole kohtuuton, mutta aikasäästö huomattava. Nykyisessä työssään Mika pitää etenkin siitä, että siihen ei kuulu yövuoroja. Nukkumaan pääsee puolen yön ja aamukolmen välillä, mutta aamulla saa kölliä pitkään ennen kuin työt jälleen kutsuvat puolilta päivin. "Plussaa on myös reitti ja liikkeelläolo sopivaan aikaan: ruuhkia ei juuri ole ja ajettavat tiet ovat isoja. Joskus reitti tuntuu hieman puuduttavaltakin, mutta mieluummin näin kuin siten, että joutuisi koko ajan liikkumaan pikkuteillä. Tätä linjaa on ollut kivaa ajaa myös siksi, että Tuoretien suunnasta saa usein positiivista palautetta hyvin tehdystä työstä." Helsingin valojen kajastaessa horisontissa Mika kertoo, että häntä on ajoittain houkuteltu takaisin myös Norjan suuntaan omalla autolla. Liikenneyrittäjäkurssi on Mikalla suoritettuna
2025 000 kilometrin välein. Talvea vasten vaihdettiin lisäksi uudet suodattimet ja uudet akut." Kylmäkoneet huolletaan puolestaan 5001000 tunnin välein, ja kerran tai kaksi viikossa kuljettaja tarkistaa niiden öljyt. Nykyisellä linjalla ei ylettömästi kylmäkonetunteja tulekaan: vasta paluumatkalla Valkeakoskelta Helsingin seudulle ne ovat käytössä. Volvossa on Lumikko, perävaunussa puolestaan ThermoKing. "Lumikko on pätevä laite, sillä se on erittäin hiljainen, hyvä että edes paikallaan kuulee sen käyntiäänen", kertoo Mika ja napsauttaa kylmäkoneet päälle tulevaa kuormaa ajatellen. Kun matka jatkuu kohti Sahalahtea ja Saarioisten valmisruokatehdasta, Mika kertoo, että on itse asiassa enempi Scaniamies, vaikka hänen harmikseen työkaluna ei ole vuosiin ollut kyseisen merkin edustajaa. Södertäljen tuotteessa Mikaa puhuttelee etenkin istuinmukavuus, joka hänen mukaan sopii paremmin kaksimetrisen kaverin raameihin.
Mika kertoo perjantain poikkeavan viikon muiden päivien ajokuviosta, sillä mukana on Sahalahdella käynti. Valmisruokatehtaalta ja broileriteurastamolta noudetaan siirtokuorma Valkeakosken keskuslähettämöön. "Lähtevä kuorma on harvoin kokonaisuudessaan valmiina aikataulun mukaisesti kello kuusi, joten pieneen odotteluun osaa jo varautua." Näin käy myös tällä kertaa, joten hyödynnämme ylimääräisen ajan iltapalan merkeissä. Sahalahden grilli-kahvio tarjoaa evään ja sivuohjelmana näytteen paikallisen nuorison perjantai-illan vietosta. Tehtaalle palattuamme on siellä jo sen verran valmista einestä odottamassa,
muutaman vuoden takaa, mutta oman auton hankinta ei ole ainakaan toistaiseksi innostanut loppuun asti. "Hommaan tulisi silloin ympärivuorokautisempi meininki. Milloin ei itse olisi ajossa, painaisi mielessä, että miten kuskilla menee. Tämä nykyinen työrytmi sopii minulle erittäin hyvin: viikko työtä ja viikko perheen luona pohjoisessa." Hyppäämme pois kyydistä puoli kolmelta lähtöpisteessä HK-Ruokatalolla Pakkalassa. Mika kaasuttaa kipakassa pakkasyössä kohti Espoon Kiloa. Sinne hän ehtii purkamaan juuri sopivasti ajoajan puitteissa. Ja jälleen on yksi työvuoro pulkassa ja tuhannet ruokaannokset lähempänä kuluttajien kurnivia vatsoja.
Kaikki eineslavat ovat kyydissä ja matka Valkeakoskelta kohti pääkaupunkiseutua voi alkaa. Työvuoro on päivästä riippuen pulkassa kello 2403. Raskas Kalusto
40
METSÄKONEET
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Karjalan kannot hakkeeksi
Kantojen ja risujen hyötykäyttö lisääntyi räjähdysmäisesti viime vuosikymmenellä. Kun Timo Tahvanaisen kuljetus liikkeen autot joutuivat kulkemaan tyhjinä siksi, ettei paluukuormaksi suunniteltua hakekuormaa ollut kukaan ehtinyt silppuamaan, alkoi ajatus oman hakkurin hankin nasta itää. Seitsemän vuotta myöhemmin puun murska uksesta on tullut Tahvanaisen päätoimiala, muistona on enää yksi hakeauto.
L
auantai-iltapäivänä, kun lyhyt päivä alkaa jo kääntyä hämäräksi ja lunta satelee hiljakseen, on Suomen Mobiilimurskaus Oy:n hallissa Kiihtelysvaarassa vielä valot päällä. Timo Tahvanainen laittelee työkaluja ja tavaroita järjestykseen sekä siivoaa halliaan huoltojen jäljiltä, vaikka verstas näyttääkin keskimääräistä siistimmältä. Tässä firmassa johtajaa ei tunnista valkoisesta kauluspaidasta. Tahvanaisen yrityksellä, Suomen Mobiilimurskaus Oy:llä on kolme murskaa ja yksi hakkuri, joilla murskataan energiapuuksi luokiteltua puuperäistä raaka-ainetta hakkeeksi käytettäväksi lämpövoimaloissa ja muissa vastaavissa laitoksissa.
Tahvanainen on toiminut kuljetusalalla parisenkymmentä vuotta kuljettaen haketta parhaimmillaan kolmen yhdistelmän voimalla 2000-luvun alkuvuosina Kuljetusliike T. Tahvanainen Oy:n nimissä. Jo tuolloin alkoi mielessä pyöriä ajatus oman murskan hankinnasta, sillä energiapuun käyttö oli rajussa kasvussa. "Seurasimme kuljettajieni kanssa, kuinka kentillä lepäsi puukasoja odottamassa konetta jopa kuukausia", Tahvanainen kertoo murskaustoiminnan alkumetreistä. Nekin puut olisi mieluummin nähnyt hakkeena, jota olisi voinut kuljettaa liikkeen silloisella kalustolla.
42
Ajatus muhi mielessä parisen vuotta, kunnes Tahvanainen yhtiökumppaninsa kanssa perusti murskausyrityksen ja hankki ensimmäisen murskaimen. Samoihin aikoihin alkoi hakeautoja työllistäneen, kiihtelysvaaralaisen Sahatapio Oy:n, ajot vähenemään. Saha vaihtoi myöhemmin omistajaa ja ajot päätyivät lopulta muille kuljetusliikkeille. Miltei elämäntavaksi muodostunut autoilu alkoi siis vähitellen vaihtumaan koneyrittämiseksi murskainten lisääntyessä ja autojen vähentyessä. Autot seisoivat aikansa osin työttöminä pihassa, kunnes niitä ruvettiin markkinoimaan. "Olihan se haikea hetki, kun katseli pihasta lähtevän rekan takavaloja ostajan hakiessa autoa pihasta", yrittäjä muistelee. Jäljelle jäi yksi auto, jolla ajetaan vieläkin haketta, tosin ulkopuolista ajoa. Yrittäjänvaisto ja sattuma ohjasivat Tahvanaisen uudelle alalle, joka on tuonut työtä ja leipää omistajansa lisäksi moneen muuhunkin pöytään hänen työllistäessään tusinan verran miehiä. Kumppanin osakkeetkin on sittemmin ostettu pois, sillä hänen oli tarkoituskin olla mukanakin vain aloitusvaiheessa.
Mobiilimurskaus Oy:n kalusto koostuu nykyään kolmesta murskaimesta ja yhdestä hakkurista. Murskain eroaa hakkurista muun muassa siten, ettei se
ole yhtä ronkeli murskattavan tuotteen laadusta. Murskaimella puu murskataan, kun taas hakkuri silppuaa puuta terillään. Hakkuri hankittiin yritykseen lähinnä siksi, että toisilla työmailla kalliimpi ja enemmän työvoimaa sitova murskain menee tavallaan hukkaan, kun hakkurillakin olisi tehnyt saman työn. "Kerran murskasimme neljä kuukautta Venäjältä tullutta kuitupuuta", minkä olisi voinut tehdä hakkurillakin", Tahvanainen kertoo ja jatkaa, että jokaisen murskan porukka koostuu yleensä kolmesta tai neljästä miehestä, jotka pyörittävät konetta kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Hakkurilla pärjää puolestaan yhden miehen voimin. Murskalla toinen vuorossa olevisRaskas Kalusto
Uusin Dopp stadmurskain odottaa työ maalle pääsyä vielä pihassa.
ta mättää puita koneen nieluun toisen tehdessä paikalla muita hommia, joita löytyy koneen kunnon seuraamisesta, valmiin tavaran siirtelemisestä pyöräkuormaajalla sekä taukojen pitämisestä. Miehet vuorottelevat tehtävissään pitkin päivää siten, että toinen on koko ajan nosturissa koneen tehdessä tuottavaa työtä aamusta iltamyöhään. Niin murskat kuin hakkurikin ovat saksalaisen Doppstadtin valmistamia. "Hankimme ensimmäisen murskaimen Doppstadtilta eikä myöhemmin ole tullut tarvetta lähteä opiskelemaan muiden merkkien metkuja." Doppstadt valmisti aiemmin myös traktoreita, mutta nykyisin valmistusohjelmaan kuuluu murskainten ja hak01/11
kureiden lisäksi esimerkiksi aumankääntäjiä. "Yhteistyö on tehtaan kanssa toiminut hyvin. Olemme kertoneet heille havaitsemistamme kehitysideoista ja meitä on kuunneltu ja parannuksia tehty", yrittäjä kiittelee koneidensa valmistajaa. Saksalaiset huoltomiehet ovat käyneet tekemässä koneisiin Suomessa remontteja ja huoltoja paikan päällä, kun taas suomalainen koneyrittäjä on päässyt tehtaalle seuraamaan koneidensa valmistusta hyvässä yhteistyöhengessä. Doppstadtkoneita edustaa maassamme Jasto Oy, jolta Suomen Mobiilimurskauskin on kalustonsa hankkinut. Sitä kautta on myös saksaa taitamattoman yrittäjän olla helppo olla yhteydessä tehtaalle.
Vetoautoissa Scania on tuttu ja turvallinen merkki jo kuljetusliikkeen ajoilta. Hakku reiden vetoon tarkoitetut autot on haettu käytettynä Ruotsista.
43
Karjalan kannot hakkeeksi
»
Murskainten terähuolto hoidetaan itse omassa hallissa. "Näin on varmuus siitä, että teriä on aina saatavilla kun niitä tarvi taan", Timo Tahvanainen kertoo. 44
Koneiden vetoautot koostuvat Ruotsista käytettynä tuoduista telivetoisista Scanioista. Autot ovat vanhoja tukkiautoja, jotka on varusteltu omassa hallissa uutta käyttötarkoitusta varten. Auton saapuessa Ruotsista sen alusta puretaan paljaaksi, minkä jälkeen sitä aletaan varustelemaan juuri sellaiseksi kuin tarve vaatii. Siirrettävällä vetopöydällä mahdollistetaan murskaimen siirtäminen työasentoon sen silti ollen kiinni autossa. Nostureina käytetään pelkästään Keslan valmistamaa 1200T-mallia, joka on erityisesti suunniteltu tälläiseen käyttöön jossa nosturia käytetään aamusta iltaan. "Ensimmäisissä käyttämissämme kuormaimissa oli jatkuvasti ongelmia esimerkiksi jalkapalkkien kestävyyden kanssa normaali puutavarakuormain joutui liian koville kun sitä käytettiin viisitoista tuntia yhtämittaa maanantaista perjantaihin." Nostureiden hytit ovat XL-malleja, joissa on tilaa parikymmentä senttiä normaalia enemmän joka suuntaan. Hytit on varustettu luonnollisesti omilla lämmittimillä ja ilmastoinneilla. "Saimme houkuteltua sitkeästi Keslaa tekemään meille XL-hytin, jonka tekemiseen meni enemmän aikaa kuin perushytin valmistamiseen. Nyt kuitenkin
aalin pienemmäksi silpuksi varsinaisen murskaimen viimeistellessä työn. Kyseinen esimurskalla varustettu murskain on käytössä hiljaisempi ja turvallisempi. Tahvanainen kertoo hiljaisemman kaluston tuoneen lisätöitäkin, koska kovaäänisempiä koneita ei välttämättä haluta töihin lähelle asutusta. Jokaista murskaa seuraa työmaalle oma huoltoauto, joka on tarpeen päivittäisiä huoltoja ja kunnossapitoa varten. Suuremmille urakoille viedään mukana myös oma pyöräkuormaaja, jolla työnnetään työskentelyalueelle uutta tavaraa sekä ajetaan valmista tavaraa murskan alta pois. Joskus paikalla on myös työn tilaajan pyöräkuormaaja töissä. Pyöräkuormaajissa Timo Tahvanainen luottaa Volvoon ja sen L90-malliin, joita löytyy käytettyinä ja hyväkuntoisina kohtuuhintaan Ruotsista. Tahvanaisen työmiehet ovat moniosaajia, jotka hoitavat murskainten käytön lisäksi sen kuljettamisen ja huoltamisen. Tätä yrittäjä sanoo arvostavansa suuresti ja toteaa, että ilman näin hyvää miehistöä hommaa olisi mahdotonta tehdä. "Muutama mies tuli TEAK:in kautta meille työharjoitteluun tai paremminkin työssä oppimaan viime vuonna, ja kun homma näytti luistavan ja uusi murska-
Tahvanaisen työmiehet ovat moniosaajia, jotka hoitavat murskainten käytön lisäksi kuljettamisen ja huoltamisen.
XL:ää ostavat muutkin eikä se ole enää varta vasten meille tehty malli", Tahvanainen kertoo esitellessään tyytyväisenä Kuormaimiaan. Nykyisin XL-hytit tulevat Keslan kuormaimiin Sampo-Rosenlewiltä, jollaista edustaa Suomen Mobiilimurskauksen uusimmastakin kuormaimesta löytyvä hytti.
Useimmiten Tahvanaisen kalustoa saattaa nähdä metsäyhtiöiden terminaalialueilla tai jätteenkäsittelyasemilla Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Jätteenkäsittelylaitokset keräävät esimerkiksi rakennuksilta ja yksityisiltä puujätettä jopa parikin vuotta, kunnes tilaavat murskan muuttamaan puuvuoren hakevuoreksi. Mobiilimurskaus Oy:n käyttämät kaksivaihemurskaimet soveltuvat erityisen hyvin juuri rakennuspuujätteen käsittelyyn. Kaksivaihemurskissa ensimmäinen ns. esimurskain rikkoo materi-
kin oli taloon tulossa, oli uuden koneen tiimi valmis", Tahvanainen kertoo mukavasta sattumasta. Vakuutusyhtiöiden pakolliseksi kaavaillut sammutusjärjestelmät ovat kuuluneet alusta asti kaluston vakiovarustukseen oman kaluston lisäksi sillä on mahdollista estää tulen leviäminen myös ympäristöön, mikä on hiljaisempien kaksivaihemurskien tavoin seikkoja, joita aletaan vähitellen arvostamaan työn tilaajienkin puolella. Tärkeimmäksi valtiksi yrityksensä toiminnassa Timo Tahvanainen kuitenkin sanoo aikataulujen pitämisen: "Tulemme työmaalle silloin kun olemme luvanneet, meidän koneita ei tarvitse odottaa viikkokaupalla." Päivä on jo kääntynyt iltaan lumisateen luodessa rauhoittavan tunnelman lauantai-iltaan. Juttutuokiomme loputtua yrittäjä jatkaa hallinsa siivousta. Jonkun sekin työ on tehtävä.
Raskas Kalusto
Maisteri
Volvo FMX 500 8X4 Filosofian maisteriksikin kutsuttu Volvo FM on saanut rinnalleen rajumpi-ilmeisen extrememallin. Tutustuimme FMX:ään sen omalla kotikentällä, missä rauta ja kivet kirskuivat kilpaa peruskallion siirtyessä paikasta toiseen pala kerrallaan.
47
Volvo FMX 500
V
olvon vastaus raskaaseen työmaaajoon on FM-mallista jalostettu FMX, jota Volvon piireissä on opittu kutsumaan tuttavallisesti vain äxäksi. FMX on korkean alustansa ja aggressiivisen ilmeensä johdosta huomiota herättävän näköinen auto. Saksassa Bauma -messuilla esitelty auto onkin jo herättänyt omassa segmentissään ansaittua vipinää. Keski-Euroopan markkinoilla tyypillistä 34-akselista telivetoista, varsinaista järeää työmaaautoa Volvolla ei aiemmin ollut toki telivetoisia FM- ja FH-malleja markkinoitiin maansiirtoon, mutta ne olivat kuitenkin kompromisseja maantie- ja työmaa-auton väliltä. Volvolla oli selvä paine luoda tämänkaltainen työrukkanen, joten projekti otettiin vakavasti työn alle kolmisen vuotta sitten. Uusi malli asettuu Volvon kuorma-autojen ja työkoneiden välimaastoon. Raskaassa työkonemaailmassa selviämiseen halutaan viitata esimerkiksi muutamilla työkoneista tutuksi tulleilla, keltaisella värillä maalatuilla yksityiskohdilla, kuten esimerkiksi aurinkolipan listalla ja lyhyeen ohjaamoon soveltuvilla tikkailla ja nousukahvoilla. FMX:ssä ei tarvitse hävetä työkonemaisuutta, siitä voi oppia tällaisessa ajoneuvossa jopa pitämään.
Terästä muovin tilalla. Vakiona FMX:ssä on FM-malliin verrattuna periaatteessa vain rungon etupään rakenne ja siitä johtuva keulan muhkeampi muoto, joka on osattu käyttää oivallisesti hyväksi muotoilemalla autolle oma persoonallinen ilmeensä. Myös peilit poikkeavat maantiemallista: metallisilla, perinteisillä varsilla varustetut peilit ovat nekin ainoastaan X-kuskien herkkuja. Peilien ansiosta näkyvyys on parantunut etuviistoon ja peilejä on mahdollisuus uusia nyt osa kerrallaan vahingon sattuessa. Muhkeamman alamaskin mukana tulevat tähän malliin varta vasten suunnitellut valot, jotka nekin on suunniteltu vaihdettaviksi umpio kerrallaan. Valojen eteen on tarjolla myös kiveniskusuojat, mutta ne eivät ole Trafin hyväksymät Suomessa. Samoja umpioita käytetään Volvon muissakin malleissa, joten ne eivät ole mitään spesiaalitavaraa. Puskurissa olevat lisävalot ovat lisävaruste. Puskuri on kolmeosainen ja valmistettu kolmemillisestä teräksestä, joten koko puskuria ei tarvitse vaihtaa kolhuja siistittäessä. Puskurissa oleva vetopiste on mitoitettu 25 tonniin asti. FMX:ää markkinoidaan myös jätekuljetuksiin, joissa tällaisella puskurirakenteella ja peileillä uskotaan maahantuojan mukaan olevan myöskin kysyntää. Auton karut varusteet ovat suunniteltu kohderyhmän toiveiden pohjalta.
48
FMX ei ole tehty kuljettajille, joille sattuu vahinkoja muita enemmän on vaan realistista myöntää, että käyttötarkoitus johon autoa markkinoidaan on kuluttavaa. X:ssä kolhuille alttiit kohdat ovat tehty järeistä materiaaleista ja tarkoitettu helposti uusittaviksi tai itse oiottaviksi.
Oman maun mukaan. Perusvarusteiden lisäksi autoa on mahdollista maustaa miltei rajattomasti valmistajan eri varusteilla. Volyymimalliksi uskotaan nousevan lyhyellä ohjaamolla oleva karu perusrukkanen, joita käytetään Keski- ja ItäEuroopan suurilla työmailla jopa useita kymmeniä yksiköitä samoissa kohteissa. Pohjoismaisten kuljettajien ollessa tottuneita vähän hienostuneempaan tyyliin on tarjolla muun muassa useita eri sisustusvaihtoehtoja sekä makuu- ja Globetrotter-ohjaamot FM:n tapaan. XL-Globe on kuitenkin katsottu tarpeettomaksi ja jätetty tarjolle FM/FH-malleihin. Moottorivaihtoehdot alkavat 330-hevosvoimaisesta 11 litran myllystä aina 13-litraiseen 500 hevosvoiman voimanpesään, joka riittää vallan mainiosti vaikka kasettiauton veturille meidän oloissamme. Kolmetoistalitraisen väkevin versio, 540-hevosvoimainen, on sitten jo FH:lla ajavien herkkua koneen jäähdyttimen ollessa sen verran suurempi ettei se mahdu matalan ohjaamon alle. Vaihteistorintamalla on tarjolla toki tuttu ja turvallinen keppilaatikko 14-nopeuksisena ja pakit vielä päälle. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi kuitenkin uskotaan nousevan FMX:ssäkin I-Shiftin, jota Volvon taholta tuodaan nykyisin rohkeasti esille myös muihin kuin maantieautoihin. Pari vuotta sitten laatikkoon tehty päivitys, joka mahdollistaa useamman vaihteen hyppäämisen alaspäin nopeammin kuin mitä keppilaatikolla on mahdollista, on tehnyt siitä suositun esimerkiksi puuautoissa, miksei siis monttuautoissakin. Sokerina pohjalla on tarjolla vielä momentinmuuntimella varustettu täysautomaattinen planeettavaihteisto niille, jotka ovat vailla vetokatkotonta huoletonta liikkumista. Automaatti tunnetaan Volvon termistössä nimellä Powertronic.
FMX on omimmillaan raskaassa kuorma-autolla suoritettavassa maansiirtoajossa. Erilaisilla alustaja päällirakenneratkaisuilla auto soveltuu niin kevyempään maanajoon kuin vaikka louhosautoksi.
»
Itse kullekin koulukunnalle. Alustan osalta on myös tarjolla erilaisia vaihtoehtoja kymmenittäin aina kaksiakselisesta, 4X2-tyyppisestä perusalustasta neliakse-
liseen 8X6-alustaan asti. Viisiakselisia alustoja räätälöidään niitä kaipaaville maahantuojan toimesta erilaisina variaatioina. Alustan korkeuksia on tarjolla neljää eri vaihtoehtoa 900 millin ja 1240 millin väliltä. Kaksi korkeinta alustaa, 1200 ja 1240 milliä, ovat saatavissa ainoastaan FMX-malleihin, korkein vain jokapyörävetoisiin malleihin. Jousitusratkaisuja löytyy niin ilmakuin lehtijousitteisia. Jarrujen osalta vallitsee myös valinnanvapaus levy- ja rumpujarrujen väliltä. Valmistaja on jättänyt äxän ostajalle siis runsaasti vaihtoehtoja toteuttaa juuri mieleinen maansiirtäjä esiintyyhän EU:n alueellakin esimerkiksi alustan osalta hyvinkin erilaisia
Kolhuille alttiit kohdat on valmistettu järeistä materiaaleista ja tarkoitettu helposti uusittaviksi.
Raskas Kalusto
»
FMX:ssä ei tarvitse hävetä työkonemaisuutta, siitä voi oppia tällaisessa ajoneuvossa jopa pitämään.
koulukuntia. Toiset suosivat ilmajousia kun taas toiset pitävät niitä täysin poissuljettuina vaihtoehtoina. Polttoainesäiliö on mahdollista tilata jo tehtaalla asennettuna niin, että sen yläpinta on vähän rungon yläpintaa korkeammalla. Näin on saatu lisää maavaraa tankin kohdalle eikä sen nosto vaikuta juurikaan päällirakenteisiin kaikissa maansiirtoautoissa. Uutuutena lehtijousilla ja I-Shiftillä varustettuihin Volvoihin on tullut kuormantunnistin, joka on ilmajousitteisissa autoissa ollut jo aiemminkin. Nyt laatikko saa tietoa myös rautajousitteisen alustan kuormituksesta, jolloin se osaa valita muun muassa oikean liikkeellelähtövaihteen sekä oikean kierrosluvun vaihtamiseen eri painoisilla kuormilla.
Tiellä ja montulla. Koeajamamme auto oli Volvon maahantuojan ensimmäinen esittelykäyttöön valmistunut FMX, jota parhaillaan esitellään Volvo Truck Centereiden toimesta siitä kiinnostuneille asiakkaille. Kyseiseen yksilöön on valit01/11
Vahvistetun rungon etupään ansiosta alamaski on saanut pulleamman ilmeen. Umpiot on mahdollista uusia yksitellen haverin sattuessa.
Peilinvarret ovat perinteistä mallia ja ajovalojen tavoin osa kerrallaan uusittavissa. Peilien aiheuttama katvealue on entistä pienempi. 49
Volvo FMX 500
»
Miltei huomaamattomasti kolme pykälää alaspäin alle sekunnissa pehmeästi vaihtava I-Shift on osaavissa käsissä verraton peli.
Volvo FMX 500 (2010)
Moottori D13C500, 6-sylinterinen rivimoottori, tilavuus 12,8 litraa. Teho 500 hv (368 kW)/ 14001900 rpm, vääntö 2500 Nm/10501400 rpm, Euro 5 AT2612D / I-Shift automaattinen vaihtamisjärjestelmä, 12 + 2 vaihdetta, 14,941,00, Perävälitys 3,46:1 8X4/4600, Akseliväli 4600 mm, parabelijouset edessä ja takana, 8 tonnin etuakselit, napavälitteiset vetoakselit, Omapaino 14,8 tonnia, kantavuus 17,2 tonnia, kokonaispaino 32 tonnia, renkaat edessä ja takana 315/80R22,5, polttoainesäiliö 450 litraa FMX, matala makuuohjaamo Maansiirtolava 13 m3
Vaihteisto
Alusta
Ohjaamo Päällirakenne
50
Volvon toimittamat valmiit maansiirtoautot ovat HF-Autohuollon kasaamia ja koostuvat Nummen kippisylintereistä sekä Elgin valmistamista lavoista. Apurungon HF valmistaa itse.
Lyhyeen FMX -ohjaamoon on tarjolla työkoneista tutulla värillä maalattu kaidesarja joka helpottaa kuorman tarkastusta. Etenkin korkeaalustaisiin ja vetävällä etupäällä varustettuihin autoihin on tarjolla joustava ala-askelma.
tu mannermainen 8X4-alusta kahdella etuakselilla varustettuna. Akseleiden ja rungon välissä jousituksesta huolehtii perinteiset parabelijouset. Testiautoon on valittu niin sanottu perusalusta, joka on korkeudeltaan tasan metrin. Rumpujarrut ja napaperät sijoittavat auton Suomen oloissa perinteisten maansiirtoautojen ryhmään. Vaihteistoksi valittu I-Shift alkaa jo sekin olla tuttua vakiokamaa Volvolla ajavien keskuudessa. I-Shiftin eduksi maansiirtoajossa voidaan lukea ajamisen vaivattomuus ja nopea vaihtaminen niin alas- kuin ylöspäinkin. Miltei huomaamattomasti kolme pykälää alaspäin alle sekunnissa pehmeästi vaihtava automatisoitu vaihtamisjärjestelmä on osaavissa käsissä verraton peli, mutta senkin niksit on opiskeltava. Siksi moni ymmärrettävästi valitseekin vanhan tutun manuaalivaihteiston, jonka niksit ovat jo selkäytimeen juurtuneet. Maahantuojan mukaan tar01/11
jolla on hyvä manuaalilaatikko ja vielä parempi I-Shift-laatikko. Kukapa sitä huonoja vaihteistoja autoihinsa tarjoaisikaan. Ohjaamon osalta kuljetaan kultaista keskitietä. Normaali makuuohjaamo ilman korotusta on maansiirtoautoon varma valinta Globetrotterin rajatessa käyttöä tietyissä ajotehtävissä. Sisältä ohjaamo on tuttua Volvoa eikä eroa normaalista FM:stä kuin keltaisella äxällä koristeltujen kaukalolattiamattojen osalta. Ajettaessa huomio kiinnittyy tosin FMX-peileihin ja etenkin niiden metalliputkesta väännettyihin varsiin, jollaiset olisivat myös monien FH:lla puita ajavien mieleen. Göteborgissa on kuitenkin päätetty, että ne asennetaan vain äxään ja sillä siisti. 500-hevosvoimaisen moottorin ja IShiftin ansiosta liikkuminen pelkällä nupilla on vaivatonta. Raudalla jousitettu alusta tekee autosta vakaan ja tunnokkaan kulkijan niin tiellä kuin montulla-
Kipin hallintavipu on sijoitettu esittelyautossa kohtaan, jossa se on hyvin käsillä, mutta manuaalilaatikon ollessa kyseessä on sijoitus mietittävä uudelleen.
kin. Ilmajousitteisen auton jälkeen ehkä jopa suorastaan kovan etenkin tyhjiltään. Jarrujen, jousien ja vaihteiston osalta elämme muutoksen aikaa. Ilmalla ja levyllä varustetut alustat automaattisten vaihtamisjärjestelmien kanssa lisääntyvät jatkuvasti toisten pitäessä kiinni vanhasta ja luotettavasta tekniikasta. FMX:stäkin jokainen voi rakentaa mieleisensä työkalun. Esittelyauto oli melko konservatiivinen versio maustettuna vain varmasti luottamuksen saavuttaneilla herkuilla.
51
Avajaistarjous!
Mainitse tilatessasi raskas kalusto, saat alennuksen ja yllätyslahjan.
Laadukas ja edullinen ratkaisu samassa paketissa
Trackunit Pro -järjestelmä koostuu ajoneuvoon asennettavasta paikannusyksiköstä ja Internet-selaimella käytettävästä verkkopalvelusta, jonka kautta kalustoa voidaan seurata reaaliaikaisesti.
Varashälytinominaisuudet hälytys, jos ajoneuvolla liikutaan määriteltyjen rajojen ulkopuolella tai tavaratilaan murtaudutaan. Varoitukset mahdollisista laitevioista, kuten koneen ylikuumuminen tai liian matalat öljynpaineet. Lämmityslaitteen (esim. Webaston) etäkäynnistys kännykän kautta. Viestinvälitys kuljettajille. Automaattiset sähköpostimuistutukset ajoneuvojen/työkoneiden määräaikaishuolloista. Ajoneuvon varaustilanteen seuranta esim. taksiyritysten ajojärjestelijöille.
Tutustu!
Osoite: http://piirla.trackunit.fi Käyttäjätunnus: esittely Salasana: demo10
TAI:
www.piirla.fi >> Tuotteet >> Paikantimet
+ monia muita räätälöityjä ratkaisuja, kysy lisää!
Tilaukset & lisätiedot:
Piirla Oy
Hopeakatu 4 70150 Kuopio
p. 017 283 1595 fax. 017 283 1644
piirla@piirla.fi www.digipiirturi.fi
www.piirla.fi
TYÖMAA
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Ahdasta on. Kaivuu ja Kuljetus T Skyttä Oy:n Kobelco vasemmalla, edessä oikealla oleva Fiat-Kobelco on jo naapurityömaan koneita.
Työmaa taajamassa
Työmaa on ahdas, aikataulu kiireinen ja kaivuun edetessä montusta löytyy yllätyksiä. Kaivuu ja Kuljetus T Skyttä Oy:n loppuvuoden urakka on hyvä esimerkki maanrakennuksesta kaupunkioloissa.
V
erkkosaaressa, Kulosaaren sillan kupeessa Helsingissä käy sutina. Lunta tuiskuttaa ja liikenne on vilkasta, vaikkei edes ruuhka-ajasta ole kysymys. Verkkosaarenkadun ja Hermannin rantatien puristuksessa on työmaamonttu, jonka äärellä Kobelcokaivinkone siirtelee maata kaapeleita ja muita nyky-yhteiskunnan luomuksia väistellen. Sisun sora-auto peruuttelee pitkin ahdasta väylää kaivurin ulottuville. Työtahti on kova, mutta lounastauosta ei kuitenkaan tingitä. Samalla meille tarjoutuu hetki aikaa jututtaa Kaivuu ja Kuljetus T Skyttä Oy:n nokkamiestä Teijo Skyttää. Teijo kertoo seuranneensa ammatillisesti isänsä jalanjälkiä. Kun isä tienasi leipänsä konehommissa ja ajoi muun muassa puuta, oli Teijon helppo lähteä samalle tielle. Aluksi hän ajoi puutavaraa ja maa-ainesta, mutta vähitellen myös konepuoli alkoi kiinnostaa. Vuonna 1999 hän perusti oman yrityksen, aluksi toiminimellä.
01/11
»
"Alussa oli vaikea löytää maansiirtohommia kun ei ollut vielä nimeä eikä kontaktiverkostoa, mutta hiljalleen päästiin urakoiden syrjään." Vuonna 2002 yrityksen toiminta muutettiin osakeyhtiöksi. Työmaita on Teijon mukaan sittemmin riittänyt. Toki kausivaihteluita on, mutta nimi on käynyt tutuksi ja urakoiden haaliminen sitä myöten helpottunut. "Kunnia on mennyt, mutta maine kasvaa", vitsailee Teijo.
Kaivuu ja Kuljetus T Skyttä Oy:n yksi voimavara on ollut toimintojen jakaminen maansiirto- ja puualan välille. Kobelcon puikoista siirrytään sujuvasti Val-
met-moton ohjaimiin. Valmet on tällä erää yrityksen ainoa puukone. Maansiirtokoneina on 20-tonninen vuosimallin ´02 Kobelco sekä niin ikään 20 tonnin Hitachi vuodelta 1996. Paljon työmaita nähnyttä Hitachia käytetään Teijon mukaan lähinnä multahommissa. 20-tonnisten lisäksi yrityksellä on pienempi, neljätonninen kaivin. Ylös kaivettua maa-ainesta siirrellään eteenpäin Sisuilla: vuosimallin ´96 kasettiautolla ja kuvissakin näkyvällä ´99 maa-autolla.
Töitä riittää Teijon lisäksi neljälle miehelle. Etenkin puuhommia on Skytän mukaan ollut viime aikoina niin paljon kuin ehtii tehdä. Jutuntekohetkellä
Kaupunkialueen maansiirtotöissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jotain yllätyksiä löytyy.
53
Työmaa taajamassa
Teijo Skyttä käskyttää Kobelco SK 210 LC -kaivuria tottuneesti urbaanissa miljöössä. Teijo kertoo, että kone on kestänyt ongelmitta, mitä nyt muutamia hyväksyttäviä letkurikkoja ja tiivistevaurioita. Kovilla pakkasilla voi rautakin toki olla haurasta.
Maa-aines kuljetettiin montulta parin kilometrin päähän Helsingin kaupungin läjitysmaalle. Skyttän Sisu E12 430 oli vuodenvaihteessa ajossa toisella työmaalla, mutta pyörähti jutuntekopäivänä Verkkosaaressa.
Valmet möyri Iitin metsissä. Työmaa, jossa Raskas Kalusto -lehti vieraili, oli St1-kylmäaseman maapohjan puhdistaminen ja rakentaminen. Urakka oli maarakentajalle haasteellinen. "Työmaa on ahdas, ehkä 40 kertaa 50 metriä, joten maa-ainesta ei voi nostaa sivuun vaan se pitää siirtää autoon saman tien. Alue on vanhaa täyttömaata, joten pilaantunutta maa-ainesta on metristä alaspäin."
RA-SK Oy:n johtama työmaa käynnistyi jo kesällä, mutta Teijo tuli mukaan urakkaan loppuvuodesta. Vierailuajankohtana viereiselle tontille olivat jo nousseet Nesteen ja Teboilin kylmäasemat. St1:n asema oli valmistumassa sekin jo muutaman päivän päästä. Kiire tosin oli kova, sillä urakkaan olivat tuoneet ylimääräistä haastetta muun muassa veden nouseminen montun pohjalle. Lisäksi
Lounaalla on aikaa hengähtää hetki. Kaivuu ja Kuljetus T Skyttä työllistää yrityksen nokkamiehen Teijon lisäksi neljä henkeä.
alueella maa painuu alaspäin muutaman millin vuodessa, joten paalutuksen merkitys on suuri. "Se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jotain yllätyksiä löytyy", kertoo Teijo kaupunkialueella tehtävistä maansiirtotöistä. Työvaiheita Verkkosaaren St1:n urakassa oli useita. "Paalutus, pohjalaattojen ja sadevesikaivojen asennus, mittarikenttien kalvotus, öljyerottimien ja näytteenottokaivojen asentaminen...", luettelee Teijo. Hommaa siis oli ollut ja sitä riitti edelleen. Oli parasta päästää Teijo takaisin täysipainoisesti työn ääreen, jottei Raskas Kalusto olisi päässyt urakkaa kohdanneiden haasteiden listalle.
54
Raskas Kalusto
Louheautot
Varo piraatteja! Alkuperäinen K&L - RENGAS on valmistettu länsimaisista sertifikoiduista materiaaleista
K&L - RENKAAT
ETDTTM
Tunnetut materiaalitoimittajat
TERÄSVYÖRENKAAT. HETI VARASTOSTA! KORKEALAATUINEN TECHKING TERÄSVYÖRENKAAT. OIKEA RENGAS OIKEAAN PAIKKAAN
ETADT E4 C1 ETDL L4,L5 ETGC H1 HETI VARASTOSTA! C1 (nosturiautot) ET5A E3/L3 R1
ETLT C1
ETDT
TM
ETLT C1
ETSNOW
11:04
14203.qxd:peruspohja
17.1.2011
Sivu0 ET6A
ETNT
TM
TM
ET6A 14205.qxd:peruspohjaETPORT 18.1.2011
TM
ETLDD2 09:41 Sivu0
TM
Ympärivuotiseen käyttöön. Kylkivahvistettuja.
ETSNOW
AD BLUE
PYYDÄ TARJOU S!
K&L K&L
ERÄ K&L - ISKUVASARAPIIKKEJÄ
Eritoten kaivoskäyttöön suunniteltu 29.5" R25** 6:lla teräsvyökudoksella
ETNTTM
LOUHEAUTOT, DUMPPERIT, PYÖRÄKUORMAAJAT, Euro 4/5 Moottoreille SAATAVINA 15 ERI MALLIA JA 60 ERI TYYPPIÄ. PIIKINLUKITUSKIILAT FURUKAWA F30, F35, F45 1000 L Konteissa MYYDÄÄN SOPIVASTI.ETLDD2TM (L5) KYSY TARJOUS! ALKUPERÄISASENNUKSENA USEILLA KONEMERKEILLÄ.
GB 11 T GB 14 T FURUKAWA F 19 FURUKAWA F 22 FURUKAWA F 27 FURUKAWA F 30 FURUKAWA F 35 FURUKAWA F 45 ETPORT satama/ RAMMER E 68 RAMMER S 83 teollisuusrengas 18.00 R 25*** RAMMER G 80 18.00 R 33*** RAMMER G 90 KRUPP HM 1500 ATLAS COPCO HP 2200 ATLAS COPCO HP 2500 ATLAS COPCO HP 3000 GIANT GT 70 GIANT GT 80 GIANT GT SATAMAKONEET: 90
RENGASLAADUT C 1 = pistoaltis ajo R 1 = yleisrengas H 2 = lämpökestävä jatkuvassa nopeassa ajossa H 1 = nosturirengas (nopea ajo)
KATSO NETTISIVUT
www.karviankl.fi
750/65R25'ETADT H-2
Suoraan maahantuojalta
K&L
Pyöräavain 1" hylsylle. 3-tehoaluetta Kakkosella aukeaa varmasti k-auton mutterit.
K&L
Kaivoskäyttöön hyväksytyt led-valot
Myös ristikudosrenkaita!
15.5x25 16 pr. nylon 17.5x25 16 pr. nylon 16.00x25 32 pr. nylon 18.0x25 36 pr./40 pr. nylon 18.00x33 E4 32 pr. nylon 20.5x25 20 pr. nylon 23.5x20 20 pr. nylon 23.5x25 24 pr. nylon 26.5x25 28 pr. nylon 29.5x25 32 pr. nylon 29.5x29 32 pr. nylon 21.00-35 36 pr. tl e4 24.00-35 42 pr. tl e4
paineilmahydraulitunkit 25-50 t nostavat, 2- ja 3-jatkoinen, minimikorkeus vain 18 ja 23 cm!
Pat.numero: ZL00216876.6
MAAHANTUONTI JA MYYNTI:
K&L
LOUHEAUTON RENKAAT HETI VARASTOSTA!
14.00 18.00 18.00 21.00 24.00 R R R R R 25*** 25** E4 H2 33** E4 H2 35** E4 H2 35** E4 H2
TYÖVALOIKSI PERUUTUSVALOIKSI
K&L
T 568 LC
raskaankaluston renkaan vaihtokone 14-26" vanteille, max. rengashalkaisija 1650 mm / leveys 800 mm, 1.8 kW
K&L RASKAANSARJAN
MYYNTI JA ASENNUS: ARTON RENGASPALVELU
LONGMARCH T 598
14-56"vanteille, max rengashalkaisija 2300 mm / leveys 1065 mm max rengaspaino 1600 kg !
VIIKONLOPPUHUOLTO!!
Noudamme koneen esim. perjantai iltana ja kone on kunnossa työmaalla maanantai aamuna!
TESJOKI, LOVIISA 019-514 422
VANNE- JA RENGASPALVELU MÄKELÄ EURAJOKI 02-868 3000
KULJETUSKALUSTO
Teksti ja kuvat:Iikka Kekko
Valioluokan maitojuna
Jakelu on kylmäketjun vahvin lenkki, kuluttajien muodostaessa sen heikoimman lenkin kuljettaessa ostoksiaan kaupasta kotiin tämä on tutkittua tietoa. Alumiinivanteet kiilsivät ja kylmäkoneet hurisivat, kun kiersimme Juuso Kokon kanssa Scanialla kolmen eri maakunnan alueella.
eljältä aamulla joutsalaisen marketin lastauslaiturilta kuuluu kolinaa. Liikkeellä ei ole Karhukoplan veljekset vaan kyseessä on rehellisen työn äänet, kun Mauri Järvinen vetää rullakoiden päälle pinottuja sinisiä maitolaatikoita kaupan kylmiöön odottamaan kaupan aukeamista ja asiakkaita. Mauri on lastannut illalla kuorman Jyväskylän Valiolta ja ensimmäiset paikat on purettu taajamien vielä nukkuessa. Järvisen työvuoro alkaa olla lopuillaan, kun Juuso Kokko saapuu pirteänä paikalle jatkaakseen kuorman jakoa vakioreitille. Reitti kulkee Hartolan, Sysmän ja Pertunmaan kautta Män56
N
tyharjulle. Meijerituotteita menee arkisin kauppojen, koulujen ja terveyskeskusten ruokaloiden lisäksi huoltoasemille ja kioskeille. Lauantaina kouluilla ei tietenkään käydä ja sunnuntai on Juusolla vapaapäivä. Toki maanantain kuorma on haettava sunnuntai-iltana, mutta se hoidetaan yrittäjien toimesta Maurin tai Antti Järvisen ollessa silloin ratissa. Yöpakkasen huurruttama ruohikko kimaltelee valokiilassa, kun Scanian keula kääntyy Nelostielle Joutsasta kohti Hartolaa, jonne on matkaa parisenkymmentä kilometriä. Ulkona on pari astetta pakkasta, ohjaamossa parikymmentä lämmintä ja konteissa viileää sekä pak-
kasta jaettuna eri osastoihin. Järvisen Maurin ja Antin thermo-yhdistelmä on meijerituotteiden kylmäketjun vahvin lenkki, sen takaavat ammattimiehet ja asianmukainen kalusto.
Rekkakoulun opilla. Aamuyöstä Nelostiellä tulee varttitunnin aikana vastaan kymmenkunta muuta raskasta ajoneuvoa, ollaanhan yhdellä Suomen valtaväylistä. Juuso on liikkunut isolla autolla työkseen vasta vuoden verran, mikä on kuitenkin huomattava määrä 19-vuotiaalle, keväällä koulunsa päättäneelle nuorelle miehelle. "Yhdistelmäkortin sain keväällä koulusta päästessä, mutta sitä ennen ajoin tässä Järvisel-
»
Yöpakkasen huurruttama ruohikko kimaltelee valokiilassa, kun Scanian keula kääntyy Nelostielle Joutsasta kohti Hartolaa.
57
Valioluokan maitojuna
lä nupilla jakolenkkejä", Juuso kertoo orastavasta urastaan. Jyväskylän Ammattiopistossa suoritettua kolmevuotista logistiikan perustutkintoa hän kehuu hyväksi tieksi alalle. Koulussa sai paljon käytännön oppia teoriaa unohtamatta. Pohjaa ammatinvalinnalle loi myös isän ja muiden lähipiirissä vaikuttavien ihmisten työskentely kuljetusalalla. Oppilaat, joilla oli työpaikka jo tiedossa, saivat olla viimeisen kevään melko vapaasti niin sanotussa työharjoittelussa mikä onkaan oppilaitokselle parempaa mainosta kuin koulun jälkeen työllistyneet opiskelijat. Pääosa Juuson opiskelutovereista onkin saanut alan hommia, ja suhtautuminen vastavalmistuneisiin kuljettajiin on muuttunut positiiviseksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Asennemuutosta on edesauttanut opetuksen muuttuminen käytännönläheiseksi harjoitteluksi normaalista rahtiliikenteestä tutulla kalustolla. Kaukana ovat ajat, jolloin katsottiin karsaasti ylioppilaspohjaiselta autonkuljettajalinjalta valmistuneita untuvikkokuskeja. Vielä keväällä Kuljetusliike Järvisen auto jatkoi useimmiten Joutsasta ilman vaunua eteenpäin, kunnes reittejä muutettiin ja perään hankittiin pidempi ja nykyaikaisempi perävaunu, johon mahtuvat Pertunmaan ja Mäntyharjunkin tavarat. Aiemmin samalla alueella operoi kaksi Valion ajossa olevaa autoilijaa. Valiolla kuitenkin nähtiin tehokkaammaksi korvata kaksi nuppiautoa yhdellä yhdistelmällä valinnan suosiessa Maurin ja Antin luotsaamaa yritystä. Töiden näin lisääntyessä myös Juusolle varmistui vakituinen työ, joka tosin katkeaa vielä asepalveluksen ajaksi. Armeijan jälkeen Juuso tulee kuitenkin jatkamaan kesken jääneitä töitään, joissa eräänä parhaimmista puolista hän mainitsee työaikojen säännöllisyyden. Työpäivälle kertyy normaalisti mittaa noin kymmenen tuntia joka toisen lauantain ollessa pääsääntöisesti vapaapäivä, joskus myös maanantainkin. Jari-Pekan valomainokset alkavat häämöttää Hartolaan saavuttaessa ja Opticruise heittää hitaampaa välitystä peliin. Marketin pihassa odottavatkin jo leipäauto ja Keskon Pirkka-rekka vierekkäin, joten tänä aamuna on maitoauton vuoro odottaa pääsyään purkupaikalle. Omalla vuorollaan Juuso peruuttaa Scanian laituriin yhtä varmoin ottein kuin kolme vuosikymmentä vuotta ajaneetkin. Ajo ja peruutustaidot on opittu koulussa, kokemus tarttuu takkiin kilometrien myötä pikkuhiljaa.
Maitopitäjästä mökkipitäjään. Hartolan jälkeen tehdään vielä pisto itähämäläiseen Sysmään, joka tunnetaan eri58
Juuson työpaikka G-ohjaamossa on korkeampaa konekoppaa lukuun ottamatta vastaava kuin R-mallissa.
»
tyisesti maitopitäjänä. Kyydissä olevissa meijerituotteissakin siis palaa samalta kylältä kerättyä maitoa takaisin paikallisten asukkaiden nautittavaksi jalostetussa muodossa. Perävaunun tultua tyhjäksi annetaan Thermokinginkin huilata loppupäivä, vaunuun siirretyt tyhjät maitolaatikot ja rullakot pärjäävät ilman kylmäkoneen hurinaakin. Kärry jää Hartolaan, kun lähdemme kohti Pertunmaata, joka on jo Etelä-Savoa. Hiljainen on kylätie myös Pertunmaalla aamutuimaan. Pari rollaattoria on parkissa Salen ovenpielessä ja kameran kanssa pihalla pyörivä toimittaja tuntuu herättävän huomiota niissä muutamassa ohikulkijassa. Kuortin ABC -aseman myötä siitä on alkanut kehkeytyä kunnan vilkkain keskus osan ihmisistä hoitaessa siellä asiointinsa, mikä puolestaan hiljentää Pertunmaan taajamaa entisestään.
Kuortin aakkosasemalle mekin suuntaamme seuraavaksi. Sinne jää enemmän maitorullakoita kuin maallikko olisi etukäteen uskonutkaan tuskin nämä kaikki lähtevät ohikulkijoiden matkaan, joten asema on saavuttanut vankan jalansijan myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Täällä on puolestaan mäntyharjulaisen Paasosen auton vuoro odottaa: ensin maito ja sitten vasta leivät on tänään tahti tässä pihassa. Matka jatkuu kohti Mäntyharjua. Kylmäkone hurahtaa päälle ilman ollessa vielä miinuksella, se taitaa kuitenkin puhaltaa hetken lämmintä. Vetoauton kylmäkonetta, vai pitäisikö sanoa lämmönsäätölaitetta, ohjataan hytistä käsin. Sen kummempaa huomiota se ei jakolenkin aikana vaadi, kunhan se muistetaan sammuttaa kuorman tyhjennyttyä. Kojetauluun sijoitetun
Kaukana ovat ajat, jolloin vasta valmistuneita untuvikkokuljettajia katsottiin alalla karsaasti.
Raskas Kalusto
»
Kyläkaupan takana seisovasta myymäläautosta on aika ajanut ohi, mutta maitoauto liikkuu vielä.
Lamellipinnat ja hiekoitin takaavat pidon niin tiellä kuin liikkeellelähdöissäkin.
Toimitettavat määrät vaihtelevat parista laatikosta kymmeniin rullakoihin. Mäntyharjun R-kioskin maidot laitettiin sivuovelle valmiiksi jo edellisessä paikassa, näin tähän purkuun kului aikaa vain minuutin verran.
Elintarvikekontissa puhtaus on enemmän kuin puoli ruokaa. Yleisin kuljetusyksikkö on sininen maitolaatikko.
ohjausyksikön näytöstä näkee kontin lämpötilan ja koneen sinne puhaltaman lämmön. Niin auton kuin perävaununkin takaosassa on vielä lisäpuhallin, jolla voidaan tarjoilla tarvittaessa pakkasta erilliseen pakastetilaan. Pakastetila saadaan syntymään halutunkokoiseksi kevytrakenteisella, kattoon ja lattiaan tiukasti kiristyvällä eristetyllä pressuseinällä. Ratkaisu on kevyt ja helppo muokata pakasteiden tarvitseman tilan mukaan. Kontin lämpötilan ollessa muutaman asteen plussan puolella kyseinen ratkaisu pitää pakkasen visusti omalla puolellaan. Mäntyharjullakin on ABC-asema ja sen yhteydessä marketti. Siellä meillä vierahtääkin reilu puolituntinen. Laiturit ovat suorastaan esimerkilliset, joten purkamaan pääsee hyvin perävaununkin kanssa. Ne sijaitsevat kuitenkin toisella puolella rakennusta kuin maitokylmiö, jolloin matkaa kertyy noin sata metriä suuntaansa. Kun maidot ovat kylmiössä ja tyhjät laatikot ja rullakot kyydissä, on matkaa taittunut parisen kilometriä kävellen. Mäntyharju on yksi Suomen vilkkaimmista mökkikunnista, mikä näkyy kesäi01/11
sin automiehen arjessa miltei tuplaantuneina tavaramäärinä. "Silloin vaunuakin saa vetää milloin Pertunmaalle ja milloin Kuorttiinkin asti. Joskus käydään nupilla vielä illlalla extrakeikka, että kaikki tavarat saadaan mahtumaan varsinaiseen kuormaan", Juuso muistelee viime kesää. Kylällä käydään vielä kioskilla, koululla, palvelutalojen keskuskeittiössä sekä Björkmanien marketissa. Kaupan myymäläauto seisoo hylätyn näköisenä kaupan takana siitä on aika ajanut ohi kuten niin monesta muustakin kollegasta, joita liikkui vielä parikymmentä vuotta sitten tiheästi ympäri maaseutua. Maitoauto kuitenkin liikkuu vielä, kohti viimeistä purkupaikkaa ja Suittilahden Teboilin noutopöytää.
Scanian geellä. Pari sivuovelle valmiiksi laitettua laatikkoa jätetään Teboilin keittiöön ja Scania parkkeerataan pihan toiselle puolelle muiden isojen autojen viereen. Ne ovat maansiirtoautoja johtuen valtatie 5:n tietyöstä. Suittilahden Teboil tunnetaan paremmin Mäntymotellin Teboilina, aiemmin pitkään myös Esson lipun alla toimineena asemana,
VALIO JYVÄSKYLÄ
Maitoa pakkaavat meijerit ovat supistuneet Valion osalta noin puoleenkymmeneen suurempaan yksikköön. Juustoloita ja muita tuotteita valmistavia yksikköjä on lisäksi jokunen. Jyväskylän Valio hoitaa yrityksen tuotteiden jakelun laajalle alueelle, joka mahtuu seuraavan alueen sisään: Vaasan eteläpuolelta Kristiinankaupunkiin, sieltä Itä-Suomeen Simpeleelle ja edelleen itärajaa Lieksaan josta Pihtiputaan kautta alkupisteeseen Vaasan eteläpuolelle. "Tälle laajalle alueelle meijerituotteet kuljetetaan pääosin yhdistelmäajoneuvoilla, joita Jyväskylän tuotantolaitosten portista lähtee vuorokaudessa 85", kertoo Kari Manninen Jyväskylän Valion terminaalista. Jyväskylän paikallisjakelu suoritetaan nuppiautoilla kuten myös läheisen Äänekosken toimitukset. Lisäksi Jyväskylässä valmistetaan Hyla-tuotteita joita lähtee useita kuormia vuorokaudessa Valion muihin varastoihin. Kuljetuksia on myös yhdistetty muutaman einesvalmistajan kanssa, joten heidänkin tuotteitaan kulkee valiolaisten kyydissä asiakkaille. 59
»
Useimmissa paikoissa rullakot vedetään perälautaa pitkin suoraan kauppaan. Vanhemmissa kiinteistöissä kuorma joudutaan vielä usein laskemaan maan tasoon. Päivän päätteeksi auto tankataan isännälle, joka lähtee taas illansuussa hakemaan uutta kuormaa meijeriltä.
Usein nuoret kuljettajat saavat talon vanhimmat autot ajettavakseen, mutta Valion ajossa tätä nokkimisjärjestystä ei tunneta.
jonne menemistä on vältetty isoilla autoilla aina huonojen kelien aikaan pihasta johtuen. Oli piha missä kunnossa tahansa, niin asemalla tarjolla oleva kotiruoka on maistuvaa. Juuso kertoo syövänsä tässä usein ja juuri kotiruokaa, joka maistuu paremmin arkena kuin ranskalaiset ja hampurilaiset. Viereisessä pöydässä puhutaan sattumalta aseman pihasta. Joku kylänmies olisi muka kuullut, että uuden tien kulkiessa nyt kauempaa olisi pihaan suunnitteilla isompi rekkaparkki. Se olisikin tervetulut idea tälle perinteiselle huoltoasemalle valtavien liikenneasemien vallatessa Suomea kylä kylältä. Vatsat täynnä alkaa paluumatka kohti Joutsaa. Tyhjä, eristetyllä kontilla varustettu ilmajousiauto kulkee ja keinahtelee pehmeästi asfaltoidulla sivutiellä. Päällirakenteet ja perävaunu ovat NTM:n käsialaa ja kylmäkoneet Thermokingejä eli tuttuja ja laadukkaita tuotteita kumpainenkin. Usein on tapana, että nuoret kuljettajat saavat talon vanhimmat autot ajettavakseen, mutta Valion ajossa kyseistä nokkimisjärjestystä ei tunneta. Kalusto pidetään vaatimuksista johtuen melko tuoreena eikä kunnossapidosta ole mahdollista tinkiä. Järvisen parivuotias Scania on uransa keskivaiheilla, monen mielestä auto parhaimmassa iässä. G420-malli ei ole kaikkein yleisin malli jakeluajossa, mutta se on Järvisten mielestä sopiva tälläiseen käyttöön, jossa autosta tullaan alas usein päivän aikana. Ohjaamo vastaa suurelta osin 4-sarjan R-ohjaamoa niin sisätiloilta kuin ulkomitoiltaan eli se on 6 senttiä matalammalla kuin nykyinen R-ohjaamo. Scanialta G-mallia markkinoidaan lähinnä maansiirtoon ja Järvisten ajoa vastaavaan jakeluajoon. Rajoituksina G-mallissa on, että sen yhteydessä V8moottori ja Topline -ohjaamo eivät kuulu varustevalikoimiin. Ilmajouset ja ohjaava teli ovat luonnollisesti vakiovarusteita tälläisessä ajossa. Loppumatkasta jutut kääntyy mihinkäs muuhun kun armeijaan sen odottaessa Juusoa riveihinsä. Palveluspaikaksi hänelle osoitettiin Vekaranjärveä, mutta paperit ovat vetämässä kuitenkin Tikkakosken suuntaan. Ehkä siellä olisi tarvetta vielä yhdelle ammattikuljettajalle.
Oltermanni-mainoksin teipattu yhdistelmä on näyttävä piristysruiske liikkuessaan tiellä ja taajamissa. 60
OTETTAVAA PALVELUA RENGASSALO, LU ENEN VUODEN AJAN! JO KYMM
Laaja valikoima raskaankaluston renkaita suoraan varastosta!
Meiltä myös työkone, maatalous-, henkilö- ja pakettiauton renkaita. Rengasmerkkejä varastosta:
RENKAIDEN TYPPITÄYTT Ö!
ÄYDEN PALVELUN T RENGASTALO! YYDÄmpARuJmenUS! P set y Täri S o O .
Toimituk ostajalle uorma-auton renkaan Neljän k (arvo 180). rottaja kaupanpäälle. vanteenir
Salitunkatu 5 · puh. 0500531950 · email: info@rengassalo.fi Avoinna arkisin 7-17, la 9-13 · www.rengassalo.fi
Rengasrikkopäivystys 24 h p. 0500 531950
N1300HID EXPLORER Black Satin
UUTUUS! NORDIC LIGHTSin kompakti Xenon-kaukovalo. Turvallisuuden ja mukavuuden puolesta kuljettajan ensisijainen valinta.
N44 LED
UUTUUS! NORDIC LIGHTSin LEDtyövalo. Pitkiä työjaksoja ilman huoltoa, matala energiakulutus sekä monijännite yhdessä ja samassa valossa.
Innovatiivinen kalsium-hopea teknologia Täysin huoltovapaa labyrinttikansi -teknologian ansiosta Optimaalista vastinetta rahallesi
N25 LED
NORDIC LIGHTSin pieni LED-työvalo. Erittäin vähän huoltotarpeita. Vesitiivis sekä tärinäkestävä. Kestää vaativimmatkin olosuhteet.
EILISPÄIVÄN TÄHTI
Teksti: Iikka Kekko · Kuvat: Iikka Kekko ja Scania
Scania 112, Kansanauto
Kakkossarjan Scaniat olivat 80-luvun kiintotähtiä siinä missä kivipestyt farkut ja purjehduskengätkin. Scania 112 eri variaatioineen oli malliston yleisauto kaikkiin kuljetuksiin.
teho hv
tuotannossa
Scania 112
1980 -1988 280- 333 6 11 dm 3 97.539 Ruotsi
sylinterit iskutilavuus valmistusmaa
A1
M
aailman totutellessa 80-luvun elämään ja odottaessaan ties mitä villityksiä, joita uusi vuosikymmen toisi tullessaan, hierottiin Södertäljessä Scanian tehtailla kämmeniä yhteen ja myhäiltiin tyytyväisenä. Scania valmistautui esittelemään uuden kuorma-automallistonsa, jonka tiedettiin jo etukäteen valvottavan automiehiä heidän haaveillessa kyseisestä autosta itsensä uneen. Scaniahan oli kuulunut jo miltei parin vuosikymmenen ajan kuorma-autovalmistajien kuumaan kärkeen, joten itseluottamustakin oli tarttunut takkiin. Huhtikuussa 1980 se sitten tapahtui: ensimmäinen kakkossarjan Scania rullasi ulos tehtaan hihnalta. Kyseinen auto oli mallimerkinnältään T82M ja edusti malliston miedointa versiota. Moottorithan olivat tuttuja jo edellisestä mallistosta, joten 11 litran moottorilla varustetut autot saivat mallimerkinnäkseen 112 ja
14 litran V8-moottorinen oli Scanian logiikan mukaan 142. Viimeinen numero kertoi kehitysasteen. Tuolloin keväällä esiteltiin vasta nokalliset T-mallit, jotka olivat kuin eri planeetalta aiempiin verrattuna kyseessähän ei ollut mikään kasvojenkohotus vaan täysin uusi, vuosia kehitelty automalli. Bulldog-mallit olivat jo 70-luvun lopulla tehneet melkoisen selvää nokallisista autoista, joten uuden T-mallin kaveriksi osattiin odottaa myös nokatonta mallia. Odotus ja arvailu loppuivat, kun joululahjaksi kuorma-autoilevalle maailmalle esiteltiin nokkamallia täydentävä nokaton mallisto, joka koostui kolmesta eri ohjaamosta, kahdesta matalasta ja yhdestä korkeasta, jolla teiden kuningas voisi ratsastaa ylpeänä taistelemaan rahtauksen herruudesta. Ulkomuoto oli ajalle tyypillisen kulmikas ja tuulilasia
valmistusmäärä
RASK AS KALUST O
Nokkamallin ohjaamo oli sama kuin bulldogissakin monella kilpailijalla oli nokkamalleissaan kapeampi "koirankoppihytti". Nokkamallin sai myös makuuohjaamolla, joka ei Suomen pituusmääräyksistä johtuen yleistynyt kuten Ruotsissa.
oli kallistettu taaksepäin huomattavasti edelliseen malliin verrattuna. Muotoilusta vastasi italialaisen Giugiaron suunnitteluosasto.
Hundratolv. Kun ensihämmennyksestä oli selvitty, alkoi uusia autoja vähitellen ilmestymään maanteille täydessä työn touhussa. Bulldog-autojen mallimerkinnät olivat olivat matalimmasta korkeaan: G, P ja R. Scania kutsuikin ryhmää GPRT-mallistoksi. Malliston yleisautoksi nousi odotetusti 11 litran rivikuutosella varustettu 112-malli. "Satakakstoistaseen" oli tarjolla neljä eri ohjaamovaihtoehtoa matalista G:stä ja P:stä korkeaan R:ään sekä vielä nokallinen T112 oli tyrkyllä nokka-autoja suosiville rahtareille. Ahdettu 11-litrainen kuutosmoottori oli suosituin voimanlähde Scanialla ajavien keskuudessa 30 vuotta, itse asiassa koko olemassaolonsa ajan. Scanian esitellessä 112-mallin oli valittavissa joko 280- tai 305-hevosvoimainen moottori. Parin vuoden kuluttua esiteltiin 11- ja 14-litraisiin moottoreihin välijäähdytetyt versiot, jotka saattoi tunnistaa maskin alareunassa olevasta intercooler -merkistä ja kallistetusta Scania-paneelista. Satakakstoistasen ruuti oli siis nyt vähän kuivempaa ja moottoritehoksi ilmoitettiin 333 hevosvoimaa, joka oli enää 55 heppaa jäljessä 14-litraisen ilman välijäähdytintä olevan V8-koneen tehosta. Näillä lukemilla 112 pärjäsikin vallan mainiosti rahtiautona kaikenlaisissa ajotehtävissä jakoajosta sorakasettiin. Puutavarapuolella luotettiin vielä V-voimaan, vaikka jokunen kuutoskonekin nähtiin puunajossa jopa meillä Suomessa eihän
63
01/11
»
112 puolusti paikkaansa laskelmoivan autoilijan valintana, jos kokonaispainot eivät hiponeet suurimpia sallittuja.
häviää pääsääntöisesti isomman moottorin kanssa juuri Scaniassa tällä onkin erityistä merkitystä, koska iso moottori on V8. 112 puolusti paikkaansa laskelmoivan autoilijan valintana, jos kokonaispainot eivät hiponeet suurimpia sallittuja tai jos auto oli suunniteltu vakioajoon, jossa toiseen suuntaan ajettiin tyhjänä tai kevyellä kuormalla. Puoliperän vetäjänä 112 oli varmasti auto paikallaan tätä ajatusta vahvistaa erään autoilijan ajatus "kuutonen riittää yhteen kuormatilaan ja kasikone kahteen". Tämäkin oppi on kiireisellä 2000-luvulla kokenut hienoisen inflaation moottoriteknologian tehdessä aimo loikkia. Satakakstoistasella Scanialla ajava saattoi olla varsin tyytyväinen työkaluunsa nykyaikainen, yksi universumin parhaista ohjaamoista työpaikkana ja menosta vastaamassa oli perusvarma tekniikka, jota oli hiottu kuin timanttia 60-luvulta saakka. Onnellisena kakkossarjalaisella ajellessa ei edes osannut nähdä unta vuosikymmenen lopulla esiteltävistä malleista, joissa elektroniikka oli otettu mukaan kuorma-autoihin ihmisten kiusaksi. No, siitäkin päästiin yli tekniikan kehittyessä entisestään. 112 oli kakkossarjan duunari ja 142 saman sarjan kunkku.
esimerkiksi Volvon F12 reilun 380 hevosvoiman tehoillaan ollut enää kaukana. Alustavaihtoehtojen puolestakin 112 oli valmis lähtemään mihin tahansa. Kaksiakselisten ystäville oli tarjolla niin perinteistä kuin nelivetoa, ja kolmeakselisen kannalle päätynyt sai valita nostotelisen, telivedon tai jokapyöravetoisen väliltä käyttöönsä sopivimman. Myös neliakselisia oli tarjolla niin nousevalla kuin vetävällä telillä. Vaihteistoja oli kahta eri variaatiota kymmenlovisesta laatikosta: perinteinen aluevaihteisto sekä etenkin kevyemmässä ajossa suosittu ns. splitterlaatikko. Kakkossarjan autoista juuri 112 oli kaikkein monipuolisin jokapaikan höylä. Sitä valmistettiin reilut 97 000 yksilöä kun vastaavasti 142:nen löysi tiensä vain vajaan 38 000 kuljettajan mielitietyksi.
Sopiva on paras. Scania mainosti 112 Intercooler -malliaan 80-luvun puolivälissä opilla: "Sopiva on paras". Sitähän auto olikin monessa tapauksessa. Aina on niitä, jotka valitsevat autoonsa suurimman saatavilla olevan koneen, olipa sille tarvetta tai ei. He maksavat siitä korkeamman ostohinnan ja usein huollotkin ovat kalliimpia, kun mäntiä on enemmän. Myös alustan painossa
Ykkössarjasta kakkossarjaan siirryttäessä oli kuljettajanpaikka muuttunut radikaalisti ratti ja mittari olivat kallistuneet kohti kuljettajaa. Tarjolla oli myös paremmin varusteltu ja verhoiltu Blue Cap. Kuvassa P-ohjaamo.
Kuorma-autojen customoinnin ollessa uutta ja muodikasta Skandinaviassa 80-luvulle tultaessa myös Scanian tehdas heitti omat suolansa soppaan rakentamalla Hot Emma -nimisen Scania R112M -veturin kiertämään tapahtumia. Maalauksesta vastasi Simo Riikonen. Jyväskylän maalaiskunnasta kotoisin oleva Kuljetus Porrassalmi kuljetti uusia henkilöautoja Scania P112M -autolla vuonna 1989. 64 Raskas Kalusto
Laadukkaat Hansen ja Gromelle pikaliittimet sekä Duff-Norton pyörivät liittimet suoraan varastosta
Tasojyrsimet
Suuntaporat
Osuuskunnantie 31, 00660 Helsinki Puh 010 239 9800, Fax (09) 777 4522 info@suomenpikaliitin.fi
Ketjukaivurit
www.suomenpikaliitin.fi
Puhtaan ympäristön puolesta
Murskaimet
Norba-pakkaajat ja jätehuollon tuotteet
Flaaming-lavat, pikakontit ja säiliöt
Repijät
Ympäristötuotteet
Kiinteistönhoidon varusteet
Uutuutena puristimet!
Flaaming Oy, Verstaskatu 2, 15210 Lahti Puh. 03 - 872 020, Fax 03 - 8720 220
Uudistimme www-sivumme Käy tutustutumassa flaaming.fi!
www.several.fi
www.flaaming.fi
TAPAHTUMA
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Jytinäjengi
V-mallisten voimamoottorien kumu kutsui kansaa koolle, kun Scanian V8-karavaani kiersi Suomea.
K
oko maan kiertävät esittelykiertueet ovat perinteikäs, mutta edelleen toimiva tapa tuoda uusimmat kuorma-autot suoraan asiakkaiden luo koeajettavaksi. Viime vuoden syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun olivat tien päällä Scaniat. Scan-Auton järjestämä V8-karavaani kiipesi länsirannikkoa ylös, kääntyi Rovaniemellä kohti etelää ja tuli itäpuolta alas. Pysähdyspaikkoja kertyi kaikkiaan kolmisenkymmentä, joista eteläisin Maarianhaminassa.
Kiertuekalusto koostui seitsemästä Scaniasta: yhdestä P 280 -jakeluautosta loppujen edustaessa isoa R-sarjaa. Yksi ärräläinen oli 560-hevosvoimainen viisiakselinen sora-auto, kolmen kiertuepelin pannuhuoneessa oli 620-hevosvoimainen V8 ja kaksi kiertueen autoista oli hevosvoimasotapäällikkö R 730 -mallia.
Hernekeitto ja letut löysivät kohteensa koleassa kelissä. Konalassa vierailleiden ihasteltavana oli myös Kuljetus Auvisen palkittu Scania R 620 "Gunfighter".
Etenkin 620-hevosvoimaisten kohdalla oli mainio tilaisuus vertailla tarjolla olevia voimansiirtovaihtoehtoja, sillä sorakasetti oli varustettu manuaalivaihteistolla ja puuyhdistelmät Opticruise-robottivaihteistolla toinen kytkinpolkimen kanssa ja toinen ilman. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia vertailuun tarjottiin myös muissa teknisissä ratkaisuissa kuten napavälityksen ja puikkoperän sekä levy- ja rumpujarrujen välillä. Tehokkaimman 730-hevosvoimaisen kohdalla vaihteistovalintaa ei tarvitse tehdä, sillä 3 500 newtonmetrin vääntövoimia suitsee aina Opticruise. Kiertueella R 730 -mallien päällirakenne oli toisessa puunajoon ja toisessa hakekuljetuksiin.
Scan-Auton tuotepäällikkö Mika Jukkara kertoi kiertueen loppuvaiheilla Hel Karavaanin yleisömagneetteja olivat ilman epäilystä R 730 -mallit. Tässä kiertueen toinen 730-hevosvoimainen ärrä, joka oli varustettu hakkeen kuljetukseen.
singin Konalassa, että karavaani oli kiertänyt Suomea mallikkaasti. "Suosio on ollut hyvä, sillä kävijöitä on riittänyt reilusti. Koeajoja on suoritettu arvioidemme mukaan kaksi kertaa enemmän kuin aikaisemmilla kiertueillamme. Suurinta huomiota ja eniten koeajokilometrejä ovat keränneet luonnollisesti tehokkaimmat 730-hevosvoimaiset yhdistelmät." Kun kiertuetta oli parisen viikkoa jäljellä, oli "seiskakolmekymppisten" mittareihin kertynyt noin 18 000 kilometriä siinä missä R 620 -mallien kiertuekilometrit olivat lähempänä kymppitonnia. Vähimmälle ajolle oli jäänyt jakeluauto eli kiertueen pienin malli. Tilanne on Jukkaran mukaan tuttu ja ennakoitu, sillä tehokkaimmat ja suurimmat kiinnostavat aina eniten, vaikka oma työkalu edustaisikin juuri sitä keveintä päätä. Vaikka kiertueen tarkoitusperä on luonnollisesti myynninedistäminen, ei karavaanikalusto kuitenkaan ollut myynnissä. Syy oli yksinkertainen: niiden kohdalla kassakone oli jo kilahtanut. Uusien omistajien ei kuitenkaan tarvinnut pelätä upouuden auton olevan samantien "kiertuekäytetty", sillä karavaanin päätyttyä ne huollettiin perusteellisesti.
SKAL:n kuljetusasiantuntija Petri Murto kävi päivittämässä Scaniatuntuman viisiakselisella R 560 -maansiirtoautolla. Kolmella kääntyvällä akselilla varustettuna monttuauto taittui mallikkaasti. Murto kehaisi etenkin portaittain säädettävää Scanian Retarder-hidastinta, jota ohjataan jarrupolkimella tai käsikäyttöisesti viiksikytkimestä. 66
Sadepisaroiden seassa lensi myös huuli. Vasemmalla Scan-Auton tuotepäällikkö Mika Jukkara, joka kertoi uusien kuorma-autojen markkinatilanteen näyttävän jo positiivisia merkkejä, mutta erojen olevan alueiden ja kuljetusalojen välillä suuria. 730-hevosvoimaisia oli syksyn mittaan myyty parikymmentä, joten kiinnostusta kukkulan tämän hetkiseen voimakuninkaaseen riittää. Raskas Kalusto
UUTUUSLEHTI!
Nyt Lehtipisteissä kautta maan!
S.60
TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT
Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 01/2011 · Hinta 8,50
Mallas scania
Koeajossa lahtelaisen virvoitusjuomatehtaan maskotti
Koneita menneiltä vuosikymmeniltä. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, auraus- ja maaurakointikalustoa sekä muita vanhoja koneita.
11001
745000-1101 · PAL VKO 2011-12
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
6 414887 450003
5
1/2011 · Fordson super major manuel ´62 · Champion-maamoottori ´14 · Volvo FB88 ´68 · allis-Chalmers TL20D ´59 · international TD-14 ´40 · BmB president ´51 · satamajäänsärkijä Turso ´44
TäpäräsTi pelasTunuT
Isnäsin museon Bolinder-höyrykone
44
Kestotilaus
90
6 numeroa/vuosi
Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948
herra Presidentti Väsymätön sotakone jyhkeä kuormaaja
Morriksen moottorilla varustettu brittitraktori International TD-14 telatraktori vuodelta 1940 Lumiahon hieno Allis-Chalmers ´59
om
Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi
www.vanhatkoneet.fi
CUSTOM
Teksti: Tomi Eronen · Kuvat: Tuukka Erkkilä
Pantterin jalanjäljissä
P
yhtääläinen Sea Container Service ehti juuri esitellä näyttelyissä tuoreen "Pink Panther" Scania R500:nsa, kun firmalle tuli tarve hankkia toinen samanlainen vetoauto. Uusi Scania tuli Suomeen hiukan epätavallista reittiä. Sen nimittäin oli tilannut tehtaalta hollantilainen kuljetusliike, joka kuitenkin myi auton heti eteenpäin. Vuonna 2000 perustetulle SCS:lle se sopi hyvin, sillä yritys kaipasi lisäkapasiteettia kuljetuksiinsa. "Kuljetamme hedelmiä ja vihanneksia Hollannista, Belgiasta ja Saksasta Suomeen useille eri tukkureille, alaspäin taas viemme mitä milloinkin", SCS:n Risto Koso kertoo. "Olimme mieltyneet Scanioihin, niissä kun oli jotenkin muita mukavampaa yöpyä." Haussa oli nimenomaan Pantherin kaltainen vetoauto, joka piti ottaa ihan
Hytin takaseinän rosteriverkkoon on kirjailtu auton nimi. Erikoisvalmisteiset rosteriosat, kuten koristeraudat, pakoputket ja rungon peitelevyt on valmistanut tuusulalainen Hio-Mex.
Scania R500 Topline ´08
Lara-lempinimellä Tomb Raider -aiheisen maalauksensa vuoksi tunnettu R-sarjan Scanikka sai komean ilmeensä vaaleanpunaisen pantterisukulaisensa jalanjäljissä.
normaaliin työkäyttöön rakentelematta sitä kummemmin. "Eihän sitä edellistäkään kyllä pitänyt rakennella. Olin itse vuosien mittaan asentanut stereoita pienempiin autoihin, ja sitten samanhenkisten kuljettajien kanssa päädyimme ehostamaan Scaniaa. Lopputuloksena auto oli myös verhoiltu ja maalattu uudelleen, ja Pink Panther oli ensimmäistä kertaa esillä heinäkuussa 2007."
Ensin normaaliin käyttöön. Uusi R500 Topline otettiin käyttöön vuodenvaihteessa 20072008, ja se maalattiin kaksiväriseksi. Kirkas metallinhohtosininen sävy löytyi PSA:n värikartasta, helmiäisvalkoinen taas oli tuoreita Lexusten sävyjä. "Alcoan kiillotetut Dura-Bright-aluvanteet ostin Hollannista mukaan jo autonhakureissulla", Koso muistelee.
Dura-Bright-käsitelty alumiinipinta on kiiltävyydeltään verrattavissa kromattuun, mutta sen kerrotaan kestävän merkittävästi paremmin raskasta käyttöä ja toistuvia pesuja. Koska kyseessä ei ole vain perinteinen pintakäsittely, pinnan luvataan kestävän halkeilematta tai lastuilematta. Lisäksi taotut alumiinivanteet ovat kevyet, mikä tarkoittaa pienempiä pyöriviä massoja. Näitä muutoksia lukuun ottamatta auto jäi vakiokuntoiseksi, ja se ehtikin olla ajossa miltei vuoden päivät, kunnes Koso innoistui tekemään sen uusiksi sisältäkin. Samassa yhteydessä kypsyi myös ajatus motiivimaalauksista. "Nina Myllymäen kanssa ystävystyimme jo aikaa sitten, joten oli heti selvää, kuka auton saisi maalata." Tällä kertaa päädyttiin aiemman sarjakuvahenkisen aiheen sijaan perinteisempään rekkamaalaukseen kauniine
68
Raskas Kalusto
»
Kirkas metallinhohtosininen sävy löytyi PSA:n värikartasta, helmiäisvalkoinen taas oli tuoreita Lexusten sävyjä.
69
"Tomb Raider" Scania
naisineen, ja kukapa olisi ollut parempi malli kuin Angelina Jolie. "Mietimme teemaa yhdessä maalariNinan kanssa, ja kumpikin muistelee valitun aiheen olleen toisen idea. Lopulta kuitenkin päädyimme maalaamaan pintaan Tomb Raider -aiheisia kuvia", Koso selittää. Hienosti toteutettujen kynäruiskumaalausten yhteydessä auton pintaan vedettiin kultahileellä höystetty lakka.
Uusiksi myös ohjaamosta. Koso kuskeineen purki sisustan, jonka verhoilutyöt annettiin jo aiemmasta projektista tutun Mööpelivaatturi Jenni Verhon tehtäväksi. Materiaaliksi istuimiin valittiin julkisissa tiloissa käytettävä, erittäin luja Alcantara-tyyppinen mikrokuitukangas. Brodeeratuilla Scania-logoilla varustettu salmiakkiruututikattu koneMakuutilan lisälämmittimenä toimii SPL Dynamicsin vahvistin. Sängyn päädystä löytyy myös LG:n 19-tuumainen digivirittimellä varustettu taulu-TV, jota ei kuulemma kuitenkaan ole tullut paljoa katseltua.
kopan matto teetettiin Hollannissa. Melkoinen määrä sisustan muoviosia maalattiin Volvon kartasta löytyneellä metallinhohtosinisellä sekä Toyotan kullansävyllä, ja Pioneerin AVIC-sarjan ohjelmalähteen ympärille rakennettiin kunnollinen äänentoistolaitteisto. Järjestelmä päätettiin rakentaa 12-volttiseksi invertterin avulla, koska mieleiset laitteet oli suunniteltu toimimaan 12 voltin jännitteellä. Sängyn alle kätkettiin neljä kappaletta Optiman lyijyhyytelöakkuja, ja sen päätyyn kiinnitettiin LG:n 19-tuumainen taulu-tv digivirittimen kera. Vahvistimet ja kaiuttimet valittiin SPL Dynamicsin mallistosta. Kaiuttimia on kaikkiaan kuusi kappaletta: 6,5-tuumaiset midbassot ja neljän tuuman keskiäänet sekä diskantit. 15-tuumaiset subbassot löytyvät omista noin 40 litran koteloistaan hytin takaosasta. Subba-
reita liikuttelee pari tehokkaita monovahvistimia, pääkaiuttimia soittaa yksi monikanavapääte. "Kaiutinkotelot tein yhdessä Leskisen Juhan kanssa. Ensin niistä itse asiassa tehtiin toisenlaiset, muttei niitä saatu soimaan, joten tilavuudet laskettiin uusiksi", Koso kertaa. Myös sisusta muoviosien maalauksista vastasi pääasiassa ammattilainen Nina. "Itse maalailin vaihdekepinnupin ja kojelaudan pöydät sekä jotain pientä omassa tallissa."
Reilusti rosterikoristeita. Valtaosa rosterikilkkeistä autoon hankittiin vasta erikoismaalauksen jälkeen. Oikeastaan ennen sitä paikallaan oli vain Hellan Luminator-lisäpitkillä varustettu katon valorauta, joka sai jäädä paikalleen. Muiden rosteriosien valmistuksesta vastasi
Jo aiemmista projekteista tutuksi tullut Nina Myllymäki oli alusta asti mukana suunnittelemassa maalausteemaa ja vastasi myös koko käytännön urakasta.
70
Raskas Kalusto
»
Verhoilutyöt annettiin SCS:n aiemmasta Scania-projektista tutun Mööpelivaatturi Jenni Verhon tehtäväksi.
Istuimet on verhoiltu sinisellä mikrokuitukankaalla ja vaalealla nahalla. Myös Wunderbaumit on valittu sävy sävyyn. 71
"Tomb Raider" Scania
tuusulalainen Hio-Mex, joka teki myös helmiäisvalkoisella maalatut rungonpäällislevyt. Keulalle asennettin iso karjarauta sekä puskurin alle tuleva alaputki, ja hytin takaseinään tehtiin myös isot rosteripaneelit Tomb Raider -tekstein. "Hio-Mex valmisti myös kaikki äärivalojen asennuspaneelit, valojen johdotukset tehtiin Scanian alkuperäisin piuhoin", Risto kertoo. Tekniikan osalle ei tehty mitään kummempaa, ainoastaan moottorinohjauksen päivitti Voimaa.com. Alkuaan 500-hevosvoimaiseen 15,6-litran veekasiin saatiin uudella ohjelmalla lisätehoa noin 150 hevosvoimaa. Sitäkin merkittävämpi oli kuitenkin väännön kasvu 2 400 newtonmetristä 3 200 newtonLara Croft -figuuri koristaa niin keulaa kuin hytin takaosaakin.
»
metriin, mikä tekee Larasta varsin väkevän veturin. Vaikka Laralla on ikää jo kolme vuotta, on sen mittarissa vasta 180 000 kilometriä. Nyt auto on kuitenkin jatkuvassa rahtiajossa, joten lukema kasvaa hyvää tahtia. Jääkin nähtäväksi, toteutetaanko
Koson mielessä pyöriviä rakenteluideoita tähän vai kokonaan uuteen autoon. Jotain pientä äijillä on kuitenkin koko ajan mielessä. "Tälläkin hetkellä A-pilarit ovat työn alla, niihin on tulossa kotelot keskiäänille ja diskanteille."
Kauniit naiset kuuluvat perinteiseen rekkamaalaukseen kukapa olisi ollut parempi malli kuin Angelina Jolie?
Kojelautaa ja muita sisustan muoviosia on maalailtu ulkokuoren sävyjä mukaillen.
72
Raskas Kalusto
Pink Panther Scanian jalanjäljissä Sea Containership Servicen kalustoon tullut Tomb Raider sai myös yrityksen nimen lyhenteeseen perustuvan rekisteritunnuksen SCS-2. 73
URAKKA
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Vammas-auraharjapuhaltimessa on 9 metriä leveä aura, keskellä 5,5-metrinen harjaosa ja perässä puhallin. Työ suoritetaan useimmiten kymmenen koneen ryhmässä, joka etenee kiitotien joko auran tai kiilan muodossa.
Siivettömät sankarit
Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtee vuorokaudessa yli 200 lentoa. Jotta siivelliset pääsevät nousemaan ja laskeutumaan turvallisesti, tarvitaan suuri maakoneiden joukko.
H
elsinki-Vantaan lentoasema, tai virallisemmin Helsinki Airport, on jokaiselle vähän kauemmaksi reissanneelle tuttu paikka. Oman koneen lähtöä odotellessa tai lentokenttäbussin kyyditessä on moni seuraillut lentokentän ajoneuvojen määrää ja kirjoa. Vaikka lentokyvyttömiä laitteita on silmämääräisestikin runsaasti, saattaa niiden lukumäärä olla silti yllätys: kenttäajoneuvoja on yhteensä 1 200. Kalustoa löytyy henkilöautoista raskaisiin pelastusajoneuvoihin. Ajoluvallisia henkilöitä Helsinki Airportin 1 800 hehtaarin alueella, josta 500 hehtaaria on päällystettyä, on noin 4 000. Lentokenttäalueelle vaaditaan olla oman ajokortin lisäksi kentän omasta autokoulusta saatu ajolupa, joka pitää uusia kahden vuoden välein. Ajoluvat on jaettu kahteen luokkaan, siniseen ja punaiseen. Jälkimmäinen lupa on tarkkaan rajoitettu ja myönnetään esimerkiksi kiitoteistä huolehtivan kunnostuskaluston kuljettajille.
74
Raskaimpaan ajoneuvokalustoon kuuluvat lumenaurauksesta huolehtivat erikoisajoneuvot. Tavallisia traktoreita ja pyöräkuormaajia on toki käytössä, mutta laajojen kiitotiealueiden tehokkaaseen auraukseen tarvitaan järeämpiä vehkeitä. Tämän ymmärtää, kun ajattelee viime talvia. "Talvella 20092010 satoi yhteensä 188 senttiä. Sademäärä ei ollut pääkaupunkiseudun talveksi poikkeava, mutta se oli, että tuo kaikki tuli lumena. Yhteensä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Jos esimerkiksi 105 hehtaarin alueelle satoi seitsemän senttiä lunta, tuli siitä yhteensä noin 7 000 kuorma-autollista. Meillä onkin tapana sanoa, että pieni lumisade, viikko töitä, iso lumisade, kaksi viikkoa töitä", kertoo Helsinki Airportin kunnossapidon päällikkö Jyrki Pulkkinen. Kaikkiaan edellisenä talvena lentoasemalta siirrettiin lentoasemajohtaja JuhaPekka Pystysen mukaan 185 000 kuorma-autollista lunta. Luku on kuitenkin osittain laskennallinen, sillä satamisen
jälkeen lumi painuu jonkin verran, joten kuljetettavaa on vähemmän. Lisäksi kaikkea lunta ei kuormata pois, vaan sitä siirretään linkoamalla. Auraamisesta ja linkoamisesta kantavat päävastuun Vammaksen auraharjapuhaltimet sekä Øveraasenin kiitotielingot. Vammaksen valmistamassa kahdella 450-hevosvoimaisella moottorilla varustetussa auraharjapuhaltimessa on 9 metriä leveä aura, keskellä 5,5-metrinen harjaosa ja perässä puhallin. Vammaksilla aurausta suoritetaan noin kymmenen auraharjapuhaltimen ryhmässä, joka etenee kiitotiellä joko auran tai kiilan muodossa riippuen siitä halutaanko aurattu lumi kinostaa ryhmän molemmilla puolille vai vain toiselle. "Auraamme yhden kiitotien 12 minuutissa. Teknisesti pystymme jopa neljän minuutin suoritukseen, mutta hoidamme kiitotien yhteydessä myös sinne johtavat rullaustiet kuntoon", kertoo Pulkkinen. Vammaksien työn jäljiltä kiitotien kitka on talvellakin lähellä kesän lukemia. Sulanapysyminen varmistetaan tarvittaRaskas Kalusto
Helsinki-Vantaan lentoaseman pinta-ala on noin 1 800 hehtaaria, josta 500 on päällystettyä. Pyryn jälkeen lumitöitä siis riittää. Tällaisella ajaisi varmasti myyttinen lumimieskin. Øveraasen-kiitotielinko on silkkaa voimaa ja tarkoituksenmukaisuutta. Vaatimattoman 1 700-hevosvoimaisen moottorinsa voimin linko tykittää lunta tarvittaessa 35 metrin etäisyydelle. Ajettavuus on kuulemma kuin laivankokoisella rättisitikalla ilmeisen pehmeää menoa siis.
»
01/11
essa kuorma-autoilla levitettävällä kaliumformiaatilla. Auraharjapuhaltimien jäljiltä kiitotie on siis puhdas, mutta reunoille on syntynyt korkealle kohoavat vallit. Näiden selvittämiseen kutsutaan suuritehoiset kiitotielingot. Norjalaisvalmisteiset Øveraasen-lingot on varustettu hurjilla Deutzin 16-sylinterisillä moottoreilla, joiden tehot nousevat 1 700 hevosvoiman tienoille. Øveraasen-linkojen syöttökierukka on vaikuttavan näköinen miehenkorkuisena ja lähes 3,5 metrin levyisenä. Lumilinkous saa avain uuden merkityksen, kun ajattelee Øveraasenien kapasiteettia. Ne ajavat Vammas-letkan jälkeen 4050 km/h:n nopeutta ja viskaavat nietosta jopa 35 metrin päähän. "Näitä kun käyttelisi kotipihalla, niin lumi ei lentäisi naapuriin pihaan vaan
Øveraasenin syöttökierukka pyörii 2 100 kierrosta minuutissa parasta pysyä siis loitolla, jos haluaa pitää itsensä kasassa.
Näitä kun käyttelisi kotipihalla, lumi lentäisi lähimmän pihan yli seuraavan naapurin tontille.
Kunnossapidon päällikkö Jyrki Pulkkinen (vas.) kertoo, että lumenaurauskaluston puikoissa on paljon maanviljelijöitä, joille lumitöiden kausiluonteisuus sopii hyvin. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen joukkoineen saa sen sijaan olla valmiudessa läpi vuoden, tunnista toiseen. 75
Siivettömät sankarit
vasta sen seuraavan naapurin tontille", heittää Pulkkinen 30-tonnisista ja yli miljoona euroa maksavista lingoista.
Lumi on lentoaseman jokatalvinen ongelma, jonka torjuntaan käytettävä kalusto on työssä tiuhaan. Lentoasemalla otettava huomioon myös harvinaisempia ongelmatilanteita. Yksi vaarallisimmista uhkista on tuli, jonka torjuntaan on lentoasemalla kokonaan oma kalustonsa. Helsinki Airportilla on kolme pelastusasemaa, minkä ansiosta pelastuskalustoa on tilannepaikalla alle kolmessa minuutissa hälytyksestä sijaitsipa tapahtumapaikka missäpäin kenttäaluetta tahansa. Pelastuskaluston tulentorjuntakykyisimmän ja eittämättä mielenkiintoisimman kokonaisuuden muodostavat raskaat Rosenbauer Panther -sammutusautot, joita on Suomessa tällä hetkellä kahdeksan: yksi Oulussa ja loput Helsinki-Vantaalla. Täydessä toimintakunnossa Panther painaa noin 35 tonnia, mutta tästä huolimatta se ryntää Detroit Dieselin sadan kilometrin tuntinopeuteen kokoisekseen sähäkästi, 30 sekunnissa. Huippua sammutinauto kerää 120 km/h. Sillä pystytään liikkumaan nopeasti myös käytännössä. "Panther on leveä ja sillä on suhteellisen matala painopiste, joten tasaisella pinnalla ja kitkalla sitä ei saa rattia kääntämällä nurin kovemmassakaan vauhdissa", kertoo pelastuspäällikkö Marko Haapanen. Pantheriin mahtuu 12 000 litraa vettä
Helsinki-Vantaalla on kaikkiaan noin 1 200 kenttäajoneuvoa, jotka on jaettu yhdeksään luokkaan. Kuvan Volvo kuuluu ymmärrettävästi nostinautojen ryhmään.
»
76
Helsinki-Vantaan vanhin käytössä oleva ajoneuvo on vuosimallin 1979 Ford A 0509, joka toimii vessojen tyhjennysautona. Mittarissa komeili kuvanottohetkellä 117 332 ajettua kilometriä.
ja 1 500 litraa sammutusvaahtoa. Pantherin pääsammutustehosta vastaa katolla oleva vesitykki, joka tyhjentää 6 000 litran säiliön kalvovaahdon ja veden sekoitusta kahdessa minuutissa. Tykillä yltää olosuhteista riippuen 60100 metrin etäisyydelle. Pantherin varustukseen kuuluu lisäksi 12 barin keulatykki, joka suihkii sekin 1 000 litran minuuttivauhdilla. Suomen Pantherit edustavat vuosimalleja 2002 ja 2003. Vuosia niillä on edessään runsaasti, sillä raskaan pelastuskaluston käyttöikä on 20 vuotta, parhaimmillaan jopa 30 vuotta. Tekniikkaa toki modernisoidaan vuosien mittaan. Helsinki-Vantaalle on lähiaikoina tulossa kaksi kokonaan uutta Pantheria, jolloin kaksi vanhempaa Pantheria vapautuu maakuntien käyttöön. Ihan joka VPK:lle ei Pantherista kuitenkaan ole vaikka varmasti muuten kelpaisi sillä niitä ei ole rekisteröity tieliikenteeseen esimerkiksi leveytensä vuoksi. Jos viranomaisilta tulee virka-apupyyntö, lähtevät Helsinki-Vantaan Pantherit kuitenkin poikkeuslupien turvin liikkeelle. Käyttötunteja kertyy runsaasti kotikentälläkin, sillä Pantherien huolto-ohjelma on tiukka ja ajoonlähtötarkistuksia tehdään usein. Lisäksi lentoliikenteessä kynnys valmiuden nostoon on erittäin matala, joten Pantherit säntäävät matkaan kymmeniä kertoja vuodessa varmuuden vuoksi. Seitsemästä Helsinki-Vantaan Pantherista viisi on aina lähtövalmiudessa.
Lentoliikenteessä kynnys valmiuden nostoon on erittäin matala, joten Pantherit säntäävät matkaan kymmeniä kertoja vuodessa varmuuden vuoksi.
Pelastusaseman tehokkain tulentorjuja on Rosenbauer Panther -sammutusauto. Katon vesitykki sylkee veden ja kalvovaahdon sekoitusta 3 000 litraa minuutissa.
H L URBO UO TO T
LDS TURBO
oaut olto 24h Hu elu v pal
Kyötikkäläntie 207 36100 Kangasala · puh: 0400 83 47 83 · www.lds-turbo.fi
Raskaskalustohuolto Vesa Raikunen Oy
Puinnintie 12 28360 Pori 0400 637 934 0440 637 936
Raskaankaluston huollot · Korjaukset · Määräaikaishuollot Katsastuskorjaukset · Hydrauliikkatyöt · Päälirakennetyöt
Kotimaiset taitto-ovet
Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi
RASKAAN KALUSTON
HINAUS- KORJAUS JA KULJETUSPALVELUT
Yhteistyössä asiakkaan, Assistance Finlandin, Autoliiton, viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden kanssa toimitamme apua sinne missä sitä tarvitaan.
25
VUOTTA
HINAUSPALVELU 24H Puh. (02) 838 66 00
Myös tavallinen henkilöautokalusto.
NARVI-AUTO
Narvila-Auto Oy Kairakatu 9 26100 Rauma · avoinna MA-PE klo 7-17
TAPAHTUMA
Teksti: Harri Onnila · Kuvat: Iikka Kekko ja Harri Onnila
Mäkistä maastoa
FMX-malliston esittelyn yhteydessä Volvo arvioi markkinanäkymiä vuodelle 2011. Jämsän seudun maastot kuvastivat mäkisyydellään hyvin kuljetusalan haasteita.
»
T
ämän vuoden alussa Volvon kuorma-autopuolen otti luotsattavakseen Magnus Björklund, jolla on liki parinkymmenen vuoden Volvo Trucks -historia. Edeltävät kaksi ja puoli vuotta hän vietti Sloveniassa, jossa johti Slovenian ja Kroatian Volvo Trucksia. Suomen Volvon toimitusjohtajan toimen ohella hän jatkaa näiden maiden sekä
kinoilla jo 2008 vuoden lopussa, mutta alueelliset erot olivat suuria. Kun Aasiassa pudotusta ei ollut juuri lainkaan, Euroopassa tilanne oli erittäin hankala. "Viime vuosi oli parempi jo Euroopassakin, ja tällä hetkellä myönteinen trendi jatkuu. Alan liiketoiminta on kuitenkin syklistä, joten erot lyhyelläkin aikavälillä voivat olla suuria."
Uudet EU-maat valtaavat yhä suuremman siivun kuljetuksista.
Euroopan kuljetusmarkkinoiden nykykehityksestä Björklund on suomalaisnäkökulmasta huolissaan. Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan alueen kuljetetuissa tonnikilometreissä Saksa on menettämässä pitkäaikaisen johtoasemansa. Uudet EU-maat valtaavat Puolan johdolla yhä suuremman siivun kuljetuksista. "Esimerkiksi nousijasta käy Slovenia, jossa on eniten kuljetusliikkeitä asukasta kohden koko Euroopassa. Pohjoismaiden tilanne on sen sijaan haastava, sillä niiden
Venäjän Volvo Trucksin hallituksissa. Björklundilla riittänee siis kiirettä, ja samaa vauhdikkuutta hän toivoo myös autokauppaan. Ainakin taloustilanne on valoisampi kuin Slovenian pestin aikana. "Kuorma-automarkkinat pysähtyivät Euroopassa 2008 kuin seinään olisi juossut. Pysäyksen jälkeen olemassa olleita tilauksia peruttiin valtavat määrät", muistelee Björklund parin vuoden takaisia tunnelmia. Ensimmäisiä myönteisiksi tulkittavia signaaleja alkoi näkyä maailman mark-
markkinaosuus on viime vuodet laskenut tasaisesti alaspäin. Hinnalla meidän on vaikea lähteä kilpailemaan, joten ainoa mahdollisuus on tehokkuus." Omalta osaltaan Volvo pyrkii tarjoamaan tehokkuuden saavuttamiseksi työkaluja eikä kyse ole pelkästään raudasta. Autojen lisäksi Volvo panostaa palvelutuotteisiin: kuljetustehtävien tehostamisvälineisiin ja autojen käyttöasteen kohottamiseen. "Satsaamme kuljettajakoulutukseen sekä kuljetustenhallintaan tarkoitetun Dynafleet-järjestelmän käyttöönottoon. Oma painonsa on myös ympäristöasioilla, Volvo on mukana etenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitystyössä."
Euroopan kuljetusalan voimasuhdemuutoksista huolimatta kuorma-autokauppa kääntyi viime vuonna kasvuun myös Suomessa. Volvon kasvuprosentti oli lopulta huima, yli 50 prosenttia. LuVolvo Finland Ab:n tuore toimitusjohtaja Magnus Björklund (kesk.) kertoi, että uusien kuorma-autojen kauppa näyttää tällä hetkellä myönteiseltä, mutta Euroopan maiden väliset erot ovat suuret. Vasemmalla jälleenmyyjäliiketoiminnan johtaja Ulf Strömsholm, takana tuotepäällikkö Kurt Westenius, jonka oikealla puolella hänen manttelinperijänsä JuhaMatti Raatikainen.
78
Raskas Kalusto
Yksi Suomen ensimmäisistä asiakasvärit saaneista FMXVolvoista on Kuljetus OY Laakson 10x4, joka on varustettu Talman lavalla. Ennen tositoimiin siirtymistä auto on mukana Volvon FMX-kiertueella maaliskuun puoliväliin asti. Jämsässä Olli Sora Oy:n montulla vietetyn FMX-esittelyn kuormauksista huolehti Veljekset Turpeinen Ky:n tuore L180F-kuormaaja.
Volvo-ikoni
Volvon Finland Ab:n tuotepäällikkö Kurt Westenius on omalla merkittävällä panoksellaan ollut huolehtimassa Volvon kuorma-autojen menestyksestä Suomessa jo vuosikymmeniä. Jos Suomen Volvoorganisaation voi sanoa henkilöityvän Suomessa yhteen mieheen, niin häneen. Jos kuka tämän ryhdikkään, voimakasäänisen, Volvo-sydäntä hehkuvan herrasmiehen ja ikuisen pikkupojan on kerran tavannut, niin todennäköisesti se on myös jäänyt mieleen. Kurren reilu 35 vuotta sitten alkanut työrupeama Volvolla on kuitenkin vähitellen päättymässä, sillä hän on siirtymässä hyvin ansaitulle eläkkeelle. Tätä ennakoi Jämsässä järjestetty Volvo-tilaisuuskin, sillä Kurren rinnalla Volvojen teknisiä kehitysaskelia ja uusia ominaisuuksia oli valottamassa uusi mies, tuotepäällikön tehtävissä aloittanut Juha-Matti Raatikainen.
kua ei kuitenkaan kannata katsoa liian pyörein silmin, sillä se kertoo paljon karusta kuorma-autovuodesta 2009. Toivoa antaa kuitenkin suunnan kääntyminen oikeaksi. Lisätyytyväisyyttä Volvolle toi sen kasvanut markkinaosuus maansiirto- ja puuautoissa. Maansiirrossa Volvon myymien autojen markkinaosuus nousi yli 40 prosentin, puuautoissa jopa yli puolet oli Volvoja. Volvon jälleenmyyjäliiketoiminnan johtaja Ulf Strömsholm ennusteli tämän vuoden Suomen kokonaismarkkinoik-
si 2 300 kuorma-autoa. Vuosiksi 2012 2014 voisi odottaa jo kovempia lukuja, jopa 3 2003 500 kuorma-autoa, kunhan maailman talousmyrskyt eivät keikauta kauppalaivaa jälleen uusille väylille. Suomen tilanteen myös Strömsholm näkee haastavana. "Suomessa myytyjen autojen määrä ei välttämättä seuraa yleistä kasvukäyrää, jos ulkomaalaiset kuljetusyritykset vievät kotimaamme kuljetusmarkkinoista yhä suuremman siivun."
8x6-esittelyauton (460 hv/2 300 Nm) erikoisuus on kuudennen sukupolven Powertronic-automaattivaihteisto, jonka vetovoimakatkos on vaihtaessa erittäin pieni elektronisen vaihteiston ohjauksen ansiosta.
01/11
79
www.metallipajanieminen.fi YKSILÖLLISET JA LAADUKKAAT RATKAISUT
· Rahtilavat, nousukapellit, kääntökatot · Puutavaravarustelut · Kavennukset ja muutostyöt
Hydrauliikka- ja pneumatiikkaosat
· Jarrutyöt B-lupa
Puhelin 014 762 106, 040 503 9926 Faksi 014 762 156
METALLIPAJA NIEMINEN Oy
Rahtarikatu 10, 42100 Jämsä
KAIKKIEN TRUKKIMERKKIEN HUOLTO
· HUOLTO · MYYNTI · VUOKRAUS
DKS-TRUKKIHUOLTO OY
Konetie 3, Tuusula, Puh. 040-745 8083 E-mail trukit@dks.fi www.dks.fi
TAPAHTUMA
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Jasperintielle rakennettu Veho Hyötyajoneuvot -keskus kohoaa kooltaan ja palveluiltaan Espoon Lommilassa sijaitsevan päämajan, Kehä-Vehon rinnalle.
Sadonkorjuun aika
Viime vuoden lopulla Pirkkalassa oli syytä juhlaan. Lokakuisena perjantaina vietettiin Veho Hyötyajoneuvojen uuden kruununjalokiven avajaisia.
P
irkkalan uusi Veho-talo on palvellut asiakkaita alkukesästä 2010 lähtien, mutta virallisten avajaisten aika oli ensilumen laskeutuessa hämäläismaisemiin. Paikan päälle mukavaa iltaa viettämään oli saapunut noin 350 Pirkanmaan alueen Vehon asiakasta ja yhteistyökumppania. Vieraat ohjattiin uuteen Veho-taloon huoltopäädystä. Näin heillä oli mahdollisuus rakennuksen läpi kävellessään luoda silmäys huoltotiloihin, jotka tällä kertaa oli tosin somistettu pilttuiksi elonkorjuujuhlien hengessä. Heinäpaalien takana valjaisiin tarttumista odottivat muun muassa Mercedes-Benzin kevyempää raskasta sarjaa edustavat Atego ja Axor, joita uudistettiin viime vuoden lopulla. Mistään kokonaan uusista malleista ei ole kyse, vaan lähinnä varustelun tarkastamisesta ja ulkonäön kevyestä viilaamisesta.
Mersujen lisäksi Vehon kuorma-autokattaukseen kuuluvat myös Mitsubishi Fuso Canterit, joista oli Pirkkalassa esillä tuoreet Euro 5 -moottoriset versiot. Voimanlähteiden vääntökäyrät ovat laakeammat kuin ennen, joten voima ei leikkaudu suuremmilla kierroksilla siten kuin aiemmissa moottoriversioissa. Mallisto alkaa 3,5-tonnisista, mutta Suomessa pääpaino on ehdottomasti 7,5-tonnisissa. Vehon tavoitteena on
01/11
Veho-talon 5500 neliömetrin korjaamo- ja myyntitilat pitävät sisällään kahdeksan läpiajettavaa huoltopistettä, nelipaikkaisen vauriokorjaamon sekä dynamometrihallin.
kasvattaa Fuso Cantereiden markkinaosuutta 616-tonnisten luokassa 1015 prosenttiin. Mallin vahvuuksiin Veho laskee etenkin vahvan rungon sekä auton kapeuden, jonka ansiosta Fuso Canter on käytännössä kokoluokkansa ainoa kuorma-auto, joka mahtuu esimerkiksi Helsingin vanhoista hevoskärrymitoitetuista porttikongeista.
Tunnelma avajaisissa oli rento ja kuinkas muuten kerrankin kun ei tarvinnut vääntää sitä auton viimeistä hintaa tai aprikoida kaluston huoltotarpeita. Sen sijaan yrittäjäväellä oli mahdollisuus keskittyä täysin siemauksin illan musiikkipitoiseen viihdeantiin ja tietenkin pöydän antimiin. Viimemainittuun oli haettu tyyliä Mersun kotikonnuilta,
sillä pääruoaksi pyöriteltiin vartaassa kokonainen sika, joka upposi makkaran kanssa kansaan arvattavan hyvällä menestyksellä. Illan tunnelmaa viriteltiin tai näkökulmasta riippuen pidäteltiin myös juhlapuheilla. Veholaisista paistoi nöyrä ylpeys tehdystä työstä. Veho Hyötyajoneuvojen johtaja Juha Ruotsalainen oli tyytyväinen Vehon pioneerityöstä Pirkkalan Linnakallion alueella. Naapuriin on jo kohonnut päällirakentaja VAK Oy:n toimipiste ja alueelle on tulevaisuudessa nousemassa muitakin autoalan palveluita. Veho Hyötyajoneuvojen Länsi-Suomen aluejohtaja ja Pirkkalan Vehon isäntä Rami Keinänen kiitteli erityisesti Tampereen alueen veholaisia hyväs-
Pirkkalassa huolletaan Mersut Vitosta Actrokseen sekä monimerkkikorjaamon myötä Sisu- ja Renault-kuormaautot.
81
Sadonkorjuun aika
Tampereen seudun uuden Vehon avajaisiin saapui noin 350 hengen kutsuvierasjoukko, joka koostui Pirkanmaan alueen Veho-asiakkaista.
Juontaja Ellen Jokikunnas ei saanut houkuteltua Veho-johtaja Juha Ruotsalaista laulamaan "Rekkamiestä" yhtä säettä enempää, mutta hauskaa riitti siitä huolimatta.
Daimler AG:n jälkimarkkinointijohtaja Roman Fischer lupasi Pirkkalan Vehon myyntihuoneisiin tehokkaita ja ympäristöä huomioivia Mercedes-Benzejä.
tä yhteishengestä ja energisestä asioiden eteenpäinviemisestä. Päämiehen tervehdyksen toi Daimlerkonsernin jälkimarkkinointijohtaja Roman Fischer, jonka vastuulla on niin hyöty- kuin henkilöautot. Hän onnitteli uudesta talosta, Vehon viime vuosien suurimmasta investoinnista. Fischer nosti esille vuoden 2010 hyvät myyntiluvut edellisvuoteen verrattuna Daimlerilla oli nousun laskettu olleen noin 25 prosentin luokkaa. Hän myös lupasi Veholle jatkossakin päämiehen tuen, joka konkreettisimmillaan tapahtuu uusien hyötyajoneuvomallien myötä.
Atego on Vuoden kuorma-auto 2011. Tittelin se sai etenkin hybridisovelluksensa ansiosta, mutta pieniä uudistuksia löytyy kautta malliston. Päällepäin näkyvin on Actroshenkinen keulailme. Palaamme hybridi-Ategoon, kun maahamme saapuu esittelyajoneuvo.
Pirkkalan Linnakallion alueella olevaa, toimivien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevaa Vehoa kelpaa ihastella myös arjessa. Talon noin 5500 neliön korjaamo- ja myyntitilat pitävät sisällään kahdeksan läpiajettavaa huoltopistettä, nelipaikkaisen vauriokorjaamon sekä dynamometrihallin, jossa voidaan mitata kuorma-auton voimia aina 1000 hevosvoimaan asti. Kyseessä on Vehon ainoa näin suuren teholuokan dyno ja harvinaislaatuinen myös koko maan mittakaavassa. Erillisellä pesulinjalla onnistuvat pesut yhdistelmiä myöten Tammermaticin toimittamalla harjapesukoneella.
Nopealla vilkaisulla Axoria on erittäin vaikea erottaa Actroksesta. Yhtenäistä merkki-ilmettä Mercedes-Benz on myös hakenutkin. Kapeampi ohjaamo on oikeastaan ainoa kauempaa näkyvä ero.
Monimerkkikorjaamosta saavat apua myös muut kuin Mersulla autoilevat, sillä varaosa- ja huoltopalvelut huolehtivat lisäksi Sisu- ja Renault-asiakkaista. Rakennuksen myyntitiloissa toimii puolestaan yksi Vehon Vaihtoautokeskuksista. Henkilökuntaa talossa on tällä erää vajaat 50 henkilöä myyntipäällikkö, kolme automyyjää, 11 huoltotoimihenkilöä ja 30 asentajaa. Jasperintie 1:n ovea kannattaa mennä nykimään arkisin kello 7.3021.00 ja lauantaisin 7.3015.00.
Tarina talon takaa
Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä Vehon raskaalla puolella oli käsissään ongelma. Veholta puuttui yhtenäinen koko maan kattava oma huoltoverkosto, jolla voitaisiin vastata tehokkaasti ajan vaatimuksiin. Tilannetta asettuivat ratkomaan Juha Ruotsalainen, Veho Hyötyajoneuvojen nykyinen johtaja sekä tuolloin raskasta Vehoa luotsannut Raimo Hatakka, nykyinen Veho Hyötyajoneuvojen hallituksen puheenjohtaja. Ensimmäinen vaihtoehto oli rakentaa oma 20 korjaamon verkosto. Ajatus tuntui suotuisasta markkinatilanteesta huolimatta liian suurelta riskiltä. Esille nousi toinen vaihtoehto valmiin verkoston ostaminen. Mutta mistä? Ratkaisu löytyi nopeasti, sillä SisuAuton huoltopalveluverkosto tuli myyntiin. Veholla toimittiin vilkkaasti, ja kaupat tehtiin vuonna 2007. Asiaan vaikutti Sisun tausta: markkinamyllerryksistä huolimatta Sisulla oli tehty raskaan kaluston huoltoja yhtämittaisesti noin 80 vuotta. Maailman mittakaavassakin siis jotain poikkeuksellista. Tämän jälkeen pyörät pyörivät vinhaan. Veho Hyötyajoneuvot loi suunnitelman, jonka mukaan hankitut kohteet uudistettaisiin Veho-konsernin tarpeiden ja ilmeen mukaan. Seurasi organisaatiomuutoksia ja uusien toimintakeskuksien lanseerauksia. Ostetun Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:n toiminimi muutettiin syyskuussa 2009 Veho Trucks Service Oy Ab:ksi. Yksi Veho-kartan uusista tähdistä oli määrä tulla Tampereen seudulle, Perkkoonkadun tilojen rinnalle. Katseet kohdistuivat Pirkkalaan, jonne päätettiin rakentaa moderni ja tilava Veho hyvälle sijainnille. Pirkkalan kunta edesauttoi hanketta Vehon mukaan koko projektin ajan jopa niin suurella innolla, että lopulta valmistunut talo oli viides, josta oli tehty suunnitelmat alueelle. Varhaisempien suunnitelmien esteeksi kun oli aina löytynyt jokin ulkopuolinen syy. Jopa toteutuneen talon rakentaminen uhkasi jollei nyt kariutua, niin ainakin hidastua, sillä alueen linnuston vuoksi töitä piti lykätä. Lintujen kanssa päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen, ja pesimäajan jälkeen työt voitiin aloittaa. Talo nousi ripeässä tahdissa, vain kahdeksassa kuukaudessa, joten jo keväällä 2010 Jasperintien Veho avasi ovensa. Viimeistelyä vaille on tällä hetkellä enää asfaltointi, joka valmistuu kesään mennessä. Vehon sanoja lainaten "Pohjois-Euroopan upein hyötyajoneuvokeskus" on tällöin kokonaisuudessaan valmis.
82
Raskas Kalusto
Kuinka hyvin olet tarkastanut tämän riskin?
Tavalliset pyöränmutterit löystyvät. Tämä valitettava tosiasia ei ainoastaan johda pyörien irtoamiseen ja vaaratilanteisiin vaan usein jopa onnettomuuksiin. Lisäksi löystyvät pyörät lisäävät kuljetuskustannuksia ja huonontavat koko kuljetusketjun tehokkuutta ja tuottavuutta. Kokonaan uusi Nord-Lock pyöränmutteri on tehokas ratkaisu estämään löystymisestä aiheutuvat ongelmat. Uusi Nord-Lock pyöränmutteri estää mutterien pyörimisen auki ja siten takaa puristusvoiman säilymisen vaikeimmissakin olosuhteissa. Kun mutteri on kerran kiristetty se ei voi avautua itsekseen. Nord-Lock pyöränmutteri on perusteellisesti testattu ja todistettavasti turvallisempi kuin tavallinen pyöränmutteri. Se perustuu samaan kiilalukitustekniikkaan jota on käytetty jo menestyksellisesti miljoonien ruuviliitosten varmistamiseen*. Nord-Lock pyöränmutteria voidaan käyttää suorille teräsvanteille (ilman upotuksia) jossa mutterit ovat M22x1,5 kierteellä. Safe wheels save lives Seuraavan kerran kun renkaanvaihto on ajankohtainen vaihda Nord-Lock pyöränmutterit ajoneuvoosi niin varmistat turvalliset ja tuottavat kilometrit. Katso lisätietoja www.safe-wheels.com
* Riippumattoman vertailu testin suoritti 2009 IMA ,Saksan johtava tutkimus ja materiaalin tutkimus instituutti
NORD-LOCK FINLAND OY Tel: 09-70017410, Fax: 09-70017419, Email: info@nord-lock.fi
Puh. 09 849 4200 Fax. 09 8494 2059 Laadukkaat ilma-, voiteluöljy-, jäähdytysneste,polttoaine-, ja hydrauliikkasuodattimet ammattilaisten tarpeisiin.
www.kentek.fi
PISTÄ TYÖKONEESI TUOTTAMAAN!
Tiesitkö että työkoneesi omalla hydrauliteholla voit saada aikaan tehokasta sähköä, korkeapainevettä tai paineilmaa?
Lisätietoa osoitteesta www.dynaset.com tai numerosta 03-3488 200 sekä s-postilla info@dynaset.com
PIENOISMALLIT
Teksti: Iikka Kekko · Kuvat: Janne Liljedahl
Molandersin Scania kutistui
J
anne Liljedahlin rakentamat mallit ovat erehdyttävästi esikuviensa näköisiä yksilöitä. Osa malleista on rakennettu myös ilman esikuvaa, nekin sellaisiksi että jokainen saattaisi tulla tiellä vastaan. Molandersin Scanian malli sai erityistä huomiota osakseen muun muassa viime kesäisillä rekkafestivaaleilla Alahärmässä saaden vakavien tuomareidenkin sydämen sulamaan. Monien pienoismallirakentajien harmiksi tämäkin malli on rakennettu Emekin leikkiauton pohjalta. Maalausten ja yksityiskohtien osalta se kuitenkin jättää kauas taakseen monta rakennussarjasta rakennettua mallia. Emekin autot ovat suosittuja rakentelun kohteita maamme rajojen ulkopuolellakin ruotsalaisten ylläpitämän Emek-forumin perusteella sikäläiset mallarit suhtautuvat kerrankin Suomessa valmistettuihin kuorma-autoihin erityisen positiivisesti. Emekkien rakentelua puoltaa myös esimerkiksi ohjaamon vahva rakenne, joka sietää myös automaaleja, joilla on mahdollista saada näyttävä maalipinta lähes rajattoman kokoisesta sävyvalikoimasta. Tästäkin Jannen rakentamasta mallista löytyvät kaikki samat varusteet kuin oikeastakin tukkiautosta hiekoittimia ja nosturin hydrauliletkuja myöten. Suurin osa varusteista on askarreltu itse muovilevystä, lisävaloja ja Michelin-ukkoja tosin on saatavilla valmiinakin. Maalaus on suoritettu kynäruiskulla useassa eri osassa, välillä teipaten ja hioen ja taas maalaten. Lopulta pinta on lakattu kiiltäväksi. Luonnollisessa koossa olevan Scanian maalaus on huomattavasti helpompi operaatio ja onnistuu useam-
1:25
Purmolainen Janne Liljedahl on tuttu nimi kuorma-autojen pienoismalleja rakentavien keskuudessa maassamme. Tämän Scanian hän rakensi Emek-Muovin leikkiauton pohjalta.
maltakin maalarilta käden käänteessä. Tämän pienoismallin ollessa mittakaavassa 1:25, eli noin kymmenen sentin levyinen ja metrin pituinen, on maalaus ja yksityiskohtien rakentaminen aivan eri tarkkuusluokkaa kuin oikeassa autossa. Molandersin autojen upea väritys ei välttämättä ole edes kaikkein helpoin toteutettava pienoismalliin, joten se onkin ehdottomasti hatunnoston arvoinen suoritus. Ensi kesänä on jälleen oiva tilaisuus nähdä omin silmin Suomen näyttävimmät pienoismallit Power Truck Showssa Alahärmässä. Sitä ennen me esittelemme tulevissa numeroissamme lisää näyttäviä pienoismalleja.
Power Truck Showssa Jannen Scania palkittiin ykköspokaalilla senioriluokassa. Yksityiskohdat ovat oikeaa autoa vastaavat myös perävaunussa.
84
Kuorma-autoihin
· kaapistot · pöydät · verhot · ym.
Säästä polttoainetta
Kaikenlaisissa moottoreissa JOPA YLI 15% LISÄÄ TEHOA!
Säästönä laskettu takaisinmaksuaika jopa alle 2 kk. Tyytyväisyystakuu 3kk. Helppo asentaa!
TRUCKER.FI
AUTOVARUSTELUN AMMATTILAINEN
Giga Power Oy
0400-671 208 · www.gigapower.fi
050-363 4366
· Yksilölliset väliverhot (alk. 90 ) ja etukapat (alk. 35 , nimellä 45 ), ympäriverhot (alk. 120 ) · Upeat, korkealaatuiset materiaalit · Laadukkaat valmisverhot, tyynyt ja päiväpeitot
Lentäjäntie 1 C 16, 03100 Nummela Heidi Sandberg +358 44 9184 241 Tuula Manninen +358 44 2838 724 info.tiituliini@luukku.com | www.tiituliini.fi
Valmistamme hammaspyörävaihteita erilaisiin kuljetuskalustoihin ja voimansiirron tarpeisiin.
UUDET · KÄYTETYT · VUOKRAUS
Valmistamme ruostumattomat karjapuskurit ja lisävalotelineet raskaaseen kalustoon.
Kuva: Jari-Pekka Kaitainen
www.peuralankonepaja.fi
mm. seuraaviin: traktorin vetävät perävaunut myös kytkimelliset, turve-, metsä-, kalkki- ja maansiirtokärryt, Varastostamme lumilingot, hakkurit, betonisekoittimen pelletit, rehulietsot, vaihteita kenttäsirkkelit, generaattorit, palopumput. Kuormaautoyhdistelmiin hydraulimoottori- ja pumppusovitteiset vaihteet.
suurtehoimurit
Meiltä myös sähkömoottorit, kierukkavaihteet, taajuusmuuttajat ym. alaan liittyvät komponentit EDULLISESTI. Ota yhteyttä niin suunnitellaan sopiva vaihde tarpeisiinne, lyhyellä toimitusajalla.
soita ja kysy lisää p. 06 4336 700
NLB ym. Korkeapainelaitteet 3000bar asti
www.cetelse.com
www.amphitec.com p.050-4008204
Vasunmäentie 1190, 62165 Tiistenjoki, Lapua
Custom Parts Oy
Yrittäjäntie 13, 62375 Ylihärmä Puh: 06 4846 491 myynti@customparts.fi
UUDET · KÄYTETYT · VUOKRAUS
www.customparts.fi
KULJETUSKALUSTO
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Speed syntyi tarpeeseen
Valtamerilaivojen tuodessa kuormia maailmalta Suomen satamiin konteilla oli taipumus jäädä makoilemaan pitkäksi aikaa, vaikka tavaroita kaivattiin eri puolilla Suomea. Tuomo Vallas kyllästyi selittelemään asiakkailleen konttien hidasta kulkua ja perusti merikonttien kotimaankuljetuksiin erikoistuneen yrityksen.
A
jaessaan oman yrityksensä kuorma-autoa Tuomo Vallas mietti, mitä kaikkea hyvällä kielitaidolla saattaisi saavuttaa. Maansiirtotyöt saivatkin pian jäädä, kun työ metallialan tuontiyrityksessä vei tarmokkaan ja hyvällä kielipäällä varustetun miehen kansainvälisen kaupan koukeroihin. Taustalla kummitellut yrittäjäkokemus kuljetusalalla ja ulkomaankaupasta saadut opit olivat avain silloiselle Finnexpressille hoitamaan kansainvälisiä kuljetuksia. Laman runnellessa talouselämää 1990-luvun alussa myös kuljetus- ja huolinta-alalla kävi melkoinen mylläkkä. Alan yrityksiä yhdistettiin, pilkottiin ja lopetettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin niin lyhyellä aikavälillä. Myrskyn mukana poistui alalta satoja työntekijöitä lopullisesti. Lopulta Vallas löysi kuitenkin itsensä Merihuolto Oy:n overseas-osastolta hoitamasta Kaukoidän merikonttiliikennettä nippu myyntipäällikön käyntikortteja taskussaan. Työ oli asiakassuhteiden hoitoa ja reissaamista Suomen ja Kaukoidän välillä. Tutuksi tulivat niin Singapore kuin Hong Kong, jotka ovat merkittäviä konttiliikenteen solmukohtia vielä nykyäänkin. Yrittäjätausta kuitenkin alkoi muistuttamaan Tuomoa olemassaolostaan, ja mielessä alkoi liikkua ajatuksia, kuinka tätä mielenkiintoista alaa voisi lähestyä itsenäisenä yrittäjänä. Myyntipäällikkö86
nä kaikki loka kaatui niskaan ja esimerkiksi kotimaan konttikuljetuksissa nousi esiin asioita, jotka olisi voinut hoitaa paremmin. Tuomo uskoi, että tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta on vielä asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan hyvin tehdystä työstä. Hänen mielessään alkoi pyöriä ajatuksia, miten ja millä välineillä homma tulisi hoitaa. Automaattinen tietojenkäsittely oli tullut jo alalle, mutta sitä ei tulevan yrittäjän mielestä hyödynnetty vielä tarpeeksi ja oikein. Nyt liikeidea alkoi olla jo toteutusta vaille valmis.
Piippuhyllyltä Vuosaareen. Speed perustettiin keskelle lamaa vuonna 1992, "Länsisataman L8-kahvivaraston piippuhyllylle", kuten Vallas asian ilmaisee. Konttien ajoa ei riittänyt kaikille halukkaille viennin ja tuonnin ollessa vielä laman rauhoittamaa. Osa vanhoista asiakassuhteista seurasi Tuomon mukana uuteen omaan yritykseen. Uusia asiakkaita houkuteltiin luotettavalla toiminnalla kun asiakas ilmoitti purku- tai lastausajan, oli paikalla oltava silloin, selittelemään ei ollut tarkoitus lähteä. Valtamerilaivat kulkevat aikataulun mukaan, mikseivät siis niiden kuljettamat kontitkin kulkisi asiakkaalle asti sovitussa ajassa. Ajatus oli yksinkertainen, mutta sen toteutumiseksi ei alalla oltu tehty juuri mitään, kun asiRaskas Kalusto
Pihapalaverissa toimitusjohtaja Tuomo Vallas ja kalustopäällikkö Esko Parikka käyvät läpi vaunujen katsastuslistaa.
01/11
87
Speed syntyi tarpeeseen
FH Volvot edustavat Speedin vanhinta ajoneuvokantaa. Ne ovat noin viiden vuoden ikäisiä ja seuraavina vaihtovuorossa.
88
»
Tuomo Vallas haluaa pitää myös omia autoja alihankkijoiden rinnalla, näin yritys tietää autojen kulutason tarkasti.
oiden oltiin totuttu vaan lonksahtavan aikanaan paikoilleen. "Kun asiakkaalle lupaamani kontti ei ollutkaan torstaiaamuna lastauksessa vaikkapa Seinäjoella, syytä tivatiin luonnollisesti minulta", Vallas kertoo ja lisää, että syyt olivat usein niin vähäpätöisiä kuin kirjoitusvirheitä tai epäselviä numeroita. Sitä oli asiakkaalle edes turha kertoa. Kun ajojärjestelijä otti pitkää kontin numerosarjaa puhelimessa ylös ruutulehtiön kulmaan välillä tupakkaa karistaen, oli virheen syntyminen jo tässä vaiheessa mahdollista. Kun hän puolestaan soitti rekkakuskille, joka raapusti oman versionsa numerosta iltapäivälehden reunaan, oli suorastaan ihme jos sillä numerolla sai kontin satamasta. Usein ongelmat ilmenivät vielä iltaisin kuljettajan noutaessa konttia satamasta, jolloin ajojärjestelijä oli jo lähtenyt kotiin. Niinpä kuljettaja pisti pään tyynyyn ja alkoi vasta aamulla kahdeksan jälkeen kyselemään uutta versiota kontinnumerosta. Tällöin keikka oli jo niin sanotusti kussut alleen. Tälle hölmöilylle oli keksittävä vaihtoehto. Toiminnan alettua piippuhyllyllä alettiin miettiä, kuinka aikataulut saadaan pitämään ja virheet minimoitua. Tavoit
Pörssikäyrät unohtuvat, kun Vallas saa komentaa omaa rekkaa turbon viheltäessä pystyputkesta.
teena oli tyytyväinen asiakas, joka käyttäisi palveluja myös laman jälkeen, kun tavaravirrat voimistuvat ennalleen. "Aloimme kehitellä järjestelmää, jolla saisimme siirrettyä informaatiota asiakkaiden, ajojärjestelyn ja autojen välillä luotettavasti ja nopeasti", Vallas kertoo liikeideastaan. "Asensimme meidän ajossa oleviin autoihin jo vuonna 1998 ajoneuvopäätteet, jotka olivat jotain ihan uutta ja ihmeellistä etenkin konttiautoissa tuolloin. Nyt kontinnumerot tulivat jo oikein eikä turhia, kellon ympäri kestäviä pysähdyksiä tullut kirjoitusvirheiden takia." Seuraavaksi vuorossa oli Speedonlinejärjestelmä, jolla asiakkaat pystyvät seuraamaan reaaliajassa konttiensa liikkeitä maailmalla. Järjestelmä pitää sisällään esimerkiksi elektronisen SpeedWaybill-rahtikirjan, joka on ainoa tarvittava rahtikirja. Paperiversio ei kulje enää auton mukana kuin erikoistilanteissa. Rahtikirja on luonnollisesti katseltavissa uudesta M3-ajoneuvopäätteestä, joka kulkee kuljettajan mukana lastaus- ja purkupaikoilla. Myös tien päällä suoritettaviin viranomaistarkastuksiin kyseinen rahtikirja on riittänyt. Kuljettaja ottaa päätteen kirjoituskenttään myös asiakkaan allekirjoituksen ja vaikka mahdollisen varauman, jotka siirtyvät siitä samalla kellonlyönnillä rahtikirjaan ja Speedin järjestelmään. "Näin vaikkapa huolintaliike näkee, milloin kontti on kuitattu puretuksi määränpäässä ja onko varaumia tehty", Vallas kertoo ja jatkaa:
Raskas Kalusto
»
Hyvästä työilmapiiristä viestii, että yli puolet väestä on ollut talossa jo yli 15 vuotta.
Asiakkaina on niin huolintaliikkeitä kuin teollisuusyrityksiäkin. Kuljetuksia hoidetaan maamme kaikista satamista, joihin konttilaivat tuovat kuormiaan. Yritys kuljettaa kontteja noin 60 ajoneuvoyksiköllä, joista 10 on omia ja loput alihankkijoiden autoja. Näin pystytään seuraamaan kuljetuskustannuksia paremmin, kun tiedetään mitä autoilu tuo ja vie. Puoliperävaunuyhdistelmä on ehdottomasti yleisin ajoneuvotyyppi. Muutama täysperävaunuyhdistelmäkin on ajossa, mutta teollisuuden keskittyessä lähinnä Etelä- ja Keski-Suomeen on puoliperä riittävän tehokas ajoneuvotyyppi tällä alueella. Täysperien käyttö asettaa omat haasteensa myös ajojärjestelylle, sillä etenkin talvikelissä tulisi purkujärjestyksen olla sellainen, että perävaunun kontti puretaan ennen vetoautoa. Painojenkin kanssa tulee ongelmia, koska perävaunun kontin olisi parempi juuri talviliukkailla olla vetoauton lyhyttä, kahdenkymmenen jalan konttia kevyempi. Sulan maan aikaan ongelma on tietysti merkityksettömämpi. Merkkijakauma on Speedin omissa autoissa tällä hetkellä ruotsalaispainotteinen jakautuen Volvon ja Scanian kesken. Tuoreimmat autot ovat muutaman vuoden ikäisiä R420-Scanioita, vanhemmat noin viisivuotiaita FH-Volvoja. "Ensimmäisen kerran pyysin tarjouksen Scaniasta vuonna 1978, kun toimimme veljeni kanssa vielä maansiirtohommissa. Luulin jo ettei tarjousta tulekaan, mutta tulihan se lopulta jokunen vuosi sitten", Vallas kertoo Scanioiden hankinnasta ja lisää: "Vuosituhannen alussa väreissämme oli myös viitisentoista Actros Mersua, mutta sittemmin emme ole päässeet merkin kanssa kauppoihin. Ehkä kauppiaat uskovat, että yrittäjä ostaa samanmerkkisiä autoja myös tulevaisuudessa hinnasta välittämättä." Tämä on Vallaksen mukaan turha luulo. "Kauppiaan tulee olla hereillä kaupan jälkeenkin", hän muistuttaa. Omia konttialustoja, tai konttiruotoja kuten alan kielessä puhutaan, on Spee-
"Jo 95 prosenttia asiakkaistamme käyttää Speedonlineä ja ovat siihen tyytyväisiä." Sähköinen laskutus on päivän sana myös Speedillä, Lähes kaikki asiakkaat käyttävät SpeedE-invoicea tai sähköpostilaskua viimeisen prosentin halutessa vielä perinteisen paperiversion postiluukkuunsa.
Pyörät pyörii. Vajaassa kahdessa vuosikymmenessä Speed on vakiinnuttanut paikkansa merkittävänä konttien kuljettajana Suomessa. Tästä Vallas on erityisen kiitollinen Speedin henkilöstölle. "Minulla on ollut onni saada töihin alan ammattilaisia, jotka tekevät työtään vastuullisesti", Vallas sanoo. Hyvästä työilmapiiristä viestii se, että yli puolet henkilöstöstä on ollut talossa jo yli 15 vuotta.
Speedloadereita yrityksellä on käytössä viisi yksikköä.
01/11
89
Speed syntyi tarpeeseen
Hollolan Kukonkoivussa vuodesta 2004 lähtien toiminut Depot varastoi ja huoltaa irtoperävaunuja. 10 hehtaarin alueella sijaitsee Speedin toimisto ja raskaan kaluston korjauksiin ja huoltoihin erikoistunut yritys.
SPEED OY
Perustettu Toimitusjohtaja Toiminta Toimipisteet Kalusto 1992 Tuomo Vallas Merikonttiliikenne Hollola, Vuosaari ja Kotka 10 omaa vetoautoa, 100 konttipuoliperävaunua. 50 alihankkijaa Noin 10 miljoonaa euroa vuodessa
Liikevaihto
dillä noin sata yksikköä. Pääasiassa ne on varustettu alleajosuojiin kiinnitetyillä Speedin mainoksilla, joista ne on helppo tunnistaa. Pihassa näkyy myös vanhempi maantietä nähnyt konttialusta, joka on käännetty ylösalaisin asfaltille näin se on helppo hiekkapuhaltaa ja maalata. Samalla on tarkoitus uusia jarrut ja muutkin kuluneet osat, kuten ilmapalkeet ja sähköjohdot. Näin konttialusta saa uuden elämän ja paljon uusia kilometrejä. Alihankkijoiden kalusto on hivenen kirjavampaa merkkien osalta. Heiltä edellytetään kuitenkin, että kalusto maalataan Speedin väreihin ja autoilija ajaa vain Speedin keikkoja. "Vetoauton tulisi mielellään olla kolmeakselinen ja autoilijalla tulee olla yksi oma konttialusta", Vallas kertoo ja lisää, että Speedin väreissä ajavalle autoilijalle taataan vakituinen työ. Vuosien saatossa alihankkijoiksi on valikoitunut osaava ja sitoutunut joukko, jolle Vallas haluaa lähettää suuret kiitokset. Ilman heitä Speedin kasvu ja kehittyminen ei olisi ollut mahdollista. Pisimmät talossa olleet alihankkijat ovat tulleet mukaan jo heti 90-luvun puolivälissä.
Kuljetusta ja varastointia. Konttien kuljettamisen lisäksi Speedin toimintaa on laajennettu irtoperävaunujen varastointiin. Hollolan Kukonkoivussa varastoidaan ja huolletaan eri huolintaliikkeiden perävaunuja. Tällä hetkellä vaunuja on varastossa viitisensataa, reilu vuosi sitten niitä oli jopa tuhat. Määristä voi päätellä, että vienti ja tuonti ovat ruvenneet vetämään, kun kalustoa on lähtenyt maailmalle.
Tuomo Vallas rentoutuu välillä oman vuoden 1994 FH-Volvon ratissa. Auto on uutta vastaavassa kunnossa niin ulkoa kuin myös teknisesti. 90
Toiminta-ajatuksena Speed Depot Hollolalla on vaunujen varastointi, kuntotarkastukset ja tarvittavat huollot, kun huolintaliike ilmoittaa ottavansa varastossa olevia vaunuja liikenteeseen. "Tällöin huolintaliikkeen ajossa olevan vetoauton ei tarvitse lähteä erikseen huollattamaan ja katsastamaan varastossa jopa parikin vuotta seissyttä vaunua, vaan se voi lähteä suoraan keikalle." Toimintaa on myös Helsingin Vuosaaren satamassa ja Kotkan Mussalossa, joka on yksi merkittävimpiä konttisatamia maassamme. Näissä toimipisteissä työskentelevät pääasiassa Speedin omat ajojärjestelijät, jotka ohjaavat konttien liikkeitä. Hollolaan siirtymistä on puoltanut vain noin tunnin ajomatka pääkaupunkiseudulta ja keskeinen sijainti eri toimeksiantajiin nähden. Myös tilaa on Päijät-Hämeessä tarjolla kohtuullisempaan hintaan kuin Helsingin liepeillä. Vuosaaren satamassa tosin on kiinteistö, jossa on vuokralla eri kuljetusalaan liittyviä yrityksiä. Työntekijöitä on kaikkiaan noin parikymmentä. Henkilöstön määrän pystyy Vallaksen mukaan pitämään kohtuullisena muun muassa sähköisten palvelujen avulla. Joskus on kiireisen yritysjohtajankin päästävä pois kirjoituspöydän takaa. Silloin jyräytetään pihassa seisova vuoden 1994 Volvo FH12 käyntiin ja lähdetään hakemaan vaikka pellettikuormaa omaan lämpövoimalaan. Volvo on täysin läpikäyty perää lukuun ottamatta. Uusi maali kiiltää niin ohjaamossa kuin rungossakin. Pörssikäyrät unohtuvat, kun Vallas saa komentaa omaa rekkaa marssivauhtiin turbon viheltäessä pystyputkesta.
Raskas Kalusto
65000
38000
HUIPPULAADUKKAAT MASTER POWER KORVAUSAHTIMET OVAT PIAN TÄÄLLÄ!
VOLVO FH 480 6 X 2 -07
aj. 530000km, takateli, siirtop, I-sift, paripyöräteli, XLGlobe. hintaan lisätään ALV. Huippuhieno veturi!
VOLVO FM12 420 6X2 -02
aj. 250000km, power tronic aski, käänt.teli ulosotto, huippu. +ALV.
74000
48000
SCANIA R 500 -07
aj. 535000km, Hintaan lisätään ALV. Siirtopöytä, nahkapenkit,paripyöräteli, rosteri helmasuojat, spoilerit, vebasto, kaikki uudet renkaat! HUIPPU VARUSTEILLA!!
VOLVO FM 12 420 -04
aj. 730000km, VDL koukkulaitteet, Konttilukot, Matala makuuohjaamo, majakka, Lisävalot katolla, jne.. Asiallinen kunto! +ALV.
99000
49000
Kerro meille, millä kalustolla yrityksenne ajaa. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2,5kW Aggrekaatin! Vastaukset sähköpostilla 28.2.2011 mennessä
info@arcticperformance.fi
SCANIA R 420 8X4 -08
aj. 35000km, Koukkulaite 5.8m, hydraulilukot,2+2 akselit ja telivetoinen jne. kuin uusi Harvoin tarjolla. +ALV.
IVECO STRALIS AT 260S36 -05
aj. 330000km, Joab Hookmaster koukku. +ALV.
Soita ja kysy lisää:
TAMPERE 040-5788669 OULU 040-7344310
040 903 3025
www.niemikorpioy.com
WWW.ARCTICPERFORMANCE.FI
TAPAHTUMA
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko ja Harri Onnila
Pintaa syvemmälle
Aina kun malmien tai mineraalien hinnat kääntyvät nousuun, kiinnostus kaivosalaa kohtaan kasvaa. Finnmateria-messuilla katsastettiin millaisilla laitteilla pinnan alle kannattaa kaivautua.
K
»
olmannen kerran järjestetyt Finnmateria-messut keräsivät paikalle kaivosteollisuuden ja metallinjalostuksen ammattilaiset, opiskelijat tai alasta muutoin kiinnostuneet. Kaksipäiväiseen tapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin saapui yhteensä noin 3 500 messuvierasta. Finnmateria-messujen neuvottelukunnan puheenjohtajan ja Nordic Mines Oy:n kaivoksenjohtaja Krister Söderholm hehkutti FinnMateria-messuja jopa Euroopan suurimmiksi
alallaan. Kasvuluvuksi edelliseen Finnmateriaan hän kertoi peräti 41 prosenttia. Myyntipäällikkö Raimo Pylvänäinen Jyväskylän Messut Oy:stä kertoi puolestaan näytteilleasettajilta kantautuneen pääosin vain myönteistä palautetta. Heiltä kuultiin muun muassa kommentteja, että oma osasto oli hyvällä sijainnilla, mutta liian pieni. Tämä ennustaa Pylvänäisen mukaan kasvua Finnmaterian tulevaisuudelle.
Messutarjonta jakautui tasaisesti konkretiaan ja tietotaitoon: työkoneisiin, kaivoskuorma-autoihin ja oheislaitteisiin sekä kaivosyrityksiin ja -oppilaitoksiin. Kaivosalan yrityksille Finnmateria on käytönnössä alan ainoa messutapahtuma kotimaassa. Mielenkiintoista oli kuitenkin nähdä myös kuorma-autopuolen voimakas panostus kaivosalan erikoismessuille. Kaivoskuiluissa tuntuu olevan pohjaa, mistä ponnistaa.
Finnmateria-messuja hehkutetaan Euroopan suurimmiksi alallaan.
Veho on puhaltanut yhteen hiileen HT Engineering Oy:n kanssa. Tuloksena on soralava, jonka valmistuksessa on hyödynnetty laserhitsausta. Lava on valmistajan mukaan perinteistä kevyempi, mutta kennorakenteen ansiosta kestävä. Stone-lavan paino on 3460 kiloa ja apurungon 600 kiloa. 92 Raskas Kalusto
Nokian Renkaat esitteli muun muassa uutta Mine L-3S -kaivosrengasta. Maan alla työskenteleviin pyöräkuormaajiin tarkoitettu 26,525-kokoinen kumi on suunniteltu käytettäväksi suojaketjujen kanssa.
Tunnelma messuilla oli rento. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua koko kaivos- ja louhinta-alan kirjoon yhdellä kertaa.
Komatsun HD605 siirtää 63 tonnia kiveä ilman kyyneleitä. Isojenkin poikien piti päästä kiipeämään komentosillalle, kun kerrankin siihen oli mahdollisuus. Nordkalkille toimitettava kone on toiseksi suurin Komatsun dumppereista suurimman kantaessa kuormaa 91 tonnia. Suurimmalla runko-ohjatulla Komatsulla päästään 36,5 tonniin.
Keskiraskaan GM 75 GT -kairausvaunun vivustot ja mittaristo ovat näyttävä esteettis-mekaaninen yksityiskohta. Arvoitukseksi jäi kuuluuko muovinen viinipikari perusvarustukseen.
Finnmateria 2010
Messujen suomalaisittain mielenkiintoisinta kuorma-autoantia oli hollantilainen Ginaf. Sisu-akseleilla, takapään hydraulijousituksella ja neljällä akselilla ohjaavan pelin voi Hollannissa rekisteröidä sikäläisen lainsäädännön sallimaan 50 tonnin kokonaispainoon. Meillä suurin mahdollinen on 38 tonnia, mutta pelkässä monttuajossa mikään ei estä heittämästä selkään kuormaa tuhdimman mukaan. Valmistajan suurin sallima kokonaismassa näytillä olleelle Ginafille oli 64 tonnia. Mallistosta löytyy 10x6-malli jopa 80 tonniin asti!
Muutamia Ginafeja on tullut maahamme jälkituontina, mutta uusia ei maassamme ole toistaiseksi nähty. DAF-maahantuoja CT Finlandin osastolla tuumittiin josko asiaan saataisiin tulevaisuudessa muutos DAF ja Ginaf kun kuuluvat samaan Cosmo Trucks International -konserniin. Asian äärellä DAF-mies Tapani Lamberg sekä Ginafin myynnin tukipäällikkö Piet Droppert.
Scania satsaa vahvasti kaivospuolelle. Parhaillaan Kittilän kromikaivoksilla on pari Scanian ärräläistä testikäytössä. Tätä nykyä Allison-automaatin yhteyteen saa suurimmillaan jo 560-hevosvoimaisen voimanlähteen. Vaikka kaivosoloissa kaikki voima on tarpeen, ei maan alla ainakaan vielä tulla tapaamaan seiskakolmekymppisiä.
Japanilaista Furukawa-poravaunua edustaa Suomessa Artic Drilling Company LTD. Euro 3 -luokiteltu moottori tulee Cumminsilta kuten moneen muuhunkin työkoneeseen.
Messujen mielenkiintoisiin ja eittämättä myös hinnakkaan näköisiin laitteisiin kuului Sandvikin pultituskone. Kaivostunneleiden vahvistamiseen tarkoitettu laite poraa kallioon noin 2,4 metriä syvän reiän, johon kone asentaa kalliopultin vahvistamaan tunnelin seinämää. Sandvikin valmistamia kaivosteollisuuteen suunnattuja erilaisia koneita markkinoidaan ympäri maailmaa. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat poravaunujen lisäksi muun muassa erikoismatalat dumpperit ja kuormaajat. 94 Raskas Kalusto
Konekeskon osastolla oli ihmeteltävänä TGS saksalaisen Flieglin työntävällä etuseinällä. Hydraulitoimisen työntimen tuomia etuja ovat tyhjennysvakaus sekä lavan saaminen kokonaan tyhjäksi verrattuna normaalin lavan "tartuntajäämiin" kipattaessa. MAN:n myyntipäällikkö Janne Sarasmäki kertoi, että näyttelyautolla haetaan sekä yleisön vastaanottotunnelmia että myös käytännön kokemuksia työntävän etuseinän toiminnasta etenkin talviolosuhteissa.
Speeds you up...
TITAN CARGO SL SAE 5W-30 ACEA E7/E4. Hyväksynnät: CUMMINS CES 20076/7, DAF HP 1/HP 2, DEUTZ DQC IV-10, MAN M 3277, MB-APPROVAL 228.5/235.28, MTU DDC Type-3, RENAULT RXD, SCANIA LDF, VOITH-RETARDER, VOLVO VDS-3 TITAN CARGO MAXX 10W-40 ACEA E9/E7/E6,API CI-4, CATERPILLAR ECF-1-a. Hyväksynnät: DEUTZ DQC III-10 LA, MACK EO-M PLUS, MAN M 3477 / M 3271-1, MB-APPROVAL 228.51 / 235.28, MTU DDC TYPE 3.1, RENAULT RXD / RGD, VOITH-RETARDER, VOLVO VDS-3 / CNG FUCHS OIL FINLAND OY Myllärinkatu 22, 65100 VAASA fuchs@fuchs-oil.fi puh. 020 7459 660 www.fuchs-oil.fi
Finnmateria 2010
Veholla oli tehtaalta lainassa MercedesBenz Zetros 6x6. Siviilikäyttöön sotilaspuolelta muovatun nokkamallin keulilla on 7,2-litrainen moottori, joka tarjoaa maastovoimisteluun 326 hevosvoimaa ja 1 300 newtonmetriä. Zetroksen käyttökohteiksi Mersulla hahmotellaan kaivosteollisuuden lisäksi esimerkiksi energiateollisuutta ja pelastuslaitoksia.
»
96
Kiinalaisia LiuGong-koneita tuo maahamme tuusulalainen HL-Vihannes Oy/FATGAD. Jyväskylään he olivat tuoneet näytille 23,7-tonnisen pyöräkuormaajan malliltaan CLG877. Moottori on 290-hevosvoimainen Cummins ja vaihteisto sekä voimansiirto ZF:ää.
Näyttelyn järeintä kaivinkonetta edusti Rotatorin osastolla esittelyssä ollut Hitachi ZX470, tela-alustainen kaivinkone työpainoltaan 50 tonnia. Vitriinissä olleet pienoismallit kiinnostivat niin ikään konemiehiä ikään katsomatta.
Näyttelyn järeintä antia edusti Hitachi ZX470, telaalustainen kaivinkone työpainoltaan 50 tonnia.
Komatsun osastolla pääsi tutustumaan 32,5 tonniseen WA500-6 -malliin. KOMTRAX-satelliittivalvontajärjestelmä on nykyisin vakiona kaikissa merkin "kuutossarjan" pyöräkuormaajissa.
FinnMateria-messut järjestetään kahden vuoden välein, joten seuraavan kerran kaivosväki kohtaa Jyväskylässä marraskuussa 2012.
Raskas Kalusto
PERUUTUSKAMERAT JA -TUTKAT NYT ALKAEN
VOITELUJÄRJESTELMÄT
EIVÄT OLE ENNEN OLLEET NÄIN LUOTETTAVIA.
Valitse koneesi tai laitteesi voiteluun varma, kustannustehokas ja markkinoiden tehokkain voitelujärjestelmä!
KESKUSVOITELUJÄRJESTELMÄT
59,00!
Lisäalennus 10% kaikille Raskaan Kaluston lukijoille maaliskuun loppuun asti! Lisää tilausta tehdessäsi alennuskoodi RASKAS.
LUE LISÄÄ OSOITTEESTA WWW.LUFEX.FI
Antti Hyyryläinen Jarno Manner 0400-846 928 040-5300 855
WWW.AJONEUVOKAMERAT.FI
WWW.ADRKOULUTUS.COM
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
040-5924455 · timo.kallionpaa@adrkoulutus.com
ADR-peruskurssit
(32 h, neljä päivää) Huittinen ....................................................................... 5-6.3 ja 12-13.3.2011
ADR-säiliökurssit
(16 h, kaksi päivää) Huittinen .................................................................................... 14-15.3.2011
ADR-täydennyskurssit
(16 h, kaksi päivää) Huittinen ................................................................................... 26-27.2.2011 Huittinen ....................................................................................19-20.3.2011 Kaarina ..................................................................................... 26-27.3.2011 Huittinen .................................................................................... 16-17.4.2011 Huittinen ....................................................................................... 2-3.5.2011 Huittinen ....................................................................................21-22.5.2011
Työturvallisuuskorttikoulutus
(8 h, yksi päivä) Huittinen ......................................................................................... 21.2.2011 Huittinen ......................................................................................... 21.3.2011
Tieturva I koulutus
(8 h, yksi päivä) Huittinen ........................................................................................ 22.2.2011 Huittinen ........................................................................................ 22.3.2011
Turvallisuusneuvonantaja koulutus
(24h, 3 päivää) Huittinen ................................................................................. 28.2-2.3.2011
Ensiapu I-kurssi
(16h kaksi päivää) Huittinen ....................................................................................... 2-3.4.2011
Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen. Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän. Ensiapu I-kurssista kaksi direktiivipäivää.
Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus aloitettu yhteistyössä TRAFFICA Oy:n kanssa.
Rydöntie 12 B 20360 Turku Puh: 0400 535 520 www.ttkoy.fi
Spelttitie 2 00680 Helsinki Puh: 09 757 0020 www.prolift.fi
Kuopio Oulu Pyhäntä Puh: 0445 558 871 www.nosturipaja.fi
ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy
VALLANKUMOUKSELLINEN LÄPIMURTO E10 BENSIINI- JA DIESELPOLTTOAINEEN LISÄAINEISSA
Soveltuu mm. työkone-, kuorma-auto-, aggregaatti sekäkaikkiin pienkonemoottoreihin. · Poistaa E10 polttoaineongelmat · Lisää tehoa · Parantaa polttoainetaloutta · Vähentää päästöjä · Puhdistaa suihkutussuuttimet · Poistaa karstakerrostumat · Hajottaa bakteerit sekä levän · Säilyttää polttoaineen 18 kk · Hajottaa polttoaineessa olevan veden · Soveltuu kaikkien polttoainekäsittelyjen kanssa · Riittoisuus: Diesel 237ml 970lit / Bensiini 237ml 485lit.
Myynti: Motonet, vene- ja autotarvikeliikkeet
Puh: 0303 9090 · starbrite@lekemyynti.fi WWW.STARBRITE.FI
Pakoputkitarvikkeet joka lähtöön:
· Putket ja käyrät 35127 mm · Äänenvaimentimet ja kipinänsammuttimet · V-pantaliittimet, joustopalkeet ja muut tarvikkeet · Taivutustyöt ja räätälöinnit myös yksittäiskappaleina · Keraamiset pinnoitukset lämmön hallintaan Finnsiirto on Hyundai-trukkien maahantuoja Suomessa. Erinomainen trukkien myynti- ja huoltoverkostomme kattaa koko maan.
UUDET JA KÄYTETYT TRUKIT. VUOKRAUS, HUOLTO JA VARAOSAT.
Kuusikorventie 5, Laitila | Puh. 02-856616 sales@martelius.com | www.martelius.com
Finnsiirto OY
Kuorma-auton renkaita
Pinnoitetut
265/70R19,5 285/70R19,5 275/70R22,5 295/80R22,5 315/70R22,5 315/80R22,5 385/65R22,5 385/50R22,5 315/80R22,5 385/55R22,5 385/65R22,5
Tuotekatu 8, 21200 RAISIO Puh. +358 (0)2 438 2900 WWW.FINNSIIRTO.FI
Ekocrea Oy
Volvo FH "viiru" ja Scania Korjaamme Volvo FH "viiru" nopeus- ja kierroslukumittarit.
Meiltä myös ajopiirturien korjaukset ja Dräger-alkolukot.
Myös Scanian vastaavat mittarit, joissa on erillinen ajopiirturi. Oman maahantuontimme ansiosta korjaukset tuotteisiin ovat edullisia.
130 +alv 160 +alv 185 +alv 210 +alv 185 +alv 225 +alv 180 +alv 240 +alv 235 +alv 250 +alv
245 +alv 290 +alv 265 +alv 51 +alv 595 +alv 215 +alv 550 +alv
Käytetyt renkaat
14.00R20 Nokia
50 +alv
Traktorin renkaat
7,50-16 20,8-38
Toimitukset koko maahan. 8 kpl rahtivapaasti.
Uusia työkoneen renkaita
10.00R20 14.00-24
Uutuudet
Metsäkonerenkaita
Tyrex 700/50-26,5 Tyrex 600/55-26,5
295/80R22,5 315/70R22,5
1150 +alv 1050 +alv
Katso tarkemmin verkkosivuiltamme www.palanto.fi
Puh. 050 375 9211 · www.rengaskauppias.fi
TAPAHTUMA
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Vehon suurella osastolla ajoneuvoja oli yli tusina. Järeintä päätä edusti Unimogien ja Ategojen takana häämöttävä Actros, jonka alustasta kohosi Vema-nostin. Ajoneuvo oli yksi esimerkki Veho Hyötyajoneuvojen Power Line -erikoismyynnin sekä kotimaisen Vema Lift Oy:n yhteistyöstä.
Koneita sähkömiehille
Sähkö- ja telealan ammattilaistapahtuma Verkostomessut yhdisti saman katon alle sekä Sähköverkotettä Tietoverkot-messut. Paikalla oli myös alaan liittyviä työkoneita.
H
elmikuun alussa järjestettyjen Verkostomessujen pääpaino oli sähkö-, tele- ja tietoverkkojen uusissa tuotteissa, mutta Tampereen Pirkkahallissa oli kaapeleiden ja valokuitujen seassa silti antia myös kumipyöräisten ystäville. Kuorma-automaahantuojista paikalla oli Konekesko parin MAN-kuorma-auton kanssa sekä Veho, jonka osasto oli kooltaan messujen suurin. Vehon ajoneuvoja riitti pienestä Smart-autosta kiskovarusteiseen Unimogiin ja suureen Actrosiin asti. Konepuolen näkyvimpää antia olivat Aweko Oy:n tuoma Huddig-kaivurikuormain sekä Lännen Tractors Oy:n kilpaileva tuote.
Kaksipäiväinen messutapahtuma keräsi 110 näytteilleasettajaa sekä noin 4 400 kävijää. Järjeste-
lyistä vastasi Tampereen Messut Oy yhteistyössä Energiateollisuuden, Adato Energia Oy:n ja Finnet-liitto ry:n Focus Koulutuksen kanssa. "Verkosto 2011 oli sähkönsiirto- ja jakeluverkkoalan sekä televiestintäverkkoalan tämän vuoden päämessutapahtuma maassamme. Messut tarjosivat laajan katsauksen verkkoliiketoiminnan nykytilasta ja uusimmasta tekniikasta sekä ennen kaikkea tulevaisuuden ratkaisuista. Tämä tapahtuma on alan toimijoille tärkeä verkostoitumispaikka", kertoi projektipäällikkö Rami Itvola Tampereen Messut Oy:stä.
Konekeskon osastolla huomiota keräsi nastolalaisen Alusal Oy:n päällystämä nelivetoinen MAN 13.250 Hiabin 111 B-3 HiDuo -nostimella. Alusal Oy on laajentamassa toimintaansa rakennuksista ajoneuvojen asennusvalmiisiin alumiinisiin lava-, kori- ja laitapaketteihin. Myynnistä vastaava Timo Viljanen kertoi, että messuilla ollut esimerkki on yksi Empower Oy:n kanssa yhteistyössä luoduista moduuliratkaisuista, joilla haetaan tehokkuutta niin valmistusnopeuteen kuin kustannusrakenteeseen. 99
Verkostomessut 2011
Tiellä, maastossa ja kiskoilla kulkevan Ratatek Oy:n Unimog U400:n leipätyö on rataverkoston sähköistystyömaat. Hydraulisesti säädettävällä raideleveydellä varustetulla Unimogilla riittää muskelia siirtelemään junavaunuja jopa 1 200 tonnin edestä! Lännen Tractorsin kättäpidempi linja- tai ratatöihin on Lännen 8600G tai 8800G. Messuilla esillä olleeseen 8600G-kaivuriin oli asennettu Lännen 190 -linjatyöjärjestelmä, jonka henkilönostimella ylletään parhaimmillaan 19 metriin.
Ruotsalaisvalmisteista Huddig 1260B -kaivurikuormaajaa voi varustella monipuolisesti. Esittelykapineessa oli kiinni niin henkilönostinta kuin kiskopyörää. C-Track Finlandin kalustonhallintajärjestelmä sisältää automaattisen ajopäiväkirjan, huoltomuistutukset sekä polttoaineenkulutuksen ja ajokäyttäytymisen seurannan.
Teräksenlujaa varustelua
paketti-, maasto- ja kuorma-autoihin:
Valotelineet · Kylkiputket · Lavakaaret · Karjaraudat Sekä vastaavat varusteet vaatimustesi mukaan.
Pohjoismaiden suurin raskaiden säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden valmistaja
NORDIC TANK
Kuinka usein sinun täytyy pysähtyä, mennä ulos tuuleen ja tuiskuun kolistelemaan pyyhkijöistä lunta ja jäätä pois? NYT SE ON HISTORIAA!
MYYNTI SUOMESSA:
ADR- ja polttonestesäiliöt: Polttonestesäiliöt: Bulk-säiliöt: Maitosäiliöt: Ympäristöhuolto: Santtu Keto Ville Ala-Salmi Antti Rintala Aimo Tupamäki Marko Pekkala 040 7169525 050 3018425 040 5210008 0400 268351 040 728 9200
Lisää käyttöastetta koko vuodeksi
Kääntöaurat
Rossö 2000
Kulutusta kestävät, pintaan mukautuvat kääntöaurat
Sivuaurat
Pieni kuljetusleveys js suuri työleveys Sivuaura 45 Korkea siipinen S3-HDU
DP-32 3200mm DP-37 3700mm DP-40 4000mm DP-46 4600mm · saatavana myös kartiomaisella muovisiivellä
Rossö 2000 Combi
· säädettävä siipi
Rossö 2000 kaksoisterällä
· sohjoterä koostuu viidestä eri kumielementeistä joiden nosto ja lasku tapahtuu hydraulisesti
Alusterät
MS-3 kiinteä mallinen MS-5 kääntyvä mallinen
Mählersin alusterä traktoriin tai kuorma-autoon
Oy engcon Finland Ab
Jens Björk, Kalkkipetteri, 08700 Lohja | p.+358(0)50 441 7804 | Fax.+358(0)19 345 1524 | jens.bjork@engon.se | swww.mahlers.se/finland
TAMPEREELTA
· · · · Korkealuokkaisista materiaaleista Tasalämpöiset / tukkeutumattomat Kasetti- kivi ja maansiirtolavat tolppa- / silein laidoin Rahtilavat
PÄÄLLIRAKENNETYÖT PARKANOSTA
Asiakkaiden tarpeiden mukaista suunnittelua ja mittatilaustyötä.
RAHTI JA VILJALAVAT
KOUKKU/ VAIJERILAITTEIDEN SEKÄ NOSTUREIDEN ASENNUKSET JA MYYNTI
LAVATARVIKKEET, ALUMIINIT, VARUSTEET JA PALJON MUUTA.
Kipit · Pumput · Säiliöt · Telikarhut · Venttiilit · Varaosat Alustamuutostyöt · Nosturi- ja vaihtolavalaiteasennukset Kaivinkoneiden kauhojen huulilevyjen vaihdot, korjaus ja hitsaustyöt
KESTÄVÄT ALUMIINISET TYÖKALULAATIKOT MITTATILAUSTYÖNÄ.
HANKKION LAVARAK OY
Etu-Hankkionkatu 12, 33700 Tampere · Veikko Asplund Puh. 040 0332 552 · veikko.asplund@lavarak.inet.fi
LAURINAHO-YHTIÖT OY
PARKANO
Aimo. 050 651 02 · Tommi. 050 345 1287 tommi.laurinaho@pp.inet.fi · WWW.LAURINAHO.FI
KUORMA-AUTOT JA VARAOSAT
STONEHALL SHUNTY AJONEUVOTRUKIT!
Kokoluokat 10003000 kiloa FinnMachinery Oy Mikko Ranttila 040-5260958 info@finnmachinery.com www.finnmachinery.com
lähes 60 vuoden kokemuksella.
KAUPPILAN AUTOHAJOTTAMO OY
lvesjoentie 425, Ilvesjoki puh. (06) 456 8800 · fax. (06) 456 8888
kah@kah-trucks.fi · www.kah-trucks.fi
Ajotapaseurannalla 10 % säästö polttoainekuluissa - pysyvästi!
Procomp Solutions Oy | procomp.fi | ajotapaseuranta.fi
JAKOLAATIKKO
Koonnut: Iikka Kekko, kuvat@raskaskalusto.fi
Välähdyksiä elävästä elämästä
Isokokoinen, mutta notkealanteinen. Elphinstone AD55 -dumpperi poseerasi Australian kaivostyömailla. (Richard Harms) Kesä, kärpäset ja asfalttikoneet ovat taas kohta meidän ilonamme. Tässä ollaan vetämässä uutta pintaa Joutsan seudulla viime kesänä.(Alpo Kurkinen)
Lähetä omat kuva si joko sähköisesti osoittee seen: kuvat@raskaska lusto.fi tai perinteisellä po stilla: Raskas Kalusto/Ja kolaatikko PL350, 65101 Vaas a
Toimituksen postiluukusta on tipahdellut kuvia ja juttuvinkkejä tasaiseen tahtiin pitkin talvea. Kiitos niistä, on mukava huomata kuinka lehteämme on odoteltu. Julkaisemme lukijoiden kuvia myös tulevissa numeroissa, eli jos törmäät tien päällä johonkin hauskaan, outoon tai muuten mielenkiintoiseen koneeseen, niin nappaa siitä kuva ja lähetä toimitukseen!
Suomen Kiitoautojen pihasta löytyi vielä näin siisti kolmossarjalainen. (Veeti Hirvonen)
Ikiliikkujia nåmä F-mallin Volvot. Tämä Juuso Pylkkäsen viime kesänä kuvaama yksilö edustaa jo mallisarjan ehtoopuolen tuotantoa.
Kajaanilaisen Jokelaisen Scanian "Hiiappi" nostaa kuormaa Volvon kyydistä tässä Simo Höltän viime syksynä ottamassa kuvassa.
01/11
Ollaan edelleen Australiassa, ja yhdistelmällä on pituutta vähintään riittävästi. Rengaskauppiaan unelma-asiakas? (Richard Harms)
103
Nuijamaan raja-asemalle Lappeenrannasta johtavasta tiestä on muodostunut useamman kilometrin mittainen parkkipaikka rekoille, jotka jonottavat tulliin. (Valery Popov)
Maitoauto on maalaistien ässä ja kulkee kelistä riippumatta jokaisena vuoden päivänä ja yönä. Tässä Pasi Kuikan ottamassa kuvassa esiintyy Salmi & Tannisen teliveto-Volvo.
"Tälläisen omituisen rekan bongasimme Tukholmassa kun olimme palaamassa sukulaisista kotiin", kirjoittaa Birgitta Turusta. Kuvassa on Bellaboats Oy:n veneiden kuljetusyhdistelmä. Tammikuun auringonsäteistä nautiskeli Helsingin Sompasaaressa talvehtinut järeä Liebherr-telanosturi. (Pentti Rauramo)
104
Vikingin risteilyalus aikoo juuri nielaista yhden rekan uumeniinsa tässä Tallinnan satamassa otetussa kuvassa. (Ensio Näätämö)
Kari Vänttisen kuva on jo melkein kymmenen vuoden takaa Oslon ja Bergenin väliseltä "valtatieltä". Raskas Kalusto
LIFTRO
TAKALAITANOSTIN ON TEHTY TOIMIMAAN. SOITA JA KYSY LISÄÄ 014 3340 460
TOSI MIEHILLÄ ON TOIMIVAT VEHKEET!
RASKAAN JA KEVYEN KALUSTON KORJAAMO JA VARAOSAT
KUVISSA KAIKKI NÄYTTÄVÄT SAMALTA MUTTA VAIN SARIS ON MITOITETTU AMMATTIKÄYTTÖÖN!
SARIS PA42 SARIS PA42
SISU VARAOSAT
HYDRAULIIKKALETKUT, LIITTIMET JA KOMPONENTIT
Jarmo Eskola · 0400 580 760 Siikajoki Karinkanta jarmo.eskola@jaresko.fi
Koneenkuljetusvaunu, kokonaispaino 3500 KG, sisämitat 204 x 406 cm, alumiinilaidat + lastaussilta
6300
ALV 0%
TARJOUS
www.jaresko.fi
SARIS PL2027
REKKAPESULA TURUSSA
4
ALLE 1 KM T-TIELTÄ.
Myös ajanvarauksella!
PUH. 044 266 1261 PESULA@VSPESUPISTE.FI
Alumiinirampeilla, kokonaispaino 2700 KG, sisämitat 204 x 406 cm, alumiinilaidat + alu rampit
4000
ALV 0%
TARJOUS
SARIS PM1720
WWW.LIFTRO.FI
Puhdistakaa tekin CRC Airco Kleenillä ohjaamonne tupakanhajusta ja bakteereista ja kaatakaa CRC Dieselin lisäainetta tankkiinne. Silloin ei köhi auto, eikä apumies!
WWW.VSPESUPISTE.FI
Koneenkuljetusvaunu, kokonaispaino 2000 KG, sisämitat 170 x 330 cm, alumiinilaidat + nosturi
3600
ALV 0%
TARJOUS
SARIS PK30
Klapivarustuksella, kokonaispaino 2700 KG, sähköhydraulinen kippi, 7 m3 klapeja mahtuu mukaan
5500
ALV 0%
TARJOUS
SARIS PXL2027
CRC Industries Finland Oy Asemanrinne 13 · 08500 LOHJA Puh. 019-32 921 · Fax. 019-383 676 · www.crcind.com
Alumiinilaidoilla, kokonaispaino 2700 KG, sisämitat 204 x 506 cm, renkaat 185 C8 14 M+S
4500
ALV 0%
TARJOUS
SARIS PKC20
Puh. (03) 2251 948
Raskas Kalusto tilaajapalvelu:
TYÖKONERENK
Pyydä tarjou
ST SOPIVAmeiltä!I! s
TURKU - HELSINKI - LAHTI
AAT
Kippiperävaunu, kokonaispaino 2000 KG, sisämitat 150 x 270 cm, käsipumpulla
3350
ALV 0%
TARJOUS
ALBERNI OY
Rajakaari 10, 20780 KAARINA puh. 050 300 2950
www.alberni.fi
0400 524 240 / Juha Pasonen
Otamme vanhan vaunusi vaihdossa, järjestämme rahoituksen, pyydä tarjous!
Seuraavassa numerossa Raskas Kalusto 2/2011 ilmestyy 31.3.2011
Koeajossa MB Axor Biowatin savotta Pikaliittimet
Axor-jakeluauto uudistui hienovaraisesti ja sukunäköä noudattaen.
Koeajossa 18-tonninen Mersun uutuus 286-hevosvoimaisella moottorilla ja yhdeksänportaisella manuaalivaihteistolla.
Seurasimme energiapuun matkaa hakkurin kautta rekalla voimalaitokseen.
Kiinnittämällä huomiota pikaliittimien valintaan ja hoitoon säästät aikaa ja euroja.
Eilispäivän tähti
MB Powerliner toi 80-luvulla elektroniikan kuormaautoihin. Tienraivaajalla oli toki oma taakkansa kannettavanaan.
Pylväännoutaja
Biowatin hakkuri odottaa uutta hakeautoa laanille lastattavaksi.
Olimme Salon Tomin mukana pylväskeikalla uudella Volvolla. Kuinka 600-heppainen auto valmistui alustasta valmiiksi työkaluksi ja kuinka se tuo kuorman laanilta, kerromme siitä lisää seuraavassa numerossa.
Salon Tomin työmotivaatio ei ole ainakaan työkaluista kiinni. Ja homma käy!
106
www.iveco.fi
VAHVA LUONTEELTAAN.
LVA! TAPANJ I KAM
UUDEN SUKUPOLVEN DAILY ON SYNTYNYT. TALOUDELLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN.
UUDET MOOTTORIT 140 JA 170 HV EEV MAAKAASUMOOTTORI 136 HV ESP -AJONVAKAUTUSJÄRJESTELMÄ HILL HOLDER -MÄKIJARRULLA VAKIONA MALLISTO 3,5T AINA 7,0T ASTI, KANTAVUUTTA JOPA 4.700 KG ENTISTÄ EDULLISEMMAT HINNAT
Iveco maahantuonti ja myynti, p. 020 231 0370 Iveco Finland Oy Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo
SCANIA. Maanteiden ykkönen. Jälleen kerran.
Vuonna 2010 Scania oli raskaiden, kokonaismassaltaan yli 16-tonnisten, kuorma-autojen markkinajohtaja Suomessa. 39 prosentin markkinaosuus varmisti selvän ykköstilan jälleen kerran. Samalla Scania oli markkinaykkönen myös kaikki painoluokat huomioon ottaen. Scanian kuljettajalähtöinen suunnittelu ja nautinnollinen ajettavuus, erinomainen käyttötalous sekä korkea jälleenmyyntiarvo yhdessä maan parhaimmaksi arvostetun huoltoverkoston kanssa ovat asiakkaidemme ja Scanian menestyksen takana. Menestyksen, jonka eteen teemme työtä joka päivä.
King of the Road vetää ja voi hyvin!
www.scania.fi