17
Alan johtava ammattilehti!
www.volvotrucks.fi
Volvo Trucks. Driving Progress
u t t u ja
kuvioi
t a:
Iso onki
Morrin kovan onnen
85-tonnimetrinen
a
s
Metsän kimpuss Uusi Mercede
Läpivalaisuauto
Viipale
mediat
740019-1301 ? PAL VKO 2013-12
Volvo Finland Ab
Hinta 7,90? ? www.raskaskalusto.fi
T
Tien pä
Tanska ällä
ssa
6 414887 400190
Kiitos luottamuksen osoituksestanne hyvät asiakkaat - Menestystä Vuodelle 2013!
1/2013 ?
13001
Volvo Truck Center
Tosiasiat ratkaisevat ? Volvo Trucksin jatkuva kehitystyö perustuu perusarvoihimme; laatu, turvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Tuloksena on entistä polttoainetaloudellisempia ja tuottavampia kuorma-autoja, joiden suunnittelun lähtökohtana
ovat kuljetusyrittäjien ja kuljettajien toiveet. Osaava myynti- ja huoltoverkosto sekä
kattavat palvelutuotteet täydentävät kokonaisuuden.
Iso onki ? Maansiirto Morri Oy ? Koeajo: Mercedes-Benz Antos 1830 4x2 ? Tullin läpivalaisuauto ? Custom: Svempan Sharks
HF-Autohuolto Oy
Raskas Kalusto 1/2013
MARKKINAJOHTAJA!
Mäkinen & Pojat Oy:n mukana
hakkuutyömaalla
Koeajossa Mercedes-Benz
Antos 1830 4x2
Tullin liikkuva tarkistuspiste ei
anna armoa salakuljettajalle
Esittelyssä Svempan upea ?Sharks? Scania
?Pienellä kulkee, uusi Actros?
?Edustava kuorma-auto, joka erottuu muista edukseen?, kertoo tyytyväinen
liikennöitsijä Marko Pohja Virroilta. ?Auto on myös hyvä ajaa ja tilava ohjaamo on miellyttävä asua vaativassa ulkomaanliikenteessä. Ja mikä parasta,
on uusi Actros ajossamme erittäin pieniruokainen.?
?
.
.
.
U
T
T
E
N
N
A
Ä
V
Ä
T
H
E
?T
UUSI
SOPII SUPERSANKAREILLE
UUSI
DAILY
HERÄTTÄÄ
SINUSSAKIN
SUPERSANKARIN!
NY
DAILY
VÆKKER
SUPERHELTEN
I DIG!
Supertehokkaat, uusi 205 hv moottori ja täydellinen valikoima Euro 5 ja EEV moottoreita. Supermiellyttävä,
kuljettajan työympäristö ja ilmajousitus ? Supertilava, tavaratila jopa 17,2 m3 ? Supervahva, kantavuus jopa
4.700 kg ? Supervakaa, kunnon tikapuu teräsrunko ? Supermonipuolinen, yli 7.000 erilaista versiota.
www.iveco.fi
www.mercedes-benz.?/actros
Iveco maahantuonti ja myynti
Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo
p. 010 231 0370
s-posti. info@iveco.fi
Parasta turbopalvelua
Kuorma-auton ahtopainemittari näyttää läsä tiskissä 1,8bar.
Mikä silloin on painesuhde?
Lähimmän turboammattilaisen löydät
osoitteesta www.turbotekniikka.fi
ILMAN
TI
T
E
K
PA
I
V
L
A
T yhteensä 16 tuotetta!
sa
saat
assasi koos
m
a
lu
a
h
i
ll
a
Jokainen m
- Tilaa työvaatteesi suoraan
Ainutlaatuinen kokoelma työvaatteita, luotu ja kehitetty sinulle, joka työskentelee metsässä.
Forestry Line hengittää uusajattelua ja voidaan tiivistää kolmeen sanaan laatu, turvallisuus ja taloudelisuus.
195 ?
!
uutuus
jaQuard bEaNiE
aLusasu paita
aLusasu housut
!
bombErLakki
!
uutuus
uutuus
vyötäröhousut
taLvitakki
takki microfLEEcE
!
uutuus
koko pakEtti pakataaN
käytäNNöLLisEEN kassiiN
3kpL boxErEita
poLvisuojat
wooL bLENd
wiNtEr
3 paria tEkNiikka sukkia
vyö
korkein mahdollinen laatu!
Kaikki tuotteet tässä tarjouksessa ovat PREMIUM-laatua. Tarkoittaa ehdottomasti korkeinta mahdollista vaatimusta materiaalille, saumoille
ja toiminnoille. Polvitaskut ja kyynärpäävahvistukset ovat supervahvaa Condura-kangasta, vetoketjut YKK:lta, paljon saumavahvistuksia sekä
2-3:n kertaiset saumat tuotteen erityisen kulutusalttiille paikoille on vain muutama esimerkki laatulupauksestamme.
varmasti halvin hinta
- miten se on mahdollista?
Liikeideamme on yksinkertainen. Kaikki tuotekehitys, suunnittelu , valmistus, varastointi ja markkinointi tehdään kokonaan meillä.
Myynti tapahtuu siis suoraan sinulle asiakkaana, ilman yhtään kalliita välikäsiä.
i parempi kauppa!
Yksinkertaisest
VÄLIKÄSIÄ!
TALVIPAKET
TI
saat yhtee
nsä 16 tuo
tett
Jokainen ma
Wexman Workwear:ltä
215 ?
!
uutuus
EN 471
Luokka 1
a!
sasi koossa
lli haluamas
jaQuard bEaNiE
aLusasu housut
EN 471
Luokka 3
aLusasu paita
EN 471
Luokka 3
vyötäröhousut
Valitse yhdet
housut joko
Luokka 1 tai
Luokka 2
EN 471
Luokka 2
vyö
puoLivEtokEtjuLLiNEN paita
taLvitakki
!
uutuus
wooL bLENd
wiNtEr
vyötäröhousut
poLvisuojat
3 paria tEkNiikka sukkia
3kpL boxErEita
koko pakEtti pakataaN
käytäNNöLLisEEN kassiiN
Annetut ALV 0 % hinnat ovat voimassa toistaiseksi, mutta enintään 31.03.2013 asti. Emme vastaa mahdollisesta loppuunmyynnistä emmekä painovirheistä.
Painatukset vaatteisiin!
Pääkonttorimme ja varastomme sijaitsee Ruotsissa, Tidaholmissa. Täältä löytyy myös omat painotilat ja oma brodeerausatelje. Voit
halutessasi saada vaatteesi valmiiksi painettuina, joko brodeerauksella, painatuksella tai siirtokuvilla.
WeXman aB / tidaholm
tilaukset Puh 0400 90 35 15
www.wexman.fi
tilaukset@wexman.fi
High-Vis on meidän varoitusvaate kokoelmamme. Näissä painopisteemme on modernissa suunnittelussa, uusissa fiksuissa
toiminnoissa ja korkeassa turvallisuudessa. Kaikki tuotteet on sertifioitu EU-direktiivin EN471: 2003 mukaan.
bombErLakki
1/2013 ? Torstaina 31. tammikuuta 2013
Pakkanen paukkuu ja sudet ulvoo Timo Korhosen tehdessä puukuormaa.
KULJETUSKALUSTO
Ruhrin ylittävän sillan työmaalla tarvittiin niin
raskasta kuin mobiiliakin nostokalustoa.
16 Lahden Siniset
Morrin kalustosta löytyy koneita pienistä kaivuu-urakoista järeisiin nostohommiin.
Tärkein voimavara yrityksessä on kuitenkin hyvä työporukka.
28 Kontteja ja kuljetuksia
Kaijalan verstas Pudasjärvellä on tuttu paikka lähiseudulla toimiville puu- ja hakeautoilijoille. Yrityksen omat hakeautot toimivat tuotekehityksen laboratorioina.
50 Sorasukkula
Hauholainen Kuljetusliike Jarmo Hieto hankki viime talvena käyttöönsä viisiakselisen
sorapuoliperäyhdistelmän maa-ainesten kuljetuksiin.
52 Lieksan punaiset puuautot
Teuvo Kettunen Ky:n kalusto koostuu kahdeksasta puutavara-autosta, joilla liikennöidään Stora Enson yhteistyökumppanina.
58 Tehtävä yössä
Toimittajamme hyppäsi Kauppilan thermoyhdistelmän kyytiin yövuoron ajaksi.
80 Etelänmatkalla
Tanskan liikenteessä näkyvät samat kuviot kuin meilläkin, niin hyvässä kuin pahassakin.
URAKAT JA TYÖMAAT
70 Molemminpuolista yhteistyötä
Ruhrin alueella Saksassa jokea ylittämään tarvittiin yksi silta lisää.
METSÄ
34 Mäkinen ja pojat
Nykyaikaisella hakkuutyömaalla meno on rauhallista mutta tehokasta.
Läpivalaisutekniikka tarvitsee kaveriksi
myös harjaantunutta kuvantulkintaa.
TEKNIIKKA
33 Keveyttä kärryyn
40 Tullin läpivalaisuauto
YRITYKSET
46 Nummi-kippien synnyinsijoilla
74 Veho Hyötyajoneuvojen markkinakatsaus
76 Volvo ja Renault saman katon alle
78 Korirakentaja NEK: Merkkipaalulta etenpäin
KOEAJOT
22 Mercedes-Benz Antos 1830 4x2
HARRASTEET
64 Custom: Svempan Shark
69 Pienoismalli: Angry Birds -Scania
VAKIOPALSTAT
Svempan Shark on enemmän kuin hieno
kuorma-auto. Se on taide-esine.
6
8 Uutiskuljetus
85 Vastaantulija
86 Eilispäivän tähti
88 Lukijoiden kuvat
90 Seuraavassa numerossa
Raskas Kalusto
Yhteystiedot
Tilaajapalvelu
Puh. (03) 2251 948
(ma-pe 8.30-16.00)
tilaajapalvelu@raskaskalusto.fi
PÄÄKIRJOITUS
Päätoimittaja
Kari Mattila
Positiivista
kehitystä
Toimittajat
Iikka Kekko, Harri Onnila, Juha Pokki
Avustajat
Tuukka Erkkilä, Antti Kautonen, Arttu Toivonen
Tuotantopäällikkö
Tomi Saloniemi
Uudet innovaatiot ja tekniikan huiman nopea kehitys mahdollistaa monen,
aikaisemmin ylitsepääsemättömänä pidetyn ongelman ratkaisemisen.
Vaikka mielikuvien tasolla asiat eivät
aina siltä näytäkään, elämme ihmiskunnan historian parasta aikaa monessakin
eri mielessä. Olennainen tekijä mielikuvien muodostumiselle on se, kuinka ja
millaisista asioista uutisoidaan. Vältetty
katastrofi harvoin ylittää uutiskynnystä.
Liikenneonnettomuudet ovat hyvä esimerkki aiheesta. Kuolemaan johtaneet
liikenneonnettomuudet ovat olleet tasaisessa laskussa jo pitkään ja viime vuonna
tilastot näyttivät paremmalta kuin milloinkaan sodan jälkeisessä Suomessa.
Ympäristöön liittyvien uutisten kannalta
tilanne ei ole juurikaan parempi. Uhkakuvilla mässäillään näyttävästi, mutta
useimpien ympäristöön liittyvien onnettomuuksien todellisiin vaikutuksiin liittyvät faktat ja tutkimustieto näyttää jäävän
harmittavan vähälle huomiolle.
Viimeisten vuosikymmenien aikana
tapahtunut huima tekniikan kehittyminen
on suurelta osin mahdollistanut positiivisen suunnan. Liikenteen turvallisuuteen
liittyvä kehitys on helpoiten nähtävillä ja
jokaisen liikenteessä liikkujan todettavis-
sa. Lukkiintumattomat jarrut, valtavasti
kehittyneet ajo-ominaisuudet, ajonhallintajärjestelmät ja useiden yksityiskohtien
? kuten renkaiden ? kehitys on johtanut
siihen, että onnettomuudet ovat aikaisempaa helpommin vältettävissä. Ja kun
jotakin sattuu, niin passiiviset turvajärjestelmät pääsevät oikeuksiinsa.
»
tulevaisuudessa. Tuotteiden valmistamisen ja kuljetuksen ympäristövaikutuksien
pienentämiseksi tehdään töitä jatkuvasti
ja tuloksiakin syntyy. Autot liikkuvat pienemmällä polttoainemäärällä ja saastuttavat vähemmän, lämmitys ja valaistus
vie entistä vähemmän energiaa ja itse
energian tuottaminenkin on mahdollista
Elämme ihmiskunnan historian parasta aikaa monessakin
eri mielessä.
Tässä lehdessä esiteltävä tullin läpivalaisuauto on yksi hyvä esimerkki siitä,
kuinka nykytekniikkaa voidaan käyttää
hyväksi kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi siten, että puhtaat jauhot
pussissa kulkevalle aiheutuu huomattavasti vähemmän haittaa kuin aikaisemmin.
Tekniikan kehittyminen näyttää mahdollistavan kohtuullisen elintason myös
toteuttaa hyvin ympäristöystävällisesti.
Ongelmia on, vakaviakin, mutta nekin
ovat ratkaistavissa, ja siihen nopeasti
etenevä tekninen kehitys tuo jatkuvasti
uusia työvälineitä.
01/13
Tässä lehdessä on juttu pudasjärveläisestä Kaijala Ky:stä. Tarkoitus oli mennä samalla reissulla pohjoisemmaksikin
mutta tultiin siihen tulokseen että mennäänpä helmikuussa uudelleen. Kun aurinkokin alkaa näyttäytymään Lapissa
vähän reilummin niin saadaan mukavampia kuvia lehteen. Mitään tiukkaa
matkasuunnitelmaa ei ole lyöty lukkoon
tälle reissulle paria sovittua kohdetta lukuun ottamatta. Mennään minne nokka
näyttää ja mistä löytyy jotain mielenkiintoista.
Eläessämme keskellä tietoyhteiskuntaa päätimme päivittää matkakuulumisia pitkin reissua Facebook?sivustollemme (www.facebook.com/raskaskalusto).
Postiosoite
Raskas Kalusto
PL 350, 65101 Vaasa
Käyntiosoite
Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa
Kustantaja
Viipalemediat Oy
Puh. (06) 2810 170, fax (06) 2810 112
Toimitusjohtaja Ari Isosomppi
Ilmoitusmyynti
Kim Dahl: 050-4147 539
Peppe Haapala: 050-4147 559
Susanne Ripsomaa: 050-4147 553
www.raskaskalusto.fi > Mediakortti
Sähköiset osoitteet
toimitus@raskaskalusto.fi
myynti@raskaskalusto.fi
materiaali@raskaskalusto.fi
etunimi.sukunimi@raskaskalusto.fi
Painopaikka
UPC Print, Vaasa
Myynti
R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan
ISSN-L 1799-585X
ISSN 1799-585X
Kari Mattila
Päätoimittaja
kari.mattila@raskaskalusto.fi
TEKIJÄLTÄ
Finnhits-kasetilta soi taustalla Jukka
Raitasen esittämä Lumikenttien kutsu,
kun pakkailen tavaroita tulevaa PohjoisSuomeen suuntautuvaa juttukeikkaa varten. Karvahattu, taskulamppu, kameran vara-akut? Jos ruvetaan laskemaan
mitä parin lehtijutun tekeminen Lapissa
maksaa Etelä-Suomesta käsin verrattuna
siihen mitä niiden tekeminen maksaisi
omalla kylällä pyörivistä autoista, kannattaisi pohjoisen reissut unohtaa parasta taloudellista hyötyä tavoiteltaessa.
Mutta kun päätoimittajakin osaa vaatia
juttuja muualta kuin toimittajan omasta
kotikaupungista, ei auta muuta kuin viilata ulkolähetysauton nastat teräviksi ja
kääntää sen keula kohti pohjoista.
Ulkoasu
Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström
Tarkoitus on lisäillä sinne naamakirjaan
kuvia ja kommentteja, miksei myös kommelluksiakin matkan varrelta. Meille saa
myös laittaa viestiä ja vaikka vinkkejä kulloisenkin paikkakunnan parhaista kahvipaikoista ja muista ihmeistä. Jos satutaan
tauolle samaan baariin, nykäiskääpä hihasta niin juodaan kahvit Harjakaisen
tavoin ?firman piikkiin?.
Iikka Kekko
Toimittaja
iikka.kekko@
raskaskalusto.fi
Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Raskas Kalusto -lehden
kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset
Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei
vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta
vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu
ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta
maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta
tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta.
Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista
mahdollisista vahingoista kolmannelle
osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle.
Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos
kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä
tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän
luopuneen em. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
7
UUTISKULJETUS
Koonnut: Antti Kautonen, uutiset@raskaskalusto.fi
SKAL:n uusi puheenjohtaja on
kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola
Suomen Kuljetus ja Logistiikka järjestö
SKAL ry:n puheenjohtaja vuoden 2013 alusta eteenpäin on 58-vuotias kahden auton
kuljetusyrittäjä ja pitkän linjan hallitusammattilainen Teppo Mikkola. Viime kesän liittokokouksessa valittu Mikkola seuraa tehtävässään kahdeksan vuotta puheenjohtajana
toiminutta Ahti Myllystä.
Vuodesta 1979 omaa yhden miehen ja
kahden auton kuljetusliikettään johtanut
Mikkola on ollut SKAL:n hallituksen jäsen
vuodesta 1991, ja hän on toiminut viimeiset
kahdeksan vuotta järjestön ensimmäisenä
varapuheenjohtajana. Mikkola on myös ollut
Suomen Yrittäjien hallituksen pitkäaikainen
jäsen ja toimi myös SY:n varapuheenjohtana
vuosina 2010?2011. Hän suoritti hallitusammattilaisen (HHJ) tutkinnon vuonna 2011.
Mikkolan kuljetusliikkeessä on mainitun
kahden kuorma-auton lisäksi kaivinkone.
Yritys tarjoaa maatalous-, maanrakennussekä ympäristönhuollon kuljetuksia sekä
kuormatilojen, konttien ja minikaivinkoneen
vuokraustoimintaa.
Yhteinen raskaan liikenteen
vertaistukipuhelin aloittaa
Ratin takana on joskus raskasta, muutoinkin kuin kuorman
suhteen. Kuljettajien henkisen taakan keventämiseksi SKAL ry,
Rahtarit Ry ja Autoliitto käynnistivät yhteisen raskaan liikenteen
vertaistukipuhelimen.
Liittojen yhteistyöllä t
avoitellaan nykyistä laajempaa käyttäjäkuntaa raskaan liikenteen ammattilaisten kriisiavulle. Tukipuhelimen uusi puhelinnumero on 020 345 888, ja siihen saa ja kannattaa
soittaa silloin kun mieltä painaa. Puhelintuki on
soittajalle maksutonta.
?Haluan korostaa, että meille saa soittaa myös
silloin, kun työ käy raskaaksi muista syistä kuin
rajun liikenneonnettomuuden vuoksi. Ainakin minä
kuuntelen toista automiestä mielelläni, oli tällä
minkälaisia huolia tahansa?, kertoo Tuomo Koivujärvi, SKAL:n jäsenyrittäjä, joka on toiminut
vertaistukihenkilönä vuodesta 2009.
Myös Rahtarit ry:n jäsen, ammattikuljettaja Raija Lönnblad on lupautunut toimimaan vertaistukena ja on aina valmis kuuntelemaan sekä olemaan
apuna kollegalle. Puhelujen välittämisestä vastaa
Autoliitto, puhelinkeskuksensa kautta; SKAL ja
Rahtarit puolestaan huolehtivat vertaistukiverkostosta ja palvelun kustannuksista.
Tukipuhelimeen vastaavien vertaistukihenkilöiden verkosto koostuu SKAL:n ja Rahtareiden
jäsenistä, joihin kuuluu sekä kuljetusyrittäjiä että
työsuhteessa toimivia kuljettajia. Verkoston vapaaehtoiset tarjoavat kuunteluapua kriisissä tai
vaikeassa elämäntilanteessa ammattinsa vuoksi
oleville raskaan liikenteen ammattilaisille. Tällaisia kriisejä voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnan vaikeudet,
mutta muunkin henkisen tuen ja kuuntelevan tahon tarpeessa numeroon saa soittaa, silloin kun
rattimiehen arki käy raskaaksi.
Teknologiateollisuuden
apuraha Vieremän lukiolle
Teppo Mikkola.
Piirainen AKT:n johtoon
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuusto valitsi liiton johtoon Marko Piiraisen.
Piirainen on ennen valituksi tulemistaan
työskennellyt Työväen Sivistysliiton hallintopäällikkönä. AKT:n valtuusto teki valinnan
äänin 31?3.
Piirainen, 37, on työskennellyt AKT:n talouspäällikkönä vuodesta 2004 vuoteen 2010,
jota ennen AKT:n aluetoimitsijana sekä palkka- ja sosiaalisihteerinä. Kaikkiaan hänellä
on 12 vuoden työkokemus liitossa, minkä
lisäksi Piiraisella on ABEC-ajokortti.
Vastaehdokkaana puheenjohtajavalinnassa oli SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm, 54.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön
myöntämä 30?000 euron apuraha myönnettiin
joulun alla Vieremän lukion teknologiakurssille.
Säätiön tarkoituksena on edistää Teknologiateollisuuden edustamien toimialojen osaamista tukevaa koulutusta.
Vieremän lukion teknologiakurssi on perustettu syksyllä 2012 yhdessä Ponsse Oyj:n kanssa,
Einari Vidgrénin muistorahaston tuella. Kurssin
tavoitteena on tutustua kansainvälisen teknologiayrityksen toimintaan konkreettisen tuotteen
rakentamisen kautta. Lukiolaiset saavat teknologiakurssilla käsityksen nykyaikaisen teollisuusyrityksen toiminnasta sekä siitä, mitä työvaiheita
metsätyökoneen valmistaminen vaatii. Kurssilla
tutustutaan Ponsse Oyj:n ja sen vieremäläisten
alihankkijoiden toimintaan. Täysikokoista metsäkonetta kurssilaiset eivät kuitenkaan rakenna,
vaan projektina on mikroauton suunnittelu ja rakentaminen ? varmastikin lukiolaiselle yhtä mielenkiintoinen projekti.
Marko Piirainen.
8
Raskas Kalusto
E. Helaakoski Oy yrityskaupoilla
Lappeenrannassa
Suomen suurimpiin nostopalvelualan yrityksiin
lukeutuva E. Helaakoski Oy laajentaa toimintaansa
Kaakkois- ja Itä-Suomessa ostamalla Lappeenrannassa sijaitsevan nosto- ja kuljetusalan yrityksen,
Kuljetus Renki Oy:n. Edellisen kerran yhtiö teki
yrityskaupan kesäkuussa 2012.
Kuljetus Renki Oy:n yrityskaupan myötä E. Helaakoski Oy:n nostokalusto vahvistuu tehokkailla
kappaletavaranostureilla varustetuilla kuormaautoilla. Kuljetuspalvelu myös vahvistuu. E. Helaakosken tiedotteen mukaan yhä monipuolisemmat
nostopalveluratkaisut voidaan toimittaa kokonaisvaltaisesti samasta paikasta. Nostopalveluratkaisujen saatavuus paranee koko Kaakkois- ja
Itä-Suomen alueella.
Tehdyillä investoinneilla E. Helaakoski hankkii
valmiuksia tulevaisuuden kasvaviin haasteisiin.
Laajentumista vauhdittavat tiedotteen mukaan
muun muassa Kaakkois- ja Itä-Suomen suuret
hankkeet. Tehty yrityskauppa mahdollistaa resurssien varaamisen myös Venäjälle suuntautuvaan palvelutarjontaan, eli itäraja on selkeä
panostuksen kohde.
Perheyritys E. Helaakoski Oy on valtakunnallinen nostopalveluiden tarjoamiseen erikoistunut
yritys. Palveluihin kuuluvat ajoneuvonostureiden,
ristikkopuominostureiden, henkilönostimien ja
kurottajien vuokraus sekä kuljetuspalvelut. Toimipaikkoja yhtiöllä on Raahessa, Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa, Pietarsaaressa, Kouvolassa,
Porvoossa ja Lappeenrannassa. Yhtiö palvelee
yritys- ja yksityisasiakkaita.
Laadukkaat BT-haarukkavaunut
nyt tarjoushintaan!
!
stosta
a
r
a
v
Heti
BT-haarukkavaunut pikanostolla
BT LHM230BQ
5 kpl
Etu 510,-
1990,-
alv 0%
(tarjoushinta 398,-/kpl alv 0%)
(norm. 500,-/kpl alv 0%)
otan
e Toy
päällk
!
n
tti
a
e
p
Kau ivaatepa
talv 75,-)
Katso lisää www.toyota-forklifts.? tai soita 010 575 700
Kampanja voimassa uusissa 5 kpl tilauksissa 31.3.2013 asti.
1
(Arvo
Tiesitkö, että
- myönnämme BT-haarukkavaunujen rungoille 99 vuoden takuun
- varaosat saapuvat viimeistään 24 tunnin kuluttua tilauksesta
- kaikki BT-haarukkavaunut on valmistettu Ruotsissa alusta loppuun
01/13
Myynti 010 575 700
www.toyota-forklifts.?
9
UUTISKULJETUS
Koonnut: Antti Kautonen, uutiset@raskaskalusto.fi
Ponssen sponsorointisopimukset julki
Metsäkonevalmistaja Ponsse Oyj t
iedottaa
solmineensa vuoden 2013 urheilusponsorointisopimukset. Ponssen kumppaneina jatkaa sekä
pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita että nuoria
urheilijoita.
Moottoriurheilu on lähellä Ponssen sydäntä,
ja yritys jatkaa yhteistyötä rallin Suomen mestaruuden kaudella 2012 voittaneen Esapekka
Lapin (kuvassa) kanssa. Lappi ja kartanlukijansa Janne Ferm ajavat kaudella 2013 rallin WRC2-sarjassa Skodan tehdastiimin kuljettajina Fabia
Super 2000:lla. Kuljettajapari ei aja kaikkia sarjan
kilpailuita, mutta kilpailuohjelma tarkentuu myöhemmin. Skoda testasi heitä syyskuussa Puolassa
ajetussa ERC-rallissa, jossa Lappi voitti debyyttikisansa. Viime kaudella Lappi voitti rallin SM-sarjan
MAN Center Espoo lopetti
Volkswagen-myynnin
MAN Center Espoon Volkswagen-hyötyautomyynti ja -huolto on lopetettu osoitteessa
Kartanonherrantie 7 Espoo. MAN Centerin
Timo Hytönen on siirtynyt MAN-kuormaautomyyjäksi 1.12.2012 alkaen. Huoltopalveluissa ja VW-myynnissä asiakkaita palvelevat jatkossa pääkaupunkiseudulla VV-Auton
Herttoniemi-, Espoo- ja Airport-toimipisteet.
Magni-kurottajien edustus
Konekeskolle
Konekesko Oy tiedottaa allekirjoittaneensa
edustussopimuksen Magni Telescopic Handlers Srl:n kanssa. 19.12.2012 allekirjoitettu
sopimus kattaa italialaisten Magni-kurottajien myynnin ja markkinoinnin sekä Suomessa
että Baltian maissa.
Magni-kurottajien mallistoon kuuluu tällä
hetkellä 7 ympäripyörivää mallia. Italialaisten kurottajien myynti ja markkinointi alkaa
vuoden 2013 alussa ja ensimmäiset Magnit
saadaan Suomeen huhtikuussa 2013.
Myyntipäällikkö Urho Voutilainen Konekesko Oy:stä kertoo, että Magni-kurottajat
ovat erittäin hyvä lisä nostolaiteosaston valikoimiin, ja että niille on luontaista kysyntää
nykyisiltä asiakkailta.
?Magni-kurottajat tulevat vastaamaan
hyvin nostopalveluja tarjoavien asiakkaidemme tarpeisiin.?
10
kaikki osakilpailut, EM-sarjan osakilpailun Puolassa, Ruotsin mestaruussarjan osakilpailun ja ajoi
viisi pohja-aikaa Suomen MM-rallissa. Norjalaisen
EVENRallyn suojatti kuuluu myös lajiliitto AKK:n
huippuvalmennusryhmään Driver Academyyn.
Ponsse jatkaa myös yhteistyötä keihäänheittäjä
Tero Pitkämäen kanssa. Uusittu pääyhteistyökumppanuus jatkuu sopimuksen mukaisesti vuoden 2013 loppuun. Kaudella 2013 Tero Pitkämäen
päätähtäimenä on maailmanmestaruus Moskovan
MM-kisoissa elokuussa. Ponsse on sponssannut
Pitkämäkeä jo vuodesta 2004.
Jääkiekkojoukkue KalPan kanssa Ponssen kaksivuotinen sopimus kattaa myös kauden 2012?2013.
Ponsse on solminut jatkosopimukset myös nuorten vieremäläishiihtäjien Kerttu ja Iivo Niskasen
kanssa. Myös Vieremän Koittoa edustavan hiihtäjälupauksen, Marjaana Pitkäsen, sopimusta
on jatkettu.
Suomen lentopallomaajoukkueen tukipilareihin kuuluvan Antti Siltalan kanssa on jatkettu
yhteistyösopimusta kauden 2013 loppuun. Vieremäläissyntyinen Siltala on pelannut maajoukkueessa vuodesta 2005 ja pelaa tällä hetkellä Italian
A2-liigassa Soran joukkueessa.
Ponsselta täsmennetään, että yrityksen sponsoroinnin periaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö ja kumppaneiksi on valittu urheilijoita, joilla
on vahva yhteys ponsselaisiin arvoihin. Usealla
urheilijalla on myös yhteyksiä Ponssen kotikuntaan Vieremään.
Havator nielaisee Polar Cranesin,
satsaa Kemin ja Tornion satamiin
Nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementtiasennuksia ja
satamanosturipalveluita tarjoava konserni Havator Oy tiedottaa
ostaneensa Tampereella ja Tuusulassa toimivan Polar Cranes Oy:n
nosturiliiketoiminnan ja kaluston.
Polar Cranesin
t yöntekijät jatkavat Havatorin
palveluksessa vanhoina työntekijöinä, eli väkivähennyksiä tästä ei seuraa.
?Kauppa sopii erinomaisesti kasvustrategiaamme. Polar Cranesin henkilöstö ja kalusto vahvistavat Havatorin asemaa Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla?, kertoo Havator
Oy:n toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi.
?Havatorin monipuolisen kaluston ja ennestäänkin laajan verkoston ansiosta Polar Cranesin
asiakkaat saavat jatkossakin ammattitaitoiset ja
kattavammat nostopalvelut käyttöönsä. Lisäksi
kykenemme palvelemaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen teollisuutta sekä energiantuotantoa
tehokkaammin uusien paikallisten toimipisteitten
kautta.?
Autoalustaisten nostureiden lisäksi Polar Cranesin kalustoon kuuluu nostolavoja, kuukulkijoita,
kurottajia ja saksilavoja.
Havator myös investoi isosti Kemin Ajoksen
ja Tornion Röyttän satamiin. Konekesko luovutti
joulukuussa kolme suurta Sennebogen Maschinenfabrik GmbH:n valmistamaa materiaalinkäsittelykonetta Havatorille: kaksi Sennebogen 880 EQ:ta
ja yhden 880 Classicin. Näistä koneista Ajoksen
satamaan tulee yksi 880 EQ ja yksi 880 Classic
sekä Röyttään yksi 880 EQ. Investoinnit vahvistavat tiedotteen mukaan entisestään Havatorin
asemaa satamanosturipalvelujen tarjoajana sekä
Kemin että Tornion satamissa.
?Materiaalinkäsittelykoneet ovat avainasemassa sellun ja paperin lastauksessa Ajoksessa sekä ne
tukevat muita Havatorin satamanostureita Röyttän satamassa?, kertoo Havatorin tekninen johtaja
Kristian Nummelin.
Yrityksellä on pitkät sopimukset Ajoksen ja
Röyttän satamien kanssa, sekä Norjassa Hammerfestissa Rypefjordin öljy- ja kaasuteollisuuden
keskeisen huoltosataman kanssa.
Kaikkiaan Havator toimii Suomessa, Ruotsissa,
Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa.
Raskas Kalusto
Dakar 2013 Ivecon silmin
Tänäkin vuonna Etelä-Amerikkaa halkonut, kuuluisa Dakar-ralli on monen kuulun rattimiehen koitos.
Myös rallikuski Miki Biasion lähti tänä vuonna hakemaan voittoa Dakarista.
Alankomaalainen Petronas de Rooy Iveco -tiimi
kilpaili Dakar 2013 -rallissa kahdella 4×4 New Trak
ker Evolution 3 -mallilla, kahdella 4×4 New Trakker
Evolution 2 -mallilla ja yhdellä Ivecon Australiassa
valmistamalla ja markkinoimalla Powerstar-mallilla.
Kaikissa tiimin ajoneuvoissa on FPT Industrial -yhtiön Cursor 13 -moottori, jonka teho on jopa 840 hv.
Iveco ja moottoritoimittaja FPT Industrial sponsoroivat de Rooy-tallia myös vuonna 2012, jolloin
tiiminjohtaja Gerard de Rooy vei kuorma-autoluokan Dakar-voiton. Tuolloin ralli kulki reittiä Mar del
Plata?Arica?Lima, ja vuoden 2013 Dakar-ralli ajettiin
Limasta Tucumánin kautta Santiagoon tammikuun
5. päivän ja 20. päivän välillä. Nimestään huolimatta Dakaria ei ole ajettu Afrikan Dakarin suunnalla
vuoden 2009 jälkeen.
Ivecon de Rooy-tallin sisäisen järjestyksen ensimmäinen kuorma-auto oli de Rooyn ajama Powerstar,
toinen Hans Staceyn kuljettama New Trakker Evolution 3 ja kolmatta autoa, Iveco New Trakker Evolution
2:ta ajoi italialainen Massimo ?Miki? Biasion, joka
on kilpaillut Dakarissa aikaisemmin kolmesti ralliautoluokassa ja viisi kertaa kuorma-autoluokassa.
Biasion muistetaan takavuosien rallitaipaleilta, Lancian ratista vielä hyvinkin. Hänellä on taskussaan
A-ryhmän rallimestaruudet vuosilta 1988 ja 1989.
Tuoretie Oy:n
mobiilijärjestelmä Procompilta
Oululainen Procomp Solutions Oy t
oimittaa seinäjokelaiselle Tuoretie Oy:lle Rahti-mobiilijärjestelmän, jonka avulla Tuoretien kuljettajat saavat
tiedot työtehtävistä ajoneuvoissa käytettäville
päätteille ja voivat kirjata toteumat sekä merkitä
lastatut ja puretut yksiköt järjestelmään. Yksiköitä
luetaan viivakoodien avulla. Tavoitteena on vähentää manuaalista työtä ja saada reaaliaikaisesti
tietoa toimitusten etenemisestä. Käyttöön otettavan mobiili-ajoneuvojärjestelmän piiriin tulee
noin 50 ajoneuvoa.
?Järjestelmäkokonaisuus mahdollistaa tehokkaan kuljetussuunnittelun itse Rahti-järjestelmällä
sekä sähköisen reaaliaikaisen viestinnän kuljetussuunnittelun ja ajoneuvon kuljettajan välille.
Mobiilipäätteillä luetaan kuljetusyksiköiden viivakoodit kuljetussuunnittelumme määrittelemään
kuormaan ja syötetään loput tarvittavat tiedot.
Kuljetusyksiköiden luenta-aineistoja pystytään
hyödyntämään rahtikirjojen muodostuksessa ja
sitä kautta kuljetusten laskutuksissa sekä tilityksissä. Erittäin tärkeänä asiana nähdään myös se,
01/13
että toimitusten seuranta ja jäljitettävyys nousevat
järjestelmän avulla uudelle tasolle?, kertoo Tuoretien kehityspäällikkö Jouni Halkosaari.
Hänen mukaansa järjestelmän hankkimisen tavoitteena on kuljetussuunnittelun ja lastaustyön
kehittäminen ajoneuvojen seurannalla. Seuranta
pitää sisällään aikataulut, suoritteet, paikannuksen ja muun mittaamisen.
?Siirtokuljetuksen luentapisteet (lastaus ja purku) lisätään kuljetusyksiköiden tapahtumaseurantaan, jossa ovat jo olemassa laatikoiden lähetystiedot, laatikoiden pesut ja laatikoiden luovutukset
pesulasta tavarantoimittajalle?, jatkaa Halkosaari.
Järjestelmä tulee monipuoliseen käyttöön.
?Elintarvikkeiden siirtokuljetus; asiakkaille
saapuvat raaka-aineet ja tarvikkeet, asiakkaiden
tehtaiden ja varastojen väliset kuljetukset sekä
siirtokuljetus asiakkailta terminaaleihin. Rehukuljetukset: tehtaille saapuvat raaka-aineet, varastojen väliset siirrot ja toimitukset asiakkaille?,
luettelee Halkosaari.
Tämän vuoden kilpailutuloksissa Iveco ei kuitenkaan vienyt sitä kirkkainta pottia, vaan tuloksena
de Rooylle oli neljäs sija kolmen Kamazin jälkeen;
harmillinen siitäkin syystä, että monelta etapilta de
Rooy veti pohja-ajan kotiin. Biasion pääsi maaliin
kolmantenatoista, ja Stacey joutui keskeyttämään
pyöräytettyään katon kautta kuudennella osuudella.
Simo Hakasuo Sisu Polarajokouluttajaksi
uorma-autoilijoille tuttu Simo Hakasuo on
K
nimitetty Sisu Polarin ajokouluttajaksi. Hän
vastaa uusien Sisu Polar -asiakkaiden ajotehtäväkohtaisesta koulutuksesta ja perehdyttämisestä auton käyttöominaisuuksiin. Toimenkuvaan kuuluvat myös asiakaskoeajojen
toteuttaminen, taloudellisen ajon koulutus
sekä ammattipätevyysdirektiivin mukaisen
jatkokoulutuksen kehittäminen Sisu Autossa.
Isera Oy uusi verkkosivunsa
Hydrauliikka-, pneumatiikka- ja sähkötöitä raskaaseen kalustoon toteuttava Isera
täyttää viisi vuotta, ja kertoo juhlan kunniaksi päivittäneensä verkkosivustonsa entistä
selkeämmäksi ja paremmaksi. Uudet sivut
sisältävät enemmän tietoa yrityksestä ja
myynnissä olevista tuotteista. Kauppa-osiossa myytävien tuotteiden hinnat on esitetty
Iseran mukana selkeämmin, ja uutuutena asiakas näkee myös tuotteiden varastosaldon
sekä toimitusajan. Isera Oy on vuonna 2007
perustettu salolainen perheyritys.
11
Koonnut: Antti Kautonen, uutiset@raskaskalusto.fi
JOONATAN JÄNTTI
UUTISKULJETUS
Dieselin hintoja reissaaville
Tarjoamme tästedes p
ainoon mennessämme tuoreet dieselin hintatiedot EU:n
alueelta. Mikäli hanskiksesta löytyy Raskas Kalusto -lehti ajaessasi halki Euroopan, etkä tiedä missä maassa kannattaa
tankata, on hyvä vilkaista vähintäänkin
suuntaa-antavat dieselin hintataulukot
tästä lehdestä. Kuten oheisesta taulukosta näkee, voi litrahinta vaihdella vierekkäisten maiden kesken paljonkin, ja
tällä on vaikutusta polttoainekuluihin
jo henkilöautotasollakin ? saati sitten
kun vetoauton tankin vetää piripintaan.
Tietolähde: energy.eu
?/litra (sis. alv)
Itävalta
1.341 ?
Belgia
1.512 ?
Bulgaria
1.299 ?
Kypros
1.419 ?
T?ekki
1.400 ?
Tanska
1.473 ?
Viro
1.364 ?
Suomi
1.517 ?
Ranska
1.512 ?
Saksa
1.432 ?
Kreikka
1.416 ?
Unkari
1.451 ?
Irlanti
1.514 ?
Italia
1.684 ?
Latvia
1.342 ?
Liettua
1.332 ?
Luxemburg
1.254 ?
Malta
1.380 ?
Hollanti
1.494 ?
Puola
1.335 ?
Portugali
1.492 ?
Romania
1.364 ?
Slovakia
1.430 ?
Slovenia
1.395 ?
Espanja
1.358 ?
Ruotsi
1.696 ?
Iso-Britannia
1.689 ?
Keskiarvo
1.441 ?
Hydrauliikkavalmistaja
Dynaset Oy sponsoroi enduroa
Ylöjärveläinen Dynaset Oy v
almistaa hydrauliikkakäyttöisiä sähkö-, painepesu-, paineilma-, tärinä- yms. laitteita raskaaseen kalustoon ja työkoneisiin. Kovaa käyttöä saa myös osakseen Marita
Nyqvistin ohjastama enduro-moottoripyörä, jolla
Nyqvist lähtee haastamaan vuoden 2013 Euroopan
enduromestaruutta. Viime vuonna hän saavutti hopeaa, ja nyt on tähtäimessä kulta. Dynaset
sponsoroi Nyqvistin enduroajoa jo toista vuotta.
Enduro on moottoripyörillä ajettava luotettavuusajo, jota ajetaan pääosin metsässä, tarkoitusta varten rakennetuilla pyörillä. Moottorit ovat
125?450-kuutioisia, 2- tai 4-tahtisia ja pyörät painavat 95?120 kg. Naiset ja miehet ajavat samoilla
pyörillä ja reiteillä. Kilpailut ovat pituudeltaan
4?8-tuntisia ja vaativat sen vuoksi hyvää kestävyyttä sekä ajajalta että pyörältä. Tunnetuin kilpailu Suomessa on Päijänteen ympäriajo. Maailman
merkittävimpänä kilpailuna ja varsinaisina enduron
olympialaisina pidetään Six Days Enduro -kilpailua,
joka ajetaan kuuden peräkkäisen päivän aikana.
Marita on ottanut osaa molempiin kestävyyskilpailuihin; Päijänteen ympäriajoon kuudesti ja
Six Days Enduroon kolmesti. Suurimpana saavutuksena näistä on vuonna 2011 saatu Six Days
Enduron maailman nopeimman naisen titteli, sekä
MM-joukkuehopea.
Dynaset tukee enduroharrastusta myös Dynaset Offroad Areenan avulla. Kyseessä on Suomen
ensimmäinen motocrosshalli, joka mahdollistaa
ajoharjoittelun ympäri vuoden sääolosuhteista
riippumatta, satoi, paistoi tai tuli lunta. Enduron
ajamisen aloittaminen vaatii yleensä oman moottoripyörän ja varusteiden hankkimisen, mikä on
aloitusvaiheessa iso panostus. Tämän helpottamiseksi Dynaset Offroad Areena tarjoaa vuokrapyöriä
ja -varusteita sekä alkeiskursseja aloituskynnyksen
pienentämiseksi.
VILLE SIEKKINEN
MAA
Reijo Karppinen Dynasetiltä ja Marita Nyqvist.
Scania ja näytön paikka
Scanialla harkitaan info- ja kosketusnäyttöjen yleistymistä tulevaisuuden ohjaamoissa. ?Infotainment?, eli viestivät viihdelaitteet tullevat
täyttämään ohjaamoja. Koska kabiinia ei voi mättää täyteen nappeja,
ja eri toiminnot ovat toisia tärkeämpiä, on Scanian ajoneuvo-ergonomiajohtaja Anna Selmarkerin mukaan oleellista siirtyä näyttöpohjaisiin ratkaisuun.
?Päätoimintojen on aina oltava jatkuvasti käsillä. Toiset toiminnot
ovat sen verran usein käytettäviä, että niille on oltava painikkeet, mutta
toisssijaisimmille toiminnoille on suunniteltava ratkaisu, jonka avulla
kuljettajalla on oikeat tiedot oikeaan aikaan, ei muuta.?
Vieno toive käyttäjäkunnalta lienee, että mahdollisimman moni oleellinen säätö onnistuisi talviolosuhteissa hanskat kädessä, ja että isoilla
kourillakin saa kosketusnäytöstä tarvittavan hyödyn irti.
12
Raskas Kalusto
KUVAT: SCANIA
Scania pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan
maailman korkeimmalla betonipumpulla
Seitsenakselisen Scania V8 -kuorma-auton pohjalle rakennettu maailman korkein betonipumppu laittoi
Scanian Guinnessin ennätysten kirjaan. 101 metriä korkea pumppu on kiinalaisen betonivalulaitteistovalmistaja Zoomlionin laatima, sen puomi koostuu seitsemästä osasta ja näistä viimeiset neljä ovat
hiilikuidusta.
Kiinassa betonipumppuala
on ilmeisen kilpailtu,
ja koolla on väliä. Zoomlion otti yhteyttä Scaniaan,
ja suunnittelutti kuorma-auton alustan tälle sadan
metrin haamurajan ylittävälle pumpulle ? ja vaati kaiken pysyvän salaisena, kunnes Zoomlionin
20-vuotismerkkipäivä tulisi kohdalle. Pumppu julkistettiin tuona päivänä. Edes Scanian sisäpiirissä
ei hiiskuttu liikaa pumpun rakentamisesta, kertoo
Scanian rakennustyöajoneuvojen myyntipuolen Daniel Henriksson.
Saadakseen rakenteen kestämään seitsenakselisen puomin painon, käytön ja liikuttelun, Scanian oli
rakennettava seitsenakselinen alusta. Tämä valmistettiin Scanian alustalinjalla Ruotsissa, ja osaamistaan lainasi Laxå Special Vehicles, jolla on Scanian
kanssa pitkä yhteistyöhistoria custom-ohjaamojen ja
koppien rakentamisesta. 620-hevosvoimaisen V8:n
liikuttelema alusta on 15,5-metrinen, ja todennäköisesti pisin Scanian rakentama.
Monimutkainen päällirakenne kehitettiin Zoomlionin ja italialaisen rakennustyömaakoneiden valmistajan Cifan yhteistyönä, ja valmistettiin Zoomlionin
pääkallonpaikalla Changshassa, keskisessä Kiinassa.
Vaikkakin tämä varsin erikoinen ajoneuvo on 18,5
metriä pitkä, se perustuu ?normaaliksi? luokiteltuun
kuorma-auton alustaan, ja näiden mittojen ansiosta
sitä ei tarvitse Kiinassa luokitella erikoiskuljetukseksi. Siltikin, pumppu on vielä prototyypin asteella ja
edessä ovat kattavat testit ja kokeet kestävyyden
varmistamiseksi.
?Pump 101:tä? esiteltiin laajalti Shanghain Bauma
China 2012 -messuilla. Pumpun päämarkkina-alue
on Kiina, mutta kiinnostusta saattaa riittää Euroopasta asti.
Suomalaisseurueen bussin tie katkesi Kiinan rajalle
Paperihommissa ja muissa rajamuodollisuuksissa tulee kokeneellekin reissaajalle joskus ongelmia. Esimerkkinä tästä, neljän vuoden aikana k
aikki
maailman maanosat kiertävän, Pikavuoro maailman
ympäri -projektin myötä maailmanympärimatkalla
olevan Ajokki Royalin tie nousi pystyyn Laosin ja Kiinan välisellä rajalla joulukuussa. Kyydissä oli noin
kolmikymmenhenkinen suomalaisseurue, joka nyt
joutui jatkamaan jalkapatikalla toistaiseksi.
Vuoden 2011 alussa sama Ajokki kävi kertaalleen Kiinassa. Tuolloin papereiden kanssa ei ollut
lainkaan ongelmia, mutta nyt rajalla tuli stoppi.
Laosin Luang Prabangista bussin matkustajineen
oli tarkoitus jatkaa Kiinan puolelle ja sieltä edelleen
kohti Etelä-Koreaa.
?Ajokin ja matkustajien paperit on laitettu yli
kolme kuukautta sitten ohjeiden ja aikaisemman
kokemuksen perusteella Kiinan yhteyshenkilölle
ja viranomaisille, mutta ilmeisesti hallinnollisten
muutosten takia Kiinan matkatoimisto ei ole saanut
01/13
järjestettyä asioita siten, että voisimme täältä Luang
Prabangista lähteä tekemään rajanylitystä,? kertoi
kuljettaja Jani Laine.
Rahalla rajalta olisi selvitty eteenpäin, mutta hinta
on kova. ?Lähes 30 000 eurolla asiat olisivat nopeutuneet ja Ajokki saatu mahdollisesti
maahan. Tällaisiin toimintatapoihin
ei kuitenkaan ole haluttu lähteä mukaan,? totesi Laine.
Siitä huolimatta, ettei bussin tie
Kiinaan auennut, jatkui seurueen
matka eteenpäin kohti Hong Kongia.
Laine ajaa Ajokin takaisin Thaimaahan, josta Ajokki Royal -bussi laivataan Kanadan Vancouveriin. Laine puolestaan matkaa Thaimaasta
Hong Kongiin, jossa tapaa taas muun
seurueen. Loppumatka kohti Kiinan
Pekingiä ja Etelä-Korean Busania kuljetaan paikallisella vuokrabussilla
tai lentäen ja laivalla alkuperäistä reittisuunnitelmaa noudatellen. Vancouverista alkaa sitten Ajokin
Pohjois-Amerikan osuus kesällä 2013.
Vuoden matkailublogina palkittua blogia voi seurata osoitteessa www.rantapallo.fi/pikavuoro
13
UUTISKULJETUS
Koonnut: Antti Kautonen, uutiset@raskaskalusto.fi
Pro Lift Oy avasi
verkkokauppansa
Reilussa 12 vuodessa pienestä kahden hengen yrityksestä nosturialan yhdeksi kärkitekijäksi noussut Pro Lift Oy jatkaa valtakunnallisten palvelujensa kehittämistä.
Uusimpana palveluna on yhtiön kotisivuilla
avattu verkkokauppa.
?Myyntiverkostomme kattaa nyt koko
Suomen. Uusimpana jälleenmyyjänä on
aloittanut raskaankaluston ekspertti Matti Impola, jonka yritys RekTek toimii Pohjois-Suomen edustajana?, kertoo Pro Liftin
toimitusjohtaja Vesa Hiekkanen.
Pro Lift maahantuo ja markkinoi HMF- ja
Effer-kuormausnostureita sekä AJK-koukkulavalaitteita. Yhtiö myy myös LIV- ja VKRAN-puutavaranostureita sekä nosturien
nostoapuvälineitä, kuten BSV- sekä IMAIhenkilönostokoreja. www.prolift.fi
Janhunen Oy:n Tampereen
osoitteenmuutos
Nostoja ja kuljetuksia tekevä Janhunen Oy
sijaitsee nykyisin Tampereella osoitteessa
Lakalaivankatu 7, 33840 Tampere. Alunperin autosähkökorjaamona vuonna 1944
aloittanut Janhunen Oy kykenee suorittamaan vaativiakin nostotöitä sekä suurten ja
poikkeavan muotoisten kappaleiden erikoiskuljetuksia. Janhuselta löytyvän laitteiston
nostokyky vaihtelee 30 ja 350 tonnin välillä,
kohteesta riippuen.
Daimler Trucks ja vuoden 2012 tulos
Daimler Trucks tiedottaa
, että vuodesta 2012
muodostui tälle hyötyajoneuvokonsernille ennätyksellinen. Trucks-divisioonan kuusi merkkiä ?
Mercedes-Benz, Fuso, Freightliner, Western Star,
Thomas Built Buses ja BharatBenz ? olivat myyneet joulukuun 2012 alkuun mennessä jo 424?000
ajoneuvoa. Määrä oli vain 2000 ajoneuvon verran
pienempi kuin koko vuoden 2011 menekki. Daimlerin myynnissä saavutettu 14 prosentin kasvu johtui
erityisesti kysynnästä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, joissa kasvuluvut olivat joulu-marraskuussa
21 prosenttia. Fuson kysyntä Japanissa nousi 35
prosenttia, kaikkiaan 32?000 myytyyn ajoneuvoon.
Kasvun takana on etenkin Venäjän vetovoima.
Daimlerin kuorma-autoja myytiin itänaapurissamme 2?800 kappaletta vuonna 2011, mutta vuoden
2012 kokonaismyynnin ennakoidaan kasvavan yli
5?000 myydyn ajoneuvon. Näistä jo joka kolmas
on valmistettu paikallisesti, sillä Daimler avasi
kuorma-autotehtaan Tatarstanin Chelnyssa vuonna 2011. Chelnyn tehtaassa tuotetaan Actrosia,
Axoria, Ategoa ja Unimogia. Lisäksi maahantuotuja Mercedes-Benz-komponentteja käytetään
venäläisissä Kamaz-kuorma-autoissa. Daimler
sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
omistavat Kamazista yhdessä 15 prosentin osuuden. Mercedes-Benz-tekniikalla modernisoitujen
Kamazien kaltaisten tuotteiden ennakoidaan muodostavan puolet Venäjän kuorma-automyynnistä
vuoteen 2020 mennessä. Venäjä on jo nyt Euroopan merkittävin kuorma-autojen markkina-alue.
Berner Oy keskittää konekauppaa
Berner on keskittänyt konekauppansa uuteen
Berner Koneet -osastoon 1.1.2013 alkaen. Osastoon yhdistyivät Berner Trukki- sekä Puhtaus &
Hygienia -osaston konekauppa.
Bernerin julkaiseman tiedotteen mukaan
Berner Koneiden pyrkimys on tarjota kokonaisvaltaisia ratkaisuja asiakkaiden konekannan
hallintaan. Bernerin maahantuontivalikoimaan
kuuluvat näin trukit, siivouskoneet ja lakaisukoneet sekä näihin liittyvät varaosat ja tarvikkeet.
Yrityksen edustuksessa jatkavat edelleen seu-
raavat merkit: Mitsubishi, Combilift ja Aisle-Master -trukit, Dulevo-lakaisukoneet sekä Comac ja
Wetrok-siivouskoneet.
Berneriltä kerrotaan myös, että tulevaisuuden
osaamista ja asiakaspalvelua kehitetään voimakkaasti. Uuden Berner Koneet -osaston myyntitiimiin on palkattu lisää konekaupan ammattilaisia
ja lisää resursseja tullaan rekrytoimaan myös
jälkimarkkinoinnin eri tehtäviin. Berner Koneiden jälleenmyyjien ja sopimushuoltopisteiden
verkosto kattaa koko maan.
Ponsse uusi tilansa Jyväskylässä
Olight valaisee
Raskaan kaluston
kanssa liikutaan usein
muulloinkin kuin hyvän päivänvalon aikaan.
Kiitos talvisen pimeyden, taskulamppujen ja
valaisimien kanssa tulee pelattua vielä pitkään ja siksipä valolaitteiden tulisikin olla
mahdollisimman hyvät.
Kunnollinen käsivalaisin onkin sitten esimerkiksi käteväksi osoittautunut alumiinirunkoinen, IPX-8-vesisuojattu Olight S80
Baton, jossa on sisäänrakennettu, pistokeladattava 4000 mAh:n akku, jota ei tarvitse
irroittaa latausta varten. Valotehoa S80:sta
lähtee enimmillään 750 lumenia, ja valokeilan ns. hotspot kantaa jopa 260 metrin etäisyydelle. Valoteho on myös tasainen koko
toiminta-ajan ajan, eli se ei hiivu pikkuhiljaa
olemattomiin. Kevyimmän valotehon asetuksella valaisin toimii yhtenäisesti jopa 80
tuntia. Valmistajan mukaan laitteella on tällä
hetkellä markkinoiden paras hyötysuhde.
Lisätietoja: www.olight.fi
14
Ponssen uusi Jyväskylän huoltopalvelukeskus avattiin virallisesti
18.1 Laukaassa. Uudet 1?300 neliömetrin laajuiset tilat takaavat Keski-Suomen asiakkaille mahdollisimman nykyaikaiset
metsäkoneiden huoltopalvelut.
Uudet tilat
mahdollistavat nyt asianmukaiset
tilat varaosamyynnille ja varastoinnille; entiset
toimitilat Jyväskylässä eivät enää vastanneet
alueen kasvaneen konekannan tarpeita. Uusissa
tiloissa varaosien palveluaste on 95 %, eli lähes
kaikki osat on saatavissa suoraan hyllystä. Loput varaosat saadaan Iisalmen keskusvarastolta
seuraavaan aamuun mennessä.
Tilojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan asiakkaiden toimintaa helpottavia asioita
yksityiskohtia myöten: huoltoon tulevan koneen
voi ajaa erilliseen pesuhalliin sulamaan myös
työajan jälkeenkin, sillä portti voidaan avata
matkapuhelimella. Tiloissa on myös lepohuone,
jossa lavettikuski voi levätä konetta huollettaessa. Palvelukeskus lämmitetään maalämmöllä,
jota varten tehdyissä 16 porakaivossa kiertää
yhteensä 3,2 km lämmönkeruuputkistoa. Jyväskylän huoltopalvelupisteen rakennusinvestoinnin arvo on noin 2 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna Ponssen kotimaan palveluverkostoinvestointeihin kuuluu myös Iisalmeen
valmistuva 40?000 m³ logistiikkakeskus. Logistiikkakeskukseen sijoitetaan Ponssen kansainvälistä palveluverkostoa palveleva keskusvarasto.
Jyväskylän palvelukeskus sijaitsee Jyväskylän
seututien 637 varrella, osoitteessa Vihtiäläntie
10, 41310 Laukaa.
Raskas Kalusto
TEKNIIKKA
Teksti: Juha Pokki ? Kuvat: Sami Korhonen
Kun tekee itse, saa sellaisen kuin
haluaa. Runko-ohjaus ja neliveto
löytyvät tästä Matti Sirviön itse
rakentamasta koneesta vakiona.
Itse tehty on säästöä
Aina ei tarvitse kaikkea hakea valmiina kaupasta. Kun on kirkas idea ja näppärät kädet, voi ylijäämäosista
rakentaa vaikkapa oman pienkuormaajan. Näin teki Matti Sirviö.
N
ykyään niin muodikkaat pienkuormaajat ovat käteviä laitteita
vaikkapa ison pihapiirin kunnossapitotöissä. Näistä saa kuitenkin maksaa
jonkin verran euroja ennen kuin asiallisen pelin saa itselleen lunastettua. Jos
taitoa riittää, voi tässä maailmassa säästää tekemällä asioita itse. Toiset jättävät
leivän ostamatta ja leipovat itse, toiset
taas menevät siitäkin vähän pidemmälle.
Lainaosia ja omaa muotoilua. Muutaman vuoden ikäinen pikkukuormaaja on
kajaanilaisen Matti Sirviön itse ideoima
ja toteuttama luomus. Pääsääntöisesti
lumitöihin tarkoitettu nelivetokone on
runko-ohjattu, hytillinen ja varsin modernin näköinen vehje. Kopan alla möyryävä tekniikka ei ole aivan viimeisintä
huutoa, mutta uudenveroista. 60-luvulta
peräisin oleva 190D-Mersun moottori
antaa potkua kuormaajalle. Moottori on
täysin läpikäyty ja viimeisen päälle kunnossa, vaikka kanta-auto lienee hävinnyt
jo maailman kartalta ajat sitten. Akseliston on luovuttanut vuosikymmenten
takainen Nissan Patrol ja muutenkin tekniikkaosat on haalittu milloin mistäkin
sopivaksi osoittautuneesta autosta.
01/13
Ulkokuori puolestaan on Matin omin
käsin muotoilemaa terästä ja pleksiä. 25
vuotta ammatikseen autonasentajan toiminut Sirviö onnistui ammattitaitonsa
pohjalla luomaan varsin toimivan ratkaisun omaan käyttöönsä. Ajallisesti
projekti otti rauhalliseen tahtiin tehtynä muutaman vuoden. Ensimmäisen
talven nikkaroinnin jälkeen kone oli jo
ajokuntoinen ja loput ajasta vierähti viimeistelyn parissa. Kuormaaja on osoitus
siitä, että itse tekemällä saadaan aikaan
hyvinkin tehdastasoista jälkeä kun vain
yritystä ja sinnikkyyttä sekä ammattitaitoa löytyy.
Oman pihan huoltotyöt hoituvat
vuodenaikaan katsomatta pikkukoneen luotettavalla
avulla. Itse tehtyyn koneeseen
on myös helppo
tehdä tuotekehitystä tarpeen
vaatiessa.
15
MAANRAKENNUS
16
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Lahden Siniset
Maansiirto Morri Oy
Lahtelaisen Maansiirto Morrin kalustosta löytyy työkaluja pieniin kaivuuurakoihin, järeisiin nostoihin ja kaikkeen siltä väliltä. Kantavana voimana
on hyvä työporukka.
M
ika Morrin maanantaiaamu alkaa hyvin
tyypilliseen tapaan, sähköverkon korjauksella yhdessä verkon korjauksia suorittavan
urakointiyrityksen kanssa. Joku on ajanut tieltä ulos
Hartwallin panimon portin vieressä niin että valopylväs on vaurioitunut. Aina ei vastaavissa tilanteissa
saada syyllistä selville, nyt maksaja on kuitenkin tiedossa. Ennen itse varsinaiseen toimeen ryhtymistä
Mika hiekoittaa kadun parinsadan metrin matkalta
ihan varmuuden vuoksi ? ei olisi ensimmäinen kerta
kun tien ulkopuolella toimivaa työmaata ruvetaan
ihmettelemään ohiajavista autoista niin että itse ajaminen unohtuu. Pylvään vaihto on reilussa tunnissa
ohi ja seuraava sähköverkon huoltotyö olisi parin
tunnin päästä Lahden keskustassa.
?Näistä sähköverkon erilaisista huolto- ja rakennustöistä on muodostunut meille vakituinen ja useampaa konetta sekä miestä työllistävä suoriteala.
Osaltaan siihen vaikuttaa pitkä kokemus näistä
hommista ja se, että tunnemme alan säännökset ja
tavat. Tosin nekin ovat paikkakuntakohtaisia, mikä
tehdään Lahti Energialla Lahdessa näin, tehdään
jossain muualla eri energiayhtiön hommissa toisel-
la tavalla. Sanoinkin meidän konekuskille kun se
lähti viime kesänä tekemään sähköverkon rakennusurakkaa toiseen kuntaan, että älä pidä mitään
itsestäänselvyytenä vaan tee niin kuin sanotaan?,
Morri kertoo alan luonteesta.
Sähköverkon huoltotyöt käsittävät erilaisia tehtäviä, kuten pylvästyksiä, maakaapelointia sekä juuri
edellä mainittuja huoltotöitä. Syksyn runsaat lumisateet työllistivät myös, kun linjoilta raivattiin kaatuneita puita ja lumen painamia oksia yötä päivää.
Mika kertoo, että sähköverkon rakentamisessa he
tekevät jonkin verran kokonaisurakointia, jolloin
putkiin asennetaan kaapelit sekä sähkökaapit niin
että sähköasentajille jää vain kytkentätyöt. Myös
kaikki asiaan liittyvät maisemointityöt ja vaikkapa asfaltoinnit hoidetaan kokonaisurakoinneissa.
Laaja skaala. Maansiirto Morrin kalusto jakaantuu
kymmeneen koneeseen ja kuuteen kuorma-autoon.
Autoilla suoritetaan myös muuta kuin maanrakennusalan töitä, kuten vaihtolavojen kuljetuksia. Niitä
yrityksellä on noin 70 kappaletta. Talvella myös lumenauraukset ja -ajot työllistävät useampaa autoa
Jussi ?Mylly?
Moilanen vastaa
vaihtolava-autojen ajojärjestelystä ja nosturiautolla operoinnista.
Arttu Niemi puolestaan sukkuloi
vaihtolavojen
kanssa ja suorittaa nostotöitä
siinä sivussa vähän miedommalla
nosturilla.
17
»
Maansiirto Morri Oy
Autot meillä on ollut pääosin Scanioita, eipä ole muita
merkkejä kukaan edes kaupitellut.
ja konetta. Yksi tienhoitovarustuksella
varustettu auto auraa lisäksi Destian aliurakoitsijana.
Konepuolella lähdetään liikkeelle 3,5
tonnin Caterpillarin minikaivurista. Pienempää kalustoa löytyy vielä Komatsun
ja JCB:n 5,5-tonnisista koneista. Pienemmät koneet ovat osoittautuneet sopiviksi
moniin tehtäviin, kuten esimerkiksi rakennusten sisällä tehtäviin töihin. Tästä
Mika Morri mainitsee esimerkkinä parkkitalon viemäröintien ja sähköverkon
rakentamisen, jonka he vasta urakoivat.
Morrin omana työkaluna toimii Lännen
8800 G -traktorikaivuri. Vierestä löytyy
toinenkin, astetta pienempi Länkkäri,
8600-malli. Kolmantena traktorikaivurina talossa on JCB.
18
?Tämä traktorikaivuri on minun työkaluni, joka sopii käteen näistä parhaiten. Ajoin joku vuosi sitten kuorma-autoakin vähän aikaa, mutta kun tuntui
että koneisiin on vaikeampi saada ammattimiehiä kuin kuorma-autoon, niin
rupesin ajamaan konetta. Nykyään näyttäisi myös konemiehiä olevan paremmin
tarjolla? Morri toteaa.
Kone- ja autokauppiaat eivät Mikan
mukaan soita kuin silloin, kun yrittävät myydä jotain. Luulisi ainakin kotimaisen konevalmistajan olevan kiinnostunut myös asiakastyytyväisyydestä
ja käyttäjien toiveista, hän miettii. Hän
ei myöskään ymmärrä sitä, että jos hän
antaa palautetta koneessa ilmenevistä
vioista, hänelle ruvetaan esittelemään
uutta konetta, jossa olisi paljon muutakin uutta ja hyvää. Mikalla itsellään on
kokemusta alalta parikymmentä vuotta
ja hänen isällään, yrityksen perustajalla,
Seppo Morrilla vielä toiset parikymmentä vuotta enemmän, joten jonkinlaista näkemystä ja kokemusta heiltä
alasta löytyy.
Siniset Scaniat. K
uljetuskalustoa yritykseltä löytyy kuuden kuorma-auton
verran. Ajatuksena on ollut, että kalusto olisi sinistä ? myös koneiden osalta
jos vain mahdollista. Paria käytettynä
hankittua autoa lukuun ottamatta kalusto koostuu sinisistä Scanioista. Autoista
viisi on vaihtolavalaitteella varustettua
ja kolmessa niistä on myös kiinteä nosturi hytin takana laajentamassa käyttöaluetta. Lisäksi on neliakselinen Scania
varustettuna 85 tonnimetrin nosturilla,
jonka pääpaino onkin sitten lähes kokonaan nostotöissä.
?Meillä on ollut Scaniaa koko ajan
eikä muuta merkkiä ole kyselty. Ei meille muita merkkejä kyllä kukaan ole tarjonnutkaan. Yksi Volvo meillä on, joka
ostettiin Volvon liikkeestäkin kun tarvittiin nopeasti vaihtolava-autoa. Silläkin
on hommat hoidettu?, Mika taustoittaa
autovalintojaan nosturiauton pesua seuratessaan.
Morreilla on ollut kuorma-autoja jo
pidempäänkin koneiden rinnalla, mutta vasta viime vuosina erillistä kuljetustoimintaa on ryhdytty harjoittamaan
merkittävissä määrin. Vielä kolme vuotta
sitten kalustoa oli kahden kaivurin ja
kahden kuorma-auton verran. Työntekijämääräkin on kasvanut samassa ajassa
viidestä pariinkymmeneen. Vaihtolavoilla kuljetetaan muun muassa purkujätettä ja muuta kierrätysmateriaalia eteläisen Suomen alueella. Autojen liikkeistä
vastaa nosturiautoa ajava Jussi ?Mylly?
Moilanen. Mika Morri kertoo, ettei hän
itse pysyisi autojen liikkeissä mukana puhumattakaan lavojen liikkeistä. Hän antaakin ajojärjestelyistä kiitosta Myllylle.
Pylvään vaihto-operaatio
on sen verran
mielenkiintoista seurattavaa
ainakin ohiajavien mielestä,
että heidän
turvallisuuttaan ajatellen
tie hiekoitetaan ennen
työn aloittamista.
Länkkäri on
Mika Morrin
käteen sopivin
työkalu.
Kolhun saanut
valopylväs
vaihtuu uuteen
yhdessä sähköurakointifirman ryhmän
kanssa.
Realiaikaista
ajojärjestelyä
vaihtolavakentällä. 70 lavan
liikkeissä ja
niiden sijainnin
muistamisessa
on oma työnsä.
Kovan onnen onki. P
ihalla pakkasessa
höyryävä, juuri pesty neliakselinen nosturi-Scania on jyhkeä ilmestys. Auto on
Moilasen kuittipeli.
?Annettiin Myllylle vapaat kädet
hankkia sellainen nosturiauto kuin
tarpeelliselta tuntui, me vaan käytiin
pistämässä Scanialla nimet paperiin?,
Mika Morri kertoo auton hankinnasta.
Takapää on ilmajousitettu ja varustettu nousevalla sekä ohjaavalla telillä. Harkinnassa oli myös teliveto pa-
remman etenemiskyvyn vuoksi, mutta
lopulta päädyttiin nykyiseen ratkaisuun, joka on osoittautunut toimivaksi ja tehnyt autosta lisäksi telivetoista
ketterämmän. Teliä nostettaessa alkaa
vetosilla olla painot tapissa, joten kevyeltä näyttävä perä on silmänlumetta.
Kun ongen kääntää lavalle alkaa pitoa
pyörille löytymään liukkaammallakin
työmaalla liikuttaessa.
Sinisessä autossa on sininen 85 tonnimetrin Effer-kappaletavaranosturi.
19
Maansiirto Morri Oy
»
Sähköverkon rakennustyöt
muodostavat merkittävän
osan toiminnasta.
Ulottumaa sivulle on aina 33 metriin
asti, josta nousee vielä kunnioitettavat
720 kiloa. Ylöspäin koukku saadaan 38
metriin. Mylly Moilanen kertookin, että
juuri hyvästä ulottumasta on ollut enemmän hyötyä kuin suuresta nostokyvystä
auton vieressä. Kesällä nosturiautoa työllistivät muun muassa kattotuolien nostot
sekä muu rakennusteollisuus.
Kuten automaahantuojilla on ollut
muodissa viime aikoina, he tarjoavat
mielellään kokonaispakettia autosta
päällirakenteineen, mikä onkin usein
järkevää ja helppoa autoilijalle. Siltä tämäkin tapaus alussa vaikutti, kunnes
autolla lähdettiin töihin. Nyt vuoden
verran liikenteessä ollut auto viettänyt
Morrin mukaan noin puolet ajasta nosturin asentaneessa yrityksessä. Pääongelmaksi on osoittautunut tukijalkojen
valvontajärjestelmä. Vikaa on korjattu
kymmeniä kertoja useampi päivä kerrallaan ilman että se olisi korjaantunut.
Moilasen mukaan vika on päällä jo kun
nosturi otetaan käyttöön ensimmäisellä
työmaalla korjauksen jälkeen. Majakassa palava punainen valo ilmoittaa, että
20
tukijalkojen kuormitus on äärimmillään
vaikka nosturia ei ole saatu avattua edes
paketista. Myös jibin kanssa on ollut ongelmia: yöllä auton seisoessa se saattaa
valua ulos. Moilanen kertookin, että
Scaniaa ei sovi pysäköidä esimerkiksi
henkilöauton viereen.
Kaikki ovat häviöllä. Tilanne on kaikille osapuolille varsin kiusallinen. Scania
on toimittanut auton nosturilla varustettuna Morreille, jotka taas eivät ole
vuoteen pystyneet tekemään kunnolla
töitä koko autolla. Nosturimyyjä taas on
yrittänyt korjata takuuseen nosturia jo
vuoden tuloksetta. Mika Morri kertoo
että aluksi asiaa oli tarkoitus sovitella
yhteisen pöydän ääressä, mutta nosturin valmistaja ilmoitti viime metreillä
ettei aio saapua paikalle. Tässä vaiheessa Morrit ottivat asianajajan ja asia on
nyt menossa oikeuteen ? tavoitteena on
kaupan purku. Vaikkakin Mika toteaa,
ettei tässä enää kukaan voi voittaa vaan
kaikki osapuolet ovat häviöllä. Kun sovittelu ei tuottanut tulosta, tuli Maansiirto Morrista ja Scaniasta eri osapuolten
?Mylly? Moilanen,
Mika Morri sekä
talon ylpeys kuin
myös murheenkryynikin, 85
tonnimetrin nosturilla varustettu
pilkkiauto.
edustajia vaikka heidän välillä ei olekaan
kitkaa. Mika toteaakin että, asiat riitelevät, ei miehet.
Pahimmassa tapauksessa oikeusprosessin on veikattu kestävän vuosia. Jos
nosturia on nyt korjattu vuosi, niin sitä
saatetaan korjata vielä ne muutamat vuodet kun asia on käsittelyssä ja jolloin auto
alkaa olla maksettu ilman että sillä on
pystytty tekemään töitä kuin aivan satunnaisesti.
?Onneksi meillä on muutakin työtä.
Jos tällainen nosturi olisi sattunut yhden
nosturiauton yrittäjälle, niin kyllähän se
olisi ollut konkurssi edessä?, Mika Morri
miettii kun kuvaamme näyttävää pilkkiScaniaa.
Raskas Kalusto
HVR-teknologia
VAHVA
kuin kallio
Annetaan öljylle yhdessä uusi elämä.
Ekokem -
öljyisten jätteiden
oikea osoite
Ekokem huolehtii käytettyjen voiteluöljyjen noudosta
koko maassa. Noudamme hyvälaatuiset öljyt veloituksetta
säiliöautokuljetuksena hyötykäyttöön.
Käytetyistä kirkkaista hydrauliikka- ym. öljyistä valmistetaan puhdistamalla ja lisäaineistamalla ketjuvoiteluöljyä,
jota käyttää pääasiassa metsäteollisuus. Koneissa ja laitteissa nokeentuneet niin sanotut mustat öljyt regeneroidaan
eli niistä tuotetaan perusöljyä voiteluaineteollisuudelle.
HVR (High Vibration Resistant) on Exiden läpimurtoteknologia
HVR (High Vibration Resistant) on läpimurtoteknologia, joka saa akut
kestämään pidempään kaikissa käyttösovelluksissa. Johtavat raskaan
kaluston valmistajat ovat jo ottaneet sen käyttöön, ja nyt ensimmäinen
tärinänkestojärjestelmäakku on
saatavana myös jälleenmyyjiltä.
HEAVY
By Exide Technologies
www.exide.fi
®
Käytettyjen voiteluöljyjen puhdistaminen ja
uudelleenkäyttö
on teollisen jätteen
parasta hyödyntämistä: käyttöä alkuperäistä
vastaavaan tarkoitukseen.
Näin säästämme luonnonvaroja!
TILAA
KÄYTETTYJEN
VOITELUÖLJYJEN
TYHJENNYS
Puh. 010 7551 626
asiakaspalvelu3@ekokem.fi
Puh. 010 7551 625
asiakaspalvelu1@ekokem.fi
www.ekokem.fi
KOEAJO
Teksti: Harri Onnila ? Kuvat: Iikka Kekko ja Harri Onnila
Tulivoimaa jakoon
Mercedes-Benz Antos 1830 4x2
Viime vuoden lopulla Daimler esitteli tuoreen työvälineen
raskaaseen jakeluajoon. Koeajoimme ensimmäisen maahan
saapuneen Mercedes-Benz Antoksen.
M
ercedes-Benz Antos on looginen
jatke toissa vuonna lanseeratulle Mercedeksen kaukoliikennekuorma-autolle eli Actros-mallistolle.
Kun Actros uusiutui, oli selvää että ennemmin tai myöhemmin pikkuveli Axor
uusiutuu perässä. Antos on siis seuraaja
Axorille, mutta edustaa nimeään myöten
uutta sukupolvea.
Antos on ottanut monia uudistuksen
askelia teknisillä ominaisuuksillaan. Vastaamisesta niin käytännön- kuin viranomaisvaatimuksiin kertoo, että Antos on
varustettu aina automatisoidulla Powershift 3 -vaihteistolla ja Euro 6 -päästönormit täyttävällä moottorilla. Ensiesittelyssä
Saksassa saamamme vihjaus, että Antosta
saisi alkuvaiheessa myös Euro 5 -moottorilla, ei pitänyt siis paikkaansa. Antoksessakin käytettävää 12,8-litraista OM 471
-voimanlähdettä valmistetaan kyllä tänä
vuonna vielä Euro 5 -tasoisenakin, mutta
vain Actroksen tarpeisiin.
Antoksen moottoripaletti koostuu mainitun OM 471 -moottorin (421?510 hevosvoimaa) lisäksi 10,7-litraisesta OM
470 -moottorista (326?428 hevosvoimaa)
sekä uudesta 7,7-litraisesta OM 936 -voimanlähteestä, jonka tehoversioita on 238
hevosvoimasta 354 hevoseen.
Yhteensä Antokseen on tarjolla 13
moottoriversioita, ja kun tähän lisätään
erilaiset vaihteistovaihtoehdot, on voimalinjaan tarjolla runsaasti variaatioita.
Powershift 3 -robottivaihteistosta on saatavilla kahdeksanportainen, neljä 12-portaista sekä 16-portainen laatikko. Lisäksi
ostohetkellä voi päättää, onko vaihteiston
ohjelmointi Fleet, taloudellisuuspainotteinen Economy vai pyrkivää ajotapaa
suosiva Power.
Valittua voimalinjaa voi sovitella tasakuorma-autojen 3?700?6?700 akseliväleille tai kaksiakselisissa rekkavetureissa
3?550?4?000 ja kolmiakselisissa 2?650?
3?550 millimetrin akseliväleille.
22
Ohjaamovariantteina on ClassicSpace
1,70-metrisenä lyhyenä ja 2,0-metrisenä
keskipitkänä versiona sekä matalahyttinen CompactSpace, jonka sisäkorkeus on
1,4 metriä. ClassicSpace-hyteissä sisäkorkeus istuinten edessä on 1,6 metriä. Kaikkien kabiinien ulkoleveys on 2,3 metriä.
Antos-mallisto on voimalinja- ja alustaratkaisuiltaan näin ollen erittäin monipuolinen, joten tarjolla oleviin vaihtoehtoihin kannattaa perehtyä huolella.
Koeajoon ottamamme Antoksen valinta
oli sen sijaan helppo ? saimme ajoon ensimmäisen Suomeen saapuneen yksilön.
VAK:n umpikorilla päällystetty Antos
1830 4x2 edusti vielä tehtaan esisarjaa ja
sitä oli hyödynnetty myös Veho Hyötyajoneuvojen omassa tyyppikoulutuksessa,
joten kyseessä oli todellinen ensilähdön
tutustuminen Antokseen kotimaassa.
Moderni kuljettajan miljöö. Ulkoiselta
olemukseltaan Antoksen tunnistaa helposti Mercedes-pesueen uudeksi jäseneksi, sillä linjat seuraavat pitkälti Actrokseen
vedettyjä suuntaviivoja. Veistoksellinen
?pyöristetyn suoraviivainen? muotoilu on
modernia, mitä korostaa kirkaslasisten
umpioiden futuristiset heijastinpinnat.
Kyytiin kipuaminen käy sujuvasti kolmen askelman ja pitkien tukikahvojen ansiosta. Jos uudella Actroksella on tullut jo
ajeltua, ei ohjaamonäkymien omaksuminen vaadi tutustumista, sillä käyttökytkimet ja niiden sijoittelu on suoraa perua
isoveljeltä. Virta-avainta ei ole, ainoastaan
?virtalätkä? joka tökätään kojelaudassa
olevaan koloon. Virran saa päälle painikkeesta ja kone herää tulille samaista
painiketta syvemmälle survaistessa.
Mittaristo on selkeä, mutta katkaisimia
ja painikkeita se sisältää nykytyyliin runsaasti. Tämä korostui erityisesti koeajoautossa, sillä siihen oli ladattu jakeluautoksi
ylettömän paljon varusteita. Asialle oli
tässä tapauksena selityksenä Vehon tarve
23
Mercedes-Benz Antos 1830
käyttää autoa oman väen koulutuksessa,
joten mahdollisimman monipuolinen lisävarustearsenaali oli sinällään perusteltua ja
hyödyllistä. Ja kivahan esittelyautossa on
aina näyttää mitä mukavuuksia on tarjolla, jos vaikka joku innostuisikin ottamaan
autoonsa kaistavahdin, peruutuskameran,
etäisyyttä valvovan vakionopeudensäätimen tai vaikkapa FleetBoard-ajotietokoneen ajoseurantaa varten.
Ajoasennosta Antoksen ilmajousitetulla
mukavuusistuimella saa rukattua miellyttävän. Asiassa auttaa myös syvyys- ja
korkeussuunnassa liikkuva tilttiratti, jonka säätövarat ovat kerrankin kiitettävän
runsaat.
Pari epäkohtaakin sinällään toimivaksi
hiotussa ohjaamossa sattui koeajon aikana silmään. Kojelaudan päällä oleva kumipäällysteinen taso pikkutavaroille on
kaukana ja korkeahkon mittaristokonsolin
vuoksi vaikeasti tavoitettavissa kuljettajanpaikalta. Ajon aikana paperien haalimista kumitasolta ei kannata edes haaveilla.
Toinen pieni mutta ikävä piirre on hytin
takaseinän vaatekoukkujen sijainti. Sekä
kuljettajan että apumiehen naulakot on
sijoitettu suoraan istuimien taakse, jolloin
takki roikkuu naulasta pitkin istuimen selkänojaa. Pidemmässä ohjaamossa sijainti ei
haittaisi, mutta lyhyessä ohjaamossa koukku on takin ripustamiseen käyttökelvoton.
Onneksi moinen lapsus on helposti korjattavissa siirtämällä koukkujen sijaintia
keskemmällä takaseinää.
Ääntä ja voimaa. Liikkeellelähtö käy Antoksella sujuvasti. Vaihdeviiksestä vipu
D-asentoon ja kaasua. Koeajoauton kahdeksanportainen Powershift 3 -laatikko
selviää tehtävästään kiitettävästi. Muutamassa kohdin kaupunkiajossa hitaasti kiihdyttäessä laatikko jää aavistuksen
turhan pitkään pitämään pientä pykälää
sisässä, mutta ilmiö on lievä ja käytännössä parempi vaihtoehto kuin liian aikaisin
isommalle heittäminen, mistä seuraisi helposti vaihteen vaihtaminen jälleen pienemmälle. Luonnollisesti vaihteiston saa
kytkettyä myös manuaaliasentoon, jolloin
vaihtokohtaan voi vaikuttaa itse enemmän.
Tavanomaisen automaattiasennon lisäksi
laatikon voi kytkeä Power-asentoon, jolloin vaihdot sujuvat nopeasti ja vaihtokohdat tapahtuvat korkeammilla moottorin
kierrosluvuilla.
»
Ohjauspyörän
säätövarat
ovat kerrankin
kiitettävän runsaat.
24
Antoksen ohjaamoilme jatkaa Actroksen avaamaa linjaa. Kuljettajan työympäristö on moderni ja käytännöllinen lukuun ottamatta kaukana sijaitsevaa kojelaudan pikkutavaratasoa. Pieniä lokeroja on sen sijaan mukavasti. Peilien sirompaa kotelointia
arvostaisi erityisesti taajama-ajossa.
Mercedes-Benz Antos
1830 L 4x2
Moottori
Voimansiirto
na hytin takaseinän tuntumasta kuuluu
kumeaa häiritsevää ääntä. Koeajon perusteella on mahdotonta sanoa, oliko kyseessä vain esisarjan yksilön ominaisuus
vai tyyppiominaisuus. Eräs mahdollisuus
on auton 7,7-litrainen moottori, jonka
käynnissä on rasitettaessa lievää karkeutta. Voikin olla, että ohjaamon melu on
pehmeämpää sorttia 10,7- ja 12,8-litraisten moottorien yhteydessä. Tuotannon
esisarjaan kuulumisen piikkiin voinee
laittaa ainakin tuulilasin yläpuolella olevan lokeron kannesta maantienopeuksissa kantautuneen resonoivan äänen.
Joka tapauksessa matkan taittaminen
Antoksella on miellyttävällä tasolla, ja
esiinnostetut negatiiviset ääni-ilmiöt olemukseltaan hyvin lieviä.
Edessä ja takana
ilmajousitus, pituus
10?170, akseliväli
5?500, leveys 2?600,
korkeus 3?900 mm ,
renkaat 315/70R22.5
Sähköt
Akut 2x220 Ah,
laturi 100 A
Massat ja
tilavuudet
Sallitut akselimassa
edessä 7?500 ja
takana 11?500 kg,
omapaino 10?300,
kantavuus 7?700, kokonaismassa 18?000
kg, polttoainesäiliö
390 l, AdBlue 60 l
Päällirakenne
Eristetty VAK-kuormakori, kuusiosainen kokosivuovi
vasemmalla, korin
ulkopituus 8?300,
ulkoleveys 2?600,
sisäkorkeus 2?600
mm, Zepro ZHD
2000-155 -takalaitanostin
Lyhyen ohjaamon sisustuksen viimeistelyssä on tapahtunut lapsus vaatekoukun
sijoittamisen suhteen.
Ajetun yksilön kuljettajaa hemmotellaan lisäksi liikkeellelähtöä helpottavalla mäkipidättimellä sekä kytkimen
toimintaa nopeuttavalla heijaustoiminnolla, joka auttaa kiinnijäämistilanteissa.
Molemmat varusteet kytketään käyttöön
erillisistä painikkeista.
Ajossa Antos etenee tasaisenvarmasti
eikä negatiivista sanottavaa juuri nouse esille. Ilmajousitus nielee tien epätasaisuuksia kiitettävällä varmuudella ja
300-hevosvoimainen kuutonen kuljettaa
tomerasti eteenpäin viiden tonnin testikuormassa olevaa ajoneuvoa.
Melutaso on hyvällä tolalla, mutta ei
ehkä kuitenkaan niin hiljainen kuin uudessa raskaassa jakeluautossa sen olisi
olettanut olevan. Korvakuulolta sanottu-
Vaihteisto
8-nopeuksinen
automatisoitu G
140-8 Powershift
3, vaihteiston välitykset 9,30?0,79,
perävälitys 4,30:1
Alusta
Ilmajousitetun istuimen korkeuden
pikasäätö (iso painike vasemmalla) on
passeli varuste tiheäsyklistä jakeluajoa
ajatellen.
OM 936, Euro 6,
6-sylinterinen
rivimoottori, tilavuus
7?698 cm³, teho 299
hv (220 kW)/2?200
r/min, vääntö 1?200
Nm/1?200?1?600 r/
min
25
Mercedes-Benz Antos 1830
kohteita, joihin kuljettajan
Etupaneelin takaa ei juuri paljastu
ea.
pitäisi päivittäisessä ajossa kosk
Hyväkäytöksinen työkalu.
Reilun 200 kilometrin jälkeen on aika tuumata jälkitunnelmia uudesta
Antoksesta. Auto on kuljettanut kuormaa ja siinä
ohessa kuljettajaansa kivuttomasti. Polttoainetta
on kulutut ajotietokoneen mukaan piirun päälle 24
litraa sadalla kilometrillä eli varsin pienellä Euro 6
-moottorikin pärjää.
Kokonaisuutena Antoksessa näkyy ja tuntuu moderni teknologia ja suunnittelun tuoreus. Ja paria
pientä kauneusvirhettä lukuun ottamatta pelkästään
hyvässä. Myönteistä on myös vahva sidonnaisuus
Actrokseen, mikä helpottaa kuljettajan hyppäämistä
kaukoliikenneautosta raskaan jakarin puikkoihin.
Vaikka koeajetusta yksilöstä riisuisikin mielessään
sen yltäkylläisen varustelun, jää perusrakenteesta
silti laadukkaan miellyttävä ja ominaisuuksiltaan
harkittu kokonaisvaikutelma. Kaukana tuntuvat siis
olevan ajat, jolloin hyöty-Mercedestä leimasi eräänlainen askeettisuus ja työkalumaisuus negatiivisella
tavalla. Nyt syntyneen työkalun ominaisuudet ovat
enemmän helpottamassa työntekoa kuin muistuttamassa työssäolosta.
26
sijaitJarrujen ilmankuivaimen putkisto
ina
altti
in
vars
lla
uole
see rungon alap
sääilmiöille.
Kuten kyljen
mainosteksti
kertoo, Antos on
saatavilla vain
Euro 6 -päästönormin mukaisilla
moottoreilla.
Toinen nykypäivän
kuorma-autoilusta
kertova vakiovaruste Antosmallistossa on
automatisoitu
vaihteisto.
oman
Reilusti säätyvä ilmajousitus tuo
man
kuor
n
maa
otta
help
sa
ksen
pano
lastausta ja purkua.
LED-Valot, kytkinlevyt ja yli
10 000 muuta tuotetta raskaaseen kalustoon yli 35
vuoden kokemuksella.
mm. Mahle, Euroricambi, Sabo, Hammer,
Ruspa, Goodyear, Remy, Ferbe, Heavy Parts,
Baltec ja Zen.
- Suoraan hyllystä.
www.raskaankalustonvaraosat.fi
Osta edullisesti suoraan netissä!
Onnin Auto Oy
www.onninauto.fi
Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki
Puh. 010 281 7000 Fax. 010 281 7099 myynti@onninauto.fi
Helmi-maaliskuu 2013
Maailman johtava hydraulisten sylintereiden valmistaja
Wipro Infrastructure Engineering Oy
Puh. 029 055 2849
www.wipro.fi
PÄÄLLIRAKENTEET
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
KONTTEJA JA
KULJETUKSIA
Kaijala Ky, Pudasjärvi
Kaijalan verstas Pudasjärvellä on tuttu paikka Kainuun
ja Oulun alueen puu- ja hakeautoilijoille. Omat hakeautot
toimivat tuotekehityksen laboratorioina, jolloin asiakkaille
pystytään tarjoamaan varmasti ajotehtäviin soveltuvaa
kalustoa.
28
29
Kaijala Ky, Pudasjärvi
P
udasjärven yhdeksäntuhannen
asukkaan kunta sijaitseen Pohjois-Pohjanmaalla, noin tunnin
ajomatkan päässä Oulusta koilliseen.
Pudasjärvi on harvemmin kuljetuksien määränpää, mutta sitäkin useammin
läpikulkupaikkakunta etenkin metsäteollisuuden kuljetuksissa. Kajaanista
Rovaniemelle johtava kantatie 78 ja Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20
kohtaavat juuri Pudasjärvellä. Kainuu ja
Koillismaa ruokkivat juuri näitä väyliä,
sekä Pudasjärvi?Kemi-välistä tietä pitkin
Perämeren rannikon metsä- ja paperiteHuoltoja sekä
korjauksia suoritetaan kaikkiin
merkkeihin,
perävaunuihin ja
päällirakenteisiin.
30
ollisuutta. Alueen maalikylästä, Oulusta
katsottuna Pudasjärvi saattaa tuntua olevan hieman sivussa, mutta paikan päällä
Pudiksessa tuntee olevansa todellakin
raskaan liikenteen risteyspaikkakunnalla. Puu virtaa tukkiauton pankoilla
ja hakeautojen konteissa kohti Oulua
ja Kemiä tyhjien puuautojen palaillessa
takaisin päin.
Sijaintinsa johdosta paikkakunta on
varsin otollinen raskaan kaluston päällirakenteita huoltavalle ja rakentavalle
yritykselle, kuten Kaijala Ky:lle. Hallin
seinällä on niin Keslan, HIABin kuin
Pekka ja Teemu Kaijalalla
on kokemusta
niin hakkeen
ajosta kuin
tarvittavien
päällirakenteiden valmistamisesta.
Taustalla uusi
Volvo, joka
odotti jutun
tekohetkellä
enää loppuvarustelua.
Nummen kippienkin valomainokset.
Parkerin letkut ovat asiaankuuluva lisä
nosturihuollossa. Teemu Kaijala kertoo,
että syrjäkylillä on mahdotonta edustaa
vain yhtä merkkiä, kaikkien on mahduttava saman katon alle sopuisasti. Edellä
mainittujen edustusten lisäksi Kaijaloiden toimintaan kuuluu hakekonttien ja
perävaunujen valmistus sekä liikennöinti
kolmella hakeyhdistelmällä metsäteollisuuden työllistäessä niin Kaijalan omaa
kuin myös asiakkaiden kalustoa. Yritystä
voidaan kutsua varauksetta kuljetusten
monitoimitaloksi.
Leimalle. A
amuseitsemältä Kaijalan
hallin pihassa seisoo uudenkarhea FH
Volvo XL Globetrotter -ohjaamolla Webaston humistessa kirpeässä pakkasessa.
Uudeksi auton paljastaa kiiltävän sinisen maalin lisäksi blankko valomainos
sekä istuinten selkänojien ja ylävuoteen
ympärillä olevat muovit. Perjantaipäivä alkaakin auton muutoskatsastuksella
joka tehdään Oulussa, mutta sitä ennen
ryypätään kahvit taukohuoneessa Teemu
Kaijalan kertoessa viime aikaisesta hallin
laajennuksesta.
?Tehtiin vähän lisätilaa varaosavarastolle ja toimistolle. Osia on helpompi
myydä asiakkaille mukaan, kun ne löytyvät hyllystä helposti ja samalla nähdään
paremmin mitä nippeliä on minkäkin
Raskas Kalusto
verran. Toimiston rakentaminen sen siirtyessä pois tästä taukohuoneen nurkasta taas oli vaimoni, laskutusta hoitavan
Minnan toive ja ihan perusteltu myös?,
Kaijala kertoo aamukahvilla.
Teemun isä Pekka Kaijala saapuu
myös aamukahville. Hän hoitaa verstasta ja ajaa tarvittaessa omia autojakin
kuten Teemu. Meidän lähtiessä uudella
Volvolla kohti Oulua jää Pekka pitämään
verstasta pystyssä.
Matkalla keskustelu kääntyy luonnollisesti alla olevaan uuteen Volvoon. Kaijalat ostivat konttilaitteilla varustetun
uuden Volvonsa Ylöjärveltä Stilbergiltä.
Auto on ehditty toimittaa tehtaalta jo
Itävaltaan, josta Stilberg sen osti ja toi
Suomeen. 13 litran koneella varustettu
500-hevosvoimainen auto sai konttilaitteiden tilalle omassa verstaassa valmistetun sivukaatokontin, jonka takia olemme
nyt menossa Ouluun muutoskatsastukseen. Peruskatsastukset voi tehdä Pudasjärvelläkin parina päivänä viikossa,
mutta muutoskatsastus ei onnistu koska se vaatii kaksi katsastusmiestä ? toinen suorittaa itse katsastuksen eli antaa
muutoksesta niin kutsutun asiantuntijalausunnon, jonka toinen tarkastaa ja
hyväksyy.
Kipillä ja ketjulla. Pekka Kaijala on ollut mukana asentamassa useampaankin
oman kylän autoon päällirakenteita vuosikymmenien aikana. Idea omasta ulkopuolisille markkinoitavista hakekonteista
eteni käytännön tasolle kuitenkin vasta
90-luvun lopulla. Luonnollisesti sillä,
että Pekka ja Teemu ajoivat haketta tuohon aikaan, oli merkitystä omien ideoitten toteuttamiseen juuri hakekonteissa.
Kuljetusliike ja korinvalmistus ovat
kulkeneet käsi kädessä alusta asti. Ensimmäinen oma auto hankittiin 15 vuotta
sitten, kesällä 1998. Siihen rakennettiin itse ketjupurkulaitteella varustettu
vetoauton kontti, jonka kestävyyttä ja
toimintaa saatiin seurata aitiopaikalta.
Teemu listaakin heidän yhdeksi vahvuudekseen juuri sen, että vieraille tehdyt
tuotteet on suunniteltu ja testattu käytännön olosuhteissa. Yleensä tuotteen
parhaat testaajat ovat sen käyttäjät, jotka
nyt löytyvät omasta talosta. Paras palaute onkin Kaijalan mukaan ollut se, kun
toinen autoilija toteaa ?näiden olevan
sellaiset kamppeet, joilla voi lähteä suoraan töihin?.
Hake- ja turvekontteja sekä perävaunuja valmistetaan niin ketjupurkulaitteella kuin sivukippaavinakin. Myös sivuaukeavia ketjupurulla varustettujakin
yksiköitä on valmistettu tarpeen mukaan
niille, joiden ajotehtävät sellaista edellyttävät. Päivän sana ? keveys ? on huomioitu myös Kaijalan valmistamissa Pudis
Metal -päällirakenteissa. Sivukippiyhdistelmällä päästään komposiittia käyttämällä alle 21 tonniin, kunhan alusta ei
ole kaikkein raskaimmasta päästä. Eikä
se 20 tonnin rajakaan ole vaikeasti rikot01/13
»
Tuotteita ei tarvitse antaa
asiakkaille testattavaksi, he saavat
valmiin tuotteen.
Konttilaitteilla
maahantuodun
uuden Volvon
muutoskatsastus suoritettiin
Oulussa Ruskon
A-Katsastuksessa.
Muutoskatsastuksessa mitataan
muun muassa
uusi omamassa ja
takaylitys. Tarkastuslista kattaa
päällirakenteen
kiinnityksestä
rengaskokoon ja
vetolaitteisiin.
Katsastusmies
Arto Männistö
kävi Kaijalan
Volvon läpi noin
puolessa tunnissa
ja totesi päällirakenteen muutokset asiallisesti
suoritetuiksi.
31
Kaijala Ky, Pudasjärvi
»
Viisiakselinen sivukippaava perävaunu
komposiittikorilla
odottaa pääsyä tien
päälle tienaamaan.
Pudasjärvi on puutavaraliikenteen risteyspaikkakunta,
jossa päällirakentajan on otollista toimia.
tava, mutta silloin on alustaakin kevennettävä jo jostain.
Alustoina vaunuissa käytetään joko
Jykin tai NTM:n tuotteita. NTM:n soveltuvuutta etenkin sivukipperin alustaksi Kaijalat kehuvat ? runko on pokattu molemmista päistä eli se on keskeltä
korkeampi ja tällöin myös vahvempi eikä
runkoon ole tarvinnut tehdä vastaavaa
esijännitystä kuin normaaliin matalaan
runkoprofiiliin. Korkeamman rungon
mukanaan tuoma painolisä kompensoituu vaunun rakenteiden pidemmässä iässä.
Kuljetusliike. Pekan ja Teemun kolme
yhdistelmää ovat tiivistetysti sinisiä FH
Volvoja hakekaapein. Kaksi autoista on
sivukaatokipillä varustettuja ja yksi on
umpiputki, jonka kuorman poistaa puolestaan ketjupurkulaite. Teemu kertoo
ettei autoilla ole kirjallisia sopimuksia
mihinkään, vaan niillä ajetaan parin
pitkäaikaisen tutun kuljetusyrittäjän
keikkoja. Kahden sivuaukeavan kyydissä
kulkee hakkeen ja purun lisäksi sahatavaraa, joskus harvemmin myös turvetta.
Ajoalueena on normaalisti Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alue. Myös Ruotsin
Karlsborgiin ajetaan haketta säännöllisen
epäsäännöllisesti.
32
Omassa kalustossa koitetaan kulkea
käytännöllisyyden ja keveyden osalta
kultaista keskitietä. Kalustosta ei tehdä
tarpeettoman raskasta muttei kevennetäkään niin että siitä aiheutuisi ylimääräistä haittaa. Teemu kertoo, että kuljettajan työpaikasta ei kannata käydä
tinkimään, sillä hyviä ammattimiehiä
ei kasva puissa. Iso ohjaamo tarpeellisin
varustein kuten mikroin ja kahvinkeittimin kuuluu asiaan.
Monitoimisuus on merkittävä tekijä
autoissa, joilla ajetaan sahateollisuuden
tuotteita: sivukipperille löytyy helpommin kuorma kuin peräpurkavalle hakeautolle tai sivuaukeavalle rahtiautolle.
Teemu kertoo, kuinka he saivat 4-akselisen alustan painosta pois 1?200 kiloa,
kun alle vaihdettiin ykköspyörät paripyörien tilalle ja levyjarrulliset SAFfin
akselit vanhojen rumpujarrullisten tilalle. Samalla myös rautajouset vaihtuivat
ilmapalkeisiin. Käytettäessä komposiittia
korirakenteessa säästetään omapainossa
lisäksi noin 700 kiloa perävaunun osalta.
Kun palaamme Oulusta Pudasjärvelle
alkaa leimakin olla kuiva rekisteriotteessa. Puhelin on soinut tasaiseen tahtiin
mikä tietää töitä verstaalla. Isä-Pekkakin
on lähdössä käymään Kuusamossa vielä
hakeautolla.
?Tämä työn monipuolisuus tässä on
parasta. Kun hallissa alkaa seinät kaatumaan päälle, voi lähteä käymään autolla
jossain ja päinvastoin. Paras rauha esimerkiksi sähkötöiden tekemiseen, jotka
ovat omaa erikoisalaani, on illalla kun
muut ovat lähteneet kotiin eikä puhelin
soi?, Teemu toteaa vetäessään Volvosta
käsijarrun päälle verstaan pihassa, jossa
uusi hakekärry odottaa luovutusta asiakkaalle.
Peräläpän avautumisen voi valita
vaikka kesken
ajon kulloistakin
tehtävää varten
sopivaksi joko sivusta tai alhaalta
aukeavaksi.
Raskas Kalusto
PÄÄLLIRAKENTEET
Teksti: Harri Onnila ? Kuvat: Tero Ahopelto
Keveyttä
kärryyn
Matec-Trailer hakee painonsäästöä eri puolilta valmistamiaan perävaunuja. Tuoreimpana esimerkkinä keveät SAF-akselit Alcoan
alumiinivanteilla.
S
oinilainen perävaunuvalmistaja ja
päällirakentaja Matec-Trailer Oy
luovutti alkuvuodesta Kuljetus
Lasse Tynjälä Oy:lle uuden viisiakselisen hakekärryn, jonka akselit ja vanteet
ovat merkittävässä roolissa painonsäästöä
tavoitellessa. Viisiakseliseen ketjupurkukärryyn on asennettu uutta sukupolvea edustavat kevyet SAF 80 One -akselit. Erikoisen 80 millimetrin offsetinsa
vuoksi akselit vaativat myös tavanomaisesta poikkeavat vanteet, jollaiset saapuivat loppuvuodesta Alcoan valikoimaan.
Alcoan tiedotteen mukaan kolmeakselisessa puoliperävaunussa saavutetaan
SAF 80 One -akseleilla ja Alcoan alumiinivanteilla jopa 178 kilon säästö. Painonsäästö on laskettu vertaamalla teräsvanteisiin, joten viisiakselisen hakekärryn
kohdalla ei 300 kilon painonsäästöön
ylletä, koska alumiinivanteet ovat vakiotavaraa hyötykuormaa haettaessa.
?Käytännössä uuden akseli-vanneparin painonsäästö aiemmin käyttämiimme ratkaisuihin verrattuna on 18?20 kiloa akselia kohti?, kertoo Tero Ahopelto
Matec-Trailerilta.
Saavutettu noin 100 kilon painonsäästö muodostuu Ahopellon mukaan
lähinnä akseleista.
?Tavallinen alumiinivanne painaa sellaiset 23?28 kiloa, ja uusi vanne noin 31
kiloa. Uusi vanne on myös silmämääräisesti jykevämpi, sillä laippa on selvästi
paksumpi.?
Uusi vanne tarkoittaa myös sitä, että
vararenkaaksi ei mikä tahansa vanne käy.
?Pulttikehä on 80-akselissa niin pieni,
että se tulee normaalivanteesta keskiöstä
läpi?, kuvailee Ahopelto.
?Tuhansia kiloja ei oteta mistään pois,
vaan muutama kilo sieltä täältä. Tässä
kärryssä seinäelementtiä on hienosäädetty muun muassa siten, että pyrimme
saamaan puun kokonaan pois elementin
sisältä. Osa vettymisriskiä kantavasta
puusta on korvattu elementtirakenteella,
osa alumiinilla. Seinissä ei ole puuta ollenkaan, mutta lattiaa ei vielä onnistu siten tekemään. Sieltä on kiloja metsästettävissä tulevaisuudessa?, Ahopelto pohtii.
Lopputuloksena syntyi joka tapauksessa kärry, jolla päästiin jälleen askelia
eteenpäin loputtomassa kilpajuoksussa
kohti suurempia hyötykuormia.
?Olemme tyytyväisiä lopputulokseen,
vaikka ainahan painonsäästöä saisi tietysti olla enemmän. Monesta paikasta
ei kuitenkaan voi lähteä leikkaamaan
ilman että kestävyys alkaisi jo kärsiä.?
Vertailupohjaa komposiittikärrystä.
Vaa?an näyttämiin kilolukemiin Ahopelto
ei halua liikaa tuijottaa. Siinä kun piilee
aina riski vääriin tulkintoihin, sillä kärryjen varustelut vaihtelevat suuresti, joten
varsinaisten päällirakenteiden painoerot
saattavat häipyä näiden tekijöiden taustalle. Vertailupohjaa uuden kärryn keveydelle antaa kuitenkin komposiittikärry.
?Samoilla mitoilla toteutettu komposiittikärry painoi 9?650 kiloa, ja samalla
vaa?alla punnittuna uuden elementtirakenteisen perävaunun paino varusteet
huomioiden oli samaa luokkaa kuin
komposiittikärryllä.?
Myönteistä on myös hintatason pysyminen vakaana verrattaessa aiemmin
tehtyihin elementtikärryihin.
?Tämän toteutus ei maksanut enempää meille eikä asiakkaalle, suurin piirtein samalla tasalla mentiin?, Ahopelto
luonnehtii lopuksi.
Tien päältä tavoitettu Lasse Tynjälä vahvistaa Ahopellon kommentin ja
kertoo, että heidän nyt käyttöönottamansa kärry oli kolmas Matec-Trailerin
valmistama.
?Tämän lisäksi meillä on yksi komposiittikärry ja yksi viime vuonna hankittu
sivukaatokärry.?
Seuraava, joskus tulevaisuudessa hankittava hakekärry on todennäköisesti
komposiittikorilla ja keveillä akseleilla,
jolloin päästään vielä pykälää parempaan
painonsäästöön.
?Olisi jo nyt otettu komposiitilla, mutta aikataulusyistä päädyttiin elementtikoriin?, Tynjälä kertoo.
Lasse Tynjälä Oy:n
käyttöönottaman
kärryn painonsäästöpyrkimyksissä SAF 80 One
-akselit muodostavat yhden tärkeän
osatekijän.
Kokonaisvaltaista hienosäätöä. T
ynjälän hankkiman kärryn painonsäästötavoitteet eivät rajoitu vain vanteisiin
ja akseleihin, vaan kehitystä on tehty
tasaisesti ympäri perävaunua.
01/13
33
METSÄ
Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Mäkisen pojat ja
metsän peurat
Puuteollisuuden tuotantoketjun alkupäässä, ennen kuin yksikään autokuorma lähtee
eteenpäin, on metsäkoneiden työsarka. Nykyaikaisella hakkuutyömaalla meno on
rauhallista, mutta samalla tehokasta.
34
35
Mäkinen & Pojat
M
odernin puunkorjuun alkuläh
teille ei ole aistihavaintojen pe
rusteella helppo löytää. Moot
torisahan ääntä on turha kuulostella eikä
metsureiden huudoista ole merkkiäkään.
Nykyaikaisen hakkuutyömaan paikallis
taakin tien varteen pystytetyn tietokil
ven luota lähtevää kuormatraktorin ajo
uraa seuraamalla. Huomiovaatetta päälle
ja ilmoitus koneenkuljettajalle kyltissä
annettuun puhelinnumeroon. Kyllä ne
koneet varmasti jostain täältä löytyvät.
Yrityksen juuret metsätöissä. Ensim
mäisen havainnon koneesta luulisi teke
vän äänen perusteella, mutta näin asia
ei nykyään ole. Sen verran hiljaisia ovat
moottorin, harvesteripään ja hallitusti
kaatuvan puun aiheuttamat äänet, että
metsässä touhuava John Deere 1270E
IT4 -harvesteri huomataan ensimmäise
nä kirkkaiden ledivalojen ansiosta. Kone
on noin neljä kuukautta vanha ja uusin
tulokas juupajokisen Mäkinen & Pojat
Oy:n rivistössä.
Veljekset Matti ja Mikko Mäkinen
ovat olleet metsäkoneyrittäjiä nyt seitse
män vuotta ja hommaa tehdään toises
sa polvessa. Antti-isä aloitti 70-luvul
la metsäkoneyrittämisen senaikaisella
traktorikalustolla ja vähän kerrassaan
yritys eteni omalla alallaan kohti ny
kyistä. Kun pojat ottivat toiminnan hoi
36
John Deere 1270E
on valmistajansa
harvesterimalliston suuremmasta
päästä. Tämä
kone on neljän
kuukauden aikana
paiskinut jo noin
1200 tuntia hommia.
taakseen ja perustivat oman yrityksen,
oli aika ryhtyä laajentamaan rohkeasti.
Nyt kalustoluetteloon kuuluu yhdeksän
metsäkonetta, kaivinkone ja ritiläauto
sekä 11 kappaletta paketti- ja lava-autoja.
Metsäkoneet ovat aina olleet Suomessa
valmistettuja John Deerejä. Matti Mä
kinen kertoo, että myyntityö ja jälki
markkinointi on aina osattu Deerellä
hyvin. Samoin tuotteen laatu ja konei
den tekniset ratkaisut ovat onnistuneet
miellyttämään käyttäjiään. Uusin kone
on neljän kuukauden ai
kana kellottanut jo noin
1?200 työtuntia, mikä on
syntynyt seitsemän päivää
viikossa pääosin kahdessa
vuorossa ajamalla. Tekni
siä ongelmia ei ole ilmen
nyt ja huollot ovat jääneet
tavallisiin letkurikkojen ja
muiden pikkuhommien
suorittamisiin. Koneen
käyttöönotto oli toimit
tamisesta lähtien on
gelmatonta ja sillä tiel
lä ollaan edelleen, vain
työmaiden vaihtuessa
vuorotellen koneen alla.
Urakkaa pukkaa.
Tä
män päivän vierailu
kohteena oleva hakkuu
sijaitsee Oriveden Voitilassa. Mäkisten
pääasiallinen työalue ulottuu noin vii
denkymmenen kilometrin säteelle ko
tipaikalta Juupajoelta. Nyt kyseessä on
uudistushakkuu ja puuta kaatuu tien
varteen ajettavaksi noin 3?000 mottia.
Työtä tehdään kahden kuormatraktorin
eli tutummin ajokoneen sekä yhden har
vesterin voimin. Urakan kestoksi on arvi
oitu noin viikon verran. Puuta on paljon,
mutta rungot ovat sen verran jämäkkää
tavaraa, että tämän kaltainen suurempi
työmaa valmistuu verrattain nopeasti.
?Kuutiomääristä kerrotaan usein me
heviä juttuja, mutta on tärkeätä muis
taa vertailla myös sitä, minkä kokoisista
puista ja minkä luonteisessa urakassa
tulos saavutetaan?, Matti muistuttaa.
Mäkinen & Pojat Oy hakkaa vuo
sittain noin 170?000 kuutiota puuta ja
työt vaihtelevat nopeatempoisesta van
han metsän uudistus hakkuusta aikaa
vievempiin harvennushakkuisiin. Tässä
vuotuisessa työsuorituksessa ei myöskään
näy vielä energiapuun hankkiminen. Sen
hankkiminen metsästä muodostaa noin
30 prosenttia yrityksen vuosittaisesta lii
kevaihdosta ja on selvästi nykyaikana
kasvava osa-alue. Kaikki työ tehdään
käytännössä UPM:lle, joka on osoittau
tunut ajan myötä hyväksi ja luotettavaksi
toimintakumppaniksi. Hyvin pieni osa
urakoista muodostuu suoraan yksityis
Raskas Kalusto
»
Mäkisten yhdeksän
koneen rivistöstä löytyy
sopiva koko mihin tahansa
keikkaan näillä leveysasteilla.
Lumi pölähtää
näyttävästi, kun
harvesteri nappaa
seuraavan puun
käsiteltäväkseen.
Pitkälti ei minuuttia kuluteta, kun
runko jo pötköttää
oikean mittaisina
pölleinä tantereessa.
Harvesteripää
on paranneltua
mallia. Tarkkuus,
tehokkuus ja toimintanopeus ovat
huippuluokkaa.
Vaikka talvi on
jo tammikuussa
saakka, on maa
sulaa lumen alla
pintakerrosta
lukuunottamatta.
Telat ovat ehdoton
varuste näissä
olosuhteissa.
01/13
ten metsänomistajien tilaamista töistä.
Pääosin omistajat myyvät puun pystyyn
UPM:lle, joka sitten tilaa metsäkoneura
koitsijan tekemään hakkuun ja laanille
ajamisen.
Koneen väri on vihreä. M
äkisten yh
deksän metsäkonetta jakautuvat viiden
harvesterin ja neljän ajokoneen kesken.
Kokoluokat vaihtelevat siten, että käy
tännössä mihin tahansa näillä leveys
asteilla tarjottavaan hommaan voidaan
lähteä ? niin isoihin kuin pieniinkin.
Vanhimmat koneet ovat noin viiden vuo
den ikäisiä ja sitä myöten vähitellen vaih
torajassa. Koneisiin on hankittu uutena
8?000 tunnin SafePlus-jatkoturva jonka
puitteissa tärkeimpien osien takuu laa
jenee huomattavasti. Tämän sopimuk
sen kesto toimii usein myös käytännön
sanelijana koneiden vaihtoaikataululle
Mäkisillä.
1270E IT4 kuuluu John Deeren suu
rimpien harvestereiden luokkaan. Matti
Mäkinen kertoo uuden E-mallin olevan
tehokkuudessaan aivan uutta luokkaa
edellisiin verrattuna. Tämä ei kuiten
kaan ole moite aikaisempia malleja koh
taan, vaan pikemminkin iloa huomata
miten hyvää on saatu parannettua näin
merkittävästi. Parhaimmillaan koneella
saavutetaan jopa 1000 kuution päivä
tuloksia kahdessa vuorossa. Autokuor
missa mitattuna se tekee noin 20 täyttä
yhdistelmää puuta tehtaalle yhden ko
neen aikaansaamana. Tehoa on saatu
paitsi uuden voimanlähteen myötä, myös
parantamalla harvesteripäätä, nosturia,
maavaraa ja erilaisia automaatioita. Pie
nillä yksityiskohtaviilauksilla koneesta
on saatu kasvatettua entistä toimivampi
ja myös polttoainetaloudellisempi koko
naisuus ja tyytyväisyys tuotteeseen on
silminnähtävää.
Työ ja sen tekijät. K
oneet eivät ole
sentään niin paljoa kehittyneet, että ne
tekisivät työnsä itsekseen. Niinpä Mä
kisilläkin tärkein voimavara loppujen
lopuksi on henkilökunta. Kaiken kaik
kiaan yrityksessä on väkeä 15 henkilön
verran. Suuri osa porukasta on nuoreh
koa ja käytännössä kaikki ovat yrityksen
omia kasvatteja, vaikka peruskoulutus
metsäkoneiden pariin onkin haettu alan
oppilaitoksista. Yksi syy merkkiuskolli
suuteen koneissa löytyy siitä, että tar
vittaessa kuljettajien on helppo vaihtaa
työkalusta toiseen ilman totutteluvai
37
Mäkinen & Pojat
keuksia. Kuljettajille koneet ovat olleet
mieluisia, ja vaikka pieniä haavereita sil
loin tällöin sattuu, niistä on otettu opiksi
ja mietitty mistä mikäkin kömmi on joh
tunut. Syyt ovat hyvin usein inhimillisiä
ja sinällään osa ihmisen elämänmittaista
oppivelvollisuutta.
Nykyaikaisissa koneissa kuljettajan
työympäristö on pitkälle mietitty. Ilmas
tointi ja lämmitys ovat olleet jo pitkään
vakiovarusteita, ohjaimet ergonomisia ja
tietokone miettii monta asiaa valmiiksi
kuljettajan puolesta. Hytti mukailee mo
derneissa koneissa maaston muotoja, eli
kuljettaja istuu vaikeammassakin maas
tossa pääsääntöisesti suorassa entisajan
koneisiin verrattuna. Samoin hytti pyörii
nosturin puomin mukaan ympäri ? olan
yli ei tarvitse enää kurkistella. Molemmat
parannukset vähentävät merkittävästi
kuljettajan ruumiillista rasitusta ja am
mattitaudeiksikin luokiteltavia vaurioita.
Samalla jaksaminen ja tehokkuus työpai
kalla lisääntyvät. Kone on myös erittäin
tarkka työssään, tukkien katkontatark
kuus on yli 97% tavoitteesta.
Pääasiaan keskittyen. Monen koneen
talossa huoltotarvetta ilmenee tämän täs
38
Koneiden siirrot tehdään omalla, noin
vuoden ikäisellä ritiläautolla jolle
riittää päivittäin keikka. Puut siirtyvät
tien varresta UPM:n alihankkijoiden
kyydissä tehtaille.
»
Mäkisten ajatus
maailmaan kuuluu,
että sovituista aikatauluista
pidetään kiinni ja paikat jätetään töiden
jälkeen siistiin kuntoon.
tä. Itse huoltoja ei juurikaan tehdä jo
pelkästään takuuasioiden vuoksi. Puhe
linsoitto lähtee vika- ja määräaikaishuol
loista Pirkanmaan Konehuollon Hannu
Hakalalle. Huoltopalvelusta on Mat
ti Mäkisellä pelkkää hyvää sanottavaa.
Virallisina John Deere -huoltona apu
löytyy edellä mainituilta pulmaan kuin
pulmaan ja jos jotain poikkeavaa sattuu
eteen, Hakala myös ottaa asioista selvää.
Koneiden omistaja uskaltaa siis jättää
huollon täysin asiantuntijan huoleksi.
Huoltokeikalle lähdetään myös tarvit
taessa kelloon katsomatta, joten seson
kiakana viikon joka päivänä pyörivät
koneet ovat huoltojen suhteen hyvissä
käsissä. Metsäkoneyrittäjä puolestaan voi
keskittyä omaan toimialaansa.
Mäkinen & Pojat Oy:n kasvun kul
makivinä on tehokas ja luotettava työ.
Ajatusmaailmaan kuuluu muun muas
sa se, että kun metsänomistajan kans
sa kommunikoidaan asianmukaisesti
urakan aloituspäivästä ja kestosta sekä
jätetään paikat töiden jälkeen siistiin
kuntoon omistajan toiveita kuunnellen,
voidaan tulevaisuudessakin töitä tehdä
täällä omilla kylillä eikä siellä minne
hätäilemällä hankittu huono maine ei
mahdollisesti olisi vielä kiirinyt. Tästä
ei Mäkisillä onneksi ole ongelmaa, sillä
työaikataulu täyttyy tasaisen varmasti
mitä pidemmälle alkanutta vuotta men
nään. Latvustossa lumipilvi pöllähtää
kaatuvan puun merkiksi ja työmaa jatkaa
etenemistään.
Raskas Kalusto
WWW.ADRKOULUTUS.COM
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
040-5924455 ? timo.kallionpaa@adrkoulutus.com
ADR-peruskurssi
LIGHTEST AND STRONGEST
Alcoa vanteet - Markkinoiden keveimmät ja vahvimmat
Huittinen (Ei luokkia 1 ja 7) ...................................................................................... 23-25.2.2013
ADR-erityiskurssi
Huittinen (Luokka 1 räjähteet) ...................................................................................... 26.2.2013
Huittinen (Luokka 7 radioaktiiviset aineet) ................................................................. 27.2.2013
ADR-säiliökurssi
Huittinen ................................................................................................................. 28.2-1.3.2013
ADR-täydennyskurssi Yhdistetty täydennyskurssi on kaksi päivää
(uusitaan kaikki luokat kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö). Täydennysperuskurssi (9 h) yksi
päivä (uusitaan kappaletavara ajolupa ei luokkia 1 ja7)
Huittinen (Yhdistetty täydennyskurssi) ....................................................................... 2-3.2.2013
Huittinen (Yhdistetty täydennyskurssi) ....................................................................... 4-5.2.2013
Huittinen (Täydennysperuskurssi).................................................................................. 2.3.2013
Huittinen (Täydennysperuskurssi)................................................................................ 25.3.2013
Työturvallisuuskorttikoulutus
Huittinen ..........................................................................................................................6.2.2013
Huittinen ........................................................................................................................20.2.2013
Kaarina ..........................................................................................................................18.2.2013
Tieturva I ?koulutus
Huittinen ..........................................................................................................................7.2.2013
Huittinen ........................................................................................................................21.2.2013
Kaarina ..........................................................................................................................19.2.2013
Kevyempi
Hätäensiapu
? Jopa 47 % painonsäästö /vanne
Huittinen ..........................................................................................................................9.2.2013
? 228-394 kg painonsäästöä yhdistelmässä
Ensiapu I
? Kantavuuden kasvu
Huittinen ...................................................................................................................... 1-2.2.2013
Huittinen ...................................................................................................................... 1-2.3.2013
? Ajomukavuus
Ennakoiva ajaminen
Huittinen ..........................................................................................................................9.2.2013
Huittinen ........................................................................................................................24.3.2013
Vahvempi
Turvallisuusneuvonantaja koulutus
? Ylivertainen taottu lujuus
Trukkikurssi
? Neljä kertaa terästä vahvempi
Huittinen .................................................................................................................. 18-19.3.2013
Huittinen ..........................................................................................................................9.3.2013
? Ruostumaton.
Kuorman sidonta/digipiirturi
Huittinen ........................................................................................................................13.4.2013
Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen koulutukseen. Näistä
kursseista saa direktiivin mukaiseen jatkokoulutukseen yhden päivän.
Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä SILTALA OY. Kurssi alkaa 17.9.2012
ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy
MILCOA OY
+358 50 387 2146
info@milcoa.fi ? www.milcoa.fi ? alcoawheels.com
Hyvän palvelun
työlaitetavaratalo
Sopiiko Kögel Pohjoismaisiin olosuhteisiin?
RUSENTAA
KOURII
KAHMOO
24/7
Nyt meiltä Ruotsissa valmistetut laadukkaat
?
?
?
?
?
?
?
?
KATSO L
I
www.ko SÄÄ!
neve
tai SOIT l.fi
A!
Lajittelu- ja purkukourat
Kierrätyskourat
Kaivukoneen tukkikourat
Maakahmarit 50 - 1500 litraa
Kaikissa kourissa kokoluokassaan suuri puristusvoima
Kulutukselle alttiin osat HARDOX ? terästä
Kouria saatavana kaivukoneisiin 2 ? 30 tonnin kokoluokkiin
3 ? 40 tonnimetrin nostureihin
Pohjoismaiset sovellukset:
- 16 tonnin Kingpin paino,
8100 mm akseliväli
- Sovitettu 3-aks. veturille
- Lattian kestävyys 7,2 tonnin
akselikuorma
- Vario Fix sidontaprofiili
Eurooppa sovellukset:
- Mega puoliperävaunu,
3 m sisäkorkeus
- EN12642XL sertifikaatti
- Nostettava yläprofiili kuormauksen aikana
- Ruosteenesto KTL tekniikan ja
Nanokeraamisen käsittelyn avulla
Tässä vain muutama argumentti miksi seuraavaksi kannattaa ostaa Kögel.
Tilaa omissa väreissä ja omalla logolla.
Konevel Oy
www.koegel.com
Kögel yhteystyökumppanisi Suomessa
Venakontie 4, 74130 Iisalmi
? Marjo Piironen
040 547 8457
? Marko Laakkonen 0400 784 003
? Kimmo Kärki
050 490 0085
Kyllä Kögel sopii Pohjoismaiseen ja Eurooppalaiseen liikenteeseen!
marjo@konevel.fi
marko@konevel.fi
kimmo@konevel.fi
Ab Ekeri Oy
Kolpintie 1276 , 68800 Kolppi
Stefan Fagerström puh. 040 5621111
Timo Seppälä puh. 044 7642126
Stefan Ketola puh. 050 4303610
m
ri.co
e
w.ek
ww
TEKNIIKKA
40
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Lahjomaton
katse
Tullin käytössä olevien lapivalaisuautojen katse on armoton. Kalliilla autolla tehdään arvokkaitakin löytöjä,
veronmaksajien hyväksi.
N
uijamaan rajanylityspaikalla on
normaali arkipäivä, autoja tulee
ja menee kummallekin puolelle
rajaa rauhalliseen tahtiin. Rekkoja on
kentällä kymmenkunta, mikä on normaalia näin keskiviikkoisin. Alku- ja
loppuviikosta on vilkkaampaa.
Rajan Suomen puoleisessa tullissa liikkuvan läpivalaisuyksikön kolmen miehen ryhmä on juuri aamukahvilla tekemässä päivän toimintasuunnitelmaa.
Rajanylitystä ammatikseen valvovat eivät
luonnollisestikaan nosta jalkoja pöydälle
hiljaisimpaankaan aikaan. Tänään päätetään pysyä omalla tontilla ainakin toistaiseksi, ellei saada jotain vainua, jonka
perässä siirrytään muuhun kohteeseen.
Läpivalaisuauto voidaan ottaa käyttöön
vaikka maantien varressa riippumatta
Tullin toimipisteen fyysisestä läheisyydestä. Aiemmin tullin käytössä oli vain
kiinteä läpivalaisu, jolloin oli itsestäänselvää, että he jotka halusivat sitä välttää,
käyttivät jotain vaihtoehtoista rajanylityspaikkaa.
Tullilla on Suomessa kaksi läpivalaisuautoa, joista toisen kotitalli sijaitsee
Nuijamaalla ja toisen Helsingissä. Auton tiimiin kuuluu 13 tullimiestä, jotka
ovat erikoistuneet kyseisen laitteen kanssa työskentelyyn. Kerrallaan läpivalaisuauton parissa työskentelee vähintään
kolme henkilöä, jolloin yksi heistä hoitaa
toimia auton ulkopuolella ja kaksi vastaa läpivalaisukuvan tulkinnasta auton
yhteydessä olevassa valvomossa.
Liikkuva yksikkö. T
ullin raskaaseen
kalustoon kohdistuva valvonta on laajempaa mitä moni pelkästään kotimaan
teillä liikkuva saattaa luulla. Läpivalaisuryhmän operatiivinen esimies Ville Törmälä kertoo, että heidän tehtäväkenttänsä kattaa perinteisten tullaukseen ja rajan
ylittävien ajoneuvojen tarkastamiseen
liittyvien toimien lisäksi myös esimerkiksi kuormansidonnan, ajoneuvojen
kunnon ja ajoaikalakien valvomisen.
Pääpaino tehtävissä on kuitenkin ensin
mainituissa tullitoimintaan liittyvissä
tehtävissä. Vaikka tehtäväkenttään kuuluu esimerkiksi poliisin kanssa yhteisiä
osa-alueita, Tulli toimii kuitenkin valtionvarainministeriön alaisuudessa kun
poliisin takana on sisäasiainministeriö.
Viranomaisten välistä yhteistyötä tehdään läpivalaisuautoon liittyen muun
muassa raskaan kaluston tehovalvontaiskuissa, joita järjestetään usein muualla
kuin rajanylityspaikoilla.
»
Röntgenauto
on toiminta
valmiudessa parin
minuutin päästä
pysähdyksestä.
Nuijamaata asemapaikkanaan pitävän
yksikön toiminta-alue on huomattavan
laaja kuten läpivalaisuautonkin, joten
joka yö se ei nuku omassa lämpöisessä
tallissaan. Törmälä kertoo, että koko
Suomen maaraja Vaalimaalta Nuorgamin kautta Haaparantaan kuuluu juuri
tämän auton alueeseen käsittäen niin
kaikki rajanylityspaikat kuin matkan
varrelle sattuvat satunnaisesti valikoidut
tarkastuspaikat. Auto ei ole myöskään ole
harvinainen näky maatullien toimipisteiden pihalla oikomassa röntgensilmiä
kantavia jäseniään.
Ensimmäinen liikkuvista läpivalaisuautoista saatiin käyttöön syksyllä 2004
ja toinen keväällä 2005. Niiden lisäksi Tullilla on kiinteä läpivalaisulaitos
Vaalimaalla, puolikiinteä läpivalaisulaite Vuosaaressa sekä junaläpivalaisulaite Vuosaaressa. Kiinteän laitteen etuna
41
Tullin läpivalaisuauto
on sen tehokkaampi läpäisykyky, jolla
päästään näkemään jopa 40 senttiä paksun metallin läpi. Liikkuvissa raja tulee
vastaan 26 sentissä, mikä tosin riittää
kyseiseen käyttöön hyvin. Neliakselisen
FM-Volvon päälle asennettu laitteisto on
kiinalaisen Nuchtech Company Ltd:n
valmistetta.
Rekkaröntgeni valmiina
vastaanottamaan
potilaita. Reilut
30 tonnia painava
ajoneuvo on syystäkin neliakselinen.
Kentällä. T
ullimies Marko Hintsanen
ajaa röntgen-Volvolla kohti kenttää, jos-
Tulli
Suomen tulli on valtionvarainministeriön alainen keskusvirasto, joka
työllistää 2?350 henkilöä. Se on myös
osa Euroopan unionin tullijärjestelmää.
Tullipiirejä on viisi: Eteläinen, Läntinen,
Pohjoinen, Itäinen ja Ahvenanmaan
tullipiiri.
Tullin tehtävänä on valvoa rajojemme yli tapahtuvaa ihmisten ja
tavaroiden liikennettä. Tulli on myös
merkittävä verojen kantaja, valtaosa
sen keräämistä veroista liittyy maahan
tuotaviin tuotteisiin. Keräämänsä verot
se tilittää suoraan valtion kassaan.
Lähde: Suomen tulli
42
sa autolla operoidaan Nuijamaalla tullin
alueella. Kentän reunaan on vedetty voimavirta, jolla auton päällä oleva laitteisto
toimii. Jos virtaa ei olisi saatavilla, voitaisiin toimia laitteen yhteydessä olevan
aggregaatin tuottamalla virralla.
Töpseli seinään ja muutaman minuutin kuluttua auton vieressä on rekan
mentävä läpivalaisuportti. Portin alta tarkastukseen mahtuu 4,7 metriä korkea ja
3,5 metriä leveä ajoneuvo. Raskas liiken-
ne tuntuu olevan edelleen hidasta tullissa, joten tullimies Tenho Sopanen hyppää Volkkarin Transporteriin ja lähtee
hakemaan sopivaa autoa parkkipaikalta.
Kohtaa hän saapuukin takaisin punainen
Venäjän rekisterissä oleva MAN kannoillaan. Kuljettaja ajaa Maunonsa keilojen
väliin, minkä jälkeen Hintsanen ottaa
auton, kuljettajan ja kuorman tiedot ylös
tarkastuspöytäkirjaan ja toimittaa ne läpivalaisulaitteen valvomoon Törmälälle.
Läpivalaisua
suoritettaessa
vetopyöriä pyörittävät sähkömoottorit, jotka saavat
tarvittaessa virran auton omasta
aggregaatista.
Raskas Kalusto
»
Kallis auto maksaa
itseään takaisin
joka kerta kun sen avulla
löydetään salakuljetettua
tavaraa.
Pöytäkirjassa on myös kuljettajan kuittaus siitä ettei
ajoneuvossa ole esimerkiksi ihmisiä. Laitteen säteily
vastaa suurin piirtein samaa annosta jonka ihminen
saa keuhkojen röntgenkuvauksessa ? kyse ei siis ole
mitenkään huomattavan suuresta määrästä.
Ennen läpivalaisun aloitusta on ulkona toimenpidettä valvovilta Sopaselta ja Hintsaselta saatu
vahvistus, että toiminta-alue on vapaa ihmisistä.
MANin pysyessä paikallaan lähtee tullin Volvo
liikkumaan hitaasti venäläisrekan ohi läpivalaisulaitteen portin kammatessa sen päästä päähän. Samanaikaisesti valvomon näytölle tulee röntgenkuva
konttiautosta. Rahtikirjojen mukaan kontissa pitäisi
olla puolitoistatuhatta kaapelikelaa, mikä näyttäisi pitävän paikkansa, kun laskee kelojen määrän
suunnilleen ja kertoo sen määrällä jonka arvioi niitä olevan vierekkäin. Pikaisesti arvioituna kuorma
näyttää olevan kunnossa. Ohjaamossa näyttäisi olevan jotain soikeita rinkuloita, joista Törmälä toteaa
kuljettajan käyneen Suomessa talvirengaskaupoilla.
Asia tarkastetaan, ja se on myöskin kunnossa.
?Tämä laitehan ei näytä että autossa olisi jotain
laitonta, vaan kuvaa tulkitsevan tulee osata tehdä
havaintoja, joihin harjaantuu vain tekemällä tätä
työtä. Jos kaapelikelojen seassa olisi joku poikkeavan
muotoinen esine, jota ei näy asiapapereissa, alkaisivat hälytyskellot soida ja kuorma tarkastettaisiin?,
Törmälä kertoo kuvaa silmä tarkkana tutkiessaan.
Myös erilaiset oudot muodot ajoneuvon rakenteissa herättävät epäilyjä. Jos perävaunun kylmä-
Auton saattamiseksi täyteen toimintavalmiuteen ei tarvita ulkopuolista
apua, joten tarkastuspiste voidaan pystyttää mihin tahansa paikkaan
missä vaan on tilaa toimia.
43
Tullin läpivalaisuauto
Rautaromun alta löytyi epäilyttävä
esine, jonka havaitseminen päältäpäin
oli mahdotonta. Muissa kuvissa esiintyvät ajoneuvot tai henkilöt eivät liity
tähän tapaukseen.
»
Kuvan tulkinta vaatii ammattitaitoa
joka kehittyy vain työtä tehdessä.
koneen polttoainesäiliön sisältö näyttää
koostuvan useista pikkulaatikoista, siellä
on todennäköisimmin jotain muuta kuin
polttoainetta.
Löytöjä.
Suomi on joillekin salakuljetuksille määränpää, mutta myös toisille
tuotteille läpikulkumaa. Niinpä rajoilla
tarkastetaan niin maahan kuin maasta
44
pois pyrkiviä autoja. Useimmiten salakuljetetut tuotteet ovat tupakkaa, alkoholia, huumeita ja tuoteväärennöksiä.
Auton tullessa vajaat kahdeksan vuotta
sitten Nuijamaalle sitä ehdittiin käyttää
vain reilun kuukauden, kun se pääsi todistamaan tarpeellisuutensa ja maksoi
valtiolle osan itsestään takaisin. Romurautaa kuljettaneessa rekassa havaittiin
metallisilpun alla lavan pohjalla noin
metriä korkea ja pari metriä pitkä laatikko. Laatikon päällä oleva muu kuorma oli sekalaista kierrätysmetallisilppua,
jonka purkaminen käsin olisi vienyt päiviä, joten mystisen laatikon jäljille päästiin ainoastaan läpivalaisun avulla. Kuten tullimies Hintsanen totesi: ?Jos on
on epäily, että siellä on jotain mitä ei pitäisi olla, homma katsotaan loppuun asti
kunnes saadaan täysi varmuus asiasta.?
Tällä periaatteella lähdettiin perkaamaan myös romukuormaa. Työläs
operaatio palkittiin, kun epäilyttävästä
laatikosta löytyi kahden miljoonan savukkeen erä, joiden osalta veroja oli jäänyt saamatta noin 350?000 euron edestä.
Suurin tupakan salakuljetusyritys paljastettiin Kotkassa, josta löydettiin kontillinen savukkeita. 7,8 miljoonan savukkeen erän vältettyjen verojen määrä oli
puolestaan 1,7 miljoonaa euroa.
Kun puhutaan kuorma-autojen hankkeista, niin tällä autolla ne ovat varmasti
keskivertoa paremmat. Ja ne hankkeet
koituvat lopulta meidän kaikkien veronmaksajien hyödyksi.
Raskas Kalusto
MOOTTORIOPTIMOINTIA AMMATTITAIDOLLA
Asuntoautoihin
astinlaudat
120 ?
2kpl 86 cm.
Asuntoautoihin
astinlaudat
asennettuna
150 ?
Meiltä myös
lisävalotelineet.
Päivävaloraudat.
660 ?.
Custom Truck Oy
Jokivarsitie 246, 66500 Vähäkyrö Puh. 06 4783 444 Ark. 7.00-15.30
www.facebook.com/raskaskalusto
www.customtruck.fi
Kalustomme liikkuu
ympäri Suomea,
soita ja varaa oma
optimointiaikasi!
Suoritamme moottorien
tehosäätötyöt reilun 10
vuoden kokemuksella!
Olemme erikoistuneet
säätämään traktoreita ja
kuorma-autoja.
PORIN TEHOTUONTI
Antti Kaasalainen
Puh. 040 5417 128
Traktoreiden osalta mittaamme tehon mobiilidynamometrillä ennen ja jälkeen muutostyön, josta
asiakas saa tulosteen tehokäyrinä. Vain dynamometrillä saadaan aikaan laadukas optimointityö!
Hyveläntie 22
28200 Pori
www.tehotuonti.com
Tutustu kuva- ja dynogallerioihin
kotisivullamme!
Jousipalvelut
kaikkiin
ajoneuvoihin ja
perävaunuihin
?
?
?
?
?
?
lehti- ja ilmajouset
alustan osat
iskunvaimentimet
korjaukset ja muutostyöt
asennukset
pyöränsuuntaukset
Pitäjänmäki Arinatie 5, 00370 Helsinki
puhelin (09) 5617 880
Vuosaaren satama Rahtarinkatu 1, 00980 Helsinki
Tyllis Oy Ab | Niittykatu 4 | 67100 Kokkola
Myynti | Pohjois-Suomi, Raino Lipponen 044-0383880,
raino.lipponen@tyllis.fi | Myynti | Muu Suomi, puh. 06-832 3400
www.tyllis.fi | sales@tyllis.fi | Fax. 06-832 3420
PÄÄLLIRAKENTEET
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Jarmo Leppänen
näkee Wipro
Infrastructure
Engineering
Oy:n pärjäävän
tulevaisuudessa
samoilla vahvuuksilla kuin tähänkin
asti, mutta aina
vallitsevaan markkinatilanteeseen
sopeutuen.
46
t
i
l
ä
t
ä
ä
r
i
N umm
Nummi-kippien synnyinsijoilla luodaan kippejä vuosikymmenien kokemuksella. Koeteltuja teknisiä ratkaisuja kehitetään eteenpäin markkinoiden
vaatimukset huomioiden.
I
ntialaisen Wipro Ltd:n tunnusluvut piirtävät
kuvaa konsernin kokoluokasta. Toimintaa on
noin 70 maassa, työntekijöitä yli 140?000 ja edellisen tilikauden liikevaihto hulppeat 7,4 miljardia
dollaria. Erityisesti IT-ratkaisujen monipuolisena
toimittajana maailmaa valloittaneella Wiprolla on
softan vastapainoksi myös rautaisempia toiminta-aloja. Yksi näistä on Perniössä toimiva Wipro
Infrastructure Engineering Oy, joka tunnetaan
erityisesti Nummi-kippien valmistajana. Samalla
perniöläisyritys on globaalin Wipron ainoa yksikkö
Euroopassa, joka valmistaa kippejä.
Wipro Infrastructure Engineering Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Leppäsen mukaan Perniössä valmistuu vuosittain noin 45?000
hydraulisylinteriä.
?Kuorma-autojen päällirakenteissa käytettäviä
kippisylintereitä valmistuu noin 6?000, ja loput ovat
2-toimisylintereitä.?
Kippisylintereistä jalostuu tuttuja Nummi-kippejä, kun 2-toimisylintereitä menee puolestaan muun
muassa erilaisiin lastinkäsittely-, kaivoskuormain-,
metsäkone- ja kontinkäsittely- sekä jätteenkäsittelysovelluksiin.
?Tuotantomme on eräänlainen hybridi: teemme sarjatuotantoa, mutta samaan aikaan voimme
toteuttaa asiakkaan tarpeiden mukaan myös yksittäiskappaleita.?
Katseet Saksassa ja Venäjällä. N
ummi-kipin
perinteet alkavat yli puolen vuosisadan takaa, joten ei ole ihme, että vankat tuotteet ovat asettuneet
vakiintuneeksi käsitteeksi maamme päällirakennekentässä. Leppänen kertoo, että Suomi on Nummikippien tärkein markkina-alue, mutta suunnilleen
yhtä paljon kippejä myydään Ruotsiin.
?Suomen osuus on noin kolmannes, mutta yli
70 prosenttia menee vientiin. Tuotannosta noin
30 prosenttia menee Ruotsiin, ja jäljelle jäävä reilu
kolmannes menee pääosin Norjaan, Tanskaan ja
Puolaan, joka on tällä hetkellä kolmanneksi suurin
vientimaamme.?
Nummi-kippiasiakkaita Wiprolla on noin 200,
jotka koostuvat pääosin päällirakentajista eri puolilla Eurooppaa. Edellä esille nostettujen maiden
lisäksi vientiä on myös Itävaltaan, Hollantiin, Baltiaan sekä Saksaan ja Venäjälle. Kahteen viimeksi mainittuun maahan Wipron suomalaisyksikkö
pyrkii tulevaisuudessa yhä jäntevämmin, vaikka
vastassa ovat kivikovat Saksan markkinat sekä aina
haasteellinen Venäjä.
?Suomessa ja Ruotsissa keskitymme pitämään
hyvän markkinaosuutemme, mutta Saksan ja Venäjän isoilta markkinoilta on mahdollisuus hakea
kasvua.?
Venäjällä Wipro Infrastructure Engineering
Oy:llä on markkinoinnista ja myynnistä vastaamassa tytäryhtiö OOO Wipro, kun taas monissa
Euroopan maissa myynnistä huolehtivat paikalliset
jälleenmyyntiyritykset, joiden kanssa perniöläiset
ovat tehneet sopimuksia.
Perniössä on luonnollisesti mietitty, millä eväillä
markkina-asemaa ylläpidetään tutuilla markkinaalueilla ja millä sitä lähdetään kasvattamaan kohdemaissa.
?Laadusta meidät tunnetaan ja siitä pidämme
myös kiinni. Hintakilpailuun emme ole lähteneet
mukaan, vaan satsaamme palvelukykyyn ja toimitusvarmuuteen.?
Leppänen muistuttaa, että monipuolinen tuotevalikoima on vasta perusta, jolla voidaan saavuttaa
erityyppisiä markkina-alueita ja vastata erilaisiin asiakastarpeisiin. Tärkeänä osana palvelua Leppänen
haluaa nostaa esille varaosien saannin.
Sylinteriputkien
aihiot saapuvat
Perniöön muutamalta isolta
globaalilta toimittajalta. Mustat
rautaputket
sahataan tehtaalla määrämittaansa, jos ne eivät
kuulu jo valmiiksi
oikeamittaiseen
toimitukseen.
01/13
47
Wipro Infrastructure Engineering Oy
?Asiakkailla on jonkin verran sylinteriputkien tiivisteitä omissa varastoissaan, mutta muuten osia tilataan meiltä.
Nehän ovat samaa tavaraa kuin mistä
uusia kootaan tuotantotiloissamme. Tänään kun tilaa, niin varaosa on perillä
huomenna?, Leppänen kertoo, ja jatkaa
sitten hymyillen:
?Mutta tuotteemmehan ovat laadukkaita, joten varaosia tarvitsee tilata huoltojen välillä harvoin.?
Nummi-kippien huoltopisteitä on
Suomessa 40 ja Ruotsissa suunnilleen
saman verran, muissa lähimaissa vähemmän. Leppänen korostaa toimivan huoltoverkoston merkitystä.
?Nummi-kippi ei ole pelkkä tuote,
vaan myös huoltoverkosto. Tavoitteenamme on toteuttaa yhtä hyvä huoltopalvelu Saksaan ja Venäjälle kuin nyt on
Suomessa ja Ruotsissa.?
Tarkkaan toisiinsa nähden
sovitettujen
kovakromattujen
sylinteriputkien
kohtaamispinnassa on pronssinen
ohjainrengas. Se
saadaan saumattomasti putken
pintaan pronssihitsauksella.
»
Nummi-kippi
ei ole pelkkä
tuote, vaan myös
huoltoverkosto.
Ikivihreä housukippi. W
ipron valmistamia Nummi-kippejä on tarjolla useita
sovelluksia erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden tarpeisiin. Kotimaan markkinoiden todellinen syömähammas on
Nummi RT -ryhmäkippi, jossa kaksi
vierekkäistä toisiinsa kytkettyä sylinteriä
antavat samalla sekä voimaa että tukevuutta kippaustapahtumaan.
?RT-ryhmäkippi tunnetaan kentällä nimellä housukippi sen rungon housumaisen muodon perusteella. Monella erimittaisella putken halkaisijalla ja
pituudella saatavan housukipin osuus
Suomeen myymistämme kuorma-autokipeistä on 75?80 prosentin tienoilla.?
1960-luvulta asti mainetta rakentaneen housukipin menestys ei ole sattumaa, sillä Leppäsen mukaan yksinkertaisen nerokkaassa kipissä on monia hyviä
puolia, muttei oikeastaan heikkouksia.
?Housukippi on kevyt ja pienitilavuuksinen, mikä tuo nopeutta, mutta
se on samalla myös kestävä sekä käytössä
tukeva ja tasapainoinen.?
Housukippien lisäksi etukipit muodostavat merkittävän osuuden Nummi-perheessä. Suomen oloissa harvinaisemmat etukipit ovat Keski-Euroopassa
menestymisen lähtökohta. Etukippejä on
muutamaa erilaista tyyppiä perusjaottelun mennessä sen mukaan, onko kyseessä asennoituva etukippi ajoneuvoihin,
joissa ei tarvita erityistä sivuttaistukea
48
Puhtaudelle
annetaan iso
painoarvo Wipron
tiloissa, mistä kertovat kansitetut
kuljetuslaatikot ja
pussit sylinteriputkien päissä.
kippauksessa, vai vakaava etukippi, jonka apurunko- ja lavakiinnikkeet antavat
vakautta kippaustapahtumaan. Etukippien kaltaista rakennetta, 2-toimisena,
hyödynnetään myös Nummi-sivukaatokipeissä, jotka ovat tuttuja turve- ja
hakeyhdistelmistä.
Suomalaisesta päällirakentamistakäytännöistä poiketen ulkomaisille päällirakentajille toimitetaan etukipin mukana
valmis Nummi Wet Kit -hydraulipaketti
etukipeille.
?Suomessa päällirakentaja asentaa hydraulikomponentit usein autoilijan toiveiden mukaan, mutta Keski-Euroopassa
suositaan vakioitunutta asetelmaa. Wet
Kitimme toimitetaan osina ja se on asennettavissa parhaimmillaan tunnissa.?
1-toimisten teleskooppisylinterien lisäksi Wipro valmistaa 2-toimiteleskooppeja, jotka ovat harvinaisempia kuorma-autoissa. Näitä tuotteita toimitetaan
erikoisajoneuvoihin, joista tutuimpia lienevät jäteautot.
Muuttumista maailman mukana.
Nummi-housukippi on osoittautunut
pistämättömäksi tuotteeksi jo vuosikymmenien ajan. Vaikka peruskonstruktio
on sama kuin 60-luvulla, on tuotetta kehitetty koko sen historian ajan. Leppäsen
mukaan kehitystyötä tehdään niin asiakkaiden ehdotusten kuin oman tutkimusja kehityslaboratorion innovaatioiden
pohjalta. Ajoittain tuotekehitykseen ajavat muutokset viranomaismääräyksissä
ja lakipykälissä. Viimeisimpänä muutoksia ovat aiheuttamassa korotukset
kuorma-autojen ja yhdistelmien kokonaismassoissa.
?Joudumme jonkin verran modifioimaan tuotteita. Kippien nostovoimat
pääosin riittävät, joten muutoksia on
ennemminkin odotettavissa kiinnityksiin, jotta rakenteet kestävät suuremmat
massat. Yhdistelmämassojen noustessa
jopa 76 tonniin, joudutaan kasvattamaan
ehkä kippikokojakin. Se ei sinällään ole
ongelma, sillä meillä on olemassa 50 tonninkin kippejä, joita käytetään muun
muassa kaivoskuorma-autoissa?, Jarmo
Leppänen kommentoi.
Leppäsen mukaan painosotaa on menossa muutenkin, sillä esimerkiksi Saksassa hinta ja laatu eivät ole enää yksin
tärkeimmät kipin valintakriteerit, vaan
massa on yhä tärkeämmässä roolissa.
Raskas Kalusto
Suomalaisten
autoilijoiden suosima Nummi-housukippi on pysynyt
perusrakenteeltaan muuttumattomana puolen
vuosisadan ajan.
Nummi Wet Kit
-hydraulipaketti
palvelee erityisesti keskieurooppalaisia päällirakentajia. Suomessa
hydrauliikan sijoittaminen perustuu useimmiten
pitkälti autoilijan
toivomuksiin.
Monella valmistajalla onkin jo tarjolla
kevyitä ja raskaita vaihtoehtoja. Painonsäästö on tämän hetken megatrendi, joka
saa paikoin yliampuviakin piirteitä.
?Kun painonsäästöä aletaan hakea
grammatasolla, on kyse usein enemmän markkinapuheista kuin varsinaisesta hyödystä. Grammojen säästö hukkuu helposti montulla aidoissa oloissa?,
Leppänen kommentoi, mutta korostaa
että Nummi-tuotteissakin haetaan painonsäästöä aina kun se on järkevästi toteutettavissa.
Yhdeksi tulevaisuuden suuntaukseksi
hän arvelee kipin hydrauliikan ohjaukseen tulevia kehittyneempiä sähköisiä
ratkaisuja. Wipro ei ole lähtenyt juoksemaan kaikkien muotivirtauksien perässä, mutta luonnollisesti markkinoiden
vaatimuksiin reagoidaan.
?Olemme olleet oman tien kulkijoita monessa asiassa. Haluamme pitää
kiinni laadusta, joten emme ole lähteneet tekemään tosi halpaa vaihtoehtoa, mutta esimerkiksi itämarkkinoille
kaivataan halvempia kippiratkaisuja.
Tuotteita pyritään kuitenkin sopeuttamaan niille markkinoille, joille niitä
tarjotaan.?
EU-markkinoiden seuraava muutos
on Euro 6 -päästöstandardin voimaanastuminen vuoden 2014 alussa. Perniössä
selvitetään parhaillaan herkkien ja tilaavievien Euro 6 -päästölaitteiden vaikutusta päällirakentamiseen kippivalmistajan näkökulmasta.
?Keräämme asiakkailtamme tietoja
Euro 6 -teknologialla varustettujen autojen vaatimista muutoksista kippeihimme. Näyttää siltä, että muutoksia ei tarvita niin paljoa kuin on paikoin pelätty.
Ratkaisuja joudutaan miettimään tarkkaan, mutta ne löytyvät varmasti?, vakuuttaa Leppänen.
Omilla eväillä. M
aailma on alati muuttuvassa olotilassa, mutta Nummi-kipin
synnyinsijoilla Perniössä uskotaan, että
kehityksen kelkassa pysytään jatkossakin. Kotimaisen asiakaskehityksen
Jarmo Leppänen näkee kehittyvän
mahdollisesti suurempiin yksiköihin.
Millainen huomisen asiakaskenttä sitten onkin, Wipron toiminnan avainsanana tulee olemaan oma osaaminen
ja siihen panostaminen. Siitä merkkinä on perinteisen Nummi-nimen yhä
voimakkaampi esilletuominen jatkossa ? Intiassakin kun on ymmärretty
että kippiasiakkaille ?Nummi? sanoo
enemmän kuin ?Wipro?.
?Omilla eväillä on pärjätty ja tullaan pärjäämään, vaikka paine on kova.
Otetaan se kuitenkin vastaan enemmän
haasteena kuin uhkana.?
Wipro Infrastructure Engineering Oy:n virstanpylväitä
Hydrauto Group siirtyy intialaiselle
monialayritys Wipro Ltd:lle.
Ensimmäiset hydrauliset kipit valmistuvat.
K. W. Nummi
perustaa läkki- ja
vaskisepänliikkeen Perniöön.
Ensimmäinen mekaaninen kippi valmistuu.
Perheyhtiönä toimineen
Nummi Oy:n omistajaksi
kehitysyhtiö Sponsor Oy.
Pääomistajaksi
tulee Partek.
Ruotsalainen Hydrauto
Group ostaa Nummen
toiminnot Kone Oy:ltä.
Nummi-brändiä nostetaan
näkyvämmin
esille Wipro
Infrastructure
Engineering Oy
kippituotannossa.
Kone Oy ostaa Partekin.
1923
01/13
1947
1950-luku
1976 1979
2002 2003 2006
2013
49
KULJETUSKALUSTO
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Scania R500 + Langendorf kippipuoliperä
Sorasukkula
Sorapuoliperät ovat olleet haastajan asemassa
perinteisiin sorakasetteihin verrattaessa.
Sopivassa ajossa puolikas on kuitenkin paikallaan.
5
-akselisten nuppiautojen ja yhtä monella akselilla varustettujen puoliperien vertailua on harrastettu niin kauan kun kyseisiä ajoneuvoja on
markkinoilla ollut. Puoliperien puolta ovat pitäneet
esimerkiksi niitä suosivat painorajoitukset sekä ajoneuvon monikäyttöisyys tarvittaessa. Siitä huolimatta
5-akselisia nuppiautoja 6 tonnia pienemmällä kokonaispainolla on liikenteessä ollut enemmän.
Hauholainen Kuljetusliike Jarmo Hieto hankki
viime talvena käyttöönsä 5-akselisen sorapuoliperäyhdistelmän maa-ainesten kuljetuksiin. Yrityksellä oli
aiempaa kokemusta puoliperällä maanajosta jo kahden auton verran. 3-akselinen ykköspyörillä varustettu kippikärry ei kuitenkaan tuntunut soveliaalta
tarkoitettuun ajotehtävään esimerkiksi kankeutensa
vuoksi. Nyt käytössä oleva, paripyörillä varustettu
kaksiakselinen vaunu taas on osoittautunut käytössä
paremmaksi ratkaisuksi.
Näppärä ja tehokas. S
aarisen Kalle saapuu aamuhämärissä Niemisen Soran montulle Hattulassa. Vastapestyä autoa säälittää katsella rämpimässä saven ja
kivituhkan muodostamassa vellissä, mutta sääli on
tunnetusti sairautta ja painepesurit pesemistä varten.
Kalle astuu viisi senttiä upottavaan harmaaseen velliin
ja lähtee hakemaan pyöräkuormaajaa, jonka kuljettajan
työvuoro ei ole vielä alkanut. Murskan vierestä haetaan
neljä kertaa annos sepeliä Langendorfin lavalle. Kärryn
etummainen akseli laskeutuu maahan automaattisesti
toisen kauhallisen jälkeen.
Kuormaa lähdetään kippaamaan 25 kilometrin
päähän Hämeenlinnassa toimivalle betoniasemalle.
Montusta noustaan ristilukko päällä rivakasti kohti synkkää syksyistä isolle tielle johtavaa sivutietä.
500-hevosvoimainen moottori vie soravankkureita
kevyesti eteenpäin.
?Olisi tässä ajossa pärjännyt pienemmälläkin koneella, joka olisi tuonut vähän kantavuuttakin lisää,
mutta kallistuimme matalaviritteiseen isolohkoon
käyttövarmuussyistä?, Kalle Saarinen kertoo.
Betoniasemalle on juuri Kallea ennen saapunut Niemisen Soran kasetti-Sisu, jonka perässä peruutamme
siilolle kippaamaan kuormaa. Kun se on tehty, lähdetään kohti monttua. Tässä vaiheessa Sisu jää kasetoimaan vielä kärryä. Puoliperä toi kuormaa 27 tonnia
kun kasettiauto sen 40 tonnia. Autoilija Jarmo Hieto
toteaa, että 5-akselinen puoliperä nokittaa perinteisen
7-akselisen sorakasetin vielä 25 kilometrin matkalla,
50
mutta sitä
pidem mi llä kasetti alkaa
olemaan tehokkaampi. Myös työmailla lyhyt puoliperä on osoittautunut ketteräksi ja näppäräksi autoksi.
Heikoksi kohdaksi Saarinen kertoo liikkeellelähdön
kipattaessa, kun kuorma on lähtenyt lavan etupäästä
keventäen vetopyöriä, mutta tilanteen kanssa on opittu kikkailemaan niin että liikkeellelähdöt onnistuvat
huonommassakin paikassa.
Hiekkarekka päältä kaunis.
Ulkoasultaan Hieton
hiekkarekka on varsin näyttävän näköinen ilman että
mopo olisi lähtenyt käsistä. Tehtaalta hopeana tullut vetoauto teipattiin Timo Teipin toimesta samalla
teemalla kuin talon muukin kalusto, jolloin harmaa/
sinisen auton ilme muuttui pirteämmäksi. Lisäksi autoa maustettiin rosterisilla valoraudoilla ja sinihopeiksi
maalatuilla vanteilla. Koko komeuden kruunasi sinivalkoinen ohjaamon nahkaverhoilu jonka toteutti Verhoomo Hannu Pulkkinen. Kyllä kelpaa Kallen kelkkoa tällä
pelillä soraa ja sepeliä pitkin hämäläisiä työmaita.
Hytinverhoilu on perinteinen ja
varmatoiminen sini/valkoinen.
Materiaalina toimiva keinonahka
ei myöskään kerää pölyä ja on
näyttävyytensä lisäksi helppohoitoinen.
Yksi kippipuoliperän eduista on sen
ketteryys. Vetoauton takimmaisen
vetävän ollessa vielä kevennettynä ja
kärryn etummaisen ylhäällä sukkula
pyörähtää tyhjänä lähes paikallaan.
Scania R500 ?11
Moottori
DC16 19 500, Euro 5, 8-sylinterinen
V-moottori, iskutilavuus 15?600
cm3, teho 500 hv/1?800 rpm, vääntö 2?500 Nm/1?000?1?350 rpm
Vaihteisto
12 vaihdetta, kytkinpolkimeton
Opticruise-vaihtamisautomatiikka
Alusta
6x4-tyyppinen vetoauto, akseliperät, akseliväli 3100 mm
Perävaunu
2-akselinen Langendorf kippipuoliperävaunu, vuosimalli 2011,
10-tonnin akselit, 1. akselilla automaattionen nosto, lavan tilavuus
24 m3
Kuljettaja
Kalle Saarinen
Omistaja
Kuljetusliike Jarmo Hieto Oy,
Hauho
»
3-akselinen ykköspyörillä
varustettu kippikärry ei
tuntunut soveliaalta ajotehtävään,
tämä paripyörillä varustettu
kaksiakselinen taas on toiminut
paljon paremmin.
51
KULJETUSLIIKE
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Lieksan
punaiset puuautot
Kettusen Teuvon nelikymmenvuotisen autoilijauran
varrelle mahtuu monta puukuormaa Karjalan korvesta
metsäteollisuuden puunnälkää ruokkimaan.
P
uolenpäivän aikaan eletään päivän
valoisinta hetkeä Pohjois-Karjalassa ennen kuin päivä alkaa taas
minuutti kerrallaan pitenemään tulevien
viikkojen aikana. On joulunalusviikko kun istumme Teuvo ja Jatta Kettusen kanssa heidän keittiössään pöydän
ääressä ja puhumme lähinnä puutavaranajosta. Joulutorttujen ja kahvin lomassa katsellaan valokuvia vuosien varrelta menneitä muistellen, kuin myös
esimerkiksi tulevia painojen korotuksia
pohdiskellen.
Oktetti. T
euvo Kettunen Ky:n kaluston
muodostavat kahdeksan puutavara-autoa
joilla liikennöidään Stora Enson yhteistyökumppanina. Lisäksi tallissa on vielä
vuoden 1968 Vanaja 690 neliveto odottamassa päällirakenteita ylleen. Vanaja on
muuten sama joka tuli uutena Teuvon
isälle, Eino Kettuselle puutavaranajoon.
Teuvokin ehti ajamaan sillä monta puukuormaa. 45 vuoden ympyrä on nyt sulkeutunut Vanajan ollessa uudenveroisessa
kunnossa Kettusilla.
Työhevosina Teuvon yrityksessä toimii tällä hetkellä kuusi punaista Volvoa, yksi punainen Scania sekä sininen
Actros-Mersu. Albumin kuvia katsellessa
voitaisiin sanoa, että ollaan käymässä
Volvo-talossa, vaikka jokunen Scaniakin
on välillä ollut Volvojen seurana. Sininen
Mersu puolestaan tuli taloon samassa
yhteydessä kun rahtiautoista luovuttiin
muutama vuosi sitten. Teuvo kertoo, että
pihassa oli uusi Scania uudella nostokapelilavalla, jota ei oltu vielä edes rekisteröity kun rahtihommista päätettiin
luopua. Auto olisi vaihdettu paremmin
puutavara-autoksi soveltuvalla alustalla varustettuun Scaniaan, mutta autokauppias ei laskenut lavalle mitään arvoa
joten kaupankäyntiä jatkettiin toisessa
osoitteessa.
52
480-hevosvoimainen Mercedes ei ole
kuitenkaan vakuuttanut Kettusia. Reilut 400 tuhatta ajettu auto on ehtinyt
nähdä valitettavan monta korjaamoreissua. Cooleri ja kompressori on vaihdettu
uusiin ja perätkin ovat olleet auki. Kettunen myöntää, että auto olisi saanut olla
isommalla koneella kuten talon muutkin
autot. Menohaluja lähdettiin hakemaan
moottoriohjelmoinnin kautta, mikä lupasi lisää tehoa pienemmällä kulutuksella.
Tehojen lisäys huomattiinkin välittömästi. Kulutusta ei ehditty seuraamaan sen
paremmin, koska mäntään paloi reikä
noin vuorokauden kuluttua ohjelmoinnista. Kettunen kertookin auton olevan
nyt sen verran läpikäyty että seuraava
omistaja saa siitä hyvän pelin alleen.
Volvoista kolme on 13-litraista ja loput
kolme 16-litraisia isolohkoja. Autot ovat
perus puuautoja, napaperiä telivedoin.
Volvot ovat seuranneet Teuvon kuljetusyrittäjän uraa alusta asti kuten myös
Teuvo on saanut seurata Volvojen kehitystä malli mallin perään.
?Kutseitin miehiä?.
Teuvon ostaessa
vuonna 1973 Volvo F88 -puutavara-auton isältään oli Lieksassakin kymmenkunta Enson ? silloisen Enso Gutzeitin
? ajossa olevaa autoilijaa. Nykyään seudulla on vakituisesti Stora Enson ajossa
vain Kettusen autot. Kettuset näkevät
syyksi sen, että kuljetukset ovat tehostuneet eikä kuljetusyrittäjyys kiinnosta
enää nuoria kuten neljäkymmentä vuotta
sitten. Jatta Kettunen ymmärtää, ettei
nuoria välttämättä kiinnosta ala, jossa
joutuu olemaan kiinni 24 tuntia seitsemänä päivänä kun helpompiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Kettusten nuorempaa
sukupolvea edustava Henri toimii tällä
hetkellä kuljettajana perheyrityksessä ja
kertoo yrittäjäelämän olevan vielä harkinnassa.
53
T. Kettunen, Lieksa
Kourallisen
päät tasaantuvat
kuormaa vasten
heilauttamalla.
Jonssi liikkuu
tarkkaan Timon
ajatuksen mukaan.
54
?Lupasihan pari paikkakunnan vanhempaa automiestä jäädä nuorempien
tieltä pois eläkkeelle, jos voittaisin ne
tukinlastauskisoissa, kun näkivät minut
siellä. Vielähän ne näkyy ajavan puita
vaikka hopealle jäivätkin sillä kertaa?,
Henri toteaa hymyillen.
Viisi vuotta aloittamisen jälkeen,
vuonna 1978 Teuvo hankki toisen auton omiin nimiinsä. Myöhemmin autoja
kertyi lisää, kun esimerkiksi joku alueen yrittäjistä jäi eläkkeelle eikä jatkajaa
löytynyt omasta takaa. Jatta-vaimo jäi
pankin kassalta perheyrityksen palvelukseen jo 80-luvun alussa. Vuosien saatossa
toimistotyöt ovat yrittäjäpariskunnan
mukaan lisääntyneet niin, että on lähes
välttämätöntä että yrityksen käytännön
asioita hoidetaan kahdestaan. Näin myös
Teuvollekin jää aikaa käydä ajamassa
jopa useampana päivänä viikossa puita.
Mikään välttämättömyys ei omien autojen ajaminen enää olisi, mutta isäntä
kertoo viihtyvänsä muutaman päivän
viikosta mielellään ?oikeissa? töissä. Jat-
»
Ministeri otti kantaa
yrittäjän ongelmaan, SKAL
ei edes vastannut sähköpostiin.
ta tiivistää tilanteen olevan heille hyvä
kun pärjäävät samalla työpaikalla, mikä
ei välttämättä kaikilla saman katon alla
asuvilla ole itsestäänselvyys. Lisäksi hän
tunnustaa, että onni on ollut matkassa: ympärille on saatu hyvä työporukka
mikä on tehnyt yrittäjien elämästäkin
monessa suhteessa helpompaa ja huolettomampaa.
Ne painot. Viime kuukausina ovat painojen korotukset olleet tapetilla varmaan
jokaisessa kuljetusyrityksessä. Suomalaiset liikennöitsijät ovat joutuneet viime vuosina naapurimaita vilkkaampaan
kaluston päivitysvauhtiin, mikä aiheuttaa luonnollisesti närää uusista painoista
keskusteltaessa ? ensin kavennettiin ja
nyt ollaan korottamassa ja lisäämässä
painoa. Naapurimaa Ruotsissa siirryttiin
esimerkiksi neliakselisiin perävaunuihin jo 70-luvulla, jonka jälkeen mitään
suurempia ja kertarysäyksellä tulevia
muutoksia ei ole juurikaan tullut. Nyt
painojen korotuksiin ollaan Ruotsissa
suhtauduttu jopa jossain määrin positiivisessa hengessä ? kuljetusyrittäjät
suhtautuvat kuljetusten tehostamisella
perusteltuihin painojen korotuksiin jopa
positiivisesti, jos se takaa tuotantolaitosten ja sitä kautta työn säilymisen maassa.
Toki heillä on panostettu myös teiden
kuntoon paremmin kuin meillä, joten
lähtökohdat ovat hieman toiset.
Raskas Kalusto
Timo Korhosen
pöytään on
leipä tullut
30 vuotta
Pohjois-Karjalan metsistä.
Aiemmin sieltä
on tullut riistaakin leivän
kaveriksi.
Tallin puolella
Renne Vihosellla on menossa
naparemontti.
Omalla tallilla
tehdään kaikki
mitä ehditään
ja osataan,
varaosia ja
korjausapua
Lieksasta löytyy esimerkiksi
LST-Säiliöiltä.
Joensuun
Volvolle taas
on matkaa noin
100 kilometriä.
Kettusten kahvipöydässäkin asialle
on uhrattu aikaa ja ajatuksia. Teuvon
mukaan on periaatteessa positiivista että
alaa kehitetään, mutta kehityksestä pitäisi olla hyötyä myös kuljetusten suorittajalle. Toisin sanoen, tässä tapauksessa
mahdollisista investoinneista pitäisi eurojen palata takaisin yrittäjien pussiin.
Sinänsä jonkin lisäakselin asentaminen kalustoon sitä uusittaessa ei tunnu
ylitsepääsemättömältä, jos se kannattaa. Enemmän ajatuksia herättää teiden
kestävyys, kun jo nykyisilläkin painoilla
ELY-keskus on ohjeistanut metsäyhtiöitä olla ajattamatta puita tiettyjen teiden
kautta, minkä seurauksena esimerkiksi
Lieksan Pankakosken kartonkitehdas on
jouduttu pysäyttämään. Kettuset ajoivat aiemmin puuta myös Venäjältä. Ajo
alkoi samana vuonna kun Teuvo aloitti
yrittäjänuransakin eli 40 vuotta sitten.
Lopulta ajo kävi kannattamattomaksi
Venäjän painojen vuoksi.
?Siellä kokonaispaino on 55 tonnia
mutta akselipainot menevät herkästi yli
01/13
Til
Ut
do
es
tie
liq
en
ex
mo
Henri ja Teuvo Kettunen taustanaan Eino Kettusen vuonna 1968 uutena ostama neliveto-Vanaja. Kettusten suvussa puuta on kuljetettu kolmen sukupolven toimesta. Sinä aikana niin kalusto kuin maailma
ympärillä on muuttunut.
55
T. Kettunen, Lieksa
jos kokonaispainoa on yli 50 tonnia. Painot mitataan vasta tullissa ja ylikuorman
seurauksena on kuormaa tietenkin purettava ja sakkolappu käytävä hakemassa
Kostamuksesta poliisilaitokselta, jonne
on tullista matkaa reilut 30 kilometriä.
Kettuset ovat olleet asiasta yhteydessä
muun muassa eduskunnan liikennevaliokunnan edelliseen puheenjohtajaan, Arto
Satoseen, ja liikenneministeriin, joiden
kanssa asiasta on käyty rakentavaa keskustelua ja asiasta on luvattu neuvotella
Venäjän viranomaisten kanssa. SKAL ei
puolestaan vaivautunut edes vastaamaan
asiaan liittyvään jäsenensä sähköpostiin.
Hatunkylällä. Timo Korhonen on yksi
Kettusen kuljettajista. Hänen päivänsä
pääsi alkamaan tänään muutaman tunnin
normaalia myöhemmin särkyneen lämmityslaitteen moottorin takia. Uusi moottori
piti hakea sadan kilometrin päästä Joensuun Volvolta Lieksaan Kettusen tallille,
jossa se aamulla laitettiin paikalleen.
Nyt taas matka jatkuu ja tuvassa tarkenee. Volvon mittari näyttää -24° lukemaa, kun käännymme Uimaharjun
liikenneympyrästä kohti koillista eli Hatunkylää, joka sijaitsee Ilomantsi?Lieksatien varressa, noin 40 kilometrin päässä
Uimaharjusta. Uimaharju on siitä keskei-
nen paikka Kettusten autoille, että siellä
sijaitsevat Enocellin sellutehdas ja Stora
Enson saha ovat useimmiten määränpäänä puukuormille.
Timon tie puutavara-autonkuljettajaksi
on kulkenut monen mielestä sitä parhainta
mahdollista reittiä, apumiehestä kuljettajaksi. Hän kertoo, että aloittaessaan apumiehenä 80-luvun alussa oli puutavaraautoissa vielä jonkun verran apumiehiä,
mutta meneillään alkoi olla jo niin sanottu
?viimeinen saapumiserä?.
?Se oli hyvä koulu opetella työn niksit,
kun pääsi pari vuotta seuraamaan aamusta iltaan jokaisen työvaiheen ja kuinka
se tehdään. Lopulta koitti se päivä kun
isäntä, Nevalaisen Olli, ehdotti että lähtisin yksin kuormaa hakemaan. Seitsemän
viikkoa ajoin seitsemänä päivänä viikossa
ennen ensimmäistä vapaata?, Korhonen
muistelee nuoruutensa savottaa.
19 vuotta Timon työhistoriasta kului
ajaessa Nevalaisen autoa, kunnes tämä
myi kalustonsa Kettuselle 12 vuotta sitten
ja kuski siirtyi kaupassa auton mukana.
Nykyisenä ajokkina toimii seitsenvuotias
»
FH16 550-hevosvoimaisella voimalalla
varustettuna. Mittarissa on jo 800 tuhatta kilometriä, mutta huollettu ja kunnossa
pidetty ruotsalainen noutaa puuta laanilta
niin kuin ei mitään. Timon ajoalue käsittää Lieksan ja sen ympäristön, mitkä
ovat tuttuja ammatin lisäksi vapaa-ajalta
kokeneelle metsämiehelle.
?En ole enää viitsinyt laskea koiria
metsään, kun jo metsälle mennessä sudet juoksee auton molemmin puolin samaan suuntaan?, Korhonen toteaa vähälle
jääneestä harrastuksesta.
Kuusikuitu nousee pinosta reippain
mutta hallituin liikkein Jykin siirtopankoille, kun useampana vuonna kymmenen parhaan joukossa SM-tasolla
puunkuormaajamestaruudesta kilpaillut Korhonen pistelee pölkkyä pinoon.
Pakkanen kiristyy ja päivä alkaa painua
mailleen Hatunkylän perämetsässä vajaan
parinkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta. Siellä ne sudet vaeltaa hangessa jossain hakkuaukean laidalla korviaan
höristellen puukuorman teon äänille.
Apumiehestä kuljettajaksi
oli hyvä tie ammattiin.
Aamuvuoro vaihtuu iltavuoroon
ja eväät Volvon hytissä tuoreimpiin. Sami Liuskin päivä alkaa olla
paketissa Jyrki Oinosen lähtiessä
jatkamaan valmis kuorma päällä.
56
nU me Ro 5
isoT ko ne
Ä
ÄÄnT mpi
A
nope AJA
VoiTT
Maailman
mahtavimpia
4
-14
Tu
koneita!
e
Yliääniko0n
Eur
eT 1/2013
8,5
1/2013 ? Hinta et.fi
www.isotkone
leman
tkakohteet: Kuo
? Mahtavat ma
? IORE veturit
Malmibaana
Nyt myö
iPadissa s
!
HUH,
HUH!
etriä
700 m
malmibaana
Todella valtavaa
kalustoa
llenger traktori
Tu-144 ? Cha
änikone Tupolev
louhos ? Yliä
an
kuolem
LouhosJoHTotkakohteet
Viipale
mediat
740001-1301
13001
lkee
Malmijuna ku aan
halki naapurim
Mahtavat ma
15
6
6 4148 87 4000
? PAL VKO 2013-0
t
t
.
S
ukuPakettI
e JÄReÄMPI l
ger!
Challen
HURJA
i
na
Valmii
ToR
TRAk
tehoa
Suoritus
n
suuriin puhteisii
aa n
johtam
s
eskU
k
kuva
Palokunnan liik
hermokeskus
Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi
NYT ON REKAN KIILTÄVÄNÄPITO HELPPOA!
Pesuainelevittäjä
Pesuaineannostelija
25m letkua
Kiiltopesuaine
Ei vaadi paineilmaa!
Kun muutat,
AIMOPEITE
OIKEA PRESSUTAVARATALO!
RASKAANKALUSTON PRESSUJA
kerro myös meille!
Raskas Kalusto tilaajapalvelu:
03-2251948, ma-pe 8.30-16.00
tilaajapalvelu@raskaskalusto.?
Kuljetusalalle tiheäsilmäiset verkkopeitteet, kuomupeitteet, lavapeitteet,
myös Picupien lavoille ja mittojen
mukaan kuormapeitteitä.
Hyviä peitetarinoita jo yli 30 vuotta!
Aimoyhtiö Oy
WWW.AIMOPEITE.FI
Presco.fi
RASKAAN KALUSTON
HINAUS- JA KULJETUSPALVELUT
24
h
HINAUSPALVELU 24H
Puh. (02) 838 66 00
NARVILA-AUTO OY
Kairakatu 9 26100 Rauma ? Avoinna: MA-PE klo 7-17
TIEN PÄÄLLÄ
58
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Tehtävä
yössä
Kuljetus Kauppila Myrskylästä on ajanut Valiolla 57 vuotta.
Niistä 50 vuotta Volvoilla. Hyppäsimme Kari Halmeen
kyytiin yövuoron ajaksi.
A
urajuustomainoksin varustettu
thermoyhdistelmä seisoo Heinolan Tähtihovin parkkipaikalla iltayhdeksältä. Pakkanen paukkuu tässä
vaiheessa iltaa ?24 asteessa, joten niin
Thermo Kingien kuin Webastonkin pakoputkista nousee valkoinen höyrypilvi.
Raimo Kauppila katselee Volvonsa ohjaamossa iltauutisia työpäivän päätteeksi.
?Päivävuorossa käydään Helsingissä
Pitäjänmäellä purkamassa ja lastaamassa,
yövuorossa mennään Jyväskylän kautta
Joensuuhun mistä otetaan paluukuorma
takaisin Helsinkiin?, hän kertoo autonsa
vuorokausirytmistä.
Työvuoron vaihdot tapahtuvat pääasiassa Heinolassa työaikalaista johtuen.
Joskus työvuoroa vaihdetaan Stop?n Go
-grillin vastapuolella olevalla levikkeellä,
mutta siitä pidemmäs ei juuri pääse 15
tunnin työvuoron tai 10 tunnin ajoajan
puitteissa. Raimo on lähtenyt päivällä liikkeelle yhden aikaan kun auto on
tullut Joensuusta Heinolaan, joten päivävuorosta puolestaan selviää jopa alle
kahdeksassa tunnissa. Raimo kertoo itse
ajavansa lähinnä päivävuoroja ? takana
on sen verran kilometrejä ettei yövuoroon
ole enää poltetta.
Kylmää kuljetusta. Kymmenen aikaan
Kari Halme kurvaa Kauppilan henkilömallin Volvolla isomman eteen ja kuljettajat vaihtuvat. Halme on myös Myrskylästä, joten molemmat miehet käyvät
sieltä Heinolassa töissä. Eväät jääkaappiin ja levännyt digikortti piirturiin jotta
matka voi alkaa.
Ilmajousitetulla telivedolla varustettu
juna lähtee nätisti liikkeelle kiillotetulta
parkkipaikalta potkimatta tyhjää. Kauppilan edellinen, viime kesänä vaihtoon
mennyt auto oli nostotelinen, mutta telivedoista on kokemusta aiemmista autoista ? on siis turha kysyä kummasta
tykätään. Teliveto on varsin perusteltu
valinta maantieautoonkin, jos sillä ajetaan jatkuvasti kuorma päällä. Niin tehdään Kauppilan autolla, jolla mennään
usein vielä lähes kantavuuskuormilla.
Nyt alkaa putkestakin tulla höyryä
sen täydeltä, kun Kari kiihdyttää Aura-auton moottoritiellä matkavauhtiin
pakkasen paukkuessa vielä pari astetta
kireämmissä lukemissa kuin tunti sitten. Säätiedotus lupaa jopa ?30 asteen
pakkaslukemia tälle yölle. Kyydissä on
32 tonnia Valion mehuja ja keittoja,
jotka ovat menossa Pitäjänmäen tuotantolaitokselta Jyväskylän jakeluterminaaliin. Kyseessä on siis varastojen
välinen siirtokuorma. Valio on jakanut
eri tuotteidensa valmistuksen eri tuotantolaitoksiin, joista tuotteita sitten
kuljetetaan muutamaan jakeluterminaaliin ja edelleen asiakkaille. Varsinaisia
jakelukeskuksiakaan ei ole Suomessa
kuin muutama, joista tavarat jaetaankin sitten laajalle alueelle: Jyväskylästä
meijerituotteet lähtevät Keski-Suomen
lisäksi suurimpaan osaan Pohjanmaata
kuin Savoa ja Karjalaakin.
Kari on ollut Raimolla töissä parisen
vuotta. Sitä ennen reilun parinkymmenen vuoden työuralle mahtuu muutamia
Keskon lipun alla liikennöiviä kuljetus-
59
»
Kuljetus Kauppila Oy
57 vuotta Valiolla, 50 vuotta
Volvolla ja tuhat kilometriä
vuorokaudessa.
yrittäjiä sekä hetki Keskolla ajojärjestelyssäkin. Juoksijalegenda Lasse Vireninkin kuljetusliikkeen kalusto tuli
Karille tutuksi kun Virenillä oli kalustoa
Keskon ajossa.
Kauppilan auto liikkuu neljän kuljettajan voimin, joista kaksi tekee ns. tunnit täyteen ja Raimo ajaa
veljensä Reinon kanssa
loput. Yövuoron ollessa
ajoajaltaan yli yhdeksän tuntia, voi yksi kuljettaja ajaa niitä vain
kaksi kertaa viikossa,
eikä niitäkään peräkkäisinä öinä. Halme
kertoo, että normaali
tahti on kaksi yövuoroa ja yksi päivävuoro
per viikko.
Kuorman vaihto. Nelostie
alkaa olla kymmenen jälkeen melko
hiljainen, rahtiliikenne jopa yllättävän
hiljaista. Vauhtia yöhön kuitenkin saadaan, kun saavutaan Jyväskylään Valiolle. Kärry ja auto peruutetaan laitureihin, joissa kuorma vaihtuu noin
tunnissa uuteen. Vetoautoon vedellään
Joensuun Prisman kuorma ja perävaunuun Joensuun Valiolle menevää tavaraa kuten raaka-aineita ja pakkauksia.
Työaikaa on kulunut reilut kolme tuntia, kun Volvolle aletaan taas tarjoamaan tietä, Pieksämäen ja Varkauden
kautta Joensuuhun, jossa olisi tarkoitus
olla viiden maissa aamulla purkamassa.
Kello kahden yöuutisten jälkeen pysähdytään Hankasalmen Jari-Pekassa
juomassa kahvit. Jari-Pekan asemat tunnetaan automiesten keskuudessa hyvästä
ruoasta ja palvelusta. Vaikka tupakkaa tai
keskiolutta ei ole tarjolla ketjun omistajien vakaumuksesta johtuen, on rahtikansa
ottanut asemat suosikeikseen.
Jari-Pekkoihin ammattiliikennekin on tervetullutta toisin kuin joidenkin suurempien ketjujen
liikenneasemille. Tällä
Kauppilan auton yölinjalla matkan varrelle sattuvat itse asiassa kaikki
kolme Jari-Pekka-asemaa Hartolassa, Hankasalmella ja Joroisissa.
Jyväskylän ja Joensuun väli ei välttämättä
ole kaikkein virikkeellisin taival
talviyössä, etenkin Varkauden ja Joensuun väli on yksitoikkoinen Viinijärvelle
asti. Tylsyyteen lääkettä tosin on tarjolla huonojen kelien aikaan, jolloin tie
on tunnetusti huonossa kunnossa, mikä
tuskin on ainakaan vähentänyt mielenkiintoa palata takaisin telivetoalustaan.
Edes tiellä tapahtuvat onnettomuudet
eivät saa tienhoitajaa valpastumaan. Pari
viikkoa sitten ojaan kaatunutta perävaunua hakemaan mennyt lavetti oli jäänyt mäkeen kiinni katkaisten liikenteen,
koska tietä ei hoidettu koko sateisena
yönä edes rekan suistumisesta johtuen.
Halme kuitenkin toteaa, että asiat ovat
Joensuun Pris
maan menevät
maitorullakot
vedetään Jyväsky
lässä kyytiin, kun
taas Joensuussa
juustokuorma
siirtyy varastosta
konttiin trukilla.
60
Raskas Kalusto
omalta osalta kunnossa. Isäntä pitää auton hyvissä renkaissa ja vetäjään saa aina
riittävästi painoa, mikä tekee etenemisestä huonommallakin kelillä vakaampaa.
Joensuun juustoa.
Lopulta Viinijärvellä T-risteyksestä käännyttäessä Joensuuhun päin tuntuu jo että ollaan melkein perillä. Käsämässä kameratolpan
kohdalla tulee puheeksi tuore uutinen,
että maassamme on 900 kameratolppaa
ja niissä vain joka kymmenennessä on
kamera sisällä, kun Ruotsissa kamera
löytyy joka tolpasta.
Prisman laiturissa on Kiitoautojen
Volvo purkamassa kuormaansa kuten
kaikkina muinakin aamuina, vieressä
on paikka maitoautolle. Rullakot vedetään kylmiöön porukalla niin toimittajankaan ei tarvitse palella. Maitokylmiö
sijaitsee kauimmaisena kylmiönä lastauslaiturilta katsottuna, matkaa kertyy
01/13
noin 60 metriä. Jos vetäjän konttiin menee 59 maitorullakkoa ja kerrallaan saa
vietyä kolme, niin välin saa juosta yksin
kuormaa purkaessa 20 kertaa eli noin
2,4 kilometrin matkan. Usein Prisma
ei edes mahdu vetäjään vaan sitä saattaa
olla perävaunussa lähes toinen mokoma,
etenkin juhlapyhien aikaan.
Aamuvoimistelun jälkeen peruutamme yhdistelmän Joensuun juustolan laituriin kellon lyödessä kuusi. Varastomiehet tulevat töihin puolen tunnin päästä,
joten piirturi tauolle ja selkänojaa kevyesti taaksepäin.
Paluukuorma eli Joensuun juustoa
lastataan toisesta rakennuksesta, jossa Hirvosen Pekka pistelee juustolavat kyytiin. Vetäjään pistetään nelisen
metriä pankoille, sillä pakkaukset eivät
salli lavojen päällekkäinlastausta. Karin
ei tarvitse juuri miettiä, kuinka kuorma
lastataan, sillä Hirvonen ei ole ensim-
Metallinhohto
sinisellä ohjaa
molla ja Auran
mainoksilla on
saatu aikaan näyt
tävä ja persoonal
linen yhdistelmä
joka saa lähes
veden kielelle.
mäistä kuormaansa tekemässä. Vartin
vaille kahdeksan kuorma on päällä. Hirvonen muistuttaa pilke silmäkulmassa
että portti aukeaa vasta kahdeksalta eli
on aamukahvin aika. Toki portit aukeaa
juuri silloin kun Kauppilan auto on niistä menossa, mutta tapana on ollut juoda
lähtökahvit kuorman teon jälkeen. Seuraava pysähdys on neljän tunnin päästä
Heinolan Tähtihovilla, toisella puolella
moottoritietä kuin lähtiessä.
Mikäs se on ajellessa kuivassa pakkas
aamussa päivän alkaessa sarastamaan.
Pakkasmittari käy välillä ?31 asteen lukemissa. Varkauden jälkeen aamuaurinkokin alkaa paistamaan silmiin. Joroisissa olisi se uusi Jari-Pekkakin, jossa olisi
varaa pysähtyä vielä työajan puitteissa,
mutta kun vireystila ei sitä vaadi, annetaan pyörien pyöriä.
61
Kuljetus Kauppila Oy
Pitkällä tiellä. Kauppilan historia Valion kuljetuksia hoitaen kantaa aina 50-luvun puoleenväliin, jolloin Raimon isä
Pekka Kauppila aloitti kuljettamaan
juustoa itäuusimaalaisilta meijereiltä
Helsinkiin Valiolle. Vuonna 1962 taloon hankittiin tuliterä Volvo Viking,
minkä jälkeen ollaankin keskitytty kuljettamaan Volvoilla Valion tuotteita.
Viime vuoden lopulla esitelty uusi FH
olisi luonnollisesti kiinnostanut myös,
mutta toimitusten alkaminen vasta tänä
keväänä sai katseet kääntymään nykyiseen malliin. Kesällä liikenteeseen tullut
Volvo FH16 on 540-hevosvoimaisella
moottorilla. Vaihteistona on i-Shift, joka
tuntuu olevan niin isännän kuin kuljettajienkin mieleinen varuste. Vetotapa on
jo aiemmin mainittu teliveto ilmajousilla
ja akseliperillä. Päällirakenteiksi on valittu NTM:N FRC-luokitellut kontit,
jotka on varustettu pankoin kaksitasokuormiin soveltuvaksi. Kesällä kylmää ja
talvella lämmintä kuormatiloihin puhkuvat Thermo Kingin koneet.
50-vuotisjuhlamallin ohjaamoksi valittiin Imperial-erikoisversio, joka sisältää
neljä parasta varustepakkia joita valmistajalla on tarjolla FH-mallistoon. Käytännössä Imperial erottuu perusmallista
paremman verhoilun, nahkapenkkien,
»
Kuljettaja Kari
Halme ja autoilija
Raimo Kauppila
vuoronvaihdolla
Tähtihovilla.
Paluumatka Jo
ensuusta tehdään
jo valoisassa.
Matalalta paistava
aamuaurinko
työvuoron maa
lisuoralla ei ole
kaikkein paras
kaveri.
Ilmajousitettu teliveto on perusteltu valinta,
kun lähes koko ajan mennään kuorma päällä.
62
Raskas Kalusto
»
Yövuoro kestää noin 15 tuntia ja sen aikana
Volvon mittariin kertyy miltei 800 kilometriä.
audiojärjestelmän ja muun muassa xenon-ajovalojen muodossa. Jääkaappi ja
ohjaamon taukolämmitin ovat luonnollisesti myös vakiotavaraa Imperialissa.
Volvon ja NTM:n valintaan ovat vaikuttaneet ne syistä tärkeimmät: tuotteet
ovat toimineet ja yhteistyö jälkimarkkinoinnin kanssa on toiminut niin vastakuin myötämäessäkin. Vuodessa yhdistelmän pyörät pyörivät noin 260 tuhatta
kilometriä, mikä tarkoittaa sitä että auto
vaihdetaan uuteen noin kolmen vuoden
välein. Perävaunu ja kontti menevät nor-
maalisti kahden alustan ajan eli kuutisen
vuotta. Perävaunun navat otetaan auki
noin kolmen vuoden iässä jolloin laakerit
ja jarrut laitetaan uusiksi. Päällirakennehuollot Raimo kertoo teettävänsä Lapinjärvellä NTM:n verstaalla, jonka toiminta saa pelkkiä kehuja. Koska viikolla
ei ole aikaa juurikaan remontteihin, on
auto varustettu ?moduulikidalla?, jolloin
lainakärry löytyy hetkessä esimerkiksi
PNO:lta. Normaalisti huollot ja kiireettömät korjaukset ajoitetaan lauantaille.
Uusin alusta on ostettu Porvoon Vol-
volta kuten Kauppilan kaikki muutkin
Volvot.
?Tämän auton meille myi Porvoon nykyinen myyjä, Kennet Nylund. Hänen
edeltäjältään, eläkkeelle jääneeltä Seppo
Laaksoselta ostimme vuosikymmenten mittaan lukuisia autoja?, Kauppila
muistelee.
Volvo halusi myös muistaa asiakastaan
pitkästä yhteistyöstä uutta autoa hankittaessa ja tarjosi ohjaamoon näyttävän
metallivärin kaupan päälle.
Kauppilan Raimon Volvo on tehtäväänsä sopivaksi
räätälöity yhdistelmä, jolla juusto ja maito liikkuvat
kellon ympäri kelissä kuin kelissä.
63
CUSTOM
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
N
O
T
A
K
LUO
Svempan Sharks
Ruotsalaisen customgurun, Sven-Erik ?Svempa? Bergendahlin rakentamia
Scanioita on vaikea sijoittaa mihinkään luokkaan. Hänen autonsa kun
muodostavat oman luokkansa, johon ei muilla ole juurikaan asiaa.
64
65
Svempas Sharks
K
un puhutaan kustomoiduista
kuorma-autoista, niillä tarkoitetaan näyttävästi rakenneltuja
autoja, joilla kuljetetaan jotain tavaraa
bisnesmielessä. Sven-Erik ?Svempa?
Bergendahlin rakentamat autot poikkeavat edellä mainitusta muotista siinä,
että niillä ei kuljeteta tavaraa. Sen sijaan
niillä voi pyyhältää kauniissa kesäillassa
rantabulevardilla huippuluokan äänentoistosta ja ihailevista katseista nauttien.
Jos jollekin on liikaa, ettei kuorma-autolla voi kuljettaa kuormaa, on ehkä helpompi kääntää pari sivua eteenpäin ja
unohtaa koko juttu.
Koska kuorma-auto on aikoinaan keksitty kuljettamaan kuormia, on niiden
käyttö pelkkänä showautona meidän
leveysasteillamme harvinaista, suuressa
maailmassa on toki ihmeitä nähty monenlaisia. Yksi tunnetuista ? jopa ympäri
maailman ? showkuorma-autojen rakentajista on ruotsalainen Svempa. Tukholman alueella asuva hinausyrittäjä on rakentanut näyttäviä hinausautoja omaan
»
käyttöönsä 70-luvulta alkaen. Seuraavalla
vuosikymmenellä mukaan tuli ensimmäinen showauto, R142H Scania, joka
tunnettiin paremmin lempinimellä Star
Truck. Se oli ensimmäinen pohjoismainen
todella pitkälle rakennettu kuorma-auto
ja sai toimia muiden autojaan kustomoivien esikuvana lähes koko 80-luvun ajan.
Svempa on kertonut harmitelleensa auton
myyntiä jälkeenpäin. Vaikka se ostettiinkin häneltä näyttelyautoksi, se tärveltiin
kuitenkin lopulta rajussa rahdinajossa.
Uniikkeja helmiä. 1980-luvulla ei
Svempalta edes osattu odottaa enempää
sen kummempia showautoja, sillä jokainen hinausauto jonka mestari rakensi oli
aivan omaa luokkaansa toimien esikuvina lukemattomille muille rakennelluille
kuorma-autoille. Se millä Bergendahlin
rakentamat autot erottuvat rahvaasta
on niiden sataprosenttinen tyylipuhtaus puskurista puskuriin. Samoin kuin
legendaariset amerikkalaisten henkilöautojen rakentajat muokkaavat koko au-
Svempan nimeä kantavat
erikoismallit ovat Scaniafanaatikoille lähes pyhiä esineitä.
66
Sharks on
samaa sataprosenttista
viimeistelyn
tasoa alusta
loppuun.
Lukuisat
yksityiskohdat
ovat uniikkeja
ja osa auton
identiteettiä
joita ei muualta löydy.
ton yksilölliseksi taide-esineeksi, Svempa
tekee saman Scanioilleen. Kuvien Sharks
Scania on mistä suunnasta tahansa katsottuna samaa timanttista viimeistelyn
tasoa ja juuri tähän autoon suunniteltuja
yksityiskohtia. Eivätkä ne yksityiskohdat
ole rekkamarketista haettuja ääri- ja lisävalopattereita ? Svempan rakentamat
autot ovat jo rakentelun seuraavalla tasolla. Niiden rakentamisessa ei ole tarvinnut huomioida käytännön vaatimuksia
vaan ne on tehty juuri sellaiseksi mikä
hyvältä näyttää.
Luonnollisesti poikkeus vahvistaa
säännön tässäkin asiassa. Tämän vuosituhannen puolella maestro on suunnitellut ja toteuttanut Scanialle muutamia Special Edition -malleja, joita on
markkinoitu normaalin myyntikanavan
kautta luksusta haluaville ja siitä maksaville autoilijoille. Kyseiset mallit ovat olleet hyvin varusteltuja ja V8-moottorilla
varustettuja autoja, joihin Svempa on
suunnitellut maalaukset tai teippaukset
ja muuta pientä kivaa, jolla erotutaan
massasta. Raskas Kalusto -lehdessäkin
esittelimme reilu vuosi sitten Black Amber -Scanian kyseisestä kategoriasta.
Koska Svempa tekee ainoastaan Scanian kanssa yhteistyötä tehtaan sponssatessa showautojen rakentelua, ovat hänen
nimeään kantavat Scania-mallit merkin
uskollisimmille fanaatikoille lähes pyhiä
Raskas Kalusto
Sisustusta suunniteltaessa ei
ole tarvinnut miettiä käytännöllisyysnäkökulmia. Verhoilu on
näyttävyytensä lisäksi huippuviimeistelty ja laadukkaista
materiaaleista valmistettu.
67
Svempas Sharks
Scania ?Sharks?
Vuosimalli
Scania R144L, 14,2-litrainen V8, 530 hv,
täysilmajousitus
Suunnittelu
Sven-Erik ?Svempa?
Bergendahl
Maalaus
Daniel Fahlström
Omistaja
»
1994
Malli
Kraimans Show Trucks,
Haninge, Ruotsi
Nykyiselle omistajalle oli kunnia saada ostaa auto, jota
hän itse pitää taideteoksena.
esineitä. On turha varmaan edes mainita, että
Svempan erikoismallin ostaneille kuorma-autot
ovat muutakin kuin pelkkää rahdin kuljettamista varten hankittuja laitteita.
Sharks. Scanian vuonna 1995 lanseeraama
4-sarja oli rahtimiesten lisäksi odotettu uutuus
Svempan verstaalla, missä sepän sormia alkoi jo
syyhyttämään. Yksi ensimmäisistä ? itse asiassa
ennen virallisen valmistuksen alkamista valmistunut esisarjan auto edellisvuodelta ? nelossarjalaisista päätyikin hänen verstaalleen ja siihen
mennessä Svempan suurin projekti saattoi alkaa.
Auton rakentaminen kesti kolmatta vuotta, debyyttinsä se suoritti keväällä 1998 Jönköpingissä
järjestetyssä Custom Motor Showssa.
Auto koki monta muutosta kustomointiprojektin yhteydessä, sellaisiakin joita ei meidän
leveysasteillamme oltu vielä kuorma-autoihin
tehty. Ylivoimaisesti suurin työ oli alustan peittävässä katteessa, joka tehtiin neljän millin alumiinilevystä. Kymmenistä muotoon taivutetuista paloista koostuneen palapelin hitsasi kasaan
Tord Åberg Eksjö Maskin & Truck -nimisestä firmasta. Katteiden lisäksi myös etupuskuri
valmistettiin alumiinista samassa yhteydessä
? kaikkiaan tähän työvaiheeseen kului aikaa
noin 1?500 tuntia. Samassa yhteydessä takaseinä
peitettiin tasaisella levyllä kliinimmän ilmeen
saavuttamiseksi. Myös aurinkolippa vaihtui uuteen, itse valmistettuun ja auton muotoihin istuvampaan versioon.
Ohjaamon uumenista purettiin koko alkupe68
räinen verhoilu tieltä pois ja tilalle rakennettiin
uudet verhoilupalat, jotka saivat pintaansa kermanväristä nahkaa ja plyyssiä. Vuoteen tilalle
rakennettiin keskus äänentoistojärjestelmälle
subwoofereineen ja tuolloin muodissa olleine
cd-boxeineen. Verhoiluvaiheessa ohjaamo myös
äänieristettiin kauttaaltaan tehtaan eristyksiä
paremmin niin, että ohjaamossa on miltei studiomainen tunnelma musiikkia kuunneltaessa.
15 vuotta ja kolme elämää. Sharks Scanian
elinkaari valmistumisesta lähtien voidaan jakaa
selkeästi kolmeen eri kauteen. Ensimmäinen
kausi kesti pari vuotta, tuolloin auto oli tumman
violetti maltillisemmilla motiivimaalauksilla.
Toisessa vaiheessa Sharks maalattiin nykyiseen
ilmeeseensä ja kolmas vaihe koitti, kun Kraiman
Show Trucks hankki auton omistukseensa parisen vuotta sitten.
Sharks sai ensimmäisen ja alkuperäisen maalipintansa, tumman violetin, T.G Plåt & Lack
nimisen maalaamon toimesta. Violetin Scanian motiivit maalasi amerikkalaislähtöinen Ray
Hill, joka oli tuolloin tunnettu lähinnä hot rodien näyttävistä maalauksista. Toisten mielestä
Sharks oli jopa näyttävämpi alkuperäisessä värissään, mutta joka tapauksessa se sai jo muutaman
vuoden iässä pinnoilleen uuden maalauksen, jota
se on kantanut jo toistakymmentä vuotta. Nykyisen maalauksen taiteili Tukholman kulmalla
studiotaan pitävä Daniel Fahlström. Hänen
kättensä jälkiä on saatu sittemmin ihailla monen
näyttävän kuorma-auton pelleissä.
Nykyään auton omistaa siis Kraiman Show
Trucks joka vaikuttaa samalla seudulla kuin
auton isä, Svempakin. Conny Kraiman kertoo
keskustelleensa Sharks Scanian ostosta Bergendahlin kanssa muutamaankin kertaan, ja lopulta
Svempa oli ollut vakuuttunut että Kraimannin
tallin on kyllin hyvä rakentamalleen autolle ja
kaupat olivat syntyneet. Yksi kaupan ehdoista
oli että auto pidetään katsastettuna ja hyvässä
kunnossa, nämä ehdot eivät aiheuttaneet minkäänlaisia lisäneuvotteluja. Conny kertoo, että
kyse ei ollut niinkään käytetyn auton kaupasta
vaan pikemminkin taide-esineen ja perheenjäsenen sekoituksesta. Hän myös toteaa, ettei
hänesta tullut kaupan yhteydessä autonomistajaa vaan paremminkin sen huoltajuus siirtyi
hänelle. Connyllä ei ole varsinaista rekkamiestaustaa, mutta kiinnostus isoja autoja kohtaan
on ollut vahvaa jo lapsesta saakka. Kaverit ovat
usein ihmetelleet, että miksi joku on kiinnostunut rekoista, jenkkiautojen harrastaminen olisi
Connyn mukaan todennäköisesti ?normaalimpaa?. Hän lisää vielä, että parasta Scaniassa on
kun sillä ehtii käydä ajelemassa ja esittelemässä
sitä näyttelyissä. Missään kurakelissä sillä ei
kuitenkaan ajella.
Tällä hetkellä Scanian mittarissa on noin
20?000 kilometriä, mikä on varsin maltillinen
määrä 18-vuotiaalle kuorma-autolle. Vai miten se olikaan, eikös äsken ollut puhe ettei nyt
ole kyse kuorma-autosta vaan paremminkin,
Connyn sanoja lainaten, perheenjäsenestä ja
taide-esineestä?
Raskas Kalusto
PIENOISMALLI
Teksti: Juha Pokki ? Kuva: Saku Syväjärvi
Suomen linnut
värikuvina
1:24
Angry Birds on ollut suomalaisuuden symboli jo hyvän aikaa. Näitä sulkapalloja ynnä muita samaan
kategoriaan kuuluvia otuksia on nähty tähän mennessä ties missä yhteydessä. Tien päällä lintuja ei
tosin vielä juurikaan ole tavattu.
T
oistaiseksi ainoat tuiman näköiset linnut, jotka kumipyöräisen
kuljetuskaluston kylkiä on nähty
koristamassa, ovat yleensä olleet Scanian aarnikotkat. Nyt ne ovat saaneet
rinnalleen kovan haastajan ? ainakin
pienoismallissa. Saku Syväjärvi toteutti
pienoismallina sen, mikä vielä ainakin
toistaiseksi tien päältä puuttuu. Angry
Birds -Scania sai innoituksensa lintujen
suosion ollessa kovassa nosteessa.
Mallin perustana toimii Italerin Scania R500 ja perässä kulkee saman valmistajan tuotantoa oleva Schmitz-kylmäkärry. Sen kummempia rakenteellisia
muutoksia kumpaankaan ei tehty, vaan
Saku rakensi mallit suoraan laatikosta. Tosin alkuperäiset Italerin tarjoamat
penkit ja ratti saivat väistyä, ne kun ovat
perua nelossarjan Scaniasta. Tilalle asennettiin KFS:n valmistamat oikeanlaiset
jakkarat ja samassa sarjassa mukana tuleva ajantasainen ruori.
Maalauksen jälkeen kalusto sai hieman kosmeettisia parannuksia, kuten
»
Toistaiseksi
vihaisista linnuista
kertovaa oikeaa autoa ei
ole tien päällä näkynyt.
sivuputket ja riittävän määrän tuikkuja.
Lintuaiheisen yleisilmeen Saku toteutti
tietokoneella suunnittelemalla netistä
pyydystettyjen alkuperäiskuvien pohjalta. Valmis suunnitelma toimitettiin
autoteipparille, joka tulosti kuvat tarralle. Tarrat Saku liimasi muuten valmiin
mallin pintaan ja näin Suomen tiettävästi ensimmäinen Angry Birds-Scania
oli valmis.
Pienoismalli on oivallinen tapa kokeilla miltä erilaiset aiheet ja ideat näyttäisivät oikeassa autossa. Sitä ei siis tiedä, vaikka joku keksisi tästä aiheen jopa
täysikokoisen ajoneuvon motiiveihin!
Suomen ja kaiketi tällä hetkellä lähes
koko maailman tunnetuimmat lintuhahmot päätyivät Scania-yhdistelmän
kylkeen Saku Syväjärven rakentamassa
pienoismallissa.
69
TYÖMAA
Teksti: Juha Pokki ? Kuvat: Michael Göllner
Molemminpuolista
yhteistyötä
Ruhr on Reinin sivujoki Saksassa. Ruhrin alue tunnetaan parhaiten raskaan teollisuuden
keskittymänä. Tästä voidaan päätellä helposti kaksi asiaa: Liikennettä piisaa tieverkolla
ja jossain vaiheessa jokikin on ylitettävä. Kuulostaa aivan työmaalta.
V
esistöt ovat useimmiten ihan mukava juttu kaikkine hyvine puolineen. Ihmisen toiminnalle niistä
tahtoo kuitenkin toisinaan muodostua
myös esteitä, sillä kaikkiallehan pitäisi
nykyään päästä mahdollisimman helposti, nopeasti ja mieluiten vielä edullisesti.
Eihän tätä nykyä tosin voittamattomia
esteitä juurikaan ole, mutta jonkinlaista
mietintämyssyä pitää päähän sovitella
aina, kun vesistön ylitykseen ryhdytään.
70
Ruhrin tapauksessa täytyi muistaa,
että tämä parisataa kilometriä pitkä virta
on melkoisen tiuhaan liikennöityä mallia. Toisin sanoen sillalla piti olla sopivasti korkeutta ali kulkevia vesikulkineita silmälläpitäen. Toinen pää sillasta
päättyisi korkeaan penkereeseen, joka
olikin hyvällä korkeudella, mutta toista
päätä varten piti rakentaa keinotekoinen
töyräs. Näiden maanmuodostumien välille viriteltiin sitten yli 250 metriä pit-
kä teräksestä ja betonista koostuva silta Wetterin kaupungin liikennesolmuja
helpottamaan.
Vanhat ja vetreytetyt.
Sillasta suurin
osa kulkee vesijättömaan päällä. Sopivasti vahvistettuna tämä tanner kestää
raskaidenkin koneiden aiheuttaman rasituksen ja toimii hyvin työmaan pohjana.
Viimeinen pätkä sillasta kulkee kuitenkin avoveden yllä, joten sillan rungon
teräsrakenteiden paikalleen nostaminen
on astetta haasteellisempi toimenpide.
Tämän työn suorittamiseen valittiin
Franz Bracht -nostopalveluyrityksen kalustoa. Paikalle saapui hieman vanhempaa rautaa, nimittäin kaksi kappaletta
Gottwaldin valmistamia AK450-mobiilinostureita. Nämä ristikkopuomikoneet
ovat 80-luvun alkupuolen valmistetta,
mutta yhä täydessä iskussa ja tekniikkaa
on päivitetty hiljalleen vuosien varrella. Nimensä mukaisesti niiden alkuperäinen nostokyky on 450 tonnia viiden
metrin päässä nostokeskiöstä, mutta
Brachtilla on näihin kahteen koneeseen tehty muun muassa vahvistuksia
puomin rakenteeseen ja nostokyky on
noussut 500 tonniin. Puomin pituus
on maksimissaan 100 metriä, mutta
sitä voidaan vielä jatkaa 93-metrisellä
jibillä, jolloin suurin nostokorkeus on
170 metriä. Kone on siksi hyvin suosittu
esimerkiksi tuulimyllytyömailla. Saksalaisia Gottwald-merkkisiä nostovehkeitä
on valmistettu vuodesta 1936 saakka,
mutta vuonna 1988 yritys siirtyi saman
katon alle Demagin kanssa ja mobiili
nosturivalmistus yhdistyi. Nykyisellään
Gottwald-mobiilinostureiden jälkeläiset
liikkuvat Terex-nimen alla, mutta alkuperäinen merkki esiintyy satamanostureissa edelleen.
»
Yläpenkalla nostanut Gottwald AK450 sai toimia pitkäpuomisempana koneena tällä keikalla.
Vastapainoja mätettiin kunnioitettava määrä, sillä kone oli varustettu myös jibillä.
Nostossa käytettiin
80-luvun koneita, jotka oli
ajanmukaistettu tähän päivään.
Alapenkan kone puolestaan sai aloittaa nostotyöt aivan yksin. Lyhyemmällä puomilla varustettuna se pystyi nostamaan raskaammankin taakan yksin, mutta vain tietyn matkan päähän.
71
Ruhrin siltatyömaa
Koko kalusto tuli mittavana kolonnana paikalle. Kahden pääkoneen lisäksi mukaan tuli kaksi pienempää apukonetta ja karavaanin verran nosturin
osia lavettikuljetuksina. Rinnakain työskenteleviä konesisaruksia erotti toisistaan vain välissä virtaava Ruhr-joki. Silti ne pääsivät samaan kappaleeseen kiinni. Kaluston kuljettaminen paikalle vaati mittavia liikennejärjestelyitä Wetterin kaupungissa ja tästä tiedoitettiin hyvissä ajoin asukkaita.
Siltatyömaa oli massiivinen urakka.
Torninosturi hoiti suurimman osan
nostoista, mutta viimeisiin paloihin
tarvittiin mobiilimpaa kalustoa.
72
»
Kuljetuskunnossaan Gottwald on aika riisutun oloinen laite, mutta painoa on silti lähes 70 tonnia. Franz
Brachtilla on kaksi samanlaista AK450:ta, jotka on päivitetty 500-tonnisiksi viime vuosien aikana.
Pelkästään kaluston siirrossa
ja nostokuntoon laittamisessa
kului kolme päivää ennen varsinaista
työtä.
Ota kiinni jos saat.
Kun 96 tonnia kuljetuskunnossaan painavat nosturit mönkivät
paikoilleen ja varustelu alkaa, on ilmassa
aina pientä jännitystä. Pelkkä kuljetus, varustelu ja kaluston kokoonpano muun muassa 200-tonnisen apukoneen jelppaamana
kesti kolme päivää.
Nostohommiin päästiin aikataulun mukaisesti ja tarkan suunnitelman ohjeistamana. Tämä nosto nimittäin sisälsi hieman tavallisuudesta poikkeavan ohjelmanumeron.
Alempana jokinotkossa sijaitsevan nosturin
nimittäin tuli ensi nostaa taakka yksin lähemmäs toisella puolella jokea töyrään päällä
olevan nosturin ulottuville. Tämä pidemmällä puomilla, mutta sitä myöten vähäisemmillä tonnimetreillä nostava kone nappaisi
taakan kiinni ?lennosta? ja yhteistuumin
sillankappale sitten asemoitaisiin lopulliselle
paikalleen. Tällä tavalla saatiin puolestaan
kierrettyä alempana olevan koneen rajallinen
ulottuvuus tonnimetreille.
Yhteistuumin metrit riittivät hyvin työn
suorittamiseen. Kuorma ei jakautunut tasan
kahden koneen harteille, vaan ylempi kone
otti vain tarvittavan osan taakasta, mistä
johtuen nostettavat kappaleet eivät olleet
työn aikana vaakatasossa. Tarkkuus ja rau-
hallisuus olivat jälleen kovaa valuuttaa tässä
operaatiossa. Onneksi tuuliolosuhteet olivat
siedettävät ja taakan nappaaminen kiinni
ilmassa onnistui toiselta koneelta vaivattomasti ketjuihin tarttumalla. Samaan malliin
suoritettiin vielä toinen nosto, joten sillan
molempien puolten teräksiset runkorakenteet päätyivät samalla reissulla kohteisiinsa.
Haaste muiden joukossa.
Tätä kirjoitettaessa silta on jo valmis ja vähentänyt merkittävästi liikennettä Wetterin keskustasta.
Valmiiden komponenttien käyttäminen täysverisen paikalla rakentamisen sijaan onnistui hieman haasteellisemmasta sijainnista
huolimatta hyvin. Sopivalla suunnittelulla kahden nosturin käyttäminen näinkin
pitkän välimatkan ja korkeuseron päästä ei tuottanut ongelmia Franz Brachtille
ja suoritus oli jälleen yksi sulka yrityksen
hattuun. Reilun neljänkymmenen vuoden
aikana Bracht on kasvanut pienyrityksestä maailman viidenkymmenen suurimman
nostopalveluyrityksen joukkoon juuri mukautumiskykynsä vuoksi. Tämä kyky on
tullut todistetuksi historian aikana useasti
ja jälleen tiimi toimi saumattomasti, vaikka
sitten joen eri puolilta.
73
PALVELUT
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
Tilastoa menneestä,
ennakointia tulevasta
Veho Hyötyajoneuvojen markkinakatsaus
Veho Hyötyajoneuvot on monipuolisesti uudistuneen ja vuoden mittaan uudistuvan mallivalikoimansa myötä valmis tuleviin markkinahaasteisiin ? mitä ne sitten muuttuvien pykälien ja
taloustilanteiden keskellä ovatkin.
H
eti joulukuusen lennettyä tuvasta
ulos järjesti Veho Hyötyajoneuvot perinteiseksi muodostuneen
markkinakatsauksen, jossa luodattiin
mennyttä vuotta sekä juuri aloitettua
uutta.
Vuosi 2012 oli Veho Hyötyajoneuvojen toimitusjohtaja Juha Ruotsalaisen kokemana kuorma-autokaupassa
ennakoidun vaikea. Hänen mukaansa
päättynyt vuosi oli kokonaisuutena mollivoittoinen, mutta jotain myönteisiäkin
signaaleja oli nähtävissä.
Suurin markkinaromahdus nähtiin
kevyessä 3,55?6 tonnin kuorma-autoluokassa.
?Kevyiden kuorma-autojen markkina tuntuu sulavan käsiin. Kokonaismarkkinassa tapahtui yli 20 prosentin
74
Fuso Canter TF
4x4 tuo etenemiskykyä kevyessä
kuorma-autoluokassa. Taustan
Mercedes-Benz
Antoksesta tullee
kuitenkin tutumpi
näky, kunhan raskaisiin jakelutehtäviin tarkoitetun
mallin myynti
pääsee vauhtiin.
pudotus edellisestä vuodesta?, kertoi
Ruotsalainen.
Numeroina kyseinen pudotus merkitsi romahdusta 673 autosta 524 autoon.
Luokan pitkäaikaisen myyntiykkösen
Mercedes-Benz Sprinterin osuus putosi 65 prosentista alle 50 prosentin.
Sprinterin-kuningasasemaa nakersi
mainittavimmin Sprinterin sisarmalli
Volkswagen Crafter.
?Näin pienessä markkinassa yhden
ison, noin sadan auton fleet-kaupan
menetys näkyy heti?, taustoitti Ruotsalainen lukuja.
Keskiraskaissa kuorma-autoissa koettiin viime vuonna niin ikään pudotusta, mutta maltillisemmin: toissavuoden 391 kuorma-autosta tiputtiin 328
autoon.
?Toivotaan kovasti että trendi lähtee
kääntymään?, jutteli Ruotsalainen ja
löysi veholaisen silmin luvuista myös
myönteistä. ?Mercedeksen ja Fuso Canterin myynti oli kokoluokassa yhteensä
yli 50 prosenttia.?
Raskaimmassa eli yli 16-tonnisten
kuorma-autojen luokassa nähtiin viime
vuonna hieman myönteisempiä lukuja.
?Siinä missä muissa luokissa oli mollivoittoista, nähtiin raskaissa pientä plussaa.?
Kyseinen ?plussa? oli parinkymmenen auton suuruinen, sillä viime vuonna
kävi kaupaksi Suomessa Vehon mukaan
yhteensä 2?378 uutta raskasta kuormaautoa, kun vuoden 2011 saldo oli 2?349
autoa. Vehon näkökulmasta Ruotsalainen löysi myös muita ilonaiheita.
»
Puu- ja sora-Mercedes ei jatkossa olekaan
Actros, vaan Arocs.
Actros-malliston
tuoreimpia täydennyksiä
6x2-alustaiset takateli- ja välitelirekkaveturit
6x2-paripyöräteli
6x4-alustaiset ilmajousiset tasakuorma-autot ja rekkaveturit
7,7-litrainen OM936-moottori
(238?354 hevosvoimaa)
10,7-litrainen OM470-moottori
(326?428 hevosvoimaa)
Mercedes-Benz PPC eli tienpinnan
korkeuseroja huomioiva vakionopeudensäädin
Juha Ruotsalainen kuvasi päättynyttä vuotta 2012 mollivoittoiseksi kuorma-autokaupassa. Pientä
valoa toi raskain, yli 16-tonnisten luokka.
?Päämerkeistä Mercedes oli ainoa
joka kasvoi, sillä Volvo ja Scania menivät hieman alaspäin.?
Markkinajohtajina Volvo (34,3 %)
ja Scania (30,8 %) pysyivät kuitenkin
selvästi, sillä 458 myytyä raskasta Mercedestä tarkoitti 19,3 prosentin markkinaosuutta. Raskaiden Mersujen osuus
oli Ruotsalaisen sanoin ?korkeampi
kuin koskaan?, mutta aivan ei Veholla päästy hänen viime vuonna samassa
tilaisuudessa kertomaansa tavoitteeseen
eli ?kakkosella alkavaan? markkinaosuuteen.
Alkaneesta vuodesta Veholla haluttiin esittää tavanomaistakin vähemmän
ennustuksia. Asiaa kysyttäessä Ruotsalainen suostui kuitenkin heittämään
parhaan arvauksensa.
?Kevyissä ja keskiraskaissa kuormaautoissa jatketaan todennäköisesti viime
01/13
vuoden tasolla. Raskaat ovat sen sijaan
kysymysmerkki. Euro 6 -pykälien lähestyessä voisi odottaa että myynti olisi
hieman viimevuotista suurempi. Ehkä
2?600?2?700 raskasta kuorma-autoa??
Veho Hyötyajoneuvojen palvelukentästä Ruotsalainen nosti esille 18 myyntipisteen ja 16 huoltokorjaamon verkoston. Tuoreimpana Jyväskylän, Seinäjoen
ja Raaseporin uudet autotalot.
Erityisen tyytyväinen hän oli suosiota keränneeseen Charter Way Rent
ja Leasing -toimintaan, joka tarjoaa
erimittaisia hyötyautojen vuokraus- ja
leasing-palveluita.
?Asiakkailta olemme saaneet kommenttia, että tämä on sellaista mitä he
arvostavat ja mihin suuntaan he haluavat toimintaansa kehittää?, kertoi
Ruotsalainen reilun sadan auton Charter Way -laivueen käyttäjäpalautteesta.
Vuoden 2013 lavea mallipaletti. A
lkaneen kuorma-autovuoden myyntiosuuksista voidaan Veholla käydä taistelemaan
hiotuin keihäänkärjin, sillä käytännössä
koko raskas mallisto on uusiutunut tai
uusiutumassa vuoden mittaan.
Kaukoliikenteesen tarkoitettu Actros
on vasta kunnolla ehtinyt aloittaa urakkansa, joten tuote on ajanmukainen vielä
pitkään. Reilun vuoden aikana on kuitenkin ehditty jo kerätä asiakaspalautettakin, ja Vehon kertomana palautteessa
on kiitelty Actroksen taloudellisuutta ja
ajomukavuutta.
Raskaaseen jakeluluokkaan Veholla on
heittää erittäin monipuolisen mallivalikoiman tarjoama uunituore MB Antos,
jota on saatavilla kolmella moottorikoolla, kahdella hyttipituudella ja kahdella
kattokorkeudella. Suomen ensimmäinen
Antos saapui maahamme vuoden ensimmäisinä päivinä, ja kyseiseen yksilöön
voi tutustua tarkemmin tässä lehdessä
olevasta koeajoartikkelista.
Pölli- ja sorakuskit ovat odottaneet
järeäalustaista Mercedestä uudistuvaksi
siitä lähtien kun kaukoliikenne-Actros
esiteltiin vuonna 2011. Odotus päättyy
alkuvuodesta, mutta monien yllätykseksi
uutuus ei olekaan karski Actros-painos,
vaan kokonaan omaksi mallistokseen
nimetty Arocs. Mallin tehokkaimmissa
versioissa on uusi 15,6-litrainen OM473moottori, joka potkii parhaimmillaan
625 hevosvoiman edestä. Kyseinen voimanlähde on tänä vuonna tekemässä
tuloaan myös Actrokseen. Tätä kirjoitettaessa Arocsia ei ollut vielä esitelty, mutta tulemme palaamaan autoon tulevissa
numeroissamme.
Arocsin lisäksi Daimlerilta on vuoden
mittaan luvassa myös uusi Atego sekä
uudistuva Unimog-perhe, joten Veholla
riittää vuoden varrelle paljon kerrottavaa
uutuuksista.
?Vanhaa? Actrostakin valmistetaan
EU-markkinoille vielä tänä vuonna, koska Euro 6 -pykälät astuvat voimaan vasta vuoden kuluttua, joten mallivuonna
2013 on tarjolla harvinaisen monipuolinen kattaus raskaita Mercedeksiä.
75
PALVELUT
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
SAMAN KATON ALLE
Volvon ja Renaultin verkostot yhteen
Volvo Finlandilla uskotaan raskaiden kuorma-autojen markkinajohtaja Volvon ja pienempiin
markkinaosuuksiin jääneen Renaultin myyntiverkostojen yhdistymisen suomiin mahdollisuuksiin.
V
iime vuoden lopulla tiedotettu
Volvo Trucksin ja Renault Trucksin eurooppalaisten myynti- ja
huoltoverkostojen yhdistyminen konkretisoitui tammikuun alussa, kun merkkien erilliset verkostorakenteet yhdistyivät muun muassa Suomessa. Kyseessä ei
siis ole vain suomalainen muutos Volvon
ja Renaultin verkostoissa, vaan konsernitasolla tehty linjaus, joka heijastelee
Volvo Groupin käytäntöihin Volvo- ja
Renault-hyötyautojen kohdalla laajasti.
?Yhdistymistä tapahtuu koko kentässä
tehtaalta asti, ei vain jälleenmyynnissä?,
kertoo Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Magnus Björklund.
?Tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä
ja tarjota tuotteita markkinoille entistä
paremmin. Asiakkaalle yhdistyminen
näkyy laajempana verkostona ja asiakaspalvelun paranemisena?, hän lupaa.
Kaikilla Volvon ja Renaultin markkina-alueilla verkostojen yhdistymistä ei
suoriteta. Näin on esimerkiksi Ranskassa, jossa Volvo ja Renault jatkavat omissa
myyntiverkoissaan, jotka ovat Ranskassa
76
molempien merkkien kohdalla vahvat.
Suomessa sen sijaan Renault-kuormaautojen markkina-asema on ollut Suomessa vuosikausia muutaman prosentin
luokkaa kuorma-autojen kokonaismarkkinoista.
?Tavoitteena on saada enemmän aikaan yhdessä kuin me olimme erillään?,
tiivistää Björklund Volvo Groupin ruotsalais- ja ranskalaismerkkien yhdistymisestä Suomessa.
Markkinaa molemmille. R
enaultin
asemoitumista Suomen markkinoille
pyritään parantamaan aiempaa huolellisemmalla asiakaskohdentamisella. Käytännössä Suomessa pyritään löytämään
aiempaa enemmän asiakkaita Renaultille, joka Volvo Groupin brändirakenteessa
on asemoitu hieman Volvoa vähemmän
korkeateknologisia, mutta samalla myös
hieman edullisempia tuotteita tarjoavaksi brändiksi. Nopeasti ajatellen Renaultit
taistelevat Suomessa samoista asiakkaista
kuin Volvotkin, mutta Renault Trucksin
Suomen-myyntiä johtajavan Erkki Evi-
län mukaan näin ei ole.
?Meille löytyy omat asiakkaat Suomessa niin Volvo kuin Renaultille?, Evilä luottaa.
Kommentti on tulkittavissa siten,
että uusia Renault-asiakkaita haetaankin muiden merkkien kuin Volvo-asiakkaiden joukosta. Näillä näkymin Volvokauppiaiden ei tarvitse alkaa miettiä,
yrittääkö tehdät kaupat Volvosta vaiko
sittenkin Renaultista.
?Todennäköisesti sama kaveri ei myy
sekä Volvoa että Renaultia?, Björklund
ennakoi.
Tällä hetkellä Renault-myyjien joukko
on pieni, mutta Volvo Trucks Finlandin
mukaan organisaatiota vahvistetaan lähitulevaisuudessa lisää. Tässä vaiheessa Evilän johtamassa Renault Trucks
-myynnissä ovat mukana Mika Saari
ja Jukka Oja. Saaren toimipaikkana on
Vantaan Volvo Truck Center Ojan työskennellessä Tampereella.
?Renault on nyt hyvässä paikassa. Arvioisin että luvassa on hyviä myynnin
kasvulukuja?, Evilä uskoo.
Raskas Kalusto
Tavoitteita tukee vuoden 2013 aikana käytännössä kokonaan uudistuva Renaultin kuorma-automallisto.
?Kyseessä on Renaultin historian
suurin lanseeraus.?
Renault-myynnin siirtyminen Volvon Truck Centereihin on vain osa
kentässä tapahtuvaa muutosta. Useammin Renault-autoilijaa koskettava
seikka on huoltoverkoston kasvu, sillä
Volvo-talot toimivat auktorisoituina
Renault Trucksin huolto- ja korjaamotoimipisteinä jo nyt.
?Takuunalaisia Renault-huoltoja
voidaan tehdä kaikissa Volvo Truck
Centereissä?, Björklund täsmentää.
Vuotta 2013 leimaa epävarmuus.
Saman katon alle Volvon rinnalle
siirtyessään Renault pääsee kovaan
seuraan etenkin Suomessa, jossa Volvo jatkoi raskaiden kuorma-autojen
markkinaykkösenä. Volvon tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa myytiin 2?397 yli 16-tonnista
kuorma-autoa, mikä tarkoitti parin
prosentin kasvua vuoteen 2011. Al-
»
Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund (vas.) toivottaa Suomen Renault Trucksia luotsaavan
Erkki Evilän joukkoineen tervetulleeksi Volvo Truck Center -verkostoon.
?Tavoitteena on saada enemmän aikaan yhdessä kuin
me olimme erillään.?
kaneen vuoden raskaiden kuormaautojen markkinoille Volvolla uskottiin noin kuuden prosentin kasvuun.
?Epävarmuus leimaa vuotta 2013.
Merkittävää ovat mitta- ja painomuutokset sekä Euro 5 -ajan päättyminen.
Jotta Euro 5 -autojen loppukauppa
vauhdittuisi, mitta- ja painoasioihin
pitää saada päätös. Viime aikoina on
usein joutunut muuttamaan käsityksiä markkinoiden kehityksestä, mutta haluamme uskoa, että markkinat
toimivat jatkossakin, sillä ei meillä
Suomessa asiat huonosti ole, on vaan
paljon epätietoisuutta?, puntaroi Volvo Trucksin myyntijohtaja Kimmo
Ahonen.
Autojen määrässä tämä merkitsisi noin 150 autoa lisää verrattuna
edelliseen vuoteen. Joka tapauksessa
määrä on melko samaa tasoa kuin
parina edellisenä vuonna ja kaukana
2000-luvun alkuvuosien lähes 3?000
raskaan kuorma-auton vuositasoa.
?Vai onko sitten niin, että noin
2?500 auton nykytaso riittää kannan
uusiutumiseen, kun 10?15 prosenttia rahdista liikkuu pitkillä kilvillä?,
Ahonen pohti kabotaasin vaikutusta maassamme myytävien raskaiden
kuorma-autojen määrään.
?Ennen kaikkea toivotaan, että
markkina jolla toimitaan olisi terve?, Ahonen päätti.
01/13
Kimmo Ahonen on tyytyväinen Volvon
asemaan Suomessa, mutta kuormaautojen kokonaismarkkinoiden kehitys
sisältää monta kysymysmerkkiä.
VOLVO TRUCKS -VERKOSTON
KUULUMISIA VIIME VUODELTA
Iisalmi: Kaksi korjauspaikkaa lisää
Kouvola: Ensimmäinen vuosi takana
Kuopio: Kolmisopen korjaamokehitys
Lohja: Toiminta aloitettu lokakuussa
Porvoo: Yksi läpiajettava korjauspaikka lisää
Raasepori: Toiminta aloitettu lokakuussa
Tampere: Kolme korjauspaikkaa lisää
LUVASSA TÄNÄ VUONNA
Tuotepäällikkö Juha-Matti Raatikainen treenaa käsivarsilihaksia maaliskuun lopulla alkavaa FH-kiertuetta varten, jolloin
tiedonjanoisia koeajajia varmasti riittää.
Renault Trucksin integrointi Volvo
Trucksin toimintoihin
Volvo FH -kiertue alkaen viikolla 13
Gold-huoltosopimuksen markkinoiminen
77
TAPAHTUMA
Teksti: Harri Onnila ? Kuvat: Tero Björklund
a
t
l
u
l
a
a
p
i
Merkk
n
i
ä
p
n
e
ete
Kolmastuhannes NEK:n
valmistama kori sekä jo
neljännelle tuhannelle sarjanumeroltaan yltävä sisarkori
valmiina Kovalaisen palvelukseen. Alustoina täysilmajousitteiset Iveco Stralikset,
joissa voimalinjan muodostaa 480-hevosvoimainen
kuutonen ja 12-portainen
robottivaihteisto.
Korirakentaja NEK:llä oli vuoden lopulla syytä juhlaan, kun se luovutti asiakkaalle 3?000.
valmistamansa kuorma-auton koripäällirakenteen. Merkkipaalua juhlistettiin tehdyn
urakan kunniaksi, mutta tiukasti työn merkeissä ja katse tulevassa.
K
orivalmistuksen 1980-luvun puolivälissä alussa aloittanut Närpiön
Erikoisvaunut NEK Oy luovutti
joulukuussa 3?000. valmistamansa kuorma-autokorin asiakkaalleen. Merkkipaalukorin vastaanotti pellolainen Kuljetus
Kovalainen Oy yhdessä toisen tilaamansa
kuljetuskorin kanssa. Molemmat korit
saivat työpaikkansa uusien Iveco Straliksien harteilta. Moduuliyhdistelmät
tulevat runkolinja-ajoon.
Kuljetus Kovalaisella on yli sata autoa
kappaletavara-ajossa Pohjois- ja KeskiSuomessa. Toimitusjohtaja Martti Kovalaisen mukaan yritys on hakemassa
78
kasvua myös etelän suunnasta, mihin
NEK:n päällirakentamien Ivecoidenkin
hankinta liittyy.
?Laajentuminen on ollut meille kova
haaste, mutta nyt tehty työ alkaa tuottaa
tulosta. Vakioreitistömme kattaa PohjoisSuomen lisäksi kaikki Pohjanmaan maakunnat aina Kristiinankaupunkiin saakka?, kertoi Kovalainen ja kiitti samalla
yhteistyökumppaneitaan kuten NEK:iä.
?Yhteistyössä osaavien kumppanien
kanssa kaikki on mahdollista?, Kovalainen kiteytti.
NEK:n myyntipuolella ahkeroiva Tero
Saari komppasi Kovalaista yhteistyöstä,
joka yritysten välillä on jatkunut kohta
vuosikymmenen ajan.
?Vuosien mittaan olemme kehittäneet
toimintaa yhdessä. Me NEK:llä olemme
ottaneet matkan varrella onkeen, mitä
Kovalaisen suunnasta on ehdotettu ja tehty parannuksia sen perusteella. Ja sama on
toiminut toisinpäin: olemme ehdottaneet
heille miten he voisivat korien suhteen
kehittää toimintaansa. Puolin ja toisin
reagoidaan asioihin?, kuvailee Saari.
Jakarien rinnalla raskaita vetureita.
NEK:n 3?000. korin luovutuspäivänä Närpiössä oli mahdollisuus tutustua
Raskas Kalusto
»
NEK korittaa jakarien ohella
enenevässä määrin pakettiautoja
ja raskaita kuorma-autoja.
NEK:n Tero Saari (vas.) ja Tapani Koski kertoivat mieluusti yrityksen kuulumisia 3?000. korin
luovutustilaisuudessa. NEK tekee jatkossa jakelukorien lisäksi yhä enemmän koreja niin
raskaisiin kuorma-autoihin kuin pakettiautoihinkin.
yrityksen toimitiloihin, joissa kuormakorit kootaan sisaryritys M-Partners
Oy:n valmistamista elementeistä. MPartnersin oma tuotanto koostuu rakennuspuolen tuotteista kuten esimerkiksi
siirrettävistä kouluista ja päiväkodeista.
Jakeluautojen kuormakorien rakentajana tunnettu NEK rakentaa enenevässä
määrin päällirakenteita myös raskaisiin
kuorma-autoihin.
?Raskaan kuorma-autokaluston rakentaminen on lisääntynyt koko ajan.
Meidät tunnetaan jakelukoreista, mutta täysperävaunuyhdistelmien veturien
määrät ovat kasvaneet niin määrällisesti
kuin myös prosentuaaliselta osuudeltaan.
Kasvua on ollut tasaisesti myös kylmäautoissa?, kertoo Saari.
Trendinä kuormakorien kehityksessä
on keveys, jolla kasvavien polttoainekulujen toimintaympäristössä haetaan
parempaa hyötysuhdetta suuremman
kantavuuden muodossa.
?Mahdollisimman keveää tehdään lujuusominaisuuksista tinkimättä. Sandwich-elementti on perustana rakenteellemme, joka pyritään aina toteuttamaan
siten ettei ylimääräisiä kiloja kerry.?
Korien rakentamisen ohella Saari tuo
esille NEK:n kyvykkyyden nopeisiin
toimituksiin, mitä asiakkaat arvostavat
niin uutta tilatessa kuin vaurioitunutta
koria korjatessa.
?Meidän vahvuus on nopeus, sillä tiedämme että aika on rahaa kuljetushommissa. Jos sattuu vaikkapa kolarivaurio,
jolloin tarvitaan uusi seinä, niin uusi
01/13
Kuljetus Kovalaisen toimitusjohtaja Martti Kovalainen totesi huolensa nykyisen taloustilanteen
vaikutuksesta kuljetusalalle, mutta jatkoi samaan
hengenvetoon, että toisaalta leipää ja monia muita arjen perushyödykkeitä tarvitaan aina.
elementti on toimitettuna perillä viidessä päivässä tilauksesta. Koska teemme
elementit itse, niin homma onnistuu?,
Saari lupaa.
Uutta kevyelle kalustolle.
R askaimman kuorma-autokaluston ohella NEK:n
tuotekuvasto on laajentunut myös toiseen suuntaan, pakettiautoihin. Tällä
kehityksellä ennakoidaan ammattipätevyysdirektiivivaatimusten tiukentamia kuorma-autokortin suorittamisvaatimuksia, mikä näkynee vuoden 2014
syksyn jälkeen pudotuksena kuormaauton ammattiajo-oikeudellisten määrässä. Tällöin moni aiemmin pienellä
kuorma-autolla pärjännyt yritys kääntää
katseita isojen pakettiautojen luokkaan.
Kuljetuskapasiteetin tarve ei kuitenkaan
katoa mihinkään, joten hyvällä kantavuudella varustetuille pakuille voi ennakoida kysyntää. Tähän NEK on vastaamassa uudelle Microcargo-korisarjallaan.
?Erillisillä koreilla varustettujen pakettiautojen määrä on jo kasvussa. Meillä on tarjolla markkinoiden kevein korivaihtoehto, jolla takalaitanostimesta
ja muista tarvittavista päällirakenteista
huolimatta saavutetaan maksimaalinen
kantavuus?, Saari mainitsee.
Hänen mukaan uuden Microcargosarjan ominaisuuksia hyödynnetään
myös muiden kevyiden kuorma-autojen
korittamisessa.
Paperit kunnossa, turvallista
matkaa! NEK:n ja
Kuljetus Kovalaisen yhteistyö on
jatkunut kymmenisen vuotta, minä
aikana NEK on
korittanut yli 100
autoa Kovalaiselle.
79
TIEN PÄÄLLÄ
Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Etelänmatkalla
Vanhan kaskun mukaan kuljetussopimusten hintoja tarkistettiin Tanskassakin
alaspäin, mutta Jens Nielsen. Totta puhuen eteläisimmän Pohjoismaankin
liikenteessä näkyvät selvästi samat kuviot kuin meilläkin, eivätkä ne aina
ole positiivisia.
80
81
»
Raskas Kalusto Tanskassa
Moottoriteillä paikalliset ajavat kuin cowboyt, mutta
onnettomuuksia tai poliiseja ei näy missään.
A
jomatka Ruotsin kautta kohti
Tanskaa on ollut sateinen ja pilvinen, kuten koko mennyt kesä.
Lähestyttäessä Øresundin, eli suomalaisittain Juutinrauman siltaa ilmanala
kohentuu kuitenkin huomattavasti. Sade
ei toki lopu, mutta aurinko uskaltautuu
yhä useammin esille. Ehkä tässä kuvastuu tanskalainen asenne elämäänkin.
Ollaan iloisia ja reippaita, menivät asiat
miten menivät.
Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy siihen, että sillalle ei ajetakaan kuin Heinolassa, vaan ensin täytyy laittaa kättä
taskuun. Suomalaisille tiemaksut ovat
tuttuja vain ulkomailta, mutta tässä on
hyvä sauma opetella. Esimerkiksi Juutinraumassa 9?20-metrisellä raskaalla
ajoneuvolla ylittäminen maksaa kertaluonteisesti 126 euroa. Tosin kausikor-
82
tilla ylityksen hinta laskee huomattavasti.
Maksun voi suorittaa etukäteen netissä
tai paikan päällä kortilla, käteisellä tai
mainitulla kausisopimuksella. Jokaiselle
maksutavalle on omat kaistansa ja opasteet ovat selkeitä. Jos alkaa jänistää, viimeinen ramppi Ruotsiin on merkitty
myös selkeästi, mutta sen jälkeen loppuu
meinaaminen ja alkaa meneminen.
Tanskalainen
autonrakennustyyli on tyypillisesti klassista ja
periytyy jo hevosvaunukaudelta.
Toki kaikki ei ole
aina näin hienoa
vaan maasta löytyy niitä perusvalkoisiakin.
Hurjaa ja sujuvaa. S
iltaa pitkin saa
päästellä lähestulkoon kahdeksan kilometriä, kunnes päästään manner-Tanskaan. Saman tien ollaankin Kööpenhaminan liepeillä, mutta tällä kertaa
pääkaupunki saa olla. Tavoitteena on
nimittäin saavuttaa legendaarinen Padborg. Tuo Saksan rajan tuntumassa sijaitseva kaupunki on niittänyt aikanaan
mainetta yhtenä eurooppalaisen rekka-
liikenteen risteyskohdista. Huhujen
mukaan meno on kuitenkin hiljentynyt reippaasti ja tätä ollaan nyt matkalla
todentamaan.
Henkilöautoille yleinen nopeusrajoitus
on tanskalaisella moottoritiellä 130 kilometriä tunnissa. Toisinaan tulee 110- ja
90-tuntikilometrin nopeudella varustettuja merkkejä vastaan, mutta nämä eivät juuri hetkauta. Iltapäivän ruuhkassa
meno on eläväistä. Siinä vaiheessa kun
oman henkilöauton mittari näyttää yli
120 ja takakonttiin liimautuu pakettiauto, on parempi vaihtaa pois vasemmalta
kaistalta. Paikallisen asukkaan lausuman
mukaan tanskalaiset ajavat kuin cowboyt. Tämä luonnehdinta pätee kaikenlaiseen liikenteeseen niin kevyestä raskaimpaan. Meininki on kuitenkin jollain
tasolla sulavaa eikä onnettomuuksia saati
Raskas Kalusto
virkavaltaa näy missään. Määrärahoja on
Tanskassakin leikattu lähes tappiin saakka ja Politi loistaa poissaolollaan. Kuuleman mukaan toisinaan järjestetään sitten
isojakin ratsioita, joissa koko moottoritie
laitetaan syyniin. Kaikki puhallutetaan,
tarkistetaan ajoneuvon laillisuus, raskaiden piirturit jne. Koko 300 kilometrin
matkalla Padborgiin ei näy ainuttakaan
poliisiautoa, vaikka eletään vilkkaimman liikennevirran hetkiä. Kamera-autot
ovat kuitenkin moottoriteillä muotia,
sanovat paikalliset. Kiinteitä tolppia ei
puolestaan näy.
Perusmitoilla mennään.
Tanskan
säännökset raskaan liikenteen mitoille
ja painoille ovat EU-tasoa. 25,25-metriset yhdistelmät ovat muutaman vuoden vanha juttu. Tämän pituiset rekat
ovat Tanskassa moduuliyhdistelmiä,
joilla saa liikennöidä tietyillä moottoriteillä ja erikoisluvallisilla reiteillä satamiin, teollisuusalueille ja terminaaleihin.
16,5 metriä pätee Tanskassakin puoliperäyhdistelmälle, sættevognstogille. Sitä
Siltojen maksupisteitä lähestyttäessä autoilijat osaavat ajoissa suunnistaa kentällä oikealle portille
selkeiden opasteiden mukaan. BroBizz on kausikorttilaisten kaista, kort on tietysti korttimaksu.
Manuel-kaista ei ole suoranaisesti varattu kyseisen nimisille miehille vaan siellä maksetaan käteisellä. Toiminta on sujuvaa ja ruuhkia ei siltamaksupisteillä näkynyt.
Hinnat ilmoitetaan hyvissä ajoin ennen maksupistettä. Vielä ehtii kääntyä takaisin, mutta esimerkiksi Juutinrauman siltaa ei voi kiertää kuin lautalla, joka on hitaampi ja samoissa hinnoissa. Smørrebrød on tanskalainen huolelisesti tehty herkku, joka saa suupielet ylöspäin pikkurahalla.
Ei Tanskassa pelkillä puolikkailla ajeta. Tämä yhdistelmä oli koneenkuljetuksessa ja rakentelutyyli
näkyy selvästi tässäkin. Rungon sivut täyteen laatikoita ja helmoja, vaikka joutuisi miten peltiä
leikkelemään.
01/13
83
Raskas Kalusto Tanskassa
vetää trækker ja perässä tulee sættevogn
tai kansainvälisemmin trailer. Täysperäyhdistelmien eli påhængsvogntogien ja
keskiakseliperävaunun eli kærren kanssa
ajavien yhdistelmien maksimipituus on
18,75 metriä. Painorajoitukset menevät
akselien mukaan. Vuonna 2012 maksimipaino nousi 48 tonnista 54 tonniin,
mutta vain 7-akselisten yhdistelmien
kohdalla. Tästä johtuen liikenteessä
onkin alkanut näkyä neliakselisia puoliperävaunuja lähinnä maanajossa ja säiliökuljetuksissa.
Paikallisia erikoisuuksia. M
oottoritien varrella on tämän tästä pieniä tai
vähän suurempia taukopaikkoja. Suomalaisiin ostoskeskittymiin verrattavissa ne eivät ole, vaan muistuttavat aikaa
ennen liikenneasemia. Kahvia ja pullaa
löytyy aina, ruokaa saa aseman koosta
riippuen makkarasta aina isoihin annoksiin ja kaupan puolelta löytyy pientä ja
»
Tanskalainen
asenne on iloinen
ja rento, vaikka päivä
ei aina paistaisikaan
risukasaan.
84
tarpeellista, muttei mitään suurperheen
mökkieväitä. Kaikilla taukopaikolla ei
myydä edes polttoainetta, mutta väkeä
ne vetävät tasaiseen tahtiin. Tanskalaisilla onkin tapana todella pitää se tauko, ei
vain ravita itseään ja ajoneuvoaan. Tiskistä voi lapioida pikkurahalla itselleen valikoiman erilaisia Smørrebrødejä, pieniä
ja taidolla tehtyjä voileipiä, jotka eroavat
muovipussireissarista kuin vuorokaudenajat toisistaan. Myös Pølserit, makkarat
joko sämpylällä tai ilman, ovat ehdotonta
herkkua kun täällä ollaan.
Matka jatkuu Padborgiin, tavoitteena
löytää näyttävyydestään kuulua tanskalaiskalustoa. Reitillä vastaan tuleekin
kiitettävästi klassisen rakentelutyylin
edustajia. Harmoniset, selkeät väriyhdistelmät polveutuvat jo hevosvaunuajoilta ja hivelevät silmää. Valitettavasti
uusien lakien mukanaan tuoma vapaa
kilpailu on kuitenkin tuonut Tanskaankin rajua hinnanpoljentaa rajojen takaa.
Tästä syystä moni legendaarinen vognmand, autoisäntä, on joutunut ripustamaan avaimet naulaan. Itäeurooppalaista rekisterikilpeä näkyy yhä useamman
perusyhdistelmän puskurissa.
Padborgissa koko nykytilanne näkyy selvästi. Legendaarinen huoltoasema Transitgården oli suljettu ja aidattu
muutaman konkurssin jälkeen. Paikalliset kertovat, että halvalla ajavat kuljettajat syövät omia eväitään, eikä ravintoloitsijoilla ole helppoa. Padborg on enää
vain läpikulkupaikka ja yöpyjiä on hyvin
vähän. Sama apeus vallitsee muillakin
logistiikan keskittymillä, kuten Vejlessä.
Asenteella mennään. Tanskalaiset kuljettajat kuuluvat useimmiten 3F-liittoon,
johon kuuluu suuri osa alemman koulutuksen saaneista työntekijöistä. Varsinaista raskaan liikenteen etua ajavaa
järjestöä ei ole. Yhteiseurooppalaiset lait
ovat tehneet kilpailusta tiukkaa ja maa
painii samojen haasteiden kanssa kuin
moni muukin Euroopan valtio ja se näkyy jokapäiväisessä elämässä. Iloinen ja
turhia pingottamaton asenne ei kuitenkaan ole haalistunut, ja se tekee Tanskasta mukavan kokemuksen niin matkailun
kuin työnteonkin kannalta. Vi vil være
tilbage ? tulemme takaisin!
VASTAANTULIJA
Teksti ja kuvat: Iikka Kekko
Lusikkahaarukka
N
A
A
T
S
VA LIJA
TU
Moduliyhdistelmiä on muutamaa eri sorttia. On täysperiä, B-junia ja sitten on vielä
puoliperästä ja keskiakselivaunusta muodostuva lusikkahaarukka-mysteeri. Monen
kuljettajan kauhu on Puustisen Askolle kätevä työkalu pohjoismaisilla rahtilinjoilla.
Mauno perusveturi takatelillä, XLhytillä, keppivaihteilla ja 480-hevosvoimaisella moottorilla.
J
oroisten Jari-Pekan pihassa seisoo
tuttu auto ja tuttu mies. Puustisen
Asko ja hänen MANinsa tulivat
tutuiksi noin puolitoista vuotta sitten
järjestetyssä tapahtumassa, missä Radion Novan juontajattaria johdatettiin
rahtimiesten maailmaan. Tuon jälkeen
Asko on jo ehtinyt päivittämään kalustoaan uudella vetoautolla. Merkki säilyi
samana hyvien kokemusten perusteella.
?Ajoin sillä edellisellä, uutena ostamallani TGA:lla neljässä ja puolessa vuodessa
rapiat 600 tuhatta kilometriä. Sinä aikana remontteihin meni rahaa 1?500 euroa
kun visko piti vaihtaa uuteen. Joiltain
on mennyt kuulemma enemmänkin remontteihin?, Puustinen muistelee kuulleensa, kun ryystämme kahvia tassilta
sokeripala huulilla Jari-Pekassa.
Telipeli. Reilu vuosi sitten vuodenvaihteessa oli aika ruuvata rekisterikilvet taas
uuden MANin keulaan. Autokauppaa
tehtiin jo toistamiseen Kuopion MANmyyjän, Vesa Roposen kanssa. Yhdeksän vuotta omiin nimiin autoillut Asko
oli liikennöinyt jo parilla käytetyllä Volvolla, kunnes uuden auton hankinta tuli
ajankohtaiseksi, joten ei kun tarjousta
kysymään tutun merkin myyjältä. Myyjän kiireisiin vedoten tarjouksen tulo
kesti ja kesti.
?Soitin ja kysyin kuukauden päästä
että onko se tarjouslaskelma missä vai01/13
heessa. Lupasi kiirehtiä asiaa, mutta kun
vieläkään kuulunut niin soitin Roposelle,
jolta kauppoihin johtava tarjous tuli parin päivän päästä?, yrittäjä kertoo perusrekanvetäjän oston vaikeudesta.
Myöhemmin tutun merkin myyjä oli
todennut nähtyään Puustisen MANin
ettei tiennyt että Asko oli tosissaan kysynyt tarjousta.
Uusi TGX otettiin edellisestä poiketen takatelisenä. Ajatuksissa oli aluksi
paripyörällinen takatelivetäjä, mutta se
olisi joko pitänyt tehdä pitkästä alustasta
tai ottaa erikoistilauksena, jolloin hinta
olisi karannut järkevistä lukemista. Teliauton hankintaa Asko perustelee sillä,
että nyt auton lastaus on vapaampaa ilman että akselipainot ovat mennä yli,
ja pelkän puoliperän kanssa liikuttaessa
saadaan pari tonnia parempi kantavuus.
Myös joskus eteen osuvat Norjan-reissut
taittuvat talvella varmemmin takateliautolla. Ohjaamon osalta ollaan pysytty
XL-ohjaamossa XXL:n sijaan. Jos isoa
hyttiä olisi saanut tällä matalalla tuulilasilla, olisi valinta kohdistunut siihen.
Rahtia rajan yli. Askon lusikkahaarukan työllistäjä on ruotsalainen Trana
Spedition AB. Tranan rahtia kuljetetaan
pääasiassa Suomen ja Ruotsin välillä,
vaikka Tranan liikennealue kattaakin
koko Euroopan. Ruotsissa käydään joko
kerran tai kaksi viikossa.
Vaikka puoliperän ja vasikan yhdistelmää pidetäänkin usein kuljettajien
jutuissa maailmanlopun keksintönä, on
siitä löydettävissä hyviäkin puolia. Autoa
vaihdettaessa olisi ollut helppo siirtyä
täysperään hankkimalla tasakuorma-auto kapellilavalla ja dollyllä, mutta Askon
mukaan vaihtoehtoa ei edes harkittu.
Tässä muodossaan moduliyhdistelmä
on varsin helppo muokata Suomen ja
Ruotsin mittasäädöksistä Norjan ja Keski-Euroopan liikenteeseen sopivaksi. Talouden ollessa taantuneena synkimpiin
lukemiin oli mahdollista jättää vasikka
pois perästä ja ajaa pelkällä puolikkaalla.
Kuljettajien löytäminen tällaiseen yhdistelmään on tosin vaikeampaa.
?Vaikka on täysperää ajanut kuinka,
ei tällä välttämättä opi ajamaan. Oudoissa purkupaikoissa on maltettava
kävellä katsomaan nurkan taakse tilat
ennen kuin tekee mitään peruttamattomia ratkaisuita?, Asko toteaa kiivetessään hyttiin.
Iltalaiva Turusta Tukholmaan ja siitä
huomenna Helsinborgiin on alkuviikon
ohjelma, joten pyörät pyörimään.
85
EILISPÄIVÄN TÄHTI
Teksti: Iikka Kekko ? Kuvat: Iikka Kekko ja Renault
TYYPILLINEN RANSKALAINEN
Renault AE/Magnum
Esiteltäessä, 23 vuotta sitten Renault Magnum oli hämmentävä ja ennennäkemätön kuorma-auto.
Ranskalaiseksi autoksi se oli varsin tyypillinen ? muista täysin poikkeava ja ehdottoman persoonallinen.
H
arvoin kuorma-autoileva maailma kohahtaa kuten silloin, lähes
neljännesvuosisata sitten, kun Renault esitteli AE-mallinsa. Myöhemmin
Renault Magnumina tunnettu kuormaauto on kokenut vuosien aikana teknistä päivitystä kuten myös kevyttä kasvojenkohotusta, mutta perusidealtaan
se on säilynyt sellaisena millaiseksi se
80-luvulla suunniteltiin. Vastaavaan ei
ole moni länsimaalainen kuorma-autovalmistaja pystynyt. Syntyessään AE oli
moderni, kun taas Magnumia voitaisiin
kutsua nyt jopa ajattomaksi. Tästä syystä
päätimme pureutua poikkeuksellisesti
kyseiseen automalliin tällä palstalla, jossa
normaalisti tutustumme malleihin joita
ei enää valmisteta.
Jos muistellaan millaiseen maailmaan
Renault synnytti AE:nsä ja millaisessa
maailmassa se elää nykyään, voidaan sanoa maailman muuttuneen melko radi86
kaalisti sen ympärillä. Tuolloin vuonna
1990, jolloin esirippu siirtyi sivuun uuden Rellun edestä, se pudotettiin kehään
jossa kilpakumppaneina häärivät muun
muassa Scanian 3-sarja, Volvon F-malli,
SK-Mersu, Iveco Turbostar ja DAF 95.
Näistä malleista jollain lailla mukana on
enää DAF, joka sekin on noista ajoista
muuttunut moneen kertaan, mutta tunnistettavissa vielä samaksi automerkiksi.
Volvo ja Mersu ovat uusineet ohjaamonsa jo kahteenkin kertaan viimeisen 23
vuoden aikana. Tietysti voidaan miettiä
asiaa myös niin päin, että muut merkit
ovat kehittäneet tuotteitaan ja ranskalaiset ovat jääneet kehityksen kelkasta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että auton
kuoret ovat vain kulissit ja tekniikka niiden sisällä on Magnumissakin kulkenut
yleisen kehityksen mukana. Renaultin
kulissit ovat kuitenkin osoittautuneet
varsin onnistuneiksi.
Luomisen tuskaa. Ranskalaista insinöörityötä ei ainakaan voi syyttää idea
köyhäksi. Erityisesti henkilöautopuolella
ranskalaiset ovat osoittaneet melkoista rohkeutta tuodessaan markkinoille
erikoisiakin ratkaisuja, joita alkukummastelun jälkeen ollaan opittu käyttämään kuin myös kilpailijoiden taholta
kopiomaan muihin autoihin. Kuormaautopuolellakin he ovat tehneet melko eksoottista kalustoa, mutta niiden
markkinointi ei ole aina yltänyt tänne
meille asti. Renaultin AE suunniteltiin
kuitenkin koko Euroopan markkinoille
ja vähän sen ulkopuolellekin.
Ensivaikutelman AE:stä jättää verkkokalvoille ennennäkemätön muotoilu.
Toisten mielestä sitä ei edes ole muotoiltu, toiset taas näkevät sen muodoissa
maskuliinista uhmakkuutta. Ohjaamo
on selvästi nostettu erilleen muusta autosta ja sinne kiivetään poikkeuksellisesti
Raskas Kalusto
»
Jos tällainen auto
olisi valmistettu
Ruotsissa, se olisi lyönyt
kaikki muut laudalta.
etupyörän takapuolelta, koska etuakselikin on poikkeuksellisessa paikassa, aivan
rungon etupäässä. Etuakselin sijoitus
on varsin perustelua ottaen huomioon
että valtaosa autoista on kaksiakselisia
rekanvetureita, jolloin ajo-ominaisuudet ovat paremmat normaaliin alustaan
verrattuna. Tästä syystä ohjaamoon kulku suunniteltiin tapahtuvaksi etupyörän
takapuolelta, mikä ei ole ollenkaan niin
hankalaa kuin aluksi voisi kuvitella, kunhan vaan muistaa aloittaa kapuamisen
oikealla jalalla. Ainoa ikävä puoli asiassa
on se, että ohjaamon ulkopuoliset nousukahvat ovat usein likaiset. Erityisesti
ratkaisua ovat kehuneet ulkomaanliikenteen kuljettajat, sillä Magnumin hytistä
on helpompi tulla ulos laivan autokannella, jossa viereinen auto saattaa seistä
puolen metrin päässä.
Tasainen lattia. Kun on päästy ohjaamoon, ollaankin komentosillalla joka
jätti muiden hyötyautovalmistajien suun
auki 80?90-luvun taitteessa. Täysin tasainen lattia, jossa oli seisomakorkeus
normaalivartaloiselle rahtarille, oli jotain
Kuvan oikeanpuoleisella
ohjauksella
varustettu
AE Renault
edustaa mallin
ensimmäistä
versiota 90-luvun alkuvuosilta.
josta oli nähty vain unta. Sen nähtyään
kilpailevien merkkien suunnittelijat kipittivät työpaikalleen ja repäisivät luonnoslehtiöstä uuden, puhtaan sivun. Vasta
vuonna 2008 ohjaamo koki suurimman
tähänastisen päivityksen, kun sen kattoa
korotettiin parikymmentä senttiä. Renaultin ohjaamossa kuljettaja istui muita
korkeammalla ja katseli ympärillä olevaa
maailmaa lasien takaa, joita oli yhteensä
yli neljä neliötä.
Renaultin ohjaamo näyttää ulospäin
muihin aikalaisiinsa verrattuna valtaisalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että
ohjaamon lattia on varsin korkealla. Esimerkiksi ruotsalaisissa autoissa moottoritunneli oli suurin piirtein samalla
korkeudella, mutta lattia kuljettajan
kohdalla puoli metriä alempana. Ohjaamo oli varsin avara, valoisa ja monien
mieleen, mutta vastaavasti säilytystilat
kävivät vähiin, etenkin kun kilpailijat
kehittivät tuotteitaan. Vuoden 2008 päivityksessä tilanteeseen saatiin korjausta.
Moottoripuolella aloitettiin 374-hevosvoimaisella 12-litraisella rivikuutosella, jonka vaihtoehtona oli 16,4-litrainen ja 503-hevosvoimainen Mackin V8.
Myöhemmin Mackin vinkkelikasista
tuli optiolistalle lisäksi 520- ja 560-hevosvoimaiset versiot, joilla jätettiin pohjoismaiset muskelimoottorit vanaveteen
räpiköimään. Volvo-yhteistyön seurauksena tuvan alle sovitettiin myös Volvon
13-litrainen kuutospata, joka siellä röhisee edelleenkin. Myös voimansiirto on
autovalmistajien yhteistyön jäljiltä saanut volvomaisia piirteitä, automatisoidulla vaihtamisjärjestelmällä varustetun
Optidriver-vaihteiston ollessa Renaultin
ohjelmalla varustettu Volvon i-Shift.
Erikoisemmista Magnum-versioista
voisi esille nostaa vaikkapa Australiaan
ja Uuteen-Seelantiin tehdyt mallit. Ne
oli valmistettu eurooppalaisen telivetoMagnumin pohjalta, mutta esimerkiksi
moottoreina käytettiin Mackia, vetävinä
akseleina Rockwellia tai vaihtoehtoisesti
Danaa ja vaihteistona Fulleria. Vastaavasti
Hansa Auton häärätessä Suomessa Sisun
ja Renaultin myynnin kanssa, markkinoitiin autoa myös Sisu Magnumina. Rekisteriotteessa näissä autoissa myös luki
merkin kohdalla Sisu. Voidaan siis sanoa
Sisujakin valmistetun Ranskassa.
Magnuminsa ansiosta Renault pysyi
mukana Euroopan kuorma-autojen päämerkeissä, ja jos sen olisi suunnitellut ja
valmistanut ruotsalainen autonvalmistaja, se olisi viety käsistä meillä Pohjolassakin.
Tasaisen lattian alla. Tekniikka ei ollut alussa mitään täysin veretseisauttavaa
esiteltävää etuakselin levyjarruja lukuun
ottamatta. Niitä pidettiin tuolloin täysin
raskaisiin kuorma-autoihin soveltumattomina. Alustavaihtoehtoja oli 2-akselisen
perusveturin lisäksi väliteli- ja telivetoversiot. Nostotelistä tasakuorma-autoa
on saanut tehtaalta myös paripyörätelillä.
Suomessa etenkin teliveto jäi ultraharvinaisuudeksi kannan ollessa käytettyinä
maahantuotujen varassa.
Renault AE/Mag
num
Esitelty
1990
Moottori
Teho
Iskutilavuus
Vetotapa
1200 0?1640 0 cm 3
Valmistusmaa
A1
01/13
R- 6, V8
374?560 hv
4x 2?6x4
Ranska
RASK AS KALUST
O
87
JAKOLAATIKKO
Koonnut: Iikka Kekko, kuvat@raskaskalusto.fi
S c a n i a ll a
G a ll i a ss a
las Bartezak lähetti
Ranskalaisrahtari Nico
tka hän on ottanut
meille nipun kuvia, jo
Ranskaa kierrellestyöreissuillaan ympäri
n Keski-Ranskassa
sään. Nicolas on kotoisi
ta, josta rahtikeikat
sijaitsevasta Auxerres
n Ranskan Alppien
suuntautuvat useimmite
Lille
Le Hav
re
Pariisi
maisemiin.
Le Mans
Orlean
s
Auxerre
Nantes
Nicolaksen työnantajalla, Hennequi
n
Transportilla on tusinan verran Scan
ioita, joista tässä neljä rekkafestivaa
li
tunnelmissa. Kappaletavararahd
in
lisäksi yritys kuljettaa maitoa tiloil
ta
meijeriin.
Maaston muodot ja maisemat ovat
varsin huikeita etenkin Pohjanmaata ristiin rastiin kulkeneille.
Myös puoliperänvetureiden
miehekkäät teholukemat saavat
perusteita raskaskulkuisesta
maastosta.
88
Lähetä omat kuva
si joko
sähköisesti osoittee
seen:
kuvat@raskaska
lusto.fi
tai perinteisellä po
stilla:
Raskas Kalusto/Ja
kolaatikko
PL350, 65101 Vaas
a
elle
a ovat Nicolaks
Maisemat jotk
tavat
at
sa
ä,
si
äi
iv
pä
tuttuja ja arki
ia.
isen eksoottis
olla meille erity
Metz
Keski-Eurooppalainen alppimaisema takaa että
siltoja, tunneleita
ja vanhoja linnoja
riittää matkan
varrelle.
Lyon
Lumi ei ole Ranskassakaan
harvinaista, etenkään Alpeilla
jossa Nicolas usein liikkuu.
89
Seuraavassa numerossa
Raskas Kalusto 2/2013 ilmestyy 21.3.2013
Arjen sankarit
Lähivaaran Volvo ja sen kuljettaja
Petri Varkoi ovat ketjun vahvat
lenkit pinon ja tehtaan välillä.
Mercedes-Benz
Arocs
Maansiirto- ja puu-Actroksen korvaava
Arocs-mallisto ensiesittelyssä.
Paikat
puhtaaksi
90
Uudessakaarlepyyssä toimiva
Eur-Mark valmistaa puhdistuslaitteistoja moneen lähtöön.
?Pienellä kulkee, uusi Actros?
?Edustava kuorma-auto, joka erottuu muista edukseen?, kertoo tyytyväinen
liikennöitsijä Marko Pohja Virroilta. ?Auto on myös hyvä ajaa ja tilava ohjaamo on miellyttävä asua vaativassa ulkomaanliikenteessä. Ja mikä parasta,
on uusi Actros ajossamme erittäin pieniruokainen.?
?
.
.
.
U
T
T
E
N
N
A
Ä
V
Ä
T
H
E
?T
UUSI
SOPII SUPERSANKAREILLE
UUSI
DAILY
HERÄTTÄÄ
SINUSSAKIN
SUPERSANKARIN!
NY
DAILY
VÆKKER
SUPERHELTEN
I DIG!
Supertehokkaat, uusi 205 hv moottori ja täydellinen valikoima Euro 5 ja EEV moottoreita. Supermiellyttävä,
kuljettajan työympäristö ja ilmajousitus ? Supertilava, tavaratila jopa 17,2 m3 ? Supervahva, kantavuus jopa
4.700 kg ? Supervakaa, kunnon tikapuu teräsrunko ? Supermonipuolinen, yli 7.000 erilaista versiota.
www.iveco.fi
www.mercedes-benz.?/actros
Iveco maahantuonti ja myynti
Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo
p. 010 231 0370
s-posti. info@iveco.fi
17
Alan johtava ammattilehti!
www.volvotrucks.fi
Volvo Trucks. Driving Progress
u t t u ja
kuvioi
t a:
Iso onki
Morrin kovan onnen
85-tonnimetrinen
a
s
Metsän kimpuss Uusi Mercede
Läpivalaisuauto
Viipale
mediat
740019-1301 ? PAL VKO 2013-12
Volvo Finland Ab
Hinta 7,90? ? www.raskaskalusto.fi
T
Tien pä
Tanska ällä
ssa
6 414887 400190
Kiitos luottamuksen osoituksestanne hyvät asiakkaat - Menestystä Vuodelle 2013!
1/2013 ?
13001
Volvo Truck Center
Tosiasiat ratkaisevat ? Volvo Trucksin jatkuva kehitystyö perustuu perusarvoihimme; laatu, turvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen. Tuloksena on entistä polttoainetaloudellisempia ja tuottavampia kuorma-autoja, joiden suunnittelun lähtökohtana
ovat kuljetusyrittäjien ja kuljettajien toiveet. Osaava myynti- ja huoltoverkosto sekä
kattavat palvelutuotteet täydentävät kokonaisuuden.
Iso onki ? Maansiirto Morri Oy ? Koeajo: Mercedes-Benz Antos 1830 4x2 ? Tullin läpivalaisuauto ? Custom: Svempan Sharks
HF-Autohuolto Oy
Raskas Kalusto 1/2013
MARKKINAJOHTAJA!
Mäkinen & Pojat Oy:n mukana
hakkuutyömaalla
Koeajossa Mercedes-Benz
Antos 1830 4x2
Tullin liikkuva tarkistuspiste ei
anna armoa salakuljettajalle
Esittelyssä Svempan upea ?Sharks? Scania