Sisältö 1 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 21 500 kpl • Tilaushinta 1/1 vuosi 25 € • Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet: vs. päätoimittaja Tiina Tenkanen, p. 050 548 0858 • ToimittajaJuha Pöyry (juha.poyry@pau.fi), p. 040 356 0567 • Osoite: John Stenberginranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ks. s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen komea postiljooni on Edvard Leimu / kuva: Työväen arkisto • Kuvat Istockphoto jollei toisin mainita.. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 2 5.2.2016 29.2.2016 3 7.3.2016 31.3.2016 4. 8.4.2016 29.4.2016 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista PAU 110 vuotta 6 Postilaisten järjestäytymisaste korkea heti alusta alkaen 9 Postimies-lehti välitti tietoa ulkomailta asti 10 Jakelu onnistuu paukkupakkasillakin 11 Puheenjohtajalta 22 Ay-majakka: Työsuojelutarkastajien avulla postin työpaikkoja kuntoon 24 Reitti-lehden valokuvakilpailu 25 Otsikoiden takana 27 Kysymyspalsta 30 Ristikko 32 Lentääkö pukki vai posti? 34 Sana on vapaa: Aitiopaikalla 35 Menoon mukaan 38 Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät 39 Muutosilmoitus 40 Hän on Postilaisten järjestäytyminen alkoi jo 1800-luvun loppupuolella. Postivirkamiesliitto perustettiin vuonna 1894. Alkuaikoina maakuntiin kaavailtiin haaraosastoja, suunniteltiin sairaus-ja hautausapukassoja sekä leskeneläkkeitä. Kuvassa Ilmajoen postivirkailijoita, vas. ALMA BASTMAN, TEKLA POHJOISNIEMI ja LAIMI KAUPPILA. 12 Hallitus käy pienipalkkaisten kukkarolle 14 Kohti työmarkkinasopimusta 16 Sanomalehdenjakelu tesneuvotteluiden polttopisteessä 17 Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin joulukuussa 18 PAUn jäsenkysely osa 6: Reitti-lehti ja viestintä 20 Maksettiinko sinulle viime vuonna muutosturvakorvausta? 21 Yhteistoimintaa tarvitaan irtisanomisten välttämiseksi Reitti_1_2016.indd 2 25.1.2016 15.14
3 2016 Pääkirjoitus P ääkirjoitussivu meni uusiksi, kun juuri tuli tieto Postin mittavista yt-neuvotteluista. Jälleen kerran. Posti käynnistää helmikuun alussa yli 7 600 henkilöä koskevat yt-neuvottelut yhdeksässä eri yksikössä. Suurimpia kohderyhmiä ovat perusjakelu, myyntija asiakaspalvelu, hallinto ja talous. Arvioitu vähentämistarve tätä kirjoittaessa on järkyttävän suuri, 862 henkilöä. Yksistään perusjakelussa irtisanominen uhkaa noin kymmentä prosenttia jakajista eli 630 työntekijää. Myynnistä ja asiakaspalvelusta lähtisi 128 henkilöä, lähes neljäkymmentä prosenttia. Käsittämätöntä! Posti perustelee yt:n käynnistämistä alan rakennemuutoksella. Viestintä digitalisoituu ja postin jakelumäärä vähentyy kiihtyvää vauhtia. Lisäksi Posti kertoo varautuvansa keväällä avautuvaan kilpailuun. Kilpailukyky, investoinnit ja kannattavuus pitää siis turvata. Jättipotkujen perusteluissa muistetaan myös syyllistää inhimillisten työehtojen Irtisanomiset eivät Postia pelasta TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA puolustajia eli PAUn jäseniä lakon aikaisista asiakasmenetyksistä. Postin johtoa irtisanomiset eivät tietenkään koske. Päinvastoin pitkän aika välin kannustimilla johto hyötyy irti sanomisista omilla bonuksilla. Johto näyttäisi tekevän saman virheen kuin kaksi vuotta sitten. Keväällä 2014 perusjakelussa käytiin ylimitoitetut yt-neuvottelut, joissa irtisanottiin noin 400 työntekijää. Pian heistä yli 200 otettiin kuitenkin takaisin töihin. Jälkikäteen on huomattu, että koko ytprosessi oli turha. Yhtään jakajaa ei olisi pitänyt irtisanoa. Posti ei tuon kevään jälkeen ole kulkenut ajallaan. Postin omien tilastojen mukaan resurssiongelmien takia jakamatta jääneitä jättöpaikkoja on viikkotasolla ja lakoista riippumatta ollut kymmeniä, jopa satoja tuhansia. Tänä vuonna on jatkettu samaan malliin. Viikolla yksi jakamatta jääneitä jättöpaikkoja oli 120 000, viikolla kaksi yli 160 000. Ja nyt ilmoitettiin jättipotkuista. Minulla on ikävä vanhan ajan valtiollisia monopoleja, Postija telelaitosta ja Valtionrautateitä. Näihin instituutioihin saattoi luottaa, ne hoitivat tehtävänsä huolellisesti ja hyvin. Kuljettivat postia ja siirsivät kansalaisia dieselvetureilla paikasta toiseen. Sitten iski yhtiöittämisbuumi ja yritettiin sovittaa markkinataloutta ja julkista palvelua yhteen. Kaikesta tuli sotkua. Bisnestä ymmärtämättömät virkamiehet pakotettiin uuteen rooliin ja tulostavoitteet alkoivat määrätä palveluja hintatasoa. Kaikille tuli paha olla.” KOLUMNISTI SAMI KUUSELA NIMIMERKILLÄ HUPPARIHÖRHÖ SUOMEN KUVALEHDEN NETTISIVUT 13.1.2016 Postin yt-pommi putoaa koko yhteiskunnan niskaan. Samaan aikaan, kun työmarkkinajärjestöiltä ja maan hallitukselta penätään vastuuta maan asioiden kuntoon saattamiseksi, suuri valtion omistama yritys lisää kurjuutta vahingollisella esimerkillään irtisanomalla lähes 900 työntekijäänsä. Postija logistiikka-alan unioni PAU pitää toimia järkyttävinä ja irtisanomislukuja täysin ylimitoitettuina. Mikäli Postin arvio vähennyksistä toteutuu, tulee yhtiö menettämään merkittävästi asiakkaita. Kansalaisten ja yritysten usko Postiin on horjunut jo vuosikausia. Nykyjohto tekee kaikkensa, että sama tahti jatkuu. Ja samaan aikaan omistaja, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaa täyden tukensa Postin toimille. Ammattiliitoilta omistaja kyllä vaatii vastuuta kilpailukyvystä ja työllisyydestä joka käänteessä. Oma yhtiö saakin sitten tehdä mitä lystää. POTKUT UHKAAVAT LÄHES 900 POSTILAISTA Reitti_1_2016.indd 3 25.1.2016 15.14
4 2016 Ajankohtaista Äänestä työsuojeluvaltuutettujen vaalissa PAUn jäsentä! Postissa on parhaillaan käynnissä työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettujen vaalit. Vaaleissa on asettunut ehdolle useita PAUn jäseniä, joilla on runsaasti ammattitaitoa, kokemusta ja osaamista vaativaan tehtävään. Henkilöstön valitsema työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikalla muun muassa työntekijöiden tai toimihenkilöiden edustajana työsuojeluun, työterveyshuoltoon, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Hän osallistuu työpaikalla pidettäviin työsuojelutarkastuksiin ja –tutkimuksiin sekä edustaa henkilöstöä työsuojelun yhteistoimintaan liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu on perehtynyt työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja -ohjeisiin sekä työhön liittyviin vaaraja riskitekijöihin. Häneltä saa aina neuvoja ja apua oikeisiin työmenetelmiin, tietoa työssä käytettävistä turvaja suojavälineistä. Työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä myös työhyvinvointiin ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa esimerkiksi olemalla läsnä ja tukemalla työntekijöitä ja toimihenkilöitä kuntoutusja verkostopalavereissa. PAUlla on kattava koulutusohjelma niille työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat PAUn jäseniä. Se tarkoittaa, että valittava työsuojeluvaltuutettu saa riittävän perehdytyksen tehtävään. Muista äänestää työsuojeluvaltuutettujen vaalissa äänestä PAUn jäsentä! SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle varoitus Auktorisointilautakunta antoi kokouksessaan 16.12.2015 SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle varoituksen toiminnastaan liittyen Postin työtaistelutilanteeseen. SOL Henkilöstöpalvelut Oy on auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys. Yhtiö on sitoutunut auktorisointisääntöihin, joiden mukaan auktorisoidut yritykset eivät vuokraa laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen uusia työntekijöitä. Varoitus annettiin SOL Henkilöstöpalvelut Oy:lle piittaamattomuudesta auktorisointisääntöjä kohtaan, joihin SOL Henkilöstöpalvelut Oy on sitoutunut auktorisoituna henkilöstöpalveluyrityksenä. Yhtiö ilmoitti joulukuun alussa eroavansa Henkilöstöpalveluyritysten Liitosta (HPL) ja liittyvänsä Palvelualojen Työnanta jat PALTAn jäseneksi. Reitti_1_2016.indd 4 25.1.2016 15.14
5 2016 PAUn talvipäivät Aulangolla 6.-7.2.2016 PAUn talvipäivät pidetään Hämeenlinnassa Kylpylähotelli Aulangossa 6.-7.2.2016. Talvipäivien ohjelmassa on puheenjohtaja Heidi Niemisen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ajankohtaiskatsausten lisäksi keilailua, ammattiryhmäpalavereja, iltajuhla ja työehtoklinikka. Lue talvipäivien ohjelmasta lisää osoitteessa www.pau.fi TILAA PAUN MOBIILIJÄSENKORTTI PAUn uudet jäsenkortit postitettiin vuoden vaihteessa kaikille jäsenille, lukuun ottamatta eläkeläisiä. Uudet jäsenkortit ovat voimassa kaksi vuotta 2016–2017. Eläkeläisten vanha kortti on edelleen voimassa. Uusi kortti lähetetään jäsenille, mikäli kortti katoaa tai jäsen jää eläkkeelle. Jäsenkortin yhteydessä lähetettiin myös PAUn taskukalenteri niille jäsenille, jotka ovat sen tilanneet. PAUn jäsenillä on mahdollisuus tilata perinteisen muovikortin rinnalle älypuhelimiin maksuton PAUn mobiilijäsenkortti. Kortti toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Korttisovelluksen mukana muun muassa jäsenedut ovat helposti ja nopeasti löydettävissä. Mobiilikortti toimii iOS, Android ja Windows Phone -käyttöjärjestelmiä käyttävissä puhelimissa. PAUn mobiilijäsenkorteissa käytetään CardPlus Oy:n Lompakko-sovellusta. Lisätietoja ja tilausohjeet PAUn verkkosivuilta osoitteesta: pau.fi /jasenyys/jasenkortti/ mobiilijasenkortti/ Reitti_1_2016.indd 5 25.1.2016 15.14
6 2016 6 201 201 201 201 201 201 011 20 20 6 6 6 6 6 6 Postinkantajia lähdössä kierrokselle 1900-luvun alkupuolella. Takana Snellmaninkadun Postitalo (Nikolainkatu 6–Kirkkokatu 16). Kuva Signe Brander. P alkkarakenteen muutos ja sitä seurannut ansioiden lasku olivat postiljoonien ensimmäisen yhteisen etupoliittisen liikehdinnän taustalla. Tuolloin elettiin vuotta 1885, eivätkä pyrkimykset tuottaneet toivottua tulosta. Tämä ei vielä johtanut postiljoonien ammatilliseen järjestäytymiseen, vaikka virkamiespuolella viitteitä sen suuntaisesta yrityksestä jo olikin. Postiljoonien järjestäytymisen taustalla vaikuttivat vahvasti etupoliittiset tekijät, mutta eivät ne virkamiehillekään vieraita olleet. Kohtuuton työmäärä Postiljoonien ammatilliseen järjestäytymiseen johtanut kehitys käynnistyi 1800-luvun lopulla. Syynä oli postin määrän voimakas kasvu, minkä vuoksi Postilaisten järjestäytymisaste korkea heti alusta alkaen Postiljoonien ammatillinen järjestäytyminen ja edunvalvonta käynnistyivät Tampereen postiljoonikokouksen jälkeen tammikuussa 1906. Postivirkamiesten yhdistystoiminta oli alkanut jo vuonna 1894. postiljoonien työmäärä kasvoi kohtuuttomasti etenkin pääkaupungissa. Koska uusia postiljooneja ei palkattu, tilanne kärjistyi. Keväällä 1899 helsinkiläiset pitivät asian johdosta kokouksen. Siitä alkoi myös toiminta, joka johti Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiseen ensimmäisessä valtakunnallisessa postiljoonikokouksessa Helsingissä, 3. helmikuuta 1901. Sortokauden kireiden yhteiskunnallisten olojen takia yhdistys ei voinut kuitenkaan aloittaa toimintaansa. Toinen valtakunnallinen postiljoonikokous pidettiin Tampereella 7.–9. tammikuuta 1906. Tätä kokousta on yleisesti pidetty Suomen Postiljooniyhdistyksen perustamiskokouksena. Kokouksen jälkeen yhdistys aloitti toimintansa, muodosti maan kattavan organisaation ja alkoi julkaista Postimies-lehteä. Postiljooniyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen arvopostinkantaja Juho Valo. Ennen Tampereen kokousta toimintansa aloittivat paikallisten työväenyhdistysten alaisuudessa Viipurin (4.6.1905) ja Turun (20.9.1905) Wiestinviejien yhdistykset. Ensimmäinen yritys 1883 Postin virkamiesten järjestäytymispyrkimykset alkoivat alkusyksystä 1883. Alullepanijana oli ekspeditööri Robert Ladau, joka nimitysjuhlassaan esitti oman yhdistyksen perustamista postivirkamiehille. Kului kuitenkin vielä yksitoista vuotta siihen, että Suomen Postiyhdistys saatiin perustettua. Vuonna 1886 pidettiin yhdistyksen perustamisen tiimoilta kolmipäiväinen kokous Helsingissä. Vasta kun pääpostitirehtööri Carl Hjalmar Lagerborg ryhtyi ajamaan yhdistysasiaa, saatiin Suomen Postiyhdistys perustettua maaliskuussa 1894. Postiyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Edv. Björling. 6 2016 SEURAAVISSA REITTI–LEHDISSÄ TEHDÄÄN LYHYITÄ KURKISTUKSIA LIITON HISTORIAAN. Reitti_1_2016.indd 6 25.1.2016 15.14
7 2016 7 201 2 6 > Ensimmäisessä hallituksessa oli jäsenenä myös yksi nainen, Rosa Paqualén. Alkuvaiheessa Postiyhdistys sai kilpailijoikseen Postivirkamiesliiton ja Suomen Postivirkamiesliiton. Kumpikaan näistä ei ollut elinvoimainen. Suomen Postiyhdistys julkaisi vuosina 1907–1910 omaa lehteä, Postilaista. Postitorvi-lehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1918. Edunvalvontaa ja harrastustoimintaa Sekä postiljoonien että virkamiesten ammatillisen järjestäytymisen taustalla vaikuttivat etupoliittiset tekijät. Postiljooneilla ne olivat kuitenkin selvästi vahvemmat. Jo ensimmäisissä postiljoonikokouksissa 1901 ja 1906 etupoliittiset asiat olivat voimakkaasti esillä. Ne olivat määräävässä asemassa myös ammattiyhdistystoiminnan käynnistymisen taustalla. Postiyhdistyksen säännöissä sen tehtäväksi määriteltiin edistää virkamieskunnan harrastustoimintaa ja virittää ammattiin liittyvää ajatusten vaihtoa. Sen kokouksissa esille nousi kuitenkin myös apukassoihin, leskeneläkkeisiin ja vuosilomiin liittyviä asioita. Vuosina 1906–1917 postiljoonien järjestäytymisaste vaihteli 84–96 prosentin välillä. Vuoden 1906 lopulla yhdistyksen jäsenmäärä oli 450. Myös virkamiespuolella järjestäytymisaste oli korkea, ja perustamisvuoden 1894 lopulla jäseniä oli jo lähes sata. Vallankumouksen aika Postiljoonien palkka säilytti ostovoimansa hyvin maailmansodan syttymiseen, vuoteen 1914 asti. Sen jälkeen se laski, ja keväällä 1917 ostovoimasta oli vuoden 1914 tasoon verrattuna jäljellä kolmannes. Ansioiden lasku, Venäjän vallankumoukset maaliskuussa ja marraskuussa 1917 sekä sortovuosina kasvanut tyytymättömyys kärjistivät myös postiljoonien yhteiskunnallisia asenteita. Suomen ammattijärjestön jäseneksi Postiljooniyhdistys liittyi huhtikuussa 1917. Postiljoonit olivat mukana myös marraskuun suurlakossa. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Vuonna 1917 Postiljooniyhdistyksen puheenjohtajaksi palasi Juho Valo. Hän oli ilmeisen haluton tehtävään ja kieltäytyi siitä aluksi. Hänen kohtalokseen tuli johtaa yhdistystä vaikeana aikana ja joutua teloitetuksi Viipurissa kansalaissodan jälkiselvittelyissä. Vuoden 1917 tapahtumilla oli vaikutusta myös Postin virkamiehiin, joiden yhdistystoiminta oli alkuinnostuksen jälkeen laantunut. Keväällä 1917 Postiyhdistys piti Helsingissä kokouksen, jossa tarkoituksena oli elvyttää yhdistyksen toimintaa. Kokouksessa oli esillä myös palkkojen korottaminen vastaamaan kohonneita elinkustannuksia. Kokoukseen osallistui noin 200 postivirkamiestä. TEKSTI ARTO JOKELA KUVAT TYÖVÄEN ARKISTO JA PAUN ARKISTO 7 2016 PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle Reitti_1_2016.indd 7 25.1.2016 15.14
8 2016 Postineuvoston teloitus Viipurissa Kansalaissodan alettua 29. tammikuuta 1918 punaiset ottivat valtaansa Etelä-Suomen. Postin toiminnasta punaisten alueella vastasivat pääasiassa postiljoonit ja postin johtoon asetettiin postiljooneista koostunut postineuvosto. Vallankumous ei sinällään saanut postiljoonien joukossa suurta kannatusta. Vastalauseena punaisten hallinnolle virkamiehet aloittivat lakon. Helsingissä myös postiljoonit menivät lakkoon. Postiljoonien lakon syynä oli kuitenkin palkkaus, ei politiikka. Kun he saivat pyytämänsä korotuksen, työt jatkuivat. Tosin osa postiljooneista jatkoi lakkoa virkamiesten kanssa. Kansalaissodan jälkiselvittelyissä teloitettiin Viipurissa suurin osa postineuvoston jäsenistä sekä joukko muita Postiljooniyhdistyksen jäseniä. Heidät pidätettiin Viipurin postikonttorilla ja ammuttiin läheisen kansakoulun pihalla. Teloitusta on vaikea ymmärtää, sillä postineuvoston jäsenten ja muiden telotettujen toiminta oli ollut postin tai yhdistyksen asioiden hoitamista. Minkäänlaista tutkintaa teloitettujen syyllisyydestä ei toimitettu. Vallankumousyrityksen jälkeen Postin palveluksesta erotettiin 186 postiljoonia. Sodassa heitä menehtyi toistakymmentä. Kaikkiaan sodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli noin 27 100 punaista, 5 200 valkoista ja 4 400 muuta henkilöä. Palvelusmiehiä ja virkamiehiä Postiljoonit olivat valtion palvelusmiehiä ja asemaltaan virkamiesten ja työväestön välimaastossa. He ansaitsivat paremmin kuin työntekijät, mutta huonommin kuin virkamiehet. 1900-luvun alussa Suomen Postiljooniyhdistyksen jäsenkenttään kuuluivat kirjeenkantajat, esimiehet, postitoimistojen vahtimestarit ja postivaunuissa työskentelevät matkapostiljoonit. Postiljooni saattoi olla joko vakinainen tai ylimääräinen. Suomen Postiyhdistyksen jäseniksi pääsivät postilaitoksen virkamiehet alimpia virkailijoita lukuun ottamatta. Postin virkamieskunnassa oli myös paljon naisia. ARTO JOKELA KIRJOITTAJA ON POSTILIITON HISTORIOITSIJA Postiljooneja Helsingin postkonttorin ahtaassa kirjeenkantajien huoneessa kaasuja sähkövalojen loisteessa. Kuva on otettu maaliskuussa 1912. 8 2016 K U V A : H E L S IN G IN O S A S T O N A R K IS T O Reitti_1_2016.indd 8 25.1.2016 15.14
9 2016 S uomen Postiyhdistys julkaisi vuosina 1907–1910 omaa lehteä, Postilaista. Postitorvi-lehti aloitti ilmestymisensä vuonna 1918. Suomen Postiljooniyhdistyksen Postimies–lehti ilmestyi näytenumerona kuitenkin jo vuoden 1906 alkupuolella. Liiton jäsenten oli mahdollisuus tilata lehteä, ja juuri perustettu liitto aktiiveineen halusikin edistää tilauksia. Perustavaan kokoukseen Tampereelle oli saapunut 60 postiljoonia ympäri maan. Muistona toisesta kokouspäivästä on säilynyt uljas kuva, jossa viiksekkäät postiljoonit poseeraavat parhaat päällänsä. Vieläkin valokuva on nähtävissä isona tauluna PAUn toimistolla. Ensimmäisillä riveillään lehti kertoi olevansa puhtaasti ammatillinen. Lehti sisältäisi etupäässä postiljoonien oloja ja heidän pyyteitään koskevia kirjoituk9 2016 POSTIMIES-LEHTI välitti tietoa ulkomailta asti Yhdistyksen oma lehti on ilmestynyt 110 vuoden ajan. sia. Postimiestä tehtiin talkoilla ja toimitus koki itsensä ”heikoksi ja sopimattomaksikin niinkin tärkeään tehtävään kuin lehden teko”. Postimies säilytti alku peräisen nimensä pitkään. Nimi muuntui Reitti–lehdeksi vasta 2003, kun Postimies ja Postitorvi yhdistyivät. Kansainvälisyyttä alusta asti Vanhat lehdet sisälsivät paljon kansainvälisiä uutisia postialalta. Ensimmäisessä numerossa oli tarina Etelä-Ranskassa sijaitsevasta Biscayan lahden (suom. Biskajanlahden) suuresta rannikkoalueesta, jossa oli talo siellä ja kylä täällä. Maaperä oli niin vetistä, ettei ihmisen jalka pystynyt siinä kävelemään. Siitä huolimatta siellä kannettiin kirjeitä. Korkeita puujalkoja käyttäen sikäläiset lammaspaimenet ja kirjeenkantajat harppoivat kahden metrin askelia kylästä kylään. Sadeaikoina puujalkojen pohjiin kiinnitettiin laudankappale, jotta pohjat eivät painuisi liian syvälle vetelään maahan. Tuossa lienee jo kyseessä tuottavuusloikka ranskalaiseen tapaan. Teurastajatkin postin palveluksessa Tiedettiin myös kertoa postitorven historiaa Saksasta saakka. Sekin, että alussa torvet olivat suoria. Ympyrän muotoisiksi ne saivat muotonsa vasta 15. vuosisadan loppupuolella. Aiemmin postiratsumiesten tulosta ilmoitettiin torveen puhaltamalla. Paljon aikaisemmin myös teurastajat puhalsivat saapuessaan torveen, sillä keskiaikana he toimittivat postilähetyksiä. Saksasta levisivät torvet muihinkin maihin. Suomen Postin tunnuksista torvi hävisi vasta 2000-luvun alkupuolella. TEKSTI SEPPO KINNUNEN KUVAT POSTIMIES-LEHTI 1906-1909 P P P P Reitti_1_2016.indd 9 25.1.2016 15.14
10 2016 10 201 2016 6 J akaja Asko Ketola jakaa postia kirkonkylän taajamassa. Sodankylässä pakkasta on ollut enimmillään noin – 35 astetta. Kierrokseen kuuluu muun muassa hissittömiä kerrostaloja, rivitaloja ja liikerakennuksia. - Suurin ongelma on hikoilu, kun on niin paljon vaatetta päällä, Ketola toteaa. Hänellä on kerrospukeutuminen hallussa. Ketolan aamupukeutumiseen menee seitsemän minuuttia. Vaatteet painavat yhteensä 5,5 kiloa. Pää suojataan postin fleecevuorillisella talvihatulla. Ylävaratalo pysyy lämpimänä, kun alle tulee t-paita, sen päälle Postin collegepaita, kauluri ja fl eecetakki. Kaiken päälle puetaan Postin talvitakki, jossa on irrotettava vuori. Alushousujen päälle vedetään väliasun housut, shortsit, Postin kesähousut ja päällimmäiseksi Postin suojapuvun haalarimaiset housut, jotka suojaavat myös ylävartaloa. Jalat pysyvät lämpiminä Postin sinisillä sukilla ja villasukilla. - Minulla on vielä erityisen lämpimät huopaja pahvipohjalliset, ettei kylmyys siirry kenkien pohjista jalkoihin. Juoda pitää Ketola kertoo pitävänsä huolen riittävästä nesteen saannista. Lisäksi työskentelyn rytmi on pidettävä tasaisena. Kylmä ei kuulemma ehdi tulla, kun pystyy jatkuvasti liikkeellä. - Kun tulen kerrostaloon, otan lakin pois päästä, aukaisen kaksi päällimmäistä takkia ja otan toisesta kädestä rukkasen pois. Paljaalla kädellä ei kuitenkaan pidä ottaa esimerkiksi ulko-oven rautakahJakelu onnistuu paukkupakkasillakin vasta kiinni, sillä iho voi paleltua huomaamatta. Kenkien pohjat jäätyvät pakkasella, joten niistä tulee liukkaat. Liukuesteitä Ketola ei käytä, koska ne muuttavat ryhtiä ja siitä seuraa selkäkipuja. Horjahduksia sattuu aina. Täytyy vain kävellä varovaisesti eikä kiirehtiä. Pakkaseen osataan varautua Talven pakkasennätys tehtiin Muoniossa, jossa mitattiin 41 astetta. Postin Lapin alueen työsuojeluvaltuutettu Hannu Haapaniemi ei pidä mitattua pakkasennätystä poikkeuksellisena jakelun kannalta. - Täällä pohjoisessa olemme tottuneet siihen, että talvella on pakkasta. Se on pukeutumiskysymys. Vaikka pakkasta olisi 45 astetta, täällä tarkenee, Haapaniemi kertoo. Hänen mukaansa Lapissa pakkaskausia voi kestää yli kuukauden yhtäjaksoisesti. Jakajia pakkanen ei kuitenkaan pelota. Työsuojeluvaltuutetun mukaan he osaavat toimia kelillä kuin kelillä ja asiakkaat saavat postinsa. Postilla on jakelijoille ohjeet poikkeuksellisten sääolojen varalle. Jakelutoimipaikoissa tulee olla myös jakelukohtaiset varautumissuunnitelmat. Työterveyslaitoksen suosituksen mukaan polkupyöräjakelun alimpana lämpötilana voi pitää – 20 astetta, mopojakelun – 10 astetta. Huomiota on kiinnitettävä pakkasen lisäksi tuuleen, joka voimistaa kylmän vaikutusta. Joka tapauksessa työnjohdon tehtävänä on arvioida, miten esimerkiksi tuulen voimakkuus, ilman kosteus, matkan pituus, maasto-olosuhteet ja yksilölliset seikat vaikuttavat työntekijän työturvallisuuteen ja suoritukseen. Poikkeukselliset olosuhteet todetaan tapauskohtaisesti johdon ja jakeluhenkilöstön tai heidän edustajiensa kesken. Autojen toiminta kovilla Kalustolle pakkaset ovat kova paikka. Takajarrujen jäätyminen ja kaasupolkimen toiminta ovat muun muassa Postin käyttämien VW Transporttereiden vikoja. Jalkatila pyritään pitämään puhtaana lumesta, jotta sulanut lumi ei kulkeutuisi kaasupolkimen mekanismiin. Myös runsas lumentulo on ”poikkeuksellinen olosuhde”, joka asettaa vaatimuksia postin kuljetukselle. - Sivuteille ei lähdetä, jos jättöpaikka on lumikinosten takana tai on vaarana, että auto juuttuu kiinni. Jakajat ovat ammattitaitoisia ja osaavat käyttää tervettä järkeä. Ehdotonta jakelun estävää pakkasrajaa Haapaniemi ei osaa arvioida. - Raja menee siinä, saadaanko autot liikkeelle. Mutta nythän pakkanen on laskenut ja täällä on melkein kesäkeli. Vain parikymmentä astetta pakkasta, Haapaniemi murjaisee. TIINA TENKANEN 10 2016 Reitti_1_2016.indd 10 25.1.2016 15.14
11 2016 1111 201 201 201 2 20 201 2 20 201 2 201 2 201 201 201 201 201 01 01 201 20 2 20 2 2 2 20 2 2 20 20 201111 2 20 2 2 201 201 2 2 201 01 01 20 201 201 2 20 2 20 01 20 201 20 01 01 201 2 2 2 2 20 20 20 01 2011 2 20 201 201 2 2 2 2 11 2 2 20111 2 2 2 1 20 2011 01111 201 20 20 20 20 20 2 2 20 01 2 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Kiireisen syksyn jälkeen näyttäisi edessä olevan myös työntäyteinen kevät. Nyt kiirettä aiheuttavat niin postialan lainsäädäntöhankkeet kuin työelämää yleisesti koskettavat, hallituksen edistämät pakkolait. Liikenneja viestintäministeriö (LVM) aloitti viime vuonna postilain uudistamisen. Ensimmäisessä vaiheessa koetetaan saada aikaiseksi kilpailua alalle poistamalla nykyinen toimilupajärjestelmä. Kun nykyään postitoiminnan aloittaminen on edellyttänyt toimilupaa, niin lain muutoksen jälkeen toiminnan voisi aloittaa, kun on ilmoittanut asiasta viestintävirastoon. Reilut parikymmentä tahoa antoi ministeriölle lausuntonsa tästä asiasta. Ne ovat luettavissa LVM:n nettisivuilta. Sieltä löytyy myös PAUn ja Postin kanta asiaan. Posti ennakoi omassa lausunnossaan jo seuraavaa lainvalmisteluvaihetta. Tai oikeastaan haluaisi, että edellä kerrottu muutos toteutettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun yleispalvelua koskevaa sääntelyä kevennettäisiin. Postin mukaan kaikki eivät enää tarvitse viisipäiväistä jakelua, eikä se heidän mukaansa ole lähivuosina nykymuodossaan kansantaloudellisesti kannattavaa. Posti siis ajaa voimallisesti jakelupäivien vähentämistä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halua olisi vähentää jakelupäiviä viidestä kolmeen. Postin lausunnosta on luettavissa myös toinen heidän pitkäaikainen haaveensa. Posti haluaa, että kerrostalojen asuinhuoneistoihin tapahtuvassa jakelussa tulisi luopua velvollisuudesta kantaa kirjelähetykset huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Jos Postin haaveet etenisivät poliittisessa päätöksenteossa, olisi niillä isot vaikutukset lähettäjäja vastaanottaja-asiakkaille sekä postilaisille, joiden työpaikkoja uudistukset vähentäisivät huomattavasti. LVM on valmistelemassa jo tämän vuoden aikana postilain toisen vaiheen uudistamista, jossa esille nousee varmasti myös yleispalvelun taso eli jakelupäivien määrä. PAUn Reitti-lehti kysyi vuosi sitten keväällä eduskuntavaalien alla kaikilta eduskuntapuolueilta kantaa viisipäiväiseen jakeluun. SDP, Keskusta, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit halusivat säilyttää myös jatkossa viisipäiväisen jakelun. Kokoomus ja Vihreät olivat sillä hetkellä viisipäiväisen jakelun kannalla, mutta jättivät takaportin auki mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäville muutoksille digitalisaation kehittyessä. Kaikissa puolueissa ei aina muisteta ennen vaaleja lausuttuja kantoja enää vaalikauden aikana, mutta PAU kyllä muistuttelee tästä asiasta poliittisia päätöksentekijöitä. Kaikilla valtionyhtiöillä, Posti mukaan lukien, riittää jännitettävää myös omistajaohjauksen osalta. Sipilä on ilmoittanut kertovansa kevään aikana mitä valtion omistamia yhtiöitä mahdollisesti myydään ja mitä listataan pörssiin, kun valtio etsii rahoitusta päättämiinsä kärkihankkeisiin. Posti ja sen tytäryhtiö OpusCapita voivat löytyä myös näistä kaavailuista. Toivotan PAUn jäsenille onnellista ja elämäntäyteistä vuotta 2016! HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Posti haluaa viiden päivän jakelusta eroon y 11 • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ Reitti_1_2016.indd 11 25.1.2016 15.14
12 2016 S ipilän hallituksen esittämästä 15 prosentin kilpailukykyloikasta viisi prosenttia on hallituksen mukaan tehtävä leikkaamalla palkansaajien palkkoja. Lisäksi taloustalkoisiin pakotetaan sairaslomalaiset, vanhempainvapaita pitävät ja työttömät. EK ajaa paikallista sopimista, jolla voisi alittaa työehtosopimusten minimitasot. Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat laskeneet, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi pakkolakien aiheuttamat taloudelliset heikennykset luovat palkansaajajärjestöille paineita korvata työntekijän alentunut ostovoima palkankorotuksilla. SAK:n vastaehdotus pakkolaeille ei sisältänyt työehtojen heikennyksiä, mutta ehdotti työnantajamaksujen pienentämistä jo kuluvana vuonna. Lisäksi harmaan talouden valvontaa tulisi lisätä ja kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen. Lomarahat voisivat joustaa suhdanteiden mukaan, jolloin työllisyystilanne ja taloustilanne määrittelisivät lomarahan määrän. Hallitus sen sijaan haluaisi leikata kolmanneksen pois kaikista lomarahoista. SAK:n ehdotuksen mukaan vuonna 2017 ei korotettaisi palkkoja. Vuonna 2018 vientialat saisivat määrittää palkankorotukset. Jos pakkolakiesitykset toteutuisivat, ne heikentäisivät merkittävästi kaikkien työntekijöiden toimeentuloa. Heikomman suoja ei enää toteutuisi, sillä työehtosopimuksissa ei saisi sopia lakia parempia työehtoja. Jo voimaan tulleet kiristykset Vuoden alusta vuorotteluvapaaehdot ovat kiristyneet. Alkavista vanhempainpäivärahoista on poistunut 30 päivän korotettu päiväraha. Työmarkkinatuki pienenee. Työtuomioistuinmaksua peritään järjestöiltä 2 000 euroa, kun viime vuonna maksu oli 244 euroa. Kilometrikorvaus laskee 43 senttiin. Yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuus on noussut 40 prosentista 42:een. Sairauspäivärahan ehtoja on muutettu, mikä saattaa tarkoittaa jopa 10 prosentin leikkausta päivärahaan. Lääkärikäynnistä maksettava Kela-korvaus on pienentynyt. Lääkekorvausten alkuomavastuu nousi vuoden alusta 50 euroon ja lääkekaton ylittävä osuus nousi 2,50 euroon. Leikkausten takia julkisella ja yksityisellä sektorilla on menetetty työpaikkoja, viimeksi yliopistoissa. Työhyvinvoinnin edistäjä Työterveyslaitos joutuu vähentämään työntekijöitään. Myös innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes joutuu vähentäHALLITUKSEN PAKKOLAIT TÄHTÄÄVÄT VALTIONVELAN VÄHENTÄMISEEN, MUTTA MAKSUMIEHIKSI JOUTUVAT PÄÄASIASSA PIENIPALKKAISET. SUOMEN AMMATTILIITOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK OLISI KIRITTÄNYT SUOMEN KILPAILUKYKYÄ TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA. Hallitus käy pienipalkkaisten kukkarolle mään yrityksille meneviä avustuksia esimerkiksi pilottihankkeisiin, vaikka hallitus perää uusia tuotteita vientiin. Kesällä pakkolait voimaan Jos työmarkkinaosapuolet eivät kykene yhteisesti sopimaan säästöistä, pakkolait iskevät palkansaajaan kesällä. Lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton. Loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi. Vuosiloma saa olla enintään kuuden viikon mittainen. Lisäksi hallituksen kiristyslistalla on muun muassa lapsilisien leikkaus ja työttömyysturvan heikentäminen. Pari vuotta sitten päätettiin, että vuosilomalla sairastava sai siirtää lomapäiviään ensimmäisestä sairastumispäivästä lähtien. Nyt hallitus haluaa vuosilomalla sairastavalle kuuden päivän karenssin, jos työntekijällä on lomaa viisi viikkoa tai enemmän. Tällä keinolla hallitus haluaa vähentää työnantajien kustannuksia. SAK:n mukaan sairauspoissaoloja ei vähennetä pakkolailla, vaan työhyvinvointia parantamalla. Neuvottelut jatkuvat Tammikuun loppupuolella EK ilmoitti, että yhteiskunta s opimusneuvottelut palkansaajajärjestöjen kanssa ovatkin mahdolliset. EK:n toimitusjohtaja JYRI HÄKÄMIEHEN mukaan neuvotteluhalukkuuteen olivat vaikuttaneet monet tahot ja erityisesti presidentti Sauli Niinistön uuden vuodenpuhe. Neuvotteluissa ei käsiteltäisi työehtosopimustai palkkausasioita, vaan Suomen kilpailukyvyn nostamista. Aiemmin EK:ta kismittänyt Autoja Kuljetusalan Työntekijä liitto AKT:n poisjäänti ei ole enää kynnys kysymys. Neuvotteluosapuolten mukaan ensin tehdään ratkaisu, johon ammattiliitot ottavat kantaa. Jos työmarkkinaosapuolet pääsevät sopimukseen, se korvaa hallituksen kaavailemat pakkolait. Neuvotteluyritys on jo viides. Reitti_1_2016.indd 12 25.1.2016 15.14
13 2016 ESIMERKKI 1* Pääkaupunkiseudulla kahdeksan vuotta Postissa työskennellyt postityöntekijä (lyhytlomalainen), jonka kuukausipalkka on 2 064 euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha alenee 1 238,40 eurosta 866,88 euroon = 371,52 € Sairausajan palkka: tammikuussa 3 päivän sairausloma 93,22 euroa kuukaudessa helmikuussa 6 päivän sairausloma 142,32 euroa kuukaudessa syyskuussa 5 päivän sairausloma 137,60 euroa kuukaudessa Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (66,58 €) ja toukokuussa (66,58 €) päivän palkan. Yhteensä 133,16 euroa. ** Vuodessa palkka alenee 877,82 euroa! ESIMERKKI 2* Pääkaupunkiseudulla 25 vuotta Postissa työskennellyt postityöntekijä (pitkälomalainen), jonka kuukausipalkka on 2 249 euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha vähenee 1 619,28 eurosta 1133,50 euroon = 485,78 € Sairausajan palkka: tammikuussa 3 päivän sairausloma 101,57 euroa helmikuussa 6 päivän sairausloma 155,10 euroa syyskuussa 4 päivän sairausloma 134,93 euroa marraskuussa 1 päivän sairausloma 74,97 € Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (72,55 €) ja toukokuussa (72,55 €) päivän palkan. Yhteensä 145,10 euroa. ** Vuosiloma vähenee 45 lomapäivästä 36 lomapäivään. Työehtosopimuksen mukaan lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä. 2229 € / 25 = 89,15 x 9 = 802,35 € Vuodessa palkka alenee 1 899,80 euroa! Pakkolait leikkaisivat palkkaa rajusti ESIMERKKEJÄ HALLITUKSEN KAAVAILEMISTA LEIKKAUKSISTA VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN P-LIITTEEN POSTITYÖNTEKIJÄLLÄ JA ESIMIEHELLÄ. ESIMERKKI 3* 20 vuotta Postissa työskennellyt esimies, jonka kuukausipalkka on 3 000 euroa. Hallitusten leikkausten vaikutukset: Lomaraha vähenee 2 160 eurosta 1512 euroon = 648 € Sairausajan palkka: tammikuussa 2 päivän sairausloma 116,12 euroa helmikuussa 7 päivän sairausloma 227,59 euroa syyskuussa 5 päivän sairausloma 180 euroa Loppiaisen (arkipäivänä) ja helatorstain muutos palkattomaksi vähentävät tammikuussa (96,77 €) ja toukokuussa (96,77 €) päivän palkan. Yhteensä 193,54 euroa. ** Vuosiloma vähenee 45 lomapäivästä 36 lomapäivään. Työehtosopimuksen mukaan lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä = 3000 € / 25 = 120 e x 9 = 1080 € Vuodessa palkka alenee 2 445,25 euroa! *Laskelmissa ei ole huomioitu esim. ”modulien” ja muiden säännöllisten korvausten sekä iltatyö-, yötyöja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityöja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista muodostuvia lisiä, jotka pienentävät vuosilomalisää. Sairausloman määrä on laskettu keskimääräisen Posti–konsernin sairauspoissaoloprosentin (6,2) mukaan. **1. Mikäli työntekijälle järjestetään mahdollisuus tehdä tunnit sisään myöhemmin, lisäisi se vuosityöaikaa kahden työpäivän verran palkkaa alentamatta. 2. Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät. JUSSI SAARIKETO PAUN TYÖEHTOASIANTUNTIJA ESKO HIETANIEMI PAUN LIITTOSIHTEERI 13 13 13 113 13 13 3 13 13 3 13 3 3 13 3 13 3 3 1113 13 1113 3 13 3 13 3 3 13 3 13 3 3 13 13 1113 3 13 3 3 3 13 3 3 3 3 13 111113 13 3 3 3 13 3 113 113 3 3 13 13 11113 3 3 3 3 3 3 3 13 3 3 3 3 3 3 3 3 13 3 3 3 3 3 3 113 3 3 3 3 3 3 1113 3 113 113 3 3 3 3 1113 3 3 3 1113 3 3 3 13 3 3 3 3 113 3 13 3 3 3 3 3 3 3 13 3 3 3 1113 3 3 11113 3 13 Reitti_1_2016.indd 13 25.1.2016 15.14
14 2016 14 14 201 2016 6 14 Kohti työmarkkinasopimusta HALLITUKSEN PAKKOLAKIUHKAILUIHIN SUIVAANTUNEENA SAK JÄRJESTI TAMPEREELLA LUOTTAMUSMIEHILLEEN HENGENNOSTATUSTILAISUUDEN. VAIKKA SALISTA KUULTIIN VÄLIHUUTOJA LAKON PUOLESTA, PUHEENJOHTAJA LAURI LYLY AIKOO JATKAA SOVITTELEVALLA LINJALLA. Reitti_1_2016.indd 14 25.1.2016 15.14
15 2016 Y hteiskuntasopimuksesta ei enää puhuta, vaan tulevissa neuvotteluissa Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK muiden palkansaajajärjestöjen kanssa sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK neuvottelevat työmarkkinasopimuksesta. - Palkoista sovitaan syksyn liittokierroksella, SAK:n puheenjohtaja Lyly totesi Tampereella 23.1. järjestetyssä Kihloista kahleisiin–tapahtumassa. Tampereen Puistotornin juhlasalissa pidettyyn tilaisuuteen oli kokoontunut yli 400 luottamusmiestä. Paikka oli sama, jossa SAK 76 vuotta sitten perustettiin. Silloin Suomen Työnantajain Keskusliitto STK hyväksyi SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi. Sen jälkeen työmarkkinaratkaisut, muun muassa palkat, on sovittu keskitetysti, ei työpaikoilla. Lakkoon, jos neuvottelut kariutuvat - Yhteiskuntasopimusneuvottelut kaatuivat hallituksen viiden prosentin säästötavoitteeseen. Se meidän olisi pitänyt niellä, Lyly selvitti myttyyn menneiden neuvottelujen syitä. Nyt SAK:lla on tavoitteena saada aikaan sellainen neuvottelutulos, jonka jälkeen pakkolakeja ei tarvita. Säästöt ja sitä kautta yritysten parempi tuottavuus voidaan Lylyn mukaan tavoittaa työelämää parantamalla. Myös paikallisesti sovittavien työehtojen linjaukset olisi saatava kuntoon. EK:n vaatimusta työehtosopimusten alittavista palkoista ei hyväksytä. Paikallisesti voitaisiin sopia esimerkiksi työaikaja lomajärjestelyistä. Viime syyskuun mielenosoituksessa Helsingin Rautatientorilla palkansaajajärjestöjen puheenjohtajat nostivat keltaisen kortin hallituksen pakkolaeille eli antoivat vertauskuvallisen varoituksen epäreilusta pelistä. Tampereellakin Lylyn taskusta nousi keltainen kortti, mutta tällä kertaa siksi, että kentällä on liikaa pelaajia. Hallitus punkee työmarkkinaosapuoleksi palkkaneuvotteluihin. - Aina on tullut ongelmia, kun poliitikot tulevat työmarkkinakentälle, Lyly sanoi. Yleisön lakkovaatimuksiin Lyly vastasi, että ay-liike on työn ja sopimisen liike. Vasta jos neuvottelut päättyvät tuloksettomina, SAK on valmis työtaisteluun. Luottamus hallitukseen vähissä Viiden ammattiliiton puheenjohtajilla oli omat puheenvuoronsa. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen oli yksiselitteinen: AKT ei hyväksy palkanalennuksia eikä muita työelämän heikennyksiä. - Työnantaja voisi velvoittaa meidät kolmen prosentin säästötavoitteen ja antaa meidän löytää keinot sen saavuttamiseksi, Piirainen ehdotti. Hän on SAK:n linjausten kannalla paikallisesta sopimisesta. Työehtosopimuksia voidaan kehittää vain yhdessä, ”eikä sanelulla, kuten pienillä työpaikoilla tapahtuu”. Metallityöväen Liiton Riku Aalto kertasi, miten Ruotsissa ollaan luopumassa sairaspäiväkarenssista ja Saksassa on jo havahduttu halpatyön ongelmiin. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen epäluotettavuuden. Kunta-alan työntekijöiltä on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan jo viety kaikki edut. Pitkästä, 15 vuoden työurasta kuntatyöntekijä saa etuna 38 päivän kesäloman, mutta nyt hallitus haluaa leikata sitäkin. Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Heli Puura totesi hallituksen teot kelvottomiksi, ja että jokaisesta edusta ja lomapäivästä on jo maksettu. - Työehtosopimukset eivät ole syntyneet itsestään vuosien myötä, vaan niillä on ollut hintansa. Kaikesta on neuvoteltu työnantajien kanssa, Puura kertoi. Hänen mukaansa palkansaajien pitää saada hyvitys pakkolaeista, jos ne ovat voimassa vielä syksyllä alkavan liittokierroksen aikana. Rakennusliiton Matti Harjuniemi pohti, miten yritysten kasvava tulos voitaisiin suunnata työvoiman palkkaamiseen eikä osingonjakoon. Hän myös muistutti ay-liikkeen olevan olennainen osa demokratiaa. - Ne yhteiskunnat, joissa ei sovita asioita yhdessä, vaan määrätään ylhäältä päin, eivät ole hyviä yhteiskuntia, Harjuniemi kiteytti. Myös viiden luottamusmiehen puheissa toistuivat samat teemat. Epäluottamus hallitusta kohtaan, yritysten ennätykselliset osingonjaot työväen palkkauksen sijaan ja pakko lakien taloudelliset heikennykset olivat puheenaiheina. Heidän mukaansa työelämän heikennykset heikentävät myös työntekijän motivaatiota, jolloin työn tuottavuus kärsii. Eräässä puheenvuorossa kummasteltiin, mitkä ovat työntekijän mah dollisuudet vastata, jos työnantaja tekee pakkolakien veruk keella laittomuuksia . TEKSTI JA KUVAT TIINA TENKANEN Metalliliiton RIKU AALTO muistuttaa, että sopimisen on oltava vapaaehtoista ei pakkolakeja. Mukana myös SAK:n LAURI LYLY (vas.), ja Rakennusliiton MATTI HARJUNIEMI. JHL:n JARKKO ELORANTA laitimmaisena oikealla. Reitti_1_2016.indd 15 25.1.2016 15.14
16 2016 TES-asiaa T yönantajapuolen neuvottelutaktiikka näyttää PALTA ry:n nykyjohdolla olevan sovittelijan pakeille tähtäävä. Joku voisi kutsua tätä myös ammattitaidottomuudeksi? En varmaksi tiedä, mutta sama kaava on toistunut useilla muillakin aloilla, joissa PALTA työnantajapuolen neuvotteluja johtaa. Heti neuvotteluprosessin alussa kävi ilmi että työnantajapuolen tavoitteet iskivät rajuimmin sanomalehdenjakajiin. Työnantaja halusi merkittävästi heikentää jakajien ansiotasoa leikkaamalla yötyölisiä sekä poistamalla jakajan työhistoriaan, tai jakelureittien uudistamiseen pohjaavia takuupalkanosia. Tämä herätti koko liiton jäsenistössä kovan vastarinnan. Jäsenkentältä saamani palaute oli yhtenevää, ja kaikki perustivat mielipiteensä tosiseikoille mutta myös tunteelle. Työnantajan tavoitteita pidettiin törkeinä. Yöllä työskentelevän osaaikatyöläisen palkkojen puolesta oltiin valmiita taistelemaan. Hyvin tiedostettiin myös se että sanomalehdenjakelu on vuosien saatossa jo ollut ottavana osapuolena palkkakehityksessä johtuen muun muassa digitalisaation vaikutuksesta jaettavan printtilehden kappalemääriin, sekä Postin suorittamista reittiuudistuksista. Historiallinen lakko Sanomalehdenjakeluun julistettiin yllämainitusta syystä lakko pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Tämä oli historiallista. Lakko sanomalehdenjakelussa on siis harvoin käytetty ja myös kova keino. Siihen sisältyy riskejä koska sanomalehdistö on merkittävä osa lakkotaisteluissa niin tärkeää mediaa. On väitetty että ”lakot joko voitetaan tai hävitään mediassa”. Mediassa pärjäsimme kuitenkin hyvin, josta kiitos vielä puheenjohtaja Heidille, joka omaan rauhalliseen ja kansantajuiseen tyyliin toi asiaamme lukuisissa tv-lähetyksissä julki. Liiton järjestöja tiedotusosasto teki myös urosmehiläisen työn ja siitä iso peukutus liiton toimistoon Sepolle ja Juhalle! Jäsenistö oli valmis Työnantajapuoli kunnostautui kertomalla totuutta varsin säästeliäästi, ja hakemalla esimerkkitapaukset vaillinaisesti ja ääripäistä. Työehtosopimuksemme kustannusvaikutusta vertailtiin TEAM-liiton sopimukseen ilman faktisia esimerkkejä. Sanomalehdenjakelu tes-neuvotteluiden polttopisteessä TÄTÄ KIRJOITTAESSA OLI JUURI SYNTYNYT UUSI TYÖEHTOSOPIMUS. NEUVOTTELUPROSESSI EI OLLUT HELPPO. JÄLLEEN KERRAN PÄÄDYTTIIN HAKEMAAN NEUVOA VALTAKUNNANSOVITTELIJALTA. TÄMÄ OLI TOINEN KERTA KAHDEN VIIME VUODEN AIKANA. Työssä, jossa on käytössä laskennallinen työaika, on tuohon vertailuun saatava tiedot molempien käyttämistä laskentajärjestelmistä ja sama jakelureitti että vertailu oikeasti on mahdollista. Pelkkien tes-kirjausten vertailu on vain osa totuutta. Merkittävintä lakkotaistelussa oli kuitenkin jäsenistö joka oli valmis lakkoon. Lakon järjestäminen työhön jossa fyysistä työpaikkaa perinteisessä mielessä ei ole, on haastavaa. Tiedotus työntekijöille tapahtui siis fl yereitten, sähköpostin, tekstiviestien sekä puheluitten kautta. Vaikeuskerrointa lisäsi runsas maahanmuuttajien määrä kielimuureineen. Tämä työllisti organisoinnista vastanneita edunvalvojia runsaasti. Lakkovahtejakin saimme kuitenkin yli 70 kappaletta mikä kertoo jakajien kokemasta huolesta ansioittensa puolesta. Hienoa! Kaikkiaan lakko sujui loistavasti. Toimiemme laajuus ja näkyvyys johti siihen että lehtiyhtiöt päättivät olla painamatta lehteä joka omalta osaltaan helpotti lakkovahtien työtä. Lakkoon ei varmasti kukaan halua ja se on työntekijöiden äärimmäinen keino vauhdittaa neuvotteluita, ei mielijohteesta temmattu toimenpide! Tavoitteita riittää Työehdot siis säilyivät ja hyvä niin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että unohtaisimme viime liittokokouksessa 2013 asettamamme tavoitteen saada aikaan palkkajärjestelmä jossa palkanmaksu perustuisi tuntipalkkoihin. Tätä tavoittelemme edelleen mutta emme siten että hintana maksaisimme yötyölisien ja takuupalkkojen kustannukset työnantajan taskuun. Nykyiseen palkkajärjestelmään 2014 tehdyt muutokset rauhoittavat hyvin lehtikappalemäärien laskusta johtuvaa negatiivista palkkakehitystä kun kulkemisaikaa kiinteytettiin. Se oli askel oikeaan suuntaan. Jatkona sille olisi loistavaa löytää tulevan sopimuskauden aikana palkkajärjestelmäratkaisu, joka palvelee kaikkien alalla toimivien osapuolten tarpeita. PERTTI MIETTINEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES SANOMALEHDENJAKELU JA VARASTOT KUVA: MARA LEPPÄ Kirjoitus jäi pois edellisestä numerosta. Toimitus pahoittelee. Reitti_1_2016.indd 16 25.1.2016 15.14
17 2016 Työehtosopimuksen palkkaliitteisiin tehtiin seuraavat yleiskorotukset: Palkkaliitteen 1 kuukausipalkkataulukon tason 1 ja 2 palkkoihin 19 euroa, palkkaliitteen 2 kuukausipalkkataulukon muun Suomen ja pääkaupunkiseudun PKS palkkoihin 19 euroa ja palkkaliitteen 3 kuukausialkkataulukon tason 1 ja 2 palkkoihin 19 euroa. Henkilökohtaisia työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotettiin 19,34 euron yleiskorotuksella kuukaudessa. Taulukkopalkkojen lisäksi korotettiin olosuhdelisiä ja luottamusmiesja työsuojeluvaltuutettujen palkkiota 0,50 prosentilla. Korotettavia olosuhdelisiä ovat työhönsidonnaisuuslisä, euromääräinen iltalisä ja euromääräinen yötyölisä. Muita erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia lisiä tai muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ei koroteta. Työaikakorvausten tarkistukset tehtiin Lähinnä 7.12.2015 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin joulukuussa PAUN LIITTOHALLITUS HYVÄKSYI JOULUKUUSSA INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALAN TES-NEUVOTTELUTULOKSEN. UUDISTETTU TYÖEHTOSOPIMUS ON VOIMASSA 7.12.2015 ALKAEN 31.1.2017 SAAKKA. TYÖNANTAJAN VAATIMUKSET PALKKOJEN JA TYÖEHTOJEN LEIKKAAMISESTA TORJUTTIIN. PALKANKOROTUKSISSA NOUDATETAAN TYÖLLISYYSJA KASVUSOPIMUKSEN MUKAISTA LINJAA. Tekstimuutoksia ja työryhmiä Työehtosopimukseen ja vastaavasti työehtosopimuksen digitointija tulostusprosessin eri työvaiheiden tehtävissä noudatettavia työehtoja koskevaan liitteeseen tehtiin palkanmaksu ja palkanmaksukauteen liittyviä tekstimuutoksia (TES 27§). TES-osapuolet perustavat kolme työryhmää, joiden tehtävänä on palkkaliitteiden 1 ja 3 kehittäminen, vuosilomaa koskevien työehtosopimusmääräysten uudistaminen ns. irtopäivien osalta sekä sairaanhoitoa koskevan 45 §:n ajanmukaisuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen. Yrityskohtaisesti tarkasteltavat asiat Yrityskohtaisesti työnantajan ja pääluottamusmiesten välillä tarkastellaan, millä tavalla henkilöstön kehityskeskusteluissa voidaan selvittää työntekijöiden kouluttautumisen muotoja ja ammattitaidon kehittämistä. Hyviä käytäntöjä pyritään ottamaan käyttöön. Lisäksi haetaan hyviä käytäntöjä noudattamalla ja niitä kehittämällä tapauskohtaisia ratkaisuja, joilla varaudutaan työsuhteita koskeviin päätöksiin liiketoiminnan kehitysja muutostilanteissa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia ja kustannuksia ottaa työsuhdematkalippu työntekijöiden käyttöön. Lisätietoja Informaatiologistiikka-alan neuvottelutuloksesta PAUn verkkosivuilta pau.fi. TEKSTI JUHA PÖYRY ST STII IIKK KKAA-AL ALAN AN V VOI OIMA MASS SSA A T T P PAL ALKK KKOJ OJEN EN SS SSA A NJ NJAA AA.. ttyö yö-s s-ä ä e ees esee een n a aut utee een n -17 Reitti_1_2016.indd 17 25.1.2016 15.14
18 2016 JÄSENTUTKIMUKSESTA TYÖKALUJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN PAUn jäsenkysely osa 6: Reitti-lehti ja viestintä 18 2016 V iime kevään jäsentutkimuksessa Reitti-lehti sai tutkimuksen eri osa-alueista kokonaisuutena parhaan arvosanan. Vapaissa kommenteissa kiitosten lisäksi lehdelle ja viestinnälle annettiin myös kritiikkiä. Reitti sai kouluarvosanaksi (4-10) 8,1. Digitalisaatio ja kasvaneet jakelukustannukset vievät hiljalleen painettuja lehtiä verkkoon myös ammattiliitoissa. Ilmestymiskertoja supistetaan ja liittojen viestintä painottuu yhä enemmän verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan. Jäsentutkimuksen perusteella PAUn jäsenistä harva on kuitenkaan digiuskoon hurahtanut. Jäsenistä 79 prosenttia haluaa Reittilehden edelleen paperisena, sähköisenä ainoastaan 6 prosenttia. Huomattavasti pienempää paperilehden suosio oli alle 29-vuotiaiden keskuudessa. Heistäkin tosin yli puolet piti paperilehteä sähköistä houkuttelevampana. Reitti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. 82 prosenttia vastaajista piti tätä riittävänä. Ainoastaan 15 prosenttia haluaisi lehtensä harvemmin. Lehden ilmestymiskertoja tutkimuksen perusteella ei haluta siis supistaa. Lehteä luetaan tarkasti Liiton jäsenlehti on tuotteena ja viestintäkanavana ainutlaatuinen. Se kertoo kotiin kannettuna edunvalvonnasta ja jäseneduista kaikille jäsenille samanaikaisesti ympäri Suomea. Tämä helposti unohtuu, kun netin ja verkkolehtien puolesta puhutaan. Jäsentutkimuksen mukaan 83 prosenttia lukee lehteä, joista 40 prosenttia kokonaan ja 43 prosenttia osittain. Ainoastaan 2 prosenttia vastaajista jättää lehden lukematta. Lehden sisältöä ja ulkoasua tutkittiin seuraavilla väittämillä: Reitti on hyödyllinen tietolähde. Saan sen avulla tietoa edunvalvontaan ja työelämän oikeuksiin liittyvistä asioista. Reitti tuo esille omaan ammattiini ja ammattiryhmääni kuuluvia asioita. Olen tyytyväinen Reitin ulkoasuun ja kuvitukseen. Kaikki väittämät saivat asteikolla 1-6 (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) hyvän, jopa erinomaisen arvosanan. Lehden kehittämisen kannalta kritiikkiäkin onneksi tuli. Reitin sisältöä pidettiin paikoitellen liian yksipuolisena; jakelusta kirjoitetaan liikaa ja muut ammattiryhmät unohdetaan. Turhiakin juttuja julkaistaan. Myös postialan murros ja ajan henki näkyy juttujen sävyssä. Positiivisempia tekstejä kaivataan. Seuraavassa vapaita kommentteja: ”Reitti on mielestäni asiallinen ja hyvin toimitettu lehti, josta saa realistista tietoa siitä, mitä postialalla parhaillaan tapahtuu.” ”Lehdessä on kaikki oleellinen mitä täytyy tietää edunvalvonnasta.” ”Reitti-lehden vierailijoiden kirjoitukset ovat usein hyviä ja mielenkiintoisia.” ”Reitissä liian paljon yleismaailmallisia juttuja, joiden yhteyttä omaan toimialaan/tekemiseen mahdoton käsittää. Lisää juttuja suoraan työpaikoilta kiitos.” ”Reitti-lehdessä eniten ärsyttää negatiivinen vanhakantainen asenne, jolla pidetään vastakkainasettelua työnantaja/ työntekijä. On ahdistavaa selata lehteä, kun sieltä positiivista asennetta ei löydä mihinkään, paitsi vinoa huumoria sarjakuvassa.” ”Voisi sisältää enemmän toimihenkilöitä koskevia aiheita.” Reitti_1_2016.indd 18 25.1.2016 15.14
19 2016 19 2016 ”Käsittely ei kiinnosta ketään. Kuljetus unohdetaan.” ”Reitti-lehti on paras lukemani liiton sellainen. Tiedon lisäksi alimman rappusen kertomuksia on hyvä saada lukea.” ”Kaunis lehti ilman muuta, hyvin suunniteltu.” Yli 600 tiedottajaa Jäsentutkimuksen viestintäosuudessa selvitettiin myös edunvalvojien roolia työpaikkansa viestijöinä, sähköpostin merkittävyyttä jäsenviestinnässä, liiton verkkosivuja ja sähköistä jäsenpalvelua. Vastausten perusteella työpaikkatiedottamisessa ja liiton verkkopalvelussa on parantamisen varaa. Muutaman viimeisen vuoden aikana luottamusmiehiä ja työsuojeluasiamiehiä on ohjeistettu pitämään työpaikoilla lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Ohjeet ja materiaali eli ”Työpaikkainfo” -tiedotteita on lähetetty liiton toimistosta edunvalvojille sähköpostitse. Jäsentutkimus osoitti, että alle puolet, 44 prosenttia vastaajista kertoi edunvalvojan pitävän työpaikalla tietoiskuja. Tämä on harmillisen vähän. PAUn jäsenrekisterin mukaan liitolla on yli 600 edunvalvojaa alan työpisteissä. Tämä on valtava potentiaali, joka pitäisi saada käyttöön. Yli 600 tiedottajaa siis. ”Koen, että pau pitäisi näkyä ja kuulua paremmin työpaikkani jokapäiväisessä toiminnassa. En ole esim. kertaakaan nähnyt tai kuullut oman työpaikkani luottamusmiehestä mitään. En itse asiassa tiedä, kuka hän edes on.” Sähköisiä palveluja kehitettävä Jäsentutkimus osoitti, että pelkällä lehdellä ei nykyään pärjää. Jäseniä täytyy palvella entistä enemmän myös sähköisesti. 66 prosenttia vastaajista haluaa henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen työehtoihin ja jäsenetuihin liittyviä tiedotteita. Näin siitäkin huolimatta, että monen sähköpostilaatikko pursuaa infoähkystä. Liiton verkkosivut pau.fi saivat yllättävän myönteistä palautetta, kun ottaa huomioon, että viimeisin verkko sivuuudistus on tehty seitsemän vuotta sitten. Aika on nettimaailmassa ikuisuus. Avovastauksissa tuli tylyäkin palautetta, vaikka enemmistö oli sitä mieltä, että liiton verkkosivut ovat selkeät ja niiltä löytää helposti etsimänsä tiedon. Tässä muutama kommentti: ”Pahimmillaan hyvin sekava ja vaikeasti käytettävä, vanhanaikainen sivustorakenne. Kuitenkin parempi kuin monella muulla organisaatiolla.” ”PAUn kotisivuilla joutuu käyttämään kahdenlaisia kirjautumistietoja salasanoineen. Tämä on hankala asia.” ”Verkkosivut kaipaavat päivitystä nykyaikaisemmiksi ja selkeimmiksi.” ”Kirjautuminen verkkopalveluun vaatii käyttäjätunnukseksi hetun. Tämä on mielestäni huono juttu, koska en mielelläni jaa hetuani netissä.” Liiton sähköistä jäsenpalvelua, jossa jäsen voi päivittää omia tietojaan ja ilmoittautua kursseille pidettiin tarpeellisena. Jäsentutkimukseen osallistuneista 64 prosenttia käyttää liiton sähköistä jäsenpalvelua. Kokemukset palvelun käytöstä olivat kohtuullisen hyviä: 4,1 asteikolla 1 (huono) – 6 (erinomainen). Sähköisessä jäsenpalvelussakin eniten ihmetystä herätti jäsensivuista poikkeava kirjautumistapa. Jäsentutkimuksen viestintäosuudessa ei tutkittu vielä sosiaalisen median vaikuttavuutta. Nekin ovat osa PAUn viestintää. Liiton Facebook-sivuilla on 2 500 seuraajaa ja Twitterissäkin yli 300. Näiden merkitys tuli esille viimeistään viime syksyn työtaisteluissa. JUHA PÖYRY ”Liiton jäsenlehti on tuotteena ja viestintäkanavana ainutlaatuinen. Se kertoo kotiin kannettuna edunvalvonnasta ja jäseneduista kaikille jäsenille samanaikaisesti ympäri Suomea. Tämä helposti unohtuu, kun netin ja verkkolehtien puolesta puhutaan. Reitti_1_2016.indd 19 25.1.2016 15.14
20 2016 20 2016 J os sinulle maksettiin viime vuonna muutosturvakorvausta (tai sait uuden polun kertakorvauksen), niin voit pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun luonnollinen henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Verovelvollisen on vaadittava tulontasauksen toimittamista. Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen vuodelta 2015, palauta se ja pyydä siinä tulontasausta. Liitteeksi on laitettava kopio maksetusta muutosturvasta. Koska muutosturvarahan suuruus määräytyy työsuhteen keston perusteella, siihen voidaan soveltaa tulontasausta. Jos työnantaja maksaa kaikki nämä suoritukset yhdistettynä samaan kertakorvauk seen, verovelvollisen on tulontasauksen saamiseksi eroteltava mistä eristä kyseinen kertakorvaus muodostuu. Maksettiinko sinulle viime vuonna muutosturvakorvausta? Vaatimus tulontasauksesta on esitettävä ennen kertatulon saamisvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Vuoden 2015 verotus päättyy 31.10.2016 Tulontasauksen soveltumisedellytykset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tulontasaus toimitetaan, kun kaikki laissa säädetyt edellytykset kertatulon saajasta, lajista, määrästä, kertymisajasta ja tulontausta koskevasta vaatimuksesta täyttyvät. Tulontasauksessa tuloa ei jaksoteta eri verovuosina verotettavaksi, vaan tasauskelpoisen tuloerän saantivuoden valtionverotuksessa tehdään laskennallinen tulontasaus. Tulontasausmenettelyssä kertatulon verotus lasketaan verovuoden tuloveroasteikkoa soveltaen. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta: www.vero.fi . Kirjoita hakusanaksi: Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa. ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI Reitti_1_2016.indd 20 25.1.2016 15.14
PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle Postija logistiikka-alan unioni PAU Koulutusopas 2016 PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 1 19.1.2016 16.38
2 SISÄLLYS O TATT TÄTT M Ä OP AS TA T T LTEEN Opi työelämän perusasiat – ilmoittaudu PAUn järjestökursseille 3 PAUn omat kurssit vuonna 2016 4 Edunvalvojien koulutuskartta 5 Liiton sopimuskoulutus 6 Opistojen sopimuskoulutus 8 Liiton järjestökoulutus 10 Opistojen järjestökoulutus 12 Työväen Sivistysliiton kurssit 13 Peruutusehdot 15 Yhteystietoja 15 PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 2 19.1.2016 16.38
3 Järjestökoulutus – koulutusta kaikille jäsenille Järjestökoulutuksen tavoitteena on antaa jäsenelle valmiudet toimia ja vaikuttaa niin omassa ammattiosastossaan kuin yhteiskunnassakin. Tässä oppaassa on esitelty sekä liiton omat että Kiljavan opiston järjestökurssit, joilta liitto on varannut oppilaspaikkoja. Liitto maksaa näiden kurssien osallistujien kurssimaksut, majoittumiset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Huomaa, että Kiljavan opiston tarjonnasta liitto tukee vain niitä kursseja, jotka on esitelty PAUn koulutusoppaassa. Arkipäivinä pidettäville järjestökursseille osallistumista varten työnantaja myöntää mahdollisuuksiensa mukaan palkatonta toimivapaata. Tällaiseen koulutukseen voit osallistua enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana ilman, että vuosilomaoikeutesi vähenee. Järjestökurssien ajalta ei työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa. PAU maksaa yhteensä 367,63 euron kurssipäivärahaa ja stipendiä viikolta (5 pv), jos kurssi pidetään viikonlopun ulkopuolella. Kurssin on oltava tässä luettelossa mainittu Kiljavan opiston järjestämä järjestökurssi. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumäärään suhteutettuna. Työväen Sivistysliiton kurssit Liitto tarjoaa jäsenilleen kouluttautumisvaihtoehdoksi myös tässä kalenterissa esitellyt TSL:n kurssit. Liitto maksaa osallistujan kurssimaksut täysihoitoineen sekä matkakulut, mikäli asut sen verran lähellä kurssipaikkakuntaa, että ehdit matkustaa sinne kurssipäivän aamuna. Lue peruutusehdoista sivulta 15. Koulutusta osastojen kokouksissa Osaston kokouksiin kannattaa yhdistää koulutuksellinen osio, jota mahdollisuuksien mukaan pyrimme tukemaan liiton asiantuntijavoimin. Edunvalvojien koulutus Jos olet PAUn ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmies, varaluottamusmies tai työsuojeluedustaja, olet oikeutettu työaikana tapahtuvaan ammattiyhdistyskoulutukseen, josta on erikseen sovittu työnantajayhtiöiden kanssa. Kurssiajalta työnantaja maksaa osallistujan palkan. Muut välttämättömät kurssikulut maksaa liitto. Tässä koulutusoppaassa on ryhmitelty erikseen sekä Kiljavan opiston että liiton järjestämät, PAUn edunvalvojien osaamisen kehittämiseksi suunnitellut ns. sopimuskoulutukseen kuuluvat kurssit. Opi työelämän perusasiat – ilmoittaudu PAUn järjestökursseille Vahvistu edunvalvojana peruskursseilla Heimarissa tai täydentävillä kursseilla Kiljavalla. Kurssimatkojen kustannusten korvaaminen Kurssikutsun mukana saat aina matkustusohjeet ja tiedot matkakustannusten korvausmääristä. Kursseille ilmoittautuminen Koulutukseen on kätevintä ja nopeinta ilmoittautua liiton verkkosivuilla olevan linkin kautta (Sähköinen jäsenpalvelu) niin pitkään kuin kurssin nimi on siellä näkyvissä. Saman linkin kautta voit täydentää tietojasi liiton jäsenrekisterissä ja tarkistaa mitä kursseja olet jo käynyt. Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä huonekaveritoiveesi, sillä pääsääntöisesti osallistujat majoitetaan kahden hengen huoneisiin. Jos sinulle on tärkeää majoittua yksin, ilmoita myös tämä, sekä että olet halukas maksamaan erotuksen majoitusvaihtoehtojen välillä itse. Mikäli hotellissa on tilaa, varaamme sinulle siinä tapauksessa oman huoneen. Voit myös käyttää liiton kurssihakemuslomaketta vanhaan malliin ja lähettää sen täytettynä liiton toimistoon osoitteella PAU ry. Koulutusasiat, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Lomakkeita saat ammattiosastosi opintosihteeriltä, koulutusvastaavalta tai luottamusmieheltäsi. Kiljavan opiston järjestämien kurssien kutsut lähetetään opistolta. Hae työnantajalta vapautusta AJOISSA Käytät sopimuskoulutuskurssille hakiessasi kumpaa vaihtoehtoa tahansa, on tärkeää, että haet työnantajaltasi opintovapaata kurssiajalle riittävän ajoissa. Lisätietoa löytyy työehtosopimuksesi ay-koulutussopimusliitteestä. Kiljavan opiston kuukauden kurssille hakeutuvan on ilmoitettava opiskeluaikomuksistaan työnantajalle kuusi viikkoa ennen kurssiajankohtaa. Kurssille hyväksyminen ja kurssikutsu Kurssihakemuslomakkeen täyttäminen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä ei vielä varmista pääsyä kurssille. Kun sovit opintovapaasta työnantajasi kanssa, on hyvä kertoa, että oppilasvalintojen jälkeen opisto lähettää kurssikutsut viimeistään kaksi viikkoa ja liitto omien sopimuskurssiensa kutsut noin kolme viikkoa ennen kurssia. Joskus kurssi saatetaan myös peruuttaa syystä tai toisesta, mistä aina lähetetään ilmoittautuneille tieto. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 3 19.1.2016 16.38
5 Edunvalvojien koulutuskartta PERUSKURSSIT Työpsykologian kurssi Työoikeuden täydennyskurssi Kuukauden kurssi Työpsykologian kurssi Työoikeuden kurssi Kuukauden kurssi Taloudenhoitokurssit Työoikeuden kurssi Työpsykologian kurssi Kuukauden kurssi TÄYDENNYSKURSSIT Vuosittain tarjotaan myös kursseja Kiljavan opiston tarjonnasta. Valinnaisia kursseja vuonna 2016 ovat esim. seuraavat kurssit: Työsuojelun täydennyskurssi: Yhteisten työpaikkojen turvallisuus, Ergonomia: työsuojelun täydennys, Yksityisyyden suoja ja työelämä, Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi 5 5 5 5 LUOTTAMUSMIEHET Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työehtojen peruskurssi Työoikeuden kurssi Luottamusmieskurssi TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖ Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työsuojelun peruskurssi Työehtojen peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi PUHEENJOHTAJAT Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Työehtojen peruskurssi Luottamusmieskurssi Puheenjohtajaja sihteerikurssi (ei palkallinen) PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 5 19.1.2016 16.38
6 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Kurssi on PAUn edunvalvojien peruskurssi. Se on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintaelimissä toimiville. Kurssille voivat osallistua myös ammattiosastojen puheenjohtajat. Kurssilla käsitellään ihmisen toimintaa ryhmän jäsenenä, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista työpaikalla, yhteistoimintaa ja ongelmien ratkaisua sekä edunvalvontaan liittyviä keskeisiä säädöksiä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 25.4. – 29.4. Hotelli Heimari, Mikkeli 8.4. 5.9. – 9.9. Hotelli Heimari, Mikkeli 19.8. Luottamusmieskurssi Luottamusmieskurssi on tarkoitettu Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin sekä Työehtojen peruskurssin (aiemmin Tes-kurssi) käyneille luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Tällä kurssilla kasvatetaan osallistujan taitoja hänen roolissaan vaikuttajana ja osallistuvana työyhteisön kehittäjänä. Kurssilla käsitellään myös työttömyysturvaa, työpaikan muutostilanteita ja työhyvinvoinnin edellytyksiä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 18.4. – 22.4. Hotelli Heimari, Mikkeli 1.4. Puheenjohtajien neuvottelupäivät Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastojen toiminnan kehittämistä, liiton päätöksentekojärjestelmää ja sopimustoimintaan liittyviä kysymyksiä. Neuvottelupäiville kutsutaan osastojen puheenjohtajat. Aika Paikka Ilmottaudu viimeistään 21.4. – 22.4. Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila 29.3. Pääluottamusmiesten koulutuspäivät Kurssilla käsitellään työsuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä ja muita ajankohtaisia asioita. Koulutuspäiville kutsutaan PAUn kaikki pääluottamusmiehet. Aika Paikka Ilmottaudu viimeistään 21.3. – 23.3. Hotelli Heimari, Mikkeli 4.3. Liiton sopimuskoulutus – työnantaja maksaa edunvalvojien palkan kurssiajalta Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät järjestetään molemmille ryhmille yhteisenä tilaisuutena kerran vuodessa ja sinne kutsutaan kaikki PAUn näissä tehtävissä toimivat. Tilaisuudessa käsitellään niin työsuojelun kuin työehtojenkin keskeisiä, muun muassa ajankohtaisia asioita sopimuksista. Lisäksi pohditaan parhaita keinoja työpaikkojen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä työsuhteen ehtojen noudattamisen valvomiseksi. Aika Paikka Ilmottaudu viimeistään 5.10. – 7.10. Hotelli Heimari, Mikkeli 23.9. Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 16.5. – 20.5. Hotelli Heimari, Mikkeli 29.4. 5.9. – 9.9. Hotelli Heimari, Mikkeli 19.8. Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään työoikeuden periaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista aiemmin tai ei-postilaisilta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 16.5. – 20.5. Hotelli Heimari, Mikkeli 29.4. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 6 19.1.2016 16.38
7 Työsuojelun peruskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 25.4. – 29.4. Hotelli Heimari, Mikkeli 8.4. 19.9. – 23.9. Hotelli Heimari, Mikkeli 2.9. Työsuojelun jatkokurssi Kurssi on tarkoitettu Työsuojelun peruskurssin käyneille työsuojeluedustajille. Tämän kurssin tarkoituksena on lisätä osallistujan taitoja hänen roolissaan osallistuvana työyhteisön kehittäjänä. Kurssilla käsitellään myös työhyvinvointia, iän merkitystä työssä sekä työpaikan muutostilanteita. Kurssilla tehdään ohjelman mukaisia kirjallisia harjoitteita. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 18.4. – 22.4. Hotelli Heimari, Mikkeli 1.4. Työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Kurssilla käsitellään työsuojelutoiminnan kehittämistä, vaaratilanteiden kartoittamista ja muita ajankohtaisia asioita. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn työsuojeluvaltuutetut. Aika Paikka Ilmottaudu viimeistään 4.4. 6.4. Hotelli Heimari, Mikkeli 18.3. PAUn edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät Koulutuspäivillä käsitellään ko. alan tai ammattiryhmän erityiskysymyksiä, työehtosopimusta ja sopimustoimintaan liittyviä asioita. Kurssi on tarkoitettu näiden ammattialojen edunvalvojille ja toteutetaan kutsukurssina. Kurssille voi ilmoittautua sähköisessä jäsenpalvelussa jokainen, joka on saanut sähköpostitse kutsun ao. kurssille. Huomaa! Alakohtaiset koulutuspäivät näkyvät sähköisessä jäsenpalvelussa vasta sen jälkeen, kun kohderyhmä on saanut kutsun ilmoittautumaan tilaisuuteen (reilu kuukausi aiemmin). Aika Tilaisuus / Paikka Ilmottaudu viimeistään 15.2. – 16.2. Varastopalveluiden edunvalvojapäivät, Helsinki 29.1. 13.10. – 14.10. Rahankäsittelypalveluiden edunvalvojapäivät, Liiton toimisto Helsinki 22.9. 7.11. – 8.11. Myynnin edunvalvojapäivät, Lahti 14.10 14.11. – 15.11. Postikeskusten edunvalvojapäivät, Helsinki 21.10 . 17.11. – 18.11. Tavarankuljetusalan edunvalvojapäivät, Tampere 24.10 . Kurssilaiset osallistuivat keväällä 2015 Mikkelissä Pelastetaan Sinun Postisi-kampanjaan. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 7 19.1.2016 16.38
8 Ergonomia: työsuojelun täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelutehtävissä toimiville, jotka tarvitsevat työn ja työympäristön kehittämisessä tietoa ihmisen työj a toimintakyvystä, osaamisesta ja työssä jaksamisesta. Kurssilla perehdytään siihen, mitä on huomioitava ihmisen, tekniikan ja organisaation yhteensovittamisessa työelämässä. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 23.5. – 25.5. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 22.4. Kuukauden kurssi Kurssi on tarkoitettu peruskurssit käyneille luottamusmiehille, ammattiosastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville ja se koostuu kahdesta kahden viikon mittaisesta jaksosta (10+10 pv). Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa näkökulmaa ay-liikkeen tehtäviin ja ay-aktiivin rooliin muuttuvassa työelämässä. Kurssi lisää sekä yhteisöllisiä että henkilökohtaisia viestintäja vuorovaikutustaitoja. Jaksojen välissä osallistujat tekevät oman toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä, itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä. Vain 1-2 oppilaspaikkaa. Hyväksyty(i)lle toimitetaan tieto valinnasta hakuajan jälkeen. Kurssiaika Paikka Viim. hakupäivä 5.9. – 16.9. (I jakso) Kiljavan opisto, Nurmijärvi 5.8. 24.10. – 4.11.(II jakso) Kiljavan opisto, Nurmijärvi Minä ja työyhteisöni muutoksessa – työpsykologian kurssi Kurssi on tarkoitettu perusja jatkokurssin käyneille luottamusmiehille, työsuojeluhenkilöstölle ja osastojen puheenjohtajille. Kurssi antaa valmiuksia työpaikan muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 14.11. – 18.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 14.10. Työoikeuden täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu Työoikeuden kurssin käyneille luottamushenkilöille. Tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaa tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 1 6.5. – 20.5. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 15.4. Opistojen sopimuskoulutus – työnantaja maksaa edunvalvojien palkan kurssiajalta Yhteisten työpaikkojen turvallisuus: työsuojelun täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työsuojeluasiamiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kurssin tavoitteena on parantaa ja kehittää yhteisten työpaikkojen turvallisuutta sekä selvittää eri toimijoiden ja työyhteisöjen vastuut ja velvoitteet yhteisellä työpaikalla. Tavoitteena on lisätä työsuojelutoimijoiden välistä yhteistyötä ja valmistautua kehittämään turvallisuutta omalla työpaikalla yhteisen työpaikan haasteiden kautta. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 29.8. – 31.8. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 29.7. Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi Kohteena ovat työsuojeluedustajat erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät tehtävissään joutuvat väkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Tavoitteena on oppia kartoittamaan ennakoivasti turvallista toimintaa yksin työskenneltäessä ja löytää keinoja ehkäistä väkivaltaa. Kurssilla hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 18.4. – 20.4. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 18.3. Yksityisyyden suoja ja työelämä Kurssi sopii luottamusmiehille ja työsuojeluedustajille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot. Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaan ja henkilötietoihin liittyvät asiat käytännössä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Kurssin avainsisältöjä ovat henkilötietojen käsittelyn yleisten periaatteiden lisäksi mm. terveydentilatietojen käsittely, päihdetestaus ja muut henkilötestit, tekninen valvonta ja henkilöstön edustajan rooli tietosuoja-asioissa. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 23.5. – 24.5. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 22.4. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 8 19.1.2016 16.38
9 Hotelli Heimarissa päästään myös ulos opiskelsmaan, ainakin poutasäässä. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 9 19.1.2016 16.38
10 Esimiesten työehtoviikonloppu Kurssin tarkoituksena on syventää esimiestehtävissä toimivien omiin työehtoihin vaikuttavien määräysten tuntemista niin työehtosopimuksissa kuin työlainsäädännössäkin. Osallistujien on myös mahdollisuus pohtia yhdessä ajankohtaisia yhteisiä asioita. Kurssille otetaan esimiestehtävissä toimivia PAUn jäseniä. Kurssinvetäjänä toimii liiton lakimies. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 23.4. – 24.4. Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere 31.3. Nuorisokurssi Nuorisokurssi on kohdennettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Kurssilla käsitellään nuorten asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä työsuojeluja ajankohtaisia asioita. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 16.4. – 17.4. Hotelli Cumulus Jyväskylä 29.3. 1.10. – 2.10. Hotelli Cumulus Lahti 9.9. Osastojen tiedotusja jäsenhankintapäivä Tämä yksipäiväinen koulutustilaisuus on tarkoitettu osastojen tiedottajille sekä myös niille toimikuntien jäsenille, jotka haluavat piristää osastotoimintaa kirjallisen ja suullisen viestinnän keinoin. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 24.9. Hotelli Cumulus Jyväskylä 9.9. Liiton järjestökoulutus Koulutusta kaikille jäsenille Tunne liittosi, tiedä oikeutesi Kurssi on tarkoitettu erityisesti uusille jäsenille, mutta myös kaikille, joita työelämän sopimusten-mukaiset oikeudet kiinnostavat. Kurssilla käsitellään ammattiliiton sekä ammattiosastojen toimintaa ja päätöksentekoa. Lisäksi osallistujat saavat perustiedot kokoustekniikasta. Osanottajat saavat oman työehtosopimuskirjan, jonka avulla selvitellään työehtoja. Kurssilla kerrotaan myös sosiaalietuuksista ja liiton jäsenpalveluista. Huhtikuussa pidettävät kurssit on kohdennettu varastopalveluissa työskenteleville ja sanomalehdenjakajille, joille kurssi tänä vuonna tarjotaan englanninkielisenä. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 12.3. – 13.3. Hotelli Cumulus Kouvola 22.2. 9.4. – 10.4. Hotelli Cumulus Hämeenlinna, varastopalvelut 18.3. 11.4. – 12.4. (engl.) Hotelli Cumulus Hyvinkää, sanomalehdenjakelu 21.3. 15.10. – 16.10. Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere 18.9. Selkoa sopimuksista Kurssia suositellaan ensisijaisesti PAUn jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne liittosi, tiedä oikeutesi -kurssin aiemmin ja jotka eivät vielä toimi edunvalvojina. Kurssi sopii hyvin myös osaston toimikuntien jäsenille. Kurssilla opiskellaan työehtosopimusta monipuolisesti, lähtökohtana omat oikeudet. Aika Paikka Viimeinen hakupäivä 5.3. – 6.3. Hotelli Rantasipi Tropiclandia, Vaasa 12.2. 24.9. – 25.9. Hotelli Cumulus Lahti 5.9. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 10 19.1.2016 16.38
11 Svenskspråkig organisationskurs För medlemmar som jobbar i Posti. Tidpunkt Kursplats Sista anmälningsdag 19.11. 20.11. Hotel Cumulus Hyvinge 31.10. Lär dig känna dina arbetsvillkor För medlemmar i Posten Åland. Tidpunkt Kursplats Sista anmälningsdag Anmälas senare PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 11 19.1.2016 16.38
12 Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi Kurssi sopii ammattiosastojen toiminnantarkastajille, taloudenhoitajille ja toimikunnan jäsenille. Kurssilla annetaan perustiedot tilinja toiminnantarkastuksen sisällöstä ja yhdistyksen tilinpäätöksen yleisistä periaatteista, tuloslaskelmasta, taseesta, tilinpäätöksen käsittelystä ja kirjanpitomateriaalin säilytyksestä. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 14.3. – 16.3. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 15.2. Atk-kirjanpitokurssi yhdistyksille Kirjanpitokurssilta eväät yhdistyksen kirjanpidon helppoon ja taloudelliseen ratkaisuun. Kurssilla opitaan kahdenkertaisen kirjanpidon perusteet tietokoneella. Ohjelman hintaan sisältyy Taseri-kirjanpito-ohjelma, jonka avulla oman osaston kirjanpidon voi jatkossa hoitaa. Ohjelma rekisteröidään osaston nimelle. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 16.2. – 18.2. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 15.1. 1.11. – 3.11. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 2.10. Neuvottelutaidon kurssi Kurssi on tarkoitettu edunvalvojille, jotka luottamustehtävässään tarvitsevat neuvotteluja keskustelutaitoja työpaikalla esiin tulevia kysymyksiä ratkottaessa. Kurssilla paneudutaan muun muassa neuvotteluun valmistautumiseen, tavoitteen asettamiseen ja neuvottelijan viestintätaitoihin sekä neuvotteluissa ilmenevien ristiriitojen käsittelyyn. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 29.8. – 2.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 29.7. Puheenjohtajaja sihteerikurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen puheenjohtajille ja sihteereille, toimikuntien jäsenille ja yleensä paikallisosastojen toiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, minkä jälkeen käydään läpi muun muassa kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 4.4. – 8.4. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 4.3. 28.11. – 2.12. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 28.10. Opistojen järjestökoulutus Taloudenhoitajien peruskurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosastojen taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille ja toimikunnan jäsenille. Kurssin tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 8.2. – 12.2. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 18.1. Taloudenhoitajien täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat ammattiosastojen kokeneet taloudenhoitajat. Tavoitteena on päivittää taloudenhoitajien tiedot, paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin sekä opetella täyttämään ammattiosaston veroilmoitus. Osallistujat voivat lähettää toiveitaan kurssilla käsiteltäviksi asioiksi. Kurssiaika Paikka Viimeinen hakupäivä 26.9. – 28.9. Kiljavan opisto, Nurmijärvi 26.8. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 12 19.1.2016 16.38
13 Työväen Sivistysliiton kurssit Esiintymisen riemu Vakuuttavaa ja vapautunutta esiintymistä Aika: 12.3. – 13.3.2016 Paikka: Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota puheen vakuuttavuuteen ja esittämisen vapautuneisuuteen. Ohjelmaan sisältyy jokaisen kurssilaisen puhe-esityksen videointi ja ohjaajan antama henkilökohtainen palaute. Oppimateriaalina käytetään Reilua retoriikkaa –taskumattia. Koulutus on erittäin hyvä valmistautumisfoorumi esimerkiksi liittokokouksiin, vaalityöhön, luottamusmiehen tehtävissä ja työelämän eri tilanteissa vaadittaviin puhetilanteisiin. Viisasta vuorovaikutusta kaikille Aika: 17.9. – 18.9.2016 Paikka: Ruissalon Kylpylä, Turku Yhä useammalla on työkaverina ja asiakkaina monenmaalaisia ihmisiä. Rakentavan vuorovaikutuksen periaatteet toimivat myös silloin, kun osapuolten taustat ovat erilaiset. Tällä kurssilla perehdytään rakentavaan vuorovaikutukseen yleisesti ja siihen, mitä on hyvä ottaa erikseen huomioon monikulttuurisissa tilanteissa. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaitojaan. Aina on maailmaa muutettu – Intoa ja uskoa maailman tasa-arvoistamiseen Aika: 12.11. – 13.11.2016 Paikka: Cumulus Oulu, Oulu Ammattiyhdistysliike on ollut muuttamassa yhteiskuntaa monta kertaa. Tällä kurssilla haetaan isoista, menneistä muutoksista intoa ja uskoa luoda suunnitelmia yhteiskunnan ja maailman tasa-arvoistamiseksi myös nyt ja tulevaisuudessa. Tätä varten otetaan haltuun keskeiset väitteet, joilla ”nykymenoa” perustellaan – ja haetaan parempia perusteluja ja toiminnan välineitä oman ja yhdistyksen toiminnan tueksi. Kurssi sopii kaikille maailman muuttamisesta kiinnostuneille. Liitto korvaa TSL-kurssien matkustuskulut viime vuonna tehdyn liittohallituksen päätöksen mukaan samoin kuten muidenkin kurssien matkakulut. Matkalaskulomakkeen saat PAUn toimistosta. Ellei toisin ilmoiteta, kurssit alkavat lauantaina klo 10 ja päättyvät sunnuntaina klo 15. Ilmoittaudu PAUn Sähköisen jäsenpalvelun kautta, viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Lue myös sivulla 15 olevat erityiset peruutusehdot. Saattaen vaihdettava – Uutta energiaa yhdistykseen Aika: 13.2. 14.2.2016 Paikka: Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Yhdistystoiminnan merkitys tulee siitä, mitä toiminnalla tavoitellaan. Jotta mm. päätöksentekotavat ja vastuukysymykset ovat selvät, on yhdistyksen kokeneiden toimijoiden oltava uudempien tukena. Uutta virtaa yhdistystoimintaan – vastuun siirtäminen saattaen, tukien ja yhdessä pohtien. Kurssi on tarkoitettu yhdistystoiminnan uudemmille aktiiveille, mutta sopii kertauksen vuoksi kokeneemmillekin. Kurssi sisältää ennakkotehtävän, joka voi myös toimia vapaavalintaisen mentorointisuhteen alkuna. Kestävä kehitys arjessa Pienetkin teot vaikuttavat Aika: 21.5. – 22.5.2016 Paikka: Hotel GreenStar, Joensuu Tällä kurssilla käydään läpi, mitä jokaisen kannattaa tietää kestävästä kehityksestä ja kestävästä työstä, jotta sen edistäminen omassa toiminnassa helpottuu ja maailma pelastuu. Saat välineitä kestävän kehityksen edistämiseksi paitsi arjessa ja työpaikalla, myös järjestöissä, joissa vaikutat. Taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävä kehitys työssä määrittävät mm. työhyvinvoinnin tasoa, yhdenvertaisuuden toteutumista, toiminnan taloudellista kantavuutta sekä ekologista jälkeä. Porukalla parempaa työtä Miten yhdessä edistämme työhyvinvointia Aika: 23.4. – 24.4.2016. Kurssi alkaa klo 10.30. Paikka: Rantasipi Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Työhyvinvoinnin jäljillä -kurssille sopiva jatkokurssi. Tällä kurssilla asioita tarkastellaan enemmän yhteisöllisestä kuin yksilön näkökulmasta. Kartoitetaan oman työpaikan kipukohdat SAK:n ”Hyvä työ”-testillä ja tunnistetaan, miten työntekijät yhdessä, ammattiosaston ja työpaikkatoiminnan kautta voivat parantaa työhyvinvointia ja korjata epäkohtia. Kurssi sopii sekä ay-aktiiveille että rivijäsenille. PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 13 19.1.2016 16.38
14 Kestävä kehitys arjessa Pienetkin teot vaikuttavat Aika: 21.5. – 22.5.2016 Paikka: Hotel GreenStar, Joensuu Tällä kurssilla käydään läpi, mitä jokaisen kannattaa tietää kestävästä kehityksestä ja kestävästä työstä, jotta sen edistäminen omassa toiminnassa helpottuu ja maailma pelastuu. Saat välineitä kestävän kehityksen edistämiseksi paitsi arjessa ja työpaikalla, myös järjestöissä, joissa vaikutat. Taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävä kehitys työssä määrittävät mm. työhyvinvoinnin tasoa, yhdenvertaisuuden toteutumista, toiminnan taloudellista kantavuutta sekä ekologista jälkeä. Porukalla parempaa työtä Miten yhdessä edistämme työhyvinvointia Aika: 23.4. – 24.4.2016. Kurssi alkaa klo 10.30. Paikka: Rantasipi Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Työhyvinvoinnin jäljillä -kurssille sopiva jatkokurssi. Tällä kurssilla asioita tarkastellaan enemmän yhteisöllisestä kuin yksilön näkökulmasta. Kartoitetaan oman työpaikan kipukohdat SAK:n ”Hyvä työ”-testillä ja tunnistetaan, miten työntekijät yhdessä, ammattiosaston ja työpaikkatoiminnan kautta voivat parantaa työhyvinvointia ja korjata epäkohtia. Kurssi sopii sekä ay-aktiiveille että rivijäsenille. Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella Aika: 16.4. – 17.4.2016 Paikka: Turku. Koulutus on TSL:n luokassa, os. Läntinen Pitkäkatu 33 Lisätiedot: Oppitunnit ovat lauantaina ja sunnuntaina klo 9.30 16.45 Kurssilla perustetaan yhdistykselle kotisivut ja opitaan ylläpitämään sivuston sisältöjä. Lisäksi otetaan käyttöön jäsenistöä palveleva Jäsenhuone sekä hallinnon käyttöön Työhuone. Työkaluna käytetään helppokäyttöistä Yhdistysavain -verkkojulkaisujärjestelmää. Yhdistysavaimeen voi tutustua osoitteessa www.yhdistysavain.fi . Kurssille osallistuvat hoitavat majoitusvarauksensa ja ruokailunsa omatoimisesti. Ilmoittauduttuasi tälle kurssille ota yhteys liiton koulutussuunnittelija Päivi Vuovirtaan, puhelin 050 411 2195, ellet asu kurssipaikkakunnalla. Liitto voi tietyin ehdoin korvata majoittumisesi, mutta siitä tulee sopia etukäteen. Lisätietoa kurssista antaa kouluttaja julia.nurmi@tsl.fi , 040 354 9049. Ammattiosaston kotisivut Yhdistysavaimella, Plus-versio Aika: 14.5. – 15.5.2016 Plus-versio Paikka ja lisätiedot: samat kuin edellä Kotisivujen uudet plus-ominaisuudet ovat koulutuksen tärkein anti: käydään läpi, miten hallituksen sivustoa ja jäsenrekisteriä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti yhdistystoiminnan ja sisäisen viestinnän kehittämiseksi. Mukaan kannattaa ottaa muistitikulla sivuille tulevia tekstejä sekä digitaalisia kuvia. Yhdistysavaimeen voi tutustua osoitteessa www.yhdistysavain.fi . Kurssille osallistuvat hoitavat majoitusvarauksensa ja ruokailunsa omatoimisesti. Ilmoittauduttuasi tälle kurssille ota yhteys liiton koulutussuunnittelija Päivi Vuovirtaan, puhelin 050 411 2195, ellet asu kurssipaikkakunnalla. Liitto voi tietyin ehdoin korvata majoittumisesi, mutta siitä tulee sopia etukäteen. Lisätietoa kurssista antaa kouluttaja julia.nurmi@tsl.fi , 040 354 9049 PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 14 19.1.2016 16.38
15 PAUn toimisto Heidi Nieminen puheenjohtaja 050 340 3217 Birgit Simonen hallinnon sihteeri 040 594 6010 Esko Hietaniemi liittosihteeri 040 046 7788 Iikka Avela lakimies 043 825 5311 Hannele Niemi päätoimittaja, Reitti-lehti, kalenteri 040 753 2986 Juha Pöyry tiedottaja, verkkotoimittaja 040 356 0567 Jussi Saariketo työehtoasiantuntija 044 268 5110 Mika Roos työympäristöasiantuntija 040 070 6498 Seppo Kinnunen järjestöpäällikkö 040 070 6502 Päivi Vuovirta koulutussuunnittelija 050 411 2195 Vuokko Malinen jäsenpalvelusihteeri 040 821 5832 Katja Johansson jäsenpalvelusihteeri 040 821 5836 Lena Lahti taloudenhoitaja 040 557 1198 Tarja Känsäkangas taloussihteeri 040 831 2963 Yhteystietoja Kun ilmoittaudut kurssille, sinulle varataan hotellista tai muusta kurssipaikasta majoitus, ja keittiö varaa ateriat ilmoitettua henkilömäärää varten. Jos kuitenkin sairastut tai sinulle tulee muu este, siitä ilmoittaminen meille on erityisen tärkeää. Hotelli ei voi myydä sinulle varattua majoituspaikkaa muille, ellet ilmoita esteestäsi. Hotelli haluaa toimitusehtojensa mukaisesti laskuttaa tyhjäksi jääneen vuoteen hinnan kurssivarauksen tekijältä, usein se on liitto. Liiton varat taas muodostuvat jäsenmaksuista. Ei siis ole yhdentekevää, miten kukin esteen sattuessa menettelee. On paras ilmoittaa esteestä heti kun saa sen tietoonsa, eikä jättää kurssia edeltävään päivään. Voit peruuttaa ilmoittautumisesi PAUn verkkosivuston Sähköisen jäsenpalvelu -linkin kautta vain niin kauan kuin sivulla ’Ilmoittautumiset’ kurssin kohdalla, viimeisessä sarakkeessa on sana ’Käsittelyssä’. Kun sinut on hyväksytty kurssille, peruuttaminen tulee tehdä joko sähköpostitse tai puhelimitse. Minkäänlainen viesti sähköisen jäsenpalvelun kautta ei hyväksynnän jälkeen välity kurssin valmistelijoille. Kurssille ilmoittautuminen on sitova. Peruuttamatta jätetystä paikasta liitto veloittaa ilmoittautuneelta liitolle aiheutuneet kulut, kuten ruokailun ja majoituksen sekä mahdollisten peruuttamattomien matkalippujen hinnan. Peruutusmaksua ei peritä, jos ilmoittautuneella on lääkärintodistus tai muu liiton hyväksymä syy. TSL-kursseille osallistumisen peruutus ja peruutusmaksu Viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua ilmoitettu peruutus on veloitukseton. Koulutuspaikkoina toimivien hotellien yleiset toimitusehdot velvoittavat perimään peruutusmaksun niiltä ilmoittautuneilta, jotka jäävät pois kurssilta ilmoittamatta tai kun ilmoitus tehdään myöhemmin kuin seitsemän vuorokautta ennen koulutustilaisuutta. Myöhemmin kuin seitsemän vuorokautta ennen koulutusta tehdyistä peruutuksista veloitetaan henkilökohtainen peruutusmaksu 50 euroa, ellei ilmoittautuneella ole esittää lääkärintodistusta poisjäämisen perusteluksi. Jos ilmoittautuja jää pois koulutuksesta ilmoittamatta, TSL perii osallistujalta 100 euroa. Ilmoita heti, jos joudut peruuttamaan kurssin Postija logistiikka-alan unioni PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puh. (09) 6131 116, faksi (09) 6131 1750 Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Verkkosivut: www.pau.fi Kiljavan opisto Kotorannantie 49, 05250 Kiljava Puhelin: 09 276 251 Faksi: 09 276 2771 kiljavan_opisto@kiljavanranta.fi www.kiljavanranta.fi Hotelli ja kurssikeskus Heimari Laitialantie 190, 52330 Heimari Puhelin: 015 727 3100 www.heimari.com Sähköposti: hotelli@heimari.com PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 15 19.1.2016 16.38
16 16 16 Toimitus Päivi Vuovirta, Hannele Niemi ja Tiina Tenkanen Kuvat Päivi Vuovirta, Jussi Saariketo ja Juha Pöyry Taitto Point Panic Oy / Pauliina Lindholm Painatus ForssaPrint 2016 Opiskelu on sijoitus tietopääomaan! Tutustu kurssitarjo ntaan myös verkkosivu illamme osoitteessa www.pau. fi PAU_koulutusliite_210x290_2016.indd 16 19.1.2016 16.38
21 2016 21 Y hteistoiminta-asiamies Harri Hietalan mielestä yhteistoimintamenettelyn ydin on ihan muualla kuin työntekijöiden vähentämisessä. – Se on niissä arkipäivän asioissa, joita työnantajan ja työntekijöiden pitäisi tarkastella yhdessä työpaikalla, jotta toimintaa kehitettäisiin ja vältettäisiin väen vähentämistilanteet. Harri Hietala on yrittänyt pääministeri Juha Sipilän pyynnöstä helpottaa paikallista sopimista. – Toimeksiantoni oli kaksipuoleinen. Siinä puhutaan sekä paikallisen sopimisen lisäämisestä että työntekijöiden aseman vahvistamisesta yrityksen päätöksenteossa. Hietala tietää, että jo pelkkä yt-lyhenteen kuuleminen säikäyttää palkansaajat luulemaan edessä olevan irtisanomisia. Hänen mielestään yt-laki ei ole potkulaki. – Yhteistoimintaa tarvitaan työpaikan arkipäivän asioissa, jotta toimintaa kehitettäisiin ja irtisanomistilanteilta vältyttäisiin. Yt-laki nyrjähti jo kauan sitten Hietalan mukaan yhteistoimintalaista tuli potkulaki jo 1980-luvun lopulla, kun siihen upotettiin tiukat säädökset irtisanomistilanteisiin. – Jotta yt-laki olisi sitä, mitä sen pitäisi olla, vähentämistilanteita koskevat ”Yhteistoimintaa tarvitaan irtisanomisten välttämiseksi” säädökset pitäisi siirtää lainsäädännössä jonnekin muualle. Toimivaan yhteistoimintaan työpaikoilla tarvitaan Hietalan mielestä paikallista sopimista. – Työpaikoilla on paras ymmärrys siitä, mitä ja miten pitäisi tehdä. Haasteena on, onko puolin ja toisin valmiutta pohtia ja sopia toimenpiteistä, joita tarvittavat muutokset edellyttävät. Ihan kaikkea Hietala ei kaataisi paikallisesti sovittavaksi. – Minä ajattelen sillä tavalla, että valtakunnalliset sopimukset olisivat jatkossakin perustaso. Työpaikoilla voitaisiin sitten katsoa läpi, ovatko asiat sellaisenaan hyvässä asennossa, vai kaipaisivatko ne osapuolien mielestä toisin sopimista. Menettelytapa lakia tärkeämpi Hietala vakuutti jo syyskuussa kirjaavansa paikallisen sopimisen ohjelmaansa muutosesityksiä yhteistoimintaan. – Esitin esimerkiksi, että henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevat säännökset siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Hietala esittää muutoksia myös tapaan lukea yhteistoimintalakia. – Sen sijaan, että luetaan laissa olevia normeja, pitäisi työpaikalla voida sopia menettelytavoista, joita kyseisessä tilanteessa noudatetaan. Tarvitaanko Suomessa yt-laki? – Ennen kaikkea tarvitaan yhteistoimintaa, jota on vaikea luoda lailla. Se vaatii tiettyä henkeä työpaikoilla. Riittäisi, että laki olisi suuntaa antava, Hietala sanoo. – Jos laki alkaa sanoa millintarkasti, miten sitä pannaan toimeen, yhteistoiminta karisee. Fiksusti noudatettu yhteistoimintalaki voisi Hietalan mielestä auttaa myös hallituksen kilpailukykyloikan saavuttamisessa. – Talous koostuu yrityksistä, joissa työntekijöiden ja työnantajien pitäisi toimia yhdessä. Jos yhteistoiminta sujuu hyvin, se vaikuttaa positiivisesti talouteen. Jos se sujuu huonosti, vaikutukset ovat päinvastaiset. Tietysti kaikki arvostelivat Hietalan esitystä paikallisen sopimisen edistämiseksi ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi arvostelivat kaikki etujärjestöt tuoreeltaan. Tämä ei Hietalaa yllättänyt. – Minusta se oli melko luonnollista, koska palkansaajajärjestöillä, työnantajajärjestöillä ja yrittäjäjärjestöillä on kaikilla erilaiset painotukset siitä, kuinka noita asioita tulisi kehittää. TEKSTI UP/MIKA PELTONEN KUVA TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ YT-LAKI EI OLE POTKULAKI Reitti_1_2016.indd 21 25.1.2016 15.15
22 2016 2016 AY-majakka Työsuojelutarkastajien avulla postin työpaikkoja kuntoon T yösuojelutarkastajat ovat joutuneet puuttumaan Postin työolosuhteisiin. Postille on satanut niin kehotuksia kuin uhkasakkojakin työpaikkojensa laittamiseksi edes lakisääteiseen kuntoon. Viimeisin viesti tuli Rovaniemen terminaalista, jossa sisälämpötila putoaa viiteen kun ulkona on kuusi seitsemän astetta pakkasta. 22 2 22 2 2 2 2 2 2 2 22 22 22 22 2 2 2 22 22 2 2 22 2 22 22 2 22 Marraskuussa Rovaniemen terminaaliin aluehallintovirasto AVIn työsuojelutarkastajan tekemä työsuojelutarkastus kertoo tylysti, missä kunnossa Postin työpaikat tällä hetkellä ovat. Työpaikalla tehdyn lämpötilaseurannan mukaan jo -2 asteen ulkolämpötilassa terminaalin lattialämpö on vain + 8 astetta. Käsien kohdalla +18 asteen lämpötilaan on päästy kun ulkona on ollut lämmintä + 7 astetta. Tällöinkin lämpötila lattianrajassa oli vain + 14 astetta. Terminaalissa on todettu tarve yli kymmenelle jakeluauton lastauspaikalle. Näiden tulee olla helmikuun loppuun mennessä sellaisessa kunnossa, että kylmän ilman tulo ja veto terminaaliin on rajoitettu niin, ettei työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheudu vaaraa. Työntekijöiltä runsaasti esityksiä Terminaalin työntekijät ovat tehneet esityksiä, joilla helposti, halvalla ja nopeasti saataisiin tilanne kuntoon. Näitä ovat muun muassa tuulikaapin rakentaminen ja lattialämmityksen käyttöönotto, koska lattiassa on olemassa putkistovaraus. Tarvitaan vain kytkentä verkkoon. Esitykset eivät ole alueen johdolle eikä työsuojelupäällikölle kelvanneet. AVIn tarkastuskertomuksen mukaan terminaalin lämpötilan tulee olla vähintään 17 astetta. Tarkastaja on antanut Postille kehotuksen ja asettanut aikarajan saattaa asia työturvallisuuslain edellyttämään kuntoon. Sanomalehdenjakajien työtilaongelmat jatkuvat Etelä-Suomessa Posti sai vuonna 2014 työsuojelutarkastajalta toimintaohjeen järjestää kuntoon 22 Työturvallisuuden toteuttamiseksi ei pitäisi odottaa viranomaisten työpaikkatarkastuksia eikä uhkasakkoja”, muistuttaa PAUn työympäristöasiantuntija MIKA ROOS. Reitti_1_2016.indd 22 25.1.2016 15.15
23 2016 2016 Työturvallisuus voi parantua vain työpaikoilla tehtävillä käytännön toimilla. sanomalehdenjakajien WCja pukeutumistilat Porvoossa, jossa sanomalehdenjakajat eivät päässeet sisätiloihin. Posti oli antamassaan vastauksessa kertonut paikkojen olevan kunnossa, mutta uudessa tarkastuksessa työsuojelutarkastaja totesi, ettei yrityksen antama vastaus ollutkaan yhtä totuuden kanssa. Tarkastaja antoi Postille määräpäivän, jolloin asian tulee olla kunnossa uhalla, että Postille asetetaan uhkasakko. Tuolla uhkauksella Porvoon lähtöpisteen asiat saatiin kuntoon. Niin paljon asia ei Postia kuitenkaan heilauttanut, että se olisi ymmärtänyt laittaa myös alueen muut lähtöpisteet lain edellyttämälle tasolle. Yhä edelleen sanomalehdenjakajilta puuttuvat sosiaalitilat monilla paikkakunnilla. Malisen puheet työturvallisuudesta sanahelinää? Toimitusjohtaja Heikki Malinen on antanut ymmärtää työturvallisuuden olevan yksi Postin painopistealueista. Pientä parannusta onkin tapahtunut. Etelä-Suomen sanomalehdenjakajille hankittiin liukastumisia ja kaatumisia ehkäisemään talvijalkineet. Muut toimet ovatkin sitten jotain aivan muuta. Määräykset, joilla lakisääteisiä työsuojeluvaltuutettuja kielletään matkustamasta alueensa työpaikoille tai laittamalla heidät itse maksamaan matkansa ovat osoitus Postin halusta asettua lakien yläpuolelle ja pyrkiä näin estämään lakisääteisten toimien hoitaminen. Työtiloihin, työnsuunnitteluun ja organisaatioon työturvallisuuden parannustoimet eivät viime vuosien aikana ole osuneet. Tämän osoittivat työnantajan työehtosopimusesitykset, joissa jakajilta olisi otettu kokonaan pois lajitteluosuus ja työpäivän pituus olisi muutettu pidemmäksi. Jakajia olisi edellytetty kulkemaan polkupyöräja kerrostaloreiteillä kymmentuntisia päiviä iIman mahdollisuutta asianmukaisiin taukoja ruokapaikkoihin. Juuri nyt Posti ajaa käyttöön kahden nipun jakelua. Postin omat, asiantuntijoilla teetetyt tutkimukset kehottavat työntekijän työturvallisuuden ja terveyden puolesta tekemään nimenomaan päinvastaisia toimia. Aivan toimitusjohtajan ikkunan alta tulevat viimeiset esimerkit työnantajan välinpitämättömyydestä. Esimerkiksi niputuskoneen roclakuskit joutuvat ajamaan kylmässä hallissa laiturialueille eikä heille anneta asian mukaisia suojavaatteita. Paikallisten edunvalvojien mukaan samasta asiasta on jauhettu noin viisi vuotta. Toimitusjohtaja Malisella on ollut tapana tehdä työpaikkakäyntejä työpaikoille, joissa on tapahtunut vakava työtapaturma tai työntekijä on joutunut väkivallan uhriksi. Empaattinen käytös on suotavaa, mutta jos sen tavoitteena on ainoastaan oman kuvan kiillottaminen, siitä tulee hurskastelua. Tällainen toimintatapa saattaa sopia jenkkeihin, mutta todellinen työturvallisuuden lisääminen edellyttää ennakoivia tekoja työpaikoilla. Jos näin alkuvuodesta saa toivoa, toivoisi toimistusjohtajan laittavan paukkuja myös tekojen tasolle työturvallisuuden parantamiseksi ja saattamiseksi edes lakisääteiselle tasolle. Tämän Malinen voisi tehdä valjastamalla kaikki omat suunnittelijansa ja työnjohdon töihin työturvallisuuden puolesta lakeja kunnioittaen ja alan tutkimustulokset huomioiden. Työturvallisuus voi parantua vain työpaikoilla tehtävillä käytännön toimilla. Niiden toteuttamiseksi ei pitäisi odottaa viranomaisten työpaikkatarkastuksia eikä uhkasakkoja. Toimitusjohtajalla on nyt näytönpaikka uskottavuuden säilyttämiseksi. MIKA ROOS TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA MIKA ROOSIN KUVA PAUN ARKISTO Reitti_1_2016.indd 23 25.1.2016 15.15
24 2016 Kuva joka koskettaa REITTI-LEHTI JÄRJESTÄÄ LUKIJOIDEN TOIVOMUKSESTA VALOKUVAKILPAILUN. TÄSSÄ ON UUDELLEEN TIEDOT KILPAILUN SÄÄNNÖISTÄ. Reitti-lehti järjestää lukijoiden toivomuksesta valokuvakilpailun. Aikaa on vielä maaliskuun loppuun asti. Valokuvakilpailun aihe on vapaa, mutta toivomme, että lähettämäsi otos on Kuva joka kosketta a – niin kuvan ottajaa kuin kuvan katsojaakin. Se voi kuvata arkea, juhlaa, vapaa-aikaa, työtä, yksityiskohtaa, ihmettä, omituisuutta, jotakin huvittavaa… Jokainen valokuvaaja voi osallistua kilpailuun kolmella kuvalla. Kuvausvälineenä pyydämme käyttämään digikameraa tai vastaavaan tasoon yltävää laitetta, sillä kuvan resoluution tulee olla vähintään 300 dpi ja tallennettu JPEG-muodossa. Kilpailuajan loppumisen eli maaliskuun lopun jälkeen kuvat ovat nähtävissä PAUn Facebook-sivuilla, jossa niitä voi käydä ihailemassa ja tykkäilemässä tai kommentoimassa. Kerro kuvan tarina Nimeä jokainen kuva. Kerro, missä olet kuvannut, mitä olet kuvannut, keitä, kuka tai mikä kuvassa on, oliko sillä jokin erityinen merkitys sinulle. Lähetä myös yhteysietosi (nimi, puhelin, sähköpostiosoite, kotipaikka). Kilapilun raatiin kuuluvat graafinen suunnittelija Pauliina Lindholm , PAUn tiedottaja Juha Pöyry ja allekirjoittanut eli Reitti-lehden päätoimittaja Hannele Niemi . Kaikki kuvat osallistuvat kisaan ja kolme parasta palkitaan. Voittaja saa 300 euron arvoisen lahjakortin, toiseksi tullut 200 euron ja kolmas 100 euron lahjakortin. Kuvia voit lähettää Reitti-lehden toimitukseen: hannele.niemi@pau.fi tai PAU/Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. HANNELE NIEMI REITTI-LEHDEN VALOKUVAKILPAILU Verkossa on REIJO JUUTINEN, VANTAA Halveksittu ihminen REIJO JUUTINEN, VANTAA Toive NIMIMERKKI HAURAS Kanamies veneessä SAMI JUVONEN, JOENSUU 24 2016 Reitti_1_2016.indd 24 25.1.2016 15.15
25 2016 T aloudessa menee huonosti, rikollisuus lisääntyy ja koko ihmiskunnan tulevaisuus on uhattuna kolmannen maailman hallitsemattoman väestönkasvun takia. Reitti kurkisti lehtiotsikoiden ja termien taakse sekä tarkisti tilastoista, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Talouspuheen yleisimpiä käsitteitä ovat valtion velka ja kilpailukyky. EU:n vakausja kasvusopimuksen mukaan EU-valtioiden velka saisi olla korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotOtsikoiden takana Mitä talouspuheen käsitteet oikein tarkoittavat? Mitä tilastot kertovat nykypäivän uhista? teesta. Suomen valtion velka oli vuoden 2014 lopussa 59,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromääräisesti valtion velka oli viime vuoden marraskuussa noin 97 miljardia euroa. EU-maista harva yltää vakausja kasvusopimuksen tavoitteeseen. EU-maiden valtionvelan keskiarvo vuonna 2014 oli 86,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Ranskan velka oli 95 prosenttia, Saksan 74,7 prosenttia, Kreikan 177,1 prosenttia ja Ruotsin 43,9 prosenttia kunkin maan bruttokansantuotteesta. Suomen valtion velan määrä on sahannut viime vuosikymmeninä. 1990-luvun lamavuosina velka kasvoi nopeasti ja oli monena vuonna noin 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laman jälkeen prosenttiosuus pieneni niin, että vuonna 2008 osuus oli alle 35 prosenttia. Sen jälkeen osuus lähti nopeaan kasvuun, joka näyttäisi jatkuvan toistaiseksi. Työn tuottavuudella kilpaillaan Kilpailukyky on vaikeasti mitattava ja määrittyvä käsite. Sillä voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Suppeampi käsite hintakilpailukyky eli kustannuskilpailukyky tarkoittaa sitä, miten yritykset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa lyhyellä aikavälillä. Tähän lyhyen aikavälin kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat esimerkiksi työn ja energian hinta, valuuttakurssi sekä verotus. Keskipisteessä on työn tuottavuus, joka tarkoittaa tuotannon määrää tehtyä työtuntia kohti. Laajemman määritelmän mukaan kilpailukyvyllä tarkoitetaan kansantalouden kykyä tuottaa hyvinvointia kansalaisilleen. Siihen vaikuttavat monenlaiset tekijät; koulutus, terveysja sosiaalipalvelut, eliniänodote, oikeusvaltion toteutuminen, vähäinen korruptio, infrastruktuuri sekä tutkimusja tuotekehityksen julkinen rahoitus. kilpailukyky e tarkoittaa sitä tyvät kansain ellä aikaväl kust k tar kykyä salaisi monen veysja odote, nen, vä struktu tekehit Reitti_1_2016.indd 25 25.1.2016 15.15
26 2016 Kun puhutaan valtion kilpailukyvystä, tarkoitetaan useimmiten siis pitkän aikavälin laajoja asiakokonaisuuksia. On esitetty myös sellaisia mielipiteitä, että kilpailukyvystä voidaan puhua vain yritysten, ei maiden kohdalla, koska maat eivät ole keskenään samanlaisessa kilpailuasetelmassa kuin yritykset. Hallitsematon väestönkasvu Usein väestönkasvu sekä erityisten kolmannen maailman maiden korkea syntyvyys nähdään ihmiskunnan tulevaisuuden pahimpina uhkaajina. Vuonna 2010 koko maailman naisten keskimääräinen ikävakioitu hedelmällisyysluku oli 2,52. Luku on pienentynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien, jolloin syntyvyys myös useimmissa kolmannen maailman maissa kääntyi laskuun. Jotkut väestötieteilijät ennakoivat, että syntyvyys maapallolla putoaisi jo 2020-luvulla alle uusiutumisrajan eli toisin sanoen hedelmällisyysikäiset naiset synnyttäisivät vähemmän kuin keskimäärin kaksi lasta. Toistaiseksi maapallon väestö kuitenkin vielä kasvaa voimakkaasti, mutta kasvu ei siis johdu enää siitä, että kolmannen maailman naiset synnyttäisivät paljon lapsia. Väestö kasvaa, koska tällä hetkellä maailmassa on paljon nuoria aikuisia sen seurauksena, että syntyvyys 1980ja 1990-luvuilla oli monissa maissa vielä korkealla tasolla samaan aikaan kun lapsikuolleisuus väheni. Nyt nämä nuoret ovat tulleet perheenperustamisikään. Lapsikuolleisuus on puolittunut 23 vuodessa. Vuonna 1990 kuoli 12,7 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta maailmassa, kun taas vuonna 2013 menehtyi 6,3 miljoonaa alle viisivuotiasta parannettavissa oleviin sairauksiin. Kasvaako rikollisuus? Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on Suomessa laskenut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2014 rikoksia kirjattiin 417 900 kappaletta. Määrä väheni 1,6 prosenttia vuodesta 2013. Rikollisuuden väheneminen jatkui vuonna 2015. Rikoslajeista vähenivät esimerkiksi väkivaltarikokset. Väkivaltarikosten uhreiksi joutui 6,3 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2013. Rattijuopumuksista törkeä rattijuopumus on vähentynyt, kun taas ”normaali” rattijuopumus on lisääntynyt tänä vuonna. Myös huumaantuneena ajaa aiempaa useampi. Eniten ovat lisääntyneet tietyt omaisuusrikokset, kuten asuntomurrot, joita kirjattiin vuonna 2014 noin 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Myös maksuvälinepetosten määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina. Raiskauksia oli tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoitettu poliisille 780 kappaletta, kun viime vuonna samalla jaksolla niitä ilmoitettiin 760 kappaletta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla raiskauksia on ilmoitettu keskimäärin 640 kappaletta vuodessa. Uhritutkimuksista voidaan päätellä rikollisuuden todellista tasoa. Poliisillehan ilmoitetaan yleensä vain vakavammat rikokset, eikä niitäkään aina. Kansallinen rikosuhritutkimus tukee tilastojen välittämää tietoa siitä, että väkivallan uhriksi joutuminen on hieman vähentynyt viime vuosina. Huomionarvoista on, että myös väkivallan pelko on vähentynyt. Seksuaalirikosten todellisen määrän muutoksista ei Kansallisesta uhritutkimuksesta valitettavasti vielä saada tietoa, koska kysymysten muotoilu on muuttunut vuodesta toiseen. Näin eri vuosien tietoja ei voida vertailla keskenään. TARU BERNDTSON LÄHTEITÄ: • Danielson, Petri & Salmi, Venla: Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2014 – Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti: Katsauksia 3/2015 • Sajari, Petri: Kaksi erilaista mittaria HS 3.9.2014 • Alanen, Aku: Kilpailukyvylle uusi kokonaismittari. Tietoaika 7.6.2005, Tilastokeskus • Tilastokeskus: Rikosja pakkokeinotilasto • www.tradingeconomics.com • http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Valtionvelka_ja_talous/Valtionvelka Reitti_1_2016.indd 26 25.1.2016 15.15
27 2016 Kysymyspalsta Kysymys: Miksi kassa verottaa kireämmin kuin työnantaja? Jäin työttömäksi marraskuun alusta. Lähetin kassaan palkkaverokorttini. Nyt huomasin, että kassa nyppäsi päivärahasta veron oikein isolla kädellä. Arvatkaas harmittaako? JUKKA Vastaus: Kiitos hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Verottaja antoi uudet määräykset, jotka tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. En näin enää näe tarpeelliseksi vastata täsmällisesti vuoden 2015 verotukseen, todetaan vain lyhyesti, että määräysten mukaan veroa pidätettiin vähintään 20 %, jos verokortin mukainen pidätysprosenttisi oli suurempi kuin 20, niin sitä vielä nostettiin 2 tai 4 prosenttia suuremmaksi kuin palkkaverotuksessasi oli. Vuonna 2016 palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan tarvittaessa ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta maksettaessa niin, että ennakonpidätys on vähintään 25 %. Jos hankit työttömyyskassaa varten muutosverokortin, kassa tekee ennakonpidätyksen verokortin prosentin mukaan. Kysymys Hammas lohkesi eväitä syödessä, korvaako kukaan? Otin uuden vuoden jälkeisenä maanantaina eväät duuniin, kun sapuskaa oli jäänyt hiukan yli – juomia ei jäänyt. Eväitä taukotilassa syödessä puraisin johonkin kovaan ja hampaasta lohkesi aika pala. Kysyn meneekö tämä johonkin liiton vakuutukseen? JAKAJA HERTSIKASTA Vastaus Tapaturmavakuutuslaki muuttui vuoden 2016 alusta. Uuden lain 22§:n mukaan työntekopaikan alueella muutoin kuin työnteon yhteydessä sattunutta tapaturmaa pidetään työtapaturmana, jos se on sattunut työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvänä toimintana. Näin lohjenneen hampaan hoitokulut korvataan uuden lain mukaisesti. Tämä tietysti edellyttää, että olet ilmoittanut asiasta esimiehelle ja olette tehneet tapaturmailmoituksen. Kuitit ja todistus hammaslääkäriltä sinun tulee toimittaa tapaturmavakuutusyhtiöön. VASTAUKSET MIKA ROOS TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 201 20 201 201 201 201 20 201 201 201 201 201 201 01 201 201 201 201 201 201 20 2 20 20 01 2 20 201 201 2 20 01 2 20 20 01 20 20 201 2 2 2 2011 2011 01 2 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Kysymys: Miksi kassa verottaa Jäin työttömäksi mar korttini. Nyt huomasi oikein isolla kädellä. A JUKKA Vastaus: Kiitos hyvästä ja ajank uudet määräykset, jo näin enää näe tarpee verotukseen, todetaa pidätettiin vähintään oli suurempi kuin 20, suuremmaksi kuin pa Vuonna 2016 palkka korotetaan tarvittaess maksettaessa niin, et hankit työttömyyskas ennakonpidätyksen v Kysymys Hammas lohkesi eväi Otin uuden vuoden jä sapuskaa oli jäänyt h syödessä puraisin joh Kysyn meneekö tämä JAKAJA HERTSIKASTA Vastaus Tapaturmavakuutusla mukaan työntekopaik sattunutta tapaturma työntekopaikalla oloo lohjenneen hampaan Tämä tietysti edellyttä olette tehneet tapatu lääkäriltä sinun tulee VASTAUKSET MIKA ROOS TYÖYMPÄRISTÖASIANTUN Miksi kassa verottaa kireämmin? Reitti_1_2016.indd 27 25.1.2016 15.15
28 2016 På svenska QUESTIONS & ANSWERS In English FRÅGOR&SVAR Varför beskattar kassan hårdare än arbetsgivaren? Jag blev arbetslös i början av november. Jag skickade mitt skattekort till arbetslöshetskassan. Nu märkte jag att kassan har tagit stora summor i skatt. Gissa om jag blev irriterad! HÄLSNINGAR JUKKA Svar Tack för en bra och aktuell fråga. Skatteförvaltningen har givit nya bestämmelser som trädde i kraft i början av 2016. Därför tycker jag att det inte är nödvändigt att besvara noggrant frågan om skattning 2015. Vi kan konstatera att enligt bestämmelser var skatteprocenten minst 20. Om skattekortets procent var större än 20 var det ännu 2 eller 4 procent högre än lönebeskattningen. År 2016 förhöjs lönens skatteprocent vid behov vid betalning av inkomstrelaterad dagpenning och alterneringsersättning så att skatteprocent är minst 25%. Om du skaffar ett ändringsskattekort för arbetslöshetskassan, tar kassan förskottsinnehållningsprocent enligt det nya skattekortet. Jag fick en spricka i en tand då jag åt matsäcksmat. Kan jag få ersättning någonstans? Jag hade matsäcksmat med mig i jobbet på måndagen efter nyår, då vi hade extra mat hemma – dryck blev inte kvar. Då jag åt bet jag något hårt och fick en stor spricka i en tand. Jag vill fråga om förbundet har någon försäkring för ett sådant fall? EN UTDELARE FRÅN HERTSIKKA Svar Lag om olycksfallsförsäkring ändrades i början av 2016. Enligt 22§ i den nya lagen är en olycka, som har hänt på arbetsplatsen men inte i samband med arbetning, en yrkesskada om det har hänt vid en aktion som vanligen tillhör vistelsen på arbetsplatsen. På så sätt ersätter man kostnader på tandvården enligt den nya lagen. Detta förutsätter att du har anmärkt din förman om saken och att ni har gjort en anmälan om olycksfall. Du ska skicka kvitton och tand l äkarens intyg till olycksförsäkringsbyrån. SVAR MIKA ROOS ARBETSOMGIVNINGSEXPERT Why does the unemployment fund tax more heavily than the employer? I stayed unemployed in the beginning of November. I sent my tax card to the fund. Now I noticed that the fund nicked the tax from the allowance with a big hand. Guess if I’m annoyed? JUKKA Answer Thanks for the good and topical question. The tax authorities issued new regulations, which came into force from 2016 onwards. I do no longer see the need to provide clear answers to the 2015 taxation. Let’s just state briefly that according to the rules tax was withheld at least 20 per cent. If the rate of the tax card was greater than 20, it was still raised 2 or 4 per cent higher than the wage tax. The tax withholding rate given for salary of 2016 is raised if necessary when paid earnings-related allowance or job alternation leave compensation so that the withholding rate is at least 25 per cent. If you produce a change in the tax card rate for the unemployment fund, the fund withholds tax according to the changed tax card rate. My tooth broke when having lunch. Will anyone compensate? On one Monday after the New Year I took a lunch box with me to the work place with some of the left-overs – that included no drinks. At the lunch break recess when eating I hit my tooth to something hard and a considerable piece of it broke off. Is any insurance of the union compensating this? Delivery person of Herttoniemi Answer Accidents Insurance Act will change from 2016 onwards. The new Act, Section 22 states that in the work place territory any accident other than which occurred in connection with work is considered an occupational accident, if it occurred as an activity normally associated with the work circumstances. This cleavage of the tooth expenses is reimbursed in accordance with the new law. This of course requires that you have reported it to the supervisor and you have made an accident notification. You must provide the receipts and the dental certificate for the reimbursement to the insurance company. ANSWERS MIKA ROOS WORK CONDITION EXPERT Reitti_1_2016.indd 28 25.1.2016 15.15
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä jos toisen euro 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias PAUn jäsen, 50 000 euron turva. 6 Esim. €/kk * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA UUSI ILMAINEN LISÄETU –SELVIYTYMISTURVA Uusiin Primus-henkija tapaturmavakuutuksiin saat nyt veloituksetta lisäetuna 2 000 euron Selviytymisturvan. Lisätietoa saat osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi Reitti_1_2016.indd 29 25.1.2016 15.15
30 2016 30 AVAINSANA Lähetä avainsana 5.2.2015 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Reitti_1_2016.indd 30 25.1.2016 15.15
31 2016 T A L I A S V E N E A K I T K A R I T S A A M P A I S U K A I H O A S T A V O I T I T S E P I N T A I S E S T I T L U L L A K N K A T A K O M B I A P I N A Ä U J O T B A M B U O S U M U T U K K O P I K A R I T A I N K I R G P I N T A H I K I I A A A B I T A M M U S T I E T N I I L I T A R U N O K U O S I A M K A A R I P E T E A A M M E U N Ä Ä S N A I R A T U L E T I I S I P I I K K A R I A N N I E T V A R A S R E I M A E S T E S O T I L A A T T Ä N Ä Ä N RISTIKON AVAINSANA Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Avainsanan sähköisesti tai vanhaan tapaan postitse palauttaneet osallistuvat yhteiseen arvontaan. LÄHETYSOHJEET Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. HUOMIOI! Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne, joissa on pyydetyt tiedot Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. RISTIKKOARVONNAN VOITTAJAT Ristikkoarvonnassa 10/2015 voitto osui seuraaville: Alpo Luoma Kajaanista ja Kaisu Katajamäki Nakkilasta. Arvontaan osallistui 233 vastaajaa! Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä.. (ratkaisu 10 / 2015) 31 Postimies Lausuttu S.P.Y:n Oulun osaston arpajaisissa 6 p. huhtikuuta 1907. Helle olkoon taikka tuisku, sääst’ ei huoli postimies. Ain’ oot valmis, aina lähdet, kuljet kunnollisna ties. Tervetullut tupaan olet korkeaan ja matalaan. Mutt’ et tahdo itse tietää mitä saavuit jakamaan. Salotiellä aisakellos Uudet toivot virittää. Kaupungeissa kuljentasi mieliin ilon levittää. Kaikki luottaa toiveissansa tervehdyksiin parhaimpiin, sanomihin suloisimpiin, joita toisit tuttaviin. Yhdyslanka ystävysten side siskoin vanhempain! Salaisuutten aarreaitan vahti olet valpas ain. Laukkuhusi uskommehan ujoimmatkin unelmat, sulhon surut, immen ilot, kaihot kyynel – katkerat. Vihan nuolet, pistot pilkan, imarrukset, ivailut, kaikki kannat mietteet mielten, kaikki rinnan huokailut. Olet niin kuin kohtalo sä, kantamihis katso et, eilen lemmen liljat kylvit, tänään kuolon kukkaset. *** Olet elon kangaspuissa suikkeleva sukkula, loimihin sä kirjavata kuljettelet kudetta Punalankaa, niin mä toivon, paljon kudo kankaaseen, kauneutta, kirkkautta suikko loimeen suruiseen. Ollos aina tervetullut tuomaan toivehia vain, ollos riemun aarreaitan varma, valpas vahti ain. HEIKKI KOKKO 31 Reitti_1_2016.indd 31 25.1.2016 15.15
32 2016 J oulu tuli ja meni, ja itsekin toimin palkattomana vuokratyöläisenä joulupukin roolissa. Hän on tehostanut toimintaansa varsin taitavasti ulkoistamalla. Tämän johdosta esitin hänelle pienen toiveen kirjeen muodossa: ”Rakas joulupukki, anna Postin johdolle lisää inhimillisyyttä ymmärtää posteljoonia, jonka työtaakka on kertynyt kohtuuttomaksi.” Kirjeeseeni ei vastattu. Ehkä syy oli siinä että kiireinen postityöntekijä hukkasi sen, tai ehkä joulupukki on talousvaikeuksissaan havainnut, että tonttujen on tehtävä pienemmällä puuromäärällä töitä, jotta pukki voi yhä kasvattaa oman lautasensa kokoa. Taantuman aikana duunarin kun on joustettava enemmän, jottei johtajan tarvitse joustaa. No, ei sentään. Joulupukkihan on mukava ja leppoisa olento joka jakaa lahjoja. Meilläkin Postissa jaetaan lahjoja, tosin ei enää joululahjoja, sillä postimerkit ovat nykyään niin kovin kalliita. Mutta palkintona hyvin menneestä vuodesta jokainen saa lisää rappuja ja asiakkaita joiden luukulla käydä. Elämme jatkuvan tehostamisen aikakautta. Tuottavuutta on jo lisätty monin keinoin muun muassa palvelun laatua heikentämällä. Se on sinällään tehokas keino, jos suurta kilpailua ei alalla ole. Kilpailukykytalkoisiinkin on henkilöstössä osallistuttu monin tavoin. Esimerkiksi moni postityöntekijä on tehLentääkö pukki vai Posti? nyt paljon ylitöitä, vaikka mieluummin lähtisi kotiin työajan puitteissa. Johtoryhmäkin osallistui talkoisiin vapaaehtoisella palkattomalla viikolla, eli toimia on tehty myös siellä. Tai ainakin saatettu tehdä, mikäli vapaaehtoiseen palkanmenetykseen on tartuttu innolla. Joulupukinkin on varmasti täytynyt tehostaa toimintaansa. Hänhän oli jo lähellä konkurssia, mutta sai kuitenkin ulkopuolista rahoitusta toimintansa turvaamiseksi. Milloin joku innokas rahoittaa posteljoonien toimintaa? Posteljoonit kun jakavat jo nyt vuodessa enemmän paketteja kuin joulupukki. Ehkä meidän tulisi karsia jakelupäiviä, sillä arvostus on laskenut ja muuttunut arkiseksi. Pukkikin pärjää yhdellä päivällä vuodessa. Suomalainen joulupukki on kokenut logistiikka-alan toimija. Hän on huomannut, ettei lentäminen ole paras tapa päästä ihmisten oville. Savupiippujakaan ei joka kodissa nykyisin ole. En tiedä, miten hänen amerikkalainen virkaveljensä tuollaiset kodit palvelee. Ehkä Postissa jo selvitellään sitä. Postihan on jo aloittanut lentokokeilut pakettikoptereilla. Ehkä pukilla ei ole varaa lentäviin poroihin, mutta olisiko Postilla? Kumpi lentää tulevaisuudessa, pukki vai posti? TEKSTI TERO VAINIKKA KUVA JUHA PÖYRY PAKINAKILPAILU Reitti-lehti käynnistää pakinakirjoituskilpailun. Lähetä liuskan pituinen tekstisi lehden toimitukseen. Parhaat julkaistaan vuoden aikana Reitti-lehdissä. Julkaistuista pakinoista maksetaan pieni palkkio. PAKINA: Reitti_1_2016.indd 32 25.1.2016 15.15
33 2016 UUUU U UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUU UUUU UU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UUUU UUU UUUU UU PAU HAKEE KOULUTUSSUUNNITTELIJAA Postija logistiikka-alan unioni PAU on lähes kolmenkymmenen tuhannen toimihenkilön ja työntekijän vahva ammattiliitto. Se on Posti-konsernin suurin työntekijäja toimihenkilöjärjestö. Liiton tarkoituksena on valvoa ja parantaa postija viestinvälitysalalla sekä kuljetuksen, logistiikan, rahankäsittelyn ja näihin liittyvillä aloilla työskentelevien jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja oikeuksia työelämässä ja yhteiskunnassa. Koulutussuunnittelijan työssä tarvitaan neuvotteluja ihmissuhdetaitoja, hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa, sekä kiinnostusta aikuiskasvatustyöhön ja ammattiyhdistyskoulutuksen avulla edunvalvonnan ja jäsenistön osaamisen kehittämiseen. Oman itsensä kehittäminen työssä on myös suotavaa ja siihen on tarjolla mahdollisuuksia. Koulutussuunnittelijan tehtävässä edellytetään kykyä käyttää Microsoftin Word-, Excelja PowerPoint -ohjelmia. Kurssi-ilmoittautumisissa, markkinoinnissa ja raportoinnissa hyödynnämme Digian Lyyti-jäsenrekisteriohjelman kurssihallintojärjestelmää. Tehtäviin kuuluu suunnitella vuosittain esitys seuraavana vuonna toteutettavista kursseista liiton hallinnon hyväksyttäväksi; neuvotella ja hyväksyttää työnantajien kanssa palkallisiksi sovittavat kurssit sekä hoitaa kurssitoteutusten varaukset ja muut järjestelyt kurssipaikkoihin liittyen. Kouluttaja työskentelee työehtoasiantuntijoiden kanssa. Työ sisältää matkustamista ja jonkin verran myös viikonlopputyötä. Koulutussuunnittelija motivoi ja neuvoo edunvalvojia ja jäseniä ay-kouluttautumisessa, markkinoi eri tavoin koulutustilaisuuksia, hyväksyy kurssille hakijat, hoitaa tarvittavan kirjeenvaihdon sekä tietojen välittämisen kurssipaikoille. Tämä edellyttää välittävää ja vastuullista työotetta sekä huolellisuutta. Hakijalle on eduksi postialan tuntemus sekä mieluiten hyvä kielitaito (englanti, ruotsi). PAU tarjoaa mukavan työyhteisön, kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja itsenäisen, monipuolisen ja palkitsevan työn, joka ei ole tiukasti sidottu raameihin. Oma auto ei ole välttämätön, mutta hyödyksi se voi olla. Hakemus palkkatoivomuksineen tulee toimittaa sähköpostitse 19.2. mennessä osoitteella birgit.simonen@pau.fi Tiedusteluihin vastaavat koulutussuunnittelija Päivi Vuovirta p. 0504112195, paivi.vuovirta@pau.fi ja puheenjohtaja Heidi Nieminen p. 0503403217, heidi.nieminen@pau.fi Reitti_1_2016.indd 33 25.1.2016 15.15
34 2016 > 34 34 201 2016 6 > > Sana on vapaa Lähetä teksti: hannele.niemi@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Juttusi voidaan julkaista joko reilusti nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) täytyykuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät pelkästään toimituksen tietoon. T ein töitä kyseisen ajan huikeiden ammattilaisten kanssa työyhteisössä, joka hakee vertaistaan suomalaisessa yritysmaailmassa! Sanoisin, että palaset siinä yksikössä olivat täysin kohdallaan millä tahansa mittarilla mitattuna. Yksityishenkilöiden ja pk-yritysten puhelinpalveluyksikkö on sellaisissa käsissä, josta koko Posti saa ottaa mallia! Yksikköä johdetaan ketterästi. Se on koko ajan hereillä ja reagoi nopeasti ympäristön vaatimuksiin. Netit ja tvitterit on hallussa. Chätti on vanha tuttu. Puhumattakaan asiakaspalvelusta, jota tehdään kolmella kielellä. Työskentelin puhelinpalvelussa palvellen asiakkaita kolmella kielellä. Asiakkaina olivat yritysten ja henkilöiden lisäksi koko Postin organisaatio. Oli hienoa saada jokin asia hoidettua talon sisällä ilman, että se olisi päätynyt ”prosessin hoidettavaksi”. Hirvenliha löysi perille Sallasta Turkuun. Muutama hääpuku maailmalta löysi ja kerkesi perille. Eräs sormus ehti kaiverruksesta kirkkoon lauantaina. Parhaimpana suorituksena viivästynyt tuhkauurna toimitettiin ajoissa Ruotsista Lappeenrantaan. Jätin 15-vuotisen urani Postissa aika yllättäen. Minulle tarjottiin jotain sellaista, mistä en voinut kieltäytyä verrattua nykyiseen työhöni, nimittäin parempaa palkkaa, asemaa,... Mietin hetken, toisenkin. Posti tarjoaa muun muassa taatun palkanmaksun, vakaat työolot ja työterveyshuollon. Paljon sellaista, mitä yksityinen puoli ei välttämättä anna työntekijälle noin vain. Nyt soviteltu tes-sopimus säilytti huikeat edut postin työntekijöille hankalissa oloissa. Jouduin nopeasti laittamaan puntariin uudet porkkanat ja vanhat tutut perunat. Mietin, että lähdetään kokeilemaan! En tule saamaan samanlaista tilaisuutta. Olen 45-vuotias, koulutukseltani yo-merkonomi vuosimallia 1993 eli tosi seksikäs tä34 män päivän markkinoilla. Edessä huikea mahdollisuus myynnissä ja markkinoinnissa yksityisellä puolella taustalla jotain ”varmaa”! Mitkä olivatkaan tekijät, jotka saivat jättämään tutun ja turvallisen työnantajan? Postin muutokset: Hyvät asiat pilattiin liiallisella tehokkuuden tavoittelulla. Henkilöstöä sanottiin irti turhan innokkaasti päämäärien saavuttamiseksi. Jakeluverkko on mitoitettu aivan liian pieneksi vastaamaan postitoimintalakia. Omistajaa olisi pitänyt kuulla asiassa jo vuosia sitten, lakia valmistellessa. Johdon muutokset: Kasvu johdettiin viime vuosina alueille, jotka eivät kannata. Sisämarkkinat on täysin unohdettu tai sivuutettu. Posti olisi voinut kasvaa sisältä ulos! Esimerkiksi United Parcel Service UPS ei olisi koskaan vaihtanut nimeään tai muuttanut organisaatiotaan. Omistajaohjauksen ratkaisut: Huonosti hoidetut yrityksen hallinto, johto ja toteutus eivät ole työntekijöiden aikaan saamia! Toivon tosiaan hyvää jatkoa Postille, etenkin kaikille vanhoille työkavereilleni, joita tapasin eri yksiköissä. Posti on huikea osaaja suomalaisessa tiedonvälityksessä. Sen tekijänä ovat työntekijät eri yksiköissä! Terveisiä erityisesti logistiikkakeskukselle, postikeskuksille, ulkomaan postituotannolle, osoitepalveluille, jakeluille kautta Suomen, kaikille Postin myymälöille ja myyntipisteille. Te olitte minun työkavereita. :) PASI GYNTHER Aitiopaikalla – 15 vuotta Postin puhelinpalveluissa Rovaniemellä Reitti_1_2016.indd 34 25.1.2016 15.15
35 2016 Menoon mukaan VUOSIKOKOUKSIA Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 12.3.2016 Eckerö Linen m/s Finlandialla. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle (kari.o.tanskanen@posti.com) viimeistään torstaina 4.2. ---PAU:N LAHDEN OSASTON VUOSIKOKOUS LAUANTAINA 13.2.2016 KLO15.00 PAIKKANA ON LAHDEN MIESKUORON JUHLASALI HÄMEENKATU 21. SISÄÄNKÄYNTI SISÄPIHAN KAUTTA. KÄSITELLÄÄN: Sääntömääräiset vuosikokousasiat Toimintakertomus ja tilikertomus 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Toimihenkilövalinnat Käsitellään kokoukselle esitettävät asiat. Kirjalliset esitykset viikkoa ennen kokousta toimikunnalle. Lakimies Iikka Avela PAUsta tulee kertomaan ajankohtaisista asioista. Kokouksessa ruokatarjoilu ja mahdollisuus saunomiseen. Lahden ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut. Ennakkoilmoittautumiset ruokailun ja aunomisen takia jarmo.tuominen@posti.com Puh. 0403154401 tai olli.puodinketo@posti.com 2.2.2016 mennessä. Tervetuloa ! Toimikunta ---Varikon vanhat Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona, 3. helmikuuta kello 14.00 Kinaporin palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9. Sisään pääsee myös Hämeentien puolelta. Tarjolla pullakahvit! Tervetuloa! Hallitus ---KOKKOLAN AUTOMIEHET OSASTON 029 VUOSIKOKOUS Lauantaina 20.2.2016 klo 15.00 Hotelli Seurahuone, Torikatu 24, Kokkola Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Paikalla liittovaltuuston jäsen Jari Kunto ja aluepäällikkö Reijo Uusihauta. Kokous aloitetaan yhteisellä osiolla, jonka jälkeen osastot jatkavat kokousta kabineteissaan. Kokoukseen osallistuville ruokailu klo 18.00. TERVETULOA! TOIMIKUNTA ---Keski-Pohjanmaan osasto 122 vuosikokous Lauantaina 20.2.2016 klo 15.00 Hotelli Seurahuone, Torikatu 24, Kokkola Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Paikalla Liittovaltuuston jäsen Jari Kunto ja aluepäällikkö Reijo Uusihauta. Kokous aloitetaan yhteisellä osiolla, jonka jälkeen osastot jatkavat kokousta kabineteissaan. Kokoukseen osallistuville ruokailu klo 18.00. Matkakulut maksetaan sopimuksen mukaan. TERVETULOA! TOIMIKUNTA TURNAUSKUTSU Ammattiyhdistysten jalkapallon 32. mestaruusturnaus pelataan kansainvälisenä 18.-20.3.2016 Lahden kaupungin Mukkulan jalkapallohallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Turnauksessa on kaksi lohkoa: harrasteja kilpailulohko. Kilpailulohkoon osallistuvat kansainväliset joukkueet. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu on 300 euroa, joka maksetaan järjestäjän laskutuksen mukaan tilille. Ilmoittautumiset 3.2.2016 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai international.tournament@pp.phnet.fi, josta saa myös mestaruusturnausta koskevaa informaatiota. Lisätietoja myös www.ayjalkapallo.info ja GSM 041 584 9964. Lohkojen otteluarvonta on 7.2.2016, Hotelli Restel Cumulus, Lahti. Turnausmajoitus Hotelli Restel Cumulus, Lahti (ammattiliittosopimus). Vuoden 2015 mestaruusturnauksen voittaja, kilpailulohko SAK LAHTI , harrastelohko NesteOil/TEAMliitto. TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN! Ammattiyhdistysten jalkapallo ry Reitti_1_2016.indd 35 25.1.2016 15.15
36 2016 Menoon mukaan Tervetuloa Posti SM – Pilkkikilpailuihin 27.2.2016 Kisapaikka: Hotelli Heimari, Saimaa Aika: 27.2.2015 klo 10.00-14.00, lisäksi puolen tunnin siirtymät Sarjat: Miehet/naiset yleinen Miehet yli 60 v Naiset yli 60 v Työpaikkajoukkue 3 henkilöä / joukkue Osallistumisoikeus Postin työntekijät/eläkeläiset. Kilpailussa noudatetaan SM-pilkkien sääntöjä. Ilmoittautumiset HotelliHeimariin 26.2.2016 klo 16.00 mennessä p. 015 – 7273100 tai hotelli@heimari.com tai kilpailuaamuna klo 8.00-9.00 kilpailupaikalla. Kilpailumaksusta vastaa isport ja Työhyvinvointisäätiö. Huom! Työsuhteessa oleva: ilmoita henkilönumero ilmoittautumisen yhteydessä. TERVETULOA ! KOULUTUSTA Selkoa sopimuksista Aika: 5.-6.3.2016 Paikka: Hotelli Rantasipi, Vaasan Tropiclandia Viimeinen hakupäivä: 12.2.2016 Kurssia suositellaan ensisijaisesti niille PAUn jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne liittosi, tiedä oikeutesi-kurssin aiemmin, ja jotka eivät toimi edunvalvojina. Kurssi sopii hyvin myös osaston toimikuntien jäsenille. Kurssilla opiskellaan työehtosopimusta monipuolisesti omien oikeuksien lähtökohdista tarkastellen. Kurssilla käsitellään muun muassa palkkauksen muodostumista, palkkalaskelmaa, joustovapaita, varoituskäytäntöjä sekä osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita. Kurssin vetäjänä toimii PAUn lakimies Iikka Avela. Tunne liittosi, tiedä oikeutesi Aika: 12.–13.3.2016 Paikka: Hotelli Cumulus Kouvola Viimeinen hakupäivä: 22.2.2016 Tunne liittosi-kurssi on erinomainen mahdollisuus tutustua PAUn toimintaan ja omiin oikeuksiin työelämässä. Kurssi on tarkoitettu erityisesti uusille jäsenille. Kurssilla käsitellään muun muassa liiton ja ammattiosastojen toimintaa sekä päätöksentekoa. Lisäksi osallistujat saavat perustiedot kokoustekniikasta. Kurssilla kerrotaan myös työehdoista, sosiaalietuuksista ja liiton jäsenpalveluista. Vastaava kurssi järjestetään maaliskuussa varastopalveluissa työskenteleville ja englanninkielisenä huhtikuussa sanomalehdenjakajille. Kursseille voit ilmoittautua joko PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi tai perinteisellä kurssihakemuslomakkeella. Lisätietoja: www.pau.fi Reitti_1_2016.indd 36 25.1.2016 15.15
37 G4S Cash Solutions i lähde hakemaan valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Helsingin hovioikeuden 19.11.2015 antama päätös yhteistoimintalain rikkomisesta maksettavista hyvityksistä jää lainvoimaiseksi. Hovioikeuden tuomiossa G4S tuomittiin maksamaan yt-lain mukaista hyvitystä yli 10 vuotta työsuhteessa olleille 10 000 euroa ja alle 10 vuotta työsuhteessa olleille 7 000 euroa. Hyvitykset ovat verottomia. Kaiken kaikkiaan korvauksia saa 33 henkilöä, joista 20 on PAUn jäsentä ja 13 Ammattiliitto PROn. Oikeudenkäyntikulujen ja viivästyskorkojen myötä korvaussumma nousee yli 400 000 euron. Tämä oikeudenkäyntitapaus on osoitus siitä, kuinka pitkiä ja aikaa vieviä ovat erimielisyydet, kun niihin lähtee hakemaan oikeusteitse ratkaisua. Oikeudessa käsitelty yhteistoimintamenettely käytiin G4S:ssä alkuvuonna 2012. Vantaan käräjäoikeuden päätös tuli syksyllä 2014. Koska työnantaja valitti päätöksestä hovioikeuteen, niin vasta neljän vuoden kuluttua tapaukseen saatiin lainvoimainen päätös. G4S:n tuomio jää lainvoimaiseksi ANTTILA Postin suurasiakkaaksi ANTTILA Oy ja Posti ovat sopineet, että vastedes Posti hoitaa Anttilan tavaratalojen ja Kodin Ykkösten sekä verkkokaupan varastointija kuljetuspalvelut. Samaan sopimukseen kuuluvat myös verkkokaupan kuljetusja palautuspalvelut kuluttaja-asiakkaille. Palvelut siirtyvät Postille Kesko-konsernilta. Anttila ei anna kertoa sopimuksen summaa eikä kestoa. - Tyypillisesti tällaiset sopimukset ovat kestoltaan kolmesta viiteen vuotta, Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja HARRI KÄMPPÄ kertoo Reitti-lehdelle. Oikeudenkäynnin vaiheet käytiin läpi Reitti-lehden numerossa 10/2015. ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI Hänen mukaansa sopimus luo merkittävän määrän työtä, joka tarkoittaa kymmeniä henkilötyövuosia. Posti on solminut Kämpän sanoin kymmenen muuta merkittävää asiakkuutta, joista esimerkkeinä ESPOON KAUPUNKI sekä JÄÄKIEKKOSEURA JOKERIEN fanituotekauppa. Postin mukaan kaiken kaikkiaan sopimukset luovat työpaikkoja yli sadan henkilötyövuoden verran. TEKSTI TIINA TENKANEN Reitti_1_2016.indd 37 25.1.2016 15.15
38 2016 Työttömyyskassa V uorotteluvapaalle ei juuri nyt ole tunkua PAUn työttömyyskassan johtaja Annika Skogbergin mukaan. Hänen arvionsa mukaan nykyiset vuorotteluvapaalle pääsyn kiristykset hillitsevät hakemuksia entisestäänkin. - Vuonna 2014 vastaanotimme 210 vuorotteluvapaahakemusta. Viime vuonna 161, Skogberg kertoo. Ennen kiristyksiä vuorotteluvapaata saattoi hakea 360 päiväksi, kun nyt enimmäismäärä on 180 päivää. Vapaata ei voi myöskään enää jaksottaa. Riippumatta hakijan työhistoriasta hän saa vuorotteluvapaakorvausta 70 prosenttia summasta, jonka hän saisi työttömänä maksettavasta päivärahasta, mutta ilman lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaalle päästäkseen työntekijällä on oltava takanaan 20 vuotta yhtäjaksoista työhistoriaa. aikaisemmin riitti 16 vuoden työkokemus. 60 vuotta täyttäneet eivät voi hakea vuorotteluvapaata. Skogberg pitää vuorotteluvapaan ehtojen tiukennuksia harmillisina. - Työntekijät ovat hakeneet vuorotteluvapaata esimerkiksi hoitaakseen omaisiaan. Nyt korvauksen aleneminen rajoittaa varsinkin pienipalkkaisten hakeutumista vapaalle, Skogberg toteaa. Lisätietoja vuorotteluvapaan ehdoista saat työttömyyskassasta ja osoitteesta www.pau.fi/tyottomyysturva/ TIINA TENKANEN L iiton 110-vuotisjuhlavuotta juhlitaan eri tavoin. Tarkoituksena on saada aikaan muun muassa kaksi valokuvanäyttelyä. Toinen näyttelyistä olisi nähtävissä 12.–15.5. Tampereella museokeskus Vapriikissa, jossa pidetään liittovaltuuston kokous ja tämän jälkeen Työhyvinvointisäätiön tapahtuma samassa ympäristössä. Toisena tavoitteena on saada liiton verkkosivuille laajalti valokuvia, jolloin niitä voisi katsella vaikkapa kotikoneelta. Teetämme myös postikortteja hyvistä valokuvista. Vanhoja valokuvia kaivataan Tarvitsisimme näitä varten valokuvia. Erityisesti kaivataan työstä ja työntekijöistä otettuja kuvia. Kuvien yhteydessä olisi hyvä olla myös tunnistetiedot; kuvaaja, kuka tai keitä kuvissa esiintyy sekä missä tilanteessa/tilaisuudessa ja milloin kuva on otettu. Liiton valokuvat Työväen arkistossa ovat pitkälti kokouskuvia ja varsinkin tunnistetietojen suhteen puutteellisia. Käsityksemme on, että osastoilta löytyy myös paljon kuvia. Työväen arkiston valokuvat alkavat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 1950-luvulta, joten tätä aikaa vanhemmat olisivat arvokkaita. Myös tuoreemmista kuvista ollaan kiinnostuneita. Kuvia voi lähettää liiton toimistoon joko postitse tai sähköpostilla osoitteeseen: Historiakuvat/Tiedottaja Juha Pöyry, PAU ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki, juha.poyry@pau.fi . Muista jättää lähetykseen yhteystietosi. Palautamme kuvat annettuun osoitteeseen. JUHA PÖYRY Reitti_1_2016.indd 38 25.1.2016 15.15
39 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 613 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 040 821 5832 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 TIEDOTTAJA, TOIMITTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 PÄÄTOIMITTAJA, REITTI, KALENTERI aineistot, ilmoitukset, yhteystiedot Hannele Niemi, 040 753 2986 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Reitti_1_2016.indd 39 25.1.2016 15.15
40 2016 PRO2 40 40 201 2016 6 Martti Nyberg vapaaehtoistyöntekijä Kuka olet, Martti Nyberg? Olen eläkeläinen ja vapaaehtoistyöntekijä, kohta 65-vuotias. Kuljetan kuorma-autoa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -yhdistyksessä. Onko sinulla perhettä? Asun yhdessä kehitysvammaisen veljeni kanssa. Olen auttanut häntä jo parinkymmenen vuoden ajan. Miksi ryhdyit tekemään vapaaehtoistyötä? Lähdin mukaan, kun kaverini oli jo mukana Laupeudentyö-yhdistyksessä. Aikomuksenani oli auttaa ruokajakelussa, mutta päädyin kuorma-auton kuljettajaksi. Kerään tavaraa kaupoista ja tukkuliikkeistä. Keskiviikkona ja perjantaina ovat jakopäivät. Kohta tulee neljä vuotta täyteen. Mitä teit ennen vapaaehtoisuraa? Olin töissä Postin jakelijana 42 vuotta Helsingissä Oulunkylässä. Kannoin postia 72 rappuun vuoteen 2010 asti. Käyn toisinaan tervehtimässä entisiä työkavereitani. Huomaan, että ilma piiri on kiristynyt, samoin työtahti. Tottahan se on, että jaettavan postin määrä on vähentynyt. Jakajan työ on kuitenkin edelleen samaa: ollaan luonnonvoimien armoilla. Kaikenlaisia uudistuksia on kehitelty, mutta mielestäni puuhyllyt ovat parhaat! Olitko ammattiyhdistysaktiivi? Olin luottamusmies ja työsuojeluasiamies. Muutosvaiheessa työsuojeluvaltuutettu Tuula Launokari-Laakso ja pääluottamusmies olivat hyvänä tukena. Miten päiväsi kuluvat? Teen työtä aamukahdeksasta kahteen iltapäivällä. Jos tarvitsen vapaapäiviä, saan niitä. On mukavaa tietää, että voin työlläni tuottaa iloa ja helpotusta ihmisten elämään. Laupeudentyön jonossa on 3 500 henkilöä, yksinäisiä, perheitä, nuoria pareja. Auttaminen antaa hyvän mielen. Onko sinulla harrastuksia? Ei ole. Tässä tulee liikuttua ihan tarpeeksi. Ja 42 vuoden aikana sain kävellä tarpeeksi. Kenelle suosittelet vapaaehtoistyötä? Kaikille, joilla on tunne, että haluaa auttaa. Mitä nykyinen työsi on opettanut? Pitäisi olla tyytyväinen siihen, mitä on. On hyvä muistaa, että kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Minkälainen maailma on viiden vuoden päästä? Eriarvoisuus lisääntyy ja Laupeudentyön jonossa on yhä enemmän porukkaa. Kumpi on tärkeämpää, raha vai työ? Kyllä se on työ. Mutta kyllä muutakin elämiseen tarvitaan kuin vain lämmin kiitos. Onko sinulla unelma? Se on sama kuin monella muullakin: Että pysyisi terveenä mahdollisimman pitkään. TEKSTI & KUVA TIINA TENKANEN Reitti_1_2016.indd 40 25.1.2016 15.15