• Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2018 Henkilöstöä Haasteet vuonna 2018 9 PERHEVAPAAUUDISTUS 12 • MINNE TYÖ MENEE 24 • MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVAAN 26 kuunnellen 6 Reitti_1_2018.indd 1 Reitti_1_2018.indd 1 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 2 Reitti 1 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 800 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 2 5.2. 1.3. 3 5.3. 28.3. 4 3.4. 26.4. 5 2.5. 30.5. 6 4.6. 4.7. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Palkanlaskenta 9 Vuoden 2018 haasteet 11 Puheenjohtajalta 12 Perhevapaauudistus 15 Valtakunnalliset pääluottamusmiehet ja työsuojelun erityisvaltuutetut esittelyssä 19 Luottamusmiehiä valitaan työpaikoille 20 Vapaalla: Avantouimari 22 Otteita työelämästä 24 Muuttuva työ: Mihin työ menee? 26 Muutoksia työttömyysturvaan vuodenvaihteessa 28 Kysyvälle vastataan 29 Ay-majakka: Mirja Sandberg 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Postia maailmalla: Japani 33 Kolumni: Veneheiton Maila 34 Menoon mukaan 36 På Svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 34 32 Valitse viime vuoden suosikkikansi ja voita palkinto 12 20 Reitti_1_2018.indd 2 Reitti_1_2018.indd 2 16.1.2018 12.55 16.1.2018 12.55
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto J oulun ja uuden vuoden hiljaisina välipäivinä työttömien asema ja työttömyysturva nousivat julkiseen keskusteluun ennennäkemättömällä tavalla. Työttömien aktiivimallia vastustanut kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa yli 120 000 nimeä. Tähän mennessä ainoastaan tasa-arvoinen avioliittolaki on saanut kansan yhtä voimakkaasti liikkeelle. Aktiivimallissa on kyse siitä, että mikäli työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosentilla seuraavan kolmen kuukauden ajan. Tukia ei leikata, jos on tarkkailujakson aikana tehnyt 18 tuntia palkkatöitä, ansainnut yritystoiminnalla 241,05 euroa tai ollut viisi päivää työllistymistä edistävissä palveluissa. Työttömyyden alusta omavastuupäiviä alennetaan seitsemästä päivästä viiteen, jolla perutaan aiemmin tehty pidennys. Aktiivimalli ei ota mitenkään huomioon, onko työvoimapalveluja ja työpaikkoja edes saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtön ei voi estää millään edes omalla aktiivisuudella karenssiin joutumista ja työttömyysturvansa heikennystä. Ja tämä jos mikä on epäoikeudenmukaista. Perustuslakivaliokuntakin näki laissa ongelmia, mutta hallituspuolueille niillä ei ollut mitään merkitystä. Ay-liikettä syytetään usein ei-liikkeeksi, jolla ei ole vastaan räksyttäm isen sijaan tarjota konkreettisia vaihtoehtoja. SAK kertoi kuitenkin hyvissä ajoin ja useaan otteeseen hallitukselle ja mallia valmistelleille virkamiehille aktiivimallin ongelmista. SAK esitti karenssien yksinkertaistamista, työllistymispalvelujen lisäämistä, työttömän opiskelumahdollisuuksien parantamista ja sovitellun päivärahan kehittämistä töiden vastaanottamisen helpottamiseksi. Esitykset menivät kuuroille korville. Viimeksi työttömyysturvaa leikattiin vuosi sitten, kun työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennettiin 100 päivällä ja työssäkäyntialueita laajennettiin. Muut heikennykset leikkasivat turvaa yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. Kun tämä ja aktiivimallikaan eivät riitä, jatkoa seuraa. Uudessa, niin sanotussa aktiivimalli kakkosessa työnhakijoiden tulisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuutta saadakseen ja ilmoittaa hakemistaan paikoista vähintään kerran viikossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä langetettaisiin työttömälle 60 päivän korvaukseton karenssi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti vuoden alussa, että aktiivimallilla hallitus rikkoi kilpailukykysopimusta. Porvarihallitus siis valehteli neuvottelupöydässä. Ei siis mikään ihme, että liitoissa kuohuu. Liittojen hallinnot kutsuttiin yhteiskokoukseen ja poliittisia mielenilmauksia on luvassa. Mutta perääntyykö hallitus? Tuskin. Palkansaajien on kuitenkin syytä pitää työttömien kyykyttämisestä meteliä. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää vuosi aikaa. Silloin jos koska on syytä muistella hallituksen tekosia. JUHA PÖYRY Työpaikat ei lisäänny tyött ömiä potkimalla Reitti_1_2018.indd 3 Reitti_1_2018.indd 3 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Heimari talviunilla alkuvuoden Hotelli Heimari viett ää hiljaiseloa tammija helmikuun. Tilaukset hoidetaan, mutt a päivystystä ei ole, joten puheluihin vastataan satunnaisesti ja sähköpostiin viiveellä. Hae kuntoremontt iin! Kevätkaudella 2018 järjestetään eriteemaisia kunto remontteja Posti-konsernin palveluksessa oleville henkilöille. Kuntoremonttikurssiin kuuluu myös noin puolen vuoden päästä järjestettävät kuntotreffi t seurannan vuoksi. Kuntoremonttien tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja omaa jaksamista. Kuntoremontteihin on haettava viimeistään 2 kuukautta ennen kuntoremontin alkua, mikäli poikkeavaa hakuaikaa ei ole erikseen ilmoitettu. Ensikertalaiset ovat etusijalla ja muutoin toimitaan säätiön yksilötoiminnan periaatteiden mukaisesti, jotka löytyvät säätiön kotisivuilta. Lue lisää kuntoremonteista ja tutustu niiden ohjelmiin sekä hae mukaan nettisivuiltamme www.tyohyvinvointisaatio.fi • 18–23.3.2018 Peurunka, Laukaa ”oma jaksaminen ja muuttuva työympäristö” (+ kuntotreffi t 21–23.9.2018). Hakuaika poikkeuksellisesti 28.1.2018 asti. • 19–23.3.2018 Kruunupuisto, Punkaharju ”hyvä uni”, kohderyhmänä vuorotyöläiset (+ kuntotreffi t 13–14.9.2018). Hakuaika poikkeuksellisesti 28.1.2018 asti. • 22–27.4.2018 Peurunka, Laukaa ”elintavat” (+ kuntotreffi t 26–28.10.2018). • 24–27.4.2018 ja 18–21.9.2018 Kruunupuisto, Punkaharju ”muutoksen hallinta”, kohderyhmänä esimiehet ja edunvalvojat. Kuntoremonttikurssit ovat omaa aikaa, eivät työaikaa. Kaikista kursseista on mahdollisuus hakea Kelan kuntoutusrahaa. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö maksaa kuntoremonttiviikon kustannukset ja osallistuja maksaa itse matkakulunsa. Ahvenanmaalle uusi toimitsija E lin Sundback, 36, aloitti vuoden alusta Ahvenamaalla SAK: laisten liittojen (PAU, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Merimiesunioni, Teollisuusliitto ja Elintarviketyöläisten liitto SEL) uutena yhteistoimitsijana. Sundbackin työnantajana toimii PAM. Sundback asuu Ahvenamaalla ja on äidinkieleltään ruotsinkielinen. Hän on työskennellyt viime vuosina Ålands omsorgsförbundissa (hoiva-alan liitossa). Muistathan, ett ä PAUn jäsenenä saat vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen? Moni hakeutuu työterveyshuoltoon, kun vapaa-ajalla sattuu tapaturma eikä muista hoitopaikassa mainita voimassaolevasta tapaturmavakuutuksesta. Työterveyshuollossa hoito, jonka vakuutuksen kautta saisi heti, voi viivästyä työterveyshuollon sopimuksen rajoitusten vuoksi. Muista siis mainita hoitolaitoksessa jäsenetuna saamastasi vapaa-ajan vakuutuksesta, kun lyöt mökillä varpaasi, poltat kätesi kuumaan uunipeltiin tai muuten loukkaat itsesi. Vakuutuksesta korvataan vapaa-ajalla sattuneita tapaturman hoitokuluja ja pysyvää haittaa. Tapaturmavamman hoitokulukorvaus on enintään 3 186 euroa tapaturmaa kohden. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Reitti_1_2018.indd 4 Reitti_1_2018.indd 4 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus . Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUN SOPIMUSKOULUTUS Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika 16.-20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Tämä on PAUn edunvalvojien koulutuksessa se perusta, jonka päälle osaaminen rakennetaan. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikutt amista ja viestintää, luott amusmies ja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liitt yviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika 16.-20.4. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 23.3. Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. PAUN JÄRJESTÖKOULUTUS Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika 24.-25.3. Paikka Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä 2.3. Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on minulle? Tule viett ämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikutt aa. Kurssi on tarkoitett u alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Tunne oikeutesi työelämässä – Toimitusketjuratkaisut Aika 24.-25.3. Paikka Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä 2.3. Kurssi on tarkoitett u M-palkkaliitt een parissa työskenteleville uusille jäsenille tai muuten työelämän asioista kiinnostuneille. Kurssilla käsitellään ammatt iyhdistysliikkeen toiminnan ja toimitusketjuratkaisualan työehtosopimuksen perusteita. Esimiesten työehtoviikonloppu Aika 24.-25.3. Paikka Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä 2.3. Kurssin tarkoituksena on syventää työlainsäädännön ja työehtosopimuksen tuntemista esimieskentässä ja käydä läpi PAUn ajankohtaisia kysymyksiä. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden pohtia laajasti omaan työhön vaikutt avia kysymyksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. OPISTOJEN SOPIMUSKOULUTUS Yksityisyyden suoja ja työelämä Aika 26.-27.3. Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 26.2. Kurssi sopii luott amusmiehille ja työsuojeluedustajille, jotka ovat suoritt aneet perusopinnot. Kurssin tavoitt eena on antaa valmiuksia hoitaa yksityisyyden suojaan ja henkilötietoihin liitt yvät asiat käytännössä yhteistoiminnassa työnantajan kanssa. Kurssin avainsisältöjä ovat henkilötietojen käsitt elyn yleisten periaatt eiden lisäksi mm. terveydentilatietojen käsitt ely, päihdetestaus ja muut henkilötestit, tekninen valvonta ja henkilöstön edustajan rooli tietosuoja-asioissa. Yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan hallinta: Työsuojelun täydennyskurssi Aika 9.-11.4. Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 9.3. Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat erityisesti toimialoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Kurssilaiset osaavat kartoitt aa ennakoivasti turvallista toimintaa työskenneltäessä yksin ja löytävät keinoja ehkäistä väkivaltaa. Kurssilla hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Reitti_1_2018.indd 5 Reitti_1_2018.indd 5 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 6 Reitti 6 YHDEN YHTEYSTIEDON POLITIIKKA TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Työnkuva Palkka-asiantuntija Mirka Lehmus ja tiiminvetäjä Marko Oksa kiitt elevät palkanlaskennan hyvää henkeä ja mahdollisuuksia vaikutt aa omaan työhön. Reitti_1_2018.indd 6 Reitti_1_2018.indd 6 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 7 Turun palkkalaskennan organisaatiomuutoksessa työntekijät pääsivät kertomaan, miten heidän työtään kannatt aisi kehitt ää. a tt ä ää ä ä.. T urun palkkalaskenta on varmasti hiljaisin avokonttori, missä olen käynyt. Sen ei pidä antaa hämätä, sillä ollessani siellä joulun kynnyksellä, kyseessä oli vuoden kiireisin aika. Tänä vuonna siihen lisättiin vielä joulukuun alussa voimaan tullut organisaatiomuutos. Muistaakseni viime perjantaina ja sitä seuraavan viikonlopun aikana meille tuli 150 sähköpostitiedustelua, tiimivetäjä Marko Oksa kertoo. Reitti 7 Reitti_1_2018.indd 7 Reitti_1_2018.indd 7 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 8 Työnkuva Muutos on hitsannut porukkaa vielä enemmän yhteen kun muutoksen mukana tiimiajatt elua muutett iin enemmän kokonaisvaltaiseksi. Työntekijöitä palkanlaskennassa on nelisenkymmentä. Juuri voimaan tulleen organisaatiomuutoksen ulospäin näkyvin muutos on yhden yhteystiedon politiikka. Ennemmin asiakkaille eli Postin esimiehille, oli määritelty yhteyshenkilö kustannuspaikan mukaan. Nyt esimies ottaa yhteyttä yhteen numeroon ja sähköpostiin. Viestin tai puhelun vastaanottaa palkanlaskennan neljän hengen päivystystiimi. He joko vastaavat heti kysymykseen tai jos asia vaatii lisäselvittelyä, ohjaavat sen eteenpäin palkkatai HR-tiimeihin. Aikaisemmin jokaisella palkkaasiantuntijalla oli henkilökohtainen vastuu tietystä palkansaajien ryhmästä, ja ongelmia tuli esimerkiksi silloin kun yhteyshenkilö vaihtui. Uudessa ajattelumallissa vastuut on jaettu tehtävien mukaisesti ja asioista vastataan kollektiivisesti, Oksa kertoo. Todellista vaikutt amista Organisaatiomuutosta alettiin suunnitella jo viime keväänä alkuvuonna pidettyjen HR:n yt-neuvottelujen jälkeen. Suunnittelussa henkilöstölle annettiin entistä suurempi vaikuttamismahdollisuus. Työhön otettiin mukaan taloushallinnon konsultointiin erikoistunut Azets. Koimme, että kun muutosta lähdetään suunnittelemaan ja tekemään, paras tieto ja asiat, mitkä on koettu tällä hetkellä haasteeksi, löytyvät ihan oikeasti sieltä työntekijöiltä. Jotta suunta olisi oikea, me tarvitsemme heidän tietoaan omasta työstään, Oksa kertoo. Konsulttifi rma Azets suunnitteli, valmisteli ja pyöritti henkilöstön työpajoja ja ryhmäkeskusteluja. Ryhmäkeskusteluihin osallistui koko henkilökunta ilman esimiehiä. Kaikesta sai sanoa, ja ihmiset kertoivat todella avoimesti, jos työssä, sen tekotavoissa tai esimiehissä jokin otti päähän. Toki myös puhuttiin siitä, mikä oli hyvää, palkka-asiantuntija Mirka Lehmus kertoo. Työpajoissa otettiin askelta konkreettisempi näkökulma eli jatkojalostettiin ryhmäkeskusteluiden satoa ja mietittiin, miten asioita viedään käytännössä eteenpäin. Niissä eivät istuneet kaikki, vaan tiimit valitsivat keskuudestaan osallistujat. Käytännössä se taisi mennä niin, ettei katsottu titteleitä, vaan ne osallistuivat, joilla työt antoivat myöten, Lehmus muistelee. Näiden lisäksi työtekijät laittoivat viiden minuutin tarkkuudella ylös, mihin heidän työpäivänsä meni sillä hetkellä. Tehtiin myös osaamiskartoitusta. Heti korjaustoimia Työpajat, parannuslistat ja kaikki ehdotukset koottiin yhteen. Niiden perusteella tehtiin lista asioista, joita pitäisi laittaa heti kuntoon ja jotka laitetaan kuntoon kun siihen on mahdollisuus. Kun tutkittiin viiden minuutin tarkkuudella tehtyjä excel-taulukkoja, huomattiin odotteluun menevän todella paljon aikaa, sillä koneet eivät toimineet toivotulla nopeudella. Ensitöiksemme päivitimme kaikkien koneisiin uusimman Windows 10:n. Jokaiselle myös hankittiin sähköpöytä sekä tuplanäyttö. Nyt tilannetta seurataan. Jos nämä heti tehdyt muutokset eivät riitä korjaamaan tilannetta, lähdetään miettimään lisätoimia. Oksa ja Lehmus ovat samaa mieltä, että kaikkea ei kannata muuttaa heti. Pääasia, että asiat on kuultu ja niihin tartutaan jossain vaiheessa. Tällä hetkellä ilmassa on viime vuosina kertynyttä muutosväsymystä, ja kokonaisuuden kannalta on hyvä välillä pysähtyä katsomaan ja analysoimaan mitä tuli tehtyä. Kun tulee koko ajan muutosta, jossain vaiheessa katoaa päämäärä ja tavoite. Välillä on koottava palasia yhteen ja mietittävä, mihin ollaan menossa, Oksa muistuttaa. Oksa kertoo, että esimerkiksi osaamiskartoituksia aletaan hyödyntää kun saadaan päivittäinen tekeminen normalisoitua. Meillä on suunniteltu esimerkiksi työnkiertoa ja mennään työpariperiaatteella. Kun on erilaisia tehtäviä, ei jämähdetä yhteen paikkaan. Pääasiassa hyvää palautett a Lehmus kertoo, että yksittäisiä mielipiteitä lukuun ottamatta ihmiset ovat olleet tyytyväisiä siihen, miten he pääsivät vaikuttamaan organisaation kehittämiseen. Myös asiakkaiden palautteet ovat olleet positiivisia ja kaiken kerääminen yhden yhteystiedon taakse on kerännyt kehuja. Ainoastaan ihmettelyä on tullut siitä, että se toteutettiin vuoden vilkkaimpana aikana. Tulevaisuuden suhteen Oksa on positiivinen. Mielenkiinnolla odotan, mihin pystytään ja päästään tällaisella yhteispelillä. Täytyy myös sanoa, että muutosta ja sen suunnittelua on helpottanut palkka-asiantuntijoiden hyvä yhteishenki. Vaikka tehdään isoja ja totaalisia muutoksia, henkilöstö tukee toinen toisiaan. Lehmus vahvistaa, että muutos on hitsannut porukkaa vielä enemmän yhteen kun muutoksen mukana tiimiajattelua muutettiin enemmän kokonaisvaltaiseksi. Aikaisemmin jokaisella oli oma yksikkö ja vastuu vain sen toiminnasta. Nyt kun toimintamalli on muuttunut, näkyy se ryhmähengessä: ajatellaan enemmän porukkaa yhdes sä. Reitti_1_2018.indd 8 Reitti_1_2018.indd 8 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 9 Reitti 9 Vuoden HAASTEET Mitä tapahtuu tänä vuonna? Kokosimme yhteen liitt oa ja Postia koskevia asioita, jotka ovat ajankohtaisia ennen seuraavaa vuodenvaihdett a. K aikkea ei voi tietää eikä kaikkeen voi varautua. Halusimme kuitenkin yritt ää ennustaa tiedett yjen asioiden pohjalta, mikä kaikki tulee haastamaan meitä liitt ona ja laajemmin koko alaa tänä vuonna. PAUn yhdistymishanke PAUn liitt okokous valtuutt i kesäkuussa 2017 liitt ohallituksen valmistelemaan mahdollista liiton yhdistymistä. Liitt okokouksessa aloitett iin asian valmistelutyö ryhmätöillä, joissa ryhmät pohtivat vaihtoehtoja. Hallitus kävi syksyllä 2017 ryhmätöiden työn tuloksen läpi ja päätt i niiden perusteella käynnistää selvitystyön sekä JHL:n yhteisöjäsenyyden ett ä AKT:n osalta. Syksyn kuluessa päätöstä hieman muokatt iin, koska kuljetusliitot aloitt ivat pohdinnan yhteisen yhdistyksen perustamisesta, joka jatkossa tuott aisi liitoille yhteiset tukipalvelut. PAUn hallitus totesi, ett ä PAUn kannatt aa olla tässä selvitt elyssä mukana, joten yhdistymisasian osalta selvitetään yhä kahta vaihtoehtoa: JHL yhteisöjäsenyys tai kuljetusliitt ojen yhteinen yhdistys, joka tuott aisi osan liitt ojen palveluista. PAUn valtuusto käsitt elee asiaa toukokuussa ja tekee päätökset jatkotoimista. Posti listautumassa pörssiin? Postin listautuminen pörssiin on ollut sitkeä huhu jo reilun parin vuoden ajan. Eri poliitikot ja virkamiehet ovat tasaisin väliajoin asian ott aneet esille mediassa. Valtion kehitysyhtiön VAKEn perustaminen vuonna 2016 ja 49,9 % osuuden siirto Postista kyseiseen yhtiöön kiihdytt i huhuja entisestään. VAKE eli puolitoista vuott a hiljaiseloa, mutt a nyt sen osalta on alkanut taas väreilemään. VAKElle valitt iin viime vuoden loppupuolella uusi hallituksen puheenjohtaja, Reijo Karhinen, joka aloitt i tehtävässä tämän kuun alussa. Omistajaohjausministeri Mika Lintilän joulun aikaan antaman haastatt elun (Kauppalehti) mukaan loput hallituksen jäsenistä nimitetään tammikuussa, ja samaan aikaan on tarkoitus valita yhtiöön myös toimitusjohtaja. Nämä toimet kertovat, ett ä VAKEn on tarkoitus aktivoitua ja Posti on taas listautusmishuhujen kärjessä. Mitä tämä tarkoitt aisi Postin työntekijöille? Varmaa vastausta tähän ei osaa antaa kukaan, mutt a arvauksia toki voi esitt ää. Jos Posti listautuu pörssiin, säilytt änee valtio sen osalta enemmistöosakkuuden, mutt a sille tulisi myös muita omistajia. Historiassa valtio-omistajuus oli tae hyvälle henkilöstöpolitiikalle, mutt a postilaiset tietävät, ett ä sitä se ei enää tänä päivänä ole ollut. YT:t ovat nykyään arkipäivää myös valtion yhtiöissä. Vaikeaa olisikin nähdä, ett ä yksityinen omistus heikentäisi henkilöstöpolitiikkaa. Mutt a ymmärtäisikö uudet omistajat sen, ett ä myös postialalla sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö on omistajan etu ja pyrkisi tämän myös henkilöstölle osoitt amaan? Ehkäpä yksi suurimmista huolenaiheista listautumisen osalta liitt yy siihen, ett ä posti infrastruktuuri on tärkeä osa palveluverkkoa ja esimerkiksi erityisesti poikkeuksellisissa oloissa puolustusvoimille on tärkeää luotett ava postin kulku. Onko peruspalveluverkkoa järkevää siirtää yksityiseen omistukseen? Reitti 9 Reitti_1_2018.indd 9 Reitti_1_2018.indd 9 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 10 Voitett u jutt u Helsingin Jakelu-Expert hävisi vaatimuksensa purkaa tuomio mainosjakelijan palkkasaatava-tapauksessa Kyse on mainosjakelijana työskennelleestä Nico Roihasta (tapaus Roiha II), jolle PAU haki takautuvasti palkkasaatavia, koska Roihaan ei ollut sovellettu yleissitovaa viestin välitysja logistiikka-alan työehtosopimusta vaan ns. keltaista tes:iä eli sellaista, missä todellinen valta kummallakin sopijaosapuolella on työnantajalla. Hovioikeus määräsi 11.6.2015 maksamaan Roihalle vaaditut palkkasaatavat. Päätöksestä tuli lainvoimainen 18.3.2016 kun korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Helsingin Jakelu-Expert haki kuitenkin 6.10.2016 tuomion purkua korkeimmalta oikeudelta, koska sen mielestä lakia oli sovelluttu väärin. Korkein oikeus päätti 26.10.2017, ettei hakemuksen tueksi ole esitetty sellaisia perusteita että tuomio pitäisi purkaa. Näin ollen tuomio maksusaatavista on edelleen voimassa. PAU on laittanut vireille Roiha-tapausten jälkeen myös muita samankaltaisia tapauksia. Jakelun kilpailutus Postin yleispalvelun tarjoajan on hankitt ava viisipäiväinen jakelu niillä viestintäviraston määritt elemillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin sovitt ua sanomalehtien varhaisjakelua. Hankintamenett ely astuu voimaan 1.7.2018. Viestintävirasto on määritellyt ne alueet, joilla ei ole saatavilla sanomalehtien varhaisjakelua ja joille yleispalvelun tarjoajan eli Postin on hankitt ava kilpailutuksella viisipäiväinen jakelu. Viestintäviraston on selvitett ävä vuositt ain, miltä osin sanomalehtien varhaisjakeluverkkoihin on tehty muutoksia ja tarvitt aessa määriteltävä alueet uudelleen. Viestintävirasto on viime syksynä toteutetun, ensimmäisen aluemääritt elyn yhteydessä päätynyt käytt ämään valtaosassa maata postinumeroita hyödyntävää menetelmää. Tässä mallissa Postin on järjestett ävä hankintamenett ely sellaisilla postinumeroalueilla, jotka eivät ole täysin katt avan varhaisjakelun piirissä. Nämä alueet katt avat n. 82 % maan pinta-alasta ja n. 24 % väestöstä. Tämän lisäksi selvitetään kokeiluluontoisesti tarkemman aluemäärittelyn käytt öä Kihniön, Loviisan, Savitaipaleen ja Tervolan kuntien alueilla. Nyt toteutett u aluemääritt ely on välivaihe, jossa on määritelty mitkä alueet on vähintään kilpailutett ava. Yleispalvelun tarjoajana Posti päätt ää millaisina kokonaisuuksina alueet kilpailutetaan. Nähtäväksi jää kilpailutt aako Posti vain yleispalveluun kuuluvat lähetykset. Jakelun kilpailutus on joka tapauksessa merkitt ävä uhka alihankinnan ja vuokratyövoiman lisääntymiseen. Postilain vaikutukset jakeluun Viime vuonna hyväksytt y postilaki sisälsi kolme huonoa asiaa: yleispalvelukirjeen jakelun pakkokilpailutus haja-asutusalueella, velvollisuus luovutt aa ajantasainen osoiterekisteri kilpailijoille sekä mahdollisuuden harventaa jakelukertoja, koska yleispalvelun laatustandardia (kirjeen kulkunopeutt a) heikennett iin. Posti on ott anut jo käytt öön ”kevennetyn tiistain”, joka käytännössä on tarkoitt anut lyhyempiä työpäiviä tiistaille ja kovempia sekä pidempiä työpäiviä muille arkipäiville. Tiistaisin jakelussa on mukana vain osa tuott eista, mutt a ei esimerkiksi yleispalvelukirjett ä. Posti hakee kevennetyllä tiistailla kustannussäästöjä ja nähtäväksi jää, tuoko se sellaisia. Jos kustannussäästöä syntyy, niin Posti pyrkinee jatkamaan valitsemallaan tiellä ja karsimaan jakelupäiviä vielä yhden lisää. Todennäköisesti vuoden 2018 aikana ei vielä sellaista muutosta nähdä, mutt a muutaman vuoden sisällä se on mahdollista. Toisaalta pakett ivolyymi kasvaa ja trendi on, ett ä ihmiset haluavat koko ajan enemmän ja enemmän kotiin tuotuja palveluja ja pakett ilogistiikassa kilpailueduksi saatt aa nousta se, ett ä pakett i tulee kotiin saakka. Kun pakett i on joidenkin vuosien päästä ”pääbisnes” ja kotiin tuotu pakett i kilpailuvaltt i, niin kannatt aako Postin harventaa kunnossa oleva jakeluverkko? Reitti_1_2018.indd 10 Reitti_1_2018.indd 10 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 O lin jo aika varma, että tällä kertaa työehtosopimusten syntymiseen ei tarvita valtakunnansovittelijaa, mutta toisin taitaa käydä. Viestinvälitysja logistiikka-alan sopimuksen osalta palkankorotus on sidottu neljän muun alan korotuksista laskettavaan matemaattiseen keskiarvoon ja jos osapuolet eivät yhteistä säveltä asiasta löydä, joudutaan ratkaisu hakemaan valtakunnansovittelijan luota. Tätä kirjoittaessa aika on jo Bulevardilta varattu ja sinne ollaan menossa perjantaina 19.1., jos sitä ennen ei sovintoa synny. Voisi kuvitella, että matemaattisen keskiarvon laskeminen on yksinkertaista. Ja kyllä se olisikin, jos jokainen vertailuala tekisi yksinkertaisen palkkaratkaisun. Vertailualoista sopimukseen pääsivät vuodenvaihteeseen mennessä Teknologiateollisuuden, Kemian perusteollisuuden ja Paperiteollisuuden alat. Mekaaninen metsäteollisuus on sopimuksettomassa tilassa ja siellä on lakkovaroitus annettu. Paperiteollisuuden vanha työehtosopimus päättyi 30.9.2017 ja uusi saatiin sovittua 10.11.2017. Vuoden 2018 palkankorotuksessa on taulukkokorotus ja paikallisesti sovittava erä. Palkankorotus tuli maksuun 8.1.2018 taulukkokorotuksen osalta eli kaikille tuli 13 sentin tuntipalkankorotus (0,7 %). Sen lisäksi alalle sovittiin siis paikallisesti sovittava palkankorotuserä. Paikallisesti sovittava erä on 19 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä (1,1 %) ja se siis jakaantuu niille työntekijöille, joille se sovitaan jaettavaksi. Jos paikalisesta erästä ei löydy sopimusta, niin sitten kyseisen summa tulee myös taulukkokorotuksena kaikille huhtikuusta 2018 alkaen. Teknologiateollisuudessa uusi sopimus saatiin voimaan 8.11.2017 (vanha sopimus päättyi 30.10.2017) ja vuodelle 2018 tuli Paperiteollisuuden kanssa samankaltainen ratkaisu eli taulukkokorotus ja paikallisesti sovittava erä. Palkkataulukot korottuivat 1.1.2018 1,1 % ja yritys/ työpaikkakohtaisesti tulee jaettavaksi 0,5 % suuruinen erä, joka kohdistuu erikseen sovittavalla tavalla. Paikallinen erä jaetaan kaikille, jos sen muunlaisesta jakamisesta ei päästä sopimukseen. Kemian perusteollisuudessa uusi tes-kausi alkoi 1.12.2017. Vuonna 2018 taulukkopalkkoja korotetaan helmikuun alussa 1,2 %. Paikallisesti sovittavan erän suuruus on 0,4 %, mutta Kemian perusteollisuudessa työnantajalla on suurempi valta erän jakamisessa kuin kahdella edellä mainitulla alalla, koska jos paikallisesti asiasta ei päästä sopimukseen, saa työnantaja jakaa paikallisen erän haluamallaan tavalla. Mistä kiistellään Viestinvälitysja logistiikka-alalla isoimmat kiistat palkankorotuksen laskemisessa liittyvät siihen, miten paikallisesti sovittavat erät tulee ottaa huomioon ja miten vertailualojen palkankorotusten myöhennys tulee ottaa huomioon (korotukset eivät tulleet maksuun sopimuskauden alusta, vaan aikaisintaan noin kahden kuukauden kuluttua sopimuskauden alkamisen jälkeen). Vastaus tähän asiaan saadaan tammikuun aikana viimeistään sovittelijan johdolla. Viestivälitysja logistiikka-alan sopimus tehtiin syksyllä poikkeuksellisesti hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä. Jos rauhallisen sopimuskierroksen jälkeen palkankorotusratkaisu joudutaan hakemaan vaikeimman kautta sovittelijan toimistosta, ei tulevilla sopimuskierroksilla ole minkäänlaista kiirettä laittaa työrauhaa kiinni vaan kannattaa odotella rauhassa muiden ratkaisut ennen sopimuksen tekoa. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Sitt enkin valtakunnansovitt elijalle Seuraa www.pau.fi ja PAUn facebook-sivuja. Päivitämme niihin uusimmat tiedot palkankorotuksesta. Reitti_1_2018.indd 11 Reitti_1_2018.indd 11 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 12 Re Re Re Re Re Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Ree R R Re Re Re Re Re R R Re R R Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re R Re Re Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R iit it it it it it it ittt it it it it it it it it it it it it it it it itti ti tti ti ti tti ttti ti ti ti tii ti ti ti ti ti ti ti ti tti ttii ti tti ti 2 12 12 12 12 12 1222 12 12 12 12 12 122 122 11222 1111112 1111112 1122 112 12 112 1112222 12 112 112 1222222222 12 12 12 1112222 12 12 12 1122222 12 112 122 122 12 12 12 12 12 122 1 ”Älkää rajoitt ako perheiden valinnanvapautt a” TEKSTI & KUVAT ALEKSI VIENONEN Kirkkonummelaisessa Neuvosen perheessä maan hallituksen valmistelussa oleva perhevapaauudistus herätt ää ajatuksia ja epäluulojakin. Teemu ja Sanna Neuvonen sekä lapset Leevi (7), Emma (4) ja Eemeli (1) asuvat rivitalossa Kirkkonummen Masalassa. Reitti 12 Reitti_1_2018.indd 12 Reitti_1_2018.indd 12 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 13 –M inusta on hyvä, että uudistetaan, mutta pitäisi kuitenkin valinnanvapaus säilyttää. On hyvä, että isän osuus vapaaseen on merkitty erikseen. Siitä huolimatta pitäisi olla mahdollista, että perhevapaa voisi olla kokonaan äidin pitämä. Minusta on hullua, jos perheiden valinnanvapautta lähdetään tässä rajoittamaan, perheen äiti Sanna Neuvonen pohtii. Sanna ja perheen isä Teemu Neuvonen ovat kummatkin postilaisia. Perheeseen kuuluu kolme lasta: Leevi (7), Emma (4) ja Eemeli (1). Sanna on ollut yhtäjaksoisesti kotona esikoisen syntymisestä lähtien erilaisilla perhevapailla. Tällä hetkellä hän on hoitovapaalla kotihoidontuella, mutta tekee kuitenkin viikonloppuisin Postilla lauantaija sunnuntaitöitä. – Sen verran teen, mitä hoitovapaalla saa tehdä. Mikä ihmeen perhevapaauudistus? • Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmistelee laajaa perhevapaauudistusta. Lakia ei valmistella perinteisessä kolmikantaisessa valmistelussa, vaan päävetovastuu on hallituksella. Työmarkkinaosapuolet on kuitenkin luvattu pitää valmistelussa mukana. • Perhevapailla tarkoitetaan äitiysja isyysvapaata ja niiden jatkona olevaa kotihoidon tukea. • Perhevapaauudistuksessa työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi siten, että lait saadaan eduskuntakäsittelyyn vuoden 2018 aikana ja voimaan vuoden 2019 alussa. • Pääministeri Sipilä on esittänyt hallitusohjelmassaan, että nykyinen kotihoidon tuki ”kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille” siten, että ”jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat”. • Perhevapaauudistus meinasi tippua pois hallituksen työlistalta, mutta se otettiin takaisin valmisteluun elokuussa 2017. Vastuu valmistelusta annettiin ministerityöryhmälle, jonka työn takarajasta määrättiin vuoden 2017 loppu. Lapset kolmen vuoden välein Neuvosen perheessä lapset ovat syntyneet kolmen vuoden välein. – Minusta tuntuu, että jos tämä hallituksen kaavailema malli olisi ollut käytössä, niin lapset olisi pitänyt laittaa päivähoitoon jo ennen kolmea ikävuotta. Kaikki tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lapsen on hyvä varttua kotona ainakin kolmevuotiaaksi. Teemu on pitänyt isyysvapaansa, mutta ei ole ollut hoitovapaalla. Vaihtoehtoa perheessä punnittiin, mutta taloudelliset realiteetit tulivat vastaan. – Varsinkin esikoisen aikaan mietimme tätä kyllä. Meillä se oli taloudellinen kysymys. Vaikka meillä on sama ammatti sinänsä, mutta olen tullut Postiin töihin myöhemmin ja pienemmällä palkalla, Sanna Neuvonen sanoo. Perheessä punnittiin myös, onko kotiin jääminen lapsia hoitamaan yli päätään mahdollinen vaihtoehto – kummallekaan. – Kun esikoinen syntyi, todella punnitsimme, että onko varaa jäädä kauhean pitkäksi aikaa hoitovapaalle. Etenkin kun ostimme isomman asunnon ja muutimme tänne Kirkkonummen Masalaan. ”Luontevampaa näin päin” Perheen valintaan, että äiti jää kotiin lasten kanssa ja isä käy töissä, on vaikuttanut myös se, että järjestely on tuntunut luontevalta. – Ajatus jäädä hoitovapaalle ei tuntunut mitenkään epämieluisalta, kun sitä pohdimme, mutta se on ollut luontevampaa näin päin, että Sanna on kotona, Teemu sanoo. Myös Teemun työpaikalla on ollut yleisempää, että miehet eivät hoitovapaalle jää. Teemun mukaan miesvaltaisella työpaikalla työkaverit pitävät yleensä vain isyysloman lapsen syntymän aikaan. Hän kuitenkin muistaa, että yksi hänen työpaikallaan on ollut kotona neljä kuukautta samalla, kun perheen äiti on ollut töissä. – Kyllä siinä, että minä olen ollut kotona lapsia hoitamassa, on tainnut vaikuttaa eniten se, että minä olen halunnut hoitovapaalle Teemua enemmän, Sanna toteaa. Neuvosten perheessä perheen äiti Sanna on ollut lasten kanssa kotona esikoisen syntymästä lähtien. Vaihtoehtoa perheessä punnitt iin, mutt a taloudelliset realiteetit tulivat vastaan. Reitti_1_2018.indd 13 Reitti_1_2018.indd 13 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 14 S AK on pitänyt hallituksen perhevapaauudistuksen yhteydessä esillä perhevapaamallia, joka joustavoittaa arkielämää, rohkaisee isiä perhevapaille ja kohtelee kaikkia perheitä tasapuolisesti. Mallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä se kasvata työnantajien velvoitteita nykyisestä. SAK:n mallissa perhevapaa alkaisi viiden viikon “raskausrahalla”, joka olisi korvamerkittu äidille. Tämän jälkeen 12 kuukautta vanhempainrahaa jaettaisiin tasan vanhempien kesken. Kolme viikkoa olisi mahdollista pitää samaan aikaan toisen SAK:n malli tähtäisi joustavuuden lisäämiseen vanhemman kanssa. Yhteensä vapaita olisi 13,2 kuukautta, kun nykyjärjestelmässä äitiys-, isyys ja vanhempainvapaista kertyy 12,7 kuukautta. Nykyistä hoitovapaa ja kotihoidontukea, jota maksetaan lapsen 3 ikävuoteen saakka, SAK typistäisi ja tasaisi miesten ja naisten välille. SAK:n mallissa kuusi kuukautta hoitorahaa jaetaan tasan vanhempien kesken. Etuus olisi 800 euroa kuukaudessa. Puolitettuna hoitoraha riittäisi yhdelle vuodelle. Hoitoraha olisi silloin 400 euroa kuukaudessa eli hieman enemmän kuin nykyinen perustasoinen kotihoidon tuki. SAK:n mallissa perhevapaita voisi käyttää joustavasti yksittäisinä päivinä, puolitettuina tai pitkinä vapaina. Vanhempainrahoja voi käyttää joustavasti, ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta, ja hoitorahaa kunnes lapsi on 7-vuotias. SAK perustelee mallia sillä, että korvamerkityt vapaat kannustaisivat etenkin isiä perhevapaille: vanhempainraha ja hoitoraha jaetaan tasan juridisille vanhemmille, mutta osan kiintiöidyistä päivistään vanhempi saa luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle, etävanhemmalle, isovanhemmille tai muille läheisille. SAK on korostanut, että kustannusneutraali rakenneuudistus ei olisi lopullinen ratkaisu kaikkiin perheiden nykyisiin haasteisiin. SAK tavoittelee edelleen vanhempainrahan pidentämistä. Suomi häntäpäässä perhevapaiden tasaisessa jakautumisessa Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan isille korvamerkityt kiintiöt vanhempainvapaissa olisivat paras keino edistää vapaiden tasaisempaa käytt öä. Vuoden 2013 alusta kolmen viikon isyysvapaa ja kuuden viikon isäkuukausi yhdistett iin. Isällä on siitä lähtien ollut oikeus yhdeksän viikon isyysvapaaseen riippumatt a siitä, jakaako hän vanhempainvapaata äidin kanssa. Isyysvapaata voi käytt ää siihen asti, kun lapsi täytt ää kaksi vuott a. Oikeus isyysvapaaseen on isällä tai ott oisällä, joka asuu yhteisessä taloudessa lapsen äidin kanssa. Rekisteröidyssä parisuhteessa oikeus isyysvapaaseen on puolisolla, joka adoptoi parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Myös lapsen hoidosta vastaavalla etäisällä on oikeus isyysja vanhempainrahaan, jos lapsen hoito on alkanut 1.3.2017 tai myöhemmin. THL:n mukaan kahden vanhemman perheissä isän vanhempainvapaan käytt ö on yhteydessä äitien asemaan työmarkkinoilla. Korkeasti koulutett ujen äitien puolisot pitävät muita yleisemmin vanhempainvapaata. Lähde: THL Näistä nykyinen perhevapaamalli muodostuu: • Äitiysvapaa: 105 arkipäivää (myös lauantai on arkipäivä). • Isyysvapaa: 54 arkipäivää, josta 1-18 arkipäivää voidaan pitää äitiystai vanhempainrahakaudella (kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta). • Vanhempainvapaa (kokoaikainen tai osittainen): 158 arkipäivää äitiysrahakauden päättymisestä, adoptiovanhemmilla 234 arkipäivää lapsen syntymästä, vähintään kuitenkin 200 arkipäivää. • Hoitovapaa: alle 3-vuotiaan lapsen kokoaikaiseksi hoitamiseksi; ottolapsen hoitamiseksi vähintään kaksi vuotta adoptoinnista, kuitenkin enintään koulun alkuun. • Osittainen hoitovapaa koulun toisen lukuvuoden (heinäkuun) loppuun; pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä kolmannen lukuvuoden loppuun ja vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen 18 vuoden ikään saakka. • Tilapäinen hoitovapaa: 1-4 työpäivää alle 10-vuotiaan, äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. • Tilapäinen poissaolo-oikeus pakottavasta perhesyystä: perheenjäsenen tai muun lähiomaisen hoitamiseksi, jos sairaudesta tai onnettomuudesta johtuva pakottava perhesyy sitä välttämättä edellyttää. Lähde: Työja elinkeinoministeriö Reitti_1_2018.indd 14 Reitti_1_2018.indd 14 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 15 PAUn liitt ohallitus valitsi viime marraskuussa Postin valtakunnalliset pääluott amus miehet ja työsuojelun erityisvaltuutetut. Valitt ujen toimikausi kestää liitt okokous kauden eli vuoteen 2021 saakka. Valitut kertovat tässä itsestään tarkemmin. 1 Postitaustasi? 2 Mitä teet työksesi? Millä tavalla työsi eroaa esim. alueellisen tai työpaikan luott amusmiehen tehtävistä? 3 Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? 4 Mitkä ovat tavoitt eesi tälle kaudelle? Jukka Kalliokoski, Seinäjoki Käsitt ely ja kuljetus 1 Jouluna 1985 satunnaisena jouluapulaisena alkoi postilaisuus. Keväällä 1986 yo-kirjoitusten jälkeen toukokuun alussa soitettiin, että kiinnostaisiko tulla postinkäsittelyyn kesätöihin. Välillä tuli armeija käytyä ja kun vielä armeijan jälkeen reserviläinen kelpasi 6.1.1988 töihin, niin siitä lähtien keskeytyksettä. 2 Tällä hetkellä toimin käsittelyn ja kuljetuksen valtakunnallisena varapääluottamusmiehenä. Työ eroaa alueellisesta tehtävästä niin, että nyt pitää ajatella/miettiä asioita koko maata ajatellen eikä vaan alueen kannalta. Samalla myös pitää eri alueiden toimijoiden kanssa tehdä yhteistyötä ja kuunnella heidän ajatuksiaan. Valtakunnalliset pääluott amusmiehet Keitä he ovat? 3 Kuten jokainen meistä postilaisista tietää, alamme hiipuvat työt ja kilpailutilanne aiheuttavat painetta työpaikoille henkilömäärien suhteen. Pyrin neuvottelemalla ja sopimalla saada töitä riittämään jäljelle jääville ja luonnollisen poistuman (eläköitymiset, eläkeputket ja Uuden Polun -kautta lähtijät) kautta henkilöstöä sopeutettua alan eri työtehtäville. 4 Tavoitteita on paljon. Tärkeimpänä tietysti on neuvottelusuhteiden ja kontaktien luominen eri alueiden toimijoihin; sekä työnantajan edustajiin, että paikallisiin edunvalvojiin. Alueelliset edunvalvojathan ovat minulle jo vanhastaan tuttuja. Tietysti luottamuksen ansaitseminen vaatii työtä, ja haluan osoittaa että minun kanssani voi keskustella luottamuksella niin mukavista asioista kun myös ikävistä asioista. Koko kenttään tavoitteenani on tutustua, joten minulle saa lähettää kutsuja ja pyyntöjä vierailuille! Tosin esitän kyllä myös pyyntöjä, että saako tulla kylähän. Reitti_1_2018.indd 15 Reitti_1_2018.indd 15 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 16 1 Postitaustasi 2 Mitä teet työksesi? Millä tavalla työsi eroaa esim. alueellisen tai työpaikan luott amusmiehen tehtävistä? Satu Ollikainen, Kirkkonummi Jakelu 1 Aloitin Kirkkonummen postissa vuonna 1983 siivoojan sijaisena. Ensimmäisen kesän jakelussa olin Siuntiossa 1986 ja seuraavat kesät opiskelun ajan toimipaikkapuolella. Kun koulu päättyi, jäin määräaikaisena toimipaikkapuolelle äitiyslomaan saakka. Laman jälkeen vuonna 1997 palasin joulutontuksi lajittelemaan paketteja. Valmistuin ylioppilaaksi iltalukiosta vuotta myöhemmin ja pääsin määräaikaiseksi jakeluun. Sille tielle jäin. 2000-luvun alussa minut valittiin toimipaikan luottamusmieheksi, alueluottamusmieheksi 2004 ja pääluottamusmieheksi 2007. Olen myös toista kautta Helsingin osaston puheenjohtajana. 2 Pyrin ratkomaan riitoja, joita ei ole saatu toimipaikkatasolla selvitettyä. Eli ennen kuin ne lähtevät liittotason neuvotteluihin. Jos tes-tulkinnoista on eri näkemyksiä, yritetään käytäntöjä ja tulkintoja saada oikeanlaiseksi. Olen myös apuna ja tukena niin toimipaikkojen luottamusmiehille kuin pääluottamusmiehillekin. Käyn tutustumassa myös eri työpaikkoihin, että tiedän missä mennään. Työnantajan kanssa käydään valtakunnallisia yhteistoimintaneuvotteluja. 3 Kaikki muutokset, jotka tapahtuvat nopeasti. Työntekijöiden mukaan saaminen niin, että niillä on hyvä olla töissä. Kyllä se on suurin haaste tänä päivänä. Edunvalvonnan yhteistyö työnantajan kanssa on ollut tosi haasteellista. Työnantaja dissaa ammattiliittoa ja ay-liikettä, ongelma on nimenomaan siinä. Työnantaja ei ymmärrä, että työntekijöiden edustajien kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä, jotta voidaan lähteä rakentamaan uusia asioita ja tehdä muutoksia vielä paremmin. 4 Riidat pitäisi saada ratkottua nopeammin. Ne ovat olleet aivan liian pitkään neuvotteluissa ja keskusteluissa. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan vuotta päätöstä, että oliko asiassa oikeassa vai väärässä. Tämä on yksittäisen työntekijän kannalta oleellista, ettei joudu kyselemään perään missä mennään. Juha Torvinen, Hämeenlinna Jakelun kehitt äminen, paikallinen sopiminen 1 Menin intin jälkeen 1.12.1986 jouluapulaiseksi juuri valmistuneeseen HML:n lajittelukeskukseen. Siitä ura satunnaisena apulaisena, viimekäden sijaisena ja eri virkanimikkeitten kautta postityöntekijäksi. Kuljetusja esimieshommia lukuun ottamatta olen tehnyt lähes kaikkia postin perusduuneja, mm. kirjeja pakettilajittelua, jakelua, pakukuskin hommia, trukkikuskina, asiakaspalvelua, erityispalvelun hommia jne. 2 Suurin ero on tietysti alueen ”laajuus” eli koko maa ikäänkuin työpaikkakäsitteenä. Työtehtävänäni on olla (perusjakelu)henkilöstön edustajana eri valtakunnallisissa työryhmissä ja konklaaveissa (kuten vaikkapa Postin konsernitason YT-ryhmä tai jakelun esityön kehittämiseen liittyvissä työryhmissä), ratkoa (tai ainakin yritän parhaani mukaan) alueilta nousseita erimielisyyksiä ja -epäkohtia vastuullisten johtajien tai työsuhdeyksikön kanssa. Lisäksi tehtävään kuuluu kiertää työpaikkoja alueilla ja kerätä mahdollisia epäkohtia eteenpäin vietäväksi ja korjattavaksi. ”Se mikä on ongelma etelässä, ei välttämättä ole ongelma pohjoisessa lainkaan”. Suomi on hieno, laaja ja monipuolinen maa-alue jopa postityön näkökulmasta! 3 Suurimmat haasteet ovat sekä perinteisen (osoitteellisen) postimäärän dyykkaaminen ja toisaalta valtiovallankin taholta vallalla oleva toimintakulttuuri. Eli tehokkuuden ja tuottavuuden maksimointi yksilön kustannuksella. Se on varsin laaja-alainen kuvio ja näkyy nousseena välinpitämättömyytenä, oli sitten kyseessä työelämäämme liittyvät asiat tai elämään yleensä. Isoin, täysin postialaamme liittyvä haaste on nykyhallituksemme runttaama postilakiuudistus ja sen edellyttämä postinjakelun pakkokilpailutus, joka ajoittuu ensi kesälle. Se ei varmalla tiedä mitään hyvää meille ja satavarmana aiheuttaa suurta parranpärinää ja huolta tulevaisuudesta. 4 Tavoitteeni on parhaani mukaan huolehtia postiduunarin jaksamisesta, työnantajan työntekijän asiallisesta kohtelusta. Painotan oikeudenmukaisuutta ja yhteistyötä (joka mielestäni on ainoa oikea tapa asioitten hoitamiseen, vaikka välillä yhteistyön taso eri alueilla pahasti ontuukin). Henkilökohtaisena tavoitteenani on painon pudottaminen, joka on osuvasti epäonnistunut jokavuotisesta uudenvuoden lupauksesta huolimatta. Pertt i Miett inen, Järvenpää Toimitusketjuratkaisut (varasto), strateginen plm 1 Ensimmäinen kosketus Postiin tuli 1986 jouluna Kuopiossa. Jakeluun tulin 1995 ja silloisen Postiliiton palvelukseen koulutussihteeriksi vuonna 2002. Kolmentoista liittovuoden jälkeen yhtiöön takaisin valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi 2015. 2 Asioita käsitellään nimenmukaisesti valtakunnan tasolla mutta periaatteessa siinä vain mittakaava muuttuu. Lisäksi muutama tes ja muutama te-tason pöytäkirja erottaa valtakunnallisen toimenkuvaa muiden luottamusmiesten osalta, näin on esimerkiksi tes-soveltamisriitojen neuvottelujärjestyksen osalta. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu vuoropuhelu johdon kanssa ja sitä kautta pyrkiä yhteen sovittamaan henkilöstön ja liiketoiminnan tarpeita henkilöstön näkökulmaa painottaen. Reitti_1_2018.indd 16 Reitti_1_2018.indd 16 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 17 3 Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? 4 Mitkä ovat tavoitt eesi tälle kaudelle? 3 Kaikille postilaisille digitalisaation mukanaan tuoma kehitys, alan lainsäädäntö sekä yritysten välinen kilpailu on suuri haaste. Digitalisaatio tuo tosin myös mukanaan mahdollisuuden esim. verkkokaupan osalta, sitä ei sovi unohtaa. Lainsäädännön lopulliset vaikutukset jää nähtäväksi mutta vaikutusten suunta me kaikki tiedetään. Kilpailu logistiikka-alalla on todella kovaa enkä usko että tilanne helpottuu. 4 Pyrkiä tekemään työni niin hyvin kuin mahdollista. Pitäisi oppia ennakoimaan asioita paremmin, sitä yritän kehittää. Mirja Sandberg, Tampere Toimihenkilöt 1 Tulin Postiin satunnaiseksi apulaiseksi Tampereen pääpostin Poste Restanteen vuonna 1974. Olen toiminut Postissa monessa eri tehtävässä kuten asiakaspalvelussa, palkanlaskennassa, käsittelyssä ja myynnissä. Henkilöstön edustajana olen toiminut työsuojeluvaltuutettuna ja alueellisena pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisena pääluottamusmiehenä vuodesta 1998. 2 Tehtäviini kuulu henkilöstön edustaminen yhteistoimintaasioissa, työehtosopimuksemme tulkinta-erimielisyyksissä ja työelämää koskevan lainsäädännön neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa Postin eri yksiköissä. Eli, ellei ratkaisuja ongelmiin löydetä työpaikkatasolla tai alueella päällikön ja alueellisen pääluottamusmiehen välillä, siirtyy se valtakunnallisen pääluottamusmiehen ja johdon välille neuvoteltavaksi. Koko konsernia koskevia asioita neuvotelen konsernin yhteistoimintaneuvottelukunnassa ylimmän johdon kanssa. Tehtäviini kuuluu myös ohjata ja avittaa toimihenkilöiden alueellisten pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten työtä ja pitää heidät tietoisina ja ajan tasalla Postin muutoksista ja niiden vaikutuksista edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Työnantajan organisaatiossa toimin HR:n ja Asiakaskanavien johtoryhmän jäsenenä. 3 Työelämä kovenee kaiken aikaa ja Postin viimeiset vuodet ovat olleet todella raskaita henkilöstölle. Suurimpana haasteenani näen luoda uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Rohkaista ihmisiä nostamaan esiin ongelmat, jotta ne voidaan ratkaista. Useat toimihenkilöitä koskeneet yt:t, joissa mittava määrä henkilöstöä on menettänyt työpaikkansa, vaikuttaa myös työsuhteidensa säilyttäneiden elämässä. Työmäärä on kaikilla kasvanut ja jatkuva ”uhan alla eläminen” (yt:n pelko) pistää ihmiset ajoittain ylittämään omat voimavaransa työn teossa. Henkilöstöstä löytyy todella harvoja henkilöitä, joilla on rohkeutta ja voimia nostaa esille työyhteisöissä esiintyviä ongelmia. Usko ja luottamus siihen, että asioita voidaan muuttaa myös parempaan suuntaan, kunhan asiat nostetaan esiin ja niistä puhutaan, on mielestäni meidän kaikkien edunvalvojien tärkein tehtävä. Ongelmat työpaikoilla harvemmin ratkeavat itsestään vaan yleensä paisuvat ja vaikeutuvat entisestään. 4 Vuoden alusta ensimmäinen haasteeni on avittaa toimihenkilöiden alueelliset pääluottamusmiehet uuden haasteellisten edunvalvonta-alueidensa kanssa sinuiksi. Heidän edunvalvontakenttänsä laajenee koskemaan kaikkia toimihenkilötehtäviä kaikissa Postin yksiköissä, joten uusia neuvottelukumppaneita ja edustettavia tulee olemaan merkittävä määrä kaikilla alueellisilla pääluottamusmiehillä. Koko kauden tavoitteeksi olen asettanut itselleni haavekuvan, jossa Posti on taas erinomaisen työnantajan maineessa. Yritys, jonka henkilöstö on ylpeä yrityksen toiminnasta ja työnantajastaan. Tämä ei varmasti toteudu hetkessä, mutta ei se myöskään ole mahdotonta. Meidän henkilöstönedustajien tehtäväksi jää pitää huoli siitä, että yrityksen johto on varmasti tietoinen mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta unelma erinomaisesta yrityksestä ja hyvästä työnantajasta saadaan toteutettua. Siihen tarvitsemme koko jäsenistömme aktiivista viestiä korjattavista asioista, sekä rohkeutta nostaa ongelmat esiin työpaikoilla Työsuojelun erityisvaltuutetut Juha Jyrkinen Savonlinna Jakelu 1 Tulin Postiin töihin 1980-luvun lopulla postinjakajan tehtäviin, mutta tein myös lajittelutehtäviä silloisessa Savonlinnan postikeskuksessa. Kiinnostuin 1990-luvun alusta työsuojeluasioista ja sillä tiellä olen edelleen. 2 Toimin tällä hetkellä Postinjakelun työsuojelun erityisvaltuutetun tehtävissä. Työni eroaa alueellisen valtuutetun näkökulmasta niin, että toimin valtakunnallisesti työturvallisuus ja työhyvinvointiasioiden kehittämisessä ja maastouttamassa alueellisesti näitä asioita. 3 Haasteena näkisin postinjakelun näkökulmasta, kuinka työntekijät selviytyy työn työmäärästä! Postinjakelu on nyt suuressa murroksessa ja työtä keskitetään sekä samaan aikaan myös yksipuolistetaan. 4 Kokonaisuutena työturvallisuuden parantaminen ja yksilön työhyvinvoinnin työergonomian huomioiminen työpaikoilla. Lisäksi toivoisin tälle vuodelle entistä parempaa yhteistoimintaa työsuojeluasioiden hoidossa työnantajan kanssa. Reitti_1_2018.indd 17 Reitti_1_2018.indd 17 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 18 Juhani Saarikko, Jyväskylä Käsitt ely ja kuljetus 1 Olen tullut töihin 1.12.1972 Postija lennätinlaitokseen maalaiskirjeenkantajaksi. Ennen armeijaa toimin jo kesäkuskina. Vuoden 1979– 80 taitteessa sain ylimääräisen autonkuljettajan viran. Siinä olin vuoteen 1992, sen jälkeen päätoimisena alueellisena työsuojeluvaltuutettuna. Ay-hommat alkoi 1981 Jyväs kylän automiehissä toimikunnan jäsenenä, paikalliskuljettajien luottamusmiehenä, pääluottamusmiehenä, osaston sihteerinä ja puheenjohtajana. Kun 1993 osastot lyötiin yhteen, olin Keski-Suomen osastossa sihteerinä ja puheenjohtajana vuoteen 2013. Vuodesta 2006 käsittelyn ja kuljetuksen työsuojelun erityisvaltuutettuna. 2 Olen pääkonttorissa mukana erilaisissa työryhmissä ja kehittämishankkeissa muun muassa turvallisuustiimissä. Ennen 90-luvun puoliväliä työnantaja ei ollut hirveän kiinnostunut työsuojelupuolesta. Työsuojelu oli ulkoistettu HR:lle, jossa työsuojeluasioihin suhtauduttiin hyvin virkamiesmäisesti. Liiton puolelta ensimmäinen hanke oli mitä tapahtuu, kun ihminen tippuu Kelan päivärahoille; onko häneen kukaan yhteydessä, kuinka hänen asioitaan hoidetaan? Valtuutettujen kanssa kirjattiin yhdessä asioita ylös mitä siinä tilanteessa pitäisi huomioida ja mitä olisi järkevää tehdä. Viimeisimpänä on turvallisuushanke, ulkopuolinen auditointi, joka alkoi vuonna 2013 kun Malinen tuli taloon. Siinä todettiin, että meillä on työkaluja, mutta niitä ei osata käyttää ja uusiakin voisi kehittää. Työsuojeluun on tullut lisää ammattimaisuutta, koko linjaorganisaatio on joutunut ottamaan vastuun työsuojelusta, kun se aikaisemmin kulki sivussa HR:ssä. Suoritusportaan esimiehetkin ymmärtävät oman vastuunsa turvallisuudesta. Työntekijät eivät kiireestä, asenteesta yms. johtuen sitä hirveästi vielä tiedosta. Toki se myös tuskastuttaa, että turvallisuushavainnoista huolimatta asioille ei tapahdu heti mitään ja ajatellaan, että tämä ei johda mihinkään. Toisaalta asioille on jotain tehtykin, mutta tieto niistä ei aina kulje. 3 Vaikka olemme tehneet kolme vuotta paljon töitä, emme ole saaneet tapaturmataajuutta tippumaan. Positiivista siinä on kuitenkin se, että vakavat tapaturmat ovat vähentyneet huomattavasti. Tällä tavalla se on tuottanut tulosta, kun vaaratekijöitä on vähennetty. 4 Kun työ on muuttunut entistä raskaammaksi ja menty turvallisuus edellä, niin nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tarja Strandén, Espoo Toimihenkilöt 1 Aloitin reilu 40 vuotta sitten Kirkkonummella postikonttorissa osapäiväisenä satunnaisena apulaisena. Kirkkonummen postialueella tein töitä kaikissa konttoreissa yli kymmenen vuotta. Silloin alueella oli vielä 15 omaa postia. Olin myös palkanlaskennassa ja samaan aikaan varhaisjakelussa. Sitten hakeuduin osoitehuoltoon, joka perustettiin 1981. Sitä tein kuutisen vuotta, josta hakeuduin sihteeripuolelle. Välillä tein myös markkinointisuunnittelijan työtä ja olin henkilöstöyksikössä rakentamassa HR-järjestelmiä. Aktiiviurani alkoi, kun toimin toimihenkilöiden ensimmäisenä varatyösuojeluvaltuutettuna Sirpa Nisusen varana. Kun menin osoitehuoltoon, olin myös työsuojeluvaltuutettuna Espoon postialueella. Ennen PAUn rakentamista olin PVL:n hallituksessa ja liiton varapuheenjohtajana. Pääkonttorin pääluottamusmieheksi minut valittiin vuonna 2005. Nykyisessä tehtävässä olen ollut vuodesta 2011. 2 Olemme suoraan johdon ja työnantajan kanssa ylätasolla vaikuttamassa työryhmissä ja kehittämishankkeissa. Joskus sanomme mielipiteemme tiukastikin ja viemme tietenkin ihmisten terveisiä ja otamme niitä huomioon. Vaikka meillä onkin hyvä työsuojeluorganisaatio, niin mainostan itseäni työntekijöille, että minuunkin voi olla yhteydessä, jos tuntuu siltä, että joku asia pitää saada eteenpäin, esim. sellainen, joka koskettaa meidän työterveyshuoltoa. 3 Suurimpia haasteita on muuttuva johto ja heidän into tuoda entisestä työpaikasta asioita Postiin ja heidän suhtautuminen meihin. He ajattelevat, että heillä on ainut hyvä osaaminen. Menee suurin piirtein vuosi ennen kuin saamme heidät ymmärtämään, että meillä on työehtosopimus ja muut sovitut asiat ja noudatamme niitä. 4 Haluaisin edistää ihmisten työssä jaksamista ja että he myös käyttäisivät aktiivisesti työnantajan ja työhyvinvointisäätiön antamia mahdollisuuksia liikuntaan ja hyvinvointiin. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että eivät vetäisi itseään ihan piippuun. Jokaisen täytyisi pitää itsestään huolta. Reitti_1_2018.indd 18 Reitti_1_2018.indd 18 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 19 L uottamusmiehen tehtävää voi pitää kunnianosoituksena, onhan valitulla työpaikan työntekijöiden luottamus takanaan. Osassa työpaikkoja valinta tapahtuu sopuvaalina eli ehdokkaita ei tule enempää kuin paikkoja, osalla työpaikkoja ehdokkaita on jopa runsaasti ja valinta toimitetaan vaalina, johon voivat osallistua työpaikan PAUn jäsenet. Luottamusmiehen tehtävä on mielenkiintoinen. Siinä saa aivan uudenlaisen näkökulman omaan työyhteisöönsä ja pääsee kokemaan, millaista neuvotteleminen käytännössä on. Miten kykenee sovittelemaan yhteen erilaisia näkemyksiä ja selvittämään, mitä työehtojen pykälien rivien väliin onkaan kätketty? Liitto kouluttaa luottamusmiehiä omalla ja Kiljavan koulutustarjonnasta valituilla kursseilla. Luottamusmiehen velvollisuuksiin kuuluu pitää osaamisensa ajan tasalla osallistumalla koulutukseen. Koulutuksen voi aloittaa käymällä Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin. Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta normaalin palkan. PAU kustantaa osanottajien ylläpidon ja kohtuulliset matkakulut. Luottamusmies on ammattiliiton edustaja työpaikalla. Hänen tehtävänsä on välittää tietoa sopimuksista, eduista ja ajankohtaisista asioista työpaikalla. Luottamusmiehen on myös hyvä omata taito kuunnella kaikkia työntekijöitä kuin myös työnantajapuolen näkökantoja. Tällöin korostuu myös asioiden luottamuksellisuus. Hyväksi luottamusmieheksi kasvaa koulutusten ja kokemusten kautta – tässä tehtävässä ei kukaan ole seppä syntyessään. TEKSTI SEPPO KINNUNEN Luott amusmiehiä valitaan työpaikoille Pääluott amusmiesten valinnat ovat suurimmalta osin tehty. Seuraavaksi valitaan työpaikkojen luott amusmiehet. Onko sinulla kiinnostusta ryhtyä luott amusmieheksi tai hänen varahenkilöksi? Valintojen ajankohdat ovat lähellä. Luott amusmiehen toimikausi on kaksi vuott a. Ehdokkuuden edellytys on, ett ä on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuott a ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Ehdokkuutt a tulee esitt ää jonkun toisen henkilön kirjallisesti vaalitoimikunnalle ja ehdokkuudelle tulee antaa vapaamuotoinen kirjallinen suostumus. Reitti_1_2018.indd 19 Reitti_1_2018.indd 19 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 20 R Ree Re Re Re Re Re Ree R R Re R Ree R Ree Re R Re Re Ree R Re R R iit it it it itt it itt itt it it it it it it iit itt iit iit i tttti ti ti tii ti ti tttiii tii tii ti tti ti ti 20 2220 20 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 2220 20 20 Vapaalla Kylmän kylpijä -O len enemmän palelijatyyppiä, eikä avantouinti ole parantanut pakkasensietokykyäni. Vieläkin joskus karvat nousevat pystyyn, kun ajattelen että siellä se kylmä kylpy odottaa, Saarnio nauraa. Mutta sinne hän menee aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka joskus tuntuu, että ensiaskelilla kylmä vesi tyhjentää keuhkot ja pitää haukkoa pari kertaa happea. Avantouintia seuraava olotila on tärkein juttu. Olotila on euforinen: samaan aikaan täysin virkeä ja täysin rentoutunut. Sitä ei rahalla saa. Älä odota talvea Laji ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, vaan Saarnio kävi ensin muutaman vuoden epäsäännöllisesti avannossa. Kun ilmat kylmenivät, oli helpompi pysyä sisätiloissa ja avanto jäi. Eräänä talvena hänellä oli kova fl unssa ja poskiontelontulehdus. Kun se helpotti, hän päätti että nyt alkaa säännöllinen avantouinti. HARRASTUS Avantouinti | NIMI Elina Saarnio | MILLOIN 1-2 kertaa viikossa ennen iltavuoroa tai viikonloppuisin MOTTO Avannosta saan rentoutt a ja ? unssatt oman talven. Vantaan logistiikkakeskuksessa työskentelevä Elina Saarnio inhosi ennen kylmää vett ä eikä hän sitä vieläkään erityisesti rakasta. Silti avantoon on päästävä. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Lupaus säännöllisyydestä on pitänyt, enkä ole sen jälkeen fl unssia sairastanut. Nyt tähän on tullut sellainen pakkomielle, että jos ei pääse pitkään aikaan, alkaa jo kaivata. Saarnio käy kerran tai kahdesti viikossa kodin lähellä olevalla Hevosniemen uimarannalla tai Pajulahden urheiluopistolla. Hevosniemi on hyvin askeettinen, Pajulahdella on lämmitetty pukuhuone ja sauna tilauksesta. Tosin Saarnio ei näitä erityisesti kaipaa. On tietenkin mukavampi riisuutua lämpimässä, mutta avannon jälkeen en kaipaa lämpöä, sillä ihon pinta on viileämpi kuin ilma ja kroppa alkaa tuottamaan nopeasti lämpöä. Saarnio ei suosittele saunaa, varsinkaan ennen avantoa. Lämpötilaerosta tulee liian suuri ja avanto tuntuu vielä kylmemmältä. Hän neuvoo, että ensikertalaisen ei kannata odottaa niin kauaa, että veden pinta on jo jäässä. Avantouinti kannattaa aloittaa jatkamalla uintia kesän jälkeen. On hienoa huomata, että yhtäkkiä on jo lokakuu ja pystyy edelleen vetämään pari vetoa järvessä. Toinen vaihtoehto karaista itseään on uimahallien kylmäaltaat. Meidän ala on tällä hetkellä sellainen, ett ä tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Mieli jaksaa paremmin kun laitt aa kropan haastamaan itseään. Reitti 20 Reitti_1_2018.indd 20 Reitti_1_2018.indd 20 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 21 R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re R R Re R R Re R R R R R R R Re R R R Re Re Re R Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R R R R R R Re R R R R R R R R R Ree R Re Re R R R R R R R R R R R Re Re Reeeeee Re Re Re R R R R R Ree R R R R R R Ree Reeee R R R R R R R Re Re Reeeee R R R R R R Re Reeeeeeeeeeeee R R R R Re Re Reeeeeeeeee R R R R R Re Reeeeeeeeee R R R R R Re Reeeeeeeee R R Reeeeeeeeee R R R R Reeeeeee R R R R Reeeeeeee R R R R Reeeeee R R R Re R R R R Re R R R R R R R Reee R R R Reeee R R R R R Re Re R R R R R R R Re Ree R R R R R R R Re R R R R R R R R R R R R R R R Reeeeee R R R R R R R R Reeeeee R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R it it ittt it it it it iit it it it iiit iit it it iit it it it it it iiiiittt iiiitt iiiiiit ittt iiiiit it it ittt it iiit it iiit itttt iiit iiitt iiiiiit itttttt it itttt iiit itttt iit it itttttttt iit it itttttt it itttttttt ittt iiitttt iit it itttt ittttttt iitttt itttttttttti ti ti ti ti tttttttttiiii ttttttti ti ttiii ttttttiiiii ttti tiiiiiii tttti tiiiii ttti ti tiiiii ttti ti tii tiiiiii tttttttti tii tiiiii ttttti tiiiii ttti ti ti ti tiiiiiii tti ti tiiii ti tiiii ti ti ti ti ti tii ti tii tti ti ti tiii tti ttii tti tti ti tti ttttti tttti tii tiii tii ti ti tii tttttiiiii tiiiiiiiii 21 221 2221 2211111 21 222222222222221 2222222221 22222221 222221 2222211 22222222211 222222221111 222222221111 222222222211111 2222222211111 2222222222222221 211111 222222222222111 222222222222111111 222222222222211111 2222222222221111111 22222222222222111111 2222222111 22222222222111 22211111 2222221111 Saarnio on myös haastanut itseään ajan suhteen. Ensin tavoitteena oli 25 vetoa, nyt hän kiertää kaksi kertaa avannon ympäri. Opett aa sietämään epämukavuutt a Saarnio puhuu paljon itsensä voittamisesta ja epämukavuusalueelle menemisestä. Hän tykkää haastaa itseään. Älä kerro itsellesi, että vesi on niin kylmää etkä pysty menemään, vaan ajattele että pystyt, hän neuvoo. Hänen mielestään avantouinti on loistava harrastus juuri sen takia, että se opettaa sietämään pientä epämukavuutta. Meidän ala on tällä hetkellä sellainen, että tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Mieli jaksaa paremmin kun laittaa kropan haastamaan itseään. Kannattaa ainakin kokeilla! Hän on huomannut, että avantouinti on antanut tiettyä tyyneyttä. Kun kroppa rentoutuu avannon jälkeen, ei tee mieli valittaa pienistä asioista. Saarnio on puhunut työkavereitaan myös avantouinnin pariin, sillä se rakentaa hänen mielestään kivaa yhteisöllisyyttä työpaikalle. Reitti 21 Muutama Saarnion työkaveri onkin kokeillut lajia Postin työhyvinvointisäätiön liikuntafestivaaleilla. Ja eräs alunperin Ghanasta kotoisin oleva työkaveri käy säännöllisesti avannossa. Reitti_1_2018.indd 21 Reitti_1_2018.indd 21 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 22 Ott eita työelämästä 37 miljoonaa pakett ia, 26 miljoonaa joulukortt ia Ennätyksellisen vilkas joulun verkkokauppa kasvatti Postin vuoden 2017 pakettivolyymin yli 37 miljoonaan pakettiin. Pakettivolyymi lisääntyi 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Yhä useampi verkkokauppa tarjoaa toimitustavaksi Postin pakettiautomaatteja. Postilla on yli 1 500 palvelupistettä, joista reilut 500 on pakettiautomaatteja. Niiden kautta toimitettujen pakettien määrä kasvoi 42 prosenttia Pakettivolyymin lisäksi Posti toimitti kuukausittain yli miljoona lähinnä kiinalaisista verkkokaupoista tilattua tavarakirjettä. Suomessa lähetettiin tänä jouluna yli 26 miljoonaa joulukorttia. Postin joulusesonkiin palkkaamasta 3 700 jouluapulaisesta suurin osa työllistyi joulukorttien lajitteluun, jota tehdään pitkälti käsityönä. Puutteellisen tai väärän osoitteen vuoksi noin 50 000 joulutervehdystä tarvitsi osoiteselvitystä. Lähde: Posti Elinaikakerroin vahvistett u vuodelle 2018 Elinaikakerroin vuodella 2018 on 0,96102. Nyt vahvistett u elinaikakerroin pienentää v uonna 1956 syntyneiden vuonna 2018 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuus eläkkeitä 3,898 prosentt ia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2018 myönnett äviä työeläkelakien mukaisia työkyvytt ömyyseläkkeitä lukuun ott amatt a niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutt a, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Käytännössä tuo tarkoitt aa ett ä jokaista sataa euroa kohden elinaikakertoimen vähennys on noin 4 euroa eli jos saisi tuhat euroa eläkett ä kuukaudessa, elinaikakerron laskee sen 961 euroon. Vantaan Viinikkalaan valmistuu kesällä Postin uusi tavaraterminaali. Terminaalin pituus on 400 ja leveys 56 metriä. Terminaalissa on tilaa 26 000 neliömetriä. Tavaraterminaalin muoto on materiaalivirtojen läpimenon kautt a optimaalinen: terminaalin toiselta sivulta tavarat puretaan ajoneuvoista ja toisella puolella lastataan alueellisesti jaoteltuihin yhdistelmäajoneuvoihin. Posti avaa uuden tavaraterminaalin Vantaalla Terminaali on osa Postin strategiaa, jossa Posti tavoitt elee kasvua logistiikkapalveluissa, verkkokaupassa ja elintarvikelogistiikassa. Terminaalin kautt a kulkee jatkossa rahtia noin 5 700 lavaa joka arkipäivä ja se työllistää noin 300 henkilöä kolmessa vuorossa. Postin investoinnilla on hinta a yli 30 miljoonaa euroa. Reitti_1_2018.indd 22 Reitti_1_2018.indd 22 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 23 Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ennallaan Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,40 euroa päivässä. Niiden suuruus ei muutu vuodesta 2017. Sairauspäivärahan sekä kuntoutusja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 0,91 eurolla päivässä. Uusi vähimmäismäärä on 24,64 euroa arkipäivältä. Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on ensi vuonna 31,02 euroa arkipäivältä (30,41 euroa/ päivä vuonna 2017). Vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärä kasvaa 24,64 euroon päivältä (23,73 euroa/ päivä vuonna 2017). Takuueläkkeen kuukausittainen täysi määrä kasvaa nykyisestä 760,26 eurosta 775,27 euroon. Kansaneläke on vuonna 2018 sama kuin vuonna 2017. www.kela.fi Tekemätt ömän työn kustannukset edelleen korkeat Tekemättömän työn vuosikatsaus 2017 on vertailututkimus, joka tarkastelee tekemättä jääneen työn kustannuksia vuosina 2008–2016. Tarkasteltavana ovat henkilöstön sairausja tapaturmapoissaolojen aiheuttamat kustannukset, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työtapaturmavakuuttamisesta aiheutuvat suorat kustannukset sekä yritysten panostus työterveyspalveluihin. Kun nämä kolme kustannuserää lasketaan yhteen, saadaan selvitetyksi tekemättömän työn kokonaiskustannus, joka vuonna 2016 on ollut keskimäärin noin 2580 euroa työntekijää kohti. Vuosien 2008–2016 aikana keskimääräinen kustannuskehitys on ollut selvästi laskussa ja voimakkainta lasku on ollut vuosina 2010–2011 sekä 2014–2015. Tekemättömän työn kustannusten laskua selittävät etenkin sairauspoissaolokustannusten ja työkyvyttömyysmaksun väheneminen. Toisaalta samaan aikaan panostukset työterveyshuoltoon ovat kasvaneet ja työterveyshuollon painotus on siirtynyt entistä selkeämmin ennaltaehkäisyyn. Laskusuuntaisesta kehityksestä huolimatta tekemättömän työn kustannukset aiheuttavat edelleen merkittävän kustannuserän Suomen työelämässä. Tutkimukseen osallistuneissa 55 yrityksessä yhteen lasketut kustannukset ovat vuonna 2016 olleet 102 miljoonaa euroa, mikä koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna vastaa noin 3,5 miljardia euroa. Tämänkin tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevään työhön sekä työsuojeluun, työhyvinvointiin ja työolojen kehittämiseen panostaminen on – ei pelkästään yksilön, vaan myös koko yhteiskunnan näkökulmasta! IDA NUMMELIN Työuraeläkkeiden maksu alkaa Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin, että fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkavat vuonna 2018. Työuraeläkkeen ikäraja on 63 vuotta. Hakijalla on oltava vähintään 38 vuoden työura. Työuraeläkettä on haettava viimeistään vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. www.etk.fi Ammatillinen koulutus uudistuu Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Lait ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistyvät yhdeksi laiksi. Samalla muuttuvat lain piirissä olevat erillisasetukset. Myös ammatillinen tutkintorakenne muuttuu. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muotoja ovat uudistuksen jälkeen työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus sekä ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Reitti_1_2018.indd 23 Reitti_1_2018.indd 23 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 24 S uomalaisten työmarkkinoiden rakennemuutos on puhuttanut jo pitkään ja erityisesti on mietitty 1990-laman vaikutukset työllisyyteen sekä sen pitkäaikaiset ja pysyvätkin muutokset työllisyysrakenteeseen. Rakennemuutos näkyy selvästi myös Postin toiminnassa ja henkilöstömäärässä. Kun 1990-luvun alussa Postilla oli työntekijöitä noin 27 000, on postilaisia nykyään enää reilu 16 000. Vielä selkeämmin rakennemuutos näkyy postikonttoreiden määrässä, joita ennen lamaa oli useita tuhansia ja nykyään enää satakunta. Sitä tuskin kukaan voi kiistää, että laman syyt ja seuraukset olivat merkittävä käännekohta suomalaisilla työmarkkinoilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että muutoksia on aiheuttanut moni muukin tekijä. Muutt uva työ Mihin työ menee? Uutisointia seuratessa nousee väkisinkin mieleen kysymys siitä, onko meillä enää Suomessa tarjolla työtä. Miltä tilanne näytt ää tutkimustiedon perusteella? TEKSTI IDA NUMMELIN SAK:n viime vuonna julkaisema tilastotutkimus Katoavat työpaikat Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2017 kuvaa kattavasti erityisesti työmarkkinoiden alueellisia muutoksia ja muutoksia työvoiman koulutustasossa sekä koulutuksen merkityksessä työllistymiseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA taas on vuonna 2015 julkaissut laajan tutkimuksen Työn murros – Riittääkö dynamiikka, jossa tarkastellaan kattavasti työmarkkinoiden muutoksia ja tulevaisuuden näkymiä hieman laajemmassa mittakaavassa. Työpaikkojen määrä on vakio Yleisesti katsottuna työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa ja työpaikkoja syntyy ja katoaa vuosittain suhteessa saman verran, noin 12 prosenttia. Viimeisen 30 vuoden aikana työmarkkinoilla on kuitenkin tapahtunut merkittävä ja voimakas rakennemuutos, sillä samalla kun työpaikkakato on koskettanut eniten niitä työpaikkoja, joihin on päässyt kiinni pelkällä perusasteen tutkinnolla, on korkean asteen koulutusta vaativien työpaikkojen määrä kasvanut huimasti. Lisäksi suuri muutos on tapahtunut työpaikkojen alueellisessa jakautumisessa kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välillä. Keskeinen muutos on myös tapahtunut ikärakenteessa ja väestön työikäisten määrässä, mikä näkyy selkeimmin eläkeläisten määrän voimakkaana kasvuna. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi Reitti 24 Reitti_1_2018.indd 24 Reitti_1_2018.indd 24 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 25 samalla kun väestön määrä on ollut kasvussa, on työpaikkojen kokonaismäärä hieman vähentynyt. Työpaikkoja siis katoaa ja syntyy vuosittain lähes samassa suhteessa. Keskeistä ei siis välttämättä olekaan katoavien työpaikkojen kokonaismäärä, vaan se missä työpaikkoja syntyy ja missä niitä kuolee. Kokonaismäärän tarkastelu ei paljasta sitä, että yhden katoavan työpaikan tilalle ei synny toista vastaavaa työpaikkaa – Postin jakelusta katoavan työpaikan tilalle saattaa tulla sihteerin paikka jossakin vientiyrityksessä. Alueellinen jakautuminen Alueellisesti tarkasteltuna Suomi on jakautunut kahtia. Puolet kaikista työpaikoista on neljässä kasvumaakunnassa – Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla ja näissä työpaikkojen määrä jatkaa hidasta kasvuaan. Toinen puolikas työpaikoista on lopuissa viidessätoista maakunnassa, mutta niissä työpaikkojen määrä vähenee jatkuvasti. Pahimmin taantuvissa maakunnissa – Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa on nykyään lähes 25 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin 1980-luvun lopussa ennen lamaa. KokonaisuudesMuutoksia työelämässä ja työmarkkinoilla Me PAUssa olemme luonnollisestikin kiinnostuneita työelämän ja työmarkkinoiden muutoksista sekä tulevaisuuden näkymistä. Työn puolesta vastaan tulee paljon erilaisia tutkimuksia, muita julkaisuja, seminaareja yms. ja nyt kevään aikana näistä esiin nousseita teemoja on tarkoitus jakaa myös jäsenillemme. Jutt usarjassa esitellään tutkimuksia ja trendejä sekä muutoksia ja ennusteita, jotka puhutt avat niin meillä täällä Suomessa kuin maailmallakin. Jutt uaiheiksi on tarkoitus nostaa ilmiöitä, jotka ovat postialan tai postilaisten kannalta ajankohtaisia tai käsitellä yleisyhteiskunnallisia teemoja postilaisia kiinnostavasta näkökulmasta. Toistaiseksi työn alla ovat aina niin kiinnostavat digitalisaatio ja robotisaatio sekä alustatalous, joka on saamassa jalansijaa Suomessakin muun muassa kuljetuspuolella. Tässä lehdessä jutt usarjan aloitt aa katsaus suomalaisten työmarkkinoiden rakennemuutokseen viime vuosikymmenillä. saan taantuvista maakunnista on kadonnut 13 prosenttia työpaikoista ja kasvumaakunnissa työpaikkojen määrä taas on kasvanut 12 prosenttia, joten kokonaisuudessaan työpaikkojen määrä ei näiden lukujen valossa ole muuttunut paljoakaan. Kokonaislukujen tarkastelu ei siis kerro juuri mitään suomalaisten työmarkkinoiden muutoksesta. Koulutetulle työväestölle on eniten kysyntää Siitä huolimatta, että työpaikkojen kokonaismäärä ei ole merkittävästi muuttunut, on niiden koulutusrakenne muuttunut aivan täysin. Kaiken kaikkiaan perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt 70 prosenttia ja samaan aikaan korkean asteen työpaikkojen määrä on jopa kolminkertaistunut. Suomalaisten työpaikkojen kokonaismäärä on 2000-luvulla kasvanut 52 000:lla, mutta samalla perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt 216 000:lla. Yleisenä trendinä onkin, että vähän koulutetun työvoiman kysyntä on romahtanut täysin. Työllisyysasteita tarkastellessa näkee selvästi kuinka jo vähäinenkin kouluttautuminen suojaa työttömyydeltä merkittävästi. Kun pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa työllisyysaste jäi vuonna 2015 43 prosenttiin, nosti lukion tai ammattikoulun suorittaminen sen jo 67 prosenttiin. Ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee jo yli 80 prosentin. Pidempiaikaista vertailua tarkasteltaessa nähdään, että vuodesta 1987 lähtien työllisyys on toki vähentynyt kaikilla koulutustasoilla, mutta selvää on, että aleneva trendi on koskettanut erityisesti perusasteen koulutuksen varassa olevia. Työllisyysasteen nostaminen kestävällä tavalla vaatii perusasteen varassa olevien työikäisten koulutustason nostamista, niin että myös keskiasteen työpaikat olisivat heidän ulottuvillaan. Postin näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että nyt kun perinteinen postinkuljetus ja -jako ovat murrosvaiheessa ja Posti pyrkii muuttumaan vahvemmin toimitusketjupalveluita tuottavaksi yritykseksi, olisi työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden työpaikat mahdollista turvata panostamalla näiden täydennysja uudelleenkoulutukseen. Eläköitymisistä apua? Iso osa suurten ikäluokkien edustajista on jo jäänyt eläkkeelle, mutta tällä hetkellä eläköityvät 1950-luvulla syntyneet edustavat hekin vielä suhteellisen suuria ikäluokkia. Tämä kasvattaakin tällä hetkellä avautuvien työpaikkojen määrää. Ongelmana kuitenkin on, että vain osa heidän työpaikoistaan täytetään. Osa työpaikoista on kuitenkin joko taantuvilla aloilla tai taantuvilla alueilla – pahimmillaan molemmilla ja osan työpaikoista taas korvaa teknologinen tai organisatorinen muutos, jolloin työpaikkaa ei enää täytetä ja se katoaa. Laskennallisesti katsottuna kuitenkin työelämän aloittavissa ikäluokissa on jokaisessa noin 30 000 henkeä vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuvissa ikäluokissa, joten oletettavasti työmarkkinoille pitäisi jäädä tilaa myös uusille tekijöille. Reitti 25 Jutt usarja Reitti_1_2018.indd 25 Reitti_1_2018.indd 25 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 26 Reitti 26 Tyött ömyysturvan aktiivimalli Työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta työmarkkinoilla aletaan seurata 1.1.2018 alkaen. Aktiivisuuden seurannan hoitavat työttömyysetuuden maksajat eli työttömyyskassat ja Kela. Mikäli työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysetuutensa tasoa leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 etuuden maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajan. Vuoden 2018 alkaessa etuutta saavilla henkilöillä 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa 1.1.2018. Tämän jälkeen tarkastelujaksot alkavat sitä mukaan, kun työtön alkaa saada työttömyyspäivärahaa. On kuitenkin joitakin poikkeavia tilanteita, jolloin työtön on vapautettu aktiivisuusedellytyksen täyttämisestä. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos henkilö on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa siihen päätöstä tai jos henkilö jo saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettävää etuutta. Vapautuksen saa myös sellainen henkilö, joka työskentelee omaistai perhehoitajana. Aktiivisuutta ei seurata tai etuuden tasoa alenneta, jos henkilön yhdenjaksoinen työttömyyspäivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää. Muutoksia tyött ömyysturvaan vuodenvaihteessa Vuoden 2018 alusta lukien tyött ömien työnhakijoiden aktiivimalli otetaan käytt öön. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös alle 18 viikkotunnin osa-aikatyöhön sekä työsuhdett a edeltävään koulutukseen. Tyött ömän yritystoiminnan pääja sivutoimisuutt a arvioidaan jatkossa vasta 4 kuukauden kulutt ua yritystoiminnan aloitt amisesta. Aktiivisuusedellytys täyttyy 65 maksupäivän aikana, jos henkilö • on työssä yhteensä yhden palkansaajan työssäoloehtoviikon verran eli 18 tuntia • ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta eli 241 euroa (vuonna 2018) • on yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa tai • viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa tai • viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Esimerkki 1. Etuutta maksetaan ajalle 1.1.–31.3.2018 jokaiselta päivältä täytenä tai vähennettynä yhteensä 65 päivältä. 1.4.2018 lukien alkaa uusi 65 päivän seurattava jakso. Päivärahaa ei leikata 1.4.2018 alkaen jos etuuden saaja on täyttänyt aktiivisuusedellytyksen ajalla 1.1.–31.3.2018. Mikäli hän ei ole täyttänyt aktiivisuusedellytystä päivärahaa leikataan 1.4.2018 alkaen 4,65 prosenttia. TEKSTI SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Reitti_1_2018.indd 26 Reitti_1_2018.indd 26 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 27 Reitti 27 Esimerkki 2. Etuutta maksetaan ajalla 1.1.–28.2.2018 täytenä tai vähennettynä yhteensä 43 päivältä. Ajalla 1.–31.3.2018 päivärahaa maksetaan 1 päivältä. Ajalla 1.–30.4.2018 päivärahaa maksetaan yhteensä 21 päivältä. Ajalla 1.1.–30.4.2018 henkilölle on maksettu päivärahaa yhteensä 65 maksupäivältä. Uusi 65 päivän seurattava aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.5.2018 alkaen Päivärahaa ei leikata 1.5.2018 alkaen jos etuuden saaja on täyttänyt aktiivisuusedellytyksen ajalla 1.1.–30.4.2018. Mikäli hän ei ole täyttänyt aktiivisuusedellytystä, päivärahaa leikataan 1.5.2018 alkaen 4,65 prosenttia. Esimerkki 3. Päivärahaa maksetaan ajalle 1.1–4.2.2018 täytenä tai vähennettynä yhteensä 25 päivältä. 11.2.2018 henkilön työssäoloehto täyttyy tai henkilö vastaanottaa yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön. Tällaisen jälkeen tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää. Myös karenssin jälkeen tarkastelujakso alkaa alusta ja etuutta maksetaan täytenä seuraavat 65 maksupäivää. Omavastuuaika lyhenee Työttömyyden alussa kaikille työttömille asetettava korvaukseton omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen arkipäivään. Tämä koskee niitä työttömiä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2018 tai sen jälkeen. Yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa yritystoiminnan alkaessa. Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pääja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön voi jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan. Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää työtulon sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa. Liikkuvuusavustus laajenee Liikkuvuusavustuksella voidaan korvata työmatkan kuluja ja tukea työn perässä muuttamista. Liikkuvuusavustus laajenee vuoden 2018 alussa niin, että avustusta voi saada myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Avustusta voi hakea, jos menee alkavaan työhön liittyvään koulutukseen tai muuttaa koulutukseen osallistumisen vuoksi ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa ensin koulutuksen ja sen jälkeen työsuhteen perusteella. Liikkuvuusavustusta voi 1.1.2018 lukien saada myös sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Osa-aikatyötä tekevälle liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta ei voi saada enimmäiskestoa pidemmältä ajanjaksolta, vaikka etuutta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä. Perheellisillä liikkuvuusavustuksen taso nousee ensi vuonna, sillä etuuteen voidaan vuoden alusta lukien maksaa lapsikorotusta ansiopäivärahan tapaan. Liikkuvuusavustukseen voivat lisäksi kaikki ensi vuoden alusta lukien saada korotusosan, mikäli työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Korotusosa työmatkan pituuden perusteella on 4,74 euroa päivässä (vuoden 2017 taso). Myös liikkuvuusavustuksen hakusäännökset muuttuvat ja avustusta voi vuoden 2018 alusta lukien hakea myös koulutuksen tai työn jo alettua. Tähän asti liikkuvuusavustusta on tullut hakea ennen työsuhteen alkamista. Jatkossa liikkuvuusavustus tulee hakea kolmen kuukauden sisällä haettavasta jaksosta, aivan kuten ansiopäivärahaakin. Reitti_1_2018.indd 27 Reitti_1_2018.indd 27 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 28 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Voiko varhaisjakaja saada alennusta jäsenmaksusta? Olen sanomalehdenjakaja ja minuun on marraskuun alusta lähtien sovellettu TEAMin/Teollisuusliiton työehtosopimusta. Olen PAUn jäsen, mutta olen kuullut, että edunvalvontakysymyksissä minun pitää ottaa yhteyttä TEAMiin/ Teollisuusliittoon. Miksi näin ja saanko alennusta jäsenmaksusta tämän takia? Olemme suositelleet sanomalehdenjakajille siirtymistä TEAMin/Teollisuusliiton jäseneksi, jotta he olisivat järjestäytyneitä siihen liittoon, joka neuvottelee heidän työehtosopimuksen. Siellä on myös paras tuntemus työehtosopimuksen tulkinnasta ja siten myös edunvalvonta. Kaikki eivät halua vaihtaa liittoa, eikä se ole pakollista, mutta on hyvä tiedostaa, ettemme pysty soveltamaan toisen liiton sopimusta. PAUlla ei ole eri jäsenmaksutasoja, vaan kaikki jäsenmaksua maksavat, maksavat saman prosentin (toki työttömillä ym. on jäsenmaksuvapautus liiton osuudesta). Sanomalehdenjakajan soviteltu päiväraha Olen sanomalehden varhaisjakelussa ja palkkani tipahtaa maaliskuussa 2500 eurosta 1200 euroon kk:ssa. Saanko soviteltua päivärahaa? Jos saan mitä minun tulee tehdä? Olen siirtymässä TEAM liittoon, onko sillä vaikutusta asiaan? Sinulla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan, kun ilmoittaudut TE-toimistoon kokoaikatyön hakijaksi. Työaikasi saa olla enintään 80 % kokoaikaisen enimmäistyöajasta, eikä työaikaasi ole lyhennetty omasta pyynnöstäsi. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus lasketaan TE-toimistoon ilmoittautumisesta taaksepäin, niistä 26 kalenteriviikoista, joissa palkallista työaikaa on ollut vähintään 18 tuntia jäsenyysaikana. Jos sinulla on ollut palkka ennen TE-toimistoon ilmoittautumista 2500 € kuukaudessa, siitä täysi päiväraha on 67,72 € päivässä. Kun haet soviteltua päivärahaa kuukauden ajalta ja siitä vähennetään osa-aikatyön kuukausipalkka 1200 € , jää päivärahaa maksettavaksi 46,79 € päivässä. Päivärahaa maksetaan maanantaista perjantaihin. Aina kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy, enimmäisaika alkaa alusta. Voit siis nollata enimmäiskestolaskurin täyttämällä työssäoloehdon (vähintään 18 tuntia viikossa) uudelleen. Ansiopäivärahan laskemiseen huomioidaan palkat sellaisilta kalenteriviikoilta, joilta työssäoloehto kertyy. Ansiopäiväraha lasketaan pääsääntöisesti uudelleen enintään kerran vuodessa. Uutta työssäoloehtoa seurataan siitä alkaen kun ilmoittauduit työnhakijaksi. Uusi työssäoloehto voi täyttyä aikaisintaan puolen vuoden päästä, jolloin enimmäispäivälaskuri nollataan, mutta päivärahan suuruus ei muutu. Tämän jälkeen seurataan taas uutta työssäoloehtoa ja kun se taas täyttyisi, enimmäisaikalaskuri nollataan, mutta päiväraha voi pienentyä enintään 20 % eli täysi päivärahasi olisi vähintään 54,17 € päivässä. Jos siirrät jäsenyyden ennen helmikuun loppua TEAMiin, TEAMin jäsenrekisteri ilmoittaa PAUlle erostasi, näin ei jäsenyyteen tule katkoa ja mahdollinen päivärahan maksaminen tapahtuu Teollisuuden työttömyyskassan toimesta. Määräaikaisen lomat Minulle tehdään jatkuvasti määräaikaisia sopimuksia peräjälkeen ja jokaisen sopimuksen jälkeen maksetaan lomarahat, joten minulle ei ole kertynyt pariin vuoteen palkallista lomaa. Olen pitänyt muutaman kerran palkattomia parin viikon lomia. Meneekö tämä nyt oikein, että en saa lomaa vaikka olen koko ajan töissä? Vuosilomalain 18 § mukaan työntekijä ja työnantaja saavat sopia, että ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tämä tarkoittaa, että sinun on sovittava esimiehen kanssa ennen määräaikaisen sopimuksen päättymistä lomien siirtämisestä seuraavaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Näistä määräaikaisista pätkistä kertyy vuosilomaa 2 päivää tai 2,5 päivää palkallista vuosilomaa kuukautta kohden. Kertymistä saat tarkempaa tietoa esimieheltä tai luottamusmieheltä. Postin palkanlaskennasta saadun tiedon mukaan sopimus vuosilomaetuuksien siirrosta voidaan tehdä, jos on solmittu jo uusi määräaikainen sopimus ennen entisen määräaikaisen sopimuksen päättymistä ja uusi määräaikainen työsopimus on alkamassa viimeistään muutaman viikon sisällä entisen päättymisestä. Joten käänny esimiehesi puoleen ja kerro, että haluat tehdä sopimuksen vuosiloman siirtämisestä seuraavaan sopimukseen. Reitti_1_2018.indd 28 Reitti_1_2018.indd 28 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 29 Vuoden viimeinen yt-neuvott elukunta täynnä yllätyksiä Ay-majakka V uoden 2017 viimeinen yt-neuvottelukunnan kokous pidettiin juuri ennen joulua. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2018 henkilöstöja koulutussuunnitelmat jokaisen konsernin yrityksen osalta. Me henkilöstönedustajat koimme iloisen yllätyksen, kun Posti Oy:n osalta ei löytynyt suunnitelmia henkilöstön vähennyksistä. Olemmehan jännittäneet ja pelänneet vuoden 2018 tuloa tietoisina siitä, että verottaja ja Kela ovat siirtymässä sähköiseen asiointiin. Postin johto kuitenkin totesi, etteivät he tällä hetkellä tunnista henkilöstönvähennystarpeita. Tulevaisuudesta kukaan ei osaa sanoa, mutta ainakaan joulukuun 21. päivänä ei henkilöstöjohtaja tai työsuhdejohtaja osannut valaista mahdollisista tulevista henkilöstövähennyksistä. Koulutussuunnitelmat pitävät sisällään monenlaista uusien liiketoimintojen ja Postin palvelukulttuuria tukevia koulutuksia. Tuotannon osalta koulutussuunnitelmia vielä tarkennetaan pyynnöstämme, tuote-osaamisen ja palveluiden tunnettavuuden osalta. Paperisen palkkalaskelman osalta Postissa on tarkoitus siirtyä sähköiseen palkkalaskelmaan Netpostissa helmikuun lopulla. Asiasta tiedotetaan henkilöstölle tammikuun aikana eri kanavissa. Jos joku työntekijä ei pysty vastaanottamaan sähköistä palkkalaskelmaa, pitää työntekijän ilmoittaa siitä esimiehelleen. Vaikka me kaikki haluamme säilyttää kirjeen olemassaolon tulevaisuudessakin, lienee tosiasia, ettei kirjeen liikevaihtoa pelasteta Postin palkkalaskelmilla. Toivottavasti ratkaisu osoittautuu oikeaksi, ainakin jokaisella meillä postilaisella on jatkossa palkkalaskelmat tallessa seitsemän vuoden ajan Netpostin arkistossa. Hallintoedustuspilotti oli mieluinen yllätys. Omistaja ja Postin hallitus ovat valmiita kokeilemaan ensi vuoden ajan pilottina henkilöstön edustajan valitsemista ja vaikuttamista Postin hallituksessa. Tehtävä on henkilöstön edustajalle vaikea ja haasteellinen, mutta uskon, että pilotilla saa loistavan asiakaspalautteen, hän on esimerkillinen palvelukulttuurin toteuttaja, hän luo ja kehittää tiimihenkeä, hän kantaa enemmän kuin oman vastuunsa, hän auttaa kun tarvitaan, hän edesauttaa ongelmien ratkaisua, hän osoittaa venymistä ja suorituksen parantamista. Nämä edellä mainitut lienevät esimerkkejä tässä vaiheessa, eikä palkkion saaminen ymmärtääkseni edellytä kuin jonkun edellä mainitun toteutumista. Palkkiota esitetään viipymättä tilanteen tunnistamisen jälkeen. Palkkion suuruus on 200 euron ja yhden kuukauden palkkaa vastaavan summan välillä. Palkitsemisen toteutumista seurataan kvartaaleittain ja yhteistoimintaneuvottelukunta saa siitä seurannan. Toivottavasti palkitseminen tulee toteutumaan oikeudenmukaisesti, eikä aiheuta henkilöstön välille ristiriitoja. MIRJA SANDBERG valtakunnallinen pääluott amusmies toimihenkilöt Reeit itti ti 2222222222229 222222 p toimihenkilöt ja toivottavasti jatkossa pysyvällä hallitusedustuksella, on henkilöstön kannalta iso merkitys. Henkilöstön edustaja ei tietenkään voi toimia hallituksessa kuten luottamusmies luottamusmiestehtäviä hoitaessaan. Hänen on kaikissa päätöksissä katsottava yrityksen etua. Mutta harkituilla ja yrityksen henkilöstöä tukevilla ja korostavilla kommenteilla ja kysymyksillä, voi hallituksen päätöksiin vaikuttaa. Meillä on vielä hyvin muistissa 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Postin hallituksessa oli vielä henkilöstön edustaja. Tuolla vuosikymmenellä vaikeita henkilöstöpoliittisia ratkaisuja hoidettiin positiivisella henkilöstöpolitiikalla ja jokaista henkilöä kunnioittaen, Postin hallituksen tahtotilan mukaisesti. Toki Posti eli tuolloin kovaa kasvun aikaa, mutta yrityksen henkilöstön arvostaminen tilanteessa kuin tilanteessa on ainoa tapa pitää yritys toimintakykyisenä. Henkilöstöhän lopulta tuloksen tekee. Palkitsemisen pilotti ei ollut iloinen yllätys, toivottavasti se osoittautuu vuoden 2018 aikana sellaiseksi. Postin hallitus oli tehnyt päätöksen, että vuonna 2018 henkilöstörahastoon ei ohjata voittopalkkiota, vaan miljoona euroa kohdennetaan tilannekohtaiseen palkitsemiseen. Posti kuitenkin maksaa henkilöstörahaston hallintokulut vuodelta 2018. Pilotissa on tarkoitus tarjota esimiehille nopea, yksinkertainen ja käytännöllinen työkalu tilannekohtaiseen palkitsemiseen. Tilannekohtaisessa palkitsemisessa työntekijöitä palkitaan tuloksista ja palvelukulttuurin käytännön toteuttamisesta. Palkitseminen kohdennetaan erityisesti tuotannon ja asiakaspalvelun henkilöstölle. Tietoa palkitsemisesta ja sen pelisäännöistä saamme tammi-maaliskuun aikana ja palkitseminen lähtee käyntiin huhtikuulla. Esimerkkeinä palkittavista asioista meille esitettiin seuraavia kirjauksia: palkittava jakaa tietoa ja osaamistaan auttaen muita menestymään, hän varmistaa priimalaadun seuraavalle tekijälle, hän 29 Reitti_1_2018.indd 29 Reitti_1_2018.indd 29 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 30 Reitti_1_2018.indd 30 Reitti_1_2018.indd 30 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 31 Vuosien varrelta Reitti 31 Postineuvoston kova kohtalo K ansalaissotaa edelsivät Venäjän maaliskuun vallankumouksesta alkanut kuohunta, luokkavastakohtien kärjistyminen, marraskuun yleislakko, kiistellyt poliittiset ratkaisut, väkivaltaisuudet ja yhteenotot. Sota perustui pitkään kyteneeseen ja jyrkkään omistavien ja omistamattomien kansanluokkien väliseen yhteiskunnalliseen vastakohtaisuuteen. Sodan sytyttyä Helsinki ja Etelä-Suomi olivat punaisten hallinnassa. Vallankumoushallituksena toimi kansanvaltuuskunta. Valkoisten tukialue puolestaan oli Keskija Pohjois-Suomessa. Vaikka sota jakoi kansan kahtia, suurin osa kansasta pyrki pysymään puolueettomana. Sodassa puolen valinta perustui lähinnä henkilökohtaiseen valintaan, mutta osa kansasta ei tuntenut kuuluv ansa kumpaankaan ryhmään. Helmikuun 3. päivänä kansanvaltuuskunta asetti postilaitoksen johtoon Helsingissä Suomen Postiljooniyhdistys SPY:n keskuskomitean valitseman postineuvoston. Sen puheenjohtajaksi valittiin matkapostiljooni, keskustoimikunnan jäsen ja liiton entinen puheenjohtaja Viljo Paasivirta ja sihteeriksi kirjeenkantaja Antti Turunen. Jäseniksi nimitettiin matkapostiljooni, työläisrunoilija Kustaa Ahmala sekä kirjeenkantajat Juho Aromaa ja Oscari Eriksson, lajittelija Hjalmar Nieminen sekä arvokirjeenkantaja, SPY:n puheenjohtaja Juho Valo ja expeditööri Th eodor Alexejeff . Vallankumous aiheutt i epävarmuutt a Kansalaissodan alkaessa postinkulku seisahtui, sillä virkamiesten ohella myös helsinkiläiset postiljoonit ryhtyivät lakkoon. Viikon lakon jälkeen kansanvaltuuskunta hyväksyi monia Suomen Postiljooniyhdistyksen ennen kansalaissotaa esittämiä parannuksia: 8 tunnin työaikalaki astui voimaan, palkat nousivat, pyhävapaus toteutettiin ja päätirehtööri Pietari Jamalainen erotettiin. Kansalaissota sytt yi tammikuun 28. päivän vastaisena yönä 1918 punaisten kaapatt ua vallan Helsingissä. Liiton historiaan sota liitt yy dramaatt isella tavalla. Punaisen Suomen postihallinnossa palkkaneuvottelut etenivät rivakasti hyvin yksinkertaisesta syystä; samat henkilöt, jotka olivat vuoden 1917 lopulla esittäneet vaatimuksia, olivat nyt työnantajan ominaisuudessa käsittelemässä asiaa. Postineuvosto vaati kansanvaltuuskunnan määräyksestä helmikuun alussa keskushallinnon ja postitoimipaikkojen virkailijoilta kirjallista sitoumusta palvella vallankumoushallintoa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta virkailijat eivät sitoumusta allekirjoittaneet. Postiljooneilta sitoumusta vaadittiin vasta maaliskuun alussa, mutta hekin suhtautuivat siihen vastahakoisesti. Esimerkiksi Helsingissä sitoumuksen allekirjoitti vain kolmannes postiljooneista. Loput kieltäytyivät ja lopettivat työnteon 1.4. Eniten vallankumousta tukivat matkapostiljoonit. Kansalaissota jakoi siis liiton jäsenetkin kahtia. Suurin osa postiljooneista pysyi irti vallankumouksesta. He pikemmin ajautuivat virran mukana, kuin itse johtivat määrätietoisesti kehitystä vallankumouksen suuntaan. Erityisen raskaaksi tilanteen koki yhdistyksen puheenjohtaja Valo, joka Helsingin osaston kokouksessa 21.3. totesi, että ”kun pirun on ottanut saattaakseen joen yli, on se suoritettava loppuun saakka.” Valo tunsi syvää solidaarisuutta työväenliikettä kohtaan, mutta tiedosti myös realiteetit ja pelkäsi pahinta. Liiton johto teloitett iin Huhtikuun alussa punaiset menettivät Tampereen ja saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja valtasivat Helsingin. Samalla kansanvaltuuskunta ja postineuvoston jäsenet pakenivat Viipuriin. Valkoisten vallattua Viipurin kaikki postiljoonit komennettiin postikonttorille. Nimenhuudon jälkeen 29.2. postineuvoston jäsenet ja Postiljooniyhdistyksen johtohenkilöt pidätettiin ja teloitettiin ilman kuulusteluja läheisen kansakoulun pihalle. Surmansa saivat postineuvoston jäsenet Nieminen, Turunen, Valo, Ahmala ja Alexejeff , Postimies-lehden taloudenhoitaja Hjalmar Itkonen sekä viipurilaiset postiljoonit Mikko Kymi ja Johan Pipinen. Postikonttorilta kohtalokkaana aamuna poissaolleet Viljo Paasivirta ja Juho Aromaa säilyivät hengissä. Koko maassa tuomittiin 183 postiljoonia menettämään virkansa, 27 sai varoituksen ja 63 muistutuksen. Postiljooneja joutui myös vankileireille ja tuomittiin valtiorikosoikeudessa. Erotetuista vajaa kolmannes otettiin takaisin postilaitoksen palvelukseen kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Vasta 1927 Väinö Tannerin (sd) hallituksen aikana saivat lähes kaikki oikeuden palata töihin vanhoina työntekijöinä. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Postiljooneja teloitettiin yhteensä 14. Lähteet: Aulis Alanen. Puoli vuosisataa postimiesten yhteistyötä. 1957. Arto Jokela. Oikeutt a hankkimassa. Tutkimus postiliitt olaisesta ammatt iyhdistystoiminnasta 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. 2005. TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti_1_2018.indd 31 Reitti_1_2018.indd 31 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 32 J apanin postialan liiton JPGU:n (Japan Postal Group Union) Eiichi Ito ja Kisaburo Masuda vierailivat Suomessa tarkoituksenaan kerätä tietoa suomalaisesta postialasta laajaan eurooppalaisen postialan muutoksia ja haasteita koskevaan tutkimukseen. Kaksipäiväisen vierailunsa aikana JPGU:n edustajat ehtivät haastatella PAUn puheenjohtaja Heidi Niemistä, Postin toimitusjohtaja Heikki Malista ja viestintäviraston viestintämarkkina-asiantuntija Petri Peuteretta. Me puolestamme kyselimme, miten asiat ovat Japanin Postissa. Tutkimuksen tavoitteena JPGU:n tutkimusosastolla on Euroopasta keräämiensä tietojen pohjalta esitellä vastaehdotuksia Japanin postin kaavailemille palvelutason heikennyksille, joita muun muassa muuttuvat markkinat ja digitalisaatio Japanin postin johdon mukaan vaativat. Automaatit kiinnostivat Keskustelut japanilaisten kollegoiden kanssa muistuttivat hyvin siitä, että täällä Suomessa kokemamme haasteet ovat hyvinkin globaaleja. Japanin posti ja JPGU kamppailevat paljolti samojen kysymysten kanssa kuin Posti ja PAU täällä meillä Suomessa. Myös Japanissa kirjeiden määrä on jatkuvassa laskussa ja pakettiliikenne taas kovassa kasvussa. Erityistä kiinnostusta Suomen tilanteessa ja Postin toiminnassa herätti se, kuinka vähän Postilla on omia toimipisteitä sekä se kuinka esimerkiksi R-kioskien yhteyteen perustetut palvelupisteet toimivat. Japani p Japanin postialan liiton edustajien kertomat haasteet kuulostivat hyvin tutuilta: kirjeet vähenevät, paketit lisääntyvät. Jotai n eroavuuksiakin löytyi, kuten vakinaistamispakko viiden vuoden jälkeen. Postipankki voimissaan, haasteena uudet palvelut Suurta kiinnostusta herätti myös Smartpost-automaatit, joihin käytiin tutustumassa Hakaniemessä S-Marketin aulassa. Pakettiautomaatteja on käytössä myös Japanissa, mutta ne ovat valtion omistamia ja ne ovat kaikkien kuljetuspalveluiden käytössä, joten Japanin postin näkökulmasta automaateista koituva hyöty jää vähäisemmäksi kuin Suomessa. Vakinaistaminen 5 vuoden jälkeen Myös Japanissa kilpailu on kovaa ja pakettiliikenteestä vain 16 % kulkee Japanin postin kautta. Toisaalta, koska pakettiliikenne kasvaa jatkuvasti niin voimakkaasti, on yhtenä ongelmana jo henkilöstöpula. Tilapäisen työvoiman käyttö on Japanissa vähintään yhtä yleistä kuin Suomessa ja JPGU näkeekin tämän yhtenä suurimmista haasteistaan. Jopa 50 prosenttia Japanin postin työvoimasta on tilapäisessä työsuhteessa ja huonommin palkattuja kuin vakinaiset työntekijät. Jotain toivoa näillä työntekijöillä kuitenkin on, sillä japanilainen lainsäädäntö määrää, että työntekijät on vakinaistettava oltuaan viisi vuotta tilapäisessä työsuhteessa. Viisi vuotta on kuitenkin kovin pitkä aika odottaa eikä mikään kai takaa, että tilapäinen työsuhde edes kestää viittä vuotta. Postipankki voimissaan, palveluita laajennetaan Japanissa 80 % väestöstä on tili postipankissa ja pankkipalveluita tarjoavista sillä on laajin palveluverkosto, mikä perustuu postin laajaan palveluverkostoon. Perustuotteina Japanin postipankilla ovat säästöja käyttötilit ja suurin osa sen asiakkaista on iäkkäitä. Suurimpana haasteena JPGU näkee postipankin kyvyn vastata nuorempien sukupolvien tarpeisiin mobiilija verkkopankkipalveluiden muodossa. Haasteita aiheuttaa myös se, kuinka työntekijöiden osaaminen pystytään varmistamaan kun palvelupaletti on niin laaja kattaen posti-, pankki-, ja vakuutuspalvelut. Japanin postin tavoitteena on olla yritys, jos tarjoaa palveluita kaikilla elämän alueilla ja toimintaa onkin jo laajennettu myös kiinteistöja hoiva-alalle. Paikallisuus ja paikallisten palveluiden säilyttäminen nähdään Japanin postissa ensiarvoisen tärkeänä oman liiketoiminnan näkökulmasta. Palvelupaletin laajentamisen taustalla onkin strategia, jolla postitoimistojen paikallinen relevanssi pystyttäisiin säilyttämään ja hyödyntämään tiiviin verkoston mahdollistamat synergiaedut. Heidi Nieminen selitt i Eiichi Itolle, miten smart-automaatt i toimii. TEKSTI IDA NUMMELIN Reitti_1_2018.indd 32 Reitti_1_2018.indd 32 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 33 MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i ja koulutt aja, joka on aloitt elemassa sukututkimusta. Veneheiton Maila Kutsuimme häntä Veneheiton Tietotoimistoksi, koska häneltä saatt oi kysyä kenestä tahansa ihmisestä mitä tahansa. Kolumni Reitti 33 J oulun alla sain suruviestin: linkki kotikylääni Veneheittoon, enoni vaimo, on lopullisesti poissa. Viimeistään nyt tajuan, kuinka tärkeätä olisi kerätä muistoja silloin, kun on vielä joku elossa. Omat vanhempani menehtyivät jo kauan sitten. Maila-täti olisi täyttänyt seuraavaksi 90 vuotta. Hän oli kotoisin Pellosta, jota sanoimme Lapiksi. Matkasimme sinne usein kesäisin isän mossella, jollain niistä. Koimme Aavasaksan juhannuksen laskemattoman auringon, näimme porot jäkäläisen kankaan aitauksessa ja maistoimme Lapin mummun makeat kampanisut. Mummu oli ankara kurinpitäjä. Kun nukuimme siskonpetissä lattialla, hän istui keinussa ja vartioi. Karkasimme ikkunasta, kun hän nukahti. Samoilla reissulla piipahdimme Haaparannalla ostoksilla: siellä söimme elämämme ensimmäiset appelsiinit ja banaanit ja saimme yhteisen ensimmäisen kolmirenkaisen punaisen polkupyörän. Sieltä tuotiin myös posliinisia muistoesineitä, kuten kullattu kissa tuolissa. Kuinka odotimmekaan tätiä heinäpellolle, kun kuumuudessa haravoimme ja tiivistimme heinää hyppimällä hevosen vetämässä häkissä. Hän toi pellolle kahvia, viinimarjamehua, kotikaljaa ja pullaa. Heillä oli vielä silloin pientila, mutta se piti lopettaa heinäpölysairauden vuoksi. Mutta hän alkoikin elannoksi jakaa postia. Miten hän sen työn sai, en tiedä. Ehkäpä Posti-Martta tarvitsi sijaisen tai hänen piirinsä laajeni! Mailan punainen auto oli aina kiiltävän puhdas keleistä riippumatta. Pontevana ja iloisena hän kiersi kylän laatikoita. Kutsuimme häntä Veneheiton Tietotoimistoksi, koska häneltä saattoi kysyä kenestä tahansa ihmisestä mitä tahansa. Hänen energiansa tuntui loputtomalta. Pistäydyimme aina kylässä ohiajaessa. Vierasvaraa oli aina: hän saattoi kiehauttaa hillasopan ja tarjosi juustoleipää. Täti kertoi mielellään, montako sataa litraa hän oli poiminut mansikoita, mustikoita ja hilloja, tai montako vastaparia oli tehnyt. Entä ne kudotut vanttuut ja sukat, joita hän antoi kävijöille! Kun tapasimme häntä vielä elokuussa, hän istui keinutuolissa ja leikkeli matonkuteita. Maila-täti kuului työihmisten sukupolveen, joka rakensi meille hyvinvointiyhteiskunnan. Nurkumatta, jatkuvasti ahkeroiden ja omista henkilökohtaisista eduistaan tinkien. Vastapainoksi hänen kolme tytärtään huolehtivat äidistään, kun voimat alkoivat parin viime vuoden aikana ehtyä. He asuivat vuorotellen viikon hänen luonaan. Keneltä minä nyt kysyn juuristani? Aloitin sukututkimuksen. Se lienee yleistä tässä iässä… Reitti_1_2018.indd 33 Reitti_1_2018.indd 33 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 34 Menoon mukaan EU:n ulkomaan posti kulkee hitaasti Pyysimme syksyllä lukijoita lähettämään kortin lehden toimitukseen jostain EUmaasta. Kortteja saapui ilahduttavan paljon, joiden perusteella teimme pienen pistokokeen postin kulusta EU-alueen sisällä. 27:sta kortista 6 oli perillä kolmantena ja 2 korttia viidentenä päivänä jättöpäivästä. Loput 19 korttia tulivat myöhemmin. Pisimmillään yhden matkan kortti kesti Amsterdamista Helsinkiin 29 päivää. Postilain yleispalvelun laatustandardia (19§) heikennettiin postilain uudistuksessa niin, että Euroopan unionin sisäinen ulkomaanposti on jaettava siten, että lähetyksistä vähintään 50 prosenttia on perillä kolmantena ja 97 prosenttia viidentenä päivänä jättöpäivästä. Testin perusteella EU:n sisäinen ulkomaanposti ei siis kulje lain mukaisesti. Vaikka lähtömaassa kortit saattavat juuttua kirjelaatikoihin useaksi päiväksi, ei täällä kotimaassa jakelupäivien harventaminen ainakaan tilannetta paranna. Päinvastoin. Onnetar suosi PAUn tavaralahjojen arvonnassa seuraavia henkilöitä: Raija Oikari, Julkujärvi, J-M Koponen, Helsinki, Jorma Kolari, Kuopio ja Riitta Sievilä, Helsinki. Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia kortin lähettäneitä. Viime vuonna uudistett u Reitt i-jäsenlehti ilmestyi 10 kertaa. Olemme halunneet tarjota mielenkiintoista ja tarpeellista luett avaa. Sen lisäksi olemme panostaneet lehden ulkoasuun ja kokeilleet erityyppisiä kansikuvia. Kysymmekin nyt teiltä, minkä lehden kansi on suosikkinne. Äänestä suosikkikantesi! Vastaa 5.2 mennessä sähköpostiin marjo.pihlajaniemi@pau.? . Laita mukaan suosikkisi numero ja omat yhteystiedot. Arvomme vastanneiden kesken 20 € lahjakortin. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Reitti 34 Reitti_1_2018.indd 34 Reitti_1_2018.indd 34 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 35 Ristikko L U M I L A P I O E R O S P O I S V I N O K A T T O D E S I T J E T I Y A R I T S E O T A O U K A L I T U S P U K U S U O L A U S K A R U K A N A S S I K K A K U U T R A O T E S I I N K R U T O V M A U T S N A H N E E L I A S I S M O S E U R A T A J E E S A U S S A T A A S K A A L A S Ä R E I N L A E T Ä S K E N A A T O K S E T N I I L I U L J A S T R T E K O A L L A S J E H U A T L E N O I T A O L O S S E T E L I T O T T E L U T U N O T S A U N A T Ä T I Varikon vanhat Aika 6.2 klo 12.00 Paikka Kinaporin palvelukeskus (Sali 1), Helsinki (Kinaporinkatu 9) Kokouksessa käsitellään vuosikokoukseen kuuluvat asiat. Kokouksessa on paikalla myös PAUn Helsingin Automiehistä Arto Räsänen. Kokouksessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Postija logistiikka-alan asiantuntijat Aika 10.3.2018 Paikka Eckerö Linen m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat (mm. vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus; valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat; käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2018). Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle (kari.o. tanskanen@posti.com) viimeistään torstaina 25.1. Into Heinonen otettiin postilaitoksen palvelukseen maalaiskirjeenkantajaksi 20. joulukuuta 1941, vain neljätoistavuotiaana. Postin jakaminen sujui talvella kelkalla, ja mikäli sivutietä ei oltu aurattu, suksilla. Kesällä jakaminen tehtiin pyörällä. Varapostiljooniksi hänet nimitettiin helmikuun alusta 1945, ja saman vuoden huhtikuun 10. päivänä hän liittyi jäseneksi Postimiesliittoon Salon osaston kautta. Vuodesta 1949 aina vuoteen 1957 Into toimi paitsi osaston puheenjohtajana niin myös vuosina 1951–1956 luottamusmiehenä. Tuohon ajanjaksoon liittyy myös pukuasia. Useita kertoja tehtiin esityksiä, jotta saataisiin postimiehille virkapuvut sekä tarpeeksi useita uusia kantopiirejä. Maaseudun postinkulku oli jo tuolloin yleinen keskustelun aihe. Vuosina 1967–1973 hän toimi jälleen puheenjohtajana ja vuosina 1975–1979 varapuheenjohtajana. Näinä vuosina lauantaikannosta luovuttiin ja maalaiskirjeenkantajat siirtyivät Postiliiton Salon osastoon, jonka jäsenmäärä oli suurimmillaan 180. 1986 oli viimeisin vuosi, jolloin Into oli Postiliiton Salon osaston toimikunnan jäsen. Tuona vuonna sai alkunsa ensimmäiset neuvottelut postinkäsittelyn lopettamiseksi Salossa ja vuonna 1990 käsittely siirrettiin Turun Postikeskukseen koneelliseen käsittelyyn. Samana vuonna Into siirtyi eläkkeelle pääesimiehen tehtävästä. Esimiestehtäviä hoitaessaan yhtenä huolenaiheena Intolla oli, miten jalkapallo-ottelujen jälkeisinä päivinä ja mahdollisten loukkaantumisten jälkeen, saatiin posti jaettua. Huoli johtui siitä, että iso osa postimiehistä oli joko Salon Vilppaan tai Salon Palloilijoiden jalkapallojoukkueissa. Into Heinonen oli mukana myös Salon kunnalliselämässä. Vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtajana hän vaikutti Salon urheilun suorituspaikkojen rakentamisessa tunnustetusti aivan kärkitasolle koko Suomessa. Into Heinosta jäivät kaipaamaan yli 60-vuotisen avioliitossa ollut vaimo Eeva-Liisa ja tyttäret Tiina ja Hanna sekä lukuisa ystäväpiiri. JUKKA RUOHONEN sekä lukuisa ystäväp JUK Into Heinonen 14.3.1927–14.10.2017 In memoriam 35 Reitti_1_2018.indd 35 Reitti_1_2018.indd 35 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 36 På svenska Jämkad dagpenning för tidningsutdelare Jag arbetar i tidig utdelning av tidningar och i mars kommer min lön att minska från 2500 euro till 1200 euro per månad. Kan jag få jämkad dagpenning? Om ja, så vad ska jag göra? Jag håller på att byta facket till TEAM, så kommer det att påverka saken på något sätt? Du kan vara berättigad till jämkad dagpenning då du anmäler dig till TE-byrån som arbetssökande för heltidsarbete. Din arbetstid får vara högst 80 % av den maximala arbetstiden av heltidsarbete och arbetstiden får inte vara minskad på grund av din egen begäran. Inkomstrelaterad dagpenning kalkyleras från det datumet då man anmält sig i TE-byrån, dvs. för 26 kalenderveckor då man under medlemstiden har arbetat minst 18 timmar per vecka. Om du har fått lön 2500 euro innan du anmält dig till TE-byrån, blir den fulla dagpenningen därav 67,72 euro per dag. När du söker för jämkad dagpenning för en månad och deltidsarbetets lön 1200 euro subtraheras, blir dagpenningen 46,79 euro per dag. Dagpenning betalas från måndag till fredag. Alltid då 26 veckors arbetsvillkor uppfylls, börjar maximalbetalningstiden på nytt. Du kan således återställa markörer för maximalbetalningstiden genom att uppfylla arbetsvillkoret på nytt (minst 18 timmar per vecka). Vid kalkylering av dagpenningen iakttagas löner för sådana kalenderveckor som fyller arbetsvillkoret. Dagpenningen kalkyleras på nytt i huvudsak högst en gång om året. Nya arbetsvillkor uppföljs från det datumet då ny anmälde dig som arbetssökande. Det nya arbetsvillkoret kan uppfyllas först om ett halvt år, då maximalbetalningsmarkören återställs men dagpenningen ändras inte. Däreft er följs ett nytt arbetsvillkor och då det blir fullt återställs markören för maximalbetalningstid, men dagpenningen kan minska högst 20 %. Således skulle din fulla dagpenning vara minst 54,17 euro per dag. Om du fl yttar över ditt medlemskap till TEAM före slutet av februari, anmäler TEAMs medlemsregister PAU om saken och så blir det inte något avbrott i medlemskapet, och den eventuella dagpenningen betalas av Metallarbetarnas arbestlöshetkassa. Elin Sundback jobbar som nya fackliga ombud på Åland Ett år sedan Henrik Lagerberg gick i pension från posten som åländsk ombudsman för Finlands Fackförbunds Centralaorganisation FFC och dess medlemsförbund bland annat PAU. Vid årsskift et tog Elin Sundback, 36 år, över som fackligt ombud på Åland. Vem är du och var kommer du ifrån? Jag heter Elin Sundback och är född och uppvuxen i Vasa. Eft erson min far är ålänning har jag sedan barndomen vistats regelbundet på Åland. År 2007 fl yttade jag första gången till Åland eft er studier i Sverige och Åbo. Vilken typ av erfarenhet har du i fackföreningsrörelsen? Jag har tillhört facket sedan studietiden. Genom mitt arbete som chef inom det kommunala har jag representerat arbetsgivaren i mitt yrke. Jag är uppväxt i en fackligt aktiv familj och har arbetat mycket med arbetsmiljöfrågor i mitt dagliga arbete. Vad gör du på Åland? Jag är anställd av Servicefacket PAM och skall arbeta som ombudsman för PAU, FFC, TEAM, SEL och FSU på TEXT & FOTO JUHA PÖYRY Åland. Jag sköter kontakten mellan facket och medlemmarna, deltar i medlemsrekrytering samt stöder och är delaktig i utvecklandet av förtroendemännens och fackavdelningarnas verksamhet. Vilka hälsningar vill du skicka till Ålands Posts anställda och PAU-medlemmar? Jag började jobba den 2.1.2018. Jag kommer att ta kontakt med PAUs fackavdelning på Åland så fort jag har möjlighet. Man kan naturligtvis också kontakta mig vid behov. Kontaktuppgift er och mottagningstider kommer att meddelas på hemsidan och till de anställda på Posten Åland när de praktiska arrangemangen är klara. JUHA PÖYRY arrangemangen är klara. Reitti_1_2018.indd 36 Reitti_1_2018.indd 36 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 37 In English Can a newspaper early delivery person get discount on membership fee? I am a newspaper early delivery person under TEAM/Industrial union since the beginning of November. I am a member of PAU but I’ve heard that in issues of trusteeship I must contact TEAM/Industrial union. Why is that and can I get any discount for this state of aff airs? We have recommended newspaper delivery persons joining to be members of TEAM/Industrial union to be organized in the very union that negotiates their collective agreement. Th ere will be also the best knowledge of the interpretation of the collective agreement and thus, trusteeship as well. Not all want to change unions, and neither is it obligatory, but it is good to admit that we cannot possibly apply the collective agreement of another union. PAU has no variable membership fee levels, but all those paying membership fee have the same percentage (it is true those unemployed aso have a membership fee exemption from the union part). Adjusted allowance of a newspaper early delivery person I’m working in the newspaper early delivery and my salary will drop on March from 2500 euros to 1200 euros per month. Can I get adjusted allowance? If I can, what must I do? I am changing to the TEAM union. Does this aff ect the matter in any way? You may be entitled to the adjusted allowance when you sign up for the TE offi ce (unemployment agency) as a fulltime job applicant. Your working hours may be maximum 80 per cent of the maximum working hours of a full-time employee, and your working hours are not shortened at your own request. Th e amount of the earnings-related unemployment allowance is calculated backwards starting from signing up for the TE offi ce of the 26 calendar weeks that include at least 18 of paid working hours during membership. If you have been paid before signing in for TE offi ce a salary of 2500 € a month, the full allowance of it is 67,72 € per day. When you apply for adjusted allowance for one month and the part-time monthly payment of 1200 € is deducted from it, there will be 46,79 € left to be paid per day. Th e allowance is paid from Monday to Friday. Every time the 26 weeks’ working condition is fulfi lled, the maximum time will start from the beginning. So you can put the maximum time calculator to zero by fulfi lling the working condition ( at least 18 hours per month ) again. In calculating the earnings-related allowance, salaries are taken into account for those calendar weeks for which the employment condition is accrued. Th e earnings-related allowance is usually re-calculated at most once a year. Th e new employment condition will be monitored from every time you enrolled as a job seeker. New working condition can be fulfi lled earliest aft er half a year, when the maximum allowance calculator is zeroed, but the amount of allowance won’t change. Aft er this, another working condition is monitored and when it would be fulfi lled again, the maximum allowance calculator is zeroed, but the allowance cannot be decreased more than 20 per cent, so your full allowance could not be less than 54,17 € per day. If you change your membership to TEAM before the end of February, the membership register of TEAM will notify to PAU of your resignation, so there will be no interrupt of membership and the potential payment of allowance will be carried out by TEAM unemployment fund. Holidays of a ? xed-term employee I am given constantly fi xed-term agreements one by one and being aft er each agreement paid holiday money, so there hasn’t in two years’ time been accrued paid holiday for me. I’ve taken two weeks of unpaid holidays a few times. Is this a correct practice that I am not granted holiday though I am working all the time? Posti pay roll has given the information that an agreement concerning transfer of annual holiday benefi ts can be made, if the new fi xed-term agreement has been made already before the end of the previous one and the new fi xed-term employment contract is going to begin latest during a few weeks from the end of the old one. So please contact your supervisor and tell that you want to make a contract concerning the tranofsfer of your annual holiday to the next agreement. Reitti_1_2018.indd 37 Reitti_1_2018.indd 37 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pau.fi / -> Työttömyysturva Telefaksi: 09 6131 1789 Jos jäät tyött ömäksi 1 Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä. Tämä koskee sekä irtisanottuja että Uusi Polku-paketin vastaanottaneita. Myös osa-aikaistetuilla soviteltua päivärahaa hakevilla tulee olla työnhaku voimassa, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa. Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit tehdä sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi . Asiointi tapahtuu verkkopankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. 2 Täytä ansiopäivärahahakemus oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Hakemus täytetään takautuvasti ensimmäisellä kertaa kahden viikon ajalta ja jatkossa joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Huomioithan, että etuutta voi hakea enintään kolme kuukautta taannehtien, jotta hakemuksesi ei vanhene. 3 Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssä oloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdollinen muutosturva, Uusi Polku-korvaus tai muu erillinen kerta korvaus. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polkusopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osaaikatyössä, lomau tettu tai saat tuloa sivu toimisesta yritystoiminnasta. 4 Työttömyyden alkaessa saatat haluta tilata uuden vero kortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi / verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Reitti_1_2018.indd 38 Reitti_1_2018.indd 38 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. Vastaa 12.2. mennessä ja voita 20 € Reitti_1_2018.indd 39 Reitti_1_2018.indd 39 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42
• LA2 Posti Ab Posti Green Lauantai 17.2. 9.00 Messuosasto avautuu Liikunnalliset aktiviteetit alkavat • Salibandy Porin Urheilutalo • Ohjattu ulkoliikunta Yyteri 10.00 11.30 Talvipäivien avajaiset Järjestelytoimikunta Kaupungin tervehdys kaupunginjohtaja Aino-Kaisa Luukkonen Postipaneeli alustus PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen Postipaneeli vaalipiirin kansanedustajat 12.00 13.00 Lounas 13.00 16.15 Ammattiryhmät 18.30 20.30 Päivällinen 20.30 02.00 Iltajuhla, palkintojen jako, tanssit Sunnuntai 18.2. 10.00 11.30 Ajankohtaiskatsaus PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen Liiton tulevaisuus Talvipäivien päätös 12.00 13.00 Lounas 13.00Kotiin lähtö PAUn talvipäivien OHJELMA 17.-18.2.2018 Yyteri, Pori Lisätietoja Kari Salonen 0400709118/kari.salonen@posti.com Lisätietoa löytyy myös PAUn ja PAUn Länsi-Suomen alueosaston nettisivuilta. Reitti_1_2018.indd 40 Reitti_1_2018.indd 40 16.1.2018 12.42 16.1.2018 12.42