Reitti 2 Reitti 1 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 2/2019 4.2. 28.2. 3/2019 4.3. 28.3. 4/2019 2.4. 29.4. 5/2019 6.5. 29.5. 6/2019 4.6. 4.7. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Pendelöivät palvelumyyjät 10 Kuka vastaa vahingoista? 11 Puheenjohtajalta 12 Vaken suuret suunnitelmat 16 Pakkanen puree jakelussa 18 Sosiaaliturva remonttiin 20 Työeläkekoulut 22 Osaatko lukea palkkalaskelmaasi? 26 Opintomatkalla Mosambikissa 28 Mielenterveys ja työkyky 30 Otteita työelämästä 32 Ay-majakka: Työttömyyskassat uudistettava 33 Ristikko 34 Elokuva: Juice 35 Vuosien varrelta: Posti juoksi Kirja: Keskittymiskyvyn elvytysopas 37 Kolumni 38 Menoon mukaan 40 På svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 6 Osaatko lukea palkkalaskelmaasi? 12 22 26 43 Muutosilmoitus ja palautekort Reitti_1_2019.indd 2 Reitti_1_2019.indd 2 17.1.2019 14.04 17.1.2019 14.04
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAU:n toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin , 044 769 6434 (perhevapaalla 2.5.2018 lähtien) ASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset ja työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Valtion omaisuuden uusjako K eväällä 2016 hallitus teki valtionyhtiöiden omistajapolitiikkaan merkittävän muutoksen, kun pääministeri Juha Sipilä ilmoitti laittavansa valtionyhtiöiden ”taseet töihin” perustamalla Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n. Vakeen päätettiin siirtää valtion osakeomistuksia yhdeksästä yhtiöstä 2,5 miljardin euron arvosta. Postin osakkeista Vaken pääomiin siirrettiin joulukuun alussa 49,9 prosenttia. Valtion suoraan omistukseen Postin osakkeista jäi siis enää 50,1 prosenttia. Osakkeiden siirto tapahtui tuosta vain, ilman eduskunnan käsittelyä, koska päätöksenteko Vakeen siirrettävän yhtiövarallisuuden omistamisesta ja kehittämisestä on maan hallituksella. Valtioneuvoston mukaan Vaken tehtävänä on edistää korkean teknologian yritystoimintaa ja tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Kehitysyhtiö tekee sijoituksia listaamattomiin yrityksiin ja käynnistää uutta liiketoimintaa alueille, joille sitä ei ilman tukea synny. Painopistealueiksi on linjattu muun muassa tekoäly, digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit. Vaken toimitusjohtaja, ”bisnesenkeli” Taneli Tikan mukaan yhtiössä on parhaillaan kehitteillä 15 eri hanketta, joista Tikka nostaa toisaalla tässä lehdessä (s. 14) esiin MyData-palvelun. Siinä kansalaiset suostuisivat antamaan älylaitteiden tai bonuskorttien heistä keräämiä tietoja operaattorien käyttöön. Tietopankin avulla asiantuntijat pohtisivat ihmisen hyvinvoinnin kehittämistä. Kuulostaako luotettavalta ja järkevältä? Vakea ei perustettu ilman poliittisia tarkoitusperiä. Aiemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset hyväksyttiin eduskunnassa. Jatkossa hallitus päättää kaupoista yhdessä Vaken johdon ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten kanssa. Käytännössä satojen miljoonien käytöstä vastaa vain kourallinen ihmisiä, jotka voivat sijoittaa valtion omaisuutta ilman laajempaa hyväksymistä tai ilmoitusta, miten haluavat. Pitäisikö valtiontalouden hoidosta olla huolissaan? Pitäisi. Kaksi onnetonta esimerkkiä löytyy Nesteen osakkeiden ja Raskoneen myynnistä. Viime vuonna valtio myi Nesteen osakkeita yli 860 miljoonalla eurolla, sattumoisin lähes samalla summalla, kuin valtion velkaa viime vuonna lyhennettiin. Sen myötä valtion omistus vakavaraisessa yhtiössä putosi 45 prosenttiin. Joulukuun osakesiirron myötä valtio omistaa Nesteen osakkeita enää 36,4 prosenttia. Suomen Kuvalehti paljasti 3.tammikuuta valtion myyneen raskaan ajoneuvokaluston huoltoyhtiö Raskoneen edullisesti keskustalaista Nuorisosäätiötä rahoittaneelle liikemiehelle. Kaupoista vastasi omistajaohjauksesta vastaava liikenneministeri, kepulainen Mika Lintilä. JUHA PÖYRY Reitti_1_2019.indd 3 Reitti_1_2019.indd 3 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula KSR jakoi apurahat Kansan Sivistysrahasto on myöntänyt PAU:n rahaston vuoden 2018 apurahat. Hakemuksia tuli yhteensä kymmenen, joista jaettiin apurahat seuraaville henkilöille : • Anne Malinen, Lahti Kuvataideja käsityökursseille osallistuminen 300 € • Jaana Kanerva/työryhmä, Joensuu Käsityönä tehtyjen pienoismallien yhteisnäyttely 400 € • Anthony Rausku, Helsinki Omakustanneäänitteen julkaisu 264 € Liiton rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. Pentinmäki ja Kauppinen liiton toimistoon PAU:n liittohallitus palkkasi 1.1.2019 alkaen Niina Pentinmäen ja Hanna Kauppisen liiton toimistoon. Asiantuntija Pentinmäen tehtäviin kuuluvat työsuojelu, sosiaaliturva ja vakuutusoikeudellisten asioiden lisäksi työehtoihin, koulutukseen ja viestintään liittyvät tehtävät. Pentinmäki on sijaistanut liiton toimistossa työympäristöasiantuntija Ida Nummelinia 16.5.2018 alkaen. Hanna Kauppinen palkattiin Reitti-lehden toimittajaksi. Hän vastaa myös muista viestintään liittyvistä tehtävistä. Tehtävä on sijaisuus, joka jatkuu 31.5. saakka. Anna äänesi työl le Työmarkkinajärjestöjen Ääni työlle -kiertue lähti liikkeelle Helsingistä 22. tammikuuta. Tapahtuma vierailee kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Eduskuntavaaleissa 14. huhtikuuta ratkaistaan Suomen suunta seuraaviksi vuosiksi. Ääni työlle -kiertueen tavoitteena on herättää ennen vaaleja laajaa keskustelua työelämästä. Kiertueen aiheet liittyvät työllisyyteen, osaamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen merkitykseen. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa on mahdollista tavata alueen eduskuntavaaliehdokkaita ja keskustella heidän kanssaan. Paikalla on myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edustajia. Vielä ehdit mukaan seuraaville paikkakunnille: Kuopio 29.1. klo 17, Lahti 5.2.klo 17, Pori 13.2. klo 17, Vaasa 21.2. klo 17, Rovaniemi 28.2. klo 17, Oulu 13.3. klo 17, Lappeenranta 20.3. klo 17, Turku 26.3. klo 17 ja Tampere 2.4.klo 17. Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen SAK:n verkkosivuilta www.sak.fi > ajankohtaista > tapahtumat. Reitti_1_2019.indd 4 Reitti_1_2019.indd 4 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAU:n nett isivuilta. Reitti 5 PAU:N OMA KOULUTUS PAU:n järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 6.–7.4.2019 Paikka: Tallink City Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2019 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viett ämään viikonloppua muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista ja liiton eduista. Viikonlopun aikana ideoidaan ja keskustellaan myös uusista tavoista vaikutt aa. Kurssi on tarkoitett u alle 35-vuotiaille PAU:n jäsenille. Esimiesten työehtoviikonloppu Aika: 6.–7.4.2019 Paikka: Tallink City Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2019 Kurssin tarkoituksena on syventää työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tuntemusta esimieskentässä ja käydä läpi PAU:n ajankohtaisia kysymyksiä. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden pohtia syvällisesti ja laajasti omaan työhönsä vaikutt avia asioita muiden paulaisten kanssa. OPISTOJEN KOULUTUS Opistojen järjestökoulutus Neuvott elutaidon kurssi Aika 26.–30.11. 2019 Paikka Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 26.10.2019 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Kurssi soveltuu myös muille aiheista kiinnostuneille. Kurssin tavoitt eena on antaa osanott ajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvott eluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Huom! Työnantaja ei maksa palkkaa tämän kurssin ajalta, mutt a liitt o maksaa stipendiä viiden päivän kurssiajalta yhteensä 373,91 €. PAU maksaa myös osallistujien majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Jakelun rahoitt aminen verovaroin jakaa mielipiteet Posti toteutti marraskuussa 2018 laajan sidosryhmäkyselyn, jossa suomalaisilta kuluttajilta ja päättäjiltä kysyttiin näkemyksiä muun muassa postinjakelun tulevaisuuteen ja postialan sääntelyn uudistamiseen. Yli 60 % kyselyyn vastanneista kuluttajista kannattaa postipalvelujen uudistamista siten, ettei palveluja tarvitse jatkossakaan rahoittaa verovaroin. Kysymys valtiontuesta jakaa kyselyssä kuitenkin voimakkaasti kansan mielipiteitä. Joka toinen kuluttaja katsoo, että kirjeiden ja lehtien jakelu on turvattava tarvittaessa valtion rahoituksella. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 106 henkilöä, joista kuluttajia oli 1 935. Vastaajista 171 toimi päättäjäasemassa. Lähde ja lisätietoja osoitteessa www.posti.com . Pertti Touhonen on valittu Helsingin postikeskuksen työntekijäasemassa (palkkaliite P) olevien pääluottamusmieheksi. Touhonen toimi aiemmin postikeskuksen varapääluottamusmiehenä. Vaaleissa asettui ehdolle neljä henkilöä. Ääniä annettiin yhteensä 217 kpl. Pääluottamusmiehen toimikausi alkoi 1.1.2019. Varapääluottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan myöhemmin. Pasilaan uusi pääluott amusmies Ju h a P ö y ry Reitti_1_2019.indd 5 Reitti_1_2019.indd 5 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 6 Työnkuva Postin omat myymälät ovat jo harvassa. Helsingin pääpostille matkustaa päivitt äin Riihimäeltä, Sammatista ja Hatt ulasta asti kokeneita palvelumyyjiä, joiden asiantuntemus pääsee vaativien asiakkaiden parissa oikeuksiinsa. Palvelumyyjä kohtaa asiakkaan kasvokkain TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 6 Kirsi Kivistö kulkee Riihimäeltä töihin Helsinki 10:n myymälään, jossa viihtyy monipuolisen työnkuvan, mukavan työporukan ja hyvän esimiehen ansiosta. Reitti_1_2019.indd 6 Reitti_1_2019.indd 6 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 7 Reitti 7 Reitti_1_2019.indd 7 Reitti_1_2019.indd 7 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 8 Työnkuva P alvelumyyjä Pirjo Kelahaara herää kotonaan Sammatissa aamuneljältä, jos työpäivä Helsinki 10:n myymälässä alkaa kello 7.30. Puoliso heittää hänet bussipysäkille Saukkolaan, mistä matka Helsinkiin kestää tunnista puoleentoista. Kun työpäivä loppuu neljältä, on Pirjo kotona puoli kuuden maissa. – Kun tulet iltavuorosta ja menet aamuun, niin silloin tekisi mieli jäädä peittojen alle. Mutta kyllä meidän koira pitää huolen siitä, että ylös vaan. Enkä minä tänne kulkisi, jos en tykkäisi käydä töissä, Pirjo tuumii. Pirjo siirtyi Helsinki 10:iin töihin Lohjan postista kolme vuotta sitten, kun edellinen työpaikka palveli viimeistä kevättään. Hän on ollut talossa 40 vuotta ja selviytynyt monista yt-neuvotteluista. Lohjan postista työkavereita lähti eläkkeelle, sairaseläkkeelle ja yksi nuorempi pääsi töihin muualle. – Monet itkut on itketty toistenkin puolesta. Vaikka itse säästyisi irtisanomiselta, niin se koskettaa kovaa, kun työkavereilta menee työpaikka, Pirjo toteaa. Viime vuosien irtisanomisten myötä Helsinki 10:iin on alkanut tulla pendelöiviä palvelumyyjiä enemmänkin: Riihimäeltä, Lohjalta ja Hattulasta asti. Ajan hengessä Pitkien työurien aikana työnkuva on ehtinyt muuttua moneen kertaan. – Tulin Postiin töihin 70-luvun puolivälin jälkeen. Silloin kaikki tehtiin käsin, tilitkin kaksi kertaa kuukaudessa kalkeeripaperin kanssa. Nyt kaikki vain tulostetaan koneelta, Pirjo vertaa. Monet Postin palvelumyyjät muistavat, kuinka 80-luvulla alettiin myydä omaa työtä tarpeettomaksi: kaupattiin pankkikortteja ja opastettiin käyttämään pankkiautomaatteja. Tammikuun lopulla Helsinki 10:n myymälään aukeaa maailman suurin, 412-lokeroinen pakettiautomaatti, ja asiakkaita aletaan kannustaa sen käyttöön. Pirjo suhtautuu tähänkin muutokseen tyynesti. – Täytyy mennä sen mukaan, mitä asiakkaat haluavat. Jos he haluavat käyttää automaatteja, niin totta kai meidän täytyy pysyä ajan hengessä mukana, ei siinä muu auta. Vaikka nyt pakettiautomaatteja pystytetään suurin määrin, Pirjo ei näe sitä visiota, että kaikki pakettiliikenne kulkisi automaattien kautta. Ainakin toistaiseksi myös kassapalveluille on kysyntää. – Tänäänkin olen kuunnellut, kun vanhemmat asiakkaat ihan kauhuissaan kyselevät, että eikö enää saa palvelua kassalta. Tietysti voi olla toisin 30 vuoden päästä kun nykynuoret kasvaa, mutta minä en ajattele niin pitkälle. Automaatt i ei vähennä työtä Automaattien tulo ei toistaiseksi merkitse töiden vähenemistä Helsinki 10:ssä, vaikka niiden alta poistettiin yksi kassa ja Pirjo Kelahaaran työnkuva on muutt unut vuosikymmenten myötä. ”Vanhemmat asiakkaat ovat kyselleet ihan kauhuissaan, ett ä eikö kohta enää saa palvelua kassalta.” Reitti_1_2019.indd 8 Reitti_1_2019.indd 8 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 9 Reitti 9 Töölön posti säilyy Pääkaupunkiseudun palvelumyyjien puheissa esiintyy niin sanott u roikkuvien lista. Sillä viitataan niihin myymälöihin, jotka päätett iin lopett aa vuoden 2015 yt-neuvott eluissa, mutt a joiden lopullinen sulkeminen odott aa vielä ulkopuolisen kumppanin löytämistä palveluiden jatkajaksi. Listalla on vielä Kontulan ja Ison Omenan postit. Tammikuussa siltä poistui Myyrmäen posti, kun Myyrmanniin jäi pakett iautomaatt i ja palvelut siirtyivät Shellille. – Ilouutinen oli Töölön Postin poistuminen lopett amislistalta, kertoo Erja Hakkola, joka on muun muassa pääkaupunkiseudun myymälöiden alueellinen pääluott amusmies. Posti päätt i, ett ä Töölö tulee jatkamaan omana myymälänä, Postin oman henkilöstön voimin. Munkkivuoren Postin asiakkaat ohjataan Töölöön maaliskuun alusta. Munkkivuoreen tulee automaatt eja, mutt a sinne ei perusteta asiamiespostia. Pakett iautomaatt eja on jo yli 1000 kpl koko maassa. – Asiakkaan on parempi päästä hoitamaan Postin oman henkilöstön kanssa ne asiat, joita automaatilla ei voi hoitaa. Asiamiespostit eivät luonnollisesti toimi ihan sillä samalla ammatt itaidolla ja erityisosaamisella kuten Postin oma henkilöstö, toteaa Hakkola. pikanoutopiste sekä siirrettiin Poste Restante Kasarmitorin postiin. Osa paketeista hyllytetään edelleen tavallisiin hyllyihin ja automaattiin osoitetut automaatteihin. Niistä myös tyhjennetään lähtevät paketit ja niistä palautetaan noutamatta jääneet paketit. Lisää työtä myymälään tietää myös lähtevän postin käsittely. Sitä teki aiemmin Restanteen keskittyvä työntekijä, joka siirtyi niin ikään Kasarmitorille. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat vielä pitkään opastusta automaattien käyttöön. Palvelumyyjä Kirsi Kivistö arvelee, että asiakkailla vie aikaa oppia se, että automaattiin jätettävät lähetykset täytyy maksaa etukäteen verkossa. – En usko että se heti sujuu, mutta kyllä varmaan vuoden päästä on toisin. Tottakai, onhan näitä ollut jo Tampereella, Jyväskylässä ja muuallakin. Postin omien palvelumyyjien työnkuva on monipuolinen, sillä asiakkaat tulevat erikoisempien lähetysten ja kaikenlaisten postiin liittyvien ongelmien kanssa Postin omaan myymälään. Kokeneet työntekijät, jotka tuntevat hyvin Postin palvelut ja prosessit, pääsevät käyttämään kaikkea ammattitaitoaan. Tämä on Kivistön mukaan työpaikan parhaita puolia. Jotain parannettavaakin olisi. Postin palveluihin liittyviä epäselvyyksiä ei yleensä voi myymälässä selvittää, vaan asiakas täytyy ohjata edelleen asiakaspalvelupuhelimeen ja chattiin. – Harmittaa, kun ei voi auttaa. Olisi hyvä, että kaikki Postin työntekijät tuntisivat koko prosessin, mutta kokonaiskuva on vuosien varrella hämärtynyt ja lukemattomien alihankkijoiden ei voida edes olettaa tuntevan kokonaisuutta. Jaana Iivarinen on tehnyt Postissa töitä 30 vuott a muun muassa myymälän ja jakelun esimiehenä sekä HR:ssä. Hän matkustaa Helsinkiin töihin Riihimäeltä. Suomessa on jo yli tuhat pakett i automaatt ia. Reitti_1_2019.indd 9 Reitti_1_2019.indd 9 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 10 Työntekijän vahingonkorvausvastuusta on säädetty työsopimuslaissa ja vahingonkorvauslaissa. Lähtökohtana on, että työntekijä on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Pääsääntönä on siis kohtuullinen korvaus. Tästä pääsäännöstä kuitenkin voidaan poiketa molempiin suuntiin siitä riippuen, miten työntekijä on toiminut. Jos vahinko on sattunut vain lievästä huolimattomuudesta, esimerkiksi vahinkoon ei ole oikeastaan voinut vaikuttaa, niin korvausvelvollisuutta ei ole lainkaan. Jos taas työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallisesti, niin vahinko on korvattava täysimääräisesti. Työntekijän vastuun ja vahingonkorvausvelvollisuuden määrä riippuu siis siitä, kuinka huolimattomasti tai moitittavasti työntekijä on menetellyt. Käytännössä korvausvastuu voikin olla mitä vain 0–100 %:n välillä, vaikka lähtökohtana on ”kohtuullinen korvaus”. Huolimattomuuden arviointi onkin keskeisessä asemassa työntekijän vastuuta määriteltäessä. Vroom!! Kriik! Kräts! 500 € Oli synkkä ja myrskyinen yö. Postinjakaja kurvaili Postin autolla pimeällä ja liukkaalla jakelureitillään, mutt a menett i auton hallinnan ja ajoi ojaan samalla kolhaisten postilaatikkoa ja omakotitalon portt ia. Kuka vastaa vahingosta? TEKSTI IIKKA AVELA, lakimies Jos työntekijälle sattuu vahinko ja vahingonkorvauksesta keskustellaan, on tärkeää, että tapahtumat ja varsinkin työntekijän menettely selvitetään tarkasti. Lisäksi työntekijän kannattaa ottaa keskusteluihin mukaan oma luottamusmies, joka voi auttaa työntekijän huolimattomuuden arvioinnissa. Alun esimerkissäkin työntekijän vastuu riippuu siitä, miten hän on menetellyt. Jos työntekijä on ajanut huolellisesti ja ojaan ajaminen johtuu siitä, että auton renkaat ovat olleet vanhat ja tien pinta on ollut jäässä, niin todennäköisesti työntekijän huolimattomuus voitaisiin katsoa korkeintaan lieväksi, jolloin työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan auton, postilaatikon tai portin vaurioita. Jos taas työntekijä on kaahaillut ylinopeutta kuivalla tiellä ja näpytellyt samalla puhelintaan, niin tilanne on aivan toinen ja huolimattomuus voitaisiin katsoa jopa törkeäksi, jolloin korvausta ei välttämättä juurikaan kohtuullisteta. Vahingonkorvausasioissa on myös muistettava, että monien vahinkojen varalta työnantajalla voi olla vakuutuksia, joiden kautta vahingot ensisijaisesti korvataan. Jos työnantaja on saanut korvauksen jo vakuutuksesta, niin työantaja ei voi vaatia samaa korvausta uudelleen työntekijältä. Reitti_1_2019.indd 10 Reitti_1_2019.indd 10 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 P ostia haukutaan säännöllisesti eri medioissa. Usein aiheesta, mutta monesti myös aiheetta. Jakelubisneksessä käydään tällä hetkellä raakaa eloonjäämiskamppailua, koska pienenevät jakelumarkkinat eivät elätä kaikkia nykyisiä toimijoita. Posti kilpailee markkinoilla siinä missä muutkin yritykset, mutta sitä erottaa muista merkittävästi postilaista tuleva velvoite: Postin tulee jakaa postia maan jokaiseen talouteen, kun kilpailijat jakavat sinne, minne haluavat. Kilpailua kiristää myös se, että postia jakavat yritykset noudattavat Suomessa kolmea eri työehtosopimusta: Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta, Jakelua koskevaa työehtosopimusta sekä Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta. PAU:n ja työnantajaliitto Paltan välinen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on yleissitova eli jakelualan yrityksen on noudatettava sitä, jos se ei ole minkään työnantajaliiton jäsen tai se on neuvottelukumppanimme Paltan jäsen. PAUn neuvotteleman työehtosopimuksen tuntipalkat jakelussa ovat kokemusvuosista riippuen 11,34–14,41 €. Mainosjakajille PAUn työehtosopimus takaa 8,87 € tuntipalkan tai vaihtoehtoisesti kappalekorvaukset. Teollisuusliiton ja työnantajaliitto Medialiiton välinen Jakelua koskeva työehtosopimus on voimassa niissä jakelualan yrityksissä, jotka ovat Medialiiton jäseniä. Medialiiton jäseniä ovat Postin tytäryhtiö Posti Palvelut Oy sekä muun muassa kaikki lehtitalojen omistamat jakeluyhtiöt. Tämän työehtosopimuksen tuntipalkat ovat 8,83–10,19 €. Toistaiseksi kyseistä työehtosopimusta on käytetty sanomalehdenjakelussa, jossa on toki ollut jaettavana muitakin tuotteita kuin sanomalehti. Kyseistä sopimusta on mahdollista käyttää myös päiväjakelussa. Suomen Mainosjakajien etujärjestö SME ry:n – niin sanottu työntekijäliitto – ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry:n – niin sanottu työnantajaliitto – välinen Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus on todettu kaikissa mahdollisissa tuomioistuimissa lain vastaiseksi, mutta siitä huolimatta sitä sovelletaan sitkeästi Suomen Suoramainonnan (SSM) noin 20 mainosjakelua tekevässä tytäryhtiössä. Huonoimmillaan jakajat saavat kyseisen sopimuksen perusteella kappalekorvauksista kasaan 2–3 € tunnissa. Riitoja palkkasaatavista on tälläkin hetkellä käynnissä yli 10 eri käräjäoikeudessa. Tähän asti kaikissa oikeusjutuissa mainosjakajille on tuomittu maksettavaksi PAU:n työehtosopimuksen mukainen palkka, koska SME ry ei edusta tuomioistuinten mukaan aidosti työntekijöitä. Sillä ei siis ole ollut työehtosopimuksen solmimisoikeutta. Vaikka PAUn ja Teollisuusliiton neuvottelemien työehtosopimusten tuntipalkoissa on iso ero, on molempien sopimusten noudattaminen lainmukaista. Lainvastaista on noudattaa SME ry:n ja SKE ry:n välistä sopimusta. Siitä huolimatta kyseiset toimijat allekirjoittivat 31.12.2018 uuden niin sanotun työehtosopimuksen, jolla sitkeästi jatkavat mainosjakajia riistävää alipalkkausta tänäkin vuonna. Oikeusjuttuja syntyy koko ajan lisää. Vuodenvaihteessa alipalkkausta harjoittavien 20 yrityksen omistajapohjassa tapahtui suuri muutos. Janton Holdings Oy ajettiin konkurssiin ja sen konkurssipesä myi SSM:n yhdelle Suomen suurimmista lehtikonserneista, Keskisuomalainen Oyj:lle. Kauppa uutisoitiin jo marraskuussa ja silloin heräsi toive siitä, että lainvastaiselle alipalkkaukselle jakelualalla saadaan loppu. Näin ei nyt näytä kuitenkaan tapahtuvan. Suomalainen mediatalo näyttää hyväksyvän lainvastaiset palkat siinä missä veroparatiisisaarille voittonsa tulouttanut aiempi omistajakin. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Laiton työehtosopimus kiristää kilpailua Reitti_1_2019.indd 11 Reitti_1_2019.indd 11 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 12 -V akesta voi tulla suuri pääomasijoittaja. Sijoituksemme voivat vaihdella muutamasta miljoonasta jopa 50 miljoonaan euroon asti, Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka sanoo. Vaken ylväs tehtävä on edistää maassamme korkean teknologian yritystoimintaa. Valtionyhtiöiden työntekijät pelkäävät taas pahinta, kun valtioyhtiöiden omaisuutta luovutetaan sijoittajien käsiin. Samalla kun postityöntekijä Jarmo Pakkanen kantaa postia Helsingin keskustassa, mies kantaa huolta työantajansa osakejärjestelyjen vaikutuksista Postin työtekijöiden arkeen. Joulukuun alussa Posti Group Oyj:n osakkeista 49,9 prosenttia siirrettiin Valtion kehitysyhtiö Vaken omistukseen. – Nämä osakkeiden siirrot tai pörssiin listautumiset eivät koskaan tiedä työntekijöille hyvää. Koko Vake ei ole noussut työporukassamme kertaakaan puheenaiheeksi, joten tuntemattomaksi ovat jääneet niin yhtiö kuin osakkeiden kohtalo, Jarmo Pakkanen sanoo. Postija logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja ja SAK:n omistajaohjausryhmän puheenjohtaja Heidi Nieminen on käynyt keskusteluja Vaken roolista niin yhtiön hallituksen kuin valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Mika Lintilän kanssa. – SAK:ssa nähdään suurimmaksi ongelmaksi, että eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle on siirretty näin iso omaisuusmassa. Postin henkilöstöpolitiikka on ollut jo pidempään niin huonolla tasolla, että laajempi omistuspohja saattaisi sen osalta olla jopa eduksi. Kansalaisena ja postinsaajana kannan huolta siitä, että peruspalveluja tarjoavia yrityksiä siirretään yksityisten sijoittajien käsiin, Heidi Nieminen sanoo. Viime vuonna Posti jakoi vuoden 2017 tuloksestaan osinkoina valtiolle 40 miljoonaa TEKSTI & KUVAT JUHA GRANATH Sipilän hallitus on siirtänyt Valtion kehitysyhtiöön Vakeen jo 2,5 miljardin euron arvosta valtioyhtiöiden omaisuutt a. Tulokset ovat laihoja, mutt a suunnitelmat sitäkin suurempia. Postin osakkeista 49,9 % Vakeen: Rahaa roppakaupalla, mutt a tekemiset vähissä R Re Re Re Re R Re Re Re R R R R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R Re R Re R R R Re Re R R R R R Re R R R R R R R R R R R R R R iit iit itt it itttti ti ti tti tiiiii 12 12 12222222 122222222 mie jest ark osa keh – taut le h ruk jote tiö nen P puh mä nyt hal ta v – ma kop ma jo p jem jop kan joav tajie V lok Tulevina vuosina Postin miljoonaosingot jaetaan tasan valtion ja Vaken kesken. Reitti_1_2019.indd 12 Reitti_1_2019.indd 12 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 13 euroa. Tulevina vuosina yhtiön osingot jaetaan omistusosuuksien perusteella lähes tasan valtion ja Vaken kesken. Tase toimett omana Valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n toimitusjohtaja Taneli Tikka ottaa vieraansa vastaan Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Epicenterin innovaatiotalossa. Mikonkadun ja Kluuvikadun kulmatalo tuli koko kansalle tutuksi Planet Hollywoodina 1990-luvulla, kun ohjaaja Renny Harlin isännöi siellä sellaisia maailmantähtiä kuin Arnold Schwarzenegger, Sylvester Stallone ja Bruce Willis. Hauskaa kesti hetken, sitten oli laskun aika. Planet Hollywood teki konkurssin. Nyt Epicenterin innovaatiotaloksi muuttuva arvorakennus on vielä viimeistelyä vailla, eikä tarjolla ole vanhaan malliin kuplivaa janojuomaa vaan kahvia ja viineripullaa. – Muutimme tänne kolme viikkoa sitten. Itse aloitin työt juhannuksena ja kolme muuta työntekijäämme viime syksyn aikana. Pääsemme nyt vauhtiin; tänään keskusteluja on käyty muun muassa rahoituslaitosten ja viestintäyhtiöiden kanssa, Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka sanoo. Kun hallitus perusti Vaken vuonna 2016, pääministeri Juha Sipilä kehui pa– Olemme kehitt äneen kahta hankett a pidemmälle mutt a mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka sanoo. nevansa ”taseen töihin”. Vaken piti edistää muun muassa korkean teknologian hankkeita ja suomalaista hyvinvointia. Pääministerin puheet olivat reteitä, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Valtion virkamiehet ehtivät johtaa Vakea lähes kaksi vuotta ennen kuin yhtiö sai oman hallituksen, toimitusjohtajan ja työntekijät. Tuona aikana virkamiehet myivät kiertotalousyhtiö Ekokemin Fortumille 200 miljoonalla eurolla. Summasta 100 miljoonalla paikattiin valtion budjettia. Kauppasumman toisella puoliskolla Vake perusti Sotedigi Oy:n, jonka tehtävänä on edistää sosiaalija terveyspalvelujen digitalisaatiota. Sen jälkeen on ollut sitten hiljaisempaa. Valtion omaisuutta sen sijaan Vakeen on siirretty rutkasti. – Nesteen osakkeita Vakeen on siirretty 1,5 miljardin arvosta. Postin osakV a k e – Tekoäly voi tulevaisuudessa vapautt aa ihmisiä vaarallisista ja yksinkertaisista töistä, Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka ja sidosryhmäjohtaja Saara Matt ero vakuutt avat. Reitti_1_2019.indd 13 Reitti_1_2019.indd 13 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 14 keista sinne on mennyt 49,9 prosenttia ja energiaja turveyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 16,7 prosenttia. Viestintäkonserni Nordic Morning Oyj:n kaikki osakkeet on siirretty Vakelle. – Muut siirrettävät omistukset ovat listaamattomia, eikä niillä ole määriteltyä markkina-arvoa, sanoo fi nanssineuvos Petri Vihervuori Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta. Eli pelimerkkejä Vakella riittää. Osinkotuloja on vuosittain odotettavissa jopa sata miljoonaa euroa. Nyt pitäisi enää löytää kohteet, jotta kaksi vuotta toimettomana maannut tase saataisiin töihin. – Ja voihan vielä pääomaa vastaan ottaa lainaa, Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka lisää. – Minä en antaisi kenenkään hoteisiin noin paljon valtion omaisuutta, en edes itselleni, PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huokaa. Valtion bisnesenkeli Vaken neuvotteluhuoneessa Taneli Tikka ottaa esiin älypuhelimensa. Sen näytölle ilmestyy joukko ihmiskasvoja, joiden piirteet muuttuvat jatkuvasti. Sama tapahtuu näytön katumaisemille, autoille, taloille ja huonekaluille. – Tällä teknologialla, generatiivisilla tekoälyalgoritmeilla, pystytään luomaan koko uutislähetys ilman oikeita toimittajia, kuvaajia ja editoijia, Taneli Tikka pelästyttää haastattelijan. Toimitusjohtaja Tikka on innostunut. Bisnesenkelinä kunnostautuneen miehen puheessa sinkoilevat tekoälyt, neuroverkot, terveysdatat, generatiiviset mallit, kansantalous ja lähes kaikki muu maan ja taivaan väliltä. – Suomessa on valtavan hyvä teknologian osaaminen. Tekoälyn avulla pystymme vapauttamaan ihmisiä vaarallisista töistä, estämään ilmastonmuutosta ja parantamaan vaikka kansanterveyttä, Taneli Tikka luettelee. Vaken tehtävä on edistää suomalaista korkean teknologian yritystoimintaa. Se pyrkii tarjoamaan kasvaville yrityksille kotimaisen rahoitusvaihtoehdon ulkomaisten rinnalle. Parhaimmillaan Vake loisi niin sanottuja ankkuriyrityksiä Suomeen ja suomalaiseen omistukseen. – Vakesta voi tulla suuri pääomasijoittaja. Digitaaliset alustat ja tekoäly kiinnostavat eniten, ja sijoituksemme voivat vaihdella muutamasta miljoonasta jopa 50 miljoonaan euroon asti, Taneli Tikka sanoo. Valtion omistajaohjauksen parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari (SDP) toppuuttelee Tikkaa. – Vaken johdon pitäisi ymmärtää, mikä yhtiön rooli on suhteessa jo uuteen liiketoimintaan sijoittaviin Teollisuussijoitukseen ja Business Finlandiin. Dataan keskittyminen on oikea tie, mutta EU ja Suomi ovat jo jääneet meillä jyräävien globaalien jättien jalkoihin, Skinnari sanoo. Riskejä ott ava Roope Ankka 40-vuotias Taneli Tikka on ehtinyt toimia uransa aikana muun muassa teknologiayrittäjänä, bisnesenkelinä ja innovaatiojohtajana. Muutama vuosi sitten Aku Ankka -lehti valitsi Tikan Suomen Roope Ankaksi. Roope Ankka on saita ja pitää rahansa visusti pankkiholvissaan. Roopemainen rahapolitiikka ei lie Vaken tie. – Roope ei ole pelkästään pihi vaan monitahoinen persoona, joka innostuu uudesta. Vaken pitää ottaa riskejä, mutta ei kevytmielisesti. Kohteet pitää tutkia perusteellisesti ja pyrkiä välttämään ikävät yllätykset, Tikka sanoo. Vakessa on parhaillaan kehitteillä 15 hanketta. Taneli Tikan mukaan hankkeita ei ole vielä keskusteltu läpi, eikä Vake ole vienyt niitä vielä hyväksyttäväksi, mutta kaksi niistä on ajatuksena pidemmällä. – Pohdimme E-kuittioperaattorin synnyttämistä Suomeen. Yritys välittäisi sähköisesti kansalaisten kuitit suoraan yritysten kirjanpitoon arkistoihin. Yhteiskunta säästäisi E-kuiteilla arviolta satoja miljoonia euroja vuodessa, Taneli Tikka vakuuttaa. Toinen Vaken ”ajatuksena pidemmälle” saatettu idea on MyData-palvelu. Siinä kansalaiset suostuisivat antamaan älylaitteiden tai bonuskorttien heistä keräämiä tietoja operaattorien käyttöön. – Syntyisi tietopankki, jossa asiantuntijat pohtisivat ihmisen hyvinvoinnin kehittämistä ja tarjoaisivat datan pohjalta monia palveluita. Tällainen palvelu toimii esi merkiksi Sveitsissä, Taneli Tikka kertoo. – Fiksut tutkimusja kehityshankkeet ovat paras tulevaisuuden investointi. Sipilän hallitus teki virheen, kun se lukitsi Vaken kärkihankkeet yrityksen tarpeita kuulematt a, Ville Skinnari arvostelee. Ju k k a -P e k k a F la n d e r Reitti_1_2019.indd 14 Reitti_1_2019.indd 14 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 15 Julkisuudessa on ihmetelty, että tässäkö on kaikki, mitä Vakessa on kahden vuoden aikana saatu aikaan. Kansanedustaja Ville Skinnarin mukaan mitkään start up -ratkaisut eivät riitä vaan Vaken pitää päästä kilpailemaan kansainvälisistä hankkeista ja tekemään sopimuskokonaisuuksia esimerkiksi Afrikan ja Kiinan markkinoille. – Suomalaisilta yrityksiltä on kysytty, voitteko rakentaa Pekingin kaukolämpöverkon tai puhdistaa kokonaisen järven. Vastaus on ollut, että emme voi, koska toimitamme vain yhden elementin tai osan projektiin. Näin muut maat vievät kokonaistoimitukset, Skinnari harmittelee. Innovaatiojohtaja vastaan valtion virkamies Kun Taneli Tikalta kysyy, miten itsenäisiin töihin ja nopeisiin ratkaisuihin tottunut innovaatiomies sopeutuu valtion virkamiesvetoisen yhtiön hitaampitempoiseen toimintaan, huoneeseen syntyy hetken hiljaisuus. Hiljaisuuden vallitessa mietin PAU:n puheenjohtajan Heidi Niemisen antamaa arviota toimitusjohtaja Tikasta. ”Suorapuheinen mies. Ei mielistele poliitikkoja eikä virkamiehiä”. Sitten Tikka puhuu. – Jos en luonnehtisi tähänastista toimintaympäristöä. Kyllä tämä on sellainen kysymys, johon vastausta vaaditaan, toimittaja tivaa. – No sanotaan näin. Hyvää on, että valtioneuvosto toimii tässä veronmaksajien vahtikoirana. Se viime kädessä hyväksyy tai hylkää ehdotuksemme. Näin lopullinen vastuu työryhmältämme siirtyy heille. Taneli Tikka muistuttaa, että heillä on vapaat kädet valmistella hankkeita ja tehdä ehdotuksia, mutta lopullinen päätösvalta on valtioneuvostolla, valtioneuvoston kanslian virkamiehillä ja Vaken hallituksella. Huonoa on, että kiireellisiä asioita ei välttämättä pystytä hoitamaan nopeasti. Jos tarvitaan nopea rahoituspäätös, mutta ehdotuksen on käytävä valtioneuvostossa ja Vaken sijoitusneuvostossa, niin reagointimahdollisuus voi mennä ohi, toimitusjohtaja Tikka sanoo. Tuovatko vaalit muutoksen? Demarien kansanedustaja Ville Skinnari kantaa huolta valtioneuvoston päätöksestä siirtää suuri määrä valtion omaisuutta eduskunnan budjettivallan ulkopuolelle. – Valtion omistajaohjaus voi omistajaohjauksesta vastaavan ministerin ja valtioneuvoston päätöksellä tehdä eduskunnan tahdon vastaisia päätöksiä. Nythän yhtiö voi myydä valtion omistuksia ja sijoittaa myynnistä tai osinkoina saatuja varoja uudelleen, Skinnari muistuttaa. Vaken toimitusjohtaja Taneli Tikka puolustautuu. – Nyt päätöksenteossa puoluepoliittinen vääntö jää pois, ja onhan päätöksiä tekevän valtioneuvoston nautittava eduskunnan luottamusta. Ville Skinnarilla on vielä ässä hihassa. Tosin valttikortille pitää saada ensin oikeutus ensi kevään eduskuntavaaleissa. – SDP julkaisee Suomen kasvun polku 2030 -ohjelman helmikuussa. Avaamme samalla myös omaa näkemystämme valtion omistajaohjauksesta ja Vaken roolista ensi vaalikaudella. – Nämä osakkeiden siirrot tai pörssiin listautumiset eivät koskaan tiedä työntekijöille hyvää, postityöntekijä Jarmo Pakkanen sanoo. Reitti_1_2019.indd 15 Reitti_1_2019.indd 15 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 16 Pakkanen puree jakelussa Nyt kun talvi on tullut koko maahan, on paikallaan kerrata toimintaohjeita jakelusta ilmastollisissa poikkeusoloissa. I lmastollisilla poikkeusoloilla tarkoitetaan sitä, että lämpötila jakeluun lähdettäessä on niin alhainen, että siitä voi aiheutua terveydelle vaaraa. Samoin, jos runsaasta lumisateesta tai liukkaudesta johtuen jakelureitin tiet tai osa niistä on sellaisessa kunnossa, että polkupyörällä, mopolla tai mönkijällä liikkuminen ei ole turvallista eikä tarkoituksenmukaista. Poikkeukselliset olosuhteet todetaan tapauskohtaisesti työnjohdon ja jakeluhenkilöstön tai heidän edustajiensa kesken. Tästä huolimatta työnjohto on kuitenkin työturvallisuuslain perusteella aina vastuussa ja valvontavelvollinen siitä, että työskentely tapahtuu olosuhteissa, joissa työntekijä ei joudu alttiiksi terveydellisille vaaroille eikä tapaturmille. Työnjohdon velvollisuudet Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa työskenneltäessä tulee jakelutoimipaikkojen työnjohdon huolehtia siitä, että henkilöstöllä on käytettävissään tarpeellinen suojavaatetus ja -välineet kuten polkupyöräkypärät ja liukuesteet – ja että niitä myös käytetään. Pakkasraja Pyöräreiteillä poikkeusolosuhteena pidetään sitä, kun lämpötila jakeluun lähdettäessä on alle -20 celsiusastetta. Mopon ja mönkijän osalta suosituslämpötila on -10 celsiusastetta. Terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran arvioimiseen vaikuttavat lisäksi muun muassa tuulen voimakkuus ja ilman kosteus sekä matkan pituus, maastoja lumiolosuhteet sekä yksilölliset seikat. Vaihtoehtoiset toimintatavat Jos normaali jakelutyö polkupyörällä tapahtuvassa jakelussa todetaan mahdottomaksi edellä mainituista seikoista johtuen, tulee jakelutyö järjestää vaihtoehtoisesti: • Postin autolla • jakajan omalla autolla • vuokra-autolla (ts. taksilla) • jalan Jos jakelutyö päädytään tekemään jalan, tulee huolehtia siitä, että työpäivä ei muodostu liian raskaaksi. Vaihtoehtona jakelun toteutukselle poikkeuksellisissa sääoloissa tulee harkita myös jakeluosuuden aloittamisen myöhentämistä. Ennakkosuunnitelmat Jakelutoimipaikoissa tulee olla reittikohtaiset ennakkosuunnitelmat polkupyörä-, TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti_1_2019.indd 16 Reitti_1_2019.indd 16 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 17 Työturvallisuuskeskuksen mukaan yli kolmannes työtä tekevistä altistuu työssään kylmälle. Heistä useimmat työskentelevät kylmässä päivittäin lyhyitä aikoja, mutta joka kymmenes tekee kylmätyötä suurimman osan työajastaan. Kylmätyöllä tarkoitetaan työskentelyä alle 10 asteen lämpötilassa. Kylmätyötä on paljon maaja metsätaloudessa, rakennusalalla, elintarviketeollisuudessa sekä satama-, merija varastotyössä. Työterveyslaitoksen mukaan kädet ja sormet ovat parhaimmillaan, kun ihon lämpötila on 31–36 astetta. Kun kädet ovat 20–27-asteiset, käsien ja sormien tarkkuus ja kestävyys heikkenevät. Noin 12–16 asteen lämpötilassa näppäryys heikkenee selvästi. Alle 16 asteen käsilämpötila johtaa kipuihin. Eniten haittaa jäähtymisestä on töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. Lihaksen jäähtyessä yhden asteen verran dynaaminen toimintakyky heikkenee 2–10 prosenttia. Tavanomaista talvista ulkotyötä vastaavissa tilanteissa toimintakyky voi heikentyä jopa viidenneksellä. Kylmyys lisää stressiä Kehon kylmeneminen vaikuttaa myös henkiseen työtehoon. Kylmeneminen on elimistölle stressitekijä, joka vaikuttaa haitallisesti psyykkisiin toimintoihin. Työterveyslaitoksen mukaan lievä jäähtyminen kuitenkin nostaa vireystilaa ja voi lisätä älyllistä toimintakykyä. Vakava kylmyydelle altistuminen aiheuttaa fyysisiä vaurioita. Kehon ääreisosien ja ihon voimakas paikallinen jäähtyminen voivat aiheuttaa kudosvaurioita, joista tavallisimpia ovat jäätymispaleltumat. Niitä voi syntyä, kun ympäristön lämpötila laskee alle nollan. Kosteus ja paikallaanolo voivat synnyttää jalkoihin vettymispaleltumia melko leudossakin säässä. Ne saattavat aiheuttaa vaikeita verenkiertohäiriöitä. Kontaktipaleltuma taas voi syntyä jopa muutamassa sekunnissa, kun paljas iho koskettaa esimerkiksi työkalun kylmää metallipintaa. Hypotermia johtaa pahimmillaan kuolemaan Kun kehon lämpötila laskee alle 35 asteen eli noin kaksi astetta alle peruslämpötilan, elimistön tilaa kutsutaan hypotermiaksi eli vajaalämpöisyydeksi. Hypotermiaa esiintyy Suomessa pääasiassa vain onnettomuustilanteissa. Lievän hypotermian oireita ovat erittäin voimakas lihasvärinä, heikentynyt fyysinen j a älyllinen toimintakyky, liikkeiden koordinaation heikkeneminen sekä joskus sekavuus. Kun kehon lämpötila laskee alle 33 asteen, lihasvärinä vähenee ja lopulta lakkaa. Kehon lämpötilan laskiessa alle 30 asteen ihminen voi menettää tajuntansa ja on vaarassa kuolla. Artikkeli on julkaistu aiemmin SAK:n verkkosivuilla 13.2.2018 Oikea vaatetus suojaa pakkaselta Vantaan Hakunilassa postia jakava Mika Kukkola muistaa vielä hyvin ajat, kun kovilla pakkasilla jakajat vetivät ylleen omia toppatakkeja ja Postin haalareita. Hiostavat toppavaatt eet vaihtuivat jo vuosia sitt en Gore-Texiin ja kerrospukeutumiseen. – Kun lämpötila laskee alle -5 asteen ja reitillä on pitkiä siirtymiä, laitan enemmän vaatett a päälle reitille: t-paidan, Postin kerraston, ? eecen, Gore-Tex takin ja kypärähupun. Talvitakkia en ole hankkinut sen hinnan takia, Kukkola kertoo. Hakunilassa ei ole yhtään jakelureitt iä, jossa oltaisiin koko ajan ulkona. Kukkola jakaa pääasiassa kerrostaloreitt iä, jossa pelkkää ulkona liikkumista tulee tunnista puoleentoista. Kylmä ei pääse siis samalla tavalla iskemään, kuin omakotija rivitalopiireissä, jotka nekin jaetaan pääsääntöisesti autolla. – Mutt a toisaalta siirtymät reiteille saattavat olla pyörällä hyvinkin pitkiä, hän muistutt aa. Viime vuosina Hakunilan jakelutoimipaikassa ei ole joudutt u poikkeusjärjestelyihin kovan pakkasen tai muun ilmastollisen poikkeusolon vuoksi. Tosin 30 talvea jakanut Kukkola muistaa myös aikoja, kun oma auto tai taksi on kovilla pakkasilla otett u käytt öön. Pyöräreitt ejäkin on joskus korvatt u kärryllä. Vaikka Postin suojavaatt eissa kehitys on ollutkin huimaa, löytyy vielä kehitett ävää. – Nykyinen goretex-takki voisi olla ehkä lämpimämpi. Kovalla pakkasella lämpimämmille hanskoille olisi myös käytt öä ja korvalaput voisi olla suojavaatt eissa mukana, Kukkola vinkkaa. mopoja mönkijäreittien jakelujärjestelyistä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Varautumissuunnitelma sisältää reittikohtaisen arvioinnin kunkin jakelureitin riskeistä sekä vaihtoehtoisen toimintatavan poikkeuksellisissa sääoloissa. Varautumissuunnitelmat käsitellään ja niiden noudattamista seurataan alueellisissa yt-ryhmissä. TEKSTI ALEKSI VIENONEN Kohmeiset sormet ja järki jäässä Tiesitkö, ett ä jo vähäinen kylmett yminen vaikutt aa työkykyysi? Tarkkuutt a vaativa työ vaikeutuu ja ajatus kulkee hitaammin. Pieni viileys kuitenkin parantaa vireystilaa. Reitti_1_2019.indd 17 Reitti_1_2019.indd 17 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 18 P olitiikkaa läheltä seuraavat ovat jo reilun vuoden verran voineet huomata, että sosiaaliturvan kokonaisuudistus on matkalla seuraavaan hallitusohjelmaan, koska kaikk i eduskuntapuolueet sekä eri etujärjestöt ajavat jo asemiin uudistusta varten. Jotta asemiin ajo olisi hallittua, Valtioneuvoston linnassa on tehty taustatyötä uudistuksen eteen. Kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt, yrittäjäjärjestöt sekä sosiaalija terveysalan järjestöt on kerätty työryhmään saman pöydän ääreen. Sosiaaliturvauudistuksen taustatyö on ristitty ”Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeeksi” eli ”Toimi-hankkeeksi”. Sotu-uudistuksesta ei haluta uutta sote-uudistusta, joka ajautuisi nopeasti eri intressiryhmien sotatantereeksi. Jotta sotu ei sairastuisi samaan tautiin kuin sote, estolääkkeeksi tarjotaan avoimuutta, sitouttamista ja analyyttisyyttä. Lääkitys on haluttu aloittaa jo ennen uuden hallituksen muodostamista. Sosiaaliturva menee täysremontt iin TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT ALEKSI VIENONEN, VNK Uudistuksen yksityiskohdat kuten se, mikä rooli työttömyyskassoilla on jatkossa, ovat auki ja päätetään ensi hallituskaudella. Lähtökohdaksi parlamentaarisuus? Sosiaaliturvan kokonaisuus ei ole enää pitkään aikaan ollut kenenkään viranomaisen hallussa. Viranomaisista Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalija terveysministeriö, työvoimaviranomaiset ja työja elinkeinoministeriö sekä kunnat ovat kaikki katsoneet sosiaaliturvaa oman luuppinsa läpi. Myös eri etujärjestöt ovat viime vuosikymmeninä ja viime vuosina päässeet vaikuttamaan voimakkaasti sosiaaliturvauudistuksiin. Uudistuksia on tehty paljon kolmikannassa tulopoliittisten kokonaisratkaisujen kylkiäisinä. Niissä päätösvaltaa ovat käyttäneet työnantajaja palkansaajajärjestöt. Nyt lähtökohdaksi on otettu parlamentaarisuus, mutta etujärjestöt on kuitenkin otettu heti alkuvaiheeseen mukaan. Kolme vaihtoehtoa Valtioneuvoston kanslian työryhmä on luonnostellut kolme erilaista vaihtoehtoa tulevaisuuden suomalaiselle sosiaaliturvalle. Ensimmäinen on perheen roolia ja yksinkertaistamista painottava takuuturva. Se painottaa perheen ja työn roolia perustoimeentulossa. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää perusturvaa eri elämäntilanteissa ja turvata perustoimeentulo silloin, kun ei ole oikeutta työtai vakuutusperustaiseen turvaan. Toinen vaihtoehto on työllistymistä ja osaamista palveluilla vahvistava sosiaaliturva. Se kannustaisi työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen. Keskeistä mallissa on työikäisen väestön sosiaaliturvan ja palveluiden kattava uudistaminen. Perusajatuksena on, että työ ja osaamisen kasvattaminen torjuvat syrjäytymistä ja työttömyyttä työn murroksessa. Reitti_1_2019.indd 18 Reitti_1_2019.indd 18 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 19 Kolmas malli on osallistumiseen kannustava yksilöllinen sosiaaliturva. Tavoitteena mallissa on osallistumiseen kannustava ja vapaan valinnan mahdollistava vaihtoehto. Siinä kaikille on taattu selkeä perusturvaverkko työn muotojen ja merkitysten muuttuessa. Miksi pitää uudistaa? Valtioneuvoston kanslia perustelee sosiaaliturvan uudistamista sillä, että palvelut ja etuudet ovat aikojen kuluessa kehittyneet eri vaiheissa ja erillään, ja niiden yhteensopivuutta on kehitettävä vastaamaan ihmisten tarpeita. Suomalaisessa sosiaaliturvassa on kansainvälisesti nähty erityispiirteenä pitkät jaksot, jolloin tukea tarvitsevaa ihmistä ei kohdata eikä hänen tilanteeseensa tartuta. Tämä pitkittää ratkaisujen löytymistä ja lisää syrjäytymistä. Toinen suomalaisen järjestelmän erityispiirre on toimeentulotuen huomattava rooli sosiaaliturvan ja asumistuen pitkäkestoisena täydentäjänä, mikä on erityisen ongelmallista asumisvalintojen kannusteiden kannalta. Väestön ikärakenteen muutos, jota syntyvyyden aleneminen jyrkentää, tulee edellyttämään työllisyysasteen nostamista kestävyysvajeen kattamiseksi. Työn murros muuttaa tulon hankkimisen tapoja ja elämäntilanteiden vaihtumisia, mikä haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän joustavuuden. Sosiaaliturvajärjestelmä on nykymuodossaan monimutkainen ja vaikeaselkonen. Sosiaaliturvan perusteet pidetään kuitenkin uudistuksessa ennallaan. Pilareista tärkein kumpuaa perustuslaista: SosiaaliSosiaaliturva Suomessa • Vuonna 2016 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia euroa. Suhteessa brutt okansantuott eeseen se on noin 32 prosentt ia, ja jonkin verran yli EU-maiden keskiarvon. • Sosiaalimenojen kokonaisuuteen lasketaan kuuluvaksi muun muassa eläke-, sairausja tyött ömyysturva sekä sosiaalija terveyspalvelujen julkisrahoitt eiset kustannukset. Suomessa eläkett ä saa noin 1,6 miljoonaa henkilöä. • Sairasvakuutuskorvauksia maksetaan vuositt ain lähes neljä miljardia euroa, josta lääkekorvaukset muodostavat noin 40 prosentt ia. Sairauspäivärahoja saa noin 280 000 henkilöä vuodessa ja vanhempainpäivärahoja noin 150 000 isää ja äitiä. Valtion tyött ömyysturvamenot ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. • Suomalainen sosiaaliturva on muodostunut monista sosiaalisista innovaatioista. Erillisiä järjestelmiä on lisätt y yksi kerrallaan, ja perustaltaan ne ovat vieläkin alkuperäisiä. Tämä on johtanut moniosaiseen sosiaaliturvaan, jossa osat eivät toimi kokonaisuutena. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yksi perustelu on, ett ä suomalaisesta sosiaaliturvasta on ajan saatossa tullut sekava ja pirstaleinen. (Kuva: VNK) Sosiaaliturvauudistus saatt aa muutt aa myös tyött ömyysturvan rakenteita perusteellisesti. Epävarmaa on muun muassa se, mikä tyött ömyyskassojen rooli tulee tulevaisuuden järjestelmässä olemaan. Tämä kuten muutkin uudistuksen yksityiskohdat linjataan seuraavalla hallituskaudella, jolloin sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistyy. turvan tulee vastata perustuslain mukaisesta huolen pitämisen velvoitteesta. Lisäksi sosiaaliturvan tulee vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, aktiivisuutta ja elinikäistä oppimista. Tulorekisteri mahdollistaa uudistukset Kansallinen sähköinen tulorekisteri otettiin asteittain käyttöön tammikuun alusta. Ensimmäisessä vaiheessa tammikusta alkaen työnantajat ilmoittavat tulorekisteriin tiedot maksetuista palkoista ja muista ansiotuloista. Toisessa vaiheessa vuodesta 2020 lähtien eri etuudenmaksajat ilmoittavat tulorekisteriin myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista. Viranomaiset ja muut tiedon käyttäjät saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, johon niillä on oikeus ja jota ne tarvitsevat toiminnassaan. Tulorekisteri ei luo viranomaisille mitään uusia oikeuksia saada tietoja, mutta se tuo paljon mahdollisuuksia kehittää sosiaaliturvaa. Rekisteri mahdollistaa erityisesti etuuskäsittelyn nopeutumisen. Sosiaaliturvan uudistamisessa voidaan pohtia myös erilaisia kehittämisratkaisuja tulorekisteriä hyödyntäen. Rekisteri tarjoaa välineen kehittää sosiaaliturvaa yksinkertaisemmaksi ja vastaamaan paremmin nykyistä työelämää. Reitti_1_2019.indd 19 Reitti_1_2019.indd 19 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 20 –T yöeläke kertyy kaikesta työstä, ja se on tärkeä osa palkansaajan toimeentuloa kun eläkeikä koittaa. Palkansaajat myös rahoittavat merkittävän osan työeläketurvasta. SAK:n, kuten muidenkin palkansaajajärjestöjen eläkepoliittisia tavoitteita valmistellaa n yhdessä jäsenliittojen kanssa. Jos on hyvin perillä asioista, on helpompi olla mukana keskusteluissa eri foorumeilla, sanoo Sinikka Näätsaari. Yksi hyvä tapa saada tietoa eläkkeeseen liittyvistä asioista on palkansaajille suunnatussa työeläkekoulussa. Koulujen tavoitteena on kouluttaa palkansaajakeskusjärjestöjen jäseniä ja aktiiveja työeläkejärjestelmän periaatteisiin. Näätsaaren mukaan tavoitteena on lisäksi keskustella ajankohtaisista eläkeasioista ja saada syvempää tietoa eri osa-alueista. – Esimerkiksi kun vakuutuslääkärijärjestelmä on ollut paljon esillä julkisuudessa, asiasta oli muun muassa viime syksyn työeläkekouluissa tarkemmin kertomassa vakuutuslääkäri. Siten saatiin kattavaa tietoa suoraan asiantuntijalta. 16 paikkakunnalla Uudeltamaalta Lappiin Työeläkevakuuttajat Tela järjestää yhdessä SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen kanssa työeläkekoulukiertueen keväisin ja syksyisin. – Työeläkekouluissa palkansaajat saavat syvempää tietoa eläkkeiden eri osa-alueista, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari. Viime vuonna kouluihin osallistui yli 700 henkilöä. Työeläke koskett aa kaikkia palkansaajia TEKSTI LEENA VUORENMAA KUVA JUSSI JÄÄSKELÄINEN Tänä vuonna kouluja järjestetään yhteensä 16 paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle ja Vaasasta Joensuuhun. Nyt aiheina ovat eläkepolitiikka ja sen tulevaisuus, eläkkeiden rahoitus, eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat sekä eläketurva. Lisäksi jos jotain eläkkeisiin liittyvää nousee julkiseen keskusteluun, se voidaan huomioida sisällöissä. Koulut ovat suosittuja, viime vuonna osallistujia oli yhteensä yli 700. Aiheesta riippuen mukana voi olla myös asiantuntijoita muista organisaatioista, kuten Eläketurvakeskuksesta, Kevasta tai työeläkevakuuttajien vakuutuslääkärit. Työeläkekoulut ovat osallistujille ilmaisia. Matkakuluihin voi hakea avustusta omasta ammattiliitosta. Miksi kannatt aa osallistua työeläkekouluun? – Koska ei ole sellaista kristallipalloa, josta näkisi elämän pituuden, niin oletettavasti me kaikki jäämme aikanaan eläkkeelle. Näin ollen jokaisen pitäisi olla kiinnostunut työeläkekoulujen aiheista. Mutta myös kaikkien työssäkäyvien pitäisi osallistua, sillä työeläkejärjestelmähän koskettaa kaikkia palkansaajia. Palkansaajat rahoittavat eläkemaksuillaan maksussa olevia eläkkeitä ja samalla kerryttävät omia eläkkeitään. Työeläkejärjestelmä on siten kaikkien sukupolvien asia, sanoo Telan koulutuspäällikkö Kirsi Siltanen. – On hyvä olla perillä eläkejärjestelmästä ja tehdyistä uudistuksista sekä siitä, mitä milloinkin on erityisesti pinnalla. Työeläkekouluissa on mukana palkansaajakeskusjärjestöjen lisäksi mm. eläkeyhtiöiden edustajia, ja osallistumalla saa viestiä eteenpäin ja myös lisää tietoa. Aktiivit ovat keskeisessä asemassa työpaikoillaan ja heiltä kysytään monista asioista, mm. eläkkeistä, toteaa Sinikka Näätsaari. Sisältöjen lisäksi tiedon luotettavuus toistuu kerätyssä palautteessa. – Olemme saaneet palautetta, että kouluissa läpikäytyihin asioihin voi luottaa. Tarjoamme faktatietoa ja perusteltuja näkökulmia eläkeasioihin. Lisäksi autamme ymmärtämään eläkejärjestelmän toiminnan kokonaisuutta sekä asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin, kertoo Siltanen. Eläkeasiantuntijat neuvovat ja keskustelevat Siltasen mukaan koulussa annetaan myös käytännön vinkkejä, ja voi olla, että niiden avulla ehtii vielä vaikuttamaan tulevaan eläkkeeseensä. Työeläkekoulussa on hyvä mahdollisuus kysyä ja jututtaa paikan päällä olevia asiantuntijoita. Keskusteluun ja vuoropuheluun kannustetaan myös osallistujien kesken. Reitti_1_2019.indd 20 Reitti_1_2019.indd 20 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 21 Muista myös Postin Työhyvinvointisäätiön eläkeinfot Postin Työhyvinvointisäätiö tarjoaa tietoa postilaisten eläkkeistä. Tarjolla on tietoa työeläkkeistä sekä työja virkaeläkkeiden yhteensovitt amisesta. Tilaisuudet on tarkoitett u ensisijassa 55 vuott a täytt äneille, mutt a muutkin eläkeasioista tietoa tarvitsevat ovat tervetulleita. Lisätietoa tilaisuuksiin ilmoitt autumisesta ja muista Työhyvinvointisäätiön palveluista löydät säätiön verkkosivuilta www.tyohyvinvointisaatio.? – Keräämme jatkuvasti palautetta osallistujilta, ja kehitämme kouluja yhteistyössä sen mukaan. Vuosien varrella olemme saaneet erinomaista palautetta työeläkekouluista ja osallistujat ovat kokeneet saamansa tiedon hyödylliseksi. Esimerkiksi luottamushenkilöillä on käyttöä ajantasaisella eläketiedolla työpaikkojen arjessa, sanoo Siltanen. SAK on ollut mukana järjestämässä työeläkekouluja yhteistyössä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen ja Telan kanssa jo vuodesta 2013. Ohjelman ja ilmoittautumistiedot Telan Työeläkekouluihin löydät sivulta: www.tela.fi /koulutuskalenteri/tyoelakekoulu/alueelliset_2019 Reitti_1_2019.indd 21 Reitti_1_2019.indd 21 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 22 Palkka tuli tilille, mutt a tuliko tarkastett ua mitä oikeastaan on maksett u tai mitä olisi pitänyt maksaa? Moni palkansaaja katsoo vain nett osumman palkkalaskelman oikeasta alakulmasta. Tämä ei kuitenkaan riitä. Palkkalaskelma tulisi aina tarkistaa huolellisesti. Hyvä tapa on merkitä esim. tehdyt ylityöt ja muut lisät vaikkapa kalenteriin tai erikseen muistiin tarkastamisen helpott amiseksi. Tässä ohjeessa olemme avanneet Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskentelevän Posti Oy:n kuukausipalkkaisen työntekijän palkkalaskelmaa tarkemmin. Esimerkissä on kuukausipalkkaisen kokoaikaisen postityöntekijän palkkalaskelma (P-liite Muu Suomi PR 205) ammatt itehtävä, muu Suomi, kokemusvuodet vähintään 16 vuott a. Luvut ovat osin keksitt yjä, mutt a laskentatavat ovat täysin oikeita. Huomioitavaa ohjeessa on, ett ä tuntipalkkaisen työntekijän palkkalaskelma on erilainen, koska tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkan lisäksi poissaoloajan palkkoja joko keskituntiansiona, keskipäiväansiona tai yksikertaisena tuntipalkkana poissaolosta riippuen. Myös vuosiloma-ajan palkka maksetaan eri tavalla. Oman palkkalaskelman tarkistamisessa saat tarvitt aessa lisää apua ja neuvoja omalta luott amusmieheltäsi tai pääluott amusmieheltäsi. Muista aina ensin kääntyä oman esimiehesi puoleen, jos sinulta puutt uu palkkaa tai palkkalaskelma on muuten virheellinen. Tärkeää on myös muistaa tarkastaa joka kerta, ett ä liiton jäsenmaksu on pidätett y palkastasi. Osaatko lukea Postin palkkalaskelmaa? TEKSTI JUSSI SAARIKETO työehtoasiantuntija tulostuksessa käytett y numero palkkakauden kalenteripäivät palkkakauden työpäivät Työnantajan nimi ja osoitetiedot Työntekijän yksilöintitiedot (henkilötiedot yms.) Pankkitili Työsuhteen alkamispvm Työsuhteen päätt ymispvm Yksiköiden määrät näkyvät päivinä, tunteina tai kappaleina. Tarkasta palkkataulukosta, ett ä sinulle maksett ava palkkaryhmä on oikein. Palkasta tehtyjen vähennysten eritt elytiedot Työntekijän työeläkemaksu TyEL vuonna 2018 (työntekijän osuus): • 17–52-vuotiaat 6,35 % • 53–62-vuotiaat 7,85 % • 63–67-vuotiaat 6,35 % Vuonna 2019 • 17–52-vuotiaat 6,75 % • 53–62-vuotiaat 8,25 % • 63–67-vuotiaat 6,75 % kert. kuluva vuosi = koko vuoden kertymä Palkkakauden jälkeen jäljellä olevat joustovapaatunnit ja säästövapaapäivät Kuukausipalkkaisen kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta (1.4.-31.3.) kertyneet vuosilomalisään oikeuttavat eurot; jaetaan luvulla 300 = vuosilomapäivää kohti maksett ava lisä Reitti_1_2019.indd 22 Reitti_1_2019.indd 22 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 23 palkkakauden vuosilomaoikeuspäivät, käytetään vuosilomaoikeuslaskennassa tuntipalkka palkkakaudella pankkitilille maksett ava nett opalkka Kokonaiskuukausipalkka (sis. kiinteät palkanosat esim. sovitt u palkanosa, erityisvastuulisä jne.) palkanmaksukauden alku pvm ja loppu pvm työaikakorvausjakson alku pvm ja loppu pvm palkanmaksupäivä Veroprosentit perusprosentt i / lisäprosentt i ns. kumulatiivinen ennakonpidätys palkkakauden tulorajan mukaan Ennakonpidätys tulorajan mukaan verokortin voimassaolon alusta kertynyt veronalainen ansio verokortin voimassaolon alusta kertynyt ennakonpidätys Maksetun palkan ja korvausten eritt elytiedot • Joustovapaan palkka lisätään ja sen jälkeen poistetaan keskeytysajan palkkana • Taulukko/Kuukausipalkka • Sovitt u palkanosa = entinen heko-osa tms. • Haitt atyökorvaukset (ilta-, yötyölisä, lisäja ylityökorvaus…yms.) • Esim. ylityökorvaus lasketaan 2 t x 14,30 € x 150 % = 42,90€ • Sairauslomalisä 1 / 365 • Joustovapaalisä 1 / 1955 Ennakonpidätys = veroprosentin mukaan pidätett y verosumma Spvärahamaksu = sairausvakuutusmaksu on vuonna 2018 1,53 % (jos tulot väh. 14 020 € / v), vuonna 2019 1,54 % (tulot väh. 14 282 € / v), sisältyy ennakonpidätykseen, merkitt y tiedoksi PAU:n jäsenmaksu on 1,59 %. Muista aina tarkastaa, ett ä jäsenmaksu on pidätett y palkasta! Vuosilomatiedot: Edellisen lomavuoden pitämätt ömät lomapäivät Kuluvan lomavuoden vuosilomaoikeuspäivät pidett yine päivineen Kuluvan lomavuoden pidetyt lomapäivät, sisältää kuluvalla palkkakaudella pidetyt vl-pvät Ajalla 1.1-30.4 uudesta lomasta pidetyt vl-päivät (ennen lomaoikeuslaskentaa) Tyött ömyysvakuutusmaksu: Vuonna 2019 1,5 % (vuonna 2018 1,9 %) Reitti_1_2019.indd 23 Reitti_1_2019.indd 23 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 24 Vinkkejä palkkatodistuksen käytt öön: • Vuoden viimeisessä palkkalaskelmassa olevasta palkkatodistus-osasta näkyy koko vuoden veronalainen ansio, ennakonpidätykset, perityt jäsenmaksut jne. Näitä summia voidaan käytt ää apuna, kun tarkistetaan esim. veroehdotuksen tietoja. • Palkkatodistus ei käy tällaisenaan esim. tyött ömyyskassalle. Tyött ömyyskassa tarvitsee ansiopäivärahan laskemista varten palkanlaskijan erikseen laatiman ja allekirjoitt aman palkka todistuksen 26:lta työssäoloehdon täytt ävältä viikolta. Palkkatodistuksessa tulee ilmoitt aa myös palkkatodistuksen kertymän ajalla mahdollisesti olleet palkatt omat poissaolot. Työntekijän tulee itse pyytää tällainen työtodistus työnantajalta erikseen. Reitti_1_2019.indd 24 Reitti_1_2019.indd 24 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 25 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Re Reeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeiiiit iiiit ii ti tii 25 25 25 25 25 25 5 25 5 5 5 5 25 5 5 25 225 5 5 Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_1_2019.indd 25 Reitti_1_2019.indd 25 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 26 Juntos somos mais fortes – yhdessä olemme vahvempia! TEKSTI MARI RÄSÄNEN KUVA JUKKA PÄÄKKÖNEN Työsuojeluasiamies ja luott amusmies Mari Räsänen osallistui SASKin opintomatkalle Mosambikiin ja tuli tietoiseksi omista etuoikeuksistaan. T utustuin SASKin toimintaan vuonna 2016, kun löysin Reitti-lehdestä ilmoituksen lähettiläskoulutuksesta, johon vaikuttamisesta ja työntekijöiden globaaleista oikeuksista kiinnostuneet ay-aktiivit voivat hakea. Kahden viikon omakustannusopintomatkoilla SASK tutustuttaa osallistujia kansainväliseen ay-toimintaan ja näyttää suomalaisille kohdemaan ihmisten arkea ja erilaisia työpaikkoja. Marraskuussa 2018 tutustumisvuorossa oli Mosambik ja Mosambikin pääkaupunki Maputo. Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Mosambikissa on hyvät työlait, mutta valitettavasti käytännön työelämässä tämä ei näy. Lakeja ei yksinkertaisesti noudateta, tai niistä ei olla tietoisia. 30 miljoonainen kansa on nuorta, ja kilpailu työpaikoista luo työnantajan markkinat. Kotiapulaiset eivät valita Arjen kovuus ja paikallisten naisten sisukkuus tuli parhaiten esiin, kun tutustuimme kolmen kotiapulaisina työskentelevien naisten koteihin. Maailmassa työskentelee 67 miljoonaa kotiapulaista, suurin osa heistä on naisia. He ovat SASKin mukaan yksi haavoittuvimmista työntekijäryhmistä, koska työtä tehdään perheissä suljettujen ovien takana. Väkivalta ja seksuaalinen häirintä on normaalia. SASKin työn ansiosta Mosambikin kotiapulaisille on saatu sosiaaliturva. En halua päivitellä sitä, kuinka köyhissä oloissa tapaamamme kotiapulaiset asuvat. Hämmästyin, kuinka vahvoina ja ylpeinä he ottivat suomalaiset ay-aktiivit luokseen vierailemaan. Naiset olivat ylpeitä liiton jäsenyydestään, ja he tunsivat saaneensa liitolta niin taloudellista kuin henkistäkin tukea (työ)elämäänsä. Heidän kodeissaan ymmärsin, kuinka vähästä olen valittanut. En tiedä, miltä tuntuisi jättää lapset oman onnensa Reitti_1_2019.indd 26 Reitti_1_2019.indd 26 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 27 SASKin opintomatkalaiset kotiapulaisena työskentelevän Ester Rovissanen luona Mosambikissa. Jutun kirjoitt aja Mari Räsänen istuu kuvassa keskellä keltainen turbaani päässä. nojaan työpäivän ajaksi, koska ympäröivä yhteiskunta ei vielä pysty tarjoamaan päivähoitoa. En tiedä, miltä tuntuisi kävellä säkkipimeässä, koska katuvaloja ja luotettavaa julkista liikennettä ei ole. En tiedä, miltä tuntuisi, jos palkkani riittäisi ainoastaan yksinkertaisen ravinnon hankkimiseen. En tiedä, miltä tuntuisi, jos puolisoni ei saisi minkäänlaista apua pahan työtapaturman jälkeen, miltä tuntuisi työskennellä 12 vuotta ilman lomaa ja saada potkut muutaman vapaapäivän pyytämisen takia, tai ottaa työttömänä laina perheen elättämiseksi. Mosambikissa naiset elävät näin. He tekevät työtä ja elättävät perheensä pää pystyssä, valittamatta. ”Ei mitään ongelmia” Pääsimme tutustumaan Suomen suurlähetystöön. Suomen suurlähettiläs Laura Torvisen mukaan Suomi tunnetaan Mosambikin tukijana. Suomen tärkein projekti on tällä hetkellä Mosambikin opetussektorin kehittäminen. Lukutaidottomia on edelleen paljon, maaseudun naisista jopa 70 %. Mosambikissa kaikilla lapsilla on oikeus peruskoulutukseen, mutta käytännössä koulun käyminen on erityisesti tytöille kovin vaikeaa. He kärsivät seksuaalisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä niin kouluissa kuin pitkillä jalkaisin taitettavilla koulumatkoilla. Tutustuimme myös erilaisiin työpaikkoihin. Oli mieleenpainuvaa, kuinka ongelmia ei missään työpaikalla ollut. Kaikki olivat tyytyväisiä työpaikkaansa, työturvallisuuteen, palkkaansa, esimiehiinsä ja tulevaisuuden näkymiin yrityksissä. Maputon isossa vientija tuontisatamassa työturvallisuuskurssi suoritettiin ainoastaan työsuhteen alussa, mutta työtapaturmia ei satamassa sanottu olevan lainkaan. Uskokoon ken tahtoo. Maassa, jossa kilpailu työpaikoista on kovaa, työntekijöiden oikeudet vähäiset ja yhteiskunnan tuki olematonta, mietit varmasti muutamaan kertaan, haluatko tarjota lapsillesi ruokaa vai asetutko työnantajaasi vastaan. Mitä tästä opimme? Mosambik opetti minulle, kuinka etuoikeutettu olen. Matkan ajan asuimme turvallisesti vartioidulla ja aidatulla alueella, joka oli aikanaan ollut italialaisten kaivostyöläisten mukava keidas. Jokainen meistä tiedosti, kuinka räikeä vastakohta asuinalueemme oli Maputon köyhimpiin lähiöihin verrattuna. Ymmärsin matkan aikana, kuinka liitot, parantamalla työntekijöiden oikeuksia, ovat omalta osaltaan rakentamassa parempaa ja solidaarisempaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Mosambikilaiset liitot ovat kovan ja valtavan tehtävän edessä, koska Mosambikissa rikotaan räikeästi ihmisoikeuksia kaikilla elämänaloilla. Liittojen pitäisi tehdä yhteistyötä monien muiden yhteiskuntaa ylläpitävien ja rakentavien tahojen kanssa. Mosambikissa liitoilla on monia käytännön ongelmia. On vaikeaa periä jäsenmaksuja, jos työntekijän palkka ei yksinkertaisesti riitä edes elämiseen. On vaikeaa tavoittaa suuren ja väkirikkaan maan työntekijöitä, koska lukutaito on heikkoa tai toimijoilla ei ole yhteistä kieltä. On vaikeaa ja epäeettistä kysyä työntekijältä liiton jäsenyydestä, jos työpaikalla rikotaan perustavia ihmisoikeuksia. On vaikeaa kehottaa väkivallattomaan vastarintaan, jos ihmiset edelleen kärsivät sisällissodan traumoista. Työelämä kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Olemme entistä enemmän kytköksissä toisiimme. Globaaleihin uhkiin ja mahdollisuuksiin voimme varautua vain yhdessä. Työolojen parantuminen ja palkkatason nousu ympäri maailman estää työpaikkoja karkaamasta muualle. Suomessa ollaan heräämässä yritysvastuulain kautta siihen, että yrityksien ja valtioiden täytyy kantaa vastuu siitä millaisissa oloissa kulutushyödykkeitämme valmistetaan. Emme voi pelastaa koko maailmaa, mutta voimme tehdä pieniä hyviä tekoja lähipiirissämme työpaikoilla, ammattiosastossa ja kotona. Mosambikin matkan ansiosta myös lähipiirini maailmankuva on laajentunut. Matkani jälkeen 11-vuotias tyttäreni lahjoitti hymyssä suin rahaa afrikkalaisten tyttöjen koulunkäyntiin. Juntos somos mais fuertes on portugalia, ja tarkoittaa että yhdessä olemme vahvempia. Maailmanpankin mallioppilas Portugalilaiset olivat valloitt aneet Mosambikin rannikkoalueet jo 1500-luvulla. Mosambikia ja sen kansaa riistett iin ja hyväksikäytett iin vuosisatojen ajan ja maa itsenäistyi vasta vuonna 1975. Tuolloin Mosambik oli yksi maailman köyhimmistä valtioista. Sillä ei ollut hallintoa, terveydenhuoltoa ja koulutett ua väestöä. Itsenäistymisen jälkeen alkanut sisällissota kesti 16 vuott a. Sisällissodan aikana ja sen jälkeen vallinneiden väkivaltaisuuksien lisäksi maata ovat piinanneet tuhoisat tulvat, ruokapula, käsiin räjähtänyt valtionvelka ja aids. Itsenäistymisen jälkeen Mosambik oli pitkään Maailmanpankin mallioppilas nopean talouskasvunsa ansiosta, mutt a vuodesta 2016 talous on hiipunut. Muutamassa vuodessa eläminen on kallistunut ja köyhyys lisääntynyt. Epävirallinen talous on kasvanut tyött ömien myydessä omia tuott eitaan kaduilla. Lama tuo mukanaan myös muita kauaskantoisia ongelmia. Lapset esimerkiksi jätt ävät koulun kesken autt aakseen vanhempiaan taloudellisesti. Mosambikin valtio on tehnyt valtavia investointeja maasta löytyneiden luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Investointien odotetaan alkavan tuott aa voitt oja 2030luvulla. Kansainvälisesti Mosambikin toivotaan käytt ävän luonnonvaroista saatuja voittoja koko kansakunnan hyödyksi. Tietotaitoa luonnonvarojen hyödyntämiseen on haett u Norjasta asti. SASK Mosambikissa Suomen ammatt iyhdistysliikkeiden solidaarisuuskeskusjärjestö (SASK) on Suomen ainoa työtekijöiden oikeuksiin keskitt yvä kehitysyhteistyöjärjestö. PAU on SASK:n SASKilla on tällä hetkellä 35 hankett a Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. SASKin työ Mosambikissa keskitt yy tukemaan maan kahta ammatt iliitt ojen keskusjärjestöä. Reitti_1_2019.indd 27 Reitti_1_2019.indd 27 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 28 Päivitt äin 5–8 nuorta aikuista jää tyött ömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Luvut ovat kasvaneet jo kymmenen vuoden ajan. Työn tekeminen voi parhaimmillaan suojata mielenterveytt ä, mutt a pahimmillaan uhata sitä henkisen kuormitt avuuden kasvamisen myötä. TEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO T utkimusten perusteella tiedetään, että työelämään osallistuminen ehkäisee tehokkaasti köyhyyden ja syrjäytymisen kaltaisia monisyisiä ongelmia, joille on ominaista sekä erilaisten vaikeuksien kasautuminen että niiden periytyminen sukupolvelta toiselle. Työelämä suojaa ongelmilta paitsi tuomalla toimeentuloa, myös antamalla merkiMielenterveyden häiriöt ajavat nuoria työkyvytt ömyyteen tystä elämälle ja pitämällä kiinni sosiaalisissa verkostoissa. Työelämästä ennenaikaisesti pois jääminen aiheuttaa siis merkittävän riskin yksilön kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Kuinka työn tekeminen, joka parhaassa tapauksessa suojaa mielenterveysongelmilta, muuttuu yhä useamman nuoren kohdalla kyseisten vaivojen näyttämöksi? Työelämä vaatii yhä täydellisempää suoritusta Yleinen työturvallisuus on parantunut ja työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt 1970-luvulta alkaen. Työelämästä on kuitenkin tullut henkisesti yhä vaativampaa tehostamisen ja ulkoistamisen myötä. Tutkimukset kertovat, että työhön liittyvistä mielenterveyttä uhkaavista teTyössä mielenterveytt ä uhkaa yleisimmin henkinen kuormitus ja kykenemätt ömyys palautua siitä. Reitti_1_2019.indd 28 Reitti_1_2019.indd 28 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 29 Nuorilla eläkeläisillä huono toimeentulo Eläketurvakeskus julkaisi vuonna 2017 laajan tutkimuksen, jossa selvitett iin työkyvytt ömyyseläkkeensaajien toimeentulon kehitystä 2000-luvulla. Tutkimuksen mukaan työkyvytt ömyyseläkkeellä olevien joukossa on aiempaa enemmän nuoria, eli tilastoissa 16–34 -vuotiaita. Suomalaisista 20–34 -vuotiaista nuorista aikuisista on eläkkeellä jo yli 23 000 henkilöä eli joka viideskymmenes. Kehitys on ollut samansuuntaista lähes kaikissa tutkimuksen vertailumaissa eli Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Saksassa. Kaikkiaan työkyvytt ömyyseläkkeensaajat ovat entistä nuorempia ja huonommin toimeentulevia. Mitä nuorempana työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu, sitä pienemmillä ansioilla on pärjätt ävä. Neljä viidestä työkyvytt ömyyseläkett ä saavasta 20–34 -vuotiaasta on jäänyt eläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Työkyvytt ömyyseläkkeitä ei myönnetä ilman painavia syitä ja yleisimmät eläkkeeseen oikeutt aneet diagnoosit ovat mielialahäiriöt, kuten masennus, sekä skitsofrenia ja muut psykoosit. kijöistä yleisin on liiallinen henkinen kuormittuneisuus ja kykenemättömyys palautua siitä. Muita mielenterveyden riskitekijöitä ovat työn korkeiden vaatimusten ja vähäisten vaikutusmahdollisuuksien yhdistelmä, riittämätön palkitseminen sekä epäoikeudenmukainen kohtelu ja kiusaaminen. Myös työkavereilta saatu liian vähäinen tuki voi altistaa mielenterveyden häiriöille. Nykypäivän työntekijää kuormittavat myös jatkuvat muutostilanteet ja työtehtävien uudelleen organisoinnit. Työelämän raaistumisen ja kaikenlaisen väljyyden häviämisen takia joukosta tippuu aiempaa helpommin pois. Työkyvyttömyyseläkkeelle näyttää päätyvän tänä päivänä paljon nuoria aikuisia, jotka olisivat selviytyneet paremmin vähemmän kuormittavassa työelämässä. Mielenterveyden häiriöt eivät siis itsessään ole välttämättä lisääntyneet, mutta yhteiskunnan ja työelämän muuttuneet vaatimukset tekevät niistä kärsiville entistä haastavampaa osallistua omien voimavarojen puitteissa. Seurauksena yhteiskunnassamme on jo nyt alati kasvava joukko nuoria aikuisia, joita uhkaa syrjäytymisja köyhyyskierre. Työhön palaava tarvitsee tukea Eläkelaitokset myöntävät mielenterveyden häiriöstä johtuvan työkyvyttömyyseläkkeen määräaikaisena 85 prosentissa nuorten aikuisten tapauksista. Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki myönnetään silloin, kun arvioidaan, että henkilön työkyky palautuu kuntoutuksen avulla. Eläketurvakeskuksen mukaan noin kolmannes nuorista aikuisista palaa kuntoutustuen jälkeen työhön. Töihin paluun onnistumiseen vaikuttavat sairauden vakavuus, kuntoutus ja muu sairauden hoito sekä aiempi koulutus ja työkokemus. Pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on erityisen tärkeää, että työhön paluuta tuetaan eri keinoin. Työhön paluuta on tärkeää suunnitella yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Olennaista on tunnistaa ne työn ulottuvuudet ja tilanteet, joiden hoitaminen on sairauden vuoksi vaikeaa. Työtä voidaan tilanteesta riippuen muokata tekemällä esimerkiksi väliaikaisia muutoksia työtehtäviin, lisäämällä taukoja tai työskentelemällä työkaverin tukemana. Työn muokkaus voi tarkoittaa myös työpaikan laajempiin epäkohtiin puuttumista. Samoilla keinoilla voidaan tukea henkisesti kuormittunutta työntekijää, jonka terveys on uhattuna, mutta työkykyä ei ole vielä menetetty. Suuri osa nuorten mielenterveydenhäiriöistä paranee, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneiden mielenterveysongelmien taustalta löytyy useimmiten pitkä sairaushistoria ja ongelmia lapsuuden elinolosuhteissa. Koska lapsuuden olosuhteilla on tutkimusten mukaan yhteys nuorten aikuisten mielenterveyssyistä johtuvaan työkyvyttömyyteen, on tärkeää panostaa ongelmien ehkäisyyn jo lapsuudessa. Tehokkain tapa ehkäistä nuorten myöhempiä mielenterveysongelmia on lapsiperheille kohdistettu varhainen tuki ja hoitomenetelmät, joissa koulut ja oppilaitokset ovat mukana tiiviissä yhteistyössä. Keskeisessä osassa perhelähtöisten hoitomallien onnistumisessa on mielenterveyspalvelujen saatavuus sekä nuorten työllistymisen ja töihin paluun tukeminen. Mielenterveys on poliitt isia päätöksiä Julkinen keskustelu psykososiaalisesta kuormituksesta ja mielenterveysongelmista on lisännyt työntekijöiden tietoisuutta aiheesta, joten apua osataan ja uskalletaan hakea entistä aikaisemmassa vaiheessa. Työterveyslaitoksen tutkimukset kertovatkin nuorten aikuisten kiinnittävän aiempia sukupolvia enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Vaikka työelämän kiristyvät vaatimukset näkyvät nuorten mielenterveyssyiden vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kasvussa, muutos parempaan on mahdollinen. Tehokkuustavoite sopii huonosti yhteen sen kanssa, että jo nyt työnantajat maksavat valtavia summia työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista työntekijöistään. Jossain kohtaa tulee väistämättömäksi pohtia, kuinka paljon työelämää on vielä varaa kiristää ja kuinka paljon voidaan yhteiskunnan tasolla jättää panostamatta esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Julkinen keskustelu vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja yleisiin mielipiteisiin. On kuitenkin tiedostettava, että keskustelu, joka korostaa mielenterveyshäiriötä yksilön ongelmana, hämärtää sairauden monisyisen luonteen ja siirtää painopistettä poliittisen päätöksenteon piiristä yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisiksi ongelmiksi. Sekä oikeudenmukaisessa ja toimivassa työyhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa tulisi tunnistaa mielenterveyden häiriöille altistavat tekijät, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa tehokkaasti. Lisäksi tulisi hyväksyä, että jokaisen työkyky ja voimavarat vaihtelevat elämän eri tilanteissa, ja myös tulevaisuuden työelämässä pitäisi olla siihen varaa. Jutun lähteenä on käytett y seuraavia tutkimuksia: • Psyykkisen haavoitt uvuuden nousu suomalaisessa työelämässä (2013–2017). Työterveyslaitos. • Työkyvytt ömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 04/2017. • Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikutt aa työkykyyn. Työterveyslaitos ja sosiaalija terveysministeriö, 2018. Reitti_1_2019.indd 29 Reitti_1_2019.indd 29 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 30 Ott eita työelämästä Laki vei postityönt ekijöiltä lakkooikeuden Kanadassa Kanadan postialan työntekijät joutuivat turvautumaan lakkoon yrittäessään painostaa Kanadan valtion omistamaa postilaitosta Canada Postia neuvotteluihin koskien uutta työehtosopimusta. Pitkään jatkuneen kiistan ja muutaman kuukauden lakon seurauksena Kanadassa säädettiin poikkeuksellinen laki, joka pakotti postialan työntekijät keskeyttämään lakon ja palaamaan takaisin töihin. Kanadan postialan ammattiliitto CUPW pitää säädettyä lakia Kanadan ihmisoikeuksien peruskirjan vastaisena. CUPW on vaatinut työehtosopimukseen muun muassa parannuksia työturvallisuuteen, ratkaisua ylityöpakkoon sekä naisten tasa-arvon parantamista. Ammattiliitto on saanut sekä kansallista että kansainvälistä tukea taistelulleen Canada Postin epäoikeudenmukaisia työoloja sekä hallituksen ihmisoikeuksia loukkaavaa lainsäädäntöä vastaan. Työnantajan ja hallituksen painostamiseksi järjestettyjä toimia, kuten tukilakkoja, jatketaan. Kansainväliset kumppanit voivat osoittaa tukeaan painostamalla Kanadan hallitusta esimerkiksi järjestämällä mielenosoituksia Kanadan suurlähetystöissä sekä konsulaateissa. Senegalissa ei neuvotella Senegalin hallitus yhdessä Senegalin postiyhtiön La Posten johdon kanssa ovat ilmoittaneet laaja-alaisesta postitoimintojen uudelleenorganisoimisesta. Uudelleenorganisointi vaikuttaa enemmistöön maan postityöntekijöistä. Senegalin postialan ammattiliitto SNTPT on pyytänyt roolia uudelleenorganisointiprosessissa sekä paikkaa neuvottelupöydässä, jotta työntekijöiden edut tulevat huomioiduiksi. Postin johto on kieltäytynyt yhteistyöstä ammattiliiton kanssa ja evännyt liiton osallistumisen prosessiin. Postin johto on lisäksi toimillaan estänyt liiton uudelleenorganisointia koskevan liittokokouksen pitämisen. Maailmanlaajuisesti toimiva postija logistiikka-alan ammattiliittojen kattojärjestö UNI Global Union Post & Logistics vaatii 17.12.2018 julkaistussa vetoomuksessaan Senegalin hallitusta ottamaan ammattiliitto SNTPT:n mukaan postitoimintojen uudelleenorganisointija päätöksentekoprosessiin. UNI Global Union Post & Logistics edustaa maailmanlaajuisesti yli 2,5 miljoonaa postija logistiikka-alan työntekijää. Postija logistiikka-alan unioni PAU ry on osoittanut tukensa Senegalin postialan ammattiliitolle lähettämällä myös omissa nimissään vetoomuksen Senegalin hallitukselle. Pakkanen puree jakelussa s. 16 Reitti_1_2019.indd 30 Reitti_1_2019.indd 30 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 31 PAU tukee Intian postityöntekijöitä Intian maaseudun postityöntekijät aloittivat 18. joulukuuta 2018 toistaiseksi kestävän lakon. Lakko ehti kestää 22. joulukuuta 2018 asti, jolloin postiyhtiön hallitus ilmoitti suostuvansa neuvotteluihin työntekijöiden edustajien kanssa. Lakko oli seurausta Intian postin välinpitämättömyydestä koskien ammattiliiton toistuvia vaatimuksia palkkaerojen tasoittamisesta ja huonojen työolojen parantamisesta. Intian maaseudun postityöntekijöitä edustava ammattiliitto NUGDS vaati lakkoon turvautuen Intian hallitukselta ja postin hallinnolta toimia katkenneiden neuvottelujen uudelleen aloittamiseksi. Postija logistiikka-alan unioni PAU yhdessä muiden kansainvälisten solidaarisuuskumppaneiden kanssa osoitti tukensa Intian postialan ammattiliitolle lähettämällä vetoomuksen Intian hallitukselle työnantajan saamiseksi neuvotteluihin takaisin. Lakkotoimet ja kansainväliset vetoomukset onnistuivat tavoitteessaan neuvotteluyhteyden uudelleen avaamisesta. Testaa työolosi SAK on uudistanut työolojen laatua arvioiva nettitestinsä. Tutkimustietoon perustuvalla Hyvän työn mittarilla kuka tahansa voi testata työolonsa ja verrata niitä yli 1 200 työntekijän kokemuksiin. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistu Hyvän työn mittarin nettiversio mittaa muun muassa työsuhteen turvallisuutta, toimeentuloa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Vastausten perusteella testi arvioi, ovatko vastaajan työolot keskimääräistä paremmat vai huonommat. Kokonaisarvion lisäksi testi tarjoaa vertailun muihin työpaikkoihin kymmenen eri tekijän osalta. Hyvän työn mittarin nettitesti julkaistiin SAK:n sivuilla ensimmäisen kerran helmikuussa 2015. Vuoden 2017 loppuun mennessä testiä oli käytetty yli 5 000 kertaa. Testi löytyy osoitteesta www.testaatyoolosi.fi SAK haluaa uudistaa työttömyysturvan ja työttömien palvelut kokonaisuutena seuraavalla hallituskaudella. Se tarjoaa uudistustyön pohjaksi omaa kannustavaa työllistymisturvan malliaan. SAK:n malli purkaa turhaa byrokratiaa, joka tekee nykyisestä järjestelmästä työttömälle monimutkaisen. Kannustavassa työllistymisturvassa työttömyysetuuksia on vain kaksi; ansioturva ja perusturva. Malliin selkeyttä tuo omavastuupäivistä ja aktiivimallista luopuminen. Malli osoittaa luottamusta työntekijää kohtaan esimerkiksi siten, että karenssit ovat aluksi lieviä ja kasvavat, jos laiminlyönnit toistuvat. SAK:n mallissa satsataan myös laadukkaisiin palveluihin, jotka tukevat työttömän työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä. SAK esittää, että työttömyysturvassa luovuttaisiin työajanseurannasta ja selkiytettäisiin palkkatyön ja yrittäjyyden välistä eroa, jotta keikkatyöntekijöiden toimeentulo paranisi. SAK uudistaisi tyött ömyysturvan kokonaisuutena – Monet keikkatyöntekijät kokevat joutuneensa byrokratialoukkuun, jossa toimeentulon turvaaminen edellyttää lukemattomien selvitysten toimittamista eri tahoille. Tulevaisuudessa etuuden kannalta kaikki olennaiset tiedot olisi saatava automaattisesti vuoden alussa käyttöön tulleesta tulorekisteristä, SAK:n johtaja Saana Siekkinen sanoo. SAK:n tilaaman Vajaalla työllä, valtavalla vaivalla -tapaustutkimuksen mukaan keikkatyöntekijöiden työaikaa kuluu valtavasti töiden hakemiseen, työttömyysturvan yhteensovittamiseen ja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Ansiotyötä keikkatyössä on sen sijaan ajallisesti ja rahallisesti vähän. Vajaalla työllä, valtavalla vaivalla -raportti ja SAK:n kannustavan työllistymisturvan malli löytyvät SAK:n verkkosivuilta. Lähde: www.sak.? Reitti_1_2019.indd 31 Reitti_1_2019.indd 31 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 32 Reitti 32 Tyött ömyyskassojen uudistaminen on vältt ämätt ömyys Ay-majakka N yt SAK:laisten työttömyyskassojen uudistamishankkeessa pyritään ottamaan jatkoaskeleita. PAU suhtautuu uudistushankkeeseen myönteisesti. Joulukuussa pidetty liittohallitus antoi asiasta lausuntonsa. Seuraavaksi esitän perusteluita myönteiseen suhtautumiseen. Tavoitteeseen eteneminen voidaan aloittaa luontevasti sopimalla yksi euromääräinen kassamaksu, kehittämällä yhdessä digitaalisia järjestelmiä ja hankkimalla kassoille yksi yhteinen liittymisalusta. Taloudellisen jykevyytensä vuoksi yhteisen kassan jäsenmaksu voitaisiin pitää alhaisena, tämä poistaisi merkittävästi paineita liittojen kokonaisjäsenmaksujen osalta. Raivausta alustatalouden viidakkoon Digitaalisten järjestelmien yhteinen kehittäminen, yksi euromääräinen jäsenmaksu ja yhteinen liittymisalusta palvelisivat palkansaajaliikkeen järjestäytymistä. Nykyisin työelämään tulevat henkilöt, yleensä nuoret, eivät löydä helposti ammattiliittoaan osaja määräaikaisten työsuhteiden sekä niin sanotun alustatalouden aiheuttamassa viidakossa. Yksi SAK:lainen työttömyyskassa olisi taloudellisesti vahva etuuksien maksaja suuren jäsenmääränsä vuoksi ja siksi, että kassan edustaessa monia ammatteja eivät maksatuspiikit olisi vaikutukseltaan dramaattisia. Työttömyys ei iske kaikkiin ammatteihin samanaikaisesti eikä samalla voimakkuudella. SAK:laisten tyött ömyyskassojen on aika uudistua. Yhteisestä kassahankkeesta on SAK:ssa keskusteltu useampia vuosia. Tyött ömyyskassojen määrää tulee vähentää, päämääränä tulee olla yksi yhteinen tyött ömyyskassa. Suuren puhe kuuluu kauas Laajan edustavuutensa ja kokonsa vuoksi kassa olisi myös merkittävä vaikuttaja ja puheenvuorojen käyttäjä keskusteltaessa maamme työttömyysturvajärjestelmästä. Keskustelussa on ollut työttömyyskassojen toiminnan laajentaminen muun muassa työnvälitykseen, tehtävien laajentamista ei voida toteuttaa nykyisellä kassarakenteella. Edellä mainitut toimenpiteet selkeyttäisivät ansiosidonnaisen työttömyysturvaan liittyvää, nykyisellään sangen sekavaa järjestelmää. Tämä antaisi myös mahdollisuuden kirkastaa palkansaajaliikkeen roolia edunvalvojana työmarkkinoiden tulokkaille. Oikean liiton löytymiseen helpotusta Työtehtävissä, jossa työvuorot saadaan verkkosovellusten välityksellä, järjestämisala ei välttämättä ole kovinkaan selvä. Tämä haittaa ammatillista järjestäytymistä. Yhteinen merkittävän kokoinen työttömyyskassa, jossa on yksi euromääräinen jäsenmaksu sekä yhteinen liittymisalusta toimisi eräänlaisena suppilona työmarkkinoille tuleville työntekijöille. Suurkassaan yhteyttä ottaneet jäsenet voitaisiin ilman suurempaa byrokratiaa ohjata oikeisiin ammattiliittoihin. On ilmiselvää, että muuttuvilla työmarkkinoilla työttömyyskassojen uudistaminen, päämääränään yksi SAK:lainen kassa on välttämätön askel palkansaajaliikettä lähellä olevan työttömyyskassatoiminnan ja koko liikkeen tulevaisuuden kannalta. Tarvitaan nykyaikaiset järjestelmät sekä selvästi leveämmät hartiat taloudellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti. JUHA JAATINEN koulutussuunnitt elija Reitti_1_2019.indd 32 Reitti_1_2019.indd 32 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 33 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_1_2019.indd 33 Reitti_1_2019.indd 33 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 34 Elokuva Kansantaiteilija Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen (s 1950) kuoli vuonna 2006 sisäelimien tuhoutumiseen. Hän oli alkoholisti. Nyt lyhytelokuvien puolella ansioitunut Teppo Airaksinen on ohjannut Leskisen elämästä kertovan elokuvan Juice. Airaksisen esikoispitkä perustuu Antti Heikkisen kirjoittamaan Juice elämänkertaan Risainen elämä, joka ilmestyi vuonna 2014. Juice Leskinen tuli kansan mieliin vuonna 1973 pikkutuhmalla Marilyn-rallatuksella. Miehen yhtyeen nimikin oli aikakauden mittarilla rohkea: Coitus Int (keskeytetty yhdyntä). Kansa tykästyi lauluntekijään, jonka laulujen riimit napsahtivat kohdilleen. Leskinen oli jatkumo suomalaisen kuplettilaulajien Tatu Pekkarisen, Alfred Tannerin ja Reino Helismaan ketjuun. Taiteilijanimen Juice ottanut Leskinen jatkoi myös klassista taiteilijan tyyliä. Hän ryyppäsi näyttävästi. Airaksisen elokuva pyrkii kuvamaan tätä maailMiksi Juice joi – kansantaiteilijan elämää valkokankaalla maa: miksi artistin elämän yksi keskeisimmistä jutuista oli viina? Juicen lapsuus oli traaginen, perheestä kuoli lapsia, isä oli juoppo ja huorintekijä. Kurja lapsuus vei Juhani-pojan suusta hampaat jo teinivuosina. Juice-elokuvassa valkokankaalle rakentuu kuva narsistisesta, itsekeskeisestä miehestä, joka kohteli perhettään huonosti. Omantunnon tuskissa ja anteeksipyyntöä anellen laulunikkari heitti tuskan viitan harteilleen ja loihti melankolisia, itsesäälissä rypeviä suomalaisen miehen heikkoa itsetuntoa kuvaavia laulujaan ja kansa tykkäsi. Leskinen oli myös mies, jota ei ollut vara suututtaa, sillä hänen vihansa oli leppymätöntä. Juice saattoi väsätä laulun mustalle listalleen joutuneesta henkilöstä. Elokuvassa hän uhkaa vihamiestään pilkkaoopperalla. Juice sieti huonosti kritiikkiä. Taiteilijan raivon saivat tuntea ne kriitikot, jotka tohtivat pisteyttää huonosti mestarin luomuksia. Airaksinen on kuvannut elokuvan fi lmille, jota näin digiaikana tehdään harvemmin. Ajoittain tietoisen epäskarpit kuvat sopivat elokuvan tuhnuiseen maailmaan mainiosti: kaljan, tupakan ja eritteiden hajun voi suorastaan tuntea iholla. Riku Nieminen on onnistunut valinta rooliin, jossa tähti vajoaa yhä syvemmälle ja syvemmälle omaan maailmaansa. Tosin elokuvan loppupuolella ei Niemisen olemuksessa juurikaan näy Juicen habituksen rapistuminen. Riku Nieminen laulaa Leskisen lauluosuudet ja hän on parempi laulaja kuin Juice. Iida-Maria Heinonen selviää kiitettävästi Juicen vaimon Marjan roolista (todellisuudessa Juicen ensimmäinen vaimo oli nimeltään Tarja). Antti Tuomas Heikkinen on kuin Mikko Alatalon kaksoisolento . Juice -elokuva kuuluu samaan sarjaan kuin Kahdeksan surmanluotia -elokuvat, jotka kuvaavat suomalaisten itseään ja läheisiään tuhoavaa alkoholismia. Juice-elokuva elokuvateattereissa kautta maan alkuvuodesta 2019. TEKSTI JUHANI STYRMAN KUVA YELLOW FILM & TV Reitti_1_2019.indd 34 Reitti_1_2019.indd 34 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 35 Vuosien varrelta Kirja Reitti 35 Posti juoksi läpi Suomen TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA PEKKA KORHOSEN ARKISTO Keskity olennaiseen Postin joukkue Suomi Juoksee-viestissä vuonna 1994. Ylärivissä oikealla joukkueenjohtaja Pekka Korhonen. Alarivissä toinen oikealta Veikko Karvonen, maratonin Euroopan mestari, olympiamitalisti ja Bostonin maratonin voitt aja. Aivotutkijat Minna Huotilai nen ja Mona Moisala ovat tarttuneet kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas mielenkiintoiseen aiheeseen. Älylaiteaikakaudella teemme kiireessä montaa asiaa yhtä aikaa, hypimme tehtävästä toiseen, kärsimme keskeytyksistä ja keskittymiskyvyn puutteesta. Keskittyminen kirjan lukemiseenkin on vaikeaa. Mistä tämä johtuu ja mikä avuksi? Kirjan mukaan Amerikkalainen lääkäri E.M. Hallowell puhui jo 1990-luvulla ilmiöstä nimeltä attention defi cit trait eli ADT, jonka voi kääntää tarkkaavaisuushäiriöksi. Hallowell esitti käytösmallin johtuvan siitä, että hänen vastaanotolleen tulleet henkilöt ovat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää. He ovat tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä, hyppineet tehtävästä toiseen ja aiheuttaneet itselleen tilan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti. Eräs ADT:n keskeisimpiä tunnuspiirteitä on itsensä keskeyttäminen. Jos ADT:stä kärsivä ihminen saa kerrankin rauhallisen työtilan, jossa ei ole taustamelua eikä keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä. Mieleen tulvii jatkuvasti muita asioita, jotka eivät liity työn alla olevaan asiaan. Ilman keskeytyksiäkin hän elää keskeytysten keskellä. Kuulostaako tutulta? Sitten 90-luvun älylaiteaikakausi on tuonut entistä enemmän haasteita keskittymiskyvyllemme. Puhelin on käden jatke, joka tarjoaa aivoille loputtoman viihdevirran, joka ei kannusta pitkäjänteiseen ja levolliseen keskittymiseen. Sählääminen, ylikuormittuminen ja lyhytjänteisyys ovat varmasti yhä yleisempiä ”kansantauteja”, jos mitään ei tehdä. Huotilainen ja Moisala antavat useita hyviä vinkkejä keskittymiskyvyn palauttamiseen niin työpaikoille kuin ihmisten arkeenkin. Riittävästä levosta, ravinnosta, liikunnasta ja älylaitteiden rajoittamisesta on hyvä aloittaa. 1970-luvulla Suomessa elettiin hölkkäbuumin aikaa. Yksi näkyvimmistä kuntourheilutapahtumista oli Suomi Juoksee-viesti, joka juostiin ensimmäistä kertaa vuonna 1979. 1475 kilometrin pituiselle reitille Utsjoelta Helsinkiin otti osaa parhaimmillaan yli 200 joukkuetta. Postipankki ja Posti-Tele olivat näkyvästi tapahtumassa mukana. Vantaalainen Pekka Korhonen osallistui viestiin Posti-Telen ja Postin joukkueessa parisenkymmentä kertaa niin juoksijana, huoltajana kuin joukkueenjohtajanakin. – Osallistuminen oli työaikaa, kun juostiin Posti-Telen valtakunnallisessa joukkueessa. Muut valtionyhtiöt eivät tiettävästi antaneet osallistumiseen palkallista virkavapaata, Korhonen muistelee. Posti-Telen/Postin joukkueeseen ei otettu mukaan ketä tahansa. Pasilassa järjestettiin testijuoksut, jossa kymppi piti juosta viiden minuutin kilometrivauhdilla. Testi oli kaksiosainen, illalla ensimmäinen kymppi ja aamulla toinen. – Jos läpäisi testin, saattoi päästä mukaan. Kunnossa piti siis olla, jos mieli matkaan. Suomi Juoksee-viesti oli kuitenkin vahvasti yhteisöllinen tapahtuma, jossa sijoituksia ei jaettu. Osuuksia riitti myös huoltojoukoille. Juoksijoiden mukana kulki autokaravaani, josta järjestyi huolto, lepopaikka ja joskus majoituskin. Lähetä kuva ja kerro tarina Onko arkistossasi joku työpaikkaasi, liitt oon tai Postiin liitt yvä kuva, jonka tarinan haluaisit kertoa Reitt i-lehden lukijoille. Lähetä kuva, lyhyt kertomus ja yhteystiedot lehden toimitukseen. Julkaistuista kuvista ja tarinoista maksamme pienen palkkion. Aineiston voi lähett ää sähköpostitse osoitt eella juha.poyry@pau.? tai Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Minna Huotilainen ja Mona Moisala. Keskitt ymiskyvyn elvytysopas. Tuuma. 2018. Reitti_1_2019.indd 35 Reitti_1_2019.indd 35 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 36 Kysyvälle vastataan PAU:n asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett älähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, asiantuntija 36 Milloin postinjakaja saa ammatt itehtävän palkkaa? Jakelutoimipaikassamme tuli puhetta tessin P-palkkaliitteen ammattija perustehtävästä. Milloin postinjakaja on oikeutettu ammattitehtävän palkkaan? Tessissä lukee ammattitehtävän kohdalla vain viestinvälitystyö, mitä se tarkoittaa? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa palkkaliitteessä P on palkkaryhmät erikseen perusja ammattitehtävälle. Tämä jaottelu eri palkkaryhmien välillä on ollut jo pitkään, vuodesta 2005 käytössä. Tätä ennen oli useampia osaamistasoja palkkaluokissa. Perustehtävän määritelmä kuuluu näin: ”Yhden toimenkuvan tai enintään kahden jakelureitin tekijä”. Kun työntekijä on perehtynyt työtehtäviin ja hallitsee useamman toimenkuvan tai enemmän kuin kaksi jakelureittiä sekä niihin läheisesti kuuluvat työt, palkka tulee nostaa ammattitehtävän palkkaryhmään. Tästä käytetään siis määritelmää ”Viestinvälitystyö”. Työntekijän tulee myös olla käytettävissä useampaan jakelureittiin, jotta hän on oikeutettu ammattitehtävän mukaiseen palkkaan. Jos työntekijä haluaa tehdä kuitenkin vain 1-2 jakelureittiä on hänellä tällöin mahdollista omasta vaatimuksestaan pysyä myös perustehtävässä. Kaikkiin erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuviin palkanosiin (ns. ”moduuli”) oikeuttavat työtehtävät siirtävät työntekijän palkkaluokan automaattisesti ammattitehtävään, vaikka tekisi vain yhtä jakelureittiä/toimenkuvaa. Oman kuukausitai tuntipalkkasi voit tarkistaa palkkataulukoista oikean palkkaryhmän kohdalta. Muista huomioida myös kokemusvuodet palkkataulukossa. Lisää neuvoja palkan tarkistamisessa saat omalta luottamusmieheltäsi. Enkö saakaan sairauslomaltani palkkaa? Sain sairauslomaa 7 päivää jouduttuani vapaa-ajalla todistamaan pahoinpitelyä ja sain rytäkässä itsekin muutamia pieniä fyysisiä vammoja. Järkytyin tapahtuneesta ja sairauslomani syyksi lääkäri kirjoitti akuutin stressireaktion (diagnoosikoodi F43.0). Saadessani palkkalaskelman ihmettelin kun minulle oli maksettu palkkaa vain neljältä ensimmäiseltä sairauspäivältä, vaikka sairauslomani kesti yhteensä 7 päivää. Kysyessäni asiaa työnantajalta minulle kerrottiin, että sairausloma, jonka syynä on jokin Ftai Z-koodin sairaus ei oikeuta palkanmaksuun, koska Kelakaan ei maksa kyseisistä sairauksista sairauspäivärahaa. Mitä nämä mystiset Ftai Z-koodin sairaudet ovat? Onko tosiaan niin, että en ole oikeutettu saamaan palkkaa sairauslomani lopuilta kolmelta päivältä? Kuulostaa siltä, että työnantaja on kohdallasi toiminut yleisen virhekäsityksen mukaan, jolloin akuutista stressireaktiosta maksetaan sairausajan palkkaa automaattisesti enintään kolmelta tai neljältä päivältä riippumatta sairausloman todellisesta pituudesta. Tällaiselle käsitykselle ei ole kuitenkaan perusteita laissa tai viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksessa eikä sitä voida pitää muutenkaan yleisenä toimintaohjeena. Työsopimuslaki määrittää, että työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Tarkempia kirjauksia koskien sairausajan palkanmaksua on viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa. Mitään listausta siitä, mitkä sairauskoodit automaattisesti oikeuttavat tai eivät oikeuta sairausajan palkkaan, ja moneltako päivältä palkka tulisi kunkin diagnoosin perusteella maksaa, ei kuitenkaan ole olemassa. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden määrittää se, onko työntekijällä jokin sairaudeksi luokiteltu tila. Lähtökohtaisesti sairausajan palkkaan oikeuttavat lähes kaikki lääkärintodistuksessa käytettävät kansainväliset ICDeli sairauskoodit, koska ne kertovat, että henkilöllä on jokin lääketieteessä määritelty sairaus. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvät F-koodit oikeuttavat työntekijän lähtökohtaisesti sairausajan palkkaan ja koko sairausloman keston ajalta. Sen sijaan Z-koodeja käytetään erilaisissa työntekijän poissaolotilanteissa ja niiden taustalla ei ole aina palkanmaksuun oikeuttavaa sairautta. Työnantaja voikin tulkinnanvaraisissa tilanteissa pyytää tarkempia selvityksiä saadakseen selville onko poissaolon taustalla palkanmaksuun oikeuttavaa sairautta vai ei. Jos lääkärintodistuksessa on tulkinnanvaraisen sairauskoodin lisäksi jokin yksiselitteinen koodi, muodostuu palkanmaksuvelvollisuus selkeän sairauskoodin perusteella. Työnantajat ovat toisinaan perustelleet sairausajan palkattomuutta sillä, että Kelakaan ei korvaa kyseisestä sairaudesta sairauspäivärahoja työnantajalle. Tämä ei kuitenkaan riitä perusteeksi palkan maksamatta jättämiselle. Työnantajan velvollisuus sairausajan palkanmaksuun perustuu työehtosopimukseen ja viime kädessä työsopimuslakiin eikä Kelan sairausvakuutuslain kriteereihin perustuviin sairauspäivärahapäätöksiin. Työnantaja ei siis voi suorilta käsin jättää maksamatta palkkaa vain tietyn lääkärintodistukseen merkityn koodin perusteella vaan palkanmaksuvelvollisuus tulee aina selvittää tapauskohtaisesti huomioiden sairauden laatu ja sairausloman pituus. Reitti_1_2019.indd 36 Reitti_1_2019.indd 36 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 37 Reitti 37 Tutt avallisesti työpaikalla Suomalainen kultt uuri on ihastutt avan epämuodollista. Kolumni TIINA TORPPA ........................................ on helsinkiläinen toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, jonka vävypoika jakoi aikoinaan Pirkanmaalla postia. O ttaako johtaja kahvia? Äitini muinaisessa työpaikassa, pankissa, kävi käsky ylhäältä alaspäin. Koko henkilöstö sinutelkoot toisiaan! Mutta äitini mukaan pankkivirkailijat eivät kerta kaikkiaan voi sinutella pankkikonttorin johtajaansa. Niinpä työntekijät keksivät puhutella pomoaan kolmannessa persoonassa käyttäen johtaja-sanaa. Onneksi suomalainen työelämä on muuttunut ja kehittynyt 1970-luvun lopulta. Aivan kuin koko yhteiskunta! Aina joidenkin mielestä pomon pokkurointi, tupakointi sisällä tai maksalaatikko lounaalla edusti vanhaa hyvää aikaa. Ajassa entisessäkin oli varmasti jotakin hyvää, mutta pomojen ja työntekijöiden muodolliset suhteet tuskin ovat mitään tavoiteltavan arvoista. Nyt harvoin edes ison organisaation toimitusjohtajaa Suomessa teititellään, ainakaan omalla työpaikalla. Teitittelyä vaativaa pikkupomoa kuka tahansa pitäisi kai hassuna muinaisjäänteenä. Johtajia puhutellaan pääasiassa etunimellä ja sinutellaan. Väitän, että meidän suomalaisten välittömyydestä seuraa paljon hyvää töissäkin. Säästyy aikaa ja vaivaa. Ehkä ideatkin kehittyvät ilman turhaa karsinointia. Pomolta tai työkaverilta uskaltaa yleensä kysyä. Ja ymmärtää, että jotain on vialla, jos ei uskalla. Asiakkaiden teitittely on eri asia. Siitä kannattaa keskustella työpaikalla ja siihen voi antaa vapaat kädet. Monet nuoret sanovat, että tuntuu puheessa turvalliselta teititellä iäkästä tai itseä vanhempaa asiakasta – tai asiakasta, joka hänkin teitittelee. Kouluttaessani kirjoittamista osallistujat joskus kysyvät tervehdyksistä sähköpostien tai kirjeiden alussa. Erityisesti ihmisiä askarruttaa, kun kirjoittaa tervehdyksen niin sanotulle ylempiarvoiselle, ennestään tuntemattomalle. Pitääkö kirjoittaa arvoisa se ja se. Vai riittäkö alkuun rento hei-sana. Suomalainen kulttuuri on ihastuttavan epämuodollista kirjallisestikin viestittäessä. Usein voi aloittaa viestit ja kirjeet hei – paitsi tasavallan presidentille, ja hänelle aika harva meistä kai kirjoittelee ja sitä paitsi presidentin kanslia ohjeistaa. Työmaailmassa on ehkä vähän ongelmallista, kun suomen kielessä ei ole selviä tervehdysohjeita. Englannin kielessä pystyy kirjoittamaan kenelle tahansa aloittaen sanalla dear. Jos tuntee itsensä epävarmaksi, suomessa hei-tervehdyksen sijaan voi laittaa arvoisa tai hyvää päivää. Tosin sähköposti on aika rento väline, johon sopii rento puhuttelu. Arvoisa ja nimi perään on muodollinen ja aika vanhoillinenkin tapa tervehtiä. En pidä siitä, etten pysty antamaan koulutettavilleni joka tilanteeseen sopivaa ohjetta. Muistutan silti aina, että viestin sisältö ja sävy ovat tärkeämpiä kuin alun tervehdys tai mahdollinen teitittely viestissä. Ja mitä korkeampiarvoisempi tyyppi on vastaanottajana, sitä enemmän hän saa viestejä eikä välttämättä kiinnitä huomiota alun tervehdyssanaan tai sen puutteeseen. Sähköpostiviestissä voi usein mennä heti asiaan ilman tervehdystä. Toisaalta kaikki kohteliaisuus on aina varman päälle! Välittömyys ja tuttavallisuus suomalaisessa viestinnässä eivät tarkoita, etteikö meillä voisi olla kohtelias ja toisen huomioiva. Voi, saa ja pitää olla! Suomalainen työelämä on siinä mielessä tehokas ja toimiva alusta, ettei meillä tarvitse päteä, tärkeillä, korostaa itseään tai asemaansa. Eikä luojan kiitos enää puhutella ketään kolmannessa persoonassa! Reitti_1_2019.indd 37 Reitti_1_2019.indd 37 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 38 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n vuosikokous Aika: Lauantai 9.3.2019 Paikka: Eckerö Line m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, kuten: vuoden 2018 tilinpäätös ja toimintakertomus valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2019. Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle, kari.o.tanskanen@posti.com, viimeistään perjantaina 25.tammikuuta. Imatran osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 23.2.2019 klo 14.00 Paikka: Esterinkatu 11, alakerran kokoushuone Kokouksessa valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Paikalla PAU:n työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen. Ilmoittautumiset ruokailun takia 14.2.mennessä Kaisa Rossille, 050 303 6747 tai Jouko Rossille, 040 410 8992. Tervetuloa! Imatran osaston toimikunta Joensuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 23.2.2019 klo 12.00 Paikka: Ravintola Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo Kokous alkaa osaston tarjoamalla ruokailulla, varsinainen kokous noin klo 13.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Lisäksi päätetään Mulon / Ätäskön mökin myynnistä. Vieraana koulutussuunnittelija Juha Jaatinen PAU:sta kertomassa ajankohtaisista asioista. Ilmoittautumiset 18.2.2019 mennessä Jarille, jari.kontkanen@posti.com tai tekstiviestillä 0400 126260. Tervetuloa! Kainuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 30.3.2019 klo 11.00 Paikka: Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, Kajaani Vuosikokouksessa käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt mahdolliset muut asiat. Sitova ilmoittautuminen 22.3.mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist@netti.fi . Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa! Toimikunta Oulun automiehet Toimikunnan valmisteleva vuosikokous 2.2.2019 klo 17.00. ja varsinainen vuosikokous 23.2.2019 alkaen klo 15.00. Molemmat kokoukset pidetään osoitteessa Oulu Pok/neuvottelu 1. Takalaanilantie 2, 90600 Oulu. Vuosikokouksessa sauna lämmin, omat pyyhkeet mukaan. PAU Rovaniemen osasto 149 ry:n vuosikokous Aika: Lauantai 23. helmikuuta 2019 alkaen klo 14.00 ruokailulla Paikka: Ravintola Turkoosin yläkerran saunasalin kokoustila, Postikatu 1, 96100 Rovaniemi. Kokouksessa käsitellään muun muassa sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle käsiteltäväksi esitellyt asiat, valitaan uusi toimikunta ja puheenjohtaja. Liiton ajankohtaiskatsauksen esittelee kokouksessa liittosihteeri Esko Hietaniemi. Kokouksen jälkeen pidämme perinteiset läksiäiset. Tietoja kokouksesta myös osaston nettisivuilla. Ilmoittautumiset työpaikan ilmoitustaululla olevalle lomakkeelle tai s-postilla: jyrki.sutinen@posti.com. Tervetuloa! Vaasan osaston 161 kevätvuosikokous Aika: 30. maaliskuuta 2019 klo 15.00 Paikka: Jakelukeskus, Meijerinkatu 2-4, 65100 Vaasa Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa! Vaasan osaston huvilavaraukset Huvilavaraustoiveet (kesä-, heinäja elokuu) tulee toimittaa KIRJEITSE maaliskuun loppuun mennessä osoitteella: PAU Vaasan osasto/ Huvilavaraus, PL 4711, 65101 Vaasa. Kirjeeseen tulee laittaa: Nimi, yhteistiedot ja haettava aika. Toimikunta käsittelee määräaikaan mennessä tulleet hakemukset huhtikuun alussa ja ilmoittaa niistä henkilökohtaisesti. Toimikunta Lupon matkalla vielä tilaa 16.–23.3.2019 järjestetään lomaviikko Luppoon Kemijärven Pyhätunturille. Lomaviikolle on vapautunut paikkoja, joita voi tiedustella Pekka Korhoselta, 040 552 2388. Lupossa on loistavat ulkoilumahdollisuudet. Viikon aikana voi harrastaa mm. sauvakävelyä, hiihtoa, laskettelua, pilkkimistä tai muuten vain luppoilemista. Mikään aktiviteetti ei ole siis pakollista. Lähtijät voivat hakea mahdollista tukea omalta ammattiosastolta. Postipurjehdus Open tulee taas Ammattiosastot huomioikaa tämä, kun suunnittelette tulevaa toimintaa, vaikkapa pikkujouluja. Perinteinen Postipurjehdus Open välillä Turku-Tukholma-Turku järjestetään myös ensi syksynä. Tällä kertaa risteillään 1.-2.11.2019 (pe/iltalähtö). Risteilyn ohjelmassa on mm. iltatilaisuus, meriaamiainen, buff etruokailu, asiatilaisuus/paneeli (korkeatasoisia alustajia) ja arpajaiset. Laivayhtiölle on tehty varaus 250 henkilölle. Tiedustelut risteilyvastaava Marko Koivumäeltä, 040 768 2256 tai marko. koivumaki@posti.com. Reitti_1_2019.indd 38 Reitti_1_2019.indd 38 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 39 Vaasan Posti-Telen eläkeläiset ry 30 vuott a Tasan 30 vuotta sitten 15. joulukuuta 1988 kokoontui joukko eläkeläisiä perustamaan eläkeläisten kerhoa, jonka nimeksi vahvistettiin Posti-Telen Vaasan alueen eläkeläiset. Ensimmäisen perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Alvi Jurvonen ja sihteeriksi Tellervo Lumme. Alvi Jurvonen valittiin myös yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 1989. Kaikki muut ensimmäisen perustajakokouksen hallituksen jäsenet paitsi Alvi Jurvonen ovat nukkuneet pois. Meillä oli ilo ja kunnia voida viettää merkkipäiväämme Alvin kanssa. Yhdistyksemme hallitus päätti antaa hänelle kunniapuheenjohtajan arvonimen. Puheenjohtaja Marita Sid luovutti hänelle kunniakirjan. Juhlamme oli hyvin lämminhenkinen ja meillä kaikilla oli paljon hyviä muistoja 30 vuoden ajalta. Jossakin vaiheessa yhdistyksen nimi muutettiin Vaasan Posti-Telen eläkeläiset ry:ksi. Yhdistyksen toiminta on ollut hyvin aktiivista, innostavaa ja mielenkiintoista. Teatterimatkoja ja retkiä tehtiin paljon. Kokouksissa oli erilaisia teemoja ja esiintyjiä. Tulin itse mukaan yhdistykseen vuonna 2006, ensin sihteerin tehtäviin, jonka jälkeen olen toiminut 10 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Työ on ollut hyvin haastavaa ja mielenkiintoista. Hyvä yhteistyö hallituksen kanssa on ollut kannustavaa ja toimivaa edelleenkin. Kiitos siitä kaikille hallituksen jäsenille ja myös kaikille niille, jotka ovat osallistuneet yhdistyksemme toimintaan. Hyvää ja menetyksellistä vuotta 2019 kaikille. MARITA SID Puheenjohtaja Vaasan Posti-Telen eläkeläiset ry. Ristikon ratkaisu T E K O U H A T A L I T L A S I S I I S J A K E K A N T O A R O T P A O T S E T Ä A R M J/V I R A K M I K Ä N U T I I A O M A R E L B E P J O S E I R S T A U S K U L O A N E L U T I L I O A I V A N K U T E N N I S I T L E T I T L E S E R A V U R I A M U R I A A L U S S Ä V Y Ä I T I S I E V I L A S K O S T U S Ä K S Y T O Ä O V I K L O P A U L I M P I A V A I N E S E I L A U S P A I N E L O V I M A K E A N T E N N I A N N E T U T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 10/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Ismo Nousiainen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Reitti_1_2019.indd 39 Reitti_1_2019.indd 39 17.1.2019 14.06 17.1.2019 14.06
Reitti 40 På svenska När får postutdelare lön för arbetets yrkesuppgift er? På vårt utdelningsställe diskuterade vi kollektivavtalets lönebilaga P och dess yrkesoch grunduppgift er. När är en postutdelare berät tigad till lön för yrkesuppgift ? Kollektivavtalet hänvisar med yrkesuppgift till ordet Kommunikationsförmedlingsarbete, vad betyder det? Lönebilaga P i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal innehåller separata lönegrupper för grundoch yrkesuppgift er. Denna utdelning mellan lönegrupperna har funnit sedan år 2005. Före det fanns det fl era olika kompetensnivåer i lönegrupperna. Grunduppgift ens defi nition lyder: ”Anställd med en arbetsbeskrivning eller högst två utdelningsrutter”. Om arbetstagaren har bekantat sig med arbetsuppgift erna och behärskar fl era arbetsbeskrivningar eller fl era än två utdelningsrutter och uppgift er som tillhör dem, ska lönen höjas till yrkesuppgift ens lönegrupp. Således används defi nition ”Kommunikationsförmedlingsarbete”. Arbetstagaren ska även vara tillgänglig för fl era utdelningsrutter för att vara berättigad till yrkesuppgiftens lön. Om arbetstagaren vill ändå ha 1 -2 utdelningsrutter har han eller hon möjlighet till att stanna i grund upp gift en på sin egen begäran. Alla arbetsuppgift er som berättigar till lönedelar, är baserade på specialansvar och kompetens (så kallade moduler), och de fl yttar arbetstagarens lönegrupp automatiskt till yrkesuppgift , även om personen skulle sköta endast en utdelningsrutt/arbetsbeskrivning. Du kan kolla din eden månadseller timlön på lönetabellen i den rätta lönegruppen. Kom ihåg att kontrollera även årserfarenhet i lönetabellen. Ytterligare råd för lönekontroll får du av din förtroendeman. Blir jag inte betalt för sjukledighet? Jag fi ck 7 dagar sjukledighet för jag under fritid råkade blanda mig i en misshandel som vittne, och fi ck några smärre skador också själv. Jag blev upprörd av händelsen och läkaren skrev mig sjukledighet på grund av akut stressreaktion (diagnoskod F43.0). Då jag fi ck lönebeskedet undrade jag för jag hade blivit betalt endast för de fyra första sjukledighetsdagarna, även om min sjukledighet varade sammanlagt 7 dagar. Då jag frågade saken från arbetsgivaren, fi ck jag höra att en sjukledighet på grund av en sjukdom som har koden F eller Z, berättigar inte till lönebetalning, eft ersom FPA inte betalar sjukledighetspenning för dessa sjukdomar. Vad är dessa mystiska sjukdomar med koder F eller Z och är det verkligen så att jag inte är berättigad till lön för de tre sista dagarna av min sjukledighet? Det låter som om arbetsgivaren har agerat enligt ett vanligt missförstånd, då det betalas automatiskt lön för sjukledighet högst för tre eller fyra dagar oberoe nde av sjukledighetens verkliga längd. Det fi nns dock inte grunder för en sådan uppfattning varken i lagen eller i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal, och det kan inte anses som en allmän riktlinje. Arbetsavtalslagen defi nierar att en arbetstagare som på grund av sjukdom eller olycksfall är förhindrad att utföra sitt arbete har rätt till lön för sjukdomstid. Mer detaljerade noteringar angående lönebetalning under sjukledighet fi nns i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal. Det fi nns inte någon listning över sjukdomskoder som automatiskt skulle berättiga till sjukledighetens lön eller regler för hur många dagar lönen ska betalas i samband med respektiv diagnos. Skyldighet för lönebetalning under sjukledighet defi nieras på grund av faktumet om arbetstagaren har en kondition som anses vara en sjukdom. I huvudsak berättigar nästan alla ICD-koder, dvs. internatinella sjukdomskoder som används i läkarintyg, till lön för sjukledighet. Dessa koder berättar att personen har en sjukdom som defi nieras i medicin. Det betyder att t.ex. F-koder, som anknyts till psykiska problem, berättigar arbetstagaren i huvudsak till lön för sjukledighet och under hela sjukledigheten. Däremot Z-koder används i samband med olika frånvaron som en arbetstagare kan ha. Bakgrunden för dessa koder är inte alltid en sjukdom som berättigar till lönebetalning. Vid tolkbara situationer kan arbetsgivaren be om ytterligare förklarningarar för att ta reda på om det fi nns en sjukdom som berättigar till lönebetalning på bakgrunden av en från varo eller ej. Om det förutom en tvetydig sjukdomskod fi nns en entydig kod på läkarintyget, uppstår lönebetalningsskyldighet på grund av den tydliga sjukdomsskoden. Arbetsgivare har ibland begrundat oavlönad sjukledighet på grund av FPA’s beslut att inte ersätta sjukledighetspenning till arbetsgivare. Detta räcker dock inte som grund till obetalad lön. Arbetsgivarens skyldighet till lönebetalning under sjukledighet baserar sig på kollektivavtalet och i sista hand på arbetsavtalslagen, inte på beslut om sjukdagpenning som fattas på grund av FPA’s sjukförsäkringslag. Arbetsgivaren kan således inte entydigt lämna lönen obetalad enbart på grund av en viss kod på läkarintyg, utan skyldighet till lönebetalning ska alltid utredas från fall till fall och med hänsyn till sjukdomens slag och sjukledighetens längd. Reitti_1_2019.indd 40 Reitti_1_2019.indd 40 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 41 In English When is a delivery worker entitled to the professional task’s salary? At our distribution site we had a discussion regarding the basic and professional duties in the salary appendix P of the collective labor agreement. When is a delivery worker entitled to the professional task’s salary? It says in the collective labor agreement for the Communications and logistics sector that professional task means messaging work, what does that mean? Th ere are separate salary groups for basic task and for professional task in the salary appendix P of the collective labor agreement for the Communications and logistics sector. Th is diff erentiation between diff erent salary groups has been in use for a long time, since 2005. Before there were more levels of expertise in the salary groups. Th e defi nition of the basic task is: “Task with a single work description or no more than two distribution routes”. When the employee is familiar with the work tasks and can do several work descriptions, or more than two distribution routes with other closely related tasks, the salary must be paid according to the salary group of professional task salary. Th at is defi ned as the “Messaging work”. Th e employee must also be willing to work several distribution routes in order to be entitled to the professional task salary. However, it is possible for an employee to remain doing the basic task if he/she requests only to do 1–2 distribution routes. All the work tasks that entitle an employee to salary components based on special responsibility and expertise (the so-called “modules”) automatically entitle the worker to the professional task’s salary, even if he/she is doing only one distribution route / work description. You can check your own monthly or hourly salary from the appropriate salary group in the salary table. Remember to also consider the years of service in the salary table. Contact your own shop steward to get more information on how to check your salary. Am I not entitled to salary on my sick leave? I was on a sick leave for 7 days aft er witnessing an assault and I also got a bit injured in that situation. I was shocked by what happened and the doctor gave me sick leave based on an acute stress reaction (diagnosis code F43.0). Aft er receiving my salary slip, I was surprised to notice that I was only paid for the fi rst 4 days of my sick leave even though I was on a sick leave altogether for 7 days. I asked my supervisor about this and I was told that sick leaves that are based on certain For Zdiagnosis codes do not entitle the worker to salary during sick leave. I was told that the reason for this is that Kela doesn’t either pay sickness allowance based on these diagnoses. What are these cryptical diagnosis codes and is it so that I am not entitled to get paid for the last 3 days of my sick leave? It sounds like your employer has acted upon the general misconception that in the case of an acute stress reaction salary must be paid only for a maximum of three to four days regardless of the total length of the sick leave. However, this conception is not based on law or on the collective labor agreement for the Communications and logistics sector and it shouldn´t be taken as a general guide line. According to the Employment Contracts Act, employees who are prevented from performing their work by an illness or accident are entitled to pay during illness. Th ere are more detailed provisions regarding the salary during sick leave in the collective labor agreement for the Communications and logistics sector. However, no listing exists that could automatically tell us which diagnosis codes entitle workers to pay during illness and for how many days should salary during sick leave be paid in diff erent illnesses. Th e defi ning factor that determinates if an employer must pay salary during sick leave is whether a worker has a condition that is classifi ed as an illness in the medical science. Th us, in principle all the international diagnosis codes (ICD-codes) used in the medical certifi cates entitle workers to the salary during sick leave because the codes indicate that the person has an illness defi ned as such by medical science. It means that for instance F-codes that refer to mental disorders entitle in principle to salary during the whole sick leave. Instead, the Z-codes are used in diff erent kinds of situations when the worker is absent from work and thus Z-codes do not always entitle the worker to salary during sick leave because they do not always refer to illnesses in the medical sense. In order to fi nd out whether Z-code refers to an illness entitling to salary during sick leave, the employer can ask for more specifi c clarifi cations. However, if in the medical certifi cate there is an undisputed illness code in addition to an unclear code, the obligation to pay salary during sick leave is based on the undisputed illness code. Sometimes employers have argued that it is not their obligation to pay salary during sick leave in cases where Kela doesn’t compensate sickness allowance to the employer. However, this is not a valid reason to leave salary during sick leave unpaid. Th e employer’s obligation to pay salary during illness is based on the collective labor agreement and ultimately on the Employment Contracts Act. It is not based on Kela’s sickness allowance decisions that are in turn based on the Health Insurance Act. As a conclusion, the employer can’t leave salary during sick leave unpaid based only on the diagnosis code used in the medical certifi cate. Th e obligation to pay salary during sick leave must always be considered case-by-case taking into account the type of sickness and the length of the sick leave. Reitti_1_2019.indd 41 Reitti_1_2019.indd 41 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Lakimuutos helpott aa tyött ömän lyhytkestoista opiskelua Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen koskien lyhytkestoista päätoimista opiskelua työttömyysetuudella. Muutos on tullut voimaan 31.12.2018. Lyhytkestoiset eli enintään kuusi kuukautta kestävät päätoimiset opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella, jos työtön on vähintään 25 vuotta vanha ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulee pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi. Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta. Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto. Jos aloitat lyhytkestoiset opinnot työttömyysetuudella, aktiivisuusedellytys kertyy opintojesi ajalta. Aktiivisuusedellytykseen luetaan vuodenvaihteesta alkaen myös sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. Kansallinen tulorekisteri tyött ömyyskassojen käytt öön vuonna 2020 Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Ensimmäisessä vaiheessa tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot palkoista ja ansiotuloista. Tässä vaiheessa tulorekisteriä alkavat käyttää mm. Verohallinto, Kela, Työttömyysvakuutusrahasto (TVR), työeläkelaitokset sekä ETK. Toisessa vaiheessa, vuonna 2020, käyttäjien määrä kasvaa ja mukaan tulevat muun muassa TEMin hallinnonala, Tilastokeskus, Työllisyysrahasto, vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat ja työsuojeluviranomainen. Työttömyyskassan jäsenen tulee siis vuoteen 2020 saakka edelleen ilmoittaa työttömyyskassalle palkkatietonsa hakemuksensa liitteenä kuten tähänkin saakka. Työttömyyttä edeltävät tulot ilmoitetaan palkkatodistuksella ja soviteltua päivärahaa hakevat osa-aikaisesti työskentelevät toimittavat kassalle hakujaksoa vastaavan tilinauhan normaaliin tapaan. Reitti_1_2019.indd 42 Reitti_1_2019.indd 42 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 12.2. mennessä ja voita 20 € Reitti_1_2019.indd 43 Reitti_1_2019.indd 43 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58
PAU:n 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin välittömässä läheisyydessä osoitteessa Laitialantie 190, Ristiina. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy 12 hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan Hinnat PAU:n jäsenille: • ma–su 600 € (norm. 3200 €) • ma–pe 450 € (2300 €) • 3 vrk 350 € (1400 €) • viikonloppu pe–su 300 € (1200 €) Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com. Huom! Ensi kesän varauksia 1.6.2019 alkaen otetaan vastaan vasta 1.4. lähtien. Tällä hetkellä Auralaa voi varata toukokuun 2019 loppuun saakka. Toimi nopeasti, että saat Auralan käyttöösi haluamaasi aikaan. Aurala on avoinna läpi vuoden. Lisätietoja ja kuvia osoitt eessa: www.pau.fi /jasenyys/jasenedut/ lomaedut/aurala Hiihtolomalle Auralaan! Reitti_1_2019.indd 44 Reitti_1_2019.indd 44 17.1.2019 13.58 17.1.2019 13.58