Reitti • MAINOSJAKAJILLE UUSI TES 13 • APUA TYÖTERVEYSNEUVOTTELUIHIN 16 • TUNNETKO JÄSENETUSI? 28 Putous-tähti Timo Lavikainen tuntee jakelun 26 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2020 Kasarmitorilla meni kaikki uusiksi 6 Tuomas Kaaja jakaa päivin ja öin OTA TALTEEN KOULUTUSOPAS 2020 Reitti_1_2020.indd 1 Reitti_1_2020.indd 1 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 2 Reitti 1 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 17 800 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 2/2020 17.2. 12.3. 3/2020 25.3. 23.4. 4/2020 14.5. 11.6. 5/2020 3.8. 27.8. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Radikaali jakelu-uudistus 10 Puheenjohtajalta: Uusi vuosi, uudet kujeet? 12 Työaikalaki uudistui 13 Mainosjakajille uusi työehtosopimus 14 Valtakunnalliset pääluottamusmiehet valittu 16 Apua työterveysneuvotteluihin 18 Työn muokkaus työnteon tukena 19 Uusi polku ja tulontasaus 19 Vuosityöajan lyhennyksen pitäminen 20 Vapaalla: Viuluveijari aamuduurissa 22 Otteita työelämästä 24 Some tukee ja tiedottaa 26 Lavikaisen kapina ei laannu 28 Hyödynnä jäsenetusi 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Kysyvälle vastaan 33 Kolumni: Joni Eriksson 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset Tiesitkö, ett ä sinulla on henkivakuutus 23 20 6 22 Reitti_1_2020.indd 2 Reitti_1_2020.indd 2 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Laatu syntyy henkilöstöä kuunnellen 3 "S ain tänään, 21. tammikuuta kirjeen, joka oli postitettu reilu kuukausi aiemmin. Oli hieno värikäs kirjekuori ja nimi ja osoite käsialalla kirjoitettuna. Siellä oli kutsu yksityistilaisuuteen, johon osallistuminen olisi ollut suuri ilo ja kunnia. Tapahtuman ajankohta oli 2. tammikuuta.” Tällaista palautetta antoi Helsingin Punavuoressa asuva henkilö postinjakelun ongelmista kertovassa laajassa Helsingin Sanomien artikkelissa 28.1. Hesarin kustantaja, Postin kilpailija Sanoma julkaisee mielellään juttuja Postin jakeluongelmista, jos niihin annetaan aihetta. Samalla Hesari ilmeisen tarkoituksellisesti jättää kertomatta oman Early Bird-jakelunsa mokista, joista niistäkin asiakkaat syyttävät herkästi Postia. Mutta miksi ihmeessä syöttää vastustajan lapaan? Omissa soi jatkuvasti, kun annetaan kilpailijoille siihen mahdollisuus. Helsingin ongelmat johtuvat Kasarmitorin ja Katajanokan jakelu-uudistuksesta, jossa jakelu ja käsittely erotettiin toisistaan. Pasilaan perustettiin esityötehdas Factory, jonne siirrettiin toimipaikkojen paras asiantuntemus eli työntekijät, joilla oli asiakkaista ja alueesta paras tuntemus. Samalla jakeluun palkattiin uudet, osa-aikaiset työntekijät, jotka lähtevät jakelukierrokselle näkemättä ennalta koskaan mitä jakavat. Kasarmitori ja Katajanokka ovat alueina jakajille varmasti haastavimpia koko Suomessa. Siellä sijaitsee merkittäviä yrityksiä, virastoja, ministeriöitä ja suurlähetystöjä. Puhumattakaan monista rinnakkaisosoitteista ja hankalista luukuista. Omat ongelmansa tuo myös kolmen kimpun jakelu, jota useimmat jakajista pitävät tehottomana ja hidastavana tekijänä jakelutyössä. Ennen uudistusta jakelun valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja alueen pääluottamusmies Riitta Sievilä vetosivat voimakkaasti työnantajaan kaikista niistä riskeistä, jotka käsittelyn ja jakelun erottaminen pitävät sisällään. Heitä ja työntekijöitä ei kuunneltu. Seuraukset ovat nähtävissä ja kilpailijoiden lehdistä luettavissa. Reitissäkin on viime vuosien aikana palstametreittäin kritisoitu kovin sanoin Postin toimintaa. Meitä on syytetty oman pesän likaamisesta ja siitä, että olemme aiheuttaneet Postille merkittävää mainehaittaa muun muassa tes-shoppailukampanjalla. Posti tekee kuitenkin kaiken itse. On tehnyt jo vuosia ja tämä jos mikä tekee surulliseksi. Mutta ei vaivuta epätoivoon. Suuntaa voi vielä muuttaa, jos siihen löytyy halua. Aloitetaan vaikka siitä, että otetaan työntekijät mukaan suunnittelemaan omaa työtään. Kuunnellaan, välitetään ja kunnioitetaan. Opitaan virheistä, tehdään korjauksia ja palataan vanhaan, jos muu ei auta. Kustannustehokkuus pitää yritykset hengissä, mutta laadulla on hintansa. Aina. JUHA PÖYRY Reitti_1_2020.indd 3 Reitti_1_2020.indd 3 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 4 Lakkoavustukset haett ava helmikuun loppuun mennessä Viime syksyn lakkoja koskevat lakkoavustushakemukset on toimitettava ammattiosastossa nimetylle yhteyshenkilölle 29.2.2020 mennessä. Lakkoavustushakemuksia ei siis lähetetä liiton toimistoon. Yhteyshenkilöiden yhteystiedot ja ohjeet lakkoavustusten hakemiseen löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi/edu nvalvonta/lakko/lakkoavustushakemus. 22.1. mennessä lakkoavustuksia oli maksettu jäsenille 4 476 359,50 euroa ja veroja 1 324 092,30 euroa. Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula PAUn apurahat jaett u Kansan Sivistysrahasto KSR:n PAUn rahaston apurahat on jaettu. Apurahat menivät tällä kertaa Celma Caticille ja Jari Monoselle Helsinkiin sekä Kari Korkalalle Kemiin. Caticin apuraha menee Podcastin tuottamiseen, Monosen ja Korkalan äänilevyn tekemiseen. Apurahat ovat suuruudeltaan 320 euroa. Tilaa puhelimeesi mobiilijäsenkortt i Jäsenillä on mahdollisuus tilata muovisen jäsenkortin rinnalle älypuhelimeen myös PAUn mobiilijäsenkortti. M obiilijäsenkortti on uudistunut. Vanha Lompakko-sovelluksessa oleva mobiilijäsenkortti poistui käytöstä huhtikuussa 2019. Vanhoilla mobiilikortin käyttäjillä kortti poistui vuodenvaihteessa eli niiden, jotka ovat kortin tilanneet jo aiemmin, täytyy tilaus tehdä uudelleen. Ennen uuden kortin tilaamista, poista puhelimestasi vanha Lompakko-sovellus. Mobiilijäsenkortin tilaamisesta lisätietoja PAUn verkkosivuilla osoitteessa www.pau.fi /jasenyys/jasenkortti/mobiilijasenkortti. Ryhmävastaavien työn vaativuus työryhmässä Ryhmävastaavien palkkaerimielisyyden osalta osapuolten kesken sovittiin marraskuun lopussa työtuomioistuimessa olleen 16.-17.12.2019 käsittelypäivän siirtämisestä huhtikuulle 21.-22.4.2020. Yritämme neuvotella työryhmässä sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseksi ennen työtuomioistuimen käsittelyä, jolloin käsittely voitaisiin perua. ESKO HIETANIEMI Reitti_1_2020.indd 4 Reitti_1_2020.indd 4 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Ilmoitt audu PAUn jäsensivujen kautt a osoitt eessa www.pau.? . Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.? Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työehtojen peruskurssi Aika: 4.–8.5.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 14.4.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Työoikeuden kurssi Aika: 4.–8.5.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 14.4.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Puheenjohtajien neuvott elupäivät Aika: 18.–19.5.2020 Paikka: Kuljetusliitt ojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 27.4.2020 Kutsukurssi, johon kutsutaan ammatt iosastojen puheenjohtajat. Neuvott elupäivillä käsitellään ammatt iosastotoiminnan kehitt ämistä ja ajankohtaisia aiheita ammatt iyhdistysliikkeessä ja yleisemminkin yhteiskunnassa PAUn järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 14.-15.3.2020 Paikka: Tallink Spa & Conference Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 14.2.2020 Eikö palkkanauhan salat aukene? Mitä työehtosopimus kertoo lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viett ämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista ja liiton jäsenyyden tuomista eduista. Kurssi on tarkoitett u ensimmäiseksi kurssiksi alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Selkoa sopimuksesta Aika: 4.-5.4. 2020 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla Pasila Viimeinen hakupäivä: 13.3.2020 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi/Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käsitellään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Pakett ilajitt elija, tarkista jäsenmaksusi! Posti Palvelut Oy ei perinyt marraskuulta pakettilajittelijoiden PAUn jäsenmaksuja. Tarkista omasta palkkalaskelmastasi, onko sinulta jäänyt jäsenmaksu perimättä marraskuun palkoista. Palkanlaskennan mukaan maksupäiviltä 22.11.2019, 26.11.2019 ja 29.11.2019 maksettujen palkkojen osalta jäsenmaksuja ei ole peritty. Kyseisten palkkojen osalta jäsenen pitää itse tilittää jäsenmaksu PAUlle. Jäsenmaksu tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa kuuden kuukauden kuluessa sen työssäolojakson alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu. Jäsenmaksujen viitenumerot on toimitettu kirjeitse niille pakettilajittelijoille, jotka ovat PAUn jäseniä. Mikäli olet pyytänyt viitenumeron jo aiemmin ja maksanut jäsenmaksun, ei uusi maksu ole enää tarpeellinen. Jäsenmaksu on 1,59% veronalaisesta ansiosta. Laskukaava: veronalainen ansio x 0,0159 = jäsenmaksu. Esim. 2000 € x 0,0159 = 31,8 €. Kannattaa aina tarkistaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksu on peritty. Maksamattomat jäsenmaksut voivat estää myöhemmin mahdollisen ansiopäivärahan saamisen. Jos et jostain syystä ole saanut viitettä, ota yhteyttä liiton toimistoon Katja Johanssoniin, puh. 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi Toijalan varastotyöntekijät PAMiin Ammattiosastomme PAUn Toijalan Varastotyöntekijät ry on siirtynyt Palvelualojen ammattiliittoon ja on muuttanut nimekseen PAM – Akaan Logistiikka-alan osasto ry. Kiitämme PAU:ta yli 55 vuoden yhteisestä taipaleesta. Kiitos kaikille osastomme entisille jäsenille jäsenyydestä ja tervetuloa jäseneksi uuteen osastoomme. Terveisin, MARIKA VARTIAINEN, sihteeri, PAM – Akaan logistiikka-alan osasto ry, ent. PAU n Toijalan Varastotyöntekijät ry Reitti_1_2020.indd 5 Reitti_1_2020.indd 5 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Tuomas Kaajan työvuoro alkoi Kasarmitorilla aamuyhdeksältä. Edeltävä yö meni varhaisjakelussa. Reitti_1_2020.indd 6 Reitti_1_2020.indd 6 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 7 Reitti 7 Helsingin Kasarmitorin ja Katajanokan jakelun sisäja ulkotyö erotett iin viime kesänä toisistaan. Toimipaikkojen esityö tehdään Pasilan postikeskuksessa. Jakelu hoidetaan pääosin osa-aikaisilla . Radikaali jakelu-uudistus TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_1_2020.indd 7 Reitti_1_2020.indd 7 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 8 Työnkuva K asarmitorin jakelutoimipaikassa käy tammikuisena torstaina kova kuhina. Pasilasta on saapunut juuri rullakoissa reiteittäin valmiiksi lajitellut postit, joista jakajat keräävät omansa Kyburz maxi-jakelukärryihin ja lähtevät reitille. Jakeluryhmän vastaavat yrittävät pitää huolen siitä, että homma toimii ja jakelureiteille päästään mahdollisimman ripeästi. Yksi jakajista on edellisenä yönä varhaisjakelusta lähes samoilla silmillä päiväkantoon tullut Tuomas Kaaja, jonka työvuoro alkaa tänään poikkeuksellisesti jo klo 9.00. Varhaisjakelun työvuoro Sörnäisissä päättyi aamukuudelta. Kaaja ei -yllättävää kyllä valita väsymystä, vaikka välissä on vain muutama tunti lepoa. Pidän tästä. Kiire ja hektisyys on tuttua. Myös käsittelyn ja jakelun erottaminen mielestäni toimii. Tulen vain toimipaikkaan, pakkaan kärryn ja lähden jakamaan. Toki MSM-kone tekee välillä virheitä, mutta silloin vika on Pasilan päässä, ei täällä, Kaaja huomauttaa. Kaajan jakelureitti kulkee muun muassa Kaartin, Korkeavuorenkadun, Kasarmikadun ja Pikku Roban alueilla. Reitillä on paljon yrityksiä, jättöjä yhteensä 820. Varhaisjakelu mukaan lukien Kaaja kävelee vuorokauden aikana reiteillä lähes 25 kilometriä. Onhan reitit vaativia ja tämä on rankkaa työtä, mutta tämä ei vain sovi kaikille. Täällä on kuitenkin hyvä henkilökunta, toimipaikan johto välittää työntekijöistä ja meitä yritetään motivoida. Suuri vaihtuvuus Kasarmitorin ja Katajanokan jakelu-uudistus on radikaali, vaikka esityön keskittämistä ja eriyttämistä jakelussa on nähty jo vuosia. Nyt Posti erotti kuitenkin jakelun ja käsittelyn toisistaan ensimmäistä kertaa suuren kaupungin keskustassa. Koelaboratorioksi otettiin uhkarohkeasti Helsingin ydinkeskusta, jossa sijaitsee merkittäviä yrityksiä, virastoja, ministeriöitä ja suurlähetystöjä. Myös työnantajaliittojen linnake EK ja presidentin kanslia sijaitsevat alueella. Malliin siirryttiin kesäkuun alussa, kun Helsingin postikeskukseen keskitettiin Kasarmitorin ja Katajanokan 34 jakelureitin esityö. Lajittelu sai Pasilassa työnimeksi Factory, lajittelun esityötehdas. Edunvalvojat ja muutamat jakajatkin ovat kritisoineet uudistusta voimakkaasti. Alussa porukka infottiin ja luvattiin, että henkilöstö otetaan uudistukseen mukaan. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että ei todellakaan otettu. Kasarmitorilla saattoi olla vain yksi henkilö, joka oli rakentamassa uusia reittejä ja kirjaamassa jakelujärjestyksiä lajittelukoneita varten alueen pääluottamusmies Riitta Sievilä puuskahtaa. Vapaaehtoisia työntekijöitä kerättiin keväällä Factoryyn töihin kokoaikaisiin työvuoroihin. Etusijalla olivat Katajanokan ja Kasarmitorin jakajat ja kun kaikki eivät Factoryyn mahtuneet, he saivat esittää toiveen mihin jakelutoimipaikkaan Helsingissä haluavat siirtyä. Jakeluun palkattiin kokonaan uudet työntekijät osa-aikaisiin tehtäviin. Osa palkattiin SOL Logistiikkapalveluiden kautta Teollisuusliiton Jakajia koskevalla työehtosopimuksella, osa suoraan Postiin PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan tessillä. Henkilöitä, jotka olivat jo siirtyneet muihin toimipaikkoihin, jouduttiin kuitenkin kutsumaan takaisin Kasarmitorille ja Katajanokalle jakelua tukemaan. Vaihtuvuus jakelussa on ollut kaiken aikaa suurta siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä jakajille maksetaan pääsääntöisesti PAUn tessin mukaista palkkaa. Osa-aikaisuus ja työn rasittavuus houkuttaa pitemmän päälle vain harvoja. Erään jakajan mukaan Kasarmitorilla oli tammikuun puolivälissä yli 20 ylimääräistä jakajaa, muutama tuotu jopa Turusta asti. Systemaatt isempi järjestelmä Factoryn työaika Pasilassa alkaa pääsääntöisesti aamukuudelta, työpäivien pituus vaihtelee 7h 15 8 h 15 minuutin välillä. Lähetykset lajitellaan ensin postinumeroittain kirjainväleihin. Lohkojen keräilyn jälkeen tehdään osoitelohkolajittelu ja poikkeamien siirto. Zippaukseen eli jakelujärjestykseen laiton jälkeen viimeinen työvaihe on keräily eli kerätään zipatut lähetykset moduuleiksi, jotka toimitetaan kuljetuksella jakeluun. Katajanokalta Pasilaan siirtynyt Marco Keinänen pitää Factoryn laajaa osoitelohkolajittelua haastavampana kuin ABC:n lohkolajittelua. Työ on nyt kevyempää, kun jakelu on jäänyt pois, mutta toisaalta tässä joutuu keskittymään enemmän ja seuraamaan osoitteita vielä tarkemmin. Tämä on systemaattisempi järjestelmä, mutta hitaampi. Jatkuva zippaaminen uuvuttaa henkisesti ja työtahti on reipas. Jakelutyötä en kuitenkaan kaipaa, kun en ole enää niin hyvässä kunnossa, Keinänen sanoo. Osmo Immonen on käynyt välillä jakelun puolella Kasarmitorilla, kun siellä on tarvittu jakajaa. Kolmesta nipusta jakaminen on osoittautunut Marco Keinänen niputuskoneella esityötehtaassa Pasilan postikeskuksessa. Reitti_1_2020.indd 8 Reitti_1_2020.indd 8 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 9 kuitenkin todella hankalaksi ja hitaaksi. Lähetyksiä on jakelureitillä joutunut nipuista todella etsimään, että ne on saanut jaettua kuljettavan reitin mukaisesti. Esimerkiksi Korkeavuorenkadulla neljään taloon sai menemään aikaa kaksi ja puoli tuntia. MSMja manuaalinippuja joutui pläräämään rapussa, että posteja pystyi ylipäätään jakamaan. Osmon päivät ovat olleet jakelussa pitkiä. Yhdessä reitissä saattoi mennä kuusikin, jopa yli seitsemän tuntia pelkkään jakeluun. Huoli laadusta Jakelun valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja alueen pääluottamusmies Riitta Sievilä toivat ennen jakelu-uudistusta alueen yt-ryhmässä voimakkaasti esiin kaikki ne riskit, joita esityön eriyttäminen jakelusta aiheuttaa. Huolena oli erityisesti laadun romahtaminen. Kun yhteys käsittelyn ja jakelun välillä katkeaa, riski jakeluvirheille on suuri. Vielä todennäköisemmäksi se kasvaa, kun vanhat työntekijät korvataan uusilla osa-aikaisilla työntekijöillä, joilla ei ole jaettavasta reitistä mitään tietoa. Näin on edunvalvojien mukaan käynyt. Osoitteenmuutosten ja jakelun keskeytysten kanssa on ollut jatkuvia ongelmia, kaikki tietotaito jakelutoimipaikoista on viety pokkiin. Jakajat on pakotettu jakamaan ja kulkemaan siinä järjestyksessä, kuin lähetykset tulee. Eihän heillä ole mitään tietoa kuka asuu missäkin, kuka on muuttanut jo ajat sitten jne. Heille annetaan vain postit käteen ja laitetaan jakamaan. Jakaja ei välttämättä edes tiedä jakavansa väärin, kun MSM-kone ei erottele kauan sitten muuttaneita, jakelun keskeytyksiä eikä määräaikaisia osoitteenmuutoksia. Helsingin Sanomat kertoi 18.1. rakennusyhtiö Grahnista, joka ei ole saanut mitään kirjepostia joulukuun puolivälin jälkeen. Puhelinsoitot asiakaspalveluun ja yhteydenotot eivät ole tuoneet tilanteeseen yhtiön mukaan mitään muutosta. Eilen kun jaoin postia asiakkaat tuli oven takaa kysymään, mikä tämä homman nimi oikein on, kun saan vasta kolmannen kerran tässä kuussa postia. Tämä on ihan katastrofi tilanne. Vein juuri yhteen yritykseen pikakirjeen, joka oli tullut jo eilen. Se nyt sitten jäi eilen viemättä, kun koko piiri jäi jakamatta. Vein myös yhden pakettikortin asiakkaalle, joka olisi pitänyt viedä jo ennen joulua, kuvailee eräs nimettömänä pysyvä jakaja. Jakajan mukaan tilanne Kasarmitorilla ja Katajanokalla on laadun osalta surkea. Tälläkin viikolla jaoin 3.1. ilmestyneitä Suomen Kuvalehtiä. Tämä systeemi pitäisi hajottaa ja palata takaisin vanhaan. Tämä toimii vain niin, että työntekijä, joka jakaa myös kasaa postinsa. Alan kehitys pakott aa muutoksiin Postipalvelujen tuotannossa prosessikehityksestä ja muutosten käyttöönotosta vastaava prosessijohtaja Sanna Hännikkälä perustelee uudistusta muun muassa kustannussäästöillä. Teknologiset ratkaisut ja volyymin lasku sekä volyymirakenteen muutos edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä, joilla hallitaan esityön kustannuksia ja tätä kautta yksikkökustannusta. On muistettava, että lähetysten hinnoittelun on aina perustuttava tuotantokustannuksiin, kun tarkastellaan markkinajohtajan toimintaa. Lajittelutyön keskittämistä on toteutettu jo noin 10 vuoden ajan, jonka aikana jakelutoimipaikkojen määrä on vähentynyt noin 800:sta nykyiseen noin 200:taan. Tänäkin vuonna keskittämisiä jatketaan ja suunnitelmia käydään läpi esimiesten ja henkilöstön kanssa mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvin etukäteen, Hännikkälä vakuuttaa. Uudistusta on perusteltu tehokkuudella ja kustannussäästöillä, joita Postin mukaan syntyy kuljetusten ja kiinteistöjen kautta. Esityön tehdas ja Kasarmitori-kokonaisuuden osalta on vielä ennenaikaista tarkastella asiaa tehokkuuden näkökulmasta. Uusien toimintamallien vakiintuminen ja yksityiskohtien hiominen vie joskus huomattavankin paljon aikaa, Hännikkälä muistuttaa. Asiakkaiden ja työntekijöiden huoleen jakelun laadusta Hännikkälä vastaa näin. Tämä kokonaisuus on haasteellinen projekti mutta samalla se on päänavaus Helsingin alueella, jonka kautta rakennetaan uudenlaisia toimintamalleja, jotka vastaavat ulkoisen ympäristön muutoksiin. On totta, että uusi toimintatapa vaikuttaa työntekemisen tapoihin ja kehitystyötä jatketaankin aktiivisesti. Tärkeitä elementtejä työn kehittämisessä ovat myös palkitseminen, yhteistyökulttuurin kehittäminen sekä tiedon jakaminen kokeneilta uusille työntekijöille. Esimerkiksi Kasarmitorin henkilöstön saatavuus pitää kyetä tarkastelemaan omana asiakokonaisuutenaan, yhdessä ja erikseen suhteessa projektiin. Osmo Immosen mielestä kolmesta nipusta jakaminen on hidasta ja tehotonta. Reitti_1_2020.indd 9 Reitti_1_2020.indd 9 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 10 Reitti 10 Puheenjohtajalta Reitti 10 Postilaisten osalta tämäkin vuosi käynnistyi varsin perinteisesti, kun tammikuun 22. päivä Posti ilmoitti yt-menettelystä. Neuvottelut kohdistuvat nyt pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suomen perusjakeluun. Uutta tässä tilanteessa on aiempaan verrattuna se, että yleensä julkisuuteen on ilmoitettu pörssiyhtiöiden tyyliin mahdollisimman suuret luvut irtisanomisja osa-aikaistamistarpeesta, mutta nyt luvut loistivat poissaolollaan. Tällä kertaa jopa korostetusti tuotiin esille, että irtisanomisia pyritään kaikin keinoin välttämään ja työkokonaisuuksista rakentamaan kokoaikaisia. Matalapalkka-alalla myös osa-aikaistaminen vie tunnetusti toimeentuloedellytykset ja aiheuttaa luonnollisesti vaihtuvuutta. Aika moni taitaa muistaa, että viime kuukausien aikana Posti on tuonut myös useasti esille jakajapulaa ainakin pääkaupunkiseudun osalta. Siitä kertoo myös jakajien mukaan yt-ilmoituspäivänä laitettu jakomateriaali, jolla postinjakajia etsitään Postiin töihin. Ei ole vielä aiemmin tullut eteen, että yt-neuvottelujen kohteeksi joutunut postinjakaja jakaa reittinsä talouksiin lapun, jolla etsitään Postille postinjakajia töihin. Tuosta toiminnasta saattaa tulla hieman ristiriitainen olo muillekin kuin postilaiselle. Uutta oli myös se mitä yt-julkistus sai aikaan. PAU sai heti yhteydenoton suurehkosta kuljetusalan yrityksestä, jossa toivottiin meidän välittävän mahdollisesti irtisanottaville tai osa-aikaistettaville viestiä tässä kyseisessä yrityksessä avoinna olevista työpaikoista. Heillä on työvoimasta pulaa ja mielellään kouluttaisivat postilaisista heidän tarvitsemiaan ammattilaisia. Myös PAUn työttömyyskassan tieUusi vuosi, uudet kujeet? dot kertovat, että postialan vähentyneet työpaikat eivät ole lisänneet PAUn jäsenten työttömyyttä vaan uusia työpaikkoja on löytynyt viime vuosina hyvin. Yleinen työllisyystilanne ja monen alan työvoimapula pistääkin ihmettelemään, että miten Posti oli ajatellut löytää tarvitsemiaan työntekijöitä, jos se olisi saanut syksyllä toivomallaan tavalla käyttöönsä halvennetut työehdot. Postin johto jätt i omistajalle kalvon, jossa se kuvasi miten syksy tulee PAUn ja Postin tes-neuvott eluissa etenemään. Viime syksyn osalta koko totuus ei välttämättä tule tietoomme koskaan, mutta olennaisia osia siitä alkaa pikkuhiljaa paljastumaan. Jouluaaton aattona (23.12.) Ilta-Sanomat aiheutti kylmiä väreitä julkaisemalla Valtioneuvoston omistajaohjauksesta saamaansa materiaalia (www. is.fi /politiikka/art-2000006353645.html). Julkisuuslain (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) nojalla viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa ole erikseen toisin säädetty. Myös Postin omistajaohjauksen ja ministerin käyttöön toimittamat asiakirjat ovat saman lain nojalla julkisia. Reitti_1_2020.indd 10 Reitti_1_2020.indd 10 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 11 Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re R Re R Re R Re Re Ree Re Re Re R R R Re Ree Re Re R Ree Re Re Re Ree Re Re Ree Re Re Ree Re Re Re Ree Re Re Re Re Re Re Re R Ree Re Re Re Ree R R Re Reee Re R R Ree R R Re Re Re Re Re Re R R R R R it it it it it it itttt it it it it itt it it iit itt it iitt it it it iit iit it iiiiit it iit iiiittt iiiiiiiittt iiit iiiiiiiittt itt itttttti tti ti ti ti ti tttii tttti tti tti ti ti tii ttttttti ti tti ttttii 11 11 111 11 1111111 11 111111 11111111 11111111111111111111 111111111111111111111111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja 11 Postin johto oli 21.8. omistajan tapaamisen yhteydessä jättänyt omistajalle kalvon, jossa se kuvasi miten syksy tulee PAUn ja Postin välisissä työehtosopimusneuvotteluissa etenemään. Pakettilajittelijoiden liikkeenluovutus tapahtui niin kuin kalvossa oli aikataulutettu, mutta sen jälkeen alkoi Postin tarkoin rakentama aikataulu työehtojen halpuuttamisen osalta mennä pieleen, kun PAU laittoi julkisuuden ja lakkojen kautta kampoihin. Kaikkien postinjakajien ja postinlajittelijoiden liikkeenluovutuksen piti tapahtua Postin materiaalin mukaan lokakuun alussa, jotta myös heidän työehtonsa olisivat heikentyneet 1.11. alkaen, kun sovellettavaksi olisi tullut Teollisuusliiton ja Medialiiton välinen Jakelua koskeva työehtosopimus. Jo 8.8. omistajaohjaukseen oli jätetty kalvo ”Projektin raamit”, jossa selkeästi kerrottiin pakettilajittelijoiden liikkeenluovutuksen/tes-vaihdon kohdistuvan 700 työntekijään ja perusjakelussa & lajittelussa kohteena olisi ollut 8100 työntekijää. Saatavia hyötyjä oli listattu useita, mm. ”palkkarakenne, jolla pystytään ohjaamaan tuottavuutta, laatua ja hallitsemaan kustannustasoa”. Työtaisteluilla on ehdottomasti huonot puolensa. Jaettavan postin ja pakettien määrä on väistämättä nyt matalampi kuin ennen lakkoja. Tämä tiedettiin olevan lakon seuraus ja siksi PAU olisi halunnut saada sopimuksen aikaiseksi ilman häiriöitä. Postin omistajalle toimittama aineisto kuitenkin kertoo, että viime syksynä ilman lakkoja ei olisi voinut saada työntekijöiden kannalta tyydyttävää lopputulosta aikaiseksi. Tällä vuodelle meistä jokainen varmasti toivoo työrauhaa. Reitti_1_2020.indd 11 Reitti_1_2020.indd 11 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 12 T yöaikalaki uudistettiin muutaman vuoden valmistelun tuloksena kokonaisuudessaan 2019 ja uudistettu laki tuli voimaan 1.1.2020. Vaikka kyseessä olikin kokonaisuudistus, niin silti suuri osa vanhoista normeista kuitenkin säilyi. Työntekijöiden ei siis ole tarvetta säikähtää, että nyt koko työaikajärjestelmä olisi käännetty päälaelleen. Moniin säännöksiin tuli tarkennuksia ja pieniä muutoksia, mutta myös muutamia suurempia uudistuksia on mukana. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa uusi joustotyöaika, lakisääteinen työaikapankki ja työajan enimmäismäärien seurantaa koskeva muutos. Joustotyöajassa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Käytännössä joustotyöaikaa voidaan siis käyttää etätöissä, joissa työntekijä voi päättää myös työntekemisajankohdan. Tällaisia töitä voi olla esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden töissä tai koodareilla. Sen sijaan tavallisten työntekijöiden keskuudessa joustotyöaikaa tuskin voidaan soveltaa työaikamuotona. Esimerkiksi postityöntekijän työhön joustotyöaika ei sovellu, joten VL-TES:n piirissä olevien työntekijöiden osalta tällä uudistuksella ei ole käytännössä merkitystä. Joustotyöajassa työntekijän kanssa on kirjallisesti sovittava muun muassa työajan sijoittelusta ja siitä, mitä tapahtuu, jos joustotyöaikasopimus päätetään. Työaikapankki on myös työaikalakiin tuleva keskeinen uudistus. Aikaisemmin työaikapankkia koskevia määräyksiä on Työaikalaki uudistui ollut useissa työehtosopimuksissa mutta ei laissa. Tulevaisuudessa lakisääteistä työaikapankkia voidaan käyttää myös niillä aloilla, joilla ei aikaisemmin ole ollut TES-perusteista työaikapankkia. Lakisääteiseen työaikapankkiin voidaan säästää säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ja lisäksi sinne voidaan siirtää joitain rahamääräisiä etuuksia, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi. Työaikapankkiin siirrettyjä tunteja voidaan sitten pitää myöhemmin vapaana. Käytännössä lakisääteinen työaikapankki palvelee siis samaa tarkoitusta kuin VL-TES:n joustovapaajärjestelmä. Uudessa työaikalaissa on tarkemmat säännöt, miten työaikapankista on sovittava ja miten järjestelmä käytännössä toimii. Marraskuun TES-neuvottelujen tuloksen yhteydessä sovittiin, että osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on rakentaa työaikapankkimääräykset nykyisen joustovapaajärjestelmän tilalle ja nämä määräykset voidaan ottaa käyttöön myös sopimuskauden kuluessa. TES-kauden aikana siis tullaan neuvottelemaan siitä, että nykyisen joustovapaajärjestelmän tilalle voitaisiin kehittää työaikapankkijärjestelmä. Järjestelmän perusajatukseen ei kuitenkaan tulisi muutosta vaan edelleen järjestelmän tarkoituksena tulee olemaan, että tiettyjä työtunteja tai korvauksia voidaan pankittaa ja pitää sitten vapaana myöhemmin. Tämän työryhmän työ ei ole vielä käynnistynyt, mutta työryhmän työstä tullaan tiedottamaan neuvottelujen edettyä. Uudessa laissa luovutaan ylityön enimmäismäärien seurannasta (138 h/4kk ja 250 h/v). Sen sijaan jatkossa seurataan kokonaistyöajan enimmäismäärää. Seurannassa siis otetaan huomioon kaikki työtunnit siitä riippumatta ovatko ne esim. tavallisia työtunteja, ylitöitä, hätätöitä tms. Uuden työaikalain myötä enimmäistyöaika saa olla enintään 48 h/vko/4 kk. Eli neljän kuukauden tarkastelujaksolla keskimääräinen viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työehtosopimuksella voidaan poiketa tarkastelujakson pituudesta. Enimmäistyöaikaa ei saa ylittää ja sanktiona rikkomuksesta on sakko työaikarikkomuksesta. Vaikka työaikalaki uudistettiinkin kokonaisuudessaan, työntekijöiden on syytä edelleen muistaa, että käytännössä työajat määräytyvät pitkälti työehtosopimusten mukaan. Uudenkin työaikalain mukaan monista työaikaa koskevista säännöksistä voidaan sopia toisin työehtosopimuksilla. Työehtosopimuksissa on myös sovittu työajoista usein tarkempia määräyksiä. Työaikoihin liittyvissä kysymyksissä asia kannattaakin ensisijaisesti tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta. IIKKA AVELA, lakimies Uudessa laissa seurataan kokonaistyöajan enimmäismäärää. Reitti_1_2020.indd 12 Reitti_1_2020.indd 12 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 13 Mainosjakajille uusi työehtosopimus Teollisuusliitt o ja Medialiitt o ovat syksyllä 2019 solmineet uuden suorajakelua koskevan työehtosopimuksen. Sopimuksen mukaan tuntipalkat ovat 1.1.2020 lukien 7,27 €/h, suoritepalkkaisilla ensimmäisen tuott een vähimmäispalkkiota on korotett u 1,9 %. Sopimuksen soveltamisalassa todetaan, että se on sama kuin Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry:n osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevassa työehtosopimuksessa. Työtuomioistuin antoi 5.11.2019 ratkaisun, jonka mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys eivätkä työnantajat siten voi noudattaa sen solmimaa ”työehtosopimusta”. Erillisjakelualan työnantajat, joista suurin osa kuuluu Suomen Suoramainonta Oy:n organisaatioon eivät voi siis noudattaa SME ry:n ”työehtosopimusta” ja maksaa sen mukaisia palkkoja. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus (VVL-tes) on alalla yleissitova, joten työnantajana olevien jakeluyhtiöiden on tullut noudattaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta ja maksaa palkat sen määräysten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mainosjakajille pitää maksaa PAUn VVL-tessin mukaiset palkat 31.10.2019 asti ja 1.11.2019 ja siitä eteenpäin Teollisuusliiton suorajakelua koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Palkkavaatimus kannatt aa tehdä viipymätt ä PAU suosittelee, että mainosjakajat tekevät työnantajalle viipymättä palkkavaatimuksen, jos heille ei ole maksettu VVL-tessin mukaista palkkaa. Jos palkkavaatimus on tehty jo aiemmin, niin se tulee tehdä nyt uudestaan ja päivittää siihen puuttuvat tiedot palkoista 30.10.2019 asti. Työtuomioistuimen päätöksen jälkeen työnantaja ei voi enää kiistää maksuvelvollisuuttaan vedoten SME ry:n ”työehtosopimukseen”. Jos huomaat, että sinulle maksettu palkka alittaa suhteutettuna mittaamaasi työaikaan vähimmäistuntipalkan 7,27 €/h, sinun tulee ottaa yhteyttä sekä työnantajaan että Teollisuusliittoon sen varmistamisek9 9 -u u --n n .. . . n n n n --si, että sinulle ei makseta kohtuuttoman pientä palkkaa. Mainosjakajina toimivia jäseniä on ohjeistettu tarkemmin palkkasaatavien tekemiseen joulukuussa jäsenille lähetetyllä kirjeellä ja PAUn verkkosivuilla. Teollisuusliitossa suorajakelua koskevan työehtosopimuksen osalta sopimusasiantuntijana toimii Martti Paavilainen, puh. 020 774 1227, 050 439 7877, martti. paavilainen@teollisuusliitto.fi . Teollisuusliiton ja Medialiiton suorajakelua koskeva työehtosopimus löytyy Teollisuusliiton sivuilta www.teollisuusliitto.fi > Työelämä > Työehtosopimukset > Erityisalojen sektori > Suorajakelu. Suorajakeluyhtiöt toimitt avat useimmiten mainosniput jakajan kotiovelle. Kuva: Juha Pöyry 13 Reitti_1_2020.indd 13 Reitti_1_2020.indd 13 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 14 Reitti 14 Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt: • Strateginen pääluottamusmies (Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ja PEC-pakettilajittelu): Jukka Kalliokoski, varapääluottamusmies Aleksi Andersson. • Erimielisyyksien käsittely ja tes:n soveltamismenettely (tuotannon ammattiryhmät): Satu Ollikainen, varapääluottamusmies Tero Kelkka. • Työmenetelmät, kehittäminen ja resurssointi (tuotannon ammattiryhmät): Juha Torvinen, varapääluottamusmies Leo Harra. Valtakunnalliset pääluott amusmiehet valitt u Alueelliset pääluott amusmiehet valitsivat 7.1. henkilöt Postin valtakunnallisiksi pääluott amusmiehiksi valintakokouksessa Helsingissä. Strategisen pääluottamusmiehen valinnasta käytiin äänestys Jukka Kalliokosken, Pertti Miettisen ja Mirja Sandbergin välillä. Vaalin ensimmäisellä kierroksella Kalliokoski ja Miettinen saivat molemmat 12 ääntä ja Sandberg 2. Vaalin toisella kierroksella Kalliokoski sai 13 ja Miettinen 12 ääntä. Yksi äänesti tyhjää. Myös strategisen varapääluottamusmiehen paikasta äänestettiin. Vaalin tulos oli tiukka myös tässä äänestyksessä, kun Aleksi Andersson voitti Martti Määtän yhdellä äänellä äänin 13-12. Muissa vaaleissa valinnat olivat yksimielisiä. Valtakunnallisten ja alueellisen pääluottamusmiesten toimikausi on määräaikainen, joka alkaa 1.2.2020 ja kestää sopimuskauden eli lokakuun loppuun 2021 saakka. Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Jos kumpikaan osapuoli ei irtisano 31.10.2021 jälkeen sopimusta, niin nyt valittavien pääluottamusmiesten toimikausi on 4 vuotta eli se päättyy viimeistään 31.1.2024. Alueellisten pääluottamusmiesten ja varapääluottamusmiesten vaalit käytiin pääsääntöisesti tammikuun loppuun mennessä. Seuraavassa Reitti-lehdessä kerrotaan alueellisten pääluottamusmiesten valinnoista. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Valtakunnalliset pääluott amusmiehet vasemmalta oikealle: Juha Torvinen (työmenetelmät, kehitt äminen ja resurssointi), Satu Ollikainen (erimielisyyksien käsitt ely ja tes:n soveltamismenett ely) ja Jukka Kalliokoski (strateginen pääluott amusmies). Reitti_1_2020.indd 14 Reitti_1_2020.indd 14 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 15 Kolme kysymystä valtakunnallisille 1 Millainen toimenkuva sinulla on ja mitä tehtäviisi käytännössä kuuluu? 2 Syksyn työtaistelu oli niin työnantajalle kuin työntekijöillekin raskas. Mitä Postissa pitäisi mielestäsi tehdä luott amuksen palautt amiseksi henkilöstön ja työnantajan välille? 3 Pakett ijakelussa on kova kilpailu ja Postin lisäksi kirjepostiakin jakaa Suomessa tällä hetkellä 16 jakeluyritystä. Millä eväillä Posti menestyy kovassa kilpailussa? Jukka Kalliokoski, strateginen pääluott amusmies 1. Virallinen toimenkuva on strateginen pääluottamusmies (Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ja PEC-pakettilajittelu). Strateginen tehtävä antaa laajan näkökannan miettiä, kehittää ja suunnitella koko fi rmamme tulevaisuutta, että töitä ja työpaikkoja säilyy postilla mahdollisimman monella. 2. Mielestäni jo liian kauan Postissa on toteutettu sitä, että kaikissa paikoissa ”Hangosta-Utsjoelle” tehdään työt ja toimitaan samalla reseptillä. Alueelliset erot postin määrän, kilpailijoiden määrän, asiakkaiden vaatimusten ja tarpeiden, henkilöstön saatavuuden jne. välillä ovat suuria. Pitäisi sisäistää se, että henkilöt, toimijat ja alueet pystyvät kyllä ratkaisemaan ja tekemään päätöksiä alueen kannalta järkeviksi, eikä yritetä viedä koko maata samaan muottiin. Mielestäni sillä tulee luottamus alueille, että me voidaan tehdä tämä yhdessä. 3. Meillä on ollut eväät olemassa jo melkein 400 vuoden ajan. Päällimmäisenä on ammattitaito, josta tulee hyvää laatua eli laaja asiantuntemus alalta. Kun fi rman laatu on hyvää, asiakkaat eivät mene kilpailijoille. Oman henkilöstön palkkaaminen, kouluttaminen ja myös palkitseminen hyvästä työstä antaa fi rmalle kuin fi rmalle hyvää työsuoritusta. Menestymme hyvin, kun tyytyväinen henkilöstö saa kokoaikaisen palkan, jolla tulee toimeen. Satu Ollikainen, erimielisyyksien käsitt ely ja tes:n soveltamismenett ely 1. Postin perusjakelun, käsittely ja muiden p-liitteen työntekijöiden työehdot, niiden soveltamiseen liittyvien ongelmien ratkaisut, erimielisyyksien käsittely. Edunvalvojien opastaminen työehdoissa ja muutoin tukeminen edunvalvontatehtävissä. Yhteistoiminta työantajan kanssa. 2. Henkilöstöpolitiikan on muututtava henkilöstöystävällisemmäksi. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa voidaan harrastaa vaikeinakin aikoina, kustannusneutraalisti. Sopimisen kulttuuria on parannettava. Paikallisen sopimisen periaatteet tulee olla ”win-win”, ei ”me win -you lose”. Työtä on oltava mahdollisuus tehdä monin eri tavoin, ei vain yhdellä ainoalla tavalla. Työehtosopimusta on kunnioitettava, eikä miettiä sitä, missä olisi jokin porsaanreikä, josta voitaisiin mennä. Alueet ovat yksistään hyvin erilaisia, postimäärät vaihtelevat rajusti eri alueiden välillä. Ammattitaidon vaaliminen. 3. Laatu, laatu ja laatu. Ja tietysti valtakunnallisesti ehdottomasti paras, laajin ja kattavin jakeluverkko. Oikeanlainen ja sopiva resurssi ja ammattitaidon vaaliminen. Kokoaikaiset työsuhteet luovat ammattitaitoa. Laajoilla ulkoistamisilla ei saada riittävää laatua. Kevennetyn tiistain räjäyttäminen kiertoradalle ja palattava viiden päivän jakeluun, joskaan se ei välttämättä tarkoita joka talouteen viitenä päivänä viikossa. Työpäivien pituudet lyhenisivät, jaksaminen kasvaisi, työnkuorma ja työaika jakautuisivat tasaisemmin joka päivälle, mahdollistettaisiin kokoaikainen työ paremmin. Juha Torvinen, työmenetelmät, kehitt äminen ja resurssointi 1. Postin perusjakelun, lajittelun ja soveltuvin osin toimihenkilötehtävien työnkuvaan vaikuttavat työmenetelmä-, työtapa-, työskentelyyn liittyvät muutokset, esim. automatisointi (mm. MSMkonelajittelun vaikutukset). Lisäksi resursointiin, mm. työmäärän ja työntekijämäärän kohtaamiseen liittyvät muutokset, em. menetelmätapojen vaikutuksiin liittyviin muutostarpeisiin liittyvien kohdentamisien työnantajatoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa mukanaolo henkilöstön edustajana (siis pyrkimys olla vaikuttamassa kohdennuksien ”oikeellisuuteen”). 2. Työnantajan tulee ottaa henkilöstön edustajat ja henkilöstö ihan oikeasti mukaan työmenetelmäja toimintatapamuutoksien toteuttamiseen jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Postissa tulee unohtaa molemminpuolisesti perinteinen ”koston politiikka” ja unohtaa kaikki mennyt paska ja putsata pöytä. 3. Ainoastaan laatuun satsaamisella (hinnalla se ei pysty). Tämä tarkoittaa siis toimivaa resurssointia (määrä ja kohdennus), vakituisia työsuhteita ja työntekijöitten osaamiseen, ammattitaitoon ja asiantuntemukseen luottamista. Ei pelkästään turhia puheita. Hyvästä laadusta tulee työntekijöitäkin oikeasti palkita; ”kissa kiitoksella elää”. Reitti_1_2020.indd 15 Reitti_1_2020.indd 15 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 16 F yysisesti raskas työ ja pitkät työurat samoissa tehtävissä ovat postilaisille tuttuja. Valitettavan usein niin ovat myös ajan myötä ilmaantuvat ongelmat työkyvyssä ja työssä jaksamisessa. Esimerkiksi kun pitkä sairausloma lähenee loppuaan, saa moni kutsun työterveysneuvotteluun, mikä saattaa tuntua vieraalta ja uhkaavaltakin. Tueksi neuvotteluun voi pyytää esimerkkisi työsuojeluvaltuutetun ja neuvottelusta voi keskustella etukäteen myös työterveyshuollon kanssa. Työterveysneuvottelusta voi halutessaan myös kieltäytyä. Hyvä työterveysneuvott elu Oikein toteutettuna työterveysneuvottelu on hyvä työkalu onnistuneen työhön paluun turvaamiseksi pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Neuvottelua voidaan hyödyntää myös tilanteissa, joissa ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi toistuvien sairauspoissaolojen, työuupumuksen tai työyhteisön ongelmatilanteiden vuoksi. Hyvin toteutettu työterveysneuvottelu auttaa turvaamaan mahdollisuudet työssä jatkamiseen ja jopa työkyvyn paranemiseen. Käytännössä neuvotteluissa etsitään ratkaisuja yhdistämällä työpaikalla tehtävää työn ja työympäristön muokkausta ammatillisen kuntoutuksen ja työterveyshuollon työkyvyn tuen toimenpiteisiin. Lähtökohtana jokaisessa työterveysneuvottelussa tulisi olla kunkin työntekijän yksilöllinen tilanne. Neuvottelut tuleekin käydä niin, että työtekijä kokee, TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Apua työterveysneuvott eluihin Kun työkyky alenee, voidaan ratkaisuja työssä jatkamisen tueksi lähteä hakemaan työterveysneuvott elulla. Työterveysneuvott elussa sovitaan työssä jatkamisen mahdollisuuksista yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. että hänen työkykyongelmiinsa pyritään aidosti löytämään ratkaisuja. On hyvä muistaa, että työterveysneuvottelut ovat luottamuksellisia ja niissä keskustellaan työkykyyn liittyvistä asioista – ei siis terveyteen liittyvistä asioista, ellei työntekijä itse niin tahdo. Neuvott eluun valmistautuminen Työterveysneuvotteluun on hyvä valmistautua. Työterveysneuvottelu on monelle uusi ja vieras tilanne. Kannattaa siis olla yhteydessä työterveyshuoltoon jo ennen varsinaista neuvottelua. Työterveyshuollosta voi saada ohjausta ja neuvontaa itse neuvottelutilanteeseen. Työterveyshuollon kanssa on myös hyvä keskustella omista työhön paluuseen liittyvistä tavoitteista jo ennen kuin neuvotteluihin ryhdytään. Ennen neuvottelua on myös hyvä miettiä, miten itse kokee oman työkykynsä ja mitä toivoisi työkyvyn tueksi. Neuvotteluissa keskustellaan paljon myös työssä selviytymiseen vaikuttavista asioista, joten niitä kannattaa pohtia etukäteen ja valmistautua käymään niistä keskustelua. On viisasta kirjata itselleen ylös omat toiveet sekä valmistautuessa esiin nousevat kysymykset. Neuvottelussa käytävään keskusteluun on helpompi osallistua, kun tukena on muistilista, johon on kirjannut itselleen tärkeät asiat ylös. Tarvittaessa valmistautumista voi tehdä myös yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työterveyshuolto ajan tasalle Työterveysneuvottelussa keskustellaan työkykyyn ja työhön liittyvistä asioista. Terveyteen liittyvistä asioista keskustellaan vain niiltä osin kuin työntekijä haluaa. Tästä syystä on hyvä etukäteen keskustella työterveyshuollon kanssa asioista, jotka on hyvä tuoda neuvottelussa esiin. Samalla on hyvä sopia niistä asioista, joista ei halua neuvottelussa keskusteltavan. Työterveyshuollolla on myös työterveysneuvottelussa salassapitovelvollisuus työntekijän terveyteen liittyvissä asioissa. Vaikka terveyteen liittyvistä tiedoista ei neuvottelussa haluaisikaan keskusteltavan, on hyvä huolehtia siitä, että työterveyshuollolla on käytössä kaikki tarvittava tieto työkykyyn ja terveyteen liittyen – kattavat taustatiedot auttavat työterveyshuoltoa työkyvyn todenmukaisessa arvioinnissa. Mitä neuvotteluissa tapahtuu? Työterveysneuvottelussa esimies kuvaa omasta näkökulmastaan, miten työntekijä selviytyy työstään. Työterveyshuolto taas kuvaa työntekijän työkykyä ja esittelee kuntoutusvaihtoehtoja sekä työn muokkauksen mahdollisuuksia työssä jatkamisen tueksi. Tärkeässä roolissa tulisi olla myös työntekijän omat ajatukset työhön paluun tai työkyvyn turvaamisen tueksi. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että työntekijä uskaltaa rohkeasti kertoa omista käsityksisReitti_1_2020.indd 16 Reitti_1_2020.indd 16 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 17 tään. Parhaan mahdollisen lopputuloksen kannalta keskeistä on, että työntekijä pääsee itse kertomaan, kuinka selviytyy nykyisestä työstään ja mitkä työjärjestelyt tuntuisivat parhaiten tukevan työssä selviytymistä. Omat tavoitteet ja toiveet on hyvä tuoda selkeästi esille – hyvä valmistautuminen ja muistilista auttavat tässä. Tukihenkilön tehtävänä on varmistaa, että neuvottelussa keskitytään työkyvyn tukemisen toimiin ja että terveydentilatietoja käsitellään vain työntekijän suostumuksella. Jos arkaluonteisia tietoja nousee esille, tukihenkilö varmistaa, että kaikki osallistujat muistavat, että neuvottelu on luottamuksellinen. Kuinka toimia neuvott elun jälkeen? Neuvottelun jälkeen on hyvä omalta osaltaan tarkistaa neuvottelusta laadittu muistio ja huomauttaa, jos jotakin on kirjattu virheellisesti tai epäselvästi. Työntekijän tulee omalta osaltaan huolehtia neuvottelussa sovituista toimenpiteistä ja tehtävistä. Esimieheen on hyvä olla aktiivisesti yhteydessä, etenkin jos jokin asia ei suju suunnitellusti. Sovituista yhteydenotoista työterveyshuoltoon on myös tärkeää huolehtia. On hyvä pitää mielessä, että työjärjestelyt saattavat herättää kysymyksiä ja ihmetystä työyhteisössä. Tähän on hyvä valmistautua etukäteen ja miettiä, miten kysymyksiin vastaa. Tähänkin voi pyytää apua työsuojeluvaltuutetulta. Kun neuvottelussa sovitut toimenpiteet on saatu käyntiin, on hyvä arvioida vielä esimiehen ja tarvittaessa myös työterveyshuollon kan ssa, ovatko järjestelyt olleet riittäviä. Tarpeen mukaan tilannetta voidaan selvittää vielä laajemmin ja myös jatkaa neuvotteluja. MUISTILISTA työterveysneuvott eluun Työterveyslaitoksen laatimia apukysymyksiä kannatt aa hyödyntää työterveysneuvott eluun valmistautuessa. Kysymyksiä voi tarvitt aessa käydä läpi myös yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Näiden kysymysten avulla voi laatia myös muistilistan avuksi varsinaiseen neuvott eluun. • Mikä on oma käsityksesi työkyvystäsi? • Mikä työssä sujuu? • Mikä aiheutt aa ongelmia? • Mitä tavoitt eita tai toiveita sinulla on työelämän suhteen? • Mitä itse voit tehdä työkykysi parantamiseksi? • Mitä toivot työkykysi tueksi? • Mitkä työpaikan toimenpiteet voisivat parantaa mahdollisuuksia suoriutua työstäsi? • Mitä toimenpiteitä toivot ty terveyshuollolta/hoitavalta taholta/kuntoutukselta työkykysi parantamiseksi? Reitti_1_2020.indd 17 Reitti_1_2020.indd 17 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 18 Eniten epävarmuutta työterveysneuvotteluissa herättää varmasti huoli siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin neuvotteluissa päädytään. Parhaaseen ratkaisuun päästään, kun ratkaisuja pohditaan aidosti yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työpaikalla tehtäviä ratkaisuja ovat tyypillisesti erilaiset työaikaja työjärjestelyt, joita rahoitetaan esimerkiksi kuntoutusrahalla tai osasairauspäivärahalla. Työaikajärjestelyt Työajan muutoksesta on aina sovittava erikseen. Samalla on selvitettävä, miten työntekijän toimeentulo työajan lyhentämisen ajalta järjestetään. Huomioon on otettava lyhennyksen vaikutus palkkaan sekä mahdollisten etuuksien, kuten kuntoutusrahan tai osasairauspäivärahan vaikutus tulotasoon. Työaikajärjestelyjä voidaan tehdä joko määräaikaisiksi tai pysyviksi. Tyypillisesti ensin sovitaan työajan lyhentämisestä määräajaksi ja työkyvyn parantuessa työaikaa nostetaan asteittain. Samalla kun sovitaan työaikajärjestelyistä, täytyy sopia myös siitä, miten työn määrää vähennetään ja työtä mahdollisesti muokataan. Työaikajärjestelyjä voidaan tehdä esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen työkokeilun kautta, jolloin työaika voi aluksi olla 40 prosenttia kokonaistyöajasta ja työkyvyn kohentuessa työaikaa nostetaan 60 prosenttiin ja lopulta kunnon salliessa takaisin kokoaikaiseksi. Palkan alennusta kompensoidaan esimerkiksi kuntoutusrahalla. Työn muokkaus työnteon tukena Työterveysneuvott eluissa etsitään ratkaisuja työssä jatkamiseen yhdistämällä ammatillisen kuntoutuksen ja työterveyshuollon työkyvyn tuen toimenpiteitä työpaikalla tehtävää työn ja työympäristön muokkaukseen. Työjärjestelyt Työn muokkaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että itse työtä, työtehtäviä ja mahdollisesti myös työprosessia muokataan paremmin vastaamaan työja toimintakykyä. Työjärjestelyt voivat olla pieniä viilauksia työnkuvaan tai laajoja tehtävänkuvan muutoksia ja ne voidaan sopia tilapäisiksi tai pysyviksi. On hyvä muistaa, että myös työn muokkauksista sovittaessa on tarkasteltava mahdollisia muutoksia toimeentuloon ja sopia siitä, miten toimeentulo muutosjärjestelyn aikana muodostuu. Myös työjärjestelyjen yhteydessä voidaan hyödyntää kuntoutusrahalla tapahtuvaa työkokeilua tai niitä voidaan järjestää osasairauspäivärahan aikana. Työn muokkausta voidaan tehdä esimerkiksi jakamalla työtä uudella tavalla tai pilkkomalla sitä osiin. Myös työntekijöiden välistä työnjakoa voidaan muokata. Käytännössä työjärjestelyt riippuvat kuitenkin paljon työntekijän tehtävistä sekä osaamisesta, joten vaihtelua on paljon eikä yksi ratkaisu välttämättä toimi toisen kohdalla lainkaan. Onkin siis tärkeää, että työn muokkausta tehdään kunkin työntekijän henkilökohtainen tilanne huomioiden. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_1_2020.indd 18 Reitti_1_2020.indd 18 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 19 Uusi polku ja tulontasaus Jos sinulle on maksettu viime tai tänä vuonna Uuden polun kertakorvaus, voit pyytää tulon tasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun luonnollinen henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Ota yhteyttä verotoimistoon ja pyydä tulontasauksen huomioimista loppuvuoden 2020 verokortin veroprosenttiin. Verovelvollisen on itse vaadittava tulontasauksen toimittamista. Vaatimus on esitettävä ennen kertatulon saamisvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta: www.vero.fi . Kirjoita hakusanaksi: Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa. ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Muista sopia vuosityöajan lyhennyksen pitämisestä Vuosityöajan lyhennyksen pitämisestä on sovitt ava 30.3. mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (36+9 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2019 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2019 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2020 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Reitti_1_2020.indd 19 Reitti_1_2020.indd 19 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 20 Re Re Re Re R Re Re Re Re Ree Re Re Re Ree Re Re Ree Re Re Reeee Reee Ree R Re R R Reeeee R R R iit it it it it it iit it it it it itt it it it iittt it it it iitt iit it ittt it it iiiitttti ti ti ti tti ti ti tii tiii tii ti ti tti ti ti ti tii tii tii tii tiiiii ti ttti ttti ti tii ti 20 20 20 220 20 220 Vapaalla NIMI Mikko Kivistö | AMMATTI Postinjakaja, Kangasalan jakelu HARRASTUS Viulunsoitt o ja pyöräily | MOTTO Parempi panikoida kuin penikoida. Reitti 20 Viuluveijari ? ivistön musiikkiharrastus alkoi, kun hän sai kuusivuotiaana viulun syntymäpäivälahjaksi. Tie vei ensin puoleksi vuodeksi yksityisille soittotunneille ja sieltä ala-asteikäisenä musiikkiopistoon. Teini-iässä Kivistö joutui kuitenkin piilottelemaan harrastustaan. Viulua soittava poika oli helppo kohde koulukiusaajille. Vivaldiksi nimittely tuli tutuksi. -Kaustisten musiikkilukioon pääsy oli minulle monella tapaa uuden elämän alku. Samanhenkisten nuorten keskuudessa tulin kaapista viuluni kanssa, Kivistö kertoo. Nuoruudessa kavereiden kanssa oli bändiviritelmiäkin, mutta basson soittaminen osoittautui liian vaikeaksi. -En millään oppinut soittamaan kolmea sointua, Kivistö nauraa. Lukion jälkeen Kivistöstä tuli päätoiminen muusikko. Hän soitti kotikaupungissaan kolmen vuoden ajan kuukausipalkkalaisena Kokkolan kaupunaamuduurissa Mikko Kivistö vaihtaa sujuvasti Gore-texit frakkiin ja lähtee soitt amaan viulua sinfoniaorkesteriin. Posti ja klassinen musiikki ovat kulkeneet hänen mukanaan elämässä aina. Perussuoritt ava työ ja luova harrastus tukevat hänen mukaansa hyvin toisiaan. TEKSTI PASI KARPPI KUVAT MIKKO KIVISTÖN ARKISTO JA JARI MÄKINEN Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri esiintyi Tartossa keväällä 2019. Reitti_1_2020.indd 20 Reitti_1_2020.indd 20 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 21 Reitti 21 Reitti 21 ginorkesterissa. Samalla hän aloitti opinnot Kokkolan Konservatoriossa muusikkolinjalla. Siellä hänellä heräsi kiinnostus opettamiseen. Edessä oli muutto Tampereelle ja opinahjon vaihtaminen Tampereen Konservatorioon Pirkanmaalla Kivistö hakeutui paikallisiin klassisen musiikin orkestereihin. Kotiseudulla pienessä kaupungissa miehen taidot tiedettiin, mutta Tampereella piti näytöt antaa koesoitoissa. Tästä meinasi tulla miehelle ylitsepääsemätön koetinkivi. Minulla oli isoja ongelmia koesoitoissa jännittämiseni takia. Vanhemmiten jännittäminen on helpottanut, mutta edelleen vierastan yksin esiintymistä. Osittain tämän vuoksi jouduin myös toteamaan, että opettaminen ei ollut minun juttuni. Keikkailua ympäri maailmaa Viulunsoitto on vienyt miehen keikoille ympäri maailmaa. Kivistö muistelee erityisellä lämmöllä Japanin kiertuetta 1990-luvulla. Muita mieleen jääneitä elämyksiä ovat olleet erilaiset kokeilut, kuten esiintymiset Pohjoiskalotin sinfoniaorkesterin ja Egotripin kanssa. Myös konsertointi Hämpin Parkin parkkihallissa oli erilainen kokemus. Kivistö ei voi kuvitella elämää ilman musiikkia. Nykyään päivään kuuluu tunnin verran viulun soiton harjoittelua. Kotona hän ei kuuntele lainkaan klassista. -Musiikkia tulee kuunneltua monipuolisesti. Nuoruuden suosikki AC/DC ja progressiivinen rock palaavat säännöllisesti levylautaselle, hän kertoo. Postiuraansa Kivistö aloitteli kesätöissä 1980-luvulla. Posti oli kuitenkin läheinen asia jo lapsuudessa. -Lapsuudenkotini oli postinjakelun vieressä. Ikkunasta katselin, kun postimies lähti reitille, ensimmäiseksi hän tuli aina jakamaan meidän talomme. Ihaillen katsoin, kun posteljooni tuli rennosti pyörällä ja otti olkalaukustaan postit. Jännitti, saadaanko me jotain!, Kivistö muistelee. Vuonna 2001 Kivistön vaimo sairastui vakavasti. Samaan aikaan keikat alkoivat vähentyä ja hänen oli pakko keskittyä perheen tulonhankintaan. Vanha kunnon Posti tuli jälleen mieleen. Kivistö kävi postikeskuksessa Veikko Rajalan haastateltavana ja seuraavana päivänä tuli kutsu kesätöihin. Kesän jälkeen alkoi työt kiertävänä varamiehenä. -Messukylä taisi olla ainoa jakelun lähtöpaikka, missä en ollut Tampereen ja naapurikuntien alueella. Jossain vaiheessa kuukauden pestit loppuivat ja huomasin olevani vakituinen. Toimipaikaksi vakiintui pitkäksi aikaa Härmälän jakelu. Vakinaistamisen lisäksi Mikko pitää postiuransa kohokohtana sitä, kun hän pääsi kokeilemaan autoreittejä. -Olin aina kadehtien katsonut, että nuo ovat vähän kovempia kavereita ja ne osaavat ihan kaiken!, Kivistö nauraa. Tällä hetkellä hän on töissä Kangasalan jakelussa. Musiikillinen koti on puolestaan löytynyt Tampereen akateemisesta sinfoniaorkesterista. Teini-iässä Kivistö joutui piilott elemaan harrastustaan. Onnekas musiikin harrastaja Musiikin lisäksi Kivistön harrastuksiin kuuluu kuntoilu, erityisesti pyöräily. Pirkan pyöräily on suoritettu 11 kertaa. Kivistö on toiminut myös vaimonsa omaishoitajana vuodesta 2016. Hän haluaa kiittää Postia ja esimiehiä joustavuudesta tämän vaatimien järjestelyjen kanssa. Mikko Kivistö pitää postityöstä, vaikka lukuisat muutokset ovatkin huonontaneet työssä viihtymistä. Hän ei myöskään haikaile muusikonuran perään. Päinvastoin. Intohimo voi kadota, jos joutuu tekemään rakastamaansa asiaa työkseen. Olen onnekas, kun saan vain harrastaa musiikkia ammattimaisesti toimivassa orkesterissa. Löytääpä Kivistö postityöstä ja konsertoinnista yhtäläisyyksiäkin. Ensin kumpaakin valmistellaan, reitti kasataan ja musiikkiesitys harjoitellaan. Alkaa itse työ, tulee ensimmäinen rappu ja ensimmäinen säkeistö. Reitti jaetaan ja konsertti viedään loppuun. Tosin harvemmin kukaan reitin jälkeen taputtaa tai kehuu, että kylläpä jaoit tänään hyvin! Härmälän jakelu Tampereella oli Mikon pitkäaikaisin toimipaikka 2000-luvun alussa. Reitti_1_2020.indd 21 Reitti_1_2020.indd 21 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 22 Ott eita työelämästä Aktiivimalli kuopatt iin Eduskunta kuoppasi joulukuussa työttömiä kurittaneen aktiivimallin. Sipilän hallituksen voimakasta kritiikkiä saaneen aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta työttömyysetuuteen, jota maksetaan tämän vuoden alusta lukien. Myöskään Kela tai työttömyyskassat eivät enää 1.1.2020 alkaen seuraa työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta mallin perusteella. Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennettu, se palautuu normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tulleisiin, mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttivat. Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvan tasoa 4,65 prosentilla kolmeksi kuukaudeksi, mikäli työtön työnhakija ei osoittanut tarkastelujaksolla riittävää aktiivisuutta. Avoimien työpaikkojen ja tarjolla olevien palveluiden määrä vaihteli huomattavasti alueesta ja ammattialasta riippuen, joten työttömien mahdollisuudet täyttää mallin ehdot olivat erilaiset eri puolilla Suomea. Aktiivimalli herätti kaksi vuotta sitten voimakasta vastustusta. Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi keräsi yli 140 000 allekirjoitusta. Lisäksi SAK:n mielenosoituksessa Senaatintorilla tuhannet kansalaiset vaativat aktiivimallin kumoamista. Kirjepostista valitett iin enemmän Kirjepostista tehtyjen valitusten määrä kasvoi viime vuonna. Liikenneja viestintävirastoon toimitettiin 1080 valitusta. Edellisenä vuonna valitusten määrä oli 860. Suurin osa valituksista koski Postia, jolla on yleispalveluvelvoite ja joka jakaa valtaosan kirjeistä. Postin lisäksi kirjepostia jakaa tällä hetkellä 16 yritystä, jotka jakavat kirjeitä jo 70 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Kuluttajien on vaikea tietää ja seurata sitä, minkä yrityksen jakamaa postia luukuista kolahtaa. Osoitteenmuutoksen tekeminen pelkästään Postillekaan ei välttämättä enää riitä. Lähde: hs.? , 9.1.2020 Posti luopumassa Helsingin Postitalon myymälästä Posti suunnittelee sulkevansa Helsingin Elielinaukiolla sijaitsevan myymälänsä, Helsinkin kympin tämän vuoden aikana. Posti perustelee päätöstään asiakastarpeiden muuttumisella ja Postin omien myymälöiden kustannuksilla. Tosin Posti avasi viime syksynä verkkokauppaan keskittyvän Box-myymälän erittäin kalliille liikepaikalle Keskuskatu 3:een. Postitalon myymälän lakkauttamisen jälkeen Helsingin ydinkeskustaan ei jää enää yhtään Postin omaa myymälää. Yt-neuvottelut suunnitelluista muutoksista käynnistyvät helmikuussa. Postin arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve olisi enintään 10 vakituista henkilöä. Pääluottamusmies Laura Meriläinen ihmettelee Postin suunnitelmia. Pääpostin myymälä on kaikella tavalla Postille merkityksellinen. Se on Postin kasvot. Yritysten ja ulkomaalaisten turistien lisäksi moni suomalainenkin on tottunut asioimaan siellä ja saanut hyvää palvelua, Meriläinen muistuttaa. Reitti_1_2020.indd 22 Reitti_1_2020.indd 22 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 23 Ryhmähenkivakuutus on valitettavan huonosti tunnettu ja usein unohdettu työsuhteen etu. Vakuutettuja ovat kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Työntekijän kuoleman jälkeen kuolemantapauskorvausta maksetaan työntekijän puolisolle sekä alle 22-vuotiaille lapsille. Ei pelkkä tapaturmavakuutus Yleinen harhaluulo ryhmähenkivakuutuksen suhteen on se, että kuolemantapauskorvausta maksetaan vain niissä tilanteissa, joissa kuolemantapaus on tapahtunut työssä tai tapaturmaisesti. Tästä syystä onkin hyvä muistaa, että kuolemantapauskorvausta maksetaan kuolintavasta riippumatta ja vakuutus on voimassa sekä työettä vapaa-aikana. Tapaturmatilanteissa maksetaan peruskorvauksen lisäksi tapaturmakorotusta. Voimassaolo ja hakuaika Ryhmähenkivakuutus on sidottu työsuhteeseen ja kuolemantapauksen sattuessa korvauksen hakijan tulee olla yhteydessä vainajan viimeisimpään työnantajaan. Työsuhteen päättyessä on hyvä muistaa, että vakuutus on voimassa kolme vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Huomioitava on kuitenkin, että vanhuuseläkkeelle jäämisen myötä työntekijä jää pois ryhmähenkivakuutuksen piiristä. Korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana kuolemantapaus on sattunut. Avopuolisot edunsaajiksi Vuoden alusta lähtien edunsaajaksi luetaan myös vainajan avopuoliso. Jos pariskunnalla ei ole yhteistä lasta, ehtona on, että samassa taloudessa on asuttu vähintään viisi vuotta ennen kuolemantapauksen sattumista. Korvausten hakeminen Kuolemantapauskorvaus maksetaan Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta ja korvaushakemuksen voi tehdä joko sähköisesti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kotisivuilla www.trhv.fi tai täyttämällä sivuilta löytyvän korvaushakemuslomakkeen. Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta saa tarvittaessa apua korvauksen hakemiseen numerosta 0409 222 900 tai sähköpostitse osoitteesta trhv@tvk.fi . JOULUKORTTEJA lähetett iin 15 miljoonaa Joulutervehdyksiä lähetettiin viime jouluna noin 15 miljoonaa kappaletta. Pudotus vuoden 2008 huippuvuoteen on ollut huima. 12 vuotta sitten paperisia joulutervehdyksiä jaettiin 53,9 miljoonaa kappaletta. Suurin syy kirjepostin laskuun on digitalisaatio ja erityisesti sosiaalisen median kasvu. Postin kampanjatutkimuksen mukaan nuoremmissa sukupolvissa korttien ja kirjeiden lähettämisessä toivotaan ennen kaikkea lähettämisen helppoutta, mutta samalla myös fyysisen kortin huomioja tunne-arvon säilyttämistä. Toiseksi yleisin syy olla lähettämättä joulukortteja on se, ettei ole ketään kenelle lähettää. Tämä on aika pysäyttävä tieto. Yksinäisyyttä on siis paljon ja pieni kortti voi olla suuri teko, sen olemme huomanneet myös omissa kampanjoissamme, kertoo Tuija Åkerman Postin kuluttajakirjepalveluista. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ott ama henkivakuutus, jonka työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kuolemantapausten varalle. Sen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai huoltajan kuoleman jälkeen. Tiesitkö, ett ä sinulla on henkivakuutus? TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristösihteeri Reitti_1_2020.indd 23 Reitti_1_2020.indd 23 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 24 R itti 24 TEKSTI PASI KARPPI KUVA TUOMO HEINÄVAARA Some tukee ja tiedott aa Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi tiedotusja vuorovaikutuskanavaksi työelämässä. Facebookissa postilaisilla on valitt avanaan kaksi varsin erilaisista lähtökohdista ponnistavaa ryhmää: Suomen Posteljoonit sekä Me Postilaiset. Reitti_1_2020.indd 24 Reitti_1_2020.indd 24 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 25 Suomen Posteljoonit -ryhmän perusti Martta Dønsberg neljä vuotta sitten. -Muistan, kun työpaikalla pidettiin palaveria, jossa muistutettiin postilaisten some-ohjeistuksesta. Työnantajaan liittyvä negatiivinen kirjoittelu oli kielletty, eikä keskusteluihin suositeltu osallistumaan. Kysyin, että mitäs kun on tullut juuri perustettua tällainen postilaisten vapaan sanan keskusteluryhmä. Esimies ei osannut sanoa asiaan mitään, Donsberg nauraa. Martta lopetti työt Postilla vuosi sitten, jolloin hän pyysi Virve Ylä-Monosta jatkamaan ryhmän ylläpitäjänä. Virve suostui ja nykyään hän kantaa päävastuun ryhmän toiminnasta. Muina ylläpitäjinä toimivat Jouni Korkeakoski ja Ville Lahtinen. Tällä hetkellä ryhmässä on noin 1250 jäsentä. Määrä on huomattava ottaen huomioon, että ryhmä on tarkoitettu vain perusduunareille. Esimiehiä, saati ylempää johtoa ei ryhmään haluta. -Heistä voisi tulla ongelmia sananvapauden kannalta. Ajatus on, että ryhmässä voi puhua kaikista asioista myös negatiiviseen sävyyn. Työntekijät tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja puhuvat rohkeammin omassa porukassaan. Lisäksi työnjohto on yhä vieraantuneempaa käytännön työstä, Ylä-Mononen perustelee jäsenten valikointiperusteita. Hän haluaa korostaa ryhmän merkitystä työntekijöiden avautumiskanavana. Monelle pelkkää jakotyötä tekevälle fb -ryhmästä on tullut ainoa työyhteisö. -Vertaistuki auttaa kovassa arjessa. Työntekijät voivat Postilla huonosti ja pahaa oloa täytyy saada purkaa jotenkin. Tämän vuoksi keskusteluja ja aloituksia ei sensuroida. Lakon aikana jäsenet aktivoituivat ja keskustelu oli vilkasta. Myös uusia jäseniä tuli ryhmään paljon. Yhteisö onkin noussut valtakunnallisesti merkittäväksi tiedotuskanavaksi. Näin myös esimiesten erilainen tiedotuslinja on menettänyt merkityksensä.; vertaisverkossa tieto kulkee nopeasti. -Kun jossain päin Suomea kerrotaan uudistuksesta, on se somen kautta tiedossa lähes reaaliaikaisesti koko valtakunnassa. Erilaisten työtapojen vertailu ryhmässä on jatkuva ihmettelyn aihe, Virve kertoo. PAUlla neljä somekanavaa TEKSTI JUHA PÖYRY PAUlla on käytössä neljä virallista somekanavaa: Facebook, Twitt er, Instagram ja You Tube. Sivujen ylläpidosta vastaa pääasiassa liiton tiedott aja. Sosiaalisen median kautt a kerrotaan liiton edunvalvonnasta, toiminnasta ja tapahtumista. PAUn Facebook-sivuilla on 3958, Twitt erissä 1409 ja Instagramissa 676 seuraajaa. PAUlla on lisäksi Facebookissa ja Twitt erissä kampanjasivuja, joilla on vastustett u mm. työehtoshoppailua ja puolustett u viisipäiväistä jakelua. Virve Ylä-Mononen on näkynyt paljon muussakin mediassa syksyn aikana. Hän on saanut paljon kehuja rohkeudestaan ja suorapuheisuudestaan. Ongelmia suorapuheisuudesta ei ole tullut. Hän näkeekin, että vaikeneminen ja salailu eivät enää toimi. -Myös Posti on pakotettu avoimempaan keskustelukulttuuriin. Osittain se on varmasti verkostoitumisen ja sosiaalisen median ansiota, Virve sanoo. Puolivirallinen Me Postilaiset Reitti-lehti pyysi Me Postilaiset-ryhmän ylläpitäjiä haastateltavaksi tähän artikkeliin. He kieltäytyivät haastattelusta, joten tässä jutussa esitetyt huomiot ja arviot ovat toimittajan omia näkemyksiä. Vuonna 2017 perustetussa ryhmässä on tällä hetkellä noin 1720 jäsentä. Ryhmän kuvauksessa sen kerrotaan olevan Postin työntekijöiden kohtauspaikka, missä on tarkoituksena keskustella Postin ajankohtaisista asioista, jakaa arjen tunnelmia, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä sekä järjestää arvontoja. Kantavia teemoja ovat työturvallisuus, hyvinvointi ja Oranssi palvelukulttuuri. Toisin kuin Suomen Posteljoonit-ryhmä, Me Postilaiset ei valikoi jäseniään. Ainoa kriteeri on Postin palveluksessa oleminen. Ryhmän tiedoissa korostetaan, että se ei ole Postin virallinen viestintäkanava. Ryhmän kerrotaan olevan postilaisten yhteisö, jonka tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä ja toimia tiimihenkeä kohottavana foorumina. Väite siitä, että kysymyksessä ei ole talon virallinen viestintätaho, ei välttämättä kestä päivänvaloa. Ylläpidon toimesta ryhmässä julkaistaan esimerkiksi säännöllisesti johtoryhmän jäsenten kritiikittömiä haastatteluita. Nämä julkaisut lisääntyivät syksyn lakon aikana. Myös työpaikkojen näytöillä pyörineet kuuluisat faktat esiteltiin ryhmässä, mukana poliittistakin keskustelua herättänyt epäsuora lupaus rikkureille maksettavasta palkkiosta. Kaiken kaikkiaan ylläpitäjien omat julkaisut ovat Postin virallisen linjan mukaisia. Kriittistä keskustelua ja Postia arvostelevia julkaisuja ei ole kielletty. Ilmeisesti julkaisuja ja keskustelua kuitenkin sensuroidaan jonkin verran. Ainakin Postin toimintaa kritisoivia linkkejä jakaneita on laitettu määräaikaisesti julkaisukieltoon. Samoin kommentointikieltoja on asetettu. Lakon aikana ja myös sen jälkeen sensurointilinja näyttäisi lieventyneen. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että julkaisujen ja kommentointien määrä lisääntyi räjähdysmäisesti, eikä kaikkeen ehditty puuttua. On kunnioitettavaa, että henkilöstöpolitiikan kriisiyhtiö yrittää rakentaa yhteisöllisyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti Me postilaiset-ryhmällä on vakava uskottavuusongelma. Ryhmän rasitteena on valittu linja toimia ensisijaisesti johdon äänitorvena. Tämä on karkottanut monia jäseniä, vaikka linja toisaalta kirvoittaa vilkasta ajatustenvaihtoa myös vastakkaisesta näkökulmasta. Työntekijät tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja puhuvat rohkeammin omassa porukassaan. Reitti_1_2020.indd 25 Reitti_1_2020.indd 25 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 26 Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Ree R R Re R it it it it it it it it it it it it i ti ti ti ti ti tti ti tiiiii 2226 26 26 26 226 26 26 6 6 226 6 6 26 26 6 6 26 2222226 2222226 26 LAVIKAISEN KAPINA EI LAANNU Näytt elijä Timo Lavikainen tunnetaan miehenä, joka ei epäröi lähteä haalarihommiin produktioiden välillä. Postista miehellä on kokemusta jo neljältä eri vuosikymmeneltä. TEKSTI PASI KARPPI KUVAT TIMO LAVIKAISEN ARKISTO, MTV3. ne ne ne ne ne elj lj ljj lj ljäl äl äl äl ältä tä tä tä t e e e eri ri ri ri v v vuosikymmeneltä. 14-Vuotiaana Timo Lavikaisesta tuli punkkari. Hän näkee punkissa ja vasemmistolaisuudessa paljon samaa arvopohjaa. Timo Lavikainen halusi Bjarne ”Mursu” Walrusin hahmolla paitsi huvitt aa, myös kiinnitt ää huomiota yhteiskunnan koventuviin arvoihin. Reitti_1_2020.indd 26 Reitti_1_2020.indd 26 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 27 Reitti 27 F reelancer-näyttelijän työ on pätkätyötä parhaimmillaan ja pahimmillaan. Elokuvan kuvausten tai muun tuotannon päättyessä ei seuraavasta ole välttämättä mitään tietoa. Hyvä puoli on valinnanvapaus. Tällä hetkellä Lavikainen on rauhoittanut arkensa kolmivuotiaan pojan ja marraskuussa syntyneen tyttären koti-isänä. Hän ei koe pätkätyöelämää stressaavana. 90-luvun syvimmän laman aikana Joensuussa aikuistunut mies on kasvanut siihen, että töitä ei aina ole tarjolla. Ajattelen aina, että kun pärjäsin silloin, miksi en pärjäisi nyt. En voi olettaa, että saisin tehdä vain näyttelijäntöitä. Kaikki työ on arvokasta. Minulle riittää, että tulen eläneeksi ja saan laskut maksettua, Lavikainen sanoo. Näyttelijäntyön lisäksi Timo Lavikainen onkin työskennellyt varastomiehenä, pakkaajana, renkaanvaihtajana, rakennusmiehenä, sairaanhoitajana ja posteljoonina. Hän on toisen polven postilainen. Isä Arvi teki uransa luottamusmiehenä Pohjois-Karjalan alueella. Kotoaan Lavikainen omaksui vasemmistolaisen elämänkatsomuksen. 80-luvulla punk-liike saavutti Joensuunkin. Musiikin energia ja yhdessä tekemisen meininki kolahtivat nuorukaiseen ja punk osaltaan vaikutti uravalintaan. Pekkalan kuvataideoppilaitoksessa tehtiin ensimmäiset elokuvat ohjaaja Arto Halosen opastuksella ja bändikokeilut aloitettiin. -Yläasteen joulujuhlassa esitimme Katri Helenan ”Joulumaa”kappaleen. Minut oli jälleen kerran laitettu laulamaan. Ensimmäinen säkeistö vedettiin korostetun hartaasti. Kertosäkeen alkaessa käänsimme kajareista säröt täysille ja laitoimme kauhean meiningin päälle! Jotkut rupesivat itkemään ja osa katsojista lähti pois, Lavikainen muistelee. Myös aamunavauksesta Timo kavereineen teki performanssin. -Teimme satiirisen esityksen ammateista, joita tavataan pitää vähäpätöisinä. Luimme tekstin äärimmäisen imelästi ja siirappimaisesti. Meitä kehuttiin liikuttavasta tekstistä. Anarkisteja harmitti, kun äidinkielenopettaja oli ainoa joka ymmärsi, että kysymyksessä oli ironia!, Lavikainen nauraa. Reitti 27 tua, Lavik Näytte onkin työ kaajana, miehenä, na. Hän Arvi teki i jois-Karja nen oma katsomuk 80-luvu suunkin. sä tekem rukaiseen uravalint toksessa t ja jaaja Arto ko koke k il ilut ut a -Yl Yläa äass ri Helena oli jälleen siimm mmäin hartaast sti.i. me me kajar kauh hea ean n sivat itke Lavikaine Myös neeen en teki -Teiimm mm te teis i ta, jo joi Luim mme me siirappim vasta tek äidi dink nkiele si, että k kyy nen naur Kaikkiaan koulusta jäi hyvät muistot. Opettajat olivat kannustavia ja ymmärtäväisiä. Lukiostakin punkkari pääsi läpi, vaikka sinne pääsääntöisesti menikin vain viihtymään ja viihdyttämään. Ongelmani on, että näen huumoria kaikissa asioissa, usein aika mustaa sellaista. Hauskan miehen maineesta on tullut jopa rasite. Olen toistuvasti anonut tuotantoyhtiöiltä vakavia rooleja. Onneksi teatteripuolella olen saanut tehdä vakavaakin draamaa. Ammattilaisura sai alun, kun Joensuussa alettiin kuvata Pitkä kuuma kesä-elokuvaa. Lavikainen pääsi esittämään punkyhtye Kalle Päätalon rumpalia. -Tein koekuvauspaikalle vauhdikkaan sisääntulon Ladalla nahkarotsi päällä ja peililasit silmillä. Kuulin myöhemmin ohjaaja Perttu Lepän sanoneen, että jos tuo jätkä osaa yhtään näytellä, hän saa jonkun roolin. Kuvittelin, että ensimmäisen elokuvan jälkeen rooleja alkaa sataa, mutta todellisuus oli raadollisempi. Yhden miehen työtaistelu Postilla Lavikainen aloitti 15-vuotiaana viikonloppujakajana. Hän muistelee tuota aikaa lämmöllä. -Se oli todella mukavaa työtä! Reitin sai mennä omaan tahtiinsa, tekemisiä ei silloin vielä kytätty. Oli hieno tunne tienata omat rahansa ja palkka oli viikonloppulisien ansiosta hyvä, hän muistelee. Armeijan jälkeen 90-luvulla Lavikainen siirtyi päiväjakelun puolelle useaksi vuodeksi. Työ oli vielä mieluista, vaikka kiristyksiä alkoi jo tulla ja tuttu jakelun lähtöpaikka sulautettiin isompaan yksikköön. 2000-luvun alkupuolelle mentäessä määräaikaisia työsopimuksia oli kertynyt 120. Määräaikaisuudet sopivat hänelle hyvin, sillä ne mahdollistivat työkeikat näytelmäpuolelle. Periaatteellisella tasolla laittomat ketjutukset alkoivat Lavikaista harmittaa. Hän otti yhteyttä kansanedustaja Esa Lahtelaan, joka ilmoitti Postille tekevänsä eduskuntakyselyn laittomista ketjutuksista valtionyhtiössä. Päivää ennen eduskuntakäsittelyä Lavikaiselle soitettiin ja tarjottiin vakituista sopimusta. Hän allekirjoitti sen, mutta irtisanoutui jo kuukauden kuluttua. -Esimiehen ilme oli näkemisen arvoinen! Olinhan nähnyt paljon vaivaa ja lähes aiheuttanut eduskuntakyselyn. Se oli duunarin vastaisku! Monilla postilaisilla oli sama tilanne ja yllytin heitä tekemään saman kuin minä. Olihan ketjutuksista nyt ennakkotapaus. Pelko työpaikkojen menettämisestä oli kuitenkin jo silloin kova. Oikeuksista ei uskallettu pitää kiinni, Lavikainen harmittelee. Ura vei miehen pääkaupunkiseudulle. 2013 tuli hiljaisempi hetki näytelmärintamalla ja Lavikainen hakeutui taas Postille. Tilanne oli järkytys. -Työ oli jatkuvaa säätämistä. Edellispäivän jäämiä vietiin aamusta ja viikonloppuisin. Työntekijät olivat ahdistuneita. Minäkin. Tietenkin pitäisi ajatella, että tilanne ei johdu työntekijöistä, vaan fi rman linjasta. Silti on henkisesti hyvin raskasta, kun työstään ei ole mahdollista selviytyä, Lavikainen sanoo. Toistaiseksi viimeisin piipahdus Postilla oli vuonna 2016. Lavikainen joutui toteamaan, että alamäki oli edelleen kiihtynyt. Lakkoon olisi hänen mielestä pitänyt mennä jo paljon aikaisemmin, heti ensimmäisten kiristysten tultua. -Aikanaan pienelläkin palkalla tuli aina jotenkin toimeen. Nyt palkka ei ole missään suhteessa ostovoimaan. Ja sitä halutaan vielä leikata! Pelkään, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee. Kamalin esimerkki on työnantajan perustama työntekijäliitto, joka neuvottelee itsensä kanssa sopimukset. Kenelle tuollainen voi tulla edes mieleen? Lavikainen ei sulje pois mahdollisuutta, että vielä tälläkin vuosikymmenellä Postin töihin palaisi. -Olisi mielenkiintoista nähdä, joko postimäärät ovat pienentyneet. Isälle sanottiin jo 60-luvulla, että näin käy. Kun ne siitä asti ovat vähentyneet, pitäisi postimäärän mennä kohta negatiivisen puolelle! Toistaiseksi viimeisin piipahdus Postilla oli vuonna 2016. Reitti_1_2020.indd 27 Reitti_1_2020.indd 27 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 28 Hyödynnä jäsenetusi PAUn jäsenedut 2020 P AUn neuvotteleman työehtosopimuksen ja edunvalvonnan lisäksi saat runsaasti jäsenetuja, jotka kannattaa hyödyntää. Liiton jäsenillä on muun muassa vapaa-ajan tapaturmaja matkustajavakuutus, loma-, koulutussekä vaihtuvia majoitusja risteilyetuja. Lisäksi jäsenet saavat alennuksia muun muassa Teboilin huoltamoilta, lehtitilauksista ja F-Securen Safe-tuotteista. Työehtosopimus on paras jäsenetu Työehtosopimusten tekeminen ja jäsenistön edunvalvonta ovat liiton perustehtäviä. PAUn neuvottelemat työehtosopimukset määrittelevät työpaikallasi noudatettavat palvelussuhteen ehdot, joita työnantaja ei voi alittaa. Tästä syystä se on myös tärkein jäsenetusi, joka ei toteudu ilman jäseniä. Sopimukset solmitaan määräajaksi. Työehtosopimuksilla sovitaan muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat, lomarahat, palkalliset vapaat ja sairausajan palkka. Työehtosopimuksessa sovitut palkkaja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita sopimukseen sidottujen on noudatettava eikä niitä saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina myös työehtosopimusta paremmista eduista sekä työehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista. Edunvalvojat ovat lähellä jäsentä Työpaikkojen luottamusmiehet valvovat, että työpaikoilla noudatetaan tehtyjä sopimuksia ja työlainsäädäntöä. Käytännössä sopimusrikkomuksiin työpaikoilla puuttuvat työntekijöiden ja toimihenkilöiden valitsemat pääluottamusmiehet, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet. Luottamusmies on liittoon järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema edunvalvoja ja liittoon kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Hän valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä. Luottamusmies toimii myös sovittelijana työnantajan ja työntekijöiden välisissä kiistoissa. Luottamusmiehen mahdollisuudet edustaa työntekijöitä ovat sitä paremmat, mitä useampi työpaikan työntekijöistä kuuluu liittoon. Luottamusmies neuvoo, auttaa ja opastaa vain liiton jäseniä. Turvaa tyött ömyysaikana PAUn jäsenet ovat vakuutettuja työttömyyden varalle. Postija logistiikka-alan työttömyyskassan jäsenellä on oikeus saada jäsenyysja työssäoloehdon täytyttyä ansiopäivärahaa kokonaan työttömänä tai lomautettuna sekä soviteltua ansiopäivärahaa osa-aikatyön ajalta tai enintään kahden viikon pituisen kokoaikatyön ajalta. Lisätietoja työttömyysturvasta osoitteessa www.pautk.fi . Vaikuta ammatt iosastosi kautt a PAUn toiminnan perustana ovat jäsenten muodostamat ammattiosastot. Jokainen jäsen kuuluu liittoon oman ammattiosastonsa kautta. Osastot järjestävät jäsenilleen resurssiensa puitteissa kokouksia, koulutusta ja virkistystoimintaa, joihin kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Osastojen kautta jäsenet voivat tehdä aloitteita ja parannusehdotuksia työehtoihin, työturvallisuuteen ja liiton toimintaan liittyvissä asioissa. Ammattiosastosi nimen ja numeron löydät jäsenkortistasi ja osaston yhteystiedot liiton kotisivuilta. Lakimiesja oikeusapua PAUlla on oma lakimies, jolta saa lainopillista apua ja neuvoja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Työpaikan erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti paikallisesti neuvottelemalla. Mikäli neuvottelujen jälkeen ongelmat eivät ratkea, voi jäsen hakea oikeusavustusta liitolta. Oikeusapua haetaan oman ammattiosaston kautta. Oikeusapua voi anoa oikeudenkäyntiin, joka on aiheutunut toiminnasta liitossa, ammattiosastossa tai liittyy henkilön työtehtäviin. Tasokasta koulutusta PAUn tarjoama koulutus on loistava jäsenetu, joka kannattaa hyödyntää. Tarjolla on kaikille jäsenille ja aktiiveille sopivaa kurssitoimintaa. Koulutuksista saat hyödyllistä tietoa, oivallusta ja iloa. Liiton koulutuspaketti on monipuolinen. Se sisältää järjestökoulutusta kaikille jäsenille, edunvalvojien koulutusta ja mahdollisuuden osallistua Työväen Sivistysliitto TSL:n koulutukseen. Tapaturmaja matkustajavakuutus PAU on ottanut jäsentensä turvaksi Ifi n Liittovakuutuksen, johon sisältyy turva vapaa-ajan matkaja tapaturmavahinkojen varalle. Lisäksi olet vakuutettu Järjestövakuutuksella liiton tapahtumiin osallistuessasi. Vapaa-ajan matkaja tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat työssä käyvät eli maksavat jäsenet. Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös sellaiset jäsenet, joiden työstä poissaoloon ja jäsenmaksujen puuttumiseen on hyväksyttävä syy esim. sairasloma, työttömyys, koulutustuki, äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma tai opintovapaa. Eläkkeelle siirtyvillä vakuutus on voimassa kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka. Tapaturmavakuutus kattaa jäsenelle itselleen vapaa-aikana kaikkialla maailmassa sattuvat tapaturmavahingot. Työttömillä vakuutus on voimassa täysajan vakuutuksena. Tapaturmavamman hoitokulukorvaus on enintään 3 240 euroa tapaturmaa kohden. Vakuutuksessa ei ole TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_1_2020.indd 28 Reitti_1_2020.indd 28 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 29 omavastuuta. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 30 916 euroa tapaturmaa kohti. Matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan kotija ulkomaan matkoilla. Vakuutetun vanhempansa ja isovanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset kuuluvat vakuutuksen piiriin. Matkatavarat eivät kuulu vakuutuksen piiriin. Turvassa on vakuutusehtojen mukainen urheilurajoitus. Matkavakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumisja keskeytyskuluja sekä matkalta myöhästymisen aiheuttamia kuluja. Matkan keskeytymiskorvaukseen on oikeus esimerkiksi matkasairauden aiheuttaman sairaalahoidon vuoksi. Korvaushakemuksen voit tehdä muutamassa minuutissa Ifi n Omat sivut -verkkopalvelussa osoitteessa if.fi /omatsivut. Lisätietoja vakuutuksista, vakuutusehdoista ja korvauspalveluista osoitteesta www.if.fi /pau. Upea huvila jäsenhintaan Liiton omistama Aurala-huvila sijaitsee kauniilla paikalla Saimaan rannalla Ristiinassa. Mikkelistä Auralaan on matkaa noin 13 kilometriä. Aurala tarjoaa juhlien järjestäjille ja lomailijoille ainutlaatuisen ympäristön. Yli 300 neliöinen huvila sisältää 7 kappaletta 1-2 hengen makuuhuoneita, olohuoneen sekä ruokailutilan. Lisäksi huvilasta löytyy keittokomero ja lasitettu kuisti. Ulkona on myös lasten leikkipaikka. Isossa saunarakennuksessa on myös takkahuone sekä runsaasti tilaa katetulla terassilla. Kuvia Auralasta ja hinnasto osoitteessa www.pau.fi/jasenyys/ jasenedut/lomaedut/ aurala. Apurahaa PAUn rahastolta Liiton rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen. Myös ammattiosastoille voidaan myöntää tukea suunniteltuihin kulttuuriprojekteihin tai esimerkiksi historiikin kirjoittamiseen. Hakuajoista ilmoitellaan liiton verkkosivuilla ja Reitti-lehdessä. Jäsenkalenteri PAUn jäsenkalenteri on maksuton ja se toimitetaan eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikille jäsenille, jotka sen tilaavat. Voit tilata kalenterin kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi . Kalenteritilaus on ”kestotilaus”, joten sitä ei tarvitse uusia vuosittain. Jäsenlehti kotiin PAUn jäsenlehti Reitistä saat tietoa, jota et muualta löydä. Lehti käsittelee laajasti ja monipuolisesti jäsenten työhön ja edunvalvontaan liittyviä asioita, vastaa oikeudellisiin kysymyksiin ja kertoo työmarkkinoiden muutoksesta. Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Alennuksia Teboilista PAUn jäsenkortilla saat Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta 2,1 senttiä/ litra alennusta bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäksi jäsenet saavat 5-10 % alennuksen voiteluaineista, autokemikaaleista, nestekaasusta ja autonpesuista. Lehtialennukset Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä on asiantuntevia artikkeleita työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksesta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen voi tilata maksutta osoitteesta telma-lehti.fi / tilaa-lehti. PAU tukee Demokraatin ja Kansan Uutisten Viikkolehden tilausta 30 eurolla. Muiden palkansaajalehtien lehtietu on 15 euroa. Kun lehteä tilatessasi ilmoitat olevasi liiton jäsen, lehtietu otetaan huomioon alennuksena lehtilaskussa ja automaattisesti myös tulevissa vuosikertatilausten laskuissa. Jotkut ammattiosastot myöntävät lisäksi omia lehtitukia. Otavamedia tarjoaa PAUn jäsenille erikoisalennuksen lehtitilauksista. Tilaukset ovat jatkuvia tilauksia, jotka hinnoitellaan 12 kuukauden määräaikaisista normaalihinnoista. Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet, laskuttamattomat kotimaan tilaukset. Otavamedian lehtiä ovat mm. Erä, Anna, Deko, Kotiliesi, Seura, Metsästys ja Kalastus, Tekniikan Maailma, Kotilääkäri, Koululainen ja Suomen Kuvalehti. Tilaukset osoitteessa https://tarjooma. otavamedia.fi /36702. F-Securen jäsenetu F-Secure antaa PAUn jäsenille 20–40 euron alennukset Safe-tuotteistaan, jotka suojaavat Windows-tietokoneet, Macit, älypuhelimet ja tabletit (Android ja iOS) haittaohjelmilta ja muilta internetin vaaroilta. F-Securen Safe-tuotteet voit ostaa ja asentaa käyttämällä PAUn kampanjakoodia. Koodin saat kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa pau.fi . Risteilyja majoitusalennukset Eckerö Line ja Viking Line tarjoavat kokousja ryhmämatkoista alennuksia PAUn jäsenille. Lisäksi TallinkSilja tarjoaa jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi ilmaiseksi. Sokos Hotellit tarjoavat liiton jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Jäsenet saavat myös Nordic Choice Hotels -ketjun hotelleista 15 % alennuksen päivän hinnoista. Lue lisää jäseneduista osoitt eessa www.pau.? . Reitti_1_2020.indd 29 Reitti_1_2020.indd 29 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_1_2020.indd 30 Reitti_1_2020.indd 30 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 31 Reitti 31 Vuosien varrelta Vaasan posti oli ensimmäisten joukossa TEKSTI & KUVA RISTO PEITSARO, Evp. Ylipostimies yp. , Vaasa. Vaasan posti (Vanha Vaasa) kuuluu ensimmäisiin perustettuihin postikonttoreihin Ruotsin vallan aikana. Ilmeisenä perustamisvuotena pidetään vuotta 1644. Vuonna 1952 pääsi Vaasan pääposti muuttamaan erityisesti postia varten suunniteltuihin ja rakennettuihin tiloihin osoitteeseen Hovioikeudenpuistikko 23. Perjantaina 10. tammikuuta 2020 suljettiin viimeinen postin toimesta Vaasassa ylläpidetty yleinen postikonttori eli ns. ”pääposti” entisessä Postitalossa. Allekirjoittanut sai tässä Postija lennätinkonttorissa antaa työpanoksensa postin käyttöön 46 vuoden ja Vuonna 1989 oli Vaasan pääpostin lippu puolitangossa. Kuva symboloikoon tätä päivää. 6 kuukauden ajan. Posti oli aikalaisillemme vaativa, mutta hyvä ja reilu työnantaja sekä työyhteisö. Voi ehkä sanoa, että Posti on minulla veressä. Kun Meijerikadulle oli taannoin rakenteilla postille uusi jakelukeskus, menin eläkkeellä ollessani mielenkiinnosta aidan takaa sitä kuvaamaan. Kuvatessani tuli rakennustyömaalta vauhdilla mies valkoinen kypärä päässään ja kysyi ”mitä sä kuvaat”? Sanoin, että olen eläkkeellä oleva postimies ja mielenkiinnosta kuvaan tulevaa jakelukeskusta. Ensin hän oli hiljaa ja tokaisi sitten ”et sitte päässy eroon”. Hölmistyin sanattomaksi hän käänsi selkänsä ja poistui. Reitti_1_2020.indd 31 Reitti_1_2020.indd 31 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Voiko liitt o erott aa lakkorikkurin? Lakon aikana työpaikallemme tuli pari liiton jäsentä töihin. Pohdimme kahvihuoneessa, voiko liitto erottaa lakkorikkurit? Liitto ei voi, mutta osasto kyllä. Jäsenet liittyvät ammattiosastoon, joka ottaa ja mahdollisesti erottaa jäsenet. Kukaan henkilö ei kuulu pelkästään liittoon. Liittoon kuulutaan ammattiosaston kautta. Osaston sääntöjen perusteella jäsen voidaan erottaa, mikäli hän on menettelyllään osastossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut osastoa. Se onko lakon rikkominen huomattavaa vahingoittamista, tulee arvioida ammattiosastoissa. Voidaan kuitenkin ajatella, että jokainen, joka rikkoo liiton asettamaa lakkoa, pitkittää lakkoa omalla toiminnallaan ja aiheuttaa lakossa olevien jäsenten työtaistelun pitkittymistä, kun paine neuvottelupöydässä ei ole riittävä. Jos lakot ”vuotavat” paljon ja monet tekevät lakonalaista työtä on selvää, että sopimusten neuvottelu vaikeutuu ja työntekijöiden asema niissä heikkenee. Osaston kokous tekee mahdollisen päätöksen erottamisesta. Asiasta on myös mainittava kokouskutsussa, jotta jäsen voi tulla kokouksessa kuulluksi. Voiko kursseja käydä uudelleen? Voinko käydä liiton omia viikonloppukursseja uudelleen? Kävin kursseilla joskus kymmenen vuotta sitten ja tessitkin on neuvoteltu uusiksi moneen kertaan. Varmasti moni muukin asia on muuttunut ja paljon opittavaa olisi lisää. Entä voiko sopimuskoulutukseen liittyviä kursseja käydä jollakin aikavälillä uudelleen? Kiitos mieluisasta ja hyvästä kysymyksestä. Oikein mukavaa, että PAUn koulutus kiinnostaa. Sekä viikonloppuettä sopimuskoulutuksen osalta vastaus on sama: asia päätetään tapauskohtaisesti. Ota yhteyttä PAUn koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiseen, juha.jaatinen@ pau.fi , puh. 050 3028 466. Tässä yhteydessä on hyvä kertoa, että PAUlla on viikonloppukurssi, jossa voi käydä vaikka joka vuosi. 10.-11.10 Holiday Club Tampereen kylpylässä pidettävä Työkalut teräviksi järjestöaktiivi! -järjestetään vuosittain vaihtuvin, ajankohtaisin aihein. Tervetuloa. Koskeeko ryhmähenkivakuutus myös vuokratyöntekijöitä? Työpaikallamme on Postin työntekijöiden lisäksi jonkun verran vuokratyöntekijöitä, joista osa on vielä tarvittaessa töihin kutsuttavia. Kuuluvatko vuokratyöntekijät, keikkatyöläiset ja ns. nollatuntilaiset ryhmähenkivakuutuksen piiriin? Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama työehtosopimuksiin perustuva henkivakuutus. Kaikki työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen piiriin, mikäli asiasta on työpaikalla sovellettavassa työehtosopimuksessa niin sovittu. Näin on mm. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa. Myös SOL-logistiikkapalveluiden noudattamassa Jakelua koskevassa tessissä on ryhmähenkivakuutus. Kuolemantapauksen sattuessa edunsaajien oikeus korvaukseen kuitenkin edellyttää, että työsuhde täyttää työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ehdoissa mainitut vakuutetuksi tulemisen edellytykset (työsuhteen kesto ja ansiot). Vakuutusehdoissa todetaan: 2.1. Työntekijänä pidetään työtapaturmaja ammattitautilain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä. Työntekijä tulee vakuutetuksi, kun hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja hänen tästä työsuhteesta saamansa työansio on vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 6; tai hänen saamansa työansiot ovat viimeisen työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden aikana vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 18. Lisätietoja ryhmähenkivakuutuksesta saat osoitteesta www.tvk.fi /trhv/ ja numerosta 0409 222 900. Reitti_1_2020.indd 32 Reitti_1_2020.indd 32 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 33 Pientä pintaremontt ia Edes kott ikärryllinen remontt ireiskan VHS-kasett eja ei saanut minua laulamaan Vasara ja naulojakappaleen tahtiin. Kolumni JONI ERIKSSON ........................................ Ulvilalainen kynäniekka, joka etsii väsymätt ä uusia haasteita. H arva meistä mielellään muuttaa. Olen vielä niin pölvästi, että koen suostutelleeni rakkaan vaimoni vaihtamaan kanssani isosta omakotitalosta vuokrattuun rivitaloon. Kirjoitettuna äskeinen lause tuntuu vieläkin idioottimaisemmalta siirrolta kuin miltä se päässäni kuulosti. Syy miksi hylkäämme punaisen mummonmökin sekä perunamaan vuokraasunnon tieltä on yksinkertainen. Kun sanon niin, tarkoitan sitä tavalla, jota harva tulee ajatelleeksi etukäteen. Ihka oman talon omistaminen kun helposti sokaisee ostajan kaikelta vastuulta, jota sen mukana tulee. Otetaan esimerkki. Hyvin nukutun yön jälkeen talsit kylpyhuoneeseen vain huomataksesi WCpöntön vuotavan. Harmituksen ottaessa vallan rationaaliselta ajattelulta suuntaat kyräillen lavuaarin ääreen. ”Voi änkeröinen”, kuulet itsesi tokaisevan, kun nuuhkaiset hajulukkoa. Löyhkä muistuttaa erehdyttävän paljon keskellä kuuminta kesää pidetyn festareiden bajamajaa. Tällaisessa tilanteessa vuokralainen kilauttaa talonmiehelle ja hörppää toisen kupin kahvia. Kenelle sinä soitat? Et ainakaan haamujengille. Tosiasia on, että ennemmin tai myöhemmin jokainen itseään kunnioittava omakotitalon asukas tarvitsee remonttitaitoja. Pettymyksekseni olen kuitenkin joutunut toteamaan, että edes kottikärryllinen remontti-reiskan VHS-kasetteja eivät saaneet minua laulamaan Vasara ja naulojakappaleen tahtiin. Pikemminkin päinvastoin, sillä opin inhoamaan pienintäkin pintaremonttia enemmän kuin maksumuistutusta postilaatikossa. Muuttaminen todellakin on samanaikaisesti sekä mielenkiintoista että sanoinkuvaamattoman ärsyttävää. Ihmisen mieli yrittää keskittyä tuntemaan iloa mahdollisuuksista, joita uusi asuinpaikka tuo tullessaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Takaraivoa vasten kun hakkaa liuta hoidettavia asioita jotka pitäisi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tai niin puoliso tykkää väittää, mutta minä tiedän paremmin. Asia kuin asia, tulee se hoitaa poikkeuksetta viime tipassa runsaan kiroilun kera. Helvetissä myydään tukkuhintaan jääpaloja ennen kuin myönnän että esimerkiksi sähkösopimuksen pitäisi olla tehtynä ennen varsinaista muuttopäivää. Pelkästään kynttilöiden valossa värjöttäminen onkin niin romanttista. En ole maailman järjestyksellisin ihminen. Minulle riittää, kun kaikki on hoidettu suurin piirtein hyvin. Joten kun muutetaan kolme pakettiautollista tavaraa ja henkilöautollinen kotieläimiä täysin uudelle paikkakunnalle, pieni määrä organisointikykyä olisi paikallaan. Voin vain olla loputtoman hämmentynyt sekä iloissani, että vaimoni jaksaa minun välillä liiankin huoletonta asennetta. Ihmisen elämässä kun ihastuksia tulee ja menee. Ehkäpä joukkoon voi sattua muutama pidempi parisuhdekin. Mutta sitten kun kolahtaa, niin sen potkun tuntee varpaissa asti. Minun jalkani jomottavat vielä seitsemän vuoden jälkeenkin. Reitti 33 Reitti_1_2020.indd 33 Reitti_1_2020.indd 33 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 34 Menoon mukaan PAUn Helsingin osaston vuosikokous Aika: lauantai 28.3.2020 klo 11.00 Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19,00100 Helsinki Sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2019, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020, valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan noutopöydästä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään torstaina 19 .3.2020 tekstiviestillä numeroon 044 921 7757 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@ gmail.com. Tervetuloa! PAUn Kanta-Hämeen osaston vuosikokous Aika: 21.3.2020, klo. 13.00 Paikka: Riihimäellä Teatterihotelli, Hämeenaukio 1. Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Ruokailujen ja kuljetusten järjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumiset mielellään toimipaikoittain 2.3.2020 mennessä sähköpostitse jari.kuurasuo@pp.inet.fi . Kokouksen jälkeen osallistujille on tarjolla lounas. Tervetuloa Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Aika: 4.3.2020, klo 10.00 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi Castreninkadulla sijaitsevan asunnon myynti ja kiinteistön hankinta yhdistyksen sääntöjen mukaiseen toimintaan. Yhdistyksen hallitus PAUn Imatran osaston vuosikokous Aika: 28.3.2020, klo. 17.00 Paikka: AY-talon alakerran kokoustila, Esterinkatu 11, Imatra. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Ruokailun takia ilmoittautumiset 23.3. mennessä Kaisa Rossille, puh. 050 303 6747. Tervetuloa! PAUn Imatran osaston toimikunta PAUn Lahden osaston vuosikokous Aika: 22.2.2020, klo. 15.00. Paikka: Ravintola Peluri, Aleksanterinkatu 6. Kokoukseen saapuu vieraaksi PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen on ruokailu ja saunomisen mahdollisuus. Tilaa on rajallisesti (max. 40 henkilöä). Sitovat ilmoittautumiset ja ilmoitukset erikoisruokavalioista tulee tehdä 14.2.2020 mennessä Joni Syrjälle sähköpostilla syrjajoni23@gmail.com tai puhelimella 040 754 8501. Joni Syrjä ja PAUn Lahden osasto PAUn Kainuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 28.3.2020 klo 12.00. Paikka: Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, 87100 Kajaani. Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt mahdolliset muut asiat. Sitova ilmoittautuminen pe 20.3.2020 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist@netti.fi . Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa Toimikunta Luppoon lomailemaan Pasilan eläkeläiset järjestävät keväisen hiihtolomaviikon Kemijärven Pyhätunturille 14.-21.3.2020. Hiihtämiseen Lupossa on oiva mahdollisuus, valaistu latu lähtee pihasta. Vaihtoehtoisesti voit harrastaa vaikka kävelyä, sauvakävelyä, pilkkimistä Vuostimojärvessä tai muuten vain luppoilua. Viikon ohjelmasta sovitaan tarkemmin porukalla Lupon takkatuvassa. Lomaviikolle otetaan 35 ensin ilmoittautunutta. Porukan vetäjänä toimii Pekka Korhonen, joka toivottaa vanhat ja tulevat ystävät ja tuttavat mukaan. Viikon täysihoitohinta postilaisille on 422,50 €, jossa on huomioitu Postin työhyvinvointisäätiön 50 € avustus. Kemijärvelle pääsee auton lisäksi junalla ja asemalta suoraan linja-autolla Luppoon. Linja-auto ajaa useasti pyydettäessä ns. vanhaa tietä ja pysähtyy Lupon portille. Matkakustannukset hoitaa jokainen itse. Lupon matkan varausmaksu on 100 €/hlö. Varaus ja maksu tilille FI 83 8000 2231 2749 44/Pekka Korhonen. Viitteeksi Lupon loma. Ilmoittautumiset, tiedustelut ja mahdolliset ruoka-aineallergiat: Pekka Korhonen, puh. 040 5522 388. Kuva Lomakeskus Luppo Reitti_1_2020.indd 34 Reitti_1_2020.indd 34 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 35 Ristikon ratkaisu J A M I A L E T O J A T H I T U P O R O L E N O A H T I A H O T A S P U L U O L O A S U O T A S O A N U T O R I G O Ä L Y T Ö N A N I O N I T R U N O A K A N A T E S P E T S A T A T R O M S S A P T S O K E A S T I U I K Ä K U L U I L A R S I R A K I L A I S P O I K A T U I R A L I S T A U T U A H A S I S L A S T I T A D/J K A S A T T U T U S T U A I N P U K I T O R M A K S A O T E H O K A S A L A I N K I A T L A N A A U R I N K O J O N O T U S S I S U A K A A T O S I Palautearvonnan voitt aja lehdestä 10 /2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jaana Virtanen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o LAUANTAI 15.2.2020––––––––––––––––––––––––––––––––––– 10.00-12.30 Talvipäivien avajaiset, Hotelli Tornin kokoustilat Tampereen pormestari Lauri Lyly Ajankohtaiskatsaus: PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen 10.00-13.00 Markkinatori, Hoteli Tornin aula 10.00-18.00 Postimuseo /Vapriikki, vapaa pääsy PAUn jäsenille 11.00-16.30 Salibandyturnaus, KauppiSport Areena 12.00-15.00 Keilaus, Kaupin keilahalli 12.30-14.00 Lounas, Hotelli Torni 14.00-16.00 Ammattiryhmäpalaverit, Hotelli Torni 14.00-16.00 Eläkeläistilaisuus, Hotelli Torni 18.00-20.00 Illallinen, Hotelli Torni 20.00-01.00 Palkintojen jako ja iltajuhla Bilebändi Rautalankaa Rajalle soittaa rautalanka / rock´n´roll henkistä musiikkia ja kevyempää tanssimusiikkia. SUNNUNTAI 16.2.2020 ––––––––––––––––––––––––––––––––––– 9.30-12.00 Työehtoklinikka, Hotelli Torni Liiton toimitsijat 12.00-13.00 Lounas, Hotelli Torni 13.00 Hyvää kotimatkaa Talvipäivien ohjelma Hotelli Tornissa 15.-16.2.2020 Reitti_1_2020.indd 35 Reitti_1_2020.indd 35 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 36 På svenska Kan fackförbundet avskeda en strejkbrytare? Under strejken fi ck vi ett par fackmedlemmar till vår arbetsplats. Vi undrade i kaff erummet om fackförbund kan avskeda strejkbrytare? Fackförbundet kan inte, men fackavdelningen kan. Medlemmarna i ett fackförbund ansluter sig till en fackavdelning, som tar in och eventuellt avskedar medlemmar. Ingen person är medlem enbart i fackförbundet. Man blir medlem i fackförbundet genom fackavdelningen. På grund av fackavdelningens regler kan en medlem avskedas om han eller hon har medfört betydligt skada med sitt för färande i fackavdelningen eller utanför den. Det ska bedömas i fackavdelningen mm strejkbryteri är en betydlig skada. Man kan dock tänka sig att var och en som bryter fackförbundets strejk, förlängar strejken med sin verksamhet och medför förlängning av medlemmarnas arbetskonfl ikt då påtryckning i förhandlingsbordet inte är tillräcklig. Om strejker ”läcker” mycket och om det är många som utför strejkbelagt arbete, är det klart att avtalsförhandling försvåras och arbetstagarnas ställning i dem försvagas. Fackavdelningens möte fattar beslut om eventuell avskedning. Saken ska nämnas i kallelsebrevet för att medlemmen kan bli hörd i mötet. Kan kurserna tas om? Kan jag ta om fackförbundets veckoslutskurser? Jag var med på kurserna för tio år sedan och därerft er har det kommit fl era nya kollektivavtal. Visst är det även många andra saker som har ändrats och det fi nns mycket annat att lära sig. Kan kurser som ansluter sig till avtalsutbildning omtas eft er en viss tid? Tack för en trevlig och bra fråga. Det är härligt att PAU:s utbildning intresserar dig. Svaret är detsamma angående både veckoslutsoch avtalsutbildning: beslut fattas från fall till fall. Kontakta PAU:s utbildningsoch organisationsfunktionär Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi , tfn 050 3028 466. I detta sammanhang är det bra att berätta att PAU har en veckoslutskurs som man kan delta varje år. Kursen Työkalut teräviksi järjestöaktiivi! ordnas varje år med olika och aktuella teman, i år ordnas kursen den 10 11 oktober i Tammerfors på Holiday Club Tampereen Kylpylä. Välkommen. Angår grupplivförsäkring även hyresarbetare? På vår arbetsplats fi nns det förutom Postis arbetskraft även en del hyresarbetare, varav en del är arbetare som kallas till jobbet vid behov. Omfattar grupplivförsäkring även hyresarbetare, behovsarbetare och de som har ett så kallat nollavtal? Grupplivförsäkringen för arbetstagare (TRHV) är en livförsäkring som arbetsgivaren tecknar och bekostar för sina anställda. Alla arbetstagare som har arbetsförhållande till arbetsgivaren omfattas av grupplivförsäkringen, om det har avtalats i kollektivavtalet som tillämpas på arbetsplatsen. Så är situationen med t.ex. kollektivavtalet för Kommunikationsoch logistikbranschen. Även kollektivavtalet för utdelning, som SOL-logistiktjänsterna följer, innehåller en grupplivförsäkring. Vid dödsfall förutsätter förmånstagares rätt till ersättning att arbetsförhållandet uppfyller villkoren i grupplivförsäkringen (arbetsförhållandets längd och förtjänster). Det konstateras i försäkringsvillkoren: 2.1 Arbetstagare ä r personer som avses i 8 och 9 § i lagen om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar. Fö rsä krade ä r arbetstagare, 1) vars anstä llningsfö rhå llande har fortgå tt i minst en må nad och vars arbetsinkomst frå n detta anstä llnings fö rhå llande uppgå r till minst den arbetsinkomst som avses i 141 § i lagen om pension fö r arbetstagare multiplicerat med talet 6; eller 2) som under de sex må nader som fö regå tt den sista anstä llningens upphö rande har haft en arbetsinkomst som uppgå r till minst den arbetsinkomst som avses i 141 § i lagen om pension fö r arbetstagare multiplicerat med talet 18. Ytterligare information on grupplivsförsäkring fi nns på addressen www.tvk.fi / trhv/ och per telefon på numret 0409 222 900. Reitti_1_2020.indd 36 Reitti_1_2020.indd 36 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 37 In English Can the union dismiss a strike-breaker? During the strike, a couple of union members were working. We were wonder in the coff ee room; can the union dismiss strike-breakers? Th e union can't, but the department can. Members join a professional department that recruits and possibly dismisses members. No one is a member of the union alone. Th e union is affi liated through the professional department. Under the rules of a department, a member may be dismissed if he or she has signifi cantly damaged the department by his or her proceedings inside or outside the department. Whether breaking the strike is a cause of signifi cant damage should be assessed by the departments. However, it is conceivable that anyone who breaks the strike imposed by the Union prolongs the strike by their own actions and causes the strike members' labor struggle to prolong, as the pressure at the negotiating table is insuffi cient. If strikes “leak" a lot and many are work put under strike, it is clear that collective labour agreement negotiations are made more diffi cult and the position of the workers is weakened. A meeting of the department makes the decision of possible dismissals. Th is should also be mentioned in the invitation to the meeting so that the member in question can be heard at the meeting. Can I take courses again? Can I take the union's own weekend classes again? I attended some courses around ten years ago and the collective labour agreements have been renegotiated many times. Certainly, many other things have changed and there is much more to learn. Also, can the courses tied to the training contract be revisited at some point? Th anks for the lovely and good question. It's nice to hear that there is interest in PAU’s training. Th e answer is the same for both weekend and contract training: it is decided on a case-by-case basis. Contact PAU Education and Organization Offi cer Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi , tel. +358 50 3028 466. In this context, it is good to say that PAU has a weekend course which can be attended even every year. 10.-11.10 Holiday Club Tampere Spa Tools Sharpen an NGO active! organized annually with changing, topical topics. Welcome. Does group life insurance also cover temporary workers? In addition to Post's employees, there are some temporary agency workers at our workplace, some of whom work when needed. Are temporary agency workers, gig workers, and so-called zero-hour workers covered by the group life insurance? Employee group life insurance is a collective life insurance policy taken out by the employer for its employees. All employees in an employment relationship are covered by a group life insurance policy if it is agreed in the workplace’s collective labour agreement. Th is is the case in the collective labor agreement for the communications and logistics sector as well as in the collective agreement concerning delivery personnel followed in SOL Logistic Services. However, in the event of death, the entitlement of the benefi ciaries to the compensations is subject to the employment relationship meeting the conditions for being insured (duration and earnings) of the group life insurance policy. Th e policy states: 2.1. An employee refers to persons defi ned as employees in the sections 8 and 9 of the Finnish Occupational Accidents, Injuries and Diseases Ac. Coverage extends to an employee when their employment has lasted for at least one month and their earnings from this employment are at least the earnings referred to in section 141 of the Finnish Employees' Pensions Act multiplied by the fi gure six (6); or their earnings during the six months preceding the termination of their most recent employment are at least the earnings referred to in section 141 of the Finnish Employees' Pensions Act multiplied by the fi gure eighteen (18). For more information on group life insurance, visit www.tvk.fi /trhv/ and call 0409 222 900. Reitti_1_2020.indd 37 Reitti_1_2020.indd 37 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_1_2020.indd 38 Reitti_1_2020.indd 38 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 24.2. mennessä ja voita 20 € Reitti_1_2020.indd 39 Reitti_1_2020.indd 39 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.?/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Reitti_1_2020.indd 40 Reitti_1_2020.indd 40 29.1.2020 14.24 29.1.2020 14.24