• PALKAT NOUSEVAT 10 • OSA-AIKAISTAMISET 12 • TURVAVERKKOJEN ULKOPUOLELLA 22 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2021 Reitti Rahtiskootterit yleistyneet jakelussa 6 OTA TALTEEN KOULUTUSOPAS 2021 Verkkokaupan jätti tulossa Pohjoismaihin 18 Amazon vaikeuttaa työntekijöidensä järjestäytymistä Reitti_1_2021.indd 1 Reitti_1_2021.indd 1 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 2 Reitti 3 Reitti 1 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 100 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Lehtikuva/AFP Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 16.2. 11.3. 3 22.3. 15.4. 4 24.5. 17.6. 5 26.7. 19.8. 6 30.8. 23.9. 7 4.10. 28.10. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Rahtiskootterit yleistyneet 9 Kuljetusliittojen yhteistyössä mennään tekeminen edellä 10 Palkat nousevat 11 Puheenjohtajalta 12 Kysymyksiä ja vastauksia osa-aikaistamisista 15 Puhetta taloudesta: Elina Pylkkänen 16 Vapaalla: Piirtäjä Tuomo Heinävaara 18 Amazon rynnistää Pohjoismaihin 21 Ay-majakka: Piia Willberg 22 Turvaverkkojen ulkopuolella 24 Postinjakelu vuonna 2025 26 Ossi Lillomäki – Expeditööristä tuli IT-alan edunvalvoja 28 Eläkeputki poistuu 30 Työtapaturmien suunta laskeva 32 Menoon mukaan 33 Kysyvälle vastataan 34 Ristikko 35 Kolumni: Emilia Kukkala 36 På Svenska 37 In english 38 Työttömyysturva 39 Muutosilmoitukset 22 16 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Tee aloite liittokokoukselle 32 Reitti_1_2021.indd 2 Reitti_1_2021.indd 2 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 2 Reitti 3 Pä äk ir jo itu s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kiitoksena osa-aikaistaminen P osti toimitti palvelupisteisiin ja asiakkaille kotiin joulun alla lähes kahdeksan miljoonaa pakettia. Yksittäisen viikon ennätys oli huimat 1,9 miljoonaa pakettia. Pakettien määrä on kaikkien aikojen ennätys, johon toki koronaepidemialla oli vaikutuksensa. Myös joulukorttien määrä kasvoi. Joulutervehdyksiä lähetettiin lähes 18 miljoonaa. Kasvua viime vuoteen oli noin 20 prosenttia. Kiitoksen sijaan loistavasti urakoidusta joulusta työntekijöille lätkäistiin heti loppiaisen jälkeen ilmoitus uusista yt-neuvotteluista. Taas kerran. Posti tavoittelee useilla alueilla jakajien osa-aikaistamista ja osa-aikaisten tuntien vähentämistä. Myös irtisanomisia on luvassa. Eikö enää mikään riitä? Sähköisen viestinnän myötä kirjemäärästä on 2000-luvulla hävinnyt merkittävä osa. Tätä on turha kiistää. Myös valtio on omilla toimillaan osallistunut omistamassaan yhtiössä työpaikkojen vähentämiseen. Käytännössä valtionhallinto on jo lopettanut paperikirjeiden lähettämisen kansalaisille. Toinen merkittävä tekijä on kermankuorinta, joka hyväksyttiin kilpailijoille viime postilain uudistuksessa. Posti perustelee jakajien osa-aikaistamista myös asiakastarpeilla. Postilta edellytetään keinoja jakelukustannusten hillitsemiseksi, mutta samalla asiakkaille vakuutetaan, että heitä palvellaan sopimusten mukaisesti. Yhtälö ei toimi, kun osa-aikaistaminen vaikuttaa työntekijöiden toimeentuloon, vaihtuvuuteen ja jakelun laatuun. Osa-aikaistaminen on Postilta selkeä valinta, eikä muita keinoja haluta edes kokeilla. PAU on ehdottanut, että vaihtoehtona olisi jakaa eri alueet eri päivinä, jolloin jakaja olisi kokoaikainen, mutta jaettava alue muuttuisi. Toki jakajia olisi tällöin vähemmän, mutta kokoaikainen työ elättäisi ja pitäisi jakelun laadun parempana. Työntekijöiden vaihtuvuuteen Posti vastaa lisäämällä vuokratyötä ja alihankintaa, jonka kautta saadaan alan halvempi ja heikompi työehtosopimus käyttöön. Eli osa-aikaistusten päälle työpaikoille palkataan vielä vuokratyöntekijöitä, joita syrjitään heikommilla työehdoilla. Tällaista voi henkilöstöpolitiikka olla valtionyhtiössä. < JUHA PÖYRY Reitistä hiilineutraali Tästä numerosta lähtien Reitti-lehti on hiilineutraali painotuote, joka tarkoittaa hiilijalanjäljen laskentaa, päästöjen vähentämistä ja kompensointia. Päästölaskelmassa huomioidaan tuotannon kaikki vaiheet. Hiilipäästöt lasketaan paperin ja muiden materiaalien valmistuksesta valmiiden painotuotteiden ensimmäiseen purkupaikkaan. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan The Gold Standard -sertifioitujen ilmastoprojektien kautta, jotka kohdistuvat tällä hetkellä metsityshankkeeseen Etiopiassa. Lehti painetaan hiilineutraalisti PunaMustassa Forssassa. Reitti_1_2021.indd 3 Reitti_1_2021.indd 3 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 4 Reitti 5 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Seuraavat kuntavaalit järjestetään 18.4.2021. Reitti-lehti julkaisee liiton jäsenten tiedot, jotka ovat ehdolla kevään kuntavaaleissa. Jos haluat, että tietosi julkaistaan, lähetä lehden toimitukseen seuraavat tiedot: nimi, ikä, ammattinimike, puolue, vaalipiiri ja ehdokasnumero, jos se on jo tiedossa. Kuntavaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme. Muista äänestää! VTM Timo Koskinen on nimitetty Posti Group Oyj:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä keväällä 2021. Postin nykyinen henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen ehti toimia tehtävässään vain muutaman vuoden. Koskinen siirtyy Postiin VR Groupin henkilöstöjohtajan paikalta. Posti nimitti myös VT Timo Karppisen Posti Groupin uudeksi talousja rahoitusjohtajaksi 1.2.2021 alkaen. Karppinen toimii niin ikään johtoryhmän jäsenenä. Uutena brändi-, viestintäja vastuullisuusjohtajana Postissa aloittaa helmikuun alussa KTM Anna Salmi. Ennen Postia Salmi työskenteli Stockmannilla. KUVA VR GROUP VR:n henkilöstöpomo Postiin Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Reitti_1_2021.indd 4 Reitti_1_2021.indd 4 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 4 Reitti 5 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu koulutukseen PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. PAUN OMA KOULUTUS PAUn järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 20.–21.3.2021 Paikka: Tallink Spa -hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 12.2.2021 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä minulle on liitosta? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Selkoa sopimuksista Aika: 17.–18.4.2021 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. PAUn sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika: 19.–23.4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika: 19.–23. 4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Reitti 5 Talvipäivät siirtyvät huhtikuulle PAUn XVI Talvipäivät on päätetty koronatilanteen vuoksi siirtää kevääseen. Uusi ajankohta on 10.-11.4.2021 ja paikkana edelleen Seinäjoki. Lauantain tapahtumapaikkana toimii Seinäjoki Areena. Iltaruokailu ja sunnuntain työehtoklinikka pidetään Sokos Hotel Lakeudessa. Avajaiset pidetään lauantaina aamupäivällä ja iltapäivällä kokoontuvat jakelun, käsittelyn ja toimihenkilöiden ammattiryhmät, joissa käsitellään mm. tulevan liittokokouskauden henkilövalintoja liittohallitukseen ja liittovaltuustoon. Talvipäivien liikuntalajit perutaan johtuen koronatilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Myös eläkeläisille suunniteltu tilaisuus peruutetaan. Ensi vuoden talvipäiville 2022 suunnitellaan eläkeläisille uusi, oma tilaisuus. Kokoustilat mahdollistavat turvavälien noudattamisen, tilaisuuksissa on käsidesi ja kasvomaskit tarjolla. Majoitukset on siirretty Sokos Hotelleista ja Hotelli Almasta uuteen ajankohtaan, osastot saavat siirrosta hotellista vahvistuksen. Scandic Hotellista osastojen tulee varmistaa majoitusten siirto itse. Maksutonta koulutusta työttömille ja lomautetuille Ilmaisella kurssilla työnhakutaidot kuntoon! Työväen Sivistysliitto TSL:n Taidolla työhön -koulutuksessa opit paremmin esimerkiksi käyttämään laitteita ja sovelluksia, etsimään tietoa ja työpaikkoja, ilmaisemaan itseäsi ja toimimaan tiimin jäsenenä. Neljän viikon mittainen käytännönläheinen koulutus järjestetään Helsingissä, Jyväskylässä, Kauniaisissa ja Tampereella vuoden 2021 aikana. Ensimmäinen kurssi alkaa Jyväskylässä 1.2.2021. Koronatilanteen vaatiessa koulutukset muutetaan kokonaan tai osaksi etäopetukseksi siten, että osallistujat saavat teknistä tukea. Lue lisää koulutuksista osoitteessa www.tsl.fi tai ota yhteyttä: Janne Laulumaa, TSL:n koulutussuunnittelija, puh. 040 590 6878, janne.laulumaa@tsl.fi. Reitti_1_2021.indd 5 Reitti_1_2021.indd 5 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 6 Reitti 7 Työnkuva CAMS TEKSTI & KUVAT PASI KARPPI Kahden kerrok sen väkeä Rahtiskootterit yleistyneet myönteisten kokemusten myötä Postilla on käytössä jo parisataa sähkökäyttöistä rahtiskootteria. Isoimmissa kaupungeissa skootterit korvaavat taajama-alueen jakelussa niin polkupyöriä kuin autojakin. Pirkkalan jakelukeskuksen uudet skootterit ovat saaneet käyttäjiltään lempinimet. Paula Helin käskyttää Jormaa. Hallista löytyvät myös Irma, Keijo, Ritva ja Urpo. Reitti_1_2021.indd 6 Reitti_1_2021.indd 6 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 6 Reitti 7 -Y mpäristöystävällisyys, käyttökustannukset, kuljetuskapasiteetti, toimintavarmuus ja edulliset huoltokustannukset, rakennesuunnittelija Kalle Halinen listaa syitä sähköskootterien lisääntyneeseen kysyntään. Alun arastelun jälkeen uudenlaisen työkalun hyödyt on havaittu. Halinen kertoo esimerkin toimipaikasta, johon lähetettiin kaksi rahtiskootteria. Alkuun ne seisoivat ihmeteltävinä, mutta vuoden päästä toimipaikkaan haluttiin kolme lisää. Yksi jakajien kynnystä pienentävä tekijä on Halisen mukaan perusteellinen kuljettajakoulutus, joka on toteutettu Suomen Liikenneakatemian kanssa. Skootterikoulutus on uusille kuljettajille pakollinen. Valtakunnallisesti korkein rahtiskoottereiden käyttöaste on Vaasan ja Pirkkalan jakelukeskuksissa. Palvelupäällikkö Stefan Hedman kertoo, että Vaasassa suhtaudutaan perinteisesti avoimesti uusiin asioihin. Kun Kyburzeja ensimmäisen kerran tarjottiin, otimme niitä heti 17. Edut polkupyöriin ja bensaskoottereihin nähden tulivat nopeasti selviksi. Tällä hetkellä Vaasan jakelukeskuksessa on 24 rahtiskootteria ja yli 50 koulutuksen saanutta kuljettajaa, Hedman kertoo. Vaasan jakelukeskuksen ryhmävastaava Mika Koskimäki kertoo, että parhaimmillaan yhdellä skootterilla jaetaan vuorokauden aikana kolme eri reittiä. -Seitsemän laitetta on yhteiskäytössä varhaisjakelun kanssa. Yöjakelun jälkeen skootteri ehtii olla muutaman tunnin latauksessa ennen aamupäivällä liikkeelle lähtevää A-reittiä. Tämän jälkeen se lähtee vielä iltapäivällä B-reitille, Koskimäki kertoo. Myös Pirkkalan jakelukeskuksen palvelupäällikkö Tommi Puumala korostaa myönteisten käyttäjäkokemusten luomaa asennetta. -Uudenlaista ajoneuvoa saatetaan aluksi vierastaa, mutta kokeilemisen jälkeen se huomataan näppäräksi laitteeksi. Esimerkiksi polkupyöriin verrattuna fyysinen rasitus pienenee, eikä nippujen kanssa tarvitse pelata, Puumala kertoo. Pirkkalan jakelukeskuksessa on 13 sähköskootteria. Yleinen tilanne Puumalan mukaan on, että kaikille halukkaille ei skoottereita riitä. Sekä Vaasassa että Pirkkalassa Kyburzeja käytetään kaikenlaisilla reiteillä, etäisyys toimipaikasta on ainoa rajaava tekijä. Pitkiä siirtymiä ei moponopeudella ole mielekästä tehdä. Päivitetyssä versiossa paljon parannuksia Uudenmallisissa isompikoppaisissa rahtiskoottereissa on tehokkaampi akku. 400 ampeerinen akku mahdollistaa entistä suuremman toiminta-alueen. Vanhemmissa malleissa akku on ollut teholtaan joko 200 tai 220 ampeeria. Paula Helin jakaa postia pääsääntöisesti Koivistonkylän alueelle. Siirtymämatkaa Pirkkalan jakelukeskuksesta ensimmäiselle jättöpaikalle tulee noin 8 kilometriä. Koko reitillä kertyy kilometrejä kolmisenkymmentä. -Vanhemmassa versiossa oli talvisaikaan ongelmia akun keston kanssa. Reitillä on muutamia jyrkkiä mäkiä ja pakkanen vähentää akun tehoa. Uudella skootterilla on enimmilläänkin kulunut akkua vain kaksi palkkia, eli noin 20%, Helin kertoo. 4 Isommat peilit ovat merkittävä parannus turvallisuuteen. Reitti_1_2021.indd 7 Reitti_1_2021.indd 7 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 8 Reitti 9 Kiitosta tulee myös lämmitettävistä kahvoista, peruutuskamerasta ja isosta tavaratilasta. Takaboxiin mahtuu 24 sinistä laatikkoa. Etulaatikko on samankokoinen kuin vanhemmassa mallissa. Myös päivitetyssä versiossa on peräkoukku kärryä varten. Isoin turvallisuuteen vaikuttava parannus on kunnolliset taustapeilit. -Peilit ovat entistä huomattavasti isommat ja ne ovat kiinni erillisessä tangossa. Vanhemman mallisissa skoottereissa peilit ovat kiinni sarvissa, eli ne kääntyvät ohjauksen mukana. Peruutuskameralla ja kiinteillä peileillä peruuttaminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa, Helin kertoo. Hän toivookin, että kiinteät peilit saataisiin vakiovarusteeksi myös vanhemman mallisiin rahtiskoottereihin. Uusi malli on Helinin mukaan hieman raskaampi ohjata, mutta toisaalta myös vakaampi. -Tuulipinta-alaa on paljon, joten kovat puuskat kyllä huomaa. Alhaalla oleva painopiste pitää kuitenkin skootterin vakaana, mikäli se on lastattu oikein, Helin kertoo. Isoin puute on hänen mielestään edelleen tuulisuojan puuttuminen. -”Tuulilasi” vähentäisi ajoviiman ja sateen vaikutusta. Varmaankin se myös entisestään pienentäisi kynnystä hypätä skootterin sarviin, Helin sanoo. < Juttu on julkaistu aiemmin Pirkanmaan osaston Tammerposti-lehdessä. 6 Uudessa rahtiskootterimallissa on vakiovarusteena peruutuskamera. 6 Takalaatikkoon kuormataan painavammat postit alemmalle tasolle, että painopiste pysyisi mahdollisimman alhaalla. Reitti_1_2021.indd 8 Reitti_1_2021.indd 8 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 8 Reitti 99 Kuljetusliitot KL ry perustettiin toukokuussa 2018 syventämään ja tehostamaan kuljetusliittojen yhteistyötä. KL:n jäsenliittoja ovat tällä hetkellä AKT, PAU, RAU ja SMU. Tämän vuoden alusta KL:n puheenjohtajana toiminut Postija logistiikka-alan unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen näkee yhteistyössä monia mahdollisuuksia. Sanat yhdessä tekeminen, mahdollisuudet ja synergia toistuvat puheessa usein. Tekeminen edellä Nieminen ei sano, että kun tietty määrä vuosia on kulunut, niin kuljetusliitot ovat fuusioituneet yhteiseen liittoon. Kuljetusliittojen fuusioituminen yhdeksi liitoksi ei aktiivisesti mietitä. Sen sijaan hän painottaa tekemistä. ? Jos tekemisen tuloksena syntyy yhteinen liitto, niin se on sitten siinä. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Niemisen mukaan KL:n jäsenliittojen jäsenrekisterien siirtäminen samaan järjestelmään. Kuljetusliittojen yhteistyössä mennään tekeminen edellä KL:n puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää kuljetusliittojen yhteistä liittoa mahdollisena, mutta ei lähihetkien tavoitteena. Tästä on nyt neuvottelut käynnissä järjestelmätoimittajan kanssa. Siitä on sekä taloudellista että toiminnallista hyötyä. ? Toiminnallista hyötyä saadaan, kun jäsenrekisteri ei ole missään liitossa enää yhden ihmisen osaamisen varassa ja lomill a olisi tuuraaja hoitamassa hommia. Viime vuoden alussa KL:n toiminnanjohtajana aloitti Sanna Viljakainen. Tämä on Niemisen mukaan tuonut jämäkkyyttä KL:n toimintaan ja mahdollistanut KL:n strategiatyön käynnistämisen tämän vuoden alussa. Kevään kuluessa hiottava strategia on tarkoitus hyväksyä toukokuussa KL:n kevätkokouksessa. Neljä työryhmää Yhteistyön syventämiseksi KL on perustanut neljä työryhmää. Pisimmälle on edennyt jäsenrekisterityöryhmä. Muut työryhmät käsittelevät viestintää, koulutusta ja lakitoimintoja. Nieminen johtaa lakityöryhmää. Hänestä lakitoiminnot voisivat olla kenties helpoimmin yhdistettävissä. ? Siitä olisi paljon hyötyä liitoille ja niiden jäsenille. Ja jäsenet tuskin huomaisivat tässä mitään varsinaista muutosta. Yksi yhteistyön paikka koulutuksessa on hänestä siinä, miten liitot järjestävät koulutuksensa Kiljavan opiston nykymuotoisen toiminnan loppuessa. Toinen on yhteisten koulutusten järjestäminen. ? Esimerkiksi PAU järjestää omia työoikeuskursseja. Voisi olla antoisaa, jos niillä olisi osanottajia ja opettajia muistakin liitoista. Kursseilla olisi hyvä tilaisuus tutustua myös muiden liittojen jäseniin. Viestintäryhmä teki viime syksynä KL:n lehden näytenumeron. Matkaa siitä liittojen yhteiseen viestintään vielä on, mutta lehti oli Niemisen mielestä kuitenkin askel kohti yhteistä tekemistä. Heidi Nieminen muistuttaa, että yhteistyön tiivistämisen taustalla vaikuttaa lisäksi mm. eri ammateissa tapahtuvat muutokset digitalisaation seurauksena, liittojen resurssit ja ay-liikkeen jäsenkehitys. < TEKSTI & KUVA ARTO JOKELA Reitti_1_2021.indd 9 Reitti_1_2021.indd 9 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 10 Reitti 11 TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Palkat nousevat Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen palkat nousevat helmikuun alussa. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkat nousevat 1.2.2021 alkaen 1,9 % (1.3.2020 korotus oli 1,3 %) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen palkat 2,2 % (1.3.2020 korotus oli 1,4 %). Viestinvälitysja logistiikka-alan (26.11.2019–31.10.2021) ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan (1.12.2019 – 31.01.2022) työehtosopimuksen palkankorotusprosentit ja ajankohdat sekä laskentatapa määräytyy seuraavalla tavalla: Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan syksyn 2019 sovintoesityksen mukaan palkankorotukset sidottiin Teknologiateollisuuden ja Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin. Korotuksissa otetaan huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat. Sopimuskaudet teknologia – ja kemian teollisuudessa olivat 25 kuukautta ja sopimuskauden korotus 3,3 %. Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan sopimuskauden pituus vaikuttaa korotuksien suuruuteen. Edellisen sopimuskausi on 24 kuukautta eli kuukauden lyhyempi ja jälkimmäisen 27 kuukautta eli 2 kuukautta pidempi. Prosentuaalinen yleiskorotus tehdään kaikkien palkkaliitteiden palkkaryhmien muun Suomen ja pääkaupunkiseudun taulukkopalkkoihin tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuviin palkkoihin 1.2.2021 lukien. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan yleiskorotusprosentilla. Uudet 1.2.2021 voimaantulevat palkkataulukot ovat luettavissa PAUn kotisivuilla ja seuraavassa Reitti-lehdessä. < Reitti 10 Reitti_1_2021.indd 10 Reitti_1_2021.indd 10 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 10 Reitti 11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Osa-aikainen työ ei elätä P ääsin joku aika sitten kuuntelemaan köyhyystutkijan ajatuksia aiheesta ”Suomalainen köyhyys eri mittareiden valossa”. Köyhyys voidaan määritellä usealla eri tavalla ja länsimaissa on ilmeisesti tapana puhua suhteellisesta köyhyydestä. Yksi muistiinpanoissani oleva lause palasi taas mieleeni, kun Posti ilmoitti viimeisimmistä yhteistoimintaneuvotteluista, joiden seurauksena ollaan taas osa-aikaistamassa satoja postinjakajia. ”Resurssien vähäisyydestä johtuvaa kyvyttömyyttä elää yhteiskunnan vallitsevan tavan mukaan” on kuulemani tutkijan mukaan suhteellisen köyhyyden määritelmä. Osa-aikatyöntekijä matalapalkka-alalla joutuu väistämättä tilanteeseen, jossa rahat eivät riitä edes välttämättömimpään. Osa-aikaisen työntekijän perheessä resurssien vähäisyys on arkipäivää. Osa-aikainen työ tekee postilaisista köyhiä. Siksi niin moni osa-aikainen on äänestänyt jaloillaan ja siirtynyt postialalta pois. Varmasti jokainen vastentahtoisesti osa-aikainen on alanvaihtoa ainakin harkinnut. Vaihtuvuuden taas huomaavat postinsaajat jakelun laadussa. Lainsäätäjä tulee pohtimaan postinjakelun tulevaisuutta tämän kevään aikana. Liikenneja viestintäministeriön arviomuistio postilain muutoksista julkaistiin tammikuun 19. päivä. Muutosehdotuksista kolmipäiväinen jakelu on ehdottomasti postilaisten työn kannalta merkittävin. Ministeriö on listannut muistioon muutaman vaihtoehtoisen tavan kirjata siirtyminen viisipäiväisestä jakelusta kolmipäiväiseen, mutta selväksi käy, että viisipäiväinen jakelu ei ole ministeriön mukaan mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa. EU:n postidirektiivin mukaan viisipäiväinen jakelu on pääsääntö, mutta direktiivin sanamuoto ei ole enää pitkään aikaan sitonut Euroopan maita. Joskus luulin, että direktiivejä tulisi noudattaa, mutta ilmeisesti niin ei ole. Tanskassa kolmipäiväiseen jakeluun siirryttiin jo vuosia sitten ja nyt osassa maata postit jaetaan vain kerran viikossa. Norjassa postilain muutos tuli voimaan viime kesänä. Siellä jakelusta tuli käytännössä viikkotasolla 2,5-päiväinen. Joka toinen viikko postinsa saa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja joka toinen viikko tiistaisin ja torstaisin. Ruotsissa lakiin on yhä kirjattuna viisipäiväinen jakelu, mutta kunhan maan postiasetukseen kirjattuja kirjeen kulkunopeusvaateita noudattaa, voi jakelun suorittaa harvemminkin. Tänä vuonna Ruotsissa ollaankin siirtymässä Norjan mallin mukaiseen, joka toinen päivä tapahtuvaan jakeluun asteittain siten, että ensi vuoden aikana mallin pitäisi olla käytössä koko maassa. Edellä kerrottuja Pohjoismaita ymmärtääkseni yhdistää yksi merkittävä asia, joka selkeästi eroaa täällä valitusta toimintamallista. Harvennetusta jakelusta huolimatta postityö on pyritty pitämään kokoaikaisena. Työntekijöitä on toki vähemmän, mutta ne joilla töitä alalla on, ovat kokoaikaisia ja kokoaikaisen palkan turvin työ elättää. Jakelupäivien harventaminen ei siis johda osa-aikaisiin työsuhteisiin automaattisesti. Se on Postin valinta. Alussa kertomani köyhyystutkija kertoi, että Suomessa joka kuudes on köyhyys ja syrjäytymisvaarassa. Joka kuudes! Lainsäädäntö, joka lisää valtionyhtiön osa-aikaistamisvimmaa ja siten köyhyysja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää, ei luulisi olevan yhdenkään lainsäätäjän intressissä. < TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Reitti_1_2021.indd 11 Reitti_1_2021.indd 11 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 12 Reitti 13 Posti ilmoitti käynnistävänsä useilla eri alueilla yhteistoimintaneuvottelut, joissa irtisanotaan työntekijöitä, mutta ennen kaikkea yhä useamman työntekijän työ osa-aikaistetaan tai jo ennestään osa-aikaisten tunteja vähennetään tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Posti perustelee yt-neuvotteluissa henkilöstövähennyksiä rakennemuutoksella, jakelukustannuksien hillitsemisellä, jakeluvolyymien vähentymisellä yms. Mitä on osa-aikatyö? Osa-aikatyöksi kutsutaan työtä, jossa työntekijän työaika on lyhyempi kuin kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työsuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Mitä osa-aikaistaminen tarkoittaa? Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi työsopimuslaissa tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Osa-aikaistamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, eli silloin, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työntekijälle voida enää tarjota kokoaikaista työtä. Kysymyksiä & vastauksia OSA-AIKAISTAMISESTA TEKSTI JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri KUVA UNSPLASH / MORGAN HOUSEL Miten ja milloin työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisesta? Työnantaja ilmoittaa osa-aikaistamisista yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen. Voiko työntekijä kieltäytyä osa-aikaistamisesta? Ei voi. Työnantaja voi suorittaa osa-aikaistamisen yksipuolisesti, joten työntekijän suostumusta ei tarvita. Kuinka käy, jos työntekijä kieltäytyy osa-aikaistamisesta? Työnantaja voi työsopimuslain mukaan yksipuolisella ilmoituksella osa-aikaistaa työntekijän työsopimuksessa sovitun työajan. Jos osa-aikatyötä ei ota vastaan, työnantaja katsoo, että henkilön on itse irtisanouduttava ja työnantajalla ei tällöin ole tuotannollista tai taloudellista perustetta irtisanoa työsuhdetta. Jos työntekijä irtisanoutuu ilman hyväksyttävää perustetta, TE-toimisto määrää 90 päivän karenssin, jonka aikana ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan. Reitti 12 Reitti_1_2021.indd 12 Reitti_1_2021.indd 12 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 12 Reitti 13 Reitti Kuka tekee työt, kun työntekijöitä osa-aikaistetaan? Se on työnantajan huoli. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöitä on riittävästi suhteessa työn määrään. Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Sovittaessa ylityöstä, aloitteen on tultava työnantajalta, johon työntekijä voi suostua. Onko osa-aikaisen työntekijän tehtävä lisätöitä? Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman työnsä lisäksi tehdä. Osa-aikaisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lisätöitä. Lisätyö edellyttää aina työntekijän suostumusta. Poikkeuksena tästä on sopimus, jossa työntekijä on ilmoittanut suostuvansa lisätöihin. Voiko työnantaja käyttää vuokratyövoimaa, vaikka omia työntekijöitä osa-aikaistetaan? Työnantaja voi edelleen käyttää vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Tämä on moraalitonta ja huonoa henkilöstöpolitiikkaa, vaikka se ei ole laitonta tai työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Kenet voidaan osa-aikaistaa? Kuka päättää osa-aikaistettavat ja onko osa-aikaistuksissa noudatettava jotain järjestystä? Työnantaja päättää osa-aikaistettavat. Osa-aikaistamisen osalta lainsäädäntö ja työehtosopimus eivät ota kantaa osa-aikaistamisjärjestykseen. Joskus Posti noudattaa osa-aikaistamisissa samaa työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä kuin mitä sovelletaan irtisanomisissa ja lomauttamisissa, mutta ei aina. Työnantaja ei tietenkään saa käyttää epäasiallisia perusteita päättäessään osa-aikaistettavista eli esimerkiksi sellainen tilanne, että kaikki vanhimmat työntekijät osa-aikaistetaan, olisi epäilyttävä perusteidensa osalta. Peruste ei saa olla tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastainen tai syrjivin perustein valittu. Minulla on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kuinka tulkitaan irtisanomisaikaa laskettaessa työsuhteen yhdenjaksoinen kesto? Ennen toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta olleet määräaikaiset työsuhteet otetaan huomioon laskettaessa yhdenjaksoista työsuhdetta, jos työsuhteiden katko on alle 8 päivää. Miten raskaana, äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla olevia kohdellaan yt-neuvotteluissa? Äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla (huom. ei koske osittaista hoitovapaata) olevat ovat mukana yt-neuvotteluiden piirissä, mutta heitä koskee ns. irtisanomissuoja vapaan aikana. Raskaana olevan osalta noudatetaan sääntöä, jonka mukaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta edellyttäen, että työnantaja on tietoinen raskaudesta. Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle (ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisesti). Reitti_1_2021.indd 13 Reitti_1_2021.indd 13 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 14 Reitti 15 Saako osa-aikaistettu henkilö soviteltua ansiopäivärahaa? Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa, jos ansiopäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Tee ilmoittautuminen viimeistään ensimmäisenä päivänä, jolloin osa-aikatyösi alkaa. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Hae soviteltua ansiopäivärahaa. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus osa-aikatyön ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun. Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen edellyttää, että henkilöllä on työnhaku TE-toimistossa voimassa myös työsuhteen aikana. Etuutta saadakseen henkilön on haettava kokoaikatyötä. Soviteltua työttömyysturvaa voi saada, jos henkilöllä on työnantajan aloitteesta osa-aikatyö, jossa työtunteja on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän tunneista. Postityössä tämä tarkoittaa enintään 30,6 tuntia viikossa (38 t 15 min. työajasta). Työpäiviä tai tuloja ei tarvitse tietää etukäteen. Riittää, että ilmoittaa työpäivät jälkikäteen. Palkka vaikuttaa työttömyysturvan määrään vasta sitten, kun se maksetaan henkilön tilille. Ennen kuin ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa, on omavastuuaika. Kassa laskee hakemuksesta omavastuuaikaan kuuluvat päivät, joten hakemusta tehdessä niitä ei tarvitse huomioida erikseen, vaan päivärahaa haetaan myös omavastuuajalta. Omavastuuaikaa voi kertyä viisi päivää kalenteriviikossa ja sen tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika on viisi täyttä työpäivää vastaava aika. Osa-aikatyötä tekevien kohdalla tämä merkitsee sitä, että omavastuuaika on yleensä pidempi kuin viisi työpäivää. Huomion arvoista sovitellun päivärahan saajalle: Jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä sovitellun päivärahan maksupäivänä, on hyvä huomioida se, että kaikki osa-aikatyön palkalliset ajat kuten vuosiloma, sairausloma, joustovapaa ovat työaikatarkastelussa huomioitavia aikoja, jotka otetaan huomioon kokonaistyöaikaa (max. 30,6 h/vk) laskettaessa. Nämä voivat siis toisin sanoen aiheuttaa sen, että kokonaistyöaika ylittyy, jolloin hakemus hylätään eikä päivärahaa makseta. Työaikaa tarkastellaan kuitenkin koko sovittelujakson ajalta, jolloin yksittäisen viikon työajan ylittyminen ei tarkoita automaattisesti hylkäävää päätöstä. Viisasta on siis seurata koko sovittelujakson työaikaa, joka on kuukauden jaksolla enintään 131,58 tuntia. Myös kiky-tunnit huomioidaan kokonaistyöajan laskennassa ja ne voivat aiheuttaa hakemuksen hylkäyksen ja päivärahan epäämisen. Osa-aikaistettujen, joilla viikkotunnit ovat lähellä 30 tuntia kannattaa keskustella esimiehen kanssa kiky-tuntien sijoittamisesta ja tiedustella voisiko ne sijoittaa sellaiselle tarkastelujaksolle, jolle on muutenkin tulossa lisätöitä ja soviteltuun päivärahaan oikeuttava työaika ylittyy joka tapauksessa. HUOM! Päivärahan määrä ei pysy samana loputtomasti. Pääsääntöisesti päivärahan suuruus määritellään uudelleen enintään kerran vuodessa. Kun päiväraha määritellään uudelleen se tarkoittaa käytännössä sitä, että päivärahan määrä tulee putoamaan, koska päivärahan suuruus ei enää määrity entisen, kokoaikatyöstä saadun palkkatulon perusteella. Vaikuttaako osa-aikaistaminen vuosiloman kertymiseen tai lomapalkkaan? Vuosilomapäivien määrä säilyy entisellään, mutta kertymisperusteet voivat muuttua (14 pvä/kk / 35 h/kk töitä tai työssäolon veroista aikaa). Pitkien lomien pidennyspäivät (9 pvä) edellyttävät täyden lomanmääräytymisvuoden. Vuosiloma-ajan palkanmaksu muuttuu kiinteästä kuukausipalkasta prosenttiperusteiseksi. Viestinvälitysja logistiikka-alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen osalta tun tipalkkalaisen lomaraha on 50 % lomapalkasta. < Osa-aikaistamisiin liittyviä uusia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään PAUn verkkosivuille www.pau.fi. Verkosta löytyy myös kaksi opasta osa-aikaisille työntekijöille. Painetun oppaan saat halutessasi omalta luottamusmieheltäsi. Seuraavan Reitti-lehden välissä ilmestyy oppaasta päivitetty versio. 14 Reitti_1_2021.indd 14 Reitti_1_2021.indd 14 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 14 Reitti 15 Voisko enemmän kiinnostaa? ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. K untavaalit lähestyvät. Vaalipäivä on sunnuntai 18.4. ja valtuustopaikkansa lunastaneet aloittavat nelivuotisen vaalikautensa kesäkuun ensimmäinen päivä. Ihmeellisen rauhallista on kuitenkin ollut vaalirintamalla. Osin se varmaan johtuu koronan aiheuttamista kokoontumisrajoituksista, mutta muitakin syitä löytyy. Kuntavaali on yksi kaikkein vähiten äänioikeutettuja kiinnostavista vaaleista. Viime kerralla (2017) äänestysprosentti oli vaatimattomat 59, kun eduskuntavaalit (2019) saivat liikkeelle 72 prosenttia äänioikeutetuista ja presidentin valintakin 70 prosenttia (2018). Vain EU-meppien valinta (2019) oli vieläkin vähäpätöisempää äänestäjien mielestä, sillä äänestysprosentti jäi vajaaseen 43:een. Kaiken järjen mukaan kunnallisvaalien pitäisi liikuttaa äänestäjiä eniten. Valitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat tärkeimmistä palveluistamme: vanhustenhuollosta ja lasten päivähoidosta ja muista sosiaalipalveluista, sekä tietenkin perusterveydenhuollosta ja peruskoulutuksesta ja myös toisen asteen koulutuksesta. Paikallisesti huolehditaan lisäksi katujen kunnossapidosta, vesija jätehuollosta, lähi-infrasta ja asumisen kaavoituksesta. Myös urheilukentät ja -hallit, kirjastot ja museot kuuluvat kuntien vastuulle ja päätäntävaltaan. Vaikka kuntien vastuulla olevien palvelujen ja velvoitteiden vähimmäistasosta säädetään laissa, on kunnilla paljon myös omaa päätäntävaltaa näissä asioissa. Ylärajaa palvelujen laadulle ja saatavuudelle ei mikään laki aseta, sen määrittää lähinnä budjetin varat, jotka taas ovat suurelta osin kuntapäättäjien hyppysissä. Valtuutetut tekevät vuosittain päätöksen kunnallisveroja kiinteistöveroprosenteista. Lisäksi kunnat saavat noin kolmanneksen alueellaan toimivien yritysten maksamista yhteisöveroista. Näillä verotuloilla rahoitetaan kuitenkin keskimäärin vain puolet käyttömenoista, toinen puolikas koostuu kuntien valtionosuuksista (reilut 20 %), maksutuloista (palveluja käyttäjämaksut) sekä vuokra-, myyntiym. tuloista. Yhteenlaskettuna kuntien menot ovat lähes 50 miljardia euroa. Kuntapäättäjien ratkaisuilla jaetaan siten valtava määrä rahaa palvelujen ja puitteiden muodossa. Päätösprosessin luulisi kiinnostavan: kuinka tehokkaasti rahat käytetään ja saako maksamilleen veroille ja maksuille vastinetta. Laimea vaali-into kertoo kuitenkin jostain muusta. Eikä kuntavaaleissa valtuustopaikoille nousseet ihmiset edusta keskimääräisiä kuntalaisia lähellekään: esim. valtuutettujen ansioja pääomatulot ovat korkeammat kuin kuntalaisten keskimäärin. Miksi eduskuntavaalit kiinnostavat kansalaisia niin paljon enemmän? Siksi, että politiikasta on tehty myös koko kansan viihdettä, reality-sarjaa, jota seurataan vallassa olevien merkkihenkilöiden tekemisen kautta. Media keskittyy valtakunnan politiikkaan ja puolueiden kuukausittain mitattuihin kannatuslukuihin ja virhemarginaalien sisälle jääviin heilahduksiin. Media kertoo kiehtovampaa tarinaa valtakunnan politiikasta kuin kuntapolitiikasta. Ja överiksi tilanne menee silloin, kun päähuomio kohdistuu hahmoihin, joilla ei ole mitään tekemistä tornion ja salon kanssa. Ensimmäisessä tänä vuonna järjestetyssä kuntavaalitentissä pääroolissa oli – kuinkas muutenkaan – Donald Trump. Ja voisin lyödä vetoa, että tulevina viikkoina tv:n vaalitentit keskittyvät aivan muihin aiheisiin kuin kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Puolueiden puheenjohtajat kutsutaan televisioon kinastelemaan päivänpolitiikasta tai kestävyysvajeesta – ei kuntalaisten arjesta. Meitä kuntalaisia kiinnostaa ennen muuta palvelujen saatavuus ja kehittäminen omiin tarpeisiin sopiviksi, siksi vaalitenteissä tulisi keskustella kuntapalvelujen lisäksi myös siitä, kuinka kuntalaisten hyvinvointia voitaisiin pienellä vaivalla kasvattaa palvelujen ja tavaroiden saavutettavuudella yhteistyössä logistiikan ja postin kanssa. < Media kertoo kiehtovampaa tarinaa valtakunnan politiikasta kuin kuntapolitiikasta. Reitti 15 Puhetta taloudesta Reitti_1_2021.indd 15 Reitti_1_2021.indd 15 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 16 Reitti 17 Vapaalla Tuomo Heinävaara TEKSTI & KUVAT AKI KORHONEN Helsinkiläinen postinjakaja Tuomo Heinävaara on harrastunut piirtämistä lapsesta asti. Sota-aiheisista piirroksista on tullut hänelle ikään kuin tavara merkki. Hän ei varsinaisesti tiedä, miksi juuri sota-aiheet kiinnostavat. Lukemisella ja elokuvilla on ollut todennäköisesti vaikutuksensa. haaveilee omasta sarjakuva-albumista Postinjakaja ja harrastajapiirtäjä P ikkupojan kiinnostuksen kohteina olivat Toinen maailmansota -kirjat, muut historia-aiheiset kirjat sekä sarjakuvista Korkeajännitykset. Vähän salaa vanhemmiltaan hän tuli katsoneeksi myös sotaelokuvia, kuten Talvisota ja Stalingrad, mutta se ”rikos” lienee jo vanhentunut. Kuka? Tuomo Heinävaara, 30. Asuu Helsingissä. Kotoisin Jämsänkoskelta, jossa aloitti postinjakajana 2010. Hän on työskennellyt myös Vantaalla ja Muuramessa. Jakaa nykyään postia osa-aikaisena Helsingin Herttoniemessä, jossa toimii myös työsuojeluasiamiehenä. Harrastaa musiikkia, elokuvia ja lukemista. Pääharrastus piirtäminen ja maalaaminen. – Jostain se vain lähti. Serkun kanssa pienenä piirtelimme ja luimme kaikenlaista, Aku Ankkaakin. Serkku ei enää piirtele, mutta minulle jäi siitä harrastus, sanoo Heinävaara. Myös Star Wars eli Tähtien sota on aiheena ollut hänelle läheinen. Piirroksia on elokuvien innostamana syntynyt monen monituista. Erityisesti eräs hahmoista teki häneen vahvan vaikutuksen. – Olen nähnyt kaikki Star Wars -leffat. Minulle suurin sankari on Darth Vader, joka jäi mieleen ensimmäisestä elokuvasta. Pelkäsin sitä ensin, mutta sitten siitä tulikin suosikkihahmoni, jota aloin myös piirrellä. Reitti 16 Reitti_1_2021.indd 16 Reitti_1_2021.indd 16 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 16 Reitti 17 Tuomo Heinävaara TEKSTI & KUVAT AKI KORHONEN XXXXX Darth Vader on yksi Tähtien sota -elokuvasarjan legendaarisista päähahmoista, pahikseksikin luonnehdittu, josta on lisäksi tehty muun muassa sarjakuva-albumeita. Heinävaaralta toki onnistuvat muunlaisetkin aiheet. Hän taitaa myös huumorikuvat, vaikka ne ovat vähemmälle jääneetkin. Hän on toiminut avustajana PAUn Helsingin osaston lehdessä Preivarissa, kuten myös PAUn jäsenlehdessä Reitissä, ja on kuvittanut niihin artikkeleita ja kokonaisia sivuja. Myös tästä nimenomaisesta numerosta löytyy hänen piirroksensa. Vastikään hän otti uuden askeleen harrastuksessaan. – Teen tilauksesta millaisia kuvia vain pyydetään. Viime vuoden marras-joulukuussa piirsin tilaustyönä levynkannen erään tuttuni White Bebbles Bandin EP-levylle. Se oli sillä saralla ensimmäinen. Yhtye soittaa elektronista musiikkia. Piirtäessä arjen huolet unohtuvat Viime kesänä Postin yt-neuvotteluiden päätteeksi Heinävaara osa-aikaistettiin. Kokoaikaista jakajan työtä ei ole hänelle enää tarjolla. Vain pienemmällä, noin 30 tunnin tuntimäärällä, on töitä kolmesti viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Nyt hänellä olisi aikaa piirtämiselle enemmän. – Ei minulla ole mitään yksittäisiä tai suurempia yhteisiä projekteja kenenkään kanssa, mutta haaveissa olisi joskus tehdä sarjakuva-albumi, Heinävaara tuumailee. Aivan kuten monelle muullekin, hänelle harrastus on nimenomaan vastapaino arjelle. Mielekästä tekemistä, jonka avulla voi unohtaa arjen huolet ja murheet ainakin joksikin aikaa. – Piirtäminen on minulle ensisijaisesti harrastus, josta jonkinlaista tuloakin voi tulla, mutta jos tekisin sitä työkseni, siitä katoaisi ilo. Piirtämiseen voin päästää mielestäni kaiken ulos ja purkaa samalla ketutusta. Saatan istua monta tuntia paikallani piirtopöydän ääressä ja kuunnella yhtaikaa musiikkia. Musiikkia naapureiden iloksi Musiikin kuuntelu ja kitaransoitto ovat tulleet Heinävaaralle kuin verenperintönä. Kitaransoittoa hän ei silti koe itselleen vakavana harrastuksena. Hänen isänsä on musiikkimiehiä ja soittanut koskettimia omassa, myös keikkailevassa yhtyeessä nimeltä Toinen morsian. – Suomirokkia ja covereita soittelevat. Kaikki bändin jäsenet ovat entisiä paperimiehiä Jämsästä. Itse soittelen vain omaksi ilokseni ja ainoastaan kotona. Sellaista perusrokkia, kuten vaikkapa CCR:ää. Ei ole tavatonta, että melkein jokaisesta jakelutoimipaikasta löytyy vähintään yksi innokas musiikin harrastaja tai jopa ammattimuusikko. Heinävaaran kitaransoitto alkoi ammattilaisen opastuksella. – Silloinen työkaveri Jämsänkoskella minulle kitaransoittoa opetti. Siitä se lähti. Hän oli postinjakaja, mutta myös sivutoiminen muusikko, joka soitti eri bändeissä. Heinävaara nauraa ja kertoo hauskan tapauksen oman soittamisensa vakavuudesta. – Kerran yömyöhällä soittelin kitaraa kotona. Tavallisesti kuulen soittoni vain itse kuulokkeista. Sillä kertaa kuulokkeet olivatkin jääneet huomaamatta liittämättä vahvistimeen ja soitto tietysti kuului naapurustoon. Jonkin ajan päästä postiluukusta tuli lappu, jossa sanottiin: ”Jos soitat yöllä, voisitko välillä soittaa muutakin kappaletta kuin vain yhtä!” Biisi oli Neil Youngin Heart of Gold. Apurahasta on apua Yhtä lailla kuin digitalisaatio on tuonut muutoksia monelle alalle, on myös piirtäminen muuttunut. Paperin sijaan voidaan piirtää suoraan tietokoneen näytölle tai piirtopöydälle. Piirtovälineeksi käy vaikkapa sormi, mutta tavallisesti käytetään kosketusnäyttöihin soveltuvaa piirtokynää. Sillä piirretään kuten tavallisellakin kynällä. – Tähän alustalle, piirtotabletille, kun piirtää, viiva näkyy näytöllä, Heinävaara opastaa. Vaikka hän sanoo käyttävänsä sähköistä piirtoalustaa, hän muistuttaa silti piirtävänsä perinteisesti paperille tavallisilla kynillä ja maalaavansa toisinaan myös vesiohenteisilla akryyliväreillä puuvillakankaalle. – Lyijykynällä piirtäminen on mieluisinta. Sillä teen monesti digipiirrosten luonnoksetkin, mutta kaikissa eri piirtämistavoissa on silti oma hohtonsa, hän kertoo. Digitaalisia piirto-ohjelmia on useita sekä ilmaisena että maksullisena. Heinävaara käyttää Krita-nimistä ohjelmaa. Se on ilmainen, mutta soveltuu hyvin monenlaiseen piirtämiseen, myös ammattimaiseen käyttöön. Muita ovat esimerkiksi ilmaiset Gimp ja Inkscape ja maksulliset Illustrator ja Photoshop. Heinävaara on hakenut PAUn Kansan Sivistystyön rahastolta apurahaa piirtämisharrastukselleen jo useampana vuonna ja tänä vuonna tärppäsi. Apurahan suuruus on 300 euroa. – Saamani apurahan aionkin käyttää laitteistoni päivittämiseen. Laitteistoon saa uppoamaan rahaa lähes niin paljon kuin haluaa. Hinnat alkavat alle sadasta eurosta nousten yli tuhannenkin. Ja tekniikkahan kehittyy koko ajan, hän sanoo. Yllättävää kyllä, Heinävaara mainitsee olevansa lievästi värisokea. Punaisen ja vihreän erottamisessa on hankaluuksia. – Jonkin verran minulla tosiaan on punavihersokeutta. Tietyssä kohtaa värinäköni loppuu ja siksi en ole paperille värikuvia piirtänyt. Ei se muuten ole piirtämistä haitannut. Tiedän kyllä, mitä väriä mistäkin nappulasta näytölle saan tai mitä väriä värituubeista tulee, joten homma sujuu. Niissähän on tekstit. Sitä paitsi olen tottunut omaan tilanteeseeni, Heinävaara päättää. Niinpä. Vaikka Ludwig van Beethovenkin kuuroutui, hän sävelsi silti mestarillisesti. < Reitti 17 Reitti_1_2021.indd 17 Reitti_1_2021.indd 17 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 18 Reitti 19 Amazon rynnistää Pohjoismaihin – maailmalla protestoidaan TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA AFP/REUTERS & LEHTIKUVA/AFP Amazonin vastaiset protestit ovat levinneet ympäri maailmaa. Ranskan Montbertissä vastustettiin viime marraskuussa Amazonin logistiikkakeskuksen rakentamista. (AFP/Reuters) Reitti 18 Verkkokaupan jättiläinen on surkea veronmaksaja ja vaikeuttaa työntekijöidensä järjestäytymistä. Reitti_1_2021.indd 18 Reitti_1_2021.indd 18 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 18 Reitti 19 L iittovastaisena tunnetun Amazonin tulosta Pohjoismaihin ehdittiin huhuta pitkään. Yhtiö avasi Ruotsiin ensimmäisen varastonsa syksyllä 2020 vain pari kuukautta sen jälkeen, kun asiasta vielä spekuloitiin mediassa. Varaston avaamista myös Suomeen on uumoillut muun muassa Amazon-konsultti Markus Varsikko (Talouselämä, 4.8.2020). Hänen arvionsa mukaan tämä tapahtuisi vuoden 2021 aikana. Varsikko uskoo, että Postilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä logistiikkakumppaniksi, vaikka yrityksellä on Postnordin kanssa jo sopimus. Postin kansainvälisen verkkokaupan palveluiden johtaja Sami Finne ei kommentoi huhuja Amazonin varaston mahdollisesta Suomeen tulosta, mutta sanoo, että kaikkia asiakkaita ollaan valmiita palvelemaan. Koronan vauhdittaman verkkokaupan nousun hän uskoo jäävän pysyväksi ilmiöksi. – Taso on noussut ja kuluttajat ovat löytäneet verkkokaupan. Se, tuleeko samanlaisia kasvukäyriä kuin epidemian aikana, on toinen juttu, mutta Suomen markkinalla on muuttunut se, että ihmiset tilaavat paljon kotiinkuljetuksia. Postin valttina laaja pakettiverkosto Postin omissa tiedotteissa pakettija verkko kauppaliiketoiminnan johtaja Arttu Hollmérus on arvioinut, että Amazonin tullessa Suomeen Postilla olisi hyvät lähtökohdat yhteistyölle jättiyhtiön kanssa. Kuluttaja-lehden loppuvuoden testin mukaan Posti toimittaa paketit perille nopeiten. – Aika hyvin me on vertailuissa pärjätty, mutta koko ajan katsotaan vaihtoehtoja, miten nopeuttaa. Todennäköisesti jatkossa tulee valittavaksi erilaisia kulkunopeuksia eri hinnoilla, Sami Finne arvioi. – Postin vahvuus on myös globaalistikin huikean kokoinen pakettiautomaattiverkosto, joka on maailman kärkeä lokeroissa per capita. Myös OmaPosti-sovellus on hyvin tärkeä kuluttajille. – Ottamatta kantaa, onko se Amazon vai joku muu kansainvälinen toimija, niin verkkokauppamarkkinassa Suomi on kuin saari ja aina pitää tulla paatilla yli. Saman päivän toimitukset Suomeen edellyttävät varastointia Suomessa. Finnen mukaan kysymysmerkki on sekin, kuinka suuri osa valikoimasta olisi varastossa ja mitä toimitettaisiin vielä ulkomailta pidemmällä toimitusajalla. – Suomi voi olla solmukohtana Aasiasta tulevalle liikenteelle, kun koronaepidemia rauhoittuu. Tämä voi olla merkittävä mahdollisuus kauttakulkuliikenteelle Eurooppaan ja mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille. Protesteja lähes kaikilla mantereilla Amazonin rynnistäessä Pohjoismaihin ovat yhtiön liittovastaisuus, veronkierto sekä työturvallisuuden ja ympäristövastuun laiminlyönti saaneet aikaan maailmanlaajuisia protesteja. Amazonia on vaadittu maksamaan kunnon palkkaa, kunnioittamaan järjestäytymisoikeutta, maksamaan veronsa ja kantamaan ympäristövastuunsa. Yhtiön veroprosentti nousi Yhdysvalloissa hiljattain nollasta yhteen. Amazonin markkina-arvo on yli biljoona dollaria ja perustaja Jeff Bezosin henkilökohtainen omaisuus yli 200 miljardia dollaria. Make Amazon Pay -kampanjaan ovat työntekijöiden lisäksi liittyneet useat ympäristöja kansalaisjärjestöt, aktivistit ja kansalaiset. Amnestyn mukaan protesteja on nähty ainakin Brasiliassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Luxemburgissa, Italiassa, Puolassa, Intiassa, Bangladeshissa, Filippiineillä ja Australiassa. Lakkoja työturvallisuuden puolesta Amazonin varastotyöntekijät Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Espanjassa ovat puolestaan lakkoilleet parempien työskentelyja turvallisuusolosuhteiden puolesta. Equal Timesin mukaan ekstratyöntekijät, maskittomuus ja korona-ajan pidemmät vuorot ovat altistaneet työntekijöitä koronavirukselle. Yhdysvalloissa pandemia-ajan terveysja turvallisuusongelmista puhuneita työntekijöitä on irtisanottu. The Guardianin mukaan tiukat tulostavoitteet, joita seurataan reaaliaikaisesti jokaisen työntekijän kohdalla, pitävät osaltaan onnettomuusluvut korkeina. CNBC:n mukaan Isossa-Britanniassa Amazonin tiloihin puhumaan pyrkineitä liiton edustajia on uhkailtu oikeustoimilla, Puolassa järjestäytyneitä työntekijöitä on kuritettu. Yhtiö on määritellyt ammattiliitot ”riskitekijäksi” useassa vuosiraportissaan. Ruotsissa edetty toistaiseksi sovussa Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijäinfederaation (NTF) pääsihteeri Anu Koljosen mukaan Amazonin Ruotsiin tulo on mennyt toistaiseksi hyvin, mutta sen varaan ei kannata tuudittautua. – Ei se ehkä ollut ihan niin iso pamaus kuin oli ajateltu, mutta ajan kanssa näkee, mihin suuntaan mennään. Liitot ovat olleet heihin hyvinkin ahkerasti yhteydessä ja kuulemieni viestien mukaan kaikki on mennyt sopuisasti. Tietääkseni Amazonin ja Kuehne+Nagelin välistä sopimusta ei ole kuitenkaan nähty. Amazonin Ruotsin-varastoa operoi toistaiseksi saksalainen Kuehne+Nagel, eli se ei ole suoraan Amazonin omistuksessa. Amazon pelkää työehtosopimuksia – Amazon karsastaa tessejä. Yksi spekulaatio on, onko heidän strategiansa Pohjoismaissa se, että tulevat alihankkijoiden kautta. Siellä on varmasti pelkoa, että jos tessit sallittaisiin Pohjoismaissa, niin ehkä kohta muuallakin. Koljonen sanoo, että ympäri maailman Amazonia on välillä yritetty saada työehtosopimusten piiriin, mutta yrityksissä ei toistaiseksi ole onnistuttu. – Aika nopeasti liittoaktiivit on painostettu hiljaisiksi tai pois. Tausta lienee siinä, että yhdysvaltalaisessa järjestelmässä tessit ovat yrityskohtaisia ja liiton pitää Amazonin markkina-arvo on yli biljoona dollaria. Reitti_1_2021.indd 19 Reitti_1_2021.indd 19 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 20 Reitti 21 yrittää saada itsensä sisälle tiettyyn yritykseen. Siihen vaaditaan puolet työntekijöiden äänistä ja yritykset käyttävät valtavasti rahaa konsulttipalveluihin, jotka yrittävät vakuuttaa työntekijät liiton tarpeettomuudesta. – Sitäkin tärkeämpää on, jos päättävät tulla oikein rytinällä, pystyä heti näyttämään, että täällä on tämä järjestelmä ja sen mukaan mennään. EU-komissio tutkii vakoiluepäilyjä Amazon on surullisenkuuluisa myös työntekijöiden tiukasta teknologisesta valvonnasta. Vice News on kertonut Amazonin seuraavan myös työntekijöidensä yksityisiä Facebook-ryhmiä. CNBC:n mukaan Amazon ”kontrolloi kaikkea vessatauoista keskusteluihin työkavereiden kanssa”. – On huolestuttava suunta, että työntekijöitä valvotaan jollain ranteeseen laitettavalla pannalla ja applikaatiolla. Samanlaista on jo ruokajakelussa esimerkiksi Foodoran puolella. Syksyinen asiakirjavuoto antaa syytä olettaa, että ainakin Yhdysvalloissa Amazon myös seuraa työntekijöidensä sometilejä etsien merkkejä lakoista ja mielenilmauksista sekä satsaa uuteen seurantateknologiaan. Koljosen mukaan vakoiluepäilyistä ja järjestäytymisoikeuden loukkauksista on kirjelmöity EU-komissiolle. Hallitseva asema ja piittaamaton asenne – Tämä on todella hurja ja pelottava suuntaus. Työelämä on jakautumassa vielä pahemmin kuin tähän asti tällaista pakkotyötä tekeviin ja niihin onnekkaisiin, jotka ovat nyt kotona läppärin ääressä. – Amazonin suurin uhka ja pelottavuus liittyy siihen, että se on niin valtavan suuri. Niillä on hallitseva asema, hirvittävä määrä tietoa meistä ja aika piittaamaton asenne. – Mielestäni meidän pohjoismaisella ja suomalaisella ay-liikkeellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että tällaisille toimintamalleille ei voi antaa jalansijaa. Nämä teknologiajätit ovat siinä asemassa, että asian pitäisi kiinnostaa kaikkia. Rohkaisevia esimerkkejä järjestäytymisestä kantautuu kuitenkin myös Yhdysvalloista. New York Times kertoo Googlen työntekijöiden perustaneen hiljattain ammattiliiton. Yli 200 työntekijän liitto edustaa kaikkia työntekijöitä. Sen edustajat painottavat, että ovat kyenneet vaikuttamaan yrityksen toimintaan jo nyt. < 6 Amazonin työntekijät protestoivat logistiikkajätin henkilöstöpolitiikkaa vastaan New Yorkissa joulukuun alussa. Lehtikuva/AFP. Amazon on surullisenkuuluisa työntekijöiden teknologisesta valvonnasta. Reitti_1_2021.indd 20 Reitti_1_2021.indd 20 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 20 Reitti 21 Ay-majakka Jäseneduista tärkein K un tulee puhetta, miksi kuulua ammattiliittoon, pohditaan usein mitä hyötyä minulle on ammattiliiton jäsenyydestä. Eikö olisi yhdentekevää, jos olen vain vaikkapa yleisen työttömyyskassan eli YTK:n jäsen. Viime syksynä monelle tuli yllätyksenä Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimustoiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työpaikoilla tai niissä yrityksissä, joissa vain pieni osa tai kukaan ei ole järjestäytynyt ammattiliiton jäseneksi, työehtosopimusta ei solmita vaan työpaikalla noudatetaan työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, vuosilomalakia ja työaikalakia. Laki takaa vain minimin. Esimerkiksi työsopimuslain mukaan, jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu, työntekijä voi jäädä 4 työpäiväksi tilapäiselle hoitovapaalle. Työsopimuslaki ei kuitenkaan velvoita työnantajaa maksamaan tilapäiseltä hoitovapaalta työntekijälle palkkaa. Kävin katsomassa KELAn sivuilta, maksaako KELA korvauksia vanhemmille ja vastaukseksi löysin, ettei Kela maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan ajalta. Eli lasta voi jäädä hoitamaan kotiin, mutta mitään korvausta siitä ei saa. Monella siihen ei ole varaa. Useassa työehtosopimuksessa asiasta on sovittu työsopimuslakia paremmin, kuten PAUn ja PALTAn sopimassa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa. Asiasta on sovittu niin, että työntekijällä on oikeus jäädä neljäksi päiväksi tilapäiselle hoitovapaalle, mutta tämän lisäksi kolmelta ensimmäiseltä päivältä maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Hienosti sovittu. Tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Jos tilanne postialallakin olisi se, että järjestäytyminen ammattiliittoon olisi sen verran alhainen, että työnantaja irtautuisi työehtosopimustoiminnasta, ja alalla noudatettaisiin työlainsäädäntöä ja työntekijä sairastuisi, mitä tapahtuisi? Lukekaamme jälleen työsopimuslakia, ja etsitään hakusanaksi sairausajan palkka. Ja sieltä löytyykin painavaa tekstiä. ”Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan”. Olemme onnekkaita. Meillä on työehtosopimus, jossa asiasta on sovittu näin: ”Mikäli yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä on alle kuukauden, palkallisen jakson pituus on yksi viikko. Ja jos yhdenjaksoisen työsuhteen kesto on ollut vähintään yhden kuukauden, mutta alle vuoden, palkkaa maksetaan sairausajalta neljältä viikolta. Ja vastaavasti jos yhdenjaksoisen työsuhteen kesto on vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta, palkkaa maksetaan viideltä viikolta. Sitten kun työsuhde on jatkunut viisi vuotta tai kauemmin, palkallisen sairausajan pituus on kolme kuukautta. Tämä oli vain pintaraapaisu työlainsäädännön ja työehtosopimuksen vertailussa. Välillä tuntuu, että pidämme työehtosopimusta itsestäänselvyytenä. Olemme tuudittautuneet siihen, että se tulee kuin Manulle illallinen. Näin ei kuitenkaan ole. Työehtosopimus on ammattiliiton suurin jäsenetu työntekijöille. Ilman työehtosopimusta työnantaja voi määrätä työehdot, jotka ovat minimissään työlainsäädäntöön kirjatut säädökset, jotka jo näissä parissa esimerkissä ovat heikommat kuin työehtosopimuksemme. Usealle ihmiselle on tullut yllätyksenä se, että työnantaja voi irtautua työehtosopimustoiminnasta, kuten Metsäteollisuus viime syksynä teki. Vieläkään useampi ei ole asiaa millään muotoa edes noteerannut, koska aihe ei ole kiinnostava. Edellisten eduskuntavaalien alla työnantajapuolelta (2015) propagoitiin, että työntekijät voivat itse neuvotella työehdoistaan ja palkoistaan, ei siihen ammattiliittoja tarvita. Ehdotettiin jopa sitä, että työnantajat voisivat maksaa työntekijöiden puolesta YTK:n jäsenmaksun. Moni unohtaa, että liittymättä ammattiliittoon heitämme samalla työehdot romukoppaan. Mikäli ammattiliittoihin järjestäytyminen heikkenee, tämä on meille työntekijöille karua totta. Työnantajat irtautuvat työehtosopimustoiminnasta ja työehtosopimukset ovat historiaa. Ja jos pohditaan asioita syvällisemmin, keitä palvelee lopulta se, että työntekijät eivät järjestäydy. Työntekijöitä vai työnantajia? Nyt on aika herätä ja palata ammattiyhdistysliikkeen juurille ja syvimpään olemukseen, ja mikä se on? Se on työehtojen säilyttäminen ja parantaminen! Jos et ole vielä jäsen, liity heti ja tarjoa jäsenyyttä työkaverillekin. Se onnistuu helposti ottamalla joulukuun Reitti-lehden välissä ollut liittymiskortti ja täyttämällä se yhdessä työkaverin kanssa. Posti kuljettaa sen perille! Hyvää alkanutta vuotta! PIIA WILLBERG alueellinen pääluottamusmies Reitti_1_2021.indd 21 Reitti_1_2021.indd 21 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 22 Reitti 23 Turvaverkkojen ulkopuolella Postinjakajasta ruokalähetiksi siirtynyt Miran Hamidulla tietää kuinka turvatonta työ voi alustataloudessa olla. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT ANTTI YRJÖNEN H amidulla toimi 2000-luvun alkupuolella sanomalehdenjakajana Leijonajakelussa, josta siirtyi yrityskaupan jälkeen Postiin. Annankadun perusjakeluun hän siirtyi vuonna 2009. Aloitettuaan poliittisen historian opinnot Helsingin yliopistossa kahta vuotta myöhemmin Hamidulla alkoi tekemään keikkatöitä postiextraajana. Hamidulla kävi luentojen välissä aina silloin tällöin jakamassa reittejä keskustan toimipaikoissa. Helsingin talot, kadut ja korttelit tulivat tutuiksi. Keskustan tuntemuksesta oli hyötyä, kun Hamidulla päätti kokeilla seuraavaksi Foodoralla ruokalähetin hommia. Vasta koeajon jälkeen hänelle selvisi, että lähetit palkataan firmaan itsenäisinä yrittäjinä. Mielikuva yrittäjän vapaudesta alkoi rapistua kuitenkin jo perehdytyksen aikana. Meille näytettiin opetusvideo, jossa oli aika paljon työnantajan työnjohtomaisia ohjeita tyyliin älä ole hengästyneen näköinen, kun annat asiakkaallesi ruokaa, näytä reippaalta, käytä työvaatteita, älä someta, älä tupakoi jne. Samalla lähetit opastettiin työtä ohjaavan mobiilisovelluksen käyttöön. Työvuorot varataan älypuhelimella sovelluksen kautta, johon tulee myös tiedot ruokatilauksista työvuoron aikana. Työvuorojen jakaminen perustuu pisteytysjärjestelmään, jossa algoritmi jakaa lähetit neljään eri luokkaan. Ne, jotka ovat pisteissä korkeimmalla, saavat valita työvuoroja ensin. Sen jälkeen toisessa, kolmannessa ja neljännessä ryhmässä olevat. Viikonloput ja illat ovat luonnollisesti halutuimpia, koska kuljetuksia on tarjolla silloin enemmän. Mitä enemmän tekee töitä, sitä paremmin pääsee valitsemaan omia vuoroja. Tämä on aika erikoista. Samalla kun toimit ”vapaana yrittäjänä”, sinua rankataan koko ajan tällaisella systeemillä. Alkuvaiheessa meille lähetettiin jopa exceleitä, kuinka kauan viivyimme asiakkaan luona, kuinka onnistuimme ja kuinka meidän pitäisi kehittyä seuraavalla viikolla, Hamidulla kertoo. Sijoitusta rankingissa laskevat myös äkilliset, lähetistä riippumattomat poissaolot, sairastuminen tai työn keskeytykset. Lähetin työ on todellisuudessa jatkuvaa seurantaa ja arviointia, vaikka työssä pitäisi olla freelancerin vapaus. Oikeutta läheteille-kampanja: www.justice4couriers.fi ja facebook.com/justice4couriers 3 Mobiilisovellus ohjaa Miran Hamidullan työtä. Kuva tammikuulta 2020. Reitti_1_2021.indd 22 Reitti_1_2021.indd 22 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 22 Reitti 23 Bruttotulot noin tonni kuussa Hamidulla tienasi noin 1000–1200 euroa kuukaudessa tekemällä 25 tuntia töitä viikossa. Tämä vaatii myös viikonlopputöitä, koska silloin tulee enemmän kuljetuksia. Mikäli lähetti ansaitsee yli 8 063,57 euroa (vuonna 2021) vuodessa, tulee hänen maksaa lakisääteistä yrittäjän eläkevakuutusta (YEL-vakuutus). YEL:n lisäksi lähetit vastaavat myös tapaturmaja henkivakuutuksesta, sairausvakuutuksesta ja työvälineistä itse. Työterveyshuollosta, palkallisista sairaslomista ja vuosilomista voi vain haaveilla. Normaalissa palkkasuhteessa näistä kaikista vastaa työnantaja. Palkasta pitää säästää aina pahan päivän varalle. Myös kevytyrittäjänä kirjanpidosta joutuu maksamaan, joka pitää vähentää palkkioista. Lähetit eivät kuljeta enää pelkkää ruokaa. YLE uutisoi tammikuussa, että lähettijätit Wolt ja Foodora laajenevat vauhdilla jo kaupan puolelle. Wolt kuljettaa myös vaatteita, designia ja koruja. Foodora kukkia ja lahjatavaroita. Wolt tekee yhteistyötä Helsingissä HOK-Elannon ja Tampereella Sokoksen kanssa. Lähettien asema työmarkkinoilla kiteytyy alustatalouden perusongelmaan. Työsuhteen ja yrittäjyyden välimaasto ei anna läheteille todellisuudessa mitään turvaa ja yrittäjän vapauskin on kyseenalaista. Viime lokakuussa Työja elinkeinoministeriön työneuvosto katsoi, että ruokalähetit tekevät työtään työsuhteessa ja kuuluvat työaikalain piiriin. Työneuvoston lausunto ei ole kuitenkaan sitova, joskin linjausta voidaan pitää merkittävänä. Myös maan hallitus on kirjannut hallitusohjelman tavoitteeksi estää ”työsopimuksen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi.” Iso haaste ay-liikkeelle Ruokalähettien puolesta on viime vuosina pitänyt ääntä lähettien oma Justice4Couriers-kampanja, jossa Miran Hamidullakin on mukana. Kampanjan myötä lähettien tilanne on saanut mediaja somenäkyvyyttä ja alustatalouden ongelmiin on kiinnitetty huomiota. Alustatalous on keskellä työn murrosta ammattiliitoille valtava haaste. Hamidulla näkee, että perinteistä palkkatyötä puolustaessaan ay-liike on edelleen tehokas, jonka postilakkokin taannoin osoitti. Mutta kuvitellaanpa, jos 1970-luvulla olisi ollut appeja ja tullut markkinoille tällaisia logistiikkafirmoja, jotka kiertävät kaikki ay-liikkeen vuosikymmenien aikana taistelemat saavutukset polkemalla työehtoja ja valtaamalla markkinoita. Olisiko silloin yritetty vain lobata päättäjiä? Vai olisivatko muut logistiikka-alan duunarit saartaneet appeja käyttävät ravintolat siihen saakka, kunnes ruokalähetit olisivat saaneet työehdot? Miran Hamidullan mielestä ammattiliittojen kannattaisi katsoa oikeudessa jonkun yksittäisen lähetin tapaus loppuun asti, koska alustataloudessa on niin paljon pelissä. Pitkällä tähtäimellä ilmiö uhkaa myös logistiikka-alaa, josta Helsingin Sanomien jakajien Early Birdkin on hyvä esimerkki. Onneksi Hamidullan toimeentulo ei ole kiinni enää pelkistä algoritmeista. Hän työskentelee parhaillaan Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnassa järjestöasiantuntijan sijaisena, mutta polkee aina silloin tällöin Helsingin keskustassa ruokalähettinä. < Reitti_1_2021.indd 23 Reitti_1_2021.indd 23 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 24 Reitti 25 T ältä postinjakajan työviikko voisi näyttää, jos sen toteuttamiseen haettaisiin mallia ruokalähettien karusta maailmasta, jossa työtä ohjaa mobiilisovellus ja jakelutyöntekijät ovat pakotettuja työskentelemään yrittäjän asemassa. Maanantai Herätyskello on armoton. Postinjakelukumppani Jani nousee ja lähtee kärkkymään itselleen jaettavaa. Vielä vuosi sitten Jani oli postinjakaja, mutta sitten Posti antoi kenkää jakajilleen ja otti nämä takaisin itsenäisinä yrittäjäkumppaneina. Ilman työntekijän turvaverkkoja, mutta valitettavasti myös ilman yrittäjän vapauksia. Renkinä tässä ollaan entiseen malliin, Jani tuhahtaa kiskoessaan kenkiä jalkaansa. Postinjakelu 2025 Maanantai on jälleen pettymyksiä täynnä. Tupakka on polttanut hänen työtakkiinsa reiän. Tämä tietää sitä, ettei Posti tule palauttamaan 50 euron työvaatepanttia koskaan takaisin. Pyöräsuojassa pettymykset jatkuvat, kun sähkökärry ei ole latautunut viikonlopun aikana. Ja tästäkin romusta pitää maksaa 100 euroa kärryvuokraa, Jani kiroaa. Jani saa onneksi työnnettyä kärrynsä viime hetkellä jakelukeskukselle, sillä Post App-sovellus on armoton eikä päästä jakelukumppania valitsemaan sovelluksessa jaettavaksi tarjolla olevia taloja, ellei tämä ole sadan metrin päässä jakelukeskuksesta. Kello on neljä aamuyöllä, ja Jani kärkkyy päivän toista aaltoa eli päivän toista varhaisjakelukierrosta. Ensimmäinen aalto on vienyt jo päivän ensimmäisen kierroksen, ja tulee viemään myös toisen aallon parhaat hissitalot. Jani on hierarkiassa ensimmäisen aallon jakajia alempana, koska ei halua aloittaa työskentelyä kello kahdelta eikä osallistua viikonlopun varhaisjakeluun. PostApp antaa tylysti kaiken vapaa-aikansa työlle uhraaville oikeuden valita jaettavat talot ensimmäisenä, ja jättää vapaa-ajastaan välittäville jämät. Janilla käy tuuri, kun toisen aallon jakajana hänellekin jää sentään muutama hissitalo eivätkä talot sijaitse niin kaukana toisistaan, etteikö Jani ehtisi takaisin jakelukeskukselle kello kuudeksi kärkkymään kolmatta aaltoa eli päivän ensimmäiseen postinjakelukierrokseen tulevia taloja. Jälleen Jani ehtii klikata itselleen sovelluksesta kohtuulliset talot jaettavaksi ennen kuin joku muu ehtii ne viedä. Tänään Jani ehtii jakaa myös neljännen aallon eli päivän toisen postinjakelukierroksen. TEKSTI MIRAN HAMIDULLA KUVA TUOMO HEINÄVAARA Reitti_1_2021.indd 24 Reitti_1_2021.indd 24 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 24 Reitti 25 Postinjakelu 2025 Tiistai Viikon toinen päivä on viikon laihin tienestien suhteen. Jani menee poikkeuksellisesti jo kello kahdelta kärkkymään jakelukeskukselle, jos ensimmäiseen aaltoon olisi tullut yllättäviä poissaoloja, jotka avaisivat jaettavaa myös toisen aallon jakajille. Turha toivo eikä toisessakaan aallossa ole tällä kertaa paljoa taloja jaettavaksi. Koska tiistaisin ei jaeta kirjepostia, jäävät jakelukumppanin tulot tänään laihaksi. Palkkiot kun maksetaan suoraan sen perusteella, kuinka monta rappua kumppani saa päivässä jaettua. Keskiviikko Päivä alkaa tutuissa merkeissä varhaisjakeluita mobiilisovelluksesta metsästäen, ja tällä kertaa niitä jopa löytyy mukavasti myös toisen aallon jakajille. Kirjepostiaallon alkaessa sovellus kuitenkin herjaa nettiyhteyden puuttumista. Vilkaistessaan ympärilleen Jani huomaa jakelukeskuksen olevan täynnä hätääntyneitä kännykänkäyttäjiä. Telian nettiyhteydet ovat kaatuneet, ja nyt Elisan liittymää käyttävät pääsivät viemään meiltä kaiken jaettavan postin, hätääntynyt kollega huutaa vieressä. Osa Teliaa käyttävistä kohtalotovereista yrittää hädässään soittaa turhia puheluita Postin jakelukumppanien työnjohtajille eli dispatchereille. Nämä tekevät työtään Intian Mumbaista käsin, ja ovat lähinnä tunnettuja siitä, etteivät he kykene juuri koskaan tarjoamaan mitään apua tuhansien kilometrien päässä tehtävään jakelutyöhön. Myös iltapäivän postinjakelukierros jää jakamatta, koska nettiongelma estää edelleen Janin pääsyn jakelusovelluksessa tarjolla oleviin taloihin. Tämä tietää merkittävää tulonmenetystä Janin ennakoimaan viikkoansioon, mikä aiempien viikkojen vastoinkäymisiin yhdistettynä alkaa herättämään pelkoja kesäloman toteutumatta jäämisestä. Yrittäjäkumppaneilla, kun ei ole työntekijöille kuuluvia palkallisia kesälomia, vaan lomaviikkojen eläminen pitää omatoimisesti säästää työskentelykuukausien ansioista, mikäli niistä jotain jää yli. Torstai Yöllä Janille nousee kuume. Lääkärin sijasta hän menee kuitenkin jakelukeskukselle jo kello kaksi kärkkymään, jos ensimmäisestä aallosta jäisi edes jokunen varhaisjakelun talo yli toisenkin aallon jakajille, sillä edellisen päivän tulonmenetyksiä on pakko yrittää paikata. Taloja ei kuitenkaan jää taaskaan yli. Kello neljältä, kun Janin työskentely toisessa aallossa alkaa, on hänen olonsa entistä kamalampi. Hänen tekisi mieli lähteä kotiin, mutta tämä ei ole mahdollista, sillä Jani on sovelluksessa jo edellisviikolla lupautunut työskentelemään torstain toisessa aallossa eikä tätä voi perua silloin kun aallon alkuun on alle 20 tuntia. Muutoin rangaistuksena on automaattinen putoaminen kolmanteen aaltoon, jossa jaettavia taloja jää tarjolle vielä vähemmän kuin toisessa aallossa. Yrittäjänä saat työskennellä milloin haluat, Jani tuhahtaa miettiessään niitä korulauseita, joita Postin johto laukoi yrittäjyysmalliin siirryttäessä. Tulojen menetyksen lisäksi kolmanteen aaltoon putoaminen tietäisi myös sitä, että nouseminen takaisin toiseen aaltoon olisi todella hankalaa. Aaltoon päästäkseen ja siellä pysyäkseen jakelukumppanin on jaettava kuukaudessa tietty talomäärä, mikä määrittää pisteet kullekin kumppanille. Pisteiden perusteella sovellus sijoittaa kumppanin siihen aaltoon, johon tehty työmäärä hänet oikeuttaa. Koska Postia kiinnostaa vain saada kaikki talot jaetuksi eikä välittää yrittäjäkumppaniensa riittävistä ansiosta, on yritys ottanut listoille enemmän jakelukumppaniyrittäjiä kuin mitä sillä on tarjota näille jaettavaa. Näin ensimmäiseen aaltoon nousseet jakelukumppanit tekevät työtä viikon ympäri estääkseen, etteivät toisen aallon kumppanit nouse näiden ohi, ja toisen aallon kumppanit puolestaan raatavat työviikkoaan sairainakin estääkseen kolmannen aallon kumppanien ohimarssin. Kolmannessa aallossa puolestaan ollaan valmiita kärkkymään kaikkia sovelluksesta ylijääviä jakelutöitä, jottei pudottaisi neljänteen aaltoon, joka on käytännössä kaatoluokka ilman mahdollisuuksia saada juuri mitään jaettavaa. Perjantai Vastoinkäymiset jatkuvat, kun postikierrokselle lähtiessään Jani huomaa toisen jakelukumppanin ottaneen vahingossa hänelle kuuluvien talojen avaimia mukaansa. PostApp-chatissä mumbailaisen työnjohtajan kanssa asiaa selvittäessään Jani hukkaa niin paljon aikaa, ettei ehdi päivän viimeiseen aaltoon. Putoaminen kolmannen aallon jakajaksi alkaa vaikuttaa aidolta uhalta. Kotimatkalla Janin pää on täynnä synkkiä ajatuksia. Kuinka vuosikymmeniä postinjakana töitä tehneen duunarin elämä onkin voinut vain vuodessa muuttua tällaiseksi yrittäjyyspainajaiseksi? Hän muistaa vielä ajan, kun jakeluyrittäjyys oli vain ruokalähettien ongelma. Olisinpa silloin tajunnut, että Foodoran ja Woltin "yrittäjätyöntekijöiden” ongelmat voivat levitä myös muuhun jakelutyöhön, Jani pohtii. < Kirjoittaja työskenteli Postin varhaisja perusjakelussa vuosina 2003–2014. Viime aikoina hän on työskennellyt Foodoralle ja Woltille niin sanottuna lähettikumppanina eli yrittäjän asemassa työtään tekevänä ruoka lähettinä. Kirjoittaja toimii myös ruokalähettien oikeuksia ajavassa #Justice4couriers -kampanjassa. Reitti_1_2021.indd 25 Reitti_1_2021.indd 25 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 26 Reitti 27 O ssi Lillomäki pääsi vuonna 1973 YLE:n äänitarkkailijan koulutukseen, mutta armeija ja perheen perustaminen muuttivat suunnitelmia niin, että ura Erkki Raatikaisen johtamassa Yleisradiossa sai jäädä. Ura urkeni kuitenkin pian toisessa valtion virastossa. Olin armeijan jälkeen töissä Väestöliitossa, kun vuonna 1976 Postin atk-keskukseen haettiin operaattoria. Silloinen talousosaston johtaja kysyi työhaastattelussa kiinnostaisiko virkamiesura taloushallinnossa. Ja kiinnostihan se. Lillomäki hoiti aluksi talousosaston reskontratehtäviä ja sai pian vakituisen kirjanpitäjän viran. Virkamiesuran loppuvaiheessa miehen titteli oli komea ja vastuu kasvoi, kun expeditööri Lillomäki hoiti Postija Telehallituksen pääkassakirjaa. Kaikki menot ja tulot täsmäytettiin käsin sellaiseen valtavaan ”lakanaan”. Reikäkorttilävistyksellä se tallennettiin ja nauha vietiin Tähtitorninmäelle. Toimin melkein vuoden myös apulaistaloustarkastajana. Olin melkoinen guru siihen aikaan, Lillomäki myhäilee pilke silmäkulmassa. Vennamon puheille Taloushommat päättyivät Lillomäen osalta 1980-luvun loppupuolella, kun tietotekniikan kehittyminen loi postilaitokseen uusia tehtäviä ja vaati uutta osaamista. Postiin tuli isot HP 3000 koneet, joihin tarvittiin tilimanageria, joka huolehti koneiden ylläpidosta. Lillomäki otti homman hoitaakseen ja liittyi samalla suunnittelijoiden ja tutkijoiden osastoon. Ossi Lillomäki – expeditööristä tuli IT-alan edunvalvoja Ossi Lillomäestä piti alun perin tulla YLE:n äänitarkkailija, mutta sattuma kuljetti miehen Posti-konsernin IT-alan tes-kätilöksi. Nyt Lillomäki väistyy hiljalleen eläkkeelle ja muistelee samalla 44 vuotista postiuraansa. Ammattiosastossa oli tuohon aikaan varsin kirjavaa, akateemista väkeä. Osastossa vaikuttivat muun muassa tuleva vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara ja Seppo Salomaa, josta tuli sittemmin Postin tuotantojohtaja. Kauaa ei Lillomäki ehtinyt tilimanagerin tehtäviä hoitaa, kun suunnittelujaoston johtaja pyysi häntä suunnittelemaan Postin toimipaikkaverkoston vuokrien maksuun ensimmäisen atk-järjestelmän. Lillomäellä ei ollut hajuakaan koko hommasta, mutta aluekonttorikierroksen jälkeen yhteinen projektiryhmä sai tämänkin homman tyylikkäästi maaliin. Ossi Lillomäen varsinainen ay-ura lähti liikkeelle pääjohtaja Pekka Vennamon aikaan, kun Postin yhtymähallinnossa käytiin ensimmäisiä yt-neuvotteluja. Systeemisuunnittelija Lillomäki marssi suoraan Vennamon puheille, kun yhtä hallinnolle tärkeää mikrotukihenkilöä oltiin sanomassa irti. Parin neuvottelun jälkeen sisäisillä järjestelyillä henkilön palkanmaksaja muuttui, mutta työpaikka säilyi. Näin Lillomäki osoitti neuvottelutaitonsa ja hänestä tehtiin samalla osaston luottamusmies. Oma työehtosopimus Yhtymähallinnon hajoamisen jälkeen Lillomäki jatkoi töitä Postin tietohallinnon puolella, josta tuli pian tietotekniikkapalvelut. Pääkaupunkiseudulle tuli oma tiimi, johon häntä pyydettiin tiimin vetäjäksi. Samalla minulta kuitenkin edellytettiin, että luovun luottamusmiehen tehtävästä. En kuitenkaan suostunut tähän ja Postiliiton neuvottelujen jälkeen sain esimiesasemasta huolimatta jatkaa luottarina, Lillomäki muistelee. Seuraava iso siirto Postin it-puolella tehtiin, kun konserniin perustettiin Postin it-palveluja tuottava tytäryhtiö IT-Optimo Oy. Silloin todettiin, että tämä alkaa olla jo niin iso juttu, että yhtiölle täytyy tehdä oma työehtosopimus. Vuonna 2003 yhtiöön neuvoteltiin yrityskohtainen sopimus, josta vuotta myöhemmin jalostui koko konsernin it-toimintoja koskeva Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus. Lillomäen lisäksi sopimuksen syntyyn antoi merkittävän panoksen myös liiton edesmennyt liittosihteeri Arto Sieranta, liiton nykyinen taloudenhoitaja Lena Lahti ja pääluottamusmies Hannu Lahdenperä. Työntekijöiden palkat oli ennen omaa työehtosopimusta aika alhaiset, mutta kun omaan tessiin saatiin palkkajärjestelmä ja vaativuusryhmät, tuli aikamoisia palkankorotuksiakin. Sitä kautta myös alan järjestäytyminen saatiin kuntoon. IT-Optimon aikaa Lillomäki pitää työuransa parhaana. Lillomäki valittiin yhtiön ja Postin it-puolen valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi, vaikka esimiehenäkin olisi hommia piisannut. Yhtiössä oli tekemisen meininki, teimme uusia juttuja ja johto ymmärsi työntekijöiden tarpeita. Yhteishenki oli todella hyvä. Yhtiö kasvoi yli 500 toimihenkilön firmaksi, jolla oli toimipisteet Helsingin lisäksi Rovaniemellä, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Kouvolassa. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti_1_2021.indd 26 Reitti_1_2021.indd 26 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 26 Reitti 27 Toimihenkilöt pitäisi saada yhteen Sittemmin IT-Optimon taru loppui, kun it-toimintoja otettiin takaisin konserniin. Askel eteen ja kaksi taakse. Palattiin vähän niin kuin vanhaan. Alkoi toimintojen kova ulkoistaminen ja jäljelle jäi lähinnä huippuasiantuntijoiden tehtäviä. Varsinainen rumba alkoi OpusCapitan aikaan, kun toimintoja siirrettiin Puolaan ja Viroon. Se oli silloin yhtä yt:tä. OpusCapitankin tarina Postin tytäryhtiönä tuli pari vuotta sitten päätökseen, kun Posti myi sen maaliskuussa 2019 maailmanlaajuiselle pääomasijoitusyhtiölle. Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisala on nykyisellään toisaalta kasvanut, toisaalta pienentynyt. IT-puolella, osin digitoinnissa ja printissäkin oli ennen paljon porukkaa. Nyt niissä ei enää ole ja it-puolellakin ulkoistamisen jälkeen lähinnä vain suunnittelua ja valvontaa. Toisaalta palkanlaskenta ja siihen liittyvät hr-tehtävät ovat laajentaneet soveltamisalaa. Lillomäen mielestä koko toimihenkilöja asiantuntijakentän pitäisi olla saman työehtosopimuksen piirissä, koska niiden tehtäviä ei pysty juurikaan erottamaan. Esimerkiksi Transvallin toimihenkilöt, jotka ovat hoitaneet palkanlaskentaa ja taloushallintoa, siirtyvät maaliskuun jälkeen Informaatiologistiikka-alan tessiin. On vähän makuasia sovelletaanko toimihenkilöihin meidän tessiä vai VVL-tessin C-palkkaliitettä. Mutta jos oltaisiin yhdessä, valvonta olisi helpompaa, eikä työnantajakaan lähtisi siirtämään tehtäviä ylempien toimihenkilöiden piiriin. Elämässä soi musiikki Ossi Lillomäen 44 vuoden työura on nyt takana ja eläkeläisen päivät alkavat virallisesti kesällä. ”Kiikkustuoliin” ei ole aikomus kuitenkaan sammaloitua. Lillomäki muutti taannoin Nummelaan lähemmäksi tytärtä ja lapsenlapsia, joille on nyt enemmän aikaa. Myös toimikuntatyö ammattiosastossa ja jäsenyys Informaatiologistiikka-alan valiokunnassa jatkuvat. Musiikilla on aina ollut Lillomäen elämässä suuri rooli. Nyt siihenkin on paremmin aikaa. Musiikki auttaa, kun on vastoinkäymisiä. Mulle se on iso juttu levynkansista lähtien. Tykkään aina keskustella siitä ja uusista artisteista on kiva ottaa selvää. Lillomäen soundtrackissa Deep Purple on kuitenkin ehdoton ykkönen. Tämän jutun kirjoittaja osasi hädin tuskin vielä edes kävellä, kun Lillomäki näki Purplen ensimmäistä kertaa livenä Helsingin vanhassa messuhallissa. Tuolloin elettiin vuotta 1971. Saman vuoden viimeisenä päivänä Ossi oli myös paikalla, kun Helsingin Työväentalon rappukäytävässä soitti eräs yhtye, josta tuli sittemmin osa suomalaisen rockmusiikin kaanonia. Yhtye oli Hurriganes. < TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Informaatiologistiikka-alan uusi edunvalvontaorganisaatio Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen uusi edunvalvontaorganisaatio astui voimaan 1.12.2020. Sopimus on voimassa kolmen kuukauden irtisanomisajalla toistaiseksi ja sitä sovelletaan Posti Group Oyj:ssä, Posti Oy:ssä, Posti Messaging Oy:ssä ja Posti Kiinteistöt Oy:ssä. Yhtiöissä on yksi yhteinen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä palkkahallinnossa yksi luottamusmies. Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työtehtävistä. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja palkkiot määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Yhtiöiden pääluottamusmiehenä jatkaa toistaiseksi Hannu Lahdenperä, työsuojeluvaltuutettuna Päivi Holpainen ja Turun yksikön palkkahallinnon luottamusmiehenä Mirka Lehmus. Reitti_1_2021.indd 27 Reitti_1_2021.indd 27 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 28 Reitti 29 A nsiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien turvin ikääntynyt työntekijä voi saada työttömyyspäivärahaa vanhuuseläkkeelle siirtymiseensä saakka. Lisäpäivillä, eli tuttavallisemmin eläkeputkella, tarkoitetaan osuutta, joka ylittää työttömyyspäivärahan maksamisen 500 päivän enimmäisajan. On hyvä huomata, että lisäpäivät eivät poistu niiltä työttömiltä, jotka jo ovat eläkeputkessa. Lisäksi järjestelmä puretaan vaiheittain. Eläkeputki poistuu – mistä turvaa tulevaisuudessa? Sanna Marinin hallitus päätti 17.12.2020 yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavista toimista. Eläkeputken poisto ei jätä ikääntyneitä työttömiä tyhjän päälle. Eläkeputki poistuu porrastetusti Lisäpäivien ikärajoja nostetaan vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei ole enää lainkaan oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin. Vuoden 1965 jälkeen syntyneiden ei kuitenkaan ole syytä huolestua. Koska uuden työn löytäminen on ikääntyville työntekijöille hankalaa, turvataan lisäpäiväoikeuden ulkopuolelle jäävien työttömien toimeentulo jatkossakin erityissäännöksillä. Alla olevaan taulukkoon on listattu lisäpäiväoikeus henkilön syntymävuoden mukaan. Reitti_1_2021.indd 28 Reitti_1_2021.indd 28 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 28 Reitti 29 Miten niiden työttömien toimeentulo turvataan, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin? Erityissäännöksillä turvataan se, ettei työtön putoa ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuen piiriin. Hallitus ei tehnyt muutoksia näihin erityissäännöksiin. • Yli 58-vuotiaiden työttömien ansioturvan enimmäiskesto on 500 päivää eli pidempi kuin nuoremmilla. Heitä koskee myös työttömyysturvan suojasääntö, jonka mukaan työttömän ansioturva määritellään aiemman palkan perusteella. Jos velvoitetyöstä saatu palkka jää edellisen työsuhteen palkkaa pienemmäksi, se ei alenna ansiopäivärahaa. • Jos yli 57-vuotias työtön ei löydä uutta työtä tai palkkatuettua työtä, hänellä on subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään velvoitetyöhön työttömyyspäivärahan enimmäisajan tultua täyteen. Velvoitetyön kautta työtön voi uusintaa työssäoloehdon ja säilyttää siten ansioturvansa. • Yli 60-vuotiaat työttömät voivat uusintaa työssäoloehdon myös TE-palveluihin osallistumalla. • Lisäksi jos työnantaja palkkaa yli 55-vuotiaan ja yli kaksi vuotta työttömänä olleen työnhakijan, on työnantajalla oikeus 70 %:n suuruiseen palkkatukeen 10 kuukauden ajalta ja 25 viikkotunnin osalta. Yli 55-vuotiaille tulossa oma muutosturvapaketti Nykyisen muutosturvan lisäksi yli 55-vuotiaille tulee oma muutosturvapaketti. Hallitus on vasta linjannut uuden muutosturvapaketin suuntaviivat ja tarkemmat säännökset valmistellaan kolmikantaisesti. • Uusi muutosturvapaketti koskee kaikkia yli 55-vuotiaita irtisanottuja työntekijöitä, jotka ovat olleet yli 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Se koskee myös alle 30 hengen yrityksistä irtisanottuja. • Irtisanotulla on oikeus saada arvoltaan hänen 2 kuukauden palkkaansa vastaavaa koulutusta. Lisäksi hänellä on oikeus 1 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen. Koulutuksen ja irtisanomiskorvauksen maksaa Työllisyysrahasto. • Yli 55-vuotiaalla irtisanotulla on oikeus pidempään työllistymisvapaaseen. Vapaata voi käyttää osaamisja työkykykartoitusten tekemiseen sekä muutosturvakoulutuksen aloittamiseen. • Irtisanova työnantaja maksaa Työllisyysrahastoon muutosturvamaksua. Loppuosa uudesta muutosturvapaketista rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksua korottamalla. < Lähde: SAK HYVINVOINTIKURSSIT LAPSIPERHEILLE 4 vrk Lajikokeiluja, liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta perheen terveellisiin elintapoihin. Järjestetään koulujen lomaaikoina. Täysihoito perhemajoituksella. Omavastuu aikuisilta 100 € (työttömät ja lomauteut 50 %), lapset 6-16 v. 60 €, alle 6-vuotiaat € Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n edulliset hyvinvointikurssit tarjoavat toimivia työkaluja elintapamuutokseen sekä tukea työssä ja arjessa jaksamiseen. Sinulle ja perheellesi. PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -KURSSIT AIKUISILLE 3+2+2 vrk Työikäisille elintapamuutoksen, hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Kursseilla tarkastellaan elintapoja ja motivaatiota psykologisen menetelmän avulla. Täysihoito ja majoitus 1hh huoneissa. Omavastuu: 75 € + 50 € + 50 € (työttömät ja lomautettut 50 %) uusi suunta hyvinvointiin Hae mukaan pht.fi Haku keväällä alkaville kursseille nyt käynnissä! Haku talvilomaviikkojen ja pääsiäisen kursseille nyt käynnissä! uusi suunta hyvinvointiin Reitti_1_2021.indd 29 Reitti_1_2021.indd 29 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 30 Reitti 31 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Työpaikoilla tai työliikenteessä tapahtui suurin osa kaikista työtapaturmista, 112 700 tapausta. Työmatkoilla sattui 22 800 työtapaturmaa. EU:n tilastointikäytännön mukaisesti lukumäärissä ovat mukana myös sellaiset lievät työtapaturmatapaukset, joista aiheutui alle neljän päivän työkyvyttömyys ja joista vakuutusyhtiöt maksoivat ainoastaan sairaskulujen korvauksia. Työpaikalla tai työmatkaliikenteessä kuoli 2018 yhteensä 37 henkilöä. Näistä palkansaajia oli 25, maatalousyrittäjiä 3 ja muita yrittäjiä 9. Työmatkalla sattui yhteensä 12 kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joista 11 palkansaajille ja yksi muille yrittäjille. Työkuolemien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2017 työpaikalla tai työmatkalla menehtyi yhteensä 30 henkilöä. Postissa myös takapakkia Tilastokeskuksen mukaan postija kuriiritoiminnassa työtapaturmien määrä on laskenut vuodesta 2017 (tapaturmia 879 kpl) vuoteen 2018 (774). Pitempi suunta vuodesta 2010–2018 on selvästi laskeva, lähes 30 prosenttia, kun tapaturmia vuonna 2010 oli 1082. Postija kuriiritoiminnassa työtapaturmien pylväikkö (katso taulukko) laskee kauniisti 2010 2014, mutta sitten hyppää taas ylemmäs 2015 2017. Tapaturmien määrä palaa taas laskevalle uralle 2018. Muilla aloilla, esimerkiksi maaliikennekuljetuksessa, suunta on ajalla 2010–2018 ollut tasaisen laskeva. Mitä tapahtui vuosina 2014–2015, Postin työsuojelupäällikkö Jyri-Jukka Laitinen? Työtapaturmia lähes 136 000, suunta laskeva Vuonna 2018 Suomessa sattui Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 135 500 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui 124 400 ja yrittäjille ja maatalousyrittäjille 11 000. TEKSTI JAAKKO TAKALAINEN Mitään yksittäistä syytä ei tule mieleen, vaikka asiaa pohdimme kollegoiden kanssa. Osa tilastopylväiden nousemisesta voi johtua siitä, että liikekipeytyminen otettiin mukaan työtapaturmaksi. Postin lajittelussa ja jakelussa on paljon toistotyötä, joka voi johtaa rasitusvammoihin. Laitinen viittaa myös tilastoon tapaturmien määrään miljoonaa työtuntia kohden. Siinä ei ole ollut piikkiä ylös 2015 tienoilla. Koska postinjakelussa ja lehtien varhaisjakelussa tapaturmat tapahtuvat noin 70-prosenttisesti ulkona, voi talvien lumisuus tai muu sään vaihtelu näkyä tapaturmissa. Myös tapaturmien hallintajärjestelmän laajempi käyttöönotto tapahtui 2015 aikana. Ehkä työtapaturmat raportoitiin aikaisempaa herkemmin, sanoo Jyri-Jukka Laitinen. Yt-ketju alkoi 2014 Pitkän ajan laskeva suunta työtapaturmissa ilahduttaa varmasti Postia yhtiönä ja kaikkia sen työntekijöitä. Toisaalta työntekijät muistavat, että 2014 Postin tuotannossa alkoi yhteistoimintaneuvotteluiden ketju, joka kosketti vuorollaan jokaista palkansaajaa. Esimerkiksi jakelussa reitit ovat kasvaneet merkittävästi ja työt tehdään pienemmällä henkilökunnalla. Yt-neuvotteluiden lisääntymisen ja työtahdin kiristymisen yhteyttä työturvallisuuteen ei voi kuitenkaan osittaa tilastollisesti. < Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtapaturmat, Tilastokeskus Palkansaajien työtapaturmataajuus toimialan mukaan. Postija kuriiritoiminta. Reitti_1_2021.indd 30 Reitti_1_2021.indd 30 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 30 Reitti 31 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Reitti_1_2021.indd 31 Reitti_1_2021.indd 31 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 32 Reitti 33 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 20.3.2021 Paikka: Nettikokous tai koronatilanteen salliessa jo perinteiseen tapaan Eckerö Linen m/s Finlandialla Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2020 tilinpäätös ja toimintakertomus; valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat; käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2021. Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle, kari.o.tanskanen@posti.com, viimeistään perjantaina 5.2.2021. PAUn Lahden osaston vuosikokous Aika: 27.2.2021, klo 15.00 Paikka: Sporttiravintola Pelurissa, osoitteessa Rautatienkatu 19b, 2 krs. HUOM! Pelurin osoite on siis muuttunut viime vuosikokouksen jälkeen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sekä valitaan edustajat PAUn liittokokoukseen Helsinkiin 2.4.6.2021. Tänä vuonna paikalle saapuu vieraaksi liiton toimistolta lakimies Veera Kekäle. Kokouksen jälkeen on ruokailu sekä mahdollisuus saunomiseen korkeatasoisissa saunatiloissa. Vallitsevissa olosuhteissa on otettava huomioon, että kokoukseen osallistuvien lukumäärää saatetaan joutua rajoittamaan ja siitä tiedotetaan ainakin Lahden osaston kotisivujen kautta lähempänä kokouksen päivämäärää. Sitovat ilmoittautumiset ja ilmoitukset erityisruokavalioista tulee tehdä 20.2.2021 mennessä Joni Syrjälle sähköpostilla syrjajoni23@gmail.com tai puhelimella 040 754 8501. Tee aloite liittokokoukselle! Tiesitkö, että voit tehdä liittokokoukselle jäsenenä aloitteita työehtojen, työympäristön ja järjestötoiminnan parantamiseksi. Tämä onnistuu osallistumalla ammattiosastosi kokoukseen, joka käsittelee liittokokousaloitteet. Ota siis yhteyttä osastosi puheenjohtajaan ja kysy asiasta lisää. PAUn XXVI Liittokokous pidetään 2.-4.6.2021. Nostalginen hiihtolomaviikko Lupossa 27.3.-3.4.2021 Pasilan ja Pirkanmaan Postin eläkeläiset järjestävät yhteisen nostalgisen hiihtolomaviikon Lupossa 27.3.-3.4.2021. Luppo sijaitsee Kemijärvellä keskellä kauneinta Lappia osoitteessa Postiliitontie 95, 98530 Pyhätunturi. Hiihtolomaviikolle ovat kaikki vanhat ja uudet Lupon ystävät tervetulleita mukaan. Lupossa ja sen ympäristössä voi hiihdon lisäksi harrastaa laskettelua, sauvakävelyä tai vaikkapa pilkkimistä läheisellä Vuostimojärvellä. Iltaohjelmat järjestetään normaaliin tapaan Lupon takkahuoneella. Viikon täysihoidon hinta on 470 € sisältäen päiväretkieväät. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Voitto Palmio, Tampere, 050 3233 909 ja Pekka Korhonen, Pasila/Helsinki, 040 552 2388. Lupon kotisivut www.lomakeskusluppo.net. Reitti_1_2021.indd 32 Reitti_1_2021.indd 32 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 32 Reitti 33 33 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Juha Pöyry, tiedottaja • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, liittosihteeri • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysyttävää? Osaston purkautuminen Osastomme on purkautumassa. Mitä sii nä tilanteessa pitää tehdä ja mitä tapahtuu osaston rahoille ja omaisuudelle? Osaston sääntöjen mukaan (15§ 1. mom.) päätös osaston purkamisesta voidaan tehdä, jos 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa sitä kannattaa. Jos osasto purkautuu, toimii osaston toimikunta pesänhoitajana. Pesän tultua selvitetyksi on jäljelle jääneet varat luovutettava sille rekisteröidylle osastolle mihin puretun osaston jäsenet siirtyvät. Mikäli jäsenet siirtyvät useampiin liiton osastoihin, varat luovutetaan liitolle. Liittohallitus voi päättää varojen edelleen luovuttamisesta olemassa oleville tai perustettavalle osastolle. Yhdistyslain 7. luku käsittelee yhdistymisen purkautumista ja 40§ yhdistyksen päätökseen perustuvaa selvitysmenettelyä. Tähän lainkohtaan on hyvä tutustua, jos osasto suunnittelee purkautumista. Useasti kiistaa tulee purkautuvan osaston varoista. On tärkeää, että purkautuvan osaston omaisuus mietitään ennen purkautumista. Jos omistetaan mm. kiinteää omaisuutta, kuten mökkejä tms. tulee näiden siirrosta, myynnistä tai muusta kohtalosta päättää silloin, kun osasto on vielä oikeustoimikelpoinen. Monesti on sovittu, että vastaanottavaan osastoon on perustettu purettavan osaston niminen työhuonekunta, jonka käyttöön on annettu purusta jääneitä varoja. Tämä on syytä sopia etukäteen. Purkautumista suunnitellessa: 1. Selvittäkää osaston velat ja varat, suunnitelkaa näiden hoitaminen/ käyttö. 2. Kutsukaa osaston kokous kahdesti sääntöjen määräämällä tavalla koolle. 3. Päättäkää tarkkaan, milloin osaston toiminta päättyy ja mihin osastoon jäsenet siirretään. 4. Toimittakaa osaston kokousten pöytäkirjoista otteet liittoon, liittohallitus toteaa kokouksessaan asian. 5. Tehkää ilmoitus yhdistysrekisteriin ja verottajalle osaston purkautumisesta. PAUn työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen auttaa mielellään osastotoimintaan liittyvissä asioissa. Jarmon tavoittaa numerosta 040 315 4401 tai sähköpostilla jarmo.tuominen@pau.fi. Voinko maksaa jäsenmaksuni itse? Työskentelin aiemmin postinjakelussa SOLlin kautta, joka peri jäsenmaksuni suoraan palkasta. Nykyinen vuokratyö firmani ei kuitenkaan näin tee. Voinko maksaa jäsenmaksuni itse ja kuinka minun tulee toimia? Jäsenmaksun voi maksaa myös itse. Jäsenmaksu on maksettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa sen työssäolojakson alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu. Yli 6 kuukauden ajalta rästiin jääneet jäsenmaksut voidaan maksaa takautuvasti vain, mikäli maksun laiminlyönti ei ole johtunut jäsenestä. Jäsenmaksu suoritetaan liiton tilille. Käytä aina viitettä maksaessasi jäsenmaksua, jotta suorituksesi kirjautuu oikein jäsenrekisteritietoihisi. Jäsenmaksu on 1,59% bruttopalkastasi (veronalainen palkka x 0,0159= jäsenmaksu). Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassan jäsenmaksu. PAUn jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen ja ilmoitamme jäsenmaksut automaattisesti verottajalle jäsenen puolesta. Jäsenmaksuviitteen/viitteitä voit kysyä jäsenpalvelusihteeri Katja Johanssonilta, katja.johansson@pau.fi. Viitteet tulevat tilauspäivänä jäsenen OmaPostiin ja kirjeenä perässä. Jäsenmaksujen perintä kannattaa aina tarkistaa huolella, vaikka työnantaja perisikin jäsenmaksun. Jäsenyys ei välttämättä ole kunnossa, vaikka saisitkin Reitti-lehden ja jäsenkortin kotiisi. Maksamattomat jäsenmaksut saattavat estää ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen. Kuinka pääsen liittokokoukseen? Haluaisin liittokokousedustajaksi, mutta vaikuttaa vähän siltä, että osaston toimi kunta valitsee edustajat keskuudestaan. Mitä voin tehdä päästäkseni edustajaksi? Osaston liittokokousedustajat tulee valita osaston yleisessä kokouksessa, ei toimikunnan kokouksessa. Ota yhteyttä osastosi puheenjohtajaan ja kerro halukkuudestasi liittokokousedustajaksi. Kun liittokokousedustajat valitseva kokous tulee, mene paikalle ja järjestä joku esittämään sinua, mikäli katsot, että et voi itse itseäsi esittää. Osastojen tulee ilmoittaa liittokokousedustajansa liittohallitukselle pöytäkirjan otteella viimeistään 10 viikkoa ennen kokousta eli 24.3.2021 mennessä. < Reitti_1_2021.indd 33 Reitti_1_2021.indd 33 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 34 Reitti 35 PITKÄ JOKI TENNISPELAAJISTA MARIN TÖHRYJÄ NOTKELMA JUHLAHUONE KERJÄLÄISELLE VAIKUTTAA PALKKAAN KAPPALE PUUTA JORMAN SUKUA ASKAREITA PUOLISON SISAR INHOTTAVA SEPPELEITÄ ARMEIJA AMMUNTAA VLADIMIR PRESIDENTTI -I PIRSTALE LOISIA SYÖTTI PETOELÄIN RUNSAIMMIN MOUKAROINTI KORSISTA ---UUSI TUNNUSTELUVÄLINE PURISTETTU EROON PAPEREITA LIKIMAIN AHDE AIVAN VARMA Laadinta: Jyrki Takala KYSYVIÄ MIN ROINTI ---UUSI TUNNUSTELUVÄLINE ALULLAAN PURISTETTU EROON PAPEREITA LIKIMAIN AHDE AIVAN VARMA PATRUUNOILLE EURO KALLIALA HIPIÄT KONJUNKTIO VAKOJA ALKUAINE SOPIMUS FUTISISMAIL ANDEILLA ASUNEITA YLIN SÄÄTY LÖYSÄ LAULAJATAR LIUOTE KULKUREITTI RAKENNELMA ARMI -UNI KUUMANA KURKKUUN VOI POTKIA UJOIN ROINAA HOLOPAINEN MÄKELÄ ÄLLÖTTÄVÄ NIMITTÄIN OPERAATTORI SYYTÖN KÄYPÄ HINTA OSAKESEKOITA TANNA YKSIKKÖ Laadinta: Jyrki Takala OPERAATTORI OSAKERISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_1_2021.indd 34 Reitti_1_2021.indd 34 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 34 Reitti 35 Reitti 35 Kolumni Välttämätön työ ja sen tekijät Huomattava osa välttämättömistä töistä on nimenomaan niin sanottuja fyysisiä töitä. EMILIA KUKKALA ........................................ Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Eräässä korona-ajan inspiroimassa meemissä luki vapaasti suomennettuna näin: todelliset yhteiskuntaluokat ovat miljonäärit, etätyöläiset, essentiaalit ja työttömät. Hieman karkeassa luokittelussa piilee hyvinkin totuuden siemen. Essentiaaleilla viitataan niihin työläisiin, joiden työpanos on välttämätön yhteiskunnan pyörimiseksi. Suomessa pandemian alkumetreillä havahduttiin jälleen kerran erityisesti hoitoja hoivatyön välttämättömyyteen, mutta välttämättömiä töitä on runsaasti logistiikankin piirissä. Myös postin jouhevalla kululla maan joka kolkkaan on ollut merkittävä tasa-arvoistava, demokratisoiva ja sivistävä vaikutus, eikä tämä tehtävä ole yhteiskunnan digitalisoituessakaan kadonnut. Varsinkin maakunnissa paikallisja aluelehdillä on yhä tärkeä asema tiedonvälittäjinä. Maailmanlaajuisen pandemian kaltaisissa tilanteissa tiedon ja sen kulun luotettavuus korostuvat entisestään. Meemin tekemä ero etätyöläisten ja essentiaalien välille alleviivaa sitä etätyöläisen – saati miljonäärin – näkökulmasta kenties kiusallista seikkaa, että huomattava osa välttämättömistä töistä on nimenomaan niin sanottuja fyysisiä töitä. Tavarat eivätkä ihmiset liiku eikä heitä hoideta etänä. Tilat eivät siivoudu, tiet eivät auraudu tai jäteastiat tyhjene kotoa käsin. Essentiaalia työtä on kaikkialla, mutta hyvin iso osa siitä on myös näkymätöntä. Siksikin essentiaali-käsitteen nouseminen julkiseen keskusteluun on erittäin tervetullutta. Tiettyjen alojen työläisten kutsuminen essentiaaleiksi valaisee ristiriitaa julkilausutun tärkeän työn ”arvostuksen” ja usein pienipalkkaisen ja raskaan työn välillä. Arvostus ei useinkaan materialisoidu tekijälle asti. Hoitajatkin vitsailivat maksavansa ostoksensa heidän kunniakseen tehdyllä Finlandia-talon juhlavalaistuksella. Varsin räikeänä ristiriita työn tärkeyden ja tekijöiden arvostuksen välillä näkyy muun muassa Yhdysvalloissa, jossa essentiaaleja on velvoitettu työskentelemään pandemian aikana vaarallisissa työskentelyolosuhteissa. Pandemiavuonna 2020 muun muassa bussinkuljettajat ja varastotyöntekijät lakkoilivat sen puolesta, että myös heidän henkeään ja terveyttään kohdeltaisiin essentiaaleina. Lisäksi maassa nähtiin vuokralakkoja ja vankilakkoja. Suomessakin oltiin monin paikoin huolissaan oman työn pandemiaturvallisuudesta. Eikä aivan suotta, sillä ainakin pandemian alkumetreillä monilla työpaikoilla työskenneltiin aivan samaan malliin kuin ennenkin. Muun muassa rakennustyömailla, varhaiskasvatuksessa, kaupoissa ja kaupunkiliikenteessä kyseltiin aiheestakin turvallisempien työskentelyolosuhteiden perään. Koronapandemian kaltainen kriisi korostaa ja kiihdyttää monia jo olemassa olevia kehityskulkuja, jotka eivät kaikki ole niin mieltäylentäviä. Jokainen kriisi on kuitenkin aina myös mahdollisuus: tässä tapauksessa nostaa kamppailujen kohteeksi niitä asioita ja julkisuuden valokeilaan niitä tekijöitä, joiden varassa koko yhteiskunnan toiminta lepää. Essentiaalin voisi suomentaa myös tärkeäksi, keskeiseksi tai olennaiseksi. Puoliksi kieli poskessa, mutta puoliksi tosissani ehdotan, että essentiaaleista voitaisiin käyttää meillä nimitystä ”oikean työn tekijät”. Vielä kun työolosuhteet ja palkat saataisiin oikealle tasolle. < Reitti 35 Reitti_1_2021.indd 35 Reitti_1_2021.indd 35 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 36 Reitti 37 På svenska Palautearvonnan voittaja lehdestä 8 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Tuula Silván Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Upplösning av en yrkesavdelning Vår yrkesavdelning håller på att upplösas. Vad ska man göra i en sådan situation och vad sker till yrkesavdelningens pengar och förmögenhet? Enligt yrkesavdelningens regler (15§ 1. mom.) kan beslut om avdelningens upplösning fattas om minst tre fjärdedelar ( ¾) av de avgivna röster anhåller det vid två föreningsmöten som hålls minst två veckors mellanrum. Om avdelningen upplösas, fungerar avdelningens kommission som förvaltare. Efter utredning ska de återstående tillgångarna överlämnas till den registre rade avdelningen till vilken medlemmarna av den upplösta avdelningen flyttas i. Om medlemmarna flyttas till flera avdelningar av ett fackförbund, överlämnas tillgångarna till facket. Förbundsstyrelse bestämmer om tillgångarnas överlämning vidare till befintliga eller inrättande avdelningar. Kap 7 i föreningslag behandlar upplösning av en förening och 40§ likvidationsförfarande baserar sig på föreningens upplösning. Denna lagpunkt är bra att bli bekant med om det planeras upplösning av en avdelning. Ofta framkommer det gräl om en upplösande yrkesavdelnings tillgångar. Det är viktigt att förmögenhet av en upplösande yrkesavdelning utredas innan upplösning. Om avdelningen äger t.ex. fast egendom såsom stugor eller liknande, ska deras överlämnande/ försäljning/övrig öde bestämmas då yrkesavdelningen har full rättshandlingsförmåga. Ofta har man avtalat att det grundas en fackklubb med den upplösande yrkesavdelningens namn i den mottagande yrkesavdelningen. Fackklubben får tillgångar från upplösningen. Detta förfarande är värt att avtalas på förhand. Vid planering av upplösning: 1. Reda ut avdelningens tillgångar och skulder, klargör hur de ska hanteras/ användas. 2. Sammankalla två avdelningsmöte i enlighet med de fastställda reglerna. 3. Bestäm noga, när avdelningens verksamhet slutar och var medlemmarna flyttas i. 4. Skicka mötesprotokollsutdrag till fackförbundet, förbundsstyrelsen konstaterar ärendet i sitt möte. 5. Gör en anmälan till föreningsregistret och till skatteförvaltningen om avdelningens upplösning. PAU:s arbetsvillkorsoch organisationsexpert Jarmo Tuominen hjälper gärna i ärenden som ansluter sig till yrkesavdelningsverksamhet. Jarmo kan nås per telefon 040 315 4401 eller per e-post jarmo.tuominen@pau.fi. Kan jag betala min medlemsavgift själv? Jag arbetade tidigare i postutdelning via SOL, som tog ut min medlemsavgift direkt från lönen. Min nuvarande hyresfirma gör inte det. Kan jag betala min medlemsavgift själv och hur ska jag gå tillväga? Medlemsavgift kan betalas även själv. Medlemsavgift ska betalas senast inom 6 månader från början av anställningsperiod till vilken medlemsavgiften allokeras. Över 6 månader obetalda medlemsavgifter kan betalas retrospektivt endast om försummelsen att betala inte beror på medlemmen själv. Medlemsavgift betalas på fackets konto. Vid betalning av medlemsavgift använd alltid referens för att din betalning allokeras rätt till dina medlemsuppgifter. Medlemsavgift är 1,59 % av bruttolön (skattepliktig lön x 0,0159= medlemsavgift). Medlemsavgiften innehåller även arbetslöshetskassans medlemsavgift. PAU:s medlemsavgift får avdras i sin helhet i bes kattningen. Vi anmäler medlemsavgifterna automatiskt till beskattning. Medlemsavgiftsreferens/referenser kan du be från medlemstjänster, sekreterare Katja Johansson, katja.johansson@pau.fi. Referenserna skickas till medlemmens OmaPosti samma dag som de beställs, och senare även i post. Det lönar sig alltid att kontrollera noga betalning av medlemsavgifter, även om arbetsgivaren skulle avdra medlemsavgiften direkt från lönen. Medlemskap är inte nödvändigtvis i ordning, även om du skulle få tidningen Reitti och medlemskortet i posten. Obetalda medlemsavgifter kan hindra betalning av inkomstrelaterad dagpenning. Hur kommer jag in i förbundsmötet? Jag skulle vilja bli en representant i för bundsmötet, men det verkar vara så att avdelningens kommitté väljer ut represen tanterna bland sig själva. Vad kan jag göra för att bli en representant? En yrkesavdelnings förbundsrepresentanter ska väljas på ett allmänt möte, inte på kommittémöte. Kontakta ordförande för din yrkesavdelning och berätta att du skulle vilja bli representant i förbundsmötet. När det är dags för mötet där representanterna för förbundsmötet nämns, gå på plats och arrangera att någon föreslår dig, om du tycker att du inte kan före slå dig själv. Yrkesavdelningarna ska anmäla sina representanter till förbund sstyrelsen med hjälp av ett protokollsutdrag senast 10 veckor innan mötet dvs. senast 24.3.2021. < Reitti_1_2021.indd 36 Reitti_1_2021.indd 36 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 36 Reitti 37 In English Ristikon ratkaisu S A L I I S O T A L U S K Ä L Y A M U R Ä L L Ö T U T A L E I T T E I L A T P L I S T A T S A U L S I R U N Ä Ä T Ä O L K I K A S A T T I K I H K A N I P I S T E T T Y K O E T I N N O I N A I L R A H A U I H O T O L I O T U R A T T I N A I K I V I K A U D E L T A O P U S A T I K I N K A T R A T A A A T E L I K T A S E T O N I L A A V U S L S A R I N E T E E T E T O V A A S T E A R V O N A N A T N Ä E S V I A T O N N U I J A L L A A N T I E L I S A S Ä Ä T Dissolution of a department Our department is being dissolved. What needs to be done in this situation and what happens to the department’s money and assets? According to the rules of the department (Section 15 (1)), a decision to dissolve a department may be made if it is supported by two-fourths of the votes cast at two meetings held at intervals of at least two weeks. If a department is dissolved, the department committee acts as trustee. Once the estate has been cleared, the remaining funds must be handed over to the registered department to which the members of the dissolved department will be transferred to. If members move to more than one department of the union, the funds will be transferred to the association. The union administration may decide to further transfer funds to existing or future departments. Chapter 7 of the Associations Act deals with the dissolution of an association and chapter 40 the liquidation procedure based on the decision of the association. It is a good idea to read this section if a department is planning a dissolution. Often the controversy comes from the funds of the dissolving department. It is important that the assets of the dissolving department be considered before the dissolution. If you own e.g., immovable property, such as cottages etc., their transfer, sale or other fate must be decided while the department still has legal capacity. It has often been agreed that a workroom called the decommissioning compartment has been set up in the receiving department, to which the funds left over from the dissolution have been made left to. This should be agreed in advance. When planning a discharge: 1. Determine the debts and assets of the department, plan their management/use. 2. Convene a department meeting twice as required by the rules. 3. Decide exactly when the department operations will end and to which department members will be transferred. 4. Provide extracts from the minutes of departmental meetings to the union, the union administration will state the matter at its meeting. 5. Notify the register of associations and the tax administration of the dissolution of the department. Jarmo Tuominen, PAU's working conditions and organization expert, is happy to help with matters related to departmental activities. You can reach Jarmon on 040 315 4401 or by e-mail jarmo.tuominen@ pau.fi. Can I pay my membership fee myself? I used to work in mail delivery through SOL, which collected my membership fee directly from my salary. However, my current temp agency does not do this. Can I pay my membership fee myself and how should I proceed? You can pay your membership fee yourself. The membership fee must be paid no later than 6 months from the beginning of the period of employment to which the membership fee applies. Membership fees that have not been paid for more than 6 months can only be paid retroactively if the lack of payment is not due to the member. The membership fee is paid into the union's account. Always use a reference when paying the membership fee so that your payment is correctly logged in your membership registry. The membership fee is 1.59% of your gross salary (taxable salary x 0.0159 = membership fee). The union membership fee also includes the membership fee of the unemployment fund. PAU’s membership fee is fully tax deductible and we automatically notify membership fees to the tax administration on behalf of the member. You can ask for the membership fee reference(s) from Katja Johansson, Member Services Secretary, katja.johansson@ pau.fi. References will be sent to the member's OmaPosti on the day of the order and are followed by a letter. The collection of membership fees should always be carefully checked, even if the employer collects it. Membership may not be okay even if you get a Reitti magazine and a membership card to your home. Unpaid membership fees may prevent the payment of earnings-related daily allowance. How do I get to the general assembly representative? I would like to be a general assembly representative, but it seems a bit that the department committee elects representa tives from among its members. What can I do to become a representative? The general assembly representatives of the department are elected at the general meeting of the department, not at the meeting of the committee. Contact the chair of your department and tell them about your willingness to be a general assembly representative. When the meeting that elects general assembly representatives comes, attend the meeting, and arrange for someone to present you if you feel you can’t present yourself. The departments must notify their general assembly representative to the union administration with an extract from the minutes no later than 10 weeks before the meeting, i.e. by 24 March 2021. < Reitti_1_2021.indd 37 Reitti_1_2021.indd 37 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 38 Reitti 39 Reitti 38 Reitti 38 Työttömyysturva KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 10.00–14.00 VERKKOSIVUT: www.kuljetusalantk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Työttömyysturvan suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskeville muutoksille jatkoa Eduskunta hyväksyi ennen joulutaukoa työttömyysturvan suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevien muutosten jatkon maaliskuun loppuun asti. Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa osa-aikatai keikkatyön tuloille on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.3.2021. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se pienentää työttömyysetuutta. Liikkuvuusavustusta voi puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.3.2021. Liikkuvuusavustusta voi saada myös henkilö, joka muuttaa työn perässä. Myös osa lomautettuja ja yrittäjiä koskevista poikkeuksista sai jatkoa. Väliaikaisen muutoksen myötä lomautettujen opintojen päätai sivutoimisuutta ei tutkita 16.3.2020-31.12.2021. Yrittäjät voivat puolestaan saada Kelasta työmarkkinatukea 31.3.2021 asti silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Lue päivitetty koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta osoitteesta www.tyj.fi. Työttömyyskassa vaihtui Postija logistiikka-alan työttömyyskassa fuusioitui vuoden vaihteessa Kuljetusalan työttömyyskassaan. Kassan jäsenet voivat lähettää hakemuksia ja liitteitä kassalle verkkopalvelun kautta normaalisti ja olla kassaan yhteydessä puhelimitse. Asiakaspalvelu on toistaiseksi suljettu koronaepidemian vuoksi. Kuljetusalan työttömyyskassan yhteystiedot Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3-5, katutaso, 00530 Helsinki (toistaiseksi suljettu) Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Kassan puhelinpalvelu: 09 613 111 (ma-pe klo 10.00-14.00) Kotisivut: www.kuljetusalantk.fi Kassan asiakaspalvelupiste ma-pe klo 10.00-14.00. Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on toistaiseksi suljettu koronaepidemian vuoksi. Osoite Siltasaarenkatu 3-5, 00530 Helsinki, Postiosoite PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys 09 613 111 ma-pe klo 10.00–14.00 Kotisivut: www. kuljetusalantk.fi Reitti_1_2021.indd 38 Reitti_1_2021.indd 38 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38
Reitti 38 Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 16.2. mennessä ja voita 20 € Reitti_1_2021.indd 39 Reitti_1_2021.indd 39 20.1.2021 13.38 20.1.2021 13.38