• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2022 SOL:in vuokratyöntekijä Samet Çitir toivoo yhdenvertaisuutta xStefan Tallqvist ajaa Postin ensimmäisellä sähkökuorma-autolla 16 Arvioi eläkkeesi laskurilla 18 6 Kaj Johansson sai uuden haiman ja munuaisen Oliko jakelun keskittäminen hyvä idea? 12 20 Reitti_1_2022.indd 1 Reitti_1_2022.indd 1 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 3 2 Reitti 1 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 13 800 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Ari Komulainen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 / 2022 11.2. 9.3. 3 / 2022 23.3. 20.4. 4 / 2022 5.5. 1.6. 5 / 2022 1.8. 24.8. 6 / 2022 2.9. 28.9. 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: SOL:in vuokratyöntekijä Samit Çitir haluaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta 10 Taistelu vuokratyöntekijöiden oikeuksista jatkuu hovissa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postille ensimmäinen sähkökuorma-auto 14 Uusi polku voimassa ainakin tes-kauden päättymiseen saakka 15 Sähköinen jäsenpalvelu uudistui 16 Jakelun keskittäminen 18 Paljonkohan eläkettä tulossa? 20 Kiinni elämässä: Kajtsun tarina 22 ARJEN EVÄÄT: Nuku hyvin 24 Liikkuvuusavustus 26 AY-MAJAKKA: Työelämän haasteena työvoimapula 29 KOLUMNI: Elina Pylkkänen 30 KYSYVÄLLE VASTATAAN 31 Rokotepassi työpaikoille 32 MENOON MUKAAN 34 Ristikko 35 KOLUMNI: Tiina Torppa 36 På Svenska 37 In english 38 Työttömyysturva 39 Muutosilmoitukset 16 20 1 2 Reitti_1_2022.indd 2 Reitti_1_2022.indd 2 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Vuokratyöntekijöitä ei ole unohdettu Huom! Seuraavan Reitin deadline on 11.2. Lehti ilmestyy 9.3. Pä äk ir jo itu s V uosi sitten PAU käynnisti kampanjan vuokratyöntekijöiden ja alihankintayritysten työntekijöiden työehtojen puolesta. Kampanja näkyi sosiaalisessa mediassa, pääkaupunkiseudun bussipysäkeillä ja valomainoksissa. Koronaepidemian takia työpaikkakäynnit aiheen tiimoilta jäivät valitettavasti väliin, mutta ongelma nostettiin kampanjan avulla joka tapauksessa esiin. PAUlla on käynnissä SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan oikeusprosessi, jossa kyse on siitä, mitä työehtosopimusta vuokratyöntekijöiden työsuhteissa tulee noudattaa. Tulkintamme mukaan oikea työehtosopimus on tietenkin PAUn ja Palvelualojen työnantajat PALTA:n neuvottelema Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Käytännössä haemme vuokratyöntekijöille siis oikeusteitse parempaa palkkaa ja työehtoja. Ongelman taustalla on surullisen kuuluisa Teollisuusliiton ja Medialiiton heikko Jakelun työehtosopimus. Sopimus mahdollistaa vuokrafirmoille ja alihankkijoille työehtoshoppailun myös postikeskuksissa, vaikka kyseisestä työehtosopimuksesta ei löydy määräyksiä muusta kuin jakelutyöstä. Oikeusprosessissa tulkitaan myös työsopimuslakia, vuokratyödirektiiviä ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusta. Vaikka vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahva yhdenvertaisuuden periaate, katsoi Helsingin käräjäoikeus 9.12. antamassaan tuomiossa, että SOL Logistiikkapalvelut oli oikeutettu noudattamaan vuokratyöntekijöihin Jakelun työehtosopimusta. PAU vie jutun hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokratyötä teki kaksi prosenttia palkansaajista. Keskimäärin 46 000, kun edellisvuonna vuokratyöntekijöitä oli 43 000. Näistä miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia. Työvoimatutkimuksessa vuokratyötä tekevien määrää on tilastoitu vuodesta 2008 alkaen. Vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut vuodesta 2014 alkaen jonkin verran vuosittain. Vuodesta 2016 alkaen vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on pysytellyt kahdessa prosentissa. Alan työntekijöiden, myös vuokratyöntekijöiden järjestäytyminen PAUn jäseneksi on erittäin tärkeää. Vain yhdessä, joukkovoimalla voimme parantaa alan työehtoja ja puolustaa jäsenten etuja. Suosittele sinäkin liiton jäsenyyttä työpaikallasi. Palkitsemme jäsenhankkijat vuoden aikana S-ryhmän 20 euron lahjakortilla. Lisätietoa saat lehden takakannesta ja kampanjamateriaalia liiton toimistosta. < JUHA PÖYRY Reitti_1_2022.indd 3 Reitti_1_2022.indd 3 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Uusi esite ja juliste jäsenhankintaan Liiton toimistosta voi tilata nyt uutta esitettä ja julistetta jäsenhankinnan tueksi. Liity jäseneksi-esitteessä kerrotaan selko kielellä miksi liittoon kannattaa liittyä. Hanki uusi jäsen -julisteessa kerrotaan tämän vuoden jäsenhankintakampanjasta, jossa uuden jäsenen hankkija palkitaan S-ryhmän lahjakortilla. Sekä esitettä että julistetta löytyy myös ruotsiksi ja englanniksi. Tämän lehden välissä saat liiton uuden koulutusoppaan, jossa kerrotaan kattavasti liiton koulutuksesta. Valitse oppaasta työkaverisi kanssa kurssit, joihin haluatte osallistua. Liiton koulutus on merkittävä jäsenetu, joka kannattaa hyödyntää. PAU vastaa järjestökurssien majoitus-, ateriaja matkakuluista. Lisäksi sopimuskoulutukset ovat edunvalvojille työaikaa eli he saavat koulutuksen osalta täyden palkan. Oppaan kanteen pääsi pääluottamusmies Jesper Sundström. Koulutusoppaita voit tilata lisää liiton toimistosta. Liittymislomake uudistui PAUn sähköinen liittymislomake on uudistettu. Lomakkeessa kysytään nyt suosittelijaa, eli henkilöä, joka suositteli liiton jäsenyyttä. Jokainen PAUn jäsen, joka hankkii 1.1.-31.12.2022 välisenä aikana uuden jäsenen, palkitaan S-ryhmän 20 euron lahjakortilla. Lahjakortin saa jokaisesta uudesta jäsenestä. Lisätietoja kampanjasta lehden takakannesta. Liittymislomake löytyy osoitteesta liity.pau.fi. Ota koulutusopas talteen! Reitti_1_2022.indd 4 Reitti_1_2022.indd 4 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 5 4 Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 9.–10.4.2022 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2022 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@ pau.fi. Koronatilanne voi vaikuttaa kurssien toteutumiseen. PAUn järjestökoulutus Ammattiosaston tilin/ toiminnantarkastajien kurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston toiminnantarkastajille ja taloudenhoitajille. Se antaa perustiedot yhdistyksen toiminnantarkastuksen sisällöstä. Aika: 14.–16.3.2022 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 18.2.2022 Opistojen järjestökoulutus Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään-kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi useita kysymyksiä herättäviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa. Asioita käydään läpi käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Aika: 9.–10.4.2022 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2022 Perhevapaat uudistuvat Eduskunta hyväksyi perhevapaauudistuksen 8.12.2021. Uudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksessa pyritään ottamaan tasa-arvoisesti huomioon kaikki tilanteet, myös monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot. Uudistuksen tavoitteena on, että • perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken • yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat • sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. • Tulevassa perhevapaamallissa perheille on enemmän mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustoja perhevapaiden pitämiseen. Keitä uusi laki koskee? Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos laskettu aika on 4.9.2022, perhe saa vanhempainpäivärahoja 1.8.2022 lähtien, jolloin uusi laki astuu voimaan. Jos perhe on alkanut saada vanhempainpäivärahoja aiemmin, niitä ei voi 1.8.2022 muuttaa uuden lain mukaisiksi. Adoptiotilanteessa uusia perhevapaita voi pitää perheissä, joissa lapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022. Lisätietoja: kela.fi/perhevapaauudistus, stm.fi/perhevapaauudistus Vaasan hovioikeus ei kumonnut Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden syyskuussa 2020 antamaa tuomiota mainosjakaja Ville-Veikko Jokelan palkkasaatavia koskevassa asiassa. Hovioikeus antoi tuomionsa 20.12.2021. Käräjäoikeus tuomitsi SSM Länsi Suomi Oy:n (ent. Jakelu-Ässät Oy) maksamaan Jokelalle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9717 euroa. Lisäksi jakeluyhtiön maksettavaksi tuli 13450 euron oikeudenkäyntikulut. Jokelan tapauksessa on kyse mainosjakajien vuosikausia jatkuneesta työehtokiistasta. Vuonna 2009 alalle perusSSM Länsi-Suomi hävisi hovissa tettiin työnantajan toimesta Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry, jonka tosiasiallisena tarkoituksena oli pitää palkat PAUn yleissitovaa tessiä alempina. Vaasan hovioikeus kiinnitti Jokelan tapauksessa huomiota siihen, että yhdistyksen koko toiminta-aikana ei ollut saatu aikaiseksi minimipalkkamääräystä, ja että SME ry:llä oli vahva kytkös työnantajapuoleen. Käytännössä työnantajataho oli rahoittanut yhdistyksen toiminnan lähes kokonaan. Jokelan tapauksesta kerrottiin tarkemmin Reitti-lehdessä 7/2020 (lehtiluukku.fi/lehti/reitti). Reitti_1_2022.indd 5 Reitti_1_2022.indd 5 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 7 Työn kuva 6 Vuokratyöntekijä Samet Çitir toivoo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Samet Çitir opiskeli kotimaassaan Turkissa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon julkishallinnon puolelta. Logistiikka-alan osaamistaan Samet kehittää parhaillaan Keravalla Careerian oppilaitoksessa. Reitti_1_2022.indd 6 Reitti_1_2022.indd 6 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 77 Samet Çitir muutti suomalaisen vaimonsa kanssa Istanbulista Suomeen elokuussa 2016. Samet tekee töitä vuokratyöntekijänä Postin logistiikkakeskuksessa SOL:in nollatuntisopimuksella. Tämä aiheuttaa huolta ja epävarmuutta toimeentulosta. Vuokratyöntekijä Samet Çitir toivoo tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: ARI KOMULAINEN, POSTI X X 7 S amet aloitti kesätöissä Postin työntekijänä Vantaan logistiikkakeskuksessa kesällä 2019. Sopimus oli määräaikainen ja päättyi sovitusti syksyllä. Noin viikko määräaikaisuuden päättymisen jälkeen työt jatkuivat samana syksynä SOL:in vuokratyöntekijänä. Samalla työsopimus vaihtui nollatuntisopimukseksi ja työehtosopimus Teollisuusliiton ja Medialiiton heikkoon Jakelutessiin. Nollatuntisopimuksella ei ole koskaan takeita siitä, onko töitä ensi viikolla vai ei. Pelkästään tämä jatkuva huoli ja taloudellinen epävarmuus ovat kuluttavia. Sitten kun siihen lisätään vielä tunne siitä, että työntekijöitä kohdellaan epätasa-arvoisesti jopa palkkauksessa, päällimmäiseksi tunteeksi ei nouse kovinkaan paljon positiivista, Samet harmittelee. Samet Çitir opiskeli kotimaassaan Turkissa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon julkishallinnon puolelta. Alalla työskentely Suomessa vaatisi kuitenkin ”sujuvaa suomen kielen taitoa”. Halukkuutta ammattitaidon kehittämiseen logistiikan puolella Samet on osoittanut myös Suomessa. Keväällä hän suoritti Keravalla Careerian oppilaitoksessa logistiikka-alan perustutkinnon osatutkinnon. Parhaillaan hän opiskelee logistiikan kokoperustutkintoa. Oppilaitoksen mukaan logistiikka-alan koulutus Careerialla tarjoaa osaamista alan moniin työtehtäviin niin ensimmäistä ammattiaan opiskeleville kuin alan työtehtävissä jo pidempään toimineille. Koulutus antaa hyvät valmiudet muun muassa trukkikuskin, varastoja terminaalityön erilaisiin tehtäviin. Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita työllistymään ammatillisen koulutuksen kautta ja oppimaan suomen kieltä. Sama työ, eri työehdot Suomalaisella työelämällä ja ay-liikkeellä Turkkiin verrattuna on eroja. Samet kertoo, että Turkissa ammattiliitot ovat olemassa, koska niin kuuluu lain mukaan olla. Reitti_1_2022.indd 7 Reitti_1_2022.indd 7 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 9 88 Toki joillakin liitoilla on myös Turkissa vaikutusvaltaa kuten Suomessakin. Esimerkiksi asianajajien on kuuluttava asianajajien liittoon, jotta heidät lasketaan asianajajiksi. Turkissa ay-liikkeen ongelma on kuitenkin siinä, että liitot pelkäävät valtiota. Esimerkiksi Ben-Bir-Sen on liitto, joka huolehtii valtion ja kunnan virkasuhteissa olevista työntekijöistä, ainakin periaatteessa. Mutta jos et ole virallisesti virkasuhteessa, vaan alihankinnan kautta työllistetty, sinun oikeuksiasi ei puolusta kukaan. Voit toki liittyä ammattiliittoon, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, sillä liitot eivät halua hankaluuksia valtion kanssa. Suomessa monet kuuluvat erilaisiin ammattiliittoihin ja se on täällä hyväksyttyä. Turkissa läheskään niin iso osa työntekijöistä ei kuulu liittoon. Turkissa työnantajapuoli kokee usein liittoon kuuluvat työntekijät vastustajina, vastapuolen edustajina. Mutta ei ay-liikkeen vahvasta asemasta huolimatta työelämä Suomessakaan aina niin auvoista ole. Samet on saanut kokea tämän omakohtaisesti Vantaan logistiikkakeskuksessa, kun häneen noudatetaan monen kollegan tavoin heikompia työehtoja kuin täsmälleen samaa työtä tekeviin postilaisiin. Kyllähän tämä oudolta tuntuu. Puhumme tästä yhdessä työntekijöiden kesken ja postilaisetkin ovat tästä hämmentyneitä. Suurimman osan ajasta minusta tuntuu, että työtäni ei arvosteta. Erilainen kohtelu vaikuttaa toisinaan työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen, joka on fyysisesti muutenkin raskasta. Vuokratyöntekijöitä ei ole unohdettu PAUlla on parhaillaan käynnissä SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan oikeusprosessi, jonka tavoitteena on se, että Postin vuokratyöntekijöihin noudatettaisiin käyttäjäyrityksen eli Postissa noudatettavan yleissitovan työehtosopimuksen (VVL tes) ehtoja. Kyse on myös mm. vuokratyödirektiivin ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten tulkinnasta. Vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä suoritettavan toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos kyseinen yritys olisi palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää. Direktiivi mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta poikkeamisen ainoastaan tietyin reunaehdoin. PAUn näkemyksen mukaan kyse ei tässä tapauksessa ole tilanteesta, jossa direktiivin pääsäännöstä olisi mahdollista poiketa. PAU hävisi kanteen Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa, mutta valittaa tuomiosta hovioikeuteen. SOL:in vuokratyöntekijä Samet Çitir pitää hyvänä sitä, että ammattiliitto haluaa ajaa myös vuokratyöntekijöiden etua. Totta kai on hyvä, että joku yrittää puolustaa myös vuokratyöntekijöiden oikeuksia. PAUn valitsema tie ei ole varmasti helppo, mutta kuka muukaan asiaan täällä tarttuisi? En keksi mitään muuta tahoa. Pakettilajittelua ei hoideta etänä Samet Çitirin työtehtäviin logistiikkakeskuksessa kuuluu esimerkiksi syöttöja luisutyö. Syöttö tarkoittaa käytännössä Työn kuva Totta kai on hyvä, että joku yrittää puolustaa myös vuokratyöntekijöiden oikeuksia. Vantaan logistiikkakeskus on tiettävästi Suomen monikulttuurisin työpaikka, jossa työskentelee kymmeniä eri kansallisuuksia. Reitti_1_2022.indd 8 Reitti_1_2022.indd 8 14.1.2022 12.55 14.1.2022 12.55
• 9 8 tavaroiden vastaanottoa. Luisussa keskitytään lähinnä pakettien lajitteluun. Olen suorittanut myös trukkilupaan vaadittavan kokeen ja toivon, että lähipäivinä myös tämä työtehtävä selkeytyy. Sametin, niin kuin monen työtoverinkin mielestä, parasta työssä on työkaverit. Ja vaikka pakettilajittelu ei olekaan minulle mikään unelmatyö, niin kyllähän siitä saatavalla palkalla saa kuitenkin ruoat ja laskut maksettua. Toisin kuin toimistotyöntekijät, ei pakettilajittelijoilla ole ollut koronan aikana asiaa etätöihin. Logistiikkakeskuksen kautta kulkee miljoonia paketteja ja keskus pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Olen tehnyt pandemian aikana mitä ennenkin, odottanut niitä työvuoroja, joita vuokrafirma lähettää ja pyrkinyt tekemään parhaani. Ehkä pandemian takia ihmiset ovat siirtyneet enemmän nettishoppailuun ja siksi on ollut enemmän töitä epidemian aikana. Yhdenvertaisuus on tärkeintä Posti on tiettävästi Suomen monikulttuurisin työpaikka, jossa on töissä yli 80 eri kansallisuutta. Eri kansallisuuksien kohteluun Samet toivoo yhdenvertaisuutta. Minulla on täällä paljon ystäviä ja tuttavia ja voin sanoa tuntevani melkein jokaisen omasta työvuorostani. Surullista kyllä jotkut ystävistäni tulevat kohdelluiksi tasa-arvoisemmin kuin toiset. Esimerkiksi joskus huomaan, että edetäkseen uralla lokessa, suomen kielen sijasta olisi parempi, jos osaisi puhua venäjää. Minulla on muitakin saman tapaisia huomioita, mutta eniten surettaa ja hämmästyttää se, että vuonna 2022 valtiojohtoisessa logistiikkayrityksessä voi törmätä tällaisiin ilmiöihin. ”Hyvä veli” käytännön ei pitäisi olla enää voimissaan. Lopuksi Samet toivoo, että työnantajat pitäisivät Suomessa huolta siitä, että maahanmuuttajien integroituminen työelämään sujuisi mahdollisimman hyvin ja kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Toivon, että kaikilla olisi mahdollisuus työskennellä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät tuottaisi työperäisiä traumoja tai haasteita henkiselle hyvinvoinnille. Erityisesti meillä, jotka olemme tulleet muualta Suomeen, saattaa olla vaikeuksia integroitua työelämään. Kun aikuisena kolmen lapsen isänä yrittää sopeutua uudenlaiseen työelämään, monet toimeentuloon ja työhön liittyvät asiat tuottavat haasteita psyykkiselle hyvinvoinnille. < Yhdenvertaisuus ja myös vuokratyöntekijöiden tasapuolinen kohtelu työehdoissa on Samet Çitirille tärkeää. Nollatuntisopimuksella ei ole koskaan takeita siitä, onko töitä ensi viikolla vai ei. Reitti_1_2022.indd 9 Reitti_1_2022.indd 9 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 11 10 P AUlla on käynnissä SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan oikeusprosessi, jossa kyse on siitä, mitä työehtosopimusta postikeskusten vuokratyöntekijöiden työsuhteissa tulee noudattaa. Ratkaistavana on kysymys siitä, miten työsopimuslakia on tulkittava. Kysymys on myös mm. vuokratyödirektiivin ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusten tulkinnasta. SOL Logistiikkapalvelut Oy noudattaa Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä Jakelun työehtosopimusta vuokratyöntekijöihin, jotka työskentelevät postikeskuksissa. Postikeskuksissa työskentelevät sollilaiset ovat siis työehtojensa osalta erilaisessa (heikommassa) asemassa verrattuna Postin omiin työntekijöihin, joihin sovelletaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta, sekä verrattuna niihin henkilöihin, jotka työskentelevät Postilla vuokratyöntekijöinä sellaisen vuokratyöyrityksen palveluksessa, joka soveltaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava käyttäjäyrityksessä suoritettavan toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos kyseinen yritys olisi palkannut hänet suoraan hoitamaan samaa tehtävää. Direktiivi mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta poikkeamisen ainoastaan tietyin reunaehdoin. PAUn näkemyksen mukaan kyse ei tässä tapauksessa ole tilanteesta, jossa direktiivin pääsäännöstä olisi mahdollista poiketa. Vuokratyöntekijöille haetaan oikeutta hovista Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa noudatettavaa työehtosopimusta koskeva käräjäoikeusprosessi hävitty – asia etenee hovioikeuden arvioitavaksi. Vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies PAU katsoo, että työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momenttia on tulkittava siten, että jotta jotakin toista työehtosopimusta voisi soveltaa postikeskustyötä tekeviin vuokratyöntekijöihin käyttäjäyritystä (Postia) sitovan työehtosopimuksen (viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus) sijaan, kyseessä täytyisi olla nimenomaisesti vuokratyöhön laadittu työehtosopimus, ei mikä tahansa työehtosopimus. Suomessa on ollut voimassa vuokratyötä ja vuokratyöntekijöiden työehtoja säänteleviä sopimuksia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kemian alan vuokratyötä koskeva työehtosopimus ja yhä voimassa oleva henkilöstöpalvelualan työehtosopimus. Medialiiton ja Teollisuusliiton välisessä Jakelun työehtosopimuksessa ei sen sijaan ole kyse sellaisesta työehtosopimuksesta, joka olisi varsinaisesti tehty vuokratyön sääntelemistä varten. Lisäksi PAU nostaa esille edustavuuskysymyksen. Yleinen periaate työehtosopimuksen solmineiden järjestöjen osalta on vaatimus siitä, että ne aidosti edustavat sitä ammattitai toimialaa, jonka työehdoista sovitaan. Niiden tulee ainakin jollakin tasolla aidosti edustaa niitä työntekijöitä ja työnantajia, joiden välisistä työehdoista ollaan sopimassa. Työsopimuslain 2 luvun 9 §:n säätämisen yhteydessä lainsäätäjän tarkoituksena oli säätää vuokratyössä viime sijassa noudatettavasta työehtosopimuksesta (käyttäjäyrityksen työehtosopimus) ja lisäksi tunnustaa ja mahdollistaa vuokratyöalan työntekijäja työnantajaliittojen neuvottelutoiminta vuokratyöalojen työehdoista. Jos niin sanotusti mikä tahansa TES voi tulla vuokratyöntekijöihin sovellettavaksi käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen sijaan, koko vuokratyöntekijöiden neuvottelumahdollisuudelta ja yhdenvertaiselta kohtelulta putoaa pohja. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 9.12.2021 ja ratkaisi asian työnantajapuolen hyväksi. Käräjäoikeus otti huomioon PAUn kannan ja PAUn esittämät argumentit lain esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta, mutta päätyi sille kannalle, että kyseiset esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta ilmenevät lausumat ovat tulkinnanvaraisia eikä lain esitöistä ole saatavissa riittävän vahvaa tukea työntekijäpuolen väitteelle. PAU valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Valituksessa aiotaan vaatia, että hovioikeus pyytää Euroopan Unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun siitä, miten vuokratyödirektiiviä on tässä kysymyksessä tulkittava. Kyseinen oikeusprosessi on nostettu postikeskustyötä koskien kolmen kantajan osalta, mutta lopullisella ratkaisulla on merkittävästi laajempi vaikutus mm. muiden postikeskuksissa vuokratyötä tekevien ja koko vuokratyöalan kannalta. < Reitti_1_2022.indd 10 Reitti_1_2022.indd 10 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Oikeus lakkoon on lailla suojattu P AUn neuvottelemista työehtosopimuksista kaksi on vielä neuvotteluprosessissa ja toiset kaksi on ollut valmiina hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä. Kesken olevissa Ahvenanmaan Postin työehtosopimuksessa sekä Informaatiologistiikan työehtosopimuksessa saavutettaneen tämänhetkisen tiedon perusteella neuvotteluratkaisut ilman suurempaa draamaa. Hyvä niin! Työmarkkinadraamaa kuitenkin riittää vielä useassa neuvottelupöydässä, vaikka meidän sopimukset alkavat sopimuskierroksen osalta olla pikkuhiljaa paketissa. Draamankaaren ensimmäisistä hetkistä tällä neuvottelukierroksella vastasi metsäyhtiö UPM, kun sen johdolla Metsäteollisuuden työnantajaliitto päätti syksyllä 2020 irtaantua työehtosopimustoiminnasta. Millään tavalla yllättävää ei siis ole, että UPM on se yhtiö, jonka kanssa neuvottelutoiminnan harjoittaminen on tällä hetkellä aikamoista suossa rämpimistä. Joku hetki, päivien, viikkojen tai kuukausien päästä, sopimus syntyy ja lakko UPM:ssa päättyy. Kokemuksesta voin sanoa, että syvä epäluottamus työntekijöiden ja heidän työnantajansa välille jää ja sen poistuminen ei tapahdu kuukausissa vaan vuosissa, jos silloinkaan. Lakkojen ja tukilakkojen arvostelua on kuulunut taas vähän sieltä sun täältä. Ja erityisesti niiltä tahoilta, jotka ovat ajaneet työehtosopimustoiminnan siirtymistä liittojen välisistä neuvotteluista yritystason neuvotteluihin. Ammatikseen työmarkkinatoimintaa tekevistä jokainen olisi voinut kertoa ilman ennustajan lahjoja Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden työnantajien toiminnan johtavan yritystasolla niin lakkoihin kuin tukilakkoihin. Tämä tilanne ei siis ole yllätys vaan sopimustoiminnasta irtaantuneiden työnantajaliittojen tilaamaa. Oikeus lakkoon ja tukilakkoon on suojattu niin perustuslaissa kuin ihmisoikeussopimuksissa. Ihan kaikki lakkoja arvostelevat eivät tätä tiedä. Mutta eiköhän Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja tämän tiedä, vaikka vertasi joulun välipäivinä tukilakon toimeenpannutta ammattiliittoa Lapuan liikkeeseen. Työntekijöiden edunvalvonta työtaistelutoimia käyttäen ei ole väkivaltaa ja poliittista terroria. Lapuan liike oli. Hyviä käytöstapoja arvostavalle ihmiselle on pettymys, että työmarkkinapolitiikassa ollaan päädytty ottamaan oppia politiikan kielenkäytöstä. Politiikasta käytöstavat ovat kadonneet ja niin näköjään työmarkkinapolitiikastakin. Työehtosopimuskierroksen lisäksi viime viikkoina on tullut ajateltua paljon niitä työntekijöitä, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet lomautettuna tai lomautusuhan alla lähes jatkuvasti. Taloudellinen epävarmuus on monessa perheessä ollut musertavaa. Jokainen koronaan liittyvä rajoitustoimi ei ole enää pitkään aikaan ollut omassa mielessäni vain osa pandemiantorjuntaa vaan toimenpide, jonka takia joku menettää työpaikkansa joko kokonaan tai osaksi aikaa. Perustuslaki turvaa oikeuden työhön. Hyvin oikeutetusti esimerkiksi moni ravintolaja kulttuurialan työntekijä on kysynyt, että mitä tuo perustuslain kirjaus tarkoittaa, kun heidän oikeuttaan harjoittaa ammattiaan on toistuvasti viime vuosien aikana estetty. < 11 Reitti_1_2022.indd 11 Reitti_1_2022.indd 11 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 13 12 Kuorma-autonkuljettaja Stefan Tallqvist kehuu sähkökuormaauton ajettavuutta, mutta huomauttaa samalla, että auton maavara ei ole riittävä. Reitti_1_2022.indd 12 Reitti_1_2022.indd 12 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 13 12 P osti otti marraskuussa käyttöön ensimmäisen täysin sähköllä kulkevan, Volvon valmistaman kuorma-auton. Sitä käytetään pääkaupunkiseudun kuljetuksissa. Auton toimintasäde on 200 kilometriä ja akkujen lataaminen kestää yhdestä kahteen tuntia. Kaiken kaikkiaan sähkökuorma-auto on suuri harvinaisuus bongattavaksi Suomen maanteillä tai edes kaupunkiliikenteessä. Postin rahdinjakelusta Hangon ja Loviisan välisellä alueella vastaava Keitaanranta tietää, että muutamat muut kappaletavaraa kuljettavat yritykset ovat investoineet myös raskaampaan kuljetuskalustoon. – Kun kuorma-auto luovutettiin Postille loppusyksystä, vastaavia oli Suomessa rekisteröitynä vain kuusi kappaletta kolmelta eri valmistajalta, sanoo Keitaanranta. Mukava ajaa, soveltuu taajamien perusjakeluun Kuljettajien parissa yleinen mielipide on, että sähkökuorma-auton ajettavuus on hyvä. – Se on oikein mukava ajaa. Ja liikkeellelähtö kuulostaa siltä kuin olisi hiljaisessa metrossa, kehuu kirkkonummelainen kuorma-autonkuljettaja Stefan Tallqvist. Hiljaisuus tosin merkitsee myös sitä, että kuuloaistiinsa luottaville jalankulkijoille takaapäin lähestyvä ajoneuvo saattaa tulla yllätyksenä. Tallqvist ei ole kohdannut vaaratilanteita mutta tiedostaa, että kuljettajan on muistettava asia ja ajettava sen mukaisesti. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: KIMMO BRANDT Postille ensimmäinen sähkökuorma-auto ”Lähtee liikkeelle kuin hiljainen metro” – Tämä on uniikki kappale. Sähköautojahan meillä on paljonkin, mutta nyt saatiin ensimmäinen raskasta kalustoa, kertoo kuljetuspäällikkö Harri Keitaanranta. Tallqvistin töiden kannalta auton merkittävimmäksi ongelmaksi osoittautui kuitenkin akkujen sijainti. Hän on Postin palkkalistoilla, Vantaan terminaalissa työskentelevä AKT:n jäsen, jonka osasto on AKT:n postiautomiehet. Ajamisen lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu kodinkoneasennuksia, joita Posti on tehnyt vuodesta 2013. – Akut ovat auton rungossa keskellä ja liian matalalla, niin että maavara ei ole riittävä. Varsinkin jos taajamassa on mäkistä ja pitäisi päästä pihoille, niin tämä on ongelma ja tekee työstä vaikeampaa. Useinhan ne kodinkoneasennukset tehdään pienemmillä autoilla, harvemmin me asentajat kuorma-autoilla ajelemme. Kun kyydissä on kodinkoneita kevyempää lastia eli tavanomaista jakelutavaraa, Tallqvist istuu sähkökuorma-auton ratissa mielellään ja arvostaa myös ympäristölle koituvia hyötyjä. – Kyllä se sopii taajamajakeluun hyvin. Pienissä nopeuksissa se on taloudellinen ja huomattavasti parempi kuin dieselauto, taitaa olla johonkin kuudenkympin vauhtiin asti, siitä ylöspäin se kuluttaa aika saman verran kuin diesel. Raskaan liikenteen päästövähennyksiin monia vaihtoehtoja Sähkökuorma-auton tuominen ajokalustoon on osa Postin pyrkimyksiä vähentää kuljetusten päästöjä. – Sitä en vielä osaa sanoa, tuleeko näitä raskaaseen kalustoon enemmänkin. Tällä hetkellä raskaan liikenteen sähköistyminen lähivuosina näyttää vielä epävarmalta, arvioi kuljetuspäällikkö Keitaanranta. Sähköllä kulkevia pakettiautoja Postilla on tällä hetkellä satakunta, ja määrän on tarkoitus vähintään tuplaantua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Raskaammassa kuljettamisessa biokaasu ja uusiutuva diesel ovat Keitaanrannan mukaan kuitenkin vielä käytännöllisimmät puhtaat voimanlähteet. Sähkökuorma-auton laajempaa käyttöä Suomessa rajoittavat 200 kilometrin toimintasäde ja akkujen vaatima latausaika, ja lisäksi latausmahdollisuudet ovat suuressa osassa maata vielä riittämättömät. – Mutta sähköisillä ajoneuvoilla on jakelupuolella merkittävä ja jatkuvasti kasvava rooli päästöjen pienentämisessä. Ja on hyvä asia, että saamme kokemusta nyt myös raskaammasta ajoneuvoluokasta. Joka tapauksessa Posti pyrkii kohti hiilineutraaliutta. Yrityksen tavoitteena on, että 2030-luvulla kaikki sen kuljettaminen on fossiilivapaata, sekä omalla että alihankkijoiden kalustolla tehty. – Yleinen kehitys vie kohti liikenteen vihreyttä, ja painetta siihen suuntaan luovat myös meidän asiakkaat, sanoo Keitaanranta. < Tekniset tiedot: Volvo FL 42 R Electric Kokonaismassa 16 700 kg Kuormakorin leveys 2,6 m Akkukapasiteetti 265 kwH Latausaika tyhjästä akusta täyteen 1,5-2 tuntia Toimintasäde 200 km Reitti_1_2022.indd 13 Reitti_1_2022.indd 13 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 15 14 P osti käynnisti tammikuussa 2014 Suomen henkilöstölle suunnatun Uusi polku -nimisen tukiohjelman tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa ja palveluita niille, jotka ovat oma-aloitteisesti kiinnostuneet uudesta urasta, uudelleenkouluttautumisesta tai yrittäjäksi ryhtymisestä. Ohjelman piiriin kuuluvat Posti Group Oy, Posti Oy ja Posti Kiinteistöt Oy. Ohjelma on voimassa ainakin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymiseen eli 31.10.2025 saakka. Viimeinen vuosi työehtosopimuksessa on ns. optiovuosi. Vapaaehtoisesti ohjelmaan hakeutuvat käsitellään hakumenettelyn kautta. Myönteinen päätös on todennäköinen, jos työntekijän lähtö ei aiheuta korvausrekrytointia tai liiketoimintariskiä. Mikäli Uuteen polkuun lähtijöiden määrä aiheuttaa joillakin alueilla tai toiminnoissa liiketoimintariskiä, voidaan ohjelman aikana johdon päätöksellä sulkea alueita tai toimintoja ohjelman ulkopuolelle. Uusi Polku -ohjelma on voimassa ainakin tes-kauden päättymiseen saakka Muutoksia vuoden alusta Muutoskoulutukset on kilpailutettu uudelleen, eikä rahoitusta enää myönnetä tilanteisiin, kun työnantaja tarjoaa koulutusta henkilölle, joita ei ole tuotannollis-taloudellisin syin irtisanottu. Yhteishankintarahoituksen piirissä oleva koulutussopimus, jolla uusi ammatti -vaihtoehtoa on ohjelmassa tarjottu, päättyi vuoden 2021 lopussa. Tämä johtui siitä, kun ELY-keskus ei jatkanut koulutuskustannusten rahoittamista. Vastaavaa koulutuspalvelua ei yhteisrahoituksen piirissä ole enää tarjolla. Uuden Polun periaatteisiin päivitetään seuraava lisäys: ”YT-neuvottelujen yhteydessä on mahdollista sopia Uuteen Polkuun lähtevien työsuhteen päättyminen pidemmän ajan kuin 3 kk päähän Uuteen Polkuun hyväksymisestä, kuitenkin max. 6 kk päähän.” Uusi Polku-ohjelman piiriin vuoden 2014 alusta vapaaehtoisesti hakeutuneita henkilöitä oli viime vuoden marraskuun loppuun mennessä 4081, joista ohjelmaan hyväksyttiin 2519 henkilöä. Uusi polku-palvelupiste on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 9-12, puh. 020 452 5008 tai uusipolku@posti.com. 14 TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_1_2022.indd 14 Reitti_1_2022.indd 14 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 15 14 P AUn sähköinen jäsenpalvelu/asiointipalvelu uusiutui vuodenvaihteessa. Palveluun pääsee nyt suoraan osoitteesta easiointi.pau.fi tai entiseen tapaan PAUn verkkosivujen kautta www.pau.fi. Asiointipalvelu on käytettävissä myös englanniksi ja ruotsiksi. Käyttäjätunnus on edelleen oma jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista. Salasana, jota olet käyttänyt palvelussa aiemmin, toimii myös uudistetussa asiointipalvelussa. Palveluun ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa salasana täytyy Sähköinen jäsenpalvelu uudistui – muista tarkistaa tietosi Omia tietoja voi päivittää nyt osoitteessa easiointi.pau.fi, josta pääsee ilmoittautumaan myös kursseille. TEKSTI: JUHA PÖYRY tilata omaan sähköpostiin. Mikäli salasanan tilaaminen sähköpostilla ei onnistu, ei tietosi ole ajan tasalla. Ota tässä tapauksessa yhteys PAUn jäsenrekisteriin. Pidä yhteystietosi ajan tasalla Sähköisessä jäsenpalvelussa voit päivittää omia tietoja, tarkastella työsuhdetietoja, jäsenmaksuja tai tilata uuden jäsenkortin. Palvelussa voit ilmoittaa myös jäsenmaksuvapautuksesta. Kohdasta omat tiedot löytyvät henkilötiedot, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tarkista tietosi ja pidä yhteystiedot ajan tasalla. PAU lähettää jäsenille noin kerran kuukaudessa uutiskirjeen ja tarvittaessa muuta ajankohtaista tietoa. Ajan tasalla oleva yhteystiedot ovat tärkeitä myös mahdollisessa neuvotteluja työtaistelutilanteessa. Kurssille pääset ilmoittautumaan klikkaamalla kohdasta tärkeät linkit kohtaa koulutuskalenteri. 6 Sähköisessä jäsenpalvelussa/ asiointipalvelussa pääset muun muassa tarkastelemaan jäsenmaksutietoja, muokkaamaan omia tietoja ja ilmoittautumaan kursseille. 3 Osoitteessa easiointi.pau.fi pääset kirjautumaan PAUn sähköiseen jäsenpalveluun. Reitti_1_2022.indd 15 Reitti_1_2022.indd 15 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 17 16 TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI, työsuojeluvaltuutettu HKI POK Länsi, Lounais-Suomi KUVA: POSTI Onko jakelun keskittäminen esityötehtaisiin ja jakelunlähtöpisteisiin helpottanut postinjakelua? Myönnän, että työsuojeluvaltuutettuna ja myös pitkän linjan jakelun työntekijänä omat ennakkoluuloni olivat kohtuullisen suuret jakelun keskittämisiä kohtaan. mikä jakelun lähtöpisteissä on, sopii joillekin. Voit tehdä työsi siten ja sellaisessa rytmissä, kuin sinulle parhaiten sopii. Jos olet tullut iltapäivällä alkavaan osa-aikatyöhön, niin se on sinulle helpommin hyväksyttävissä. Se on aivan eri asia kuin vanhoilla postilaisilla, jotka ovat tottuneet pitkiin toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin ja kokoaikaiseen päivätyöhön. Pakon sanelemana moni on joutunut nyt siirtymään esim. kokoaikaisesta aamutyöstä osa-aikaiseen iltatyöhön. Monille on tullut ansiotulojen laskun myötä paljon ongelmia sovitellun päivärahan problematiikan kanssa. Pienituloiselle yhtälö on vaikea. Jos teet liian vähän et saa riittävästi tuloja elämiseen, jos teet liikaa, menetät sovitellun päivärahan ja tarpeeksi ansiotuloja et tule missään tapauksessa saamaan. Työvoiman saamisesta tuli iso haaste Sinänsä hälyttävä havainto oli, että iso osa näiden jakelun lähtöpisteiden työntekijöistä ei vastaa mihinkään heidän työtään ja työolosuhteitaan koskeviin kyselyihin. Tämä kielii siitä, että sitoutuminen ei ole enää niin korkealla tasolla, kuin ehkä olemme aiemmin Postissa tottuneet. Työyhteisön kannalta näen suurena vaarana sen, että työpaikan yhtenäisyys ja työyhteisö katoaa sen myötä, että jakelun lähtöpisteessä käydään vain hakemassa postit ja lähdetään lenkille niitä jakamaan. Huomasin että kun tietoa näistä jakelun keskittämissuunnitelmista alkoi aikanaan tihkua, kiinnostus esim. Uutta polkua kohtaan lisääntyi ja vanhaa vakituista väkeä lähti talosta pois. Palautetta on tullut hälyttävän paljon siitä, että MSM niput eivät ole aina laadultaan sellaisessa kunnossa, että niitä voisi jakaa tuosta vaan. Prosessin näkökulmasta pitäisi mennä niin, että jakaja ottaa vain valmiit niput ja lähtee jakamaan. T oisaalta olen ollut yllättynyt siitä, että jakelun lähtöpaikoissa on myös paljon tyytyväisiä työntekijöitä, jotka eivät vaihtaisi jakelutyötään esim. kokoaikaiseen lajittelutyöhön esityötehtaassa. En voi kuin ihailla omaa postinjakajaani, joka iltapäivällä kurvaa skootterillaan kotikulmilleni postia jakamaan. Hän ei koskaan valita mistään ja jaksaa aina hymyillä kelillä kuin kelillä. Olin tekemässä vuoden 2021 aikana riskienarviointeja jokaiseen alueeni jakelun lähtöpisteeseen. Yllätyksekseni sain huomata työntekijöiden olevan suhteellisen tyytyväisiä työhön noissa jakelun lähtöpisteissä. Pitkiä jakelukokonaisuuksia kritisoitiin yllättävän vähän ja työajoistakaan ei purnattu niin paljoa kuin odotin. Ilmeisesti tietynlainen vapaus, Reitti_1_2022.indd 16 Reitti_1_2022.indd 16 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 17 16 Nyt kun työmarkkinat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin työvoiman pysyminen ja saaminen eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä. Iso vaihtuvuus jakelun lähtöpisteissä ei ole mikään helposti hallittavissa oleva asia. Paikallinen työnjohto joutuu jatkuvasti venymään, että löytyy riittävästi tekijöitä ja reitit tulevat jaetuksi. Oma haasteensa on ylläpitää jatkuvaa rekrytointiprosessia ja sen päälle mittavaa jatkuvaa perehdytysrumbaa. Turussa keskittämisen osalta on edetty jo pitkälle Turussa Posti on vienyt jakelun keskittämishanketta vaihe vaiheelta kohti tavoitettaan eriyttää jakelutyö ja esityö toisistaan esityötehtaaseen ja jakelun lähtöpisteisiin. Jakelun lähtöpisteitä on Turussa nyt kolme ja Naantalissa yksi. Lisäksi yhdessä jakelun lähtöpisteessä työskentelee pelkästään Postin alihankkijan työntekijöitä. Lähtöpisteissä työskentelee karkeasti arvioiden runsaat toista sataa jakajaa. Muutama paikka odottaa vielä keskittämisen osalta vuoroaan. Matkan varrella keskittämishankkeissa on jouduttu ottamaan taka-askeleita, koska kaikki ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Esim. Kaarinan ja Raision muuttoon ja suunnitteluun otettiin noin puolen vuoden aikalisä, että saatiin syntyneitä pullonkauloja ratkottua. Jakelutyön ja esityön eriyttäminen toisistaan tuo mukanaan monenlaisia asioita. Työn yksipuolistuminen ja työaikojen muuttuminen aamulla alkavasta kokopäivätyöstä iltapainotteiseksi ja usein vielä osa-aikatyöksi ovat työntekijäkokemuksen kannalta merkittäviä asioita. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla monelle perheelliselle tai esim. harrastusten kannalta hankalaa. Leikki-ikäinen lapsi, seuraan tottunut aviopuoliso tai pissalenkille haluava koirakaan ei välttämättä ymmärrä iltapainotteisia työaikoja. Pelkkä jakelutyö on fyysisesti raskasta ja kuormittavaa. Ellei osaa tai pysty järkevällä tavalla työtään tauottamaan on ongelmia odotettavissa ja etenkin työn mielekkyyden menettäminen on riskinä. Sääolosuhteet luovat myös omaa lisäkerrointaan. Esim. talviolosuhteissa kropan jokainen solu on koetuksella. Jakelun lähtöpisteitten jakajat tekevät työtään usein iltahämärässä ja kaupunkialueilla ruuhka-aikaan voi tulla matkan varrelle yllättäviä työtä hidastavia elementtejä missä tahansa vastaan. Illan pimeydessä pitää näkyä ja itse nähdä, muuten työnteosta tulee hankalaa ja vaarallista. Asiakkaat, jotka ovat tottuneet saamaan postinsa aamulla, eivät ole kovinkaan empaattisia saadessaan postilähetykset illalla. Jakelun lähtöpisteisiin kiinnitettävä huomiota Jakelun lähtöpisteiden tilat ovat lähtökohtaisesti hyvin pelkistettyjä, jos niitä vertaa ns. perinteisiin jakelun lähtötoimipaikkoihin. Lähtöpisteissä kun ei ole tarkoitus viettää pitkiä aikoja. Esim. Vahdontie ja Naantalin Prosessikatu ovat vanhoja autotalleja, joissa nosto-ovi aiheuttaa lämpöhävikkiongelman kylmällä ilmalla. Vähä-Heikkiläntiellä tilaongelmaan saatiin ratkaisu rakentamalla pihalle erillinen kevytvarasto. Voimakadun jakelun lähtöpiste lienee tilaratkaisultaan Turussa optimaalisin, koska se tehtiin jakelun vanhoihin tiloihin ja näin sosiaalitilat ja pukuhuoneet säilyivät entisellään. Kevytrahtiskoottereiden, jakelupyörien ja kärryjen säilyttäminen minimaalisissa sisätiloissa vaatii tarkkaa suunnittelua. Saapuvaa postia voi tulla kerralla monta kuljetusyksikköä ja hässäkkä rullakkojen ja häkkien ympärillä on melkoinen varsinkin, jos työaikoja ei ole porrastettu mitenkään ja kaikki ovat yhtä aikaa nippujaan etsimässä. Palautetta on tullut hälyttävän paljon siitä, että MSM niput eivät ole aina laadultaan sellaisessa kunnossa, että niitä voisi jakaa ihan tuosta vaan. Prosessin näkökulmasta pitäisi mennä niin, että jakaja ottaa valmiit niput ja lähtee jakamaan. Todellisuudessa on kyselty jakelun lähtöpisteisiin työtasoa missä voisi laittaa omia postilähetyksiä jakamisen kannalta parempaan kuosiin. Posti joutuu varmasti tarkastelemaan prosessiaan vielä monen monta kertaa laatuun liittyvien seikkojen näkökulmasta. Ennustamisen sietämätön vaikeus On vaikea arvioida, miten postilähetyksiä ja paketteja jaetaan 5–10 vuoden päästä ja kuka sen työn tekee. Varmaa on varmasti se, että optimointeja jatketaan ja haetaan uusia kustannustehokkaampia tapoja tehdä työtä. Tällä hetkellä postilakia ollaan säätämässä sellaiseen suuntaan, että jakelupäiviä ollaan vähentämässä kolmeen ja todennäköistä on, että jonkinlainen vuoropäiväjakelumallin kaltainen systeemi saattaisi tulla kyseeseen. Perusja varhaisjakelun yhdistäminen ja/tai lähetysten virtauttaminen jompaan kumpaan jakeluun saattaa olla merkittävä kysymys tulevaisuudessa. Lainsäätäjän intressit voivat vaihdella poliittisten painotusten muuttuessa paljonkin. Työntekijöiden näkökulmasta oleellinen asia on toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työ hyväksyttävillä työehdoilla. Kilpailun lisääntyminen ja toiminnan siirtäminen alihankintaan laajamittaisesti väijyy myös aina peikkona taustalla. Ainakin tällä hetkellä maailma näyttäytyy sellaisena, että työnantaja joutuu tekemään työtä sen eteen, että saa houkuteltua osaavaa työvoimaa yritykseensä. Ei tarvitse postialalla mennä kuin vuoteen 2019, niin meininki oli aivan toisenlainen, kun koko väki meinattiin halpuuttaa kertaheitolla. Oma lukunsa on koneoptimointeihin investoiminen laskevien volyymien maailmassa. Usean nipun jakelun problematiikasta en viitsi tässä yhteydessä kommentoida muuta, kuin että sehän on vain tavallaan yksi vaihe tätä samaa kehitysjatkumoa, mihin kuuluu myös esityötehtaat, jakelun lähtöpisteet ja keskittäminen. Minulle on jäänyt takaraivoon yhden vanhan työkaverini jakelun esimiehen ”Affun” viisaat ja kriittiset sanat aamukahvilla istuessamme reittilajittelun jälkeen joskus 20 vuotta sitten. Hän ei ymmärrä miksi tästä postinjakamisesta on tehty niin (voimasana poistettu) vaikeata. < Työpaikan yhtenäisyys ja työyhteisö on vaarassa kadota sen myötä, että jakelun lähtöpisteessä käydään vain hakemassa postit. Reitti_1_2022.indd 17 Reitti_1_2022.indd 17 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 19 18 T yöeläkeote kertoo, paljonko eläkettä on konkreettisesti kertynyt siihen hetkeen mennessä, kun otetta tarkastelee. Eläkelaskurit taas antavat suuntaa siitä, millainen kuukausittainen eläke voi olla odotettavissa sitten, kun eläkepäivät aikanaan koittavat. ? On hyödyllistä hahmottaa tulevan eläkkeen määrää. Jos se on jotain muuta kuin on ajatellut, asiaan voi ehkä vielä vaikuttaa. Lähempänä eläkeikää olevaa se auttaa suunnittelemaan omaa taloutta, toteaa Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Suvi Ritola. Hän tekee työtä tyoelake.fi-sivuston eläkelaskurien parissa. Mitä eläkelaskurit sitten kertovat? Entä mitä ne eivät kerro? Eläkelaskuri: hahmotelma eläkkeestä ilman kirjautumista Työeläke.fin eläkelaskuria voi käyttää ilman kirjautumista. Laskuriin www.tyoelake.fi/elakelaskuri on syötettävä oma syntymäaika vuoden ja kuukauden tarkkuudella, bruttopalkka tai yrittäjän työtulo kuukaudessa sekä kyseiseen hetkeen saakka kertynyt eläke. Tieto kertyneestä eläkkeestä löytyy työeläkeotteesta, joka tulee postitse kotiin joka kolmas vuosi, lähempänä eläkeikää kerran vuodessa. Otteeseen pääsee koska tahansa myös samaisen tyoelake.fi-sivuston laskurisivun kautta. Se ohjaa kirjautumaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja siirtää kävijän suoraan oman työeläkeyhtiön verkkopalveluun. Laskurissa on vielä valittava jompikumpi kahdesta vaihtoehdosta: joko anPaljonkohan eläkettä tulossa? Työeläkeote ja laskurit auttavat Mitähän eläke aikanaan voisi olla? Siitä saa vihiä kahta kautta: työeläkeotteesta ja eläkelaskureiden avulla. Toinen kertoo tilanteen nykyhetkellä, toinen ennustaa tulevaa. TEKSTI: RIITTA GULLMAN KUVAT: ETK/MAIJA ASTIKAINEN, ETLA siot kasvavat vuosittain ennusteen mukaisesti aina eläkeikään saakka tai ansiot eivät muutu laskentahetkestä. Laskuri olettaa, että omat ansiot kasvavat vuosittain noin 1,2 prosenttia. Se tarkoittaa ansioiden reaalista kasvua, jossa inflaation vaikutus on poistettu. Kun nämä tiedot on syötetty laskuriin, se antaa hahmotelman tulevasta eläkkeestä. Laskurilla voivat eläkettään arvioida 1952?2003 syntyneet. Lopullinen eläke kuitenkin voidaan laskea vasta sitten, kun eläkkeelle siirtyminen on oikeasti käsillä. Kun eläke alkaa, koko työuran aikana ansaitut palkat ja yrittäjän työtulot indeksoidaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Tässä käytetään apuna palkkakerrointa – se varmistaa, että eläke säilyttää arvonsa. Muuten vaikkapa 30 vuotta sitten ansaittu palkka ja siitä kertynyt eläke eivät kovin paljon lämmittäisi. Nuorelle laskuri on suuntaa antava ? Laskurin taustalla olevat oletukset ovat samoja, joita käytetään ETK:n muissakin pitkän aikavälin ennusteissa. Se antaa siis teknisesti pätevän arvion tulevasta työeläkkeestä, Ritola kertoo. ? Periaatteessa laskuri antaa hyvinkin tarkan tuloksen, jos ihminen on säännöllisessä palkkatyössä ja palkkakehitys ja ennusteet sattuisivat menemään juuri laskentamallin mukaisesti. Nuoren ihmisen työtilanteet ja palkkakehitys ehtivät tietenkin muuttua vuosikymmenten mittaan paljon, joten heille laskuri on suuntaa antava, Ritola tarkentaa. Nuorelle myös laskurin sisältämät oletukset elinajanodotteen kehityksestä ja yleisestä ansioiden kehityksestä ehtivät muuttua vuosikymmenten kuluessa enemmän. Laskuri on kaavamainen, joten työuran aikana olleita katkoksia – opiskelua, työttömyyttä, vanhempainvapaita tai pitempiaikaista sairastamista – siinä ei pystytä ottamaan huomioon. Laskuri olettaa, että eläkkeelle siirrytään aikaisintaan omassa alimmassa eläkeiässä. Yrittäjän tapauksessa laskuri toimii samalla tavalla. Yrittäjän on syötettäOn hyödyllistä hahmottaa tulevan eläkkeen määrää. Jos se on jotain muuta kuin on ajatellut, asiaan voi ehkä vielä vaikuttaa, sanoo Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Suvi Ritola. Reitti_1_2022.indd 18 Reitti_1_2022.indd 18 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 19 18 TYÖHISTORIA TULE VAIS UUS Työeläkeote kertoo työhistoriasta, laskuri ennustaa tulevaa TYÖELÄKEOTE: TYÖELÄKELASKURI: näyttää oman eläkeiän auttaa hahmottamaan, paljonko eläkettä aikanaan saa kertoo, paljonko eläkettä kertyy lisää, jos jatkaa työssä yli oman alimman eläkeiän otteesta näkee oman työhistorian ja palkat näyttää kertyneen eläkkeen kannattaa varmistaa, että kaikki työsuhteet on otettu huomioon vä palkkakohtaan työtulonsa. Yrittäjän työtulo voi kuitenkin vaihdella paljonkin, eikä laskurissa voida ottaa tätä huomioon. Miten eläke kasvaa, jos jatkaa työssä vähän pidempään? Laskuri näyttää senkin, miten eläke kasvaa, jos työssä jatkaa pidempään, aina 70-vuotiaaksi saakka. Jokaiselle ikäluokalle vahvistetaan sen alin eläkeikä. Esimerkiksi 1960 syntyneille se on 64,5 vuotta. 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin eläkeikä ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Jos eläkkeelle siirtymistä lykkää yli tuon alimman eläkeiän, kertyneeseen eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kultakin kuukaudelta, jolla eläkettä lykätään eteenpäin. Elinaikakerroin taas leikkaa kuukausittaista eläkettä. Se määritellään jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden kohdalla, eikä se enää muutu. Esimerkiksi 1959 syntyneen henkilön elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkettä 5,015 prosentilla, jos henkilö jää eläkkeelle ensimmäisenä mahdollisena hetkenä, täytettyään 64 vuotta ja 3 kuukautta. Jos hän lykkää siirtymistä eläkkeelle, hän saa eläkekertymäänsä lykkäyskorotusta. Tavoite-eläkeiässä tuo korotus on saman verran kuin elinaikakertoimen leikkuri, joten ne nollaavat toisensa. 1959 syntyneelle tavoite-eläkeikä on 65 vuotta ja 5 kuukautta. Oma tilanne selviää kirjautumalla työeläkeyhtiön verkkopalveluun Entä jos haluaisin tarkemman tiedon omasta tilanteestani? ? Yleisessä laskurissa on vain yksi palkka, joka laskuriin syötetään. Eläke lasketaan sen perusteella. Tarkemman kuvan juuri omasta tilanteesta saa, kun kirjautuu oman työeläkeyhtiön eli työnantajan käyttämän työeläkeyhtiön verkkopalveluun, Ritola vinkkaa. Sen sijaan tyoelake.fi-sivuston laskuri ottaa huomioon sen, jos työeläkettä kertyy vain hyvin vähän. Siinä tapauksessa se näyttää yli 55-vuotiaalle myös kansaneläkkeen ja takuueläkkeen. Muut eläkelaskurit eivät ota niitä huomioon. Laskuri näyttää vain vanhuuseläkkeen, ei työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä. Osittaista vanhuuseläkettä (OVE) varten on oma laskurinsa. Työeläkeote on pysäytyskuva nykyhetkestä Työeläkeote kertoo, paljonko työeläkettä on ehtinyt kertyä tähän mennessä. Se on pysäytyskuva kyseisestä hetkestä. Työeläkeote katsoo siis peräpeiliin. Se sisältää kuitenkin arvion eläkkeestä heille, joiden vanhuuseläkeikä on vahvistettu. Tällä hetkellä 1965 ja sitä ennen syntyneet näkevät otteesta arvion eläkkeestään. Koska työeläkettä kertyy pikkuhiljaa, vuosikymmenten kuluessa, vasta vähän aikaa työelämässä olleen ihmisen työeläkeote näyttää karulta. Eläkettä voi olla ansaittuna vain joitain kymmeniä euroja. Se asia korjaantuu ajan mittaan, sillä eläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuosipalkasta. ? Työeläkettä kertyy koko työuran ajan. Kertynyt eläke muuttuu hitaasti, joten ei ole paljon iloa seurata sitä kuukausittain, Suvi Ritola kuittaa. Sen sijaan vuosittain se kannattaa käydä läpi, aivan kuten veroilmoitus. Työeläkeotteesta käy ilmi ihmisen työhistoria. Siitä näkee, paljonko hän on saanut palkkaa minäkin vuonna ja paljonko siitä on kertynyt lisää työeläkettä. Otteesta näkee myös muun muassa vanhempainvapaan ja työttömyysjakson aikana kertyneen eläkkeen sekä arvion jo karttuneesta eläkkeestä. Eläke alkaa kiinnostaa vähän päälle viisikymppisenä Työeläke alkaa toden teolla kiinnostaa ihmisiä siinä vaiheessa, kun eläkeikä on jo hahmotettavalla etäisyydellä. Tyypillinen eläkelaskurin käyttäjä on yli 55-vuotias, Ritola arvioi. ? Vanhuuseläkelaskurin käyttäjiä on kuukausittain 20 000?30 000. Nämä ovat varsin suosittuja palveluja. < Reitti_1_2022.indd 19 Reitti_1_2022.indd 19 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 21 20 T apaan vaasalaisen Kaj Johanssonin Meilahden kolmiosairaalassa joulukuun puolivälissä. Kajtsu on tullut vastaan osaston ovelle virkeänä ja hyväntuulisena. Mies kertoo kävelleensä osaston käytävää edestakaisin useita kertoja päivässä, vaikka elinsiirrosta ei ole vielä edes kahta viikkoa. Tämä käytävä on 108 metriä pitkä. Eilen kävelin tätä päästä päähän 28 kertaa. Eikös se tee melkein kolme kilometriä, mies hymyilee. Tämän miehen elämänhalu on kova. Se käy selväksi kuuntelemalla Kajtsun selviytymistarinaa kahdenkymmenen vuoden ajalta. Ennen elinsiirtoa mies on vedetty läpi monesta mankelista. Kaj Johansson sairasti vuosina 2001– 2002 Hodgkin-lymfooman eli imusolKiinni elämässä PAUn Vaasan osaston sihteeri Kaj Johanssonille tehtiin joulukuussa Helsingin Meilahdessa elinsiirto, jossa hän sai uuden haiman ja munuaisen. Elinsiirron lisäksi Kajtsu on selvinnyt myös syövästä ja verenhappomyrkytyksestä. mukesyövän, josta hän toipui verraten nopeasti. Hoito tähän imusolmukesyöpätyyppiin tehoaa yleensä hyvin, sillä paikallista Hodgkinin tautia sairastavista potilaista paranee pysyvästi yli 95 %. Laajalle levinneessä tautimuodossa viiden vuoden kuluttua elossa on keskimäärin 90 % potilaista. Ykköstyypin diabetes Johanssonilla todettiin muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 2005. Insuliininpuutosdiabeteksessa haima ei tuota tarpeeksi tai lainkaan kohonneen verensokerin laskemiseen tarvittavaa insuliinia. Liiallinen verensokerin kohoaminen johtaa hoitamattomana ketoasidoosiin eli hengenvaaralliseen happomyrkytykseen. Näin Kajtsulle kävi syksyllä 2014, kun hän toimi alueen pääluottamusmiehenä. Meillä oli meneillään yt-neuvottelut, tein pitkää päivää ja olin stressaantunut. Kropassa oli paljon adrenaliinia. Koko ajan piti keskittyä muiden asioiden hoitamiseen, ei itseensä. Insuliinin ottaminen jäi tuon kaiken keskellä vähälle huomiolle. Kroppa vain laukesi ja päästi itsensä lepäämään. Elämä oli tunneista kiinni. Kajtsu löydettiin viime hetkillä tajuttomana kotoa sängystä ja mies elvytettiin henkiin. Edessä oli kuitenkin uusi taistelu. Dialyysista elinsiirtoon Lokakuussa 2018 todettu munuaisten vajaatoiminta johti Kajtsulla pitkään dialyysihoitoon, joka alkoi kesällä kaksi vuotta sitten. Käytännössä dialyysi tarkoittaa veren puhdistamista kuona-aiTEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA MARJO PIHLAJANIEMI Kaj Johansson pääluottamusmiehenä Vaasan jakelukeskuksen edessä kesällä 2011. Reitti_1_2022.indd 20 Reitti_1_2022.indd 20 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 21 20 neista ja vereen kertyneestä nesteestä. Dialyysi eli keinomunuaishoito ei satu, mutta helppoa se ei ole. Yhden hoidon eli neljän tunnin aikana minulta puhdistettiin 80 litraa verta. Verta ja nestettä, lähinnä virtsaa, poistettiin kehosta 2–3 litraa/hoitokerta. Hoitoja oli kolme kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Jokainen hoitokerta väsytti kroppaa, koska nestettä liikkui valtava määrä kehossa ja kehon ulkopuolella. Jokaisen hoitokerran jälkeen olin niin väsynyt, että meni 3–4 tuntia toipumiseen, että pystyi ylipäätään tekemään mitään. Yksi hoitokerta matkoineen kesti 5,5 tuntia ja dialyysi vei 18 arkituntia viikossa. Yksistään viime vuonna hoitoja oli yli 140 kertaa. Samaan aikaan dialyysihoidon kanssa Kajtsulle tehtiin perusteelliset tutkimukset kombieli munuaisen ja haiman elinsiirtoa varten. Samalla annettiin harkinta-aikaa ja käytiin läpi kaikki riskit mitä elinluovutukseen liittyy. Kajtsu tahtoi molempien elinten siirtolistalle, koska halusi dialyysin lisäksi myös diabeteksesta eroon. Lääkkeitäkin kului melkoisesti, 28 kappaletta päivässä. Elinsiirto-odotus alkoi kevättalvella viime vuonna. Kahdeksan tunnin leikkaus Lokakuun alussa Kajtsulle soitettiin Meilahden sairaalasta Helsingistä ja kerrottiin, että sopivat elimet olivat löytyneet. Munuaisen siirrossa aikaa elinluovutukseen luovuttajalta vastaanottajalle on 36 tuntia. Haiman siirrossa vain 12 tuntia. Aikaa ei ollut siis hukattavaksi. Lähes samalta istumalta Kajtsu nappasi jo valmiiksi pakatun laukun, tilasi kelataksin ja lähti Vaasasta Meilahteen. Perillä tehtiin perusteelliset tutkimukset, otettiin 45 verikoetta ja vielä neljän tunnin dialyysi. Viime hetkillä kuitenkin todettiin, että elin ei ollutkaan sopiva luovutukseen, vaikka verija kudostyyppi sopivat. Täytyi palata siis lähtöruutuun. Lopullisen päätöksen elinsiirrosta lääkärit tekevät vasta, kun elimet saapuvat sairaalaan. Luovutettava haima oli rasvoittunut. Siitä olisi tullut vain muita ongelmia tulevaisuudessa, Kajtsu kertoo. Onneksi mies sai pian uuden mahdollisuuden. Seuraava soitto sairaalasta tuli 2.12. ja nyt tärppäsi. Kahdeksan tuntia kestäneessä leikkauksessa Meilahdessa Kajtsu sai tuntemattomalta luovuttajalta uuden haiman ja munuaisen. Luovuttajaa ei tietosuojasyistä kerrottu. Kuntouttaminen aloitettiin välittömästi. Leikkauksen jälkeen olin neljä päivää teholla. Fysioterapeutti tuli jo kahden päivän jälkeen leikkauksesta sängyn viereen ja auttoi minut istumaan. Samalla harjoiteltiin jo seisomista ja kokeiltiin muutamia sivuaskelia. Elinsiirrossa vatsalihakset leikattiin halki ja niiden uudelleen kiinnittymiseen menee arviolta kuusi viikkoa. Siksi kävelykin pitää opetella uudelleen. Siirrännäisten jälkeen Kajtsun arkielämä helpottuu kuitenkin huomattavasti. Elinsiirrolla päästiin dialyysista eroon, haimansiirto palauttaa normaalin insuliinituotannon ja mikä parasta, nyt voi taas syödä normaalisti. Hyvä ennuste HUSissa tähän asti tehdyissä yhdistetyissä haimanja munuaissiirroissa on saatu hyviä tuloksia. Vuoden kuluttua siirrosta 97 % potilaista on elossa ja 94 % siirteistä toiminnassa. Elinsiirtopotilailla siirrännäisten jälkiseuranta on luonnollisesti tiivistä. Siirretty elin on siirron saajan elimistölle vierasta kudosta ja elimistön puolustusjärjestelmä käynnistää hyökkäyksen sitä vastaan. Hyljintää estetään hylkimistä estävillä lääkkeillä. Kajtsu syö nyt elinsiirKaj Johanssonille tehtiin joulukuun alussa munuaisen ja haiman elinsiirto Meilahden sairaalassa. ron jälkeen 33 tablettia päivässä erilaisia estolääkkeitä ja kortisoleja. Määrä onneksi vähenee ajan myötä. Käyn omassa sairaalassa kontrollikäynneillä kaksi kertaa viikossa ja ensimmäisen puolen vuoden aikana Meilahdessa kerran kuukaudessa. Tammikuun alussa todettiin, että uusi munuainen on lähtenyt toimimaan hyvin ja kaikki on kunnossa, Kajtsu kertoo. Kaiken koetun jälkeen Kajtsu katsoo taas eteenpäin ja iloitsee myös siitä, että kunto mahdollistaa paluun rakkaiden harrastusten, biljardin ja golfin pariin. Jouluun mennessä tavoitteena on valmistua myös Vaasan ammattikorkeakoulun oikeushallinnon linjalta ja löytää alan töitä. Olen aina halunnut auttaa muita ihmisiä. Toivottavasti valmistumisen jälkeen se on mahdollista. < Reitti_1_2022.indd 21 Reitti_1_2022.indd 21 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 23 22 Nuku hyvin Arjen eväät Epäsäännöllinen työ estää säännöllisen unirytmin toteutumisen, mutta palautumista voi edistää monin tavoin itse. TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVA: AUNIS AHONEN H yvä uni on jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta yhtä olennaista kuin ruokailu ja liikunta. Hyvää unta edistää säännöllisyys eli se, että jokaisena vuorokautena oltaisiin unessa samaan aikaan. Tätä tukee muun vuorokausirytmin säännöllisyys esimerkiksi ruokailujen sekä työja palautumisajan suhteen. – Rytmi on niin keskeinen asia unen kannalta, että se muodostuu haasteeksi vuorotyössä ja epäsäännöllisiä työaikoja tehtäessä, toteaa erikoispsykologi, psykoterapeutti ja erikoistutkija Heli Järnefelt Työterveyslaitokselta. Häneltä ilmestyi viime vuonna kirja Hyvän unen avaimet – opas unettomuuden itsehoitoon. Suomalaisista noin neljännes tekee poikkeavaa työaikaa, joka haastaa säännöllisen unirytmin. Vaikka vuorotyön puitteissa unirytmistä ei tasaista saakaan, voi palautumista tukea monin keinoin itse: suunnittelemalla vuorokausirytmiään, varaamalla aikaa palautumiselle ja rentoutumiselle sekä harjoittelemalla unen huollon taitoja. Pidä rytmiä yllä Uni-valverytmin säätelyssä yksi tärkeä tekijä on valon vaikutus. – Kun halutaan olla virkeitä ja hereillä, valoa lisätään, ja kun toivotaan nukahtamista ja unessa pysymistä, vähennetään valoa jo ennen nukkumaanmenoa. Ennen aikaista aamuvuoroa aloitetaan rauhoittuminen aikaisemmin, jolloin himmennetään valoja. Se edistää uneliaisuuden syntymistä. Ja sitten taas yövuorossa on hyvä olla valoa riittävästi, ja kun sen jälkeen halutaan nukkua, vältetään sitä kirkasta valoa, Järnefelt kuvailee. Vuorotyö voi olla enemmän tai vähemmän vaihtelevaa. Jos työ painottuu paljon aikaisiin aamuihin tai myöhäisiin iltoihin, kannattaa oma vuorokausirytmi pitää vapaapäivinäkin pitkälti samanlaisena ja sitä kautta mahdollisimman säännöllisenä. – Mutta jos tekee vaihtelevasti jopa kolmea tai neljää vuoroa, kannattaa pitää tasaista päivärytmiä esimerkiksi ruokaiReitti_1_2022.indd 22 Reitti_1_2022.indd 22 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 23 22 Heräämistä ja valvomista edistää: • riittävä ja laadukas yöuni • fyysinen ja henkinen aktiivisuus, stressi • valo, melu, korkea lämpötila • äkilliset ja voimakkaat ärsykkeet Nukahtamista ja unessa pysymistä edistää: • uni ajoittuu pääsääntöisesti yöaikaan • pitkään valveilla oleminen • fyysinen ja henkinen passiivisuus, rentoutuminen • hämärä, hiljaisuus, viileähkö lämpötila • ärsykkeetön ympäristö Lähde: Heli Järnefelt: Hyvän unen avaimet – opas unettomuuden itsehoitoon Duodecim 2021. lujen ja liikunnan suhteen. Sekin tukee elimistön rytmisyyttä. Tietenkin sitä täytyy vähän säätää tilanteen mukaan. Vaihtuvia työvuoroja tekevä voi suunnitella ajan ankkuriunelle, jonka pyrkii nukkumaan joka vuorokausi samaan aikaan. Se voi olla esimerkiksi aamuyöllä kello 1–5 tai 2–6. – On todettu, että jo se, että nukkuu neljä tuntia vuorokaudesta aina samaan aikaan, auttaa pitämään vuorokausirytmin paikallaan. Tietenkään yövuorossa se ei toteudu, mutta jos siihen pyrkii muina päivinä, se takaa jo aika hyvin laadukkaan unen. Ankkuriunen lisäksi nukutaan mahdollisuuksien mukaan aamulla, illalla ja päivällä. Mutta yletöntä päivällä nukkumista ei suositella, koska se heittää päivärytmin helposti sekaisin. Huolehdi palautumisesta Nukahtaminen on helpompaa, kun on ollut valveilla aktiivinen. Mutta jos paahtaa täysillä koko valveillaoloajan, voi rauhoittuminen olla vaikeaa. Niinpä kannattaakin pitää pieniä hengähdystaukoja myös työaikana, jolloin ei ajaudu ylivireyden puolelle ja rauhoittuminen on helpompaa sitten, kun sen aika on. Järnefelt neuvoo, että vapaa-ajalla on hyvä heittää työasiat mielestä ja palautua aktiivisesti tekemällä jotain aivan muuta ja itselle mieluista, joka toimii vastapainona työlle. Esimerkiksi istumatyöntekijää voi palauttaa liikunta tai puutarhanhoito, fyysistä työtä tekevälle voi sopia lukeminen tai kielten opiskelu. Aktiivisen palautumisen lisäksi tarvitaan passiivista palautumista, joka voi olla esimerkiksi sohvalla löhöilyä rauhallisen tv-ohjelman äärellä, lueskelua tai rentoutusharjoituksia. Pari tuntia ennen nukkumaanmenoa ei kannata enää pohtia töitä tai setviä huolia eikä altistaa itseään voimakkaille virikkeille. – Hämäryys, hiljaisuus ja viileähkö lämpötila edistävät nukahtamista ja unessa pysymistä, kuten myös säännölliset iltarutiinit. Nuku illalla Uneen valmistautumisen lisäksi myös nukkumiselle kannattaa varata aikaa. Aikuisille riittävä määrä vaihtelee keskimäärin 7–9 tunnin välillä, ja useimmille alle kuusi tuntia on pidemmän päälle liian vähän. – Harva pystyy nukkumaan hyvin yövuorojen jälkeen. Palautumisunia kannattaa, jos mahdollista, nukkua menemällä illalla aikaisemmin nukkumaan, että pääsee seuraavana aamuna mahdollisimman hyvin säännölliseen rytmiin. Rytmi viivästyy, jos nukkuu aamulla pitkään. Koronan sanelemassa etätyössä myös päivätyötä tekevät ovat huomanneet, että rytmejä on vaikeaa pitää yllä, kun arkea rytmittävät työmatkat, lounaat ja tauot jäävät omalle vastuulle. Poikkeusolot ovat yleisestikin nostaneet ihmisten stressitasoja, mikä niin ikään häiritsee nukkumista. – Nukkumaanmeno ja aamut venyvät varsinkin iltatyyppisillä ihmisillä. Sitä kannattaisi pyrkiä välttämään, koska iltatyyppisyys aiheuttaa unija muita terveysongelmia. Jos on taipuvainen siihen, että valvoo myöhään, on hyvä opetella rauhoittamaan iltoja ja välttämään varsinkin illalla kaikkea sellaista, joka pikemmin virkistää kuin rauhoittaa, Järnefelt sanoo. Työvuoroja voi säätää Työntekijän jaksaminen työvuorotyössä ei tietenkään voi olla vain työntekijän vastuulla, vaan sitä voidaan edistää myös työvuorojen suunnittelulla. Vuorokierrossa kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, että työntekijällä on palautumisaikaa riittävästi – niin työvuoron aikana taukojen muodossa, kuin työvuorojen välissä. Kovin pitkiä työvuoroja pitäisi pyrkiä välttämään, vaikka lisätöitä olisikin tarjolla. Toiset ovat enemmän aamuja toiset iltaihmisiä. Monissa työpaikoissa työntekijät voivat toivoa sellaisia työvuoroja, jotka sopivat omaan vuorokausirytmiin. Vaikutusmahdollisuudet parantavat myös työssä viihtymistä. Yövuoroja ei kannattaisi olla montaa peräkkäin, ja ylipäätään vähemmän. Järnefelt muistuttaa, että erittäin harvat ovat oikeasti yöihmisiä. – Mitä enemmän ja pidempään niitä tekee, sitä enemmän tulee terveyshaittoja, sydänja verisuonitauteja ja syöpäriskiä. Jos nukahtaminen on vaikeaa esimerkiksi ennen aikaista aamuvuoroa tai yövuoron jälkeen ja näissä vuoroissa kokee voimakasta väsymystä, eikä vastaavaa ongelmaa esiinny vapaapäivinä tai lomilla, voi kyse olla vuorotyöunihäiriöstä. Tällöin voidaan kokeilla tietyistä vuoroista luopumista. Jos työpaikalla ei ole mahdollisuutta itse vaikuttaa työvuoroihin, voidaan niitä järjestellä työterveyshuollon avulla. Mistä apua? Moni voi parantaa untaan itse kiinnittämällä huomiota vuorokausirytmiin ja unen huoltoon esimerkiksi itsehoitooppaiden avulla. Aina omat keinot tai voimavarat eivät kuitenkaan riitä. – Keinoja on paljon, mutta mikä on oleellista yhdelle ihmiselle – siihen voi tarvita tukea, varsinkin, jos väsymystä on kasaantunut pitkään. Työterveydenhuollon puoleen kannattaa kääntyä, jos ongelmat ovat jatkuneet yli kuukauden ajan useamman kerran viikossa. Unihäiriöiden hoidossa yleinen kanta on lääkkeettömyyden puolella – se auttaa useimpia tutkitusti parhaiten. Pelkän oireen hoidon sijaan unihäiriöiden syyt kannattaa selvittää. – Huonolaatuisen unen tai väsymyksen taustalla voi olla muita terveysongelmia tai elimellinen unihäiriö, kuten uniapnea tai levottomien jalkojen oireyhtymä, jotka ovat aika yleisiä. < Reitti_1_2022.indd 23 Reitti_1_2022.indd 23 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 25 24 L iikkuvuusavustus on etuus, jonka tarkoituksena on kannustaa työn vastaanottamisessa kaukana omasta asuinpaikkakunnasta korvaamalla työmatkatai muuttokuluja. Tällä hetkellä avustusta hyödyntää jäsenistämme vain harva, vaikka avustuksen hakeminen työttömyyskassalta onkin helppoa. Kenelle avustus on tarkoitettu? Liikkuvuusavustusta voi hakea henkilö, joka aloittaa vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteen tai tällaiseen työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. Yleiseen ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen avustusta ei voida myöntää, vaan koulutuksen tulee liittyä juuri tietyn työpaikan saamiseen. Myönnettäessä liikkuvuusavustusta edellytetään, että päivittäisen työmatka-ajan tulee olla työsuhteen alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. Matka-aika lasketaan nopeimman käytettävissä olevan kulkuneuvon perusteella ja aikaan luetaan myös mahdolliset kulkuvälineiden vaihtoihin kuluvat odotusajat, ei kuitenkaan esimerkiksi lasten viemistä päiväkotiin. Liikkuvuusavustuksen saamisen ehtona on lisäksi, että avustuksen hakijan tulee olla työsuhteen alkamishetkellä oikeutettu täyteen, vähennettyyn tai soviteltuun työttömyysetuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilön tulee tosiasiassa olla päivärahan hakijana ja saada ansiopäivärahaa, kun liikkuvuusavustuksen perusteena oleva työsuhde alkaa. Tämän lisäksi liikkuvuusavustukseen on oikeus henkilöllä, jolle ei makseta ansiopäivärahaa TE-toimiston asettaman korvauksettoman määräajan eli karenssin, alle 25-vuotiasta koskevan ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoitteen, työssäolovelvoitteen tai ansiopäivärahan omavastuuajan vuoksi. On siis hyvä huomioida, että liikkuvuusavustusta ei voida myöntää esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö siirtyy kokoaikaisesta työsuhteesta toiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen ilman, että on välissä päivärahan saajana tai mikäli henkilö saa työsuhteen päättyessä työnantajalta taloudellista etuutta (esim. Uusi polkukorvauksen) ja hän ottaa tukipaketin jaksotuksen aikana vastaan uuden työn, johon hakee liikkuvuusavustusta. Lapsien lukumäärä Liikkuvuusavustuksen määrä €/kuukaudessa Korotetun liikkuvuusavustuksen määrä, kun työmatka yli 200 km € /kuukaudessa ei lapsia 742 847 yksi lapsi 858 964 kaksi lasta 913 1 018 kolme lasta tai useampi 962 1 068 Liikkuvuusavustus korvaa työmatkatai muuttokuluja TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsittelijä KUVA SHUTTERSTOCK Liikkuvuusavustuksen suuruus Liikkuvuusavustus on samansuuruinen kuin peruspäiväraha, vuonna 2022 34,50 euroa/päivässä, ja siihen on mahdollista saada myös lapsikorotus, kuten ansiopäivärahaankin. Lapsikorotus on vuonna 2022 yhdestä lapsesta 5,41 euroa, kahdesta lapsesta 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,25 euroa päivässä. Lapsikorotuksen määrä ratkaistaan työsuhteen alkamishetken tilanteen perusteella eikä myöhemmillä tapahtumilla, kuten uuden lapsen syntymällä tai lapsen varttumisella täysi-ikäiseksi, ole vaikutusta lapsikorotuksen määrään kesken avustuskauden. Liikkuvuusavustukseen voidaan maksaa myös korotus (vuonna 2022 4,91 euroa päivässä), jos työpaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Matkan pituus arvioidaan yleiseen liikenteeseen tarkoitettujen reittien perusteella. Reitti_1_2022.indd 24 Reitti_1_2022.indd 24 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 25 24 Liikkuvuusavustuksen kesto Liikkuvuusavustuksen maksaminen alkaa työsuhteen tai siihen liittyvän koulutuksen alkaessa eikä sen maksamiseen liity omavastuuaikaa kuten ansiopäivärahassa. Avustuksen maksamisen kesto riippuu työsuhteen pituudesta ja sitä voidaan maksaa 30–60 päivän ajan. Työsuhteen jo alettua ei työsuhteen aikana tapahtuvilla muutoksilla ole avustusoikeutta pidentävää vaikutusta, esimerkiksi tilanteessa, jossa määräaikaisen työsuhteen kestoa jatketaan tai se muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Osa-aikatyöhön työllistyvälle avustusta voidaan maksaa ainoastaan työpäiviltä ja päivittäisellä tehdyllä työajalla ei ole tässä merkitystä. Osa-aikatyössä olevan avustuksen kokonaiskesto ei kuitenkaan pitene, vaikka avustusta ei maksettaisikaan viikon jokaiselle arkipäivälle. Useampaan osa-aikatyöhön samanaikaisesti työllistyvä voi saada liikkuvuusavusta vain yhden työsuhteen perusteella. Työsuhteen kesto Avustuksen kesto Vähintään kaksi kuukautta 30 päivää Vähintään kolme kuukautta 840 Vähintään neljä kuukautta 894 Liikkuvuusavustuksen hakeminen Liikkuvuusavustusta haetaan työttömyyskassasta. Hakemus tulee toimittaa työttömyyskassalle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Hakemukseen täytetään alkavan työsuhteen tiedot, selvitys työmatkan kestosta ja tieto, jos saat muita sosiaalietuuksia. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan työsopimus tai työantajan todistus, mikäli työsopimusta ei ole laadittu kirjallisena. Jos tilanteeseesi tulee muutoksia liikkuvuusavustuksen maksukauden aikana, on niistä ilmoitettava viipymättä työttömyyskassalle. < Reitti_1_2022.indd 25 Reitti_1_2022.indd 25 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 27 26 Ay-majakka Työelämän haasteena TYÖVOIMAPULA K oronan jatkuttua nyt kaksi vuotta työvoimapula sen kuin lisääntyy, vaikka oletusarvo oli se, että koronan myötä työpaikoille olisi ollut tunkua. Kävi päinvastoin, työntekijät irtisanovat työsuhteitansa. Työvoimapula uhkaa talouskasvua niin maailmalla kuin Suomessakin. Koronan aikana olemme olleet paljon eristyksissä, ja ihmisillä on ollut aikaa pohtia, mitä he elämältään haluavat, mikä on elämässä merkityksellistä, mitä kannattaa tavoitella. Korona on saanut ihmiset havaitsemaan elämän olevan niin herkästi haavoittuvaa, kaikki, koko elämä, voi olla lyhyessäkin ajassa ohi. Positiivisia seurauksia elämän arvojen puntaroinnilla on ollut Suomessakin syntyvyyden lisääntyminen ja muutoinkin ihmisten suuntautuminen oman ja läheisten hyvinvoinnin huomioimiseen. Ihmisten ollessa perimmäisten kysymysten äärellä on mietitty myös työelämää. Työelämä vie vuorokauden tunneista työmatkoineen yli kolmasosan. Antaako työelämä minulle rahan lisäksi hyvää mieltä, onnistumisen tunnetta, saanko työstäni tyydytystä, ottaako nykyinen työni minulta enemmän kuin antaa. Koenko saavani työssäni arvostusta, voinko vaikuttaa asioihin työpaikoilla. Ovi käy enemmän uloskuin sisäänpäin SAK on muiden ohessa tehnyt useita työelämäntutkimuksia, joista on ilmennyt mitkä työelämän arvot ovat työntekijöille tärkeitä ja mitkä asiat saavat Viime kuukausien aikana työmarkkinoille on rantautunut maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ilmiö, työvoimapula, josta olemme kuulleet ja lukeneet viime aikoina paljon. työntekijän sitoutumaan työnantajaan. Viime vuosien aikana nämä SAKn ja ammattiliittojen työelämän teesit ja arvot ovat menneet useilta työnantajilta ohi korvien. Työntekijöille on annettu viime vuosina kikyä ja keppiä ja nyt sitten vuorostaan työntekijät ovat tehneet omia ratkaisuja, työpaikan ovi on käynyt useimmin ulospäin kuin sisäänpäin. Osallistuin marraskuussa SAKn edustajiston kokoukseen Helsingissä, siellä oli myös nämä teemat vahvasti esillä. SAKn puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi SAKn lääkkeet työvoimapulan helpottamiseksi. Lääkkeeksi tarvitaan työajan joustoa, niin että työaika joustaa myös työntekijöiden suuntaan. Vuorotteluvapaa järjestelmän uudistukselle on tarvetta, työelämän ja perhe-elämän ja muunkin elämän yhteensovittamista on syytä suosia. Lisäksi päälle 50-vuotiaat usein kokevat tarvetta työajan lyhentämiselle. SAK suosittaa käyttöön otettavaksi kokeilua, jossa yli 55-vuotiailla työntekijöillä olisi subjektiivinen oikeus lyhentää työaikaa omakustanteisesti. Näiden lisäksi työpaikan tekee houkuttelevaksi työsuhteen pysyvyys, verrattuna määräaikaiseen työsopimukseen. Kokoaikainen työsopimus sitouttaa työntekijän pysymään työnantajan palkkalistoilla enemmän kuin osa-aikainen. Ja tietysti työstä maksettavalla palkalla on suuri vaikutus. Jakelunlähtöpisteissä ollaan ulkopuolisia Myös Posti työnantajana on saanut osansa työvoimapulasta, tämä on sinänsä ikävä asia, koska työvoimapulan myötä menetämme asiakkaita ja sitä kautta työtä, joka on kuitenkin monelle tärkeää ja merkityksellistä. PAU on tuonut vuosien ajan esille asioita, jotka vaikuttavat työviihtyvyyteen ja työvoiman pysyvyyteen, joten nämä asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden sitoutumiseen työnantajaan eivät ole uusia. Postinjakelun alueellisena pääluottamusmiehenä huomioni siirtyy jälleen kerran postinjakeluun, työhön, jota itsekin olen tehnyt vuosien ajan. Vaikka postinjakelutyö esitöineen on hyvin raskasta jo sinällään, niin vielä raskaammaksi se on muuttunut, kun kolmena päivänä viikossa tehdään kovia, pitkiä päiviä ja kolmen nipun jakelu ei helpota itse työn tekemistä yhtään. Joillakin alueilla on siirrytty jakelumalliin, jossa esityö tehdään muualla ja sitten postiniput tuodaan jakelun lähtöpisteeseen. Näissä jakelunlähtöpisteissä ollaan usein aivan ulkopuolisia kaikesta, tieto ei kulje, ja koska työpisteessä ei olla juurikaan kuin hetken, työpaikan sosiaaliset suhteet jäävät muodostumatta ja nämä suhteet työkavereihin ovat useinkin todella merkityksellisiä työtekijän sitoutumisessa työnantajaan. Usein Koronan aikana olemme olleet paljon eristyksissä, ja ihmisillä on ollut aikaa pohtia, mitä he elämältään haluavat, mikä on elämässä merkityksellistä, mitä kannattaa tavoitella. Reitti_1_2022.indd 26 Reitti_1_2022.indd 26 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 27 26 kuullaan, että kun työpaikalla on kivat työkaverit, niin jo siitä syystä halutaan olla töissä ja ollaan valmiita joustamaan hyvinkin paljon. Näillä työpaikoilla myös työajat ovat usein muuttuneet niin, että työ tehdään klo 11–19 välillä, tämähän ei ole usealle työntekijöille mahdollista jo perhesyidenkään vuoksi ja tällainen työaika usein rajoittaa työntekijän omaa elämää harrastusten ja muun sosiaalisen elämän osalta. Vuorovaikutusta on pidettävä yllä Sitten kurimuksena on vielä suuri osa-aikaisten työsuhteiden määrä. Ymmärrän toki hyvin, että Posti on joutunut tekemään isoja sopeuttamistoimenpiteitä pitääkseen liiketoiminnan kannattavana, Postilta sitä vaaditaankin valtio-omisteisena yhtiönä. Postilaki ja sen myötä kilpailun avautuminen postialalle on aiheuttanut Postille tarpeen säästötoimenpiteisiin, ja tästä syystä erilaisia jakeluun tulleita epämukaviakin muutoksia on jouduttu vastaanottamaan ja sopeutumaan niihin. Vaikka työmme postialalla pitää sisällään paljon kurimusta ja työvoimapula on käsissämme, niin silti monella asialla on merkitys työviihtyvyyteen ja siihen etteivät työntekijät ”nosta kytkintä”. Työpaikan hyvät johtamistaidot ovat avainasemassa ja sillä on suurin vaikutus kaikkeen. Työnjohtamisen tulee olla tasapuolista, johdonmukaista ja läsnä olevaa. Tätä kautta työntekijälle tulee arvostuksen tunne tai sitten sen puute. Työtehtävien tarjoamisessa, vaikkapa lisätöiden tarjoamisessa osa-aikaisille työntekijöille tulee noudattaa tasapuolisuutta. Työmäärän tasapuolinen jakautuminen työntekijöiden kesken on todettu monta kertaa hyvinkin tärkeäksi asiaksi. Työntekijöiden kiittämistä ja huomioimista ei pidä unohtaa ja yksinkertaisilla hyvillä käytöstavoilla pääsee jo pitkälle. Vuorovaikutusta esihenkilön ja työntekijöiden välillä on syytä pitää yllä. Epäkohtiin tartuttava ripeästi Työvälineiden kuten autojen, polkupyörien ja muiden kunto ja niiden toimiva huolto on työviihtyvyyteen merkittävästi vaikuttava asia. Työpaikan epäkohtiin on syytä tarttua ripeästi. Työpaikoilla ei tule sallia kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä, näihin tulee puuttua välittömästi. Työterveyshuollon toimivuus ja sen erittäin laaja kattavuus on merkittävä asia työntekijöille, ja meillä työterveyshuolto saakin paljon kiitosta ja sen merkitys huomataan, kun ikää tulee lisää tai oman terveyden kanssa on haastetta. Postissa toteutettiin loppuvuoden aikana henkilöstökysely. Tämä kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa Peakonin kautta, aiemmin henkilöstötyytyväisyyttä mitattiin Pulsen tulosten kautta. Henkilöstökyselyllä mitataan mm. työntekijöiden sitoutumista ja sen kehittymistä seurataan, kun kysely toteutetaan jatkossa neljä kertaa vuodessa, seuraavan kerran helmikuussa 2022. Uudessa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä oli positiivista avokysymysten paluu, nyt työntekijöillä on mahdollisuus antaa mielipiteensä monestakin asiasta. Kyselyn tulosten perusteella yli viiden työntekijän työpaikoilla suunnitellaan ja tehdään toimenpiteitä. Tämän kyselyn myötä työpaikoilla nousi esille eniten toimenpiteitä vaativiksi asioiksi tunnustuksen antaminen ja hyvän työsuorituksen huomioiminen sekä työmäärän hallittavuus. Huomionarvoisia asioita työviihtyvyyden ja sitoutumisen kannalta. Hyvää alkanutta vuotta 2022! PIIA WILLBERG alueellinen pääluottamusmies PAU on tuonut vuosien ajan esille asioita, jotka vaikuttavat työviihtyvyyteen ja työvoiman pysyvyyteen. Reitti_1_2022.indd 27 Reitti_1_2022.indd 27 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 29 28 Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus Reitti_1_2022.indd 28 Reitti_1_2022.indd 28 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 29 28 29 Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Mitä elvytys loppupeleissä elvyttää? T aloustutkimus julkaisi vuodenvaihteessa kyselytutkimuksen, joka kertoo kansalaisten valveutuneisuudesta ja viisaudesta tunnistaa yhteiskuntaamme uhkaavia tekijöitä. Kansalaiskyselyn mukaan ihmisten eriarvoistuminen huolestuttaa suomalaisia kaikkein eniten. Yli 40 % kyselyyn vastanneista ilmoittaa olevansa huolissaan eriarvoistumisesta ja tuloerojen kasvusta. Lähes yhtä huolissaan (39 %) ollaan nuorten syrjäytymisestä ja nuorisotyöttömyydestä. Nämä ongelmat myöskin kietoutuvat toinen toisiinsa. Kun tutkimus julkaistiin, monet kiirehtivät torjumaan viestiä. Tuli tarve osoittaa, että huoli on turha, koska tuloerot ovat pohjoismaisella tasolla, eli maailman mittakaavassa pienet. Mutta ovatko nämä kansalaisten suurimmat huolenaiheet oikeasti sekä perusteltuja että vakavasti otettavia? Kyllä ovat. Ja jos ongelmiin ei tartuta, niistä muodostuu yhteiskunnallinen uhka. On totta, että meillä ja muissa pohjoismaissa tuloerot ovat maailman pienimmät, mutta tasovertailu on vain yksi näkökulma asiaan. Toinen, vieläkin tärkeämpi näkökulma on yli ajan tehtävä vertailu: mihin suuntaan kehitys kulkee. Tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa 80-luvulta lähtien. Suomi on yksi niistä Länsi-Euroopan maista, joissa tuloerot ovat kasvaneet kaikkein eniten. Ylimmän tuloluokan tulot ovat kasvaneet moninkertaisesti alempiin tuloluokkiin verrattuna. Nuorisotyöttömyydestä ei tarvitse edes väitellä, se on liian suuri niin meillä kuin muualla Euroopassa. Kiistatta nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen tuottavat eriarvoistumista. Jos nuori ei pääse työelämään, hänellä on suuri riski menettää toivonsa ja syrjäytyä. Syrjäytyneiden ohjaaminen takaisin työvoimaan tai koulutukseen on hyvin vaikeaa. Taloustaantumissa ihmisten keskinäinen huolenpito ja yhteisvastuu vahvistuvat – kuten on nähty Suomen historiassa monesti aiemminkin. Onneksi ihminen ei ole tässä suhteessa turmeltunut, vaan osoittaa hädässä epäitsekkyytensä ja humaanimman puolen itsestään. Toki tämä olisi tarpeellista myös talouden hyvinä aikoina. Yleensä laman seurauksena tuloerot kaventuvat. Tämä johtuu siitä, että tuloerojen vertailumittana käytetään mediaanituloa (tulojen mukaan järjestetyn väestön keskimmäisen henkilön tulo), joka talouslamassa madaltuu. Pienituloisimpien ja suurituloisimpien tulo lähenee mediaania. Erityisesti pääomatulojen putoaminen tuottaa tasaisemman tulonjaon, kun myyntivoitot, osingot ja vuokratulot pienenevät talouden aktiviteetin hiipuessa. Tämä on talouden normaalia kiertokulkua. Koronan aiheuttamassa taantumassa yksi seikka poikkeaa kuitenkin aiemmista: tuloerot eivät juurikaan tasoittuneet. Koronakriisissä elvytystä tehtiin niin suurella volyymilla, että sillä saatettiin jopa kasvattaa tuloeroja merkittävästi. Elvyttävän rahaja finanssipolitiikan myötätuulessa osakekurssit ovat kivunneet korkeuksiin ja samoin ykkös-, kakkosja sijoitusasuntojen hinnat ovat kihahtaneet matalien korkojen buustaamina. Mutta nämäkin pikavoitot ja omistukset jakautuvat hyvin epätasaisesti väestössä. Ongelma on se, että tuloryhmien välillä ei ole liikkuvuutta: pienituloisesta ei tule suurituloista eikä suurituloisesta pienituloista vuosien vaihtuessa. Tutkijat pitävät tätä epäterveenä taloudelle ja ongelmallisena yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta. Tällainen pysyvä jako on omiaan tuottamaan sellaisen kehityskulun, jota yllä mainitun kyselytutkimuksen mukaan ihmiset pitävät huolestuttavana. Vuosikymmeniä jatkunut tuloerojen kasvu tuottaa vielä suuremman ongelman: varallisuuserot kärjistyvät. Luonnonlaki tämä ei ole. Jos ilmastonmuutosta pystytään torjumaan, niin kyllä pystytään eriarvoistumistakin. < Ylimmän tuloluokan tulot ovat kasvaneet moninkertaisesti alempiin tuloluokkiin verrattuna. Reitti_1_2022.indd 29 Reitti_1_2022.indd 29 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 31 30 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen jälkivaikutus? Monella alalla työehtosopimusneuvot­ telut ajautuivat ennen joulua umpiku­ jaan. Samaan aikaan puhuttiin tessin jälkivaikutuksesta. Mitä sillä tarkoitetaan? Työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä voi seurata lyhyempi tai pidem­ pi aika ennen kuin uusi sopimus saadaan solmittua ja se tulee voimaan. Työehto­ sopimuksen jälkivaikutus tarkoittaa sitä, että kun työehtosopimuksen voimassaolo lakkaa, eikä uutta sopimusta ole saatu ai­ kaan, on noudatettava aiemman työehto­ sopimuksen mukaisia ehtoja. Jälkivaikutuksen perusteella sopi­ muksettomassa tilassa työsuhteen eh­ dot määräytyvät siis edelleen päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti, kunnes uusi työehtosopimus tulee voimaan tai ehdoista on sovittu työnantajan ja työn­ tekijän kesken. Jälkivaikutus ei kuitenkaan koske kaikkia työehtosopimuksen ehtoja, kuten työrauhavelvollisuutta eli velvol­ lisuutta pidättäytyä työtaistelutoimen­ piteistä. Jälkivaikutuksesta ei ole säädetty lailla, vaan sitä noudatetaan tavanomai­ sen oikeuden ja oikeuskäytännön perusteella. Mikäli uutta työehtosopimusta ei ollenkaan enää sovittaisi, saattaisivat vanhan työehtosopimuksen mukaiset ehdot ajan kuluessa vanhentua ja esi­ merkiksi raueta. Koeaika vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyritykseen Työskentelin vuokratyöntekijänä pos­ tialan yrityksessä puoli vuotta. Minulla oli työsopimuksessa 3 kuukauden koe­ aika. Välittömästi työsuhteeni päätyttyä vuokrafirman kanssa minut palkattiin kyseiseen postialan yritykseen omaksi työntekijäksi toistaiseksi voimassa ole­ vaan työsuhteeseen. Uuteen työsopimuk­ seen laitettiin taas koeaika. Tämä tuntuu erikoiselta, voiko noin toimia? Työsopimuslain mukaan koeaika voi olla korkeintaan 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, tällöinkin kuitenkin korkeintaan 6 kuukautta. Työsopimuslaissa on lisäksi säädet­ ty, että jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltai­ siin tehtäviin, koeajan enimmäispituu­ desta vähennetään se aika, jonka työn­ tekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Kun koeajan enimmäispituus on 6 kk ja aika, jonka olit vuokrattuna käyttäjäyri­ tykseen, on 6 kk, nykyisessä työsuhtees­ sasi ei voida soveltaa koeaikaa (6­6=0). Lisäksi jos työsuhteeseesi sovelletaan Viestinvälitys­ ja logistiikka­alan työeh­ tosopimusta, Posti Palvelut Oy:n paket­ tilajittelijoita koskevaa työehtosopimusta tai Informaatiologistiikka­alan työehto­ sopimusta, koeaika voisi olla korkein­ taan 4 kuukautta. Työsopimuksessasi oleva koeaika ehto on joka tapauksessa lainvastainen eikä sido sopimuksen osapuolia. Milloin pääsen eläkkeelle? Olen 23­vuotias ja sain juuri vakituisen työpaikan Postin asiakaspalvelusta. Vaik­ ka työurani on vasta alussa, olen huolestu­ nut jo siitä, pääsenkö koskaan eläkkeelle ja mikä eläkkeeni mahtaa sitten joskus olla? Alin eläkeikä nousee hieman joka vuosi. Nyt se on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Kym­ menen vuoden päästä se on 65 vuotta. Sitten eläkeikä nousee suhteessa eliniän­ odotteeseen. Tämänhetkisten 20­vuotiaiden arvioitu alin eläkeikä on noin 68 vuotta. Nykynuori elää kuitenkin keskimäärin vanhemmaksi kuin nykyeläkeläinen, eli nuoret tulevat todennäköisesti olemaan pidempään eläkkeellä kuin heitä van­ hemmat ikäluokat. Palkasta tai yrittäjätulosta kertyy elä­ kettä 1,5 prosenttia vuodessa jo 17­vuo­ tiaasta alkaen aina eläkkeelle jäämiseen saakka. Eläkkeen koko määräytyy siis saadun palkan mukaan. Mitä enemmän palkkaa tai yrittäjätuloja, sitä enemmän eläkettä. Sama koskee myös työvuosia. Mitä pidempi työura, sitä enemmän työeläkettä. Koska ihmiset elävät keskimäärin van­ hemmiksi kuin aikaisemmin, niin sanottu elinaikakerroin leikkaa jonkin verran kuukausieläkettä. Sama eläkemää­ rä jaetaan siis vain pidemmälle elinajal­ le. Elinaikakertoimen vuoksi eläkkeelle ei välttämättä kannata jäädä heti, kun se on mahdollista. Työuran jatkaminen yli alim­ man vanhuuseläkeiän voi olla fiksua, jos eläke on jäämässä pieneksi. Eläkelaskurilla voit laskea helposti, millaista työeläkettä saisit milläkin palk­ katasolla ja työuran pituudella. Laskuri löytyy osoitteesta www.tyoelake.fi/elake­ laskuri. < Reitti_1_2022.indd 30 Reitti_1_2022.indd 30 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 31 30 31 J äsenkentästämme on tullut jonkun verran kyselyjä nyt valmistelussa olevasta ”työpaikkojen koronapassista”. Heti tässä vaiheessa on syytä kertoa, että PAUn hallinto ei ole ottanut kantaa työpaikkojen koronapassiin, vaan luottaa SAK:n asiantuntijoihin, jotka ovat mukana valmistelemassa asiaa. Kolmikantainen työryhmä on alkanut valmistelemaan työelämän koronapassia tai vastaavaa vaihtoehtoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmässä on edustus Sosiaalija terveysministeriöstä, Työja elinkeinoministeriöistä, STTK:sta, Työterveyslaitoksesta, SAK:sta, Terveydenja hyvinvoinnin laitoksesta, Akavasta, Suomen Yrittäjistä, Oikeusministeriöstä, EK:sta, Valtionvarainministeriöstä, Kirkon työmarkkinalaitoksesta, Kuntaja hyvinvointityönantajista sekä Oikeusministeriöstä. Työryhmän tehtävänä on: 1. arvioida edellytykset ja tarpeet ns. koronapassin laajentamiseen koskemaan työelämää; 2. arvioida ja selvittää myös muu tai muut vaihtoehtoiset keinot, millä päästään tavoitteeseen; 3. määritellä sääntelyn oikeudelliset reunaehdot; 4. tehdä tarkoituksenmukaisimmasta vaihtoehdosta lainsäädäntöehdotus; 5. arvioida sääntelyn taloudelliset, yhteiskunnalliset ja muut vaikutukset. (Lähde STM verkkosivut) Työryhmän työn takaraja on 11.2.2022 Kuten koronan kurissapito ylipäätään, tämäkään asia ei suinkaan ole yksiselitteinen, vaan siinä on monia näkökulmia, jotka tulee ottaa huomioon. Rokotepassi työpaikolle? – Ei mikään yksiselitteinen juttu Tavoitteina, johon lähes kaikki voivat varmasti yhtyä on löytää keinot siihen, miten korona-altistumisia ehkäistään työpaikoilla sekä rokotekattavuuden lisääminen. Kysymys kuuluu, löytyykö tähän muita vaihtoehtoisia keinoja, kuin työpaikkojen koronapassi. Esimerkiksi vapaaehtoinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa? Perustuslaista löytyy asiaan liittyviä säädöksiä: 6 § Yhdenvertaisuus, 7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, 10 § Yksityiselämän suoja ja 18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus. Herää lukuisia kysymyksiä. Miten arvioidaan ne riskialat, jolle työpaikan koronapassi ulotetaan? Entä työpaikalla käymässä olevat henkilöt? Tilapäistyövoima? Kaikkiin työntekijöihin ulottuva passi tarkoittaisi rokotepakkoa ja sitä varten tulisi järjestää valvonta. Olisiko niin, että kovien otteiden sijaan rokotuskattavuutta selvitettäisiin yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa? Mitä tehdään, jos riskialaksi luokitellulla alalla työskentelevä kieltäytyy työterveyden huollon kanssa tehdyn selvityksen jälkeenkin rokotuksesta. Lomautetaanko työntekijä, jos hänelle ei voida osoittaa vähäisen riskin työtä? Miten tässä tapauksessa henkilön toimeentulon käy? Tämä ei ole helppo kysymys. Toimenpiteiden tulee olla tarkkarajaisia ja vaikuttavia. Yhdestä asiasta emme varmasti löydä pulmia: haluamme päästä koronaepidemiasta eroon. < TEKSTI JUHA JAATINEN koulutusja järjestötoimitsija Reitti_1_2022.indd 31 Reitti_1_2022.indd 31 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 33 32 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 19.3.2022 joko nettikokouksena tai koronatilanteen salliessa jo perinteiseen tapaan Eckerö Linen m/s Finlandialla. Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2021 tilinpäätös ja toimintakertomus; valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat; käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2022. Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle, kari.o.tanskanen@posti.com, viimeistään maanantaina 14.2.2022. Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: lauantaina 5.3.2020 alkaen klo 14.00 Paikka: Teams-kokous etäyhteydellä Kokouksessa käsitellään osaston 9 §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2021 • toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2022 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta Lisäksi kokouksessa käsitellään Postija logistiikka-alan unioni PAU ry:n liittokokouksessa 11.-13.8.2021 hyväksytyt osaston säännöt. Kokoukseen on mahdollista osallistua vain Teams-etäyhteyden välityksellä. Sitovat ilmoittautumiset ke 2.3.2022 mennessä sihteeri Paula Heinoselle, paula. heinonen@mirila.fi tai puhelimitse 040 141 7337. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta Joensuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 19.2.2022 klo 12.00 Paikka: Marjalan ABC:n kabinetti, Marjalantie 18, 80140 Joensuu Aloitamme ruokailulla, liitosta vieraana liittosihteeri Jussi Saariketo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: mm. puheenjohtajan ja toimikunnan valinta, lisäksi sääntömuutokset ja mahdollinen osaston nimenmuutos. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Tervetuloa! PAU:n Lahden osaston vuosikokous Aika: 26.2.2022, klo 13.00 Paikka: Sporttiravintola Pelurissa, Rautatienkatu 19b, 2. krs Sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sekä sääntömuutos. Tänä vuonna paikalle saapuu vieraaksi valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen. Kokouksen jälkeen on ruokailu, sekä mahdollisuus saunomiseen korkeatasoisissa saunatiloissa. Vallitsevissa olosuhteissa on edelleenkin otettava huomioon, että kokoukseen osallistuvien lukumäärää saatetaan joutua rajoittamaan, jolloin kokouksessa käytetään myös etäyhteyttä. Mahdollisesta etäyhteyden käytöstä tiedotetaan tarkemmin ainakin Lahden osaston kotisivujen kautta lähempänä kokouksen päivämäärää. Sitovat ilmoittautumiset ja ilmoitukset erityisruokavalioista tulee tehdä 19.2.2022 mennessä Joni Syrjälle sähköpostilla syrjajoni23@gmail.com tai puhelimella 040 754 8501. Pasilan osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 12.3.2022 klo 12.00 Paikka: Hotel Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat: • Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet • Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja • Toimintakertomus ja suunnitelma • Tilit ja lausunnot • Osaston sääntömuutos Ajankohtaisia asioita on kertomassa Postija logistiikka-alan unionin PAU puheenjohtaja Heidi Nieminen. Eläkeläiset kokoontuvat klo 11.00 Kokouksen jälkeen lounas. Ilmoita erityisruokavaliosta. Kokouksen lopussa suoritetaan arvonta. SITOVAT ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten 28.2.2022 mennessä: Helsingin postikeskus: Pääluottamusmies Pertti Touhonen p. 040 5539040 pertti.touhonen@posti.com Logistiikkakeskus, ulkomaantuotanto, PKSrahtiterminaali: Pääluottamusmies Aleksi Andersson p. 045 1563613 aleksi.andersson@posti.com Helsinki 13.11.2022 Toimikunta PAUn Pääkaupunkiseudun Toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous Varaa jo kalenterista aika kokoukselle, joka pidetään lauantaina 26.03.2022. Tarkempi aika ja paikka selviää myöhemmin ja ilmoitamme siitä jäsenkirjeellä helmikuun loppuun mennessä. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä osaston uudistetut säännöt. Terveisin toimikunta Oikaisu Reitti-lehdessä 8/2021 oli virhe jutussa ”Ryhmävastaavapilotti osoitti työnkuvien monimuotoisuuden”. Jutussa todettiin virheellisesti, että tuotantovastaavan palkkaluokka on C004 ja tuotantosihteerin C003. Oikeat palkkaryhmät ovat tuotantovastaavalla C03A ja tuotantosihteerillä C02. Pahoittelemme virhettä. Reitti_1_2022.indd 32 Reitti_1_2022.indd 32 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 33 32 Seinäjoella tryskätähän PAUn XVI talavipäivillä 12.-13.2.2022. Ohjelmassa tutut avajaispuheet, messuosasto sekä ammattiryhymäpalaveerit. Myös vähän vanhemmat flikat ja poijaat kokoontuvat Pekan johoralla. Kisaalemma uutena lajina Padelissa arvotuin nelinpeliparein (turnaukseen mahtuu 32 nopeinta) ja keilaalus (kilpasarja naiset/miehet 3 sarjaa ja harrastelijat naiset/miehet 1 sarja). Näihin kisoohin pitää ilmoittautua etukätehen 28.1.2022 mennessä allekirjoittaneelle keilaus ja Padel Jari Hakala (jari.hakala@posti.com). Heti kinkun sulattelun jälkehen ole siis asialla, jos haluat kilipaalla ja näyttää taitos. Rohkiasti vaan mukahan, tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät jäläkipelit. Majoitus ja ruokailuvaraukset omien ammattiosastojen kautta, lisätietoja ammattiosastojen toimihenkilöiltä. Minulta saa myös osastokirjettä (8.11.) sähköpostitse, jos tarvetta. Laitanpahan tähän vielä kaikille varuuksi Pohojalaaset maskinkäyttö ohojehet, jos siihen aikahan vielä on suositus maskinkäytölle: • Pidä sitä rättiä suun ja nenän tukkeena • Älä tuki liika likelle kaupoos tai muis yleisötilaisuuksis • Pese käsiä usein, pese käsiä mennen tullen ja kuivaa hyvin • Älä räi ketään päin • Älä kaiva nenää, johona ne pöpöt asuu • Huolehri, jotta ei mukulakkaa unohra näitä ohojeeta • Älä kopeloo kaupas joka tomaattia tai herelmää • Oo ystävällinen niillekki, jokkei jostakin syystä on pannut maskia noukkahansa. • Muista jotta, ku irrootat maskin, ota korvalenkiistä kiinni ja laita roskihin. • Jos käytät kangasmaskia, niin laita maskin lisäksi pussihin mäntysoopaa ja vettä. Hulujuta ja kaada vesi pois. Ota viä uusi huuhteluvesi kraanasta ja hulujuta uurestaan sitä pussia, tyhyjää pussi ja paa maski sille varattuhun astiahan ja keitä 5 min. Saat olla ittehes tyytyvääne, kunet ainakaan itte sitä koronaa levitä ympäriinsä. Laittakaahan flikat ja klopit päivämäärät ylähälle, näistä tryskööstä ei kannata jäärä pois. Tervetuloa lakeuksille, nähärähän silloon turvallisissa merkeissä! JUKKA KALLIOKOSKI järjestelytoimikunnan pj. jukka.kalliokoski@posti.com Josko kolomas kerta toren sanoos!? PAUn XVI Talvipäivät Seinäjoella 12.-13.2.2022 PAUn Lahden osaston vapaa-ajanviettopaikassa Nuotiorannassa Asikkalan Pulkkilanharjulla on mökkejä haettavana koko kesäksi ajalle 1.5.-30.9.2022. Haettavana ovat mökit numero 1, 3 ja 9. Mökkien arvontaan voivat ensisijaisesti osallistua PAUn Lahden osaston jäsenet. Mikäli hakemuksia tulee vähemmän kuin mökkejä on tarjolla, voi mökkien hakuun ja arvontaan osallistua kuka tahansa liiton jäsen. Mökkiä voi hakea vuokrattavaksi myös kimpassa muiden liiton jäsenten kanssa. Mökin vuokra ajalta 1.5.-30.9.2022 on yhteensä 1250 € (250 €/kk). Hakemukset on tehtävä 3.4. mennessä kirjeellä: PAU:n Lahden osasto ry, taloudenhoitaja Pentti Wikman, Monontie 6 C 32, 15950 Lahti tai sähköpostilla: toimikunta.lahti@luukku.com. Kirjallisesta hakemuksesta tulee ilmetä nimi ja osoite, allekirjoitus, sekä maininta että on tutustunut Nuotiorannan sääntöihin. Hakemuksesta tulee ilmetä myös mökin numero, jota on hakemassa. Toimi kunta käsittelee sitovat hakemukset ja suorittaa mökkien arvonnan huhtikuun kokouksessaan. Säännöt ja lisätietoa mökkien hakemisesta ja arvonnasta löytyy osastomme kotisivuilta osoitteesta: https://lahdenosasto.pau.fi/osastomme/lomapaikkanuotioranta/koko-kesan-mokki. Asiasta voi myös tiedustella sähköpostilla: toimikunta.lahti@luukku.com. Nuotiorannan koko kesän mökit haettavana kesälle 2022 HUOM! PAUn hallitus päätti 19.1. järjestetäänkö talvipäivät. Lisätietoja www.pau.fi. Reitti_1_2022.indd 33 Reitti_1_2022.indd 33 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 35 34 1 2 7 3 HERCULE TÄKKI TEHDÄ HANKINTOJA TUKIA ESILIINA LEIJONA JA HIIRI PUMPULIA SAIRAS PASI SIITONEN HAMILTON PYRYTTÄÄ TAULUUN "TAKKI" SURULLISIN ASIKAINEN HORMEISSA LUINEN NIEMI UUDELLEEN AMMATTIKOULU "KOULUAINE" PELKOA ELOKUVAKOIRA BUSSILIPPU ELOTON LÖNNROT KYLMYYDEN TUNNE VÄRITTÄÄ 8 6 4 5 Laadinta: Jyrki Takala KIETAISEMINEN MÖYHENTYÄ GRÖN SYÖVYTTÄMISTÄ TIEN REUNASSA RUOKAILUPAIKKA KALLIO OSATA JYMISEVIÄ LAPSELLE VILJELTY HIPIÄT JUUSTOA SORSALINTU ASENNE LIUOTE LADATTAVIA SUOJAA UUSIA OKEI. VIIMEISINÄ TOISTAA MÄENPÄÄ U=I LIKIMAIN -N 13.30 19.40 RIEMUITA TETEISIÄ SARVIPÄINEN UUTISOI TUKIA Laadinta: Jyrki Takala KIETAISEMINEN PAIKKA OSATA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_1_2022.indd 34 Reitti_1_2022.indd 34 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 35 34 Kolumni Nukkuuko äitisi eteisessäsi? TIINA TORPPA ................................. on Helsingistä maalle muuttanut toimittaja, joka ottaa mieluiten eläkeotteensa postitse, koska se tuntuu niin konkreettiselta. O ttaisitko iäkkään äitisi tai isäsi kotiisi asumaan? Tai elättäisit vuosikausia perheesi vanhusta. Vaikea kysymys, johon ei Suomessa onneksi tarvitse vastata. En kirjoita vanhusten palveluista, vaan eläkkeistä. Ilman eläkejärjestelmää meistä työssäkäyvistä moni huolehtisi sukunsa vanhuksista. Jos sanot jo huolehtivasi, se ei ole sama. Lumenluonti, apteekkikäynnit ja vastaava apu on eri asia. Elättäminen olisi sitä, että työssäkäyvälle tupsahtaisi menolajiensa rinnalle vähintään isompi kustannus kuin asumisja automenot. Asuminen tai autot kiinnostavat monia tavattomasti, eläkkeet tuskin ketään. Harva tuntee eläkejärjestelmää. Minäpä listaan ne työeläkkeen perusasiat. Kuten nimi sanoo, sitä kertyy työstä. Oletko kuullut, ettei pätkätyöntekijä saisi eläkettä? Väärin. Eläkettä kertyy jo noin 50 euron palkasta. Tuo muutos tuli vuoden 2017 eläkeuudistuksessa ja samoin siitä lähtien alkoi kertyä eläkettä jo alle 23-vuotiaana. Tuo uudistus tosin nosti porrastetusti eläkeikää. Olihan ihmisten elinikä lisääntynyt. Eläkejärjestelmää kuormittaa hyvinvoinnin lisäys: elämme yhä vanhemmiksi. Kun järjestelmä luotiin, eläkeläinen eli pari vuotta. Nykyään pari vuosikymmentä. Harvaa silti kiinnostaa hama tulevaisuus. Vasta noin 50-vuotiaana kiinnostuu eläkkeestä. Silloinkin moni liittyy marttyyrien kuoroon. En kuitenkaan elä vanhaksi. En kuitenkaan saa eläkettä. Tuo viimeksi mainittu on hassu väite valtiossa, joka takaa jopa kansaneläkkeen henkilölle, joka ei ole tehnyt päivääkään työtä. Ja mitä nuorempi olet, sitä vanhemmaksi elät. Moni selittää, että joku – kenties muukalainen avaruudesta – varastaa oman eläkkeen ennen omia eläkepäiviä. Tai vanhempi väestö. Suomalaisen naisen keskimääräinen eläke huitelee runsaassa 1500 eurossa ja miehen vähän korkeammalla juuri nyt. Mitä vanhempia eläkeläisiä tarkastelee, sitä matalampia eläkkeet ovat. On paljon naisia, miehiäkin toki, joilla eläke on noin tuhat euroa. Joku pelkää, että oma eläke valuu ”johonkin muuhun menoon”. Väärin. Eläkevarat on pääasiassa rahastoitu, eli ei sieltä napsita valtion muihin menoihin. Ja ennen kaikkea sinun eläkerahojasi suojaa varallisuudensuoja, siitä on laki. Mistä se eläkeraha tulee? Eläkepotti kerätään työelämästä. Pääosin eläkemaksut eli runsaat 17 prosenttia bruttopalkasta maksaa työnantaja. Pienen osan maksaa työntekijä. Vuonna 2022 alle 53-vuotias ja yli 62-vuotias työntekijä maksaa noin 7 prosenttia ja 53–62 -vuotias 8,6 prosenttia palkastaan. Eläkemaksut kulkevat automaattisesti palkasta. Se on tehty meille helpoksi. Joidenkin talousliberaalien mielestä eläkkeet pitäisi vapauttaa tästä ikeestä – ja jokaisen saada sijoittaa omansa. Jos leikittelee ajatuksella, että jokainen saisi sijoittaa, työntekijälle tulisi noin yksi työpäivä lisää. Ruuhkavuosissakin pitäisi ehtiä tutkia yritysten taseita ja sijoittaa eläkevarojaan. Minulla on chileläinen ystävä. Chile vapautti eläkkeensä eli noin karkeasti jokainen päättää omista eläkesijoituksistaan, kun Suomessa rahojamme sijoittavat ammattilaiset. Kun chileläinen jää eläkkeelle, pitkänkin työuran jälkeen eläke voi jäädä mitättömäksi. Suomessa yrittäjätkin ovat mukana eläkejärjestelmässä. Tosin osa yrittäjistä maksaa alinta mahdollista maksua, jolloin yrittäjien eläkemaksut eivät kata yrittäjille maksettuja eläkkeitä. Siksi valtio joutuu maksamaan siivun niistä. Viime vuonna valtio maksoi 40 miljoonaa euroa. Jos kuulet yrittäjien morkkaavan tulonsiirtoja, muistuta tästä puolesta, vapaamatkustajuudesta. Minua harmittaa virheelliset tiedot eläkkeistä ja se, kuinka harvaa kiinnostavat eläkeasiat. Eräs haastattelemani asiantuntija tosin sanoi, ettei muuallakaan maailmassa ketään kiinnosta ja kaikkialla ihmiset valittavat eläkkeistä. Ja toiset maksavat niistä vielä isänsä ja äitinsä elinkustannuksia. Mitä itse kukin voi tehdä oman eläkkeensä hyväksi? Pysyä kiinni työn syrjässä. Ehjä, pitkä työura on paras tae saada taloudellisesti kohtuulliset ja itsenäiset eläkepäivät. < Reitti_1_2022.indd 35 Reitti_1_2022.indd 35 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 37 36 36 På svenska Vad innebär kollektivavtalets efterverkan? Inom många branscher hamnade för­ handlingarna om kollektivavtal i en åter­ vändsgränd före jul. Samtidigt diskute­ rades kollektivavtalets efterverkan. Vad avser man med det? Efter att kollektivavtalets giltighetstid gått ut kan en kortare eller längre tid följa in­ nan ett nytt avtal ingås och träder i kraft. Kollektivavtalets efterverkan innebär att när kollektivavtalet upphör att gälla och inget nytt avtal har ingåtts, ska villkoren i det tidigare kollektivavtalet iakttas. På basis av efterverkan bestäms anställ­ ningsvillkoren i ett avtalslöst tillstånd alltså fortfarande enligt det kollektivavtal som upphört tills det nya kollektivavtalet träder i kraft eller arbetsgivaren och arbetstagaren har avtalat om villkoren. Efterverkan gäller dock inte alla villkor i kollektivavtalet, såsom arbetsfredsplikt, dvs. skyldigheten att avstå från stridsåtgärder. Efterverkan regleras inte i lag, utan de iakttas utifrån sedvanlig rätt och rättspraxis. Om något nytt kollektivavtal inte överhuvud taget skulle ingås, kan vill­ koren enligt det gamla kollektivavtalet preskriberas med tiden och till exempel förfalla. Prövotid när en hyrd arbetstagare övergår till användarföretaget Jag arbetade som hyrd arbetstagare vid ett företag inom postbranschen i ett halvår. Jag hade i arbetsavtalet 3 måna­ ders prövotid. Omedelbart efter att mitt anställnings förhållande med uthyrnings­ företaget upphört anställdes jag som egen arbetstagare i det aktuella postföretaget i ett anställningsförhållande som gäller tills vidare. I det nya arbetsavtalet föreskrevs en prövotid igen. Det här känns märkvär­ digt, kan man göra så? Enligt arbetsavtalslagen kan prövotiden vara högst 6 månader. Prövotiden i ett anställningsförhållande för viss tid kan vara högst hälften av arbetsavtalets längd, även i det fallet högst 6 månader. I arbetsavtalslagen föreskrivs dess­ utom att om arbetstagaren efter att anställningsförhållandet som hyrd arbetstagare upphört anställs i användar­ företagets tjänst för samma eller liknan­ de uppgifter, dras den tid som arbetsta­ garen var hyrd till användarföretaget av från prövotidens maximilängd. När prö­ votidens maximilängd är 6 månader och den tid som du hyrdes ut till användar­ företaget är 6 månader, kan prövotiden inte tillämpas i ditt nuvarande anställ­ ningsförhållande (6–6 = 0). Om dess­ utom ett av följande kollektivavtal til­ lämpas på ditt arbetsförhållande, kan prövotidens maximilängd vara högst 4 månader: kollektivavtal inom kommu­ nikationsförmedlings­ och logistikbran­ schen, kollektivavtal inom Posti Palve­ lut Oy paketsortering eller kollektivavtal inom informationslogistikbranschen. Villkoret om prövotid i ditt arbets­ avtal är i alla fall lag stridigt och binder inte avtalsparterna. När kan jag gå i pension? Jag är 23 år och fick nyligen en fast an­ ställning i Postens kundservice. Även om min karriär bara är i början, är jag redan oroad över om jag någonsin kommer att få gå i pension och vad min pension då kommer att vara? Den lägsta pensionsåldern stiger något varje år. Nu är den 63 år och 6 månader. Om tio år är den 65 år. Därefter stiger pensionsåldern i proportion med den förväntade livslängden. Den uppskattade lägsta pensions­ åldern för nuvarande 20­åringar är cirka 68 år. Nuvarande unga personer lever dock i genomsnitt längre än de nuvarande pensionärerna, dvs. de unga kommer sannolikt att gå i pension sena­ re än de åldersklasser som är äldre än dem. Av lönen eller företagarinkomsten intjänas 1,5 procent per år redan från 17 års ålder fram till pensioneringen. Pensionens storlek bestäms alltså enligt den erhållna lönen. Ju mer lön eller företagar inkomster, desto mer pension. Detsamma gäller även för arbetsåren. Ju längre arbetskarriären är, desto mer får man arbetspension. Eftersom människor i genomsnitt lever längre än tidigare, minskar den så kallade livslängdskoefficienten i någon mån på månadspensionen. Samma pen­ sionsbelopp fördelas alltså endast på en längre livstid. På grund av livslängds­ koefficienten lönar det sig inte nödvän­ digtvis att gå i pension genast när det är möjligt. Det kan vara förnuftigt att fort­ sätta arbetskarriären en längre tid än till den lägsta ålderspensionsåldern, om pensionen ser ut att bli liten. Med en pensionsräknare kan du lätt räkna ut hurdan arbetspension du får beroende på din lönenivå och längden på din arbetskarriär. Räknaren finns på adressen www.tyoelake.fi/sv/pensions­ raknaren. < Reitti_1_2022.indd 36 Reitti_1_2022.indd 36 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 37 37 In English Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kaija Villanen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 8/2021 L V I L U R E E T O A R K A I L U B I L S A A M I S M A S A T A A S A M I N O T S A A P E I N T T P O S U M A P E I T E V U O R E T A O S T E L L A P O T I L A S I S K E Ä A V U T G E T A R U U T I T A S S W T O N O I N I L O I T A T A K A S I V U T U U S I A J S A N A A K U T P L A A T T A S U O R I T U S E T S A U S A L L I U U V E E D A M K O K O I R T I V E E T I U R O S K U O H K E T A K U M E A T E I N O R O S S O M E L U S I T A I S U T A I T A A What is meant by the aftereffect of a collective agreement? Collective agreement negotiations in many sectors ended in deadlock before Christmas. At the same time, the after effect of collective agreements was mentioned. What does this mean? Once the validity of a collective agree­ ment ends, there may follow a shorter or longer period before a new agreement is concluded and enters into force. The after­effect of a collective agreement means that once the collective agreement ends and no new agreement has been reached to replace it, the terms and con­ ditions of the earlier collective agreement must be complied with. Based on the after­effect, where there is an interval with no collective agreement the terms and conditions of the employ­ ment relationship continue to be deter­ mined by the collective agreement just expired until a new agreement enters into force or the terms and conditions have been agreed between the employer and the employee. However, the after­effect does not apply to all terms and conditions, such as industrial peace, in the collective agree­ ment. This means there is no obligation to refrain from industrial action. The after­effect is not provided in law but is complied with on the basis of ordi­ nary law and case law. If no new collective agreement what­ soever is agreed, the terms and conditions of the old collective agreement might ex­ pire over time and, for example, lapse. Probationary period when an agency worker transfers to the user enterprise I worked for six months as an agency worker in an enterprise in the postal sec­ tor. In my employment contract, there was a 3­month probationary period. As soon as my employment had ended with the staffing agency, the postal sector en­ terprise where I had been working hired me directly as their own employee under an indefinite employment relationship. My new employment contract again had a probationary period. This seems strange, is it right? Under the Employment Contracts Act, the maximum probationary period is 6 months. For temporary employment re­ lationships, the maximum probationary period may be half of the duration of the employment contract, subject in this case, too, to a maximum of 6 months. In addition, under the Employment Contracts Act if, when the employee is hired for the same or similar work by the user enterprise after the end of the staff­ ing agency employment relationship, the period during which the employee was an agency worker in the user enterprise is subtracted from the maximum probation­ ary period. Since the maximum length of the probationary period is 6 months and you were employed as an agency worker in the user enterprise for 6 months, your existing employment contract is not sub­ ject to a probationary period (6­6=0). In addition, if one of the following collective agreements is applied to your employ­ ment, the maximum probationary peri­ od is 4 months: Collective agreement for communications and logistics sector, Collective agreement for Posti Palvelut Oy parcel sorting or Collective agreement for information logistics sector. The probationary period condition is in any case unlawful and is not binding on the parties to the contract. When can I retire? I’m aged 23 and have just got a permanent job in customer service with Posti. Even though I’m just at the beginning of my ca­ reer, I’m already worried whether I will ever be able to retire and if I do, what will my retirement age be in the distant future? The lowest retirement age rises slightly each year and is currently 63 years and 6 months. In 10 years, it will be 65 years as the retirement age rises in relation to life expectancy. The estimated lowest retirement age of people currently aged 20 is roughly 68 years. However, today’s young people will live longer on average than current retirees. This means that today’s young people will probably have a longer retirement than older age cohorts. Pension accrues at a rate of 1.5% of pay or entrepreneurial income from the age of 17 until retirement. This means pension size depends on pay received. The more pay or entrepreneurial income a person receives, the higher their pension will be. The same applies to years of service. The longer a person’s career, the more earnings-related pension they will receive. Because people live longer on average than earlier, the life expectancy coefficient somewhat reduces the amount of month­ ly pension. The same amount of pension is thus spread over a longer life. The life expectancy coefficient means that it is not necessarily worth retiring as soon as possible. Continuing to work beyond the lowest old­age retirement age might be a smart move if your pension is small. You can use the pension calculator to easily see your earnings-related pension at each pay level and years of service. You can find the calculator at www.tyoelake. fi/en/pension-calculator/. < Reitti_1_2022.indd 37 Reitti_1_2022.indd 37 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 39 38 Toimi näin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Työttömyysturva L ähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassaan oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Jos työttömyys alkaa keskeltä viikkoa, täytä hakemukseen ensimmäisen vajaan viikon lisäksi kaksi kokonaista viikkoa. Huomaathan, että päivärahaa ei voi hakea etukäteen. Kätevimmin täytät hakemuksen Kuljetusalan työttömyyskassan verkkopalvelussa osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen voit myös tulostaa itsellesi työttömyyskassan kotisivuilta kohdasta lomakkeet. Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi Ansiopäivärahan hakemiseksi tarvittavat liitteet: • Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) Palkkatodistuspohjan työnantajaa varten löydät tarvittaessa kassan verkkosivuilta kohdasta ”lomakkeet”. Työttömyyskassa voi käyttää tulorekisterissä olevia tulotietojasi vain, jos työnantajasi on ilmoittanut tiedot laajalla ilmoitustavalla ja sinne on ilmoitettu myös mm. ansainta-ajat ja palkattomat poissaolot. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta. • Päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta. • Viimeisin vahvistettu verotuspäätös, jos sinulla on sivutoimista yritystuloa tai maatalous-/metsätaloustuloa. • Selvitys, jos haet lapsikorotusta aviotai avopuolisosi lapsista. • Palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista, jos haet soviteltua päivärahaa. • Työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mikäli haluat voit toimittaa kassalle muutosverokortin etuutta varten. • Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Näet omat tietosi kassan verkkopalvelusta. Jos olet itsemaksava jäsen, maksa puuttuvat jäsenmaksut työttömyyden alkamiseen saakka. Ensimmäisen hakemuksen käsittelyaika on yleensä 2–3 viikkoa, mikäli hakemuksen mukana on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. Jatkossa päivärahaa haetaan aina jälki käteen neljän viikon tai kuukauden jaksois sa. Kassa ohjeistaa sinut oikeaan hakujaksoon ensimmäisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lisätietoja päivärahan hakemisesta saat työttömyyskassasta. < TEKSTI: SARA MALINEN, etuuskäsittelijä HUOM! Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakas-palvelupiste on suljettu toistaiseksi korona-tilanteen vuoksi. Asiakkaita palvellaan normaalisti puhelinpalvelussa ja osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. OSOITE Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi Reitti_1_2022.indd 38 Reitti_1_2022.indd 38 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• 39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 14.2. mennessä ja voita 20 € Reitti_1_2022.indd 39 Reitti_1_2022.indd 39 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56
• Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osa­ aikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja­aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S­ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S­ryhmän toimi­ paikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”­kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymä­ aikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla mer­ kittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälki­ käteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yh­ dessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis­ lomakkeita saat työpaikkasi luot­ tamusmieheltä. Liittymislomak­ keita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit pos­ titetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen pal­ kasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteis­ ta. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_1_2022.indd 40 Reitti_1_2022.indd 40 14.1.2022 12.56 14.1.2022 12.56