• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2023 Jyväskylän jakelukeskuksessa huomioidaan energiatehokkuus 6 Britanniassa laajoja postilakkoja 20 Eduskunta hyväksyi uuden postilain 12 Jakelun työtiloihin parannuksia 14 Kielitaitoinen shakkimies 24 Reitti_1_2023.indd 1 Reitti_1_2023.indd 1 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 3 2 Reitti 1 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 27.2. 22.3. 3 3.4. 26.4. 4 8.5. 31.5. 5 7.8. 30.8. 6 11.9. 4.10. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Jyväskylän jakelukeskus 10 Palkkaratkaisuissa tulee huomioida kasvaneet elinkustannukset 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Eduskunta hyväksyi uuden postilain 14 Korjaavia toimenpiteitä jakelussa on jo tehty 18 Henkilöstöetuja ja työhyvinvointia etsimässä 19 Työsuhdepyörä kiinnostaa 20 Iso-Britannian postilakot 23 Alustatalous tuli myös postialalle 24 VAPAALLA: Shakkimies Antti Parkkinen 26 Työelämään tutustumassa 27 Luottamusmies tai luottomies vai sekä että 29 PUHETTA TALOUDESTA: Elina Pylkkänen 30 SANA ON VAPAA: Lottovoitto syntyä postin pomoksi 31 AY-MAJAKKA: Jari Pellikka 32 Kysyvälle vastataan 34 MENOON MUKAAN 37 Ristikko 38 På svenska 40 In English 42 KOLUMNI: Emilia Männynväli 43 Muutosilmoitukset 24 14 20 Reitti_1_2023.indd 2 Reitti_1_2023.indd 2 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Vajaa kaksi kuukautta vaaleihin Huom! Seuraavan Reitin deadline on 27.2 Lehti ilmestyy 22.3. Pä äk ir jo it us P uolueiden vaalikampanjointi on jo täydessä vauhdissa. Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4., ennakkoon voi äänestää 22.–28.3. Kampanjointiin osallistuvat täydellä höyryllä puolueiden lisäksi myös työntekijäja työnantajajärjestöt. Toisinaan yhä edelleen kuulee kysymyksiä siitä, miksi ammattiliitot sotkeutuvat politiikkaan. Eikö jäsenten edunvalvonta pitäisi jättää politiikan ulkopuolelle? Tämä on outoa puhetta. Ay-liikehän on politiikkaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista palkansaajien ja työttömien aseman turvaamiseksi. PAUn sääntöjen pykälässä kaksi määritellään liiton tarkoitus ja toimintamuodot, jossa asia sanotaan myös suoraan: ”Liiton tarkoituksena on valvoa ja parantaa…jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja oikeuksia työelämässä ja yhteiskunnassa”. SAK:n jäsenliittona PAU on mukana myös keskusjärjestön ensi vaalikauden tavoitteissa. SAK:n vaalitavoitteet liittyvät liittojen jäsenten asemaan työelämässä ja sen ulkopuolella sekä hyvinvointiyhteiskunnan parantamiseen. Konkreettiset tavoitteet löytyvät osoitteesta vaalitavoitteet.fi. Vaaleissa puhutaan paljon myös äänestysaktiivisuudesta. Vuonna 2019 eduskuntavaaleissa se oli 72,1 %. Lähes 30 % jätti äänioikeuden käyttämättä. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass on sanonut (Kansan Uutiset 17/2022), että äänestämisen suhteen Suomi on luokkayhteiskunta. Vanhempien tausta ja terveyserot vaikuttavat voimakkaasti lasten äänestyskäyttäytymiseen. Wassin mukaan äänestäjät, jotka kokevat taloudellisen ja sosiaalisen asemansa heikentyneen eriarvoisuutta lisäävän talouspolitiikan myötä, eivät välttämättä katso perinteisten puolueiden enää välittävän heistä tai olevan ylipäänsä kykeneväisiä tuottamaan kansalaisille hyvinvointia. Äänestämättä jättäminen on kuitenkin huono protesti. Suurituloiset ja taloudellisesti hyväosaiset äänestävät tunnetusti aktiivisimmin ja heillä on Wassin mukaan myös monia muita keinoja ja verkostoja välittää näkemyksiä päätöksentekijöille. Rahaakin on jaossa. EK:n ja muiden liike-elämää lähellä olevien järjestöjen rahoittama Pro markkinatalous -yhdistys on tähän mennessä jakanut jo lähes 1,3 miljoonaa euroa vaalitukea vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaille ja puolueille. Vastavetona Pro reilumpi yhteiskunta ry jakaa avustuksia sellaisille kevään eduskuntavaalien ehdokkaille, jotka tuntevat suomalaista työelämää ja palkansaajien arkea. Tällä hetkellä yhdistyksen ainoa rahoittaja on SAK. Lisätietoja yhdistyksestä osoitteessa proreilumpiyhteiskunta.fi. Työntekijän näkökulmia eduskuntavaaleihin kannattaa seurata myös sivuilla vaalistaja.fi, jotka avautuvat 10.2. < JUHA PÖYRY Reitti_1_2023.indd 3 Reitti_1_2023.indd 3 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula PAUn XXVII Talvipäivät Rovaniemellä PAUn XXVII Talvipäivät pidetään Rovaniemellä 1.-2.4.2023. Talvipäivien pääpaikkana on Santa’s Hotel Santa Claus, jossa järjestetään talvipäivien avajaiset, ammattiryhmien kokoukset, iltajuhla ja sunnuntaiaamun työehtoklinikka. Hotellissa on perinteiseen tapaan myös Talvipäivien messuosasto. Iltajuhlan menomusiikista vastaa The Bilebändi. Kaikki hotellivaihtoehdot sijaitsevat Rovaniemen keskustassa, pienen kävelymatkan päässä toisistaan. Tiedustele mahdollista matka-, ateriaja majoitustukea osastosi toimihenkilöltä. Santa-Sportissa järjestetään perinteinen keilailuturnaus, jonne ilmoittautumiset 22.2.2023 mennessä. Siellä on myös mahdollisuus harrastaa omalla kustannuksella muita aktiviteetteja mm. kylpylä, läskipyöräilyä tai vain lumisilla luontopoluilla kävelyä. Santa Sportin tarjoamia palveluja voi bongata osoitteesta www.santasport.fi. Hotelli Santa Clausin edustalla, kävelykadulla kisaillaan Ämpärigolfissa klo 14–16. Kilpailulaji, jota muualla Suomessa tunnetaan heikommin, vaatii hyvää käden ja silmän koordinaatiota. Lajiin voi osallistua extempore ilman ennakkoharjoitusta. Ilmoittautuminen paikan päällä. Taiteesta, historiasta tai tieteestä kiinnostuneelle on tarjolla kulttuuripassi Rovaniemen taidemuseo Korundissa. Arktisessa keskuksessa ja tiedekeskus Pilkkeessä on mahdollista vierailla kulttuuripassilla. Kulttuuripassi tarjolla ennakkoilmoittautuneille 22.2.2023 mennessä. Kohteisiin käy myös oma museokortti. Hotelli Santa Clausin edestä kulkee bussi lauantaina 1.4.2023 alk. klo 11.00 tunnin välein Santasportin ja Ounasvaaran hiihtokeskuksen kautta Napapiirin joulupukin kylään. Mahdollisuus omatoimiseen liikuntaan ja vapaa-ajanviettoon sekä vierailuun Joulupukin pääpostissa. Talvipäivien iltajuhlassa esiintyy The Bilebändi, joka soittaa uusimpia listahittejä sekä tunnettuja pop-, rockja discoklassikoita. Bändi on raikas yhdistelmä nykypäivää, nostalgiaa ja bilemeininkiä. Lisätietoja talvipäivistä: Jyrki Sutinen, 050 3011 264 tai 040 776 2176, jyrki.sutinen@posti.com ja Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. Talvipäivien aikataulusta ja majoituksista lisätietoa osoitteessa www. pau.fi/talvipaivat-2023. Reitti_1_2023.indd 4 Reitti_1_2023.indd 4 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 5 4 Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi Aika: 15.-17.3.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 10.2.2023 Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Aika: 22.-24.3.2023 Paikka: Varalan Urheiluopisto, Tampere Viimeinen hakupäivä: 24.2.2023 Kurssilla parannetaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen kuuluvia valmiuksia. Kurssilla on molemmille kohderyhmille yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kurssit pidetään sekä keväällä että syksyllä. Paikallinen sopiminen Aika: 19.-21.4.2023 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 17.3.2023 Kohderyhmänä ovat luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat, jotka ovat Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn sopimuskoulutus käyneet perusja jatkokurssit. Kurssin tavoitteena on tutustua hyvään sopimiskulttuuriin ja lisätä osaamista paikallisessa sopimisessa. Kurssilla keskitytään henkilöstön paremmin huomioon ottavaan sopimiseen ja sopimismahdollisuuksien hyödyntämiseen työpaikan ja työehtojen kehittämisessä. Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 15.-16.4.2023 Paikka: Tallink Spa –hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 10.3.2023 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Aika: 15.-16.4.2023 Paikka: Tallink Spa –hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 10.3.2023 Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastojen aktiivit kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. PAUn järjestökoulutus S-ryhmän lahjakortti uudesta jäsenestä Jokainen PAUn jäsen, joka hankkii uuden jäsenen, saa S-ryhmän lahjakortin myös tänä vuonna. Lahjakortin määrää ei ole rajoitettu. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyvästä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen lahjakortin, joka käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Lue lisää osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/suosittele-jasenyytta-saat-20-euron-lahjakortin. PAU valmistautuu tukitoimiin SAK:n liittoperhe päätti joulukuus­ sa yksimielisesti koordinoida työehto­ neuvotteluja niin palkankorotusten tasossa kuin mahdollisissa järjestöllisis­ sä toimissa. Myös PAU on yhteisessä rin­ tamassa mukana. Työehtosopimusneu­ vottelut ovat olleet jumissa useilla aloilla ja useita lakkoilmoituksia on annettu helmikuulle. Sopimusneuvotte­ luiden isoin erimielisyys koskee palkan­ korotusten tasoa. Työnantajapuolelta ei tunnu löytyvän ymmärrystä palkansaa­ jille, joiden ostovoimasta on kadonnut hintojen nousun vuoksi merkittävä osa. SAK:n liittojen yhteiset toimet tarkoittavat tarvittaessa järjestöllistä yhteistyötä, eli myös tukilakkoja neu­ vottelutulosten aikaansaamiseksi. Tämän lisäksi kuljetusliitoilla on jo pitkään ollut voimassa keskinäinen sopimus tukitoimista. PAUn ammattiosastot ovat nostaneet valmiuksia tukitoimiin ja perustaneet alueille lakkotoimikuntia. Eri alojen neuvottelut olivat vielä kesken tämän lehden mennessä painoon. Seuraa tilanteen kehittymistä osoit­ teessa www.pau.fi ja www.sak.fi. Käytä sosiaalisessa mediassa yhteistä aihetun­ nistetta #Palkkaliitto. Reitti_1_2023.indd 5 Reitti_1_2023.indd 5 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 7 6 Työn kuva 6 Reitti_1_2023.indd 6 Reitti_1_2023.indd 6 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 7 6 Jyväskylän jakelukeskuksessa riittää tilaa ja valoa Jyväskylän Seppälänkankaalle Vilkkutielle valmistui viime syksynä uusi jakelukeskus, jossa on käytetty energiatehokkaita ratkaisuja led­valaistuksesta maalämpöön. Jakelukeskuksen luottamusmies Mika Rajanen on tyytyväinen uusiin tiloihin. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY 7 J yväskylän kaupunkialueella oli aiemmin vielä omia jakelutoimipaikkoja, joissa jakelureittien esityö tehtiin itse ja lähdettiin reiteille. Nyt tilanne on toinen. Postin strategia esityön keskittämisestä etenee myös Keski-Suomessa. Jyväskylän jakelukeskuksesta jakelu lähtee lähialueen lisäksi Laukaalle, Tikkakoskelle ja Puuppolaan. Esityöt tehdään Hankasalmelle, Lievestuoreelle, Petäjävedelle, Muurameen ja Korpilahdelle. Kuokkalan ja Vaajakosken esityö tulee jakelukeskukseen, kun vuoropäivämalli lähtee käyntiin helmikuussa. Jatkossa kevytlähtöpisteitä alueelle jää Heikinkadulle, Kirinpolulle, Muurameen ja Salmirannantielle. Helmikuussa, kun Kuokkalan ja Vaajakosken esityö on keskitetty jakelukeskukseen, Vilkkutiellä tehdään jo 117 000 postinjakelun esityöt. Energiatehokkuus huomioitu Jyväskylän jakelukeskus on kooltaan 2300 neliömetriä, ja sen rakentamisessa on huomioitu mahdollisimman hyvä energiatehokkuus. Lämmitys toteutetaan maalämmöllä ja valaistus laadukkaalla, liiketunnistimilla varustetulla LED-tekniikalla. Henkilöstö on ollut luottamusmies Mika Rajasen mukaan tiloihin tyytyväinen. Kaakkovuorentieltä, josta muutettiin, oli pienet tilat. Täällä on tilaa hengittää ja valoa riittää. Ei tarvita enää hyllyjen päällä ylimääräisiä lamppuja. Toki hallin melusta on jonkun verran keskusteltu, kun vedetään rullakoita ja tulee muuta älämölöä. Mutta on siihenkin tullut parannusta, kun asia on otettu perjantaipalavereissa puheeksi. Posti on sitoutunut vähentämään päästönsä nollaan ja kuljettamaan fossiilivapaasti vuoteen 2030 mennessä. Yksi tärkeä keino on sähköautojen ja -skoottereiden käyttöönotto, joita myös Jyväskylässä on lisätty merkittävästi. Vuoden 2022 loppuun mennessä Jyväskylän alueelle tuli 10 sähköautoa, 17 sähkörahtiskootteria, 13 sähkökärryä ja 11 sähköpyörää. Ympäristöhyötyjen lisäksi sähköautoista tulee myös selkeää säästöä. Kun verrataan kymmenen sähköauton versus kymmenen dieselauton polttoainekuluja ja käytettyä sähköä, puhutaan jo parin tonnin säästöstä kuukaudessa, kertoo ulkotyön jakelusta vastaava palvelupäällikkö Jari-Pekka Haapasalo. Sähköautojen käytössä pitää olla kuitenkin tarkkana. Citroen Jumpyn toimintasäde on teoriassa 300 km, jakelutyössä käytännössä noin 200 km, talvella vielä vähemmän. Reitti_1_2023.indd 7 Reitti_1_2023.indd 7 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 9 8 Työn kuva Meidän täytyy katsoa tarkasti varhaisjakelun kanssa mihin se riittää. Jos varhaisjakelu ajaa akun tyhjäksi, meillä menee 7,5 tuntia, että pääsemme lähtemään sillä liikkeelle. Sähköskootteri ei sovi jokaiselle Luottamusmies Rajasen mukaan henkilöstö sai etukäteen hyvin tietoa muutosta ja uusista tiloista. Pientä korjattavaakin on matkan varrella löytynyt. Lastaussillan lämmittimeen ja ilmastointiin liittyviä pienempiä asioita on muuton jälkeen laitettu kuntoon ja lisätilaakin tulee, kun muuton jälkeisistä ylimääräisitä tavaroista päästään eroon. Muutto uusiin tiloihin ja samalla uuteen työyhteisöön on ollut kuitenkin merkittävä muutos. Kyllähän tämä työntekijöille, jotka ovat olleet vuosikymmeniä samoissa tiloissa ja pienemmissä ympyröissä, on ollut iso muutos. Työkavereita tuli kerralla joillekin kymmeniä lisää ja nyt lajitellaan posteja useille ponoille. Mutta ainahan tällainen muutos on vähän persoonakysymyskin, miten näihin henkilökohtaisesti suhtautuu, Rajanen tuumii. Jyväskylän jakelukeskuksen henkilöstön keski-ikä alkaa olla reippaasti yli viidenkymmenen. Tähän pitäisi Rajasen mukaan kiinnittää esimerkiksi työnsuunnittelussa ja kulkuvälineissä erityistä huomiota. Lisääntyvään sähköskoottereiden käyttöön hän suhtautuu kriittisesti. Autojen vaihtaminen sähköskoottereihin ei ole ollenkaan hyvä juttu. Tuollaisella mopolla ajeluun talvella ja pimeällä liittyy paljon turvallisuusriskejä varsinkin iäkkäämmillä työntekijöillä. Ja kun olemme vielä keskellä teollisuusaluetta, on rekkarallikin täällä sen mukaista. Työ kuluttaa Mika Rajasen oma työvuoro jakelukeskuksessa alkaa kolmena päivä viikossa jo klo 3.15 ja kahtena 4.15. Työnkuvaan kuuluu muun muassa kympin vientipalvelut, jakelureittien esityötä ja ulkotyönä vielä noin 300 talouden jakelu. Mies alkaa varsinkin loppuviikosta olla aika puhki. Työtä rasittaa myös äärimmäisen hankala ja tehoton usean kimpun jakelu. Se rassaa ja ottaa pannuun ihan pirusti, kun teet jakelua kolmesta kimpusta tai useammasta autolla ja mopolla. En voi käsittää miten niin yksinkertaisesta asiasta voidaan tehdä niin helvetin vaikeaa, Rajanen manaa. Ongelmat usean kimpun jakelusta ovat kaikuneet toistaiseksi kuin kuuroille korville, vaikka asia on ollut tiedossa tuotannon ylemmässä johdossa jo pitkään. Toivoa sopii, että ongelmalle vihdoin tehtäisiin jotakin. Rajanen on viihtynyt Postissa kuitenkin jo 33 vuotta. Hyviä juttuja työstäkin siis löytyy. Pitkät lomat ja hyvät työkaverit, se pelastaa aika paljon. Siitä se lähtee, että on hyvä porukka, sillä jaksaa. Luottamusmies Rajasella on edustettavia jakelukeskuksessa kuutisenkymmentä ja ajankäyttöä luottamusmiestehtäviin 12 tuntia kuukaudessa. Rajasen lisäksi jäsenten edunvalvontaa Keski-Suomessa hoitavat myös Hannu Koivuranta ja Vaajakoskella työskentelevä Jouni Rajala. Kun Vaajakosken esityö keskitetään helmikuussa jakelukeskukseen, käydään neuvotteluja myös ajankäytön lisäämisestä. Vuoropäivämalliin helmikuussa Jyväskylän alueella vuoropäivämalliin siirrytään helmikuussa viikolla 6. Vuoropäiväreitit tehtiin valmiiksi syksyllä ja esityötä on tehty vuoropäivämallin mukaisesti jo lokakuusta, kun uusiin tiloihin muutettiin. Perusjakelussa viitenä päivänä viikossa jaettavat lehdet, esim. Kauppalehti virtautetaan varhaisjakelun puolelle. Erillistä paikkoverkkoa Jyväskylään ei tule. Elina Häkkinen aloittaa työt aamulla puoli viideltä ja jakaa autoreitillä postit noin tuhanteen talouteen. Lisäksi hän tuuraa joka toinen viikonloppu varhaisjakelun heittolaatikkolenkkiä. Etiäisen nykyiseen työhön Häkkinen sai postileikeistä jo lapsena. Naapurissa asui postinkantaja ja pappa kuljetti häntä vaunulenkillä aina postilaatikolle. Uni tuli vasta, kun laatikolla oli käyty. Työkavereita tuli kerralla joillekin kymmeniä lisää. Ari Peiponen edustaa työpaikallaan kokemusta. Esitöitä ja sisähommia tekevä Peiponen on ollut Postin palveluksessa jo 38 vuotta. Vuosikymmenet tuntuu jo kropassa. Reitti_1_2023.indd 8 Reitti_1_2023.indd 8 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 9 8 Jyväskylän jakelukeskuksessa tehtiin myös joulukorttilajittelua. Kuvassa jouluapulaiset Roosa Vauhkonen, Heidi Niemi ja Kaisa Tapanainen. Vaikka postia jaetaan harvemmin, muutosneuvotteluihin työntekijöiden vähentämiseksi ei Jyväskylässä ollut tarvetta. Päinvastoin jouduimme nostamaan osa-aikaisten tunteja. Ja kaikki, jotka jakaa jatkossa autoilla ja skoottereilla, työaika on 38,25 tuntia viikossa ja 7,39 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Kymmenen tunnin päiviä vuoropäivämallissa ei enää ole, palvelupäällikkö Haapasalo kertoo. Sollin vuokratyöntekijöitä, joihin noudatetaan heikompaa Jakelun työehtosopimusta, jakelukeskuksessa on luottamusmies Rajasen mukaan yhdeksän. Käytämme vähemmän vuokratyötä nyt kuin ennen ja täytyy tietenkin tilanteen mukaan aina katsoa, otetaanko ne omaksi työksi, Haapasalo kuittaa. Kiitos ei oo kirosana Jyväskylän jakelukeskuksessa toisena palvelupäällikkönä Jari-Pekka Haapasalon lisäksi toimii Petteri Koistinen, jonka vastuualueena on esityökeskuksen toiminnot. Koistinen antaa kehuja jakelukeskuksen henkilöstölle. Tämä on tehokas ja sitoutunut porukka, joka haluaa tehdä työnsä kunnolla loppuun. Täällä on koko ajan sellainen positiivinen fiilis. Ja vaikka meillä on aika ajoin kiire ja vielä enemmän kiire, niin en ole vielä huomannut, että kenenkään pinna olisi alkanut keittämään. Yksi merkittävä tekijä työpaikan ilmapiiriin on avoin vuorovaikutus ja oikea-aikainen tiedottaminen. Jyväskylässä pidetään perjantaisin koko henkilöstölle viikkopalaveri, jossa käydään läpi mm. turvallisuushavaintojaja huomioita. Myös edunvalvonnalla on palaverissa tarvittaessa aina oma puheenvuoro. Tuotantovastaaville ja ryhmävastaaville pidetään lisäksi omat palaverit kerran viikossa ja tietoja välitetään myös kevytlähtöpisteisiin, joissa omia ryhmävastaavia ei ole. Yhden asian haastattelun lopuksi luottamusmies Mika Rajanen haluaa nostaa vielä esiin. Jos jonkun otsikon siihen juttuusi vielä haluat, niin yksi voisi olla ”kiitos ei oo kirosana”. Sitä kuulee ihan jumalattoman vähän. Silläkin osoitettaisiin arvostusta työntekijöitä kohtaan. Niinpä. Pieni sana, jolla on iso merkitys. Meille kaikille. < Ympäristöhyötyjen lisäksi sähköautoista tulee myös säästöä. Reitti_1_2023.indd 9 Reitti_1_2023.indd 9 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 11 10 T yönantajien nähdään hakevan tehostuksia ja sivuuttavan työntekijäpuolen tarpeet palkkaratkaisuista, jotka huomioisivat kasvaneet elämisen kustannukset. SAK julkaisi joulukuussa päätöksen jäsenliittojen välisen koordinaation lisäämisestä. Vaikka työnantajaleiri luopui julkisesti aiemmin keskitetystä sopimisesta, niin todellisuuden neuvottelupöydissä työnantajien koordinaatio näyttää vain vahvistuneen. Tällä neuvottelukierroksella se tulee esiin erityisesti Teknologiateollisuuden (palkka)ratkaisujen odottamisena, joka näyttää ajavan laajan joukon aloja sopimuksettomaan tilaan ja laajoihin työtaisteluihin. ”Olemme jo aikaisemmin koordinoineet Kuljetusliittojen kesken neuvottelutoimintaa, ja SAK:n liittojen lisääntynyt palkkaneuvottelujen keskinäinen koordinaatio on tarpeellinen lisä neuvottelujen edistämiseksi”, RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa. Kuljetusaloilla toimivista ammattiliittoista AKT, RAU, IAU, JHL raide a mmattilaiset sekä Norran lentäjäyhdistys FAPA käyvät parhaillaan työehtosopimusneuvotteluja ja PAU palkankorotuksista. SMU:lla on useita pieniä sopimuksia auki. Kuljetusalan pitkän jänteen houkuttelevuus ratkaistaan neuvottelupöydissä Kuljetusala on tärkeä yhteiskunnan toiminnan mahdollistaja, ja alan merkitys on kasvanut Ukrainan sodan korostaessa huoltovarmuuden merkitystä yhteiskunnan eri tasoilla. Moni ammattijärjestö kertoo kuljetusalojen houkuttelevuuden vähenemisestä Kuljetusalojen ammattiliitot: Palkkaratkaisujen tulee huomioida kasvaneet elämisen kustannukset Kuljetusalojen ammattiliittojen puheenjohtajien tapaamisessa 16.1. luotiin yhteistä tilannekuvaa työmarkkinatilanteesta. ja työnantajat ongelmista rekrytoida alalle riittävästi osaavaa työvoimaa. Kuljetusaloilla epäsäännöllinen vuorotyö ja haasteellinen työympäristö eivät ole vetovoimatekijä. ”Ilmailualan yrityskenttä on ollut jatkuvien muutosten kourissa viimeiset vuosikymmenet. Esimerkiksi IAU:n solmimien työehtosopimusten soveltamisalueiden työt ovat säilyneet pitkälti samoina koko 2000-luvun, mutta sen piirissä toimivista työnantajayrityksistä on jäljellä vain yksi Finnair. Kaikki muut työantajat ovat vaihtuneet, moni useampaankin kertaan”, IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari toteaa. ”On selvää, että tällainen jatkuva muutos tulee olemaan jatkossa entistäkin suurempi haaste toimialalle, ellei ammattitaitoisen työvoiman asemaa erilaisissa muutostilanteissa pystytä sopimusperusteisesti parantamaan.” Kuljetusalan ammattiliittojen yhteisessä tapaamisessa olivat edustettuina Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Raideammattilaiset JHL ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Finnairin liikennelentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto ry (SLL), Suomen Lentäjäliitto ry (FPA) ja Suomen lennonjohtajien yhdistys SLJY ry. < Kuljetusalat kävivät läpi kuumaa työmarkkinatilannetta. Kuvassa vas. Markku Puumalainen, Tero Palomäki, Ismo Kokko, Heidi Nieminen, Sanna Viljakainen, Juhani Haapasaari (Teams), Teppo Järnstedt, Akseli Meskanen, Eero Kairi, Raine Peltonen ja Kenneth Bondas. Reitti_1_2023.indd 10 Reitti_1_2023.indd 10 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Työnantajaliitto peesaa vientiteollisuutta 11 V iime vuoden marraskuussa kirjoitin tällä samalla palstalla, että ”Suomessa ostovoimaa turvaaviin koro­ tuksiin taidetaan päästä vain työtaisteluiden kautta”. Tämän lehden tullessa painosta, on teknologiateollisuuden työehto­ sopimusneuvotteluiden osalta kolme vaihtoehtoa: Joko valta­ kunnansovittelija on onnistunut löytämään sovintoehdotuk­ seen osapuolia tyydyttävän prosenttiluvun tai ensimmäiset kemian­ ja teknologiateollisuuden lakot ovat päällä tai työ­ ja elinkeinoministeriö on siirtänyt sovittelijan esityksestä lakko­ ja kahdella viikolla eteenpäin. Viimeinen vaihtoehto olisi vain tyhmää ongelman ja riittävän paineen siirtämistä eteenpäin ja ensimmäiseenkään vaihtoehtoon en oikein usko, vaikka ensimmäinen sovintoesitys teknologiateollisuuteen annettiin samalla, kun tätä tekstiä kirjoitin (26.1.). Oma vastapelurimme, työnantajaliitto Palta, uskaltaa omien työehtosopimustensa palkankorotuksista aloittaa keskustelut vasta sitten, kun vientiteollisuuteen on löydetty palkankorotus­ prosentti. PAUn osalta olemme viime syksystä alkaen ilmoit­ taneet, että meillä on valmius käydä neuvotteluja alan palkan­ korotuksista ilman vientialan päänavausta. Tämä jumiutunut työmarkkinatilanne, joka viivästyttää myös meidän alojen pal­ kankorotuksia, aiheuttaa väistämättä pohdinnan siitä, voim­ meko jatkossa tehdä pitkiä sopimuksia, joissa palkankorotus­ ten perälauta on sidottu viennin korotukseen. Ensisijaisesti meidän työehtosopimustekstimme edellyttäisivät sitä, että pal­ kankorotukset löytyisivät osapuolten välisissä neuvotteluissa ja perä lautaan pitäisi turvautua siinä tilanteessa, kun ratkaisua ei olisi saavutettu. Paltan työmarkkinayksikön johtaja kirjoitti viimesyksyisessä blogissaan, että vientiteollisuuteen syntyvä ratkaisu määrää työ­ ehtosopimusperusteisen enimmäiskustannustason myös muille aloille. Tuon yhdessä EK:n jäsenliitoissa linjatun mielipiteen jälkeen oli vain luonnollista, että SAK:n liitot tekivät oman #palkkaliitto´nsa. Jos kaikille toimialoille tulee prosentit peri­ aatteessa yhdestä ja samasta neuvotteluprosessista, niin kaik­ kien alojen kannattaa tehdä osansa, että tuo ensimmäiseksi neuvoteltava korotus on riittävän iso. Riittävän isona korotus­ ratkaisuna on pidetty Saksassa teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuvaa tulosta. Saksassa teollisuustyötekijöiden palkat nousevat tänä ja ensi vuonna yhteensä 8,5 %. Palkankorotukset ovat niin iso asia, että monesti ne hallit­ sevat työehtosopimusneuvotteluista käytyä keskustelua. Isoja, keskeneräisiä asioita on muitakin. Yksi niistä muista isoista asioista on viime vuoden elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus. Ainoa uudistuksen muutos ei ole se, että perheiden käytössä olevien vanhem­ painvapaapäivien yhteismäärä kasvoi, vaan uudistuksella on tarkoitus lisätä työelämän ja vanhempien tasa­arvoa ja huomioida myös nykyistä paremmin erilaiset perhe­ muodot. Nykyiset työehtosopimustemme kirjaukset eivät täytä uudistuksen vaatimuksia, kun palkallisten vanhem­ painvapaapäivien määrissä on iso ero vanhempien välillä. Tähän kysymykseen on haettu myös ratkaisua Paltan kans­ sa huonolla menestyksellä, koska tässäkin asiassa Palta tarvitsee malliratkaisun viennin neuvottelupöydästä. Viimekädessä perhevapaauudistuksen vaatimaa tasa­ arvoa pitää hakea tuomioistuimesta. < Reitti_1_2023.indd 11 Reitti_1_2023.indd 11 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 13 12 12 Eduskunta hyväksyi uuden postilain Eduskunta hyväksyi täysistunnossa 24.1.2023 uuden postilain muutokset. Hallituspuolueet olivat yksimielisiä lakiesityksen sisällöstä. TEKSTI : HEIDI NIEMINEN KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_1_2023.indd 12 Reitti_1_2023.indd 12 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 13 12 13 M itään yllättävää eduskunnan käsittelyssä olleesta liikenneja viestintävaliokunnan mietinnöstä ei löytynyt. Viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä siirrytään kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Jakelupäiviä on vähennetty tai ollaan vähentämässä useissa Euroopan maissa. Tämä muutos ei vaikuta yleispalvelukirjeiden kulkunopeuteen eli niiden pitää kulkea lain mukaan jatkossa myös yhtä nopeasti (tai hitaasti) kuin tähän asti. PAU korosti käsittelyn jokaisessa vaiheessa sitä, että jos jakelupäiviä vähennetään, tulee jakelu voida suorittaa niin sanotulla vuoropäivämallilla. Tässä mallissa postinjakelutyötä voidaan toteuttaa kokoaikaisena. Toinen esillä ollut vaihtoehto olisi ollut se, että jakelupäivät olisivat olleet kiinteät (esimerkiksi maanantai, keskiviikko ja perjantai), jolloin jakelutyö olisi muuttunut täysin osa-aikatyöksi. Liikenneja viestintävaliokunta kuuli viestimme ja korosti sekä mietinnössään että eduskunnassa valiokunnan puheenjohtajan puheenvuorossa sitä, että ”henkilöstön kannalta on olennaista se, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa.” Haja-asutusalueelle sanomalehtien jakelutuki Jakelupäivien väheneminen olisi ollut kohtalokasta haja-asutusalueella jaettaville sanomalehdille, jos samalla ei olisi säädetty määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus sinne missä ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Jatkossa sanomalehti menee haja-asutusalueella Postin mukana lain perusteella kolmena päivänä ja kahden jakelupäivän osalta jakeluoperaattori on se, joka saa itselleen jakelutuen Traficomin järjestämässä kilpailutuksessa. Meillä on yhä kova luotto siihen, että Posti tulee kilpailutuksissa menestymään ja on se jakeluoperaattori, joka jakaa myös jatkossa haja-asutusalueella viitenä päivänä viikossa. Traficomin kilpailutuksesta ei vielä ole tiedossa tarkempia yksityiskohtia, mutta kun meille varmistuu kilpailutuksen ajankohta ja muut tiedot, niin viestimme niistä myös PAUn jäsenille. Rikosoikeudellinen virkavastuu ei voi ulottua postityöntekijään Posti on omassa viestinnässään henkilöstölle korostanut postilain 21 §:n muutosta. Rikosoikeudellinen virkavastuu laajenee koskemaan tavallisina kirjeinä toimitettavia viranomaisten tiedoksiantoja. Hallintolaissa on säädetty tiedoksianto-olettamasta, jonka mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse lähetetystä viranomaisen asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä. Asiakirja saattaa esimerkiksi olla tuomioistuimen päätös ja valitusaika päätöksestä lähtee kulumaan seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä. Ilmeisesti useampikin viranomainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjeet eivät ole olleet perillä tiedoksianto-olettaman mukaisesti eli seitsemäntenä päivänä postituksesta. Jokaisen oikeusturvan kannalta on ehdottoman tärkeää, että tällaiset kirjeet ovat perillä siinä ajassa, miten laissa niiden oletetaan olevan. Posti ilmeisesti on jossain vaiheessa tämän asian osalta antamassa henkilöstölle koulutusta. Ammattiliittona kantamme on yksiselitteinen. Yksittäinen postinjakajatai lajittelija ei vastaa postityön prosesseista tai resursseista, joten rikosoikeudellinen virkavastuu ei mitenkään voi ulottua postityöntekijään, joka hoitaa ”oman tonttinsa” eli esimerkiksi jakaa työvuoroluetteloon merkityn työaikansa reittiä, joka hänelle on jaettavaksi osoitettu. Koulutuksen sijaan tai ainakin sen lisäksi, postityöhön pitää resursoida sen verran tekijöitä, että Postilla on varmuus siitä, että kirjeet tulevat jaetuksi tiedoksiantomenettelyn vaatimassa aikaikkunassa. Uskoisin tämän olevan myös se, mitä sekä lainsäätäjä että tiedoksiantokirjeitä lähettävät viranomaiset toivovat. Ja se on varmasti myös se, mitä postilaiset toivovat – kukaan ei halua jakaa lähetyksiä myöhässä vastaanottajalle. Kilpailijat saavat maksutta postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot Muut lakiin tulevat muutokset ovat pienempiä. Positiivista on se, että edellisen hallituksen aikaan postilakiin lisätty hankintamenettely poistuu. Jatkossa haja-asutusalueella ei siis tarvitse lain määräämänä kilpailuttaa yleispalvelukirjeiden jakelua. Jälkiviisaana voikin todeta, että tuo menettely oli turha ja kallis. Tosin tuo asia sanottiin myös siinä vaiheessa, kun asiaa oltiin lakiin viemässä eli tässä asiassa ei tarvitse olla vain jälkiviisas. Huonoa taas on se, että Postin tulee jatkossa antaa muille postiyrityksille maksutta postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot. Laatikoiden sijaintikoordinaatit pitää myös luovuttaa, mutta niiden luovuttamisesta Posti voi periä maksun kustannustensa kattamiseksi. Liittona olemme useasti aiemminkin ihmetelleet sitä, miksi valtionyhtiöt pakotetaan antamaan liikesalaisuutensa kilpailijoille, ja jatkamme tämän ihmettelemistä yhä. < 7 Postinjakaja Antti Ahonen lähdössä reitille Jyväskylän jakeluterminaalista viime joulukuussa. Reitti_1_2023.indd 13 Reitti_1_2023.indd 13 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 15 14 Helsingin Arkadiankadulla lajiteltiin posteja pitkään lattialla. Tuolit ja pöydät saatiin takaisin pikavauhdilla, kun edunvalvojat ottivat asian esiin. 14 Reitti_1_2023.indd 14 Reitti_1_2023.indd 14 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 15 14 J akelutoimipaikkojen tilanne on viime vuosien aikana muuttunut, kun Postin strategia jakelun esityön keskittämisestä on edennyt koneellisen reittilajittelun myötä. Sisäja ulkotyötä on eriytetty, työhön tuloaikoja myöhennetty ja itse jakelutyötä muutettu usean kimpun jakeluksi. Esityön automatisointihan ei sinällään ole mikään uusi asia. Ensimmäisiä lajittelukoneita hommattiin jo 1970-luvulla. Sitä ajatusta, että saadaan mahdollisimman paljon esityötä tehtyä koneilla, on kirkastettu vuodesta 2015 ja osana sitä linjausta oli ajatus siitä, että sisäja ulkotyö pitäisi osata erottaa toisistaan. Tulin silloin vetämään Postin operaatiota, kun oli nähtävissä, että volyymit laskee ja kirjeet sähköistyy. 2010-luvun alussahan volyymit olivat vielä suuria, mutta niistä ajoista kirjeen volyymi on laskenut 2/3 ja alalle on tullut kilpailua. Silloin ja siinä tilanteessa pohdittiin sitä, kuinka asiakkaille tarjotun palvelun hinta ja hintakehitys pystytään pitämään kohtuullisena. Ja samalla saada koneet hoitamaan enemmän raskaita manuaalisia työvaiheita. Automaatio on kuitenkin ennen kaikkea kilpailuja kustannuskyky asiakkaisiin päin ja kustannuksien hillintää, Eskola painottaa. Työolojen ja työmenetelmien kehittämisessä kokemusasiantuntijoiden eli työntekijöiden näkemyksillä pitäisi olla merkitystä. Millä tavalla työntekijöiden Postipalveluista vastaava Yrjö Eskola ja sen henkilöstöstä vastaava Maija Kaski: Korjaavia toimenpiteitä pääkaupunkiseudun jakelussa on jo tehty Työolojen kurjistuminen pääkaupunkiseudun jakelussa nousi viime vuoden lopulla voimakkaasti esiin PAUn Helsingin osaston lähetettyä asiasta kirjeen Postin johdolle. Postipalveluista vastaava Yrjö Eskola ja sen henkilöstöstä vastaava Maija Kaski kertovat, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: RIITTA SIEVILÄ mielipiteitä tässä strategiassa, jossa esityö ja jakelu päätettiin erottaa toisistaan, on käytännössä huomioitu? Kehitystyö on edennyt asteittain, alueittain ja paikoittain. Minulla on ainakin kokemus siitä, että on hyviä esimerkkejä, jossa on osattu viedä kokonaisuutta työpaikkatasolla eteenpäin. Ja toki on huonojakin esimerkkejä siitä, että kaikki ei ole mennyt niin kuin on pitänyt. Palaute antoi ponnen puuttua asioihin Helsingin osaston toimikunnan, edunvalvojien ja työsuojeluvaltuutetun lähettämässä kirjeessä Postin johdolle käytiin perusteellisesti läpi huoli postinjakelun toimivuudesta, työvoiman saatavuudesta ja tulevaisuudesta. Kirjoitukseen liitettiin myös kuvia jakelun lähtöpisteiden sosiaalitilojen ja kalusteiden puutteista. Yrjö Eskola ja Maija Kaski pitivät palautetta tarpeellisena ja asiallisena. Kiitämme palautteesta, joka oli avointa ja rehtiä. Mielestäni on hyvä, että päästiin tämän jälkeen avoimeen keskusteluun. Tilanne oli varmaankin sellainen, joka oli kypsynyt pitemmän ajan kuluessa. Varmasti kaikki ei ole mennyt niin kuin on pitänyt ja on tehty virheitä, mutta omalta osaltaan tämä kirje antoi ponnen puuttua asioihin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä, Eskola sanoo. Pikku-Huopalahdessa lajitellaan vieläkin tilanpuutteen vuoksi posteja lattialla. Uusiin tiloihin mahtuu onneksi pöydät ja tuolitkin. Reitti_1_2023.indd 15 Reitti_1_2023.indd 15 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 17 16 Kaski kertoo, että pääkaupunkiseudulla jakelun lähtöpisteitä on käyty yhdessä läpi henkilöstön edustajien kanssa ja keskusteltu henkilöstön kanssa korjausta vaativista toimista. Pienempiä ja nopeasti korjattavia, muun muassa kalusteisiin liittyviä asioita on laitettu jo kuntoon. Ja on myös isompia asioita, jotka vaativat pidempää analyysia, pohdintaa ja vaihtoehtojen arviointia. Skaala on aika laaja. Hyvin kriittisesti asiat lähti liikkeelle jo paikan päällä. Isommat asiat liittyvät kiinteistöihin, onko ne oikeita ja pitäisikö ne vaihtaa. On vuokrasopimuksia jne. Pienempiä asioita on sitten nämä pöydät ja tuolit. Ja skaalaa on kaikkea siltä väliltä seinien maalauksesta vesipisteisiin. Ja autokalustoa uusitaan Postin puhtaan kuljetuskaluston tiekartan aikataulussa. Eskola lisää, että vaihdoksia ja muutoksia tehtiin myös johtamiseen. Suurin asia tässä on kuitenkin se, että olemme lisänneet vuorovaikutusta ja yhteistyötä lajittelun ja jakelun välillä sekä tuotannon ja asiakasvastaavien kanssa. Se kirjehän nosti esiin myös niitä asioita, että tämä yhteistyö ei ole toiminut, niin kuin sen olisi pitänyt. Tämähän voi toimia vain, jos tämä lähtee jokaiselta alueelta, työpaikalta ja tekijöistä itsestään. Väheneekö kimput? Työpaikkakäynneillä on noussut toistuvasti esiin myös useamman kimpun jakelu. Enimmillään posteja on jaettu seitsemästä, joskus jopa yhdeksästä kimpusta. Työ on tehotonta ja aiheuttaa laatuvirheitä, kun posteja on jouduttu lajittelemaan käytännössä vielä uudelleen. Tällaiset 7–9 kimpun jakelut ovat äärimmäisiä poikkeuksia, mutta kyllä kimppujen määrä on iso haaste ja se on tunnistettu, ja sitä on mietitty, kuinka sitä päästään purkamaan. Mutta täytyy muistaa, että sekin liittyy konelajitteluun, jonka kanssa se kulkee käsi kädessä, Kaski muistuttaa. Eskola lisää, että kimpputilanne ei suinkaan ole joka päivä ja joka paikassa sama. Hyvää on nyt se, että tuotannossa on joka aamu yhteispalaveri, jotta saamme yhteisen tilannekuvan jokaisesta päivästä. Myös eri asiakkaiden lähetysvirtoja voidaan rytmittää lajittelussa uudelleen. Esimerkiksi kahden ison asiakkaan kanssa sovittiin jakelun aikaikkunaa laveammaksi, niin että niitä voidaan rytmittää jakeluun niin, että tuo ongelma lievenisi, koska tilanne ei ole sama joka päivä. Toimipaikoissa, joissa kimppujen määrä on ongelma, on katsottu sitä, mitä voidaan tehdä lajittelun puolella valmiiksi jakeluun. Tällaisia esimerkkejä yhteistyöstä on paljon, mutta mitään sellaista hokkuspokkus-temppua ei ole olemassa, että koko ongelma poistuisi. Mutta yhteistyöllä voidaan vaikuttaa paljonkin. Yksi keino kimpputilanteen helpottamiseen voisi Eskolan arvion mukaan olla myös vuoden vaihteessa alkanut tuoteuudistus, jonka pitäisi helpottaa tilannetPikku-Huopalahden jakajilla ei ole ollut käytössä edes kunnollista taukotilaa. Nyt remontti on käynnissä, tiloja laajennetaan ja henkilöstö saa kunnolliset sosiaalitilat. Elokuussa 2020 Konalan jakelutoimipaikka jaettiin kahteen osaan Vellikellontielle ja Fonseenintielle, kun esityö siirrettiin postikeskukseen. Vellikellontien tilat ovat olleet ala-arvoisia. Siivouskaappi, sosiaalitilat, työtilat ja polkupyörien säilytys ovat kaikki sikinsokin samoissa tiloissa. Minikeittiötä tiloissa ei alun perin edes ollut. Uusiin tiloihin muutetaan heti, kun ne löytyvät. Reitti_1_2023.indd 16 Reitti_1_2023.indd 16 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 17 16 Pääkaupunkiseudun postinjakajat suhtautuvat varauksella mahdollisiin parannuksiin työssään. Näin siksi, että epäkohtia on tuotu esiin aiemminkin ja kokemus on, että samoista asioista jankuttaminen ei ole johtanut mihinkään. Työntekijät ja edunvalvonta saivat vihdoinkin työnantajan tarttumaan esille tuomiinsa harmituksen aiheisiin ja varsinaisiin puutteisiin työssään. Marraskuussa aluepäällikkö Timo Honkasalo ja aluesuunnittelupäällikkö Petteri Vankka saapuivat Tampere – Pori suunnalta pääkaupunkiseudulle niin sanotusti iskemään nyrkkinsä Helsingin saveen. Edunvalvojana asioiden etenemistä läheltä seuranneena uskallan jo todeta, että luottamuksen siemen on alkanut itää. Työn tekemisen parantamiseksi on ensin kierretty kaikki Helsingin jakelunlähtöpaikat rehellisyyden nimissä Katajanokkaa lukuun ottamatta. Työpaikkakäynneillä henkilöstöä rohkaistiin avoimesti kertomaan ihan kaikki, kaikki sekin, mikä jo moneen kertaan oli sanottu. ta niin, että lehtiä ehdittäisiin saamaan paremmin kimppuihin mukaan. Nythän kiireelliset tuotteet on pitänyt toimittaa jakeluun erillisinä virtoina, että ne on saatu jakeluun ajoissa kimppuina tai sekatavarana. Nythän se ei ole jakelun lähtöpisteissä toiminut, mutta tuotemuutos voisi muuttaa tilannetta parempaan suuntaan. Niin Eskola kuin Kaskikin ovat tutustuneet jakajien työhön vierailemalla jakelutoimipaikoissa. He kiittävät työntekijöitä sitoutumisesta haasteellisessa tilanteessa. On äärettömän tärkeää, että lehtitalotja kustantajat ostavat palvelua meiltä, eivätkä kilpailijoilta. Jakajat ovat tehneet tässä supertärkeää työtä, vaikka koko tuotannon prosessi ei ole mennytkään täydellisesti tai niin kuin alun perin oli kaavailtu. Seitsemät kimput ovat olleet poikkeama, niitä ei pitänyt olla. Tuoteuudistuksen pitäisi korjata siitä aika paljon. Yhteistyö on arkista toimintaa Helsingin osasto nosti kirjeessään esiin myös työaikoihin liittyviä ongelmia, jotka koetaan jakelussa hankalaksi. Koska pääkaupunkiseudulla jaettava posti valmistuu jaettavaksi aikataulullisesti viimeisimpänä, alkaa jakajien työaika huomattavan myöhään, jopa puolilta päivin, kestäen myöhäiseen iltaan. Perhe, sosiaalinen elämä, harrastukset ja työturvallisuus kärsivät, kun jakelua tehdään entistä enemmän iltamyöhään. Maija Kasken mukaan tuntikin jo vaikuttaisi, jos työt voisi aloittaa esim. yhdentoista sijaan kymmeneltä tai kymmenen sijaan yhdeksältä. Mutta sitäkin täytyy pohtia, miten se vaikuttaisi muualle Suomeen. Kyllähän tuo kirje käynnisti monta pohdintaa siitä, kuinka voisimme tehdä asioita paremmin. Ihmisten kuulemista ja yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa on kyllä käynnistynyt. Se on ihan arkista toimintaa. Yrjö Eskola viittaa myös jakelun vuoropäivämalliin, jonka tarkoituksena on saada yhteisesti tasaisempia ja kokoaikaisempia työkokonaisuuksia aikaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kokoaikaisten osa-aikaisuudet ovat vähentyneet, muun muassa Helsinki itä-jakelualueella 67 % koko henkilöstöstä on kokoaikaisia. Nyt täytyy katsoa, millä tavalla asioita saadaan parannettua vielä laajemmin. Useinhan ratkaisu saattaisi löytyä niistä yksityiskohdista jakelun ja lajittelun väliltä, milloin joku kuljetus menee ja millä tasolla tavarat on milloinkin. Sekä Eskola että Kaski vakuuttavat kuitenkin, että oikeaan suuntaan ollaan menossa ja dialogi henkilöstön kanssa on hyvällä mallilla. Avainsana on yhteistyö. < PAUn Helsingin osaston kirjeen Postin johdolle voit lukea osaston Preivarilehdestä www.pauhki.net/preivari Luottamuksen siemen alkoi itää Ongelmien määrä ja laatu on hyvin moninainen. Sormia napsauttamalla maailma ei oikene. Asiat on pitänyt luokitella teemoittain, kuten työtilat, lajittelun laatu, työn alkamisaika ja reitistö. Teemoja on useita ja suunniteltuja, sekä myös jo tehtyjä, toimenpiteitä on paljon. Korjaustoimenpiteet on pitänyt myös aikatauluttaa esimerkiksi tärkeyden tai helppouden mukaan. Työtila saattaa olla niin kelvoton, että uusi tila pitää saada kiireellisesti. Johonkin työtilaan saatiin heti ja helposti toimitettua asianmukaisia työvälineitä, pöytiä ja tuoleja. Huomion kohteina ovat myös kikkailu työsuhteiden laadussa sekä avoimuus yhteistyössä ja tiedonkulussa. Eräs postityöntekijä kokonaisuuden kysymykseensä tiivisti: ”Mitä hyötyä on miljoonien lajittelukoneista, kun lopputulos on se, että kirje tippuu hankeen?” RIITTA SIEVILÄ Alueellinen pääluottamusmies Reitti_1_2023.indd 17 Reitti_1_2023.indd 17 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 19 18 Henkilöstöetuja ja työhyvinvointia etsimässä Jatkuva muutos välillä ahdistaa ja olosuhteet ovat mitä ovat – työvälineistä puhumattakaan. Meidän pitäisi nähdä joskus metsää puilta ja hakea positiivisia asioita ympäriltämme, millä voisimme helpottaa työolojamme ja vapaa-aikaamme. T älläkin hetkellä käytössämme on palveluita ja etuja, mitkä valitettavasti jäävät isolta joukolta Postin työntekijöitä hyödyntämättä. Syystä tai toisesta. Ei ole aikaa, osaamista, tietoteknillisiä valmiuksia tai sitten kukaan ei ole vaan koskaan ottanut ko. asioita puheeksi. Valitettavasti iso joukko ei ole koskaan käyttänyt mitään työhyvinvoinnin mahdollisuuksia tai palveluita osa on sitten käyttänyt muidenkin edestä. Postin työhyvinvointisäätiö järjes tää monenlaista toimintaa. Alueelliset kulttuuritapahtumat ovat olleet suosittuja. Säätiö on käytännössä tukenut jotain paikallista teatteriesitystä ostamalla liput siihen. Järjestelyt on sitten hoidet tu paikallisten toimijoiden toimesta. Itse olen ollut puuhaamassa jo monta kertaa ko. tapahtumia kotikaupunkiini Turkuun. Esimerkiksi Jarkko Tammisen viime marraskuun imitaatioshow ”Kuuleeko Turku” varattiin loppuun. Nyt kun vuosi vaihtui, on suurennuslasin alla taas uusien kulttuuritapahtumien pohdinnat vuodelle 2023. Takavuosina olen ollut teatteriesitysten lisäksi puuhaamassa myös työhyvinvointipäivää, missä on ollut kylpyläaktiviteetteja, mielenkiintoisia luennoitsijoita, esim. näyttelijä Jaana Saarinen, hyvää ruokaa ym. Työhyvinvointisäätiöllä on laajasti muutakin toimintaa. On yli 50-vuotiaitten terveysvalmennuspilotteja, liikuntatapahtumia, liikuntavuorojen sponsorointia, virkistystoimintaa ja valta kunnallisia tapahtumia. Säätiö tukee myös eläkeläistoimintaa. Epassia kannattaa käyttää Epassi on oivallinen henkilöstöetu. Osa käyttää Epassia kaikkeen mahdolliseen ja ottaa siitä kaiken hyödyn irti. Valitettavasti meillä on sellaisiakin työntekijöitä, jotka eivät ole syystä tai toisesta käyttäneet sitä koskaan! Käytännössä kun on ladannut Epassin älypuhelimeensa voi alkaa käyttämään sen laajaa valikoimaa. Homma toimii siten, että ensin on itse ladattava rahaa tilille ja sitten työnantaja lataa sinne saman verran käyttörahaa. Oman rahan ja työnantajan rahan suhde on 50/50. Epassilla voi sitten ostaa esim. urheilu-, kulttuuri-, työmatka-, kuntoutus-tai melkein mitä tahansa palveluita. Itse hyödynsin Epassia tänä vuonna ostamalla leffalippuja, kuninkuusraviliput ja Tepsin kausikortin. Loput Epassin rahasta käytin harrastesalibandyjoukkueemme kausimaksuun. Mikäli joku paikallinen palvelu ei ole Epassille tuttu, niin sinne voi tehdä esityksiä, että ko. palvelu tulee Epassin piiriin. Postin sopimusruokapaikat Postin sopimusruokapaikkoja löytyy Suomesta lähes jokaiselta paikkakunnalta. Käytännössä homma toimii siten, että laittamalla nimensä ja henkilönumeronsa sopimuspaikan kassan listaan saa lounaasta Postin henkilökunta-alennuksen. Tavallisesti alennus on 2 € ruoka-annoksesta. Itse käytän tätä etua muutaman kerran kuukaudessa ja yleensä jos liikun työreissulla jossain toisella paikkakunnalla, otan etukäteen selvää missä on paikkakunnan sopimuspaikat. Noista kaksieuroisista tulee äkkiä tuntuvia säästöjä ja ruokahan on noissa sopimuspaikoissa yleensä erinomaista. Valitettavasti tätäkään henkilöstöetua eivät käytä kuin harvat postilaiset. Mikäli paikkakunnallasi on joku hyvä ruokapaikka, mutta se ei ole vielä Postin sopimuspaikka, kannattaa asiasta tehdä aloite sopimuspaikkoja ylläpitävään postin tahoon. Työterveyshuollossa myös digiklinikka Työterveyshuolto Mehiläinen on hyvä pelikaveri työhyvinvointiasioissa. Mehiläisen kautta avautuu laaja kirjo erilaisia työhyvinvointiin liittyviä palveluja. Työterveyshuollosta löytyy terveyspalveluiden lisäksi neuvontaa, ohjausta, valmennusta ym. Joskus kuulee puhuttavan, että etenkin ruuhka-aikaan soittojonot ovat aiValitettavasti iso joukko ei ole koskaan käyttänyt mitään työhyvinvoinnin mahdollisuuksia tai palveluita. Reitti_1_2023.indd 18 Reitti_1_2023.indd 18 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 19 18 U seat työnantajat tarjoavat Suomessa työntekijöilleen henkilöstöetuna työsuhdepyörää. Työntekijät ovat kyselleet jo Postissakin polku pyöräetua. Suomessa on viime vuodet eletty pyöräilybuumia, jota on entisestään kiihdyttänyt veroetu, joka mahdollistaa työsuhdepyöräilijälle satojen eurojen säästön vuodessa. Suomen Pyöräliiton mukaan veroporkkanan ansiosta työsuhdepyörät ovat ampaisseet ennennäkemättömään suosioon. Työnantajat ovat nähneet edun arvon strategisena työkaluna, jolla edistetään organisaation tavoitteita usealla osa-alueella samanaikaisesti, niin työssäjaksamisessa, ilmastotalkoissa kuin yritysmielikuvan rakentamisessakin. Mutta kuinka Postissa suhtaudutaan työsuhdepyörään? Tarkastelemme mahdollisuutta sisällyttää työsuhdepyöräetuus osaksi Postin palkitsemisen ja henkilöstöetujen kokonaisuutta tämän vuoden aikana. Henkilöstön hyvinvointi on Postin henkilöstöstrategiassa erittäin tärkeässä osassa, ja haluamme tukea henkilöstön hyvinvointia monin eri keinoin. Työsuhdepyöräetu olisi yksi uusimmista keinoista juuri tähän, sekä tapa tukea Postin henkilöstöä ympäristöystävällisempään työmatkailuun, sanoo Annette Skytte Postista. Jäämme siis kuulolle, kuinka työsuhdepyöräedulle Postissa käy. Kysyntää ainakin olisi. < van tolkuttoman pitkiä. Hyväksi neuvoksi tähän on suositeltavaa käyttää digiklinikkaa älypuhelimen kautta. Omat kokemukseni digiklinikkaan ovat olleet positiivisia. Homma toimii siten, että vastaanottava hoitaja selvittää yhteyttä ottavan asiakkaan tarpeet digiklinikan chatissa ja ohjaa tarvittaessa potilaan lääkärin vastaanotolle. Digiklinikan kautta voi siis todellakin päästä myös fyysisesti lääkärin vastaanotolle. Itse olen saanut esim. tippoja silmätulehdukseen ottamalla kuvan puhelimen kameralla tulehtuneesta silmästä. Parantava lääkitys on siten voinut alkaa saman aamun aikana ilman lääkärikäyntiä. Tietämys digiklinikan hyödyllisyydestä ja helppoudesta ei ole valitettavasti tavoittanut kaikkia postilaisia. Isona firmana postilaisille on neuvoteltu alennuksia moneenkin paikkaan. Myös ammattijärjestön tai paikallisen ammattiosaston jäsenistön käytössä olevat edut ja alennukset kannattaa tsekata. Ellet ole koskaan hyödyntänyt mitään tällaisia etuja tai et tiedä niistä mitään, niin suosittelen surffaamaan vaikkapa netissä näitä asioita käsittelevillä sivuilla. Ei tarvitse olla kovinkaan nettivelho, että tiedon valtatiet aukeavat. Jos tietokoneen käyttö tuottaa ongelmia, kannattaa kysyä, josko työpaikalta joku voisi auttaa näissä asioissa, vaikkapa luottamusmies, työsuojeluasiamies tai esihenkilö. MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu Helsinkiläinen Pertti Pohjanvuori ajaa työmatkansa pyörällä kesät talvet. Työmatkan pituus on 2,5–7 km riippuen siitä kumpaan jakelutoimipaikkaan matka suuntautuu, Kontulaan vai Vuosaareen. Vuodessa pyöräilykilometrejä Pohjanvuorelle tulee noin 6000. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Työsuhdepyörä kiinnostaa Reitti_1_2023.indd 19 Reitti_1_2023.indd 19 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 21 20 B rexitistä ja Venäjän hyökkäyssodasta johtunut elinkustannusten nopea nousu oli viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän: postilakot alkoivat elokuussa 2022. Postin lisäksi Iso-Britanniassa lakkoilevat muun muassa terveydenhuoltohenkilöstö. Postityöntekijät Iso-Britanniassa kuuluvat Viestintätyöntekijäliittoon (Communication Workers Union, CWU). Iso-Britanniassa laajoja postilakkoja Elämän kallistuminen ja isot hinnankorotukset katkaisivat kamelin selän Vastoin aiempaa vuonna 2018 solmittua sopimusta Iso-Britannian posti on järjestelmällisesti yrittänyt heikentää postin työntekijöiden asemaa ja uberisoida työehdot yhdysvaltalaisen henkilökuljetusyhtiön Uberin mallin mukaan. Liiton pääsihteeri Dave Ward kertoo postilakkojen taustoista. Vuonna 2018 ”Neljä pylvästä -sopimus” (Pay and Four Pillars Agreement) toi jäsenillemme merkittäviä etuja, kuten sopimukset ulkoistamisesta ja 35 tunnin työviikon kokopäiväisille työntekijöille vuoteen 2022 mennessä. Mutta tämän sopimuksen jälkeen kaksi peräkkäistä toimitusjohtajaa ei ole sitoutunut tähän sopimukseen, sanoo Ward. Hänen mukaan Britannian postin (Royal Mail ja sen tytäryhtiö The Post Office) pitkäaikainen toimitusjohtaja Rico Back erosi vuonna 2020, koska epäonnistui yrityksessä heikentää postin yleispalveluvelvoitetta. Postin yleispalvelu (USO) tarkoittaa ”samalla hinnalla minne tahansa” -periaatetta, eli kohtuuhintaista postipalvelua kaikkiin Iso-Britannian osoitteisiin. Se edellyttää Tuhansia Royal Mailin työntekijöitä osallistui mielenosoitukseen viime joulukuussa Lontoon parlamenttiaukiolla. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: LEHTIKUVA, CWU Reitti_1_2023.indd 20 Reitti_1_2023.indd 20 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 21 20 kirjeiden jakelua kuutena päivänä viikossa ja pakettien toimittamista viitenä päivänä viikossa. Backin jälkeen hänen seuraajansa Simon Thompson on riidellyt CWU:n kanssa ja yrittänyt painostaa heitä muutoksiin Neljän pylvään sopimuksesta. Kaikki muutokset olisivat olleet haitallisia uskolliselle työvoimalle, postityöntekijöille, jotka tuottivat hänen yritykselleen sievoisia voittoja. Vuonna 2021 Iso-Britannian posti tuotti 758 miljoonaa puntaa (864 miljoonaa euroa) voittoa, Ward sanoo. CWU on myös pitänyt esillä postin johdon runsaita palkkoja ja bonuksia, mikä on lisännyt kipinöintiä työtaisteluun. Yhteiskunnan tukipilarista pakettiläheteiksi Dave Wardilla on hyvin perinteinen ay-liikkeen puheenparsi, joka on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmenten ai kana. Hän ei arkaile sanoa, että työnantaja valehtelee väittäessään, että sen 5 prosentin palkankorotustarjous olisi ollut ”paras saavutus postin työntekijöille”. Palkkatarjous olisi sisältänyt niin paljon heikennyksiä, ”joustoja”, että hyvältä vaikuttanut korotusprosentti oli vain silmänlumetta. Myös kahdessa jäsenäänestyksessä yli 90 prosenttia kannatti lakkoa ja sen päämääriä. Jäsenistö sanoi ei työnantajan tarjoukselle, toteaa Ward. Hän tähdentää, että Iso-Britannian posti on yhteiskunnan tukipylväs, ihmisille tärkeä instituutio. Jäsenemme toimittavat lähetyksiä 32 miljoonaan osoitteeseen päivässä. Heitä kunnioitetaan omassa elinpiirissään ja koko maassakin. Sen sijaan, että työnantaja näkisi tämän etuna, se haluaa polkea postilaisten työehtoja. Royal Mailin työntekijät välittävät yrityksestä ja sen tarjoamista palveluista. He eivät säikähdä helposti niitä, jotka yrittävät tuhota postilaisten toimeentulon ottamalla käyttöön uuden liiketoimintamallin, sanoo Ward. Hänen mukaansa syy postilakkoon on yksinkertainen: Royal Mailin uberisaatio täytyy pysäyttää. Johdon ajatuksena on Royal Mailin muuttaminen keikkataloustyyliseksi pakettikuriiriksi, jonka liiketoimintamalli perustuu näennäiseen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja satunnaiseen työvoimaan. Taistelemme ehdotettuja muutoksia vastaan, joita yksikään postityöntekijä maailmassa ei hyväksyisi, summaa Dave Ward. Tuki lakolle tärkeä Iso-Britanniassa lakkoilu ei ole niin yksinkertaista kuin vaikkapa Pohjoismaissa. Lakkoon meno edellyttää jäsenäänestystä. Myös yleisön tukea lakoille tutkitaan ja raportoidaan tarkasti. CWU:n kesän lopulla aloittamat lakot saivat enemmistön tuen: elokuun 24.–25. päivänä kyselyyn vastanneista jäsenistä 53 % kannatti lakkopäätöstä, 32 % ei pitänyt sitä perusteltuna. ”Nyt riittää” (”Enough is Enough”) -kampanja on ollut menestys. Lakkoihin on osallistunut 115 000 jäsentä. Ensimmäisessä jäsenäänestyksessä, joka koski palkankorotustavoitteita koronapandemian rasitusten ja kasvaneiden elinkustannusten korvaamiseksi, noin 99 prosenttia äänesti esitysten puolesta. Toisessa äänestyksessä, joka koski työehtoja eli uberisaation pysäyttämistä, kyllä äänesti 98 prosenttia jäsenistä. Meillä on jäsenten vankkumaton tuki lakolle, Ward toteaa. Miten lakko on pitänyt, onko ollut rikkureita? Työnantaja on yrittänyt houkutella ja painostaa väkeä lakonalaisiin töihin. Mutta lakot ovat pitäneet hyvin, sanoo Ward. Hänen mukaansa lakkojen jälkeen lakkolaisiin ja ay-aktiiveihin on kohdistettu painostusta. Töihin palaavilta on hänen mukaansa evätty normaalit ylityöt ja heitä on uhkailtu, jos he eivät ole suorittaneet työtään aikataulussa. Myös sairausajan palkoista on tullut riitaa. Toisaalta Royal Mail vaati marraskuussa ”herra Wardia” lopettamaan ”sopimattoman” käytöksen työpaikkojen edessä olevilla lakkovartiopisteillä. Työnantajalta on tullut yli 100 syytöstä väkivallasta ja pahoinpitelystä, häirinnästä, pelottelusta ja rikollisista vahingoista CWU:n työtaistelutoimien aikana. Dave Ward ei hätkähdä työnantajan syytöksiä, vaan toteaa poliisin tutkivan tapaukset. Elokuussa alkaneet postilakot ovat laajin ja yhtenäisin luokkien välinen vastakkainasettelu tai yhteenotto Iso-Britanniassa sitten vuosien 1984–1985 kaivoslakon jälkeen, arvioi Ward. Hänen mielestään lyhytaikaiseksi vain reilun kuusi viikkoa jäänyt Liz Trussin konservatiivihallitus pahensi työmarkkinoiden tilannetta. Trussin hallitus halusi paitsi elvyttää ”minibudjetilla”, myös rajoittaa ammattiliittojen lakko-oikeutta esimerkiksi rautateillä ja terveydenhoitoalalla. Sen seurauksena nämä alat ovat alkaneet lakkoilla. Pääministeri Trussin hallituksen kaatoi ensisijaisesti epäonnistunut elvytyspaketti, jonka keskiössä oli suurituloisten verojen alentaminen 45 miljardin punnan (51 miljardia euroa) edestä. Alennukset piti tehdä velkarahalla, mikä sai markkinat huolestumaan ja mikä lopulta kaatoi hallituksen. Ei varaa lakkoavustuksiin Tammikuussa Iso-Britanniassa lakkoillaan muun muassa sairaankuljetuksessa, mutta postityöntekijät eivät aio järjestää työtaisteluja nyt. Dave Ward ei halua sanoa, koska seuraava postialan työtaistelutoimi alkaa. Yksi syy on suomalaisittain hämmentävä. Vaikka CWU:n työtaistelu on varmasti oikeutettu, meillä ei ole varaa maksaa lakkoavustusta työtaisteluun osallistuville, Dave Ward huokaa. Viestintätyöntekijäliiton CWU:n pääsihteeri Dave Wardin mukaan viime elokuussa alkanut postityöntekijöiden lakko on suurin ja laajin vastakkainasettelu brittiläisessä yhteiskunnassa sitten kaivoslakkojen vuonna 1984–1985. Reitti_1_2023.indd 21 Reitti_1_2023.indd 21 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 23 22 Alustatalous tuli myös postialalle T apahtuma kokosi yhteen osanottajia useista Euroopan maista. Kokous järjestettiin hybridinä, osan ollessa läsnä ja osan videoyhteyden välityksellä. Tapahtuman avauspuheenvuoron piti isäntänä toimivan CWU Irlannin (Communications Workers’ Union) puheenjohtaja Sean McDonagh. Itse konferenssissa puhetta johti Ruotsin SEKO:sta (Serviceoch kommunikationsfacket) Jens Saverstam. Suomea edusti PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen johdolla viisihenkinen valtuuskunta. TEKSTI: ALEKSI ANDERSSON KUVA: VEERA KEKÄLE C ommunication Workers Union on Ison-Britannian suurin viestintäalan ammattiliitto, jossa on vajaa 200 000 jäsentä (187 117 jäsentä tammikuussa 2023). CWU perustettiin tammikuussa 1995, kun viestintätyöntekijöiden ammattiliitto yhdisti voimansa National Communications Unionin kanssa. Liitto edustaa jäseniä posti-, tele-, matkaviestintä-, hallintoja rahoitusyrityksissä, joista tärkeimpänä on Royal Mail Group. Muita yrityksiä, joissa liiton jäseniä: UK Mail ja BT, Telefonica O2, Virgin Media, EE ja Santander. Royal Mailissa on Iso-Britanniassa 115 000 työntekijää, joista päällikkövirkailijoita noin 40 000 ja jotka eivät kuulu CWU:hun. Postityöntekijöiden järjestäytymisaste on käytännössä 100 %, koska työntekijöiden ammattiliittoon järjestäytymisen perinne on ollut vahva jo vuosikymmenten ajan. CWU:n pääsihteeri kesäkuusta 2015 lähtien on ollut Dave Ward . Dave aloitti työt juoksupoikana vuonna 1976, kuusi vuotta myöhemmin hänestä tuli työpaikkansa ammattiosaston sihteeri. CWU:n Luoteis-Lontoon toimihenkilö hänestä tuli 1992. Vuonna 2015 Dave seurasi Billy Hayesia pääsihteerinä. Lounais-Lontoon elinikäinen asukas Dave Ward on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Sen lisäksi, että hän kannattaa futisseura Chelsea Clubia, on pääsihteeri myös innokas blueskitaristi sankareinaan Keith Richards ja Ry Cooder . < Suomessa lakkoavustukset ovat SAK:laisissa liitoissa olleet noin 70 100 euroa, josta yli 16 euroa menevä osa on verollista tuloa. Toimihenkilöillä (OAJ ja PRO) lakkoavustus on ollut 160– 180 euroa päivässä. Lakkoon meno ilman minkäänlaista avustusta tuntuu hurjalta. Toisaalta siksi lakot Iso-Britanniassa ovat lyhyitä, ja ne toteutetaan ruuhkaja sesonkiaikaan, jotta saadaan mahdollisimman suuri vaikutus työnantajalle. Lakko jatkuu myöhemmin kevättalvella ja keväällä. Toivomme, että voimme kaikki palata normaaliin elämään mahdollisimman pian. Mutta normaaliolo ei tule jäsentemme toimeentulon kustannuksella, sanoo pääsihteeri Dave Ward. < Viestintäalan isoin liitto, johdossa blueskitaristi UNI Global Europan postija logistiikkasektorin konferenssi pidettiin Dublinin Dun Laoghairessa, Irlannissa 14.11 – 16.11.2022. UNI Global on maailmanlaajuinen ammattiyhdistys, jonka jäsenliittoja on 150 maassa edustaen 20 miljoonaa työntekijää. Posti alalla Euroopan laajuisesti työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä. Heidi Nieminen kävi eurooppalaisille kolle goille läpileikkauksen Postin toiminnasta viime vuosikymmeneltä tähän päivään. Reitti_1_2023.indd 22 Reitti_1_2023.indd 22 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 23 22 Seuraavien kolmen päivän aikana kuultiin lukuisia puheenvuoroja eri Euroopan maiden ammattiliittojen toimesta, ja ensimmäistä kertaa niissä korostui pakettija verkkokauppa, joka oli aiheena noussut perinteisten postaalisten tuotteiden, kirjeiden sekä sanomaja aikakauslehtien ohi. Suomen ja PAUn puheenvuorossa Nieminen kävi läpileikkauksen Postin toiminnasta viime vuosikymmeneltä tähän päivään, miten yhtiö haki epätoivoisesti uutta bisnestä laskevien jakeluvolyymien tilalle, seurauksena taloudellisia tappioita ja ryvettynyt maine. Ymmärrettyään olevansa jakeluja logistiikkayhtiö ja rakennettuaan strategiansa sen pohjalta, on se ollut myös ammattiliitolle myönteinen asia. Muilla osanottajamailla puheenvuoroissa nousivat toistuvasti esille erityisesti alustatalous, yleispalveluvelvoite tai sen puutteellisuus, markkinoiden sääntely, halpatyövoiman käyttö ja diversifikaatio eli miten löytää uusia työkokonaisuuksia postialan työntekijöille. Yksityisillä toimijoilla postialalla on jo merkittävä rooli Suurena ongelmana nähdään yksityisten toimijoiden alustatalouteen pohjautuvat ns. kevytyrittäjämallit, joissa postinjakaja ei ole aidossa työsuhteessa yritykseen, vaan kantaa yrittäjän vastuun ilman työsuhteisen työntekijän oikeuksia. Näistä suurimpana ja eniten puheissa esiintynyt, ammattiliittojen ja työntekijöiden järjestäytymisen vastaisena tunnettu Amazon. Käytännössä strategia on usein sama. Yritys saapuu kohdemaan markkinoille joko asiakkaana, tai alihankkijana tehden yhteistyötä valtiollisen toimijan, yleensä paikallisen postin kanssa ja saa tällöin tuotteensa maan verkkoon. Jossain vaiheessa se pyrkii ottamaan voittoa tuottavat jakelualueet omaan haltuunsa perustamalla alalle kilpailevan toimijan. Se saattaa väliaikaisesti myös polkea hintoja, kun taakkana ei ole maanlaajuista jakeluvelvoitetta. Liberaalit markkinalait mahdollistavat kirsikoiden poimimisen kakusta, ja pian valtiollinen toimija, jonka velvollisuutena on jakaa koko maahan, on vaikeuksissa. Arviolta jopa 87 % pakettija verkkokaupan lähetyksien jakelusta Euroopassa on neljän yksityisen toimijan hallussa. Globaalisti tämä luku on 40 %. Näistä suurimmat Amazon, UPS ja DPD. Eikä näillä yrityksillä juurikaan ole omia, työsuhteessa olevia työntekijöitä. Niiden liikevoitot eivät päädy valtion kassaan, ja kun ne myös harjoittavat aktiivista verosuunnittelua, sekin hyöty jää kohdemaalle minimaaliseksi. Vastaavasti yhteiskunnan harteille jää haja-asutusalueiden jakelun tuottamat tappiot, sekä massoittain irtisanottuja postin työntekijöitä. On otettava kuitenkin huomioon, ettei jokaisen Euroopan maan posti ole täysin valtio-omisteinen, vaan osassa yksityistämisten myötä osuuksia on myös toisaalla. UNI pyrkii vaikuttamaan Euroopan komissioon UNI Europan postija logistiikkasektori pyrkii vaikuttamaan Euroopan komission lainsäädäntötyöhön tuomalla esille ne konkreettiset haasteet ja ongelmat, mitkä nykyinen liberaali markkinatalous mahdollistaa. Yksi mahdollinen keino olisi laajentaa yleispalveluvelvoite koskemaan myös yksityisiä markkinoilla toimijoita, jotta nämä eivät voisi tehdä pelkkää kermankuorintaa, vaan niillä olisi vastuulla jakaa myös muualle maahan. Kaikissa maissa paketti ei edes kuulu yleispalveluvelvoitteen alle. Suomessa se kuuluu, mutta tulkinta on sellainen, ettei se sido yksityisiä toimijoita jakamaan lähetyksiä muualle kuin minne se itse haluaa. Tähän problematiikkaan otti kantaa myös Euroopan komission postipalveluiden sääntelyviranomaisia edustava Petros Galides, joka myönsi ongelman, mutta totesi rajanvedon olevan lainsäätäjälle vaikeaa. Miten lakiin voidaan kirjata tarkka määritelmä siitä, mitkä kaikki tuotteet olisivat yleispalveluvelvoitteen alaisia, ilman että rikotaan kilpailulakia, ja mahdollistetaan edelleen myös pienten toimijoiden oikeus osallistua alalle. Postimarkkinoille tarvitaan sääntelyä Sääntelyn puute mahdollistaa myös pitkien alihankkijaketjujen käytön. Tyypillistä näille on se, että mitä alemmas ketjussa mennään, sitä heikommat työehdot -ja olot työntekijöillä on. EU-komission vapauttaessa postaalisen toiminnan, luvattiin jäsenmaille sen edistävän kilpailua ja täten parantavan työntekijöidensä työehtoja. Kävikin päinvastoin. Nyt komission halutaan korjaavan nämä virheet. Markkinoiden sääntelyn katsotaan olevan kuitenkin oleellisin yksittäinen toimi, jolla voidaan Euroopan laajuisesti turvata alan työntekijöiden oikeus ihmisarvoiseen työhön. Halpatyövoiman käyttö on lisääntynyt alihankintaketjujen ja alustatalouden myötä. Sillä tarkoitetaan työtä, joka alittaa alan yleisen palkkatason ja muut työehdot. Näin toimivat yritykset saavat lisäksi epäreilun kilpailuedun suhteessa muihin. Erityisesti Espanjan ja Portugalin edustajien puheenvuoroissa nämä teemat nousivat vahvasti esille. UNI pyrkii myös dialogiin ja kansainvälisiin sopimuksiin suuryritysten kanssa, jotta nämä noudattaisivat alan yleisiä ehtoja. Konferenssin lopuksi otettiin videoyhteys Ukrainaan, jossa paikallisen ammattiliiton edustaja kertoi, minkälaista postilaisen on tehdä työtä sodan keskellä. Kun Venäjän valtaamia alueita on onnistuttu vapauttamaan, on postinjakaja sotilaiden jälkeen ensimmäinen, joka alueelle saapuu. Pidimme myös hiljaisen hetken sodassa kaatuneiden muistolle. < Liberaalit markkinalait mahdollistavat kirsikoiden poimimisen kakusta. Reitti 23 Reitti_1_2023.indd 23 Reitti_1_2023.indd 23 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 25 24 Vapaalla Antti Parkkinen TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: JUHA PÖYRY Shakki oli Postissa ennen suosittu taukoajanviete, tietää Antti Parkkinen. Tampereen alueella jakajana työskentelevä, Suomen ja Ranskan väliä sukkuloiva mies ratkaisee ja laatii shakkitehtäviä. Hän on myös shakkitoimittajana haastatellut maailman huippupelaajia. harrastaa shakkia monessa muodossa Postinjakaja Reitti 24 O len avustanut shakkilehtiä ja -sivustoja Suomessa, Ranskassa, Englannissa ja Hollannissa. Ja ollut seuraamassa paikan päällä maailmanmestaruusotteluita. Shakki on kansainvälistä toimintaa, Parkkinen sanoo. Eräänlainen maailmankansalainen hän on itsekin. 57-vuotias Parkkinen on 1990-luvulta asti asunut vuodesta noin puolet Suomessa ja puolet Ranskassa, Pariisin esikaupunkialueella. Ranska, englanti ja venäjä hänellä on hallussa erinomaisesti; ruotsi, espanja ja italiakin ovat hyvin sujuvalla tasolla. Aiemmin hän teki myös kääntäjän töitä. – Lopetin ne hommat, kun niistä maksetaan nykyään niin huonosti, ettei siinä enää ollut järkeä. Nyt hänen työpaikkansa Suomessa on Pirkkalan jakelukeskus, ja jakelualueena on Pirkkala ja Tampere. Kirjeshakkia ja ”penkkiurheilushakkia” – Opin siirrot noin 7-vuotiaana. Pelasin isän ja joskus kavereiden kanssa. Shakkikerhoon menin 12–13 vuoden iässä, muistelee Parkkinen. Niin sanottua lähipelaamista eli shakkia laudan ääressä vastustajan kanssa hän harrastaa nykyään vain vähän. Muut shakin muodot houkuttavat enemmän. Nuorena Parkkinen pelasi kirjeshakkia, jossa siirrot lähetettiin vastustajalle postitse ja yksi peli saattoi kestää pari-kolmekin vuotta. Hän saavutti lajissa mestarin arvon. Kirjeshakkia pelataan yhä, mutta nimestään huolimatta se ei enää juuri työllistä postinkantajia, vaan lähes kaikki siirrot tehdään nettiserverillä. Nuorena Antti Parkkinen pelasi kirjeshakkia, jossa siirrot lähetettiin vastustajalle postitse ja yksi peli saattoi kestää pari-kolmekin vuotta. Reitti_1_2023.indd 24 Reitti_1_2023.indd 24 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 25 24 Antti Parkkinen XXXXX Reitti 25 – Tietokoneiden käyttö apuna on sallittua, ja tämän kehityksen myötä monet harrastajat ovat lopettaneet. Huipputasolla lähes kaikki pelit päättyvät tasan. Itse en nykymuotoisesta kirjeshakista enää perusta. Pitkään Parkkinen harrastikin shakkia vain penkkiurheilun tapaan. – Seurasin huipputurnauksia ja niiden pelejä, luin ja tutkin shakkikirjoja ja -lehtiä. Näinkin shakista voi tulla elinikäinen harrastus. Tehtäväshakissa maajoukkueeseen asti Reilut kymmenen vuotta sitten Parkkinen innostui shakkitehtävistä. Sekin on kilpailullinen laji, ja hän on osallistunut lukuisiin kisoihin. Tehtävien ratkaisemisessa hänellä on maajoukkue-edustuskin. – Viime vuoden keväällä olin Suomen joukkueen jäsenenä EM-ratkaisukilpailussa Riiassa. Ratkaisemisen lisäksi hän harrastaa tehtävien laatimista, josta kertoo nauttivansa erityisen paljon. – Olen julkaissut ainakin sata tehtävää ja osallistunut laadintakilpailuihin monissa eri maissa. Muutama tehtäväni on saanut palkintojakin. Rahapalkintoja kilpailuissa ei yleensä ole, tai ne ovat hyvin pieniä. Shakkitehtävien henkinen sukulaisharrastus on sanatehtävien laadinta. Parkkisen luomuksia julkaistaan ristikkolehtien ohella mm. Suomen Kuvalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Aamulehdessä. Niilläkin tosin tienaa niin vähän, että päämotivaationa laatijalle on rakkaus lajiin. Suomen ”tavallisen shakin” eli lähipelaamisen taso on kansainvälisessä vertailussa melko vaatimaton, mutta kiintoisaa on, että kirjeja tehtäväshakissa suomalaiset ovat yltäneet aivan huipulle saakka. – Pertti Lehikoinen voitti kirjeshakin maailmanmestaruuden vuonna 2014. Ja Postissa työskennellyt, vuonna 1941 syntynyt Pauli Perkonoja on voittanut useita tehtävänratkaisemisen maailmanmestaruuksia, kertoo Parkkinen. MM-finaalien ja huipputurnausten backstagella Nykyään shakinpeluusta suurin osa on siirtynyt internetiin. Siellä vastustajia löytyy ympäri maailman, kaikkiin vuorokaudenaikoihin, ja miettimisajat ovat yleensä lyhyitä, kuten viisi minuuttia koko peliin pelaajaa kohti. Parkkinen ei nettishakkia pelaa. – En halua käyttää vapaa-aikaani siihen, aika ei muutenkaan meinaa riittää kaikkeen tekemiseen. Mutta yhä on myös perinteisiä turnauksia, joissa siirrot tehdään laudalla ja peli voi kestää useita tunteja. Tämän ns. klassisen shakin maailmanmestaruus ratkeaa kahden pelaajan välisessä MM-ottelussa, joista Parkkinen on shakkitoimittajana päässyt raportoimaan. – Olen myös ollut kymmenissä huipputurnauksissa. Wijk an Zeen turnaus Hollannissa on todella hieno. Satoja ihmisiä, tähtipelaajat ovat aidatulla alueella mutta samassa tilassa tavallisten shakinharrastajien kanssa, joille on omat turnauksensa. Backstagella pääsee juttusille huippujenkin kanssa, tosin he eivät aina anna haastatteluja. Esimerkiksi temperamenttinen ex-maailmanmestari Garri Kasparov oli tunnettu suutahduksistaan. – Kasparovia en ikinä rohjennut puhutella, mutta olen juonut hänen edeltäjänsä Anatoli Karpovin tarjoamaa shampanjaa ja jutellut nykyisen maailmanmestarin, Norjan Magnus Carlsenin kanssa. Postissa vallitsi vahva shakkikulttuuri Parkkinen sai ensikokemuksensa Postista 1980-luvulla ollessaan kesätöissä jakajana Helsinki 12:ssa, jonka konttori sijaitsi Annankadulla. Yhteishenki oli hyvä ja vaihtuvuus vähäistä. – Lähetykset lajiteltiin kaikki toimipaikassa ja jokainen jakaja kasasi oman piirinsä tavarat. Työpaikalta lähdettiin, kun homma tuli valmiiksi, silti saatiin koko päivän palkka. Jos oli poissaoloja, puolentoista piirin jakamisesta maksettiin ylityökorvausta, vaikka työ olisi tullut tehdyksi varsinaisen työajan puitteissa. Överiä tehtiin siksi mielellään. 1990-luvun lopulla hän oli Ilmalan postikeskuksessa, koska halusi vakityön, jonka työajat mahdollistaisivat keskeneräisten opintojen edistämisen. Työn ohessa Parkkinen valmistui valtiotieteen maisteriksi. Joustavien vuorojen lisäksi Ilmalassa hyvä puoli oli mahdollisuus pelata shakkia, joka oli taukotiloissa yleinen harrastus. – Tauoilla pelasin usein ruokailutilassa Matti Silvosen kanssa, joka oli toiminut luottamusmiehenäkin. Hän oli myös jäsen Postin puulaakijoukkueessa, joka osallistui työpaikkajoukkueiden Helsingin-mestaruuskisoihin. Heillä oli vuotuisena traditiona joukkueottelu eduskunnan shakkikerhoa vastaan, jossa pelasi muun muassa Sauli Niinistö. ”Ammattiylpeys ja työetiikka yhä kunniassa” Enää työpaikkajoukkueiden välisiä shakkikisoja ei järjestetä, ja työn kiireisyys on tappanut taukoshakin Postissa. Mutta postinjakamisessa on yhä puolensa, katsoo Antti Parkkinen. – Pääsääntöisesti sitä saa tehdä omaan tahtiinsa. Työaikaa tietysti mitataan, mutta työtä ei tehdä liukuhihnalla, eikä tarvitse osallistua jaskanpauhantapalavereihin. Saa ajatella omiaan ja syntyjä syviä, kunhan tekee duuninsa. Ja kun homman kerran oppii, pääsee aina takaisin. Työn mielekkyyttä lisää Parkkisen mukaan sekin, että postinjako on edelleen yhteiskunnan yksi peruspalvelu, jolla yritetään taata kansalaisten yhdenvertainen mahdollisuus saada informaatiota. Hän sanoo asian olevan itsestäänselvyys pitkän linjan postilaisille. – Vanha ammattiylpeys ja työetiikka ovat vielä kunniassaan, vaikka työehdot ovatkin pitkään huonontuneet. Työhön tulevat nuoretkin ovat enimmäkseen oikein tunnollisia. Ja ainakin meidän työyhteisössä jokainen saa olla sellainen kuin on. < Reitti_1_2023.indd 25 Reitti_1_2023.indd 25 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 27 26 T ärkeintä nuorelle ihmiselle on nähdä, miten työtä tehdään, mitä koulutusta työn tekeminen vaatii, vai vaatiiko, millaiset työolosuhteet ovat, millaisia erilaisia työtehtäviä on olemassa. Jo alkumetreillä on hyvä tutustua työturvallisuuteen, perustyöehtoihin ja omiin oikeuksiin työssä. Perehdytys kaiken A ja O Liian moni asia jää perehdyttämättä nuorelle ihmiselle hänen tullessa ensimmäiseen työpaikkaansa. Erityisesti työntekijän oikeudet jäävät kertomatta, mutta velvollisuudet kyllä useimmiten muistetaan kertoa. Turvallisuus, oikeudet ja velvollisuudet ovat yhtä tärkeitä kaikki ja niistä syntyy kokonaisuus, jonka avulla työntekijä osaa ja pystyy toimimaan työssään hyvin. Työolosuhteiden polkeminen vastaavasti heikentää työssä toimimista, viihtyvyyttä ja pysyvyyttä. Oma lapseni oli 8. luokan keväällä ensimmäisen kerran tutustumassa työelämään kaupassa ja teki ensisijaisesti hyllytystä. Nyt 9. luokalla heillä on kaksi viikkoa varattuna työelämään tutustumiseen. Tutustuminen Postissa eri toimintoihin Tapaturman takia, minkäänlaista kädellä tehtävää työtä ei pystytty tekemään. Meillä oli kuitenkin mahdollista järjestää työelämään tutustuminen sanan nimenomaisessa merkityksessä. Isossa yrityksessä kuten Posti, on monia erilaisia työtehtäviä. Kävimme tutustumassa Vantaan logistiikkakeskuksen pakettilajitteluun, kurkkasimme Transvalin vaYhdeksäsluokkalainen Janko Ollikainen tutustui koulun TET-jaksolla Postin eri tehtäviin. Tässä nuori mies on vierailulla Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla. TEKSTI & KUVA: SATU OLLIKAINEN Työelämään tutustumassa Peruskoulun yläasteen oppilaat aloittavat työelämään tutustumisen (TET). Tutustumisella tarkoitetaan sitä, että oppilas menee oikeaan työpaikkaan tutustumaan ja tekemään pienimuotoista työtä. rastoa, PKS-rahtiterminaalissa saimme esittelykierroksen, kävimme jakelutoimipaikoissa, sekä Pasilan postikeskuksessa. Kierroksilla kävimme läpi, kuinka erilaiset tuotteet, paketit, rahti ja kirje päätyvät lähettäjältä vastaanottajalle ja kuinka moninaisia tehtäviä lähettämisen ja saapumisen välillä on. Tutustuimme myös ay-toimintaan. PKS-terminaalissa oli käynnissä luottamusmiesvaalit. Työelämään tutustujamme toimi vaalivirkailijana. Ainakin tässä tapauksessa sanat luottamusmies, edunvalvonta ja ammattiliitto tulivat tutuiksi, joten tulevaisuudessa näiden sanojen ei tulisi olla vieraita. Mitä ajatuksia työelämään tutustumisesta Ennen työelämään tutustumista nuorella ei ollut mielessä sitä, mitä isona voisi tehdä. Teknologia-ala voisi olla sellainen, joka kiinnostaisi. Tutustuminen Postin eri tehtäviin vastasi jonkin verran odotuksia, eikä se ollut missään muodossa pettymys, päinvastoin. Kaikista eniten nuorta yllätti se, miten laaja Posti on ja kuinka paljon erilaisia tehtäviä siellä on. Hän oli luullut Postin jakavan vain kirjeitä ja lehtiä ihmisille. Kaikkein eniten kiinnostusta herätti trukeilla tehtävä työ. Ne ovat vähän kuin isojen miesten leikkikaluja. Tämä olisi kyllä sitä työtä mitä voisi tulevaisuudessa ainakin alkuun tehdä. Ehkä kolmen vuoden päästä voisi ottaa yhteyttä PKS-terminaaliin ja kysellä kesätöitä. Myös ajatus vaalivirkailijana toimimisesta, jos se olisi oikea ammatti, voisi kuvitella toimivan. Kyseessä olisi luottamustehtävä. Siinä saisi tietää salaisuuksia, joita ei voi kertoa eteenpäin. Eniten tästä viikosta nuorelle jäi mieleen Logistiikkakeskuksen vaikeasti käsiteltävät isot paketit sekä Transvalin varasto, joka oli huomattavasti isompi kuin mitä oli varastojen kuvitellut olevan. Turvallisuudesta jäi mieleen turvajalkineet, suojaliivi sekä Transvalin varastossa nähty huojuva trukkikuljetus. Trukin kyydissä oli pesukone ja sen päällä vielä korkea jääkaappi, joka huojui niin, että tuntui siltä kuin se tipahtaisi kyydistä ihan kohta. Se ei näyttänyt olevan siReitti_1_2023.indd 26 Reitti_1_2023.indd 26 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 27 26 E dunvalvontatyössä tulee aika ajoin tilanteita, missä kyseenalaistetaan, kenelle olet oikeasti lojaali. Voin luvata ja vannoa, että PAUn luottamusmiehissä en ole ikinä nähnyt ketään, joka ei ajaisi työntekijän etua. Sen voi kuitenkin tehdä eri tavalla. Riippuu aika paljon työnantajan edustajasta, kun voi olla, että joskus joku juuri koulusta päässyt uraputkihenkilö tulee kertomaan miten jaetaan postia niin se ei oikein sovi niille jermuille, jotka on sitä työtä tehneet jo 30 vuotta. Minulla itselläni on se onni, että olen töissä toimipaikassa, jonka palvelupäällikkö on ensin teini-ikäisenä lapioinut elefantinpaskaa ollessaan Esson bensa-asemalla kesätöissä ja sitten siirtynyt postiin jakelun kautta johtotehtäviin. Tarkoitan siis sitä, että meillä on päällikkö, joka ymmärtää sekä postinjakelun että työelämän ja elämän haasteet. Minkään ei pitäisi estää sitä, että luottamusmies tulee toimeen työnantajan edustajan kanssa vai? Minä itse tavallaan jouduin edunvalvontatehtäviin vahingossa. Paras työkaverini, joka oli nähnyt elämää paljon enemmän kuin minä, lähti ehdolle luottamusmieheksi. Ajattelin, että no minä sitten varaluottariksi, siitä tulee hauskaa. Suuri osa edunvalvontatyöstä on kuuntelemista. dottu millään tavalla kiinni. PKS-terminaalissa turvallisuus tuntui paljon paremmalta. Siellä oli merkittynä selvät paikat missä kulkea ja liikkua. Työntekijät näkyivät hyvin, kun heillä oli oranssiset vaatteet päällä. Mitä tulevaisuudessa? Kysyttäessä minkä tehtävän ottaisi vastaan Postissa, jos saisi itse valita, olisi toimitusjohtaja valinnan kohde, koska sillä on hyvä palkka. Pohdittaessa millainen koulutus siihen vaadittaisiin, olisi selvää, että lukio pitäisi käydä ja jotain jatko-opintoja. Pelkkä peruskoulu ei riittäisi, eikä myöskään pelkkä ammatillinen koulutus. Vaikka tämä työelämään tutustuminen oli mukava ja hyvä, ei se kuitenkaan vielä avannut ajatusta sille, mitä peruskoulun jälkeen lähtisi opiskelemaan. Jos mitään muuta ei keksi, niin sitten voisi mennä lukioon vielä miettimään tulevaisuutta. Näissä tehtävissä, joita ensisijaisesti katselimme, kouluaineista matematiikka olisi hyödyllistä ja kielitaito olisi ehdottomasti plussaa. Yhteiskuntaoppiaineesta on saanut jonkin verran käsitystä yleisistä asioita, joita selvästi pystyy hyödyntämään työelämässäkin. Tälle viikolle antaisi kouluarvosanan 9. Työelämän ympyrä Yksi kirjoittajalle mieleenpainuva tapahtuma oli Vantaan logistiikkakeskuksessa. Paikalla oli pian työelämäänsä ja uraansa aloittava nuori ja työelämänsä ja uransa päättävä eläköityvä henkilö. Voisi todeta, että tässä kohden työelämän ympyrän sulkeutui ja aloitti uuden kulkemisen. Kiitokset Juhani, Jarmo, Anna ja Marjo, että saimme mahdollisuuden tutustua näin moninaisesti Postin eri tehtäviin. Kiitos myös Aleksi, Jyrki, Maarit, Riitta ja Sari mukavasta, osaavasta ja ammattitaitoisesta perehdytyksestä erilaisiin työtehtäviin. < Luottamusmies tai luottomies vai sekä että No, kaverini ei päässyt luottariksi mutta minusta tuli vara. Rupesin pitämään suuta auki aina palavereissa ja myöhemmin PAUn kursseilla opin, että varaluottamusmies on vain rividuunari varsinaisen luottamusmiehen läsnäollessa, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Minusta tuli luottamusmies ja vieläpä alueluottamusmies. Kun ensimmäisen kerran menin sitten PAUn kurssille Heimariin, olin vähän epävarma. En heti tuntenut olevani mukavuusalueellani. Kuitenkin parin päivän päästä huomasin olevani kaltaisteni joukossa, meillä oli yhteistä sama työ – eri muodoissa – ja päämäärä, työntekijöiden puolen pitäminen. Minun mielestäni LUOTTAMUS on edunvalvontatehtävissä A ja O. Lojaali pitää kuitenkin olla aina edustettavalle. Se että työnantajan edustaja voi tietyissä tapauksissa kertoa jotain, mitä ei saisi muka kertoa eteenpäin, ei saa estää edunvalvojan kertoa tästä, jos se on edustettavan parhaaksi. Kuitenkin myös työnantajan edustajan on voitava luottaa luottamusmieheen. Aika suuri osa edunvalvontatyöstä on kuuntelemista, riitatilanteessa yleensä tulee vastaan TES tai laki. Ihmisten yhteen sovittamiseen ei ehkä auta kuin rakentava keskustelu. ANDERS LINDBLAD Alueluottamusmies, Posti, Porvoo ja Loviisa Reitti_1_2023.indd 27 Reitti_1_2023.indd 27 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 29 28 Tästä on syytä puhua Vaalistajan viikkokatsaus tarjoaa sinulle työntekijän näkökulman eduskuntavaaleihin. Vaadimme puolestasi ehdokkailta selkeitä kantoja, katsomme vaalilupausten taakse ja kerromme myös sen, mitä ei sanottu ääneen. Tilaa viikon tärkeimmät puheenaiheet koottuna sähköpostiisi #Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen äänestysaktivointikampanja. Sivusto vaalistaja.fi aukeaa 10.2.2023. www.vaalistaja.fi/tilaa Reitti_1_2023.indd 28 Reitti_1_2023.indd 28 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 29 28 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM E linkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja herätti huomiota sanoessaan YLEn haastattelussa, ettei palkalla tarvitse tulla toimeen. Hänen mielestään pienimmät palkat voisivat olla vielä nykyistä pienempiäkin ja julkisen sektorin tulee tukea pienipalkkaisten toimeentuloa. Mitä tähän teesiin voisi sanoa? Olisiko tällaisella tuki-palkkarakenteella taloutemme pitkän aikavälin kestävyys turvattu, kun samaan hengenvetoon vaaditaan, että tuloverotusta tulisi keventää? Kangasharju perustelee väitettään siten, että jos edellytyksenä on, että kaikki tulisivat palkallaan toimeen, niin meillä jäisi hirveästi työpaikkoja syntymättä. Varmaan näin onkin, mutta lähtökohtana markkinataloudessa pitää olla yritystoiminta, joka perustuu kannattavaan liiketoimintaan palkkakustannuksineen päivineen. Yritykset ovat voittoa tavoittelevia talousyksiköitä. Jos yritys ei kykene kannattavaan liiketoimintaan ilman tukia, se ei ole enää markkinatalouden logiikan mukaista. Valtiontuki vääristää ja heikentää kilpailua ja siten talouden tuottavuutta. Jos valtio kuittaa osan kokoaikaisen työntekijän palkasta, yrityksen menestyskin on tuen varassa. Enää siis puuttuu vain pohjaton valtion kassa, jolla tällaista taloutta pyöritetään vuodesta toiseen. Viime vuosina tapahtuneet talouden myllerrykset ovat ruuvanneet valtioiden tukihanat auki. Koronatuet laitettiin meillä ja muualla liikkeelle pika-aikataululla sekä työntekijöille että yrityksille. Liikenteen polttoaineet kallistuivat reilu vuosi sitten, ja tukia alettiin räätälöidä Eikö palkalla tarvitsekaan tulla toimeen? jälleen. Sitten tuli sota ja inflaatio lähti reippailla hyppäyksillä laukkaamaan energiahintojen vetämänä. Tukia ja menolisäyksiä on lisäksi myönnetty huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Nyt myös suuria sähkölaskuja kompensoidaan monella eri tukimuodolla: sähköenergian ALV-alennus, kertakorvaus, takautuvasti maksettava sähköhyvitys, sähkövähennys, sähkötuki sekä sähkölaskun lisämaksuaika. Unohtamatta viimesijaista toimeentulotukeen myönnettävää korotusta sähkölaskua vastaan. Vielä ei ole saatu käytettyä kaikkia koronatueksi tarkoitettuja yhteisvastuullisesti rahoitettuja EU-elvytyspaketin tukivaroja, kun jo puhutaan julkisen talouden sopeuttamisesta eli menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Näyttää siis siltä, että lamaa ja velkaantumista halutaan estää yhtä aikaa yhtä tarmokkaasti. Vähän sama kuin jalka olisi kaasulla ja jarrulla yhtä aikaa. Perusmääritelmän mukaan kilpailulliset markkinat perustuvat vapaaehtoiseen kaupankäyntiin talousyksiköiden välillä sekä toimijoiden vapauteen poistua markkinoilta ja tulla markkinoille. Tästä dynamiikasta syntyy kansantaloudelle Kokoaikatyöstä maksettavalla palkalla on tultava toimeen. Jos ei tule, se on liian pieni. terve ja kestävä perusta. Luova tuho tarkoittaa sitä, että kannattamattomat yritykset, kysyntää vailla olevat tuotteet ja ammatit joutuvat väistymään uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja pääomat vapautuvat tuottavampaan käyttöön ja yhteiskunnan elintasoa nostavasti. Jos näiden perustavanlaatuisten markkinatalouden lakien ei anneta toimia, ajaudumme kansakuntana vähitellen vararikkoon. Korkean inflaation aikana on käynyt selväksi se, että reaalipalkat ovat alentuneet ja ostovoima heikentynyt. Matalapalkkaisilla tilanne on huomattavan paljon huonompi kuin keskija hyvätuloisilla. Inflaatiota pienempi nimellispalkkojen nousu tarkoittaa matalapalkkaiselle hyvinvoinnin heikkenemistä kahdesta suunnasta. Palkkojen nimellinen kasvu ei ylitä inflaatiota eikä ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ulotu matalapalkkaisille. Kokoaikatyöstä maksettavalla palkalla on tultava toimeen. Jos ei tule, se on liian pieni. Työvoimaa on vaikea motivoida riittämättömällä palkalla. Kannustinloukkuongelman syynä voi olla myös liian pieni palkka – eikä liian korkea sosiaaliturva tai verotus. < Tästä on syytä puhua Vaalistajan viikkokatsaus tarjoaa sinulle työntekijän näkökulman eduskuntavaaleihin. Vaadimme puolestasi ehdokkailta selkeitä kantoja, katsomme vaalilupausten taakse ja kerromme myös sen, mitä ei sanottu ääneen. Tilaa viikon tärkeimmät puheenaiheet koottuna sähköpostiisi #Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen äänestysaktivointikampanja. Sivusto vaalistaja.fi aukeaa 10.2.2023. www.vaalistaja.fi/tilaa Reitti_1_2023.indd 29 Reitti_1_2023.indd 29 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 31 30 Sa na on va pa a Lähetä teksti: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki 30 S anotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Sanonta on tarkoituksellisen epätarkka. Moni mieltää maan kansalaisuuden loton päävoitoksi, vaikka suurin osa suomalaisista joutuu tyytymään kolmeen ja lisänumeroon. Joku sen jättipotin kuitenkin saa. Tuorein elämän lottomiljonääri löytyy Postin pääkonttorista Helsingistä. Siellä köllöttelee tyytyväinen mies, Kuusiston Turkka, ja miksi ei köllöttelisi. Rakas toimitusjohtajamme pitää kärkisijaa valtionyhtiöiden johtajien palkkavertailussa, siinä ainoassa kategoriassa, jolla on mitään merkitystä toimitusjohtajamaailmassa. Turkka tienasi mukavat 910 993 euroa. Summa koostuu palkasta ja palkkioista. Se voi tuntua suurelta, mutta asiaan sisältyy mittakaavaharha. Mikäli Turkan liksan jakaa firman työntekijöiden määrällä – 21 000 ammattilaista, kuten Posti kotisivuillaan kirjoittaa – ei summaksi tule kuin vaivaiset 43 euroa per duunari. Eli kun johtaja johtaa jokaista työntekijää vajaalla viidellä kympillä vuodessa, ei vajaa miljoona euroa enää tunnukaan kovin isolta. Toimitusjohtaja johtaa esimerkillä. Sen vuoksi jokaisen postilaisen pitää pyrkiä samanlaisiin työehtoihin kuin Turkka, vaikka reaalimaailmassa siihen ei olekaan mahdollisuuksia. Jotain työntekijöillekin on ropissut, viime vuonna yleiskorotus 0,6 prosenttia, voi kiitos. Lottovoitto syntyä Postin pomoksi Kannattaa olla tarkkana, jos Turkka tulee vastaan, ja tekee mieli kysyä toimitusjohtajan vuosipalkkiosta. ”Paljonko tienasit” on parempi kysymys kuin ”paljonko ansaitsit”. Lyhyt kyselykierros firman duunareiden keskuudessa nimittäin paljastaa, että monen mielestä johtaja ei todellakaan ole ”ansainnut” vajaan miljoonan palkkapussia. Kumma juttu, Turkan henkilökohtainen kannustepalkkio ei jostain syystä kannusta duunaria lajittelemaan kovempaa. Me kateelliset voimme valittaa ja kritisoida toimitusjohtajaa niin paljon kuin haluamme, valitettavasti se ei paranna kenenkään tuloja, ellei sitten Turkan. Toimitusjohtaja Kuusisto on pitkälle kehittyneen kapitalismin lopputuote, ei välttämättä kaunis katsella, mutta tehokas kuin perkele, mitä henkilökohtaisten etujen kalasteluun tulee. Sitä saa mitä tilaa, suomalaisten enemmistö ottaa mieluummin kapitalismin kuin sosialismin. Mutta kuten rakkaan johtajamme tienestit osoittavat, länsimaisessa markkinataloudessa on edelleen pieniä valuvikoja. JUKKA KAUNONEN Reitti_1_2023.indd 30 Reitti_1_2023.indd 30 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 31 30 Ay-majakka Perusasioita ja pientä ohjeistusta arkeen 31 K yllä taas viime vuosi sujahti vikkelään. Aina se näin jälkikäteen siltä tuntuu, tai voi johtua myös ikääntymisestä. Työelämässä olevat eivät varmaankaan ole samaa mieltä, kun katsoo tilannetta postilaitoksen näkökulmasta. Mielestäni siellä mennään jatkuvalla syötöllä perse edellä puuhun. Työpaikoilla, kuten jakelun puolella ollaan pantu kovat piippuun työolojen korjaamiseksi. Lähtöpaikkojen ankeat olot ilman työkaluja ja ihmisille tarkoitetuilla työtiloilla olivat puheenaiheena pitkin vuotta. Ymmärtääkseni työnantaja ryhtyi toimeen, kun edunvalvonta lähetti kuuman kantansa työnantajan suuntaan. En tiedä, onko nyt kaikki kunnossa. Poikkeuksetta tätä nykyä uhkailun kautta alkaa tapahtumaan, muuten ei työnantajan työehtoporukka ja työsuojelijat korvaansa lotkauta. Joten viime vuodesta ei sinne kehuja heru, paitsi toki herrojen palkankorotukset kaikkine bonuksineen ja sopimuksineen tippuvat tilille, mikä herättää ihmetystä kriisiaikoina. Tuskin korotukset ja ”palkkamalli” vuodesta 2021 on mihinkään muuttunut. Postikeskuksen osalta työntekijöitä kaivertaa osaavan henkilöstön pula. On toki osastoja, jossa työtä on ajoittain vähänlaisesti (näin olen kuullut) ja työntekijöitä heitellään osastolta toiselle. Vakituisen väen pinna kiristyy aivan aiheesta, jos joutuvat punnertamaan hiki hatussa. Perehdyttäminen on lastenkengissä ja työnantajan kiinnostus kyseessä olevaan aiheeseen erittäin alhainen. Postimäärän ollessa vähäinen, voisi tähän kohtaan reagoida laittamalla riittävät työnopastukset käyntiin. Tämä edellä mainittu asia on ollut tiedossa jo monia, monia vuosia, mutta muutosta ei ole näkynyt. Mainittava on, että tämä ei koske kaikkia työpaikkoja ja alueita, joten joka iikan ei tarvitse vetää hernettä hormiin. Postinlajittelu työ ei ole helppoa, vaikka näin monta kertaa annetaan ymmärtää. Luottamusmiesten etenkin ja myös työsuojelun tulisi ottaa tämä perehdyttämisasia työn alle. Työnantajalle kertaalleen ilmoitus aiheesta ja jos mitään ei tapahdu, niin sähköpostit kuumaksi pääkonttorin suuntaan ja tietenkin aluksi pienen uhkauksen saatteella. Vaikka on olemassa neuvottelujärjestys, niin edunvalvonnalla on enemmän kuin oikeus ohittaa lähin työnjohto asioissa, jotka eivät etene toivotulla tavalla. Asioiden kanssa ei saa eikä tarvitse jäädä märehtimään. Posti ei ole henkilöstöään kohtaan tasapuolinen, koska käyttää postityössä Sollin vuokratyövoimaa. SOLpalvelut käyttävät Teollisuusliiton ja Medialiiton jakelua koskevaa työehtosopimusta, joka on huomattavasti edullisempi työnantajalle. Kaikille samaa työtä tekevillä pitää olla samat työehdot, muun muassa palkka. Joku voi sanoa, että sollilaiset eivät ole postilaisia, mutta kyllä he ovat, koska posti käyttää heitä härskisti hyväkseen. Tämä työehtoja koskeva asia on hovioikeuden käsittelyssä, joten joudumme odottamaan ratkaisua. Käräjäoikeus ratkaisi aiemmin asian työnantajan hyväksi. Postimiehen palkankorotukset ei ole tätä kirjoittaessa tiedossa. Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat käynnissä edelleen ja ratkaisua odotetaan. Hinnat ovat nousseet kaikilta osin ankarasti. Toivotaan, että korotus on tuntuva ja tuo ostovoimaa. Palkoista puheen ollen somekanavilla on pärinää postin herrojen aivan käsittämättömistä korvauksista. Kukaan ei ymmärrä, että aikana, jolloin tavallinen palkansaaja kipuilee eurojen riittävyyden kanssa, niin johtajan johdolla nostetaan bonuksia 459 000 euroa niin sanotusti tekemättömästä työstä. Palkka ja bonukset yhteensä lähes miljoona. Aivan ei pieni pää ymmärrä tätä ryöväämistä. Lisäksi kymmenet pikkujohtajat kuittailee vanhaa milliä mennen tullen. Hävetkää. Voimaa ja valoa kaikille jäsenille. JARI PELLIKKA PAUn Pasilan osaston puheenjohtaja Ps. Pasilan osaston vuosikokous pidetään Hotelli Arthurissa 4.3.2023. Tarkempi kutsu toisaalla tässä lehdessä. Tervetuloa joukolla kokoukseen! Kaikille samaa työtä tekeville pitää olla samat työehdot. Reitti_1_2023.indd 31 Reitti_1_2023.indd 31 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 33 32 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Olen osa-aikainen postityöntekijä. Minulle on vielä hieman epäselvää osa-aikaisen työntekijän oikeudet, työaika, lisätyöt yms. asiat? Osa­aikaisen postityöntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) joko päivässä /viikossa/ kahdessa viikossa tai enintään neljän kalenteriviikon pitui­ sessa työvuoroluettelojaksossa. Sovitun työajan tulee tasoit­ tua työehtosopimuksen mukaan siis kuitenkin korkeintaan neljän viikon aikana, sitä pidemmästä työajan tasoittumises­ ta ei (PAUn) työehtosopimuksen mukaan ole mahdollista so­ pia. Tarkasta omasta työsopimuksestasi, miten työajastasi on työnantajan kanssa sovittu. Neljää viikkoa lyhyemmästä työ­ ajan tasoittumisesta voidaan siis sopia työsopimuksella, mut­ tei pidemmästä. Työsopimukseen merkityn työajan tulee olla myös mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työ­ aikaa. Osa­aikaisella päivittäinen minimityöaika on 4 tun­ tia. Osa­aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi so­ vitaan siis aina tarkka tuntimäärä. Työaikoja ei voida sopia vaihtelevaksi, kuten esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa tai 25 – 30 tuntia viikossa. Osa­aikainen työntekijä voi sopia työvuo­ ronsa kestämään yli yhdeksän tuntia ja viikoittainen työaika taas voi olla enintään 48 tuntia. Toteutuneen työajan tulee vastata työsopimukseen mer­ kittyä työaikaa mahdollisimman hyvin. Mikäli työaika jat­ kuvasti ylittää työsopimuksessa sovitun työajan, työnte­ kijällä on oikeus vaatia työsopimukseen kirjatun työajan muuttamista todellisuutta vastaavaksi. Tällaisessa tilanteessa on syytä ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä niihin tehtä­ viin, jota osa­aikainen työntekijä tekee, niin sitä on tarjot­ tava hänelle, ennen kuin työnantaja palkkaa uuden työn­ tekijän. Kannattaa olla myös itse aktiivinen ja ilmoittaa esimiehelle halukkuudesta tehdä lisätyötä. Lisätyötä on työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ylitä vuorokautista (7 t 39 min) tai viikoittaista (38 t 15 min) säännöllistä työaikaa. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Päivittäistä ylityötä osa­aikaiselle muodostuu silloin, jos työaika ylittää päivässä 7 t 39 min tai jos työvuoroluetteloon on merkitty tätä pitempi työaika, niin sen jälkeen. Tässä päi­ vittäisessä ylityössä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta makse­ taan 50 %:lla korotettu palkka ja tämän jälkeen tunnit ovat 100 %:lla korotettuja. Esimerkki: Työvuoroluettelossa työaika on 6 tuntia ja työtä tehdäänkin 10 tuntia. 6 t –> 7 t 39 min = lisätyötä 20 %, 7 t 39 min. –> 9 t 39 min = ylityötä 50 % ja 9 t 39 min –> 10 t = ylityötä 100 %. Vapaapäiväylityötä muodostuu silloin, jos työvuoroluet­ teloon osa­aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivä­ nä tehdään työtä ja viikon kokonaistuntimäärä ylittää 38 t 15 min. Vapaapäiväylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertai­ nen tuntipalkka. Jos sinulla on epäselvyyttä osa­aikaisen työntekijän ehdois ta, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai alueen pääluottamusmieheen. Huom! Ahvenanmaalla osa-aikaisen työntekijän oikeuksista on omat määräyksensä, jotka löytyvät Ahvenanmaan Postin työehtosopimuksesta www.pau.fi/sv/intressebevakning/kollektiv avtalen Osa-aikaisen työntekijän oikeudet Reitti_1_2023.indd 32 Reitti_1_2023.indd 32 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 33 32 Siirryin vuokratyöyrityksen listoilta Postiin kirjoille ”omaksi” työntekijäksi. Olen työskennellyt vuokratyöyrityksen kautta Postilla 1,5 vuotta ja tein samoja työtehtäviä kuin nyt. Olen ollut nyt jo useamman kuukauden postityöntekijänä Postissa ja kuulin vasta nyt luottamusmieheltä, että minulle kuuluisi laskea eduksi kokemusvuodet myös siltä ajalta, jolloin olin vuokratyöntekijänä Postissa. Mistä tiedän, onko palkassani huomioitu nuo kokemusvuodet? Saanko korkeampaa palkkaa heti siitä päivästä lukien, kun minulla tulee siihen oikeuttava päivä täyteen, esim. kesken kalenterikuukauden. Luottamusmiehesi on oikeassa. Viestinvälitys­ ja logistiikka­ alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työ­ ehtosopimuksen (tes) mukaan ”palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa”. Tämä tarkoittaa tilanteessasi sitä, että tuo aiempi työs­ kentelysi samoissa tehtävissä postityöntekijänä kerryttää tätä kokemusvuosikorotukseen oikeuttavaa aikaa. Aloite tässä on sinulla itselläsi, koska tessissä sovitun mukaises­ ti työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tämä selvitys kannattaa toimit­ taa työnantajalle heti työsuhteen alussa eli silloin, kun alle­ kirjoittaa uuden työsopimuksen. Kokemusvuosikorotuksel­ la korotettua palkkaa ei aleta maksamaan ennen kuin olet em. selvityksen työnantajallesi Postiin tehnyt. Sinun tulee tarkastaa palkkasi vertailemalla palkka­ laskelmaasi palkkataulukkoon (löytyy työehtosopimuksesta ja PAUn kotisivuilta), että maksetaanko sinulle oikealla kokemusvuosikorotuksella korotettua taulukkopalkkaa (kuukausipalkka tai tuntipalkka). Palkkataulukon tulkitse­ miseen saat tarvittaessa apua omalta luottamusmieheltäsi. Korkeampaa taulukkopalkkaa aletaan maksaa seuraavan kalenterikuukauden alusta, kun kokemusvuosiin oikeuttava palvelussuhteen kesto on täyttynyt. Esimerkiksi Viestinväli­ tys­ ja logistiikka­alan työehtosopimuksessa palkkaliitteessä P postityöntekijän taulukkopalkkaa korotetaan 2, 6, 10 ja 16 kokemusvuoden jälkeen. Kenelle ja millä perusteilla kokemusvuosikorotuksia maksetaan? Esimerkki: • Työntekijän työsuhde on alkanut 4.1.2021. Työntekijä on siis ollut 2 vuotta töissä 3.1.2023. Kokemusvuosikoro­ tuksella korotettua palkkaa aletaan maksamaan 1.1.2023 lukien olettaen, että kaikki 24 kuukautta ovat olleet sellai­ sia, että työntekijä on ansainnut (tai olisi pitänyt ansaita) vuosilomaa. (HUOM! Tästä esimerkistä poiketen näiden vuosilomaa kerryttävien kuukausien ei kuitenkaan tarvitse olla peräkkäisiä). Sinulla on pyynnöstä oikeus saada työtodistus entiseltä työnantajaltasi. Työtodistus kannattaa pyytää mahdollisim­ man pian työsuhteen päättymisen jälkeen, ettei se unohdu. Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodis­ tus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päät­ tymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Voit pyytäessä itse valita haluatko arvioinnin työtaidosta ja käytöksestä. < Reitti_1_2023.indd 33 Reitti_1_2023.indd 33 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 35 Menoon mukaan 34 Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n sääntö määräinen vuosikokous Aika: lauantaina 11.3.2023 Paikka: Eckerö Line m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat • mm. vuoden 2022 tilinpäätös ja toimintakertomus; valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat; • käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2023. • Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Kari Tanskaselle, kari.o.tanskanen@posti.com, viimeistään tiistaina 14.2.2023. Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: lauantaina 25.3.2023 alkaen klo 13:00 (kokouslounas klo 12:00) Paikka: Original Sokos Hotel Ilves, Maisema-kabinetti, Hatanpään Valtatie 1, Tampere sekä Teams-kokous etäyhteydellä. Kokouksessa käsitellään osaston 9 §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2022 • toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2023 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta Kokoukseen on mahdollista osallistua myös Teams-etäyhteyden välityksellä. Sitovat ilmoittautumiset pe 10.3.2023 mennessä sihteeri Paula Heinoselle, paula.heinonen@mirila.fi tai puhelimitse 040 141 7337. Osasto ottaa osaa majoituskustannuksiin Tampereella. Lisätietoja Paulalta. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta PAUn Helsingin osasto ry 107 sääntömääräinen vuosikokous Aika: lauantai 25.3.23 klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2022, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Ajankohtaiskatsauksen pitää Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa ruuan ruokajuomilla Juttutuvassa/Graniittilinnassa. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään perjantaina 10.3.2022 tekstiviestillä numeroon 040 588 4023 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@gmail.com. Tervetuloa! J äsenet päättävät vuosikokouksessa osaston toiminnan kuluvalle vuodelle. Jäsenet päättävät ketkä osastoa johtavat, kuka on puheenjohtaja, keitä kuuluu osaston toimikuntaan ja kuka on osaston toiminnantarkastaja. Kokouksessa päätetään myös, millaista toimintaa järjestetään, ja mihin osaston varoja käytetään. Ammattiosastolle palautetaan kuukausittain jäsenten maksamasta jäsenmaksusta osastopalaute. Ammattiosaston tulee järjestää oma toimintansa osastopalautteen turvin. Osaston ja liiton säännöt määrittävät osaston tärkeimmät tehtävät: edistää järjestäytymistä alueellaan, valvoo ja seuraa työehtojen ja lakien noudattamista työpaikoilla, tekee esityksiä ja aloitteita liitolle, järjestää tilaisuuksia jäsenille, edistää jäsentensä harrastusja virkistystoimintaa, ylläpitää mahdollista lomapaikkaa jäsenille, pitää yhteyttä muihin ammattijärjestöihin. Vuosikokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä myöntää toimikunnalle ja puheenjohtajalle vastuuvapauden. Vuosikokous hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee puheenjohtajan, toimikunnan ja toiminnantarkastajan. Mikäli osaston säännöissä on erikseen syysja kevätkokous, on päätettävät asiat jaettu silloin kahteen eri kokoukseen. Kevätkokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilit ja toimintakertomus ja myönnetään vastuuvapaus. Syyskokouksessa suunnitellaan seuraavan vuoden toiminta ja talous, sekä valitaan puheenjohtaja ja toimikunta sekä muut toimijat. Osallistumalla vuosikokoukseen voi jäsen parhaiten vaikuttaa oman osastonsa toimintaan. JARMO TUOMINEN työehtoja järjestöasiantuntija Osallistu osastosi vuosikokoukseen Ammattiosaston vuosikokoukseen kannattaa osallistua, koska se osaston tärkein tilaisuus. Reitti_1_2023.indd 34 Reitti_1_2023.indd 34 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 35 PAUn Imatran osasto 112 vuosikokous Aika: 25.3.2023 klo 15.00 Paikka: AY-talon alakerran kokoustila, Esterinkatu 11, Imatra Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Liiton lakimies Veera Kekäle kertoo ajankohtaisia. Osasto tarjoaa jäsenistölle ruuan. Ruokailun takia ilmoittautumiset 19.3.23 mennessä Kaisa Rossille puh. 050 303 6747. Tervetuloa! PAUn Imatran osaston toimikunta PAUn Itä-Suomen osaston vuosikokous Aika: lauantaina 25.2.2022 Paikka: Marjalan ABC:n kabinetissa, Marjalantie 18, 80140 Joensuu Aloitamme osaston tarjoamalla ruokailulla klo 12.00, kokous alkaa klo 13.00. Liitosta etäyhteydellä vieraana PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen klo 14.00–15.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: mm. puheenjohtajan ja toimikunnan valinta, ja osaston esitykset liittovaltuuston kevätkokoukselle. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Teamsin kautta. Mikäli osallistut etänä, ota yhteyttä Jari Kontkaseen jari.kontkanen@posti. com, p. 0400 126 260 Paikan päälle tulijoille maksetaan matkat. Kimppakyytejä suositellaan. Toimikunta toivottaa kaikki tervetulleiksi! PAUn Kaakkois-Suomen osaston vuosikokous Aika: lauantaina 25.3.2022, klo 14.00 Paikka: Mikkelin Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9, 50100 Mikkeli Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 17.3.2023 mennessä Merja Hirvoselle memmu26@gmail.com. Muista ilmoittaa myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. PAUn Lahden osaston vuosikokous Aika: lauantaina 25.2.2023, klo 13.00 Paikka: Mustankallion vesitorni, Juustilankatu 13 Tänä vuonna vieraaksi saapuu PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Ennen virallista kokouksen avausta Lahden osaston jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Kari Lempinen pitää puheenvuoron 1.1.2023 aloittaneesta hyvinvointialueesta. Kokouksen jälkeen on ruokailu, sekä mahdollisuus saunomiseen. Saunaa varten on hyvä varata oma uimapuku. Sitovat ilmoittautumiset ja ilmoitukset erityisruokavalioista tulee tehdä 17.2.2023 mennessä Joni Syrjälle sähköpostilla syrjajoni23@gmail.com tai puhelimella 040 754 8501. PAU Oulun alueen osaston vuosikokous Aika: lauantaina 18.3.2023 klo 13.00 Paikka: Oulun postikeskuksen ravintola Aamurusko, Takalaanilantie 2, 90600 Oulu Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa on ruokaja kahvitarjoilu ja ilmoittautua voi sähköpostiosoitteeseen pauoulu@gmail.com viimeistään perjantaihin 3.3 mennessä. Viestissä kannattaa mainita mahdolliset ruoka-allergiat. Pitkämatkalaisille korvataan polttoainekulut. Oulun Postikeskuksen eläkeläiset Kuulumisten vaihtoa ja uuden MSM-kirjekoneen esittely lauantaina 25.2.2023 klo 14.00 Oulun postikeskuksessa osoitteessa Takalaanilantie 2, 90600 Oulu. PAU Oulun osasto tarjoaa pullakahvit. Ilmoittautumiset 23.2.2023 mennessä: tiina.m.harkonen@posti.com Tervetuloa! PAU:n Pasilan osasto ry:n vuosikokous Aika: lauantaina 4.3.2023 klo 12.00 Paikka: Hotel Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat • Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet ja varajäsenet • Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja • Toimintakertomus ja suunnitelma • Tilit ja lausunnot Ajankohtaisia asioita on kertomassa PAUn liittosihteeri Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen lounas. Ilmoita erityisruokavaliosta. Eläkeläiset kokoontuvat kabinettiin klo 11.00. SITOVAT ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten 13.2.2023 mennessä: • Helsingin postikeskus ja eläkeläiset: Pääluottamusmies Pertti Touhonen p. 040 5539040 pertti.touhonen@posti. com • Logistiikkakeskus, ulkomaantuotanto, PKSrahtiterminaali: Pääluottamusmies Aleksi Andersson p. 045 1563613 aleksi.andersson@posti.com Toimikunta PAUn Pieksämäen osaston n:ro 142 sääntömääräinen vuosikokous Aika: lauantaina 11.3.2023 klo 13.00 Paikka: Liikenneasema ABC:n ravintolassa, Vehkanotko 2, 76150 Pieksämäki Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! PAUn Rovaniemen osasto ry:n vuosikokous Aika: lauantaina 11.3.2023, klo 14.00 Paikka: Rovaniemen työväentalo, Lapinkatu 2 A, 96190 Rovaniemi Kokous järjestetään läsnäolokokouksena. Kirjalliset esitykset toimikunnalle 3.3.2023 mennessä. Käsiteltävät asiat: • tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2022 • puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta • toimintasuunnitelma ja budjetti v.2023 • Peuranpesän käyttömaksut, säännöt • osaston valtuustoaloitteet • ajankohtaiset asiat • toimihenkilökorvaukset • muistamiset • muut sääntömääräiset asiat Kokoukseen osallistujille ruokailu kokouksen jälkeen. Kaikki jäsenet tervetuloa! PAU Rovaniemen osaston toimikunta PAU Varsinais-Suomen osaston sääntömääräinen vuosikokous Aika: lauantaina 25.3.2023 alkaen klo 13 Paikka: ravintola Koulu, Eerikinkatu 18, 20100 Turku Kokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: • osastolle valitaan puheenjohtaja seuraavalle toimikaudelle ja uusi toimikunta • käydään läpi osaston tilikertomus edelliseltä kaudelta • tuloja menoarvio seuraavalle toimikaudelle • toimintakertomus menneeltä toimintakaudelta ja toimintasuunnitelma seuraavalle toimikaudelle • valitaan eri alajaostot • kokouksessa jaettavat standaarit Liiton tervehdys PAUn liittosihteeri Jussi Saariketo. Kokousosanottajille tarjotaan lounas, kahvi ja suolainen tarjotaan kokouksen yhteydessä. Ulkopaikkakunta laisille matkakulukorvaus. Ennakkojärjestelyjen takia kokoukseen osallistuvilta pyydetään ennakkoilmoittautuminen 10.3.2023 mennessä. Ilmoittautuminen puheenjohtaja Marko Koivumäelle p. 040 768 2256 tai sähköpostilla marko.koivumaki@posti.com. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. TEAMS linkin voi pyytää ilmoittautuessaan kokoukseen. Reitti_1_2023.indd 35 Reitti_1_2023.indd 35 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 37 36 Menoon mukaan P osti-konsernin työhyvinvointisäätiön tapahtumatarjonnasta näyttäisi tänä vuonna löytyvän jokaiselle jotakin. Muistathan, että voit järjestää alueellisen tapahtuman postilaisille säätiön tuella, vaikkapa konsertin, urheilutapahtuman tai liput teatterielämykseen. Tapahtumiin kannattaa ilmoittautua ripeästi ja ottaa haltuun työhyvinvointisäätiön some-kanavat Facebookissa ja Instagramissa. Tapahtumiin ilmoittaudutaan säätiön sivuilla osoitteessa www.tyohyvinvointisaatio. fi. Sivuilta löytyy myös ohjeet alueellisten tapahtumien järjestämiseen. Tässä muutamia poimintoja vuoden tapahtumista. Joutsenlaulu -musikaali 1.4.2023 Kulttuuritalo Korundi Rovaniemi Yö-yhtyeen Jussi Hakulinen ehti ennen kuolemaansa sopia musikaalin tekemisestä Rovaniemellä. Musikaali on kunnianosoitus hänen ja Olli Lindholmin mittavalle elämäntyölle, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen suomalaisten sydämiin. Ilmoittaudu mukaan 27.2.2023 mennessä. Lippuja on rajallinen määrä ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Helsinki Half Marathon 10.6.2023 Haasta itsesi ja työkaverisi pääkaupungin kaduilla. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. Työhyvinvointisäätiön tapahtumissa jokaiselle jotakin Nightwish 17.6.2023 Lemonsoft stadion Vaasa Suomen kansainvälisesti menestynein bändi esiintyy maailmankiertueellaan myös Vaasassa. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. JVG 12.8.2023 Olympiastadion, Helsinki Stadion täyttyy elokuussa, kun rap-duo Jare ja VilleGalle laittaa bileet pystyyn. Ilmoittautuminen alkaa keväällä. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. Huvipuistopäivä Powerparkissa 26.8.2023 Huvipuistopäivä Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Alahärmässä. Tilaisuus on avoin myös postilaisen perheille. Tilaisuuteen mahtuu 4 000 ensimmäistä. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. Popeda 2.9.2023 Ratina, Tampere Yksi Suomen pitkäikäisimmistä rockyhtyeistä pistää pillit pussiin ja heittää jäähyväiskeikkansa Tampereen Ratinassa. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. Posti-konsernin henkilöstön Golfmestaruuskisat 9.9.2023 Kolopallon taitajille kisailua Kytäjä Golfin upeilla kentillä Hyvinkäällä. Ilmoittautumisesta tiedotetaan mm. säätiön kotisivuilla ja some-kanavissa. < Posti-konsernin työhyvinvointisäätiöltä saa lippuja muun muassa Popedan jäähyväiskeikalle Tampereelle. (kuva: Universal) Reitti_1_2023.indd 36 Reitti_1_2023.indd 36 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 37 36 1 2 3 4 JONON PERÄLLÄ JATKOJOHTOJA "ISKUNVAIMENNIN" RA HO IL LE ETÄÄLLE AATELINEN PYLVÄSPIHA PAKSUUNTUMA KALLÉN ALIZAD RAKKAUDENJUMALA ALKUAINE -KA RUOKIA SALAATTIIN 10 a HELPPO BROSYYRI VILLA VAIHTELEVIA JUOTU SYÖTTEJÄ HUUME FIATEJA ---DE FRANCE PÄÄNVAIVOJA SELVITÄ JARED SANIAINEN JÄÄDÄ RAJOITTAVA ALKALI SÄHKÖ5 8 7 6 Laadinta: Jyrki Takala JA JÄÄDÄ KESKEN RAJOITTAVA ALKALI SÄHKÖAUTO HUPAISA IKKUNOISTA KÄDESSÄ VONNEGUT ENNEN PERUSKOULUA KYTKIN POIKIA TERÄVIÄ SYLVI O.S. KÄÄNTÖPUOLI EI SAA NUKUTTUA TAIDEMUSEO APPELSIN NUKKUA LANE 20 20 MARJOISTA SINISALO PENTIK MARJOISTA ENGLANNIN JOKI LAUSAHTAMINEN KYLLÄ VAIN Laadinta: Jyrki Takala ENGLANNIN JOKI MINEN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 41 Reitti_1_2023.indd 37 Reitti_1_2023.indd 37 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 39 38 På svenska 38 I arbetsavtalet för en deltidsanställd arbetstagare hos Posti avtalas om att arbetstiden är ett visst antal timmar (x timmar) antingen per dag/vecka/två veckor eller för en arbetsskiftsperiod för högst fyra veckor. Den avtalade arbets­ tiden ska enligt kollektivavtalet utjämnas dock inom högst fyra veckor, desto längre är det enligt (PAUs) kollektivavtalet inte möjligt att avtala om utjämning av ar­ betstiden. Kontrollera i ditt arbetsavtal hur du har avtalat om din arbetstid med arbetsgivaren. En utjämning av arbets­ tiden som är kortare än fyra veckor kan alltså avtalas genom arbetsavtal, men inte för en längre tid. Den arbetstid som antecknats i arbets­ avtalet ska också så nära som möjligt motsvara den verkliga arbetstid som ska utföras. För en deltidsanställd arbets­ tagare är den dagliga minimiarbetstiden 4 timmar. I arbetsavtalet för en deltids­ anställd arbetstagare avtalas alltså alltid om ett exakt antal timmar som arbets­ tid. Arbetstiderna kan inte avtalas så att de varierar, till exempel 0–30 timmar i veckan eller 25–30 timmar i veckan. En deltidsanställd arbetstagare kan avtala om att ett arbetsskift varar över nio tim­ mar och att veckoarbetstiden kan vara högst 48 timmar. Den verkliga arbetstiden ska så nära som möjligt motsvara den arbetstid som antecknats i arbetsavtalet. Om arbetsti­ den kontinuerligt överstiger den arbetstid som avtalats i arbetsavtalet, En deltidsanställd arbetstagares rättigheter Jag är deltidsanställd arbetstagare hos Posti. För mig är det ännu något oklart vilka rättigheter en deltidsanställd arbetstagare har, min arbetstid, merarbeten osv.? har arbetstagaren rätt att kräva att den arbetstid som antecknats i arbetsavtalet ändras så att den motsvarar verklighe­ ten. I en sådan situation är det skäl att kontakta förtroendemannen på arbetsplatsen. Om arbetsgivaren behöver fler ar­ betstagare för uppgifter som den del­ tidsanställda arbetstagaren utför, bör arbetsgivaren erbjuda dessa arbeten till den deltidsanställda arbetstagaren innan arbetsgivaren anställer en ny arbetstaga­ re. Det lönar sig också att själv vara ak­ tiv och meddela chefen att man är villig till merarbete. Merarbete är arbete som överskrider den arbetstid som antecknats i arbets­ skiftsförteckningen och som inte över­ skrider den regelbundna arbetstiden per dygn (7 t 39 min) eller per vecka (38 t 15 min). Ersättningen för mer­ arbete är enkel timlön höjd med 20 %. Dagligt övertidsarbete för en del­ tidsanställd arbetstagare uppstår om ar­ betstiden överskrider 7 t 39 min per dag eller om längre arbetstid har antecknats i arbetsskiftsförteckningen, därefter. I det dagliga övertidsarbetet betalas för de två första timmarna en lön förhöjd med 50 % och därefter är timmarna förhöjda med 100 %. Exempel: i arbetsskiftsförteckningen är arbetstiden 6 timmar men arbete utförs i 10 timmar. 6 t –> 7 t 39 min = merarbe­ te 20 %, 7 t 39 min –> 9 t 39 min = över­ tidsarbete 50 % och 9 t 39 min –> 10 t = övertidsarbete 100 %. Övertid på ledig dag uppstår då arbete utförs den dag som antecknats som den deltidsanställda arbetstagarens lediga dag i arbetsskiftsförteckningen och veckans totala antal timmar över­ stiger 38 t 15 min. För övertid på ledig dag betalas 50 % för de 8 första timmar­ na och för följande arbetstimmar 100 % förhöjd enkel timlön. Om villkoren för en deltidsanställd arbetstagare är oklara för dig, kontakta förtroendemannen på din arbetsplats eller huvudförtroendemannen i regionen. Obs! Åland har egna bestämmelser om rättigheterna för deltidsanställda arbetstagare. Bestämmelserna kan du läsa i Posten Ålands kollektivavtal www.pau.fi/ sv/intressebevakning/kollektivavtalen Reitti_1_2023.indd 38 Reitti_1_2023.indd 38 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 39 38 39 Din förtroendeman har rätt. I kollektiv­ avtalet för paketsorterare inom kom­ mu nikationsförmedlings­ och logistik­ branschen och Posti Palvelut Oy sägs följande ”När årserfarenhetstillägg enligt lönebilagorna till kollektivavtalet beräk­ nas beaktas anställningsförhållandet till den nuvarande arbetsgivaren eller arbete i motsvarande uppgifter i ett annat företag. Årserfarenheten samlas för de månader för vilka arbetstagaren intjänar eller har intjänat semester.” Detta innebär i din situation att du i ditt tidigare arbete i Posti med samma uppgifter att du under denna anställning samlat tid som berättigar till årserfaren­ hetstillägg. Det är du som ska ta initiati­ vet, eftersom arbetstagaren enligt vad som överenskommits i kollektivavtalet ska förete intyg om arbete som berätti­ gar till årserfarenhetstillägg genom ar­ betsintyg eller en annan utredning som arbetsgivaren godkänner. Det lönar sig att ge detta intyg till arbetsgivaren genast i början av anställningsförhållandet, dvs. när du undertecknar ett nytt arbetsavtal. Lön förhöjd med årserfarenhetstillägg börjar inte betalas förrän du har läm­ nat en sådan utredning till din arbets­ givare Posti. Till vem och på vilka grunder betalas årserfarenhetstillägg? Jag övergick från ett bemanningsföretag till Posti som dess ”egen” arbetstagare. Genom bemanningsföretaget arbetade jag hos Posti i 1,5 år och utförde samma arbetsuppgifter som nu. Jag har nu varit anställd av Posti i flera månader, och först nu hörde jag av förtroendemannen att jag borde få årserfarenhetstillägg också för den tid som jag jobbade via bemanningsföretaget hos Posti. Hur vet jag om Posti i min lön har beaktat dessa årserfarenhetstillägg? Får jag högre lön genast från den dag då som jag uppfyller kravet för årserfarenhetstillägg, till exempel mitt i en kalendermånad. Du ska kontrollera din lön genom att jämföra din lönespecifikation med löne­ tabellen (finns i kollektivavtalet och på PAUs webbplats), att du får en tabellön (månadslön eller timlön) förhöjd med det rätta årserfarenhetstillägget. Du får vid behov hjälp med tolkningen av löne­ tabellen av din förtroendeman. Den högre tabellönen börjar betalas från ingången av kalendermånaden ef­ ter det att den anställningsperiod som berättigar till årserfarenhetstillägget har gått ut. Exempelvis i kollektivavtalet för kommunikationsförmedlings­ och logis­ tikbranschen höjs i lönebilaga P tabellö­ nen hos Posti­anställda efter 2, 6, 10 och 16 års erfarenhet. Exempel: • En arbetstagares anställningsförhållan­ de har börjat 4.1.2021. Arbetstagaren har alltså 3.1.2023 varit anställd i 2 år. Från och med 1.1.2023 börjar den lön som förhöjts med årserfarenhetstilläg­ get betalas under antagandet att alla 24 månader har varit sådana att arbetsta­ garen har tjänat in (eller borde ha tjä­ nat in) semester. (OBS! I avvikelse från detta exempel behöver dessa månader när semestern intjänas dock inte vara på varandra följande). Du har rätt att på begäran få ett arbets­ intyg av din tidigare arbetsgivare. Det lönar sig att be om ett arbetsintyg så snart som möjligt efter att anställningsförhål­ landet upphört, så att det inte glöms bort. Arbetsgivaren är skyldig att ge arbetsta­ garen ett arbetsintyg, om det begärs inom 10 år från det anställningsförhållandet upphörde. Intyg över arbetstagarens ar­ betsskicklighet och uppförande ska dock begäras inom fem år från att anställnings­ förhållandet upphörde. När du begär om intyget kan du själv välja om du vill att en bedömning av arbetsskickligheten och uppförandet ingår i intyget. < Reitti_1_2023.indd 39 Reitti_1_2023.indd 39 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 41 40 In English 40 A certain number of hours (x hours) either per day/week/two weeks or in shift lists of a maximum of four calendar weeks are agreed in the employment con­ tract. The agreed working hours must be averaged in accordance with the collective labour agreement, however over a max­ imum of four weeks. Under the (PAU) collective labour agreement it is not pos­ sible to agree on the averaging of working hours over a longer period. Check your own employment contract to see how your working hours have been agreed with the employer. An averaging of work­ ing hours over a shorter, but not longer, period than four­weeks may be agreed by employment contract. The working hours stated in the em­ ployment contract must also be as close as possible to the actual working hours to be done. The minimum daily work­ ing hours for part­time employees is four hours. It is not allowed to agree variable working hours such as 0­30 hours or 25­ 30 hours a week. A part­time employee may agree for their shift to last more than nine hours and the weekly working hours may be 48 hours maximum. The number of actual working hours must correspond as closely as possible to the working hours indicated in the em­ ployment contract. Where the working hours consistently exceeds the working hours in the employment contract, the employee has the right to demand the number of working hours written in the employment contract so as to correspond to the actual hours worked. In this case, it is recommended you contact the shop steward at your workplace. Rights of a part-time employee I’m a part-time postal worker. I’m a bit unsure about the rights, working hours, additional work and similar matters. If the employer needs more employees for the work done by a part­time employ­ ee, the employer must first offer the work to the part­time employee before hiring a new employee. It also pays to be active yourself and tell your manager that you are willing to do additional work. Additional work is work that exceeds the working hours marked in the shift list which does not exceed the regular daily (7 h 39 min) or weekly (38 h 15 min) working hours. Compensation for addi­ tional work is the base hourly salary in­ creased by 20%. Daily overtime for a part­time employ­ ee arises if the daily working hours exceed 7 t 39 min or if longer working hours than this are marked in the shift list, then after that. Compensation for overtime is base pay increased by 50% for the first two hours and by 100% for subsequent hours. For example: there are 6 working hours marked in the shift list and you work for 10 hours. 6 h –> 7 h 39 min = addition­ al work 20%, 7 h 39 min. –> 9 h 39 min = overtime 50% and 9 h 39 min –> 10 t = overtime 100%. Day­off overtime arises if the part­time employee works on the day marked in the shift list as the employee’s day off and the total number of hours for the week ex­ ceeds 38 h 15 min. The base hourly salary increased by 50% for the first 8 hours and by 100% for subsequent hours is paid for day­off overtime work. If you are unsure about the conditions of a part­time employee, contact the shop steward at your workplace or area chief shop steward. NB! Åland has its own regulations regarding the rights of part-time employees which can be found in the collective labour agreement with Åland Post at www.pau.fi/sv/ intressebevakning/kollektiv avtalen Reitti_1_2023.indd 40 Reitti_1_2023.indd 40 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 41 40 41 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Heikki Siuruainen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 1/2023 A T R I U M K U K K A R O S A O S A M O R A A R I T T I I K E R I E T U L A S I I N K A I I S I A S T O N A A R M A N V E S I T T Ä T I H A S I S U N O T Ä I L M E T Ä T Ä I T L Y O T T E L I J A T U K E M Ä S R A U E T A T L S O R M E T K U R T R E L E E S I O P E T U S L S E K L O U T O V A S T U S T A J A K I A S M A U I N U A U A N U T S U R V E I L O T S O S E O L U E T T O K I E T R I A L T O K A I S U T H A I A V O N A S U T Ristikon avainsana: RAMAISTA Your shop steward is right. Under the col­ lective labour agreements for the Commu­ nications and logistics sector and for Posti Palvelut Oy’s parcel sorters, ”In calcula­ tion of increases for experience conform­ ant with the salary appendices, work in the service of the current employer, or duties at another company that correspond to the current duties are taken into account. Years of experience are accrued in terms of the months for which the employee earns or has earned annual holiday”. In your situation, this means that your earlier experience in the same duties as a postal worker accrue to the time qualify­ ing for the increase for experience. You must take the initiative yourself because under the collective labour agreement, the employee must provide evidence of work entitling him or her to increases for years of experience, in the form of a work certificate or another approved by the employer. You are recommended to provide this information to the employer immediately at the start of the employ­ ment relationship or when signing a new employment contract. No increased sala­ ry for years of experience will begin to be paid before you have provided the afore­ mentioned information to your employ­ er Posti. You should check your salary by com­ paring your salary slip with the table­ Who is paid an increase for experience and on what grounds? I moved from being on an agency’s list to being on the books as Posti’s “own” employee. I was working at Posti as an agency employee for 18 months doing the same work as I do now. I’ve now been directly employed as a postal employee at Posti for several months and it wasn’t until now that I heard from a shop steward that I should include my years of experience also for the time I was an agency employee at Posti. How do I know whether these years of experience have been taken into account in my salary? Will I get a higher salary immediately from the day on which I qualify, e.g. if it is in the middle of a calendar month? specified salary (can be found in the col­ lective labour agreement and on PAU’s home page) to see whether you are being paid the table­specified salary (monthly or hourly salary) increased with the cor­ rect increase for experience. Your own shop steward will help you to interpret the table­specified salary if needed. A higher table­specified salary will be­ gin to be paid from the beginning of the calendar month following that in which the length of the employment relation­ ship entitling to years of experience has been met. For example, in Salary Appen­ dix P to the collective labour agreement for the Communications and logistics sector, a postal worker’s table­specified salary is increased after 2, 6, 10 and 16 years of experience. Example: • The employee’s working relationship began on 4 January 2021. This means the employee has been employed for 2 years on 3 January 2023. A salary increase for experience will begin to be paid from 1 January 2023 assuming that all preceding 24 months have been months in which the employee has (or should have) earned annual holiday. (NB! Unlike this example, the months accruing annual holiday do not need to be consecutive). On request, you are entitled to receive a work certificate from your previous em­ ployer. You are recommended to request the work certificate as soon as possible af­ ter the end of your employment relation­ ship so that you do not forget it. Employ­ ers are under an obligation to provide employees with a work certificate if such is requested within 10 years of the end of the employment relationship. However, certificates of an employee’s working skills and conduct must be requested within 5 years of the end of the employment rela­ tionship. You may yourself decide wheth­ er you want an evaluation of your work skills and conduct. < Reitti_1_2023.indd 41 Reitti_1_2023.indd 41 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 43 42 Kolumni Suomessa kaikki poliittiset päätökset tehdään yhden ministeriön virkamiesten madonluvuille. EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija K U V A : NA U SK A P äätin viime kolumnini sanoihin ”missä väitetään, ettei ole tilaa politiikalle, on tilaa vain yhdenlaiselle politiikalle”. Tällä kertaa joudun aloittamaan siitä. Nimittäin ilon, onnen ja rauhan (tämä on sarkasmia) vuosi 2022 kruunautui valtiovarainministeriön mietinnöllä, jonka ydinviesti oli sama mitä niissä on ollut 1990-luvulta lähtien: julkisen talouden velkaantuminen on kestämättömällä tasolla, siispä on leikattava ja ”tehostettava”. Liekö julkista keskustelua tehostettu liikaakin, kun siitä tahtoo unohtua, etteivät edes taloustutkijat ole edellä mainitusta väitteestä, saati siitä seuraavasta johtopäätöksestä lähellekään yhtä yksimielisiä kuin virkamiehet. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että Suomen valtion julkinen velka olisi kestämättömällä tasolla. Ja vaikka olisi, ei ole mitenkään itsestäänselvää, että paras tapa korjata tilanne olisi kuristaa, kurjistaa ja juustohöylätä julkista sektoria edelleen. Voisihan sitä tilkitä ja leventää veropohjaakin. Verojahan ei kukaan rakasta, mutta toisin kuin meillä tavan palkansaajilla, varakkaimmilla on lukuisia tapoja vältellä niiden maksua. Voi esimerkiksi nostaa selviä ansiotuloja listaamattoman osakeyhtiön kautta 150 000 euroon asti 7,5 veroprosentilla. Toisin kuin ankara lobbaus väittää, Suomessa omaisuutta ei myöskään veroteta kovinkaan rankasti työhön verrattuna. Pääomaverokanta pyörii 30 prosentin kieppeillä. Lisäksi suuromistajat saavat huomattavan höveleitä huojennuksia veronmaksajien pussista. Mainittu osinkoverohuojennus esimerkiksi – jota käyttää Suomen rikkain kymmenys – on vuositasolla miltei miljardiluokkaa. Vuonna 2006 poistettu varallisuusvero tuotti valtion kassaan muistaakseni suunnilleen saman verran. Eivät ole vuodet veljeksiä, onneksi Aika pienelle porulle ovat jääneet, jos ajatellaan, että kaikki työttömyysturvamenot ovat viiden miljardin luokkaa vuodessa. Tuskin millään muulla aiheella Suomessa saa kuitenkaan niin ankaraa ryöpytystä osakseen kuin puuttumalla rikkaiden verokeinotteluun, -välttelyyn ja -hemmotteluun. Tiedän sen, koska olen kirjoittanut niin natseista kuin naisasiastakin. Kukaan ei soita maailman pienintä viulua yhtä kovaäänisesti ja epävireisesti kuin elinkeinoelämän lobbyarmeija. Valtiovarainministeriö on ottanut vuosikymmenten saatossa kyseenalaisen roolin määritellä ikään kuin rajat politiikalle. Taloutta voi kuitenkin hoitaa monella tapaa. Politiikan ei ole pakko olla sille alisteista, vaikka meille toisin yritetään uskotella. Ainoa realiteetti, jolle me kaikki olemme täysin alisteisia, on luonto. Taloustiede ei ole tiedettä siinä mielessä kuin matematiikka. Sen valtavirta perustuu sivumennen sanoen Adam Smithin teorioille. Smithin, jonka kotitaloutta äiti hoiteli vielä tämän ollessa aikamies, jotta poika saisi keskittyä tuumailemaan, että kotityö – se mitään arvoa tuota. Suomessa kaikki poliittiset päätökset tehdään yhden ministeriön virkamiesten madonluvuille. Valtiovarainministeriö on hieman kuin ikuisuushallitus, jonka ytimen ympärille kaikki näennäisen demokraattiset hallitukset muodostetaan. Ajastaika on vanha nimitys vuodenkierrolle. Ajast’ aikaan tuntuu valtiovarainministeriön eriskummallinen valta pysyvän. Vaan eihän sitä koskaan tiedä. Ehkä nyt alkavassa vuodessa on sen verran ajas’ taikaa, että tällaisetkin ihmisen keksimät ”ikuiset totuudet” voivat murtua. < Reitti_1_2023.indd 42 Reitti_1_2023.indd 42 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 27.2. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_1_2023.indd 43 Reitti_1_2023.indd 43 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03
• Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. JOKAINEN HEITTÄÄ LUSIKAN NURKKAAN. Mutta harva miettii, minkä arvoinen se on. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x247_Reitti1_takasivu_23.indd 1 Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x247_Reitti1_takasivu_23.indd 1 10.1.2023 12.38 10.1.2023 12.38 Reitti_1_2023.indd 44 Reitti_1_2023.indd 44 27.1.2023 13.03 27.1.2023 13.03