3 2 Reitti 1 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 300 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 11.3. 3.4. 3 27.5. 19.6. 4 12.8. 4.9. 5 23.9. 16.10. 6 18.11. 11.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 6 17 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Luukuista on moneksi 10 Vakuutusyhtiön päätöksistä valittaminen 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Kesäyöt MSM-koneella 13 Nuoria autettiin taas kesäduunari-infossa 15 Yhteistoimintalaissa keskeistä on jatkuva vuoropuhelu 16 Orpo hallitusohjelma 18 Työturvallisuuslaki edellyttää työn kuormituksen selvittämistä 20 Postin kuljetusvälineet muuttuneet ajan saatossa 22 VAPAALLA : Lentopallo on Raunioniemen perheen yhteinen harrastus 24 Åland Postin työehtosopimus uusittu 24 Lajitteluhenkilöstön taukokiistaan sovinto 25 OTTEITA TYÖELÄMÄSTÄ 26 SANA ON VAPAA: Lajittelun ja jakelun teho ovat romahtaneet 28 Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttaisivat ansiopäivärahaan 29 Ristikko 30 MENOON MUKAAN : Kaakkois-Suomen osasto risteili Astuvansalmen kalliomaalauksille 33 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 34 På svenska 36 KIRJA: Seitsemän pientä postiljoonia on muisto vain 37 KOLUMNI: Säätypäivillä ei duunarin ääni kuulu 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 39 Muutosilmoitukset 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 STOPnyt! mielenosoitus Senaatintorilla 8 Lakimuutos toi helpotusta työhön 10 Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postialan palkat nousevat 13 Uudet palkkataulukot 17 Ylpeästi liiton arvojen puolesta 18 Duunariköyhyys kasvaa 21 Ruokalähetit järjestäytyivät 24 Hiipuuko vai elpyykö verkkokauppa? 26 Tunnetko työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen? 28 Ulkotyö kovilla pakkasilla 30 AY-MAJAKKA: Jari Pellikka 31 Eläkkeellä ei kannata jäädä yksin 32 Sana on vapaa 34 MENOON MUKAAN 35 Ristikko 36 PUHETTA TALOUDESTA: Onnellisuuden paradoksi 38 Kysyvälle vastataan 39 Ota työkaverisi mukaan PAUn talvipäiville 39 Päivän tärkein lähetys 42 KOLUMNI: Tammikuun kahnaus 43 Muutosilmoitukset 8 REITTI_1_2024.indd 2 REITTI_1_2024.indd 2 2.2.2024 14.20 2.2.2024 14.20
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Onneksi voimme vaikuttaa Seuraavan Reitin aineiston deadline on 11. maaliskuuta. ja lehti ilmestyy 3. huhtikuuta. Pä äk ir jo it us H allituksen leikkauslista työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan on pitkä. Liitot ovat viestineet näistä omille jäsenilleen viime syksystä lähtien monissa eri tilaisuuksissa. Työnseisauksia ja mielenilmauksia on järjestetty, adresseja kerätty ja päättäjille on yritetty perustella sopimusyhteiskunnan merkitystä. Aidon neuvottelun puolesta on vedottu muutenkin epävarmoina aikoina. Kansaa ei tieten tahtoen kannattaisi jakaa kahtia. Toistaiseksi vaikuttavin viesti, joka lähti hallituksen suuntaan, oli SAK:n ja STTK:n järjestämä STOPNyt!-mielenosoitus Senaatintorilla, johon osallistui yli 13 000 ihmistä. Eipä olisi heti uskonut, että tori saadaan näin some-aikanakin täyteen. Toisaalta mielenosoitus oli merkki siitä, että suomalaiset ovat aidosti huolissaan työntekijöistä ja heikoimmista, joilta leikataan eniten. Huolissaan ollaan varmasti myös taloudesta ja työllisyydestä, mutta sitä on vaikea ymmärtää, miksi hallitus tekee leikkauksia, joilla ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. Mielenosoituksen kanssa samaan aikaan yli 300 000 työntekijää ja toimihenkilöä oli lakossa, joka on lähihistorian suurin työmarkkinakonflikti. Mihin kaikki lopulta päätyy, jää nähtäväksi? Varmaa on kuitenkin se, että taistelusta tulee pitkä. Sen on viimeistään hallituksen jääräpäinen ja ideologinen asenne järjestäytynyttä työväkeä kohtaan osoittanut. #PainavaSyy-kampanja, lakot ja mielenilmaukset ovat näyttä neet, kuinka tärkeää työntekijöiden järjestäytyminen voi olla. Demokraattisessa yhteiskunnassa, niin kauan kuin lakko-oikeutta vielä on, voidaan vastustaa myös hallituksen toimia, oli ne sitten kuinka parlamentaarisia tahansa. Kaikki lähtee siis järjestäytymisestä, joukkovoimasta, aktiivisuudesta ja yhdessä vaikuttamisesta. Mainio opinahjo siihen on ammattiosasto ja näin kevään korvalla vaikkapa osaston vuosikokous, joihin löytyy kutsuja tästäkin lehdestä aukeaman verran (s.34–35). Suurin osa PAUn 40 osastosta pitää vuosikokouksen keväällä tammi-maaliskuun aikana. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, jonka pohjalla on yhdistyslaki. Kokouksessa esitetään muun muassa edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus, hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan toimikunta ja osaston puheenjohtaja. Oman osaston vuosikokoukseen kannattaa osallistua ja vaikuttaa siihen, kuinka esimerkiksi jäsenmaksujasi käytetään. Osaston toimintakustannusten peittämiseksi liitto palauttaa osastoille liittovaltuuston määräämän osan liiton jäsenmaksuista, jonka käytöstä osaston vuosikokous päättää. Ja onhan kokouksissa myös valtaa tarjolla, kun puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet valitaan. Osastotoimintaan kannattaa lähteä mukaan. Ay-liikettä ja meitä jokaista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_1_2024.indd 3 REITTI_1_2024.indd 3 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Turkka Kuusisto Finnairille Posti-konsernin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto siirtyy Finnairin toimitusjohtajaksi viimeistään 11.7.2024. Siihen asti Kuusisto jatkaa Postin toimitusjohtajana. Turkka Kuusisto aloitti Postin toimitusjohtajana helmikuussa 2020 ja väliaikaisena toimitusjohtajana lokakuusta 2019 lähtien Heikki Malisen erottua yhtiön palveluksesta. Vuosina 2016–2018 Kuusisto oli Postipalvelut-liiketoimintaryhmän johtajana ja vuodesta 2019 lähtien hän johti Paketti ja verkkokauppa -liiketoimintaryhmää. Kuusiston seuraajaa Postin uudeksi toimitusjohtajaksi etsitään parhaillaan. < Työhyvinvointisäätiöllä tarjolla runsaasti kulttuurija liikuntatapahtumia Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö tarjoaa työntekijöille talven ja kevään aikana runsaasti kulttuurija liikuntatapahtumia ympäri Suomen. Kesällä on tarjolla myös yhteinen huvipuistopäivä Posti-konsernin työntekijöille ja perheenjäsenille Tykkimäen huvipuistossa lauantaina 8.6.2024. Tiesitkö, että voit järjestää säätiön tuella myös itse paikkakunnallasi konsertti-, urheilutai teatteritapahtuman? Lue lisää tästä mahdollisuudesta ja säätiön tapahtumista osoitteessa tyohyvinvointisaatio.fi. < P os ti REITTI_1_2024.indd 4 REITTI_1_2024.indd 4 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
5 4 Auralan arvonta suoritetaan huhtikuussa PAUn Aurala-huvilan käyttöoikeus kesäkuukausille arvotaan huhtikuussa. Arvonnasta ilmoitetaan tarkemmin seuraavassa Reitti-lehdessä, joka ilmestyy 3.4. Seuraa myös PAUn verkkosivuja, some-kanavia ja uutiskirjettä. < PAU maksaa osallistujien majoittumiset, ruoat sekä kohtuulliset matkakulut. Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 4.–5.5.2024 Paikka: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä: 5.4.2024 Up to speed with Union rights It´s not rocket science (for under 35 year olds) Is your pay slip difficult to understand? What does the collective agreement says about breaks and vacations? How does being a union member benefit you? Spend a weekend with other young adults from PAU. The course gives you information about worker’s rights, contracts in your field as well as the benefits of being a union member. You will also get new ideas on how to influence your work life. The course is intended for PAU members under the age of 35. Date of education: 4.–5.5.2024 Where: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallin, Estonia The last day to apply: 5.4.2024. (>) Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisä tietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. Note! Register for the course in PAU’s electronic transaction service at easiointi.pau.fi. More information from Training Planner Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi. PAUn sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten saat palkan kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. Muistathan sopia koulutuksesta aina ajoissa työantajan kanssa. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Kahdesti vuodessa järjestettävällä kurssilla parannetaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen kuuluvia valmiuksia. Kurssilla on molemmille kohderyhmille yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kurssit pidetään sekä keväällä että syksyllä. Aika: 20.–22.3.2024 Paikka: Scandic Aulanko, Hämeenlinna Viimeinen hakupäivä: 23.2.2024 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yleisemminkin yhteiskunnassa. Aika: 22.–23.4.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 22.3.2024 PAUn järjestökoulutus PAUn sopimuskoulutus Uusi polku palvelupiste Postin Uusi polku -ohjelma tarjoaa taloudellista ja henkilökohtaista tukea postilaisille, jotka oma-aloitteisesti harkitsevat työuraa Postin ulkopuolella. Ohjelma tarjoaa neuvontapalveluita, ohjausta ja valmennusta työnhakuun, opiskeluun tai yrittäjyyteen. Lisäksi ohjelma tarjoaa rahallisen, työsuhteen kestoon perustuvan kertakorvauksen työsuhteen päättyessä. Uusi Polku ohjelmaan kuuluvat yhtiöt ovat: Posti Jakelu Oy, Posti Oy, Posti Group Suomi Oy, Posti Group Oyj. Uusi Polku ohjelma voidaan myöntää henkilölle, jonka vakituinen työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta. Postin Uusi polku -palvelupisteestä voit kysyä tarkempaa tietoa Uusi polku -ohjelman sisällöstä, periaatteista ja eri polkuvaihtoehdoista. Hakeutuminen Uusi polku -ohjelmaan tapahtuu aina palvelupisteen kautta, joko sähköpostilla tai puhelimitse. Palvelupisteen sähköpostiosoite on uusipolku@posti.com. Soittamalla numeroon 020 451 5496 voit jättää soittopyynnön maanantaista perjantaihin klo 8-15.30. < REITTI_1_2024.indd 5 REITTI_1_2024.indd 5 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
7 6 7 Y li 13 000 mielenosoittajaa kokoontui Senaatintorille puolustamaan työntekijöiden oikeuksia ja sosiaali turvaa. Samalla yli 300 000 suomalaista lakkoili hallitusta vastaan eri aloilla ympäri Suomea. Suomalaiset saa torille, kun jotain historiallista ja mer kittävää tapahtuu. Tämä tuli todistettua SAK:n, STTK:n, liittojen ja kansalaisjärjestöjen yhteisessä STOPNyt! mielen osoituksessa Helsingin Senaatintorilla torstaina 2.2. Paikalle saapui bussilasteittain väkeä ympäri Suomea ja pääkaupunkiseutua. Mielenosoituksessa tunnelma oli hyvä, mutta samalla hyytävän vihainen hallituksen toimia kohtaan. Sopimus yhteiskuntaa vastaan hyökätään nyt tavalla, joka on tullut tutuksi autoritääristä valtioista. Sopimusoikeutta kavenne taan, lakkooikeutta rajataan ja niiltä, joilla on jo ennestään vähän, leikataan eniten. Samalla hyvätuloisten verotusta kevennetään ja luodaan maahan luokkayhteiskunta, joka jakaa kansaa kahtia. Postilan työpaikat oli asetettu laajaan lakkoon kahdeksi päiväksi 1.–2.2., joka mahdollisti myös PAUn jäsenten osal listumisen mielenosoitukseen. Moni heistä, joka ei paikalle päässyt seisoi lakkovahteina työpaikkojen porteilla. Lämmin kiitos kaikille lakkolaisille, lakkovahdeille ja mielen osoitukseen osallistuneille. Yhdessä olemme vahvempia! TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY STOPNyt! mielenosoitus Senaatintorilla Kuuleeko hallitus – täällä huutaa kansa! REITTI_1_2024.indd 7 REITTI_1_2024.indd 7 2.2.2024 14.04 2.2.2024 14.04
9 8 Lakimuutos toi helpotusta työhön Työturvallisuuslain uudistuksessa täsmennettiin viime kesänä työnantajan velvoitteita edistää erityisesti yli 55-vuotiaiden työssä jaksamista. Postinjakaja Marja Laaksonen, 62, jaksaa töissä nyt paremmin, kun työtä kevennettiin. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Marja Laaksonen jaksaa nyt paremmin, kun työtä kevennettiin lakimuutoksen jälkeen. 8 REITTI_1_2024.indd 8 REITTI_1_2024.indd 8 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
9 8 L aaksonen aloitti postiuransa parikymmentä vuotta sitten Turun Varissuon Kymppipostista, joka oli Wihurin ja Postin yhteinen pilottihanke. Kauppakioskin ja postikonttorin yhdistävään franchising-malliin kuului seitsemän Kymppipostia pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Varissuolta Marja lähti Postin omaan myymälään määräaikaiseksi, josta jakeluun Turku 32:een. Pitkän postiuran tehneet jakajat saattavat kaiholla muistella entisiä aikoja, jolloin työ oli kevyttä ja helppoa. Laaksosen mielestä ennen kaikki ei ollut välttämättä paremmin. Työhön kuului paljon lajittelua ennen kuin pääsi reitille. Työvälineissäkin oli parantamisen varaa, kun esimerkiksi sähkökärryjä – ja pyöriä ei ollut. Kauheassa sohjossa ja kelissä väännettiin väkisin vanhoilla kärryillä. Jouduttiin aina hakemaan kimppulaatikoista lisää tavaraa, kun nykyisissä kärryissä kulkee kaikki mukana. Mutta tietysti tavaramääräkin on vähentynyt, ikävä kyllä. Laaksosen mukaan reittisuunnitteluun on tullut nykyisin enemmän järkeä, kun jakajaa kuunnellaan enemmän. Nyt mietitään enemmän työn sujuvuutta, eikä pidetä vanhoista tavoista ja menetelmistä samalla tavalla kiinni kuin ennen. Työvaatteisiinkin kiinnitetään paremmin huomiota. Ihan loistojuttu on ollut myös se, että viime syksystä on saatu tilata kenkiä, eikä työvaatteissa ole enää omavastuuta. Laaksonen huomauttaa kuitenkin, etteivät kaikki koe työn muuttuneen helpommaksi. Esimerkiksi moni autoreittiä jakava kokee työn muuttuneen raskaammaksi. Jaksamisesta pitää puhua Ikä, vuodet ja vuosikymmenet fyysisesti raskaassa työssä jättävät kuitenkin jälkensä. Laaksonen havahtui omaan jaksamiseen viime kesäloman jälkeen, kun työpaikalla käytiin työhyvinvointikeskustelut yli 55-vuotiaiden kanssa. Kun tulee ikää lisää, hidastuu ja väsyy. Kerroin, että en jaksa enää niin kuin ennen. Mun mielestä työn idea ei ole se, että tulen töistä kotiin ja menen sohvalle ja nukahdan siihen. Se ei ole elämäni tarkoitus. Kyllä minun täytyy jaksaa tehdä jotain muutakin työpäivän jälkeen. Näin on toimittu Esimerkiksi Vaasan perusjakelussa ja Porin jakelukeskuksessa on haettu ratkaisuja yli 55-vuotta täyttäneiden työntekijöiden ja osittain työkykynsä menettäneiden työssä jaksamiselle sijoittamalla henkilöitä työkykyä vastaaviin työtehtäviin reittisuunnitelman puitteissa. Ratkaisuja on haettu työjärjestelyillä, työvuorosuunnittelulla ja työvälineillä. • Työjärjestelyissä on sovittu muun muassa siitä, että henkilö tekee vain esityötä, vain autojakelua, vain samaa vuoroa ilman muutoksia tai vain sisätyötä. • Työvuorosuunnittelussa vuosilomia on suunniteltu työntekijän jaksaminen huomioiden ja vuoropäiväreittien yhdistelmässä on huomioitu reittien rakenne. • Esityössä on käytetty säädettäviä pöytiä ja mahdollisuutta ziptelineen käyttöön ja ajoneuvojen kunnosta on pidetty huolta. • Haettu useita osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja. • On huomioitu työergonomia ja työfysioterapeutin hyödyntäminen. • Työvälineet, auto-pyörä-skootteri, valitaan työntekijän rajoitteet huomioiden. < Lakimuutos toi helpotusta työhön Helpotusta työhön tuli sillä, että Laaksosen reitiltä otettiin kuusi 7-kerroksista kerrostaloa pois. Vaikka matka reitille on pitkä, ei työ väsytä enää niin kuin ennen. Olen tähän valtavan tyytyväinen. Kyllä mä jaksan nyt huomattavasti paremmin ja minulla on enemmän energiaa. Laaksosella on työntekijöille vinkki, joilla on jaksamisen kanssa ongelmia. Aina voi sanoa ei. Ei ole mikään pakko tehdä ylipitkää päivää. Esihenkilö on sitä varten, että hänelle voi puhua jaksamisesta ja hänen on pakko kuunnella. Täytyy ottaa asia reippaasti esiin ja uskaltaa sanoa miltä itsestä tuntuu. Kahvipöydässä valittaminen ei auta. Läntinen alue edelläkävijänä Viime syksynä lakimuutoksen jälkeen Postin työhyvinvointiorganisaatiosta tuli työpaikoille kehotus käydä työhyvinvointikeskustelut yli 55-vuotiaiden kanssa. Postin työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäen mukaan keskusteluja on käyty vaihtelevasti ja niiden sisällössä on ollut eroja. Läntisellä alueella on menty pisimmälle pilotoimalla työnantajan kanssa yhteinen toimintamalli, jolla pyritään tunnistamaan yli 55-vuotiaiden työkyky ja tekemään toimenpiteitä työssä jaksamisen hyväksi. Alueella on dokumentoitu muun muassa työhyvinvointikeskustelut yhteiseen kansioon, tehty henkilökohtaisia suunnitelmia, kartoitettu työjärjestelyjä, apuvälineitä ja tehtäviä, missä voitaisiin tehdä ratkaisuja ikääntyneiden ja osittain työkykynsä menettäneiden työntekijöiden selviytymiselle. Jokaiselle alueelle pitäisi luoda samanlainen toimintamalli. Pitäisi olla seuranta, jolla koottaisiin ja jäsennettäisiin koko alueen tilanne. Eli kuinka paljon siellä on osittain työkykyä menettäneitä, yli 55-vuotiaita, lueteltaisiin kaikki mahdolliset työtehtävät mitä alueelta löytyy. Jos tällainen kokonaisnäkemys saataisiin luotua, oltaisiin jo aika pitkällä. Näin pystyttäisiin ohjaamaan ja ennakoimaan ihmisten tilanteita ja mahdollisuuksia, ennen kuin totaalinen umpikuja tulee eteen, Koivumäki painottaa. Postinjakelua itsessään ei voi kuitenkaan muuksi muuttaa ja varmasti löytyy paikkoja, joista ei yksinkertaisesti löydy enää keinoja, joilla asioihin voidaan heti puuttua. Tämä työ on sitä mitä se on, mutta väitän, että jos työpaikoilla otettaisiin potentiaalisia asioita huomioon, niin varmasti pystyttäisiin tarjoamaan ihmisille sellaisia töitä, mihin heidän työkykynsä riittää. Jos vaihtoehtona on, että työntekijä jää pitkille sairaslomille tai määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, niin parempi olisi, että hänelle katsottaisiin sellainen työ, jota hän pystyy tekemään. Antamalla hieman siimaa ja periksi, kokonaisvaikutuksiltaan se olisi varmasti hyödyllistä myös työnantajalle, Koivumäki toteaa. < REITTI_1_2024.indd 9 REITTI_1_2024.indd 9 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
11 10 T yöajan lyhennyksen joustovapaatunnit vuodelta 2023 tulevat näkyviin sekä tuntipalkkaisille että kuukausipalkkaisille jo maksupäivän 31.1.2024 palkkalaskelmassa. Vuosityöajan lyhennys kertyy Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisille postityöntekijöille ja pakettilajittelijoille (Posti Palvelut Oy eCD) sekä Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteiden 1 ja 2 toimihenkilöille. Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (38 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2023 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksen toimihenkilöt Toimihenkilölle, jonka työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, kertyy vuosityöajan lyhennys samalla tavalla kuin em. työntekijöille. Toimihenkilölle, jonka työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, ei kerry Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä viimeistään maaliskuun aikana Palkallinen joustovapaa vuoden 2023 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja pidettävä vapaana vuoden 2024 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2024 mennessä. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri vuosityöajan lyhennystä lyhyemmän työaikamuodon vuoksi. Uusilla toimihenkilöillä, jotka ovat 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöajassa, on mahdollisuus siirtyä 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikaan ja siten vuosityöajan lyhennyksen kerryttämisen piiriin ilmoittamalla siitä työnantajalle 31.10. mennessä. Vuosityöajan lyhennys alkaa tällöin kertyä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Edellytyksenä on kahden vuoden työsuhde. Muutoksen siirtymisestä lyhyemmästä työaikamuodosta pidempään voi tehdä vain yhden kerran. Informaatiologistiikkaalan työehtosopimuksen toimihenkilöt Palkkaliitteen 1 toimihenkilön työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenkilön joustovapaasaldoon 6 tuntia kalenterivuodessa. 6 tunnin lyhennys koskee vain palkkaliitettä 1. Osaaikaisella joustovapaaseen siirrettävä tuntimäärä suhteutetaan hänen työsopimuksensa mukaiseen työaikaansa. Palkkaliitteen 2 työntekijän työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, joten vuosityöajan lyhennys kertyy vastaavalla tavalla kuin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa eli kalenterivuosittain säännöllisen työajan ja lisätyön tuntimäärästä 2,25 %. Palkkaliitteen 3 toimihenkilön työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vuosityöajan lyhennystä ei kerry. Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2023 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2024 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2024 mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Lisätietoja vuosityöajan lyhennyksestä saat omalta pääluottamusmieheltäsi. < Palkallinen joustovapaa on neuvoteltu etu! REITTI_1_2024.indd 10 REITTI_1_2024.indd 10 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Missä olit, kun työelämä rikottiin? 11 H allitus on päättänyt rikkoa työelämän ja rikottavien asioiden lista on pitkä. Joku niistä ei kosketa minua tai sinua juuri nyt, mutta jollekin toiselle kyseinen asia on se musertavin. Ammattiliiton puheenjohtajana listani pahimmista muutoksista on varmasti erilainen, kuin juuri työuraansa aloittavalla nuorella, joka varmasti miettii mahdollisuut taan saada ikinä vakituinen työsopimus, kun jatkossa vuoden määräaikaisia työsopimuksia voi tehdä ilman että määräaikaisuutta tarvitsee perustella. Ja jos sen vakituisen sopimuksen joskus saa, niin hallituksen lainmuutoksen jälkeen potkutkin saa helpommin, kun irtisanomiseen ei vaadita enää painavaa syytä. Listani on myös varmasti erilainen kuin työttömyys uhan alla olevalla ikääntyneellä työntekijällä, joka miettii selviytymistä leikatulla ansiosidonnaisella. Hallitus sanoo hänelle, että mene töihin, mutta kukaan ei ota töihin, kun 30 vuoden ura fyysisesti raskaissa töissä on vienyt osan työkyvystä. Ja listani on myös erilainen kuin sen matalapalkkaisen työntekijän, joka menee sairaana töihin, koska hallitus haluaa, että hänen ensimmäinen sairauspoissaolopäivän sä on palkaton. Samalta työntekijältä halutaan myös leika ta asumistukea, koska hallitus on poistamassa asumistuen työssäkäyntiin liittyvän suojaosan. Omalla listallani tuhoisimmat vaikutukset pitkällä aikavälillä aiheuttaa hallituksen esitys ”paikallisen sopi misen mahdollisuuksien lisäämiseksi”. Ei kuulosta äkki seltään pahalta, mutta kun esityksen käy tarkasti läpi, niin hallituksen todellinen tahtotila paljastuu. Paikallisen sopi misen mahdollisuuksia parannetaan avaamalla asioista toi sin sopimisen mahdollisuus muille kuin luottamusmiehille eli sopijaosapuoliksi halutaan muita kuin ammattiliittojen kouluttamia ja tukemia luottamusmiehiä. Eli työpaikalla, jossa ei ole luottamusmiestä, paikallinen sopimus voidaan tehdä sopivimman sopijan kanssa. Vaikkapa semmoisen, joka ei uskalla sitä olla tekemättä. Hallituksen toinen tapa lisätä paikallista sopimista, on antaa järjestäytymättömille eli työnantajaliittoon kuulumattomille yrityksille mahdollisuus poiketa sellaisista työlainsäädännön säännöksistä, joista on voitu tähän asti poiketa valtakunnallisten työnantaja ja työntekijäliittojen työehtosopimuksilla. Kun järjestäytymätön yritys saa kaik ki samat oikeudet kuin järjestäytynyt, niin miksi yrityksen kannattaa järjestäytyä? Ei taida kannattaakaan ja se ei halli tusta haittaa, koska sillä tavalla pääsee eroon hankalista yleissitovista työehtosopimuksista, jotka takaavat kaikille alan työntekijöille vähimmäistyöehdot. Niissä työpaikoissa, joissa työntekijät kuuluvat liittoon, saadaan työehtosopi mukset sovittua. Mutta huonosti järjestäytyneissä työpai koissa työehtosopimukset jäävät sopimatta ja se pidemmällä aikavälillä heikentää kaikkien työehtoja – työt kun tuppaavat ohjautua sinne, missä ne halvimmalla tehdään. Ja on siellä minun listalla korkealla myös lakkooikeuden karmaisevat rajoitukset. Alamme työehtojen puolustaminen olisi hyvinkin voinut olla mahdoton tehtävä, jos tukilakko ja koskevat lainsäädäntö olisi muutama vuosi ollut sellainen joksi hallitus sen haluaa nyt esityksellään muuttaa. Helmikuun ensimmäisenä päivänä järjestetty SAK:n STOP nyt! suurmielenosoitus osoitti, että meillä on suuri ja yhtenäinen palkansaajarintama vastustamassa hallituk sen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Senaatintorilla ei todellakaan tarvinnut olla yksin! Näytimme ja kerroimme yhdessä hallitukselle, että työelämää ei saa rikkoa. Suuri kiitos jokaiselle, joka paikalle tuli. Nyt toivotaan, että hallitus näki, kuuli ja ymmärsi. < REITTI_1_2024.indd 11 REITTI_1_2024.indd 11 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
13 12 Postialan palkat nousevat 3,5 % T yöehtosopimusosapuolet PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat käyneet neuvotteluja palkankorotusten toteuttamistavasta koskien Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevaa työehtosopimusta. Sopimusosapuolet neuvottelivat eri vaihtoehdoista, mutta koska osapuolten välillä ei päästy muunlaiseen palkankorotustapaan, päädyttiin lopulta korottamaan palkkoja jo viime vuoden palkankorotusten yhteydessä tiedossa olevalla 3,5 % yleiskorotuksella. Korotustaso noudattelee postialan työehtosopimuksissa jo aiemmin sovittua kemian perusteollisuuden ratkaisua myös vuonna 2024. Korotukset tesseihin eri aikaan Taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa 1.2.2024 lukien 3,5 %. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksissa korotukset tehdään samansuuruisena 1.5.2024 lukien. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkanosa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. ErityisPostialan palkankorotusten taso noudattelee kemian perusteollisuuden ratkaisua myös vuonna 2024. Korotukset pitävät sisällään prosenttikorotukset yleiskorotuksina. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri vastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan myös Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa 1.2.2024 lukien 3,5 %. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksissa korotukset tehdään samansuuruisena 1.5.2024 lukien. Palkankorotusten ajankohtien eroavaisuus johtuu työehtosopimuskausien eroista, eli siitä että työehtosopimukset alkavat ja päättyvät eri aikaan. Seuraava palkankorotus Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä seuraavan vuoden toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli seuraavan toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024. Vastaavasti Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan tessit voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2025. Mikäli palkankorotuksista sovitaan em. mukaisesti, jatkuu Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen voimassaolo 31.10.2025 ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden sekä Informaatiologistiikka-alan työehtosopimukset 31.1.2026 saakka. REITTI_1_2024.indd 12 REITTI_1_2024.indd 12 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
13 12 Postialan palkat nousevat 3,5 % VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite P – Viestivälitysja kuljetustyö Taulukkopalkat 1.2.2024 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 993,71 2 050,82 12,46 12,82 102 2–5 vuotta 2 077,18 2 137,61 12,98 13,36 103 6–9 vuotta 2 165,06 2 227,66 13,53 13,92 104 10–15 vuotta 2 256,23 2 321,04 14,10 14,51 105 vähintään 16 vuotta 2 352,91 2 420,99 14,71 15,13 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 2 085,98 2 146,38 13,04 13,41 202 2–5 vuotta 2 172,74 2 235,36 13,58 13,97 203 6–9 vuotta 2 263,93 2 329,83 14,15 14,56 204 10–15 vuotta 2 359,47 2 427,59 14,75 15,17 205 vähintään 16 vuotta 2 461,63 2 533,03 15,39 15,83 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakettiauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuotta 2 135,40 2 196,91 13,35 13,73 A02 6–9 vuotta 2 226,56 2 291,39 13,92 14,32 A03 10–15 vuotta 2 319,94 2 386,94 14,50 14,92 A04 vähintään 16 vuotta 2 417,69 2 488,02 15,11 15,55 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuotta 2 194,72 2 258,42 13,72 14,12 B02 6–9 vuotta 2 283,71 2 349,61 14,27 14,69 B03 10–15 vuotta 2 378,16 2 447,35 14,86 15,30 B04 vähintään 16 vuotta 2 479,21 2 551,71 15,50 15,95 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuotta 2 251,84 2 316,64 14,07 14,48 C02 6–9 vuotta 2 344,10 2 412,21 14,65 15,08 C03 10–15 vuotta 2 437,48 2 507,77 15,23 15,67 C04 vähintään 16 vuotta 2 536,33 2 609,93 15,85 16,31 REITTI_1_2024.indd 13 REITTI_1_2024.indd 13 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
15 14 Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Euromääräiset lisät (1.2.2024) työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,90 yli kahden tunnin ajalta 14,68 vaalitoimitsijapalkkio 9,50 kurssiraha 67,0 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 243,4 149,65 115,3 89,66 57,67 osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus 0,0084 osoitteettomien lähetysten erillisjakelu: 2 ens. kerrost. 0,0599 2 ens. rivitalo 0,0624 seuraavat 0,0107 taittamattomat 0,0128 Matka-ajan korvaus 29,78 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 31,14 Taulukkopalkat 1.5.2024 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 2 001,56 2 058,89 12,51 12,87 102 2–5 vuotta 2 085,36 2 146,00 13,03 13,41 103 6–9 vuotta 2 173,58 2 236,43 13,58 13,98 104 10–15 vuotta 2 265,11 2 330,17 14,16 14,56 105 vähintään 16 vuotta 2 362,15 2 430,52 14,76 15,19 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 2 094,19 2 154,84 13,09 13,47 202 2–5 vuotta 2 181,30 2 244,15 13,63 14,03 203 6–9 vuotta 2 272,83 2 339,00 14,21 14,62 204 10–15 vuotta 2 368,77 2 437,14 14,80 15,23 205 vähintään 16 vuotta 2 471,31 2 543,00 15,45 15,89 REITTI_1_2024.indd 15 REITTI_1_2024.indd 15 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
17 16 Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus / euromääräiset lisät euroa (1.5.2024) ! Palkkaliitteet löytyvät myös PAUn verkkosivuilta osoitteesta pau.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset. Sivuilta löydät myös sanomalehden jakelun (VVLtes, palkkaliite D) , varastotyön (VVLtes, palkkaliite M) ja Informaatiologistiikka-alan palkka taulukot sekä luottamushenkilöpalkkiot. työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,94 yli kahden tunnin ajalta 14,74 kurssiraha 67,23 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 115,75 Asiakasvastuu B, trukkilisä B 57,90 Matka-ajan korvaus 29,89 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 31,26 REITTI_1_2024.indd 16 REITTI_1_2024.indd 16 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
17 16 D anny McAllister muutti Englannista Suomeen parisenkymmentä vuotta sitten. Koulutukseltaan hän on sosiaalityöntekijä. Englantilaisen on vaikea saada alan töitä Suomesta. Täällä minulla on kuitenkin kokoaikainen työ Postissa ja olen ollut myös kuusi vuotta luottamusmiehenä. Minulla on suomalainen kumppani ja halusin kasvattaa lapseni Suomessa ja saada heille täältä paremman elämän, hän kertoo. Postissa McAllister on työskennellyt 15 vuotta, ennen Herttoniemeä myös Kontulassa ja Pasilassa. Nuorena hän työskenteli myös Royal Mailissa. Postityö on Suomessa paljon raskaampaa. Posti ei jaa Britanniassa esimerkiksi mainoksia lainkaan, myös reitit ovat helpompia, mutta toisaalta asunnot ovat erilaisia, lähinnä omakotitaloja pientaloja, ei niinkään kerrostaloja, joihin on nopeampi jakaa. Työntekijöiden palkoissa ei ole paljoakaan eroa. Britanniassa postilaisten ammattiliitto on CWU The Communication Workers Union. McAllisterin mukaan liitolla on maassa vahva asema ja korkea järjestäytymisaste. Jakajat työskentelevät kuutena päivänä viikossa, lauantaisin puoli päivää. Lauantaityöstä liitto on saanut sovittua jakajille ylimääräisen viikon loman, jonka voi pitää aina joka viidennen lauantain jälkeen. Tällaista etua työntekijöillä ei vielä ollut, kun olin siellä töissä. Sosialisti, jalkapallohullu ja ylpeä liitosta Danny McAllister kertoo olevansa sosialisti ja ylpeä liiton jäsenyydestä. Hänen Ylpeästi liiton arvojen puolesta Daniel ”Danny” McAllister, 51, seisoi lakkovahdissa Helsingin Herttoniemen jakelutoimipaikan edessä, kun postinjakajat olivat lakossa joulukuussa. Lontoosta kotoisin oleva McAllister kertoi olevansa ylpeä ammattiliiton jäsenyydestä ja siitä, millaisten arvojen puolesta liitto taistelee. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY isänsä oli myös liiton mies, ”union man”, joka oli isossa postikeskuksessa esimiesten luottamusmies. Olen aina uskonut ammattiliittoihin. Ne auttavat ihmisiä, minuakin on autettu paljon. Mielestäni ay-liikkeen asema on Suomessa yhä vahva. Eriytyisen huolissaan McAllister on kuitenkin hallituksen aikeista romuttaa työntekijöiden oikeuksia ja heikentää työttömyysja sosiaaliturvaa. Pääministeri Petteri Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran toimissa hän näkee paljon samaa mitä Margaret Thatcher teki 1980-luvulla ay-liikkeelle Englannissa. Minua ei inhota ainoastaan se mitä hallitus on tekemässä työntekijöille ja ammattiliitoille, vaan myös se, mitä tehdään pienituloisille ja köyhille. Heitä syytetään ja heiltä leikataan eniten. Minullakin on täällä englantilaisia ystäviä, yksinhuoltajia, jotka käyvät töissä ja joilta leikataan etuja. Lopulta he joutuvat turvautumaan ruoka-apuun, että selviävät lastensa kanssa. Tämä on väärin. Se inhottaa minua ja on yksi syy, miksi olen täällä vastustamassa hallituksen toimia. Iloa arkeen McAllister saa jalkapallosta. Onhan hän Englannista, maasta, jossa jalkapallo näkyy kaikkialla. Suosikkijoukkue on pikkupojasta lähtien ollut lontoolainen Chelsea. Suomessa McAllisterin sydän sykkii FC KTP:lle, taustaltaan työväenluokkaiselle seuralle, joka pelaa ensi kaudella toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykkösliigassa. Jalkapallohulluna McAllister seuraa myös saksalaista futista ja siellä Saksan 2. Bundesliigassa pelaavaa hampurilaista FC St. Paulia. Mutta entä Suomen miesten jalkapallomaajoukkue? Käyn katsomassa myös Huuhkajien pelejä poikani kanssa. Ja luulenpa, että lyömme Walesin maaliskuussa, vaikka paikallinen media uskoo vahvasti kotijoukkueen voittoon, McAllister ennustaa. < 17 Danny McAllister seisoi joulukuussa lakkovahdissa Herttoniemen jakelussa vastustamassa hallituksen rajuja työelämäja sosiaaliturvaleikkauksia. REITTI_1_2024.indd 17 REITTI_1_2024.indd 17 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
19 18 TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVITUS: JUHO KOIVU Osa-aikaisiin ja naisiin toimeentulouhka osuu pahiten Duunariköyhyys suurimpana riskinä julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla REITTI_1_2024.indd 18 REITTI_1_2024.indd 18 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
19 18 D uunariköyhyyden piirteet tulevat ilmi SAK:n ja Tampereen yliopiston yhteistutkimuksesta. Kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public, ja siihen vastasi 1009 suorittavaa työtä tekevää palkansaajaa helmi-maaliskuussa 2023. Kyselytutkimuksen tuloksiin vaikutti se, että palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,4 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022, mikä on eniten yli 60 vuoteen. Reaaliansioiden heikentyminen kurjistaa varsinkin pienipalkkaisten elinoloja, koska he käyttävät muita suuremman osan tuloistaan perushyödykkeisiin kuten ruokaan ja sähköön. Tilastokeskuksen joulukuussa julkaisemasta tilastosta ilmenee, miten pieni tuloisuus eli köyhyys kehittyi koko Suomessa vuonna 2022. Pienituloisiin asun tokuntiin kuului 730 800 henkilöä, mikä oli 13 % asuntoväestöstä. Lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 118 900 eli 12 % lapsista. Duunariköyhyyttä kokevien määrä on melkoinen. SAK:n tutkimuksen virhemarginaali (2,5 %) huomioon ottaen ainakin 100 000 duunaria on tällä hetkellä suuressa köyhyysriskissä. Peräti 300 000 suorittavaa työtä tekevää on melko suuressa köyhyysriskissä. Suuressa köyhyysriskissä on yli 52 000 SAK:n liittoihin järjestäytynyttä työntekijää. Heistä 73 % (38 000) on työssä naisvaltaisella alalla. SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen pitää tutkimuksen köyhyyden määritelmää tiukkana, koska määritelmiä on peräti neljä: ”250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä käytännössä mahdotonta”, ”Elämä helpottuisi merkittävästi 250 euron lisätuloista”, ”Kokee arjessa hyvin usein huolta tulojen riittävyydestä menoihin ja laskuihin” ja ”Palkka ei takaa riittävää toimeentuloa”. Kun nämä kaikki neljä tekijää toteutuvat, työntekijän köyhyysriski on suuri, ja Joka kymmenes duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Erityisesti riski koskee yksityistä ja julkista palvelualaa kuten Postia ja varsinkin osa-aikaista työtä tekeviä. Köyhyysriski on naisilla suurempi kuin miehillä. jos kolme toteutuu, riski on melkoinen. Voisi sanoa, että duunareista normaalin niukkuuden piiriin kuuluun yli puolet (55 %), melkoisen köyhyysriskin piirin joka neljäs (24 %) ja köyhyysriskin kovassa ytimessä on joka kymmenes (11 %), toteaa Näätänen. Naisvaltaisilla aloilla köyhyysriskiin liittyy vielä se, että yksinhuoltajista suurin osa on naisia. Postin toimialalla osa-aikaisuus näyttäisi olevan pääsyy toimeentulo-ongelmien taustalla (katso oheisjuttu). Onko tutkijan mielestä näin? Osa-aikaisuus näkyy duunariköyhyyden tutkimuksessa selvästi ja siihen viittaavat myös luottamusmiesten vastaukset. Mutta toisaalta Postissa ja muussa jakelutyössä on kokoaikaisia töitä, joiden kuukausiansio on alle 2000 euroa kuukaudessa, mikä altistaa köyhyysriskille. Postilaiset eivät siis ole yksin, vaan 2022 hintojen nousu osui duunareihin monella alalla. 250 euron merkitys Otetaan sitten kyselyssä ollut summa 250 euroa kuukaudessa lähempään tarkasteluun. Duunaripalkansaajista yli puolet (55 %) arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä taloudellisesti käytännössä mahdotonta. Tämä tarkoittaa, että ison duunarijoukon talous ei kestäisi yllättäviä menoja, Näätänen sanoo. Kun suorittavaa työtä tekevän duunarin palkka on noin 2500 euroa kuukaudessa, talouden kuralle menoon riittää siis 250 euron yllättävä lisälasku. Tällaisia arkisia lisälaskuja voi tulla esimerkiksi pesukoneen tai puhelimen rikkoutumisesta tai silmälasien uusimisesta. Köyhyysriskissä olevia työntekijöitä on siis joka kymmenes, mikä ei ole vähän, Näätänen toteaa. Tutkimuksessa asiaa lähestytään myös myönteisen kautta. Väittämällä ”250 euroa lisää kuussa käteen tekisi elämästäni taloudellisesti merkittävästi helpompaa” on samaa mieltä neljä kymmenestä (42 %). Eli sama summa, joka suistaa talouden raiteiltaan pelastaa talouden, jos se tulee lisää kuukaudessa. LM-kysely: työantajalla korvat kiinni Mitä sitten eri liittojen luottamusmiehet ovat tehneet, kun työpaikoilla on ilmennyt, ettei joku työntekijä tule palkallaan toimeen? Vastaus löytyy SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksista (Toimeentulo-ongelmat työpaikalla, kysely tehty loka-marraskuussa 2023). Kysymykseen ”Onko työpaikkasi työntekijöillä ollut toimeentulo-ongelmia viimeisen kahden vuoden aikana?” luottamusmiehet vastasivat Kyllä 58 %, Ei 28 % ja loput Ei osaa sanoa. Pahiten Peräti 300 000 suorittavaa työtä tekevää on melko suuressa köyhyysriskissä. REITTI_1_2024.indd 19 REITTI_1_2024.indd 19 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
21 20 toimeentulo-ongelmia luottamusmiehet olivat kirjanneet yksityisillä palvelualoilla 70 % (PAM:n kenttä), kuljetusalalla (AKT) ja julkisilla palvelualoilla 57 % (JHL ja PAU). Luottamushenkilöiden vastauksista ilmenee karu tilanne. Julkisen palvelualan työntekijöille, joihin postilaiset kuuluvat, oli tarjolla korkeintaan lisätyötä. Yli puolet luottamusmiehistä vastasi ”Työnantaja ei tehnyt yhtään mitään”, kun työnantajan edustajalle oli kerrottu jonkun työntekijän toimeentulohuolista. Eli yli puolilla työnantajista oli korvat kiinni, Näätänen laskee. Noin joka neljännellä työpaikalla työnantaja alkoi korjata toimeentulo-ongelmaa. Julkisissa palveluissa peruspalkka nousi (10 %), kuljetusalalla annettiin lisää työtunteja tai paremmin maksettua vuorotyötä (12 %). Luvut ovat aika matalia. Eli neljäsosassa duunareiden tilannetta korjattiin palkankorotuksella tai lisätyön antamisella. Mutta kolme neljännestä toimeentulo-ongelmaisista sai jatkaa ennallaan, sanoo Ari-Matti Näätänen. Hallitus tarjoaa leikkauksia Vielä yhden näkökulman duunariköyhyyteen voi ottaa tuleville vuosille Orpo-Purran hallituksen kaavailemista leikkauksista ja kiristyksistä, joita PAU:kin on vastustanut #PainavaSyy lakoillaan. SAK on laskenut, miten suojaosan leikkaus vaikuttaa osa-aikatyöntekijöiden, työttömyysturvan porrastus työttömien sekä asumistuen heikennysten vaikutukset työssä käyvien talouteen. Päälle tulevat indeksien jäädytykset vuoteen 2027 saakka. Aloitetaan asumistuesta. Sen piirissä olevia palkansaajakotitalouksia oli yli 75 000 marraskuussa 2023. Yksin asuva 1900 euroa kuukaudessa ansaitseva ja 650 euroa/kk vuokraa maksava saa nykyisin asumistukea 190 euroa/kk. Heikennyksen jälkeen hän menettää koko asumistuen ja hänen pitää tulla 190 euroa vähemmällä toimeen kuukaudessa. Yksinhuoltaja, jolla on yksi lapsi, ja ansaitsee 2600 euroa/kk saa nykyisin asumistukea 245e/kk. Heikennyksen jälkeen asumistuki putoaa 25 euroon kuukaudessa, eli miinusta tulee 220e/kk. Sovitellun päivärahan piirissä olevia palkansaajia on 52 000. Osa-aikatyötä tekevälle leikkaukset purevat seuraavasti. Yksin asuva duunari, joka asuu Helsingissä ja tekee 75-prosenttista työaikaa ja ansaitsee 1500 euroa kuukaudessa soviteltu ansiopäiväraha, asumistuki ja toimeentulotuki ovat yhteensä 600 euroa/ kk. Jos leikkaukset menevät läpi, jatkossa rahaa tulee vähemmän -170e/kk (työttömyyden kesto alle 2 kk), -220e/kk (työttömyyden kesto 2 8kk) tai -240e/kk (työttömyyden kesto yli 8 kk). Onhan nämä kylmiä lukuja. Pahimmillaan useampi leikkaus osuu samoihin ihmisiin, jolloin duunariköyhyys lisääntyy, toteaa Ari-Matti Näätänen. Hänen mielestään kaikkien tukien indeksijäädytyksestä vaalikauden loppuun (2027 saakka) on puhuttu liian vähän. Orpo-Purran hallitus heikentää pienipalkkaisimpien taloutta vähintään vuonna 2020 alkaneen elinkustannusten nousun verran. Lisäksi esimerkiksi työttömyysturvan indeksi jäädytetään, joten pienituloisimpien ostovoima jatkaa heikkenemistä muutamia prosentteja ainakin vuoteen 2027 saakka. Hallituksen linjauksen mukaan indeksien jäädytys koskee vain tukia, eläkkeitä jäädytys ei koske, sanoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen. < Luottamusmiehet: Osa-aikaisuus ja vuokratyö köyhyysriskin keskiössä Yhden näkökulman postija logistiikka-alan työpaikkojen toimeentulo-ongelmiin antaa SAK:n ja Tampereen yliopiston yhteistutkimuksen avovastaukset. Näin PAUn luottamushenkilöt vastasivat, kun heiltä kysyttiin: Mitä muuta haluaisit tuoda esiin työpaikkasi toimeentulo-ongelmista?”. ”Toimeentulo-ongelmat koskettavat erityisesti vuokratyöntekijöitä, osaaikaisia (merkittävästi yh-vanhempia, osatyökykyisiä).” Mies, 44 ”Pienellä palkalla on vaikeaa säilyttää nykyinen elintaso. Prosenttikorotukset ovat olemattomia. Peruseläminen syö suurimman osan palkasta. Oravanpyörä on valmis. Olet töissä, jotta saisit toimeentulon, jotta voit olla töissä. Ilo katoaa työelämästä.” Mies, 39 ”Toimeentulo-ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että työnkuvaa muutetaan jatkuvasti ja tästä seuraa osa-aikaistamista. Osa-aikaisilla on pääsääntöisesti työtä kolmena päivänä viikossa.” Nainen, 35 ”Osa-aikaiset työntekijät eivät tule toimeen palkallaan, kaikilla halukkailla tulisi olla kokoaikainen työ, niin halutessaan.” Nainen, 53 ”Osa-aikaisten nollatuntisopimuksella olevien vuokratyöntekijöiden etujen ajaminen on lähes mahdotonta, koska heidän järjestäytymisensä on heikkoa ja työnantaja ulkopuolinen. Näin ollen heidän toimeentulo-ongelmia on hankala koettaa saada kohenemaan edunvalvonnan keinoin.” Mies, 56 ”Osa-aikaisten soviteltu päiväraha on pieni ja se ei kata menetettyä tuloa ja elämisen kulut on noussut niin paljon, että ongelmat vain lisääntyy ihmisillä.” Nainen, 40 ”Vaikka henkilö voisi tehdä toista työtä, on kahden osa-aikaisen työn yhdistäminen järkevästi lähes mahdotonta.” Nainen, 43 ”Koskee enimmäkseen osa-aikaisia työntekijöitä, mutta myös kokoaikaisilla tulotaso matala.” Nainen, 37 < REITTI_1_2024.indd 20 REITTI_1_2024.indd 20 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
21 20 R uokalähettien asema on herättänyt paljon keskustelua. Ammattiyhdistysliikkeessä on arvosteltu sitä, että yritykset ovat pyrkineet siirtämään yrittäjäriskiä läheteille, jotka tekevät työtä ikään kuin työsuhteessa mutta vailla työntekijälle kuuluvaa turvaa, kuten lomaoikeuksia ja oikeutta saiRuokalähettien työnteon pelisääntöjä määritellään ensi kertaa Suomessa kollektiivisesti. Lähettejä edustavan PAMin vastapuolena neuvotteluissa on Wolt. Ruokalähetit järjestäytyivät – PAM ja Wolt nyt neuvottelupöydässä rausajan palkkaan. Tämän niin sanotun pakkoyrittäjyyden on epäilty laajenevan muillekin aloille. Toisaalta ruokalähetit, joista monet ovat maahanmuuttajia, ovat saaneet ansiomahdollisuuksia. Nyt alkaneiden neuvottelujen taustalla on ruokalähettien järjestäytyminen: viime huhtikuussa ruokalähettien perustama yhdistys liittyi PAMin ammattiosastoksi. Jäsenhankintaa on tehty hieman tavallisesta poikkeavin keinoin. – Läheteillä on paikallisia yhteisöjä, jotka ovat yllättävänkin tiiviitä. He ovat verkostoituneet somen kautta ja muilla tavoilla. Olemme pyrkineet löytämään Ruokalähettien asema on herättänyt paljon keskustelua. Nyt työnteon pelisäännöistä neuvotellaan Suomessa ensimmäistä kertaa. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: LEHTIKUVA REITTI_1_2024.indd 21 REITTI_1_2024.indd 21 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja www.kalevavakuutus.fi PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 630 490 eur sellaisia ihmisiä, jotka voisivat välittää viestiä yhteisöihin, ja näistä viestinviejistä voi sitten tulla paikallisia aktiiveja, kertoo järjestämiskoordinaattori Mikko Siljander PAMista. Some on luonnollisesti ollut tärkeä kanava, ja PAM on järjestänyt myös fyysisiä tapaamisia esimerkiksi Oulussa ja Turussa. – On tämä välillä ollut vähän haasteellista. Matka on vasta alussa, mutta alku on hyvä, Siljander luonnehtii. PAM Courier Finlandiin kuuluu sekä Woltin että Foodoran lähettejä, mutta ainakin toistaiseksi neuvotteluja käydään vain Woltin kanssa. Yrittäjille ja työsuhteessa oleville omat sopimuksensa Neuvotteluissa PAMin lähtökohta on, että sopimusjärjestelmän piiriin on saatava sekä työsuhteiset työntekijät että itsensä työllistävät yrittäjät. – Tavoitteena on saada molemmille ryhmille työehtosopimus, linjaa edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, joka vetää neuvotteluja PAMin puolella. EU:n komission linjaukset vuonna 2022 mahdollistivat kollektiivisen sopimisen myös itsensä työllistäville yksinyrittäjille. – Ilman sitä muutosta emme nyt kävisi näitä neuvotteluja. Woltilla työskentelee aktiivisesti noin 6000 lähettiä. Ylitalon mukaan on vaikeaa sanoa, miten moni heistä tahtoisi työsuhteeseen. – Tästä on olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta sen mukaan, mitä lähetit ovat meille kertoneet, iso osa kuitenkin haluaisi jatkaa yksinyrittäjänä, jos työstä saatavan korvauksen taso korjautuu. Yrittäjyyttä suositaan yleisesti siksi, että se koetaan joustavammaksi: yrittäjä voi aina kieltäytyä tarjotusta työkeikasta, toisin kuin työnantajan direktio-oikeuden alainen työntekijä. Jos yrittäjänä tekee todella paljon tunteja, voi myös ansaita hyvin. Sopimusten sisältöön liittyviä PAM in tavoitteita Ylitalo kuvailee yleisellä tasolla. – Ihmiset tarvitsevat työstään säällisen korvauksen ja säälliset työolosuhteet, ja työntekijöiden tessin tulee perustua suomalaisen työelämän käytäntöihin. Tällä hetkellä osa läheteistä on pettynyt siihen, että heillä ovat ansiot pienentyneet, kun Wolt on muuttanut palkkiojärjestelmäänsä. Kentältä tulleen palautteen perusteella odotukset neuvotteluja kohtaan ovat kovat. Sopimisen maailma on kuitenkin hidas ja neuvotteluprosessi vasta alkuvaiheessa. ”Läheteillä on paikallisia yhteisöjä, jotka ovat yllättävänkin tiiviitä”. – Eivät nämä asiat ikinä hillittömän nopeasti edisty. Mutta ovat jo edistyneet. Kevään aikana olisi tarkoitus saada valmista, mutta aika näyttää, miten kauan tässä menee, sanoo Ylitalo. ”Ainutlaatuinen harjoitus” Norjan ja Ruotsin ammattiliitot ovat olleet edelläkävijöitä taistelussa ruokalähettien työehtojen puolesta. – Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa Foodora on tehnyt työehtosopimukset työsuhteisille työntekijöille. Norjassa lähetti voi olla työsuhteinen, jos haluaa, Ruotsissa sopimuksen lähtökohtana on työsuhde. PAMissa ollaan nyt uuden äärellä – vaikka sen jäsenistöön kuuluu muun muassa itsensätyöllistäviä partureita ja kampaajia, ei liitto ole neuvotellut heidän puolestaan kollektiivisesti. – Monta sataa tes-pöytää olen itsekin istunut, mutta tämä on minullekin ihan uudenlainen tilanne, kertoo Ylitalo. Neuvottelijoiden työ herättää myös kansainvälistä työmarkkinakiinnostusta. Pohjoismaita arvostetaan, ja niiden ratkaisuista on ennenkin otettu muualla mallia. – Globaalissa mittakaavassakin tämä on ainutlaatuinen harjoitus. Näillä sopimuksilla voi olla vaikutusta laajemminkin Euroopassa, jopa maailmanlaajuisesti. Siksi meillä on iso vastuu. < 22 REITTI_1_2024.indd 22 REITTI_1_2024.indd 22 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja www.kalevavakuutus.fi PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 630 490 eur REITTI_1_2024.indd 23 REITTI_1_2024.indd 23 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
25 24 S en sijaan koronavuosina 2020– 2021 ihmiset työnsivät rahansa pitkälti verkko-ostoksiin, koska kivijalkakaupoissa tai ostoskeskuksissa ei uskallettu käydä, eikä ulkomaille päässyt matkustamaan. Postipaketteja lähetettiin tuolloin ennätyksellisiä määriä. Koronavuosien jälkeen iski inflaatiokriisi ja ihmisillä on nyt vähemmän rahaa käytettävissään. Ilmiö heijastuu myös Postin kuljetuksiin. Posti kertoi jo lokakuun lopulla tiedotteessaan, että verkkokaupan kasvu on jäämässä tänä vuonna “maltilliseksi”. Tosin tämä on tulkittavissa yritysviestinnälle tyypilliseksi parhain päin kertomiseksi. Maltillisen sijaan Posti olisi voinut käyttää myös sanoja ”heikko” tai ”pettymys”. Järjestäytyneitä kaupan alan yrityksiä edustava Kaupan liitto on ollut viestinnässään Postia suorasukaisempi. ”Kotimaisen verkko-ostamisen kasvu katkesi”, otsikoi Kaupan liitto tiedotteensa jo viime vuoden maaliskuussa. Sen mukaan verkkokaupan käänne tapahtui vuonna 2022, kun suomalaisten verkko-ostokset supistuivat noin kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Hiipuuko vai elpyykö verkkokauppa? Verkkokaupan on uskottu kasvavan ajasta ikuisuuteen ja tuovan logistiikka-alan yritysten pakettikuljetuksiin loputtoman kasvun. Toissa vuonna verkkokauppa alkoi kuitenkin yskiä – niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Nyt näyttää, että vuonna 2022 tapahtunut käänne ei vuonna 2023 korjaantunut. Vuoden 2023 lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta Kaupan liitto tiedottanee niistä alkukevään aikana. Posti valaa optimismia Posti on yrittänyt olla optimistinen näkemyksissään. – Pitkällä tähtäimellä tiedämme, että verkkokauppa tulee kasvamaan, Postin liiketoimintajohtaja Kaj Kulp sanoi tiedotteessa lokakuussa. Posti julkaisi näkemyksen tueksi kyselyn, jossa kuluttajilta ja yrityksiltä oli tiedusteltu, uskovatko he verkkokaupan nousevan. Valtaosa uskoo kysyttäessä, että nousua on. Postin johto latasi lokakuussa odotuksia myös joulun ajan verkkokauppaan. Alkuvuoden aikana Postilta voidaan odottaa uusia tietoja siitä, osuiko optimismi oikeaan. Posti seuraa verkkokaupan kehitystä julkaisemalla säännöllisesti verkkokauppamittaria osoitteessa www.posti. fi/verkkokauppamittari. – Aikaisempina vuosina pakettimäärät ovat nousseet noin 35 prosenttia marrasja joulukuussa verrattuna muun vuoden keskiarvoon, Kulp totesi. Vaatteita halutaan sovittaa Postin ulostuloissa verkkokaupan hiipumisen syynä on pidetty ennen kaikkea inflaatiota ja heikentynyttä taloussuhdannetta. Perusajatus Postin analyyseissä on ollut, että pulma poistuu odottamalla. – Yleinen talouskehitys vaikuttaa nyt suomalaisten ostokäyttäytymiseen. Moni on myös pandemian jälkeen kohdistanut rahansa palveluihin, Kulp analysoi. Kaupan liitto on tuonut taloussuhdanteiden ohella esille sen, että etenkin vaatteita ja kenkiä halutaan ostaa jälleen fyysisistä kaupoista. Vaatteita halutaan sovittaa, koska verkosta ostettujen vääTEKSTI: ALEKSI VIENONEN KUVAT: WIKIMEDIA COMMONS, PAUN ARKISTO Koronavuosien jälkeen iski inflaatiokriisi ja ihmisillä on nyt vähemmän rahaa käytettävissään. Verkkokaupan nousut ja laskut näkyvät Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla. REITTI_1_2024.indd 24 REITTI_1_2024.indd 24 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
25 24 Hiipuuko vai elpyykö verkkokauppa? ränkokoisten tai huonosti sopivien vaatteiden ja kenkien palauttaminen koetaan usein työlääksi ja hitaaksi. Koska etenkin vaatteita ja kenkiä ostetaan verkkokaupassa nyt pandemia-aikaa vähemmän, on myös paluulähetysten volyymit laskeneet. Tämäkin kaventaa postija logistiikka-alan yritysten siivua verkkokaupasta. Paluulähetykset ovat merkittävä osa verkkokaupan pakettivolyymiä. Kaupan liiton mukaan verkossa tehdyistä vaateostoksista palautetaan noin 25 prosenttia. Osuus on hieman laskenut, mikä kertoo kenties siitä, että kuluttaja saattaa ennemmin myydä vääränkokoisen vaatteen eteenpäin esimerkiksi verkkokirpputorilla tai ystävälleen. Yleiseurooppalainen trendi Verkkokaupan suunnassa Suomi kulkee vahvasti samaa polkua kuin muutkin Euroopan maat. Vuonna 2022 verkkokaupan arvo laski Isossa-Britanniassa lähes 10 prosenttia, Saksassa noin yhdeksän ja Ruotsissa lähes seitsemän prosenttia. Sen sijaan Yhdysvalloissa verkkokauppa kasvoi viime vuonna. Yhdysvaltojen kauppatilastojen mukaan verkkokaupan arvo kasvoi vuoden 2023 tammikuusta syyskuuhun 7,7 prosenttia, Verkkokaupan tuotekategorioissa nousua on vuoden 2023 tammi-syyskuussa ollut eniten apteekkija kosmetiikkatuotteilla. Niiden kysyntä on noussut tammikuusta syyskuuhun 2,3 prosenttia. Kysyntä on laskenut etenkin kodin kestotuotteiden, kuten huonokalujen ja elektroniikan, osalta. Laskua selittää yleisen taloustilanteen lisäksi se, että kysyntä kasvoi pandemian aikana ja moni teki kodin hankinnat tällöin. Myös käytettyjen tavaroiden suosio verkossa kasvaa. Jo yli kolmannes ostaa vertaisverkkokaupoista useita kertoja vuodessa. Lähde: Posti.fi/verkkokauppamittari kun fyysisten myymälöiden kaupan arvo kasvoi 3,9 prosenttia. Analyytikko Arhi Kivilahden mukaan Yhdysvaltojen ja Euroopan eroa verkkokaupan tilassa selittää etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Se syö etenkin eurooppalaisten kuluttajien kulutusintoa ja kiristää Euroopan maiden talouksia. – Siinä missä Euroopassa verkkokauppa on ollut haasteissa, Yhdysvalloissa verkkokauppa on jatkanut kasvuaan. Verkkokaupan vaikeudet ovat seurausta muuttuneesta yhteiskuntatilanteesta Euroopassa ja sodan aikaansaamasta voimakkaasta inflaatiosta, Kivilahti kirjoitti Kaupan liiton blogissa. – Kun hinnat nousevat ja maailma on epävarma, kulutus keskittyy perusasioiden äärelle, hän jatkoi. Verkkokauppaa ei ole hylätty Tilastojen mukaan verkkokaupan suosio ei sinällään ole muuttunut Suomessa. Laskua selittääkin enemmän se, että verkosta ostetaan vähemmän ja harvemmin kuin se, että kuluttajat olisivat hylkäämässä verkkokaupan ja siirtymässä sankoin joukoin kivijalkamyymälöihin. Tilastokeskus kerää vuosittain tilastoa muun muassa siitä, kuinka suuri osa suomalaisista on tehnyt verkko-ostoksia, ja mitä he ovat sieltä ostaneet. Vaikka verkkokaupan volyymissä ja arvossa on tapahtunut muutoksia, verkkokaupan käytön suosio on säilynyt. Vuonna 2023 vastaajista 58 prosenttia kertoi Tilastokeskukselle, että oli viimeisen kolmen kuukauden aikana ostanut jotain verkosta. Vuonna 2022 prosenttiosuus oli tasan sama. Verkko-ostoksia tehneiden osuus kasvoi koronapandemian myötä, mutta ei ehkä niin paljon kuin voisi olettaa. Vuonna 2019 verkko-ostoksia kertoi tehneensä viimeisen kolmen kuukauden aikana 50 prosenttia vastaajista, kun koronavuonna 2020 se oli 54 prosenttia. Verkko-ostaminen on selvästi suosituinta työssäkäyvien joukossa. Heistä peräti 74 prosenttia kertoi vuonna 2023, että on viimeisen kolmen kuukauden aikana ostanut jotain verkosta. Eläkeläisistä vain 26 prosenttia vastasi näin. Opiskelijat sijoittuivat välimaastoon. Heistä 66 prosenttia oli viime kuukausien aikana tehnyt verkko-ostoksia. Sen sijaan miesten ja naisten välillä ei ole merkittäviä eroja verkko-ostamisessa. Vuonna 2023 verkosta oli viimeisen kolmen kuukauden aikana ostanut 59 prosenttia miehistä ja 58 prosenttia naisista. < 3 Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 58 prosenttia on ostanut jotakin verkosta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kosmetiikkatuotteiden kauppa vetää REITTI_1_2024.indd 25 REITTI_1_2024.indd 25 2.2.2024 13.37 2.2.2024 13.37
27 26 Tunnetko työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen? T yöntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Työntekijä on työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella vakuutettuna vielä kolme vuotta työsuhteen vakuutusehtojen mukaisesta päättymisestä. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus tarjoaa turvaa, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-ajalla. Vakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja. TEKSTI: TRHV KUVA: SHUTTERSTOCK – Hyvä kuitenkin huomata, että edellä kerrottu kolmen vuoden ”jatkoturva” ei koske vanhuuseläkkeelle jääneitä. Meille tulee jonkin verran korvaushakemuksia, joissa edunjättäjä on ollut kuollessaan vanhuuseläkkeellä eikä hän silloin siis enää ole ollut vakuutettuna, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen korvausja valvontayksikön johtaja Heli Lagerblom. Vakuutuksesta maksettavat korvaukset Työntekijän kuollessa vakuutuksesta maksetaan edunsaajille vakuutusehdoissa mainittu korvaussumma. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainajalla ei ollut vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta ei makseta. – Myös avopuoliso voi olla puolisona edunsaaja. Tämä edellyttää ensinnäkin sitä, että avopuolisot ovat kuolinhetkellä eläneet yhdessä yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Lisäksi edellytetään joko, että avopuolisoilla on tai on ollut yhteisiä lapsia tai avopuolisoilla oli julkisen notaarin oikeaksi todistama todistus keskinäisestä elatuksesta tai, että samassa taloudessa elämistä oli jatkunut vähintään viisi vuotta yhdenjaksoisesti ennen vakuutetun kuolemaa”, Lagerblom huomauttaa. Korvauksena maksetaan vakuutusehdoissa mainitulle puolisolle leskenosuus sekä vakuutetun edunsaajana oleville lapsille lapsenosuus jokaiselle lapselle. Jos vakuutusehtojen mukaista puolisoa ei ole, jaetaan leskenosuus edunsaajana olevien lasten kesken. Leskenosuuteen ja lapsenosuuksiin maksetaan 50 prosentin tapaturmakorotus, jos kuolema on johtunut tapaturmasta. 26 REITTI_1_2024.indd 26 REITTI_1_2024.indd 26 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
27 26 Vakuutuksesta maksetaan edunsaajille korvaukset vakuutetun työntekijän kuolemasta, johtuipa se sitten sairaudesta tai tapaturmasta. Vakuutuksen turva on voimassa työja vapaa-ajalla sekä kaikkialla maailmassa. – Tämän vakuutuksen korvauksien maksuun ei vaikuta muista menehtyneen työntekijän mahdollisista kuoleman varalle otetuista vakuutusturvista omaisille maksettavat korvaukset tai eläkkeet, jatkaa Viinikainen. Korvauksen hakeminen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukset maksetaan pääsääntöisesti keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Joillakin toimijoilla on omia järjestelyjä työntekijäin ryhmähenkivakuutuskorvausten osalta, esimerkiksi kuntatyöntekijöiden osalta korvausten maksaminen voi olla järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta. Korvaushakemuksen voi kuitenkin tehdä Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalveluun, josta hakemus siirretään tarvittaessa oikealle taholle. Korvaushakemuksen voi tehdä joko sähköisesti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen verkkosivuilla (www.trhv.fi) tai täyttämällä korvaushakemuslomake, joka löytyy myös verkkosivuilta. Korvauspalvelu neuvoo tarvittaessa korvauksen hakemisessa. Korvauspalvelun puhelinnumero on 0409 222 900 ja sähköpostiosoite: trhv@tvk.fi. < Kaikki vakuutetut ja heidän mahdolliset edunsaajansa eivät tunne työntekijäin ryhmähenkivakuutusta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutusjärjestelmä syntyi vuonna 1977, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kuolemanvaraturvan järjestämisestä työn antajasopijapuolen työntekijöille. Sopijaosapuolet halusivat tarjota vakuutuksella nopeaa taloudellista apua perheen toisen elättäjän menehtyessä. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen toimintamalli on säilynyt pitkälti samanlaisena kuin mitä se oli perustamisen aikaan. Keskeiset työmarkkinaosapuolet sopivat vakuutuksesta maksettaviin korvausmääriin ja ehtoihin tehtävistä mahdollisista muutoksista. Työntekijäin ryhmähenkivakuutusta hoitaa henkivakuutusyhtiöiden perustama pooli, joka hoitaa keskitetysti muun muassa kuolemantapauskorvausten käsittelyn ja korvausten maksamisen. Vakuutusten hoidosta ja vakuutusmaksujen perimisestä vastaavat vahinkovakuutusyhtiöt. Vuonna 2024 tapahtuneesta vakuutetun kuolemasta maksettava leskenosuus on 5 020 – 17 970 euroa. Osuuden suuruus määräytyy vakuutetun kuoliniän mukaan: mitä vanhempi vakuutettu, sitä pienempi korvausmäärä. Joutuisa korvauskäsittely Tapaturmavakuutuskeskuksessa toimiva työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvaustiimi vastaanotti vuonna 2022 reilut kolme tuhatta korvaushakemusta, joiden perusteella maksettiin korvauksia yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. Tiimissä työskentelee neljä työntekijää, jotka käsittelivät korvaushakemuksista 93 prosenttia 14 vuorokaudessa. – Käsittely on näin nopeaa muun muassa siksi, että saamme Eläketurvakeskuksen rekisteristä vakuutetun työntekijän työsuhdetiedot suoraan, eikä niitä tarvitse valtaosassa tapauksia kysellä työnantajilta, Lagerblom toteaa. Kaikki vakuutetut ja heidän mahdolliset edunsaajansa eivät tunne työntekijäin ryhmähenkivakuutusta. Jos vakuutetun työntekijän kuoleman jälkeen hänen mahdollinen edunsaajansa ei ole hakenut korvausta, lähettää korvaustiimi väestörekisteritietojen perusteella edunsaajalle kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta hakea korvausta. – Kaikkia edunsaajia emme valitettavasti tavoita. Jos henkilön osoite on salainen, emme mekään saa sitä ja korvauksenhakumahdollisuudesta tiedottaminen ei onnistu, kertoo korvausasiantuntija Sirpa Viinikainen korvaustiimistä. Taustatietoa työtekijäin ryhmähenkivakuutuksesta REITTI_1_2024.indd 27 REITTI_1_2024.indd 27 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
29 28 K ylmyydeltä suojautuminen vaatii suunnittelua, osaamista ja hyviä varusteita. Retkeilijät ja pilkkijät tietävät, että ei ole olemassa huonoja kelejä, on vain huonoja varusteita. Tähän voisi lisätä, että huonojen varusteiden lisäksi on myös puutteellista valvontaa, huonoa suunnittelua ja myös järjetöntä riskin ottoa. Kukapa vanhempi ei olisi joutunut itsepäisen teinin kanssa käymään väittelyn pipon, hanskojen ja pitkien kalsareiden välttämättömyydestä. Työnjohto on työturvallisuuslain mukaan aina vastuussa siitä, että työskentely tapahtuu olosuhteissa, joissa työntekijä ei joudu alttiiksi terveydellisille vaaroille eikä tapaturmille. Työnjohto on myös velvollinen valvomaan, että työntekijällä on käytössään reitille lähtiessä säänmukaiset työantajan tarjoamat työja suojavarusteet. Tarvittaessa työjohto huolehtii suojavaatteiden hankinnasta. Usein käy kuitenkin niin, että työnjohto sallii työntekijöiden lähteä reitille siitäkin huolimatta, että pitäisi olla käytössä poikkeavan sään toimintaohjeet määriteltyjen riskiarvojen ylityttyä. Vuosien varrella olen työsuojeluvaltuutettuna törmännyt siihen, että vaikka Postissa on olemassa toimintaohjeet poikkeaviin sääolosuhteisiin, niin niitä ei ole kuitenkaan käyty aina läpi ja päivitetty työpaikkatasolle. Esim. jos pyöräreitit on suunniteltu korvattavaksi jakelukärryillä, niin pitää olla myös riittävä määrä jakelukärryjä käytettävissä jne. Ulkotyö kovilla pakkasilla Jakelutyö Postissa on yhä enemmän ulkotyötä. Talvella joutuu usein työskentelemään pitkiä aikoja kylmissä, kosteissa ja tuulisissa olosuhteissa. TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI, Postin työsuojeluvaltuutettu TEKSTI: SHUTTERSTOCK Postissa on käytössä poikkeuksellisen sään toimintaohjeet Ilmastollisilla poikkeusoloilla tarkoitetaan sitä, että lämpötila jakeluun lähdettäessä on niin alhainen, että siitä voi aiheutua terveydelle vaaraa. Terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran arvioimiseen vaikuttavat ulkolämpötilan lisäksi mm. tuulen voimakkuus ja ilman kosteus sekä matkan pituus, maasto-olosuhteet ja yksilölliset seikat. Mikäli henkilö kokee työturvallisuutensa vaarantuvan, pitää hänen keskustella asiasta ennen työn aloittamista esimiehensä kanssa. Keskustelu Postiskootteri-reittien varautumissuunnitelman käyttöönotosta tulee aina käydä, kun lämpötila laskee alle -15 C asteen. Polkupyöräreiteillä edellä mainittuna poikkeusolosuhteena pidetään mm. sitä, kun lämpötila jakeluun lähdettäessä on alle -20 C. Mopon ja mönkijän osalta suosituslämpötila on -10 astetta. Terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran arvioimiseen vaikuttavat lisäksi mm. tuulen voimakkuus, ilman kosteus sekä matkan pituus, maastoja lumiolosuhteet sekä yksilölliset seikat. Polkupyöräreitti on mahdollista korvata myös liikkumalla jalan, mutta vain niissä tapauksissa, kun polkupyöräreitin pituus on alle 7 km ja jakelussa on mahdollisuus käyttää kärryä apuvälineenä. Myös reitin jakaminen kahden henkilön tekemänä voi tulla kyseeseen. Jos normaali jakelutyö polkupyörällä, mopolla, mönkijällä tai skootterilla tapahtuvassa jakelussa em. seikkojen takia todetaan mahdottomaksi, otetaan käyttöön reittien varautumissuunnitelma. Jakelutoimipaikoissa tulee olla reittikohtaiset varautumissuunnitelmat polkupyörä, mopo, mönkijä ja Postiskootteri-reittien jakelujärjestelyistä poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Varautumissuunnitelma sisältää reittikohtaisen arvioinnin kunkin jakelureitin riskeistä sekä vaihtoehtoisen toimintatavan poikkeuksellisissa sääoloissa. Varautumissuunnitelma tehdään jakelutoimipaikkakohtaisesti esimiehen ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Tässä alla on lueteltu esimerkkejä toimenpiteistä, joita suunnitelmassa voi olla: • jakelun lähdön siirto myöhäisemmäksi, jos odotettavissa esim. lämpötilan nousu tai muun poikkeuksellisen olosuhteen muutos, • suoritetaan jakelu eri kulkuvälineellä esim. jakeluauto tai oma auto, • ylimääräisen tauon/taukojen pitäminen reitin varrella. Lämmin taukopaikka sovitaan etukäteen varautumissuunnitelmassa, • palataan jakeluosuudelta toimipaikkaan tauolle, mikäli toimipaikkaan on lyhyt matka. 28 REITTI_1_2024.indd 28 REITTI_1_2024.indd 28 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
29 28 Paleltuma voi syntyä myös salakavalasti Altistuminen kylmyydelle saattaa aiheuttaa riskejä terveydelle. Paleltumavammoja tulee, kun ulkoisen lämpötilan laskiessa ihon verenkierto vähenee. Lämmönsäätelymekanismi pyrkii säilyttämään elimistön ydinlämpötilan kylmässä, ja siksi ääreisosat paleltuvat herkästi. Yleensä paleltumat syntyvät pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta, mutta myös pitkäkestoinen kylmäaltistus, jopa lämpötilan ollessa yli 0 °C, voi aiheuttaa paleltuman. Sormien ja varpaiden aktiivinen liikuttelu ylläpitää verenkiertoa ja vähentää paleltumariskiä. Sisätiloihin päästessä voi käyttää lämmittämiseen myös lämmintä vettä. Pinnallisen paleltuman oireita ovat; iholla pistelee ja tuntuu mahdollisesti kipua, iholla on valkoinen laikku, ja paleltumakohta tuntuu kovalta, vähitellen iho muuttuu tunnottomaksi ja mahdollinen kipu lakkaa. Paleltuma voi syntyä myös salakavalasti ilman selvästi tuntuvia oireita. Syvässä paleltumassa vaurioituu ihon lisäksi myös ihonalaista kudosta. Paleltunut alue jää aluksi hauraaksi eikä kestä kuormittamista, esimerkiksi paleltunut jalkaterä tai varpaat eivät kestä kävelyä Erityisen vaikeita lisävaurioita voi syntyä, jos sulatettu kohta pääsee jäätymään uudestaan. Paleltuman kanssa pitäisi toimia siten, että lämmittää paleltunutta ihoaluetta esimerkiksi painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä, kunnes ihon väri palautuu normaaliksi, kovettuma häviää ja tunto palaa. Lämmitettyä kohtaa pitäisi suojata kuivilla vaatteilla, eikä paleltunutta kohtaa saisi hieroa, sillä vamma voi pahentua. Syvä paleltuma vaatii aina lääkärin hoitoa. Kuinka suojautua paleltumiselta? Jos olet vaarassa jäähtyä, kannattaa pysyä rauhallisena. Älä yliarvioi voimiasi, koska suorituskyky laskee kylmässä nopeasti. Pue päällesi kaikki mukana olevat vaatteet. Mene tuulensuojaan ja pysy pienessä liikkeessä. Juo runsaasti nestehukan välttämiseksi. Parhaimpia juomia ovat lämpimät, sokeripitoiset mehut. Pakkasella ihon oma rasva on paras suoja kylmää vastaan. Pakkasvoiteet lisäävät helposti paleltumariskiä. Posket, korvat, nenä ja leuka paleltuvat nopeimmin, joten niitä kannattaa aina välillä lämmittää käsin. Viimalta on syytä suojautua kaulaliinalla, kasvosuojaimella tai muulla keinoin. Tuuli, sekä märät tai kosteat vaatteet lisäävät ihon paleltumariskiä. Kertaalleen paleltunut ihoalue on herkkä paleltumaan uudelleen. Tärkein keino paleltuman hoitamiseksi on päästä kylmästä lämpimiin sisätiloihin. Olosuhteiden on oltava sellaiset, ettei paleltumista pääse tapahtumaan uudestaan. Kun paleltunut kehonosa alkaa sulaa, siihen tulee usein hyvin voimakas kipu. Varpaat ovat herkät paleltumaan. Tuuli ja märät sukat ja kengät lisäävät paleltumariskiä. Ensi oireena kasvojen ihon paleltumavammoissa on ihon vaalea laikku. Pään alueella korvat ovat herkät paleltumaan. Kasvojen ohutta ihoa kannattaa suojata kylmältä esimerkiksi kypäräpipolla tai huivilla. Kasvojen paleltumia hoidetaan samoin kuin muidenkin kehonosien paleltumia. Muista kerrospukeutuminen Ravitsemustila, ikä tai huono kunto voivat vaikuttaa alilämpöisyysriskin kehittymiseen. Alilämpöisyys lisää sydämen rytmihäiriön riskiä. Vähäisen alilämpöisyyden tunnusmerkkejä ovat voimakas palelu, vilunväristykset ja ”kanan lihalla” oleva iho. Palelevan henkilön tulisi mennä välittömästi suojaan kylmältä. Lämmintä juotavaa pitäisi nauttia, esim. sokeripitoista mehua. Kuivat vaatteet ja kaikenlainen liikkuminen verenkierron elvyttämiseksi olisi ensisijaisen tärkeää. Kerrospukeutuminen ja kuivat varusteet ovat hyvä keino suojautua kylmän aiheuttamilta riskeiltä. Paljon myös käytetään erilaisia lämmittimiä käsineissä ja kengissä. Taukoja lämmittelypaikkojen suunnitelmallisuutta ja todellisuutta ei voi vähätellä. Yhdistelemällä samoja vaatteita eri tavoin, löydät optimaalisen kombinaation eri sääolosuhteisiin. Kannattaa panostaa aluskerrokseen – niitä ei kannata jättää pois, vaikka lämpötila olisi lauha, vaan ennemmin karsia vaatetusta ylemmistä kerroksista. Lämmöneristyskyvyn säilyttämiseksi on tärkeää, etteivät kerrokset kiristä tai purista. Menetämme paljon lämpöä päämme ja jalkojemme kautta eli siis ei kannata unohtaa kunnon jalkineiden ja päähineen merkitystä. Hyvillä talvivarusteilla voi purevista pakkasilmoistakin nauttia niin töissä, kuin vapaa-aikana! < Mikäli henkilö kokee työturvallisuutensa vaarantuvan, pitää hänen keskustella asiasta ennen työn aloittamista esimiehensä kanssa. 29 REITTI_1_2024.indd 29 REITTI_1_2024.indd 29 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
31 30 valtaisen toiminnan kitkeminen työpaikoilta ja jäsenien puolustaminen kaikissa muodoissaan. Onnea oli mukana, kun muutaman jäsenen sai pelastettua takaisin työhön. Yllättäen, jos näin voi kirjoittaa, postin yhtiöittämisen myötä muutamista pikkupomoistakin tuli yritysjohtajia ja tavat oli sen mukaisia. Mielivaltaista toimintaa nähtiin moneen kertaan. Irtisanomisia aivan olemattomista virheistä nimenomaan henkilöille, joiden pärstä ei miellyttänyt. Kirjoitan nyt lähinnä Helsingin postikeskuksen muutamien päälliköiden toimista ja virheistä, joiden hommat ei kestäneet edes päivänvaloa. Kyllä suoraan sanoen vitutti tuo amatöörimäinen toiminta. Vielä tässä pitäisi olla lojaali työnantajaa kohtaan. Syystäkin se on vanhoillista ajattelua. Meidän(kin) pitää uudistua ja laittaa kovuutta peliin. Ja on päivänselvää, että valmiiksi ei kaikki asiat tulleet, niin kuin tavataan sanoa. Toivon, että osaston toiminta pysyy vahvana ja uusiakin edunvalvojia tulisi mukaan. Puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta on käsillä vuosikokouksessa lauantaina 2.3.2024 (katso kokouskutsu sivulta 34). Todellakin toivon, että ehdokkaaksi ryhtyvät jäsenet sitoutuvat toimimaan ja osallistuvat kokouksiin täydellä teholla. Ehdolle voi ryhtyä myös kokouspaikalla. Tulkaa kokoukseen valitsemaan uusi puheenjohtaja ja toimikunta. Kirjoittamista en aio lopettaa, vaan tuon julki asioita ja ihmisiä, jotka ovat aiheuttaneet patoutumia aivoihin, Ay-majakka Puheenjohtajan toka vika epistola Hallitus haluaa laittaa työläiset kyykkyyn niin, ettei meillä olisi mitään oikeuksia puolustautua. 30 T untuu enemmän kuin haikealta laittaa pillit pussiin ja pussin suu kiinni. Onneksi vain pussiin suu, koska en minä mihinkään aio kadota, vaikka ”suuremmat voimat” ovat päätöksien takana. Tapana on ollut ainakin ennen toimia taustalla ja ohjeistaa uusia toimijoita tehtävissään. Hiljaista tietoa on jaettava, jos sitä kysytään. Posti-työnantaja on tässäkin eri linjoilla, kun somessa kirjoitetaan jatkuvalla syötöllä, kuinka potkuja tulee muutosneuvottelujen (yt-neuvottelu) myötä vanhemmille työntekijöille, joita on muka joskus arvostettu ainakin juhlapuheissa. Toivoa sopii (omasta mielestä) että elon päiviä riittää, mutta se onkin herran kädessä, ei onneksi työnantajien. Tie on ollut pitkä sieltä 70luvulta näihin päiviin. Rankkoja toimia on tullut tehtyä ja syystä. Nykyinen Suomen hallitus haluaa laittaa työläiset kyykkyyn niin, ettei meillä olisi mitään oikeuksia puolustautua missään tilanteessa. Työtaistelut, mitä käydään, ovat oikeutettuja. Ministeri Satonen puhuu, kun ei alahuulta olisi lainkaan. Hallituspuolueiden ministerit ja kansanedustajat ovat aivan pihalla eivätkä tiedä minkälaista vahinkoa ihmisille ovat tekemässä. Työllisyys lisääntyy kymmenillä tuhansilla, kun tuet otetaan pois. Työttömien ja vähävaraisten toimeentuloon on nuija heilunut sillä tahdilla, että tulot vähenee niin paljon, että köyhyys lisääntyy ja perheet joutuvat kärsimysten tielle. Luulo ei ole tiedon väärti, mutta minä luulin, että kristilliset olisi ihmisen puolella, mutta paskanmarjat. Ministerin paikat ja palkat näköjään niitäkin kiihottavat. Ovat kuin lampaat aitauksessa kokoomuksen ja persujen vietävissä. Saavat hävetä koko sakki. Ammattiosasto ja ennen muita JÄSENYYS tässä yhteisössä on ollut minulle turvasatama monessa suhteessa. Ja yksi on ylitse muiden, työnantajan epäoikeudenmukaisuuden ja mielijoita on ehkä vielä kasa jäljellä. Ja muistutus vielä, ettei laittomia työtaisteluja ole olemassakaan. Tämä lentävä lause on minun toimestani lausuttu Ylen uutisissa muutama vuosi taaksepäin ja se pätee vieläkin. Työpaikoilla on yleensä taustalla työnantajan ketkuilu ja sairaalloinen mielivallan käyttö. Sana laiton on työnantajan sanavarastossa, kun ei ne muuta osaa. Toivon kuitenkin, että saatte toimitusjohtajan, joka ei ala tekemään tyhmiä juttuja, muuten ammattiosasto voi suuttua. Taistella pitää tänä vuonna ja tulevaisuudessa. Näiden vuodatusten myötä toivon jäsenille ja edunvalvojille kaikkea hyvää. Jäi sitä hampaankoloon kaikista sektoreista, mutta näin se vaan elämä menee. < JARI PELLIKKA puheenjohtaja PAUn Pasilan osasto REITTI_1_2024.indd 30 REITTI_1_2024.indd 30 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
31 30 P äivittäinen elämänrytmi tulee muuttumaan, kun ansiotyö loppuu ja vapaa-aika lisääntyy. Ei ole enää päivittäisiä tuttuja ja työyhteisöä ympärillä. Neljän seinän sisään ei kannata kuitenkaan jäädä yksin aikaa tappamaan. Yksinäisyys ja tarpeettomaksi tulemisen tunne voi aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia ja itsetuhoisia ajatuksia. Eläkkeellä on aikaa erilaisille harrastuksille, esimerkiksi liikunta on monella tavalla hyödyksi. Ruumiillisen kunnon lisäksi henkinen vireys paranee. On vain valittava itselle sopiva liikuntamuoto oman kunnon ja mieltymyksen mukaan. Voi myös kokeilla aivan uusia lajeja ja toimintoja, jotka soveltuvat paremmin muuttuneeseen tilanteeseen. Useilla paikkakunnilla on erilaisia eläkejärjestöjä ja eläkeläiskerhoja, joissa voi tapailla entisiä työkavereita ja alueen muita eläkeläisiä. Sieltä saa myös erilaisia neuvoja ja ohjeita eläkeasioissa. Kerhoilla on myös monenlaista ohjelmaa. On erilaisia harrastetapahtumia, teatterimatkoja, luentoja ym. Ikääntyessä kannattaa olla tarkkana myös puhelinmyyjien ja erilaisten huijausten kanssa. Niissä lupaillaan kuusi hyvää ja kahdeksan kaunista ja aivan ilmaiseksi. Tarjotaan kahden viikon koeaikaa tuotteeseen tutustumista varten, jonka aikana pitää muistaa peruuttaa tuotteen tilaus tai muuten sitoutuu tilaamaan sen, esim. lehden, vuoden ajaksi. Kahden viikon aikana firmaan ei saa kuitenkaan yhteyttä ja Eläkkeelle jääminen muuttaa ihmisen elämäntilanteen. Siihen kannattaa kuitenkin varautua ja valmistautua ennakkoon. Eläkkeellä ei kannata jäädä yksin puhelut saattavat katketa aina sinne soitettaessa. Jos toisesta puhelimesta yrittää tehdä peruutuksen, niin puhelu katkeaa heti, kun ilmenee, kenen asiakkaan asiasta on kyse. Nimimerkki ”kokemusta omaava” (12 paria sukkia vuodessa). Vanhuksia voidaan lähestyä myös tällaisilla tekstiviesteillä: ”Teidän pankkitilinne on hakkeroitu, ilmoittakaa nopeasti pankkitilinne numero ja salasana, jotta tili voidaan suojata”. Tietojen ilmoittamisen jälkeen tili tyhjenee oitis. Tällaisista tapauksista poliisille on tehty Suomessa useita rikosilmoituksia. Näiden lisäksi löytyy paljon muitakin huijausyrityksiäja tapoja. Tarkkana saa olla. Lopuksi esitän vielä PAUn ammattiosastoille toiveen, että myös eläkeläiset kutsuttaisiin osastojen vuosikokouksiin. Eläkeläiset voisivat kokoontua johonkin tilaan esimerkiksi tuntia ennen vuosikokouksen alkua keskustelemaan omista aiheistaan ja asioistaan ja jäädä sen jälkeen seuraamaan kokousta. Ja jos osastolla on varaa, voisi kahvitkin tarjota. Tällaisella pienellä eleellä ikäihmisiä kohtaan voi olla suuri vaikutus. Lisätietoja eläkeläisten asioista löytyy esimerkiksi Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n sivuilta ekl.fi. Kuluttajaliitto kertoo puolestaan nettihuijauksista ja muista huijausyrityksistä osoitteessa kuluttajaliitto.fi/materiaalit/huijaukset/. < PEKKA KORHONEN Eläkeläinen REITTI_1_2024.indd 31 REITTI_1_2024.indd 31 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
33 32 32 perusteella ei ilmeisesti kovinkaan onnistuneesti. Posti myöntää, että sen kyvyt eivät ole riittäneet korjaamaan tilannetta, ja se on aiheuttanut ”pullonkauloja, ruuhkaa ja sumautumista”. Se on kiva kiertoilmaus sille, että miljoonaa taloutta koskevasta uudistuksesta tuli painajainen. Nyt asiakkaita opastetaan kiireen vilkkaa tuottamaan osoitetiedot lajittelukoneiden ymmärtämässä muodossa. Asia ymmärretty, toivottavasti lajittelukonekin hiffaa, mistä on kysymys. Kivointa tässä Postin ja asiakkaiden kannalta ikävässä tilanteessa on se, että firman johto ottaa käyttöön jakeluammattilaisten (siis meidän) ”osaamisen osoiteselvittelyssä ja lajittelussa. Jakajien ammattitaito jouduttaa lähetysten kulkua”. Mukava kuulla, että meitä arvostetaan. Ikävää, että osaamiselle on käyttöä vasta sitten, kun teknologia pettää. Duunareiden osaaminen, paikallistuntemus ja ammattitaito on kuitenkin käytössä vain ”toistaiseksi”, kunnes osoiteviallisten lähetysten juurisyyt on korjattu, kuulemma tammikuun 2024 loppuun mennessä. Sen jälkeen työntekijät voidaan taas unohtaa, kun koneet pelastavat Postin pinteestä. Voi tietenkin käydä niinkin, että ongelmat jatkuvat keväällä. Siinä tilanteessa ihmisten osaamiselle saattaa olla taas tarvetta. < JUKKA KAUNONEN Postilaisten ammattitaito käyttöön – hetkellisesti Kuten tiedetään, postin koneelliseen lajitteluun on satsattu viime vuosikymmenten aikana niin maan perusteellisesti. Lajittelukeskuksiin on hommattu kustannuksia säästämättä kaikenlaisia härveleitä tehostamaan lajittelutyötä. Viimeisen vuoden aikana Posti on liittänyt noin miljoona taloutta uusimman lajitteluteknologian piiriin, muttei ilman ongelmia. Postin Communications Manager Tiina Rantakoski kirjoittaa: ”Laajentuminen on tuonut esiin eri syistä johtuvia ja valitettavia viiveitä”. Postinsaajille tämä näkyy siinä, että kirjeitä, kortteja, lehtiä ja tavarakirjeitä ei näy eikä kuulu. Nykyään ei ole tapana syyttää asiakkaita, jos yrityksen toiminnassa tapahtuu ennakoimattomia yllätyksiä. Postissa tästä ei välitetä. Yllä mainitut valitettavat viiveet vieritetään luontevasti asiakkaiden niskaan, he kun kehtaavat lähettää postinsa osin puutteellisin ja virheellisin osoitetiedoin. Joku saattaa kysyä, eikö Postin lajittelukeskusten tule varautua siihen, että sisään kannetaan kaikenlaista pos tia, joka sitten lajitellaan palvelulupauksen mukaisesti. Kysyä voi myös, miten hyvin Posti opasti asiakkaansa uuden lajitteluteknologian piiriin. Nyt nähtyjen tulosten Yhä automatisoidummaksi muuttunut postinlajittelu ei ole sujunut ongelmitta. Kuvassa MSM-lajittelukone Pasilan postikeskuksessa. Ju ha Pö yr y REITTI_1_2024.indd 32 REITTI_1_2024.indd 32 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
33 32 Lähetä teksti: juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. 33 Iltalehti kysyi vaalitentissään presidenttiehdokkailta, onko poliittinen lakko talouden ja turvallisuuden kannalta oikein. Presidenttiehdokas Jussi Halla-Aho vastasi poliittisen lakon olevan laillinen, mutta lisäsi vastauksessaan, että ay-liikkeen suunnalta on kuultu puheenvuoroja, että työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena on murentaa yhden puolueen kannatusta ja että liiton jäseniä hyödynnetään (puolue)poliittisiin taisteluihin. Hän vetosi lopuksi työntekijöihin, että ymmärtäisivät tämän. Olen itse ay-aktiivi ja vaikutan monella taholla: PAUn liittovaltuustossa, SAK:n edustajistossa, Pasilan osaston 151 toimikunnassa, Loken työhuonekunnassa sekä vaihtelevasti muissa ay-yhteisöissä. En ole missään ay-liikkeen piireissä kuullut julkisia puheenvuoroja, epävirallisia käytäväkeskusteluja taikka työpaikan taukopöydissä, että poliittisia lakkoja pitäisi järjestää jonkun poliittisen puolueen kannatuksen laskemiseksi. Tämä on hyvin kaukaa haettu väite. Kysyisin Jussi Halla-Aholta, mistä ay-piireistä hän on kuullut, että poliittisia lakkoja pitäisi järjestää jonkun poliittisen puolueen kannatuksen laskemiseksi? Minua kun tämä aidosti kiinnostaa. Työntekijät eivät kevyin perustein osallistu poliittisiin lakkoihin, eikä lakkoihin ryhdytä varsinkaan jonkun poliittisen puolueen kannatuksen laskemiseksi. Poliittiset lakot toteutuvat, koska vastustamme työelämän heikennyksiä. Poliittisilla lakoilla vastustamme erityisesti halpatyövoimaa, mitä nykyinen hallitus haluaisi laajentaa ennennäkemättömällä tavalla. Hallitus tavoittelee halpatyövoimaa erityisesti lakko-oikeuden rajoittamisen kautta, josta puhuin mm. marraskuussa SAK:n edustajistossa. Mikäli hallitus onnistuu työelämän heikennyksissä ja halpatyövoiman tavoittelussa, tapahtuu taksi-bernerit. Niitä ei pysty enää jälkikäteen korjaamaan, kun on jo tuulettimeen osunut. Siksi poliittisia lakkoja nyt tapahtuu. < FILIP DJORDJEVIC liittovaltuuston varapuheenjohtaja Nykyinen postinlajittelu ja sitä seuraava jakelu eivät toimi kuten kaikki tietävät. Työn järkevyys voitaisiin palauttaa, jos lajittelutoimesta vastaava taho (toimitusjohtaja tahi valtioviraston kansliapäällikkö) nöyrtyisi myöntämään etteivät ”MSM”-lajittelukoneet isommin lajittele ainoastaan sottaavat lajittelun ja jakelun. Parannus edellyttäisi kunnollista lajitteluhyllystöä toimipaikkoihin. Poistetut aakkoslajitteluhyllyt ajavat asiaa hyvin. Sen lisäksi ”MSM”-koneet lajittelevat osoitteellisen postin siten että viimeisen, kolmannen lajittelukerran maalijoukko on kuva aakkoslajitteluhyllystä tahi sen osasta eikä osajoukko jakelujärjestyksestä. Toiminta nopeutuisi valtavasti. Erityisesti toimipaikoissa. Posti saataisiin taas yhteen linjaan, joka on ainoa tervejärkinen tapa jakaa posti. Toimipaikoissa karkealajitellaan kaikki se posti, joka ei ole MSMla jiteltua. Jakelupäivänä aakkoshyllykköön lajitellaan pohjalle mainokset, kuten ennenkin. Sitten lajitellaan suurikokoinen posti, kuten ennenkin. Sitten lajitellaan MSM-posti. Tämä on nopeaa, koska posti on jo järjestyksessä. Posti yksinkertaisesti raavitaan hyllyyn ylhäältä alas, vasemmalta oikealle. Sen jälkeen hyllyyn lajitellaan käsin lajitellut pienet kirjeet. Kulkuneuvon kuormaaminen on nopeaa. Siihen ei kulu tuntia. Jakaminen on nopeaa ja inhimillistä. Aikaa säästyy tunteja joka reitillä. Myös postikeskuksissa toimintaa on helppo nopeuttaa. Päästään älyttömästä kimputuksesta eroon. Kimputtaminen on perusteltua ainoastaan, kun posti saadaan kaikkineen sen sisään. Nykyään ei saada lähellekään. Kone ei lajittele osoitteetonta postia ensinkään ja osoitteellista postia tolkuttoman vajavaisesti kenties puolet tulee kimppuun. Puolet jää käsinlajitteluun. Insinöörien asia on selvittää, kuinka MSM-posti kerätään ja toimitetaan toimipaikkoihin. Kimputtaminen on silkkaa pelleilyä ja ajan haaskausta kuminauhoineen ja paperiliittimineen. Rikkovat vain postin! < MARKKU GRÖNROOS Kysymys Jussi Halla-Aholle MSM-lajittelu-koneet sottaavat lajittelun ja jakelun REITTI_1_2024.indd 33 REITTI_1_2024.indd 33 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
35 34 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 16.3.2024 Paikka: Eckerö Line m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2023 tilinpäätös ja toimintakertomus, valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat, käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2024. Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoittautumiset Päivi Holpaiselle, paivi.holpainen@posti.com, viimeistään keskiviikkona 14.2.2024. Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 16.3.2024 alkaen klo 14.00 (kokouslounas klo 13.00) Paikka: Lapland Hotels Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere sekä Teams-kokous etäyhteydellä Kokouksessa käsitellään osaston 9 §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2023 • toimintasuunnitelma ja talousarviov. 2024 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta Kokoukseen on mahdollista osallistua myös Teamsetäyhteyden välityksellä. Sitovat ilmoittautumiset ke 6.3.2024 mennessä sihteeri Paula Heinoselle, paula.heinonen@mirila.fi tai puhelimitse 040 141 7337. Osasto osallistuu majoituskustannuksiin Tampereella. Lisätietoja Paulalta. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta PAUn Imatran osasto 112 vuosikokous Aika: 23.3.2024 klo 15.00 Paikka: AY-talon alakerrassa kokoustila, Esterinkatu 11, Imatra Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan osastolle puheenjohtaja ja toimikunta. Osasto tarjoaa jäsenistölle ruuan. Ruokailun takia ilmoittautumiset 15.3.24 mennessä Kaisa Rossille p. 050 303 6747. Tervetuloa! PAUn Imatran osaston toimikunta PAU:n Itä-Suomen osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 24.2.2024 klo 12 (kokous alkaa klo 13.00) Paikka: Marjalan ABC, Marjalantie 18, 80140 Joensuu Aloitamme klo 12.00 ruokailulla. Kokous alkaa klo 13. Kokouksessa käsitellään Kaunislahden mökkitontin puuston harvennusta ja puiden myyntiä sekä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! PAU:n Kainuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 9.3.2024 klo 10.00 alkaen Paikka: Wanha Kerho, os. Kauppakatu 40, 87100 Kajaani Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt mahdolliset muut asiat. Sitova ilmoittautuminen pe 1.3.2024 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist.@netti.fi. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa! Toimikunta PAU Oulun alueen osaston vuosikokous Aika: Lauantai 23.3.2024, klo 13.00 Paikka: Oulun postikeskuksen ravintola Aamuruskossa, Takalaanilantie 2, 90600 Oulu Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan toimikunta seuraavalle kaudelle. Tilaisuudessa on ruokaja kahvitarjoilu ja ilmoittautua voi sähköpostiosoitteeseen pauoulu@gmail.com viimeistään torstaihin 13.3.24 mennessä. Viestissä kannattaa mainita mahdolliset allergiat ruokailua varten. Pitkämatkalaisille korvataan polttoainekulut. Tervetuloa! Pasilan osasto 151 ry vuosikokous Aika: Lauantaina 2.3.2024 klo 12.00 Paikka: Hotel Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat: • Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet ja varajäsenet • Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja • Toimintakertomus ja suunnitelma • Tilit ja lausunnot Ajankohtaisia asioita on kertomassa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen lounas, (vaihtoehtoina liha/kala). Ilmoita erityisruokavaliosta ilmoittautumisen yhteydessä. Eläkeläiset kokoontuvat kabinettiin klo 11.00. Paikalle saapuneiden ja ilmoittautuneiden osaston jäsenten kesken arvotaan 2 x 50 € ja 100 € lahjakortit. SITOVAT ilmoittautumiset ruokailun järjestämistä varten 14.2.2024 klo. 14.00 mennessä Helsingin postikeskus ja eläkeläiset: Pääluottamusmies Jouko Luttinen p. 050 4767625 jouko.luttinen@posti.com Logistiikkakeskus, ulkomaantuotanto, PKSrahtiterminaali ja rahtitie: Pääluottamusmies Aleksi Andersson p. 045 1563613 aleksi.andersson@posti.com Tervetuloa! Toimikunta PAU:n Pieksämäen osasto 142 vuosikokous Aika: 23.3.2024, klo 12.00 Paikka: Postin kahvio, Asemakatu 4 76100 Pieksämäki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! REITTI_1_2024.indd 34 REITTI_1_2024.indd 34 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
35 34 PAU:n Rovaniemen osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 23.3.2024 klo 16.00 Paikka: Rovaniemen työväentalo, Lapinkatu 2 A, 96190 Rovaniemi Kokous järjestetään läsnäolokokouksena. Kirjalliset esitykset toimikunnalle 18.3.2024 mennessä. Käsiteltävät asiat: • tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023 • puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta • toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2024 • Peuranpesän käyttömaksut, säännöt • osaston aloitteet valtuustolle • ajankohtaiset asiat • toimihenkilökorvaukset • muistamiset • muut sääntömääräiset asiat Kokouksessa kahvitarjoilu ja pientä purtavaa. Ilmoittautumiset 18.3.2024 mennessä: jyrki.sutinen@ posti.com tai 050 3011264. Kaikki jäsenet tervetuloa! PAU Rovaniemen osaston toimikunta Kainuun osaston kaksi mökkiä on vuokrattavana PAUn jäsenille kesällä 2024 Osaston mökit sijaitsevat noin 25 km Kajaanista, Oulunjärven rannalla. Rantaan on noin 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökit ovat vuokrattavissa 1.6 31.8.2024 Mökki 1 on vuonna 1985 valmistunut hirsimökki noin 45 m². Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa on 5 henkilölle. Mökki 2 on rakennettu 1960-luvulla ja se on kooltaan noin 65 m². Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on kaksi saunaa, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti, Biolan kuivakäymälä ym. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAU Kainuun osaston kotisivuilta paukainuunosasto.pau.fi. Hinnat: Mökki 1 Vuorokausihinta 50 € 1 viikko 300 € Mökki 2 Vuorokausihinta 40 € 1 viikko 250 € Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist p. 050 598 1806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen p. 044 566 7119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. Postipurjehdus Open tulee taas! Suosittu PAU:n Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus Open 2024 reitillä Turku-Tukholma-Turku järjestetään taas marraskuussa. Postipurjehduksen lähtö on perjantaina 15.11.2023 klo 20.55 ja paluu lauantaina 16.11.2023 klo 19.50. Postipurjehduksen alustajana toimii liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Postityö, työehdot ja työmarkkinat ovat kovassa muutospaineessa. Poliittiselta taholta tuleva paine ei tee tätä ainakaan helpommaksi. Miten tästä selvitään? Postipurjehdukselle ovat tervetulleita kaikki PAUn jäsenet, joten ammattiosastojen kannattaa ottaa tämä huomioon vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa. Osastot ovat myös yleensä tehneet omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Laivan ohjelma, postipurjehdusohjelma, hinnat ja aikataulut tarkentuvat myöhempänä ajankohtana. Risteilylle mahtuu mukaan 160 nopeinta. Lisätietoja risteilyvastaava Marko Koivumäeltä, puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. REITTI_1_2024.indd 35 REITTI_1_2024.indd 35 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
37 36 1 2 3 8 6 7 5 4 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 3/5 W AL KE R PIHEJÄ NEESON KAHMAISTA PALINDROMIKAUPUNKI PAIKKA SAMA KAAN PERÄSSÄ VAKUUTETTU POIKIA EESTAAS EI TÄMÄ RISTIKKO? PERÓN MENDES TÖYSSY VOI SANOISSAAN KUULUVILLE VOI KÄSKYÄ MÄKIÄ TEILTÄ TUTTUJA PRONOMINI YHTYE KOKELAITA INTIAANIN LOPPU PÄÄHINEISIIN OIKEA ALEMPANA NÄLKÄISEN VERBI IRLANNIN PISIN HÄDIN TUSKIN KUULUU TEKEE HANOJA VAALEAA IIRO RANTALA JUMALUUSOPPI SUVUSSA KAIVELEE KEPIT ....LEY ENSIN TEHTY YHTEISTYÖJÄRJESTÖ SAMEAA TÄMÄ SIEVÄ KOTELO 99 % MERKKI YLEISIÄ RUOTSISSA JALAN ALLE ULKONEVA LAHJOMATON TAI ts. LÄHEISILTÄ ts. RIKKI RAHANHIMOINEN NOUSIAINEN MYÖNTÄVÄ PUNOTTU SOTKEVAA KIELTO ÄSSIEN VÄLISSÄ IHOVAIVA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 38 REITTI_1_2024.indd 36 REITTI_1_2024.indd 36 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
37 36 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Onnellisuuden paradoksi S uomi briljeeraa maailman onnellisuusmittauksissa ykkösenä, nyt jo viidettä kertaa peräkkäin. Vaikka tulos on meiltä itseltämme kyselytutkimuksella saatu, silti hämmästelemme ykkössijaamme joka kerta. Varmaankin kysymme mielessämme, että kuinkas hiton onnettomia ne muut sitten ovatkaan, kun ei se meilläkään niin hääppöistä ole. Suomalaiselle luonto tarjoaa pyyteetöntä lohtua ja tuottaa syvällisiä kokemuksia. Onnen ilmentymä saattaa olla vuodenaikojen vaihtelun ihastelua. Neon 2 biisin sanoin: ”On onnenhippui siellä täällä, timantteja järven jäällä Jos sä katsot, niit on kaikkialla kotona ja maailmalla”. Tietenkin suomalaisten onnellisuuden taustalta löytyy useita selittäviä tekijöitä. Peräkkäiset mestaruudet eivät tule tyhjästä. Ensinnäkin julkishallinnon rakenteet ja toiminta perustuvat kansanvaltaan, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Valtiosääntömme takaa jokaiselle kansalaiselle perusoikeudet: ihmis arvoisen toimeentulon, omaisuudensuojan, kokoontumisja yhdistymisvapauden, uskonnonja sananvapauden. Ja näitä vastaavat velvollisuudetkin – oppi-, veroja asevelvollisuus – pikemminkin yhdistävät kansaamme kuin eriyttävät. Luotamme valtakoneistoon, sillä demokratiassa valitsemme itse meitä edustavat henkilöt päättäviin elimiin vaalisalaisuuden ja -vilpittömyyden turvin. Korruptio on vähäistä moniin muihin maihin verraten. Kaikille taataan lukuja kirjoitustaito oppivelvollisuuden puitteissa. Veronmaksuhalukkuus ja maanpuolustustahto huitelevat 80–90 prosentin kieppeillä säännöllisten mittausten mukaan. Tuskinpa ihmiset valtiosääntöä ajattelevat henkilökohtaista onnellisuutta arvioidessaan. Hallintolakimme otetaan itsestäänselvyytenä ja arviot onnellisuudesta tehdään arjen olosuhteista käsin. Toimeentulo, toimintakyky ja ennen kaikkea läheiset ihmissuhteet tuottavat turvallisen yhteiskunnan puitteiden päälle sen arkionnen kokemuksen. Ikuisuuskysymys on, tuoko raha onnea vai ei. Tutkimukset viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että vauraus ja raha kasvattavat onnellisuutta vain tiettyyn rajaan saakka, jonka jälkeen sen teho hiipuu. Rahan tuoma onnellisuus yksilötasolla on vahvasti riippuvainen siitä, kuinka paljon muilla on rahaa. Ja luulenkin, että suomalaisten piikkipaikka onnellisuusmittauksissa selittyy juuri tällä. Me emme nimittäin ole maailman rikkain, tervein ja sosiaalisin kansa. Mutta väestön tuloerot ovat maailman pienimmät. Pienemmät kuin pohjolan äveriäissä naapureissa, vaikka ne ovat esikuvanamme ja näissä maissa asiat ovat olleet paljon pidempään hyvin ja eletään pisimpään. Vauraus ja raha kasvattavat onnellisuutta vain tiettyyn rajaan saakka. Tässä piilee onnellisuuden paradoksi. Raha ja varallisuus tuovat onnea, mutta yksittäisen ihmisen onnellisuus ei kasva lisätuloista, jos kaikkien muidenkin tulot kasvavat saman verran. Yksilön onnellisuus lisääntyisi, jos muilla tulot eivät kasva. Olemme onnellisia kun tuloerot ovat pienet, mutta yksilön onnea kasvattaa se, että rikastuu itse enemmän kuin muut. Ovatko onnellisuus ja kansakunnan varallisuuden kasvu siten toisilleen vastakkaisia? Näitäkö ei voida saavuttaa yhdessä? Ahkerasta työnteosta ja riskien ottamisesta pitää olla mahdollisuus ansaita, muutoin taannumme. Mutta kuten yhteiskuntafilosofit päättelevät, yhteiskunnan hyvyyden mitta on siinä, kuinka se kohtelee heikompiosaisiaan. < 37 REITTI_1_2024.indd 37 REITTI_1_2024.indd 37 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
39 38 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. 38 etunimi.sukunimi@pau.fi Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kaarina Huovila. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: HINNAKAS Palautearvonnan voittaja lehdestä 8/2023 A H N E L O K A S E I S E L I S T I I T T U E T A K N E T E L I K E N I T E N L I E T E K E N S O R E A P I A N I S T I I O P U S I T S E S V E N R A S A U S K A L O I T E A A V A T E I S M I Y S H A N N O N T O N K I J A D U K O K A R D I T B N E S T E E T Ö N A S S I O A H Ö A H T E E T T I N O T O T U S P K I T S A A T H I D A S T E E S S U A S E M A S E E S L I A M L A V A L K O T I M T A U T A T L E E T T I A L A N O T T A A L A I N Miksi ammattiyhdistysliike nousee demokraattisesti valittua hallitusta vastaan? PAU on osallistunut hallituksen vastaiseen työnseisaukseen. Olen myös ymmärtänyt, että liittomme on lähdössä mukaan myös jatkossa tuleviin hallitusta vastustaviin toimen piteisiin. Eduskuntavaaleissa hallituspuoluetta äänestäneenä koen asian kiusalliseksi. Olemmeko me hallituspuolueita kannattaneet PAUn jäsenet toisen luokan jäseniä ja onko PAU liittona sitä mieltä, että olemme äänestäneet väärin? Miksi ammattiyhdistysliike nousee demokraattisesti valittua hallitusta vastaan, eikä haluta kunnioittaa vaalitulosta? PAU ja ammattiyhdistysliike eivät vastusta hallitusta, vaan hallituksen politiikkaa. Oli hallitus valittu miltä pohjalta tahansa, tarkastelee palkansaajaliike sen toimintaa kriittisesti, ei sen muodostaneita puolueita. Nykyisen hallituksen politiikassa on työntekijöiden näkökulmasta valitettavan monia kipupisteitä. Esimerkiksi työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy”, vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta, lakko-oikeuden rajoittaminen ja työttömyysturvaan jo päätetyt ja suunnitellut todella rajut leikkaukset. Nyt voi tuntua siltä, että nämä eivät juuri koske kysyjää, mutta taloudellisesti epävarmoina aikoina mistään ei voi olla varma. Kaikkia alalla työskenteleviä tulisi koskemaan lakko-oikeuden rajoittaminen, joka erityisesti tukilakkojen osalta tulisi heikentämään liittomme neuvotteluvoimaa. Tämä heijastuisi luonnollisesti työehtoihin. Emme ole sitä mieltä, että yksikään jäsenistämme on äänestänyt ”väärin”. Kannustamme jäseniämme käyttämään kansalaisoikeuksiaan. Moitimme hallituksen politiikkaa ja katsomme mm. edellä mainitusta syistä, että liiton velvollisuus on puolustaa jäseniään työelämän heikennyksiltä ja sosiaaliturvan leikkauksilta. PAU ei myöskään kiistä sitä, että nykyinen hallituspohja ei olisi vaalituloksen mukainen ja nauttisi eduskunnan enemmistön luottamusta. Toki nykyiset eduskunnan voimasuhteet mahdollistaisivat myös muunlaisen enemmistöhallituksen muodostamisen. PAU ei ota kantaa siihen mitkä puolueet muodostavat maassamme hallituksen kulloinkin, mutta katsomme tehtäväksemme ottaa kantaa minkä tahansa hallituksen politiikkaan. Ymmärrämme toki, että kysyjä voi kokea, että hänen äänestämänsä puolue on tässä maalitauluna. Näin ei ole, vaan palkansaajaliikkeen kriittinen katse on kohdistettu hallituksen politiikan sisältöön. Toivomme, että vaaleissa kannattamastasi puolueesta huolimatta, voit lähteä mukaan työelämän heikennyksiä vastustaviin toimiin. Vahvinta on yhteistyö. Mitä lomakorvauksen jaksotus tarkoittaa? Kuulin, että työttömyysturvan lomakorvauksen jaksotus otettiin käyttöön. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Orpon-Purran hallitus päätti heikentää työttömyysturvaa palauttamalla myös lomakorvauksen jaksotuksen. Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi, jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, voidaan omavastuuaikaa alkaa kerryttää ja etuutta maksaa vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli tässä tapauksessa noin kuukauden kuluttua. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan. Lakimuutos tuli voimaan 1.1.2024 ja sitä sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. < REITTI_1_2024.indd 38 REITTI_1_2024.indd 38 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
39 38 38 P ostin slogan ”Välitämme” konkretisoitui keskiviikkona 17.1. kirjaimellisesti, kun postinjakaja Jaana Lintunen löysi Kyrössä reitin varrelta paleltuneen kissan ja toimitti sen työkaverin avulla Turun eläinhoitolaan. Pakkasta oli yli 20 astetta, kissa oli pahoin kylmettynyt, sen viikset oli jäätyneet jääpuikoiksi ja silmät oli rähmäiset, Lintunen kertoo. Lintunen jutteli kissalle rauhoittavasti, paketoi sen Postin toppatakin sisään ja vei auton hyttiin. Tämän jälkeen hän P AUn XVIII Talvipäivät pidetään Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä 16.-17.3.2024. Avajaiset järjestetään Kimmelin kokoustiloissa klo 10.30–13. Ennen avajaisia on yhteistyökumppaneiden messuosasto kokoustilojen aulassa klo 9–14. Jakelun, käsittelyn ja toimihenkilöiden ammattiryhmät kokoontuvat klo 14–17, samaan aikaan eläkeläisille on oma tilaisuus. Illallinen ja iltajuhla on klo 19–20, jonka jälkeen palkintojenjako. Sunnuntai-aamuna 17.3. järjestetään työehtoklinikka klo 9.30–12.30. Klinikalla ovat PAUn toimitsijat vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa ajankohtaisista asioista. Ota työkaverisi mukaan ja tule PAUn Talvipäiville! Vapaa-ajan lajeina tällä kertaa on keilailu, darts ja biljardi. Kilpailuja järjestetään keilauksessa ja dartsissa molemmissa lajeissa miehet ja naiset omina sarjoina. Talvipäivillä on mahdollisuus tutustua Joensuun taidepuutarha Botaniaan. Tutustumiset lauantaina 16.3 klo 15 ja klo 16. Botaniaan järjestetään kuljetus Kimmelistä. Ennakkoon ilmoittautuneille tutustuminen on maksuton, muuten käyntimaksu on 15 €/hlö. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumiset kilpailuihin ja Botaniaan 15.2.2024 mennessä: Jari Kontkanen, jari.kontkanen@posti.com tai tekstiviestillä 040 012 6260. O ri gi n al So ko s H ot el K im m el /P K O Lisätietoja: pau.fi/pau/paun-xviii-talvipaivat-2024 Päivän tärkein lähetys soitti työkaverille, jonka kanssa pohti, miten kissa saadaan jatkohoitoon. Kuusiston Jaana tuli sitten Aurasta ja vei kissan postin laatikossa Turun eläinhoitolaan. Soitin sinne muutaman tunnin päästä. Kissa oli toimitettu eläinlääkäriin, sillä oli paha silmätulehdus, se oli tosi räkäinen ja kylmettynyt. Myöhemmin eläinhoitola laittoi Facebook-sivuilleen kissasta ilmoituksen, jolla etsittiin omistajaa. Lintunen laittoi Auran jakelun WhatsUp-ryhmään kissasta vielä kuvan otsikolla ”Päivän tärkein lähetys.” < TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: JUTTA VENHOLA-PELTONEN REITTI_1_2024.indd 39 REITTI_1_2024.indd 39 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
41 40 Mikä muuttui ansioturvassa 1.1.2024? Joulukuussa 2023 eduskunta hyväksyi ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tuli voimaan jo 1.1.2024 ja osa tulee voimaan myöhemmin vuoden aikana. Tammikuussa voimaan astuneet muutokset: • Omavastuuaikaa piteni • Lomakorvaus jaksotetaan • Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 • Lisäksi vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Omavastuuaika piteni Vuoden alusta omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lomakorvaus jaksotetaan Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan . Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Lapsikorotuksia maksetaan vielä vuoden alusta maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen ne poistuvat kokonaan. Lapsikorotus laskee korotuksen poistumisen vuoksi 25–48 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lue lisää työttömyysturvaa koskevista muutoksista A-kassan nettisivuilta a-kassa.fi Kassa vastaa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi REITTI_1_2024.indd 40 REITTI_1_2024.indd 40 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
41 40 Mikä muuttui ansioturvassa 1.1.2024? Joulukuussa 2023 eduskunta hyväksyi ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tuli voimaan jo 1.1.2024 ja osa tulee voimaan myöhemmin vuoden aikana. Tammikuussa voimaan astuneet muutokset: • Omavastuuaikaa piteni • Lomakorvaus jaksotetaan • Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 • Lisäksi vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Omavastuuaika piteni Vuoden alusta omavastuuaika piteni viidestä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Lomakorvaus jaksotetaan Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan . Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. » Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta 2024–2027 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2023 voimassa ollut ylimääräinen lapsikorotuksen osa poistui Lapsikorotuksia maksetaan vielä vuoden alusta maaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen ne poistuvat kokonaan. Lapsikorotus laskee korotuksen poistumisen vuoksi 25–48 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Lue lisää työttömyysturvaa koskevista muutoksista A-kassan nettisivuilta a-kassa.fi Kassa vastaa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi REITTI_1_2024.indd 41 REITTI_1_2024.indd 41 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
43 42 Kolumni Työnantajapuolen edustajat tekevät kaikkensa, että yhteiskunta jakaantuisi. EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on kirjailija ja KU:n toimituspäällikkö K U V A : NA U SK A T ammikuussa vuonna 1940, keskellä talvisotaa, suomalaiset työnantajajärjestöt STK:n äänellä hyväksyivät ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoleksi työehtoasioissa. Elettä kutsutaan tammikuun kihlaukseksi. Sen merkitystä on pidetty enemmänkin symbolisena alkuna kolmikannalle kuin asioita konkreettisesti edistäneenä tapahtumana, mutta joskus pelkällä eleellä on paljon väliä. Ihan hyvää hyvyyttään eivät työnantajat näin toki toimineet. Olipa heillä kuitenkin sen verran realiteettien tajua, että Neuvostoliiton painaessa päälle ymmärsivät kansan yhtenäisyyden olevan sotilaallisessakin mielessä korvaamatonta. Tämä on nähty jälleen Ukrainan sodan yhteydessä. Kuuluisaa talvisodan henkeäkään olisi tuskin koskaan syntynyt vain parikymmentä vuotta verisen sisällissodan jälkeen ilman alkeellisintakaan kädenojennusta. Mutta Karjalan multiin kelpasi vuotamaan myös köyhän hurme, ja lupaus neuvotella sai kelvata vaihdossa. Ei se ihan pieleen mennyt: seurasi vuosikymmeniä kestänyt sopimisen malli, rakennettiin kansainvälisesti ihasteltu hyvinvointivaltio. Vain hieman kärjistäen tilanteesta hyötyivät kaikki. Sen verran jäi kuitenkin kaivelemaan, että viime vuodet sekä sopimisen kulttuuria että hyvinvointivaltiota on murennettu ennätysmäistä vauhtia. Venäjän hyökkäys on jälleen palannut tulevaisuushorisonttiin yhtenä mahdollisena kehityskulkuna. Sotilaallisessa mielessä se on sitä aina ollut, mutta ensi kertaa vuosikymmeniin skenaarion on voinut lausua ääneen myös julkisessa keskustelussa leimautumatta kiihkomilitantiksi. Syy ilmapiirin muutokseen on tietenkin se ilmeinen: uhka on todellisuudessakin kasvanut. Eikä se ole edes ainoa huolemme. Odotettua nopeammin etenevä ilmastonmuutos ja siitä seuraavat levottomuudet vaikuttavat elämän edellytyksiin kaikkialla. Tammikuun kahnaus Eri puolilla maailmaa vahvistuvat itsevaltaiset hallinnot, äärikonservatiiviset mielipiteet ja rasismi yleistyvät, naisilta perutaan perustavanlaatuisia oikeuksia myös länsimaissa. Yhdysvalloissa pelätään Trumpin toista presidenttikautta, syystä. Mutta mitä tekevät tämän päivän työnantajapuolen edustajat aikana, jolloin yhteiskunnan sisäisen vakauden luulisi olevan prioriteeteissa korkealla? Kaikkensa, että yhteiskunta jakaantuisi. Niin hallitusohjelmassa kuin isommissakin linjauksissa on näkynyt halu nujertaa ay-liike täysin, ottaa luulot pois. Hallitusohjelma vaikuttaa suoraan työnantajapuolen toivelistasta kopioidulta. Oikeiston ja hallituksen tavoitteet ovat olleet huikentelevaisuudessaan sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n että pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien hengen vastaisia, eikä öykkärimäinen esiintyminen ole varsinaisesti helpottanut tilannetta. Kyllästymiseen asti on toisteltu sitä valheellista väittämää, että demokratiassa vaalien jälkeen kansan pitäisi vain kiltisti niellä kaikki, eikä hallituksen politiikkaan tulisi yrittää vaikuttaa. Asia on tismalleen päinvastoin. Kritiikki, mielenosoitukset – ja poliitikkojen pysyminen pois työmarkkinaosapuolten tontilta – ovat nimenomaan kohtalaisen kehittyneen ja toimivan demokratian merkkejä. Kansalla on oikeus puuttua hallituksen toimiin ja myös vaatia sen vaihtoa kesken kauden. Nelivuotiskausi ei ole mikään yksinvaltiusmandaatti, eikä ay-liike mafia. Tai, KU:n videobloggaaja ja yrittäjä Dimitri Ollikaista lainaten: jos on, se on maailman paskin mafia. Toimii avoimesti, on avoin kaikille, pyrkii lain ja järjestyksen noudattamiseen työpaikoilla. Oikeus sekä pulista että puuttua on tärkeä jo siksi, ettei Suomessa kansanedustajat ole minkäänlaisessa sitovassa vastuussa (niin sanottu imperatiivinen mandaatti) äänestäjilleen. Heitä ei voi vaihtaa, vaikka he toimisivat aivan päinvastoin, mitä ovat kampanjassaan luvanneet. Huomattava osa esimerkiksi perussuomalaisia äänestäneistä työntekijöistä on tämän hallituksen aikana saanut asian jo huomata ja pettyä karvaasti. Hallitus on voitava vastuuttaa lupauksistaan milloin tahansa. Työvoiman ja pääoman ristiriita on tietyllä tapaa sovittamaton. Siksi sopimisen kulttuuri on tarkoittanut kitkerän katkeria kompromisseja puolin ja toisin vuosikymmenten ajan. Ilmaiseksi yhteiskunnallinen vakaus ei todella ole tullut, mutta molemmat osapuolet ovat arvioineet vaihtoehdon vielä pahemmaksi. Mitähän tälle arviointikyvylle on tapahtunut? Kysyn nyt erityisesti työnantajien edustajilta sekä hallitukselta. < 42 REITTI_1_2024.indd 42 REITTI_1_2024.indd 42 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 11.3. mennessä ja voita 20 € REITTI_1_2024.indd 43 REITTI_1_2024.indd 43 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat juuri sinuun. Nyt on painava syy toimia! # Työehtojen heikennykset • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä yleissitovuus katoaa • Vientimalli lakiin koko neuvottelujärjestelmä murenee • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi perustetta • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä # Lakko-oikeuden rajoitukset • Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan • Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan • Lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi • Lakkosakkoja korotetaan roimasti # Työttömyysturvan leikkaukset • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään Lue lisää: www.sak.fi/painava-syy ja pau.fi REITTI_1_2024.indd 44 REITTI_1_2024.indd 44 2.2.2024 13.38 2.2.2024 13.38