• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2025 Postisen loppuminen aiheutti irtisanomisia 23 20 Postityöntekijä on osa kriisivalmiutta 32 Työtapaturman kohdatessa Pääluottamusmies työntekijöiden tukena 6 14 Samalla laatikolla monta jakajaa REITTI_1_2025.indd 1 REITTI_1_2025.indd 1 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 3 2 Reitti 1 | 2025 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 700 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2025 numero aineisto Reittiin ilmestyy 2 10.3. 2.4. 3 2.6. 25.6. 4 18.8. 10.9. 5 29.9. 22.10. 6 24.11. 17.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Rauhallinen ja määrätietoinen pääluottamusmies 10 Liittokokous kesäkuussa – kokousedustajia 88 11 PUHEENJOHTAJALTA: – Yksi kaikkien puolesta 12 EIT antoi tuomion perehdytyskieltojutussa 13 Moraalinen voittaja 14 Samalla laatikolla monta jakajaa 16 Työsuojeluasiamiesten koulutuspäivä Tampereella 18 Työsuojelu on vaikuttamisen paikka 20 Olet osa kriisivalmiutta 23 Postisen loppuminen aiheutti irtisanomisia Tampereella 24 Tositelevision ja yrityskuvan luominen – Me postilaiset 26 Henna Hietala – postinjakajasta maisteriksi 30 KYSYVÄLLE VASTATAAN 31 Ristikko 32 Työtapaturman kohdatessa 34 AY-MAJAKKA: Marko Koivumäki 36 Työhyvinvointisäätiöllä runsaasti tapahtumia 37 Menoon mukaan 40 Auralan edulliset lomaviikot arvotaan huhtikuussa 41 Turun Postiseniorit juhli Hansa-salissa 42 ELOKUVA: Ei koskaan yksin – Suomen historian pimeä hetki 43 Muutosilmoitukset 23 26 36 REITTI_1_2025.indd 2 REITTI_1_2025.indd 2 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Petman, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Epäreilua kilpailua Seuraavan Reitin deadline on 10. maaliskuuta. Lehti ilmestyy 12.4. Pä äk ir jo it us T ässä lehdessä kerrotaan kirjeja lehtipostin jakelukilpailusta. Aiheessa ei ole sinänsä mitään uutta, onhan jakelu avattu kilpailulle asteittain jo 1990-luvulta lähtien. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen postilakiuudistus vuonna 2017 poisti käytännössä viimeisetkin esteet kilpailulta, kun taksiuudistuksen malliin alasta tehtiin villiä ja vapaata. Yleispalvelun tuottajana Postille jätettiin kannattamattomat alueet samalla, kun kilpailija alkoi kaapia kermat päältä ilman laatuvaateita. Liikenneja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä Postin lisäksi 14 jakeluyhtiötä. Lehtikustantajilla on jakeluyhtiöitä siellä missä heillä on omaa varhaisjakelua. Jakeluyhtiö Suomella on päiväjakeluyhtiöitä eri puolilla Suomea. Yhtiön ilmoituksen mukaan sen verkosto tavoittaa päivittäin yli puolet suomalaisista kotitalouksista ja suuren osan yrityksistä. Jakeluyhtiöt tarjoavat osoitteellisen kirjeen, lehtien, pienpakettien ja osoitteellisen suoramainonnan jakelua. Postipalveluiden ratkaisumyynnin johtaja Kimmo Kauranen kertoo toisaalla tässä lehdessä, että Postilla on kilpailijoita vähintään 10 000 asukkaan kunnissa eli kaikissa merkittävissä asutuskeskuksissa. Kilpailijat toimivat käytännössä niillä alueilla, jotka soveltuvat niille parhaiten, esimerkiksi kaupunkien lähiöissä ja niiden ympäristökunnissa. Kaupunkien keskustoissa kilpailua on vähemmän muun muassa taloyhtiöiden avaimiin liittyvien hallintaongelmien vuoksi. Kaurasen mukaan merkittävä kilpailuetu jakeluyhtiöille tulee siitä, että kilpailijat keskittyvät jakamaan kirjeitä vahvasti optimoituna. Varhaisjakelussa jaetaan vain ne kirjeet, jotka osuvat sanomalehden jakelureitille. Reittiä ei siis muuteta kirjeiden perusteella. Tehokkuutta tuo lisäksi se, että kirjeet tulevat suoraan suurtehotulostimelta jakelujärjestykseen, jolloin lajittelukustannus minimoituu. Päiväjakeluverkot on puolestaan optimoitu alueille, jossa jakelutiheys on erinomainen. Reitille ei oteta hankalia jakelupisteitä tai pistoja, vaan ne jätetään Postille. Eikä harvaan asutut, pitkät hajareititkään kilpailijoita kiinnosta. Yksi merkittävistä kilpailueduista jakeluyhtiöille tulee tietysti Medialiiton ja Teollisuusliiton työehtosopimuksesta, joka on merkittävästi heikompi kuin PAUn ja Paltan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Valitettavasti tuota tessiä käytetään vieläkin Postin alihankintaja vuokratyöyrityksissä. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_1_2025.indd 3 REITTI_1_2025.indd 3 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Eläkeuudistus: keihin ja miten se vaikuttaa? Käynnissä olevan eläkeuudistuksen lopulliset seuraukset sekä eläkkeisiin että niiden rahoitusjärjestelmään tarkentuvat, kun lainsäädäntötyö uudistusneuvottelujen jälkeen etenee. Osa vaikutuksista voi näkyä vasta pitkän ajan kuluessa – mutta mitä tässä vaiheessa osataan sanoa varmasti ja mikä jää nähtäväksi? Tervetuloa työeläkekouluun alueellasi! Vastaamme työeläkekouluissa parin tiiviin tunnin aikana mahdollisimman yksinkertaisesti osin hyvinkin monisyisiin kysymyksiin. Alueelliset työeläkekoulut on suunnattu ammattiliittojen maakunnissa toimiville luottamusja toimihenkilöille sekä hallinnon jäsenille, mutta myös kaikille aktiivisille ja kiinnostuneille jäsenille. Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää tilaisuudet yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittaudu osoitteessa tela.fi/ajankohtaista/koulutukset-jatapahtumat/tyoelakekoulu. Ilmoita ehdokkuudestasi! Alueja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Oletko vaaleissa ehdolla? Julkaisemme Reitti-lehdessä 2/2025 (ilmestyy 2.4.) ja liiton verkkosivuilla jäsenten tiedot, jotka ovat ehdolla. Lähetä lehden toimitukseen (juha.poyry@pau.fi) seuraavat tiedot 10.3. mennessä: nimi, ikä, ammattinimike, puolue, missä vaaleissa olet ehdolla, kunta/hyvinvointialue ja ehdokasnumero (jos se on jo tiedossa). Kevään vaaleissa päätetään tärkeistä toimivan arjen palveluista. Tasa-arvoisia, laadukkaita ja saavutettavia hyvinvointivaltion palveluja kannattaa puolustaa. Äänestämisen lisäksi voit tehdä sen lähtemällä itsekin ehdolle! Vuonna 2024 marraskuun loppuun mennessä vakuutusyhtiö Ifin tapaturmaja matkustajavakuutuksesta maksettiin PAUn jäsenille korvauksia 80 009 euroa. Matkustajavakuutuksesta maksettiin korvauksia 38 586 euroa, tapaturman hoitokuluja 31 385 euroa ja tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta 10 038 euroa. Vahinkotapauksia oli 125 kappaletta. Vuosien 2019–2024 aikana jäsenille on maksettu vakuutuksista korvauksia yhteensä 588 022 euroa. Ifin tapaturmaja matkustajavakuutus on PAUn jäsenetu, joka sisältyy liiton jäsenmaksuun. Lisätietoja vakuutuksista saat osoitteesta if.fi/pau. Ifin Liittovakuutuksesta maksettiin PAUn jäsenille 80 000 euroa REITTI_1_2025.indd 4 REITTI_1_2025.indd 4 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 5 4 Joulurauhaa Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus PAU maksaa osallistujien majoitukset, ateriat sekä kohtuulliset matkakulut. PAUn toimihenkilöviikonloppu Tapahtuma on suunnattu PAUn järjestämisalan toimihenkilötehtä vissä työskenteleville. Tilaisuudessa käydään läpi alan ajankohtaisia kysymyksiä työehtoihin, työelämään ja yhteiskuntaan liittyen. Samalla sinulla on mahdollisuus tavata eri puolelta Suomea tulevia kollegoita. Aika: 29.–30.3.2025 Paikka: Kuljetusliittojen Merisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 3.3.2025 PAU nuorten tapaaminen Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alle 35-vuotiaille liittomme jäsenille. Tapahtuman päätarkoituksena on tavata ja tutustua muihin nuoriin PAUlaisiin, sekä pohtia, miten liitomme nuorisotoimintaa voisi kehittää ja aktivoida. Käydään myös läpi ajankohtaisia asioita sekä ammattiyhdistysliikkeen tärkeyttä ja nykytilaa, sekä nuorten merkitystä tässä asiassa. Liittomme puheenjohtaja Heidi Nieminen saapuu seuraksemme pitämään PAUn ajankohtaiskatsauksen. Lauantai-illalle on luvassa jotain mukavaa yhteistä tekemistä! Tapahtuma on PAUn järjestökoulutusta, joten majoitus, ruokailut sekä matkat maksetaan osallistujien puolesta. Aika: 24.–25.5.2025 Paikka: Scandic Koskipuisto, Tampere Viimeinen hakupäivä: 28.4.2025 PAUn sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten saat palkan kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. Muistathan sopia koulutuksesta aina ajoissa työantajan kanssa. Pääluottamusmiesten ja työsuojelu valtuutettujen koulutuspäivät Kahdesti vuodessa järjestettävällä kurssilla parannetaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen kuuluvia valmiuksia. Kurssilla on molemmille koh deryhmille yhteistä ja erillistä ohjelmaa.Kurssit pidetään sekä keväällä että syksyllä. Aika: 12.–14.3.2025 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-Sali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.2.2025 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yhteiskunnassa. Aika: 3.–4.4.2025 Paikka: Opiston Kunkku–Hotelli, Lahti Viimeinen hakupäivä: 10.3.2025 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 1 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi käydään kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn, EDUK 2-kurssilla 22.-26.9. Aika: 12.–16.5.2025 Paikka: Vierumäki Holiday Club, Heinola Viimeinen hakupäivä: 14.4.2025 PAUn sopimuskoulutus HELSINGIN HOVIOIKEUS: Myös lakisääteistä pidempiä vuosilomia voidaan siirtää työkyvyttömyyden vuoksi Työntekijällä on vuosilomalain 25 §:n mukaan oikeus siirtää vuosilomaansa työkyvyttömyyden (esim. flunssa) vuoksi myöhempänä ajankohtana pidettäväksi. Helsingin hovioikeus katsoi ratkaisussaan (7.3.2024, S 23/463), että siirto-oikeus koskee myös lakisääteistä pidempiä vuosilomia. Oikeudenkäynnissä oli kysymys siitä, oliko työntekijällä ollut työkyvyttömyytensä takia oikeus siirtää vuosilomaansa siltä osin kuin kyse on ollut työehtosopimukseen perustuvasta, vuosilomalaissa säädettyä pidemmästä vuosilomasta. Esimerkiksi Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu Postija telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen vuoden 1994 alussa siirtyneiden työntekijöiden pidemmästä vuosilomasta. Hovioikeuden ratkaisun valossa PAU katsoo, että työkyvyttömyyden vuoksi vuosiloman siirto-oikeus kattaa myös näiden työntekijöiden vuosilomat myös lakisääteistä vuosilomaa ylittävältä ajalta. Hovioikeus totesi asian olevan jossain määrin tulkinnanvarainen. Hovioikeus kuitenkin totesi, että ottaen huomioon erityisesti hallituksen esityksestä ilmenevän lainsäätäjän selvän tarkoituksen ja vuosilomalakia muutettaessa tehdyn lakisääteinen-sanan poistamisen lakitekstistä, on vuosilomalain 25 §:n mukaisen siirto-oikeuden katsottava koskevan myös lakisääteistä pidemmäksi sovittuja vuosilomia. Korkein oikeus ei myöntänyt työnantajalle valituslupaa. Hovioikeuden ratkaisu jäi näin ollen voimaan. VEERA PETMAN, juristi Liitto ei lähetä enää kalenteria PAUn liittovaltuusto teki syyskokouksessa päätöksen, että PAUn kalenteria ei kustannussyistä lähetetä enää jäsenille. Vuoden 2025 kalenteri jää siis viimeiseksi. Kalenteri muutettiin noin kymmenen vuotta sitten tilauspohjaiseksi. Kalenteritilaajien määrä oli viime vuoden lopulla noin 1200 kpl. REITTI_1_2025.indd 5 REITTI_1_2025.indd 5 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 7 6 Työnkuva Rauhallinen ja määrätietoinen pääluottamusmies 6 Pääluottamusmiehen työ ei ole helpoimmasta päästä alalla, joka elää historiansa suurinta murrosvaihetta. Vesa-Valtteri Mäkelä keskittyy työssään niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. REITTI_1_2025.indd 6 REITTI_1_2025.indd 6 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 7 6 Rauhallinen ja määrätietoinen pääluottamusmies 7 M äkelä valittiin Keski-Suomen ja Pohjanmaan pääluottamusmieheksi viisi vuotta sitten. Aiemmin hän oli toiminut Seinäjoen perusjakelun luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Postivuosia on takana yli 30 niin varhaisjakelusta kuin perusjakelustakin. Turussa syntyneen Mäkelän työura alkoi 16-vuotiaana vuonna 1988 sanomalehden iltajakelusta Rovaniemellä. Mäkelä ehti käydä kauppaopiston ennen 90-luvun lamaa, jolloin hän muutti Seinäjoelle. Pohjanmaalla oli tarjolla määräaikaisia pestejä perusjakelun puolella. Tein varhaisjakeluakin siinä samalla. Neljä vuotta oli sellaisia päiviä, että menin varhaisjakelulenkin jälkeen perusjakeluun ja vielä iltapäivällä tyhjentelin kirjelaatikoita. Parhaimmillaan tai pahimmillaan mies teki töitä 2 kuukautta 10 päivää ilman ensimmäistäkään vapaapäivää. Kun en osannut sanoa ei ja kaikki kelpasi, hän muistelee. Pääluottamusmies Vesa-Valtteri Mäkelä (oikealla) keskustelee postityöntekijä Ossi Hemminkin kanssa Seinäjoen esityötehtaassa. Hemminki arvostaa sitä, että pääluottamusmies käy säännöllisesti kysymässä työntekijöiden kuulumisia REITTI_1_2025.indd 7 REITTI_1_2025.indd 7 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 9 8 Työnkuva Monipuolista työtä Pääluottamusmiehenä Mäkelä edustaa noin 400 postityöntekijää ja trukkikuskia Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Alueen maantieteellinen säde on suuri, Kristiinankaupungista Hankasalmelle tai Pihtiputaalle laskettuna 400 kilometriä. 37 jakelutoimipaikan lisäksi alueella on kaksi terminaalia ja yksi logistiikkakeskus. Pääluottamusmiehen normaali työviikko pitää sisällään työpaikkakäyntejä, palavereja, neuvotteluja ja mitä erilaisimpien asioiden selvittelyä. Mäkelä pyrkii päivittäin olemaan yhteyksissä työntekijöihin, että saa käsityksen missä mennään. Työpaikkakäyntien lisäksi käyn työnantajan kanssa viikoittain 1-3 palaveria. Sitten on tasoitusjaksojen tarkistamista, yhteydenpitoa työnjohtoon ja eri asioiden selvittelyä, kun edustetta vilta tulee puheluja ja sähköpostia. Tavallaan ne ovatkin niitä antoisimpia tehtäviä, kun niistä oppii itsekin jatkuvasti. Ja sitten on viestintää luottamusmiesten ja edunvalvontakentän kanssa. Aika herkästi selvitän asioita myös liiton asiantuntijoilta ja valtakunnallisilta pääluottamusmiehiltä. Ja jos aikaa jää, pyrin pysymään kartalla siitä mitä yleensäkin työelämässä tapahtuu lukemalla liiton tiedotteita ja Reitti-lehteä. Luonteeltaan Mäkelä on rauhallinen, sanojaan punnitseva mies. Kun häneltä kysyy mikä pääluottamusmiehen tehtävässä vaikuttamisen lisäksi motivoi, on vastaus liki filosofinen. Nuorempana pyrin välttelemään konflikteja ja ongelmia. En minä niistä nytkään nauti, mutta suhtautumiseni niihin on muuttunut niin, että menen niitä kohti. En etsi, enkä aiheuta niitä, mutta en myöskään niitä pelkää. Näen, että pelot ovat mielen sisäisiä asioita. Monesti on niin, että joku ongelma, joka näyttää suurelta ja pelottavalta, onkin helpommin selvitettävissä ja hoidettavissa. Ja joskus ennalta jostain pienemmästä asiasta voikin tulla taas hankalampi tapaus. Muutosneuvotteluja riittää Viime lokakuussa käynnistyi perusjakelun muutosneuvottelut useilla paikkakunnilla, myös Keski-Suomessa Jyväskylän ja Äänekosken palvelupäällikköalueilla. Muutosneuvotteluja perusteltiin vuoropäiväjakelumallilla ja koneellisen esityön, Trecon käyttöönotolla. Keski-Suomen alueella neuvottelujen kohderyhmässä oli 159 työntekijää. Työnantajan ilmoittama vähennystarve oli raju, 46 henkilöä, lähes 30 % työntekijöistä. Neuvottelujen jälkeen vapaaehtoisten ratkaisujen (yhteensä 20 kpl), sekä mm. ulkoisen työvoiman tarkastelun myötä määrä putosi merkittävästi. Koko alueella tarjotaan tai on tarjottu yhteensä 10 osa-aikaiselle työsopimuksen kokoaikaistamista ja 3 osa-aikaiselle työsopimustuntien nostamista. Muutosneuvotteluissa sovitulla tavalla henkilökohtaisissa keskusteluissa tarjottiin vielä mahdollisuutta osa-aikaisiin työtehtäviin. Näiden keskustelujen jälkeen irtisanomisten määrä putosi lopulta 4:ään. Yhteensä 11 irtisanomisuhan alla olleista työllistyy osa-aikaisiin tehtäviin. Tästä henkilöstöstä lähes puolella työaika suhteessa nykyiseen työaikaan nousee ja hieman yli puolella laskee tai pysyy samana. Muutosneuvottelujen lähtökohtaan nähden lopputulos oli siis hyvä. Neuvottelujen kulkuun olen aika tyytyväinen. Tuli sellainen vaikutelma, että edunvalvonnan esityksiä kuunneltiin ihan aidosti ja ne vaikuttivat myös lopputulokseen. Mutta vaikka muutosneuvottelut on loppu, niin työ jatkuu. Teen niin kauan töitä, kun työnantajalla on uudelleensijoitusja takaisinottovelvollisuus voimassa, jotta näille neljällekin löytyisi vielä paikka. Mäkelän lisäksi työntekijöiden puolelta neuvotteluihin osallistuivat myös valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja Jyväskylän jakelukeskuksen luottamusmies Mika Rajanen. Mäkelä jakaa vuolaita kiitoksia kollegoille ja painottaa, että edunvalvonta on tiimityötä. Sain kollegoilta korvaamatonta apua. Myös liitosta ja pääluottamusmiespalavereista oli suuri apu. Vaikutusmahdollisuudet täytyy ymmärtää Muutosneuvottelut ovat pitkä ja vaativa prosessi, jossa panoksena on työntekijöiden työpaikat ja toimeentulo. Mäkelä muistuttaa, että kaikkiin asioihin niissä ei voi kuitenkaan vaikuttaa. Isossa kuvassa emme varmasti voi mitään esimerkiksi digitalisaatiolle, printtipostin vähenemiselle ja työn automatisoinnille, joka on kaukana Timo Hankaniemi on toiminut itsekin 18 vuotta luottamusmiehenä ja edunvalvontaan liittyvät asiat ovat olleet hänelle aina tärkeitä. ”VesaValtteri on pätevä henkilö, ollaan tunnettu toisemme jo pidemmältä ajalta. Nostan hänelle hattua, ottaa asiat ”kirkkoon” silloin kun tarvitaan. REITTI_1_2025.indd 8 REITTI_1_2025.indd 8 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 9 8 liiketoimintajohdossa valittu linja. Ne rajaa jo aika paljon vaikutusmahdollisuuksia. Mutta kun tämän ymmärtää ja isku tulee, voimme pehmentää sitä pelaamalla aikaa ja hakemalla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pääluottamusmies Mäkelä valmistautuu muutosneuvotteluihin kertaamalla muun muassa työehtosopimuspykälää työntekijöiden vähentämisjärjestyksestä. Hyvää valmistautumista on myös pääluottamusmiesten yhteiset teams-palaverit, joissa käydään asioita kollegoiden kanssa läpi, listataan huolenaiheita ja yhteisiä tavoitteita. Valmistautumiseen liittyy myös jokaisen neuvottelun jälkeen käytävä prosessointi omassa mielessä. Mitkä asiat käsiteltiin, mitkä meni hyvin ja mitkä huonosti. Niistä saattaa tulla uusia asioitakin mieleen, joita voi sitten seuraavissa neuvotteluissa nostaa esiin. Muutosneuvottelujen kohderyhmän eli työntekijöiden näkemyksiä ja ajatuksia kuunnellaan tarkasti. Keski-Suomen muutosneuvottelujen aikana kiersin toimipaikkoja valtakunnallisen pääluottamusmiehen, Satu Ollikaisen kanssa. Keskusteluissa tuli Anne Kivimäki tekee muun muassa osoitehuoltoa. Tervajoelta Seinäjoelle on lähdetty jo aamuvarhain klo 03.20. Mitään isompia asioita ei ole viime aikoina tullut eteen, jossa pääluottamusmiehen apua olisi tarvittu. Jotain palkanlisiä on joskus selvitelty, jossa Vesa-Valtteri on ollut apuna. vanhemmalta henkilöstöltä hyviä huomioita, ajatuksia ja toiveita. Oli tärkeää kuulla miltä tilanne näyttää nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Hain heiltä ajatuksia myös siihen pitäisikö pyrkiä mieluummin kokoaikaisten työvuorojen säilyttämiseen, joita olisi vähemmän vai osa-aikaistamiseen, jolloin irtisanomistarve olisi pienempi. Sain vahvistusta siihen, että meidän kannattaa ajaa kokoaikaisuutta, joka on työnantajankin kanssa sovittu tavoite yhteisessä jakelumalli-paperissa. Työ vahvistaa arvoja Jaksaminen ja paineen sietokyky ovat olennaisia asioita, jotka pitää edunvalvojilla varsinkin muuttuvassa Postissa olla kunnossa. Mäkelä sanoo, että paineet voivat olla myös itseaiheutettuja, jotka tulee omasta vastuuntunnosta henkilöstöä kohtaan. Minun on vaikea olla tyytyväinen, jos tulee yksikin irtisanominen. Stressaan jokaisen yksilön puolesta, mutta se saa toisaalta tekemään enemmän töitä. Mutta onnistumisen tunne tulee kuitenkin siitä, kun kokee, että on tehnyt kaiken minkä pystyy. Mäkelä on nuoruusvuosistaan muuttanut ajatteluaan niin, että hän keskittyy vain niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Huolehdin myös siitä, että minulla on viimeiset ja riittävät tiedot ja taidot neuvotteluihin. Toki ymmärrän myös sen, että ei tässä työssä koskaan tulla valmiiksi. Uutta opittavaa riittää aina. Pääluottamusmiehen työtäkään ei jaksa, ellei ole riittävän hyvässä kunnossa. Säännöllinen unirytmi ja terveelliset elämäntavat ovat kaikki kaikessa. Kunnon hikiliikunnan Mäkelä kokee ylioimaisesti parhaana stressinhallintakeinona. Pääluottamusmiehen työ on luottamustoimi ja näköalapaikka, joka vahvistaa myös arvoja ja näkemyksiä työelämästä. Tämä työ on vain vahvistanut niitä arvoja, joita minulla on ollutkin; työntekijöiden oikeuksia, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja heikommassa asemassa olevien tukemista. Mitään saavutettuja etuja ei ole. Niiden eteen joutuu tekemään jatkuvasti työtä, koska ne voidaan menettää milloin tahansa. < REITTI_1_2025.indd 9 REITTI_1_2025.indd 9 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 11 10 P ostija logistiikka-alan unioni PAU ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 5.-6.6.2025. Kokouspaikkana on KL kuljetusliittojen kokoustilat, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Kokous alkaa torstaina 5.6.2025 klo 11.00. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat ja käsitellään liiton sääntöjen muuttamista. Liittokokouksessa valitaan uusi liittovaltuusto ja liittohallitus, päätetään liiton tavoiteohjelma seuraavalle liittokokouskaudelle ja käsitellään osastojen esitykset. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa liittokokouspäätöksiin osallistumalla oman ammattiosaston kokoukseen, jossa käsitel lään liittokokousesityksiä. Liittokokouksessa käsiteltävistä asioista voivat esityksiä tehdä liittoon kuuluvat osastot, liittovaltuusto ja liittohallitus. Liittokokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut osastojen esitykset perusteluineen on jätettävä liittohallitukselle viimeistään 13.2.2025. Vuoden 2021 liittokokouksen järjestelyissä huomioitiin koronarajoitukset. Kuvassa Noora Virtanen Länsi-Suomen osastosta. Liittokokous kesäkuussa – kokousedustajia 88 TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA : ARI KOMULAINEN Liittoon kuuluva osasto on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohden. Edustajien lukumäärä määräytyy 30.9.2024 maksavien jäsenten määrän mukaan. Osastoille on lähetetty 4.11.2024 alustava ilmoitus jäsenmäärästä ja sen perusteella määritellystä osaston liittokokousedustajien määrästä. Liittohallitus vahvisti 11.12.2024 kokouksessaan osastojen kokousedustajien määräksi yhteensä 88. Liiton sääntöjen 14 § 2 mom. mukaisesti edustajat tulee valita osaston kokouksessa ja valinnoista ilmoitetaan pöytäkirjanotteella, mikä toimii samalla liittokokousvaltakirjana. Osaston on ilmoitettava liittokokoukseen valitsemansa varsinaiset edustajat ja varaedustajat liittohallitukselle viimeistään 27.3.2025. Kokousmateriaali postitetaan liittokokousedustajille kuusi viikkoa ennen kokousta. Materiaalin pitää olla kokousedustajilla 23.4.2025. < REITTI_1_2025.indd 10 REITTI_1_2025.indd 10 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Yksi kaikkien puolesta 11 T eollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluissa tilanne on ajautunut jo viikon pituisiin lakkoihin. Tätä kirjoittaessa on käynnissä 27.1. alkaneet kuusipäiväiset lakot ja lisää lakkoja on toteutumassa ainakin kahden seuraavan viikon aikana, jos sopimukseen ei sitä ennen päästä. Teollisuusliitto ei ole ainoa liitto, jonka neuvottelijat istuvat tällä hetkellä tiiviisti neuvottelupöydässä, mutta heidän neuvottelupöydän tuloksia odottavat muiden alojen työnantajapuolen edustajat ennen kuin uskaltavat laittaa nimen sopimukseen. Tämä on jo tutuksi käynyt kaava parilta edelliseltä neuvottelukierrokselta. Yksi liitto onkin työnantajien toimesta pakotettu paljon vartijaksi, kun kaikki alat tilanteistaan riippumatta kuittaavat samat palkankorotukset. Myös PAUn alojen palkankorotukset selviävät siinä vaiheessa, kun teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen ja kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen osalta löytyy sopu korotuksista. Optiovuosiratkaisuihimme on kirjattu, että neuvottelut aloitetaan välittömästi, kun yleinen palkankorotuslinja on tiedossa ja tämän jälkeen palkankorotukset on tarkoitus saada maksuun mahdollisimman nopeasti. Jos emme Paltan kanssa pääse sopimukseen yleisestä palkankorotuslinjasta, niin yleiskorotuksen suuruus on teknologiateollisuuden ja kemian perusteollisuuden työehtosopimuksien yleiskorotusten keskiarvo. Palkankorotuksen ajankohta määräytyy vastaavalla periaatteella kuin teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Korotusajankohta on olennainen seikka laskettaessa sopimusvuoden kustannusvaikutusta. Kustannusvaikutuksen laskenta tehdään uuden sopimusvuoden alusta lukien eli esimerkiksi Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksen osalta 1.11.24 lukien ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osalta 1.12.24 lukien. Viestinvälitysja logistiikka-alalla saman kustannusvaikutuksen toteutuminen sopimusvuoden aikana edellyttää, että korotukset toteutuvat kuukautta aiemmin kuin teknologiateollisuudessa. Julkisissa ulostuloissa kaikki osapuolet tuntuvat toivovan nopeaa sovintoa, mutta vielä tällä hetkellä tilanne näyttää ajautuvan yhä laajempiin ja vaikuttavampiin työtaisteluihin. Valtakunnansovittelijasta ei taida tässäkään työmarkkinakiistassa olla apua. Kun valmiiksi naulaa itsensä työnantajien koordinaation takuunaiseksi, niin menettää mahdollisuuden tehdä uskottavasti puolueettomia sovintoehdotuksia. Sovittelijan lisäksi työnantajan kanssa yhteisessä rintamassa seisoo maan hallitus, joka säätämällään tukilakkolainsäädännöllä pyrkii estämään alojen välisen tuen antamisen työtaistelutilanteissa. Uudesta lainsäädännöstä huolimatta kykyä ja mahdollisuutta alojen väliseen solidaarisuuteen yhä on ja laaja joukko SAK:n liittoperheen liittoja on jo ilmoittanut tukitoimistaan Teollisuusliiton lakkojen aikana ja tukitoimet varmasti laajenevat. Ja niin sen pitää ollakin – ei vain yksi kaikkien puolesta vaan myös kaikki yhden puolesta. < REITTI_1_2025.indd 11 REITTI_1_2025.indd 11 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 13 12 E IT:n 17.12.2024 antaman ratkaisun taustalla on vuoden 2015 Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut, jotka ajautuivat sopimuksettomaan tilaan. Posti reagoi tuolloin mahdolliseen lakonuhkaan rekrytoimalla SOL Henkilöstöpalvelut Oy:ltä vuokratyöntekijöitä, joiden avulla lakkoja voitaisiin murtaa. PAU julisti tilanteessa perehdyttämiskiellon, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse perehdyttää työpaikalle tulevia vuokratyöntekijöitä. Perehdyttämiskiellon tarkoituksena oli estää ulkopuolisen työvoiman käyttöä tulevan lakon aikana ja siten turvata alkavaa laillista lakkoa. Kiellon seurauksena Posti päätyi poistattamaan useissa toimipaikoissa PAUn perehdyttämiskiellon mukaisesti toimineet työntekijät. Työnantaja pidätti työntekijöiltä lisäksi palkat. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi tuomion perehdytyskieltojutussa EIT ei nähnyt perustetta arvioida korkeimman oikeuden päätöstä toisin. PAU pettyi EIT:n antamaan tuomioon. TEKSTI: HEIDI NIEMINEN PAU nosti asiassa pilottikanteen, jonka seurauksena Posti Oy velvoitettiin maksamaan käräjäja hovioikeuden tuomion mukaan korvauksia työntekijälle. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden KKO:hon ja huhtikuussa 2019 KKO kumosi käräjäja hovioikeuden tuomiot äänin 3-2. KKO:n tuomio linjasi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus on alentunut ja siten työnantajalla oli oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkkansa. Korkeimman oikeuden tuomio oli PAUn näkemyksen mukaan vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ja yhdistymisvapauden suojan piiriin. Tuomiossaan EIT katsoi, ettei Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 11 artiklaa (kokoontumisja yhdistymisvapaus) ollut loukattu. 14 artiklan (syrjinnänkielto) osalta EIT jätti valituksen tutkimatta. EIT ei siis nähnyt perustetta arvioida asiaa toisin kuin korkein oikeus oli omassa käsittelyssään asian ratkaissut. EIT:n kannan mukaan asiassa on toimittu kansallisten viranomaisten toimesta valtion harkintamarginaalin puitteissa. Toki EIT:n tuomio jätti myös kysymyksiä ilmaan, kun kaikkiin valituksessa esitettyihin kysymyksiin ei vastattu. Vaikka lähes kymmenen vuotta kestänyt prosessi ei lopputulokseltaan ollut sitä mitä toivottiin, tehtiin ainakin kaikki se mitä tässä asiassa voitiin tehdä. Rajattujen työtaistelutoimenpiteiden osalta pitää siis jatkossa kaikilla aloilla varautua myös tämänkaltaisiin työnantajien vastatoimiin. < REITTI_1_2025.indd 12 REITTI_1_2025.indd 12 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 13 12 M arraskuussa 2015 työehtosopimusneuvottelut oli jumissa. Työnantaja esitti radikaaleja heikennyksiä työehtoihin, joihin PAU ei voinut suostua. Posti rekrytoi työpaikoille vuokratyövoimaa, joka oli tarkoitus kouluttaa lakonmurtajiksi. PAU vastasi perehdytyskiellolla, joka provosoi työnantajan poikkeuksellisiin toimiin. Työntekijöitä poistettiin työpaikoilta ja heiltä pidätettiin osa päivän palkasta. Hellgren oli tuolloin alueen työpaikkakouluttaja ja töissä Jukolan jakelussa. Moraalinen voittaja Anu Hellgren oli kantajana Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jutussa, jossa työntekijöitä poistettiin työpaikoilta PAUn perehdyttämiskiellon aikana. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Esimiehen puheista aavistin, että meille ollaan tarjoamassa perehdytettäviä. Esimies aloitti aamulla minusta kyselykierroksen, että perehdytätkö uuden työntekijän, vastasin en. Sitten hän kävi koko toimipaikan läpi. Kukaan ei suostunut. Sitten sinne jäi ainoastaan työtaistelutoimien ulkopuolelle rajatut toimet, esim. ruokakuljetukset ja sairaalalähetykset. Muuten meidät kaikki lähetettiin kotiin, Hellgren muistelee. Seuraavana aamuna käytiin taas kaikki kyselykierrokset ja samat vastaukset, jolloin esimies sanoi, että olkaa kymmeneen asti ja lähtekään sitten kotiin. Teimme esityötä alihankkijaa varten, koska heitä oli pyydetty jakamaan niitä posteja. Hauskintahan tässä oli se, että esimiehellä ei edes ollut siinä tilanteessa ketään sollilaista mukana ja jälkikäteen selvisi, ettei heitä olisi ollutkaan. Esimiestä painostettiin ylhäältäpäin, että näin pitää mennä. Olimme ilmeisesti joku koeponnistus tässä asiassa. Lillukanvarsia PAU nosti asiassa pilottikanteen, kun Anu Hellgren päätti lähteä jutun kantajaksi. Posti velvoitettiin maksamaan käräjäja hovioikeuden tuomion mukaan korvauksia Hellgrenille. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja huhtikuussa 2019 KKO kumosi käräjäja hovioikeuden tuomiot niukasti äänin 3–2. Kuultuaan työoikeuden asiantuntijoita, PAU päätti vielä kokeilla, ottaako Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) asian käsiteltäväksi. Yllättäen EIT päätti ottaa ja Hellgrenin vastassa oli seuraavaksi Suomen valtio. EIT antoi ratkaisun viime joulukuussa, joka oli PAUlle ja Hellgrenille kielteinen. Se ei nähnyt perustetta arvioida korkeimman oikeuden päätöstä toisin. EIT:n päätös sinänsä on ihan hyvin perusteltu, mutta tietyt lillukanvarret siinä häiritsee. Esimerkiksi voidaanko perehdyttäminen ja jakelutyö irrottaa toisistaan. Postin kantahan oli se, että minun perehdytystyöni oli niin tärkeää, ettei niitä voida. Mutta samaan aikaan voidaan kuitenkin jättää toimipaikassa puolentoista päivän postit jakamatta. Ja sekö ei ole tärkeää, vaikka korkein oikeus oli painottanut työn yhteiskunnallisesti tärkeää luonnetta. EIT:n ratkaisusta huolimatta koen, riippumatta minkään oikeusasteen päätöksestä, että olen tässä tapauksessa moraalinen voittaja joka tapauksessa. < Anu Hellgren toimii Hämeenlinnan jakelukeskuksen ryhmävastaavana. REITTI_1_2025.indd 13 REITTI_1_2025.indd 13 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 15 14 H iipuvan printtipostin markkinoilla toimii Postin lisäksi 14 (määrä Traficomin sivuilta) jakeluyhtiötä. Kustantajilla on jakeluyhtiöitä siellä missä heillä on omaa varhaisjakelua. Jakeluyhtiö Suomen alle on perustettu myös päiväjakeluyhtiöitä eri puolille Suomea. Yhtiön ilmoituksen mukaan sen verkosto tavoittaa päivittäin yli puolet suomalaisista kotitalouksista ja suuren osan yrityksistä. Jakeluyhtiöt tarjoavat osoitteellisen kirjeen, lehtien, pienpakettien ja osoitteellisen suoramainonnan jakelua. Siellä missä kilpailijoilla on varhaisjakeluverkko, heidän markkinaosuutensa on suurempi kuin päiväjakeluverkossa. Mutta paljonko tavaraa on suhteessa tilattuun sanomalehteen, sitä on vaikea arvioida, sanoo Postipalveluiden ratkaisumyynnin johtaja Kimmo Kauranen Postilta. Postilla on kilpailijoita vähintään 10 000 asukkaan kunnissa eli kaikissa merkittävissä asutuskeskuksissa. Kilpailijat toimivat käytännössä niillä alueilla, jotka soveltuvat niille parhaiten, esimerkiksi kaupunkien lähiöissä ja niiden ympäristökunnissa. Kaupunkien keskustoissa kilpailua on vähemmän muun muassa taloyhtiöiden avaimiin liittyvien hallintaongelmien vuoksi. Kauranen ei halua nimetä asiakkaita, joita Posti on viime aikoina hävinnyt kilpailijoille. Asiakkuuksia on hävitty ja voitettu. Voittoja on saatu erityisesti julkisen sektorin puolelta, hän toteaa. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVITUS: JUHO KOIVU Samalla laatikolla monta jakajaa Postin merkittävimpiä kilpailijoita kirjeja lehtipostin jakelussa ovat kustantajien omistamat jakeluyhtiöt ja heidän yhteistyöorganisaationsa Jakeluyhtiö Suomi. Kirjeen arvoketju Kimmo Kauranen avaa kirjepostin jakelukilpailua ”kirjeen arvoketjulla”, jossa hyvin harva lähettävistä asiakkaista tekee itsenäisesti päätöstä siitä, mitä jakeluoperaattoria he käyttävät. Asiakkaat ovat integroituneet johonkin konsolidaattoriin eli järjestelmään, jonka kumppani on joko Posti Messaging tai kilpailevat tulostusoperaattorit. Posti Messaging käyttää luonnollisesti Postin jakelua ja muut tulostusoperaattorit joko Postia tai kilpailevaa jakeluyhtiötä. Kilpailevat tulostusoperaattorit tekevät joka yö ”osoitepesun”, jonka perusteella ne jakavat materiaalin joko kilpailijan jakeluverkkoon tai Postille. Osoitepesu tarkoittaa sitä, että jakeluoperaattorit julkaisevat joka yö tietokantaan jakelupisteet, jotka heillä on käytettävissä eli mihin he kykenevät jakamaan. Jos kilpailijoilla on vaikka laatuongelmia jonkun kumppanin alueella, he voivat kääntää bitin toiseksi, ettei esimerkiksi kuntaan X tehdä enää jakelua, jolloin volyymi siirtyy automaattisesti meidän verkkoon. Ja sitten kun he ovat saaneet paikattua vajeen tai uuden jakajan, niin laitetaan taas bitti päälle, jonka jälkeen seuraavana päivänä volyymi valuu taas kilpailevaan verkkoon. Idea on nerokas, mutta meille haastava, Kauranen harmittelee. Kilpailijat noudattavat Medialiiton ja Teollisuusliiton työehtosopimusta, joka on merkittävästi heikompi kuin PAUn ja Paltan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Suurin ero tulee Kaurasen mukaan kuitenkin siitä, että kilpailijat keskittyvät jakamaan kirjeitä vahvasti optimoituna. Varhaisjakelussa on jaettavana vain ne kirjeet, jotka osuvat sanomalehden jakelureitille. Reittiä ei siis muuteta kirjeiden perusteella. Lisäksi jakaja saa kirjeistä kappalekorvauksen, siis lisäansiota, mutta tuo korvaus on selvästi meidän omaa kustannustamme pienempi. Tehokkuutta tuo lisäksi se, että kirjeet tulevat suoraan suurtehotulostimelta jakelujärjestykseen, jolloin lajittelukustannus minimoituu. Päiväjakeluverkot on puolestaan optimoitu alueille, jossa jakelutiheys on erinomainen ja jakelu voidaan suorittaa tehokkaasti. Reitille ei oteta siis hankalia jakelupisteitä tai pistoja, vaan ne jätetään Postille. Nämä tekijät selittävät tuntipalkkaa enemmän tuota heidän kustannusetuaan. REITTI_1_2025.indd 14 REITTI_1_2025.indd 14 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 15 14 OmaPostista kilpailutekijä Jatkuvista muutosneuvotteluista huolimatta Postin henkilöstöpolitiikka on viime vuosina ottanut askelia oikeaan suuntaan. Kaurasen mielestä työehtojen polkeminen ei ole se juttu, jolla kilpailuja voitetaan. Henkilöstön arvostaminen on toimintamme kulmakiviä. Oikeudenmukainen henkilöstöpolitiikka on, mistä lähdemme liikkeelle. Se ei tarkoita, ettemme joutuisi joskus tekemään ikäviä päätöksiä, mutta ne pitää tehdä ihmisiä kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstöpolitiikan, toiminnan jatkuvuuden ja palveluiden kattavuuden lisäksi Kauranen näkee Postin tärkeäksi menestystekijäksi monikanavaiset digitaaliset ratkaisut. Erityisesti OmaPostin kautta pystymme auttamaan asiakasta ei pelkästään printin tekemisessä, vaan yhdistämään siihen myös digitaalisia ratkaisuja. Sillä on merkittävä rooli tämän hetken asiakasrajapinnassa. Postilla on suuri intressi kasvattaa OmaPostin käyttäjämääriä ja siellä tapahtuvaa transaktiota. Kun digitaali sen transaktion kustannus on murtoosa printtijakelusta, niin OmaPostiin voidaan aktiivisesti digitalisoida myös printtivirtaa. Tällä on vaikutuksia myös jakeluvolyymiin, mutta se on yksi tekijä millä voitamme asiakkuuksia, joka tuo takaisin sitä printtiä meille jaettavaksi. Ja toisaalta olemme sitoutuneet auttamaan asiakkaitamme digitalisoinnissa, ja OmaPosti tuo meille myös tulovirtaa. Laatu ratkaisee Liikenneja viestintävirasto Traficomin postimarkkinaselvityksen (2023) mukaan postilähetysten eri tuoteryhmistä parhaiten ovat säilyttäneet asemansa mainosposti sekä pakettikuljetukset. Posti päätti kuitenkin lopettaa osoitteettoman mainosjakelun kokonaan vuoden vaihteessa. Miksi näin? Tässä on simppeli logiikka. Kun kokonaisprinttivolyymi laskee, on osoitteettomien jakelua tehty muuttuvilla kustannuksilla. Niiden osuus nousi sellaiseksi, jota markkina eli asiakkaat ei ollut enää valmis hyväksymään. Meillä on työn alla uusi osoitteellinen markkinointikonsepti, johon yhdistetään myös digiä ja pyritään sillä osa tästä kokonaisuudesta pitämään Postilla. Postimarkkinaselvityksen mukaan Postin kilpailijat ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemaansa markkinoilla. Niiden markkinaosuuden arvioidaan olleen viime vuonna noin 10 prosenttia kaikesta kirjepostista. Kilpailu siis jatkuu ja kiihtyy. Emme elä tyhjiössä. Tehdään oma työmme niin hyvin kuin voimme. Ja jos virheitä sattuu, niin harvoin ne tapahtuvat jakajan toimesta Usein ne ovat prosessivirheitä, joihin asiakasreklamaatioi den kautta pääsee kiinni. Minulla on todella suuri kunnioitus meidän henkilöstöämme kohtaan, erityisesti ulkotyötä tekeviin ihmisiin. Meidän pitää mahdollistaa myös se, että he pystyvät tekemään työn kunniallisesti ja järkevissä olosuhteissa. < REITTI_1_2025.indd 15 REITTI_1_2025.indd 15 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 17 16 T ilaisuuden vetäjinä toimivat työsuojeluvaltuutetut Marko Koivumäki, Pia Kanerva ja Niilo Malkamäki. Paikalla oli myös läntisen alueen työnjohtoa. Aluepäällikkö Jouni Männistö korosti alkusanoissaan työsuojeluasiamiesten roolia ja merkitystä työpaikalla. Te olette asiantuntijoita ja mahtava voimavara. Työnantajankin täytyy katsoa peiliin, että emme ole tällaisia koulutuksia juuri aiemmin järjestäneet. Toivottavasti kaikki aluepäälliköt ottaa meistä mallia ja näitä tilaisuuksia pidetään. Männistö kertoi, että viime vuonna lännen alueella tehtiin 2700 turvallisuustekoa. Hän muistutti myös, että silloin kun työturvallisuuskulttuuri menee päivittäiseen työhön ja tekemiseen, ollaan oikeilla jäljillä. Työturvallisuuden lisäksi myös työhyvinvointi on tärkeää, koska olemme suurten muutosten keskellä. Välitetään työyhteisöstä ja työkavereista. Muistetaan aina välillä kysyä, mitä sinulle kuuluu. Työturvallisuus näkyväksi turvavarteissa Koulutuspäivän ohjelma oli suunniteltu mahdollisimman käytännönläheiseksi ja konkreettiseksi. Työsuojeluasiamiehet pääsivät kertomaan omia havaintoja työpaikan turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Läntisen alueen työsuojeluvaltuutetut olivat teettäneet työsuojeluasiamiehillä TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY PS Läntisen alueen jakelun työsuojeluasiamiesten koulutuspäivä pidettiin tammikuussa Tampereella. Työsuojeluasiamiehet nostivat tilaisuudessa esiin lukuisia työsuojeluun liittyviä asioita. Työsuojeluasiamiehet toivat konkreettisia asioita esiin ennen koulutuspäivää tehtävän, jossa piti nostaa esiin omasta mielestä tärkein asia työpaikan työsuojelunäkökulmasta. Toisena tehtävänä oli kertoa jostain työsuojeluaiheisesta tapauksesta, läheltä piti tilanteesta, tapaturmasta, turvallisuushavainnosta tai vastaavasta. Työsuojeluasiamiesten vastauksista syntyi vilkas ja hedelmällinen keskustelu työnjohdon kanssa. Turun Vähäheikkiläntien lähtöpisteen työsuojeluasiamies Emma Kontio piti tärkeänä, että paremman työturvallisuuden tavoittelusta tehdään koko henkilöstölle näkyvä, tärkeä ja jatkuvasti esillä oleva asia. Hän kannusti tuomaan esimiehelle tai työsuojeluhenkilölle tietoon havaitsemiaan puutteita ja parannusehdotuksia. Pirjo Ruokonen muistutti puolestaan työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin merkityksestä jatkuvan muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Jaksanko töissä, miten pärjään ja jatkuuko työni? Markus Uusitalon mielestä työntekijöille luodaan parhaat mahdollisuudet turvalliseen työntekoon huolehtimalla, että työvälineet ja -varusteet ovat kunnossa. Mari Rautiainen Tampereelta kertoi muun muassa työn ja työntekijöiden valvomisen puutteista. Työnjohto ei ole paikalla jokaisessa lähtöpaikassa edes jakajien saapuessa töihin. Jakajat jäävät yksin työpäivänsä aikana, ja kukaan ei heitä osaisi odottaa takaisin samana päivänä, jos reitillä sattuisi jotain. Työsuojeluasiamiehet toivoivat myös, että työntekijät oppisivat välttämään vaaranpaikat, joissa voi altistua työtapaturmille. Työpaikan turvavartit ovat erinomainen paikka nostaa näitä asioita esiin. Työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva kannustikin työsuojeluasiamiehiä ottamaan rohkeasti roolia työpaikalla. Suosittelen, että pidätte turvavartteja, vaikka esiintyminen porukan edessä saattaakin jännittää. Viesti menee paremmin perille, kun asian esittelijä tulee omasta porukasta, työntekijöistä. Turvavarteilla ja hyvällä tiedottamisella on ehkäisty monta tapaturmaa. Tauot ja taukopaikat tärkeitä Töissä sattuneista tapaturmista, turvallisuushavainnoista ja työturvallisuusteoista keskusteltiin myös paljon. Eräässä toimipaikassa jakaja kertoi työsuojeluasiamiehelle reitin vaarallisesta jakeluosuudesta, joka oli suunniteltu jaettavaksi pyörällä. Työsuojeluasiamies tarkisti paikan ja totesi sen vaaralliseksi varsinkin talvella. Vaaran paikasta väännettiin työnjohdon kanssa monta kertaa, vasta-argumenttina tuli muun muassa kommentti, että ”ei tämä aiemmin ole ollut kellekään ongelma”. Työntekijät olivat kertoneet kuitenkin työsuojeluasiamiehelle, että kyseinen osuus oli kamala. Lopulta reittiä alkoi jakamaan skootterikuski, mutta hänen ollessa lomalla tai sairaslomalla, reitille laitettiin aina pyörätai kärryjakaja. Näistäkin 16 REITTI_1_2025.indd 16 REITTI_1_2025.indd 16 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 17 16 PS Läntisen alueen jakelun työsuojeluasiamiehet puivat työturvallisuutta tammikuussa Tampereella. tilanteista väännettiin, mutta tuloksetta. Nyt reittimuutosten myötä kyseinen reitti vedettiin sisään ja tämä jakeluosuus on nykyään autoreitillä. Marika Leino Porista kertoi, että toimipaikkojen yhdistäminen ja kevytlähtöpisteiden poistaminen on aiheuttanut sen, että taukopaikkoja on vähemmän tai ne ovat poistuneet kokonaan. Osalla reiteistä ei ole nytkään yhtään taukopaikkaa, eikä esim. wctiloja. Pitkät ajomatkat taukopaikalle ei voi olla kummankaan näkökulmasta hyvä asia, ei työnantajan eikä työntekijän. Taukotila jakelureitillä vaikuttaa reitillä jaksamiseen, työhyvinvointiin, läheltä piti-tilanteiden ja työtapaturmien määrään. Koulutuspäivän päätteeksi työsuojeluvaltuutetut Koivumäki, Kanerva ja Malka mäki nostivat alueiltaan esille hyviä työsuojelutekoja, joita työsuojeluasiamiehet olivat tehneet. Näitä olivat muun muassa jakeluautojen renkaiden tarkistus, työturvallisuushavaintojen tekeminen Falconylla sekä portaiden ja luiskan hiekoittaminen. < Hyviä oppaita työsuojeluasiamiehille PAUn työympäristövaliokunta on tehnyt kaksi opasta työsuojeluasiamiehille. Työsuojeluasiamiehen tukipaketissa kerrotaan työsuojeluasiamiehen roolista ja tehtävistä työpaikalla ja työterveysneuvotteluoppaassa siitä, mitä asioita kannattaa huomioida, kun valmistautuu työterveysneuvotteluun. Molemmat oppaat löytyvät kirjautumalla PAUn jäsensivuille www.pau.fi > jäsensivut > edunvalvonta > materiaalit ja oppaat. Työsuojeluasiamiehen tukipaketti -opasta voit tilata paperisena myös liiton toimistosta tiedottaja Juha Pöyryltä, juha.poyry@pau.fi. 17 REITTI_1_2025.indd 17 REITTI_1_2025.indd 17 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 19 18 M artin työskentelee postinjakajana, luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä Vihti-Nummelan jakelutoimipaikassa, jossa edustettavia on 25. Työt aloitetaan työvuorosta riippuen puoli kuuden ja seitsemän välillä. Reittejä toimipaikassa on vuoropäivämallissa A-päivinä 12 ja B-päivinä 10. Kuljetuksen puolella reittejä on neljä. Kun kuulin, että tällaisia työsuojeluasiamiehiäkin valitaan, niin ajattelin heti, että tuohan voisi olla hieno haaste päästä vaikuttamaan asioihin, sanoo työsuojeluasiamies Paula Martin. Työsuojelu on vaikuttamisen paikka TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Vihti-Nummelasta jaetaan myös Veikkolaan ja osaan Kirkkonummea. Reitit jaetaan pääasiassa autoilla. Pisimmällä jakelureitillä on mittaa noin 140 kilometriä. Paula Martin ryhtyi työsuojeluasiamieheksi kuusi vuotta sitten, kun palvelupäällikkö ihmetteli, miksi työpaikalta ei tällaista henkilöä löydy. Siitä se lähti. En ollut koskaan kuullutkaan mistään työsuojeluasiamiehestä millään työpaikalla, työsuojeluvaltuutetusta kyllä. Martinilla oli edellisissä työpaikoissaan ollut rooleja, joissa pääsi vaikuttamaan asioihin. Nyt työsuojeluasiamiehen pestistä tuli Postissakin sellainen. Jatkuvaa havainnointia Työsuojeluasiamies on työntekijöiden keskuudestaan valitsema edunvalvoja, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Hän osallistuu muun muassa turvallisuushavaintojen tekemiseen, turvallisuuskävelyihin ja työpaikan turvavartteihin. Olemme pitäneet esihenkilön kanssa turvavartteja yhdessä. Talvella turvavarteissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sääolosuhteisiin, liukkauteen, lumisateisiin ja viime aikoina sahaaviin lämpötiloihin. Muuttuvat keliolosuhteet aiheuttavat autoreiteillä jatkuvia haasteita. Auton liikkeellelähtötarkastukset, kunto ja siisteys ovat myös rutiineja, joita Martin pitää esillä. Renkaat, rengaspaineet, valot, ikkunat ja peilit täytyy pitää puhtaana lumesta ja jäästä. Kerran viikossa pitää tarkistaa myös nesteet. Falconyyn kannattaa ilmoittaa puutteista matalalla kynnyksellä. Viime aikoina on parissa autossa ollut REITTI_1_2025.indd 18 REITTI_1_2025.indd 18 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 19 18 Työsuojelu on vaikuttamisen paikka 4 Työsuojeluasiamies Paula Martin tekee töitä työpaikan työsuojelun eteen. esimerkiksi huonoja mattoja, jotka takertuu jalkoihin. Nopeaa reagointia vaativista havainnoista kannattaa ilmoittaa heti myös esihenkilölle. Martin muistuttaa. Yli 1400 tapaturmatonta päivää Jotain Vihti-Nummelan jakelutoimipaikan työsuojeluasioissa on tehty oikein. Tammikuun puoliväliin mennessä tapaturmattomia päiviä oli 1406, joka on upea saavutus. Tapaturmattomiksi työpäiviksi lasketaan päivät, jotka eivät ole johtaneet sairauslomiin tai käyntiin työterveyshuollossa. Työntekijät palkitaan 500 tapaturmattoman päivän jälkeen kakkukahveilla, joten kolmansia kakkukahveja nautitaan pian. Mutta miten tapaturmilta on vältytty? Osa porukasta on kuunnellut ainakin ohjeita ja neuvoja, joita turvavarteissa on nostettu esille. Meillä on käynyt myös työfysioterapeutti opastamassa nostoissa ja pitämässä porraskouluja. Tällaisilla pikkujutuilla on saatu hyviä asioita aikaan. Vaaran paikkoja on myös poistettu sitä mukaa, kun niistä on ilmoitettu. Viime kesänä Vihdin alueella tehtiin töitä laatikoiden sijoittelussa, jossa niitä siirrätettiin turvallisempiin paikkoihin. Enää ei ole juurikaan peruutuksia tielle. Ensi kesänä sitä taas jatketaan. Meillä on käytössä myös jakelureittien riskienkartoitus, jossa jokaiselta reitiltä pyritään saamaan näkökulmia. Turvallisuuskävelyjä toimipaikassa tehdään vähintään kuukausittain ja jos aikaa on, useamminkin. Niissä kiinnitetään huomiota muun muassa yleiseen järjestykseen ja siisteyteen, ensiapukaappeihin, varauloskäynteihin, piha-alueisiin ja niiden valaistukseen. Aina löytyy parannettavaa Työsuojelu on jatkuvaa tekemistä, eikä mikään pysy kunnossa ilman jatkuvaa havainnointia. Kehittämistä löytyy aina. Martinin mielestä esimerkiksi työohjeiden, työaikojen ja taukojen noudattamisessa löytyy parantamisen varaa. Myös pitkien hajareittien taukopaikat ovat jatkuva haaste. Yksi lempiaiheistani on ollut myös rullakoiden kuljetus. Kuljetellaan kahta tai useampaa rullakkoa kerrallaan ja siinä voi aina sattua, kun työntekijä on niiden välissä, eikä näe ympärilleen. Esityön automatisointi ja reittilajittelun poistuminen on vaikuttanut jakelussa myös siihen, ettei yhdessä tekemistä juuri ole, eikä työpäivän aikana ole juttukaveria, jonka kanssa rupatella. Työstä on tullut yksinäistä puurtamista, joka vaikuttaa myös henkiseen jaksamiseen. < Tammikuun puoliväliin mennessä tapaturmattomia päiviä oli 1 406. REITTI_1_2025.indd 19 REITTI_1_2025.indd 19 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 21 20 20 ”P ostiyrityksen on huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa.” Näin määrää postilaki. Se tarkoittaa sitä, että jokainen Postilla työskentelevä on yksi lenkki Suomen varautumisessa poikkeusoloihin. Postin työntekijät osaltaan huolehtivat siitä, että kriisin aikanakin sairaaloihin saadaan lääkkeitä ja verta, kauppoihin saadaan ruokaa ja tärkeitä tietoja sisältävät kirjeet saadaan perille. – Postilaisten ammattitaito on kriisien aikana erittäin tärkeää. Virkapostin ja henkilöpostin kulku mahdollisimman normaalisti kaikissa olosuhteissa tulee turvata, viestitetään Puolustusvoimien pääesikunnasta Reitti-lehdelle. Tärkeä ammattitaito tarkoittaa sitä, Olet osa kriisivalmiutta Postilla ja koko kuljetusalalla on poikkeusoloissa tärkeä rooli. Mihin kaikkeen varaudutaan ja miten? TEKSTI: TUA ONNELA TYÖKUVAT: POSTI ”Joissakin tapauksissa Postin kuljetukset voisivat muodostua hyökkääjän varsinaiseksi kohteeksi.” että kriisin ajaksi monille Postin työntekijöille on etukäteen suunniteltu tehtävä: jatkaa normaalia, päivittäistä työtä. Siis huolehtia, että kirjeet ja paketit liikkuvat. – Tehtävänkuva saattaa toki laajentua nykyisestä, Pääesikunnasta kerrotaan. Kartoittamista ja suunnittelua Postin kuuluu itse suunnitella toimintansa niin, että se pyörii kaikissa oloissa. Käytännössä varautumistyö on esimerkiksi riskien kartoittamista, toimintasuunnitelmia ja harjoituksia. – Kartoitetaan, mitä voi sattua, suunnitellaan, miten toimitaan, ja harjoitellaan, kertoo Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja. Valmiussuunnittelun aihepiirit ovat hyvin monenlaisia. Ainasoja mainitsee esimerkkinä Puolustusvoimien kanssa toteutetun kenttäpostiharjoituksen. Se oli varautumista hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen. Puolustusvoimien mukaan jopa sellainen skenaario on mahdollinen, että sotilaallinen hyökkääjä ottaisi Postin kohteekseen. – Hyökkääjän tavoitteet eivät varmastikaan kohdistu ensisijaisesti Postin kuljetuksiin, mutta joissakin tapauksissa ne saattavat muodostua myös varsinaisekREITTI_1_2025.indd 20 REITTI_1_2025.indd 20 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 21 20 Moni reservissä oleva postilainen sai keväällä 2015 Puolustusvoimilta kirjeen, jossa ilmoitettiin heidän sijoittamisesta kriisioloissa yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tehtäviin. si kohteeksi. Yhteiskunnan normaalien toimintojen häirintä ja sekaannuksen aiheuttaminen on varmasti yksi hyökkääjän tavoista toimia, Puolustusvoimista kerrotaan. Tällaiseenkin pitää siis varautua. Toisaalta kriisivalmiuteen kuuluu paljon arkisempiakin aiheita. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen takia, mutta erikoisia säitä on nähty jo nyt. Ainasoja kertoo, että esimerkiksi talviset lämpöaallot ovat pakottaneet miettimään entistä enemmän liukkauden torjuntaa. Uudet rakennukset taas pitää suunnitella niin, että ne kestävät rajujen sateiden aiheuttamia tulvia. Viranomainen poikineen Posti tekee valmiussuunnittelua yhdessä useiden viranomaisten kanssa: pelastustoimen, Tullin, Huoltovarmuuskeskuksen, Kyberturvallisuuskeskuksen, Puolustusvoimien… Ainasojan mukaan yhteistyö sujuu lähtökohtaisesti hyvin. Eri tahoja on kuitenkin paljon, ja se aiheuttaa omat hankaluutensa. – Olisi hyvä, jos viranomaisten välillä voitaisiin keskittää niin, että esimerkiksi Postille viestittäisi kriisitilanteista yksi tai kaksi tahoa, Ainasoja sanoo. Ainasoja on sitä mieltä, että Posti on hoitanut kriiseihin varautumisen kaikkinensa hyvin. – Olemme saaneet siitä kiitosta viranomaisilta. Kyllä me olemme huomattavasti valmiimpia kuin moni muu, hän sanoo. Ainasoja kehuu myös henkilöstöä. Postilaiset ovat hänen mukaansa sisäistäneet, miten tärkeä heidän tehtävänsä on huoltovarmuuden näkökulmasta. Hän näkee riskeihin varautumisen hyödyllisenä, vaikka riskit eivät ikinä toteutuisikaan. – Kaikkien kannattaa omassa arjessaan miettiä varautumista eli sitä, mitä tekisi erilaisissa tilanteissa. Se tukee myös arkipäivän tekemistä. Varautumista miettiessä löytyy usein uusia entistä parempia tapoja tehdä, ja niitä voi ottaa käyttöön normaalioloissakin. Postilaisten ammattitaito on kriisien aikana erittäin tärkeää. REITTI_1_2025.indd 21 REITTI_1_2025.indd 21 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 23 22 Näin toimii kenttäposti Puolustusvoimien logistiikkalaitos ylläpitää yhdessä Postin kanssa poikkeusolojen kenttäpostijärjestelmää. Se on tarkoitettu sotaoloihin. Kenttäpostin avulla kotijoukot ja taistelijat voivat pitää yhteyttä silloinkin, kun kännykät eivät toimi. Kenttäpostijärjestelmää testattiin vuoden 2023 marraskuussa Rovajärvellä, ja video harjoituksesta löytyy Youtubesta hakusanalla kenttäposti. Videolla sotilashenkilöt hakevat kirjeet ja paketit Postin toimipisteeltä ja toimittavat ne rintamalle. Kotoa tulleessa kirjekuoressa voi olla vaikka suklaalevy. Kenttäposti on tarkoitettu melko äärimmäiseen tilanteeseen, mutta perinteisellä paperipostilla on iso merkitys huoltovarmuuden kannalta tavanomaisemmissakin oloissa. Puolustusvoimien esikunnasta muistutetaan, että virkapostia lähetetään paperisena kaiken aikaa. – Jos sähköisiin järjestelmiin tulee häiriöitä, kirjepostin merkittävyys kasvaa entisestään, Esikunnasta kerrotaan. < Kuljetusala varautuu yhdessä Koko logistiikka-alan varautumista on kehitetty vuodesta 2021 alkaen Huoltovarmuuskeskuksen vetämässä Logistiikka 2030 -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että kuljetukset toimivat Suomessa kaikissa oloissa ja pystyvät takaamaan huoltovarmuuden. Mukana on useita virastoja, laitoksia, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jarna Hartikainen kertoo, että ohjelmassa on jo valmistunut useita selvityksiä. Näillä tuotetaan tärkeää tietoa, jota esimerkiksi yritykset tarvitsevat oman varautumissuunnittelunsa tueksi. Selvitykset tarjoavat tietoa vaikkapa mahdollisista poikkeuksellisista kuljetusreiteistä tai siitä, miten paljon kalustoa voidaan tarvita. – Selvitysten pohjalta on alkanut jatkokehitysprojekteja, jotka konkretisoivat asioita. Olemme toteuttaneet myös eri toimijoiden yhteisiä harjoituksia, Hartikainen kertoo. < Mitä ovat poikkeusolot? Viranomaisten valtuuksista poikkeusoloissa ja poikkeusoloihin varautumisesta määrää Suomessa valmiuslaki. Valmiuslain mukaan poikkeusoloja voivat olla (tiivistettynä): 1) Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sen välitön jälkitila. 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen hyökkäyksen uhka. 3) Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka. 4) Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila. 5) Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. 6) Muu uhka, toiminta tai tapahtuma, jonka takia yhteiskunnalle välttämättömät toiminnot olennaisesti ja laajamittaisesti estyvät. Se voi kohdistua esimerkiksi julkisen vallan päätöksentekokykyyn, välttämättömien terveyspalvelujen saatavuuteen, välttämättömien hyödykkeiden saatavuuteen tai tärkeimpien liikennejärjestelmien tai tietojärjestelmien toimivuuteen. < REITTI_1_2025.indd 22 REITTI_1_2025.indd 22 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 23 22 P ostin päätös lopettaa osoitteettomien mainosten jakelu merkitsi Tampereen postikeskuksessa PunaMustan työntekijöille töiden loppumista. Myös vuokratyöntekijöiden työt päättyivät. PunaMusta Media Oyj solmi Postin kanssa sopimuksen Postinen-tuotteen lajittelusta ja niputtamisesta kesällä 2022. Tampereen postikeskuksessa niputuskoneilla työskenteli kymmenen PunaMustan työntekijää, jotka irtisanottiin vuodenvaihteessa. Niputuskoneilla työskenteli myös SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n ja Go On-ketjun vuokratyöntekijöitä. Niki Rajalampi toimi postikeskuksessa PunaMustan ja Minttu Jamalainen-Sinilehto Sollin työntekijöiden pääluottamusmiehenä. Rajalampi tuli Tampereen postikeskukseen Sollin vuokratyöntekijänä kevyen kirjeen lajitteluun kesällä 2021. Postisen lajittelun PunaMustan niputuskoneilla hän aloitti vuotta myöhemmin. Ilmoitus Postisen loppumisesta tuli viime keväänä yllätyksenä. Irtisanomisista ilmoitettiin marraskuun lopulla. Itse asiassa me ei päästy edes yt-neuvotteluihin, koska meillä oli niin vähän työntekijöitä. PunaMustan ja Sollin työntekijöihin noudatettiin Tampereen postikeskuksessa PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Työn päättymisestä huolimatta Rajalammelle jää liitosta hyvät muistot. Olen kokenut PAUn mukavaksi ja läheiseksi ammattiliitoksi. Pienen liiton etu on juuri siinä, että se on helposti lähestyttävä. PAU on kuin pieni perhe. Olen iloinen, että olen ollut siinä mukana. Hyviä muistoja jää myös liiton koulutuksista, joissa on ollut hyvä tilaisuus verkostoitua muiden jäsenten kanssa. < Postisen loppuminen aiheutti irtisanomisia Tampereella 3 SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n luottamusmies Minttu Jamalainen-Sinilehto ja PunaMustan pääluottamusmies Niki Rajalampi tekivät hyvää edunvalvontatyötä Tampereen postikeskuksessa. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: NIKI RAJALAMPI REITTI_1_2025.indd 23 REITTI_1_2025.indd 23 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 25 24 G radun esimerkkinä toimii Me Postilaiset– ohjelma, joka esittelee Postin työntekijöiden arkea, mutta rakentaa myös yritykselle positiivista imagoa. Tutkimus tarjoaa tietoa katsojien arviointivalmiuksista ja median roolista yritysmarkkinoinnissa. Me Postilaiset – Dokumentaarinen ammatti-reality Loppuvuodesta 2024 valmistuneessa pro gradussani tutkin, miten katsojat tulkitsivat Me Postilaiset -televisio-ohjelman Tositelevisio ja yrityskuvan luominen – Esimerkkinä Me Postilaiset Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen alalla valmistunut graduni tutkii, kuinka tositelevisio-ohjelmat voivat vaikuttaa katsojien käsityksiin ja yritysten imagoon. Traficom uhkasi kansalaispalautteen jälkeen televisioyhtiötä uhkasakolla. uudenlaista formaattia, joka yhdisti tositelevision ja mainosmaisuuden. Me Postilaiset on tositelevisio-ohjelma, jota esitettiin vuonna 2021 Nelosella ja Ruudussa. Se tavoitti viikoittain lähes 400 000 katsojaa. Kyseessä on dokumentaarinen ammatti-tositelevisiosarja, joka eroaa perinteisistä kilpailuja treffiohjelmista. Samaan ammatti-realityn alalajiin lukeutuvat myös Suomessa nähdyt ohjelmat Poliisit, Tulli, Rekkakuskit, Radalla ja Superkauppiaat. Me Postilaiset ei täytä dokumentin tunnusmerkkejä, vaikka työntekijät puhuvat kyllä ohjelmassa itse. Tarinaa vie eteenpäin kertojan ääni. Me Postilaiset -ohjelman formaatti oli kuitenkin uudenlainen ja erilainen. Sarja sisälsi Postin palvelujen tuotesijoittelua ja rekrytointimainontaa, mikä herätti keskustelua. Liikenneja viestintävirasto Traficom jopa uhkasi kansalaispalautTEKSTI: HENNA HIETALA KUVA: MIKKO KÄKELÄ / NELONEN MEDIA REITTI_1_2025.indd 24 REITTI_1_2025.indd 24 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 25 24 teen jälkeen televisioyhtiötä uhkasakolla, koska ohjelman sponsoroitu sisältö ei aina erottunut selvästi mainonnasta. Lopulta uhkasakkoa ei kuitenkaan määrätty. Tutkimuksessa katsojat arvioivat ohjelman sisältöä Graduni tutkimus keskittyi siihen, miten katsojat arvioivat ohjelman sisältöä ja yrityskuvaa. Aineisto kerättiin syksyllä 2024. Haastattelin yhdeksää henkilöä, jotka olivat iältään 40–78-vuotiaita. Haastateltavia oli todella vaikea löytää. Yksikin suostui ensin, mutta vetäytyi katsottuaan vähän matkaa ohjelmaa, koska se oli hänen mielestään niin ”sietämätöntä propagandaa”. Haastateltavat katsoivat kaksi jaksoa kymmenosaisesta ohjelmasta ja osallistuivat sen jälkeen Teams-haastatteluihin. He eivät olleet Postin nykyisiä työntekijöitä, mutta olivat kiinnostuneita kommentoimaan ohjelman sisältöä ja sen vaikutusta heidän mielikuvaansa Postista. Kyselin muun muassa, huomasivatko he ohjelmassa käsikirjoitettuja kohtia, kuinka todenmukaisesti ohjelma vaikutti kuvaavan postilaisten työtä, mitä ohjelmassa ei näytetty tai kerrottu ja millainen yrityskuva Postista oli ennen ja jälkeen ohjelman katsomisen. Kriittinen medialukutaito ja käsikirjoitus Haastattelujen perusteella katsojat osasivat analysoida ohjelmaa kriittisesti ja tehdä siitä omia huomioita. Iällä ei ollut merkitystä asiaan. Kriittisiä medialukutaitoja oli antanut haastateltaville työkokemus, elämänkokemus ja median seuraaminen. Haastattelut paljastivat, että katsojat huomasivat ohjelman olevan osittain käsikirjoitettu. Esimerkiksi kertojaäänen käyttö, työntekijöiden puheenvuorot, kohtaukset ja leikkaus tuntuivat suunnitelluilta. Kaikki haastateltavat ymmärsivät ohjelman markkinointitarkoituksen ja rekrytointitavoitteen. Ohjelman sävy oli kauttaaltaan positiivinen – työntekijöiden iloinen asenne, taustamusiikki ja siistit työtilat korostuivat eikä draamaa juuri etsitty. Postin työn haasteet jäivät piiloon Haastateltavat kiinnittivät huomiota siihen, ettei ohjelmassa näytetty Postin työn haasteita, kuten kiirettä tai epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Ohjelmassa ei myöskään käsitelty niitä työntekijöitä, jotka irtisanoutuivat. Tämä herätti kysymyksiä siitä, kuinka realistinen kuva Postin työympäristöstä todella oli. Eräs haastateltavista totesi: ”Siellä varmasti jäi kertomatta myös sitä ihan umpiarkea, sitä kiirettä ja sitä kuormitusta, mitä varmasti Postilla on, ehkä myös epävarmuutta tulevaisuudesta.” Toinen haastateltava huomautti: ”Joku pomo sanoi, että varmaan sateisena päivänä jaksaminen ei ehkä ole ihan kaikkein mukavinta, mutta sen olisi voinut ihan kuulla työntekijän suusta.” Haastateltavat tarkastelivat Postia lähinnä asiakkaan näkökulmasta. Haastattelu kirvoittikin kommentteja postinkulun kestoon ja luotettavuuteen liittyen. Eräs haastateltava ihmetteli, kuinka postikortin matka saattoi kestää saman läänin sisällä kaksi viikkoa. Positiivinen yrityskuva ohjelman vaikutuksesta Ennen ohjelman katsomista Postin yrityskuva oli useimmilla haastateltavilla melko neutraali tai negatiivinen, mutta katsomisen jälkeen monilla se muuttui positiivisemmaksi. Tämä johtui erityisesti ohjelmassa näytetyistä Postin työntekijöistä. Myös Postin modernit investoinnit tekivät vaikutuksen. Ohjelmassa ei näytetty Postin työn haasteita, kuten kiirettä tai epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Eräs haastateltava totesi: ”Minä ajattelin, että se rämpii suossa suurin piirtein koko Posti, mutta kyllähän siellä näkyy olevan hyvin tomeroita työntekijöitä ja ilmeisesti se pitää Postikin, pitää pintansa tässä maailman myllerryksessä.” Ohjelma lisäsi vähän ymmärrystä Postin ongelmiin. Yksi haastateltava sanoi: ”Nyt ymmärrän paremmin, että niillä on vaikeuksia ja se on hirveä rumba pyörittää, kamala logistiikka, kun katsoo sitä määrää...Verkkomyynti, niin sehän on ihan uskomatonta...Ja parhaansa tekee siellä ja kyllä sitä sai semmoisen käsityksen monesta näistä työntekijöistä, että he olivat hyvin motivoituneita ja jotkut sanoivat, että...tää on just heille hyvä työpaikka.” Olisi ollut kiinnostavaa kysyä haastateltavilta ennen ja jälkeen ohjelman katsomista, olisivatko he halukkaita hakemaan Postille töihin. Näin olisi saanut paremman kuvan siitä, toimiko ohjelma rekrytointivälineenä. Yksi haastateltava kylläkin itse mainitsi, että voisi hakea Postiin, jos olisi työtön, sillä ohjelma antoi positiivisen kuvan työpaikasta. Tutkimuksen johtopäätökset Graduni keskeiset tutkimuskysymykset käsittelivät katsojien suhtautumista tositelevisioon, ammatti-realityn arviointia ja Postin yrityskuvan muutosta ohjelman jälkeen. Tulokset osoittivat, että katsojat pystyivät analysoimaan ohjelmaa kriittisesti ja huomasivat sen markkinointitarkoituksen. Samalla ohjelma kuitenkin toimi Postin rekrytointivälineenä, luoden yritykselle positiivisen kuvan. Lopulta Me Postilaiset oli esimerkki siitä, kuinka tositelevisio voi toimia yrityksille välineenä luoda ja muokata omaa imagoaan, vaikka sen sisältö ei aina ole täysin realistista. Kirjoittajan pro gradu ”Tositelevisio haastaa katsojan arviointivalmiuksia – Me Postilaiset” on luettavissa kokonai­ suudessaan Oulun yliopiston verkko­ sivuilla https://oulurepo.oulu.fi/ handle/10024/53000 REITTI_1_2025.indd 25 REITTI_1_2025.indd 25 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 27 26 P ääasiassa Helsingin Hakaniemen jakelussa postiuransa tehnyt Hietala jäi opintovapaalle vuonna 2019, muutti opiskelemaan Ouluun ja sittemmin irtisanoutui Postista. Opintojen lisäksi irtisanoutumista vauhditti myös jakelutyön muuttuminen liian raskaaksi, kun työstä ei selviytynyt enää työajan puitteissa. Siirtymää palkkatyöstä opiskelijaelämään helpotti oman asunnon laittaminen vuokralle ja aikuiskoulutustuki, joka vastasi rahallisesti ansiosidonnaista päivärahaa. Itse opiskelu Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa oli hieman erilaista mitä Hietala oletti. Luulin, että opiskelu yliopistossa on vielä sellaista, että siellä istutaan luennoilla ja tentitään, mutta siihen kuuluikin paljon ryhmätöitä ja esseiden kirjoittamista. Tutustuimme myös paljon tutkimuksiin. Kielten opiskelukin oli muuttunut hyvään suuntaan. Gradun aiheen Hietala keksi loppuvuodesta 2023 informaatiotutkimuksen alalta. Sen aiheena oli selvittää aikuisten medialukutaitoa tositelevisiogenressä. Me postilaiset sarjaan tarkentunut tutkimus oli Hietalalle aiheena tietenkin tuttu työkokemuksen vuoksi. Filosofian maisteriksi hän valmistui joulukuussa. Tuleva työura voi löytyä esimerkiksi kirjastoista, arkistoista tai valtionhallinnon kirjaamosta, jossa Hietala onkin ollut jo töissä. Ensisijainen tähtäin on kirjastonhoitaja. Työpaikkoja ei tällä hetkellä ole kuitenkaan juuri tarjolla. Esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntosihteeriksi hakijoita oli melkein 500, Hietala kertoo. Pientä keikkaa Hietala on opintojen ohella tehnyt myös Postissa. Viimeksi jouluapulaisena ulkomaanpostin lähtevissä. Postia Hietala arvostaa edelleen siitä, että palkka tuli aina ajallaan, eikä jakelussa tarvinnut huolehtia syömisistä. Rappuja ravatessa pysyi hoikkana. Postista olen ikävöinyt myös kattavaa työterveyshuoltoa. Missään muualla en ole sellaista saanut. Esimerkiksi Eduskunnan kirjastossa en ollut oikeutettu työterveyshuoltoon, koska olin korkeakouluharjoittelija. Niinpä minun piti käydä YTHS:ssä, mikä oli vakituisten työntekijöidenkin mielestä vääryys. Henna Hietala löysi gradun aiheen tutusta ympäristöstä. Hietala ehti toimia postinjakajana 17 vuotta ennen maisteriopintoja Oulun yliopistossa. Henna Hietala – postinjakajasta maisteriksi Tuore filosofian maisteri Henna Hietala jouluapulaisena ulkomaanpostin lähtevissä Pasilan postikeskuksessa. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_1_2025.indd 26 REITTI_1_2025.indd 26 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 27 26 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Vääntö tuloeroista on varjonyrkkeilyä T uloerojen merkityksestä on käyty hännänvetoa mediassa vuodenvaihteen tienoilla, kun uudet etuusja veroperusteet astuivat voimaan. Valtiovarainministeri väittää, että tuloerojen kasvu on merkki talouskasvusta. Ja siksi on vain hyvä, jos tuloerot kasvavat. Sehän kertoo talouden vaurastumisesta ja dynamiikasta. Oppositiosta taas väitetään, että tuloerojen kasvu ei ole toivottavaa, sillä se merkitsee eriarvoistumista ja kasvattaa pienituloisten kotitalouksien määrää. Molemmat väittämät pitävät paikkansa tuloerovertailuissa käytettävällä laskukaavalla tarkasteltuna ja menneiden vuosien tilastoja tutkiessa. Tuloerot yleensä kasvavat tuotannon kasvaessa eli BKT:n nopea kasvu heijastelee useimmiten yritysten kannattavuuden kasvua ja ennen kaikkea pääomatulojen lisääntymistä. Omaisuusja muut pääomatulot nimittäin kasvavat nousuja korkeasuhdanteessa kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla, mutta puolestaan tipahtavat laskuja matalasuhdanteessa niin ikään kaksinumeroisesti. Talousbuumissa tuloerot siis kasvavat ja lamassa tuloerot kaventuvat. Pääomatuloja saavien joukko on huomattavasti pienempi ja he kuuluvat jo valmiiksi ylimpään tulodesiiliin verrattuna henkilöihin, jotka saavat pelkästään ansiotuloja. Tuloerot muuttuvat pääsääntöisesti pääomatulojen heilahtelujen vuoksi. Nopeiden heilahtelujen takia on myös hyvin vaikea ennustaa pääomatulojen kehitystä, koska ennuste saattaa mennä helposti parilla kymmenellä prosentilla metsään. Pääomatulojen ennakointi on kuitenkin tärkeää julkisen talouden kannalta, sillä tuloista kertyvä verotuotto saattaa olla merkittävä tai sitten suuri pettymys. Vuonna 2023 pääomatuloista kertyi veroja yli miljardi euroa vähemmän kuin pari vuotta aiemmin. Mutta fakta on myös se, että voimaan tulleiden ja tulevien sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset kasvattavat pienituloisten kotitalouksien lukumäärää. Henkilöinä se tarkoittaa 90 000 ihmistä lisää suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle THL:n laskelmien mukaan. Lapsia tähän joukkoon kuuluu noin 20 000. Pienituloisimpaan väestökymmenykseen kuuluu eniten 18 – 25-vuotiaita nuoria. Muutokset sosiaaliturvaan esittänyt hallitus perustelee toimenpidettä sillä, että näin kasvatetaan taloudellisia kannusteita työntekoon. Palkan ja etuuden välinen erotus kasvaa. Jos tämä kannustin tehoaa ja vaikutus toteutuu, se lisäisi kotitalouksien tuloja enemmän leikkauksia edeltävään tilanteeseen nähden. Myös tuloverokevennyksiä voidaan perustella tällä samalla kannustin-logiikalla. Molemmat kannanotot ja argumentit ovat siis oikein. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla kukkaroissa? Tuloeromittarit, joihin vedotaan, kertovat suhteellisten tuloerojen muutoksesta. Kyse ei siis ole absoluuttisista eli euromääräisistä tuloeroista. Esimerkiksi kun pienituloisen ja suurituloisen palkka nousee yhtä monta prosenttia, heidän välinen suhteellinen tuloero pysyy samana, myös progressiivisen verotuksen jälkeen, sillä veroasteikkoa säädetään vuosittain tulokehityksen suhteessa. Progressiosta huolimatta euromääräinen tuloero kuitenkin kasvaa myös käteen jäävän tulon osalta palkankorotuksen jälkeen. Se johtuu siitä, että lisätulon marginaalivero ei Suhteellisia tuloeroja ei saa pienemmäksi yhtäläisillä tulojen korotuksilla. hyvätuloisillakaan ole koskaan 100 prosenttia, vaan korkeimmillaankin noin 60 prosenttia. Suhteellisia tuloeroja ei saa pienemmäksi yhtäläisillä tulojen korotuksilla. Sen vuoksi työehtojen neuvottelukierroksilla pienempiin palkkoihin sovitaan monesti myös euromääräinen lisä. Perustelu euromääräisille korotuksille lähtee siitä vekkulista toteamuksesta, että prosenteilla ei osteta leipää, vaan euroilla. Matalimpia tuloja on verrattava vallitsevaan hintatasoon ja elämisen kustannuksiin. Huolestuttavaan tilanteeseen on herättävä, jos ruoka-apuun joutuu turvautumaan yhä suurempi joukko ihmisiä. Tai jos lapset kärsivät suoranaisesta puutteesta hyvinvoinnille välttämättömissä hankinnoissa. Sanonta, että raha ei tuo onnea pitää varmaan jossain määrin paikkansa, mutta yhteiskunnallinen osallisuus ja onnellisuus edellyttävät tiettyä vähimmäistulotasoa. Buddhalaisuus on rauhan ja onnellisuuden elämänfilosofia. Onnea voi saavuttaa ohi rahan vallan. Niin väitetään, että onnelliset ihmiset elävät nykyhetkessä eivätkä murehdi menneitä eikä tulevia. Tätä kaunista filosofiaa taitaa olla vaikea soveltaa tähän rahan varassa pyörivään yhteiskuntaan. < 27 REITTI_1_2025.indd 27 REITTI_1_2025.indd 27 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 29 28 Työttömyysturvan korotusosa poistui 1.1.2025 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Eduskunta hyväksyi vuoden 2024 lopussa lakimuutoksen, joka poisti ansiopäivärahan korotusosan. Korotusosaa on voitu maksaa silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Muutos koskee noin kymmenesosaa ansiopäivärahan saajista. Korotusosien maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalle lakkasi vuoden 2025 alussa. Korotusosaa voidaan maksaa vielä tämän vuoden aikana niissä tilanteissa, joissa palvelu on alkanut vuoden 2024 puolella. Jos työllistymistä edistävä palvelu on siis alkanut viimeistään 31.12.2024, korotusosa voidaan maksaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin kokonaisuudessaan enintään 200 päivältä. Jos palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei makseta palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin. Kulukorvaus ei poistu Lakimuutos ei vaikuta työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan kulukorvaukseen, joka on tarkoitettu palvelun aikaisiin matkaja ylläpitokustannuksiin. Tyypillisiä kulukorvauksia ovat matkakulut, kuten kilometrikorvaukset, ateriakorvaukset, toimistotarvikkeet tai muut ammatilliset menot. Kulukorvaus on 9 euroa päivältä ja se on verotonta tuloa. Sitä maksetaan työllistymistä edistävän palvelun osallistumispäiviltä, enintään viideltä päivältä viikossa. Kulukorvausta voi saada vain, jos saa työttömyysetuutta. Lakimuutoksen vaikutus Vuonna 2024 joulukuun puoliväliin mennessä työttömyysturvan korotusosaa maksettiin A-kassassa 5 807 saajalle. Korotusosa on ollut sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön työttömyyttä edeltävät tulot ovat olleet. Korotusosan poistumisen vaikutus ansiopäivärahaan on noin 60–210 euroa kuukaudessa. Myös liikkuvuusavustuksen korotusosa poistui Myös liikkuvuusavustuksen korotusosasta luovuttiin 1.1.2025. Liikkuvuusavustusta voi saada, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Korotettua liikkuvuusavustusta oli mahdollista saada, jos työpaikka on yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Kassa vastaa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi REITTI_1_2025.indd 28 REITTI_1_2025.indd 28 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 29 28 Työttömyysturvan korotusosa poistui 1.1.2025 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Eduskunta hyväksyi vuoden 2024 lopussa lakimuutoksen, joka poisti ansiopäivärahan korotusosan. Korotusosaa on voitu maksaa silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Muutos koskee noin kymmenesosaa ansiopäivärahan saajista. Korotusosien maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalle lakkasi vuoden 2025 alussa. Korotusosaa voidaan maksaa vielä tämän vuoden aikana niissä tilanteissa, joissa palvelu on alkanut vuoden 2024 puolella. Jos työllistymistä edistävä palvelu on siis alkanut viimeistään 31.12.2024, korotusosa voidaan maksaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin kokonaisuudessaan enintään 200 päivältä. Jos palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei makseta palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin. Kulukorvaus ei poistu Lakimuutos ei vaikuta työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan kulukorvaukseen, joka on tarkoitettu palvelun aikaisiin matkaja ylläpitokustannuksiin. Tyypillisiä kulukorvauksia ovat matkakulut, kuten kilometrikorvaukset, ateriakorvaukset, toimistotarvikkeet tai muut ammatilliset menot. Kulukorvaus on 9 euroa päivältä ja se on verotonta tuloa. Sitä maksetaan työllistymistä edistävän palvelun osallistumispäiviltä, enintään viideltä päivältä viikossa. Kulukorvausta voi saada vain, jos saa työttömyysetuutta. Lakimuutoksen vaikutus Vuonna 2024 joulukuun puoliväliin mennessä työttömyysturvan korotusosaa maksettiin A-kassassa 5 807 saajalle. Korotusosa on ollut sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön työttömyyttä edeltävät tulot ovat olleet. Korotusosan poistumisen vaikutus ansiopäivärahaan on noin 60–210 euroa kuukaudessa. Myös liikkuvuusavustuksen korotusosa poistui Myös liikkuvuusavustuksen korotusosasta luovuttiin 1.1.2025. Liikkuvuusavustusta voi saada, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Korotettua liikkuvuusavustusta oli mahdollista saada, jos työpaikka on yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Kassa vastaa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi REITTI_1_2025.indd 29 REITTI_1_2025.indd 29 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 31 30 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Mitä tarkoittaa pysyväisluonteinen sijaistaminen? Luin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksesta, että määräaikainen työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja kuinka pitkään määräaikaisia työsopimuksia voi ketjuttaa, ennen kuin niitä voi vaatia vakinaiseksi? Pysyväisluonteisella sijaistamisella tar­ koitetaan jatkuvaa yli vuoden kestänyttä sijaistamista jatkuvissa yhdenjaksoisissa työsuhteissa. Yhdenjaksoisuus katkeaa, jos katkos työsuhteiden välillä on enem­ män kuin seitsemän päivää. Määräai­ kaisilla työsopimuksilla tulee olla myös peruste ja tässä tapauksessa esim. sairas­ poissaolot ja vuosilomat ovat käypiä perusteita. Mikäli henkilöllä on määrä­ aikaisuuden perusteena perhevapaa, ei tätä lueta mukaan arvioitaessa pysyväis­ luonteista sijaitusta koska työpaikalla ei joka vuosi ole vastaavaa perustetta. Lain perusteella määräaikaisuuksia saa ketjuttaa ja tehdä tarvittava määrä, mitään enimmäismäärää ei ole. Tuo työ­ ehtosopimuksen kirjaus on tulkittu yli vuoden mittaisiksi määräaikaisiksi, jon­ ka jälkeen asiaa lähdetään tutkimaan ja tarvittaessa luottamusmiehen kautta vie­ mään eteenpäin. Yhteisenä tulkintana työnantajan kanssa on viime aikoina ollut, että pitää olla 1,5 vuotta määrä­ aikaisena, sen jälkeen voidaan työsuhde katsoa pysyväisluonteiseksi sijaistami­ seksi se ja voidaan muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Onko ylitöissä joku raja? Meillä on työpaikalla epäselvyyttä ylityömääristä. Onko ylitöissä vielä joku vuosittainen enimmäisraja vai voiko ylitöitä tehdä mielin määrin? Työaikalain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keski­ määrin 48:aa tuntia viikossa, neljän kuu­ kauden ajanjakson aikana. Viestinvälitys­ ja logistiikka­alan­ ja PoPa työehtosopimuksessa on sovittu 13 viikon tasoitusjaksosta, josta voidaan paikallisesti sopia jopa 52 kalenterivii­ kon tasoitusjaksosta. Posti konsernin yhtiöissä on sovit­ tu Viestinvälitys­ ja logistiikka­alan työ­ ehtosopimuksen ja Posti Palvelut Oy:n Paketinlajittelijoita koskevan työehto­ sopimuksen soveltamisaloilla, että työ­ aikalain tarkoittama enimmäistyöajan seurantajakso on kalenterivuosi. Joudunko karenssiin? Kuulin, että minut voidaan asettaa jossain tapauksissa työttömyyspäivärahan osalta karenssiin. Millaisissa tapauksissa näin voi käydä? Työvoimaviranomainen voi määrätä karenssin (korvauksettoman määräajan), jos esimerkiksi päivärahan hakija on: • ilman pätevää syytä eronnut työstään tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen • kieltäytynyt koulutuksesta tai työstä • jättänyt saapumatta työllistymissuunni­ telman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis­ tai tarkistamistilaisuuteen. Lista ei ole tyhjentävä. Karenssien pituudet vaihtelevat 7 päivästä 60 päivään tapauksesta riip­ puen. Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssiajalta ei ole oikeutta päivärahaan paitsi työvoimaviranomai­ sen kanssa sovitun työllistymistä edistä­ vän palvelun aikana, jolloin päivärahaa maksetaan karenssin estämättä. Kannattaa huomioida, että karenssi on eri asia kuin seitsemän päivän oma­ vastuuaika, joka asetetaan kaikille päivä­ rahan hakijoille. < REITTI_1_2025.indd 30 REITTI_1_2025.indd 30 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 31 30 1 2 3 4 7 5 8 6 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 1/5 NYT YLÖJÄRVEÄ KORIPALLOSEURA PANKKEJA KEHITTYÄ KÄÄNNEKOHTA VOIVAT SATUTTAA VIIPYMÄTTÄ NÄKYY IHOLLA SUOJANA VEISTOSAINES VIIHDYTTÄVÄ LYHIMPÄNÄ PAHIN HELISMAA ARVATENKIN NUUKA KUOLEMAT NIISTETTÄVIÄ HEITTELY KANTAVIA RUUSUVUORI PELATTUJA -K KEHÄRIUTTOJA TORA -R MUSLIMI KARVAITA TIENOO KÄRY PROST OLLENKAAN HÄIRIÖT IRANISSA VISKAALI -PATIA KEVÄINEN JOKI? ANKARIA COSTNER KLINE NUOHOOJA? FUTISTEEMU KEHO KOKONAISUUTTA ESPANJALAISAUTO ???? REX A HAUKKASI VIRE SAMULIN KAAPIMISEEN TULOA URKIN JÄLKEEN MARJOISTA OSASTO SUKUA MAAHAN KERJÄTÄ PUUSSA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 REITTI_1_2025.indd 31 REITTI_1_2025.indd 31 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 33 32 M onet mieltävät työtapaturmaksi kaikenlaiset töissä sattuneet kohellukset ja sattumukset. Paljon toistoja vaativassa ergonomisesti haastavassa fyysisessä työssä paikat voivat kipeytyä yllättäen, mutta välttämättä kyseessä ei olekaan työtapaturma vaan sen pikkuserkku, työliikekipeytyminen. Lain mukaan työtapaturman määritelmä on hyvin yksinkertainen: Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottama­ tonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työn­ tekijälle vamman tai sairauden. Esimerkiksi liukastuminen talvikeleillä tai postipaketin tipahtaminen varpaille menevät usein ongelmitta tuon määritelmän sisälle. Työliikekipeytyminen sen sijaan on lihaksen tai jänteen äkillinen kipeytyminen, joka on tapahtunut ilman tapaturmaa työntekijän suorittaessa yksittäistä kuormittavaa työliikettä. Esimerkiksi pakettia nostaessa selän nitkahtaminen ei ole työtapaturma, vaan ilman ulkoista tekijää tapahtunut työliikekipeytyminen. Työtapaturman ja työliikekipeytymisen vakuutuskorvauksissa on iso ero. Työtapaturma voi pahimmillaan aiheuttaa jopa elinikäisen korvausoikeuden, mutta työliikekipeytymisessä korvataan enintään venähdystason vammoja ja korvausaikakin on enintään 6 viikkoa. Vakuutusyhtiön tehdessä arviota siitä, onko tapahtunut työtapaturma vai onko kyseessä työliikekipeytyminen, on tärkeää, että vakuutusyhtiölle toimitetaan mahdollisimman tarkkaa tietoa tapahtumien kulusta jo heti tapaturmailmoituksesta alkaen. Vakuutusyhtiön päätöksestä voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, ja sitten vakuutusoikeuteen. Ilman uutta selvitystä pääTEKSTI: VEERA PETMAN, juristi & MARKO KOIVUMÄKI, työsuojeluvaltuutettu KUVA: JARMO TUOMINEN Työtapaturman kohdatessa Työtapaturman kohdatessa kannattaa varmistaa, että muotoseikat ovat lusikassa ja että aikamääreet osuvat haarukkaan. tökset harvoin muuttuvat. Tästä syystä työntekijän on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys on huolellisella tapahtumakuvauksen kirjaamisella välittömästi tapaturman jälkeen. Tapahtumakuvaukset kannattaa laittaa kerralla kuntoon Vakuutusyhtiöt sekä valituksia käsittelevät tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus antavat perinteisesti suuremman painoarvon alkuvaiheen selvityksille – eli ensimmäisille lääkärikäynneille ja tapaturmailmoitukselle. Tämä on varsin luonnollista – heti tapahtuneen jälkeen asiat ovat yleensä paremmin muistissa kuin kuukausien päästä. Työntekijän kannattaa itsekin varmistaa, että tapahtumakuvausta kirjoittava lääkäri ja tapaturmailmoitusta täyttävä esihenkilö kirjoittavat kuvauksen mahdollisimman tarkasti ja oikein. Jos lääkäri ei ole kovin kokenut työtapaturmien kirjaaja eikä tunne vakuutuskäytänteitä, ei tämä itsekään välttämättä hoksaa kirjata asioita niin, että lääkärintodistus tukisi kertomusta työtapaturmasta. Lääkärintodistuksessa saattaa lukea, että potilaalle sattui työtapaturma, mutta mikään tapahtumakuvauksessa ei tue tätä väitettä. Työtapaturman toteamisen ja korvaamisen näkökulmasta on väliä, nostaako pakettia vai ottaako sen kiinni. Pienillä sanoilla on merkitystä: ”horjahti”, ”kolahti” ja ”tippui” antavat tilanteesta erilaisen kuvan kuin ”nosti” ja ”kääntyi”. Jos tapahtumakuvauksesta ei käy ilmi mitään tapaturmaan viittaavaa, on vakuutusyhtiön vaikea lähteä hoitoa työtapaturmana korvaamaan. Tällöin hoitoa voidaan kuitenkin korvata työliikekipeytymisenä. Ongelmia syntyy, kun tapaturmailmoituksessa ja ensimmäisten lääkärikäyntien kirjauksissa kerrotaan tapahtumista virheellisesti tai jätetään olennaisia asioita kirjaamatta. Vakuutusyhtiölle tuottavat myös päänvaivaa tilanteet, joissa tapaturman ja ensimmäisen lääkärikäynnin välillä kuluu useampia päiviä. Välttämättä tapaturman ja lääkärin toteaman vamman välille ei voida ajan kulumisen vuoksi enää vetää syy-yhteys viivaa eikä vammaa korvata. Kannattaako työntekijän riskeerata työterveyttään ja turvallisuuttaan? Esim. painavaa ja vaikeasti kannettavaa pakettia kuljetettaessa kannattaa miettiä aina tapauskohtaisesti mikä on järkevää venymistä työturvallisuuden näkökulmasta ja milloin pitää ryhtyä muihin toimenpiteisiin asian ratkaisemiseksi. Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työn tekemisestä, jos kokee, että ei voi suorittaa työtä vaarantamatta terveyttään ja turvallisuuttaan. Työntekijän kuuluu ilmoittaa asiasta esihenkilölleen, joka sitten vastuullisena ryhtyy etsimään toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi. Tavallisia ratkaisuja ko. tapauksissa on nostoavun järjestäminen lähtöpäässä ja vastaanottopäässä sekä erilaiset apuvälineet. Joissakin tapauksissa on ostettu nosto/kuljetuspalvelukin ulkoiselta taholta. Työtapaturman ja työliikekipeytymisen vakuutuskorvauksissa on iso ero. REITTI_1_2025.indd 32 REITTI_1_2025.indd 32 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 33 32 Paljon toistoja vaativassa ergonomisessa työssä paikat voivat kipeytyä yllättäen, mutta välttämättä kyseessä ei olekaan työtapaturma vaan työliikekipeytyminen. Joskus törmää siihen, että etenkin pienillä paikkakunnilla, tavaran koosta riippumatta, ne viedään hammasta purren asiakkaalle, koska niin on aina tehty. Eräässä tapauksessa jakelun rullakkoon oli eksynyt painorajat ylittänyt paketti, joka kaatuessaan aiheutti pakettia kiinni ottaneelle työntekijälle vamman. Tapahtumakuvauksessa oli puhuttu ainoastaan paketin siirtämisestä eikä sen kiinni ottamisesta. Vakuutusyhtiö ei korvannut hoitokuluja työtapaturmana vaan suppeammin työliikekipeytymisenä. Edellä mainittu problematiikka on perusajatukseltaan sama oikeastaan kaikessa mahdollisessa työssä. Turhia riskejä työturvallisuuden ja terveyden kustannuksella ei kannata ottaa. Pahimmillaan työturvallisuuden ja terveyden riskeeraamisen hintalappu voi olla viivan alla kohtuuttoman suuri. Esim. vakavassa työtapaturmassa seuraukset ja kustannukset voivat helposti nousta niin suuriksi, että tuotannolliset haasteet ja resurssoinnit ovat toisarvoisia. Heti ilmoitus esihenkilölle ja yhteys työterveyteen Työtapaturmasta pitää ilmoittaa mahdollisimman nopeasti tapahtuneen jälkeen. Postin työohjeessa sanotaan, että ilmoitus pitää olla tehty viimeistään vuorokauden sisällä. Mitä pidempään tapahtuman ja tutkimusten välillä menee, sitä suurempi on riski, että aiheutunut vamma katsotaan jonkin muun kuin ko. työtapaturman aiheuttamaksi. Edelliseen viitaten myös läheltä pitisekä nolla-tapaturmatilanteista on hyvä tehdä ilmoitus, koska joskus käy niin, että vaivat seuraavat viiveellä. Esim. aivotärähdys voi olla vakavakin ja oireet tulevat pitkällä aikajänteellä. Vakuutusyhtiössä käsittelijä voi katsoa perustellusti, että oireet eivät voi olla yhdistettävissä myöhässä raportoituun tapaturmakuvaukseen ja antavat hylkypäätöksen. Edellä mainitut tapaukset voivat olla myös kustannuksiltaan isoja ja kertyville laskuille ei ehkä löydykään enää maksajaa. Jos työntekijä joutuu työtapaturmaprosessiin osalliseksi, kannattaa olla sen verran valveutunut omista oikeuksistaan, että vaatii muotoseikkojen osalta asianmukaista huolellisuutta. Itse pystyy vaikuttamaan omien asioidensa käsittelyyn ja käynnistämään ja myös tekemään esim. mahdollisen valituksen muutoksenhakulautakunnalle. Yleensä vakuutusyhtiö lähettää ohjeet valitusprosessin käynnistämiseen päätöksensä yhteydessä. Apua saa tarvittaessa luottamusmiehiltä, työsuojeluvaltuutetuilta ja liitosta. < Esimerkiksi pakettia nostaessa selän nitkahtaminen ei ole työtapaturma. REITTI_1_2025.indd 33 REITTI_1_2025.indd 33 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 35 34 Ay-majakka O len ollut PAU:n EDUK 1 ja 2 kursseilla vetämässä ko. päivien työsuojeluosuutta luottamusmiehille ja työsuojeluasiamiehille. Etenkin EDUK 2 viikolla keskitytään paljon työssä jaksamiseen, työilmapiiriasioihin, psykososiaaliseen kuormittumiseen ja mm. työpaikkakiusaamiseen. Yksi tuon kakkoskurssin aiheista on narsismi ja sen työstäminen työilmapiiriongelman juurisyynä. Itsekin olen tunnistanut valitettavasti työurani aikana narsismin erilaisia ilmentymiä työyhteisössä ja myös työelämän ulkopuolella. Kuten tiedämme, Posti on henkilöstövaltainen ala missä työskentelee monenlaisia ihmisiä. Suurin osa postilaisista elää ja toimii hyvän työilmapiirin ympäristössä. Tavallisten hyvää tahtovien ihmisten joukossa on myös toisenlaisia persoonallisuuksia. On narsisteja, narsismin kohteeksi joutuneita ja sitten suuri määrä ihmisiä, jotka tunnistavat toki, että narsismia on työyhteisössä, mutta osaavat elää ja toimia sen rinnalla. Läheskään kaikkiin jonkun narsistinen käyttäytyminen ei osu tai vaikuta koskaan millään tavalla, mutta sitten voi olla, että jollekin toiselle vaikutukset voivat jättää pitkänkin varjon. Yksinkertaistettuna narsismissa on kysymys vallankäytöstä. Narsisti pyrkii ottamaan valtaposition yksittäisestä kanssaihmisestään tai yhteisöstä missä toimii. Narsistista puhuttaessa on hyvä muistaa, että usein ko. käyttäytymisellään hän peittää omaa sisäistä epävarmuuttaan. Nostamalla itsensä jotain toista laskemalla hän toimii tavoitteellisesti. Hyvä kysymys onkin pitäisikö narsismin kohteeksi joutuessaan antaa narsistille takaisin samalla mitalla vai yksinkertaisesti Opi kohtaamaan narsismi vain sulkea hänet oman positionsa ulkopuolelle. Tehdä näin narsistin pyrkimys valtaposition saavuttamiseen tyhjäksi. Oletettavasti jälkimmäinen tapa todennäköisesti on se oikeampi, koska viime kädessä jokainen itse hallitsee omia tunteita ja persoonallisuuttaan. Narsistin tavoite on rikkoa toisen kenttä ja samalla nostaa näin omaa itseisarvoaan imemällä voimaa toiselta. Asiaan tuo vaikeusastetta se, että taitava narsisti on usein taitava manipuloija ja osaa koota ympärilleen joukon ihmisiä, jotka toimivat narsistin tavoitteiden mukaisesti tietämättään tai joskus myös tietoisesti. Yksin voi olla on vaikea puolustautua kokonaista ryhmää vastaan. Työilmapiiriongelmien juurisyynä voi olla jonkun narsistisen yksilön tai tahon punoma vyyhti. Narsismi pitäisi tunnistaa yhdessä ja lähteä päättäväisesti sitä myös yhdessä poistamaan. Narsistin kanssa ei voi olla eri mieltä törmäämättä narsistin loukkaantumiseen. Hän voi olla pitkävihainen, kostonhimoinen ja myös hyvin ilkeä, jos joku lähtee haastamaan häntä ja hän joutuu umpi kujaan. Vaikka narsisti tunkeutuu hyvin syvälle ”uhrinsa” position puolelle, niin hän ei halua nähdä säröäkään omassa peilikuvassaan. Kaikki vastaan hangoitteleminen, pienikin erimielisyys, uhkaa hänen identiteettiään, suojamekanismejaan ja siten koko hänen psyykkisen systeeminsä ylläpitoa. Narsisti on mielestään maailman napa, jonka ympä rillä muut pyörivät. Manipuloivana ja yltiöpäisen itsetyytyväisenä narsisti uskoo olevansa kaikkivoipa ja tietysti paras kaikessa. Ongelmatilanteessa narsisti kiepauttaa uhriksi valinneensa helposti syylliseksi. Narsistin tavoite on aina valtaposition saaminen. Empatian puutteesta toista kohtaan johtuen voi lopputulos olla ei toivottu. Hänellä ei ole kykyä myötätuntoon, vaikka hän osaa usein esittää sitä, jos hänen tarkoitusperänsä niin vaativat. Narsisti osaa näytellä taitavasti ja siksi narsistin tunnistaminen ei ole aina kovin yksinkertaista. Narsisti yrittää saada sinut tuntemaan, että olet tyhmä, Yksinkertaistettuna narsismissa on kyse vallankäytöstä. REITTI_1_2025.indd 34 REITTI_1_2025.indd 34 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 35 34 Narsisti osaa näytellä taitavasti. epä pätevä tai vain yksinkertaisesti aina väärässä. Narsisti voi olla hyvin kostonhimoinen ja pitkävihainen haastajalleen. Sanotaan, että narsistia ei kannata suoraan haastaa, sillä hinta voi olla haastajalle kova. Narsisti voi puolustaa omaa suojakoteloaan kovillakin otteilla. Sanotaan, että narsistin kanssa pitäisi mahdollisimman pitkään myötäillä jollei halua joutua törmäyskurssille tämän kanssa. Narsistin kanssa yhteentörmäys ei välttämättömästi johda sovittelevan tahon kannalta toivottuun lopputulokseen, koska narsistin tavoite ei ole peruslähtökohdaltaan reilu. Pitäisi muistaa, että viime kädessä narsismi on narsistin persoonallinen käyttäytymishäiriö, ei suinkaan sen puolen, joka joutuu narsismin kohteeksi. Valitettavasti narsismin kohteeksi päätyvä joutuu maksamaan usein sen lopullisen laskun konfliktitilanteesta. Narsistin myötäily voi pitää tilanteen rauhallisena, mutta ei muuta perusasetelmaa narsistin ja hänen kohteensa välillä. Jossain tapauksessa narsistin tunnistaneen ryhmän yhteiset ponnistukset voivat saada narsistin arvioimaan tilanteen sen kaltaiseksi, että hän voi lähteä muuttamaan käyttäytymistään. Stop-merkin pitäisi tulla ryhmän yhteisestä suusta. Narsistin kohteeksi joutuneen henkilön kannalta olisi hyvä olla joku taho, jonka kanssa voisi puhua ko. asian aiheuttamasta kuormituksesta. Nykyisin on myös paljon apua saatavilla millä selventää oman itsetunnon toimintamekanismeja ja parhaimmillaan vahvistaa sitä. Henkilö, jolla oma minäkuva on hyvällä tasolla ja itsetunto balanssissa ei ole herkullinen kohde jonkun tahon narsistiselle käyttäytymiselle. Lohdullista on ajatella asia niin, että näitäkin asioita pystyy vahvistamaan ja kehittämään siinä missä jotain muutakin ihmisyyteen kuuluvaa ominaisuutta. Oman mielen treenaaminen on tärkeää siinä missä fyysisen puolen kunnossa pitäminen. Jokaisella meistä on oikeus olla joutumatta jonkun yksilön tai ryhmän narsistisen käyttäytymisen kohteeksi. Vähintä mitä jokainen voi tässä asiassa tehdä on, että emme itse lähde tällaiseen narsistin pilliin tanssimiseen mukaan. Mikäli itse koet joutuneesi narsistisen henkilön hyökkäyksen kohteeksi, niin uskalla puhua. Meidän on hyvä muistaa, että pohjimmiltaan narsistisesti käyttäytyvässä ihmisessäkin on mitä todennäköisimmin myös hyvä puoli olemassa. Opitaan elämään itsemme ja toisten ihmisten kanssa tunnistetaan paha, mutta uskotaan hyvään. Edistetään toiminnallamme hyvää! < MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu 35 REITTI_1_2025.indd 35 REITTI_1_2025.indd 35 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 37 36 tukea rekisteröityneiden tai muutoin vakiintuneiden eläkeläisyhteisöjen kautta. Tapahtumat vuonna 2025 Vuonna 2025 järjestetään yli 20 urheiluja kulttuuritapahtumaa ympäri Suomea. Palloliiton yhteistyö jatkuu, ja lippuja on taas saatavilla eri otteluihin. Joukkuevuorot pyörivät aktiivisesti eri alueilla, ja terveysvalmennukset alkoivat tammikuun lopulla. Vuoden 2025 huvipuistopäivää vietetään Linnanmäellä 14. kesäkuuta. Muistathan seurata Facebookja Instagram-kanaviamme pysyäksesi ajan tasalla tapahtumista! Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumisista www.tyohyvinvointisaatio.fi < P osti-konsernin työhyvinvointisäätiö on omistautunut edistämään Posti-konsernin henkilöstön ja eläkeläisten hyvinvointia sekä heidän työmarkkinakuntoisuuttaan. Säätiön tarkoituksena on varmistaa, että Posti-konsernin työntekijät pysyvät työmarkkinoilla käytettävissä aiempaa pidempään ja voivat hyvin sekä työssä että eläkkeellä. Hyvinvointia tukevat valmennukset Säätiön keskeisin toiminnan muoto on hyvinvointivalmennukset. Näiden valmennusten avulla Posti-konsernin työntekijät saavat tukea hyvinvointihaasteiden kohtaamiseen sekä keinoja parantaa työssä jaksamista ja yleistä hyvinvointia. Tavoitteena on tukea henkilöstön työmarkkinakuntoisuutta ja edistää pitkäaikaista työssä pysymistä. Liikunnan edistäminen Liikunnan tukemisessa säätiö keskittyy erityisesti liikuntaryhmien tukemiseen. Säätiö tarjoaa joukkuevuoroja, ryhmäliikuntaa ja mahdollisuuksia osallistua urheilutapahtumiin. Näillä toimilla pyritään kannustamaan Posti-konsernin työntekijöitä säännölliseen kuntoa ylläpitävään liikuntaan. Urheilutapahtumiin osallistuminen kustannetaan osittain Työhyvinvointisäätiöllä runsaasti tapahtumia Postilaisille järjestetään tänä vuonna yli 20 urheiluja kulttuuritapahtumaa ympäri Suomea. säätiön varoilla, mikä kannustaa henkilökuntaa säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun. Yhteisölliset kulttuuritapahtumat Hyvinvointivalmennusten ja liikunnan lisäksi säätiö järjestää vuosittain yhteisöllisiä kulttuuritapahtumia, joihin koko Posti-konsernin henkilökunta voi osallistua. Tapahtumat tarjoavat tilaisuuksia kokea yhdessä elämyksiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Säätiön toimintaan osallistuminen Kaikki Posti-konsernin työntekijät voivat osallistua säätiön toimintaan. Alihankkijoiden työntekijät eivät valitettavasti ole oikeutettuja osallistumaan. Myös eläköityneet työntekijät voivat saada säätiöltä REITTI_1_2025.indd 36 REITTI_1_2025.indd 36 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 37 36 Menoon mukaan Tampereella järjestetään 24.-25.5.2025 PAU nuorten tapaaminen. Tapahtuma on tarkoitettu liittomme alle 35-vuotiaille aktiiveille tai jäsenille, jotka haluaisivat päästä mukaan toimintaan. Tapahtuma on osa PAUn järjestökoulutusta, mikä tarkoittaa, että PAU kustantaa osallistujien hotelliyöpymisen, sapuskat sekä kohtuulliset matkakulut. Poiketen PAUn nuorisokurssista (Tolkkua työelämään), joka on järjestetty viime vuosina Tallinnassa, tapahtuman päätarkoituksena ei ole kouluttaa nuoria, vaan koota saman katon alle liittomme nuoret aktiivit. Kartoitamme yhdessä innokkuutta ja ideoita säännöllisemmän nuorisotoiminnan muodostamisesta liittoomme. Luvassa on yleisten ajatustenvaihdon lisäksi myös asiaohjelmaa, joka on rakennettu nuoret keskiössä. Liittomme puheenjohtaja Heidi Nieminen saapuu myös seuraksemme, pitäen PAUn ajankohtaiskatsauksen. Lauantai-illalle on luvassa jotakin mukavaa yhteistä ohjelmaa. PAU nuorten tapaamiseen voi ilmoittautua sähköisen kurssikalenterin kautta, jonne pääsee PAUn nettisivujen kautta: jäsenpalvelut, easiointi.pau.fi. Lisätietoja tapahtumasta saat Lassi Beckeriltä, lassi.becker@posti.com ja Miro Niskalta, miro.niska@posti.com. Käytännön asioissa osaa neuvoa liittomme koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi. Lämpimästi tervetuloa Tampereelle! < PAU nuoret tapaavat toukokuussa Tampereella V is it Ta m pe re /L au ra Va nz o Oletko alle 35-vuotias PAUn jäsen ja kiinnostunut vaikuttamaan ammattiliittosi asioihin? Kamerat, valokuvaus ja postikortti mullistivat kuvallisen viestinnän 1800–1900-lukujen vaihteessa. Älypuhelinten kamerat, pikaviestisovellukset, sosiaalinen media ja tekoäly mullistivat saman asian sata vuotta myöhemmin uudelleen. 1890-luvun lopulla miljoonat edulliset valokuvapostikortit tulivat kaikkien ulottuville ja niitä ryhdyttiin hyödyntämään viestinnässä. Postikorttien kuvissa alettiin esittää kaikenlaisia aiheita: onnettomuuksia, tulipaloja, maanjäristyksiä, mielenosoituksia ja sotaa. Kuvapostikorttien avulla valokuvat kiinnittyivät tiiviisti osaksi elämäämme ja alkoivat vaikuttaa mielipiteisiimme. Valokuva sai meistä tiukan otteen. Näyttely esittelee valokuvan syntyä ja käyttökulttuuria niin kuvajournalismin, maisemakuvauksen kuin postikortin käytön näkökulmista. Näyttely nostaa esiin myös valokuvaajia linssin takaa ja johdattaa kävijän pohtimaan, mikä kuvan merkitys on meille nykyään. Osana näyttelyä on myös taiteilija Sami Lukkarisen ja tulevaisuustutkija Roope Mokan tekoälyllä tuotettuja kuvia tutkiskeleva teos. Näyttely perustuu Olavi Hankimon keräämään laajaan kansainväliseen postikorttiaineistoon ja sen analyysiin. Postimuseon julkaisema, Olavi Hankimon kirjoittama teos Isänmaan yö – Vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla keskittyy kuvajournalismiin ja täydentää näyttelyä. Saatavilla Vapriikin museokaupasta. Kuvan vallankumous­näyttely 31.12.2025 saakka Postimuseossa, joka sijaitsee Museokeskus Vapriikissa, osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere. < Kuvan vallankumous -näyttely kertoo kuvapostikorttien merkityksestä uutismediana Kuvan vallankumous -näyttely esittelee, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. REITTI_1_2025.indd 37 REITTI_1_2025.indd 37 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 39 38 Menoon mukaan PAUn Jämsän osasto 115 vuosikokous Aika: Lauantaina 29.3.2025 klo 14.00 Paikka: Jämsän posti, Talvialantie 2, 42100 Jämsä Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Terveisin Sami Nieminen Osaston sihteeri PAU Keski-Suomen osaston kevätkokous Aika: Tiistaina 04.03.2025 klo 18.30 alkaen Paikka: JKL postiterminaali iso neukkari, Kaakkovuorentie 10, 40320 Jyväskylä Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; toimintaja talouskertomus vuodelta 2024, päätetään tilija vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille ja valitaan osaston edustajat PAUn kesäkuun 2025 liittokokoukseen. Tervetuloa! PAUn Kymen osaston kokous Aika: Perjantaina 21.2.2025 alkaen klo 17.30 Paikka: Ravintola Huvilla, os. Kauppalankatu 10, 45100 Kouvola Esityslistalla liittokokousedustajien valitseminen. Osaston kokouksen jälkeen toimikunnan kokous. PAUn Kymen osasto ry vuosikokous Aika: Lauantaina 29.3.2025, klo 14.00 Paikka: Ravintola Bonneville’n kabinetti, Salpausselänkatu 27, 45100 Kouvola Kokous alkaa buffet ruokailulla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: mm. toimintaja tilikertomus v. 2024, toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2025, toimikunnan ja puheenjohtajan valinta sekä jäsenten/ osaston esittämät asiat. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 21.3. mennessä tero.kelkka@posti. com tai tekstiviestillä 040 558 9652. Tervetuloa! Toimikunta Pasilan Osaston 151 vuosikokous Aika: Lauantaina 1.3.2025 Klo 12.00 Paikka: Hotel Arthur, Vuorikatu 19. 00100 Helsinki Käsiteltävät asiat: • Valitaan osaston puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet ja varajäsenet • Toimintakertomus ja suunnitelma • Valitaan toiminnan tarkastaja ja hänen varansa • Tilit ja lausunnot • Osaston julkinen kannanotto PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen pitää katsauksen ajankohtaisista asioista. Ilmoita erityisruokavaliosta ilmoittautumisen yhteydessä. Eläkeläiset kokoontuvat jo klo 11.00 Kabinettiin. Vuosikokous on avoin kaikille Pasilan osaston jäsenille työsuhteen muodosta riippumatta! Paikalle saapuneiden ja ilmoittautuneiden osaston jäsenten kesken arvotaan 2 x 50 € ja 100 € lahjakortit. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET ruokailun järjestämistä varten 18.2.2025. Lounaaksi tarjolla lihaa ja kalaa, erityisruokavaliotoiveita huomioiden. Helsingin postikeskuksen työntekijät ilmoittautuvat pääluottamusmies Jouko Luttiselle 050 4767 625 jouko.luttinen@ posti.com Vantaan logistiikkakeskuksen, Rahtien ja PKS-terminaalin työntekijät ilmoittautuvat pääluottamusmies Aleksi Anderssonille 045 1563 613 aleksi.andersson@posti.com Eläkeläiset ilmoittautuvat osaston puheenjohtajalle Filip Djordjevicille p. 044 2399 483. Tulkaahan isolla joukolla! Tervetuloa! PAUn Imatran osasto 112 vuosikokous Aika: 14.3.2025, klo 18.00 Paikka: AY-talon alakerrassa kokoustila, Esterinkatu 11, Imatra Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittokokousedustaja, valitaan osastolle puheen johtaja ja toimikunta. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen jäsenistölle ruuan. Myös sauna mahdollisuus. Ruokailun takia ilmoittautumiset 10.3.2025 mennessä Kaisa Rossille p. 050 303 6747. Tervetuloa! PAUn Kaakkois-Suomen osasto ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 15.3.2025 klo 11.00 Paikka: Hotelli Hospitz, Linnankatu 20, 57130 Savonlinna Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä valitaan liittokokousedustajat PAUn liittokokoukseen. Ruokailua varten ilmoittautumiset 5.3.2025 mennessä sähköpostilla memmu26@gmail.com (Merja Hirvonen). Vuosikokoukseen on myös mahdollista osallistua teams-yhteydellä. Tervetuloa! PAU:n Kainuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 22.3.2025 klo 10.00 Paikka: Wanha Kerho, os. Kauppakatu 40, 87100 Kajaani Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt mahdolliset muut asiat. Sitova ilmoittautuminen pe 7.3.2025 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist.@netti.fi. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa Toimikunta PAUn Kanta-Hämeen osasto 109 vuosikokous Aika: Lauantaina 1.3.2025 klo 13.00 Paikka: Kerhoravintola 7, Suomen Kasarmi, Hämeenlinna Vuosikokouksessa käsitellään osaston sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valitaan myös osaston edustajat sekä heidän varahenkilönsä kesän 2025 liittokokoukseen. PAUn juristi Veera Petman pitää kokousväelle ajankohtaiskatsauksen. Kokouksen yhteydessä tarjotaan buffet-lounas ruokajuomineen. Kerrothan mahdollisista ruoka-allergioista ilmoittautumisen yhteydessä. Riihimäen suunnalta järjestetään bussikuljetus, REITTI_1_2025.indd 38 REITTI_1_2025.indd 38 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 39 38 Ristikon ratkaisu Ristikon avainsana: PALKKAUS Palautearvonnan voittaja 6 /2024 K U R U K I V A K I P S I A L U K S E T K O R S I V T O P O R Ä Ä T I T A R A E S I T T Ä Ä I K I U N E T A A S I P T I I N E E T K M I P E L A I L U A T O L L I T I I T A H S O K S A T K A T K E T A K A T K U A A L A I N L A I N A N T I T U L V I V A N O K I N E N K E V I N I T T A I N I O E I A I R A H K R A N K A T U L O K E R O A P E U S M U S A A L A S T U N N E A M O S T Ä T I R T E N N I S T U O K I O I S O T U S E A S E A T Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Päivi Heikkinen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palaute kortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan jonka ajankohta tarkentuu lähempänä kokousta. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 24.2.2025 marko.tanner@posti. com (puh: 040 451 1070) tai toimipaikkojen ilmoitustauluille sijoitetuille listoille. Lämpimästi tervetuloa kokoukseen! PAUn os 109 toimikunta PAUn Kemin osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 8.3.2025 klo 16.00 Paikka: CafeBarKino, Valtakatu 12, 94100 Kemi Osasto tarjoaa jäsenille ruokailun ja elokuvan. Sitovat ilmoittautumiset 22.2.2025 mennessä: Anja Herva, 045 671 4502, anja.herva@g.mail.com tai Esa Pekkarinen 045 238 6323, esapek@hotmail.com Tervetuloa! Toimikunta PAU Oulun alueen vuosikokous Aika: Lauantaina 22.3.2025 klo 14.00 Paikka: Oulun postikeskuksen ravintola Aamurusko Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan toimikunta seuraavalle kaudelle. Tilaisuudessa on ruokaja kahvitarjoilu ja ilmoittautua voi sähköpostiosoitteeseen pauoulu@gmail. com viimeistään torstaihin 13.3.25 mennessä. Viestissä kannattaa mainita mahdolliset allergiat ruokailua varten. Pitkämatkalaisille korvataan polttoainekulut. Tervetuloa! PAUn Pieksämäen osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 29.3.2025, klo 13.00 Paikka: Postin kahviossa, Asemakatu 4, 76100 Pieksämäki. Tervetuloa! PAUn Rovaniemen osasto ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 22.3.2025, klo 14.00 Paikka: Rovaniemen työväentalo, Lapinkatu 2 A, 96190 Rovaniemi PAUn Varsinais-Suomen osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 15.3.2025 klo 13-17, kahvitarjoilu 12.30 alkaen Paikka: Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, 20100 Turku Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Ajankohtaisista asioista alustaa puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokousosanottajille ruokatarjoilu (ilmoita erityisruokavaliostasi). Tarjoiluja varten ilmoittautumiset: Marko Koivumäki, p. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@ posti.com < Kokous järjestetään läsnäolokokouksena. Kirjalliset esitykset toimikunnalle 18.3.2025 mennessä. Käsiteltävät asiat: • tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2024 • puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta • toimintasuunnitelma ja budjetti v. 2025 • Peuranpesän käyttömaksut, säännöt • osaston aloitteet valtuustolle • ajankohtaiset asiat • toimihenkilökorvaukset • muistamiset • muut sääntömääräiset asiat. Kokouksessa kahvitarjoilu ja pientä purtavaa. Kaikki jäsenet tervetuloa! Ilmoittautumiset 19.3.2025 mennessä: jyrki.sutinen@posti.com, puh. 050 3011264, martti.maatta@posti.com, puh.050 590 4739. PAUn Rovaniemen os. toimikunta PAUn Toimihenkilöt osasto ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: Lauantaina 22.3.2025 klo 13.–17.00 Paikka: Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 00100 Helsinki Asialistalla tilinpäätös ja toimintakertomus, PAUn liittohallitus ja –valtuustopaikat ja osaston ehdokkaat sekä osaston edustajat liittokokoukseen. Kokouksen yhteydessä on ruokailu, jonka vuoksi pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta 3.3.2025 mennessä. Ilmoitukset osoitteeseen pau.pkstoimihenkilot@outlook.com. PAUn Vaasan osaston 161 kevätvuosikokous Aika: Lauantaina 29.3.2025 klo. 15.00 Paikka: Meijerinkatu 2–4, 65100 Vaasa Osaston sääntömääräinen kevätkokous. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa! Toimikunta REITTI_1_2025.indd 39 REITTI_1_2025.indd 39 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 41 40 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja ruokailutila sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappipakastinta, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi komea saunarakennus, jossa on suuri takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Auralasta löytyy myös lasitettu grillikatos, jossa voi grillata vaikkapa makkaraa ja keittää nokipannukahvit. Kesällä käytössä myös lasten leikkipaikka, sup-laudat, polkupyörät ja tenniskenttä. Aurala sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, 52300 Mikkeli. Huvilan lähistöllä sijaitsee myös postilaisille tuttu Hotelli Heimari. Edulliset hinnat Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Huom! Tammikuussa 2025 Auralassa on alennetut hinnat -20 %. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Tee varaus ja katso varaustilanne osoitteessa varauskalenteri.pau.fi. Varauksia voi tehdä 5.5.2025 saakka. Ensi kesän lomaviikot arvotaan. Arvonnasta kerrotaan tarkemmin alkuvuoden Reitti-lehdissä. Pidetään paikat kunnossa Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivous tulee tehdä aina huolella. Jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään tarkastuskäynti, jonka yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä ja puutteista otetaan yhteys vuokralaisiin. Tarvittaessa tekemättömästä siivouksesta vuokralaiselle voidaan lähettää siivouslasku. Aurala on yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. Kuvat: aurala_talvi aurala_sauna aurala_huone aurala_kuisti aurala_takkahuone aurala_saari Auralassa viihtyy myös talvella Suunnitelmissa sukujuhlat, sukutapaaminen, syntymäpäivät tai muuten vain rentouttava loma kavereitten kesken? Auralassa viihtyy myös talvella. Edullisesta jäsenhinnasta saa tammikuussa vielä 20 % alennuksen. I lmoita samassa sähköpostissa nimesi, yhteystietosi (puh.nro ja s-postiosoite) sekä jäsennumerosi. Voit ilmoittautua yhden tai useamman maksullisen lomaviikon arvontaan, mutta kesäkautena jäsen voi arvonnan kautta saada vain yhden lomaviikon, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus päästä Auralaan lomailemaan. Arvottavat viikot toukosyyskuussa 2025: 5.-11.5. (viikko 19) 12.-18.5. (viikko 20) 23.-25.5. (viikko 21, huom! vain viikonloppu pe-su) 26.5.-1.6. (viikko 22) 2.-8.6. (viikko 23) 9.-15.6. (viikko 24) 16.-22.6. (viikko 25) 23.-29.6. (viikko 26) 7.-13.7. (viikko 28) 14.-20.7. (viikko 29) 21.-24.7. (viikko 30, huom! ma-pe) 28.7.-3.8. (viikko 31) 4.-10.8. (viikko 32) 11.-17.8. (viikko 33) 18.-24.8. (viikko 34) 25.-31.8. (viikko 35) 1.-7.9. (viikko 36) 8.-14.9. (viikko 37) Viikolla 21 Auralassa pidetään talkoot ja suursiivous, joten kyseisellä viikolla on mahdollista varata vain viikonloppu 23.–25.5. Viikko 27 on Auralan huoltoviikko eli 30.6.-6.7.2025 ei ole mukana arvonnassa. Lisäksi Aurala on varattu Rottarallin järjestäjille viikonlopun pe-su 25.–27.7. väliseksi ajaksi. Rottaralli on moottoripyöräilijöiden kokoontumisajo, johon on parhaimmillaan osallistunut noin tuhat henkilöä. Tämä näkyy ja kuuluu Hotelli Heimarin ja Auralan ympäristössä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Huomioithan myös, että Auralassa tehdään tulevan kesän aikana paikkomaalausta ja koska se on riippuvainen keleistä, saattaa maalauspäivä(t) osua jollekin lomaviikoista. Arvonnassa mahdollisesti vapaaksi jäävät ajankohdat kesältä 2025 ja ajanjakso 15.9.2025-3.5.2026 tulee varattavaksi 24.4. klo 14.00 Auralan varauskalenteriin. Varauskalenterin osoite on varauskalenteri.pau.fi. Hintoihin pieni korotus Auralan hintoihin on tehty pieni korotus 5.5.2025 alkaen. Varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 650 euroa, arkiviikolta ma-pe 500 euroa, kolmelta vuorokaudelta 400 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 350 euroa. Marraskuussa 2025 ja tammikuussa 2026 Auralassa on alennetut hinnat -20 %. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Aurala sijaitsee upealla paikalla Aurala-huvila sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, 52300 Mikkeli, Hotelli Heimarin välittömässä läheisyydessä. Auralan edulliset lomaviikot arvotaan huhtikuussa Auralan edulliset lomaviikot arvotaan PAUn jäsenten kesken muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta viikoille 19–37. Voit osallistua arvontaan ilmoittamalla haluamasi lomaviikon 10.4.2025 klo 12.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen aurala@pau.fi. Arvontaan voivat osallistua myös eläkeläiset. 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappi/pakastin yhdistelmää, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Kuistin pinta-ala on 36 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Saunasta voi pulahtaa suoraan Saimaaseen. Huvilan pihalta löytyy myös tennis kenttä, lasten leikkipaikka, liuku mäki, kiipeilyteline sekä hiekkalaatikko. Vieraiden käytössä on myös SUP-lautoja ja polkupyöriä sekä soutuvene. Auralassa on myös lasitettu grillikatos, jossa voi grillata makkaraa ja keittää vaikka nokipannukahvit. Pidetään paikat siistinä Majoittuja hoitaa itse huvilan loppu siivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivous tulee tehdä aina huolella. Jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään tarkastuskäynti, jonka yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä ja puutteista otetaan yhteys vuokralaisiin. Tarvittaessa tekemättömästä siivouksesta vuokralaiselle voidaan lähettää siivouslasku. Aurala on yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/ jasenedut/lomaedut/aurala tai varauskalenteri.pau.fi. < 40 REITTI_1_2025.indd 40 REITTI_1_2025.indd 40 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 41 40 T ilaisuuteen oli ilmoittautunut kuutisenkymmentä Postin eläkeläistä. Tilaisuudessa alusti entisenä aluejohtajanakin tunnettu Tapani Soininen, joka kertoi Postin vaiheista yrityksenä ja yhteiskunnallisena instituutiona. Postin työhyvinvointisäätiön uusi asiamies Petra Lilius toi Postin työhyvinvointisäätiön tervehdyksen. Hän totesikin, että oli suuri ilo ja kunnia osallistua Turun Posti Seniorien 50-vuotisjuhlaan. Juhlapuheiden mielenkiintoiset ja koskettavat aiheet, kollegoiden tapaaminen, herkullisesta ruoasta nauttiminen sekä kauniit musiikkiesitykset tekivät tilaisuudesta unohtumattoman. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiön vuosittainen tuki eläkeläistoiminnalle on arvokasta, ja tällaisina päivinä yhdessäolon merkitys korostuu. Lilius toivoi vilpittömästi, että Turun Posti Seniorit saa lisää jäseniä, sillä yhteisön kautta löytyy iloa, seuraa ja mukavaa yhteistä tekemistä. PAUn Varsinais-Suomen osastosta tilaisuudessa edustivat pj. Marko Koivumäki ja tiedostussihteeri Tommi Raitanen. Turun Postisenioreiden johtokunta sekä kutsuvieraita vasemmalta lukien: Reino Intovuori, Arto Heinonen, Marko Koivumäki pj. PAU V-S osasto, Soili Seppä pj. Turun Postiseniorit, Kirsti Savolainen, Pertti Siika, Aatos Vihersalo, Erja Rumpunen, Terttu Seppä, Lassi Aalto, Tommi Raitanen PAU V-S osasto ja Petra Lilius Postin työhyvinvointisäätiön asiamies. TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI KUVA: ULLA TASKINEN Turun Postiseniorit viettivät 50 v. juhliaan torstaina 16. päivänä tammikuuta 2025 hienoissa puitteissa Turun Hansa-salissa. Turun Postiseniorit juhli Hansa-salissa Osasto on tehnyt Turun Postisenioreiden kanssa hyvää yhteistyötä jo vuosikymmenten ajan. Perinteisesti oloneuvokset ja neuvoksettaret on kutsuttu kesäkoti Mäntyniemeen kesäistä yhdessäolopäivää viettämään ja nyt juhlavuoden järjestelyjen onnistumiseksi ammattiosasto oli maksanut perinteisen rahallisen tukensa tuplana. Eläkeläiset ovat arvostaneet myös sitä, että paikallinen osasto on tilannut halukkaille PAUn almanakan joka vuosi. Omassa osuudessamme kehuin hyvää yhteistyötä ja Raitasen Tommi sai paljon kiitosta kertoessaan työelämän kuulumisista. Kerroin Postiseniorien arvokkaalle juhlalle terveiset myös PAUn liittohallitukselta. Lopuksi kuunneltiin juuri 70 v. täyttänyttä Postin sekakuoro Lauluviestiä muutaman ikivihreän verran. Ensimmäistä kertaa muuten kuulin, että vuonna 1954 ko. kuoron perustaminen liittyi arvokkaan pianon hankintaan. Edellytyksenä pianon hankinnalle oli silloisen päällikön Aarno Pesolan vaatimuksesta kuoron perustaminen. Juhlapuhujien, kuoron ja ruokailujen jälkeen pistettiin jalalla koreaksi. Etenkin ex. postinjakaja Heinosen Tipin haitarisoolot olivat komeata kuunneltavaa eikä muukaan orkesteri jättänyt toivomisen varaa. Turun Postisenioreiden toiminta on ollut aina aktiivista, josta osoituksena tämäkin juhla, johon saatiin noin 60 jäsentä mukaan. Se on todella paljon, kun koko yhdistyksessä on vajaa kaksisataa jäsentä. Eläkeläiset ovat kokoontuneet säännöllisesti myös kahvikupposen ääreen keskustelemaan ja kokoustelemaan päivän polttavista asioista muutaman kerran vuodessa. Välillä on menty myös bussilla jollekin reissulle ja toisinaan myös risteilty tai suunniteltu teatterireissuja ym. Postisenioreiden aktiivisuudesta voisi moni ammattiosastokin ottaa mallia. Itse tein sellaisen havainnon, että porukassa oli tosi paljon entisiä työkavereitani, ammattiosaston toimikunnan jäseniä ja mahtuipa porukkaan jopa muuan entinen esimieheni. < REITTI_1_2025.indd 41 REITTI_1_2025.indd 41 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 43 42 Elokuva V uodenvaihde toi valkokankaalle kaksi elokuvaa, jotka käsittelevät kahden Pohjoismaan suhdetta natsihallintoon toisen maailmansodan aikana. Norjalaisdraama Quisling: viimeiset päi­ vät kertoo Norjan ”ministeripresidentti” Vidkun Quislingin kylmäävän tarinan natsi-Saksan hännystelijänä. Klaus Härön Ei koskaan yksin -elokuvan näkökulma on puolestaan Suomen kyseenalaiset toimet Saksan rinnalla sodan aikana. Härö on useissa elokuvissaan keskittynyt historiallisiin tarinoihin, ja ne ovat olleet lähinnä pieniä paloja kipeistä kohdista Suomen historiassa. Ei koskaan yksin asettuu osaksi samaa jatkumoa. Nyt aiheena on Suomen osallistuminen holokaustiin. Holokausti oli natsi-Saksan toimeenpanema järjestelmällinen juutalaisten vaino vuosina 1933–1945. Suomessa monet poliitikot ja viranomaiset olivat tuolloin myös saksalaismielisiä, ja tämä aiheutti vaarallisia aikoja maassa oleskeleville juutalaisille. Härön uutuus kertoo liikemies Abraham Stillerin (1885–1972) tarinan, siitä kuinka hän pyrki estämään Suomessa oleskelevien juutalaisten luovuttamisen TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVA: MATILA RÖHR / ANDRES TEISS Ei koskaan yksin – Suomen historian pimeä hetki Saksaan toisen maailmansodan aikana. Stiller oli myös suomenjuutalaisten keskuudessa vaikutusvaltainen hahmo. Tarina pohjautuu Rony Smolarin kirjoittamaan teokseen Setä Stiller – Valpon ja Gestapon välissä (2003). Stillerin roolin elokuvassa näyttelee Ville Virtanen. Elokuvan käynnistävänä tapauksena on elokuu 1938, kun Helsinkiin saapuu laivalla joukko Itävallan juutalaisia, jotka olivat paenneet natsi-Saksan valtaamasta kotimaastaan. Viranomaiset estivät maihinnousun ja juutalaisia uhkaa pikakarkotus. Stiller onnistuu kuitenkin poliittisten suhteittensa avulla estämään karkotuksen – tällä kertaa. Jatkosota muuttaa tilanteen uudelleen, vaarassa on jopa koko Suomen juutalaisyhteisö. ”Milloin nämä juutalaiset annetaan meille?” kysyy Gestapon päällikkö Valtiollisen poliisin päälliköltä Arno Antonilta (Kari Hietalahti). Härö kuvaa tapahtumien kehityskulkua hyvin, paineita tuo kasvava karkotusuhka, jota vastaan käydään epätoivoisia neuvotteluyrityksiä. Ahdistava pelon ilmapiiri tulevaisuudesta on aistittavissa. Kuinka lopulta kävi, on tunnettua historiaa: Kahdeksan juutalaista luovutettiin, joista vain yksi selvisi. Elokuvassa tavataan myös Stiller uurteiskasvoisena ikämiehenä, kun hän katuu katkerasti vääriä ratkaisujaan. Ohjaajana Häröä voisi kuvailla jopa vanhan liiton elokuvantekijäksi. Ohjaus on dynaamisen konstailematonta ja tarkoin harkittua. Historiallinen tosikertomus etenee loogisesti ja selkeästi, jota korostaa huolellinen, elokuvan lajityypille ominainen, paikoin jopa hieman teatraalinen lavastus. Visuaalisesti näyttävän elokuvan näyttelijäntyö on kautta linjan varmaotteista. Suurimmassa vetovastuussa on Ville Virtanen Stillerin roolissa. Tarkka katsoja saattaa tosin tunnistaa Virtasen roolisuorituksessa piirteitä hänen näyttelemästään Sorjosen hahmosta samannimisestä TV-sarjasta. Klaus Härö on onnistunut paketoimaan puoleentoista tuntiin vaikuttavan elokuvan juutalaispakolaisten kohtalosta Suomessa. Ajankohtaisuuttakin Ei kos­ kaan yksin -elokuvasta voidaan nähdä elämme taas maailmassa, johon liittyy epävarmuus. < Ei koskaan yksin ­elokuva elokuva­ teattereissa kautta maan. REITTI_1_2025.indd 42 REITTI_1_2025.indd 42 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 1 | 2025 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 10.3. mennessä ja voita 20 € REITTI_1_2025.indd 43 REITTI_1_2025.indd 43 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26
• HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle 13 50 eur/kk* Kalevan henkivakuutus PAUn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 582 523 eur YHTEISTYÖSSÄ REITTI_1_2025.indd 44 REITTI_1_2025.indd 44 31.1.2025 15.26 31.1.2025 15.26