• • YT-LAKI UUDISTUMASSA 10 • JÄSENET TEKEVÄT LIITON 20 • HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU 26 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2021 Reitti Työsuojeluasiamies Heidi Kinnunen: Työsuojelu Postilakia muutetaan taas 12 Uudet palkkataulukot 14 kuuluu kaikille 6 Reitti_2_2021.indd 1 Reitti_2_2021.indd 1 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 2 Reitti 3 Reitti 2 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 750 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 3 22.3. 15.4. 4 24.5. 17.6. 5 26.7. 19.8. 6 30.8. 23.9. 7 4.10. 28.10. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 2 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Työsuojelun sanansaattaja 10 Yt-laki uudistuu 11 Puheenjohtajalta 12 Postilaki muuttuu 14 Uudet palkkataulukot 18 Murrosajan kynnyksellä: SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta 20 Jäsenet tekevät liiton–teoria ja käytäntö 22 Ay-majakka: Juha Jaatinen 23 Vuosityöajan lyhennys 24 Postissa kuudella eri vuosikymmenellä 26 Työsuojelun perusteet: Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla 28 Puhetta taloudesta: Elina Pylkkänen 29 Sairaanhoitoa virkamiesajoilta 30 Postimuseo ei pelkää uudistua 32 Kysyvälle vastataan 34 Auralasta tuli suosittu lomakohde 36 Menoon mukaan 37 Ohi on! 38 Ristikko 39 Kolumni: Tiina Torppa 40 På Svenska 41 In english 42 Työttömyysturva 43 Muutosilmoitukset 20 30 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Yhtenä jouluna sain Meksikon suurlähetystöstä laatikollisen Sol-olutta. 25 34 Reitti_2_2021.indd 2 Reitti_2_2021.indd 2 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 2 Reitti 3 Pä äk ir jo itu s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Sopiminen ei ole sanelua T yöja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuun alussa selvityksen työehtosopimukseen perustuvan paikallisen sopimisen nykytilasta ja sitä edistävistä toimista. Selvityksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan liittyvä kirjaus paikallisesta sopimisesta: ”Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista, mikä on avainasemassa sopimisen vaatiman luottamuksen ilmapiirin luomisessa”. Hyvä uutinen palkansaajien kannalta selvityksessä on se, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa, ei lainsäädännön kautta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja erityisesti Suomen Yrittäjät ovat toista mieltä. Työantajapuolen intresseissä on kaiken aikaa ollut työpaikkatason sopiminen, jolla tavoiteltaisiin nätisti ilmaistuna joustavuutta ja rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Suomennettuna tämä tarkoittaisi palkkojen leikkaamista ja työehtojen heikentämistä paikallisen sopimisen kautta. SAK:n luottamusmiespaneelin (2020) mukaan merkittävimmät esteet paikalliselle sopimiselle olivat työnantajan haluttomuus sopia sekä painostaminen tai sanelu työnantajan taholta. STTK:n luottamusmieskyselyn (2019) mukaan suurimmat esteet paikalliselle sopimiselle olivat epätasapainoinen neuvotteluasetelma, työnantajan sanelu sekä heikko sopimiskulttuuri. Luottamusmieskyselyjen tulokset kuulostavat tutuilta myös Postissa. Vuosi (Reitti 3/2020) sitten tässä lehdessä pääluottamusmies Arto Niini kirjoitti siitä, kuinka paikallinen sopimus kaatui Lounais-Suomessa työnantajan haluttomuuteen. Kynnyskysymyksenä oli, voidaanko 9,5 tunnin työvuoroista sopia toimipaikkakohtaisesti. Ei voitu, koska työnantaja ei halunnut sopia työpaikkatasoisesti, siis paikallisesti. Edunvalvojat asetetaan myös turhan usein selkää seinää vasten tyyliin ”jos ette suostu kymmenen tunnin työpäiviin, edessä on osa-aikaistamiset”. Tämä on tyypillinen paikallisen sopimisen, vai pitäisikö sanoa paikallisen sanelun esimerkki siitä, jossa ei synny win-win tilannetta eli molemmille osapuolille aitoa kokemusta mielekkäästä tuloksesta. Paikallisia sopimuksia on vuosien varrella tehty Postissa paljon ja hyviäkin. Sääli vain, että viime vuosina ongelmaksi on noussut yhä enemmän sopijaosapuolten keskinäinen luottamuksen puute. Tämä on yksi niistä edellytyksistä, jotka työja elinkeinoministeriön selvityskin nostaa paikallisessa sopimisessa esiin. Muita ovat muun muassa yhteinen ymmärrys työpaikan tärkeistä asioista, tasapaino neuvotteluasetelmassa, realistiset tavoitteet ja aikataulu, sopimusmandaatti, tiedonsaanti ja avoin viestintä. < JUHA PÖYRY Reitti_2_2021.indd 3 Reitti_2_2021.indd 3 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 4 Reitti 5 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula PAUn jäseniä ehdolla kuntavaaleissa 17 PAUn jäsentä on tietojemme mukaan asettunut ehdolle kevään kuntavaaleissa. Kuntavaalit järjestetään 18.4. Ennakkoäänestys 7.–13.4. Vaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme. Muista äänestää! Hokkanen Kari, 62 v. postityöntekijä, SDP, Uusimaa, Hytönen Marko, 54 v. postityöntekijä, SDP, Laukaa, Jaakkonen Mauri , 61 v. postityöntekijä/työtön työnhakija, Vasemmistoliitto, Kemi, Kalliokoski Jukka , 53 v. strateginen pääluottamusmies, SDP, Seinäjoki, Koivisto Markus , 62 v. valtiotieteen maisteri, sanomalehdenjakaja (irtisanottu tuta-perustein 2016), SDP, Porvoo, Kuikka Maarit , 49 v. postityöntekijä, Vasemmistoliitto, Helsinki, Lempinen Kari , 61 v. tuntiopettaja, SDP, Lahti, Lindblad Anders , 51 v. postityöntekijä, SDP, Porvoo, Müller-Salonen Lena , 52 v. työsuojeluasiantuntija, SDP, Aura, Nieminen Heidi , 41 v. PAUn puheenjohtaja, lakimies, SDP, Vihti, Perttilä Timo K. , 67 v. eläkeläinen, valitsijayhdistys, Vantaa, Rossi Jouko , 42 v. postityöntekijä, SDP, Imatra, Simos Timo , 62 v. postityöntekijä, SDP, Porvoo, Sundström Jesper , 53 v. pääluottamusmies, SDP, Vaasa, Sutinen Jyrki , 54 v. postityöntekijä/pääluottamusmies, SDP, Rovaniemi, Töyrylä Salli-Irene , 58 v. postityöntekijä, SDP, Uusimaa, Vikström Matti , 62 v. pieni työmies, SDP, Turku. Heimari myytiin St Michel Resort Oy:lle PAU myi Ristiinassa sijaitsevan hotellija koulutuskeskus Heimarin St Michel Resort Oy:lle helmikuun alussa. PAUn liittohallitus teki periaatepäätöksen Heimarin myymisestä jo kesällä 2019. Heimarin vieressä sijaitseva Aurala pysyy liiton omistuksessa. Heimarista päätettiin luopua, koska liitolla ei ole resursseja, eikä mahdollisuuksia investoida ja kehittää Heimarin hotelli-, majoitus – ja ravintolapalveluita. PAUn kurssit pidetään kuitenkin tänä vuonna suunnitellusti (koronatilanteen salliessa) Heimarissa. Suomen Postiyhdistys osti Heimarin vuonna 1922 postivirkamiesten lepoja vanhainkodiksi. Toiminta Heimarissa alkoi vuotta myöhemmin. Reitti_2_2021.indd 4 Reitti_2_2021.indd 4 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 4 Reitti 5 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu koulutukseen PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Koronatilanne voi vaikuttaa kurssien toteutumiseen. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. PAUN OMA KOULUTUS PAUn järjestökoulutus Selkoa sopimuksista Aika: 17.–18.4.2021 Paikka: Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. PAUn sopimuskoulutus Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika: 19.–23.4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelu tehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Työsuojelun peruskurssi Aika: 19.–23. 4.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 26.3.2021 Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja asia miehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika: 19.–20.6.2021 (* Huom! Uusi ajankohta) Paikka: Tallink Spa -hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 14.5.2021 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä minulle on liitosta? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Reitti 5 Osa-aikaisen työttömyysturvaoppaasta tärkeää tietoa Tämän lehden välistä löydät Osa-aikaisen työttömyysturvaoppaan, jossa kerrotaan mm. kuinka haet työttömyyskassasta soviteltua päivärahaa osa-aikaistamisen aiheuttamaan palkan pienentymiseen. Oppaassa kerrotaan myös työaikatarkastelusta ja keskeisimmistä tes-muutoksista, joita osa-aikaisen on hyvä tietää. Palkkasaatavia ja lomakorvauksia mainosjakajille lähes 100 000 euroa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi PS-Suorajakelu Oy:n, Helsingin Jakelu-Expert Oy:n ja SSM Itä-Suomi Oy:n maksamaan neljälle mainosjakajalle palkkasaatavia 91 791,39 euroa ja lomakorvauksia 6842,36 euroa. Helsingin käräjäoikeus antoi 27.1.2021 tuomiot neljässä mainosjakajien palkkasaatavia koskevassa tapauksessa, joissa kantajat olivat Postija logistiikka-alan unioni PAUn jäseniä. Vastaajina oli yhden jäsenen osalta PS-Suorajakelu Oy, toisen jutussa Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä kahdessa jutussa SSM Itä-Suomi Oy. Kyse palkkasaatavissa oli ajasta ennen 1.11.2019, jolloin jäsenten palkkaus oli perustunut Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n (SME ry) ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n (SKE ry) väliseen työehtosopimukseen (Erillisjakelu-tes). Käräjäoikeus tuomitsi mainosjakeluyhtiöt maksamaan vaaditut palkkasaatavat ja lomakorvaukset korkoineen. Lisäksi jakeluyhtiöt tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 38 783,17 euroa. Jakeluyhtiöt ovat illmoittaneet valittavansa tuomiosta, joten käräjäoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Opas löytyy myös PAUn jäsensivuilta www.pau.fi (edunvalvonta>materiaalit> oppaat). Samasta paikasta löydät myös viime syksynä ilmestyneen Osa-aikaisen tes-oppaan. Reitti_2_2021.indd 5 Reitti_2_2021.indd 5 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 6 Reitti 7 CAMS Työnkuva Työnkuva Reitti 6 Työsuojeluasiamies Heidi Kinnunen teki taannoin aloitteen työturvallisuuden parantamisesta suoraan Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusistolle. Kinnunen esitti, että esimerkiksi Postiseen voisi tehdä asiakkaille selkeät kuvalliset ohjeet, kuinka tehdä lumityöt oikeaoppisesti jakajan työturvallisuutta ja ergonomiaa ajatellen. Reitti_2_2021.indd 6 Reitti_2_2021.indd 6 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 6 Reitti 7 Työsuojelun sanansaattaja Työsuojeluasiamies Heidi Kinnunen muistuttaa, että jokainen on velvollinen huolehtimaan työturvallisuudesta ja puuttumaan asioihin, mikäli huomaa mahdollisia epäkohtia. Työsuojelu kuuluu kaikille. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY 7 H eidi Kinnunen tuli Postin perusjakeluun Lohjalle huhtikuussa 2009. Vuonna 2017 Kinnunen valmistui fysioterapeutiksi. Tehtyään vajaan vuoden oman alansa töitä hän palasi takaisin Postille. Työsuhde on nyt osa-aikainen, mutta ylitöiden takia töitä on riittänyt. Viime syksynä omasta toiveestani sain kymmenen vuoden tauon jälkeen palata autoreitiltä pyöräja kerrostaloreitille, näihin kun harvemmin on tunkua. Lisäksi toimin tuotevirtaohjaajan tehtävässä. Työsuojeluasiamiehen roolissa olen toiminut helmikuusta 2020 lähtien, Kinnunen kertoo. Lohjalla työntekijöitä on yhteensä nelisenkymmentä, joista vuokratyöntekijöitä on 5–6 ja alihankkijoita yksi. Autoreittejä on 29 ja pyöräreittejä 3, joista 2 ajetaan Kyburz-sähköskootterilla. Autoreiteistä pisin on noin 150 km ja se sijaitsee Karjalohjan/ Sammatin alueella. Teemme esityön Karjalohjan ja Sammatin jakelun lähtöpisteelle, jossa kaksi henkilöä hoitaa jakelun. Karjalohjan jakaja on postilainen. Sammatin jakelua hoitaa yksityinen yrittäjä. Saukkolassa postilaiset hoitavat sekä esityön että jakelun itse. Länsi-Uudenmaan alueella käynnistyi yt-neuvottelut tammikuun loppupuolella, joka vetää luonnollisesti työntekijöiden mielet apeaksi ja mietteliääksi. Työpaikan hyvä yhteishenki auttaa kuitenkin jaksamaan. Reitti_2_2021.indd 7 Reitti_2_2021.indd 7 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 8 Reitti 9 Työnkuva Tilanteessa, jossa jo valmiiksi työskennellään pienellä porukalla tehden vapaaehtoisesti pitkää päivää, ei tuollaiset uutiset ole mukavaa kuultavaa. Ilmapiiri on kuitenkin pysynyt ennallaan ja yhdessä tekemisen henki on säilynyt ikävistä yt-uutisista sekä koronaväsymyksestä huolimatta. Haastavista päivistä selvitään, kun pohdimme yhdessä niihin ratkaisuja. On mukavaa työskennellä paikassa, jossa on työtovereita, jotka auttavat toisiaan. Tämä lisää henkistä hyvinvointia ja auttaa keventämään työn kuormitusta. Heidi Kinnusta harmittaa työssä kuitenkin jatkuva kiireen tuntu, joka on vähentänyt työpaikalla rentoa rupattelua työn lomassa. Koskaan ei saa olla esimerkiksi niin kiire, etteikö olisi aikaa vaihtaa pari sanaa uuden työntekijän kanssa taikka istahtaa tauolle. Työn tauotus on todella tärkeää oman hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen vuoksi. Työturvallisuuden näkökulmasta pienikin tauko on parempi kuin ei taukoa lainkaan. Kursseilta lisää oppia Kinnunen kertoo kiinnostuneensa fysioterapeutin opintojen aikana valtavasti kaikesta, mikä liittyy työergonomiaan, työterveyteen ja -hyvinvointiin. Palattuaan Postille hän innostui työsuojeluasiamiehen pestistä heti, kun tehtävä vapautui. Suoritin viime syksynä PAUn työsuojelun perusja jatkokurssin. Kurssit laajensivat näkemystäni työsuojelutoiminnasta, antoivat arvokkaita keinoja ja vinkkejä työpaikalle vietäväksi sekä tietenkin mahdollisuuden verkostoitua muiden kurssilaisten kanssa. Koen tärkeänä sen, että kokemuksia voidaan jakaa eri puolella Suomea toimivien postityöntekijöiden kanssa. Olen todella motivoinut hoitamaan tätä tehtävää, haluan auttaa työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin liittyvissä asioissa kaikkia, jotka apua tarvitsevat. Otan mielelläni asioista selvää ja koulutan itseäni työsuojelun saralla edelleenkin. Kinnunen pitää työsuojelua ehdottoman tärkeänä työn onnistumisen, sujuvuuden ja turvallisen toteutumisen kannalta. Lisäksi hän muistuttaa, että kaiken toiminnan perustana on työturvallisuuslaki, joka edellyttää, että työnantaja ja työntekijät yhteistyössä ylläpitävät ja parantavat turvallisuutta ja terveellisyyttä. Meillä Lohjalla on hyvä porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen työturvallisuuden ylläpitämiseksi. Yhteistoiminta työntekijöiden, ryhmävastaavien ja palvelupäällikön välillä on sujuvaa. Työsuojelu on toimipisteessämme tärkeässä roolissa. Viikoittaisen palaverin yhteydessä Kinnunen pitää työpaikallaan turvavartin, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita. Useimmat aiheet liittyvät sääolosuhteiden huomioimiseen, nyt poikkeusaikana korona-ohjeistuksiin, työvälineisiin ja ajoneuvoihin. Turvavartin avulla saa helposti tuotua tärkeitä asioita esiin, jotka auttavat esimerkiksi onnettomuuksien ja tapaturmien ennaltaehkäisemisessä, Kinnunen muistuttaa. Turvavarttien lisäksi Lohjalla tehdään kerran kuukaudessa myös turvallisuuskävely yhdessä palvelupäällikön kanssa. Aika ajoin kävelyyn otetaan mukaan myös vaihtuva työntekijä, jotta saadaan esille uusia näkemyksiä. Turvallisuuskävelyn tarkoituksena on havainnoida työpaikan turvallisuustilannetta, jonka jälkeen sovitaan tehtävistä toimenpiteistä. Uusin turvallisuuskävely tulostetaan aina kaikkien nähtäville työsuojelun ilmoitustaululle muiden vaadittavien dokumenttien lisäksi. Ajoneuvojen kuntoon kiinnitettävä huomiota Viime keväänä Heidi Kinnusen aloitettua työsuojeluasiamiehenä alueen vaaranpaikat ja laatikoiden ryhmittelyt taajamissa hoidettiin heti kuntoon. Jakajien PoMo-laitteen Incy-järjestelmän avulla tämä oli helppo toteuttaa. Incyn avulla havainnon tekee todella nopeasti ja helposti. Havainnon tekemisessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sen tekemisestä aiheudu vaaraa itselle tai muille. Havainnon voi tehdä myös jälkikäteen, ilman kuvaa, mikäli se on turvallisin tapa. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että asiaan puututaan käytännössäkin – ettei tehdä havaintoja vain PoMo-laitteen uumeniin. Lohjan toimipaikassa järjestykseen ja siisteyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tavaroille on merkitty paikat ja roskat lajitellaan ohjeistuksen mukaan. Rikkinäiset työvälineet ja -tarvikkeet viedään niille merkityille paikoille. On ollut hienoa huomata, kuinka jokainen huolehtii, että työympäristö on siisti 5 Heidi Kinnunen muistuttaa, että jokainen työntekijä voi omalta osaltaan osallistua turvallisen työympäristön luomiseen tekemällä turvallisuushavaintoja ja raportoimalla mahdollisista poikkeamista ja epäkohdista. Reitti_2_2021.indd 8 Reitti_2_2021.indd 8 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 8 Reitti 9 ja turvallinen. Olen kiitollinen, että kaikki kantavat oman kortensa kekoon työsuojelun edistämiseksi, Kinnunen kehuu. Ajoneuvojen kunto on kuitenkin asia, joka on puhuttanut valtakunnallisesti jo pitkään. Niin myös Lohjalla. Kinnunen muistuttaa, että kenenkään ei tulisi vaarantaa omaa terveyttään puutteellisten työvälineiden vuoksi. Tähän asiaan toivoisi kyllä valtavaa muutosta ihan yleisellä tasolla. Ajoneuvo on kuitenkin se jakajan yksi tärkeimmistä työvälineistä, jota ilman työt eivät hoidu. Ajoneuvoissa pitäisi olla ainakin kunnolliset renkaat, toimivat ikkunat, toimiva lämmitys/jäähdytys ja ehjä istuin. Yhä enenevissä määrin ajoneuvossa vietetty aika lisääntyy nykyisten pitkien reittien vuoksi, joten jo työsuojelun näkökulmastakin tulisi asialle tehdä jotakin. Heidi Kinnunen kertoo puuttuvansa työpaikalla heti työsuojeluun ja työympäristöön liittyviin epäkohtiin. Tarvittaessa hän saa apua ryhmävastaavilta, palvelupäälliköltä ja/tai työsuojeluvaltuutetulta. Lähtökohta on se, että näiden asioiden kanssa ei aikailla. Olen luonteeltani muutenkin sellainen, että asiat hoidetaan pikimmiten kuntoon. Tutkailen jatkuvasti ympäristöä ja pyrin omalla toiminnallani vaikuttamaan siihen, että kaikilla ja kaikkialla on turvallista työskennellä. Minulle voi rohkeasti tulla sanomaan, mikäli huomaa jonkin epäkohdan, vien asian eteenpäin ellen itse osaa auttaa. Jokaisella on vastuu työturvallisuudesta Helmikuun neljänteen päivään mennessä Lohjan alueella tuli kuluneeksi 524 päivää ilman työtapaturmia. Ja sama tahti on jatkunut tämän lehden mentyä painoon. On sanottu, että turvallisuushavaintojen ja tapaturmien määrällä on käänteinen korrelaatio. Palvelupäällikkömme alue voitti viime syksynä käydyn turvallisuushavaintokilpailun, joten ehkä tässä on perää, kun vertaa tehtyjen havaintojen määrää tapaturmattomiin päiviin. Kinnusen mukaan työturvallisuushavaintokilpailun aikana moni työntekijä huomasi, kuinka työympäristön havain6 Ennen jakelureitille lähtöä Kinnunen tekee polkupyörälle lähtötarkistuksen PoMo-laitteen Incy-järjestelmän avulla. nointi jatkui vielä omalla vapaa-ajallaankin kaupassa saattoi nostaa lattialle pudonneen muovipussin, jotta kukaan ei kompastu siihen. Näillä yksinkertaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla vaikutetaan niin omaan kuin muidenkin turvallisuuteen, oli ympäristö sitten mikä tahansa. Heidi Kinnunen haluaakin painottaa, että työsuojeluasiat eivät kuulu ainoastaan työsuojeluedustajille ja työnantajalle. Hän huomauttaa, että jokainen on velvollinen huolehtimaan työturvallisuudesta ja puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Haluan lisäksi vielä muistuttaa siitä, että työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Esimerkiksi huonokuntoisella ajoneuvolla ei tule lähteä lumiselle ja jäiselle tielle kokeilemaan onneaan. < Reitti_2_2021.indd 9 Reitti_2_2021.indd 9 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 10 Reitti 11 TEKSTI VEERA KEKÄLE lakimies Yhteistoimintalain uudistus käynnissä PAU antoi lausunnon yhteistoimintalain uudistamisesta. Seuraavassa on esitetty muutamia keskeisimpiä ehdotettuja muutoksia. Ehdotettu uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta isosta kokonaisuudesta: jatkuvasta vuoropuhelusta työnantajan ja henkilöstön välillä, muutosneuvotteluista sekä henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa. Ehdotettu muutos on tavoitteiltaan oikeansuuntainen. On tärkeää, että yhteistoimintalainsäädäntö uudistetaan siten, että henkilöstön tiedonsaantia, aloiteoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään ja luottamusta ja yhteistoimintaa vahvistetaan parantamalla henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yhteistoimintamenettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten hyvin uudistus onnistuu saavuttamaan sillä haetut tavoitteet. Lakiehdotus jää osittain vajaaksi ja sisältää tulkinnanvaraisuuksia. Jatkuvan vuoropuhelun malli Esityksen suurimpia muutoksia nykyiseen nähden on jatkuvan vuoropuhelun malli, jonka mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua mm. yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta ja kehitysnäkymiä, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä koskien. Vuoropuhelun käytännön toteutustavoista sovittaisiin työpaikoilla. Jatkuvan vuoropuhelun ajatus on kannatettava. Toimiva vuoropuhelu on toimivan yhteistoiminnan ehdoton edellytys. Erittäin tärkeää on henkilöstön edustajan oikeus tehdä aloitteita vuoropuhelun käymiseksi. Vuoropuhelumalli on kuitenkin esitetty hyvin yleisellä tasolla. Vuoropuhelulle täytyy olla selkeä malli ja sen sisällön oltava luettavissa selkeästi laista. Ehdotettuun vuoropuhelumalliin sisältyy myös merkittävä lisäys toisinsopimista esimerkiksi tiedonsaannin harventamisen osalta, mikä ei ole omiaan edistämään vuoropuhelun tavoitteita. Esitys jättää lisäksi epäselväksi sen, muuttuuko oikeustila siltä osin, onko yhteistoimintaneuvottelut käytävä ennen kuin työnantaja tekee päätöksiä esimerkiksi nykyisen lain 4 luvun mukaisista asioista. Oikeustilaa ei tule muuttaa vuoropuhelu tulee jatkossakin käydä ennen työnantajan tekemiä päätöksiä. Osana vuoropuhelua työnantaja laatisi yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka mukaan kehitettäisiin henkilöstön osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia. Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan sisältyisi osin vastaavanlaisia asioita kuin nykyisen lain mukaiseen henkilöstöja koulutussuunnitelmaan. Muutosneuvottelut Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista sekä työvoiman käytön vähentämisestä olisi käytävä muutosneuvottelut. Esitetyt neuvottelumenettelyt vastaisivat pääpiirteissään voimassa olevaa lakia. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan vahvistettavaksi henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä täsmennettäisiin neuvotteluiden käynnistämisen ajankohtaa. Vuoropuhelun kohteeksi on näkemyksemme mukaan otettava myös yrityksessä noudatettavat työehtosopimukset. Tämän lisäksi PAU esittää, että mikäli työnantaja harkitsee yhden tai useamman työntekijän siirtämistä toisen työehtosopimuksen alle, olisi asiassa käytävä ehdotetun uuden lain mukaiset muutosneuvottelut. Muutosta ei tule toteuttaa ilman, että osapuolet ovat asiasta yksimielisiä. Täsmennyksiä henkilöstön edustukseen yrityksen hallinnossa Hallintoedustusta koskevia säännöksiä ehdotetaan siirrettäväksi yhteistoimintalakiin. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin, että henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Esitys voi vielä muuttua jatkovalmistelun tai eduskuntakäsittelyn aikana. Uuden lain esitetään tulevan voimaan vuoden 2022 alusta. < Reitti_2_2021.indd 10 Reitti_2_2021.indd 10 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 10 Reitti 11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen, vaan lannistuminen S OL Logistiikkapalvelut Oy, Mailia Oy ja Posti Palvelut Oy noudattavat Posti Oy:n jakelussa ja käsittelyssä työskenteleviin vuokratyöntekijöihinsä Medialiiton ja Teollisuusliiton välillä sovittua Jakelun työehtosopimusta. Kyseisessä työehtosopimuksessa on sekä palkkaettä muut työehdot selkeästi heikommat kuin PAUn ja Paltan välisessä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa, jota sovelletaan Postiin työsuhteessa oleviin postinjakajiin ja -lajittelijoihin. PAU nosti kanteen SOL logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kanteella haetaan kolmelle SOL logistiikkapalvelut Oy:n kautta Postin kolmessa eri postikeskuksessa työskenteleville postinlajittelijoille palkkasaatavia, koska PAUn mielestä Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta ei voi soveltaa postinlajittelutyöhön. Nyt jo tiedetään, että kanteelle tulee käymään huonosti, koska työtuomioistuin linjasi lausunnossaan, että Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta voi soveltaa myös postinlajittelutyöhön. Itseasiassa sitä voi ilmeisesti soveltaa kaikkeen mihin PAUn työehtosopimusta voi soveltaa, myös postin kuljettamiseen, johon tällä hetkellä sovelletaan Postissa AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimusta. Työtuomioistuimen lausunnossa nostetaan erityisesti esiin kolme päätökseen keskeisesti vaikuttavaa seikkaa. Vuonna 2017 jakelua koskevan työehtosopimuksen neuvotteluissa on työtuomioistuimen tulkinnan mukaan ollut Medialiiton ja silloisen TEAM-liiton (nyk. Teollisuusliitto) välillä tarkoitus muuttaa kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalaa siten, että se soveltuu myös lajittelutyöhön. Toinen keskeisesti esille nouseva seikka on Medialiiton, silloisen TEAM-liiton ja Postin tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n välillä käydyt keskustelut vuonna 2017. Työtuomioistuin piti uskottavana todistelua siitä, että vuonna 2017, kun Posti Palvelut Oy on liittynyt Medialiiton jäseneksi, on TEAM-liiton eli nykyisen Teollisuusliiton ja Medialiiton taholta vakuutettu jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltuvan kaikkeen siihen työhön mihin PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus soveltuu. Kolmantena asiana otettiin huomioon vuoden 2019 toimet, kun Posti yritti väkisin siirtää pakettilajittelijat jakelua koskevaan työehtosopimukseen. Sen tapauksen osalta uskoi työtuomioistuin todistelua, jonka mukaan tuolloin on silloisen Postin työsuhdejohtajan, Medialiiton ja Teollisuusliiton välillä ollut keskinäinen yhteisymmärrys siitä, että jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala ulottuu myös pakettilajittelijan työhön. Tuomioistuimessa emme siis onnistuneet saamaan vuokratyöntekijöille oikeutta, mutta me emme tästä lannistu vaan jatkamme vuokraja alihankintatyöntekijöiden työehtojen puolesta taistelemista. Vaikuttamiskeinoja on vielä jäljellä! Politiikka. Omistajaohjaus voi halutessaan sanoa Postille, että vuokraja alihankintatyöntekijät eivät ole toisen luokan kansalaisia vaan valtio-omisteisessa yrityksessä halutaan noudatettavan hyvää ja tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa. Tästä asiasta on jätetty eduskunnassa kirjallinen kysymys. Poliittisen työväenliikkeen kannattaisi nyt herätä olemaan työntekijän puolella ja jokainen meistä voi myös oman alueensa kansanedustajia asiasta muistuttaa. Järjestäytyminen. Jos poliittinen työväenliike ei toimi niin kuin sen pitäisi, ammatillinen työväenliike toimii. PAU aloitti #joukkuevoimalaji kampanjan pari kuukautta sitten ja sen tarkoituksena on herättää Postin vuokraja alihankintatyöntekijät liittymään PAUn jäseneksi. Vain järjestäytymällä saamme riittävästi kasaan voimaa, että voimme vaatia myös SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä noudattamaan vähintään PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen tasoisia ehtoja Postin vuokratyöntekijöihin. Kun emme lannistu, jossain kohtaa onnistumme! < TEKSTI VEERA KEKÄLE lakimies Reitti_2_2021.indd 11 Reitti_2_2021.indd 11 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 12 Reitti 13 V altioneuvoston kanslia asetti noin vuosi sitten ministeriöiden välisen työryhmän arvioimaan postija jakelumarkkinan nykytilannetta, tulevaisuuden näkymiä ja muutostarpeita tulevaan postilakiin. Valtiosihteerityöryhmä esitti viime syksynä postitoiminnan turvaamiseksi kolmipäiväistä jakelua, määräaikaista jakelutukea sanomalehdille ja yleispalvelun kilpailuvelvoitteesta luopumista. Työryhmän johtopäätösten sekä liikenneja viestintäministeriön virkamiesvalmistelun pohjalta laadittiin arviomuistio postilain mahdollisista muutoksista, johon PAU antoi oman lausuntonsa helmikuussa. Kolmipäiväinen jakelu ja keräily olisi PAUn mukaan selkeä heikennys niin postinsaajille kuin postinlähettäjille nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Postidirektiivin vaatimus lähtee edelleen viiden päivän keräilyja jakeluvelvoitteesta. Arviomuistiossa on nostettu esille maita, jotka ovat lähteneet poikkeamaan direktiivin mukaisesta jakeluvelvoitteesta, mutta samalla on hyvä muistaa, että Euroopassa 19 maassa jaetaan posti yhä direktiivin mukaisesti viitenä päivänä viikossa. Lisäksi viidessä maassa noudatetaan direktiiviä parempaa laatutasoa eli jakelu tapahtuu kuutena päivänä viikossa. Arviomuistiossa ei nosteta lainkaan esille EU:n sisäisen postin laatuvaadetta. Jakelupäivien harventaminen tekee käy5 Posti poisti vuonna 2017 runsaasti kirjelaatikoita haja-asutusalueilta ja taajamista. Postilain muutoksia koskeva arviomuistio lähtee siitä, että yleispalvelun osalta viisipäiväinen jakelu ja keräily supistetaan kolmeen. PAU muistuttaa, että muutos olisi selkeä heikennys niin postinsaajille kuin postinlähettäjille. Postilain muutoksella on merkittävä vaikutus postipalveluiden laatuun EU:n postidirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta yhä viisipäiväistä jakelua ja keräilyä. Direktiivistä huolimatta liikenneja viestintäministeriön tammikuussa julkaistussa arviomuistiossa esitetään yleispalvelun osalta siirtymistä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY tännössä mahdottomaksi toteuttaa EU:n sisäisen ulkomaan postin kulkunopeusvaateen. 85 prosenttia nopeimman vakioluokan ulkomaanpostista on toimitettava 3 työpäivän kuluessa ja 97 prosenttia siitä on toimitettava 5 työpäivän kuluessa. Arviomuistion mukaan postimäärän laskusta huolimatta, lain mukaiset postipalvelut halutaan Suomessa hoitaa ilman valtion taloudellista panostusta. PAU näkee positiivisena, että kolmipäiväiseen jakeluun siirtymisen edellytykseksi on kirjattu sanomalehtien jakelutuen toteutuminen. Samaan aikaan on kuitenkin kysyttävä, miksi postilähetyksistä vain sanomalehti tuotteena on valtion taloudellisen panostuksen arvoinen. Moni suomalainen, erityisesti ikääntyneet, ovat yhä monessa asiassa fyysisen postin varassa, eikä heillä ei ole osaamista tai muita valmiuksia siirtää kaikkea viestinvälitystään digimuotoon. Erityisesti täysin fyysisen postin varassa oleville postipalvelut ovat tärkeä peruspalvelu ja muillekin suomalaisille osa peruspalveluinfraa ja niiden saatavuutta pidetään itsestäänselvyytenä. Kokoaikainen työ on välttämätöntä Kolmipäiväinen jakelu on arviomuistion isoin asia alan henkilöstön kannalta. Muistiossa nostetaan perustellusti esiin myös se, että muutos Postin sisällä tulee toteuttaa aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa ja muutokset tulisi tehdä hallitusti, niin että turvataan osaavan henReitti_2_2021.indd 12 Reitti_2_2021.indd 12 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 12 Reitti 13 Pohjoismaiden jakelupäivämallit Norja Norjassa postilain muutos tuli voimaan heinäkuusta 2020. Postilain uudistuksella postinjakelu siirtyy viisipäiväisestä jakelusta käytännössä 2,5 päiväiseen jakeluun. Postia jaetaan joka toinen viikko maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, joka toinen viikko tiistaisin ja torstaisin. Eli joka toinen viikko jakelu on kolmipäiväistä ja joka toinen viikko kaksipäiväistä. Postilokeroihin jaetaan yhä viidesti viikossa. Sanomalehdet kuuluvat Norjassa yleispalveluun. Siirtymäkauden aikana valtio tukee sanomalehtien jakelua ostopalveluna. Lakimuutoksen myötä valtio tulee ostamaan jakelua kolmena päivänä viikossa 30.6.2022 saakka. Ruotsi Postilaissa on yhä pääsääntönä viisipäiväinen jakelu ja keräily, mutta postinjakelun voi toteuttaa noudattaen postiasetuksen sääntöjä. Lain kirjauksesta huolimatta PostNord on ottamassa käyttöön uutta jakelumallia, jossa yleispalvelukirjeitä jaetaan jatkossa vain joka toinen päivä. Uuden jakelumallin käyttöönotto alkaa asteittain tämän vuoden alusta siten, että se on käytössä koko maassa vuoden 2022 aikana. Uusi jakelumalli on samankaltainen kuin Norjassa. Uudessa mallissa postia jaetaan joka päivä, mutta jakelu jaetaan kahteen eri alueeseen. Ensimmäisellä viikolla postia jaetaan alueella 1 maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja alueella 2 tiistaina ja torstaina. Seuraavalla viikolla alueet 1 ja 2 vaihtavat paikkaa. Tanska Vuonna 2014 sähköinen postilaatikko tuli Tanskassa pakolliseksi kaikille kansalaisille. Lain myötä kaikki viranomaisten aiemmin kirjepostina lähetetyt viestit muuttuivat sähköisiksi, jolloin postin kirjevolyymit romahtivat kerralla. Tanskassa siirryttiin ensin kolmipäiväiseen jakeluun, minkä jälkeen kirjeiden lähetysaikoja pidennettiin vielä entisestään, jolloin jakelu pystytään toteuttamaan kerran viikossa. Tanskan malli perustuu maantieteellisesti jaettuihin alueisiin, jossa eri jakelualueen postit jaetaan kiertävän järjestelmän mukaan eri viikonpäivinä siten, että kullekin alueelle posti jaetaan vain kerran viikossa. < kilöstön riittävyys sekä työssäjaksaminen. Tämä on edellytys sille, että postipalveluiden luotettavuus voidaan säilyttää. Kolmipäiväisen jakelun huonoin toteutustapa olisi sitoa lainsäädännöllä kiinni kolme jakelupäivää, jotka olisivat kaikille postinsaajille samat. Tämä tarkoittaisi, että postinjakajille olisi tarjolla vain osa-aikaista työtä. Matalapalkka-alalla osa-aikainen työ ei elätä eli jokainen postinjakaja pyrkisi tuossa vaiheessa löytämään kokoaikaisen työn, josta saisi riittävän ansion elämiseen. Suuri työntekijöiden vaihtuvuus näkyisi väistämättä niin postinsaajille kuin -lähettäjille ja heikentynyt postipalveluiden laatu söisi palvelun luotettavuutta. Muissa pohjoismaissa on arviomuistioon kirjatun hyvän vertailun mukaan päädytty harvennetuissa jakelupäivissä vuoropäivämalliin. Vuoropäivämalli mahdollistaa postityön toteuttamisen kokoaikaisena työnä. Toki tässä mallissa on väistämättä myös isot henkilöstövaikutukset, koska vuoropäivämallissa postinjakajia tulisi olemaan merkittävästi vähemmän kuin nykyään. Kokopäivätyö mahdollistaa kuitenkin palkalla elämisen ja siten se olisi takaamassa alalle osaavan henkilöstön myös jatkossa. PAUn kanta on, että jos kolmipäiväiseen jakeluun siirrytään, tulee lainsäädäntö kirjata niin, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla postialan teettämistä kokoaikatyönä. Kolmipäiväinen jakelu tulee kaikissa vaihtoehdoissa vähentämään postityötä entisestään ja alan työntekijöiden uudelleenkouluttamisen ja uudelleentyöllistymisen mahdollisesti vuosikymmenten pituisen postiuran jälkeen tulisi olla myös valtion intressi ja se tulisi tehdä myös lainsäädännön taustaselvityksissä selväksi. Tehostamisen tylyt lukemat Liikenneja viestintäministeriön arviomuistiossa laskevat postivolyymit 2000-luvuna aikana on kuvattu tarkkaan, samoin niiden vaikutus jakelutoiminnan kannattavuuteen. Jakelumäärien laskun ja siitä seuranneiden taloudellisten vaikutusten seuraus henkilöstöön on tiivistetty muistiossa yhteen lauseeseen: ”… yleispalvelun tarjoaja Posti on viime vuosina joutunut sopeuttamaan ja tehostamaan toimintaansa muun muassa yhteistoimintaneuvotteluiden ja uudelleen organisoinnin kautta, nostamalla tiettyjen kirjelähetysten hintoja ja tekemällä muutoksia kirjelähetysten kulkunopeuksiin sekä pienentämällä myymäläverkostoaan.” Lukuina edellä kerrottu sopeuttaminen ja tehostaminen on henkilöstön osalta tarkoittanut muun muassa seuraavaa. Vuonna 2000 Postissa oli 11 770 postinjakajaa, 3810 postinlajittelijaa ja 2680 palvelumyyjää. Yhteensä näissä tehtävissä työskenteli tuolloin 18260 postilaista. Postin omia myymälöitä oli koko maassa 474. Vuonna 2020 edellä kerrotuissa tehtävissä työskenteli 6800 postilaista postinjakajana tai -lajittelijana ja alle 50 palvelumyyjää. Postin omia myymälöitä on koko maassa 7 kappaletta. Sopeuttamista ja tehostamista on näissä tehtävissä tehty 2000-luvun postimurroksen aikana yli 11 000 henkilön verran. Tuleva lain muutos vähentää postityötä entisestään. Luotettavien ja laadukkaiden postipalveluiden toteuttaminen vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa. Alaan sitoutuminen on voimakkaiden sopeuttamisja tehostamistoimien takia heikentynyt ja vaihtuvuus on näkynyt ja tulee näkymään postipalveluissa myös jatkossa. Se miten nyt käsiteltävänä oleva postilain muutos tullaan toteuttamaan, ratkaisee sen, pysyykö alalla osaavaa henkilöstöä tuottamassa luotettavia postipalveluita. < LÄHTEET: • Uudistuva postitoiminta.. Valtiosihteerityö r yhmän raportti. Arvioita postija jakelumarkkinan nykytilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja sääntelykehyksen muutostarpeista. Valtio neuvoston julkaisuja 2020:18. • Liikenneja viestintäministeriön (lvm) arviomuistio postilain muutoksille 15.1.2021. • Postija logistiikka-alan unioni PAUn lausunto lvm:n arviomuistioon. Koko lausunto luettavissa osoitteessa www.pau.fi. Reitti_2_2021.indd 13 Reitti_2_2021.indd 13 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 14 Reitti 15 Uudet palkkataulukot – tarkista palkkasi VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite P (viestinvälitysja kuljetustyö) Tarkista palkkalaskelmastasi, että palkkasi on maksettu oikein. Mikäli palkassasi on epäselvyyttä, käänny luottamusmiehen tai liiton toimiston puoleen. Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 873,58 1 927,26 11,71 12,05 102 2–5 vuotta 1 952,03 2 008,81 12,20 12,56 103 6–9 vuotta 2 034,61 2 093,44 12,72 13,08 104 10–15 vuotta 2 120,28 2 181,19 13,25 13,63 105 vähintään 16 vuotta 2 211,13 2 275,12 13,82 14,22 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 1 960,29 2 017,06 12,25 12,61 202 2–5 vuotta 2 041,83 2 100,68 12,76 13,13 203 6–9 vuotta 2 127,51 2 189,44 13,30 13,68 204 10–15 vuotta 2 217,31 2 281,32 13,86 14,26 205 vähintään 16 vuotta 2 313,31 2 380,41 14,46 14,88 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakettiauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuotta 2 006,74 2 064,54 12,54 12,90 A02 6–9 vuotta 2 092,41 2 153,32 13,08 13,46 A03 10–15 vuotta 2 180,16 2 243,12 13,63 14,02 A04 vähintään 16 vuotta 2 272,02 2 338,10 14,20 14,61 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuotta 2 062,48 2 122,35 12,89 13,26 B02 6–9 vuotta 2 146,10 2 208,03 13,41 13,80 B03 10–15 vuotta 2 234,87 2 299,89 13,97 14,37 B04 vähintään 16 vuotta 2 329,83 2 397,96 14,56 14,99 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuotta 2 116,16 2 177,06 13,23 13,61 C02 6–9 vuotta 2 202,86 2 266,87 13,77 14,17 C03 10–15 vuotta 2 290,61 2 356,67 14,32 14,73 C04 vähintään 16 vuotta 2 383,51 2 452,67 14,90 15,33 Reitti_2_2021.indd 14 Reitti_2_2021.indd 14 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 14 Reitti 15 VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite P (viestinvälitysja kuljetustyö) Palkkaliite C (toimihenkilötehtävät) Palkkaliite D (sanomalehdenjakelu 7+1 malli) Palkkaliite D (sanomalehdenjakelu 6+2 malli) Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien: PL: C1 PL: C2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 10 2 019,13 2 077,97 12,62 12,99 20 2 129,58 2 191,51 13,31 13,70 03A 2 335,00 2 403,12 14,59 15,02 03B 2 409,31 2 479,51 15,06 15,50 40 2 481,57 2 553,83 15,51 15,96 50 2 630,21 2 706,61 16,44 16,92 60 3 338,34 3 436,40 20,86 21,48 70 3 543,76 3 648,01 22,15 22,80 80 3 767,75 3 878,20 23,55 24,24 90 4 001,04 4 118,72 25,01 25,74 100 4 252,91 4 377,81 26,58 27,36 Taulukkotuntipalkat 1.2.2021 lukien: PR MUU SUOMI kerroin PKS kerroin 001 9,16 9,42 002 2 kokemusvuoden jälkeen 9,35 1,021 9,62 1,021 003 6 kokemusvuoden jälkeen 9,69 1,058 9,98 1,059 004 10 kokemusvuoden jälkeen 10,09 1,102 10,37 1,101 005 16 kokemusvuoden jälkeen 10,52 1,148 10,82 1,149 Taulukkotuntipalkat 1.2.2021 lukien: PR MUU SUOMI kerroin PKS kerroin 101 9,40 9,66 102 2 kokemusvuoden jälkeen 9,70 1,032 9,99 1,034 103 6 kokemusvuoden jälkeen 10,02 1,066 10,30 1,066 104 10 kokemusvuoden jälkeen 10,43 1,110 10,74 1,112 105 16 kokemusvuoden jälkeen 10,85 1,154 11,16 1,155 Reitti_2_2021.indd 15 Reitti_2_2021.indd 15 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 16 Reitti 17 Palkkaliite N (asiakastoimipaikkatyö) Euromääräiset lisät Palkkaliite M (varastotyö) Palkkaliite Y (yritysmyynti) 1.2.2021 alkaen: euroa Työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,43 yli kahden tunnin ajalta 13,79 Kurssiraha 62,93 Vaalitoimitsijapalkkio 8,93 Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 228,77 140,64 108,35 84,26 54,19 Matka-ajan korvaus 27,98 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 29,26 Taulukkokuukausipalkat 1.2.2021 lukien: PL: M1 PL: M2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 varastotyöntekijät alle 2 vuotta 1 799,26 1 902,48 11,25 11,89 103 varastotyöntekijät 2–3 vuotta 1 846,74 1 953,07 11,54 12,21 105 varastotyöntekijät 4–6 vuotta 1 953,07 2 073,84 12,21 12,96 108 varastotyöntekijät väh. 7 vuotta 2 032,55 2 163,64 12,70 13,52 200 kouluttaja 2 117,19 2 257,57 13,23 14,11 300 tiimin vetäjä 2 204,93 2 351,51 13,78 14,70 400 esimies 2 273,06 2 423,76 14,21 15,15 Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien: PL: N1 PL: N2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 alle 2 vuotta 2 035,65 2 094,48 12,72 13,09 002 2–5 vuotta 2 105,83 2 166,74 13,16 13,54 003 6–9 vuotta 2 177,06 2 240,03 13,61 14,00 004 10–15 vuotta 2 270,99 2 337,06 14,19 14,61 005 vähintään 16 vuotta 2 363,90 2 433,06 14,77 15,21 Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien: PL: Y1 PL: Y2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 2 568,28 2 642,60 16,05 16,52 002 2 895,51 2 980,15 18,10 18,63 003 3 342,46 3 440,53 20,89 21,50 Reitti_2_2021.indd 16 Reitti_2_2021.indd 16 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 16 Reitti 17 POSTI PALVELUT OY:N PAKETTILAJITTELIJAT Euromääräiset lisät POSTI PALVELUT OY:N PAKETTILAJITTELIJOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2021 alkaen: euroa Työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,46 yli kahden tunnin ajalta 13,85 Kurssiraha 63,18 Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 108,78 Asiakasvastuu B, trukkilisä B 54,41 Matka-ajan korvaus 28,09 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 29,37 Taulukkopalkat 1.2.2021 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 880,95 1 934,84 11,76 12,09 102 2–5 vuotta 1 959,71 2 016,70 12,25 12,60 103 6–9 vuotta 2 042,61 2 101,68 12,77 13,14 104 10–15 vuotta 2 128,63 2 189,77 13,30 13,69 105 vähintään 16 vuotta 2 219,82 2 284,08 13,87 14,28 A MMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 1 968,00 2 025,00 12,30 12,66 202 2–5 vuotta 2 049,87 2 108,94 12,81 13,18 203 6–9 vuotta 2 135,88 2 198,06 13,35 13,74 204 10–15 vuotta 2 226,04 2 290,29 13,91 14,31 205 vähintään 16 vuotta 2 322,41 2 389,77 14,52 14,94 Reitti_2_2021.indd 17 Reitti_2_2021.indd 17 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 18 Reitti 19 AY -liikettä ravistellaan parhaillaan monesta suunnasta. Kolmikanta on historiaa, Metsäteollisuus irtautui työmarkkinatoiminnasta, työehtosopimusten yleissitovuutta haastetaan, paikallista sopimista vaaditaan, alustatalous luo pakkoyrittäjyyttä ja järjestäytyminenkin laskee. Metsäteollisuus pudotti viime syksynä työ­ markkinapommin ilmoittamalla, ettei se tee enää keskitettyjä työehtosopimuksia. Millainen merkitys tällä on sopimusyh­ teiskunnalle, ammattiliitoille ja työnteki­ jöiden asemalle yrityksissä? Valtakunnallisista tesseistä luopuminen on iso muutos, mutta tuskin kukaan vieMurrosajan kynnyksellä Jarkko Eloranta sai jatkopestin SAK:n puheenjohtajaksi viime elokuussa. Eloranta näkee, että keskusjärjestöllä on edelleen merkittävä, joskin muuttunut rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA SAK SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mielestä ammattiliittoon liittyminen ja jäsenmaksujen maksaminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Nykyihminen on tottunut siihen, että kaikki asiat hoituvat nopeasti kännykällä. lä tietää mitä se tulee lopulta tarkoittamaan. Metsäteollisuuden työnantajissa päätös on herättänyt kuitenkin erilaisia reaktiota. On kuitenkin hyvä muistaa, että Teollisuusliitto ja Paperiliitto ovat ne, jotka neuvottelevat edelleen työntekijöiden puolesta. Ammattiliitothan eivät ole häviämässä mihinkään, vaikka työnantajaliitot häviäisivätkin. Mutta kyllä eri konsernien ja toimipaikkojen välillä pyritään varmasti eriyttämään työsuhteen ehtoja. Tämä mittaa yhteistä solidaarisuutta liittojen sisällä ja liikkeessä muutenkin. Epävarmuutta on paljon, omien rivien täytyy pitää hyvin, tiedon vaihdon ja neuvotteluihin valmistautumisen merkitys on todella suuri. Nähtäväksi jää, saako metsäteollisuus seuraajia. Voi toki olla, että suurta vetoa muilla työnantajilla ei tähän suuntaan ole, kun yritykset ja toimintakenttä ovat pirstaloituneet. Hallitus päätti eläkeputken eli ansio­ sidonnaisen lisäpäivien poistamisesta. Kunnilla ja TE­toimistoilla on kuitenkin edelleen laissa säädetyt velvollisuudet tarjota ikääntyville työttömille töitä tai työllisyyspalveluita niin, ettei kenenkään toimeentulo laske. Kuinka tämä on tähän saakka toiminut? Jäsenten kannalta lisäpäivien poistosta on tullut paljon liittoihin palautetta ja siitä on oltu huolissaan. Olisimme toki toivoneet, että lisäpäivät olisivat säilyneet, Reitti 18 Reitti_2_2021.indd 18 Reitti_2_2021.indd 18 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 18 Reitti 19 mutta toisaalta putken ikäraja olisi noussut sitä mukaa kun eläkkeen ikärajakin nousee. Vuoden 2019 perhe-eläkeuudistuksen yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan nämä suojasäännökset ovat toimineet tähän mennessä hyvin, eli lähes kaikki ovat pystyneet työssäoloehdon uusintamaan. Silloin viestimme, että tämä on viimeinen perälauta, eli 500 päivän kesto, velvoitetyö ja ikääntyneiden mahdollisuus uusintaa työssäoloehto ja säilyttää päiväraha vanhalla tasolla. On hyvä muistaa, että EK, Keskusta ja moni muukin puolue olisivat halunneet luopua myös näistä suojasäännöksistä. Se olisi ollut erittäin kova ratkaisu. Ikääntyneiden toimeentulosta olisi pudonnut pohja pois ja johtanut eläkeläisköyhyyteen. Mikä on SAK:n rooli työmarkkinoilla, jossa keskitettyjä sopimuksia ei enää tehdä, vaikkakin pieni poikkeama tästä nähtiin koronakeväänä? Tietyissä toiminnoissa keskusjärjestöillä on edelleen selkeä rooli, jotka liittyvät työlainsäädäntöön, sosiaalipolitiikkaan, eläkepolitiikkaan ja niihin tehtäviin mitä jäsenjärjestöt kullekin antavat. SAK:lle on annettu esimerkiksi järjestöllisiä ja tessien koordinaatioon liittyviä tehtäviä. Tottahan se on, että EK on vetäytynyt sopimusyhteiskunnan rakenteista, keskitetyistä ja keskusjärjestöjen tasoisista sopimuksista. Mutta kun pitää saada tehtyä nopeasti joitakin ratkaisuja, niin keskusjärjestöthän niitä pystyy tekemään. Ja tämähän oli nähtävissä tässä korona-asiassa. Siinä pystyttiin yhdistämään työelämän ja sosiaaliturvan puoli. Jokainen liittohan olisi voinut sopia lomautusten nopeuttamisesta, mutta yksikään liitto ei olisi pystynyt sopimaan työttömyysturvan parantamisesta, eikä eläkemaksuista. Eli kyllä siinä taas selvästi keskusjärjestöjä tarvittiin. Liittojen jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa jo vuosia. Mitä ay­liikkeen ja liittojen pitäisi tehdä, että kehityksen suunta muuttuu? On hyvä havaita, että ei kaikissa liitoissa jäsenmäärät vähene. SAK:n kentässäkin on niitä, jotka pärjäävät kohtalaisesti. Ammattialapohjaisesti järjestäytyneissä liitoissa pärjätään aika hyvin, mutta teollisuusliittoperiaatteisissa liitoissa tilanne on toinen. Järjestäytymisessä pitää miettiä ihan teknisiäkin asioita, esim. miksi ammattiliittoon on vaikea liittyä. Nykyihminen on tottunut siihen, että hän pystyy kännykän ruudulla hoitamaan kaikki asiat. Meillähän se ei ole mahdollista. YTK:ssa on mahdollista tehdä euromääräinen jäsenmaksu vuodeksi ja se pystytään kännykällä hoitamaan. Meillä tämä on paljon monimutkaisempi asia. Ja kyllähän tämä ay-liikkeen kenttäkin on monimutkainen, kuinka löytää itselle oikea liitto. Työpaikalta ei välttämättä löydä enää sitä luottamusmiestä, luontevaa ihmistä, joka hoitaisi järjestäytymisen kuntoon. Sekin johtaa siihen, että meidän täytyy tavoittaa ihmisiä muilla keinoilla. Työpaikkojen pirstoutuminen on meille selkeästi iso haaste. Ja sitten on tietenkin sisällöllinen puoli, mikä mielikuva meistä on, millaisia asioita edistämme. Ammattiliitoillakin on erilaisia toiveita, jotkut haluavat tiukempaa linjaa, kovempia kannanottoja ja työtaisteluita. Ja sitten on väkeä, jotka toivovat, että asioita hoidetaan enemmän sopimalla ja neuvottelemalla. Miten suhtaudumme ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon ja muihin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Niissä on aika paljon eroavaisuuksia SAK:n liittojen jäsenten kesken. Miten kykenemme tällaisen moniäänisyyden huomioimaan toiminnassa ja olemaan silti relevantti toimija työelämässä. Meillä on myös poliittisia voimia, jotka toivovat, että järjestäytyminen laskee. Poliittisella päätöksenteolla voidaan joko edistää järjestäytymistä tai estää sitä. Työehtoshoppailu nousi postilakon aikana voimakkaasti yhteiskunnalliseen keskuste­ luun ja lakolla oli poliittisestikin dramaat­ tiset seuraukset. Mitä vaikuttamistyötä SAK:ssa on tehty työehtoshoppailun kitkemiseksi? Silloinen pääministerihän totesi, että tätä täytyy lainsäädännöllisin keinoin ryhtyä tarkastelemaan. Työja elinkeinoministeriössä asia on parhaillaan työn alla ja ehkä asiaan päästään paremmin käsiksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Uudistettavassa yhteistoimintalaissa on esitetty, että sovellettavaa tessiä pitäisi käsitellä yt-menettelyssä, että tiedettäisiin mitä työnantaja on tekemässä. Silloin kun tätä kiistaa käytiin, oli myös ideoita, pitäisikö tessien vaihtoa viivästyttää, eikä tehdä sitä heti sopimuskauden katketessa, vaan siihen tulisi pitempiaikaista sopeutumista. Toisella puolella on tietenkin työnantajien järjestäytymisvapaus, johon ei tietenkään haluta puuttua, koska jos siihen puututaan, puutumme myös omaan järjestäytymisvapauteemme. Mikään uusi asiahan tämä ei ole. Tätä on ollut olemassa niin kauan, kuin työehtosopimuksia on tehty ja välillä liitotkin on taistelleet keskenään ilman työnantajaakin. Toki ollaan nähty myös toisen suuntaisia liikkuja, eli sopimuksia on myös syntynyt, esim. JHL:n ja AKT:n, JHL:n ja IAU:n, Teollisuusliiton ja Rakennusliiton ja Teollisuusliiton ja PAM:in välillä. Kyllä onnistuneitakin keissejä siis on. SAK:n ja STTK:n hanke uudesta keskus­ järjestöstä kuopattiin lopullisesti neljä vuotta sitten. Kuinka lopullisesti? Ei kai tässä maailmassa mikään lopullista ole, mutta ei ole niihin papereihin sen jälkeen palattu. Ainakaan mitään aktiivista ei ole sen suhteen tällä hetkellä käynnissä. Ehkä seuraava askel on siellä liittojen puolella, että tämä keskusjärjestöjuna voisi lähteä liikkeelle. Mutta sanoisin myös toisin päin, että SAK:laiset liitot ovat tehneet hyvää yhteistyötä, kun on saatu esim. Teollisuusliitto synnytettyä, PAM ja JHL on pidemmältä ajalta ja kuljetusliittojenkin yhteistyö tiivistyy. < Reitti 19 Reitti_2_2021.indd 19 Reitti_2_2021.indd 19 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 20 Reitti 21 Järjestäminen saattaa työntekijät toimimaan yhdessä työelämän kehittämiseksi ja johtaa ammattiyhdistystoiminnan juurille. Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestävä toimitsija Henna-Kaisa Turpeinen antaa esimerkin. Kun liitto nähdään vain vakuutusja palvelulaitoksena, niin kuin se nykyään usein nähdään, voi yhdestä ja samasta työpaikasta tulla liittoon monia yksittäisiä yhteydenottoja vaikkapa palkkasaatavista. Silloin ne käsitellään yksittäisinä tapauksina. Työntekijät eivät ehkä edes tiedä, että työpaikalla useilla muillakin on sama ongelma, ja tämä ongelma voitaisiin yhdessä kitkeä tyystin. Viime vuosina ammattiliitoissa on alettu järjestää. Sillä tarkoitetaan työntekijöiden herättelyä siihen, että he ovat yhdessä voimakkaita toimijoita. AKT:n Juha Häkkinen ja PAMin Henna-Kaisa Turpeinen kertovat, miten järjestäminen on heidän liitoissaan sujunut. PAM:in järjestävä toimitsija Henna-Kaisa Turpeinen tiivistää järjestämisen idean: ”Sen sijaan, että antaisit ihmiselle kalaa, opeta hänet kalastamaan”. Jäsenet tekevät liiton – teoria ja käytäntö "Työpaikoilta löytyy epävirallisia johtorakenteita eli henkilöitä, joilla on kyky liikuttaa muita. Työpaikkajärjestäjän keskeisimpiä tehtäviä on tunnistaa tällainen johtajuus ja ohjata sitä edistämään työntekijöiden asioita työpaikalla", sanoo AKT:n projektisihteeri Juha Häkkinen. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT JUHA PÖYRY – Tarkoitus on viedä työpaikalle ajattelua, että työntekijät voivat järjestäytyä ja ratkaista epäkohtia suoraan työpaikkatasolla. Siellä he voivat myös valvoa etujaan paremmin ja vaikuttaa juuri heille tärkeisiin asioihin, Turpeinen kuvaa. Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n projektisihteeri Juha Häkkisen mukaan järjestäminen on sekä toimintafilosofia että menetelmä, joka lisää tietoisuutta ammattiliitosta, liiton merkityksestä ja voimasta. Työntekijät muodostavat ammattiliiton, joka yhteistoimin ja -voimin vaikuttaa työoloihin työpaikalla, laajemmin toimialalla ja yhteiskunnassa. – Järjestämistoiminnalla on tarkoitus ja päämäärä. Toiminta rakentuu luottamuksellisille ihmissuhteille ja yhdessä laaditulle suunnitelmalle. Tällä kaikella pyritään luomaan vahva liitto-organisaatio työpaikkatasolle, Häkkinen selittää. Tämä on se teoria pähkinänkuoressa. Käytännön menetelmä on järjestämiskampanja, joka valmentaa ihmisiä keskustelemaan, järjestäytymään ja voimaantumaan. Kahvinkeittimistä tes-tulkintaan – Järjestämiskampanjan ytimessä on edunvalvontakysymys, joka koetaan yleisesti tärkeäksi työntekijöiden keskuudesReitti_2_2021.indd 20 Reitti_2_2021.indd 20 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 20 Reitti 21 sa, ja joka on myös voitettavissa, Häkkinen kertoo. Kysymys määritellään keskusteluissa, joissa järjestäjä ja työyhteisön johtohahmot kysyvät ihmisiltä itseltään, mitä he haluaisivat omalla työpaikallaan muuttaa. Asia testataan edunvalvontakyselyllä. Sen jälkeen mobilisoidaan työntekijöitä kysymyksen ympärille niin, että se saadaan ratkaistua. – Jokaiselta työpaikalta löytyy epävirallisia johtorakenteita eli henkilöitä, joilla on kyky liikuttaa muita. Työpaikkajärjestäjän keskeisimpiä tehtäviä on tunnistaa tällainen johtajuus ja ohjata sitä edistämään työntekijöiden asioita työpaikalla. Johtohahmot suunnittelevat yhdessä järjestäjän kanssa kampanjan, tekevät strategian, ja osallistavat koko työyhteisön, Häkkinen kiteyttää. Sekä AKT:n että PAMin järjestämiskampanjoissa on ratkaistu isompia ja pienempiä edunvalvontakysymyksiä. – Edunvalvontakysymyksenä voi olla esimerkiksi työvaatteiden, turvakenkien tai taukotilojen kahvinkeittimen hankkiminen. Ulkopuoliselle ne voivat näyttää pikkujutuilta, mutta työntekijöille ja yhteisölle ne ovat tärkeitä ja viestiä siitä, paljonko työnantaja arvostaa työntekijöitään. AKT:n läpiviedyissä kampanjoissa kysymyksiksi on kuitenkin valikoitunut haasteellisempia asioita, esimerkiksi yhdessä kampanjassa haettiin ratkaisua tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käytössä ilmenneisiin ongelmiin, valaisee Häkkinen. PAMin alalla ei ole kaikkialla luottamushenkilöverkostoa, ja sen rakentaminen on ollut yksi konkreettinen edunvalvontakysymys. Heillä on ollut myös esimerkiksi työvaateja taukokäytäntöjä koskevia kysymyksiä. Yksi edunvalvontakysymys koski vuosivapaakorvauksia, joita ei ollut maksettu useampana vuonna koko yrityksen työntekijöille. Tapaus olisi voitu ratkaista laittamalla liiton toimistosta valvontakirje työnantajaliittoon, mutta se tehtiinkin järjestämisen kautta työpaikalla. – Siinä työntekijät osoittivat työnantajalle, että he tietävät oikeutensa, eikä samanlaisia virheitä voi enää tehdä. He olivat tyytyväisiä, kun olivat hoitaneet sen itse. Usein kun puhutaan järjestämisestä, sanotaankin: sen sijaan, että antaisit ihmiselle kalaa, opeta hänet kalastamaan, Turpeinen sanoo. Tuloksina taitoja, hyvinvointia ja tilannekuvaa Järjestäminen vaatii resurssien panostamista ja aikaa. Mitä se tuottaa? PAMissa on määritetty, että järjestäytyneessä työpaikassa on työntekijöistä vähintään 60 % jäseniä ja heistä 10 % aktiivisia, eli sellaisia, jotka pitävät yhteyttä aluetoimistoon ja toimistoihin, ja auttavat luottamushenkilöä. Pääsääntöisesti järjestämiskampanjat ovat tehneet työpaikoista järjestäytyneitä. – Yhdessä omassa kampanjassani lähtötilanne oli se, että työpaikan henkilöstöstä jäseniä oli 33 %. Kampanja kesti vuoden, jonka jälkeen järjestäytymisprosentti oli 85. Kampanjan aikana liittyi 52 uutta jäsentä, heistä 40 työntekijöiden itse suosittelemina. Järjestämisen tuloksia voidaan mitata seuraamalla jäsenmäärän lisäksi, kuinka moni osallistuu eri kampanjataktiikoihin ja niiden toteuttamiseen, suosittelee ja hankkii jäseniä, kasvaako johtohahmojen määrä ja tuleeko uusia luottamushenkilöitä. Häkkinen muistuttaa, ettei järjestäminen ole pelkkää jäsenhankintaa, vaikka kampanja tuottaa aina myös uusia jäseniä. – Järjestäminen pitää myös yllä tilannekuvaa ja tietoa siitä, mihin resursseja kannattaa suunnata. Voidaan esimerkiksi nähdä, että työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti edunvalvontakyselyyn tai kirjoittaneet nimiä vetoomukseen työnantajalle, mutta eivät ole vielä liiton jäseniä. Silloin kannattaa suunnata jäsenhankintaa heihin. – Ainoa mitä on vaikea mitata, on ihmisen aito innostus. Kun ihminen hoksaa, että hän pystyy vaikuttamaan ja hänellä on merkitystä, hänen olemuksensa muuttuu silminnähden rohkeammaksi. Ne ihmiset myös sitoutuvat työpaikkaansa ja ovat ylpeitä ammatistaan. Mutta tietysti pääasia on se, että saadaan rakennettua liitto-organisaatiota työpaikoille, sanoo Turpeinen. Liitto-organisaatio leviää työntekijöiden mukana myös uusiin työpaikkoihin. Turpeinen on ilolla seurannut, kuinka PAMin kampanjaan osallistuneet työntekijät ovat ottaneet yhteyttä vaihdettuaan työpaikkaa ja kohdattuaan siellä järjestäytymisen tarvetta. – Kerran järjestetyt työntekijät osaavat itsenäisesti esimerkiksi luoda tai uudistaa luottamushenkilöorganisaation. He oppivat valvomaan omia työehtojaan, he tietävät, mistä löytää tietoa ja keneltä kysyä apua. He osaavat luontevasti kysyä uudelta työntekijältä, että oletko jo liiton jäsen, kehuu Turpeinen. Maailma muuttuu ja ammattiliittoja haastetaan. Silti tai juuri siksi liiton palaaminen juurille luo sille voimaa. Turpeinen ja Häkkinen korostavat sitä, kuinka järjestäminen valmentaa ihmisille keskustelutaitoja, joita voi soveltaa moneen. Osataan kysyä, perustella mielipiteet ja vastata kritiikkiin. < Vinkkejä aloittelevalle järjestäjälle • Aloita nostamalla aktiivisuustasoa siellä, missä liitolla on jo vahva asema. Sieltä hankitulla osaamisella voit edetä järjestäytymättömiin työpaikkoihin. • Keskustele ja ota oppia kokeneemmilta järjestäjiltä. • Ole rohkea, anna aikaa, äläkä luovuta. Kaikki ei tapahdu heti, mutta kaikki on mahdollista. • Juhlikaa saavutuksia ja kiittäkää jäseniä hyvin tehdystä työstä. PAU käynnistää koronatilanteen salliessa järjestämiskoulutukset vuoden 2021 aikana. Koulutukseen kutsutaan aktiiveja ympäri Suomen. ! Reitti_2_2021.indd 21 Reitti_2_2021.indd 21 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 22 Reitti 23 Ay-majakka JÄRJESTÄMINEN on ammattiyhdistysliikkeen elinehto A mmattiyhdistysliikkeellä on loistavia saavutuksia Suomessa. Vuosilomat, työehtosopimukset ja useat sosiaaliset edistysaskeleet ovat palkansaajaliikkeen toiminnan tuloksia. Näiden saavutusten kääntöpuolena on, että palkansaajajärjestöt ovat tulleet osaksi valtiokoneistoa. Kehitys alkoi 1940 työnantajapuolen tunnustaessa ay-liikkeen neuvotteluosapuoleksi, vuonna 1968 tapahtui liittojen lopullinen valtiollistaminen työnantajien ryhtyessä perimään ay-jäsenmaksut suoraan palkasta. Edellä mainittu valtiollistuminen on laiskistanut ay-liikkeen. Palkansaajaliike on jäänyt saavutustensa vangiksi, niiden vahtijaksi. Kärjistäen sanottuna ay-liikkeestä on tullut vakuutusyhtiö. Edelleen tehdään toki keskusjärjestöja liittotasolla laadukkaita aloitteita, mutta jäsenten aktivointi on jäänyt retuperälle. Valitettavan usein ay-aktiivi tarkoittaa suurin piirtein henkilöä, joka maksaa liiton jäsenmaksun. Tarvitaan paluuta juurille. Tämä voi tapahtua järjestämistyökalua apuna käyttäen. On syytä katsoa uudelleen mikä on liiton toiminnan tarkoitus. PAUn toiminnan tarkoitus löytyy säännöistä. Sääntöjen 2§ määrittelee liiton tarkoituksen näin: ”Liiton tarkoituksena on valvoa ja parantaa postija viestinvälitysalalla sekä kuljetuksen, logistiikan, rahankäsittelyn ja näihin liittyvillä aloilla työskentelevien jäsentensä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja oikeuksia työelämässä ja yhteiskunnassa.” Ay-majakka Liiton tarkoitus on edelleen ajankohtainen, mutta keinot sen edesauttamiseksi ovat hieman hakusessa. Järjestämisalamme voimakas murros ja laskenut jäsenten aktiivisuustaso edellyttävät järjestämistyön aloittamista. Emme voi tyytyä siihen, että olemme vain palveluorganisaatio ja vakuutuslaitos. PAU on aloittamassa järjestäjäkoulutuksen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Järjestäminen ei tarkoita pelkästään jäsenhankintaa, vaan se on systemaattista työtä, jossa aktivoidaan jäseniä siten, että he kykenevät ratkomaan työpaikallaan eteen nousevia edunvalvontaan kuuluvia asioita. Järjestämisen kautta palataan ammattiyhdistysliikkeen juurille. Työntekijät tulevat osaksi ja tietoiseksi siitä mihin palkansaajaliikkeen voima perustuu, aktiivisiin jäseniin. Olemme tietämättämme tehneet järjestämistyötä. Usein olemme puhuneet jäsenhankinnasta. Eroja kuitenkin perinteiseen jäsenhankintaan löytyy mm. siten, että järjestämisessä haetaan merkitystä jäsenyydelle yhteisen tekemisen kautta, haetaan aktiivisia jäseniä. Kun järjestäminen etenee vaiheittain ja se on suunnitelmallista ja pitkäkestoisia vaikutuksia tavoittelevaa, niin aiemmin passiivista jäsenistä tulee aktiivisia toimijoita. Prosessiin kuuluu toki myös liittoon kuulumattomien jäseneksi kutsuminen, heidät kutsutaan toiminnan kautta. Kaikki ammattiliitot ovat muutoksen keskellä, erityisesti PAU, joka järjestää voimakkaassa muutoksessa olevaa alaa. Järjestäminen, jäsenten aktivointi, heidän saamisensa tietoiseksi uudelleen heidän omasta yhteisvoimastaan on ammattiyhdistysliikkeen elinehto. < JUHA JAATINEN koulutusja järjestötoimitsija Jäsenten aktivointi on jäänyt retuperälle. Reitti_2_2021.indd 22 Reitti_2_2021.indd 22 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 22 Reitti 23 Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä maaliskuun aikana Joustovapaa vuoden 2020 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2021 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2021 mennessä. TEKSTI JUSSI SAARIKETO liittosihteeri V uoden 2020 työajan lyhennyksen joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmissa tuntipalkkaisilla 15.2.2021 ja kuukausipalkkalaisilla 26.2.2020. Vuosityöajan lyhennys kertyy postityöntekijöille (Posti Oy) ja pakettilajittelijoille (Posti Palvelut Oy PEC). Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (45 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2020 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Kilpailukykysopimuksen ns. kiky-pidennykset eivät kerrytä vuosityöajan lyhennystä. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Mikäli työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää. Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2020 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2021 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2020 mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Lisätietoja vuosityöajan lyhennyksestä saat omalta pääluottamusmieheltäsi. < Reitti_2_2021.indd 23 Reitti_2_2021.indd 23 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 24 Reitti 25 P ostista jää hiljalleen eläkkeelle sukupolvi, joka on nähnyt ajan, kun postia kannettiin kahdesti päivässä ja käytiin pitkät postimieskurssit Postin omassa opistossa. Tero Koski aloitti postiuransa kesätöissä keskikoulun aikaan 1973 Helsingin Tullipostissa, joka sijaitsi tuolloin Kampin Tennispalatsissa. Tullipostiin Koski ei yhtä työpäivää pidemmäksi aikaa kuitenkaan jäänyt. Kolme kesää meni satunnaisena postimiehenä Hakaniemen jakelussa, jonka jälkeen hän jakoi postia useissa eri toimipaikassa. Postissa kuudella eri vuosikymmenellä 3 Tero Koski aloitti postissa, kun jakelua oli vielä kahdesti päivässä. Helsingin kadut ja osoitteet tulivat tutuiksi useissa eri toimipaikoissa. Nyt mies pitää antikvariaattia Kotkankadulla Linnanmäen kulmilla. Tero Koski aloitti postissa kesällä 1973. Nyt mies on eläkkeellä, pitää antikvariaattia, ajaa kesäisin punaisella Corvetella ja haaveilee Islannin matkasta. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY JA TERO KOSKEN ARKISTO Ensimmäisenä kesänä oli vielä iltakanto, joka alkoi yhdeltä iltapäivällä. Postia oli toisessa kannossa vähemmän, mutta reitin joutui menemään kuitenkin läpi. Aamuja iltakannon välinen aika vietettiin kotona, tuskinpa kukaan jäi konttorille pyörimään, Koski muistelee. Toisesta jakelukierroksesta luovuttiin pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla jo aiemmin, mutta Helsingin keskustassa työvoimapulan vuoksi vasta 1974. 1980-luvun alussa Koski siirtyi Ruoholahdesta Helsinki kymppiin, jossa meni 28 vuotta. Silloin keskustassa oli vielä rekkipiirit erikseen, joissa jaettiin vain kirjattuja lähetyksiä. Kympissä melkein kaikki keskustan ja Etu-Töölön piirit tuli tutuiksi. 1970ja 80-luvuilla työpaikkojen ilmapiiri nykyaikaan verrattuna oli tyystin toisenlainen. Työntekijöiden ja työnantajan välinen arvostus oli molemminpuolista, työn määrä pysyi mittajärjestelmällä kohtuullisena ja laatu oli kunnia-asia. Meno oli rentoa, kesken jakelureitin saatettiin käydä porukalla vaikka oluella. Postit tuli kuitenkin jaettua. 5 Vuosikymmenten aikana Koski oppi esityömenetelmät puuhyllyistä aina tietokoneavusteiseen CAMS-lajitteluun asti. Tässä Koski lajittelee postia jouluna 1992. Pöydän kulmalla aon siakkailta saatuja joululahjoja. Reitti_2_2021.indd 24 Reitti_2_2021.indd 24 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 24 Reitti 25 Postissa kuudella eri vuosikymmenellä TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT JUHA PÖYRY JA TERO KOSKEN ARKISTO 3 Vuoden 1979 ensimmäisen postimieskurssin osanottajat Käpylän postiopistossa. Tero Koski keskirivissä 7. vasemmalta. Kosken vieressä vasemmalla myöhemmin Pasilan postikeskuksen tuotantopäällikkönä toiminut Jarmo Välimaa. Alarivissä keskellä kurssin opettajat Kauko Sahlman, Osmo Muona ja rehtori Pentti Lampi. Tutkinto Postiopistosta Tero Koski suoritti monen kollegan tavoin 70-luvun lopussa Käpylän Postiopistossa postimiesten alkeiskurssin ja postimieskurssin. Alkeiskurssi kesti kaksi viikkoa, postimieskurssi seitsemän. Alkeiskurssilla opiskeltiin postisäännöksiä, kirjelähetysten postimaksuja ja postimaantietoa. Postimieskurssilla tulivat mukaan vielä postiliikenneja virkamiessäännökset. Lisäksi opetusta annettiin työsuojelussa, ensiavussa, asiakaspalvelussa sekä suomen ja ruotsin kielessä. Postiuransa aikana Koski ehti olla töissä seitsemässä eri konttorissa. Tullipostin, Hakaniemen ja Helsinki kympin lisäksi Ruoholahdessa, Munkkiniemessä, Käpylässä ja Pasilan pallohallissa. Vuosikymmenten aikana useat jakelun esityömenetelmät puuhyllyistä aina tietokoneavusteiseen CAMS-lajitteluun tulivat tutuiksi. Maailma, eikä vähiten viestintäkanavat ja – teknologia ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana rajusti. Kirjeposti on vähentynyt voimakkaasti, kun yritykset ja yhteisöt ovat siirtyneet käyttämään sähköisiä palveluja. Myös sanomaja aikakauslehtien lähetysmäärät ovat laskenut voimakkaasti, kun lehtien sisältöjä jaetaan yhä enemmän internetin kautta. Mutta ennen kaikki oli toisin. Laskut, tiliotteet, lehdet, kaikki oli paperilla. Aikanaan jokaisesta pankin tilitapahtumastakin tuli tiliote asiakkaalle. Niitä oli parisen kymmentä per piiri päivittäin. Puhelinlaskut oli sellaisia pitkiä ja lerppumaisia, kaasuja sähkölaskut reikäkorttimallisia. Asiakkaat arvostaneet aina Asiakkaiden arvostus postilaisia kohtaan ei Kosken postimiesuran aikaan juurikaan muuttunut. Viestintuojaa pidettiin arvossa, mikä näkyi erityisesti jouluna. Postinjakajille riitti lahjoja. Yhtenä jouluna sain Meksikon suurlähetystöstä laatikollisen Sol-olutta, olikohan siinä reilu kymmenen pulloa. Tšekkoslovakian lähetystöstä Annankadulta tuli yksi joulu myös useampi pullo. Sain myös suklaata ja rahaa. Paljon tietysti riippui, millä alueella postia jakoi, Kaivopuiston suurlähetystöalueella vai Jakomäessä. Yksi osoitus asiakkaiden arvostuksesta postilaisia kohtaan tuli myös lakkosyksyn 2019 aikana. Suuri yleisö asettui postilaisten tueksi, kun Postin johto halusi leikata työntekijöiden palkkoja yli 30 prosentilla. Oli se suuri yllätys ja pettymys. Postille se oli häpeätahra, kun tuolla lailla halutaan polkea työntekijöiden palkkoja. Sitä en olisi halunnut nähdä. Viisi vuotta sitten puhuttiin vielä, että Postista halutaan Suomen paras työpaikka. Silloinkaan ei oltu tehty mitään sen eteen, mutta mahdollistahan se on, kun asiat vain hoidettaisiin kunnolla. Varsinkin henkilöstöpolitiikka. Kirjojen keskellä Tero Koski on opiskellut työn ohella merkonomin ja laillistetun kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinnon. Postinkannon lisäksi hän on toiminut tutkimushaastattelijana Taloustutkimuksella, puhelinmyyjänä, kiinteistönvälittäjänä, Tapiola yhtiöiden myyntineuvottelijana ja vakuutusasiamiehenä sekä Yhtyneitten ja A-lehtien tilausmyyjänä. Kiinteistönvälittäjänä Koski jatkaa yhä. Miehellä on myös oma antikvariaatti Kotkankadulla Linnanmäen kulmilla. Tämä on ollut minulla jo kahdeksan vuotta. Perinteinen antikvariaatti, jonka pidän auki arkisin klo 14–18 ja lauantaisin 13-17. Olen tykännyt aina myyntityöstä ja että on jotakin tekemistä. Asiakkaita on tosin aika vähän, tällaiset perinteiset kivijalkamyymäläthän alkavat hiljalleen hävitä. Divarin ohella Koski viettää eläkepäiviä harrastamalla pistooliammuntaa omistamallaan Rugerin pienoispistoolilla ja ajamalla kesäisin komealla urheiluautolla. Yhden haaveeni toteutin vuonna 2011 ostamalla punaisen Corveten. Kun korona hellittää Tero Koski suuntaa kulkunsa ulkomaille. Haaveissa on kiertää vuokra-autolla Islanti ja tutustua maan karuun luontoon. Ruotsi, Norja ja Tanska on kierrelty aiemmin Ladalla. Sellainenkin Kosken tallista löytyy, samoin Nissan Almera. Tero Koski palveli postia kuudella eri vuosikymmenellä ja jäi vanhuuseläkkeelle joulukuun alussa. Viimeiset kaksi vuotta Koski oli osasairauseläkkeellä sydämen rytmihäiriöiden vuoksi. Muuten mies on ollut koko uransa ajan hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Käpylän työkavereilta Koski sai lempinimen Mestari kymmenisen vuotta sitten. Titteli ei viittaa pelkästään vuosikymmenten aikana karttuneeseen postitietoon. Mestariksi minua alkoivat kutsua sen jälkeen, kun näytin miten kuulakärkikynän jälki lähtee palautetuista kirjekuorista pois, joita asiakkaat olivat sotkeneet. Laitetaan vain postin punainen palautetaan tarra päälle ja repäistään irti. Kynän jälki lähtee pois, mutta kuori pysyy ehjänä. < Reitti_2_2021.indd 25 Reitti_2_2021.indd 25 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 26 Reitti 27 Työsuojelun perusteet TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla Usein unohtuu, että häirintä ja epäasiallinen kohtelu eivät ole vain ikäviä asioita, vaan ne voivat aiheuttaa jopa vakavaa vaaraa terveydelle. Työnantajan velvollisuutena puuttua ja ehkäistä Työnantaja on velvollinen puuttumaan työpaikalla tapahtuvaan häirintään siitä tiedon saatuaan sekä oma-aloitteisesti ja aktiivisesti seurata esiintyykö työpaikalla häirintää sekä arvioida työyhteisön sosiaalista toimivuutta. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai työpaikkaa koskevissa kyselyissä voi selvittää näkemyksiä työilmapiiristä ja työyhteisön toimivuudesta. Häirinnän ehkäisemiseksi ja varhaisen puuttumisen varmistamiseksi työpaikalla on hyvä laatia jo ennalta työkäyttäytymisen pelisäännöt. Lisäksi on hyvä huolehtia siitä, että kaikki työyhteisössä ovat tietoisia siitä, että häirintään todella puututaan Jos esimies tiedon häirinnästä saatuaan katsoo, että työpaikalla tosiaan esiintyy häirintää tai epäasiallista kohtelua, on hänellä oikeus kieltää tällainen käytös. Esimiehen tehtävä on selkeästi todeta, millainen käytös ei ole hyväksyttävää. Jos esimies taas katsoo, että asiassa ei ole kyse kielletystä häirinnästä, tulee tämä ratkaisu perustella osapuolille selkeästi. Huomion arvoista on, että työntekijän kokemuksen taustalla voi olla muita työn järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä epäkohtia, joihin työnantajan tulee myös puuttua. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä kuten: • toistuva uhkailu • pelottelu • ilkeät ja vihjailevat viestit • väheksyvät ja pilkkaavat puheet • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen • maineen tai aseman kyseenalaistaminen • työyhteisöstä eristäminen • seksuaalinen häirintä. Häirintä voi olla myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä kuten: • toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon • työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen • sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein • epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen • nöyryyttävä käskyjen antaminen. Mikä on häirintää? Häirintää eivät ole esimerkiksi: • lievät yksittäiset teot • satunnaiset epäasialliset puheet • työhön liittyvät mielipide-erot • työnantajan työtä ja työnjohtoa koskevat asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet • työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely • perusteltu puuttuminen työsuoritukseen • varoituksen antaminen perustellusta syystä • työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä. Mikä ei ole häirintää? Reitti 26 Reitti_2_2021.indd 26 Reitti_2_2021.indd 26 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 26 Reitti 27 TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Mikä ei ole häirintää? • Koettu häirintä on hyvä ottaa puheeksi mahdollisimman pian huonosti käyttäytyneen henkilön kanssa. • On tärkeää ilmaista mahdollisimman selkeästi, että kokee tämän henkilön käyttäytymisen epäasialliseksi ja ettei hyväksy tämän toimintaa. • Epäasialliseksi koettu käytös on syytä kuvailla konkreettisesti. • Huonosti käyttäytyvää henkilöä tulee pyytää lopettamaan häirintä tai muuttamaan toimintaansa. • Jos huono kohtelu kuitenkin jatkuu, asia on ilmoitettava esimiehen tietoon. • Jos häiritsijä on lähiesimies, asia viedään tämän esimiehen tietoon ja käsittelyyn. • Kokemuksistaan voi keskustella työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa. • Tarvittaessa yhteyttä voi ottaa myös työterveyshuoltoon. • Asian käsittelyn vuoksi on tärkeää, että kirjaa ylös, miten ja milloin häirintä ilmenee, ja miten on itse toiminut. Miten toimia jos kokee häirintää? • Jos tiedossa ei ole, onko työpaikalla toimintamalli, asiaa voi selvittää esimieheltä, työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. • Ellei työpaikalla ole ohjeita häirinnästä ilmoittamiseen, esimiehelle voi kertoa, että haluaa keskustella tämän kanssa kokemastaan häirinnästä. • Mikäli kokee häirintää esimiehensä taholta, asiasta tulee ilmoittaa tämän esimiehelle. Niissäkin tapauksissa, joissa häiritsijä on työpaikan ylimpään johtoon kuuluva, tulee koetusta häirinnästä ilmoittaa työnantajalle. • On hyvä pyytää suoraan, että esimies ottaa asian käsittelyyn. • Esimiehelle on syytä kertoa myös, että haluaa tietää, mihin toimiin esimies aikoo ryhtyä. • Mikäli ilmoitukseen ei reagoida kohtuullisessa ajassa, ilmoituksen vastaanottajalta tulee selvittää, onko tämä jo ryhtynyt selvittämään tai aikooko tämä selvittää ilmoitettua häirintää. • Mikäli esimies ei ryhdy toimiin asian selvittämiseksi kohtuullisessa ajassa, tiedon asiasta voi viedä esimiehestä ylemmälle tasolle. Miten ilmoittaa häirinnästä esimiehelle? Tukea asian viemisessä työnantajan tietoon saa tarvittaessa esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. Ilmoituksen kokemastaan häirinnästä voi tehdä myös tyosuojelu.fi -sivustolta löytyvällä lomakkeella ”Ilmoitus työnantajalle työssä koetusta häirinnästä”. Jos käsittely ei lähde työpaikallasi etenemään, on hyvä varmistaa, että työnantaja on tietoinen tehdystä ilmoituksesta. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä työsuojelun puhelinneuvontaan 0295 016 620. Työsuojeluviranomainen antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoo, että työnantaja saatuaan tiedon häirinnästä toimii häirinnän lopettamiseksi. Reitti 27 Reitti_2_2021.indd 27 Reitti_2_2021.indd 27 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 28 Reitti 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. S uomen bruttokansantuotteen uumoiltiin romahtavan koronavuonna jopa yli 10 prosentilla edellisvuodesta. Bruttokansantuotteella mitataan siis vuoden aikana kotimaassa tuotetun kokonaistuotannon euromääräinen arvo. Tunnetut kasvot, kukin vuorollaan, tulivat mediassa esiin luettelemaan omia päätelmiään madonluvuista. Muun muassa entinen pääministeri Juha Sipilä esitteli synkkää näkemystään koronan talousja työllisyysvaikutuksista Ylen Ykkösaamussa (26.3.2020). Sipilä arvioi tuolloin, että BKT sukeltaa ehkä vieläkin enemmän kuin 10 prosenttia. Ja että sen mukaisesti tulee työttömyyttä ja konkurssiaalto, ja siihen pitää varautua. Mutta miten kävi? Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon tuoreimman arvion mukaan tuotannon tiputus Suomessa näyttäisi olevan vain vajaat kolme prosenttia (2,9 %). Jos siis viime vuoden tilastoitu tuotanto on 97,1 prosenttia edellisvuoden tasosta, niin eikö se olekin aika lailla samaa tasoa? Tilastonikkari voisi sanoa, että todella hieno suoritus Suomen kansantaloudelta kriisivuonna. Eikä siitä sitten sen enempää. Ison luvun (97,1 %) alle kätkeytyy kuitenkin ruohonjuuritasolla paljon tuskaa, vaikka paikoitellen myös suurta iloa. Kun tuotantoa ja kulutusta katsotaan tarkemmin toimiala-, yritysja henkilötasolla, on todettava, ettei kaikilla mennyt yhtä hyvin. Jos kaikki talouden toimijat olisivatkin joutuneet kärsimään tasaisesti tuon 2,9 prosentin pudotuksen, asiat olisivat hyvin. Jos yrityksen toimiala on rakennustarvikkeet, viihde-elektroniikka, tietotekniikka tai vähittäiskauppa, niin hyvin menee. Mutta jos toimiala onkin majoitusja ravitsemustoiminta, kuljetus tai kauneudenhoito, niin konkursseja, lomautuksia ja työttömyyttä on luvassa. Eivätkä tasan käy onnenlahjat myöskään palkansaajilla. Ammattiryhmittäin eniten Kelan työttömyysturvaa hakeneet ovat myyjät, lähihoitajat, ravintolatyöntekijät, kampaajat, kuljettajat, lehtien jakajat ja lähetit. Ja kärsijöinä ovat ennen kaikkea olleet naisvaltaisilla palvelualoilla työskentelevät ja ikäryhmistä eniten nuorimmat, jotka eivät vielä ole vakiinnuttaneet asemaansa työelämässä. Tämä on huono alku toivomuksissa olevalle 40 vuotta kestävälle työuralle. Eikä tässä vielä kaikki. Ensin näytti siltä, että Ruotsi rämpii Suomea pahemmin sekä koronan taltuttamisessa että taloudessa, mutta nyt näyttääkin tilanne kääntyvän, aivan kuten jääkiekkomaaottelun viimeisessä erässä Ruotsille – kuinkas muutenkaan. Ruotsin talouden pudotus oli voimakkaampi vielä keväällä 2020, mutta nyt naapurimaan talous on lähtenyt elpymään vahvemmin ja Suomen kasvu uhkaa jäädä vaatimattomammaksi. Siinä missä EU komission BKT-ennuste ensi vuodelle on Ruotsille 4 %, Suomelle se on vain puolet tästä eli 2 %. Emme saa menettää toivoa, vaikka taaskin koronan jälkeinen aika näyttää siirtyvän tuonnemmaksi. Nyt pitäisi miettiä, miten tulisi normaalitilannetta odotellessa valmistautua siihen, kun virus vihdoin väistyy. Kohennanko kuntoa, opiskelenko lisää, laitanko kodin kuntoon jne.? Optimistisesti tulevaisuuteen katsoen. Optimistin ja pessimistin välinen ero on nimittäin siinä, että kun pessimisti joutuu toteamaan, että ”Tämän pahemmin asiat eivät enää voi olla!”, niin optimisti sanoo, että ”Kyllä voi!”. < Ammattiryhmittäin eniten Kelan työttömyysturvaa hakeneet ovat myyjät, lähihoitajat, ravintolatyöntekijät, kampaajat, kuljettajat, lehtien jakajat ja lähetit. Reitti 28 Puhetta taloudesta Pessimistikin joutuu pettymään Reitti_2_2021.indd 28 Reitti_2_2021.indd 28 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 28 Reitti 29 28 1990-luku Kun Postin yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 1993 virkaehtosopimuksesta jouduttiin luopumaan eikä se enää määrittänyt työterveyshuollon ehtoja, perustettiin työterveyshuollon neuvottelukunta varmistamaan työterveyshuollon tason säilyminen virkaehtosopimuksen mukaisena. Tämän seurauksena laadittiin nykyäänkin voimassa oleva sairaanhoidon ohjesääntö. 2000-luku 2000-luvulle tultaessa muutoksia oli tullut vain vähän. Laboratoriokokeet olivat kuitenkin muuttuneet ja kehittyneet, joten tarvetta sairaanhoidon ohjesäännön päivittämiselle oli tullut. Korvattavien laboratoriokokeiden listaa päivitettiin ja laajennettiin, mutta samalla luovuttiin vähällä käytöllä olleesta ensiapuluontoisesta hammashoidosta. Tuotannossa tapahtuneiden muutosten myötä syntyi lukemattomia rannekanavaoireyhtymiä, jotka vaativat leikkaushoitoa. Tähän tarpeeseen vastaamaan ohjeisiin lisättiin 2000-luvun lopulla myös hoitoraha, jolla katettiin leikkaushoidon kuluja. Sairaanhoitoa virkamiesajoilta Postilaisten hyvä työterveyshuollon taso on peruja virkamiesajoilta. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija Työterveyshuollon neuvottelukunnassa työnantajan ja työntekijöiden edustajat käsittelevät työterveyshuollon kehittämistarpeita ja neuvottelevat työterveyshuoltoon tulevista muutoksista. Sairaanhoidon ohjesääntö määrittää Posti Oy:ssä työskenteleville lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi tarjottavan sairaanhoidon tason. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Sairaanhoidon ohjesääntö löytyy PAUn jäsensivuilta kohdasta sopimuspankki. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa ehkäisevän terveydenhuollon. Siihen kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkyvyn tukeminen sekä sairauksien tai oireiden selvittely, jos niillä on yhteyttä työhön. 2010-luku Työnantajan mittavien säästötavoitteiden vuoksi työterveyshuollon neuvottelukunnassa käytiin tiukkoja neuvotteluja 2010-luvun viimeisinä vuosina. Lopulta vuoden 2019 loppupuolella neuvottelutulos saatiin aikaiseksi. 2020-luku Tuoreimmat, vuonna 2019 sovitut, muutokset tulivat voimaan vuonna 2020. Hoitorahasta ja sairaalahoidon korvauksista luovuttiin. Hoitoraha oli jäänyt vähälle käytölle ja sairaalahoidon korvaukset oli aiemminkin peritty myöhemmin työntekijän palkasta. Lisäksi matkakustannukset määräytyvät jatkossa työehtosopimuksen mukaisesti. Merkittävä parannus sairaanhoidon ohjesääntöön saatiin, kun kahdenkymmenen viikoittaisen työtunnin rajasta luovuttiin ja jatkossa sairaanhoitoon ovat oikeutettuja kaikki Posti Oy:ssä työskentelevät. < Reitti_2_2021.indd 29 Reitti_2_2021.indd 29 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 30 Reitti 31 M oderni museo ei tyydy enää olemaan vain esinekokoelma. Fyysiset ja digitaaliset kokemukset kulkevat käsi kädessä kaikessa toiminnassa. -Jokaisessa asiassa otetaan alusta pitäen huomioon toiminta molemmissa ympäristöissä. Mikään museo ei voi enää toimia ilman aktiivista toimintaa netissä, kertoo Tampereen Postimuseon johtaja Kimmo Antila. Hänen mukaansa materiaalin esittely näyttelyissä on jopa marginaalista. Kaikkia kokoelmissa olevia esineitä ei ole mahdollista saada esille, joten netti on erinomainen väline materiaalin jakamiseen. NykyPostimuseo ei pelkää uudistua TEKSTI PASI KARPPI KUVAT POSTIMUSEO Postilinja-autossa Kuopion lentoasemalla Rissalassa maaliskuussa 1960. Kuva Heikki Kinnunen, Postimuseo. Postimuseon Viestinviejät-näyttely kuljettaa kävijän postinja viestinvälitykseen liittyvien elämyksellisten tarinoiden avulla 1600-luvulta lähimenneisyyteen. Kuva Postimuseo. ajattelun mukaan fyysinen näyttely tarjoaa elämyksen, minkä kautta ihminen ehkä kiinnostuu aiheesta. Netti tarjoaa mahdollisuuden syventyä asiaan tarkemmin. Korona on nopeuttanut toiminnan siirtymistä verkkoon. Postimuseon Youtube-kanava toimii aktiivisesti ja tänä vuonna alkaa myös Kysy museolta-tietopalvelu. Viime vuoden suuri menestys Unohtumattomia kirjeitä-näyttely on edelleen kokonaisuudessaan koettavissa netissä. Tähän Antila lupaa myös jatkoa musiikilla täydennetyllä esityksellä alkuvuoden aikana. -Seela Sellan ja Esko Roineen kanssa oli tarkoitus lähteä tekemään live-esityksiä. Pandemian vuoksi tästä toteutetaan nettitallenne, Antila kertoo. Onnistuneena kokeiluna Antila pitää myös viime keväänä nopeasti toteutettua museon virtuaalikierrosta, jonka pääsi kokemaan yli 600 koululaista. Koronasta huolimatta vuonna 2020 Tampereen postimuseossa oli noin 100 000 kävijää. -Alkuvuoden ja heinäkuun hurjat kävijämäärät pelastivat vuoden, Antila toteaa. Sanomalehti ja postikortti vuoden pääteemat Digitalisaatiosta huolimatta museotyön näkyvin osa ovat aina näyttelyt. Pysyvä Viestinviejät-näyttely kuljettaa elämyksellisten tarinoiden kautta 1600-luvulta lähimenneisyyteen. Vaihtuva teemanäyttely Tampereen Postimuseo säilyttää vanhaa, tallentaa nykyhetkeä ja visioi tulevaa. Museo pyrkii olemaan edelläkävijä digitalisaatiossa ja interaktiivisessa kokemisessa. Tutustu Postimuseoon myös verkossa www.postimuseo.fi Reitti_2_2021.indd 30 Reitti_2_2021.indd 30 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 30 Reitti 31 • Postimuseo toimii Museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5 33100 Tampere. • Avoinna ti-su 10.00-18.00 (tarkista mahdolliset koronarajoitukset). • Pääsylippu 14 €, Postin henkilökortilla puoleen hintaan. Samalla lipulla pääsy myös Pelimuseoon, Jääkiekkomuseoon, Kivimuseoon, Luonnontieteelliseen museoon sekä Mediamuseo Rupriikkiin. • Lisäksi näyttelyt Tampere 1918, Finlayson 200-tehtaasta brändiksi, Ritarit (26.3. alkaen), Tiistaitarjotin-ruokamatka 70-luvulle ja Teatterikaupunki Tampere. Ari Pihlaja varhaisjakelussa Seinäjoella 1984. Kuva Tapio Mustasaari, Postimuseo. keskittyy tänä vuonna sanomalehteen ja sen jakeluun. Museo avaa 23. huhtikuuta Aamukahvi ja tuore lehti-näyttelyn, joka tuo esiin sanomalehden merkityksen perinteisenä päivän aloittajana. Näyttelyssä esitellään myös digitaalista murrosta unohtamatta lehdenjakajan roolia. Ihmisiltä pyydettiin sanomalehtimuistoja ja niitä kertyi yli 500. Tämä kertoo suomalaisten tiiviistä suhteesta sanomalehteen osana päivän rutiineja, projektipäällikkö Suvi Jalli kertoo. Ajallisesti näyttely alkaa 1950-luvulta ja päätyy tulevaisuuden visioimiseen. Tärkeä osa on nykyhetken dokumentointi. Lehden matkaa seurattiin painosta eri vaiheiden kautta aamukahvipöytään. -Varhaisjakajan työtä käytiin tallentamassa yön pimeinä hetkinä. Eri vaiheet esitellään videomateriaalin muodossa, jälleen interaktiivisuutta unohtamatta. Kävijä pääsee istumaan rahtiskootterissa ja vr-lasien avulla eläytymään 180-asteen näkymässä jakajan työhön, Jalli kertoo. Virtuaalisessa kahvipöydässä on valittavissa lehtiä viideltä eri aikakaudelta. Lehdet ovat paperisina luettavissa ja kävijä ”keskustelee” artikkeleista ruudulla olevan näyttelijän kanssa. Näyttelyssä on myös jakelun ”päivystyspuhelin”. Luurin nostamalla kävijä pääsee hoitamaan tositapauksiin perustuvia palautteita jakelupäivystäjän roolissa. Helsingin Sanomien arkistoselaimella voi perehtyä esimerkiksi oman syntymäpäivänsä tapahtumiin. Museon tiloissa voi myös lukea sähköisen ePresssanomalehtijärjestelmän kautta lähes kaikkia päiväja kaupunkilehtiä. Vuoden toinen päänäyttely on Parhain terveisin-postikortti 150 vuotta. Tämä on rakennettu paitsi kiertäväksi näyttelyksi, myös kokonaisuudessaan nettiin tulevaksi näyttelyksi. Suomalaisen postikortin historiaa esitellään postimuseon tiloissa 19.2.–28.3. Jalkapallohuumaa kautta aikojen-pienoisnäyttely esittelee fanikulttuuria. Yhteistyössä valkeakoskelaisen Suomen Jalkapallomuseon kanssa toteutettu näyttely avautuu kesällä. Yhteistyötä ja tutkimusta Postimuseo muutti Tampereelle museokeskus Vapriikkiin syksyllä 2014. Muutto mahdollisti tiiviimmän yhteistyön muiden alan toimijoiden kanssa. -Tampereelle tulo oli tavallaan uusi alku. On kustannustehokasta toimia osana isoa kokonaisuutta. Myös asiakkailta tulee kiitosta siitä, että yhden katon alla on mahdollista tutustua eri aiheisiin näyttelyihin, Antila kertoo. Esimerkkinä yhteistyöstä Antila mainitsee Postimuseon ja Työväenmuseo Werstaan mittavan yhteishankkeen. Tampereen Ruskoon valmistunut 2228 neliöinen halli turvaa pitkäaikaisen ja turvallisen säilytyksen kansallisesti merkittäville kokoelmille. Postimuseo on myös merkittävä tutkimuksen rahoittaja. Keväällä julkistetaan tutkimus sanomalehden pitkästä historiasta Suomessa. Ensimmäiset sanomalehdet jaettiin Suomessa vuonna 1771. Nyt on siis sanomalehtijakelun 250 v. juhlavuosi. Tutkimuksen historiallisen osuuden on tehnyt historian tutkija Tuomas Hoppu. Tulevaisuutta visioi Postin entinen tutkimusjohtaja Heikki Nikali. -Tutkimuksessa käsitellään paitsi sanomalehtiä ja niiden jakelua, myös Postin ja lehdistön välistä ajoittain ongelmallista suhdetta, Antila kertoo. < Postimuseo Reitti_2_2021.indd 31 Reitti_2_2021.indd 31 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 32 Reitti 33 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Veera Kekäle, lakimies • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, liittosihteeri • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysyttävää? Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Voinko pitää taukoja? Olen alle 6 tunnin osa­aikainen työntekijä. Voinko pitää työvuoroni aikana työajalla taukoja ja kuinka paljon? Taukokäytännöissä on eroavaisuuksia eri työtehtävien ja työpaikkojen välillä, eivätkä PAUn työehtosopimukset tarkkaan määrittele taukojen pitoaikaa, määrää tai kestoa. Myöskään lainsäädännössä ei ole annettu tarkkoja taukominuutteja. PAUn työehtosopimuksissa on kahvitauoista määrätty kuitenkin, että työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Eli oikeus tauon pitämiseen on lyhyemmissäkin vuoroissa, vaikkei alle 6 päivään kuulu puolen tunnin ruokataukoa. PAU on lähtenyt siitä, että taukoa olisi noin tunti 8 tunnin työvuoroa kohden ja taukojen pituudet muuttuvat suhteessa työpäivän pituuteen verrattuna. Tauko tai tauot kuuluvat myös lyhyeen, esim. 4 tunnin työvuoroon. Suositus taukojen määrästä esim. perusjakeluun on 4 tunnin työvuoroa kohden n. 15–20 min taukoa. Voiko työtä siirtää alihankintaan ja samalla osa-aikaistaa? Olen ollut postilla yli 30 vuotta koko­ aikaisena työntekijänä ja minut osa­ aikaistettiin. Samaan aikaan työpaikallam­ me jakelureittejä siirrettiin kuitenkin ali­ hankintaan. Tämä on todella loukkaavaa ja epäoikeudenmukaista. Onko tämä lail­ lista ja voiko työnantaja todellakin toimia näin? Kyseinen toiminta on epäoikeudenmukaista, mutta valitettavasti ei laitonta. Ikävä kyllä työnantaja voi lähtökohtaisesti toimia kuvailemallasi tavalla ja siirtää työkokonaisuuden alihankintaan, sillä työnantajan liikkeenjohtovaltaan kuuluu, että työnantaja saa päättää, miten työtä teetetään omilla työntekijöillä, vuokratyönä vai alihankinnassa. Liikkeenjohtovallan nojalla ei kuitenkaan voi tehdä mitä tahansa muutoksia, joten ole herkästi yhteydessä edunvalvontaan näissä tilanteissa. Työkaveria kiusataan mitä pitäisi tehdä? Työpaikallamme ei tällä hetkellä kiusa­ ta ketään, mutta edellisessä työpaikassani näin tapahtui. Asia on jäänyt kaivelemaan minua, kun kukaan ei puuttunut asiaan, en minäkään. Mitä pitäisi siis tehdä, jos työ­ kaveria kiusataan? Jos havaitsee, että työkaveria kohdellaan epäasiallisesti, on hyvä kysyä, voiko olla avuksi. Ei pidä toimia työkaverin puolesta, vaan yrittää rohkaista häntä toimimaan tilanteessa itse. Kannattaa tuoda esille, ettei epäasiallista kohtelua tule hyväksyä sekä olla epäasiallisesti kohdellun tukena ja mukana asioiden selvittelyssä. Häiritsijää voi pyytää lopettamaan tai muuttamaan menettelyään. Jos häirintä jatkuu, rohkaise työkaveria ilmoittamaan asiasta esimiehelle. On hyvä selvittää, onko työpaikalla toimintamalli siihen, miten toimia, jos kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua. Jos työkaveri ei pysty puolustamaan itseään tai uskalla ottaa asiaa puheeksi, voi tarvittaessa ilmoittaa havaitsemastaan kohtelusta esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työturvallisuuslain mukaan jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa olevista puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa terveysvaaraa. Jos on itse mukana tilanteessa, jossa työkaveria kohdellaan epäasiallisesti, voi ilmaista epäasiallisesti käyttäytyvälle pitävänsä hänen käyttäytymistään epäasiallisena. < Reitti_2_2021.indd 32 Reitti_2_2021.indd 32 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 32 Reitti 33 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Reitti_2_2021.indd 33 Reitti_2_2021.indd 33 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 34 Reitti 35 V uonna 2019 yöpymisvuorokausia oli 212 ja viime vuonna 191, jolloin korona peruutti kaikki maalisja osan huhtikuun varauksista. Kesäkuukaudet ovat olleet luonnollisesti suosituimpia, mutta tänä vuonna näyttää siltä, että myös talviaikaan Auralaan on riittänyt tulijoita, tosin tammikuu on selkeästi hiljaisinta aikaa, kertoo Auralan isäntä Jarmo Niemi. Auralassa on vietetty viime vuosina paljon sukujuhlia, häitä ja syntymäpäiviä, läAuralasta tuli suosittu lomakohde Huvila Auralan käyttöaste lähti nousuun vuonna 2018, kun PAU päätti kohdentaa aiemmin vapaavalintaisen lomatuen Auralan käyttöön. Käytännössä lomatuki tarkoittaa huvilassa majoittuville jäsenille edullisia hintoja. heisen Hotelli Heimarin ympäristössä myös isompia tapahtumia, muun muassa moottoripyöräilijöiden Rottaralli-festivaaleja ja koirakerhojen tapahtumia. Auralaa vuokrataan myös ulkopuolisille, joka on aiheuttanut jonkin verran kysymyksiä. Hinta ulkopuolisille on kuitenkin tuntuvasti kalliimpi kuin omille jäsenille. Esimerkiksi viikkovuokra on PAUn jäsenille vain 600, mutta ulkopuolisille 3 200 euroa. Ulkopuoliset varaukset mahdollistavat sen, että Auralaan pystytään investoimaan ja pitämään huvila ja sen ympäristö hyvässä kunnossa. Viime vuosina Auralaan on hankittu lapsille oma liukumäki, hiekkalaatikko ja keinut. Laituri ja jätehuoltokin on uusittu. Tulevana kesänä on tarkoitus saada tenniskenttä pelikuntoon. Laiturin lähistöllä oleva kotakin korjataan ja siistitään niin, että siinä voi paistaa makkaraa ja keittää vaikka nokipannukahvit. Polkupyöriäkin ollaan hankkimassa. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT PAU Reitti_2_2021.indd 34 Reitti_2_2021.indd 34 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 34 Reitti 35 Uusi varauskalenteri käyttöön huhtikuussa Auralassa otetaan käyttöön uusi varauskalenteri 1.4. osoitteessa www.varauskalenteri.pau.fi. Kalenteriin voi tehdä varauksia vapaina oleville viikoille 1.4.2021-30.5.2022 väliselle ajalle. Viime syksyn ja tämän vuoden aikana ulkopuolisia varauksia kesälle on tullut jo jonkin verran. Ajankohtien 21.-27.6.2021 (juhannusviikko) ja 16.18.7.2021 (St Michel raviviikonloppu) käyttöoikeus arvotaan. Mikäli haluat osallistua arvontaan, ilmoita siitä sähköpostilla huhtikuun loppuun mennessä osoitteeseen auralahuvila @outlook.com. Arvonta suoritetaan toukokuun alussa. Uudesta varauskalenterista löydät kalenterin käyttöohjeet, Auralan esittelyn, kuvia, hinnaston sekä varausja maksuehdot. Upea Aurala Saimaan rannalla 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka sukujuhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin välittömässä läheisyydessä osoitteessa Laitialantie 190, Ristiina. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy 12+2 hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilassa on tv-huone ja kokous/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi upea saunarakennus, jossa on tilava takkahuone ja iso grilli. Kahden kiukaan saunassa löylyistä (sähköja puukiuas) pääsee nauttimaan parisen kymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee pulahtamaan suoraan Saimaaseen. Lapsiperheitäkään ei ole Auralassa unohdettu. Huvilan vierestä löytyy perheen pienimmille oma leikkipaikka, josta löytyvät keinut, liukumäki ja hiekkalaatikko. Myös oma tenniskenttä otetaan kesän aikana käyttöön. Lapsille on Auralassa myös oma pieni hiekkapohjainen uimaranta. Auralan hinnat PAUn jäsenille: • ma–su 600 € (ulkopuolisille 3 200 €) • ma–pe 450 € (ulkopuolisille 2 300 €) • 3 vrk 350 € (ulkopuolisille 1 400 €) • viikonloppu pe-su 300 € (ulkopuolisille 1 200 €) Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset 1.4.2021 klo 00.00 alkaen osoitteesta www.varauskalenteri. pau.fi. Ajankohtien 21.–27.6.2021 (juhannusviikko) ja 16.–18.7.2021 (St Michel raviviikonloppu) käyttöoikeus arvotaan. Mikäli haluat osallistua arvontaan, ilmoita siitä sähköpostilla huhtikuun loppuun mennessä osoitteeseen auralahuvila@outlook.com. Arvonta suoritetaan toukokuun alussa. Muistathan, että Aurala on käytettävissä läpi vuoden! Lisätietoja ja kuvia osoitteessa: www.pau.fi/jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala.html Lisäksi Niemi kertoo, että Auralaan tehdään tämän vuoden aikana pientä pintaremonttia kuitenkin niin, ettei siitä aiheudu suurta haittaa huvilan käyttäjille. Pidetään paikat siistinä Auralassa on hyvin paikoitustilaa autoille ja pari pistokepaikkaakin on hankittu. Talvella kannattaa ottaa mukaan villasukat tai sisäjalkineet, koska Auralan rossipohjaiset lattiat saattavat tuntua kylmiltä. Auralan edullisen jäsenhinnan mahdollistaa myös se, että jokainen siivoaa jälkensä huolella. Pääsääntöisesti ne on hoidettu hyvin, mutta aina pientä petraamista löytyy, esim. lattioita on harvemmin luututtu. Ja vaikka Auralassa tehdäänkin pari kertaa vuodessa suursiivous, tulee jokaisen käyttäjän huolehtia siivouksesta/siisteydestä hyvin myös itse. Ja jos sattuu vahinkoja tai jotain hajoaa, niistä pitää ilmoittaa. Lähtiessä kannattaa huolehtia myös siitä, että omat tavarat tulevat mukaan, muistuttaa Niemi. Auralan kehittämiseen liittyviä ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan osoitteessa auralahuvila@outlook.com. < Reitti_2_2021.indd 35 Reitti_2_2021.indd 35 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 36 Reitti 37 Menoon mukaan Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 20.3.2020 alkaen klo 14.00. Kokous aloitetaan lounaalla klo 13.00 Paikka: Solo Sokos Hotel Torni, Ratapihankatu 43, Tampere Kokouksessa käsitellään osaston 9 §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2020 • toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2021 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta • sekä valitaan liiton 14 §:ssä määritetyt osaston edustajat liittokokoukseen. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös Teams-etäyhteyden välityksellä. Sitovat ilmoittautumiset ma 15.3.2021 mennessä sihteeri Paula Heinoselle, paula.heinonen@mirila.fi tai puhelimitse 040 141 7337. Ilmoita myös osallistutko paikan päällä vai Teams-yhteydellä. Osasto avustaa matkakustannuksissa halvimman matkustustavan mukaisesti. Matkakustannuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä ennakkoon Paula Heinoseen. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta PAUn Helsingin osasto ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 20.3.2021 klo 11.00 (kahvitarjoilu klo 10.30) Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-Sali, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki lauantaina Osaston vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: • Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta. • Esitetään edellisen vuoden tilija toimintakertomus. • Hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020. • Valitaan liittokokousedustajat. • Käsitellään liittokokousja valtuustoaloitteet. PAUn ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn tiedottaja Juha Pöyry. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa vaihtoehtoisen ruokailumahdollisuuden. Sitovat ilmoittautumiset kokousruokailuun viimeistään maanantaina 15.3.2020 tekstiviestillä numeroon 040 588 4023 tai 044 514 2832 tai sähköpostilla pau.helsinginosasto@gmail.com. Muista mainita mahdollinen erityisruokavalio. Tulethan kokoukseen vain terveenä. Muista hyvä käsihygienia. Kokouksessa käytettävissäsi on kasvomaskeja ja käsidesiä. Koronatilanteen mukaan kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Tällöin tarvitset TEAMS-sovelluksen, joka voidaan ladata joko puhelimelle tai tietokoneelle. Mikäli osallistut etänä TEAMS-linkin kautta, ilmoitathan sähköpostiosoitteesi, jotta voimme lähettää kokouksen TEAM-linkin. Ota jäsenkortti mukaan. Tervetuloa päättämään ja keskustelemaan! Toimikunta Imatran osaston vuosikokous Aika: 20.3.21 klo 15.00 Paikka: Ay-talon alakerrassa, Esterinkatu 11, Imatra Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, valitaan puheenjohtaja, toimikunta ja liittokokousedustaja. Osasto tarjoaa kokouksen päätteeksi ruuan. Ruokailun takia ilmoittautumiset 16.3 mennessä Kaisa Rossille p. 050 303 6747. Tervetuloa! PAUn Imatran os. toimikunta PAUn Kainuun osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 27.3.2021 klo 10.00 Paikka: Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, 87100 Kajaani Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja kokoukselle esitetyt mahdolliset muut asiat. Sitovat ilmoittautumiset pe 19.3.2021 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist@netti.fi. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa Toimikunta PAU Kanta-Hämeen osasto 109:n vuosikokous Aika: Lauantaina 20.03.2021 klo 13.00 Paikka: Kerhoravintola Seiska, Suomen Kasarmi, Hämeenlinna Käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat sekä valitaan osaston liittokokousedustajat (2 kpl) vuoden 2021 liittokokoukseen. Riihimäeltä järjestetään bussikuljetus. Tiedustelut ja esitykset jari.kuurasuo@pp.inet.fi. Kokouksen jälkeen tarjotaan lounas. Tervetuloa. PAUn Pieksämäen osasto ry 142 vuosikokous Aika: Lauantaina 27.3.2021 klo. 13.00 Paikka: Ravintola Taica, Keskuskatu 16, 76100 Pieksämäki Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Toimikunta PAU Rovaniemen osasto 149 ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 20.3.2021 alkaen klo 14.00 Paikka: Rovaniemen työväentalo, Lapinkatu 2 A, 96100 Rovaniemi. Kokouksessa käsitellään mm. sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle käsiteltäväksi esitellyt asiat, valitaan yhdistykselle uusi toimikunta ja puheenjohtaja. Tietoja kokouksesta myös osaston ja liiton nettisivuilla.Kokoukseen osallistuville tarjolla ruokailu. Ilmoittautumiset ma 15.3.2021 mennessä sähköpostilla tai puhelimitse: jyrki.sutinen @posti.com, puh. 050 301 1264, jaana. hirvioja@posti.com, 050 597 9678 Tervetuloa! PAU Rovaniemen Osasto Ry:n toimikunta Talvipäivät peruttu vuodelta 2021 Koronan vuoksi PAUn XVI Talvipäivät pidetään ensi vuonna, paikka on edelleen Seinäjoki. Talvipäivien tarkempi ajankohta ilmoitetaan kevään kuluessa. Jo maksetut talvipäiväruokailut maksetaan osastoille takaisin. Reitti_2_2021.indd 36 Reitti_2_2021.indd 36 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 36 Reitti 37 Kainuun osaston mökkejä vuokrattavana Kainuun osastolla on kaksi mökkiä vuokrattavana PAU:n jäsenille kesällä 2021. Mökit sijaitsevat n. 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on n. 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki 1 on v.-85 valmistunut hirsimökki noin 45m2. Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa noin 5 henkilölle. Mökki 2 noin 65m2 on rakennettu 60-luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on erillinen sauna, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti ja Biolan kuivakäymälä. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso kuvia mökeistä PAUn Kainuun osaston kotisivuilta www.paukainuunosasto.pau.fi. Hinnat: Mökki 1 Vuorokausihinta 50 €. 1 viikko 320 €. Mökki 2 Vuorokausihinta 40 €. 1 viikko 250 €. Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille: FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist puh. 050 598 1806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen puh. 044 566 7119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. Nuotiorannan koko kesän mökit haettavana kesälle 2021 PAU:n Lahden osaston vapaa-ajanviettopaikan Nuotiorannan koko kesän mökkejä voivat hakea kaikki PAU:n Lahden osaston jäsenet. Kirjallisesta hakemuksesta tulee ilmetä nimi ja osoite, allekirjoitus, sekä maininta että on tutustunut Nuotiorannan sääntöihin. Hakemuksessa tulee ilmetä myös mökin numero, jota on hakemassa. Haettavana ovat mökit numero 1 ja 3. Säännöt ja lisätietoa löytyy osaston kotisivuilta www.lahdenosasto.pau.fi/ osastomme/lomapaikka-nuotioranta/koko-kesan-mokki/. Hakemukset 6.4. mennessä osoitteella: PAU:n Lahden osasto ry taloudenhoitaja Pentti Wikman, Monontie 6 C 32, 15950 Lahti tai sähköpostilla toimikunta.lahti@luukku.com. Kirjekuoren päälle merkintä koko kesän mökki. Toimikunta käsittelee sitovat hakemukset ja suorittaa mökkien arvonnan huhtikuun kokouksessaan. Nuotiorannan muiden varausten vastaanotto alkaa 1.4. ja siitä on ilmoitus seuraavassa Reitissä. Nimittäin allekirjoittaneen 47-vuotinen ura Postin palveluksessa. Olin ensimmäistä kertaa Postin joululajittelussa töissä 1973, sitten kesätöissä 1974 ja pysyvästi Postin palvelukseen jäin 29.5.1975. Viimeinen maksettu työpäivä oli 6.12.2020. Työuraan mahtui lyhyiden sisätöiden lisäksi lähinnä jakelua ja 21 vuoden luottamusmiesura. Olin ajatellut tehdä jopa lisävuosia, mutta Postin nykytoimenpiteiden myötä päätin lähteä itse. Liiton edunvalvontatehtävissä tuli oltua monenlaisissa tehtävissä. 1991–98 jakelun päätoiminen luottamusmies, 1998-2011 jakelun pääluottamusmies, ammattiosaston sihteeri 1985-89, ammattiosaston puheenjohtaja 1990-94, Postiliiton nuorisojaoston jäsen 1981-84, nuorisojaoston puheenjohtajana 1985-89, liittohallituksen jäsen 1993-97 ja liittovaltuuston varajäsenenä 2005-09. Ammattiosaston Merkilliset-lehteä tein yli 20 vuotta yhdessä Jarmo Niemen kanssa. Hiihtomatkan Luppoon järjestin Hannu Toivosen kanssa 21 kertaa bussin ollessa yleensä täynnä. Lounais-Suomen Postipurjehduksilla olin vetäjänä parikymmentä kertaa. Siihen aikaan ne olivat huippusuosittuja ja meillä oli useimmiten joku oma esiintyjäkin liiton vieraiden lisäksi. Tehtävistäni minulle on myönnetty Postiliiton hopeinen ansiomerkki. Jään kaipaamaan useimpia edunvalvojatovereitani lämmöllä, paljon yhteisiä mukavia muistoja. Ammattiyhdistysaktiivisuuden lisäksi on tullut oltua mukana myös yhteiskunnallisissa riennoissa muun muassa SDP:n kunnallisjärjestön jäsenenä, puolueosaston puheenjohtajana, lautamiehenä ja kehitysvamma-alaa edustavan Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin hallituksessa. Jalkapallossa olen ollut avustavana tuomarina Veikkausliigassa, Turun Pyrkivän hallituksessa ja koripallojaoston puheenjohtajana sekä juniorivalmentajana. Paljon on siis tullut koettua ja nähtyä. Elämä jatkuu vieläkin eteenpäin rakkaan vaimoni kanssa. Postista jään kaipaamaan eniten sitä entistä palvelevaa postia ja työkavereita. Nykymenoa ja johtajia, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, en jää kaipaamaan. < MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM, pieni työmies, Turku/Åbo Ohi on! Reitti 37 Reitti_2_2021.indd 37 Reitti_2_2021.indd 37 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 38 Reitti 39 1 2 8 3 SULAMATONTA ALPO AITOLEHTI KEBABILLAKIN TÄYTETTY -S JUTTUJA KOIRAELÄIN MEHUMERKKI NIEMI ANISVIINAA ASTIA FAIJOJA ITKEÄ VÄHÄN LUESKELEMISIA APUNA KORTTIPAKASSA MATALA PLANEETTA YHTYEITÄ KIRJAIMISTA JÄTETTÄ NIUKKAKASVUISEMPI VUORISTO KÄSITYS SARJAKUVAKOIRA LÄÄKEHOITOJAKSO 7 6 4 5 Laadinta: Jyrki Takala NEETTA KUVAKOIRA HOITOJAKSO VALIOLIIGAJOUKKUE " " KAUIMPANA PULLEITA TUNTEE RAKENTEET PERSO TIETOA OSASTO TIUKKA -IA PÄIVÄUNET VIIMEISENÄ PUHTAIN KERJÄÄMISTÄ RENTO HELPPO AVARUUSALALLA NOBELISTI THOMAS SISÄPIHA K OSAVALTIO JUOKSUA JA PÄÄNVAIVOJA VINKUMISTA MUSEOSSA ÖLJYVALTIO AATE Laadinta: Jyrki Takala PIHA PÄÄNVAIVOJA VINKUMISTA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 41 Reitti_2_2021.indd 38 Reitti_2_2021.indd 38 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 38 Reitti 39 Reitti 39 Kolumni Työelämäkö parasta huumetta Päihteet tulevat työpaikalle ja vaikuttavat työelämään, vaikka aika harva sitä vielä hoksaa. TIINA TORPPA ........................................ on toimittaja, joka muutti Helsingin keskustasta maalle pieneen kylään ja jonka punainen postilaatikko on rivissään se kaikkein kulunein. A rkisto, kellari, työpaikan kaappi. Niissä kaikissa tai jossain muualla joku voi säilyttää laittomia päihteitään. Työpaikka on kätevä säilytyspaikka. Kuka tahansa voi sanoa, ettei tiedä, miten tuo tuonne joutui ja kenenköhän lienee. Eikä moni tietysti tiedäkään. Haastattelemani päihdeasiantuntija mainitsi niin sanotun jemman yhtenä laittomien päihteiden riskinä työpaikalla. Laittomista päihteistä yleisin on kannabis, jota on kokeillut yli 17 prosenttia, mutta nykynuorista useampi, pojista jopa 44 prosenttia. Luvut perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tietoihin. Kun toimittajana kirjoittaa laittomista päihteistä, pian kolahtaa sähköposti. Kannabiksen laillistamisen puolesta kampanjoiva kysyy, mihin perustat väitteesi, onko sinulla tutkimustietoa ja niin edelleen. Se on keino hallita keskustelua. Niin ovat menneet keskustelussa puurot ja vellit sekaisin, että moni sekoittaa kannabiksen dekriminalisoinnin ja laillistamisen. Dekriminalisointi tarkoittaa, ettei käyttäjää rangaista pienestä määrästä. Portugali ja Norja dekriminalisoivat kannabiksen parikymmentä vuotta sitten. Kummassakaan maassa aineen käyttö ei ole lisääntynyt. Käyttäjä saa helpommin apua, kun häntä ei leimata rikolliseksi. Merkintä rikosrekisterissä leimaa. THL:n mukaan Suomessa pelkkiä käyttörikoksia tulee 15 000 vuodessa. Aika monen nuoren tulevaisuus säröilee. Käyttörikos pysyy vuosikausia poliisin tietojärjestelmässä. Miten kannabis työelämään liittyy? Työpaikat ovat yhtä kuutamolla kuin nuorten vanhemmat, jotka roikkuvat vanhassa maailmassa miettien, jos oma teini tulee kännissä kotiin. Ei nuoria kiinnosta keski-ikäisten päihde, alkoholi. Kannabis on halpaa, siitä ei tule krapulaa ja sitä saa helposti. En väitä, ettei alkoholi voi aiheuttaa ongelmia. Ne vain ovat tuttuja ongelmia työelämässä. Työterveyshuolto, henkilöstöpuoli ja pomot tuntevat alkoholin aiheuttamat ongelmat. Jokainen suomalainen tuntee alkoholistin. Siksi ihmisiltä riittää empatiaa. Samaa empatiaa ei löydy huumeidenkäyttäjiä kohtaan – koska näitä ihmisiä on vasta ani harvan perheja lähipiirissä. Silti jokainen huumeiden käyttäjä on jonkun puoliso, sisko, veli, lapsi, läheinen. Tai työkaveri. Huumeiden käyttö lisääntyy, ei vain kannabiksen. Pääkaupunkiseudun jätevesissä näkyi viime vuonna, että amfetamiinin käyttö lisääntyi lyhyessä ajassa 13 prosenttia. Tammi-huhtikuussa 2020 huume-epäilyjen määrä liikenteessä ylitti alkoholin. Työpaikat eivät jää huumeettomaksi linnakkeeksi. Päihteistä juuri laiton puoli aiheuttaa työyhteisöihin salaisuuksien verkkoja ja uudentyyppisiä riskejä. Kun alkoholi syö suorituskykyä, päihde tai lääke voi jopa lisätä sitä – lyhyellä aikavälillä. Uratykki piiskaa itseään jaksamaan päihteillä, väsynyt piristää itseään, jännittäjä vetää rauhoittavaa ja niin edelleen. Kun työntekijä ei tunne saavansa masennukseensa, kiusaamiseen tai muihin ongelmiinsa apua työterveyshuollosta tai työsuojelusta, päihde voi tuntua ”avulta”. Lähipiiristä joku vakuuttelee, miten hirveän haitatonta kannabis tai jokin lääke on. Täti-ikäinen nainen sanoo, että lääkeresepteistä käydään kisaa ja kauppaa. Moni tarvitsee yhtä lääkettä nukkuakseen, toista toimiakseen ja kolmatta rauhoittuakseen. Kyse on silkasta väärinkäytöstä. En tiedä, mitä kaikkea työelämän pitää tehdä. Ainakin herätä ruususen unesta. Tietoa pitää tankata lisää. Työterveyshuollossa lienee asiantuntemusta ja päihdealan ammattilaisilta saa tietoa. Ainakin lähijohtajien pitää tietää enemmän. Ihan arjessa pitää tietää, mitä kaappeihin säilötään. Empatiaakin tarvitaan. < Reitti 39 Reitti_2_2021.indd 39 Reitti_2_2021.indd 39 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 40 Reitti 41 På svenska Palautearvonnan voittaja lehdestä 1 /2021 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kaarina Huovila. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Kan jag ta pauser? Jag arbetar deltid i 6 timmar per skift. Kan jag ta pauser under ett arbetsskift och hur långa? Det finns skillnader i pausvanor mellan olika arbetsuppgifter och arbetsplatser, och PAU:s kollektivavtal definierar inte exakta tider, mängder eller längder för pauser. Det definieras inte heller några exakta paustider i lagstiftningen. PAU:s kollektivavtal reglerar om kaffepauser att “arbetstagaren kan på arbetsplatsen dricka kaffe eller förfriskningar under den lämpligaste tiden ur arbetets synvinkel oberoende av arbetstidens längd”, dvs. att rätten till att ta en paus finns även i kortare arbetsskiften, även om det inte tillhör en matpaus i under 6 h långa arbetsdagar. PAU har som utgångspunkt att man ska ta pauser för ungefär en timme per 8 timmars arbetsskift, och att längden av pauserna ändras i förhållande till arbetsdagens längd. En eller flera pauser tillhör även i korta arbetsskift, t.ex. i 4 timmars arbetsskift. Det rekommenderas att man ska ta en paus på 15-20 minuter per 4 timmars arbetsskift t.ex. i basutdelning. Kan arbetet överföras till underentreprenad och på deltid samtidigt? Jag har arbetat på Posti för över 30 år som heltidsarbetare och nu har jag blivit över­ fört till deltid. Samtidigt överfördes våra utdelningsrutter till underentreprenad. Det känns verkligen förolämpande och orättvist. Är det lagligt och kan arbets­ givaren agera på så sätt? Det är orättvist men tyvärr inte olagligt. Tyvärr kan arbetsgivaren agera på det sättet som du beskriver. En arbetshelhet kan överföras till underentreprenad, för i arbetsgivarens affärsledningsmakt tillhör att arbetsgivaren kan bestämma, hur arbetets utförs med egna arbetstagare, som hyresarbete eller i underentreprenad. På grund av affärsledningsmakt kan man dock inte göra vilka ändringar som helst, så ta kontakt med intressebevakning i sådana här situationer. Min arbetskamrat har blivit mobbad vad ska man göra? Just nu mobbas ingen av mina arbets­ kamrater, men det hände på min tidigare arbetsplats. Saken har börjat besvära mig, för ingen blandade sig i saken, jag inte heller. Vad ska man göra om en arbets­ kamrat blir mobbad? Om du märker att en arbetskamrat blir hanterat på ett osakligt sätt, är det bra att fråga om man kan stå till tjänst. Man ska inte agera på en annan persons vägnar, utan försöka uppmuntra honom eller henne för att agera själv i situationen. Det lönar sig att ta fram att osakligt beteende inte är acceptabelt. Ge ditt stöd till personen som har mött osakligt beteende, var med i klargöring av situationen. Man kan be mobbaren att sluta sitt beteende eller att ändra sitt förfarande. Om mobbningen pågår, uppmuntra arbetskamraten till att anmäla saken till förmannen. Det är bra att ta reda på om det finns ett tillvägagångssätt för bemötande av trakasserier eller osakligt beteende. Om arbetskamraten inte kan försvara sig själv eller om hon eller han inte vågar ta upp saken, kan man vid behov anmäla bemötandet till förmannen och till arbetarskyddsfullmäktig. Enligt arbetarskyddslagen är varje arbetstagare förpliktade till att anmäla arbetsgivaren och arbetarskyddsfullmäktige om otillräckligheter i arbetsomständigheter som kan förorsaka hälsorisker. Om man själv är med i en situation där en arbetskamrat bemöter osakligt beteende, kan man uttrycka sin syn till mobbaren. < Reitti_2_2021.indd 40 Reitti_2_2021.indd 40 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 40 Reitti 41 In English Ristikon ratkaisu T R I P M A S A A U K I A L A S I S I T R A K I T I R A U T T A A A O P I I A T A V U T O N L P A T A K A S I T A L A V A A E S A A S E N T O K U U R I O S K U M A R S A R S E N A L U K K O I R A K K I L A O S J A O S U L O I N A H N E I L T A M M E D A T A G V P L U S N A P A A N E L U I I S I N A S A V O R O H U T A H I R A K P M A N N T A I D E O P U S O V E T O T S O T S E K Ä K A L I U M M I E L E S S Ä P A T I O I N I N Ä T Ä I T Can I take breaks? I am a part­time employee and have a con­ tract for shifts under 6 hours. Can I take breaks during working hours during my shift and how much? There are differences in break practices between different job roles and workplaces, and PAU’s collective labour agreements do not specify the length, number, or duration of breaks. Also, legislation does not provide precise break minutes. However, PAU's collective labour agreements stipulate that coffee or refreshments may be enjoyed at the workplace at the most convenient time for work. This means that there is a right to take a break also in shorter shifts, although there is no half-hour lunch break in shifts lasting less than 6 hours. PAU has ruled that there should be about one hour of breaktime per 8-hour shift and the lengths of the breaks will vary in proportion to the length of the working day. The break or breaks are also included in short shift of for example 4 hours. The recommended breaktime for 4-hour shift in basic distribution is approx. 15-20 minutes. Can work be subcontracted and at the same time be made part-time? I have been working at Posti more than 30 years as a full­time employee and now I was made part­time. At the same time, however, distribution routes at our work­ place have been subcontracted. This is really offensive and unfair. Is this legal and can the employer really do this? That activity is unfair, but unfortunately not illegal. Unfortunately, the employer can, in principle, act as you describe and subcontract the work, as it is up to the employer to decide how the work is done in-house, on a temporary basis or subcontracted. However, not all changes can be made simply by referring to the employer’s executive rights, so, in these situations, don’t hesitate to contact your union representatives at the workplace. A co-worker is being bullied what should be done? No one is being bullied at our workplace at the moment, but that was what happened in my previous job. It has been bothering me that no one did anything, me includ­ ed. So, what should be done if a co­worker is bullied? If you find that a co-worker is being treated unfairly, it is a good idea to ask if you can help. You should not act on behalf of a co-worker but try to encourage him to act on the situation himself. It is worth pointing out that ill-treatment should not be tolerated and to be supportive and involved in the investigation of the ill-treatment. The person behaving inappropriately may be asked to stop or change their behaviour. If harassment persists, encourage the co-worker to report it to a supervisor. It is good to find out if the workplace has guidelines on how to act if one experiences harassment or inappropriate treatment. If a co-worker is unable to defend themself or does not dare to raise the matter, they may, if necessary, report the treatment to a supervisor and the occupational health and safety officer. According to the Occupational Safety and Health Act, every employee has an obligation to notify the employer and the occupational health and safety officer of deficiencies in working conditions that may pose a health risk. If you are yourself involved in a situation where a co-worker is being treated inappropriately, you can express to the person behaving inappropriately that you consider their behaviour to be inappropriate. < Reitti_2_2021.indd 41 Reitti_2_2021.indd 41 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 42 Reitti 43 Reitti 42 Reitti 42 Työttömyysturva KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 10.00–14.00 VERKKOSIVUT: www.kuljetusalantk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Muistathan huolehtia jäsenmaksuistasi Mikäli jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ja olet aikeissa hakea työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa, on hyvä hetki varmistaa, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla. Työttömyyskassan jäsenyys on kuin vakuutus, jota voidaan käyttää työttömyyden kohdatessa, ja tuolloin jäsenen tulee olla hoitanut oma osuutensa vakuutussopimuksesta eli maksanut jäsenmaksunsa viimeisimmän työsuhteen päättymiseen saakka. Hakemuksen tullessa käsittelyyn, työttömyyskassa tulee tarkistamaan, että jäsenmaksut on asianmukaisesti hoidettu. Jos jäsenmaksuissa on puutteita, saatetaan hakemuksen käsittely jäädyttää ja kassa lähettää puuttuvista jäsenmaksuista laskun. Tällainen tilanne aina ikävästi viivästyttää päivärahan maksatuksen aloittamista ja se on vältettävissä, kun itse pitää huolen jäsenmaksuistaan. Työnantaja pidättää pääsääntöisesti jäsenmaksun suoraan palkasta, mutta muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksu on peritty. PAUn jäsenmaksu on 1,59 prosenttia veronalaisesta ansiotulosta. Jäsenmaksuasioissa neuvoo liiton jäsenpalvelu, vaihde 09 613 116. Enimmäisaika ja omavastuuaika kuluvat jälleen 1.1.2021 alkaen Vuonna 2020 koronaviruspandemian takia työttömyysturvalakiin säädettiin joitakin määräajan voimassa olevia muutoksia, joista osa päättyi 31.12.2020. Ajalla 1.7.2020-31.12.2020 maksettu päiväraha ei kerryttänyt enimmäisaikaa ja lomautetuilla vastaavasti laskuri ei pyörinyt ajalla 16.3.-31.12.2020. Onkin hyvä huomioida, että ansiopäivärahan enimmäisaika alkoi kulua jälleen 1.1.2021 lähtien ja tämä koskee myös lomautettuja päivärahan saajia. Vuoden 2021 alusta myös omavastuuaika tulee otettavaksi henkilöillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 31.12.2020 tai sen jälkeen ja lisäksi sellaisilla henkilöillä, joilla työssäoloehto on täyttynyt jo aiemmin, mutta joille aletaan maksaa päivärahaa vasta vuoden 2021 puolella. Omavastuuaika on viisi arkipäivää tai osa-aikatyötä tekevällä tätä aikaa vastaava tuntimäärä. Lyhennetty 13 viikon työssäoloehto ei ole enää käytössä vuoden 2021 puolella. Vuoden 2020 aikana voitiin käyttää 13 viikon työssäoloehtoa, mikäli tavanomainen 26 viikon työssäoloehto ei jäsenyysaikana täyttynyt. Lisäksi edellytettiin, että työssäoloehtoon oli kertynyt vähintään yksi viikko 1.3.2020 jälkeen ja maksaminen alkoi viimeistään 31.12.2020. Työssäoloehdon tuli silloin täyttyä viimeistään 30.12.2020. Lomautetun yritystoiminnan päätai sivutoimisuus tullaan tutkimaan TE-toimistossa 1.1.2021 alkaen. Työttömyyskassa ei voi maksaa päivärahaa päätoimiselle yrittäjälle. Sivutoiminen yritystoiminta sen sijaan vaikuttaa päivärahaan kuten osa-aikatyö, eli tulot vähennetään ansiopäivärahasta. Myöhemmin vuoden 2021 aikana päättyviä lakimuutoksia Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti korotettu 500 euroon kuukaudessa tai vastaavasti 465 euroon neljän viikon hakujaksolla. Suojaosan korotus on voimassa aikavälillä 1.6.2020-31.3.2021. Suojaosan ylittävältä osalta palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi. Suojaosa (ja päivärahan hakujakso) määräytyvät palkanmaksujakson mukaan. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. Lakimuutos koskee aikavälillä 12.6.2020-31.3.2021 alkavia työsuhteita. Lomautetun opiskelun päätai sivutoimisuutta ei tutkita TE-toimistossa ajalla 16.3.2020-31.12.2021. SARA MALINEN etuuskäsittelijä Reitti_2_2021.indd 42 Reitti_2_2021.indd 42 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti 42 Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 24.3. mennessä ja voita 20 € Reitti_2_2021.indd 43 Reitti_2_2021.indd 43 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54
• Reitti_2_2021.indd 44 Reitti_2_2021.indd 44 3.3.2021 12.54 3.3.2021 12.54