Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2022 Pia Kanerva valittiin työsuojeluvaltuutetuksi Postilaiset jaksavat yrittää 30 Hajatelmia postityöstä 36 6 Tarkista palkkasi uudesta palkkataulukosta Hara Järvinen kirjoittaa bluesista 24 13 Reitti_2_2022.indd 1 Reitti_2_2022.indd 1 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
3 2 Reitti 2 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 13 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 3 / 2022 23.3. 20.4. 4 / 2022 5.5. 1.6. 5 / 2022 1.8. 24.8. 6 / 2022 2.9. 28.9. 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Työsuojelu on konkreettista ja näkyvää 10 PAUn jäsenille korvauksia ja hyvitystä yli 160 000 euroa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 PAUn hallitus hyväksyi palkkaratkaisut 13 Uudet palkkataulukot 18 Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin 19 Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä maaliskuun aikana 20 H-osan arvioinnit ovat taas tulossa 21 Fiksattu työ on aina vapaaehtoista 22 Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Posti Oy:ssä 24 Postilaiset jaksavat yrittää 26 Vääntö yleissitovuuden ympärillä on oireilua laajemmasta murroksesta 28 ILO takaa oikeudet suomalaisduunarillekin 29 KOLUMNI: Elina Pylkkänen 30 VAPAALLA: Pakettilajittelija Hara Järvinen kirjoittaa bluesista 32 Auralan kesä-elokuun lomaviikot arvotaan 33 Järjestämistyö polkaistiin käyntiinTampereen pokissa 34 Alle 25-vuotiaiden työttömyysturva 35 Perhe-eläketurvaan muutoksia 36 Hajatelmia postityöstä 38 Menoon mukaan 40 Ristikko 42 KOLUMNI: Emilia Kukkala 33 30 Reitti_2_2022.indd 2 Reitti_2_2022.indd 2 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Osaston vuosikokous on vaikuttamisen paikka Huom! Seuraavan Reitin deadline on 23.3. Lehti ilmestyy 20.4. Pä äk ir jo itu s L iiton organisaatio on alan myllerryksen myötä ollut 2000-luvulla rajussa muutoksessa. Työpaikkojen katoamisen myötä tämä on näkynyt niin maksavien jäsenten, osastojen kuin edunvalvojienkin merkittävänä vähenemisenä. Myös monen työntekijän ja aktiivin lähtö talosta on ollut osa muutosta. Kun Postiliitosta ja Postin Toimihenkilöliitto PVL:stä muodostettiin vuonna 2005 Postija logistiikka-alan unioni PAU, oli liitossa maksavia jäseniä lähes puolet nykyistä enemmän. Ammatti osastoja oli 93 (nyt 42), pääluottamusmiehiä 36 (nyt 20), sekä työsuojeluvaltuutettuja 32 (nyt 11). Myös liiton henkilökunta on pienentynyt merkittävästi. Kun PAU perustettiin, liiton toimistossa oli puolet enemmän (18) työntekijöitä kuin tällä hetkellä (9). Juuret näin rajuun muutokseen lähtee jo 2000-luvun alkupuolelta, kun yritysjärjestelyjen myötä Posti alkoi luopua toiminnoista, jotka se määritteli ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Viime vuosina PAUn järjestämisala on supistunut käytännössä jakeluun, käsittelyyn, pakettilajitteluun, toimihenkilöihin ja jossain määrin logistiikkaan. Viimeisen viiden vuoden aikana liiton järjestämisalalta ovat kadonneet sanomalehdenjakajat, arvokuljettajat, kuljettajat ja varastotyöntekijät. Osasyy muutoksiin on ollut myös liiketoimintojen yhtiöittämisellä ja työehtosopimusten vaihtumisella. Kaikki muutokset näkyvät luonnollisesti liiton toiminnassa. Onneksi ne eivät työntekijöiden järjestäytymiseen ainakaan dramaattisella tavalla ole vielä vaikuttaneet. Liittoon liitytään edelleen ja järjestäytyminen koetaan tärkeäksi. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä syksyn 2019 menestyksellinen työtaistelu. Mutta se missä organisaation radikaali muutos näkyy, on osastojen toiminnassa. Uusia aktiiveja niin osastoihin kuin edunvalvontaankin on entistä vaikeampi saada mukaan. Valtuustolle ei tehdä juurikaan enää aloitteita ja osallistuminen osastojen kokouksiin on laimeaa. Mutta tilanne ei ole toivoton. Yksi esimerkki tästä on Tampereen postikeskuksessa tehty järjestämispilotti (s. 33), jossa haetaan uusia, konkreettisia tapoja toimia. Järjestämisessä työntekijät päättävät yhdessä minkä asian haluavat työpaikalla korjata ja vievät sitä sitten yhdessä eteenpäin. Ja toki on vielä ne osaston vuosikokouksetkin, joita pidetään näin kevään korvalla runsain mitoin. Niihin kannattaa ilman muuta osallistua ja päättää mihin haluaa jäsenmaksujaan käyttää. Ja onhan kokouksissa toki valtaakin tarjolla. < JUHA PÖYRY Reitti_2_2022.indd 3 Reitti_2_2022.indd 3 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Uudesta työhyvinvointi oppaasta eväitä jaksamiseen SAK katsoo ilmaston muutosta suomalaisen työelämän näkökulmasta SAK:n ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen on koonnut ammattiliittojen ja aktiivien käyttöön oppaan vaikutuskeinoista, joilla työntekijän ääni saadaan kuuluviin ilmastokeskustelussa. – Ilmaston lämpeneminen on väistämätön asia ja muutoksiin on sopeuduttava. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä on ensimmäinen suomenkielinen julkaisu, johon on koottu laajasti keinoja, joilla ammattiliitot ja sen toimijat voisivat ottaa ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset paremmin huomioon omassa työssään, Toiviainen kertoo. Oppaan voi ladata osoitteesta www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-ja-tyoelama. Toimihenkilöilmoitus liittoon PAUlta on ilmestynyt uusi Jaksa paremmin-työhyvinvointiopas. Postialan jatkuva muutos on aiheuttanut monenlaista kuormitusta, ja työntekijöiden jaksaminen on ollut kovalla koetuksella. Oppaassa annetaan hyviä vinkkejä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Opasta voi tilata liiton toimistosta, puh. (09) 613 116. PAUn ammattiosastoja pyydetään ilmoittamaan kevät kokouksissa tehdyt toimihenkilöiden valinnat liiton toimistoon. Mikäli toimihenkilöihin ei tule muutosta, tulee siitäkin ilmoittaa liittoon. Ilmoitus tehdään toimihenkilökaavakkeella, joka löytyy PAUn jäsensivuilta kohdasta ammattiosastot > osastomateriaalit. Kaavakkeen voi täyttää suoraan koneella ja lähettää sähköpostilla jäsenpalvelusihteeri Katja Johanssonille, katja.johansson@pau.fi tai kirjeellä PAU/Katja Johansson, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Reitti_2_2022.indd 4 Reitti_2_2022.indd 4 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
5 4 Tolkkua työelämään (alle 35vuotiaille) Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 9.-10.4.2022 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2022 Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään-kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi useita kysymyksiä herättäviä aiheita. Aika: 9.–10.4.2022 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 4.3.2022 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus Työehtojen päivityskurssi Kurssi on suunnattu luottamusja työsuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Kurssi järjestetään sekä keväällä että syksyllä saman sisältöisenä. Aika: 25.-26.4.2022 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 25.3.2022 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi EDUK 1 ja 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi on tarkoitus käydä kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn EDUK 2-kurssilla. EDUK 1: 16.-20.5.2022 Paikka: Työväen Akatemia, Kauniainen Viimeinen hakupäivä: 14.4.2022 EDUK 2: 17.-21.10.2022 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 9.9.2022 PAUn sopimuskoulutus SAK:n Kulttuurirahaston tuet jaettu SAK:n Kulttuurirahasto on jakanut vuoden 2022 apurahoja yhteensä 15 225 euroa 21 hakijalle. Tukea myönnettiin mm. valokuvausharrastukseen, rantalentikseen, liveroolipelaamiseen ja erilaisiin näyttelykokonaisuuksiin. Apurahan saajien joukossa on myös PAUn jäsen Aigars Stasko, joka sai 1000 euron apurahan vapaaehtoistyöhön Beach Volleyn parissa. Onnittelut Aigarsille! SAK:n Kulttuurirahaston apurahoja voivat hakea SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet sekä työryhmät. Tukea voi saada vain kerran. SAK:n yhteisen Kulttuurirahaston lisäksi liittojen jäsenillä on mahdollisuus hakea apurahoja omien liittojensa kulttuurija opintorahastoista. Haku PAUn rahastosta tapahtuu seuraavaksi tämän vuoden elokuussa Kansan Sivistysrahasto KSR:n nettisivujen kautta. Postin yhdenvertaisuus ja tasaarvoohjelma hyväksyttiin Postin tasa-arvoja yhdenvertaisuus ohjelma vuosille 2022–2024 hyväksyttiin 16.2. konsernin ytneuvottelukunnan kokouksessa. Ohjelmatyön kantavana periaatteena on tukea ja edistää Postia tasa-arvoisena, yhdenvertaisena, monimuotoisena ja oikeudenmukaisena työyhteisönä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan sihteeri, pääluottamusmies Piia Willberg kannustaa edunvalvojia tutustumaan ohjelmaan. Toivon, että edunvalvojat käyttävät ohjelmaa työvälineenä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla. Ohjelmaa on tehty aidosti yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Ohjelma on luettavissa Posterin Tasa-arvo sivustolta. Reitti_2_2022.indd 5 Reitti_2_2022.indd 5 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
7 Työn kuva Työsuojelu on konkreettista ja näkyvää 6 Kokenut edunvalvoja Pia Kanerva valittiin tammikuussa työsuojeluvaltuutetuksi. Reitti_2_2022.indd 6 Reitti_2_2022.indd 6 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
7 Olen tykännyt aina työsuojelusta ja haluan, että porukalla on kaikki hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva. Työsuojelu on konkreettista ja näkyvää TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY X X Työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva: K anerva valittiin tammikuussa Pirkanmaa-Satakunta-alueen työsuojeluvaltuutetuksi, johon kuuluu muun muassa Tampereen postikeskus ja Linnakallion terminaali Pirkkalassa. Alueella on 43 työpaikkaa, joissa edustettavia reilu 1200 työntekijää, suurimpana Tampereen postikeskus, jossa työskentelee kolmessa vuorossa noin 300 henkeä. Pienimmät paikat ovat vain parin kolmen hengen työpaikkoja. Kanervan toimipiste sijaitsee Forssan jakelussa, josta pisin matka työpaikkakäynnille on noin 200 kilometriä. Postin strategiamuutos jakelun keskittämiseen näkyy Pirkanmaa-Satakunnan alueella kevytlähtöpisteiden kasvuna, joita on jo yli puolet (27) Kanervan alueen toimipaikoista. Tämä asettaa myös työsuojelulle omia haasteita. Joissakin paikoissa tilanne on hyvä, mutta sellainenkin alueeltani löytyy, jossa vaatteiden vaihtoon on kaksi vessaa ja kaapit on käytävällä, kun ei ole pukuhuoneita. Yhdessä kevytlähtöpisteessä pukukaapit on yleisessä tilassa ja vessaan pitää mennä ulkokautta eri ovesta. Haasteista huolimatta Kanerva sanoo, että työnantaja panostaa hänen alueellaan työsuojeluun kiitettävästi ja kannustavasti. Työsuojelussa riittää kuitenkin parannettavaa. Kevytlähtöpisteiden lisäksi jakeluautoihin ja jakelun taukopaikkoihin pitää kiinnittää huomiota. Autojen pitää olla riittävän tilavia, kun viedään paketteja. Kaikkiin autoihin pitäisi saada myös ilmastointi etenkin, kun työ muuttuu jakelupainotteiseksi. Taukopaikkojen ongelmana joillain haja-alueen reiteillä on, ettei niitä vaan ole, eikä pitkiltä jakelureiteiltä haluta toimipaikkaankaan tulla takaisin pitämään taukoja. Työsuojeluvaltuutettu Pia Kanervan edustettaviin kuuluu työntekijöitä kaikista tuotannon ammattiryhmistä, myös käsittelystä ja pakettilajittelusta. Yhteistä kaikille postilaisille on murroksen keskellä jatkuvan muutoksen sietäminen. Ihmiset ei tiedä mitä on tulossa. Se luo epävarmuutta tulevaisuudesta. Aina pitää yrittää Kanervalla on erinomaiset lähtökohdat työsuojeluvaltuutetun tehtävään. Pääluottamusmiehen pestiä lukuun ottamatta hän on toiminut kaikissa edunvalvontatehtävissä; varatyösuojeluvaltuutettuna, varapääluottamusmiehenä, työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä. Työsuojelussa riittää parannettavaa. Reitti_2_2022.indd 7 Reitti_2_2022.indd 7 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
9 88 Työn kuva Työsuojelu on kuitenkin Kanervalle se oma juttu. Työsuojelu on niin konkreettista ja näkyvää. Onhan edunvalvontakin sitä, mutta toisella tavalla. Jos näen esimerkiksi, että tuolla lastauslaiturilla on turvaketju poikki, niin se on konkreettinen ongelma ja se hoidetaan. Ja jos joku sanoo mulle, että auto on rikki, niin pyydän tekemään ilmoituksen incyyn ja se korjataan. Kanerva sanoo hymyillen, että hän tunnistaa itsessään jonkinlaisen kanaemo-tyypin, joka haluaa varmistaa, että porukalla on kaikki hyvin. Mulla on ollut aina tarve, että jos jollakin on ongelma, niin se ratkaistaan. Joku sisäinen palo siihen on. En ole vielä tarpeeksi hyvä, mutta haluan tulla hyväksi ja oppia; oppia näkemään ja kuulemaan. Kaikille asioille ei tietenkään mahda mitään, mutta yrittää pitää aina. Ja aina löytyy joku, joka tietää ja jolle voi soittaa. < Työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva edustaa alueellaan kaikkia tuotannon ammattiryhmiä. Vasemmalla postityöntekijä Aila Tabell Forssan jakelusta. Työsuojeluvaltuutettujen vaalin jälkeen voidaan työehtosopimuksen mukaan työpaikoille valita myös työsuojeluasiamies. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti työsuojeluvaltuutetun ja työnjohdon kesken. Työsuojeluasiamies edustaa työpisteen henkilöstöä työsuojeluasioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu osallistua työpistettään koskevien työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Tällaisia asioita ovat mm työpisteessä tehtävät työterveyshuollon työpaikkaselvitykset ja viranomaisten tekemät tutkimukset, sattuneiden työtapaturmien ja läheltä piti tapauksien tutkinta. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus käyttää työsuojelutehtäviin työaikaa paikallisesti sopien. Työsuojeluasiamies voi osallistua myös PAUn sopimuskoulutukseen, johon saa työstä palkallista vapaata. Liitto maksaa osallistujien majoituksen, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Työsuojeluasiamiespalkkio on 35 € kuukaudessa. Ryhdy työsuojeluasiamieheksi! Reitti_2_2022.indd 8 Reitti_2_2022.indd 8 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
9 8 Helsingin Postikeskus Maarit Kuikka Postintaival 9, 00230 Helsinki (PL 1031 00011 Posti) 040 353 5623 maarit.kuikka@posti.com 1. Varavaltuutettu: Merja Rauhavuori Posti Palvelut Oy:n PEC lajittelu (Vantaan logistiikkakeskus ja ulkomaan tuotanto, Liedon logistiikkakeskus, Seinäjoen postikeskus sekä Jyväskylän, Lappeenrannan ja Lahden lajittelutoiminnot) Filip Djordjevic Logistiikkakeskus, PL 1020, 00011 Posti 044 239 9483 filip.djordjevic@posti.com 1. Varavaltuutettu: Markku Siren 2. Varavaltuutettu: Henna Virtanen Posti Oy:n ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työsuojeluvaltuutetut Työsuojeluvaltuutettujen vaalit käytiin vuodenvaihteessa. Yhdellä alueella vaalit on vielä kesken. Informaatiologistiikka-alan vaalit käydään myöhemmin. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, ponot 00-02 jakelu, PKS-rahtiterminaali (Posti) Seppo Airaksinen PL 614 / Postintaival 9, 00011 Posti 050 572 3805 seppo.airaksinen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Sari Kolehmainen 2. Varavaltuutettu: Jaana Viitaniemi Hki POK Länsi, Lounais-Suomi Marko Koivumäki PL 100, 20251 Turku 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com 1. Varavaltuutettu: Heidi Kinnunen 2. Varavaltuutettu: Jutta Venhola-Peltonen HKI POK Itä (pono-alue 01150, 04, 06 – 07, 13 19, 45 – 49, 53 – 56 sekä Lahden terminaalin P-liitteen työntekijät) Pertti Lehti PL 4711, 13111 Hämeenlinna 040 754 4743 pertti.lehti@posti.com 1. Varavaltuutettu: Tero Kelkka 2. Varavaltuutettu: Kerttu Junttila Pirkanmaa Satakunta, Tampereen postikeskus, Linnakallion terminaali Pia Kanerva Kartanonkatu 10, 30100 Forssa 050 355 6270 pia.kanerva@posti.com 2. Varavaltuutettu: Kari Kovanen Pohjanmaa Keski-Suomi Pauli Iltola PL 4711, 40351 Jyväskylä 040 769 7485 pauli.iltola@posti.com 1. Varavaltuutettu: Niilo Malkamäki 1. Varavaltuutettu: Tarja Ulvila Itä-Pohjois-Suomi, Kuopio pok-alue Vaalit kesken Pohjois-Suomi – Oulun postikeskus Jari Konttinen Oulun postikeskus, Takalaanilantie 2 90600 Oulu 046 9225 557 jari.konttinen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Juha Värttö 2. Varavaltuutettu: Anne Takalo Toimihenkilöt, VVL-tes, koko Suomi Markku Jalava Länsi-Louhenkatu 31, 08100 Lohja 0400 288 222 markku.jalava@posti.com 1. Varavaltuutettu: Martti Määttä Informaatiologistiikka-ala: Posti ICT ja Turun palkkahallinto, Posti Messaging Oy Päivi Holpainen Postintaival 7, 00230 Helsinki puh: 040 507 4325 paivi.holpainen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Auvo Kulmanen Reitti_2_2022.indd 9 Reitti_2_2022.indd 9 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
11 10 O salla irtisanotuista työsuhde päättyi joulukuussa 2015 ja osalla huhtikuussa 2016. PAU vei irtisanomiset oikeuteen viiden jäsenensä osalta. Juttu hävittiin käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua. Uuden tuomion mukaan PAUn jäsenille maksetaan työsopimuslain mukaisia korvauksia, joiden määrät vastaavat henkilöstä riippuen 7–12 kuukauden palkkaa. Lisäksi hovioikeus tuomitsi yhtiön maksamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä 7000-8000 euroa per henkilö. Vuonna 2015 käytyjen yt-neuvottelujen taustalla oli yhtiön koko Suomen toiminta-alueella tapahtuneet toimintaympäristön muutokset sekä yhtiön häviämä iso kilpailutus. Hovioikeus kuitenkin katsoi työntekijäpuolen edellyttämin tavoin, että työvoiman vähentymistä tuli arvioida Tampereen toimipisteen osalta, koska työntekijät olivat työskennelleet nimenomaisesti Tampereella. PAUn jäsenille korvauksia ja hyvitystä yli 160 000 euroa Avarn Patrol Security Oy (nykyisin Avarn Cash Solutions Oy) kävi vuonna 2015 yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena irtisanottiin arvokuljettajia yhtiön Tampereen toimipisteeltä. TEKSTI: HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Työntekijäpuoli vetosi asiassa erityisesti myös siihen, että yhtiö oli käyttänyt ennen ja jälkeen irtisanomisten tarvittaessa töihin kutsuttavia tavalla, joka osoitti, ettei työ ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö oli myös palkannut yhden irtisanotuista välittömästi työsuhdetta seuraaviin kahteen määräaikaiseen työsuhteeseen joulukuussa 2015 ja edelleen myöhemmin keväällä 2016. Lisäksi hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että yhtiö oli 23.2.2016 hakenut kesätyöntekijöitä ajalle 2.5.2016-25.9.2016. Yhtiöllä oli siten tiedossaan pysyvä tarve työvoimalle ainakin syksyyn 2016. Hovioikeus päätyi siihen, ettei työntekijäpuolen vetoamat seikat huomioon ottaen yhtiö ollut kyennyt näyttämään, että arvokuljettajan työ Tampereen toimipisteessä olisi ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lopulta oli myös riidatonta, että yhtiö ei käsitellyt yt-neuvotteluissa tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden työsuhteita tai heidän käyttämistään. Neuvotteluissa ei käsitelty myöskään irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden mahdollisuutta ottaa vastaan tarvittaessa töihin kutsuttavien töitä eikä sitäkään, olisiko irtisanomisilta voitu välttyä, jos tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käyttöä olisi vähennetty. Yhtiö myös jätti tuomatta esiin neuvotteluissa tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käytön. Kysymys oli siis riittävien tietojen antamista koskevan velvoitteen rikkomisesta sekä siitä, ettei yhtiö lain edellyttämällä tavalla kartoittanut vähentämisen tarvetta rajoittavia vaihtoehtoisia keinoja. Siten yhtiö rikkoi neuvotteluvelvoitettaan. Tästä syystä työntekijöille tuli maksettavaksi irtisanomiskorvauksen lisäksi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijäpuolen kaikki kulut käräjäja hovioikeudessa. Tuomio ei ole lainvoimainen eli osapuolilla on vielä mahdollisuus hakea tuomiosta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. < Reitti_2_2022.indd 10 Reitti_2_2022.indd 10 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Oikeusprosessit kestävät ja maksavat 11 H elmikuun lopussa saatiin hyviä uutisia tuomioistuimista kahden pitkän oikeusprosessin osalta. Molemmissa jutuissa oli kantajina viisi PAUn jäsentä. Toisessa jutussa mainostenjakajia ja toisessa arvokuljettajia. Mainostenjakajien osalta nyt käsitellyt oikeusprosessit on laitettu alulle vuosien 2015 ja 2019 välisenä aikana ja vastaajina on ollut kolme eri mainosjakeluyritystä. Ja aihe on sama kuin kymmenissä muissakin PAUn hoitamissa mainostenjakajien jutuissa. Yhtiöt ovat noudattaneet palkkojen ja muiden työehtojen osalta niin sanottua keltaista työehtosopimusta eli sopimusta, joka ei ole ollut todellisen työntekijäliiton solmima. Eli sen sijaan olisi tullut palkat ja lomakorvaukset maksaa PAUn yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Näiden viiden eri henkilön asian käsittely on yhdistetty prosessin aikana, kun jostain syystä osassa jutuista ratkaisun saaminen on kestänyt Helsingin käräjäoikeudessa kovin pitkään. Käräjäoikeuden ratkaisu kaikissa näissä tapauksissa on annettu tammikuussa 2021. Tuon jälkeen mainosjakeluyhtiöt SSM Itä-Suomi, Helsingin Jakelu-Expert ja PS-Suorajakelu ovat hakeneet hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa. Heinäkuu ssa 2021 hovioikeus ilmoitti, että jatkokäsittelylupaa ei tule ja tämän jälkeen yhtiöt hakivat valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valituslupaa ei myönnetty eli käräjäoikeuden ratkaisut ovat nyt lainvoimaisia ja mainostenjakajat saavat käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset viivästyskorkoineen. Heille korvataan nyt maksamatta jääneitä palkkasaatavia ja lomakorvauksia yhteensä 101 090,56 € ja korkolain mukaiset viivästyskorot. Pienituloisille mainosjakajille tuo on todella merkittävä summa, tosin osansa korvauksista vie esimerkiksi Kela, kun se perii maksettuja toimeentulotukia näistä saatavista takaisin. Arvokuljettajien osalta juttu hävittiin käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus tuomitsi asiassa työntekijöiden eduksi. Tässä asiassa voi vielä molemmat osapuolet yrittää hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta eli ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Arvokuljettajille hovioikeus tuomitsi korvauksia maksuun, koska heidän työnantajansa oli irtisanonut heidät tuotannollisillaja taloudellisilla perusteilla, vaikka samaan aikaan teetti samoja tai samankaltaisia tehtäviä tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä. Työnantajalla ei siis ollut työsopimuslain mukaisia perusteita työsuhteiden päättämiselle. Työsopimuslain mukaisten korvausten lisäksi tuomittiin työntekijöille maksettavaksi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä, koska työnantaja ei ollut yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellyt kaikkia sinne kuuluvia asioita. Yhteensä työnantajan korvattavaksi tuli korvauksia ja hyvitystä 162 757,78 € ja korkolain mukaiset viivästyskorot. Näistä korvauksista taas ottaa osansa työllisyysrahasto, jolle menee osa maksetuista ansiosidonnaisista päivärahoista takaisin. Arvokuljettajien osalta työsuhteet päättyivät 2015 vuoden lopulla tai 2016 vuoden alkupuolella. Juttu meni riitana käräjäoikeuden käsittelyyn vuonna 2017 ja nyt ollaan saatu asiassa hovioikeuden ratkaisu. Asian käsittely saattaa siis vielä jatkua korkeimmassa oikeudessa ja lopullista ratkaisua saatetaan joutua odottamaan vielä vuosi tai kaksi. Oikeusprosessit siis kestävät. Ja maksavat. Viiden tässä kerrotun mainostenjakajan jutun osalta PAU on maksanut oikeudenkäyntikuluja 51 633,03 € ja arvokuljettajien jutun osalta oikeudenkäyntikuluja on kertynyt maksettavaksi 56 411,96 €. Vastapuolen kulut ovat samaa luokkaa. Voitettujen juttujen osalta kulut menevät riidassa vastapuolena olevien yritysten maksettaviksi, mutta silloin kun häviämme, maksamme omien kulujen lisäksi vastapuolen kulut. Harva työntekijä pystyy ottamaan riskin kymmenientuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluista. Ammattiliitto onneksi pystyy riskin jäsenensä puolesta ottamaan ja hankkimaan oikeutta myös oikeusprosessien kautta. < Reitti_2_2022.indd 11 Reitti_2_2022.indd 11 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
13 12 V iestinvälitysja logistiikkaalan tes:n sopimuskauden ensimmäinen korotus on 0,6 % suuruinen yleiskorotus 1.2.2022 tai sen jälkeen alkavalta ensimmäiseltä palkkakaudelta. Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajan pidennys (kiky) 24 tuntia poistui 1.1.2022 alkaen. Kikyn kustannusvaikutus 1,4 % on vähennetty prosentuaalisesta yleiskorotuksesta. Erityisvastuuseen ja erityisosaami seen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan yleiskorotuksella ja yritysja toimipaikkakohtaisella erällä, jonka yhteenlaskettu määrä on 0,6 %. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen osalta vastaava yleiskorotus 0,6 % tulee voimaan 1.5.2022 ja kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajan pidennys poistui 1.2.2022 alkaen. PAUn ja PALTA:n hallinnot hyväksyivät myös Informaatiologistiikka-alan PAUn hallitus hyväksyi työehtosopimusten palkkaratkaisut työehtosopimuksen neuvottelutuloksen. Sopimus on kestoltaan 3+1 vuoden pituinen, jossa viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, jonka kumpikin osapuoli voi irtisanoa. Uusi työehtosopimus kausi alkaa välittömästi ja ensimmäisen vuoden yleiskorotus 0,6 % tulee voimaan 1.5.2022 ja kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajan pidennys poistuu 9.2.2022 alkaen. Määräaikaisesti edellisen sopimuskauden tauolla olleet vuosilomalisä, sairaslomalisä ja aattopäivänlisä palaavat osaksi työehtosopimusta sopimuskauden alusta. Näin tehtiin myös Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden tes:n osalta. Kustannusvaikutukseltaan sopimusratkaisut vastaavat työmarkkinoiden yleistä linjaa. Kaikkien sopimusten seuraavien vuosien palkankorotuksista neuvotellaan liittojen välillä sovitusti niin, että palkankorotukset seuraavat yleistä linjaa. < TEKSTI: JUHA PÖYRY Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksen palkkaratkaisut sekä Informaatiologistiikka-alan neuvottelutulos hyväksyttiin helmikuussa PAUn ja PALTA:n hallinnoissa. Reitti_2_2022.indd 12 Reitti_2_2022.indd 12 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
13 12 Uudet palkkataulukot Seuraavilta sivuilta löydät uudet palkat palkkaliitteittäin. Tarkista palkkalaskelmastasi, että palkkasi on maksettu oikein. Mikäli palkassasi on epäselvyyttä, käänny esihenkilön, luottamusmiehen tai liiton toimiston puoleen. Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 884,82 1 938,82 11,78 12,12 102 2–5 vuotta 1 963,74 2 020,86 12,27 12,63 103 6–9 vuotta 2 046,82 2 106,00 12,79 13,16 104 10–15 vuotta 2 133,00 2 194,28 13,33 13,71 105 vähintään 16 vuotta 2 224,40 2 288,77 13,90 14,30 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 1 972,05 2 029,16 12,33 12,68 202 2–5 vuotta 2 054,08 2 113,28 12,84 13,21 203 6–9 vuotta 2 140,28 2 202,58 13,38 13,77 204 10–15 vuotta 2 230,61 2 295,01 13,94 14,34 205 vähintään 16 vuotta 2 327,19 2 394,69 14,54 14,97 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakettiauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuotta 2 018,78 2 076,93 12,62 12,98 A02 6–9 vuotta 2 104,96 2 166,24 13,16 13,54 A03 10–15 vuotta 2 193,24 2 256,58 13,71 14,10 A04 vähintään 16 vuotta 2 285,65 2 352,13 14,29 14,70 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuotta 2 074,85 2 135,08 12,97 13,34 B02 6–9 vuotta 2 158,98 2 221,28 13,49 13,88 B03 10–15 vuotta 2 248,28 2 313,69 14,05 14,46 B04 vähintään 16 vuotta 2 343,81 2 412,35 14,65 15,08 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuotta 2 128,86 2 190,12 13,31 13,69 C02 6–9 vuotta 2 216,08 2 280,47 13,85 14,25 C03 10–15 vuotta 2 304,35 2 370,81 14,40 14,82 C04 vähintään 16 vuotta 2 397,81 2 467,39 14,99 15,42 VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite P (viestinvälitysja kuljetustyö) Reitti_2_2022.indd 13 Reitti_2_2022.indd 13 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
15 14 Palkkaliite N (asiakastoimipaikkatyö) Palkkaliite M (varastotyö) Palkkaliite Y (yritysmyynti) Taulukkokuukausipalkat 1.2.2022 lukien: PL: M1 PL: M2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 varastotyöntekijät alle 2 vuotta 1 810,06 1 913,89 11,31 11,96 103 varastotyöntekijät 2–3 vuotta 1 857,82 1 964,79 11,61 12,28 105 varastotyöntekijät 4–6 vuotta 1 964,79 2 086,28 12,28 13,04 108 varastotyöntekijät väh. 7 vuotta 2 044,75 2 176,62 12,78 13,60 200 kouluttaja 2 129,89 2 271,12 13,31 14,19 300 tiimin vetäjä 2 218,16 2 365,62 13,86 14,79 400 esimies 2 286,70 2 438,30 14,29 15,24 Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien: PL: N1 PL: N2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 alle 2 vuotta 2 047,86 2 107,05 12,80 13,17 002 2–5 vuotta 2 118,46 2 179,74 13,24 13,62 003 6–9 vuotta 2 190,12 2 253,47 13,69 14,08 004 10–15 vuotta 2 284,62 2 351,08 14,28 14,69 005 vähintään 16 vuotta 2 378,08 2 447,66 14,86 15,30 Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien: PL: Y1 PL: Y2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 2 583,69 2 658,46 16,15 16,62 002 2 912,88 2 998,03 18,21 18,74 003 3 362,51 3 461,17 21,02 21,63 Reitti_2_2022.indd 15 Reitti_2_2022.indd 15 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
17 16 Euromääräiset lisät euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,47 yli kahden tunnin ajalta 13,87 vaalitoimitsijapalkkio 8,98 kurssiraha 63,31 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 230,14 141,48 109,00 84,77 54,52 osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus 0,0079 osoitteettomien lähetysten erillisjakelu: 2 ens. kerrost. 0,0567 2 ens. rivitalo 0,0590 seuraavat 0,0101 taittamattomat 0,0121 M-LIITE lauantaityökorv. varastotyössä arkilauantaina klo 13-24 pks 5,94 muu Suomi 5,74 SANOMALEHDENJAKELUN KPL-KORVAUKSET irrallinen alle 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 0,033 irrallinen vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite kappaleelta 0,061 irrallinen lisäpeittojakelu 0,067 irrallinen Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote kappaleelta 0,074 alle 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 0,049 yli 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 0,069 sisään pistetty muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotettu painotuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistettyjen vastaavien painotuotteiden kanssa on yli 20 sivua jokaisen alkavan 20 sivun määrältä 0,014 sisään pistetty Helsingin Sanomien kuukausiliite kappaleelta 0,074 sisään pistetty Helsingin Sanomien Nyt-liite 0,014 polkupyöräkorvaus työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta 0,478 Uusimaa la/su ilmestyvä Helsingin Sanomat 0,015 Matka-ajan korvaus 28,15 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 29,44 Reitti_2_2022.indd 16 Reitti_2_2022.indd 16 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
17 16 Posti Oy:n pakettilajittelijat Posti Oy:n pakettilajittelijat euromääräiset lisät Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 892,24 1 946,45 11,83 12,17 102 2–5 vuotta 1 971,47 2 028,80 12,32 12,68 103 6–9 vuotta 2 054,87 2 114,29 12,84 13,21 104 10–15 vuotta 2 141,40 2 202,91 13,38 13,77 105 vähintään 16 vuotta 2 233,14 2 297,78 13,96 14,36 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 1 979,81 2 037,15 12,37 12,73 202 2–5 vuotta 2 062,17 2 121,59 12,89 13,26 203 6–9 vuotta 2 148,70 2 211,25 13,43 13,82 204 10–15 vuotta 2 239,40 2 304,03 14,00 14,40 205 vähintään 16 vuotta 2 336,34 2 404,11 14,60 15,03 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,50 yli kahden tunnin ajalta 13,93 kurssiraha 63,56 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 109,43 Asiakasvastuu B, trukkilisä B 54,74 Matka-ajan korvaus 28,26 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 29,55 Reitti_2_2022.indd 17 Reitti_2_2022.indd 17 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
19 18 P ostija logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen neuvottelutuloksen 11.2.2022. Sopimuskausi Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen sopimuskausi on neljä vuotta, jossa viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, jonka kumpikin osapuoli voi irtisanoa. Sopimus kausi alkaa 9.2.2022 ja päättyy 31.1.2026. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2025, ellei vuoden 2025 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.5.2024 mennessä. Palkankorotukset 2022–2024 Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken vuosittain, jossa otetaan huomioon yleinen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet. Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Vuonna 2022 henkilökohtaisia sekä taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,6 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Sopimukset palkankorotuksista vuosien 2023–2024 osalta tehdään 31.3.2023 ja 31.3.2024 mennessä ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen palkankoroTEKSTI: LENA LAHTI, taloudenhoitaja Informaatiologistiikkaalan neuvottelutulos hyväksyttiin tusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Palkankorotukset 2025 Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2025 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli vuoden 2025 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2025. Kikyn poistuminen ja määräaikaiset tauolla olleet lisät palaavat Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys (kiky) 24 tuntia poistuu 9.2.2022 alkaen. Vuoden 2022 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta on vähennetty 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä ja sen seurauksena vuoden 2022 yleiskorotus on 0,6 %. Tammikuun 2022 aikana voidaan teettää 31.1.2022 asti voimassa olevan työehtosopimuksen 46 a § 3 momentin mukaisista vuosityöajanpidennyksen tunneista enintään 2 tuntia, jotka osa-aikaisella työntekijällä suhteutetaan työsopimuksen mukaisen työajan mukaan. Määräaikaisesti tauolla olleet lisät palaavat tessiin Määräaikaisesti tauolla olleet lisät, aattopäivänlisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä ja joustovapaalisä palaavat työehtosopimukseen 1.2.2022 lukien. Työryhmät Tes-osapuolet ovat sopineet perustavansa seuraavat työryhmät: palkkaliite 2:n kehittäminen, pöytäkirjat, korvaava työ, paikallinen sopiminen, keskituntiansio/ keskipäiväansio, perhevapaita koskeva terminologia. Lisäksi sovittiin, että käynnistetään sopimuskauden mittainen työehtosopimuksen kehittämistyö. < Informaatiologistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten toimihenkilöihin Posti-konsernin ICT-tehtävissä ja niihin rinnastettavissa tehtävissä sekä palkanlaskennan ja siihen liitännäisissä tehtävissä. Lisäksi työehtosopimuksessa on liite Posti Messaging Oy:n digitointija tulostusprosessin eri työvaiheiden tehtäviin. Työehtosopimuksen soveltamisala Reitti_2_2022.indd 18 Reitti_2_2022.indd 18 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
19 18 V apaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2022 mennessä. Vuoden 2021 työajan lyhennyksen joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmissa tuntipalkkaisilla 15.2.2022 ja kuukausipalkkaisilla 28.2.2022. Vuosityöajan lyhennys kertyy postityöntekijöille (Posti Oy) ja pakettilajittelijoille (Posti Palvelut Oy PEC). Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (45 pv, laskenta säännön muutoksen jälkeen 38 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2021 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Kilpailukykysopimuksen ns. kiky-pidennykset eivät kerrytä vuosityöajan lyhennystä. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Mikäli työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää (laskentasäännön muutoksen jälkeen 30 pv), joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää (laskentasäännön muutoksen jälkeen 30 pv). Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä maaliskuun aikana Joustovapaa vuoden 2021 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2022 aikana. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2021 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2022 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2022 mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Lisätietoja vuosityöajan lyhennyksestä saat omalta pääluottamusmieheltäsi. < Reitti_2_2022.indd 19 Reitti_2_2022.indd 19 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
21 20 A rviointi koskee palkkaliitteeseen C kuuluvia toimihenkilöitä, jotka ovat palkkaryhmissä 001–005. Tähän ryhmään kuuluvat mm. asiakaspalvelun tehtävät sekä tuotannon uudet roolit, tuotantovastaava ja tuotantosihteeri. Uudella Postiin tulleella henkilöllä, oli hän sitten vakinainen tai määräaikainen, arviointi on suoritettava neljän kuukauden kuluessa ja matalin ensimmäisessä arvioinnissa annettava h-osaprosentti tulee olla vähintään viisi prosenttia. Tämä koskee myös toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtynyttä henkilöä. Toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtyneenä sinulla saattaa olla pitkä kokemus Postin töistä. Tällöin henkilökohtaisen osan arviointi ei voi lähteä alimmista arvioista, koska sinulle on varmasti kertynyt sellaista tietotaito-osaamista, jota uudella Postiin palkatulla ei vielä ole. Myöskään uuden henkilön työsuorituksen arvioinnin kehittymisessä ei ole mitään prosenttimääräistä ”kattoa”, minkä verran arviointitulosta voi nostaa, vaan arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. Toimihenkilö: H-osan arvioinnit ovat taas tulossa – muista valmistautua! Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi tulee suorittaa joka vuosi. Arviointi on suoritettava kevään kuluessa ja mahdolliset korotukset henkilökohtaiseen palkanosaan tulee maksaa viimeistään toukokuun palkanmaksun yhteydessä. TEKSTI: LAURA MERILÄINEN, pääluottamusmies MARTTI MÄÄTTÄ, pääluottamusmies Jos siirryt vaativampaan tehtävään, niin myös palkan tulee nousta. Se kuinka paljon se nousee, on osaltaan sinun sovittavissasi, mutta mielestämme kuitenkin vähintään taulukkopalkan muutoksen verran. Jos olet tehtävän muutoksen (ylempään tai alempaan palkkaryhmään) myötä sopinut tietyn euromääräisen palkan työsopimukseen, niin tätä alempaa palkkaa ei sinulle voida maksaa, vaikka h-osan arviointi sitä edellyttäisi. Työsopimuksessa sovittu palkka tietenkin nousee, jos h-osan arviointi sitä edellyttää. Työsopimuksessa sovittua palkkaa voi pitää jonkinlaisen ”pohjapalkkana”. Arvioinnin tulee perustua henkilön työsuoritukseen Henkilön työsuoritusta arvioidaan siinä tehtävässä, jota henkilö hoitaa. Kaikilla tulisi olla tieto siitä, mitä omassa tehtävässä edellytetään tehtävän. Esihenkilöltä voi pyytää tehtävänkuvauksen, jos se ei ole tarkasti henkilön tiedossa. Arvioinnissa tarkastellaan edellisessä tavoiteja kehityskeskustelussa asetettuja tavoitteita sekä organisaation asettamia ja esihenkilön ilmaisemia odotuksia. Arvioinnissa eri tekijöiden vaikutus ja painoarvo kokonaisarvioon määräytyvät aina kunkin tehtävän sisällön mukaisilla painotuksilla. Yksikön johdon tulee valvoa, että arvioinnissa käytetään etukäteen tavoiteja kehityskeskusteluissa ilmoitettuja pääkriteerien painoarvoja. Yksikön sisällä samankaltaisissa tehtävissä painoarvot tulee olla samanlaisia. Jokaisen henkilön kannattaa valmistautua arviointiin käymällä läpi edellisen vuoden arviointilomake ja tavoiteja kehityskeskustelun lomake, mitä niissä on sovittu kehityskohteista, joihin voi henkilökohtaisella työsuorituksella vaikuttaa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että arviointimenettelyä ja erityisesti asteikkoa käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Arviointi perustuu siis aina henkilön työsuoritukseen, eikä perusteluna voida käyttää sitä, että viime vuosi ei ollut yrityksen tuloksen kannalta hyvä. Kun on tapahtunut esihenkilömuutoksia, niin silloin esihenkilön on syytä konsultoida henkilön aiemman esihenkilön kanssa ennen arvioinnin suorittamisesta, jotta kokonaisnäkemys olisi oikea. Reitti_2_2022.indd 20 Reitti_2_2022.indd 20 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
21 20 Toimihenkilö: H-osan arvioinnit ovat taas tulossa – muista valmistautua! Jos olet erimieltä arvioinnin tasosta Työsuorituksen arvioinnista henkilöllä on mahdollisuus pyytää esihenkilöltä uusintakeskustelua, jos arvioinnissa esitetyt tiedot ja arviot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa. Työsuorituksen arvioinnin sisältöä koskeva erimielisyys on ilmoitettava esihenkilölle viimeistään ennen seuraavan vuoden työsuorituksen arviointia. Esihenkilön tulee järjestää tilaisuus uusintakeskusteluun kahden viikon kuluessa pyynnön saatuaan. Henkilöllä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan uusintakeskusteluun Luottamusmiehen tulee tilaisuudessa ottaa kantaa esitettyihin tosiasioihin ja luoda objektiivinen näkemys siitä, mikä on oikein, kuultuaan molempien osapuolten näkemykset. Mikäli asiaa ei saada muutoin ratkaistua, suoritetaan työsuorituksen arviointi uudelleen. Käsittelyyn voi osallistua tällöin myös työsuorituksen arvioinnin tehneen esihenkilön esihenkilö. Arviointia koskevat arviointija palautelomakkeet, painoarvot ja arvioinnista laadittu pöytäkirja löytyvät PAUn jäsensivuilta kohdasta edun valvonta > sopimuspankki > viestinvälitys-ja-logistiikka-alan-tes > c-liitteen-H-osan-arviointi. < Fiksattu työ on työntekijälle aina vapaaehtoista T ilapäiset työjärjestelyt eli fiksattu työ voi olla vaihto ehto sairauspoissaololle esimerkiksi lievässä tapaturmassa tai ohimenevässä tukija liikuntaelin vaivassa. Työterveys ottaa vastaanotolla aina kantaa mahdollisuuteen tehdä fiksattua työtä. Selkeissä tilanteissa työntekijä ja esimies voivat sopia tilapäisistä työjärjestelyistä suoraan tällöinkin työntekijällä kuitenkin on oikeus olla yhteydessä työterveyslääkäriin tai -hoitajaan. Lähtökohtana fiksatussa työssä on AINA työntekijän vapaaehtoisuus ja olennaista on, että työjärjestelyt eivät vaaranna tai viivästytä sairauden tai vamman paranemista. Fiksatun työn tehtävät riippuvat omasta työstä ja niiden tulisi mahdollisuuksien mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Työjärjestelyt voivat olla esimerkiksi uuden reitin opettelua, kouluttamista tai fyysisen nostamisen rajaamista pois. PAU on sopinut vapaaehtoisuudesta Fiksatusta työstä ei ole kirjauksia työlainsäädännössä, mutta eri työehtosopimuksiin on sitä koskevia määräyksiä otettu viime vuosina. Samaa asiaa kutsutaan eri yrityksissä eri nimillä. Fiksatun työn synonyymejä ovat muun muassa korvaava työ ja tilapäinen työ. PAU on vuoden 2014 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sopinut työnantajan kanssa, että tällaiset tilapäiset työjärjestelyt ovat aina vapaaehtoisia. Viime vuoden työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovittiin työryhmätyöstä, jonka tarkoituksena on sopia sopimuskauden aikana korvaavan työn menettelytapasäännöistä. Kyseinen työryhmä ei ole aloittanut vielä työtään. < 21 Reitti_2_2022.indd 21 Reitti_2_2022.indd 21 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
23 22 PAUn työehtosopimusten soveltamisaloilla (pois lukien Ahvenanmaa ja Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksen palkkaliite D) siirrytään vuosilomissa vuosilomalain ja työehtosopimuksien mukaisesta arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa) maaliskuussa 2022 myös Posti Oy:n osalta. P ääsääntöisesti lomapäivien lukumäärä pienenee tällöin noin yhdellä kuudesosalla (1/6). Muutos on pääpiirteittäin yksinkertainen, mutta muutoksella on vaikutusta lomapäivien lukumäärän lisäksi myös esimerkiksi lomapalkan laskentaan. Muutos on tapahtunut jo aiemmin Postin eri henkilöstöryhmissä ja yhtiöissä. Ensimmäisenä muutos näkyi Posti Group Oyj:ssä, Posti Kiinteistöt Oy:ssä ja Posti Messaging Oy:ssä, jossa vuosilomien laskentasääntö muuttui huhtikuussa 2021. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelutyöntekijöiden (PEC) osalta muutos tapahtui 31.5.2021. Nyt uusi laskentatapa otetaan käyttöön Posti Oy:ssä maaliskuussa 2022. Posti Oy:n työntekijöiden kaikki jäljellä olevat pitämättömät lomapäivät muutetaan uuden mallin mukaisiksi. Uudet lomaoikeudet näkyvät tuntipalkkaisilla palkkalaskelmassa 15.3.2022 ja kuukausipalkkaisilla 31.3.2022. Vuosiloman laskentasäännön muutoksesta on sovittu neuvottelemalla PAUn ja työnantajan välillä. Määräykset löytyvät työehtosopimuksista. Muutos toteutuu kokonaisuudessaan kustannusneutraalisti verrattuna aiempaan tilanteeseen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kenenkään loman määrä ei muutu eikä muutoksella ole myöskään vaikutusta lomapalkkaan. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä? Vuosilomapäivien laskentasäännön muutos on taustavaikutuksiltaan suuri ja sillä on lomapäivien lukumäärien lisäksi vaikutusta useaan eri kohtaan työehtosopimuksen eri pykälissä. Esimerkiksi vuosilomapalkka, lomaraha jne. lasketaan jatkossa eri laskukaavalla verrattuna aiempaan. Työntekijöille muutos näkyy onneksi yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomapäiviä kertyy muutoksen toteuduttua lukumäärällisesti vähemmän ja samalla niiTEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu viisipäiväiseksi Posti Oy:ssä tä kuluu lomaa pidettäessä nykyistä vähemmän. Vuosilomien pituus säilyy kuitenkin samana. Uusi laskentasääntö poikkeaa vuosilomalain mukaisesta ns. kuuden päivän säännöstä ja samankaltainen laskentatapa on ollut aikaisemmin käytössä esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksissa. Jatkossa siis kesäja talvilomaa voi pitää samalla tavalla kuin aiemminkin. Lomapäivien laskeminen ja seuraaminen helpottuu Muutoksella yksinkertaistetaan lomapäivien laskentatapaa ja samalla nykyisestä ns. irtopäivien laskentasäännöstä päästään eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että muissa kuin kokonaisten kalenteriviikkojen lomissa vuosilomapäivien laskeminen on nykyisellä aiemmalla laskentatavalla ollut työlästä, koska jokaista pidettyä viittä yksittäistä lomapäivää kohden on kulunut aina kuudes lomapäivä (ns. laskennallinen lauantai). Jatkossa muutoksen jälkeen lomapäiviä kuluu vuosilomalla kokonaiselta kalenteriviikolta kuuden sijaan viisi ja lyhyemmältä ajalta (vajaa kalenteriviikko) yhdestä neljään lomapäivää työpäivien ja arkipäivien lukumäärästä sekä loman pituuden mukaan. Esimerkki: Jos henkilölle olisi 6-päiväisessä laskennassa kertynyt 30 lomapäivää, kertyy hänelle uudessa 5-päiväisessä laskennassa 25 lomapäivää. Lomaa on siis molemmissa tapauksissa 5 viikkoa eli lomaviikkojen määrä pysyy samana. Mitä tapahtuu vanhoille pitämättömille lomapäiville? Muutoksen yhteydessä työntekijän vanhat pitämättömät lomapäivät ja säästövapaat viedään uuteen työnantajan järjestelmään. Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä, että lomat pyritään pitämään ennen siirtoa siten, että siirtohetkellä jäljellä olevista lomapäivistä muodostuu vain täysiä viikkoja. Vanhat lomapäivät muutetaan niin, että jäljellä olevat kokonaiset lomaviikot 6 vuosilomapäivää muutetaan 5 vuosilomapäiväksi. Sen sijaan yksittäisiä jäljellä olevia lomapäiviä ei muuteta siirtymähetkellä. Vuosilomapalkkaan ja lomarahaan ei käytännön muutoksia Osa-aikaisella tuntipalkkaisella työntekijällä vuosilomapalkka pysyy kokonaisuudessaan samansuuruisena, koska yksittäisen vuosilomapäivän á-hinta nousee, kun prosentuaalisen vuosilomapalkan jakajana olevien lomapäivien määrä pieneReitti_2_2022.indd 22 Reitti_2_2022.indd 22 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
23 22 nee muutoksessa. Lopputulos vuosilomapalkan osalta on siis sama kuin aiemmin ja tästä syystä myös lomaraha pysyy samansuuruisena kuin aiemminkin. Vain taustalla olevat laskentakaavat muuttuvat. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta kiinteää kuukausipalkkaa samalla tavalla kuin ennen muutostakin. Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 2 4 5 7 9 10 12 14 15 17 19 20 Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 3 5 7 9 11 13 15 17 20 21 24 25 Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti: a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden: Täydet lomanmääräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 3 5 8 10 13 15 18 20 23 25 28 30* Vuosiloman ansaitseminen määräytyy jatkossa työehtosopimuksessa sovittujen taulukoiden mukaan Vuosilomapäiviä kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ja niiden kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuosittain (1. huhtikuuta – 30. maaliskuuta). Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 tuntia työtä. b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden: Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan. Työntekijä, jolla on oikeus pidempään vuosilomaan (vain ns. pitkälomalaiset): Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta seuraavasti: *Työntekijä, jolla on täysi lomanmääräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäivää). Reitti_2_2022.indd 23 Reitti_2_2022.indd 23 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
25 24 Postilaiset jaksavat yrittää Yrittäjänä toimiminen palkkatyön ohella on yleistynyt yhtenä osana työelämän muutosta. Myös postilaisissa on henkilöitä, joille yrittäminen on osoittautunut mielekkääksi tavaksi paitsi saada lisäansioita, myös hakea ammatillisia lisähaasteita. Kolme yritteliästä postityöntekijää kertoo valinnoistaan. Mirka Merikanto: ”Yrittäjä, kuvaaja, taiteilija ja duunari” ”Viitisen vuotta sitten aloin harrastamaan luontokuvausta. Kerran kuvia katsellessa minulle tuli mieleen, että olen ihan lost in nature. Lause jäi pyörimään mieleeni ja siitä tulikin sekä vaatemallistoni että yritykseni nimi. Brändini yhdistää luonnon ja urbaanin kulttuurin yhteen. Toinen teema on ”one fit for all”. Malliston vaatteet käyvät sekä miehille että naisille. Luontokuvausharrastuksen myötä toiminnan oheen oli luonnikasta liittää valokuvauspalvelu. Olen myös alkanut tuotteistaa kuviani, niistä voi teettää muun muassa akryylilasitauluja, julisteita ja postikortteja. Johanna Tahvanainen: ”Postityö mahdollisti yrittämisen” ”Vuonna 2019 olin pankissa töissä. Tuolloin rupesin suunnittelemaan omaa yritystä. Siksi lähdin etsimään nimenomaan osa-aikaista työtä. Minulla Posti ja yrittäminen kulkevat käsi kädessä. En olisi Postilla, jos en olisi yrittäjä, enkä ehkä olisi yrittäjä, jos en olisi Postilla. Yritykseni nimi on Asiakirjaja asiointipalvelu J. Tahvanainen Tmi. Teen edunvalvontavaltuutuksia, perunkirjoja, vastineita, huoltotestamentteja, ylipäätään kaikkia virallisia papeTEKSTI: PASI KARPPI KUVAT: HAASTATELTAVIEN ARKISTOT Perustin toiminimen 2019. Alalla on tärkeää kontaktien luominen ja henkilökohtainen kanssakäyminen. Korona tietenkin peruutti alan messut ja markkinointitilaisuudet. Näkyvyyttä saadakseni perustin nettikaupan viime vuonna. Postilla aloitin ensimmäisen kerran 2004. Välillä olen ollut opiskelijana ja pätkiä muissa töissä. Nyt työskentelen lajittelukeskuksessa. Posti on joustava työnantaja. Vuoden alusta olen esimerkiksi sopinut tekeväni nelipäiväistä työviikkoa, jotta voin paremmin keskittyä yritykseeni. Myös yhteistyötä on ollut. Mallistoni on ollut esillä Box by Postin näyteikkunalla Helsingin ydinkeskustassa. Duunarius on osa identiteettiäni. Olen halunnut pitää päätyön stressivapaana. Menen töihin, hoidan ruutuni ja lähden kotiin. Olen sananmukaisesti yksinyrittäjä. Haluan tehdä kaiken itse, nettisivuista ja kirjanpidosta lähtien. Alkuun en ymmärtänyt alan termistöäkään, kun vaatevalmistajien ja painotalojen kanssa neuvottelin. Kaiken opettelu kantapään kautta ei varmasti ole taloudellisesti järkevää, mutta palkitsevaa uusien asioiden oppiminen on! Omasta intohimosta kumpuava yrittäminen sopii postityön oheen hyvin. Työmäärän jaksaa, kun voi toteuttaa itseään.” Reitti_2_2022.indd 24 Reitti_2_2022.indd 24 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
25 24 Anniina Lehto: ”Luonto veti yrittäjäksi” ”Olin Postista opintovapaalla parin vuoden ajan. Valmistuin matkailualan palvelutuottajaksi, eräja luonto-oppaaksi sekä riistanhoitajaksi. Työharjoittelun suoritin kotimaanmatkailun elämyspalveluita tuottavassa Haukkamaa-Adventures Oy:ssä. Yhteistyö toimi ja halusimme jatkaa työtä tasavertaisina kumppaneina. Haukkamaa-Adventures fuusioituu kevään uudeksi yhteisyritykseksemme. Tuotamme eräopaspalveluita, metsästyspalveluita, välinevuokrausta, ylipäänsä kaikkia luontomatkailuun liittyviä palveluita. Vahvuutemme on se, että pystymme tarjoamaan kokonaisuuden. Voimme järjestää kuljetuksen, välineet, ruuan ja opastuksen ympäri vuoden mihin päin Suomea tahansa. Vaelluksen voi tehdä patikoimalla, hiihtämällä tai vaikka lumikenkäilemällä. Kotimaan luontomatkailu on kasvava trendi. Niin firmojen työhyvinvointipäiviä kuin kaveriporukan tapaamisiakin on siirrytty pitämään luonnossa. Luonnon terveysvaikutukset on opittu huomaamaan. Toimintani sopii hyvin postityön oheen. Eräoppaat ovat töissä silloin, kun muut ovat vapaalla. Viikonloput ja illat ovat vapaana metsäkeikoille. Nykymallissa myös tiistaisin ja perjantaisin on mahdollista tehdä muita töitä. Ajan saa kyllä riittämään asioihin, joita rakastaa. Taloudelliset riskit ovat minulle pieniä. Myyn omaa osaamistani ja palkkatyö luo taloudellisen varmuuden. En uskaltaisi olla pelkästään yrittäjä. Postinjakelussa olen ollut töissä 20 vuotta, nyt ryhmävastaavana ja työpaikkakouluttajana. Olen ollut usein myös mukana muutosprojekteissa. Tällä hetkellä olen työryhmässä suunnittelemassa vuoropäivämallia Pirkanmaan alueelle. Yrittäminen pohjautuu vahvasti omaan elämäntapaani ja luontosuhteeseeni. Perheemme liha tulee metsästä, kalat järvestä, vihannekset omasta pellosta. Rutiineihini kuuluu päivittäinen päännollauslenkki metsässä. Luonnossa minun on mahdotonta olla stressaantunut.” < Selvitä maksuvelvoitteesi ja työttömyysturvasi! Yrittäjän on syytä heti toiminnan alettua olla omalta osaltaan selvillä kahdesta velvoitteesta: Lakisääteisestä yrittäjäeläkemaksusta ja mahdollisesta arvonlisäverovelvollisuudesta. YEL-rajoja säädellään vuosittain. Vuodelle 2022 on määritelty seuraavat raja: -YEL-alaraja 8 261,71 € -Työttömyysturvan YEL-raja 13 573 € Jos työtulo jää alle YEL-alarajan, yrittäjän ei tarvitse ottaa YEL-vakuutusta. Jos raja ylittyy, YEL-vakuutus on pakollinen. Jos työtulo jää alle työttömyysturva YEL-rajan, ei voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tämä määritellään liikevaihdon perusteella. Liiketoimintaa pidetään vähäisenä, jos yrityksen liikevaihto 12 kuukauden tilikaudessa on enintään 15 000 euroa. Jos liikevaihto ylittää rajan, yrityksen pitää rekisteröityä alv-rekisteriin. Perinteinen pelko on ollut, että jo pöytälaatikkoon unohtunut yritys estää työttömyyskorvauksen maksamisen ja henkilö ”tuomitaan” automaattisesti yrittäjäksi. Nykyään pienimuotoista yritystoimintaa voi harjoittaa työttömyysturvalla. Jos olet sivutoiminen yrittäjä, etuuden maksaja ottaa huomioon yritystoimintasi tulot ja sovittelee työttömyysetuuden sen mukaan. Tämä vertautuu siis sivutoimiseen palkkatyöhön. TE-toimisto voi selvittää selvityspyynnöllä, työllistytkö omassa yrityksessäsi päävai sivutoimisesti. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on vain toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta saatava tulo. Tämä riski on sivutoimisen yrittäjän syytä huomioida. Suomessa on erittäin hyvä aloittavan yrittäjän tukiverkosto. Palvelut ovat maksuttomia, joten asiantuntemusta kannattaa käyttää hyväkseen. Hyödyllisiä linkkejä www.oma.yrityssuomi.fi Työ ja elinkeinoministeriön ylläpitämä sivusto yrittäjille ja yritystoimintaa harkitseville. Yritysneuvojalta saa ammattilaisen kommentit suunnitelmiin. Palvelu on maksuton. www.uusyrityskeskus.fi Valtakunnallinen 31 neuvontapisteen maksuton asiantuntijapalvelu. Henkilökohtainen opastus yrityksen perustamisessa. Tukipalveluita myös jo toimiville yrityksille. Lähde: TE-toimisto, Vero.fi reita. CV:t ja työhakemukset ovat myös tulleet valikoimaan mukaan. Niiden kysyntä on jopa yllättänyt. Monelle on iso kynnys tehdä työhakemusta, jos kirjallinen tuottaminen on vaikeaa. Myyn omaa osaamistani ja teen työtä kotonani, joten minun ei ole tarvinnut ottaa isoa taloudellista riskiä. Lähinnä kuluja tulee ammattitaidon ylläpitämisestä jatkuvalla kouluttautumisella. Viimeksi olen suorittanut yliopiston perheja jäämistöoikeuden kurssit sekä aikuiskoulutuskeskuksen edunvalvontakoulutuksen. Yrittäjäperheen lapsena olen oppinut pitämään yrittämistä hyvänä vaihtoehtona toimeentulon hankkimisessa. Tiedän, mitä yrittäminen vaatii henkisesti sekä mitä velvoitteita toimintaan liittyy. Kun vielä pystyn hallitsemaan työmäärääni, en koe yrittämistä stressaavana. En näe eri toimenkuvissa ristiriitaa. Kumpikin työ ruokkii toistaan. Asiakirjojen laatiminen vaatii hirveästi selvittelemistä ja suunnittelua. Fyysinen työ puolestaan pakottaa ajatukset pois yrityksen asioista. On helpottavaa keskittyä vain suorittamiseen. Vaihtelu sopii minun luonteelleni. Jos tekisin vain yhtä työtä, uskon että kyllästyisin nopeasti. Tarvitsen myös sosiaalista kanssakäymistä työyhteisön kanssa. Kotitoimistossa työnteko on yksinäistä puurtamista.” Reitti_2_2022.indd 25 Reitti_2_2022.indd 25 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
27 26 –J os pitäisi vastata suoraan kysymykseen, säilyykö yleissitovuus, niin aika skeptinen olen sen suhteen. Jos työnantajat yksinään saisivat päättää, niin sehän olisi huomenna poistettu, sanoo työelämän tutkija Ilkka Levä. Loimaan kassalla on yli puoli miljoonaa jäsentä, globalisaatio on kiihtynyt ja rahan globalisoituminen aiheuttaa paineita koko sopimusjärjestelmään, Levä luettelee. – Työnantajapuoli on käyttänyt hyväkseen vuoden 2015 sääntömuutosta kun EK ilmoitti, ettei tee enää keskusjärjestösopimuksia. Heidän unelmansa on tietenkin, että työntekijä ja työnantaja tasavertaisina sopivat asioista siellä työpaikoilla, mutta jokainen työmarkkinoilla joskus ollut ymmärtää tilanteen lähtökohtaisen epätasa-arvoisuuden. Viime kädessä kysymys on tietenkin joukkovoimasta. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun laman piikkiä, STTK:n yhdistymistä ja Akavan nousujohteista kehitystä lukuun ottamatta. Kadotettu yhteinen etu Yhdeksi taustatekijäksi laskeville jäsenmäärille Levä näkee suuremman siirtymän teollisesta työstä jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan. Samalla, kun työ irtautui paikasta, ulkoinen kuri muuttui yksilön päänsisäiseksi kontrolliksi. Vääntö yleissitovuuden ympärillä on oireilua laajemmasta murroksesta Työnantajapuolen laaja irtautuminen vakiintuneesta sopimusjärjestelmästä on saanut monet huolestumaan sen tulevaisuudesta. TEKSTI: EMILIA KUKKALA – Se yksilöi myös työn ja toi ajatuksen, että jokainen on lopullisesti vastuussa vain itsestään. Kun työpaikoilla vaaditaan hierarkioiden poistoa, ihmiset todellisuudessa pakotetaan olemaan yrityksen tuloksesta vastuussa aivan uudella tavalla. Tämähän on härskiä hyväksikäyttöä. Perinteisesti johdolle kuuluvaa vastuuta on siis vyörytetty alemman tason työntekijöille palkan tai etujen mainittavasti kasvamatta. – Työn kokemus automatisoituu ja pirstaloituu. Ei ole mahdollista tehdä kollektiivista toimintaa, jos on vain yksilön etu eikä yhteistä. Lisäksi kaikki alat yritetään saada kapitalismin logiikan alle ja joillekin aloille se ei sovi ollenkaan. Yksi vaihtoehto olisi Levän mukaan ajaa minimipalkkavaatimusta. – Mutta tilanne on hemmetin ongelmallinen sen suhteen, jos mikään kollektiivinen homma ei toimi. Nykyaikaisen, erillistyneen yksilön tarpeet ovat ristiriidassa sellaisen sitoutumisen ja luottamuksen kanssa, mitä kollektiivinen toiminta vaatii. – Yksi pieni toivonpirskahdus voisi olla, että työnantajat ovat ehkä vähän palanneet liittotason sopimiseen huomattuaan, että paikallistason sopiminen syö ihan älyttömästi resursseja. Koko ajan saa olla neuvottelemassa. Että, jos saisi edes oman alan sisällä ihmiset järjestäytymään. Levä nostaa postija logistiikka-alan esimerkiksi onnistuneista työtaisteluista. – Se, millaisia tes-shoppailuyrityksiä Postilla on ollut ja miten niihin on pantu vastaan, sekä millaista sympatiaa työtaistelut ovat niin sanotun kansan parissa saaneet, on ollut toivoa herättävää. Alalla on selvästi ymmärretty, että työehdot heikkenevät, jos ei laiteta tosissaan vastaan. ”Työn ja pääoman välinen ristiriita tullaan tiedostamaan vahvemmin.” Reitti_2_2022.indd 26 Reitti_2_2022.indd 26 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
27 26 Levä muistuttaa, että vaihtoehtoisia todellisuuksia ei luoda haikailemalla uuteen uljaaseen tulevaisuuteen, josta ei voida tietää mitään varmaa, vaan tekemällä asioita tässä ja nyt toisin. Silloin sellaiset seikat kuin sitoutuminen, luottamus ja jopa arkiset ihmissuhdetaidot nousevat arvoon arvaamattomaan. – Pitäisi hyväksyä, että kokeillaan ja mitään kuuta taivaalta ei tulla saamaan, vaan tulee kaikenlaisia takaiskuja ja turhautumisia. Tärkeää on, että pystyisi katumaan, myöntämään virheensä ja katsomaan asioita toisten näkökulmista. Talouden sykli vaihtumassa Sosiologi Mika Helander toteaa, ettei Suomessa olla kummoisia visionäärejä. – Mutta jos nyt yritetään hahmottaa maailman muutosta, niin 30–40-vuotisen uusliberaalin jakson jälkeen on ilmassa jotain toisenlaista. Yrityksillä on ollut hyvin vapaat kädet ja ne ovat tulleet hyvin toimeen ja päässeet hyvin laajenemaan keskitetyillä neuvottelujärjestelmillä, kun tilannetta on kompensoitu muuta kautta. Talous kulkee isoissa sykleissä ja ”oikeistolainen ja yritysliberaali menosuunta” on Helanderin mukaan tullut kulminaatiopisteeseensä. Siihen vaikuttavat myös pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaiset asiat. – Vaikuttaa, että ollaan palaamassa taas vahvempaan julkiseen sektoriin. Tämä taas aiheuttaa Helanderin mukaan osittain tiedostamatontakin levottomuutta elinkeinoelämässä, joka pyrkii vahvistamaan asemaansa toista kautta – kuten vaikkapa pyrkimällä eroon keskitetystä sopimisesta ja yleissitovuudesta. – Nykyiseen sopimusjärjestelmään sisältyy niin voimakkaita rakenteellisia intressejä, ettei sitä ihan helposti muuteta. Vielä sille ei ole edellytyksiä, työn ja pääoman väliseen ristiriitaan ei ole mitään niin selkeää sentyyppistä muutosta tullut. Soutamista ja huopaamista Helanderin mukaan todennäköisintä on, että epäselvyys ja -varmuus suunnasta purkautuu työmarkkinoilla epävakautena. – Oireilu siirtyy sinne. Lakkoilu lisääntyy ja identiteettipoliittinen mielenosoittaminen ja muu tällainen vähenee. Klassinen työn ja pääoman välinen ristiriita tullaan tiedostamaan vahvemmin. Väistämättä näin ei kuitenkaan käy, kuten erilaisten nationalististen liikkeiden aktiivisuudesta on nähty. Helanderin mukaan etnonationalisteilla ei kuitenkaan ole tarjota mitään selkeää rakenteellista perustaa ja analyysia, vaan vähän sieltä sun täältä kasattua sillisalaattia. – Työmarkkinoilla vallitsee säännelty työn ja pääoman välinen konflikti. Toisen maailmansodan jälkeen kompromissi oli ulkoisesta paineesta johtuvaa, pandemian alussa nähtiin vähän samaa. – Melko varmasti tulee olemaan soutamista ja huopaamista pitkään. On lakkoja ja molemmat osapuolet joutuvat vuorotellen perääntymään, työmarkkinoilla otetaan mittaa. Ayliike tarvitsee vision Helanderin mukaan työntekijöiden intressi on kuitenkin niin vahva, että se ei tule katoamaan mihinkään. Toimintastrategioita muutetaan ja joustoja tehdään – ja ehkä jotain uuttakin keksitään. – Ay-liikkeessä pitäisi pohtia tulevaisuustyöpajoissa, miten kansallisen tason tulevaisuus nähdään. Tarkoittaako se, että julkinen sektori joutuu ottamaan isompaa roolia, tarkoittaako se taas kansallisvaltion vahvistumista. Vai onko meillä tulossa enemmän verkostoyhteiskunta, jossa sovitaan yrityskohtaisesti, viitteitä siitä on jo ollut. Miten silloin neuvotellaan ja tehdään ehdotuksia lakimuutoksista? Helanderin mukaan vahvasta valtiosta ei välttämättä ole paluuta pandemiaa edeltävään aikaan, jos inflaatio pysyy korkeana. Myös niin sanottu vihreä siirtymä voi edellyttää vahvan julkisen sektorin roolin jatkumista. Helander näkisi mielellään visionääristä työtä sekä neuvottelujärjestelmien että digitalisaation ympärillä. – Kun aloin tutkimaan ay-liikkeen globalisaatiostrategioita niin Akava oli ainoa, jolla sellainen oli. Tanskan LO oli tehnyt sellaisen jo 2000-luvun alkupuolella. Helanderin mukaan Suomen korporatistinen malli on vielä voimissaan siinä, missä Tanska ja Ruotsikin ovat jo siirtyneet kohti pluralistista mallia. – Vaikka siihen on painetta, niin emme ole vielä siirtyneet lobbyistimalliin tai halunneet ottaa siitä mallia. Luulen, että Suomelle voisi olla sopiva jonkinlainen plan c, korporatismin kehittämisen malli. Minne aloitteellisuus ja näkemyksellisyys sitten jämähtävät? – Moni jo virkansa puolesta puolustaa olemassa olevaa tilannetta visioimatta uutta, siitä seuraa pelkästään luopumiskeskustelua, että joudutaan hajautettuun malliin ja menetetään kaikki. Se on mielikuvituksen puutetta. Helander sanoo, että taustalla on ay-liikkeen byrokratisoituminen: se, että asioiden hoitaminen on jätetty niitä työkseen hoitavien kontolle. – Joilla on hyvä koulutus ja jotka ovat hyviä hoitamaan asioita, mutta se ei ole intomielisten uusi sosiaalinen liike. Ay-liikkeellä pitäisi olla kunnianhimoa miettiä tulevaisuutta yhteiskunnallisena liikkeenä. Peräänkuulutan ay-liikkeeltä lisää rohkeutta visioja sisältötyöhön, Helander kannustaa. < ”Peräänkuulutan ay-liikkeeltä lisää rohkeutta.” Reitti_2_2022.indd 27 Reitti_2_2022.indd 27 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
29 28 Mikä ILO? ILO eli International Labour Organization on YK:n alainen järjestö, jonka tehtävä on luoda koko maailmaa koskevia työelämän pelisääntöjä. Sen tavoitteena on edistää työllisyyttä, parantaa työoloja ja pitää yllä vuoropuhelua työmarkkinoilla. Järjestön viime vuosien iskulause on ollut Decent Work, ihmisarvoinen työ. ILO:n periaatteiden mukaan kaikilla sen jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa pakkotyö, lapsityö ja syrjintä ja taata yhdistymisvapaus. Jäsenmaita on yhteensä 187, eli mukana on lähes koko maailma. ILO:hon kuulumattomia maita ovat esimerkiksi Pohjois-Korea, Bhutan ja moni Euroopan kääpiövaltioista. ILO toimii kolmikantaisesti, eli sen päätöksentekoon osallistuvat valtioiden lisäksi ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajat. Esimerkiksi suomalaiset ammattiliittojen keskusjärjestöt, kuten SAK, ovat toiminnassa mukana. ILO:n ylin päättävä elin on joka kesä kokoontuva kansainvälinen työkonferenssi. Siellä päätetään yleissopimuksista ja suosituksista, jotka luovat pohjan kansainvälisille työelämän pelisäännöille. Sopimuksia on yhteensä nelisensataa. Sopimuspyramidi 1 | 4 Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan koko maailmaa koskevia sopimuksia. ILO takaa oikeudet suomalaisduunarillekin Kansainvälisen työjärjestön tekemät sopimukset estävät esimerkiksi lakko-oikeuden romuttamisen. TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: ILO/M. CROZET Kansainvälisen työjärjestön päämaja sijaitsee Genevessä. Työnantajapuoli ei olisi halunnut sitovaa häirinnänvastaista sopimusta ollenkaan. Mitä väliä suomalaiselle? ILO:n tekemät sopimukset etenevät käytäntöön niin, että jäsenmaat ratifioivat sopimuksen eli sitoutuvat siihen ja muuttavat oman lainsäädäntönsä sopimuksen mukaiseksi. Tämä ei ole automaattista, vaan jäsenmaa voi myös jättää sopimuksen ratifioimatta. Monet ILO:n käsittelemät työelämäasiat ovat Suomessa jo valmiiksi kunnossa, eivätkä uudet sopimukset usein aiheuta muutostarpeita Suomen lakeihin. Sopimuksilla on kuitenkin suuri merkitys vähimmäistason turvaajina. Koska Suomi on sitoutunut sopimuksiin, se ei voi myöhemminkään heikentää työntekijöiden oikeuksia rajattomasti. Vaikka vallassa olisi minkälainen hallitus, se ei voi esimerkiksi päättää poistaa lakko-oikeutta. – Vaikkei lainsäädäntöä sopimuksen takia olisi velvoitetta parantaa, sen heikentämiselle tulee esteitä. Tämä on tärkeää, kun ajatellaan esimerkiksi järjestäytymisvapautta tai neuvotteluoikeutta, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. Esimerkki: Häirinnänvastainen sopimus ILO:n uusin yleissopimus hyväksyttiin kesäkuussa 2019. Se koskee väkivaltaa ja häirintää työelämässä. Neuvottelut sopimuksesta ja sitä täydentävästä suosituksesta olivat pitkät ja vaikeat. Työnantajapuoli ei olisi halunnut sitovaa häirinnänvastaista sopimusta ollenkaan, vaan sille olisi kelvannut korkeintaan suositus. Työntekijäpuolen ja hallitusten enemmistön tuella ja monien kompromissien jälkeen sopimus lopulta syntyi. Sopimus julistaa jokaiselle oikeuden tehdä töitä ilman väkivaltaa ja häirintää. Siinä tunnustetaan myös, että kotiväkivalta voi vaikeuttaa työelämään osallistumista. SAK:n arvion mukaan sopimus ei vaadi Suomelta muutoksia lainsäädäntöön. Sopimus on kuitenkin kansainvälisesti iso edistysaskel ja korostaa aiheen tärkeyttä myös meillä. < Reitti_2_2022.indd 28 Reitti_2_2022.indd 28 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
29 28 29 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Convoy – kun voiskin C onvoyksi nimetty mielenilmaisujoukko on Suomessakin ajamassa koronan uuvuttamassa ajassa itselleen tärkeitä asioita. Kanadasta ja Australiasta rantautunut kansalaisaktivismi ajaa kolmea asiaa: hallituksen tulee alentaa bensan hintaa, koronarokotuksista ja –rajoituksista tulee luopua ja hallituksen tulee myös erota. Mieltään saa osoittaa, kunhan sen tekee lain ja sääntöjen puitteissa. Keskellä Mannerheimintietä saunottiin konttisaunassa ja toimittajat haastattelivat höyryäviä miehiä pakkasessa: ”Mitä vastustat?”. Vastaukset toimittajien kysymyksiin välillä yllättivät: ”En vastusta mitään, mutta kannatan saunomista paraatipaikalla!”. Polttoaineiden hinnat ovat herättäneet laajemminkin ärsytystä, vaikka tilastoista tarkistamalla voi todeta, että hinta on huidellut ihan samoissa korkeuksissa myös kymmenen vuotta sitten. Kuten nyt, silloinkin hintaa määritti maailmanmarkkinahinta eikä meillä ole siihen minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta. Verotus on toki maavertailussa kireää, sillä bensiinin kuluttajahinnasta 60 prosenttia ja dieselin hinnasta noin puolet koostuu veroista: valmisteja arvonlisäverosta. Valmisteveroa on korotettu 2010-luvulla viisi kertaa täysin tarkoituksellisesti, ja perusteluna on ollut verotuksen tehokkuuden lisääminen: siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen, etenkin terveydelle ja ympäristölle haitallisten tuotteiden verotukseen. Haittaveroja ovat alkoholi-, tupakka-, virvoitusjuomasekä energiaverot. Suomen veropolitiikan linjana hallituksen värityksestä riippumatta on ollut haittaverojen korotus ja työn tekemiseen kannustava verotus. Mutta tämä siirros on laajassa mitassa täysin mahdoton. Ansiotuloveroja kerätään n. 30 miljardia euroa vuosittain ja haittaveroja kaikkineen vain 8 miljardia. Paljon saa bensaveroja korottaa ennen kuin päästään vaakakupeissa edes tasoihin. Jotta verot polttonesteiden litrahinnassa edes eläisi yleisen hintaja palkkakehityksen mukana, on pitoisuuksiin (ei siis hintaan) perustuvaa valmisteveroa korotettava aktiivisesti lakimuutoksilla. ALV sen sijaan pysyy mukana ja reagoi automaattisesti hintatasoon, sillä se on 24 % hinnan päälle. Ja ALV lisätään valmisteveron sisältävään hintaan. ALV on ollut vuodesta 2013 lähtien nykytasolla. Lopputulemana polttoaineiden hinta on nyt siis reaalisesti samalla tasolla kuin se oli vuosina 2008 ja 2012. Tästä voi kyllä päätellä sen, että polttonesteiden kuluttajahintaan voi vaikuttaa myös Suomessa, vaikka maailmanmarkkinahinta otetaankin annettuna. Fossiilisen bensalitran valmistevero on 76 senttiä ja dieselin 60 senttiä. Litrahinnasta valmisteveroa on siten 30 – 40 %. Tosin verottajan ja autoilijan välissä on myös bensakauppias, joka ei välttämättä viekään mahdollista veroalennusta pumppuhintoihin. Vaikka hallitus haluaakin reagoida hinnan alennusvaatimukseen, siihen taipuessaan se tulee vaikeuttamaan omaa taivaltaan monella tavalla. Se mikä nyt kassasta viedään, tulee leikattavaksi peiton toisesta päästä. Hallitusviisikossa on sovittu, että valtiontaloutta tasapainotetaan 350 miljoonalla eurolla, tämän mahdollisen polttoainehinnan kompensaation lisäksi. Keneltä tämä raha otetaan pois? Taipuminen merkitsee myös uudenlaisen yhteiskuntavaikuttamisen alkua. Tämä on kalteva pinta. Jos Mannerheimintien liikenteen pysäyttämällä saa tahtonsa läpi, mitä seuraavaksi? Edustuksellinen demokratia poikkeaa suorasta demokratiasta siten, että vaaleilla valitut henkilöt edustavat laajasti kansan näkemystä. Sen sijaan suora demokratia voi olla paljon sattumanvaraisempaa, sillä se edustaa yleensä pientä ja äänekästä joukkoa, eikä hiljaisilla ole ääntä laisinkaan. Suoraa demokratiaa on lisätty mahdollisuudella kansalaisaloitteeseen 50 000 nimeä keräämällä. Mutta ei kai voida lähteä sille tielle, että kulloinenkin – vaikka vain väliaikaisesti – harmittava asia korjataan mielenilmauksen jälkeen siltä seisomalta? Lista asioista olisi varmasti päättymätön. < Se mikä nyt kassasta viedään, tulee leikattavaksi peiton toisesta päästä. Reitti_2_2022.indd 29 Reitti_2_2022.indd 29 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
31 30 Vapaalla Hara Järvinen TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Reitti 30 Bluesmies ja musadiggari Harri ”Hara” Järvinen kertoo, että ilman ay-hommia hänestä tuskin olisi tullut kirjoittajaa. Viime kesänä mieheltä ilmestyi yhdessä Risto Pesosen kanssa järkälemäinen teos Nastolan bluespojatSuomibluesin historiaa ja sivuraiteita. Kirja pureutuu suomibluesin historiaan ja päijäthämäläisen nuorisokulttuurin alkujuurille. Pakettilajittelija kirjoittaa bluesista H ara Järvinen tienaa nykyisin leipänsä pakettilajittelijana Lahden Kujalan terminaalissa. Vaikka vuodet ay-aktiivina ovatkin jo takanapäin, muistetaan Järvinen vieläkin Lahden osaston Torven täydeltä-lehden sivuilta. Mies päätoimitti lehteä vuosikausia ja oli muutenkin osaston touhuissa aktiivisesti mukana, milloin toimikunnassa, luottamusmiehenä tai sihteerinä. Levykauppa Äx Lahdessa on Hara Järviselle tuttu paikka. Musadiggari ja bluesmies kirjoitti yhdessä Risto Pesosen kanssa mainion kirjan Nastolan bluespojat-Suomibluesin historiaa ja sivuraiteita. Reitti_2_2022.indd 30 Reitti_2_2022.indd 30 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
31 30 Reitti 31 Ilman ay-toimintaa olisin kirjoittanut tuskin yhtään mitään. Sihteerinä halusin tehdä keskustelupöytäkirjoja ja kirjata siinä samalla osaston historiaa. Koko päivähän niissä aina sitten meni, Järvinen muistelee hymyssä suin. Ammattiosaston lisäksi Hara on ollut pitkään myös Lahden Rytmin Ystävät ry:n toiminnassa mukana. Yhdistys virkisti Lahden kulttuurielämää merkittävästi 1990ja 2000-luvuilla järjestämällä niin yksittäisiä klubi-iltoja kuin festivaalejakin. Erityisesti on jäänyt mieleen bluesfestivaali-perinteen käynnistäminen paikallisten bluesharrastajien kanssa. Keikkoja järjestettiin kaikenlaisia, vaikka oltiinkin vanhan linjan miehiä. Lahti Blues and Roots-festivaali oli iso juttu. Festivaali oli alussa viikon mittainen. Toinen isompi ponnistus oli RunoRock, johon kuului keikkaa, runoiltaa ja avointa symposiumia kirjastossa jne. Viimeistään niiden myötä Järviselle tuli alan piirit ja soittajat tutuiksi. Se antoi ihan mahottomasti. Yhdistys oli aktiivinen ja siinä oli suht paljon jäseniä, järjestettiin paljon vapaa-ajan toimintaa ja klubi-iltoja, joita saattoi olla 4–5 viikossa. Vuorotyöläisellehän tuo oli aika haastavaa aikaa, kun veti viikon mittaista festivaalia, Hara muistelee. Suomiblues syntyi Nastolassa Mutta palataanpa itse kirjaan. Kesällä ilmestynyt Nastolan bluespojat-Suomibluesin historiaa ja sivuraiteita kertoo Nastolan ja Lahden seudun nuorisoelämästä ja bänditoiminnasta 1960ja 70-luvuilla. Kirjan pääosassa on kolme yhtyettä Fire Blues, Charlies ja Chicago Overcoat. Fire Blues oli yksi ensimmäisiä bluesbändejä, joka soitti livenä bluesia. Bändi jäi enempi paikalliseksi, vaikka keikkaili muuallakin kuin Lahdessa. Se valoi kuitenkin uskoa muihin bluesiin hurahtaneille. Uudeltakylältä kotoisin oleva Charlies oli merkittävä bändi jo kansallisestikin. Bändeistä suurimpaan suosioon 70-luvulla nousi sielukkuudella ja taidolla chicagobluesia tulkinnut Chicago Overcoat, jonka entinen basisti Risto Pesonen on kirjan toinen kirjoittaja. Bändi esiintyi isoille yleisöille mm. Järvenpään Puistobluesissa, Pori Jazzissa ja Helsingin Kaivopuistossa. Ja voittipa bändi Levyraadinkin, joka oli aikansa seuratuimpia television viihdeohjelmia. Elävää kulttuurihistoriaa Jo vuosia ennen kirjan kirjoittamista Hara Järvinen oli kerännyt muistitietoa juurimuusikin ystäviltä, alan vaikuttajilta ja soittajilta Lahden seudulta. Myös miehen kirjoitukset Blues News -lehdestä oli tuttuja. Vaikka haastatteluja ja aineistoa, muun muassa Fire Bluesista ja Charliesista alkoi ollakin jo suuria määriä, mitään kirjaa ei Järvinen suunnitellut tekevänsä ennen kuin Pesonen otti asian tiimoilta yhteyttä. Kirja kuitenkin tehtiin ja sen vastaanotto oli hyvä. Nastolan bluespojista uutisoitiin valtakunnan mediaa myöten ja olipa kirja heinäkuun myydyimpien listoillakin Lahden Suomalaisessa Kirjakaupassa. Kirjan huomioon ja myyntilukuihin Hara suhtautuu kuitenkin vaatimattomasti. Eihän kirjoja nykyisin hirveitä määriä myydä. Tuon painos oli 1200 kpl. Ja voihan valtakunnallisen myynnin kannalta ongelmallista olla kirjan nimikin. Varmasti jossain Kajaanissa joku miettii kannattaako tuota ostaa. Mutta toisaalta Nastola voisi olla mikä kylä tahansa ja kertoohan kirja koko suomibluesinkin tarinaa. Paitsi bluesista, kertoo kirja myös kulttuurin tekijöistä ja ajan ilmiöistä Lahden seudulla 1960ja 70-luvuilla. Muusikoiden lisäksi Päijät-Hämeestä ponnistivat myös elokuvaohjaaja Raimo O Niemi, pilapiirtäjät Erkki Tanttu, Kari Suomalainen ja Pertti Jarla, jonka tunnistettava tyyli näkyy myös kirjan kansipiirroksessa. 480-sivuinen, upeasti kuvitettu Nastolan bluespojat-Suomibluesin historiaa on kulttuuriteko, joka on hatunnoston arvoinen teko. Kannattaa lukea. < "Ilman ay-toimintaa olisin kirjoittanut tuskin yhtään mitään." Reitti_2_2022.indd 31 Reitti_2_2022.indd 31 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
33 32 Auralan lomaviikot aikavälillä 30.5.-4.9.2022 arvotaan PAUn jäsenten kesken. Voit osallistua arvontaan ilmoittamalla haluamasi lomaviikon 15.4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen aurala@pau.fi. Ilmoita samassa sähköpostissa nimesi, yhteystietosi (puh. nro ja s-postiosoite) sekä jäsennumerosi. Ilmoitamme arvonnan voittajille huhtikuun loppuun mennessä. Voit ilmoittautua yhden tai useamman lomaviikon arvontaan, mutta kesäkautena jäsen voi arvonnan kautta saada vain yhden lomaviikon, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus päästä Auralaan lomailemaan. Arvottavat kokonaiset viikot (ma-su): 30.5. 5.6.2022 (viikko 22) 6.6. – 12.6.2022 (viikko 23) 13.6. – 19.6.2022 (viikko 24) 20.6. – 26.6.2022 (viikko 25) 18.7. – 24.7.2022 (viikko 29) 25.7. – 31.7.2022 (viikko 30) 1.8. – 7.8.2022 (viikko 31) 8.8. – 14.8.2022 (viikko 32) 15.8. – 21.8.2022 (viikko 33) 22.8. – 28.8.2022 (viikko 34) 29.8. – 4.9.2022 (viikko 35) Arvottavat vajaat viikot (ma-pe): 27.6. – 1.7.2022 (viikko 26) 11.7. – 15.7.2022 (viikko 28) Huom! Ensi kesälle ulkopuolisia varauksia on tehty päivämäärille 1.–10.7. ja 15.–17.7. Nuo ajankohdat eivät ole siis arvonnassa mukana. Kovan kysynnän takia jatkossa Auralaa vuokrataan vain PAUn jäsenille. Auralan kesä-elokuun lomaviikot arvotaan Vapaaksi jäävät ajankohdat kesältä ja ajanjaksolta 5.9.202228.5.2023 tulee Auralan varauskalenteriin varattavaksi 2.5. klo 16.00. Varauskalenterin osoite on varauskalenteri.pau.fi. Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 18.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Aurala on Saimaan helmi Aurala-huvila sijaitsee Saimaan rannalla Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja kokous-/ ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Kuistin pinta-ala on 36 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Huvilan pihalta löytyy myös lasten leikkipaikka, liukumäki, kiipeilyteline sekä hiekkalaatikko. Auralan tenniskenttä uusittiin viime kesänä. Ensi kesäksi huvilaan hankitaan kaksi kappaletta SUP-lautoja. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/ jasenedut/lomaedut/aurala tai varauskalenteri.pau.fi. 32 Reitti_2_2022.indd 32 Reitti_2_2022.indd 32 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
33 32 T ampereen postikeskuksessa käynnistettiin viime vuoden keväällä järjestämistyön pilotti, jolla nostetaan esiin uusi tapa toimia ja vaikuttaa. Järjestämisessä työntekijät päättävät yhdessä minkä asian haluavat työpaikalla korjata ja vievät sitä sitten yhdessä eteenpäin. Olisi hyvä, jos tästä tulisi luonteva tapa toimia. Järjestäminen lisää paikallista aktiivisuutta ja houkuttelee osastotoimintaankin uusia aktiiveja, sanoo PAUn koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen. Tampereella järjestämistyötä vetää johtoryhmä, joka organisoi järjestämistä työpaikalla ja selvittää työntekijöiltä mikä asia hiertää ja mitä lähdetään yhdessä ajamaan. Ryhmässä ovat olleet mukana pääluottamusmies Leo Harra, varapääluottamusmies, postityöntekijä Pirita Palomaa sekä postityöntekijät Natalia Soukkala ja Nina Friberg. Lähdimme liikkeelle asioista, jotka kahvipöytäkeskusteluissa nousivat esiin. Teimme niistä listan, jota kierrätetJärjestämistyö polkaistiin käyntiin Tampereen postikeskuksessa Tampereen postikeskuksen työntekijät nostivat järjestämispilotissa esiin puutteet työvälineissäja tarvikkeissa. Järjestämisessä on kyse siitä, että työntekijät toimivat yhdessä yhteisen asian puolesta. TEKSTI: JUHA PÖYRY Työntekijät luovuttivat aloitteen tuotantopäällikkö Jani Häsälle työvälineidenja tarvikkeiden parantamisesta Tampereen postikeskuksessa. Kuvassa vasemmalta Jukka Kumpulainen, Teppo Nummela, Leo Harra, Pirita Palomaa, Soile Männikkö ja Natalia Soukkala. Kuva: Markku Kannisto. tiin postikeskuksen eri osastoilla mahdollisimman tehokkaasti. Ihmiset sai ruksia listasta asiat, jotka risoo eniten ja niistä sitten valittiin äänimäärän perusteella asiat, joita lähdettiin järjestämiskampanjassa ajamaan, Pirita Palomaa kertoo. Tampereen postikeskuksessa työntekijät nostivat esiin perustyövälineet, joista on jatkuva puute, kuten kynistä, teipeistä, leikkureista, saksista, tulostuspapereista, työliiveistä jne. Puutteet listattiin yhteiseen adressiin, johon kerättiin yli 250 nimeä. Adressi luovutettiin tammikuussa tuotantopäällikkö Jani Häsälle. Järjestämisessä ei lähdetä siis siitä, että haetaan heti kuuta taivaalta, vaan asioista, jotka on työpaikalla ratkaistavissa ja jotka ovat työntekijöille tärkeitä. Kyse on työkalusta, joka auttaa työntekijöitä huomaamaan, että yhdessä he voivat olla voimakkaita toimijoita. Mulla on varma usko siihen, että tämä avaa työnantajankin silmiä, että väki kokee ihan turhistakin asioista tuskaa, jotka olisi hoidettavissa. Eli kaikkien etu on saada näitä asioita kuntoon, Palomaa korostaa. Tärkeä osa järjestämistyötä on myös viestintä ja palkitseminen. Saavutuksista kerrotaan ja niistä kiitetään niitä, jotka ovat osallistuneet yhdessä vaikuttamiseen ja työpaikan kehittämiseen. < Postityöntekijät Karoliina Sinkkonen ja Maria Toukoniemi osallistuivat järjestämispilottiin Tampereen postikeskuksessa. Kuva: Mari Salonen Auralan kesä-elokuun lomaviikot arvotaan Reitti_2_2022.indd 33 Reitti_2_2022.indd 33 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
35 34 O lemme koonneet tähän juttuun tietoa näistä nuoria koskevista velvoitteista, sillä kevään yhteishaku ja koulutuspaikkahaku ovat nyt ajankohtaisia. Perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin haetaan yhteishaussa, jonka hakuaika on 22.2.-22.3.2022. Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään kolme kertaa vuodessa ja siinä voi hakea sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Voit lukea aiheesta lisää Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolkuportaallista www.opintopolku.fi. Oppivelvollisuus ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus Suomessa oppivelvollisuutesi päättyy, kun olet suorittanut ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon, mutta kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun täytät 18 vuotta. Työttömyysetuutta ei voida myöntää työttömälle työnhakijalle, joka on alle 18-vuotias eikä ole suorittanut oppivelvollisuuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuutta. Oppivelvollisuuden ikäraja nousi 18 vuoteen 1.8.2021. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden ikäraja tulee nousemaan vuotta myöhemmin eli 1.8.2022 alkaen 18 vuoteen. Tämä merkitsee sitä, että 1.8.2022 lähtien työssäoloehto kertyy vain 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä. Työttömyysvakuutusmaksulla tarkoitetaan palkasta pidätettävää prosenttiosuutta (vuonna 2022 palkansaajalla 1,50 %), jonka työantajasi tilittää Työllisyysrahastolle. Näillä maksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa, palkansaajien aikuiskoulutustukea ja eläke-etuuksia. Alle 18-vuotiaalla voi syntyä oikeus ansiopäivärahaan, jos hän on kerryttänyt työssäoloehdon ennen 1.8.2022 ja täyttänyt oppivelvollisuuden tai keskeyttänyt oppivelvollisuuden suorittamisen oppivelvollisuuslaissa säädetyllä tavalla esimerkiksi terveydentilan vuoksi. Velvollisuus hakea opiskelemaan Alle 25vuotiaana sinulla on velvollisuus hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden valintakriteerit täytät, mikäli et ole vielä suorittanut ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Hakeminen pitää sisällään osallistumisen pääsykokeeseen ja muihin hakemiseen kuuluviin tilaisuuksiin. Alle 25 vuotiaiden nuorten aikuisten työttömyysturva Nuorilla, jotka eivät ole vielä täyttäneet 25 vuotta, on poikkeavia säännöksiä työttömyysturvassa liittyen yleiseen oppivelvollisuuteen ja koulutukseen hakeutumisvelvollisuuteen. Keväällä tulee hakea seuraavana syksynä alkavaan tutkintoon johtavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piirissä, joten voit hakea myös yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Mikäli sinulla on suoritettuna vain peruskoulu, voit hakea nuorille tarkoitettuun lukio-opetukseen, jonka oppimäärän laajuus on vähintään 150 opintopistettä. Jos saat opiskelupaikan, tulee opiskelupaikka ottaa vastaan ja aloittaa opinnot. Mikäli jätät hakematta koulutukseen tai päätät olla vastaanottamatta tarjottua opiskelupaikkaa tai keskeytät opiskelut ennen valmistumistasi, voit menettää työttömyysturvaoikeutesi toistaiseksi. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu vasta, kun jokin seuraavista ehdoista täyttyy: • olet suorittanut ammatillisen tutkinnon • olet ollut vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisena yrittäjän tai omassa työssä • kun täytät 25 vuotta. Vaikka olisit menettänyt oikeuden työttömyysetuuteen toistaiseksi, voidaan ansiopäivärahaa maksaa kuitenkin työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta. Voit lukea lisää nuorten alle 25-vuotiaiden velvollisuuksista TE-palveluiden sivuilta: www.te-palvelut.fi/tyonhakijalle/jos-jaat-tyottomaksi/tyottomyysturva/alle-25vuotiaat Jos jäät työttömäksi Mikäli jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänäsi. Ilmoittautuminen tapahtuu verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi. Huomaathan, että työnhakua ei voi käynnistää takautuvasti! Työnhaku astuu voimaan ja päivärahaoikeus alkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jolloin olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Ilmoittautuessasi työnhakijaksi, työvoimaviranomainen selvittää oletko hakenut koulutukseen. Työttömyyskassa saa tästä TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsittelijä Reitti_2_2022.indd 34 Reitti_2_2022.indd 34 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
35 34 35 35 Perheeläketurvaan tullut muutoksia vuoden 2022 alusta alkaen P erhe-eläkeuudistus on tuonut muutoksia lasten ja lesken työeläketurvaan vuoden 2022 alusta lukien. Uudistus parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa. Muutokset koskevat työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä. Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lasten ja lesken toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Tämän lisäksi vainajan omaisilla voi olla oikeus esimerkiksi Kelan perhe-eläkkeeseen, työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukseen tai liikennetai tapaturmalain mukaisiin korvauksiin. Muutokset eivät koske leskiä, joiden puoliso on kuollut ennen vuotta 2022. Näiden asiakkaiden eläkkeen maksaminen jatkuu aivan kuten ennenkin. Alla on esitelty keskeisimpiä muutoksia. Lapseneläkkeeseen parannuksia Työeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää on nostettu kahdella vuodella eli siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Jos leskeneläkkeen saajaa ei ole, lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle. Kansaneläkelain mukainen lapseneläke säilyy ennallaan. Kela maksaa lapseneläkettä alle 18-vuotiaalle ja mikäli nuori opiskelee, Kela jatkaa lapseneläkkeen maksamista, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Leskeneläke määräaikaiseksi Leskeneläke on muuttunut määräaikaiseksi vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä, jos puoliso on kuollut 1.1.2022 tai sen jälkeen. Leskeneläke on muutosten jälkeen määräaikainen sekä työettä kansaneläkepuolella. Leskeneläkkeen kesto rajataan molemmissa järjestelmissä kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Kansaneläkelain mukaisen leskeneläkkeen maksamisessa on lisäksi edelleen yläikärajana 65 vuotta. Lakimuutokset eivät koske leskeneläkkeitä, jotka ovat olleet maksussa ennen lakimuutoksia, eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä. Avopuolison tilanne paremmaksi Muutoksen myötä ainoastaan avioliitto ei ole enää lesken perhe-eläkkeen perusteena, vaan myös avoleskille on tullut mahdollisuus eläkkeeseen. Tämän edellytyksenä on, että avopuolisoilla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi ja avopuolisot ovat asuneet yhdessä ennen puolison kuolemaa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Avolesken leskeneläke päättyy, kun nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Myös ulkomailla asuvilla avoleskillä on nykyään oikeus perheeläkkeeseen. < TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies tiedon TE-toimiston tai kunnan antaman työvoimapoliittisen lausunnon välityksellä. Lausunto on kassaa sitova eli kassan antama päätös työttömyysturvaoikeudestasi perustuu tähän lausuntoon. Voit täyttää ensimmäisen päivärahahakemuksen oltuasi työttömänä kaksi täyttä kalenteriviikkoa. Kassan sinulle maksaman päivärahan suuruus lasketaan 26 työssäoloehdon täyttävän viikon ansiosta. Työttömyyskassa saa palkkatietosi pääsääntöisesti tulorekisteristä, mutta kassalle tulee toimittaa kopio työsopimuksesta ja -todistuksesta sekä selvitys hakujakson aikaisista työtuloista tai muista etuuksista. Ansiopäivärahaan on oikeus, mikäli olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja täyttänyt työssäoloehdon työskentelemällä vähintään 18 h viikossa 26 viikon eli noin puolen vuoden ajan. Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista vaan työssäoloehtosi voi koostua useammista erillisistä työjaksoista, kuitenkin niin, että työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan 28 kk tarkastelujakson sisällä. Tätä tarkastelujaksoa voivat pidentää aina seitsemään vuoteen asti hyväksyttävät syyt, kuten esimerkiksi asevelvollisuus/ siviilipalvelus, päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito. Työttömyyskassa voi pyytää sinulta selvityksiä mahdollisista opiskeluistasi esimerkiksi todistuksen oppilaitokseltasi, josta ilmenee opintojen alkuja loppupäivä. Varusmiespalveluksen keston voi osoittaa esittämällä sotilaspassin tai palvelustodistuksen. Mikäli aloitat opinnot päätoimisesti, kuulut silloin Kelan maksaman opintotuen piiriin ja kassa ei tällöin voi myöntää sinulle työttömyysetuutta. Päätoiminen opiskelu tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoon tähtäävää opiskelua, joka on niin aikaa vievää, että et voi samanaikaisesti vastaanottaa kokoaikatyötä. < Reitti_2_2022.indd 35 Reitti_2_2022.indd 35 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
37 36 A ivan tavallinen tammikuun maanantai. Saavun työpaikalleni Postitehtaaseen klo 8.30. Ne ovat muodissa nykyään, keskitetään ja säästetään (?). Olen hilkkua vaille kuusikymppinen paljon nähnyt ja kokenut pitkänlinjan postilainen. Hieman vajaat 200 reittiä viidellä vuosikymmenellä jakanut veteraani. Repulla, kärryillä, omalla ja firman autolla. Kaksi sormea Raamatulla olen vannonut postivalan, käynyt postimiesten alkeiskurssin ja postimieskurssin. Monta viikkoa täyspäiväistä opiskelua ammattitaidon ja -ylpeyden saavuttamiseksi. Mutta nyt on vuosi 2022. Paljon mullistuksia on takana ja kuka tietää tuHajatelmia postityöstä levasta. Tiedonkulku meidän tehtaalla on nätisti ilmaistuna kehnolla tolalla. Viikkopalaverit ja turvavartit on jätetty pitämättä, vain parhaillaan käynnissä olevista yt-neuvotteluista on järjestetty tiedotustilaisuudet. Muuten palaverit kuitataan paperinivaskoilla kahvihuoneen pöydillä. Työvoimapulaa rummutetaan kovaan ääneen ja samaan aikaan jatkuvat yyteet tai niiden uhka eivät käy järkeeni. Työtehtäväni on postinjakelu firman autolla. Esityön hoitavat msm-koneet ja sisätyöläiset. Ensimmäisenä riennän avainkaapille varmistamaan, ettei kukaan ehdi ”lainaamaan” reittini autoa. Seuraavaksi pakettien pariin. Jakeluunotto Pomo-puhelimella olisi kankeaa ilman pientä Bluetoothkapulaa, jonka sain perinnöksi joulun Pop Up-myymälästä muutama vuosi sitten. Reitilläni on noin 1400 taloutta, pitkälti toistasataa tiennimeä. Luen paketit oikeaan jakelujärjestykseen muistini varassa, onnekkaasti olen saanut tehdä samaa reittiä pitkään. Mitään listaa sijaisia varten ei ole. Soitan 21-paketeista asiakkaille, jos en saa asiakasta kiinni lähtee hänelle tekstari. Rullakosta mukaan msm-kimput ja manuaalisesti kasatut postit, sitten Postisten pariin. Maanantaisin nipussa on useimmiten 10 Postista, noin rullakollinen siis. ”Printtipostin määrä vähenee” rummutetaan kaikkialla, silti maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin on reitilläni mainospäivä ja ns. sadan prosentin jättöpäivä. Ottaako tätä kukaan pomoportaissa huomioon? Epäilen… Työautojen parkkipaikka on parinsadan metrin päässä. Kamat kyytiin uskolliseen Transportteriin ja reitille. Huomaan että viikonlopun aikana auto on käytetty pesussa ja sisäsiivouksessa, kiitos siitä, mutta olisin ollut vielä tyytyväisempi, jos lohkolämmittimen johto, tankkaushanskat ja lumiharja olisivat vielä tallella. Työvoimapulaa rummutetaan kovaan ääneen ja samaan aikaan jatkuvat yyteet tai niiden uhka eivät käy järkeeni. Kuva: Matti Nisula 36 Reitti_2_2022.indd 36 Reitti_2_2022.indd 36 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
37 36 Vieläkään en ole nähnyt minkäänlaista virallista työohjetta kolmen kimpun jakeluun, asianmukaisista telineistä puhumattakaan. Jakelu alkaa. Postilaatikot ja tieviitat ovat lumen ja jään peitossa. Nimet, osoitteet ja mainoskiellot pitää tietää tai arvata. Aura-auton jäljiltä laatikkoryhmien edessä on penkkoja. Täytyy tarkkaan harkita uskaltaako niille ajaa ilman jumiin jäämistä. Olo on kuin stressaantuneella mustekalalla, pitäisi olla vähintään kahdeksan kättä. Kolmen kimpun jakelu, turvavyöpakko, ikkunasta roikkuminen, muun liikenteen ja ihmisten seuraaminen. Pikkupakettien jakeluun otto. Sinisten ja punaisten ja keltaisten muovikalvojen sekä kimppunarujen, muovin ja paperin säilytykseen ei autossa ole mitään järkevää paikkaa. Pahimmillaan työvuorolistassa 10 h työpäiviä, joista helposti 8 h auton ratissa liian monta jatkuvaa huomiota vaatiReitilläni on noin 1400 taloutta, pitkälti toistasataa tiennimeä. Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jari Zeitz. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 1/2022 H A U K K A U S P A L A T A L L I M U T K A A N I S I L O N P I T O L I U S K A T A S O N E P A L T I U T O U T O O I U K K I L I R A U S U L I S T A M T P A I S U A P E R I N T E I S E N I I A R A V A E D U S H I E T L I I A T S E M I I S L A A N T T I T A U S K I T V I S E I T I A H V O T A A S I T S A N T A N A N R A O T E T E E N P A K I T L E N T O L I V E S E L A I L L A P Y Y K I T K U M I I I T T I Y K S I O S A N O T T O A H N A A T Ristikon avainsana KISAILLA vaa asiaa meneillään koko ajan. On vain ajan kysymys koska kolahtaa ja pahasti. Pahin pelkoni. Reitin ensimmäinen osuus hoidettu 4–5 tunnissa, ”tehtaalle” tauolle ja hakemaan toisen osuuden tavarat. Onneksi voin pitää tauon asianmukaisissa lämpimissä sisätiloissa. Ajattelen lämmöllä kollegoitani kylmälähdöissä. Toinen osuus ensin hämärässä ja lopulta pimeässä. Ilman otsalamppua ei selviäisi. Kaupan päälle päänsärky. Monissa sanomalehdissä on nykyään viivakoodit koneita varten. Kiva. Mutta miksi ne ihmisen luettavaksi tarkoitetut nimija osoitetiedot on kuin suoraan 80-matriisikirjoittimesta mustalla musteella mustalle pohjalle painettuna? Toinen osuus hoidettu kolmessa ja puolessa tunnissa, ylitöitä vajaa tunti. Kotiin palaa väsynyt mies, joka miettii kuinka kauan tätä vielä jaksaa. Vasen olkapää on jatkuvasti kipeä, sairaslomaa vuosien mittaan kuukausia. Henkinen jaksaminen huolettaa vielä enemmän. Esimiesten asenne ammattilaista kohtaan on ollut vähättelevä. Tästä ja siviilielämän haasteista johtuva paine sai aikaan kriisin, joka johti pitkään sairaslomaan. Tällä hetkellä olo on jo parempi. Kiitos Mehiläisen ammattilaisille ja sopivalle lääkitykselle. Huomenna on jälleen maanantai ja taistelu leivästä jatkuu. < MINÄ POSTILAINEN 37 Reitti_2_2022.indd 37 Reitti_2_2022.indd 37 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
39 Menoon mukaan PAU:n Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 19.3.2022 klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-Sali, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2021, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Lisäksi käsitellään osaston sääntöjen sääntömuutos. Ajankohtaiskatsauksen pitää Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan noutopöydästä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään maanantaina 14.3.2022 teksti viestillä numeroon 040 588 4023 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@ gmail.com. TERVETULOA! Mikäli koronarajoitteiden vuoksi kokousta ei voida pitää paikan päällä, kokous tullaan vain siinä tapauksessa järjestämään hybridimuodossa. Tästä ilmoitetaan osallistujille erikseen. PAU:n Kainuun osaston 116 vuosikokous Aika: Lauantaina 26.3.2022 klo 10.00 alkaen Paikka: Ravintola Wanha Kerho, Kauppakatu 40, Kajaani Käsitellään osaston sääntömääräiset vuosikokousasiat ja osaston sääntömuutos. Sitova ilmoittautuminen pe 18.3.2022 mennessä joko tekstiviestillä puh. 050 598 1806 tai sähköpostiin jarmokvist@netti.fi. Tilaisuuteen sisältyy ruokailu. Tervetuloa Toimikunta PAUn Kemin osaston vuosikokous Aika: 26.03.2022, klo 16.00 Paikka: Hotelli Merihovi, Lokki-kabinetti, Keskuspuistokatu 6–8, 94100 Kemi a) esitetään toimikunnan laatima edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus b) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille c) hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle d) valitaan osaston varsinaisista jäsenistä toimikunnan puheenjohtaja e) valitaan osaston varsinaisista jäsenistä muut osaston toimikunnan varsinaiset ja varajäsenet sekä määritellään varajäsenten järjestys käyttää äänioikeuttaan toimikunnan kokouksissa f) päätetään tiedotus-, virkistys-, nuorisoyms. muiden jaostojen perustamisesta g) valitaan 1 toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja h) osaston sääntömuutos i) käsitellään kokoukselle esitetyt asiat Jäsenten kirjalliset esitykset 18.03.2022 mennessä pau.kemi@outlook.com. Liitosta vieraana Juha Jaatinen. Ilmoittautumiset ruokailua varten viimeistään 18.03.2022 pau.kemi@outlook. com. Muista ilmoittaa allergiat! Ruoka: paistettua kananfileetä, risotto ja punaviinikastike. mutakakkua, vaniljamoussea ja vadelmamelba. Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari maksetaan matkakorvaukset verottajan kilometrikorvausten mukaan. Toimikunta PAU:n Kuopion osasto 126 ry sääntömääräinen vuosikokous Aika: Sunnuntaina 20.3.2022, klo 12.00 Paikka: Kylpylähotelli Rauhalahti, auditorio, Katiskaniementie 8, 70700 Kuopio • Valitaan puheenjohtaja ja toimikunta v. 2022 • Tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2021 • Talousarvio ja toimintasuunnitelma v. 2022 Käsitellään osaston sääntömuutos Kokouksen jälkeen osaston tarjoama ruokailu. Lisäksi kokousedustajilla on mahdollisuus käydä kylpylässä maksutta. Lisätiedot: paukuopio@gmail.com, Miko Haarala: 050 4917616 Tervetuloa! PAU:n Kuopion osaston toimikunta Lepokodin kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Aika: 27.4.2022, klo 10.00 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Yhdistyksen sääntöjen 12 ja 14 pykälissä säädellään yhdistyksen purkamisesta. Vuosikokouksessa keskustellaan hallituksen esityksen pohjalta yhdistyksen purkamisesta ja mahdollinen päätös asiasta tehdään 12 § mukaan nimenomaan purkamista varten kokoon kutsutussa kokouksessa. Mikäli osallistut kokoukseen Teamsilla, ota yhteys Lena Lahteen, lena.lahti@pau.fi. PAU:n Pieksämäen osasto 142 vuosikokous Aika: 26.3.2022, klo 14.00 Paikka: ABC-ravintolan kabinetti, Vehkanotko 2, 76100 Pieksämäki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Tervetuloa! PAU:n Porvoon osaston vuosikokous Aika: Tiistaina 29.3.2022 alkaen klo 14.00 Paikka: Porvoon Postin taukotila, 2.kerros, Kipinätie 2, 06150 Porvoo Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi osaston sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Reitti_2_2022.indd 38 Reitti_2_2022.indd 38 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
39 39 PAU:n Rovaniemen osasto ry:n vuosikokous Aika: Lauantaina 19.3.2022 klo 14.00 Paikka: Varmistuu ja ilmoitetaan 11.3.2022 mennessä Kokous järjestetään hybridikokouksena, eli voi osallistua läsnä olevana kokouspaikalla tai vaihtoehtoisesti Teams-linkin kautta sähköisesti. Kirjalliset esitykset toimikunnalle 10.3.2022 mennessä. Kokouspaikalle saapuvien ilmoittautuminen 10.3.2022 mennessä. Kokouspaikka varmistuu ja ilmoitetaan 11.3.2022 mennessä. Teamsilla osallistuvia pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoite, johon lähetetään Teams-linkki 15.3.2022 mennessä. Käsiteltävät asiat: • tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2021 puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta • toimintasuunnitelma ja budjetti v. 2022 sääntömuutos osaston sääntöihin • Peuranpesän käyttömaksut ja säännöt • osaston Tes aloitteet valtuustolle • ajankohtaiset asiat • muistamiset. Ilmoittautumiset: Paikalle tulevat 10.3.2022 ja Teamsilla osallistuvat 15.3. mennessä. S-postilla: jyrki.sutinen@posti.com, puhelimella tai tekstiviestillä: 050 301 1264 tai martti.maatta@posti.com 050 590 4739. PAU:n Pääkaupunkiseudun Toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous Osaston sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 26.03.2022 klo 12–15. Kokoukseen voi osallistua paikan päällä osoitteessa Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, Helsinki tai Teams-kokouksella. Ruokailun järjestämiseksi ilmoittautumiset 13.3.2022 mennessä osoitteeseen pau.pkstoimihenkilot@outlook.com. Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aine rajoitteet ja jos haluat osallistua kokoukseen ainoastaan Teamsin välityksellä, niin laita siitäkin tieto, niin laitamme sinulle Teams-kutsun. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä osaston uudistetut säännöt. Terveisin toimikunta Seinäjoella nyt jo kuinka monennen kerran (on jo menty laskuus sekaasi) olis tarkootus tryskätä PAUn XVI Talavipäivillä ja nyt ovat päivämäärät 23.–24.4.2022. Ohjelmassa siis tutut avajaispuheet, messuosasto sekä ammattiryhymäpalaveerit. Myös vähän vanhemmat flikat ja poijaat kokoontuvat Pekan johorolla. Tää on sitten viimeinen yritys, sen lupaamma. Alakaa pikku hiljaa Pohojalaanen sisu ja sinnikkyys hiipua, ei vaiskahan, ei hyyrytä! Kisaalemma uutena lajina Padelissa arvotuin nelinpeliparein (turnaukseen mahtuu 32 nopeinta) ja keilaalus (kilpasarja naiset/ miehet 3 sarjaa ja harrastelijat naiset/miehet 1 sarja). Näihin kisoohin pitää ilimoottautua etukätehen 31.3.2022 mennessä allekirjoittaneelle keilaus ja Padel Jari Hakala, jari.hakala@posti.com. Vähimmäismäärä on Padelin toteutuksehen 8 pelaajaa. Halli on komia www.padelordie.fi. Vähimmäismäärä Keilailun toteutuksehen on 20 keilaajaa. Tämä halli on vielä komiampi ja on hienot puittehet A-oikeuksin www.seinajoenkeilahalli.fi. Keilahalli on ihan kävelymatkan päässä hotellilta ja sieltä saat kaikki pallot ja klopot. Vain tankkausjuomat jää omalle massille. Rohkiasti vaan mukahan, tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät jäläkipelit. Majootus ja ruokailuvaraukset omien ammattiosastojen kautta, lisätietoja ammattiosastojen toimihenkilöiltä. Minulta saa myös osastokirjettä (10.2.) sähköpostitse, jos tarvetta. Laittakaahan flikat ja klopit päivämäärät ylähälle, näistä tryskööstä ei kannata jäärä pois. Näitä talavipäiviä on suunniteltu sisulla ja syrämmellä monta kertaa. Tervetuloa lakeuksille, nähärähän silloon turvallisissa merkeissä! Jukka Kalliokoski jukka.kalliokoski@posti.com järjestelytoimikunnan pj PAUn XVI Talvipäivät Seinäjoella 12.-13.2.2022 PAUn XVI Talvipäivät Seinäjoella 23.-24.4.2022 Vielä kerran yritetähän! Reitti_2_2022.indd 39 Reitti_2_2022.indd 39 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
41 40 1 2 3 PURAISU PORRAS SORSALINTU PIHALLE ASIKAINEN LEFFATEATTERI ???? EKSTRAKTI VOLGALLA TÖISSÄ KIITETTÄVÄ TUOTTAA HYVIN OSASIA KAARRE KAISTALE MAUSTE 20 20 NAARASVUOHI ISOISÄ PAITSI VAIKERTAA TILKKANEN TOISIN SANOEN PALLOPELI ????OMAISATUTTAVIA HARKASVAA PORTAIDEN 7 4 8 6 5 Laadinta: Jyrki Takala VÄLEJÄ OMAINEN TAVIA HARMAITA TAIDEN VERBI JOHN YLIMÄÄRÄISIÄ REINI SYNKKYYS -1. -NTI EVANDER ERITTYVIÄ PELTONEN ????FINAALI LÄHIMPÄNÄ INTIN NÄKKILEIPÄÄ SEINIIN OMAISUUTTA KALA ALLERGIAA EIJA +T HALONEN MÄÄTTÄ CARLOS AKSELISTOJA KIRJAILIJA SAHLBERG LINDÉN PALSANMÄKI KÄÄNNELLÄ SIVUJA PYYHKIMISEEN KILPAILUIHIN PUHEENAIHEENA TIELLE TIETOKILPAILU PERSOJA ELÄVÄ ESITYS PESTÄVIÄ Laadinta: Jyrki Takala KILPAILUIHIN PERSOJA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus Reitti_2_2022.indd 40 Reitti_2_2022.indd 40 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
41 40 Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus Reitti_2_2022.indd 41 Reitti_2_2022.indd 41 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
43 42 Kolumni Kaikki, mitä meillä on K U VA : N A U SK A EMILIA KUKKALA ................................. Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija Työntekijän kaikki neuvotteluvoima on viime kädessä joukkovoimassa. ”J os vain ay-liike”, olen kuullut lukemattomien keskustelujen eri pöydissä alkavan. Siihen nähden, miten paljon ay-liikettä kritisoidaan, siihen kohdistuu hillitön määrä toiveita ja odotuksia myös sen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolelta. Loputtomien toiveiden kaivona oleminen voi olla uuvuttavaa ja turhauttavaakin, mutta sillä on valoisatkin puolensa. Toiveikkuus ei nimittäin ole aivan perätöntä. Järjestäytyneiden työntekijöiden joukkovoima on ollut vaikkapa Suomi-nimisen valtion alueella koko sen olemassaolon ajan lähes kaikkien merkittävien sosiaalisten uudistusten ja oikeuksien takana, naisten ja työläisten äänioikeudesta lähtien. Vaikka tietoisuus näistä saavutuksista ei enää ole järin laajaa – kiitos elinkeinoelämän lobbaaman yhteiskuntaopin opetuksen systemaattisen vähentämisen kouluissa – niin jonkinlainen jaettu intuitio tuntuu yhä sanovan, että ”jos jollain, niin tällä (voimalla)”. Kuten sosiologi Mika Helander toisaalla tässä lehdessä toteaa, työmarkkinoilla vallitsee säädelty konflikti: klassinen työn ja pääoman välinen ristiriita ei ole hävinnyt minnekään. Työntekijän ja työnantajan lähtökohtaisesti epäreilussa neuvotteluasemassa työntekijän kaikki neuvotteluvoima on viime kädessä joukkovoimassa. Siinä, millä yhteisesti sovituilla ehdoilla ja korvauksilla työvoimaa ja elämänaikaa pääoman palvelukseen luovutetaan. Samassa artikkelissa työelämän tutkija Ilkka Levä antaa Postija logistiikka-alan liiton työntekijöille propseja onnistuneesta kamppailusta työehtosopimusshoppailua vastaan. Omat huomioni suuren yleisön sympatioista postilaisten puolella noudattelevat Levän vastaavia. Ei ole myöskään yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kuullut jonkun kehuneen liiton puheenjohtaja Heidi Niemisen asiallisen – yliasiallisen, sanoisi olarilainen rap-legenda Raimo – varmaa esiintymistä mediassa työtaisteluiden aikana. Kummoistakaan lakkoa ei kuitenkaan järjestetä, ellei ole tarpeeksi tahtoa ja yhtenäisyyttä: jaettua ymmärrystä yhteisestä edusta ja valmiutta sitoutua siihen. Levä toteaakin, että jälkiteollisessa kapitalismissa korostunut yksilön etu on ristiriidassa kollektiivisten tavoitteiden ja toiminnan kanssa. Vallitsevan talousjärjestelmän ihmiskäsitys on lähempänä asioita, eliöitä ja suhteita shoppailevaa hengetöntä laskukonetta kuin sitä sosiaalista eläintä, mikä olemme. Se, että yksilön ja yhteisön etu olisivat toisilleen vastakkaisia, on kuitenkin harhaa. Ihminen tulee ihmiseksi ja elää ihmisenä vasta yhteydessä muihin ihmisiin ja kaikkeen ympäröivään. Erillisyys on traaginen väärinkäsitys. Tätä ovat yrittäneet lukuisat ajattelijat läpi historian ilmaista. Yksi heistä oli Gustav Landauer, saksalainen anarkismin teoreetikko, mystikko ja pasifisti, juutalaisen dialogifilosofi Martin Buberin ystävä. Landauer ei uskonut, että minkäänlaista kestävää muutosta saavutetaan vain talouden tai valtion tasolla, ellei muutosta tapahdu myös ihmisten välisissä suhteissa. Landauerin mukaan ihmisen ydinolemus on olla yhteydessä muuhun ihmiskuntaan ja koko maailmankaikkeuteen. ”Ken itsensä kadottaa se itsensä löytää” -tyylinen ajatus löytyy lähes kaikista valtauskonnoista ja monista filosofioista. Käytännön tasolla se voi ilmetä niinkin arkisessa asiassa kuin yhteistyössä paremman (työ)elämän eteen. Sitoutuminen yhteiseen etuun ja toistemme kunnioittava kohteleminen ovat viime kädessä kaikki, mitä meillä on. < Reitti_2_2022.indd 42 Reitti_2_2022.indd 42 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 25.3. mennessä ja voita 20 € Reitti_2_2022.indd 43 Reitti_2_2022.indd 43 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20
Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymislomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_2_2022.indd 44 Reitti_2_2022.indd 44 25.2.2022 14.20 25.2.2022 14.20