Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2023 Axlassa johdetaan keskustelemalla 6 Postialan palkat nousevat 12 Työpaikkakäyntejä ja jäsentapaamisia Kainuussa 14 Viron postinjakelussa on vielä urakkahyöty 18 Osallistu Auralan lomaviikkojen arvontaan 24 Työkykyongelmat pitäisi tunnistaa pian 16 Reitti_2_2023.indd 1 Reitti_2_2023.indd 1 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
3 2 Reitti 2 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 3 3.4. 26.4. 4 8.5. 31.5. 5 7.8. 30.8. 6 11.9. 4.10. 7 23.10. 15.11. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Axlassa johdetaan keskustelemalla 9 PAU tuki AKT:n työtaistelua 10 Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postialan palkat nousevat 14 Työpaikkakäyntejä ja jäsentapaamisia Kainuussa 15 Jyväskylästä löytyy vielä täyden palvelun posti 16 Työkykyongelmat pitäisi tunnistaa mahdollisimman pian 18 Virossa posti kulkee viitenä päivänä viikossa 21 Raskaus ja perhevapaasyrjintä työelämässä 22 Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä maaliskuun aikana 23 AY-MAJAKKA: Jere Kontkanen 24 Osallistu Auralan lomaviikkojen arvontaan 26 VAPAALLA: Nukketalon posti hämmästyttää aitoudella 28 Perheiden moninaisuus pitää huomioida työelämässä 29 PUHETTA TALOUDESTA: Elina Pylkkänen 30 Palkansaajien äänestysaktiivisuus nousuun 32 Elina Saviaho Rohkeasti jäsenten puolesta 34 Hyvä paha ekologinen siirtymä 35 Omavastuuaika ja liikkuvuusavustus 36 Ristikko 38 MENOON MUKAAN 40 På svenska 42 KOLUMNI: Juha Jaatinen 18 26 32 Reitti_2_2023.indd 2 Reitti_2_2023.indd 2 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Ahneet duunarit Huom! Seuraavan Reitin deadline on 3.4. Lehti ilmestyy 26.4. Pä äk ir jo it us T yömarkkinakierroksen ja lakkokevään aikana on ollut mielenkiintoista seurata keskustelua niin sanotun vientivetoisen mallin ja yleisen palkankorotuslinjan ympärillä. Esimerkiksi AKT:n ahtaajien aloitettua lakon heidät tuomittiin välittömästi ahneiksi ja vastuuttomiksi duunareiksi, jotka ajavat vain omaa etuaan. Linja-autonkuljettajien kohtuuttoman pitkistä työajoista ja työhönsidonnaisuuksista sentään uutisoitiin tasapuolisemmin. Kummallista koko palkkakeskustelussa on ollut se, että vientivetoinen malli ja yleinen palkankorotuslinja on mennyt toimittajilla ja mediassa läpi sellaisenaan. Ikään kuin se olisi työmarkkinaosapuolten välinen sopimus, johon liitot yli keskusjärjestöjen ovat sitoutuneet. No näinhän se ei tietenkään ole. Palvelualojen ammattiliitto PAM sai kaupan alalle merkittävän euromääräisen korotuksen ja kuntaja hyvinvointialojen palkkaohjelma nostaa alan palkkoja ansaitusti ja reilusti enemmän kuin tuo yleiseksi väitetty linja. Ehkä huvittavinta koko palkankorotuskeskustelussa on ollut se, että meteliä ei ole juurikaan nostettu siitä, missä määrin työnantajat kantavat itse vastuuta yleisestä linjasta. Maaliskuun alussa uutisoitiin UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen ansioista. Pesosen palkat, palkkiot ja lisäeläke nousivat viime vuonna yli 31 prosenttia 6,5 miljoonaan euroon. Vastaavasti paperimiehen palkka nousi 1,3 %. Pesonen tienasi siis 123 kertaa niin paljon kuin keskiverto paperimies. Aika härskiä. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti kolumnissaan (YLE 24.2.) esille valtionja suuryritysten johtajien poskettomat palkkiot, joita tavataan perustella poikkeuksellisella kyvykkyydellä. Esimerkin Hiilamo otti Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusistosta, jonka ansiot vuonna 2021 olivat 910 993 euroa. Kuukausipalkaksi muutettuna noin 73 000 euroa. Palkkakuopassahan Kuusisto Pesoseen nähden on, mutta silti. Hiilamon sanoin: Onko johtajan työ oikeasti 28 kertaa arvokkaampaa kuin alaisen? Yritysten hallinnoissa poskettoman korkeita palkkoja ja korvauksia on perusteltu sillä, että niiden avulla saadaan parhaat kyvyt yritysten johtoon. Kunpa tämä ajattelu ylettyisi myös suorittavalle tasolle saakka. Voitaisiin tuota yleistä linjaa korjata vähän reilummin ensi kerralla, että työvoimapulaankin saataisiin helpotusta. Työn arvostus kun näkyy palkassa. < JUHA PÖYRY Reitti_2_2023.indd 3 Reitti_2_2023.indd 3 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kuljetusliitot KL: Liikennesektorille ehdotetut leikkaukset ovat yhteiskunnallisesti vaarallisia Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina 6.3.2023 Julkisen talouden menoja rakenne kartoituksen. Kartoituksessa nostetaan esiin lukuisia liikenneja kuljetussektorille suuntautuvia säästö kohteita. Kuljetusliitot KL suhtautuu erittäin kriittisesti valtio varainministeriön listaamiin liikenteen ja kuljetuksen säästökohteisiin ja pitää niitä pitkän tähtäimen työllist äviltä vaikutuksilta negatiivisina sekä turvalli suuden ja huoltovarmuuden näkö kulmasta vaarallisina. Tulevilta poliittisilta päättäjiltä vaaditaan vahvaa perehtyneisyyttä ja kiinnostusta selvittää esitettyjen säästö kohteiden lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Toimiva ja turvallinen maantie-, rataja vesiväylästö mahdollistaa elinkeinotoiminnan tehokkaat logistiset ketjut sekä sujuvan ja turvallisen työja vapaa-ajan matkustamisen. Lue lisää: www.kuljetusliitot.fi Tammikuun lopussa ilmestyi Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla -raportti, jossa oikeustieteen tohtori, työja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja tarkastelee Suomen luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiehen valintaa, asemaa ja tehtäviä. Raporttia varten toteutettiin myös kysely, jossa luottamusmiehet kertovat roolistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan, sekä arvioivat järjestelmän toimivuutta ja yhteistyötä työnantajan kanssa. Teollisuuden palkansaajat TP ry:n raportti on mielenkiintoista luettavaa ja antaa hyvän kuvan siitä, mitä on olla työpaikan luottamusmies 2020-luvulla. Raportin voi ladata maksutta osoitteesta www.tpry.fi. Raportti avaa luottamusmiehen roolia Reitti_2_2023.indd 4 Reitti_2_2023.indd 4 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
5 4 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Aika: 15.-16.5.2023 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi-Sali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 14.4.2023 Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yleisemminkin yhteiskunnassa. Työehtojen peruskurssi Aika: 22.-26.5.2023 Paikka: Scandic Tampere City Viimeinen hakupäivä: 21.4.2023 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät PAUn solmiman työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 1 Aika: 22.-26.5.2023 Paikka: Scandic Tampere City Viimeinen hakupäivä: 21.4.2023 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Osallistu PAUn koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www. pau.fi. Lisää kursseja löydät PAUn koulutus oppaasta tai osoitteesta www.pau.fi/koulutus. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi PAUn sopimuskoulutus Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi on tarkoitus käydä kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn EDUK 2-kurssilla, joka järjestetään lokakuussa. Puheenjohtajaja sihteerikurssi Aika: 22.-26.5.2023 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 21.4.2023 Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Uudistunut kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittä mistä. Neuvottelutaidon kurssi Aika: 29.5.-2.6.2023 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 21.4.2023 Kurssi on tarkoitettu luottamus mie hille ja työsuojeluvaltuutetuille, jotka työssään tai luottamustehtävässään ovat käyneet tai tulevat käymään neuvotteluja ja keskusteluja työpaikalla esiin tulevien kysymysten ratkaisemiseksi. Joko tilasit jäsenkortin puhelimeen? PAUn mobiilijäsenkortilla voit hyödyntää jäsenetuja tai osoittaa jäsenyytesi liiton ja osaston tapahtumissa. Mobiilijäsenkortista löytyy kaikki jäsenedut ja liiton tiedotteita. Myös Ifin liittovakuutuksen tiedot on liitetty mobiilikorttiin. Kortti toimii Lompakko MagMa-sovelluksella. Kun tilaat kortin, saat puhelimeesi tekstiviestillä latauslinkin, jolla kortin voi asentaa. Tilausohjeet ja lisätietoja PAUn mobiilijäsenkortista osoitteesta www.pau. fi/jasenyys/jasenkortti/mobiilijasenkortti. SASK: Työolot paranevat koulutuksen myötä Tieteellinen tutkimus SASKin työstä Mosambikissa osoittaa, että jo paripäiväinen, neuvottelutaitoihin keskittyvä koulutus antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen eväitä parantaa työoloja: palkattoman työn tekeminen väheni, ja työtunnit lisääntyivät. Samalla työntekijöiden ansiotaso nousi. Tutkimuksessa saatiin viitteitä myös siitä, että koulutuksella olisi myönteinen vaikutus työpaikkojen järjestäytymisasteeseen eli siihen, kuinka moni kuuluu ammattiliittoon. Tutkimukseen osallistui viisi eri alan paikallista ammattiliittoa, joiden jäsenet työskentelevät rakennus-, metallija kuljetusaloilla, hotelleissa ja kemianteollisuudessa. Työpaikkoja oli kaikkiaan 251, ja ne sijaitsivat kolmella alueella eri puolilla Mosambikia. Lue lisää: www.sask.fi Opistojen järjestökoulutus Reitti_2_2023.indd 5 Reitti_2_2023.indd 5 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
7 6 Työn kuva Axlan tiiminvetäjä Björn Andersson johtaa kesku stelemalla 6 Axla Logisticsin Team Leader Björn Anderssonin mielestä työn ilo lähtee hyvistä työkavereista. Vieressä Warehouse Operator Daniela Kraufvelin. Reitti_2_2023.indd 6 Reitti_2_2023.indd 6 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
7 6 Axlan tiiminvetäjä Björn Andersson johtaa kesku stelemalla TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY 7 Ahvenanmaan postin omistama verkkokauppalogistiikan yksikkö Axla Logistics aloitti toimintansa Vantaan Manttaalitiellä lokakuussa 2019. Tiiminvetäjä Björn Andersson organisoi päivän työt ja huolehtii arkirutiineista. Reitti_2_2023.indd 7 Reitti_2_2023.indd 7 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
9 8 Työn kuva A ndersson on tehnyt varastoja logistiikka-alalla pitkän uran. 35 vuotta eri työnantajilla pitää sisällään niin varastonhoitajan, varastoesimiehen, hr-päällikön kuin varastopäällikönkin tehtäviä. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon hän suoritti loppuun viime kesänä. Axla Logisticsissa on työntekijöitä noin 30. Varastopuolen lisäksi henkilökuntaan kuuluu kaksi esimiestä ja toimistotyöntekijöitä. Enemmistö henkilökunnasta on omia, vuokratyöntekijöitä käytetään tarvittaessa. Tiimin vetäjän, viralliselta titteliltään Team Leaderin työpäivä alkaa vähän ennen aamukahdeksaa. Ensimmäisenä katson koneelta, paljonko on tullut tilauksia sisään. Käyn ne läpi, jotta tiedän mihin laitan työntekijöitä ja mihin tarvitaan lisää työvoimaa. Joka aamu teen hallissa kierroksen ja katson, että kaikki on saapuneet paikalle ja onko joku poissa. Ja jos meillä on joku erikoisprojekti meneillään, käymme myös sitä läpi, Andersson kertoo. Aamurutiinien jälkeen Andersson keskittyy ns. omiin, kaikkeen varastotoimintoihin liittyviin töihin. Tiimin vetäjän työ on myös päivittäistä informaation jakamista ja keskustelua työntekijöiden kanssa. Paljon tulee kysymyksiä päivän mittaan, mitä eri asioille tehdään. Työ on aika paljon selvittämistä oman työn ohella. Välillä on tosi kiire, välillä rauhallisempaa, mutta ei siellä löysää hetkeä tule. Maanantait ja perjantait on tällä hetkellä vähän rauhallisempia päiviä, muuten on aikamoinen rumba koko ajan. Johtaminen vaatii läsnäolon taitoa Ihmisten kanssa toimiminen on Björn Anderssonille luontaista puuhaa. Vapaa-ajallaan hän toimii käsipallojoukkue Grankulla IFK:n joukkueenjohtajana, joka on myös tiimin kanssa toimimista ja asioiden järjestelyä. Tykkään haastaa itseäni ja saada ihmiset toimimaan mahdollisimman teMikä Axla Logistics? • Axla Logistics on Ahvenanmaan postin (Ålands Posten) omistama verkkokauppalogistiikan yksikkö. • Yhtiö aloitti toimintansa Vantaan Manttaalitiellä lokakuussa 2019. Työntekijöitä Axlassa on noin 30. • Yhtiöllä on tarjolla kaikki verkkokauppalogistiikan osa-alueet: tavaran vastaanotto, varastointi, tilausten käsittely, pakkaaminen, postitus sekä palautusten käsittely. • Axla Logisticsissa noudatetaan PAUn neuvottelemaa Ahvenanmaan postin työehtosopimusta. hokkaasti myös työympäristössä. Sen takia opiskelinkin lisää ja pyrin karsimaan vanhoja johtamistapoja. Esimerkiksi management by perkele-johtamistapaa ei tänä päivänä saisi enää olla, vaikka joskus siitä kuulee ja itsekin olen sitä nähnyt ja sitä kokenut. Tämän päivän johtamisesta Andersson käyttää käsitettä energiajohtaminen. Minun näkökulmastani se tarkoittaa sitä, että osaan tarttua mahdollisiin ongelmakohtiin ennen kuin ne tulevat edes näkyviin. Hyvä johtaja huomaa ihmisestä nopeasti, jos hän voi huonosti. Jos työpaikalla on huono energia, täytyy uskaltaa nostaa kissa pöydälle ajoissa ja keskustella mistä kiikastaa. Eli johtaminen vaatii esimieheltä läsnäolon taitoa. Täytyy ymmärtää, että ihmisiä ei voi johtaa kuin robotteja antamalla vain käskyjä ylhäältä alaspäin. Tunne työssä onnistumisesta ja työn ilosta lähtee Anderssonin mielestä työkavereista, joita pitää myös kiittää hyvästä työstä. Kyllä se on ne ihmiset siellä työpaikalla. Esimerkiksi kun perjantaina tullaan vaikka hymyillen kiittämään hyvästä työviikosta ja toivottamaan hyvää viikonloppua, niin koen, että olen tehnyt jotain oikein. Tai kun ylipäätään näen hymyjä työpaikalla. Axla haluaa kasvubisneksestä osansa Ahvenanmaan postin omistama Axla Logistics toimii äärimmäisen kilpaillulla alalla. Verkkokaupan kasvu on viime vuosina ollut huimaa ja logistiikkayhtiönä Axlakin haluaa siitä osansa. Yhtiössä ajetaan parhaillaan sisään uutta varastonhallintajärjestelmää, jonka toteutuksessa myös Andersson on mukana. Osa ohjelmaa on luonnollisesti vastuullisuus ja ympäristö, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikessa töiden suunnittelussa, ohjeistuksessa ja työtiloissa ympäristöasiat otetaan huomioon. Postin vuonna 2022 teettämän verkkokauppatutkimuksen mukaan kuluttajista 85 prosenttia ostaa verkosta vähintään kerran kuussa, 14 prosenttia viikoittain. Kaupan liitto puolestaan ennakoi, että vuoteen 2030 mennessä Suomen vähittäiskaupoista katoaa pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Muutoksen taustalla jylläävät isot trendit, kuten kaupungistuminen, verkkokaupan kasvu ja digitalisaatio. Varmasti Axlankin tavoitteena on pysyä kasvavassa markkinassa mukana. Tulin tänne töihin antamaan oman kokemukseni alalta ja johtamisesta. Haluan olla työnantajan kanssa yhtiön kasvussa ja kehittämisessä mukana, Andersson painottaa. Kasvun myötä verkkokaupalle tuo haasteita myös toimitusketjua ja ympäristöä kuormittava palautusten määrä, joka voi olla prosentuaalisesti erittäin suurta. Axlan luvuista en voi kertoa, mutta esimerkiksi Amazonilla 100 prosenttisesti toimitetuista tuotteista palautusprosentti voi olla jopa 60 %. Siinä voi sitten vähän miettiä, miten paljon Amazon lähettää ulos ja paljon tuutista tulee sisään. Vaikka palautukset useimmiten ovatkin kuluttajille ilmaisia, yrityksille ne eivät sitä ole. Ne pitää joka tapauksessa käsitellä ja katteiden pitäisi olla kunnossa. Tässä on kyse myös yrityksen kilpailukyvystä, miten yritys pärjää siinä hengissä, Andersson miettii. < Reitti_2_2023.indd 8 Reitti_2_2023.indd 8 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
9 8 P AU asetti Postin ja Transval Logistics Oy:n kuorma-autojen ja perävaunujen lastausja purkutyöt tukilakkoon kuudeksi päiväksi. Tukilakko alkoi torstaina 16.2. ja päättyi tiistaina 21.2. Tukilakon piirissä oli Posti Oy:n, Posti Jakelu Oy:n, Posti Palvelut Oy:n (ECD toiminnat) ja Transval Logistics Oy:n 16 toimipaikkaa. Tukilakon ulkopuolelle rajattiin turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt. Lakolla tuettiin AKT:n kuorma-auto-, säiliöautoja öljytuotesekä terminaalitoiminta-alojen työtaistelua. PAU laajensi tukilakon koskemaan myös rahtiterminaalien rahdin käsittelyä 1.–8.3. Tukilakot rahdin osalta eivät kuitenkaan toteutuneet, koska kuorma-autoalan työehtosopimusneuvotteluiden osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen tiistaina 28.2.2023. Tukilakko oli liiton hallituksen tekemä PAU tuki AKT:n työtaistelua PAU tuki AKT:tä kuorma-autoalan työtaistelussa. Kuljetusliitoilla on pitkä perinne keskinäisestä tuesta ja solidaarisuudesta. Viimeksi PAU sai kuljetusliitoilta tukea syksyn 2019 postilakossa. Pakkanen ei purrut lakkovahteihin. Yhdistelmäkuljettaja Juha-Pentti Saarela ja terminaalityöntekijä Mikko Laakso pitivät vahtia Schenkerin terminaalin edessä Vantaalla. Posti Palvelut ECD pakettilajittelun pääluottamusmies Aleksi Andersson (oik.) kävi moikkaamassa lakkovahteja ja kertoi PAUn tukitoimista. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY päätös. Lakko oli laillinen, koska siitä oli annettu työehtosopimuksen mukainen ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitolle, eikä sillä pyritty vaikuttamaan PAUn työehtosopimusten määräyksiin. Tukilakko piti hyvin Alueelliset pääluottamusmiehet ja lakkotoimikunnat ohjeistivat tukilakon piirissä olevia työpaikkojaja yksiköitä esimerkillisesti. Tukilakko piti hyvin ja se saikin Postin AKT:n jäseniltä kiitosta. Postikuljetuksessa noudatetaan AKT:n kuorma-autoalan työehtosopimusta. Omat haasteensa lakon pitoon toi kuitenkin alihankkijat, joita kuormaautoalalla käytetään perinteisesti runsaasti. Schenkerin yhdistelmäkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu Juha-Pentti Saarela kertoi, että AKT:n jäsenet seisoivat tiukasti lakon takana, mutta ongelmana oli alihankkijoiden suuri määrä. Hengessä ei ole ollut mitään vikaa, mutta kyllähän lakko on meillä vähän lipsunut. Terminaalissa pito on parempaa, kun ollaan yhdessä työpaikassa. Saarela kertoi, että Schenkerillä lakkovahtivuorossa oli 2–3 tuntia pari kaveria kerrallaan. Vahtirinkiä pyöritettiin Whatsup-ryhmän kautta, johon kuului noin 20 aktiivia. AKT:n järjestöauto kävi keittämässä kahvit ja ruokahuoltokin pelasi läheisellä huoltamolla Postin, Schenkerin ja Kaukokiidon AKT:n jäsenten osalta hyvin. Alan työehtosopimukset solmittiin lopulta 28.2. AKT:n mukaan tärkeää sopimuksessa oli se, että palkankorotukset olivat selkeitä prosentti korotuksia, eikä työnantaja saanut työaikoihin, pekkasvapaisiin ja sosiaali määräyksiin vaatimiaan heikennyksiä läpi. < Reitti_2_2023.indd 9 Reitti_2_2023.indd 9 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
11 10 U usi muutosturvamalli korvaa osittain työttömyysturvan lisäpäivä oikeuden. Muutosturvaan on oikeutettu yli 55-vuotias tuotannollisin tai taloudellisin syin irtisanottu työntekijä, joka on ollut vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. Mikä muuttui? Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. eläkeputki poistui asteittain. Lisäpäivillä tarkoitetaan oikeutta ansiopäivärahaan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Vuonna 1963 ja 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousi vuodella. Lisäpäiväoikeus poistui kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Muutos ei vaikuttanut jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin. Lisäpäivät korvattiin uudella, olemassa olevaa muutosturvaa täydentävällä yli 55-vuotiaita koskevalla muutosturvamallilla. Mikä muutosturva? Muutosturvalla tarkoitetaan toimintamallia, jonka tarkoituksena on edistää irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Yli 55-vuotiaiden muutosturva laajeni vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Uusi muutosturva tarkoittaa siis 55 vuotta täyttäneen irtisanotun oikeutta muutosturvarahaan, muutosturvakoulutukseen sekä pidennettyyn työllistymisvapaaseen. Kelasta tai työttömyyskassasta haettava muutosturvaraha vastaa irtisanotun kuukauden palkkaa. Etuuden saaminen ei vaikuta vähentävästi työttömyyspäivärahaan. Etuutta voidaan myös maksaa, vaikka irtisanottu työllistyisi uuteen työhön. Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille TEKSTI: EMMA SALOKORPI TE-toimiston tai ELY-keskuksen hankkimalla muutosturvakoulutuksella on tarkoitus tukea irtisanottujen 55 vuotta täyttäneiden uudelleen työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai valmiuksia toimia yrittäjänä. Enintään kuuden kuukauden pituinen koulutustai opintokokonaisuus voi arvoltaan vastata irtisanotun kahden kuukauden palkkaa. Lisäksi 55 vuotta täyttäneellä on oikeus pidennettyyn työllistymisvapaaseen. Vapaata voi käyttää mm. työnhakua varten, osaamisja työkykykartoituksen tekemiseen sekä muutosturvakoulutuksen aloittamiseen. Työllistymisvapaan pituus on irtisanomisajan kestosta riippuen joko 5, 15 tai 25 päivää. Uusi muutosturvamalli rahoitetaan muutosturvamaksulla, joka muodostuu irtisanovan työnantajan osasta sekä yhteisestä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan kaikkien työnantajien maksamalla työttömyysvakuutusmaksulla. Kenelle? Uusi muutosturva koskee kaikkia yli 55-vuotiaita tuotannollisin tai taloudellisin syin 1.1.2023 tai sen jälkeen irtisanottuja, vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa olleita työntekijöitä. Lisäksi irtisanotun on tullut 60 päivän kuluessa irtisanomisesta ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Irtisanotun on tullut täyttää 55 vuotta viimeistään irtisanomispäivänä, jotta hän kuuluu laajennetun muutosturvan piiriin. Työsuhde on tullut päättää työnantajan toimesta nimenomaan tuotannollisella tai taloudellisella syyllä, joten esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen päättyminen ei oikeuta muutosturvaan. Kirjoittaja on oikeustieteiden opiskelija, joka työskentelee harjoittelijana liiton toimistossa. Reitti_2_2023.indd 10 Reitti_2_2023.indd 10 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Vientivetoinen työmarkkinamalli aiheuttaa työtaisteluita 11 P alkkaneuvottelut ovat taas tällä erää ohitse työnantajaliitto Paltan ja Postin kanssa. Ensimmäistä kertaa pöytään istuttiin jo ennen joulua. Sen jälkeen Palta vältteli aktiivisesti neuvotteluja reilun kuukauden ja perui kokousaikoja, koska heillä ei ollut mitään sanottavaa ennen vientiteollisuuden ratkaisujen syntymistä. Lopputulema korotusten osalta ei yllätä. Teollisuusliiton kemianteollisuuteen neuvottelema ratkaisu oli Paltan mieleen, joten mikään muu ratkaisu ei ollut heille mahdollinen vaihtoehto. Olisimme käyttäneet palkkaratkaisun kustannusvaikutuksen toisin samalla kustannusvaikutuksella olisi voinut tehdä järkevämmän ratkaisun. Sellaiseen päätyi muun muassa PAM ja heidän vastapuolensa Kaupan liitto, kun he sopivat alalle euromääräiset korotukset prosenttien sijaan. Loistava ratkaisu, joka tukee matalampien palkkojen ostovoimaa juuri niin kuin tässä hetkessä pitääkin tehdä! Euromääräisessä korotuksessa matalimmat palkat korottuvat prosentuaalisesti eniten. Tällaisessa ratkaisussa yleensä koko työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden ansioista lasketaan päätetyllä kustannusvaikutusprosentilla euromääräinen summa, joka korottaa kaikkien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja yhtä suurella euromäärällä. Tämän ja ensi vuoden korotusten jälkeen kaupan alan pienimmät kuukausipalkat kokoaikaisilla työntekijöillä ovat noin 2000 euroa. Samoin meillä, jos Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksen helmikuussa 2024 toteutuva palkankorotus on myös puhtaasti prosentuaalinen eli alimmat palkat eivät nouse suhteessa enemmän kuin työehtosopimuksen ylimmät palkat. Tähän asti postialan palkat ovat olleet hieman paremmat kuin kaupan alalla, mutta kaupan alan pienimpiä palkkoja suosivien euromääräisten korotusten jälkeen eroa ei enää alkupalkkojen osalta ole, jos meidän ensi vuoden palkankorotukset toteutetaan puhtaalla prosenttilinjalla. Kaupan ala ja postiala kilpailevat samoista työntekijöistä ja ainakin alueellisesta työvoimapulasta on viime aikoina kärsineet molemmat. Vastakkain on fyysisesti raskas ulkotyö ja ei kevyt, mutta kevyempi sisätyö. Jos jatkossa alkupalkatkin ovat samansuuruiset, niin kummankohan työntekijä valitsee? Veikkaan, että valinta ei ole vaikea. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka nopeasti asian huomaa myös työnantaja. PAUn työehtosopimukset eivät tällä kierroksella olleet auki kuin palkkojen osalta. Tulevaisuuden osalta iso pohdinnan paikka on vuoden päästä keväällä. Jos optiovuoden palkankorotuksista ei synny sopua 31.5.2024 mennessä, päättyy Viestinvälitysja logistiikka-alan sopimus 31.10.2024 ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus sekä Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus 31.1.2025. Meidän lisäksi tulevia työmarkkinakierroksia pohtii varmasti iso joukko muitakin toimijoita. Tarkemman analyysin paikka on varmasti hieman myöhemmin, kun loputkin työehtosopimukset on saatu sovittua. Mutta jo nyt voidaan sanoa, että tämä työnantajapuolen yksipuolisesti päättämä vientivetoinen työmarkkinamalli aiheuttaa ainakin kasan työtaisteluita ja se ei ehkä ole ollut Etelärannassa majaa pitävien työnantajajärjestöjen tarkoitus. Lakkojen lisäksi on onnistuttu luomaan suuri epäluottamuksen varjo sovitteluinstituution ympärille, kun valtakunnansovittelija on laitettu vahtimaan EK:ssa luotuja vientiteollisuuden ratkaisuun pohjautuvia kustannusvaikutus exceleitä. Jos meillä olisi sovittelija, joka vahtisi SAK:n toimittamia lukuja, niin huuto Etelärannasta kantaisi pitkälle. < Reitti_2_2023.indd 11 Reitti_2_2023.indd 11 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
13 12 Postialan palkat nousevat Postialan palkankorotusten taso noudattelee kemian perusteollisuuden ratkaisua. Korotukset pitävät sisällään prosenttikorotukset ja euromääräisen kertaerän. Taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotetaan 1.3.2023 lukien 2,2 %. Työehtosopimuksen mukainen henkilökohtainen palkan osa lasketaan uudesta taulukkopalkasta. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan myös 1.3.2023 lukien 2,2 %. Maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä, jonka suuruus on kokoaikaisilla työntekijöillä 400 euroa. Osa-aikaisille kertaerän suuruus maksetaan suhteessa toteutuneisiin työtunteihin. Laskukaava on seuraava: Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan suhdeluvulla, joka saadaan jakamalla ajalta 1.3.2022 – 28.2.2023 työsopimuksen mukaisten säännöllisten työtuntien ja lisätyötuntien viikoittainen keskiarvo 38,25:lla (niillä osa-aikaisilla, joiden säännöllinen työaika on P AUn ja Paltan välillä sovituissa Viestinvälitysja logistiikka-alan, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu, että jos palkankorotuksista ei osapuolten välillä sovita muuta, niin palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu. Palkankorotusten kustannusvaikutuksen tulee olla yhtä suuret. Koska sopimusosapuolten välillä ei päästy muunlaisesta palkankorotuksesta sopimukseen, tulee sovellettavaksi niin sanotuksi perälaudaksi sovittu kemian perusteollisuuteen sovittu ratkaisu. TEKSTI: HEIDI NIEMINEN Palkankorotukset Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa 37,5 tuntia, jaetaan em. keskiarvo 37,5:lla). Mikäli työsuhde on alkanut em. ajanjakson aikana, laskenta tehdään työsuhteen yhdenjaksoisen keston alusta 28.2.2023 saakka. Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.12.2022 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä 31.3.2023. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla. Kemian perusteollisuudessa yleiskorotus toteutetaan vasta kahdeksan kuukautta sopimuskauden alkamisen jälkeen ja tätä hyvitetään siellä kahdella kertaerällä. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa yleiskorotus toteutuu neljä kuukautta laskennallisen palkankorotuskauden alusta lukien (1.11.2022) ja kertaeriä maksetaan vain yksi (400 euroa). Seuraava palkankorotus Viestinvälitysja logistiikkaalalle tulee 1.2.2024. Jos työehtosopimusosapuolet eivät 31.1.2024 mennessä sovi muuta, niin palkkoja korotetaan tuolloin 3,5 % yleiskorotuksella. Toim.huom. Osa-aikaisten oikeus siirtää kertaerä joustovapaaseen koskee myös Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Koska ilmoitusaika siitä meni ennen lehden ilmestymistä umpeen, sitä koskeva teksti on jätetty tästä jutusta pois. Reitti_2_2023.indd 12 Reitti_2_2023.indd 12 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
13 12 Taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotetaan 1.5.2023 lukien 2,2 %. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan myös 1.5.2023 lukien 2,2 %. Huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä, jonka suuruus on kokoaikaisilla työntekijöillä 440 euroa. Osa-aikaisilla kertaerän suuruus on suhteessa toteutuneisiin työtunteihin. Laskukaava on seuraava: Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan suhdeluvulla, joka saadaan jakamalla ajalta 1.4.2022 – 31.3.2023 työsopimuk sen mukaisten säännöllisten työtuntien ja lisätyötuntien viikoittainen keskiarvo 38,25:lla (niillä osa-aikaisilla, joiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia, jaetaan em. keskiarvo 37,5:lla). Mikäli työsuhde on alkanut em. ajanjakson aikana, laskenta tehdään työsuhteen yhdenjaksoisen keston alusta 28.2.2023 saakka. Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.1.2023 Taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja korotetaan 1.5.2023 lukien 2,2 %. Työaikakorvausten tarkistukset tehdään korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauk sia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotetaan myös 1.5.2023 lukien 2,2 %. Huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä, jonka suuruus on kokoaikaisilla työntekijöillä 350 euroa. Osa-aikaisilla kertaerän suuruus on suhteessa toteutuneisiin työtunteihin. Laskukaava on seuraava: Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan suhdeluvulla, joka saadaan jakamalla ajalta 1.4.2022 – 31.3.2023 työsopimuk sen mukaisten säännöllisten työtuntien ja lisätyötuntien viikoittainen keskiarvo 38,25:lla (niillä osa-aikaisilla, joiden säännöllinen työaika on 37,5 tuntia, jaetaan em. keskiarvo 37,5:lla). Mikäli työsuhde on alkanut em. ajanjakson aikana, laskenta tehdään työsuhteen yhdenjaksoisen keston alusta 28.2.2023 saakka. Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.1.2023 Palkankorotukset Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksessa ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä 30.4.2023. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla. Osa-aikaiset voivat siirtää kertaerän joustovapaasaldoon Osa-aikaisten osalta on erittäin tärkeää huomata, että kertaerän voi halutessaan siirtää joustovapaasaldoon. Jos haluat näin toimia, niin ilmoita asiasta esimiehellesi viimeistään 30.3.23. Kertaerä vaikuttaa osa-aikaisille maksettavaan soviteltuun päivärahaan ja jos et halua sen vaikuttavan päivärahaasi, niin siirrä kertaerä joustovapaasaldoon ja ota se sieltä myöhemmin käyttöösi joko vapaana tai rahana. Kemian perusteollisuudessa yleiskorotus toteutetaan vasta kahdeksan kuukautta sopimuskauden alkamisen jälkeen ja tätä hyvitetään siellä kahdella kertaerällä. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksessa yleiskorotus toteutuu kolme kuukautta laskennallisen palkankorotuskauden alusta lukien (1.2.2023) ja kertaeriä maksetaan vain yksi (350 euroa). Seuraava palkankorotus Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimukseen tulee 1.5.2024. Jos työehtosopimusosapuolet eivät 31.1.2024 mennessä sovi muuta, niin palkkoja korotetaan tuolloin 3,5 % yleiskorotuksella. Palkankorotukset Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä 30.4.2023. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla. Osa-aikaiset voivat siirtää kertaerän joustovapaasaldoon Osa-aikaisten osalta on erittäin tärkeää huomata, että kertaerän voi halutessaan siirtää joustovapaasaldoon. Jos haluat näin toimia, niin ilmoita asiasta esimiehellesi viimeistään 30.3.23. Kertaerä vaikuttaa osa-aikaisille maksettavaan soviteltuun päivärahaan ja jos et halua sen vaikuttavan päivärahaasi, niin siirrä kertaerä joustovapaasaldoon ja ota se sieltä myöhemmin käyttöösi joko vapaana tai rahana. Kemian perusteollisuudessa yleiskorotus toteutetaan vasta kahdeksan kuukautta sopimuskauden alkamisen jälkeen ja tätä hyvitetään siellä kahdella kertaerällä. Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa yleiskorotus toteutuu kolme kuukautta laskennallisen palkankorotuskauden alusta lukien (1.2.2023) ja kertaeriä maksetaan vain yksi (440 euroa). Seuraava palkankorotus Informaatiologistiikka-alan työehtosopimukseen tulee 1.5.2024. Jos työehtosopimusosapuolet eivät 31.1.2024 mennessä sovi muuta, niin palkkoja korotetaan tuolloin 3,5 % yleiskorotuksella. Reitti_2_2023.indd 13 Reitti_2_2023.indd 13 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
15 14 Kuulkaa korpeimme kuiskintaa työpaikkakäyntejä ja jäsentapaamisia Kainuussa ”R apparit, ryöstäjät, kaijotkaa! Miekkaa ei tarvis – tarmoa vaan puolesta hengen ja heimon ja maan.” Ilmeisesti emme olleet valtakunnallisen pääluottamusmiehen, Juha Torvisen kanssa rappareita eikä ryöstäjiä, koska olimme tervetulleita lyhyelle Kainuun vierailulle 6.–8.helmikuuta. Isäntinä meille toimivat työsuojeluvaltuutettu Timo Huttunen ja alueluottamusmies Terho Kemppainen. Kajaanin postiterminaalin ja Suomussalmen jakelun lähtöpisteen lisäksi saimme pitää ajankohtaiskatsauksen Kainuun osaston toimikunnan kokoukselle. Mitään tarpeettomia valittajia kainuulaiset eivät olleet. Keskusteluja käyValitettavan yleinen kuva Kainuun maakunnasta on pitää sitä kurjana nälkämaana, viimeisenä loukkona. Näin ei ole, ei edes Nälkämaan lauluna tunnetun Kainuun marssin mukaan: Vainojen virmat, oi vaietkaa! Postityöntekijä Tarja Mäkinen ja Kainuun osaston puheenjohtaja Jarmo Kvist tauolla Kajaanin terminaalissa. Kainuun osaston toimikunnassa keskusteltiin niin postityöstä, postilaista kuin eduskuntavaaleistakin. Kuvassa oikealla valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen ja keskellä vasemmalla työsuojeluvaltuutettu Timo Huttunen. TEKSTI & KUVAT: JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija tiin ja työtä tehtiin hyvässä hengessä. Toki postityön yksipuolistumisen myötä tulevat haasteet puhuttivat, työt saattavat päättyä iltamyöhään, kuormitus on yksipuolista, luonnollisesti uusi postilaki sekä sitä myötä eduskuntavaalit puhututtivat. Kannettiinpa huolta työn jatkumisestakin. Mutta tämä ei ollut valitusta vaan aiheellista huolta ja keskustelua. Työpaikkakäynnit ja jäsentapaamiset ovat olennainen ja piristävä osa valtakunnallisen luottamusmiehen ja liiton toimitsijan työtä. Niin oli tälläkin kertaa Kainuussa. Nyt reissu oli aika pikainen, mutta uudestaankin mennään. Vihjeenä ammattiosastoille ja työpaikolle: liiton väkeä ja pääluottamusmiehiä saa pyytää työpaikkakäynneille. < Reitti_2_2023.indd 14 Reitti_2_2023.indd 14 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
15 14 S yksyllä 2018 Jyväskylän Vapaudenkadulle avattiin remontin jälkeen Postin oma myymälä, jota markkinoitiin tuolloin Suomen suurimmalla pakettiautomaatilla. Automaatissa on 387 lokeroa, mutta suurin se ei enää ole. Suurin löytyy Helsingin Munkkivuoren ostoskeskuksesta, jossa on peräti 1002 lokeroa. Jyväskylän myymälässä on kuusi työntekijää, joista kolme on kokoaikaista ja kolme osa-aikaista. Pakettiautomaatin ja palvelupisteen lisäksi myymälästä löytyy myös postilokerot ja Poste restante. Pakkaustarvikkeiden lisäksi myymälässä on tarjolla laaja postikorttivalikoima ja adresseja, joita menee paljon. Postipalveluja Jyväskylän keskustasta saa toki muualtakin, mutta Postin oma myymälä on keskustassa ainut, josta saa täydet postipalvelut. Ärrällä on asiamiesposti ja Citymarketistakin saa postipalveluja. Pakettiautomaatteja löytyy puolen kilometrin säteellä useasta eri paikasta, mutta ne on aika pieniä. Jos isompia paketteja haluaa automaatin kautta lähettää, täytyy tulla Postin myymälään, Elina Järvinen huomauttaa. OmaPostin neuvontaa Postin pakettiautomaatteja löytyy Suomesta jo yli 3500. Ensimmäinen avattiin vuonna 2011. Jyväskylässä pakettiautomaattia käytetään pääasiassa pakettien noutoon. Luonnollisesti lähettäminenkin onnistuu. Pakettien noutamisen lisäksi asiakas voi maksaa paketin postimaksun netissä tai OmaPosti-sovelluksessa ja tuoda paketin automaattiin. Siitä meille tulee sitten viesti kapulaan ja me haemme paketin. Alkuun asiakkaita piti neuvoa automaatin käytössä useammin, mutta nykyään enää harvemmin. Jyväskylästä löytyy vielä täyden palvelun posti Postilla on omia palvelupisteitä enää seitsemän. Jyväskylän myymälässä asiakkaita palvelee kuusi vakituista työntekijää. Elina Järvisen mukaan palvelumyyjistä on tullut yhä enemmän verkkoneuvojia. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Tosin meillä pakettia yritetään joskus hakea lokerikosta numero 48 myymälän eli Vapaudenkadun osoitteen mukaan. Se on sellainen hauska juttu. Ohjeita kaikki ei malta aina lukea ja lokerikkojen avaamisessa pitää silloin auttaa. Jotkut näpyttelevät vain koodin, kun pitäisi painaa ensin C, sitten koodi ja vielä ok. Paketteja lähetetään edelleen myös tiskiltä, mutta asiakkaita opastetaan lähettämään paketteja myös netissä, koska se tulee siellä halvemmaksi. Netissä pakettien hinnoittelu menee koon ja myymälässä painon mukaan. Postin palvelumyyjän työssä suurin muutos liittyykin digitalisaatioon ja verkkoneuvontaan, kun asiakkaille opetetaan pakettien lähettämistä ja maksamista OmaPosti-sovelluksessa. Meistä on tullut pitkälti verkkoneuvojia. Paljon on samaa vanhaa, mutta paljon on myös tätä uutta, Järvinen toteaa. Asiakkaat työn suola Asiakaspalvelutyössä asiakkaat ovat luonnollisesti palvelumyyjänkin työssä kaikki kaikessa. Hyvää tässä ovat erilaiset asiakkaat sekä hyvässä että pahassa. Ihmisten kohtaaminen, heidän ongelmien ratkaiseminen, neuvonta ja opettaminen. Siitä tulee hyvä mieli. Muutenhan tämä on perinteistä kassatyötä ja pakettien laittoa. Ja sitten joulun aikaan, kun sali on täynnä, opastamme asiakkaita automaateilla, ettei kaikki tulisi tähän kassalle. Toinen puoli on sitten se, että jos esim. lähetysten vastaanottamisessa tai perille saamisessa on ollut jotain ongelmia, niin sittenhän asiakkaat tulevat tänne meille, kun muuta paikkaa asiakaspalautteelle ei ole, eikä kaikki halua asiakaspalveluun soittaakaan. Poste restanten asiakkaita Jyväskylässäkin on laidasta laitaan. Uhkaaviakin tilanteita välillä sattuu, nyrkkiä saatetaan lyödä pöytään ja muuta, mutta tähän saakka asiakkaiden kanssa ollaan kuitenkin pärjätty. < Viime joulu oli Jyväskylän myymälässäkin vilkasta aikaa. Asiakkaita palvelivat vas. Merja Forssten ja Elina Järvinen. . Reitti_2_2023.indd 15 Reitti_2_2023.indd 15 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
17 16 A lallamme on totuttu siihen, että työurat ovat olleet suhteellisen pitkiä ja ne on aloitettu melko nuorena. Tukija liikuntaelinvaivat ovat postilaisilla tavallisimpia vaivoja minkä takia työkykyyn liittyvät prosessit käynnistyvät. Fyysisten vaivojen ja alentuneen työkyvyn myötä tulee usein myös henkisen puolen ongelmia. Pahimmillaan työntekijä voikin joutua pitkien ja toistuvien sairaspoissaolojen kierteeseen. Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön ammattilaiset ovat arvioineet, että jo puolen vuoden yhtäjaksoinen sairauspoissaolo lisää merkittävästi työntekijän riskiä joutua pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työsuojeluvaltuutettuna olen ollut vuosien varrella lukuisissa verkostoneuvotteluissa työntekijöiden tukihenkilönä. Parhaimmillaan työntekijälle on löydetty uusi mahdollisuus jatkaa työssä omassa työpaikassa jossain toisessa tehtävässä, lyhennetyllä työajalla tai sitten eläkeyhtiön tukemana jossain muussa yrityksessä ja alalla. Kelan osasairauspäiväraha tulee kysymykseen lyhyemmissä tapauksissa, mutta pitempiaikaisissa työkykyprosesseissa haetaan yleensä työeläkeyhtiön ammatillista kuntoutusta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle on mahdollista päästä, kun työterveyshuollon ammattilainen on arvioinut, että työkyky on laskenut 2/5. Työkykyongelmat pitäisi tunnistaa mahdollisimman pian Postiala on henkilöstövaltainen ala, missä fyysiset ja yksipuoliset työtehtävät näyttelevät suurta osaa. Monessa tapauksessa tuotannon fyysiset työtehtävät, missä on paljon toistoja, alkavat vaatia veroaan keski-iän kynnyksellä parinkymmenen työvuoden uurastuksen jälkeen. TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä, jos työkyky on laskenut 3/5. Omaa työkykyä kannattaa ennakoida Kuudenkymmenen vuoden ikä on osoittautunut vedenjakajaksi myönteisten työkyvyttömyyspäätösten suhteen, sillä yli kuusikymppisen on huomattavasti helpompi saada myönteisiä päätöksiä työeläkeyhtiöltä. Olen usein rohkaissut työntekijää näkemään metsän puilta oman työkyvyn näkökulmasta. Mikäli työkyvyn menettämisen uhka siintää nykyisissä tehtävissä 5–10 vuoden aikajänteellä, kannattaa päästää irti mieluummin heti, kuin myöhemmin. Tällä tavalla parantaa omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoiden näkökulmasta. Kynsin hampain kiinni pitäminen nykyisestä työstä terveyshaasteista huolimatta voi olla kohtalokasta, jos kuluttaa itsensä loppuun, eikä reagoi silloin kun vaihtoehtoja on vielä käytettävissä. Keinovalikoima valitettavasti kaventuu ikääntymisen ja työkyvyn laskemisen myötä jyrkästi. Mikäli ongelmaan liittyy vielä kipuja, kannattaa reagoida nopeasti. Ammatillinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuksia Ammatillisen kuntoutuksen kautta voidaan hakea uudelleenkoulutusta tai työkokeiluja. Joskus ratkaisut löytyvät omasta työpaikasta tai yrityksestä, mutta toisinaan joudutaan hakemaan ratkaisuja myös muilta aloilta tai yrityksistä. Parhaimmillaan työntekijä on ammatillisen kuntoutuksen kautta löytänyt itselleen uuden mahdollisuuden. Työntekijän oman motivaation merkitystä ei voi vähätellä työhön paluun ja ammatillisen kuntoutuksen onnistumiseksi. Yleensä ennuste on parempi, jos työntekijä haluaa itse palata tavalla tai toisella takaisin työhön. Jo puolen vuoden yhtäjaksoinen sairauspoissaolo lisää merkittävästi työntekijän riskiä joutua pysyvästi. työkyvyttömyyseläkkeelle. Reitti_2_2023.indd 16 Reitti_2_2023.indd 16 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
17 16 Postin työkyvyn varmistamisen malli Seuraa, arvioi ja toimi Tunnista Keskustele, sovi ja toimi Tunnistaminen Työhyvinvointikeskustelu Viitteet työkyvyn alenemisesta: työkäyttäytymisen muutos, sairaus poissaoloarvojen ylittyminen, epäily päihteiden käytöstä Toimenpiteet: Ergonomia, työolot, työyhteisö, johtaminen, sitoutuminen, motivaatio, tilapäiset työjärjestelyt, muut työjärjestelyt, työsuhteen päättyminen Työhon paluun vaihtoehdot, mm. Osasairauspäiväraha Työkokeilu Työjärjestelyt EI TERVEYSONGELMAA TERVEYSONGELMA, TARVITAAN TYÖKYVYN TUKITOIMIA MAHDOLLINEN TERVEYSONGELMA PYSYVÄ TAI PITKÄKESTOINEN TYÖKYKYONGELMA Yhdessä sovittavat toimenpiteet työpaikalla Työterveyshuolto Diagnosointi, hoito, kuntoutus Esimiestoimet Työterveyshuollon toimet: Yhteydenpito työntekijään, työhon paluun keskustelu, seuranta Työkykykaavio, työterveys neuvottelu, työhön paluun suunnitelma Työssä jatkaminen kokotai osa-aikaisesti Uudet vaihtoehdot Uudelleenkoulutus, uusi työ, työkyvyttömyys eläke, työsuhteen päättyminen Esimies seuraa ja tukee työkykyä koko prosessin ajan Työelämässä olevan ja pidempään työskennelleen (n. 5 vuotta) ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa työeläkelaitos, mikä postilaisilla on Ilmarinen. Kun postilaiselle on sattunut tapaturma (esim. työtapaturma tai liikenneonnettomuus) tai jos kyseessä on ammattitauti, saa yleensä ammatillisen kuntoutuksen vakuutusyhtiön järjestämänä (LähiTapiola). Ammatillinen kuntoutus tarjoaa kuntoutujalle monenlaisia mahdollisuuksia työelämään. Vaihtoehtoja on muutaman päivän ammatillisen kuntoutustarpeen arvioinnista aina monivuotiseen koulutukseen tai koulutuskokeiluun. Ammatillista kuntoutusta voi saada myös Kelasta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on aina se, että voi jatkaa terveydentilalle sopivassa työssä, jatkaa työskentelyä entisen työnantajan palveluksessa tai työllistyä uusiin työtehtäviin uudelle työnantajalle esimerkiksi työkokeilun jälkeen. Postilaisen työkykyprosessin keinovalikoimaan kuuluu ammatinvalinnanohjaus ammattilaisen avustamana. Tämä kortti kannattaa jokaisen työkykyprosessiin joutuvan ehdottomasti katsoa. Vuosien varrella tiedän työkykyprosessiin ajautuneita postilaisia päätyneen uusiin töihin apteekkiin, tilitoimistoon, kuljetusalalle, pankkiin, yrittäjäksi, kauppaan, toimistoon, hoitoalalle, ravintola-alalle ja vaikka mihin. Tämän päivän Postissa henkilöstöpolitiikka on ottanut monta steppiä eteenpäin. Muutosyksikön tukemana voi myös työllistyä Postin sisälle uusiin tehtäviin. Postissa on ollut myös ”Uusi työ” hanke, missä haettiin töitä Postin sisältä osittain työkykynsä menettäneille. Työkyvyn varmistamisen malli Ohessa esitetyssä kuvassa noppapelin pelilautaa muistuttava kokonaisuus avautuu työntekijälle yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun joutuu osaksi tuota mystistä kenttää. Tavallisesti tämä tapahtuu silloin, kun työkyvyssä tapahtuu muutoksia. Mitä tehdä, kun ikä, terveys, onnettomuuteen joutuminen tai esim. koulutustaso eivät enää riitä nykyisen tai muuttuneen työn vaatimuksiin ja pitäisi löytää uusi suunta työuralle? Työkyvyn alentuminen voi olla tilapäistä esim. rasituspohjaisen vamman takia. Työkyvyn alentuminen voi olla myös pysyvää. Esimerkiksi kulumat ja sairaudesta johtuvat diagnoosit ovat usein erittäin hankalia, koska niiden aiheuttamat haasteet ovat usein pysyväisluonteisia. Mallin punaisena lankana on työkykyongelman tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nykyisin työpaikoilla osataan jo reagoida aika hyvin ja työterveyshuollon ammattitaidon avustamana päästään työkykyasioissa nopeasti kiinni hyviin ratkaisuihin. < Lähde: Mehiläinen, Posti Reitti_2_2023.indd 17 Reitti_2_2023.indd 17 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
19 18 VIROLAISET LUKEVAT AHKERASTI SANOMALEHTIÄ, POSTI KULKEE 5 PÄIVÄNÄ VIIKOSSA Raskas kaasujalka voi jumittaa postiauton kinokseen TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Reitti_2_2023.indd 18 Reitti_2_2023.indd 18 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
19 18 Postinjakaja Piret Pihlillä on pitkä postilenkki ajettavanaan, mutta työtään hän pitää mukavana ja hyvin itsenäisenä. Mitä nyt aikaiset aamuherätykset ja marras-joulukuun ruuhkat rasittavat. Ja joskus raskas kaasujalka saa oranssivalkoisen Pösön tarttumaan tielle nietostuneeseen lumeen. P iret Pihl teki töitä 15 vuotta Suomessa asiakaspalvelutehtävissä, mutta korona vei töitä ja pojanpoikaa piti tulla hoitamaan. Hän asuu Kuusalun kylässä puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta itään ja jakaa nyt postia synnyinkaupunkiinsa Loksaan, noin 30 kilometrin päähän. Aikaiset aamut, mutta oma vapaus Postilenkki, jonka Pihl ajaa pienellä Peugeotilla kuutena päivänä viikossa, on peräti 230 kilometriä pitkä. Taitaa kiirettä pitää ehtiä moinen lenkki ajaa päivän aikana? Kyllä sitä ehtii, kun aikaisin aloittaa. Herään jo varttia vailla neljä, koska pidän kiireettömistä aamuista, jolloin ehtii lukea sanomalehden ja syödä aamiaisen rauhassa, Pihl sanoo. Aamiaisen jälkeen hän huristaa klo 5.15–5.40 Kehran jakelukeskukseen, jossa on 12 samanlaista pientä postiautoa rivissä. Postinjakajat ovat lähes kaikki kokoaikaisessa työsuhteessa kuten Pihlkin. Tallinnan iso postiauto on tuonut lehdet, kirjeet ja paketit. Isommat paketit viedään isommilla pakettiautoilla postiautomaatteihin. Minulla on omassa autossa paketteja yleensä vähän. Loksaan pääsen puoli kahdeksalta tai vähän myöhemmin. Tänään [tiistaina] oli helppo jako, kun sanomalehtiä oli vain kolme. Keskiviikko 3 Postin brändinimi on Omniva, koska se toimii myös Latviassa ja Liettuassa. Piret Pihlin auton kyljessä seisoo: ”Jaamme riemua” (Jagame rõõmu). ja torstai ovat raskaampia päiviä, koska sanomalehtiä on seitsemän tai kahdeksan, Pihl kertoo. Lauantain vuoro on helpoin, vain kahden lehden päivä, ja siitä kertyy vapaapäiviä. Vuosiloma on kuukauden mittainen. Parhaana puolena hän pitää jakajan työssä itsenäisyyttä; esimiestä täytyy tavata vain aamuisin. Työn hyvä puoli on sen urakkamaisuus: jos on nopea, pääsee aikaisemmin kotiin ja ehtii sanomalehtien lukemisen jälkeen ottamaan 1–2 tunnin päiväunet. Marras-joulukuussa painajaismaista Sanomalehtien lisäksi Pihl jakaa kirjeitä, kortteja, laskuja, mainoksia ja kirjattuja kirjeitä Loksan meren niemellä olevaan viiteen kylään Suurpea, Pärispea, Viinistu, Turbuneeme ja Kasispea. Nimet kuulostavat suomalaisen korvaan jotenkin tutunsävyisiltä. Pihlin mukaan paperilaskuja menee vielä aika paljon Virossa, varsinkin vanhoille ihmisille. Normaalisti lenkki on hoidettu ja posti jaettu klo 13–13.30. Mutta sitten on marrasja joulukuu, jolloin niin korttien, kirjeiden kuin pakettienkin määrä kasvaa huimasti ja keli on mitä on. Pahimpina päivinä pääsin kotiin vasta puoli kahdeksalta. Eipä siinä paljon ehtinyt kotona käydä kuin nukkumassa. Marras-joulukuu on sellaista painajaista postinjakajalle, toteaa Pihl. Hän myöntää kaasujalkansa olevan raskaanpuoleinen. Erään kerran lumi oli kavalasti kinostunut tielle ja auto juuttui penkkaan. Paikallinen maanviljelijä pelasti hänet lapioimalla lunta ja lopulta hinaamalla Pösön takaisin tielle. Huonolla kelillä ajan korkeintaan 60 kilometriä tunnissa, kesäkelillä ajan sellaista yhdeksää kymppiä, hymyilee Piret Pihl. Ja meille pomo on sanonut, ettei mahdottomissa talvikeleissä ole pakko ajaa koko lenkkiä. Sitten sanomalehdet ja muu jaetaan seuraavana päivänä. Hän ei oikein keksi huonoja puolia työssään, jota on tehnyt reilun vuoden jos miinukseksi ei laske aikaisia aamuherätyksiä. Ajatuksena on tehdä postityötä Virossa eläkeikään saakka eikä enää palata Suomen työmarkkinoille. ”Älä kiroile tai tilaan sanomalehden” Postinjakajan työssä ansaitsee paremmin kuin Viron minimipalkka (noin 600 euroa kuukaudessa), ja palkalla tulee toimeen. Viron keskipalkka on noin 1700 euroa kuukaudessa. Oman palkkansa tarkan määrän Pihl haluaa pitää omana tietonaan. On pakko tulla toimeen. Ja tuleehan sillä, kun oikein yrittää, hän muotoilee. Viron maaseudun postinjaon luonnetta Pihl kuvailee vanhan postivitsin avulla. Postinjakaja toimitti miehelle saareen kirjettä. Posteljooni kirosi myrskyä vielä, kun tapasi kirjeen vastaanottajan. Tämä sanoi postimiehelle: Älä kiroile tai minä tilaan tänne sanomalehden. Paperilaskuja menee vielä aika paljon. Reitti_2_2023.indd 19 Reitti_2_2023.indd 19 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
21 20 -K ysyimme lupaa Suomesta Ammattiliitto PRO:lta käyttää samaa nimeä Virossa. Se sopi heille aivan hyvin, kertoo Pron puheenjohtaja Kadri Kangur. Aikaisemmalta nimeltään Pro oli Side töötajate Ametiühing (Viestintätyöntekijöiden liitto). Tessit yrityskohtaisia Viron postin jonka markkinointinimi on Omniva lisäksi Pro on solminut yrityskohtaisen työehtosopimuksen usean eri alan yrityksen kanssa. Isoimmat ovat Telia, Stockmann ja Luminor-pankki. Yksilöllisyys ja neuvostoajan huono maine heikentävät ay-liikettä Virossa Viron postin työntekijät kuuluvat Pro Ametiühing-liittoon (’ammattiliitto Pro’). Kokoomaliittoon kuuluu monen eri alan yrityksen työntekijöitä. Monet näistä yrityksistä ovat pohjoismaisessa omistuksessa, joten neuvottelu ay-liikkeen kanssa on tuttua. Meillä Virossa on vähän alakohtaisia sopimuksia, pääosa työehtosopimuksista tehdään yritystasolla, sanoo Kangur. Virossa ay-toimintaa rasittaa vanha neuvostoajan perinne, jolloin ammattiliitot eivät olleet riippumattomia, vaan osa mätää ja horjuvaa valtionhallintoa. Pro Ametiühingin lakimies Ruth Kaugurs löytää muitakin syitä ay-toiminnan vaikeuksiin. Virolaiset ovat hyvin yksilökeskeisiä. Kollektiivinen sopiminen on vierasta. Jokainen miettii, mitä minä hyödyn tästä sopimisesta. Silloin ammattiliiton jäsenmaksun maksaminen voi tuntua turhan vaikealta, Kaugurs toteaa. ”Korkeampi kuin Ranskassa” Maksavia jäseniä Prossa on puheenjohtaja Kangurin mukaan noin 500, mikä ei nosta järjestäytymisastetta korkeaksi. Hän laskee työehtosopimuksen Pron kanssa solmineissa yrityksissä työskentelevän noin 4170 palkansaajaa, joten järjestäytyneitä on noin 12 prosenttia. Omnivan 1700 postityöntekijästä järjestäytyneitä on noin 300, eli vajaa 20 prosenttia. Mutta on Viron luku korkeampi kuin Ranskassa, toteaa Ruth Kaugurs. Totta. Liittoihin patongin ja herkkujuustojen maassa kuuluu alle 10 prosenttia palkansaajista. Mutta ranskalaisen perinteen mukaan lakkoihin mennään, vaikka vain harvat lähinnä luottamusmiehet -kuuluvat liittoon. Onko Virossa sitten ollut lakkoja? Meidän aloilla ei ole ollut, mutta terveydenhuollossa ja kuljetusalalla kyllä, sanoo Kadri Kangur. Pron kaksi palkattua työntekijää Kadri Kangur ja Ruth Kaugurs eivät näe tilannetta toivottomana, vaikka järjestäytyminen on vähäisempää kuin Pohjoismaissa. Oikea taisteluasenne: tie voi Virossa viedä vain eteenpäin. < Kadri Kangur (vas.) ja Ruth Kaugurs työskentelevät ammattiliittoihin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuksien puolesta. He eivät näe ay-toiminnan tilannetta toivottomana Virossa. Reitti_2_2023.indd 20 Reitti_2_2023.indd 20 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
21 20 T asa-arvolain mukaan ketään ei saa syrjiä sukupuolen perusteella. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ketään ei saa asettaa eri asemaan raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta tai perheenhuoltovelvollisuudesta johtuen. Syrjintä on kielletty työnhaussa, työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa, eli toisin sanoen työsuhteen kaikissa vaiheissa. Rekrytointia tehdessään työnantajalla on oikeus valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Henkilön raskaus tai perhevapaa ei kuitenkaan saa vaikuttaa päätökseen työhön valittavasta henkilöstä. Raskaus tai perhevapaa ei myöskään saa vaikuttaa työsuhteen kestoon tai jatkumiseen, mikä tarkoittaa siis myös sitä, että kumpikaan ei saa olla syynä määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiselle työnantajan työvoiman tarpeen edelleen jatkuessa. Työntekijää ei myöskään saa raskauden tai perhevapaan vuoksi asettaa epäedulliseen asemaan palkkatai muista työsuhteen ehdoista päätettäessä. Perhevapaan päättyessä työntekijällä on ensisijaisesti TEKSTI: EMMA SALOKORPI Raskausja perhevapaasyrjintä työelämässä Syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella on kielletty tasaarvolaissa. Kiellosta huolimatta raskausja perhevapaasyrjintä on pitkään jatkunut työelämän tasa-arvo-ongelma. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa voi olla kyse syrjinnästä. oikeus palata aikaisempaan työhön. Mikäli työpaikalla tapahtuu organisatorisia muutoksia perhevapaan aikana, on vapaalla oleva työntekijä otettava muutoksia tehtäessä huomioon kuten muutkin työntekijät. Myös irtisanominen raskauden tai perhevapaan takia on kiellettyä. Mikäli työnantaja kiellosta huolimatta irtisanoo raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän, syntyy olettama siitä, että irtisanominen johtui raskaudesta tai perhevapaan käytöstä. Tällöin työnantajalla on velvollisuus osoittaa, että irtisanomiselle oli jokin muu, hyväksyttävä peruste. Perhevapaan aikana työnantaja voi irtisanoa työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla vain toiminnan lakatessa kokonaan. Milloin ei ole kyse raskaustai perhevapaasyrjinnästä? Aina ei kuitenkaan ole kyse raskaustai perhevapaasyrjinnästä, vaikka tuntomerkkejä siitä olisikin esillä. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää tilanteet, joissa raskaustai perhevapaiden käyttäminen vaikuttaisi rekrytointipäätökseen. Laki pyrkii ohjamaan työnantajaa tekemään valinnan asianmukaisten, työhön liittyvien kriteerien perusteella. Tarkoituksena on, että työnantajan päätös perustuu työntekijän osaamiseen, ei työhön liittymättömiin tekijöihin. Raskaana tai perhevapaalla olevan irtisanominen henkilöön perustuvalla syyllä on tietyissä tilanteissa mahdollista. Mikäli työnantajalla on asiallinen ja painava henkilökohtaisesta syystä johtuva irtisanomisperuste, eikä irtisanomisella ole liityntää raskauteen tai perhevapaan käyttöön, työntekijä voidaan irtisanoa. Näyttövelvollisuus irtisanomisperusteen olemassaolosta sekä siitä, että irtisano minen ei johtunut raskaudesta tai perhevapaasta on työnantajalla. Työnantajan on vedottava irtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluttua siitä, kun hän sai perusteesta tiedon. Pääsääntöisesti työntekijää on myös varoitettava ennen irtisanomista. < Kirjoittaja on oikeustieteiden opiskelija, joka työskentelee harjoittelijana liiton toimistossa. 21 Reitti_2_2023.indd 21 Reitti_2_2023.indd 21 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
23 22 V uoden 2022 työajan lyhennyksen joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmissa tuntipalkkaisilla 15.2.2023 ja kuukausipalkkalaisilla 28.2.2023. Vuosityöajan lyhennys kertyy Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisille postityöntekijöille ja pakettilajittelijoille (Posti Palvelut Oy ECD). Vuosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (45 pv, laskentasäännön muutoksen jälkeen 38 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 % vuonna 2022 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Mikäli työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 30 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 30 päivää. Muista sopia vuosityöajan lyhennyksistä maaliskuun aikana Joustovapaa vuoden 2022 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2022 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2023 mennessä. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2022 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2023 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3.2023 mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, niin työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva Palkallinen joustovapaa on neuvoteltu etu! joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Milloin vuosityöajan lyhennys alkaa kertymään? Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Lisätietoja vuosityöajan lyhennyksestä saat omalta pääluottamusmieheltäsi. < Reitti_2_2023.indd 22 Reitti_2_2023.indd 22 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
23 22 Ay-majakka Usean kimpun jakelu aiheuttaa työturvallisuusriskejä P ostinjakelussa on nykyään työturvallisuuden ja ergonomian kannalta ongelmia. Yksi näistä on se, kun toimivasta yhden kimpun jakelus ta siirryttiin monen kimpun jakeluun. Kimppumäärä vaihtelee riippuen alueesta ja siitä onko mainoksia vai ei. Kimppuja on kahdesta jopa seitsemään kimppuun. Kimput koostuvat lajittelukoneen tekemästä MSM-kimpusta, käsin lajitellusta postikimpusta, Postisesta, mahdollisesta premium-mainoksesta tai mainoksista ja joillakin alueilla alueen paikallislehdestä. Tämän lisäksi voi olla erillään myös pikkupaketteja tai muita suurikokoisia kirjelähetyksiä. Usean kimpun seuraaminen aiheuttaa jakelussa suuria työturvallisuusriskejä. Myös tilanpuute autossa, kärryssä, pyörässä tai jakeluskootterissa on työturvallisuusriski, kun jakajan on mietittävä mihin sijoittaa näin monta kimppua järkevästi, että näkee mitä postia jakaa mihinkin. Esimerkiksi kun autossa kojelaudalla ei saa pitää posteja, niin mihin jakaja sijoittaa näin monta kimppua, kun autoon mahtuu vain kaksi jakelulaatikkoa kerrallaan? Jakelulaatikon väliseinälläkään ei saa jaettua laatikoita järkevästi kuin kahteen osaan eli näin autoon saisi neljä kimppua käyttämättä kojelautaa. Uuteen 2+2 jakelutelineeseenkään ei saa järkevästi sijoitettua kuin neljä kimppua. Tässä tapauksessa takimmaisten kimppujen seuraaminen on hankalaa, kun edessä on toinen postikimppu. Tämä lisää kurottelua autossa, joka ei ole ergonomian kannalta hyvä asia. Työntekijän ergonomia on koetuksella, kun joutuu kurottelemaan posteja ja mainoksia viereiseltä penkiltä tai jakelutelineestä. Työntekijän keskittyminen saattaa mennä helpommin postien seuraamiseen, joka voi aiheuttaa muun liikenteen seassa vaaratilanteen. Myös yläkropan kiertoliike tulee lisääntymään, kun joudutaan ottamaan posteja ja mainoksia monesta eri kimpusta. Tämä lisää yläkropan rasitusta ja voi aiheuttaa kipuja esimerkiksi selässä ja olkapäissä. Kerrostaloja jaettaessa tulee vielä isompia ongelmia, kun joudutaan miettimään, miten kimput otetaan mukaan kerrostaloon mentäessä. Kimppujen ollessa käsissä joutuu kimput jossakin vaiheessa laskemaan kerrostalon lattialle, että saa postit pudotettua luukusta. Postien kannattelu käsissä rasittaa olkapäitä, ranteita ja muutenkin käsiä ja sen lihaksia. Yläkroppa joutuu siis koetukselle ja voi aiheuttaa kipeytymistä ja mahdollisia sairauspoissaoloja. Laukku on kerrostalojakeluun hyvä vaihtoehto, mutta se voi olla näköesteenä rappusia alas tullessa. Olkalaukkumallinen jakelulaukku lisää painoa olkapäälle ja paino jakaantuu epätasaisesti vain toiselle puolen kehoa. Mahan puolelle, eteen sijoitettava ergonominen laukku poistaa tämän ongelman, kun siinä paino jakaantuu tasaisesti molemmille olkapäille. Tämä laukku on taas siitä huono, että se on iso ja aiheuttaa näköesteen ainakin laukun ollessa täynnä postia tai mainoksia. Tästä voi tulla työturvallisuusriski, kun jakaja ei näe minne on rappusissa astumassa. Monen kimpun jakelun lisäksi ergonomian haasteena on kasvava autokalusto. Pienistä Postin jakeluautoista ollaan siirtymässä isompiin pakettiautomallisiin autoihin. Nykysäädöksillä postilaatikon korkeus on suunniteltu pienellä autolla jaettavaksi. Postilaatikot on laitettu noin metrin korkeuteen maan tasosta, joka on hyvä korkeus, kun postia jaetaan pienellä autolla eli tavallisen henkilöauton kokoluokkaa olevalla postiautolla. Tämä on kuitenkin pakettiautolla jaettaessa liian matalalla. Tämän takia jakaja joutuu kurottelemaan alaviistoon yltääkseen pudottamaan postit asiakkaan laatikkoon. JERE KONTKANEN Varatyösuojeluvaltuutettu, Itä-Pohjois-Suomi, Kainuu, jakelu, Kuopio POK, käsittely Mihin jakaja sijoittaa useita kimppuja, kun autoon mahtuu vain kaksi jakelulaatikkoa kerrallaan? 23 Reitti_2_2023.indd 23 Reitti_2_2023.indd 23 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
25 24 Osallistu Auralan lomaviikkojen arvontaan Auralan lomaviikot aikavälillä 29.5.– 3.9.2023 arvotaan PAUn jäsenten kesken. Voit osallistua arvontaan ilmoittamalla haluamasi lomaviikon 16.4. mennessä sähköpostilla osoitteeseen aurala@pau.fi. Auralan ensimmäistä kertaa vuokraavat ovat arvonnassa etusijalla. Ilmoita samassa sähköpostissa nimesi, yhteystietosi (puh.nro ja s-postiosoite) sekä jäsennumerosi. Lähetämme arvonnan voittajille sähköpostia huhtikuun loppuun mennessä. Voit ilmoittautua yhden tai useamman maksullisen lomaviikon arvontaan, mutta kesäkautena jäsen voi arvonnan kautta saada vain yhden lomaviikon, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus päästä Auralaan lomailemaan. Arvomme lisäksi yhden vajaan viikon ma-to (klo 12 saakka) 24.7. – 27.7.2023. Viikko 27 on Auralan huoltoviikko eli 3.7. – 9.7.2023 ei ole mukana arvonnassa. Lisäksi Aurala on varattu poikkeuksellisesti Rottarallin järjestäjille 27.7.–30.7. väliseksi ajaksi. Rottaralli on moottoripyöräilijöiden kokoontumisajo, johon osallistuu yli tuhat henkilöä. Tämä näkyy ja kuuluu Hotelli Heimarin ja Auralan ympäristössä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Arvonnassa mahdollisesti vapaaksi jäävät ajankohdat kesältä 2023 ja ajanjaksolta 4.9.2023-5.5.2024 tulee varattavaksi 16.5.2023 klo 12.00. Auralan varauskalenteriin. Varauskalenterin osoite on varauskalenteri.pau.fi. Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 29.5.2023 alkaen. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Aurala on Saimaan helmi Aurala-huvila sijaitsee Saimaan rannalla Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. 24 Arvottavat kokonaiset viikot (ma-su): 29.5. – 4.6.2023 (viikko 22) 5.6. – 11.6.2023 (viikko 23) 12.6. – 18.6.2023 (viikko 24) 19.6. – 25.6.2023 (viikko 25) 26.6. – 2.7.2023 (viikko 26) 10.7. – 16.7.2023 (viikko 28) 17.7. – 23.7.2023 (viikko 29) 31.7. – 6.8.2023 (viikko 31) 7.8. – 13.8.2023 (viikko 32) 14.8. – 20.8.2023 (viikko 33) 21.8. –27.8.2023 (viikko 34) 28.8. – 3.9.2023 (viikko 35) Reitti_2_2023.indd 24 Reitti_2_2023.indd 24 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
25 24 Osallistu Auralan lomaviikkojen arvontaan 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappi/pakastin yhdistelmää, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Kuistin pinta-ala on 36 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Huvilan pihalta löytyy myös lasten leikkipaikka, liukumäki, kiipeilyteline sekä hiekkalaatikko. Auralan tenniskenttä uusittiin kesällä 2021. Huvilasta löytyy myös SUP-lautoja ja polkupyöriä. Kesäksi 2023 on tarkoitus tehdä huvimajaan avotulipaikka, jossa voi grillata makkaraa ja keittää mahdollisesti vaikka nokipannukahvit. Pidetään paikat siistinä Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivoustasosta on jouduttu huomauttamaan aiempaa enemmän, eli se tulee tehdä aina huolella. Auralan isäntä toteaa, että jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään ns. tarkastuskäynti. Vain harvoin on siivous hoidettu todella hyvin, milloin on pitänyt lattiaa luututa, pestä WC:t, pyyhkiä pöytäpintoja, tai peilejä ja hanoja. Siivousaineet ja välineet ovat kaikkien saatavilla ja toivottavasti niitä myös käytetään, jottei kenellekään jouduta antamaan ”porttikieltoa” Auralaan. Jatkossa tarkastuskäynnin yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä tulemme ottamaan valokuvat ja lähetämme niistä vuokralaisille muistutuksen sekä tarvittaessa jopa laskun tekemättömästä siivouksesta. Aurala on meidän yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. Auralan ulkoseinien paikkomaalausta suoritetaan touko-ja kesäkuussa. Valitettavasti joudumme tekemään maalaustyötä myös silloin, kun Auralassa on vuokralaisia. Maalaustöistä ilmoitetaan aina etukäteen vuokralaisille ja viikon aikana niitä suoritetaan yhtenä tai kahtena päivänä. Pyrimme mahdollisimman vähän häiritsemään vuokralaisia. Kiitos ymmärryksestä. < Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala tai varauskalenteri.pau.fi. 25 Reitti_2_2023.indd 25 Reitti_2_2023.indd 25 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
27 26 Vapaalla HARRASTUS Nukketalon sisustaminen | NIMI Jaana Hanhela | MILLOIN Silloin, kun on ideoita | MOTTO Sinä selviät kyllä TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Nukketalon post i hämmästyttää aitoudella Reitti 26 H anhela aloitti postiuransa jo Postija Telelaitoksen aikaan vuonna 1985. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai viran. Hanhela ehti kokea myös pitkän virkamieslakon ja käydä viimeisen postiliikennekurssin Käpylässä, joka kesti kolme kuukautta. Paljon on työhön kuulunut näiden 37 vuoden aikana; pankkiasiat, autojen rekisteröinnit, veromerkit, kalastusluvat ja vakuutukset tavallisimpien postiasioiden lisäksi. Ihanaa on ollut laittaa myös uutta lahjatavaraa esille aina kampanjan vaihtuessa. Helsinki Kympin myymälässä työskentelevä Jaana Hanhela toteutti unelmansa ostamalla lapsuudesta tutun nukketalon. Lundbyn nukketalo lienee ainut maailmassa, josta löytyy oma posti. Hanhela askarteli postin itse, jonka uskomattomat yksityiskohdat ovat kuin suoraan Postin myymälästä. Reitti_2_2023.indd 26 Reitti_2_2023.indd 26 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
27 26 HARRASTUS Nukketalon sisustaminen | NIMI Jaana Hanhela | MILLOIN Silloin, kun on ideoita | MOTTO Sinä selviät kyllä Nukketalon post i Reitti 27 6 Jaana Hanhela tekee töitä Helsingin pääpostissa ja askartelee vapaalla nukketaloja. Jaana on ehtinyt kiertämään urallaan lähes kaikki Keski-Helsingin alueen postit. Äitiyslomien jälkeen hän oli yhdeksän vuotta myös Vantaan Hakunilan postissa ennen sen lakkauttamista. Sieltä postireitti kulki taas Helsinkiin Kontulan postiin, kunnes sekin loppui. Sieltä pääsin Hki 10:iin. Sitten sekin lakkautettiin ja minut irtisanottiin. En halunnut kuitenkaan pois Postista, joten tein myymälöissä lomasijaisuuksia. Pasilan postikeskuksen kirjelajittelussakin ehdin olla puoli vuotta vuorotteluvapaasijaisena. Se oli tosi mielenkiintoista. Sitten tuli tieto, että Hki 10 avataan uudestaan ja hakuprosessin jälkeen minut valittiin takaisin. Olo oli kuin olisi kotiin tullut. Pikkuposti täynnä ihastuttavia yksityiskohtia Jaana Hanhelalla oli lapsena Lundbyn nukketalo, joka annettiin eteenpäin perheen sisarusten kasvettua isoiksi. Omat lapseni ovat poikia, joten prätkähiiriä kummempia nukkeja meillä ei juuri ole näkynyt. Nyt kun kaikki lapset asuvat jo omillaan, jäi aikaa ja toteutin monta vuotta eläneen unelman ja ostin samanlaisen nukketalon, kuin se, jolla lapsena leikin. Tämän talon ulkoseinä oli keltainen. Sitten laajensin sitä ja ostin alakerran, joka oli erivärinen ja halusin niistä yhtenäiset. Ostin vahingossa väärän keltaista, tummempaa maalia, joka näyttikin ihan postilta ja siitä se lähti, Hanhela kertoo. Postin rakentaminen nukkekotiin on vaatinut kekseliäisyyttä ja luovuutta. Postin pöydät löysin askartelukauppa Sinellistä. Tosin pöydät piti halkaista pienemmäksi ja maalata oikean värisiksi. Pakettihylly on pahvista ja grillitikuista. Rullakot on tehty lintujen ruokintaputken verkosta ja pyörät napeista. Siniset laatikot ja hyllyn paketit on taiteltu kartongista. Ulkopostilaatikkoon löytyi Postisesta sopivasti keltaista pintaa. Pakkaustarvikkeet, postimerkit, hinnasto yms. on valokuvattu ja pienennetty sopiviksi, tulostettu ja taiteltu. Vähän meni mittasuhteet vinksalleen, ei mahdu rullakkoon neljää laatikkoa, mutta ei se minua haittaa. Pikkusälä on itse askarreltu, mutta vaaka ja nitoja on Kiinan ihmeitä, sellaisia en ole täältä löytänyt. Postikorttiteline postistani vielä puuttuu, se ehkä täytyy lisätä. Ja postitäti tietysti! Tuskinpa tuonne enää muuta mahtuu. Mutta miksi ihmeessä aikuinen nainen palaa vielä vuosikymmeniä taaksepäin nukketalon maailmaan? Nukkekodin tai itse asiassa nukketalojen (joita on kolme), sisustaminen on minusta tosi kivaa. Se on omaa aikaa ja tekemistä. Aina kun löytää tai keksii jotain uutta, voi miettiä mihin taloon se sopii parhaiten. Kaikkea pientä katsoo ihan uusin silmin, mitään ei voi heittää pois ennen kuin tutkii mitä siitä saisi. Ja kyllä se ilahduttaa, jos joku mitä rakentaa, onnistuu hyvin. Talojani en tee kuitenkaan leikittäviksi, vaan ihan koristeeksi. < Reitti_2_2023.indd 27 Reitti_2_2023.indd 27 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
29 28 M ikä sitten monimuotoinen perhe on? Yksinkertaistettuna kyseessä on perhe, joka jollakin tavalla poikkeaa oletetusta. Toisin sanoen perhe ei tarkoita vain lapsiperhettä. Monimuotoisia perheitä on arvioiden mukaan useampi kuin joka kolmas perhe. Tämän asian tilastointi on mahdotonta. Perhemuotokin vaihtelee ihmisellä elämän aikana. Työpaikolla löytyy varmasti useita perhemuotoja, siksi on tärkeää, että myös yksilön perhemuoto otetaan työssä huomioon. Monimuotoiset perheet on järjestöverkosto, josta on monenlaista hyötyä myös ammattiliittotoimijoille, koska työelämä on merkittävä osa elämää ja työntekijän perhemuoto vaikuttaa häneen työntekijänä. Hyvä ammattiliittotoimija osaa huomioida työtovereidensa monimuotoisuuden välttääkseen ikävien tilanteiden tai syrjintätilanteiden syntymisen. Verkosto tarjoaa koulutusta erilaisten perheiden kohtaamisesta työpaikoilla. Monimuotoisilta perheiltä löytyy printtiesite ja heiltä voi myös tilata koulutusta. Monimuotoisten perheiden verkkosivusto on hyvin kattava ja informatiivinen. Tietoa myös otsikolla ”Monimuotoiset perheet työelämässä”. Sivu löytyy osoitteesta: www.monimuotoisetperheet.fi. Sivuilta löytyy myös perheystävällisyysopas ja verkoston tes-tavoitteet. Koska Monimuotoiset perheet on järjestöverkosto, kannattaa sivuilla käydä tutustumassa mitä perhejärjestöjä verkostoon kuuluu. On ilmiselvää, että sivuilla esitellyt järjestöt eivät voi edustaa kaikkia suomalaisia perhemuotoja. < Lähde: Monimuotoiset perheet verkoston verkkosivut ja opas Monimuotoiset perheet työelämässä. Perheiden moninaisuus pitää huomioida myös työelämässä Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluu kymmenen eri perhejärjestöä. Sen tehtävä on jakaa tietoa näitä perheitä edustavista järjestöistä ja monimuotoisten perheiden elämästä, myös työelämän näkökulmasta. TEKSTI: JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija Reitti_2_2023.indd 28 Reitti_2_2023.indd 28 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
29 28 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM V aalien alla eduskuntavaaliehdokkaat väittelevät poliittisten linjanvetojen puitteissa myös veroista, verojen kohtaannosta ja kokonaisverorasituksesta. Suomen kokonaisveroaste on laskeutumassa 41 prosenttiin suhteutettuna BKT:hen (vuonna 2016 se oli 44 %). Kokonaisveroaste lasketaan summaamalla kaikki verot ja veroluonteiset maksut yhteen ja jakamalla se bruttokansantuotteen arvolla. On helppo päivitellä verokarhun ahneutta – kukapa nyt veroista tykkäisi? Kätevä argumentti verotuksen keventämisen puolesta on se, että tilastoja vertaillen kokonaisveroasteemme on maailman viidenneksi korkein (OECD 2021). Tanskassa suhdeluku on peräti 47 prosenttia, ja meitä korkeampi veroaste on myös Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa. Ruotsi ja Norja ovat kanssamme lähes samalla tasolla. OECD-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. Ja matalimmat eli alle 20 prosentin veroasteet ovat Meksikossa ja Kolumbiassa. Näiden maiden järjestelmät ovat tietenkin kaukana pohjois-eurooppalaisesta hyvinvointiyhteiskuntamallista. Eli tärkeää on ensinnäkin tietää, mitä saa vastineeksi maksamilleen veroille. Toinen asia, joka täytyy tietää maavertailuja tehdessä on se, ovatko veroasteet vertailukelpoisia keskenään. Eivät ole, sillä monissa maissa eläkevakuutusmaksuja ei lueta veroiksi, kuten meillä. Sekä työnantajien että työntekijöiden maksamat kaikki sotu-maksut luetaan veroiksi. Nämä maksut korottavat verovähennyskelpoisinakin veroastettamme. Lakisääteiset maksut korottavat veroastettamme peräti 12 prosenttiyksiköllä. Anglosaksisissa maissa näitä ei lueta veroihin, vaan ne ovat vapaaehtoisia ja yksityisesti rahoitettuja. Peruskysymysten äärellä Lisäksi lähes kaikki sosiaaliturvaetuudet ovat meillä veronalaisia, mutta ei läheskään kaikissa verrokeissamme. Jos ne maksettaisiin verottomina etuuksina, mutta nettomääräisesti saajilleen samansuuruisina, sillä olisi suoraan saman verran veroastetta alentava vaikutus. Itse asiassa sosiaalietuuksien verotus on jopa ankarampaa kuin työtulojen verotus. Vanheneva väestömme merkitsee käytännössä painetta verojen korotuksille. Työikäisen väestön määrä ja osuus vähenevät ja vanhuuseläkkeellä olevien vastaavasti kasvavat. Eläkkeet maksetaan osin rahastoiduilla varoilla, mutta kolmanneksen osalta työssä käyvien maksuilla. On hyvä, että keskusjärjestöt ovat yhdessä nostaneet esiin myös eläkejärjestelmämme lujuuden vahvistamistarpeen. Ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin rehellisesti pohtia hoivan ja hoidon rahoitusta. Säilytämmekö nykyisen universaalin järjestelmän, jossa yhteiskunta takaa kaikille oikeuden sosiaaliturvaan ja palveluihin kansalaisuuden perusteella? Tämä on täysin perustavanlaatuinen kysymys. Jos meillä ei ole veronmaksuhaJos meillä ei ole veronmaksuhalukkuutta, otamme silloin itsellemme vastuun huollettavista, joko omalla työpanoksella tai maksamalla palveluista itse. lukkuutta, otamme silloin itsellemme vastuun huollettavista huolehtimisen, joko omalla työpanoksella tai maksamalla palveluista itse. Kustannukset lasten neuvolasta, päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta ovat hallittavissa ikäluokkien pienenemisenkin vuoksi, mutta iäkkäistä huolehtiminen on tärkein järjestelmäämme haastava kysymys. Keskimääräiset ikäsidonnaiset menot henkilöä kohti kasvavat lähes pystysuoraan 70 ikävuoden jälkeen. Jo nyt heitä on lähes miljoona. Terveydenhuolto, pitkäaikaishoiva ja eläkkeet on rahoitettava joko kollektiivisesti tai yksityisesti. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan keskimääräinen henkilöä kohti laskettu meno jokaista yli 90-vuotiasta kohden on yli 66 000 euroa vuodessa. Veroja on helppo dissata, mutta olemmeko ihan oikeasti valmiita ottamaan hoivavastuun taloudellisine seurauksineen itsellemme ja vapautamme julkisen vallan vastuusta, jotta keventäisimme omaa verotaakkaamme? < Reitti_2_2023.indd 29 Reitti_2_2023.indd 29 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
31 30 V aalistajaksi nimetyssä kampanjassa nostetaan vaalikeskusteluun työntekijöille tärkeitä aiheita. Tällaisia ovat muun muassa kysymykset toimeentulosta ja ostovoimasta, työelämän laadusta ja turvallisuudesta sekä julkisista palveluista ja tulonsiirroista. Suomalaisesta työväestöstä tyypillisesti vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. Vaalistaja on Vaalistajalla palkansaajien äänestysaktiivisuus nousuun SAK:n jäsenliittojen yhteinen äänestysaktiivisuuskampanja nostaa esiin kipukohtia palkansaajan asemassa. Kampanja pyrkii nostamaan työväestön äänestysaktiivisuutta eduskuntavaaleissa SAK:n jäsenliittojen yhteinen äänestysaktiivisuuskampanja päräytettiin käyntiin helmikuussa Helsingissä. PAUn aktiiveista tilaisuuteen osallistuivat ylhäällä vasemmalta Piia Willberg, Pertti Touhonen, Maarit Kuikka, Aleksi Andersson, Laura Meriläinen ja Merja Rauhavuori, alhaalla Satu Ollikainen ja Riitta Sievilä. (kuva: Juha Pöyry) suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille työntekijöille. Se kannustaa myös liittojen jäseniä puhumaan eduskuntavaaleista työpaikoilla ja tarjoaa äänestäjille eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen. Taustalla laaja kyselyaineisto Kampanjan teemat ja ehdotukset perustuvat SAK:n Kantar TNS:llä teettämiin laajoihin kyselyihin, joilla kartoitettiin työväestön asenteita ja prioriteetteja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kyselyt toteutettiin useassa eri aallossa ja samasta aiheesta kysyttiin useilla eri muotoiluilla. – Näin näkemyksistä saatiin mahdollisimman kattava ja tarkka käsitys. Liitto jen yhteinen tahtotila oli, että kampanjassa näkyvät työntekijöiden tahto ja heille tärkeät asiat, ei se miten HakaReitti_2_2023.indd 30 Reitti_2_2023.indd 30 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
31 30 niemessä ajatellaan. Se toteutuu, SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo. – Esimerkiksi ajatus työttömyysturvan porrastamisesta ja keston puolittamisesta kohtaa työntekijäväestössä jyrkkää vastustusta, Syvärinen korostaa. Puoluekyselyssä yllätys Osana kampanjaa puolueille tehtiin kysely niiden kannoista työväestölle tärkeissä teemoissa. Yksi kysymyksistä koski kilpailukykysopimuksella eli kikyllä vuodesta 2017 alkaen palkansaajien maksettavaksi siirrettyjen 2,05 % työnantajamaksujen palauttamista työnantajille. SAK ja useat ammattiliitot eri keskusjärjestöistä esittivät siirtoa viime vuonna ratkaisuna kiihtyneen inflaation aiheuttamaan ostovoiman romahdukseen. – Olemme iloisesti yllättyneitä tuloksesta, että puolueiden enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Kyselyssä sdp, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat olevansa valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille suhdannepoliittisena toimenpiteenä. Puolueista sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jo aiemmin ilmoittaneet julkisesti ajavansa kikymaksujen siirtoa takaisin työnantajille. – Ehdotuksen takana on nykyisen eduskunnan enemmistö. Tämä antaa uskoa, että se voidaan toteuttaa. Päätöksen teon tueksi ekonomistimme laski tuoreen arvion siitä, paljonko kilpailukykysopimus on jo maksanut ja paljonko se tulee palkansaajien työuran aikana maksamaan. Tästä on syytä puhua, Eloranta painottaa. Kiky-kellossa jo yli 11 miljardia euroa Havainnollistaakseen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työntekijöille SAK käynnisti Kiky-kellon. Sen lähtösumma on palkansaajien tähän mennessä lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron myötä helmikuuhun 2023 mennessä menettämä rahamäärä. Kello lähti liikkeelle lukemasta 11 384 211 927,80 € ja etenee taustalla olevan algoritmiin perustuen 3 818 euron minuuttivauhdilla. Summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Kiky-kello löytyy osoitteesta kikykello.fi, jossa on lisäksi tietoa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ja hinnasta palkansaajille. SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila kertoi kiky-maksujen siirron tarkoittavan kokopäivätyötä tekevillä työuran aikana vähimmilläänkin kymmenientuhansien eurojen menetystä. SAK:laisten liittojen jäsenien mediaanituloilla työuran aikainen kustannus on noin 36 000 euroa. Kaikkien palkansaajien mediaanituloilla summa kohoaa jo 42 000 euroon. – Suomalaisten keskipalkalla kiky tarkoittaa jopa 48 000 euron menetystä työuran aikana. Suurimmat vaikutukset kikyllä on ollut julkisen sektorin työntekijöiden ansioihin, joihin heikennykset osuivat laajimmin, Knuutila toteaa. Veroale vai kiky-maksun poisto? Tatu Knuutila vertaa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille ja aiemmin julkisuudessa ollutta esitystä miljardin alennuksesta tuloverotukseen tasaisesti kaikille tulonsaajille. – Tuloveroalen vaikutus olisi 3000 euroa ansaitsevalle työntekijälle eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan noin 20 euroa kuussa. Sen sijaan kiky-maksujen siirron vaikutus olisi karkeasti kolminkertainen, noin 60 euroa kuussa, Knuutila huomauttaa. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan mahdolliset perustelut palkansaajien toimeentulon pysyvälle heikentämiselle ovat poistuneet: Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste vahvistuu edelleen. Samaan aikaan kuluttajien ostovoima on painunut viime vuoden aikana 2010-luvun lamavuosien tasolle. – Yritysten tulokset ovat hyviä, teollisuuden tilauskirjat täysiä ja osinkoja jaetaan ennätystahtia. Tähän mennessä tehdyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet inflaatioon ja kilpailijamaiden ratkaisuihin nähden maltillisia. Tilaa ja perusteita ostovoiman korjaamiselle on edelleen, Eloranta sanoo. Lähde: SAK Vaalistaja Kyllästynyt jargoniin? Tästä on syytä puhua > www.vaalistaja.fi Äänestä! Eduskuntavaalit 2.4. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys 22.–28.3. Eduskuntavaaligalleria Tutustu ehdokkaisiin, jotka ovat työntekijän puolella > www.eduskuntavaaligalleria.fi Reitti_2_2023.indd 31 Reitti_2_2023.indd 31 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
33 32 TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA ARI KOMULAINEN Rohkeasti jäsenten puolesta Hki Pok Länsi alueen varapääluottamusmies Elina Saviaho lähti ay-hommiin mukaan auttamisen halusta. Luottamusmiehen ominaisuuksista tärkeimpänä hän pitää rohkeutta. Elina Saviaho on tehnyt töitä Postissa kolmeen otteeseen. Tällä hetkellä hän jakaa postia Hyvinkäällä ja toimii Hki Pok Länsi-alueen varapääluottamusmiehenä. Reitti_2_2023.indd 32 Reitti_2_2023.indd 32 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
33 32 -M inulla on vain sellainen luonne, että en siedä minkäänlaista ihmisten väärinkohtelua. Silloin minulle tulee heti tarve toimia ja auttaa. Saviaho on kymmenlapsisen perheen esikoinen ja hän arvelee, että toisista huolehtiminen ja isomman joukon perään katsominen tulee jo lapsuudenkodista. Edunvalvojan ominaisuuksista tärkeimpänä hän pitää rohkeutta ja aitoa halua auttaa ja puolustaa työntekijöitä. Myös diplomatiaa ja ystävällisyyttä tarvitaan. Pitää ymmärtää molempia osapuolia, sekä työntekijää että työnantajaa, että tulee toivottu lopputulos, Saviaho muistuttaa. Työpaikan ongelmiin puuttuminen ei hänen mielestä vaadi kuitenkaan mitään muodollistaa asemaa. En ole koskaan ymmärtänyt mitään statuksia tai titteleitä, enkä haluaisi lokeroida asioita hoidettavaksi titteleiden mukaan. Itse en voi ainakaan olla puuttumatta työpaikan epäkohtiin, jos niitä tulee eteen. Elina Saviaho tuuraa Hki Pok Länsi alueen pääluottamusmies Tero Mäntylää pääasiassa hänen lomiensa aikana. Alue on maantieteellisesti laaja, joka tuo omat haasteensa. Postityöstä pääluottamusmiehen hommiin hyppääminen ei ole helppoa, varsinkaan kun aikaa valmistautumiseen ei juuri ole ja se kaikki pitää tehdä omalla ajalla. Pääluottamusmiehen vaativaan tehtävään Saviaho otti tuntumaa viime keväänä ja kesänä tuuratessaan Mäntylän lomia. Työpaikkakäyntien lisäksi hän ehti hoitaa määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita kokoaikaisiksi, toistaiseksi voimassa oleviksi työsopimuksiksi. Suurin osa edunvalvontaan liittyvistä asioista on Saviahon mukaan liittynyt kuitenkin työttömyysturvaan. Päivärahasta on tullut valtavasti kysymyksiä varsinkin muutosneuvotteluiden jälkeen, kun iäkkäämpiä henkilöitä osa-aikaistettiin. Osastomme suunnitteleekin tälle vuodelle työttömyysturvasta samanlaista koulutusta kuin vuosi sitten. Luottamusmies on työntekijän ääni Postista löytyy edelleen työpaikkoja ja yksiköitä, joissa luottamusmiestä ei ole. Saviaho ihmettelee aiheellisesti kuka työntekijöiden asioita vie työpaikalla eteenpäin, jos edunvalvojaa ei ole. Luottamusmies tarvitsee myös aikaa ja tiloja tehtävien hoitoon. Luottamusmiehellä täytyisi olla oma huone tai tila käytettävissä, johon työntekijät voivat tulla rauhassa keskustelemaan. Saviaho muistuttaa, että luottamusmies on myös työntekijöiden ääni pääluottamusmiehelle, ammattiosastolle, liittovaltuustolle ja sitä kautta aina liittohallitukseen asti. Edunvalvojat ovat ne kanavat, jotka välittävät viestiä kaikkiin suuntiin. Eli valitkaa nyt hyvät ihmiset omat luottohenkilönne siellä työpaikoilla, että äänenne kuuluu. Se on hieno tehtävä! Sanomalehdenjakelua ja päiväpostia Perspektiiviä postityöhön Elina Saviaho on saanut sekä sanomalehdenettä perusjakelun puolelta. Postissa hän on ehtinyt olla kolmeen otteeseen. Aloitin syksyllä 2000 vuorotteluvapaan sijaisena Helsingin Kannelmäessä, jossa olin vuoden. Haagassa jaoin postia vuodesta 2004 vuoteen 2015. Tein siellä myös konehommia, päivittäistulosteiden tulostamista, jakoa ja i-tallennuspalvelua. Sisämiestäkin tuurasin joskus. Haagan vuosina Saviaho jakoi perusjakelun lisäksi myös Hesareita. Yöllä sanomalehtien kanssa piti kiirettä, kun hänen piti olla vielä ensimmäisenä vastaanottamassa autoa. Kun jaoin Hesaria, tuijotin herkeämättä kelloa, että ”apua aika loppuu”. Perusjakelussa tein usein vielä urakointiakin. Se oli ihan kreisiä meininkiä, aivan posketonta. Välillä ihmettelen itsekin, miten sitä virtaa riitti. Haagan jälkeen Saviaho muutti Keuruulle Keski-Suomeen, jossa teki muutaman vuoden leipurin töitä Elosella. Nykyisessä Hyvinkään jakelussa hän on ollut vuodesta 2018. Jaan taajamassa autoreittiä ja olen selkäleikkausjonossa. Selkä on sökönä, joka kipuilee pahiten jalkaan. Tästä syystä jaan vain tiettyä reittiä, että pystyn olemaan töissä, kunnes leikkaus tulee. Työnantajan kanssa tästä on sovittu hyvässä hengessä. Saviaho kuuluu Uudenmaan osastoon, jossa hän on toimikunnan jäsen. Osastossa hän on toiminut myös sihteerinä pari vuotta, mutta työ ja 6-vuotiaan pojan hoitaminen vie tällä hetkellä niin paljon aikaa, että ylimääräisiä töitä on joutunut vähentämään. Hyvinkään alueella oli haastattelun aikana luottamusmiesvaalien valmistelut vielä kesken. Jäsenten eteen Saviaho on kuitenkin valmis järjestämään vielä aikaa ja lähti ehdolle. Jos valinta osuu kohdalle, rohkeudesta homman hoitaminen ei ainakaan jää kiinni. < PAUn XXVI liittokokouksessa kaksi vuotta sitten Elina Saviaho puhui viestinnän merkityksestä jäsenhankinnassa ja toivoi työpaikoille liittokansiota, josta löytyisi ajan tasalla olevaa materiaalia. Reitti_2_2023.indd 33 Reitti_2_2023.indd 33 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
35 34 Miten omavastuuaika vaikuttaa päivärahaan? Mihin liikkuvuusavustus on tarkoitettu ja milloin sitä saa? Työttömyyspäivärahaa saa, kun on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana viisi täyttä työpäivää vastaavan ajan eli omavastuuajan. Omavastuuajan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen, mutta sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuupäiviin ei voida lukea aikaa, jolta ei ole päivärahaoikeuttakaan, esimerkiksi karenssin ajalta. Arkipyhät voidaan lukea omavastuuaikaan, jos on ilmoittautunut TE-toimistoon ennen arkipyhää, eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan arkipyhäkorvausta lomautustilanteessa. Omavastuuaika asetetaan uudelleen, kun työssäoloehto täyttyy ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Sitä ei kuitenkaan aseteta uudelleen, jos työssäoloehto täyttyy ja uusi enimmäisaika alkaa vuoden sisällä siitä, kun edeltävä päivärahakauden enimmäisaikalasku alkoi ja omavastuuaika asetettiin. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samalla, kun palvelun ajalta maksetaan päivärahaa. Kassa vastaa Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja, jos vastaanottaa työn tai työn edellytyksenä olevan koulutuspaikan, joka on pitkän matkan päässä kodista. Liikkuvuusavustusta voi saada, jos työsuhde on vähintään kaksi kuukautta ja työmatka on pitkä. Kun kyse on osa-aikatyöstä, matkan tulee kestää vähintään kaksi tuntia ja kokoaikatyön kohdalla vähintään kolme tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen, eli 37,21 euroa päivässä. Sen päälle voi saada lapsikorotuksen alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista. Lisäksi avustukseen voi saada vielä korotusosan, jos työtai koulutusmatka on yhteen suuntaan yli 200 kilometriä. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä liikkuvuusavustushakemuksella, joka toimitetaan A-kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tai koulutuksen alkamisesta. Täytetyn lomakkeen voi toimittaa eAsioinnin kautta tai postitse. Mukaan laitetaan tarvittavat liitteet. A-kassan sivuilta löytyy lisää tietoa liikkuvuusavustuksesta sekä ohjeet hakemuksen tekemiseen. E kologista siirtymää ei kannata pysäyttää, koska ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä hyötyvät pitkällä tähtäyksellä kaikki. Samalla siirtymään liittyvät ongelmat voivat herättää huolta. Esimerkiksi energian ja ruoan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat. Tammikuun 17. päivä palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK lähtivät yli kuudenkymmenen muun järjestön kanssa mukaan Finnwatchin koordinoimaan kampanjaan, joka vaatii oikeudenmukaista ekologista siirtymää. Myös Postija logistiikka-alan unioni PAU on mukana kampanjakoalitiossa. – Me haluamme olla mukana ilmastokriisin torjumisessa. Kun toimet ovat oikeudenmukaisia ja ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen, on muutos oikeasti mahdollinen, muistuttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Avaimet seuraavalla eduskunnalla Kampanjalla halutaan vaikuttaa eduskuntavaalikeskusteluun ja tulevaan hallitusohjelmaan. Eduskuntavaaliehdokkaita kannustetaan sitoutumaan oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin, jotka on muotoiltu yhdessä kampanjaan osallistuvien järjestöjen kesken. Sitoumuksen antaneiden ehdokkaiden nimet julkaistaan kampanjan verkkosivuilla verkko-osoitteessa oikeudenmukainensiirtyma.fi. Ehdokkaat voivat vastauksissaan tuoda myös omin sanoin esille, miten aikoisivat kansanedustajana varmistaa oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän toteutumisen. Mikä on ekologinen siirtymä? • Ekologisella siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. • Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. • Yrityksissä, teollisuudessa tai vaikkapa kunnassa ekologinen siirtymä voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vetyteknologiaan, ja erilaisten uusien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa. • Haasteena on rajata kulutus planeetan kantokyvyn mukaan oikeudenmukaisuudesta ja talouden rattaiden pyörimisestä huolehtien. Lähteet: Ympäristöministeriö ja Finnwatch HYVÄ PAHA EKOLOGINEN SIIRTYMÄ – Miten muutos voidaan toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti? Kansalaiset voivat käydä sivustolla tarkistamassa, ketkä ehdokkaista ovat sitoutuneet periaatteisiin. Sivustolla voi käydä myös haastamassa ehdokkaita mukaan. Lisäksi siellä voi osallistua keskusteluun ja hakea vinkkejä somevaikuttamiseen aiheesta. Kymmenen periaatetta Kampanjassa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet on koottu kymmeneen kohtaan. Periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmastoja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa. Periaatteiden mukaan työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmastoja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin. Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotantoja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla. < Ekologisen siirtymän kiihtyessä alkaa olla ilmeistä, että osa toimialoista ja palkansaajista kuuluu siinä voittajiin ja osa häviäjiin. Siirtymän vinkkelistä ongelmallisilta aloilta työpaikkoja poistuu ja toisaalta uusia syntyy siirtymän voittaja-aloille. TEKSTI: ALEKSI VIENONEN Reitti_2_2023.indd 34 Reitti_2_2023.indd 34 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
35 34 Miten omavastuuaika vaikuttaa päivärahaan? Mihin liikkuvuusavustus on tarkoitettu ja milloin sitä saa? Työttömyyspäivärahaa saa, kun on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana viisi täyttä työpäivää vastaavan ajan eli omavastuuajan. Omavastuuajan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen, mutta sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuupäiviin ei voida lukea aikaa, jolta ei ole päivärahaoikeuttakaan, esimerkiksi karenssin ajalta. Arkipyhät voidaan lukea omavastuuaikaan, jos on ilmoittautunut TE-toimistoon ennen arkipyhää, eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan arkipyhäkorvausta lomautustilanteessa. Omavastuuaika asetetaan uudelleen, kun työssäoloehto täyttyy ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Sitä ei kuitenkaan aseteta uudelleen, jos työssäoloehto täyttyy ja uusi enimmäisaika alkaa vuoden sisällä siitä, kun edeltävä päivärahakauden enimmäisaikalasku alkoi ja omavastuuaika asetettiin. Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samalla, kun palvelun ajalta maksetaan päivärahaa. Kassa vastaa Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja, jos vastaanottaa työn tai työn edellytyksenä olevan koulutuspaikan, joka on pitkän matkan päässä kodista. Liikkuvuusavustusta voi saada, jos työsuhde on vähintään kaksi kuukautta ja työmatka on pitkä. Kun kyse on osa-aikatyöstä, matkan tulee kestää vähintään kaksi tuntia ja kokoaikatyön kohdalla vähintään kolme tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen, eli 37,21 euroa päivässä. Sen päälle voi saada lapsikorotuksen alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista. Lisäksi avustukseen voi saada vielä korotusosan, jos työtai koulutusmatka on yhteen suuntaan yli 200 kilometriä. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä liikkuvuusavustushakemuksella, joka toimitetaan A-kassaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tai koulutuksen alkamisesta. Täytetyn lomakkeen voi toimittaa eAsioinnin kautta tai postitse. Mukaan laitetaan tarvittavat liitteet. A-kassan sivuilta löytyy lisää tietoa liikkuvuusavustuksesta sekä ohjeet hakemuksen tekemiseen. Reitti_2_2023.indd 35 Reitti_2_2023.indd 35 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
37 36 1 2 8 3 7 4 6 5 Laadinta: Jyrki Takala PIENIÄ VUORISTO LÄTKÄKEVININ SUKUA -L HENKILÖKOHTAISESTI SUOPEITA VAKOJA PAHANTAHTOISIA SYNNYTTÄJÄN APUNA -LIITTO TABE PALLOKOSKETUS MAKSETTUJA JÄRKIÄ SAMMIO OLIO SUURUUS ISOISIÄ MÄKILÄHDE LAINOJA BOLT SOPEUTUA SOPIVUUS NESS SANAHARKKA SARJISKOIRA LAUTTA HALLITSIJALLA ERÄS KIANTO EKSTRAKTI AVUSTAVA TUTKIMISTA LAURI SIEVÄ KESKEYTYÄ VONKUA TIELLE HUPENEVA SPITAALI HIKI HÄVITYS FARMIT VANNOTTU n. LÄTKÄPÖYSTI JÄRKIÄ FIATEJA LAULAJATAR KIEROUS PYYTÄÄ KAULOIHIN MATTILA JÄÄSKELÄINEN LIOTTA CHARLES SIENI RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. JOKAINEN HEITTÄÄ LUSIKAN NURKKAAN. Mutta harva miettii, minkä arvoinen se on. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 10.1.2023 11.59 10.1.2023 11.59 Reitti_2_2023.indd 36 Reitti_2_2023.indd 36 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
37 36 Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. JOKAINEN HEITTÄÄ LUSIKAN NURKKAAN. Mutta harva miettii, minkä arvoinen se on. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 10.1.2023 11.59 10.1.2023 11.59 Reitti_2_2023.indd 37 Reitti_2_2023.indd 37 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
39 Menoon mukaan Eläkeläisetkin tapaavat Rovaniemen Talvipäivillä Jo lähes tuttuun tyyliin eläkeläisetkin kokoontuvat talvipäivillä. Rovaniemellä tähän on mahdollisuus lauantaina 1.4. klo 14–16.00 Santa`s Hotel Santa Clausissa. Tule tapaamaan vanhoja tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia! Eläkkeelle jääminen muuttaa ihmisen elämäntilanteita, toimintoja ja olosuhteita. Siihen voi varautua ja valmistautua ennakkoon. Päivittäinen elämänrytmi tulee muuttumaan, kun ansiotyö loppuu ja vapaa-aika lisääntyy. Ei ole enää päivittäistä työyhteisöä ja työkavereita ympärillä. Useille ikäihmisille on vaikeinta yksinäisyys ja tunne tarpeettomuudesta. Neljän seinän sisälle ei kannata kuitenkaan jäädä yksin makaamaan. Useimmilla alueilla ja paikkakunnilla on erilaisia eläkeläisjärjestöjäja kerhoja, joihin kannattaa lähteä mukaan. Esimerkiksi Eläkkeensaajien Keskusliiton sivuilta saat tietoa alueesi EKLyhdistyksestä osoitteesta www.ekl.fi/tietoa-meista/yhdistykset. Talvipäivillä tavataan! Pekka Korhonen, eläkeläinen, Pasilan osasto Kainuun osaston kaksi mökkiä vuokrattavana PAUn jäsenille Kainuun osasto vuokraa kahta mökkiä PAUn jäsenille kesällä 2023. Mökit ovat vuokrattavissa 1.6 31.8.2023. Mökit sijaitsevat Oulunjärven rannalla, noin 25 km Kajaanista. Mökeiltä rantaan on noin 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki 1 on vuonna 1985 valmistunut hirsimökki noin 45 m2. Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa on 5 henkilölle. Mökki 2 , noin 65 m2 on rakennettu 1960 luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on kaksi saunaa, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti, Biolan kuivakäymälä ym. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAU Kainuun osaston kotisivuilta www.paukainuunosasto.pau.fi Hinnat: Mökki 1 • Vuorokausihinta 50 € • 1 viikko 300 € Mökki 2 • Vuorokausihinta 40 € • 1 viikko 250 € Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist, 050 598 1806, jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen, 044 566 7119, mattijokelainen8@gmail.com. PAUn XVII Talvipäivien ohjelma Talvipäivät pidetään Rovaniemellä 1.-2.4.2023. Päätapahtumat ovat lauantaina 1.4. ja sunnuntaina 2.4. Santa’s Hotel Santa Claus-hotellissa, Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi. Lauantai 1.4.2023 • Messutila avoinna klo 9–13.00 • Avajaiset klo 11–13.00 • Keilaus klo 12.30–16.30, Santasport, Hiihtomajantie 2, 96400 Rovaniemi • Ämpärigolf klo 14–16.00, kävelykadulla Hotelli Santa Clausin edustalla • Lounas klo 13–14.00 • Ammattiryhmäkokoukset ja eläkeläisten tapaaminen klo 14–16.00 • Iltajuhlat 19.00Iltajuhlien menosta vastaa The Bilebändi. Juhliin myydään hotellilla etukäteen juomalippuja hintaan 7,50 € /kpl. Sunnuntai 2.4.2023 • Työehtoklinikka klo 9.30–12.30 • Lounas klo 12.30–13.30 Lue lisää Talvipäivistä osoitteesta www.pau.fi/pau/talvipaivat-2023. Lisätietoja myös Jyrki Sutiselta, 050 3011 264 tai 040 776 2176, jyrki.sutinen@posti.com tai Jarmo Tuomiselta, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. HUOM! Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on samaan aikaan talvipäivien kanssa eli 2.4. Muista äänestää ennakkoon 22.–28.3. 38 Reitti_2_2023.indd 38 Reitti_2_2023.indd 38 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
39 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Oliver Welling. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 1/2023 A U L I I T U R A T E R A N S K A I L K E Ä T N I T K A S S I T K E V Ä T J O O V E L L A I E L I K O T I T I Ö T S I L L I J U U S O O S U S A I N O S K U H O V I T O T T U A I L M A R I U L U O T A U S P I S T U V U U S T U S S I T L U L I S T A T A U O T A M I K K I E T E E N M L E L I O T L K A T O O V A L A E E T U U K I N A E P Ä R E I L U U S A N O A P E L I L U N T A L E I T R A Y T A V O I N A N N E A T T E T A T T I Ristikon avainsana: KIRKAISU PAUn Länsi-Suomen osaston kevätkokous Aika: Lauantaina 25.3.2023 klo 13.00 Paikka: Ravintola Fööri, Sinkokatu 11, 26100 Rauma Käsiteltävät asiat: • vuoden 2022 toimintaja tilikertomus sekä toiminnantarkastajan lausunto • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille • käsitellään osaston kesäpaikan Nupulan myyntiä • käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat • PAU:n Liittosihteeri Jussi Saariketo kertoo ajankohtaisia asioita • ajankohtaiset alueelliset asiat esittää pääluottamusmies Mauri Alanen Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille ruokailun. Matkakulut maksetaan laskua vastaan vähennettynä omavastuuosuus. Ilmoittautumiset alueen toimikunnan jäsenille tai edunvalvonnalle. Tiistaiaamuna 21.3 alueidensa luottamusmiehet ja toimikunnan henkilöt keräävät kokoukseen ilmoittautuvien nimet. Ennakkotiedot osanottajista tarvitaan ruokailun vuoksi. Näin emme joudu maksamaan ylimääräistä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kyselemään. Toimikunta PAUn Porvoon osaston vuosikokous Aika: Perjantaina 14.4.2023, klo 18.00 Paikka: Ravintola Seireeni, Linnankoskenkatu 45, 06100 Porvoo Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa on ruokatarjoilu. Tervetuloa! Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Aika: Maanantaina 17.4.2023, klo 15.00 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Nuotiorannan mökit haettavana kesälle 2023 PAUn Lahden osaston vapaa-ajanviettopaikassa Nuotiorannassa Asikkalan Pulkkilanharjulla on mökkejä haettavana koko kesäksi ajalle 1.5.-30.9.2023. Haettavana ovat mökit numero 1, 3 ja 9. Mökkien arvontaan voivat ensisijaisesti osallistua PAUn Lahden osaston jäsenet. Mikäli hakemuksia tulee vähemmän kuin mökkejä on tarjolla, voi mökkien hakuun ja arvontaan osallistua kuka tahansa liiton jäsen. Mökkiä voi hakea vuokrattavaksi myös kimpassa muiden liiton jäsenten kanssa. Mökin vuokra ajalta 1.5.-30.9.2023 on yhteensä 1250 € (250 €/kk). Hakemukset on tehtävä 6.4. mennessä kirjeellä: PAUn Lahden osasto ry, taloudenhoitaja Pentti Wikman, Monontie 6 C 32, 15950 Lahti tai sähköpostilla lahdenosasto@gmail.com. Kirjallisesta hakemuksesta tulee ilmetä nimi ja osoite, allekirjoitus, sekä maininta että on tutustunut Nuotiorannan sääntöihin. Hakemuksesta tulee ilmetä myös mökin numero, jota on hakemassa. Toimikunta käsittelee sitovat hakemukset ja suorittaa mökkien arvonnan kokouksessaan 18.4. Säännöt ja lisätietoa mökkien hakemisesta sekä arvonnasta löytyy osastomme kotisivuilta osoitteesta: www.lahdenosasto.pau.fi/ osastomme/lomapaikka-nuotioranta Asiasta voi myös tiedustella sähköpostilla: lahdenosasto@gmail.com Reitti_2_2023.indd 39 Reitti_2_2023.indd 39 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
41 40 På svenska A ndersson har gjort en lång karriär inom lageroch logistiksektorn. 35 år hos olika arbetsgivare omfattar uppgifter som lagerföreståndare, lagerförman, hr-chef och lagerchef. En specialyrkesexamen inom ledarskap och företagsledning slutförde han i somras. Axla Logistics har cirka 30 anställda. Utöver lagerfunktionerna består personalen av två chefer och kontorspersonal. Majoriteten av personalen är egna, hyrda arbetstagare anlitas vid behov. Axla Logistics är en enhet inom e-handelslogistik och ägs av Ålands Post. Bolaget inledde sin verksamhet på Mantalsvägen i Vanda i oktober 2019. Teamledaren Björn Andersson organiserar dagens arbete och sköter de dagliga rutinerna. TEXT & FOTO: JUHA PÖYRY Axlas teamledare Björn Andersson leder genom att diskutera Arbetsdagen för teamledaren, den officiella titeln är Team Leader, börjar strax före klockan åtta. – Det första jag kollar på datorn är hur många beställningar som har kommit in. Jag går igenom dem så att jag vet hur jag placerar arbetstagarna och var jag behöver mer arbetskraft. Varje morgon gör jag en runda i hallen och ser till att alla är där eller om någon saknas. Och om vi har ett specialprojekt på gång, går vi igenom det också, säger Andersson. Efter morgonrutinerna fokuserar Andersson på sina så kallade egna arbeten som hänför sig till all slags lagerverksamhet. I teamledarens arbete ingår också daglig informationsdelning och diskussion med arbetstagarna. – Det är många frågor som dyker upp under dagen, hur vi ska sköta olika saker. Arbetet består ganska mycket av utredningar vid sidan av det egna arbetet. Ibland är det mycket bråttom, ibland är det lugnare, men jobb finns det hela Reitti_2_2023.indd 40 Reitti_2_2023.indd 40 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
41 40 tiden. Måndagar och fredagar är för närvarande lite lugnare dagar, men annars är det full rulle hela tiden. Ledarskap kräver förmåga att vara närvarande Att arbeta med människor känns naturligt för Björn Andersson. Under sin fritid är han lagledare för handbollslaget Grankulla IFK, en syssla som också innebär att arbeta med ett team och ordna saker och ting. – Jag gillar att utmana mig själv och få människor att fungera så effektivt som möjligt också i arbetsmiljön. Därför genomförde jag tilläggsstudier och jag försöker avskaffa gamla ledarskapsstilar. Till exempel ledningsstilen ”management by perkele” ska inte längre få finnas, även om man ibland hör talas om den och själv har jag också sett och upplevt den. Andersson använder begreppet energiledarskap om modernt ledarskap. – Ur min synvinkel betyder det att jag kan ta itu med eventuella problem innan de ens blir synliga. En bra ledare märker snabbt om en person mår dåligt. Om det finns negativ energi på arbetsplatsen, måste chefen våga ta upp saken till diskussion i tid och diskutera vad det beror på. Med andra ord kräver ledarskap förmåga av chefen att vara närvarande. Chefen måste förstå att man inte kan styra människor som robotar genom att enbart ge dem order uppifrån. Känslan av framgångsrikt arbete och arbetsglädje utgår enligt Andersson från arbetskamraterna som också ska berömmas för ett gott arbete. – Det viktiga är människorna på arbetsplatsen. Om jag till exempel leende kommer på fredagen och tackar för en bra arbetsvecka och önskar en god helg, tycker jag att jag har gjort något rätt. Eller när jag över huvud taget ser att de anställda ler på jobbet. Axla vill ha sin del av tillväxtbranschen Axla Logistics ägs av Ålands Post och verkar inom en ytterst konkurrensutsatt sektor. Tillväxten inom e-handeln har varit hisnande under de senaste åren och som logistikföretag vill också Axla ha sin del av den. Bolaget inför för närvarande ett nytt lagerhanteringssystem som även Andersson är med och genomför. – I programmet ingår naturligtvis hållbarhetsaspekter och miljö, vilket i praktiken innebär att miljöfrågorna beaktas i all planering, alla anvisningar och alla arbetslokaler. Enligt en e-handelsundersökning som Posti lät utföra 2022 köper 85 procent av konsumenterna via nätet minst en gång i månaden, 14 procent varje vecka. Förbundet för finsk handel förutspår att i värsta fall kommer upp till 40 procent av detaljhandeln i Finland att försvinna fram till 2030. Bakom förändringen ligger de stora trenderna, såsom urbanisering, e-handelns tillväxt och digitalisering. – Axlas mål är naturligtvis att växa samtidigt som marknaden. Jag började jobba här för att dela med mig av min erfarenhet av branschen och av ledarskap. Jag vill tillsammans med arbetsgivaren delta i bolagets tillväxt och utveckling, betonar Andersson. Tillväxten innebär också utmaningar för e-handeln när det gäller antalet returer som belastar leveranskedjan och miljön, i procent kan denna siffra vara mycket stor. – Jag får inte berätta om Axlas siffror, men till exempel hos Amazon returneras upp till 60 % av de produkter som Amazon levererat. Det väcker ju funderingar över hur mycket Amazon skickar ut och hur mycket som kommer tillbaka. Även om returerna i de flesta fall är kostnadsfria för konsumenterna, är de inte kostnadsfria för företagen. Hur som helst måste returerna hanteras och verksamheten ge vinst. – Det handlar också om företagets konkurrenskraft, hur företaget ska klara sig, säger Andersson. < 3 Axla Logistics Team Leader Björn Andersson säger att arbetsglädje uppstår genom trevliga arbetskamrater. Bredvid är Daniela Kraufvelin, Warehouse Operator. Vad är Axla Logistics? • Axla Logistics är en enhet inom e-handelslogistik som ägs av Ålands Post. • Bolaget inledde sin verksamhet på Mantalsvägen i Vanda i oktober 2019. Axla har cirka 30 anställda. • Bolaget tillhandahåller alla delområden inom e-handelslogistik: mottagning, lagring, orderhantering, förpackning och postning av varor samt hantering av returer. • Axla Logistics tillämpar det kollektivavtal som PAU förhandlat fram för Ålands Post. Reitti_2_2023.indd 41 Reitti_2_2023.indd 41 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
43 42 Kolumni Kokoomus haluaa postipalveluissa kulut valtiolle, kuritusta duunarille ja voitot yksityisille. JUHA JAATINEN ........................................ Koulutusja järjestötoimitsija S aimme lukea taannoin Helsingin Sanomista säväyttävän otsikon ”Kokoomus haluaa siirtää postin jakamisen pois Postilta.” Otsikko nostaa hymynkareen huulille. Entä Alko? Haluaako kokoomus, että Alko ei myy alkoholia, VR ei saa ajaa junilla ja Veikkaus ei saa järjestää vakioveikkausta? Kun esitykseen tutustuu tarkemmin, niin kyllä hymy hyytyy. Nämä ovat tosissaan. Kokoomus esittää tätä markkinaja kilpailupoliittisessa ohjelmassaan. Ohjelman otsikko on ”Reilumman kilpailun Suomi. ” Puolue esittää otsikon ”Avataan postimarkkinat muuttuneessa maailmassa” seuraavaa: "Irrotetaan Postista posti-infrastruktuurista vastaava erityistehtäväyhtiö, joka säilyy 100-prosenttisesti valtion omistuksesta (“Suomen Posti-infra Oy”). Tämä yhtiö vastaa joko omana toimintana tai ostopalveluilla postin keräämisestä ja lajittelusta. Ostetaan jakelu alueittain vapailla markkinoilla olevilta yrityksiltä. Irrotetaan Postista pakettija rahtilogistiikasta vastaava yhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa omistajille. Yhtiö toimii täysin vapailla markkinoilla. Valtio voi luopua omistuksesta jollain aikataululla." Mitä tämä tarkoittaa? Ihan ensimmäisenä huomiona on todettava, että postimarkkinat on jo avattu apposelleen. Tämä tapahtui kokoomuksen ollessa viimeksi hallitusvastuussa. Tässä paperissa tehty esitys tarkoittaa sitä, että heikosti tuottava yleispalvelutoiminta, jonka arvon kokoomuskin tunnustaa, jää valtion omistukseen. Tämä yhtiö antaa kenkää työntekijöilleen ja ostaa jakelun yksityisiltä yrityksiltä. Sen sijaan voittoa tuottava osa irrotetaan Postista. Viimeksi mainittu yhtiö yksityistetään. Ei postia Postin jaettavaksi Kokoomus esittää Postin työntekijöille potkuja Postilta ja Postin tuottavan toiminnan yksityistämistä. No, kokoomus haluaa voitot yksityisille ja kulut valtiolle. Toisesta suupielestään puolue on huolestunut valtion velkaantumisesta. Nyt se esittää valtiolle tuottoisasta toiminnasta luopumista ja samaan aikaan tulojen pienentämistä alentamalla veroja. Kukaan ei veroja isommin rakasta, mutta eivät veronalennuksetkaan oikein istu, kun on huolestunut valtion velkaantumisesta. Kokoomus luottaa yksityistämiseen ja veronalennuksiin kuin pässi suuriin sarviinsa. Kumpikaan ei ole reilu eikä oikeudenmukainen. Yksityistäminen ei johda reiluuteen eikä palvelujen hintojen alenemiseen. Ottamatta asiaan moraalista kantaa, yksityinen yrittäjä maksimoi voitot. Siihen ei kuulu reilut hinnat. Kokoomuksen esittämä miljardin maksava valtion tuloverojen alennus: koska kaikista pienituloisimmat eivät maksa valtion veroa, 1400 €/kk tienaavan veronalennuksen vaikutus olisi €/kk, 2000 €/kk ansaitseva hyötyisi reiluudesta 10 € /kk. Isoin hyöty tuosta toimenpiteestä kohdistuisi suurituloisiin. Kun puolue näiden yksityistämisja tuloveronalennustekojen jälkeen haluaa vielä tasapainottaa valtion budjettia, niin se tarkoittaa rajuja leikkauksia julkisiin menoihin. Se tarkoittaisi leikkauksia julkisen palvelujen hoitoon, jossa sosiaalija terveydenhoito on merkittävä osa. Kokoomus haluaa postipalveluissa kulut valtiolle, kuritusta duunarille ja voitot yksityisille. Valtiontaloudessa lisää rahaa hyvätuloisille ja leikkauksia yhteisiin palveluihin. ”Reilumman kilpailun Suomi”? Minulla on eri käsitys sanan ”reilu” tarkoituksesta. Eduskuntavaalit toimitetaan Suomessa ennakkoäänestyksenä 22.–28. maaliskuuta, varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta. < Reitti_2_2023.indd 42 Reitti_2_2023.indd 42 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 3.4. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_2_2023.indd 43 Reitti_2_2023.indd 43 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55
Vaalistaja on sinua varten, joka kaipaat vaaleihin vähemmän poliittista jargonia ja enemmän helposti ymmärrettävää sisältöä. Taustoitamme vaalikeskustelussa olevia aiheita ja avaamme sinulle, miten puolueiden tavoitteet vaikuttaisivat työntekijän elämään. Vastauksen tähän ja moneen muuhun asiaan kertoo Vaalistaja.fi Tilaa viikkokatsaus suoraan sähköpostiisi Vaalistaja.fi/tilaa Mitä yhteistä on kestävyysvajeella ja ananaksella pizzassa? Etsitkö työntekijöiden arvojen mukaisia ehdokkaita? Tutustu eduskuntavaaliehdokkaisiin, jotka ovat työntekijän puolella www.eduskuntavaaligalleria.fi Voit selailla ehdokkaita muun muassa ammattiliiton, vaalipiirin ja puolueen perusteella. Vaalistaja on SAK:n ja sen liittojen äänestysaktivointikampanja. Ennakkoäänestys on 22.–28.3.2023 ja äänestyspäivä 2.4.2023. Reitti_2_2023.indd 44 Reitti_2_2023.indd 44 10.3.2023 14.55 10.3.2023 14.55