Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2024 Marika Leino kannustaa edunvalvontatehtäviin 15 Porin jakelussa kokeiltiin Paxsteria 6 16 Hylky tuli miten voin valittaa? 28 PAUn jäsentutkimuksen tulokset 20 Viisas valmistautuu eläkkeelle REITTI_2_2024.indd 1 REITTI_2_2024.indd 1 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
3 2 Reitti 2 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 300 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 47 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 3 27.5. 19.6. 4 12.8. 4.9. 5 23.9. 16.10. 6 18.11. 11.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 6 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Luukuista on moneksi 10 Vakuutusyhtiön päätöksistä valittaminen 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Kesäyöt MSM-koneella 13 Nuoria autettiin taas kesäduunari-infossa 15 Yhteistoimintalaissa keskeistä on jatkuva vuoropuhelu 16 Orpo hallitusohjelma 18 Työturvallisuuslaki edellyttää työn kuormituksen selvittämistä 20 Postin kuljetusvälineet muuttuneet ajan saatossa 22 VAPAALLA : Lentopallo on Raunioniemen perheen yhteinen harrastus 24 Åland Postin työehtosopimus uusittu 24 Lajitteluhenkilöstön taukokiistaan sovinto 25 OTTEITA TYÖELÄMÄSTÄ 26 SANA ON VAPAA: Lajittelun ja jakelun teho ovat romahtaneet 28 Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttaisivat ansiopäivärahaan 29 Ristikko 30 MENOON MUKAAN : Kaakkois-Suomen osasto risteili Astuvansalmen kalliomaalauksille 33 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 34 På svenska 36 KIRJA: Seitsemän pientä postiljoonia on muisto vain 37 KOLUMNI: Säätypäivillä ei duunarin ääni kuulu 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 39 Muutosilmoitukset 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Porissa kokeiltiin Paxsteria 8 Olipas taas mukavat Talvipäivät 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Aluueelliset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valittu 14 Nyt haetaan hyvää luottamusmiestä 15 Porin jakelun luottamushenkilö Marika Leino 16 Hylky tuli miten voin valittaa? 19 KYSYVÄLLE VASTATAAN 19 SOL maksaa palkkoja perutuilta vuoroilta 20 PAUn jäsentutkimus 2024 22 Yksisarvinen lumimies ja laiska työtön 26 Työttömyysturvaan rajut leikkaukset 28 Viisas valmistautuu eläkkeelle 30 Ole utelias, kokeile uutta, älä jää sohvaperunaksi 32 Koordinoitua hajauttamista 34 SAK:n eurovaalitavoitteet 36 Auralan edulliset lomaviikot arvotaan huhtikuussa 38 Osastojen mökit haettavissa kesälle 2024 40 Ristikko 41 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 42 MENOON MUKAAN 46 KOLUMNI: Ay-vastaisuuden ideologiset juuret 47 Muutosilmoitukset 8 42 REITTI_2_2024.indd 2 REITTI_2_2024.indd 2 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Ay-liikkeen renessanssi? Seuraavan Reitin aineiston deadline on 27. toukokuuta. Lehti ilmestyy 19.6. Pä äk ir jo it us P ääministeri Petteri Orpon hallitus julisti EK:n tuella käytännössä sodan ay-liikettä vastaan viime kesänä esittelemällä Säätytalolla uuden hallitusohjelman. Ohjelman nimi on ironisesti Vahva ja välittävä Suomi. Hallitus on sisällyttänyt poikkeuksellisen laajan ja yksipuolisen työehtojen heikentämisohjelman hallitusohjelmaan, jossa laki teitse viedään heikennyksiä työehtoihin. Samalla romutetaan koko neuvottelujärjestelmää ja sopimusoikeutta ulottamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin ilman luottamusmieslukkoa. Kirsikkana kakussa on vielä rajut leikkaukset työttömyysja sosiaaliturvaan. Ja kaikki tämä kuorrutetaan rajoittamalla poliittisia lakkoja, ettei hallituksen leikkuria voisi enää vastustaa. Tätä kirjoittaessa Suomen vienti ja tuonti seisoo, tavaraliikenne on pysähtynyt ja maa on historiallisen suuressa työmarkkinakriisissä. Eikä hallitus suostu neuvottelemaan, vaikka SAK on tehnyt merkittäviä vastaantuloja. Yhteisiä ratkaisuja ja kompromisseja ei hallituksen puolelta edes yritetä saada aikaan. Tämä tekee lopulta näkyväksi sen mistä politiikassa on kyse. Hallitus tekee ideologista politiikkaa, johon kokoomuksen rahoittaja EK on kirjoittanut selvät askelmerkit. Sipilän hallituksen aikana ay-liikettä ei saatu vielä kyykkyyn, mutta nyt ollaan jo lähellä. Vai ollaanko? Viime keväänä Työja elinkeinoministeriö julkaisi tutkimuksen palkansaajien järjestäytymisasteesta, jonka tulokset olivat hälyttäviä. Vuoden 2021 lopussa edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten järjestäytymisaste oli vain 54,7 %. Ilmiölle on monta syytä, mutta väkisin herää kysymys, pitääkö työntekijät kaikkea sitä mitä aiemmat sukupolvet ovat vuosikymmenten aikana saavuttaneet liian itsestään selvinä. Nukutaan ruususen unta, kunnes joku ravistelee hereille. No nyt ravistellaan ja tämä näkyy siinä, että jäsenyys alkaa kiinnostaa. Esimerkiksi JHL:ään liittyi yksistään tammikuussa ennätykselliset 3 450 uutta jäsentä. Meillä PAUssakin jäsenmäärään tuli mukava piikki, kun joulu-tammikuussa saimme liittoon 277 uutta jäsentä. Se on normitilanteeseen verrattuna todella paljon. Työmarkkinakriisin aikana on puhuttu myös ay-liikkeen renessanssista, johon hallituksen toimet ja kasvavat jäsenmäärät antavat aihetta. Kävi nykyisessä kriisissä miten hyvänsä, muutos on mahdollista vain järjestäytymällä. Muussa tapauksessa työmarkkinoista ja työntekijöiden asemasta päätetään aina neljän vuoden välein eduskunnassa. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_2_2024.indd 3 REITTI_2_2024.indd 3 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Antti Jääskeläinen Posti Group Oyj:n uusi toimitusjohtaja Posti Group Oyj:n hallitus on nimittänyt DI Antti Jääskeläisen, 51, Posti Group Oyj:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään kesälomakauden loppuun mennessä. Antti Jääskeläinen siirtyy Postille UPM:stä, jossa hän on toiminut UPM Raflatac liiketoiminta-alueen johtajana ja UPM konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2016. Tammikuusta 2024 lähtien hän on toiminut myös UPM Communications Papers liiketoiminta-alueen väliaikaisena johtajana. Tätä ennen Jääskeläinen on toiminut johtotehtävissä mm. Amer Sportsilla ja Stora Ensossa. Antin vahva kaupallinen osaaminen, ymmärrys logistiikka-alan kompleksisesta toimintaympäristöstä sekä ihmisten ja liiketoiminnan tuloksekkaan johtamisen taidot hyödyttävät Postia, kun se jatkaa uudistumistaan, sanoo Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae. < Lähde: Posti Paula Viikari Postin työkykyja hyvinvointijohtajaksi Paula Viikari on nimitetty Posti-konsernin työkykyja hyvinvointijohtajaksi (Wellbeing Director). Viikari siirtyy tehtävään Valiolta, jossa hän on tehnyt pitkän uran muun muassa tehtaanjohtajana sekä osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin parissa. Postilla hänen vastuullaan tulee olemaan työhyvinvoinnin ja sen mittaamisen pitkäjänteinen kehittäminen. Viikari aloittaa Postilla viimeistään kesäkuun 2024 alussa. Ihmisten hyvinvoinnin merkitys tuloksenteossa ja tavoitteiden saavuttamisessa on selkeä. Haluan olla edistämässä sellaista työkulttuuria, jossa hyvinvointi ja tuloksentekokyky ovat parhaassa mahdollisessa balanssissa, sanoo Paula Viikari. < Lähde: Posti K uv a: U PM K uv a: Va lio REITTI_2_2024.indd 4 REITTI_2_2024.indd 4 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
5 4 Postille strateginen kumppanuus CGI:n kanssa Posti on solminut strategisen kumppanuuden ITja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiö CGI:n kanssa. Kumppanuus tarkoittaa digitaalisten monikanavaviestintäpalvelujen ja sovellushallintapalvelujen kehittämisestä ja toimittamisesta Postipalveluille. Yhteensä 88 työntekijää neljässä maassa, Suomessa (23), Virossa (3), Latviassa (12) ja Puolassa (50), siirtyi CGI:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä 1. maaliskuuta 2024 alkaen. CGI:lle siirtyvä palvelutuotanto kattaa laskujenja viestinvälityspalveluiden tekniset järjestelmät sekä näiden parissa työskentelevän henkilöstön. 19.2.2024 käytiin uudelleenorganisaa tio neuvottelut Postille jäävän henkilöstön Strategy, Offering ja IT –yksiköissä. Organisaatiomuutoksen piirissä on yhteensä 68 työntekijää; Posti Jakelu Oy 43 hlöä ja Posti Messaging Oy 25 hlöä. Muutos ei aiheuttanut irtisanomisia tai irtisanomisperusteisia muutoksia työsuhteisiin. < Lähde: Posti Muutosneuvottelut saatiin päätökseen 13. helmikuuta. Uusi organisaatio astuu voimaan 1.4.2024. Neuvotteluiden tavoitteena työantajalla oli yksinkertaistaa ja selkeyttää organisaatiorakennetta. Tämä tulee näkymään jatkossa esimerkiksi pienempinä tiimikokoina. Tuotantosihteerin ja tuotantovastaavan tehtävien merkitystä tarkasteltiin neuvotteluiden aika -na useampaan kertaan. Ko. tehtävät päätettiin kuitenkin lakkauttaa ja tilalle uuteen organisaatioon tulee tuotantoesihenkilön tehtävä. Palvelupäällikön tehtävä säilyy edelleen, kuitenkin niin, että rooleja on jatkossa vähemmän. Uusiin rooleihin valittujen henkilöiden tueksi työnantaja toteutAlueelliset työeläkekoulut vuonna 2024 Perinteinen ja toivottu, Telan järjestämä alueellisten työeläkekoulujen livekiertue tulee taas! Ja mitä ajankohtaisimmalla teemalla, sillä tämän vuoden aikana neuvotellaan Suomen seuraava eläkeuudistus! Työeläkekoulut on tarkoitettu liitoissa eri rooleissa toimiville sekä aktiiveille ja jäsenille. Kiertue alkoi torstaina 14.3. Vaasasta ja päättyy 10.10. Mikkeliin. Kiinnostavien kysymysten äärellä ollaan: Mistä asioista eläkeuudistuksessa neuvotellaan ja miten? Miltä pohjalta uudistusta tehdään? Mitä uudistus voi tarkoittaa palkansaajalle? Ohjelma ja ilmoittautuminen Telan sivuilla: tela.fi/ajankohtaista/ koulutukset-ja-tapahtumat/alueelliset-tyoelakekoulut-2024 • Kouvola 4.4. • Oulu 11.4. • Kuopio 25.4. • Rovaniemi 3.9. • Pori 18.9. • Helsinki 24.9. • Mikkeli 10.10. Ifin Liittovakuutuksesta maksettiin PAUn jäsenille noin 73 000 euroa Vuonna 2023 vakuutusyhtiö Ifin tapaturmaja matkustajavakuutuksesta maksettiin PAUn jäsenille korvauksia 72 672 euroa. Matkustajavakuutuksesta maksettiin korvauksia 40 547 euroa, tapaturman hoitokuluja 25 852 euroa ja tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta 6 273 euroa. Vuosien 2018–2023 aikana jäsenille on maksettu vakuutuksista korvauksia yhteensä 735 823 euroa. Ifin tapaturmaja matkustajavakuutus on PAUn jäsenetu, joka sisältyy liiton jäsenmaksuun. Lisätietoja vakuutuksista saat osoitteesta if.fi/pau. < Työeläkekoulu järjestetään yhteistyössä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. < Postipalveluiden Perusjakelun toimihenkilöiden muutosneuvottelut käyty taa mittavan koulutuspaketin. Koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa työssä onnistuminen ja läsnä oleva esihenkilötyö. Koulutukset alkavat kevään aikana ja jokainen esihenkilö tullaan kouluttamaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Uuden tuotantoesihenkilötehtävän palkkaluokka on C05. H-osan henkilökohtaiset arvioinnit tullaan tekemään syyskuun 2024 aikana. Mahdollinen muutos astuu kuitenkin voimaan takautuvasti 1.8.2024 alkaen. Lisätietoja toimihenkilöiden pääluottamusmiehiltä: Martti Määttä muu Suomi, puh. 050 590 4739 ja Laura Meriläinen PKS, puh. 0400 927 475. < REITTI_2_2024.indd 5 REITTI_2_2024.indd 5 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
7 66 Työnkuva Porin jakelussa kokeiltiin PAXSTERIA Jan Appelö valmistautuu Paxsterilla jakelureitille. REITTI_2_2024.indd 6 REITTI_2_2024.indd 6 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
7 6 K yburtzeissa on huomattu aina silloin tällöin pieniä vikoja. Kaasu on saattanut nykiä ja laite pysähtyä, myös kontaktihäiriöitä avaimen tunnistamisessa on havaittu ja lukkojärjestelmää on vaihdettu takaisin alkuperäiseen, fyysiseen avaimeen. Jakelussa onkin mietitty mitä vaihtoehtoja skoottereille voisi tulevaisuudessa löytyä. Yksi vaihtoehto on katettu, nelipyöräinen, mopoksi luokiteltava Paxster, jota käytetään Norjan Postissa ja useissa eri jakeluyhtiöissä Ruotsissa. Sähkökäyttöinen Paxster on B-kortillinen, ei kuitenkaan auto, mutta ehkä lähempänä jotain mönkijää, joka ei jää liikenteessä jalkoihin. Siinä on hyvän kokoiset renkaat, painopiste alhaalla ja akusto antaa painoa takapyörien päälle. Paxsterissa on hyvä veto. Nyt halutaan tarkastella millaisille reiteille se soveltuu parhaiten, kertoo Porin jakelukeskuksen tuotantosihteeri Teemu Keto. Porin jakelukeskuksesta jaetaan postia laajalla skaalalla 75 000 jakelupisteeseen erilaisille alueille eri jakeluvälineillä. Alue on siis ihanteellinen eri kulkuneuvojen testaukselle. Jos Paxstereita päädytään tilaamaan, niin arvelisin, että aikaisintaan ensi syksy voisi olla ajankohta, jolloin niitä näkyisi enemmän. Mitään päätöksiä Kyburtzeista luopumiselle ei kuitenkaan ole, enkä usko, että niistä luovutaan ainakaan kokonaan, Keto huomauttaa. Paxstereita testataan Suomessa kahdella eri mallilla. XL-mallia kokeiltiin Porissa maaliskuussa. Aika näyttää syrjäyttääkö Paxster nykyiset Kyburtz skootterit. Tuotantosihteeri Teemu Keto (oik.) kertoi Paxsterin ominaisuuksista PAUn liittosihteeri Jussi Saarikedolle ja pääluottamusmies Mauri Alaselle. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Kypärällä vai ilman? Postityöntekijä Santtu Salmi kokeili Paxsteria viikon verran. Skootteriin verrattuna eroja löytyy. Paxster toimii paremmin kerrostaloalueilla, se on vakaampi ja turvallisempi. Eikä jää liikenteessä jalkoihin, kun sillä pääsee kuutta seitsemää kymppiä, Salmi kertoo. Paxster tuntuu menevän hyvin eteenpäin myös auraamattomilla teillä, lumessa ja loskassa. Viime kädessä sen toimivuus riippuu ihan siitä, millaisella alueella sillä jakaa. Parannuksista tulee äkkiä mieleen ainakin vilkun käyttö. Hanskojen kanssa se on hieman hankalaa. Toinen Paxster-kuski Porissa on Jan Appelö, joka on käyttänyt ajoneuvoa ainoastaan kerrostaloreitillä. Omakotitaloalueella hän pitäisi turvavyön käyttöä hankalana. Pilottivaiheessa Paxsterissa on käytetty sekä pyöräilyettä mopokypärää. Tuotantosihteeri Kedon mukaan ajoneuvon valmistaja ei kuitenkaan suosittele kypärän käyttöä. Siinä on turvavyö. Aluksi ajateltiin, että käytetään Kyburtz varustusta, mutta valmistajan mielestä painavan kypärän käyttöön liittyy riski, jos tulee äkkijarrutus, olet kiinni vöissä ja pää retkahtaa painavan kypärän kanssa taaksepäin. Helsingin koulutustilaisuudessa tuli kuitenkin esille, että ehkä kokeillaan sitten pyöräilykypärää, vaikka mopokypäränkin kanssa sillä on menty. Paxsterin linjaus on kuitenkin se, että kun on turvavyöt, niin ei ole tarvetta käyttää kypärää. Keto kertoo, että jos Paxstereita päädytään tilaamaan, esimerkiksi etuosan jakelutelineeseen voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Siinä vaiheessa Postille voidaan tehdä räätälöityjä juttuja varusteluun mitä kokeilujakson aikana nousee esiin. < REITTI_2_2024.indd 7 REITTI_2_2024.indd 7 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
9 8 1. Onhan tämä kauheaa, kun pienituloisiin nämä iskee eniten. Ja kun hallitus ei ole tullut missään vastaan. Tuntuu siltä, että he ovat ihan sokeita tälle tilanteelle. Pieni ihminenhän tässä kärsii eniten, kun heihin nämä leikkaukset iskee. 2. Jollakin tavalla pitäisi hallituksen tulla asioissa vastaan, vaikka toisaalta tosia-asia on sekin, että jostainhan pitää leikata. Heidän pitäisi kuitenkin ajatella itseään samaan tilanteeseen, kuin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat, että tekisivätkö he näin. 1. Ensimmäisenä tulee mieleen lakko-oikeuden rajoitukset. Ja niin kuin on todettu jo moneen kertaan, oikeus tukilakkoon on meidän liitolle ollut elintärkeää. Kyllähän se vähän pelottaa mitä tapahtuu jatkossa, jos se ei ole enää mahdollista. 2. Aika vaikea tähän on tässä sanoa mitään ratkaisua. Toki paikallisesta sopimisestahan on puhuttu, josko siitä voitaisiin neuvotella ja tulla vähän vastaan. En ole poliittisen puolen asiantuntija, joten sitä puolta on vaikea arvioida, mutta luulisi että kulissien takanakin on jo jotain tapahtunut. Sari Ronkainen, Joensuu Timo Väisänen, Helsinki 8 TALVIPÄIVÄGALLUP 1. Hallitus heikentää lakko-oikeutta, työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa rajulla kädellä. Mikä hallituksen toimissa huolestuttaa sinua eniten? 2. Suomessa on meneillään yksi maan historian suurimmista työmarkkinakriiseistä. Mitä tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY, #PAINAVASYY-KUVA: DAVID HUOVELIN Olipa taas mukavat TALVIPÄIVÄT Vaikka kuinka maailma myrskyisi ympärillä, on PAUn Talvipäivillä ollut aina yhtä mukavaa. Viikonlopusta on muodostunut odotettu aktiivien, ystävien ja tuttujen kokoontumisajo. Talvipäivien kisatuloksia somessa: REITTI_2_2024.indd 8 REITTI_2_2024.indd 8 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
9 8 1. Ehkä eniten huolestuttaa se, kun perinteistä kolmikantaa ja sopimuskulttuuria on lähdetty muuttamaan hallituksen saneluksi. Heikoimmassa asemassa olevat joutuvat maksamaan säästöistä isoimman hinnan. 2. Luotan liittojen johtoon, että keskusteluyhteyttä saadaan avattua ja asiat menisi sitä kautta eteenpäin. Muuten olen kyllä valmis taistelemaan työntekijöiden oikeuksien puolesta, ettei heikennykset tässä muodossa menisi läpi. 1. Eniten huolestuttaa se, kun ei kuunnella, eikä neuvotella. Hallituksen politiikka kuulostaa ulkoa annetulta. Tilanne on luotu EK:n ja yritysmaailman tarpeista käsin, eikä ole mietitty työntekijöitä yhtään. 2. Jonkinlainen kompromissi sieltä pitäisi löytää, vastaan tulemista molemmin puolin. Varmasti suurin osa on ehkä sitä mieltä, että jotain pitäisi kuitenkin tehdä, kun talous on kuralla. Toisaalta ihmistenkin pitäisi tulla toimeen, kun hinnat ovat nousseet ja jos huononnetaan vielä kaikkia ehtoja, niin miten ihmeessä siinä voi elää enää normaalia elämää. Marko Tanner, Hämeenlinna Hannele Mutanen, Joensuu 9 T ällä kertaa kinkereitä vietettiin maaliskuun puolivälissä jo kahdeksattatoista kertaa, nyt iloisen pulinan pääkaupunki Joensuussa. Suurin Talvipäivien ohjelmassa tapahtunut muutos viime vuosina on ollut urheilukilpailujen väheneminen. Ennen kokoustoiminnan lisäksi hiihdettiin, pelattiin salibandya, lentopalloa jne. Nyt mukana oli keilailu ja darts, jossa osanottajamäärä jäi pieneksi. Kaikkinensa Talvipäiville riittää kuitenkin tulijoita. Tällä #PainavaSyyterveiset ja kiitokset lakossa olevien liittojen jäsenille. Osa porukasta ehti kuvaan. kertaa mukana oli noin 350 jäsentä, joka liiton jäsenmäärään suhteutettuna on kelpo määrä. Joensuun tervehdyksen avajaisiin toi kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd). Eskelinen puolusti puheenvuorossaan ay-liikettä työmarkkinakiistassa toteamalla, että neuvotteluhalukkuutta on ollut ja vastaantuloja työnantajan suuntaan tehty. Mutta onhan se murheellista, että hallitus ajaa Suomea tässä suhdannetilanteessa entistä syvemmälle. Ja kaikesta syytetään oppositiota ja ay-liikettä, hän totesi. Käsittämättömänä Eskelinen piti myös sitä, että vastapuolena ensimmäistä kertaa työmarkkinoilla on maan hallitus. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on kuitenkin aina ollut se, että työmarkkinaosapuolet ovat pystyneet keskenään neuvottelemaan ja sopimaan asioista. Hallituksen toimet esillä Ajankohtaiskatsauksessa liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen käsitteli luonnollisesti myös kuumaa työmarkkinatilannetta, työtaisteluja ja valmisteilla olevia lakimuutoksia. Luulenpa, että viime eduskuntavaaleissa hallituspuolueita äänestäneet eivät vielä siinä vaiheessa tienneet minkälaista politiikkaa on tulossa, hän totesi. Nieminen huomautti myös, että liittojen toimilla ei missään nimessä vastusteta nykyistä hallitusta ja eduskuntaa, vaan sitä, millaista politiikkaa ollaan tekemässä. Osa lainsäädäntöhankkeista on astunut jo voimaan. Ensimmäiset työttömyysturvalainsäädännön muutokset vuoden vaihteessa ja osasta on olemassa eduskunnan päätös. REITTI_2_2024.indd 9 REITTI_2_2024.indd 9 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
11 10 1. Yhteiskunnan eriarvoistuminen. Köyhät köyhtyy entisestään ja rikkaat pääsevät kuin koira veräjästä. Ne, jotka leikkauksia tekevät eivät yksinkertaisesti ymmärrä miten paljon tämä vaikuttaa jo ennestään tiukilla eläviin ihmisiin. En näe miten hallituksen toimet edistää työllisyyttä, jos ihmiselle luodaan entistä epätoivoisempi arki. Tämä tulee syömään myös liittojen neuvotteleman tes-pohjan, kun jo yhdessä sovitut asiat syrjäytetään ja työnantajille annetaan valta. 2. Hallituksen pitäisi nähdä ja ymmärtää, että näin ei voi jatkua. Vastatoimet jatkuvat niin kauan, kunnes vastapuoli suostuu istumaan pöytään hakemaan toista ratkaisua. Tämä ei ole oikea tie, että lyödään duunareita, jotka pitää tätä yhteiskuntaa yllä. Opiskelijatkin käytännössä pakotetaan ottamaan opintolainaa, kun viedään asumistuki alta. 1. Hallituksen jääräpäisyys ja ehdottomuus. Ylipäätään keskusteluja sopimuskulttuurin romuttaminen. Ja nyt kun näyttää siltä, että hallitus runnoo uudistukset väkisin läpi, niin se tietenkin huolestuttaa, kuinka se tulee vaikuttamaan meihin. Poliittisia lakkoja vähemmällä huomiolle ovat jääneet tukilakot eli jos niitäkään ei voi jatkossa enää järjestää, niin aika pahassa tilanteessa ollaan. 2. Kyllähän monet on jo sanoneet, että nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä neuvottelemaan. Jos hallitus olisi valmis edes jostain keskustelemaan, niin varmasti työntekijäpuoleltakin halukkuutta löytyisi. Kaikki varmasti ymmärtävät sen, että tämä ei hyödytä ketään, mutta toisaalta hallituspuolueidenkin pitäisi ymmärtää se, että myös he tekevät tilanteessa yhtä lailla vahinkoa. Miko Haarala, Kuopio Helena Aarnio, Helsinki 10 Lämmin kiitos järjestäjille PAUn Itä-Suomen osaston aktiivit rakensivat jäsenille hienot Talvipäivät. Kuvassa järjestelytoimikunta, ylhäällä vasemmalta oikealle: Pentti Hirvonen, Sirpa Heikkinen, Tarja Riikonen, Sari Ronkainen, Juho Huurinainen, Erkki Tarvainen ja Reijo Koponen. Alhaalla vas. oikealle Jere Kontkanen, Hannele Mutanen, Hannu Muranen ja Jari Kontkanen. Nieminen nosti esiin mielestään kaksi merkittävintä työlainsäädännön muutosta, joita hallitus on toteuttamassa. Toinen on työrauhalainsäädännön uudistus erityisesti tukilakkojen osalta ja toinen paikallisen sopimisen avaaminen järjestäytymättömiin yrityksiin. Kaikki varmasti muistaa vuoden 2019 lakon, johon saimme muilta liitoilta paljon tukea. Työnantajan vaatimus oli leikata palkkoja kolmasosalla ja heikentää työehtoja monilla tavoilla. Tällaista tukea muilta liitoilta meille ei saisi jatkossa enää antaa. Jatkossa näemme aivan varmasti sitä, että joidenkin yritysten tai alojen osalta haetaan palkkojen ja työehtojen heikentämistä. Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin on ay-liikkeen kannalta vaarallista, koska neuvotteluosapuoleksi ei tarvita enää luottamusmiestä. Tulemme näkemään tulevaisuudessa todennäköisesti tilanteita, joissa on sovittu alle työehtosopimuksen, eikä tiedetä enää kunnolla, keneen sitä sovelletaan, Nieminen huomautti. Ensi vuonna jäsenristeily? Onneksi työmarkkinakriisin lisäksi Talvipäivillä puitiin paljon muutakin. Ammattiryhmäpalavereihin kokoonnuttiin jakelun ja käsittelyn kesken. Eläkeläisillä oli puolestaan oma tilaisuutensa. Vierailijoita riitti mukavasti myös upeaan taidepuutarha Botaniaan, jonne järjestäjät olivat organisoineet bussikuljetuksia. Illalla nautittiin vielä hotelli Kimmelin antimista, juhlittiin ja palkittiin dartsin ja keilailun parhaat. Sunnuntaiaamuna jäsenille esiteltiin myös jäsentutkimuksen tuloksia ja työehtoasioista muun muassa joustovapaita. Ensi vuoden osalta Talvipäivien järjestäjää ei ole vielä tiedossa, mutta uutena vaihtoehtona saatetaan kokeilla jäsenristeilyä. Tulijoita riittäisi varmasti sinnekin. < TALVIPÄIVÄT REITTI_2_2024.indd 10 REITTI_2_2024.indd 10 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Pää edellä 11 T alvipäiväviikonloppu on takana ja uudet työviikot edessä. Olipas taas ihanaa jutella niin monen PAUn jäsenen kanssa viikonlopun aikana. Luonnollisesti ajankohtainen työmarkkinatilanne puhutti, mutta vähintään yhtä paljon puhuttiin siitä, miten iso muutos on tapahtunut maassamme käytösja puhekulttuurissa. Nykyään myös ministerit nimittelevät ikävästi, johon meinaa olla vaikea tottua. Toki hyvä kysymys on, tarvitseeko ikävään nimittelyyn ja huonoon käytökseen tottua. Junassa Joensuun ja Tikkurilan välissä aihe pohditutti paljon ja muistin, että kirjoitin aiheesta jo edellisten kuntavaalien alla ja lainaan tähän alle useaan kohtaan silloin kirjoittamaani. Olen aina ollut kiinnostunut aivojen kehityksestä ja lapsen synnyttyä luinkin kirjan ”Pää edellä”. Tuohon kirjaan olen palannut useasti myös ensimmäisen lukukerran jälkeen. Kirjassa kuvataan aivotutkimustietoon nojautuen, miten lapsen aivot kehittyvät ja miten vanhempi pystyy lapsen kasvua ja aivojen suotuisaa kehi tystä omassa kasvatustyössään tukemaan. Pienen lapsen äidin on lohdullista tietää, että lapsen kiukkukohtaukset ovat aivojen kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä. Samoin on murrosikäisen kohdalla. Lapsen ja nuoren ”huono” käytös saattaa siis olla osa heidän normaalia aivojen kehityspolkua. Mutta mikä selittää aikuisen ihmisen huonon käytöksen? Aivojen muutokset jatkuvat ohimoja otsalohkossa noin 25 vuoden ikään asti ja sen jälkeen aivojen voisi sanoa olevan valmiit. Aikuisten huonoa käytöstä ei siis aivojen kehittymisen piikkiin voi laittaa. Kerroin talvipäivillä omassa ajankohtaiskatsauksessani, että mafia viestejä on saapunut itsellekin tasaiseen tahtiin sen jälkeen, kun yksi ministereistämme alkoi käyttämään ay-mafia sanaa. Ammattiliiton puheenjohtajana olen toki saanut tottua kaikenlaiseen palautteeseen työstäni. Onnekseni liittomme jäsenten palaute on ollut lähes yksinomaan positiivista ja viikonloppuna niin moni teistä sai taas minut häkeltymään siitä, miten paljon annatte arvostavaa palautetta. Työtaisteluiden aikana saamme kollegoiden kanssa myös tappouhkauksia. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että tappouhkauksia, ulkonäköni arvostelua, huorittelua tai muuta vastaavaa on palautteesta yhä vain hyvin pieni osa. Hetken aikaa saatan välillä miettiä, että mikä vaivaa ihmisiä, jotka tuota törkyä kirjoittavat. Pääsääntöisesti olen oppinut ohittamaan törkyviestit niin, että niiden sisältö ei rasita omia aivojani yhtään sen pidempää kuin viestin lukeminen kestää. Elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa kiusaaminen, nimittely ja törkyviestit ovat ainakin osalle ihmisistä normaalia käyttäytymistä. Myös osa ministereistä ja kansanedustajista ovat ottaneet nimittelyn osaksi omaa kielenkäyttöään ja siten he omalta osaltaan normalisoivat ja antavat hyväksyntänsä huonolle käytökselle. Tämä on johtanut siihen, että usein some ym. keskusteluihin haluavat lähteä mukaan vain kovanahkaisimmat. Yhteen asiaan epäasialliset viestit ovat omalta kohdaltani vaikuttaneet todella syvästi ja pysyvästi. Ja se on hyvien käytöstapojen arvostaminen. Eri mieltä saa olla, mutta aikuisen ihmisen pitäisi osata olla eri mieltä ilman solvaavia sanoja. < 11 REITTI_2_2024.indd 11 REITTI_2_2024.indd 11 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
13 12 Pääluottamusmiehet ja varapääluottamusmiehet Helsinki, POK, käsittely Jouko Luttinen Helsingin Postikeskus, PL 1031, 00011 Posti puh. 050 476 7625 jouko.luttinen@posti.com Varaplm: Jari Havunen Posti Palvelut Oy:n ECD pakettilajittelu (Vantaa, Lieto, Seinäjoki, Jyväskylä, Lahti, ja Lappeenranta) Aleksi Andersson PL 1020, 00011 Posti puh. 050 577 1895 aleksi.andersson@posti.com Varaplm: Petteri Syväkari Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Klaukkala jakelu, PKSrahtiterminaali (Posti) Riitta Sievilä PL 614/Postintaival 9, 00231 Helsinki puh. 044 514 2832 riitta.sievila@posti.com Varaplm: Linda Lundström Hki POK Länsi, ponot 01900, 03, 05, 08-12, 20-25 (ei 22), jakelu Tero Mäntylä Uhrilähteenkatu 2, 20250 Turku (PL 100, 20251 Turku) puh. 0400 476 202 tero.mantyla@posti.com Varaplm: Tommi Raitanen Alueelliset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valittu Posti Group Oy:n alueelliset pääluottamusmiesja työsuojeluvaalit on käyty. Pääluottamusmiehiä valittiin neljätoista, joiden toimikausi on lähtökohtaisesti neljä vuotta. Työsuojeluvaltuutettuja valittiin vastaavasti yksitoista, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Helsinki POK Itä, ponot 01150, 04, 06-07, 13-19, 45-49, 53-56, jakelu Tero Kelkka puh. 040 558 9652 tero.kelkka@posti.com Varaplm: Lassi Becker Pirkanmaa, Tampere POK, käsittely, ponot 33-37 (ei 33310, 33470, 34150, 37100), jakelu, Linnakallion terminaali Leo Harra PL 421, 33101 Tampere puh: 050 5953 150 leo.harra@posti.com Varaplm: Markku Jousmäki Satakunta, ponot 26-32, 33310, 33470, 34150, 37100, 38-39, jakelu Mauri Alanen Hevoshaankatu 3, 28600 Pori puh. 040 538 4121 mauri.alanen@posti.com Varaplm: Jarmo-Tapani Stenroos Keski-Suomi, jakelu ponot 40-44 + trukinkuljettajat, Etelä-Pohjanmaa jakelu 60-64 + trukinkuljettajat Vesa-Valtteri Mäkelä PL 4711, 60100 Seinäjoki puh. 050 306 7586 vesa.makela@posti.com Varaplm: Tero Heinänen Rannikko Pohjanmaa, ponot 65-69, jakelu Jesper Sundström Terminaalikatu 6, 67100 Kokkola puh. 040 315 4000 jesper.sundstrom@posti.com Itä-Suomi, Kuopio POK, käsittely, ponot 50-52, 57-59, 70-83, jakelu Jari Kontkanen PL 4711, 80101 Joensuu puh. 0400 126 260 jari.kontkanen@posti.com Varaplm: Juha-Pekka Hakulinen Pohjois-Suomi, Oulu POK, käsittely, ponot 84-92, jakelu Heikki Kankaala Takalaanilantie 2, 90600 Oulu puh. 040 550 9688 heikki.kankaala@posti.com Varaplm: Pasi Timonen Lappi, ponot 93–99, jakelu Jyrki Sutinen PL 187, 96101 Rovaniemi puh. 050 3011 264 tai 040 776 2176 jyrki.sutinen@posti.com Varaplm: Anne Takalo Toimihenkilöt, VVL-tes, pääkaupunkiseutu 00-02 Laura Meriläinen Postintaival 7 A, 00011 Posti puh. 0400 927 475 laura.merilainen@posti.com 12 REITTI_2_2024.indd 12 REITTI_2_2024.indd 12 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
13 12 Alueelliset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valittu Toimihenkilöt, VVL-tes, muu Suomi, ponot 03-99 (ei 22) Martti Määttä PL 187, 96101 Rovaniemi puh. 050 590 4739 martti.maatta@posti.com Varaplm: Kirsti Miettinen Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut Helsingin POK, käsittely Eija Heikkilä Postintaival 9, 00230 Helsinki (PL 1031 00011 Posti) puh.nro ei tiedossa lehden mentyä painoon eija.i.heikkila@posti.com 1. Varavaltuutettu: Juha Salmen 2. Varavaltuutettu Pekka Herranen Posti Palvelut Oy:n eCD pakettilajittelu (Vantaan loke, Rahtitien ulkomaantuotanto, Lieto, Lahti ja Lappeenranta) Filip Djordjevic Logistiikkakeskus, PL 1020, 00011 Posti puh. 044 239 9483 filip.djordjevic@posti.com 1. Varavaltuutettu: Tatu Lauriala Posti Palvelut Oy:n eCD Jyväskylä ja eCD Seinäjoki lajittelutoiminnot (ponot 40-44 ja 60-69) Markku Siren Kaakkovuorentie 10, 40320 Jyväskylä puh. 045 880 2777 markku.siren@posti.com 1. Varavaltuutettu: Jari Hakala Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Klaukkala, jakelu, PKS-rahtiterminaali (Posti) Seppo Airaksinen PL 614 / Postintaival 9, 00011 Posti puh. 050 572 3805 seppo.airaksinen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Sari Kolehmainen Hki POK Länsi, ponot 01900, 03, 05, 08-12, 20-25 (ei 22), jakelu Marko Koivumäki PL 100, 20251 Turku puh. 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com 1. Varavaltuutettu: Tommi Raitanen 2. Varavaltuutettu: Jutta Venhola-Peltonen HKI POK Itä ponot 01150, 04, 06-07, 13 19, 45-49, 53 – 56, jakelu Kerttu Junttila Makasiininkatu 3, 15150 Lahti 050 468 1717 kerttu.junttila@posti.com 1. Varavaltuutettu: Niko Väisänen 2. Varavaltuutettu: Anssi Sinisalo Pirkanmaa Satakunta, ponot 26-39, jakelu, Tampereen POK, käsittely, Linnakallion terminaali (Posti) Pia Kanerva Kartanonkatu 10, 30100 Forssa 050 355 6270 pia.kanerva@posti.com 1. Varavaltuutettu: Kari Kovanen 2. Varavaltuutettu: Miro Niska Pohjanmaa Keski-Suomi, ponot 40-44, 60-69, perusjakelu + terminaalit trukinkuljettajat Jyväskylä, Seinäjoki Niilo Malkamäki Tuomaalankatu 1, 62100 Lapua 050 530 2213 niilo.malkamaki@posti.com 1. Varavaltuutettu: Tarja Ulvila Itä-Pohjois-Suomi, Kainuu, 50-52, 57-59, 70-83, 87-89, jakelu, Kuopio POK, käsittely Timo Huttunen PL 4711, 87101 Kajaani 050 528 7997 timo.huttunen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Jere Kontkanen 2. Varavaltuutettu: Keijo Hyttinen Pohjois-Suomi, ponot 84 86, 90-99, jakelu, Oulu POK, käsittely Jari Konttinen Oulun postikeskus, Takalaanilantie 2 90600 Oulu 046 9225 557 jari.konttinen@posti.com 1. Varavaltuutettu: Juha Värttö 2. Varavaltuutettu: Anne Takalo Toimihenkilöt, VVL-tes, koko Suomi Markku Jalava Länsi-Louhenkatu 31, 08100 Lohja 0400 288 222 markku.jalava@posti.com 1. Varavaltuutettu: Martti Määttä 2. Varavaltuutettu: Kirsti Miettinen < 13 REITTI_2_2024.indd 13 REITTI_2_2024.indd 13 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
15 14 A lueelliset pääluottamusmiehet on valittu, onnea valituille. Seuraavaksi te jäsenet valitsette työpaikkojen luottamusmiehet. Olen usein leikitellyt ajatuksella, että kaikki työpaikan työntekijät olisivat kukin vuorollaan luottamusmies tai varaluottamusmies. Jokainen kävisi kaikki luottamusmiehelle suunnatut koulutukset ja seuraavaksi valittaisiin uusi luottamusmies ja varaluottamusmies samalle koulutus kierrokselle. Tällaisella työpaikalla olisi varmasti osaamista työntekijöiden oikeuksista ja myös velvollisuuksista. Nyt on kuitenkin syytä miettiä hetki oman työpaikan luottamusmiespestiä. Kuka olisi tehtävään paras henkilö? Löytyykö se kenties peilistä vai onko jo nykyinen luottamusmies paras mahdollinen? Millainen on hyvä luottamusmies? Onko se henkilö, joka osaa jo kaiken, vai joka opettelee ja kouluttautuu? Onko se henkilö, joka tietää kaiken vai henkilö, joka osaa selvittää asiat? Varmasti hyvän luottamusmiehen määrittämiseksi ei ole vain yhtä oikeata vastausta, mutta luottamusmiehellä tulee olla kyky kuunnella jäsentä, ja tietoa ja taitoa ratkaista jäsenen esiin tuomat ongelmat, tai viedä ne ratkaistavaksi oikealle taholle. Joskus kuulee sanottavan, että liitto ei tee mitään, silloin on hyvä pysähtyä miettimään mikä se liitto on? Liitto on liiton jäsenet. Me yhdessä muodostamme liiton ja jokaisella jäsenellä on yhtäläinen mahdollisuus parantaa liiton toimintaa, alkamalla esimerkiksi luottamusmieheksi tai varaluottamusmieheksi. Varaluottamusmiehellä on yhtäläinen koulutusoikeus kuin luottamusmiehellä. PAU tarjoaa valitulle luottamusmiehelle hyvän, laadukkaan ja kattavan koulutuksen jotta valittu luottamusmies pärjää tehtävässään. Luottamusmiehen pesti ei koskaan ole ollut helppo, eikä se ole sitä tänä päivänäkään, työelämän ja Postin suuressa murroksessa. PAU kuitenkin tukee ja auttaa luottamusmiehiä, ja heidän kauttaan koko jäsenkenttää. Luottamusmies on liiton käyntikortti, joka näkyy ja kuuluu työpaikoilla, kaikille jäsenille, siksi teidän pitää valita siihen paras mahdollinen henkilö. < PAU tukee ja auttaa luottamusmiehiä ja heidän kauttaan koko jäsenkenttää. Nyt haetaan hyvää luottamusmiestä JARMO TUOMINEN Työehtoja järjestöasiantuntija Porin jakelukeskuksen luottamushenkilö Marika Leino kannustaa mukaan edunvalvontatehtäviin. 14 REITTI_2_2024.indd 14 REITTI_2_2024.indd 14 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
15 14 P orissa edunvalvojien tittelit ovat sukupuolineutraaleja. Luottamusmies on luottamushenkilö ja työsuojeluasiamies työsuojeluhenkilö. Pääluottamusmiestä kutsutaan edelleen vanhalla tittelillä. Marika Leino valittiin luottamushenkilöksi Porin jakelukeskukseen kaksi vuotta sitten. Työpaikka on iso, työntekijöitä on noin sata, osa sisätyössä ja osa jakelussa. Minua pyydettiin mukaan vaaleihin. Hetken aikaa mietin ja se oli semmoinen kortti, jonka halusin katsoa ja päätin lähteä mukaan. Ehdokkaita oli kolme ja voitin vaalit, Marika kertoo. Marika on luonteeltaan iloinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Positiivisuudesta on ollut tehtävän hoidossa varmasti hyötyä. Hän toimii myös Länsi-Suomen osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä ja kotisivukoordinaattorina. Marika kertoo, että kollegoiden tuki ja liiton koulutus ovat auttaneet tehtävässä paljon. Olen saanut todella paljon apua ja minulla on hyvä tukiverkko. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tukee ja auttaa tarvittaessa. Myös liiton koulutuksista olen oppinut paljon uutta ja saanut kursseilta vertaistukea. Luottamustehtävässä oppii paljon Vaikka edunvalvojan tehtävä onkin ensisijaisesti auttaa ja neuvoa liiton jäseniä, kokee Marika saaneensa luottamushenkilön tehtävästä itsekin paljon. Olen oppinut hyväksi kuuntelijaksi, tekemään yhteistyötä, olemaan kärsivällinen, rauhallisempi ja pitkäjänteisempi. Kaikki asiat ei tapahdu hetkessä, jotkin asiat vievät enemmän aikaa ja asioita pitää varmistaa. Se, että kuuntelet ja olet tukena, ratkaisee jo monta ongelmaa. Luottamushenkilön tehtävässä on tietenkin omat haasteensa, mutta Marikan mielestä niistäkin selviää hyvällä yhteistyöllä. Postissa on edelleen paljon työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä. Mitä Marika haluaa sanoa heille, jotka miettivät ja empivät vielä ehdokkuutta? Luottareita tarvitaan työpaikoille auttamaan ja tukemaan henkilöstöä. Työturvallisuus on työpaikoilla myös erittäin tärkeää ja onneksi siihen panostetaankin jo paljon. Reippaasti ja rohkeasti vain mukaan – sinä voit vaikuttaa! < Porin jakelukeskuksen luottamushenkilö Marika Leino Reippaasti ja rohkeasti mukaan – sinä voit vaikuttaa! Porin jakelukeskuksen luottamushenkilö Marika Leinoa jännitti alussa ryhtyä työpaikkansa edunvalvojaksi. Into, halu oppia ja kollegoiden tuki auttoivat kuitenkin hyvin alkuun. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_2_2024.indd 15 REITTI_2_2024.indd 15 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
17 16 Hylky tuli – miten voin valittaa? Tuliko työkyvyttömyyseläkkeeseen kielteinen päätös? Eikö työtapaturmaa korvattu tarpeeksi? Periikö Kela etuuksia takaisin? Sosiaaliturvaan, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä valituksia käsittelee kolme muutoksenhakulautakuntaa: SAMU, TAMLA ja TELK. TEKSTI: VEERA OKSANEN, juristi Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta eli SAMU SAMU käsittelee sosiaaliturva-asioita koskevista päätöksistä tehdyt valitukset. Esimerkiksi päätöksistä koskien päivärahoja, työmarkkinatukea tai näiden takaisinperintää voidaan valittaa SAMUun. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta eli TAMLA TAMLA käsittelee työtapaturmaja ammattitautilainsäädännön sekä muun lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia asioita. TAMLA voi esimerkiksi arvioida, ovatko oireet aiheutuneet tapaturmasta ja tulisiko ne lain mukaan korvata. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta eli TELK TELK käsittelee nimensä mukaisesti työeläkkeitä koskevia valituksia. Esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiön myöntämää työkyvyttömyyseläkettä koskevat valitukset käsitellään TELKissä. Vakuutusoikeus eli VAKO SAMUn, TAMLAn ja TELKin päätöksistä voidaan edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus on korkein muutoksenhakuelin, paitsi jos laki mahdollistaa valitusluvan hakemisen korkeimmalta oikeudelta. S osiaaliturvaa, työtapaturmia ja ammattitauteja koskevista päätöksistä on valitusoikeus kolmeen eri muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturvaan, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät päätökset perustuvat lakiin. Päätöksenteon perustana käytetään päätöksentekijälle toimitettua materiaalia sekä tarvittaessa erilaisten viranomaisrekisterien tietoja. Aina päätös ei ole mieluinen tai oikea. Ihmisten oikeusturvaan kuuluu, että päätöksistä on myös mahdollista valittaa, jolloin asia käsitellään uudestaan. Asiassa esitetty uusi selvitys voi muuttaa päätöstä. Päätöksen mukana lähetetään muutoksenhakuohjeet eli ohjeet siitä, miten ja mihin päätöksestä voi valittaa. Sosiaaliturvaan, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä valituksia käsittelee kolme muutoksenhakulautakuntaa: sosiaaliturva-asioiden (SAMU), tapaturma-asioiden (TAMLA) ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (TELK). Muutoksenhakulautakuntien päätöksistä voidaan valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus on monessa asiassa ylin muutoksenhakuelin eli sen päätöksistä ei voi valittaa. Joissain tapauksissa laki mahdollistaa valitusluvan hakemisen korkeimmalta oikeudelta. Tämä kerrotaan aina päätöksessä. REITTI_2_2024.indd 16 REITTI_2_2024.indd 16 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
17 16 KIELTEINEN PÄÄTÖS Valitus, liitteet ja valituksenalainen päätös toimitetaan päätöksen tehneelle taholle (esim. Kela, työttömyyskassa) 30 päivän kuluessa. Päätöksen tehnyt taho arvioi, tulisiko sen muuttaa päätöstä valituksen perusteella. Kyllä Ei. Valitus toimitetaan edelleen muutoksenhakulautakuntaan. Saat uuden päätöksen. Muutoksenhakulautakunta arvioi, tulisiko päätöstä muuttaa. Kyllä Ei Saat uuden päätöksen. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Valitus, liitteet ja valituksenalainen päätös toimitetaan alkuperäisen päätöksen tehneelle taholle 30 päivän kuluessa. Päätöksen tehnyt taho arvioi, tulisiko sen muuttaa päätöstä valituksen perusteella. Kyllä Ei. Valitus lähetetään eteenpäin vakuutusoikeudelle. Saat uuden päätöksen. Vakuutusoikeus arvioi, tulisiko päätöstä muuttaa. Kyllä Ei Saat uuden päätöksen. Jos päätöksestä ei voi valittaa, asian käsittely päättyy. Jos vakuutusoikeuden päätöksestä voi valittaa, saat päätöksen mukana muutoksenhakuohjeet. Vakuutusoikeuden päätöksestä voi hakea valitusoikeutta korkeimmalta oikeudelta 60 päivän kuluessa. Valituslupahakemus ja valitus toimitetaan vakuutusoikeudelle, joka toimittaa sen eteenpäin korkeimmalle oikeudelle. Korkein oikeus ei myönnä valituslupaa. Korkein oikeus myöntää valitusluvan ja käsittelee valituksen. Asian käsittely päättyy ja vakuutusoikeuden päätös jää voimaan. Korkein oikeus hylkää valituksen. Vakuutusoikeuden päätös jää voimaan. Korkein oikeus hyväksyy valituksen. SAAT UUDEN PÄÄTÖKSEN REITTI_2_2024.indd 17 REITTI_2_2024.indd 17 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
19 18 Miten valitus tehdään? Päätöksen mukana lähetetään muutoksenhakuohjeet. Ohjeissa kerrotaan mihin päätöksestä voi valittaa, mihin mennessä valitus pitää tehdä, mitä tietoja valituksen tulee sisältää ja mihin valitus toimitetaan. Valituksen tekemiselle on aikaa 30 päivää. Valituksen on oltava perillä kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä päivästä, kun olet saanut päätöksen tiedoksi. Päätös katsotaan tiedoksi annetuksi seitsemäntenä (7.) päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu, jollei muuta näytetä. Päätöksessä usein lukee päätöksen antamispäivän lisäksi myös päätöksen lähettämispäivä. Mikä li sinulle on epäselvää, mistä päivästä 30 päivän valitusaika on alkanut ja mihin mennessä valitus tulee toimittaa, voit kysyä asiaa päätöksen antajalta. Toimita valituksen mukana kaikki tarpeelliseksi katsomasi lisäselvitys sekä se päätös, josta valitat. Jos asiaa hoitaa joku toinen puolestasi, tulee toimittaa lisäksi valtakirja asian hoitamiselle. Valitus toimitetaan aina alkuperäisen päätöksen antaneelle taholle, eli esimerkiksi Kelaan, A-Kassaan tai LähiTapiolaan. Päätöksen antanut taho arvioi, onko päätöstä tarpeen muuttaa valituksesi perusteella. Mikäli ei, valitus toimitetaan eteenpäin muutoksenhakuelimeen. Valituksen käsittely on nopeinta ja sujuvinta silloin, kun valitus on kattavasti perusteltu ja valituksen mukana toimitetaan kaikki tarvittavat liitteet ja lisäselvitykset. Jos valitusaikaa on vain vähän jäljellä eikä kaikkia lisäselvityksiä ole mahdollista hankkia ennen valitusajan päättymistä, voidaan valitus laittaa vireille niillä tiedoilla, mitä on saatavilla. Valitusta voi tämän jälkeen täydentää. Lisäselvitysten toimittaminen jälkikäteen kuitenkin pidentää käsittelyaikaa. Muutoksenhakulautakunnat, vakuutusoikeus tai korkein oikeus eivät peri yksityishenkilöiltä oikeudenkäyntimaksuja asian käsittelystä. Valitin päätöksestä – mitä nyt? Valituksen jättämisen jälkeen ei voi muuta kuin odottaa. Asioiden käsittely muutoksenhakulautakunnissa, vakuutusoikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa on pääsääntöisesi kirjallista. Valitukset käsitellään saapumis järjestyksessä. Mikäli tilanteessasi tapahtuu muutoksia tai asiaan saadaan muusta syystä lisäselvitystä, tulee lisäselvitys toimittaa muutoksenhakuelimelle viivytyksettä. Jos et ole tyytyväinen muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voit valittaa päätöksestä vakuutusoikeuteen. Muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukana saat ohjeet valituksen tekemisestä. < Keskimääräiset käsittelyajat SAMU 7 kk (v. 2022) TAMLA 11 kk TELK 6-9 kk ammatillinen kuntoutus 4 kk Vakuutusoikeus 8-13 kk Korkein oikeus valituslupahakemus 4-6 kk valituslupahakemus+valitus 16-18 kk REITTI_2_2024.indd 18 REITTI_2_2024.indd 18 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
19 18 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi En pysty enää kokoaikaiseen työhön, kannattaako jäädä osa-aikaiseksi? Minulla on kokoaikainen työ, mutta olen sairastellut pitkään. En usko jaksavani enää kokoaikaista työtä. Ilmarinen myönsi minulle ammatillista kuntoutusta mutta ei osatyökyvyttömyyseläkettä, jota hain. Minulle on ehdotettu, että jäisin töissä osa-aikaiseksi, koska silloinhan voi saada soviteltua päivärahaa. Onko näin? Työntekijälle voi syntyä oikeus soviteltuun päivärahaan, jos työnantaja osa-aikaistaa työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työntekijän työsopimuksen osa-aikaiseksi ainoastaan tuotannollisella tai taloudellisella irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen (työsopimuslaki 7 luku 11 § ja 3 §). Jos työntekijä itse pyytää osa-aikaistamistaan tai osa-aikaistamisesta sovitaan muutoin yhdessä, ei oikeutta soviteltuun päivärahaan synny. Jos siis sovit työnantajasi kanssa, että siirryt tekemään töitä osa-aikaisesti, sinulla ei ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Ammatillisesta kuntoutuksesta voisi olla sinulle hyötyä, mikäli kokoaikainen työ tuntuu liian raskaalta. < P AU teki SOL:lle palkkavaatimuksen niiden jäsentensä puolesta, jotka antoivat suostumuksensa asian ajamiselle. Vaikka itse riita-asiaa ei sovittu, suostui SOL kuitenkin maksamaan työntekijöiden puuttumaan jääneet palkat perutuilta vuoroilta. Mistä on kyse? PAU sai useita yhteydenottoja SOL Logistiikkapalveluiden työntekijöiltä, joilta SOL oli yksipuolisella ilmoituksella perunut jo annettuSOL maksaa palkkoja perutuilta vuoroilta 1.-2.2.2024 ja työvuoroja 1.-2.2.2024 työtaistelujen ajalta. PAU oli yhteydessä kaikkiin jäsenrekisterin mukaan kyseisessä yrityksessä työskenteleviin jäseniin ja pyysi yhteydenottoja myös sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla. PAUn kanta on, ettei vuorojen perumiselle ollut perusteita ja perutuilta vuoroilta tulisi maksaa palkka. PAU lähti ajamaan asiaa valtakirjan antaneiden jäsenten puolesta, ja asia saatiin työnantajan kanssa sovittua. < VEERA OKSANEN Juristi REITTI_2_2024.indd 19 REITTI_2_2024.indd 19 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
21 20 J äsenkyselyyn vastasi 1372 PAUn jäsentä. Vastausaktiivisuus oli hyvä, 24 %. Edellisen jäsentutkimuksen vastausprosentti vuonna 2015 oli samaa luokkaa. Työehtosopimuksen merkitys nousi ykköseksi kysyttäessä, miksi jäsen kuuluu liittoon. 78 % vastaajista piti tärkeimpänä sitä, että liitto neuvottelee alan työ ehdot. Toiseksi merkittävin asia jäsenyydessä oli apu ja neuvonta työelämän ongelmatilanteissa (66 %). Ansiosidonnainen työttömyysturva tuli kolmoseksi 64 % osuudella. Vertailussa edelliseen jäsentutkimukseen alan työehtojen merkitys oli noussut 16 prosentilla (62 %). Tässä näkyy vuoden 2019 pitkä postilakko, kun Posti halusi leikata työntekijöiden palkkoja kymmenillä prosenteilla. Jäsenet ovat tiedostaneet entistä selvemmin liiton merkityksen alan työehtojen neuvottelijana. Viestintäkanavista uutiskirje on tärkein Jäseniltä haettiin avoimella kysymyksellä vastauksia siitä mitä tietoja ja taitoja toivotaan PAUn koulutukselta. Eniten koulutusta halutaan työehtosopimuksesta, työehdoista, työlainsäädännöstä ja työntekijän oikeuksista. Myös neuvotteluja PAUn jäsentutkimus toteutettiin 15.–26.1. Tutkimuksella haettiin tietoa siitä miksi jäsenet kuuluvat liittoon, mitä PAUn palveluilta odotetaan ja kuinka jäsenet suhtautuvat työmarkkinoihin ja työehtosopimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös jäsenten toiveita tulevaisuudelta. TEKSTI: JUHA PÖYRY Liitolle hyvä arvosana, mutta kehittämistarpeitakin löytyy PAUn jäsentutkimus 2024 vuorovaikutustaidoista, vaikuttamisesta sekä jäseneduista kaivattiin lisätietoja. Huomattavaa vastauksissa oli myös se, että moni jäsen vastasi kysymykseen pelkillä kysymysmerkeillä. Tämä kielii siitä, että kaikilla jäsenillä ei ole ylipäätään riittävästi tietoa siitä mitä koulutusta liitto tarjoaa. PAUn viestintäkanavista tärkeimmäksi jäsenet kokevat sähköpostiin lähetettävän uutiskirjeen (74 %). Toiseksi tärkein viestintäkanava on Reitti-lehti (65 %) ja kolmanneksi liiton verkkosivut pau.fi (56 %). Sähköisen uutiskirjeen suosio kertoo painetun viestinnän merkityksen vähenemisestä, joskin liiton lehti nähdään edelleen tärkeänä. Edunvalvojille liiton verkkosivut ei näytä olevan kovinkaan merkittävä tietolähde. Yllättävää on oman osaston somekanavien merkitys. Peräti 72 % edunvalvojista toivoo saavansa erityisesti niistä tietoa. Näitä voisi olla esimerkiksi erilaiset luottamusmiesten tai työsuojelun WhatsApp-ryhmät. Hyvä esimerkki toimivasta some-kanavasta on ollut pääluottamusmies Piia Willberg-tiedottaa Facebook-ryhmä. PAUn viestintään oltiin yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä (keskiarvo 4/5). Liiton viestintää pidetään luotettavana, ymmärrettävänä ja hyödyllisenä. Myös tiedon määrää ja aktiivisuutta pidettiin hyvänä. Kehittämistarpeita nähtiin lähinnä vieraskielisessä, ts. ruotsinja englanninkielisessä viestinnässä. Myös osastoja tutkittiin PAUlla on 40 ammattiosastoa ja jokainen kuuluu liittoon oman osastonsa kautta. Tutkimuksessa arvioitiin osastojen toimintaa edunvalvonnan, jäsenviestinnän, jäsenetujen ja virkistystoiminnan kautta. Yleisesti ottaen osastojen edunvalvontaan oltiin tyytyväisiä. 22 % vastaajista antoi erittäin hyvän arvosanan (5/5), 33 % hyvän (4/5) ja 23 % tyydyttävän (3/5). Tyytyväisimpiä osaston edunvalvontaan oltiin Kanta-Hämeen, Itä-Suomen ja Liiton näkyvyyttä toivottiin lisää. Jäsenten lakkovalmius on hyvä. REITTI_2_2024.indd 20 REITTI_2_2024.indd 20 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
21 20 Keski-Suomen osastoissa. Tosin vastaajien määrä näissä osastoissa oli osasto jen jäsenmäärän takia huomattavasti pienempi kuin suuremmissa osastoissa. Arvioitaessa osastojen jäsenviestintää, jäsenetuja ja virkistystoimintaa osastojen arvosana liikkui 3,9 (Vaasan osasto) ja 3,1 (Imatran osasto) välillä maksimin ollessa 5. PAUn edunvalvontaan oltiin huomattavasti tyytyväisempiä kuin ammattiosaston (66 % vs. 55 %). Tarkasteltaessa PAUn edunvalvontaa 23 % vastaajista antoi arvosanan erittäin hyvä ja 43 % hyvä. Tyytymättömiä oli 9 % vastaajista. Työehtosopimukseen oli tyytyväisiä hieman yli puolet vastaajista; 12 % erittäin tyytyväisiä ja 40 % tyytyväisiä. Näkyvyyttä ja aktiivisempaa otetta Jäsentutkimuksen mukaan jäsenten työtaisteluvalmius on korkealla tasolla, jos työnantaja haluaa merkittäviä heikennyksiä työehtoihin. Myös ajankohtaisille poliittisille lakoille on vahva tuki, jos kyseessä on esimerkiksi lakko-oikeuden ja työttömyysturvan puolustaminen. Niin ikään työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi ollaan valmiita lakkoon. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähdään jäsenten mielestä myös tärkeänä osana liiton toimintaa. 90 % vastaajista näki PAUn tehtävänä vaikuttaa myös poliittisiin päätöksentekijöihin, kun jäsenistön eduista on kyse. Suurin osa vastaajista (67 %) piti PAU:n työelämään liittyvään lainsäädäntöön vaikuttamista jossain määrin onnistuneena. Kun vastaajilta kysyttiin teemoista, joihin he haluaisivat PAUn vaikuttavan, selvästi suosituin oli alan palkkataso (89 %), jonka jälkeen tulivat kokoaikaisen työn turvaaminen (68 %), työssä jaksaminen (54 %) ja työhyvinvointi (53 %). Kysyttäessä, miten vastaajat haluaisivat PAUn kehittyvän, nousi esiin erityisesti kaksi teemaa: panostaminen jäsenhankintaan ja viestintään etenkin nuoria kiinnostavalla tavalla sekä jalkautuminen työpaikoille. Jäsenet toivoivat liitolta aktiivisempaa otetta, näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä työpaikoilla. Yksin vai yhdessä? 2000-luvulla kuljetusliitoilla on ollut enemmän tai vähemmän vakavia pyrkimyksiä yhteistyön tiivistämiseen ja liittofuusioon. Jäsentutkimuksen mukaan sekä itsenäiselle liitolle (37 %) että liittofuusiolle (38 %) on tällä hetkellä yhtä suuri tuki. Neljäsosalle vastaajista tällä ei ollut väliä. PAUn toiminnan kouluarvosanaksi annettiin 8, jossa näkyy pientä nousua yhdeksän vuoden takaiseen mittaukseen (7,7). Keskiarvoa tyytyväisempiä oltiin alle vuoden alalla olleiden (8,4) vastaajissa. Heikoimman arvosanan PAUn toiminnalle antoivat Ahvenanmaan Postin jäsenet (6,7). Itsenäiselle liitolle ja liittofuusiolle yhtä suuri tuki. PAUn jäsentutkimusta hyödynnetään liiton strategiatyössä vuosille 2025–2029. Liiton strategiasta ja tavoiteohjelmasta päätetään ensi kesän liittokokouksessa. Jäsentutkimuksen aineisto löytyy PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi (jäsensivut > edunvalvonta > jäsentutkimus). Jäsentutkimuksen suoritti vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research. < Jäsentutkimuksen vastaajien kesken arvottiin kolme S-ryhmän lahjakorttia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. REITTI_2_2024.indd 21 REITTI_2_2024.indd 21 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
23 22 M in tt uJa m al ai ne nSi ni le hd on ar ki st o Hallituksen suunnittelemat ja osin jo toteuttamat leikkaukset työttömyysturvaan iskevät Minttu Jamalainen-Sinilehdon elämään kovalla kädellä. Yksisarvinen, lumimies ja laiska työtön REITTI_2_2024.indd 22 REITTI_2_2024.indd 22 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
23 22 S uurin osa työttömistä haluaisi töihin. Niilläkin, jotka eivät etsi töitä aktiivisesti tai ota vastaan tarjottua työtä, syy on yleensä paljon monimutkaisempi kuin pelkkä haluttomuus. Tähän tulokseen ovat tulleet vuosien varrella lukuisat eri tutkimukset. Esimerkiksi SAK:n viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa suurimmaksi työttömyyden syyksi nousi hakijoiden terveydentila. Kyselytutkimuksen 763 työttömästä vastaajasta yli puolet piti liian huonoa terveydentilaansa vähintään jonkin verran tärkeänä syynä työttömyyteensä. Kaksi seuraavaksi yleisintä syytä olivat ”Ikäni ei vastaa työnantajien odotuksia” ja ”Minulle soveltuvaa kokoaikatyötä ei ole tarjolla”. Ikä näkyi myös siinä, oliko TEtoimis tosta tarjottu vastaajille työtä tai koulutusta. Yli 55-vuotiaista vain 27 prosenttia oli saanut minkäänlaista tarjousta ja 23 prosenttia oli päässyt työhaastatteluun. Tarinoissa ja mielikuvissa esiintyy myyttinen antisankari, joka makoilee sohvalla, koska ei viitsi mennä töihin. Todistettuja havaintoja työhaluttomista työttömistä on vähän. TEKSTI: TUA ONNELA Samanlaiset seikat nousevat esiin Työterveyslaitoksen vuonna 2019 julkaisemasta selvityksestä, joka perustui 10 000 työttömälle tehtyihin Kykyviisari-kyselyihin. Selvityksessä kolme yleisintä työttömyyden syytä olivat terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat, työmahdollisuuksien puute ja koulutuksen ja osaamisen puute. Kaikille ei vain ole töitä Työttömyyden syistä kertovat osaltaan myös työttömien ja avointen työpaikkojen määrät. Työja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomessa oli 291 000 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja puolestaan oli 133 000. Tilastokeskuksen vuoden 2023 viimeisen neljänneksen tilastossa työttömien ja työpaikkojen määrän suhde on vielä karumpi: 193 000 työtöntä ja 42 000 avointa työpaikkaa. Tilastokeskus ja työja elinkeinoministeriö tilastoivat määriä hieman eri kriteerein. Molempien luvut kertovat kuitenkin saman perusviestin. Avoimia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole kaikille, ei, vaikka jokainen työtön olisi valmis tekemään mitä vain ja muuttamaan työn perässä, minne vain. Työstä kieltäytymisiä on tilastoitu joitakin tuhansia vuosittain. Täyttyneiden työpaikkojen määrään verrattuna niiden osuus on marginaalinen: esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan alle kaksi prosenttia. Moni hakee paikkoja koko ajan Myös työttömien työnhakuaktiivisuutta on Suomessa tutkittu. Yhden kuvan siitä saa vertailemalla Tilastokeskuksen ja työja elinkeinoministeriön työttömyyslukuja. Tilastokeskus laskee työttömäksi työnhakijaksi vain sellaiset työttömät, jotka ovat hakeneet töitä aktiivisesti edeltävien neljän viikon aikana ja ovat valmiita ottamaan työtä vastaan seuraavien kahden viikon aikana. Syyskuussa työttömyysturvan porrastus on viemässä vielä 250 euroa lisää. Yhteensä hallituksen leikkaukset pienentävät Jamalainen-Sinilehdon työttömyysturvaa noin 535 euron verran. – Se on aika paljon puolentoista tonnin tuloista, hän sanoo. Jamalainen-Sinilehto tietää, miltä tuntuu työttömän lamaantuminen. Jatkuva huoli rahasta ja pärjäämisestä tekee välillä olon niin epätoivoiseksi, että tekisi mieli vain jäädä sängyn pohjalle. – Mutta onneksi se ei ole minulle vaihtoehto. Olen kolmen lapsen äiti, ja velvollisuudet pitää hoitaa. Työpaikkailmoituksia selaan ihan koko ajan. Perheenäidin työttömyysturva pienenee 535 euroa Minttu Jamalainen-Sinilehto aloitti reilut kaksi vuotta sitten työt Tampereen postikeskuksessa Postisen tuotannossa. Ensin hän oli töissä nollatuntisopimuksella, mutta sitten kävi tuuri: hän sai vakituisen kokoaikaisen sopimuksen. – Sitä onnea kesti puoli vuotta, hän sanoo. YT:t iskivät, ja JamalainenSinilehto putosi kahdelle vuorolle per viikko. Siitä asti hän on ollut osittain työtön, eli kahden työvuoronsa palkan lisäksi hän saa soviteltua ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hallituksen suunnittelemat ja osin jo toteuttamat leikkaukset työttömyysturvaan iskevät Jamalainen-Sinilehdon elämään kovaa. Ensi kuussa häneltä lähtee työttömyysturvan lapsikorotus. Se tekee noin 285 euron menetyksen. REITTI_2_2024.indd 23 REITTI_2_2024.indd 23 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
25 24 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille www.kalevavakuutus.fi/ pau PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 623 493 eur HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja Perusturvan varaan pudonneistakin siis kolme neljäsosaa olisi valmis töihin, jos sellaisia olisi tarjolla. Myös esimerkiksi työttömistä maahanmuuttajista suuri enemmistö koki vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan olevansa sekä työkykyisiä että työhaluisia. Isoimpia työllistymisen esteitä olivat työnantajien asenteet ja maahanmuuttajien puutteet kielitaidossa, koulutuksessa ja työkokemuksessa. Ehkä prosentti työhaluttomia? Vaikka työhaluttomuus ei nousekaan tutkimuksissa esiin merkittävänä työttömyyden syynä, aivan olematon ilmiö se ei ole. Vuonna 2003 julkaistussa artikkelissa tutkija Jouko Martikainen selvittää aiempien tutkimusten ja tilastojen perusteella varsinaisten työhaluttomien Osana sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän heikennyksiä hallitus on porrastamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Jos parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva esitys hyväksytään, ansiosidonnainen työttömyysturva heikkenee jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja vielä lisää kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. Nopeuttavatko portaat työllistymistä? Vastausta voi hakea aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty, miten työttömien käyttäytyminen muuttuu siinä kohtaa, kun ansiosidonnainen työttömyysturva lakkaa ja edessä ovat niukemmat ajat työmarkkinatuen varassa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys kasvaa päivärahakauden loppua määrää. Hän päätyy arvioimaan, että vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli pari kolme tuhatta vapaaehtoisesti työtöntä. Se olisi työttömistä noin prosentti. Tutkija Sami Ylistö puolestaan on tutkinut nuoria pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät halua hakea töitä. Näistä pieni osa kertoo työnhakuhaluttomuuden syyksi, ettei koe palkkatyötä tärkeäksi ja haluaa tehdä elämässä muita asioita. Ylistön tutkimuksissa näin vastanneilla nuorilla työhaluttomuus jäi kuitenkin väliaikaiseksi vaiheeksi. Yleisempää on, että nuorten työnhakuhaluttomuutta selittävät monenlaiset elämässä kasautuneet vastoinkäymiset ja työssä vaadittavien taitojen ja toimintakyvyn puute. Kun työnsaanti ei ole realistisesti mahdollista, moni lannistuu ja lakkaa yrittämästä. < Tekeekö työttömyysturva passiiviseksi? kohti. Osa työttömistä siis haluaa kaikin keinoin välttyä putoamasta perusturvalle ja etsii töitä entistä kovemmin. Toisaalta ansioturvan päätyttyä työllistyminen hidastuu selvästi. Rahojen menetys ei siis ”kannustakaan” töihin – ehkä siksi, ettei töitä yksinkertaisesti ole, työkyky ei riitä tai usko loppuu. Myös työministeriön tutkimus vuodelta 2006 havaitsee, että lähestyvä tuen menetys lisää jonkin verran todennäköisyyttä työllistyä. Todennäköisyys kasvaa kuitenkin vain vähän. ”Työttömyysturva passivoi työttömiä jossain määrin. Vaikutus on kuitenkin kokonaisuuden kannalta katsoen olemattoman pieni”, tutkijat päätyvät toteamaan. REITTI_2_2024.indd 24 REITTI_2_2024.indd 24 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
25 24 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille www.kalevavakuutus.fi/ pau PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 623 493 eur HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja REITTI_2_2024.indd 25 REITTI_2_2024.indd 25 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
27 26 Tämän hetkisen tiedon mukaan astuu voimaan syyskuussa 2024. 2. Lapsikorotukset poistetaan Lapsikorotusta on maksettu alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus oli vuonna 2023 yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, 10,29 euroa kahdesta lapsesta ja yhteensä 13,29 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Vaikutus kuukaudessa: Lapsikorotus lasten määrän mukaan 2023 Korotus jää pois, merkitys/kk Yksi lapsi 7,01 €/pv 150,71 €/kk Kaksi lasta 10,29 €/pv 221,23 €/kk Kolme lasta 13,26 €/pv 285,09 €/kk Lakimuutos on hyväksytty, tuli voimaan 1.4.2024. Siirtymäsäännös: Sovelletaan maksettaessa työttömyysetuutta ajalta 1.4.2024 alkaen. Työttömyysturvaan rajut leikkaukset Hallitus uudistaa työttömyysturvaa kovalla kädellä. Ansiopäivärahaa leikataan, lapsikorotukset poistetaan, osa-aikatyötä tekevän suojaosa poistetaan, työssäoloehtoa pidennetään, lomakorvaus jaksotetaan ja työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Ensimmäiset työttömyysturvan muutokset tulivat voimaan 1.1.2024 ja osa myöhemmin tämän vuoden aikana. Kuukausipalkka 2000 €/kk Ansiopäiväraha > 2 kk 1 306 €/kk/brutto Ansiopäiväraha 2 kk-8kk 1045 €/kk/brutto Ansiopäiväraha 8 kk 993 €/kk brutto 261 € 313 € 1. Ansiopäivärahan määrä porrastetaan Hallitusohjelman mukaan ansiopäivärahan määrä laskee 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt 2 kuukautta (8 viikkoa). Määrä laskisi 75 prosenttiin 8 kuukauden (34 viikon) työttömyyden jälkeen. Vaikutus kuukaudessa, jos kuukausipalkka on 2 000 € (ennen veroja) REITTI_2_2024.indd 26 REITTI_2_2024.indd 26 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
27 26 3. Omavastuupäivien määrää lisätään seitsemään päivään Työttömyysetuutta aletaan maksamaan vasta omavastuuajan jälkeen. Nykytilanteessa omavastuuaika on viisi työpäivää. Jatkossa omavastuuaikaa ollaan pidentämässä seitsemään päivään. Vaikutus kuukaudessa noin 150 € (2 x oman päivärahan määrä). Lakimuutos on hyväksytty, tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäsäännös: Sovelletaan, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. 4. Työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen Nykytilanteessa 26 kalenteriviikkoa eli puoli vuotta työtä oikeuttaa ansiopäivärahaan, hallitusohjelmassa vaatimus on jatkossa 12 kuukautta. Lakimuutos on hyväksytty, tulee voimaan 1.9.2024. Siirtymäsäännös: Sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas työssäolokuukausi. Ennen 2.9.2024 olevalta ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi. 5. Lomakorvaus jaksotetaan Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Esimerkiksi jos työsuhteen päättyessä saa kuukauden palkkaa vastaavan lomakorvauksen, voidaan omavastuuaikaa alkaa kerryttää ja etuutta maksaa vasta, kun tämä maksettu jakso loppuu eli tässä tapauksessa noin kuukauden kuluttua. Lomakorvauksen jaksotus ei vaikuta lomautustilanteissa, koska silloin työsuhde ei pääty kokonaan. Lakimuutos on hyväksytty, tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäsäännös: Sovelletaan vuosilomakorvaukseen, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. 6. Osa-aikatyötä tekevän suojaosa poistetaan Suojaosa on rahamäärä, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Nykyisellään suojaosa on osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa eli tämän verran voi tienata ilman, että ansiopäivärahan määrä laskee. Jos kuukausipalkka on 2500 € ja palkka osa-aikatyöstä 1400 € kuukaudessa, laskee soviteltu päiväraha noin 150 €/kk. Lakimuutos on hyväksytty, tuli voimaan 1.4.2024. 7. Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen, esimerkiksi: 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan. 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen. 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Tämänhetkisen tiedon mukaan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan syyskuussa 2024. < Lähde: A-kassa REITTI_2_2024.indd 27 REITTI_2_2024.indd 27 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
29 28 M yös ennenaikainen eläkkeen nostaminen tai eläkkeen lykkääminen on helpohkoa, kunhan laskee kaikki seuraukset tarkkaan. On aika luonnollista, että nuorena ei palkkatyössä uurastavaa paljon eläke kiinnosta, se on niin kaukana. Mutta iän ylittäessä 55 ikävuotta alkaa vanhuudenturva ehkä kiinnostaa. Miten käytännössä vanhuuseläkettä haetaan, työeläkeyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen? Vanhuuseläkkeen hakeminen on suoraviivaista toimintaa. Voi sanoa, että aika yksinkertaista. Täytyy selvittää työnantajaltaan, missä eläkeyhtiössä on vakuutettuna. Työsuhteen täytyy päättyä ennen eläkkeen alkamista, muuten eläkkeeseen ei ole oikeutta. Eläkehakemus on helpointa tehdä verkossa. Ja jos lähettää eläkehakemuksen väärään yhtiöön, ei sekään haittaa. Yhtiöt ohjaavat hakemuksen oikeaan paikkaan. Ilmarisessa palvelun nimi on OmaEläke (www.ilmarinen.fi/ henkiloasiakas/henkiloasiakkaan-asiointi/). Kokeillaanpa. Vahvan tunnistautumisen (oman pankin tunnistautumisella tai suomi.fi:n avulla) jälkeen aukeaa valikko, josta löytyy vanhuuseläkkeelle haku. Vanhuuseläkehakemus kannattaa jättää kaksi viikkoa ennen eläkViisas valmistautuu eläkkeelle Vanhuuseläkkeen hakeminen on aika yksinkertainen toimitus. Ei ole pakko edes tietää, missä työeläkeyhtiössä on vakuutettuna. Eläkeyhtiöt lähettävät väärään paikkaan tulleet hakemukset oikeaan osoitteeseen. keen alkamisajankohtaa. Vanhuuseläkehakemus tulee saataville OmaEläke-palvelussa aikaisintaan kaksi kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Samasta valikosta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea sekä perheeläkettä. Mutta antaa niiden tällä kertaa olla. Laskurilla saa selvyyttä Outi Pekkarinen kehottaa kaikkia palkansaajia tarkistamaan kertynyt työeläke joko oman eläkeyhtiönsä sivuilla tai Työeläke.fi palvelun (www.tyoelake.fi/tyoelakeote/) sivuilta. Tunnistautumisen jälkeen hakija siirtyy (tai voi halutessaan siirtyä) oman työeläkeyhtiön sivuille. Sieltä löytyy omat tiedot, ja eläkehakemuksen voi tehdä, jos ikää on tarpeeksi. Nuorilla kertyneen työeläkkeen tarkastaminen voi olla pettymys: noin vähänkö sitä on kertynyt. Mutta ei ole syytä masentua. Kun katsoo arvion tulevan eläkkeen määrästä, niin summa näyttää jo suuremmalta, sillä arviossa otetaan huomioon myös tulevaisuudessa ansaittavat palkkasummat, Pekkarinen neuvoo. Hänen mielestään omasta eläkkeestään kannattaa kiinnostua ajoissa, edes vähän. Nykyisin jo 17-vuotiaana tehty työ kartuttaa eläkettä. Ennen vuotta 2005 alle 23-vuotiaana tehty työ ei kartuttanut eläkettä. Nykyinen eläkesääntö on sillä lailla reilu, että jokainen työssä ansaittu euro kartuttaa eläkettä, sanoo Pekkarinen. Hän kehottaa eläkkeestään kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä eläkeyhtiönsä asiantuntijoihin ja kysymään neuvoa tai pyytämään apua. Työeläke.fi-sivustolta löytyvät laskurit eläkeikään, eläkearvioon, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE), perhe-eläkkeeseen, YEL-työtulosuositukseen ja eläkkeeseen perhevapaan ajalle. OVEa ja lykkäyskorotusta, ennen vai jälkeen Entä jos haluaa saada työeläkettä jo ennen varsinaista vanhuuseläkettä? Tai haluaa jatkaa töissä vielä alimman eläkeiän jälkeen? Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE) ovat oikeutettuja 61-vuotiaat (1961 ja ennen sitä syntyneet) ja 62-vuotiaat (1962–1964 syntyneet). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden OVE-ikä vahvistetaan myöhemmin. OVE on joustava eläkelaji. Se jatkuu siihen saakka, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. Kertyneestä eläkkeestä voi valita maksuun 25 vai 50 prosenttia. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: ILMARINEN 28 REITTI_2_2024.indd 28 REITTI_2_2024.indd 28 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
29 28 Viisas valmistautuu eläkkeelle Mutta on hyvä muistaa, että jos jää OVElle ennen alinta vanhuuseläkeikää, sen ottaminen pienentää tulevaa eläkettä pysyvästi. Vähennys on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, joka on OVEn ja alimman vanhuuseläkeiän välissä, Pekkarinen toteaa. Toisaalta hänen mukaansa osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Voi tehdä töitä samanaikaisesti niin paljon kuin haluaa tai lopettaa työt kokonaan. Sen sijaan, jos ei jää vanhuuseläkkeelle heti kun se olisi mahdollista, tulevaa eläkettä kasvattaa lykkäyskorotus. Sekin on 0,4 prosenttia, mutta siis plussaa, jokaiselta tehdyltä kuukaudelta alimman eläkeiän jälkeen. Jos ihminen esimerkiksi työskentelee 65-vuotiaasta Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarisen mukaan yhtiössä vakuutetut ihmiset jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle noin 65-vuotiaina, mikä on lähes vuoden nousu omaan alimpaan eläkeikään nähden. 68-vuotiaaksi, nousee hänen lopullinen työeläkkeensä 14,4 prosenttia, mitä Outi Pekkarinen pitää huomattavana lisäyksenä. Hänen mukaansa eläkkeen nostaminen ja työnteko vaikuttaa myös verotukseen. Verotuksen vaikutusta kannattaa arvioida verottajan sivuilla veroprosenttilaskurilla, jotta veroprosentti ei tule yllätyksenä, Pekkarinen sanoo. Työeläkejärjestelmä tuottaa vanhuudenturvaa kaikille palkansaajille. Mutta Outi Pekkarinen haluaa muistuttaa, että järjestelmä tuo turvaa myös pahan päivän varalle. Oma tai läheisen kuolema ei jätä leskeä tai alaikäisiä lapsia tyhjän päälle. Myös työkyvyttömyyttä vastaava järjestelmä antaa suojaa. < 29 REITTI_2_2024.indd 29 REITTI_2_2024.indd 29 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
31 30 Ole utelias , kokeile uutta, älä jää sohvaperunaksi Työterveyspsykologi Heli Hannonen muistuttaa, että eläkkeellä kaikki toiminta ja tekeminen on omalla vastuulla. Hyvän elämän ylläpitoon auttavat päivittäiset rutiinit. REITTI_2_2024.indd 30 REITTI_2_2024.indd 30 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
31 30 TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: TYÖTERVEYSLAITOS Eläkkeelle jääminen muuttaa arjen rutiinit, päivittäinen tekeminen menee uusiksi. Työterveyspsykologi Heli Hannonen kannustaa uuteen elämänvaiheeseen astuvia olemaan uteliaita ja kokeilemaan uutta. Mutta aivan jokaista kuukauden tuntia ei kannata suunnitella kirjallisesti etukäteen. 1 Valmistaudu etukäteen, muuten eläkkeen ensimmäiset päivät ovat raskaita. 2 Anna itsellesi aikaa sopeutumiseen. 3 Älä jää sohvaperunaksi. 4 Muista syödä, liikkua ja nukkua tarpeeksi. Arjen rytmin ylläpito on keskeistä. 5 Nauti uudesta elämäntilanteesta: kokeile, katsele, haista ja maista. V anhuuseläkkeelle jääminen on monelle helpotus, mutta toisinkin voi olla. Joillekin hyvä työyhteisö ja työkaverit ovat olleet tärkeitä, ja työ on ollut merkityksellistä. Eläkkeelle jääminen voi olla siis kova paikka. Voiko eläkkeellä oloon valmistautua? Kyllä voi. Mutta on hyvä muistaa, että kun työ ei enää rytmitä elämää, elämä muuttuu. Ja muutos vaatii aina sopeutumista, sanoo Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. Kun työkaverit jäävät pois, on parempi hakeutua johonkin ryhmään, olipa kyse sitten opiskelusta tai harrastuksista. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita. Toki joillekin yksin opiskelu tai harrastaminen on luontevampaa. Rutiinit auttavat Hannonen vannoo paitsi ryhmän ja verkostojen luomisen myös rutiinien nimiin. Kun eläkeläisellä on mikä tahansa vakituinen ryhmä tai kokoontuminen, hän tapaa väistämättä muita ihmisiä ja saa keskustella. Rutiinien luominen ei ole helppoa, mutta niiden hankkimisen eteen kannattaa nähdä vaivaa, Heli Hannonen sanoo. Jos tulee olo, ettei ole kivaa, eläkeläisen kannattaa katsella ympärilleen: onko uusia asioita ja tekemisiä tarjolla? Jos vaikka menee ohjattuun liikuntaan tiistaisin kello 10, uuden tavan juurruttaminen on mahdollista. Aina kannattaa todeta itselleen, ettei enää ole pakkoa mihinkään. Mutta mitään tekemättömyys johtaa helposti sohvaperunaksi muuttumiseen, varoittaa Hannonen. Ja jos alkuinnostus ei riitä pitkälle, voi hänen mukaansa kokeilla jotain uutta lajia tai harrastusta. Postin työntekijöillä on monilla fyysisiä vaivoja ja kulumia nostamisesta ja toisteisesta työstä. Niitä Hannonen lääkitsisi salilla kuntoilulla tai vaikka puutarhanhoidolla. Aivoja kannattaa treenata Ruumiinkunnon ylläpito on tärkeää. Mutta levon ja säännöllisen syömisen lisäksi Heli Hannonen tähdentää mielen virkeyden ylläpitoa. Niin kuin lihaksia, myös aivoja voi treenata. Kaikenlainen lukeminen, sudokut, ristisanat ja kulttuuririennot ovat hyväksi mielelle. Aivojen käyttö estää dementiaa, sanoo Hannonen. Aivojen treenaamista on myös asioiden etukäteen suunnittelu. Kun hieman suunnittelee ja aikatauluttaa menoja, saa niin liikunnasta kuin kulttuuritapahtumista enemmän irti. Mutta toisaalta: jos ensimmäiset kolme kuukautta eläkkeellä on tunnin tarkkuudella ohjelmoitu aamusta iltaan, sekin käy raskaaksi, Hannonen naurahtaa. Surutyölle aikaa Hannosen mukaan oma identiteetti, uusi minäkuva löytyy ajan kanssa eläkkeellä. Yhden päivän voi hyvin löhötä, olla vaan. Mutta sitten kannattaa nousta ylös ja lähteä ihmisten pariin. Joillekin se voi olla toiminta seurakunnassa, toisille osallistuminen keräykseen Ukrainan tukemiseksi. On hyvä antaa surutyölle tarpeeksi aikaa, jos työelämän ja työkavereiden jättäminen tuntuu pahalta. Tärkeintä on kokea iloa siitä mitä tekee, sanoo Heli Hannonen. < Työterveyspsykologi Heli Hannosen viisi neuvoa eläkkeelle lähtevälle REITTI_2_2024.indd 31 REITTI_2_2024.indd 31 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
33 32 –K yllä EK:lla on pyrkimys pitää työnantajapuolen langat käsissään. Osaksi halutaan kuitenkin delegoida valtaa jäsenliitoille. Tästä linjasta on tutkimuksessa käytetty termiä koordinoitu hajauttaminen. Ei sen toteuttaminen käytännössä ihan yksinkertaista ole, arvioi tutkija Maiju Wuokko. Hänen raporttinsa ”Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa” julkaistiin helmikuun alussa. Sen tilaajana oli Teollisuuden Palkansaajat. Vaikka me olemme tottuneet katsomaan Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta yhtenä yhteisenä työmarkkinajärjestönä, sen tekemisiä selittää se, että eri alojen työnantajilla on monesti erilaiset intressit, toisinaan jopa vastakkaiset. Wuokko toteaa myös, että poliittinen vaikuttaminen on noussut työnantajien edunvalvonnassa isoon rooliin. – Annetaan poliittisen prosessin hoitaa työmarkkina-asiat. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että ammattiyhdistysliikkeen tai poliittisen vasemmiston suunnalta ei ole tulossa riittävän suurta uhkaa. Vuonna 2023 aloittaneella kokoomuksen Petteri Orpon johtamalla hallituksella on läheiset suhteet yritysmaailmaan ja monet hallituksen tavoitteista ovat pitkäaikaisia EK:n vaikuttamistavoitteita. Hajautushaaveita jo vuosikymmeniä sitten Työnantajien halu lopettaa keskitetty sopiminen ei ole uusi ilmiö. – Jo 1980-luvulla työnantajapuoli halusi hajauttaa työmarkkinamallin ja viedä työehdoista sopimisen liittotasolle tai mieluiten yritystasolle, kertoo Maiju Wuokko. Silti keskitetyt tulopoliittiset ratkaisut eli tupot pysyivät työmarkkinoiden perustyökaluina. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO. EMMI KORHONEN/LEHTIKUVA Ve ik ko So m er pu ro . ”Koordinoitua hajauttamista” – Tutkija analysoi työnantajien ristiriitaiselta näyttävää toimintaa Työnantajien keskusjärjestö EK ei enää neuvottele palkoista. Silti se vahtii jäsenliittojensa tekemien työehtosopimusten palkkatasoa. Mikä on logiikka oudolta vaikuttavan toiminnan takana ja miksi työnantajat ajavat entistä enemmän tavoitteitaan politiikan kautta? Jo 1980-luvulla työnantajapuoli halusi hajauttaa työmarkkinamallin ja viedä työehdoista sopimisen liittotasolle tai mieluiten yritystasolle, muistuttaa tutkija, FT Maiju Wuokko. REITTI_2_2024.indd 32 REITTI_2_2024.indd 32 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
33 32 Em m i K or ho ne n/ Le ht ik uv a – Niissä voitiin tavoitella palkankorotusten pitämistä maltillisina, kun liittokohtaiset sopimuskierrokset tuottivat usein lakkoja ja tulivat kalliiksi. Hallitukset tarjosivat houkutuksina veronalennuksia. Lisäksi käytössä oli markan devalvoiminen. Sillä saattoi tarvittaessa avittaa viennin kilpailukykyä. Tämä ei enää onnistu euro-Suomessa. Vuonna 2008 EK ilmoitti, ettei se enää tekisi keskitettyjä ratkaisuja. Silti järjestö hyväksyi vuosina 2011 ja 2013 tupon kaltaiset raamisopimukset sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman kilpailukykysopimuksen eli kikyn vuonna 2016. Kiky-sopimus sai vastustusta, vaikka merkitsi tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry äänesti EK:ssa sitä vastaan. Lopulta EK:n hallitus muutti sääntöjään siten, että se kielsi itseltään vastaavat sopimukset tulevaisuudessa. – 2010-luvun puolivälissä työnantajien pitkään padotut hajauttamispaineet ryöpsähtivät pintaan, eikä niitä voinut enää pidätellä. Asia alkoi jo olla heille uskottavuuskysymys, kun vuosikymmeniä oli tavoiteltu sopimisen hajautusta, mutta ei ryhdytty sanoista tekoihin, Maiju Wuokko tulkitsee. Esimerkit eivät todista paikallisen sopimisen ylivertaisuutta Pian kiky-sopimuksen tultua voimaan Metsäteollisuus erosi EK:sta ja ilmoitti, että sen jäsenyritykset solmisivat työehtosopimuksensa itse. Toisaalta Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT erosi EK:sta päinvastaisin perustein. Se ei pitänyt sopimustoiminnasta vetäytynyttä keskusjärjestöä enää hyödyllisenä. – Työnantajien joukossa on paljon hajontaa siinä kysymyksessä, palveleeko yrityskohtainen vai valtakunnallinen sopiminen paremmin. Eivät kaikki koe, että nykysuunta olisi oikea. Mutta tämän ajattelun edustajat ovat nyt työnantajissa vähemmistössä, sanoo Maiju Wuokko. Hajauttamisen kannattajat kertoivat paikallisen sopimisen muuttavan työmarkkinat joustaviksi, parantavan tuottavuutta ja työllisyyttä. Yrityksistä ideologian vei pisimmälle metsäteollisuusjätti UPM. Työehtosopimukset piti tehdä liiketoimintokohtaisesti, ja vaatimuslistalla oli työehtojen isoja heikennyksiä. Sanelulinja johti pitkään työtaisteluun vuonna 2022 ja aiheutti yritykselle arviolta 200 miljoonan euron tappiot. – Teknologiateollisuudessa nähtiin sitten yksi työnantajapuolen erikoisimmista tasapainotempuista yrityskohtaisen ja liittotason sopimisen välillä. Liitto lopetti työehtosopimusten tekemisen, mutta yrityksille, jotka halusivat noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta, perustettiin uusi järjestö. Vaikka paikallisen sopimisen suuria etuja oli työnantajaleirissä vakuuteltu, yrityksiä liittyi ”tes-järjestöön” Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Yhdistyksen piiriin tuli niin paljon yrityksiä, että teknologiateollisuuden työehtosopimus pysyi yleissitovana eli alalla yleisesti noudatettavana sopimuksena. Sopimus kattaa suoraan 65 prosenttia alan työvoimasta. Työnantajien järjestäytymisaste oman alansa liittoon on ratkaisevaa sen suhteen, määritelläänkö työehtosopimus yleissitovaksi. Pystyykö EK tulevaisuudessa omiin ratkaisuihin? Poliittisen vaikuttamisen tie perinteisten työmarkkinakeinojen sijasta antoi työnantajille tuloksia, kun Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattiin iso määrä EK:n ja Suomen Yrittäjien tavoitteita. Ohjelmassa on muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen, työttömyysturvan leikkaaminen, irtisanomisen helpottaminen, lakko-oikeuden rajaaminen ja verojen alentaminen. – Siellä on myös vientivetoinen työmarkkinamalli. Se on vientiteollisuuden toive, jonka toteuttamiselle kunta-alan erillisratkaisu antoi lisäpuhtia. Erillisratkaisussa vuonna 2022 sovittiin, että kunta-alalla palkat nousevat tulevina vuosina palkankorotusten yleistä linjaa enemmän. Hallitusohjelman perusteella voisi ajatella, että asiat ovat työnantajien näkökulmasta hyvin. Maiju Wuokko kuitenkin muistuttaa, että seurauksena saattaa olla palkansaajien vastareaktio ja ayliikkeen voimaantuminen. Lisäksi perinteistä kolmikantaista sopimista on usein tarvittu kriiseissä – viimeksi korona-aikana. Koronan alkuvaiheessa sovittiin yrityksille helpotettu lomautuskäytäntö ja työntekijät saivat parannuksia työttömyysturvaan. Mitä löyhempi keskusjärjestö on, sitä enemmän jäsenliittoja kiinnostaa vetää omaa linjaa. EK on vielä halunnut pysyä työnantajien yhteisenä äänenä, mutta hajauttaako EK tarkoittamattaan itsensä ajan myötä hajalle, tutkija miettii. < Seurauksena saattaa olla palkansaajien vastareaktio ja ay-liikkeen voimaantuminen. REITTI_2_2024.indd 33 REITTI_2_2024.indd 33 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
35 34 K esäkuussa suomalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsemaan Suomen 15 europarlamentaarikkoa. SAK on laatinut eurovaaleja silmällä pitäen omat vaalitavoitteensa. Ne lähtevät liikkeelle perusteista – ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta – arvoista, joille koko Euroopan unioni rakentuu. – Valitettavasti nämä perusarvot eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti. Juuri nyt on tärkeämpi kuin pitkään aikaan puolustaa näitä perusteita näkyvästi, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä perustelee. Perusarvoja uhmaavat etenkin Unkari ja maan pääministeri Viktor Orbán. Euroopan unionin parlamentti on suoraan todennut, ettei Unkaria voi pitää täytenä demokratiana. Tekoälyn käytölle saatava rajat Unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. Pekka Ristelä mainitsee esimerkkinä psykososiaaliset riskit, joiden torjuntaan SAK on vaatinut EU-tasolla jo pitkään nykyistä vahvempaa turvaa. Toisaalta kehittyvä teknologia nakertaa aivan uudella tavalla palkansaajan oikeuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat päässeet paikoin käyttämään työnjohtajan valtaa. Unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. SAK:n eurovaalitavoitteissa painottuvat demokratia ja ihmisoikeudet TEKSTI: ANU VALLINKOSKI KUVA: SAK SAK on julkistanut omat vaalitavoitteensa eurovaaleihin. Ne painottuvat perusarvoihin, joille Euroopan unioni rakentuu, mutta joita nykyään myös kyseenalaistetaan. – Työnjohtovallan ja -vastuun pitää kuulua aina ihmiselle. Esimerkiksi alustataloudessa algoritmi tarjoaa työkeikkoja, arvioi työntekijöitä ja on pahimmassa tapauksessa jopa voinut irtisanoa työntekijän. Ruokalähettifirmat ja taksipalvelu Uber ovat esimerkkejä alustataloudesta. Parhaillaan Euroopan unioni käsittelee alustatalouden työntekijöiden asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä? Tekeillä olevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata työntekijöiden keskinäinen yhdenvertaisuus. Juuri nyt direktiivi on vastatuulessa, ja on epävarmaa, meneekö lakihanke läpi ennen kesäkuun vaaleja. SAK kaipaa tekoälyn käytölle rajoja myös tilanteissa, joissa sen avulla valvotaan työntekijöitä niin, että heidän yksityisyytensä vaarantuu. Kamerat ja anturit voivat esimerkiksi tallentaa ja rekisteröidä jokaisen vessakäynnin. Uudenlaista sääntelyä tarvittaisiin myös etätyöhön. Mitkä ovat etätyöläisen vähimmäisoikeudet? Tai millainen on työntekijän oikeus olla vapaa-ajallaan tavoittamattomissa? Suomessakin on kokemuksia siitä, miten esihenkilö odottaa, että työntekijä seuraisi työpaikan Whatsapp-ryhmän tai muun sovelluksen viestejä ja tiedotteita vapaallakin. – Joissakin Euroopan maissa on jo sääntelyä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Meiltä ja EU-tasolta se vielä puuttuu, Pekka Ristelä huomauttaa. Liikkumavaraa taantuma-ajan talouspolitiikkaan EU:n tiukkaan talouskuriin SAK kaipaisi hiukan höllempää otetta. – On perusteltu lähtökohta, että jäsenmaat hoitavat vastuullisesti omaa talouttaan eivätkä velkaannu liikaa. Toisaalta laskusuhdanteissa EU:n talouspolitiikka on liian jäykkää. Se pakottaa leikkaamaan julkisia menoja taantumassa, mikä ei ole järkevää. Liian tiukka taloudenpito ei luo kasvua, Pekka Ristelä sanoo. Parhaillaan myös Suomen hallitus tekee mittavia talouden sopeutuksia välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen. EU:ssa ilmastopolitiikka kytkeytyy tiukasti talouteen. Yksi esimerkki tästä on talouden vihreä siirtymä eli siirtyminen hiilineutraaliin talouteen, mikä vaatii valtavia investointeja. Lue SAK:n eurovaalitavoitteet osoitteessa sak.fi/ ajankohtaista/sakn-tavo itteet-europarlamentti vaaleissa-2024 REITTI_2_2024.indd 34 REITTI_2_2024.indd 34 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
35 34 Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti, huomauttaa SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. – SAK kannattaa sitä, että investointitukia katsottaisiin enemmän EU:n tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan. EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla. EU-tason investoinnit vauhdittaisivat siirtymää ja vahvistaisivat Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös valtavaa koulutustarvetta. Työntekijät tarvitsevat uudenlaisessa tuotannossa uudenlaista osaamista. Esimerkiksi sähköauton valmistaminen eroaa perinteisen polttomoottoriauton valmistamisesta. Yritysvastuun sääntely yhä tarpeen Viimeisenä Pekka Ristelä nostaa esiin viime aikoina paljon puhuttaneen yritysvastuudirektiivin, jonka Suomi aikoi kaataa yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa aivan kalkkiviivoilla. EU:n puheenjohtajamaa Belgia kuitenkin siirsi äänestystä tuonnemmaksi ja direktiivin kohtalo on yhä auki. – Nykyistä sitovampi yritysvastuusääntely on tarpeen, koska on käynyt selväksi, että pelkkä julkisen keskustelun ja kuluttajien luoma paine ei riitä. Se ei saa kaikkia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kantamaan vastuuta ympäristöstä, Ristelä sanoo. Suomessa myös monet yritykset ovat asettuneet pitkään valmistellun direktiivin taakse. Sääntely loisi markkinoille yhteiset pelisäännöt, mikä vaikeuttaisi hintojen polkemista ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Orpon hallitus on vastustanut direktiiviä, koska se soisi ammattiliitoille ja ympäristöjärjestöille ryhmäkanneoikeuden. Vaikka direktiivi nyt kaatuisikin, ei tarve yhteiselle sääntelylle ole kadonnut. < EU:n yritysvastuudirektiivi sai jäsenmaiden määräenemmistön tuen 15.3. Äänestä EU-vaaleissa 9.6.2024 Miljoonat eurooppalaiset muokkaavat yhdessä eurooppalaisen demokratian tulevaisuutta EU-vaaleissa 6.–9.6.2024. Suomessa EU-vaalit järjestetään 9. kesä kuuta 2024. Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 15 jäsentä eli meppiä. Vaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päättää yhdessä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Äänestäminen on tärkeää niin paikallisella, kansallisella kuin EU:n tasolla. Saat kertoa mielipiteesi asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä. Helposti unohdetaan, kuinka moniin ihmisiin EU-vaalien tulos vaikuttaa. Euroopan parlamentti hyväksyy lakeja, jotka vaikuttavat kaikkiin: palkansaajiin, yhteisöihin, yrityksiin, niin globaalisti kuin paikallisesti. EU:n lainsäädännössä käsitellään melkein kaikkien tärkeinä pitämiä asioita: ympäristöä, turvallisuutta, muuttoliikettä, sosiaalipolitiikkaa, palkansaajien asemaa, kuluttajien oikeuksia, taloutta, oikeusvaltioperiaatetta ja monia muita asioita. Nykyään jokaiseen tärkeään kotimaiseen aiheeseen liittyy myös eurooppalainen näkökulma. Äänesi ratkaisee sen, ketkä valitaan Euroopan parlamenttiin edustamaan sinua uusien lakien valmistelussa. Se vaikuttaa myös Euroopan komission valintaan. Nämä päätökset vaikuttavat sinun ja monen muunkin arkeen. REITTI_2_2024.indd 35 REITTI_2_2024.indd 35 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
37 36 Auralan edulliset lomaviikot arvotaan huhtikuussa Auralan edulliset lomaviikot arvotaan PAUn jäsenten kesken muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta viikoille 19–37. Voit osallistua arvontaan ilmoittamalla haluamasi lomaviikon 11.4. klo 12.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen aurala@pau.fi. Arvontaan voivat osallistua myös eläkeläiset. I lmoita samassa sähköpostissa nimesi, yhteystietosi (puh.nro ja s-postiosoite) sekä jäsennumerosi. Voit ilmoittautua yhden tai useamman maksullisen lomaviikon arvontaan, mutta kesäkautena jäsen voi arvonnan kautta saada vain yhden lomaviikon, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus päästä Auralaan lomailemaan. Arvottavat viikot touko-elokuussa 2024: 9.-12.5. (viikko 19, huom! to-su) 17.-19.5. (viikko 20, huom! pe-su) 20.-26.5. (viikko 21) 3.-9.6. (viikko 23) 10.-16.6. (viikko 24) 17.-23.6. (viikko 25) 24.-30.6. (viikko 26) 8.-14.7. (viikko 28) 15.-21.7. (viikko 29) 22.-26.7. (viikko 30, huom! ma-pe) 29.7.-4.8. (viikko 31) 5.-11.8. (viikko 32) 12.-18.8. (viikko 33) 19.-25.8. (viikko 34) 26.8.-1.9. (viikko 35) 2.-8.9. (viikko 36) 9.-15.9. (viikko 37) Viikolla 22 Aurala on varattavissa ma-ti 27.-28.5 ja pe-su 31.5.-2.6. Viikko 27 on Auralan huoltoviikko eli 1.-7.7.2024 ei ole mukana arvonnassa. Lisäksi Aurala on varattu poikkeuksellisesti Rottarallin järjestäjille pe-su 26.-28.7. väliseksi ajaksi. Rottaralli on moottoripyöräilijöiden kokoontumisajo, johon on parhaimmillaan osallistunut yli tuhat henkilöä. Tämä näkyy ja kuuluu Hotelli Heimarin ja Auralan ympäristössä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Arvonnassa mahdollisesti vapaaksi jäävät ajankohdat kesältä 2024 ja ajanjakso 9.9.2024-4.5.2025 tulee varattavaksi 24.4. klo 14.00 Auralan varauskalenteriin. Varaus kalenterin osoite on varauskalenteri.pau.fi. Edulliset hinnat Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Marraskuussa 2024 ja tammikuussa 2025 Auralassa on alennetut hinnat -20 %. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. 36 REITTI_2_2024.indd 36 REITTI_2_2024.indd 36 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
37 36 Aurala on Saimaan helmi Aurala-huvila sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, 52300 Mikkeli, Hotelli Heimarin välittömässä läheisyydessä. 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappi/pakastin yhdistelmää, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Kuistin pinta-ala on 36 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Huvilan pihalta löytyy myös tenniskenttä, lasten leikkipaikka, liukumäki, kiipeilyteline sekä hiekkalaatikko. Vieraiden käytössä on myös SUP-lautoja ja polkupyöriä. Auralaan valmistui viime vuonna myös lasitettu grillikatos, jossa voi grillata makkaraa ja keittää vaikka nokipannukahvit. Pidetään paikat siistinä Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivous tulee tehdä aina huolella. Jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään tarkastuskäynti, jonka yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä ja puutteista otetaan yhteys vuokralaisiin. Tarvittaessa tekemättömästä siivouksesta vuokralaiselle voidaan lähettää siivouslasku. Aurala on yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. < Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala tai varauskalenteri.pau.fi. 37 REITTI_2_2024.indd 37 REITTI_2_2024.indd 37 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
39 38 PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-autoreitin varrella Mäntyniemi on oiva vaihtoehto niille, joita kiinnostaa luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat ajalla 3.6.-31.8.2024: • Hirsimökki 3: 260 €, muu aika 160 €/vko • Pohjatalo: 220 €, muu aika 140 €/vko • Hirsimökki 1: 170 €, muu aika 110 €/vko • Koko talo: 210 €, muu aika 130 €/vko Tilaussaunan mahdollisuus osaston jäsenille 20 €/2 h ja ulkopuolisille 30 €/ 2 h (ei saunapäivinä). Sauna on lämpimänä tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Harkinnan mukaan, jos on saunojia, voidaan sauna lämmittää muinakin päivinä. Naiset klo 17.00–19.00 ja miehet klo 19.30–21.30. Suihkut ovat päivittäin mökkiläisten käytössä. Mahdollisuus perhesaunaan saunapäivinä klo 12–16, tunnin jaksoissa 10 €/tunti. Tilaussauna ja sali osaston jäsenille 50 € kerta ja ulkopuolisille 110 €. Mökkien vuokra-aika on pääsään töisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130 €/100 € muu aika ja vuorokausi 50 €. Viikkomökeissä on sähköhella, ruokailuvälineet, jääkaappi, mikroaaltouuni ja TV (myös digiboksi). Peitot ja tyynyt talon puolesta. Pyyhkeet, lakanat, pussilakanat ja tyynyliinat on oltava majoittujilla omasta takaa. Juokseva lämmin vesi kaikissa viikkomökeissä, biologiset ulkovessat erikseen miehille ja naisille on mökkien läheisyydessä.Lisätietoja ja vuokraukset: Isäntä Jani Grönberg, 040 174 9919 tai jani.gronberg@gmail.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi Turun Mäntyniemi Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edelleen huippuedulliseen hintaan. Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneidemme, esim. PAUn jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa, sekä mahtava alue kaiken kokoisille asuntovaunuille. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2024 • Majat: Honka, Hirsi: 150 €/viikko, viikonloppu pe-su 100 €. • Majat: Kuusi, Ruska: 170 €/viikko, viikonloppu pe-su 120 €. • Matkailuvaunut: 120 €/viikko, 50 €/viikonloppu, 250 €/touko kuu-syyskuu. PAU Varsinais-Suomen osasto tukee jäseniään 20 €/vko vähintään viikon mökkivuokrissa. Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunu paikan, vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), mökistä löytyy myös jääkaappi sekä keitto ja ruokailuvälineet. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Vuokralaisten käyttöön on varattu 4 kpl soutuveneitä. Kemiössä on puhtaat meri vedet ja runsaat kalasaaliit. Alueen WCtilat on nykyaikaistettu (EKO). Alueella on myös sauna oleskelutiloineen, voit pulahtaa mereen saunan laiturilta. Sauna on yhteiskäytössä. Sauna lämpiää päivittäin. Lisätietoja: Isännöitsijä Harri Jaatinen puh. 040 557 6360, tai harri.jaatinen@pp2.inet.fi. TupLU:n mökit Kemiön Santasaaressa PAU:n Lahden osaston vapaa-ajanviettopaikassa Nuotiorannassa Asikkalan Pulkkilanharjulla on mökkejä haettavana koko kesäksi, ajalle 1.5.30.9.2024. Haettavana ovat mökit numero 1, 3 ja 9. Mökkien arvontaan voivat ensisijaisesti osallistua PAU:n Lahden osaston jäsenet. Mikäli hakemuksia tulee vähemmän kuin mökkejä on tarjolla, voi mökkien hakuun ja arvontaan osallistua kuka tahansa liiton jäsen. Mökkiä voi hakea vuokrattavaksi myös kimpassa muiden liiton jäsenten kanssa. Mökin vuokra ajalta 1.5.-30.9.2024 on yhteensä 1250 € (250 €/kk). Hakemukset on tehtävä 10.4. mennessä kirjeellä: PAU:n Lahden osasto ry, taloudenhoitaja Pentti Wikman, Monontie 6 C 32, 15950 Lahti tai sähköpostilla: lahdenosasto@gmail.com. Kirjallisesta hakemuksesta tulee ilmetä nimi ja osoite, allekirjoitus, sekä maininta että on tutustunut Nuotiorannan sääntöihin. Hakemuksesta tulee ilmetä myös mökin numero, jota on hakemassa. Toimikunta käsittelee sitovat hakemukset ja suorittaa mökkien arvonnan kokouksessaan 17.4. Säännöt ja lisätietoa mökkien hakemisesta sekä arvonnasta löytyy osastomme kotisivuilta osoitteesta: https://lahdenosasto.pau.fi/ osastomme/lomapaikka-nuotioranta. Asiasta voi myös tiedustella sähköpostilla: lahdenosasto@gmail.com Nuotiorannan mökit Pulkkilanharjulla OSASTOJEN MÖKIT haettavana kesälle 2024 PAUn ammattiosastoilla on mökkejä, joita vuokrataan osastojen jäsenille. Suurin osa mökeistä on tarjolla kaikille PAUn jäsenille. Mökkejä löytyy Turusta, Asikkalasta, Hailuodosta, Vaalasta, Kainuusta ja Rovaniemeltä. Lisäksi Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edulliseen hintaan Kemiön Santasaaressa. 38 REITTI_2_2024.indd 38 REITTI_2_2024.indd 38 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
39 38 39 Hailuoto Huilunnokka PAUn Oulun osaston ympäri vuoden vuokrattava tilava mökki Hailuodossa lähellä merenrantaa, jossa nukkumapaikat jopa kymmenelle henkilölle. Pihassa myös sauna ja grillikota. Hinnat Oulun osaston jäsenille vuonna 2024: • ma-to 140 € • to-su 140 € • yksittäiset vuorokaudet 35 €/vrk Hinnat muille PAUn jäsenille vuonna 2024: • ma-to 240 € • to-su 240 € • yksittäiset vuorokaudet 60 €/vrk Oulujärvi Ruununvarpu PAUn Oulun osaston rivitalo-osake Vaalassa Säräisniemen Ruununhelmen vapaa-aikakeskuksen läheisyydessä. Mökin terassilta avautuu kaunis näkymä Kainuun ”merelle”. Tilaa on sopivasti 4 hengelle. Osakkeessa on myös sauna. Hinnat Oulun osaston jäsenet vuonna 2024: • ma-to 100 € • pe-su 75 € • vuorokausi 25 € Muut PAUn jäsenet vuonna 2024: • ma-to 200 € • pe-su 150 € • vuorokausi 50 € Oulun osaston mökkejä voi varata PAU:n Oulun osaston jäsen aikaisintaan 2 kk ennen vuokrausajankohtaa ja muiden PAU:n osastojen jäsenet aikaisintaan 1 kk ennen vuokrausajankohtaa. Lisätietoja mökeistä löytyy osoitteesta www.pauoulu.fi/mokit-ja-varaustilanne. Kainuun osaston mökit Rovaniemen osaston mökki Peurajärvellä Osaston mökit sijaitsevat noin 25 km Kajaanista, Oulunjärven rannalla. Rantaan on noin 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökit ovat vuokrattavissa 1.6 31.8.2024 Mökki 1 on vuonna 1985 valmistunut hirsimökki noin 45 m². Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa on 5 henkilölle. Mökki 2 on rakennettu 1960-luvulla ja se on kooltaan noin 65 m². Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on kaksi saunaa, puuliiteri/ varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti, Biolan kuivakäymälä ym. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAU Kainuun osaston kotisivuilta paukainuunosasto. pau.fi. Hinnat kesällä 2024: Mökki 1 • Vuorokausihinta 50 € • 1 viikko 300 € Mökki 2 • Vuorokausihinta 40 € • 1 viikko 250 € Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist, p. 050 598 1806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen p. 044 566 7119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. PAU Rovaniemen osaston Peurajärvellä sijaitseva mökki Peuranpesä on vuokrattavissa myös Rovaniemen alueen ulkopuolisille jäsenille. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m². Valmistumisvuosi 1974. Ulko bio-wc. Varustukseen kuuluu: keittiö, jossa kaasuliesi uunilla, pirtti, jossa takka, makuutilat 5–7 hengelle, terassi noin 10 m², sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98 oktaaninen), valot, jääkaappi ja tv sähköllä. Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesu vesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m², terassi 15 m². Vierasmökki (hirsi) noin 12 m², pikkukeittiö ja makuutilat 4–6 hengelle. Liiterivarasto. Grillikatos noin 20 m², jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi veneja kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Mökkikausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Päivitetyt hinnat löytyvät Rovaniemen osaston kotisivuilta. Kokonaiset viikkopaketit varattavissa ennakkoon 31.5. asti, tämän jälkeen voidaan varata muita vapaita ajankohtia normaalisti. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi. Käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura. Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 € maksu. Avaimet yms. tietoa isännältä Aarne Kiviniemi 040 244 9633 tai Mikko Virolainen 040 732 3311. Maksut: PAU Rovaniemen osasto ry, Danske Bank tili: FI 71 800018 700 96824. OSASTOJEN MÖKIT haettavana kesälle 2024 39 REITTI_2_2024.indd 39 REITTI_2_2024.indd 39 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
41 40 1 2 3 4 5 8 7 6 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 2/5 KAHMAISIJA LIKIMAIN UPOTTAVAA SALKKUJEN KERA HOITOJA KUORTA PYHÄ KIRJA FAIJOJA TARINA JOKA HETKI ORSI KIRJEKUOREEN RAOTETTUJA OLI F1RATA RASVOJA KANNATTELEVA -VOIMA ???? MADRID COURTNEY KANNANOTTOJA VAARIT SUOMI TÄMÄN JÄSEN ARVOKKAITA KENKIÄ VOIDA HOITOVÄLINE KOKOUS "BÄNDI" ELIOT ILMOJA POLKEA TUNTUJA EIVÄT MUIDEN STREEP SISÄÄNKÄYNTI POLVEKE VARHAISIA PÄTKÄ KELPAA ŠIIALLE 999 M XL APUJA MONESTA SUUNNASTA VASTENMIELISYYS URIA " " ERINOMAINEN HUOLEHTIA ROOLIASUISTA MILTEI UNESSA RAKENTAMISESSA TÄRKEÄ NIUHOTTAA SOITIN KRIEMU LAISKURI TENAVISSA MIKIN LÄHELLÄ? PUOLISOJA AIHEET AIKA MONTA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 45 REITTI_2_2024.indd 40 REITTI_2_2024.indd 40 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
41 40 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Lääkkeen ja myrkyn välinen ero on annostuksessa O lemme seuranneet kateellisina vierestä, kun Tanskan talous menestyy. BKT kasvaa vuodesta vuoteen Euroopan kiivainta tahtia ja työllisyys kukoistaa maailman parhaimpana – työttömyyden ollessa vähäisintä koko planeetalla. Taikasana on lääke yhtiö Novo Nordisk, jonka kehittämät diabetes-lääkkeet ovat valloittaneet kaikkien kehittyneiden maiden hyvinvointiteollisuuden markkinat. Yhtiön markkinoimat diabetes-valmisteet on otettu suosiolla vastaan tehokkaina laihdutuslääkkeinä. Lääkevalmisteen suosiosta kertoo paljonpuhuvasti sekin, että suomalaiset apteekit myyvät ei-oota. Kysyntä maailmalla on niin hurjaa, että liukuhihnalla miljoonin kappalein purkitettavat pillerit ja ruiskeet myydään käsistä. Ja ostajia piisaa – hinnalla millä hyvänsä. Lääkkeen avustamana ihmiset laihtuvat ja voivat entistä paremmin. Näinkö helpolla hyvinvointisairauksista päästään vähän kerrassaan eroon? Lihavuusepidemian helpottuessa monet krooniset sairaudet saadaan pois päiväjärjestyksestä. Terveydenhuollon ja siihen liittyvän yksityisen terveysteollisuuden pitäisi siis kiittää tästä keksinnöstä. Vaan ei suinkaan! Amerikkalaiset terveysjätit ovat kiukuissaan siitä, että tuottoisa tekonivelbisness uhkaa hiipua. Jos ihmiset ovat ihannepainossaan, nivelrikkojen ja –kulumien korjaaminen on hiipuvaa elinkeinohaaraa. Globaalien suurten terveysfirmojen johtoportaat lobbaavat hartiavoimin, etteivät bisnekset menisi alta. Eikä siinä vielä kaikki. Laihdutuslääkkeen teho perustuu siihen, että lääkettä käyttävät ihmiset tulevat yhä pienemmistä ruoka-annoksista kylläisiksi eikä virvoitusjuomia tai alkoholiakaan pysty juomaan määräänsä enempää. Lääke toimii antabuksena ruualle ja juomalle. Tästäkös myös elintarviketeollisuus on pillastunut. Suuret ruokaketjut, joiden salaisena aseena on ollut sokerikoukun ja pikaruokariippuvuuksien aikaansaaminen, ovat nyt nousseet takajaloilleen. Varmastikaan tämä lääkevillitys ei ole vielä loppuluku maailmanmarkkinoiden valtapelissä. Tanskan talouden hieno nousu ja tilanne muistuttaa hyvin paljon samaa, kuin mitä Suomelle tapahtui Nokian valloittaessa maailmaa. Suomen kansantalous saatiin upeaan nousuun synkän 1990-luvun laman jälkeen. Ja kukoistusta kesti todella pitkään ja se ruokki myös alihankkijayrityksiä sekä muita elinkeinoja ympärillään. Nokian menestys hiipui ainakin toistaiseksi, ja niin varmaan tulee käymään myös Novo Nordiskille, sillä lääkevalmisteiden patentit eivät ole ikuisia. Ja kuviteltavissa on, etteivät ihmisten ongelmat tähän lopu. Eli lääkkeitä eri vaivoihin tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Mutta kuvaavaa nykytilanteessa on se, että globaaleilla markkinoilla – aivan kuten yksittäisenkin maan maaperällä – yksikin yritys saattaa saada sellaisen monopoliaseman, että kuluttajat nöyrtyvät markkinavallan edessä. Siksikin on syytä edistää Tanskan lääkeihme saa kysymään, olemmeko suuryritysten tahallisesti tuottamien addiktioiden sätkynukkeja? yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista ja poistaa mahdollisuuksia epäreiluun asetelmaan ja esim. verojen välttelyyn. Megalomaanisille yrityksille verojen minimointi on paljon helpompaa kuin pienille yrityksille, joilla on vain yksi toimipaikka. Veronmaksukykyä näillä mammuteilla olisi yllin kyllin. Tanskan lääkeihme saa kysymään, että onko tosiaan niin, että olemme suuryritysten tahallisesti tuottamien addiktioiden sätkynukkeja? Salaliittoteoriat nostavat päätään. Miksei kukaan varoittanut meitä? Kehityksen ja vaurauden syyt ja seuraukset juontuvat ihmisen ahneudesta ja laiskuudesta. Nämä molemmat ovat peri-inhimillisiä ominaisuuksia, jotka luokitellaan paheiksi. Hyveitä ovat juuri näiden vastakohdat: kohtuullisuus ja ahkeruus. Jos lääkkeet tulevat aina apuihin pelastamaan ihmisen häneltä itseltään, olemme jälleen koukussa uuteen riippuvuuteen. Toivottavasti seuraavaksi kehitetään lääke nettiselailuähkyyn ja vuorovaikutusongelmiin. Voisiko lääketeollisuus keksiä lääkkeen myös itsekkyyttä vastaan? < 41 REITTI_2_2024.indd 41 REITTI_2_2024.indd 41 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
43 42 Menoon mukaan PAU Etelä-Kymen osasto ry:n vuosikokous Aika: 4.4.2024 klo 18.00 Paikka: Kotka, Jylpyn terminaalin kahvihuone Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa toimintaja tilikertomus v. 2023, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat vuodelle 2024. Vieraana kokouksessa on pääluottamusmies Tero Kelkka. Aktiivisten osallistujien määrä on ollut osastossa vähäinen jo pitkään. Tästä syystä kokouksessa keskustellaan Kymen osaston ja Etelä-Kymen osaston mahdollisesta yhdistymisestä tai Etelä-Kymen osaston lakkauttamisesta. Kokouksessa keskustellaan ja päätetään myös kesämökkien myynnistä tai säilyttämisestä. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 20.03.2024 mennessä Eija Seppinen p.050 351 5072 tai eija.seppinen@posti.com. Matkat kokoukseen korvataan halvimman julkisen kulkuvälineen mukaan tai osaston matkustussäännön mukaan. Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistyksen vuosikokous Aika: 29.4.2024, klo 9.00 Paikka: PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. PAU:n Varsinais-Suomen osasto järjesti talvisen koko perheen ulkoilupäivän kesäkoti Mäntyniemessä Turun Hirvensalossa lauantaina 9.3.2024. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin yhteistyössä tapahtumaa sponsoroineen PS tuotannon Läntisen alueen kanssa. Tapahtuma oli osoitettu kaikille postilaisille perheineen. Mäntyniemeen olisi mahtunut enemmänkin porukkaa, mutta ne ketkä olivat paikalle tulleet, pääsivätkin osalliseksi erittäin erinomaisesta tapahtumasta, ehkä jopa talven parhaasta. Tässä tapahtumassa ei taidettu puhua yhtään lausetta työhön liittyvistä asioista. Ei kajottu vuoropäivämalliin, Trecoon, usean nipun jakeluun eikä edes hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen väliseen syvään näkemyseroon. Oli punaisia poskia, iloisia lapsia ja lapsistaan onnellisia vanhempia ja isovanhempia. Oli siis lapsia ja lapsellisia sekä sellaisia, joilla oli myös joskus ollut lapsia tai halusivat itse tulla lapsiksi jälleen. Talvipäivien lajit olivat tänä vuonna paitsi kekseliäitä, myös hiukan haastaviakin. Pulkkaa vedettiin jäällä Friskalanlahdella olevan kaislikon ympäri ja otettiin aikaa kierrokselle. Sarjoja oli kolme; aikuinen vetää lasta, lapsi vetää lasta ja aikuinen vetää aikuista. Jälkimmäisessä tapauksessa myös puoliso laskettiin aikuiseksi. Voittajan aika jäi hiukan alle minuutin ja kahta lasta kahdessa pulkassa vetäneen aika taisi mennä kahden minuutin korville. Oma suoritukseni vetäessäni ”Tädeä” oli erittäin kova suoritus. Erästä Pohojoolaista pääluottamusmiestä lainaten; aika 0:00 ja 1,26 kukahan tuloo kolomanneksi? Toinen laji oli alueelle rakennettu aarteenetsintärata. Kaikki aarteet tuli löydettyä, vaikka tehtävät eivät olleet helppoja. Jonkun lapsen huhuttiin nähdyn syömässä hedelmäkarkkeja ja puolison laittaneen Fazerin sinistä käsilaukkuun aarteen löytymispaikan läheltä. Tarjoilut olivat päivän parasta antia. Toukoniemen Leena oli taikonut toinen toistaan maukkaampia herkkuja kaikkien iloksi. Leenan hernekeitto kaikkine jälkivaikutuksineen oli kyllä ihan talvisen ulkoilupäivän kruunu. Mäntylän Tero hoiteli grillikatoksella makkaranpaistot ja muurinpohjaletut kaikille. Kahvitarjoilun ohessa nautittiin Postin sponsoroima kermakakku. Toukoniemen Jorma ja Grönbergin Jani hyörivät haalarimiehinä siellä sun täällä varmistamassa, että lämpöä riittää takassa ja että huoltoketju pelittää. Oma roolini oli tällä kertaa toimia tapahtumajärjestäjänä. Päätinkin oman osuuteni päivästä erittäin vaativaan taikatemppuosuuteen. Sain kuin sainkin katoamaan selkäni takaa kaikki loput karkkipussit ja suklaalevyt sulkemalla silmät ja lausumalla valikoidut taikasanat. Ympärillä olevat lapset ihmettelivät aivan kuin minä itsekin, että minne hempattiin ne katosivat. Taikuus on ihmeellistä… < TEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI TURUST KUVAT: KIMMO JARAMO KANS TURUST Postilaisten talvinen ulkoilupäivä Mäntyniemessä REITTI_2_2024.indd 42 REITTI_2_2024.indd 42 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
43 42 Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 4.–5.5.2024 Paikka: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä: 5.4.2024 Up to speed with Union rights It´s not rocket science (for under 35 years old) Is your pay slip difficult to understand? What does the collective agreement says about breaks and vacations? How does being a union member benefit me? Spend a weekend with other young adults from PAU. The course gives you information about worker’s rights, contracts in your field as well as the benefits of being a union member. You will also get new ideas on how to influence your work life. The course is intended for PAU members under the age of 35. Date of education: 4.–5.5.2024 Where: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallin, Estonia The last day to apply: 5.4.2024 Note! Register for the course in PAU´s electronic transaction service at easiointi.pau.fi. More information from Training Planner Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi. Osallistu liiton ilmaisiin koulutuksiin – participate in the union´s trainings, it`s free Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 1 ja 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi käydään kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn, EDUK 2-kurssilla (4.-8.11.). Aika: 20.–24. 5.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 19.4.2024 Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät PAUn solmiman työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika: 20.–24.5.2024 Paikka: Hotelli Tallukka, Vääksy Viimeinen hakupäivä: 19.4.2024 Ta lli nk Si lja Kemin eläkeläiset porisevat Kemiläisten entisten postilaisten porinakerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo. 10 juttelemaan ajankohtaisista asioista ja muistelemaan menneitä. Viime vuonna kokoonnuttiin muun muassa Kemin Kulttuurikeskuksen kahviossa. Tapahtuma kestää noin kaksi tuntia ja keskustelu on vilkasta kahvikupposen ääressä. Usein jutut naurattavat, varsinkin kun muistellaan erikoisia tapahtumia vuosien varrelta. Taitaa olla osissa kertomuksia hieman ”lapinlisää”. < TEKSTI & KUVA: MAURI JAAKKONEN Postin ja Gold Linen Oloneuvos-risteily Aika: 9.-11.6.2024 Paikka: Viking Cinderella, HelsinkiTukholma-Helsinki Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 135 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Yhden hengen hytti 185 euroa. Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 9.6. klo 14.00. Tulokahvit klo 15.00, kansi 10. Ruokailut menoja paluumatkalla buffet-pöydästä ensimmäisellä kattauksella. Paluu Helsinkiin tiistaina 11.6. klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla 30.4. mennessä Hannu Nirholalle osoitteeseen hannu.nirhola@gmail.com tai Seppo Vanhaselle, puh. 050 347 7230. Tervetuloa! Lisätietoja: Hannu Nirhola, puh. 0400 688 002 Seppo Vanhanen, puh. 050 347 7230 < REITTI_2_2024.indd 43 REITTI_2_2024.indd 43 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
45 44 Menoon mukaan PAUn Helsingin osaston vuosikokous pidettiin lauantaina 9.3. kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa sääntömääräiset asiat, valittiin osaston puheenjohtaja ja toimikunta. Ajankohtaisista asioista kertoi perusteellisesti ja tuttuun tyyliin liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Osaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Satu Ollikainen. Toimikuntaan valittiin Sari Kolehmainen, Linda Lundström, Juha Raussi, Timo Väisänen, Jarmo Pakkanen, Pertti Pohjanvuori ja vapaaehtoisesti varajäseniksi ilmoittautuneet arvotussa järjestyksessä Seppo Airaksinen, Juhani Rajala, Petra Peltomäki ja Riitta Sievilä. Kokouksessa jaettiin liiton hopeinen ansiomerkki Timo Väisäselle. Ansiomerkki oli myönnetty myös Jaana Lappalaiselle ja Esa Hartikaiselle, jotka eivät päässeet paikalle. Muistamisten lisäksi kokouksessa arvottiin myös muutama lahjakortti. Päivä päätettiin ruokailemalla Graniittilinnassa, jonka jälkeen nautittiin hyvästä musiikista Juttutuvan puolella. < Helsingin osaston toimikuntaan valittiin (ylhäältä oikealle) Juha Raussi, Timo Väisänen, Jarmo Pakkanen, Pertti Pohjanvuori, Petra Peltomäki, Sari Kolehmainen, Seppo Airaksinen, Linda Lundström, Satu Ollikainen (pj.) ja Riitta Sievilä. Kuvasta puuttuu Juhani Rajala. Kuopion osaston ravitapahtuma oli jälleen menestys Kuopion osaston ravitapahtuma keräsi jälleen mukavan osallistujamäärän osaston jäsenistä. Lauantaina 17.2. Kuopion raviradalla Sorsasalossa ravatut V75-ravit houkuttelivat kolmisenkymmentä henkeä mukaan. Osastomme oli myös päättänyt kantaa kortensa kekoon "mainostamalla" ikävää ajankohtaista poliittista tilannetta. #PainavaSyy-hashtagilla ja toiselta puolelta PAUn logolla sekä Kuopion osasto tekstillä painatettu loimi oli näkyvästi esillä, mutta vakavaan asiaan saatiin sisällytettyä koominenkin puoli, kun hevonen ujosteli sen verran loimen pukemista, että jouduttiin tyytymään osallistujiemme loimi esittelyyn. Muuten voidaan todeta seuraavaa: ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Kaikki osasivat käyttäytyä ja pelata totoa (vai totota?) sen verran hyvin, ettei kenenkään tarvinnut lopettaa päivätöitään. Raveista kukin laukkasi tahoilleen jatkamaan iltaa parhaalla mahdollisella tyylillä. < Helsingin osaston puheenjohtajana jatkaa Satu Ollikainen st ud io an ni in a. fi Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää Tykkimäen huvipuistossa Posti-konsernin työntekijöille ja heidän perheenjäsenille huvipuistopäivän lauantaina 8.6.2024 klo 10.00-15.00. Osallistujat saavat ilmaiset rannekkeet huvipuiston sisääntulossa. Rannekkeella pääsee hurvittelemaan huvipuistossa ja Aquaparkissa puistoja välillä vaihdellen koko päivän klo 19.00 asti, vaikka Kesäkuussa Tykkimäkeen huvipuisto avataan muille asiakkaille klo 15.00 alkaen. Aquapark on avoinna kaikille asiakkaille klo 11.00 alkaen. Posti-konsernin henkilökortilla sisään pääsee yksi perhe. Perheeseen katsotaan kuuluvan lasten lisäksi myös esimerkiksi isovanhemmat, lastenlapset ja kummilapset. Perheen osallistumisoikeus tarkistetaan ilmoitetun Posti-konsernin henkilönumeron perusteella. Alihankkijan kautta työskentelevät eivät ole oikeutettuja osallistumaan säätiön toimintaan. Ilmoittaudu tapahtumaan 26.5. mennessä työhyvinvointisäätiön sivuilla osoitteessa tyohyvinvointisaatio.fi. Paikkoja on rajoitettu määrä ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Säätiö tarjoaa osallistujille rannekkeet huvipuistoon ja Aquaparkiin. Muut kulut, kuten ruokailut ja kuljetukset ovat omakustanteisia. Tutustu Tykkimäen huvipuistoon (saapumisohjeet jne.) osoitteessa tykkimaki.fi/info. < REITTI_2_2024.indd 44 REITTI_2_2024.indd 44 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
45 44 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jari Zeitz. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: REILUSTI Palautearvonnan voittaja lehdestä 1/2024 N U O K K U V A P A L A V A I R T I T E L L U O M A N P U U L A A T U V A I M O T O T S O H E S S U S U T I L Y S I T P L Y H Y T O K S A O S A T A K O I T G L A L A O V I O M A T A S T U A T E L A E S R I S T U N T O K Y E T Ä R E A L L U U N Y L P E Ä O S T O O L K A I N U T O S S U T V O I T S A T A M E E S T O R I L A I S O T A T V A R R A S S V M U T A I S I T T O O R A O L I I V I T E R A P I A T N O I N L E S E J U T T U O T T A J A A T T A S E A T Kiitos! Lämmin kiitos PAUn Rovaniemen osastolle muistamisesta merkkipäivänäni. LEENA NIEMINEN P AUn Pasilan osaston vuosikokouksessa valta vaihtui, kun pitkään osaston puheenjohtajana toiminut Jari Pellikka lähti eläkepäivien viettoon. Osaston puheenjohtajavaaliin asettui kolme ehdokasta: Filip Djordjevic, Aleksi Andersson ja Maarit Kuikka. Djordjevic sai vaalissa 32, Kuikka 22 ja Andersson 12 ääntä. Djordjevic otti valinnan vastaan nöyränä ja kiitollisena. Kun seitsemän vuotta sitten ryhdyin varaluottamusmieheksi, en osannut tuolloin kuvitellakaan, että seisoisin nyt osastomme edessä tuoreena vastavalittuna puheenjohtajana. Työnantaja ei ole koskaan onnistunut saamaan minua nöyräksi, mutta nyt te osaston väki siinä onnistuitte. Kiitän syvästi luottamuksestanne. Tämä päivä tulee olemaan elämäni yksi unohtamattomista päivistä, Djordjevic totesi. Puheessaan Djordjevic muisti lämpimin sanoin myös väistyvää puheenjohtajaa, ex-pääluottamumies Jari Pellikkaa. Jarilla on suuri sielu, joka on aina pysynyt solidaarisena ja lojaalina ennen kaikkea postityöväen patruunana. Hän on jättänyt merkittävän jäljen osastomFilip Djordjevic Pasilan osaston johtoon TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY me historiaan. Eikä se tule pyyhkiytymään pois. Vaikka aika menee eteenpäin ja maailma muuttuu, on olemassa kuitenkin vielä jotain pysyvää. Yksi niistä on ehdottomasti se, että meidän Pasilan osasto tulee säilymään jatkossakin karskina ammattiosastona, Djordjevic painotti. Ex-pääluottareille kiitokset Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksen ajankohtaiskatsauksen piti PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen, joka kävi läpi tulikuumaa työmarkkinatilannetta ja hallituksen leikkauksia lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan. Aiheesta virisi vilkas ja varsin suorasanainen keskustelu kokousväen kesken. Pellikan lisäksi kokouksessa muistettiin kukkasin myös ex-pääluottamusmies Pertti Touhosta, joka teki vaikuttavan, noin 40 vuotisen uran postissa ja monissa edunvalvontatehtävissä niin Pasilan osastossa kuin liitossakin. Osaston toimikuntaan valittiin Helena Aarnio, Aleksi Andersson, Jari Havunen, Eija Heikkilä, Maarit Kuikka, Jouko Luttinen, Merja Rauhavuori ja Juha Salmen. Varalle Pekka Herranen, Jarno Laamanen, Sami Mäkinen ja Val Nyholm. Pasilan osaston kokous pidettiin Helsingissä Hotelli Arthurissa 2.3.2024. < REITTI_2_2024.indd 45 REITTI_2_2024.indd 45 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
47 46 Kolumni Hahmottavatko kaikki ay-liikkeen nitistämisestä hekumoivat sitä, millaiseen poliittisideologiseen jatkumoon asettuvat? EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on kirjailija ja KU:n toimituspäällikkö K U V A : NA U SK A ”K ansa ei pelkää, kansalla ei ole muistia”, sanaili progebändi Absoluuttinen Nollapiste. Suomen henkinen ilmapiiri on oikeammalla kuin vielä koskaan sitten 1930-luvun, ainakin mitä tulee hallituskokoonpanoon. Hallitus aloitti taipaleensa rasismikohuilla, ja sitten käytiinkin jo työntekijöiden oikeuksien kimppuun. Lakko-oikeus oli listalla ensimmäisenä. Usein unohtuukin, että myös ayvastaisuus on aina ollut keskeinen osa fasismia. Suomi ei ole tästä mikään poikkeus. Työnantajien vuonna 1920 perustama Vientirauha-yhtymä eli Pihkalan kaarti järjesti rikkurityövoimaa lakkotyömaille tarkoituksenaan järjestäytyneen työväenliikkeen murtaminen. Sen keskeiset hahmot olivat ylpeästi ja avoimesti fasisteja. Tehdäänpä pieni katsaus suomalaisen ay-vastaisuuden ideologisiin juuriin. Pihkalan kaarti nimettiin johtajansa Martti Pihkalan mukaan. Hän toimi ensin Lapuan liikkeessä ja sittemmin Isänmaallisessa kansanliikkeessä (IKL). IKL oli avoimen fasistinen puolue ja Lapuanliike tunnetaan erityisesti entisen presi dentin K. J. Ståhlbergin muilutuksestaja heinäveteläisen sosiaalidemokraatin Onni Happosen murhaamisesta. Sellaisia isänmaanystäviä. Martti Pihkalasta tuli kokoomuksen kansanedustaja vuonna 1930. Häneltä 12 vuotta aiemmin, sisällissodan vuonna 1918, julkaistussa Minkälainen Suomi meidän on luotava? -kirjasessa on fasistista ideologiaa seikkaperäisesti dokumentoitu. Teoksessaan Pihkala kannattaa muun muassa rodunjalostusta ja Saksan maailmanherruutta. Hurmaja hurmehenkisessä tekstissä on yhtymäkohtia myös tämän päivän fasistien puhdistuseli Ay-vastaisuuden ideologiset juuret lahtuufantasioihin. ”Taisteluun puhtaan Suomen, valkoisen Suomen luomiseksi olemme lähteneet, taisteluun kaiken saastaisen, muukalaisen, kelvottoman poistamiseksi kansamme keskuudesta”, pauhaa Pihkala. ”Saastaisiksi” hän lukee erilaisia ihmisiä esimerkiksi näiden toimeen tulon lähteen, riippuvuuden, sosiaalisen statuksen ja sairauden varjolla. Sellaiset kuuluvat hänen mielestään pakkosteriloitavaksi ja pakkotyöhön valtiolle. Suomessa todella pakkosteriloitiin vuosina 1935–1970 tuhansia ihmisiä. Kansalaisten pakkotyöhön passittamisesta haaveilevat monet poliitikot tänäänkin. Yllättävän syvässä tuntuu yhteiskunnassamme olevan tämä juonne yhä. En ole aivan varma, hahmottavatko kaikki ay-liikkeen nitistämisestä hekumoivat sitä, millaiseen poliittis-ideolo giseen jatkumoon asettuvat. Historiatto muus tuntuu vaivaavan myös journalismia, joka on esittänyt hallituksen kritisoimisen usein jotenkin epädemokraattisena. Mutta demokratia ei ole yhtä kuin parlamentarismi eikä parlamentarismi yhtä kuin hallituksen totaalinen koskemattomuus, joka on tavannut olla enemmän diktatuurien tunnusmerkki. Ammattiyhdistysliike on nimenomaan olennainen osa kaikkia kehittyneitä demokratioita. Suomi ei olisi koskaan ollut se tasa-arvon ja sivistyksen mallimaa, jona se maailmalla ainakin vielä takavuosina tunnettiin, ilman ayliikettä ja nimenomaan poliittisia lakkoja. ”Vientirauhaa” saa tänään varmasti samalla keinoin kuin ennenkin: neuvottelemalla ja olemalla luotettava neuvottelukumppani. < 46 REITTI_2_2024.indd 46 REITTI_2_2024.indd 46 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
47 46 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 27.5. mennessä ja voita 20 € REITTI_2_2024.indd 47 REITTI_2_2024.indd 47 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58
Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset TES Laki liity.pau.fi Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jäsenyydellä turvaat parhaiten etusi työelämässä. LIITY NYT 4 REITTI_2_2024.indd 48 REITTI_2_2024.indd 48 20.3.2024 11.58 20.3.2024 11.58