Reitti 03/2016 - Lehtiluukku.fi

1 2016 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2016 LIITTOKOKOUSVALMISTELUT ALKAVAT • 6 | MAINOSJAKAJALLE VOITTO HOVISSA • 10 TYÖLLISTÄMISTERMIT KANNATTAA TUNTEA • 36 Postin yt-kevät kirpaisee! • 12 POSTIN TYÖSUOJELUVALTUUTETUT VALITTU PAUN jäsenet pärjäsivät hyvin vaaleissa • 16 Työnantaja vaarantaa Postin toimintakyvyn Reitti_3_2016.indd 1 23.3.2016 11.24
Sisältö 3 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 21 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Hannele Niemi puh. 040 753 2986 (hannele.niemi@ pau.fi); toimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi); toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969633, (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Kaj Johansson Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 4 8.4. 29.4. 5 9.5. 31.5. 6 8.6. 30.6. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Liittokokousta odotellessa 9 Kysymyspalsta 10 Mainosjakajan työ palkittiin hovissa 11 Puheenjohtajalta 12 Postin yt-kevät ja kohtuuttomat irtisanomiset 15 Ay-majakka: Sopien tai sotien 16 Uudet työsuojeluvaltuutetut on valittu 18 På svenska: Frågor och svar 19 In English: Questions and answers 20 Postiyhdistys herää edunvalvontaan 23 Postilaisia sisällissodan pyörteissä 32 Postilinja-autojen historiaa Lapista 34 Postin pilkkikisat Heimarissa 36 Palkaton työ 38 Menoon mukaan 40 Hän on uusi työsuojeluvaltuutettu 24 Reitin toimitus uudistuu 25 Luontokuvakin elvyttää 26 Kuva joka koskettaa 29 Kolumni: Ihmisen arvo 30 Ristikko 31 Pakina Naiset joukolla mukaan Postin ensi vuoden pilkkikisoihin! KUVA: HANNELE NIEMI PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle Reitti_3_2016.indd 2 23.3.2016 11.24
3 2016 Pääkirjoitus P ostija logistiikka-alan unionin kuusi ja puoli vuotta sitten käynnistämä oikeustaistelu mainosjakajien edunvalvonnasta päättyi, kun korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin Jakelu-Expertille mainosjakajia koskevassa palkkakiistassa. Helsingin hovioikeus päätti viime kesänä, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:tä ei voida pitää valtakunnallisena työntekijöiden yhdistyksenä. Näin ollen se ei voi edustaa työntekijöitä eikä solmia pätevästi työehtosopimuksia. Työnantaja ei saa perustaa työntekijöiden ammattiliittoa TEKSTI HANNELE NIEMI & JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA HOVIOIKEUS PÄÄTTI JA KORKEIN OIKEUS SIUNASI: TYÖNANTAJA EI VOI EDUSTAA TYÖNTEKIJÖITÄ EIKÄ SOLMIA TYÖEHTOSOPIMUKSIA AY-LIIKKEEN TAPAAN. Posti on vähentänyt työntekijöitä liikaa työn määrään nähden. Tänäkin keväänä Posti aikoo vain jatkaa vähennyksiä samalla linjalla ja ihmettelen omistajaohjauksesta vastaavan pääministeri Sipilän antamaa tukea Postin johdon kaikille toimenpiteille. Postin henkilöstöpolitiikasta pitäisi olla ihan aidosti huolissaan jokaisen kansanedustajan.” SATU TAAVITSAINEN (SD) WWW.MSN.FI 15.3.2016 Päätös on historiallinen. Suomessa ei ole aiemmin viety oikeusprosessia loppuun asti siitä, voivatko työnantajan edustajat perustaa alalle ammattiliiton ja neuvotella itselleen yleissitovaa työHISTORIALLINEN VAHVISTUS KORKEIMMALTA OIKEUDELTA ehtosopimusta edullisemmat työehdot. Mainosjakajiin tulee noudattaa Viestinvälitysja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta. Viime vuosina useille mainosjakajille on maksettu tuhansien eurojen palkkasaatavia korkoineen. Muun muassa Itä-Suomen hovioikeus vahvisti helmikuussa käräjäoikeuden tuomion, jonka mukaan kuopiolainen Suoralähetys Oy velvoitetaan maksamaan mainosjakajalle palkkasaatavia viivästyskorkoineen lähes 24 000 euroa. Tästä tapauksesta lisää sivulla 10. Reitti_3_2016.indd 3 23.3.2016 11.24
4 2016 Ajankohtaista • Tunne oikeutesi ja jäsenetusi, PAUn nuorisokurssi Jyväskylässä 16.–17.4.2016 • Ilmoittaudu välittömästi! • Talvipäivät Nilsiän Tahkovuorella 11.-12.2.2017 • PAUn liittokokous Vantaalla 7.-9.6.2017 Tilastot kertovat Eurostatin uusimpien tilastojen mukaan Suomen tehdastai vientiteollisuuden työvoimakustannukset eivät ole Euroopan kalleimpia. – Eurostatin tilastojen mukaan teollisuuden työvoimakustannukset Suomessa olivat viime vuonna noin 36 euroa työtuntia kohti. Se oli enemmän kuin 18 euromaassa keskimäärin, missä se oli 32 euroa, mutta se oli kyllä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Saksassa, Ranskassa tai Belgiassa, sanoo yliaktuaari Olli Savela Tilastokeskuksesta. EU:n pienimmät työvoimakulut löytyvät Bulgariasta, ja Romaniasta 4–5 euroa tunnilta. Alle kymmenen euron työvoimakuluja on seitsemässä, lähinnä itäisen Euroopan maassa, 10–15 euron työvoimakuluja kahdeksassa maassa, muun muassa Virossa, Kreikassa ja Portugalissa. LÄHDE: YLE SAK avasi maaliskuussa maahanmuuttajataustaisille työntekijöille maksuttoman neuvontapalvelun. Lakimies ANNA-LIISA HÄKKINEN antaa työsuhteisiin neuvoja puhelimitse ja sähköpostitse, myöhemmin myös asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi hän välittää työelämä tietoa maahanmuuttajajärjestöille sekä kouluttaa ammatti liittoja ja työpaikkojen luottamusmiehiä maahanmuuttoasioissa. Erilaisesta kulttuurista ja vailla kielitaitoa olevilla työntekijöillä on suurempi riski joutua työelämässä ongelmiin kuin kantasuomalaisilla. SAK:n neuvontapalvelu on osa Töissä Suomessa yhteishanketta, jonka tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä edistäviä neuvontapalveluita. LISÄTIETOJA SAK:N MAAHANMUUTTOASIOIDEN ASIANTUNTIJA EVE KYNTÄJÄ PUH. 0400 513 162 Työsuhdeneuvontaa maahanmuuttajille Kalenterimerkintöjä Reitti_3_2016.indd 4 23.3.2016 11.24
5 2016 Kiitos vanhoista valokuvista Tällä työpaikalla kaikki häirintä on kielletty Liiton 110-vuotisjuhlan valokuvanäyttelyä varten on tullut mukavasti kuvia. Kiitos lähettäjille! Palautamme kuvat takaisin, kun ne on skannattu näyttelyä varten. Valokuvanäyttely on esillä Tampereella museokeskus Vapriikissa 12.–15.6. ja myöhemmin Hotelli Heimarissa. Lisätietoja: www.sak.fi Lehdestä napattua – Osataanko nuoria tai työuran alkumetreillä olevia kiinnittää vielä paremmin työhön ja työpaikkaan ja hyödyntää heidän osaamistaan uudistamisessa? Savolainen kannustaa siihen, että johto ja henkilöstö tekisivät kehittämistyötä yhdessä. TTK:n työkaarityökalu on nettiosoitteessa sykettatyohon.fi . Palvelu on käyttäjälle maksuton. STT . TTK:n työkaarityökalu on nettiosoitteessa sykettatyohon.fi . Palvelu on käyttäjälle maksuton. STT . Nettipalvelu kehittämään työhyvinvointia Ikäjohtamista voidaan työpaikalla kohentaa esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kehittämällä sähköisellä työkaarityökalulla. Palvelu on ollut olemassa runsaan vuoden, ja sillä on ollut noin 300–400 aktiivista käyttäjää. Palveluun voidaan kirjata tavoitteita ja toimia, joiden avulla eri-ikäisten tarpeet ja voimavarat huomioidaan työpaikoilla entistä paremmin. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen arvioi, että nykyisin työpaikoilla puhutaan jo paljon iästä – pohditaan muun muassa osaamisen siirtämistä ja uudistumista. Samoin suunnitellaan eläkeikää lähellä olevien työuria. Savolainen toivoisi enemmän sellaista keskustelua, jossa koko työura nähdään yhtä tärkeänä. Reitti_3_2016.indd 5 23.3.2016 11.24
Liittokokous 2017 Varapuheenjohtaja Jarmo Niemi luotsaa ammattiryhmiä liittokokoukseen LIITTOKOKOUS ON NOIN VUODEN PÄÄSTÄ ELI KESÄKUUSSA 2017. SE ON KOKOUS, JOSSA KESKUSTELU LIITON TULEVAISUUDESTA ON HYVIN VAHVASTI ESILLÄ. PÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN NIIN LIITON HALLINNON EDUSTAJISTA KUIN MAHDOLLISESTA LIITTOFUUSIOSTAKIN. TEKSTI HANNELE NIEMI KUVA RAMI REENNIEMI Reitti_3_2016.indd 6 23.3.2016 11.24
7 2016 L iittokokouksen valmistelutyö on jo vähitellen alkamassa. Postija logistiikka-alan unionin hallitus on muun muassa nimennyt 1. varapuheenjohtajan Jarmo Niemen koordinoimaan liittokokouksen valintamenettelyitä ammattiryhmien välillä. Vuonna 2009 liittokokouksessa päätettiin, että valtuuston ja hallituksen tehtävissä toimivien edustajien määrää pitää vähentää. Päätös perustui jäsenmäärän laskuun. Jo ennen edellistä liittokokousta strateginen pääluottamusmies Antero Palmolahti valmisteli uutta hallintomallia. Sen mukaisesti vuoden 2013 liittokokous päätti vähentää hallituspaikkojen määrää viidellä ja valtuuston paikkoja kahdeksalla edustajalla. Jarmo Niemi valittiin tehtävään, koska hän ei enää aio asettua ehdolle liiton hallintotehtäviin. Lisäksi pitkään kuvioissa olleena hän tuntee PAUn porukan hyvin. Vapaita on kertynyt sen verran, että liittokokouksen jälkeen voin pikkuhiljaa lopettaa työt. Johan tässä tulee olleeksi Postissa yli 40 vuotta ja liitossakin 40 vuotta, Jarmo tai tutummin Japi sanoo ja jatkaa: Joiltain ammattiryhmiltä on tullut jo kyselyitä asiasta. Ennen kesää tehdään aikataulutus ja sen jälkeen käynnistyy keskustelut eri ammattiryhmien kanssa. Kun sopimusalalla työskentelevien lukumäärät ovat selvillä, voidaan aloittaa keskustelut paikkamääristä eri ammattiryhmien välillä. Viime kädessä asia menee liittokokouksessa menettelytapavaliokunnalle ja varsinaisen valinnan ehdokkaista tekee liittokokous. Syyskuun lopulla tiedetään eri sopimusaloilla työskentelevien määrä ja silloin selviää myös se, paljonko ammattiosastot saavat liittokokousehdokkaita. Hallituksen ja valtuuston lukumäärät pysynevät samoina kuin nyt. Tavoitteena on, että ensi vuoden talvipäivillä Nilsiän Tahkovuorella olisi suurin piirtein tiedossa ehdokkaat liiton ja valtuuston puheenjohtajiksi, hallituksen ja valtuuston jäseniksi. Liitolla olisi vientiä PAU on vetreä ja taloudellisesti hyvin toimeentuleva liitto, joten viejiä riittäisi. Löytyykö sopivaa tanssittajaa vai odotellaanko vielä? Onhan näitä vaihtoehtoja käyty läpi. Omana liittona pärjätään hyvin vielä jonkin aikaa. Viime syksyn tes-näytös kyllä onnistui paremmin kavereitten kanssa kuin olisi yksin onnistunut, Japi toteaa. Kuljetusliitto oli Japin mielestä vielä jokin aika sitten hyvä vaihtoehto, mutta se hanke haudattiin – ainakin toistaiseksi. Hän ei ole varmaan ainoa, joka on miettinyt viime aikoina, pitäisikö hanke lämmittää uudelleen. On mietittävä, onko liitolla enää toimintaedellytyksiä, jos jäsenmäärä laskee tuntuvasti. Onhan meillä pahanpäivänvaraa, mutta näitä alan uhkakuvia alkaa olla melkoisesti. Toistaiseksi asia ei ole ensisijaisesti talousvaan voimakysymys. Jäsenmäärän mahdollinen lasku kuitenkin vaikuttaa yhdistymispäätösten nopeuteen. Mikä on Postin tulevaisuus? Käsittelyn ja kuljetuksen valtakunnallisena pääluottamusmiehenä toimivalla Japilla on melko realistinen kuva Postin tulevaisuudesta, liiton jäsenten työstä samoin. Uhkakuvia tosiaan on paljon, mutta mitkä niistä realisoituvat – se nähdään myöhemmin. Postilakia yritetään nyt muuttaa niin, että kolmipäiväinen jakelu olisi mahdollista. Se olisi kyllä todella hölmö päätös. Sillä olisi suuri vaikutus myös jäsenten työhön, Japi toteaa. Perinteisen postitoiminnan kehittäminen on ollut hieman nihkeää viime aikoina, joitain kokeiluja on toki ollut ja tulossakin vielä. Japin mielestä kaikki postityöntekijätkään eivät ole valmiita tekemään mitä tahansa postityönsä lisäksi. Jakelussa on meneillään koko maata kattava muutos: nyt jaetaan kahdesta nipusta. Jos jakelumäärät laskevat tätä vauhtia kuin nykyään, entistä enemmän käsittelyä tullaan keskittämään neljään lajittelukeskukseen. Postin tietojen mukaan postikeskuksia on myyty norjalaisille ja niistä saadut rahat käytetään investointeihin. Se tarkoittanee uusien lajittelukoneiden hankkimista, Japi sanoo ja lisää: Vaikka käsittelyssä töitä vielä riittääkin, koneellistaminen on tätä päivää. Uuden sukupolven lajittelukoneet vievät jossain määrin työpaikkoja. Posti on tehnyt jo päätöksen, että MSM-kirjelajittelukoneita tilataan lisää. Hän pelkää, että oman väen määrä vedetään todella tiukaksi ja vuokratyötä sekä osa-aikaistamisia lisätään. Japi ei usko, että henkilöstömäärään tulee enää lähiaikoina kovin suurta pudotusta kevään yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen. Työnantaja käyttää luonnollista poistumaa hyväkseen jatkossakin aina kun tilaisuus tulee. Toistaiseksi myös Uusi polku vaikuttaa henkilöstömäärää vähentävästi. Kuljetuksen työntekijöiden Japi arvelee olevan paremmin turvassa kuin Postin muiden alojen, sillä ammattipätevyyden omaavista kuljettajista on kohta pulaa. Terminaalitoimintoja toki pyritään keskittämään, mutta se ei kuljettajien työtä juurikaan tule vähentämään. Postija logistiikka-alan unionin PAUn liittokokous 7.-9.6.2017 Vantaalla > Reitti_3_2016.indd 7 23.3.2016 11.25
8 2016 8 8 8 8 8 201 2016 J armo Niemi on tehnyt työuransa aikana monenlaista. Maalaiskirjeenkantajasta hänkin on aloittanut, niin kuin moni muu pitkän linjan postilainen. 15-vuotias Japi jakoi tuolloin postia mopollaan. Armeijan jälkeen hänestä piti tulla puhelinasentaja, mutta postityö houkutteli enemmän – ja hyvästä syystä. Asentajan tuntipalkka oli kuusi markkaa 90 penniä. Postissa tuntipalkka oli silloin yhdeksän markkaa ja 20 penniä. Oli siis helppo valita. Tosin olihan äitinikin Postissa töissä, joten tuttuun paikkaan oli helppo hakeutua. Postivala ja postialan kurssit on käyty. Vanhassa pääpostissa pääsin trukkikuskiksi. Siitä työstä tykkäsin kovasti, hän kertoo. Raha ratkaisi ammatinvalinnan Sittemmin työt ovat aika ajoin vaihtuneet ja vaatimukset lisääntyneet. Erilaisia edustuksiakin on kertynyt matkan varrella lukuisia. Olen edelleenkin tyytyväinen työhöni, mutta en ole tyytyväinen Postin henkilöstöpolitiikkaan, Japi toteaa. Postin nykyjohdon toiminnasta puuttuu hänen mielestään avoin keskustelu ja yhteistyöhakuisuus. Sitä leimaa myös asioiden peittely ja henkilöstön ylenkatsominen. Hyvänä esimerkkinä Japi kertoo määrävuotislahjojen poistamisen. Henkilöstön muistaminenhan on tärkeä asia monille, etenkin vanhemmille työntekijöille, jotka ovat olleet kymmeniä vuosia Postissa. Meille edunvalvojille ilmoitettiin, että viiden ja kymmenen vuoden työssäolosta annetut määrävuotislahjat poistetaan. Kukaan johtajista ei muistanut kertoa, että päätös koski myös muita määrävuotismuistamisia. Kaikki työntekijöitä koskevat määrävuotislahjat on nyt poistettu ja ne on korvattu toimitusjohtaja Malisen diplomilla! TEKSTI & KUVA HANNELE NIEMI Jarmo Niemi • 61-vuotias • kotipaikka Oripää • perheellinen • liiton 1. varapuheenjohtaja • kuljetuksen ja käsittelyn valtakunnallinen pääluottamusmies • liiton tes-neuvottelija • ammattialavaliokunnan asiantuntija (käsittely, kuljetus, varasto) • Postin eri yt-ryhmien jäsen • Postin henkilöstörahaston valtuuston puheenjohtaja • Työhyvinvointisäätiön hallituksen jäsen • Heimarin hallituksen jäsen • Henkilöstörahastoyhdistyksen hallituksen jäsen Reitti_3_2016.indd 8 23.3.2016 11.25
9 2016 Kysymyspalsta Kysy sinä, me vastaamme! Lähetä kysymyksesi liiton toimistoon joko suoraan asianomaiselle ammattilaiselle tai lehden toimitukseen. Asiantuntijat vastaavat lehden välityksellä. Kysymyksesi voi koskea mitä tahansa liiton osa-aluetta. Yhteystiedot löydät Reitin sivulta 39. Miten Postin työhyvinvointisäätiön kuntoremonttiin pääsee? Työsuojeluasiamies kehotti meitä hakeutumaan kuntoremonttiin, kun puhuimme itsemme kesäkuntoon laitosta. Kuka ja miten sinne voi päästä? KESÄJA TYÖKUNTOON HALUAVA JUSSI Vastaus Postin työhyvinvointisäätiö järjestää työssä oleville ilmaisia kuntoremontteja. Tämän vuoden kuntoremontteja järjestetään Haikon kartanossa, Kylpylä-hotelli Peurungassa ja Rokua health & spassa. Remonttipaikat ovat upeita. Kuntoremonttikurssi on oiva mahdollisuus aktiivilomaan. Kuntoremontin aikana on ohjattua toimintaa koko päivän, mutta omaa aikaakin jää riittävästi. Työhyvinvointisäätiö maksaa koko kuntoremontin asumisineen ruokineen. Osallistuja maksaa itse matka kulunsa. Kuntoremonttikurssit ovat omaa aikaa, ei työaikaa. Kursseille on mahdollisuus hakea Kelan kuntoutusrahaa. Hakeminen kuntoremonttiin tapahtuu säätiön kotisivujen kautta: www.tyohyvinvointisaatio.fi. Jos haluat vielä kevään kuntoremonttiin toimi välittömästi. Lomatukea perheelle? Minulla on kolme alle 10-vuotiasta muksua. Arveluttaa suunnitella kesälomaa, kun ei yhtään tiedä miten rahat riittäisi. Kysyisin, onko olemassa jotain tuettuja perhelomia tai muuta tukea jota voisin hakea. YKSINHUOLTAJA TIINA PIRKANMAALTA Vastaus Postin työhyvinvointisäätiö järjestää täysin ilmaisia aktiiviperhelomia. Tällaisia lomia on ainakin 4.-9. heinäkuuta ja 1.-6. elokuuta elokuuta hotelli Heimarissa Ristiinassa. Ohjelmassa on ohjattua liikuntaa lapsille ja aikuisille sekä mukavaa yhdessäoloa. Perhelomat on tarkoitettu työssäkäyville henkilöille perheineen. Lisätietoja saat sähköpostitse tyhy@tyohyvinvointisaatio.fi tai puhelimitse 050 428 9070 Aila Ventola. Kesän perhelomien haku päättyy 31.3.2016. Hakeminen tapahtuu säätiön kotisivujen kautta www.tyohyvinvointisaatio.fi/toiminta/aktiiviperheloma-lapsiperheille/. Työtapaturmailmoituksen tekeminen Meillä on sattunut työpaikalla useampikin ensin pieneltä näyttänyt työtapaturma. Laitan yhden esimerkkitapauksen kysymystäni avaamaan. Alkuun on näyttänyt, ettei tarvitsisi mennä lääkäriin, mutta seuraavana päivänä on ruvennut huimaamaan ja on ollut pakko hankkiutua lääkäriin. Meillä on käyty keskustelua siitä, tarvitseeko työnjohdon tehdä tapaturmailmoitusta, kun tapaturmasta ei näy päällepäin mitään vamman merkkejä. Olisiko tämä kuitenkin enemmän läheltä piti -tapaus? Kenellä on vastuu, jos tapaturmailmoitus jätetään tekemättä? JAKELURYHMÄN VASTAAVA Vastaus Tapaturmailmoituksen tekeminen kuuluu työantajalle ja sitä myötä työnjohdolle aina, kun työntekijä ilmoittaa häntä kohdanneesta työtapaturmasta. Työnantajan tehtävänä ei ole arvioida korvattavuutta, sen tekee vakuutusyhtiö. Tapaturmavakuutuslaki sanoo, että työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan jättää tekemättä tapaturmailmoituksen, säädetyssä 10 päivän määräajassa, on tuomittava sakkoon, jollei muualla säädetä asiasta ankarampaa rangaistusta, työtapaturmaja ammattitautilain mukaisen työnantajavelvollisuuden rikkomisesta. Työtapaturman sattuessa työntekijän on aina syytä hankkiutua lääkäriin samana päivänä. Saadakseen korvauksen työntekijän tulee tarvittaessa voida osoittaa, että juuri kyseinen vamma tai sairaus on kyseisen tapaturman aiheuttama. Sen voi parhaiten osoittaa lääkärinlausunnolla, joka on kirjoitettu välittömästi tapaturman satuttua. Mitä tarkoittaa elinaikakerroin, mihin se vaikuttaa? Työskentelen Ilmalassa Postin pääkonttorin tiloissa. Olen syntynyt 1954 ja meillä nousi kahvipöydässä puheeksi eläkeasiat ja elinaikakerroin. Ihan varmaksi ei kukaan muistanut, mitä se oikein aiheuttaa eläkkeisiin. Mitähän se mahtaa vaikuttaa minun osalta? JUHA PÄÄKONTTORISTA Vastaus Elinaikakerroin määrätään sille vuodelle, jona kukin ikäluokka täyttää 62 vuotta. Viimeksi vahvistettu elinaikakerroin koskee vuonna 1954 syntyneen ikäluokan työeläkelakien mukaisia vanhuuseläkkeitä. Elinaikakerroin 1954 syntyneille on 0,96800. Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä 3,2 prosenttia. Tuon voi ilmaista toisinkin eli jokaisesta ansaitun eläkkeen 100 eurosta leikataan pysyvästi 3,20 euroa/kk. Jos eläkkeen laskennallinen suuruus olisi 1 500 euroa /kk. Leikkaus laskisi eläkkeen 1452 euroksi. 2 000 euron eläkkeestä leikkaus olisi 64 euroa/ kk eli eläke laskisi 1 936 euroon. Tämän pienenemisen voi korvata jatkamalla työskentelyä alimman vanhuuseläkeiän ylitse. Kuinka paljon pitempään sinun tarvitsee työskennellä korvataksesi leikkauksen, saat tietää ottamalla yhteyttä oman eläkeyhtiösi eläkeneuvontaan. VASTAUKSET MIKA ROOS, TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Reitti_3_2016.indd 9 23.3.2016 11.25
10 2016 K äräjäoikeudessa osapuolten välillä oli erimielisyyttä siitä, oliko työnantaja velvollinen noudattamaan palkkauksessa viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Kankkunen katsoi, että tätä työehtosopimusta oli noudatettava ja vaati siihen perustuen Suora Lähetys Oy:ltä yli 40 000 euroa palkkasaatavia. Käräjäoikeus oli Kankkusen kanssa samaa mieltä työehtosopimuksen noudattamisesta, mutta katsoi osan saatavista vanhentuneiksi ja velvoitti Suoralähetys Oy:n maksamaan mainosjakajalle palkkasaatavia lähes 24 000 euroa viivästyskorkoineen. Osa saatavista katsottiin vanhentuneiksi, koska käräjäoikeusvaihetta edeltäneistä vaatimusten esittämisestä ja laskelmien toimittamisesta työnantajalle ei ollut esittää kirjallista todistetta käräjäoikeudessa. Jakeluyhtiö vetosi kohtuuttomuuteen Suora Lähetys Oy valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen vedoten työsopimuslain ja oikeustoimilain tarkoittamiin hyvän tavan vastaisuuteen ja kohtuuttomuuteen sekä oikeustoimilaissa tarkoitettuun kunnianvastaisuuteen ja arvottomuuteen. Yhtiön mielestä palkkioiden määrästä oli sovittu tavallisesta poikkeavassa neuvottelumenettelyssä ilman erillisjakeluyritysten edustusta. Yhtiön mukaan viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen P-liitteen soveltaminen on kohtuutonta myös sen Mainosjakaja Ari Kankkunen voitti palkkariitansa myös hovioikeudessa ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS HYLKÄSI HELMIKUUSSA SUORA LÄHETYS OY:N VALITUKSEN MAINOSJAKAJA ARI KANKKUSEN PALKKARIITAA KOSKEVASSA ASIASSA JA PITI KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMION ENNALLAAN. ARI LIITTYI VUONNA 2009 PAUN JÄSENEKSI, HAKI OIKEUSAPUA JA SELÄTTI JAKELUYHTIÖN MYÖS HOVISSA. vuoksi, että se johtaa työsopimuslain vastaiseen epätasa-arvoiseen palkkaukseen jakajien kesken. Prosessisäännösten mukaan uusia perusteita ei pääsääntöisesti saa esittää enää hovioikeusvaiheessa, joten hovioikeus jätti huomiotta väitteet siitä, että yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta, tai että sen soveltaminen johtaisi eriarvoiseen palkkaukseen. Hovioikeus katsoi, että kyseessä oli vakiintuneen työmarkkinakäytännön mukaan solmittu työehtosopimus. Hovioikeuden mukaan se seikka, että alalla yleisesti maksettavat palkat alittavat yleissitovan työehtosopimuksen tason, ei osoita työehtosopimuksen määrittelemien palkkojen olevan kohtuuttomia. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. ”Kurriinhan nämä yhtiöt on laitettava” Ari Kankkunen on toiminut Suora-Lähetys Oy:n mainosjakajana kahdeksan vuotta. Arin liityttyä PAUn jäseneksi, hän haki oikeusapua ja teki palkkavaateen työnantajalle. Kankkunen laski lähes kahden vuoden ajalta päiväja piirikohtaisesti yleissitovan työehtosopimuksen ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestön tessin palkan välisen erotuksen ja toimitti vaateen työnantajalle. Ari jakoi Kuopiossa enimmillään yli kymmentä piiriä, joten palkkavaateiden laskeminen oli valtava urakka. Olen hovioikeuden päätökseen tyytyväinen, vaikka kyllähän tämä iso prosessi on ollut. Oli kyse mistä oikeustapauksesta tahansa, niin ikuisuuden nämä päätökset tuntuvat kestävän. Mutta kurriinhan nämä yhtiöt on laitettava, Ari painottaa. Vaikka juttu pääosin voitettiin, se on kuitenkin myös hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on kirjallisten todisteiden hankkiminen mahdollista myöhempää oikeuskäsittelyä silmällä pitäen. Työntekijän kannattaa siis aina pyrkiä siihen, että hän pystyy tarvittaessa todistamaan sen, että maksamattomia palkka saatavia on vaadittu ajoissa. Paras todiste on työnantajan allekirjoitus palkkavaateeseen. Hyvänä todisteena käy myös se, että joku näkee ja tarvittaessa todistaa, että vaatimus on annettu työnantajalle. TEKSTI REETA HOLMI, JUHA PÖYRY (REETA TYÖSKENTELEE PAUSSA LAKIMIESHARJOITTELIJANA) Reitti_3_2016.indd 10 23.3.2016 11.25
11 2016 1111 2 2 2 2 2 20 201 20 201 201 20 2 111 2 2 2 11 20 20 201111 2 2 2 2 20 20 20 2011 201 201 2 2 201 20 20 01 201 201 2 2 20 20 201 2 20 0111 2 2 2 2 2 2 2 201 01 2 2 2 2 2 20 01 2 20 20 201 2 20 011 20 201 20 20 201 2 2 1 2 201 2 2 20 2 2 11 201 201 2 2 20 2 2 201 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Vajaan vuoden neuvotteluiden ja useiden eri neuvotteluyritysten jälkeen maahan saatiin synnytettyä pääministeri Sipilän peräänkuuluttama yhteiskuntasopimus. Nimi tosin muuttui matkan varrella kilpailukykysopimukseksi. Siitä, miksi prosessi kesti lähes vuoden, on varmasti yhtä paljon mielipiteitä kuin on neuvotteluosapuolia. Itse näen yhden syyn nousevan ylitse muiden: Elinkeinoelämän Keskusliitolle (EK) ja sen edustamille yrityksille olisi paljon paremmin maistunut hallituksen kaavailemat pakkolait kuin sopiminen palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. Jos työnantajille tulisi ilman sopimusta lottovoitto eli helatorstain ja loppiaisen muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja loma rahan leikkaaminen sekä pitkien vuosilomien lyhentäminen tai nyt sopimuksen kautta leikkauksia huomattavan paljon vähemmän, toki EK olisi mielellään sen lottovoiton lunastanut. Kilpailukykysopimuksella pyritään nimensä mukaisesti suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Keskeinen tavoite on myös uusien työpaikkojen luominen ja työttömyyden vähentäminen. Tähän samaan on toki tähdätty aikaisemmillakin keskusjärjestöjen kokonaisratkaisuilla. Joidenkin mielestä siinä on epäonnistuttu, koska työttömyyttä on yhä aivan liian paljon. Joidenkin mielestä taas ilman niitä sopimuksia tilanne olisi työttömyyden ja kilpailukyvyn osalta nykyistäkin tilannetta huonompi. Vaikea sanoa asiasta ehdotonta totuutta, kun emme voi palata muutaman vuoden takaiseen elämään ja kokeilla, mikä tilanne olisi Suomessa nyt ilman kahta edellistä keskitettyä ratkaisua eli raamisopimusta sekä työllisyysja kasvusopimusta. SAK:n hallituksen enemmistö totesi maanantaina 7.3. olevansa valmis lähtemään soveltamisneuvotteluihin eli katsomaan, saadaanko kilpailukykysopimuksen mukaiset asiat neuvoteltua osaksi työehtosopimuksia. EK ilmoitti samana päivänä, että sille ei riitä palkansaajapuolen kattavuus eli se, että noin 80 prosenttia palkansaajista olisi työehtosopimusten kautta mukana kilpailukykysopimuksessa. Oli EK:n syy sitten tekaistu tai ei, se on toistaiseksi tarkoittanut, että liittojen välisiä neuvotteluja ei asiasta ole käyty. EK:n kaipaamaa kattavuutta saataisiin todennäköisesti lisää, jos maan hallitus kertoisi sitoutuvansa myös kilpailukykysopimuksen ehtoihin täysimääräisesti. Nyt lupaus on tullut vasta siitä, että pakkolakeja ei toteuteta. Hallitusohjelmaan kirjattujen lisäleikkausten ja tuloveroalennusten toteuttamiseksi on vain ehdollisia lupauksia. Palkansaajille kilpailukykysopimus tietäisi ostovoiman heikennystä, jos ei samalla tapahdu tuloveroalennusta. Jokainen päivä näyttää tuovan tähän asiaan aina uuden käänteen, joten mitään varmaa asiasta ei voi vielä tässä vaiheessa kirjoittaa. Todennäköisenä pidän sitä, että työntekijäja työnantajaliittojen tie käy kevään aikana neuvottelupöytään, jossa kilpailukykysopimuksen soveltamisesta neuvotellaan kunkin alan työehtosopimuksiin. PAUn edustamilla aloilla vaikeimmat kysymykset ovat paljolti samat kuin muillakin, eli miten 24 tunnin vuosityöajanlisäys toteutetaan ja miten paikalliseen sopimiseen liittyvät lausekkeet tuodaan osaksi työehtosopimuksia. Julkisella sektorilla (ei PAUn edustamilla aloilla) kipeätä tekee toki myös määräaikainen lomarahaleikkuri. Viimeistään kesäkuun alussa nähdään kilpailukykysopimuksen kohtalo, kun liitoilla joko on tai ei ole neuvottelutuloksia sen pohjalta. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Kilpailukykysopimuksen kohtalo vielä auki 11 • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ Reitti_3_2016.indd 11 23.3.2016 11.25
12 2016 Postin yt-kevät Ylimitoitetut irtisanomiset vaarantavat Postin palvelutason ja asiakkuudet MYYNTIJA ASIAKASPALVELUA, TUOTANNON HALLINTOA JA KONSERNITOIMINTOJA KOSKEVAT YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT 9.3.2016. YLIMITOITETUT IRTISANOMISET, KESKITTÄMISET JA ASIAKKAIDEN OHJAAMINEN ITSEPALVELUUN VAARANTAVAT POSTIN PALVELUTASON JA ASIAKKUUDET. 12 2016 Reitti_3_2016.indd 12 23.3.2016 11.25
13 2016 I rtisanottavien määrä pieneni Uusi polku -ohjelman avulla, minkä lisäksi määrää saatiin pienennettyä erilaisten vapaaehtoisten järjestelyjen ja eläkejärjestelyjen myötä. Määrä on joka tapauksessa kohtuuttoman suuri. Henkilöstövähennyksiä Myyntija asiakaspalvelussa, Tuotannon hallinnossa ja Konsernitoiminnoissa on yhteensä 187. Asiakkaat saavat palvella itseään Postin hallinnosta, myynnistä ja asiakaspalvelusta on vähennetty merkittäviä, työlleen sitoutuneita ammattilaisia lähes vuosittain. Nyt asiakkaat ohjataan palvelemaan itseään, vaikka mitään uusia järjestelmiä ei ole vielä edes olemassa. Valtakunnallinen pääluottamusmies Mirja Sandberg kritisoi voimakkaasti Postin toimia. Työnantajan henkilöstöön kohdentuvat irtisanomiset perustuvat joko uudenlaisten tietojärjestelmien kautta haettavaan automatisointiin ja asiakkaiden itsepalveluun ohjaamiseen tai harkinnanvaraisen tekemisen lopettamiseen. Sandbergin mukaan molemmissa tapauksissa on riskinä vaarantaa Postin toimintakyky. Uusien järjestelmien valmistuminen, jolla nyt irtisanottavien henkilöiden tekeminen paikataan, on vasta tulevaisuutta. Varmuutta niiden toimivuudesta ei ole kenelläkään. Jos Postin asiakkaat eivät henkilöstön vähentämisen vuoksi saa odottamaansa palvelutasoa, he hakeutuvat melko varmasti kilpailijan asiakkaiksi. Toivon totisesti, että Postin johto on käynyt yhdessä läpi muutosten mahdolliset riskit ja vaikutukset. Olemme tätä useaan kertaan neuvottelupöydässä peränneet. Vastuu tästä on vain ja ainoastaan Postin johdolla, Sandberg muistuttaa. Työtä keskitetään liikaa Työnantaja siirtää työtä merkittävästi Helsinkiin ja hakee sitä kautta irtisanomisperusteen muualla maassa asuville postilaisille. Sandbergin mielestä töiden keskittämisellä valtionyhtiö ei kanna yhteiskuntavastuuta. Tehtävät, joita voi hyvin hoitaa ja on vuosia hoidettu eri paikkakunnilta, halutaan nyt keskittää. Tätä kautta irtisanottaviksi tulee todennäköisesti pitkään Postia palvelleita osaavia henkilöitä. Tämä on huonoa työnantajapolitiikkaa, eikä tämä ole oikeudenmukaista. Tästä osoituksena välittömästi yt-neuvottelujen jälkeen työnantaja käynnisti keskustelut tuotantosihteerien asemapaikan muuttamisesta pahimmillaan yli sadan kilometrin päähän. Miettimisaikaa annettiin niukasti ja vaihtoehdoksi työsopimuksen muuttamiselle irtisanominen. Edunvalvojat kehottivat jäseniä allekirjoittamaan sopimuksen, mutta vaatimaan samalla kirjallisesti irtisanomisajan noudattamista asemapaikan suhteen. Vastaavasta tapauksesta työtuomioistuimen käsiteltäväksi on menossa juttu esimiesten osalta kahden vuoden takaa. Esimiesten vähentäminen vastuutonta Tuotannon hallinnossa vähennystarve on 38 henkilöä, joista C-palkkaliitteen piirissä olevia tehtäviä on 32 ja ylempiä toimihenkilötehtäviä 6. Vähennykset kohdistuvat siis erityisesti C-palkkaliitteen toimihenkilöihin. Postikeskuksissa uudessa rakenteessa isompiin postikeskuksiin tulee lajittelupäälliköitä yhteensä 7, sekä 31 tuotantoesimiestä ja 29 esimiestehtävää. Tämä tarkoittaa sitä, että operatiivisesta esimiestyöstä lopetetaan 13 palveluesimiestehtävää ja 1 esimiestehtävä. Tuotannon esimiesten ja asiantuntijoiden pääluottamusmies Hannu Rantanen arvostelee voimakkaasti hallinnon irtisanomisia. Keväällä 2015 jaksamista koskeva digium-kysely osoitti esimiestyövoiman riittämättömyyden. Tästäkin huolimatta työnantaja on vähentämässä operatiivisen esimiestyön määrää. Tämä on täysin epäoikeudenmukaista ja vastuutonta. Onko työnantajan tarkoituksena säästää palkkakustannuksia teettämällä esimiestyötä ryhmävastaavilla? Heidän työtehtäviensä sisällöstä on omat säännöksensä. Oletan näiden tulkintaerimielisyyksien määrän melkoista kasvua. PAUn neuvottelijat olivat henkilöstövähennyksistä työantajan kanssa jyrkästi eri mieltä ja jättivät useasta asiasta erimielisyyden yt-pöytäkirjaan. TEKSTIT JUHA PÖYRY KUVAT MARA LEPPÄ OpusCapitassakin vähennetään Postin lisäksi PAUn jäseniä on ollut ytneuvotteluiden kohteena myös OpusCapita Group Oy:ssä. Yhtiössä aloitettiin helmikuussa yhteistoimintaneuvottelut yhtiön uuden strategian toteuttamiseksi ja operatiivisen toimintamallin uudelleenjärjestämiseksi. Neuvottelujen kohderyhmänä Suomessa oli 275 vakituista henkilöä. OpusCapitan ilmoittama vähennystarve Suomessa täsmentyi 22 henkilöön. Neuvotteluissa käsiteltiin muun muassa organisaatiomuutosta, suunnitellun muutoksen perusteita ja niihin liittyviä vaikutuksia. OpusCapitan toiminnoista neuvottelujen ulkopuolelle rajattiin henkilöstövähennyksiä näiltä osin: FAO Business Unit kokonaisuudessaan, Digitointija Printtituotannon operaattorit ja työjohtajat, myynti ja markkinointi sekä neuvotteluihin osallistuvat henkilöstön ja työnantajan edustajat. > Reitti_3_2016.indd 13 23.3.2016 11.25
14 2016 Helsingin Sanomien arkilehtien jakelu siirtyy varhaisjakelusta perusjakeluun huhtikuun alusta. Pohjanmaan varhaisjakelussa käynnistyi tästä syystä yt-neuvottelut maaliskuussa. Neuvotteluissa on sovittu, että kohderyhmän henkilöille tarjotaan mahdollisuutta hakeutua Postin Uusi polku-ohjelmaan. Muutokset koskevat maanantaiperjantainumeroiden jakelua. Viikonlopun lehdet (lauantai-sunnuntai) jaetaan normaalisti aiempaan tapaan. Neuvottelujen kohderyhmänä ovat VaaIrtisanomiset ja osa-aikaistamiset lisäävät jakelun ongelmia Perusjakelun yt-neuvottelujen kohderyhmään kuului valtakunnallisesti 6 635 henkilöä. Posti vähentää jakelusta 499 henkilöä ja osa-aikaistaa 198. Vaikka henkilöstöstä huomattava osa vähenee Uusi Polku -ohjelman kautta ja irtisanomiset jäivät odotettua pienemmiksi, on yli 400 postilaisen vapaaehtoinen irtisanoutuminen osoitus Postin surkeasta henkilöstöpolitiikasta. Vähennyksillä tulee olemaan merkittävä vaikutus työntekijöiden jaksamiseen, toimeentuloon ja postinjakelun laatuun. Edunvalvojat ovat arvostelleet työnantajan toimia. Suurta ihmetystä on herättänyt muun muassa jakelun uudet työvuorot. Työnantaja on ilmoittanut lisäävänsä jakelujärjestyksen automaatiotasoa entisestään. Suunnitelmien mukaan käsinlajittelua olisi tulevaisuudessa entistä vähemmän. Jakeluosuuksia puolestaan pidennetään. Myös osa-aikaisia työvuoroja tulee huomattavasti aiempaa enemmän. Tuotantojohtaja Yrjö Eskola kertoi tammikuussa julkisuuteen, että palveluaikoja laajennetaan jakelussa iltaa kohti. Työntekijöiden, luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön keskustelussa suunnitelmat on tyrmätty. Työssä jaksaminen uusien työvuorojen suunnittelussa pitää huomioida. Työ tulee entisestään yksipuolistumaan. Suunnittelun lähtökohtana tuntuu olevan, että on vain pelkkiä jakelutyövuoroja ja esityövuoroja. Kun reittisuunnittelua tehdään, niissä tulee huomioida myös taukopaikat. Tästä olimme neuvottelupöydässä yhtä mieltä, muistuttaa jakelun erityistyösuojeluvaltuutettu Juha Jyrkinen. Postia jää jakamatta, silti irtisanotaan Alueellisissa neuvotteluissa tuotiin esille huoli osa-aikaistamisten määristä sekä henkilöstön riittävyydestä. Palkalla pitää tulla toimeen ja maaseudullakin voi olla haastavaa saada osa-aikaisia työntekijöitä. Vähennyksiä näyttää tulevan sellaisillekin alueille, joissa on jo tällä hetkellä jäämiä, ja joissa tehdään jo nyt paljon ylitöitä. Neuvotteluissa nostettiin esille myös työvuoroaikojen riittävyys, eli työvuorot olisi suunniteltava niin, että työt tulevat tehdyksi suunniteltuna työaikana. Jakelun häiriöt alkoivat kaksi vuotta sitten ylimitoitettujen irtisanomisten jälkeen. Posti on suhtautunut ongelmiin piittaamattomasti ja jatkaa nyt samalla linjalla. Osaavia työntekijöitä irtisanotaan, osa-aikaistetaan ja vähennetään Uuden polun kautta. Nähtäväksi jää mitä kevään 2016 irtisanomisista seuraa. Hesari Pohjanmaalla perusjakeluun san, Mustasaaren, Laihian, Tervajoen ja Isonkyrön sanomalehdenjakajat ja yhteistekijät varhaisja perusjakelun yksiköistä. Kohderyhmään kuuluu 73 henkilöä. Työnantajan arvion mukaan vakinaisen henkilöstön irtisanomistarve on enintään 30 henkilöä. Suunniteltu muutos voi aiheuttaa muutostarpeita myös nykyisiin työsopimuksiin ja työaikajärjestelyihin. Koska toiminta uudella mallilla käynnistyy jo 1.4. ja ennen kuin lain mukainen kuuden viikon neuvotteluaika täyttyy, pyritään neuvotteluissa sopimaan lyhyemmästä neuvotteluajasta. Muutokset työsuhteen ehtoihin ja irtisanomisaikojen alut käynnistyisivät kuitenkin vasta laskennallisen kuuden viikon neuvotteluajan päätyttyä, aikaisintaan 14.4.2016 lukien. Neuvottelujen lopputulos on luettavissa PAUn verkkosivuilta www.pau.fi TEKSTIT JUHA PÖYRY KUVAT MARA LEPPÄ Reitti_3_2016.indd 14 23.3.2016 11.25
15 2016 AY-majakka Sopien tai sotien S AK:n hallitus hyväksyi maaliskuussa äänin 14-5 neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Sen tavoitteena on vauhdittaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Lopullinen vastaus sopimuksen kattavuudesta saadaan vasta kesäkuussa, kun liitot ovat käyneet alan soveltamisneuvottelut. Neuvottelutulosta vastaan SAK:n hallituksessa äänestivät Palvelu alojen ammattiliitto PAM, Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Suomen Lentoemäntäja stuerttiyhdistys SLSY ja Elintarviketyöläisten liitto SEL. Rakennusliitto äänesti tyhjää. Myöhemmin maaliskuussa PAM päätti kuitenkin lähteä mukaan soveltamisneuvotteluihin. SAK:lle oli tärkeää, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat maan hallituksen esittämiä pakkolakeja reilumman ja tasapuolisemman sopimuksen. Maan hallitus ilmoittikin maaliskuussa, että kilpailukykysopimus korvaa pakkolait eikä niiden valmisteluja jatketa. Jos kilpailukykysopimus ei tule kesäkuussa voimaan, hallitus valmistelee uusia toimia. Todennäköisesti ainakin paikallista sopimista laajennetaan lainsäädännön avulla. Pakkolakien esiin ottamista ja yleissitovuuden romuttamistakin on vaadittu. Hyviä vaihtoehtoja ei ole Neuvottelutuloksen hyväksyminen oli sen puolesta äänestäneille liitoillekin vastenmielistä. Yritysten kilpailukykyä parannetaan nyt historiallisesti heikentämällä työntekijöiden työehtoja. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla ja siirtää osan työnantajamaksuista työntekijöille. Lisäksi sopimus leikkaa julkisen sektorin lomarahoja 30 prosentilla vuosina 2017–2019. Kipeimmin tämä iskee matalapalkkaisille ja naisvaltaisille aloille. Paikallista sopimista laajennetaan muun muassa selviytymislausekkeella, joka mahdollistaa työehtojen sopeuttamisen työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi, mikäli työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Kuinka tästä sitten käytännössä sovitaan ja kuinka taloudelliset vaikeudet määritellään, onkin jo kokonaan toinen juttu. Siinäpä soveltamisneuvotteluihin purtavaa. Kritiikki heikennyksiä kohtaan on täysin aiheellista. Mutta toisaalta on myös syytä muistaa lähtökohdat neuvotteluille. Viime keväänä maahan muodostettiin porvarihallitus, joka pakottavalla lainsäädännöllä halusi rajata merkittävästi järjestöjen sopimusoikeutta ja lyödä ay-liikkeen polvilleen. Työaikaa vaadittiin pidennettäväksi sadalla tunnilla, arkipyhät piti poistaa, vuosilomia lyhentää ja sairastaakin piti ensimmäinen päivä ilman palkkaa. Tuohon nähden nykyinen neuvottelutulos on kuitenkin pienempi paha. Työttömyys kasvaa SAK:n pääekonomisti Olli Koski puolusti blogissaan kilpailukykysopimuksen tarpeellisuutta. Riippumattoman ja puolueettoman Tilastokeskuksen mukaan Suomen teollisuustuotanto on pudonnut 19 prosenttia tasolta, jossa se oli ennen fi nanssikriisiä eli vuonna 2008. Tuotanto ei ole pudonnut yhtä paljon edes toisen maailman sodan aikana. Yt-neuvottelut ovat arkipäivää, pitkäaikaistyöttömyys pahenee ja työttömyys lisääntyy. Viikoittain. Suomen talous kyntää syvällä ja jotain on tehtävä. Käänteet kilpailukykysopimuksen ympärillä ovat olleet päivittäisiä ja tätä lukiessasi se saattaa olla jo kuopattu. Siinä tapauksessa edessä on liittokierros ja yhteenotto hallituksen kanssa. Sopiminen on kuitenkin aina sotimista parempi vaihtoehto. TEKSTI JUHA PÖYRY, TIEDOTTAJA KUVA RAMI REENNIEMI 20 20 20 2 2 2 2 20 20 01 01 01 20 01 20 01 01 01 20 20 201 2011 01 01 2 20 2 2 2 2 20 011 2 2 11 2 111 20111111 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 sen pu vastenm parann tämällä mus pi la ja sii työntek julkise sentilla tämä is taisille Paik muun m joka m tamise paikko antaja j Kuinka Reitti_3_2016.indd 15 23.3.2016 11.25
16 2016 P ostija logistiikka-alan unionin jäsenet, jotka ovat toimineet työsuojeluvaltuutettuina, kokevat tehtävänsä olevan hyvin tärkeä osa Postin työsuojelutoimintaa. He ovat olleet ylpeitä luottamustehtävästään ja siksi ovat myös paneutuneet työsuojeluasioihin hyvin. Työnantajan tehtävänä on perehdyttää uudet valtuutetut tehtäviinsä ja järjestää koulutusta. Myös PAUn koulutussuunnitelmaan kuuluu työsuojelukoulutus. Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työsuojelutoiminnasta ja työympäristön parantamisesta aiheutuvista kustannuksista. Myös työntekijän on huolehdittava niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Jälkimaininkeja tsv-vaaleista PAUn talvipäivillä keskustelin muutaman työsuojeluvaltuutetun kanssa silloin meneillään olevista työsuojeluvaaleista. He ihmettelivät työnantajan vaaleja koskevaa uutisointia: ”Kuka tahansa voi asettua ehdokkaaksi”. Otsikko herätti mielipahaa ja suuttumustakin kokeneissa paulaisissa työsuojeluvaltuutetuissa. Eikö muka tehtävä vaadi osaamista, koulutusta ja aitoa kiinnostusta! Vähätteleekö työnantaja tällaisilla väitteillä tärkeää tehtävää? Postin työsuojeluvaltuutetut on valittu POSTISSA PIDETTIIN TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN VAALIT ALKUVUODESTA. KAIKKI VALITUT TYÖSUOJELUVALTUUTETUT OVAT PAUN JÄSENIÄ! HE EDUSTAVAT POSTIN KAIKKIA TYÖNTEKIJÖITÄ TOIMIPAIKALLAAN TAI ALUEELLAAN, JOLLE HÄNET ON VALITTU. HEISTÄ ON LISTA VIEREISELLÄ SIVULLA. HEIDÄN PESTINSÄ KESTÄÄ KOLME VUOTTA. TYÖSUOJELUASIAMIESTEN VAALIT ODOTTAVAT VIELÄ POSTIN JOHDON PÄÄTÖKSIÄ. Toki asiaa voi tulkita toisellakin tavalla. Talvipäivillä tätä asiaa pohtineet totesivat, että tämä kannanotto on tarkoitettu nimenomaan Postija logistiikka-alan unionia vastaan. Ja kieltämättä, onhan työnantajan linja ollut samansuuntaista pitkän aikaan muissakin asioissa. Voihan taustalla häämöttää vaikka minkälaisia tavoitteita, kuten että kokematonta työsuojeluvaltuutettua on helpompi vedättää, kuten joku talvipäivillä totesikin. Yhteistyö kuuluu asiaan Työsuojelua kuuluu toteuttaa yhdessä työnantajan ja työntekijöiden voimin ja vuorovaikutuksella. Siihen sisältyy molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Työntekijöillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminta perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin, työsuojelun valvontalakiin ja työturvallisuuslakiin. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja yhteistoiminnassa. Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto määrittelee työsuojelua näin: ”Työsuojelu on paitsi liiketoiminnallisesti kannattavaa myös oikeudellinen ja yhteiskunnallinen velvoite. Yrityksille on tärkeää, että työsuojelu ehkäisee ihmisten työperäisiä vammoja ja sairauksia, mutta se on myös olennainen osa menestyksekästä liiketoimintaa.” TEKSTI HANNELE NIEMI KUVA JUHA PÖYRY LÄHDE: EUROOPAN TYÖTURVALLISUUSJA TERVEYSVIRASTO Pirkanmaan (33-39) työsuojeluvaltuutettuna jatkaa RIITTA AKKANEN Virroilta. Reitti_3_2016.indd 16 23.3.2016 11.25
17 2016 Posti Oy:n työntekijöiden työsuojeluvaltuutetut Lappi Hannu Haapaniemi, Sodankylä (94-99) Pekka Ojanen, Kittilä Jari Saviaro Rovaniemi Pohjois-Pohjanmaa Jukka Tuohino, Oulu (84-86, 90-93) Juha Värttö, Oulu Jani Luukinen, Oulu Kainuu Pekka Härkönen, Kajaani (87-89) Timo Huttunen, Kajaani Ismo Kela, Kajaani Pohjois-Karjala Jaana Kanerva, Luhtapohja (80-83) Pekka Tovanen, Tohmajärvi Jari Tukiainen, Lehmo Savo Kari Kettunen, Kuopio (70-79) Tarja Riikonen, Kuopio Timo Suoninen, Siilinjärvi Vaasa ja Kokkola Mika Koskimäki, Vaasa (64-69) Anette Sundholm, Uusikaarlepyy Mikael Sundell, Vaasa Etelä-Pohjanmaa Jouko Risikko, Seinäjoki (60-63) Jari Hakala, Seinäjoki Esko Niemistö, Lappajärvi Etelä-Karjala ja Jari Hyyryläinen, Mikkeli -Savo (50-59) Jari-Pekka Hokkanen, Lemi Kari Härkönen, Savonlinna Kymenlaakso Kari Heikkinen, Kotka (45-49) Mikko Saksola, Hamina Markus Barck, Kotka Keski-Suomi Pauli Iltola, Jyväskylä (40-44) Markku Siren, Vesanka – Jan Niemi, Keuruu Pirkanmaa (33-39) Riitta Akkanen, Virrat Jukka Kumpulainen, Tampere – Tommi Laarko, Tampere Satakunta Kari Salonen, Pori (24-32) Mari Alanen, Pori – Pia Nuikka, Urjala Turku Marko Koivumäki, Turku (20-23) 25700, 25900 Mira Tuomi, Turku – Henrik Husar, Turku Etelä-Häme Pertti Lehti, Hämeenlinna (11-19) Antti Koskimäki, Riihimäki – Lea Siltanen, Lahti Uusimaa (pl. PKS) Tuija Karttunen, Tuusula perusjakelu Marjo Kauppila, Kaukalampi – Salme Töyrylä-Parviainen, Jokela Varhaisjakelu Markku Kiviharju, Vantaa (PKS) Seppo Rimmi, Helsinki – Kimmo Hujanen Varhaisjakelu Sari Salonen, Oitti (Uusimaa) Seppo Kurttila, Porvoo – Sotu Onome PKS (Hki, Espoo, Seppo Airaksinen, Vantaa Vantaa, Kauniainen) Mika Kukkola, Vantaa – Riitta Pesonen, Helsinki perusjakelu Helsingin Tuula Syrjäläinen, Vantaa postikeskus Mikko Poutanen, Espoo – Maarit Kuikka, Helsinki Logistiikkakeskus Jouni Kaiponen, Vantaa (Voutila) Aleksi Andersson, Vantaa – Marko Heikkilä, Espoo ulkomaan tuotanto Kuljetus (koko maa) Lena Müller-Salonen, Aura Jere Pulliainen, Kuopio – Merja Kunnas, Helsinki Varastotoimi Sakari Honkonen, Vantaa Hannele Weckman, Tuusula Varastotoimi Susanna Kuosmanen, Mikkeli (Veturitie) Timo Jantunen, Järvenpää – Anja Hyvärinen, Vantaa Postin toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut Pohjois-Suomi Arja Lämsä, Suomussalmi (84-99) Martti Määttä, Rovaniemi – Heikki Mäkipää, Muhos Itä-Suomi Liisa Lapinkangas, Kotka (45-59, 70-83) Jaana Vanhasaari, Kouvola – Thomas Heiskanen, Joensuu Länsi-Suomi Anneli Liikala, Ähtäri (20-44, 60-69) Katriina Ketonen, Piikkiö – Esa Hietala, Vimpeli Etelä-Suomi (00-19) Markku Jalava, Lohja + PKS-alueen Leena Lindgren, Espoo – Satu Eloranta, Mäntsälä myymälät PKS (Helsinki, Espoo, Marjatta Makkonen, Helsinki Vantaa, Kauniainen) Sari Tartkoy, Veikkola ei myymälöiden toimihlöt Pääkonttori Pasi Hentunen, Helsinki it-alan henkilöstö Kiitos luottamuksesta! Postin työsuojeluvaltuutetuista ja varavaltuutetuista suurin osa on PAUn jäseniä. He kaikki haluavat välittää kiitoksensa äänestykseen osallistuneille! HUOM! Työsuojeluvaltuutettu on rivillä ensimmäinen ja alla varavaltuutetut 1 ja 2. 17 2016 Reitti_3_2016.indd 17 23.3.2016 11.25
18 2016 På svenska Du frågar, vi svarar! Skicka din fråga till förbundets byrå antingen direkt till specialisten i fråga eller till tidningen Reittis redaktion. Specialisterna svarar på frågorna i tidningen. Frågorna kan angå vilken som helst delområde av förbundet. Hur kommer man in till arbetsvälbefinnandefondens program kuntoremontti? Arbetarskyddsombudsmannen uppmanade oss att söka oss in till programmet kuntoremontti då vi pratade om sommarkondis. Vem kan och hur söker man in? JUSSI SOM VILL VARA I BRA SOMMAROCH ARBETSKONDIS Svar Postis arbetsvälbefinnandefond arrangerar gratis kuntoremonttiprogram till förvärvsarbetande arbetstagare. I år arrangerar man kuntoremontti i Haikko herrgård, Spa-hotell Peurunka och Rokua health & spa. De är underbara ställen! En kuntoremonttikurs är en bra möjlighet för att ha en aktiv semester. Kuntoremontti innehåller ledda aktiviteter för hela dagar men det man har mycket egen tid också. Arbetsvälfärdsfonden står för kostnaderna av kuntoremontti inklusive kost och logi. Deltagaren betalar själv resekostnaderna. Kuntoremonttikurser är din egen tid, inte arbetstid. Det är möjligt att söka för FPA:s rehabiliteringspenning för alla kurser. Du kan söka dig till kuntoremontti via fondens hemsida på adressen: www.tyohyvinvointisaatio.fi www.tyohyvinvointisaatio.fi. Om du vill delta i programmet kuntoremotti under våren, agera omedelbart. Semesterstöd för familjer? Jag har tre under 10 år gamla barn. Jag har svårigheter att planera sommarsemester för jag vet inte hur jag kan få pengarna att räcka. Jag skulle vilja fråga om det finns några stödda semestrar eller annat semesterstöd som jag skulle kunna söka för. ENSAMFÖRSÖRJANDE MAMMA TIINA FRÅN BIRKALAND Svar Postis arbetsvälfärdsfond arrangerar aktiva familjesemestrar helt gratis. Sådana semestrar finns åtminstone den 4 – 9 juli och den 1 – 6 augusti på hotell Heimari i Ristiina. Programmet innehåller aktiviteter för barn och vuxna samt rolig tid tillsammans. Familjesemestrar är avsedda för som förvärvsarbetande personer och deras familjer. Ytterligare information får du via e-post tyhy@tyohyvinvointisaatio.fi eller per telefon 050 428 9070 Aila Ventola. Söktid för sommarens famljesemestrar slutar 31.3.2016. Sök via fondens hemsida: www.tyohyvinvointisaatio.fi/toiminta/aktiiviperheloma-lapsiperheille/. Att anmäla om olycksfall i arbete Vi har haft flera olycksfall på arbetsplatsen. De såg först ut små. Jag ska berätta ett fall för att beskriva mitt svar bättre. Först har det sett ut att man inte skulle behöva gå och se läkare men följande dag har man haft yrsel och varit tvungen att gå se läkare. Vi har diskuterat om arbetsledning behöver anmäla om olycks fall då det inte finns några ytliga skador av olyckan. Gäller det närmare ett olyckstillbud? Vem är ansvarig om man inte gör en anmälan om olycksfall? ANSVARIG FÖR UTDELNINGSGRUPPEN Svar Att göra en anmälan om olycksfall i arbete hör till arbetsgivarens uppgifter och rör därför även arbetsledning alltid då en arbetstagare anmäler om en olycka i arbete. Arbetsgivarens uppgift är inte att estimera ersättningar, det hör till försäkringsbyrån. Lagen om olycksfallsförsäkring säger att arbetsgivare eller arbetsgivarens företrädare uppsåtligen underlåter att lämna uppgifter om en olycka inom tio dagars tid skall dömas till böter om inte strängare straff för gärningen föreskrivs någon annanstans i lag, för brott mot skyldigheten att lämna uppgifter enligt lagen om olycksfallsförsäkring. Vid en olycka i arbete ska arbetstagaren alltid söka sig till läkare under den samma dagen. För att få ersättning ska arbetstagaren kunna vid behov bevisa att precis densamma skadan eller sjukdomen är orsakad av olyckan. Bäst går detta med hjälp av läkarintyg som har skrivits omedelbart efter olyckan. Vad betyder livslängdskoefficient och hur påverkar det? Jag arbetar i Ilmala på Postis huvudkontor. Jag är född 1954 och vid kaffebordet började vi prata om pensioner och livslängdskoefficient. Ingen av oss var säker på hur det påverkar pensioner. Jag undrar hur det påverkar mig? JUHA FRÅN HUVUDKONTORET Svar Livslängdskoefficienten fastställs för varje åldersklass för det år då den fyller 62 år. Den senaste livslängdskoefficienten angår ålderspensioner av åldersgruppen som är född 1954. Livslängdskoefficienten för de som är födda 1954 är 0,96800. Livslängdskoefficienten minskar den månatliga pensionen på 3,2 procent. Med andra ord för varje 100 euro av intjänad pension skärs 3,20 euro per månad. Om pensionens beräknade storlek skulle vara 1 500 euro/månad, skulle det sjunka till 1452 euro på grund av koefficienten. En pension på 2 000 euro skär man 64 euro/månad så pensionen skulle sjunka till 1936 euro. Denna minskning kan ersättas genom att arbeta förbi den minsta ålderspensionens ålder. Hur mycket längre behöver du arbeta för att ersätta skärningen, får du veta genom att kontakta pensionsinformation av ditt eget pensionsbolag. SVAR MIKA ROOS, ARBETSOMGIVNINGSEXPERT Reitti_3_2016.indd 18 23.3.2016 11.25
19 2016 In English You ask, we answer! Please submit your question to the union office either directly for the competent person or the editorial staff. Experts answer through the magazine. Your question can relate to any part of the union activities. How can I get to the fitness overhaul session of Posti Foundation for Well-being at Work? Our occupational health and safety representative recommended that we should apply for a fitness overhaul session while we were talking about putting ourselves to a summer shape. Who can get it and how? JUSSI – ANXIOUS TO BE IN BOTH SUMMER AND WORK SHAPE Answer Posti Foundation for Well-being at Work arranges free fitness overhaul sessions for employees. This year’s sessions are arranged at Haikko Manor, Spa Hotel Peurunka and Rokua Health & Spa. The overhaul session places are magnificent. The fitness overhaul course is a splendid chance for an active holiday. During a fitness overhaul session a whole day of instructor-led sports activities is available, but there’s enough time for leisure, too. The Foundation will pay for the whole overhaul session including accommodation and meals. A participant is responsible for his/her own travel expenses. The fitness overhaul session time is one’s own time, not working time. You have the opportunity to apply for KELA rehabilitation allowance for all the courses. You can apply for a fitness overhaul session in the web site of the Foundation: www.tyohyvinvointisaatio.fi. If you aim at taking part in the fitness overhaul session of this spring, please do not delay. Holiday subsidy for a family? I have three children under ten of age. I find it difficult to plan for our summer holiday without any idea how to make ends meet. Are there any supported family holidays or anything else benefit to apply for? SINGLE PARENT FROM PIRKANMAA Answer Posti Foundation for Well-being at Work arranges active family holidays completely free of charge. Holidays of this kind are arranged at least at Hotel Heimari Ristiina during July 4-9 and August 1-6. The program includes both instructor-led sports activities for children and adults and nice get-together moments. Family holidays are intended to working people and their families. For more details: tyhy@tyohyvinvointisaatio.fi or phone 050 428 9070 Aila Ventola. Application time for family holidays of the summer will end at 31.3.2016. Apply through the Foundation web page www.tyohyvinvointisaatio.fi/toiminta/aktiiviperheloma-lapsiperheille/. Making a work accident notification Some accidents have happened in our work place which at first have seemed small. Here’s one example case to clarify my question At first going to a physician has seemed unnecessary, but in the next day dizziness has forced to go to a doctor. We have discussed about if it is necessary for the supervisors to make a notification, while there are no obvious signs of an injury visible for the accident. Would such a case be more like a near miss? Who is responsible if a work accident notification is not made? DISTRIBUTION GROUP BOSS Answer Making accident notification belongs to the duties of the employer and thus supervisor always, when an employee notifies having met a work-related accident. Employer’s role is not to assess the reimbursability, it is the role of the insurance company. Accidents Act says that the employer or its representative who deliberately omits accident notification, provided for a 10-day period, shall be sentenced to a fine, unless other provision is made to a more severe penalty for violating employer duties provided by the Accidents Act. When a work-related accident happens, the employee must always seek medical attention within the same day. To be entitled to the reimbursement the employer must, if necessary, to be able to prove that the injury or illness in question is caused by the very accident and this can best be done with the medical certificate written right after the accident. What does Life Expectancy Coefficient mean and what does it affect? I am working at Ilmala in Posti headquarters premises. I was born in 1954 and while talking over the coffee table the issues of pension and the Life Expectancy Coefficient came up. No one of us was quite sure of its effect on pensions. I wonder what it does for my case? JUHA FROM HEADQUARTERS Answer The Life Expectancy Coeffficient is defined for the year, in which each age class will fill 62 years. The latest confirmed Life Expectancy Coefficient concerns the old age pensions provided by the pension laws under the age cohort born in 1954. The Life Expectancy Coefficient for those born in 1954 is 0,96800. The Life Expectancy Coefficient diminishes one’s monthly pension by 3.2 per cent. This can also be rephrased: for each one hundred euros of the earned pension a cut of 3,20 euros per month is made permanently. If the calculated amount of pension were 1 500 euros per month, the cut would reduce the pension to be 1452 euros. For a 2 000 euros’ pension the cut would be 64 euros per month, i.e. the pension would be reduced to 1936 euros. This reduction can be compensated by continuing work over the lowest age of the old age pension. In order to learn how much longer you have to work to compensate the cut, please contact the pension information of your own pension insurance company. ANSWERS MIKA ROOS, WORK CONDITION EXPERT Reitti_3_2016.indd 19 23.3.2016 11.25
20 2016 20 20 2016 Postiyhdistys herää edunvalvontaan 20 2016 PAUN HISTORIA OSA 2, KANSALAISSODASTA YLEISLAKKOON Postimiehet SAK:n jäseniksi POSTIVIRKAMIEHET UHKASIVAT JOUKKOIRTISANOUTUMISELLA JO 1922. ENSIMMÄISEN LAKKONSA SUOMEN POSTIYHDISTYS KÄVI 1947. HUHTIKUUSSA 1955 POSTIMIESLIITTO OLI LAKOSSA ILMAN TAUSTAJÄRJESTÖJENSÄ VY:N JA SAK:N TUKEA. Yleislakko aiheutti valtavan postisuman. Näkymä lakon jälkeen Helsingin pääpostitalolta. Reitti_3_2016.indd 20 23.3.2016 11.25
21 2016 21 2016 > K ANSALAISSODAN jälkeen Suomen Postiljooniyhdistys erosi vuosina 1907-1930 toimineesta Suomen Ammattijärjestöstä ja pyrki yhteistyöhön työnantajan ja virkamiesten kanssa. Postiljoonien uudeksi keskusjärjestöksi tuli 1922 valtion palvelusmiesliittojen perustama Suomen Valtionvirkailijain Keskusliitto (SVK). Normaalin ammattiyhdistystoiminnan urille Postiljooniyhdistys palasi kaksikymenluvun jälkipuolella. Suomen Postivirkamiesyhdistyksen puolelta esille nousi vuonna 1920 lehtien, Postitorven ja Postimiehen, yhdistäminen. Se ei kuitenkaan toteutunut. Vuonna 1922 virkamiehet – myös Postissa työskennelleet – painostivat valtiota joukkoirtisanomisen uhalla palkka-asiassa. Uhkaus auttoi, eikä joukkoirtisanoutumiseen ryhdytty. Postiyhdistys harkitsi 1926 eroa myös Suomen virkamiesyhdistysten keskusliitosta sen ponnettoman etupolitiikan takia. Postiljooniyhdistys muutti nimensä vuonna 1930 Suomen Postimiesliitoksi. Suomen Postiyhdistyksestä tuli 1949 Postivirkamiesliitto. Jäsenäänestys SAK:n puolella Sotien välisenä aikana Postimiesliiton ja Postiyhdistyksen toiminta kehittyi pääasiassa suotuisasti. Postiljoonit lähestyivät myös Suomen ammattiyhdistysten keskusliittoa. Vuonna 1945 Postimiesliiton jäsenäänestyksessä SAK:n jäseneksi liittymisen puolesta oli 1 211 ja vastaan 97 jäsentä. SAK:n alaisuuteen perustettiin valtion työntekijäliittojen yhteistyöelimeksi Valtionvirkailijain Yhteisjärjestö (VY). Sotien aikana työssä olevien postiljoonien suurimmat ongelmat koskivat postin miehistöpulaa sekä tilapäisen työvoiman vaihtuvuutta ja tasoa. Sodan jälkeen postilähetysten määrät kasvoivat, toimipaikkaverkko tiheni ja postiljoonien määrä kasvoi voimakkaasti. Ajanjaksoa syyskuussa 1944 solmitusta välirauhasta vuoden 21 2016 PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle 1948 eduskuntavaaleihin kutsutaan kommunistien vallanoton uhan vuoksi vaaran vuosiksi. Ajanjaksoon sisältyi myös sosialidemokraattien ja kommunistien taistelu hegemoniasta työväenliikkeessä Vuoden 1945 liittokokouksessa kommunistit asettivat oman ehdokkaansa Postimiesliiton puheenjohtajaksi, joka hävisi vaalin sosialidemokraatti Benjamin Väisäselle. Liittotoimikuntaan kommunistit saivat kuitenkin yhden paikan enemmistön. Liittoneuvosto sen sijaan pysyi sosialidemokraattisena. Vuoden 1948 liittokokouksessa sosialidemokraatit nousivat selkeään enemmistöasemaan. Lomapaikat Suviranta ja Heimari Keväällä 1946 Postimiesliiton päätoimiseksi puheenjohtajaksi ja ensimmäiseksi toimitsijaksi palkattiin Benjamin Väisänen. Vuonna 1957 Postimiesliitto hankki jäsenistön ensimmäiseksi lomapaikaksi Suvirannan Mäntsälästä. Postivirkamiesten lepokotitoiminnan juuret ulottuvat 1920-luvun alkuun, jolloin Postiyhdistys hanki omistukseensa Heimarin. Sodan jälkeen viranja toimenhaltijat jäivät jälkeen yksityisten palkoista. SAK:n puolella tyytymättömyys palkkakehitykseen purkautui keväällä 1955 seitsemän VY:n jäsenliiton lakkona. Sen päätyttyä Postimiesliitto aloitti oman työtaistelun. Postimiehet olivat lakossa ilman SAK:n ja VY:n tukea, minkä vuoksi moni odotti lakon murtuvan nopeasti. Lakko kuitenkin piti ja oli tuloksellinen. Postiyhdistyksen jäsenet olivat mukana marraskuussa 1947 Virkamiesliiton lakossa. Lakko kesti kaksi ja puoli päivää ja suuntasi Postiyhdistyksen toimintaa etuja painostusjärjestön suuntaan. Keväällä 1956 Suomi ajautui yleislakkoon. TEKSTI ARTO JOKELA KUVAT HELSINGIN OSASTON ARKISTO Sodan jälkeen postilähetysten määrät kasvoivat, toimipaikka verkko tiheni ja postiljoonien määrä kasvoi voimakkaasti. Reitti_3_2016.indd 21 23.3.2016 11.25
Naiset pilaavat palkkatason Postimiesliitto olisi halunnut sodan aikana postiljoonien tehtäviä hoitaneet naiset pois töistä, koska heidän koettiin heikentävän alan arvostusta. Naisia pysyi kuitenkin postiljooneina. He perustivat nelikymmenluvulla myös kaksi ammattiosastoa, joista toinen toimi Postimiesliitossa ja toinen Työläisliitossa. Naiset hyväksyttiin postiljooneiksi vasta kuusikymmenluvulla, jolloin tasa-arvoajattelu eteni ja naiset tulivat voimakkaasti mukaan työelämään. Vuonna 1969 naisten osuus liiton jäsenistä oli 19,4 prosenttia (nykyään naisia on puolet jäsenmäärästä). Ensimmäisen kerran nainen valittiin liiton hallituksen 1969. Postivirkamiesten puolella naisten asema on ollut vahvempi. Ensimmäisen kerran nainen valittiin Postiyhdistyksen johtoon 1908 ja toisen kerran 1923. Tämä ei estänyt kuitenkaan sitä, että vuonna 1934 osa Post i yhdistyksen jäsenistä lähti perustamaan Suomen postija lennätinvirkamiesten yhdistystä. Sen perustamiseen vaikutti näkemys, jonka mukaan alan heikkojen palkkojen ja huonon arvostuksen taustalla oli naisvaltaisuus. USKOMUS: Postivirkamiesliitto PVL osallistui seitsemän viikkoa kestäneeseen Virkamieslakkoon vuonna 1986. Lakon iskulause oli Hanska pitää! KUVAT MATTI HEINONEN, HAAPAMÄKI 22 2016 Reitti_3_2016.indd 22 23.3.2016 11.25
23 2016 R eitin sivuillakin on kerrottu Viipurin Postiljooniyhdistyksen johtohenkilöiden joukkoteloituksesta sisällissodan jälkiselvittelyissä Viipurissa keväällä 1918. Vaikka tapaus onkin traaginen, postilaiset onnistuivat säilyttämään puolueettomuutensa sodan mainingeissa kuitenkin varsin hyvin. Siitä kertoo muun muassa se, että punaisten toiminnan tukemisen vuoksi Postin palveluksesta erotettiin sodan jälkeen vain 186 postilaista. Postilaisia johdatti sodan pyörteissä enempikin sattuma kuin aatteenpalo. Tästä hyvänä esimerkkinä tapaus, joka sattui sisällissodan viime hetkillä Helsingin keväässä 1918. Pääkaupunki oli ollut kapinallisten halussa sodan alusta sakka. Punaisten puolustus kuitenkin romahti nopeasti valkoisten avuksi saapuneen Saksan Itämeren divisioonan edessä. POSTILAISIA sisällissodan pyörteissä Yksi viimeisistä punaisten puolustusrintamista oli Senaatintorin kulmilla Senaatintalossa ja postitalossa, joka huhupuheiden mukaan oli ”täynnä punaisia”. Edellisenä aamuna jokaiselle postin työntekijälle olikin annettu kapinallisten toimesta kiväärit ja pikakoulutus. Tämän taistelutehtävän postilaiset olivat ottaneet vastaan ”kiroillen ja jopa itkien”. Senaatintalon antauduttua eräs suojelukuntalainen jatkoi matkaansa ja päätti tarkistaa hiljaiselta näyttävän Snellmaninkadun postitalon. Pääovi oli lukossa, mutta mies pääsi sisään sivuovesta. Toimisali osoittautui tyhjäksi. Suojeluskuntalaisen vaadittua rakennuksessa olevia esille, ilmestyivät punaisten värväämät postilaiset piiloistaan ja luovuttivat aseet sekä talon avaimet hänelle. Tämän jälkeen postin työntekijät saivat käskyn mennä kotiin. Kallion kirkon torniin nousi lauantaina 13. huhtikuuta kello 14 valkoinen antautumislippu; sisällissota Helsingin osalta oli ohi. Se oli alkanut illalla tammikuun 26. päivä vuonna 1918, kun Helsingin työväentalon torniin syttyi punainen lyhty vallankumouksen merkiksi. Lopullisesti sota päättyi koko maassa saman vuoden toukokuussa. Snellmaninkadun postitalossa toimivat autonomian aikana Postihallitus ja Helsingin postikonttori. Postitoiminta jatkui talossa aina vuoteen 1999, jolloin Posti sulki pääkaupungin vanhimman postikonttorin. Nyt perinteikkäästä rakennuksesta löytyy Rahamuseo. JUHANI STYRMAN LÄHDE: TUOMAS HOPPU: VALLATKAA HELSINKI, 2013 Reitti_3_2016.indd 23 23.3.2016 11.25
24 2016 24 24 24 24 24 24 24 2 201 201 201 201 201 201 201 201 201 201 2 201 2 2011 201 201 2 2 1 201 201 201 2 2 20 20 20 201 20 20 201 20 2 11 2 20 20 2 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 T yöni vakituisena Reitti-lehden päätoimittajana ja toimittajana päättyy. Liiton tiedottajasta Juha Pöyrystä tulee päätoimittaja ja Marjo Pihlajaniemi on valittu lehden uudeksi toimittajaksi. Minun on aika kokeilla jälleen kerran elämässä jotain uutta; heittäydyn nyt vapaaksi kirjoittajaksi. Kotona kirjoitus pöytäni laatikossa odottaa pari kiinnostavaa tekstinippua, joiden avulla sukellan murrekylpyyn, kohtaan myös mummoja joiden huvituksiin kuuluu rollaattorilla laskettelu. Lisäksi haluaisin kirjoittaa lehtijuttuja ihmisistä ilman kaikkea sitä muuta, mitä lehdentekijän hallinnollinen arki vaatii. Hämeenlinnalaisen MYLLYMAAN WETEN kirjekuoret ovat varmasti ilahduttaneet muitakin kuin minua. Huomatkaa, että olen saanut myös kunniamerkin häneltä Reitti-lehdelle uusi päätoimittaja ja toimittaja Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tässä työssä tutustua lukuisiin ihmisiin eri puolilla Suomea ja erilaisissa ammateissa toimiviin. Olen ollut myös kiitollinen työstä! Se alkaa olla tämänikäisille harvinaista herkkua nyky-Suomessa. Työni helmiä ovat olleet ehdottomasti mukavat työmatkat eri puolille Suomea. Joskus vanhana istun keinutuolissa miettimässä työkeikkojani eri puolille Suomea: kuinka Anteron kyydissä ajettiin pitkin laakeaa Pohjois-Pohjanmaata tai Jaanan kyydissä huristeltiin Pohjois-Karjalan mäkisissä maisemissa, Heimarissa rämmittiin päivällä lumessa ja illalla tanssittiin, Helsingin osaston kanssa kirjoiteltiin runoja ja pääkirjoituskin yhteen Reittiin, Toijalassa väisteltiin trukkeja, Orimattilassa muisteltiin huutolaislasten elämää, Peurungalla kuntoiltiin, Seinäjoen kavereitten kanssa... no jaa, listaahan voisi jatkaa loputtomiin. Tämä on ollut työ, joka on laajentanut näkemystäni Suomesta, suomalaisesta työstä ja elämän monimuotoisuudesta. Työ, joka tuonut ystäviä ja kirjeenvaihtokavereita (vastaan loman alkaessa kirjeeseesi Ilona), mieleen jääviä yhteistyökumppaneita, rakkaita ystäviä. Surullisena olen ollut todistamassa myös vallan porskuttelua ja korskeita otteita viime vuosien Ytella-Postissa. Työsuhteeni Postija logistiikka-alan unionissa päättyy siis kesällä, ja sitä ennen pidän kertyneet lomani pois. Kiitos Reitin lukijat ja yhteistyökumppanit, PAUn toimiston työntekijät! Kiitos Juha ja Seppo – teiltä olen saanut todella paljon apua tehtäväni hoitamisessa. Hyvää jatkoa kaikille ja voimia uusille lehdentekijöille! HANNELE NIEMI . Reitti_3_2016.indd 24 23.3.2016 11.25
25 2016 LIISA SULASEN viimeisimmän kuvanäyttelyn kukat on Elimäen arboretumista, joka on Mustilassa. K ouvolainen Liisa Sulanen jäi G4S Suomesta eläkkeelle pari vuotta sitten. Pian sen jälkeen hän sai digikameran lahjaksi ja meni Kouvolan Kameraseuran kurssille opettelemaan kuvaamista. Nyt hän kuvaa ja rakentaa työnsä hedelmistä valokuvanäyttelyitä. Palvelutalot ja hoitokodit ovat Liisan mukaan hyviä paikkoja luontokuvanäyttelyille. Haastattelun aikoihin hänen upea kukkakuvanäyttelynsä oli Kouvolan seudun Muisti ry:n tiloissa. Siellä hän on käynyt myös Aivoviikolla kertomassa luontokuvien hyvistä vaikutuksista. Aikaisemmin hänen kuvistaan saivat nauttia Lounaskahvila Helmi Freshin asiakkaat. Heiltä saamastaan myönteisestä palautteesta Liisa sai vahvistusta sille, että kuvienkin kautta luonto voi välittyä hyvin vahvasti katselijoille. Hän on lukenut, että luontokuvien tehoa on hyödynnetty jopa avaruusaluksilla ja -asemilla. Äitini ja sisareni ikuistivat perhettämme laatikkokameralla. Niistä ajoista kamerat ja kuvaustekniikat ovat kehittyneet nopeasti. Digikamerat ja kännykkäkamerat ovat tuoneet valokuvauksen lähes kaikkien ulottuville. Kuvaamisessa on jotain mystistä. Luonnon kansathan kokevat sen pelottavana, he pelkäävät, että kuvaan siirtyy myös sielu, Liisa kertoo. Luontokuvat rauhoittavat, kohentavat mielialaa ja auttavat keskittymään. Ne voivat olla hyvin voimaannuttavia. Kuviahan voi käyttää ja käytetäänkin terapian välineenä nykyään. Voimauttava valokuva –työmenetelmää on Suomessa kehittänyt muun muassa valokuvaaja Miina Savolainen. Sitä on käytetty menestyksellä apuna esimerkiksi nuorisotyössä. Luonto elvyttää kuvankin kautta LUONTO TUOTTAA MONENLAISIA HYVINVOINTIVAIKUTUKSIA. SEN ELVYTTÄVÄ VAIKUTUS IHMISEEN ON YLLÄTTÄVÄN SUURI. JO 15-20 MINUUTTIA LUONNOSSA OLESKELUA AUTTAA LASKEMAAN VERENPAINETTA, PÄÄNSÄRKY VOI HELPOTTUA JA STRESSI LIEVITTYÄ. PELKÄLLÄ LUONTOKUVALLAKIN ON TUTKITUSTI VASTAAVIA VAIKUTUKSIA, LIISA SULANEN KERTOO. Mitähän sitä tänään tekisi! Liisa Sulasen ei tarvitse kovin paljon miettiä, mitä tänään tekisi. Hänellä on lukuisia harrastuksia: postimerkkeilystä politiikkaan. G4S:n työsuojeluvaltuutettuna saatu koulutus – niin työnantajan kuin liiton järjestämänä on auttanut häntä yllättävän paljon eläkeiässäkin. Edunvalvonta kun on jäänyt veriin, Liisa kuuluu ikäihmisten lautakuntaan. Hänet valittiin tänä vuonna myös kaupunginhallitukseen. Lisäksi hän on melko aktiivisesti mukana erilaisissa potilasyhdistyksissä. Valokuvaamista hän aikoo jatkaa edelleenkin. Uusi taideharrastuskin on kiikarissa: mehiläisvahamaalaus. TEKSTI & KUVAT HANNELE NIEMI Reitti_3_2016.indd 25 23.3.2016 11.25
26 2016 Kuva joka koskettaa REITTI-LEHDEN VALOKUVAKILPAILU Torronsuon verkko JUHA MOILANEN, Tuusula Lintutorni CAMILLA UTFOLK, Sulva Punarin ta JUHA MOILAN EN, Tuusula Melankolia JOHANNA PAJUNIEMI, Helsinki Kesää RITVA SALMI-NIEMELÄ, Lohja Pilkkijän saalista RISTO PEITSAR Reitti-lehti järjesti lukijoiden toivomuksesta valokuvakilpailun, joka päättyy 31.3.2016. Sen jälkeen kilpailun raati valitsee kolme parasta kuvaa, jotka julkaistaan lehdessä numero 4. Palkintona on lahjakortteja, jotka ovat arvoltaan 300, 200 ja 100 euroa. Voittajille ilmoitetaan asiasta heti valinnan jälkeen. Kuvia on tullut runsaasti. Kuvaajat ovat vanginneet muistoksi niin tuttuja arjen tapahtumia kuin uusia oivalluksia elämän pikkuhetkistä. Maaliskuun lopussa kuvat ovat nähtävissä PAUn verkkosivuilla (www.pau.fi/viestintä/reitti-lehti ) ja valikoima kuvia löytyy myös liiton facebook-sivuilla. Paperikuvat palautetaan lähettäjille.Toivottavasti kuvausintonne säilyy. Sydämellinen kiitos kaikille osallistujille! 26 2016 Reitti_3_2016.indd 26 23.3.2016 11.25
27 2016 EITSARO, Vaasa Joutsenet sumussa KIMMO JARAMO, Turku Neloset HEIDI RIKALA, Sisättö Kuertun turin lumo RITVA SALMI-N IEMELÄ, Lohja Annika och Sorran CAMILLA UTFOLK, Sulva Tutustutaan ULLA MERILÄINEN, Oulu Viikingit LEENA HOKKANEN, Karijoki Ei kun menoksi LIISA SULANEN, Kouvola 27 2016 Poikia joen rannalla STEFAN KNOPMAN, Espoo Reitti_3_2016.indd 27 23.3.2016 11.25
28 2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi PAUn 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin? Reitti_3_2016.indd 28 23.3.2016 11.25
29 2016 Kolumni L apselle opetetaan, että hän on arvokas sellaisenaan, juuri semmoisena kuin on. Siis itseisarvoisesti. Entä aikuisena? Tuntuu, että ihmisarvo uuvahtaa jonnekin matkan varrelle. En tiedä, onko se oikeasti niin, vai tuntuuko se vain siltä. Toisaalta, jos tuntuu arvottomalta, niin eikö sekin kerro jostain? Entäs tämä nykyinen Suomi: mikä arvo on ihmisellä tänään? Mikä arvo on sinulla, mikä arvo on pomollasi tai mikä arvo on Syyriasta lähteneellä pakolaisella, joka juuri nyt keikkuu kiikkerässä kumiveneessä matkalla Eurooppaan? Nyt saatte kyynisen vastauksen: ei kenelläkään muuta kuin se, että meillä on mahdollista arvoa markkinoiden pyörittämisessä. Laittamalla omat pienet ropomme kiertämään, olemme osa tätä suurta autuasta markkinataloutta, ja sitä kautta olemme arvokkaita. Sama pätee käänteisesti. Tuottamalla kulua yhteiskunnalle olemme arvokkaita käänteisesti, tuotamme siis miinusta. Emme ole pelkästään arvottomia, olemme oudosti jotain vielä pahempaa. Vaikuttaa myös siltä, että jotkut ovat arvottomampia kuin toiset. Mieti vaikka tätä: työtön, ulkomaalainen työtön, pakolainen. Huomaatteko, ihmisarvo on kummasti karissut matkan varrelle. Olemme silkkaa kulua, kun käymme terveyskeskuksissa ja sairaalan päivysEEVA VÄNSKÄ KIRJOITTAJA ON VAPAA TOIMITTAJA HYVINKÄÄLTÄ Arvosta ja arvottomuudesta tyksessä, puhumattakaan kun heikennämme julkisin varoin rakennettuja teitä pyrkimällä niitä pitkin vaikkapa työpaikalle tai mikä pahinta, sosiaaliluukulle. Markkinakoneiston mielestä yhteiskunta on täysin turha kapistus. Markkinat kun hoitaisivat kaiken itsestään, kerryttäisivät oikeiden ihmisten voittoja, eikä tarvitsisi syytää valuuttaa joihinkin turhiin ihmisiin, pelkkiin palveluita käyttäviin kulueriin. Ennen ihmiset olivat kansalaisia, jotka käyttivät demokraattisia oikeuksiaan. Nykyään ihmiset ovat kuluttajia, tai pelkkiä kulueriä. Nyt alamme päästä limppuun kiinni. Kuluttajana voi kunnostautua vain, mikäli tekee työtä. Hyvä on, joku onnekas voittaa lotossa tai perii serkkunsa kaiman, mutta me muut, me teemme työtä. Muuten emme saa kolikoitamme kiertoon kiihdyttämään markkinavoimien konetta. Työllä on arvoa sikäli, kun se tuottaa työnantajalle tarpeeksi suuren panoksen. Korjaan, työllä ei ole arvoa edes silloin, koska joskus strategiana voi olla vaikkapa oman myymäläverkoston karsiminen. Riippumatta omien työntekijöiden tuottaman työn tuloksen arvosta otetaankin strategia, jossa työntekijät, eikun siis kuluerät, saadaan pois rumentamasta tilinpäätöstä. Eli työmme arvo on sattumanvaraista, osin omassa päässämme syntynyttä harhaa. Entä se työn tulos sitten, eikö sillä kuitenkin ole jotain arvoa, saatat jahkata. Arvoa sinänsä, niin kuin opetamme lapsillemme heillä olevan. Voi olla, että työmme tuloksena todella tapahtuu jotain, posti liikkuu, vastaanottaja saa odottamansa lähetyksen. Mutta se, onko sillä arvoa, onkin toinen juttu. Onko Posti olemassa siksi, että se täyttää lain kirjaimen, onko se olemassa siksi, että yhteiskunnalle tärkeät postipalvelut toimivat vai onko se olemassa siksi, että Posti kirkastaa tilinpäätöstään? En usko, että opetamme lapsia väärin. Haluan uskoa, että ihmisellä on arvo sinänsä. Haluan uskoa myös siihen, että voimme edelleenkin nähdä ja kokea työn tekemisen arvokkaana, jopa yhtenä ihmisyyttä määrittelevänä tekijänä. Me paitsi voimme, meidän myös pitää osallistua sen määrittelyyn, mikä on tärkeää ja mikä on arvokasta, ja myös toimia sen mukaisesti. Vain sitä kautta asiat voivat mennä parempaan suuntaan, ja vain sitä kautta jätämme lapsillemme hitusen paremman maailman. 29 2015 Vaikuttaa siltä, että jotkut ovat arvottomampia kuin toiset. Reitti_3_2016.indd 29 23.3.2016 11.25
30 2016 30.4. 30 AVAINSANA Lähetä avainsana 8.4.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_3_2016.indd 30 23.3.2016 11.25
31 2016 P K P U K A R I T S A A R E K E K I L O T S A M I L A V E N P O H J O I S E N E L Ä I N O S U A T E R Ä A L T T O T A T M A K I T E O S I A M P U L L I E S T E S E A N S U U T N N M Y A A V E M U R S U N U K A T A E M O T U R O S U P E I N L U K U K A S T R U P H E R U K A T K O L A T I E N O O I T O T O T I A N S E L M I I L O T A E L L A K A K S I A S T E A I T A O L O T I L A T K U N N E S I L T I S V A J A T E E T T A I T A V I N T U O N T I RISTIKON AVAINSANA Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. JOS HALUAT OSALLISTUA ARVONTAAN Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankkitilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. RISTIKKOARVONNAN VOITTAJAT Ristikkoarvonnassa 2/2016 voitto osui seuraaville: Ari Lähdes Kristiinankaupungista ja Eino Meri Vantaalta . Arvontaan osallistui 201 vastaajaa! Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (ratkaisu 2 / 2016) Pakina - O saatteko viheltää Äänisen aallot ja soittaa viulua? Niin, ja montako kansanedustajaa valitaan eduskuntaan? aristokraattinen harmaaseen liivipukuun sonnustautunut postimiesten esimies tenttaili minua, kun ystäväni Pennasen kehotuksesta päätin uskaltautua kyselemään töitä postinjakelusta. Vastailin esimiehen tenttailuun osaavani jotenkin viheltää, mutta viulu on vieras vehje minulle, mutta kansanedustajienkin määrän tiesin melko tarkalleen kertoa. No olette aivan kelpaavan näköinen, tukka lyhyt, siisti asu, niin ja kersantti. Tuossa on ylimääräinen koppalakki. Lankatkaa lippa Kas Kasilla ja kiillottakaa kokardi, niin olette eduksenne. Menkää tuonne Montosen oppiin piirille neljätoista. Olette nyt ainakin kesän. Katsotaan sitten lokakuussa uudelleen, esimies sanoi. Kirjeenkantajien salissa vaikutti olevan päämäärätön hulina, mutta kaikella toiminnalla taisi olla tarkoituksensa. Lehtija kirjenipaskoita kanniskelevia postimiehiä väistellen löysin piirin neljätoista lajitteluhyllykön ja esittäydyin Montoselle. Lyhyenläntä savolaismurretta vääntävä mies sanoi olevansa ylipostimies, postin hierarkiassa varmaankin edennyt urallaan, tuumailin. Mänes tyhjäämään piirin neljätoista hyllyt. Kysele noilta lajittelijoilta, mistä postit löytyy. Elä ota vääristä lokeroista, sillon alakaa huuto. Tuo harmaahapsiäijä on Oittinen, esimies, se ampuu kuminallilla niskaan, jos ottaa vikahyllystä, opasteli Montonen ja pläräili posteja edessään. Omaksuin toimintatavat joltisenkin ripeästi, enkä tyhjännyt vääriä lokeroita. Opettelin kasaamaan postit niin sanottuun kantojärjestykseen Montosen opastuksella. Ehdimmepä jopa piipahtamaan postimiesten kahviossa munkkikahveilla. Niputimme postit sekä sulloimme nahkaisen mustan postilaukun täyteen. Tätäkö pitää raahata mahan päällä kuin joku tiines kenguru, mietiskelin hieman pessimistisenä kohtaloani. Kello on yhdeksän, saa lähteä piireille jos on valmista. Montosen oppipoika, älä jaa vääriin luukkuihin, no niin hop hop, menkäähän hissiin, hoputteli Oittinen. Tungeksimme tavarahissiin. Samassa tunsin niskassani kuminallin läsähdyksen. YRJÖ TAPANI ILTOLA Ensimmäinen päivä Reitti_3_2016.indd 31 23.3.2016 11.25
32 2016 32 2016 Kenttäpostia T apahtuma toimi alkusysäyksenä säännöllisen postiautoliikenteen aloittamiselle, ja pian postilinja-autot kulkivat Rovaniemeltä jo Ivaloon, Petsamon Nautsin kylään ja Pitkäjärvelle, Kittilään, Kemijärvelle, Sallaan ja Kuolajärvelle saakka. Postilinja-autojen Lapin valloitus oli alkanut, ja sitä kesti lähes kahdeksan vuosikymmentä. Lapin postilinja-autoliikenteen värikkäät vuosikymmenet UMPIKUMISEN, TÄYSIN KATTAMATTOMAN BENZ GAGGENAU -KUORMA-AUTON LÄHTIESSÄ ENSIMMÄISTÄ KERTAA ROVANIEMEN KAUPPALASTA KOHTI SODANKYLÄÄ TOUKOKUUN 29. PÄIVÄNÄ VUONNA 1921 EI KUKAAN VOINUT AAVISTAA, MILLAINEN MERKITYS TÄLLÄ POSTIAUTOLIIKENTEEN AVAUSMATKALLA TULISI OLEMAAN LAPIN SYRJÄSEUTUJEN ASUKKAILLE. Lapin postilinja-autoliikenteen keskus Rovaniemen kauppalasta oli 1930-luvun alkuun mennessä kehittynyt maamme ainoa todellinen postilinja-autoliikenteen keskus, Lapin portti, josta autot kuljettivat postilähetyksiä, tavaroita ja matkustajia ympäri laajaa maakuntaa. Tähän oli syynä se, että yleisen pulakauden aikana heti vuosikymmenen alussa Lapissa rakennettiin runsaasti tärkeitä tieyhteyksiä ja parannettiin entisiä niin sanottuina työttöReitti_3_2016.indd 32 23.3.2016 11.25
33 2016 Sisuista tuli 70-luvun peruspostiautoja. Postin linja-autoliikenne alkoi 1,5-tonnin Benz Gaggenau -alustalle rakennetuilla linja-autoilla. Lisätietoja Suomen Linja-auto historiallisen Seuran Hetku–lehti 2/2016 https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Museot/Lapin-maakuntamuseo Raito–lehti 2009 (https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Museot/Lapin-maakuntamuseo/Julkaisut/Raito-lehti) myystöinä. Tämä työ jatkui vielä pula-ajan jälkeenkin, mikä paransi huomattavasti raskaan linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksien paraneminen ja postinkuljetuksen tehostuminen johtivat nopeasti uusien linjojen, postiasemien ja muiden postitoimipaikkojen avaamiseen sekä postipysäkkien leviämiseen. Tämä puolestaan lisäsi postinkuljetuksen tarvetta ja eritoten postilähetysten määriä. Huippuvuosien jälkeen alkoi alamäki Lapin postilinja-autoliikenteen menestys jatkui läpi koko 1960-luvun sen palvellessa sekä pohjoisten syrjäseutujen että hiihtokeskuksiin suuntautuneen massaturismin kuljetustarpeita. Lisäksi liikennöintiä lisäsivät merkittävästi Neuvostoliiton voimalahankkeet, joita rakennettiin suomalaisvoimin 1950ja 1960-luvuilla. Lapin liikenteen kannalta oli erityisen tärkeä Ylä-Tuloman voimalaitoksen rakentaminen, sillä työmaalla oli parhaina aikoina 2 000–3 000 suomalaista työntekijää, joiden kuljetuksista postilinja-autot huolehtivat. Lapissa rikottiinkin kuljetusennätyksiä ensin jouluna 1964 suomalaistyöntekijöiden rynniessä loman viettoon sekä vuonna 1965 ylimääräisten eduskuntavaalien äänestyskuljetusten aikana. Lisäksi kaikki Tulomalle menevä rahtitavara maitoa ja leipää myöten kuljetettiin postiautoissa, joten ei ole ihme, että voimalaitoksen valmistuminen jätti suuren loven Lapin postilinja-autoliikenteeseen. Kallis ja joustamaton mätäpaise Postilinja-autoliikenteen ennätysvuoden 1971 jälkeen alkoi tummia pilviä kasaantua nopeasti koko toiminnan ylle. Postilinja-autoliikenne ei kyennyt enää vastaamaan ajan tuomiin muutoksiin ja toiminnan kannattavuus romahti lajittelukeskusjärjestelmään siirtymisen, korvaavan ajokaluston kasvaneen käytön, lisääntyneen maaltamuuton sekä yksityisautoilun kääntäessä liikennöinnin tappiolliseksi. Lapin liikennöintiin uhkakuvat eivät kuitenkaan vielä 1970-luvulla vaikuttaneet, koska täällä linjojen postaalinen merkitys oli hyvä ja matkustajamäärät korkeita. Postinkuljetusautoliikenne lisääntyi kuitenkin pohjoisessakin ja toi postilinja-autojen rinnalle yhä lisääntyvässä määrin korvaavaa kalustoa, kuten rekka-, kuormaja pakettiautoja. Vuosikymmenen lopulle tultaessa postilinja-autoliikenteen ongelmat kuitenkin vain kasvoivat, sillä menestyksellisesti palvelleesta kuljetusverkostosta oli nyt muodostunut ajastaan jälkeenjäänyt, joustamaton ja erittäin kallis ylläpidettävä, todellinen ”mätäpaise”, kuten Postin uusi pääjohtaja Pekka Tarjanne asian kiteytti vuonna 1977. Postilinjat-erityisyksiköstä Gold Line Oy:hyn Tilanteen ratkaisemiseksi Postija telelaitoksessa aloitettiin laajamittaiset säästötoimet, mutta nekään eivät riittäneet tekemään postilinja-autoliikenteestä enää kannattavaa. Niinpä vuonna 1984 allekirjoitettiin yhteistyösopimus Postija telehallituksen, Linja-autoliiton sekä Oy Matkahuolto Ab:n välillä, jonka myötä postilinja-autot siirtyivät linjakilpiensä osoittamiin linja-autoasemien laitureihin. Tultaessa 1990-luvulle perustettiin Postilinjat-erityisyksikkö, joka vuodesta 1991 lähtien otti vastuun Postin linja-autoliikenteestä. Rajuista uudistustoimenpiteistä huolimatta Postilinjojen toiminta oli jatkuvasti tappiollista. Vuonna 1996 siitä tuli Postin tytäryhtiö Gold Line Oy, joka erikoistui pitkiin pikavuoroihin sekä matkailuun liittyviin tilausajoihin, mutta ruusuista tulevaisuutta sillä ei silti ollut. Gold Line Oy:n kannattavuus oli edelleen heikko, ja lopulta koko yhtiö pantiin myyntiin, jolloin Koiviston Auto -yhtymä osti sen vuonna 1999. Tämä merkitsi linja-autoliikenteen päättymistä Postin tunnusten alla. TEKSTI JONNA KATAJAMÄKI KUVAT SUOMEN LINJA-AUTOHISTORIALLINEN SEURA Reitti_3_2016.indd 33 23.3.2016 11.25
34 2016 P ilkkipäivä valkeni upean aurinkoisena. Taivas muuttui kuitenkin kisan alkuun mennessä harmaaksi ja räntäiseksi. Pilkkijät tarpoivat Ukonveden jään päällä raskaassa lumisohjossa. Onneksi lumen alla oli teräsjäätä 3040 senttiä. Lähtölaukaus ammuttiin tasan kymmeneltä lauantaina aamupäivällä ja lopetuslaukaus iltapäivällä kahdelta. Sen jälkeen oli palkintojen jako. Kisan virallisena valvojana toimi Aki Hirvonen. Hän kertoi, että pilkkivuosi on ollut tänä vuonna todella haastava. Lappeenrantalainen Raili Raatikainen on käynyt pilkillä aktiivisesti jo parikymmentä vuotta. Raili on eläkkeellä ja asuu Suomenniemellä. Ensimmäisen kerran hän sai kokeilla kalastusta isänsä opastuksella viisivuotiaana. Silloin hän sai pienen särjen, joka oli ihan pakko paistaakin. Nyt Raili opettaa itse pikkuisia pilkkijöiksi. Viime talvena hän kävi lastenlasten kanssa pilkillä. Tämä on minun tärkein harrastukseni. Siinä hoituu samalla ulkoilut. Olen ollut myös toimitsijana useissa pilkkikisoissa. Oikein hyvä harrastus siis monella tavalla, Raili kertoo. Suurin saalis, jonka hän on saanut, oli 16,3-kiloinen hauki. Se tuli verkolla. Hänen kalasaalistaan on yleensä riittänyt jaettavaksi naapureillekin. Mummot ovat ihan onnest soikein, kun vien heille kalaa, Raili kertoo. Postin pilkkikisat Heimarissa Meni pitkälle tammikuuhun ennen kuin pääsi pilkille. Aiempina vuosina täälläpäin käytiin jo itsenäisyyspäivänä jäällä. Alkuvuosi on ollut hirmuisen hämärää ja uutta lunta on satanut tuon tuosta. Uusi lumi heikentää kalan saatavuutta, Aki kertoi. Kalastajan illallinen ja tanssin hurmaa Keittiömestari oli laittanut illallispöydän todella koreaksi. Sen nähdessään useampikin ruokailijoita huudahti: Vau! Siinä riitti sekä silmänruokaa ja makunystyröitten hellittelyä. Rauhallisen ruokailun päätyttyä ruokasali muuttui tanssisaliksi. Paikallinen karaokemestari laittoi pelit soimaan. Hyvää musiikki, laulajia ja tanssijoita riitti iltamyöhäiseen. Rientoihin osallistui paljon myös paikallista väkeä. TEKSTIT & KUVAT HANNELE NIEMI Naiselle sopiva harrastus Reitti_3_2016.indd 34 23.3.2016 11.25
35 2016 Naiset-yleinen Ei kilpailijoita! Naiset-60 Ellen Vaetoja 1209 g Mirja Poutanen 1019 g Raini Muhonen 697 g Miehet-yleinen Veijo Kivelä 1573 g Antti Hujanen 814 g Anssi Tyyskä 517 g Postin pilkkikisan tulokset Pilkkikisojen palkintojenjakotilaisuudessa oli hieman hämminkiä joukkueiden kisatuloksissa. Järjestäjä pahoittelee sekaannusta. Tässä kaikkien ryhmien kolme parasta tarkistetuin tuloksin. Miehet-60 Pasanen 3068 g Martti Vallenius 1801 g Tapio Lahnajoki 1033 g Joukkueet Wallenius, Pasanen, Hukkanen 5748 g Muhonen, Poutanen, Viinanen 2270 g Ellen Vaetoja, Matti Vaetoja, Pirjo Laitinen 2155 g Henkilökohtaisten sarjojen voittajat saivat palkinnoksi lahjakortin hotelli Heimariin ja joukkuekisan voittajat saivat lahjakortin Auralaan. Heimarin ja PAUn lisäksi palkintoja lahjoittivat Työhyvinvointisäätiö, Nordea ja Posti. Huom! Ensi vuoden kisoihin on tavoitteena haastaa muun muassa VR. Nähdään Heimarissa silloin! Reitti_3_2016.indd 35 23.3.2016 13.32
36 2016 Ilmaisen työn viidakossa TYÖTTÖMIÄ YRITETÄÄN SAADA TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN MONENLAISTEN TYÖLLISTÄMISJA KUNTOUTUSTOIMIEN AVULLA. USEIMMITEN TYÖLLISTÄMISTAI KUNTOUTUSJAKSOISTA EI MAKSETA PALKKAA. ENITEN ONGELMIA ON LIITTYNYT KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN KÄYTTÖÖN. K untouttava työtoiminta eroaa muista työttömien aktivointitoimista siinä, että järjestäjänä on kunta työja elinkeinotoimiston siis valtion sijaan. Valtio kannustaa kuntia aktivoimaan työttömiä rahalla. Joitakin kuntia valtion tarjoama raha houkuttaa niin paljon, että lakia rikotaan. Kyseenalainen merkkipäivä ohitettiin tämän vuoden maaliskuun alussa, kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta täytti 15 vuotta. Laissa määrätään kuntia ottamaan vastuuta pitkään työttöminä olleiden aktivoimisesta ja kuntouttamisesta. Valtio ohjaa kuntia kepin ja porkkanan avulla. Kunnat joutuvat maksamaan työttömän henkilön työmarkkinatuesta puolet 300 päivän työttömyyden jälkeen, jos työllistämisvelvoite on laiminlyöty. Kun kunta ohjaa työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan, se vapautuu tästä sakkomaksusta ja saa lisäksi valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa päivältä jokaista kuntoutettavaa työtöntä kohden. Laki kieltää järjestämästä kuntouttavaa työtoimintaa yrityksissä sekä korvaamasta kuntouttavalla työtoiminnalla palkkatyötä. Esimerkiksi Uuninpankkopoikana tunnetuksi tullut blogisti ja juristi Saku Timonen sanoo, että molempia määräyksiä kierretään yleisesti. Kuntouttavaan työtoimintaan ei saisi määrätä tervettä ja työkykyistä työtöntä. Timosen mukaan myös tätä sääntöä rikotaan. Työttömien pitäisi itse osata kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta niin halutessaan aktivointisuunnitelmaa tehtäessä, mutta moni ei osaa tai älyä kieltäytyä oikealla hetkellä. Kyseessä sosiaalipalvelu Sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaalija terveysministeriöstä toteaa, että lainsäätäjän näkökulmasta kuntouttava työtoiminta on nimenomaan sosiaalipalvelu, jossa pitäisi ottaa aina asiakkaan etu ja kokonaisvaltainen tilanne huomioon. Palvelun olisi siis oltava asiakaslähtöistä siten, että se on juuri tälle asiakkaalle sopivaa eikä sitä tarjota vain siksi, ettei esimerkiksi muita palveluita ole tarjolla. Pöyhönen toteaa, että lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saisi koskaan järjestää yrityksissä. Tämä pätee myös silloin, jos vaikkapa kunnan ylläpitämässä keskuksessa järjestetään alihankintatöitä yrityksille. Tiedossani on, että kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä yrityksissä on tehty muutama kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Myös siitä, ettei kuntouttavalla työtoiminnalla korvata työja virkasuhteista työtä, pitäisi olla tarkkana. Joka kerta, kun tehdään sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta, pitäisi erikseen katsoa, ettei työtoimintaan osallistuva tee sellaista työtä, josta voitaisiin maksaa palkkaa. Asia ei muutu muuksi, vaikka työ olisi avustavaakin, jos siihen vain voidaan palkata ihminen työtai virkasuhteeseen, Pöyhönen sanoo. Ilmoitus pääluottamusmiehelle Eveliina Pöyhösen mukaan kunnan on ilmoitettava ennen kuntouttavan työtoiminnan alkamista asiasta sille pääluottamusmiehelle, joka edustaa niitä työntekijöitä, jotka lähinnä työskentelevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevan henkilön kanssa. Reitti_3_2016.indd 36 23.3.2016 11.25
37 2016 Työllistämistermit tutuiksi Työkokeilu on TE–toimiston tarjoama palvelu, jonka kautta työtön tai esimerkiksi ammatinvaihtaja voi kokeilla jotakin työpaikkaa uravaihtoehtojen selvittämiseksi. Työkokeilijan ei siis tarvitse olla työtön. Työkokeiluun hakeudutaan TE–toimiston kautta. Sopivia kokeilupaikkoja voi etsiä joko itse tai sellainen voi löytyä TE–toimiston avulla. Jos työkokeilusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa, on siihen osallistuminen työttömälle vapaaehtoista. Työkokeilusta ei saa olla poissa ilman hyväksyttävää syytä. Työkokeilun ajalta maksetaan samaa työttömyysetuutta kuin työttömänäkin. Jos kokeilusta on sovittu työllistämissuunnitelmassa, voi etuuden saada korotettuna. Työkokeilu ei ole työsuhde. Työkokeilu on nykyään ainoa TE–toimiston tarjoama eityösuhteinen palvelu. Siihen on yhdistetty kolme aiempaa palvelua: alle 25–vuotiaille suunnattu työharjoittelu, yli 25–vuotiaille suunnattu työelämävalmennus ja osatyökykyisille tarkoitettu työkokeilu. Työkokeilu voi kunnalla kestää korkeintaan vuoden ja muualla puoli vuotta. Työharjoitteluun ei voi enää päästä työttömyysetuudella TE–toimistojen kautta. Monet työnantajat hakevat kuitenkin edelleen ahkerasti työharjoittelijoita netin työnhakupalstoilla. Tarjottavat työharjoittelupaikat ovat lähes aina palkattomia ja vailla työsuhteen etuja. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, joka voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle, mikäli hänen mahdollisuutensa saada työtä avoimilta työmarkkinoilta on esimerkiksi sairauden, vamman tai pitkän työttömyysjakson takia heikentynyt. Palkkatuen myöntää TE-toimisto ja palkkatuettu työ on normaalia työsuhteista työtä. Palkkatuen määrä kasvaa ja kesto pitenee portaittain sen mukaan, miten kauan henkilö on ollut työttömänä ennen työllistymistään. ASIANTUNTIJANA YLITARKASTAJA KIRSTI HAAPA-AHO TYÖLLISYYSJA ELINKEINOMINISTERIÖSTÄ. Tarkoitus siis on, että pääluottamusmiehellä on mahdollisuus seurata, ettei kuntouttavalla työtoiminnalla korvata palkkatyötä. Pöyhönen korostaa, että kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu täysin työkykyisille, vaan henkilöille, jotka eivät kykene julkisiin työvoimapalveluihin, esimerkiksi työkokeiluun tai normaaliin työhön osallistumaan. Jos täysin työkykyinen henkilö on tässä palvelussa, niin silloin asiakkaan, kunnan ja TE–hallinnon yhdessä tekemä aktivointisuunnitelma on epäonnistunut. Pöyhönen myöntää, että kunnan kasvanut maksuosuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimenoista saattaa aiheuttaa painetta ohjata kuntouttavaan työtoimintaan myös työkykyisiä henkilöitä. Kuinka paljon kuntouttavan työtoiminnan kautta työllistytään ennen pitkää avoimille työmarkkinoille – tämähän on lain mukaan kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus? Selvitysten mukaan arviolta noin 30–40 prosenttia tämän toiminnan piirissä olleista etenee eteenpäin TE-palveluihin. On selvä ongelma, jos henkilölle ei pystytä tarjoamaan sopivaa työkokeilutai palkkatuettua työpaikkaa kuntouttavan työtoiminnan jakson päätyttyä. Tämä johtuu julkisten työvoimapalveluiden resurssien vähäisyydestä: palveluita ei ole tarjolla, jos määrärahat ovat loppu. TEKSTIT TARU BERNDTSON KUVA ISTOCKPHOTO 37 Reitti_3_2016.indd 37 23.3.2016 11.25
38 2016 Menoon mukaan VUOSIKOKOUS Postimiesten Lepokodin Kannatusyhdistys Aika tiistaina 19.4.2016 kello 15 Paikka Postija logistiikka-alan unioni PAU, toimisto Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Lisäksi jäsenasioissa käsitellään sellaisten jäsenten jäsenyyden päättäminen, joiden osalta säännöissä määrätyt jäsenyys-ehdot eivät täyty. Toivotamme yhdistyksen jäsenet tervetulleiksi kokoukseen! Hallitus KURSSITAPAAMISEEN! Oletko ollut Voinmaan pitkillä tai kolmen kuukauden kursseilla ennen vuotta 1994? Tule muistelemaan entisiä aikoja ja tapaamaan kadonneita kavereita lauantaina 16. huhtikuuta. Opisto on toiminut Ylöjärvellä Näsijärven rannalla vuodesta 1951 lähtien ja tulevan kesän loppupuolella se muuttaa Tampereelle. Aloitamme lounaalla. Sen jälkeen rehtori esittelee opiston toimintaa ja saamme nauttia nykyisen näyttelijälinjan esityksestä. Aikaa on varattu myös muisteluille, työväenlauluille ja yhdessäololle. Meillä on facebookissa ryhmä Vanhat voionmaalaiset sekä tapahtuma Voionmaan opiston vanhat. Myös niissä on tietoa kurssitapaamisestamme. Lisätietoja: Ilmoittaudu tapahtumaan Salmelle (entinen ope): salme.nummela@gmail.com tai puh. 0400 835 283. TUL:N JA AY-VÄEN MAASTOJUOKSUKILPAILUT Aika 24.9.2016 kello 9 Paikka Perniö, Erveläntie 16, (Melassuon urheilualue) Tiedustelut puh. 044 545 4532 (Pentti Kovala) TUL:n maastojuoksumestaruuskilpailu on avoin kaikissa sarjoissa. Ammattiyhdistysväen kilpailuun voivat osallistua ay-liittoihin kuuluvat jäsenet. Liittoja yhdistys sekä sarja ja syntymäaika tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen 19.9. mennessä sähköpostiosoitteella: pentti@kovala.fi Salon Vilpas, yleisurheilu HENKILÖSTÖLEHTIÄ KAIVATAAN Ostetaan tai otetaan lahjoituksena vastaan Posti konsernin henkilöstölehti Viikkoposteja ja sitä seuranneen lehden vuosikertoja. Myös vanhemmat PTH:n ja PLH:n tiedotteet, Postimies ja Postitorvisekä Kuulikkolehdet kiinnostavat. Terveisin Matti Heinonen, matti.heinonen@netti.fi, puh. 040 510 2601. ti Heinonen, matti.heinonen@netti.fi, 2601. Kiitämme PAUn Oulun Automiehiä sekä työkavereita muistamisesta KEIJO RUOKANEN, PEKKA SPÅRMAN JA JAAKKO PERHOMAA Reitti_3_2016.indd 38 23.3.2016 11.25
39 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, REITTI, KALENTERI Hannele Niemi, 040 753 2986 TIEDOTTAJA, TOIMITTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, REITTI, KALENTERI Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 040 821 5832 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 39 Reitti_3_2016.indd 39 23.3.2016 11.25
PRO2 Uusi työsuojeluvaltuutettu Mika Koskimäki Kuinka sinusta tuli postilainen? Armeijasta päästyäni lupasin itselleni kolmen kuukauden tauon, jotta saisin rauhassa miettiä, mitä tulevaisuudeltani haluaisin. Päivälleen kolmen kuukauden jälkeen vanhempi veljeni soitti ja kertoi, että varhaisjakelussa tarvittaisiin viikonlopputuuraajaa. Kävin tapaamassa senaikaista esimiestä Jarmo Jänttiä ja sovittiin muutaman viikon päähän harjoittelu. Kotiin päästyäni puhelin soi ja sain kuulla lähteväni seuraavana yönä jakamaan. Siihen päättyi se itselle luvattu tauko. Millaisia töitä olet Postissa tehnyt? 16 vuotta tuli oltua Vaasan varhaisjakelussa sanomalehdenjakajana. Viimeisen reilun vuoden olen työskennellyt myös yhteistekijänä eli hoitanut myös häkkien purkamisia ja ruokakuljetuksia kuljetuspuolella. Järjestöurasi tähän mennessä? Ensimmäisenä tuli varhaisjakelun varaluottamusmiestehtävät, jota seurasi Vaasan osaston nuorisovastaavan tehtävät. Sitten mukaan tuli varhaisjakelun työsuojeluasiamiehen tehtävä, jota seurasi osaston puheenjohtajuus. Lisäksi olin tapahtumavastaavana sekä jäsenrekisterin ylläpitäjänä. Maaliskuun alussa aloitin uutena työsuojeluvaltuutettuna. Mitä aluetta ja ammattiryhmiä edustat? Työskentelen rannikko-Pohjanmaalla ja alueitani ovat 64-69 sekä 62500 ja 62600. Edustan sekä perusjakelua, varhaisjakelua että kuljetusta. Miksi halusit työsuojeluvaltuutetuksi? Jo ennen kuin aloitin työsuojeluasiamiehen tehtävän, olin kiinnostunut työn turvallisuudesta. Asiamiehenä sain mahdollisuuden kouluttautua ja perehtyä työturvallisuusasioihin paremmin. Tämä auttoi minua näkemään, niin omat kuin muidenkin työt ihan uudella tavalla. Valtuutettuna pystyn vaikuttamaan työturvallisuusasioihin entistä enemmän. Mihin asioihin aiot ts-valtuutettuna vaikuttaa? Mielessä liikkuu niin paljon asioita. Esimerkiksi EA-koulutukset on saatava kuntoon ja Platon-hanketta tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla. Käynnissä olevat yt-neuvottelut ja myös niiden seuraukset lisäävät työsuojelulle haasteita. Varhaisjakelua ei missään nimessä pidä unohtaa. Tulevat työsuojeluasiamiehen vaalitkin työllistävät. Ensimmäisenä yritän kuitenkin päivittää tämänhetkisen tilanteen ja hahmottaa kokonaisuuden. Millainen koulutus sinulla on? Ammattikoulussa olen lukenut itseni LVI-asentajaksi. Edunvalvontakoulutuksen olen saanut liitolta sekä työnantajalta ja Kiljavan opistolta. Oletko perheellinen? Vaimoni kanssa samoja polkuja olemme kulkeneet jo 20 vuotta ja meillä on 12-vuotias tytär. Paras elokuva, jonka olet nähnyt? Matrix. Se jokaisen pitäisi nähdä. Parhaimmiksi nostaisin myös kaikki ensimmäiset Rocky-elokuvat, joissa pitkien taisteluiden jälkeen hyvä voittaa aina pahan. Paras kirja, jonka olet lukenut? Viimeisin kirja jonka muistan lukeneeni on PAUn Vaasan osaston 100-vuotishistoriikki ja siitäkin jään odottamaan elokuvaa =) Mikä on elämässäsi tärkeintä? Perhe. Jokaisella pitäisi olla rakkaita ihmisiä, joiden luokse mennä päivän päätteeksi. Mottosi? Ei ole läheskään niin kova nälkä, kun välillä syö. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA KAJ JOHANSSON Reitti_3_2016.indd 40 23.3.2016 11.25