Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2017 Muista sopia vuosityöajan lyhennyksestä 10 KUNTAVAALIT 18 • TIETOA ELÄKKEISTÄ 22 • VINKIT HYVÄÄN UNEEN 30 Kemissä osataan pukeutua pakkaseen 12 Kylmän kesyttäjät Reitti_3_2017.indd 1 Reitti_3_2017.indd 1 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 2 Reitti 3 | 2017 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 4 27.3. 27.4. 5 2.5. 1.6. 6 31.5. 6.7. 7. 14.8. 14.9. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Opinnoilla ryhmävastaavaksi 9 Kylässä Pirkanmaalla 10 Vuosityöajan lyhennys 11 Puheenjohtajalta 12 Arjen eväitä: Tutkitusti kylmässä 14 Toimihenkilöt: H-osan arviointi on tulossa 16 Ay-majakka: Juha Olavinen 17 Jakelun kuulumisia 18 Äänestä kuntavaaleissa 20 Vapaalla: Maailman sitkein lehdenjakaja 22 Tietoa eläkkeistä 24 Otteita työelämästä 25 Sana on vapaa 26 Ristikko 27 Vuosien varrelta 28 Kysymyspalsta 29 Kolumni: Harri Järvinen 30 8 x vinkit hyvää uneen 31 Menoon mukaan 32 På svenska 33 In English 34 Työttömyyskassa tiedottaa 35 Muutosilmoitus ja palautekortti Ei liene vaikea arvata, missä päin Suomea kävimme morjestamassa 9 6 Kati Kanala yhdistää koulussa ja työssä oppimaansa ryhmänvastaavan tehtävissä. OVEa, lykkäyskorotusta ja työuraeläkett ä ... eli mitä? Työhyvinvointisäätiö jakoi tietoa uudistetusta eläkejärjestelystä. 22 ARJEN EVÄITÄ Periaatt eessa ihmisellä kestää fysiologisesti noin pari viikkoa sopeutua kylmentyneeseen ilmaan." 12 8 x 30 VINKIT¨ HYVÄÄN UNEEN Reitti_3_2017.indd 2 Reitti_3_2017.indd 2 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 3 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ mainosjakelu Sari-Anne Salminen, 044 703 2311 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto M uistatteko vielä SAK:n eduskuntavaalimainoksen kymmenen vuoden takaa? Oiva Lohtanderin näyttelemä patruuna öykkäröi runsaan pitopöydän ääressä takkatulen loimussa: ”Suomalaiset on hemmoteltu pilalle. Jos minä saan päättää, työajalla tehdään töitä, kahvit juodaan omalla ajalla! Jos minä saan päättää, lomia pitää ne, joilla on siihen varaa! Jos…. minähän muuten saan päättää! Eihän ne edes äänestä”. Toisessa versiossa pomo silittelee täytetyn pandan päätä ja valittelee sitä, etteivät ihmiset tajua, että vaihtoehtoja ei ole: ”Työt tekee se, joka sen halvimmin tekee...” Vaalimainokset aiheuttivat aikanaan valtavan kohun ja ne päätettiin vetää pois televisiosta. Mielensäpahoittajia löytyi erityisesti EK:sta ja Suomen Yrittäjistä. Nyt kun noita mainoksia Youtubesta katsoo ja samalla lukee edellä mainittujen viskaalien ulostuloja yleissitovuuden romuttamisesta ja liian suurista palkoista, voi vain todeta, että SAK:n rankka huumori oli aikaansa edellä. Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus syytti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (8.3.) taas kerran ay-liikettä ja yleissitovuutta Suomen talousongelmista. Paikallista sopimista pitäisi lisätä ja valtaa siirtää liitoilta työpaikkatasolle, vaikka kilpailukykysopimuksella jo työaikaa pidennettiin ja palkat jäädytettiin. Mutta miksi yleissitovuus sitten on niin tärkeää? Yleissitovuus takaa työnteon vähimmäisehdot. Siitä luopuminen tarkoittaisi työntekijöiden työehtojen heikentymistä. Työehtosopimuksilla on sovittu varsinaisen palkan ja lisien lisäksi esimerkiksi työajoista, sairausajan palkasta, äitiysja isyysvapaan palkasta sekä lomista ja lomarahoista työntekijän kannalta paremmin kuin niitä koskevissa lakiteksteissä. Yleissitovuudesta luopuminen tarkoittaisi myös palkkasyrjinnän lisääntymistä ja palkkaerojen kasvua. Vähimmäisehtojen turvaa tarvitsevat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat työntekijät: nuoret, maahanmuuttajat ja maasta toiseen lähetetyt työntekijät. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila meni puheissaan vielä pidemmälle. Palkanalennusten lisäksi miljonääri Mattila (HS 12.3.) haluaisi lopettaa koko suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän. Jokainen sopikoon työehdoista ja palkastaan työpaikoilla itse niin kuin parhaiten taitaa. Työnantajien ulostulot eivät ole sattumaa. Epärealistisilla, mutta harkituilla möläytyksillään EK ja kumppanit määräävät sen mistä työmarkkinoilla puhutaan. EK laukoo ja ay-liike torjuu. Mielikuva ay-liikkeestä ei-liikkeenä vahvistuu, olkoonkin työnantajien avaukset kuinka älyttömiä hyvänsä. Vaaleista puheen ollen kuntavaalit ovat taas ovella. Näissäkin vaaleissa on kyse työstä ja palveluista. Kannattaa äänestää. Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 29. maaliskuuta–4. huhtikuuta. JUHA PÖYRY Eihän ne edes äänestä Reitti_3_2017.indd 3 Reitti_3_2017.indd 3 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Älypuhelimet lisääntyvät jakelussa Viime vuonna Postin perusjakeluun toimitettiin noin 2 500 Samsungin älypuhelinta. Tällä hetkellä puhelimia on käytössä jo yli 3 000 kappaletta. Myös varhaisjakelussa jo pitkään käytössä olleet puhelimet ja sähköiset jakokirjat on uusittu. Viime syksynä Postin älypuhelin oli käytössä kaikilla varhaisjakajilla ja perusjakelussa paketteja luovuttavilla autoreiteillä. Tälle vuodelle on tilattu noin 3 000 laitetta lisää, jotka m enevät pääsääntöisesti kärryja pyöräpiireille. Posti Mobiili eli PoMo-projektin tarkoituksena on varustaa kaikki jakajat älypuhelimilla, joiden avulla voidaan tehdä lähetysten luovutuksia, työajan seurantaa ja työaikaleimauksia. Puhelinta hyödynnetään myös muun muassa reittitiedoissa, osoitteissa, jakelupisteissä, mainoskieltopäivityksissä ja osoitteenmuutoksissa. Edunvalvontaorganisaatiosta neuvotellaan Neuvott elut Postin edunvalvontaorganisaatiosta jatkuvat yhä. Neuvott elut ovat olleet jumissa, koska Posti haluaisi leikata radikaalisti edunvalvojien määrää. Työnantaja on ott anut erityisesti silmätikukseen työsuojeluorganisaation. Pidän todennäköisenä, ett ä nykyinen työsuojeluorganisaatio jatkaa nykyisen vaalikauden loppuun ja neuvott elut keskitt yvät nyt pääluott amusmiesorganisaatioon ja siitä ratkaisun hakemiseen, toteaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Seuraava neuvott elu edunvalvontaorganisaatiosta on Postin kanssa 28.3. et Postin henkilöstörahastoon voitt opalkkiota Posti Group Oyj:n vuodelle 2016 määritt elemässä tulostavoitt eessa on päästy tavoitevyöhykkeelle, jonka seurauksena henkilöstörahastoon maksetaan vuodelta 2016 voitt opalkkiota yhteensä 1 363 451 €. Voitt opalkkiojärjestelmän piirissä on Postin koko henkilöstö ja maksett ava summa on jokaiselle kokoaikaiselle työntekijälle sama riippumatt a työtehtävästä. Jos henkilö on ollut vuonna 2016 töissä osa-aikaisesti tai osan vuott a, summa määräytyy tässä suhteessa. Posti Group Oyj:n henkilöstörahaston yhteystiedot Henkilöstörahaston hallinnointipalvelu on siirtynyt Elite Palkitsemispalvelut Oy:n vastuulle. Jäsenyyteen liitt yviä ilmoituksia ei voi enää tehdä Innova Palvelut Oy:n verkkopalvelussa, eikä Innova palvele rahaston jäseniä puhelimitse eikä sähköpostitse. Rahaston jäsenpalvelun uudet yhteystiedot ovat: • Verkkopalvelu: www.elitevarainhoito.? /posti • Puhelinpalvelu: ma-pe 09.00-17.00, puh: 020 155 8660 • Sähköposti: jasenpalvelu@elitevarainhoito.? Henkilöstörahaston hallinnointipalvelun siirto ei edellytä toimia rahaston jäseniltä. Reitti_3_2017.indd 4 Reitti_3_2017.indd 4 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus SOPIMUSASIAT Keskusjärjestösopimusten kirjaukset hoidett ava kuntoon ennen työehtoneuvott eluja SAK:n hallitus haluaa puretut keskusjärjestösopimuskirjaukset työehtosopimuksiin hyvissä ajoin ennen alakohtaisten työehtoneuvottelujen aloittamista. Jäsenliitot aloittavat neuvottelut työehtosopimuksen uusimisesta vasta sen jälkeen, kun alan sopimukseen on siirretty keskusjärjestösopimusten kirjaukset. Ensimmäiset SAK:laiset työehtosopimukset umpeutuvat syyskuun lopussa. EK:n irtisanomat sopimukset ovat luoneet perustan työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle säännellessään esimerkiksi yhteistoimintamenettelyä ja luottamushenkilöiden oikeuksia. – EK:n päätös oli takaisku suomalaiselle sopimuskulttuurille. On hankalaa lähteä lisäämään paikallista sopimista, kun työnantajat rapauttavat luottamusta osapuolten väliltä, Eloranta toteaa. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi yhteistyön ja koordinaation lisääntyvän tulevilla sopimuskierroksilla sekä SAK:laisten liittojen että palkansaajien keskusjärjestöjen kesken. – Työnantajat näyttävät viimeaikaisten kannanottojensa perusteella pyrkivän työehtojen pirstaloimiseen eri aloilla. Palkansaajien aseman turvaaminen vaatii siksi vahvaa yhteispeliä. PAUn tilanne Suurin osa PAUn sopimista työehdoista on kirjattu sen omiin työehtosopimuksiin ilman viittauksia keskusjärjestösopimuksiin. PAUn lakimies Iikka Avelan mukaan muutamat olemassa olevat viittaukset tullaan korjaamaan viimeistään tes-neuvottelujen yhteydessä. Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta PAUN OMA KOULUTUS Esimiesten työehtoviikonloppu Kurssin tarkoituksena on syventää esimiestehtävissä toimivien omiin työehtoihin vaikutt avien määräysten tuntemista sekä työehtosopimuksissa ett ä työlainsäädännössä, sekä tarjota foorumi kohderyhmään kuuluvien omalle pohdinnalle ajankohtaisissa yhteisissä asioissa. Kurssille otetaan esimiestehtävissä toimivia PAUn jäseniä. Kurssinvetäjänä toimii liiton lakimies Iikka Avela. Aika 22.–23.4. Paikka Hotelli Cumulus, Lahti Viimeinen hakupäivä 31.3. Osastojen sihteerien koulutuspäivä Yksipäiväisenä pidett ävä tilaisuus on suunnatt u ammatt iosastojen sihteereille ja toimikunnan jäsenille. Kurssilla käydään läpi kokoustekniikkaa, kokousasiakirjoja ja toiminnan suunnitt elua. Aika 29.4. Paikka Kuljetusliitt ojen Hakaniemi-sali, Helsinki Viimeinen ilmoitt autumispäivä 7. 4. PAUN SOPIMUSKOULUTUS Edunvalvonnanja yhteistoiminnan kurssi Kurssi on PAUn edunvalvojien peruskurssi. Se on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintaelimissä toimiville. Kurssille voivat osallistua myös ammatt iosastojen puheenjohtajat. Kurssilla käsitellään ihmisen toimintaa ryhmän jäsenenä, luott amusja työsuojelutehtävissä toimimista työpaikalla, yhteistoimintamenett elyä ja ongelmien ratkaisua sekä edunvalvontaan liitt yviä keskeisiä säädöksiä. Aika 8.-12.5. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 18.4. Työsuojelun peruskurssi Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Aika 8.-12.5. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 18.4. MUU PAUN TUKEMA KOULUTUS Neuvott elutaidon kurssi Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, jotka ovat käyneet ja tulevat käymään neuvott eluja ja keskusteluja. Kurssi soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssin tavoitt eena on antaa osanott ajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvott eluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Aika 8.-12.5. Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 7.4. Posti irtisanoo hallinnosta Postin hallinnollisia tehtäviä koskevat yt-neuvott elut päätt yivät maaliskuun alussa. Yt-neuvott eluissa vakituisen henkilöstön vähennystarve pieneni alkuperäisestä arviosta, joka oli 43 henkilöä. Toimintamallien muutokset ja tehostamiset johtavat kuitenkin enintään 33 henkilön vähennykseen. Tammikuun lopussa aloitetut yhteistoimintaneuvott elut koskivat Postin yksiköistä HR:ää, ICT:tä ja Taloutt a sekä osaa Pakett ija logistiikkapalveluista. Vähennyksistä 29 on irtisanomisia, ja loput toteutetaan muilla järjestelyillä, kuten eläköitymisillä ja Uusi polku -ohjelman avulla. Vähennystarve yksiköitt äin jakaantui seuraavasti: PLS Myynti 7, PLS Strategia ja kehitys 2, PLS pakett i palvelut 3, HR 11, Talous 2 ja ICT 7. Reitti_3_2017.indd 5 Reitti_3_2017.indd 5 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti 6 Työhönsä kasvanut Reitti_3_2017.indd 6 Reitti_3_2017.indd 6 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 7 Reitti 7 Reitti 7 Sen piti olla vain välivuosi ennen opintoja. Mutt a toisin kävi: tutt u työpaikka määritt i loppujen lopuksi sekä opintojen päätt ötyön ett ä sen jälkeisen uran. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI N yt on vakava paikka. Ryhmävastaava Kati Kanala pyytää työkavereiltaan nauratusapua, sillä valokuvausta harrastava nainen ei ole tottunut olemaan kameran toisella puolella. Hymyä ei oikein tahdo löytyä. Tukea tuleekin runsaasti: oikealta ja vasemmalta kuuluu ohjeita sopivista muikistussanoista ja ohikulkijat heittävät vitsejä. Tulee oikein kunnon nauru. Kaikesta huomaa, että tämä ryhmävastaava on työntekijöiden keskuudessa kuin kotonaan ja hänestä pidetään. Eikä ihme, onhan hän ”oman talon kasvatteja”. Tutt u paikka palata Kati Kanala ehti valmistumisen jälkeen työskennellä yhden kesän valokuvaamossa, mutta Posti on ollut hänelle se työpaikka, josta hän aloitti työuransa ja johon hän on aina palannut uudelleen. Päätin pitää lukion jälkeen välivuoden. Olin jo kesäksi muuttanut Kokkolaan ja saanut Postilta kesätyön. Syksyllä jatkoin seuraavan vuoden ja vielä sitä seuranneen kesän aina siihen asti kunnes lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun Johtajuus-, yrittäjyysja markkinointilinjalle. Kanala jatkoi opiskelujen aikana Postissa lomilla ja teki sairauslomien sijaisuuksia. Toimitin aina lukujärjestykseni, ja sen mukaan minulle soiteltiin töitä. Järjestely sopi hyvin opiskelijalle. Sisäinen viestintä kiinnosti Kun tuli aika tehdä opinnäytetyö, Kanalan ajatukset kääntyivät jälleen tuttuun työnantajaan. Postissa on ollut paljon muutoksia. Sisäinen viestintä on muutoksessa tärkeässä asemassa, mutta se on se osa, joka myös kärsii tilanteessa helpoiten. Olin itse ollut muutoksen kohteena työntekijänä, ja kokemusten yhdistäminen koulussa opittuun kiinnosti paljon. Jakelupäällikkö innostui aiheesta ja Kanala toteutti lopputyönsä kyselynä Kokkolan Postin jakajille. Tuloksista selvisi, että työntekijät tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta työntekijä-esimiesviestinnässä on jossain kohdin parannettavaa. Kyselyssä tuli esille, että työntekijät kokevat esimiehillä olevan niin paljon kiireitä, etteivät he ehdi auttaa. Erityisesti mainittiin verkkoluennot ja muut kokoukset, jonka vuoksi esimiehet istuvat kopissaan kuulokkeet korvilla. Teoriasta rutiiniksi Kati Kanala siis tietää ainakin paperilla, mikä Postin esimiestyössä toimii ja mikä ei, sekä tuntee teoriassa johtamisen karikot. Nyt hänellä on myös mahdollisuus siirtää teoria käytännöksi, sillä hänet valittiin Kokkola–Pietarsaari-alueella toimivaksi ryhmävastaavaksi vuoden alusta. Reitti_3_2017.indd 7 Reitti_3_2017.indd 7 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 8 Sini Pahlama, Tampere 54 Työnkuva tehtäviä ja hän tekee myös jakelua. Pietarsaari on pienempi ja olen siellä ainoana ryhmävastaavana. Työ on fyysisempää: myös siivoamista ja sellaista. Kokkolassa olen enemmän esimiehen vasen käsi. Siellä on useammin kiireellisiä tilanteita ja käytännön ongelmia ratkaistavana. Kokkolassa hän kiittelee erityisesti, että yhteistyö muiden ryhmävastaavien kanssa sujuu todella hyvin. Entä onko outoa olla ryhmävastaavana entisille työkavereille? Ei oikeastaan. En koe, että käskytän ketään vaan edelleen tehdään yhdessä töitä. Opinnäytt eestä opiksi Entä se Kanalan opinnäytetyö Kokkolan Postin sisäisestä viestinnästä, otettiinko siitä opiksi? Ajattelin, että valmistumisen jälkeen se hautautuu johonkin, mutta niin ei käynytkään. Aion pitää seuraavalla viikolla pienryhmissä keskustelut työntekijöiden kanssa. Käydään läpi tulokset ja mikä on muuttunut sen jälkeen. Etsitään sitten yhdessä ne pahimmat sisäisen viestinnän solmukohdat ja mietitään, miten niitä voisi aukoa. Kanala kertoo viihtyneensä hyvin Postilla ja ryhmävastaavan työ siellä on vastannut hyvin hänen koulutustaan. Usein kuulee, että tradenomeja koulutetaan liikaa. Mielestäni tärkeintä, mitä opin siellä ei ollut kirjanpitokaavat vaan esiintymistaidot ja terve itsevarmuus. Niistä on todellista hyötyä, jos haluaa tehdä näitä töitä. Tulevaisuuden suhteen Kanala on positiivinen. Esimiestyöt kiinnostavat, ja toiveena on että niitä on tarjolla myös tulevaisuudessa. Minulle on viiden vuoden ajan riittänyt aina töitä Postissa, joten eiköhän niitä ole tarjolla myös tulevaisuudessa. Koulussa opiskeltiin paljon, millaisia tilanteita voi tulla vastaan. Silloin mietin moneen kertaan, että tuohan on selvä homma, niin se tietenkin menee. No käytännössä ei ole ihan niin helppoa. Kanala korostaakin, että pitää työskennellä itsensä kanssa, että tilanteisiin tulee rutiinia. Koulutus antaa suuntaviivoja, mutta kyllä se on käytäntö ja aika, jotka opettavat työhön. Ryhmävastaavana työskentelyä helpottaa myös se, että on ollut itse monta vuotta työntekijänä. Kanala puhuu paljon empatiasta ja huumorista. Jos on ollut vain jompikumpi, helposti näkee asiat pelkästään omasta näkökulmastaan ja on riski, että empatiakyky katoaa. Usein myös unohdetaan, että vaikka perustelut ovat itselle selviä, muutoksia täytyy perustella uudelleen ja uudelleen kun asia tuodaan käytäntöön. Kanala antaa esimerkin viimeaikaisesta suuresta muutoksesta eli sylizipistä. Osa työntekijöistä on turhautunut siihen, että työ on hidastunut. Kun on tottunut tekemään ABC-hyllyllä ja osaa laittaa kaikki paikalleen vaikka silmät kiinni, tuntuu tuskastuttavalta kun homma ei suju niin nopeasti. Ymmärrän sen hyvin, mutta yritän samalla avata hieman laajemmin, että miksi tähän on menty. Kanala haluaa olla ryhmävastaavana käytettävissä ja hyvänä esimerkkinä. Tosin välillä kiire selättää hyvät aikomukset. Joskus kun lähtee yhtä asiaa hoitamaan, on pöydälle tullut viisi lisää. Tai ovella on useita ihmisiä ja yritän keksiä, missä järjestyksessä heidän asiansa kannattaa ottaa. Kahden työpaikan väliä Ryhmävastaavan työ on Kanalan mielestä todella monipuolista. Lisää vaihtelua tuo, että Pietarsaaressa ja Kokkolassa saman nimikkeen alla on hyvin erilaisia Kanala puhuu paljon empatiasta ja huumorista. Alueluott amusmies Vili Sumilo? Pauliina Kuurila, Tampere 70 Reitti_3_2017.indd 8 Reitti_3_2017.indd 8 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 9 Re Reeeeeeeit it it it it it it itti ti ti ti ti ti ti t 9 P AUn koulutussuunnittelija Juha Jaatinen ja Pirkanmaan alueen pääluottamusmies Leo Harra tapasivat kahden päivän aikana seitsemällä työpaikalla yli sata työntekijää. Työpaikkakäyntien teema oli postilakiesitys ja sen ongelmat. Työpaikoilla puhutti myös työnantajan uusi menettely puuttua työvuoroista myöhästelyyn, resurssiongelmat ja työssä jaksaminen. Edunvalvontaa laajalla alueella Pääluottamusmies Leo Harran edunvalvonta-alue 33–39 on yksi laajimmista. Harran alueeseen kuuluvat Tampere, Virrat, Mänttä, Ruovesi, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi, Nokia, Luopioinen, Pälkäne, Parkano, Hämeenkyrö, Vammala, Akaa, Valkeakoski ja Kangasala. Työtä helpottaa Pirkanmaan osaston laaja alueluottamusmiesja työsuojeluverkosto sekä korkea järjestäytymisaste. Myös asialliset neuvottelusuhteet työnantajaan hyödyttävät molempia osapuolia. Viimeisin esimerkki tästä on kymmenen määräaikaisen työntekijän vakinaistaminen Pirkanmaan alueella. Messukylän jakelutoimipaikassa kolmen pitkän määräaikaisuuden vakinaistaminen toi helpotusta resurssipulaan. Lisäresurssille on kuitenkin jatkuva tarve. Esimerkiksi Tampere 54:ään on tulossa kahden tuhannen talouden lisäys, Harra huomautti. Työsuhteen vakinaistamisella on valtava merkitys ennen kaikkea työntekijöille. Messukylän jakelussa Pauliina Kuurilalla ehti olla useita lyhyitä määräaikaisuuksia ennen vakinaistamista. Määräaikaisuuksien pituudet vaihtelivat viikosta kolmeen kuukauteen. Kyllähän tämä antaa ihan eri lailla turvaa, kun on vakituinen työsopimus, Kuurila huomautti. Postilakivartt i Pirkanmaalla Päätoimisten edunvalvojien lisäksi Postin työpaikoilla vierailee säännöllisesti myös liiton toimitsijoita. Maaliskuun alussa vuorossa oli Tampere ja Pirkanmaa. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Yhteys kansanedustajiin Koulutussuunnittelija Juha Jaatinen piti työpaikoilla vartin pituisen katsauksen postilakiesityksen ongelmista. Toteutuessaan uusi postilaki vaarantaisi tuhansien työntekijöiden työpaikat, aiheuttaisi osa-aikaistamisia ja lisäisi kilpailua haja-asutusalueella. Jaatinen muistutti kuitenkin työntekijöitä siitä, että vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Ottakaa yhteys alueenne kansanedustajiin vaikka sähköpostilla. Kansanedustaja on kiinnostunut äänistä. Harvalla on pokkaa väittää, että sinun asiat ei kiinnosta, kun kerrot, että kysymys on työpaikastasi. Lakiesityksen sisältö tuntui olevan hämäläisillä hyvin hallussa, koska aiheesta ei noussut juuri kysymyksiä. Eniten kiinnosti lakiuudistuksen aikataulu, johon kellään ei ole olemassa toistaiseksi tarkkaa vastausta. Myöhästymissakko Pirkanmaallakin ihmetytti työnantajan uusi puuttuminen työvuorosta myöhästymisiin. Jatkossa työvuorosta myöhästyminen vaikuttaa palkkaan siten, että myöhästymisajalta ei makseta palkkaa. Time-järjestelmään tehdään muutos, joka vähentää minuutinkin myöhästymisen suoraan palkasta. Pääluottamusmies Leo Harra muistutti, että tämä on täysin työnantajan oma hanke, eikä PAUlla ole asian kanssa mitään tekemistä. Noudattakaa työaikoja, älkää aloittako töitä ennen työvuoroluettelon alkua ja pitäkää kaikki tauot. Ilmaista työtä ei kannata tehdä, oli Harran viesti työntekijöille. Pääluott amusmies Leo Harra ja Harri Schabarin, Tampere 54 Pirkanmaan osaston nuorisovastaava Mari Rautiainen TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti 9 fakta PAUn koulutussuunnitt elija Juha Jaatinen ja pääluott amusmies Leo Harra kiersivät Pirkanmaalla 1.–2.3. tapaamassa jäseniä. Kahden päivän aikana tavatt iin yhteensä yli sata työntekijää seitsemällä Postin työpaikalla, joita olivat Tampere 10, 21, 54, 70, Ylöjärvi, Nokia ja Pirkkala. Reitti_3_2017.indd 9 Reitti_3_2017.indd 9 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 10 V uosityöajan lyhennyksen piiriin kuuluu kokoaikainen ja osa-aikainen työntekijä, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja joka ei ole ns. pitkän vuosiloman (45 pv) piirissä. Vuosityöajan lyhennyksen suuruus on 2,25 prosenttia vuonna 2016 tehdystä säännöllisen työajan (ei ylitöitä) tuntimäärästä. Osa-aikaisten osalta työaikaan lasketaan tehdyt lisätyöt. Vuosityöajan laskentaan ei lueta mukaan poissaoloja kuten vuosija sairaslomia tai pidettyjä joustovapaita. Vuoden 2016 joustovapaatunnit näkyvät palkkalaskelmassa tuntija suoritepalkkalaisilla 15.2.2017 ja kuukausipalkkalaisilla 28.2.2017. Jos kertymän määrästä on epäselvyyttä, pääluottamusmies voi auttaa vuosityöajan lyhennyksen määrän laskemisessa. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päivää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tuntimäärällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää. Vuosityöajan lyhennyksen antaminen joustovapaana Joustovapaa vuoden 2016 vuosityöajan lyhennyksen perusteella on annettava ja vapaana pidettävä vuoden 2017 aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on tällöin, jos se on mahMuistitko sopia vuosityöajan lyhennyksen pitämisestä? Vuosityöajan lyhennyksen pitämisestä on sovitt ava maaliskuun loppuun mennessä. Jos ajankohdasta ei sovita, työnantaja määrää vapaan ajankohdan. dollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhtey teen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, vapaa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla. Vuosityöajan lyhennyksen kertyminen Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen aj an. Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevät Sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän vähintään 55-vuotiaan työntekijän vuoden 2016 säännöllisen työajan tuntimäärästä siirretään joustovapaasaldoon 3,09 ja vähintään 60-vuotiaan 3,53 prosenttia. Lyhennystä korotetaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijä täyttää sanotun iän. Vuoden 2016 aikana kertyneeseen vuosityöajanlyhennyksen määrään ei ole vaikutusta 1.1.2017 voimaan tulleella kilpailukykysopimuksella. JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Posti oli laskenut helmikuun sanomalehdenjakajien palkkalaskelmaan vuosityöajan lyhennykset virheellisesti liian pieneksi. Posti on luvannut korjata asian maaliskuun tai viimeistään huhtikuun palkkalaskelmaan. Vapaan ajan kohdasta on mahdollista sopia myös 30.3. jälkeen. Reitti_3_2017.indd 10 Reitti_3_2017.indd 10 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 11 Re Re Re Reit it it itti ti ti ti 11 11 1 Sopijoita vähän, huutelijoita kyllä riittää E linkeinoelämän keskusliitto EK:ssa on kaivettu vanhat johtamisoppaat naft aliinista. Neuvotteleminen, yhteistoiminta ja sopiminen ovat mennyttä. Sopimusten irtisanominen ja työnantajan yksipuolinen sanelu on tätä päivää. Tästä yksi osoitus oli taas EK:n irtaantuminen keskusjärjestösopimuksista. PAUn työehtosopimuksille asialla ei ollut isoa merkitystä, mutta monella muulla alalla tilanne on toinen. Ja isompi juttu on itse asiassa EK:n tapa, jolla se irtisanomisen teki. Asialle haluttiin iso mediahuomio syystä, ja se sille myös saatiin. Paras kuvaus tuli ehdottomasti yhden keskusjärjestöpuheenjohtajan suusta: ”Jos haluat pissata uima-altaaseen, niin EK teki sen nyt komealla kaarella kolmen metrin hyppytornista, kun saman voisi tehdä altaassa kenenkään huomaamatta.” Hyppytornista tekemällä saa kaikkien huomion ja sitä EK haki. Haluttiin kertoa kaikilla, että me emme todellakaan haluta enää sopia palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa mistään. Asiaa koskeva tiedotteen otsikko oli ”EK kehittää sopimusyhteiskuntaa uudistamalla sitä”. Työntekijöiden edustajana EK:n touhu näyttää ennemminkin yrityksenä tuhota sopimusyhteiskunta. Ensi syksy on kokoajan lähempänä ja ensimmäiset liittokohtaiset neuvottelut alkavat heti kesälomien jälkeen. Syksyn edetessä nähdään, mitkä ovat EK:n toimien seuraukset. Neuvottelut on haluttu viedä liittotasolle, mutta jos niissä ajaudutaan sopimuksettomiin tiloihin ja työmarkkinahäiriöihin, niin veikkaanpa EK:n olevan ensimmäinen joka juoksee julkisuuteen tuomitsemaan, kun sopimuksiin ei päästä. Siinä vaiheessa on jo sujuvasti unohdettu, että muun muassa omassa tiedotteessa on kerrottu maailmalle, että neuvottelut ja sopiminen halutaan viedä liittotasolle. Jos ei halua olla sopimusosapuoli, niin silloin kannattaa ensi syksyn sopimuskierroksella olla ihan hiljaa ja seurata sivusta miten muut sopii tai jättää sopimatta. Tätä hiljaisuutta ei kuitenkaan tulla näkemään. 12.3. ilmestyneessä Helsingin Sanomissa EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila julisti suomalaisten palkkojen olevan 10–15 % liian korkeat. EK ei jatkossa istu pöydissä joissa työehdoista sovitaan, mutta näköjään on ottamassa hanakasti kantaa neuvottelukysymyksiin. Syksyn neuvotteluissa siis sivusta huutelijoita riittää, kun siihen hommaan ovat ilmoittautuneet nyt jo sekä EK että Suomen Yrittäjät (SY). Elisan toimitusjohtajana toimiva Mattila kertoo haastattelussaan myös johtajien osalta noudatetun palkkamalttia. Hänen palkkansa on yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Saattaa olla, että noilla ansioilla ei ole kovin tarkkaa mielikuvaa siitä, mitä on tienata 1800 € kuukaudessa. Silloin jokainen euro menee elämiseen. Jos siitä palkasta leikataan 180– 270 € kuukaudessa pois, niin irtisanottavaksi ei tule pelkästään Elisan puhelinliittymä, vaan se raha on pois ihan perus ruokaostoksista, lasten harrastuksista ja niin edelleen. Rahasta puheenollen. Postin tulos viime vuodelta julkistettiin helmikuun viimeinen päivä. Onnittelut postilaisille, teitte 30 miljoonan euron liiketuloksen samalla kun hoiditte lakisääteistä peruspalvelua suomalaisille! Osinkoja valtiolle maksetaan viime vuodelta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli osallistuitte yhteiskunnan palvelujen ylläpitoon varsin runsaskätisesti. Ja samaan aikaan postilakiesityksen perusteluteksteissä liikenneja viestintäministeriö kehtaa väittää Postin työpaikkoja tehottomiksi työpaikoiksi. Eiköhän ne tehottomat työpaikat ole siis ihan jossain muualla kuin Postissa. to tomi miks ksi i ty työp öpai ai a ko ko koik ik ik ik i si si s . . Ei Eikö köhä hän n ne ne tteh ehot otto toma mat t ty tyyyöp öp ö ai aiika ka ka kat t t t ol ol ol ole e e si si si s is iis is iiiiha ha ha han n n n jo jo jo josssssa sain in m muu uual alla la k kui uin n Po Po P st stis issa sa.. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Reitti_3_2017.indd 11 Reitti_3_2017.indd 11 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 12 Arjen eväitä R intamäki vastasi muutamiin yleisiin väittämiin, jotka koskevat kylmää ja erityisesti kylmissä oloissa työskentelyä. Kylmän todelliset konkarit, Kemi 10:n jakajat kertoivat, miten he ovat varustautuneet todella kovilla pakkasilla. Ihminen karaistuu kylmään Kyllä, mutta ihmisten kylmänsieto vaihtelee paljon. Periaatteessa ihmisellä kestää fysiologisesti noin pari viikkoa sopeutua kylmentyneeseen ilmaan. Yleensä tämä tapahtuu niin, ettei ihon lämpötilan laskuun reagoida niin nopeasti, vaan TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta ja Oulun biolääketieteen tutkimusyksiköstä tietää kaiken tarpeellisen pakkasessa ja viimassa työskentelystä. Tutkitusti kylmässä annetaan ihon jäähtyä enemmän. Stressi pienenee ja iho ”oppii” kylmään. Poikkeuksena on kädet, jotka sopeutuvat nopeasti ja pysyvät lämpimänä. Puhutaan kalastajan käsistä, mutta yhtä hyvin kyse voi olla postinjakajan käsistä. Kehon lämpötilaa voi myös nostaa itse. Kun ihminen tekee vähintään keskiraskasta työtä ja kehon lämpötila nousee yli 37,6 asteen se aukaisee ääreisverenkiertoa. Keskiraskas työ tarkoittaa esimerkiksi normaalia reipasta kävelynopeutta kovalla alustalla. Hangessa se tapahtuu paljon nopeammin. Kerran paleltunut iho paleltuu herkästi uudelleen Kyllä. Syvissä paleltumissa kudoksen hiusverenkierto on tuhoutunut, eikä sitä voi enää korjata. Toinen syy voi olla, että kerran ihonsa palelluttanut ihminen on jo valmiiksi herkkäihoinen. Meissä on paljon eroja. Mitkään voiteet eivät auta paleltumista vastaan, vaan suojaus. Esimerkiksi kasvoille huppu tai muuten pitkälle yltävä päähine tai kasvosuojus. Kemi 10:n jakajat kertoivat omia kokemuksiaan talvipukeutumisesta ”Kylmällä käytän Postin vaatteiden lisänä omaa paksua kaulahuivia ja vaihdan oman ohuen pipon Postin neule pipoon. En käytä juurikaan hanskoja, mutta kovilla pakkasilla minulla on kintaat, jotka laitan hanskojen päälle aina kun tulee pidempi matka postilaatikoiden välillä.” ”Olen tullut Postiin 38 vuotta sitten ja työvaatteet ovat kehittyneet paljon. Mieleen on jäänyt karvahattu, joka lämmitti ulkona mutta hiosti ikävästi sisällä. Itellan aikana oli jonkinlaiset pilkkihaalaritkin työvaatevaihtoehtona. Posket ovat paleltuneet ja se tuntuu vielä vuosienkin päähän: sama paikka paleltuu helposti uudelleen.” Esa Pekkarinen Meri Heikkinen Reitti_3_2017.indd 12 Reitti_3_2017.indd 12 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 13 ”Oikein kylmällä pitää vain laittaa kerros kerroksen päälle. Jalkaterät on sellainen osa, jota on vaikea suojata pyöräillessä. Oikein kylmällä kävelen hetken, että veri palaa varpaisiin.” ”Aloittaessani 1970-luvulla ei saanut työvaatteita, joten ensimmäisenä asuna minulla oli lasketteluhaalarit. Pojat saivat hyvät naurut. 2000-luvun alussa oli joskus jopa 45 astetta. Ajattelin, että ei tarvitse reitille lähteä, mutta silloinkin Posti jaettiin. Jaoin silloin mäkisessä ”vuoristoKarpathiassa” eli Tervaharjussa. Pyörä oli jäässä ja töitä joutui tekemään hulluna. Kun pääsin sisälle, oli hikoilun ja pakkasen takia jäähileitä rintakehässäkin. Paleltumisvaaran tunnistaa siitä, ett ä tunto katoaa Kyllä. Kun ihon lämpötila laskee 10–15 asteeseen, tulee kylmänkipu. 6–7 asteessa menee tunto. Tämä johtuu siitä, että pinnalliset hermot lakkaavat toimimasta, eivätkä vie enää viestiä eteenpäin. Paleltuminen tapahtuu noin asteessa eli tunnon katoaminen on viimeinen varoittava signaali. Jos tunto menee, on syytä siirtyä sisätiloihin. Jos kyse on esimerkiksi kasvoista, kannattaa aluetta lämmittää käsillä. Takkatuli tai muu kuuma paikka on riskialtis, sillä huonosti tuntevan alueen voi myös polttaa. Jos hikoilee, kannatt aa hiki kuivata vähentämällä vaatt eita. Muuten vaarana on sairastuminen Periaatteessa kyllä. Märkä vaate on huono lämmöneriste ja nihkeä vaate viilentää ihoa. Jos hikoilee, kannattaa käyttää hyväksi vaatteiden säänneltävyyttä. Postinjakajan on huono lähteä kesken reitin ottamaan välikerrosta pois, mutta kannattaa avata hihansuita ja takin kaulusta. Pään ja käsien suojan voi ottaa myös hetkeksi pois. Sairastumisriski kasvaa kun ihon lämpötila laskee, joten siinä mielessä hikoilun voi yhdistää sairastumiseen. Kuumaan suihkuun tai saunaan ei saisi mennä heti kovasta pakkasesta Kyllä. Vartalon sisäosat ovat lämpimämpiä kuin pintaosat. Jos pinta verenkiertoa lämmittää voimakkaasti, lähtee ”kylmä” veri kohti kehon sisäosia ja viilentää vartaloa vaikka haetaan lämmitystä. Tämä voi aiheuttaa horkan tunnetta mutta myös esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä. Tässäkin maltti on valttia. Jos syö ison aterian ennen ulkoilua, verenkierto menee vatsaan ja raajat palelevat helpommin Kyllä. Ruoansulatus on kropalle työtä, joten suolistoverenkierto kasvaa ja se voi olla pois raajoista. Tämä on toki suhteellinen vaikutus ja siihen verenkiertoa voi ohjata takaisin raajoihin vaikka liikunnalla. Kuuman nautt iminen lämmitt ää Ei. Lämpimän mukin piteleminen lämmittää mukavasti käsiä ja lämpimän nesteen juominen tuo miellyttävän tunteen. Määrä on kuitenkin pieni ja nesteellä ja kropan lämpötilalla on vain muutaman asteen ero, joten lämmittävää vaikutusta ei ole. Auton ikkunasta saatu viima aiheutt aa hartiakipuja Periaatteessa Kyllä. Ihminen aistii toispuoleisen viilentymisen erittäin helposti. Tämä aiheuttaa lihasjännitystä, joka saattaa ilmetä hartiakipuina. Myös työskentelyrasitus voi olla hartiakipujen syy. On olemassa pakkasraja, jonka jälkeen ei suositella ulkona liikkumista Ei. Ihan missä vaan selviää, kun on siihen varustautunut oikein pukeutumalla ja käyttäytymällä. Tosin tilastollisesti 22 pakkasasteen jälkeen paleltumat lisääntyvät jyrkästi. Jouni Korkala Taina Miinala Reitti_3_2017.indd 13 Reitti_3_2017.indd 13 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 14 V iestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi tulee suorittaa joka vuosi. Arviointi on suoritettava kevään kuluessa ja mahdolliset korotukset henkilökohtaiseen palkanosaan tulee maksaa viimeistään toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Arviointi koskee palkkaliitteeseen C kuuluvia toimihenkilöitä, jotka ovat palkkaryhmissä 001– 005. Tähän ryhmään kuuluvia tehtäviä ovat mm assistentti-, hallinto-, esimies-, suunnitteluja asiakaspalvelutehtävät. Uuden henkilön sekä toiseen tehtävään / toiseen palkkaryhmään siirtyneen henkilön osalta työsuorituksen arviointi suoritetaan viimeistään neljän kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta tai em. muutoksesta. Uudella Postiin tulleella henkilöllä, oli hän sitten vakinainen tai määräaikainen, arviointi on suoritettava neljän kuukauden kuluessa ja matalin ensimmäisessä arvioinnissa annettava h-osaprosentti tulee olla vähintään viisi prosenttia. Jos työtehtäväsi ovat muuttuneet ja olet uudessa tehtävässä/palkkaryhmässä, h-osan arviointi on myös suoritettava neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Toisin kuin uudella, vasta Postiin tulleella henkilöllä, sinulla saattaa olla pitkälliTOIMIHENKILÖT Toimihenkilöiden työsuorituksen arviointi tulossa Yhtiön taloudellinen menestys ei saa vaikutt aa arvioon, vaan se perustuu henkilökohtaiseen työsuoritukseen. nen kokemus Postin töistä. Tällöin henkilökohtaisen osan arviointi ei voi lähteä alimmasta arvioista, koska toimihenkilölle on varmasti kertynyt sellaista tieto/ taito osaamista, jota uudella Postiin palkatulla ei vielä ole. On tärkeää, että sinulla on tehtäväsi vaativuuden mukainen oikea palkkaryhmä, koska arvioinnin mukainen h-osan euromäärä lasketaan kunkin palkkaryhmän taulukkopalkasta. Jos siirryt vaativampaan tehtävään, niin myös palkan tulee nousta. Se kuinka paljon se nousee, on osaltaan sinun sovittavissasi, mutta katsoisin, että vähintään taulukkopalkan muutoksen verran. Jos olet tehtävän muutoksen (ylempään tai alempaan palkkaryhmään) myötä sopinut tietyn euromääräisen palkan työsopimukseen, niin tätä alempaa palkkaa ei sinulle voida maksaa, vaikka h-osan arviointi sitä edellyttäisi. Työsopimuksessa sovittu palkka tietenkin nousee, jos h-osan arviointi sitä edellyttää. Työsopimuksessa sovittua palkkaa voi pitää jonkinlaisena ”pohjapalkkana”. Henkilön työsuoritusta arvioidaan siinä tehtävässä, jota henkilö hoitaa. Kaikilla tulisi olla tieto siitä, mitä omassa tehtävässäni edellytetään tehtävän. Esimieheltä voi pyytää tehtävänkuvauksen, jos se ei ole tarkasti henkilön tiedossa. TEKSTI ESKO HIETANIEMI Arvioinnissa tarkastellaan edellisessä tavoiteja kehityskeskustelussa asetettuja tavoitteita sekä organisaation asettamia ja esimiehen ilmaisemia odotuksia. Arvioinnissa eri tekijöiden vaikutus ja painoarvo kokonaisarvioon määräytyvät aina kunkin tehtävän sisällön mukaisilla painotuksilla. Yksikön johdon tulee valvoa, että arvioinnissa käytetään etukäteen tavoiteja kehityskeskusteluissa ilmoitettuja pääkriteerien painoarvoja. Yksikön sisällä samankaltaisissa tehtävissä painoarvot tulee olla samanlaisia. Jokaisen henkilön kannattaa valmistautua arviointiin käymällä läpi edellisen vuoden arviointilomake ja tavoiteja kehityskeskustelun lomake, mitä niissä on sovittu kehityskohteista, joihin voi henkilökohtaisella työsuorituksella vaikuttaa. Tuloskortti sinällään ei ole arvioinnin peruste, koska siellä saattaa olla tavoitteita ja mittareita, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Työnantajan on huolehdittava siitä, että arviointimenettelyä ja erityisesti asteikkoa käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Reitti 14 Posti on rikkonut työehtosopimusta määrittelemällä h-osalle kustannusvaikutuskaton. Entisessä asiakaspalveluyksikössä on useiden vuosien ajan ollut johdon määräys, että henkilökohtaisen arvioinnin korotukset voivat olla kustannukseltaan enintään 0,5 %. Tämä on vastoin sovittuja työehtoPosti on rikkonut TES:n h-osan määritt elyssä sopimuksen määräyksiä, joissa on todettu, että arviointi tulee tehdä aidosti, riippumatta esimerkiksi yrityksen tuloksesta. Tämän määräyksen takia kyseisessä yksikössä työsuorituksen arvioinnit eivät ole todennäköisesti tapahtuneet oikein vanhojen työntekijöiden osalta. Tämä 0,5 % kustannusvaikutus tulee helposti täyteen jo uusien henkilöiden osalta, koska heidän ensimmäisen arvioinnin osalta h-osan tulee olla vähintään 5 prosenttia. Onko tällainen määräys ollut myös muissa yksiköissä, siitä ei ole todistettavaa tietoa, mutta tilastotiedot osoittavat, että joissakin Postin yksiköissä ei korotuksia ole tullut lainkaan. Reitti_3_2017.indd 14 Reitti_3_2017.indd 14 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 15 Espoon Kilon uusi jakelukeskus aloitt aa vaiheitt ain toimintansa Vaasan leipomon entisissä tiloissa Nuijalantiellä maalis-huhtikuun aikana. Ensimmäisenä uusiin tiloihin siirtyvät Kilonkartanosta kuljetus, varhaisjakelu ja perusjakelu. Yrityspiste avataan huhtikuussa. Myöhemmin kesällä jakelukeskukseen muutt aa Niitt ykumpu. Alueella on jakelupisteitä noin 30 000, joista yrityksiä 6 300. Henkilökuntaa Nuijalantiellä tulee olemaan noin 150. Jakelukeskuksen työturvallisuuteen on kiinnitett y erityistä huomiota. Kuljetuksen työntekijöillä on turvajalkineet sekä huomioliivit ja perusjakelun työntekijöillä turvajalkineet. Myös k aikilla esimiehillä on turvajalkineet ja huomioliivit. Jakelukeskuksen tontin koko on 27 000 m2, rakennuksen kerrosala alakerrassa 3 600 m2 ja yläkerrassa 600 m2. Yläkerrassa sijaitsevat naisten ja miesten sosiaalitilat, suihkut, kuivaushuone, neuvott elutilat ja kuntosali. Pukukaappeja on varatt u yhteensä 200 kappalett a. Jakelukeskuksen projekti kesti kaksi vuott a ja uusia tiloja remontoitiin vuoden verran. Yhteenkään palaveriin ei kutsutt u kuitenkaan perusjakelun ja varhaisjakelun pääluott amusmiestä, eikä työsuojeluvaltuutett ua mukaan, huomautt aa alueen pääluott amusmies Asmo Juvanoja. Kilonkartanon luott amusmies Ilona Tolonen kehuu uutt a jakelukeskusta avaraksi ja tilavaksi, mutt a harmitt elee samalla muutamia puutt eita. Keitt iöstä puutt uu vielä astiakaapit. Missä säilytetään yli sadan työntekijän kahvikupit? Keitt iöstä puutt uu lisäksi laskuja pöytätilaa, eikä kolme jääkaappiakaan riitä. Erityisen paljon Tolosta harmitt aa pukukaappien pieni koko. Ehkä nämäkin olisi suunniteltu toisin, jos työntekijöiden edustajat olisi otett u projektisuunnitt eluun mukaan. Espoon Kiloon uusi jakelukeskus Espoon Kilossa järjestett iin helmikuussa työntekijöille tutustumis käynti uuteen jakelukeskukseen. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Reitti 15 Arviointi perustuu siis aina henkilön työsuoritukseen, eikä perusteluna voida käyttää sitä, että viime vuosi ei ollut yrityksen tuloksen kannalta hyvä. Myöskään uuden henkilön työsuorituksen arvioinnin kehittymisessä ei ole mitään prosenttimääräistä ”kattoa”, minkä verran arviointitulosta voi nostaa, vaan arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. Kun on tapahtunut esimiesmuutoksia, niin silloin esimiehen on syytä konsultoida henkilön aiemman esimiehen kanssa ennen arvioinnin suorittamista, jotta kokonaisnäkemys olisi oikea. Jos olet tyytymätön arvioinnin tasoon. Työsuorituksen arvioinnista henkilöllä on mahdollisuus pyytää esimieheltä uusintakeskustelua, jos arvioinnissa esitetyt tiedot ja arviot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa. Esimiehen tulee järjestää tilaisuus uusintakeskusteluun kahden viikon kuluessa pyynnön saatuaan. Henkilöllä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan uusintakeskusteluun. Luottamusmiehen tulee tilaisuudessa ottaa kantaa esitettyihin tosiasioihin ja luoda objektiivinen näkemys siitä, mikä on oikein, kuultuaan molempien osapuolten näkemykset. Mikäli asiaa ei saada muutoin ratkaistua, suoritetaan työsuorituksen arviointi uudelleen. Käsittelyyn voi osallistua tällöin myös työsuorituksen arvioinnin tehneen esimiehen esimies. Joten, jos olet tyytymätön, pyydä uusintakeskustelu ja ota luottamusmies mukaan. Työsuorituksen arvioinnin sisältöä koskeva erimielisyys on ilmoitettava esimiehelle viimeistään ennen seuraavan vuoden työsuorituksen arviointia. Arviointia koskevan arviointija palautelomakkeet, painoarvot ja arvioinnista laadittu pöytäkirja löytyvät Pointista ja PAUn kotisivuilta. Olemme laittaneet työnantajaliitto Paltaan pyynnön, että heidän tulee valvoa, että Postin tulee noudattaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinneissa työehtosopimuksen määräyksiä. Toivottavasti kevään arvioinnit tehdään nyt aidosti, eikä minkäänlaisia kustannusvaikutuskattoja noudateta. Reitti_3_2017.indd 15 Reitti_3_2017.indd 15 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 16 Reitti 16 Varhaisjakelun murroksessa kehitt ämisen paikka Ay-majakka K un Ruotsin valtakunnanvouti Steen von Steehausen päätti lähteä valtakunnan itäosiin järjestelemään postiyhteyksiä ja asetti kesällä 1638 Hans Jabellin Helsingin postimestariksi, voidaan sanoa postitoiminnan maassamme alkaneen. Ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo,ilmestyi Turussa 1771. Suomenkielisen sanomalehdistön pioneerin, Suomettaren, ilmestyminen 1847 merkitsi myös lyhytaikaista yritystä järjestää sanomalehtien jakelu suoraan tilaajien koteihin. Varhaisjakelusta ei tuolloin ollut vielä kyse, sillä sanomalehdet ilmestyivät yleensä iltapäivisin, kunnes Hufvudstadsbladet aloitti 1860-luvulla lehden painatuksen yöaikaan ja ryhtyi toimittamaan jakajien – kolportöörien – välityksellä lehdet tilaajille jo aamupäivällä. Jakajakunta oli vähän toisella kymmenellä olevia poikia ja hieman myöhemmin myös tyttöjä pitkälle 1920-luvulle saakka. Tuolloin lainmuutoksella rajoitettiin lasten käyttöä näissä hommissa, ja jakajakunta alkoi vanhentua ja naisistua. Varhaisjakajien järjestäytymisaste on ollut perin vaatimatonta verrattuna päiväpostilaisiin. Osin tämä selittyy työn ja työpaikan luonteella. Toisin kuin päiväpostilaiset, varhaisjakajille ei muodostu luontevaa kanssakäymistä toisten jakajien kanssa. He hakevat jaettavat lehtensä noutopisteistä, hoitavat hommansa ja lähtevät kotiin. Järjestäytyminen tosin hyppäsi reippaasti ylöspäin toissasyksyisen historiallisen varhaisjakajien lakon myötä. Ammattiliiton jäsenille taattu lakkoavustus oli se porkkana, joka sai vipinää puntteihin! Mediamaailman murros on koetellut sanomalehtien levikkejä kovalla kädellä ja toimenpiteet kulujen karsimiseksi on johtanut edelleen jatkuviin optimointeihin. Tämän seurauksena iso joukko vanhaa kaartia siirtyi syrjään. Uusille, pääosin maahanmuuttajataustaisille tulokkaille, joilla ei ollut asiaa vanhoille taattuihin takuupalkkoihin, jäi niin sanotusti luu käteen. Tänään selvä enemmistö varhaisjakajista on jo maahanmuuttajia, joille Hesarin edesmenneen patruunan Aatos Erkon ajatus siitä, että jakajan tulisi tulla toimeen omalla työllään, on vain kalpea aavistus. Ei ole näin ollen mikään ihme, että sitoutuminen homman hyvään hoitoon on perustasolla usein alamaissa. Tämän seurauksena tarvitaan monenlaisia erikoisjärjestelyjä, jotta kaikki lehdet tulevat jaetuksi. Näin kustannukset nousevat eikä ihme, että saamme jatkuvasti kuulla valituksia lehdenjaon kannattamattomuudesta. Paine perustason jakajien palkoista tinkimiseen kasvaa. Luottamusmiehen työ maahanmuuttajaenemmistöisessä varhaisjakelussa kiertyy tänä päivänä pääosin maahanmuuttajien ongelmien selvittelyyn. Kielivaikeudet, pohjoismainen yhteiskunta ja työkulttuuri sekä salakieltä muistuttava palkkanauha eivät avaudu kovin joutuisasti. Kieliopinnot auttavat, opastukset työhön ja työsuojeluun ovat paikallaan, mutta olisiko jo korkea aika tarjota maahanmuuttajille myös perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan, sen historiaan, kulttuuriin ja lainsäädäntöön? Tässä voisi olla oivallinen projekti, jonka PAU ja Posti voisivat yhteisvoimin toteuttaa. Olisi kaikkien meidän etumme, että tänne pohjolan perukoille maan ääristä saapuvat löytäisivät oman paikkansa niin työntekijöinä kuin myös aktiivisina ja täysvaltaisina yhteiskuntamme jäseninä. JUHA OLAVINEN luott amusmies, puheenjohtaja PKS-Sanomalehdenjakajat Reitti_3_2017.indd 16 Reitti_3_2017.indd 16 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 17 Tuleva kevät näytt ää, onko oikeasti tehty korvaavia toimenpiteitä ja onnistutt u niissä. JAKELUN KUULUMISIA Yhteistyötä mutt a myös takatalvea V iime vuoden loppupuolella postin perusjakelu tökki aika lailla. Tähän syynä olivat mm. kevään 2016 ylimitoitetut yt:t, liiallisella kiireellä levitetty jakelun ZIP-esityömalli, koneellisen MSM-lajittelun toimimattomuus aika ajoin ja tietysti joulu. Nämä aiheuttivat laatuongelmia ja useita jakelureittejä jäi joko kokonaan tai osittain jakamatta, vaikka työnantaja tietyillä alueilla pumppasi SOL:n vuokratyöntekijöitä oikein urakalla jakelutoimipaikkoihin. Tilanteen mentyä liian pitkälle, lähdettiin työnantajan kanssa yhteistyössä fi ksaamaan jakelutoimipaikkoja parempaan kuosiin. Ensimmäisessä vaiheessa vastuutettiin aluepäällikköalueet yhteistyössä pääluottamusmiesten kanssa listaamaan alueeltaan viisi huonoimmassa jamassa olevaa jakelutoimipaikkaa. Listaamisen yhteydessä tuli alueitten kirjata ongelmien juurisyyt ja suunnitellut korjaustoimenpiteet vastuuhenkilöineen. Valtakunnan tasolla tuo listaus vedettiin yhteen ja annoimme sille nimen Bottom30. Saamieni tietojen mukaan on näitä korjaustoimenpiteitä työstetty, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Mielestäni kuvio sinänsä on hyvä; ainakin valtakunnan tasolla yhteistyö on tältä osin toiminut hyvin ja samaa kuuluu alueiltakin. Tuleva kevät näyttää, onko oikeasti tehty korvaavia toimenpiteitä ja onnistuttu niissä, vai onko jääty pelkän puheen asteelle. Ja kun nämä ensimmäiset Bottom30-paikat on korjattu, tulee seuraavien vuoro. Uudet palvelut Posti on varsin hanakasti haalinut uusia työnkuvia itselleen. On sinänsä erinomainen asia, että uusia palveluja kehitetään, sillä osoitteellisen postin määrä on väistämättä vähentynyt. Tämä vielä kiihtyy valtion lopettaessa kirjelähetyksensä vuonna 2018. Tilannetta ei myöskään paranna se, että Jakeluyhtiö Suomi on haalinut monia postilähettäjiä asiakkaikseen ja näistä jokainen on pois Postin verkosta (eli meiltä). Itse toivon Postin saavan kiinteäksi toiminnakseen nämä uudet palvelukuvionsa, mutta Postin ei pidä unohtaa sitä, että vielä toistaiseksi peruspostitoiminta on Postin toiminnan ydin. Sen hoitaminen tulee hoitaa laadukkaasti ja henkilöstöä arvostaen, jotta olemme kilpailijoitamme parempia ja saamme menetetyt asiakkaat takaisin. Palkanpidätys TIMEn avulla Juttuni alussa kehaisin yhteistyön parantuneen sekä valtakunnanettä aluetasolla. Mutta kuinkas nyt sitten? Posti ilmoitti päivittävänsä TIME-järjestelmänsä ja siinä yhteydessä ottavansa käyttöön myöhästymisestä aiheutuvan palkanpidätyksen. Tämä tarkoittaa yksinkertaistaen siis sitä, että jos työntekijä myöhästyy työvuorosta vaikkapa 9 minuuttia, niin palkasta pidätetään siltä päivältä tuo 9 minuuttia. Nyt on jokaisen huomattava se, että tästä me EMME OLE SOPINEET, vaan työnantaja ottaa työohjeensa käyttöön direktio-oikeudellaan. Me pääluottamusmiehet ilmoitimme, että emme missään nimessä sitä hyväksy. Sen sijaan olisi esimiesten toimintaa tullut terävöittää kurinpitoeli varoitusmenettelyjen osalta, mikäli näitä ”ammattimyöhästyjiä” on heillä alaisuudessaan. Pelkona on, että tätä palkanpidätyskuviota rupeaa joku käyttämään vallankäytön pelivälineenä, ja sillä taasen on iso vaikutus työntekijän jaksamiseen, laatuun, yhteistyöhön ja toimipaikan ilmapiiriin. Lisäksi tässä ohjeistuksessa on tosi monta kysymystä tätä kirjoittaessani auki, mm. julkisen liikenteen aikataulujen pitämättömyys/ myöhästymiset, kulkuvälinerikot sekä pohjana fl exwin-leimaamislaitteiden sijainti työyksikössä. Pahoin pelkään, että tällä nyt lanseeratulla työohjeellaan työnantaja tekee särön tuohon juuri paremmalle raiteelle kampeutuneessa yhteistyön tasossa ja tulemme tämän työohjeistuksen soveltamiskuvioitten ja aiheutuneitten riitatilanteitten tiimoilta vääntämään monta monituista istuntoa. Mielestäni olisi senkin energian voinut suunnata muuhun, vaikkapa kilpailijoittemme kamppaamiseen hyvällä keskinäisellä yhteistyöllämme. JUHA TORVINEN valtakunnallinen pääluott amusmies, perusjakelun menetelmäkehitys ja palkkamallit Reitti_3_2017.indd 17 Reitti_3_2017.indd 17 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 18 TAPIO AILASMAA 66 vuotta eläkeläinen, postityöntekijä Vasemmistoliitto Rauma/Satakunta SEPPO AIRAKSINEN 47 vuotta työsuojeluvaltuutettu PKS SDP Vantaa TERO HARJU 36 vuotta postityöntekijä, Ivalon postinjakelu RKP (Sit.) Inari JANI HELENIUS 44 vuotta myyntiassistentti, hallintorakennus Ilmala Vihreät Espoo KARI HOKKANEN 58 vuotta postinjakaja SDP Vantaa HENRIK HUSAR 47 vuotta postityöntekijä, Turku 10 jakelu SDP Nousiainen KEIJO HYTTINEN 53 vuotta postityöntekijä Kristillisdemokraatit (sit.) Varkaus KAJ JOHANSSON 40 vuotta pääluottamusmies Pohjanmaa, Vaasan jakelukeskus SDP Mustasaari ASMO JUVANOJA 58 vuotta pääluottamusmies Vasemmistoliitto Espoo JUKKA KALLIOKOSKI 49 vuotta pääluottamusmies Etelä-Pohjanmaan jakelu-alue + Laihia ja Tervajoki SDP Seinäjoki ANTTI KOSKIMÄKI 59 vuotta postityöntekijä, alueluottamusmies Riihimäen jakelutoimipaikka SDP Riihimäki TIMO KOSONEN 36 vuotta postityöntekijä, Vallila Vihreät Kerava SEPPO KOUVALAINEN 53 vuotta postinjakaja, luottamusmies, Iisalmi Vasemmistoliitto Iisalmi PÄIVÖ KUUSISTO 64 vuotta eläkeläinen, myyntipäällikkö SDP Tuusula Esitt elemme meille ilmoitetut kuntavaaliehdokkaat, jotka ovat PAUn jäseniä. Heihin voit tutustua paremmin esimerkiksi YLEn vaalikoneen avulla. Vaalipäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestää voit Suomessa 29.3–4.4. SAMI KYMÄLÄINEN 41 vuotta pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, Avarn Security Perussuomalaiset Orivesi JUSSI-PETTERI LAPPI 34 vuotta postinjakaja Hki 18, sivutoiminen talonmies Suomen kommunistinen puolue SKP Helsinki KARI LEMPINEN 57 vuotta perusjakelun valtakunnallinen pääluottamusmies SDP Lahti NILS ERIC LUKKARI 46 vuotta postinjakaja Kokoomus Utsjoki PAULI MÄKINEN 61 vuotta postityöntekijä, herastuomari, Porin jakelukeskus SDP Pori MIKKO MÄNTYSALO 42 vuotta esimies (ilman työvelvoitetta), Posti Oy Toijalan varasto SDP AKAA RAIMO MÄRSYLÄ 64 vuotta eläkeläinen (ex-työsuojeluvaltuutettu) SDP Kannus/Vaasan vaalipiiri Äänestä kuntavaaleissa Reitti_3_2017.indd 18 Reitti_3_2017.indd 18 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 19 TONI NORDSTRÖM 43 vuotta sanomalehdenjakaja, Postin varhaisjakelu SDP Espoo MIKKO POUTANEN 61 vuotta postityöntekijä, varatyösuojelu valtuutettu Helsingin postikeskus, kirje Vasemmistoliitto Espoo MIKA RAJANEN 46 vuotta postityöntekijä, luottamusmies SDP Jyväskylä JOUKO ROSSI 38 vuotta postityöntekijä, työsuojeluasiamies SDP Imatra MARI RÄSÄNEN 38 vuotta asiakasneuvoja, työsuojeluasiamies, Postin Yritysasiakaspalvelu, Kuopio Vasemmistoliitto Kuopio TIMO SAARINEN 55 vuotta pääluottamusmies, varastopalvelut SDP Espoo TIMO SIMOS 58 vuotta postityöntekijä, luottamusmies SDP Porvoo JARI SUOMINEN 57 vuotta autonkuljettaja, työtön Vasemmistoliitto Turku MARJA-LEENA VÅG 57 vuotta postityöntekijä, Pyhäsalmen posti Vasemmistoliitto Pyhäjärvi SAK:n tavoitt eet kuntavaaleihin 2017 Kuntien on sijoitett ava elinvoimaan, työllisyyteen ja yhteistyöhön. Luott amusyhteiskunnan päätöksissä kuuluu palkansaajan ja yritysten ääni. Yhteistyö houkutt elee alueelle uusia työpaikkoja. Kunnat mukaan työllisyystalkoisiin • Alueen vahvuuksia tukeva kaavoitt aminen houkutt elee kuntiin yrityksiä. Samalle alueelle on soviteltava työpaikkoja, asuntoja ja palveluja. Kasvukeskuksissa on kaavoitett ava riitt ävästi maata asuntotuotantoon. • Työllistyminen ei saa jumiutua huonosti toimivaan julkiseen liikenteeseen. Työmatkojen on sujutt ava kellon ympäri niin kunnassa kuin lähikuntien välillä. • Kuntien on löydett ävä uudenlaisia työmahdollisuuksia: Matkailualan mahdollisuuksista kunnat hyötyvät kehitt ämällä liikenneyhteyksiä, virkistysalueita ja muita matkailupalveluita, kuten raja-asemia. Kiertotalous on järkevä sijoitus ympäristöön ja taloudellisesti. Koulutus lisää nuoren työllistymismahdollisuuksia • Kuntien on tasapainotett ava hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkauksia. Oppivelvollisuuden ulott aminen toiselle asteelle ja nuorisotakuu rohkaisevat nuoria suoritt amaan tutkinnon. • Peruskoulujen välinen eriarvoistuminen on saatava kuriin. Suurissa kaupungeissa koulujen väliset oppimiserot kasvavat. Pienet kunnat haastaa koulutuksen järjestäminen pieneneville ikäluokille. • Lapsilla ja heidän kanssaan työskentelevillä on oikeus puhtaaseen sisäilmaan. Julkisten rakennusten kunnossapitoa ei saa laiminlyödä, kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat on korjatt ava nopeasti. Joustava päivähoito perheiden ja lapsen etu • SAK:n perhevapaamalli haastaa kunnat joustavoitt amaan päivähoitoa työllisyyden parantamiseksi. Kett erä päivähoitojärjestelmä tukee muun muassa osa-aikatyötä eikä jätä pulaan vuorotyötä tekeviä vanhempia. • Säästöpaineista huolimatt a päivähoidon hinta on pidett ävä kohtuullisena. Valtio säätelee päivähoidon enimmäismaksuja, mutt a kunnat voivat halutessaan pienentää niitä. • Päivähoidon lapsiryhmän kasvatt aminen tai subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen eivät tuo kunnille toivott uja säästöjä. Leikkaukset kuormitt avat henkilöstöä ja heikentävät varhaiskasvatuksen laatua. Työllistymistä vauhditt avat laadukkaat työvoimapalvelut • Kuntien ja tulevien maakuntien on turvatt ava työvoimapalvelujen laatu myös jatkossa. Työllistymistä edistävät yksilöllinen tuki ja tasokkaat palvelut. Pitkäaikaistyött ömien työvoimapalvelut on tuotett ava edelleen yhteistyössä sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. • SAK:n aikuiskoulutusuudistuksessa uraohjauspalvelut ovat osa tulevien maakuntien kasvupalveluja. Uraohjausta ja tietoa tulevista työvoimatarpeista saavat tyött ömien työnhakijoiden lisäksi alanvaihtoa suunnitt elevat. • Kuntien on sijoitett ava maahanmuutt ajien kotoutt amiseen ja työllistymiseen. Kasvavasta nuorisotyött ömyydestä on otett ava vastuu kunnissa. Laatu ei saa jäädä kilpailussa jalkoihin • Pelkkä hinta ei saa määrätä kilpailutuksen tulosta. Tuott ajaa valitt aessa on huomioitava palvelun laatu ja sosiaaliset, työoikeudelliset sekä ympäristölliset velvoitt eet. • Uudistett u hankintalaki velvoitt aa kunnat, kuntayhtiöt ja maakunnat kilpailutt amaan hankintansa avoimesti. Palvelusopimusten on oltava läpinäkyviä. • Ennen päätöksentekoa kuntapäätt äjien on saatava viranomaisilta hankintaasiakirjat sekä muutoin riitt ävästi tietoa kilpailutuksesta. Kilpailutt aminen ei saa heikentää kunnallisdemokratiaa. Reitti_3_2017.indd 19 Reitti_3_2017.indd 19 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 20 Vapaalla Maailman sitkein lehdenjakaja Vihtiläinen sanomalehdenjakaja Asprihanal Pekka Aalto voitt i kaksi vuott a sitt en New Yorkissa maailman pisimmän juoksukilpailun maailmanennätysajalla. 4 988 kilometrin pituinen kilpailu taitt ui reilussa 40 vuorokaudessa. Käytännössä se tarkoitt i noin kolmea maratonia päivässä. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA SRI CHINMOY ULTRA RACE PHOTOS Reitti_3_2017.indd 20 Reitti_3_2017.indd 20 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 21 A allon matka yhdeksi maailman parhaimmista ultrajuoksijoista sai alkunsa pitkiltä vaelluksilta. 1990-luvun alussa Aalto vaelsi Yhdysvaltain länsirannikolla 3 500 kilometriä pitkän Appalachian Trailin, joka kulkee 15 osavaltion läpi. Pacifi c Crest Trailissa Aalto käveli Meksikon rajalta Kanadan rajalle saakka. Pituutta tuolle lenkille tuli 4 200 kilometriä. Pikamatkojakin Aalto kokeili, mutta huomasi pian, ettei niissä pärjännyt. Maraton taittui parhaimmillaan kuitenkin alle kolmen tunnin. Ensimmäiseen 700 mailin pituiseen ultrajuoksukilpailuun Aalto osallistui Yhdysvalloissa vuonna 1999. Maaliin piti päästä 12 päivässä. Laskeskelin, että vähintään sata kilometriä pitäisi päivässä juosta. Kun olin vaeltanut aiemmin paljon, pohdin, että kun ottaa rinkan selästä ja laittaa lenkkarit jalkaan, niin tuollainen matka menee melkein kävellen, Aalto miettii. Sittemmin Pekka Aalto on osallistunut lukuisiin ultrajuoksuihin ympäri maailmaa. Monipäiväisistä juoksukilpailuista yksi on kuitenkin ylitse muiden. 5649 kertaa kortt elin ympäri New Yorkin Queensin kaupunginosassa juostava 3 100 mailin Sri Chinmoy Self-Transcendence on maailman pisin juoksukilpailu, jonka vain 37 ihmistä maailmassa on selvittänyt maaliin asti. Heistä Aalto on osallistunut juoksuun 14 kertaa useammin kuin kukaan muu. Voittoja on tullut peräti kahdeksan. Lähes 5 000 kilometrin pituinen kilpailu juostaan kiertämällä 883 metriä pitkää korttelia 5649 kertaa ympäri. Juoksu alkaa aina aamukuudelta ja päättyy viimeistään keskiyöllä. Juoksuaikaa on enintään 18 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä matkan aikana myös kävellään, mutta Aallon tapauksessa enimmäkseen juostaan. Ravintoa ja nestettä nautitaan säännöllisesti. Päivän juoksuosuuden jälkeen juoksijat viedään puolilta öin majapaikkaan, jossa venytellään ja käydään suihkussa. Juoksupaikalle lähdetään klo 5.40 ja kuuSuurelle yleisölle tuntematon sanomalehdenj akaja Asprihanal Pekka Aalto on yksi maailman parhaimmista ultrajuoksijoista. delta taas liikkeelle. Unta tulee maksimissaan viitisen tuntia yössä, Aalto kertoo. 3 100 mailin kilpailussa Aallolta kuluu keskimäärin kuudet juoksukengät. Vaivoja ja vammojakin on tullut, mutta ei mitään vakavampaa. ME-juoksussaan vuonna 2015 Aalto käytti matkaan aikaa 40 vuorokautta, yhdeksän tuntia, kuusi minuuttia ja kaksikymmentäyksi sekuntia. Edellinen, noin vuorokautta heikompi ennätys oli Saksan Wolfgang Schwerkin nimissä vuodelta 2006. Fysiikka ja mieli Useimmat niin sanotuista tavallisista ihmisistä pitävät hulluutena jo yhden maratonin juoksemista. Entä sitten 118:a? Ja vielä peräkkäin. Mitä järkeä tässä on? Se on tosi hauskaa, vastaa Aalto. Aallolle Multi Day Races eli usean päivän juoksukilpailut ovat seikkailua. Toisilleen tutut juoksijat kokoontuvat yhteen ympäri maailmaa suorittamaan yhteistä riittiä. Loppujen lopuksi kyse ei ole niinkään fysiikasta, vaan mielestä. Pitkä juoksu on meditaatiota. Matkan aikana ehtii käydä läpi kaikkia mahdollisia tunteita. Päivien aikana ajatukset pyörii samalla tavalla kuin arkielämässäkin. Juostessa huomaa kuitenkin heti, jos on negatiivinen. Kun mieli alkaa valittaa, tulee vaivoja. Silloin yritän pitää positiivisuutta yllä. Tähän auttaa musiikki. Jotkut kuuntelevat paljon myös äänikirjoja. Tavalliselle lenkkeilijälle maisemilla on merkitystä. On ihanaa juosta meren rannalla, metsässä tai vuoristossa. Aallolle tällä ei ole merkitystä. Tuhansien kilometrien juoksussa vaivutaan meditatiiviseen tilaan, jossa nähdään lopulta vain betonia ja lenkkareita. Yhden korttelin kiertäminen auttaa keskittymään olennaiseen. Ashprihanal Pekka Aalto kuuluu kansainväliseen Sri Chinmoy Marathon Teamiin. Sri Chinmoy (1931-2007) oli intialaissyntyinen rauhanfi losofi ja henkisen kasvun opettaja, joka perusti meditaatiokeskuksia ympäri maailman. Hän asui viimeisinä vuosinaan New Yorkissa, jossa Sri Chinmoy Team on järjestänyt pitkiä, kuuden ja kymmenen päivän sekä 700–3100 mailin pituisia ultrajuoksutapahtumia. Aalto sai Sri Chinmoylta lisänimen Ashprihanal – ”Aspiration fi re inside the heart”. Aallon mukaan nimi tarkoittaa ”korkeamman kaipuu sydämessä”. Sri kirjoittaa siitä, että meillä kaikilla on kaipuu korkeimpaan. Juoksu on minun henkinen polkuni, jonka kautta yritän kehittyä, koska se on osa meditaatiotani. Juoksemalla yritän voittaa heikkouteni. Tuhansien kilometrien juoksussa vaivutaan meditatiiviseen tilaan, jossa nähdään lopulta vain betonia ja lenkkareita. Reitti 21 Reitti_3_2017.indd 21 Reitti_3_2017.indd 21 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 22 U udet eläkelajit, oma eläkeikä, mahdollisuus jäädä pois töistä jo ennen vanhuuseläkeikää sekä työnantajan mahdollisen irtisanomisen vaikutukset kiinnostavat satoja postilaisia. Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Eläkeikä nousee kolmella kuukaudella syntymävuotta kohden. Ensimmäinen ikäluokka, jota nousu koskee on vuonna 1955 syntyneet. Heidän eläkeikänsä nousee 3 kuukaudella ollen 63 vuotta 3 kuukautta. Tästä nousu jatkuu aina kolmella kuukaudella/ikäluokka, kunnes vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeiät sidotaan elinajan odotteeseen. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on aina viisi vuotta alaikärajaa korkeampi eli kun alaikäraja on 65 vuotta, on yläikäraja 70 vuotta. Ositt ainen varhennett u vanhuuseläke OVE Uuden eläkelajin kiinnostus on suuri, vaikka postilaiset eivät sitä vielä ole omineet aivan samalla tavalla kuin usealla muulla alalla. Postilaisten eläkkeet ovat Ilmarisessa, josta kerrotaan hakemuksia tulleen kaikki mukaan laskien helmikuun puoleen väliin mennessä noin 500. Kuinka moni hakijoista on postilaisia, ei tällä hetkellä pystytä sanomaan. OVElle voi astua 61 vuotta täytettyään. OVE on omaa ansaittua vanhuuseläkettä, jonka voi ottaa osittaisena maksuun. OVEn ottanut voi jatkaa koko tai osa-aika työskentelyä tai saada esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ilman että ne vaikuttaisivat toistensa suuruuteen. OVEsta ei myöskään tarvitse ilmoittaa työnantajalle. Työntekijä voi ottaa OVEna joko 25 tai 50 prosenttia siitä pohjaeläkkeestä, joka on kertynyt edeltävän vuoden loppuun mennessä. OVEsta haukkaa osan varhennusvähennys. Jokainen kuukausi, joka alittaa oman ikäluokan alimman eläkeiän, pienentää OVEn määrää 0,4 prosentilla. Mikäli työskentelee OVElla ollessa, kertyy työtuloista eläkettä aivan normaalisti. OVE alkaa aikaisintaan eläkehakemuksen vireille tuloa seuraavan kuukauden alusta. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ajattelevan kannattaa aina pyytää ennen hakemuksen laittamista laskelma eläkkeensä suuruudesta. Eläkkeen vastaanotettuaan sitä ei voi enää kolmen kuukauden jälkeen perua. Tietoa eläkkeistä Postin työhyvinvointisäätiö on pitänyt helmikuun ja maaliskuun aikana eläketietoseminaareja suurimmilla paikkakunnilla. Kutsun saivat kaikki vuosina 1942–1962 syntyneet Posti-konsernin palveluksessa olleet työntekijät Suomessa. Esimerkki OVEn suuruudesta • Syntymävuosi 1956 • Alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta 6 kuukautta • OVE 50 % 61-vuotiaana vuonna 2017 • Pohjaeläke 1 500 €/kk (edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä karttunut eläke) • Varhennus 30 kk x 0,4 % = 12 % • 50 % pohjaeläkkeestä = 750 € 12 % = 660 €/kk • Tarkistettuna vuodelle 2017 vahvistetulla elinaikakertoimella: 0,96344 x 660 €/kk = 635,87 €/kk Lykkäyskorotus Vuoden alusta eläkettä kertyy kaikille saman verran eli 1,5 prosenttia vuodessa kaikista ansioista vähentämättä mitään. Poikkeus tuohon on vuosina 2017–2025 ikävälillä olevat 53–62-vuotiaat, joiden kertymä on 1,7 %. Esimerkki lykkäyskorotuksesta • Lykkäyskorotus on 0,4 %/kuukausi (lasketaan kertyneeseen eläkkeeseen alimmasta eläkeiästä laskien). • Esimerkkihenkiön alin eläkeikä on 63 vuotta, kertynyttä eläkettä on elinaikakertoimen vähennyksen jälkeen 1600 €/kk. • Esimerkkihenkilö päättää jatkaa työskentelyä 64-vuotiaaksi. Hän kerryttää eläkettä vuoden, josta kertyy hänen tuloillaan uutta eläkettä noin 60 euroa / kuukausi. Lisäksi lykkäyskoro tus nostaa jo kertynyttä eläkettä 4,8 % eli noin 77 eurolla. Hänen eläkkeensä onkin noussut jo lähes 1740 euroon. Työuraeläke Työuraeläke antaa 1955 ja sen jälkeen syntyneille mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle raskaan ja pitkän työuran jälkeen 63 vuotta täytettyään. Tällöin työuraeläke on eläkkeelle siirtymiseen mennessä kertyneen eläkkeen suuruinen. Eläkkeen myöntäminen edellyttää vähintään 38 vuoden työhistoriaa, työuraa rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Työ katsotaan raskaaksi ja kuluttavaksi, jos se sisältää esimerkiksi hankalia työasentoja, suurta lihasvoimaa vaativia työliikkeitä, työskentelyä poikkeuksellisen vaativassa vuoroReitti_3_2017.indd 22 Reitti_3_2017.indd 22 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 23 vaikutteisessa työssä tai työssä, jossa on korkea tapaturman riski. Riittävän iän ja työhistorian lisäksi työuraeläke edellyttää lääkärin toteamaa sairautta. Sairauden ei tarvitse olla niin vakava kuin työkyvyttömyyseläkkeeseen vaadittava sairaus. Vartt uneiden postilaisten eläke Seminaarivieras Kiti oli pyytänyt OVEsta eläkelaskelman ja huomannut siinä tekstin ”julkisen alan vähennys 190,50 euroa”. Mitä tämä eläkkeen leikkaaminen tarkoittaa? Ennen vuotta 1994 Postissa työskennelleisiin noudatettiin Valtion eläkelakia. Yksityisen puolen työeläkelakiin verraten eläkeikä oli matalampia 63/65 vuotta, ja eläkekertymäprosentti 1,5 % / 2 % sekä yhteensovitusraja 60% / 66% olivat suurempia. Vuonna 2005 tehtiin edellinen iso eläkelakien muutos, jossa työeläkelaista poistui yhteensovittaminen, mutta julkisen alan eläkkeisiin se jäi. Näin julkisen alan työeläkelaissa on vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneilla peruseläkkeillä enimmäismäärä. Kaikki 31.12.2004 mennessä karttuneet peruseläkkeet, myös yksityisistä työsuhteista karttuneet, lasketaan yhteen. Jos niiden yhteissumma ylittää enimmäismäärän, yli menevä osa vähennetään julkisen alan eläkkeestä. Postin työhyvinvointisäätiön eläketietoseminaariin kokoontui Helsingissä noin 150 postilaista. Asiakasneuvojat Sirkku Waitinen, Seija Kesti ja Jaana Mikkonen kehuivat tilaisuuden antia ja sitä, ett ä monimutkaisia eläkeasioita havainnollistett iin hyvillä esimerkeillä. Asiantuntijana seminaarissa toimi PAUn työympäristöasiantuntija Mika Roos. Yhteensovitus tehdään, jos henkilö on syntynyt 1960 tai sitä ennen ja hänellä on julkisen puolen eläkekertymää ennen vuotta 2005. Yhteensovitus tehdään myös jo aiemmin päättyneiden palvelussuhteiden perusteella laskettuihin vapaakirjoihin, kuten Postissa ja Telessä. Yhteensovitusraja suhteutetaan ottamalla huomioon henkilön 23 vuoden iän täyttämisen ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen. Vuoteen 2004 kertyneen eläkkeen euromääräinen enimmäismäärä saadaan kertomalla kertyneen työhistorian korkein eläkepalkka rajaprosentilla. Mahdollisesta ylitteestä tulee julkisen alan vähennys, joka leikataan pois julkisen alan eläkkeestä, joka postilaiselle kertyi ennen vuotta 1994. TEKSTI MIKA ROOS KUVAT JUHA PÖYRY Seminaarin diat löytyvät Postin työhyvinvointisäätiön kotisivuilta. Eläkeyhtiöiden kotisivuilta löytyy laskurit, joilla voi tarkastella itselle parhaiten sopivaa eläkeikää ja miten eläke kasvaa töitä jatkett aessa. www.tyohyvinvoinstisaatio.fi työympäristöasiantuntija Reitti_3_2017.indd 23 Reitti_3_2017.indd 23 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 24 Ott eita työelämästä Muutoksia kirjeen postimaksuihin Postin käteismaksullisten kirjepalveluiden hinnat muuttuvat 3. huhtikuuta 2017. Enintään 50 gramman kotimaan kortin ja kirjeen hinta on 3.4. alkaen 1,30 euroa (ennen 1,20 euroa). Enintään 20 gramman ulkomaan kortin ja kirjeen hinta on Priority-luokassa 3.4. alkaen 1,40 euroa (ennen 1,30 euroa). Kaikki siihen asti ostetut kotimaan ikimerkit kelpaavat sellaisenaan ilman lisämerkkejä myös muutoksen jälkeen. Samoin siihen asti ostetut ulkomaan ikimerkit käyvät sellaisenaan Priority-kirjeisiin. Vanhoja 1. ja 2. luokan ikimerkkejä voi käyttää edelleen lähettämiseen. Niiden arvo vastaa kotimaan ikimerkkiä, 3.4. alkaen arvo on 1,30 euroa. Postimies vahvoilla valokuvauskilpailussa Helsingin kaupungintalossa sijaitseva Virka-galleria keräsi vuodenvaihteessa kilpailulla valokuvia ja videoita Helsingissä tapahtuvasta työstä. Voitt ajavalokuvaksi valitt iin Tiina Hyvösen valokuva Yksinhuoltajan vapaapäivä. Toisena loisti Johanna Lätt i kuvallaan Postimies. Raati perusteli, ett ä se antaa vahvan vaikutelman ihmisestä ja siinä näkyy työelämän muutos niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Kuvia tuli lähes 350 ja videoita yhdeksän. SAK P ieni viilaus ei riitä perhevapaajärjestelmään SAK ja Monimuotoiset perheet -verkosto toivovat hallitukselta päätöstä perhevapaauudistuksen aloittamisesta. Järjestöt pitävät tasa-arvoista avioliittoa erinomaisena edistysaskeleena, mutta yksin se ei korjaa kaikkia perhevapaajärjestelmän ongelmia. Etuuksiin on tähän mennessä tehty lähinnä kosmeettisia korjauksia. Pieni viilaus ei enää riitä, nyt tarvitsemme perusteellisen remontin, SAK ja verkostoon kuuluvat perhejärjestöt painottavat. Kaikilla perheillä on oltava yhdenvertaiset oikeudet perhevapaisiin. Esimerkiksi adoptioperheiden, yhden vanhemman perheiden, sateenkaariperheiden ja monikkoperheiden vanhemmat ovat nykyjärjestelmässä väliinputoajia. SAK:n ehdottamassa mallissa perhevapaat on kiintiöity kahdelle vanhemmalle, mutta samalla osa etuuksista on mahdollista jakaa joustavasti perheen muille vanhemmille, läheisille tai isovanhemmille. SAK:n perhevapaamalli www-sak.fi -> työelämä -> perhevapaat KUNTAVAALIT 9.4.2017 PAUn jäseninä olevat ehdokkaat löydät s. 18 Kuva Johanna Lätt i Reitti_3_2017.indd 24 Reitti_3_2017.indd 24 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 25 Re Re R it itti tii 25 25 5 Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. S a n a o n v a p a a P ostin asiakaspalvelussa tehtiin maaliskuussa 2016 sen historian ensimmäiset irtisanomiset. Tässä mietteitä kootusti siitä, miten huonosti asiat voidaan hoitaa, kun asialla olivat henkilöt, joilla ei ollut valmiuksia tällaisen asian hoitamiseen. Olisiko heille voinut antaa koulutusta, jotta irtisanottujen kokemukset ja tiedonsaanti olisi ollut parempi? Varsinkin ihmissuhdetaidot heiltä puuttuvat, vaan siihen ei taida koulutusta tässä talossa olla saatavilla. Yt-neuvottelujen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että lähiesimies on se tärkein tuki. Se olisi varmaan pitänyt kertoa myös esimiehille. Irtisanomisesta ilmoitettiin sähköpostilla, otsikkona ”irtisanominen”. Sähköpostissa ilmoitettiin aika, jolloin irtisanominen käsitellään. Irtisanomistilanne oli kylmä ja tunteeton puhuttelutilanne: toistettiin samaa mantraa, joka heille varmaan oli ylempää annettu: ”Irtisanominen johtuu tuotannollis-taloudellisista syistä, tämä ei ole henkilökohtaista”. Tämäkin luettiin koneelta. Ei ollutkaan henkilökohtaista vaan pärstäkohtaista, koska irtisanotut olivat henkilöitä, jotka olivat esimiehille ja päällikölle epäsuotuisia. Ihmiset, joilla on vankka ammattitaito ja kielitaito, laitettiin pihalle. Ja ennen kuin heidän irtisanomisaikansa oli tullut edes täyteen, palkattiin pilvin pimein määräaikaisia ja SOLlilaisia tilalle. Ei kielitaitoa, ei kokemusta Postista. Irtisanomisaikana olimme kuin ilmaa esimiehille. Jos jotain käytiinkin puhumassa, niin sekin vain sanahelinää. Sairausloman jälkeen ei tervehditty, ei kysytty, tarvitsenko apua tai muuta tukea. Uusia ohjelmia ei koneelle ladattu. Henkilö joutui hoitamaan viimeiset kuukaudet vain vaihdetta, vaikka hallitsi kaikki asiakaspalvelun työt. Hymy ei kuulu enää äänestä Esimiehet eivät edes viimeisenä työpäivänä käyneet lähtötervehdystä sanomassa. Vuosikymmeniä palvellut oli kuin ”varas”, joka käy vaatekaappinsa ja työpöytänsä tyhjentämässä, jättää avaimet ja henkilökortin esimiehen pöydälle ja poistuu takavasemmalle. Siitä jäi paskan maku suuhun, näin paljon työnantaja arvosti minua ja ammattitaitoani, ettei edes kahvikupposta voinut tarjota. Lähtöpalautteen tekemisestä eivät esimiehet kertoneet, onneksi tieto levisi irtisanottujen keskuudessa kun yksi siitä tiesi. Loppupalkasta puuttui useammalla maksetut joustovapaat. Työtodistus oli väärin, piti olla HR-yksikköön yhteydessä. Kun uusia rekrytoitiin koko ajan, tietenkin myös irtisanotuille soitettiin ja kerrottiin, että haetaan työntekijöitä. Kun henkilö kysyi esimieheltä, pääseekö vanhoilla ehdoilla töihin niin esimiehen vastaus ”en tiedä”. Kiva oli myöskin meidän irtisanottujen istua hoitamassa asiakkaita, kun esimies kierteli lauman kanssa esittelemässä paikkoja. Tai kun itse olet viimeistä kertaa sulkemassa työpaikan ovea, esimies opettaa ”uusille”, kuinka leimataan itsensä sisälle työpäivän alkaessa. Tämä oli ja on resurssien ja varojen haaskausta kaikilla tavoin. Uusia koulutetaan ja töihin jääneet joutuvat koville, kun tekevät vuoroja, joihin ei voi laittaa uusia. Se, että osaa kieliä, tuntuu tätä nykyä olevan jo kirous. Kieliosaajia on enää kourallinen ja heidän tulee revetä joka paikkaan. Työhyvinvointi on kaukana hyvästä eikä työtä jaeta tasapuolisesti. Eikä työnteosta poistunut ilo ja hymy enää kuulu äänestä. OSA MEISTÄ IRTISANOITUISTA Reitti 25 Reitti_3_2017.indd 25 Reitti_3_2017.indd 25 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 26 Reitti_3_2017.indd 26 Reitti_3_2017.indd 26 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 27 Reitti 27 Vuosien varrelta Hyvinkään postimiehet kannolle lähdössä 1950-luvulla. Lehtiniput joutui kukin kuljett amaan itse, joko polkupyörällä tai kantaen. Vasemmalta Postiliiton Hyvinkään osaston tuleva pj. Kalevi Ollikainen, Pauli Hjerppe, Oiva Mattila, Pentt i Alho, Yrjö Holopainen, Kauko Antt ila, Kalevi Tamminen, liiton tuleva pj. Ensio Rantanen, Erkki Siijärvi (Sipilä), Pertt i Putus ja Kauko Nieminen. Kuva: PAUn arkisto. Reitti 27 Reitti Reitti Reitti 27 27 27 ELOKUVA ARVOSTELLUT JUHANI STYRMAN Machines työntekijä työnantajan armoilla Miltä tuntuisi, jos Suomessa työnantajalla olisi mahdollista määritellä palkkasi toteamalla ”palkkaa ei kannata maksaa työntekijälle paljon, koska silloin hänestä tulee laiska”? Voiko tuollaista asennett a olla nykymaailmassa enää missään? Valitett avasti voi Machines -dokumentt ielokuva kertoo siitä millainen työläisten tilanne voisi olla Suomessakin, jos työntekijöillä ei olisi mahdollisuutt a järjestäytyä. Rahul Jainin ohjaamassa elokuvassa ollaan jätt iläismäisessä tekstiilitehtaassa Intian Gujaratissa. Uuvutt avat vuorot kestävät 12 tuntia ja palkkaa niistä saa vain muutaman euron. Työläiset haaveilevat yhdistymisestä ja 8 tunnin työvuoroista. Pomot tappavat, jos joku yritt ää saada työläiset järjestäytymään, pelkää joukon johtaja. Niinpä pelokkaat työläiset sanovat olevansa kiitollisia edes muutamasta rupiasta. Tott a on se, ett ä ilman tätä helvetin esikartanoa muistutt av aa tehdasta näillä ihmisillä ei olisi edes sitäkään toimeentuloa. Machines on kuvaus köyhyydestä ja maailmamme eriarvoisuudesta. Se on myös kouriin tuntuva muistutus ammatt iliitt ojen tärkeydestä, aikana jolloin työnantajajärjestöjen unelmien keskiössä ovat puheet työehtojen paikallisesta sopimisesta. Suomen Ammatt iliitt ojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Ammatt iliitt o PRO ovat tukeneet elokuvan levitt ämistä. Reitti 27 Reitti_3_2017.indd 27 Reitti_3_2017.indd 27 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 28 Onko sinulla kysytt ävää? PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Mika Roos, työympäristöasiantuntija Ositt aisen varhennetun vanhuuseläkkeen riskit Olen 1957 syntynyt esimies. Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Mistä tuossa eläkkeessä on kyse ja liittyykö siihen mitään riskejä? OVELLEKO? Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (OVElle) voi jäädä 61-vuotiaana. Eläkettä voi ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. Eläkkeen alettua prosenttiosuutta voi muuttaa kerran 25 prosentista 50 prosenttiin. Eläkettä ei kuitenkaan voi enää kolme kuukautta sen alkamisesta lakkauttaa. Jonkinlainen riski on ottaa eläke ulos ennen vanhuuseläkeikärajaa. Tällöin lopullinen vanhuuseläke voi pienentyä pysyvästi. Jos oven ottaa maksuun ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, vähennetään maksuun tulevaa eläkettä pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti. Kysyjän vuonna 1957 syntyneen esimiehen alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta ja 9 kuukautta. Jos hän ottaa OVEn 61 vuoden 9 kuukauden iässä eli kaksi vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää, hänen OVEsta leikataan pysyvästi 9,6 prosenttia. Lisäksi OVEn tehdään elinaikakerroin vähennys. Otetaan esimerkki; jos pohjaeläke olisi 1600 euroa ja ottaisi OVEna 50 % eli 800 euroa. Tästä vähennettäisiin 24 kuukautta x 0,4 % eli 9,6 prosenttia, 76,80 euroa, 800 76,80 = 723,20. Tuosta vähennetään vielä elinaikakertoimen vaikutus noin 50 euroa. Näin OVEn suuruuduksi pysyvästi tulisi noin 677 euroa. Siis varhennus veisi eläkkeestä pysyvästi noin 125 euroa. OVEn rinnalla voi kuitenkin jatkaa kokoaikatyötä tai osa-aikatyötä ja näin kerryttää itselleen lisää vanhuuseläkettä. Oven ottamisesta ei tarvitse kertoa työnantajalle eikä Ovella välttämättä tarvitse työskennellä. Toinen riski liittyy lomauttamiseen tai irtisanomiseen. Jos siirryt tekemään osa-aikatyötä ja sinut irtisanotaan, määräytyy työttömyyspäiväraha osa-aikatyön perusteella. Vielä isommaksi riski kasvaa, jos työaika putoaa alle 18 tunnin. Kun on yli puolen vuoden ajan alle 18 tuntia viikossa töissä, putoaa kokonaan pois ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä. Toisaalta kannattaa pitää mielessä myös hyvä asia. OVEn rinnalla voidaan maksaa vähentämätöntä työttömyyspäivärahaa, jos sen saamisen ehdot täyttyvät. Näin esimerkiksi työttömyysturvan lisäpäivillä oleva voi halutessaan ottaa OVEn ja saada samanaikaisesti täyttä ansiosidonnaista päivärahaa. Työvuoroluett elon nähtäväksi laitt aminen Meillä työvuoroluettelot tehdään neljäksi viikoksi kerrallaan. Jo pitkään on käyty kahvipöytäkeskustelua, milloin työvuoroluettelo tulee antaa meille nähtäviksi. Väillä työvuoroluettelo tulee viikkoa ennen työjakson alkua, välillä vasta perjantaina kun työvuoro alkaa maanantaina? Onko tähän joku oikea sääntö? SATAKUNTALAISET Vastaus löytyy työehtosopimuksesta. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtävissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Mikäli näin ei toimita, työnantaja syyllistyy työehtosopimuksen rikkomiseen. Asiasta tulee aina ilmoittaa välittömästi luottamusmiehelle, jonka tulee käydä neuvottelut työnantajan kanssa asian korjaamiseksi. Mikäli asia ei korjaannu, tulee teidän ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatia työnantajalle sanktioita jatkuvasta tahallisesta työehtosopimuksen rikkomisesta. Vuosiloman jakaminen Meillä on työpaikkapalaverissa otettu puheeksi vuosiloman jakaminen useampaan osaan, jotta porukat muka jaksaisivat paremmin, kun ei tarvitsisi olla yhdenjaksoisesti niin pitkään töissä. Porukka haluaisi pitää kunnon kesälomat, eivätkä haluaisi jakaa lomia moneen osaan. Voiko työnantaja pilkkoa meidän kesälomat useaan osaan? KESÄNLAPSI Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5.–30.9. välille. Postissa työskentelevälle ns. pitkälomalaiselle on annettava lomaa lomakautena vähintään 36 arkipäivää. Muu osa lomasta on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle vähintään kuukautta ennen loman alkamista. Reitti_3_2017.indd 28 Reitti_3_2017.indd 28 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 29 Kyllä vaaleihin ääniä mahtuu HARRI JÄRVINEN ........................................ Kirjoitt aja on SAK:n yhteyspäällikkö Mutt a jossitt elu ei auta, vaan se äänestäminen. Kolumni Reitti 29 H uhtikuun kuntavaaleilla on tällä kertaa poikkeuksellisen suuri yleispoliittinen merkitys. Toki pääasia on valita kullekin kunnalle valtuutetut, jota kautta kunnan poliittinen ja toiminnallinen linja muotoutuu. Mutta kyse on myös muusta. Monen äänestäjän mielestä maamme nykyinen hallitus ei ole onnistunut toiminnassaan toivotulla tavalla. Kilpailukykysopimus on kurittanut palkansaajia, sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta on virinnyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia eikä liikenteenkään rahoitusuudistus suurta hurraata saanut. Esimerkkejä kansalaisia hämmentäneistä hallituksen tekemisistä on useita muitakin, mutta niitä on turha ajan ja tilan puutteen vuoksi käydä tässä läpi. Media on pitänyt niitä esillä viimeisen vajaan kahden vuoden ajan. Vuoden 2015 kevään eduskuntavaaleissa kolmen sittemmin hallitukseen nousseen puolueen yhteinen kannatusprosentti oli 57. Sillä sai aikaan riittävän vahvan enemmistöhallituksen, mutta kaikki ei tosiaan ole mennyt keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen suunnitelmien mukaan. Yleisradion alkuvuoden gallupin mukaan hallituspuolueiden yhteinen kannatus oli enää 46,2 prosenttia. Siis yli 10 prosenttiyksikköä vähemmän eduskuntavaalitulokseen verrattuna. Jos tämän suuntainen tulos näkee päivänvalon myös kuntavaaleissa, sen voi tulkita epäluottamuslauseeksi maan hallitukselle. Hallitus itse yrittää lähteä kuntavaaleihin kiillotetuin kilvin. Lupauksen mukaan leikkauksia valtion budjettiin ei enää tällä vaalikaudella tehdä eikä työmarkkina-asioihin kuulemma kosketa pitkällä tikullakaan. Aika näyttää… Jos hallitus on sanansa mittainen, olisi voinut kuvitella avoimen poliittisen kulttuurin nimissä, että se olisi pitänyt odotetun puoliväliriihensä jo ennen kuntavaaleja. Nyt hallitus on lykännyt riihensä huhtikuun lopulle. Perusteltu kysymys siis on, tuleeko riihestä kuitenkin jotain sellaista ulos, jota ei ole viisasta kertoa ennen kuntavaaleja. Puoliväliriihi on merkittävä etappi hallituksen työskentelyssä, koska siinä on tarkoitus tehdä viimeiset suuret linjaukset, mitä hallitus aikoo vielä tehdä tällä vaalikaudella. Voi olla, että kuntavaaleista tulee sellainen tulos, joka pakottaa hallituksen reivaamaan politiikkaansa ajatellen ensi vuoden maakuntavaaleja ja vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Jos siis on tuntenut tyytymättömyyttä maan hallituksen toimintaan, kannattaa käydä huhtikuussa äänestämässä. Yhtä tärkeää se on myös silloin, jos hallituksen toimet ovat tyydyttäneet. Tärkeintä on, että kuntavaaleista saadaan mahdollisimman demokraattinen tulos. Näin tapahtuu, kun äänestysprosentti nousee mahdollisimman korkeaksi. Kuntavaaleissa ehdokaskin löytynee helpommin kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa. Onhan kunnassa ehdokkaita paljon enemmän, osa henkilökohtaisiakin tuttuja ja itse asiat läheisempiä kuin valtakunnan politiikassa. Harmillista suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä on aina ollut se, että ne joiden asiat vaatisivat eniten korjaamista, käyttävät äänioikeuttaan kaikkein passiivisimmin. Tämä ei tarkoita, etteikö heidän asioita pidä edistää niin kunnissa kuin valtakunnassa, mutta vielä paremmin se onnistuisi heidänkin myötävaikutuksellaan. Jos äänestysprosentti saataisiin Suomessa nousemaan vaaleissa kuin vaaleissa nykytasosta vaikkapa 10–15 prosenttiyksiköllä, sillä saattaisi olla merkittävä vaikutus myös poliittisten voimasuhteiden kannalta. Mutta jossittelu ei auta, vaan se äänestäminen. Sisällöllisesti SAK:n kuntavaalitavoitteet lähtevät kunnan elinvoimaisuuden parantamisesta. Järjestön valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti myös kunnissa on tehtävä töitä paremman talouden ja uusien työpaikkojen eteen. SAK:n koko kuntavaaliohjelma sekä kuntavaaliesitteet suomeksi ja ruotsiksi löytyvät osoitteesta www.sak.fi/kuntavaalit . Reitti_3_2017.indd 29 Reitti_3_2017.indd 29 15.3.2017 11.41 15.3.2017 11.41
Reitti 30 8 x vinkit hyvään uneen Tee elämästäsi sopivan aktiivista Aktiivinen työja vapaa-aika on hyväksi unelle, kunhan et sorru liialliseen suorittamiseen. Jos käyt ylikierroksilla, sinun on vaikea rentoutua ennen nukkumaanmenoa. Juo riitt ävästi päiväsaikaan Vähennä juomista iltaa kohti. Jos illalla juo paljon, yöllä joutuu ehkä käymään vessassa useamman kerran. Varsinkin vaihdevuosi-iän jälkeen monen pitää muutenkin Rauhoita iltasi Toiset rentoutuvat nopeasti, toiset tarvitsevat siihen enemmän aikaa. Lopeta työnteko ja muu suorittaminen vähintään 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Puhelimen ja tietokoneen käyttö sekä sosiaalisessa mediassa pörrääminen aktivoivat sosiaalisesti ja fysiologisesti. Anna itsellesi lupa tehdä kivoja asioita Hyvä mieli on unen kannalta tärkeää. Mikä irrottaa sinut iltaisin päivän kiireistä? Mistä saat hyvää mieltä? Se voi olla vaikkapa lukeminen, television katselu tai perheen kanssa seurustelu. Tee makuuhuoneesta levon tyyssija Unta houkutteleva huone on rauhallinen, viileä, pimennetty ja tarkoitettu pääosin nukkumiseen. Makuuhuone saa olla ajaton vyöhyke, joten siirrä kello pois näkyviltä. Mene vuoteeseen uneliaana Jos mielessäsi alkaa pyöriä häiritseviä ajatuksia, rentouta itseäsi. Voit opetella jonkin mindfulnesstai rentoutusmenetelmän tai käyttää mantraa, kuten Nyt saa hellittää. Jos et saa unta, nouse sängystä Ajattele, että et ollutkaan vielä riittävästi rauhoittunut. Tee hetken aikaa samoja mukavia asioita, joita teit ennen nukkumaanmenoa. Myös äänikirjan kuuntelu voi rauhoittaa, ja se onnistuu pimeässäkin. Ethän selaile puhelintasi: se karistaa unet tehokkaasti. Hyväksy, ett ä et aina nuku hyvin Huonosti nukuttu yö ei ole katastrofi . Elämän ei tarvitse olla täydellistä, ei myöskään nukkumisen. Vinkit on julkaistu Työterveyslaitoksen verkkolehdessä 2.9.2016. Asiantuntijana jutussa on erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. 8 x VINKIT HYVÄÄN UNEEN 1 Tee elämästäsi sopivan aktiivista Aktiivinen työja vapaa-aika on hyväksi unelle, kunhan et sorru liialliseen suoritt amiseen. Jos käyt ylikierroksilla, sinun on vaikea rentoutua ennen nukkumaanmenoa. 2 Juo riitt ävästi päiväsaikaan Vähennä juomista iltaa kohti. Jos illalla juo paljon, yöllä joutuu ehkä käymään vessassa useamman kerran. Varsinkin vaihdevuosi-iän jälkeen monen pitää muutenkin käydä vessassa noin kerran yössä. 3 Rauhoita iltasi Toiset rentoutuvat nopeasti, toiset tarvitsevat siihen enemmän aikaa. Lopeta työnteko ja muu suoritt aminen vähintään 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Puhelimen ja tietokoneen käytt ö sekä sosiaalisessa mediassa pörrääminen aktivoivat sosiaalisesti ja fysiologisesti. 4 Anna itsellesi lupa tehdä kivoja asioita Hyvä mieli on unen kannalta tärkeää. Mikä irrott aa sinut iltaisin päivän kiireistä? Mistä saat hyvää mieltä? Se voi olla vaikkapa lukeminen, television katselu tai perheen kanssa seurustelu. 5 Tee makuuhuoneesta levon tyyssija Unta houkutt eleva huone on rauhallinen, viileä, pimennett y ja tarkoitett u pääosin nukkumiseen. Makuuhuone saa olla ajaton vyöhyke, joten siirrä kello pois näkyviltä. 6 Mene vuoteeseen uneliaana Jos mielessäsi alkaa pyöriä häiritseviä ajatuksia, rentouta itseäsi. Voit opetella jonkin mindfulnesstai rentoutusmenetelmän tai käytt ää mantraa, kuten Nyt saa hellitt ää. 7 Jos et saa unta, nouse sängystä Ajatt ele, ett ä et ollutkaan vielä riitt ävästi rauhoitt unut. Tee hetken aikaa samoja mukavia asioita, joita teit ennen nukkumaanmenoa. Myös äänikirjan kuuntelu voi rauhoitt aa, ja se onnistuu pimeässäkin. Ethän selaile puhelintasi: se karistaa unet tehokkaasti. 8 Hyväksy, ett ä et aina nuku hyvin Huonosti nukutt u yö ei ole katastro? . Elämän ei tarvitse olla täydellistä, ei myöskään nukkumisen. Vinkit on julkaistu Työterveyslaitoksen verkkolehdessä 2.9.2016. Asiantuntijana jutussa on erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. Reitti 30 Reitti_3_2017.indd 30 Reitti_3_2017.indd 30 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 31 P V A P A L A H O H A W K A N A R K I A P R E S I I S L E P O U S V A R E L L U O L I N K I I A K A S I T T U T I N A A L M U O A U A S U T I L U N N I S I R O E L I A S L P S O T K U E M M A T K T E O S L A S E R S O A U O I T S E K U L H O J E E P K I U A S Ä S S Ä I N T I A S O T U O H U I N T O H E L O I N T I I I N N O K A S I A/I N L A J I I R T I K A S S I D I O N M A A T E N S I N E N K E L I R Y M/T I S E V Ä N O I N A L A S N U T U T Menoon mukaan sivun 26 ristikon ratkaisu: Ristikko Vuosikokoukset Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 2 /2017 Nyt Reitt i-lehti tempun teki, kun ristikko palkinnon pois veti/ Oli eläkemummon illan ratt o, tuli siihen nyt siis katt o / Ei ristikkoa viitsi ratkoa, kun palkkiosta ei ole toivoa. Näin runoili Pirkko palautt eessaan. Kiitos Pirkolle ja 25 muulle, jotka laitt oivat palautett a edellisestä lehdestä. Ristikkoa kannatt aa edelleen ratkoa omaksi iloksi, mutt a halusimme ett ä kaikilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua arvontaan. Siksi siis palautt een antaminen on arpa 20 euron arvontaan. Tällä kertaa palkinto menee Aila Häätylälle Espooseen. Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistys Aika 13.4.2017 kello 11.00 Paikka PAUn toimisto, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Toivotamme yhdistyksen jäsenet tervetulleeksi kokoukseen. Vaasan osasto Aika 28. 3 2017 klo 17.00 Paikka Jakelukeskus, Meijerinkatu 2-4, 65100 Vaasa Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja suunnitt elemaan yhdessä tulevaa! Vaasan osaston huvilavaraukset Huvilavaraustoiveet (kesä, heinä ja elokuu) tulee toimitt aa KIRJEITSE maaliskuun loppuun mennessä osoitt eella: PAU Vaasan osasto/ Huvilavaraus, PL 4711, 65101 Vaasa. Kirjeeseen tulee laitt aa: Nimi, yhteystiedot ja haett ava aika. Toimikunta käsitt elee määräaikaan mennessä tulleet hakemukset huhtikuun alussa ja ilmoitt aa niistä henkilökohtaisesti. Osastojen muut tiedott eet LUKIJAN KUVA Lea Hirvikallio Lieksasta lähetti kuvan reitiltään. ”Lunta on vielä paljon täällä itärajalla”, hän kertoo. Reitti_3_2017.indd 31 Reitti_3_2017.indd 31 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 32 På svenska Risker med partiell förtida ålderspension Jag är född 1957 och arbetar som en förman. I samband med pensionsreformen avlägsnades deltidspension och partiell förtida ålderspension inleddes i stället. Vad gäller denna pension och fi nns det några risker i den? OVE? Det är möjligt att ta ut partiell förtida ålderspension (OVE på fi nska) från 61 års ålder. Man kan ta ut en fj ärdedel (25 %) eller hälft en (50 %) av pensionen som har tjänats in till slutet av året som föregår pensionens inledning. Procentandelen kan ändras en gång från 25 % till 50 %. Tre månader eft er pensionens inledning är det dock inte möjligt att upphävas. Det är i någon mån riskabelt att ta ut pensionen innan ålderspensionens åldersgräns. Då kan den slutliga ålders pensionen minskas beständigt. Om partiell förtida ålders pension tas ut före den egna lägsta ålders pensionsåldern, minskas den del som tas ut 0,4 procent för varje förtida månad. Minskningen är bestående. Som svar till frågan av en förman som är född 1957 och vars lägsta ålderspensionsålder är 63 år och 9 månader: Om han tar ut partiell förtida ålderspension vid åldern 61 år 9 månader, dvs. två år innan den lägsta ålderspensionsåldern, skärs hans partiell förtida ålderspension be ständigt med 9,6 procent. Därtill justeras pensionen neråt med livlängdskoeffi cienten. Exempel; om baspensionen skulle vara 1600 euro och personen skulle ta ut 50 % av OVE dvs. 800 euro. Från detta avdras 24 månader x 0,4 % = 9,6 procent, 76,80 euro, 800 76,80 = 723,20. Från denna summa avdras ännu livslängdskoeffi cienten, cirka 50 euro. Så blir permanent partiell förtida ålderspension cirka 677 euro. Detta betyder att förtiden minskar pensionen permanent cirka med 125 euro. Vid sidan av partiell förtida ålderspension kan man ändå fortsätta arbeta i heltid eller deltid och på så sätt tjäna in mera ålderspension. Arbetsgivaren behöver inte veta av partiell förtida ålderspension och det är inte nödvändigt att arbeta samtidigt med partiell förtida ålderspension. En annan risk anknyter sig till permittering och uppsägning. Om du börjar arbeta i deltid och om du blir uppsagd, bestäms arbetslöshetsdagpenningen på grund av deltidsarbetet. Ännu större blir risken om arbetstiden minskar till färre än 18 timmar per vecka. Om man arbetar mindre än 18 timmar om veckan för ett halvt år, faller man helt utanför inkomst relaterad dagpenning. Å andra sidan lönar det sig att minnas den goda sidan av ärendet. Vid sidan av partiell förtida ålderspension kan man bli betalt full arbetslöshetsdagpenning om villkoren för den fylls. Så till exempel en person som är på extra dagar av arbetslöshetsskydd kan ta ut partiell förtida ålderspension samtidigt med full inkomstrelaterad dagpenning. Synlighet av arbetsskift sförteckning på arbetsplatsen Hos oss bearbetas arbetsskift sförteckningar för fyra veckor per en gång. Redan för länge har vi i kaff ebordet diskuterat om när ska arbetsskift förteckningen visas till oss. Ibland får vi den en vecka före arbetsperioden börjar, ibland först på fredagen innan arbetsskift en börjar på måndag. Finns det någon bestämmelse för detta? EN GRUPP FRÅN SATAKUNDA Svaret fi nns i kollektivavtalet. Arbetsskift sförteckningen ska alltid vara i tillgång av arbetstagaren minst en vecka före inledning av arbetsperioden. Om man inte gör så, bryter arbetsgivaren kollektivavtalet. Saken ska alltid anmälas omedelbart till förtroendemannen som ska föra förhandlingar med arbetsgivaren för att fi xa ärendet. Ifall saken inte fi xas, ska ni kontakta huvudförtroendemannen och kräva sanktion för arbetsgivaren för avsiktlig och ständig brytning mot kollektivavtalet. Fördelning av årssemester Vi har i arbetsplatsmötet tagit upp fördelningen av årssemestern för att folk skulle orka bättre då de inte skulle behöva arbeta så lång tid enhetligt. Folk skulle vilja ha rejäla semestrar på sommaren och inte fördela semestrarna i fl era perioder. Kan arbetsgivaren fördela våra semestrar på sommaren i fl era delar? SOMMARENS BARN Sommarsemester och vinterlov ska givas enhetligt. 24 var dagar av årssemestern ska placeras på semesterperioden mellan 2.5.–30.9. En person som arbetar på Posti och som har en sk. lång semester ska ha semester under semesterperioden minst 36 vardagar. Övrig del av semestern ska man ha senast till början av den nästa semesterperioden. Arbetstagaren och arbetsgivaren kan avtala att arbetstagaren har semesters som varar över 12 vardagar i en eller i fl era perioder. Därtill kan man avtala att den del av semestern som varar över 12 vardagar hålls senast inom ett år från slutet av semesterperioden. Före bestämning av semesterns tidpunkt ska arbetsgivaren ge arbetstagaren en chans att ge sin opinion om semesterns tidpunkt. Om arbetsgivaren bestämmer semesterns tidpunkt ska denne anmäla detta till arbetstagaren minst en månad före inledning av semestern. Det är i någon mån riskabelt att ta ut pensionen innan ålderspensionens åldersgräns. Reitti_3_2017.indd 32 Reitti_3_2017.indd 32 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 33 In English Reitti 33 Risks of partial early old-age pension I am a supervisor born in 1957. Th e pension reform caused removal of part-time pension and introduced partial early oldage pension. What is this pension all about and what risks are involved? OVELLEKO? You can become a partial early old-age pensioner (OVE) at the age of 61. You can draw pension 25 or 50 per cent from the pension accrued until the end of previous year before start of pension. Aft er start of pension you can change percentage once from 25 to 50. However, aft er three months from beginning you can no more discontinue it. Drawing pension before old-age limit does involve some risk. Final old-age pension might decrease permanently. If you draw OVE before your own lowest old-age limit, future payments are permanently decreased by 0.4 per cent for each advanced month. Th e lowest old-age limit of the supervisor in question born 1957 is 63 years 9 months. If he/she chooses to draw OVE at the age of 61 years 9 months, ie two years before his/ her lowest old-age limit, his/her OVE will be cut permanently by 9.6 per cent. In addition, decrease based on life expectancy coeffi cient is made. Example: Basic pension is 1600 euros and 50 per cent of OVE 800 is drawn. Th e decrease for 24 months x 0.4 percent is 9.6 percent, ie 76.80 euros. 800 – 76,80 = 723,20. In addition the eff ect of life expectancycoeffi cient is about 50 euros. So OVE would be permanently about 677 euros. Th e advancing would permanently cut pension by 125 euros. However, it is possible to continue whole time or part time work alongside OVE and thus accrue more old-age pension for oneself. It is neither necessary to tell of OVE to your employer nor be ashamed of it. Another risk is involved in layoff or dismissal. If you change to work part-time and you will be dismissed, unemployment allowance is determined by the part-time job. Still bigger risk is involved in dropping working hours below 18 hours. If you work for more than half a year less than 18 hours per week, you will be totally dropped outside the scope of earningsrelated unemployment benefi ts. On the other hand, there is a positive side. Alongside drawing OVE you are entitled to unemployment allowance without deductions, provided conditions of access are fulfi lled. E.g. if you are on the additional days of unemployment allowance, you may choose OVE and receive full earnings-related allowance at the same time. Putt ing shift list visible Our shift list is made for four weeks working period. We have been long discussing over coff ee break table about when the shift list must be put to be seen for us. Sometimes it has been put one week before beginning of work period to be seen, sometimes only on Friday aft er the work period has started on Monday? What is the correct practice? EMPLOYEES FROM SATAKUNTA Th e answer is in the collective labour agreement. Th e shift list must be visible to the employee at least one week before the start of the work period. If not done so, the employer is guilty of an infringement of the collective agreement. Th e matter must always be notifi ed to the shop steward who must negotiate with the employer to correct the situation. If the matter is not solved, you must contact the chief shop steward and require the employer sanctions for continuous wilful violation of the collective agreement. Allocation of annual leave In our work place meeting a question is raised of allocation of annual leave to several parts in time. Supposedly this allocation should ensure better coping at work by avoiding long continuous leave periods. Our folks would like to spend decent summer holidays and are not willing to allocate their leaves to several parts. Can employer chop up our holidays to several parts? SUMMER CHILD Summer leave and winter leave must be given as continuous periods. From annual leave 24 week days must be given during holiday season between 2.5. – 30.9. Th ose with sc. long holidays in Posti are entitled to at least 36 weekdays during one holiday season. Th e rest of the holiday must be given latest until the beginning of next holiday season. Employee and employer may agree that the employee spends the part of holiday exceeding 12 weekdays in one or several periods. In addition, it is possible to agree on spending the part of holiday exceeding 12 weekdays latest within one year aft er the end of holiday season. Before determining the timing of the holiday, the employer must grant the employees an opportunity to express their views on the timing. When determining the timing of the holiday, the employer must notify the employees of this no l ater than one month before the start of the holiday. Drawing pension before old-age limit does involve some risk. Reitti_3_2017.indd 33 Reitti_3_2017.indd 33 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 34 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 34 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 (1.5.–31.8. ma–to 9–15, pe 9–14) OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00 to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. 1 Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä. Tämä koskee sekä irtisanottuja että Uusi Polku-paketin vastaanottaneita. Myös osa-aikaistetuilla soviteltua päivärahaa hakevilla tulee olla työnhaku voimassa, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa. Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit tehdä sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi . Asiointi tapahtuu verkkopankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. 2 Täytä ansiopäivärahahakemus oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Hakemus täytetään takautuvasti ensimmäisellä kerralla kahden viikon ajalta ja jatkossa joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Huomioithan, että etuutta voi hakea enintään kolme kuukautta taannehtien, jotta hakemuksesi ei vanhene. 3 Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdollinen muutosturva, Uusi Polku-korvaus tai muu erillinen kertakorvaus. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polkusopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivu toimisesta yritystoiminnasta. Jos jäät tyött ömäksi 4 Työttömyyden alkaessa saatat haluta tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/ verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Oikaisu Reitt i-lehdessä 2/2017 ilmoitett uihin kassan palveluaikoihin Kassan puhelinpäivystysajat muutt uivat 1.3.2017 alkaen: maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin päivystykseen voi soitt aa klo 13.00-15.00 ja torstaisin klo 9.00-11.00. Kassan asiakaspalvelupisteen aukioloaika pysyy samana. Palvelupisteestä saa neuvontaa ajalla 1.1. 30.4.2017 ja 1.9 31.12.2017 maanantaista perjantaihin klo 9-15 sekä kesäaikaan 1.5 31.8.2017 maanantaista torstaihin klo 9-15 ja perjantaisin klo 9-14.00. Oikaisu Reitti_3_2017.indd 34 Reitti_3_2017.indd 34 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 35 Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Ree R R it it it it it it it it it it itt itt itt itti ti ti ttti ti ti ti ti tti tttttt 35 35 35 35 35 3 3 3 35 35 3 35 35 35 35 35 35 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset Vastaa 7.4. mennessä & voita 20 € Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi! Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. PALAUTEKORTTI 3 | 2017 Reitti_3_2017.indd 35 Reitti_3_2017.indd 35 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42
Reitti 36 LA2 Posti Ab Posti Green EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä jos toisen 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA Reitti_3_2017.indd 36 Reitti_3_2017.indd 36 15.3.2017 11.42 15.3.2017 11.42