Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2023 Kiitos Rovaniemelle upeista talvipäivistä 6 Yt-lain rikkomisesta iso lasku Palkat nousivat tarkista uusi palkkasi 12 Oikeusapu on arvokas jäsenetu 18 Perehdytystä ja työnopastusta ei pidä unohtaa 22 10 Reitti_3_2023.indd 1 Reitti_3_2023.indd 1 14.4.2023 12.26 14.4.2023 12.26
3 2 Reitti 3 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuvassa Talvipäivien talkoolaisia, vasemmalta Jyrki Sutinen, Anja Herva, Martti Määttä, Inkeri Kemppainen, Aarne Kiviniemi ja Mikko Virolainen. Kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 4 8.5. 31.5. 5 7.8. 30.8. 6 11.9. 4.10. 7 23.10. 15.11. 8 27.11. 20.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Upeat talvipäivät Rovaniemellä 10 Yt-lain rikkominen maksoi Avarnille yli 219 000 euroa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Uudet palkkataulukot 18 OIkeusapu on arvokas jäsenetu 21 Sami Lipsasesta PunaMusta Directin pääluottamusmies 22 Perehdytys ja työnopastus 23 Turun esityötehtaassa työpaikkakoulutus on vastuutettu selkeästi 25 Joustovapaa, mitä se on? 28 Voisiko työajan lyhentäminen toimia? 30 Jag behöver inte vara medlem, jag får ju alla fördelar ändå 31 Muokattu työ on työntekijälle aina vapaaehtoista 32 Ristikko 33 PUHETTA TALOUDESTA Elina Pylkkänen 34 Osastojen mökkejä vuokrataan kaikille jäsenille 36 MENOON MUKAAN 37 KIRJA : Omistajan tahto 38 Rättshjälpen är en värdefull medlemsförmån 40 Legal assistance is a valuable membership benefit 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 43 Muutosilmoitukset 6 21 23 Reitti_3_2023.indd 2 Reitti_3_2023.indd 2 14.4.2023 12.26 14.4.2023 12.26
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Pian alle puolet kuuluu liittoon? Huom! Seuraavan Reitin deadline on 8.5. Lehti ilmestyy 31.5. Pä äk ir jo it us T yöja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi 12.4. tutkimuksen palkansaajien järjestäytymisasteesta, jonka tulokset ovat hälyttäviä. Vuoden 2021 lopussa edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten järjestäytymisaste on 54,7 %. Naisten järjestäytymisaste oli 60,9 % ja miesten vain 48,5 %. Korkein järjestäytymisaste on julkisissa palveluissa (76,7 %) ja teollisuudessa (63,4 %). Pienin vastaavasti yksityisillä palvelualoilla (41,6 %). Liittojen jäsenistä reilu 30 % luokitellaan varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät. He eivät olleet siis TEM:n järjestäytymistutkimuksessa mukana. TEM on tehnyt vastaavia tutkimuksia 1980-luvulta lähtien. Aiempien tutkimusten yhtenä oletuksena on ollut, että järjestäytyminen vaihtelee suhdanteiden mukaan. 1990-luvun lama ei heikentänyt ammattiliittojen asemaa ja järjestäytymistä, vaan päinvastoin työpaikan menetyksen ja työttömyysuhan alla lisäsi sitä. Vuonna 1994 edunvalvonnan piirissä olevien järjestäytymisaste oli 78,5 %. 1990-luvun puolivälin jälkeen järjestäytyminen lähti tasaiseen laskuun, jonka yhtenä selittävänä tekijänä on YTK-työttömyyskassan synty. Palkansaajat eivät järjestäytyneet samalla tahdilla enää ammattiliittoihin, vaan pelkkään työttömyyskassaan. YTK-kassa perustettiin vuonna 1992, jolloin kassaan liittyi 17 000 jäsentä. Nyt kassassa on 524 000 jäsentä. Tämä kaikki on pois ammattiliitoilta ja työntekijöiden edunvalvonnasta. Edunvalvonnan piirissä olevien järjestäytymisasteen lasku on ollut nopeaa. Vuonna 2009 TEM:n tutkimuksen mukaan järjestäytymisaste oli vielä 68,3 %, nyt enää 54,7 %. Myös Tilastokeskus on kysynyt ammatillista järjestäytymistä työvoimatutkimuksen yhteydessä vuosina 1995, 1998, 2001 ja sen jälkeen vuosittain. Tilastokeskuksen luvut ovat vielä tylymmät. Vuonna 1995 yhteensä 73,3 % palkansaajista kuului liittoon, vuonna 2021 enää alle puolet 49,9 %, osa-aikaisista työntekijöistä vain 37,9 % ja alle 30-vuotiaista nuorista vain 29,9 %. Vaikka PAUn osalta järjestäytymisaste on huomattavasti korkeammalla tasolla, ei meilläkään ole mitään syytä tuudittautua siihen, että työntekijät järjestäytyvät. Työntekijöiden palkankorotuksista ja työehdoista ei neuvottele kukaan muu kuin ammattiliitto. Ja jos jäseniä ei enää ole, häviää liitoilta neuvotteluvoima. Käytännössä tämä tarkoittaa työehtojen heikentämistä. < JUHA PÖYRY Reitti_3_2023.indd 3 Reitti_3_2023.indd 3 14.4.2023 12.26 14.4.2023 12.26
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Henkilöstörahastoa koskeva laki muuttui Henkilöstörahastoa koskeva laki uudistui huhtikuun alussa. Lakimuutosten tavoitteena on lisätä rahastojen määrää. Työntekijöiden kannalta merkittävä uudistus on työntekijän oikeus saada rahasto-osuutensa mukaan, jos hän vaihtaa työpaikkaa toiseen paikkaan, jossa myös on käytössä henkilöstörahasto. Tällä uudistuksella pyritään houkuttelemaan myös uusia, ensimmäisiä työntekijöitään rekrytoivia yrityksiä ottamaan henkilöstörahasto käyttöönsä, jolloin työntekijät voivat siirtyä uuteen yritykseen työsuhde-etujaan heikentämättä. Henkilöstörahastojen määrä on Suomessa vielä vähäinen: vuonna 2022 rahastoja oli yhteensä noin kolmesataa ja niiden yhteenlaskettu pääoma oli runsaat 600 miljoonaa euroa. Määrä on kuitenkin kasvussa. Henkilöstörahasto kohtelee työntekijöitä tasaarvoisesti, sillä sen käyttöönoton jälkeen yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat automaattisesti rahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Rahastosta on myös verotuksellista hyötyä sekä työnantajalle että työntekijöille. Postin henkilöstörahastosta saat lisätietoja jäsenpalvelusta: Elite Palkitsemispalvelut Oy, puh. 020 155 8660, jasenpalvelu@eabgroup.fi Duunariköyhyys lisääntyy Tuoreiden tutkimustulosten mukaan useampi kuin joka kymmenes (11 %) duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Köyhyysriski on suurin palveluja myyntityössä. Tämä käy ilmi SAK:n Kantar Publicilta tilaamasta aineistosta, johon vastasi 1009 suorittavaa työtä tekevää palkansaajaa helmi-maaliskuussa 2023. Sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari arvioi, että palkansaajien reaaliansioiden voimakas lasku selittää osittain duunariköyhyydestä saatuja tuloksia. Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen. Tehdyillä palkkaratkaisuilla on pyritty kuromaan ostovoiman heikentymistä, mutta inflaatio on ollut liian kova, jotta kuilu olisi pystytty täysin kuromaan umpeen. Eniten kärsivät ne, joilla ei ole kertynyt säästöjä, vaan kaikki tulot menevät elämiseen. Reitti_3_2023.indd 4 Reitti_3_2023.indd 4 14.4.2023 12.26 14.4.2023 12.26
5 4 Jäsenetuna tietoturvaa F-Securelta F-Secure antaa PAUn jäsenille 25–50 euron suuruiset alennukset SAFE, FREEDOM VPN ja ID PROTECTION -tuotteistaan. F-Securen kattavan tietoturvan voit ostaa ja asentaa kaikille digilaitteillesi liiton verkkosivulta löytyvistä linkeistä. Linkit löytyvät osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/ jasenedut. Alennetut hinnat saa esiin syöttämällä sivulla olevaan kenttään kampanjakoodin SAK15FSetu. Kyseessä on jatkuva etu. Kun olet kertaalleen hankkinut tuotteen alennetulla hinnalla, etu on voimassa myös seuraavina vuosina. Jos sinulla on entuudestaan normaalihintainen F-Securen tuote ja haluat hyödyntää alennuksen, onnistuu etukoodin hyödyntäminen luomalla uusi käyttäjätili. Tarvittaessa tähän voit pyytää apua F-Securen asiakastuesta 09 4245 4493 (arkisin kello 8–18). Posti julkaisi uuden henkilöstöpolitiikan Posti-konsernin uuden henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Posti-konserni kunnioittaa ja noudattaa työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimii vastuullisesti kaikessa toiminnassaan koko konsernissa. Henkilöstöpolitiikan tarkoituksena on asettaa raamit henkilöstöä koskeville prosesseille ja käytännöille sekä ohjeistaa käyttäytymisestä yritystä ja muita työntekijöitä kohtaan. Politiikka antaa yleiskuvan Postin sitoutumisesta henkilöstöön ja se kattaa Posti-konsernin yritysten henkilöstö-, terveysja turvallisuuskäytäntöjä. Henkilöstöpolitiikka on julkaistu osoitteessa: www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/henkilostopolitiikka. Posti jakaa osinkoa 31,7 miljoonaa Sanomalehdet lopettavat sunnuntain paperilehtiä Karjalainen, Kaleva ja Ilkka Pohjalainen ilmoittivat lopettavansa sunnuntain paperilehden. Kustantajien mukaan muutoksen taustalla on rajusti kohonneet painoja jakelukustannukset sekä kuluttajakäyttäytymisen muutos. Myös Keskipohjanmaata ja Kainuun Sanomia julkaiseva Hilla Group ilmoitti, että lehdet ilmestyvät jatkossa painettuina tiistaista lauantaihin. Keskipohjanmaa on aiemmin ilmestynyt päivittäin, kun taas Kainuun Sanomat luopui sunnuntainumerosta jo vuonna 2015. Suomessa ilmestyy noin 250 sanomaja kaupunkilehteä. Niistä 40 on vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä päivälehtiä. Sanomalehtien määrä on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna edelleen poikkeuksellisen suuri. Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas päivitetty vuodelle 2023 Keikkatyöläisen sosiaaliturvaoppaasta on ilmestynyt uusi versio, jonka tiedot on päivitetty vuodelle 2023. Oppaasta löytyy ajantasaista tietoa esimerkiksi keikkatyöläisen eläketurvasta, perhevapaista ja työttömyysturvasta. Opas on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät keikkaluonteisesti ja saattavat yhdistellä työsuhteista työtä, yrittäjänä työskentelyä ja omaa työtä, esimerkiksi apurahalla työskentelyä. Siinä kerrotaan, miten Suomen sosiaaliturva toimii, kun välillä on töitä, välillä ei. Keikkatyöläisen sosiaaliturvaoppaan voit ladata osoitteesta www.sak.fi/aineistot/julkaisut/keikkatyolaisen-sosiaaliturvaopas. Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 3.4. jakaa osinkoa valtiolle vuoden 2022 tuloksesta 31,7 miljoonaa euroa. Uusina jäseninä Postin hallitukseen valittiin hallitus ammattilainen Anni Ronkainen ja operatiivinen johtaja Stefan Svensson. Ronkainen on toiminut johtotehtävissä mm. Keskossa ja Googlessa, Svensson verkkokauppa Nellyssä. Harri Hietala ja Per Sjödell ilmoittivat, että he eivät ole enää käytettävissä Postin hallitukseen. Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Sanna Suvanto-Harsaae. Valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen jatkaa Postin hallituksessa henkilöstön edustajana. Kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston puheenjohtajana valittiin jatkamaan Aki Lindén. Reitti_3_2023.indd 5 Reitti_3_2023.indd 5 14.4.2023 12.26 14.4.2023 12.26
7 6 Upeat talvipäivät Rovaniemellä PAUn XXVII talvipäivät pidettiin huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna Rovaniemellä, jota Suomen arktiseksi pääkaupungiksikin kutsutaan. Rovaniemi oli talvipäiville oiva valinta ja järjestelytkin saivat jäseniltä kiitosta. N apapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitseva Rovaniemi on Lapin maakuntakeskus, yliopistokaupunki sekä perinteinen urheiluja kulttuurikaupunki. Vaikka Rovaniemen asukasluku on vain 63 000, on se pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Eikä Rovaniemestä puhuttaessa sovi unohtaa tietenkään Joulupukin Pajakylää, jossa vierailee vuosittain yli 500 000 joulun ystävää ympäri maailmaa. Rovaniemen osasto oli rakentanut talvipäivät tuttuun ja turvalliseen muottiin. Viikonlopun päätapahtumat pidettiin Santa`s Hotel Santa Clausissa. Avajaisten lisäksi ohjelmassa oli messuosasto, jakelun ja käsittelyn ammattiryhmäpalaverit, eläkeläisten tilaisuus, iltajuhla sekä työehtoklinikka. Liikunnan iloista pääsi nauttimaan keilailussa ja ämpärigolfissa. Jyrki Sutinen toi talvipäivien avajaisiin yllätysvieraan, itse joulupukin. SelfieiTEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Iltajuhlassa menosta vastasi teeman mukaisesti paikallinen coverbändi The Bilebändi. Bändin solistina klassikkoja tulkitsi Laura. 6 Reitti_3_2023.indd 6 Reitti_3_2023.indd 6 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
7 6 Talvipäivien tuloksia Keilaus miehet: Tulos: Jari Roininen, Kuopion osasto 121 Jukka Heiskanen, Kuopion osasto 112 Juha Eronen, Kuopion osasto 109 Matti Salo, Länsi-Suomen osasto 99 Jari Ailasmaa, Länsi-Suomen osasto 77 Pekka Huusko, Kuopion osasto 77 Keilaus naiset: Linda Kumpulainen, Kuopion osasto 98 Tiina Väisänen, Kuopion osasto 93 Satu Siponen, Kuopion osasto 85 Ämpärigolf: Sanna Niemelä, Pirkanmaan osasto 210 pistettä Miro Niska, Pirkanmaan osasto 180 pistettä den perusteella pukki oli takuuvarmasti viikonlopun kuvatuin kohde. Ja olihan arvovaltaisia vieraita avajaisissa muitakin. Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio toivotti postilaiset kaupungin puolesta tervetulleeksi. Myös kansanedustaja ja Lapin aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ehti vaalikiireiltään avajaisiin kertomaan muun muassa tuoreesta postilaista. Ojala-Niemelä esitti puheenvuorossaan huolensa myös kokoomuksen markkinaja kilpailupoliittisesta ohjelmasta, jonka mukaan postin jakaminen tulisi siirtää pois Postilta vapailla markkinoilla toimiville yrityksille. Nähtäväksi jää, kuinka eduskuntavaaleissa pääministeripuolueeksi noussut kokoomus lähtee tätä edistämään. Palkankorotukset ajankohtaisissa Avajaisten ajankohtaiskatsauksen piti liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Perusteellisessa katsauksessa Nieminen kertoi talven työmarkkinakierroksesta ja postialan palkkaratkaisusta, joka oli jo aiemmin sidottu kemian perusteollisuuden ratkaisuun. Työmarkkinakierrosta väritti myös SAK:n liittojen yhteinen koordinaatio, joka kulki nimellä #palkkaliitto. Liittojen yhteisenä tavoitteena oli saada Saksan teollisuuden palkkaratkaisun tasoiset palkankorotukset eli kahden vuoden aikana 8,5 % suuruiset korotukset. Palkankorotusten taso ei ollut lopulta kuitenkaan sitä mitä yhteisesti tavoiteltiin. Palkkaratkaisun lisäksi Nieminen kävi läpi postilain muutoksia ja eduskuntavaaleja, jotka käytiin sattumoisin seuraavana päivänä. Avajaisissa riitti puhetta myös jakelumalleista, joita otetaan käyttöön kiihtyvällä vauhdilla ympäri Suomea. Ensi vuonna Joensuuhun Talvipäivien resepti on ollut vuosi vuodelta pääpiirteittäin sama, joskin ammattiryhmäpalaverit ovat kutistuneet käytännössä kahteen, nyt jakeluun ja käsittelyyn, joissa käytiin liiton toimitsijoiden ja pääluottamusmiesten johdolla läpi ajankohtaisia asioita, muun muassa palkitsemista, tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmaa sekä uutta muutosturvaa. Seuraavat talvipäivät, järjestyksessään jo 18. pidetään Joensuussa 16.17.3.2024. Ajatuksia ja ideoita ohjelmasta voi heittää vapaasti liiton toimistoille tai Itä-Suomen osastolle. Reitti_3_2023.indd 7 Reitti_3_2023.indd 7 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
9 8 Merja Juva, Hyvinkää 1. Onhan nämä korotukset pieniä inflaatioon verrattuna, mutta toisaalta jatkuuko inflaatio näin korkeana enää kauan? Kertakorvaus saattaa näyttää paremmalta mitä on, mutta oli sekin ihan hyvä. 2. Palkastani ei ole varaa paljon tinkiä. Pärjään kyllä palkallani, mutta toisaalta tilannettani helpottaa huomattavasti se, että asun yksin. Toisin kuin esimerkiksi yksinhuoltajan tilanne on varmasti kokonaan toinen. Minulla on kuitenkin hulppea laina, kun tuli hommattua oma asunto. Kyllä ylimääräisestä vastikkeestakin selviää, mutta sen jälkeen alkaa olla kyllä tiukkaa. 3. Osallistun ensimmäistä kertaa talvipäiville ja olen kohtuullisen tuore paulainen. Tämä oli minun ainoa mahdollisuus päästä käymään näin pohjoisessa. Täällä tuntuu olevan vähän kahtalaista porukkaa, juuri taloon tulleita ja sitten kymmeniä vuosia olleita. Jokaiselle olisi aina kuitenkin hyvä olla jotakin. Miro Niska, Orivesi 1. Korkeaan inflaatioon nähden palkankorotukset olivat pettymys, mutta olihan tämä kuitenkin paljon positiivisempi ratkaisu edellisiin korotuksiin verrattuna, joilla myytiin kiky-tunnit pois. 2. Tulot riittää tällä hetkellä juuri ja juuri. Joskus voi jäädä jotain säästöönkin. Miten itse elää ja käyttää rahansa liittyy myös toimeentuloon. Sähkön hinta on kolmikertaistunut, mutta eipä sitä sähköä tulee enää niin paljon käytettyäkään, kun ehdin olla vähemmän kotona pitkien työpäivien takia. 3. En olisi lähtenyt, jos en olisi järjestötoiminnassa millään tavalla mukana. Olen toimikunnan varajäsen. Joku liikunnallinen kesätapahtuma voisi olla myös hyvä, jossa olisi leikkimielisiä kilpailuja. Kaksi isoa tapahtumaa jäsenille vuodessa olisi hyvä. Tommi Raitanen, Turku 1. Hyvä, että meillä on palkankorotuksissa perälauta olemassa. Kertaerää ei ole mun aikana koskaan aiemmin maksettu, mutta se lämmittää vain hetken. Onneksi varsinaiset palkankorotukset oli kuitenkin tavallisia prosenttikorotuksia, eikä pelkkiä kertaeriä. 2. Tulen palkallani toimeen, mutta ei siitä juuri mitään sukan varteen jää. Tuollainen 250 euron palkan pudotus olisi kyllä ihan painajaismaista. Kun katsotaan hintojen jatkuvaa nousua maailmalla, niin esimerkiksi sähkön hinnan korotukset tuntuu meidän palkoissa ihan hirveästi. Jos tällainen hintojen nousu vain jatkuu, niin pian me emme tule palkalla enää toimeen. 3. Tapaan täällä hyviä ystäviä ja vanhoja kurssikollegoja, joita harvoin näkee. Kokousten lisäksi on yhteistä sosiaalista kanssakäymistä ja tuntuu, että näin kaukana oleva tapahtuma voisi olla hyvin pitempikin, siis oikeasti kaksipäiväinen, kun nähtävää on niin paljon. Olen täällä osaston edustajana velvollinen osallistumaan ammattiryhmän tilaisuuteen eli ei täällä oikein voi muihin tapahtumiin lähteä. Miksei kesäpäiviäkin voisi kokeilla, mutta riittääkö osanottajia ja mikä olisi sitten sopiva ajankohta? Nämä talvipäivät ovat joka tapauksessa erittäin hyvä tapahtuma. Talvipäivägallup 1 . Postialan palkankorotuksista päästiin maaliskuussa sopuun. Palkankorotusten taso noudattelee kemian perusteollisuuden ratkaisua. Korotukset pitävät sisällään prosenttikorotukset ja euromääräisen kertaerän. Mitä ajattelet palkankorotuksista? 2 . Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan useampi kuin joka kymmenes duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Duunaripalkansaajista 31 prosenttia arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä taloudellisesti käytännössä mahdotonta. Mitä tämä tarkoittaisi kohdallasi ja kuinka tulet palkallasi toimeen? 3. Talvipäivät ovat liiton suurin ja ainoa koko jäsenille suunnattu jäsentapahtuma. Osanottajamäärä on ollut kuitenkin tasaisessa laskussa. Mikä sai sinut lähtemään mukaan ja kuinka kehittäisit jäsentapahtumaa jatkossa? 8 Reitti_3_2023.indd 8 Reitti_3_2023.indd 8 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
9 8 Talvipäivägallup 1 . Postialan palkankorotuksista päästiin maaliskuussa sopuun. Palkankorotusten taso noudattelee kemian perusteollisuuden ratkaisua. Korotukset pitävät sisällään prosenttikorotukset ja euromääräisen kertaerän. Mitä ajattelet palkankorotuksista? 2 . Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan useampi kuin joka kymmenes duunarityötä tekevä on suuressa köyhyysriskissä. Duunaripalkansaajista 31 prosenttia arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä taloudellisesti käytännössä mahdotonta. Mitä tämä tarkoittaisi kohdallasi ja kuinka tulet palkallasi toimeen? 3. Talvipäivät ovat liiton suurin ja ainoa koko jäsenille suunnattu jäsentapahtuma. Osanottajamäärä on ollut kuitenkin tasaisessa laskussa. Mikä sai sinut lähtemään mukaan ja kuinka kehittäisit jäsentapahtumaa jatkossa? S atu Puustinen lähti vapaaehtoisesti Postilta vuonna 2016 ja pani heti tuulemaan. Hän kouluttautui ensin suutariksi ja heti perään ortopedisuutariksi. Myöhemmin Puustinen suoritti vielä jalkineja jalkinemestaritutkinnon. Nyt on meneillään yrittäjyyden ammattitutkinto, jonka paperit Puustinen saa kesäkuussa. Taannoin hän oli myös työharjoittelussa Lontoossa tunnetussa James Taylor & Sons liikkeessä, joka valmistaa perinteisiä mittatilausjalkineita. Oma kivijalkaliike Suutari Satupuu avattiin Varkaudessa syyskuussa 2018. SatuPuussa korjataan kenkiä ja jalkineita ja myydään Puustisen valmistamia käsitöitä. Tämän vuoden tammikuussa yritys sai uuden, paremman liikepaikan katutasosta. Nyt liiketilan neliöt ovat paremmassa hyötykäytössä. Kenkien valmistusta ja korjausta teen suutarilla, mutta paljon kotonakin omalla työhuoneella. Tiistait ovat kiireisimpiä päiviä, silloin suutaripuolen hommia en ehdi paljon tehdä. Firmaa pyöritän pääsääntöisesti yksin, Puustinen kertoo. Suutariliikkeen lisäksi Puustinen vetää laukkukursseja, nipsukukkarokursseja ja tuunausiltoja, joissa voi kokeilla suutarin hommia, fiksata vetoketjua, laittaa väriä rahapussiin, kenkiin jne. Puustisen uskomaton energia ja positiivisuus on vienyt postin jälkeen pitkälle. Satu on saanut yritykselleen Varkauden seudulla paljon positiivista julkisuutta ja näkyvyyttä. Kyllä tämä kannatti, vaikka välillä on jaksamisen kanssa oltu äärirajoilla. Tämä on kuitenkin sitä mitä haluan tehdä ja kun vuosia vierii, niin kohta on yrityslainatkin maksettu pois. Sitten vähennän korjausta ja keskityn enemmän tuotteiden valmistukseen ja kurssittamiseen, jolle on nykyään paljon kysyntää. < SatuPuu somessa: Instagram suutarisatupuu, Facebook Suutari SatuPuu. Noora Virtanen, Kauvatsa 1. Korotukset oli ihan hyvät, mutta kyllähän ne aina suuremmatkin voisi olla. 2. Palkan pudotuksella olisi kyllä suuri merkitys. Asun yksin omakotitalossa ja pidän sitä käytännössä yksin pystyssä. Palkan kanssa on välillä tiukkaa. Ja kun asun maaseudulla, niin oma autokin on pakko pitää. 3. Tykkään käydä näissä, kun täällä näkee muitakin postilaisia ja tulee vuosi vuoden jälkeen lisää tuttuja. Ja kyllä täällä oppii esim. ammattiryhmäpalavereissa aina jotain uutta. Talvipäivät on ihan hyvä konsepti, tosin joskus kysellään miksi ei ole kesällä mitään, kun silloin olisi valoisaa ja lämmintäkin. Jouko Luttinen, Vantaa 1. Tässä inflaatiotilanteessa en ole täysin tyytyväinen, vaikka tiedostinkin sen, että enempää ei ole mahdollisuus saada. Kertakorvauksen olisin mieluummin ottanut prosentteina, että se olisi näkynyt myös lisissä ja muissa. 2. Ei palkasta paljon jää säästöön, aika tiukkaa on välillä ollut. Näistä palkoista ei missään nimessä ole varaa pudottaa yhtään. Nykyinen tulotaso ei kestä notkahduksia. Ja pitää muistaa, että palkan pitää riittää myös elämästä nauttimiseen. 3. Täällä on kiva tavata esimerkiksi vanhoja kurssikavereita ja viettää aikaa yhdessä. Talvipäivissä on se hyvä puoli, että kaupunki aina vaihtuu. Haluan ehdottomasti, että talvipäivät säilyy. Ehkä joskus voisi kokeilla jotain jäsenristeilyä Postipurjehduksen tapaan. Satu Puustinen (vas.) ja Jaana Luotinen olivat järjestämässä PAUn talvipäiviä Varkaudessa vuonna 2015. Nyt he olivat messuosastolla tuttuun tapaan myymässä Suutari SatuPuun kukkaroita ja laukkuja. SatuPuu vieraili taas talvipäivillä Varkautelainen Satu Puustinen tuli tapaamaan taas vanhoja tuttuja ja myymään SatuPuun tuotteita talvipäivien messuosastolle. Puustinen on talvipäivien vakiovieraita, vaikka postiuran päättymisestä on vierähtänyt jo vuosia. Reitti_3_2023.indd 9 Reitti_3_2023.indd 9 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
11 10 Yt-lain rikkominen maksoi Avarnille yli 219 000 euroa TEKSTI: HEIDI NIEMINEN O salla irtisanotuista työsuhde päättyi joulukuussa 2015 ja osalla huhtikuussa 2016. PAU vei irtisanomiset oikeuteen viiden jäsenensä osalta. Juttu hävittiin käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua viime vuoden helmikuussa. Työnantaja määrättiin maksamaan viidelle jäsenelle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yt-lain rikkomisesta yhteensä 118 666,14 euroa. Tämän lisäksi työnantaja määrättiin korvaamaan jäsenten oikeudenkäyntikulut 56 441,96 € sekä maksamaan Työllisyysrahastolle 44 091,64 euroa työsopimuslain 12 luvun 3 §:n nojalla. Vuonna 2015 käytyjen yt-neuvottelujen taustalla oli yhtiön koko Suomen toiminta-alueella tapahtuneet toimintaympäristön muutokset sekä yhtiön häviämä iso kilpailutus. Hovioikeus kuitenkin katsoi työntekijäpuolen edellyttämin tavoin, että työvoiman vähentymistä tuli arvioida Tampereen toimipisteen osalta, koska työntekijät olivat työskennelleet nimenomaisesti Tampereella. Avarn Patrol Security Oy (nykyisin Nokas Finland Oy) kävi vuonna 2015 yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena irtisanottiin arvokuljettajia yhtiön Tampereen toimipisteeltä. Yt-lain rikkominen tuli yhtiölle kalliiksi, kun se ei saanut maaliskuussa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Työntekijäpuoli vetosi asiassa erityisesti siihen, että yhtiö oli käyttänyt ennen ja jälkeen irtisanomisten tarvittaessa töihin kutsuttavia tavalla, joka osoitti, ettei työ ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö oli myös palkannut yhden irtisanotuista välittömästi työsuhdetta seuraaviin kahteen määräaikaiseen työsuhteeseen joulukuussa 2015 ja edelleen myöhemmin keväällä 2016. Lisäksi hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, että yhtiö oli 23.2.2016 hakenut kesätyöntekijöitä ajalle 2.5.-25.9.2016. Yhtiöllä oli siten tiedossaan pysyvä tarve työvoimalle ainakin syksyyn 2016. Hovioikeus päätyi siihen, ettei työntekijäpuolen vetoamat seikat huomioon ottaen yhtiö ollut kyennyt näyttämään, että arvokuljettajan työ Tampereen toimipisteessä olisi ollut vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lopulta oli myös riidatonta, että yhtiö ei käsitellyt yt-neuvotteluissa tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden työsuhteita tai heidän käyttämistään. Neuvotteluissa ei käsitelty myöskään irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden mahdollisuutta ottaa vastaan tarvittaessa töihin kutsuttavien töitä eikä sitäkään, olisiko irtisanomisilta voitu välttyä, jos tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käyttöä olisi vähennetty. Yhtiö myös jätti tuomatta esiin neuvotteluissa tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden käytön. Kysymys oli siis riittävien tietojen antamista koskevan velvoitteen rikkomisesta sekä siitä, ettei yhtiö lain edellyttämällä tavalla kartoittanut vähentämisen tarvetta rajoittavia vaihtoehtoisia keinoja. Siten yhtiö rikkoi neuvotteluvelvoitettaan. Tästä syystä työntekijöille tuli maksettavaksi irtisanomiskorvauksen lisäksi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan myös työntekijäpuolen kaikki kulut käräjäja hovioikeudessa. Korkeimmalta oikeudelta tuli maaliskuussa päätös, että se ei myönnä Avarnille valituslupaa. Näin ollen hovioikeuden päätös 15.2.2022 jää lainvoimaiseksi. < Reitti_3_2023.indd 10 Reitti_3_2023.indd 10 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Köyhä duunari 11 S AK teetti helmi-maaliskuussa Kantar Publicilla tutkimuksen duunarityötä tekevien köyhyysriskistä. Tutkimuksen mukaan joko suuressa tai melko suuressa köyhyysriskissä on noin 400 000 duunaria. Köyhyysriski on suurin palveluja myyntityötä tekevien keskuudessa. Luku on todella iso. Työ ei enää suojele köyhyydeltä. Ei edes kokoaikainen työ. Me edustamme myös alaa, jossa palkat ovat matalat. Hintojen nousu on johtanut varmasti myös useamman postialan työtä tekevän osalta köyhyysr iskiin. Palkankorotukset ei meillä, eikä millään muullakaan alalla Suomessa kompensoi hintojen nousua ja yhä useampi on siitä syystä vaikeuksissa. Kovin montaa erilaista vaihtoehtoa palkkaköyhyyden ratkaisemiseen ei ole. Palkkojen korottuminen hintojen nousun tahdissa on varmasti ymmärrettävin ratkaisu, mutta siihen ei tällä neuvottelukierroksella pystytty, vaikka lakoillakin sitä useampikin ala yritti. Maltillinen päänavaus vientiteollisuuden sopimusten palkankorotuksissa otettiin työnantajapuolella kiitollisuudella vastaan ja sitä korotustasoa suojeli koko työnantajakenttä valtakunnansovittelijaa myöten. Tämän talven neuvottelukierroksella työnantajapuolen koordinaatio onnis tui loistavasti ja sitä on Etelärannassa juhlittu usealla kuohujuoma pullolla. Nyt katseet on työnantajaliitoissa käännetty vuoteen 2024, jolloin tietysti halutaan toistaa sama temppu ja pitää palkankorotukset yhä matalina. Ja ei saman toistaminen mahdottomalta vaikuta. Se itse asiassa alkaa näyttää hyvinkin todennäköiseltä. Ainakin jos katsoo nyt huhtikuussa julkaistua työja elinkeinoministeriön tutkimusta palkansaajien järjestäytymisasteesta. Edunvalvonnan piirissä olevia eli ammattiliittojen jäseniä (luvusta poistettu eläkeläiset, opiskelijat, yrittäjät ja vapaajäsenet) oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 1 316 000 ja sen perusteella laskettu järjestäytymisaste on 54,7 %. Vuonna 2017 vastaava luku oli 60,2 %. Järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä. Järjestäytymisaste on yhtä kuin työntekijöiden voima. Työntekijöiden voima on heikentynyt eli työnantajien voima neuvottelupöydässä on kasvanut. Tiedän, että kaikki eivät tuota asiaa halua sanoa ääneen, mutta minusta se on hyvä sanoa. Meillä on liikaa työntekijöitä, jotka kokevat, että ammattiliitot ja järjestäytyminen ei ole tärkeää. Vielä tuotakin enemmän meillä on työntekijöitä, jotka ajattelevat, että minun ei tarvitse liittyä liittoon, koska riittää kun muut järjestäytyvät ja samat palkankorotukset tulevat myös järjestäytymättömille. Tämänkin sopimuskierroksen palkankorotustasoon vaikutti se, että voimaa oli liian vähän. Tämän toivoisin jokaisen työntekijän ymmärtävän. Jos palkankorotusprosentti tuntui liian pieneltä, niin mieti myös sitä, onko alallasi järjestäytymisen ja siten lakkovoiman kautta riittävästi voimaa taistella isommasta prosentista. Toki on maita, joissa ammattiliittojen voima ei perustu korkeaan järjestäytymiseen. Ranska on tästä hyvä esimerkki. Siellä kadut täyttyvät työntekijöistä aina, kun ammattiliitot toteavat sen tarpeelliseksi, vaikka järjestäytymisaste ei päätä huimaa. Meillä kulttuuri on eri. Ammattiliittojen eli työntekijöiden voima tulee järjestäytymisestä. Ja voimattomuus siitä, että ei järjestäydytä. < Reitti_3_2023.indd 11 Reitti_3_2023.indd 11 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
13 12 Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen taulukkopalkkoja tai henkilökohtaisiin työsopimuksiin perustuvia palkkoja ja lisiä korotettiin 1.3.2023 lukien 2,2 %. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden ja Informaatiologistiikka-alan tessissä palkat ja lisät nousevat 1.5.2023 lukien myös 2,2 %. Vuosien 2023-2024 palkkaratkaisuista kerrottiin laajemmin edellisessä numerossa. Uudet palkkataulukot – tarkista palkkasi VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Taulukkopalkat 1.3.2023 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 926,29 1 981,47 12,04 12,38 102 2–5 vuotta 2 006,94 2 065,32 12,54 12,91 103 6–9 vuotta 2 091,85 2 152,33 13,07 13,45 104 10–15 vuotta 2 179,93 2 242,55 13,62 14,02 105 vähintään 16 vuotta 2 273,34 2 339,12 14,21 14,62 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 2 015,44 2 073,80 12,60 12,96 202 2–5 vuotta 2 099,27 2 159,77 13,12 13,50 203 6–9 vuotta 2 187,37 2 251,04 13,67 14,07 204 10–15 vuotta 2 279,68 2 345,50 14,25 14,66 205 vähintään 16 vuotta 2 378,39 2 447,37 14,86 15,30 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakettiauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuotta 2 063,19 2 122,62 12,89 13,27 A02 6–9 vuotta 2 151,27 2 213,90 13,45 13,84 A03 10–15 vuotta 2 241,49 2 306,22 14,01 14,41 A04 vähintään 16 vuotta 2 335,93 2 403,88 14,60 15,02 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuotta 2 120,50 2 182,05 13,25 13,64 B02 6–9 vuotta 2 206,48 2 270,15 13,79 14,19 B03 10–15 vuotta 2 297,74 2 364,59 14,36 14,78 B04 vähintään 16 vuotta 2 395,37 2 465,42 14,97 15,41 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuotta 2 175,69 2 238,30 13,60 13,99 C02 6–9 vuotta 2 264,83 2 330,64 14,16 14,57 C03 10–15 vuotta 2 355,05 2 422,97 14,72 15,14 C04 vähintään 16 vuotta 2 450,56 2 521,67 15,32 15,76 Palkkaliite P – Viestivälitysja kuljetustyö Reitti_3_2023.indd 12 Reitti_3_2023.indd 12 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
15 14 Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus Taulukkopalkat 1.5.2023 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuotta 1 933,87 1 989,27 12,09 12,43 102 2–5 vuotta 2 014,84 2 073,43 12,59 12,96 103 6–9 vuotta 2 100,08 2 160,80 13,13 13,51 104 10–15 vuotta 2 188,51 2 251,37 13,68 14,07 105 vähintään 16 vuotta 2 282,27 2 348,33 14,26 14,68 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuotta 2 023,37 2 081,97 12,65 13,01 202 2–5 vuotta 2 107,54 2 168,26 13,17 13,55 203 6–9 vuotta 2 195,97 2 259,90 13,72 14,12 204 10–15 vuotta 2 288,67 2 354,72 14,30 14,72 205 vähintään 16 vuotta 2 387,74 2 457,00 14,92 15,36 työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,63 yli kahden tunnin ajalta 14,18 yötyölisä (yötyön aikahyvitykseen liittyvä) poistettu vaalitoimitsijapalkkio 9,18 kurssiraha 64,7 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 235,2 144,59 111,4 86,63 55,72 osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus 0,008 osoitteettomien lähetysten erillisjakelu: 2 ens. kerrost. 0,058 2 ens. rivitalo 0,060 seuraavat 0,010 taittamattomat 0,012 Matka-ajan korvaus 28,77 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 30,09 VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Euromääräiset lisät (1.5.2023) Reitti_3_2023.indd 14 Reitti_3_2023.indd 14 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
15 14 Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus / euromääräiset lisät euroa (1.5.2023) työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,67 yli kahden tunnin ajalta 14,24 kurssiraha 64,96 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 111,84 Asiakasvastuu B, trukkilisä B 55,94 Matka-ajan korvaus 28,88 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 30,2 INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite 1 Taulukkopalkat 1.5.2023 lukien PL: 11 PL: 12 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 1A 2 189 1C 2 406 1A 13,68 1C 15,04 2A 2 401 2C 2 640 2A 15,01 2C 16,50 3A 2 662 3C 2 926 3A 16,64 3C 18,29 Asiantuntija Asiantuntija 4A 2 897 4C 3 186 4A 18,11 4C 19,91 5A 3 180 5C 3 497 5A 19,88 5C 21,86 6A 3 493 6C 3 841 6A 21,83 6C 24,01 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 7A 3 837 7C 4 219 7A 23,98 7C 26,37 Reitti_3_2023.indd 15 Reitti_3_2023.indd 15 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
17 16 Palkkaliite 3 Taulukkopalkat 1.5.2023 lukien PL: 31 PL: 32 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 101 1 979 102 2 093 101 12,37 102 13,08 Asiantuntija Asiantuntija 201 2 203 202 2 490 201 13,77 202 15,56 Asiantuntija Asiantuntija 301 2 590 302 2 870 301 16,19 302 17,94 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 401 2 849 402 3 214 401 17,81 402 20,09 Palkkaliite 2 Taulukkopalkat 1.5.2023 lukien: PL: 21 PL: 22 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 101 alle 2 vuotta 1 838 1 890 11,49 11,81 102 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 1 915 1 972 11,97 12,33 103 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 1 998 2 058 12,49 12,86 104 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 084 2 146 13,03 13,41 105 16 vuotta ja enemmän 2 178 2 242 13,61 14,01 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 201 alle 2 vuotta 1 924 1 981 12,03 12,38 202 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 2 004 2 064 12,53 12,90 203 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 2 093 2 154 13,08 13,46 204 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 184 2 248 13,65 14,05 205 16 vuotta ja enemmän 2 277 2 347 14,23 14,67 INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALA Reitti_3_2023.indd 16 Reitti_3_2023.indd 16 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
17 16 INFORMAATIOLOGISTIIKKA-ALA Euromääräiset lisät INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 1 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.5.2023 euroa iltatyölisä 1,54 yötyölisä 2,81 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 2 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.5.2023 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin ajalta 5,75 yli kahden tunnin ajalta 11,5 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 237,09 112,33 56,17 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 3 EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.5.2023 euroa 1,55 iltatyölisä 2,83 yötyölisä INFORMAATIOLOGISTIIKAN MUUT EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.5.2023 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin ajalta 5,75 yli kahden tunnin ajalta 11,5 kurssiraha 65,22 Matka-ajan korvaus 29,01 Reitti_3_2023.indd 17 Reitti_3_2023.indd 17 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
19 18 Kuinka jäsenen tulee menetellä, kun työsuhteessa tulee ongelmia? Suosittelen ottamaan asian esille mahdollisimman pian. Lisäksi on tärkeää säilyttää asiaan liittyvä materiaali, kuten työsopimus ja palkkalaskelmat. Yleensä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta ensin oman esihenkilön kanssa. Monesti ongelmat voivat ratketa suoraan työpaikalla. Jos asia ei etene tai tarvitsee tukea, ota yhteyttä luottamusmieheen tai pääluottamusmieheen. Ja jos asia liittyy jollain tapaa työkykyyn tai työsuojelullisiin asioihin, työsuojeluvaltuutettuun kannattaa olla yhteydessä. Työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eli ne pyritään ensin ratkaisemaan paikallisesti esihenkilön ja luottamusmiehen välillä. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa alueellisen pääluottamusmiehen neuvoteltavaksi ja siitä vielä edelleen valtakunnallisen pääluottamusmiehen pöydälle. Mikäli asiaan ei saada ratkaisua vielä valtakunnallisellakaan tasolla yrityksessä, se tulee viime kädessä liittojen (PAUn ja työnantajaliitto Paltan) neuvoteltavaksi. Sen sijaan, jos asia ei liity työehtosopimukseen, vaan kysymys on esimerkiksi työsuhteen purusta, asiassa ei tarvitse noudattaa työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä, eli tapaus voidaan ottaa suoraan käsiteltäväksi liiton toimistolle. Liiton toimisto on jäseniä varten ja tänne voi aina olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Ja meillä on myös jäseniä, joiden työpaikoilla ei ole edunvalvojia esimerkiksi vuokratyöfirmoissa ei aina ole luottamusmiestä, eli silloin liiton toimisto on oikea osoite. Oikeusapu on arvokas jäsenetu Miksi kannattaa yrittää sopia ennen oikeudenkäyntiä? Kun jutut tulevat pöydälleni, ne eivät aina johda oikeustoimiin. Juttuja saadaan myös työnantajan kanssa sovittua. Tämä on yksi olennainen osa työtäni. Erimielisyyksissä ensisijainen lähtökohta onkin päästä neuvottelutulokseen. Oikeusprosessit saattavat kestää vuosikausia, eikä koskaan voi varmuudella tietää mikä lopputulos lopulta on. Tuomioistuimessa jommastakummasta osapuolesta tulee yleensä voittaja ja toisesta häviäjä, mutta neuvottelulla voidaan päästä lopputulokseen, jossa kaikki voittavat jotain. Sopimalla voidaan päästä myös erilaisiin ratkaisuihin, kun tuomioistuimessa puhutaan ainoastaan rahasta. Esimerkiksi jos työnantaja on päättänyt työsuhteen laittomasti, niin tuomioistuin ei voi koskaan määrätä työnantajaa ottamaan työntekijää takaisin. Mutta neuvotellen sellaisestakin on mahdollista sopia. Tämä on sopimisen yksi potentiaalinen hyöty. Jos sopimukseen oltaisiin pääsemässä, käyn jäsenen kanssa keskustelun mahdollisen sovinnon sisällöstä ja muistutan kahdesta asiasta – ensinnäkin tuosta oikeusprosessien kestosta ja toisaalta siitä, että oikeusprosessi ei koskaan ole satavarma voitto, vaan aina on olemassa se riski, että juttu hävitään tuomioistuimessa. Näistä asioista on tärkeää keskustella rehellisesti, että jäsen osaa tehdä päätöksen siitä, tart tuuko sovintotarjoukseen vai hakeeko liiton oikeusapua. Tämä ei toki tarkoita sitä, että huonoihin tarjouksiin kannattaisi tarttua. PAUn jäsenillä on käytössään kattava oikeusapu. Tyypillisimmät tapaukset, jotka päätyvät oikeuteen liittyvät työsuhteen päättämiseen, palkkasaataviin ja työehtosopimuksen tulkintariitoihin. Liiton lakimies Veera Kekäle vastaa kysymyksiin oikeusavusta. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Vastaan tulee usein myös niitä tilanteita, joissa sovinto ei ole mahdollinen tai työnantajan tarjoama sovinto on niin laiha, etten voi suositella siihen tarttumista. PAUn lakimies Veera Kekäle muistuttaa, että erimielisyyksiä voidaan ratkaista myös sopimalla. Viime kädessä liiton oikeusavusta on kuitenkin suuri apu. 18 Reitti_3_2023.indd 18 Reitti_3_2023.indd 18 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
19 18 Miten tulee toimia, jos haluaa liitolta oikeusapua? Jos asiaa ei saada neuvotteluteitse ratkaistua, tulee pohdittavaksi asian vieminen tuomioistuimeen. Jokaisella jäsenellä on oikeus hakea liiton oikeusapua. Käytännössä oikeusapu tuomioistuimeen tarkoittaa sitä, että liitto nostaa jutun tuomioistuimessa työnantajaa vastaan ja maksaa oikeudenkäynnin kustannukset. Liiton sääntöjen mukaan oikeusavun saaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että jäsen on kuulunut liittoon puoli vuotta ennen työriidan sattumista ja jäsenvelvoitteet ovat kunnossa. Erityisestä syystä liittohallitus voi poiketa tästä pääsäännöstä. Oikeusapua voi hakea oman ammattiosaston kautta tai vaihtoehtoisesti liittohallitus voi ottaa asian käsiteltäväksi myös asiaa hoitavan liiton toimihenkilön lausunnon perusteella. Oikeusapu pitää hakea ennen kuin oikeudenkäynti aloitetaan. Jos oikeudenkäynti on aloitettu ennen kuin on päätetty asian ottamisesta liiton oikeusavun piiriin, myönnetään avustusta vain poikkeustapauksessa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, myönnetäänkö oikeusapua? Liittohallitus arvioi jokaisen oikeusapupyynnön tapauskohtaisesti. Oikeusavun saamiseen vaikuttavat jutun faktat eli se, mitä on tapahtunut ja millaisia todisteita löytyy, sekä tietenkin jutun juridiikka eli se, miten tapauksen faktat istuvat lakipykäliin ja työehtosopimuksen kirjauksiin. Säännöllisesti tulee vastaan tapauksia, joissa jäsen kokee tulleensa kohdelluksi työpaikalla epäoikeudenmukaisesti, mutta aina jutusta ei löydy sellaista juridista kulmaa, jonka nojalla jutulla olisi juridisia menestymismahdollisuuksia tuomioistuimessa. Kaikki epäoikeudenmukaisuudet eivät valitettavasti ole laittomia. Mitä oikeusapu kattaa? Liiton oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu tuomioistuimeen koskee työsuhteeseen liittyviä tapauksia. Jos jäsenelle myönnetään oikeusapu, liitto maksaa kaikki oikeudenkäyntiin liittyvät kulut. Poikkeuksena tästä ovat jäsenen henkilökohtaiset kulut, jotka aiheutuvat esimerkiksi matkustamisesta oikeuden istuntoon. Joillain liitoilla on oikeusavussa omavastuuosuus tai korvauskatto, jonka ylimenevän osan kuluista jäsen joutuu maksamaan omasta pussistaan. PAUn oikeusapu on tässä suhteessa merkittävästi parempi, sillä meillä ei tällaisia omavastuita tai korvauskattoja ole. Mikäli oikeusjuttu hävitään ja tuomioistuin määrää jäsenen vastaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluista, liitto maksaa siis myös nämä kulut täysimääräisinä. Jos oikeusapu myönnetään, juttua ajaa joko PAUn lakimies tai sitten ulkopuolinen PAUn osoittama työoikeuteen erikoistunut asianajaja. Mitkä ovat tavallisimpia tapauksia, joita on viety oikeusasteisiin? Viime aikoina tyypillisimpiä ovat olleet tapaukset, joissa työnantaja on päättänyt työntekijän työsuhteen lainvastaisesti. Muita yleisimpiä teemoja ovat palkkavaateet ja työehtosopimuksen tulkintariidat. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kantajan asia menestyy oikeudessa? Kuten aiemmin jo mainitsin, keskeisiä asioita ovat tietenkin jutun juridiikka sekä tapauksesta saatava näyttö, eli esimerkiksi kirjalliset todisteet ja todistajankertomukset. Mitkä ovat olleet merkittävimpiä oikeusvoittoja viime aikoina? Esimerkeiksi voisin nostaa mainosjakajien palkkasaatavia koskevat prosessit sekä korkeimman oikeuden ratkaisun Tampereen taukojuttuun, jossa oli kyse työsuhteen ehtojen vakiintumisesta. Taukojutun ennakkoratkaisu selkeyttää vastaavien tapausten oikeustilaa ja sillä voi olla merkittävä vaikutus myöhemmille tuomioistuinratkaisuille. Voitto Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevassa riidassa on ollut tälle alalle myös merkittävä asia. Mitkä ovat merkittävimpiä vireillä ole via oikeustapauksia? Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) on käsittelyssä vuodelta 2015 peräisin oleva tapaus, jossa työnantaja poisti työpaikalta työntekijöitä ja pidätti heiltä palkkaa, kun he noudattivat liiton päättämää perehdytyskieltoa. Juttu voitettiin käräjillä ja hovissa, mutta hävittiin korkeimmassa oikeudessa äänestysratkaisulla. Katsomme, että tuomio on ristiriidassa ILO:n sopimusten takaaman järjestäytymisvapauden ja siten myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Tämä on merkittävä juttu. Suomalaisen työoikeusjutun käsittely EIT:ssä on harvinaisuus. Toinen juttu mikä on pakko mainita, on käynnissä oleva oikeusprosessi SOL Logistiikkapalveluita vastaan. SOL käyttää Postille vuokraamiensa vuokratyöntekijöiden työsuhteissa toista, heikompaa työehtosopimusta, jota ei ole tehty vuokratyöhön. Katsomme, että tämä on lain ja vuokratyödirektiivin vastaista ja että PAUn työehtosopimusta on noudatettava. Kyseinen juttu on tällä hetkellä hovioikeudessa. Miksi oikeusprosessit kestävät niin kauan, jopa vuosia? Tuomioistuimet ovat aliresursoituja ja juttuja on paljon. Koronan aikana tuli myös jutturuuhkaa. Suomi on saanut EIT:ltä tuomioita liian pitkään venyneistä oikeudenkäynneistä. Mistä oikeudenkäyntikulut muodostuvat ja kuinka kallista olisi ajaa juttuja yksin? Summille ei ole mitään kattoa. Oikeudenkäynneissä isoimmat kulut aiheutuvat asiamiehen palkkioista, jotka riippuvat asian vaatimasta työmäärästä ja laadusta, mutta yleensä käytetään tuntilaskutusta, tyypillisimmin noin 200 euroa per tunti. Palkkioissa voi olla suuria eroja. Nyrkkisääntönä voinee pitää 10 000 euroa per oikeusaste ja pahimmassa tapauksessa vastapuolen kulut päälle, jos häviää jutun eli 20 000 euroa. Ja samat summat muissa oikeusasteissa, hovissa ja korkeimmassa, jos sinne mennään. Mutta tosiaan, vaihtelua on paljon eikä mitään kattosummaa ole. Työntekijöillä on myös kotivakuutuksia, joihin saattaa kuulua oikeusturvavakuu tus. Kattavatko ne työsuhderiitoja? Oikeusturvavakuutuksista on yleensä suljettu työriidat kokonaan ulkopuolelle. Ja toisaalta oikeusturvavakuutuksissa on usein omavastuu ja maksukatto, kun meillä ei omavastuuta ja kattoa ole. < Reitti_3_2023.indd 19 Reitti_3_2023.indd 19 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
21 20 Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. JOKAINEN HEITTÄÄ LUSIKAN NURKKAAN. Mutta harva miettii, minkä arvoinen se on. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 10.1.2023 11.59 10.1.2023 11.59 Reitti_3_2023.indd 20 Reitti_3_2023.indd 20 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
21 20 L ipsasella on kokemusta monenlaisista töistä. Aiemmin hän on toiminut puhelinmyyjänä, rengasasentajana, koulunkäynti avustajana ja päivittäistavarakaupassa. Miehen koulutusaste on myynnin ammattitutkinto. Lipsanen muutti viime vuoden tammikuussa Kuopiosta Kangas alle ja kokeili helmikuussa jakelua, mutta totesi pian, että homma ei ole häntä varten. Onneksi PunaMustalta löytyi kuitenkin töitä. Pääsin elokuussa Postisen tuotantoon syöttämään koneelle mainoksia ja pian koneenhoitajaksi. Tammikuussa minut valittiin sitten pääluottamusmieheksi, Lipsanen kertoo. Koneenhoitajana Lipsanen huolehtii koko tuotantoprosessista eli käytännössä siitä, että mainoksia ja työntekijöitä on koneella riittävästi viemään prosessi läpi. Katson, että mainokset menee koneen läpi ja että ne tulee nättinä Postisen kimppuna koneesta ulos. Sieltä työntekijä nostaa sitten kimput häkkiin ja vie ne terminaalialueelle. Ja jos koneeseen tulee vika, korjaan sen, että tuotanto voi jatkua. Työn sosiaalisuus positiivista Tampereen postikeskuksessa pörssiyhtiö PunaMustalla on lähi esimiehen lisäksi 15 henkilöä, jotka ovat tytäryhtiö PunaMusta Directin työntekijöitä. Esimies kuuluu emoyhtiön palkkalistoille. Sami Lipsasesta PunaMusta Directin pääluottamusmies Postisen lajittelu tuli Tampereen postikeskukseen viime keväänä. Nyt mainoslajittelua hoitavalla PunaMustalla on myös oma pääluottamusmies. Koneenhoitaja Sami Lipsanen aloitti pestissä tammikuussa. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Omien työntekijöiden lisäksi yhtiö käyttää myös vuokratyöntekijöitä SOL Henkilöstöpalveluilta ja Go Onilta, joita käytetään koneella pääsääntöisesti mainosten syöttäjinä. Omia on yhdeksän koneenhoitajaa, neljä kouluttajaa ja kaksi ryhmävastaavaa. Koneenhoitajia on kolme per vuoro ja kahdella koneella ajetaan. Työtä tehdään kolmessa vuorossa ja teen kaikkia vuoroja. Mennään pääsääntöisesti viikko per vuoro rytmityksellä. Työn hyvistä puolista Lipsanen mainitsee lähinnä sen, että jokainen päivä ongelmatilanteidenkin takia on erilainen, vaikka toisin voisi automaatiotyöstä luulla. Ja se sosiaalisuus sitten. Itse, kun olen tällainen höpöttäjä, niin käyn tietenkin työn ohessa jututtamassa kaikkia. Kyselen fiiliksiä, onko kaikki hyvin ja onko kone liian kovalla. Ketäänhän ei ole täällä tarkoitus työllä tappaa, Lipsanen muistuttaa. Mutta on työssä omat haasteensakin. Ergonomia mietityttää. Olen laittanut jo viestiä ja toivomuksen, että meidän työ terveyspalveluista Pihlajalinnasta tulisi joku fysioterapeutti paikan päälle katsomaan, teemmekö työn ergonomisesti oikein. Meillä on paljon nostoja ja kiertoliikkeitä. Selkäja hartiajumista varsinkin vuokratyöntekijät puhuu aika paljon. Ja meidän koneen hoitajien pitää mennä pieniin ja ahtaisiin väleihin, jos tulee jotain korjattavaa. Palkaton ruokatauko luo eriarvoisuutta PunaMusta Directin työntekijät ovat hyvin järjestäytyneitä. Kahta työntekijää lukuun ottamatta kaikki kuuluvat PAUn Pirkanmaan osastoon. Edunvalvonnan suurin haaste liittyy ruokataukoon, joka postilaisilla on palkallinen, mutta PunaMustalla palkaton. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka kaikkiin työntekijöihin noudatetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työ ehtosopimusta. Se aiheuttaa närää aika paljon. Työnantaja on tulkinnut tessiä omalla tavallaan ja olen siitä yhdet neuvottelut jo käynyt. Toinen huolen aihe liittyy työllisyyteen. Mainosten määrä on vähenemään päin ja aika näyttää, kuinka Postisen ja mainos jakelun lopulta käy. Mutta niin kauan kuin on töitä, on edunvalvonnalla ja työsuojelullakin paikkansa. Pääluottamusmies Lipsasen lisäksi PunaMusta Directin työntekijät valitsivat vastikään työsuojeluvaltuutetuksi Tuomas Riekkisen ja SOLin vuokra työntekijät luottamusmieheksi Minttu Jamalainen-Sinilehdon. < PunaMustan porukka sai oman pääluottamusmiehen, kun Sami Lipsanen valittiin tehtävään tammikuussa. Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. JOKAINEN HEITTÄÄ LUSIKAN NURKKAAN. Mutta harva miettii, minkä arvoinen se on. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 Kaleva_Lusikat_IfCoBrand_210x277_Reitti1_23.indd 1 10.1.2023 11.59 10.1.2023 11.59 Reitti_3_2023.indd 21 Reitti_3_2023.indd 21 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
23 22 Kattava perehdytys on turvallisen ja terveellisen työn perusedellytys. Hyvä perehdytys ja työnopastus ovat myös ennakoivan työsuojelun lähtökohta. Perehdytys ja työnopastus T yösuojelulaki velvoittaa työnantajan tarjoamaan työntekijöille riittävän perehdytyksen. Erityisen tärkeää perehdyttäminen ja sen jälkeinen opastus on työn haittaja vaaratekijöiden aiheuttamien terveyshaittojen välttämiseksi. Työnantajan tulee myös seurata, että annettuja ohjeita noudatetaan sekä puuttua siihen, jos niitä ei noudateta. Ketä perehdytetään Perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät myös osa-aikaiset, vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät sekä muut kausityöntekijät. Perehdytyksen tarkoituksena on tutustuttaa työntekijä työpaikan olosuhteisiin sekä oikeisiin työtapoihin. Erityisen tärkeää perehdytys on uuden työntekijän aloittaessa ja muutostilanteissa. Perehdytyksen lisäksi työntekijää tulee opastaa työssään. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät osaavat tehdä työnsä terveellisesti ja turvallisesti. Opastus on riittävällä tasolla, kun työntekijä osaa tehdä työnsä oikeita työtapoja noudattaen. Perehdytyksessä ja työnopastuksessa tulee huomioida työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Jos työntekijän toimintatavoissa huomataan puutteita, on opastusta täydennettävä. Samoin opastusta on täydennettävä, jos työja toimintatapoihin tulee muutoksia. Työnopastussuunnitelma Perehdytyksen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan perehdytyksen ja opastuksen etenemistä. Suunnitelman tulee perustua työn haittojen ja vaarojen arviointiin ja opastuksessa on syytä kiinnittää huomiota vaarojen tunnistamiseen ja vaaratilanteiden ennalta ehkäisemiseen. Häiriötilanteisiin ja puhdistussekä huoltotöihin on laadittava kirjalliset ohjeet, joita voidaan käyttää hyödyksi opastuksessa. Työsuojeluasiat on hyvä liittää osaksi opastusta. Luonteva keino tähän on työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen hyödyntäminen. Myös työpaikan pelisäännöistä keskustelu, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistaminen tai väkivallan uhkatilanteissa toimiminen ja liiallisen henkisen kuormittumisen ennakointi kuuluvat opastukseen. Työnopastusta tarvitaan, kun • työ tai työntekijä on uusi • työtehtävät tai työmenetelmät vaihtuvat • uusia koneita, laitteita tai aineita otetaan käyttöön • työtehtävä toistuu vain harvoin • turvallisuusohjeita on laiminlyöty • sattuu työtapaturma tai havaitaan ammattitauti • havaitaan puutteita annetussa työnopastuksessa • tilanne poikkeaa tavanomaisesta • havaitaan virheitä toiminnassa • huomataan puutteita tuotteiden ja palvelujen laadussa. Työnopastuksen tukena mm. • käyttöohjeet ja käsikirjat • työturvallisuusja opastusohjeet • vaarojen ja riskien arvioinnit • tapaturmaselvitykset ja läheltä piti -raportit • prosessikuvaukset • valokuvat ja videot Perehdytys ja opastus järjestetään • työn haittojen ja vaarojen estämiseksi • työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi • säätö-, puhdistus-, huoltoja korjaustöiden sekä häiriöja poikkeustilanteiden varalta • täydennetään tarvittaessa ja työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapoja tarkkaillaan jatkuvasti Lähde: Työturvallisuuskeskus TEKSTI: JUHA PÖYRY 22 Reitti_3_2023.indd 22 Reitti_3_2023.indd 22 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
23 22 T urun esityötehtaan työpaikkakouluttaja Jouko Heikkinen vastaa sisätyön opetuksesta. Työpaikkakouluttajan homma on pieni siivu Heikkisen päivätyöstä. Aloitan työt tuotevirranohjaajana klo 4.15. Sen jälkeen teen sisätyöTurun esityötehtaassa työpaikkakoulutus on vastuutettu selkeästi Työpaikkakouluttajien määrä on vähentynyt Postissa viime vuosina tuntuvasti. Alueellisia eroja työntekijöiden perehdyttämisestä löytyy paljon. Turun esityötehtaassa tehtävään on nimetty selkeästi vastuuhenkilöt, joka mahdollistaa sen, että työpaikkakoulutus ja perehdyttäminen toimii paremmin. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY tä, muun muassa kirjevälilajittelua, osoitelohkolajittelua ja dollikenttiä lähteviä varten. Esityötehtaassa on tällä hetkellä kaksi työpaikkakouluttajaa. Heikkisen mukaan kahdella pärjätään, mutta kun tulee kausiapulaisia, se ei välttämättä riitä. Näiden lisäksi pitäisi olla ainakin työpaikkakouluttajien kouluttamia työnopastajia, jotka pystyisivät kertomaan työntekijöille samat asiat samalla tavalla. Kun uusi työntekijä astuu esityötehtaan ovista sisään, hänet kävelytetään ensimmäiseksi tehtaan läpi, että hän 23 Jouko Heikkisen ja Timo Toivasen yhteenlaskettu postiura on kestänyt yli 80 vuotta. Kokemuksella on käyttöä työntekijöiden koulutuksessa ja perehdyttämisellä oikeisiin ja turvallisiin työtapoihin. Reitti_3_2023.indd 23 Reitti_3_2023.indd 23 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
25 24 oppii tuntemaan paikat, taukohuoneet, wc:t ja muut. Sitten hänen työtehtäviensä mukaan kerron, mitä hänen kuuluu tehdä. Luultavasti työntekijä tulee ensimmäisenä osoitelohkolajitteluun, jossa kerron miten postit heitetään ylös, mitä eriväriset tekstit ja osoitteenmuutokset tarkoittaa ja mitä varten listat on olemassa, mitä niistä katsotaan. Teen itse muutaman hyllyn ja näytän miten postit zipataan oikeaan järjestykseen. Kun hän näkee, miten hommat tehdään, se auttaa paljon muistamiseen. Heikkisellä on ollut koulutettavana yleensä viikon ajan pari 6–8 hengen ryhmää kerralla. Tärkeää Heikkisen mielestä koulutuksessa on ollut se, että hän on saanut olla kouluttamisen ajan irti tuotannollisesta työstä. Työsuojeluja työturvallisuusasiat ovat olennainen osa työntekijöiden perehdyttämistä. Uusien työntekijöiden pitää suorittaa verkossa Spark-koulutusohjelma, jossa käydään läpi muun muassa turvallisuusasioita ja Postin eettisiä ohjeita. Teimme viime syksynä myös Mehiläisen työfysioterapeutti Jaana Kivilän kanssa oppaan työergonomiasta, jota käydään esityötehtaan työturvallisuusasioiden lisäksi läpi. Skootterikuskilta vaaditaan malttia ja rauhallisuutta Ryhmävastaava Timo Toivanen toimii esityötehtaan skootterikouluttajana. Kyburtz-sähköskootterit otettiin ensimmäisinä käyttöön Vaasassa keväällä 2018. Pian ne ilmaantuivat myös Turun kaduille. Aiemmin muun muassa trukkikuskina, trukkikouluttajana, työpaikkakouluttajana ja esimiehenä toiminut Toivanen on kouluttanut kuskeja muutaman vuoden. Yhtenä pontimena tähän oli Jukolan viestissä kuusi vuotta sitten hajonnut polvi. Olen sillä tavalla ajautunut tähän ryhmävastaavan ja kouluttajan tehtävään, että minulle räätälöitiin skootteri, kun en saa juosta rappuja, en ajaa polkupyörää, enkä yli kahta tuntia voi ajaa autoa. Olen kouluttanut kuskeja Turun lisäksi Salosta Uuteenkaupunkiin. 1984 tai sitä ennen syntyneillä skootterin käyttöön ei tarvita ajokorttia. Sen jälkeen syntyneiltä vaaditaan vähintään mopokortti tai B-ajokortti. Toivanen kertoo, että ennen skootterin käyttöä jakajien kanssa käydään 4–5 tunnin teoriakurssi läpi, katsotaan neljä erilaista filmiä ja tehdään liikennesparkki. Vasta sen jälkeen tutustutaan lähemmin itse skootteriin, katsotaan miten se lähtee päälle ja miten se lastataan. Sitten harjoitellaan esteradalla pujottelua, otetaan vauhtia, tehdään jarrutuksia, otetaan kärry perään ja peruutetaan. Peruuttaminen ei välttämättä heti onnistu. Helpompi tapa on irrottaa ensin kärry. Kärryn kanssa peruuttamiseen saattaa mennä puolikin vuotta ennen kuin sen oppii. Esteradan jälkeen jakaja harjoittelee skootterin käyttöä liikenteessä kouluttajan kanssa. Sähkökäyttöisenä skootteri lähtee ja kiihtyy nopeasti. Skootteri luokitellaan kuitenkin mopoksi, jonka nopeusrajoitus on 45 km/h. Ajetaan sellainen tunti, puolitoista. Näen peileistä koko ajan, kuinka ajo sujuu tai sitten tulen takana koko ajan. Täydessä lastissa skoottereilla on päällä valtava massa. Kyburtz sähköskootteri painaa 300 kiloa ja sen painorajat ovat 30 kiloa edessä, 90 kiloa takana ja 150 kiloa peräkärryssä. Vastaavasti isompi valkoinen skootteri painaa 350 kiloa, täydellä painolla 750-800 kiloa. Ja tähän vielä kuskin paino päälle. Massasta huolimatta skootteria ei Toivasen mielestä tarvitse pelätä. Skootteri on turvallinen työväline. Pitäkää vain maltti, rauhallisuus ja järki päässä. Se on työvälineenä huomattavasti mukavampi kuin polkupyörä, ei tarvitse kuin istua ja katsella peileistä. Suosittelen lämpimästi. < 24 Työsuojeluja työturvallisuusasiat ovat olennainen osa työntekijöiden perehdyttämistä. Uusien työntekijöiden pitää suorittaa verkossa Spark-koulutusohjelma, jossa käydään läpi muun muassa turvallisuusasioita ja Postin eettisiä ohjeita. Reitti_3_2023.indd 24 Reitti_3_2023.indd 24 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
25 24 J oustovapaita ovat em. vuosityöajan lyhennys, työaikakorvauksista vaihdetut vapaat sekä lomarahoista vaihdetut vapaat. Jokainen näistä vapaista on sovittu työehtosopimuksessa. Vapaiden osalta on erilaiset säännöt koskien sitä, kenen aloitteesta joustovapaata kertyy tai annetaan, joten on tärkeä tietää mitä saldoa ollaan käyttämässä ja onko saldon maksimi jo kertynyt täyteen. Tämän kirjoituksen mukaisista joustovapaista on sovittu Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevissa työehtosopimuksissa. Palkallisella joustovapaalla tarkoitetaan työntekijän erilaisia rahakorvauksia vapaaksi vaihdettuna. Poikkeuksena tästä on vuosityöajan lyhennys, joka lyhentää työntekijän työaikaa vuositasolla. Joustovapaa, mitä se on? Joustovapaa vuosityöajan lyhennyksestä Joustovapaa vuosityöajan lyhennyk sestä kertyy tehdyn työajan perusteella. Lyhennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Viestinvälitysja logistiikka-alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen soveltamis alalla olevan työntekijän vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain säännöllisen työajan ja lisätyön tuntimäärästä 2,25 %. Vuosityöajan lyhennys on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3 mennessä. Mikäli sopimukseen vapaan poispitämiseksi ei päästä, työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Tällöin se tulee antaa ensisijaisesti vuosiloman yhteyteen, jos mahdollista. Saldo voi olla ilman paikallista sopimusta enintään 40 tuntia. TEKSTI : SATU OLLIKAINEN, valtakunnallinen pääluottamusmies KUVAT: SHUTTERSTOCK Reitti_3_2023.indd 25 Reitti_3_2023.indd 25 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
27 26 Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksen vuosityöajan lyhennyksen kertymisestä on kerrottu erillisessä laatikossa. Huomioitavaa on, että vuosityöajan lyhennystä ei kerry ns. pidemmän vuosilomaoikeuden piirissä oleville työntekijöille. Joustovapaa työaikakorvauksista Joustovapaa työaikakorvauksista kertyy ja sitä kulutetaan työntekijän omasta pyynnöstä. Työntekijä ja työantaja voivat sopia yli-, vapaapäiväylityöja lisätyökor vauksien sekä vaalitoimitsijapalkkion ja muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Subjektiivisella oikeudella työntekijä voi vaihtaa ilta-, yötyö-, lauantai-, sunnuntaija aattopäivänlisät sekä postinjakelun tilapäisen urakoinnin joustovapaaksi. Saldo ilman erillistä sopimusta voi olla enimmillään 38 h 15 min. Mikäli saldo on täynnä, työntekijä ei saa vaihtaa vapaata ilman sopimista. Mikäli esihenkilön kanssa on tehty yksityiskohtainen suunnitelma joustovapaan pitämisestä, saldoa voi kerryttää enintään 153 tuntia tai muun sovitun määrän. Yksityiskohtaisen ohjelman tulee kattaa koko sovitun maksimisaldon määrä. Mikäli sopimusta rikotaan, työantajalla on saldon ulosmaksun mahdollisuus. Joustovapaa lomarahasta Lomarahaa voi vaihtaa joustovapaaksi ilman maksimisaldoa, mutta sitä kertyy vain sopimuksesta työnantajan kanssa. Saldon kuluttamisesta voidaan tehdä erillinen sopimus. Mikäli tehtyä sopimusta ei noudateta, työnantajalla on saldon ulosmaksun mahdollisuus kuten työaikakorvausten kohdalla. Lomarahojen vaihdon edellytykseksi on useimmiten asetettu se, että käytöstä on sovittu samaksi lomavuodeksi. Muuta joustovapaasta Työntekijällä on oikeus pyytää työaikakorvauksista ja lomarahoista vaihdetut joustovapaat rahakorvauksena. Mikäli työntekijä ei noudata sovittuja kirjallisia sopimuksia joustovapaiden pois pitämiseksi, työnantaja voi maksaa vaihdetut vapaat tältä osin rahana. Vuosityöajanlyhennyksen piirissä olevien henkilöiden työaikakorvauksista vaihdettua joustovapaata korotetaan hänen ilta-, yö-, ja ylityön perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää 2,25 %. Korotus tulee työehtosopimuksesta poiketen kerran vuodessa helmikuussa. 2024 alkaen korvaus näkyy työaikakorvauksien saldossa. Tähän asti korotus on mennyt vuosityöajanlyhennyssaldoon. Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka joustovapaan ajalta maksetaan keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan vastaavasti normaalin kuukausipalkan lisäksi tuntipalkkaan lisättynä 1/1955 osalta vuosilomalisän mukaisesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista (ns. ”joustovapaalisä”). Joustovapaan pitämisestä Joustovapaan pitämisestä on aina sovittava kirjallisesti. Mikäli jo sovittua joustovapaan ajankohtaa haluaa muuttaa, on siitäkin sovittava erikseen ja sitä on esitettävä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen vapaan sovittua alkamista. Työnantajan ei kuitenkaan ole pakko sopia vapaan ajankohdan muuttamisesta. Työnantajan aloitteesta joustovapaata voidaan siirtää vain painavasta syystä vastaavalla tavalla kuin työvuoroluetteloa koskevia muutoksia. Sairastuttaessa joustovapaan aikana, joustovapaa siirtyy tältä osin myöhemmin pidettäväksi. Tällöin on myös hyvä tehdä uusi kirjallinen sopimus vapaiden Reitti_3_2023.indd 26 Reitti_3_2023.indd 26 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
27 26 poispitämiseksi. Sairastuessa työntekijän on aina muistettava pyytää joustovapaan siirtämistä muuhun ajankohtaan. Joustovapaata pidettäessä työvuoroluettelon voimassa ollessa, joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon merkityn tuntimäärän verran. Muussa tapauksessa (joustovapaasta sovitaan ennen työvuoroluettelon julkaisua) yhden päivän joustovapaalta joustovapaakertymä vähenee keskimääräisen työajan mukaisesti kokoaikaisella 7 tuntia 39 minuuttia, tuntipalkkaisella yhden viidesosan (1/5) työsopimuksen mukaisesta työajasta tai säännöllisesti suunnitellun työajan mukaisesti. Esimerkki: tuntipalkkainen työn tekijä tekee aina töitä ma, ke ja pe 9 tuntia päivässä, ti ja to vapaita. Tällöin joustovapaata kuluu ma, ke ja pe päiviltä 9 tuntia kultakin (3 x 9 = 27 t/vko), tiistain ja torstain ollessa edelleen vapaita. Toinen vaihtoehto on, että jokainen (ma-pe) päivä kuluttaa joustovapaakertymää 5,4 tuntia päivältä (yht. 27 t/vko). Vapaata voi pitää myös osapäiväisesti. Mikäli yhden joustovapaalajin saldo ei riitä, voidaan samaan poissaoloon käyttää toista saldolajia. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen • Yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, • Yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, • Yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa, • Yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, • Yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, • Yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, • Yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa-aikaa. Toimihenkilöiden vuosityöajan lyhennys Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus Toimihenkilölle, jonka työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, kertyy vuosityöajan lyhennystä vastaavalla tavalla kuin saman työehtosopimuksen mukaiselle työntekijälle eli kalenterivuosittain säännöllisen työajan ja lisätyön tuntimäärästä 2,25 %. Toimihenkilölle, jonka työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, ei kerry vuosityöajan lyhennystä lyhyemmän työaikamuodon vuoksi. Uusilla toimihenkilöillä, jotka ovat 37 tuntia 30 minuutin viikkotyöajassa, on mahdollisuus siirtyä 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikaan ja siten vuosityöajan lyhennyksen kerryttämisen piiriin il moittamalla siitä työnantajalle 31. lokakuuta mennessä. Vuosityö ajan lyhennys alkaa tällöin kertyä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Edellytyksenä on kahden vuoden työsuhde. Muutoksen siirtymisestä lyhyemmästä työaikamuodosta pidempään voi tehdä vain yhden kerran. Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus Palkkaliite 1: Toimihenkilön työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä toimihenkilön joustovapaasaldoon 6 tuntia kalenterivuodessa. 6 tunnin lyhennys koskee vain palkkaliitettä 1. Osa-aikaisella joustovapaaseen siirrettävä tuntimäärä suhteutetaan hänen työsopimuksensa mukaiseen työaikaan. Palkkaliite 2: Työntekijän työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, joten vuosityöajan lyhennys kertyy vastaavalla tavalla kuin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa eli kalenterivuosittain säännöllisen työajan ja lisätyön tuntimäärästä 2,25 %. Palkkaliite 3: Toimihenkilön työaika on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vuosityöajan lyhennystä ei kerry. < Reitti_3_2023.indd 27 Reitti_3_2023.indd 27 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
29 28 –E tenkin jos työ on sellaista, jossa työn tuotos on kiinni motivaatiosta ja innovointikyvystä, niin silloin työajan lyhentäminen ei vähennä työn tuotosta, vaan saattaa sitä jopa parantaa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo. Keskustelu työajan lyhentämisestä ja lyhentämisen kokeilemisesta virisi aiemmin keväällä, kun Britanniasta kantautui kannustavia tutkimustuloksia työajan lyhentämisen positiivisista vaikutuksista. Näiden innoittamana SAK ehdotti, että Suomen seuraava hallitus voisi kokeilla työajan lyhentämistä. – Olemme esittäneet, että työaika olisi 80 prosenttia nykyisestä. Olemme lähteneet tätä esittämään, koska meillä on Suomessa paljon tuottavuusongelmaa, meillä on paljon jaksamisongelmia työssä, ja samaan aikaan pitäisi saada työuria pidennettyä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo. Britanniassa kokeiluun osallistuneet työntekijät saivat samaa palkkaa kuin ennen, mutta työaika oli lyhyempi. Lopputulos oli, että suurimmalla osalla työpaikoista työntekijät saivat saman aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä. Lisäksi koettu terveys koheni ja henkilöstön vaihtuvuus väheni. Antila ehdotti SAK:n tiedotteessa helmikuussa, että myös Suomessa toteutettaisiin seuraavalla hallituskaudella laajamittainen 80 prosentin työajan kokeilu. TEKSTI & KUVA: ALEKSI VIENONEN Joka vuoden pääsiäisenä suomalaiset työpaikat pääsevät kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa kahtena viikkona peräkkäin. Osa saattaa silloin huomata, että neljässä työpäivässä saa usein aikaiseksi saman, minkä viidessä. Voisiko työajan lyhentäminen toimia? Pahentaisiko uudistus työvoimapulaa? SAK:n ehdotus työajan lyhentämisestä sai helmikuussa laajaa huomiota, mutta osa poliitikoista ampui sen alas suoralta kädeltä vedoten tiettyjen alojen työvoima pulaan. Antilan mielestä vastustus kumpusi enemmän periaatteesta kuin taloustilanteesta. – On aivan sama, mitä suhdannetta Suomi eläisi, niin samat tyypit vastaisivat samalla tavalla. Heillä on periaatteellinen vastustus kaikkea sellaista kohtaan, joka työehtojen tasolla parantaa työntekijöiden asemaa. Jos työvoimapulan sijaan meillä olisi nyt työttömyyttä, vastustajat olisivat vain käyttäneet eri sanoja, joiden takia näin ei voida tehdä, Antila toteaa. Työajan lyhentämistä on kritisoitu etenkin siitä näkökulmasta, että se voisi toimia vain asiantuntijaja toimihenkilötehtävissä. Näissä töissä työn suorite ei ole samalla tavalla suoraviivainen työajan suhteen kuin suorittavassa työssä. Antilan mielestä työajan lyhentäminen voisi jopa lisätä työvoiman määrää Suomessa ja osaltaan keventää työvoimapulaa riippumatta siitä, onko kyseessä suorittava vai asiantuntijatyö. Hän huomauttaa, että työaikaa lyhentämällä ikääntyvät pysyisivät työssä pidempään. Lisäksi eläkkeelle jo siirtyneitä voitaisiin houkutella takaisin työelämään, jos työajat olisivat lyhyemmät. – Meillä on hurjan paljon työvoimareserviä ikääntyneissä. Työeläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan noin viidennes eläkkeelle siirtyneistä olisi halunnut jatkaa töissä, jos työhön olisi saatu työaikajoustoja, Antila toteaa. Työaikojen lyhentämisellä olisi todennäköisesti vaikutusta myös sairauspoissaolojen määriin, mikä osaltaan lisäisi tehtyjen tuntien kokonaismäärää työpaikoilla. Tällä olisi vaikutusta myös työkyvyttömyyseläkkeisiin. – Työajan lyhentäminen lisäisi työssä jaksamista ja voisi siten osaltaan vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden määriä, Antila pohtii. Miksi ihmiset uupuvat? Maaliskuun puolivälissä julkaistun tuoreen Työolobarometrin mukaan palkansaajista 17 prosenttia koki itsensä usein tai aina henkisesti uupuneeksi työssään. Noin 15 prosenttia koki, että ei ole kiinnostunut eikä innostunut työstään. Vastaavasti 15 prosenttia ilmoitti, että ei pysty keskittymään hyvin työskennellessään. Mehiläisen organisaatiopsykologi Pekka Tölli on huolissaan psyykkisen uupumuksen lisääntymisestä. Työajan lyhentäminen voisi osaltaan auttaa ongelmaa. – Työajan pituus on oleellinen asia, mutta tärkeää on myös, kuinka paljon työajoissa on joustoa ja kuinka työt voi sovittaa omiin elämäntilanteisiin. Jos työaikajärjestelyt kuormittavat jatkuvasti arjen toimivuutta, se on merkittävä stressitekijä työntekijälle, Tölli sanoo. Reitti_3_2023.indd 28 Reitti_3_2023.indd 28 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
29 28 • Nelipäiväistä työviikkoa kokeiltiin Isossa-Britanniassa kesä-joulukuussa 61 työpaikalla. Kokeiluun osallistui yhteensä 2 900 työntekijää. • Lopputuloksena oli, että kolmannes yrityksistä päätti siirtyä pysyvästi nelipäiväiseen työviikkoon. Jopa 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että aikoo jatkaa ainakin toistaiseksi nelipäiväistä työviikkoa. • Kokeilun ajalta työntekijät saivat nelipäiväisestä työviikosta saman palkan kuin viisipäiväisestä. • Kokeilussa havaittiin, että työntekijät saivat nelipäiväisessä viikossa aikaan yhtä paljon tai enemmän kuin viisipäiväisessä työviikossa. Britanniassa tehdyssä kokeilussa havaittiin, että monessa työtehtävässä nelipäiväinen työviikko toi saman tai paremman tuotoksen kuin perinteinen viisipäiväinen työviikko. Tölli korostaa, että kyse on siitä, miten ihmiset kokevat stressin ja kiireen. Hänen mielestään nykyaika kuormittaa ihmisiä kenties eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. – Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että yhteiskuntamme on hyvin tieto intensiivinen ja pitkälle digitalisoitunut. Tämä haastaa keskittymiskykyä ja mahdollisuutta nukkua ja palautua työn ulkopuolella. Monella saattaa olla tilanne, että on vaikea hallita työelämäänsä ja omaa aikaansa, Tölli analysoi. Tilanteen huonontuminen voi johtua myös koronarajoituksista ja näiden jälkitilanteesta. Vaikka koronapandemiasta on päästy eteenpäin ja rajoitukset purettu, tehdään nykyään edelleen paljon etätöitä, eikä ihmiset tapaa toisiaan yhtä paljon kuin ennen. – Työskentely on muuttunut pirstaleisemmaksi. Ihmiset näkevät toisiaan yhä vähemmän työssä. Ihmiset kuitenkin kaipaavat toisiaan ja haluavat tulla nähdyiksi fyysisesti. Asiat sujuvat yleensä helpommin, kun nähdään kasvotusten, Tölli pohtii. < Lyhennettyä työviikkoa kokeiltiin 2 900 työntekijällä Reitti_3_2023.indd 29 Reitti_3_2023.indd 29 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
31 30 H ar du någonsin stött på kollegor som tycker det är onödigt och dyrt att bli medlem i facket? Det har jag. När allting fungerar så är det väldigt lätt att rycka på axlarna. Pengarna kommer in, den årliga lönejusteringen gör att alla åtminstone får något mer i fickan än året innan. PAU Åland ”Jag behöver inte vara medlem – jag får ju alla fördelar ändå” Men vad händer när avtalsförhandlingarna står stilla? Ingens lön justeras och löneökningar uteblir. Vad händer om arbetsgivaren börjar ta bort tillägg och förmåner eller vill försvaga anställningsvillkoren? Vi befinner oss i ett avtalslöst läge och man kan påstå att allt inom lagens gränser kan vara tillåtet. Det är förstås ett worst case scenario som jag beskriver. På Åland Post har vi i skrivande stund stått utan kollektivavtal i 3 månader. Till skillnad från resten av branschen har vi ett lokalt avtal som den lokala fackföreningen ska förhandla fram tillsammans med arbetsgivaren. Det finns självklara fördelar med att ha ett lokalt kollektivavtal – det kan anpassas efter företaget och det kan förenklas till en så basal nivå som nu är möjligt när man talar om kollektivavtal. Avtalet är från grunden skrivet på vårt modersmål och vi minskar risken för märkliga översättningar som kan bli feltolkade. Som det så fint uttrycks – vi har rätten att vara med och påverka på lokal nivå. Men det finns också nackdelar. Vad händer om den lokala fackföreningen inte har tillräckligt med aktiva och engagerade medlemmar eller kapacitet, erfarenhet och resurser för att uppnå en jämlik förhandlingsposition? Vad händer om arbetsgivaren är ovillig att förhandla? Vad händer om fackföreningen känner att den talar för döva öron? Jag har inte några svar på alla de frågor jag ställer – men en sak vet jag åtminstone, och det är att jag inte vill ha en enda fråga om rättigheter eller löneökningar från någon av de som säger ”Jag behöver inte vara medlem – jag får ju alla fördelar ändå”. Tack för att du är medlem! TEXT: SARAH WIGELL, ordförande PAU Åland r.f. Reitti_3_2023.indd 30 Reitti_3_2023.indd 30 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
31 30 Muokattu työ on työntekijälle aina vapaaehtoista Mehiläisen digiklinikalta on tullut työntekijöille asiattomia viestejä muokatun työn mahdollisuudesta. Myös jotkut esihenkilöt ovat painostaneet työntekijöitä ottamaan muokattua työtä vastaan, vaikka se on vapaaehtoista. Tilapäisellä työjärjestelyllä on monia eri nimiä; muokattu työ, korvaava työ, fiksattu työ tai tilapäinen työ. Se voi olla vaihtoehto sairauspoissaololle esimerkiksi lievässä tapaturmassa tai ohimenevässä tukija liikuntaelinvaivassa. Työterveys ottaa vastaanotolla aina kantaa mahdollisuuteen tehdä muokattua työtä. Selkeissä tilanteissa työntekijä ja esi mies voivat sopia tilapäisistä työjärjestelyistä suoraan tällöinkin työntekijällä on kuitenkin oikeus olla yhteydessä työterveyslääkäriin tai -hoitajaan. Lähtökohtana fiksatussa työssä on AINA työntekijän vapaaehtoisuus ja olennaista on, että työjärjestelyt eivät vaaranna tai viivästytä sairauden tai vamman paranemista. Muokatun työn tehtävät riippuvat omasta työstä ja niiden tulisi mahdollisuuksien mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Työjärjestelyt voivat olla esimerkiksi uuden reitin opettelua, kouluttamista tai fyysisen nostamisen rajaamista pois. PAU on sopinut vapaaehtoisuudesta Muokatusta työstä ei ole kirjauksia työlainsäädännössä, mutta eri työehtosopimuksiin on sitä koskevia määräyksiä otettu viime vuosina. Samaa asiaa kutsutaan eri yrityksissä eri nimillä. PAU on vuoden 2014 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sopinut työnantajan kanssa, että tällaiset tilapäiset työjärjestelyt ovat aina vapaaehtoisia. Mikäli sinua painostetaan joko esihenkilöiden tai työterveyshuollon taholta ottamaan muokattua työtä vastaan, ota yhteys luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. < O letko koskaan törmännyt kollegoihin, joiden mielestä liiton jäsenyys on tarpeetonta ja kallista? Minä olen. Kun kaikki toimii, on helppo kohauttaa olkapäitään. Palkat maksetaan ja palkankorotuksilla jokainen saa ainakin jonkin verran enemmän taskuun kuin vuosi sitten. Mutta mitä tapahtuu, kun sopimusneuvottelut ovat jumissa? Kenenkään palkkaa ei tarkisteta eikä palkankorotuksia tule. Mitä tapahtuu, jos työnantaja alkaa poistaa etuja tai haluaa heikentää työehtoja? Olemme sopimuksettomassa tilassa ja voidaan väittää, että kaikki lain rajoissa voidaan sallia. Se on tietysti pahin skenaario. Kun kirjoitan tätä tekstiä, Ahvenanmaan posti on ollut ilman työehtosopimusta jo kolme kuukautta. Toisin kuin muulla, meillä on paikallinen sopimus, jonka ammattiosastomme neuvottelee työnantajan kanssa. Paikallisessa työehtosopimuksessa on etunsa – sitä voidaan soveltaa yritykseen paremmin ja yksinkertaistaa niin perustasolle kuin työehtosopimusten kohdalla on mahdollista. Sopimus on kirjoitettu omalla äidinkielellämme ja samalla vähennämme riskiä käännöksistä, jotka voidaan tulkita väärin. Hienommin ilmaistuna – meillä on oikeus olla mukana ja vaikuttaa paikallisella tasolla. Mutta on tässä myös haittapuolensa. Entä jos paikallisella osastolla ei ole tarpeeksi aktiivisia ja sitoutuneita jäseniä tai kykyä, kokemusta ja resursseja tasavertaisen neuvotteluaseman saavuttamiseksi? Mitä tapahtuu, jos työnantaja ei halua neuvotella? Tai mitä tapahtuu, jos ammattiosasto kokee, että sen esitykset menevät kuin kuuroille korville? Minulla ei ole vastauksia kaikkiin esittämiini kysymyksiin mutta tiedän ainakin yhden asian, nimittäin sen, että en halua yhtään kysymystä oikeuksista tai palkankorotuksista keneltäkään, joka sanoo ”Minun ei tarvitse olla jäsen – saan joka tapauksessa kaikki edut”. Kiitos jäsenyydestäsi! TEKSTI: SARAH WIGELL puheenjohtaja, PAUn Ahvenanmaan osasto ”Minun ei tarvitse olla jäsen saan joka tapauksessa kaikki edut” Reitti_3_2023.indd 31 Reitti_3_2023.indd 31 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
33 32 1 2 8 3 7 5 6 4 Laadinta: Jyrki Takala ELOISA KUSTANTAJA VÄIJYÄ EI KOKONAAN HÄMEENLINNAA SANASELITYSPELI LUUDALLA TIETOKONEOHJELMALLE HOITOA PRESLEY RIKOLLISIA VIRITETTY OLLENKAAN SORSALINTU VUORISTO VÄÄNÄNEN SEIS LIPSUMATTOMUUS RÄÄSY HIRVAS VICKY ULKOOVEN TAKANA MOITTEETON HÄLINÄ NIEMIMAA ALMILAN NIMISIÄ TAIKINASTA NARRATA KALOJA KOKEESSA OPINTOOHJAAJIA KAUPPA TREENAUSPAIKKA ---REX OMENAN SISÄLLÄ EI OLE TOTTA KÄTEISTÄ VARTEN DA VINCI SELKÄPUOLI -M HAUSKA KNIHTILÄ VARHAIN YHTENÄÄN UUPUNUT HEMINGWAY OTTAA POIS PO, REIN LAAJA UJOIN MITTAVIA MIETO JÄRKI KALA FAIJOJA ---JA TOISTA TAHTOA MONI KOIRA VELHOLTA -K RISTIKON RATKAISU SIVULLA 36 Reitti_3_2023.indd 32 Reitti_3_2023.indd 32 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
33 32 33 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Vaalien yllätyksetön yllätys Ä änioikeutetusta kansasta 71,9 prosenttia on puhunut – pulinat pois. Eli ei, vaan tästä se pulina vasta alkaakin. Kaikki löytävät syynsä ja selityksensä lopputulokselle. Mielestäni vaalien tulos kertoo historiallisesta muutoksesta politiikkailmastossa, tosin pitkä traditiommekin tulee selkeästi esiin. Janoamme yhä enemmän politiikkaan linjauksia, selkeitä toisistaan eroavia linjavaihtoehtoja. Tähän myös puolueiden vaalikampanjat olivat valmistautuneet. Äänestäjien huomiota ei saa sillä, että hymistellään tilannetta ja hienosäädetään nykypolitiikan suuntaa pikkuisen nelikentällä: oikea, vasen, konservatiivi ja liberaali. Puolueet ottivat nyt selkeät ideologiset asemat. Näyttää siis siltä, että suomalaisilla on kaipuu linjavaaleihin parinkymmenen eduskuntapuoluevaihtoehdon sijaan. Niin kuin esim. USAssa ja Britanniassa, ja tätä nykyä myös Ruotsissa, jossa ne kymmenen puoluetta ryhmittyy kahdeksi eri linjaksi jo ennen vaaleja. Tämä tahto selkeisiin linjauksiin tuli hyvin esiin vaalimme lopputuloksessa. Äänestäjä tahtoo tietää jo äänestyskopissa, mihin suuntaan asioita viedään. Kun tuntee pääministerikandidaatin, jolla on realistiset mahdollisuudet voittaa vaalit, äänet kasautuvat tämän kandidaatin edustamalle linjalle, vaikka keskisuuret puolueet ajaisivat täsmällisemmin äänestäjän tahtomaa politiikkaa. Tähän saakka äänestäjän tilanne on ollut vähän kuin ”herran haltuun”. Hallitus muodostetaan usean eri värisen puolueen kompromissilla ja tarjolla on jokaiselle jotain, mutta ei kenellekään kunnolla mitään. Enkä sano, etteikö tässäkin olisi hyvät puolensa. Kun selkeä politiikkalinja voittaa, suuret suunnanmuutokset ovat kivuliaita, eikä sillä yleensä voiteta seuraavia vaaleja. Eli suuntaus jää lyhytkestoiseksi mutkaksi isolla valtamerilaivalla. Isoja kehityskulkuja ei saa aikaan yhdessä vaalikaudessa. Se, missä Suomen vanha traditio tulee esiin, on äänikuninkuudet. Meillä äänestetään henkilöä, jonka taustalta löytyy puolue. Ruotsissa äänestetään puoluetta, jonka taustalta löytyy linjaa ajavat henkilöt, joista puolue valitsee edustajansa istumaan parlamentissa. Henkilövaalista johtuen meillä on paljon julkkiksia kansanedustajina. Ja helpoin tie eduskuntaan taitaa olla mediaotsikoiden kautta, liittyipä asia sitten politiikkaan tai ei. Taviksilla ei ole mitään asiaa tähän kisaan. Henkilövaalin haittapuoli on se, että tiettyyn puolueeseen kuuluvilla henkilöillä on eri kantoja tässä yllä mainitussa nelikentässä. Puolueen sisällä voi olla henkilövetoisia jakolinjoja. Silloin puolue heikentää itse itseään sisäpuolelta. Tätä on nähty lähes kaikkien puolueiden kohdalla. Mielikuvituksemme varaan jää se, mikä puolue olisi voittanut, jos koko maa olisi ollut yhtä vaalipiiriä ja olisi voinut äänestää ketä tahansa ehdolla olevaa henkilöä. Presidenttikin meillä valitaan näin. Vaalitulokseen vaikuttaa ratkaisevasti vaalipiirit ja niille annetut edustajapaikat. Ja tietenkin suhteellinen vaalitapa, jossa henkilön oma äänimäärä ei yksin määritä vertailulukua, jolla paikka ratkaistaan, vaan puolueen tai vaaliliiton saama äänimäärä tuottaa vertailuluvun. Nyt kansa on siis puhunut ja istumapaikat jaettu. Tällä vaalituloksella edetään hallitustunnusteluihin ja sitten neuvotteluihin. Näistä tunnusteluista ja neuvotteluista on povattu vaikeita. Jyrkät kannanotot ennen vaaleja on pystyttävä pyöristämään. Olipa hallituskoalitio lopulta mikä tahansa, seuraavan kauden tärkeimmät kysymykset liittyvät työmarkkinoihin. Talouden kehitys on suoraan riippuvainen työvoiman saatavuudesta ja työn tuottavuudesta. Työikäinen väestö vähenee, lapsia syntyy vähemmän ja vanhuksia on entistä enemmän. Tämä on se megatrendi, jonka voimaa ei voi vähätellä ja jota vastaan taistelu ei hyödytä. On siis löydettävä keinot, jolla tilanteeseen voidaan sopeutua menettämättä talouskasvua. Keinoja kyllä löytyy. < Olipa hallituskoalitio mikä tahansa, seuraavan kauden tärkeimmät kysymykset liittyvät työmarkkinoihin. Reitti_3_2023.indd 33 Reitti_3_2023.indd 33 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
35 34 Osastojen mökkejä vuokrataan kaikille jäsenille Osalla PAUn ammattiosastoista on mökkejä, joita vuokrataan kaikille jäsenille. Mökkejä on tarjolla Turussa, Rovaniemellä, Kainuussa, Vaalan Säräisniemessä ja Hailuodossa. Lisäksi Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edulliseen hintaan Kemiön Santasaaressa. PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-autoreitin varrella. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto niille, joita kiinnostaa luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat ajalla 29.5.-27.8.2023: • Hirsimökki 3: 260 €/vko, muu aika 160 €/vko • Pohjatalo: 220 €/vko, muu aika 140 €/vko • Hirsimökki 1: 170 €/vko, muu aika 110 €/vko • Koko talo: 210 €/vko, muu aika 130 €/vko Tilaussaunan mahdollisuus osaston jäsenille 30 €/2 h ja ulkopuolisille 30 €/2 h (ei saunapäivinä). Sauna on lämpimänä tiistaina, perjantaina ja lauantaina. Harkinnan mukaan, jos on saunojia, voidaan sauna lämmittää muinakin päivinä. Naiset klo 17.00–19.00 ja miehet klo 19.30–21.30. Suihkut ovat päivittäin mökkiläisten käytössä. Mahdollisuus perhesaunaan saunapäivinä klo 12–16, tunnin jaksoissa 10 €/tunti. Tilaussauna ja sali osaston jäsenille 50 € kerta ja ulkopuolisille 110 €. Mökkien vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130 €/100 € muu aika ja vuorokausi 50 €. Viikkomökeissä on sähköhella, ruokailuvälineet, jääkaappi, mikroaaltouuni ja TV (myös digiboksi). Peitot ja tyynyt talon puolesta. Pyyhkeet, lakanat, pussilakanat ja tyynyliinat on oltava majoittujilla omasta takaa. Juokseva lämmin vesi kaikissa viikkomökeissä, biologiset ulkovessat erikseen miehille ja naisille on mökkien läheisyydessä. Lisätietoja ja vuokraukset: Isäntä Jani Grönberg, 040 174 9919 tai jani.gronberg@gmail.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi Turun Mäntyniemi PAUn Oulun osaston ympäri vuoden vuokrattava tilava mökki Hailuodossa lähellä merenrantaa, jossa nukkumapaikat jopa kymmenelle henkilölle. Pihassa myös sauna ja grillikota. Hinnat Oulun osaston jäsenille vuonna 2023: • ma-to 140 € • to-su 140 € • yksittäiset vuorokaudet 35 €/vrk Hinnat muille PAUn jäsenille vuonna 2023: • ma-to 240 € • to-su 240 € • yksittäiset vuorokaudet 60 €/vrk Lisää tietoa ja kuvia mökistä ja vuokraussäännöistä löytyy osoitteesta www.pauoulu.fi/mokit-ja-varaustilanne. Varaukset ja tiedustelut mökeistä osoitteeseen pauoulu@ gmail.com. Huilunnokka Hailuodossa PAUn Oulun osaston rivitalo-osake Vaalassa Säräisniemen Ruununhelmen vapaa-aikakeskuksen läheisyydessä. Mökin terassilta avautuu kaunis näkymä Kainuun ”merelle”. Tilaa on sopivasti 4 hengelle. Osakkeessa on myös sauna. Hinnat Oulun osaston jäsenet vuonna 2023: • ma-to 100 € • pe-su 75 € • vuorokausi 25 € Muut PAUn jäsenet vuonna 2023: • ma-to 200 € • pe-su 150 € • vuorokausi 50 € Lisää tietoa ja kuvia mökistä ja vuokraussäännöistä löytyy osoitteesta www.pauoulu.fi/mokit-ja-varaustilanne. Varaukset ja tiedustelut mökeistä osoitteeseen pauoulu@gmail.com. Oulujärvi Ruununvarpu 34 Reitti_3_2023.indd 34 Reitti_3_2023.indd 34 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
35 34 Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edelleen huippuedulliseen hintaan. Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneidemme, esim. PAUn jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa, sekä mahtava alue kaiken kokoisille asuntovaunuille. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2023 • Majat: Honka, Hirsi: 150 €/viikko, viikonloppu pe-su 100 €. • Majat: Kuusi, Ruska: 170 €/viikko, viikonloppu pe-su 120 €. • Matkailuvaunut: 120 €/viikko, 50 €/viikonloppu, 250 €/toukokuu-syyskuu. PAU Varsinais-Suomen osasto tukee jäseniään 20 €/vko vähintään viikon mökkivuokrissa. Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunupaikan, vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), mökistä löytyy myös jääkaappi sekä keitto ja ruokailuvälineet. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Vuokralaisten käyttöön on varattu 4 kpl soutuveneitä. Kemiössä on puhtaat merivedet ja runsaat kalasaaliit. Alueen WC-tilat on nykyaikaistettu (EKO). Alueella on myös sauna oleskelutiloineen, voit pulahtaa mereen saunan laiturilta. Sauna on yhteiskäytössä. Sauna lämpiää päivittäin. Lisätietoja: Isännöitsijä Harri Jaatinen puh. 040 557 6360, tai harri.jaatinen@pp2.inet.fi. Kainuun osastolla on kaksi mökkiä vuokrattavana PAUn jäsenille. Mökit sijaitsevat n. 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on n. 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki 1 on vuonna 1985 valmistunut hirsimökki n. 45 m². Tupakeittiö ja takka, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa n. 5 henkilölle. Mökki 2 n. 65 m² on rakennettu 1960luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 7 henkilölle. Alueella on erillinen sauna, puuliiteri/varasto, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti ja Biolan kuivakäymälä. Mökeissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Katso lisää kuvia PAUn Kainuun osaston kotisivuilta. Mökit ovat vuokrattavana 1.6 31.8.2022. Hinnat: Mökki 1 -Vuorokausihinta 50 € 1 viikko 320 € Mökki 2 -Vuorokausihinta 40 € 1 viikko 250 € Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille: FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist p. 050-5981806, sähköposti: jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen p. 044 5667119, sähköposti: mattijokelainen8@gmail.com. PAU Rovaniemen osaston Peurajärvellä sijaitseva mökki Peuranpesä on vuokrattavissa myös Rovaniemen alueen ulkopuolisille jäsenille. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m². Valmistumisvuosi 1974. Ulko bio-wc. Varustukseen kuuluu: keittiö, jossa kaasuliesi uunilla, pirtti, jossa takka, makuutilat 5–7 hengelle, terassi noin 10 m², sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98 oktaaninen), valot, jääkaappi ja tv sähköllä. Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m², terassi 15 m². Vierasmökki (hirsi) noin 12 m², pikkukeittiö ja makuutilat 4–6 hengelle. Liiterivarasto. Grillikatos noin 20 m², jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi veneja kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Rovaniemen osaston mökki Peurajärvellä Mökkikausi alkaa kesäkuun alkupuolella. Päivitetyt hinnat löytyvät Rovaniemen osaston kotisivuilta. Kokonaiset viikkopaketit varattavissa ennakkoon 31.5. asti, tämän jälkeen voidaan varata muita vapaita ajankohtia normaalisti. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi. Käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura. Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 € maksu. Avaimet yms. tietoa isännältä Aarne Kiviniemi 040 244 9633 tai Mikko Virolainen 040 732 3311. Maksut: PAU Rovaniemen osasto ry, Danske Bank tili: FI 71 800018 700 96824. 35 Kainuun osastolla kaksi mökkiä TupLU:n mökit Kemiön Santasaaressa Reitti_3_2023.indd 35 Reitti_3_2023.indd 35 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
37 Menoon mukaan Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Lea Hirvikallio. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan K A L V O L A A L I A S L L A K A I S U A S E N N U S S I T T E R A P I A S A L O U N U R O S P O R O V I L K A S R O S T I E T E I S A U L A A T S O T S I I S T I L L E I P O M U S O N K I A V E O P O T R J K A S S A L I P A S K I V A E A A M U A L I N O M A A S E L L O J O E T L Y L E I S N E R O L A V E A I A R I N J I S I N T I A A N I J Ä Ä N Y T T A U S T E S S U L O H I K L O I T S U H A L U T A U K I T I T A R A I S Ä T Ristikon avainsana: KAVALUUS 36 PAUn Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus Open järjestetään Viking Gracella välillä Turku-Tukholma-Turku. Lähtö on perjantaina 10.11.2023 klo 20.45 ja paluu lauantaina 11.11.2023 klo 19.45. Kaikki PAUn jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Ammattiosastot tekevät omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Ole siis yhteydessä osastoosi ja pyydä tukea. Laivan ohjelma, postipurjehdusohjelma, hinnat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Risteilylle mahtuu mukaan 160 nopeinta. Lisätietoja risteilyvastaava Marko Koivumäeltä puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Palautearvonnan voittaja lehdestä 2/2023 Suomalainen työelämä on murroksessa. Etätyöt lisääntyvät ja vapaa-aikaankin ulottuva ajatustyö kuuluu monien arkeen. Perinteiset roolijaot ovat muuttumassa ja tietoisuus ihmisten moninaisuudesta on osa uutta työelämää. On siis tullut aika päivittää työväenlaulut uudelle tasolle! Uusi Työväenlaulu – sävellysja sanoituskilpailu on Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi säätiön yhteistyössä luoma konsepti, jossa haetaan uudistuneesta työelämästämme ja sen tekijöiden tilanteesta inspiraationsa etsiviä uusia työväenlauluja. Kilpailu on valtakunnallinen, ja sen tarkoitus on tuottaa uusia ja ajan hermoon iskeviä lauluja koko kansan kuultavaksi. Kilpailun parhaat pääsevät esiintymään Työväen Musiikki tapahtumaan. Postipurjehdukselle taas marraskuussa Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi-säätiön kilpailu hakee uusia lauluja tämän päivän työelämästä Nimekäs raati valitsee voittajat Kilpailun raatiin kuuluvat työväenja kuplettilaulujen asiantuntija ja musiikin monitoimimies Tipi Tuovinen, kantaa ottavasta tuotannostaan tunnettu rap-artisti ja musiikkituottaja Asa, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja toimittaja Susanna Kuparinen, Riihi säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Uusi Työväenlaulu – sävellysja sanoituskilpailun pääpalkinto on 1000 €. Toiseksi sijoittuneelle on luvassa 500 € ja kolmanneksi tulleelle 300 €. Kolme parasta kilpailijaa pääsevät studioon, jossa heidän kisakappaleensa nauhoitetaan. Voittajakappaleesta tehdään myös video, jota jaetaan kilpailun jälkeen Työväen Musiikkitapahtuman kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kilpailu päättyy 1.6.2023. Voittajat julkistetaan yleisölle Työväen Musiikkitapahtuman avajaisten yhteydessä perjantaina 28.7.2023. Osallistumisohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta musarit.fi/ laulukilpailu. Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään 26.-30.7.2023 Valkeakoskella. < ”Noudatin vain osakeyhtiölakia” Reitti_3_2023.indd 36 Reitti_3_2023.indd 36 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
37 Kirja A lkuvuodesta ilmestyi mielenkiintoinen kirja omistamisesta. Timo Leinon, Markku Pohjolan ja Harri Saukkomaan Omistajan tahto kertoo tosielämän tarinoiden kautta, miten omistajan tahto muodostuu nyt ja tulevaisuudessa erilaisissa yrityksissä. Kirjaan on haastateltu yli 30 henkilöä, jotka paljastavat, mitä tapahtuu suuren perheyrityksen kulissien takana tai valtionyhtiön taisteluissa omasta itsenäisyydestään poliitikkojen ohjailussa. Erityisen kiinnostavaksi teoksen tekee se, että yksi kirjoittajista, Postin hallituksen entinen puheenjohtaja Markku Pohjola käy kirjassa seikkaperäisesti läpi syksyn 2019 tapahtumia, kun Postin työntekijät yritettiin siirtää halvemman työehtosopimuksen piiriin. Kun Pohjola valittiin vuonna 2017 hallituksen puheenjohtajaksi, hän sai omistajaohjauksen päällikkö Eero Heliövaaralta kolme ohjetta: Vie Posti pörssiin, älä pyydä koskaan lisää pääomaa omistajalta ja maksa ylimääräiset pääomat valtiolle ylimääräisenä osinkona. Pohjola lähti noudattamaan omistajan tahtoa. Postin pörssihanke oli jo edennyt ennen Pohjolan tuloa Postin hallitukseen ja asiassa edettiin ripeästi. Syksyllä 2017 pörssisuunnitelma oli jo valmis. Heliövaara vei asian talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan samalla kun omistajaohjausministeri Mika Lintilä ja pääministeri Juha Sipilä vauhdittivat hanketta. Keskustelut sijoittajien kanssa aloitettiin vuoden 2018 alussa, jolloin Lintilä ehdotti, että 30 prosenttia osakkeista voisi myydä sijoitta”Noudatin vain osakeyhtiölakia” Timo Leino, Markku Pohjola, Harri Saukkomaa. Omistajan tahto, kuinka se syntyy? Miten sitä käytetään? Alma Talent 2023 Helsinki. TEKSTI: JUHA PÖYRY jille. Lopulta hanke kuitenkin kaatui. Pohjolan mukaan syynä oli poliittinen kytkykauppa, kun pinnalla olleet sote-asiat eivät miellyttäneet Sinistä puoluetta, joka lopulta kaatoi Postin viennin pörssiin. Postin vuotta 2019 Pohjola kuvaa kirjassa hirvittäväksi. Syitä tähän hän ei etsi kuitenkaan peilistä tai Postin johdosta. Posti halusi neuvotella PAUn kanssa ”palkkatason normalisoinnista kilpailijoihin,” jolla pystyttäisiin pelastamaan postilaisten työpaikat. Käytännössä kyse oli siitä, että Postin työntekijät haluttiin siirtää Teollisuusliiton ja Medialiiton heikomman työehtosopimuksen piiriin. Matalapalkkaisille työntekijöille tämä olisi tarkoittanut noin 30 % palkan alennusta ja työehtojen merkittävää heikkenemistä. Pohjola painottaa kirjassa, että työehtosopimuksen vaihtaminen oli Postille kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Neuvottelut PAUn kanssa eivät edenneet ja edessä oli eduskuntavaalit. Maan hallitus nimettiin kesäkuun alussa ja valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi valittiin Sirpa Paatero (sd). Pohjolan mukaan Paatero ymmärsi Postin tavoitteita, mutta mutkia tuli matkaan, kun pääministeri Antti Rinne (sd.) puuttui asiaan. ”Prosessi meni raiteiltaan sillä tavoin, että PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kävi neuvotteluja pääministeri Antti Rinteen kanssa. Rinne heittäytyi ammattiyhdistyspoliitikoksi ja käveli kaikkien sääntöjen ylitse. Kaikkein pahinta oli se, että hän käveli oman tukijansa, ministeri Sirpa Paateron ylitse”, Pohjola kirjoittaa. Lopulta edessä oli pitkät postilakot ja työntekijöiden menestyksellinen taistelu toimeentulon puolesta. Kirjassa myönnetään, että ammattiyhdistysliike onnistui hyvin julkisuustaistelussa Postia vastaan. Lisäksi ”median juttuja täydensivät ostetut mainokset sekä aktiivinen toiminta poliitikkojen suuntaan kabineteissa”. Epäonnistuneen työehtoshoppailun seurauksena Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen erosi tehtävästään ja Postin hallitus vaihtui seuraavassa yhtiökokouksessa. Siinä samassa yhtiön maine sai pysyvän tahran ja pääministeri Rinnekin sai lähteä. Pohjola ei kuitenkaan kadu mitään. ”Minulle antoi hirveän vahvan selkänojan se ohje, jonka olin aikoinaan saanut Pekka Timoselta: ”noudata vain osakeyhtiölakia”. Sen takia minun ei tarvinnut paljon miettiä, mitä tehdä. Tein vain sen, mikä oli yhtiön kannalta parasta. Ja uskon, että juuri niin Postin asioissa tuli toimittua.” < Reitti_3_2023.indd 37 Reitti_3_2023.indd 37 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
39 38 På svenska Hur ska en medlem förfara när det u ppstår problem i ett anställnings förhållande? Jag rekommenderar att ärendet diskuteras så snart som möjligt. Dessutom är det viktigt att bevara relevant material i ärendet, såsom anställningsavtal och löneberäkningar. I allmänhet lönar det sig att först diskutera saken med chefen. Ofta kan problemen lösas direkt på arbetsplatsen. Om ärendet inte framskrider eller du behöver stöd, kontakta förtroendemannen eller huvudförtroendemannen. Och om ärendet på något sätt har samband med arbetsförmågan eller arbetarskyddet lönar det sig att kontakta arbetarskyddsfullmäktigen. Meningsskiljaktigheter som uppkommer vid tillämpningen av kollektivavtalet behandlas i enlighet med kollektivavtalets förhandlingsordning, dvs. man försöker först lösa dem lokalt mellan chefen och förtroendemannen. Om ärendet inte kan avgöras lokalt, kan det föras till den regionala huvudförtroendemannens förhandlingsbord och ytterligare till den riksomfattande huvudförtroendemannens bord. Om ärendet inte kan lösas på riksomfattande nivå i företaget, kommer det i sista hand att förhandlas fram av förbunden (PAU och arbetsgivarförbundet Palta). Om ärendet däremot inte hänför sig till ett kollektivavtal utan det är fråga om till exempel hävning av ett anställningsförhållande, behöver kollektivavtalets förhandlingsordning inte iakttas i ärendet, dvs. fallet kan tas upp direkt till behandling hos förbundets byrå. Rättshjälpen är en värdefull medlemsförmån TEXT: JUHA PÖYRY PAU-medlemmar har tillgång till omfattande rättshjälp. Typiska fall som behandlas i domstol gäller avslutande av ett anställningsförhållande, lönefordringar och tvister om tolkningen av kollektivavtal. Förbundets jurist Veera Kekäle svarar på frågor om rättshjälp. Förbundets byrå är till för medlemmarna och du kan alltid kontakta den med låg tröskel. Och vi har också medlemmar som inte har intressebevakning på sina arbetsplatser – till exempel i bemanningsföretag finns inte alltid en förtroendeman, och då ska du kontakta förbundets byrå. Varför ska man försöka komma överens före en rättegång? När ett fall kommer till mitt bord leder det inte alltid till rättsliga åtgärder. Man kan också komma överens med arbetsgivaren. Detta är en viktig del av mitt arbete. Vid meningsskiljaktigheter är den första utgångspunkten att nå ett förhandlingsresultat. Rättsprocesser kan ta flera år, och man kan aldrig med säkerhet veta vad resultatet blir. I domstol blir en av parterna i allmänhet vinnare och den andra parten förlorare, men vid förhandlingar kan man uppnå ett resultat där alla parter vinner något. Genom att komma överens kan man också komma fram till olika lösningar, medan man i domstol endast förhandlar om pengar. Om arbetsgivaren till exempel olagligt har avslutat anställningsförhållandet, kan domstolen aldrig beordra arbetsgivaren att återanställa arbetstagaren. Men vid förhandlingar kan man komma överens om detta också. Detta är en av de potentiella fördelarna med förhandlingar. Om det är möjligt att nå en överenskommelse kommer jag att föra en diskussion med medlemmen om innehållet i en eventuell förlikning, och jag kommer att ta upp två saker: för det första att rättsprocesser tar mycket tid och för det andra att vid rättsprocesser kan man aldrig till hundra procent vara säker på att man vinner målet, utan det finns alltid en risk för att man förlorar målet i domstolen. Det är viktigt att föra en ärlig diskussion om dessa frågor, så att medlemmen kan fatta beslut om han eller hon ska godkänna ett förslag om förlikning eller om medlemmen begär rättshjälp av förbundet. Detta betyder naturligtvis inte att det lönar sig att godkänna ett dåligt förslag. Det uppstår också ofta situationer där förlikning inte är möjlig eller där den förlikning som arbetsgivaren föreslår är så dålig att jag inte kan rekommendera att medlemmen godkänner den. Vad ska jag göra om jag vill ha rättshjälp från förbundet? Om ärendet inte kan avgöras genom förhandlingar, bör du överväga att föra ärendet till domstol. Varje medlem har rätt att ansöka om rättshjälp från förbundet. I praktiken innebär rättshjälp i domstolsärenden att förbundet väcker talan vid domstol mot arbetsgivaren och betalar rättegångskostnaderna. Enligt förbundets stadgar förutsätter rättshjälp i regel att medlemmen har varit medlem av förbundet i sex månader innan arbetstvisten inträffade och har skött sina medlemsskyldigheter. Av särskilda skäl kan förbundsstyrelsen avvika från denna huvudregel. Rättshjälp kan sökas via den egna fackavdelningen eller alternativt kan förbundsstyrelsen ta upp ärendet till Reitti_3_2023.indd 38 Reitti_3_2023.indd 38 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
39 38 Rättshjälpen är en värdefull medlemsförmån behandling också på basis av ett utlåtande av en tjänsteman vid det förbund som sköter ärendet. Rättshjälp ska sökas innan rättegången inleds. Om rättegången har inletts innan beslut har fattats om att ärendet ska omfattas av förbundets rättshjälp, beviljas rättshjälp endast i undantagsfall. Vilka faktorer påverkar beviljandet av rättshjälp? Förbundsstyrelsen bedömer varje begäran om rättshjälp från fall till fall. Beviljandet av rättshjälp beror på fakta i ärendet, dvs. vad som har hänt och hurdana bevis som finns, och naturligtvis av ärendets juridik, dvs. hur fakta i fallet för håller sig till lagparagraferna och det som står i kollektivavtalet. Regelbundet förekommer fall där en medlem upplever att han eller hon blivit orättvist behandlad på arbetsplatsen, men det finns inte alltid någon rättslig aspekt som gör det möjligt för medlemmen att vinna fallet i en domstol. Tyvärr är inte alla orättvisor olagliga. Vad ingår i rättshjälpen? Förbundets juridiska rådgivning och rätts hjälp i domstol gäller ärenden som hänför sig till anställningsförhållanden. Om en medlem beviljas rättshjälp, betalar förbundet alla rättegångskostnader. Ett undantag från detta är medlemmens personliga kostnader, till exempel kostnader för resor till en domstolsförhandling. Vissa förbund tillämpar en självriskandel eller ett ersättningstak i rättshjälpen, vars överstigande del medlemmen måste betala själv. I detta avseende är PAUs rättshjälp betydligt bättre, eftersom vi inte tillämpar några självrisker eller ersättningstak. Om vi förlorar målet och domstolen förordnar att medlemmen även ska ersätta motpartens rättegångskostnader, betalar förbundet således också dessa kostnader till fullt belopp. Om rättshjälp beviljas, drivs ärendet antingen av PAUs advokat eller av en utomstående advokat som PAU anvisat och som specialiserat sig på arbetsrätt. Vilka är de vanligaste fallen som förts till domstol? Under den senaste tiden har de mest typiska fallen varit fall där arbetsgivaren har avslutat arbetstagarens anställningsförhållande på ett lagstridigt sätt. Andra vanliga teman är lönefordringar och tvister om tolkning av kollektivavtal. Vilka faktorer bidrar till att sökandens mål blir framgångsrikt i domstol? Som jag redan har nämnt är naturligtvis den juridiska aspekten av fallet och bevisningen i fallet, till exempel skriftliga bevis och vittnesmål viktiga. Vilka är de viktigaste rättsliga segrarna på sistone? Som exempel kan jag lyfta fram processerna kring reklamutdelarnas lönefordringar och Högsta domstolens avgörande i ett fall som gällde pauser i Tammerfors, där det var fråga etablerade villkor i anställningsförhållandet. Förhandsavgörandet i fallet med pauser förtydligar rättsläget i motsvarande fall och kan ha en betydande inverkan på senare domstolsavgöranden. Segern i tvisten om kollektivavtalets allmänt bindande verkan i Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen har också varit en viktig fråga för vår bransch. Vilka är de viktigaste pågående rättsfallen? Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna (Europadomstolen) behandlar ett ärende från 2015 där arbetsgivaren avlägsnade arbetstagare från arbetsplatsen och innehöll lön av dem när de iakttog det förbud mot introduktion som förbundet beslutat om. Vi vann målet i tingsrätten och hovrätten, men förlorade i Högsta domstolen efter röstning. Vi anser att domen strider mot den organisationsfrihet som garanteras genom ILO-konventionerna och därmed mot Europeiska konventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna. Det här är ett viktigt mål. Det är sällan som finländska arbetsrättsliga mål behandlas vid Europadomstolen. En annat mål som jag måste nämna är den pågående rättsprocessen mot SOL Logistiikkapalvelut. SOL tillämpar ett annat, sämre kollektivavtal i anställningsförhållandena för arbetstagare som SOL hyrt ut till Posti. Avtalet har inte ingåtts för uthyrda arbetstagare. Vi anser att detta strider mot lagen och direktivet om uthyrda arbetstagare och att PAU-avtalet måste följas. Det här fallet behandlas för närvarande i hovrätten. Varför tar rättsprocesserna så lång tid, upp till flera år? Domstolarna har för små resurser och antalet fall är många. Under coronapandemin uppstod också en anhopning av fall. Europadomstolen har i domar fastställt att rättegångar i Finland drar alltför långt ut på tiden. Vad består rättegångskostnaderna av och hur dyrt blir det att driva ärenden på egen hand? Det finns inget tak för kostnaderna. I rättegångar föranleds de största kostnaderna av ombudsmannens arvoden, som beror på mängden arbete och dess art som ärendet kräver, men i allmänhet tillämpas timfakturering, oftast cirka 200 euro per timme. Det kan finnas stora skillnader i arvodena. Som tumregel kan man säga att det kostar 10 000 euro per rättsinstans. I värsta fall måste man också betala motpartens kostnader om man förlorar målet, dvs. 20 000 euro, och samma belopp tillkommer i de högre rättsinstanserna, hovrätten och Högsta domstolen, om ärendet förs dit. Men som sagt, kostnaderna varierar mycket och det finns inget tak för kostnaderna. Arbetstagarna har också hemförsäk ringar, i vilken kan ingå en rättsskydds försäkring. Täcker de anställningstvister? I rättsskyddsförsäkringar har man i allmänhet helt uteslutit arbetstvister. Dessutom har rättsskyddsförsäkringar ofta självrisk och ersättningstak, medan vi inte har dem. < Reitti_3_2023.indd 39 Reitti_3_2023.indd 39 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
41 40 In English What should members do if issues arise in the employment relationship? We recommend raising the matter as soon as possible. In addition, it is important to keep all the material, including the employment contract and wage slips, relating to the issue. As a rule, it’s advisable to begin by first discussing the matter with your own supervisor. Issues can often be settled at the workplace. If no progress is made or you need support, contact your local shop steward or chief shop steward. And if the issue involves work ability or occupational health and safety, it’s advisable to contact the occupational health and safety representative. Disputes arising because of the application of the collective labour agreement are dealt with in accordance with the negotiation protocol, in other words efforts are first made to resolve them locally between the supervisor and local shop steward. If the matter cannot be resolved locally, it can be submitted to the regional chief shop steward for negotiation and from there even to the desk of the national chief shop steward. If no settlement of the matter is reached at the national level, it will ultimately be submitted to the unions (Finnish Post and Logistics Union PAU and the Service Sector Employers Palta) for resolution. On the other hand, a matter involves the termination of employment but not the collective labour agreement, there is no need to follow the negotiation protocol and the matter can be submitted straight Legal assistance is a valuable membership benefit TEXT: JUHA PÖYRY PAU members have access to comprehensive legal assistance. The most typical cases ending up in court involve the termination of employment, outstanding wages and disputes concerning the interpretation of collective labour agreements. Veera Kekäle, the Union’s lawyer, will answer questions about legal assistance. to the Union office to be dealt with. The Union office exists for members and the threshold to contact us is low. And we also have members who do not have a representative at the workplace – employment agency firms, for example, do not always have a ship steward and the Union office is then the right address. Why is it advisable to try to settle out of court? When cases reach my desk, they don’t always lead to court proceedings. Cases can also be settled with the employer. This is one important part of my job. The basic starting point in disputes is to reach a negotiated settlement. Legal processes can take years without any certainty of the final outcome. In a court, one of the parties usually wins and the other loses, but negotiation can reach an outcome where everyone wins something. Agreement can also result in various resolutions, whereas in a court of law it’s only about money. For example, where an employer has unlawfully terminated an employment relationship, a court can never order the employer to take the employee back. But negotiation allows agreement on this, too. This is one of the potential benefits of agreement. Where agreement is reached, I discuss the content of any potential settlement with the member and remind them of two things – firstly, the length of the legal process and secondly that winning is not guaranteed in legal proceedings and there is always a risk of losing the case in court. It’s important to discuss these things honestly so that the member can decide whether to accept the settlement offer or whether to seek legal assistance from the Union. I often also come across situations where settlement is not possible or the settlement offered by the employer is so meagre that I can’t recommend accepting it. What do I do if I want legal assistance from the union? Where a matter cannot be resolved through negotiation, consideration should be given to pursuing it in a court of law. Every member has the right to seek legal assistance from the Union. In practice, legal assistance for the court means that the Union brings the case against the employer in the court and pays the legal costs. Under Union rules, to be eligible for legal assistance, you must basically have been a Union member for six months before the labour dispute occurs and have met all your member obligations. The Union board may for special reasons deviate from this main rule. You can seek legal assistance through your own local union branch or alternatively the Union board can take up the matter for consideration also based on the opinion of the Union officer dealing with the matter. You can seek legal assistance before court proceedings begin. If court proceedings have begun before a decision has been made to cover the matter under Reitti_3_2023.indd 40 Reitti_3_2023.indd 40 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
41 40 Legal assistance is a valuable membership benefit the Union’s legal assistance, assistance will be granted only in exceptional cases. What factors affect whether or not legal assistance is granted? The Union board decides each request for legal assistance on a case by case basis. Whether or not legal assistance is granted depends on the facts of the case, i.e. what has happened and what kind of evidence there is, and of course the jurisprudence of the case or how the facts in the case fit into legal provisions and the entries in the collective labour agreement. We regularly come across incidents where a member feels he or she has been treated unfairly at the workplace, but not every case contains a legal aspect that would ensure the legal success of the case in a court of law. Regrettably, not all unfairness is unlawful. What does legal assistance cover? The Union’s legal advice and legal assistance for a court applies to incidences involving employment relationships. If a member is granted legal assistance, the Union will pay all legal costs. An exception to this is the member’s own personal costs such as those arising from travelling to the court hearing. Some unions impose an own-contribution element or a compensation cap, which means that you need to meet any costs exceeding these out of your own pocket. In this sense, PAU’s legal assistance is considerably better as we have neither own contributions nor compensation caps. If the case is lost and the court orders the member to also pay the opposing party’s legal costs, the Union also pays these costs in full. If legal assistance is granted, the case will be pursued either by PAU’s lawyer or by an outside lawyer specialising in labour law that PAU engages. What are the most common cases taken to court? The most typical recent examples are cases where the employer has terminated the employee’s employment unlawfully. Other common themes include wage claims and disputes involving interpretation of the collective labour agreement. What factors affect whether the plaintiff is successful in court? As I mentioned above, the main things are of course the jurisprudence aspect and the proof available of the matter, in other words written evidence or witness statements. What have been the most significant legal wins in recent times? Examples I could cite include cases concerning outstanding wages owed to deliverers of unaddressed advertising material and the decision of the Supreme Court in the Tampere break case, which involved established terms in the employment contract. The precedent of the Supreme Court in the break case clarifies the legal situation and may have legal implications for subsequent court decisions. The win in the dispute concerning the general binding nature of the collective labour agreement for the communications and logistics sector was also a significant matter for the sector. What are the most significant court cases pending? A case dating back to 2015 is under consideration in the European Court of Human Rights (ECHR). The case concerns an incident where the employer removed employees from the workplace and withheld their pay when they complied with an orientation ban decided by the trade union. The case was won in the district and appellate courts but the Supreme Court voted to overturn the decisions of the lower instances. We consider the judgment to conflict with the freedom to organise guaranteed by ILO conventions and thus also with the European Convention on Human Rights. This is an important case. It is rare for a Finnish labour right case to be brought before ECHR. Another case that needs mentioning is the ongoing legal process against SOL Logistiikkapalvelut. SOL uses another weaker collective agreement, which has not been concluded for temporary agency work, in the employment relationships of agency employees it hires to Posti. We consider that this violates both the law and the Temporary Agency Work Directive and that PAU’s collective labour agreement must be complied with. The case in question is currently in the appellate court. Why do legal processes take so long, sometimes years? The courts are under-resourced and there are many cases. A case backlog also built up during the corona pandemic. Finland has received judgments from the ECHR for court proceedings that have dragged on too long. What do legal costs consist of and how expensive is it to pursue cases alone? There is no limit to the sums involved. Attorneys’ fees account for the biggest costs in court cases and vary depending on the amount of work involved and the nature of the case, although hourly invoicing is generally used, typically around EUR 200/hour. There may be huge differences in fees. EUR 10,000 can be considered a rule of thumb for each court instance and in the worst case scenario, the opposing party’s costs come on top of this. So if you lose the case, you’re looking at about EUR 20,000. The amounts are similar in the other instances, the appellate court and Supreme Court, if the case goes that far. On the other hand, there is huge variation and no limit to the sums involved. Employees also have home insurance which may include legal expenses insurance. Does this cover employment disputes? Legal expenses insurance usually fully excludes employment disputes. And on the other hand, legal expenses insurance usually has an excess or own contribution and a payment cap, whereas we have neither. < Reitti_3_2023.indd 41 Reitti_3_2023.indd 41 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
43 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista S ähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen tilanteissa, joissa vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi, jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista aina, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Liitossa ei ole enää automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Ilmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn asiointipalveluun osoitteessa easiointi.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli oma ammattiosasto tilaa sen heille. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa ota yhteyttä liiton toimistoon: Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi Tarja Känsäkangas, taloussihteeri, 040 831 2963, tarja.kansakangas@pau.fi Reitti_3_2023.indd 42 Reitti_3_2023.indd 42 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 8.5. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_3_2023.indd 43 Reitti_3_2023.indd 43 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27
IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Reitti_3_2023.indd 44 Reitti_3_2023.indd 44 14.4.2023 12.27 14.4.2023 12.27