• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2024 Olkaa ylpeitä työstänne 20 Moduulit takautuvasti maksuun 9 16 Muutosneuvotteluista jäi paha maku 18 6 Liiton kursseilla on hyvä henki Mitä osoitehuollossa tehdään? Turvavyö pelasti 24 Ex-postimies Aki Kaurismäki: REITTI_3_2024.indd 1 REITTI_3_2024.indd 1 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 3 2 Reitti 3 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 100 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 4 12.8. 4.9. 5 23.9. 16.10. 6 18.11. 11.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 27 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Osoiteselvityksen työtä ei kone korvaa 9 Moduulit takautuvasti maksuun 10 Hallitus rajoittaa lakko-oikeutta 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postin yt-pommi järkyttää Tampereella 13 Täsmätietoa eläkeputkesta 15 Liittovaltuusto pitkästä aikaa Heimarissa 16 Muutosneuvotteluista jäi paha maku 18 Liiton kursseilla opitaan ja verkostoidutaan 20 Aki Kaurismäki: Mikään ei korvaa postikortia saatikka kirjettä 22 Joko työpaikallesi on valittu luottamusmies ja työsuojeluasiamies? 24 Turvavyö pelasti 26 Kansa on puhunut postilaisten arvostua nousussa 27 Porvoon jakelusta poistui valtavasti työkokemusta 28 Työnantajan on arvioitava lämpöoloihin liittyvät riskit 29 KYSYVÄLLE VASTATAAN 30 Raskausja perhevapaasyrjintä jää yhä piiloon 32 Postin merkillinen ex-rock-kuningas 34 Hyvästit aikuiskoulutustuelle ja vuorotteluvapaalle 35 Ristikko 36 MENOON MUKAAN 39 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 40 På svenska 41 In English 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 43 Muutosilmoitukset 16 24 REITTI_3_2024.indd 2 REITTI_3_2024.indd 2 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Tuottavuus ei synny duunaria kyykyttämällä Seuraavan Reitin aineiston deadline on 12. elokuuta. Hyvää kesää! Pä äk ir jo it us P alvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto esiintyi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa (25.5.) itsevarmasti toteamalla, että ammattiliittojen on muutettava toimintansa perusta, koska lakkoilemalla ne eivät saa enää tahtoaan läpi. Aarto peräänkuuluttaa ammattiliitoilta työnantajapuolen kanssa uudenlaista yhteistyötä, joka tarkoittaa ”yritysten tarpeiden ymmärtämistä ja työehtojen muuttamista sekä joustojen lisäämistä ilman jatkuvaa lakoilla uhkaamista.” Työehtojen muuttamisella ja joustoilla Aarto tuskin tarkoitti työehtojen parantamista tai työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämistä. Yleensä kun neuvotteluihin on menty, on työnantajilla ollut enemmän tai vähemmän radikaali työehtojen heikennyslista, joita joustoiksi tavataan kutsua. Aarton otettua Paltassa työmarkkinajohtajan ohjat kymmenisen vuotta sitten, tuotiin postialan neuvotteluihin vaatimukset muun muassa palkan alennuksista, epäinhimillisistä työvuoroista ja vuokratyövoiman lisäämisestä. Vuoden 2015 ja 2019 neuvotteluiden jälkikaikuja käsitellään vieläkin eri oikeusasteissa. Hovioikeudessa vuokratyöntekijöiden työehtoja ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Seuraavan kerran postialan työehdoista neuvotellaan ensi syksynä, kun Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimusten optiovuodesta ei päästy sopuun. Erikoista kyllä, Posti oli suopeampi sopimusten jatkolle, mutta työnantajaliitto Palta harasi vastaan. Taustalla on myös työnantajien keskusjärjestö EK:n palkkajarru ja hallituksen tavoitteet vientivetoisesta palkkamallista ja paikallisen sopimisen (lue: joustojen) lisäämisestä. Kesäkuussa SAK:n edustajiston kokouksessa puhunut varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kommentoi myös Aarton puheita ja muistutti, että työntekijät haluavat hyvää työelämää ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja työpaikan asioihin. Hyvä työpaikka ja tuottavuus ei synny työntekijöiden työehtoja polkemalla ja jatkuvilla joustoilla. Tämä kannattaa myös syksyn neuvottelukierroksella muistaa. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_3_2024.indd 3 REITTI_3_2024.indd 3 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Sami Aapro (OTK) on A-kassan uusi kassanjohtaja. Aapro aloitti tehtävässä 2. toukokuuta 2024. Kassanjohtajakokemusta Aaprolla on noin kymmeneltä vuodelta kahdesta työttömyyskassasta (Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT sekä työttömyyskassa Nomit). Lisäksi Aapro on toiminut eri tehtävissä IAET-kassassa (nykyinen Koko-kassa) ja viimeisimpänä Opetus ja tiede työttömyyskassassa lakiasiainpäällikkönä. Sami Aapro aloitti Avoimen työttömyyskassan johdossa A-kassa on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa, joka hoitaa 243 515 jäsenensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen. A-kassa tekee tällä hetkellä yhteistyötä yhdentoista ammattiliiton, mm. PAUn kanssa. Kassa jatkaa kasvuaan ensi vuoden alussa, kun Paperit yöväen työttömyyskassa sulautuu A-kassaan. Lisätietoja A-kassasta ja työttömyysturvasta osoitteessa a-kassa.fi. Kiitos Piia! Piia Willberg palkittiin liittovaltuuston kokouksessa SAK:n kultaisella ansiomerkillä. Piia teki pitkän uran edunvalvojana. Hän ehti toimia eri tehtävissä Postiliitossa ja PAUssa 26 vuoden ajan, muun muassa ammattiosaston toimikunnassa,luottamusmiehenä, osaston puheenjohtajana, liittovaltuustossa, liittohalli t uksessa, työsuojeluvaltuutettuna ja pääluottamusmiehenä. Piia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle kevättalvella. Lämmin kiitos yhteisistä vuosista ja ennen kaikkea jäsenistön hyväksi tekemästä upeasta työstä. Tilaa työpaikallesi tietoa PAUn jäseneduista PAUn jäsenedut 2024-lehti ilmestyi huhtikuussa. Lehdessä esitellään liiton jäsenedut kattavasti kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Lehteä on lähetetty muun muassa uusille jäsenille ja edunvalvojille. Voit tilata lehteä myös työpaikallesi. Tilaukset sähköpostilla juha.poyry@pau.fi tai puh. 040 356 0567. K uv a: Ju ha Pö yr y REITTI_3_2024.indd 4 REITTI_3_2024.indd 4 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 5 4 Hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivuilla olevan hakusovelluksen kautta osoitteessa sivistysrahasto.fi. Tarkemmat ohjeet julkaistaan kesän aikana. Vuoden 2024 apurahan saivat Heikki Nygård/Endover-yhtye musiikin tuottaPAUlla on Kansan Sivistysrahasto KSR:ssä rahasto, josta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. Voit hakea vuoden 2025 apurahaa 1.8.31.8.2024 välisenä aikana. PAUn jäsenet voivat hakea samaan aikaan apurahaa myös SAK:n kulttuurirahastolta. Åland Post laajenee merkittävästi verkkokauppalogistiikkaan erikoistuneen Axla Logistics-brändinsä alla. Yhteistyössä Mrec Investment Management Oy:n ja Slättö Förvaltning AB:n hallinnoiman logistiikkayhtiö Evolvin kanssa Åland Post on allekirjoittanut pitkäaikaisen vuokrasopimuksen uuden 6000 m² logistiikkakiinteistön rakentamiseksi Tuusulan Sulan teollisuusalueelle. Logistiikkakeskuksen keskiössä on AutoStore™-automatisoitu varastoja keräilyjärjestelmä (ASRS), jonka toimittaa Element Logic Oy. Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja tehok kaan logistiikkatoiminnan, minkä ansiosta uuden logistiikkakeskuksen asiakkaille kyetään tarjoamaan markkinan edistyneimpiä 3PL-palveluita. Åland Post on nykyaikainen logistiikkayritys, jossa on noin 150 työntekijää. Vuonna 2022 yhtiön liikevaihto oli 34,7 miljoonaa euroa. Toimintaa johdetaan pääkonttorista, joka sijaitsee Svibyssä, Jomalassa, vain muutaman kilometrin päässä Maarianhaminasta. Åland Post kuuluu PAUn järjestämisalaan. Ahvenanmaan Postin nykyinen työehtosopimus on voimassa 31.12.2024 saakka. Maksuton Kesäduunari-info taas kesätyöntekijöiden tukena SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info palvelee taas kesätyöntekijöitä. Kesätyöntekijät saavat palvelusta maksutonta neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja yhteydenottolomakkeen kautta. Jokainen kesätyöntekijä voi ottaa yhteyttä neuvontapalveluun, eikä palvelun käyttö edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan matalan kynnyksen neuvontapalvelua, joka toimii tukena, kun he ottavat ensiaskeliaan työelämässä. – Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin sopimuksen kohta tuntuu epäselvältä tai jos haluaa varmistua, että kaikki kirjaukset ovat oikein. Apua saa myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyviin kysymyksiin, Tirinen painottaa. Kesäduunari-info palvelee 31.8.2024 saakka. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Kesätyöntekijä voi ottaa yhteyttä myös sähköisellä yhteydenottolomakkeella. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi halutessaan ottaa yhteyttä myös nimettömästi. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan Kesäduunari-infon verkkosivuilla osoitteessa kesaduunari.fi. Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen auttaa taas kesätyöntekijöitä. Åland Postin uusi automaattivarasto valmistuu kesällä Tuusulaan PAUn apurahojen hakuaika on elokuussa miseen, tallentamiseen ja julkaisuun, Anu Rinne harmonikkamusiikin esittämisestä vanhusten hoitokodissa aiheutuviin kuluihin ja Hanna Korhonen kehonhallinta-kurssin maksuja varten. PAUn jäsenet voivat hakea samaan aikaan apurahaa myös SAK:n kulttuurirahastolta. < REITTI_3_2024.indd 5 REITTI_3_2024.indd 5 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 7 66 Työnkuva OSOITESELVITYKSEN TYÖTÄ EI KONE KORVAA johtaakeskustelemalla REITTI_3_2024.indd 6 REITTI_3_2024.indd 6 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 7 6 OSOITESELVITYKSEN TYÖTÄ EI KONE KORVAA johtaakeskustelemalla Liisa Hämäläinen on tyytyväinen siihen, että hänelle on aina löytynyt Postista työkykyä vastaavaa työtä. Työ osoiteselvityksessä vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. -K un sain viime marraskuussa tietää moduulista, tajusin heti, että tämähän koskee meitä, kertoo Pasilan postikeskuksen osoiteselvityksessä työskentelevä Hämäläinen. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P:n mukaan vaativan erityistehtävän palkanosaa (ns. moduulia) maksetaan muun muassa työntekijälle, joka tekee osoiteselvitysja tiedotuspalvelutallennustyötä. Palkanosa maksetaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuoro kaudessa, palkanosasta maksetaan puolet. Jos työtä on vähintään puoli tuntia, palkanosasta maksetaan neljäsosa. Moduulin suuruus on 115,30 euroa. Moduulien takautuvista maksuista Pasilassa kerrotaan enemmän toisaalla tässä lehdessä. Hämäläisen mukaan osoiteselvityksessä selvitetään postislangilla ilmaistuna ”osoitevammaisia lähetyksiä”. Työ vaatii äärimmäistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Hosuja ei työssä pärjää. Nykyisin osoiteselvitettävät lähetykset liittyvät enemmän yrityksiin kuin kotitalouksiin. Työ ei missään nimessä ole helppoa. Esimerkiksi firmoillakin on paljon osoitteita, joissa käytetään valitettavan paljon käyntiosoitteita. Ja mehän emme toimita postia käyntivaan postiosoitteeseen. Yksi ongelma liittyy myös yritysten vanhoihin blanco kuoriin, johon on merkitty yrityksen vanha osoite. Kun tällaisessa kuoressa menee ihmiselle kirje, joka on muuttanut osoitteesta pois, eikä meillä ole uutta tiedossa, joudumme hakemaan niihin firman nykyisen postiosoitteen, johon kirje palautetaan. Tämäkin aiheuttaa paljon työtä. Oma lukunsa on myös perintätoimistoilta lähetetyt kirjeet, joille asiakkaat eivät ole välttämättä uutta osoitetta ilmoittaneet. Pankkien ja kuolinpesien kirjeitä tulee myös paljon osoiteselvitykseen. Niitä voi kiertää prosessissa pitkäänkin, eivätkä kaikki välttämättä löydä koskaan perille. Myös noutamatta jääneet poste restante – lähetykset palautuvat osoiteselvitykseen, josta ne toimitetaan lähettäjille. Osoiteselvitykseen tulee paljon myös kilpailevien jakeluyhtiöiden väärin jaettua postia. Postin kautta osoitteita ei kuitenkaan selvitetä, vaan jakeluyhtiöt noutavat lähetyksensä Postista itse. Pasilan postikeskuksen osoiteselvityksessä tehdään työtä, jota ei noin vain automatisoida. Työstä maksetaan moduulia eli vaativan erityistehtävän palkanosaa. Liisa Hämäläinen sai moduulin takautuvasti kesästä 2020 lähtien. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY REITTI_3_2024.indd 7 REITTI_3_2024.indd 7 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 9 8 Konekin erehtyy Omat haasteensa työhön ovat tuoneet MSM-koneet, joihin ei varsinkaan alkuvaiheessa saatu päivitettyä kunnolla osoitetietoja. Alun perin niitä lähdettiin tekemään aika heikoilla tiedoilla varsinkin yritysten osalta. Kotitaloudet koneilla oli aika hyvin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla ja erityisesti kantakaupungissa yritysten postiosoitteiden kanssa oli ongelmia. Tämä liittyy myös yritysten postilokeroiden osoitteisiin, joita on ollut aika paljon. Myös julkishallintojen osalta osoiteselvityksessä on riittänyt työtä. Viime vuonna MSM-koneilta tuli vielä paljon lähetyksiä, joihin kone oli leimannut väärän osoitteen. Niitä osoiteselvityksessä jouduttiin sitten peittelemään leikkaa, liimaa, askartele tyyliin. Nyt nämä ovat vähentyneet, koska osoitetietoja on saatu päivitettyä koneelle enemmän. Ne alkavat olla pikku hiljaa paremmalla mallilla, Hämäläinen sanoo. MSM-koneet eivät ole osanneet välttämättä lukea selvällä käsialalla kirjoitettuja korttejakaan, vaan niihin on pitänyt tulostaa koodilla varustettu osoitetarra päälle, jotta lähetyksestä tulee konekelpoinen. Jos kone ei osaa osoitetta lukea, se heittää lähetyksen hylkyyn, jotka tulevat osoiteselvitykseen. Koneita on opetettu kuitenkin koko ajan lisää ja lähetysten läpimenoprosentti paranee joulukorttienkin osalta koko ajan. Trecoille menee vastaavasti muotonsa puolesta sellaisia lähetyksiä, jotka ei MSM-koneelle sovi. Postin tavoite lajittelun täydellisestä automatisoinnista on pian todellisuutta, mutta osoiteselvitystäkin vielä tarvitaan. Moniosaaja päätyi Torniosta Helsinkiin Liisa Hämäläisen postiura alkoi vuonna 1982 postivirkailijana Tornion postissa. Sieltä matka jatkui kahdeksan vuotta myöhemmin Kemiin, jossa hän työskenteli otsissa eli osoiteselvityksessä ja jakelussa. Myöhemmin kokemusta kertyi myös Harjavallan ja Oulun jakelusta. Oulussa Hämäläinen työskenteli myös postikeskuksen kevyessä ja raskaassa lajittelussa. Ja lukipa hän vajaa viisikymppisenä vielä myynnin ammattitutkinnonkin, kun niskavaivat oli lopettaa työt postissa kokonaan. Tie pääkaupunkiseudulle kulki aikuisten lasten perässä viisi vuotta sitten. Pasilan postikeskuksesta työkokemusta on karttunut osoiteselvityksen lisäksi manuista, erpasta ja MSM-koneelta. Hämäläinen viihtyy työssään ja tuntee kiitollisuutta pitkästä urastaan postissa. Olen hirvittävän tyytyväinen työhöni. Koko se aika, jonka olen Helsingin pokissa ollut, olen ollut tyytyväinen. Täällä on hyvä olla ja minulla on mukavia työkavereita. Olen myös ikikiitollinen siitä, että minulle on löytynyt aina työkykyäni vastaavaa työtä. Hämäläisellä on hamstring syndrooma, jolle on tyypillistä istumiskipu. Vaikka jalat ei pellaa, niin onneksi vielä pää pellaa, hän naurahtaa. < Pasilan postikeskuksen osoitehuollon aamuvuoron luottamusmies Juha Salmen ehti juttusille Liisa Hämäläisen kanssa. REITTI_3_2024.indd 8 REITTI_3_2024.indd 8 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 9 8 V iime vuoden marraskuussa muutama työntekijä, joka oli siirtynyt jakelusta postikeskuksen osoiteselvitystyöhön, alkoi kysellä osoiteselvitysja tiedotuspalvelutallennukseen kuuluvaa moduulia. Helsingin postikeskuksen pääluottamusmies Jouko Luttinen ja osoitehuollon aamuvuoron luottamusmies Juha Salmen lähtivät selvittämään asiaa. Asia koski lopulta 25 työntekijää, jotka tekevät pääsääntöisesti pelkästään osoiteselvitystyötä. Postikeskuksen osoiteselvityksessä on tällä hetkellä noin 30 henkeä töissä, joista iltavuorossa noin 5–10. Moduuleja maksettiin työntekijöille takautuvasti noin 2000–7000 euroa maksimissaan viideltä vuodelta, Luttinen ja Salmen kertovat. Vuonna 2019 tehtiin päätös, että osoiteselvitystöitä keskitetään postikeskuksiin. Jakajat tekivät ennen työtä itse ja selvittelivät osoitteita jakelutoimipaikoissa. Sen vuoksi porukkaa näihin tehtäviin on tullut viimeisen 2–3 vuoden aikana lisää ja heille olisi moduuli pitänyt siinä kohtaa laittaa maksuun, kun he siirtyivät tähän tehtävään. Se on jostain syystä jäänyt pois. Toisaalta yksikössä on niitäkin, jotka ovat jakelusta tähän työhön tulleet ja heille on kuitenkin sitä maksettu, Salmen selventää. Hyvässä yhteistyössä Kovin tavallista työehtosopimusrikkomuksissa ei ole se, että asiat saadaan työnantajan kanssa nopeasti kuntoon. Näin Pasilan osoiteselvityksen moduuleissa kuitenkin kävi. Asia eteni esihenkilön ja ryhmävastaavan kanssa ripeästi, kun he olivat olleet yhteydessä hr:ään ja haastatelleet henkilöt yksitellen läpi. Moduulit takautuvasti maksuun Helsingin postikeskuksen osoiteselvityksen työntekijöille maksettiin takautuvasti vaativan erityistehtävän moduulia noin 2000–7000 euroa. TEKSTI: JUHA PÖYRY Työntekijöiden kanssa kartoitettiin mistä alkaen he ovat tehneet osoiteselvitystyötä. Tämän jälkeen hr:stä tuli vastaus, että maksetaan näille ihmisille moduulit. Luottamusmies Juha Salmen kertoo, että esihenkilö kävi vielä henkilöiden kanssa summat läpi, joita ollaan maksamassa, että ne ovat varmasti oikein. Sen jälkeen niistä tehtiin pöytäkirjat ja ne kuitattiin sekä työntekijöiden että meidän puolelta. Ja summat laitettiin sitten maksuun. Kaiken kaikkiaan koko prosessi vei 3–4 kuukautta ja moduulit oli helmikuun loppuun mennessä maksussa. Työntekijöitä pidettiin ajan tasalla, missä mennään. Ja täytyy kyllä sanoa, että yhteistyö tässä tapauksessa esihenkilöiden ja hr:n kanssa toimi hyvin, josta kiitos. Myös luottamusmiesten työhön oltiin tyytyväisiä. Yleensä kun hommat hoidetaan, niin positiivinen palautehan ei ole niin ylitsevuotavaa. Mutta kyllä siellä ihan tyytyväisiä on oltu. Ja eipä tämä luottamusmiehen työ juuri sellaista ole, että joku tulisi tamppaamaan selkään, että hyvin hoidettu. Jos työntekijät katsovat, että hommanne olette hoitaneet, niin ollaan hyvällä tiellä, Salmen toteaa. Edunvalvojat auttavat vain liiton jäseniä Yksittäisiä tapauksia moduulien maksamisessa on tullut vuosien varrella vastaan, mutta ei Luttisen ja Salmenin mukaan vielä tällaista, jossa olisi kyse koko työyksiköstä. Tyypillisimpiä tapauksia moduuleissa ovat olleet ne, joissa työntekijä on katsonut, esim. trukkikuski, että hän olisi ollut oikeutettu kokonaiseen moduuliin, kun on maksettu vain puolikasta tai ei ollenkaan. Jos moduuleista tulee jotain epäselvyyttä, niin näitä pystytään tulkitsemaan paremmin, kun työntekijät leimaavat itsensä tiettyyn työkohteeseen, niin sieltähän niitä voidaan katsella aina kirjanpidosta, että missä on ollut töissä milloinkin ja kuinka paljon, Luttinen huomauttaa. Mistä työntekijä sitten tietää, onko oikeutettu moduuliin tai virallisemmin erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvaan palkanosaan? Työehtosopimuksesta ja ottamalla tarvittaessa yhteyttä luottamusmieheen. Ja kun alkaa tekemään jotain uutta työtä ja on epävarma siitä, kuuluuko siitä moduuli maksaa, niin kannattaa kysyä esimieheltä ja edunvalvojilta. Mutta jos edunvalvojien apua tarvitsee, niin pitää olla tietenkin liiton jäsen, pääluottamusmies Luttinen muistuttaa. Ja jos työntekijöiden kannattaa olla tarkkana moduulien kanssa, niin yhtä lailla pitää edunvalvonnankin skarpata, muistuttaa osoitehuollon aamuvuoron luottamusmies Juha Salmen. Kun osoiteselvityksen porukka tuli noin vuosi sitten mun edunvalvontaan, niin siinä vaiheessa oletusarvona oli, että asiat on kunnossa. Ei tullut mieleenkään lähteä kyselemään tällaista juttua. Asia tuli sitten myöhemmässä vaiheessa työntekijöiden kautta ilmi. Myös jakelun pääluottamusmies Riitta Sievilä oli asiassa aktiivinen meidän suuntaan. Itsellekin tämä oli siinä mielessä opettavainen kokemus. < 9 REITTI_3_2024.indd 9 REITTI_3_2024.indd 9 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 11 10 H allitus valmisteli lakiesityksen kiireellä ilman aitoa kolmikantaista yhteistyötä. Se ohitti myös perusja ihmisoikeusasiantuntijoiden näkemykset lainvalmistelussa. Myöskään kansainvälisen työjärjestön ILO:n huhtikuussa työministeri Arto Satoselle (kok) osoittamalla vetoomuksella neuvotella lakihankkeen sisällöstä uudelleen työmarkkinaosapuolten kanssa ei ollut mitään vaikutusta. Poliittisen lakko-oikeuden rajoittaminen tekee hallituksen työelämän, työttömyysturvan ja sosiaaliturvan leikkauksista helpompia, kun työntekijöiltä viedään Senaatintori täyttyi helmikuussa, kun 13 000 mielenosoittajaa puolusti työntekijöiden oikeuksia hallituksen leikkauksia vastaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen avaa portit uusille työelämäheikennyksille Eduskunta hyväksyi poliittisia lakkoja ja tukilakkoja rajoittavat lakkolait äänin 107-57. Äänestyksestä oli poissa 35 kansanedustajaa. Oppositiosta SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat äänestivät lain hyväksymistä vastaan. Työntekijöiden lakkooikeuksia rajoittava laki tuli voimaan 18.5. K uv a: SA K TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: SAK lainsäädännöllä mahdollisuus vastustaa niitä. Seuraavaksi hallituksen listalla ovat muun muassa irtisanomissuojan heikentäminen, sairaussakko, määräaikaisten työsopimusten tekeminen ilman perustetta ja työttömyysturvan leikkaukset. Poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa rajoitetaan siten, että poliittisten työnseisausten kesto olisi enintään 24 tuntia ja muiden poliittisten työtaistelutoimenpiteiden, esimerkiksi ylityökiellon kesto enintään kaksi viikkoa. Lakiuudistus nostaa laittomista lakoista koituvat hyvityssakot moninkertaisiksi nykytilaan verrattuna. Kokonaan uutena sanktiona laissa on laittomaan lakkoon osallistuvalle yksittäiseen työntekijään kohdistuva seuraamusmaksu, vaikka lakon järjestämisestä vastaa ammattiyhdistys. Erityisen merkittävä heikennys työntekijöiden oikeuksiin on tukilakkooikeuden rajoittaminen. Erityisesti kuljetusliitoilla on pitkät perinteet toistensa tukemisessa työehtoneuvottelujen aikana. Kuljetusliitot tukivat esimerkiksi PAUn jäseniä syksyllä 2019 Postin rajuja palkan alennuksia ja työehtojen heikennyksiä vastaan. Tukilakkojen ansiosta työnantajan aikeet torjuttiin. < REITTI_3_2024.indd 10 REITTI_3_2024.indd 10 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Optiovuosi jäi toteutumatta 11 P AU ja Palta neuvottelivat huhti-toukokuun aikana työehtosopimusten optiovuosista. Vuonna 2021 sovittujen Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikkaalan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevien työehtosopimusten sopimuskaudeksi sovittiin neljä vuotta, mutta viimeinen sopimusvuosi sovittiin niin sanotuksi optiovuodeksi. Optiovuosi toteutuisi vain, jos sen palkankorotuksista olisi saatu sopimus aikaiseksi toukokuun 2024 loppuun mennessä. Sopimukseen ei päästy ja PAU joutui irtisanomaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024 ja Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen päättymään 31.1.2025. Sopimusten pituudeksi jää siis kolme vuotta. Ensi syksynä meillä on edessä normaalit työehtosopimusneuvottelut. Toki neuvottelupöytään voi palata heti, kun neuvotteluhalukkuutta taas löytyy. Vielä aiemmin tänä vuonna Posti työnantaja viestitti, että heillä on halu saada optiovuosi neuvoteltua ja myös me menimme neuvottelupöytään, sillä ajatuksella, että optiovuosi saataisiin sovittua. Neuvottelupöydässä kuitenkin selvisi, että Palta ei suostu sopimaan eurotai prosenttimääräisestä korotuksesta meidän kanssamme vaan sille käy ainoastaan niin sanottu verrokkialakirjaus korotuksesta, jossa palkankorotus selviäisi joskus tulevan talven aikana vientialoille sovittujen korotusten kautta. PAU esitti neuvotteluissa optiovuoden palkankorotukseksi 3,5 %. Samansuuruinen korotus tuli palkkoihin aiemmin tänä vuonna. Meidän aloillamme on palkkoja korotettu aina välillä verrokkialakirjausten kautta, mutta mitään kovin onnistuneita lopputuloksia niillä ei saavuteta – toki ”yleisen linjan” lähelle niillä on yleensä päästy. Ensi talvena epävarmuutta olisi tullut tuollaisella palkkaratkaisulla rutkasti lisää, koska kaikista neuvottelupöydistä löytyy varmasti paljon nykyisen hallituksen lainsäädäntömuutoksista johtuvia esityksiä ja teksteihin uppoaa helposti prosentti, jos toinenkin. Postin neuvotteluhalukkuus oli työnantajaliittoaan Paltaa suurempi, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Palta haluaa olla Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n uskollinen soturi ja edellyttää jäsenyrityksiltään palkankorotusten osalta vientilinjaan sitoutumista. Vähän toki huvittaa se, että samalla kun työnantajaleirissä huudetaan paikallisen ja yrityskohtaisen sopimisen olevan sitä parasta sopimista, niin palkoista puhuttaessa kaikkien pitää valtakunnassa mennä yhdellä ja samalla korotuksella. Postin osalta neuvotteluhalukkuuden ymmärtää. Aiempien vuosien kokemus osoittaa, että erityisesti pakettipuolen asiakkaat ovat kiinnostuneita loppuvuoden työrauhasta ja kyselevät sen perään kuukausia ennen sesonkia. Verkkokaupan joulu alkaa nykyään viimeistään sinkkujen päivän (11.11.) alennusmyynneistä. Ensi syksylle oman lisämausteensa saattaa tuoda eurooppaja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin pari viikkoa sitten esittelemä valtion omistajapolitiikan periaatepäätös. Tuon päätöksen mukaan valtion omistusosuus Postissa voi tippua 33,4 prosenttiin. Aika selvästihän tuolla vihjaillaan, että Postia myymällä ajatellaan saavan osa siitä rahasta, jolla miljardien suuruista investointipakettia ollaan tällä hallituskaudella viemässä eteenpäin. Syksyllä saattaa siis työpöydällä odottaa kaikenlaista mielenkiintoista, mutta nautitaan sitä ennen kesästä ja lomasta! < REITTI_3_2024.indd 11 REITTI_3_2024.indd 11 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 13 12 M yöhemmin, vasta toukokuun lopussa tarkennettiin, että vähentämistarpeen lisäksi 54 työntekijän osalta työsuhteen ehtoihin, palkkaukseen ja toimenkuviin saattaa tulla olennaisia muutoksia. Tampereen postikeskuksen pääluottamusmies Leo Harra kertoo olevansa ilmoituksesta järkyttynyt. Pirkanmaalla asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, keitä Posti palvelee ja nyt meiltä ollaan irtisanomassa 120 työntekijää. Postissa on aina puhuttu siitä, kuinka tärkeä Tampereen postikeskus yhtiölle on, mutta tässä se tärkeys nyt nähdään, Harra lataa. Pääluottamusmies Harra kritisoi voimakkaasti Postin aikeita investoida ja keskittää koneellista lajittelua Helsinkiin. Tämä minua sapettaa erityisen paljon eli mikä siinä on, että kaikki koneet ja työt pitää viedä Helsinkiin. Jääkö Tampereelle enää mitään ps-toimintoja? MuuPosti ilmoitti toukokuun alussa Tampereen postikeskuksen uudelleenorganisoinnin vähentämistarpeeksi peräti 120 työntekijää. Muutosneuvottelut jatkuvat elokuulle. Postin yt-pommi järkyttää Tampereella TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaee ja silloinen henkilöstöjohtaja Timo Koskinen vierailivat Tampereen postikeskuksessa kaksi vuotta sitten. Henkilöstölle vakuutettiin vielä tuolloin, että Tampereen postikeskuksen asema on vahva ja se on Postille strategisesti tärkeä. tosneuvotteluissa on ollut toistaiseksi paljon kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Kaikki kivet ja kannot käännettävä Pääluottamusmies Harra painottaa, että muutosneuvotteluissa tulee kääntää kaikki kivet ja kannot irtisanottavien määrän pienentämiseksi. Eläköitymiset, muutospolut, halukkaiden jakeluun sijoittaminen, töiden tarjoaminen Helsingistä jne. Kaikki pitää ottaa huomioon. Muutosneuvotteluissa tulee tarkastella kriittisesti myös vuokratyövoiman käyttöä ennen irtisanomisia. On moraalisesti väärin, kun käytetään vuokraa ja jaetaan samalla irtisanomislappuja. Tämäkö on Postin arvojen mukaista toimintaa, Harra kysyy. Erityisen vaikeaksi irtisanottavien työntekijöiden tilanteen tekee myös Orpon-Purran hallituksen sosiaalija työttömyysturvaan tekemät leikkaukset. Työttömyysturvaa leikataan rajusti ja aikuiskoulutustuki on lakkautettu. Tämä lisää luonnollisesti työntekijöiden ahdinkoa ja huolta tulevaisuudesta. Paperipostin syöksyä vauhditetaan Tampereen pokin muutosneuvottelujen lisäksi Posti ilmoitti lopettavansa myös ilmaislehtien jakelun ja osoitteettoman mainosjakelun ensi vuoden alusta. Henkilöstövaikutukset näiden osalta jäänevät vähäisiksi. Osoitteettoman mainosjakelun lopettamista Posti perustelee muun muassa Postin jakaman paperisen postin merkittävällä vähentymisellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ironista kyllä, Posti jatkaa omilla toimillaan tarkoituksellisesti taas kerran paperisen postin alasajoa ja mahdollistaa jakelukertojen vähentämisen. < REITTI_3_2024.indd 12 REITTI_3_2024.indd 12 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 13 12 T yöttömyysturvalain mukaan ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos: • olet syntynyt vuonna 1957-1960 ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy • olet syntynyt vuonna 1961-1962 ja täytät 62 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy • olet syntynyt vuonna 1963 ja täytät 63 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai • olet syntynyt vuonna 1964 ja täytät 64 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta lisäpäiviin. Sopivan syntymävuoden lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ja oikeus ansiopäivärahaan on saatu palkansaajana. Yli 58-vuotiailla, joilla on vähintään viisi vuotta työhistoriaa edellisen 20 vuoden ajalta, ansiopäivärahaa maksetaan 500 päivää eli noin 23 kuukautta. Esimerkki: Heikki on syntynyt 14.7.1963 ja täyttää siis 61 vuotta tämän vuoden heinäkuussa. Yhdenjaksoista työuraa on takana Postilla jo melkein 40 vuotta ja viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että jotain muutakin voisi tehdä. Varsinkin kun erilaisia vaivojakin on alkanut fyysisesti raskaan työn seurauksena tulla aina vaan lisää. Heikki on päättänyt hakea uutta polkua ja soittelee liiton toimistoon kysyäkseen, että mitä kaikkea kannattaa huomioida, jos hän saisi hyväksytyn päätöksen uutta polkua koskevaan hakemukseensa ja jäisi elokuun alussa pois työelämästä. Täsmätietoa 61-vuotta täyttäville ja myös vähän vanhemmille Niin sanotusta eläkeputkesta tulee liiton toimistoon säännöllisesti kysymyksiä. Tänä vuonna erityisesti 1963 vuonna syntyneet ovat olleet asiasta kiinnostuneita. Kerrataanpa vähän mitä se niin sanottu eläkeputki tarkoittaa. TEKSTI: HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja 13 REITTI_3_2024.indd 13 REITTI_3_2024.indd 13 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 15 14 14 Listasimme liiton toimistossa Heikille tällaisen muistilistan: • Postilla käytössä olevaan Uusi polku-ohjelmaan pääsemiseksi Sinun tulee tehdä asiaa koskeva hakemus joko spostitse osoitteeseen uusipolku@posti.com tai soittaa numeroon 020 451 5496. Jos hakemuksesi hyväksytään, niin teette asiasta sopimuksen esimiehesi kanssa. Sinun kohdallasi Uusi polku -ohjelmaan hyväksyminen tarkoittaa, että saat irtisanoutuessasi kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. • Jos työsuhteesi päättyy 31.7.2024, niin ensimmäinen työttömyyspäiväsi on 1.8.2024. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon työnhakijaksi. • Työsuhteen päättyessä sinulle maksetaan pitämättömät vuosi lomat (ei pitkälomalaisten pidennyspäiviä), säästövapaat ja joustovapaat. • Uuden polun kuuden kuukauden palkkaa vastaava kertakorvaus jaksotetaan palkan luonteiseksi eli sinulle ei makseta korvauksen takia ansiopäivärahaa noin kuuteen kuukauteen. Alat siis saamaan päivärahaa työttömyyskassasta todennäköisesti aikaisintaan helmikuussa 2025 (tähän vaikuttaa myös työsuhteen päättyessä maksetun lomakorvauksen määrä, koska myös se jaksotetaan). PAUn jäsenenä Heikin työttömyyskassa on A-kassa, www.a-kassa.fi. • Oman irtisanoutumisen myötä te-toimisto asettaa Sinulle todennäköisesti 45 päivän karenssin, jolla ei tässä tapauksessa ole merkitystä, koska se kuluu edellä kerrotun jaksotuksen aikana. • Ansiopäivärahan suuruuden voit laskea näillä sivuilla olevalla laskurilla: www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/ ehdot-ja-kesto. • Koska ansiopäivärahasi maksatus alkaa noin helmikuussa 2025, niin olet tällöin jo 61 vuotta ja 7 kuukautta vanha ja ansiopäivärahasi (500 päivää) riittää hyvin siihen asti, että täytät 63 vuotta eli sinulle voidaan maksaa ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä. Jos vuonna 1963 syntynyt haluaa päästä lisäpäiväoikeuden piiriin, ansiopäivärahan maksaminen saa alkaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun ikää on vähintään 61 vuotta ja 1 kuukautta. • Ja sitten vielä erittäin tärkeä huomio. Maamme hallitus on päättänyt ansiopäivärahan porrastamisesta eli leikkurista, joka laskee päivärahaa seuraavasti: ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun ansiopäivärahaa on maksettu 40 päivältä (noin 2 kuukautta). Määrä laskisi 75 prosenttiin, kun ansiopäivärahaa on maksettu 170 päivältä (n. 8 kuukautta). Mutta hallituksen esityksen mukaan ansiopäiväraha porrastettaisiin vain, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Eli jos olet työtön viimeistään 1.9.2024 ja et saa enää syyskuussa tai sen jälkeen palkkatuloa, niin sinun ansiopäivärahaasi ei leikata edellä kerrotun esityksen mukaan. Tämä muutos on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, mutta sitä ei ole vielä lopullisesti hyväksytty. • Muista, että te-toimisto pyrkii tarjoamaan työttömälle niin opintoja kuin työtä ja tämä koskettaa myös ikääntyneitä työttömiä. Te-toimistojen aktiivisuus etenkin ikääntyneiden työttömien kohdalla vaihtelee suuresti. • Kannattaa tarkistaa myös eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, minkä verran tulevaan eläkkeeseesi vaikuttaa, jos jäisit työ elämästä pois ennen vanhuuseläkeikääsi. Ilmarisen kaikki yhteystiedot löydät täältä www.ilmarinen.fi/ota-yhteytta. Puhelinnumero eläkeasioiden asiakaspalveluun on 010 195 000. < REITTI_3_2024.indd 14 REITTI_3_2024.indd 14 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 15 14 Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi ajankohtaiskatsauksessa tuoreeltaan terveisiä tes-neuvotteluista. PAU on käynyt neuvotteluja työnantajan kanssa postialan työehtosopimusten optiovuodesta, mutta neuvotteluissa ei ole päästy sopuun. Työnantajaliitto Palta halusi sitoa neuvotteluissa palkankorotukset verrokkialojen (vientialat, kemian perusteollisuus) sopimuksiin, joista ei tällä hetkellä ole mitään tietoa. Samaan aikaan hallitus valmistelee lakia vientivetoisesta palkkamallista, jossa kaikkien alojen palkanmuodostus sidottaisiin vientiteollisuuden palkankorotustasoon. Koska neuvottelutulosta ei syntynyt toukokuun loppuun mennessä, päätti PAU irtisanoa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024 ja Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen 31.1.2025. Osapuolet totesivat, että valmiudet neuvottelujen jatkamiselle optiovuodesta ovat kuitenkin olemassa. EU:ssa päätetään myös duunareiden asioista Valtuuston kokouksen aikana EU-vaalien ennakkoäänestys oli käynnissä ja tämän lehden tultua painosta vaalit jo PAUn liittovaltuusto keskusteli kevätkokouksessaan Heimarissa EU-vaaleista, uudesta omistajapoliittisesta periaatepäätöksestä ja työehtosopimusten optiovuodesta. Liittovaltuusto pitkästä aikaa Heimarissa TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Liittovaltuusto kokoontui pitkästä aikaa Hotelli Heimarissa. Kuvassa eturivissä oikealta vasemmalle Pirita Palomaa, Pia Kanerva, Seppo Kouvalainen, Heikki Nygård, Vili Sumiloff ja Matti Salo. takana. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli vaivaiset 42,7 %, joka on hälyttävän pieni luku jo siitä syystä, että monista jäsenmaiden palkansaajiin liittyvistä asioista päätetään EU:ssa. Esimerkiksi Suomen työaikalainsäädäntö pohjautuu EU:n työaikadirektiiviin, jonka tavoitteena on suojata työntekijän tur vallisuutta ja terveyttä. Toinen esimerkki löytyy vuokratyödirektiivistä, jonka lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos käyttäjäyritys olisi palkannut hänet suoraan omaksi työntekijäksi hoitamaan samaa tehtävää. Listautumisessa henkilöstön asema turvattava Valtioneuvosto hyväksyi 23.5. uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Päätöksen mukaan Posti Group Oy:n vähimmäisomistusrajat laskevat 33,4 prosenttiin aiemmasta 50,1 prosentista. Valtion omistuksen laskeminen kolmannekseen on selvä signaali siitä, että suunnitelma Postin listaamiseksi pörssiin on olemassa. Liittovaltuusto huomautti, että aina kun perusinfrastruktuuria viedään pois valtion omistuksesta, on syytä olla huolissaan. Kuinka käy henkilöstön, palveluiden ja esimerkiksi huoltovarmuuden, kun yhteiskunnallinen peruspalvelu myydään yksityisille sijoittajille? Toisaalta valtionyhtiökään ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut mikään tae hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Tästä esimerkkinä on hyvässä muistissa vuoden 2019 tapahtumat, kun Posti oli romuttamassa henkilöstön työehtoja ja leikkaamassa palkkoja yli 30 prosentilla. Piian tilalle Pia Liittovaltuusto valitsi kokouksessa myös uuden liittohallituksen jäsenen kevättalvella työkyvyttömyyseläkkeelle jääneen Piia Willbergin tilalle. Hallitukseen oli lopulta ehdolla työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva Forssasta ja pääluottamusmies Mauri Alanen Porista. Kanerva valittiin hallitukseen äänin 18–10. Piia Willberg palkittiin kokouksessa SAK:n kultaisella ansiomerkillä merkittävästä ja ansiokkaasta työstä 26 vuoden ajalta Postiliitossa ja PAU:ssa. Piia nosti kiitospuheessaan esille kolme asiaa, joita kannattaa vaalia; rohkeutta, tiedotusta ja järjestäytymistä. Näitä kaikkia Piia toteutti ay-urallaan esimerkillisellä tavalla. < REITTI_3_2024.indd 15 REITTI_3_2024.indd 15 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 17 16 Nina Rönty irtisanottiin helmikuussa tuotannollisin ja taloudellisin perustein tuotantovastaavan tehtävästä. Muutosneuvottelujen ympärille Imatralla ja Lappeenrannassa kiertyi ikävä vyyhti, josta Nina haluaa nyt kertoa. Muutosneuvotteluista jäi paha maku Tuotantovastaava Nina Rönty kertoo, että hänen kohtelunsa muutosneuvotteluissa oli alistavaa, rumaa ja epäarvostavaa. V iime helmikuussa toimihenkilöiden muutosneuvotteluissa palvelupäälliköiden määrää vähennettiin ja tuotantovastaavien ja tuotantosihteerien tilalle tuli tuotantoesihenkilöt. Imatralta lähti palvelupäällikkö ja yhdistettyyn Imatra-Lappeenranta alueelle jäi yksi yhteinen palvelupäällikkö. Viidestä tuotantovastaavasta ja tuotantosihteeristä irtisanottiin kaksi ja tilalle tuli kolme tuotantoesihenkilöä, Lappeenrantaan kaksi ja Imatralle yksi. Minut irtisanottiin Imatralta tuotantovastaavan tehtävästä ja tarjottiin töitä Kouvolasta, jonne on kotoa matkaa yhteen suuntaan 120 kilometriä. Mahdollisuuksia etäpäiviin ei ollut ja Kouvolassa olisi pitänyt olla paikan päällä joka päivä. Sellaiseen minulla ei ollut mitään saumaa, yhtenä syynä myös oman lapsen vakava sairaus, Nina kertoo. Samalla Imatralta irtisanottiin palvelupäällikkö ja tehtävä yhdistyi Lappeenrantaan. Imatran palvelupäällikkö sai esihenkilöpaikan, vaikka oli ilmoittanut jo joulukuussa 2023 että ei enää tule takaisin töihin vakavan sairauden takia. Palvelupäällikkö kävi jättämässä myös jäähyväiset henkilöstölle ja palauttamassa kaikki työvälineet ja avaimet. Hän menehtyi tämän vuoden maaliskuussa. Palvelupäällikön sairauden vuoksi Ninalle tarjottiin määräaikaista esihenkilön paikkaa Imatralta, vaikka palvelupäällikkö oli ilmoittanut, että ei vakavan sairauden vuoksi pysty tulemaan enää töihin. Minusta tuntui todella pahalta, että vakituisena en kelvannut enää tehtävään, mutta määräaikaisena olisin voinut kyllä tehtävää hoitaa. Arvostus ei näkynyt palkassa Nina kyseenalaisti toimintatavan, jonka jälkeen työnantaja myönsi, että on toimittu väärin ja hänelle tarjottiin uudelleen vakinaista Imatran tuotantoesihenkilön paikkaa. Tuotantoesihenkilön palkka olisi ollut kuitenkin vain muutaman kympin suurempi mitä hän oli saanut tuotantovastaavana. Työtehtävä olisi kuitenkin ollut osaltani aivan sama mitä tein jo sijaistaessani pitkään palvelupäällikköä. Vastuu TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Töitä tarjottiin Kouvolasta, jonne on matkaa 120 kilometriä. Mahdollisuutta etäpäiviin ei annettu. Tuotantovastaava Nina Rönty kertoo, että hänen kohtelunsa muutosneuvotteluissa oli alistavaa, rumaa ja epäarvostavaa. 16 REITTI_3_2024.indd 16 REITTI_3_2024.indd 16 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 17 16 henkilöstöstä ja kaikesta jakeluun liittyvästä Imatralla sekä Simpeleellä. Työnkuva olisi kasvanut suureksi ja apukäsi eli tuotantovastaava olisi hävinnyt pois. Kyseenalaistaessani palkan sitä luvattiin nostaa 140 eurolla. Olin kuitenkin sitä mieltä, että vastuullinen työ, jossa olet käytännössä kiinni 24/7 ei ole tuon summan arvoinen. Saadessani palvelupäällikön sijaisuuslisää, oli summa kohtuullisempi. Mutta nyt kun palkkaa tiputettiin roimasti, tuntui siltä kuin olisi lyöty märkä rätti päin naamaa. Nina ei ottanut tehtävää vastaan ja hänet irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein 22.2. Irtisanominen astui voimaan 1.4. Hän olisi halunnut selvittää irtisanomismenettelyä vielä aluepäällikön kanssa, mutta hän ei ottanut asiasta yhteyttä. Korvaamaton irtisanottu Muutosneuvotteluiden jälkeen Nina lähetti sähköpostia aluepäällikölle sopiakseen lakisääteisen työllistymisvapaan pidosta. Olin ajatellut, että hoidan työni maaliskuun loppuun asti tunnollisesti niin kuin aina ja 1.4 alkaen aloitan oman uran suunnittelun, koska käytössäni on työllistymisvapaat ja pitämättömät lomat. Eihän minulla ollut enää titteliäkään uudessa organisaatiossa. Työllistymisvapaa pyyntöön aluepäällikkö vastasi teams kokouksella, johon kutsuttiin myös HR:n edustaja sekä Lappeenrannan palvelupäällikkö. Pyysin teamsiin myös pääluottamusmiehen, koska ihmettelin, miksi näin paljon väkeä on kutsuttu paikalle, vaikka kyse oli vain työllistymisvapaista. Koko 45 minuuttia kestänyt palaveri oli työnantajan puolelta järkyttävää sanelua, uhkailua ja oikeuksieni polkemista. Postin HR:n edustaja ilmoitti kokouksessa, että työntekijällä on oikeus pitää työllistymisvapaat itse katsomallaan ajankohdalla ja ilmoituksella. Tämän jälkeen hän kuitenkin sanoi, että minulla ei ole siihen oikeutta, koska työnantajalle aiheutuu suunnatonta haittaa siitä, että pidän minulle kuuluvat työllistymisvapaat. Lisäksi minulle ilmoitettiin, että ei työllistymisvapaita niin vain pidetä, vaan joka päivältä pitää tehdä ilmoitus missä olen ja mitä teen. Tähän sanoin, että se ei kuulu työantajalle mihin olen hakemassa, mutta varmasti TEtoimistosta saa tarvittavat dokumentit. No ne vapaat minulta hylättiin. Tuntui että nyt olinkin korvaamaton, vaikka olin vasta irtisanottu. Työnantaja ilmoitti palaverissa Ninalle, että hänen velvollisuutensa on opettaa uusi esihenkilö tehtäviin ja vasta sitten kun perehdytys on suoritettu, mietitään työstä vapautusta. Eli vaikka minulla ei ollut titteliä 1.4 alkaen, olisi minun pitänyt opastaa uusi henkilö, että uusi organisaatio pääsee pyörimään. HR:n edustaja ilmoitti vielä, että nyt kun paikalleni on jouduttu laittamaan haku ulkoa, ja jos olen vielä työvoimatoimiston asiakas, minun pitäisi ymmärtää mitä se tarkoittaa. Tämän koin jo uhkailuna karenssista, jos en perehdytä uutta työntekijää. Nina ilmoitti palaverissa kieltäytyvänsä perehdyttämisestä. Vastuu seuraajasta ei voinut olla hänen vastuullaan, koska hänet oli irtisanottu. Jos tilanne olisi ollut toisin päin, että vapaaehtoisesti lähden, niin mielelläni olisin kouluttanut. Tämän jälkeen aluepäällikkö ilmoitti palaverissa palvelupäällikölle, että Ninasta pitäisi ottaa nyt kaikki tieto irti, kun maaliskuuta on vielä kaksi viikkoa jäljellä. Nämä asiat mitä palaverissa sanottiin ja vielä minun kuullen, oli todella alistavaa, rumaa ja epäarvostavaa kohtelua Postin puolelta. Nina jäi palaverin jälkeen sairauslomalle ja hänelle ilmoitettiin, ettei hänen palveluksiaan 1.4. jälkeen enää tarvita. Koin suoranaista helpotusta, että piina oli vihdoin ohi. Olin henkisesti todella loppu kaiken kohtelun jälkeen, ja myös siitä, että työyhteisömme oli menettänyt maaliskuussa palvelupäällikön tämän kaiken keskellä. Yhdenvertaisuudessa parannettavaa Nina toivoo, että muutosneuvotteluja tulisi käydä osapuolia kunnioittavalla tavalla niin, että olosuhteet otettaisiin huomioon, eikä ketään väheksyttäisi. Olemme kaikki tuntevia ihmisiä. Irtisanotuilta pitäisi jälkikäteenkin kysyä, miten heillä menee ja tarvitsevatko he jotain tukea. Minullakin on viimeiset pari vuotta ollut lapseni sairauden takia todella vaikeaa. Työ on ollut tässä tilanteessa todellinen henkireikä, joka on auttanut paljon, että olen saanut ajatukset muualle. Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu ja yhdenvertaisuus on myös tärkeää. Nina kummasteli sitäkin miksi Imatran ja Lappeenrannan muutosneuvotteluissa kaikki irtisanotut olivat naisia. Imatralta poistui kaksi naista ja tilalle otettiin mies. Lappeenrannan jakelusta irtisanottiin todella pätevä ja ammattitaitoinen nainen ja tilalle jäi kaksi miestä. Lappeenrannan varhaisjakelusta irtisanottiin nainen ja tilalle otettiin mies. Ei vaikuta kovin tasa-arvoiselta. Kiitos työtovereille Ninan 20 vuotinen postiura päättyy lopullisesti syyskuussa irtisanomisajan tullessa täyteen. Vuosiin mahtuu paljon hyviä aikoja ja työkavereita. Viimeisimmässä työyhteisössä, jossa sain olla, oli äärettömän hyvät työkaverit. Heistä olen kiitollinen. Ja vaikka työyhteisössä on ollut räiskyviä persoonia ja vaikeita tilanteita, niin aina on osattu asioista sopia ja puhaltaa yhteen hiileen. Tällä hetkellä Nina suhtautuu tulevaan toiveikkain mielin. Hän aloitti huhtikuussa lähihoitajan opinnot Saimaan ammattiopisto Sampossa. Suuntautumisvaihtoehdoista päällimmäisenä on mielenterveysja päihdetyö. Sen verran kriisityötaustaa on, että aloitin 2020 Mieli ry:llä kriisityön peruskurssin. Siitähän se ajatus jollain tavalla lähti, että minusta voisi olla tällaiseenkin työhön. < 17 REITTI_3_2024.indd 17 REITTI_3_2024.indd 17 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 19 18 Kirsi Suomi ”Kurssin vetäjät ovat olleet hyviä. Jakelun asiaa on ollut aika paljon, vaikka olen itse töissä logistiikkakeskuksessa. Ryhmätyöt on ollu mukavia. Niissä on pitänyt käyttää vähän aivonystyröitäkin. Olen oppinut työlainsäädäntöön, joustovapaaseen, vuosi lomaan ja paikalliseen sopimiseen liittyviä asioita. Eli aika monipuolisesti kaikkea. Toivon, että kursseja ei tarvitsisi käydä niin orjallisesti järjestyksessä läpi, että pääsee tietylle kurssille. Haluan käydä erityisesti työsuojeluun liittyvillä kursseilla; psykologiaa, ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työterveyshuoltoa. Ja voisipa jossain koulutuksessa olla mukana joku kieliin liittyvä osuuskin”. Elina Saarnio "Meidän työsuojeluvaltuutettu Filip Djordjevic kannusti minua liiton koulutuksiin. Viime vuonna en päässyt kursseille, onneksi nyt pääsin. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan (EDUK) kurssilta on jäänyt mieleen mitkä ovat luottamusmiehen tärkeimmät ominaisuudet ja tehtävät ja mitä työntekijä odottaa luottamusmieheltä. Kurssilla on ollut hyvää se, että täällä on monta vetäjää. Sitä kautta tulee eri näkökulmia liiton eri osa-alueilta. Ryhmätöistä on ollut hyötyä. Niissä on esimerkkien kautta tehty tapaturmatutkintaa, selvitetty juurisyyt ja haettu keinoja, joilla tapaturmia voitaisiin ehkäistä. Haluan kouluttaa itseäni ehdottomasti lisää ja syksyllä menenkin EDUK kakkoselle”. Edunvalvojat saivat Vääksyn kursseilta valtavan tietomäärän ja uusia verkostoja. Joni Peltonen ”Vaikka tessiä on tullut tavattua sen 700 miljoonaa kertaa, niin aina kursseilla tulee erilaisia pointteja esiin, että ahaa, tämä olikin näin. Täällä ei ole ollut mitään kalvosulkeisia. On opiskeltu enempi jutustelu-tyylillä ja esimerkeillä, se on pitänyt mielenkiinnon hyvin yllä. Ryhmätyöt on olleet hyviä. Niissä tulee ryhmänkin sisällä erilaisuutta, että toisella onkin eri näkemys samaan asiaan. Sitten sitä lähtee tutkimaan, että tämä saattaakin olla järkevämpi tapa. Vaikka kursseilla istutaan paljon, ei päivät tunnu liian pitkiltä, kun edunvalvonta kiinnostaa. Ja kyllähän lounaat, kahvitauot ja päivälliset rytmittää päivää. Kursseilla on myös kiva, kun naamat välillä vaihtuu. Saa tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla miten niiden työpaikoilla menee ja millaista siellä on olla edunvalvoja, kun työpaikoissa voi olla kuitenkin isoja eroja”. Niko Väisänen ”Kurssilla on ollut rentoa porukkaa, eikä huumoriakaan ole unohdettu. Kaikki on otettu mukaan, olemme oppineet paljon toisiltamme ja puhaltaneet yhteen hiileen. Kurssille muodostui heti ensimmäisestä päivästä lähtien hyvä henki. Vaikka jännitänkin uusia asioita ja ihmisiä, niin täällä tuli heti semmoinen tunne, että olen omien joukossa. Olen viihtynyt hyvin, ryhmätyöt ovat olleet hienoja kokemuksia ja oppituntien ulkopuolellakin on viisastunut, kun ollaan toisten kanssa tekemisissä”. Toukokuun helteillä Vääksyn Hotelli Tallukassa pidettiin Työehtojen peruskurssi ja Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi. Kursseille osallistui yhteensä 21 luottamusmiestä ja työsuojeluasiamiestä Postin työpaikoilta ympäri Suomea. Viikko tarjosi kurssilaisille valtavasti tietoa luentojen ja ryhmätöiden muodossa. Kursseilla opiskeltiin muun muassa Liiton kursseilla opitaan ja verkostoidutaan työttömyysturvaa, työehtosopimusta, yhteistoimintaa, erimielisyysasioita, työaikalakia, vuosilomalakia, työsuojelua sekä luottamusmiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. Opintojen ohella oli illalla hyvin aikaa verkostoitua kollegoiden kanssa hotellin ravintolassa tai hyvistä ulkoilumaastoista nauttien. Hienon elämyksen kurssilaisille tarjosi myös PAUn Lahden osaston Joni Syrjä, joka järjesti illanvieton ja rantasaunan osaston upeassa Pulkkilanharjun Nuotiorannassa. Reitti-lehti oli Vääksyssä paikalla ja kysyi muutamalta kurssilaiselta kommentteja kurssiviikolta. REITTI_3_2024.indd 18 REITTI_3_2024.indd 18 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 19 18 Järjestökoulutus Työehtojen päivityskurssi Kurssi on suunnattu luottamustyösuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Aika: 14.–15.10.2024 Paikka: Työväen Akatemia, Kauniainen Viimeinen hakupäivä: 6.9.2024 Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Aika: 4.–8.11.2024 Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Viimeinen hakupäivä: 4.10.2024 Liiton koulutus on maksutonta – tule mukaan! Sopimuskoulutus Svenskspråkig organisationkurs För PAUs medlemmar. Tidpunkt: 31.8.–1.9.2024 Kursplats: Sokos Hotel Wiklund, Åbo Sista anmälningsdag: 5.8.2024 PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastojen aktiivit kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermoilla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella, sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Club Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn juristin opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käydään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 7.–8.9.2024 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 9.8.2024 Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/ koulutus sekä koulutusja järjestö toimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAU tarjoaa erinomaisia kursseja, joilla opit uutta ja tutustut kollegoihin ympäri Suomea. Kurssit ovat jäsenille maksuttomia ja liitto vastaa kaikista kuluista. Edunvalvojien ja aktiivien sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten se on palkallista. Liiton järjestökoulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille. 4 Tallinnassa pidettiin toukokuussa kaksi alle 35-vuotiaille suunnattua kurssia, englanninkielinen Up to speed with union rightsja Tolkkua työelämään-kurssit. Kurssien vetäjinä toimivat Heidi Nieminen, Jussi Saariketo ja Veera Kekäle. K uv a: H ei di N ie m in en REITTI_3_2024.indd 19 REITTI_3_2024.indd 19 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 21 20 O hjaaja, käsikirjoittaja Aki Kaurismäki on tehnyt kunnioitettavan työuran elokuvien parissa. Ura alkoi vuonna 1981 käsikirjoittajana ja näyttelijänä veljensä Mika Kaurismäen elokuvassa Valehtelija. Ennen elokuva-alalle päätymistä Kaurismäelle kertyi myös työkokemusta mitä erilaisimmissa työtehtävissä, eräs näistä lukuisista työpaikoista oli silloinen postilaitos. Reitti-lehden toimitus päätti lähestyä harkitusti haastatteluja antavaa ohjaajaa ja kysellä työurasta ennen elokuvia ja ennen kaikkea postimiehen urasta. Aihe osoittautuikin hyvin mieluisaksi ja vietimme leppoisan tarinatuokion Suomen kansainvälisesti menestyneimmän elokuvatyöläisen kanssa. Niin, miten päädyitkään postitöihin? Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi Suomen puolustusvoimien palvelukseen, toisin sanoen suorittaakseni varusmiespalvelukseni, noin 1975 tahi 1976. Ajattelin hoitaa sen homman ikään kuin alta pois. Tunsin kuitenkin jo silloin suurta vastenmielisyyttä aseita kohtaan, kuten edelleenkin, koska niillä on taipumuksena tappaa ihmisiä. Näin ollen kieltäydyin tarttumasta sellaiseen. Olimme umpikujassa, sekä Upinniemen varuskunta että minä. Kolmen viikon harkinnan jälkeen puolustusvoimat päätyivät antamaan Aki Kaurismäki Reitti-lehden haastattelussa: ”Mikään ei korvaa postikorttia saatikka kirjettä” Harvoin haastatteluja antava elokuvaohjaaja kertoo työkokemuksistaan ennen elokuvauraa. minulle ns. ”hullun paperit” kuten siihen aikaan oli tapana nimittää kuriin sopeutumattomia yksilöitä. Ystävällisesti he kuitenkin tarjosivat minulle kyydin Helsinkiin ja pudottivat pyynnöstäni nykyisen Lasipalatsin eteen. Istuin jalkakäytävän reunalle ja heilutin jalkojani miettiessäni mahdollista tulevaisuuttani. Koska sellaista ei ollut näköpiirissä ryhdyin toimeliaaksi ja hankkiuduin asustelemaan erään ystäväni nurkkiin Munkkiniemeen. Samoihin aikoihin sisimmässäni piillyt elokuvahulluus alkoi ottaa ensiaskeleitaan ja mietiskelin henkeni pitimeksi ammattia, jossa saisin yhdistettyä lyhyen työajan, edellyttäen että herää viideltä aamulla ja on nopea ja sinnikäs, pieneen mutta vakaaseen palkkaan ja voisi samalla viettää illat tutkiskelemalla elokuvien sisintä olemusta kaupungin siihen aikaan runsaassa tarjonnassa. Tätä kautta hain Postilaitoksen palvelukseen ja käytyäni jokusen päivän koulutuksen Käpylässä minut palkattiin postinkantajaksi Munkkivuoren (00350) piiriin. Työtoverit toivottivat tervetulleeksi lauseella ”tässä ammatissa on pitkä, mutta kapea leipä”. Kapea se oli, mutta tietotekninen vallankumous on kumonnut sen pituuden. Jaoin lähinnä Ulvilantien kerrostaloja, mutta kunniakseni en käyttänyt hissejä, koska tunsin itseni kiireiseksi ehtiäkseni iltapäivän ensimmäisiin elokuvanäytöksiin. Millainen kuva sinulle jäi postista työnantajana, tuolloinhan se oli valtion omistama laitos? Kaiken kaikkiaan tuosta nelisen kuukautta kestäneestä työrupeamasta valtion ja ennen kaikkea ihmisten palveluksessa jäi kaunis muisto. Siitä ajasta jäi minulle pysyvä kunnioitus, ikään kuin ”lukkarinrakkaus”, tuota aivan liian vähän arvostettua ammattia kohtaan. Tuulessa ja tuiskussa ihmiset kaipaavat viestejä. Mikään ei korvaa postikorttia saatikka kirjettä. Millaiseksi kuvailisit tuon ajan Suomea ja työilmapiiriä silloisessa postissa? 1970-luvulla Suomi oli erilainen maa, sodista toipuminen oli yhä kesken ja ylikulutuksesta ei ollut tietoakaan, koska sen aika teki vasta tuloaan. Ilmapiiri TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVA: KURT KRIEGER/SPUTNIK ”Minulle jäi pysyvä kunnioitus, ikään kuin ”lukkarinrakkaus”, tuota aivan liian vähän arvostettua ammattia kohtaan”. REITTI_3_2024.indd 20 REITTI_3_2024.indd 20 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 21 20 työmaalla oli naljaileva, mutta muutoin reilu. Itse en tainnut sanoa sanaakaan. Mitä muita töitä olet tehnyt, ennen kuin päädyit tekemään elokuvia? Muista rehellisistä töistäni ennen nykyistä pilipali ammattiani mainittakoon lukuisat rakennusapumiehen, piikkarin, hiekkapuhaltajan, varastomiehen, paperikonemiehen ja ravintolatiskarin hommani. Yhtäkään niistä en kadu. Kaikesta oppii, jos on oppiakseen. Muutoin ei. Mitä sanoisit nykyisille postinkantajille? Nykyisille postinkantajille (vähäisellä kokemuksellani) sanoisin, että olkaa ylpeitä työstänne. Kansa kyllä arvostaa, vaikka työnantaja aina ei. < Aki Kaurismäki Cannesin elokuvajuhlilla keväällä 2023. Aki Kaurismäki • Syntynyt 1957 Orimattilassa. • Ylioppilas Kankaanpään yhteislyseosta 1976, tiedotusopin opintoja Tampereen yliopistossa. • Itseoppinut elokuvaohjaaja, joka käsikirjoittaa sekä tuottaa elokuvansa itse. • Ohjannut 20 pitkää elokuvaa, viimeisin Kuolleet lehdet 2023. • Kansainvälinen läpimurtoelokuva ”Mies vailla menneisyyttä” voitti Cannesin elokuvajuhlien 2002 Grand Prix-palkinnon (festivaalin kakkospalkinto). Elokuva oli parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokas 2003. Mies vailla menneisyyttä sai myös Pohjoismaiden neuvoston ensimmäisen elokuvapalkinnon 2002. • Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen palkinto Hopeinen karhu, Toivon tuolla puolen 2017. • Cannesin tuomaristopalkinto Prix du Jury 2023, Kuolleet lehdet. • Kansainvälinen elokuvakriitikkojen järjestö Fipresci valitsi Kuolleet lehdet vuoden 2023 maailman parhaaksi elokuvaksi. • Kaurismäen elokuvat ovat voittaneet kaiken kaikkiaan 16 Jussi-palkintoa eri kategorioissa, palkinto on merkittävin kotimainen elokuvapalkinto. • Sai taiteen akateemikon arvonimen 2008, josta luopui 2019 protestina hallituksen metsäja kaivospolitiikkaa vastaan. • Taideorganisaatio Circulo de Bellas Artesin Medalla de Oro -elämäntyöpalkinto 2018. • Yksi Karkkilan elokuvateatteri Kino Laikan perustajista 2021. • Asuu Karkkilassa ja Portugalissa, jossa omistaa viinitilan. • Tykkää koirista, joita esiintyy myös hänen elokuvissaan. Kaurismäen koirat ovat saaneet Cannesin elokuvajuhlilla vuosina 2002, 2011 ja 2023 Palm Dog -palkinnot. ”Olkaa ylpeitä työstänne”. REITTI_3_2024.indd 21 REITTI_3_2024.indd 21 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 23 22 Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka Kertyvä työssäoloehto 930 € 465—929,99 € 1 kk 1/2 kk Syksyllä voimaan tulevat lakimuutokset ? 1.8.2024 voimaan tulevat muutokset Käsittelyssä ? Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan ? 2.9.2024 voimaan tulevat muutokset Lakimuutos on hyväksytty ? Työssäoloehto euroistetaan ? Työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen Lakimuutos on käsittelyssä ? Ansiopäivärahan määrä porrastetaan ? Työskentely palkkatuella ei kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan ? Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on kalenterikuukauden aikana maksettu tietty palkkatulo. Palkan on oltava niin sanottua työssäoloehtoa kerryttävää vakuutuspalkkaa. Esimerkiksi lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa tähän mukaan. Työssäoloehtoa kertyy seuraavasti: Työssäoloehtoa tulee kertyä yhteensä 12 palkallista kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos työssäoloehto kertyisi vain puolikkaina kuukausina, pitäisi palkallisia kalenterikuukausia olla yhteensä 24. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen. Tuota ajankohtaa ennen olevalta ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan uuden määrittelyn mukaisiksi työssäoloehtokuukausiksi. Käytännössä 1–2 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka muunnetaan puolikkaaksi ja 3–4 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka yhdeksi kokonaiseksi työssäoloehtokuukaudeksi. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että saadaksesi työttömyyden tai lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa sinun on täytynyt olla riittävän pitkään töissä samaan aikaan, kun olet ollut työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehdon pidentämistä koskevan lakimuutoksen astuessa voimaan sinun on työttömyyskassan jäsenenä tehtävä töitä palkallisessa työsuhteessa 12 kuukautta saadaksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työssäoloehtokuukaudet kertyvät europerusteisen työssäoloehdon mukaisesti. Lakimuutoksen myötä myös kassan jäsenyysehto pitenee 12 kuukauteen. Kassa vastaa V alitut alueelliset pääluottamusmiehet kartoittavat ammattiosastojen tahtotilan alueellisesta luottamismiesorganisaatiosta. Mikäli halutaan alueellisia luottamusmiehiä, sopii pääluottamusmies työnantajan kanssa alueluottamusmiesorganisaatiosta. Ammattiosasto tai ammattiosastot muodostavat yhdessä vaalitoimikunnan, tai valtuuttavat pääluottamusmiehen järjestämään vaalit. Vaaleista tulee sopia myös työnantajan kanssa, jos vaalit pidetään työpaikalla. Myös työsuojeluvaltuutetut sopivat työnantajan kanssa järjestettävistä työsuojeluasiamiesvaaleista ja työpaikoista, joille työsuojeluasiamies valitaan. Luottamusmiesja varaluottamusmiesvaalit Jos työpaikalle on päätetty valita työpaikkakohtainen luottamusmies, on valintaprosessi melko yksinkertainen. Järjestetään vähintään 10 päivää kestävä ehdokasasetteluaika, jolloin voit pyytää mielestäsi parasta henkilöä asettumaan ehdolle työpaikan luottamusmieheksi ja varaluottamusmieheksi. Kirjallinen ehdotus ja ehdokkaan suostumus toimitetaan vaalitoimikunnalle määräaikaan mennessä. Työpaikalla voidaan pitää luottamusmiehen valintakokous etukäteen ilmoitettuna aikana. Vaalimateriaalit löytyvät PAUn jäsensivuilta kohdasta edunvalvonta > luottamusmies. Mikäli ehdokkaita on useampi, järjestetään vaalit. Vaalitoimikunta päättää ääTEKSTI: JARMO TUOMINEN, Työehtoja järjestöasiantuntija Joko työpaikallesi on valittu luottamusmies ja työsuojeluasiamies? Postin työpaikoille valittiin alkuvuodesta alueelliset pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Nyt on aika valita työpaikkojen edunvalvojat. nestystavasta. Äänestys voi olla lippuäänestys, postiäänestys tai sähköinen vaali. Äänestystavasta riippumatta vaaleissa noudatetaan aina salaista äänestystapaa. Jos on päädytty alueelliseen luottamusmiesorganisaatioon, järjestetään vaalit samaan aikaan kaikissa alueen työpaikoissa. Ehdokasasettelu on myös tällöin 10 päivää, jonka aikana kannattaa valita ehdolle paras tai parhaat ehdokkaat. Kirjallinen esitys ja suostumus tarvitaan ehdokkaalta näissäkin vaaleissa vaalitoimikunnalle. Vaalitoimikunta päättää äänestystavan (uurna-, posti tai sähköinen vaali), vaalin ajankohdan ja toimittaa vaalin etukäteen ilmoitetulla aikataululla. Jos vaalit on päätetty järjestää 1-vaiheisena, eniten ääniä saanut valitaan luottamusmieheksi. Jos järjestetään 2-vaiheinen vaali ja ehdokkaita on enemmän kuin kaksi, kaksi eniten ääniä saaneita menee vaalin toiselle kierrokselle, jossa enemmän ääniä saanut tulee valituksi luottamusmieheksi. Tarkemmat valintamenettelyohjeet löytyvät PAUn jäsensivuilta. Työsuojeluasiamiesvaalit Työsuojeluasiamiehen valitsevat kaikki työpaikan työntekijät keskuudestaan. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti työsuojeluvaltuutetun ja työnjohdon kesken. Työsuojeluasiamiehen valinnasta ilmoitetaan työpaikan ilmoitustaululla. Ilmoituksesta selviää milloin ja missä valintakokous pidetään. Työsuojeluasiamiehelle ei valita varahenkilöä. Osallistu ja vaikuta tässä valintakokouksessa. PAU kouluttaa jäsenensä Luottamusmies, varaluottamusmies ja työsuojeluasiamies ovat PAUn sopimuskoulutusoikeuden piirissä, ja heillä on oikeus osallistua palkalliseen koulutukseen. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää osallistumista liiton koulutuksiin. Koulutetut edunvalvojat ovat koko työpaikan etu. Kannattaa huomioida myös, että luottamusmiehellä on parempi irtisanomissuoja, joka voi olla merkityksellistä suurten muutosten aikana. Luottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa vain, jos työ päättyy kokonaan, eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan. Mikäli sinut valitaan työpaikkasi edunvalvojaksi, muista ilmoittaa valinnasta myös työnantajalle, liitolle ja ammattiosastollesi. Liitolle voit tehdä ilmoituksen täyttämällä luottamushenkilöilmoituksen sähköisesti PAUn jäsensivuilla (edunvalvonta > luottamusmies > luottamushenkilöilmoitus). < Koulutetut edunvalvojat ovat koko työpaikan etu. REITTI_3_2024.indd 22 REITTI_3_2024.indd 22 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 23 22 Kalenterikuukauden aikana maksettu palkka Kertyvä työssäoloehto 930 € 465—929,99 € 1 kk 1/2 kk Syksyllä voimaan tulevat lakimuutokset ? 1.8.2024 voimaan tulevat muutokset Käsittelyssä ? Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan ? 2.9.2024 voimaan tulevat muutokset Lakimuutos on hyväksytty ? Työssäoloehto euroistetaan ? Työssäoloehto pidennetään 12 kuukauteen Lakimuutos on käsittelyssä ? Ansiopäivärahan määrä porrastetaan ? Työskentely palkkatuella ei kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan ? Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on kalenterikuukauden aikana maksettu tietty palkkatulo. Palkan on oltava niin sanottua työssäoloehtoa kerryttävää vakuutuspalkkaa. Esimerkiksi lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa tähän mukaan. Työssäoloehtoa kertyy seuraavasti: Työssäoloehtoa tulee kertyä yhteensä 12 palkallista kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos työssäoloehto kertyisi vain puolikkaina kuukausina, pitäisi palkallisia kalenterikuukausia olla yhteensä 24. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen. Tuota ajankohtaa ennen olevalta ajalta työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan uuden määrittelyn mukaisiksi työssäoloehtokuukausiksi. Käytännössä 1–2 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka muunnetaan puolikkaaksi ja 3–4 työssäoloehtoviikkoa ja niiltä ansaittu palkka yhdeksi kokonaiseksi työssäoloehtokuukaudeksi. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että saadaksesi työttömyyden tai lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa sinun on täytynyt olla riittävän pitkään töissä samaan aikaan, kun olet ollut työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehdon pidentämistä koskevan lakimuutoksen astuessa voimaan sinun on työttömyyskassan jäsenenä tehtävä töitä palkallisessa työsuhteessa 12 kuukautta saadaksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työssäoloehtokuukaudet kertyvät europerusteisen työssäoloehdon mukaisesti. Lakimuutoksen myötä myös kassan jäsenyysehto pitenee 12 kuukauteen. Kassa vastaa REITTI_3_2024.indd 23 REITTI_3_2024.indd 23 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 25 24 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja www.kalevavakuutus.fi PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 630 490 eur K etolan pelasti tilanteessa ennen kaikkea se, että turvavyö oli kiinni, eikä vastaantulevaa liikennettä juuri ollut. Nelostiellä kulkee esimerkiksi läheisen Kevitsan kaivoksen kiviautoja tämän tästä. Myös lumitilanne esti pahemmat vauriot. Tuuria oli myös siinä, että lunta oli paljon, kun auto pysähtyi törmäyksen jälkeen kuljettajasta vasemmalla puolella olevaan penkkaan. Jos penkkaa ei olisi ollut, olisi auto pyörinyt varmasti ympäri ja tavarat lennelleet auton sisällä, Ketola kertoo. Juuri ennen peräänajoa Ketola istui penkissä vyötäröstä taivutettuna vähän eteenpäin, kun hän valmistautui laatikolle saapumiseen ja postin ottamiseen jakelutelineestä. Kojelaudalla hän ei ole koskaan posteja pidellyt. Olin valmiina vähän niin kuin linkkuveitsi asennossa. Ja kun käsi oli ratissa, löin luultavasti oikean käden rystysen silmäkulmaan. Linkkuasento toisaalta pelasti Ketolan siltä, että niska ei päässyt peräänajossa retkahtamaan. Niskavammat ovat peräänajoissa juuri tyypillisimpiä vammoja, jotka voivat vahingoittaa niskan pehmytkudoksia, hermoja ja jänteitä. Ketolan vammat onnettomuudessa jäivät onneksi mustaan silmään ja turvavyön nirhaumiin. Myös oikean jalan pohje jäi onnettomuuden jäljiltä joksikin aikaa jäykäksi. Hyvä turvallisuusidea Asko Ketola on jakanut Sodankylän 250 kilometrin reittiä yli viisi vuotta. Kaikkiaan postivuosia on kertynyt melkein neljännesvuosisata. Kyseessä on siis koTurvavyö pelasti Asko Ketola ajaa normaalissa kevätsäässä nelostietä Sodankylästä pohjoiseen. On maanantai 18.3. klo 10.30, kun rysähtää. Takaa tuleva auto täräyttää noin 80 km/h Transporterin perään samalla, kun Ketola on pudottanut vauhdin nollaan ja on aikeissa kääntyä vasemmalle. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: ASKO KETOLA, RIITTA KETOLA kenut jakaja, jonka havaintoja ja ehdotuksia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Falconyyn hän teki esimerkiksi viime talvena ehdotuksen siitä, että valkeiden Transportereiden taakse laitettaisiin iso oranssi teippi, johon pienellä teksti Posti. Tämä lisäisi talven lumisilla ja tuiskuisilla teillä postiauton näkyvyyttä huomattavasti. Toinen vaihtoehto olisi laittaa oranssit peräluukut. Näissä pohjoisen osissa valkeaa postiautoa on tosi vaikea huomata, onko auto pysähtynyt tai liikkeellä. Postiauto voi tehdä äkkinäisiäkin liikkeitä ja näin liikenteessä osattaisiin näkyvyyden kautta varautua siihen. Kuulin, että henkilö, joka ajoi perääni ei olisi havainnut minua lainkaan. Onnettomuuspaikalla ei ollut jarrutusjälkiäkään. Toinen turvallisuushavainto, joka Ketolalle tulee onnettomuudesta mieleen, liittyy työntekijöiden perehdyttämiseen. Kun opetetaan uusia ihmisiä ajamaan uutta reittiä, niin monesti reitin opettajalla vieressä on laatikko sylissä. Jos tuossa kolarissa olisi istunut joku muovilaatikko sylissä, olisi laatikko mennyt varmasti rikki. Ja minnehän olisi terävät muovisirpaleet menneet? Nehän olisi menneet luultavasti ihosta läpi. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, eivät läheskään kaikki postiauton kuljettajat käytä turvavyötä jakelureitillä. Ketola haluaakin muistuttaa, että se on ehdottoman tärkeää. Aina kannattaa käyttää turvavyötä! Tämäkään onnettomuus ei riippunut minusta, kun toinen tuli perään. Autot vain näkyvämmiksi ja turvavyöt kiinni. Se saattaa auttaa seuraavalla kerralla. < Asko Ketolan pelasti peräänajossa ennen kaikkea se, että turvavyö oli kiinni, eikä vastaantulevaa liikennettä juuri ollut. Asko Ketola on esittänyt työnantajalle, että Transportereiden näkyvyyttä tulisi parantaa. REITTI_3_2024.indd 24 REITTI_3_2024.indd 24 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 25 24 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja www.kalevavakuutus.fi PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 630 490 eur REITTI_3_2024.indd 25 REITTI_3_2024.indd 25 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 27 26 26 Sa na on va pa a LÄHETÄ TEKSTI: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kansa on puhunut – postilaisten arvostus nousussa Jokainen kaipaa arvostusta, Postin työn­ tekijäkin. Palkkanauhassa sitä ei huomaa, ja jos esihenkilö­tekstillä varustettuun huo­ mioliiviin sonnustautunut aisti­ havainto kustannuspaikalle sattuu ilmaantumaan, hän ei todellakaan kiitä alaistaan hy­ vin tehdyistä töistä. Todennä­ köisempää on, että duunari­ parka saa hoitaakseen jonkun lisä urakan. Toimitusjohtajakin päätti hypätä ensimmäiseen vapaaseen Finnairin koneeseen ja jättää Peter Nyman pitämään TJ­Talkia tyhjälle tuolille. Mutta ei hätää, nyt arvostusta on jaossa toisaalla. Suomen Kuvalehti on säännölli­ sin väliajoin 1990­luvun alusta lähtien pyytä­ nyt kansalaisia laittamaan ammatit arvostus­ järjestykseen. Uusimmat tulokset julkistettiin alkuvuodesta (SK 4/2024). Listalla on 379 am­ mattia. Arvokkainta duunia tekevät kirurgi, erikoislääkäri ja palopelastaja. Kylmimmin kansa katsoo feissarin, tubettajan ja bloggaajan muodostamaa kolmikkoa. Mistä löytyvät postilaiset? Eivät kärjestä. Postinkantaja on jaetulla 186. sijalla. Se saat­ taa tuntua alhaiselta, mutta kaikki on suhteellis­ ta. Vähemmän arvostetaan esimerkiksi kantto­ ri­urkuria, pankinjohtajaa ja kansanedustajaa. Ammattiurheilijankin sinänsä arvokas jobi löytyy lähes kolmekymmentä sijaa alempaa. Numerot eivät valehtele. Postinkantajaa arvostetaan enemmän kuin kansanedustajaa. Se tarkoittaa, että NBA-koripalloilija Lauri Markkanen vaikuttaa kansan kriittisen katseen alla luuserilta reippaaseen postinkantajaan verrattuna. Ikävää jälkimmäisen kannalta on, että Suomen kovapalkkaisin urheilija tienaa kaudessa yli 17 miljoonaa taalaa. Pakkasessa kärryjä työntävä postinkantaja voi lohduttaa itseään hokemalla, että raha ei tuo onnea. Ja että arvostus on nousussa. Listalla on toinenkin postin ammattinimike. Postivirkailija löytyy sijalta 236. Nousua edelliseen vuonna 2018 tehtyyn kyselyyn yli 60 pykälää, joten hyvin menee. Yksi pikku ongelma tähän tosin liittyy, tällaista am­ mattia ei ole olemassa. Kun Posti yhtiöitettiin 1994, postivirkailijan viralle kävi kuten on käymässä ensimmäiselle palkalliselle sairauslomapäivälle Petteri Orpon papereissa, lakkautetaan tarpeettomana. Tämän kirjoittaja lähetti sähköpostia Suo­ men Kuvalehteen ja pyysi siivoamaan posti­ virkailijan haamun listoiltaan. Toimitus kiitti ja lupasi korjata asian seuraavaan kyselyyn men­ nessä, joka järjestetään kuulemma 5–6 vuoden kuluttua. Siihen mennessä työnantaja on toden­ näköisesti kurmoottanut postilaisia niin rankal­ la kädellä, että kansalaiset nostavat alipalkatut ja ylityöllistetyt duunarit listan kärkeen – ihan pelkästä myötätunnosta. < JUKKA KAUNONEN REITTI_3_2024.indd 26 REITTI_3_2024.indd 26 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 27 26 J ean Granström asteli elokuussa 1975 osoitteeseen Mannerheiminkatu 7, jossa sijaitsi silloinen Postin pakettiosasto. Jeanin perhetuttu oli osastolla töissä, jonka avulla postityö järjestyi. Tuohon maailman aikaan postimiehet saivat vielä kunnon koulutuksen. Jean muistelee, että alkeiskurssia oli iltapäivisin pari tuntia, jonka jälkeen pääsi Helsinkiin, Käpylän postiopistolle seitsemän viikon postimieskurssille. Parasta aikaa Granströmin mielestä oli 1980-luvun alku. Kaikki oli rennom paa ja postimiehiä arvostettiin enemmän. Postia jaettiin komeasti virkapuvuissa, joiden takkia koristi kullanväriset napit. Myös Hannu Lounavuon postiuran alku liittyy sukuun. Lounavuon äiti, joka oli Postissa töissä, vinkkasi pomolle, että pojalle voisi tarjota töitä. Porvoon jakelusta lähti kerralla 140 vuotta työkokemusta Porvoon jakelusta poistui maaliskuussa työkokemusta yli 140 vuoden verran, kun Jean Granström, Hannu Lounavuo ja Teppo Vuojärvi jäivät eläkkeelle. Valtava määrä kokemusta, osaamista ja hiljaista tietoa häipyi Porvoon jakelusta, kun (vas.) Jean Granström, Hannu Lounavuo ja Teppo Vuojärvi jäivät eläkkeelle. Armeijan jälkeen, pienen empimisen jälkeen Lounavuo pääsi valtion leipiin vuonna 1976. Aluksi lajittelin Kirjakerhon kirjoja, joka oli tuohon aikaan Suomen suurin postipakettien lähettäjä. Kirjat painettiin Porvoossa WSOY:n talossa, josta paketit tuli Postiin lajiteltaviksi. Heitimme paketit säkkeihin ja kannettiin ne autoihin. Siihen aikaan ei ollut vielä rullakoita käytössä. Paketteja meni säkeissä myös linja-autoihin, josta ne kuljetettiin maaseudulle, Lounavuo muistelee. Teppo Vuojärvi aloitti postihommat alun perin jo 14-vuotiaana viikonlopun sanomalehdenjakajana. Toukokuussa 1975 alkanut postitaival vaati alaikäiseltä huoltajan kuittauksen. Posti oli ajankäytön kannalta ystävällinen työ. Toki valtion leipä oli pitkäkin. Jäi reilusti vapaa-aikaa ja pystyi tekemään kaikkea muutakin, esimerkiksi moottoripyöriin ja autoihin on riittänyt aikaa. Ja onhan noita firabelitöitäkin postin lisäksi tehty, mutta ei niistä sen enempää, Vuojärvi hymyilee. Toisin kuin kollegat Teppo Vuojärvi halusi esimieheksi. Tein ensin jakelua muutamia vuo sia ja sitten 70-luvun lopussa olin sisämiehenä eli lähtevässä kirjelajittelussa. Siitä lähdin esimieshommiin vuonna 85. Siinä työssä pääsi toteuttamaan ehkä enempi itseään ja suunnittelemaan töitä. Ja ehkä sekin on vähän luontainen juttu, että kuka siihen hommaan haluaa. Olen kokenut homman omakseni ja omaksunut jonkinlaisen näkemyksen asioista ja vienyt niitä eteenpäin. Kysyttäessä Postista työnantajana, on herrojen vastaus yksimielinen. Jos tässä nyt melkein 50-vuotta on oltu per nuppi, niin kyllä siinä nyt jotain hyvääkin on ollut. < TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY REITTI_3_2024.indd 27 REITTI_3_2024.indd 27 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 29 28 T yöturvallisuutta koskevissa säädöksissä ei ole lämpöoloille sellaisia arvoja tai tasoja, joiden ylittyessä tai alittuessa työnantajalle olisi määrätty velvoitteita haitan vähentämiseksi. Työnantajan on arvioitava lämpöoloihin liittyvät riskit ja toimittava niiden vähentämiseksi. Lämpöolojen arvioiminen kuuluu työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin ja työnantajan on varmistettava, että se on tehty riittävän kattavasti. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työilman lämpötilasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Työnantajan tulee huolehtia teknisin toimenpitein siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 °C:ssa. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava sitä aikaa, jonka työntekijät työskentelevät tällaisessa työilmassa. Työtä on siis tauotettava riittävästi. Kuumassa työskentelyn keventäminen • Juo riittävästi • Valitse kevyt ja väljä vaatetus • Syö monipuolisesti, muista suola • Tauota työtä riittävästi • Vältä suoraa auringon paahdetta • Käytä työhösi soveltuvia jäähdytysmenetelmiä • Anna elimistön palautua yöllä • Ole tavallistakin maltillisempi alkoholin käytössä Työnantajan on arvioitava lämpöoloihin liittyvät riskit Työskentely ympäristössä, jonka lämpötila on yli 28 °C voi aiheuttaa terveydelle haittaa. Kuuma-altistuminen voi alkaa alemmissakin lämpötiloissa, jos työ on erittäin raskasta. Ilmoita työnantajalle, jos lämpöoloissa on parantamisen varaa tai jos lämpöviihtyvyydessä on ongelmia, ellei tätä asiaa ole jo käsitelty työpaikkaselvityksessä tai muissa arvioinneissa. Jos työskentelet poikkeuksellisissa lämpöoloissa (yli 28 °C), varmista, että työterveyshuolto on arvioinut terveystarkastusten tarpeen. Vakavat lämpösairaudet ovat Suomessa harvinaisia, mutta lieväasteiset häiriöt ja terveyshaitat ovat suhteellisen tavallisia. Kuumasta johtuvia oireita ovat muun muassa: auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpökrampit, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus. Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmön sietoa. < REITTI_3_2024.indd 28 REITTI_3_2024.indd 28 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 29 28 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Meneekö vuosilomalla sairastaminen omaan piikkiin? Huomasin vuosilomalaista, että jos sairastun vuosilomalla, menee 6 päivää ensin ns. omaan piikkiin ja vasta sen ylittävät päivät voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin. Pitääkö tämä paikkansa? Vuosilomalain 25 § 2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät, jos työkyvyttömyys johtuu synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sairastut vuosilomallasi ja olet työkyvytön kaksi viikkoa, ensimmäinen lomaviikko menee ns. omaan piikkiin ja toisen lomaviikon voit siirtää toiseen ajankohtaan. PAU on sopinut Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikkaalan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työehtosopimuksessa kuitenkin lakia paremmin: Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan (TES 35 § 2). Työehtosopimusta sovellettaessa ei siis tule 6 päivän omavastuuta, jos sairastut vuosilomalla. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Milloin lomista pitää ilmoittaa? Ihmettelimme täällä jakelun työpaikalla, missä meidän lomalistamme viipyy, kun elettiin jo toukokuun toista viikkoa. Selailin tuossa VVL-Tessiä, ja sen mukaan lomakausi on toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Eikö lomalistan pitäisi olla nähtävänä ennen lomakauden alkua? Vuosilomalain 23 § mukaan ”Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.” Pääsääntö siis on, että viimeistään kuukautta ennen loman alkua lomalistojen tulisi olla nähtävillä. Jos työpaikallanne joku on jo vuosilomilla eikä lomalistaa kuulu, rikkoo työnantaja vuosilomalakia. Jos taas ensimmäinen lomalainen aloittaa lomansa vasta yli kuukauden kuluttua, työnantajalla on vielä aikaa laittaa listat seinälle. Lyhyempää kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa käytetään vain erityisestä syystä. Tähän voidaan vielä lisätä vuosilomalain 22 §, jonka mukaan ”Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.” Voinko tehdä töitä Postin kilpailijalla? Teen osa-aikatöitä Postilla jakelussa. Töitä on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tiistaisin ja torstaisin olen työttömänä. Nyt olisi mahdollista saada samaa hommaa Postin kilpailijalta tiistaille ja torstaille. Jos otan työn vastaan, tuleeko minulle ongelmia Postin kanssa? Sinulle ei pitäisi tulla ongelmia siitä, että otat työttömyyspäivinäsi vastaan jakelutyötä toiselta työnantajalta, vaikka tämä työnantaja kilpaileekin Postin kanssa. Jakelutyö ei ole sellaista työtä, jota on tarkoitus rajoittaa työsopimuslain kilpailevan toiminnan kiellolla. Työsopimuslain 3 luvun 3 pykälän mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen nykyistä työnantajaansa. Sama koskee tällaisen työn tekemistä esimerkiksi oman yrityksen kautta. Lain esitöiden mukaan kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijänsä työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta johtuisi muuta. Tällainen työtehtävien erityisluonne voisi olla esimerkiksi toimiminen sellaisissa johtotai asiantuntijatehtävissä, jossa työntekijä saa tietoonsa yrityssalaisuuksia. Tällöin työntekoa toiselle yritykselle samanaikaisesti voitaisiin rajoittaa. Jakelun tehtävissä ei kuitenkaan ole kyse tällaisesta työstä, ja jakelutyön tekeminen useammalle työnantajalle samanaikaisesti on sallittua. Toisen työn tekeminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vahinkoa nykyiselle työllesi. Et esimerkiksi saa tehdä Postin työvuoron aikana toisen työnantajan töitä. < REITTI_3_2024.indd 29 REITTI_3_2024.indd 29 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 31 30 K irjoitin vuonna 2019 Reittiin jutun Sinistä, joka palasi toiselta vanhempainvapaaltaan töihin ja totesi tulleensa siirretyksi työpaikkakouluttajan tehtävistä tuotantoon, pienemmän vastuun tehtäviin. Työpaikkakouluttajan tehtävissä jatkoi hänen sijaisensa. Työn menettämisestä vanhempainvapaan aikana oli peloteltu jo ensimmäisen lapsen kohdalla. Tästä syystä hän palasi ensimmäiseltä vanhempainvapaaltaan jo ennen lapsen kaksivuotissyntymäpäivää. – Kaikki puhuivat, että katsotaan, onko sinulla sama työ, kun palaat, Sini sanoi haastattelussa. Ensimmäisellä kerralla kaikki meni niin kuin pitääkin, mutta toisella kerralla ei. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että häntä oli syrjitty tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla perhevapaan perusteella. Jutussa Sini kertoo harkitsevansa vielä hyvityskanteen nostamista. Tapaus on Postissa ja muuallakin työelämässä sikäli harvinainen, että raskauden ja perhevapaan takia syrjiminen jää usein piiloon. Siitä tulee harvoin oikeusjuttuja, joten se ei näy tilastoissa. Tästä etenkin työnantajat päättelevät, ettei raskausja perhevapaasyrjintää esiinny ongelmaksi asti. Toisaalta monet perhevapaita käyt tä neet voivat tunnistaa Sinin tarinasta paineen palata perhevapaalta mahdollisimman pian töihin tai sen, että töihin palatessa huomaa omien tehtävien menneen sijaiselle. Myös esimerkiksi se on syrjintää, jos työnhakijaa ei palkata sen takia, että tämä on raskaana, tai jos määräaikaisuutta ei jatketa perhevapaan takia. TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVA: SAK Syrjintään puuttumiseen haetaan tehokkaampia keinoja lainsäädännön selkeyttämisestä. Raskausja perhevapaasyrjintä jää yhä piiloon Tilastokeskus selvitti vuonna 2018 ensimmäistä kertaa raskausja perhevapaasyrjinnän määrää koko väestössä. Tutkimuksen mukaan 25 prosenttia äideistä, jotka perhevapaan jälkeen olivat vaihtaneet työpaikkaa tai työtehtäviä, tai eivät olleet palanneet työhön sanoi, ettei tämä ollut tapahtunut omasta halusta. Väestötasolla on kyse noin 42 000 naisesta. Tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen sanoi SAK:n toukokuussa järjestämässä seminaarissa, että tähän syrjinnän muotoon on Suomessa turruttu, mutta näin ei tarvitse olla. Nyt Sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan tasa-arvolain täsmennystä ja tehdään selvitystä oikeussuojan toimivuudesta. Taustalla tietämättömyys ja asenneilmasto – Lainsäädäntö on syrjinnän osalta selkeä: syrjintä on kielletty. Mutta silti sitä tapahtuu, ja jotain sille täytyy tehdä, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz, joka on mukana selvitystä tekevässä työryhmässä. Glantz uskoo, että valtaosa työnantajista toimii ja haluaa toimia lain mukaan. Työnantaja voi kuitenkin olla tietämätön tasa-arvolain sisällöstä. Palkansaajien edustajat tahtoisivatkin syrjinnän kiellon suoraan työsopimuslakiin. – Pienessä yrityksessä, jossa yrittäjä tekee itse henkilöstöhallintoa, tunnetaan ehkä paremmin työsopimuslaki kuin tasa-arvolaki. Vaikka työsopimuslaissa on viittaukset tasa-arvolakiin ja syrjimättömyyteen, niin se ei ole riittävän selkeää, Glantz sanoo. – Ehkä työnantaja ei aina ajattele, että jos hän ei jatka jonkun määräaikaisen Yleisempää kuin miltä näyttää Tasa-arvovaltuutetun uusimmasta vuosikertomuksesta voi lukea, että raskausja perhevapaasyrjintään liittyvät yhteydenotot ovat vuosikymmeniä olleet suurin työelämän syrjintään liittyvä tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen aihe. Vuonna 2023 niiden osuus työelämää koskevista yhteydenotoista oli noin 40 prosenttia. SAK:sta kerrotaan, että myös ammattiliitot selvittävät vuosittain lukuisia syrjintätapauksia. Jos määräaikaisten työsuhteiden perusteita lievennetään ja irtisanomisia helpotetaan, tulee se iskemään raskaana oleviin ja perhevapaita käyttäviin, sekä nuoriin naisiin yleensä, toteaa SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. REITTI_3_2024.indd 30 REITTI_3_2024.indd 30 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 31 30 työsuhdetta, hänellä on tiedossa tämän raskaus tai perhevapaa eikä hänellä ole muuta syytä olla jatkamatta määräaikaisuutta, niin hän syyllistyy syrjintään. Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä perhevapaasyrjintä jää herkemmin piiloon, koska työntekijän voi olla hankala ensinnäkään tietää, onko työtehtäviin palkattu joku toinen, jos työsuhde päättyy perhevapaan aikana. Eihän hän ole itse työpaikalla. Jos syrjitty työntekijä tunteekin oikeutensa, voi oikeuden hakeminen olla taloudellisesti ja henkisesti raskasta, eikä pikkulapsiarjessa ole monellakaan ylimääräisiä voimavaroja. – Keskimääräinen oikeuskulu on 15 343 euroa. Perusduunari ei voi sellaiseen lähteä ilman liiton tukea, Glantz sanoo. Tuomioistuimen määräämä hyvitys syrjinnästä on vähintään 3740 euroa. Se ei ole suuri summa isoille firmoille, eikä se yksin ole myöskään kovin iso korvaus työntekijälle, jonka työmotivaatio ja maine on todennäköisesti kärsinyt. Toinen tunnistettu syy sille, miksi työn tekijä ei useinkaan vie asiaa eteenpäin, on nimittäin se, että sillä voi saada hankalan työntekijän maineen. Syrjintä on mahdollista, kun siihen suhtaudutaan talon tapana. Hallituksen työelämäuudistukset tulevat todennäköisesti vaikeuttamaan tilannetta työntekijän näkökulmasta. – Jos määräaikaisten työsuhteiden perusteita lievennetään ja irtisanomisia helpotetaan, niin se tulee iskemään raskaana oleviin ja perhevapaita käyttäviin, sekä nuoriin naisiin yleensä, Glantz toteaa. Koskettaa kaikkia, mutta etenkin naisia Raskausja perhevapaasyrjintä ei ole vain äiteihin kohdistuva ongelma. Uudistettu, tasa-arvoisempi perhevapaajärjestelmä on ollut pian käytössä kaksi vuotta. Glantz uskoo, että jos syrjintä lisääntyy, se lisääntyy myös isien kohdalla. Toisaalta, jos perhevapaiden jakautuminen tasa-arvoistuu, voi asenneilmapiiri muuttua. Tällä hetkellä naiset kärsivät syrjinnästä eniten, koska heidän työmarkkinaasemansa on yleensäkin heikompi ja palkkakehitys on hitaampaa. Naisia on miehiä enemmän osa-aikaisissa ja määräaikai sissa työsuhteissa. Asian korjaamiseksi Glantz näkee ay-kentän näkökulmasta lainsäädännön selkiyttämisen, sanktioiden tarkastelun, tasaarvovaltuutetun toimivallan laajentamisen ja tietoisuuden lisäämisen ensimmäisinä keinoina. Lakimuutokset eivät kuitenkaan vaikuttane asenteisiin niinkään kuin se, että perhevapaiden käyttö jakaantuisi vanhempien kesken tasaisemmin. Glantz antaa omasta elinpiiristään esimerkin asenneilmastosta. – Ystävistäni melkein jokainen nainen on jossain vaiheessa saanut jonkun kommentin siitä, että nyt kun sulla on vakkariduuni, niin mitäs nyt [jäätkö kohta perhevapaalle]? Miespuoliset ystävät eivät ole pahemmin tällaisia kommentteja saaneet. < Toimikunta seuraa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaa Postissa Työn menettämisestä vanhempainvapaan aikana oli peloteltu jo ensimmäisen lapsen kohdalla. Postissa toimii tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunta, johon kuuluu työnantajan ja työntekijöiden edustajia. Postin nettisivuilla kerrotaan, että toimikunta “seuraa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaa Postissa, edistää sitä yhdessä sovituin tavoittein ja ylläpitää tasa-arvon palautekanavaa.” – Palautekanavan kautta työntekijä voi anonyymisti laittaa viestiä erilaisista epäkohdista, kertoo PAUn valtakunnallinen pääluottamusmies ja Postin hallituksen jäsen Satu Ollikainen, joka aloitti toimikunnassa tämän vuoden alussa. – Saamme todella vähän yhteydenottoja, ja niistäkään kaikki eivät ole tämän toimikunnan asioita vaan liittyvät yleisemmin työnjohto-ongelmiin, Ollikainen sanoo. Tarpeen tullen toimikunta ohjeistaa esihenkilöitä siitä, kuinka asiat pitää hoitaa. Ollikainen sanoo, ettei hän ole toimikunnassa tai muussakaan edunvalvontatyössään kohdannut kuin muutaman raskaustai perhevapaasyrjintätapauksen, ja kuullut satunnaisista vastaavista. Hän tunnistaa kuitenkin sen omasta kokemuksesta 90-luvulta, miten raskaudesta ei etenkään määräaikaisena uskalleta kertoa työpaikan menettämisen pelosta. Samaa hän näkee tänä päivänäkin. Posti kuitenkin työnantajana suosittelee työntekijöitä esimerkiksi yt-neuvottelujen aikana kertomaan siitä, jotta se voidaan ottaa huomioon. – Työnantaja on hyvin varovainen raskausja perhevapaiden kanssa ja ottaa ne vakavasti huomioon. Ne halutaan hoitaa oikein. Talossa on ainakin ollut myös ohjeistus, että määräaikaisia työsuhteita pitää jatkaa ainakin niin pitkän aikaa kuin työntekijä palaa perhevapailta. Ollikainen on kuullut myös Sinin esimerkin kaltaisista tapauksista, joissa perhevapailta ei ole voinut palata omaan työtehtävään. Näiden tapausten takana on hänen mukaansa usein organisaatiomuutoksista johtuva tietämättömyys: esihenkilö on voinut vaihtua, eikä tämä välttämättä edes tiedä perhevapaalla olleesta työntekijästä tai tämän tehtävistä. Tieto ei ole kulkenut, mikä on toki virhe, mutta ei kuitenkaan tarkoituksella ole toimittu väärin. Toimikunta seuraa aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi PAU työstää nyt työnantajan kanssa sitä, että Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus saataisiin linjaan uudistetun, vuoden 2022 elokuussa voimaan tulleen perhevapaalainsäädännön kanssa. – Tällä hetkellä isällä [ei-synnyttävällä vanhemmalla] on vanhan tessin mukaisesti oikeus kuuden päivän palkalliseen perhevapaaseen, äidillä [synnyttäneellä vanhemmalla] 72 päivään. Ne palkalliset osuudethan ovat aivan eriarvoiset. < REITTI_3_2024.indd 31 REITTI_3_2024.indd 31 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 33 32 ”Rumpukapulasta en irrota otetta kuin vasta haudassa”. Elämäntaparokkari Hannu Nyberg työhuoneessaan ”rockin komentokeskuksessa”. Nuori Hannu Nyberg 1960-luvulla. Musiikki kuuluu edelleen elämään, tupakka ei. 32 REITTI_3_2024.indd 32 REITTI_3_2024.indd 32 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 33 32 T apaan Hannu Nybergin hänen Lauttasaaren kodissaan. Nyberg johdattaa minut kaikkein pyhimpään ”rockin komentokeskukseen”, niin kuin hän työhuonettaan kutsuu. Se huokuu rockin historiaa jokaiselta senttimetriltään. Huonetta kiertää kattoon asti olevat hyllyt, jotka ovat täynnä levyjä ja mappeja. Mistä tämä kaikki on saanut alkunsa? Syy on Rock-Jerryn, alias Kaj Järnströmin. Hänet valittiin syksyllä 1959 Suomen ensimmäiseksi rockkuninkaaksi. Näin Rock-Jerryn vuotta myöhemmin televisiossa. Siitä nuori Hannu Nyberg lähti tielle, jolta ei ollut paluuta. Varhainen rock ja sitä seurannut twistja rautalankakausi iskivät Nybergiin niin lujaa, että sen jälkeen tulleet rocktyylit eivät enää innostaneet. En päässyt ohi vanhasta rockista ja rautalangasta, enkä haluakaan päästä. Eräässä vaiheessa Nyberg huomasi kuinka huonosti suomalaisesta varhaisesta rockin historiasta on kirjallista tietoa. Niinpä päätin koota varhaisen suomirockin historian kansien väliin. Ensimmäinen suomirockin varhaishistoriaa käsitellyt teos Laaja tutkimustyö huipentui vuonna 1984 ilmestyneeseen Rockista rautalankaan -kirjaan, joka käsitteli suomalaisen rockin alkuvaiheita vuosina 1955–1963. Samalla se oli ensimmäinen suomirockin varhaishistoriaa käsitellyt teos ja se on aiheen keskeinen lähdeteos edelleen. Kun joku harrastus kerran kunnolla puraisee, se on menoa. Näin tapahtui Hannu Nyberg (75 v.) on tehnyt ainutlaatuisen uran varhaisen suomirockin parissa ja teki siinä sivussa myös pitkän työuran Postissa. Postin merkillinen ex-rock-kuningas myös Hannu Nybergille, puuhaa on riittänyt toden teolla rock’n rollin parissa. Hän ryhtyi itse tuottamaan levyjä suomalaisen rockin alkuaikojen harvinaisuuksista. Kokoelmalevyjen määrä on tähän mennessä 25 levyä, jotka sisältävät noin 500 biisiä. Lisäksi puuhakas mies on ehtinyt tekemään radio-ohjelmia, kirjoittamaan alan lehtiin ja soittamaan rumpuja kolme albumia 1980-luvulla tehneessä The Rangers rautalankayhtyeessä. Tahti ei ole hidastunut 2000-luvullakaan. Vuonna 2003 ilmestyi hulvaton teos ”Elvis elää?”, joka pohtii Elviksen kuoleman mysteeriota. Elvistäkin suurempi nimi Nybergille on kuitenkin Olavi Virta. Tutkijan arkistoihin oli kertynyt tangokuninkaasta mappi jos toinenkin, tästä materiaalista ilmestyi vuonna 2015 tietokirja ”Olavi Virta – hurmiosta turmioon”. Kaikki tämä on ollut lähinnä harrastus, sanoo Hannu Nyberg. Leipä Postista Toimeentulon Nyberg on hankkinut Postissa. Postiurani alkoi vuonna 1965 kesäjakajana ja jatkui erilaisten virkamiestehtävien kautta POK:n tilauskeskukseen. Olin siellä vuoteen 2004 saakka, jolloin annoin itselleni potkut, eli jäin eläkeputkeen. Nybergin postiuraan liittyy myös surullisen kuuluisa Postija lennätinlaitoksen henkilökunnan Avustuskassa Yhteisapu. Rahaston tarkoituksena oli, että rahastoon kuuluvalle jäsenelle maksettaisiin erorahastosta kahden kuukauden palkkaa vastaava eroraha eläkkeelle jäädessä tai tullessaan pysyvästi työkyvyttömäksi. Avustuskassa ajautui talousvaikeuk siin 1970-luvulla, mutta sitä pyrittiin pitämään pystyssä keinotekoisesti. Minä olin se, joka huomasi ensimmäisenä kassan ajautuneen tilanteeseen, että jäsenmaksut olivat sitä luokkaa, että sieltä hädin tuskin saisi omiaan pois jäsenen jäädessä eläkkeelle. Nybergin elokuussa 1987 kirjoittamasta mielipidekirjoituksesta Postin henkilökuntalehdessä Tietolinja, alkoi laaja keskustelu, joka johti lopulta siihen, että kassa lopetettiin maaliskuussa 1990. Minun piti mennä lopetuskokoukseen, mutta kohtalo puuttui peliin parin lasoli-hepun muodossa. Autooni oli murtauduttu ja kaverit nukkuivat siellä. Poliiseja odotellessa meni lopulta sen verran aikaa, että en ehtinyt enää kokoukseen. Arvaa harmittiko, olinhan maksanut itsekin tyhjästä 15 vuotta. Hannu Nybergillä riittää juttua, mutta vielä hän haluaa esitellä yhden harrastuksensa, joka ei ole sieltä ihan tavanomaisemmasta päästä. Hän kerää hedelmämerkkejä. Kokoelma sisältää yli 14000 merk kiä ja ne ovat lähes 99 prosenttisesti kerätty Suomesta, toteaa rockmies jopa hieman ylpeillen. Nyberg on esitellyt merkkeilyään myös radiossa. Ohjelman otsikko oli ”Mies, jolla on merkillinen mutta hedelmällinen harrastus”. < TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVAT: JUHANI STYRMAN JA HANNU NYBERGIN ARKISTO REITTI_3_2024.indd 33 REITTI_3_2024.indd 33 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 35 34 Mistä rahat elämiseen, jos jäätkin ilman työtä? Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu. E duskunta päätti 22.5. lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Lakkautuspäätökset ovat osa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaa. Lain valmistelussa työntekijäjärjestöt toivat useita omia ehdotuksiaan sosiaalija terveysministeriön vetämään kolmikantaiseen työryhmään, mutta niitä ei kelpuutettu. Työntekijäjärjestöt esittivät muun muassa, että aikuiskoulutustuen rahoitus tulisi jatkossakin yhteisvastuullisesti työttömyysvakuutusmaksuista ja tuen hallinnoimisesta vastaisi Työllisyysrahasto. Tuen ehtoja työntekijäjärjestöt olivat valmiita muuttamaan niin, että tuen käyttö lisääntyisi heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla ja vastaisi työvoimapulaan. Aikuiskoulutustuki mahdollisti vuosien ajan tuhansille suomalaisille työn ohessa kouluttautumisen ja oman osaamisen päivittämisen. Se on ennaltaehkäissyt työttömyyttä ja mahdollistanut alanvaihdon tilanteissa, joissa omat työt ovat omalta alalta loppuneet. Aikuiskoulutustukea haettiin eniten työvoimapulasta kärsivien sosiaalija terveysalan opintoihin. Aikuiskoulutustukea ei myönnetä enää 1.8.2024 tai sen jälkeen alkaviin opintoihin. Aikuiskoulutustukea voi saada, jos sekä opinnot että tukioikeus alkavat viimeistään 31.7.2024. Ammattitutkintostipendin voi saada, jos stipendiin oikeuttava tutkinto on suoritettu 31.7.2024 mennessä. Vuorotteluvapaalle voi jäädä 31.7.2024 mennessä. 1.8.2024 alkaen vuorotteluvapaalle ei ole mahdollista enää jäädä. Vuorotteluvapaan kesto on 100–180 päivää. Vuorottelukorvauksen maksaa työttömyyskassa tai Kela. Vuorotteluvapaa on tukenut työelämässä siirtymistä uusiin toimenkuviin, taitojen päivittämistä ja työssä oppimista. Vuorotteluvapaan tarkoituksena on ollut myös työhyvinvoinnin lisääminen. < Hyvästit aikuiskoulutustuelle ja vuorotteluvapaalle TEKSTI: JUHA PÖYRY K uv a: A do be Fi re fly REITTI_3_2024.indd 34 REITTI_3_2024.indd 34 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 35 34 1 2 8 3 7 4 6 5 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 1/5 KORUKIVI MOUKAROINTEJA PUHUU ENITEN -PATIA OLI SUURI JÄRVI VIA ----JO EXTELKKUJA? KULKEE RATAA PITKIN KUKKAINEN PERÄTI LINDÉN PALSANMÄKI SEIKKAILEE MUUMEISSA NARRAA KALOJA OHI HARJAAJILLA LAITOKSESSA KUULOPUHE KOVUUS KOIRAELÄIN ÄÄNITTÄMISEEN HYVÄ SUKULAISIA 8 MIEKKOJA LAIDUNTAVAA HÄTÖNEN PÖYSTI PELOTTELUTARKOITUKSESSA ESITETTY HYVÄKSYÄ NUUKA LÄTÄKÖSTÄ PAPERI SAKSALAISAUTO KOOMIKKO HELI 1. 1. HEINÄN VARSI LAULOI JÄÄVÄT KÄTEEN POGBA SANAHARKKA -T KAUPPA JALOIN OTETTUJA RENAULT LOISIA VAIMOJA KOVA ULKOMAILTA KONJUNKTIO JACQUES KÄRSIMÄTÖN SYNKKÄ EHKÄ PYYDYKSIÄ CLAPTON AINA UUTISTOIMISTO SA AK KA JÄÄSKELÄINEN VOI TILIN VILJELTYJÄ ALKUJA ASTIOITA PERÓN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 38 REITTI_3_2024.indd 35 REITTI_3_2024.indd 35 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 37 36 Menoon mukaan Postilaisten eläkeläistilaisuus Postin eläkeläisiä kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen torstaina 5.9.2024 klo 11.00 kuljetusliittojen kokoustila Merisaliin, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Kutsu koskee kaikkia Postin eläkeläisiä. Tuntevatko eläkkeelle siirtyneet tarvetta yhteistapaamisiin entisten työkavereitten kanssa? Onko toiveita osallistua erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin? Jos on, niin minkälaisiin? Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. Alustajana toimii Esko Hietaniemi. Kahvitarjoilu! Tiedustelut asian tiimoilta: Pekka Korhonen, puh. 040 552 2388 Ilmoittautumiset kahvitarjoilua varten: Hannu Sjöman, Helsingin osaston eläkevastaava, puh. 0400 976 091 tai Pekka Herranen, Pasilan osaston eläkevastaava, puh. 050 571 1189. Hämeen Herruus osa 2 PAUn Lahden ja Kanta-Hämeen osastojen yhteistapahtuma Hämeen Herruus järjestetään tänä kesänä Lahdessa Mukkulan tekonurmella osoitteessa Torpinkatu 3, lauantaina 10.8.2024 klo 12.00. Tälläkin kerralla päivän urheilullisen osuuden päätapahtumana on osastojen välinen jalkapallo-ottelu, muina lajeina ohjelmassa on mölkkyä ja frisbeegolfia, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan yhteisiin peleihin. Kentällä pelataan jalkapallo-ottelu ja heitetään mölkkyä. Frisbeegolfia pääsee pelaamaan viereisellä Mukkulan radalla. Iltapäivän ajaksi aktiivisille osallistujille on tarjolla energiapitoista syötävää ja juotavaa. Kentän läheisyydessä on pukukopit ja suihkut henkilökohtaista huoltoa varten. Liikunnalliseen toimintaan on varattu kolme tuntia, klo 12–15, ja tämän jälkeen klo 15.30 siirrymme jälkipeleihin Niemen satamaan Ace Cornerille (Veistämönkatu 1 b). Kuljetus Mukkulasta Ace Cornerille tapahtuu aidolla Lontoon Double Deckerillä. Päivän aikana jokaiselle yhteenkin lajiin (jalkapallo, mölkky, frisbeegolf) osallistuneelle tarjotaan Ace Cornerilla ruoka. Lähde mukaan Lahden osaston porukkaan, näytetään Kanta-Hämäläisille, miten tunnetussa jalkapalloja urheilukaupungissa pelit hallitaan. Tapahtumaan ilmoittautumiset viimeistään 31.7. mennessä, ilmoittautumisen yhteydessä kerro mihin lajiin osallistut. Ilmoittautuminen sähköpostilla: lahdenosasto@gmail. com, puhelimella tai viestillä: Jenni Nurminen 050 911 3223 tai Joni Syrjä 040 754 8501 Nääsville Petankki Ouppen XXXII Lähes legendaarinen, jo 32. kertaa järjestettävä Nääsville Petankki Ouppen pelataan lauantaina 17.8.2024 klo 12.00 alkaen Peltolammin kentällä (koulunkenttä) osoitteessa Säästäjänkatu 23, Peltolammi Tampere. Kokoa vaikka työpaikaltasi joukkue ja suuntaa Tampereelle. Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta joukkuetta. Ilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle, jukka.kumpulainen@ posti.com tai puh. 050 569 9614 PAU:n Pirkanmaan osasto / Nuoret TERVETULOA! Avoimien ovien päivä PAUn toimistolla PAUn toimistolla pidetään avoimien ovien päivä kaikille jäsenille perjantaina 23.8.2024 alkaen klo 9.00. Liiton toimisto uudistui viime syksynä perusteellisen remontin myötä, joten voit samalla tutustua uusiin tiloihin. Osoite on edelleen vanha tuttu eli John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Voit tulla silloin, kun sinulle sopii. Olemme paikalla klo 16.00 saakka. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Lämpimästi tervetuloa! Ps. PAUn toimisto on aukioloaikoina avoinna PAUn jäsenille entiseen malliin myös muulloinkin kuin avoimien ovien päivänä. REITTI_3_2024.indd 36 REITTI_3_2024.indd 36 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 37 36 Hillittömiä undergroundsarjakuvia Postimuseossa Underground-sarjakuvat mullistivat sarjakuvamaailman 1960-luvulla. Sarjakuvia Yhdysvalloista ja Suomesta on esillä Postimuseossa museokeskus Vapriikissa Tampereella kesän ajan 30.5.-25.8.2024. Sarjakuvat ovat Kari Elkelän kokoelmista. Underground-sarjakuvista tuli suosittuja 1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa osana nuorison vastakulttuuria. Omakustanteiset underground-sarjakuvat rikkoivat tahallaan sääntöjä ja nousivat omalaatuisuudessaan nuorison suosikeiksi. Lehdet revittelivät sarjakuvayhtiöiden itsesensuurin kieltämillä aiheilla, kuten seksillä, huumeilla ja väkivallalla. Lisäksi niiden tarinat pilkkasivat vallanpitäjiä ja vakiintuneita organisaatioita. Pienkustantajien underground-sarjakuvan kultakautena 1967–1974 Yhdysvalloissa julkaistiin yli 800 lehteä. Underground on elänyt nykypäiviin asti genrenä, jota kannattelevat tähtiartistit, kuten Robert Crumb ja Gilbert Shelton. Heidän taidettaan on näyttelyssä esillä. Underground-sarjakuvat rantautuivat myös Suomeen jo 1960-luvun lopulla. Jymy-lehti ja sen seuraaja Huuli-lehti toivat ne yleisempään tietoisuuteen 1970-luvulla. Huulen päätoimittajana toiminut Juho Juntunen on tehnyt nykypäivään asti underground-henkistä taidetta, jota on monipuolisesti esillä myös näyttelyssä. Juho Juntusen piirroksia on Vapriikissa esillä myös Manserock-näyttelyssä. Hillittömät underground-sarjakuvat 30.5 25.8.2024 kohtaamispaikka Kupla, Postimuseon toinen kerros, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. K u v a: J u h o Ju n t u ne n Suosittu PAU:n Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus Open 2024 reitillä TurkuTukholma-Turku järjestetään taas marraskuussa. Postipurjehduksen lähtö on perjantaina 15.11.2024 klo 20.55 ja paluu lauantaina 16.11.2024 klo 19.50. Postipurjehduksen alustajana toimii liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Mukana myös pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Postityö, työehdot ja työmarkkinat ovat kovassa muutospaineessa. Poliittiselta taholta tuleva paine ei tee tätä ainakaan helpommaksi. Miten tästä selvitään? Postipurjehdukselle ovat tervetulleita kaikki PAUn jäsenet, joten ammattiosastojen kannattaa ottaa tämä huomioon, kun suunnittelette syksyn tapahtumia. Osastot ovat myös yleensä tehneet omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Laivan ohjelma ja postipurjehdusohjelma sekä aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Risteilylle mahtuu mukaan 160 nopeinta. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä risteilyvastaava Marko Koivumäelle, puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. HINNASTO Postipurjehdus Open tulee taas! 240 €/hlö Premium 1 hlö hytissä 125 € Premium 2 hlö hytissä 140 € Seaside double 1 hlö hytissä 70 € Seaside double 2 hlö hytissä 110 € Seaside 4, 1 hlö 60 € Seaside 4, 2 hlö 45 € Seaside 4, 3, hlö 40 € Seaside 4, 4, hlö 85 € Inside 4, 1 hlö 50 € Inside 4, 2 hlö 40 € Inside 4, 3 hlö 30 € Inside 4, 4 hlö Meriaamiainen 16 € Premium aamiainen 23 € Buffet päivällinen 41 € REITTI_3_2024.indd 37 REITTI_3_2024.indd 37 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 39 38 AIKUISTEN HYVINVOINTIKURSSIT 3+2+2 vrk Kolmiosaisella kurssilla löydät motivaation ja toimivat keinot itsestäsi huolehtimiseen ja saat ammattilaisten tukea hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteisiin. Sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa, täysihoidon, ohjatun ryhmäohjelman sekä yhteensä kolme yksilöohjauskertaa. Omavastuu: 105 € + 70 € + 70 € (työttömät ja lomautetut -50 %) LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIKURSSIT 4 vrk Kurssilla perheet saavat tilaisuuden pohtia arjen hyvinvointiin liittyviä asioita ohjatusti. Ohjelmassa liikuntakokeiluja, innostavia pohdintatehtäviä sekä aikaa yhdessäololle. Sisältää majoituksen ja viisi päivittäistä ateriaa. Omavastuu: aikuisilta 100 € (työttömät ja lomautetut -50 %), 6-16-vuotiaat lapset 60 €, alle 6-vuotiaat maksutta Tutustu ja hae mukaan pht.fi Tukea työssä ja arjessa jaksamiseen Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n edullisilta hyvinvointikursseilta aikuisten kurssista 70 € perhekurssista 25 € / jäsen ja yli 6-vuotiaat lapset Haetaan kurssin jälkeen: pasi.ylitalo@sal-lomat.fi Lisäalennus PAU:n jäsenille: Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Maritta Nieminen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: PURAISTA Palautearvonnan voittaja lehdestä 2 /2024 A R A L A S A T P O R U J U N A P I K K U A U T O I S K U A L I N A K I T A N A O N K I J A H U H U E N O T A N N O S A S U K I T P N A U H U R I T A S O K A S K A R J A S A I T A A Ä A L M A T U K O R S I R I I A A L E P A P A U L U K L I I K E N N E T T Ä U H K A U S A S K E L E E T S U O M U T T Ä I T L O E R I C O R A A T A L A T I L E V O T O N U S I N I T A I V A S U K K O T A S S P O I K A V A A N I A T T E T A T T A R I T A S T I A V A T A T A T I Oikaisu Reitti-lehden 2/2024 jutussa ”Viisas valmistuu eläkkeelle” oli virhe. Artikkelissa mainittiin, että ”osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (OVE) ovat oikeutettuja 61-vuotiaat (1961 ja sitä ennen syntyneet) ja 62-vuotiaat (1962–64 syntyneet)”. Oikea muotoilu olisi ollut: Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi saada, jos on syntynyt 1963 tai aiemmin ja täyttänyt 61-vuotta. Alaikäraja nousee vuonna 1964 syntyneillä 62 vuoteen ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin. REITTI_3_2024.indd 38 REITTI_3_2024.indd 38 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 39 38 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Talouden varjopaikat V älillä nousee pelko, miten globaalit, mutta vähemmän yhteiskuntaamme sopivat tuulet tulevat puhaltamaan myös Suomen yli. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on – voisiko sanoa – jopa liian hyvä ollakseen totta. Mittauksesta toiseen pohjoismaat ovat kärjessä väestön onnellisuudessa, vähiten korruptoituneina maina, kilpailukyvyssä, tasa-arvossa, luottamuksessa hallintoon ja järjestelmään ja ennen kaikkea myös kanssaihmisiin. Missään muussa maassa löydettyä lompakkoa ei palauteta sen kadottajalle yhtä todennäköisesti kuin Suomessa. Eikä siinä vielä kaikki, myös talouskasvussa Pohjoismaat loistavat, vaikka näennäisesti verotuskin on muihin maihin verrattuna kireämpää. Vain näennäisesti, sillä monet lakisääteiset ja pakolliset maksut luetaan meillä veroiksi, kun taas yleisesti verrokkimaissa niitä ei luokitella veroiksi. Lisäksi monissa maissa sosiaalietuudet ovat saajalleen verovapaita, mutta meillä lähtökohtaisesti kaikki sosiaalietuudet ovat veronalaisia, mikä taas nostaa maamme kokonaisveroastetta. Jotta siis voisimme tehdä vertailuja kokonaisveroasteista maiden kesken, olisi tärkeää tehdä mittaus yhteismitallisilla kriteereillä. Kokonaisveroasteiden vertailu ei tee oikeutta Suomelle. Eräs globaali ilmiö on kuitenkin nostanut päätään huolestuttavasti. Tippikulttuuri näyttää rantautuneen tänne pohjolaankin. Etenkin USA:ssa sääntönä on maksaa henkilökohtaista palvelua antavalle työntekijälle varsinaisen hinnan päälle vielä tippiä. Ravintolassa ja hotelleissa tämä on jo vakiintunut sääntö, varmasti myös erilaisissa kuljetuspalveluissa. Ainoastaan tipin määrä vaihtelee asiakkaasta ja palvelusta toiseen. Pohjoismaissa sen sijaan on totuttu siihen, että tuotteen hinta on kerrottu näkyvästi ja yksiselitteisesti, siihen mitään lisäämättä. Asiakas maksaa juuri tuon hinnan tai onnistuu tinkimään hinnasta, jolloin ostaja ja myyjä ovat syntyneeseen kauppaan tyytyväisiä. Ravintolat ovat omaksuneet tämän käytänteen meilläkin. Kun maksaa ravintolalaskua kortilla, tyrkyttää maksupääte automaattisesti valintaikkunan tipin maksamiselle. Sen voi toki vaivaantuneesti ohittaa painamalla ei-painiketta. Ruotsissa kohua on herättänyt se, että joissakin ravintoloissa tippipainiketta ei voi enää ohittaa, sillä valikko ei anna mahdollisuutta kuin maksaa tippiä jonkin verran tai sitten vähän enemmän. Kolme vaihtoehtoa. Ja sekin saattaa olla kiusallista asiakkaalle, jos hän valitsee kaikkein pienimmän vaihtoehdon. Eikä Ruotsissa ole enää pitkään aikaan pystynyt ajamaan taksilla ilman, että kuljettaja vaatii kyydin lopuksi ”driksin” eli juomarahan. Onko syytä olla huolissaan? Kyllä on, sillä tästä muodostuu helposti varjotalous. Tämä palvelun lisämaksu ohittaa siis talouden tilastoinnin, työvoimakustannuksen ja tietenkin myös verotuksen. Kun tällainen järjestelmä vakiintuu ja levittäytyy, se alkaa muistuttaa paitsi harmaata taloutta myös korruptiota. Sillä saahan avokätisesti tippiä antava asiakas aina parempaa palvelua kuin nuuka asiakas. Mitä jos tämä ulottuu esim. hyvinTipeistä muodostuu helposti varjotalous. vointipalveluihin jonain päivänä? Saako lähiomainen parempaa palvelua vanhustenhuollossa tai päivähoidossa, jos mukaan laitetaan voitelurahaa? Universaalin hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu se, että kaikille taataan yhdenvertaiset palvelut ja ne kustannetaan yhteisistä verovaroista. Palvelumaksut määräytyvät tyypillisesti maksukyvyn mukaan, eikä ketään jätetä hoitamatta tai palvelematta. Jos tämä järjestelmä menettää luottamusta palvelujen yhdenvertaisuudessa, sortuu veronmaksuhalukkuus toisesta päästä. Pienten yhtenäisten kansojen on ollut helppo mieltyä yhteisesti rahoitettuun, koko väestön kattavaan järjestelmään, etenkin kun kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon osallistumalla työmarkkinoille aktiivisesti. Ruotsissa tunnuslause on ”vi gör det tillsammans” eli me teemme sen yhdessä. Koska toimivia järjestelmiä on helppo hajottaa, mutta vaikea hajottamisen jälkeen korjata, tulee meidän jatkuvasti vaalia hienoa ja ylivertaista järjestelmäämme. Sillä me kaikki vieläpä kannatamme sitä! < 39 REITTI_3_2024.indd 39 REITTI_3_2024.indd 39 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 41 40 På svenska 40 Sjuk på semestern på egen bekostnad? Jag såg i semesterlagen att om jag insjuknar under semestern, går de sex första dagarna på egen bekostnad och först de dagar som överskrider dem kan flyttas till en senare tidpunkt. Stämmer detta? Enligt 25 § 2 mom. i semesterlagen har arbetstagaren rätt att på begäran få de dagar av arbetsoförmåga som ingår i semestern och som överstiger sex semesterdagar flyttade fram till en senare tidpunkt, om arbetsoförmågan beror på förlossning, sjukdom eller olycksfall. I praktiken innebär detta att om du blir sjuk under din semester och är arbetsoförmögen i två veckor, går den första semesterveckan s.a.s. på egen bekostnad och den andra semesterveckan kan flyttas till en senare tidpunkt. PAU har dock i kollektivavtalet för paketsorterare inom kommunikations förmedlingsoch logistikbranschen, informationslogistikbranschen och Posti Palvelut Oy avtalat om bättre villkor än i lagen: Om arbetstagaren är arbetsoförmögen på grund av förlossning, sjukdom eller olycksfall när semestern eller en del av den börjar eller pågår, ska semestern på arbetstagarens begäran skjutas upp till en senare tidpunkt (35 § 2 mom. i kollektivavtalet). Vid tillämpningen av kollektivavtalet uppstår alltså inte en självrisk på 6 dagar, om du insjuknar på semestern. Arbetstagaren ska på arbetsgivarens begäran lägga fram en tillförlitlig utredning om sin arbetsoförmåga. När ska semesterlistan vara framlagd? Vi undrade här på vår arbetsplats på utdelningen var vår semesterlista dröjer, eftersom det redan var andra veckan i maj. Jag bläddrade i kollektivavtalet, och där anges att semester perioden pågår mellan den 2 maj och den 30 september. Borde inte semesterlistan vara framlagd innan semestersäsongen börjar? I 23 § semesterlagen föreskrivs ”När arbetsgivaren bestämmer tidpunkten för semestern skall arbetsgivaren meddela arbetstagaren semesterns tidpunkt senast en månad innan semestern börjar. Om detta inte är möjligt, får tidpunkten för semestern meddelas senare, dock senast två veckor innan semestern börjar.” Huvudregeln är alltså att semesterlistorna ska finnas tillgängliga senast en månad innan semestern börjar. Om någon på er arbetsplats redan är på semester och semesterlistan inte är framlagd, bryter arbetsgivaren mot semesterlagen. Om den första arbetstagaren däremot börjar sin semester först efter mer än en månad, har arbetsgivaren fortfarande tid att sätta upp listorna på väggen. En kortare förhandsanmälningstid än två veckor används endast av särskilda skäl. Här kan ytterligare nämnas 22 § i semesterlagen ”Arbetsgivaren skall för arbetstagarna eller deras företrädare redogöra för de allmänna principer som iakttas på arbetsplatsen när semester ges. Innan tidpunkten för semestern bestäms skall arbetsgivaren ge arbetstagaren tillfälle att framföra sin åsikt om semesterns tidpunkt. Arbetsgivaren skall i mån av möjlighet beakta arbetstagarnas synpunkter och bemöta arbetstagarna jämlikt när tidpunkten för semestrarna bestäms.” Får jag jobba för Postis konkurrent? Jag jobbar deltid på utdelningen hos Posti. Jag jobbar på måndagar, onsdagar och fredagar. Tisdagar och torsdagar är jag arbetslös. Nu har erbjudits en möjlighet att göra samma jobb hos Postis konkurrent på tisdagar och torsdagar. Om jag tar emot jobbet, kommer jag då att få problem med Posti? Det borde inte medföra några problem för dig om du tar emot utdelningsarbete hos en annan arbetsgivare under dina arbetslöshetsdagar, även om denna arbetsgivare konkurrerar med Posti. Utdelningsarbete är inte sådant arbete som ska begränsas genom förbud mot konkurrerande verksamhet enligt arbetsavtalslagen. Enligt 3 kap. 3 § i arbetsavtalslagen får en arbetstagare inte åt någon annan utföra sådant arbete som uppenbart skadar den nuvarande arbetsgivaren. Detsamma gäller för sådant arbete som till exempel utförs via ett eget företag. Enligt förarbetena till lagen innebär begränsningen av konkurrerande verksamhet dock inte att arbetsgivaren har ensamrätt till arbetstagarens arbetskraft. Till exempel en deltidsanställd och permitterad arbetstagare har rätt att hos en annan arbetsgivare söka arbete enligt sitt yrke, om inte arbetsuppgifternas särskilda karaktär föranleder något annat. En sådan särskild karaktär hos arbetsuppgifterna kan vara t.ex. att arbeta i sådana ledningseller sakkunniguppgifter där arbetstagaren får kännedom om företagshemligheter. Då kan samtidigt arbete för ett annat företag begränsas. I utdelningsuppgifterna är det dock inte fråga om sådant arbete, och det är tillåtet att utföra utdelningsarbete samtidigt för flera arbetsgivare. Men att du utför ett annat arbete får inte skada ditt nuvarande arbete. Du får till exempel inte under Postis arbetsskift utföra arbete hos en annan arbetsgivare. < REITTI_3_2024.indd 40 REITTI_3_2024.indd 40 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 41 40 In English 41 If I fall ill during my annual holiday is it at my own expense? I noticed in the Annual Holidays Act (162/2005) that if I fall ill during my annual holiday, the first six (6) days are a waiting period and only days of illness exceeding this can be postponed and taken later. Is this correct? Under section 25, subsection 2 of the Annual Holidays Act, if an employee’s incapacity for work due to childbirth, illness or accident begins during annual holiday or part of it, the employee has the right, at his or her request, to have the days when he or she has been incapacitated for work included in the annual holiday that exceed six holiday days postponed to a later date. In practice, this means that if you fall ill during your annual holiday and are unable to work for two weeks, the first week of your holiday will be a waiting period and you can postpone the second week of your holiday to another time. However, PAU has negotiated better conditions than those provided by the Annual Holidays Act in the collective labour agreements for the Communications and logistics sector, the Information logistics sector and for the Parcel sector Posti Palvelut Oy: If the employee is, because of illness, accident, or giving birth, unable to work at the beginning of the annual holiday or taking of a part thereof, the holiday must be transferred to a later time at the employee’s request (CLA 35 § 2). When applying the collective agreement, there is no 6-day waiting period if you fall ill while on annual leave. Upon the employer’s request, the employee must present a reliable account of his or her incapacity to work. When do holidays need to be notified? Here at a distribution workplace, we were wondering where our holiday list was already in the second week of May. I browsed the collective labour agreement for the Communications and logistics sector it says that the holiday season is the time between 2 May and 30 September. Shouldn’t the holiday list be available before the holiday season starts? Under section 23 of the Annual Holidays Act, ” When determining the timing of the holiday, the employer must notify the employees of this no later than one month before the start of the holiday. If this is not possible, notification of the timing of the holiday may be given at a later date. However, the notification must be given at least two weeks before the start of the holiday.” As a rule, the holiday lists should be visible no later than one month before the start of the holiday. If someone at your workplace is already on annual leave and the holiday list is not included, the employer is violating the Annual Holidays Act. If, on the other hand, the first holidaymaker starts his or her holiday only after more than a month, the employer still has time to put the lists on the wall. The shorter two-week advance notification period is only used for special reasons. We can add to this, section 22 of the Annual Holidays Act under which “The employer must explain to the employees or their representatives the general principles observed at the workplace in the granting of annual holidays. Before determining the timing of the holiday, the employer must grant the employees an opportunity to express their views on the matter. The employer must, as far as possible, take the proposals of the employees into consideration and observe impartiality in the timing of the holidays.” Can I work for a competitor of Posti? I work part-time in delivery at Posti. We work on Mondays, Wednesdays and Fridays. On Tuesdays and Thursdays I am unemployed. Now it would be possible to do the same job from a competitor of Posti’ on Tuesdays and Thursdays. If I accept the job, will I have problems with Posti? You should have no problems in accepting delivery work from another employer on your unemployment days, even though this employer competes with Posti. Distribution work is not work that is intended to be restricted by the prohibition of competing activities in the Employment Contracts Act. Under chapter 3, section 3 of the Employment Contracts Act, employees shall not do work for another party or engage in such activity that would, taking the nature of the work and the individual employee’s position into account, cause manifest harm to their employer as a competing activity contrary to fair employment practices. The same applies to doing such work, for example, through your own company. However, under the preparatory work for the Act, a restriction on competing activities does not mean that an employer has an exclusive right to its employee’s workforce. For example, an employee who works part-time or is laid off has the right to seek work for another employer in accordance with his or her occupation, unless otherwise required by the special nature of the duties. A special nature of the duties could include working in managerial or expert positions where the employee becomes aware of trade secrets. In this case, work for another company at the same time could be restricted. However, distribution tasks do not constitute such work, and it is permissible to carry out distribution work for several employers at the same time. However, doing another job should not cause harm to your current job. For example, you are not allowed to work for another employer during your shift at Posti. < REITTI_3_2024.indd 41 REITTI_3_2024.indd 41 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 43 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista S ähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen tilanteissa, joissa vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi, jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista aina, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Huom! Ilmoita eläkkeelle jäämisestäsi vasta, kun eläkkeelle jäämisen alkupäivä on ylittynyt. Ilmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn asiointipalveluun osoitteessa easiointi.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Liitossa ei ole automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli oma ammattiosasto tilaa sen heille. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostilla jasenrekisteri@pau.fi tai: Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi Tarja Känsäkangas, taloussihteeri, 040 831 2963, tarja.kansakangas@pau.fi REITTI_3_2024.indd 42 REITTI_3_2024.indd 42 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 12.8. mennessä ja voita 20 € REITTI_3_2024.indd 43 REITTI_3_2024.indd 43 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset TES Laki liity.pau.fi Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jäsenyydellä turvaat parhaiten etusi työelämässä. LIITY NYT 4 REITTI_3_2024.indd 44 REITTI_3_2024.indd 44 7.6.2024 13.58 7.6.2024 13.58