Sisältö 4 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 21 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi); toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969633, (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 5 9.5. 31.5. 6 8.6. 30.6. 7 15.9. 30.9. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Liika murehtiminen ei auta 10 Ensimmäistä kertaa englanniksi 11 Puheenjohtajalta 12 Mainosjakajien palkkaja työehtokiista: Merkittävä voitto koko ay-liikkeelle 16 Sovittelu apuna konfliktien ratkaisussa 20 Vuosilomalakiin muutoksia Veikko Markkula Uusikaarlepyystä voitti PAUn valokuvakilpailun kuvalla Auringonnousu. Katso muut voittajat sivulta 22. s s s s s s s s s siii ke ke ke ke e ke ke e e ke k ke e e ke e e e e e e e e e ke e e e e eel el el el el el el el el el el el el e el e e el e e e e e e e e le le le le le le le le le e le le le le le le le le e le e e e e e e le lle le le le n n n n n n n n n n n n n n n 21 Ay-majakka: Kunhan eivät laittaisi Ollia pois 22 Valokuvakilpailu on ratkennut 24 Päättäjän kynästä: Kaikki kivet on käännettävä 25 Kenttäpostia: Teräsmies Myyrmäestä 26 Kysymyspalsta 27 Frågor och svar 28 Questions and answers 29 Kolumni: Arkitollot ja kontrolloidun raivon malli 30 Ristikko 31 PAUN joukkueelle hopeaa ay-turnauksessa ä ä ä ä ä ä ä äes es es e e e tä tä ä ä ä tä ä ä ä tä ä 33 Sana on vapaa: Ilmoittauduin tänään työttömäksi 34 Historia toistaa itseään 36 Menoon mukaan 38 Työttömyyskassa tiedottaa 40 Hän on etuuskäsittelijä Sara Malinen Reitti_4_2016.indd 2 25.4.2016 12.05
3 2016 Pääkirjoitus L iikenneja viestintäministeriössä on valmisteltu kevään mittaan kaksivaiheista postilain kokonaisuudistusta. Toinen koskee postitoimilupia ja toinen viiden päivän jakeluvelvoitetta. Aiemmista toimilupaehdoista on karsittu käytännössä kaikki postitoiminnan laatuun ja saatavuuteen liittyvät tekijät. Norminpurkuhengessä toimilupaehdot korvataan pelkällä Viestintävirastoon toimitettavalla ilmoituksella. Uudistus astuu voimaan 1.5. Postin kilpailijoilla ei ole laissa yleispalveluvelvoitteen kaltaisia laatuvaateita, vaan he voivat ottaa jakeluverkkoonsa haluamiaan tuotteita, haluamiltaan lähettäjiltä ja jakaa niitä haluamallaan jakelutiheydellä. Yksittäinen kansalainen ei hyödy kilpailevista jakeluverkoista, koska hänellä ei ole mahdollisuutta saada lähetyksiään heidän kuljetettavaksi. Kilpailevat yritykset ovat tuoneet julki halunsa saada Postilta käyttöön muun muassa ajantasaiset osoitetiedot ja pääsyn postilokerojärjestelmään. Myös Postin infra, kuten lajittelu ja kartat tulisi saada kilpailijoiden käyttöön. Ideologista kilpailua TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA Postin jakelujohtaja Anu Punola Helsingin Sanomissa 11.4.2016. Hän kommentoi lehden testiä, jossa vain vajaa puolet ykkösluokan priority-kirjeistä tuli perille päivässä. Tavoite on 80 prosenttia. Pahimmillaan kilpailevat toimijat veisivät siis Postilta parhaiten tuottavia massapostituseriä käyttämällä hyväksi Postin lähes 400 vuoden aikana kehittämää infrastruktuuria. Samalla heikennettäisiin Postin taloudellista kykyä hoitaa yleispalvelua, jolloin se viimekädessä jäisi veronmaksajien maksettavaksi tai yleispalvelun tasoa jouduttaisiin laskemaan. Kilpailulla, jota muut yritykset voivat käydä ilman toimilupaehtoja ja mahdollisesti vielä Postin infraa hyväksikäyttäen, valtio heikentää omistamansa yhtiön arvoa ja vaarantaa Postin mahdollisuuden hoitaa nykyisen tasoiset postipalvelut kansalaisille. Viime kädessä postikilpailun holtiton avaaminen törmää Postin rahoitusongelmiin. Posti rahoittaa kannattamatonta yleispalvelua voitollisten alueiden tuotoilla arvioiden mukaan noin 100– 200 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailun myötä osa nyt kannattavista alueista muuttunee tappiolliseksi, jolloin rahoitustarve kasvaa. Valtion tai vaihtoehtoisesti alan toimijoiden tulisi huolehtia kannattamattoman yleispalvelun rahoituksesta täysimääräisesti. Toinen, alan työllisyyden kannalta vieläkin merkittävämpi uudistus on Postin ja ministeriön yhteinen halu vähentää viisipäiväinen jakelu kolmeen. Suorat vaikutukset näkyisivät välittömästi Postin työpaikoissa. Jakelupäivien harventaminen vaikuttaisi myös sanomalehtien ja aikakausilehtien tilausmääriin, lehtitaloihin, paperija painoteollisuuteen ja kuljetussektoriin. Viiden päivän jakelu on erityisesti haja-alueen sanomalehdille ja pienyrittäjille äärimmäisen tärkeää. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on viime viikkoina hallinnut mediatilaa. Bernerin esitykset tie-, rataja meriväylien yhtiöittämisestä, taksipalveluiden vapauttamisesta ja VR:n pilkkomisesta saivat aikaan hallituspuolueiden sisällä pienen myrskyn. Vastaavaa on odotettavissa myös Postin osalta, kun hallitus päättää valtio-omisteisten yhtiöiden omistajapolitiikasta. Jäimme siis hieman tavoitteesta. Postin infra kilpailijoiden käyttöön? Reitti_4_2016.indd 3 25.4.2016 12.05
4 2016 Ajankohtaista Käy allekirjoittamassa! FairTransportEuropekansalaisaloitteella haetaan eurooppalaisille kuljetusalan työntekijöille parempia työja elinolosuhteita. Jotta aloite saataisiin Euroopan komission käsittelyyn, tarvitaan miljoona allekirjoittajaa. Suomen tavoite on 30 000 allekirjoitusta. Allekirjoita osoitteessa www.fairtransporteurope.fi/ SAK jakoi 17 000 euroa kulttuuriharrastuksiin SAK:n kulttuurirahaston hoitokunta on valinnut vuoden 2016 kulttuuriapurahojen saajat. PAUsta apurahan saivat Joni Feldt 800 euroa Th e Handshake-bändin toisen pitkäsoittoalbumin julkaisuun ja Timo Luukkanen 500 euroa valokuvausvälineistön hankintaan. Apurahoja jaettiin yhteensä 30 henkilölle ja yhdelle ryhmälle. Hakemuksia tuli yhteensä 157. Apurahoja jaettiin yhteensä 17 000 euroa. Niiden suuruudet vaihtelevat 300 ja 1000 euron välillä. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston (KSR) erikoisrahasto. KSR muuttaa tänä vuonna apurahojen hakuajaksi elokuun, ja apurahat jaetaan hakijoille jouluja tammikuussa. Tästä syystä ensi vuonna ei jaeta SAK:n kulttuuriapurahoja. Vuoden 2018 apurahojen haku on syksyllä 2017. Myös PAUn rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen. Vuoden 2016 apurahojen hakuaika on umpeutunut. Tuen saajista ilmoitetaan myöhemmin keväällä. Lakkoa ei voi estää uhkasakolla Finnair haki neljä vuotta sitten väliaikaista turvaamistoimea Helsingin käräjäoikeudelta, millä Finnairin teknisen henkilökunnan laittomaksi lakoksi koettu työtaistelu saatiin päättymään. Käräjäoikeus kielsi SAK:laista Ilmailualan Unioni IAU:ta ja STTK:laista Ammattiliitto Prota jatkamasta lakkoa asettamalla järjestökohtaisen 500 000 euron uhkasakon. Korkein oikeus päätti kuitenkin maaliskuussa, ettei käräjäoikeus saa estää lakkoa väliaikaisella turvaamistoimella. SAK:n lakimies Jari Hellsten pitää korkeimman oikeuden päätöstä lakkojen uhkasakoista merkittävänä voittona palkansaajille. Päätös osoittaa, ettei työnantajilla ole oikeutta estää lakkoja käräjäoikeuden päätöksellä työehtosopimuksen voimassa ollessa. Työehtosopimuksiin liittyvät työtaistelut kuuluvat aina työtuomioistuimeen. LÄHDE: SAK Reitti_4_2016.indd 4 25.4.2016 12.05
5 2016 Näillä kevätkursseilla vielä tilaa! Hotellin Heimarissa pidetään 16.–20.5 kaksi PAUn peruskoulutuskurssia: • Työoikeuden kurssi • Työehtojen peruskurssi. Kurssit on tarkoitettu luottamusmiehille, varaluottamusmiehille, puheenjohtajille ja työsuojeluasiamiehille. Ellet ole näitä vielä suorittanut ja ajankohta sopii ohjelmaasi, ilmoittaudu pikaisesti, eli 4.5. mennessä PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa. Jos siinä tulee ongelmia, soita puh. 050 4112195 (Päivi Vuovirta) Työehtojen peruskurssi kuuluu kaikkien edunvalvojien koulutuspolkuun viestinvälitysja logistiikka-alalla. Työoikeuden kurssille edellytetään Työehtojen peruskurssin aikaisempaa suorittamista. Tule täydentämään osaamistasi ja verkostoitumaan kollegojesi kanssa! Kurssinvetäjinä toimivat lakimies Iikka Avela ja työehtoasiantuntija Jussi Saariketo. Pohjanmaan varhaisjakelun yt-neuvottelut päättyivät perjantaina 8.4. Neuvotteluiden syynä oli Helsingin Sanomien arkilehtien jakelun siirtyminen varhaisjakelusta perusjakeluun 1.4. lukien. Muutokset koskevat maanantai-perjantainumeroiden jakelua. Viikonlopun lehdet (lauantai sunnuntai) jaetaan normaalisti aiempaan tapaan. Neuvottelujen kohderyhmänä oli Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Tervajoen ja Isokyrön sanomalehdenjakajat ja yhteistekijä, varhaisjakelunja perusjakelun yksiköistä. Kohderyhmään kuului 73 henkilöä, joista neuvottelujen alkaessa vakinaisen henkilöstön irtisanomistarve oli enintään 30 henkilöä. Neuvottelujen päätyttyä irtisanomistarve vakinaisen henkilöstön osalta jäi kuuteen. Uuteen polkuun lähtijöitä oli neljä. Yt:t aiheuttavat l aajasti myös reittimuutoksia. Työskentely uudella reittirakenteella alkaa 3.5.2016. Pohjanmaan varhaisjakelun yt:t päättyneet Reitti_4_2016.indd 5 25.4.2016 12.05
7 2016 > P ostin pääkonttorissa laskutukseen liittyvissä asioissa 15 asiakasneuvojaa palvelee asiakkaita puhelimitse, sähköpostilla ja chatilla. Perusedellytys työssä menestymiseen on hyvä stressinsietokyky, asiakaspalveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys. Tähän Helenius kouliintui jo aiemmassa työssään kuluttaja-asiakaspalvelussa. Pääasiassa työ oli jakelupalautteiden vastaanottamista. Miksi posti on tullut liian myöhään, osoitteenmuutokset eivät toimi jne. Niissä neuvottiin paljon. Myös kadonneita paketteja etsittiin ja neuvottiin niiden lähettämisessä. Helenius siirtyi laskuneuvontaan kuusi vuotta sitten, kun kuluttaja-asiakaspalvelu siirtyi Helsingistä Rovaniemelle. Ongelman ratkaisua Heleniuksen työpäivä Postintaipaleella alkaa toistaiseksi liukumalla 6.30–9.15 välisenä aikana. Hän vastaa asiakkaiden yhteydenottoihin puhelimitse, chatilla ja sähköpostilla. Tiivistettynä asiakasneuvojan työpäivä laskutuksen asiakaspalvelussa pitää sisällään laskukorjauksia, niihin liittyvää reklamaatiota ja neuvontaa. Työ käsittää koko postin laskut. Varastopalvelut, rahdin, pakettipalvelut ja kirjepalvelut. Käytännössä meidän täytyy tietää vähän kaikesta jotakin ja jos ei tiedetä, otetaan selville. Huolintalaskutuksesta meille tulee myös tiedusteluja, mutta ne me laitamme eteenpäin. Asiakasneuvojan työ laskutuksen asiakaspalvelussa on vaativaa, tarkkaa ja monipuolista. Työn oppimiseen menee helposti vuosi, ennen kuin homman hallitsee. Olennainen osa työtä ovat lukuisat järjestelmät, joista täytyy hakea tietoa asiakkaan kysymyksiin. Ja järjestelmät eivät tietenkään aina toimi niin kuin niiden pitäisi. Meillä on muun muassa sopimusja laskutusjärjestelmä SAP, kotimaan rahdin TMS, johon yrityskaupan myötä tuli VR-Transpoint, tuotannon TR eli lähetysten seuranta ja oma asiakaspalvelun työpöytä. Lisäksi kuljetustilausten hakuun, erillisnoudot ja jakelut, käytetään Trackeria. Asiakkaiden lähetyslistoja pääsemme katsomaan SAP CRM:n VOTTO –osiosta, joka on käytössä postikeskusten vastaanotoissa. Tämä järAsiakasneuvoja Annakaisa Helenius säilytti yt-kevään jälkeen työpaikkansa laskutuksen asiakaspalvelussa. Onneksi, sillä positiivinen ja motivoitunut Helenius pitää työstään omin sanoin ”ihan älyttömän paljon”. 2016 Reitti_4_2016.indd 7 25.4.2016 12.05
8 2016 2016 Asiakasneuvoja Annakaisa Heleniuksen tiimillä riittää töitä. Laskutuksen asiakaspalveluun tuli viime vuonna laskuihin liittyviä yhteydenottoja ja korjauksia 124 000 kappaletta. jestelmä korvaantui hiljattain järjestelmällä nimeltä MOMS. Ja sitten on Track and Trace, josta katsotaan rahdin rahtikirjakopioita, Helenius luettelee. Ajatellaan asiakaslähtöisesti Laskutuksen asiakaspalvelussa työskentelevän laskutuksen asiakasneuvojan ammattitaitoon ja osaamisvaatimuksiin ei yksistään järjestelmien tuntemus ja käyttö riitä. Postin tuotteet ja palvelut täytyy osata selittää asiakkaille ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti. Puhelimen, meilin tai chatin päässä on aina asiakas, jonka kysymyksiin ja ongelmiin etsitään vastauksia. Asiakaspalvelussa aivan ensimmäinen juttu on hyvä stressinsietokyky, asiakaspalveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys. Asiakaspalveluhenkisyys on sitä, että ajatellaan asiakaslähtöisesti. Mutta sehän ei tarkoita, että tehdään kaikki mitä asiakas pyytää, Helenius huomauttaa. Myös empaattinen pitää olla. Yksi mikä on hirvittävän tärkeää, on se että osaa pahoitella, vaikka Posti ei olisi virhettä tehnytkään. Jos asiakas kokee palvelun huonoksi, voi aina sanoa, että olen pahoillani, että sinä koet sen näin. Laskuneuvonnassa selvitetään mitä laskuissa on ja neuvotaan myös sisäisesti, mitä laskutetaan ja tarvittaessa korjataan. Kaikki perustuu asiakkaan sopimukseen ja tilauksiin. Resurssit kuntoon Annakaisa Helenius on Postintaipaleella työpaikkansa ilopilleri ja positiivisuuden ruumiillistuma. Eipä siis ihme, että hän tulee mielellään töihin. Pidän tästä työstä ihan älyttömän paljon. En osaisi itse asiassa kuvitella mitä muuta työtä tekisin. Tykkään numeroiden pyörittelystä, asiakaspalvelusta ja työn monipuolisuudesta. Ja siitä, että saan käyttää kieliä; suomea, ruotsia ja englantia. Kaikki ei ole kuitenkaan pelkkää ruusuilla tanssimista. Säännölliset yt-neuvottelut ja irtisanomiset näkyvät tuotannon lisäksi myös hallinnossa. Päätös Kouvolan asiakaspalvelun ja laskuneuvonnan loppumisesta tuo lisää työtä Helsinkiin, jossa resursointi ei ole ennenkään ollut tasapainossa. Työmäärään pitäisi kiinnittää huomiota. Kaikkein kurjimmalta tuntuu se, että asiakkaat joutuvat odottamaan vastauksia aivan liian kauan. Meitä on työmäärään nähden liian vähän, Helenius pahoittelee. Taipumattomiin järjestelmiin uppoaa jo itsessään paljon työaikaa. Helenius antaa esimerkin. Reitti_4_2016.indd 8 25.4.2016 12.05
9 2016 Kaikkein kurjimmalta tuntuu se, että asiakkaat joutuvat odottamaan vastauksia aivan liian kauan. Kaksi päivää oli tilanne, että ulkoisiin sähköpostiosoitteisiin ei lähtenyt sähköposteja. Siinähän ei sitten voi paljon työtä tehdä. Tai sappi, jolla tehdään laskun korjaukset ja dokumentoinnit, niin jos ja kun järjestelmä ei toimi, niin aika kädetönhän siinä on. Vaikka akuuttiin työmäärään ja oikutteleviin järjestelmiin ei ratkaisua ole löytynytkään, antaa Helenius tunnustusta omalle esimiehelleen Susanna Kuusilalle, joka on muun muassa yhtenäistänyt tiimin toimintatapoja ja – malleja esimerkkinä laskuhyvitysten dokumentointi. Jarrua yt-rumballe Varma kevään merkki viime vuosina ovat olleet Postin yt-neuvottelut. Tämän kevään yt-pyörteeseen sinkoutui myös Annakaisa Helenius, jolle kokemus oli jo kolmas. Tämä oli kaikkein pahin. Olin juuri palannut töihin hoitovapaalta, kun yt:t alkoi. Kyllähän se stressasi ihan hirveesti, kun meillä oli vielä todelliset vähentämistarpeet. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheutti vielä se, että Heleniuksen kolmilapsisessa perheessä molemmat vanhemmista olivat samaan aikaan yt:n piirissä. Puoliso Jani sai jännittää työpaikkansa puolesta Postin vahinkotapauksissa. Onneksi kummankin työpaikka säilyi. Jatkuva epävarmuus, massiiviset irtisanomiset ja koventunut henkilöstöpolitiikka ovat aiheuttaneet viime aikoina paljon huolta ja murhetta Postin työpaikoilla. Yli 400 vapaaehtoista lähtijää on osoitus siitä, että jotain on tehty väärin. Uskooko Helenius enää Postin tulevaisuuteen? Kyllä mä haluan uskoa. Hirveän vaikea on tehdä töitä, jos siihen ei usko. Mutta onhan tässä sellaisia ratkaisuja tehty, jotka sitä uskoa horjuttaa, esimerkiksi nämä väen vähennykset niin tuotannosta kuin meiltäkin. Usko ja luottamus yhdessä tekemiseen syntyvät Heleniuksen mielestä sillä, että jatkuvalle epävarmuudelle ja yt-rumballe lyödään viimein jarrua. Asiakaslähtöisesti ajattelevana ihmisenä hän ei kuitenkaan positiivisuudestaan luovu. Liika murehtiminen ei auta mitään. Pyrin työntämään kaikki murheet aktiivisesti pois mielestäni. Murehditaan sitten, kun sen aika on, Helenius painottaa. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_4_2016.indd 9 25.4.2016 12.06
10 2016 Kurssille osallistui 14 sanomalehdenjakajaa pääkaupunkiseudulta. Kurssin vetäjinä toimivat koulutussuunnittelija Päivi Vuovirta, pks-sanomalehdenjakelun pääluottamusmies Tapani Varis, työsuojeluvaltuutettu Markku Kiviharju ja PAUn työttömyyskassan etuuskäsittelijä Henna Lehkonen. Kurssilla käsiteltiin muun muassa sanomalehdenjakelun palkkausjärjestelmää, työehtosopimusta, työsuojelua, sairaanhoidon sopimusta, työttömyysturvaa ja liiton jäsenetuja. Porukka oli aktiivista ja esitti kovasti kysymyksiä. Voi sanoa, että kurssi tuntui erittäin tarpeelliselta ja ohjelma vaikutti kiinnostavalta. Jatkossakin on varmasti erittäin tärkeää, että kurssitarjontaa on myös englanniksi. Paljon tärkeää informaatiota jää kieliongelman vuoksi saamatta, totesi PAUn koulutussuunnittelija Päivi Vuovirta. Ensimmäistä kertaa englanniksi PAU järjesti huhtikuussa Hyvinkäällä ensimmäisen englanninkielisen Tunne liittosi, tiedä oikeutesi -kurssin. First time in English PAU arranged in April the first Know Your Union Know Your Rights -course in English at Hyvinkää. There were 14 newspaper early de livery carriers as participants from the Metropolitan area. Course leaders were Training Planner Päivi Vuovirta, Metropolitan Newspaper Early Delivery Chief Shop Steward Tapani Varis, Work Safety Delegate Markku Kiviharju and the Benefi t Handler Henna Lehkonen from PAU Unemployment Fund. Th e course dealt with, among other things, the salary system of the newspaper distri bution, collective agreement, work safe ty, medical care contract, unemployment benefi ts, and union member benefi ts. Th e people were active and expressed a lot of questions. You could say that the course feels very necessary and the program seemed interesting. Looking ahead, it seems certainly very important that course selection is also available in English. A lot of important information remains a problem due to language loss, said PAU Training Offi cer Päivi Vuovirta. KUVA PÄIVI VUOVIRTA Forster Sosoo (yläkuva edessä) ja Hafiz Javid (alakuva) olivat mukana kurssilla. Forster Sosoo (upper photo, front) and Hafiz Javid (down) participate in the course. Reitti_4_2016.indd 10 25.4.2016 12.06
11 2016 1111 2 2 2 2 2 20 201 20 201 201 20 2 111 2 2 2 11 20 20 201111 2 2 2 2 20 20 20 2011 201 201 2 2 201 20 20 01 201 201 2 2 20 20 201 2 20 0111 2 2 2 2 2 2 2 201 01 2 2 2 2 2 20 01 2 20 20 201 2 20 011 20 201 20 20 201 2 2 1 2 201 2 2 20 2 2 11 201 201 2 2 20 2 2 201 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Liiton perustehtävä on työehtosopimuksen neuvotteleminen ja sen ehtojen sekä työlainsäädännön valvonta jäsentensä osalta. Tätä tehtävää hoitaessa on jouduttu vuosien aikana käynnistämään paljon oikeusprosesseja. Tämän kevään aikana moni pitkäaikaisista oikeusjutuista on saanut päätöksen. Useat näistä ovat käyneet läpi kaikki oikeusasteet ja oikeudenkäyntikulut ovat nousseet pahimmillaan yli 70 000 euroon monet liitot ovat kertoneet paljon tätäkin suuremmista oikeudenkäyntikuluista. Itseasiassa useimmiten jutun oikeudenkäyntikulut ovat olleet paljon suuremmat kuin mitä vaaditut tai tuomitut korvaukset ovat olleet. Onneksi jutut on voitettu, niin kulut ovat menneet vastapuolen maksettavaksi. Harva meistä uskaltaisi lähteä hakemaan palkkasaatavia, riitauttamaan työsuhteen päättämistä tai yt-menettelyä, jos riskinä on joutua vastuuseen kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikuluista. Kotivakuutuksiin liitetyt oikeusturvavakuutukset kattaisivat näistä vain pienen osan. Epäilen, että kaikki nyt viime kuukausina voitetut jutut olisi jäänyt ajamatta, jos PAU ei olisi kantanut oikeudenkäyntikuluriskiä jäsentensä puolesta vaan yksittäinen työntekijä olisi joutunut riskin ottamaan. Työriitojen jatkuvasti nousevat oikeudenkäyntikustannukset ovat puhuttaneet ay-liikettä jo vuosia ja asia on nousemassa myös SAK:n edustajakokouksessa esille kesäkuussa. Pienimmillään kevään aikana ratkaistuissa jutuissa tuomitut saatavat ovat olleet muutamia tuhansia ja suurimmillaan yli 50 000 euroa. Osassa jutuissa korvaus ei ole ollut kovin suuri, mutta voitettu periaate huomattavasti suurempi. Tällainen on muun muassa mainosjakelua koskenut prosessi, jossa työnantajien perustama ammattiliitto ja neuvottelema työehtosopimus katsottiin olevan lain vastainen. (Lue lisää s. 13) PAUn aloilla erimielisyyksien ja oikeusjuttujen määrä on ollut nousussa viime vuosina. Yleensä huono henkilöstöpolitiikka ja kasvava riitojen määrä kulkevat käsi kädessä. Niin on ilmeisesti myös nyt. Asioita saadaan heikosti sovittua työpaikoilla tai liittotasolla ja ne siirtyvät tuomioistuinten ratkottavaksi. Samaan aikaan maan johtoa myöten toivotaan paikallisen ja yrityskohtaisen sopimisen lisääntyvän. Sopiminen, niin paikallisena yksittäisillä työpaikoilla kuin yritystasoisena, tulee olemaan vahvasti esillä myös käynnistyneissä kilpailukykyneuvotteluissa. Postialan osalta neuvottelut alkoivat 15.4. Informaatiologistiikka-alan ja rahankäsittelyalan osalta neuvottelut eivät vielä ole alkaneet, mutta niidenkin osalta päästään todennäköisesti aloittamaan huhtikuun aikana. PAUn aloilla on voimassa kymmenittäin paikallisia sopimuksia – työehtosopimus antaa aika monen asian osalta mahdollisuuksia sopia asioista toisin kuin työehtosopimuksen yleissäännös on. Osalla työpaikoista sopimuksia saattaa olla useita ja jossain ei lainkaan. Se kertoo, että pelkästään mahdollisuus sopimiseen ei tarkoita sopimuksien syntymistä. Jotta on oikeasti kyse järkevästä sopimisesta, molemmilla osapuolilla tulee olla mahdollisuus saada sopimalla jotain sellaista mitä ilman sopimusta jäisi saamatta. Erimielisyyksien suuri määrä työpaikoilla ja yritystasolla ei lupaa hyvää sopimiselle, vaikka sen mahdollisuuksia työehtosopimuksessa lisättäisiin. Sopiminen vaatii halua todelliseen yhteistyöhön ja osapuolten välistä luottamusta. Näiden asioiden kanssa on vielä paljon työtä tehtäväksi. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Liitto kantaa riskejä jäsenen puolesta p j y HEIDI NIEMINEN 11 Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Reitti_4_2016.indd 11 25.4.2016 12.06
12 2016 K orkein oikeus päätti maaliskuussa, ettei se myönnä valituslupaa Helsingin Jakelu-Expertille mainosjakajia koskevassa palkkaja työehtokiistassa. Helsingin hovioikeus päätti viime kesänä, että Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:tä ei voida pitää valtakunnallisena työntekijöiden yhdistyksenä, joka voisi edustaa työntekijöitä ja solmia pätevästi työehtosopimuksia. Lainvoiman saaneen hovioikeuden päätöksen perusteella jakeluyhtiöillä ei ole oikeutta soveltaa työsuhteissa SME ry:n työehtosopimusta. Mainosjakajien työsuhteissa tulee noudattaa Viestinvälitysja logistiikka-alan palkkamääräyksiä. Korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta Helsingin Jakelu-Expertin hallituksen puheenjohtaja Mika Kauppinen ilmoitti tuoreeltaan, että tilanne on kuitenkin muuttunut ja yhtiö pitää SME ry:tä edelleen aitona alan työntekijöitä edustavana osapuolena. Yhdeksän vuoden työehtokiista Mainosjakajien palkkaja työehtokiista sai alkunsa syksyllä 2007, kun osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevat määräykset tuli viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti sopimuksen yleissitovuuden vuotta myöhemmin, jonka jälkeen 24 mainosjakeluyhtiötä valitti päätöksestä työtuomioistuimeen. Kesäkuussa 2009 työtuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan valitus jätettiin osin tutkimatta ja muutoin hylättiin. Saman vuoden syksyllä Helsingin Jakelu-Expertin mainosjakaja Nico Roiha lähti hakemaan PAUn tuella käräjäoikeuden kautta työnantajaltaan palkkasaatavia yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Tämän jälkeen jakeluyhtiöillä tuli kiire. Merkittävä voitto koko ay-liikkeelle Lähes samanaikaisesti loka-marraskuussa vuonna 2009 perustettiin mainosjakelualalle kaksi uutta yhdistystä; Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry 28.10. ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry 4.11. Molemmissa yhdistyksissä toimi käytännössä työnantajan edustajat. ”Työntekijöiden” eli SME:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen perustamisajankohtana vielä Jakelujuniorit Oy:n varatoimitusjohtajana toiminut Mikko Kärki. Muiksi SME ry:n hallituksen jäseniksi nimitettiin viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti Olli-Pekka Sinkko ja Jakelujuniorit Oy:n jakelunvalvoja Mika Partanen. Kaupparekisteriotteen mukaan Kärki luopui Jakelujunioreiden toimitusjohtajan sijaisuudesta 13.11. Keltainen tes Lähtökohdat uudelle työehtosopimukselle olivat otolliset, kun molemmissa yhdistyksissä oli jo ennen neuvottelujen alkua yhteinen näkemys mainosjakajien palkkauksesta ja työehdoista. Joulukuussa osapuolet ”neuvottelivat” alalle valtakunnallisen, normaalisitovan työehtosopimuksen, jolla vahvistettiin mainosjakelualan olemattomat työja palkkaehdo t. Sopimuksessa jaettavien mainosten ja lehtien kpl-korvaukset olivat lähes neljä kertaa huonommat kuin PAUn työehtosopimuksessa. SME:n uuden työehtosopimuksen mukaan jakajille maksettiin ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta ainoastaan 1,60 senttiä kappaleelta, lehtien ja mainosten lajittelusta ja käsittelystä ei mitään. Takuutuntipalkkaa SME:n sopimuksesta ei löytynyt. Pahimmillaan tämä tarkoitti PAUn saamien tietojen mukaan jakajille noin kahden euron tuntipalkkoja. SME:n ja SKE:n sopimusta alettiin kutsua julkisuudessakin keltaiseksi työehtosopimukseksi. Keltaiset ammattiliitot tulivat aikanaan tunnetuiksi Espanjassa kenraali Francisco Francon aikaisessa diktatuurissa, jossa ammattiliitot toimivat todellisuudessa työnantajien hallinnan ja valvonnan alla. Molemmissa yhdistyksissä toimi käytännössä työnantajan edustajat. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa: Palkkasaatavia kannattaa hakea Korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta jakeluyhtiöt ovat ilmoittaneet palkkasaatavia hakeneille mainosjakajille noudattavansa edelleen SME ry:n keltaista työehtosopimusta. Tätä on perusteltu sillä, että hovioikeuden tuomio koski vain yhtä jakeluyhtiötä ja vuosien 2009–2011 välistä aikaa. Vaikka hovioikeuden tuomio koskikin vain Helsingin Jakelu-Experttiä, tulee muidenkin jakeluyhtiöiden noudattaa yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Palkkasaatavia kannattaa siis hakea. Lisätietoja ja palkkalaskurin löydät kirjautumalla PAUn jäsensivuille www.pau.fi. Reitti_4_2016.indd 12 25.4.2016 12.06
13 2016 1113 13 13 13 13 3 3 13 3 13 13 3 13 13 13 13 13 13 3 13 13 13 13 3 3 13 13 13 1113 13 3 111113 1113 113 3 113 113 13 113 13 113 3 113 13 11113 13 13 3 3 3 3 3 3 3 13 3 3 3 3 3 3 3 3 3 2016 Yllättäen käräjäoikeus hylkäsi tammikuussa 2014 Roihan kanteen ja hyväksyi mainosjakajien keltaisen työehtosopimuksen. Roiha ei antanut kuitenkaan periksi. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, joka kumosi käräjäoikeuden tuomion 11.6.2015. Näin palkkasaatavat (2 955,36 euroa) keltaisen tessin ajaltakin tuomittiin maksuun. > Roiha ei antanut kuitenkaan periksi. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, joka kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Nico Roiha on helpottunut ja tyytyväinen mies. Lähes seitsemän vuotta kestänyt oikeustaistelu on päättynyt. Mainosjakelun jälkeen Roiha on opiskellut yo-merkonomiksi ja toimii työharjoittelussa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starassa. Nico Roiha voitti sekä käräjillä että hovissa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toukokuussa 2011 Helsingin Jakelu-Expertin maksamaan Nico Roihalle palkkasaatavia PAUn tes:n mukaan 5 836,45 euroa. Työnantaja valitti asiasta hovioikeuteen, mutta veti valituksen marraskuussa 2012 pois. Näin tuomiosta tuli lainvoimainen. Toinen, aiemmin jo tammikuussa 2011 toimitettu haastehakemus Roihan osalta jätettiin lepäämään, kunnes hänen ensimmäinen palkkavaade oli käsitelty. Toinen vaade koski palkkasaatavia keltaisen tes:n 21.12.2009 jälkeiseltä ajalta. Tätä perusteltiin sillä, että mainosjakelualan normaalisitova työehtosopimus ei ole työsopimuslaissa tarkoitettu todellinen ja työntekijöitä aidosti edustava tes. Korkein oikeus päätti tämän vuoden maaliskuussa, että se ei myönnä valituslupaa hovioikeuden päätöksestä Helsingin Jakelu-Expertille. Hovioikeuden päätöksestä tuli siis lainvoimainen. Työntekijän palkkasaatava vanhenee työsuhteen voimassa ollessa viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanheneminen katkeaa, kun työnantajalle on osoitettu todistettavasti palkkavaade. Työsuhteen päätyttyä oikeus palkkasaatavan vaatimiseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. 13 Reitti_4_2016.indd 13 25.4.2016 12.06
14 2016 14 2 20 201 20 201 20 201 201 201 201 20 2 201 201 01 201 201 201 01 20 201 201 201 201 201 011 2 20 2 20 20 201 20 201 20 20 201 201 201 2 2 20 20 201 201 201 20 20 201 201 201 201 201 2 2 2 20 01 2 2 201 20 20 201 01 2 201 2 20 201 20 01 01 20 01 201 201 20 01 20 20 201 2 20 20111 2 20 01 20 2011 2 2 20 2 2 2 2 20 2 2 2 20 20 2 2 2 2 2 2 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Toimeentulo mainoksista ja työmarkkinatuesta Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy:ssä työskentelevä Petri Rautiainen ei vietä kulutusjuhlia. Toimeentulo on mainosjakelun ja työmarkkinatuen varassa. Korkeimman oikeuden mainosjakajia koskevasta päätöksestä on vierähtänyt parisen viikkoa, kun tapaan Rautiaisen hänen talonsa rappukäytävässä Lohjalla. Hän on lajitellut mainokset asunnossaan, keittiön pöydällä edellisenä iltana. Tänään on tiedossa helpompi päivä, kun jaettavia mainoksia on vain muutama. Kahta jakelureittiä hoitava Rautiainen ravaa kahdesti viikossa kymmeniä rappukäytäviä. Yhteensä 660 taloutta. Enimmillään mainoksia on ollut 18 kappaletta, johon ei enää 8 tunnin työpäivä riitä. Nippulaatikoita reittien varrella mainoksille ei ole. Joudun palaamaan aina kotirapulleni uudelleen ja uudelleen lastaamaan pyöräni, joskus jopa 10 kertaa, kun mainoksia on paljon. Rautiaisen palkka on reittikohtainen riippumatta lajiteltavien ja jaettavien tuotteiden määrästä. Toisesta reitistä maksetaan 20 ja toisesta 24 euroa, vaikka mainoksia olisi yksi tai vaikkapa 20. Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu kuuluu alan työnantajaliittoon, joka neuvotteli mainosjakajille normaalisitovan työehtosopimuksen. Sittemmin sopimus todettiin lain vastaiseksi korkeinta oikeutta myöten. Erikoiseksi yhtiön palkkauksen tekee se, että siellä ei noudateta edes omaa kpl-korvauksiin perustuvaa työehtosopimusta. Palkka ei nouse Tarkistan Rautiaisen palkkalaskelman tammikuulta. Rautiainen lajitteli ja jakoi 30 660 lähetystä. Palkkaa 18 työpäivältä maksettiin nettona 366,72 euroa. Palkalla ei tietenkään tule toimeen. Loput rahat elämiseen hän saa työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen jälkeen nettotuloni ovat noin 800 euroa kuukaudessa. Mainosjakelusta saatava palkka riittää juuri ja juuri yhtiövastikkeen maksuun. Entistä tiukemmaksi tämä käy koko ajan. Rautiainen on jakanut mainoksia jo viisitoista vuotta. Tuona aikana palkka ei ole juurikaan noussut. Nyt hän hakee työnantajaltaan takautuvasti viestinvälitysja logistiikka-alan tes-sopimuksen mukaista palkkaa vuosilta 2012–2015. Vaateen loppusumma lomakorvauksineen on lähes 21 000 euroa ja viivästyskorot päälle. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY 1980-luvulla laborantiksi ja prosessiteknikoksi valmistunut Petri Rautiainen elättää nykyisin itsensä mainosjakelulla ja työmarkkinatuella. 14 2016 Reitti_4_2016.indd 14 25.4.2016 12.06
15 2016 E dellisessä Reitti-lehden numerossa kerrottiin mainostenjakaja Ari Kankkusen palkkariidan voitosta hovioikeudessa. Nyt Kankkusen ja kahden muun mainostenjakajan palkkariitojen voitot ovat tulleet lopullisiksi, kun korkein oikeus ei myöntänyt Suora Lähetys Oy:lle ja Turku-Palvelu Oy:lle valituslupaa . Kankkusen tapauksessa osapuolet olivat käräjäoikeudessa erimielisiä siitä, oliko työnantaja velvollinen noudattamaan palkkauksessa viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoi Suora Lähetys Oy:n olevan velvollinen noudattamaan tätä työehtosopimusta, mutta katsoi osan palkkasaatavista vanhentuneiksi. Yhtiö määrättiin korvaamaan Kankkuselle lähes 24 000 euroa viivästyskorkoineen. Suora Lähetys Oy valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen vedoten työsopimuslain ja oikeustoimilain tarkoittamiin hyvän tavan vastaisuuteen ja kohtuuttomuuteen sekä oikeustoimilaissa tarkoitettuun kunnianvastaisuuteen ja arvottomuuteen. Yhtiö myös katsoi, että palkkioista oli sovittu epätavallisessa järjestyksessä ja sen soveltaminen johtaisi epätasa-arvoiseen palkkaukseen jakajien kesken. Itä-Suomen hovioikeus jätti yleisten prosessisäännösten perusteella vasta hovioikeusvaiheessa esitetyt uudet väitteet tutkimatta ja katsoi, että työehtosopimus oli solmittu vakiintuneen käytännön mukaisesti. Se seikka, että alalla Se seikka, että alalla yleisesti maksettavat palkat alittavat yleissitovan työehtosopimuksen tason, ei hovioikeuden mukaan osoita työehtosopimuksen määrittelemien palkkojen olevan kohtuuttomia. yleisesti maksettavat palkat alittavat yleissitovan työehtosopimuksen tason, ei hovioikeuden mukaan osoita työehtosopimuksen määrittelemien palkkojen olevan kohtuuttomia. Hovioikeus piti tämän vuoden helmikuussa käräjäoikeuden päätöksen ennallaan ja korkein oikeus ei myöntänyt Suora Lähetys Oy:lle valituslupaa. Toisessa hyvin samankaltaisessa tapauksessa kaksi mainosjakajaa haki työehtosopimuksen mukaisia palkkojaan samalla kanteella. Kanteessaan jakajat vaativat viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisia palkkojaan ajalta ennen 21.12.2009, jolloin solmittiin toinen työehtosopimus. (Tämä työehtosopimus kuitenkin katsottiin myöhemmin ns. keltaiseksi työehtosopimukseksi: ”työntekijäjärjestössä” valtaa käyttivät työntekijöiden edustajien sijaan työnantajien edustajat.) Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi, että Turku-Palvelu Oy:n olisi tullut noudattaa viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta, eikä se yhtynyt yhtiön näkemyksiin siitä, että yleissitovaan työehtosopimukseen vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta. Käräjäoikeus tuomitsi syyskuussa 2014 Turku-Palvelu Oy:n maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia viivästyskorkoineen yhtiön kahdelle mainosjakajalle yhteensä 23 144,62 euroa. Oikeudenkäyntikuluineen korvaussumma oli yli 38 000 euroa. Turun hovioikeus ei muuttanut ratkaisua elokuussa 2015 ja korkein oikeus ei myöntänyt Turku-Palvelu Oy:lle valituslupaa. Molemmat yhtiöt ovat Suomen Suoramainonta Oy:n (Janton) tytäryhtiöitä. Saman konsernin tytäryhtiö on myös Helsingin Jakelu-Expert Oy, jota vastaan PAUn avustama mainostenjakaja voitti palkkariitansa korkeimmassa oikeudessa aiemmin tänä keväänä. TEKSTI REETA HOLMI LAKIMIESHARJOITTELIJA Alkavatko mainosjakeluyhtiöt viimein noudattaa työehtosopimusta? Reitti_4_2016.indd 15 25.4.2016 12.06
16 2016 Kouluttaja Jonna Linnanahde muistuttaa, että konfliktit lähtevät usein pienestä, mutta vahinkojen korjaamiseen voi mennä vuosia. 16 Reitti_4_2016.indd 16 25.4.2016 12.06
17 2016 Sovittelu apuna konfliktien ratkaisussa Työyhteisö, joka on valmis kohtaamaan ristiriitoja, voi kehittyä, totesi Suomen sovittelu foorumin projektikoordinaattori Jonna Linnanahde Heimarissa pidetyssä koulutustilaisuudessa. Koulutustilaisuus oli tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja sen sisältö käsitteli valtuutetun roolia työpaikan ristiriitojen sovittelussa. K aikki konf liktit ovat ratkaistavissa ja rauha on tahdon asia. Näin on sanonut lukuisissa kriiseissä neuvotellut presidentti Martti Ahtisaari. Tähän pohjautuu myös restoratiivinen ajattelu, jota kouluttaja Jonna Linnanahde avasi työsuojeluvaltuutetuille. Koulutus oli lyhyt, eikä tee vielä kenestäkään valmista sovittelijaa. Tavoitteena oli herättää jokainen miettimään omaa rooliaan ristiriitatilanteissa. Kun työsuojeluvaltuutetut toteuttavat restoratiivisen sovittelun pelisääntöjä, he voivat saada työpaikallaan aikaan aitoa osallisuutta. Viime vuoden puolella Reitti-lehdessä oli kaksi juttua työpaikalla tapahtuvasta epäasiallisesta kohtelusta, kiusaamisesta. Tässä sarjan viimeisessä osassa kerrotaan ristiriitojen vuorovaikutuksellisesta sovittelusta. Restoratiivisen lähestymisen tavoite on eheyttää, korjata, uudelleen rakentaa tai palauttaa tilanne ennalleen. Kun kahden tai useamman ihmisen kesken syntyy ristiriita, sitä lähestytään tämän ajatusmallin pohjalta aidosti toisia kuunnellen, keskustellen, toisten tunteita tunnistaen ja hyväksyen. Ristiriitoja syntyy kaikkialla Konfl ikteja syntyy työssä, kodeissa, koulussa, hoitolaitoksissa… Ne ovat meihin sisäänrakennettuja ja kuuluvat elämään. Jonna Linnanahde toteaa, että konfl iktit lähtevät yleensä hyvin pienestä. Se voi alkaa selän takana puhumisena, asioista ei enää keskustella yhdessä, ei kuunnella toista, vältellään katsekontaktia, ei tervehditä. Pieniä asioita kaikki, mutta vähitellen niistä tulee merkittäviä. Näitä jokainen on nähnyt tai kokenut elämänsä varrella. Ristiriidat työpaikalla voivat johtaa vallan käyttöön, eristämiseen tai kaltoin kohteluun. Jos työpaikalla rikkoutuu jokin kone, sen korjaamiseen ei yleensä mene kauaa aikaa. Mutta jos työntekijälle tulee epäasiallisesta käytöksestä ”henkinen rikko”, sen korjaaminen saattaa viedä vähintään kymmenen vuotta. Lisäksi kiusaamisen kerrannaisvaikutukset heijastuvat osaan työyhteisöä sekä työntekijän perheeseen ja muuhun lähipiiriin. Pahan puhumiseen pitää siksi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Konfl iktinhallinta syntyy kunnioittavasta kohtaamisesta, jossa jokaisen näkemystä arvostetaan. Jokainen työntekijä ja esimies haluaa kuulua yhteisöön, jossa saa olla oma itsensä ja jossa on oikeus tuntea mitä tuntee. Työpaikalla tulee toimittua helposti jonkin roolin takana. Lause, joka alkaa ”yksikön esimiehenä olen sitä mieltä” tai ”edunvalvojana minä tiedän” tai mikseipä kotona: ”perheen päänä minä päätän”. Nämä kaikki ovat roolilauseita ja vallan välineitä. Roolit voi jättää pois ja olla oma itsensä työpaikalla ja kotona. Tasa-arvoiset ihmiset rakentavat yhdessä hyvää elämää niin työssä kuin kotona. On hyvä muistuttaa itseään myös siitä, että kukaan ei synny pahaksi. Väestöstä vain 5 7 prosenttia sairastaa eriasteisia vakavia persoonallisuushäiriöitä. Ilkeys saattaa olla myös opittua. Jos lasta on kohdeltu kaltoin vuosien ajan, hän saattaa jatkaa opittuja käytöstapoja myöhemmin. > Tämän työpaikan ilmapiiristä vastaa pelissäsi näkyvä henkilö Reitti_4_2016.indd 17 25.4.2016 12.06
18 2016 Suomen Sovittelufoorumin projektikoordinaattori Jonna Linnanahde kertoo, että sovittelu on vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfl iktinhallintamenetelmä. Sen ydin on dialogissa eli vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Sovittelija on puolueeton sovinnon mahdollistaja eli fasilitaattori. Sovittelussa käydään vuorovaikutuksellista keskustelua. Tavoitteena on, että asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseensa, hän sanoo. Sovittelu on aina tulevaisuussuuntaista, siinä ei kaivella menneisyyden syntejä, vaan käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita ja ratkaisuja. Sovittelussa ei neuvotella työn fyysisistä ongelmakohdista tai palkasta, vaan ihmissuhteisiin ja vuorovaikutustaitoihin liittyvistä hankauksista. Kiusattu ja kaltoin kohdeltu ihminen toivoo eniten, että kiusaus loppuisi ja että hän ei enää ikinä joutuisi kokemaan vastaavaa. Hän myös toivoo, että kiusaajan käytös oikeasti muuttuisi. Miten se voisi tapahtua? Sovittelussa on selvät pelisäännöt Työsuojeluvaltuutetun, joka haluaa toimia sovittelijana, on hyvä harjoitella sovittelua, kerrata pelisääntöjä ja selvittää itselleen sovitteluprosessin kulku. Sovittelijaksi oppii vain sovittelemalla! Toimivan sovittelun pelisääntöjä ovat puolueettomuus, vaitiolo ja vapaaehtoisuus. Siinä ei siis etsitä syyllisiä vaan ratkaisuja. Sovittelija ei ole terapeutti. Terapointi saattaa auttaa hetkellisesti, mutta se ei muuta tilannetta tai työyhteisön ilmapiiriä. Sovittelija kuuntelee riidan osapuolia aidosti. Ja tärkeintä on, että hän ei saa omia konfl iktia itselleen. Ristiriidan osapuolet ovat asiantuntijoita omassa konfl iktissaan. Mitä sovittelu on? Työskentele syyttämättä, syyllistämättä tai leimaamatta. Puhu osapuolista, ei uhreista tai tekijöistä. Kuuntele myös hyvin huolella ja anna kaikkien kertoa oma näkemyksensä. Jokaisen näkemys asiasta on hänelle itselleen totta. Sovittelijan tulee kysyä osapuolilta, miten tilanne pitäisi ratkaista, että se ei toistuisi. Näin heidät saadaan itse ottamaan vastuu muutoksesta. Ihanteellisin ratkaisu ei ole se, että esimies toimii sovittelijana, mutta niinkin voi olla. Silloin esimiehen on ymmärrettävä asemansa sovittelijana, ja että hän ei ole sovittelutehtävässä esimiehenä. Tämä on tärkeää siksi, että konfl iktin omistajuus säilyy osapuolilla eikä sovittelutilanteesta muodostu auktoriteettiaseman käyttöä. Riidan omistavat osapuolet, ja vain he voivat sen ratkaista. Sovittelijan tehtävä on johdattaa heitä ratkaisuun. Jonna Linnanahde muistuttaa myös, että jos asioita käsitellään pelkästään suljettujen ovien takana eikä työyhteisö koe osallisuutta siitä, mikään ei muutu. Toisaalta jokaisella työntekijällä on yksilön suoja, koko tarinaa ei tarvitse selittää työyhteisölle. Restoratiivinen työyhteisö on yhdessä vastuullinen ilmapiiristä ja ihmisten hyvinvoinnista työpaikalla. Yhteiset tarpeet yhdistävät Konfl iktin ratkaisu voi päättyä tilanteeseen, jossa sovitaan, että hyvä on, unohdetaan asia – lyödään kättä päälle. Osapuolet saattavat kuitenkin tuntea, että jotain jäi puuttumaan. Jompikumpi tai molemmat osapuolet ei tunnetasolla koe saaneensa ymmärrystä. Meitä kaikkia yhdistävät tarpeet esimerkiksi tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti, rehellisesti, myötätuntoisesti, kunnioittavasti, empaattisesti, luottamuksella ja arvostavasti. Jos sovinto tehdään rehellisesti, oikeanlaiset tunteet saavat tulla esiin ja ihminen tuntee olevansa sosiaalisesti turvassa. Sovittelun tärkeät kysymykset Sovitteluprosessi itsessään voi tuntua helpolta suoritukselta, mutta sovittelun oppiminen ja sen merkityksen ymmärtäminen vaatii omassa päässä aikaa ja pohdintaa vaativan prosessin sekä paljon harjoittelua, Jonna Linnanahde kertoo. Lähtökohtaisesti sovittelija puhuu ensin jokaisen osanottajan kanssa erikseen. Sovittelijan tulee tsempata osapuolia kertomaan asioista ”tuothan tuon puolen esiin yhteisessä keskustelussa”. Sen jälkeen hän kertaa sovittelun pelisäännöt. Sovittelija tuo esille myös sen, että hän ei ole kenenkään puolella, eikä hän saa toimia puolueellisesti yhteisen keskustelun aikana. Jos toinen osapuolista ei haluakaan sovittelua, tilanne pysähtyy siihen. Juridisesti esimies voi pakottaa sovitteluun, mutta Linnanahteen mukaan lopputulos ei välttämättä tuoKun hyvät on hiljaa, pahat kielet pääsevät ääneen. 2016 Reitti_4_2016.indd 18 25.4.2016 12.06
19 2016 ta silloin hyvää tulosta. Pääsääntöisesti sovitteluun eivät kuulu rangaistukset, rikospuolella tosin korvausmääritykset ovat oma lukunsa. Sovittelija selvittää, mitä on tapahtunut ja millaisia vaikutuksia tapahtuneella on osapuoliin sekä miten tilanne saataisiin korjatuksi. Keskustelussa pidetään suunta eteenpäin, eikä jäädä jauhamaan menneitä. Vältä niin sanottua muurikysymystä, miksi! Se voi joko lukkiuttaa koko keskustelun tai aiheuttaa valtaisan selitysten vyöryn. Sovittelija yrittää selkeitten kysymystensä avulla saada esiin osapuolten välisen todellisen ongelman. Sovittelussa haetaan konkreettista ratkaisua, joka muuttaa tulevaa. Siitä tehdään myös pöytäkirja. Jonkin ajan kuluttua osapuolet ja sovittelija tapaavat seurantapalaverissa. Kannattaa muistaa, että meidän jokaisen ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus olla menettämättä kasvojaan työyhteisössä, kotona tai vapaa-ajalla. TEKSTIT & KUVAT HANNELE NIEMI LÄHDE: PROJEKTIKOORDINAATTORI JONNA LINNANAHDE, SSF RY, TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS, HEIMARI 4.-5.4.2016 19 Vastuu on työnantajalla Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa epäasiallista kohtelua ja häirintää, esimerkiksi toisen työnteon arvostelua ja vaikeuttamista tai sosiaalista eristämistä. Työtovereiden taholta tuleva kiusaaminen on yleisintä, mutta sitä tulee myös asiakkaiden taholta. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään työturvallisuuslain mukaisesti. Ongelmiin on puututtava heti, kun työnantaja on saanut niistä tiedon. Jos työpaikalla oma tai edunvalvojien osaaminen ei riitä, on käännyttävä työterveyshuollon ammattilaisten puoleen. Nykyinen työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annettu laki, niin sanottu työsuojelun valvontalaki (44/2006), ei anna työsuojeluviranomaiselle ja tarkastajalle toimivaltuutta määrätä häirintätapausta sovitteluun, jos työnantaja tai työntekijät eivät myönnä työpaikalla tapahtuvaa häirintää. HDE, ,,, Reitti_4_2016.indd 19 25.4.2016 12.06
20 2016 T yöntekijän näkökulmasta vuosilomiin tuli heikennyksiä 1.4.2016, kun eduskunnan säätämät muutokset vuosilomalakiin tulivat voimaan. Osa työntekijöistä voi kuitenkin huokaista helpotuksesta, koska heikennykset eivät vaikuta kaikkien työntekijöiden vuosilomiin. Vuosilomalain muutos ei nimittäin vaikuta voimassa oleviin työehtosopimuksiin. Mikäli työehtosopimuksessa on sovittu vuosilomalakia paremmista määräyksistä, työehtosopimusmääräyksiä sovelletaan lain muutoksesta huolimatta. Vuosiloman ansainta perhevapaalla Ensimmäinen muutos koski vuosiloman ansaintaa perhevapaan ajalta. Aikaisemmin työntekijöille on kertynyt vuosilomaa koko perhevapaan ajalta hoitovapaata lukuun ottamatta. Uuden lain mukaan vuosilomaa kertyy äitiys-, isyysja vanhempainvapaalta yhteensä enintään 156 päivän ajalta. Työehtosopimuksissa ei ole tästä asiasta määräyksiä, joten mainittu vuosilomalain muutos koskee kaikkia työntekijöitä. Jos äitiys-, isyysja vanhempainvapaa on kuitenkin ehtinyt alkaa ennen 1.4.2016, niin silloin kyseiseen vapaaseen sovelletaan aikaisempia lain säännöksiä ja vuosilomaa kertyy koko perhevapaalta. Muutos koskee siis 1.4.2016 ja sen jälkeen alkavia perhevapaita. Vuosilomalakiin muutoksia Osa heikennyksistä ei tule voimaan, jos työehtosopimuksessa on sovittu paremmin. Vuosiloman siirto sairauden takia Toinen muutos rajoittaa työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaa sairauden takia. Lomalla sairastamiseen tuli toisin sanoen karenssi. Uuden lain mukaan, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa rajoittaa työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Käytännössä uusi laki tarkoittaa, että työntekijä sairastaa vuosilomalla kuusi päivää ”omaan piikkiin” ja vasta näiden karenssipäivien täytyttyä syntyy oikeus siirtää lomaa. Työntekijöiden on syytä huomata, että nämä karenssipäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Kyseisissä työehtosopimuksissa on turvattu työntekijän oikeus siirtää vuosilomaa työkyvyttömyystilanteissa ilman karenssipäiviä. Näiden työehtosopimusten piirissä työskentelevillä on siis lain muutoksesta huolimatta edelleen oikeus pyynnöstään saada siirrettyä vuosilomaansa samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli ilman omavastuupäiviä. Sen sijaan rahankäsittelypalvelutalan työehtosopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä. Tämän vuoksi rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen mukaisissa tehtävissä työskentelevät joutuvat jatkossa sairastamaan vuosilomalla kuusi päivää omalla kustannuksellaan. TEKSTI IIKKA AVELA LAKIMIES Tämä muutos ei kuitenkaan koske viestinvälitysja logistiikka-alan työehto sopimuksen tai informaatio logistiikka-alan työehto sopimuksen piirissä työskenteleviä työntekijöitä. Reitti_4_2016.indd 20 25.4.2016 12.06
21 2016 Olli on joskus tuodessaan postia tehnyt jopa vähän lumitöitä, kun mummolla on jo heikot voimat käsissään. Ja aina on Olli saanut työstään palkakseen pullakahvit. Viimeaikoina on Ollilla ollut kiireitä, eikä aikaa rupatteluun ja lumitöihin ole oikein ollut. Mummo on vähän huolissaan, kun Olli on kertonut Postissa käytävistä yt-neuvotteluista. Postin pitää kuulemma säästää, kun menee huonosti. Lehdessä kuitenkin luki, että Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen sai viime vuonna taas enemmän palkkaa ja jonkun tulospalkkionkin oli saanut. Mitähän toimitusjohtaja tekee sitten paremmin, kun tuolla lailla palkitsevat? mummo miettii. Kun eivät nyt vaan Ollia laittaisi pois. Kuka mummolle sitten tuo Katson ja rupattelee päivän tuoreimmista tapahtumista? Vähän pelottaa sekin, että jos kukaan ei käy viikolla, kun nuo lapsetkin asuvat kaukana ja voivat käydä vain viikonloppuisin. Täytyykö tästä nyt lähteä palvelutaloon? Vuosia sitten veivät kylältä oman postin, jossa aina osattiin palvella ja tulevaisuudessa lähin ihan oikea postin myymälä tulee olemaan Kouvolassa. Voi voi, mihin tämä Postin touhu oikein johtaa? Valtion yritys ja kaikki menee huonompaan suuntaan. Vallilan verhot mummo uhkaa laittaa kirpputorille, ihan periaatteesta. Ollin työpaikkaa eivät saa viedä! Vaikka tarinan Mummo ja Olli eivät ole todellisia, niin tosi on, että Posti yhdessä kangaskauppias Anne Bernerin AY-majakka Kunhan eivät laittaisi Ollia pois T avastilan mummo odottelee jo innokkaasti päivän tärkeintä ja ainoaa kontaktiaan ulkomaailmaan. Posti-Olli on tulossa tuomaan Katso-lehden. Lehdestä näkee jo ennakkoon juonipaljastukset. Mitä onkaan taas Brookella ja Ridgellä meneillään!? Mummo kurkistelee vähän väliä ikkunoista, joko näkyy valkoinen Volkkari, jonka kuljettajana tuo Olli, aina ystävällinen ja iloinen postimies on. 2 20 201 20 20 2 2 20 20 201 201 2 20 20 201 2 2 2 2 2 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 sa kä pitä huon Post sai v kaa j nut. ten p vat? Ku Kuk rupa tum kuka kin a viiko teä p Vu tin, leva myy Voi v johta huon hot m le, ih eivät Va ole t dess Veivät kylältä oman postin, jossa aina osattiin palvella. (jota myös liikenneja viestintäministeriksi tituleerataan) kanssa haluaa supistaa postinjakelua kolmepäiväiseksi. Tämä tulee heikentämään muun muassa haja-asutusalueiden palvelua. Posti on kehitellyt uusia palveluita tukemaan postinjakelua, esimerkkinä vanhusten ruokapalvelu. Jos mennään kolmepäiväiseen jakeluun, onko vanhuksilla siis jatkossa dieettipäiviä eli ruokaa ei heille jaettaisikaan? Miten toimii jatkossa pakettien ja sanomalehtien jakelun maaseudulle? Meneekö Katso-lehti Tavastilan mummolle ilmestymispäivänä, vai vasta pari päivää myöhemmin, kun jo osa televisioohjelmista on mennyt? Myös kaupunkien keskustoissa harvennettu, Postin suorittama jakelu tarjoaisi ”kultalautasella” kilpailijoille hyvä saumat toteuttaa omia jakeluitaan erittäin kannattavasti. Nämä kaikki heikennykset johtavat automaattisesti myös siihen, että Postin ammattilaisia irtisanotaan yhä tiuhempaan tahtiin. Valtion yritys näyttää näin huonoa esimerkkiä tekemällä lisää työttömiä! Onko tämä viisasta ja mitä voidaan tehdä? Nyt olisi jokaisen kansalaisen otettava yhteyttä omaan kansanedustajaansa ja kerrottava hänelle, että Postin velvollisuus on jakaa posti viitenä päivänä viikossa, joka savuun! Muuten vuonna 1638 Pietari Brahen perustaman postin postitorvet alkavat soittaa surumarssia. TEKSTI LIISA LAPINKANGAS , TYÖSUOJELUVALTUUTETTU KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_4_2016.indd 21 25.4.2016 12.06
22 2016 Valokuvakilpailu on ratkennut Reitti-lehden valokuvakilpailu ”Kuva joka koskettaa” Fanfaarit soimaan kaikille kuvia lähettäneille! Reitti-lehden valokuvakilpailuun tulleiden kuvien aiheina olivat ihmiset, eläimet ja maisemat. Raadissa istuivat päätoimittaja Juha Pöyry ja toimittaja Marjo Pihlajaniemi. Reitti-lehden valokuvakilpailuun tuli reilusti yli sata kuvaa. Palkitsimme niistä kolme. 1 Voittajat ovat! 1. palkinto 300 euron lahjakortti Auringonnousu / Veikko Markkula, Uusikaarlepyy ”Upea auringon maalaama maisema, peilityyni vesi ja soutaja saavat kaipaamaan kesään ja kiireettömiin aamuihin. Kuvasta pystyy lähes kuulemaan, kuinka airo rikkoo veden pinnan.” Valokuvakilpailun tehtävänannossa puhuttiin kuvasta, joka koskettaa. Kaikilla palkituilla kuvilla oli yhteistä, että niissä oli onnistuttu vangitsemaan kuvaushetken tunnelma. Niissä myös välittyi hetken tai kuvassa olevien ihmisten tärkeys kuvaajalle. Kuvia on myöhemminkin nähtävissä PAUn facebook-sivulla sekä liiton verkkosivuilla. 22 2016 Reitti_4_2016.indd 22 25.4.2016 12.06
23 2016 3. palkinto 100 euron lahjakortti Samikset / Ari Masalin, Jyväskylä ”Herkkä kuva, jossa on onnistuttu näkemään hetkessä mahdollisuus. Mustavalkoisuus tuo kuvaan syvyyttä ja aurinkolasin sangasta kimpoava auringosäde antaa vihjeen lämmöstä.” 2 3 23 2016 Reitti_4_2016.indd 23 25.4.2016 12.06
24 2016 kaikkia tehtäviä Posti voisi ottaa hoitaakseen? Millaisia palveluita voitaisiin kuljettaa postijakelun mukana? Kaikki kivet on joka tapauksessa käännettävä, että jakeluvelvoite voidaan pitää nykyisellään. Ensi syksynä käydään postilain osalta varmasti kova poliittinen vääntö. Paperiviestinnän murroksen on moni nähnyt jo aamukahvipöydässään. Esimerkiksi viikonlopun Helsingin Sanomia ei saa kotiseudullani enää viikonloppujakeluna. Joka haluaa sen lukea ilmestymispäivänä, joutuu turvautumaan nettijulkaisuun. Ajattelemme joskus, että Suomi on pieni maa. Kuitenkin Suomen monet maakunnat ja maaseutualueet ovat harvan asutuksen vuoksi todella pitkien välimatkojen alueita. Se luo omat erityishaasteensa myös Postin toiminnalle. Joku näkee sen taakkana ja asiantilana, jonka keskittämispolitiikka tulee muuttamaan. Minä näen vahvat maakunnat puolestaan rikkautena. Koko maan voimavarat, niin aineelliset kuin henkiset, tarvitaan yhteisen isänmaamme käyttöön. Tutkimusten mukaan moni nuori perhekin haluaisi asua haja-asutusalueella, jos vain olisi työtä ja toimeentuloa. Uskon, että postipalveluita tullaan jatkossakin siis tarvitsemaan kaikkialla maassa. Sitä paitsi jos peruspalveluita tarjotaan kattavasti asuinpaikasta riippumatta, turvataan sillä silloin perustuslain takaama oikeus kansalaisille valita vapaasti asuinpaikkansa. Päättäjän kynästä K otikunnassani Savukoskella vitsailtiin kevättalvella, että kumpihan tulee ensin, posti vai kymmenen uutiset? Aina sitä ei tietenkään huumorilla voinut ottaa. Kentältä annettiin voimakasta palautetta ja jakelu on pyritty saamaan taas kuntoon. Ihmiset ovat tottuneet täällä hyvään ja toimivaan Postin palveluun, joten ärtymys viivästyneestä postista oli suurta. Mielestäni tämä on Postille kunniaksi. Postiin on totuttu luottamaan. Monesti postimiehetkin ovat tuttuja. Eikö ihmisillä yleensäkin ole tunnetasolla Postin suhteen lähinnä myönteisiä mielikuvia? Vaikka postin mukana voi tulla huonojakin uutisia, niin yleensä odotetaan kirjettä tai korttia läheisiltä, tilattua pakettia ja lehteä. Lähtökohtaisesti myönteisiä asioita. Koen, että kansalaisten sympatiat ovat monin tavoin Postin työntekijöiden puolella. Jakelumäärän lasku ei ole Postin osaavien ja ammattitaitoisten ihmisten vika, vaan osa laajempaa teknologian ja viestintäkulttuurin muutosta. Posti on kovissa säästöpaineissa. Postin toimintakentän laajentaminen voi olla yksi ratkaisu laskeneen lähetysmäärän luomaan haasteeseen. Mitä Kaikki kivet on käännettävä Ensi syksynä käydään postilain osalta varmasti kova poliittinen vääntö. Tietysti on palveluita, joita en kuvittelekaan saavani yhtä läheltä kuin jos asuisin suurkaupungin keskellä. Kotini sijaitsee Itä-Lapissa, Savukosken kunnan pienessä Nousun kylässä, josta on kymmenien kilometrien matka lähimpiin taajamiin. Kuitenkin säännöllinen postinjakaminen kuuluu mielestäni niin minun kotikyläni kaltaisten kylien ihmisille kuin suurkaupunkien kerrostalojen asukkaille. Ehkä teknologian kehittyessä paperiset lehdet ja perinteinen kirjeenvaihto tulevat menettämään merkitystään entisestään. Vielä nykyisellään niitä kuitenkin tarvitaan. Monet viralliset asiat edellyttävät edelleen myös paperisten asiakirjojen käsittelyä. Ihmiset lukevat edelleen paperilehtiä. Etenkin paikallislehdet ovat yhä monien alueiden paikallisen uutisoinnin ja keskustelun tärkein foorumi. Myös paperiseen mainontaan luotetaan. Lisäksi kirjeet ja kortit piristävät edelleen monien ihmisten päivää. Käsin kirjoitettu tervehdys on kuitenkin jotain henkilökohtaista. Nykyään, kun monet muut yhteydenpitotavat ovat tulleet kaikkien saataville, niin vastaanottaja arvostaa entistä enemmän aitoa kirjettä. Ja muistetaanpa, kuinka vanhat kirjeet ovat olleet korvaamaton historiankirjoituksen lähde. Niin suurten valtiomiesten kuin taiteilijoiden kirjeenvaihto, isomummin saamat rakkauskirjeet tai sodassa kaatuneen vaarin viimeinen kortti rintamalta – kaikki ovat ainutlaatuisia dokumentteja. Mitä meidän ajastamme jää jäljelle, vai haihtuvatko kaikki sähköpostimme ja tekstiviestimme bittiavaruuteen? EEVA-MARIA MAIJALA (KESK.) TOISEN KAUDEN KANSANEDUSTAJA LAPISTA, LIIKENNEJA VIESTINTÄVALIOKUNNAN JÄSEN 24 sa myös Postin toiminnalle. Joku näkee sen taakkana ja asia jonka keskittämispolitiikka tul tamaan. Minä näen vahvat ma puolestaan rikkautena. Koko m mavarat, niin aineelliset kuin h tarvitaan yhteisen isänmaamm töön. Tutkimusten mukaan mo perhekin haluaisi asua haja-as eella, jos vain olisi työtä ja toime Uskon, että postipalveluita jatkossakin siis tarvitsemaan k la maassa. Sitä paitsi jos perusp ta tarjotaan kattavasti asuinp riippumatta, turvataan sillä si rustuslain takaama oikeus kan valita vapaasti asuinpaikkansa määrän luomaan haasteeseen. Mitä Uusi sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta. Reitti_4_2016.indd 24 25.4.2016 12.06
25 2016 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 25 5 5 5 5 5 2 25 25 5 2 2 2 2 25 5 5 5 5 25 5 2 2 2 25 5 5 5 5 25 25 5 2 2 2 2 2 25 5 5 5 5 2 2 25 5 5 5 2 25 5 5 5 25 25 5 2 2 2 25 5 5 2 25 5 25 2 2 2 25 2 25 5 2 2 2 2 2 25 2 2 2 2 25 5 2 25 5 2 2 25 25 2 2 2 2 25 5 2 2 2 25 2 25 5 5 25 5 2016 Kenttäpostia Näin Olavi Siitonen esitteli itsensä eräänä maaliskuisena päivänä porrastasanteellaan, juuri kun olin jakamassa postia hänelle. Nopea laskutoimitus sai pääni sekaisin. Hän näytti suunnilleen 74-vuotiaalta. Niin paljon tämä lyhyt tapaaminen jäi mieltäni askarruttamaan, että halusin kuulla hänen elämäntarinansa: ”Tulin Postiin töihin sotavuonna 1942 eli 74 vuotta sitten. Silloin olin 16-vuotias. Nyt olen 90-vuotias. Tehtävänimikkeeni oli tilapäinen postinkantaja. Etenin urallani vauhdilla ja jo viiden vuoden kuluttua nimikkeeni muuttui ylimääräiseksi postinkantajaksi. 1948 minut nimitettiin arvokirjeenkantajaksi. Olin kyllä ehtinyt välissä käymään armeijankin. Ja koska maassa käytiin edelleen sotaa, jouduin rintamalle. Haavoituin siellä. Nykyään minut määritellään lievästi sotavammaiseksi sotaveteraaniksi. Työpaikkani oli Helsinki 10, eli Pääposti. Työpäivä alkoi kello 3.30. Postia jaoin muun muassa Pengerkadulle. Kärryjä tai polkupyöriä ei meillä ollut. Laukkuun otettiin mukaan mitä sinne saatiin mahtumaan, loput laitettiin kimppuihin. Pidin työstäni. Kuitenkin vuonna 1950 vaihdoin työpaikkaani Postin sisällä, menin puhelinpuolelle asentajaksi. Myöhemmin minut nimitettiin puhelinmestariksi. Siitä työstä jäin eläkkeelle 1984. Avioiduin 50-luvun alussa ja jälkikasvuakin siunaantui. Avioliittoa on kestänyt jo 64 vuotta. Viimeiset vuodet olen toiminut puolisoni omaishoitajana. Stadionin vahtimestarina olympialaisissa Helsingin Olympialaiset 1952 oli pienelle, sodasta juuri toipuneelle valtiolle valtaisa tapahtuma. Kisojen järjestelyissä käytettiin runsaasti vapaaehtoista työvoimaa. Stadionin vahtimestareiksi nimitettiin 151 sotavammaista veteraania. Niiden joukossa olin minäkin. Oli elämys tutustua eri maista tulleisiin kisaturisteihin,mutta myös urheilijoihin. Suomen maassa ei ennen kisoja oltu juurikaan nähty tummaihoisia tai muun värisiä ihmisiä. Yhtäkkiä heitä näkyi joka puolella kaupunkia ja kisapaikkoja. Suomalaista vieraanvaraisuutta tietysti pyrittiin tuomaan esiin. Itsekin sain olla saunottamassa useita kertoja eri maiden urheilijoita. Hengen ravinto kulttuuri on ollut aina lähellä sydäntä. Vaikka päivät tein töitä puhelinmestarina, illat olin Suomen kansallisoopperan eteisvahtimestarina 1950–60 lukujen vaihteessa. Esitetyt oopperat tulivat hyvinkin tutuiksi ja rakkaiksi niinä vuosina. Toimin myös Suomen kansallis teatterissa samoissa tehtävissä. Kaveria ei jätetä koskaan Eläkevuosina minua on työllistänyt seurakuntatyö sekä erityisesti veteraanikuntoutuksessa vapaaehtoisena toimiminen. Sodan melskeissä kun haavoituin, menetin tajuntani. Kun sitten aloin heräämään, kuulin vierasta kieltä. Onnekseni kyseessä oli niin sanottu heimopataljoona, siis suomalaisia taistelijoita. He korjasivat minut turvaan. Niinpä tuttu sanonta sotavuosilta – kaveria ei jätetä – sai minun kohdallani aivan henkilökohtaisen merkityksen. Sen vuoksi olen ollut vapaaehtoisena auttamassa veteraaneja Kaunialan sotavammasairaalassa, ikään kuin maksamassa takaisin velkaani. Kaveria ei jätetä; sitä on myös toimiminen omaishoitajana, pitkän avioliiton päätteeksi.” Kun mainitsin Olavi Siitosesta työkavereilleni, huomasin, että kaikki vähänkin vanhemmat tiesivät välittömästi, kenestä on kysymys. Siitosen aktiivisuus mykistää. Me kaikki tämän päivän postilaiset tiedämme, kuinka vähän virtaa meistä löytyy pitkän työpäivän päätteeksi. Olisi hienoa, että kun pääsemme eläkkeelle, mekin pystymme hyödyttämään ympäristöämme hänen tavoin vapaaehtoistyöllä ja muulla aktiivisuudella. Sen aika näyttää. TEKSTI JARI NYMAN , POSTINJAKAJA KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Teräsmies Myyrmäestä ”Olen kollegasi. Tulin Postiin töihin 74 vuotta sitten, vuonna 1942.” Olavi Siitonen muutti perheineen Myyrmäkeen 1975, näköalapaikalle. Kahdeksannesta kerroksesta on hän tutkaili ympäristöä ja yhteiskuntaa. 25 Reitti_4_2016.indd 25 25.4.2016 12.06
26 2016 Kysymyspalsta Epäselvyyttä irtopäivien suhteen Minulla oli vanhaa lomaa jäljellä viisi päivää ja maaliskuussa pidin ne pois. Yllättäen huomasin, että minulta oli otettu uudesta lomasta yksi päivä niin sanotun irtopäiväsäännön takia mukaan korvaamaan lauantaipäivää. Voidaanko uudesta lomasta ottaa päiviä irtopäiväsäännön mukaan? EPÄTIETOINEN Vastaus Et ole ainoa, joka on kysynyt vastaavaa asiaa. Nimimerkin mainitsema vanha loma on kertynyt 1.4.2014 – 31.3.2015 välisellä ajalla. Uusi loma on taas kertynyt ajalla 1.4.2015 – 31.3.2016 välisellä ajalla. Vuosilomaa pidettäessä kokonainen kalenteriviikko kuluttaa 6 lomapäivää. Jos henkilölle myönnetään lomaa vajaita kalenteriviikkoja ja yksittäisiä lomapäiviä, käytetään niin sanottua irtopäivien laskentasääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden määräytyy lisäksi yksi laskennallinen lauantai lomapäiväksi. Tätä irtopäiväsääntöä tarkastellaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti. Mikäli henkilöllä on vanhaa lomaa jäljellä viisi päivää (eikä henkilöllä ole aiemmin kertynyt irtopäiviä) ja henkilö pitää ne seuraavan kalenterivuoden puolella maanantaista perjantaihin, kyseisen viikon arkilauantaita ei merkitä lomapäiväksi. Vanhasta lomasta merkitään siis viisi päivää ja uudesta lomasta ei merkitä pidettäväksi yhtään päivää. Kertomassasi tilanteessa sinulle on virheellisesti merkitty yksi lomapäivä liikaa, joten kannattaa pyytää asian korjaamista. Miten lomani käy kun olen nyt osa-aikainen? Minut on osa-aikaistettu 25 tunnin viikkotyöaikaan. Miten minun lomani käy? Olen ansainnut lomani kokoaikaisena, joten mielestäni minun täytyy saada lomat kokoaikaisen mukaan. Miten asiasta on sovittu? OSA-AIKAINEN Vastaus Vuosilomalain ja työehtosopimuksen (tes 33§ 3 mom.) mukaan lomaa ansaitaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 1.4.2015 – 31.3.2016 (lomanmääräytymisvuosi) välisellä ajalla. Niin sanottujen pitkälomalaisten osalta lomaa ansaitaan Kysy sinä, me vastaamme! Lähetä kysymyksesi liiton toimistoon joko suoraan asianomaiselle ammattilaiselle tai lehden toimitukseen. Asiantuntijat vastaavat lehden välityksellä. Kysymyksesi voi koskea mitä tahansa liiton osa-aluetta. Yhteystiedot löydät Reitin sivulta 39. 36 + 9 päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta. Vaikka olet osa-aikaistettu, niin lomapäivien lukumäärä ei vähene. Osa-aikaisena vuosilomapalkan laskenta muuttuu. Kuukausipalkkalaiselle (kokoaikainen) maksetaan loma-ajalta normaali kuukausipalkka. Osa-aikaiselle (tuntipalkkalainen) vuosilomapalkka määräytyy prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta (tes 34 § 8 mom.). Vuosilomapalkan suuruus on 11,9 % lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta, jos lomaoikeus on 30 päivää. Oletetaan, että sinulla on 30 pv lomaoikeus ja palkkasi on ollut 2 000 € kuukaudessa 1.4.2015 – 31.3.2016 välisellä ajalla eli vuosiansiosi on 24 000 €. Tästä lasketaan 11,9 % = 2 856 €. Tämä jaetaan lomapäiviesi lukumäärällä (30), jolloin saadaan yhden lomapäivän palkka = 95,20 €. Kuukausipalkkalaisen lomapäivän palkka on kuukausipalkka jaettuna 25:llä. 2 000 € / 25 = 80 €. Joten vaikka päivittäinen työaikasi on nyt lyhyempi, niin saat vuosilomapäiviä saman verran kuin aikaisemmin, mutta sinulle maksetaan tässä tilanteessa loma-ajalta parempi palkka kuin kokoaikaiselle. Kokoaikainen saa loma-ajalta palkka 30 pv x 80 € = 2 400 € ja osa-aikainen saa loma-ajalta palkkaa 30 pv x 95,20 € = 2 856 €. Kannattaa ilmoittaa työnantajalle, että haluat sinun vuosilomapalkkasi laskettavaksi työehtosopimuksen 34 § 8 momentin mukaisesti. Mitä on OMT-fysioterapia? Meillä ammattiosaston kokouksessa käsiteltiin Postin sairaanhoitoa. Työsuojeluasiamies kertoi, että siihen kuuluu myös työterveyslääkärin lähetteellä OMT-fysoterapia. Hän ei kuitenkaan osannut täsmällisesti kertoa, mitä se oikein on. Siispä, mitä OMT-fysioterapia on? KIKKA ASIAKASNEUVOJA Vastaus Ortopedinen manuaalinen terapia eli OMT on fysioterapian erikoisala, joka keskittyy tukija liikuntaelinongelmien tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. OMT on fysioterapeuttien antamaa manipulaatiohoitoa, jolla hoidetaan tukija liikuntaelinten sairauksia. OMT-terapian hoitomenetelminä käytetään muun muassa lämpöhoitoja, manuaalisia käsittelyjä sekä aktiivisia harjoitteita. Manuaalinen käsittely sisältää sekä liikeeli mobilisaatiohoitoa että nivelten liikerajoituksia korjaavaa manipulaatiohoitoa. Manuaalisen terapian menetelmiä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti käyttäen hyödyksi uusinta tieteellistä tietoa ja kliinistä näyttöä. Se kuuluu Suomessa virallisen terveydenhoidon piiriin, joten esimerkiksi lääkärin määräämän OMT-hoidon kustannuksia korvataan sairausvakuutuksesta, kun hoidon on antanut koulutettu fysioterapeutti. Postin tapauksessa mahdollinen korvaus maksetaan työnantajalle, kun se on maksanut saamasi hoidon. VASTAUKSET ESKO HIETANIEMI, LIITTOSIHTEERI & MIKA ROOS , TYÖEHTOASIANTUNTIJA Reitti_4_2016.indd 26 25.4.2016 12.06
27 2016 På svenska Du frågar, vi svarar! Skicka din fråga till förbundets byrå antingen direkt till specialisten i fråga eller till tidningen Reittis redaktion. Specialisterna svarar på frågorna i tidningen. Frågorna kan angå vilken som helst delområde av förbundet. Oklarhet angående lösdagar Jag hade kvar fem dagar av semester från förra året så jag hade semester i mars. Det var överraskande att lägga märke till att jag hade tappat en dag från den nya semestern på grund av en så kallad ”lösdagarsregel” för att kompensera en lördag. Kan man ta bort semesterdagar från en ny semester på detta sätt? OSÄKER Svar Du är inte den enda som har frågat samma sak. Dessa semesterdagar från förra året har du intjänat på perioden mellan 1.4.2014 – 31.3.2015. Den nya semestern har du intjänat på perioden mellan 1.4.2015 – 31.3.2016. Då man har en hel vecka av semester tar det 6 semesterdagar från årssemester. Om personen beviljas semester mindre än hela kalender veckor och enstaka semesterdagar, används en så kallad ”lösdagarsregel” för kalkylering. Detta betyder att för fem sådana här dagar blir en lördag som semesterdag. Denna lösdagarsregel granskas semesterkvalifikationsårsvis. Om personen har fem dagar kvar gammal semester (och om personen inte har tidigare haft lösa dagar) och personen har semester under det kommande kalenderåret från måndag till fredag, blir lördagen på denna semestervecka inte en semesterdag. Så som svar till frågan: du tillbringar fem dagar av den gamla semestern och ingenting från den nya semestern. Situationen som du berättar här har varit felaktig för du har blivit märkt en extra semesterdag, så det lönar sig att be om korrigering av saken. Hur påverkar deltidsarbetet min semester? Jag har gått ner till deltid med 25 timmars arbetstid per vecka. Hur påverkar detta min semester? Jag har tjänat in en hel semester så jag tycker att jag borde få lika semestrar som heltidsarbetare. Vad har man avtalat om saken? DELTIDARBETARE Svar Enligt Semesterlag och Kollektivavtalets 33§ 3 mom. intjänar man semester 2 eller 2,5 dagar för varje hel semesterkvalifikationsmånad mellan 1.4.2015 – 31.3.2016 (semesterkvalifikationsår). Så kallade långsemestrar betyder att man intjänar 36 + 9 dagar semester för en hel semesterkvalifikationsår. Även om du är deltidsanställd, försvagas antalet semesterdagar inte. Eftersom du är deltidsanställd, ändras sättet att räkna ut din semesterlön. För den som har månadslön (heltidsanställd) betalar man fast månadslön under semestern som vanligt. För en deltidsanställd (timlön) beräknas årssemesterslön prosentuellt enligt lönen under semesterkvalifikationsåret. (Tes 34 § 8 mom.) Storleken av semesterlönen är 11,9 % av lön under semesterkvalifikationsåret om din semesterrätt är 30 dagar. Vi antar att du har rätt till 30 dagars semester och att din lön har varit 2000 € per månad på perioden mellan 1.4.2015 – 31.3.2016 det vill säga att din årsinkomst är 24.000 €. Därav kalkylerar man 11,9 % = 2856 €. Resultatet divideras med antalet semesterdagar (30), då får vi lön av en semesterdag = 95,20 €. För den som har månadslön kalkylerar man semesterdagens lön genom att dividera månadslön med divisorn 25, det vill säga 2000 € / 25 = 80 €. Så även om din dagliga arbetstid är nu kortare, får du lika många årssemesterdagar som tidigare, men du blir betalt bättre lön för semestertid än en heltidsarbetare. En heltidsarbetare får semesterlön 30 dagar x 80 € = 2400 € och en deltidarbetare får semesterlön 30 dagar x 95,20 € = 2856 €. Det lönar sig att anmäla arbetsgivaren att du vill ha din semesterlön kalkylerat enligt kollektivavtalets 34 § 8 mom. Vad är OMT fysioterapi? Vi behandlade Postis sjukvård på vår fackföreningens möte. Arbetar skyddsombudsmannen berättade att även OMT fysioterapi är inkluderat med företagsläkarens remiss. Han kunde ändå inte berätta vad det exakt är. Så, vad är OMT fysioterapi? KIKKA FRÅN KUNDBETJÄNING Svar OMT ortopedisk manual terapi är fysioterapins specialbransch som fokuserar sig på forskning, vård och prevention av problem med stödoch rörelseorganen. OMT är manipulationsvård av fysioterapeuter för dessa sjukdomar. OMT terapi använder bland annat värmesvård, manuala behandlingar och aktiva övningar som vårdmetoder. Manual behandling innehåller både mobilisationsvård, och manipulationsvård som reparerar gränsningar i ledens rörelser. Metoder i manual terapi uppskattas och utvecklas ständigt genom att utnyttja den nyaste vetenskapliga informationen och kliniskt bevis. Finland hör det inom den officiella hälsovården så till exempel kostnader av OMT-vård som läkaren har ordnat ersätts från sjukförsäkring då vården har givits av en utbildad fysioterapeut. I Postis fall betalas den eventuella ersättningen till arbetsgivaren när denne har betalat din vård. SVAR MIKA ROOS ARBETSVILLKORSEXPERT ESKO HIETANIEMI, FÖRBUNDSSEKRETERARE ÖVERSÄTTNING MAARIT OKSANEN Reitti_4_2016.indd 27 25.4.2016 12.06
28 2016 In English You ask, we answer! Please submit your question to the union office either directly for the competent person or the editorial staff. Experts answer through the magazine. Your question can relate to any part of the union activities. Confusion with calculation of my holiday I had five days left of my old holiday and on March I kept them away. Suddenly I noticed that one day from my new holiday had been taken away according to the so-called Saturday calculation rule to compensate for Saturday. Is it possible to take away days from the new holiday according to this rule? UNCERTAIN Answer You are not the only one with this problem. The old holiday mentioned has accrued between 1.4.2014 – 31.3.2015. The new holiday has accrued between 1.4.2015 – 31.3.2016. When spending your annual holiday one whole calendar week takes off 6 holidays. If you are granted holiday in less than one calendar week portions and in single holidays, the so-called Saturday calculation rule is followed. It implies that for each five days consisting of such days one calculated Saturday is counted as a holiday. This Saturday calculation rule is calculated by the holiday credit year. If you have five days of old holiday left (with no earlier holidays in less than one calendar week portions and single days) and you keep them in the next calendar year between Monday and Friday, the Saturday (not a holy day) is not considered to be a holiday. So five days of the old holiday is counted as five days and no days are counted of the new holiday. In this situation of yours it appears that one holiday is counted too much, so it is advisable to ask for a correction. What happens to my holiday, when I am now part time? My job has been made part time 25 hours per week. How is it with my holiday? I’ve earned my holiday full-time, so I think I must get my holidays on a full-time basis. How is this matter agreed? PART-TIMER Answer According to Annual Holidays Act and the Collective Agreement (section 33 subsection 3) holiday is accrued 2 or 2.5 days per each full holiday credit month between 1.4.2015 – 31.3.2016 (holiday credit year). As for those with so-called long holidays holiday is accrued 36 + 9 days for a full holiday credit year. Even though your job has been made part time, the number of your holidays won’t diminish. As you are a part-timer, the calculation of annual holiday pay is changed. For a person with a monthly salary (full time) a normal monthly salary is paid. For a part-timer (hourly wage) the annual holiday pay is calculated from the earned income during the holiday credit year (Collective Agreement section 34 subsection 8). The annual holiday pay is 11.9 per cent of the wages earned during the holiday credit year, in case of 30 days of holiday entitlement. For example if you are entitled to 30 days of holiday and your salary is 2000 euros per month between 1.4.2015 – 31.3.2016, your annual income is 24.000 euros. This gives 11.9 per cent = 2856 euros. This amount is divided by the number of your holidays (30), so wages per one holiday = 95,20 euros. The wages per one holiday for a person with monthly salary is monthly pay 2000 divided by 25 = 80 euros. So though you have less daily working hours, you will earn as many annual holidays as before. However, in this situation you will be paid better for the holiday than the one with a full time contract. A full time employee gets 30 days x 80 euros = 2400 euros and a part timer gets 30 days x 95,20 euros = 2856 euros. It is advisable that you inform your employer that you want your holiday pay calculated in accordance with the collective agreement 34 section 8 subsection. What is OMT physiotherapy? During our trade union local branch meeting the issue of medical care of Posti was taken up. The occupational health and safety representative mentioned that it also includes OMT physiotherapy by referral of the occupational health physician. However, we were not informed exactly what it is. So, what is the OMT physiotherapy? KIKKA CUSTOMER ADVISOR Answer Orthopedic manual therapy OMT is a special field of physiotherapy which focuses on musculoskeletal research, treatment and prevention of problems. OMT is manipulative therapy provided by physio therapists for the treatment of musculoskeletal diseases. OMT-therapy treatment methods include, inter alia, thermal treatments, manual processes, and active exercises. Manual processes include both mobilization therapy and joints movement restrictions corrective manipulative therapy. The methods of manual therapy are under a constant assessment and development by utilizing the latest scientific information and clinical evidence. It is part of the formal health care in Finland, so for example, the cost of medical OMT treatment prescribed by a physician is reimbursed by sickness insurance, when the treatment is given by trained physiotherapist. As for Posti, the potential reimbursement is paid to the employer Posti, after Posti has paid for your treatment. ANSWERS BY MIKA ROOS WORK TERMS EXPERT ESKO HIETANIEM I, UNION SECRETARY TRANSLATION BY MARKKU KIVIHARJU Reitti_4_2016.indd 28 25.4.2016 12.06
29 2016 Kolumni A RKI on todella riskialtis laji. Siihen kuuluu valtava määrä puolituttujen ja tuntemattomien ihmisten kohtaamisia, ja jokaisessa kohtaamisessa on potentiaalinen ristiriidan siemen. En ole mitenkään riidanhaluinen ihminen – oikeastaan päinvastoin. Sulatan politiikkaan, elämänvaiheeseen tai ikään liittyvät arvoristiriidat. Makuja kun on monia. Mutta on yksi asia, mikä menee suoraan iholle: arjen tollous. Varsinkin kun siihen törmää usein väsyneenä ja verensokerit pohjamudissa. Usein arjen tollot ovat puolittuja tai täysin tuntemattomia. Pari esimerkkiä viime viikolta: Naapuri parkkeerasi autonsa niin ruutunsa reunaan, että likasin takkini. Jalankulkija teki äkkikäännöksen pyöräkaistalle, ja pyöräilijänä joudun tekemään äkkijarrutuksen. Mitä tein? Olisi tuntunut jotenkin kohtuuttomalta energiantuhlaukselta lähteä huutokilpasille (koska siihen arjen väsyttämät ihmiset usein päätyvät). Joten toimin kuten ennenkin: tyydyin muljauttelemaan silmiäni ja tuhahtelemaan. MARJO PIHLAJANIEMI KIRJOITTAJA ON PAUN UUSI TOIMITTAJA Arkitollot ja kontrolloidun raivon malli Nyt olen päättänyt, että asialle pitäisi tehdä jotain. Ihminen toistaa samaa samaa rataa niin kauan kun kunnes huomaa tolloilevansa. Teen siis karhunpalveluksen, kun pysyn ihan laiskuuttani hiljaa. Loin itselleni kontrolloidun raivoamisen mallin. Se perustuu siihen, että osoitan ärtymykseni, mutta pyrin samalla toimimaan niin, ettei pikkuongelmasta tule täysmittaista sotaa. Ensiksikin suurin osa meistä tolloilee puhtaasti ajattelemattomuuttaan, joten siitä ei pidä tehdä liian isoa ongelmaa ihan vain hetken huumassa. Toinen tärkeä ohjenuora tulee arkipsykologian puolelta: jokainen meistä tietää, että nurkkaan ajettu eläin puolustautuu raivokkaasta. Samoin tekee syytetty ihminen, vaikka hän periaatteessa tietäisi olevansa väärässä. Eli päätin, että aukaisen suuni, mutta sieltä ei saa kuulua mouhoamista vaan huumorilla ja huolenpidolla maustettu huomautus. Asia menee perille ilman ylimääräistä räyhäämistä. Esimerkin autoilija ei ollut osannut arvioida tilaa, koska naapuriruutu oli vielä tyhjä. En tee asiasta numeroa, mutta jos tätä sattuu jatkuvasti, kerron autoilevalle naapurilleni, että olen varmaan vähän pulskistunut kun en millään mahdu näin kapeasta välistä. Voisiko naapuri vähän avittaa niin kauan kuin pääsen taas mittoihini? Kellään ei tule paha mieli ja hän muistaa herkuttelevaa naapuriansa aina parkkeeratessaan. Jos hän pitää minua itsekontrollin puutteisena jojolaihduttajana, se ei haittaa: minä tiedän, mikä oli todellinen taistelu ja minä voitin sen. Jalankulkijan kohdalla seuraavan kerran samanlaisessa tilanteessa pysähdyn ja kerron, että onneksi vauhtini oli niin hiljainen, että onnistuin jarruttamaan. Täällä moni ajaa sellaista vauhtia, että olisi voinut käydä pahasti. Mainitsen vielä, että joskus itsekin vahingossa kävelen väärällä kaistalla (jota en tietenkään tee). Jos hän on tavallinen arkitollo, niin hän viisastuu tästä ja vielä kiittää huolenpidosta. No, en minä pidä itseäni poikkeuksellisena nerona tämän kontrolloidun raivon mallin keksimisessä. Tämän olisi voinut lukea varmasti mistä tahansa naistenlehdistä tai oma apu -oppaasta. Joskus vain pyörä pitää keksiä itse. 29 2015 Reitti_4_2016.indd 29 25.4.2016 12.06
30 2016 AVAINSANA Lähetä avainsana 9.5.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_4_2016.indd 30 25.4.2016 12.06
31 2016 A M O S P O I S S U P I A N K A K U U M E I N E N O T S O N E T O T N E I L M F A N I M A S A L A A T T A A P A K A T T U P A T L A S K O L E R A N A A M I O I T U R U O K A I S A E N T E E T E S T I T S T A N K K A S A R A T O S A K S I I S O T E N O T A V I O L U M O U S U S V A R M A R U O K O U I N T I A N N I E I R T I N E O N A S A A R I O T R N M A A R S E I T A P O L O A T L A N T I S R I E K O T A T L E O T I L A L A H O T I E L A N A T O I S I N Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Ristikkoarvonnassa 3/2016 voitto osui seuraaville: Anita Kivineva Teijosta ja Jorma Helin Karhesta. Arvontaan osallistui 225 vastaajaa! Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 3 / 2016) PAU etsii pakinoitsijaa Tykkäätkö taiteilla sanoilla ja ilmaisuilla? Onko sinulla mielipiteitä, jotka osaat ilmaista nasevasti? Etsimme pakinoitsijaa, joka kirjoittaisi Reitti-lehteen yhden tai useamman kirjoituksen. Kirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä ja niitä voi lähettää osoitteeseen marjo.pihlajaniemi@pau.fi . Maksamme pienen palkkion julkaistuista kirjoituksista, joten laita mukaan myös tilitietosi. PAUn joukkueelle hopeaa ay-turnauksessa Posti Vantaan/PAUn jalkapallojoukkue sijoittui toiseksi maaliskuussa pelatussa ay-jalkapallon kansainvälisessä mestaruusturnauksessa Lahdessa. Kilpasarjan loppuottelussa koettiin kirvelevä tappio rangaistuspotkukilpailun jälkeen TUL:n joukkueelle lukemin 3-2. Posti Vantaa/PAUn joukkue selvitti tiensä loppuotteluun turnauksen viihdyttävimmässä pelissä kukistamalla SAK Lahden lukemin 5-2. Jo kolmatta kertaa mukana ollut joukkue herätti ansaittua huomiota, sillä kyseessä oli turnauksen ehdottomasti kansainvälisin ryhmä. Joukkueen pelaajat ovat maahanmuuttajia ja työskentelevät pääosin Voutilan logistiikkakeskuksessa. Pelaajat tulevat Venäjältä, Syyriasta, Bosniasta, Serbiasta, Kroatiasta, Libyasta, Somaliasta ja Togosta. Posti Vantaa/PAUn joukkueessa pelasivat: Chico, Aleksandar Saponja, Mohamed Abdulle, Goran Djuric, Afizou Traore, Ahmed Douba, De Macksi Mayasi Cris, Abdulkadir Abdulle, Ali Mogue, Muktar, Eifin, Mohamad ja Abas. KUVA JUHA PÖYRY Reitti_4_2016.indd 31 25.4.2016 12.06
32 2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi PAUn 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin? Reitti_4_2016.indd 32 25.4.2016 12.06
33 2016 > 33 33 201 2016 6 >> Sana on vapaa Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Juttusi voidaan julkaista joko reilusti nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) täytyykuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät pelkästään toimituksen tietoon. V ietin Postissa yhteensä reilut neljä vuotta. Ensin Hämeenlinnassa, sen jälkeen Espoossa. Tuona aikana ehdin nähdä kehityksen, jossa hyvä työpaikka muuttuu yhdeksi Suomen huonoimmista. Ja syy siihen on vain ja ainoastaan yrityksen täysin ammattitaidottomassa johdossa. Ei ammattiliiton ahneudessa, ei digitalisaatiossa tai missään muussakaan julkisuuteen kerrotussa tekosyyssä. Se syy on vain ja ainoastaan yrityksen toimitusjohtaja ja pääkonttorilla istuva hännystelijöiden lauma. Sivuhuomautuksena kerrottakoon, että aika suuri osa pääkonttorin hessuista oli aiemmin erään suuren matkapuhelinvalmistajan palkkalistoilla, joka jostain syystä sitten romahti aikalailla totaalisesti alallaan. Sitä en tosiaan tiedä, mitä siellä pääkonttorilla puuhataan kaikkia typeriä ideoita keksittäessä. Eikö kukaan sano, että työtaistelun aikana joku tsemppikirjeen lähettäminen talkoohengestä nyt vaan on aivan typerä idea, suorastaan vittuilua? Eikö kukaan sano, että tämä teidän henkilöstölehti on yksi iso vitsi työntekijöiden keskuudessa? Oletteko te ihan tosissanne siellä läpsytelleet toisianne selkään ja kehuneet loistavista ideoista toisianne? Turha tähän toki on odottaa vastausta, ei sieltä ole koskaan tullut yhtäkään vastausta mihinkään työntekijäpuolen esittämään huoleen. Tämän neljän vuoden aikana työntekijöitä on uhkailtu, heitä on kiristetty ja syyllistetty. Sitä samaa henkilökuntaa, joka millä tahansa mittarilla mitattuna, on varmasti Suomen työhönsä sitoutuneinta henkilökuntaa. Tai siis olivat, eivät varmasti enää, kiitos työnantajan. Missään vaiheessa työntekijäpuoli ei ole kiistänyt tosiasioita, että digitalisaatio etenee ja sitä kautta duunipaikatkin tulevat vähenemään. Missään vaiheessa työntekijäpuoli ei ole esittänyt harhaluuloja, että yrityksellä olisi mahdollisuuksia suuriin palkankorotuksiin. Eikä sellaisia toiveita ole esitettykään. Sen sijaan on rakentavasti yritetty esittää vaihtoehtoisia järjes33 telyitä, joilla työllisyystilannetta ja fi rman asemaa voitaisiin parantaa. Ne ovat kaikuneet kuuroille korville. Ja saihan ammattiliitto laitettua kuriin pitkän oikeustaistelun kautta nämä hintoja polkevat ilmaisjakelufi rmat, joka oli varmasti suurempi teko Postin kilpailukyvyn kannalta kuin yksikään Postin johdon teko. Ja tuohon uhkailuun, kiristämiseen ja vittuiluun eivät syyllistyneet vain ylimmän tason johtajat, vaan siellä leikkivät suurtakin herraa nämä alimman tason esimiehet, jotka luulevat olevansa jotain menestyjiä sillä hurjalla kuukausipalkallaan, joka nyt valitettavasti taitaa jäädä suomalaisen mediaanitulonkin alapuolelle. Eikä se pelasta potkuilta heitäkään, kun nämä ovat duuninsa tehneet. Koko postiurani aikana mulla oli ehkä kaksi täysijärkistä esimiestä, mutta sitäkin enemmän miellyttäviä kollegoja, joiden takia tuota duunia jaksoi tehdä. Nyt voin sanoa, että ei ihan hirveän suuri ikävä tule, muuta kuin sitä sosiaalista ympäristöä kohtaan. Onhan se riski heittäytyä tällaisessa taloustilanteessa työttömäksi, mutta tuon fi rman täysin ammattitaidoton johto aiheutti sen, että 400 ihmistä otti vapaaehtoisesti lopputilin. Ehkä sen pitäisi kertoa jotain fi rman omistajalle eli valtiolle, että kaikki ei taida olla kohdillaan Postissa. Voisivat vaikkapa aloittaa kyselemällä, miksi henkilöstökyselyssä työntekijöiden arvio yritysjohdosta oli niin huono. Minä tiedän kyllä syyn, sen selvittämiseen ei tarvita peruskoulua kummempaa pohjakoulutusta. Ja miksi kirjoitan tämän vasta tässä vaiheessa? No siksi, että tuo Suomen paskin työnantaja on pelotellut työntekijänsä sille asteelle, ettei kukaan uskalla puhua näistä asioista julkisuudessa. Sanonpa nyt sitten sen tässä vaiheessa, kun ette voi antaa mulle potkuja. JOONAS KORHONEN Ilmoittauduin tänään työttömäksi työnhakijaksi Reitti_4_2016.indd 33 25.4.2016 12.06
34 2016 Historia toistaa itseään PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle 34 Vuonna 1817 postinhoitajille asetettu säännös oli edelleen voimassa. Se kuului ”Niissä postikonttooreissa, joissa postiljooneja löytyy, ovat he Postinhoitajan valvonnan alaisia; ja kehoitettakoon heitä ahkeruudella, raittiisti ja sävyisästi täyttämään velvollisuutensa, sekä on heitä virheistä ja laiminlyönneistä, asianhaarojen mukaan, uskovasti varoitettava eli kuritettava ja kun semmoista on tapahtunut kaksi tahi kolme kertaa ilman tulosta, tulkoot he, Postinhoitajan ilmoituksen mukaan Päätirehtööriltä eroitetuksi ja toisia kelvollisempia sijaan määrätyksi”. Postimiehen mukaan tästä selvisi, missä ”orjamaisessa alennustilassa palvelijakunnan oli pakko elää ja työskennellä”. Selvää oli, että myös kurittamista oli saanut ihan ohjesäännön mukaan tapahtua! ”Palvelijakunnan pyhimpänä velvollisuutena on pyrkiä vapautumaan järjestelmästä, joka antaa mielivallalle vapaat kädet määrätä sen kohtaloista sekä heidän perheidensä onnesta ja tulevaisuudesta”. Näin kirjoitti Postimies. Nyt vuonna 2016, kun väkeä vähennetään eri keinoin, voi vain todeta historian toistavan itseään. Ehkä vain asian tilan kuvaaminen on toisenlainen. Postimies-lehti kirjoitti keväällä 1906 postiljoonien oikeudellisesta asemasta. Kysymyksiä ja vastauksia palsta oli jo vuodesta 1906, ihan kuin nykyäänkin Reitissä. Alkuvaiheessa kysymykset olivat puhtaasti ammatillisia. Kysymys: Jos postiljooni jättää postiosoitustai arvokirjeen ilmoituskortin adressaatilla kuittia vastaan, onko postiljooni silloin vastuunalainen jos kuitilla käy lähetyksen postikonttorista hakemassa jokin vieras henkilö? Vastaus: Ei ole, vastuunalaisuus lakkaa niin pian kuin kortti kuittia vastaan on annettu adressaatille (Postiasetus §91). Ikivimmalta esimerkki merentakaa Ja eihän kyse olisi ammattiliitosta, jos ei erilaisia mielipiteitä ilmaantuisi. Nimimerkki Ikivimma kirjoitti kiivassanaisen kirjeen lehteen: ”Erikoista, että vaikka tammikuun kokouksessa puhuttiin monesta asiasta, niin työpäivän pituudesta ei puhuttu. Tilastoja on, että on paikkoja, joissa tehdään 13-tuntista työpäivää ympäri vuoden, niin pitkiä työpäiviä, joita tuskin enää heinämiehet kesäkiireinä tekevät. Ikivimma myös tiesi, että Amerikassa oli postiljooneille määrätty 8 tunnin työpäivä ja jos postinhoitaja teettää pitempiä työpäiviä, voidaan häntä sakottaa. Ikivimmalla, joka alkuaikojen Postimiehessä usein kirjoitteli, oli kriittinen ote ja vahvat tiedot maailman tapahtumista. Lieneekö muuten Sinettiseitsikon alkutaival lähtenyt jo tältä vuodelta? Ainakin Helsingin postikonttorin postiljoonit olivat lehden mukaan perustaneet torvisoi ttokunnan . TEKSTI SEPPO KINNUNEN, JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ KUVA POSTIMIES LEHTI Kysymyksiä ajan henkeen 2016 Reitti_4_2016.indd 34 25.4.2016 12.06
Tervetuloa lomailemaan hotelli Heimariin Heimari tarjoaa paulaisille kesän majoitukset erikoishintaan. Hotelli Heimari on perustettu vuonna 1923 Postivirkamiesliiton lepoja lomakodiksi. Nykyään se toimii lomaja kokoushotellina. Heimari sijaitsee 14 kilometrin päässä Mikkelistä. Oman auton lisäksi voit tulla paikalle taksilla tai pienen matkan päähän bussilla. Luonnonkauniissa paikassa Saimaan rannalla on monipuolisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Voit lainata talon polkupyöriä tai soutuvenettä, pelata frisbeegolfia, rantalentopalloa tai minigolfia. Asiakkaiden käytössä on rentouttava rantasauna sekä hiekkaranta. Huoneen hintaan kuuluvan aamiaisen lisäksi kesäisin hotellissa on moni puolinen noutopöytä, jossa tarjotaan paikallisia riistaja kalaruokia. Hotelli ja koulutuskeskus Heimari • Laitialantie 190, 52330 Heimari • 015 727 3100 • www.heimari.com Heimarin erikoistarjous kesäksi 2016 Tarjoamme PAUn jäsenille kesä-elokuussa mahdollisuuden yöpyä edulliseen hintaan hotellissamme. Hintaan sisältyy aamiainen sekä muut talon palvelut. • 2 h huone 50 € /vrk • 1 h huone 45 € /vrk • Lisävuode 25 € / vrk • Lemmikit ovat myös tervetulleita 25 € / käynti Tarjouksen saat soittamalla arkisin klo 9 16 Heimarin myyntipalveluun 015 727 3100 Huom! tarjousta ei voi liittää muihin tarjouksiin ja se on voimassa varaustilanteen mukaan. Reitti_4_2016.indd 35 25.4.2016 12.06
36 2016 Menoon mukaan Oulun toimihenkilöt tiedottaa: Kokouskutsu Aika : 14.5.2016 klo 11.00 Paikka: Huilunnokka, Hailuoto Aiheena osaston sääntöjen vaatima toinen osaston kokous osaston purkautumisesta ja jäsenten siirtymisestä PAU Oulun osastoon. Samalla vahvistetaan Huilunnokan omistajuuden siirtyminen PAU Oulun osastolle. Ilmoittautumiset ruokailun takia pe 6.5. mennessä anna-maija.makipaa@kolumbus.fi tai 040 5445949. Ajo-ohje: Lauttarannasta päätietä saaren läpi n. 29 km, käänny vasempaan RantaSumppuun vievälle tielle (viitta: Sumppu 1), siltä tie kääntyy vasemmalle, risteyksessä kyltti PVL Huilunnokka, seuraa tietä ja viitoitusta. Tien loppuessa olet pihassa. Lauttaaikataulu löytyy esim. www.hailuoto.fi. Lautta lähtee Oulunsalosta, lauttamatka kestää noin 25 min. Kokouksen päätyttyä viikonloppu jatkuu Huilunnokan siivoustalkoiden merkeissä. PAU Vaasan osasto tiedottaa: Kutsu 110-vuotisjuhlatapahtumaan Aika: 21.5.2016 klo 17.00 (ovet aukeaa klo 16.00). Paikka: WS Arena, Varastokatu 9, 65100 Vaasa Juhlapuhujaksi on kutsuttu PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Ohjelmassa Vaasan osaston historiaa, valokuvia, tarinoita menneiltä ajoilta, ruokaa, juomaa ja musiikkia unohtamatta. Musiikista vastaa vaasalainen The Nipples, joka on kiertänyt Suomea jo kunniakkaat 30 vuotta Kutsu on osaston maksavalle jäsenelle + avec. Tilaisuus on yksityistilaisuus klo 16.00–21.00 väliseen ajan, jonka jälkeen juhliin on mahdollisuus osallistua tutut, tuttavat, kummit ja kaimat pienellä sisäänpääsymaksun hinnalla. klo 16.00 Juhlaväen vastaanotto klo 17.00 Juhlapuheet n. klo 18.30 Ruokailu klo 21.00 Ovet aukeaa kaikille klo 21.30 The Nipples Ilmoittautuminen osaston jäsenelle ja avecille ruokailun järjestämisen vuoksi pakollinen 11.5. mennessä tekstiviestillä 050 378 5554 tai sähköpostilla kaj.johansson@posti.com. Mahdolliset lisätiedot samasta numerosta. Lahden osasto tiedottaa: Vuokramökkejä Nuotiorannassa Nuotioranta on PAUn Lahden osaston omistama vapaa-ajan viettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla (Lahdesta noin 45 kilometriä pohjoiseen). PAUn jäsenille on vuokrattavana neljä erilaista ja kokoista mökkiä. Lue lisää mökeistä ja vuokrausehdoista sekä katso kuvat www. lahdenosasto.pau.fi/osastomme/lomapaikka-nuotioranta Hinnat PAUn Lahden osaston jäsenet/ muut PAUn jäsenet kesä?elokuu ma?to tai pe?su 40 € / 75 € koko viikko 80 € /140 € toukoja syyskuu vuorokausi 9 € /16 € kuukausi 200 € / 215 € Jos sinulle tulee muutoksia ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Varaukset ja lisätiedot numerosta 040 856 4171. Jos numerosta ei vastata, niin otamme yhteyttä. KOKOUSKUTSU KUTSU VUOKRAMÖKKEJÄ Reitti_4_2016.indd 36 25.4.2016 12.06
37 2016 3 3 3 3 3 37 7 7 37 37 3 3 3 3 37 3 3 3 3 37 3 37 37 7 7 7 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 37 Hae liiton lomatukea Tiesitkö, että PAUn jäsenenä voit hakea liiton lomatukea? Tuki myönnetään vähintään kahden yön majoituskustannuksiin, jolloin tuki on 40 € / yö / hlö. Maksimituki on 200 €, joka edellyttää viiden yön majoittumista. Tuki 6–16-vuotiaille on puolet aikuisen tuesta. Lomatukea suositellaan haettavaksi kaksi kuukautta ennen loman alkamista. PAU toimittaa myönteisen lomapäätöksen saaneelle hakijalle maksusitoumuksen, jonka lomailija vie lomakohteeseen. Lomatukea ei makseta siis etukäteen. Lomatuen jakamisessa huomioidaan seuraavia asioita: • Ensimmäistä kertaa hakevat ovat etusijalla. • Hotelli Heimarin käyttämistä suositaan. • Sosiaaliset asiat, muun muassa huoltosuhde huomioidaan. • Enemmistö tuesta myönnetään työssäkäyville jäsenille. • Tuen myöntämisen väli on vähintään 24 kk samalle perheelle. • Tukea myönnetään myös yksin asuville. • Tukea myönnetään vain Suomeen suuntautuviin lomamatkoihin. Lomatuki haetaan ja hyväksytään PAUn toimistosta. Hakemuksen löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi >lomaedut>liiton lomatuki. Lisätietoja PAUn toimistolla antaa jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen, puh. 040 821 5832 tai vuokko.malinen@pau.fi Varsinais-Suomen osasto tiedottaa: Vuokramökkejä Hirvensalossa Tervetuloa Turkuun PAUn Varsinais-Suomen osaston kesäpaikkaan Mäntyniemeen, joka sijaitsee Turun Hirvensalon Papinsaaressa. Varaukset ja lisätiedot isännöitsijä Jorma Toukoniemi jormatou@gmail.com tai puh. 050 303 5559. Turussa tapahtuu aina, esimerkiksi heinäkuussa on Kuninkuusravit ja DBTL-musiikkifestari. 6.6.–14.8. Muu aika 2016 Hirsimökki 3 240 € /vk 135 € /viikko Pohjatalo 200 € / viikko 120 € /viikko Hirsimökki 1 ja 2 150 € / viikko 90 € /viikko Mökkejä vuokrataan pääsääntöisesti viikon jaksoina su?su. Viikonloppuvuokra on 120 € / 95 € ja vuorokausi 45 €. Tarkemmat tiedot ja kuvia Mäntyniemestä www.varsinaissuomi.pau.fi Vuokramökkejä Kemiössä Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa lomanviettoja kalastusmahdollisuuden kaikille Postin työntekijöille edulliseen hintaan Kemiön Sandössa meren rannalla. Mökkejä on remontoitu, sauna ja laituri uusittu, televisiot hankittu mökkeihin ja mökkien varustelutasoa parannettu. Kesäkoti Seurasalmen vuokrat touko?lokakuussa: Honkaja Hirsi-mökit 140 € / viikko tai 100 € / viikonloppu Ruskaja Kuusi-mökit 160 € / viikko tai 120 € / viikonloppu Matkailuvaunut alueella paikkamaksu: Viikkohinta 120 € Viikonloppu 50 € Koko kesä, kesä?lokakuu 250 € Seuran jäsenmaksu 2016 jäsenille 8€ ja uusille liittyville jäsenille 10€ Lisätietoja ja varaukset Harri Jaatinen puh. 040 557 6360 tai harri.jaatinen@pp2.inet.fi. Reitti_4_2016.indd 37 25.4.2016 12.06
38 2016 Työttömyyskassa tiedottaa 1 Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä . Tämä koskee sekä irtisanottuja että Uusi Polku-paketin vastaanottaneita. Myös osa-aikaistetuilla soviteltua päivärahaa hakevilla tulee olla työnhaku voimassa, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa. Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit tehdä sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi . Asiointi tapahtuu verkkopankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. 2 Täytä ansiopäivärahahakemus oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Hakemus täytetään takautuvasti ensimmäisellä kertaa kahden viikon ajalta ja jatkossa joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa . Huomioithan, että etuutta voi hakea enintään kolme kuukautta taannehtien, jotta hakemuksesi ei vanhene. 3 Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdollinen muutosturva, Uusi Polku-korvaus tai muu erillinen kertakorvaus. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polkusopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhem painrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivu toimisesta yritystoiminnasta. Jos jäät työttömäksi 4 Työttömyyden alkaessa saatat haluta tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi / verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. TYÖTTÖMYSKASSAN YHTEYSTIEDOT TYÖTTYYSKASSAN ASIOINTIAJAT • Ajalla 1.1. 30.4.2016 ja 1.9 31.12.2016 maanantaista perjantaihin klo 9?15 • Ajalla 1.5 31.8.2016 maanantaista torstaihin klo 9?15, perjantaisin klo 9?14.00 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS puh. (09) 6131 1780 Ajalla 1.1.?31.5.2016 ja 1.9.?31.12.2016 maanantaisin klo 13.00–15.00, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00–11.00 sekä torstaisin klo 13.00–15.00, Ajalla 1.6.?31.8.2016 Puhelinpäivystys: tiistaisin klo 9.00–11.00 ja torstaisin klo 13.00–15.00, Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksupäivästä, kun maksu on tallennettu maksatusjärjestelmään. Telefaksi: (09) 6131 1789. Reitti_4_2016.indd 38 25.4.2016 12.06
39 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA Reitti-lehti ja kalenteri Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. Reitti_4_2016.indd 39 25.4.2016 12.06
PRO2 Sara Malinen Maailmanparantaja ja koiraharrastaja, joka haaveilee punaisesta talosta ja perunamaasta. Kuka olet Sara Malinen? Olen kolmekymppinen etuuskäsittelijä ja työskentelen Postija logistiikka-alan työttömyyskassassa. Työhöni kuuluu ansiopäivärahaja vuorottelukorvaushakemusten käsittelyä sekä asiakaspalvelua puhelimessa ja sähköisiä viestimiä käyttäen. Miten olet päätynyt työttömyyskassaan töihin? Päädyin työttömyyskassaan kuutisen vuotta sitten tehdessäni opintojen ohessa liiton toimistossa lyhyttä määräaikaisuutta. Silloinen kassanjohtaja Ritva Virtanen haki kassaan äitiyslomansijaista ja minut palkattiin tätä sijaisuutta tekemään. Sille tielle sitten jäin. Mitä teet vapaa-ajalla? Perheeseeni kuuluu avomies ja kolme aktiivista paimenkoiraa sekä kaksi maatiaiskissaa. Koiraharrastus on eräänlainen elämäntapa, joka vie lähes kaiken vapaa-aikani. Harrastan ja kilpailen koirieni kanssa tottelevaisuus-ja palveluskoirakokeissa sekä agilityssa. Omasta kunnosta pidän huolta Training For Warriors -metodin mukaisesti. Mistä haaveilet? Omasta punaisesta tuvasta ja perunamaasta. Lempikirjasi? Valitettavasti en enää juuri ehdi lukea, vaikka nuorempana olen ollut kovakin lukutoukka. Yhtä kirjaa on vaikea nostaa ylitse muiden, mutta valitsen tähän erään nuorempana lukemani kirjan, Barbara Dimmickin ”Matkalla huomiseen”. Olen ollut hevostyttö ja tämä liittyy siihen tematiikkaan. . Mitä työsi on opettanut sinulle? Erilaisten ihmisten kohtaamista ja arvostamista. Mitä ay-liike sinulle merkitsee? Ay-liike on ollut osa elämääni jo lapsuudenkodista lähtien. Olen pikkutyttönä viettänyt useita kesiä liiton perheleireillä Lupossa. Vanhempani toimivat ay-liikkeessä edelleen aktiivisesti. Koen, että ammattiliitto on yhä edelleen tarpeellinen työelämän tuki ja tärkeä työehtosopimusten neuvottelija. Mikä on parasta nykyisessä työssäsi? Olen ehkä hieman maailmanparantajaluonne ja pidän ihmisten auttamisesta. Moni työttömäksi jäävä on uudessa ja hankalassa tilanteessa, ja pyrin helpottamaan tätä omalta osaltani Mikä on tärkeintä elämässäsi? Varmasti ne samat peruspilarit kuin monelle muullekin. Perhe ja ystävät, mielekäs työ ja harrastukset, joita on mukava tehdä päivä toisensa jälkeen ja toki oma ja läheisten terveys. Ja se, että aina on uusia tavoitteita ja unelmia joita kohden suunnata. Mottosi? Säilytä positiivinen asenne, mitä ikinä tapahtuikin. Räppäri Elastisen lyriikoita lainatakseni ”Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan”. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_4_2016.indd 40 25.4.2016 12.06