Reitti 1 Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Reit it it it it it it itt it itt ittti ti ti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ti tii ti tii ti ti 11111111111111111111111111 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2017 KYLMÄLÄHTÖ 6 • USKOMATON SEKAANNUS 12 • POSTELJOONIN EVÄSPUSSILLA 20 Postilain kohtalonhetket käsillä 10 Kainuussa panostetaan yhteistyöhön 22 Reitti_4_2017.indd 1 Reitti_4_2017.indd 1 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 2 Reitti 4 | 2017 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 5 2.5. 1.6. 6 31.5. 6.7. 7 14.8. 14.9. 8 25.9. 19.10. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Kylmälähtö Vaalassa 9 Postin tasa-arvokysely 10 Postilain kohtalonhetket 11 Puheenjohtajalta 12 Uskomaton sekaannus 14 Otteita työelämästä 17 Työhyvinvoinnista sijoituskohde 18 Vapaalla: unkarilainen hevostaituri 20 Arjen eväitä: Posteljoonin eväspussilla 22 Kylässä Kainuussa 24 Ay-majakka: Marko Koivumäki 25 Sana on vapaa 26 Ristikko 27 Vuosien varrelta 28 Kysymyspalsta 29 Kolumni: Marja-Liisa Manka 30 Menoon mukaan 32 På svenska 33 In English 34 Työttömyyskassa tiedottaa 33 Muutosilmoitus ja palautekortti Olubi oli tehnyt kaiken oikein, mutt a Posti oli jostain syystä kirjannut väärin opintovapaan päätt ymisen” 12 Mitä mieltä asiantuntija on eväistä? 22 20 Rakkaudesta lajiin Ota kantaa! 10 Reitti_4_2017.indd 2 Reitti_4_2017.indd 2 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 3 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P AUn liittokokous lähestyy. Järjestyksessään 25. liittokokous pidetään 7.-9.6. Cumulus Resort Airport Congress Centerissä Vantaalla. Osastot valitsivat kokoukseen määräaikaan mennessä 179 edustajaa. Kokousedustajien keski-ikä on vajaa 50 vuotta, joista naisia 29 ja miehiä 71 prosenttia. Henkilövalintojen lisäksi liittokokouksessa linjataan liiton tulevaisuutta tavoiteohjelmassa, joka käsittelee vaikuttamista, työehtosopimustoimintaa, työsuojelua, järjestötoimintaa ja viestintää. Tavoiteohjelmaan vaikuttaa myös ammattiosastojen tekemät liittokokousesitykset, joita tehtiin yhteensä 115 kappaletta. Esitykset, joita liiton 70 osastosta teki 15, liittyvät muun muassa alan palkkaukseen, palkkamalleihin, kiky-sopimukseen, alihankinnan estämiseen, kokoaikatyön säilyttämiseen ja taukokäytäntöihin. Myös jäsenmaksukatto ja työsuojeluasiamiesten palkkio nousivat esityksissä esiin. Edellisessä liittokokouksessa vuonna 2013 elettiin postitoiminnan murroksen kynnyksellä. Tuolloin ennustettiin, että alalta katoaa lähivuosina tuhansia työpaikkoja. Ennustus osui valitettavasti oikeaan. Neljän vuoden aikana yt-neuvotteluista on tullut arkipäivää ammattiryhmistä riippumatta. Huoli, joka nostettiin tuolloin myös esiin, oli postitoiminnan rahoitus, jonka nähtiin pettävän lähivuosina, kun peruspostitoiminta muuttuu tappiolliseksi. Postin tehostamistoimet ja automatisaation lisääntyminen ovat pitäneet toiminnan kuitenkin kannattavana, tosin palvelujen ja työntekijöiden kustannuksella. Alan rahoitushuolet eivät ole kuitenkaan kadonneet. Pari vuotta edellisen liittokokouksen jälkeen maahan muodostettiin porvarihallitus, jonka kädenjälki näkyy vahvasti myös postilakiesityksessä. Toteutuessaan se antaa Postin kilpailijoille täysin vapaat kädet kerman kuorintaan ja oikeuden hyödyntää käytännössä ilmaiseksi Postin osoitetietojärjestelmää. Postialan murros, irtisanomiset ja jäsenmäärän kehitys tulee esille myös kesäkuun liittokokouksessa Vantaalla. Kokouksen esityslistalla on myös liiton tulevaisuus ja yhdistymishanke, jonka merkitys nykyisessä myllerryksessä korostuu vuosi vuodelta. Pärjäämmekö vielä yksin vai haetaanko voimaa toisesta liitosta? Edellinen hanke useamman liiton yhteisestä kuljetusliitosta haudattiin jo ennen edellistä liittokokousta. Nyt yhteistyömahdollisuudesta PAUn liittovaltuustolle ovat käyneet kertomassa Palvelualojen ammattiliitto PAM, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Yhteisöjäsenyys toisen liiton kanssa, liittofuusio tai jatkaminen omana liittona ovat käytännössä ne vaihtoehdot, joista liittokokouksessa keskustellaan. Varsinaiset päätökset liiton tulevaisuudesta pitää kuitenkin tehdä huolella ja harkiten. Kaikissa vaihtoehdoissa on puolensa. JUHA PÖYRY Yksin vai yhdessä? Reitti_4_2017.indd 3 Reitti_4_2017.indd 3 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla Särkänniemestä alennusta PAUn jäsenille Särkänniemen huvipuisto tarjoaa PAUn jäsenille ja ammattiosastoille elämyspaketteja ja huvipuistorannekkeita alennettuun hintaan. Elämyspaketissa on paketoituna Särkänniemen kohteet ja huvilaitteet. Huvipuistorannekkeella pääsee kaikkiin Särkänniemen huvilaitteisiin. Elämyspaketti 38 € yli 120 cm (norm. 45 €) ja 32 € alle 120 cm tai yli 60 v. (norm 39 €). Huvipuistoranneke 33 € yli 120 cm (norm. 39 €) ja 27 € alle 120 cm tai yli 60 v. (norm 33 €). Tarjous voimassa koko kesän. Mainitse tilauksessa koodi Posti ja logistiikka 2017. Minimitilaus 20 kpl. Tilaukset ja lisätiedot Särkänniemen myyntipalvelu: puh. 0207 130 212, myyntipalvelu@sarkanniemi.fi Sopimus työntekijän kotona suoritt aman verkko-opiskelun korvauksista. Posti ja pääluottamusmiehet ovat tehneet paikallisen sopimuksen työntekijän opiskelusta kotona. Tälle on tullut tarvetta erityisesti liittyen Postiopistoon ja uusiin palveluihin. Opiskelu voi tapahtua esimerkiksi verkossa työntekijän omalla tietokoneella ja internet-yhteydellä tai Postin PoMo-laitteella tai vastaavalla. Oman laitteen ja yhteyden käytöstä ei korvata. Ennen kunkin opiskelujakson alkamista sovitaan opiskelun sisällöstä, tavoitteista ja opiskelun ajankohdasta sekä arvioidaan ja sovitaan opiskeluun kuluvasta ajasta. Koulutusaikaa ei lueta työajaksi, mutta työnantaja maksaa korvauksena kultakin koulutusja koetunnilta P-palkkaliitteen mukaista yksinkertaista tuntipalkkaa vastaavan korvauksen. Maksettua korvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa tai muita vastaavia etuuksia laskettaessa. Koulutukseen voidaan käyttää myös ns. kilpailukykysopimuksessa sovittua vuosityöajan pidennystä kilpailukykysopimuksen ehtojen mukaisesti. Muista antaa palautett a! L ehden viimeisen sivun palautuslomakkeella voit kertoa suosikkijutt usi täs s ä lehdessä sekä osallistua 20 euron arvontaan. Palautett a voit antaa myös PAUn verkkosivun kautt a. Reitti_4_2017.indd 4 Reitti_4_2017.indd 4 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta PAUN SOPIMUSKOULUTUS Edunvalvonnanja yhteistoiminnan kurssi Kurssi on PAUn edunvalvojien peruskurssi. Se on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintaelimissä toimiville. Kurssille voivat osallistua myös ammatt iosastojen puheenjohtajat. Kurssilla käsitellään ihmisen toimintaa ryhmän jäsenenä, luott amusja työsuojelutehtävissä toimimista työpaikalla, yhteistoimintamenett elyä ja ongelmien ratkaisua sekä edunvalvontaan liitt yviä keskeisiä säädöksiä. Aika 8.-12.5. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 18.4. Työsuojelun peruskurssi Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Aika 8.-12.5. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 18.4. Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitett u viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä työskenteleville luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään tämän työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika 15.–19.5 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 28. 4 Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään työoikeuden periaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista aiemmin tai ei-postilaisilta vastaavasti hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen Aika 15.–19.5 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen ilmoitt autumispäivä 28. 4 Hae PAUn lomatukea Tiesitkö, että PAUn jäsenenä voit hakea liiton lomatukea? Tuki myönnetään vähintään kahden yön majoituskustannuksiin, jolloin tuki on 40 € / yö / hlö. Maksimituki on 200 €, joka edellyttää viiden yön majoittumista. Lomatuki voidaan myöntää myös puolisolle. Tuki 6–16-vuotiaille on puolet aikuisen tuesta. Jos tätä nuoremmilta peritään majoituksesta maksu, tuetaan sitä saman periaatteen mukaan. Lomatukea jaettaessa ensimmäistä kertaa tukea hakevat ovat etusijalla ja enemmistö tuesta myönnetään työssäkäyville jäsenille. Tuen myöntämisen väli samalle perheelle on kaksi vuotta. Tukea myönnetään myös yksin asuville. PAUn lomatukea myönnetään vain Suomeen suuntautuviin lomamatkoihin. Liiton lomatukea ei kuitenkaan myönnetä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n hyvinvointijaksoille, koska niissä on jo alennetut hinnat. Lomatuki haetaan ja hyväksytään PAUn toimistosta. Lomatukihakemuksen löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi (lomaedut -> liiton lomatuki). Lomatukea suositellaan haettavaksi kaksi kuukautta ennen loman alkamista. Lomatuki maksetaan maksusitoumuksena hakijan lomakohteeseen. Päätös lomatuen myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti. Talvipäivät 2018 Yyterissä PAUn seuraavat talvipäivät järjestetään 16.–18.2.2018 Porin Yyterissä. Pääkokousja majoituspaikkana toimii meren rannassa oleva Kylpylähotelli Yyteri, joka on varatt u jo täyteen. Myös hotellin vieressä sijaitsevat kaksi 8 henkilön Villaa on varatt u. Lisämajoitusta löytyy kaupungista, Original Sokos Hotel Vaakunasta. Talvipäivien ohjelmasta ja liikunnallisista riennoista saa jatkossa lisätietoa PAUn tai Länsi-Suomen osaston kotisivuilta. Reitti 5 Reitti_4_2017.indd 5 Reitti_4_2017.indd 5 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 6 Työnkuva Kylmälähtö TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Postinjakaja Mervi Seppäsen työhön kuuluu nopeat lähdöt ja pitkät välimatkat. O lemme ajelleet Oulusta tulevan lajitellun Postin kanssa lähes peräkkäin, sillä se on ollut vain vartin meitä aikaisemmin perillä Vaalan kylmälähdössä. Silti olemme lähes myöhässä – melkein kaikki rullakot on jo tyhjinä ja postit pakettiautoissa. 45 minuuttia. Sen verran siinä yleensä menee riippuen pakettien määrästä, postinjakaja Mervi Seppänen kertoo. Reitti 6 Seppänen kaivaa kännykän ja alkaa kuvata pakettikortteja puhelimessa olevaan Mobiilikati-järjestelmään. Jonain päivinä täytyy myös soittaa ja sopia vientiajoista. Yksi neljästä jakajasta käy hakemassa vielä koulun keittiöltä Postin mukana kulkevat ruokalähetykset. Sitten vielä jogurtti ja vessakäynti. Vaalan kylmälähtöpaikan sosiaalitilat on hoidettu mallikkaasti, sillä rakennus on ollut ensin yritys ja sen jälkeen siellä on ollut väistössä pari koululuokkaa (josta muistuttaa edelleen matalle asennetut naulakkorivit). Löytyy siis paikka sähköpostien lukemiseen, pakettien käsittelyyn, odotteluun ja keittiössä voi lämmittää eväät. Seppänen hyppää autoon: seuraava pidempi pysähdys on 450 postilaatikkoa myöhemmin. Reitti_4_2017.indd 6 Reitti_4_2017.indd 6 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 7 korpiteille Reitti 7 Monen tehtävän kautt a Seppänen on työskennellyt Vaalassa Postin palveluksessa vuodesta 2007 lähtien. Silloin hän tuli tuuraamaan varhaiskantoon ja siirtyi sieltä päiväjakeluun. Siirtymävaiheessa tein pari viikkoa kumpaakin. Eli yö töissä, pari tuntia nukkumista ja sen jälkeen päivävuoro. Nuorena sitä jaksoi, nyt ei enää. Päiväkannossa on riittänyt töitä kohtuullisesti, vaikka Seppänen on edelleen määräaikainen. Välillä on muutaman viikon työttömyysjaksoja. Siihen on tottunut, ja Vaalassa ei vain ole töitä. Joskus harmittaa, ettei voi suunnitella elämää kovin pitkälle. Kesälomat Seppänen pitää, jos kukaan vakituinen ei sairastu. Kun Seppänen aloitti, työpäivä oli lyhyt ja siihen kuului pelkkä jako. Sitä seurasi kokopäivätyö, johon kuului postien lajittelu ja niiden jakaminen. Pari vuotta sitten siirryttiin kylmälähtöön eli valmiiksi lajiteltu Posti tulee Oulusta ja tehtäviin kuuluu vain jakaminen. Toisaalta kaipaan sosiaalisuutta, joka syntyi kun tehtiin aamut yhdessä töitä. Myös pelkkä ajaminen oli aluksi todella raskasta. Toisaalta nykyään nautin, että tämä työ on itsenäistä ja työaika on mukava vartin yli kahdeksasta neljään. Reitti_4_2017.indd 7 Reitti_4_2017.indd 7 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 8 Työnkuva Jatkuva ylityö Mervi Seppänen tekee kahta reittiä. Toiseen kuuluu Vaalan keskusta ja asutusalueet, toisessa käydään syvällä maaseudulla. Jälkimmäisessä ajoa tulee yli 200 kilometriä. Sopimuksessa lukee seitsemän tuntia, mutta käytännössä teen täyttä tuntimäärää, sillä ainakin maaseutureitillä se menee aina ylitöiksi. Jatkuva ylitöiden tekeminen tuo pienen lisän palkkaan, mutta työttömyysjaksoilla se on ongelma: miten selittää että vaikka sopimuksessa lukee 7 tunnin työaika, niin käytännössä on tehnyt täyspäivätyötä? Joskus työaikaa lisää myös Suomen talvi. Lämpimässä toimistossa on helppo naureskella Seppäsen kertomuksille niistä rankoista työpäivistä. Tämä talvi on ollut yllättävän helppo. Välillä varsinkin keväällä tienpientareen hanki on pettänyt auton alla. Lämpimässä toimistossa on helppo naureskella Seppäsen kertomuksille niistä rankoista työpäivistä. Seppästä itseäkin naurattaa, kun hän kertoo, kuinka hankeen tipahtaessa kuljettajan puolen ovia (joka on siis oikealla puolella) ei saa auki Perusjakelun lähtöpisteet eli kansanomaisemmin ”kylmälähdöt” ovat lisääntyneet. Näillä ei tarkoiteta kuitenkaan ”kuusen juurilähtöjä”. Jakelun lähtöpiste on tila, jossa ei työskennellä, ei suoriteta esityötä tai muutakaan perusjakelun työtä. Työvuoron jakelureitt i alkaa lähtöpisteestä. Henkilöstötilojen kuten ruokailu-, lepo-, pukeutumisja käymälätilojen minimitasosta säädetään työturvallisuuslaissa ja siitä annetussa valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista. Lisäksi työnantajan velvollisuutena on järjestää pitkillä jakelureiteillä mahdollisuus käytt ää WC:tä. ja ainoa tapa poistua autosta on kiivetä postilaatikoiden yli toiselle ovelle. Tuossa tilanteessa tulee mieleen, että josko olisi jokin muukin tapa tienata elantonsa. Mutta onneksi hyviä päiviä on enemmän kuin huonoja. Ja aina löytyy joku ohikulkija, joka auttaa. Tai talo, jossa on traktori tai ainakin talo, jossa tiedetään kenellä voisi olla traktori. Autossa on myös lapio ja renkaiden alle laitettavat tuet eli keeperit, joilla ratkaistaan osa hankeen juuttumisista. Hankeen juuttumiset eivät pelota Seppästä. Sen sijaan ruokakuljetuksissa on ollut joskus sellaisia paikkoja, jotka ovat olleet sosiaalitoimenkin asiakkaita ja on pitänyt olla hieman varuillaan, että millainen porukka on vastassa. Tosin tällä hetkellä ei ole mitään sellaista, ja on mukavaa vaihtelua tavata mummuja ja pappoja. Tauott amisen taide Pitkillä reiteillä on ollut ongelmana taukopaikkojen puute. Vaalan kylmäjakelun lähdöillä jokaisella reitillä on merkitty taukopaikka. Kaupunkikierroksella käyn lähtöpaikassa, mutta yhdellä maaseutukierroksella ongelmana on, että taukopaikka on vakituisen jakajan kotona. Tauko jää silloin helposti pitämättä. Syön voileivän ja ajelen samalla. Kahvin juon aamulla mutten enää lähtiessä, joten vessatarvettakaan ei ole niin paljon. Jos vessaan pitää päästä, se onnistuu Pelson vankilassa. Jos siis sinne on muutenkin menoa. Siis työmenoa. Mitä vaaditaan jakelun lähtöpisteeltä? Posti on antanut asiasta työpaikoille ohjeet toukokuussa 2014. Ohjeiden mukaan jakelun lähtöpisteen tulee olla: Lämmin tila, jossa voi pitää taukoa, mahdollisuus säilytt ää ja vaihtaa työvaatt eet (pukuhuonetila), mahdollisuus säilytt ää ja syödä eväitä (jääkaappi, mikroaaltouuni, ruokapöytä). Saatavilla pitää olla puhdasta juomakelpoista vett ä (WC:n vesipiste ei ole soveltuva), soveltuvat pesutilat siten kun paikallisesti on sovitt u ja WC-tilat. Lähtöpisteen perustamisen yhteydessä työnantajan on käytävä henkilöstön kanssa yt-neuvott elut. Mikäli asioiden kanssa ilmenee ongelmia, on syytä olla viipymätt ä yhteydessä oman alueensa pääluott amusmieheen ja työsuojeluvaltuutett uun. Reitti_4_2017.indd 8 Reitti_4_2017.indd 8 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 9 Vuoden 2016 tasa-arvokyselyn tulokset Lähes kolmasosa vastaajista kokee tulleensa kohdelluksi eriarvoisesti tai syrjityksi nykyisellä työpaikallaan. K yselyn kysymyksiä muutettiin hieman edelliseen kyselyyn verrattuna, ja nyt selkeästi erotettiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus omiin kysymyksiin. Tasa-arvokysely lähetettiin satunnaisotannalla joka neljännelle Postin työntekijälle ja siihen vastasi yhteensä 514 henkilöä kaikista työntekijäryhmistä. Vastausprosentti oli 17,1 %, mikä on jonkun verran pienempi kuin edellisen kyselyn vastausprosentti. Miehiä vastaajista oli 54,5 % ja naisia 45,5 %. Kyselystä nousi esille, että 30,2 % vastaajista kokee, että nykyisellä työpaikalla on tullut kohdelluksi eriarvoisesti tai syrjityksi. Pääsääntöisesti se ilmenee työtehtävien ja työvuorojen jaossa, sekä työmäärän jakautumisessa. Lisäksi koetaan kiusaamista aiempaa enemmän ja 100 vastaajaa ilmaisi, että työpaikkakiusaaminen jatkuu edelleen. Postin tasa-arvo ohjelma 2016–2018 Postin arvojen ja eettisten ohjeiden mukaista on, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo sekä yleinen henkilöstön yhdenvertaisuus toteutuvat kaikilla työelämän osa-alueilla. Posti edistää ja seuraa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Postin johto sitoutuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelman toimeenpanoon ja seurantaan. Tavoitteena on, että johdon rekrytointitilanteessa, jossa on tasavertaiset hakijat, tulisi tehtävään valita nainen. Lisäksi Postissa kiinnitetään huomiota uralla etenemiseen, työn kiertoon ja kehittymismahdollisuuksiin nimenomaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tavoitt eita erityisesti edelleen ovat: • työtehtävien ja työmäärän tasapuolinen jakautuminen • ikään liittyvä tasa-arvoinen kohtelu • aktiivinen puuttuminen häirintään, työpaikkakiusaamiseen ja sukupuoliseen ahdisteluun (nollatoleranssi) • miesten perhevapaiden käytön edistäminen. Yhdenvertaisuus Postissa pitää sisällään myös syrjinnän kieltämisen sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, poliittisen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuoli-identiteettiin tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. TEKSTI TARJA STRANDÉN työsuojelun erityisvaltuutett u ja tasa-arvotoimikunnan jäsen Postissa toimii tasa-arvotoimikunta, jonka tehtävänä on valvoa ja seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Henkilöstön edustajina tasa-arvotoimikunnassa ovat: • Pasi Hentunen • Juha Jyrkinen • Tarja Strandén • Piia Willberg Jos huomaat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liitt yviä epäkohtia tai epäasiallista kohtelua työpaikallasi, ota yhteytt ä omaan esimieheesi tai lähetä viestiä tasa-arvotoimikunnalle osoitt eella tasa-arvo@posti.com. Tasa-arvo toteutuu parhaiten henkilön palkkaamisessa. 72 % on sitä mieltä, että se toteutuu melko tai erittäin hyvin. Sen sijaan kehitettävää on johdon ja esimiesten valitsemisessa, jossa 16 % mielestä on toimittu erittäin heikosti tai melko heikosti. Tasa-arvotoimikunta raportoi tasa-arvon toteutumista vuosittain Postin YT-neuvottelukunnalle, jossa myös käsitellään tasa-arvokyselyn tulos. Reitti_4_2017.indd 9 Reitti_4_2017.indd 9 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 10 PAUn postikortt ikampanja hallituksen postilakiesitystä vastaan jatkuu. Lähetä kortt i vaalipiirisi kansanedustajalle ja ota kantaa sujuvan postinkulun ja työpaikkasi puolesta. Kortt eja voit tilata maksutt a myös ystäville, sukulaisille ja tutt aville liiton toimistosta osoitt eesta seppo.kinnunen@ pau.? Kansanedustajien yhteystiedot vaalipiireitt äin löydät osoitt eesta www.eduskunta.fi #AntakaaPostinKulkea Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitt o Postija logistiikka-alan unioni PAUn liitt ovaltuusto vastustaa jyrkästi postinkulun hidastamista ja pakkokilpailutusta, jotka hävitt äisivät Postista nopeasti 2500–3000 työpaikkaa. Eduskunta päätt ää postilain uudistuksessa kolmen tuhannen työpaikan kohtalosta P ostilain valmistelussa on mukana ehdotus, jossa kirjeen kulkunopeutta esitetään hidastettavaksi niin, että kirjeet voisivat kulkea viikon suuntaansa ja postia jaettaisiin kaupungeissa vain kolmena päivänä viikossa. Nykyisen lain mukaan esimerkiksi keskiviikkona lähetetty kirje olisi perillä perjantaina, lakimuutoksen jälkeen vasta viikon päästä seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Tämä yleispalvelutuote on taannut kaiken muunkin postin, muun muassa sairaalakirjeiden, vastausta vaativan viranomaispostin ja lehtien kulkunopeuden. Kirjeen kulkunopeuden hidastamisella olisi paljon merkittävämmät vaikutukset koko postinkulkuun ja alan työpaikkoihin, kuin on tähän saakka ymmärretty. Lakimuutos tarkoittaisi lähivuosien aikana pahimmillaan 2500–3000 työpaikan katoamista Postista. Yt-neuvottelut alkaisivat välittömästi, muistuttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen . Postilakiesitys asettaa myös kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja on PAUn mukaan postidirektiivin vastainen. Asuinpaikka määrittäisi uuden lain mukaan sen, saisiko postinsa kolmena vai viitenä päivänä viikossa. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalveluun kuuluvat tuotteet pitää keräillä ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Emme näe, että Suomella olisi perustetta poiketa direktiivin edellyttämästä keräilyja jakelutiheydestä nykyistä laajemmin, Nieminen sanoo. Pakkokilpailutuksella takaisin 1930-luvulle Lakiesityksen mukaan Postille säädetään velvoite jakelureittien pakkokilpailutukseen niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Työntekijöiden kannalta tämä olisi täysin kohtuutonta. Se tarkoittaisi jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta ja postinsaajalle epäselvyyttä siitä, kuka postin missäkin jakaa. Pakkokilpailutus tarkoittaisi käytännössä paluuta 1930-luvulle, jolloin jakelureitit huutokaupattiin maalaiskirjeenkantajille. Sittemmin eduskunta päätti ottaa maaseudun postinjakajat normaaliin palvelussuhteeseen. Nyt halutaan palata ajassa taaksepäin. Osoitetietojen luovutus on turvallisuusriski Uudessa postilakiesityksessä Postin tulisi luovuttaa kilpaileville jakeluyrityksille käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi yksi yhtiön kilpailuvalteista eli kansalaisten osoitetiedot. Osoitetietojen luovutukseen liittyy turvallisuusriski, kun kuka tahansa, joka haluaa Postin osoiterekisterin käyttöön, saisi sen jatkossa hyvin helposti. Myös niiden 84 000 suomalaisen osoitteet, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet kieltää osoitetietojensa luovuttamisen. Ammatillisista syistä heidän joukossa on esimerkiksi poliiseja, turvallisuusviranomaisia, lastensuojelun työntekijöitä jne. Ota kantaa ja lähetä kortt i päätt äjälle! Reitti_4_2017.indd 10 Reitti_4_2017.indd 10 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 11 Re Re Re Reit it it itti ti ti ti 11 11 1 ”Viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta” K ävin aamulla työpaikkakäynnillä yhdessä Postin jakelutoimipaikassa. Kaikissa töissä taitaa nykyään käytettävissä oleva aika olla tiukilla; postilaiset tietävät tämän enemmän kuin hyvin, ja omassanikin saa kaiken liikenevän ajan käytettyä sähköposteihin, puheluihin, palavereihin ja työnantajan kanssa vääntämiseen. Olen kuitenkin ottanut tavaksi raivata kalenterista tilaa työpaikkakäynneille, ja ne käynnit eivät koskaan petä. Joka kerta lähden toimistolle pää täynnä ideoita. Tällä kertaa lähtiessä oli myös varsin tuskastuttava tunne. Olen viimeisen vuoden aikana puhunut kikyn työajanpidennystunneista niin paljon, että pelkästään sillä minua ei saa tuskastumaan (vaikka inhoan työajanpidennystunteja ihan yhtä paljon kuin jokainen teistä). Myös tällä kertaa kysyttiin perusteita kikylle ja sitä, mikä oli se maan hallituksen asettama vaihtoehto eli miksi kikystä ylipäätään sovittiin. Kerroin perustelut ja toki kysyin, että onko kysyjä lukenut Reitti-lehdestä ja PAUn työpaikoille laittamista tiedotteista asiasta. Ei ollut. Syystä työajanpidennystunnit häntä harmitti ja perusteiden puute sai hänet kritisoimaan liiton toimintaa. Tässä kohtaa asia alkaa jo hieman tuskastuttamaan. Vaikka olen viime vuoden aikana kaksi kertaa Reitissä kirjoittanut asiasta ja minun kirjoitusten lisäksi asiasta on kirjoitettu kaksi muutakin laajaa kirjoitusta Reittiin sekä useita työpaikkatiedotteita, niin osa on vihaisia liitolle, kun pidennystunteja ei ole heille perusteltu. Ja vaikka kuinka haluaisin, niin ei taida olla ajallisesti mahdollista käydä jokaisen jäsenen kanssa henkilökohtaista keskustelua aina työehtomuutosten jälkeen. Tiedottajamme taisi joskus jonkun kiivaan tiedotusrupeaman yhteydessä kertoa lainatun viisauden: ”viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta”. Ja niin se taitaa olla. Vaikka kuinka yritämme eri tiedotuskanavia pitkin (Reitti, työpaikkatiedotteet, sosiaalinen media, skype, koulutukset, nettisivut, työpaikkakäynnit jne.) tietoa jakaa, niin aina on joku, joka sanoo, että mistään ei saa tietoa. Emme kuitenkaan lannistu. Tiedotamme jatkossa enemmän ja pyrimme lisäämään uusia tiedotuskanavia. Mitä enemmän tiedotamme, niin sitä useammin täytyy matkalle osua niitä sattumiakin, jolloin mahdollisimman moni saa tiedottamastamme asiasta kuulla. Eivätkä ne kiky-kysymykset tähän loppuneet. Ja onneksi eivät, koska samalla selvisi, että esimiehiä ei ole ohjeistettu kunnolla tästä asiasta ja tässä kyseisessä työpaikassa toimitaan työajanpidennystuntien suhteen ainakin määräaikaisten osalta vastoin työehtoneuvotteluissa sovittua. Koska työnantajaliiton on valvottava työehtosopimuksen noudattamista yritysten osalta, niin kuin PAUn on valvottava asiaa jäsentensä osalta, asiasta on tehty Paltaan valvontapyyntö. Jos asia ei tule kuntoon valvontapyynnöllä, niin viimekädessä asian ratkaisee työtuomioistuin. Ja mikä työpaikalla oli siis pielessä: 1. Lyhyiden määräaikaisten työsopimusten ajaksi ei oltu laadittu työvuoroluetteloa ja määräaikaisille työntekijöille ilmoitettiin kikyn työajanpidennystuntien sijoittamisesta kyseiselle päivällä joko saman päivän aamuna tai edellisenä päivänä. 2. Määräaikaisilla työntekijöillä teetettiin kikyn työajanpidennystä, joka oli kertynyt aiempien määräaikaisten työsuhteiden aikana. Tämä ei ole mahdollista. 3. Jos määräaikainen työkaverisi tuskailee edellä kerrottujen asioiden kanssa, niin pyydä häntä olemaan yhteydessä joko luottamusmieheen, pääluottamusmieheen tai liiton toimistoon. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti u. u. ol olem emaa aaan n yh yh yh yhte te t yd yd y es es esssä sä sää jjjjok ok ok oko o o lu lu l ot ot ot otta taa tamu mu mu musm sm sm smie ie ie iehe he he heen en en, , pä pääl äluo uott ttam am mus us usmi mi mi mieh eh h ehee een n ta taa tai i ii li li li liit it it i on n on on tttoi oi oi oimi mi mi mist st st stoo oo oo oon. n. n. n. Reitti_4_2017.indd 11 Reitti_4_2017.indd 11 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 12 Uskomaton sekaannus TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Gabriel Olubin työsuhde purett iin työnantajan virheen vuoksi. Virhe korjatt iin, mutt a nyt uhkana on joutua maksumieheksi työsuhteen päätt ämisen perumisen takia takaisinperitt ävistä tyött ömyyskorvauksista. Postin sekaannus on aiheutt anut Gabriel Olubille paljon vaivaa ja taloudellisia seurauksia. Onneksi tukena on pääluott amusmies Satu Ollikainen sekä PAUn lakimies Iikka Avela. K aikille on hieman epäselvää, miten tämä pääsi tapahtumaan. Gabriel Olubi oli tullut Postille töihin vuonna 2010. Seuraavana vuonna hänet ensin vakinaistettiin ja 2012 hän sai kokoaikaisen sopimuksen. Vuonna 2015 hänelle oli myönnetty opintovapaata 5. tammikuuta lähtien. Vapaan piti kestää puoli vuotta lokakuuReitti_4_2017.indd 12 Reitti_4_2017.indd 12 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 13 hun saakka. Olubi lensi Kanadaan, missä häntä odotti hitsausinsinöörin tutkinto. Olin opiskellut Suomessa koneja metallialan tutkinnon ja huomasin olevani hyvä hitsaamisessa. Koska siitä ei voinut suorittaa insinöörin tutkintoa Suomessa, hain Kanadaan. Siellä ollessaan hän sai sähköpostin Postilta, jossa pyydettiin osoitetta, mihin hänelle voidaan toimittaa papereita. Hän ohjasi ne ex-vaimonsa luo. Kun paperit tulivat perille, selvisi, että hänen työsuhteensa oli päätetty sen perusteella, ettei hän ollut tullut töihin. Olin järkyttynyt. Lensin Suomeen selvittämään asiaa. Opintovapaa piti kestää lokakuuhun, mutta löytyi vain paperi, että se oli myönnetty 15.3 saakka. Koska en ollut palannut töihin, työsuhteeni oli päätetty. Olin toimittanut oman kappaleeni opintovapaatodistuksesta Lontoon Pohjoismaita hoitavan Kanadan lähetystöön. He tarvitsivat alkuperäisen eikä minulla ollut kopiota paperista. Tuhansia kilometrejä paperin perässä Alkoi uuvuttava urakka. Olubi palasi huhtikuussa Suomeen selvittämään asiaa. Sieltä hän lensi Lontooseen Kanadan Pohjoismaiden lähetystöön etsimään todistustaan opintovapaastaan. Lontoossa hän kuuli, että hänen paperinsa olikin lähetetty Kanadaan. Seuraavaksi hän lähti selvittämään tilannetta Kanadaan. Samaan aikaan Helsingin jakelun pääluottamusmies Satu Ollikaisen sijainen varatyösuojeluvaltuutettu Riitta Pesonen yritti selvittää Suomessa, mitä oli tapahtunut. Satu Ollikainen tunsi hyvin tilanteen, sillä hän oli aikoinaan auttanut Olubia saamaan täydet tunnit ja ollut mukana opintovapaahakemuksen tekemisessä. Koska alkuperäiset paperit puuttuivat, oli vaikea todistaa opintovapaan pituuden olevan muuta kuin Postin tiedossa olevan, Ollikainen kertoo. Kesäkuussa Olubi palasi Torontosta, josta hän oli saanut suurlähetystöstä paperinsa. Asiat alkoivat selvitä. Olubi oli tehnyt kaiken oikein, mutta Posti oli jostain syystä kirjannut väärin opintovapaan päättymisen. Samaan aikaan oli ollut esimiesten yt-neuvottelut, joten tilanne oli sekava eikä silloin päättäneita ihmisiä ollut helppo löytää, Ollikainen kertoo. Virheestä oli ollut ainekset isompaankin rahalliseen korvaukseen, mutta Olubille oli tärkeintä työpaikan pitäminen ja siihen liittyvän oleskeluluvan jatkuminen. Olubin työsopimus vahvistettiin taannehtivasti katkeamatta voimaan ja oleskelulupa saatiin korjattua. Hän palasi töihin 20. kesäkuuta. Hän sai myös Kanadassa lykkäystä opintoihinsa ja suorittaa niitä tällä hetkellä loppuun. Kaikki kiitos kuuluu Sadulle ja Riitalle. Ilman heitä en olisi tiennyt mitä tehdä, Olubi kiittelee. Ikävä yllätys Valitettavasti tässä ei ollut kaikki. Neuvottelutilanteessa kenelläkään ei ollut tullut mieleen, että kun työsuhde vahvistetaan jatkuneeksi ilman katkeamista, Olubi ei ollutkaan oikeutettu työttömyyskorvaukseen, jota hänelle oli maksettu työsuhteen katkeamisen jälkeen. Nyt työttömyyskassa joutui perimään Olubilta takaisin 13 000 euroa. Kysymys onkin, kuka tämän maksaa, jos takaisinperinnän peruminen ei muutu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Olin jo lainannut sukulaisilta opintoihin ja lentolippuihin oli mennyt melkoisesti rahaa. PAU selvittelee asiaa. Posti on ainakin toistaiseksi kieltäytynyt maksamasta Olubille korvausta takaisinperittävien työttömyyskorvausten johdosta. Tässä on kuitenkin kyse Postin virheestä, josta on aiheutunut Olubille sekä vaivaa että vahinkoa. Jos Olubin työsuhde ei olisi päättynyt virheellisesti, hän olisi palannut opintovapaan jälkeen lokakuun alussa töihin normaalisti ja saanut luonnollisesti palkan työstään. Nyt hän kuitenkin oli työttömänä ja ilman palkkaa aina kesäkuuhun asti, jolloin hänen työsuhteensa palautettiin. Vahingon rajoittamiseksi Olubi sinänsä toimi ihan oikein hakemalla työttömyyskorvauksia, kun työsuhde ei kerran ollut voimassa, mutta nyt näitä työttömyyskorvauksia ollaan perimässä takaisin. Lisäksi kuluja aiheutui lentolipuista ja oleskelulupahakemuksiin liittyvistä menoista. PAUn lakimies Iikka Avela kertoo. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen saattaa mennä vielä pitkä tovi. Jotain hyvää on kuitenkin jo tällä välin tapahtunut. Työpaikan lisäksi Olubilla on pian Suomen kansalaisuus. Ja tietenkin insinöörin tutkinto, jonka suorittamisesta koko tapahtumaketju sai alkunsa. Tässä on kuitenkin kyse Postin virheestä, josta on aiheutunut Olubille sekä vaivaa ett ä vahinkoa. Reitti_4_2017.indd 13 Reitti_4_2017.indd 13 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 14 Ott eita työelämästä Korteissa on tunnelmaa Kortt i ja kirje liitetään vahvasti positiivisiin, henkilökohtaisiin tunteisiin. Tämä ilmenee IROResearchin Postille toteutt amasta tutkimuksesta. Siinä missä sosiaalinen media on arkipäiväistynyt, on kortin ja kirjeen arvo yksilöllisyydessä ja henkilökohtaisuudessa. Tutkimuksen mukaan kortt ien lähett äjät ovat aikaansaavia, välitt äviä, sosiaalisia, humaaneja ja luovia. Some-aikana postikortin voi lähett ää myös Postikortti-sovelluksen kautt a, joka yhdistää digitaaliset keinot perinteiseen kortt iin. Omista valokuvista saa tehtyä kortin, jonka Posti painaa ja vie perille. Lisätietoja www.posti.fi Markku Pohjola Postin hallituksen puheenjohtajaksi Postin yhtiökokous valitsi 27.3. Postin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi ekonomi Markku Pohjolan. Vuonna 1948 syntynyt Pohjola on toiminut aiemmin Nordean ja sen edeltäjäpankkien johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii hallituksen puheenjohtajana myös Finnvera Oyj:ssä ja Koskinen Oy:ssä. Pohjolan lisäksi Postin hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Oriola-KD:n toimitusjohtaja Eero Hautaniemi. Muita hallituksen jäseniä ovat Petri Järvinen, Petri Kokko, Kirsi Nuotto, Marja Pokela, Suvi-Anne Siimes (varapj.) ja Arja Talma. Postin verkkosivujen mukaan hallituksen puheenjohtaja kuittaa tehtävästään kuukausipalkkiona 3 650 ja kokouspalkkiona 600 euroa. Hallituksen jäsenten kuukausipalkkio on 2 100 euroa ja kokouspalkkio sama kuin puheenjohtajalla. Varapuheenjohtajan kuukausipalkkio on 2 350 euroa. Posti perustaa SOLin kanssa yhteisyrityksen sisälogistiikkaan Suunniteltu yhteisyritys tarjoaa logistiikkapalveluja asiakkaiden tiloissa hyödyntäen asiakkaan prosesseja ja järjestelmiä. Suunnitellun yhteisyrityksen toiminta ei koskisi Postin yhteistuotantoa, kuljetuspalveluja, postipalveluja tai Postin muita palveluja. Yhteisyritys ei toimisi myöskään henkilöstönvuokrausyrityksenä, vaan tuottaisi palveluja ensisijaisesti Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön asiakkaille. Yhteisyrityksen toteutuminen edellyttää Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksyntää. Tavoitteena on aloittaa yritystoiminta toukokuussa. Paperiset pakett ikortit häviävät lähes kokonaan käytöstä Muutos koskee kaikkia käteisellä maksett avia kotimaan pakett eja sekä käteisellä maksett avia ulkomaan pakett eja. Muutos ei koske sopimuspalveluita eikä kirjetuott eita. Osoitekortit ovat käytössä 3. huhtikuuta saakka. Muutoksen jälkeen lähett äjä voi kirjoitt aa jo kotona suoraan paketin päälle tai paperille lähett äjän ja vastaanott ajan nimen, osoitt een ja matkapuhelinnumerot. Jos lähett äjä käytt ää postiennakkoa, myös nämä tiedot voi kirjoitt aa suoraan paketin päälle Reitti_4_2017.indd 14 Reitti_4_2017.indd 14 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 15 Sari-Anne Salminen kesäduunari-infoon PAUn projektityöntekijä, oikeustieteiden maisteri Sari-Anne Salminen aloitt aa toukokuussa uuden haasteen edessä: hän vastaa numerossa 0800 179 279 kesätyöntekijöiden työsuhdett a käsitt eleviin kysymyksiin ja ongelmiin. Toivomme menestystä! Sipoon Sanomien jakelu Postille Sipoon Sanomat ilmoitti siirtävänsä lehtensä jakelun Jakelujunioreilta Postille. Lehti kokeili alkuvuonna kolmeen kertaan yhteistyötä Jakelujunioreiden kanssa, mutta laatuongelmien vuoksi yhteistyö päätettiin lopettaa ja palata entiseen malliin. Jatkossa lehti jaetaan ainoastaan Postin toimesta päiväpostin yhteydessä. Tasa-arvokiertue keväällä 2017 Palkansaajakeskusjärjestöt järjestävät keväällä tasa-arvokiertueen, jonka tavoitteena on tehdä tutuksi tasa-arvolakia ja siihen vuoden 2015 alussa tehtyjä muutoksia. Kiertueella pyritään tavoittamaan luottamusmiehiä, luottamusvaltuutettuja, työsuojeluvaltuutettuja, tasa-arvoryhmien jäseniä ja ammattiyhdistysten jäseniä • 27.4.2017 klo 17–19, Turku Turun kaupunki, Puutarhakadun auditorio (Puutarhakatu 1) • 4.5.2017 klo 18–20, Helsinki Helsingin yliopisto, Porthanian (Sali PIII, Yliopistonkatu 3) Tilaisuuksissa kahvitarjoilu puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Varhaisjakelu pois Postilta Vihdissä ja Nurmijärvellä Sanoma Media Finland on päättänyt olla ostamatta varhaisjakelua Vihdissä ja Nurmijärvellä. Jakelu siirtyy Early Bird -yhtiön hoidettavaksi. Early Birdillä ei ole palkkalistoilla jakelijoita, vaan se käyttää työntekijöinä ”itsensä työllistäjiä”. Muutos tarkoittaa yt-neuvotteluita Vihdin ja Nurmijärven alueiden varhaisjakeluhenkilöstön osalta. Alustavan arvion mukaan henkilöstön vähentämistarve on enintään 55 henkilöä. Lisäksi voi tulla osa-aikaistamisia tai osa-aikaisten tuntien vähentymistä. Henkilöstövaikutukset täsmentyvät yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Reitti_4_2017.indd 15 Reitti_4_2017.indd 15 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 16 EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä jos toisen 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA Reitti_4_2017.indd 16 Reitti_4_2017.indd 16 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 17 Hanketta kyllä esiteltiin sadoille julkisen sektorin organisaatioille, sanovat sekä Epiquaksen puheenjohtaja Jussi Nykänen että vaikuttavuusinvestoinnin avainaluetta Sitrassa vetävä Mika Pyykkö. Kaikki olisivat olleet tervetulleita mukaan, Nykänen vakuuttaa. Epiqus on suomalainen rahastonhoitaja, jonka ydin on taloudellista tuottoa ja yhteiskunnallista hyvinvointia yhdistävässä sijoitustoiminnassa. – Olemme nähneet monta toimijaa, joilla sairauspoissaolot ovat olleet korkeita ja joilla on ollut vaikeuksia päättää, mitä asialle pitäisi tehdä. Jostain syystä sellaisten on ollut vaikeampaa lähteä hankkeeseen. Sitä logiikkaa en ymmärrä, hän ihmettelee. Myös Pyykön mielestä ostologiikka on julkisella sektorilla tällä hetkellä outo. Perinteisesti kunnat maksavat konsulttiyrityksille tehtyjen työtuntien mukaan tuloksista riippumatta. Sitran aiemman selvityksen perusteella työnantajat ostavat Suomessa palveluita vuosittain noin kahdella miljardilla eurolla, mutta iso osa tuloksista jää uskomusten varaan, Pyykkö sanoo. – Erilaiset projektit näyttävät kivalta, mutta vaikutusten osalta niillä ei ole läheskään aina mitään todistusarvoa, hän toteaa. Suurin osa työterveyshuollon kustannuksista muodostuu Pyykön mukaan jo syntyneiden ongelmien paikkailusta, vaikka lain mukaan työterveyshuollolla pitäisi edistää työja toimintakykyä ja ehkäistä sairauksia. Tuloksia mitataan sairauspoissaolojen määrässä. Sitran Suomeen lanseeraama toimintamalli kulkee maailmalla nimellä Social Impact Bond eli SIB. Se on ollut käytössä vasta kymmenisen vuotta, ja lähinnä sitä on kokeiltu Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Mallia on käytetty esimerkiksi vapautuvien vankien tukemiseen ja vaikeasti työllistettävien ihmisten työllistämiseen. Suomeksi nimi kääntyy tulosperusteiseksi rahoitussopimukseksi. Siinä sijoittajat rahoittavat yhteiskunnallista hyvää edistävän toiminnan ja vastaavat taloudellisista riskeistä. Julkinen sektori maksaa vain, jos mitattavia tuloksia syntyy. Suomessa mallin ensimmäinen kokeilu on juuri työhyvinvointi-SIB, jossa on nurmijärveläinen Aleksia-liikelaitos, Lounais-Suomen maistraatti ja Savon koulutuskuntayhtymä. Työhyvinvointi-SIBissä sijoittajat rahoittavat työnantajille erilaisia työhyvinvointipalveluita terveystietojärjestelmistä henkisen hyvinvoinnin tukipalveluihin työntekijöille ja työyhteisöille. Työnantaja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut yhdeltä luukulta, eikä mitään palveluita ole pakko ostaa hankkeen päätyttyä. Tuloksia mitataan sairauspoissaolojen määrässä, joita on suomalaiskunnissa keskimäärin 16,7 päivää vuodessa työntekijää kohti. Esimerkiksi Aleksiassa määrä on ollut pienimmillään reilut 16 ja enimmillään 23 vuosien 2009–2014 aikana. Työkyvyn ylläpitoa vai sairaanhoitoa? Julkisen sektorin näkökulmasta taloudellisesti riskitön rahoitusmalli kuulostaa ratkaisulta moniin murheisiin. Siksi tuntuukin yllättävältä, että työhyvinvointi-SIBiin on lähtenyt vain kolme työnantajaa mukaan. Työhyvinvoinnista tuli sijoituskohde – Kun sana työterveyshuolto sanotaan, se kääntyy kaikkien mielessä sairaanhoidoksi. ”Suitset tiukasti julkisella sektorilla” Mutta miksi julkinen sektori tarvitsee sijoittajia ja rahastoa työhyvinvoinnin parantamiseen? Kertyvät säästöthän jäisivät kokonaan kunnille tai valtiolle, jos mukana ei olisi välikäsiä. – Näin juuri, Pyykkö vahvistaa. – Toivoisin, että ylimääräisiä koukkauksia ja rahastorakenteita ei tarvittaisi ja asioita tehtäisiin etupainotteisesti. Toivoisin, että kunnat eivät tarvitsisi apuja ja että ne varaisivat resursseja edistävään ja ehkäisevään toimintaan, hän sanoo. Yhteiskunnalliset ongelmat kasvavat kuitenkin nopeammin kuin valtion ja kuntien rahoitus, Nykänen huomauttaa. Siksi kurssin kääntäminen ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn tuntuu vaikealta. Hän muistuttaa SIB-mallin riskittömyydestä julkiselle sektorille. – Rahastoa tarvitaan, koska terveyspalveluiden tuottajille syntyy jatkuvasti kustannuksia. Teoriassa rahastoa ei tarvittaisi, jos palveluiden tuottajat kantaisivat riskin. Tähän palveluntuottajilla ei ole tasetta tai intressiä, Nykänen selittää. Pyykkö ei näe mallissa vaaraksi, että yksityiset sijoittajat käyttäisivät hyväksi julkista sektoria ja ihmisten pahoinvointia. – Jos mallilla saavutetaan inhimillisen hyvän lisäksi säästöjä kunnille tai valtiolle ja sijoittaja saa samalla kohtuullista tuottoa, mitä pahaa siinä on? hän kysyy. – Kikkakolmosilla ei saavuteta pysyviä ratkaisuja. Suitset ovat tiukasti julkisella sektorilla, hän vakuuttaa. Artikkeli on tehty yhteistyössä JHL:n Motiivilehden ja Rakennusliiton Rakentaja-lehden kanssa. Uusi sijoitt amiseen perustuva työhyvinvointimalli on hiipinyt Suomeen ilman suurempaa keskustelua. Mistä on kyse? Työhyvinvointi TEKSTI KIIRA KOSKELA Reitti_4_2017.indd 17 Reitti_4_2017.indd 17 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 18 Vapaalla H aukiputaalla asuva Sándor Cser on kaukana syntymäpaikastaan Dömsödista. Tai ei oikeastaan niin kaukana, kun tarkemmin miettii. Dömsöd sijaitsee tunnin matkan päässä suurkaupunki Budapestista. Haukipudas sijaitsee suurin piirtein saman matkan päästä alueensa metropolista Oulusta. Kumpaakin paikkaa yhdistää maaseutumaisuus kaupungin kupeessa ja hevoset. Olen syntynyt maatilalla, isälläni oli 650 lammasta ja puolenkymmentä hevosta. Kun tulin Suomeen, asuimme hetken Oulussa. En viihtynyt kaupungissa. Sanoin vaimolle, että minun täytyy saada talli tai lähden takaisin Unkariin. Nyt Cserllä on maalla talo, talli ja useita muita eläinsuojia. Pihalla on sekä oma että ystävien hevosia. Sen lisäksi pihasta löytyy monenlaista muuta eläintä. Kaikki hevosista Cser on niitä kuuluisia unkarilaisia hevospaimenia, joita näkyy Unkarin matkailumainoksissa. Niitä joiden sanotaan syntyneen hevosen selässä, sillä niin hienosti he osaavat käsitellä hevosia. Nykyään ei ole enää karjaa paimennettavana, mutta taitavien ratsastajien perinnettä vaalitaan ja arvostetaan edelleen Unkarissa. Unkarilainen hevostaituri Haukiputaalla pienmaatilaa pitää mies, joka osaa paikallisen osoitt eiston lisäksi Pustan paimenten hevosten käsitt elyperinteen. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Ennen Suomeen muuttoa Cserin koko elämä pyöri hevosten ympärillä. Kaiken tarpeellisen hän on oppinut ensin isältään, sitten muilta ratsastajilta. Asuimme tilalla tallien yhteydessä olevissa rakennuksissa. Päivät kuluivat hevosia hoitaen, ratsastusnäytöksissä, valjakkoajeluilla ja hevossafareita vetäen. Vähintään kahdeksan tuntia päivässä meni ratsastaen. Pustalle ratsastusmatkalle Suomesta Unkariin tuli myös Cserin nykyinen vaimo. Hän oli sinä vuonna mukana Saaran tallin naisporukassa, joka käy ratsastamassa eri puolilla Eurooppaa. Unkarissa ratsutilalla mukaan Suomeen tarttui Sándor Cser. ”Toinen työ” Suomessa hevostaidoilla ei elä. Täällä Cserin ensimmäinen työpaikka olikin Postin varhaisjakelussa. Siellä kului kaksi vuotta, kunnes Kaleva lopetti yhteistyön Postin kanssa. Siinä vaiheessa esimies ehdotti, että Cser menisi kieliZa? r ja Sándor Cser muutt ivat yhtä matkaa Unkarista Suomeen. Cserin vanhoista valokuvista voi saada hieman käsitystä hänen hevosenkäsitt elytaidoistaan. Reitti 18 Reitti_4_2017.indd 18 Reitti_4_2017.indd 18 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 19 kurssille, jos mielii Postin jakeluun. Kieliopintojen harjoittelujakso meni taas Postissa ja sen jälkeen hän on ollut Haukiputaan jakelussa. Palkkatyön lisäksi Cserillä on ”toinen työ” eli maatilan hoito ja hevosten tuonti silloin tällöin Suomeen. Eläintenhoitoon saisi kulumaan yhden työpäivän tunnit. Herään ennen viittä, ruokin hevoset, kanat ja puput ja menen sitten töihin. Työpäivän jälkeen on taas aika antaa heiniä. Sen lisäksi karsinat ja hevosten tarhat puhdistetaan päivittäin. Hevosten maahantuonti kaukaa Unkarista lähti vaimon hevosharrastuksesta. Vaimo osti hevosen Unkarista ja halusi sen Suomeen. Kun muutin tänne, toin Zafi rin ja siinä mukana tuli toinen ruuna. Jos tuomme Unkarista mielenkiintoisen hevosen itsellemme, ostamme yleensä toisen siihen mukaan, ettei hevosen tarvitse matkustaa yksin pitkää matkaa. Yleensä joku pariskunnan ystävistä on halunnut ostaa tuodun hevosen itselleen, kun on ratsastanut sillä joitain kertoja. Cserin hyvät unkarilaiset kontaktit varmistavat, että hevoset ovat valioyksilöitä: rauhallisia, hyväluonteisia ja turvallisia käsitellä. Ne ovat tottuneet liikenteeseen, ovat miesten käsittelemiä ja niillä on hyvät tallitavat. Cserin isä etsii kevään aikana meidän valitsemat myytävät hevoset ja budapestiläinen lääkäri tutkii ne ennen matkaa ja laittaa paperit valmiiksi. Cser ajaa Unkariin ja ottaa hevoset kyytiin. Tallinnassa pysähdytään hetkeksi ennen merimatkaa ja hevoset tuodaan Suomeen. Hippos-yhdistys kirjaa hevosen Suomen rekisteriin. Suomalaiset ovat todella tarkkoja hevosostoksilla. Vaaditaan monta koeratsastusta, eläinlääkärin tarkastusta ja taivutuksia ja röntgeniä jaloista. Hevosilla ei pääse todellakaan rikastumaan, ne ovat kallis harrastus. Uusi sukupolvi hevostaitajia Toisaalta hevosten kanssa oleminen on kuitenkin Cserille elämäntapa ja helppoa: sitä hän on tehnyt koko elämänsä. Tosin ratsastukselle ei ole enää niin paljon aikaa kuin ennen, mutta Cser on onnellinen, että hänen lapsensa ovat nyt siinä iässä, että ne alkavat todenteolla kiinnostua hevosista ja ratsastamisesta. Tällä hetkellä etsinnässä on uusi poni 8-vuotiaalle tyttärelle, kun entinen jäi pieneksi ja se myytiin uuteen kotiin. Tytön shetlanninponikin oli koulutettu unkarilaisten hevospaimen esitysten temppuihin, se osaa istua ja maata pyynnöstä ja lapsi voi seisoa makaavan ponin päällä ja paukuttaa unkarilaista hevospaimen ruoskaa sen ympärillä hevosen säikähtämättä. Reitti 19 Reitti_4_2017.indd 19 Reitti_4_2017.indd 19 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 20 ”Syön aamiaisen ja ennen reitt iä vain kaksi leipää. Sillä pärjää hyvin siihen asti ett ä syön reitin jälkeen sitt en kunnolla. JOUNI, KEMI ESA, KEMI KATI, KEMI TERO, OULU J-P, OULU PÄIVI, KOKKOLA ”Eihän tämä mitään maailman terveellisintä ole, mutt a helppoa ott aa jääkaapista ja laitt aa mikroon. Joskus harvoin tuon mukana kotoa edellisen päivän ruokaa. ”En ole oppinut syömään lämmintä ruokaa vielä tähän aikaan. Syön lähes saman annoksen joka päivä. Laitan ruoat valmiiksi edellisenä iltana. ”Tämä on hyvää. Lisäksi syön vielä mandariinin. Kun tulee kuudeksi töihin, niin tännehän nukahtaisi jos söisi kovin raskaasti.” ”Normaalisti teen itse ruoan mukaan, nyt vaimo teki salaatin. Tämän lisäksi syön aamulla puuroa. ”Tämä on aika tyypillinen lounas, olen syönyt näitä jo pian 40 vuott a. Söin edellisellä tauolla jo kaksi leipää. Parempi syödä vähän kerrallaan. Arjen eväitä Reitti_4_2017.indd 20 Reitti_4_2017.indd 20 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 21 Posteljoonin eväspussilla TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Kuuntele kroppaasi ja tunne muutama perussääntö. Siinä on hyvä lähtökohta, jonka varaan kannatt aa rakentaa omat ateriat. E rikoistutkija Susanna Raulio Terveydenja hyvinvoinnin laitokselta on tutustunut perusteellisesti tutkimuksissaan suomalaisten työpaikkaruokailuun. Kerroin hänelle eri jakeluja postikeskuksissa tekemistäni havainnoista ja keskusteluista liittyen työntekijöiden työpaikkaeväisiin ja ruokailutottumuksiin. Tuntuu, että ihmiset ovat löytäneet oman juttunsa. On tärkeää kuunnella omaa kroppaansa. Keskusteluissa nousi usein esiin, että ennen reittiä ei mielellään syödä paljon, vaan isompi ateria nautitaan vasta työajan jälkeen. Kokonaisuus on yhtä ateriaa tärkeämpi mittari, mutta toki ruokarytmi kannattaa pitää tasaisena. On siis itsestä kiinni, painotatko aamiaista, lounasta ennen reittiä vai syötkö kunnolla vasta sen jälkeen. Pääasia on, että energiatasosi ei laske liian alas missään vaiheessa. Raulio muistuttaa myös, että varsinkin fyysisesti rasittavassa työssä riittävään veden juomiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Pyri puoleen Raulio kertoo, että aamiainen ja lounas pitäisi kattaa noin puolet päivän energiansaannista. Kun kyseessä on työ, johon liittyy fyysistä rasitetta, kannattaa kiinnittää huomiota vireystilaan ennen reitille lähtöä ja heti sen jälkeen. Moni olikin todennut ihan oikein, että liian raskaasti ei kannata syödä ennen liikuntaa, sillä se väsyttää. Jos kuitenkin reitin jälkeen on kiljuva nälkä tai todella nuutunut olo, on syöty liian vähän tai väärin. Raulio muistuttaa, että alhainen energiataso on ihan tutkitusti työturvallisuusriski. Jos taas syömisen jälkeen voisi vain kellahtaa nukkumaan, on tullut tankattua liikaa tai ruoka on ollut liian raskasta. Kannattaa silloin miettiä ruoan määrää mutta myös sen laatua. Raulio antaa muutaman vinkin: Jos sinulla on tapana syödä aamiaispainotteisesti, esimerkiksi puuroon kannattaa lisätä vaikka raejuustoa tai jogurttia tuomaan ateriaan proteiinia, joka pitää nälän pidempään poissa. Jos syöt jogurttia, lisää siihen pähkinöitä ja/tai viljatuotteita. Rasvakammolle ei ole fyysisesti raskaassa työssä juurikaan perusteita eli lisäenergiaa ja terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja saa vaikka kasvisrasvasilmästä puurossa. Jos ruoka taa ei maistu heti aamusta, kannattaa satsata lounaaseen tai ruokaisiin välipaloihin ennen reitille lähtöä. Vältä kuitenkin raskaita yksipuolisia aterioita, kuten makkaraa. Se sisältää lähinnä eläinrasvoja ja suolaa. Jos syöt välipalan tai kaksi, varmista, että kokonaisuus on monipuolinen eli mukailee lautasmallia. Leipä kelpaa välipalaksi tai muokattuna ateriaksi. Jos se korvaa aterian, tärkeintä on ladata lautaselle riittävästi kasviksia esimerkiksi erillisenä salaattina, sekä jotain, mistä saa proteiinia. Niille, joiden ruokahalu vasta herää reitillä tai jostain syystä ruokailu on jäänyt väliin, Raulio suosittelee kantamaan hätävarana mukana esimerkiksi pähkinä–hedelmä-sekoitusta. Ja jos on syönyt vain pienesti aamupäivän aikana, älä enää ota välipalaa kotiin tullessasi, vaan sitten on jo kunnon aterian aika. Reitti_4_2017.indd 21 Reitti_4_2017.indd 21 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 22 O to-pääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu Huttusen edunvalvonta-alue Kainuussa on maantieteellisesti laaja. Alue kattaa Kainuun kuntakeskukset Kajaanin, Sotkamon, Pal tamon, Kuhmon, Ristijärven, Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Puolangan. Työpaikkojen välimatkat ovat pitkiä, esim. Huttusen työhuoneelta Kajaanin terminaalista Suomussalmelle 100 km. Pääluottamusmiehen tuntuma postityöhön säilyy, kun edunvalvonnan lisäksi Huttunen toimii kahtena päivänä viikossa tuotannossa. Pääkaupunkiseudun näkövinkkelistä Kainuussa moni asia on toisin. Reitt i matkasi maaliskuussa pääluott amusmies Timo Hutt usen matkassa Hyrynsalmella ja Kajaanissa. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Kainuun korpien kuiskintaa Helposti meille tuppaa käymään niin, että kenttätason työskentely unohtuu. Asioita toki kuulee ja näkee konkreettisesti porukan kanssa jutellessa, mutta kun itse niitä vielä tekee, niin säilyy fyysinenkin näkemys ja tuntuma työhön, Huttunen kertoo. Pitkien välimatkojen alueella ei noin vain lähdetä sammuttamaan tulipaloja yli sadan kilometrin päähän. Ja vaikka puhelimet ja sähköpostit toimivat, toivoo Huttunen yhteydenottoja aina tarvittaessa ja mahdollisimman usein, etteivät asiat olisi jo ihan ”laijassaan”, kun apua pyydetään. Aina kun jotain on mielessä, niin kannattaa ottaa yhteyttä, että voidaan katsoa mitä asioille voidaan tehdä. Sitä vartenhan me edunvalvojat täällä ollaan, että niihin puututaan heti. Yhteistyö kaikki kaikessa 2500 asukkaan Hyrynsalmi sijaitsee Kainuun maakunnan keskipaikkeilla noin 70 kilometriä Kajaanista koilliseen. Hyrynsalmen jakelussa aistii entisaikojen tunnelmaa, kun jakelutoimipaikat olivat vielä pieniä ja työyhteisöt kuin yhtä perhettä. Hyrynsalmen jakelussa on pitkät etäisyydet ja vähän jakelureitt ejä. Kuvassa vasemmalta Anna-Liisa Kemppainen, Matt i Kinnunen, Pirjo Kemppainen, tuotannon esimies Esa Karppinen, Harri Heikkinen, Kari Heikkinen ja pääluott amusmies Timo Hutt unen. Reitti_4_2017.indd 22 Reitti_4_2017.indd 22 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 23 Hyrynsalmen jakelu muutti nykyisiin, vanhan pesulan tiloihin 2000-luvun alussa. Hyrynsalmella on käytössä ABC 3 -lajittelu, neljä jakelureittiä ja talouksia koko jakelutoimipaikassa noin 1300 kappaletta. Haja-asutusalueelle tyypilliseen tapaan jakeluautoreitit ovat pitkiä. Esimerkiksi postityöntekijä Matti Kinnusen reitin pituus on 262 km, jossa talouksia on alle 200. Viikossa postiajoa tulee siis 1 300 kilometriä. Hyrynsalmella vierailee samana päivänä myös tuotannon esimies Esa Karppinen, jonka kanssa yhteistyö sujuu edunvalvonnan osalta mutkattomasti. Pääluottamusmies Timo Huttunen painottaa yhteistyön merkitystä paljon. Yhteistyö esimiesten kanssa on sujunut hyvin. He ovat ymmärtäneet, kuinka suuri merkitys edunvalvonnalla on yhteistyön ja henkilöstön kannalta. Tärkeintä on pitää työntekijöistä ja jaksamisesta huolta, koska viime kädessä kaikki kaatuu esimiesten niskaan, jos asiat eivät ole kunnossa. Kaikkia meitä tarvitaan, eikä kukaan ratkaise ongelmia yksin. Zippausta ja uusia tiloja Jakelun zip-työmenetelmä työllistää myös Kajaanin terminaalissa. Kakkosposti tulee päivällä puoli kahdentoista aikaan Kuopiosta ja ykkönen ja lehtiposti aamulla Oulun kautta. Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen manuaalinen zip-posti tehdään täällä. J-kopat eli kirjeet tulee valmiina jakelureiteittäin, ne ohittaa siis toimipaikkalajittelun. Mainospäivinä jakelu menee jakelupisteisiin kolmesta nipusta eli työn kuormitus menee silloin kovemmaksi. Kainuussa pitkät etäisyydet jakelun lähtöpisteisiin aiheuttaa aikataulullisesti omat haasteensa. Koko terminaalin prosessi ja kuljetukset pitää saada natsaamaan maakuntiin niin, että jakelureiteillä päästään pudottamaan viimeinenkin kirje asiakkaille työaikana. Syyskuun alussa Kajaanin terminaali muuttaa uusiin tiloihin Timperintielle, jossa entisen rautakaupan tilat muutetaan postin tarpeita vastaaviksi. Parannusta nykytiloihin on luvassa. Esimerkiksi tavarat päästään purkamaan suoraan sisälle. Ulkotyö lumisilla ja jäisillä lastauslaitureilla jää historiaan. Kajaanissa pohditaan parhaillaan työnantajan kanssa yhteisessä työryhmässä kuinka työ on järkevintä uudessa terminaaliin järjestää. Pääluottamusmies Huttunen ja työsuojeluvaltuutettu Pekka Härkönen ovat työntekijöiden edustajina ryhmässä luonnollisesti mukana. Kaikki työ kelpaa Kainuussa ollaan muun Suomen ohella huolissaan Postin ja alan työllisyyden puolesta. Postin kilpailijoina maakunnassa toimivat Suomalainen Lehtipaino Oy:n tytäryhtiö SLP Jakelu ja Suomen Suoramainonta-konserniin kuuluva Jakelumasters. SLP hoitaa maakunnassa Kainuun Sanomien varhaisjakelun. Yhtiön varhaisjakelussa on myös paikallislehtiä, Helsingin Sanomat, Kaleva, osoitteellisia aikakauslehtiä ja kirjeitä. Jakelumasters jakaa kaupunkilehti Koti-Kajaania ja mainoksia. Perusjakelun yt:ssä Uusi polku on tuonut helpotusta siinä määrin, että vapaaehtoisia lähtijöitä on löytynyt, eikä toistaiseksi yhtään työntekijää ole irtisanottu ”väkisin”. Tästäkin huolimatta Huttunen on realisti. Työn säilyttäminen kokoaikaisena koko Kainuussa tulee olemaan vaikeaa. Muuta työtä pitäisi ehdottomasti saada tilalle, että kokoaikaisuudet säilyisivät. Me olemme ainakin ennakkoluulottomasti valmiita ottamaan kaikkea uutta työtä vastaan jakelun lisäksi. Kajaanin terminaali toimii vielä kesän yli vanhoissa tiloissa. Syyskuun alussa on muutt o Timperintielle. Postityöntekijä Juha Ollikainen. Kolme vuosikymmentä Kajaanin terminaalissa ja jakelussa. Sara Leskinen Rami Kemppainen Raissa Routskaia Reitti_4_2017.indd 23 Reitti_4_2017.indd 23 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 24 R Re Re Re Re Re Reeeit it it it it it i ti ti ti ti ti ti ti 24 Lokerojakelun todellinen tarkoitus Ay-majakka T ulevaan postilain uudistukseen halutaan kevennyksiä prosessiin, jotka helpottaisivat yleispalvelua hoitavan yrityksen toimintaa postimäärien tasaisesti vähentyessä ja antaisivat jalansijaa pärjätä kilpailijoita vastaan. Yksi kevennys on se, että halutaan kerrostaloihin lokerikot. Nykyisen lain mukaan kerrostaloissa kirjelähetykset on kannettava huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Onko tavoite kerrostalojen lokerikkojakelusta raakaa rationalisointia vai aitoa huolta työturvallisuudesta? Posti perustelee lokerikoita työturvallisuusnäkökulmalla: ”Lokerikkojakelulla kevennettäisiin postinjakajien työtaakkaa ja parannettaisiin Postin mukaan työturvallisuutta. Erityisesti hissittömissä porraskäytävissä jakelutyöhön liittyy kohonnut tapaturmariski ja ne ovat Postin selvityksen mukaan merkittävin ylikuormittumisen riskitekijä altistaen työntekijät mm. nivelrikolle ja kulumille.” Kuulostaa ensi kuulemalta ja asiaa mitenkään pitemmälle ajattelematta aika hyvältäkin. Totta on myös se, että porraskäytävässä juokseminen on riskitekijä kuormituksen lisääntymisen näkökulmasta. Portaissa vaanii ihan todellinen tapaturmariski ja vielä lisäksi lämpötilan vaihtelut asettavat oman ongelmansa; sisällä hikoillaan ja ulkona tulee kylmä. Kun ajattelen asiaa tarkemmin ja peilaan omiin kokemuksiin postinjakajan tehtävistä, alkaa hirvittää ajatus kerros talojen kokonaisvaltaisesta lokerikkojakelusta. Itse koin pitkillä lokerikkoriveillä työskentelyn henkisesti puuduttavimpana vaiheena jake lutyössä. Kun mittajärjestelmäaikana tarkastettiin normia, todettiin niissä aina olevan varaa kiristää. Nyt jos portaissa liikkumisaika otetaan reiteiltä täysimääräisesti pois, ja päälle siirretään vastaava aika lokerikkojakelua, on kysymyksessä ensisijaisesti rationalisointitoimenpide, ei työturvallisuustoimenpide. Nimittäin kaikenlainen työn yksipuolistuminen lisää kuormittumiseen liittyviä ongelmia. Jakeluvaiheen osuuden kasvaminen on ollut jo tässä vaiheessa kuormittumista lisäävä elementti. Esityö tulee entisestään erkanemaan jakelutyöstä, ja sitä myötä myös laatu saattaa heiketä, kun jakajat eivät itse enää ole lajitelleet jakamiaan postilähetyksiä. Jakelun luonne tulee muuttumaan sellaiseksi, että autoa joudutaan lastaamaan useita kertoja reitin aikana, koska yksi reitti kuljettaa valtavan määrän yksittäisiä taloja porrasjakelun jäätyä pois. Ergonomian näkökulmasta lokerikkoriveillä seisominen ja lisääntyvä lokerikoilla työskentely luovat omia haasteita asentojen ja otteiden näkökulmasta. Pimeissä portaikoissa kompurointi jää pois ja tilalle tulee porraskäytävien ala-aulojen riskitilanteet. Hyvä kysymys on se, onko tämä lokerikkojakelu ylipäätään pakko tehdä, vai olisiko edelleen kaikkien kannalta järkevintä suorittaa jakelu siten, kuin se on tähänkin asti tehty? En myöskään usko, että postinjakajien työtaakka tulee tämän myötä keventymään, koska jakajat saavat määränsä verran enemmän jaettavia yksiköitä itselleen lokerikkojakelun lisääntymisen myötä. Sitten myönnän olevani epäilysteni suhteen väärässä, kun portaissa kulkemisen vähentäminen lisää resurssia johonkin muuhun, esimerkiksi ikäjohtamisen tai työkykynsä postityössä menettäneiden tai työrajoitteisten työmahdollisuuksien parantamiseen. MARKO KOIVUMÄKI Työsuojeluvaltuutett u Turku, saaristo, Vakka-Suomi 20–23 Reitti_4_2017.indd 24 Reitti_4_2017.indd 24 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 25 Re Re R it itti tii 25 25 5 Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. S a n a o n v a p a a Miksi Lahden kisoista ei tehty postimerkkejä? Reitti 25 P ostillamme on pitkä ja kunniakas historia fi latelian näkökulmasta katsoen. Ensimmäiset merkkimme ilmestyivät Venäjänvallan aikaan vuonna 1856. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä kuvamerkkejä oli kirjoitukseen läheisesti liittyvänä vuonna 1931 ilmestyneet 1,5 mk:n ja 2 mk:n nimellisarvoiset postimerkin 75-vuotisjuhlamerkit. Ajansaatossa onkin perinteisesti ilmestynyt merkkejä tasaiseen tahtiin eri juhlallisuuksista merkkihenkilöiden syntymästä, tai merkkipäivistä, unohtamatta presidenttiemme surujuhlia. Yhtenä merkittävänä julkaisukohteena ovat olleet aina olympialaiset sekä eri urheilulajien kilpailut. Tänä vuonna järjestettiin Lahdessa näyttävät ja hyvin onnistuneet hiihtokilpailut. Lahti on toiminut kisaisäntänä aiemmin viidesti, ja näistä ainut kerta, kun merkkejä ei julkaistu, oli itsenäisen Suomen ensimmäiset kisat vuonna 1928. Esimerkiksi vuonna 1938 ilmestyi hiihtokilpailujen kunniaksi kolmimerkkinen postimerkkisarja. Olen saanut fi latelistina useita kyselyjä, miksi tämän vuoden kisat jäivät huomiotta. Olen kummastellut asiaa itsekin, koska perinteisesti suomalaiset postimerkit ovat ”hyvässä huudossa” keräilijöiden keskuudessa. Maailmalla on satoja postimerkkiliikkeitä, joilla on pysyvä asiakassuhde taloomme. Urheilumerkit ovat myös aihekeräilijöiden yksi suursuosikki alue. Laskin pelkästään minimaalisella 3 miljoonan postimerkkivihkon painoksella á 7,20–7,50 euroa helposti irtoavan silkkaa riihikuivaa rahaa pienellä panostuksella voittona noin 20 miljoonaa euroa, koska merkit häviävät leimattuna, kuorissa sekä ulkomaille menneinä suoraan kokoelmiin ilmestymättä ikinä postiliikenteeseen. En tiedä missä syy, mutta munaus on melkoinen. Asiassa on sentään toinen hyvä puoli, että pinssija muut rihkamakauppiaat saivat lypsettyä osittain kisaturisteilta säästynyttä rahaa itselleen. Odotammekin mielenkiinnolla, mikä on seuraava yllätys postimerkkirintamalla ruohonleikkuumerkin jälkeen, varmaan vaipanvaihto. Ei muuten naurata, sillä tästäkin rahasta olisi voinut kilahtaa joku euro henkilöstörahastoon. Filateliaterveisin asian harrastajille. MIKKO POUTANEN Perinteisesti suomalaiset postimerkit ovat ”hyvässä huudossa”. Reitti_4_2017.indd 25 Reitti_4_2017.indd 25 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 26 Reitti_4_2017.indd 26 Reitti_4_2017.indd 26 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 27 Reitti 27 Vuosien varrelta 27 Kainuun osasto palkitsi aktiiveja Kainuun osasto palkitsi vuosikokouksessaan 25.3. ansioituneita aktiiveja. PAUn liittohallitus myönsi liiton hopeisen ansiomerkin pääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Timo Huttuselle ja kultaisen pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Arja Lämsälle . Kiitospuheessaan osaston puheenjohtaja Pekka Härkönen kiitti Huttusta kannustavaksi ja rohkaisevaksi edunvalvojaksi, joka kuuntelee jäseniä. Huttunen tunnetaan myös kärsivällisenä neuvottelijana, jolla on taitava kyky ennustaa ja tunnistaa ongelmia. Juuri eläkkeelle jäänyt Arja Lämsä tunnettiin alueellaan oikeudenmukaisuutta hakevana edunvalvojana ja huolehtivana äitihahmona. Pitkistä välimatkoista tunnetussa Pohjois-Suomessa Lämsän arkinen työ alkoi usein pimeällä aamuyöllä, kun piti lähteä neuvotteluihin yli sadan kilometrin päähän. Lämsän ansiot tiedettiin jo PVL:ssä, jossa hänelle myönnettiin hopeinen ansiomerkki vuonna 1999. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY V arhaisjakelua kutsuttiin vuosikaudet postilaitoksessa ”mummokannoksi”. Postimiesten kieltäydyttyä 1950luvun lopulla lehtien varhaisjakelusta, palkkasi posti tehtäviin yksityisoikeudellisissa työsuhteissa olleita lehdenjakajia. Sanomalehdenjakajat siirtyivät vuonna 1977 Liikeliitosta Postiliiton ja Suomen Kirjatyöntekijä in Liiton järjestämisalojen piiriin. Postin palveluksessa olevat sanomalehdenjakajat liittyivät Postiliittoon ja loput Kirjatyöntekijäin liittoon. Vuoden 1979 lopulla Postiliitossa oli 736 sanomalehdenjakajaa ja he muodostivat liiton viidenneksi suurimman ammattiryhmän. Lähde: Jokela Arto; Oikeutt a hankkimassa, 2005. Reitti_4_2017.indd 27 Reitti_4_2017.indd 27 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 28 Onko sinulla kysytt ävää? PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Mika Roos, työympäristöasiantuntija Ryhmävastaavan palkka Toimin ryhmävastaavana postikeskuksessa, ja minulle maksetaan palkan lisäksi moduulia tehtävästä. Olen alkanut miettiä, onko menetelty oikein, koska teen kuitenkin käytännössä täyttä päivää ryhmävastaavan työtä. Pitäisikö minulle maksaa enemmän? Mitä TES tähän sanoo? OIKEUS JA KOHTUUS Kysyjä otti kantaa asiaan, joka on tällä hetkellä erimielisyysneuvotteluissa työnantajaliitto Paltan kanssa. Asia jouduttiin viemään työnantajaliittoon, kun Posti ei suostunut asiasta neuvottelemaan. PAUn kanta on, että jos ryhmävastaava tekee pääsääntöisesti kokopäiväisesti esimiestyötä tukevaa työtä, silloin tulisi maksaa palkkaliite C:n mukaista taulukkopalkkaa ja siihen henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi päälle, joka nostaa kokonaispalkkaa. Kävimme Paltassa neuvotteluja ja esityksemme oli, että tehtävän sisällön vaativuus tulee arvioida tessin mukaisesti, jolloin saataisiin selville mihin palkkaliitteeseen tehtävä kuuluu. Ainoa vastaus mikä Postista oli tullut tehtävän sisältöön, oli: ”Tehtävässä työtä tehdään 6–7 tuntia lattiatasossa”. Jatkamme neuvotteluja ja yritämme selvittää, mitä tehtävässä oikeasti tehdään eikä missä sitä tehdään. Asiasta kerrotaan Reitin sivuilla, kun saamme ratkaisun asiaan. Takaisin Postiin Olen työskennellyt Postissa eripituisissa määräaikaisissa työsuhteissa. Työsuhteessani on ollut katkos, mutta minut on otettu takaisin luottamusmiehen mukaan kuulemma ”vanhana työntekijänä”. Mitä tämä tarkoittaa? Vaikuttaako tämä jotenkin lomien kertymiseen, palkallisen sairausajan palkallisen jakson pituuteen tai muihin työsuhde-etuihin? PALUUMUUTTAJA Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksella on sovittu seuraavasti: ”Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Postissa työsuhteiden välissä voi olla enintään seitsemän (7) päivän katko, jolloin työsuhteen katsotaan jatkuneen työsuhde-etuuksien kannalta yhdenjaksoisena. Tällä on vaikutusta esim. sairausajan palkallisen jakson pituuteen ja työsopimuksen irtisanomisajan pituuteen (toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa) ja osa-aikaisen työntekijän prosenttiperusteisen vuosilomapalkan suuruuteen. Mikäli katko työsuhteiden välillä on pidempi kuin tuo seitsemän päivää, katsotaan työntekijän työsuhde-etuuksien määräytyvän näiltä osin kuin uudella työntekijällä. Kuitenkaan esim. vuosityöajan lyhennykseen tai kokemusvuosikorotuksiin pidemmälläkään katkolla ei kuitenkaan aina ole vaikutusta. Myöhästymissakko Meidän työpaikalla työnantaja pidättää minuutinkin myöhästymisen palkasta. Onko tämä laillista? Entä, jos juna seisoo tai bussi ei kulje ja myöhästyn sen takia? Sakotetaanko minua tästäkin? KOHTUUTONTA Työantajan palkanmaksuvelvollisuus perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimukseen. Työajasta ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan tarkemmin työsopimuksella. Lähtökohtaisesti työnantaja on velvollinen maksamaan palkan työssäoloajalta, ei poissaoloajalta (huom. työehtosopimuksessa sovitut palkalliset poissaolot). Posti -työnantaja on ottanut yksipuolisesti, neuvottelematta henkilöstönedustajien kanssa, käytännön, jossa se maaliskuun alusta lukien pidättää palkan siltä ajalta, jolloin työntekijä on luvatta poissa tai esim. myöhästyy työvuoronsa alusta. Työvuoron muuttamisesta voi sopia esimiehensä kanssa, jolloin palkkaa ei joka tapauksessa välttämättä pidätetä. Työnantaja on ilmoittanut noudattavansa työsopimuslakia niiden työntekijöiden osalta, jotka myöhästyvät itsestä riippumattomista syistä, esimerkiksi bussin myöhästyminen. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa työnteon estyessä määräytyy työsopimuslain mukaan ja edellyttää sitä, että työnteon estyminen johtuu työnantajasta. Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella esimiehen kanssa. Mikäli toimipaikan työjärjestelyt antavat myöden, voidaan sopia esimerkiksi työvuoron muuttamisesta. Maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. Reitti_4_2017.indd 28 Reitti_4_2017.indd 28 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 29 Ilonaiheena mummutt elu Tärkeätä on myös osata toipua kielteisistä tunteista. Kolumni Reitti 29 M ikä tekee sinut onnelliseksi? Vai pitäisikö tyytyä piirun verran hillitympään ilmaisuun, tyytyväiseksi? Itse kunkin on hyvä esittää tämä kysymys aina silloin tällöin, koska arjen pienet hetket, eivät lottovoitot, saavat meidät hyvälle mielelle. Ja nimenomaan siitä meillä on vajetta. Joka tuutista tulee negatiivisia uutisia, ovatpa ne sitten oikeita tai valetta. Mikä on minulle tuottanut iloa viime aikoina? Olen onnellinen siitä, että saan olla mummu. Oli todella jännittävää odottaa ensimmäistä lapsenlasta, toki toinenkin on tupsahtanut maailmaan sen jälkeen. Suurella mielenkiinnolla seuraan heidän kasvamistaan, vaikka toinen on alle vuoden ikäinen ja persoona on vasta iduillaan. Iloa tuottaa erityisesti se, että aina silloin tällöin saamme vaarin kanssa hoitaa heitä. Toki se tarkoittaa myös sitä, että itsekin sairastumme silloin tällöin. Niinpä yhtenä päivänä olin itsekin tosi kipeä. Hoidokki oli ollut meillä jo muutaman päivän, mutta istuin siitä huolimatta lattialla leikkimässä kauppaa juuri 4 vuotta täyttäneen pikkumiehen kanssa. Minulle tarjottiin hevostilaa, joka olisi maksanut vain yhden verran ja montaa muuta kiinnostavaa tavaraa. Kauppias oli varsin anteliaalla päällä, hänellä oli työkalupakissa rahaa, josta sitä sai ottaa maksamiseen. Kassakoneen virkaa teki röpyliäinen tasapainolauta. Siinä ehti tavara jos toinenkin vaihtaa omistajaa. Veisitkö minut päiväunille ja lukisit sadun?, kysyin pikkumieheltä jo leikkiin voipuneena. MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i ja koulutt aja, joka aprillipäivästä alkaen tyhjensi kalenterinsa ja aikoo leikkiä entistä enemmän. En minä lue, mutta voin kertoa, hän sanoi ja otti minua kädestä ja vei makuuhuoneeseen. Siellä hän kapusi punaiseen perintökeinutuoliin ja alkoi kertoa. Olipa kerran mummu. Kun me tulimme tänne mummuvaarilaan, niin me leikimme. Sitten toisena päivänä me taas leikimme, sitten mummu meni tekemään omia asioitaan ja sitten me leikimme lankakerillä. Sain heitellä niitä vaatehuoneessa ja meitä nauratti niin hirveästi, että minun piti juosta pissalle. Illalla me käytiin hiihtämässä sinne ja takaisin. Uutena päivänä me taas leikimme ja tehtiin ompeluksia, sitten me leivottiin sämpylöitä ja syötiin herkkuja. Hyvää lepohetkeä, mummu! Näin ripsienraosta, kuinka pikkumies hiippaili varovasti huoneesta ja pani jäljessään oven kiinni. Olin pakahtua. Suomi oli jälleen viidenneksi onnellisin maailman maa puolueettomien asiantuntijoiden arvioinnissa. Yksi tärkeimmistä onnen ehdoista on myönteisten tunteiden ylläpitämisen taito. Siksi työssäkin kannattaisi etsiä tähtihetkiä, ihania kohtaamisia asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Se, mihin huomio kohdistuu, voimistuu. Ilonaiheita voisi vaikka säilöä purkkiin pahan päivän varalle. Toisaalta, tärkeätä on myös osata toipua kielteisistä tunteista. Jokaisen elämään mahtuu myös ongelmia, mutta ne tekevät elämästä elämisen arvoisen. Vai kuka jaksaisi aina mummutella? Siitähän saattaisi tulla ihan tylsää, vai? Reitti_4_2017.indd 29 Reitti_4_2017.indd 29 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 30 VUOKRAMÖKIT Nuotioranta Nuotioranta on Lahden osaston omistama vapaa-ajan viettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla (Lahdesta noin 45 kilometriä pohjoiseen). Tarjolla kaikkiaan 4 mökkiä, joista nrot 1 ja 2 rannassa 9 ja 10 rinteessä. Mökit ovat 4 hengelle, paitsi mökki 9 on kuudelle. Kesä-elokuun välisenä aikana mökin voi vuokrata korkeintaan 11 vuorokaudeksi. Vuokraushinta sisältää astiat ja vuodevaatteet (ei liinavaatteita). Mökeissä on peitteet, keittotaso, kahvinkeitin, mikrouuni, jääkaappi ja kaasulämmitin. Jokapäiväinen saunomismahdollisuus kuuluu pakettiin. Takkahuoneessa on kaikkien käytettävissä sähköuuni, pakastin ja televisio. Mökit ovat sähköistetty, kuten myös yleinen piha-alue, sauna-/takkasekä ulkokäymälä. Mökkeihin kuuluu käyttöoikeus veneeseen ja 1 kalastus lupa. Tarvitset toki lisäksi oman valtakunnallisen kalastusluvan. Kalastustarvikkeita ei ole talon puolesta. Vuokrahinnat 2017 PAUn Lahden osaston jäsenet / muut PAUn jäsenet • 1.6.–31.8 ma–to tai pe–su 40 € / 75€, koko viikko 80 € / 140 € • toukoja syyskuu 9 € / 16 € vrk., koko kuukausi 200 € / 215 € Varaukset ja lisätiedot numerosta 040 8564171. Jos numerosta ei vastata, niin otamme yhteyttä. Osaston kotisivulla lisätietoa ja valokuvia mökeistä www.lahdenosasto.pau.fi Jos sinulle tulee muutoksia ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Mäntyniemi PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-auto reitin varrella. Turku on täynnä tapahtumia myös tulevana kesänä, mm. Paavo Nurmi Games, Tall Ship Race, Ruisrock ja paljon muuta. Vuokrahinnat 2017: 5.6.–13.8. Muu aika Hirsimökki 3 240€/viikko 135€/viikko Pohjatalo 200€/viikko 120€/viikko Hirsimökki 1 ja 2 150€/viikko 90€/viikko Vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 120€/95€ ja vuorokausi 45€. Mäntyniemen isäntänä toimii Jorma Toukoniemi, 050 303 5559/jormatou@gmail.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi. Menoon mukaan Nuotiorannan avoimet ovet 20.5.2017 klo 13–16 (Pulkkilantie 1386, 17240 Kalkkinen), jolloin voi tutustua lomanviett opaikkaan. Kahvitarjoilu ja makkaran paistoa. Tervetuloa! Reitti_4_2017.indd 30 Reitti_4_2017.indd 30 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 31 L A U K A T S U L H A N E N M U M M E L I I T A A L I T M I L R I T Ä S A V O P E I T E Ä L I H A T U O H I O I V A E U H K A M E N E S T Y S A H O T A H O N E N K K V A L A I S U T I K U R I I L T A P J O N O I N U O T I O P U U T L I K A G L K U L H O H I K I S A A P A S O L S S O N I T P V A A K A E T A N A L I E J U L E P Ä T Ä I L L U S I A Ä K Ä I S I N M A T O T S E I S R U N E B O L U E T V Ä H I T E N O I N A S I S Ä T S I N Ä Menoon mukaan sivun 26 ristikon ratkaisu: Ristikko Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 3 /2017 Kiitos edellisen lehden palautt eista. Edellisen lehden suosituin artikkeli oli ryhmävastaava Kati Kanalasta tehty työnkuva ”Työhönsä kasvanut”. Myös ”Tutkitusti kylmässä” sai useita mainintoja. Saimme kiitosta hyvästä lukupaketista ja kivoista kuvista. Meiltä myös toivott iin artikkeli Postin tuott amista palveluista. 20 euron lahjakortt i menee tällä kertaa Kari Mäntyselle. SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO Duunigolf aika 16.6.2017 Paikka Ruukkigolf, Raasepori Kilpailuun osallistuvilta joukkueilta (2 pelaajaa) edellytetään, että he ovat työikäisiä ja saavat ansiotuloa joltain työnantajalta tai ovat siirtyneet ansiotyöstä eläkkeelle. Pelaajat voivat siis muodostaa omia joukkueitaan tai he voivat yhdessä edustaa sopimaansa työnantajaa. Kilpailu pelataan alkaen klo 9.00 väliaikalähtönä. Pelimuoto Best Ball kahden pelaajan joukkueella. Joukkue muodostetaan Duunigolf joukkuekilpailu ohjeen mukaisesti. Palkintoina voittajille Ahvenanmaalle golfmatka, sekä Viking Line matkalahjakortteja, sekä tavarapalkintoja. Kilpailumaksu: 90€ / joukkue (sis. lounaan). Ilmoittaudu Caddiemasterille (019) 245 4485 tai e-mail toimisto@ruukkigolf.fi viimeistään 13.6.2017 mennessä. Mainittava joukkueen nimi / pelaajien nimet, tasoitus ja kotiseura. Starttiajat / lähtölista, saat soittamalla caddiemasterilta tai katsomalla Ruukkigolf kotisivuilta www.ruukkigolf.fi Lue lisää www.tul.fi > lajit ja kilpailut > golf Ulla Taskinen Varsinais-Suomen osaston historian ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi Turkulainen postinjakaja Ulla Taskinen teki ammattiyhdistyshistoriaa tulemalla valituksi yksimielisesti 111-vuotiaan PAU:n Varsinais-Suomen osaston historian ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Ullan mielestä naisellisemman otteen ja reippaan tekemisen meiningin saaminen porukkaan ovat ykkösprioriteetteja. Turun murre on Ullan mielestä joskus vähän konstikasta ymmärtää ja ehkä myös huumori, mutta savolaisena hän pystyy luovimaan näissäkin matalikoissa kuin makean veden kala. Aimo Tapio Kakko Pasilan osastosta (s.31.12.1956), menehtyi vaikeaan sairauteen 18.04.2017 Reitti_4_2017.indd 31 Reitti_4_2017.indd 31 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 32 På svenska Lön för teamledare Jag arbetar som teamledare vid ett postcentrum, och förutom lönen blir jag betalt även modul för uppgift en. Jag har börjat tänka om man har förfärat på ett rätt sätt, eft ersom jag i praktiken arbetar heldag som en gruppansvarig. Skulle jag bli mer betalt? Vad säger kollektivavtalet om det här? RÄTT OCH RIKTIGT Frågaren tog ställning till en sak som ligger precis nu i tvisteförhandlingar med arbetsgivarnas förbund Palta. Man blev tvungen att ta saken till arbetsgivarnas förbund då Posti inte ville förhandla om ärendet. PAUs ställning är att om en teamledare arbetar i huvudsak i heltid i ett arbete som stöder förmansarbetet, skulle han eller hon bli betalt tabellön enligt lönebilaga C och därpå skulle han eller hon få personlig lönedel, vilket förhöjer helhetslönen. I samband med förhandlingarna på Palta föreslog vi att uppgift ens svårighet skall uppskattas enligt kollektivavtalet för att få reda på vilken av lönebilagorna uppgift en tillhör. Det enda svaret som Posti gav angående uppgift ens innehåll var: ”I uppgift en arbetar man 6–7 timmar i golvnivå”. Vi ska fortsätta med förhandlingarna och försöker ta reda på vad som uppgift en verkligen gäller och var det utförs. Vi ska meddela om saken på Reitti så fort som vi får en lösning i saken. Tillbaka på Posti Jag har arbetat på Posti som visstidsanställd i fl era arbetsförhållande på olika längder. Det har varit ett avbrott i mitt arbetsförhållande men enligt förtroendemannen har de tagit mig tillbaka som ”en gammal anställd”. Vad betyder detta? Ska det påverka semesterkvalifi kation, längden av den avlönade perioden under sjukledighet eller övriga förmåner av arbetsförhållandet på något sätt? ÅTERVÄNDARE Kommunikationsoch logistikbranschens kollektivavtal säger: ”Om arbetsgivaren och arbetstagaren har ingått fl era på varandra följande, oavbrutna eller med endast korta avbrott fortlöpande tidsbestämda arbetsavtal, anses arbetsavtalet gällande anställningsförmåner fortsätta utan avbrott”. Detta betyder i praktiken att på Posti kan det fi nnas ett avbrott högst på sju (7) dagar, då arbetsförhållandet anses gälla utan avbrott med tanke på anställningsförmåner. Detta påverkar till exempel längden av den avlönade perioden under sjukledighet och längden av arbetsavtalets uppsägningstid (i ett arbetsförhållande som gäller för tillfället) och på storleken av procentbaserad semesterlön av en deltidsanställd arbetstagare. Ifall avbrottet mellan arbetsförhållandena är längre än sju dagar, anses att den anställdas anställningsförmåner bestäms som en ny arbetstagare. Ändå ett längre avbrott inte alltid till exempel på förkortning av arbetstiden eller på årserfarenhetstillägg. Förseningsböter På vår arbetsplats anhåller arbetsgivaren förseningar på en minut från lönen. ? Vad om tåget står eller bussen inte kör och jag blir försenad på grund av det? Ska jag få straff även för det? OSKÄLIGT Arbetsgivarens skyldighet till att betala lön baserar sig på arbetsavtalslagen och på kollektivavtalet. Om arbetstid och övriga villkor för arbetsavtalet avtalas närmare i arbetsavtalet. Utgångspunkten är att arbetsgivaren är skyldig för att betala lön för anställningstiden, inte för frånvarotiden (obs! avlönade frånvaron har avtalats på kollektivavtalet). Posti –arbetsgivaren har, utan att förhandla med personalrepresentanter, ensidigt tagit bruk en konvention där det från början av mars anhåller lönen från tiden då arbetstagaren är borta utan skäl eller då arbetstagaren till exempel blir försenad från början av arbetsskift et. Ändring av arbetsskift et kan avtalas med förmannen, då lön inte nödvändigtvis anhålls i varje fall. Arbetsgivaren har anmält att det följer arbetsavtalslagen gällande de arbetstagare som blir försenade på grund av skäl som inte beror på dem själva, till exempel om en buss blir försenad. Arbetsgivarens skyldighet till att betala lön för arbetets om dess utförande förhindras bestäms i arbetsavtalslagen, och detta förutsätter att förhindrandet beror på arbetsgivaren. Det lönar ändå att diskutera saken med förmannen. Ifall arbetsplatsens arbetsarrangemang ger eft er kan man avtala till exempel om ändring av arbetsskift et. Det rekommenderas att man använder sund förnuft . Äntligen minskar också antalet långtidsarbetslösa Arbetslösheten fortsatt e att minska i februari, och glädjande är att också antalet långtidsarbetslösa minskade för första gången på många år. Eft er en lång tid med ökande arbetslöshet vände sysselsätt ningsläget i somras till det bätt re. Men trots att arbetslösheten sedan dess har minskat, så har antalet långtidsarbetslösa fortsatt att öka. Nu visar ändå statistiken att också långtidsarbetslösheten minskade i februari. Som långtidsarbetslösa räknar de som har varit arbetslösa arbetssökande utan avbrott i minst ett år. I Nyland och Åboland minskade andelen arbetslösa i alla tvåspråkiga kommuner. Åland och Österbott en har fortfarande lägst arbetslöshetsgrad i hela Finland, trots att utvecklingen där har varit sämre än i resten av Svensk? nland de senaste månaderna. I februari ökade arbetslösheten i hälft en av kommunerna i Österbott en och på Åland. läs mer www.sak.? -> på svenska Reitti_4_2017.indd 32 Reitti_4_2017.indd 32 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 33 In English Team work responsibility pay I am working as a team work responsibility task in a postal center and in addition to salary they pay me a separate salary component. I wonder if I’m paid right as I’m practically working whole time in my team work responsibility duty. Should I be paid more? What does collective bargaining agreement say? JUSTICE Th is question is just right now an open disagreement issue with the employers’ union Palta. Th e matter was taken to the covenant of justice with the employers’ union as Posti would not agree to negotiate on it. According to PAU’s opinion a minimum salary by the appendix C added with a personal salary component based on competence and personal work performance raising earnings should be paid in case a team work responsibility person is mainly working whole time in a duty supporting supervisor’s tasks. Our proposal at negotiations with Palta was that the con tent of the job requirement should be assessed as written in the collective bargaining agreement to fi nd out in which appendix it belongs. Th e only reply Posti gave for the content of job requirement was: “On this duty work is performed on a fl oor level”. We will continue negotiations and try to make clear the actual job content instead of level. Th e issue will be handled in the pages of Reitti as soon as we’ll get the solution. Back to Posti I have been working for Posti in fi xed time employments of various lenghts. Th ere has been an interruption in one of them but I’ve been taken back as – in shop steward’s words – an “old employee”. What does this mean? Will it somehow aff ect my accrual of holidays, length of paid sick leave period or other terms of employment? REMIGRANT It has been agreed in the collective bargaining agreement of communications and post and logistics: ” If several consecutive fi xed-term employment contracts have been made between the employer and employee either uninterrupted or with only minor interruptions, the employment shall be deemed continuous in the determination of employment relationship benefi ts.” In practice, this means there can be a max seven (7) days’ interruption as for considering if employment is deemed to have been continuous in terms. Th is has aa. an eff ect on the length of paid sick leave and term of notice length (considering employment is in eff ect for further notice) and the amount of part-timer’s percentagebased annual holiday pay. If interruption between employments is longer than seven days, terms of employment are deemed as like for a new employee. However, eg. shortening of annual working hours or age bonuses are not always aff ected even by a longer interruption. Penalty for belatedness In our work place the employer deducts from pay a delay for as short as one minute. Is this legitimate? What about the fact that a train stands stopped or bus does not run? Am I fi ned in these cases, too? UNREASONABLE Th e employer’s duty to pay salary is based on Employment Contracts Act and collective labour agreement. Work time and other terms of employment are agreed in a more detailed level by a Contract of Employment. In principle, the employer is under an obligation to pay salary for the period of employment, not for period of absence (excluding paid absences agreed in the labour agreement). Th e employer Posti has adopted a practice without negotiations with personnel trustees that starting from beginning of March it is entitled to withhold salary of the time an employee has an unauthorized absence or eg. misses the beginning of work shift . It is possible to negotiate on the changing of one’s shift with one’s supervisor to prevent automatic withholding of salary. Th e employer has told it will comply with the provisions of the Contract of Employment for those employees who are late because of reasons that are not the employee’s fault, eg belated bus. Th e employer’s duty to pay salary when working is inhibited is provided in the Contract of Employment and requires the fact that the reason for inhibition is employer-caused. Th e matter is advised to be discussed with the supervisor. In case working arrangements in a work place will allow, it is possible to agree on eg changing of work shift . Common sense is recommended. Safer jobs but need more changes to in? uence The SAK Good Job Index shows a signi? cant deterioration in employee empowerment over the last two years. A good job allows employees to in? uence their own working arrangements. Although the ability of employees to in? uence their working arrangements has signi? cantly deteriorated in Finland over the last two years, blue collar workers feel that their jobs are safer nowadays and they are clearly less concerned about health hazards at work. Designed to measure quality of life at work, the Good Job Index of the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) indicates that a quarter of all employee are unsett led about how much say they have over their own working arrangements. Only one SAK union member in ten was similarly concerned about inadequate empowerment two years ago. Read more www.sak.? -> in english Reitti_4_2017.indd 33 Reitti_4_2017.indd 33 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 34 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 34 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 (1.5.–31.8. ma–to 9–15, pe 9–14) OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00 to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. Tietoa liikkuvuusavustuksesta Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja 1.1.2017 alkaen. Sinulla saattaa olla oikeus liikkuvuusavustukseen, jos vastaanotat vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön, jonka edestakainen t yömatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Lisäksi edellytetään, että olet oikeutettu työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista ja vastaanotettu työ on työsuhteessa tehtävää työtä. Liikkuvuusavustusta on haettava työttömyyskassalta ennen työsuhteen alkua. Avustus on veronalaista tuloa ja sen maksaa työttömyyskassa tai Kela. Suuruus Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa vuonna 2017) ilman korotusosia tai lapsikorotusta ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Kuukaudessa liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa. Kesto Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu siitä, mitä työn kestosta on sovittu ennen työn aloittamista seuraavasti: Työn kesto vähintään Avustuksen kesto 2 kk 1 kk 3 kk 1,5 kk 4 kk 2 kk Työn kestosta riippuen liikkuvuusavustusta maksetaan 30–60 päivän pituiselta ajalta enintään 5 päivää / kalenteriviikko. Edellytykset Avustuksen maksaminen edellyttää, että • edestakainen työmatkasi on työn alkaessa (tai muuttaessasi työn perässä työstä sovittaessa) kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä • sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista • säännöllinen työaikasi on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa • työsi kestää vähintään kaksi kuukautta • olet hakenut avustusta ennen työn alkua. Hakeminen Jos sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta työttömyyskassasta hyvissä ajoin ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Huomaathan myös, että voit hakea avustusta, vaikka sinulla ei vielä olisi kaikkia hakemuksen liitteitä, kuten työsopimusta. Puuttuvat liitteet voi toimittaa kassaan myöhemmin. Jos olet saanut työttömyysetuutta ennen työn alkamista Kelasta, hae myös liikkuvuusavustusta Kelasta. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Soviteltua päivärahaa saavalla liikkuvuusavustuksen maksujaksoon ei vaikuta ansiopäivärahan sovittelujakso. Liikkuvuushakemuksen saat osoitteesta www.tyj.fi tai sähköisen hakemuksen voit täyttää kassan verkkopalvelun kautta osoitteessa www.pau.fi /tyottomyysturva/asioi_verkossa/ Reitti_4_2017.indd 34 Reitti_4_2017.indd 34 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
Reitti 35 Reittti 35 35 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset 20 € Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi! Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. PALAUTEKORTTI 4 | 2017 Vastaa 15.5. mennessä ja voita Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Reitti_4_2017.indd 35 Reitti_4_2017.indd 35 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05
LA2 Posti Ab Posti Green Heimari on herännyt talvihorroksestaan! Uusi yrittäjä henkilökuntineen on valmiina palvelemaan Teitä. Vapusta alkaen lounaspöytä katettuna joka päivä koko kesän ajan. Tervetuloa! t. Jaana, Heimarin Emäntä HOTELLI HEIMARI | Laitialantie 190, 52330 Ristiina 015 7273 100 | hotelli@heimari.com | www.heimari.com Reitti_4_2017.indd 36 Reitti_4_2017.indd 36 19.4.2017 11.05 19.4.2017 11.05