• Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2018 Alle 30 postikontt oria 17 • UUDET JAKELUVÄLINEET TULEVAT 6 • VIDEOKOODAUS FILIPPIINEILLÄ 14 • UUDELLEEN KOULUTTAUTUMINEN 26 Liiton tulevaisuus: 12 yksin vai yhdessä Reitti_4_2018.indd 1 Reitti_4_2018.indd 1 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 2 Reitti 4 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 150 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 5 2.5. 30.5. 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 8 24.9. 17.10. 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Uudet jakeluvälineet tulevat 10 Määräaikaisena 20 vuotta 11 Puheenjohtajalta 12 Yksin vai yhdessä? 14 Posti maailmalla: Videokoodaus Filippiineillä 17 Alle 30 konttoria jäljellä 18 Aktiivimalli ajaa ahtaalle 20 Työuraeläkkeelle ennen vanhuuseläkettä 22 Vapaalla: Kirjeenvaihto 24 Postikortti oli aikansa some 26 Muuttuva työ: Uudelleen kouluttautuminen 28 Kysyvälle vastataan 29 Kolumni: Katse varpaista tähtiin 30 Työturvallisuuden inhimilliset tekijät 32 Otteita työelämästä 34 Kesäajan tes-tärpit 36 Ristikko 37 Vuosien varrelta 38 Menoon mukaan 40 På svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitukset ja palautekortti 12 6 Liitt oa tärkeämpää on jäsenten etu. 14 22 Reitti_4_2018.indd 2 Reitti_4_2018.indd 2 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 769 6434 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Hallitus teki sen taas M aan hallitus päätti budjettineuvottelujen kehysriihessä heikentää entisestään työntekijöiden asemaa helpottamalla perusteettomia määräaikaisuuksia ja työntekijöiden irtisanomista. Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten kansanedustajat lähtevät ajamaan hanketta, jossa alle 30-vuotiaan työttömän voi palkata määräaikaiseksi ilman perustetta. Lisäksi irtisanomista halutaan helpottaa entisestään alle 20 hengen yrityksissä. Erityisen kipeästi nämä koskettavat palvelualoilla työskenteleviä nuoria naisia. Moni kysyykin täysin oikeutetusti, onko reilua että työntekijöitä voi kohdella eri tavoin iän ja työpaikan koon perusteella? Hallituksen mielestä näköjään voi. Esitys perusteettomista määräaikaisista työsopimuksista osuu pahiten ruuhkavuosia eläviin nuoriin ja perheisiin, jotka hakevat asuntolainaa ja suunnittelevat perheen perustamista. Työelämän epävarmuus on tulevaisuudessa varmasti entistä suurempi syy syntyvyyden alenemiseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 määräaikaisia oli 333 000, joka oli kaikista palkansaajista 15,8 prosenttia. Määräaikaisista naisia oli 197 000 ja miehiä 136 000. Määräaikaisten palkansaajien lukumäärä kasvoi 11 000 hengellä edellisvuodesta. Perusteettomat määräaikaiset työsopimukset voivat törmätä vielä kansainvälisiin sopimuksiin. Esimerkiksi Euroopan Unionin määräaikaisia työsopimuksia koskeva direktiivi lähtee siitä, että toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat pääsääntö. Hallituksen hanke voi olla ristiriidassa myös Suomen perustusja yhdenvertaisuuslakien kanssa. Joidenkin arvioiden mukaan (YLE 12.4.) hallituksen esitys irtisanomisen helpottamisesta koskee noin 270 000 yritystä. Esitys on käsittämätön, kun irtisanominen on todellisuudessa todella helppoa jo nyt. Työtekijän yksi rike, varoitus ja seuraavalla kerralla kenkää. Näin helppoa se käytännössä on. Ja puhumattakaan yt-teatterista, jossa ”tuotannollis-taloudelliset syyt” ovat aina yhtä pätevä peruste irtisanomisille, vaikka yritys tekisi miljoonavoittoja. Ay-liike on ollut nykyisen porvarihallituksen aikana pahasti ottavana osapuolena. Edellä kerrotun lisäksi nollatuntisopimukset, työajan pidennys, lomarahojen leikkaus, koeajan pidennys ja työttömien aktiivimalli ovat myrkkyä palkansaajille. Mikäli työntekijöiden järjestäytymisaste laskee ja nykyinen hallituspohja ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen saa jatkaa, on aivan varmaa, että saavutettuja etuja leikataan. Ja niitähän riittää: työehtosopimusten yleissitovuus, vuosilomat, lomaraha, sairausajan palkka, ylityökorvaukset ja niin edelleen. Mutta jossain menee varmasti sekin raja, kun toritapahtumat eivät liittojen jäsenille enää riitä. JUHA PÖYRY Reitti_4_2018.indd 3 Reitti_4_2018.indd 3 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla PAUn Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla vain 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta, myös lisävuoteita on saatavilla. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Huvilan kokonaispinta-ala kuisteineen on 336 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Hinnat jäsenille: • ma–su 600 € • ma–pe 450 € • 3 vrk 350 € • viikonloppu pe–su 300 € Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 16.00 ja päättyy sunnuntaina klo 18.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 16.00 ja päättyy klo 12.00. Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, vuodevaatteet ja pyyhkeet. Tarvittaessa varaaja voi tilata Hotelli Heimarin ravintolasta ravintolapalveluita kuten lounaan, illallisen ja aamiaisen. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com. Vuokraa Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan Aurala • Kokonaispinta-ala 300 neliötä, lasitett u kuisti 36 neliötä. • Saunarakennus 80 neliötä sisältäen saunan, suihkut, takkatuvan ja vessat. • Saunan terassi 60 neliötä, terassilla kaasugrilli. • Veneja uimalaituri, pieni hiekkaranta ja soutuvene. • Majoituskapasiteett i 12, huoneita 7, mahdollisuus lisävuoteisiin. • Alueella ilmainen wlan-yhteys ja oma parkkipaikka. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitt eessa: www.pau.? /jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala. suoraan Saimaasee ee ee eeeee n. n Matt i Nisula Reitti_4_2018.indd 4 Reitti_4_2018.indd 4 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 5 Miett inen Postin hallitukseen Valtakunnallinen pääluottamusmies Pertti Miettinen valittiin Posti Group Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 27. maaliskuuta 2018 Postin hallitukseen henkilöstön edustajaksi yhden vuoden kokeiluna. Edellisen kerran henkilöstöä edusti silloisen Itellan hallituksessa valtakunnallinen pääluottamusmies Antero Palmolahti. Postin hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin yhdeksän. Hallituksen jäseninä jatkavat ekonomi Markku Pohjola, toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes (Työeläkevakuuttajat TELA), KTM Eero Hautaniemi, johtaja Petri Järvinen (Coop Sverige), johtava erityisasiantuntija Marja Pokela (Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto) ja hallitusammattilainen Arja Talma. Miettisen lisäksi hallitukseen uusiksi jäseniksi valittiin hallitusammattilaiset Per Sjödell ja Frank Marthaler. Postin hallintoneuvoston jäsenten määräksi päätettiin 12. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat kansanedustajat Maria Guzenina (sd.), Rami Lehto (ps.), Eeva-Maria Maijala (kesk.), Mats Nylund (r.), Juha Pylväs (kesk.), Sari Raassina (kok.), Markku Rossi (kesk.), Satu Taavitsainen (sd.), Jani Toivola (vihr.). Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä kansanedustajat Juhana Vartiainen (kok.), Kari Kulmala (sin.) ja Silvia Modig (vas.). Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Markku Rossi ja varapuheenjohtajana Jani Toivola. Pertt i Miett inen edustaa henkilöstöä Postin hallituksessa. K u v a : P o st i Antin Askel Kylpylähotelli Peurungassa Antin Askel on Postin Työhyvinvointisäätiön kustantama kaksipäiväinen tapahtuma, joka järjestetään 19.–20. toukokuuta 2018 Kylpylähotelli Peurungassa. Ilmoitt audu mukaan 2. toukokuuta mennessä. Tapahtuma on tarkoitett u kaikille Posti-konsernissa työskenteleville. Ohjelmassa on muun muassa liikuntaa, luentoja ja iloista illanviett oa. Suurimmilta paikkakunnilta järjestetään kuljetukset Perunkaan ja takaisin. Säätiön lomat ja tapahtumat ovat osanott ajille pääosin maksutt omia, pieni osallistumismaksu saatetaan periä erikseen. Lisätietoja ja ilmoitt autumislomake osoitt eessa: www.tyohyvinvointisaatio.? Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry j Hae mukaan PHT:n Pysyvään muutokseen ja 1. askel -hyvinvointijaksoille. Lue lisää sivulta 33! Puoli vuosisataa liitossa PAUn jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen jäi pääsiäisen jälkeen eläkkeelle palveltuaan liiton toimistossa jäseniä 49 vuott a. Malinen (os. Rämänen) palkatt iin 19-vuotiaana toimistoapulaiseksi Postiliiton toimistoon Helsingin Fredrikinkadulle syksyllä 1969. Malisen työuralla liiton toimistossa on ollut yli 50 eri työntekijää ja seitsemän puheenjohtajaa. Liiton henkilökunta kiitt ää Vuokkoa menneistä vuosikymmenistä ja toivott aa leppoisia eläkepäiviä. Reitti_4_2018.indd 5 Reitti_4_2018.indd 5 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 6 Työnkuva Jäähyväiset punteille Reitti 6 TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT HANNA KAUPPINEN JUHA PÖYRY Posti uudistaa hyvää vauhtia autoa pienempiä jakeluvälineitään. Testausja kehitt elytyötä on tehty jo parin vuoden ajan. Lähikuukausina otetaan käytt öön 200 sähkörahtiskoott eria ja 250 maxi-jakelukärryä. Sähköpolkupyörän peräkärryn testaamista jatketaan vielä. Uuteen maxi-jakelukärryyn saa mukaan kokonaisen reitin postin, vaikka mukana olisi paljon tavarakirjeitäkin. Reitti_4_2018.indd 6 Reitti_4_2018.indd 6 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 7 T Reitti 7 Reitti_4_2018.indd 7 Reitti_4_2018.indd 7 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 8 Työnkuva P ostinjakaja Jari Koskipadon ei ole tarvinnut tehdä pahemmin puntteja viime aikoina. Hänen työpaikallaan Lauttasaaressa, Helsinki 20:n toimipaikassa, on pilotoitu uusia Kyburz-maxijakelukärryjä viime keväästä asti. Sähköllä kulkeviin, lukittaviin jättikärryihin mahtuu jopa 120 kiloa postia. Työ sujuu nopeammin, kun ei tarvitse tehdä puntteja. Kärryjen lukitus käy kätevästi elektronista avainta vilauttamalla. Aluksi pilottihankkeessa mukana olevat jakajat kokivat kärryn ison koon hankalana kapeilla jalkakäytävillä, mutta ovat oppineet luovimaan niiden kanssa. Isoja vikoja ei ole löytynyt ja pienempiin on tullut huolto käden käänteessä. Nastarenkaat talvella lisäävät pitoa, mutta pitävät Koskipadon mukaan myös kovaa meteliä. Hankalissa talviolosuhteissa maxikärryt eivät varsinaisesti jakelua helpottaneet, vaan käyttäjä olisi tarvinnut lumilapion reitille mukaan. – Kunnon lumipyryissä tämä jäi jumiin niihin kinoksiin, joita aurat kasaavat jalkakäytävän reunaan. Kärry jumiutui parikymmentä kertaa ja piirissä meni ehkä tunti normaalia kauemmin, Koskipato muistelee. Hän huomauttaa, että toki myös vanhat kärryt juuttuivat kinoksiin, mutta ne oli helpompi nostaa kuin yli satakiloinen järkäle. Nyt lunta piti potkia pois tieltä ja kärryä veivata edestakaisin, jotta sen sai liikkeelle. Samanlaisia kärryjä käyttävät myös Sveitsin ja Norjan postit. Samanmerkkisiä skoottereita, joita myös Suomeen nyt hankitaan lisää, kulkee Sveitsin teillä jopa 6000. Lisäksi niitä käytetään muun muassa Islannissa, Itävallassa, Belgiassa ja Australiassa. Tuhteja lasteja turvallisesti Jakeluvälineiden uudistamisen takana ovat jaettavan postin määrän ja koon muutokset. Tilattavien verkkokauppatuotteiden määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti; pakettien ohella myös ennen kaikkea Kaukoidästä tulevien pienlähetysten vyöry lienee tuttua monille jakajille. – Kuplapussiin pakatut pientuotteet ovat helposti jaettavissa luukkuihin ja laatikoihin. Ne eivät kuitenkaan mahdu jakajan mukaan nykyisiin kulkuneuvoihin, toteaa Postin kalustosta vastaava päällikkö Kari Tuomola. Vanhanmalliseen jakelukärryyn ja -pyörään voi kumpaankin lastata vain 50 kiloa kerrallaan. Lisäksi vanhat jakeluvälineet eivät olleet kovin turvallisia, vaan niistä varastettiin postia. – Uusien hankintojen tavoitteena onkin saada kaikki jaettava tavara lukkojen taakse ja kerralla mukaan reitille, kertoo Tuomola. Maxikärryn tavoin sähkörahtiskootteriin voi lukita 120 kiloa tavaraa ja sen peräkärryyn vielä 150 kiloa lisää. Ne voivat myös parantaa työturvallisuutta ja nopeuttaa jakelutyötä. – Skootterikuskien palautteiden mukaan jakelutyö postilaatikolla on helpompaa kuin pyörällä tai autolla: laatikolle pääsee yhtä helposti kuin polkupyörällä ja paremmin kuin autolla. Polkupyöräjakelussa talviliukkailla on aina ollut merkittävä kaatumisriski; nyt kolmipyöräisillä skoottereilla pysytään pystyssä, kehuu Tuomola. Kaupunkiympäristöön ja pientaloalueille Isot jakelukärryt korvaavat vanhanmalliset pienet kärryt kaupunkiympäristössä. Esimerkiksi Lauttasaaren jakelussa ei muita enää kärryreiteillä käytetäkään. Tuomolan mukaan skootterit soveltuvat erinomaisesti pientalovaltaiseen jakeluun. Niillä voisi korvata sähköpyörän tai jopa vähäkäyttöisen jakeluauton, jos reitti on taajama-alueella jakelutoimipaikan tai lähtöpisteen läheisyydessä. – Nopeille teille skootteria ei laiteta. Jos kuudenkympin teitä joutuu jollain reitillä käyttämään, niin se edellyttää turvallisuuskartoitusta eli riskien mietintää työja liikenneturvallisuuden näkökulmasta, sanoo Tuomola. Alkuhämmästelyjen jälkeen maxikärryt ja sähkörahtiskootterit ovat löytäneet käyttäjänsä. Uudet hankinnat vähentävät puntt ihuollon tarvett a. Uudistetut pyörälaukut ovat kestäviä ja lukitt avia, mutt a niihin mahtuu aiempaa vähemmän tavaraa. Sähköpyörän peräkärryt ovat jääneet parkkiin Helsingin Lautt asaaressa, mutt a testaamista jatketaan Satakunnassa. Reitti_4_2018.indd 8 Reitti_4_2018.indd 8 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 9 Reitti 9 Kyburz maxi-jakelukärry • Pituus 170 cm, leveys 68 cm, korkeus 116 cm • Paino 130 kg • Postikuorma 120 kg • Neljä rengasta, kaksi esteapupyörää • Akun varauskyky 60 Ah, latausaika n. 8–10 h • Nopeus eteenpäin 0–6 km/h, taaksepäin 0–2 km/h Kyburz sähkörahtiskoott eri • Pituus 233 cm, leveys 100 cm • Maksiminopeus 45 km/h • Nousukyky 30 % • Hyötykuorma yhteensä 270 kg; skoott erin etuteline 30 kg, takatila 90 kg ja perä kärry 150 kg • Moott ori 2,4 kW, akut LiFePo 200 Ah Henkilöstöä koulutetaan Henkilöstöä koulutetaan ja perehdytetään huhti-kesäkuun aikana toimipaikoitt ain, kaupungeitt ain ja lähialueitt ain. Sähkörahtiskoott eri vaatii ajo-oikeuden tai ajokortin; vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneiltä B-kortin ja ennen 19.1.2013 suoritetun M-kortin tai mopoajokortin. Posti varautuu tarvitt aessa tarjoamaan mopokortt ikoulutuksia henkilöstölle. – Näiden testaaminen on ollut hämmästyttävää: ne helpottavat postinjakelua, ovat teknisesti hyviä ja kestäviä, käyttäjät ovat tyytyväisiä eivätkä enää antaisi pois, Tuomola kehuu. Kivireki peräkärryksi Jos kärryja skootterireiteillä punttien teko alkaa olla jo historiaa, niin pyöräreiteillä kehitys on nyt pisteessä, jossa niitä tulee aiempaa enemmän ja pyöräkuski voi joutua käymään samalla punttilaatikolla useamman kerran. Tämä johtuu siitä, että pyörälaukkuja on pienennetty samanaikaisesti pyörän peräkärryn kanssa. Jälkimmäinen on vielä vaiheessa. Uusia pyörälaukkuja on kehitelty ennen kaikkea postivarkauksien estämiseksi. Nyt on kokeilussa jo neljäs versio, joka on rakenteeltaan aiempaa vahvempi. Laukkuun on käyttäjäpalautteen perusteella myös lisätty vesilipat, jotta posti pysyisi kuivana sateellakin. Laukkujen sidontapaikkoja on lisätty, jotta ne pysyvät paremmin kyydissä. – Laukut alkavat olla jo muuten hyviä, mutta ne ovat aiempaa pienempiä. Tavaraa mahtuu mukaan vähemmän, toteaa postinjakaja Harri Mäkinen Helsinki 20:stä. Uuteen pyörän peräkärryyn voisi lastata 50 kiloa tavaraa lisää. Kärryn ensimmäiset versiot olivat kuitenkin Lauttasaaren kaduilla kelvottomia. – Se voi ehkä soveltua sellaiselle reitille, jossa ei ole ollenkaan ylämäkiä. Täällä niitä on, ja vaikka uudet sähköpyörät ovat muuten hyviä, loppui niistäkin voima vetää sitä. Samalla hetkellä, kun pyörä hyytyi, peräkärry löi lukon kiinni, ettei se lähde myöskään valumaan taaksepäin. Sitten sä seisoit mäessä etkä pääsyt ylösetkä alaspäin, muistelee Mäkinen. Kari Tuomola toteaa, ettei pyörän peräkärryn vaikea alku ollut yllätys, koska kyseessä on kokonaan uusi tuote. Markkinoilta ei löytynyt lainkaan postinjakeluun soveltuvaa nykypolkupyörän peräkärryä, joten sellaista päätettiin lähteä kehittämään yhdessä Helkaman kanssa. Alussa havaitut haitat on saatu jo hallintaan ja nyt testaamista jatketaan Satakunnassa. – Keräämme käyttäjäpalautetta ja katsomme, tarviiko jotain vielä kehittää. Jos ei, jakelujohto päättää, virallistetaanko se jakeluvälineenä. Emme halua vaikeuttaa jakelutyötä. Huonosti sijoitellut postilaatikot ja talvikunnossapidon puute tuovat jo riittävästi haastetta, Tuomola toteaa. Yt-neuvott elut käynnistyivät Uusien välinehankintojen myötä Posti käynnisti yhteistoimintalain 6. luvun mukaiset neuvottelut 22. maaliskuuta. Isot kuljetusvälineet vaikuttavat työn määrään ja töiden järjestelyihin. Uusien välineiden lisääminen vähentää punttihuoltoa, joita ovat ajaneet tähän asti postin jakelun ja postin kuljetuksen autot sekä alihankkijat. Sillä ei oleteta olevan vaikutusta vakituiseen henkilökuntaan, mutta sekin on mahdollista. Uusia välineitä on suunniteltu sijoitettavan Länsi-, Keskija Itä-Uudellemaalle, Lahteen, Turun ja Tampereen talousalueille, Jyväskylään, Eteläja Keski-Pohjanmaalle, Kuopioon, Poriin ja Saloon. Jakeluvälineen akkujen lataus kuuluu jo useimpien postinjakajien työrutiineihin. Postin tavoitt eena on, ett ä vuoden 2019 lopussa kaikki käytössä olevat jakeluvälineet ovat sähköisiä. 9 Reitti_4_2018.indd 9 Reitti_4_2018.indd 9 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 10 ”A loitin työurani postin varhaisjakelusta 1988, jolloin sijaistin kolmea jakajaa. Vuotta myöhemmin siirryin perusjakelun puolelle, jossa määräaikaisuudet jatkuivat 2010-luvulle saakka. Minulle tehtiin vuosien aikana satoja työsopimuksia, joiden pituudet vaihtelivat päivästä muutaman viikon mittaisiksi. Useimmat työsopimuksista olivat päivän pituisia. Työsuhteiden välissä ei ollut koskaan pitkiä katkoja, joistakin päivistä pariin viikkoon. Pisimmät katkokset olivat tavallisesti syksyisin, jolloin minulle aina ilmoitettiin, että tästä lähtien ei ole enää töitä tiedossa. Työt kuitenkin jatkuivat. Määräaikaisuuden peruste oli aina jonkun sairasloman tai vuosiloman sijaisuus. Tein useamman vuoden töitä ilman lomia. Sitten joku puuttui asiaan ja minäkin sain pitää vuosilomaa. Työsuhteen päättäminen katsottiin use immiten sellaiseen ajankohtaan, kun Posti lähetti työntekijöilleen kirjeen, jossa oli joku joululahja, esimerkiksi lehtitilaus. Minulta jäi se monena vuonna saamatta, kun en juuri silloin ollut työsuhteessa. Hämmästelin aina, miksi muut saivat joululahjan, mutta minä en. Minut vakinaistettiin viimein vuonna 2011. Ehdin olla siis Postissa pieniä katkoksia lukuun ottamatta määräaikaisena työntekijänä yli 20 vuotta. Aina määräaikaisuuksiin löytyi joku peruste, eikä asiaan puututtu, vaikka sitä luottamusJakaja oli Postissa määräaikaisena yli 20 vuott a Reitt i haastatt eli erästä jakajaa, joka ehti olla Postissa 23 vuott a määräaikaisena työntekijänä ennen vakinaistamista. Haastateltava haluaa pysyä jutussa tunnistamatt omana, koska omien sanojensa mukaan ”ei halua joutua siihen tutkaan, ett ä on seuraavassa yt:ssä ensimmäinen lähtijä”. TEKSTI JUHA PÖYRY mieheltäkin pyysin. Silloinen esimieheni sanoi minulle useamman kerran, että jos jutun tästä nostat, voit sen voittaa, mutta Postilla ei tarvitse pitempää uraa enää suunnitella, töitä et tule enää saamaan.” Mitä sanoo työehtosopimus? Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n (3§, 8. ja 9. mom) mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Laissa ei ole kuitenkaan säädetty mitään nimenomaista rajaa kuinka kauan määräaikaisia työsopimuksia voidaan ketjuttaa. – Jos työvoiman tarve on pysyvä, niin työsopimus pitäisi kuitenkin tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi. Vuoden 2017 alusta lakia tosin muutettiin niin, että kaikissa tapauksissa ei edes vaadita perustetta määräaikaisuudelle ja lisäksi näissä tapauksissa määräaikainen työsopimus voidaan tehdä silloinkin, kun työvoiman tarve olisi pysyvä. Laissa määräaikaisille sopimuksille asetetut rajoitukset ovatkin väljät ja viime kädessä jokaista tapausta arvioidaan itsenäisesti. Oikeuskäytännössä on tapauksia, joissa työnantajan toiminta määräaikaisuuksien ketjuttamisessa on katsottu lailliseksi vaikka määräaikaisuuksia on saattanut olla monia vuosia. Laki ei siis aina estä hyvinkin pitkiä määräaikaisuuksien ketjuja, sanoo PAUn lakimies Iikka Avela. Avelan mukaan viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n soveltamisalalla määräaikaisten asema on kuitenkin parempi. PAU on edellä mainittujen tes-määräysten soveltamisohjeena sopinut, että määräaikaisen työsuhde vakinaistetaan, jos hän on tehnyt ns. ”silppusijaistamista” 1–2 vuotta. Silppusijaistaminen tarkoittaa eri henkilöiden lyhyehköjä poissaolon sijaistamisia. Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n piirissä tällaisia kymmenien vuosien määräaikaisketjuja ei tämän vuoksi pitäisikään olla. Reitti_4_2018.indd 10 Reitti_4_2018.indd 10 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 M aan hallituksen kehysriihipäätökset ovat saaneet viime päivinä paljon mediatilaa. Osalle palkansaajista on taas tulos sa vähän lisää raippaa lainsäädäntömuutosten kautta. Kun kehysriihipäätöksistä ei hirveästi löydy kiitettävää, niin siitä voi hallitukselle antaa kunniaa, että se näyttäisi olevan rehellinen oikeistohallitus loppuun saakka ja ei yritä ainakaan vielä tässä vaiheessa hokkuspokkus-tempuilla vääntää itsestään palkansaajan ystävää. Tosin se hetki voi vielä lähempänä vaaleja toki koittaa. Työllisyyden edistämisen nimissä ollaan seuraavaksi helpottamassa pienten yritysten osalta yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä. Jatkossa irtisanominen olisi siis helpompaa. Työllisyyttä edistetään myös sillä, että nuorten (alle 30-vuotiaiden) työttömien kanssa voisi jatkossa tehdä määräaikaisen sopimuksen perustelematta määräaikaisuutta lainkaan. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus laittoi lainsäädäntökoneiston töihin. Joidenkin kuukausien päästä nähdään, minkälaisilla kirjauksilla hallitus uusimmat ajatuksensa aikoo toteuttaa. Työelämä – ja ehkä elämä ylipäätään – erilaisine vaatimuksineen on muuttunut kovaksi. Ennen työelämän vaatimuksia pitää onnistua saamaan töitä. Varsinkin nuorille tuntuu olevan tarjolla lähinnä määräaikaisuuksia, 0-tuntisopimuksia tai vuokratyötä. Jo ennen työelämää monella on kovat paineet päästä juuri siihen oikeaan opiskelupaikkaan, jotta ura haaveammatissa olisi mahdollinen. Elämä ei aina mene niin kuin haaveilee ja suunnittelee. On inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, että yhä useampi nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti mielenterveydelliset ongelmat lisääntyvät nuorilla työkyvyttömyyden syynä. Pari vuotta sitten tehty tutkimus kertoo, että Suomessa jää päivittäin 5–8 nuorta aikuista työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön vuoksi. Itse asiassa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Unihäiriöt aiheuttavat myös enemmän poissaoloja työstä kuin aiemmin. Myös syrjäytymisestä puhutaan ja kirjoitetaan tällä hetkellä paljon. Syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, joten se kiinnostaa niitäkin politikkoja, joiden päätösten taustalla on vain taloudellisia perusteita. Yksilölle syrjäytyminen aiheuttaa muun muassa mielenterveydellisiä ongelmia, työkyvyttömyyttä ja ulkopuolisuutta. Yhteiskunnan turvallisuudelle syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat ovat iso uhka. Syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa, on eri arvioiden mukaan noin 20 000 – 100 000. Osa heistä ei ikinä pääse mukaan työelämään. Ja osalla syrjäytyminen on jo ylisukupolvista eli huono-osaisuus on periytynyt vanhemmilta lapsille. Politiikalla voidaan ratkoa ongelmia tai tehdä niitä lisää. Yhtään sellaista päätöstä, joka lisää huono-osaisuutta, ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti enää varaa tehdä. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Ei enää huono-osaisuutt a Jatkossa irtisanominen voi olla helpompaa. Reitti_4_2018.indd 11 Reitti_4_2018.indd 11 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 12 P ostialan työtehtävissä työskentelevät liiton jäsenet ovat eläneet viime vuosina keskellä postialan suurta murrosta. Alalta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja, liiton jäsenmäärä on vähentynyt ja työttömyyskassan maksamien etuuksien määrä on kasvanut. Lisähaasteita tuovat postilaki, alan kilpailu, digitalisaatio, alihankinta, vuokratyö, Postin henkilöstöpolitiikka, neuvottelukulttuuri ja työehtoshoppailu. Viime kesänä liittokokous päätti valtuuttaa liittohallituksen valmistelemaan mahdollista liiton yhdistymistä. Päätöksen mukaan tulevan liittokokonaisuuden tulee pystyä vastaamaan PAUn järjestämisalojen haasteisiin paremmin kuin nykyinen liitto. Valmistelussa tulee ottaa huomioon liittokokouksessa esille nousseet tavoitteet, joihin yhdistymisellä tulee pyrkiä. Tavoitteena on valmistella esitys, joka tuodaan ylimääräisen liittokokouksen käsittelyyn ennen seuraavaa varsinaista liittokokousta. Liiton tulevaisuutta ja yhdistymishanketta pohdittiin liittokokouksessa kymmenessä eri työryhmässä. Ryhmien työskentelyyn osallistuivat kaikki 180 kokousedustajaa 62 ammattiosastosta. Ryhmät arvioivat PAUn ja mahdollisten fuusiokumppaneiden Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Ryhmille annettiin vapaat kädet tehdä arvioita myös muista liittokumppaneista. Ryhmät määrittelivät ne vähimmäisvaatimukset, joiden mahdollisessa liittofuusiossa on täytyttävä. Vahva edunvalvonta ja työsuojelu, talous, oma koulutus, työehtosopimukset, jäsenkunnan yhtenäisyys, kohtuullinen jäsenmaksu, halYksin vai yhdessä? Liitt ovaltuuston kevätkokous näytt ää suuntaa PAUn tulevaisuudelle. Kokouksessa päätetään tiivistetäänkö yhteistyötä kuljetusliitt ojen kanssa, haetaanko JHL:n yhteisjärjestöksi vai jatketaanko yksin? lintoedustukset ja viestintä nousivat ryhmissä merkittävinä asioina esiin. Työryhmien esitysten perusteella parhaimmiksi fuusiokumppaneiksi osoittautuivat AKT tai JHL. Sittemmin pelkän AKT:n sijasta esille on noussut Kuljetusliitot ry. Yhteiseen kuljetusliitt oon? Kuljetusliitoilla on ollut pitkään monitasoista yhteistyötä niin edunvalvonnassa kuin järjestösuhteissa. Yhteistyötä on korostanut liittojen sijoittuminen samoihin tiloihin ja seitsemän yhteistä työntekijää. Kuljetusliitoilla on myös ”kaveria ei jätetä”-sopimus, jossa liitot tukevat tarvittaessa toisiaan, jos omat resurssit eivät riitä neuvottelutuloksen saamiseen. Edellisen kerran kuljetusliiton perustamishanke käynnistettiin vuonna 2010. Hanke kuivui kuitenkin kasaan muutamaa vuotta myöhemmin. Hankkeessa olivat tuolloin PAUn lisäksi mukana Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistys SLSY ja Veturi miesten liitto VML. Uusi ponnistus yhteiseen kuljetusliittoon on jäsenliittojen yhteistyön ja vaikuttamisen tiivistäminen. Käytännössä tämä tarkoittaisi Kuljetusliitot ry:n perustamista, johon olisi liittojen päätöksistä riippuen tällä hetkellä liittymässä itsenäisinä liittoina PAU, AKT, SMU, VML ja Rautatievirkamiesliitto RVL. RVL on yhdistymässä kevään aikana VML:n kanssa. Kuljetusliitot ry:n tehtävänä on edistää jäsenyhdistysten yhteistoimintaa, toimintaedellytyksiä ja -oikeuksia sekä valvoa, kehittää ja parantaa kuljetusja logistiikka-aloilla työskentelevien ammatillisia, palkkauksellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia etuja ja oikeuksia. Tavoitteena olisi, että lähivuosina kuljetusliitot sulautuisivat asteittain ja toiminto kerrallaan. Kuljetusliitot ry:n jäsenyyttä voisi hakea myös myöhemmin ja yhdistyksestä eroaminenkin olisi mahdollista. Yhteisjärjestöksi? PAU ja JHL esittelivät liittojensa toimintaa hallitusten yhteisseminaarissa 25.3. Helsingissä. Tilaisuudessa käytiin lävitse myös Rautatieläisten liiton fuusio JHL:n yhteisjärjestöksi. JHL on 196 000 jäsenellään SAK:n kolmanneksi suurin jäsenliitto, joka yhdistää kunnissa, valtiolla ja yksityisissä hyvinvointipalveluissa työskentelevät ammattilaiset ja opiskelijat. Viisi kertaa suurempana liittona JHL:n resurssit ovat luonnollisesti PAUhun verrattuna toista luokkaa. JHL:llä on muun muassa 9 aluetoimistoa, joissa 11 toimipistettä, oma opisto Helsingissä ja oikeudellinen yksikkö. Ammattiosastoja liitossa on 580, aktiiveja 13 000 ja työntekijöitä 245. Ominaista liiton toiminnalle on monipuolisuus ja yhteistyö muiden liittojen kanssa. JHL neuvottelee joko yksin tai yhdessä muiden alan liittojen kanssa lähes sadasta virkaja työehtosopimuksesta. Vertailun vuoksi; PAU kolmesta. JHL:llä on myös yksi yhteisjärjestö, Raideammattilaiset sekä yhteisöjäsenliittoina Aliupseeriliitto, Rajaturvallisuusunioni, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain Liitto. Raideammattilaisiin kuuluu tällä hetkellä noin 4000 jäsentä. Liittojen yhteisseminaarissa JHL:n suunnittelupäällikkö Vesa Mauriala kertoi, kuinka Rautatieläisten liitosta tuli TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti_4_2018.indd 12 Reitti_4_2018.indd 12 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 13 JHL:n yhteisjärjestö. Rautatieläisten tilanne oli kahdeksan vuotta sitten hyvin samantyyppinen kuin PAUn nyt. Liiton toimintaympäristö kehittyi VR:n saneerausohjelman myötä huolestuttavaan suuntaan ja liitto tarvitsi lisää voimaa puolustamaan jäsentensä etuja. Silloisen TEAM-hankkeen ja yhteisen kuljetusliiton kariuduttua vaihtoehdoksi tuli JHL, koska jäsenistö näki raideliikenteen julkisen palvelun alana. Raideammattilaiset allekirjoittivat perustamissopimuksen vuonna 2010 ja liittofuusio toteutettiin kahta vuotta myöhemmin. Liittoyhdistyminen oli vaiheittainen prosessi, jossa Rautatieläisten liiton yhdistykset hakivat yksi kerrallaan JHL:n jäseniksi. Yhdistysten jäsenyyden myötä jäsenyys vaihtui JHL:ään. • PAUn liitt ovaltuuston kevätkokous käsitt elee yhdistymishankett a kokouksessaan Heimarissa 22.–23.5.2018. Valtuusto päätt ää, tiivistetäänkö yhteistyötä kuljetusliitt ojen kanssa vai haetaanko JHL:n yhteisjärjestöksi. • Liiton purkamisesta päätt ää varsinainen tai ylimääräinen liitt okokous. Purkaminen tulee hyväksytyksi, jos sitä kannatt aa vähintään 2/3 annetuista äänistä. Mitä seuraavaksi? • Varsinainen liitt okokous kokoontuu joka neljäs vuosi liitt ohallituksen kutsumana. • Ylimääräisen liitt okokouksen kutsuu koolle liitt ohallitus, jos se tai liitt ovaltuusto tarpeelliseksi katsoo tai jos vähintään 1/3 liiton jäsenosastoista sitä määrätyn asian käsitt elemistä varten kirjallisesti vaatii. Tällöin liitt okokous on pidett ävä 17 viikon kuluessa esityksen jätt ämisestä. Liittofuusio tarkoitti sitä, että kaikki JHL:n palvelut, edunvalvonta ja jäsenedut tulivat raideammattilaisten käyttöön. Rautatieläisten liiton omaisuus, joka on osa JHL:n tasetta, rahastoitiin erilliseksi rahastoksi raideammattilaisten käyttöön. Rahaston päätehtävänä on rahoittaa raideammattilaisten toimintaa ja toissijaisesti tukea JHL:n vaikuttamistoimintaa. Raideammattilaisilla on JHL:ssä myös omat säännöt, valtuusto ja hallitus. Jäsen on liitt oa tärkeämpi Mennään liittofuusiossa kumpaan suuntaan tahansa, tulee jäsenten edun mennä kaiken muun edelle. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen muistuttikin seminaarissa, että liitto tai liiton nimi ei ole koskaan itsetarkoitus. Liittoa tärkeämpää on jäsenten edut ja heidän asioiden hoitaminen. Liiton tulevaisuuden kannalta määräävin tekijä on, kuinka jäsenten asiat saadaan parhaiten hoidettua, Nieminen totesi. Maurialan mukaan ydinkysymys liittofuusioissa on aina, riittävätkö omat voimat ja hartiat puolustamaan jäsenistön työehtoja. Mauriala korosti myös, että liittofuusiot eivät sulje pois yhteistyötä muiden liittojen kanssa. Kuljetusliittojen ja JHL:n lisäksi PAUn liittovaltuustolla on toukokuun kokouksessa valittavana myös kolmas vaihtoehto. Mikäli valtuusto näkee, että PAU pärjää omillaan myös tulevaisuudessa, jäävät Kuljetusliitot ry ja JHL pois laskuista toistaiseksi. JHL:n yhteisjärjestö. Rautatieläisten tiLiittofuusio tarkoitti sitä, että kaikki liiton nimi ei ole koskaan itsetarkoitus. Reitti_4_2018.indd 13 Reitti_4_2018.indd 13 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 14 P osti ilmoitti viime vuoden toukokuussa siirtävänsä osan lajittelun videokoodauksesta Filippiineille. Noin 30 työntekijän työt siirrettiin. Valtaosa videokoodauksesta tehdään edelleen Suomessa. Näidenkin siirto Filippiineille saattaa olla ovella. – Kyllä minä uskon siihen. Nyt meillä on ollut ulkoistamisen suhteen rauhallista, eikä videokoodauksen ulkoistuksista ole puhuttu vähään aikaan. Viime vuonna siirrettiin MSM-lajittelukoneen koodaus Filippiineille. Myös LSM-koneen koodaus ja raskaan postituksen koodaus voisivat periaatteessa olla tuolla Filippiineillä, jos johto vain niin haluaisi, Helsingin postikeskuksen pääluottamusmies Jari Pellikka sanoo. Raskaan postituksen videokoodauksessa työskentelee Pellikan mukaan noin 150 henkilöä. – Kun jo pelkästään MSM-koneella oli kolmekymmentä työntekijää, niin jos mennään tähän LSM-koneeseen, niin aletaan puhua jo sataluvuista. Näin laskennallisesti, Pellikka sanoo. ”Lupaukset petett y” Pellikan mukaan Postin johto ei pitänyt ulkoistamisen yhteydessä henkilöstölle antamiaan lupauksia. – Meille luvattiin, että MSM-koneen koodausta ei kokonaan tuonne viedä. Luvattiin, että Filippiineillä koodataan vain ruuhkapiikkejä. Luottamus työnantajaan on mennyt. Filippiineillä on koodattu myös muulloin kuin ruuhka-aikoina. MSM-videokoodaus Suomessa on jäänyt hyvin vähäiseksi. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT SASK, WIKIMEDIA COMMONS / GEORGE RUIZ Ulkoistaako Posti lisää videokoodausta Filippiineille? Posti maailmalla Filippiinit kuuluvat ITUCin mukaan ay-oikeuksien pohjakastiin. Ay-vaikutt ajia on peloteltu ja murhatt u, mielenosoitt ajia kohti ammutt u. Videokoodauksen siirto ei ole toistaiseksi johtanut irtisanomisiin. – Henkilökuntaa ei ole vähennetty tämän takia. Tämä on onnistuttu hoitamaan luonnollisen poistuman kautta, Pellikka kertoo. Filippiinien ay-tilanne heikko Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC on rankannut Filippiinit ay-oikeuksien toteutumisen pohjakastiin. Ay-johtajia on murhattu. Myös työpaikkatason ay-päättäjät kuten ammattiosastojen puheenjohtajat ovat Filippiineillä vaarassa. – Ay-vaikuttajat joutuvat Filippiineillä kohtaamaan väkivallan uhkaa, pelottelua ja salamurhia, ITUCin vuosiraportissa todetaan. Vuonna 2016 kaksi ay-vaikuttajaa murhattiin kahden viikon sisään. Ay-vaikuttajat ovat joutuneet kohtaamaan myös useita murhayrityksiä. Ammattiliiton mielenosoituksessa tunnistamattomat asemiehet ovat avanneet tulen mielenosoittajia kohtaan. Filippiineillä myös postilaisten asema on viime vuosina ollut tukala. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin verkkosivujen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 Filippiinien posti antoi lähtöpassit 7 000 vakituiselle työntekijälle. Vähennykset toteutettiin erorahapakettien ja vapaaehtoisten irtisanoutumisten avulla. Tilalle palkattiin pätkäja vuokratyöläisiä, joilla ei ole oikeutta kuulua ammattiliittoon. Postilaisten lakko-oikeus rajatt u Toisaalta myöskään postin vakituisilla, liittoon kuuluvilla työntekijöillä ei ole lakko-oikeutta, koska posti on valtiollinen laitos. Myös mahdollisuudet neuvotella työehtosopimuksista ovat rajalliset. Julkisen sektorin työntekijöiden työelämäoikeuksissa on kuitenkin tapahtunut edistystä. Elokuussa 2017 Filippiinit allekirjoitti YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen, joka turvaa julkisen sektorin työntekijöiden ay-oikeuksia. ILOn sopimus ei suoraan paranna julkisen sektorin työntekijöiden asemaa, koska ILOn sopimukset pitää ensin saattaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä. SASKin aluekoordinaattori Orlando ”Marlon” Quesada kertoo, että postilaisten lakko-oikeus on edelleen rajattu. – Postin työntekijät tulkitaan virkamiehiksi, joten heillä ei ole Filippiineillä lakko-oikeutta. Myös oikeus neuvotella työehtosopimuksista on rajallinen, Quesada toteaa. ”Postin työntekijät tulkitaan virkamiehiksi, joten heillä ei ole Filippiineillä lakk o-oikeutt a,” SASKin aluekoordinaatt ori Orlando ”Marlon” Quesada sanoo. Reitti_4_2018.indd 14 Reitti_4_2018.indd 14 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 15 • Jos kirjeen osoitetietoja lukeva lajittelukone ei saa osoitteesta selvää, kirje videokoodataan, eli kirjeestä otettu videokuva tulkitaan ihmissilmin ja osoitetieto syötetään tietojärjestelmään käsin. • Posti pilotoi videokoodauksen ulkoistamista Filippiineille ensimmäisen kerran jo vuonna 2013. Mitä on videokoodaus? • Viime vuoden toukokuussa Posti ilmoitti, että osa videokoodauksesta (MSM-lajittelukoneen videokoodaus) siirretään Filippiineille. Siirto koski noin 30 työntekijän töitä. Ketään ei jouduttu irtisanomaan videokoodauksen siirron seurauksena. Filippiinien työvoimasta iso osa saa elantonsa prekaarista työstä kuten katukaupustelusta. Maan 45 miljoonasta työntekijästä ainoastaan 5–10 prosentt ia kuuluu ammatt iliitt oon. 15 Reitti_4_2018.indd 15 Reitti_4_2018.indd 15 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 16 Posti maailmalla Osa globaalia ilmiötä Postin videokoodauksen ulkoistamisessa Filippiineille on kyse globalisaation uudesta aallosta, jossa kaukomaille ulkoistetaan myös toimihenkilötyötä. Englanniksi termi on ”BPO” eli Business Process Outsourcing. 2000-luvun taitteessa globalisaation kynsiin joutui teknologiateollisuuden työt. Tehtaita siirrettiin Baltiaan ja Itä-Euroopan maihin sekä Kiinaan. Puhuttiin ”Kiina-ilmiöstä”. Toimihenkilötyön siirtämisestä on käytetty joskus termiä ”Intia-ilmiö”, koska etenkin Intia on ollut suosittu puhelinpalvelukeskusten ja muun suorittavan toimistotyön ulkoistamiskohde. Viime vuosina myös Filippiinit ovat pyrkineet apajille. Isossa kuvassa kyse ei ole pelkästään kielteisestä ilmiöstä. Ulkoistus tuo työtä ja toimeentuloa Aasian maiden ihmisille. Työ toimihenkilönä on usein parempi vaihtoehto kuin työ ”hikipajassa” tai toimeentulon hankkiminen katukaupustelijana. Mikä lääkkeeksi? Ilmiötä vastaan taistelu on vaikeaa, jollei mahdotonta. Ay-liikkeellä on kuitenkin muutama ässä hihassa työn siirtämistä vastaan. Yksi keino on edistää ay-liikkeen toimintaedellytyksiä ja ay-oikeuksia maissa, joihin palveluntuotantoa siirretään. Tämä nostaa kohdemaan palkkatasoa, ja saattaa tehdä töiden siirron hieman vähemmän houkuttelevaksi työnantajayrityksille. Suomen ay-liike on tässä asiassa merkittävä toimija (osana eurooppalaista ay-liikettä), vaikka se ei juuri mediassa tai edes ay-mediassa näy. Suomalainen ay-liike on ollut mukana esimerkiksi edistämässä julkisen sektorin työntekijöiden asemaa Filippiineillä ja toiminut tavoitteen eteen jo vuosia. Filippiinien julkisen sektorin (mukaan lukien paikallisen postin) työntekijöiden asemaa on edistetty Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hankkeessa, jossa ovat olleet mukana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto sekä julkisen sektorin työntekijöiden maailmanjärjestö PSI. Yhteistyö on tuonut läpimurtoja. JHL:n, PSIn ja SASKin rooli oli merkittävä siinä, että Filippiinit allekirjoitti elokuussa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen, joka edistää julkisen sektorin (mukaan lukien valtionyhtiöiden) työntekijöiden asemaa ja ay-oikeuksia. Ay-oikeuksien edistäminen on myös osa Suomen virallista kehitysyhteistyöpolitiikkaa. SASK on yksi ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoja saavista kansalaisjärjestöistä. Sen hankkeet tehdään pääosin kansalaisjärjestöille myönnettävien kehitysyhteistyömäärärahojen avulla. Hankkeita rahoittavat myös suomalaiset ammattiliitot. Toiminta synnyttää suomalaiselle ay-liikkeelle myös verkostoja maihin, joihin työtä ulkoistetaan. Suomalaisella ay-liikkeellä on esimerkiksi oma ”lähetystönsä” Filippiineillä eli SASKin aluetoimisto, jota luotsaa edellisen aukeman artikkelissa haastateltu Orlando ”Marlon” Quesada. Reitti_4_2018.indd 16 Reitti_4_2018.indd 16 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 17 P osti käynnisti oman myymäläverkoston eli postikonttoreiden lopullisen alasajon huhtikuussa 2015. Tämän vuoden maaliskuussa oli historiallisen Kruununhaan postin vuoro. Postin viimeisenä aukiolopäivänä Matiksi esittäytynyt asiakas ei sanojaan säästellyt. – Nykysuomella sanottuna tämä on täysin perseestä. Postin ylimmässä johdossa vallitsee ahneus. Niin kuin huomaat noista hyllyistä, niin eivät tytöt täällä laiskoja ole. Aivan älytöntä lopettaa paikka, jossa on töitä. Posti puolustelee omien myymälöiden sulkemista verkkopalvelulla, asiamiesposteilla ja pakettiautomaateilla. Tuhat uutta automaattia avataan vuoteen 2019 mennessä. – En ole koskaan kussutkaan pakettiautomaatteihin päin. Katson mieluummin postineitiä silmiin kuin sitä peltilehmää perseeseen! Henkilökohtainen palvelu on kaiken a ja o!, Matti jyrähtää. Vain 28 postia Täyden palvelun posteja on enimmillään koko maassa ollut noin 3000. Postin omia myymälöitä oli maaliskuun lopussa jäljellä vain 28: 00100 Helsinki pääposti, 00120 Helsinki Annakatu, 00130 Helsinki Kasarmitori, 00250 Helsinki Töölö, 00350 Helsinki Munkkivuori, 00940 Helsinki Kontula, 00510 Helsinki Vallila, 00530 Helsinki Hakaniemi, 00880 Helsinki Hertt oniemi, 01300 Vantaa Tikkurila, 01600 Vantaa Myyrmäki, 02100 Espoo Tapiola, 02230 Espoo Iso-Omena, 15100 Lahti, 20100 Turku, 28100 Pori, 33100 Tampere, 40100 Jyväskylä, 65100 Vaasa, 45100 Kouvola, 50100 Mikkeli, 53100 Lappeenranta, 53500 Lappeenranta, 54710 Lemi, 70100 Kuopio, 90100 Oulu, 96100 Rovaniemi ja 96930 Napapiiri Rovaniemi. Postikontt oreita jäljellä alle kolmekymmentä Helsingin Kruununhaassa ehti olla oma postitoimisto paria vuott a lukuun ott amatt a yli 160 vuott a. Posti kontt orin sulkeminen suututt i maaliskuussa asiakkaita. Vuolaita kiitoksia Kruununhaan kaupunginosan postilla on Helsingissä historialliset perinteet. Helsingin postitalo valmistui Snellmaninkadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1857. Historiallisessa postitalossa posti toimi vuoteen 1999 saakka, jolloin posti muutti parin vuoden ajaksi Katajanokan Kanavaterminaaliin. Aktiivisena tunnettu Kruununhaan asukasyhdistys masinoi julkisuutta saaneen postikapinan, jonka seurauksena postille löytyi uudet tilat Rauhankadulta vuonna 2001. Asukasyhdistys teki tänäkin keväänä kaikkensa säilyttääkseen oman postinsa. Yhdistys piti yhteyttä Postin johtoon ja järjesti konttorin viimeisenä aukiopäivänä pienimuotoisen mielenosoituksen. – Tilalle ei ole tulossa edes asiamiespostia, kun sellaista mahdollisuutta täällä ei juurikaan ole. Palvelut siirtyvät Hakaniemeen, joka on jo nyt aika ruuhkainen. Palvelu täällä on ollut loistoluokkaa, kehuu asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Nygrén. Vuolaita kiitoksia Krunikan postikonttorin henkilökunnalle antoivat myös taloyhtiö Vironkatu 6 edustajat. Entinen diplomaatti ja suurlähettiläs Mikko Pyhälä piti henkilökunnalle puheen, jakoi taloyhtiön diplomit ja kirjalahjan. – Olen saanut tästä postista elämäni parasta palvelua. Postin omia konttoreita pitäisi ehdottomasti säilyttää, Pyhälä totesi. Hallinnollinen keskus Myymälän esimies Tarja Kotiranta ehti palvella Postissa 40 vuotta. Puolet ajasta kului postimerkkikeskuksessa ja loput eri posteissa Itä-Helsingissä, Hki 10:ssä ja Kruununhaassa. – Asiakasmäärät eivät ole mielestäni muuttuneet, mutta asiakastavat kyllä. Asiakkaita on ollut arviolta 200–280 päivässä. Tämä on poikkeuksellista aluetta, täällä on Presidentinlinna, valtioneuvosto, ministeriöt, yliopisto ja kulttuuriväkeä, joka käyttää postia paljon. Pakettiliikenne on enempi noutoa ja lähtevän postin kirjo on monipuolista. Suomen hallinnollinen keskus jäi ilman omaa postia, kun Kruununhaan posti muutti 28.3. Hakaniemeen. Postin omia myymälöitä huhtikuun alussa koko Suomessa oli jäljellä enää alle 30. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Matiksi esitt äytynyt asiakas näytt i kansainvälisellä käsimerkillä mielipiteensä Kruununhaan postin lakkautt amisesta. Palvelumyyjä Vivi Vesterinen palveli viimeisenä päivänä vielä hymyssä suin . Reitti_4_2018.indd 17 Reitti_4_2018.indd 17 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 18 V uoden 2018 alussa tuli voimaan laki työttömyysturvan aktiivimallista, jonka mukaan työttömän tulee olla riittävän aktiivinen tarkastelujaksolla eli 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana. Ensimmäinen aktiivisuuden tarkastelujakso päättyi huhtikuun alussa. Työttömyysetuuden saajille tämä tarkoittaa todennäköisiä viivästyksiä päivärahan maksuissa sekä epävarmuutta siitä, ovatko aktiivisuuden edellytykset omalla kohdalla täyttyneet. Epävarmuus on aiheellista, sillä kevään mittaan on ollut paljon epätietoisuutta erityisesti siitä, mitkä kaikki toimet lasketaan aktiivisuutta kerryttäväksi. Syynä epävarmuuteen on ollut suurelta osin tiedon puuttuminen. Työttömyysetuuden maksajat eli Kela ja työttömyyskassat ovat saaneet odottaa sekä sosiaalija terveysministeriön aktiivimallin soveltamisohjeita että TE-toimistojen tietoja siitä, mitä kaikkia palveluita heidän kauttaan on tarjolla työttömille aktiivisuuden kerryttämiseksi. Aktiivisuusmallia on vastustettu kiivaasti, eikä syyttä. SAK:n järjestämä aktiivimallia vastustanut poliittinen mielenilmaus keräsi helmikuussa Helsingin Senaatintorille noin 10 000 ihmistä. Aktiivisuusmallin tausta-ajatuksena näyttää olevan näkemys työttömistä passiivisina edun vastaanottajina. Tämän pohjalta aktiivimallin rangaistuksenomaisuus ei ole yllätys. Ollakseen todellinen työllisyyttä lisäävä uudistus, tulisi aktiivimallin konkreettisesti helpottaa pääsyä työmarkkinoille tai TE-toimiston tarjoamiin palveluihin. Nyt vaarana on, että aktiivimallin avulla ihmisiä työnnetään esimerkiksi toimeentulotuen piiriin aktiivisuuden jäädessä täyttymättä. Kela on jo julkaisAktiivimalli ajaa ihmisiä ahtaalle Aktiivimallin ensimmäistä tarkastelujaksoa leimasi epätietoisuus. Hallituksen lyhytnäköisen politiikan edessä ymmällään ovat olleet sekä tyött ömät ett ä tyött ömyysetuuden maksajat. sut alustavia tietoja, joiden mukaan puolelta peruspäivärahaa saavista työttömistä leikataan työttömyysetuutta, koska aktiivisuusedellytys on jäänyt täyttämättä. Kelassa onkin varauduttu toimeentulotuen tarpeen mahdolliseen kasvuun. Aktiivimallista puutt uu kannustus Suomen aktiivimallia voidaan tarkastella suhteessa Tanskan vastaavaan. Malleissa on yhtäläisyyksiä, mutta aktiivimalli on toteutettu Suomessa vain osittain. Suurin eroavaisuus koskee resursseja. Suomeen verrattuna Tanska kohdistaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kaksinkertaisen summan. Panostuksen seurauksena esimerkiksi työvoimatoimiston virkailijan vastuulla on kymmeniä ihmisiä vähemmän kuin Suomessa. Suomen aktiivimalli näyttäytyykin mallina, joka edellyttää aktiivisuutta ilman, että aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on tiedossa riittäviä lisäresursseja. Aktiivimalliin kohdistuneen kritiikin seurauksena hallitus ilmoitti huhtikuun puolen välin kehysriihessä henkilöresurssien lisäämisestä TE-toimistoihin. Kokonaisuudessaan jäädään kuitenkin edelleen kauas Tanskan mallista. Toinen huomattava ero Tanskaan on, että Tanskan kokoisessa maassa on täysin eri tavalla mahdollista ottaa vastaan työtä tai osallistua työllistymistä edistävään palveluun tarvittaessa koko Tanskan alueella. Suomessa työttömältä vaaditaan hyvin erilaista aktiivisuutta riippuen siitä missä päin hän asuu. Aktiivimallin leikkuri uhkaakin osua erityisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin eli vaikeasti työllistyviin pitkäaikaistyöttömiin sekä kasvualueiden ulkopuolella asuviin. Aktiivisuuden seurannassa haasteita Itse aktiivimalliin liittyy siis huomattavia ongelmia, mutta myös aktiivisuuden seurannan toteuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Sekä työttömälle että työttömyysetuuden maksajille eli Kelalle ja työttömyyskassoille on epäselvää, millä kaikilla tavoilla aktiivisuuden voi täyttää ja miten siitä tulee ilmoittaa. Postija logistiikka-alan työttömyyskassasta kerrotaan, että jäsenistön keskuudessa on paljon epätietoisuutta ja yhteydenottoja tulee runsaasti aktiivimalliin liittyen. Toisaalta yhteydenottoihin vastaaminen on ollut hankalaa, koska selkeitä linjauksia viranomaisten taholta ei ole saatu. Suurin epäselvyys liittyy tällä hetkellä siihen, mitä ovat niin sanotut muut työvoimaviranomaisen järjestämät työllistymisedellytyksiä parantavat palvelut tai toiminnat. Kyseisten palveluiden tulee olla työvoimaviranomaisen eli TE-toimiston, TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen tai sellaisten kuntien järjestämiä, jotka kuuluvat aktiivimallin alueellisten kokeilujen piiriin. Aktiivisuutta kerryttävä palvelu voi olla myös ulkopuolisen palveluntuottajan tarjoama siinä tapauksessa, että työvoimaviranomainen on kyseisen palvelun hankkinut. Ostopalveluja käytetään siis korvaamaan TEKSTI NIINA PENTINMÄKI KUVA ISTOCKPHOTO Leikkuri uhkaa osua heikoimmassa asemassa oleviin. Reitti_4_2018.indd 18 Reitti_4_2018.indd 18 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 19 Mikä on aktiivimalli? Tyött ömältä edellytetään riitt ävää aktiivisuutt a 65 tyött ömyysetuuden maksupäivän aikana. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, tyött ömyysetuus pienenee seuraavan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosentt ia. Aktiivisuuden voi täytt ää eri tavoin, mutt a eri tapoja ei voi yhdistää toisiinsa. Aktiivisuus täytt yy kun: • on ollut palkkatyössä vähintään 18 tuntia tai; • on ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosentt ia yritt äjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018 241 euroa) tai; • on osallistunut viitenä päivänä työllistymistä edistävään palveluun, muuhun työvoimaviranomaisen järjestämään työllistymisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan tai on ollut viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liitt yen toteutett avassa rekrytointikokeilussa tai -koulutuksessa, jonka ajalta maksetaan tyött ömyysetuutt a. TE-toimiston järjestämisvastuulla olevia palveluita tilanteissa, joissa TE-toimiston omat resurssit eivät riitä. Suuntana näyttäisikin olevan se, että TE-toimistojen tehtäviä avautuu pikkuhiljaa entistä enemmän yksityisille palveluntuottajille. Uhkana eriarvoisuuden lisääntyminen Postija logistiikka-alan työttömyyskassassa on kevään mittaan ihmetelty sitä, että TE-toimistot eivät anna työvoimaviranomaisen järjestämistä muista palveluista tai toiminnoista mitään lausuntoa tai tiedotetta työttömyysetuuden maksajalle. Työttömyyskassat ja Kela joutuvat siis joissain tapauksissa tekemään vajavaisilla tiedoilla ihmisten toimentuloon liittyviä ratkaisuja. Vähitellen TE-toimistoilta on saapunut listauksia osasta niitä palveluja, joita TE-toimisto on ostopalveluna hankkinut ja jotka lähtökohtaisesti kerryttävät aktiivisuutta. On kuitenkin huomattava, että TE-toimistolla ei ole välttämättä tietoa ulkopuoliselta palveluntuottajalta hankittujen palveluiden sisällöstä. Näissä tapauksissa työttömyysetuuden maksaja joutuu pyytämään tarkempaa tietoa kurssiin osallistumisesta ja kurssin sisällöstä työttömyysetuuden hakijalta itseltään. Toisinaan on ollut vaikea pyytää lisäselvitystä kun ei ole ollut maksajallekaan selvää millä keinoin aktiivisuus pitäisi tietyissä tapauksissa osoittaa. Voi myös kysyä mikä näiden kurssien todellinen anti työttömälle on, kun edes TE-toimistoilla ei ole tietoa kurssien sisällöistä. Ulkopuoliset palveluntarjoajat saavat joka tapauksessa palkkionsa nostettua. Jäsenten keskuudessa huolta on herättänyt se, mistä löytyy kasvukeskusten ulkopuolella asuville, etenkin eläkeikää lähestyville ihmisille osa-aikatyötä tai TE-palvelu, johon osallistua. Huoli on aiheellinen, sillä haettavien työpaikkojen määrässä on huomattavia alueellisia eroja, johon ei omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa. TE-palvelujakaan ei ole saatavilla kaikkialla, ja niiden tarjonta vaihtelee suuresti alueiden välillä. Niin sanotussa eläkeputkessa eli ansiopäivärahan lisäpäivillä olevia jäseniä on askarruttanut, koskeeko aktiivisuusedellytys myös heitä. Vastauksena joudutaan kertomaan, että hekin ovat aktiivisuusvaatimuksen piirissä kuten vanhuuseläkepäätöstä odottavat työttömät. Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi Aktiivisen työvoimapolitiikan julkilausuttuna päämääränä on työttömien työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Aktiivimallin tulisi siis vastata tähän haasteeseen. Tästä näkökulmasta on vaikea ymmärtää, miksi aktiivisuutta eivät kerrytä esimerkiksi työttömän haastattelut ja työllistymissuunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen liittyvät käynnit ja yhteydenotot tai niihin vastaaminen. Edes työpaikkojen hakeminen ja haastatteluihin osallistuminen ei kerrytä aktiivisuutta. Lähtökohtaisesti ammattiliittojen järjestämistä palvelusta voitiin lukea aktiivisuuteen vain sellaiset, jotka TE-toimisto olisi tilannut liitolta. Hallituksen kehysriihen seurauksena jatkossa pitäisi kuitenkin olla mahdollista kerryttää aktiivisuutta osallistumalla ammattiliittojen työllistymiskursseihin. Tämän hetkisten tietojen mukaan sivutoimisella opiskelulla tai vapaaehtoistyön tekemisellä ei edelleenkään saa kerrytettyä aktiivisuutta. Ei ole siis ihme, että ammattiliitojen järjestämiä palveluitakaan ei voi lukea aktiivisuuteen lukuun ottamatta tilannetta, jossa TE-toimisto tilaisi liitolta palvelun. Sivutoimisella opiskelulla tai vapaaehtoistyön tekemiselläkään ei saa aktiivisuutta kerrytettyä. Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on lähetetty eduskuntaan 9.3.2018. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 140 000 ihmistä. Nyt jo on olemassa viitteitä siitä, että aktiivimalli ajaa ihmisiä entistä enemmän taloudellisesti ahtaalle. Aktiivimalli edustaa lyhytnäköistä politiikkaa, joka uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta ja lisätä syrjäytymistä. Jää nähtäväksi, tuleeko tilanteeseen muutos kansalaisaloitteen käsittelyn myötä. Reitti_4_2018.indd 19 Reitti_4_2018.indd 19 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 20 T yöuraeläkkeelle on voinut jäädä helmikuun alusta. Helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä eläkettä on hakenut 27 henkilöä, joista neljälle on myönnetty ennakkopäätös. Hakijoista 17 oli hakukelpoisia. – Yksi hakeneista on jo jäänyt työuraeläkkeelle, kertoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Janne Pulkkinen. Mikä on työuraeläke, Janne Pulkkinen? – Työuraeläke on tarkoitettu pitkän ja raskaan työuran tehneille. Työuraeläkkeelle päästään ennen vanhuuseläkettä. Työn on pitänyt olla raskasta ja erityisen kuluttavaa henkisesti tai ruumiillisesti, niin että työkyky on heikentynyt pysyvästi. – Työuraeläkkeen edellytyksinä ovat 38 työvuoden ura ja 63 vuoden ikä. Vanhuuseläkkeelle ikänsä puolesta oikeutetut eivät voi hakeutua työuraeläkkeelle, eikä työuraeläke korvaa työkyvyttömyyseläkettä. Mikä on raskasta tai kuormitt avaa työtä? – Työeläkelaissa raskas ja kuluttava työ määritellään kuusikohtaisella luettelolla. Esimerkiksi vaikeat työasennot tai pitkäkestoinen, rankkaa lihaskuormitusta vaativa työ voi olla kuluttavaa. Hengitysja verenkiertoelimistöä koetteleva työ voidaan lukea raskaaksi, kuten myös voimaa ja nopeutta vaativa työ. – Henkinen kuormitus voi johtua ilmeisestä väkivallan uhasta tai työstä, jossa vaaditaan jatkuvaa varuillaan oloa ja Työuraeläke on silta vanhuuseläkkeeseen Pitkän ja raskaan työuran tehnyt voi nyt saada helpotusta työuraeläkkeestä jo ennen vanhuuseläkkeen edellytt ämää ikää. Työura eläk ett ä maksetaan kertyneen eläkkeen verran. TEKSTI UP/TIINA TENKANEN KUVA ISTOCKPHOTO erityistä tarkkaavaisuutta. Myös jatkuva tapaturman tai onnettomuuden riski on kuormittavaa. – Arvioinnissa otetaan huomioon myös kuormitusta lisäävien suojavarustusten käyttö, pitkät työvuorot ja toistuvat yövuorot. Ammattirajoitusta ei ole. – Fyysisesti kevyessä, mutta henkisesti raskaassa työssä toimiva voi sairastaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairautta, jonka takia hän voi hakeutua työuraeläkkeelle. Ketkä voivat hakea työuraeläkett ä? – Vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneet ovat ensimmäiset, joiden vanhuuseläkeikää nostettiin eläkeuudistuksessa. Heidän eläkeikänsä on 63 vuotta 3 kuukautta, joten he ehtivät olla työuraeläkkeellä kolme kuukautta, ennen kuin työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. – Esimerkiksi vuonna 1964 tai sen jälkeen syntyneille työuraeläke voidaan myöntää kaksi vuotta ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Heillä vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Milloin eläkett ä haetaan? – Työuraeläkettä voi hakea jo ennen kuin on täyttänyt 63 vuotta, vielä työelämässä ollessa. Työuraeläkkeestä voi hakea ennakkopäätöksen, joka on voimassa korkeintaan puoli vuotta, enintään vanhuuseläkeikään asti. – Jos vanhuuseläkkeen ikäraja täyttyy työuraeläkkeen aikana, työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi automaattisesti. Reitti_4_2018.indd 20 Reitti_4_2018.indd 20 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 21 Miten eläkett ä anotaan? – Anomuksen voi tehdä omaan työeläkelaitokseen nettisivun kautta tai lomakkeen voi lähettää kirjeitse. Mukaan tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto sekä työnantajan kuvaus työstä. Ulkomailla työskennelleet liittävät mukaan U-lomakkeen, jossa on tiedot ulkomailla työskentelystä ja asumisesta. – Kun anomus saapuu eläkelaitokselle, siellä tutkitaan, onko työntekijällä oikeutta työuraeläkkeeseen vai jopa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos hakijalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, virkailija ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kertoo eri mahdollisuuksista. – Jos hakemus on edennyt myönteiseen ennakkopäätökseen, hakijan pitää päättää päätöksen voimassaoloaikana, jääkö työuraeläkkeelle. Työeläkelaitoksen kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta. Kuinka suuri työuraeläke on? – Työuraeläkettä maksetaan kertyneen eläkkeen verran. Ansaitun eläkkeensä voi tarkistaa työeläkeotteesta. Omiin tietoihinsa pääsee oman eläkelaitoksen nettisivuilta pankkitunnusten avulla. Eläkelaitokselta voi myös tilata ennakkolaskelman. – On hyvä ottaa yhteyttä omaan eläkelaitokseen heti eläkettä harkitessaan. Virkailijat tekevät laskelmat, joissa hakijan taloudellinen tilanne otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. – Taloutta suunnitellessa on huomioitava, että työuraeläke pienentää vanhuuseläkettä pysyvästi. Voiko työuraeläkkeen aikana ansaita? – Työansioita saa hankkia rajoitetusti. Vuoden 2018 tasossa tuloraja on 737,45 euroa kuukaudessa. YEL/MYEL-tulojen pitää jäädä alle 8 849,40 euron vuodessa. Se vastaa palkansaajan kuukausiansiota. – Jos ansiot ylittävät tulorajan, työuraeläkkeen maksu keskeytyy. Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi useampia kertoja. – Työuraeläkkeen aikana työskentely kerryttää eläkettä. Sitä on myöhemmin haettava erikseen. Entä työkyvytt ömyyseläke? Työkyvytt ömyyseläkkeen saadakseen työntekijän työkyvyn on pitänyt alentua voimakkaammin kuin työuraeläkkeelle hakeutujan. Lisäksi työuran pituus määritt ää työuraeläkkeelle pääsyä. Työkyvytt ömyyseläke on suurempi kuin työuraeläke, koska työkyvytt ömyyseläkkeessä otetaan huomioon myös niin sanott u tuleva aika. Työuraeläke perustuu vain kartt uneeseen eläkkeeseen. Kannatt aako eläkevaihtoehtoja vertailla? Viranomaisilla on neuvontaja selvitt elyvelvollisuus. Omasta työeläkelaitoksesta saa apua pohdintaan, mikä ratkaisu olisi paras sillä hetkellä. Virkailija arvioi myös hakijan kokonaistilanteen ja ohjaa tarvitt aessa esimerkiksi Kelaan. Ennakkopäätöstä hakiessaan työntekijä voi harkita vielä kerran, haluaako hän jäädä työuraeläkkeelle vai sinnitellä työssä vanhuuseläkkeeseen asti. Toimitukselta Oletko hakenut tai ajatellut hakea työuraeläkett ä? Koska työuraeläke on uusi jutt u, PAU haluaisi saada tietoa, jos postilaiselle on myönnett y tai ei ole myönnett y työuraeläkett ä. Olethan siis yhteydessä PAUn toimistoon, jos sinulla on asiasta kokemusta. Reitti_4_2018.indd 21 Reitti_4_2018.indd 21 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 22 Re Re Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R it it it it it itt it itti ti ti ti ti tii t 22 22 22 22 22 222 22 2222 22 2222 22 22 22 222 22 22 22 22 Vapaalla Suosikista lö?tyi HARRASTUS Kirjeenvaihto | NIMI Marjo Juuti | MILLOIN Nykyään liian harvoin | MOTTO | ”Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle.” (Antoine de Saint-Exupéry) TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 22 t?si??tävä Helmikuussa 1974 nuori Marjo Saari vastasi Suosikki-lehdessä julkaistuun kirjeenvaihtoilmoitukseen, jonka oli laatinut eräs Jari. Jari sai paljon vastauksia. Hän on myöhemmin kertonut Marjolle, ett ä hänen isänsä valikoi vastauksista miellytt ävimmät kuvan perusteella. Marjon kirje läpäisi karsinnan, ja siitä alkoi ystävyys, joka on jatkunut näihin päiviin: mahtavat 44 vuott a. Luott amusmies Marjo Juutin mielestä sähköposti tai Facebook ei pärjää käsin kirjoitetulle kirjeelle. Reitti_4_2018.indd 22 Reitti_4_2018.indd 22 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 23 Reitti 23 Reitti 23 ? arjo ja Jari kirjoittivat kirjeitä päiväkirjan tavoin. Paperille päätyi elämänkertaa ja ajatuksenvirtaa, joka virtasi sen aikaa kuin oli virratakseen ; yhdessä yössä saattoi syntyä kokonainen kirje, toiseen postiin saattoi tulla parin-kolmenkin viikon asiat. Kun edellinen kirje oli viety postilaatikkoon, aloitettiin jo seuraavaa. – Meillä oli sopimus, että kirje täytyy lähettää, kun kymmenen sivua tulee täyteen, nykyisin Lahdessa palvelumyyjänä ja varapääluottamusmiehenä toimiva Marjo Juuti muistelee. Kirjeystävät eivät olleet samanlaisia. Molemmat pitävät musiikista, mutta maut poikkeavat välillä toisistaan. Marjo muistelee tykänneensä Hectorin Nostalgiaja Hectorocklevyistä. – Hän kirjoitti minulle, että ”kyllä mäkin Hectorista tykkään, mutta minun mielestä se rock on parempi kuin se Hecto.” Hän oli enemmän rock-fani, kun mä olin enemmän lyyrisen musiikin ystävä. Välillä olimme hyvin kiivaastikin eri mieltä. Siinä syntyi se ystävyys. Tekstiterapiaa Marjo kokee omien ajatusten kirjoittamisen hyvin terapeuttisena. – Kun ahdistuksen saa purettua paperille, se helpottaa. Asiat saavat oikean mittasuhteen, jos joku toinen vielä lukee sen ja kommentoi, että ”onko tuo nyt niin iso juttu”. Joskus, kun olen kirjoittanut jostain ongelmastani oikein sydänverellä, on ystäväni vastannut, että ryve vain suossa jos se tuntuu hyvältä, Marjo toteaa. Marjo ja Jari ruotivat kirjeissä elämän ilot ja surut: murrosiän seurustelusuhteet, työelämän haasteet, lasten syntymän ja niin edelleen. – Tiedän, että minulla on ystävä, joka tietää minusta melkein kaiken – ja on silti ystävä. Se on auttanut elämän vaikeina hetkinä. Tietää, että vaikka mitä tapahtuisi, niin aina voi pyytää apua. Vaikka ei niin tiiviisti pidettäisi yhteyttä, niin tietää, että toinen on siellä, Marjo pohtii. Marjon mielestä jokainen ihminen tarvitsee sellaista oman perheen lisäksi. – Olen sanonut, että Jari on minun paras likkakaveri, vaikkei hän nainen olekaan. Tarkoitan sillä sitä, että hänen kanssaan olen jakanut kaikkia sellaisia asioita, joita yleensä jaetaan tyttöjen kesken. Pulmat ovat olleet vähän erilaisia, kun toinen oli tyttö ja toinen poika, mutta ymmärsimme alusta pitäen toisiamme. Siitä sai vähän näkökulmaakin puolin ja toisin. Yleisestä tavasta harvinaiseksi taidoksi Marjo muistelee, että kirjeenvaihto oli hänen nuoruudessaan yleinen yhteydenpitotapa. Kirjeitä kirjoiteltiin kesälomilla koulukavereille ja kouluaikana lomanviettopaikoista saaduille ystäville. Hän itse uskoo saaneensa alkusysäyksen kirjeenvaihdolle International Youth Servicen kautta. Se oli palvelu, jonka kautta löysi kirjekavereita ulkomailta. Marjo kirjoitti muutaman kirjeen muun muassa israelilaisen pojan kanssa, joka katosi tultua armeijaikään. Marjon lähettämät kirjeet palautuivat eikä hän koskaan saanut tietää, mitä kirjekaverille oli tapahtunut. Nykyään paperikirjeiden kirjoittaminen on harvinaista. Myös Marjon ja Jarin välillä kirjeiden kirjoittaminen hiipui 2000-luvulle tultaessa, kun sähköinen yhteydenpito yleistyi. Marjo ei kuitenkaan tahtonut luopua kynällä kirjoitetun tekstin välittämästä tunteesta, joten välillä hän kirjoitti Jarille ”etanapostia” ja Jari vastasi sähköpostilla. – Sähköpostissa tai Facebookissa ei välity se tunne samoin kuin käsin kirjoitetussa kirjeessä. Se on kuin kasvotusten puhuessa; ilme ja kehonkieli paljastaa sut, jos puhut muuta kuin mitä tarkoitat. Samoin voit kirjoittaa, että kaikki on hyvin, mutta jos käsiala on hermostuneen näköistä, niin siihen voi toinen vastata, että mikäs siellä nyt mättää. Postin myymälässä palvelumyyjänä työskentelevä Marjo on huomannut, että jotkut mummoasiakkaat harrastavat kirjeenvaihtoa lastenlastensa kanssa. – En ole itse sitä hoksannut toteuttaa, mutta sehän on hyvä jo käsialan takia. Näen töissä, kun nuoret hakevat paketteja, että monilla on ihan alakoululaisen käsiala. Välillä olimme hyvin kiivaastikin eri mieltä. Siinä syntyi se ystävyys. Nuoruuden kirjeisiin kuului koristelu ja askartelu, joka kuvastaa tekijänsä mielenkiinnon kohteita. – Ajan myötä kuoret kävivät yhä tylsemmiksi, Marjo toteaa. Reitti_4_2018.indd 23 Reitti_4_2018.indd 23 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 24 M arkku Laakso on postikorttien kustantaja ja tutkinut paljon korttien historiaa erityisesti niissä välitettävien viestien – kuvallisten ja kirjallisten – kautta. Vuosisadan vaihteessa oli useita muutoksia, jotka tekivät postikortista suositun. Postin verkosto oli kehittynyt nopeaksi: isojen kaupunkien välillä kortti kulki parhaimmillaan samana päivänä. Myös kortin postimaksu oli halvempi kuin kirjeen. Postikortti oli kuin tekstiviesti: sillä oli hyvä kertoa, vaikka millä junalla ja mihin aikaan saapuu vierailulle. – Myös korttien määrä oli lisääntynyt painotekniikan kehittyessä, ja hinta muodostunut edulliseksi. Ja kun kysyntää oli paljon, myös tarjonta kasvoi uskomattomiin mittasuhteisiin. Kortti toimi joskus myös uutisena: kun jotain tapahtui, ei mennyt kauaa kun se oli jo saatavissa postikorttina. Tässä suhteessa kyseessä oli todella ajassa kiinni oleva tuote. – Esimerkiksi vuoden 1902 kasakkamellakoista on otettu kuvia tunnin tai parin välein, ja jokaisesta kuvasta on tehty kortti. Korttien avulla voi seurata, kuinka tilanne kehittyi. Suomen erityisyys Suomen korttivalikoimaan vaikutti, että postikorttien kulta-aikaan sattui ensimmäinen (Helmikuun manifesti 1899) ja toinen sortokausi (alkaen 1908) sekä laajemmin nationalismin nousu ja suomalaisuuden erityislaatuisuuden korostaminen. Kun Helmikuun manifesti julistettiin, Helsingissä näyteikkunoihin ilmestyi surukoristelua, ihmiset pukeutuivat mustaan ja ylioppilailla oli surunauhat käsivarsissaan. Tämä näkyi myös korteissa: alettiin esimerkiksi julkaista surukortteja ja surumerkkejä mustine reunuksineen. – Mutta surukorttiin ei tarvinnut kirjoittaa surullista viestiä. Eräässä Gallen-Kallelan suunnittelemassa surukortissa oli teksti ”Olkoon onni kanssasi.” POSTIKORTTI oli aikansa some 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa postikortt i olin nopein ja edullisin tapa lähett ää viestiä ja kuvata tunteitaan. Se oli myös keino korostaa suomalaisuutt a venäläistämistoimien keskellä. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVAT KALEVI JALOSEN JA MARKKU LAAKSON KUVAKOKOELMAT ”Olkoon onni osanasi elämisi retkellä. Surureunaisen kortin kuva ja viesti kertovat täysin eri asioita. Kansallispuvut olivat suositt u kuva-aihe aikoina, jolloin Suomi haki omaa identiteett iään. tikorttien kustantaja ja tutkinut stikortt i olin nopein a kuvata tunteitaan. uomalaisuutt a keskellä. MI LMAT Reeeeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee Reeeeee Reeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee Reeeeeeeeeeeee R iiiiiiiit iiiit iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii ti 24 Reitti_4_2018.indd 24 Reitti_4_2018.indd 24 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 25 Kun 1900-luvun alussa Suomea yritettiin venäläistää, oman identiteetin esiintuominen tuli tärkeäksi. Korteissa esiintyi mytologisia hahmoja Kalevalasta, mutta myös kansallispukuja ja suomalaisten laulujen sanoja. – Periaatteessa poliittinen propaganda venäläistämistä vastaan oli kiellettyä, mutta käytännössä sen valvominen Helsingin ulkopuolella oli vaikeaa. Miten osoitat, että taideteos tai kansallispuvun kuva kortissa on poliittinen kannanotto? Laakso epäilee, että ainakin joillakin korttien kustantajilla on saattanut olla poliittisia päämääriä. Esimerkiksi Kalevala ja Kanteletar -aiheisia kortteja tehtiin iso määrä ruotsalaisessa kirjapainossa ja todennäköisesti sen oli rahoittanut joku muu taho kuin korttien painaja. Gesondan kortit Käyttivätkö ihmiset kortteja kannanottoina vai ainoastaan keinona välittää viestiä? Laakso on tutkinut vuosina 1898–1904 eräälle nuorelle naiselle, Gesonda Söderbergille, lähetettyjä kortteja. Laakso sai käsiinsä 800 korttia sisältäneen kokoelman, mistä saa hyvän käsityksen siitä, miten kortteja käytettiin. – Gesondalla oli kaksi veljeä. Vanhempi Harald oli hyvin pedantti ja kortit sisälsivät esimerkiksi neuvoja, miten hänen asioitaan pitäisi hoitaa hänen ollessaan ulkomailla. Nuorempi veli Arne oli eriluonteinen: hänen korttinsa sisälsivät kaipausta ja paljon tunteita. Vanhempi lähetti kaupunkikuvia matkoiltaan, nuorempi kuunsiltoja ja art novou -tyylisiä taidekortteja. Söbergillä oli myös kaksi kosijaa, joista toisesta tuli myöhemmin hänen aviomiehensä. Kummankin kortit sisälsivät romantiikkaa ja toivomuksia suhteen laadusta. Asioita ilmaistiin varsinkin alkuvaiheessa hyvin salaperäisesti, esimerkiksi kaksi erillistä korttia muodosti yhden viestin. Ystävien kanssa puolestaan vaihdettiin juoruja, kerrottiin uudesta hamekankaasta ja lähetettiin hauskuuttavia kortteja ja viestejä aivan kuten nykyään vaikka Facebookissa tai WhatsAppissa. Kuva-aiheet Gesonda Söderbergin korteissa vaihtelivat, mutta suurimmalla osalla ei ollut poliittista tai nationalista pohjavirettä. Vanhemmilta sukulaisilta saaduissa korteissa saattoi näkyä sellaisia aiheita, mutta viestit olivat arkisia toivotuksia ja kuulumisten vaihtamista. 1900-luvun vaihteen postikorteista tekee mielenkiintoisen se, että vaikka kuva sisälsi kannanoton, teksti saattoi olla tavallinen hyvän syntymäpäivän toivotus. Jälkeenpäin ei voi arvata, millaista merkitystä postikortin kuvalla oli lähettäjälle tai vastaanottajalle – vai oliko sillä mitään. – Ihminen toteuttaa itseään omalla tavalla. Kortin kuvalla saattaa olla symbolista arvoa tai ei. Mellakka Senaatintorilla -kortt i on yhdistelmä uutismaista kuvaa ja onnen toivotusta. Gesonda Söderbergin pikkuveli lähett i taiteellisia kortt eja kun isoveli tyytyi enemmän maisemiin. Gesonda Söderberg lähett eli ystävien ja sisarusten kesken kevyitä tervehdyskortt eja, sukulaiset saatt oivat lähett ää myös enemmän kantaaott avia kortt eja. Tosin nekin sisälsivät tervehdyksiä ja toivotuksia. Kalevala, Kanteletar mutt a myös Vänrikki Stoolin tarinat olivat suositt uja kuva-aiheita 1900-luvun alun korteissa. Reitti_4_2018.indd 25 Reitti_4_2018.indd 25 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 26 Muutt uva työ TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 26 P aljon puhuttu digitalisaatio luo uusia haasteita myös aikuiskoulutukselle ja mahdollisuuksille kouluttautua uudelleen. Arvioiden mukaan digitalisaatio tulee hävittämään jopa kolmanneksen nykyisistä työpaikoista ja muuttamaan sitäkin suurempaa osaa nykyisistä tehtävistä. Lisämausteen näille haasteille tuo se, että jo tällä hetkellä suomalaisilla työmarkkinoilla on noin 600 000 työikäistä, joiden osaaminen ei vastaa edes nykyisen tietotyön tarpeita. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että työ katoaisi kokonaan. Poistuvien tehtävien tilalle syntyy paljon uutta työtä, mutta uusiin töihin työllistyminen vaatii uutta osaamista. Sitran vuoden 2017 työelämätutkimus paljastaa, että tällä hetkellä työelämässä olevista yli puolet on hankkinut työuransa aikana uuden tutkinnon tai ammatin. Joka neljäs työntekijä on vaihtanut ammattia tai alaa yhden kerran, joka kolmas taas 2–4 kertaa. Tutkimukset osoittavat myös, että uudelleen kouluttautuminen ja alan vaihto ovat suosituimpia suhteellisen korkeasti koulutettujen keskuudessa. Koska katoavien töiden listalla kuitenkin korostuvat työt, joihin perinteisesti on päässyt kiinni jo pelkällä peruskoulun päättötodistuksella, erityisen heikossa asemassa ovat nimenomaan vähän pohjakoulutusta saaneet työntekijät. Tästä syystä onkin tärkeää panostaa aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen myös – ja erityisesti – työntekijätehtävissä. Uudenlainen työelämä vaatii uudenlaista osaamista Työelämän muutt uessa yhä useampi työntekijä löytää itsensä tilanteesta, jossa uuteen ammatt iin koulutt autuminen käy ajankohtaiseksi tai jopa vältt ämätt ömäksi. Polut uudelleen koulutt autumiseen SAK ja Sitra syvensivät työelämätutkimusta aikuiskoulutuksen näkökulmasta ja toteuttivat sen rinnalle haastattelututkimuksen. Tavoitteena oli havainnollistaa työntekijöiden henkilökohtaisia kokemuksia uudelleen kouluttautumiseen hakeutumisesta sekä sen sujumisesta. Haastattelut osoittivat, että polkuja aikuiskoulutukseen oli monenlaisia. Osa työntekijöistä oli löytänyt uuden polun työnantajan, TE-toimiston tai vakuutusyhtiön uravalmentajan avulla, osa taas isän, serkun tai Googlen antamien vinkkien perusteella. Tärkeimmäksi yksittäiseksi ja yhdistäväksi motiiviksi kouluttautua uudelleen nousi toimeentulon turvaaminen. Monet lähtevät kouluttautumaan terveydellisistä syistä, töiden päättyessä tai päättymisen uhatessa. Myös silkka oma halu vaihtaa ammattia on yleinen syy uudelleen kouluttautumiselle. Tavoitt eeksi elinikäinen oppiminen Kaikilla ei ole kiinnostusta tai edes tarvetta uuteen ammattiin, mutta osaamisen päivittäminen ja ylläpitäminen koskee lähes kaikkia työssäkäyviä. Esimerkiksi digitalisaation mukanaan tuomat uudet vaatimukset eivät vaadi kaikissa tilanteissa muodollista tutkintoon tähtäävää koulutusta, vaan jatkuvaa osaamisen täydentämistä. Osaamisen päivittäminen onkin noussut tärkeimmäksi työllistymisen edellytykseksi ja monipuolinen osaaminen on parasta työttömyysturvaa. Ajatus elinikäisestä oppimisesta on kuitenkin monille vieras. Jäykät asenteet oman työuran suhteen saattavat usein olla osaamisen päivittämisen esteenä. Oma työntekijäidentiteetti voi olla vahvasti kiinnittynyt käsitykseen itsestä duunarina tai koulutuksesta itselle epäolennaisena, eikä näihin käsityksiin välttämättä mahdu halu tai kiinnostus täydentävään koulutukseen. Työntekijä voi kokea, ettei tarvitse uusia taitoja tai osaamisen päivittämistä, jos hän selviytyy työssään ja työ on pysynyt pitkään samanlaisena. Yrityksen taloudellisen tilanteen muuttuessa tai toimialan joutuessa suurten muutosten hampaisiin riski voi kuitenkin realisoitua hyvinkin nopeasti. Reitti_4_2018.indd 26 Reitti_4_2018.indd 26 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 27 Reitti 27 Elinikäisen oppimisen näkökulmaa olisikin tärkeää vahvistaa erityisesti niiden työntekijöiden keskuudessa, joilla on pohjalla vain vähän koulutusta. Jotta elin ikäisen oppimisen kulttuuria saadaan aidosti luotua ja vahvistettua, on jatkuvan oppimisen tarve tehtävä näkyväksi, mutta myös mahdollisimman helposti toteutettavaksi tutulta tuntuvia oppimisen tapoja hyödyntäen. Työnantaja oppimisen jarruna Elinikäinen oppiminen ei kuitenkaan takkua vain työntekijöiden suunnalta. Myös työnantaja voi toimia oppimisen jarruttajana. SAK:n ja Sovelton laatimassa Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi -raportissa nostetaan esille, että työnantaja ei välttämättä halua panostaa sellaisten yleisten taitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen, jotka eivät ole sidoksissa johonkin nimenomaiseen työtehtävään kyseisessä yrityksessä. Helposti muihin työtehtäviin sovellettavien taitojen kouluttaminen nähdään usein tarpeettomaksi tai jopa hieman vaaralliseksi, sillä usein ne vähentävät työntekijän riippuvuutta kyseisestä työnantajasta. Moni työnantaja nimittäin pelkää menettävänsä hyvät työntekijänsä, jos näitä koulutetaan liian tehokkaasti. Erityisen selvästi tämä ilmiö näkyy aloilla, jotka ovat voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Aikuiskoulutus ei vastaa monien tarpeisiin On yleisesti tunnustettu tosiasia, että työntekijöiden osaamiseen ja sen ylläpitoon on tärkeää kiinnittää huomiota. Mutta miten aikuiskoulutuksen käytännön toteutus vastaa työelämän muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin? Entä työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin? Aikuiskoulutuksen ongelmat liittyvät muun muassa koulutuspalveluiden tavoitettavuuteen ja sisältöihin. Työpaikasta tai -tehtävistä riippumatonta, valmiuksia vahvistavaa koulutusta on tarjolla varsin vähän. Yksi suuri ongelma on myös se, että aikuiskoulutuksen palvelut kohdentuvat huonosti niitä eniten tarvitseville. Esimerkiksi ne toimeentulon tukimuodot, jotka on luotu rahoittamaan uudelleen kouluttautumista, palvelevat huomattavasti paremmin korkeammin kouluttautuneita kuin perusduunareita. Lisäksi korkeammin koulutettujen laajempia tutkintoja on helpompaa täydentää kuin ammattitutkintoja. Tarjolla on suhteellisen vähän tietoa ja ohjausta. Aikuiskoulutusta tulisikin uudistaa nimenomaan siitä näkökulmasta, että pystyttäisiin edistämään sellaisten henkilöiden koulutukseen hakeutumista, joilla on kohonnut työttömyysriski, matala pohjakoulutus tai heikot mahdollisuudet työssä kouluttautumiseen. Osaamisen takaaminen tulevaisuudessa Olisi tärkeää tunnistaa, että muodollinen, tutkintoon tähtäävä koulutus on monessa tilanteessa liian hidas. Monella työntekijällä on työssä kerrytettyä kokemusta, jota voisi hyvin hyödyntää myös muissa töissä, jos mahdollisuus osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen luotaisiin helpoksi ja joustavaksi. Tarvittaisiin enemmän lyhyitä ja vaivattomasti suoritettavia opintokokonaisuuksia sekä elinikäistä oppimista. Samalla tietysti aikuiskoulutustukea tulisi uudistaa niin, että se sopisi joustavaan ja lyhytkestoiseen opiskeluun. Työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksien uudistamisen lisäksi työnantajien mahdollisuuksia järjestää koulutusta työntekijöilleen tulisi yksinkertaistaa. Työpaikkojen tulisi tukea työntekijöitä tunnistamaan ja ymmärtämään omaa osaamistaan sekä etenemään työurallaan. Toki haasteet eivät ole vain rakenteiden ja työnantajien toiminnassa, vaan myös asenteissa ja kulttuurissa. Muuttuvan työelämän haasteisiin ja vaatimuksiin ei pidä suhtautua pelkästään uhkana vaan myös mahdollisuutena. Esimerkiksi ammatinvaihto ei enää ole elämää suurempi asia vaan verrattain yleistä; se saattaa jopa tuoda työelämään aivan uudenlaista intoa ja inspiraatiota . Reitti_4_2018.indd 27 Reitti_4_2018.indd 27 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 28 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Kysyvälle vastataan Millä ajalla tutkimuksiin? Olen raskaana ja esimieheni mukaan raskauteen liittyvissä lääkärin tutkimuksissa ei saa käydä työajalla. Onko asia tosiaan näin? Lähtökohtaisesti työntekijän tulee käydä raskauden ajan lääketieteellisissä tutkimuksissa vapaa-ajalla. Jos vapaa-ajalla lääkärissä käyminen ei ole kuitenkaan mahdollista esimerkiksi siitä syystä, että tarvittavaa palvelua ei ole saatavilla työajan ulkopuolella, on odottavalla äidillä oikeus käydä tutkimuksissa työajalla. Työnantaja ei saa vähentää tältä ajalta palkkaa. Tämä oikeus perustuu niin sanotun äitiyssuojeludirektiivin (92(85/ ETY) 9 artiklaan. Myös työsopimuslain mukaan ”työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella” (Työsopimuslaki 4 luku 8 § 2 mom.). Lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkimuksia, joita odottaville äideille tehdään äitiysneuvolassa (esim. verenpaineen mittaaminen sekä sokerija virtsakokeet), lääkärin vastaanotolla, sairaalan äitiyspoliklinikalla tai synnytysosastolla. Näitä palveluita voi olla mahdotonta saada työajan ulkopuolella. Toisaalta tutkimuksia voidaan lääketieteellisistä syistä johtuen joutua tekemään tiettynä ajankohtana tai tiettyjen määräaikojen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa siihen, että työntekijä menettää oikeutensa äitiysavustukseen ja äitiysrahaan. Työnantajalla ei siis ole oikeutta estää työntekijää käymästä raskauteen liittyvissä tutkimuksissa työajalla eikä oikeutta vähentää niiden ajoilta palkkaa, jos tutkimuksia ei voi tehdä vapaa-ajalla. Huomaa, että työnantajalla on oikeus pyytää selvitys työajalla tapahtuneiden tutkimusten liittymisestä raskauteen ja siitä, miksi tutkimuksissa käydään työajalla. Työntekijän tulee esittää selvitys työnantajalle tämän sitä pyytäessä. Työsuojeluvaltuutett u autt aa työterveysneuvott eluissa Työterveyshuolto on tehnyt työkyvystäni arvion ja nyt minulle on varattu sen pohjalta aika työterveysneuvotteluun. Miten neuvotteluun kannattaisi valmistautua? Työterveysneuvottelussa on tarkoitus laatia jatkosuunnitelma, jossa sovitaan esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen hakemisesta tai muista toteutettav ista työjärjestelyistä. Työterveysneuvottelua ennen on siis hyvä valmiiksi pohtia, mitä itse toivoisi jatkon suhteen ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja oman työkyvyn näkökulmasta. Voi olla hyödyllistä keskustella asiasta yhdessä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa. Heillä on paljon tietoa erilaisista työkykyä tukevista vaihtoehdoista sekä työntekijän oikeuksista jatkosuunnitelmien suhteen. On tärkeää myös muistaa, että itse työterveysneuvotteluun voi ottaa mukaan luottohenkilön, kuten vaikkapa juuri työsuojeluvaltuutetun. Lähtökohtaisesti on työterveyshoitajan tehtävä kertoa työntekijälle hänen mahdollisuudestaan tulla työterveysneuvotteluun valitsemansa luottohenkilön kanssa, mutta toisinaan tämä olennainen tieto ei ole työntekijää saavuttanut. Huomaathan, että esimiehellä ei ole velvollisuutta tiedottaa kyseisestä asiasta, joten on tärkeää, että työntekijä itse tiedostaa oikeutensa saada luottohenkilö neuvotteluun mukaan. Vapaa kevennett ynä tiistaina Esimieheni tarjoaa työpaikallani postinjakelussa mahdollisuutta pitää vuosilomaa tai joustovapaata kevennettynä tiistaina yliresursoinnin takia. Tuleeko tai kannattakaa minun suostua tällaisiin pyyntöihin? Entä pitääk ö työvuoroa muuttaa, jos esimies niin vaatii? Sinun ei ole pakko suostua pitämään joustovapaata tai vuosilomapäivää tiistaina. Työnantaja vastaa resursoinnista eli työvuorojen oikeanlaisesta suunnittelusta etukäteen – myös siitä, että tiistaina on töissä oikea määrä työntekijöitä. Myöskään työvuoroluetteloa (eli työaikoja) esimies ei voi muuttaa ilman työntekijän suostumusta tai lain edellyttämää painavaa syytä, joka tulee vain harvoin kyseeseen. Vapaan pitämisestä voit halutessasi kuitenkin sopia työnantajan kanssa tiistaisinkin, mutta se kannattaa tehdä harkiten. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluetteloon joustovapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä. Jos taas joustovapaasta sovitaan ennen työvuoroluetteloiden julkaisua, kuluu tunteja kokoaikaisella työntekijällä 7 t 39 min ja osa-aikaisella työsopimuksessa sovitun työajan verran. Vuosilomapäivää pidettäessä kuluu aina yksi vuosilomapäivä, työpäivän pituudesta riippumatta. Tässäkin tapauksessa tasoittumisjakson työtunnit kuitenkin käyttäytyvät samankaltaisesti kuin joustovapaata pidettäessä. Eli, jos työvuoroluettelot ovat julkaistuna seinällä, jää lyhemmästä työpäivästä enemmän työtunteja tehtäväksi muulle ajalle kuluvan tasoittumisjakson aikana. Reitti_4_2018.indd 28 Reitti_4_2018.indd 28 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 29 Reitti 29 Katse varpaista tähtiin Onnea ei voi ostaa, vaan se syntyy arjen pienistä asioista, siitä, ett ä tekee parhaansa. Kolumni Reitti 29 MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i, joka päivitt äin miett ii, miten voisi ilahdutt aa toisia. ”A lussa oli pieni pallo. Se oli niin uskomaton, että sen sisään mahtui kaikki, ihan kaikki, mitä on olemassa. Sitä on vaikea uskoa, avaruus ja tähdetkin. Mutta siellä oli niin paljon tavaraa, että se poksahti rikki isoksi palloksi. Sitten ne tennispallon kokoiset kivenmurikat kiertävät siellä avaruudessa”, kertoi juuri 5-vuotta täyttänyt lapsenlapsi, kun näki autostamme ison punaisen auringon laskevan horisonttiin. Olimme hakemassa häntä pikkuveljensä kanssa hoitoon muutamaksi päiväksi. Tuo pikkumiehen kertoma maailman syntytarina tuli mieleeni, koska luen paraikaa fyysikko, kosmologi Stephen Hawkingin elämänkertaa. Hän tutki muun muassa alkuräjähdystä ja mustia aukkoja, joita minun on niin vaikea tajuta, että pääkin kuumenee pelkästä yrityksestä. Hawking menehtyi maaliskuussa 76 vuoden ikäisenä, vaikka lääkärien mukaan hänen piti kuolla jo vähän päälle kaksikymppisenä lihaksia surkastuttavaan sairauteensa. ”On oltava riittävän vanha ymmärtääkseen, ettei elämä ole reilua. On vain tehtävä parhaansa tilanteessa, johon on joutunut,” hän totesi. Hän oli omassa mielessään vapaa ja onnellinen, vaikkei pystynyt liikkumaan ja puhumaan kuin tietokoneen välityksellä. Hawking kehottikin kääntämään katseen omista varpaista kohti tähtiä, unelmia. Hänen intohimonsa oli avaruus. Hänellä oli aikaa ajatella, koska hän ei voinut liikkua. Suomi julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi. YK:n valitsemien asiantuntijoiden 6. onnellisuustilasto tuli julkisuuteen kansainvälisenä onnellisuuden päivänä. Tulokset tyrmistyttivät: ei voi olla totta. Väärin mitattu. Ollaan yhtä onnellisia kuin sika sonnassa. Raportin mittareina käytettiin hyvinvoinnin mahdollistavia puitteita. Siinä ei laskettu hymyjen määrää, vaan bruttokansantuotetta asukasta kohti, yhteisöllisyyttä eli saako tukea toisilta, terveen eliniän odotetta, vapautta päättää omaa elämää koskevista asioista kuten koulutuksestaan, anteliaisuutta ja korruptoituneisuuden vähäisyyttä. Hännänhuipuiksi tulivat sotaa käyvät köyhät maat. Meillä on todella mainiot puitteet hyvinvointiin Suomessa. Onnea ei voi ostaa, vaan se syntyy arjen pienistä asioista, siitä, että tekee parhaansa. Erityisesti anteliaisuuden on todettu ilahduttavan myös itse antajaansa. Olimme mieheni kanssa ulkoiluttamassa vanhuksia ystävänpäivänä. ”Tämä oli elämäni onnellisin päivä”, totesi 88-vuotias rouva minulle kiittäessään mieheni lainasta. Tippa nousi molemmilla silmiin. Ota nokoset, jos haluat onnea tunniksi. Kalasta, jos koko päiväksi. Peri omaisuus, jos vuodeksi. Auta toisia, saat onnea koko eliniäksesi, neuvottiin eräässä onnellisuuspäivän päivityksessä. Se, mihin kiinnität huomiosi, kasvaa. Mietin usein, miten voisin ilahduttaa toisia. Kiittää hyvästä palvelusta, morjestaa postintuojaa, kehua ventovierasta, ottaa vanhus käsikynkkään ja kuljettaa yli jäätikön. Mitä sinä voisit keksiä? Reitti_4_2018.indd 29 Reitti_4_2018.indd 29 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 30 Oma toiminta tekee työn turvalliseksi Työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat maaliskuussa koulutuspäiville Hotelli Heimariin. Kolmepäiväinen koulutus huipentui työ suojelu asioiden pitkän linjan asiantuntijan Mira Seppäsen luentoon inhimillisistä tekijöistä työsuojelussa. T yypillisin työtapaturman syy on Suomessa liukastuminen, kaatuminen tai kompastuminen. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan näiden seurauksena korvattiin vuonna 2016 lähes 40 000 työtapaturmaa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2016 sattui hieman alle 120 000 työtapaturmaa, joista lähes 100 000 sattui työpaikalla. Miten näitä tapaturmia pystytään ehkäisemään ja välttämään, kun suojaja turvavälineiden osalta tilanne on hyvällä tolalla? Tätä kysymystä on pohdittu paljon työsuojeluvaltuutettujen kesken ja nyt vastausta lähdettiin selvittämään Bruno Schmaelling Instituutissa kouluttajana ja konsulttina työskentelevältä Mira Seppäseltä. Teknologia vaikutt aa vain vähän Teknologisilla ratkaisuilla voidaan ehkäistä vain 5-20 prosenttia työtapaturmista. Loput 80-95 prosenttia on ehkäistävissä vain puuttumalla ihmisten toimintaan työpaikoilla. Esimerkiksi nastakenkiä käyttämällä voidaan vaikuttaa vain viidennekseen liukastumisista. Loput kahdeksankymmentä prosenttia liittyy ihmisen itsensä toimintaan, kuten maaston ja ympärisTEKSTI IDA NUMMELIN KUVAT HANNA KAUPPINEN JA PETRI TORVELAINEN / PTKUVA Älylaitt eiden kuten pomopuhelimen käytt ö liikenteessä on työturvallisuusriski. Reitti 30 Reitti_4_2018.indd 30 Reitti_4_2018.indd 30 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 31 Mira Seppänen • Nuorena kesätöissä ja jouluapulaisena Lahden postikeskuksessa ja jakelussa • Opiskeluaikoina töissä Helsingin postikeskuksessa • Työsuojelukokemusta 17 vuodelta 11 vuott a Työturvallisuuskeskuksessa, missä vastasi viestinvälitysja logistiikka-alan työalatoimikunnasta ja kehitt i postialan työturvallisuutt a yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa Bruno Schmaelling Instituutt i • Perustett u 40 vuott a sitt en • Saksan suurin työturvallisuuden inhimillisiin tekijöihin ja turvalliseen käytt äytymiseen erikoistunut kehitt ämisorganisaatio • Tarjoaa koulutt amista ja kehitt ämispalveluita kaikilla mantereilla • Toteutt anut kehitt ämisprojekteja Suomessa vuodesta 2011 Koulutt aja ja konsultt i Mira Seppäsen mukaan työturvallisuus paranee, kun inhimillisiin tekijöihin aletaan kiinnitt ää huomiota. tön havainnointiin, turvalliseen kulkemiseen keskittymiseen sekä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin älylaitteiden kuten pomopuhelinten käytön välttämiseen liikkeessä ollessa. Suomessa ollaan Seppäsen mukaan hyvin voimakkaasti teknisesti suuntautuneita ja esimerkiksi laitteet ja koneet on pääasiassa suojattu hyvin. Ihmisten käyttäytymiseen ei kuitenkaan olla kiinnitetty riittävästi huomiota ja tästä syystä Suomessa onkin kansainvälisesti suhteellisen kehno tilanne työturvallisuuden suhteen. Seppänen nosti esille, että teknisesti Postissa on tehty jo aikalailla kaikki, mitä siellä voidaan tehdä, joten teknisillä investoinneilla tapaturmien sattumiseen ei pystytä enää merkittävästi vaikuttamaan. Painotusta olisikin nyt syytä siirtää ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen vaikuttamiseen. Riskit pitää havaita Keskimäärin joka neljäs tapaturmaan joutuneista kertoo jälkeenpäin, ettei ole havainnut tapaturmariskiä ajoissa tai lainkaan. Tämä ei suinkaan johdu siitä, että vaarat lymyilisivät piilossa vaan yksinkertaisesti siitä, että emme ehkä tunnista vaaraa. Tunnelinäkö estää meitä havaitsemasta vaaraa, tottuminen tiettyyn riskiin tekee meistä sille sokeita tai olemme välinpitämättömiä vaarojen suhteen. Hyvä esimerkki tästä on fakta, jonka Seppänen nosti luennollaan esille; liukastumiset ja kompastumiset eivät ole Suomessa seurausta meille tyypillisistä liukkaista olosuhteista. Niitä sattuu yhtälailla kesät talvet. Vaaroja ja turvallisuusriskejä voi kuitenkin oppia havaitsemaan. Tietoisen toiminnan sekä mahdollisesti myös koulutuksen avulla voimme oppia havainnoimaan työympäristöämme tehokkaammin, erottamaan turvallisuusriskit nopeammin sekä välttämään niin sanottua työpaikkasokeutta, joka estää huomaamasta meille jo arkisiksi muuttuneita riskejä, kuten lattioilla lojuvia piuhoja ja nippusiteitä tai huonosti täytettyjä rullakoita. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa omaan työturvallisuuteensa sekä työpaikkansa työturvallisuuteen yleisesti. Turvalliseen työkultt uuriin tulee sitoutua Toiminnan ja käyttäytymisen muuttaminen ei kuitenkaan ole aina ihan yksikertaista. Suomalaista työkulttuuria varjostaa voimakas kiireen kulttuuri sekä tietoinen riskinotto. Tällaista kulttuuria ei yksittäisen ihmisen ole helppo lähteä muuttamaan, sillä työpaikan sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa voimakkaasti yksilösuorituksiin. Tästä syystä onkin tärkeää, että työpaikalla kaikki sitoutuvat osaltaan pitämään yllä turvallista työkulttuuria. Kun työporukalla on yhteinen näkemys turvallisen työkulttuurin tärkeydestä ja sitoutumisesta turvallisiin työtapoihin, yksittäisen ihmisen todennäköisyys ottaa turhia riskejä pienenee huomattavasti. Lisäksi työnjohdon tulisi omalla toiminnallaan ja opastuksellaan ohjata ihmisiä pois esimerkiksi kiireen varjolla otetuista riskeistä. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmista suurin osa, yli 60 prosenttia, on lieviä, alle kolmen päivän sairauslomaa vaativia tapaturmia ja Seppäsen oppeja noudattamalla ne myös olisivat estettävissä suhteellisen pienillä toimilla. Nämä tiedot huomioon ottaen voi aika varmasti sanoa, että tilastot kertoisivat huomattavasti turvallisemmasta työkulttuurista, jos mahdollisimman moni ihan vain vaikka katsoisi eteensä tai muistuttaisi työkaveria pitämään kaiteesta kiinni portaita kulkiessaan. Reitti 31 Reitti_4_2018.indd 31 Reitti_4_2018.indd 31 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 32 Ott eita työelämästä Postiautojen kuljettajat saattavat tulevaisuudessa liikkua tiemestarien ja sääpäivystäjien puolesta tien päällä. Tien kuntoa ja keliolosuhteita kuljettajat eivät sentään itse tule raportoimaan, mutta heidän ajoneuvoihinsa asennettava teknologia voi hoitaa sen ihmisten puolesta. Älyteknologian hyödyntämismahdollisuuksia kokeillaan joulukuussa käynnistyneessä kaksivuotisessa Espoo Smart City -pilottihankkeessa. 40 Espoossa liikkuvaan jakeluautoon on asennettu kamerat ja anturit, jotka paitsi kuvaavat tietä ja mittaavat sen olosuhteita, myös lähettävät tiedot keinoälyn analysoitavaksi. Käytännössä kuljettajan tarvitsee vain aktivoida kamera, joka on tällä hetkellä Android-puhelimessa. Tulevaisuudessa ne voivat olla autojen kiinteitä osia ja aktivoitua autoa käynnistettäessä. Pilottihanke laajennetaan tänä vuonna ainakin Ouluun ja Tampereelle. Laajalta alueelta kertyvästä ajantasaisesta tiedosta ovat kiinnostuneita monet. Pilottihankkeessa ovat mukana Espoon kaupunki, YIT, Vaisala ja LähiTapiola. Palveluntarjoajana Posti olisi tärkeä yhteistyökumppani, sillä sen autojen päivittäin yhteensä nielemä kilometrimäärä vastaa epävirallisten arvioiden mukaan kuutta kierrosta maailman ympäri. Siinä voi samalla kerätä melkoisen määrän tietoa tiestöstä. – Postilla on uniikki mahdollisuus olla mukana kehittämässä näitä palveluita, koska jakeluverkkomme kattaa jo koko asutun Suomen, toteaa Pasi Ilola Postin digitaalisista palveluista. Bisnesmallia haetaan, kun ensin selvitetään, miten kertyvää dataa voitaisiin hyödyntää. Mitä hyötyä? Älyteknologian yhdistäminen Postin jakeluverkkoon voi merkitä tuntuvaa edistystä tiestön kunnossapidon tehokkuuden sekä liikenneturvallisuuden kannalta. Espoon kaupungin infrapalvelupäällikkö Toni Korjuksen mukaan älyteknologia voi tehdä tarpeettomaksi esimerkiksi sen, että sääpäivystäjä ajelee ympäri kaupunkia tarkkailemassa sääolosuhteita. Postin auton mukana kulkeva teknologia voi oppia antamaan ajantasaisen tilannekuvan ja ohjeistamaan sen perusteella esimerkiksi liukkaudentorjuntaan täsmäpaikoissa ja oikeaan aikaan. Kun tällä hetkellä esimerkiksi tiemestari tai aktiivinen kansalainen havaitsee tiessä vaarallisen kuopan, kuluu ilmoituksesta pari päivää siihen, että asiaa päästään hoitamaan. Nyt käsillä olevalla teknologialla tiedonvälitykseen ja -prosessointiin kuluu viidestä kymmeneen minuuttia. Lisäksi päivittäin ajettavilta reiteiltä saadaan tietoa päivittäin eikä kenenkään tarvitse sinne asioikseen lähteä. Älykkäälle datalle on käyttöä myös tapaturmien ennaltaehkäisyssä. LähiTapiola Pääkaupunkiseudun toimitusjohtaja Jukka Kinnusen mukaan vakuutusyhtiötä kiinnostaa mahdollisuus välittää paikallisia tietoja esimerkiksi tien liukkaudesta kohdennetusti niille asiakkaille, jotka asuvat kyseisellä alueella. Kehityskelpoinen kolmevuotias Tiedon laadunkin uskotaan paranevan nykyisestä, sillä tekoälylle voi opettaa asioita samalla tavoin kuin ihmiselle. Hyvään koneoppimiseen yhdistettynä se voi hallita useiden asiantuntijoiden osaamisen objektiivisella otteella ja väsymättä. Pilottihankkeen teknologian ytimessä on Vaisalan kehittämä tekoäly RoadAI, joka on nyt kolmevuotias. Vaisalan liiketoiminnan kehitysjohtaja Markus Melander vertaakin sitä pikkulapseen. – Se oppii ja kehittyy. Tällä hetkellä se tunnistaa liikennemerkit jo paremmin kuin kukaan ihminen, Melander kehaisee. Tien kunnon havainnoinnin opetteluun RoadAI:lla on vielä pari vuotta aikaa. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA POSTI Postiautot tiestöä tarkkailemaan Reitti_4_2018.indd 32 Reitti_4_2018.indd 32 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 33 Aktiivimallista tuli leikkuri Hallituksen aktiivimalli leikkaa tyött ömyysturvaa noin puolelta Kelan asiakkaista. Kela tarkasteli tammimaaliskuun välisenä aikana noin 187 400:n tyött ömyysturvaa saavan henkilön aktiivisuutt a. Tähän mennessä kerätt yjen tietojen perusteella 95 084 (50,7 %) henkilöä on täytt änyt aktiivisuusehdon. Luvussa on mukana myös ne henkilöt, joilta ei edellytett y aktiivisuutt a. Aktiivisuusehto täytt yy, jos työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yritt äjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. Tiedot koskevat Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea tukea saaneita henkilöitä. Kela korostaa, ett ä luvut ovat yhä arvioita ja ne täsmentyvät myöhemmin. Lähde: www.kela.? Puolet viisikymppisistä ei tunne tulevaa eläkett ään Suurin osa 54–62 -vuotiaista tietää, ett ä työssä jatkaminen parantaa työeläkett ä. Siitä huolimatt a vain puolet osaa arvioida eläkkeensä määrän. Vielä harvempi tuntee elinaikakertoimen eläkett ä pienentävän vaikutuksen. Kaksi kolmesta 54–62 -vuotiaista tietää, ett ä työssä jatkaminen vaikutt aa omaan eläkkeeseen, kertoo Eläketurva keskuksen (ETK) tuore tutkimus. Vähintään keskiasteen koulutuksen saaneet sekä korkeampia työtuloja saavat tuntevat työssä jatkamisen vaikutuksen eläkkeeseen muita useammin. – Sen sijaan tyött ömät ja perusasteen koulutuksen saaneet tuntevat työssä jatkamisen vaikutuksen keskimääräistä harvemmin, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen sanoo. Perustietoa eläkkeistä ja reitt i työeläkeott eeseen: www.tyoelake.? Hae nyt pysyvään muutokseen Olisiko elämäntaparemontin paikka? Haluaisitko lähestyä hyvinvointia omista lähtäkohdistasi? Miltä kuulostaisi ohjelmallinen kesäloma toisten samoista asioista kiinnostuneiden kanssa? Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää tulevana kesänä niin palkkatyössä kuin työttömänä oleville työikäisille Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoja ja 1. askel -perhejaksoja, joihin haku on käynnissä nyt. Pysyvään muutokseen -jaksot panostavat työikäisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Uudistetun jakson ytimessä ovat osallistujan omat arvot ja tavat voida hyvin. Jaksot sisältävät vanhastaan mahdollisuuden kuntoremonttiin; yhdessä liikkumiseen, uusiin lajeihin tutustumiseen ja ravintotiedon saantiin. Jaksoille osallistutaan 16–20 henkilön ryhmissä. Pysyvään muutokseen -jaksoihin osallistutaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen lähijakso on kolmen vuorokauden pituinen, toinen ja kolmas kestävät kaksi vuorokautta. Osallistujan omavastuuosuus on 25 euroa yöltä, työttömyyspäivärahaa saavat osallistujat pääsevät mukaan puoleen hintaan. 1. askel -perhejaksot kannustavat isoja ja pieniä liikunnan pariin. Tarjolla on erilaisia lajikokeiluja, elämyksiä, pelejä ja leikkejä. Monet perheet ovat löytäneet niiden myötä yhteisen liikuntaharrastuksen ja aktiivisemman arjen. Kullekin jaksolle osallistuu 10–15 perhettä. Perhejaksojen omavastuuosuudet ovat 100 euroa aikuisilta, 60 euroa 6–16-vuotiailta lapsilta ja euroa alle 6-vuotiailta. Työttömille ja lomautetuille omavastuuosuus on 50 euroa. Hinnat sisältävät ohjelman ja perhemajoituksen täysihoidolla. Pysyvään muutokseen -jaksoja järjestetään 47 kappaletta heinäkuun loppupuolen ja joulukuun puolivälin välillä. 1.askel-perhejaksoista ensimmäiset starttaavat 11.kesäkuuta ja viimeiset 6. elokuuta. Haettavana on 39 jaksoa eri puolilla Suomea. Lisätietoja ja sähköinen hakulomake löytyvät osoitteesta pht.fi Reitti_4_2018.indd 33 Reitti_4_2018.indd 33 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 34 Vuosiloma lyhyesti Vuosilomaa karttuu 2,5 arkipäivää kuukaudessa, alle vuoden työsuhteissa kaksi päivää. Niin sanottu pitkälomalainen saa täydeltä lomanmääräytymisvuodelta 36+9=45 vuosilomapäivää. Lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4.–31.3. vuosilomaa kerryttävät sellaiset kuukaudet, jolloin on oltu työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Lomakausi on 2.5.–30.9., jolloin on annettava 24 loma päivää (niin sanottu pitkälomalainen 36 päivää). Työntekijä ja työnantaja voivat sopia asiasta myös toisin. Määräaikaiset ja vuosiloma Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin (7 päivää) jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan myös vuosiloman kertymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisina. Vaikka työntekijälle ei kertyisikään vuosilomaa edellä kuvattujen ansaintasääntöjen perusteella, hänellä on kuitenkin halutessaan oikeus saada kaksi arkipäivää vapaata jokaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta. Lomaraha Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, maksetaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lomarahaa maksetaan enintään 36 päivältä. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % päiväpalkasta. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta, joka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneistä palkoista. Kuukausipalkkaisen lomarahan maksupäivä on 30.6. Niillä, joilla palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, lomaraha maksetaan 15.6. Myös määräaikaiset työntekijät, lukuun ottamatta kausiapulaisia, ovat oikeutettuja lomarahaan. Kesäajan tes-tärpit TEKSTI JUSSI SAARIKETO KUVAT ISTOCKPHOTO Kesä ja kärpäset lähestyvät. Nyt on hyvä palautt aa mieliin muutamia kesälomiin ja kesäajan työskentelyyn liitt yviä seikkoja. Lomarahan vaihtaminen joustovapaaksi Lomarahan voi vaihtaa joko kokonaan tai osittain vapaaksi. Lomarahan vaihtamisesta joustovapaaksi ja joustovapaan pitämisen ajankohdasta sopivat työntekijä ja esimies keskenään. Sairastuminen vuosilomalla Työntekijä voi pyytää lomansa siirtämistä myöhempään ajankohtaan, jos sairastuu ennen lomaa tai loman aikana. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys sairaudesta ja pyydettävä loman siirtämistä erikseen työnantajalta. Pelkkä ilmoittaminen tai lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ei siis riitä. Loma ei jatku automaattisesti sairauspoissaolon päätyttyä, vaan siirtyy myöhempään ajankohtaan. Loman jatkumisesta pitää sopia työnantajan kanssa. Kausityöntekijöiden työsopimukset Ajalla 16.5.–31.8. palkattujen työntekijöiden palkkauksen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmäärää vastaava. Kausityöntekijän palkkausta ei sovelleta henkilöön, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa. Työntekijöiden, joille on tehty työsopimukset alle 7,39h/pv tai 38,15h/vko, on hyvä muistaa VVL-tessin lisätyöpykälä (16 §): Lisätyötä on työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ylitä vuorokautista (7,39h) tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Reitti 34 Reitti_4_2018.indd 34 Reitti_4_2018.indd 34 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 35 henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Suomen edullisin henkivakuutus MAKSAA VAIN PIZZAN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. JÄSENETU Reitti_4_2018.indd 35 Reitti_4_2018.indd 35 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 36 Reitti_4_2018.indd 36 Reitti_4_2018.indd 36 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 37 Vuosien varrelta Kirja Reitti 37 Perukassa protestoitiin TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA JUHANI KARVONEN Nauratt avaa yhteiskuntakritiikkiä Y leensä ilmiöt tulevat maalle kaupungeista, mutta nyt löytyi trendi, joka lähti liikkeelle perukasta: Helsingin kantakaupunkiin viime vuosina levinnyt postikonttorien lakkauttaminen nimittäin alkoi jo 80-luvulla syrjäseuduilla. Vuonna 2000 Suomussalmen Näljängässä osoitettiin mieltä samasta syystä kuin Kruununhaassa 18 vuotta myöhemmin ja 700 kilometriä etelämpänä. – Halvimmaksi tulee tyhjentää koko Pohjois-Suomi Jyväskylää myöten autioksi – niinhän tässä tällä menolla kuitenkin käy, oli kyläläisten ankara viesti etelän herroille Kainuun Sanomi ssa 22. kesäkuuta 2000. Näljängän postissa elämäntyönsä tehnyt Eila Seppänen muisteli pääsiäisen pyhinä, kuinka hänen 40-vuotisen työuransa aikana kylään rakennettiin kirkko, sinne johtava soratie asfaltoitiin, alueella rakennettiin rautateitä ja isot savotat toivat Postipankkiin myös rahaliikennettä. Seppänen opetti kyläläisiä säästämään palkastaan ”edes arkkurahat”. Sitten alkoi maaseudun tyhjeneminen. Postin lakkauttamiseen mennessä kylältä oli lähtenyt jo kauppa, koulu ja baari. Samanaikaisesti kyläläiset jatkoivat rakentamista ahertaen tuhansia talkooPostin aluepäällikkö Matt i Pitkäaho ja yhteyspäällikkö Toivo Moilanen saivat näljänkäläisten tuimat terveiset etelän herroille vietäväksi 21. kesäkuuta 2000. tunteja erilaisissa kehityshankkeissa. Oli syytäkin olla näreissään, kun palvelut siitä huolimatta lähtivät. Nyt, kaksi vuosikymmentä myöhemmin kaikenlaiset palvelut videovuokraamoista perhokalastuskursseihin ovat sähköistyneet. Tavarat ostetaan verkkokaupasta sielläkin, missä voisi kävellä kauppaan. Etätyön ja -opiskelun mahdollisuudet paranevat jatkuvasti. Ehkä maailma alkaa nyt olla valmis uuden ajan syrjäkylille ja takametsissä versoville trendeille. Muutama uudisraivaajahenkinen digityöläinen Näljänkään ja pian sinne kannattaisi perustaa jälleen ruokakauppakin. Liv Strömquist analysoi Nousu ja tuho -albumissa (Sammakko 2017) riemastuttavasti niinkin raskasta aihetta kuin globaali kapitalismi. Osansa saavat niin talouseliitti ja valkoinen keskiluokka kuin yhteiskunnalliset ja poliittiset liikkeetkin. Lukija huomaa nauravansa itselleen. Minä tavoittelen mindfulnesia ja lennän talvella Aasiaan, vaikka ilmastokatastrofi on jo käynnistynyt. Jos olen huolissani kapitalismin varjopuolista, niin kuvittelen vaikuttavani kuluttamalla eettisesti, vaikka historian mukaan myös vallankumoukset ovat mahdollisia. Mutta mindfulnesissa onkin kyse keskittymisestä tähän hetkeen, ei menneeseen eikä tulevaan. Siksi oikeastaan yritysjohtajat ja pohatat ovat kaikkein valaistuneimpia. Pitäisikö sittenkin itkeä? Nousu ja tuho on melkoinen tietopaketti sarjakuva-albumiksi. Siinä esiintyvien poliitikkojen ja julkkisten sanomiset esitetään lähdeviitteiden kera – kertojan ällistelyllä höystettynä. Kerronta nojaa merkittäviin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin; sarjakuvassa esiintyvät muun muassa Beverley Skeggs, Ayn Randt, Wendy Brown ja Friedrich Ni etzsche. Kun heidän ajatuksensa esitetään sarjakuvan suorasukaisen kerronnan elementteinä, voivat niin akateemiset ajatukset kuin arjen ilmiötkin avautua lukijalle uudessa valossa. HANNA KAUPPINEN Reitti_4_2018.indd 37 Reitti_4_2018.indd 37 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 38 Menoon mukaan Etelä-Pohjanmaan osasto 153 ylimääräinen kokous Aika: 12.5.2018 klo 9.30 Paikka: Jakelukeskus, Valtionkatu 1, Seinäjoki Kokouksessa käsitellään osaston purkautuminen (2. kokous). Kevätvuosikokouksessa 10.3.2018 oli ensimmäinen purkautumis kokous. Osaston purkautuminen 15§ Päätös osaston purkamisesta voidaan tehdä, jos ¾ äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä kokouksessa sitä kannattaa. Kahvitarjoilu. Matkakulut maksetaan sopimuksen mukaan. Tervetuloa! Toimikunta Lisätietoja: Puheenjohtaja Jukka Kalliokoski, 040 563 9491 Rahastonhoitaja Jouko Risikko, 040 315 4384 Lounais-Suomen toimihenkilöt ry Aika 6.5.2018 klo 12.00 Paikka Ravintola Rantakerttu, Läntinen Rantakatu 55, 20100 Turku Asialistalla sääntöjen määräämä toinen kokous osaston purkautumisesta ja jäsenten siirtymisestä PAU Varsinais-Suomen osastoon. Ilmoittautuminen 30.04.18 mennessä: katriina.ketonen@posti.com tai tekstiviestillä 0400 590568. Ilmoitathan ruokarajoitteesi. Tervetuloa! Kaikille ammattiliittojen jäsenille avoimet ay-golfi n SM-kisat järjestetään 10.–11.8.2018 Iitti Golfi ssa Kausalassa. Mukaan otetaan enintään 120 osanottajaa. Kisaa käydään neljässä sarjassa: 1. Miehet tasoituksellinen lyöntipeli 2 x 18 reikää, hcp 0–18.4 2. Miehet tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää, hcp 18.5–36.0 3. Naiset tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää, hcp max. 36.0 Ay-Golf SM-voittajat ratkaistaan miehissä ja naisissa parhaan lyöntipeli scratch 2x18 tuloksen perusteella. 4. Ammattiliittojen joukkueet tasoituksellinen pistebogey, jossa lasketaan kolmihenkisen joukkueen yhteistulos, 2 x 18 reikää. Joukkueen nimi ja jäsenet on ilmoitettava etukäteen ja joukkueen pelaajat osallistuvat myös henkilökohtaiseen sarjaan. Ammattiliitoilla/-osastoilla on mahdollisuus järjestää oma yhden päivän kilpailu AY-golfi n yhteydessä. Kilpailumaksu 60 €/ pelaaja sisältää kilpailumaksun (18r) ja lounaan. Kahden päivän pelaajat osallistuvat automaattisesti oman ammattiliittonsa/-osastonsa kilpailuun ilman erillistä maksua. Kilpailumaksu on 110 euroa/pelaaja. Hinta sisältää kilpailumaksun (36r), kilpailun ja lounaat molempina päivinä. Ilmoittautumiset 8.8.2018 mennessä: caddiemaster@iittigolf. com, puh. 05 544 4400. Ilmoittautumiseen tulee sisältyä kilpailijan nimi, hcp, kotiseura, ammattiliitto ja kilpailu, johon haluaa osallistua – mikäli osallistuu henkilökohtaisen kilpailun lisäksi joukkuesarjaan, on mainittava joukkue/joukkueen nimi. Lisätietoja antavat Kari Heikkilä, puh. 0440 533 804, kari.hcp@gmail.com ja Jarno Blomster, puh. 044 537 4765, jarno.blomster@tul.fi Ay-gol? n SM-kisat Kausalassa Aurinkokennovene Solar Sa? r 550 Pituus 550 cm Paino 125 kg Minn Kota Endura C2 30 moott ori Huoltovapaa 110 Ah geeliakku Turvayksikkö lataussäädin automaattiset varokkeet (sulakkeet) 2 kpl lisäpistokkeita. Airot, melat ja hankaimet. Uuden vastaavan hinta on noin 4000 euroa. MYYTÄVÄNÄ Tarvitsetko sinä tai tuttavasi jompaakumpaa näistä? Jyrsin Briggs&Stratt on 800 series 205cc Todella vähän käytett y. Tiedustelut: Jarmo Niemi puh. 0400 523 551 Myytävät laitt eet nähtävissä sopimuksen mukaan Hotelli Heimarissa, Laitialantie 190, 52330 Ristiina. Tarjoukset kirjallisesti 11.5.2018 mennessä osoitt eella; Hotelli Heimarin hallitus/PAU ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai sähköpostilla birgit.simonen@pau.? . Myyjä pidätt ää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. @tul.fi Reitti_4_2018.indd 38 Reitti_4_2018.indd 38 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 39 Ristikon ratkaisu K Ä V E L Y O L U T L A S I N U R I N K I S U I I R I S U R A N U S U H R I K I V I T Ä T I I D U T M A N E T S A R I L A V A L E K A L I N I N E P Ä O N N I S E L L O R K L A S S O K E S Y V K O I R A K O U L U A L E N O L L I L A O L O H U O N E M I M M I T M E T E L I L P O I S T U V A R A S P I A S A I T A K A S A T U I J O U S T A A T U U H E U S E H T O I S A E L L A L A U L U P I A T L I E M O L A L U K E N U T M U S T E A T L A S T A S O Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 3/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Marjatta Kunnari. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä pakettikortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Kesäkoti Mäntyniemi PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-auto reitin varrella. Turussa tapahtuu kesällä 2018 lähes jokaisella viikolla jotakin kiinnostavaa ja Mäntyniemi tarjoaa hyvän tukikohdan käydä tutustumassa kaupungin tarjontaan. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto myös niille, joita kiinnostaa enemmän luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Vuokrahinnat 2018 3.6.–19.8 ja muu aika Hirsimökki 3 250€ 150€/vko Pohjatalo 210€ 130€/vko Hirsimökki 1–2 160€ 100€/vko ja koko talo 200€ 120€/vko Vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su–su. Viikonloppuvuokra on 130€/100€ muu aika ja vuorokausi 50€. Mäntyniemen isäntänä toimii Jorma Toukoniemi, 050 303 5559 jormatou@gmail.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi Nuotiorantaan lomailemaan Nuotioranta on PAUn Lahden osaston omistama vapaa-ajanviettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla, Lahdesta noin 45 kilometriä pohjoiseen. PAUn jäsenille vuokrataan kolmea mökkiä kesäja elokuun välisenä aikana, joista kaksi on tarkoitettu neljälle hengelle ja yksi kuudelle. Vuokra-aika enintään yksitoista vuorokautta. Vuokrahinta sisältää astiat ja vuodevaatteet (ei liinavaatteita). Mökeissä on peitteet, keittotaso, kahvinkeitin, mikrouuni, jääkaappi ja kaasulämmitin. Takkahuoneessa on kaikkien käytettävissä sähköuuni, pakastin ja televisio. Mökit, kuten myös yleinen piha-alue, saunaja takkahuoneet sekä ulkokäymälä on sähköistetty. Nuotiorannan järjestyssäännöt löytyvät jokaisesta mökistä ja takkatuvasta. Niihin on hyvä tutustua. Pakettiin kuuluu jokapäiväinen saunomismahdollisuus, veneen käyttöoikeus ja kalastuslupa. Mökkiä kohden kalastuslupia on 1 kappale, joka kattaa yhden katiskan, verkon ja uistelumahdollisuuden. Tarvitset toki lisäksi oman valtakunnallisen kalastusluvan. Kalastustarvikkeita ei ole talon puolesta. Nuotiorannan vuokrat 2018 PAUn Lahden osaston jäsenet / muut PAUn jäsenet 1.6.–31.8 ma–to tai pe–su 40 € / 75€, koko viikko 80 € / 140€ Toukokuu ja syyskuu 9 € / 16 € vrk, 200 € / 215 € kk / mökki Varaukset ja lisätiedot numerosta 040 856 4171. Jos numerosta ei vastata, niin otamme yhteyttä. Osaston kotisivuilta www.lahdenosasto.pau.fi löytyy lisätietoa ja valokuvia Nuotiorannasta. Jos suunnitelmasi muuttuvat ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Nuotiorannassa avoimet ovet lauantaina 12.5 2018 klo 13-16, Tervetuloa tutustumaan! Pulkkilantie 1386, 17240 Kalkkinen Reitti 39 Reitti_4_2018.indd 39 Reitti_4_2018.indd 39 18.4.2018 12.14 18.4.2018 12.14
• Reitti 40 På svenska På vems tid till undersökningar? Jag är gravid. Enligt min förman kan jag inte ha läkarundersökningar som beror på graviditet under arbetstid. Är det sant? I princip ska arbetstagaren ha läkarundersökningar på sin fritid under graviditet. Om läkarbesök är ändå inte möjliga under fritiden t.ex. därför att den nödvändiga tjänsten inte är tillgänglig utanför arbetstiden, har den väntande mamman rätten till att gå till undersökningar under arbetstiden. Arbetsgivaren får inte minska lönen på grund av det. Denna rätt baserar sig på artikel 9 i den så kallade mödravårdsdirektivet (92(85/ ETY). Även enligt arbetsavtalslagen ”ska Arbetsgivaren dock ersätta en gravid arbetstagare för inkomstbortfall som beror på medicinska undersökningar som föregår nedkomsten, om undersökningarna inte kan ske utanför arbetstid” (Kap 4 8 § 2 mom i Arbetsavtalslagen). Med medicinska undersökningar avses här undersökningar som utförs till väntande mammor i mödravård (t.ex. blodtryck, sockeroch urinprov) vid läkarmottagning, på mödrapolikliniken vid ett sjukhus eller på förlossnings avdelningen. Dessa tjänster kan vara omöjliga att nås utanför arbetstiden. Å andra sidan kan undersökningar utföras på grund av medicinska skäl vid ett visst tidpunkt. Att vissa tidpunkter inte följs kan leda till att arbetstagaren misstar rätten till moderskapsunderstöd och moderskapsersättning. Arbetsgivaren kan således inte hindra arbetstagaren från att gå till undersökningar under graviditet under arbetstiden och minska lönen på grund av det om undersökningar inte kan utföras under fritiden. Observera att arbetsgivaren har rätten till att på begäran få en utredning om undersökningarna under arbetstiden anknyter sig till graviditet samt rätten till att veta varför undersökningarna utförs under arbetstiden. På begäran ska arbetstagaren visa ett intyg till arbetsgivaren. Hur förbereder jag mig för förhandling om arbetshälsan Företagshälsovården har bedömt min arbetsförmåga och nu har jag på grund av det en bokad tid för förhandling om arbetshälsan. Hur ska jag förbereda mig för förhandlingen? Meningen med förhandling om arbetshälsan är att bearbeta en uppföljningsplan i samband med vilken det avtalas t.ex om sökning till yrkesinriktad rehabilitering eller om övriga arrangemang i arbetet. Således före förhandlingen om arbetshälsan lönar det sig att tänka på vad du själv önskar göra i framtiden och att fundera på olika alternativ med tanke på din arbetsförmåga. Det kan vara nyttigt att diskutera saken t.ex. med arbetsskyddsombudsmannen eller förtroendemannen. De har kännedom om olika alternativ som stöder arbetsförmågan samt om arbetstagarens rättigheter med tanke på uppföljningsplaner. Det är även viktigt att komma ihåg att det är möjligt att ta med sig en förtrogen person i den själva förhandlingen om arbetshälsan. Det kan vara t.ex. arbetsskyddsombudman. Företags hälso vårdaren har i uppgift att berätta arbets tagaren om möjligheten att delta i för handlingen om arbetshälsan tillsammans med en förtrogen person. Ibland har denna viktiga informationen ändå inte nått arbetstagaren. Observera att förmannen är inte förpliktad till att informera om saken så det är viktigt att arbetstagaren själv är medveten om sin rätt till att få en förtrogen person med i förhandlingarna. Ledighet på tisdag Min förman i postutdelning erbjuder möjligheten till att ha årssemester eller fl exledighet på de lättade tisdagarna på grund av överresursering. Ska eller borde jag gå med i sådana begäranden? Och ska jag ändra på arbetsskift et om förmannen så kräver? Du behöver inte ge ditt samtycke till fl exledighet eller årssemesterdagar på tisdagar. Arbetsgivaren ansvarar för resurseringen dvs. att arbetsskift planeras rätt på förhand – arbetsgivaren ansvarar även för att det fi nns en rätt mängd arbetare på tisdagar. Inte heller en arbetsskift splan (dvs. arbetstider) kan ändras av förmannen utan arbetstagarens samtycke eller endast på grund av vägande skäl som avses i lagen (kommer sällan i fråga). Om att ha ledigt även på tisdagar kan du dock avtala med arbetsgivaren, men det ska du överväga omsorgsfullt. När fl exledighet tas ut minskar den kumulerade fl exledigheten med det antal arbetstimmar som antecknats för fl exledighetsdagen i arbetsskift sförteckningen. Om det avtalas om fl exledighet innan arbetsskift sförteckningen har publicerats, tar det ut hos en heltidsanställd 7 timmar 39 minuter och hos en deltidsanställd enligt arbetstiden som har avtalats i arbetsavtalet. När årssemesterdagar tas ut minskar antalet semesterdagar i samma förhållande oberoende av arbetsdagens längd. Även i detta fall beter sig utjämningsperiodens arbetstimmar på samma sätt som med fl exledighet som tas ut. Så om arbetsskift sförteckningarna har publicerats på väggen, medför en kortare arbets dag fl era arbetstimmar för övrig tid under utjämningsperioden. Reitti_4_2018.indd 40 Reitti_4_2018.indd 40 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 41 In English Pregnancy-related medical examinations I am pregnant and according to my supervisor I am not entitled to pregnancy-related medical examinations during working hours. Is this really a fact? In principle, employees must take care of pregnancy time medical examinations during free time. If it is not possible to go to a doctor for example for the fact that the required service is not available outside working hours, the pregnant mother is entitled to attend the examinations during free time. Th e employer may not deduct pay for this period. Th is right is based on Article 9 of the socalled Maternity Protection Directive (92 (85 / EEC)). In addition, it is provided in the Employment Contracts Act: ” Nonetheless, the employer shall compensate a pregnant employee for loss of earnings incurred from medical consultations prior to the birth if it is not possible to arrange the consultations outside working hours” (Employment Contracts Act chapter 4, section 8, subsection 2). In this context, medical examinations refer to studies conducted to expectant mothers in a maternity clinic (eg blood pressure measurement and sugar and urine tests), a doctor’s offi ce, a maternity clinic at a hospital or a maternity ward. Th ese services might be impossible to get outside working hours. On the other hand, studies may be necessary to be made at a certain time due to medical reasons or failure to comply with certain deadlines may result in the employee losing the right to maternity subsidy and maternity allowance. Th e employer therefore does not have the right to prevent a worker from attending pregnancy-related studies at work, nor the right to deduct remuneration from their time if the studies cannot be conducted in a free time. Please note that the employer has the right to request a report on the admission of working time studies to pregnancy and why the studies are conducted on working time. An employee must present a statement to the employer upon request. Holiday on a Tuesday cut My supervisor gives me in my work place of mail delivery a chance to take annual holiday or fl ex holiday on a Tuesday cut due to excessive resourcing. Must I or is it benefi cial for me to accept such a suggestion? Must I change my rota, if my supervisor tells me to do so? You don’t have a duty to agree to take your fl ex holidays or annual holidays on Tuesday. Th e employer is in charge of resourcing , i.e. correct planning of rota in advance and of the fact that there is the correct number of employees on Tuesday. Th e supervisor is neither allowed to change rota (or working hours) without a weighty reason required by law which will only rarely be a question. You may, if you want, agree with your employer on keeping your holiday on Tuesdays, but it is worth doing with careful consideration. Keeping fl ex holidays subtracts fl ex time accrual with the number of working hours written on the rota of the fl ex time day. When agreed on fl ex holiday in advance, the number is the one agreed in the employment contract. When keeping an annual holiday, one holiday is spent irrespective of the length of the working day. Also in this case, however, working hours of an averaging period will work in the same way as when keeping fl ex holiday. Th us, if rotas are published on the wall, a shorter working day will leave more working hours to do during the current period for averaging hours. Assesment of working capacity Occupational health services have made an estimate of my working capacity and now on that basis, I am given an appointment to an occupational health negotiation. How should I brace myself for this meeting? Th e aim of an occupational health negotiation is to come up with a followup plan for example to apply for vocational rehabilitation or implement other work arrangements. Prior to an occupational health negotiation it is good to think about what you would like to continue with and consider diff erent options from your own work ability perspective. It may be useful to have a conversation with e.g. a work safety representative or a shop steward. Th ey have plenty of information on various alternatives supporting working ability and em ployees’ rights with regard to future plans. It is also good to remember that one is entitled to take a trusted person to the occupational health negotiation, e.g. wor k safety representative. In principle, it is the duty of the occupational health nurse to tell the employee of his/her right to participate in the occupational health negotiation with the person that he/she trusts in. However, sometimes this essential information hasn’t reached the employee. Please note that the supervisor has no duty to notify of this matter, so it is important that the employee is aware of his/her right to get a trustee to the negotiation. Reitti_4_2018.indd 41 Reitti_4_2018.indd 41 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi. Työnhaku tulee olla voimassa myös silloin, kun teet osa-aikatyötä ja haluat hakea soviteltua päivärahaa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi verkossa osoitteessa www. te-palvelut.fi . Tarvittaessa työnhaun voi aloittaa myös paikanpäällä TE-toimistossa. Työnhaun käynnistyttyä TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, johon ansiopäivärahan maksaminen perustuu. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun olet ollut työttömänä noin kaksi viikkoa. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Muista kuitenkin lähettää hakemuksesi kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta, ettei hakemus myöhästy. Etuutta ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman painavaa syytä. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Kassa ottaa huomioon omavastuuajan ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Voit täyttää hakemuksen joko paperisena tai verkossa työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa www. pautk.fi > Asioi verkossa. Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdolliset muut maksetut erät, kuten kertakorvaus ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa tulee ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polku -sopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyden alkaessa saatat haluat tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/ verokortti . Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Lähetä jatkohakemus Saat ensimmäisen päätöksen mukana kassasta kirjeen. Kirjeessä neuvotaan, miltä ajalta voit täyttää seuraavan hakemuksen. Jatkossa voit hakea päivärahaa aina joko neljän viikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Saat paperisen hakemuksen aina maksuilmoituksen mukana, mutta voit myös täyttää hakemuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.pautk.fi . Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Reitti_4_2018.indd 42 Reitti_4_2018.indd 42 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 14.5. mennessä ja voita 20 € Reitti_4_2018.indd 43 Reitti_4_2018.indd 43 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24
• LA2 Posti Ab Posti Green LIITY PAUn JÄSENEKSI ja voita upeita palkintoja! A rvostatko lomia, lomarahaa, 8-tunnin työpäivää, viisi päiväistä työviikkoa, sairausajan palkkaa, ylityö korvauksia, joustovapaita, ansiosidonnaista tyött ömyysturvaa, perhevapaita, työsuojelua tai luott amusmiehen apua? Työelämän perusoikeuksia ja saavutett uja etuja puolustavat ja edistävät vain ammatt iliitot. Postija logistiikka-alan unioni PAUn neuvott elema työehtosopimus on paras ja tärkein jäsenetu, joka ei toteudu ilman jäseniä. Työehtosopimuksessa määritellään ehdot, joita työnantajan on noudatett ava. PAU neuvott elee muun muassa palkoista, lomista ja arkipyhäkorvauksista. Niillä kaikilla on suuri merkitys työhösi ja vapaaaikaasi. Lue lisää jäseneduista PAUn verkkosivuilta. LIITY NÄIN PAUn jäseneksi voit liitt yä suoraan täytt ämällä liitt ymislomakkeen liiton kotisivuilla osoitt eessa www.pau.? / jasenyys/liitt ymislomake. Liitt ymi slomakkeen saat myös työpaikkasi luott amusmieheltä. Mikäli olet jo jäsen ja haluat osallistua arvontaan, täydennä PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa jäsentietoihisi sähköpostiosoitt eesi, puhelinnumerosi ja ammatt inimikkeesi. Palveluun kirjaudutaan osoitt eessa www.pau.? > kirjaudu palveluihin > jäsenpalvelut. Lisätietoja jäsenhankintakampanjasta saat luott amusmieheltäsi tai osoitt eesta: www.pau.? /jasenyys/kampanja Juhannukseen mennessä liitt yneiden jäsenten kesken arvotaan Matkavekan 800 euron arvoinen matkalahjakortt i, 2 kpl 300 euron lahjakortt eja Holiday Club -kylpy löihin ja 300 euron lahjakortt i Gigantin myymälään. Arvontaan osallistuvat myös kaikki jäsenet, jotka ovat päivitt äneet jäsentietonsa sähköisessä jäsenpalvelussa osoitt eessa www.pau.? . Arvonta ei koske eläkeläisjäseniä, liiton henkilökuntaa, liitt ohallitusta, pääluott amusmiehiä eikä työsuojeluvaltuutett uja. Reitti_4_2018.indd 44 Reitti_4_2018.indd 44 18.4.2018 11.24 18.4.2018 11.24