• Reitti SOL 14 • TRANSVAL 15 • YT-NEUVOTTELUT 18 Osa-aikaiset osaajat Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2019 Työehtoshoppailua vastaan 12 t 6 Reitti_4_2019.indd 1 Reitti_4_2019.indd 1 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 2 Reitti 4 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 300 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: PAU Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 5/2019 6.5. 29.5. 6/2019 4.6. 4.7. 7/2019 18.8. 12.9. 8/2019 23.9. 17.10. 9/2019 28.10. 21.11. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Oma työntekijä kullan kallis 10 Vuosilomaja työaikalakien muutokset 11 Puheenjohtajan palsta 12 Työehtoshoppailua vastaan 14 Eri palkka samasta työstä 15 Flexo yhdistyi Transvaliin 16 Miksi vain työnantaja voi shoppailla työehdoilla? 17 Irtisanouduin 18 Kevään yt:t päättyivät 19 Ay-majakka: Posti kärsi imagotappion 20 Työehtosopimuksen ja työlainsäädännön erot 22 Työpaikkasyrjintä 24 Sana on vapaa: Muuttoliike ja suomalaisuus 26 Otteita työelämästä 28 Saatavuusharkinta 30 Ristikko 31 Kirja: Häviö 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Aikaraja valitukselle 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset 6 Työehtosopimus tuo työntekijälle lakia paremmat edut. 1 2 20 14 Reitti_4_2019.indd 2 Reitti_4_2019.indd 2 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin , 044 769 6434 (perhevapaalla 2.5.2018 lähtien) ASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset ja työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Palvelujen alasajo ei ole ratkaisu P osti ilmoitti huhtikuun puolivälissä lakkauttavansa käytännössä kaikki omat myymälät ensi vuoden loppuun mennessä. Samalla yhtiö ilmoitti käynnistävänsä jälleen hallinnon yt:t, joissa irtisanomisuhan alla on 120 esimiestä ja toimihenkilöä. Lähes päivälleen neljä vuotta sitten, silloinkin sopivasti eduskuntavaalien aikaan, Posti käynnisti myymäläverkoston lopullisen alasajon. PAU vastusti omien myymälöiden lakkauttamista voimakkaasti Pelastetaan sinun postisi -kampanjalla, joka sai asiakkailta ja mediassa paljon huomiota. Kampanjaa tehtiin 36 paikkakunnalla. Sen aikana kävi selväksi, että asiakkaat arvostavat suuresti myymälöiden henkilökunnan ammattitaitoa.Vielä yt-neuvottelujen aikaankin asiakkaita palveltiin hymyssä suin, vaikka tiedettiin mikä on edessä. Postin johtoa ei asiakaspalaute eikä henkilökunnan sitoutuneisuus kiinnostanut. 77 myymälää lakkautettiin ja työlleen sitoutuneet, ammattitaitoiset palvelumyyjät irtisanottiin kylmän rauhallisesti. Samalla asiakkaat ja pienyrittäjät siirrettiin kauppojen kassajonoihin ja nettiin palvelemaan itseään. Asiakkaiden arvostus henkilökuntaa kohtaan kävi ilmi myös tutkimuksesta, jonka PAU teetti mikroyrityksille neljä vuotta sitten. Tuolloin valtaenemmistö (91 %) yrittäjistä oli tyytyväisiä Postin omassa myymälässä saamaansa palveluun, samoin kuin sen henkilökunnan ammattitaitoon (93 %). Postin omien myymälöiden lopettamisessa puolestaan oli yrittäjien mielestä jo tuolloin riskejä. Kaksi kolmesta vastasi, että neuvonta huononee, palvelu hidastuu tai asiantuntemus ja laatu heikkenevät, jos yrityksen käyttämä Postin oma myymälä lopetettaisiin. Ja nythän tämä on nähty. Asiakkaiden pakottaminen verkkoasiointiin koetaan huonona palveluna, vaikka pakettiautomaatteja käytetäänkin paljon. Posti perustelee palvelujen jatkuvaa karsintaa alan rakennemuutoksella. Sitä ei voi tietenkään kiistää. Niin kuin Posti tiedotteessaan toteaa, kirjeiden jakelumäärä Suomessa on puolittunut kymmenessä vuodessa ja painettujen sanomalehtien jakelumäärä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle. Postin määrä vähenee yhä kiihtyvää tahtia kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon viestinnän digitalisoituessa. Mistä tämä johtuu? Pitkälti Postin omista valinnoista. Postilakiin lobattiin kirjeen kulkunopeuden hidastaminen, laadun annettiin tietoisesti romahtaa ja inhimillinen henkilöstöpolitiikka unohdettiin. Postipalvelujen kehityksen iso kuva on nähtävissä. Aliresurssoinnilla julkisen palvelun annetaan rapautua, jolloin voidaan todeta, että yksityiset hoitaisi palvelun paremmin. Tämä on ollut edellisen hallituksen tahto myös vanhuspalveluissa ja päiväkodeissa. Eduskuntavaalit on käyty ja maahan muodostetaan pian uusi hallitus. Pieni toivon kipinä postipalvelujen osaltakin liittyy tulevaan omistajaohjaukseen ja vastuuministeriin. JUHA PÖYRY Reitti_4_2019.indd 3 Reitti_4_2019.indd 3 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula SOL maksaa palkkasaatavia – ja jatkaa työn halpuutt amista Helsingin postikeskuksen Kiinan kirjelähetyksiä käsittelevän yksikön eli ”Honkkarin” työntekijät saavat osan palkastaan takautuvasti, kun heidän työnantajansa SOL Henkilöstöpalvelut Oy palaa noudattamaan PAUn ja työnantajaliitto Paltan solmimaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. ”Honkkari” siirrettiin kokonaisuudessaan SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n alihankintaan helmikuussa. Heihin alettiin tuolloin soveltaa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta, jota ei Teollisuusliiton mukaan voi edes soveltaa postinkäsittelyyn. PAU teki asiasta Paltalle valvontapyynnön, sillä SOL Henkilöstöpalvelut Oy on työnantajaliitto Paltan jäsen ja sen kuuluu sen vuoksi noudattaa Paltan solmimaa työehtosopimusta. Palta teki mitä sen pitääkin, ja nyt SOL Henkilöstöpalvelut Oy ryhtyy noudattamaan takautuvasti Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Mahdolliset palkkasaatavat korvataan takautuvasti. Pysyvää parannusta ”Honkkarilla” ei nähdä, sillä SOL ilmoitti 10. huhtikuuta työntekijöilleen, että sekä jakeluettä lajittelutyö siirtyy sen tytäryhtiöön SOL Logistiikkapalvelut Oy:hyn. Kyseinen yritys on puolestaan Medialiiton jäsen, joten työehdot ovat kuitenkin lopulta halpuutetun jakajia koskevan työehtosopimuksen mukaiset. PAUn ja AKT:n edunvalvojat koolla PAUn ja AKT:n kuljetuksen edunvalvojat kokoontuivat kuljetusliittojen tiloissa 15.4. keskustelemaan Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Kuorma-autoalan työehtosopimuksista. PAUn edunvalvojat toivat tilaisuudessa esiin tessin vaihtoon liittyviä huolia muun muassa pitkistä lomista ja sovituista palkanosista. Asioita käydään myöhemmin yhteisesti läpi vielä yhteisessä työryhmässä. Samalla tessin vaihdosta johtuen PAUn tavarankuljetusalan edunvalvojapäivät päätettiin siirtää marraskuusta syyskuulle. Posti ilmoitti helmikuussa siirtävänsä Posti Oy:ssä yöskentelevän henkilöstön Posti Kuljetus Oy:hyn. Muutos tarkoittaa kuljettajien siirtymistä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n Kuorma-autoalan työehtosopimuksen piiriin 1.11.2019 lähtien. Kuljetuksen toimihenkilöiden osalta marraskuusta alkaen noudatetaan Toimihenkilöliitto ERTO:n toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Reitti_4_2019.indd 4 Reitti_4_2019.indd 4 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 5 5 Informaatiologistiikkaalalla pilotoidaan Informaatiologistiikka-alan työehtosopimuksessa on sovittu työryhmästä, jonka tehtävänä on kehittää palkkaliitteen 1 ja 3 palkkausperusteita siten, että roolitasoista luovuttaisiin ja ne korvattaisiin alan yleisellä vähimmäispalkkamallilla. Työryhmän työ on nyt siinä vaiheessa, että uusia palkkaperusteita on päätetty kokeilla pilottina ajalla 1.4.2019–31.1.2020. Tämän jälkeen osapuolet päättävät uuden palkkausmallin mahdollisesta jatkosta mm. pilotin aikana saatujen kokemusten pohjalta. Pilotin aikana palkkarakennetta muutetaan 1.4.2019 alkaen niin, että nykyisestä taulukkopalkasta, roolitasosta ja sovitusta palkanosasta muodostetaan kokonaispalkka. Pilotilla ei ole kenenkään palkkaan alentavaa vaikutusta. Lisätietoja: Pääluottamusmies Ossi Lillomäki, puh. 040 503 4301 Neuvott elu työsuojeluorganisaatiosta jatkuu Työsuojeluvaltuutettujen kolmen vuoden toimikausi päättyi viime vuoden lopulla, jonka johdosta neuvottelut uudesta työsuojeluorganisaatiosta aloitettiin jo viime syksynä. Tähän mennessä työnantajan vaatimukset työsuojeluorganisaation supistamisesta ovat kuitenkin olleet niin mittavia, että PAU ei ole voinut suostua niihin. PAUn mukaan työsuojelun toimintaedellytykset heikkenisivät liikaa ja työsuojelun laatu kärsisi, jos se suostuisi supistamisiin. Posti irtisanoi maaliskuun lopussa työsuojelun yhteistoimintaso pimuksen PAUn kanssa. Posti katsoo, että irtisanomisaika on kolme kuukautta ja irtisanomisajan päätyttyä työsuojelun yhteistoiminta organisoidaan työehtosopimuksen työsuojelua koskevan liitteen mukaisesti, ellei uutta työsuojeluorganisaatiota saada neuvoteltua ennen irtisanomisajan päättymistä. Työehtosopimuksen liite on suppeampi kuin PAUn ja Postin keskinäinen sopimus. Työsuojelun yhteistoimintasopimukseen on kirjattu sopimuksen irtisanomisajaksi kuusi kuukautta. Lisäksi siinä on sovittu, että työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan kyseisen sopimuksen mukaisesti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan. Täten PAU katsoo, että ellei työsuojelun yhteistoimintasopimusta saada neuvoteltua 6 kuukauden irtisanomisajan kuluessa, jatketaan nyt voimassa olevalla organisaatiolla kunnes uusi sopimus on saatu aikaiseksi. Neuvottelut jatkuvat ja tavoitteena on saada aikaan uusi työsuojeluorganisaatio vielä ennen kesää. Oletko saanut tänä vuonna Uuden polun korvauksen? Jos sinulle on maksettu tänä vuonna Uuden polun kertakorvaus, niin voit pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tuloveroasteikon vaikutusta silloin, kun luonnollinen henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Ota yhteyttä verotoimistoon ja pyydä tulontasauksen huomioimista loppuvuoden 2019 verokortin veroprosenttiin. Voit hakea tulontasausta myös kirjautumalla verottajan sivuilla OmaVero -sovellukseen. Verovelvollisen on itse vaadittava tulontasauksen toimittamista. Vaatimus on esitettävä ennen kertatulon saamisvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Tee vaatimus ennen kuin verotuksesi päättyy siltä vuodelta, jolloin sait kertatulon. Näet oman verotuksesi päättymispäivän verotuspäätöksestäsi. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta: https://www.vero.fi / henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ tulot-ja-vahennykset/tulontasaus/ Reitti_4_2019.indd 5 Reitti_4_2019.indd 5 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 6 Työnkuva Oma työntekijä kullan kallis Reitti 6 Seinäjoen postikeskuksessa lähes kaikki työntekijät ovat osa-aikaisia. Työtehtäviin kuuluu myös jatkuvaa vuokratyöntekijöiden koulutt amista. kuvaa vuokraty yöntekijjöiden TEKST I& KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti_4_2019.indd 6 Reitti_4_2019.indd 6 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 7 Reitti 7 Reitti_4_2019.indd 7 Reitti_4_2019.indd 7 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 8 Työnkuva P ostityöntekijä ja luottamusmies Miro Währn aloitti Seinäjoen postikeskuksessa 15 vuotta sitten opiskelujen ohessa. Vakituisena osa-aikaisena hän on työskennellyt vuodesta 2006. Osa-aikaisuus merkitsee sataa tuntia neljän viikon jaksossa. Käytännössä se voi olla myös aika paljon enemmän, sillä vuodenaikojen vaihtelu näkyy työtuntien määrässä: esimerkiksi joulusesongiksi hän tapaa tehdä määräaikaisen korkeamman sopimuksen. Myös loma-ajat ja toisten sairaslomat ovat näkyneet työtunneissa. Währn pitää työnsä fyysisyydestä. Alas tulee istuttua korkeintaan tauoilla, eikä vapaa-ajalla tarvitse käydä kuntosalilla, kun nostaa jopa 35-kiloisia paketteja useamman tunnin päivässä. Sen takia hän aikoinaan hakeutui kirjepuolelta pakettipuolelle. Osa-aikaisuus ja vaihtelevat vuorot sopivat Währnille hyvin, koska päivät ja viikot ovat vaihtelevia ja aikaa jää moottoripyöräja ampumaharrastuksille. Myös työyhteisö on mukava. 70 hengen työporukassa monet ovat tehneet postikeskuksella pitkän uran, joten ihmiset tuntevat toisensa hyvin ja puhuvat avoimesti. Währn arvelee edustavansa yhteisön keski-ikää 36-vuotiaana, mutta joukossa on myös eläkeikää lähestyviä postilaisia. Kaikenikäisiä löytyy. Vuosien varrella työ on muuttunut aika vähän. Olennaisin muutos on ollut digitaaliset työvaiheet, jotka ovat lisänneet Ilmaiseksiko näitä töitä pitäisi tehdä? työtä. Yksittäisen paketin käsittelyyn menee nykyään hieman enemmän aikaa kuin ennen. – Kun aloitin, pystyi pikaluisulla työskennellessä juttelemaan kaverin kanssa. Tavaramäärä on kuitenkin noussut koko ajan ja koodaus ottaa aikansa, eikä puhumaan enää ehdi, Währn toteaa. Kaikki osa-aikaistett iin Tämän kevään yt-neuvotteluissa Posti vähensi Seinäjoen postikeskuksesta kymmenen työntekijää. Ratkaisun tuotannollis-taloudellinen peruste oli, että lähtevän kirjepostin lajittelusta luovuttiin Seinäjoella kokonaan. Kaikki alueelta lähtevät kirjeet lastataan nyt suoraan rekkaan ja kuljetetaan Tampereelle lajiteltavaksi. Maaliskuun lopussa vanha kirjepuoli on melko autio, mutta siihen tulee lisää Seinäjoen lähialueille saapuvan päiväpostin lajittelua ja kasaamista. Yt:n myötä käytännössä kaikki työt Seinäjoen postikeskuksessa osa-aikaistettiin. Osa-aikaisia oli aiemminkin paljon, mutta nyt kokoaikaiseksi jäivät vain muutamat avaintyöntekijät. – Osa pidempään palvelleista on ottanut sen aika raskaasti. Oma talous mietityttää, kun vielä ei osata sanoa, minkä verran työtunteja tulee olemaan, Währn kuvailee. Tilanne on jopa sairastuttanut ihmisiä. Währn on huomannut, että osa työkavereista on vaikuttanut masentuneelta ja sairaslomat ovat lisääntyneet. Myös luottamusmiehelle tulee stressiä siitä, että työyhteisössä on huolta. – Minä olen täällä se, jolle ihmiset voivat puhua. Itsehän en ollut yt-neuvotteluissa mukana ja sain tietää niistä vain lopputuloksen. Ihmiset kuitenkin kyselivät minulta tietoja koko ajan, Währn toteaa. Liian kallista työvoimaa Huoli lisätöiden saamisesta tulevaisuudessa perustuu sille, että yt-prosessin kanssa samanaikaisesti SOL on hakenut postikeskustyöhön lisää vuokratyöntekijöitä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Tämä voi merkitä sitä, että vakituisten osa-aikaisten lisätyöt esimerkiksi sesonkiaikana menisivät useammin halvemmalla työehtosopimuksella työskenteleville vuokratyöntekijöille. – Vuokratyövoiman käyttöä perusteltiin aikoinaan sairaslomien ja vastaavien paikkaamisella, mutta meillä on suunnitellusti listat solilaisille jopa kuukaudeksi eteenpäin. Ei se silloin ole sairaslomien paikkaamista, toteaa Währn. Työntekijöiden kesken on puhuttu, ovatko vakituiset työntekijät fi rmalle liian kalliita. Währn toteaa, että talouslehtien vertailuissa heidän tuntipalkkansa ovat alhaisimmasta päästä. – Meillä on pahimmillaan hirveästi vuokratyöntekijöitä, jotka osaavat vain yhden tai kaksi paikkaa, toteaa postityöntekijä Maria Niemi. Yt-neuvott elut aiheutt ivat Seinäjoen postikeskuksen työntekijöille huolia, joista he puhuivat luott amusmies Miro Währnille. Reitti_4_2019.indd 8 Reitti_4_2019.indd 8 17.4.2019 16.30 17.4.2019 16.30
• Reitti 9 – Olisi loukkaavaa sanoa meitä liian kalliiksi. Moni työntekijä on viime aikoina heittänyt suoraan, että ilmaiseksiko näitä töitä pitäisi tehdä. Vakituisten osa-aikaisten talous on rakentunut sen varaan, että lisätöitä on aina tarjolla. Raskaan puolen lajittelussa työskentelevä Maria Niemi puhisee, ettei hänelle ole tällä viikolla tarjottu yhtään lisäminuuttia. – En eläisi pelkällä 100 työtunnilla kuukaudessa, hän sanoo. Niemi suunnittelee vapaa-aikansa sillä varauksella, että tulee töihin silloin, kun lisätöitä tarjotaan. – Vaikka palkka onkin pieni, niin vuosilisien ja lisätöiden ansiosta pärjään ihan hyvin. Jos tämä menee siihen, ettei lisätöitä enää ole, on pakko miettiä työpaikan vaihtoa, Niemi toteaa. Hän on ollut pakettilajittelussa 12 vuotta 100 tunnin jaksosopimuksella. Kollegoista toisilla on 80 tunnin sopimus, toisilla 120. Kova vaihtuvuus vuokratyössä Sollilaisetkin on tietysti otettu mukaan työporukkaan ja joistakin on tullut Miro Währnillekin hyviä työkavereita. Hyvätkin tyypit tosin lähtevät heti, kun löytävät jotain muuta työtä. – Ei niillä palkoilla kannata tehdä tätä työtä. Heillä on ollut ongelmia myös työaikojensa kanssa, Währn sanoo. Maria Niemi perehdyttää usein uusia vuokratyöntekijöitä. Yhden perehdyttämiseen menee pari viikkoa, minkä jälkeen vuokratyöntekijä saattaa jo lopettaa – silloin, kun alkaa osata jotain. – Sitten aloitan seuraavan kanssa uudestaan. Se on hieman turhauttavaa, Niemi hymähtää. Vaihtuvuus on postikeskuksissa ollut aina suurta. Osa uusista työntekijöistä toteaa pian, ettei työ sovi heille. Mutta vuokratyöntekjöiden kanssa sitä on Niemen mukaan vielä enemmän. – Kun ne eivät ehdi oppia, niin meillä voi olla pahimmillaan hirveästi vuokratyöntekijöitä, jotka osaavat vain yhden tai kaksi paikkaa. Eikä kaikkia voi laittaa samaan paikkaan. Viime kesänä esimiehetkään eivät oikein tienneet, minne heitä laitettaisiin. Währn huomauttaa, että myös kokeneiden, vakituisten osa-aikaisten kanssa voitaisiin tehdä edelleen määräaikaisia korkeampien tuntimäärien sopimuksia. Silloin ei olisi osaamisongelmaa eikä jatkuvaa perehdyttämistä ja työt hoituisivat tuosta vaan. – Me ollaan oltu täällä niin pitkään, että osataan nämä hommat. Sitä pitäisi arvostaa. Täällä on aina ollut paljon osa-aikaisia pienillä sopimuksilla sen sijaan, että olisi vähemmän isommilla sopimuksilla. Monet meistä olisivat valmiita tekemään enemmän työvuoroja. Riskejä työturvallisuudessa Osa uusista työntekijöistä lopettaa myös siksi, ettei raskas fyysinen työ sovi kaikille. Erityisesti erilliskäsiteltävien pakettien joukossa on paljon isoja ja painavia lähetyksiä, joiden käsittelyssä tarvitaan voimaa ja harjaantumista. – Uudet työntekijät saattavat väsähtää jo puolen tunnin jälkeen. Työturvallisuuden kannalta on vaarallista, että tänne tulee vuokratyöfi rman kautta joku nuori, joka ei ole välttämättä koskaan tehnyt fyysistä työtä. Täällä sattuu työtapaturmia. Taukokäytännöistä on ollut kiistaa muissakin postikeskuksissa. Myös Seinäjoella työnantaja on halunnut lyhentää ja yhdistää taukoja. Währn toteaa, että lyhyimmät vuorot ovat vain neljä tuntia, mutta niidenkin tekeminen yhdellä tauolla voi olla todella kuormittavaa. – Minulle ainakin herää huoli, jos joku pienikokoinen tai kokematon työntekijä nostelee kaksi tuntia tauotta jopa 35-kiloisia paketteja. Pakettimäärät nousevat koko ajan, joten täytyisi pitää tarpeeksi taukoja, ettei kenellekään vain käy mitään. Kesällä on paljon lomien paikkauksia, eli enemmän työtä joko vakituisille tai uusille kesätyöntekijöille. Silloin lisää haastetta jaksamiselle tuo lämpötila. – Viime kesä oli ensimmäinen sellainen kesä, että huomasimme lämpötilan nousevan aika korkealle. Meillä oli päivällä yli 30 astetta, yölläkin meni 28 astetta rikki, toteaa Währn. Postityöntekijä Mikko Hirvonen koodaa erilliskäsiteltäviä pakett eja. Seinäjoen postikeskus pyörii kolmessa vuorossa. Reitti_4_2019.indd 9 Reitti_4_2019.indd 9 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 10 PAUn lakimies Iikka Avela, miten vuosilomalaki muutt ui 1.4.2019? Vuosilomalain kokonaisuudistus typistyi päivitykseksi, jossa vuosilomalakia korjattiin EU-oikeuden edellyttämällä tavalla. Työaikadirektiivi nimittäin edellyttää, että työntekijälle turvataan vuosiloma sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta huolimatta. Jatkossa työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, jos häneltä sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi jäisi kertymättä alle 24 lomapäivää. Lisäpäivillä turvataan, että työntekijä saa vuosilomaa vähintään 24 päivää. Oikeutta lisäpäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti kestänyt yli 12 kuukautta. Vuosiloman lisäpäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Lisäksi uudistuksessa pidennettiin määräaikaa, minkä kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on pidettävä. Miten työaikalaki muutt uu 1.1.2020? Työaikalaki uudistettiin kokonaisuudessaan. Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa uusi joustotyöaika, lakisääteinen työaikapankki ja työajan enimmäismääVuosilomalakia korjatt iin, työaikalaki uudistett iin Eduskunta hyväksyi maaliskuussa vuosilomaja työaikalakien muutokset. Vuosilomalain muutos turvaa työntekijälle vähintään 24 päivää vuosilomaa. Työaikalain kokonaisuudistus merkitsee muun muassa lakisääteistä työaikapankkia ja työajan enimmäismäärien seurantaa. rien seurantaa koskeva muutos. Suuri osa vanhoista normeista kuitenkin säilyi. Moniin kohtiin tuli tarkennuksia ja pieniä muutoksia. Joustotyöajassa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Käytännössä joustotyöaikaa voidaan siis käyttää etätöissä, joissa työntekijä voi päättää myös työn tekemisen ajankohdan. Tällaisia töitä voi olla esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden töissä tai koodareilla. Sen sijaan tavallisten työntekijöiden keskuudessa joustotyöaikaa tuskin voidaan soveltaa työaikamuotona. Joustotyöajassa työntekijän kanssa on kirjallisesti sovittava muun muassa työajan sijoittelusta ja siitä, mitä tapahtuu, jos joustotyöaikasopimus päätetään. Työaikapankki on myös työaikalakiin tuleva keskeinen uudistus. Aikaisemmin työaikapankkia koskevia määräyksiä on ollut useissa työehtosopimuksissa mutta ei laissa. Tulevaisuudessa lakisääteistä työaikapankkia voidaan käyttää myös niillä aloilla, joilla ei aikaisemmin ole ollut TES-perusteista työaikapankkia. Lakisääteiseen työaikapankkiin voidaan säästä säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja, jotka voidaan myöhemmin pitää vapaana. Uudessa työaikalaissa on tarkemmat säännöt, miten työaikapankista on sovittava ja miten järjestelmä käytännössä toimii. Uudessa laissa luovutaan ylityön enimmäismäärien seurannasta (138 h/4kk ja 250 h/v). Sen sijaan jatkossa seurataan kokonaistyöajan enimmäismäärää. Seurannassa siis otetaan huomioon kaikki työtunnit siitä riippumatta ovatko ne esimerkiksi tavallisia työtunteja, ylitöitä, hätätöitä tms. Uuden työaikalain myötä enimmäistyöaika saa olla enintään 48 h/ vko/4 kk. Eli neljän kuukauden tarkastelujaksolla keskimääräinen viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työehtosopimuksella voidaan poiketa tarkastelujakson pituudesta. Enimmäistyöaikaa ei saa ylittää ja sanktiona ri kkomuksesta on sakko työaikarikkomuksesta. Miksi nämä muutokset tehtiin? Vuosilomalain uudistukset tehtiin, koska nykyinen laki oli työntekijän kannalta heikompi kuin mitä EU-oikeus vaatii. Työaikalain uudistus taas tehtiin, koska voimassa ollut vuodelta 1996 peräisin oleva työaikalaki ei enää vastannut kaikilta osin työelämässä tapahtuneita muutoksia. Laissa haluttiin ottaa paremmin huomioon työssä ja työaikojen järjestelyissä tapahtuneet muutokset. TOIMITUS HANNA KAUPPINEN Reitti_4_2019.indd 10 Reitti_4_2019.indd 10 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 11 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 11111111111111 11 11 11111 111111111111 11111 11111 111111 11 1111 1111 111 1111 1111 11 111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Kissa pöydälle T yöehtoshoppailu on ongelma, josta kukaan ei halua puhua. Se on vaikea ja kiusallinen aihe työnantajille ja työnantajaliitoille, mediaja lehtitaloille, ay-liikkeelle, poliitikoille ja myös kaikille niille työntekijöille, jotka ovat joutuneet sen kohteeksi. Ei siis ihme, että siitä vaietaan. Siksi PAU aloitti kampanjan, jolla se haluaa tehdä työehtoshoppailun näkyväksi. Meidän alalla ihmisiä on siirretty halvemman työehtosopimuksen piiriin jo useamman vuosikymmenen aikana. Postin myymälätyöntekijät ovat tästä pitkäaikaisin esimerkki. Työntekijät ovat uransa aikana joutuneet olemaan irtisanomisuhan alla muutaman vuoden välein, kun pala kerrallaan omien myymälöiden ovet on laitettu säppiin ja toiminnot siirretty automaatteihin ja asiamiehille eli kauppoihin ja kioskeihin. 90-luvun alkupuolella alkanut myymälöiden sulkeminen ja työn siirtäminen kaupanalan työehtosopimuksen piiriin saa tämän kevään aikana päätepisteensä, kun 15.4. työnantaja ilmoitti sulkevansa lähes kaikki loputkin myymälät. Se, että oikeiden Postien ovet sulkeutuvat lopullisesti tuntuu jollain tavalla vertauskuvalliselta koko Postin toiminnalle. Työehtoshoppailu mahdollistuu, kun työtä voidaan teettää useammalla työehtosopimuksella. Näin on jo usealla alalla. 2000luvun alkupuolella lainsäädäntö myös muuttui niin, että jos alalla on useampi työehtosopimus, niin työnantaja tulee ensisijaisesti sidotuksi normaalisitovuuden perusteella ja toissijaisesti yleissitovuuden perusteella. Ymmärrän, että tämä on työmarkkinaslangia, joten yritän kertoa saman suomeksi: Työehtosopimus on yleissitova, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on vähintään puolet alan työvoimasta ja yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut kyseiselle sopimukselle yleissitovuuden. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös järjestäytymättömien työnantajien eli niiden, jotka eivät ole jäseniä missään työnantajaliitossa. Normaalisitovan työehtosopimuksen voi solmia yksi työnantaja tai työnantajaliitto jäsenenään olevan yrityksen puolesta ammattiliiton kanssa. Työnantajille ja heidän äänitorvinaan oleville yhdistyksille (työnantajaliitot, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari jne.) työehtoshoppailu on tärkeä väline halpuuttaa palkkoja ja heikentää työehtoja. Se on harvoja laillisia keinoja halpuuttaa ansioita useita kymmeniä prosentteja. Ja osalle työnantajista työehtoshoppailu on varmasti myös väline heikentää ay-liikettä. Myös mediataloille aihe on vaikea, koska he ovat vahvasti osa ongelmaa. Sanoma-konsernin sanomalehdet jaetaan Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla joko Early bird-konseptilla, jossa jakajat eivät ole työsuhteessa, vaan joutuvat hoitamaan työn freelancereina/yrittäjinä tai Postin tytäryhtiön Posti Palveluiden kautta, jossa työehdot halpuutettiin vuonna 2017. Myös muut lehtitalot käyttävät alan halvempaa työehtosopimusta jakelussa. Kaikista räikein esimerkki työehtoshoppailusta on Keskisuomalainen – konsernin omistuksessa olevan Suomen Suoramainonnan toiminta. Siellä työnantaja on perustanut ”ammattiliiton” (SME ry) ja neuvotellut sen kanssa alan palkat sekä työehdot. ”Sovitut” palkat ovat olleet pienet ja työehdot surkeat. Henkilökohtaisesti työehtoshoppailussa harmittaa eniten ammattiliittojen hampaattomuus. Liitot voivat estää shoppailun, jos he pitävät huolen, ettei työehtosopimukset ole päällekkäisiä tai jos ovatkin, niin niiden kustannustaso olisi sama. Vaikka lyhyellä juoksulla joku liitto hyötyisi työntekijöiden siirtymisestä sen solmimaan työehtosopimukseen, niin pitkällä aikavälillä häviäjiä ovat kaikki ammattiliitot ja työntekijät. Naapurin tontille ei pitäisi rakentaa. Reitti_4_2019.indd 11 Reitti_4_2019.indd 11 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 12 Työehtoshoppailu julkiseen keskusteluun Suomen valtio omistaa Postin 100-prosentt isesti. Hallitus käytt ää omistajan ääntä. Kysymme jokaisen puolueen puheenjohtajalta: annatko sinä viedä postilaisten palkoista kolmasosan? P AU esitti tämän kysymyksen 7. huhtikuuta aukeaman kokoisella yhteiskunnallisella mainoksella Helsingin Sanomissa. Sama kysymys avaa myös PAUn tuottaman tyoehtoshoppailu.fi -verkkosivuston, joka julkaistiin samaisena päivänä. Tämä oli alkupotku kampanjalle, jolla PAU pyrkii nostamaan julkiseen keskusteluun ilmiön nimeltä työehtoshoppailu. Verkkosivuilla kerrotaan, mitä työehtoshoppailu on, miten se on mahdollista ja mitä siitä seuraa. Kampanjan tässä vaiheessa PAU pyrkii vaikuttamaan Postin tulevaisuuteen hallitusneuvottelujen kautta. Kiinnittämällä huomiota valtion omistajaohjaukseen liitto pyrki herättelemään puolueita ja kansalaisia siihen, että viime kädessä omistaja päättää, millaiset tuottovaateet se asettaa peruspalvelua tuottavalle yritykselle ja millaista henkilöstöpolitiikkaa valtion omistamassa yrityksessä toteutetaan. On selvää, ettei työehtoshoppailu ole ihmisille kovinkaan tuttu asia. Työväen Sivistysliitto teki tyoehtoshoppailu.fi -verkkosivustolle Helsingin Hakaniemessä katugallupin, jossa toimittaja Tuomas Finne kysyy ihmisiltä, tietävätkö he, mitä työehtoshoppailu on. Yksi tiesi, kahdella on mielikuvia ja viidellä ei ollut mitään hajua asiasta. Kertauksen vuoksi: Työehtoshoppailulla tarkoitetaan työntekijöiden siirtämistä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Työehtojen ja palkkojen halpuuttamisella työnantaja hakee säästöjä ja kilpailukykyä. Ja kuten tyoehtoshoppailu.fi -sivulla sanotaan: Työehtoshoppailu koskettaa kymmeniä ellei satojatuhansia ihmisiä Suomessa. Tyypillisesti yritys tai julkinen työnantaja halpuuttaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien, pienipalkkaisimpien työntekijöiden työehdot. Miten palkka-ale vaikutt aa? Kysymykseen, mitä 30 prosentin palkanalennus tarkoittaisi ihmisen elämässä, gallupin vastaukset vaihtelevat täyden katastrofi n ja arjen hankaloitumisen välillä. Ankaran tosielämän tarinan verkkosivuilla kertoo sanomalehdenjakaja Petteri Goltz, joka työehtoshoppailtiin 2017– 2018. Posti perusti tuolloin Postipalvelut Oy:n, joka liittyi Medialiittoon ja alkoi soveltaa halpuutettua työehtosopimusta. Goltz kertoo joutuneensa hankkimaan yötyön rinnalle päivätyön, minkä vuoksi kaikki aika menee töissä tai puolinukuksissa. Sosiaalinen elämä ja fyysinen kunto kärsivät. Ihmiset tekevät sairaanakin töitä, kun ei ole varaa olla sairaslomalla. Edunvalvontaa ei sanomalehdenjakelussa ole käytännössä ollenkaan. Tällä hetkellä työnantaja tarjoaa työntekijöille sopimusta, jossa työnantaja velvoittaa työntekijän työskentelemään esimiehen määräämissä tehtävissä kaikkina vuorokaudenaikoina ja seitsemänä päivänä viikossa. Kun ei ole edunvalvontaa, ei kukaan ole neuvomassa työntekijöitä siitä, pitäisikö paperiin pistää nimi vai ei. – Tällaista toimintaa voi harjoittaa suomalainen valtion omistama yritys. Nepalilaiselta ravintolalta ja bangladeshilaiselta vaatetehtaalta edellytetään eettistä toimintaa, Goltz sanoo videolla. Miksi nyt? Työehtoshoppailu uhkaa nyt kaikkia postinjakajia ja -käsittelijöitä. Halpuutettua alihankintaa varten perustettiin maaliskuussa SOL Logistiikkapalvelut Oy, joka noudattaa Medialiiton ja Teollisuusliiton solmimaa jakajia koskevaa työehtosopimusta. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo, että Posti siirtänee alihankintaan niin paljon työtä kuin mahdollista, ja vastaavasti se voi vähentää omaa väkeä. Kuten työehtoshoppailu.fi -sivustolla kerrotaan, työehtosopimuksen vaihtaminen onnistuu helposti, jos alalla on toinen työehtosopimus. Silloin työnantaja voi työnantajaliittoa vaihtamalla vaihtaa sopimuksen ja alentaa työntekijöiden palkat. Tuosta vain. Aihe voi nostaa julkiseen keskusteluun valtio-ohjauksen moraalin: tuleeko perus palveluita tuottaa samalla logiikalla kuin yritystoimintaa? PAU toivoo myös ay-liikkeeltä tekoja työntekijöiden etujen ajamiseksi. – Aihe on ay-liikkeelle arkaluontoinen, mutta ay-liikkeellä olisi myös ratkaisun avaimet työehtoshoppailuun: solidaarisuus, Heidi Nieminen toteaa. Viime kädessä omistaja päätt ää, millaiset tuott ovaateet se asett aa peruspalvelua tuott avalle yritykselle. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT PAU Työehtoshoppailu Reitti_4_2019.indd 12 Reitti_4_2019.indd 12 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 13 Rei Työehtoshoppailukampanja on nostatt anut pieniä tyrskyjä mediassa ja Postissa. Helsingin Sanomat sensuroi PAUn mainosta poistatt aen siitä kohdan, jossa kerrott iin niin sanotusta keltaisesta työehtosopimuksesta. Sensuroitu kohta kuului: Räikeimmillään työnantajat ovat myös perustaneet ’ammatt iliiton’ (esim. SME ry) ja neuvotelleet sen kanssa alan palkat sekä työehdot. ’Sovitut’ palkat ovat olleet pienet ja työehdot surkeat. Esimerkiksi Keskisuomalainen Oyj noudatt aa mainosjakelussa SME ry:n ’työehtosopimusta’. Kyseisen sopimuksen noudatt aminen on todett u laitt omaksi viimeksi hovioikeudessa ja PAU on voitt anut kaikki nostamansa oikeusjutut mainosjakajien palkkasaatavista. Helsingin Sanomat perusteli sensurointia kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöillä, joiden mukaan ”markkinoinnissa ei saa halventaa tai väheksyä tiett yä henkilöä, ihmisryhmää, yritystä, organisaatiota, elinkeinotoimintaa, ammatt ia tai tuotett a”. Kampanjalle tämä toi lisää somejakoja ja julkisuutt a, kun Helsingin Sanomien vt. päätoimitt aja Kaius Niemi puolusti ratkaisua Twitt erissä ja toimitt aja Jari Tamminen kirjoitt i Voima-lehden blogissa Helsingin Sanomien julkaisulinjauksista. Tämän lisäksi Posti lähestyi PAUta kirjeellä, jossa se väitt i kampanjan verkkosivulla ja mainoksessa käytett ävän materiaalia, joka loukkaisi Postin mallioikeuksia ja tavaramerkkejä. Kirjeessä Posti vaati PAUta lopett amaan tunnusten käytön. Asianajaja Antt i Innanen vastasi Postille PAUn puolesta, ett ei kampanjointi ole sellaista toimintaa, jota tavaramerkkitai mallisuojalaki rajoitt aisi, ja lisäksi PAUn kampanjassa käytt ämät värit ja tunnukset eroavat selvästi Postin käytt ämistä ja suojaamista tunnuksista. Innanen kirjoitt aa vastauksessa myös, ett ei tavaramerkkitai mallisuojalain mukainen kielto-oikeus anna merkin tai mallin haltijalle oikeutt a kieltää kolmatt a osapuolta harjoitt amasta parodiaa. Hän muistutt aa niin ikään, ett ä Suomen valtion omistamaan toimijaan kohdistett u yhteiskunnallinen kritiikki on myös perustuslaissa turvatun sananvapauden ydinalueella. Miten osallistua kampanjaan? • Tutustu verkkosivuun tyoehtoshoppailu.? ja jaa sen materiaalia sosiaalisessa mediassa. • Kampanja löytyy myös Facebookista, Twitt eristä ja Instagramista. • Ota yhteys alueesi kansanedustajiin ja vaadi valtionyhtiö Postin tes-shoppailun lopett amista. • Osallistu julkiseen keskusteluun. • Jaa kokemuksiasi. HS sensuroi, Posti lähestyi kirjeellä Reitti_4_2019.indd 13 Reitti_4_2019.indd 13 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 14 H eti yt-neuvotteluiden päättymistä seuraavana päivänä Posti ilmoitti solmineensa uuden puitesopimuksen SOL Logistiikkapalvelut Oy:n kanssa. Yritykseltä on tarkoitus ostaa vuokratyövoimaa jakeluun ja käsittelyyn tarpeen mukaan. Monet pääluottamusmiehet ovat kertoneet PAUlle, että heille annetuissa ilmoituksissa sanottiin vuokratyöntekijöiden maksimimäärän vastaavan työntekijöiden määrää heidän edustamillaan alueilla. Tämä tulee tarkoittamaan tylyimmillään sitä, että osa-aikaistetun vakituisen työntekijän rinnalle tulee samaa työtä tekemään vuokratyöntekijä, jonka palkka on pienempi ja työsuhteen ehdot kaikin puolin heikommat. SOL Logistiikkapalvelut Oy on SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n tytäryhtiö, joka on perustettu 8. maaliskuuta tänä vuonna. Yritys on järjestäytynyt työnantajaliitto Medialiittoon, kun taas SOL Henkilöstöpalvelut Oy kuuluu Palvelualojen työnantajat ry Paltaan. Työnantajaliitolla on väliä, sillä työnantajan tulee noudattaa liittonsa sopimaa työehtosopimusta. Siinä missä Henkilöstöpalvelut noudattaa Paltan ja PAUn neuvottelemaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta, Logistiikkapalvelut noudattaa Medialiiton ja Teollisuusliiton Jakajia koskevaa työehtosopimusta, joka on kaikin puolin heikompi. Toinen tes toi palkka-alen Medialiiton ja Teollisuusliiton sopimusta on sovellettu vuodesta 2017 sanomalehdenjakeluun. Tuolloin Posti TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA JUHA PÖYRY siirsi liikkeenluovutuksella sanomalehdenjakelun tytäryhtiölleen Posti Palvelut Oy:lle, joka liittyi Medialiittoon. Tämän siirron myötä jakajien palkat, työehdot, edunvalvonta ja järjestäytymisaste romahtivat. Työehtosopimusta vaihtamalla työnantaja säästää palkkakuluissa noin 30 prosenttia. Jakajia koskeva työehtosopimus on myös lomien ja lisien osalta heikompi kuin Viestinvälitysja logistiikka-alan tes. Teollisuusliiton jakajia koskevassa tessissä on rajoitettu myös työntekijöiden lakko-oikeutta vahvistetulla työrauhavelvoitteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliittisiin tai tukilakkoihin osallistuminen on työehtosopimuksella kielletty. Posti Palveluiden sanomalehdenjakajista tai SOLin vuokratyöntekijöistä vain pieni osa kuuluu ammattiliittoon. Parin vuoden aikana sanomalehdenjakajien vaihtuvuus on ollut yli 100%. Tytäryhtiö halpuutt aa Aiemmin Postin alihankkijatkin ovat käyttäneet jakelussa ja käsittelyssä PAUn ja Paltan yleissitovaa työehtosopimusta. Medialiiton ja Teollisuusliiton halpuutettua sopimusta alettiin soveltaa helmikuussa 2019 myös postinkäsittelyyn Helsingin postikeskuksen Kiinan kirjelajittelun yksikössä, jonka alihankkijana aloitti SOL Henkilöstöpalvelut Oy. Kun Palta PAUn tekemän valvontapyynnön myötä velvoitti SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n noudattamaan sille kuuluvaa työehtosopimusta, näytti hetken ajan, että postikeskuksen alihankinta palaa yleissitovaan tessiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että keinot työn halpuuttamiselle löytyivät tytäryhtiön avulla. SOL Henkilöstöpalvelut ilmoitti 11. huhtikuuta vuokratyöntekijöilleen, ettei Henkilöstöpalvelun kautta tarjota enää töitä, mutta samoihin hommiin pääsee Logistiikkapalv eluiden kautta. Sitä kirjeessä ei kerrottu, että työstä maksetaan sitten vähemmän. ksetaan sitten vähemmän. SOL Logistiikkapalvelut Oy on tuore yhtiö, jolta Posti ostaa alihankintana lajitt eluja jakelutyötä. Työehtoshoppailu Osa-aikaistetut postityöntekijät saavat nyt rinnalleen halvempia vuokratyöntekijöitä. Tämän mahdollistavat tytäryhtiön perustaminen ja toinen työehtosopimus. Samasta työstä eri palkka Reitti_4_2019.indd 14 Reitti_4_2019.indd 14 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 15 T arkemmin ottaen Flexo Palvelut Ykkönen Oy:n toiminta jakaantui kahteen eri yhtiöön Transvalin kaikkiaan noin neljästäkymmenestä yhtiöstä. – Syy tälle on kokonaisuuksien parempi hallittavuus Transvalin prosesseissa. Pääkaupunkiseudun toiminta siirtyy Transval 3PL Pääkaupunkiseutu Oy:hyn ja Etelä-Suomen toiminta Transval 3PL Etelä-Suomi Oy:hyn , kertoo PAUn työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen. Flexon henkilöstö siirtyi Transvaliin vanhoina työntekijöinä. Siirtyjien joukossa oli 400 PAUn jäsentä. Ne Transvalin yhtiöt, joihin Flexon työntekijät siirtyvät, ovat järjestäytyneet Kaupan liittoon, joten työehtosopimus vaihtuu marraskuun alussa PAMin kanssa neuvoteltuun Kaupan alan työehtosopimukseen, esimiehillä Varastoja kuljetusesimiesten työehtosopimukseen. PAUn Informaatiologistiikan työehtosopimuksen piirissä oleviin sovelletaan jatkossa PAMin työehtosopimuksen Kaupan ICT-liitettä. PAUn työehtosopimus ja siinä sovitut etuudet koskevat työntekijöitä lokakuun loppuun asti. Vapaapäivät ja lomat muutt uvat Jarmo Tuominen toteaa, että marraskuun alusta suurin muutos lienee siirtyminen vuosivapaajärjestelmään. PAMin työehtosopimus ei tunnista arkipyhiä, vaan heillä on vuosivapaajärjestelmä. Tässä järjestelmässä jokaisesta tehdystä 220 työtunnista tulee yksi arkivapaa. Työntekijä voi yhden vuoden aikana saada korkeintaan seitsemän arkivapaata ja käyttää niitä arkipyhinä. Varaston työntekijät PAMin työehtosopimuksen piiriin Postin ja SOLin pari vuott a sitt en perustama sisälogistiikkayhtiö Flexo yhdistyi 25 vuott a vanhaan Transvaliin 1. huhtikuuta. Transvalin Posti oli ostanut tammi kuussa 2019. Yhdistymisen jälkeen Transval on Suomen suurin sisälogistiikkatalo, joka tarjoaa laajoja logistiikan ulkoistusratkaisuja ja jolla on 4600 työntekijää Suomessa ja Baltian maissa. TEKSTI& KUVA HANNA KAUPPINEN Vantaan hybridivaraston työntekijöiden palkat nousevat ja työehdot muutt uvat marraskuun alussa. – Olen neuvotellut PAMin kanssa, voisimmeko siirtää meidän vuosityöajan lyhennyksestä kertyneet tunnit PAMin vuosivapaajärjestelmään. Muuten ongelmaksi muodostuu tuleva joulukuu, jossa on neljä arkipyhää eikä varaston ihmiset ole ehtineet tienata niitä vuosivapaajärjestelmässä, Tuominen sanoo. Myös vuosilomiin tulee muutoksia. PAUn tessissä sovitut yli 30 päivän lomat poistuvat PAMin tessiin siirtymisen myötä. Vuosityöajanlyhennys kertyy vielä lokakuun loppuun asti, ja Tuominen neuvottelee vielä työnantajan ja PAMin kanssa, voitaisiinko sitä hyödyntää vuosivapaajärjestelmässä. Tuomisen mukaan sairaanhoidon sopimus tulee heikkenemään tessin vaihdoksen myötä. Sopimuksen yksityiskohdista hänellä ei vielä ole tarkempaa tietoa. Palkat nousevat Toisin kuin useimmiten, tämä työehtosopimuksen vaihdos nostaa lähes kaikkien työntekijöiden taulukkopalkkoja. Kuukausipalkka nousee kokemusvuosista riippuen pääkaupunkiseudulla 9,95– 25 euroa ja muualla Suomessa 37–56 euroa. Tiiminvetäjien palkat nousevat 55 euroa pääkaupunkiseudulla ja 91 euroa muualla Suomessa. Esimiesten taulukkopalkat nousevat 51–215 euroa alueesta ja kokemusvuosista riippuen. Vain pääkaupunkiseudulla ensimmäisen vuoden esimiehen palkka pysyy totutuissa lukemissa. Niin sanottu esimies III menettää palkastaan 23– 201 euroa, mutta voi saada 55–100 euroa ”nokkamieslisää” osallistuessaan samaan työhön kuin alaiset. Reitti_4_2019.indd 15 Reitti_4_2019.indd 15 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 16 Miksi vain työnantajaosapuoli voi shoppailla työehdoilla? V iime aikoina herännyt niin sanottua työehtoshoppailua koskeva keskustelu on kiidättänyt minut takaisin vuoden 2006 tienoille. Toimin tuolloin sanomalehdenjakajana ja jos vielä oikein muistan, minut siirrettiin kirjatyöntekijäin työehtosopimuksen piiristä postinjakelun työehtosopimuksen piiriin. Muutokseen liittyi monimutkaisia takuupalkkajärjestelyjä, jotta palkanalennukset koskisivat pääasiassa uusia työntekijöitä. Esimerkiksi aiempaan tessiin kuuluneen ylimääräisen talviloman menettivät kuitenkin kaikki. Tarkoituksena oli varmaankin estää jakelun laadun välitön romahtaminen. Muutos sinänsä ei hämmästyttänyt minua. Arvopohjani ei ole varsinaisesti vasemmistolainen. Minulle on luonnollista, että työn kustannuksista käydään ajoittain taisteluja. Vahvempi osapuoli voittaa taistelut tavalla tai toisella, ikävä kyllä. Olen kuitenkin oman aikani lapsi. Kohtuullinen vahvimman oikeus ei minulle tarkoita esimerkiksi sitä, että armeija kutsuttaisiin vaientamaan ammattiliittojen aktivistit ja opastamaan lakkorikkurit työpaikoille. Moni 1800-luvun tavallinen keskiluokkainen ihminen olisi saattanut pitää moista menettelyä täysin kohtuullisena. Tuntuikin täysin käsittämättömältä, miten kyseinen muutos saattoi tapahtua keskellä sopimuskautta, työrauhavelvoitteen ollessa voimassa. Jos työehtoja on tarkoitus muuttaa, millä tavalla tahansa, pitäisi olla itsestään selvää, että muutokseen liittyvät sekä osapuolten väliset neuvottelut että työtaistelun uhka. Muunlaiset toimintatavat eivät nähdäkseni kuulu kansanvaltaiseen yhteiskuntaan, paitsi äärimmäisissä pakkotilanteissa kuten nälänhädän tai sodan aikana. Edelleen ihmettelin sitä, miten työehtoshoppailu oli mahdollista työnantajapuolelle mutta ei työntekijäpuolelle. Miksei koskaan kuulla uutisia siitä, että jokin työntekijäryhmä on kesken sopimuskauden yksipuolisesti päättänyt vaihtaa työehtosopimuksensa edullisempaan? Jos oikein vapaamielisiksi halutaan heittäytyä, pitäisi paikallisen sopimisen kai tarkoittaa sitä, ettei yksittäinen kunnianhimoinen työntekijä enää tyytyisi pelkästään pyytämään palkankorotuksia. Ehei, hän vaatisi koko työehtosopimuksen vaihtamista parempaan, saman tien eikä ensi vuoden alusta lukien. Näitä kysymyksiä pohdiskelin seuratessani muutoksesta käytyä väittelyä – ja seuraavina vuosina lehtikirjoittelua samantapaisista muutoksista, joita kuulosti sattuvan ehtimiseen ja useilla aloilla. En perehtynyt asiaan syvällisesti, mutta kiinnitin huomiota siihen, että juuri kukaan ei esittänyt samoja kysymyksiä kuin minä. Valistuneimmatkin järjestöihmiset olivat puolustusasemissa. Paheksuttiin vain sitä, että muutokset olivat mahdollisia kulloinkin juuri kyseisessä työpaikassa. Pyrittiin edes lievittämään muutosten työntekijöille aiheuttamaa haittaa. Miksei jo viimeistään kymmenen vuotta sitten vaadittu lainmuutoksia – sellaisia, jotka takaisivat työntekijäpuolelle edes siedettävän tasavertaiset asemat työehtoshoppailutilanteissa? Jos työpaikat kerta kaikkiaan karkaavat ulkomaille, sille me työntekijät emme lyhyellä aikavälillä paljoakaan mahda. Me kun olemme lyöneet laimin kyllin mittavan kansainvälisen järjestäytymisen. Siitä meidän tulisi kuitenkin kyetä vääntämään kättä, miten kotimaahan jäävä kakku jaetaan. Tästä aiheesta toivoisin asiapitoista keskustelua. Haluaisin myös lukea esimerkiksi PAUn Reitti-lehdestä asiantuntijakatsauksen, jossa käsiteltäisiin työntekijäpuolen aseman viimeistään 90-luvulla alkanutta lainsäädännöllistä heikkenemistä. Jo pelkkä heikennysten aikajanakin olisi hyvä. Vielä parempi olisi haastatella esimerkiksi historian, kansantaloustieteen ja liiketalouden asiantuntijoita siitä, miksi ja kenen ajamina kyseiset huononnukset tapahtuivat juuri silloin kuin tapahtuivat. Miksi peruskoulumme aikanaan, maamme saavutuksista ylpeänä, opetti minulle, että yrityksen ajautuessa vararikkoon maksaa konkurssipesä ensimmäisten joukossa työntekijäin palkkasaatavat – siis huolehtii rivikansalaisten pärjäämisestä? Miksi kyseinen etuoikeus vähin äänin kumottiin jo 90-luvun alkupuolella? (Käsittääkseni muutos sisältyy lakiin velkojien maksunsaantijärjestyksestä, 30.12.1992/1578.) Miksi toinen vastaavan ylpeyden kohde, Suomen kansalaisen oikeus työhön, on tietääkseni sittemmin poistettu perustuslaista? Shoppailutaistoa kiinnostuneena seuraten JOUNI KORTESHARJU Sanomalehdenjakaja 2004–2012 Työehtoshoppailu Reitti_4_2019.indd 16 Reitti_4_2019.indd 16 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 17 Re Re Re Reit it it itti ti ti ti 17 17 17 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 Irtisanouduin Irtisanouduin. Irtisanouduin siitä häpeästä, etten voinut työssäni toteuttaa osaamistani työntekijöiden ja esimiesten yhteistyön edistäjänä. Irtisanouduin niistä projektirupeamista, joihin olin innoissani tarttunut ja jotka ylin johto oli tehnyt turhiksi yhdellä lonkalta huitaistulla äkkipäätöksellä. Irtisanouduin itsesyytöksistä, joita olin saanut tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta. Irtisanouduin palavereissa pidetyistä keskinäisen kehumisen kerhon ontoista mielistelypuheista. Irtisanouduin velvollisuudesta valehtelijoiden klubin tapaan keksiä tekopyhiä mielistelyjä esimiesalueiden onnistumisista. Irtisanouduin huijareiden toimeenpanemasta valeoikeustoimesta, jota liikkeenluovutukseksi kutsuttiin. Irtisanouduin pettymyksestä, jota koin nähdessäni, kuinka salakavalasti oikeustoimesta tiedotettiin. Irtisanouduin oikeudesta katsella vierestä, kuinka monta vuotta ahkeroinut varhaisjakaja menetti maassaololupansa siksi, että hänen palkkaansa laskettiin tämän valeoikeustoimen nojalla. Irtisanouduin, koska närästyslääkkeen kulutukseni oli lisääntynyt epäterveellisiin mittoihin. Saitte pitää tunkkinne! Irtisanouduin. Piste. IRTISANOUTUNUT Monta vuott a ahkeroinut varhaisjakaja menett i maassaololupansa siksi, ett ä hänen palkkaansa laskett iin. 17 Reitti_4_2019.indd 17 Reitti_4_2019.indd 17 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 18 Postin hallinnon, perusjakelun, Tampereen ja Seinäjoen postikeskusten yt-neuvottelut käytiin helmi-maaliskuun aikana. Palvelutuotannon neuvottelut käytiin postikeskusten lisäksi kuudella alueella. Postipalvelut yksikössä työnantajan ilmoittama vähennystarve neuvottelujen alussa oli 130, osa-aikaistamistarve 673 ja lomautustarve 1338 henkilöä. Neuvottelujen päätteeksi Posti ilmoitti irtisanovansa 13, osa-aikaistavansa 437 ja lomauttavansa 568 henkilöä. Tosin MSM-koneen käyttöönotolla saattaa olla vielä merkittäviä vaikutuksia Varsinais-Suomen irtisanomisiin ja lomautuksiin. Mahdolliset vaikutukset myös pks-alueelle jäävät myöhemmin nähtäväksi. Seinäjoen lajittelukeskuksesta vähennysmäärä oli 10 henkilöä ja 20 osa-aikaistetaan. Jatkossa Seinäjoella lähes kaikki postityöntekijät ovat osa-aikaisia. Työssäkäyntialueen laajentaminen tulee koskemaan noin viittäkymmentä henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä yt:ssä vakinaistettiin 139. Lisäksi yt:n myötä Uusi polku-ohjelmaan hyväksyttiin 73 henkilöä. Vuoden ensimmäiset yt:t päätökseen Hallinnon, perusjakelun ja postikeskusten yhteistoimintaneuvott elut päätt yivät maaliskuussa. TEKSTI JUHA PÖYRY Alueilla eri vaikutuksia Postipalvelut yksikössä yt-neuvottelujen vaikutus oli alueista riippuen erilainen. Merkittävimmät henkilöstövaikutukset lomautusten osalta kohdistuivat Pohjanmaalle, Kaakkoon ja Pohjois-Suomeen. Osa-aikaistamisia tapahtuu eniten Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla. – Joensuun jakelukeskuksessa nyt noin puolet työntekijöistä on osa-aikaistettu, Ilomantsissa ryhmävastaavaa lukuun ottamatta kaikki, kertoo esimerkkejä omalta alueeltaan pääluottamusmies Jari Kontkanen. Pohjois-Karjalassa suurin osa osa-aikaistettavista työntekijöistä on 30–40 vuotta postissa palvelleita, joten työtuntien vähentäminen vaikuttaa myös lopulliseen eläkkeeseen. Pääluottamusmies Kontkanen pelkää, että osa-aikaistamisten myötä palvelun laatu tulee kärsimään. – Osa-aikaistamisia on vaikea ymmärtää, kun jo yksistään helmikuussa ylija lisätöitä tuli huomattavia määriä. Osa-aikaistamisia tullaan selvittelemään vielä useilla alueilla, koska nähtävissä on, että työnantaja ei ole noudattanut työehtosopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä. Tallinnasta tahra Postin maineelle Hallinnon yt:n päätyttyä Posti ilmoitti siirtävänsä palvelukeskuksen töitä Suomesta Tallinnaan. Posti tarjoaa työntekijöille mahdollisuutta siirtyä jatkamaan työtä irtisanomisajan jälkeen Tallinnaan paikallisen palkkatason mukaisilla palkoilla. Vaikka valtionyhtiö Postin toimia ihmeteltiin ja kritisoitiin mediassa laajalti, puolusti yhtiön johto moraalitonta toimintaa julkisuudessa pontevasti. Neuvottelujen päätyttyä Posti ilmoitti irtisanovansa 55 henkilöä; 11 CxC/asiakaskokemus ja kanavista, 23 PSC/Palvelukeskuksesta, 21 ICT:stä ja 4 taloudesta. Lopullinen vähentämistarve voi vielä pienentyä henkilökohtaisten ratkaisujen myötä. Määräaikaisia työntekijöitä vakinaistett iin 139. Reitti_4_2019.indd 18 Reitti_4_2019.indd 18 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 19 Reitti Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Reiit it iiit it it iit it i tti ti ti ti ti ti tii 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 R R R R R R R R R R R R R R it iit it it it it it it itt itti ti ti ti ti tii ti ti tii ti ti Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Reit it it it it it it it it it it iitt ii ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Reit it it iit it it it it it it itt i ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tii tii ti Ay-majakka Posti kärsi Tallinnan tapauksessa imagotappion P ostin Palvelukeskuksen Suomessa työskentelevien henkilöiden töiden siirto Tallinnaan oli Postilta virhe. Esitin hallinnon yt-neuvotteluissa, että palvelukeskuksen Tallinnaan siirtämisen johdosta aiheutuvat irtisanomiset pitäisi poistaa suunnitelmista. Postia sitoo paitsi lainsäädäntö, myös Postin eettiset ohjeet, jotka työtekijöitä kehotettiin suorittamaan huhtikuun loppuun mennessä. Olen itse vaatinut Postia laatimaan eettiset ohjeet hallituksen jäsenenä työskennellessäni. Vaateeni pohjana ei suinkaan ollut epäilys henkilöstön tai työntekijöiden laittomasta toiminnasta, vaan silloisen liiketoimintajohdon moraalittomasta ja epäeettisestä toiminnasta. Omistajaohjauksesta vastaavat ministerit kävivät hallituskauteni aikana muutamankin kerran kovistelemassa Postin hallitusta ja johtajia tavasta, jolla ne valtion omistamaa yhtiötä johtavat. Edellytin helmikuussa, että Postin pitäisi kertoa suunnitelmistaan siirtää töitä Tallinnaan. Point-uutisessa ei asiaa kerrottu. Neuvottelupöydässä varoitin useaan otteeseen seuraamuksista, jos asia tulisi julkiseksi. Minulle on korostettu lojaliteettivelvoitetta ja esitelty salassa pidettäväksi kuuluvia asioita yt-neuvotteluihin liittyen. Postin suunnitelmat ovat luottamuksellisia, enkä ole koko 35 vuoden pääluottamusmiehen urani aikana rikkonut vaitiolovelvoitettani, saati tehnyt vahinkoa yrityksen maineelle. Päinvastoin olen aina tehnyt parhaani asioiden ratkaisemiseksi henkilöstön etua ja yrityksen mainetta suojellakseni. Palvelukeskuksen henkilöstölle kerrottiin ensimmäisessä henkilöstöinfossa, että tehtäviä siirretään Tallinnaan ja korostettiin, ettei henkilöstö saa puhua asiasta kenellekään. Yhteistoimintamateriaalissa oli myös kirjaus, että irtisanottavat henkilöt voivat siirtyä hoitamaan nykyisiä tehtäviään Tallinnassa irtisanomisajan jälkeen, 19 Viron palkoilla ja asemapaikkanaan Tallinna. Mielestäni Posti toimi erittäin moraalittomasti, vastoin omia eettisiä ohjeitaan ja otti yrityksen tulevaisuuden kannalta äärettömän suuria riskejä. Postin työnantajamaine on maan kolmanneksi huonoin, Postilla on jo nyt vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä. Työpaikkojen siirto Tallinnaan ei ainakaan paranna asiaa. Posti on vuonna 2017 julkisuudessa ja ilmeisesti myös omistajalle ja Postin hallintoneuvostolle vakuuttanut, ettei työpaikkoja olla viemässä Tallinnaan. Jäikö Posti kiinni valehtelusta? Tämä ei varmasti helpota omistajaohjauksen tarvetta tulevaisuudessa puuttua Postin johtamiseen. Valtion omistaman yrityksen ei pitäisi aiheuttaa päätöksillään Suomessa työttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia valtiolle, vaikka se toimisi kuinka liiketaloudellisin perustein. Me kaikki Suomen kansalaiset joudumme silloin verojen kautta osallistumaan liiketoiminnan epäeettisistä päätöksistä koituviin kustannuksiin työttömäksi joutuvien ihmisten kautta Suomessa. En usko, että suomalaiset ovat valmiita hyväksymään moista toimintaa. MIRJA SANDBERG Toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluott amusmies Posti toimi omien eett isten ohjeidensa vastaisesti. Reitti_4_2019.indd 19 Reitti_4_2019.indd 19 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 20 PAUn neuvott elema Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus tuo työntekijöille lakia selvästi paremmat edut. Työehtosopimus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Työsuhteen ehdoista voidaan neuvotella vain, jos työntekijät kuuluvat ammatt iliitt oon. TYÖEHTOSOPIMUS tuo lakia paremmat edut – vertaa eroja TEKSTI JUHA PÖYRY INFOGRAFIIKKA POINT PANIC Palkat neuvotellaan alakohtaisesti. Ei minimipalkkaa. Palkka työnantajan päätett ävissä. PALKKA TYÖAIKA Lisätyöstä korott amaton palkka, ei iltaja yötyölisiä, ei lauantaija sunnuntaityökorvausta ei palkallisia arkipyhiä (pl. itsenäisyyspäivä, josta maksetaan palkka, jos se normaalisti olisi ollut työpäivä), ei joustovapaata. Lisätyöstä 20 % korotett u tunti palkka, ylityökorvaukset, iltaja yötyölisä, lauantaija sunnuntaityökorvaus, noin viikko palkallista joustovapaata, palkalliset arkipyhät. EDUNVALVONTA Ei luott amusmies sopimusta, mahdollisuus valita luott amusvaltuutett u Luott amusmiessopimus, jossa sovitaan luott amusmiehen asemasta, tehtävistä, oikeuksista, velvollisuuksista ja koulutuksesta. LOMARAHA Ei lomarahaa. Noin 50 % lomapalkasta. Työehtosopimus Työlainsäädäntö Reitti_4_2019.indd 20 Reitti_4_2019.indd 20 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 21 ÄITYSLOMA-AJAN PALKKA ISYYSVAPAAN PALKKA SAIRAAN LAPSEN HOITO HENKIVAKUUTUS Ei palkkaa (vain KELAn äitiysraha, joka on pienempi kuin palkka). Ei palkkaa (vain KELAn isyysraha, joka on pienempi kuin palkka). Normaali palkka maksetaan kuudelta arkipäivältä. Rajoituksena ikä ja kesto. Palkatonta. Tilapäinen hoito vapaa alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa neljä päivää, joista kolme ensimmäistä päivää palkallista. SAIRAAN HOITO Lakisääteistä työterveyshuoltoa täydentää katt ava työnantajan kustantama sairaanhoito. Ainoastaan laki sääteinen työterveyshuolto. Muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäivä, läheisen omaisen hautauspäivä, perheenjäsenen kuolemantapaus, omaan avioliittoon vihkimispäivä, oman parisuhteen virallistamispäivä. Ei palkkaa. Ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöille kustantama henkivakuutus, jossa edunsaajia vainajan puoliso ja alle 22-vuotiaat lapset. Henkivakuutuksesta sovitaan työehtosopimuksella. Ei henkivakuutusta. PALKALLINEN VAPAUTUS Lue lisää PAUn neuvott elemista työehtosopimuksista www.pau.? . Normaali palkka maksetaan noin kolmelta kuukaudelta. Reitti_4_2019.indd 21 Reitti_4_2019.indd 21 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 22 T ämä tarina on arkaluontoinen, joten Sini ei esiinny jutussa koko nimellään. Sini hoiti toista lastaan kotona 2,5-vuotiaaksi asti. Viikkoa ennen töihin paluuta hän sai esimieheltään lyhyen viestin, jossa kehotettiin käymään toimistossa. Työpaikkakouluttajan tehtävissä hänen olisi kuulunut työskennellä toimistossa. – Silloin arvasin, mitä oli tapahtunut. Kävelin suoraan työvuorolistalle ja näin, että olen syötössä, tuotannon puolella. Sini nousi portaat esimiestoimistoon hakemaan vastausta siirtoon. Hänen sijaisensa ei ollut paikalla. Esimiehet istuivat kahvipöydässä hiljaa. Kukaan ei halunnut sanoa hänelle mitään. Esimies hyssytteli: ”Älähän nyt, ajetaan sinua sisään tähän hommaan, kyllä se siitä, ole kärsivällinen.” Myöhemmin tyyli muuttui. Esimiehen mukaan Sinin oli parempi olla tuotannossa, sillä työpaikkakouluttajan tehtävä oli muuttunut eikä hän pystyisi esimiehen mukaan hoitamaan sitä. – Tehtävä ei ollut muuttunut. Ja jos olisikin ollut, niin siitä olisi pitänyt neuvotella ja minut olisi voitu kouluttaa siihen, Sini sanoo. Työntekijäpuolelta tuli myötätuntoa, turhankin paljon. Jokainen työkaveri tuli vuoronperään kysymään, mitä Sini teki tuotannossa. Työkavereita oli kymmeniä. – En kestänyt sitä. Jouduin lähtemään kesken päivän töistä, kun tuli niin paha olo. Esimies kehotti hakemaan sairaslomaa. Luontoni ei kuitenkaan antanut periksi. Halusin nähdä, mitä tämä on. Laitoin puskaradioon, etten jaksa puhua tästä asiasta ja alan helposti itkeä. Sitten työkaverit antoivatkin tilaa. Aiheellinen pelko Kun Sini tuli ensimmäisen kerran raskaaksi, hän oli juuri aloittanut työpaikkakouluttajana. Sitä ennen hän oli ensin nakannut pakettia viisi vuotta ja sitten työskennellyt Työ meni vanhempainvapaalla TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA TUOMO HEINÄVAARA Kun Sini palasi töihin vanhempainvapaaltaan, hänen paikallaan oli joku toinen. Tasa-arvovaltuutetun mukaan työnantaja on syyllistynyt syrjintään. vuoden päivät esimiehen apulaisen tehtävissä: pyrkinyt siis kehittämään itseään ja työtään jatkuvasti. – Kuulin pahoja puheita, että heti se tuli raskaaksi kun sai tuon työn. Vaikka asia ei heille kuulukaan, niin olin ollut talossa silloin jo viisi vuotta ja yrittänyt lasta pitkään, Sini toteaa. Esikoisen kohdalla Sini palasi vanhempainvapaalta töihin ennen lapsen kaksivuotissyntymäpäivää. Syynä paluulle oli pelko töiden menettämisestä. – Kaikki puhuivat, että katsotaan, onko sinulla sama työ, kun palaat. Työsuojeluvaltuutettu lupasi jo ennakkoon pitää sitten puoliani, jos niin tapahtuu. Ensimmäisellä kerralla pelko osoittautui turhaksi. Sini palasi työpaikkakouluttajan tehtäviin – ja tuli uudelleen raskaaksi. Hän jäi toisen kerran vanhempainvapaalle vajaata vuotta myöhemmin. Sillä kertaa hän uskalsi hoitaa lasta kotona 2,5-vuotiaaksi asti. Sillä välin esimiesorganisaatio muuttui ja sijaiselle luvattiin, että hän saa jatkaa työpaikkakouluttajan tehtävässä vielä Sinin palattua töihin. Sini osoitettiin pienemmän vastuun tehtäviin häneltä itseltään kysymättä. Apu oli tarpeen Sini kertoo menneensä shokkiin ilmeisen epäreilusta kohtelusta, joka vieläpä hiljaisesti hyväksyttiin hänen silmiensä edessä. – Järkytyksestä menee automaattiohjaukselle eikä pysty reagoimaan. Jonkun on silloin tultava apuun. Silloinen pääluottamusmies kuului niihin, jotka hyväksyivät toiminnan vaikenemalla. Luottamusmies sen sijaan otti asian hoitaakseen. Alkoi viivytystaistelu. – Asia eteni hitaasti, kun tuotantopäällikköä oli miltei mahdotonta tavoittaa. Kun hänet lopulta saatiin saman pöydän ääreen, annoin tulla kaikki, mitä mieltä olin asiasta. Minulle tarjottiin opastajan tehtävää ja päiväkympin tehtävää – jollaista ei ole olemassakaan. Sanoin haluavani pois tuotannosta, koska olin ahdistunut. Minut siirrettiin nelosalueelle koontilokeroille. Työpaikkakouluttajan tehtävää Sinille ei tarjottu missään vaiheessa. Sijainen, joka oli jäänyt työpaikkakouluttajan tehtävään, vaihtoi myöhemmin työpaikkaa. Sen jälkeen paikka tuli uudelleen hakuun. – Kaikki kysyivät, haenko minä sitä. Vastasin, että miten minä voin hakea omaa paikkaani. Kukaan ei myöskään kertonut, että olisin ollut tehtävään pääehdokas, jos olisin hakenut. Hetken näytti, että asia olisi loppuun käsitelty. Syrjitty vanhempainlomalta palaaja oli siirretty toivomalleen alueelle ja kaikki jatkuisi niin kuin ennenkin, ikään kuin mitään väärää ei olisi tapahtunut. – Asiasta puhuminen saa vieläkin, puolitoista vuotta myöhemmin, kyynelehtimään. Muistikuvat niistä tilanteista, joissa ylemmät esimiehet kohtelivat huonosti, nousevat yhä uudelleen mieleen. Oksettaa. Voisin vieläkin jäädä siitä sairaslomalle, mutta olen ehkä vähän liiankin sitkas. PAUn avustuksella Sini pyysi tasa-arvovaltuutetulta lausuntoa työnantajan toiminnasta. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että häntä on syrjitty tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla perhevapaan perusteella. Lausunnon myötä asia pyritään sopimaan työpaikalla. Sini toivoisi, että se, joka päätti, ettei hän saa palata omiin tehtäviinsä, tulisi esiin ja myöntäisi tehneensä väärin. Se, onko syrjintää tapahtunut tasa-arvolain lisäksi myös työsopimuslain vastaisesti, arvioidaan käräjäoikeudessa, jos Sini päättää nostaa asiasta hyvityskanteen. ”Kaikki puhuivat, ett ä katsotaan, onko sinulla sama työ, kun palaat.” Syrjintä Reitti_4_2019.indd 22 Reitti_4_2019.indd 22 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 23 – Työpaikkasyrjinnästä voidaan puhua silloin, kun työntekijää on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia jonkin yhdenvertaisuuslaissa nimetyn henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Yhdenvertaisuuslailla kiellett yjä syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, uskonto, ammatt iyhdistystoiminta tai muu henkilöön liitt yvä syy. Työsyrjintää voi olla myös tasa-arvolaissa kiellett y sukupuoleen perustuva syrjintä eli epäedulliseen asemaan asett aminen sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tai raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä, kertoo asiantuntija Niina Pentinmäki PAUsta. Mitä pitää tehdä, jos epäilee tulleensa syrjityksi tai havaitsee syrjintää työpaikalla? – Jos epäilee tulleensa syrjityksi, on työnantajan annett ava pyynnöstä kirjallinen selvitys menett elyn perusteista. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada työntekijäryhmäsMitä on työpaikkasyrjintä? tä esimerkiksi palkkatietoja, jos on aihett a epäillä palkkasyrjintää. Jos syrjintää on tapahtunut ja sen tueksi on näytt öä, kannatt aa aina aluksi yritt ää neuvotella vastapuolen kanssa asian ratkaisusta. Voi olla hyvä idea pyytää avuksi luott amusmies tai työsuojeluvaltuutett u. Jos sovinnolliseen ratkaisuun ei päästä, pääluott amusmies voi tehdä asiasta erimielisyyspöytäkirjan, jossa vaaditaan epäkohdan korjaamista tai hyvitystä. Aluehallintovirastoon tai tasa-arvovaltuutetulle voi myös tehdä tutkintapyynnön syrjinnästä ja aluehallintovirasto voi tarvitt aessa tehdä työsyrjinnästä rikosilmoituksen. Miten PAU voi tukea syrjinnän uhria? – PAUn edunvalvojat ja liiton henkilökunta avustavat jäseniä työnantajan kanssa käytävissä neuvott eluissa ja erimielisyyksissä. Jäseniä myös ohjeistetaan työsyrjintään liitt yvissä oikeudellisissa kysymyksissä. Liiton sääntöjen mukaisesti liiton toimisto antaa oikeusapua lausuntopyyntöihin, valituksiin sekä asianajamiseen muissa oikeusistuimissa. Mitä syrjinnästä seuraa? – Syrjinnästä voidaan tuomita maksamaan uhrille hyvitystä, jonka enimmäismäärää ei ole säädett y, lukuun ott amatt a tasa-arvolaissa säädett yä syrjintää työhönott otilanteessa. Syrjinnästä voi myös seurata vahingonkorvausvelvollisuus sekä syrjivän ehdon poistaminen. Tuomioistuin voi lisäksi määrätä sakkoja rikokseen syyllistyneelle. Syrjintätapauksissa kanneaika on kaksi vuott a, työhönotossa tapahtuvassa syrjinnässä yksi vuosi. Reitti_4_2019.indd 23 Reitti_4_2019.indd 23 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 24 Re Re R it itti ti 24 24 S a n a o n v a p a a Reitti 24 Muutt oliike kuuluu suomalaisuuteen S uomessa käytävässä keskustelussa halutaan usein unohtaa suomalaisten oma muuttoliike. Osa ihmisistä kritisoi muista maista niin sanotun paremman elämän perässä tulijoita, vaikka me suomalaiset itse olemme tehneet samaa kautta aikojen, milloin rahan ja milloin turvallisuuden perässä. Suomi juhlisti toissa vuonna 100-vuotista taivaltaan itsenäisenä, joten ei ole ihme, että sotavuosien pula-ajat ja kurjuudet ovat joiltakin meistä kotiinkuljetuspizzojen aikakautena syntyneiltä unohtuneet. Miljoonan suomalaisen maastamuutto 1900-luvulla oli seurausta Suomen köyhyydestä. Raha oli tiukassa ja työttömyys vaivasi, joten perheen elättäminen oli hankalaa. Silloin monet lähtivät työn perässä rapakon taakse. Maasta on paettu niin uskonnollisen vakaumuksen kuin seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Poliittiset mielipiteet ovat ajaneet ihmisiä ahtaalle omassa maassa, jolloin on täytynyt joko paeta, vaihtaa mielipidettä tai kuolla. Tällä hetkellä suomalaisia siirtolaisia löytyy joka mantereelta ja melkein kaikista maista. Vuonna 2016 yli 18 000 suomalaista oli maahanmuuttajia jossain toisella puolella maailmaa. Maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla EU:n ja vapaan liikkuvuuden myötä. Suurin osa maahanmuuttajista tulee EU-maista. Vastaavasti suoIhmiset muutt avat ja matkustavat jatkuvasti. Syyt maasta toiseen siirtymiseen vaihtelevat: on lomamatkoja, työn perässä matkustamista ja henkensä edestä pakenemista. malaisia on muuttanut muihin maihin enemmän kuin heitä on palannut Suomeen. Vastaava ilmiö esiintyy myös muissa maissa: niihin muutetaan ja niistä muutetaan. Muuttoliike on globaali asia, johon meidän tulee suhtautua avoimin mielin: se ei ole hetkellinen, vaan jatkuva ja kehittyvä ilmiö. Kun katsotaan tarkemmin Suomen yhdyskuntarakennetta, infrastruktuuria, talousja kulttuurihistoriaa, huomataan, että nykyistä Suomea ei olisi ilman tänne suuntautunutta maahanmuuttoa. Taustamme on siis kansainvälinen. Pieni otanta Suomeen tulleista vaikuttajista: • Arabian tehtaat perustettiin aikanaan ruotsalaisen Rörstrandin tytäryhtiöksi. Ruotsista tuli tekniseksi johtajaksi Gustav Herlitz. • Karl Fazerin isä oli sveitsiläissyntyinen turkkuri, joka päätyi kisällinvaelluksellaan Hampurin kautta Helsinkiin. Karl perusti Fazerin makeistehtaat, hänen veljistään Max oli sokeritehtailija ja tukkukauppias, Edvard Suomalaisen Oopperan johtaja ja Georg Fazerin musiikkiliikkeen perustaja. • Sveitsistä tuli myös vesijohtojärjestelmien kehittäjä Robert Huber. • Skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle tekstiiliteollisuuskoneita valmistavan yrityksen. Skotlantilainen oli myös Turun ja Helsingin telakoiden perustaja William Crichton. Reitti_4_2019.indd 24 Reitti_4_2019.indd 24 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 25 P itempään talossa olleille postinjakajille harva muutos jakelun työtapojen vaihtuvissa trendeissä on aiheuttanut yhtä paljon huvittunutta äimistelyä – tai tapauksesta riippuen ärsyyntynyttä ahdistusta – kuin sylissä kasauksen paluu eli sylizippi. Olivathan kokeneimmat edelleen töissä olevat postinjakajat ehtineet aiemmin ABC-työmenetelmään siirryttäessä vuonna 2001 ”zipata” jo liki 30 vuotta. Vanha sylikasausmenetelmä koostui karkeasti laskettuna kolmesta eri työvaiheesta eli reittilajittelusta, jolloin posti lajiteltiin yhteistyössä reiteittäin, sitten piirilajittelusta, jolloin kukin jakaja lajitteli oman reittinsä postit taloittain ja rapuittain, ja lopulta kasausvaiheesta, jolloin jokainen rappu, talo tai omakotialueen kyseessä ollessa kadunpätkä tms. kasattiin jakelujärjestykseen useimmiten työpöydän laatikossa takalevyä hyväksikäyttäen. Postit lajiteltiin siis toimipaikassa kahteen kertaan ennen kuin niitä päästiin laittamaan jakojärjestykseen. ABC-menetelmän edistysaskel oli se, että työvaiheiden määrä supistui kahteen eli reittitai karkeaan lajitteluun ja reittikohtaiseen lohkolajitteluun. Postit lajiteltiin edelleen kahteen kertaan, mutta kolmas eli kasausvaihe jäi pois. Esityö nopeutui silminnähden vanhaan verrattuna, mutta tämä ei ollut ABC:n ainoa etu. Aiemmassa menetelmässä jakelujärjestyksen hienosäätö riippui siitä, kuinka perusteellisesti reitin hallitsi. Silloin – mutta vain silloin – kun reitti oli hyvin hallussa, jakelujärjestyksen pystyi viilaamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Muussa tapauksessa reitti oli kasattava niillä tiedoilla mitä saatavilla oli ja työajallinen ero reitin perusteellisen ja vähemmän perusteellisen osaamisen välillä oli merkittävä. ABC:ssä kekseliäitä ratkaisuja ABC:n oivallus oli se, että ns. alasottojärjestyksen ei tarvinnut olla sama kuin osoitteellinen numerojärjestys, vaan se voitiin merkitä keltaisilla numerotarroilla numerojärjestyksestä poikkeavaksi, jolloin ulkotyö reitillä nopeutui, helpottui ja virtaviivaistui myös sellaisella jakajalla, jolla oli kyseisestä kantoreitistä vähemmän kokemusta. Jakelussa voitiin soveltaa kekseliäitä ratkaisuja, kuten pitkän käytävän varrella sijaitsevien luukkujen jakaminen ristiin rastiin rapussa, jossa portaat löytyvät käytävän molemmista päistä, sen sijaan että vaellettaisiin ovien numerojärjestyksen mukaan edestakaisin pitkiä u-kirjaimen muotoisia lenkkejä. ABC:n myötä esimiehet kehuivatkin, että nyt kuka tahansa ohikulkija voidaan napata kadulta sisään ja laittaa niin sanotusti laukku pykälään. Sylizipissä vanhan sylissäkasausmenetelmän reittilajitteluvaiheen korvaa lajittelu aakkosväleihin, joten nyt meillä on jälleen kaksivaiheisen esityön sijaan kolmivaiheinen esityövaihe. Sylizippi perustui alun perin siihen optimistiseen ajatukseen, että pian koneet hoitavat vähintäänkin aakkosvälilajittelun, ja eiköhän ennen pitkää posti saada lajiteltua koneellisesti lopulliseen jakelujärjestykseen niin, että jakajien tarvitsee vain sujauttaa muutama irtokirje valmiiden nippujen väliin ja suhahtaa ovesta reitille. Postit lajitellaan kahteen kertaan Mutta näinhän ei käynyt. Käsin tapahtuva aakkosvälilajittelu on konttoreissa arkipäivää ja vie suuren osan karkean lajittelun työajasta – sitä suuremman, mitä suuremmasta postinumeroalueesta on kyse. Suurin osa postista lajitellaan toimipaikoissa käsin kahteen kertaan ja ABC:hen verrattuna karkeata lajittelua hidastaa lisäksi lajitteluvälien pienentyminen. Suurten, yli 20 jättöä sisältävien kerrostalorappujen ollessa kyseessä rappukohtainen lajittelu ei riitä, vaan lajittelussa on otettava huomioon talonnumeron ja rappukirjaimen lisäksi huoneistonumero, mikä edelleen hidastaa karkeata lajittelua. Kun aamun karkea lajittelu on viimein saatu päätökseen, niin se, että reittikohtaisessa zippaamisessa saatetaan parhaimmillaan saavuttaa sama nopeus kuin tavaraa ABC-hyllyihin heitettäessä, on laiha lohtu. Tavallisen jakajan on vaikea käsittää, miksi sisätyön läpäisyennätyksiä tavoitellaan valitsemalla hitaampi työmenetelmä. Paitsi että menetelmä hidastaa sisätyön kokonaistyöaikaa, se hidastaa myös jakelua etenkin sellaisissa suurissa kerrostalorapuissa, joissa ovinumerot eivät juokse kantojärjestyksessä, koska numerojärjestykseen zippaaminen on helpoin vaihtoehto silloinkin, kun se kostautuu piirissä otettuina ylimääräisinä askeleina. Jos sylizippi todella olisi tehokkaampi työmenetelmä verrattuna ABC:hen, niin voisi kuvitella, että niiden 16 tai 17 vuoden aikana, joina ABC-menetelmä oli käytössä, vanhat jakajat olisivat lakkaamatta haikailleet vanhan sylissäkasausmenetelmän paremmuutta ja zipanneet salaa aina kun esimiehen silmä olisi välttänyt. Jakajia olisi pitänyt painostaa ABC-hyllyjen hyödyntämiseen ja iso osa esimiehen energiasta olisi mennyt työmenetelmistä tappelemiseen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ABC omaksuttiin toimipaikoissa enemmän tai vähemmän nikottelematReitti 25 aihe mis syy sauksen paluu eli sylizippi. Olivathan kokeneimmat edelleen töissä olevat postinjakajat ehtineet aiemmin ABC-työmenetelmään siirryttäessä vuonna 2001 ”zipata” jo liki 30 vuotta. Vanha sylikasausmenetelmä koostui karkeasti laskettuna kolmesta eri työvaiheesta eli reittilajittelusta, jolloin posti lajiteltiin yhteistyössä reiteittäin, sitten piirilajittelusta, jolloin kukin jakaja lajitteli oman reittinsä postit taloittain ja rapuittain, ja lopulta kasausvaiheesta, jolloin jokainen rappu, talo tai omakotialueen kyseessä ollessa kadunpätkä tms. kasattiin jakelujärjestykseen useimmiten työpöydän laatikossa takalevyä hyväksikäyttäen. Postit lajiteltiin siis toimipaikassa kahteen kertaan ennen kuin niitä päästiin laittamaan jakojärjestykseen. ABC-menetelmän edistysaskel oli se, että työvaiheiden määrä supistui kahteen eli reittitai karkeaan lajitteluun ja reittikohtaiseen lohkolajitteluun. Postit lajiteltiin edelleen kahteen kertaan, mutta kolmas eli kasausvaihe jäi pois. Esityö nopeutui silminnähden vanhaan verrattuna, mutta tämä ei ollut ABC:n ainoa etu. Aiemmassa menetelmässä jakelujärjestyksen hienosäätö riippui siitä, kuinka perusteellisesti reitin hallitsi. Silloin – mutta vain silloin – kun reitti oli hyvin hallussa, jakelujärjestyksen pystyi viilaamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Muussa ä tien ero erusävä. ottokuin osoitteellinen numerojärjestys, vaan se voitiin merkitä keltaisilla numerotarroilla numerojärjestyksestä poikkeavaksi, jolloin ulkotyö reitillä nopeutui, helpottui ja virtaviivaistui myös sellaisella jakajalla, jolla oli kyseisestä kantoreitistä vähemmän kokemusta. Jakelussa voitiin soveltaa kekseliäitä ratkaisuja, kuten pitkän käytävän varrella sijaitsevien luukkujen jakaminen ristiin rastiin rapussa, jossa portaat löytyvät käytävän molemmista päistä, sen sijaan että vaellettaisiin ovien numerojärjestyksen mukaan edestakaisin pitkiä u-kirjaimen muotoisia lenkkejä. ABC:n myötä esimiehet kehuivatkin, että nyt kuka tahansa ohikulkija voidaan napata kadulta sisään ja laittaa niin sanotusti laukku pykälään. Sylizipissä vanhan sylissäkasausmenetelmän reittilajitteluvaiheen korvaa lajittelu aakkosväleihin, joten nyt meillä on jälleen kaksivaiheisen esityön sijaan kolmivaiheinen esityövaihe. Sylizippi perustui alun perin siihen optimistiseen ajatukseen, että pian koneet hoitavat vähintäänkin aakkosvälilajittelun, ja eiköhän ennen pitkää posti saada lajiteltua koneellisesti lopulliseen jakelujärjestykseen niin, että jakajien tarvitsee vain sujauttaa muutama irtokirje valmiiden nippujen väliin ja suhahtaa ovesta reitille. Postit lajitellaan kahteen kertaan Mutta näinhän ei käynyt. Käsin tapahtuva aakkosvälilajittelu on konttoreissa arkipäivää ja vie suuren osan karkean lajittelun työajasta – sitä suuremman, mitä suuremmasta postinumeroalueesta on kyse. Suurin osa postista lajitellaan toimipaikoissa käsin kahteen kertaan ja ABC:hen verrattuna karkeata lajittelua hidastaa lisäksi lajitteluvälien pienentyminen. Suurten, yli 20 jättöä sisältävien kerrostalorappujen ollessa kyseessä rappukohtainen lajittelu ei riitä, vaan lajittelussa on otettava huomioon talonnumeron ja rappukirjaimen lisäksi huoneistonumero, mikä edelleen hidastaa karkeata lajittelua. Kun aamun karkea lajittelu on viimein saatu päätökseen, niin se, että reittikohtaisessa zippaamisessa saatetaan parhaimmillaan saavuttaa sama nopeus kuin tavaraa ABC-hyllyihin heitettäessä, on laiha lohtu. Tavallisen jakajan on vaikea käsittää, miksi sisätyön läpäisyennätyksiä tavoitellaan valitsemalla hitaampi työmenetelmä. Paitsi että menetelmä hidastaa sisätyön kokonaistyöaikaa, se hidastaa myös jakelua etenkin sellaisissa suurissa kerrostalorapuissa, joissa ovinumerot eivät juokse kantojärjestyksessä, koska numerojärjestykseen zippaaminen on helpoin vaihtoehto silloinkin, kun se kostautuu piirissä otettuina ylimääräisinä askeleina. Jos sylizippi todella olisi tehokkaampi työmenetelmä verrattuna ABC:hen, niin voisi kuvitella, että niiden 16 tai 17 vuoden aikana, joina ABC-menetelmä oli käytössä, vanhat jakajat olisivat lakkaamatta haikailleet vanhan sylissäkasausmenetelmän paremmuutta ja zipanneet salaa aina kun esimiehen silmä olisi välttänyt. Jakajia olisi pitänyt painostaa ABC-hyllyjen hyödyntämiseen ja iso osa esimiehen energiasta olisi mennyt työmenetelmistä tappelemiseen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ABC omaksuttiin toimipaikoissa enemmän tai vähemmän nikottelematitempään talossa olleille postinjakajille harva muutos jakelun työtapojen vaihtuvissa trendeissä on euttanut yhtä paljon huvittunutta äistelyä – tai tapauksesta riippuen äryntynyttä ahdistusta – kuin sylissä kak l li li i i Oli h tapauksessa reitti oli kasattava niillä doilla mitä saatavilla oli ja työajallinen reitin perusteellisen ja vähemmän pe teellisen osaamisen välillä oli merkitt ABC:ssä kekseliäitä ratkaisuja ABC:n oivallus oli se, että ns. alas järjestyksen ei tarvinnut olla sama i lli jä j Lähetä teksti: juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. Reitti 25 • Venäläiset insinöörit rakensivat Suomeen satamia, rautatieverkoston, hallintoja asuinrakennuksia. Venäjältä tuli Suomeen myös panimoteollisuuden alullepanija Nikolai Sinebrychoff . • Maahanmuutto Saksasta Suomeen on tuonut teollisuutta ja kaupan osaajia: Paulig, Stockmann, Hackman ja Ruotsin kautta tullut Rettingin suku. • Ruotsalainen Pietari Brahe perusti postilaitoksen 1638. Hän kehitti myös Suomen hallintoa, perusti 10 uutta kaupunkia ja Turun akatemian. Tänään Suomen vastaanottohalukkuus verrattuna muihin Euroopan maihin tai kehitysmaihin on määrällisesti pienempi. Me maailmankansalaiset saamme vapaasti lähteä maasta halutessamme, mutta unohdammeko kuitenkin sivistysvaltiossamme vastavuoroisuuden? Tänä päivänä tarvitsemme maahanmuuttajia maahamme esimerkiksi työvoimapulan ja heikkenevän huoltosuhteen vuoksi. Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa on opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja insinöörejä. Tarvitsemme maahanmuuttajia myös säilyttääksemme historian saatossa saavuttamamme kansainvälisyyden. Tärkeäksi muodostuu myös heidän kotoutumisensa, tutustuminen Suomeen ja suomalaisiin. Ilmastonmuutos on yksi syy muuttoaalloille. Ilmastonmuutos aiheuttaa elintarvikkeiden tuotantoalan jatkuvaa supistumista varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen seurauksena nälänhätä ajaa ihmisiä pakolaisiksi. Suurimpia saastuttajia ovat kehittyneet teollisuusmaat ja suurimmat kärsijät ovat vastaavasti köyhät kehitysmaat. Tämä yhtälö on ristiriitainen: Miten me suomalaiset voimme sanoa elävämme hyvinvointivaltiossa, jos toimemme eivät tee hyvää? Suomalaiset voivat keskimäärin hyvin, mutta kuormittavat samalla maapallon ekosysteemejä kestämättömällä tavalla. Suomalaisten hiilidioksidipäästöt, ekologinen jalanjälki ja materiaalinkulutus ovat maailman suurimpien joukossa. Tämä on pysäyttävää tutkimustietoa. Mitä voisimme asialle tehdä? Kestävään kehitykseen liitetään kulttuurinen ulottuvuus. Kulttuurinen muutos ei tarkoita perustavanlaatuista tarpeiden muuttamista, vaan sitä, että nykyiset tarpeiden tyydyttäjät korvataan kestävämmillä. Meidän ei tarvitse välttämättä luopua jostakin hyödykkeestä, vaan voimme korvata sen jollakin ympäristölle suotuisammalla. Tärkeät oivallukset luonnon ja ihmisten hyväksi syntyvät ympäri maailmaa ja kulttuuriseen muutokseen me kaikki voimme osallistua. Matka maailmankansalaisuuteen, vastuunottoon, ihmisen ja elämän kunnioittamiseen on meidän sukupolvemme tehtävä: jotta kenenkään ei tarvitse lähteä kodistaan ilman omaa haluaan. Teksti on lyhennelmä rikosseuraamusalan opiskelijan Anniina Liikalan tekstistä Muuttoliike (Laurea Ammattikorkeakoulu 2018). Toimitus: ANNELI LIIKALA, työsuojeluvaltuutett u, toimihenkilöt 20–44 (ei 22) ja 60–69 ja HANNA KAUPPINEN Reitti_4_2019.indd 25 Reitti_4_2019.indd 25 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 26 Turkulaiset ay-aktiivit ovat käynnistäneet nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisen kriminalisointia. Kansalaisaloitteen taustalla on epäily siitä, että osa Turun telakalla toimivista alihankkijoista maksaisi työntekijöilleen työehtosopimuksen alittavia palkkoja. Teollisuusliiton paikallinen ammattiosasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että seudulla on runsaasti ammattitaitoisia laivanrakentajia työttömänä, mutta työnantaja valittaa työvoimapulaa. Osasto epäilee, että telakoiden työnantajat haluavat tehdä laivat halpatyövoimalla ja väittää, että telakoilla työskentelee ulkomaista työvoimaa alle kolmen euron tuntipalkalla. Tällä hetkellä työnantajalle ei tule minkäänlaista rangaistusta siitä, että tämä syyllistyy työehtosopimuksen alittavan palkan maksamiseen. Työnantaja voi joutua maksamaan työntekijän palkkasaatavat, jos tämä osaa ja uskaltaa niitä vaatia. Työntekijällä voi olla korkea kynnys vaatia saataviaan, jos haluaa välttää ongelmia työnantajan kanssa. SAK:n tavoitteena on jo pitkään ollut yleissitovan työehtosopimuksen alittavan palkan maksamisen muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen mukaan tavoite on työelämän muutosten takia entistä ajankohtaisempi ja lakimuutos pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Nimien kerääminen käynnistyi helmikuussa ja aikaa 50 000 nimen keräämiseen on puoli vuotta. Kansalaisaloite alipalkkauksen kriminalisoimiseksi on allekirjoitettavissa kansalaisaloite.fi -palvelussa. Lähde: SAK Ott eita työelämästä Kansalaisaloite vaatii alipalkkauksen kriminalisointia 21 820 Yli 21 000 ihmistä rekisteröityi Vapaiden valtakunta -kampanjan tukijoiksi eduskuntavaaleihin mennessä. ”V altionyhtiöiden kohdalla Postin, VR:n ja monen muun kannatt a miett iä kokonais kustannuksia. Yksityinen voi ulkoistaa tyött ömyyden tai huonommat työmatkayhteydet jollekin muulle. Valtionyhtiön kohdalla ikävä osuu omistajan omaan nilkkaan.” Tarja Filatov: Miksi Suomi siirtää valtionyhtiön toimintoja Tallinnaan? ? latov.net ”K enties johtajan palkasta on muodostunut yhtiöille erityistä kuvitt eellista sisäistä voimaa omaava fetissi, jonka suuruutt a pidetään merkkinä yrityksen itsensä kelpoisuudesta. Johtajan hulppea palkka on viime kädessä vailla perustaa oleva kelluva merkitsijä, jota ei voi oikeutt aa johtajan työpanoksella tai tuott avuudella.” Juuso Koponen: Posti uusliberalismin pauloissa antroblogi.? ”J os on liikkeellä menekinedistämisen hengessä, saa Hesarilta näemmä enemmän piuhaa ja jos taas tavoitteena on esimerkiksi saada markkinoita reilummiksi ja kiikarissa ei ole hoosiannaa laulava ovipumppu, niin linja on tiukempi.” Jari Tamminen: Hesari jatkaa yhteiskunnallisten mainosten sensuroimista hairikot.voima.? Reitti_4_2019.indd 26 Reitti_4_2019.indd 26 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 27 Suomalaiset suhtautuvat kriittisesti työehtojen heikentämiseen paikallisella sopimisella, käy ilmi Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyssä haastateltiin yli 1400:aa suomalaista. Heiltä kysyttiin, pitäisikö yrityksissä voida paikallisesti sopia työehtosopimusta heikommista työehdoista, kuten sunnuntailisistä tai lomarahoista luopumisesta, jos yrityksen taloustilanne on huono. Tasan puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei heikennyksistä pitäisi voida sopia. Suoran soPitääkö yrityksissä voida paikallisesti sopia työehtosopimusta heikommista työehdoista (esim. sunnuntailsistä tai lomarahoista luopuminen), jos yrityksen taloustilanne on huono? Lähde: Taloustutkimus Yritt äjät EI 38 KYLLÄ 56 Työntekijät EI 69 KYLLÄ 23 KYSELY Ei paikalliselle työehtojen heikentämiselle pimisen kannalla oli 39 prosenttia, ja 11 prosenttia ei osannut vastata. Vielä kriittisemmin kyselyyn vastanneet suhtautuivat siihen, että koko palkka voisi joustaa yrityksen taloustilanteen mukaan. Täysin tai melko samaa mieltä tästä oli 37 prosenttia ja täysin tai melko eri mieltä 61 prosenttia. – Kriittisimpiä ovat ne, joita leikkaukset kipeimmin koskisivat, kommentoi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Lähde: Yle. Reitti_4_2019.indd 27 Reitti_4_2019.indd 27 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 28 –A ihe herättää vahvoja tunteita, koska ihmiset eivät aina tiedä, mistä on kysymys. Ajatellaan, että saatavuusharkinnan poisto mahdollistaisi kontrolloimattoman maahantulon, kuvailee Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre. Näre on väitellyt tohtoriksi hoivatyöstä ja sukupuolittuneesta maahanmuutosta sekä Helsingin että Sussexin yliopistoista. Hän on tutkinut työssään myös globalisaatiota, luokkaa ja etnisiä suhteita. Saatavuusharkinnan mahdollinen poisto ei tarkoita, että kuka tahansa saa tulla maahan töihin: hakijalla täytyy olla työlupa ja työsopimuksen on oltava sekä kokopäiväinen että toistaiseksi voimassaoleva. – Se on ongelma, koska monilla sisääntuloaloilla on käytössä nollatuntisopimuksia ja vaikka osoittaisi, että tekee todellisuudessa 40-50-tuntista viikkoa, se ei silti riitä työperäiseen lupaan. Hakijoita ei ole paljoa, alle 10 000 vuosittain. Syy ei kuitenkaan ole yksin saatavuusharkinnassa, vaan Suomi ei Näreen mukaan ole kovin houkutteleva tai tunnettu maa ylipäänsä. Vaikka saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, tulija tarvitsisi edelleen työperäisen luvan. Suhteetonta melua saatavuusharkinnasta Tutkija pitää työvoiman saatavuusharkintaa poliitt isesti latautuneempana aiheena kuin siihen olisi vältt ämätt ä syytä. TEKSTI EMILIA KUKKALA Saatavuusharkintaa ei myöskään voida soveltaa Euroopan unionin sisäiseen liikkuvuuteen. Jo EU-maiden kesken palkkatasoissa on suuria eroja. Työvoiman liikkuvuutta ja maahanmuuttoa säätelevät lukuisat muut sopimukset ja lait. Pimeitä duuneja ja paperitt omuutt a Näre arvioi, että tällä hetkellä saatavuusharkinnasta kärsivät eniten henkilöt, jotka ovat työllistyneet, mutta eivät saakaan oleskelulupaa, koska ovat työllistyneet saatavuusharkinnan alaiselle alalle. – Kun tutkijoina katsomme tätä arkea, miten työnantajat ja työllistyneet maahanmuuttajat kohtaavat ja kokevat saatavuusharkinnan, se näyttää heidän näkökulmastaan jäykältä, byrokraattiselta ja työllistymistä vaikeuttavalta. Näreen mukaan saatavuusharkinta saattaa tuottaa tilanteita, joissa maahan muuttanut, työpaikan löytänyt ja oleskelunsa virallistamaan pyrkivä henkilö ei saakaan työperäistä lupaa, jos ala on saatavuusharkinnan piirissä tai jos hän haluaa vaihtaa ammattia. – Silloin hän jää tekemään pimeää duunia tai mikä on vielä pahempi vaihtoehto, jää paperittomaksi ja menettää työpaikan, pahimmassa tapauksessa joutuu yhteiskunnan marginaaliin. Näreen mukaan työnantajat ovat sanoneet suoraan, että saatavuusharkinta voi lisätä pimeää työvoimaa, kun prosessi koetaan vaikeaksi ja kankeaksi. – Sanoisin, että saatavuusharkinta tuottaa isoja riskejä ja sillä on odottamattomia seurauksia, kun byrokraattisista prosesseista seuraavat harmaat työmarkkinat ja tämä yhdistetään huonosti resursoituun valvontaan. Sosiaalinen dumppaus estett ävä Saatavuusharkinnan piirissä olevien alojen edustajat ovat hekin olleet huolissaan harmaasta taloudesta, kahden kerroksen työmarkkinoista ja työolojen ja -ehtojen polkemisesta siinä tapauksessa, jos harkinta poistettaisiin. SAK esimerkiksi on perustellut saatavuusharkinnan säilyttämistä sillä, että Ruotsissa sen sisarjärjestö LO on katsonut harmaan talouden lisääntyvän poiston myötä. Näreen mukaan kyse on paljon saatavuusharkintaa laajemmasta kuviosta. – Ruotsissa vapautettiin 2008 työperäinen maahanmuutto siten, ettei työluvan saadakseen tarvinnut olla työehtojen mukaista työsopimusta. Tämä johti harmaan talouden lisääntymiseen, ei yksinään saatavuusharkinnan poisto. Reitti_4_2019.indd 28 Reitti_4_2019.indd 28 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 29 Näreen mukaan huoli työn halpuuttamisesta on sinänsä aito ja oikea. – Se on sosiaalista dumppausta ja ymmärrän todellakin siihen liittyvän huolen duunareiden kannalta. Mutta meillä on valvontamekanismit sitä varten ja niiden tukeminen olisi tärkeää. Ay-liikkeelle kansainvälinen strategia SAK:n mukaan ongelma ei ole saatavuusharkinta, vaan hakemusten pitkät käsittelyajat. Näre puolestaan tarjoaa ratkaisuksi parempaa työehtojen ja -olojen valvontaa läpi ketjun. Hän lisäisi viranomaisten resursseja ja pistokokeita. – Saatavuusharkinta perustuu illuusioon si itä, että valtio voisi olla kattavasti ajan tasalla työvoimatarpeista. Työmarkkinat ovat niin monimutkaisia ja prosessit niin hankalia, että ajantasainen tieto ja kontrolli eivät ole realistisia. Näre mainitsee rakennusalan esimerkkinä ay-liikkeen siitä osasta, joka on lähtenyt hakemaan ratkaisuja kansainvälistymisestä ennemmin kuin rajojen sulkemisesta. Saatavuusharkinta EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työntekijän on haett ava työntekijän oleskelulupaa ennen kuin hän aloitt aa työskentelyn Suomessa. Jos työhön liitt yy saatavuusharkintaa, saa hän vain siinä tapauksessa työluvan, ett ei paikallisesti löydy tarpeeksi työvoimaa kyseisiin töihin. Saatavuusharkinnan tarkoituksena on muun muassa huolehtia työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuuksista työllistyä ja taata työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutuminen. Lähde: SAK – Rolle Alho on tutkinut ay-liikkeiden kansainvälistä toimintaa väitöskirjassaan ja todennut, että ay-liikkeet voisivat lähteä ajamaan kansainvälistä strategiaa ay-liikkeen keinoin. Että asia ajateltaisiin niin päin, että ulkomaalaiset eivät ole uhka, vaan potentiaalinen uusi jäsenryhmä. – Onhan se tavallaan hankala olla tässä asiassa osan oikeistoa kelkassa, mutta tutkijana ei voi muuhun johtopäätökseen päätyä, kuin että saatavuusharkinta lisää harmaata työtä ja työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kysymykseen, kuka sen poistosta kärsisi, Näre miettii pitkään vastausta. – En osaa vastata. Ehkä ne ELY-keskuksen virkamiehet, jotka niitä hakemuksia työkseen arvioivat. Reitti_4_2019.indd 29 Reitti_4_2019.indd 29 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_4_2019.indd 30 Reitti_4_2019.indd 30 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 31 Kirja Reitti 31 Antt i Nylén. Häviö. Kosmos 2018. Valkokaulusköyhälistön ruumiinavaus TEKSTI EMILIA KUKKALA Antti Nylén nimittää esseekirjaansa monologiksi. Häviö on monologi siitä, miten järjetön ja ihmistä tuhoava ammatti kirjailija on, koska se ei ole ammatti ensinkään – esimerkiksi siinä mielessä, että sillä eläisi, vaikka olisi palkittu ja menestynytkin. Kirjoittamalla elävät kirjailijat lienevät Suomessa laskettavissa yhden käden sormilla. Häviö kertoo, miten Nylénistä tuli kirjailja ja mitä siitä seurasi. Seuraukset eivät ole kovin kaunista luettavaa, vaikka hän on kiistatta menestynyt kirjailija, luultavasti Suomen tämän hetken tunnetuin esseisti. Nylénille kirjailijuus ei ole valinta, vaan ”kohtalo”, pakko ja vertautuupa se riippuvuuteenkin, asettuen vastaan hänen arvostamansa ja rakastamansa perheen tarpeita. Häviö on analyyttisen inhorealistinen ruumiinavaus järjestelmälle, jossa taitelijan pitää kerjätä toimeentulonsa apurahoina kirjoittamalla kerjuukylttiinsä milloin mitäkin ”löyhkäävää luulottelua” ja pelleilemällä julkisuudessa, koska taiteella ei elä. Pitää esittää menestyvää taiteilijaa, vaikka todellisuudessa rimpuilisi velkaloukussa ja hajoaisi mielenterveysongelmiin. Elämää leimaa jatkuva epävarmuus ja jauhautuminen byrokratian rattaissa – instituutiot eivät tunnista taiteilijan ammattia – mikä on myös prekaarille työväenluokalle varsin tuttua. Kirjassa on myös kiinnostava ja provosoivakin juonne hoivan suuntaan: Nylén kritisoi kodin ulkopuolisen varhaiskasvatuksen varauksetonta ylistystä maassa, jossa päiväkodilla on ylpeilty tasa-arvoistavana saavutuksena. Aihe on paitsi poliittisesti kuuma myös henkilökohtaisesti arka, koska perheiden niin sanotut hoivavalinnat noudattelevat taloudellisia pakkoja. Päiväkotien ongelmat ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin vanhustenhuollon. Mielestäni on kummallista, miten usein Nyléniä on kutsuttu konservatiiviksi: sen verran terveen epäluuloisesti hän suhtautuu kaikkiin instituutioihin, olivat ne sitten viranomaisia tai ”isänmaa”. Ehkä konservatiivisuus-heitot tulevat kristillisistä viittauksista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Nylén muun muassa julistaa vihaavansa Suomea. Hän myös esittää Suomelle laskun kirjallisesta työstään. Ratkaisuksi taiteilijaköyhyyteen Nylén esittää taiteilijapalkkaa, jolle vaatimuksena olisi muun muassa 33 vuoden vähimmäisikä. Rahat Nylén ehdottaa otettavaksi sieltä samasta laarista kuin poliisienkin palkat. Henkilökohtaisesti näkisin ehkä mieluummin perustulon, mutta yhtä kaikki avaus on äärimmäisen tärkeä ja sen oli tultava joltakulta sellaiselta, jolla on ”varaa” eli uskottavuutta tehdä se. Reitti_4_2019.indd 31 Reitti_4_2019.indd 31 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, asiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Mihin liitt oon liikkeenluovutuksen jälkeen? Postissa tapahtuu liikkeenluovutuksia kaiken aikaa. Ensin meni kuljetus ja sitten varastot. Työehtosopimus vaihtuu, mutta kuinka käy liiton jäsenyyden? Mihin liittoon näissä tilanteissa kannattaisi kuulua? Liiton jäsenyys määräytyy järjestämisalan mukaan. Sinun kannattaa liittyä siihen liittoon, joka tekee alan työehtosopimuksen ja hoitaa edunvalvonnan. Transvalin varastoissa noudatetaan 1.11.2019 lähtien PAMin ja kuljetuksessa AKT:n työehtosopimusta. Kuljetuksen toimihenkilöt siirtyvät marraskuun alusta ERTOn työehtosopimuksen piiriin. Liiton vaihto kannattaa tehdä siis marraskuu n alusta lukien. Miksi työvuoroja on muutett u? Onko työnantaja kertonut, mitä hyötyä työvuorojen muuttamisesta on ollut? Työnantaja teki vuoden vaihteessa tuoteuudistuksen, jossa tuotteiden kulkunopeuksia muutettiin. Samalla tehtiin prosessimuutoksia, jotta postia voitaisiin ohjata tietyille päiville. Vähentämällä jakelua tiistain ja perjantain osalta työnantaja on säästänyt palkkakustannuksissa, koska osa työntekijöistä on poissa näinä päivinä. Työehtosopimuksen mukaan kokoaikaisen työntekijän työvuoron pituus voi vaihdella 5 ja 9 tunnin välillä. Paikallisesti on voitu sopia lyhyemmistä ja pidemmistä työvuoroista. Useat pääluottamusmiehet ovat näitä sopimuksia tehneetkin, jotta työ säilyisi mahdollisimman monella kokoaikaisena. Milloin saan tietää työvuoroni? Olisiko mahdollista saada työvuoroluettelo ajoissa tiedoksi, vai ilmoitetaanko sekin nyt vain 4 päivää ennakkoon, edellisen viikon tiistaina? Olisi hyvä tietää työvuorot ajoissa, koska varsinkin tiistain vuorot ovat muuttuneet paljon ja ne vaihtuvat jatkuvasti. Työvuoroluettelon esilläolosta ja muuttamisesta on sovittu työehtosopimuksella. Työvuoroluettelo tulee olla vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa työntekijän nähtävillä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa sovitussa paikassa. Nähtäväksi asetetun työvuoroluettelon muuttamista ei voi tehdä työnantaja eikä työntekijä yksipuolisesti. Työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työvuoroluettelon muuttaminen on välttämätöntä työpaikan toiminnan turvaamiseksi (HE 34/96). Lisäksi syyn pitää olla yllättävä ja poikkeuksellinen, niin että työnantajan ei ole voinut varautua siihen. Jos työt pystytään järjestämään ensisijaisesti tarjoamalla lisäja ylityötä, niin kyse ei ole painavasta syystä. Luottamusmies voi kollektiivisesti sopia työvuoroluettelon muuttamisesta. On tehty myös joitain paikallisia sopimuksia, joissa on sovittu työvuoroluettelon muuttamisesta toisin kuin työehtosopimuksessa. Tiedot pai kallisista sopimuksista saat omalta pääluottamusmieheltäsi. Jos et ole suostunut työvuoroluettelon muuttamiseen eikä siitä ei ole paikallisesti sovittu, on työnantaja toiminut työehtosopimuksen vastaisesti. Ota yhteys omaan luottamusmieheesi. Reitti_4_2019.indd 32 Reitti_4_2019.indd 32 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 33 Reitti 33 Aikaraja valitukselle Kielteinen asenne ei auta näkemään mahdollisuuksia. Kolumni TIINA TORPPA ........................................ on helsinkiläinen toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, joka vastikään ilahtui isosta pyörätelineestä postin edessä. K ymmenen minuuttia. Sen ajan valittaa tuttavani suo itselleen, jos asiakas kohteli häntä huonosti tai muuta ikävää tapahtui työpäivänä. Hän työskentelee asiakaspalvelussa eikä tahdo juuttua kurjaan kokemukseensa, vaan siirtää energiansa eteenpäin, työhönsä ja elämäänsä. Nykytutkimuksen mukaan hän tekee oikein raivatessaan tilaa myönteisyydelle. Tieto myönteisyyden voimasta on varsin uutta: aihetta on tutkittu pääasiassa vasta 2000-luvulla. Tieteellisen tutkimuksen mukaan kielteisyys kapeuttaa ajatteluja toimintamalleja. Negatiivisuus saa tiimit menettämään joustavuutensa, kykynsä kuunnella ja kysyä. Arkikokemus työelämästä vahvistaa tutkimustulokset: kielteisyys syö tiimin hyvää ilmapiiriä. Sen lisäksi, että negatiivisuus heijastuu ympäristöön, valittaja vähitellen kylvää myrkkyä omaankin mieleensä. Kielteinen asenne ei auta näkemään mahdollisuuksia, vaikka kriittisyys on tärkeää monissa työtehtävissä. Kriittisyys tai omista mokista oppiminen on eri asia kuin kielteisyys. Myönteinen suhtautuminen ei tarkoita, että lakaistaan epäkohdat maton alle, vaan ne täytyy käsitellä ja pyrkiä ratkomaan. Tiimi tai esimies, joka osaa kysyä ja kuunnella herkällä korvalla, pystyy todennäköisemmin ratkaisemaan epäkohtia kuin se porukka tai pomo, joka etukäteen päättelee kaiken menevän päin prinkkalaa. Eräs ystäväni kertoo puolisostaan, joka varoitti häntä talviliukkaasta pihatiestä sanomalla, että kaadut, lyöt pääsi tai taitat koipesi. Erittäin riskitietoisen ihmisen varoitus voi muistuttaa lähes uhkailua. Toisinaan työssäkin joku varoittelee kovasanaisesti sen sijaan, että neuvoisi tai auttaisi. Työssä pitää tietenkin olla tietoinen riskeistä – jo ihan työturvallisuuden tai toiminnan kehittymisen takia. Toisaalta liika huoli tai hätä voivat kangistaa ja kapeuttaa tekemistä. Sitä paitsi korostuneen huolestunut esimies saa johdettavat tuntemaan, ettei pomo luota. Liika huoli syö huolehtijan omiakin voimia. Aivan kuin valittajastakin, hänestä alkaa tuntua kurjalta. Olen itse todella taitava valittaja, aivan ykkösluokan sellainen. Tunnen voiman, kuin pyörteen, joka kiskoo minua kohti negatiivisuutta. On vaikeaa ohittaa valituksen ja nurjan puolen vetovoima. Siitä vetovoimastakin on tieteessä! Ihmismieli on luontaisesti kallellaan kielteiseen päin. Moni jo tuntee säännön, että tarvitaan usea myönteinen tunne kumoamaan yksi kielteinen. Kielteinen on luonnostaan vahvaa ja vetää meitä puoleensa. Lohduttavaa, että päivässä ihmisen päähän voi tulla jopa 60 000 ajatusta. Ja suurin osa niistä ajatuksista on ihan turhia. En tahdo jumittua ikäviin ajatuksiin, saati antaa niiden vallata mieltäni ja tuottaa päähäni lisää synkkää ajattelua. Olen luonnostani vähän dramaattinen ja tarvitsen keinoja pysyä kaidalla myönteisellä tiellä. Nykyään yksi keinoni on kymmenen minuutin sääntö. Kun saan hetken valittaa vastoinkäymisistäni, puhua tai kirjoitella jollekulle, voin siirtyä eteenpäin. Joskus 10 minuuttia kutistuu pariksi minuutiksi tai pariksi riviksi. Jos haluan vaikuttaa johonkin epäkohtaan, pystyn vaikuttamaankin paremmin suhtautuessani myönteisesti. On silti paljon asioita, joille en mahda mitään, ne on vain hyväksyttävä. Kunnes eräänä päivänä nekin asiat ovat muuttuneet – ilman, että tein yhtään mitään. Edes valitin. Reitti_4_2019.indd 33 Reitti_4_2019.indd 33 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 34 Menoon mukaan Aurala loppuunvaratt u PAUn Aurala-huvila Saimaan rannalla on nyt loppuunvaratt u koko kesäkauden ajaksi. Tällä hetkellä varauksia otetaan vastaan toukokuun loppuun 2020 asti, mutt a ”ei oota” myydään kesä-elokuun lisäksi lähes koko syyskuun ja joulun ajalle. Kesän 2020 varauksista tiedotetaan tarkemmin alkuvuodesta. Tervetuloa kesäkoti MÄNTYNIEMEEN PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-autoreitin varrella. Turussa tapahtuu kesällä 2019 lähes jokaisella viikolla jotakin kiinnostavaa ja Mäntyniemi tarjoaa hyvän tukikohdan käydä tutustumassa kaupungin tarjontaan. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto myös niille, joita kiinnostaa enemmän luonto ja mökkeily. Vuokralaisen käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee myös futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Hinnat ulkopaikkakuntalaisille 3.6.–19.8. muu aika hirsimökki 3 260 € 160€/viikko pohjatalo 220 € 140€/viikko hirsimökki 1-2 170 € 110€/viikko ja koko talo 210 € 130€/viikko Lisätietoja ja kuvia mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi > Kesäkoti Mäntyniemi Hae hyvinvointivalmennukseen Järjestämme Posti-konsernin yhtiöissä työskenteleville hyvinvointivalmennuksia, joita aiemmin kutsuttiin kuntoremonteiksi. Valmennusten tarkoitus on työkyvyn ylläpitäminen, hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen sekä työkykyä haittaavien oireiden ennaltaehkäiseminen oman aktiivisuuden kautta. Hyvinvointivalmennuksia on teemoitettu moni lle kohderyhmille nuorisosta 50-vuotta täyttäneille sekä tukija liikuntaelinongelmista painonhallintaan. Koko vuoden tarjonta on esillä kotisivuillamme http://tyohyvinvointisaatio.fi /kuntoremontit/ ja kaikkiin valmennuksiin voit jo tehdä hakemuksesi. Lomakaudesta johtuen seuraavien valmennusten hakuajat päättyvät viimeistään 9.6.2017. • Nuorten hyvinvointivalmennus 2+1+1+1+1+1+1pv Kiipula-Avire Turku (alkaen 8.9.2019) • TULES-valmennus 2.–6.9.2019 ja 12.–13.3.2020 Kruunupuisto • RYHTIÄ RANKAAN -hyvinvointivalmennus 2.–6.9.2019 ja 13.–15.3.2020 Ylläs hotelli • Tules hyvinvointivalmennus 9.–13.9.2019 ja 13.–14.12.2019 Haikon kartano • Tules hyvinvointivalmennus 30.9.–4.10.2019 ja 10.–11.1.2020 Haikon kartano • Hyvä ikä 50+ hyvinvointivalmennus 7.–9.10.2019 ja 15.–17.1.2020 Haikon kartano Tutustu eri valmennusten ohjelmiin ja tee hakemuksesi kotisivujemme kautta http://tyohyvinvointisaatio.fi / Reitti_4_2019.indd 34 Reitti_4_2019.indd 34 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 35 Ristikon ratkaisu M T K O I T U A K I E K A U S E L S A H I O A T U P S U K O T I L O S U R U P U K U O T O S R I A L O S K A R I T E K S T I T V E P O L I O K I A T E S I N E H A R T A A T A N T O N I T J T T O G O E R I C K E E D A F R O O P U S I H P E S O M A V E P I K I I S I S I L O T E K I T L I A L O H A J Ä I N E N H E I D I D E K A X E L A R I E L E L Ä T T I R I E M U I S A P I V O N U K K E O R I T I K I T I E K O R U K I V I T I N O N O U T O A S U T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 3/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Juha Piiroinen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Palautett a: ”Odotan Reittiä kuin ennen vanhaan aamua, jotta pääsisi reitille”, kirjoitti meille eräs palautteenantaja. PAUn Helsingin automiehet ry PAUn Helsingin automiehet ry:n ylimääräiset osaston kokoukset pidetään 15.5.2019 klo 18.00 ja 5.6.2019 klo 18.00 Helsingin osaston toimistossa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, 6. krs 00530 Helsinki. Kokouksissa päätetään osaston nimen muutoksesta ja eroamisesta Postija logistiikka-alan unioni PAU ry:stä ja siirtymisestä AKT:n jäseneksi 1.1.2020. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! t. Toimikunta NUOTIORANTAAN lomailemaan Nuotioranta on PAUn Lahden osaston omistama vapaa-ajanviettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla, Lahdesta noin 45 kilometriä pohjoiseen. PAUn jäsenille vuokrataan kolmea mökkiä kesäja elokuun välisenä aikana, joista kaksi on tarkoitettu neljälle hengelle ja yksi kuudelle. Vuokra-aika on enintään yksitoista vuorokautta. Vuokrahinta sisältää astiat ja vuodevaatteet (ei liinavaatteita). Mökeissä on peitteet, keittotaso, kahvinkeitin, mikrouuni, jääkaappi ja kaasulämmitin. Takkahuoneessa on kaikkien käytettävissä sähköuuni, pakastin, ja televisio. Mökit, kuten myös yleinen piha-alue, saunaja takkahuoneet sekä ulkokäymälä on sähköistetty. Nuotiorannan järjestyssäännöt löytyvät jokaisesta mökistä ja takkatuvasta. Niihin on hyvä tutustua. Pakettiin kuuluu jokapäiväinen saunomismahdollisuus, veneen käyttöoikeus ja kalastuslupa. Mökkiä kohden kalastuslupia on 1 kappale, joka kattaa yhden katiskan, verkon ja uistelumahdollisuuden. Tarvitset toki lisäksi oman valtakunnallisen kalastusluvan. Kalastustarvikkeita ei ole talon puolesta. Nuotiorannan vuokrat 2019 PAUn Lahden osaston jäsenet / muut PAUn jäsenet • 1.6.–31.8. ma–to tai pe–su 40 euroa / 75 euroa • koko viikko 80 euroa / 140 euroa • Toukokuu ja syyskuu 9 euroa vrk / 16 euroa vrk • 200 euroa kk / 215 euroa kk / mökki Varaukset ja lisätiedot numerosta 040 856 4171. Jos numerosta ei vastata, niin otamme yhteyttä. Osaston kotisivuilta www.lahdenosasto.pau.fi löytyy lisätietoa ja valokuvia nuotiorannasta. Jos suunnitelmasi muuttuvat ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Nuotiorannassa avoimet ovet lauantaina 11.5.2019 klo 12–16, Tervetuloa tutustumaan! Osoite: Uupionkärki 31, 17240 Kalkkinen Reitti_4_2019.indd 35 Reitti_4_2019.indd 35 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 36 På svenska Vilket fack ska jag välja eft er övergång av företag? Det sker övergångar av företag hela tiden på posti. Först transport och sedan lager. Kollektivavtalet ändras, men vad sker för medlemskap i facket? I vilket fackförbund skulle det löna sig att vara medlem? Medlemskap i fackförbund ordnas enligt branschen. Så du ska ansluta dig i det fackförbund som avtalar branschens kollektivavtal och sköter intressebevakningen. I lager/Transval följs från och med den 1 november 2019 PAM:s och i transport AKT:s kollektivavtal. Tjänstemän i transport fl yttas inom ERTO:s kollektivavtal i början av november. Byte av fackförbund ska således göras från och med början av november. Varför har arbetsskift en ändrats? Har arbetsgivaren visat vilka fördelar som ändring på arbetsskift en har medfört? Vid årsskift et genomförde arbetsgivaren en produktreform som ändrade på produkternas utdelningshastighet. Samtidigt gjordes det ändringar på processer för att kunna styra postutdelning till vissa dagar. Genom att minska utdelning på tisdagar och fredagar har arbetsgivaren sökt för kostnadsbesparningar och skapat dem, eft ersom en del av arbetstagarna är borta från jobbet dessa dagar. Enligt kollektivavtalet kan arbetsskift ets längd av en heltidsanställd arbetstagare variera mellan 5 och 9 timmar. Det har varit möjligt att avtala lokalt om kortare och längre arbetsskift . Flera huvudförtroendemän har skrivit sådana avtal för att kunna bevara så många arbetstagare som möjligt heltidsanställda. När får jag veta mina arbetsskift ? Skulle det kunna vara möjligt att få arbetsskift sförteckning i tid eller ska arbetsskift en anmälas även nu endast 4 dagar i förväg, på tisdag under föregående vecka? Det skulle vara bra att få veta sina arbetsskift i tid, eft ersom skift en särskilt om tisdagarna har ändrats mycket och ständigt. I kollektivavtalet har det avtalats om presentation och ändring av arbetsskift sförteckningen. Arbetsskift sförteckning ska vara tillgänglig för arbetstagaren minst för en vecka innan arbetsperioden början, på arbetsplatsens anslagstavla eller på någon annan överenskommen plats. Arbetsskift sförteckningen ska göras upp för en så lång tidsperiod som möjligt och den ska skrift ligen delges arbetstagarna i god tid, dock senast en vecka innan den tidsperiod som anges i förteckningen börjar. Däreft er får arbetsskift sförteckningen ändras endast med arbetstagarens samtycke eller av vägande skäl som hänför sig till arbetsarrangemangen. Med detta hänvisas till en situation där det är nödvändigt att ändra på arbetsskift sförteckningen för att bevara arbetsplatsens verksamhet (RP 34/96 rd). Därtill ska skälet vara överraskande och exceptionell så att arbetsgivaren inte har behövt bereda sig för det. Om arbete kan arrangeras i huvudsak genom att erbjuda tilläggseller övertidsarbete, är det inte fråga om en viktig grund. Förtroendemannen kan kollektivt avtala om ändring av arbetsskift sförteckningen. Det har även skrivits några lokala avtal för att avtala om ändringar på arbetsskift sförteckningen till skillnad från kollektivavtalet. Uppgift er om lokala avtal får du från din förtroendeman. Om du inte har givit ditt samtycke för ändring av arbetsskift sföteckningen och om det inte har avtalats lokalt, har arbetsgivaren agerat mot kollektivavtalet. Kontakta din förtroendeman. Reitti_4_2019.indd 36 Reitti_4_2019.indd 36 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 37 In English Which union should I join aft er a business assignment? Th ere has been a lot of business assignments in Posti lately. Th e fi rst assigned business was transportation and then the warehouses. Because of these changes the collective labor agreement abided will also change. What will happen to the union membership? To which union it is best to belong to? It is best to join the union that negotiates the collective labor agreement and ensures the benefi ts in your fi eld of work. Th e collective labor agreement that comes into eff ect from 1.11.2019 in warehouses/ Transval will be the collective labor agreement negotiated by PAM and in transportation it will be the collective labor agreement negotiated by AKT. Th e collective labor agreement for the offi ce employees of transportation will be the collective labor agreement negotiated by ERTO. In these cases it is best to join the respective union at the beginning of November. Why did the employer change the work shift s? What have been the benefi ts in changing the work shift s according to the employer? Th e employer launched a product renovation at the turn of the year which changed the delivery speed of products. At the same time some changes in the process were made in order to allocate post to certain days. Th e employer has gained savings in wage costs because the amount of delivery has been decreased during Tuesdays and Fridays and as a result some of the employees are not working on those days. According to the collective labour agreement the length of the working hours of a full-time worker can vary between 5 and 9 hours. Th ere can also be local agreements on shorter and longer work shift s. Many shop stewards have negotiated these kinds of local agreements to maintain as many full-time work contracts as possible. When can I see the work shift list? Is it possible to get the work shift list in time or is the employer nowadays allowed to deliver it only 4 days before (on Tuesdays on the preceding week)? It would be good to know your work shift s in time especially when shift s on Tuesdays change a lot all the time. Th ere are specifi cations about the display of and changes to the shift list in the collective labour agreement. Th e shift list must be displayed (on the workplace noticeboard or on some other agreed spot) to the employee at least one week before the start of the work period. Changes to a shift list placed on display can’t be done one-sidedly by the employer nor the employee. A shift list placed on display may be changed only with the consent of the employee involved or for a compelling reason related to the arrangement of work. Th is means situations where it is necessary to change the shift list in order to ensure the functioning of the work place. (Government proposal HE 34/96.) Th e reason must also be unexpected and uncommon so that the employer couldn’t be prepared for it. Situations where it is possible to organize work with primarily off ering additional work and overtime work are not considered as situations of compelling reason. However, it is possible for the shop steward to collectively agree on changes to the shift list. In some local agreements the changes to the shift list can be done diff erently from the collective labour agreement. Contact your local shop steward to fi nd out about the local agreements. If you haven’t consented to the changes in the shift list and no local agreements have been done, your employer has acted against the collective labor agreement. In this case contact your local shop steward. Reitti_4_2019.indd 37 Reitti_4_2019.indd 37 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Tyött ömän aktiivisuusedellytyksen voi täytt ää monella tavalla Työttömän on täytettävä 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana aktiivisuusedellytys, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa täysimääräisenä seuraavan 65 päivän tarkastelujakson ajan. Maksupäiviksi kutsutaan työttömyysturvassa päiviä, joiden ajalta maksetaan päivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä. Mikäli työtön ei täytä aktiivisuusedellytystä, työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi. Työttömyyspäivärahaa saava henkilö voi täyttää aktiivisuusedellytyksen, jos hän tarkastelujakson aikana työskentelee vähintään 18 h tai ansaitsee yritystoiminnassa 246 euroa. Aktiivisuuden voi myös täyttää, mikäli osallistuu viitenä päivänä työllistymistä edistävään palveluun tai muuhun työllistymistä tukevaan palveluun tai toimintaan tai opiskelee vähintään viisi päivää lyhytkestoisesti tai sivutoimisesti. Sivutoimiseksi opiskeluksi voidaan pääsääntöisesti katsoa esimerkiksi valvotun oppilaitoksen, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksen (kansalaisopistojen, työväenopistojen, avoimen yliopiston) järjestämä opiskelu, jonka ajalta henkilö saa ansiopäivärahaa. Lyhytkestoisesti voi opiskella ansiopäivärahalla tuettuna 25 vuotta täyttänyt työtön enintään 6 kuukauden ajan. Näiden opintojen tulee olla ammatillisia valmiuksia antavia tai yritystoimintaa tukevia, jotta ne kerryttävät aktiivisuutta. Aktiivisuutta kerryttävänä opiskeluna ei voida puolestaan pitää harrastustoimintaa, kuten käsityötai liikuntakerhoihin osallistumista tai yleisiä kansalaisvalmiuksia, kuten autokoulua tai ensiapukurssia, elleivät ne ole selvästi osana jotakin tutkintokokonaisuutta. Aktiivisuusedellytyksen täyttämisen ehdot muuttuivat 1.4.2019 alkaen Huhtikuun 2019 alusta lukien tuli voimaan lakimuutos, joka mahdollistaa aktiivisuuden kertymisen nyt myös esim. kunnan, ammattiliiton ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen kursseille osallistumalla, mikäli kurssit ovat työllistymisvalmiuksia edistäviä. Huomattava on, että muutos tulee kuitenkin voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen. Jos aktiivisuuden seurannan kolme kuukautta kestävä tarkastelujakso alkaa maaliskuun lopussa ja päättyy kesäkuun lopussa, esimerkiksi liiton järjestämä työllistymistä tukeva toiminta kerryttää aktiivisuutta vasta heinäkuussa. Aktiivisuusedellytyksen voi täyttää esimerkiksi yhdistämällä 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana kaksi päivää kunnan ja kolme päivää liiton järjestämää toimintaa, koska ne kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Aktiivisuusedellytystä ei puolestaan voi täyttää yhdistämällä lyhytkestoisia ja sivutoimisia opintoja tai yhdistämällä työtä ja palveluihin osallistumista. Palveluun osallistumisen vaikutuksen työttömyysetuuden määrään voi tarkistaa TE-toimistosta. Omasta työttömyyskassasta voi tarkistaa etukäteen aktiivisuuden kertymisen erilaisten palveluiden ajalta, mikäli asiasta on epävarma. SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Reitti_4_2019.indd 38 Reitti_4_2019.indd 38 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• Reitti 39 Reitti 39 3 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 13.5. mennessä ja voita 20 € Reitti_4_2019.indd 39 Reitti_4_2019.indd 39 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31
• if.?/omatsivut Korvauspalvelua joka päivä LIITON JÄSENILLE Nyt voit hakea korvausta liittosi sinulle ottamista vakuutuksista osoitteessa vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. 010 19 19 19 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Hae korvausta: UUTTA! Reitti_4_2019.indd 40 Reitti_4_2019.indd 40 17.4.2019 16.31 17.4.2019 16.31