• • SISULLA JA SYDÄMELLÄ 16 • JOUSTON PALKKA ON MATALA 20 • KYMMENEN BIISIÄ POSTINJAKAJISTA 28 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2020 Covid-19 ei pysäytt änyt postia Teemu Neuvonen vie postit myös korona-aikana Asiakaspalvelua ETÄNÄ 6 12 Reitti_4_2020.indd 1 Reitti_4_2020.indd 1 3.6.2020 13.54 3.6.2020 13.54
• Reitti 2 Reitti 4 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 700 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 5/ 2020 3.8. 27.8. 6/ 2020 19.10. 12.11. 7/ 2020 1.12. 9.12. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Koronakevät vei työt kotiiin 10 Kysymyksiä ja vastauksia lomautuksista 11 Puheenjohtajalta 12 Posti kulkee koronasta huolimatta 14 Kuinka osasto toimii koronan aikana 15 Kypärä työmatkoilla 16 Sisulla ja sydämellä-Piia Willberg 18 Tes-tutuksi 20 Jouston palkka on matala 22 Self-made man 23 Otteita työelämästä 24 Vapaalla Easy Rider 26 Ay-majakka: Juha Jaatinen 27 Sosiaaliturva tutuksi 28 10 biisiä postinjakajista 30 Ristikko 31 Kovaa peliä Kanadassa 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Joni Eriksson 34 Luonto auttaa jaksamaan 36 På Svenska 37 Kirja: Himmeä sinininen piste 38 Toimi näin, jos sinut lomautetaan Olen ajanut mitt arinopeutt a 266 km/h 25 22 17 29 Kuljetusliitot KL ry:n 30.9. ilmestyvä näytelehti korvaa aiemmin ilmoitetun Reitti-lehden lokakuun numeron. Reitti_4_2020.indd 2 Reitti_4_2020.indd 2 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 (15.6. lukien) TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kolmen päivän jakeluun? S yksyllä 2016 PAUn ammattiosastot ja aktiivit tempaisivat postilain ja kirjeen kulkunopeuden puolesta. Kansalaisille jaettiin toreilla ja turuilla noin 10 000 #AntakaaPostinKulkea postikorttia lähetettäväksi oman piirin kansanedustajille. Samaan aikaan kansanedustajia ja eri sidosryhmiä tavattiin tiiviisti ja lobattiin 5-päiväisen jakelun puolesta. Hallituksen esitys uudeksi postilaiksi annettiin saman vuoden marraskuussa. Uudessa postilaissa esitettiin kirjeen kulkunopeuden merkittävää hidastamista, joka mahdollistaa postinjakelun 2-3 päivänä viikossa. Valmisteilla olevassa postilaissa nähtiin ongelmana myös osoiterekisterin luovuttaminen Postin kilpailijoille ja hankintamenettely, jolla omistajan toimesta pyrittäisiin siirtämään postinjakelua yksityisille yrityksille. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että uusi postilaki hyväksyttiin kesäkuussa 2017 Eduskunnan täysistunnossa hallituspuolueiden edustajien (Keskusta, Kokoomus ja Sininen tulevaisuus/Uusi vaihtoehto) äänin 97-79. Toimiva postilaki korvattiin lainsäädännöllä, joka hidastaa postinjakelua merkittävästi eli mahdollistaa jakelupäivien harventamisen. Pian jakelupäiviä lähdettiinkin karsimaan tiistain osalta ja nyt näyttäisi olevan perjantain vuoro. Posti ilmoitti vastikään suunnittelevansa perjantain jakelun keventämistä kesän ajaksi. Samalla käynnistettiin yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamiseksi. Toki taustalla vaikuttaa voimakkaasti myös koronapandemian vaikutus kirjeiden jakelumääriin. Postin mukaan kirjepostin määrä väheni huhtikuussa noin 20%. Kuluttajille ja varsinkaan yrittäjille ei ole kuitenkaan yhden tekevää, kuinka usein posti kulkee. Välittömästi Postin perjantain jakelua koskevan ilmoituksen jälkeen eräs yrittäjä lähetti hätähuudon kirjepalveluiden puolesta omistajalle ja Postin hallitukselle. Ote kirjeestä: ”Postin kirjeliiketoiminnan lopullinen romuttaminen ottaa monelta pienyrittäjältä mahdollisuuden toimittaa tuotteitaan asiakkailleen heidän lupaamiensa toimitusehtojen mukaisesti. Postin kirjejakelun nykyinenkin epämääräisyys ja huono toimitusvarmuus sekä uusi idioottimainen keksintö jakaa ”torstaina perjantain lähetykset” antaa meille joka päivä kirjelähetyksiä lähettäville yrityksille mahdottomuuden muotoilla toimitusehtoja asiakkaillemme, saati Postin itse noudattaa niitä. Kirjepostin jakaminen kaikkina arkipäivinä täytyy säilyttää (palauttaa myös tiistai) ja näin turvata niiden pienyritysten liiketoimintamahdollisuudet, jotka toiminnassaan käyttävät kirjettä palveluidensa/tuotteiden toimittamiseen. Kirje on monelle yritykselle toimiva toimitusja pakkausmuoto sekä kustannustehokas ja vähemmän ympäristöä kuormittava kuin pakettitoimitus”. Tämä purkaus ei varmasti ollut yksittäisen yrittäjän palaute jakelupäivien karsimisille. Postilain rukkaaminen vanhaan ei ole kuitenkaan realistista, mutta jonkinlaisia linjoja postipalveluiden tulevaisuuteen saataneen pian valtiosihteereiden työryhmästä. JUHA PÖYRY Reitti_4_2020.indd 3 Reitti_4_2020.indd 3 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Kesäduunareita autetaan taas SAK:n, AKAVA:n ja STTK:n yhteinen Kesäduunariinfo palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Puhelu on soittajalle maksuton. Kun olet saanut kesätyöpaikan, voit soittaa infoon ja kysyä työsopimuksen tekemisestä, palkkauksesta, työajoista, lomakorvauksesta ja muista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Voit esittää kysymyksiä myös WhatsAppilla numerossa 040 747 1571 sekä nettilomakkeen kautta. Lue lisää: www.kesaduunari.fi Liitolle uusi lakimies Veera Kekäle, 24, aloittaa PAUn uutena lakimiehenä 15.6.2020 Iikka Avelan siirryttyä Helsingin kaupungin johtavaksi työmarkkina-asiantuntijaksi. Kekäle valmistuu kesällä Helsingin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi. Opintojen ohella Kekäle on työskennellyt aiemmin asianajotoimistossa, kansainvälisessä ympäristöjärjestö WWF:ssä ja Helsingin maistraatissa. Toivotamme Veeran lämpimästi tervetulleeksi PAUn toimistoon! Veeran tavoittaa 15.6. alkaen numerosta 043 825 5311 ja sähköpostitse veera.kekale@pau.fi . Reitti_4_2020.indd 4 Reitti_4_2020.indd 4 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 5 Reitti 5 Kirjautuminen PAUn sähköisiin palveluihin muutt ui Kirjautuminen PAUn jäsensivuille ja sähköiseen jäsenpalveluun on muuttunut. Uudistuneen jäsenpalvelun vuoksi vanhat salasanat eivät enää toimi, joten ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa jokaisen täytyy tilata uusi salasana omaan sähköpostiin. Käyttäjätunnus on edelleen oma jäsennumero. Jäsenen v oimassa oleva sähköpostiosoite, johon salasana tilataan, tulee löytyä PAUn jäsenrekisteristä. Mikäli salasanan tilaaminen sähköpostilla ei onnistu, eivät tietosi ole ajan tasalla. Ota silloin yhteyttä jäsenrekisteriin: katja.johansson@pau.fi tai tarja.kansakangas@pau.fi . PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa voit muun muassa ilmoittautua kursseille, päivittää yhteystietosi ja jäsentietosi, tarkastaa jäsenmaksutietoja ja pyytää jäsenmaksuvapautusta. Liiton sähköisiin palveluihin kirjaudutaan osoitteessa www.pau.fi . KL:n yhteislehti korvaa lokakuun Reitt i-lehden Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittojen yhteinen näytelehti ilmestyy 30. syyskuuta. Lehden aineistopäivä on 1.9. Lehti korvaa Reitti-lehden lokakuun numeron (6/2020). Osastojen ilmoitusten osalta toimitaan kuten Reitti-lehden ilmoitusten kanssa. PAUn ammattiosastot voivat ilmoittaa lehdessä samalla tapaa kuin Reitissä. Osastojen ilmoitukset kuljetusliittojen yhteiseen näytelehteen toimitetaan sähköpostilla edelleen osoitteeseen juha.poyry@pau.fi . KL:n jäsenliittojen lehden jatkosta ei ole tehty päätöstä. Loppuvuoden Reitti-lehdet ilmestyvät lokakuun numeroa lukuun ottamatta kuten aiemmin on ilmoitettu. Ehdota KL:n lehdelle nimeä Kuljetusliittojen lehti on vielä nimeä vailla. Nimen lehti kuitenkin tarvitsee. Nyt sinulla on mahdollisuus ehdottaa nimeä uudelle lehdelle. Vastausaikaa on 30. kesäkuuta saakka. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan viisi 50 euron arvoista lahjakorttia. Nimiehdotuksesi pääset jättämään osoitteessa: bit.ly/2WIALqH tai QR-koodista. Voit jättää ehdotuksesi myös postitse: Kuljetusliitot KL ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Rahdin yt päätt yi Posti arvioi koronaepidemian vaikutusten voimistuvan rahdissa ja käynnisti tästä syystä yhteistoimintaneuvottelut 27.4. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 1100 henkilöä tuotannosta ja toimihenkilöistä. Rahtiliiketoiminnan yt-neuvottelut päättyivät 18.5. Lähetysmäärien supistuminen pyritään alkuvaiheessa hoitamaan kumppaniverkoston ja vuokratyövoiman vähentämisellä. Työantajan suunnitellut muutokset voivat aiheuttaa mahdollisia määräaikaisia, enintään 90 päivän lomautuksia. Muutoksia voi tulla tilapäisesti myös työtehtäviin ja työaikoihin. Työantaja kartoitti henkilöstön halukkuutta vapaaehtoisiin ratkaisuihin henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Neuvottelujen edetessä arvio lomautuksen pituudesta tarkentui enintään kuuteen viikkoon per henkilö, yksittäisessä tapauksessa lomautus voi olla korkeintaan 90 päivän pituinen. Kesäaika pystytään hoitama an tämän hetkisen volyymitiedon mukaisesti vapaaehtoisin ratkaisuin, mm. erilaisia vapaita käyttämällä, toisiin töihin siirtymällä tai vapaaehtoisella lomauttamisella. Koronaepidemian vaikutuksia syksyn volyymeihin ei voida vielä arvioida. Seuraava neuvottelu käydään 31.8., jolloin tarkastellaan syksyn tilannetta ja perusteita mahdollisten lomautusten suhteen. Mikäli neuvotteluja ei jatketa elokuun loppuun mennessä, katsotaan tämä yt päättyneeksi ja työantajan on tarvittaessa käynnistettävä mahdolliset yt:t uudelleen. Liiton koulutuksia siirretään Koronaepidemian rajoitusten vuoksi liitto on siirtänyt keväältä kaikki koulutukset syksylle. Uudet ajankohdat ovat seuraavat: • Puheenjohtajien neuvottelupäivät 14.-15.9.2020, Helsinki • Työehtojen peruskurssi 21.-25.9.2020 Hotelli Heimari, Mikkeli • Työoikeuden kurssi 19.-23.10.2020 Hotelli Heimari, Mikkeli • Työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 8.-9.12.2020, Helsinki • Pääluottamusmiesten koulutuspäivät 8.-9.12.2020, Helsinki Katso muut syksyn koulutukset PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi /koulutus. Lisätietoja antaa koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi Reitti_4_2020.indd 5 Reitti_4_2020.indd 5 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Koronakevät TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT KAISA SIRÉN vei työt kotiin Inkeri Kemppaisen pitää koko ajan tietää mitä postin jakelussa, lajitt elussa, tuott eissa ja palveluissa tapahtuu. Reitti_4_2020.indd 6 Reitti_4_2020.indd 6 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 7 Reitti 7 Asiakaspalvelija Inkeri Kemppainen vastaa 34 vuoden kokemuksella Postin asiakkaiden kysymyksiin Rovaniemen asiakaspalvelun sijaan nyt kotinsa työhuoneelta. I nkeri Kemppaisen ensimmäiset askelmerkit Postissa kuulostavat tutuilta; ensin kesätöihin, jonka jälkeen pikkuhiljaa vakituiseksi. Tarkkaan ottaen Kemppaisen työt alkoivat Raahen myymälästä vuonna 1986. Toimipaikkoja kierrettyään Kemppainen asettui pysyvästi Rovaniemen puhelinpalveluun kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1996 asiakaspalvelussa oli henkilökuntaa kolmisenkymmentä. Alkuaikoina yrityksiä ja henkilöasiakkaita ei oltu jaoteltu erikseen, vaan ne tuli kaikille. Puhelinjärjestelmät ovat muuttuneet matkan varrella useampaan kertaan ja asiakaskontakteja on tilastoitu alusta lähtien. Tietokoneet oli käytössä jo tuolloin ja pöytäpuhelimilla vastattiin. Alussa tilastoja tehtiin excell-taulukoihin ja niistä raportoitiin. Aikaa myöten tilastointi on tullut tarkemmaksi, Kemppainen muistelee. Postin asiakaspalvelu toimii Rovaniemen lisäksi myös Kuopiossa ja Helsingissä. 90-luvun puolivälissä asiakaspalvelu oli enemmän tuoteja palveluneuvontaa ja pakettilähetyksiin liittyviä selvityksiä. Jakeluun liittyvät kysymykset menivät enemmän suoraan jakelutoimipaikkojen esimiehille. Sittemmin jakeluun liittyviä kysymyksiä on tullut asiakaspalveluun enemmän. Asiakaspalvelija Inkeri Kemppaisen työt Postissa alkoivat 34 vuott a sitt en Raahen myymälästä. Reitti_4_2020.indd 7 Reitti_4_2020.indd 7 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 8 Työnkuva Tasaista kiirett ä Rovaniemellä on 64 asiakaspalvelijan lisäksi töissä palvelupäällikkö ja neljä tiimiesimiestä. Inkeri Kemppaisen työpäivä alkaa työvuoron tarkistamisella, josta selviää päivän kulku. Vastaanko puhelimeen, sähköpostiin, videopuheluihin, materiaalitilauksiin, pos timerkkitilauksiin, Postin myymälöiden kysymyksiin vai automaatteihin liittyviin tiedusteluihin, Kemppainen luettelee. Yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla on käyttöä. Huhtikuuhun saakka Kemppaisen työnkuvaan kuului myös varhaisjakelun häiriötiedotteet. OmaPosti-kioskit ovat nyt uusinta uutta. Videopuheluissa saattaa mennä viikonloppuisinkin puolikastai koko päivä, kun asiakas ottaa Postin itsepalvelukioskista videoyhteyden Postin asiakaspalveluun. Asiakasneuvojalta saatetaan kysyä apua ja neuvoa missä postiasiassa tahansa. Lisäksi asiakaspalvelu neuvoo niin automaatin käytön kuin itsepalvelu-käyttöliittymän tuessa ja opastuksessakin. Palautetta ja kysymyksiä tulee myös postiyrittäjiltä, jotka antavat asiakkailleen asiakaspalvelun numeron. Asiamiesposteilla ei ole asiantuntemusta Postin verkkoasioinnista ja automaateista samalla tavalla kuin meidän asiakaspalvelulla, Kemppainen muistuttaa. Kuuntelun taito Postin murroksessa ja laatuongelmissa asiakaspalvelun työntekijät ovat olleet haastavien tilanteiden keskellä. Inkeri Kemppainen ei kuitenkaan henkilökohtaisesti koe, että työ olisi muuttunut raskaammaksi. Paljon on tullut uusia juttuja, joista pitää olla perillä. Ja ihan hyvä juttu, että niitä tuleekin. Erilaisia asioita on paljon, ei ole vain yhtä ja samaa. En ole juurikaan kohdannut vihaisia asiakkaita. Joskushan ne voi aloittaa kyllä puhelun vihaisesti, mutta tämä vaatii paljon sitä, että osaa kommunikoida ja kuunnella asiakasta. Postin asiakaspalvelussa kaikki asiakaspalvelupuhelut nauhoitetaan, jotka käydään yhdessä esimiehen kanssa läpi. Luonnollisesti myös myyntiä henkilö -ja yritysasiakkaille seurataan, joka sekin kuuluu asiakaspalvelun työnkuvaan. Asiakaspalvelussa kaikki vastaa kaikesta. Silloin kun asiakas soittaa, toimitaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Inkeri Kemppaisen työssä iloa ja onnistumisen elämyksiä tuottavat, yllätys yllätys, asiakkaat. Kun asiakkaan ongelman saa hoidettua kokemuksella, osaamisella ja rauhallisuudella, osaa asiakas myös kiittää. Sillähän se päivä onkin mielekäs, kun asioita tulee laidasta laitaan. Sillä tavalla päivä menee vaihtelevasti. Kemppaisen mukaan asiakaspalvelutyö vaatii ennen kaikkea kokemusta. Menee vähintään vuosi, että asioita ymmärtää syvemmin. Postin omat kouluttajat pitää tulokkaille Teamsin kautta tuoteja palvelukoulutuksia, jonka jälkeen uudet työntekijät ovat ”vierihoidossa” kokeneemman asiakaspalvelijan kanssa. Nyt korana-aikana, esimerkiksi viime viikolla jaoin uusien työntekijöiden koAsiakaspalvelijan työ vaatii kokemusta, osaamista ja kuuntelemisen taitoa. Inkeri Kemppaiselta löytyy näitä kaikkia. Reitti_4_2020.indd 8 Reitti_4_2020.indd 8 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 9 neille oman näytön. Koulutettavat kuuli asiakkaan ja minun puheeni ja pääsivät suoraan linjoille. Entisenä virkamiehenä Inkeri Kemppainen ehti käydä aikanaan kolmen kuukauden postiliikennekurssin. Sittemmin osaamista on päivitetty erilaisilla koulutuspäivillä, nykyään enemmän Teamsin välityksellä. Koulutuksia pidettiin aiemmin työpaikalla lähivalmentajien toimesta, jollainen olin itsekin. Nyt asioita käydään eri materiaalien avulla läpi. Etätyön kevät Keskeisimpänä kehittämistarpeena asiakaspalvelutyössä Kemppainen näkee tiedonkulun. Asiakaspalvelijalla täytyy olla kaiken aikaa ajan tasalla oleva tieto Postin organisaatiosta, mitä muutoksia tapahtuu missäkin ja mihin aikaan. Meidän pitää koko ajan tietää mitä jakelussa, lajittelussa, tuotteissa ja palveluissa tapahtuu. Ja toki tietoa useasta paikasta saakin, Teamsista, Pointista ja postin kotisivuiltakin. Omat haasteensa työhön ovat tuoneet myös alan kilpailu, jakaahan Suomessa Postin lisäksi lähetyksiä jo 16 muutakin jakeluyritystä. Viime aikoina on tullut vähemmän kilpailijoiden jakamista lähetyksistä palautetta. Aiemmin sitä tapahtui useita kertoja päivässä. Tiedustelemme aina asiakkaalta mihin kellon aikaan posti on tullut ja mitä kuoressa lukee, että tiedetään, onko se postin jakama lähetys. Vaikka posti kulkeekin normaalisti, vei koronaepidemia Postinkin työntekijöitä valtiovallan kehotuksesta sankoin joukoin etätöihin. Kemppainen siirtyi etätöihin maaliskuun puolivälissä. Kotona on rauhallisempaa tehdä töitä. Työpaikalla ollaan avokonttorissa, jossa on enemmän hälinää. Kyllähän työkavereitakin olisi kiva välillä nähdä, mutta toisaalta meidän työnteko on niin intensiivistä, ettei tässä paljon ehdi työkavereiden kanssa jutella. Kun Inkeri Kemppainen herää aamulla, hän valmistautuu ja laittautuu töihin samalla tavalla kuin lähtisi työpaikalle. Meillä kun on vielä näitä videopuhelujakin, niin siitäkin syystä. Jotenkin sitä herää päivään paremmin, kun tekee samat asiat kuin muutenkin. Kotona yhteydet ovat toimineet jopa paremmin kuin töissä. Toisaalta työpaikalla on parempi ergonomia ja työpöytää pystyy säätämään paremmin. Kotona Kemppaisella on yksi isompi oma näyttö ja työkoneen pienempi näyttö käytössä. Kun laitan työpäivän päätteeksi työkoneen kiinni, olen kotona taas. Kemppainen siirtyi etätöihin maaliskuussa. Kotona on rauhallisempaa tehdä töitä. Kotona yhteydet ovat toimineet jopa paremmin kuin töissä. Reitti_4_2020.indd 9 Reitti_4_2020.indd 9 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 10 Posti Oy:n Postipalveluiden tuotannon ja hallinnon sekä Posti Groupin hallinnon yt-neuvott elut – Kysymyksiä ja vastauksia Kuka voidaan lomautt aa? Lomauttaminen koskee ensisijaisesti vakituisia (toistaiseksi voimassa oleva työsopimus) työntekijöitä, jotka ovat yt-neuvotteluiden kohderyhmässä. Lomautusoikeus koskee koronatilanteessa myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Määräaikaisia koskevat lakimuutokset ovat voimassa määräajan 30.6.2020 asti. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat esittäneet määräajalle jatkoa vuoden loppuun asti eduskunnassa lakimuutosta ei oltu vielä käsitelty lehden mentyä painoon. Voiko työntekijä irtisanoutua lomautuksen aikana? Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Tämä oikeus koskee niin toistaiseksi voimassa olevia kuin määräaikaisia työsopimuksia. Mikä on vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä lomautetaan? Vähentämisjärjestyksessä noudatetaan työehtosopimusta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (4 § 6 mom.) on sovittu vähentämisjärjestyksestä näin: ”Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.” Kertyykö lomautusajalta vuosilomaa? Työpäiviä laskettaessa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan (jos työntekijä on kokonaan lomautettu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen eli lomat kertyvät normaalisti, kuten töissä ollessa. Laskennassa huomioidaan ainoastaan ne lomautuspäivät, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Näin ollen vuosiloman kertymistä laskettaessa lomautuksen lomaa kerryttävä kalenterijakso voi olla 30 päivää pidempi. Työssäolo katkaisee 30 päivän laskemisen. Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa. Voiko sairauslomalla olevan työntekijän lomautt aa? Asian ratkaisee se, kumpi tapahtuu ensin – lomautusilmoitus vai sairausloma. Jos työnantaja on antanut lomautusilmoituksen ennen työntekijän sairausloman alkamista, työntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan vain siltä ajalta kuin hän olisi ollut työssä eli enintään lomautusilmoitusajan. Lomautusajalta oikeutta sairausajan palkkaan ei ole. Jos sairaus on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan siihen saakka, kunnes sairausloma päättyy tai kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa päättyy. Jos kyseessä on pitkä sairausloma, voi lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä. Onko työnantajan tarjott ava lisätyötä lomautetulle? Kyllä. Lomautetulla työntekijällä on (muiden osa-aikaisten työntekijöiden) lisätyöoikeutta vahvempi oikeus palata työhön. Myöskään kesätyöntekijöitä tai määräaikaisia sijaisia ei voida palkata ennen kuin lisätyötä on tarjottu lomautetulle työntekijälle niinä päivinä, kun henkilöitä on lomautettuna. Saako lomautett u henkilö ansiopäivärahaa? Lomautuksen ajalta työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa, jos ansiopäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät. Päivärahaa voidaan maksaa vain työja elinkeinotoimiston lausunnon perusteella. Tästä syystä lomautetun on ilmoittauduttava TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi ja oltava valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Jos lomautetun henkilön työaikaa lyhennetään kokonaisina työpäivinä, hänelle maksetaan lomautuspäiviltä täyttä ansiopäivärahaa sillä edellytyksellä, että työaika on korkeintaan 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta (30 t 36 min. -> 38 t 15 min. tai 30 t -> 37,5 t viikkotyöajalla). Työaikaa tarkastellaan lomautustapauksissa viikoittain. HUOM! Muun muassa kiky-työajanpidennykset lomautusviikolla saattavat aiheuttaa ansiopäivärahan menetyksen ko. viikolta. Jokaisen tulee olla erittäin tarkka siitä, että lomautusviikolla 80 % työaikaraja ei ylity, jotta oikeus ansiopäivärahaan säilyy. Mikäli lomautus toteutetaan lyhentämällä työpäivää, maksetaan lomautuksen ajalta soviteltua päivärahaa. Edellytyksenä tässäkin on, että lomautetun työaika kalenteriviikossa on enintään 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Sinua koskevat samat sovitellun päivärahan saamisen edellytykset kuin työttömiäkin, mutta työaikaa tarkastellaan sovittelutilanteessa kalenteriviikoittain. Lisää Postin yt-neuvotteluihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi . Työttömyysturvasta saat lisätietoa PAUn työttömyyskassasta www.pautk.fi . TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Reitti_4_2020.indd 10 Reitti_4_2020.indd 10 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Parempi normaali Y rityksiä ja yrittäjiä on tuettu Suomessa koronakriisin aikana noin neljällä miljardilla eurolla. Hyvä niin. Vaikka varmasti tukien jakamisessa on ollut myös huteja ja väärinkohdentumisia, on vielä ainakin toistaiseksi vältytty isolta konkurssiaallolta ja työpaikkojen pysyviltä menetyksiltä. Määräaikainen lomautus on kaikin tavoin parempi keino sopeuttaa, kuin työpaikkojen menetykset pysyvästi irtisanomisten kautta. Yritysten pelastuspaketit hyväksytään ilmeisen laajasti. Samaan aikaan yrittäjäja työnantajaliitoissa on haettu maksajaa muun muassa näille yrityksille ohjatuille miljardeille. Ja maksajaksi halutaan tietysti palkansaajat ja työttömät. Leikkauslistoille halutaan niin nykyiset työehdot kuin nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ja yleisesti julkiset palvelut. Edellisen lauseen voi myös sanoa näin: Työmarkkinat tarvitsevat rakenteellisen uudistuksen, pitkäaikaistyöttömyyden nousu tulee estää työttömyysturvaa kehittämällä ja julkisen sektorin menorakennetta tulee karsia. Sama asia, toinen vaan kauniimmassa paketissa, kun suoraan ei kehdata sanoa, mitä halutaan. Kesäkuun toinen päivä julkistetussa valtion lisätalousarviossa ei lähdetty leikkauslinjalle vaan elvyttämään taloutta. Kun taantuma näyttää olevan vääjäämättömästi edessä, olisi vastuutonta jättää elvyttämättä, vaikka elvyttämistä joudutaankin tekemään velkarahalla. Lisätalousarvion yhteydessä myös vahvistettiin se, että koronatilanteen takia tehtyjä työlainsäädännön ja sosiaaliturvan väliaikaisia muutoksia jatketaan vuoden loppuun saakka. Tämä on myös meidän alallemme erittäin tärkeä viesti, kun suurin osa postilaisista on juuri nyt lomautusuhan alla ja osa jo tietää syksyllä olevan lomautettuna. Iso taloudellinen panostus on myös työttömyysturvan enimmäismaksuaikojen laskennan keskeyttäminen vuoden loppuun saakka. Uuden työpaikan saanti juuri nyt on epätodennäköistä, kun työttömien työnhakijoiden määrä on lähes kaksinkertainen vuodentakaiseen nähden, joten helpotusta työttömän arkeen tuo varmasti tieto ansiosidonnaisen päivärahan jatkumisesta ainakin hieman pidempään. Vaikka lisätalousarvio vaikuttaa meidän jokaisen elämään, niin myönnän silti odottavani enemmän valtiosihteerityöryhmän lopputulosta Postin tulevasta roolista julkisten palveluiden tuottajana. Kyseinen työryhmä asetettiin tammikuussa ja työn piti olla valmista huhtikuun lopussa. Toukokuussa ilmoitettiin koronavirusepidemiasta johtuvien kiireiden siirtävän tätäkin johonkin hetkeen tulevaisuudessa. Postialan tulevaisuuteen tämän työn lopputulos voi hyvinkin vaikuttaa enemmän kuin koronavirus. Moni puhuu koronan jälkeisestä uudesta normaalista. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on nyt varmistaa, että uusi normaali ei tarkoita koronahintalapun jäämistä pelkästään palkansaajien maksettavaksi. Uusi normaali ei saa olla yhtä kuin heikommat työsuhteen ehdot ja heikompi työttömyysturva. Uusi normaali voi olla myös parempi normaali meille kaikille. Käy tutustumassa parempinormaali.fi verkkosivustoon, niin tiedät minkä puolesta SAK ja sen liitot tekevät työtä juuri nyt. Reitti_4_2020.indd 11 Reitti_4_2020.indd 11 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 12 R uukintien jakelutoimipaikassa Espoossa on reilut 40 työntekijää. Postia jaetaan toimipaikasta 36 jakelureitillä seitsemälle eri postinumeroalueelle. Työntekijät tulevat porrastetusti töihin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että samaan aikaan aamukarkean aikana kolmisenkymmentä työntekijää tekee lähekkäin töitä yhdessä. Tosin aamukarkea hajaantuu seitsemälle ponolle, joka tuo jonkin verran väljyyttä, huomauttaa Neuvonen. Matinkylässä on koronaepidemian aikana tehty useita toimenpiteitä työntekijöiden turvaamiseksi ja tartuntojen ehkäisemiseksi. Säännöllisissä infoissa on muistutettu käsien pesemisestä, käsidesin ja hanskojen käytöstä sekä turvaväleistä. Turhia sosiaalisia kontakteja aamuinfoissa vältellään ja kymmenen hengen rajoitus taukohuoneessa otetaan huomioon. Aamukarkean ja zip-lajittelun yhteydessä työntekijöiden välisistä turvallisista etäisyyksistä (suositus 1,5-2 metriä) on kuitenkin vaikea pitää kiinni. Aika lähekkäinhän siinä ollaan, kun zipataan ja laitetaan posteja kasaan. Väljempääkin voisi olla, mutta tuskinpa nyt missään sataprosenttisesti pystytään toimimaan. Toki turvavälit pyritään kuitenkin aina huomioimaan. Neuvosen mielestä työnantajan koronatiedotus on toiminut hyvin ja tietoa sitä tarvitseville on ollut saatavilla riittävästi niin aamuinfoista, taukotilojen screeneiltä kuin pomo-puhelimestakin. Pieni huoli jakelutoimipaikassa on ollut työntekijöiden kuljettaminen kahden, Posti kulkee koronasta huolimatt a TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Postinjakaja Teemu Neuvonen kokee työpaikkansa turvalliseksi, kun kaikki noudatt avat annett uja ohjeistuksia. kolmen tai viiden hengen autoilla kevytlähtöpisteeseen. Ihan täydellä autolla ei kuitenkaan lähdetä ja tarpeen tullen porrastetaan lähtöaikoja, Neuvonen kertoo. Ei sairaana töihin Postin työpaikoilla työntekijöitä on muistutettu siitä, että töihin ei saa missään tapauksessa tulla, jos vähänkään tuntee itsensä kipeäksi. Ja jos on oireita, työntekijät on ohjattu työterveyspuhelimen lisäksi Mehiläisen digiklinikkaan. Koronalla on ollut Neuvosen työntekoon ja työtapoihin jonkin verran vaikutusta. Näkyvin asia on ollut kasvomaskin käyttö Tunabergin seniorikodissa, johon Neuvonen jakaa päivän postit. Pidän turvavälin myös asiakkaisiin, enkä mene samaan hissiin. En soittele turhaan ovikelloja ja isommatkin lähetykset laitan luukusta sisään, jos mahtuvat. Pakettien luovutuksessa asiakkaaseen pidetään myös riittävä väli. Neuvonen välttelee myös ovenkahvoihin ja hissin nappuloihin koskemista. Sitä voi painaa vaikka auton avaimilla. Kyynärpäätaktiikalla väliovetkin saa auki jalalla avittaen. Eli otetaan vanhojen arkirutiinien rinnalle uusia luovia tapoja helpottamaan arjen sankareitten työntekoa. Vaikka koronaepidemia välillä huolestuttaakin, kokee Teemu Neuvonen olonsa työaikana turvalliseksi. Pysytään kaikki vahvoina, kyllä tästäkin selvitään! Postinjakajan Covid-19 varustus keväällä 2020: Kasvosuojus, käsidesiä ja puhdistussprayta. Reitti_4_2020.indd 12 Reitti_4_2020.indd 12 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 13 Postissa koronan vastaisia toimia koordinoidaan poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainas ojan vetämässä poikkeustilanneryhmässä, jonka tehtävänä on ohjata ja hoitaa postia tilanteissa, jotka uhkaavat verkon toimintaa. 20-30 henkilön ryhmä on kokoontunut etänä lähes päivitt äin viikosta 11 lähtien linjaamaan työntekijöiden ja palvelujen turvallisuuteen liitt yviä kysymyksiä. Varautumisen voi tiivistää kolmeen kategoriaan; hygienia ja siivous, tuoteja prosessimuutokset ja fyysiset muutokset. Käytännössä tämä on tarkoitt anut hygienian puolella käsien pesuun liitt yviä ohjeistuksia ja siivoustasojen nostoa. Palveluja tuotemuutosten kohdalla kyse on ollut esimerkiksi siitä mitä tehdään henkilökohtaisesti luovutett aville paketeille. Sitt en on ihan fyysiset muutokset. Pisarasuojia on asennett u, taukokäytäntöjä muutett u ja työhöntulo aikoja porrastett u. Ohjeistuksia on annett u myös siitä, kuinka paljon henkilöitä voi olla samoissa taukotiloissa. Henkilöstön turvaväleistä on huolehditt u muutt amalla myös hallintoja kokoustiloja taukotiloiksi, kertoo Ainasoja. Postikeskuksissa ja jakelutoimipaikoissa turvaväleistä huolehtimisessa on ollut omat haasteensa. Ainasoja painott aa asiassa kuitenkin esimiehen ja porukan eli koko työyhteisön kollektiivista vastuuta. Kasvomaskien käytt ö Postissa perustuu riskien arviointiin. Työturvallisuustiimi on käytännössä todennut mitkä ovat sellaisia työtehtäviä, joissa maskeja käytetään. Ketään ei tietenkään erikseen kielletä niitä käytt ämästä. Ainasoja antaa esimerkkejä kasvomaskien käytöstä. Jos kaksi henkilöä on samassa ajoneuvossa pitkän aikaa niin, ett ä altistumisaika on pitkä ja turvavälin pitäminen on käytännössä mahdotonta. Jakelussa puhutaan lähinnä perehdyttämistilanteesta, jossa jaetaan sama ajoneuvo. Asiakasvaateet huomioidaan myös. Kun mennään palvelutaloihin, kuljetetaan elintarvikkeita ja tehdään ruokahuoltoa, maskeja käytetään. Koronatartuntojen lukumääristä Posti ei anna medialle tarkempia tietoja. Yleisesti ott aen tilanne Postissa on Ainasojan mukaan kuitenkin hyvä. Etätöitä Postissa on tehty paljon ja suositus niiden tekemiseen on voimassa näillä näkymin elokuun loppuun saakka. Ohjeistusta työpaikoille palaamisen varalta kesälomien jälkeen valmistellaan parhaillaan. Poikkeustilannejohtaja Jarmo Ainasoja kertoo saaneensa henkilöstöltä hyvää palautett a Postin koronatoimista. Poikkeustilanneryhmään on kuulunut myös valtakunnallinen pääluott amusmies Juha Torvinen, jonka mukanaoloa ryhmässä Ainasoja kiitt elee. Henkilöstön tarpeisiin on pystytt y vastaamaan nopeammin. Myös luott amusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat olleet aktiivisesti mukana koronaa taltutt amassa. Yhtenä esimerkkinä tästä on työsuojeluvaltuutett u Marko Koivumäen kehitt ämä korona turvallisuuskävely jakeluoimipaikkojen tueksi. Koronaa vastaan kolmella kärjellä Teemu Neuvonen varustautuu seniorikodin jakeluun kertakäytt öisellä kasvomaskilla. Reitti 13 Reitti_4_2020.indd 13 Reitti_4_2020.indd 13 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 14 Kuinka osasto toimii koronan aikana? H allitus teki eduskunnalle esityksen väliaikaisesta poikkeamisesta mm. yhdistyslaista, jonka eduskunta käsitteli ja hyväksyi 24.3.2020. Lain poikkeama on voimassa syyskuun loppuun ja mahdollistaa yhdistyksille etäkokoukset tietoliikenneyhteyksien avulla. Lain poikkeama mahdollistaa myös valtakirjojen käytön tietyin rajoituksin (yhdellä edustajalla voi olla korkeintaan 10% kokouksessa paikalla olevien äänimäärästä), sekä antaa yhdistyksille lisäaikaa kevätkokousten pitämiseen, aina syyskuun loppuun asti. Yhdistyksen tilinpäätös pitää kuitenkin olla valmiina kesäkuun 2020 loppuun mennessä. Erilaisilla yhdistyksillä on nyt koronan vuoksi säädettyjen poikkeuslakien ja kokoontumisrajoitusten aikana ollut erilaisia käytäntöjä omien kokousten läpiviemiseksi. Osa yhdistyksistä ei ole kokoontunut lainkaan poikkeustilanteen takia. On kuitenkin asioita, joista yhdistyksissä pitää päätös tehdä, osaa päätöksistä ei voi tehdä ilman kokousta. Osaston säännöt, sikäli kun ne on hyväksytty mallisääntöjen mukaan, mahdollistavat osastojen kokouksiin osallistumisen tietoliikenneyhteyksien tai muiden teknisten apuvälineiden avulla. Tästä on muistettava kokouskutsussa aina mainita. Osaston yleinen kokous Valtioneuvoston 16.3. tekemän päätöksen mukaan julkiset kokoontumiset on rajatt u kymmeneen henkilöön, kesäkuun alusta alle 50 henkilön tapahtumat ovat kuitenkin mahdollisia. Nyt näytetään pikkuhiljaa purett avan koronarajoituksia, toivott avasti ei tule takapakkia. TEKSTI JARMO TUOMINEN, työehtoja järjestöasiantuntija Yhdistyksen tilinpäätös pitää olla valmiina kesäkuun 2020 loppuun mennessä. on kuitenkin syytä kutsua kokoon fyysisesti ja antaa mahdollisuus myös etäosallistumiseen. Mikäli kokoontumisrajoituksia on voimassa kokouksen aikaan, tulee niitä noudattaa. Pitää myös miettiä voiko osa osallistujista olla eri tilassa ja osallistua sähköisesti kokoukseen. Kokoustilaksi tulee myös varata riittävän suuri tila, jotta kaikki mahtuvat olemaan riittävän etäällä toisistaan ja näin välttää mahdollinen altistuminen virustartunnoille. Kokoustarjoiluita on myös syytä miettiä tavallista tarkemmin. Jos jotain halutaan tarjota, kannattaa poikkeuksellisesti suosia yksittäispakattuja tuotteita, vaikka se ei ympäristöystävällisin tapa olekaan. Yhdistyslaki antaa esim. ammattiosastojen toimikunnille, jotka toimivat yhdistyksen hallituksena melko laajat kokoontumismahdollisuudet. Monet toimikunnat ovatkin jo pitäneet kokouksia sähköpostilla, puhelimella, WhatsAppilla, Skypeja Teams-yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla. Oleellista on, että kaikilla toimikunnan jäsenillä on esityslistalla olevat asiat tiedossa ja mahdollisuus esittää asioihin omat näkemyksensä. Esityseli asialista on hyvä postittaa osallistujille aina etukäteen, siitä näkee mitä asioita kokouksessa on tarkoitus käsitellä. Päätöksen tekoa voi helpottaa myös tekemällä esityslistaan jo valmiiksi päätösesityksen, kokous voi sitten hyväksyä tai hylätä esityksen. Toki sen voi myös muuttaa kokouksen haluamaksi. Hankalimmaksi koetaan usein mahdollinen äänestäminen kokouksessa, jos ollaan etäyhteydellä mukana. Tämä tuleekin kokousta kutsuttaessa miettiä jo valmiiksi, kuinka äänestetään, jos tarve on. Helppo tapa on käydä äänestys nimenhuutojärjestyksessä. Salaisen lippuäänestyksen toimittaminen kannattaa lykätä seuraavaan kokoukseen. Reitti 14 Reitti_4_2020.indd 14 Reitti_4_2020.indd 14 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 15 K oronakriisin seurauksena eri maiden, myös Suomen, taloudellisesta toiminnasta on osa pysähdyksissä. Suuri joukko työntekijöitä on lomautettuna ja on varmaa, että yritysten konkursseja seuraa. Valtio maksaa koronan seurauksia: työttömyysturvaa, yritystukia ja tuiki tärkeää terveydenhoitoa on pidettävä käynnissä. Kaiken tämän takia on selvää, että Suomen valtion velka kasvaa. Velkaantumiseen voi suhtautua useammalla tavalla. Sopeuttamalla, koska koronakriisin myötä otettu velka kasvattaa valtion velkaa. Tai v elkaa tulisi vähentää. Verojen kautta tulisi kerätä varoja ja toisaalta olisi supistettava menoja. Menojen supistaminen tarkoittaa leikkauksia valtion menoihin. Valtion menoista suuri osa on hyvinvointimenoja, menojen leikkaus kohdistuisi lähes väkisin esimerkiksi työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja vaikkapa koulutuksen kustannuksiin. Lisäksi punakynä saattaisi yliviivata nyt hallitusohjelmassa olevia hankkeita, kuten oppivelvollisuuden nostamisen, joka on tulevaisuuden työllisyyden kannalta äärimmäisen tärkeä uudistus. Valtion velkaan voidaan suhtautua myös monisyisemmin. Voidaan ajatella, että velan vähentämisellä ei pidetä kiirettä. Näkemys on, että jos kovalla otteella lähdetään velkojen maksamisen vuoksi leikkaamisen tielle, tämä vain syventää heikkoa taloustilannetta, koska yksityinen ja julkinen kulutus supistuisivat, työttömyys pahenisi ja sosiaaliturvan leikkaukset lisääntyisivät. Velkojen pikaisen maksamisen sijaan Suomen on mahdollista käyttää velkarahaa kohdennetusti esimerkiksi rakentamis-, maaja rautatiehankkeisiin. Tällä pidetään yllä yritysten kykyä ja halua työllistää, investoida sekä pitää vienti vetämässä. Myös kansalaisten kyky kuluttaa on tärkeä asia, joka pitää talouden pyörät pyörimässä. Edellä mainitun keinovalikoiman lisäksi voidaan valtion tulopuolta vahvistaa, ilman, että palkansaajien veroja nostetaan, tukkimalla mahdollisuuksia verosuunnitteluun mm. pienentämällä listaamattomien yritysten veroetua ja sijoittamiseen käytettävien vakuutuskuorien, joista nyt voi nostaa tuloja maksamatta veroja, verotuksen muutoksella. Koronakriisi on kova isku Suomelle ja koko maailmalle. Tässäkin tapauksessa iskun ottavat vastaan palkansaajat. Onkin kohtuullista, että palkansaajat eivät ole koronan jälkeisen ajan maksumiehiä, vaan rasitus jaetaan tasaisemmin ja tulevaisuuteen suunnaten. Kypäräpakko työmatkoille – ei kai ihan kuitenkaan MITÄ koronakriisin jälkeen? TEKSTI JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija Työnantajan linjaus parantaa työntekijöiden turvallisuutta kannustamalla pyöräilykypärän käyttöön kypärän hankintaa taloudellisesti tukemalla onkin tervetullut ja perusteltu. Valitettavasti tämän hyvin kannatettavan hankkeen markkinoinnissa on kuitenkin menty pahasti metsään. Oikeutta velvoittaa työntekijöitä kypärän käyttöön työmatkoilla työnantajalla ei nimittäin ole, eikä kypärän käyttämättä jättämiseen voida työnantajan toimesta puuttua. Tapaturmavakuutus myös työmatkalla Työntekijät on vakuutettu työnantajan toimesta myös työmatkoilla – kyseessä on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Tähän vakuutukseen vedoten työnantaja ei voi kuitenkaan puuttua työmatkan kulkuun. Myöskään vakuutusyhtiö ei voi velvoittaa vakuutettuja kypärän käyttöön ja esimerkiksi evätä korvauksia polkupyörällä sattuneesta tapaturmasta, sillä perusteella, että vahingoittunut ei olisi käyttänyt kypärää. Laki edelleen suositt ava Uusi kesäkuun alussa voimaantuleva tieliikennelaki sisältää paljon muutoksia pyöräilijöiden osalta. Kypäräpakkoa laissa ei kuitenkaan edelleenkään ole – lain kirjaus säilyy ennallaan. Työnantaja ei siis voi uuteen lakiinkaan vedoten kypärän käyttöön velvoittaa. Kypärän käytt ö ehdott oman suositeltavaa Ettei tulisi väärinymmärryksiä, lienee lopuksi vielä aiheellista korostaa, että myös liiton kanta on se, että pyöräilykypärän käyttö on ehdottoman suositeltavaa ja turvallisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Iso osa työmatkatapaturmista sattuu nimenomaan pyörällä liikuttaessa ja kypärää käyttämällä voi välttyä vakavilta tapaturmavammoilta. Liiton toimistolla suosittelemmekin hyödyntämään tämän työnantajan tekemän tarjouksen ja hankkimaan itselleen kypärän. Turvalliset työmatkat ovat meidän kaikkien yhteinen tavoite ja etu! Posti tukee työmatkapyöräilyä hankkimalla halukkaille pyöräilykypärän. Samalla työntekijöitä kuitenkin velvoitetaan kypärän käytt öön. Liitt o kannatt aa työmatkaturvallisuuden tukemista ja kehitt ämistä, mutt a muistutt aa, ett ei työnantajan määräysvalta ylety työmatkoille. Reitti_4_2020.indd 15 Reitti_4_2020.indd 15 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 16 Sisulla ja sydämellä Työntekijöiden puolustaminen on ollut pääluott amusmies Piia Willbergille aina sydämen asia. Yli 20 vuott a edunvalvojana toiminut Willberg tekee työtään täysillä vaikeasta sairaudesta huolimatt a. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT POSTIMUSEO/JARI KARHU JA JUHA PÖYRY Piia Willbergin mukaan edunvalvojan työ on osa hänen persoonaansa. Pääluott amusmiehen työssä vapaaajallakin työ kulkee mukana. Reitti_4_2020.indd 16 Reitti_4_2020.indd 16 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 17 M ika Roosin ja Seppo Kinnusen vetämä Postiliiton Tunne liittosi-kurssi 90-luvun puolivälissä teki Piia Willbergistä ”liiton tytön”. Elokuussa 1990 Mäntsälän jakeluun 16-vuotiaana tullut Willberg tajusi kurssin käytyään työehtojen merkityksen työntekijöiden arjessa. Minulle tuli työpaikalla jo nuoresta pitäen sellainen rooli, että otan asioista selvää. Menin parikymppisenä Hyvinkään osaston vuosikokoukseen, jossa minut valittiin toimikunnan jäseneksi ja vuonna 1998, 24-vuotiaana työpaikan luottamusmieheksi. Willbergillä on uransa aikana ollut lukuisia luottamustehtäviä. Osastotoiminta, tasa-arvoasiat ja nuoret työntekijät ovat olleet aina sydäntä lähellä. Willberg on toiminut osaston puheenjohtajana lähes keskeytyksettä jo parikymmentä vuotta ja kaksi kautta liiton nuorisovaliokunnassa, toisen niistäkin puheenjohtajana. Nuorisokursseilla olen tavannut nuoria, joilla on paljon määräaikaisuuksia ja joiden asiat ei ole menneet oikein. Kun käyn työpaikoilla, menen aina ensin tapaamaan nuoria ja kyselemään onko heillä asiat kunnossa. Liiton hallinnossa Willberg on toiminut koko PAUn olemassa olon ajan. Ensin valtuustossa vuosina 2005-2017, jonka jälkeen liittohallituksessa. Työntekijöiden etujen ja oikeuksien puolustaminen kahden vuosikymmenen ajan erityisesti Postissa vaatii keneltä hyvänsä paksunahkaisuutta ja sisukkuutta. Se, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja noudatetaan tessiä antaa minulle edelleen motivaatiota tehdä tätä työtä. Minulle on sydämen asia, että pystyn auttamaan ihmisiä. Somesta tukea tiedott amiseen Päätoimisena edunvalvojana Willberg aloitti vuonna 2006, kun hänet valittiin silloisen Uudenmaan alueen työsuojeluvaltuutetuksi. Työsuojeluvaltuutettuna Piia ehti toimia viitisen vuotta. Siitä on ollut hyötyä, kun osaan neuvoa myös työsuojelun ja sosiaalipuolen asioissa, Willberg muistuttaa. Vuodesta 2011 lähtien Willberg on toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä. Taannoisen pääluottamusmiesvaalin jälkeen alue laajeni Uudeltamaalta Kaakkois-Suomeen. Edustettavia on noin 900. Tämä viimeisin vaali oli henkisesti KUKA? • Piia Willberg, 45 vuott a. • Pääluott amusmies alueella Kaakko ja ItäUusimaa, jakelu ja käsitt ely. Ponot 01150, 04, 06-07, 13-19, 45-49 ja 53-56. • PAUn liitt ohallituksen jäsen. • PAUn Osasto Uusimaan puheenjohtaja. • Postin tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen. • Viestinvälitysja logistiikkapalvelujen ammatt itutkinto 2005. • Harrastuksena 1950-luvun rock`n`roll ja vintage. kova paikka, kun työnantaja laajensi alueita ja kolme osaavaa, päätoimista pääluottamusmiestä oli vastakkain. Vaikka oltiin Rantasen Heidin ja Kelkan Teron kanssa kaikki tosi hyvässä hengessä, niin kyllähän siinä itku pääsi, kun vaalitulos tuli. Niin paljon harmitti Heidin ja Teron puolesta. Mulla on kuitenkin hieno tilanne, kun alueellani on niin hyviä luottamusmiehiä, kuten Rossin Kaisa, Luukkosen Eveliina ja Tannerin Marko, Willberg muistuttaa. Ja onpa Piian apuna vielä Kelkkakin, joka valittiin taannoin alueluottamusmieheksi. Työsuojelupuolella asiantuntijana toimii kokenut Lehden Pepe. Edunvalvontaverkoston lisäksi Willberg on ottanut isolla alueellaan tueksi sosiaalisen median, jonka avulla työntekijöitä tavoitetaan nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta. ”Pääluottamusmies Piia Willberg tiedottaa” Facebook-ryhmään kuuluu noin 200 jäsentä, jossa Willberg kertoo nopeasti ja avoimesti alueen asioista. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa edunvalvonta-asioista kiinnostunut. Yksi ryhmän vakioita on ollut viikon kysymys, jossa tiedotan tessiin liittyvistä oikeuksista, esimerkiksi määräaikaisten vuosilomista. Viime ajat ovat olleet Postissa myrskyistä aikaa, eikä loppua näy. Syksyn postilakon jälkeen alkoi osa-aikaistamiset ja kesällä lomautukset. Postissa on käyty paljon keskustelua paikallisesta sopimuksesta koskien yli 9 tunnin pituisia työvuoroja. Mielestäni on aivan kohtuutonta teettää postinjakelussa 10 tunnin pituisia työpäiviä. Se on epäinhimillistä, etenkin kun nykyään työpäivä pitää sisällään enenevässä määrin jakelua. En olisi ikinä uskonut, että tessin kirjaus yli 9 tunnin päivistä voi olla näin hankala. Todella ikävä tilanne, että vaakakupissa on osa-aikainen työsuhde ja työssä jaksaminen. Työpaikkakäynneillä kuulee usein, kuinka raskaita 10 tunnin työpäivät esimerkiksi 60-vuotiaille ovat, Willberg harmittelee. Sairaus pysäytt i, mutt a ei pysäytä Piia Willbergin elämä muuttui viisi vuotta sitten, kun erilaiset neurologiset oireet alkoivat vaivata päivä päivältä enemmän. Lihasjäykkyys, vapina, tasapainohäiriöt ja liikkeiden hitaus diagnosoitiin lopulta Parkinsonin taudiksi. Myös sopivaa lääkitystä on haettu pitkään. Oikean lääkityksen hakeminen on vienyt Piian välillä huonoon kuntoon. On ollut kausia, jolloin en ole saanut itse puettua, hiuksia harjattua ja kaikki muukin toiminta on ollut hankalaa. Viime vuoden loppu oli vaikeaa aikaa ja ajattelin, että työelämä oli osaltani tässä. Pääsin vihdoin neurologian vuodeosastolle, jossa minulle löydettiin lääkitys ja pääsin palaamaan tammikuun alussa töihin. Nyt kädet toimivat, pystyn ajamaan autolla ja liikkuminen on helpottunut huomattavasti. Lääkitystä pitää kuitenkin säätää koko ajan ja hakea sille oikeaa tasapainoa. Piia Willberg kertoo häpeän tunteesta, joka sairauteen aluksi liittyi ja jota esiintyy aika ajoin vieläkin. Työpaikkakäynnit ja ihmisten kohtaamiset pelottivat, eikä ruokakaupassakaan halunnut aluksi käydä. Willberg on puhunut sairaudestaan avoimesti ja kertoo sen muuttaneen häntä paljon. Yksinkertaisista asioista osaa iloita, eikä pienet asiat enää harmita. Sairaus etenee koko ajan. Oireet pahenevat, eikä lääkityksestä saa aikaa myöden enää tehoja. Lopputulema ei ole kovin ruusuinen. Nyt on vain tämä hetki. Kun pääsen aamulla sängystä ylös, olen onnellinen. Sairaudestani huolimatta olen tyytyväisempi elämääni, kuin terveenä ollessani, mikä välillä ihmetyttää. Tuleva pääluott amusmies Piia Willberg jakaa postia Mäntsälässä 1998. Kuva: Jari Karhu/ Postimuseo. Reitti_4_2020.indd 17 Reitti_4_2020.indd 17 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 18 Postin työntekijällä vuosilomaan, vuosilomapalkkaan ja lomarahaan liittyvät määräykset perustuvat jakelussa ja käsittelyssä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen ja vuosilomalakiin. Posti Palvelut Oy:n pakettilajitTES tutuksi Tiesitkö tämän vuosilomasta? telijoita koskevassa työehtosopimuksessa on pääsääntöisesti vastaavat ehdot muutamin poikkeuksin. Lisätietoa vuosilomaan liittyvistä asioista saat omalta luottamusmieheltäsi tai pääluottamusmieheltäsi LOMARAHA • Maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivä. • Maksetaan jokaiselta ansaitulta lomapäivältä (enintään 36 pv). • Maksetaan myös määräaikaisille, eläkkeelle siirtyville ja tuta-syin irtisanotuille (riippumatta siitä onko työsuhde voimassa kesäkuun 15. päivä). KUUKAUSIPALKKAINEN • Lomaraha lomapäivää kohden on 50 % kesäkuun palkka jaettuna 25:llä. • Lisätään myös vuosilomalisä * . TUNTIPALKKAINEN • Lomaraha on 50 % lomapalkasta. TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija Reitti 18 TERMIPANKKI • Lomanmääräytymisvuosi = 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta välinen aika, jolta kertyy vuosiloma. • Lomakausi = Lomakausi on 2. toukokuuta – 30. syyskuuta. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle. • Arkipäivä = Vuosilomapäiviä ovat kaikki arkipäivät. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä (yleensä kalenterissa punaisella merkityt päivät). Vuosilomajaksolle sijoittuvat lauantait lasketaan siis lomapäiviksi. • Lomapäivän pyöristäminen: Loman pituutta laskettaessa lomapäivän osa pyöristetään seuraavaan täyteen päivään. Esimerkiksi työntekijä, joka on ansainnut 27,5 vuosilomapäivää, saa 28 päivän loman. VUOSILOMAN KERTYMINEN VUOSILOMALAIN MUKAINEN LOMA (ENINTÄÄN 30 PÄIVÄÄ) • Lomaa kertyy 2 pv/kk, jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden lomanmääräytymisvuoden aikana. • Lomaa kertyy 2,5 pv/kk, jos työsuhde on 31.3. mennessä, kuluneen tai sitä edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana (kaksi lomanmääräytymisvuotta) jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä yli vuoden pituisen ajan. NS. ”PITKÄ LOMA” (ENINTÄÄN 36+9 = 45 PÄIVÄÄ) • Lomaa kertyy 3 pv kuukaudessa. Lisäksi kertyy 9 pidennyspäivää eli lomaa kertyy yhteensä 45 pv. • Mikäli jonakin kuukautena kuukausittainen kertymisehto ei täyty, 9 päivän pidennys jää saamatta ja siltä kuukaudelta ei kerry lomaa. Esimerkki: Henkilö on vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla kaksi kuukautta lomamääräytymisvuoden aikana, lomaa kertyy 10 x 3 = 30 pv (45 pv – 9 pv – 2 x 3 pv). uantait tetään lomaVUOSILOMA VUOSILOMAPALKKA LOMARAHA Reitti_4_2020.indd 18 Reitti_4_2020.indd 18 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 19 19 14 PÄIVÄN JA 35 TUNNIN SÄÄNTÖ (LOMAN KERTYMINEN) 14 päivän sääntö • Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 tai 3 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä (tai nämä päivät tai osa niistä ovat olleet vuosilomalaissa tai työehtosopimuksessa tarkoitettuja työssäolon veroisia päiviä). 35 tunnin sääntö • Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 tai 3 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia (tai nämä tunnit tai osa niistä ovat olleet vuosilomalaissa tai työehtosopimuksessa tarkoitettuja työssäolon veroisia tunteja). 14 päivän sääntöä ja 35 tunnin sääntöä ei sovelleta samanaikaisesti. Vain toinen tulee kerrallaan sovellettavaksi. VUOSILOMAPALKKA TUNTIPALKKAINEN • Lasketaan prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista työssäoloajan palkoista. Tähän ansioon ei lasketa mukaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksettua loma-ajan palkkaa. • Työssäoloajan palkkaan lisätään erilaisia laskennallisia poissaoloajan palkkoja (mm. äitiysja isyysloma). • Lomanmääräytymisvuoden ansiosta lasketaan prosentuaalisena vuosiloma-ajan palkka. • Prosentit ovat: 9,4 % alle vuoden, tai 11,9 % yli vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä työsuhteessa. 14,4 % pitkälomalainen (ei täysi lomanmääräytymisvuosi) tai 17,4 % pitkälomalainen (täysi lomanmääräytymisvuosi) Esimerkki: Tuntipalkkaisen palkka on ollut noin 1500 €/kk. Lomanmääräytymisvuoden ansio: 11 x 1500 € = 16500 €. Henkilöllä on 30 pv lomaoikeus, 16500 € x 11,9 % = 1963,50 €, jolloin lomapäivä palkka on 1963,50 €/30 = 65,45 € VUOSILOMAPALKKA KUUKAUSIPALKKAINEN • Vuosiloman ajalta maksetaan kiinteä kuukausipalkka. • Vuosilomapalkkaan lisätään kutakin lomapäivää kohden vuosilomalisänä* 1/300 osa lomanmääräytymisvuoden aikana ansaituista lisäpalkoista. SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA • Jos työntekijä sairastuu (tai on muuten työkyvytön), loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työehtosopimuksen mukaan omavastuupäiviä ei ole. • Myös ennen loman alkua tiedossa oleva sairaanhoito tai muu siihen rinnastettava hoito katsotaan tällaiseksi ja myös tässä tapauksessa työntekijällä on oikeus pyytää lomaa tai sen osan siirtoa. * HUOM! Ei voimassa VLTES sopimuskaudella 26.11.2019 – 31.10.2021, eikä Posti Palvelut Oy:n pakett ilajitt elijoita koskevassa työehtosopimuksessa 1.12.2019-31.1.2022. Lue lisää työehtosopimuksista. PAUn neuvott elemat työehtosopimukset löytyvät osoitt eesta www.pau.? /edunvalvonta/tyoehtosopimukset. VUOSILOMAN ANTAMISAJANKOHTA • Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan. • Vuosiloma (kesäloma) on annettava lomakaudella, ellei toisin sovita. • 24 päivää ylittävä osa annetaan lomakauden jälkeen talvilomana, ns. ”pitkälomalaisella” talvilomana annetaan 30 tai 36 päivää ylittävä osa. Talvilomakausi on 1.10.–30.4. välinen aika. • Loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen sen alkamista (pääsääntö). • Ilmoitus on sitova. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa loman ajankohtaa. A Reitti_4_2020.indd 19 Reitti_4_2020.indd 19 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 20 T utkija Mikko Jakonen tietää, mitä on tehdä pätkätöitä. Hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina ja toimii myös Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtajana. – Yliopistojen opetusja tutkimushenkilökunnasta 70 prosenttia työskentelee määräaikaisilla työsopimuksilla. Työsopimukset ovat valitettavan usein jopa vain puolen vuoden tai vuoden mittaisia, joten se muistuttaa jatkuvissa yt-neuvotteluissa elämistä, Jakonen vertaa. Jakosen lapset kasvoivat kodissa, jossa molemmat vanhemmat tekivät lyhyitä pätkätöitä yliopistolla. Työelämän epävarmuus ei kuitenkaan ole onnistunut pelottelemaan perillisiä varmemmille aloille, vaan molemmat heistä opiskelevat nyt yliopistossa. Niin sanottujen varmojen työurien tavoittelu olisikin nykyaikana vaikeaa. Jakonen tietää tämän hyvin, sillä hän on itse tutkinut työelämää ja prekarisaatiota jo 15 vuoden ajan. Niinpä heillä asiaan on osattu suhtautua pelottomasti. – Olen ymmärtänyt, että työelämä on hitaasti tähän suuntaan muuttumassa. Voi olla, ettei saa koko elämänsä aikana kovin pitkää työsuhdetta, mutta niitä töitä kuitenkin riittää. Jakonen sanoo ymmärtävänsä kuitenkin hyvin myös sen, että yliopisto ei ole koko maailma ja ei ole sama olla pätkätöissä yliopistolla kuin kouluttamattomana jollakin sellaisella alalla, jolla työuran näkymiin ei kuulu jatkuvaa itsensä kehittämistä ja sisällöllistä haastetta. Myös tulotaso on tohtoreilla toisenlainen. Työelämän muutosta tutkivan Mikko Jakosen mukaan Postin toiminta on malliesimerkki siitä, kuinka tuotetaan epävarmaa työelämää. Jouston palkka on matala TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA ISTOCKPHOTO Meistä tuli duunareita – ja prekariaatt ia Prekarisaatiolla tarkoitetaan työn, yhteiskunnan ja elämän epävarmistumista. Kun teollisuustyö on siirtynyt Euroopasta halvempiin maihin, on täällä syntynyt laajaa työttömyyttä. Työpaikkoja on puolestaan syntynyt lähinnä palvelualoille ja niillekin kasvavassa määrin epätyypillisten työsuhteiden muodossa: vakituisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden sijaan tarjolla on pätkätyötä, osa-aikatyötä ja nollatuntisopimuksia. Palvelualat ovat olleet perinteisesti suhdanteiden mukaan joustavia, ja digitalisaation myötä työmarkkinat ovat kiihdyttäneet sykettään mukailemaan vuodenja vuorokaudenajan mukaan muuttuvaa kysyntää. Tämä on tuttua postilaisillekin – useimmat osaavat nimetä ne kuukaudentai viikonpäivät, kun tavaraa liikkuu paljon ja työpaikalle tulee lisää joustavaa työvoimaa. – Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa tämän työelämän prekarisaation edelläkävijöitä ovat hieman yllättäenkin olleet kunnat, joiden talous on pitkään ollut kuralla. Prekaaria työtä esiintyy etenkin naisenemmistöisillä aloilla ja palvelusektorilla, kun taas teollisuudessa on tarjolla enemmän vakitöitä. Siellä on kuitenkin tarve pitää hyvistä työntekijöistä kiinni. Jakosen mukaan se, mitä tapahtuu Postissa, on tärkeää koko suomalaisen työmarkkinakentän kannalta. – Sieltä löytyy kaikki klassiset esimerkit siitä, kuinka prekaaria työvoimaa tuotetaan. Se luo myös koko ay-liikkeelle haasteen siitä, kuinka löydetään solidaarisuutta ja kuinka näitä asioita tuodaan julkisuuteen. Viime syksyn työtaisteluissa ihmiset aika hyvin ymmärsivät tilanteen ja olivat työntekijöiden puolella. Kuinka prekaaria työvoimaa sitten tuotetaan? Ulkoistetaan työtehtäviä mikroyrittäjille, jotka saattoivat aiemmin tehdä samaa työtä yrityksen tai kunnan palkkalistoilla. Palkataan vakituisten ”runkotyöntekijöiden” rinnalle osaja määräaikaisia työntekijöitä tekemään hommia heikommilla työehdoilla ja palkalla. Jakonen sanoo tämän olevan työvoiman hajoittamista. – Kun työpaikalle tuodaan tämä prekaaria työtä tekevä porukka, tulee paineet painaa vakituisenkin porukan työehtoja alaspäin. Tätä on nähty esimerkiksi Ranskassa. Jakonen ei näe, että kehitys tulisi lähiaikoina muuttamaan suuntaa. Vaikka korona on osoittanut, että maailma voi muuttua nopeastikin, niin kriisistä selviytymisen strategioissa on esiintynyt samoja eväitä kuin 90-luvun laman ja 2007 alkaneen fi nanssikriisin kohdalla. – Koronakriisin hoitoon ehdotetaan vanhoja tuttuja keinoja, kuten julkisen sektorin leikkauksia, sekä palkkojen ja työehtojen heikennyksiä joustavuuden ja kilpailukyvyn nimissä. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että pätkätyöporukka venyy entisestään. Se, mitä tapahtuu Postissa, on tärkeää koko suomalaisen työmarkkinakentän kannalta. Reitti_4_2020.indd 20 Reitti_4_2020.indd 20 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 21 Kun palkka ei riitä Prekaarin työn ongelma on työntekijän kannalta se, ettei työllä tahdo tulla toimeen. Suomessa on Tilastokeskuksen virallisten tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 60 000 työssäkäyvää pienituloista palkkatyöntekijää tai yrittäjää. Luku perustuu Eurostatin käyttämään suhteellisen köyhyyden mittariin, jonka mukaan ihminen on pienituloinen, jos hänen tulonsa alittavat 60% kansakuntansa mediaanituloista. Tuloihin lasketaan palkkatulojen lisäksi tulonsiirrot, sosiaaliturva, erilaiset yhteiskunnan tuet. Suomessa pienituloiseksi katsotaan ihminen, joka saa palkkaa ja tulonsiirtoja yhteensä alle 1 200 euroa kuukaudessa. Sillä ihmisen katsotaan pärjäilevän, niukasti, mutta kuitenkin. Pelkät palkkatulot jäävät tuon 1 200 euron rajan alapuolelle paljon isommalla työtä tekevien joukolla kuin mitä viralliset tilastot antavat ymmärtää, sillä noin 200 000 työssäkäyvää suomalaista vastaanottaa vuosittain tulonsiirtoja – soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa ja asumistukea. Tulonsiirrot nostavat siis köyhyysrajan yli noin 140 000 työssäkäyvää suomalaista. Tämän lisäksi on noin 200 000 sellaista työssäkäyvää, jotka joutuvat ajoittain turvautumaan tulonsiirtoihin. Jakonen summaa, että Suomessa on maksimissaan noin 400 000 ihmistä, jotka ilmoittaa erilaisissa Tilastokeskuksen tutkimuksissa, etteivät tule palkallaan toimeen ja tahtoisivat lisätyötä. Tälle kehityskululle ei nähdä vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Jakonen kertoo, että työmarkkinoiden nähdään yleisesti jakaantuvan korkean ja matalan asiantuntijuuden aloihin, joista ensin mainituille ennustetaan pitkäjänteisempiä työuria, kun taas palvelualoilla nähdään pakotettua pätkätyötä ja epävarmuutta. – Suomessa tähän vaikuttaa se, että meillä työttömyys on jämähtänyt paikalleen. Syntyy ristivetotilanne, jossa on iso työttömien reservi ja halpatyön tarjonta. Työvoimalla ei silloin ole oikein keinoja vääntää työehdoista. Suomessa ei ole säädetty yleistä minimipalkkaa, mutta alakohtaisia palkkoja säätelevät työehtosopimukset. Niiden mukaiset tuntipalkat eivät ole kohtuuttoman huonoja, mutta tuntien jäädessä vähäisiksi myös kokonaispalkka jää pienemmäksi. Ja osa-aikainen työ on työnantajalle edullisempaa, joten lähinnä sitä on tarjolla. Prekaarin työväen toimeentulon kannalta ratkaiseva poliittinen kysymys onkin, kompensoiko valtio riittämättömiä palkkoja verotuloilla työnantajille tai -tekijöille. Tällöin Suomeen syntyisi suuri määrä epätyypillisiä työsuhteita, joilla työntekijät eläisivät niukasti, mutta työnantajat hyötyisivät edullisesta ja joustavasta työvoimasta. Mahdollista olisi myös liikehdintä, joka nostaisi palkkoja ja työn tuottavuutta esimerkiksi työaikaa jakamalla. Ammattiliitoilla on ollut vaikeuksia reagoida työelämän prekarisaatioon, vaikka se ei enää uusi asia olekaan. Jakosen mielestä yksi iso ongelma on siinä, että liitot valvovat hyvin kapeiden sektoreiden etuja, keskittyvät ammattiasemien turvaamiseen ja huolehtivat pysyvistä työpaikoista. Prekaarien työntekijöiden ammatti-identiteetti puolestaan voi olla epäselvä ja monella alalla tehtävä silpputyö arkipäivää. – Pitäisi myöntää, että tätä ilmiötä ei voi noin vain hävittää, mutta jotain hyvää näille ihmisille pitäisi pystyä tarjoamaan. Loimaan kassa vie jäseniä kiihtyvällä tahdilla, kun monet ovat jo tottuneet siihen, etteivät odotakaan saavansa muuta kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Ajatus, että pätkätyösuhteiden ketjuttamisen ja työehtojen laiminlyönnin voisi riitauttaa, voi olla vieras. Ammattiliitot voisivat palata taistelevampaan moodiin, jossa näitä asioita ratkotaan ja viedään käräjille enemmän. Työlainsäädäntö on kuitenkin työntekijän turvana monessa suhteessa. Mikko Jakonen kirjoitt aa työelämän epävarmistumisesta ja siihen liitt yvistä ilmiöistä laajemmin muun muassa kirjassaan Kon? ikti – Talous ja politiikka (Into Kustannus 2020). Reitti_4_2020.indd 21 Reitti_4_2020.indd 21 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 22 Self-made man Kari Hirvinen jakaa sanomalehtiä Helsingin keskusta-alueella tarvitt aessa työhön kutsutt avana varajakajana. Hirvisen nett opalkka vaihtelee lehtimäärien ja jakelupiirien mukaan 830–1550 euron välillä kuukaudessa, mutt a yhteiskunnan tukien hakeminen tuntuu vieraalta. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA JUHA PÖYRY Kari Hirvinen jakaa sanomalehtiä pienellä palkalla, joka vaihtelee lehtimäärien ja jakelupiirien mukaan 830–1550 euron välillä kuukaudessa. Miten rahasi riitt ävät? Rahat juuri ja juuri riitt ävät suurimpaan osaan tarpeellisesta. Se edellytt ää jatkuvaa tinkimistä oikeastaan kaikesta. Onneksi palkka ei liian usein ole ollut alimmalla tasolla. Silloin olisi ollut pakko turvautua ulkopuoliseen apuun, toimeentulotukeen ynnä muuhun sellaiseen. Mutt a niitäkin kertoja on ollut, kun rahat eivät olisi riitt äneet. Olen viimeisen vuoden aikana joutunut ott amaan pari kertaa lainaa. Tunnustett akoon, ett ä se oli molemmilla kerroilla pikavippi. Summat eivät olleet suuria, mutt a kuitenkin. Ensimmäisen vipin onnistuin maksamaan takaisin. Tällä hetkellä minulla on tuo toinen vippi vielä osin maksamatt a, mutt a kunhan saan lomarahat, pystyn maksamaan koko lainan takaisin. Tulojen vaihtelu tuo lisärajoitt eita kaikkiin hankintoihin ja ostopäätösten tekemisiin. Etukäteen kun ei koskaan tiedä, millainen työskentelykuukausi tulee olemaan. En tiedä, saanko jakaa tuott oisampia piirejä vai joudunko työskentelemään heikommin palkatuilla piireillä. Haetko ansiosidonnaista päivärahaa, asumistai toimeentulotukea? En hae. Tietysti se olisi yksi mahdollisuus, mutt a itselläni on suuri kynnys turvautua tukiaisiin. Sinällään kannatan hyvinvointivaltiota, jossa huolehditaan pienituloisista ja köyhistä, mutt a itse haluaisin kuitenkin olla mahdollisimman suurelta osin taloudellisesti itsenäinen self-made man. Haluaisitko tehdä enemmän jakelutöitä? Joskus voisin jakaa jonkun ylimääräisen piirin, mutt a jos joutuisin jakamaan ylimääräistä useina peräkkäisinä öinä, kävisi se liian kuormitt avaksi. Täytän kohta 50 vuott a. En ole enää nuori, nopea ja notkea. Olen vain nopea ja notkea. Niitäkin suhteellisesti. Teetkö muita töitä? En tee, mutt a joitain lisäansioita tai kokonaan muuta hommaa täytyisi keksiä. Ei olisi kovin viisasta jatkaa pelkästään lehdenjakotyössä eläkkeelle asti. Eläkkeelle jäädessä tulot joka tapauksessa pienenevät. Viimeistään silloin joutuisin turvautumaan yhteiskunnan apuun. Ei houkutt ele sellainen tulevaisuus. Mistä asioista joudut luopumaan rahan vuoksi? Harrastuksista ja muista vapaa-ajan toimista joutuu tinkimään tai jätt ämään osan pois kokonaan. Autoa tai muuta moott oriajoneuvoa en ole pystynyt hankkimaan. Ja vaikka haluaisin edelleen kartutt aa kotikirjastoani, ei siihen juuri ole mahdollisuuksia. Muutamia vuosia sitt en matkustelin aika usein Virossa ja Latviassa. Silloin minulla tosin oli satumainen onni asua eritt äin edullisesti, oikeastaan puoli-ilmaiseksi, Etu-Töölössä. Silloin lehdenjakajilla oli myös joustovapaita, ja käytin niitä monesti näihin Baltian matkoihini. Nythän joustovapaita meillä ei enää ole. Mikä ilahdutt aa? Työssä ilahdutt avat mukavat työkaverit, joiden kanssa saa vaihtaa kuulumisia ja jutella niitä näitä. Se ilahdutt aa myös, ett ä minulla on ainakin toistaiseksi ollut kykyä ja voimia unelmoida: jostain toisesta työstä, paremmasta taloudellisesta asemasta, omien haaveiden toteutt amisesta ihan konkreett isestikin. Reitti_4_2020.indd 22 Reitti_4_2020.indd 22 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 23 Ott eita työelämästä KOONNUT JUHA PÖYRY JHL:n tukilakko oli laillinen JHL:n jäsenet tukivat viime syksynä PAUn lakkoa Finferriesin losseilla, Helsingin bussiliikenteessä ja AirPro Oy:n turvapalveluissa lentokentillä sekä VR:n tavaraliikenteessä ja huoltotoiminnoissa. Työnantajaliitto Palta piti JHL:n tukilakkoja työehtosopimuslain vastaisina, ja nosti kanteen liittoa vastaan työtuomioistuimessa. Se hylkäsi kanteen ja velvoitti Paltan korvaamaan JHL:n oikeudenkäyntikulut, noin 6 000 euroa. Myötätuntotyötaistelut ovat Suomen oikeuskäytännössä katsottu sallituiksi, jos tukityötaistelu ei osaksikaan kohdistu tukilakkoon ryhtyneen liiton omaan työehtosopimukseen ja tuettava työtaistelu, eli niin sanottu primäärilakko, ei ole lain vastainen. Työehtosopimusten yleissitovuudelle suomalaisilta vahva tuki Kolme neljästä (76 %) SAK:n kyselyyn vastanneesta suomalaisesta kokee, että samoja työsuhteen vähimmäisehtoja tulisi noudattaa sekä järjestäytyneissä että järjestäytymättömissä yrityksissä. Periaatetta kannattaa myös 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Myös työehtosopimusten yleissitovuus saa kansalaisilta vahvan tuen. Kyselyyn vastanneista 66 prosenttia on sitä mieltä, että työehtojen pitäisi määräytyä vähimmäistyöehdot turvaavan työehtosopimuksen ja yleissitovuuden perusteella. Työehtosopimusten yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että myös työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset ovat velvollisia noudattamaan alan minimityöehtoja Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi 1053 henkilöä 13.-18.3.2020 välisenä aikana. Korona vie kesätyöpaikkoja Kesätyöpaikkoja on tarjolla tänä kesänä viime vuoteen verrattuna merkittävästi vähemmän. Vain 56 prosenttia SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2019 näin kertoi 71 prosenttia luottamushenkilöistä. Kesätyöpaikkojen määrä on pudonnut kaikilla aloilla, mutta suurin pudotus on yksityisillä palvelualoilla, joilla kesätyöpaikat ovat vähentyneet yli neljänneksellä (27 %) edellisvuoteen verrattuna. Koronakriisistä huolimatta Posti ilmoitti huhtikuussa palkkaavansa noin 2000 kesätyöntekijää, jotka työskentelevät pääsääntöisesti jakelussa, lajittelussa ja muissa logistiikan palvelutehtävissä. Postin hallitus uusiksi Posti Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous nimitti Postin hallituksen jäsenet 14.5.2020 Helsingissä. Hallitus meni monilta osin uusiksi. Puheenjohtaja Markku Pohjolalle ei annettu kokouksessa jatkopestiä. Myös varapuheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, Eero Hautaniemi, Anna Martinkari ja Arja Talma väistyvät Postin hallituksesta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sanna SuvantoHarsaae, joka toimii myös Altia Oyj:n hallituksen puheenjohtajana sekä SAS AB:n ja monien muiden yhtiöiden hallituksissa. Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäseninä jatkavat hallitusammattilaiset Frank Marthaler ja Per Sjödell, fi nanssineuvos Minna Pajumaa sekä henkilöstön edustajana Pertti Miettinen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Suvanto-Harsaaen lisäksi hallitusammattilainen Raija-Leena Hankonen, VT/OTK Harri Hietala, henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen ja strategiajohtaja Hanna Vuorela. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan vuoden 2019 tuloksen perusteella 29,8 miljoonaa euroa. Kööpenhaminassa asuva Sanna Suvanto-Harsaae valitt iin Postin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi toukokuussa. Kuva: Posti Reitti_4_2020.indd 23 Reitti_4_2020.indd 23 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 24 Re R Re R Re R Re Ree Re R R R Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re R Re Re Re Re R Re Re Re Re Re R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re R Re Ree Ree Re Re Re Re Re R Re R Re Ree Re Re Re Re Re Re R R R R R Re Re Re R R R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Reee Ree Re R Re R Re Re Re Re R Re R R R Re Re Re Re Re Re Re R R R Re Re Re Ree Reeee R R R Re Re Re Re Ree Re Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R Re Reeee Re R R Re Ree Ree Re R R R Reee R Reee Re R R Re R Reeeee Re R R R Re R Reee Re Re R R R Re Re Re Re R Re Reeee R R R Re R R Reeeeeee R R R Re R Ree Ree Reeeee R R Re Reeee R R Re R Re Ree Ree Ree R R R R R Reeeeee R Re R R R R R R R R R Re Re Reeeee R R Re R R Re R R R Re Reee Re Re Ree R R R Re R R R R Reeee Reee R R R R R R R R Reee R R R R Reee R R R R R R R R R Reeeee Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R it iit it it it it it it it it it it it it it itt it it it iit it it itt it it it it it it it it itt it it it it it it itt it it it it it it it it it it it iiit it it it ittt it iiiiiittt iiiit ittt itt itt it iiit itt iit itt it ittt iittt it itt iiit it itt it itt it it itt it ittt it it it it it ittt iiiiit ittt iiit itt iit iiiit it iiiiittt iiit ittt it iittt iiittti tttti ti ti ti ti ti ti ti tti ti ti ti ti tti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti ti ti tii ti ti tti tii ti ti ti ti ti ti tti ti ti ti ti tiiii ti ti ttiiiii ti tti tti ti tiiii ti ti tti ttti ti tiii ti ti tti tttii tti ttii ti tti tttii tii tii tti ti tti ti tii ti tti ti ti ti ttii ti ti ttiiii ti ti tii ttti ti ti ttii ti ttti tiii ti tttti ti ttti tti ti ti tii tttti tiiii ttttti ti tiiii tttttii ttttiiii 224 24 24 24 24 224 224 4 24 4 24 4 24 24 4 224 24 24 24 24 24 24 2224 24 24 4 4 4 24 24 24 224 4 24 24 4 24 2224 4 2224 24 24 4 4 4 4 2224 2224 24 24 4 4 24 24 24 4 4 24 22224 4 4 4 224 24 224 4 4 22224 24 2224 224 4 22224 24 2224 22224 4 2224 24 24 4 2224 4 4 4 222224 24 4 4 4 4 24 24 224 224 4 4 4 4 222224 224 24 4 4 4 4 4 4 2224 24 224 24 4 4 4 4 4 4 4 4 4 2222222224 4 4 4 4 4 4 4 22222222224 4 4 4 4 4 4 4 2222222222224 4 4 4 222222222224 24 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Vapaalla NIMI Seija Redlin | HARRASTUS Moott oripyöräily | MILLOIN Mahdollisimman usein kelien mukaan Easy Rider Hankitt uaan vuosimallin 2012 Harley Davidsonin Seija Redlin sai kaupan päälle maailmanlaajuisen kaveripiirin. Harrikan omistajia yhdistää vahva veljeys ja sisaruus, jossa kaveria ei jätetä. R edlinin kipinä prätkäharrastukseen syttyi hiljalleen 80-luvun alussa. Ensimmäinen pyörä oli vuosimallin 1972 Suzuki T250. Veljeltä piti hankkia vanha pyörä, kun autoon ei ollut vielä varaa. Redlin huomasi jo tuolloin, että moottoripyöräily yhdistää. Pyörä oli alussa pelkkä kulkuneuvo ja käytännön sanelema juttu. Ihmettelin kuitenkin jo silloin miksi muut motoristit moikkailee mulle. Luulin, että ne sekoittaa mut johonkin toiseen. Vähitellen Redlin tutustui muihin prätkäihmisiin, ensimmäinen motoristituttavuus oli syyttäjä Ritva Santavuoren poika Heikki. Prätkän hallinnan Redlin oppi muun muassa jakamalla viissatasella Hondalla aamulehtiä. Bensatankin päällä oli lehtiteline. Siinä oppi käsittelemään pyörää aika hyvin. Jaoin samalla Hondalla myöhemmin päiväpostiakin, Redlin kertoo. Nykyinen, vuosimallin 2012, 103 kuutioinen Harley Davidson on Redlinillä neljättä kesää. Mulla oli paljon harrikkakavereita jo aiemmin ja olin haaveillut siitä monta vuotta, vaikka moni väittääkin, ettei Harrikat ole niin laadukkaita. Harrikkayhteisö on hyvin omanlainen, tiivis porukka. Johtuuko se sitten siitä, että heitä TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Redlin on nähnyt moott oripyörän päältä paljon Eurooppaa. Mieleen ovat erityisesti jääneet Ranskan Riviera, Portugalin ja Pohjois-Norjan maisemat. Reitti 24 Reitti_4_2020.indd 24 Reitti_4_2020.indd 24 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 25 Reittti ti 25 Reitti 25 Nykyinen Harley Davidson on Redlinin 12. pyörä. Customeilla nautitaan enemmän maisemista kuin nopeudesta. on haukuttu niin paljon, että älä nyt Harrikkaa osta, saat olla sitä koko ajan korjaamassa. Harrikkaihminen auttaa harrikkaihmistä, niiden välillä on vahva veljeys ja sisaruus. Talvisaikaan tulee käytyä moottoripyörätalleilla, viikoittain vähintään yhdellä tallivierailulla ja tallibileissäkin ihan autolla. Voin mennä minne vaan ja olen aina tervetullut, vaikka en tunne ketään. Harrikoilla ajetaan rauhassa Redlin on vuosien varrella kuulunut useampaan moottoripyöräkerhoon. Nykyisin hän kuuluu HD Club Finlandiin, joka on vuonna 1980 perustettu Harley-Davidson merkkikerho. Kerho on avoin kaikille Harrikan omistajille. Kerhoon kuuluu yli 6600 jäsentä. Aikaisemmin kuuluin ihan sekapyöräkerhoihin, esimerkiksi Mäntsälässä Moose Head Bikersiin. Vaikka mulla on Harrikka, niin lähden kyllä ajelemaan kenen kanssa vaan. Pääasiassa tässä Keski-Uudellamaalla olevat motoristikaverit ovatkin muita kuin harrikkaihmisiä. Redlin kertoo, että yksi syy miksi monet harrikkaihmiset ajaa keskenään, on nopeus. Niin sanotuilla kyykkypyörillä ajavien nopeudet ovat toista luokkaa. Harrikoilla ajetaan aika rauhassa pääasiassa nopeusrajoitusten mukaan. Sen takia vaihdoinkin customiin, kun nopeudet ei oikein meinanneet pysyä hanskassa. Custom-moottoripyörille ominaista on matala istuinkorkeus, normaalia edempänä sijaitsevat jalkatapit ja suuren iskutilavuuden V-moottorit. Usein custom-pyörien ohjaustanko on myös normaalia korkeampi ja tyylitellympi. Custom-pyörissä pääpaino on ajomukavuudessa, tyylissä ja rouheissa äänissä. Kyykkypyörät ovat vastaavasti nopeaan ajoon asfaltilla tarkoitettuja kevyitä ja ketteriä sportbikeja. On mulla niitäkin ollut, mutta ne on ihan kauheita, kun ne kutsuu ajamaan lujaa. Jollain tonnisella on ihan kauheeta ajaa taajamissa jotain viittäkymppiä. Tulee oikein paha mieli, kun niillä ei voi oikein ajaa, eikä ole järkevääkään ajaa liian lujaa. Mutta onpa Redlinkin kokeillut, kuinka pyörä liikahtaa, kun vääntää tarpeeksi hanaa. Saksan autobahnilla olen ajanut mittarinopeutta 266 km/h. Pyörä oli Kawasaki 1000 kuutioinen ZX 10. Se oli siihen aikaan maailman nopein sarjavalmisteinen moottoripyörä. Tuossa nopeudessa näkökenttä menee niin kapeaksi, ettei sivuille näe enää mitään. Kawasakin normaali matkavauhti oli 160 km/h. Sen jälkeen, kun lapset syntyi, en ole halunnut ajaa enää noin kovaa. Halki Euroopan Motoristit odottavat kevättä kuin pikkulapsi joulupukkia. Heti kun kelit lämpenee ja hiekat on kerätty pois teiltä, murahtaa yksi jos toinenkin pyörä talviteloilta käyntiin. Aiemmin Redlin lähti liikkeelle heti, kun teiltä löytyi pitoa. Ajokausi kesti maaliskuun lopusta talven tuloon ja teiden jäätymiseen saakka. Ennen ajoin tosi paljon, jopa 30 000 kilometriä kesässä. Nyt minusta on tullut kurinalaisempi ja ajelen kavereiden kanssa lähinnä viikonloppuisin. Opiskelu ja kodinhoito menee nyt pyöräilyn edelle. Mutta toisaalta sitten kun lähden ajamaan, se vie mennessään, Redlin kertoo. Redlin on nähnyt pyörän päältä laajalti Eurooppaa. Itäblokin maita tuli kierrettyä ennen rautaesiripun sortumista useita kertoja. Lisäksi muun muassa Italian, Espanjan ja Portugalin tiestö ja maisemat ovat tulleet tutuiksi. Erityisesti Redlinin mieleen ovat jääneet muun muassa Ranskan Rivieralla Nizzan Promenade des Anglais-rantakatu ja Norjan vuono-, vuorija merimaisemat. Viime vuosina reissut ovat suuntautuneet enimmäkseen Viroon ja Ruotsiin. Tänä kesänä on suunnitelmissa ajaa Vaasan yli Ruotsiin ja sieltä Pohjois-Norjaan. Moottoripyöräilyä pidetään vaarallisena harrastuksena ja sitä se Redlininkin mielestä on. Toki omalla ajotavalla, etäisyyksillä ja nopeuksilla voi asiaan vaikuttaa paljon. Kaikilla lapsillani on ollut kevarit ja sitä ennen mopot, mutta kyllä minä olen hirveän tyytyväinen, että kaikilla on nyt autot. Opiskelu kannatt aa aina Seija Redlin jäi Postista opintovapaalle syksyllä 2016 opiskelemaan sähköja automaatiotekniikkaa. Sähköasentajaksi hän valmistui keväällä kaksi vuotta myöhemmin ja sai pian kehäja alueturvallisuusratkaisuihin erikoistuneelta GPP Perimeter Protection Groupilta vakituisen työpaikan. Ennen kuin koulu päättyi Redlin alkoi lukemaan jo ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Automaatioinsinöörin paperit odottavat puolentoistavuoden päässä. Vaikka täytän jo 60 samana vuonna, kun valmistun, niin olen kuitenkin tyytyväinen, että olen tällä tiellä. Myöhemmällä iällä lukuhommista innostunut Redlin suosittelee lämpimästi opiskelua muillekin. Opiskelu kannattaa ehdottomasti, varsinkin niillä, jotka ovat postista lähteneet tai lähdössä! Järvenpään postista vuonna 1982 alkanut postitaival päättyi Redlinin osalta syyskuussa 2018. PAUn jäsenyys on kuitenkin jatkunut. Reitti_4_2020.indd 25 Reitti_4_2020.indd 25 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 26 Reitti 26 Omistajaohjauksen askelmerkit Ay-majakka V altioneuvoston omistajapohjainen periaatepäätös julkistettiin huhtikuun 8. päivänä. Paperin nimi on komeasti ”Vaurautta ja vastuuta omistajuudella”. Periaatepäätös koskee 66:ta yritystä, jossa valtiolla on omistusta. Omistusosuus yhtiöistä ulottuu muutamasta prosentista (Nokia Oyj 3.9%) aina VR-Yhtymän ja Posti Group Oyj:n sataan prosenttiin saakka. Kuten edellisestä käy ilmi toimialoja on laidasta laitaan Nokian liiketoiminnasta Suomen Viljava Oy:hyn. Viljava on valtion 100% omistama yritys, jonka tehtävänä on viljan varastointi. Nyt hyväksytyn periaatepäätöksen tulisi koskea valtion toimintaa kaikissa niissä yrityksissä, joissa valtio on osakkeenomistajana. Paperi linjaa, että periaatepäätös sitoo ministeriöitä, kun ne tekevät omistajapohjaisia linjauksiaan. Valtio omistaa yrityksiä strategisista- ja fi nanssisyistä tai siksi, että joku erityistehtävä halutaan hoitaa yhtiömuodossa. Maallikon silmin valtio järjestää omistajaohjauksensa varsin monipolvisesti. Ylintä päätösvaltaa käyttää eduskunta, ohjauksen keskeiset periaatteet löytyvät hallitusohjelmasta ja tämä nyt julkistettu paperi linjaa tarkemmat suuntaviivat omistajuudelle. Kun valtioneuvosto valmistelee päätöksiään, se tapahtuu keskeisesti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Valtioneuvoston kansliassa sijaitseva omistajaohjusyksikkö vastaa omistajaohjauksen linjausten valmistelusta, käytäntöjen johdonmukaisuudesta, päätösten toteuttamisesta sekä valtion omistamien yritysten omistajaohjauksesta. Lisäksi omistajaohjausyksikkö ohjaa ministeriöiden yhteistyötä omistajaohjausasioissa. Yksikön toiminnasta poliittista valtaa pitää ja vastuuta kantaa nykyhallituksessa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen. Nyt käsillä olevaan omistajapoliittiseen periaatepäätökseen on koottu todella kannatettavia periaatteita. Henkilöstöpolitiikan osalta noudatetaan hyvää ja aloitteellista henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi paperi suosittelee, että henkilöstön edustus otetaan huomioon yhtiöiden hallintoelimissä. Palkitsemisen osalta löytyy mielenkiintoisen kirjaus: ”Valtio-omistaja odottaa yhtiöiltä yritysvastuun integroimista palkitsemiseen. Valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä, jotka tuottavat kansalaisille tärkeitä peruspalveluita, suositellaan palkitsemisessa käytettävän myös tähän liittyviä asiakastyytyväisyyteen sekä palvelun laatuun ja saatavuuteen liittyviä mittareita. Samoin suositellaan myös soveltuvien henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien mittareiden käyttöä. Tämän perusteella hallitukset päättävät järjestelmien rakentamisesta vastuidensa mukaisesti sovittaen yhteen eri palkitsemisen kriteereitä yhtiöiden tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.” Voitaneen todeta, että Postissa on parantamisen varaa hyvän henkilöstöpolitiikan saavuttamisessa. Palkitsemisen osalta herää kysymys siitä, kuinka fi rman organisaatossa tätä linjausta on tarkoitus noudattaa? Kuten edellä on mainittu, valtio perustelee omistuksiaan fi nanssi- ja strategisilla intresseillä tai sillä, että halutaan hoitaa jotakin erityistehtävää. Strateginen intressi on esimerkiksi maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen ja jonkun perustehtävän hoitoon liittyvää. Postin valtio omistaa strategisista syistä. Strategista tehtävää hoitavista yrityksistä vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö, joka valmistelee asiat yhteistyössä eri ministeriöitten, Postin tapauksessa Liikenneja viestintäministeriön kanssa. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri on Tytti Tuppurainen ja Liikenneja viestintäministeri Timo Harakka. Posti Group Oyj:n kanssa tähän strategisten omistusten liikenneja viestintäministeriön laatikkoon kuuluvat mm. VRYhtymä Oy, jonka tehtävä on riittävän rautatieliikenteen jatkuvuuden varmistaminen, Suomen Lauttaliikenne Oy, tehtävänään lossija lauttapalveluiden varmistaminen osana Suomen liikennejärjestelmää ja viime aikoina jonkin verran julkisuudessa ollut Finavia Oyj, joka vastaa kotimaisen ja kansainvälisten lentoyhteyksien tarjonnan varmistamisesta Suomen lentoasemaverkostoa kehittämällä ja ylläpitämällä. Posti Group Oyj:n strateginen intressi on: ”Postipalveluiden tuottaminen kaikkialla Suomessa.” Siinäpä tekemistä. JUHA JAATINEN koulutusja järjestötoimitsija Reitti_4_2020.indd 26 Reitti_4_2020.indd 26 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 27 SOSIAALITURVA TUTUKSI 3 | 3 Turvaverkot autt avat yllätt ävissä tilanteissa Myös palkansaaja voi saada asumistukea, jos palkka on pieni tai työt ehtyvät. TEKSTI TUA ONNELA KUVA ISTOCKPHOTO Lähteet: Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtioneuvosto TYÖTTÖMYYSTURVA • Jos työt loppuvat esimerkiksi irtisanomisen tai lomautuksen vuoksi, henkilö on oikeutett u tyött ömyysturvaan. Sitä maksavat tyött ömyyskassat ja Kela. Katso tarkemmin sosiaaliturvajutt usarjan ensimmäisestä osasta (Reitt i 2/2020). SAIRAUSAJAN TUET • Jos työntekijä joutuu pois töistä sairauden takia, työnantajan velvollisuus on jatkaa palkanmaksua vähintään kymmenen päivän ajan. Tämän ajan jälkeen sairastunut voi saada Kelasta sairauspäivärahaa. Jos työnantaja jatkaa palkan maksamista kymmenen päivän jälkeen, päiväraha voidaan maksaa työnantajalle. • Sairauspäiväraha riippuu aiemmista tuloista, mutt a se on vähintään 28,94 euroa päivässä. • Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Jos työkyvytt ömyys jatkuu tämän jälkeen, henkilö voi hakea työkyvytt ömyyseläkett ä. • Osatyökykyinen voi saada osasairauspäivärahaa ja tartunta taudin takia kotiin määrätt y tartuntatautipäivärahaa. Sairastumiseen liitt yvään sosiaaliturvaan kuuluvat myös esimerkiksi kuntoutus ja lääkekorvaukset. ASUMISTUKI • 2 112 miljoonaa • Asumistuki on tarkoitett u kaikille pienituloisille ruokakunnille autt amaan asumiskustannuksissa. Sitä voi saada riippumatt a siitä, onko asunto oma vai vuokralla ja kuuluuko ruokakuntaan tyött ömiä, palkansaajia, eläkeläisiä vai opiskelijoita. • Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 miljoonaa euroa. Yleisen asumistuen menot olivat 1 489 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajan asumistuen menot 600 miljoonaa euroa. • Vuoden 2018 lopussa yleistä tai eläkkeensaajan asumistukea sai 831 000 henkilöä eli noin 15 prosentt ia väestöstä. Tuensaajia on eniten suurissa kaupungeissa: esimerkiksi Turussa, Joensuussa ja Tampereella lähes viidesosa asukkaista sai asumistukea. • Tuen määrään vaikutt avat tulot, asuinpaikka, ruokakunnan koko ja asumismenot. Eri paikkakunnille ja eri kokoisille ruokakunnille on laskett u eri suuruiset hyväksytt ävät asumismenot, joiden perusteella tukea voidaan myöntää. Tuki on 80 prosentt ia hyväksytt ävistä menoista. • Esimerkiksi Tampereella asuva 1 500 euroa kuussa tienaava yksineläjä, joka maksaa vuokraa 500 euroa, voi saada asumistukea noin 150 euroa kuussa. • Omaa oikeutt a tukeen voi tarkastella Kelan asumistukilaskurilla. TOIMEENTULOTUKI • 811 miljoonaa • Jos mitkään muut tulot eivät riitä elämiseen, on viimeisenä tukimuotona vielä toimeentulotuki. Sen tarkoitus on varmistaa, ett ei kukaan jää täysin tyhjän päälle. • Toimeentulotuki koostuu Kelan maksamasta perustoimeentulotuesta ja kuntien maksamista ehkäisevästä ja täydentävästä tuesta. • Perustoimeentulotukea voi saada vältt ämätt ömiin arjen menoihin, kuten ruokaan, vaatt eisiin ja asumiseen. Täydentävää tukea voi kunnan sosiaalitoimiston harkinnan mukaan saada erityisiin menoihin, joita perustuki ei kata. Ehkäisevää tukea voi saada esimerkiksi äkillisissä kriiseissä estämään romahdusta. • Vuonna 2018 toimeentulotukea myönnett iin 469 694 henkilölle eli 8,5 prosentille väestöstä. • Toimeentulotuen brutt omenot olivat noin 811 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea myönnett iin 740,5 miljoonaa, täydentävää toimeentulotukea 39,7 miljoonaa ja ehkäisevää toimeentulotukea 24,1 miljoonaa. Mukaan lasketaan lisäksi kuntoutt avan työtoiminnan korvaukset 6,4 miljoonaa euroa. • Perustoimeentulotuen perusosa on 520 euroa. Lopulliseen tukeen vaikutt avat vältt ämätt ömät menot ja lähes kaikki tulot. Omaa oikeutt a tukeen voi selvitt ää Kelan laskurilla. Reitti 27 Reitti_4_2020.indd 27 Reitti_4_2020.indd 27 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 28 Lastenlaulujen postinjakaja on iloisesti vilkuttava onnellinen aamuvirkku, joka saa tyttöjen suut hymyyn kirjeitä jakelemalla. Rakkauskirjeiden perään haaveillaan tämän tästä myös vanhemman viihdemusiikin posteljoonilauluissa. Tuoreemmassa populaarimusiikissa postinjakajat lisäksi lakkoilevat, manaavat koiria ja myös palkkansa tasoa. Kuullaanpa postinkantajilta kuolemattomia elämänviisauksiakin. Tässä jutussa luodaan kronologinen, mutta täysin mielivaltainen katsaus suomalaisten artistien – ja bonuksena yhden kanadalaisen yhtyeen – näkemykseen postinjakajan työstä yli puolen vuosisadan ajalta, 60-luvulta tähän päivään. Tuulikki Pienimäki: Postinkantaja kulkee Tuulikki Pienimäen tulkitsemassa kappaleessa kirjeen saapuminen on niin suuri asia, että sydän melkein seisahtaa. Postin tulo on niin suuri tapaus, että sillä oikein hekumoidaan. ”Kun vain postiluukku rapsahtaa se on niin kiihoittavaa, hauskaa on kun jostain kirjeen saa, se kiehtoo kun sen avaa!” Laulun minäkertoja harmittelee, että postinkantajaa näkee liian harvoin – tämä vain kulkee hiljaa pois. Kappale on ilmestynyt Toivo Kärki Ensilevytyksiä 100 vuotta -juhlakokoelmalla vuonna 1961. Marja-Liisa: Vanha kirjeenkantaja ”Hiljaa ja harvoin hän liikkuu, vain laukku kaulassa kiikkuu”, laulaa Marja-Liisa Kaisaniemen humppaorkesterin säestämänä. Kappale on ilmestynyt vuonna 1972 Finn-Humppaa-albumilla. Reippaassa humppakappaleessa tytTEKSTI: EMILIA KUKKALA Kaikki kannetaan – kymmenen biisiä postinjakajista Suomalaisissa posteljoonibiiseissä työtaistelut ovat ankaria ja jakajiin ihastutaan. tö tietää postinkantajan tulevan ja odottaa tätä portinpielessä kuin uskollista ystävää. Lopulta tulee ilta, jolloin tyttö odottaa kirjettä turhaan, sillä postinkantaja ei tulekaan. ”Tää lause mieleesi paina, on onni meille vain laina, ei siitä kaikille riitä, sen sydän huomata saa”. SNFU: Postmans’s Pet Peeve Legendaarisen kanadalaisen punkbändin biisi kertoo postinkantajan vihaamista asioista. Kappaleessa postinkantaja kertoo vihaavansa työtäänkin, mutta ei niin paljon kuin koiria ja tuntipalkkaansa, jonka kertoo olevan alle 14 dollaria, mikä muuten tekee tämänhetkisellä kurssilla noin 13 euroa. Laulun postimiehen koiraviha saa tämän unissa jo melkoisen brutaaleja ulottuvuuksia. Päivisinkin hän haaveilee maailmasta ilman koiria, mutta toki lakkoon meneminen voittaisi senkin. Kappale näki päivänvalon vuonna 1988 albumilla Better Th an A Stick In Th e Eye. Leevi and the Leavings: Postinkantaja Laulun minäkertoja on pohjattoman rakastunut naiseen ja kirjoittaa tälle kymmenenkin kirjettä päivässä. Hämmästys on suuri, kun hän kuuleekin ihastuksensa menneen naimisiin postinkantajan kanssa. Pian se vaihtuu katkeruudeksi, kun kertoja ymmärtää kirjeillään edesauttaneensa suhteen syntyä. Tämä ironinen laulu onnettomasta rakkaudesta ilmestyi Musiikkiluokka-albumilla vuonna 1989 ja on kokonaan Gösta Sundqvistin käsialaa. Samalta levyltä ovat muun muassa kappaleet Jos Helsinki on hetkisen kaunis ja Unelmia ja toimistohommia. Albumi myi kultaa vuonna 1990. Pojat: Herra postimies Ramopunk-yhtye Poikien postimiestä puhutteleva kappale on kitaristi-laulaja Miika Söderholmin käsialaa ja ilmestynyt Pala maata hautuusmaalta -seiskatuumaisella 1991, sittemmin myös Irti-abumilla vuonna 1992. Söderholm tunnetaan myös Ypö-Viidestä, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä punkbändeistä ja tiettävästi ensimmäinen omakustanteen julkaissut suomalainen punkbändi. Klamydia: Kaamee työtaisto Tässä huumoripunk-biisissä posteljoonit suivaantuvat: ensin pastori saa kakkapaketin, sitten kusti lakkaa kokonaan polkemasta ja postilaukkukin nakataan jokeen. Kapinoivat työläiset saavat postiyhtiön johtajan repimään hiukset päästään. ”Kun yötäpäivää kapinoidaan, periksi ei anneta tuumaakaan, tällä saatanan pilipaliliksalla ei preivejä kuskailla”. Työtaistelu tuottaakin lopulta tulosta, sillä sen päätteeksi posteljoonit saavat uuden kahvinkeittimen taukotupaan ja vaikeille reiteille polkupyörän. ”Nyt mahtava tuikulla tunskalla mettäreitillä sotkea”, biisissä riemuitaan. Kappale ilmestyi 1997 platinaa myyneellä Kosketus-albumilla. Työläiset saavat yhtiön johtajan repimään hiukset päästään. an n em att ila .? Reitti_4_2020.indd 28 Reitti_4_2020.indd 28 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 29 Egotrippi: Posteljooni Rakkauskirjeitä on haikailtu postinkantajilta vielä 90-luvullakin. Pop-yhtye Egotrippi toivoo kovasti postinkantajan tuovan ”jotain, mistä pitää kii”. Postinkantajan työ kuvautuu hidastempoisessa kappaleessa jokseenkin seesteisenä, vaikka tätä kehotetaankin kiirehtimään: auringon noustessa posteljooni matkaa pihat, polut ja hiekkatiet. Kappale on Egotripin kitaristi-laulaja Zachris ”Knipi” Stierncreutzin käsialaa ja ilmestynyt Alter ego -albumilla vuonna 1998. Stierncreutz on säveltänyt kappaleita useille suomalaisille artisteille, muun muassa Anna Puuna tunnetulle Anna Puustjärvelle. Iso osa Puustjärven debyyttialbumin kappaleista on hänen käsialaansa. Anne, Anneli, Anniina ja Anitt a Matt ila: Hei postimies ”Postimies hei kysyisin, oisko kirje tai vaan korttikin”, tiedustelevat Mattilan sisarukset tässä svengaavassa biisissä. Kappale on ilmestynyt Anne Mattilan käännösbiiseistä koostuvalla On siitä aikaa kun radiota kuunneltiin -albumilla 2008. Alkuperäinen kappale on tietenkin yhdysvaltalaisen Th e Marvelettesin vuonna 1961 ilmestynyt legendaarinen Hey, Mr. Postman, josta ovat levyttäneet omat versionsa niin Carpenters kuin Beatleskin. Pelle Miljoona: Postimies Parta Kosminen keiju -albumilla 2018 ilmestynyt Postimies Parta on tietenkin Petri Tiilin käsialaa. Laulun minäkertoja täsmentää postimiehen lempinimen tulevan siitä, että tällä on ”Karl Marxin skegge”. Kappaleessa Parta nakkaa postien mukana kertojan eteen myös kaikki tämän tekemät mokat, mutta kehottaa anteeksipyydellen olemaan ampumatta viestintuojaa. Sen sijaan voi syyttää vaikka yhteiskuntaa tai luojaa, ”mutta postimiehen motto on: kaikki kannetaan”. Biisin lopussa minäkertoja saa kuulla postimieheltä, että tämä jää eläkkeelle ja jatkossa postit tuo joku toinen. Antaapa vielä neuvonkin tulevan varalle: ”sulla ei oo mitään hätää, jos elo jumittaa ja mättää, postimiehen moton tän kun muistat aina vaan: kaikki kannetaan”. Parralla on esikuva todellisessa elämässä, luottamusmiehenäkin toiminut stadilainen Raimo ”Ramppa” Juntunen. Hovimuusikko Ilkka: Voitolla yöhön Suomipopin Hovimuusikko Ilkan Voitolla yöhön on ainoa jutussa mainittu levyttämätön kappale, mutta ajankohtaisuutensa vuoksi sitä ei voi jättää mainitsematta. Syyskuussa 2019 päivänvalon nähneessä kappaleessa jakajat ja lajittelijat ovat jäämässä työttömiksi ja tilalle tuodaan ”vuokrajengiä SOL:sta, se on niin kunnollista”. Mainitaanpa kappaleessa PAU:kin. ”Ammattiliitosta ei tuu Postille kiitosta, valtionyhtiössä tehdään mitä voidaan, että vain voitot maksimoidaan”, sanailee Ilkka. Reippaassa kertosäkeistössä ”postikustin” manataan pian olevan työtön siinä missä ”Malinen lähtee voitolla yöhön”. ”Meininki Härmäs kaukana särmäst’”, Ilkka päivittelee. Jutun lähteinä on käytett y kirjaston tietokantojen sekä suoratoistopalveluiden lisäksi Wikipediaa ja Discogsia. Mainitaanpa kappaleessa PAU:kin. Le ht iku va /H eik ki Sa uk ko m aa T er o A h o n en K u va : L eh tik u va /J u ss i N u k ar i Sh utt ers to ck Reitti_4_2020.indd 29 Reitti_4_2020.indd 29 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_4_2020.indd 30 Reitti_4_2020.indd 30 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 31 Eläkkeelle työstä, ei elämästä O len ollut yksilöllisellä varhaiseläkkeellä 26 vuotta jäätyäni eläkkeelle 58-vuotiaana vuonna 1994. Postilaitoksen isot organisaatiomuutokset ajoittuivat samoihin aikoihin, mikä oli luonnollisesti sopiva hetki jäädä kyydistä pois. Ajattelin, että eläkkeelle jääminen on eräänlainen portti uuteen elämänvaiheeseen, senioriaikaan. Taakse jääneen työelämän ja edessä olevan eläkkeellä olon sisäistäminen vie luonnollisesti oman aikansa. Ystävät ovat tärkeä osa elämää, varsinkin eläkeläisen. Heihin sitoudutaan, heihin uskotaan ja heitä tavataan. Eläkkeelle jääminen on suurelle osalle ihmisistä selkeän tuntuinen asia, mutta on kuitenkin niitäkin, joille tämä uusi elämänvaihe ei ole täysin kypsä asia. Moni kaipaa kuulumista johonkin yhteisöön. Minäkin kaipasin järjestöelämää ja liityinkin heti Pirkanmaan Posti-Tele senioreihin. Parin vuoden kuluttua toimin sen puheenjohtajana. Tätä tehtävää hoidin 19 vuotta. Se oli ikimuistoista aikaa. Tuona aikana näin taas läheltä, kuinka tärkeä rooli ammattiyhdistyksellä on työelämässä. Luovuttuani eläkeyhdistyksen puheenjohtajan ”vakanssista”, ajatukseni ensin hapuilivat. Podin henkistä laiskuutta. Mutta nyt on vapautunut aikaa ja energiaa ystävyyssuhteille ja kirjoittamiselle. Lopuksi haluan korostaa ammattiyhdistyksen merkityksellistä roolia myös eläkeläisten yhdistystoiminnan tukemisessa. Se on kiitoksen arvoista. Kun olet jäämässä eläkkeelle, hakeudu mukaan lähimmän eläkeläisyhdistyksen toimintaan. Siellä varmasti onnistut saavuttamaan elämän tasapainon. Tästä iästä voi muodostua jopa elämäsi mieluisin vaihe. Kaikkea hyvää toivottaen MATTI ASUNTA Kovaa peliä Kanadassa Ruokalähett ipalvelu Foodora ilmoitt i lähtevänsä Kanadasta vain pari kuukautt a sen jälkeen, kun oikeudenkäynti lähett ien oikeudesta järjestäytyä ammatt iliitt oon päätt yi Kanadan postiliiton CUPW-STTPn voitt oon. Foodoran ilmoitus vetäytyä Kanadasta ja ajaa Kanadan liiketoimintansa konkurssiin jättää yli 2000 lähettiä tyhjänpäälle keskellä koronakriisiä vain kahden viikon varoitusajalla. Epäselvää on myös se ovatko lähetit aluspalvelutyöntekijöinä oikeutettuja valtion tarjoamaan taloudelliseen tukeen. UNI Global Union vaatii, että yritys peruu päätöksensä ja kantaa vastuun työntekijöistään. UNI Global Unionin ja Kanadan postiliiton mukaan Foodoran liikevaihto kasvoi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 92 prosenttia, joten sillä olisi kyllä varaa tukea myös Kanadan liiketoimintaa. Myös PAU on ottanut tilanteeseen kantaa ja osaltaan toimittanut UNI Global Union laatiman solidaarisuuskirjeen Foodoran saksalaisen emoyhtiön Delivery Heron toimitusjohtajalle. Kirjeessä UNI Global Union ja muut liitot tuomitsevat Foodoran toimet kovin sanoin: ”On selvää, että menestyksenne on seurausta työntekijöiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, alipalkkauksesta, työsuhteen etujen puutteesta ja vaillinaisesta huomiosta terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin tekijöihin. Nämä työntekijät ovat syy siihen, että tulonne ylittävät 1,4 miljardia euroa, rahaa, jonka keräätte hyväksikäyttämällä heidän työpanostaan.”. Oikeuden päätös lähettien ammattiliittoon liittymisen mahdollistamiseksi oli tärkeä askel kohti muutosta ja suuri voitto taistelussa alustataloudessa työskentelevien työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi niin Kanadassa kuin globaalistikin. Päätöksellään vetäytyä Kanadasta Foodora onnistui kuitenkin vesittämään päätöksen ja samalla se osoittaa, että heidän liiketoimintaansa eivät työntekijöiden oikeudet sovi. TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Reitti_4_2020.indd 31 Reitti_4_2020.indd 31 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 32 Hyvinkään osaston vuosikokous Aika: 13.06.2020 klo 14.00 Paikka: Ravintola Harlekiini, Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sen lisäksi päätetään lopettaa Hyvinkään osasto. Paikalle tulee pääluottamusmies Pia Willberg. Kokouksen jälkeen ruokailu. Kokous piti pitää huhtikuussa, mutta peruuntui koronaviruksen vuoksi. Oulun alueen osaston vuosikokous Aika: 5.9.2020, klo 14.00 Paikka: Oulun Postikeskuksen ravintola Aamurusko, Takalaanilantie 2, 90600 Oulu Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Alkuperäiset ilmoittautumiset 28.3. aiottuun kokoukseen ovat edelleen voimassa, joten riittää kun ilmoitat osoitteeseen pauoulu@gmail.com, jos et pääsekään paikalle 5.9 järjestettävään kokoukseen. Nääsville Petankki Ouppen perutt u Pienemmätkin urheilutapahtumat, kuten Tokion Olympialaiset sekä Hawaiin Ironman on peruttu tältä vuodelta. Joudun vallitsevan epämääräisen koronatilanteen vuoksi ilmoittamaan, että myöskään Nääsville Petankki Ouppenia ei pelata tänä vuonna. Turnaus siirtyy vuoteen 2021. Ilmoittautumiset ja pääsyliput käyvät sellaisenaan. Jukka Kumpulainen, PAU Pirkanmaan osaston nuoret Kysyvälle vastataan Liiton vaihtaminen Irtisanouduin postilta ja vaihdoin alaa. Kannattaako minun kuulua vielä PAUhun vai vaihtaa liittoa? Työntekijän kannattaa kuulua siihen ammattiliittoon, joka solmii alan työehtosopimukset ja hoitaa edunvalvonnan. Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, millä alalla työskentelet, mutta sopivaa liittoa kannattaa katsoa toimialan tai työpaikan perusteella SAK:n uudistuneilta liitot.fi -sivuilta. Liiton vaihdossa tulee jäsenen huolehtia siitä, että jäsenmaksut ovat kunnossa. Näin jäsenyys jatkuu keskeytymättä uudessa liitossa. Mikäli haluat alan vaihdosta huolimatta säilyttää PAUn jäsenyyden, tulee sinun tilittää itse jäsenmaksusi liitolle erillisellä tilisiirrolla. Jäsenmaksu on maksettava kuitenkin viimeistään 6 kuukauden kuluessa sen työssäolojakson alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu. Yli 6 kuukauden ajalta rästiin jääneet jäsenmaksut voidaan maksaa takautuvasti vain, mikäli maksun laiminlyönti ei ole johtunut jäsenestä. Kuinka paljon saan lomaa määräaikaisena työntekijänä? Olen ollut Postissa parin vuoden ajan määräaikaisena työntekijänä. Minulla on ollut pari kertaa tänä aikana noin 2-3 viikon katkoja työssäni. Mietin omaa vuosilomakertymääni ja kun katsoin asiaa tessin 33 §, niin mitä tarkoittaa vuosiloman kertymisessä maininta laista poiketen? Minkä verran minulle voi kertyä lomaa? Antamillasi tiedoilla ei voi antaa tarkkaa loman kertymisen määrää. Mutta työehtosopimusten (Viestinvälitys – ja logistiikka-alan ja Pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus) 33 § 3 momentin määräys loman kertymisestä kysyjän tilanteessa tarkoittaa seuraavaa: Kohdassa puhutaan lomanmääräytymisvuodesta, joka on joka vuosi 1.4 -31.3. välinen ajanjakso. Ja jos olet ollut 1.4.2018 – 31.3.2019 ja 1.4.2019 – 31.3.2020 välisenä aikana yli 12 kuukautta työssä, yhdessä tai useammassa jaksossa, niin lomaa on kertynyt 1.4.2019 – 31.3.2020 väliseltä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tämä kohta työehtosopimuksessa on loman kertymisen osalta parempi kuin vuosilomalaissa, jossa lomaa kertyy 2 päivää lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde jää katkon vuoksi alle 12 kk mittaiseksi 1.4.2019 -31.3.2020 välisellä ajalla. Jos määräaikaisella työntekijällä on ollut katkoja työsuhteessa, kannattaa tarkistaa oman lomakertymän määrä luottamus/pääluottamusmieheltä. Kuuluuko hampaiden ensiapu työterveyshuoltoon? Tessin mukaan työterveyshuoltoon kuuluu äkillisen hammassairauden ensiavunluonteinen hoito. Esimies kuitenkin sanoi, että tämä ei ole enää voimassa ja siitä on sovittu jotenkin toisin vuonna 2011. Pitääkö tämä paikkansa ja miksi se sitten on tessissä? On ihan totta, että hammassairauksien hoito ei Postin työterveyshuoltoon kuulu. Mainitsemasi kirjaus löytyy Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen sairaanhoidon liitteestä, jota ei tosiaan Postissa noudateta. Postin kanssa on tehty erillinen yrityskohtainen sopimus työterveyshuoltoon kuuluvasta sairaanhoidosta, joka on paljon TESn sairaanhoidon liitettä kattavampi, vaikka tosiaan tätä äkillisen hammassairauden ensiapua siitä ei löydy. Työehtosopimuksen sairaanhoidon liitettä sovelletaan sellaisissa yrityksissä, jotka noudattavat Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta yleis sitovuuden perusteella, ellei erillistä yrityskohtaista sopimusta ole tehty. Postin kanssa tehty yrityskohtainen sairaanhoidon sopimus pitäisi olla työpaikallasi saatavilla. Voit tarkistaa työsuojeluvaltuutetultasi, mistä sopimus löytyy. Menoon mukaan Reitti_4_2020.indd 32 Reitti_4_2020.indd 32 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 33 Reitti 33 Kolumni Onks koronaa näkyny? I hminen luonnostaan ajattelee sekä muodostaa mielipiteitä ympäröivästä maailmasta. Vaivihkaa kehittyvien asenteiden laatu riippuu muiden persoonien vaikutuksista meihin. Oli se sitten alitajuista tai tietoista, tuppaamme olemaan samaa mieltä niiden kanssa, joita pidämme korkeassa arvossa. Peilaten tätä vasten on pakko ihmetellä, että miksi emme ota koronavirusta vakavasti? Onko häpeilyn aihe käyttää suojamaskia, jos muutkaan eivät tee niin? Tokaisiko hyvä ystäväsi niiden olevan hyödyttömiä, koska hän katsoi Youtubesta vakuuttavan oloisen videon aiheesta? Eräs vanhempi sukulaiseni jakoi Facebookin kautta videoklipin, jossa lääkäriksi itseänsä väittävä mies vakuutti koronaviruksen kuolevan saunan lauteilla höyryjä hengitellen. Pidän hänestä kovasti, vaikkakin tämän tietoiskun avulla hän ei enempää voisi huuhaata totuutena pitää. Internet on ääriänsä myöden täynnä oman elämänsä asiantuntijoita huutamassa kilpaa väitettyjä faktoja viruksesta, joten päätin iskeä mietintämyssyn päähäni ja sukeltaa suoraan syvään päähän totuutta etsimään. Nykytiedon valossa oletettavaa on, että Covid19 polkaistiin käyntiin eräässä Wuhanin maakunnassa sijaitsevassa kauppapaikassa. Savustettujen nahkiaisten sijaan paikalliset juhlapöydät täyttyivät erilaisista hyönteisistä sekä lepakoista. National Geographic teki alkuvuodesta mittavan artikkelin sivaltaen aihetta kuin kokinveitsi pallokalaa konsanaan. Jutussa käsiteltiin muun muassa sangen kehnoa hygienian tasoa, joka paikassa vallitsi. Eikä sitä ole vaikeaa uskoa, kun ottaa huomioon piittaamattomuuden fysiikan lakeja kohtaan. Wokkipannuun päätyviä eläimiä pidetään päiväkausia likaisissa häkeissä korkeiksi torneiksi kasattuina. En toivoisi tuota kohtaloa kenellekään elolliselle olennolle, kaikista vähiten sille pinon pohjimmaiselle. Ulosteella kun on taipumus valua alaspäin. Foliohattujen lukupiiriin pirautettuani sain kuulla vaihtoehtoisesta teoriasta liittyen koronaviruksen alkuperään. Heidän mukaansa koko bajamajan sisällöllä höystetty sontasoppa sai alkunsa aiemmin puhutun kauppapaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta laboratoriosta. Tämä viittaisi vahvasti Kiinan valtionjohdon tienneen asiasta enemmän kuin mitä julkisuuteen halusivat kertoa. Mikäli tämä pitää rahtusenkaan verran paikkaansa, on mielenkiintoista spekuloida syitä sen takana. Kuka esimerkiksi muistaa Hong Kongin mielenosoitukset, joissa avoimesti kritisoitiin Kiinan hallinnon harjoittavan käytännön tyranniaa? Ne jatkuvat edelleen. Maailmalla kuohuu juuri nyt. Jos koemme että kansakuntamme suurin huolenaihe tällä hetkellä liittyy vessapaperin reikäpäiseen hamstraamiseen, voimme huokaista helpotuksesta. Asiat voisivat olla aina huonommin. Lääkäriksi itseänsä väitt ävä mies vakuutt i koronaviruksen kuolevan saunan lauteilla höyryjä hengitellen. JONI ERIKSSON ........................................ Ulvilalainen kynäniekka, joka etsii väsymätt ä uusia haasteita. Reitti 33 Reitti_4_2020.indd 33 Reitti_4_2020.indd 33 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 34 Luonto autt aa jaksamaan – myös työssä Jatkuvasti paineistuva ja muutoksessa oleva työelämä aiheuttaa työntekijöiden jaksamiselle haasteita, jollaisia ei aiemmin olla edes osattu kuvitella. Työuupumus, pitkittynyt stressi ja työikäisten mielenterveysongelmat lisääntyvät hälyttävällä tahdilla ja ovatkin jo yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syistä. Luonnon terveyshyödyistä on tiedetty jo vuosikymmenien, ellei vuosisatojen ajan, mutta viime vuosina kiinnostus luontoon on herännyt myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkijat muun muassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa ovat lähteneet selvittämään, miten luontoa voitaisiin hyödyntää työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon tukena. Tulokset näyttävät lupaavilta – Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan pysyvimmät ja pitkäaikaisimmat vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen saadaan nimenomaan säännöllisellä luonnossa liikkumisella. Luonnon työhyvinvointivaikutukset Luonnossa liikkuminen on hyvä keino tukea palautumista ja psykologista irrottautumista työstä. Tutkimukset osoittavat myös, että pitkällä aikavälillä luonnossa liikkuminen voi vähentää työn mielekkyyden ja merkityksen katoamista, mitkä ovat Luonnossa liikkuminen on monelle postilaiselle rakas harrastus, johon jokaisen kannatt aisi panostaa. Jo lyhytkin piipahdus lähimetsässä autt aa palautumaan ja jaksamaan paremmin. usein merkkejä työuupumuksesta. Kansanterveydellisestä näkökulmasta jo tämä yksistään kuulostaa huomion arvoiselta. Luontoon mennessä palautuminen käynnistyy ikään kuin itsestään. Miellyttävä ympäristö tukee myös tarkkaavuuden sekä keskittymiskyvyn palautumista. Samalla stressi vähenee ja henkinen hyvinvointi parantuu jopa pelkästään luonnon näkemisellä on todettu olevan vaikutusta stressin kokemiseen. Luonnossa oleskelulla voi olla positiivisia vaikutuksia työn imun kokemuksiin. Työn imulla tarkoitetaan positiivista motivaatiota omaa työtä kohtaan, sitä kuinka työ tempaa mukaansa. On havaittu että, ulkoilukertojen määrä ja säännöllisyys ovat yhteydessä voimakkaampiin työn imun kokemuksiin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavat, jotka ulkoilivat päivittäin, kokivat työssään enemmän omistautuneisuutta ja tarmokkuutta kuin muut. Erityisen voimakas vaikutus oli niillä, joilla oli mahdollisuus viettää aikaa ulkona myös työaikana. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija Työnantajan keinot luonnon hyödyntämiseen Työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työuupumuksen ehkäisemiseksi keskeistä on, että työaikana pystyy pitämään riittävästi taukoja. Riittävän palautumisen mahdollistamiseksi taukojen tulee olla myös mahdollisimman virkistäviä. Jos työtä on liikaa ja sen määrä on mitoitettu niin, ettei työstä selviä, käy riittävien ja riittävästi virkistävien taukojen pitäminen lähes mahdottomaksi. Hyvinvoinnista huolehtiminen ja palautuminen mielletään helposti vapaa-aikaan kuuluviksi asioiksi, mutta todellisuudessa palautumisesta pitäisi pystyä huolehtimaan myös työaikana. Tähän työnantajien tulisi panostaa entistä enemmän ja myös työnantajat voivat hakea tähän apua luonnosta. Reitti 34 Reitti_4_2020.indd 34 Reitti_4_2020.indd 34 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 35 Kiirettä purkamalla ja työmäärää kohtuullistamalla voitaisiin mahdollistaa taukojen pitäminen luontoympäristössä myös työnlomassa. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että ulkoilu lounasaikaan parantaa työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia enemmän kuin sisällä vietetty tauko. Lisäksi lupaavia tuloksia on myös saatu luonnossa liikkumisen ja oleilun hyödyntämisestä työterveyshuollossa. Monessakaan työssä mahdollisuutta palauttaviin ikkunanäkymiin tai puistokävelyyn ei kuitenkaan ole, eikä sitä työjärjestelyilläkään voida mahdollistaa. Siksi myös sisätiloihin tarvittaisiin enemmän sellaisia ympäristöjä, joissa voisi tehokkaasti hetkeksi irrottautua työstä ja palautua työn rasittavuudesta. Vastaukseksi tähän Luonnonvarakeskus on yhteistyössä Työsuojelurahaston kanssa tutkinut mahdollisuutta tuoda virtuaalisia luontoympäristöjä sinne, missä luontoon pääsyyn ei mahdollisuutta ole. Tulokset ovat lupaavia, sillä jo luontokuvien tai -videoiden katselulla on todettu olevan psyykkisesti ja fyysisesti elvyttäviä vaikutuksia. Kun kuvaan liittää myös luonnon äänimaiseman, ovat vaikutukset voimakkaampia. Tutkijat suosittelevatkin virtuaalista luontoympäristöä hyödyntävien vetäytymistilojen järjestämistä myös tuotannon työpaikoille, joissa melua ja muuta aistikuormitusta on paljon. Tulevaisuuden kahvihuoneessa voikin olla mahdollisuus laittaa videon pyörimään, lyödä luurit korville ja vetäytyä hetkeksi erämaahan rauhoittumaan itsekseen. Juh a M oil an en Ma rk ku A n tik a in e n Virp i Vii ta V e ik k o M a rk k u la Reitti 35 Reitti_4_2020.indd 35 Reitti_4_2020.indd 35 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 36 På svenska Åland Post kollektivavtal 1.1.202031.12.2021 innehåller minimivillkor såsom lön, arbetstid, lön för sjuktid, ersättning för söckenhelger osv. Kollektivavtalet är med andra ord minimivillkor som arbetsgivare bör tillämpa på alla sina anställda. Den 6 mars 2020 undertecknade avtalsparterna – Åland Post och PAU Åland – det nya kollektivavtalet för Åland Post. Vi i PAU Ålands styrelse är glada att meddela att förhandlingsresultat som uppnåtts medför en allmän löneförhöjning i lönekategori A och B på 1,3 % från och med 1.4.2020 och 1,5 % från och med 1.1.2021. Enligt lönesystemet på Åland Post har arbetsgivaren möjlighet att fördela en del Transportunioner TU RF:s provnummer publiceras i slutet av september 2020. Nu har du möjlighet att ge namnförslag för den nya tidningen. Sista dagen för att lämna in förslag är 30.6.2020. Alla som lämnar in sina uppgift er är med i lott dragning av fem presentkort á 50 €. Deltagande är frivilligt och uppgift erna används endast för att utföra dett a lott eri och förstörs eft er omedelbart eft er dragningen. Du kan ge ditt namnförslag på websidan www.bit.ly/2WIALqH eller genom QR-koden. Det nya kollektivavtalet av löneförhöjningen genom att dela ut individuella lönepåslag. Till lönepotten för de individuella löneförhöjningarna skall i april 2020 en summa ges till dem vars lön ligger lågt eller under löneintervallet. Vid löneutbetalningen 1.4.2021 fördelar arbetgivaren en lönepott på 0,5 % genom den individuella lönerevisionens kriterier, prestation och förhållande till referenslön. Du kan kontrollera vilken lönegrupp du tillhör och jämföra din lön med referenslönerna i kollektivavtalet på PAU:s webbplats www.pau.fi /sv Vad är nytt jämfört med det förra kollektivavtalet? I och med att Åland Post står inför verksamhetsförändringar var behovet att tydliggöra villkoren för olika arbetstidsformer. Detta sammanföll med att en ny arbetstidslag trädde i kraft i januari 2020. Årets avtalsrunda dominerades av frågor rörande arbetstidsarrangemangen. Villkoren för periodarbete och fl exibel arbetstid förtydligades. I överenskommelsen ingår även villkor för uttag av ledig tid ur arbetstidsbanken. Vi vill uppmana alla att bekanta sig med villkoren för den arbetstidsform som är aktuell för dig! Fråga gärna din förtroendeman eller PAU Ålands styrelse om du har frågor. Tillsammans kan vi påverka. ELIN SUNDBACK Namntävling för Transportunionernas tidning Reitti_4_2020.indd 36 Reitti_4_2020.indd 36 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 37 Ristikon ratkaisu K U K K O V A A N O H U I N B A S S O T R U M P I T S E K I T U A K I A T A R U N T U P A S T O G O P O N I V T I E T S E R T I T A K I L A T T K I M I N K I N E N V I K A E N E T Ä U K I T A S I A I S H U I K E A R T I T U O T S O V I S A A L A N K O T S I E S T A T O R E D U U N I S O U L A P I L A S V I N G I T T I I N K K A R I P A K O A L I A S O H U N I L L A S T A J A A T L A S T E L M I Ä E T Ä K O U L U T R I P I V A T T U U L A A I T I O T N U D I S T I T Palautearvonnan voitt aja lehdestä 3 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Taina Keskisa ari. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Kirja Runoilija Pauliina Haasjoen ensimmäinen esseekokoelma on kunnianhimoinen yritys etsiä vastauksia kysymyksiin, kuten millainen olio on ihminen, miten se on maailmassa ja millainen on tulevaisuus. Avaruus on lähtökohta ja perspektiivi, ei utopistinen tulevaisuuden skenaario. Maailmankaikkeuden mittakaavasta zoomataan Maan pinnalle ja tarkastelujänne ajassa on samaa luokkaa. Haasjoki tutkii, miten ihminen on osa planeettansa elonkehää ja miten asettuu maailmankaikkeuteen. Lähtöpisteen asettaa Voyager-luotaimen ottama kuva Maasta: koko maailmamme näkyy siinä vain himmeänä sinisenä pisteenä. Kuitekaan, Haasjoki pohtii, mittakaava ei kerro mitään merkityksellisyydestä. Ihminen luonnostuu teoksessa esiin oliona, jonka leimaavin piirre ei ole ylivertainen äly, vaan joskus traagisesti päättyvät sinnikkäät yritykset yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Suuruudenhullut unelmat ovat ihmisessä sekä kaunistava että kauhistuttava piirre. Haasjoki maalaa liikuttavan kuvan ihmisestä, joka lähettää avaruuteen kultalevylle raapustettuna kuvan alastomasta itsestään ja ystävällisen tervehdyksen useilla eri kielillä ja asettaa kotisivulle sähköpostiosoitteen, johon toivoo vieraan älyllisen elämän ottavan yhteyttä. Tämän ihmisen fossiilisikapitalismille perustuva, loputtomiin laajeneva sivilisaatio on osoittautumassa siksi harhaksi ja mahdottomuudeksi, mitä se on aina ollut. Kysymykseen ”entä sen jälkeen” Haasjoki hahmottelee vastausta analysoimalla sitä, mitä jo on. Hän lähestyy aihetta pitkälti kulttuuristen esitysten kuten elokuvien kautta, mutta myös tieteen ja aikalaiskeskustelun näkökulmista. Akuutit keskustelut ajankohtaistavat teosta edelleen, mutta eivät välttämättä aukea laajalle yleisölle. Teksti tukeutuu vahvasti erilaisiin kulttuurituotteisiin, mutta toisaalta niitä myös kiitettävästi selitetään auki. Tämä perusteellisuus tuo tekstiin myös vakuuttavuutta. Vahvimmillaan oma kertojanääni tuntuu olevan muunlajisista puhuessaan. Kirja koostuu viidestä osiosta, joiden nimet ovat Tieto avaruudesta, Villi tulevaisuus, Muunlajiset, Kellokoneisto ja Tietoliikennepäiväkirja. Osiot koostuvat useista lyhyemmistä teksteistä ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden suhteessa toisiinsa. Kokoelmalla on juoni, vaikkei ehkä perinteisessä mielessä. Haasjoki varoo esittämästä mitään ehdottomalla varmuudella ja muotoilee jo alussa hyvin tarkkaan oman tietämisensä rajat. Teksti on yllättävänkin vähäeleistä ja asiallista, vaikka perehtyneisyys riittäisi revittelyynkin. Varsinkin avaruudesta kirja tuo kosolti uutta tietoa perehtymättömälle. Ei voi olla niin, että olemisen ja maailmankaikkeuden kokoiset kysymykset ovat joitain, joihin maallikoilla ei ole pääsyä. On hyvä, että niitä popularisoivat myös esseistit – vaikka sitten varovaisesti pohdiskellen. Haasjoelta ilmestyi vuonna 2019 Otavan julkaisemana myös osittain samoja teemoja käsittelevä Promessa-runoteos. Maailmanluokan kysymyksiä Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste. 319 sivua. Poesia 2019. TEKSTI EMILIA KUKKALA Reitti_4_2020.indd 37 Reitti_4_2020.indd 37 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 38 Reitti 38 Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–11 ja 13–15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma-to klo 10–15 KOTISIVUT: www.pautk.fi Toimi näin, jos sinut lomautetaan Jos tulet lomautetuksi ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittautuminen tapahtuu TE-toimiston verkkopalvelussa www.te-palvelut.fi Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alusta. Jos lomautus kestää tätä lyhyemmän ajan, hae päivärahaa vasta viimeisenä lomautuspäivänäsi. Lähetä työttömyyskassalle hakemuksen liitteenä seuraavat dokumentit: • kopio lomautusilmoituksesta • kopio työsopimuksestasi • jos saat muuta etuutta tai harjoitat yritystoimintaa, ilmoita näistä kassalle. Muun etuuden saaja toimittaa kassalle kopion etuuspäätöksestä ja yrittäjä selvityksen yritystoiminnan tuloistaan. • palkkatodistus työssäoloehdon täyttymisen ajalta. Työttömyyskassa saa palkkatietosi suoraan tulorekisteristä, mutta jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittamat tiedot ovat puutteelliset, kassa voi joutua pyytämään sinulta lisäselvityksiä työtuloistasi ja hakemuksesi käsittely saattaa viivästyä. Voit saada ansiopäivärahaa lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden 26 kalenteriviikon työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 5.7.2020. Mikäli sinut on lomautettu kokoaikaisesti, kassa maksaa sinulle täyttä päivärahaa lomautuksen ajan omavastuuajan eli viiden päivän jälkeen. Päiväraha maksetaan kuitenkin omavastuuajan estämättä, jos ensimmäinen omavastuupäivä on ajalla 16.3.– 6.7.2020. Jos sinut on lomautettu työpäivää lyhentämällä, sinulle maksetaan päivärahaa, jossa työtulosi on huomioitu. Toimita siinä tapauksessa myös palkkailmoituksesi hakemuksen ajalta kassaan. Ansiopäivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Muutos koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lomautuspäivät eivät tällöin kerry ajalla 16.3.–30.6.2020. Lisätietoja työttömyysturvasta, lomautuksista ja koronasta: www.tyj.fi T YÖMARKKINAJÄRJESTÖT: Koronamuutoksia tulisi jatkaa vuoden loppuun asti Työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK, STTK, Akava, KT ja EK esitt ävät hallitukselle koronakriisin vuoksi tehtyjä sosiaaliturvan ja työlainsäädännön muutoksia jatkett avaksi vuoden loppuun saakka. Esitys on jatkoa järjestöjen 18.3.2020 tekemälle sopimukselle. Käytännössä keskusjärjestöjen esitys tarkoittaa muun muassa sitä, ett ä lomautusneuvott elut voitaisiin edelleen käydä nopeimmillaan viidessä päivässä ja lomautusilmoitusaika säilyisi lyhennettynä viiteen päivään. Lisäksi jatkoa tulisi sille, ett ä tyött ömyysturvan omavastuupäivien poisto säilyisi voimassa, jott a lomautetut ja irtisanotut voivat saada tyött ömyyskorvauksia koko lomautustai tyött ömyysajalta. Keskusjärjestöt esitt ävät myös, ett ä lomautuksen perusteella maksett avan tyött ömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen keskeytett äisiin myös vuoden loppuun saakka. Uutena esitetään lisäksi, ett ä myös tyött ömyyden perusteella maksett avan tyött ömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kuluminen keskeytetään. Keskeytt ämistä esitetään sovellett avaksi tyött ömyyspäivärahaan, jota maksetaan 16.3.2020 tai sen jälkeen alkaneeseen tyött ömyyteen. Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Reitti_4_2020.indd 38 Reitti_4_2020.indd 38 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 31.7. mennessä ja voita 20 € Reitti_4_2020.indd 39 Reitti_4_2020.indd 39 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55
• Yhdessä olemme vahvempia. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi lähes 150 vuotta sitten ja jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI Reitti_4_2020.indd 40 Reitti_4_2020.indd 40 3.6.2020 13.55 3.6.2020 13.55