Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2021 Palvelumyyjä Taru Alho teki koronavuoden töitä etulinjassa Mainosjakajan taistelu palkkasaatavista 6 Postin uusi henkilöstöjohtaja 16 Kuormitustekijät työssä 20 Yleissitovuus paketoi edut kaikille 28 26
2 Reitti 4 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Aino Haapalainen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 3.8. 30.8. 6 30.8. 27.9. 7 4.10. 1.11. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 2 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Viiden vuoden taistelu palkkasaatavista 10 Liittokokousta jatketaan elokuussa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Informaatiologistiikka-alan palkat nousivat 15 Liiton siirretyt koulutukset 16 Postin uusi henkilöstöjohtaja Timo Koskinen 18 Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu 20 TYÖSUOJELUN PERUSTEET : Kuormitustekijät työssä 22 ARJEN EVÄITÄ : Mikä on, kun viina ei maistu 24 Kuljettajat kyykytettävänä Sveitsissä 25 PUHETTA TALOUDESTA : Elina Pylkkänen 26 Palvelumyyjien unohtumaton koronavuosi 28 Yleissitovuus paketoi edut kaikille 30 AY-MAJAKKA : Satu Ollikainen 32 USEIN KYSYTTYÄ TYÖTTÖMYYSKASSASTA 34 RISTIKKO 35 KOLUMNI : Emilia Kukkala 36 MENOON MUKAAN 38 IN MEMORIAM 39 KYSYVÄLLE VASTATAAN 40 PÅ SVENSKA 41 IN ENGLISH 42 VUOSIEN VARRELTA 42 KIRJA 43 MUUTOSILMOITUKSET 36 22 Joko tilasit PAUn kalenterin? 4 Särkänniemeen, Särkänniemeen! Mikä on, kun viina ei maistu? 2
3 Pä äk ir jo it us PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Lainvoimaisen tuomion saaminen kestää liian kauan Huom! Seuraava Reitti ilmestyy 30.8. Aineistopäivä 3.8. L ohjalainen mainosja ilmaislehtien jakaja Petri Rautiainen kertoo tässä lehdessä pitkästä oikeustaistelustaan LänsiUudenmaan Mainosjakelu Oy:tä vastaan. Rautiainen liittyi PAUn jäseneksi viisi vuotta sitten kuultuaan mainosjakajien palkkasaatavista, joita PAU oli ajanut jo vuosien ajan. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa jakeluyhtiön maksamaan Rautiaiselle palkkasaatavia ja lomakorvauksia yli 36 000 euroa. Käräjäoikeuden tuomio ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen, koska jakeluyhtiö päätti valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Mainosjakajien palkkasaatavien niin sanottu pilottitapaus oli helsinkiläisen Nico Roihan tapaus, jossa hän voitti työnantajansa Helsingin Jakelu-Expertin sekä käräjillä että hovissa. Jakeluyhtiö tuomittiin maksamaan Roihalle vuosina 2012 ja 2015 palkkasaatavia ja lomakorvauksia yli 8700 euroa. Tuomiot olivat lainvoimaisia. Sekä Rautiaisen että Roihan tapauksille yhteistä on ollut se, että niiden oikeuskäsittely on kestänyt tolkuttoman kauan. Rautiainen joutui odottamaan oman kanteensa ratkaisua pelkästään käräjillä yli viisi vuotta. Hovioikeuden käsittely tullee viemään vielä vuoden tuon päälle. Roihan palkkavaateita käsiteltiin eri oikeusasteissa ennen lainvoimaista päätöstä vielä kauemmin. Miksi yksittäinen kansalainen joutuu odottamaan lainvoimaista päätöstä näin pitkään? Sama prosessi pyörii usein samoilla näytöillä hovissa ja jos valituslupa järjestyy, niin vielä korkeimmassa oikeudessa asti. Suomessa on pidetty jo pitkään oikeudenkäyntien hitautta eli oikeuden toteutumisen viivästymistä ongelmana. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuominnut Suomen liian pitkiksi venähtäneistä oikeudenkäynneistä monta kertaa. EIT:n mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Mainosjakajien palkkadumppaus on tullut joka tapauksessa jakeluyhtiöille kalliiksi. Tähän mennessä lain voiman saaneissa tuomioissa puhutaan yli sadasta tuhannesta eurosta, kun mukaan lasketaan oikeudenkäyntikulut ja viivästyskorot. PAUlla on tällä hetkellä vireillä 12 mainosjakajan kanteet palkkasaatavista. Toivoa sopii, että niihin saadaan lainvoimainen päätös huomattavasti aiempaa nopeammin. Varsinkin kun kyse on lähes identtisistä tapauksista. JUHA PÖYRY
4 SAK:n, STTK:n ja Akavan Kesäduunari-info palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Puhelu on soittajalle maksuton. Palvelusta kannattaa vinkata kaikille tutuille, joiden perheestä tai lähipiiristä löytyy kesäduunari. Lisätietoja www.kesaduunari.fi Kesäduunari-info Ajankohtaista Jos haluat PAUn kalenterin, tilaa se 31.8.2021 mennessä. Kalenteri postitetaan vain sen tilanneille vuoden loppupuolella. Eläkeläiset saavat kalenterin, mikäli osasto tilaa sen heille. Jos olet eläkkeellä, ota yhteys osastosi toimihenkilöön ja kysy mahdollisesta kalenteriedusta. PAUn kalenterin valmistaa kotimainen Ajasto, jonka koko on taskuun sopiva 85 x 162 mm. Kalenteri on parikierresidottu. PAU tarjoaa liiton kalenterin jäsenilleen maksutta. Liiton toimisto lomailee PAUn toimisto on suljettu 12.7.-31.7.2021 välisenä aikana. Edunvalvonta asioissa ole yhteydessä oman työpaikkasi tai alueesi edunvalvojiin. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot löydät liiton verkkosivuilta. Tilausohjeet 1. Kirjaudu PAUn jäsensivuille osoitteessa www. pau.fi (muistathan, että jäsennumerot muuttuivat vuoden alussa niin, että nykyisen jäsennumeron ensimmäinen numero 2 korvattiin numerolla 7). Jäsensivuilla on banneri ”Tilaa kalenteri”, jota klikkaamalla pääset täyttämään tilauslomakkeen. 2. Jos olet tehnyt tilauksen jo tämän vuoden kalenterin ilmestymisen jälkeen, tilausta ei tarvitse uusia. Mikäli kirjautuminen jäsensivuille ei onnistu, voit tilata kalenterin soittamalla jäsenpalveluun (09) 613 116. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat jatkossa kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Lähetämme noin kerran kuukaudessa kaikille PAUn jäsenille sähköisen uutiskirjeen, jossa kerromme ajankohtaisista asioista, liiton tapahtumista ja jäseneduista. Mikäli et ole saanut vielä uutiskirjettä, kannattaa tarkistaa PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa, että kaikki yhteystietosi ovat kunnossa. Palveluun kirjaudutaan osoitteessa Saitko PAUn Uutiskirjeen? www.pau.fi Tilaa PAUn kalenteri vuodelle 2022
5 Postilla Matti Nisula Eduskunta on päättänyt, että 1. elokuuta 2021 jälkeen aloitetut ns. vapaan sivistystyön kurssit voi kirjata Koski -tietovarantoon. Mikä on Koski? Tähän saakka Koski -tietovaranto on sisältänyt valtakunnallisia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusja tutkintotietoja. Tietoja voi tarkastella Oma opintopolku -palvelun kautta. Palvelun ylläpidosta vastaa Opetushallitus. Elokuun alusta myös PAUn kursseja, kun niiden järjestäjänä on esim. Työväen Sivistysliitto TSL, voi kirjata Koski -tietovarantoon. Edellytyksenä on, että niihin on käytetty opintoperustaista suunnittelua, ne on opintopisteytetty ja kurssin suorittaminen arvioidaan vähintään joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Kolmas kerta toden sanoo? PAUn Talvipäiviä on siirretty koronaepidemian vuoksi jo kahdesti. Nyt on kolmas kerta eli PAUn Talvipäivät pidetään Seinäjoella 12.-13.2.2022. Uskotaan ja toivotaan että kolmas kerta toden sanoo. Talvipäivien ammattiryhmät ja mahdolliset liikuntatapahtumat ovat Seinäjoki areenalla ja iltajuhla Sokos Hotelli Lakeudessa, samoin sunnuntaiaamun ohjelma. Lisätietoa talvipäivistä, majoituksesta ja mahdollisista liikuntalajeista syksyllä. PAUn koulutuksia Koski-tietovarantoon Koski tietokantaan kirjattu koulutus on osa virallista koulutusta. Viralliseksi kirjattu koulutus voi auttaa mm. opinnoissa ja työnhaussa. Syyslokakuun vaihteessa järjestettävien PAUn Työehtojen ja Työoikeuden kurssien suorittamisesta olisi todennäköisesti mahdollisuus saada merkintä Koski -tietovarantoon. Merkinnän hankkiminen on vapaaehtoista ja perustuu ennakkoilmoittamiseen. Molemmille kursseille voi osallistua myös ihan entiseen malliin, ilman merkintää tietovarantoon. Lisää tietoa aiheesta on tulossa alkusyksystä. Juha Jaatinen koulutusja järjestötoimitsija
6 Työnkuva Rautiainen kertoo, että työnantaja soitti hänelle palkkavaateen jättämisen jälkeen useampaan kertaan ja yritti vaikuttaa siihen, että hän luopuisi kanteesta.
7 taistelu palkkasaatavista Mainosjakaja Petri Rautiaisen vuosia kestänyt taistelu palkkasaatavista jatkuu. Ensimmäisen erän Rautiainen voitti, kun Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu tuomittiin käräjäoikeudessa maksamaan hänelle palkkasaatavia ja lomakorvauksia yli 36 000 euroa. Viiden vuoden L änsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy tuomittiin 16.4.2021 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksellä maksamaan Petri Rautiaiselle palkkasaatavia 33 669,66 € ja lomakorvauksia 2943,40 € viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulut 29 404,57 €. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, koska jakeluyhtiö päätti valittaa käräjäoikeuden päätöksestä kesäkuussa hovioikeuteen. Taustalla on PAUn ja mainosjakajien yli kymmenen vuotta jatkunut oikeustaistelu ns. keltaista ammattiliittoa vastaan. Petri Rautiainen on työskennellyt osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajana Länsi-Uudenmaan Mainosjakelussa vuodesta 2009 lähtien. Rautiainen tuli alalle, kun työt pitkäaikaistyöttömille tarkoitetussa sähkövalaisimia valmistavassa tukipalveluyhtiössä loppuivat. Koulutukseltaan hän on laborantti ja prosessiteknikko. Kyse käräjäoikeudessa haetuissa palkkasaatavissa oli ajasta ennen 1.11.2019, jolloin Rautiaisen palkkaus oli perustunut Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n (SME ry) ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n (SKE ry) väliseen työehtosopimukseen (Erillisjakelu-TES). Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy vaati palkkasaatavakanteen hylkäämistä. Toissijaisesti he vaativat palkkasaatavavaatimuksen sovittelua. Lisäksi vaadittiin työnantajapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista. TEKSTI: JUHA PÖYRY, VEERA KEKÄLE KUVAT: JUHA PÖYRY
8 Työnkuva Rautiainen kertoo, että työnantaja soitti hänelle palkkavaateen jättämisen jälkeen useampaan kertaan ja yritti vaikuttaa siihen, että hän luopuisi kanteesta. Jatkuva soittelu alkoi ottamaan jo niin paljon päähän, että laitoin numeron estoon. Tarjosivat sovintona vielä viittä tonnia, mutta liitostakin minulle sanottiin, että ei kannata, kun tuo summa ei kata edes oikeudenkäyntikuluja, Rautiainen muistelee. Vitosen jäsenmaksu Käräjäoikeus pyysi työtuomioistuimelta lausuman. Lausumassaan työtuomioistuin katsoi, ettei Erillisjakelu-TES ollut pätevä työehtosopimus ja että Rautiaisen työsuhteessa oli tullut soveltaa PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Erillisjakelu-TESin ei katsottu olleen työehtosopimuslaissa tarkoitettu työehtosopimus. Työnantajapuolta edustaneet tahot ovat perustaneet SME:n tarkoituksenaan solmia alalle työehtosopimus, jonka ehdot alittaisivat olennaisesti alan yleissitovan työehtosopimuksen palkkatason. Kyse ei ole ollut valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen tekemästä työehtosopimuksesta. SME ry tuli Rautiaiselle tutuksi heti yhdistyksen perustamisen jälkeen, kun jakajille toimitettiin mainoskimppujen mukana kirje, jossa kehotettiin liittymään ”liiton” jäseneksi. Varsin erikoista kuviossa oli se, että yhteyden järjestön puolesta otti työantaja ja jäsenmaksu oli vain viisi euroa vuodessa. Työnantajan kohtuuttomuusväitteen osalta käräjäoikeus katsoi, että TES:stä seuraavaa työsopimuksen ehtoa voidaan sinällään sovitella. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, ettei sen tehtävänä ole alan palkkatason kohtuullisuuden määrittely, eikä kyse ollut tapauksessa työehtosopimuksen kohtuullisuudesta sinällään vaan yksin siitä, johtaako ehdon soveltaminen kohtuuttomuuteen. Käräjäoikeus totesi, että näyttö siitä, että Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltaminen johtaisi työnantajapuolen väitteen mukaisesti kohtuuttomuuteen, on jäänyt yleisluontoiseksi. Kaksitoista palkkasaatavaa vireillä PAU on laittanut tällä hetkellä vireille 12 mainosjakajan kanteet palkkasaatavista. Kanteissa on kyse käytännössä samasta asiasta kuin Rautiaisen tapauksessa. Mikäli kaikki oikeudenkäynnit päättyvät mainosjakajien voittoon, tulee loppulasku mainosjakeluyhtiöille olemaan satoja tuhansia euroja. Jakeluyhtiöt kuuluvat pääsääntöisesti Suomen Suoramainonta Oy:öön, joka kuuluu Keskisuomalainen konserniin.
9 Asiassa ei ollut esitetty mitään sellaista, jonka perusteella Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisten palkkasaatavien maksamisen voitaisiin todeta johtavan kohtuuttomuuteen. Käräjäoikeus katsoi, ettei perusteita palkkasaatavien määrän sovittelulle ollut ja kanne hyväksyttiin kokonaan eli Rautiaisen juttu voitettiin kaikilta osin. Käräjäoikeus tuomitsi Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy:n maksamaan kaikki vaaditut saatavat viivästyskorkoineen sekä täysimääräisen korvauksen oikeudenkäyntikuluista. Annettu tuomio on linjassa aiempien erillisjakelualan palkkasaatavia koskeneiden tuomioiden kanssa. Taistelu jatkuu Petri Rautiainen on luonnollisesti tyytyväinen käräjäoikeuden päätökseen. Tuomio oli odotettu, koska useat vaateet palkkasaatavista ovat päätyneet kaikissa oikeusasteissa mainosjakajien voittoon. Ensimmäisen palkkavaateensa Rautiainen toimitti työnantajalle vuonna 2016, jossa hän vaati maksettavaksi Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n mukaista palkkaa helmikuusta 2012 lukien. Palkkasaatavat Rautiainen uusi kolmen kuukauden välein aina lokakuun loppuun 2019 saakka, jolloin Teollisuusliitto solmi Medialiiton kanssa Suorajakelua koskevan työehtosopimuksen. Suomen Suoramainonta Oy:n organisaatioon kuuluvat jakeluyhtiöt ovat järjestäytyneet Medialiittoon, minkä vuoksi yhtiöt ovat voineet noudattaa 1.11.2019 lukien Medialiiton työehtosopimuksia eli myös Suorajakelua koskevaa työehtosopimusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mainosjakajille olisi pitänyt maksaa Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n mukaista palkkaa lokakuun loppuun 2019 ja siitä eteenpäin Teollisuusliiton suorajakelua koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Mainostenjakaja Petri Rautiainen jakaa Lohjalla kahta reittiä, joista kuukausiansio on 200 euron luokkaa. Jakopäiviä on kuukaudessa 4–5. Mainosjakajien uusi työehtosopimus ei ole jakajien palkkausta ja tilannetta juurikaan parantanut. Rautiaisella on kuukaudessa 4–5 jakopäivää ja palkka on pyörinyt 200 euron molemmin puolin. Ensimmäisestä jakelutuotteesta hänelle maksetaan 0,5 senttiä kappaleelta ja seuraavista 0,1 senttiä. Suorajakelua koskevassa uudessa työehtosopimuksessa kappalekorvauksista ei ole mitään mainintaa. Vähimmäispalkan pitäisi tes:n mukaan 31.1.2021 lukien olla 7,30 €/tunti. Petri Rautiainen tulee toimeen mainosjakelun ohella työmarkkinatuella. Rautiaisen käytettävissä olevat kuukausitulot työmarkkinatuen kanssa ovat reilusti alle tuhat euroa brutto. Eipä tässä mihinkään turhanpäiväiseen voi rahaa laittaa, juuri ne tarpeelliset menot voin maksaa; ruoan, sähkön, nettiliittymän ja vastikkeen. Rautiaisen taistelu palkkasaatavista kuitenkin jatkuu. Seuraava erä käydään Helsingin hovioikeudessa. ? Petri Rautiainen teki ensimmäisen palkkavaateen työnantajalle jo viisi vuotta sitten. Oikeusprosessi on kestänyt kohtuuttoman pitkään.
10 TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY Kokoukseen oli mahdollisuus osallistua myös paikan päällä, joskin suositus liittokokousedustajille oli, että mahdollisimman moni osallistuisi kokoukseen etäyhteyden välityksellä. Liittokokoukseen ilmoittautui määräaikaan mennessä 104 liittokokousedustajaa 34:stä Liittokokousta jatketaan elokuussa Liittokokous avattiin pääosin etänä Teamsyhteydellä. Osastojen liittokokousedustajista paikan päälle tulivat Helsingin osastosta vas. Linda Lundström, Pertti Pohjanvuori ja Jarmo Pakkanen sekä Pasilan osastosta Merja Rauhavuori ja Ali Lampi. osastosta. Lisäksi kaksi osastoa ilmoitti kolme edustajaansa määräajan jälkeen, mutta heidän osallistumiselleen kokous ei nähnyt estettä. Liittokokousedustajia on siis yhteensä 107 kpl, vaikka osastot olivat oikeutettuja lähettämään kokoukseen 122 edustajaa. Osastoista liittokokouksen avaukseen osallistui 106 liittokokousedustajaa, joista paikan päällä oli viisi. Lisäksi kokoukseen osallistui pääosin etäyhteydellä liittovaltuuston puheenjohtaja, liittohallitus ja liiton toimisto. Tes-neuvottelut käynnissä Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi kokouksen jälkeen ajankohtaisista asioista. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut ovat hyvässä käynnissä ja nähtävissä on, että neuvottelutulokseen päästään helpommin kuin edellisellä kerralla. Mahdollista neuvottelutulosta ei oteta kuitenkaan käsittelyyn ennen kuin liiton uusi hallinto on elokuun liitLiittokokous lukuina 107 Liittokokousedustajaa. Lisäksi kutsuvieraat, liittohallitus ja toimisto. 52 Liittokokousedustajien keski-ikä 29 Naista | 59 miestä 27 Nuorin osallistuja 63 Vanhin osallistuja 29 Liittokokousaloitetta PAUn XXVI liittokokous avattiin Teams-yhteydellä kuljetusliittojen Hakaniemi-salista 2.6.2021. Liittohallituksen esityksestä kokous päätettiin koronatilanteen johdosta keskeyttää ja jatkaa 11.8. klo 11.00 Helsinki Congress Paasitornissa. Kokous päättyy 13.8. tokokouksessa valittu, muistutti Nieminen. Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n sopimuskausi päättyy 31.10. Myös Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevat tes-neuvottelut käynnistetään näillä näkymin jo kesän aikana.
11 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta Kaksi vuotta epäoikeudenmukaisuutta K aksi vuotta sitten SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n palkkalistoilla oleva vuokratyöntekijä laittoi minulle sähköpostia, joka johti vuokratyöntekijöiden kannalta erittäin merkittävään oikeusprosessiin. Helsingin käräjäoikeudessa asian pääkäsittely on 18.6. Sähköpostissa vuokratyöntekijä välitti minulle työnantajansa hänelle laittaman viestin. Siinä kerrottiin, että SOL Henkilöstöpalvelut ei enää jatkossa tarjoa hänelle postitöitä tehtäväksi, mutta ei hätää, sillä työt jatkuvat täysin samassa paikassa ja täysin samanlaisina, mutta työnantajana olisi jatkossa saman konsernin toinen yritys SOL Logistiikkapalvelut Oy. Työehtosopimus toki muuttuu. Ja palkka pienenee. Sekä muutkin työehdot heikkenevät. Joku työnantajapuolen edustaja oli keksinyt, että viivan alle jää enemmän tulosta, kun vuokratyöntekijöille maksetaan vähemmän palkkaa. Kirjoitin asiasta tuolloin blogin ”Näin halpuutetaan ihmisiä”, jonka voit lukea PAUn sivuilta www.pau.fi/viestinta/blogit. Hieman juridiikkaa. Työsopimuslain 2 luvun 9 § säätelee vuokratyöntekijöiden työsuhteissa sovellettavia työehtoja. Kirjauksen perusteella vuokratyöntekijöiden työehdot tulevat joko yritystä sitovasta normaalisitovasta työehtosopimuksesta, yleissitovasta työehtosopimuksesta tai vähintään käyttäjäyritystä sitovasta työehtosopimuksesta. Työnantaja on tässä kohtaa ajatellut, että mikä tahansa alalle sovittu normaalisitova työehtosopimus käy ja shoppaillut haluamansa työehdot liittymällä haluamaansa työnantajaliittoon. Lain esitöitä lukemalla käy kuitenkin selväksi, että näin lainsäätäjä ei ole ajatellut. Hallituksen esitystä ja työelämäja tasa-arvovaliokunnan mietintöä lukiessa käy selväksi, että lainsäätäjä on tässä asiassa tarkoittanut normaalisitovalla työehtosopimuksella vuokratyövoiman työehtoja sääntelevää normaalisitovaa työehtosopimusta, mutta ei siis mitä tahansa muuta työehtosopimusta, vaikka vuokratyötä tarjoava yritys olisi sellaiseen muutoin sidottu työantajaliiton jäsenyyden perusteella. Jos työehtosopimus, johon vuokratyötä koskeva yritys on sidottu, ei sääntele vuokratyötä, tulee vuokratyössä lain säännöksestä johtuen noudattaa käyttäjäyrityksen noudattamaa työehtosopimusta. Vuonna 2008 annettu vuokratyödirektiivi tukee edellä kerrottua. Sen mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos kyseinen yritys olisi palkannut kyseisen henkilön suoraan hoitamaan samaa tehtävää. Tästä asiasta on direktiivissä poikkeus, mutta sekin edellyttää sitä, että vuokratyöntekijöiden työehdot tulee vuokratyöhön tehdystä työehtosopimuksesta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalalla ei ole voimassa erikseen vuokratyöhön tehtyä työehtosopimusta. Tätä työsopimuslain pykälää koskien ei ilmeisesti ole ajettu juttuja ennen tätä. Ei tosin taida olla tällaista tilannettakaan ollut millään toisella alalla. Jos käräjäoikeudessa PAUn tulkinta todetaan oikeaksi, on kolme yritystä teettänyt vuokratyöntekijöillään postityötä viimeiset kaksi vuotta selkeästi heikoimmilla työehdoilla kuin olisi ollut oikein. Tässä ajassa on syntynyt pahimmillaan miljoonien eurojen palkkasaatavat. Joku työnantajapuolen edustaja oli keksinyt, että viivan alle jää enemmän tulosta, kun vuokratyöntekijöille maksetaan vähemmän palkkaa.
12 Lisäksi palkkojen korotukseen käytettiin 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,9 prosenttia ja jonka kohdentamisesta on sovittu paikallisesti alla kuvatulla tavalla. Palkankorotuksen toteuttamistapa Palkkaliitteissä 1, 2 ja 3 yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisen korotuksen jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä: • työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaaminen) • vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus) • yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus) • aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus) • asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus) Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden ja työntekijöiden maaliskuun 2021 kuukausipalkoista. Taulukkopalkat Taulukkopalkkoja korotettiin 1.5.2021 lukien 1 prosentilla. Euromääräiset lisät Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia lisiä ja muita erillisiä euromääräisiä lisiä ja korvauksia ja luottamusmiesja työsuojelupalkkioita korotettiin 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavana palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 prosentilla. Työaikakorvausten tarkistukset tehtiin lähinnä 1.5.2021 jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta. Informaatiologistiikka-alan palkat nousivat Informaatiologistiikka-alan palkkoja korotettiin 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Lisätietoja palkankorotuksiin liittyen saa pääluottamusmies Hannu Lahdenperältä hannu.lahdenpera@posti.com, puh. 0400 496 626 TEKSTI: LENA LAHTI, TALOUDENHOITAJA
13 Uudet palkkataulukot – tarkista palkkasi Informaatiologistiikka-ala. Palkkaliite 1. Tarkista palkkalaskelmastasi, että palkkasi on maksettu oikein. Mikäli palkassasi on epäselvyyttä, käänny luottamusmiehen tai liiton toimiston puoleen. Taulukkopalkat 1.5.2021 lukien PL: 11 PL: 12 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 1A 2 129 1C 2 340 1A 13,31 1C 14,63 2A 2 335 2C 2 568 2A 14,59 2C 16,05 3A 2 589 3C 2 846 3A 16,18 3C 17,79 Asiantuntija Asiantuntija 4A 2 818 4C 3 098 4A 17,61 4C 19,36 5A 3 093 5C 3 402 5A 19,33 5C 21,26 6A 3 398 6C 3 736 6A 21,24 6C 23,35 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 7A 3 732 7C 4 103 7A 23,33 7C 25,64 Taulukkopalkat 1.5.2021 lukien: PL: 21 PL: 22 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 101 alle 2 vuotta 1 787 1 838 11,17 11,49 102 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 1 863 1 918 11,64 11,99 103 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 1 943 2 002 12,14 12,51 104 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 027 2 087 12,67 13,04 105 16 vuotta ja enemmän 2 118 2 181 13,24 13,63 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU PKS MUU PKS 201 alle 2 vuotta 1 872 1 926 11,70 12,04 202 2 vuotta mutta alle 6 vuotta 1 949 2 008 12,18 12,55 203 6 vuotta mutta alle 10 vuotta 2 036 2 095 12,73 13,09 204 10 vuotta mutta alle 16 vuotta 2 124 2 187 13,28 13,67 205 16 vuotta ja enemmän 2 215 2 282 13,84 14,26 Informaatiologistiikka-ala. Palkkaliite 2.
14 Informaatiologistiikka-ala. Palkkaliite 3. Euromääräiset lisät 1.5.2021 Taulukkopalkat 1.5.2021 lukien PL: 31 PL: 32 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Taso 1 PR Taso 2 PR Taso 1 PR Taso 2 Avustava asiantuntija Avustava asiantuntija 101 1 924 102 2 036 101 12,03 102 12,73 Asiantuntija Asiantuntija 201 2 143 202 2 421 201 13,39 202 15,13 Asiantuntija Asiantuntija 301 2 519 302 2 791 301 15,74 302 17,44 Kehittävä asiantuntija Kehittävä asiantuntija 401 2 771 402 3 126 401 17,32 402 19,54 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 1 Euromääräiset lisät euroa iltatyölisä 1,50 yötyölisä 2,73 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 2 Euromääräiset lisät euroa Työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin ajalta 5,60 yli kahden tunnin ajalta 11,18 Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 230,61 109,25 54,63 INFORMAATIOLOGISTIIKAN PALKKALIITE 3 Euromääräiset lisät euroa Iltatyölisä 1,51 Yötyölisä 2,75 INFORMAATIOLOGISTIIKAN MUUT EUROMÄÄRÄISET LISÄT Työhönsidonnaisuuslisä euroa enintään 2 tunnin ajalta 5,60 yli kahden tunnin ajalta 11,18 Kurssiraha 63,44 Matka-ajan korvaus 28,22 LUOTTAMUSMIESPALKKIOT, €/kk Edustettavien lukumäärä Ryhmä euroa alle 50 1. 54 50-99 2. 76 100-299 3. 93 vähintään 300 4. 111
15 Liiton siirretyt koulutukset PAU on joutunut siirtämään kaikki keväälle suunnitellut koulutukset syyspuolelle. Osaa kursseista on siirretty useampaan kertaan. Koulutusten siirtäminen on ollut kaikille ikävää, mutta pakollista. Nyt lopulta tuntuu kuitenkin siltä, että siirretyt kurssit voitaisiin pitää. Tässä luettelo siirretyistä kursseista ja niille uudet viimeiset ilmoittautumispäivät: Postinjakelun alueelliset edunvalvojapäivät 16.–17.8. Scandic Hotel Atrium, Turku Kutsukurssi pidetään seuraavien pono-alueiden luottamusmiehille: 01900, 03, 05, 08-12, 20–25 sekä 26–32, 37-39, 33310, 33470. Edelliseen ajankohtaan tehdyt ilmoittautumiset ovat voimassa. Työsuojelun peruskurssi 23.–27.8. Hotelli Heimari, Mikkeli Kurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuottavuuteen. Edelliseen ajankohtaan tehdyt ilmoittautumiset ovat voimassa. Uusi viimeinen ilmoittautumispäivä on 13.8.2021. Ilmoittaudu sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi. Edunvalvonnanja yhteistoiminnan kurssi 23.–27.8. Hotelli Heimari, Mikkeli Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Edelliseen ajankohtaan tehdyt ilmoittautumiset ovat voimassa. Uusi viimeinen ilmoittautumispäivä on 13.8.2021. Ilmoittaudu sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi. Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) 20.–21.11. Tallink Spa-Hotelli, Tallinna. Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on minulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Tähän kurssiin otetaan ihan uudet ilmoittautumiset. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 8.10.2021. Ilmoittaudu sähköisessä jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi. Huom! Tämä kurssi täyttyy pian. Ilmoittaudu mahdollisimman pian varmistaaksesi kurssille pääsyn. ? Kaikesta PAUn koulutukseen liittyvistä asioista voit kysellä: Juha Jaatinen koulutusja järjestötoimitsija juha.jaatinen@pau.fi 050 3028 466 TEKSTI: JUHA JAATINEN KUVA: JUHA PÖYRY
16 P osti on viimeisten vuosien aikana ollut tiettävästi otsikoissa enemmän kuin mikään muu suomalainen yritys. Yhtiön maineenhallinnassa on ollut parantamisen varaa, jonka erinäiset bränditutkimuksetkin ovat osoittaneet. Petraamista on ollut epäilemättä henkilöstöpolitiikassakin. Tuoreessa muistissa on vielä vuoden 2019 tapahtumat, kun Postin silloinen hallitus ja johto halusi vaihtaa postilaisten työehdot halvempaan työehtosopimukseen. Tätä historian painolastia ei uuden henkilöstöjohtajan harteilla kuitenkaan ole. Äskettäin VR:ltä Postiin tullut Timo Koskinen haluaa omalta osaltaan varmistaa sen, että kaikki mahdolliset kuilut työntekijöiden ja johdon välillä menisivät lopulta umpeen. Avainsanoja ovat luottamus ja yhdessä tekeminen, joka ei Koskisen mukaan tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikista asioista ollaan aina samaa mieltä. Kysymys on resilienssistä eli joustavuudesta, soveltamisesta, ennakoinnista ja sen kaltaisista asioista. Kun on luottamusta, pystymme puhumaan ennakoivasti vaikeista asioista ja miettimään yhdessä, miten niistä mennään yli, Koskinen sanoo. Koskinen harmittelee, että korona on estänyt käynnit työpaikoilla. Heti kun koronatilanne sallii, aikoo uusi henkilöstöjohtaja kiertää tiiviisti kenttää ja tavata niin työntekijöitä, luottamushenkilöitä, esimiehiä kuin päälliköitäkin. Teams-kokouksissa ei pääse samalle tasolle ihmisten kanssa, kuin aidoissa kohtaamisissa. Mutta kaikki kohtaamiset ovat olleet kyllä positiivisia. Postilaisissa on paljon intoa ja uskoa tulevaisuuteen ja ihmiset ovat hyvin valveutuneita. He tietävät mitkä haasteet peruspostin puolella on edessä. Täytyy pitää vain huoli siitä, että se toinen puoli, positiivinen yhdessä tekeminen haluaa rakentaa luottamusta Huhtikuussa Postin uutena henkilöstöjohtajana aloittanut Timo Koskinen haluaa rakentaa postia, jossa jokainen työntekijä voisi sanoa, että hänellä on hyvä työnantaja. Postin uusi henkilöstöjohtaja Timo Koskinen Uusi henkilöstöjohtaja Timo Koskinen tutustui helmikuussa postinjakajan työhön Helsingissä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: TOMI HUHTALA
17 ja postin mahdollisuudet tunnistetaan yhtä hyvin. Luottamus syntyy teoista Mutta palataan vielä siihen henkilöstöpolitiikkaan. Mitä konkreettisia tekoja Postissa aiotaan tehdä henkilöstöpolitiikan parantamiseksi ja työntekijöiden luottamuksen palauttamiseksi johtoa kohtaan? Tuo on oikea kysymys, koska puhuahan tässä aina voidaan. Luottamus syntyy siitä, että on niitä konkreettisia tekoja ja niin pitääkin olla. Esimerkiksi Postin uuden muutospalvelun pitää tuottaa konkreettisia lopputuloksia. Olen käynnistänyt keskustelut myös osan työkykynsä menettäneiden työllistymisestä konsernissa. Siitä on sovittu steppejä, joiden pitää jalostua konkreettisiksi teoiksi. Koskinen haluaa painottaa vielä sitä, että luottamus ei synny pelkästään sillä, että pidetään vain henkilöstötilaisuuksia ja puhutaan luottamuksesta. Sitäkin tarvitaan, mutta johdonkin pitäisi olla suhteessa paljon enemmän ”suojavaatteet päällä”, kuin pikkutakeissa eli olla siellä porukan keskuudessa. Se on yksi konkreettinen teko, jota aion itse tehdä. Koskisella on myös pitkä lista luottamusmiehistä Postin eri henkilöstöjärjestöistä, joille hän aikoo soittaa ja kysyä mikä porukkaa tällä hetkellä puhuttaa. Jakelun puolella viime aikoina ovat puhuttaneet erityisesti osa-aikaistaminen. Samalla kun työntekijöitä on osa-aikaistettu, on työpaikalle palkattu vuokratyöntekijöitä. Tämä on koettu loukkaavana. Näistäkin pitää puhua ja ymmärrän tämän hyvin. Täytyy tunnistaa kuitenkin ne haasteet, joita postin puolella on. Lähtökohtaisesti firman täytyy tietenkin toimia taloudellisesti terveellä pohjalla ja hyödyntää samoja instrumentteja, joita kilpailijatkin käyttävät. Mutta se millä tasolla vuokratyövoiman määrä on, niin siihen pitää pureutua. Koskinen vakuuttaa, että Postilla ei ole mitään ilkeää tavoitetta lisätä vuokratyövoiman määrää, vaan pitää se sellaisella tasolla, mikä liiketoiminnan kannalta on välttämätöntä. Toisaalta vastuullisuutta on myös se, että firma pärjää niin hyvin, että voimme tarjota niitä työpaikkoja. Mutta ainakin muutostilanteissa pitää aina katsoa ja arvioida kriittisesti sitä voidaanko käyttää alihankintaa ja vuokratyövoimaa. Näitä tilanteita pitäisi mielestäni katsoa aina ensin oman henkilökunnan näkökulma edellä, Koskinen muistuttaa. Toinen asia, joka jakelussa hiertää, on kolmen kimpun jakelu ja automatisoitu lajittelu. Oman työn suunnitteluun ei ole annettu riittävästi mahdollisuutta niin, että työ voitaisiin tehdä mahdollisimman sujuvasti ja laadukkaasti. Kolmesta kimpusta Koskinenkin on jo kuullut, vaikka ei prosessia vielä kovin hyvin tunne. Ehdottomasti porukan pitää olla mukana oman työn suunnittelussa ja paikka paikoin heitä pitää jopa yliosallistaa. Mutta on tämä sitäkin, että kun tuodaan jotain uutta, niin henkilöstö joutuu käymään aina läpi poisoppimisen ja luopumisen prosessin. Tällaisissa muutoksissa vastaus pitäisi löytyä jostain keskialueelta. Ei niin, että muutetaan ihan kaikki tai ei muuteta yhtään mitään. Muutospalvelulla aktivoidaan ihmisiä Posti kertoi tiedotteessaan toukokuussa aloittavansa henkilöstölle tarkoitetun uuden muutospalvelun rakentamisen. Yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa rakennettava yksikkö tarjoaa tuotannollisissa tehtävissä työskenteleville keskitettyjä palveluita, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisesti henkilöstön työpolkuja, lisätä aktiivista työn tarjoamista konsernin sisällä ja löytää esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia töitä. Yksikön toiminta kattaa myös koulutus-, tuki-, työnkiertoja uudelleensijoittumispalvelut. Posti arvioi käyttävänsä uuden palveluyksikön toimintaan lähivuosina noin 10 miljoonaa euroa. Muutospalvelun taustalla on digitalisaatio ja alan murros. Tuotannosta katoaa lähivuosina työpaikkoja, mutta toisaalta kasvava pakettiliiketoiminta ja logistiikka antaa myös mahdollisuuksia. Ay-liike ei ole mikään punainen vaate PAU ja muutama pääluottamusmies ovat tulleet Timo Koskiselle jo tutuiksi, vaikka haastattelupäivänä postiuraa oli takana vaivaiset kuusi viikkoa. Ay-liike ei ole uudelle henkilöstöjohtajalle mikään punainen vaate. Minun on ollut aina helppoa ja miellyttävää toimia ihmisten kanssa, jotka ottavat vastuuta. Mielestäni ay-liikkeessä on kyse vastuun ottamisesta, eikä se ole mikään kevyt reppu kantaa. Siinä heittäydytään paineistettuna paljon vartijaksi ja arvostelun kohteeksi. Olen aina arvostanut luottamushenkilöiden työtä tosi paljon. He ovat olleet henkisesti ja asenteellisesti hyviä yhteistyökumppaneita. Koskinen huomauttaa, että vaikka erimielisyyksiltä ei voi aina välttyä, niin vastapuolta kannattaa ainakin yrittää ymmärtää. Kaikki tekee aina parhaansa. Haluaisin synnyttää kaikille sen fiiliksen, että ay-liike on minulle hyvä yhteistyökumppani, jonka kanssa on kiva rakentaa yhteisiä juttuja tiedostaen kuitenkin sen, että asioista ei olla aina samaa mieltä. Kysymys on siitä, että kun volyymit putoaa, miten henkilöstöä sopeutetaan? Tässä on mahdollisuus tehdä muutos fiksusti. Muutospalvelun pääasiallinen tehtävä ei ole kuitenkaan rakentaa mitään exit-pakettia, vaan aktivoida ihmisiä hakemaan töitä vaikkapa Transvallilta. Postissa on varmasti paljon työntekijöitä, jotka ei ole vaihtaneet työpaikkaa ikinä tai saaneet pitkään aikaan mahdollisuutta oppia uutta. Heitä pitää tukea tässä todella isossa muutoksessa mikä on meneillään. ?
18 M uutos on pääpiirteittäin yksinkertainen, mutta taustalla sillä on vaikutusta lomapäivien lisäksi myös esimerkiksi lomapalkan laskentaan. Muutos tapahtuu vaiheittain vuosien 2021–2022 aikana Postin eri henkilöstöryhmissä ja yhtiöissä. Kirjoitin asiasta ja muutoksen taustoista tarkemmin jo aiemmin viime joulukuun Reitti-lehdessä 8/20. Ensimmäisenä muutos näkyi Posti Group Oyj:ssä, Posti Kiinteistöt Oy:ssä ja Posti Messaging Oy:ssä, jossa vuosilomien laskentasääntö muuttui huhtikuussa 2021. Työnantajan vahvistaman aikataulun mukaisesti vuosilomapäivien laskentasäännön muutos toteutuu Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelutyöntekijöiden (PEC) osalta 31.5.2021. Muissa henkilöstöryhmissä tulevan muutoksen tarkkaa aikataulua ei vielä ole vahvistettu. Alustavan arvion mukaan järjestelmäuudistus on toteutettu kokonaisuudessaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Posti Oy:ssä muutos tapahtuu arviolta keväällä 2022. Vuosiloman laskentasäännön muutoksesta on sovittu neuvottelemalla PAUn ja työnantajan välillä. Muutos toteutuu kokonaisuudessaan kustannusneutraalisti verrattuna aiempaan tilanteeseen. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu viisipäiväiseksi PAUn työehtosopimusten soveltamisaloilla (pois lukien Ahvenanmaa) siirrytään vuosilomissa vuosilomalain ja työehtosopimuksien mukaisesta arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). Pääsääntöisesti lomapäivien lukumäärä pienenee tällöin noin yhdellä kuudesosalla. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä? Vuosilomapäivien laskentasäännön muutos on taustavaikutuksiltaan suuri ja sillä on lomapäivien lukumäärien lisäksi vaikutusta useaan eri kohtaan työehtosopimuksen eri pykälissä. Esimerkiksi vuosilomapalkka, lomaraha jne. lasketaan eri laskukaavalla jatkossa verrattuna nykytilanteeseen. Työntekijöille muutos näkyy onneksi yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosilomapäiviä kertyy muutoksen toteuduttua lukumäärällisesti vähemmän ja samalla niitä kuluu lomaa pidettäessä nykyistä vähemmän. Vuosiloman pituus säilyy kuitenkin nykyisellä tasolla. Uusi laskentasääntö poikkeaa vuosilomalain mukaisesta ns. kuuden päivän säännöstä ja samankaltainen laskentatapa on ollut aikaisemmin käytössä esimerkiksi kunta-alan työehtosopimuksissa. Jatkossa siis kesäja talvilomaa voi pitää samalla tavalla kuin aiemminkin. Vuosilomapalkkaan ja lomarahaan ei käytännön muutoksia Osa-aikaisella tuntipalkkaisella työntekijällä vuosilomapalkka pysyy kokonaisuudessaan samansuuruisena, koska yksittäisen vuosilomapäivän á-hinta nousee, kun prosentuaalisen vuosilomapalkan jakajana olevien lomapäivien määrä pienenee muutoksessa. Lopputulos vuosilomapalkan osalta on siis sama kuin aiemmin ja tästä syystä myös lomaraha pysyy samansuuruisena kuin aiemminkin. Vain taustalla olevat laskentakaavat muuttuvat. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta kiinteää kuukausipalkkaa, kuten ennen muutostakin. Lomapäivien laskeminen ja seuraaminen helpottuu Muutoksella yksinkertaistetaan lomapäivien laskentatapaa ja samalla nykyisestä ns. irtopäivien laskentasäännöstä päästään eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että muissa kuin kokonaisten kalenteriviikkojen lomissa vuosilomapäivien laskeminen on nykyisellä järjestelmällä ollut työlästä, koska jokaista pidettyä viittä yksittäistä lomapäivää kohden on kulunut aina kuudes lomapäivä (ns. laskennallinen lauantai). Jatkossa muutoksen jälkeen lomapäiviä kuluu vuosilomalla kokonaiselta kalenteriviikolta kuuden sijaan viisi. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä voi kulua enintään neljä riippuen siitä montako työpäivää olisi ollut. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, LIITTOSIHTEERI
19 Muutos selkeyttää myös niiden osa-aikaist en työntekijöiden asemaa, jotka saavat soviteltua ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Vuoden 2019 työttömyysturvalakiin tulleet muutokset ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa vuosiloma-aikaan sijoittuvalta sovittelujaksolta on usein menettänyt työttömyysturvan Esimerkki: Jos henkilölle olisi 6-päiväisessä laskennassa kertynyt 30 lomapäivää, kertyy hänelle 5-päiväisessä laskennassa 25 lomapäivää. Lomaa on siis molemmissa tapauksissa 5 viikkoa eli lomaviikkojen määrä pysyy samana. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti: Työntekijä, jolla on oikeus pidempään vuosilomaan (vain ns. pitkälomalaiset) a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden. b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukaisesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta seuraavasti: Täydet loman määräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 2 4 5 7 9 10 12 14 15 17 19 20 Täydet loman määräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 3 5 7 9 11 13 15 17 20 21 24 25 Täydet loman määräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomapäivät 3 5 8 10 13 15 18 20 23 25 28 30* (soviteltu ansiopäiväraha) ko. jaksolta, koska vuosilomapalkkaa maksetaan nykytilanteessa kuudelta vuosilomapäivältä viikossa (kokonainen kalenteriviikko). Muutoksen jälkeen vuosilomapalkkaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja tämä selkeyttää henkilön tilannetta työttömyysturvan osalta. Milloin vuosilomapäivien laskenta muuttuu muissa toiminnoissa Postissa? Uudet määräykset tulevat voimaan Posti Groupissa vaiheittain sen mukaisesti, kun palkanmaksujärjestelmän uudistusprojektin mukainen järjestelmä otetaan käyttöön kussakin yrityksessä. Muutoksen yhteydessä on kuitenkin hyvä huomioida jo etukäteen muissakin henkilöstöryhmissä, että myös vanhat lomapäivät viedään ja muutetaan uuteen järjestelmään. Osapuolet ovat yhtä mieltä, että lomat pyritään pitämään ennen siirtoa siten, että siirtohetkellä jäljellä olevista lomapäivistä muodostuu vain täysiä viikkoja. Vanhat lomapäivät muutetaan niin, että jäljellä olevat kokonaiset lomaviikot 6 (päivää) muutetaan 5 lomapäiväksi. Sen sijaan yksittäisiä jäljellä olevia lomapäiviä ei muuteta siirtymähetkellä. Vuosiloman ansaitseminen määräytyy jatkossa työehtosopimuksessa sovittujen taulukoiden mukaan Vuosilomapäiviä kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ja niiden kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuosittain (1. huhtikuuta – 30. maaliskuuta). Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 tuntia työtä. ? * Työntekijä, jolla on täysi lomanmääräytymisvuosi, saa lisäksi 8 vuosilomapäivää (30 + 8 = 38 vuosilomapäivää). Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.
20 Työsuojelun perusteet Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta. Haitallisen kuormituksen ehkäisyssä olennaista on, että kuormitustekijät tunnistetaan ja niitä osataan hallita. TEKSTI: IDA NUMMELIN, TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Kuormitustekijät työssä Fyysinen kuormitus Kuormitus voi olla sopivaa ja terveyttä tukevaa, tai liiallista ja aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Työ tulee suunnitella niin, että se kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen. Liiallinen fyysinen kuormitus aiheuttaa usein tukija liikuntaelinvaivoja. Työhön sisältyviä kuormitustekijöitä: • työasennot • työliikkeet • liikkuminen • fyysisen voiman käyttö. Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaaliset kuormitustekijät voivat kuormittaa haitallisesti, jos ne ovat mitoitettu väärin, niitä on hallittu puutteellisesti, tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työympäristön epäkohtia. Psyykkisiä kuormitustekijöitä: • jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus • epäselvät tavoitteet työssä • liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikojen pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia • itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja -ajassa, työn valuminen vapaa-ajan puolelle • liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä • ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen • jatkuvat keskeytykset, häiritsevät esteet • suuri vastuu ihmisistä tai taloudesta vs. keinojen puute • palautteen ja/tai arvostuksen puute. Sosiaalisia kuormitustekijöitä: • työyhteisöongelmat, yhteistyöongelmat ja hankalat sosiaaliset suhteet • yksintyöskentely, eristyneisyys • tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä • haasteelliset asiakastilanteet, asiakasväkivalta • heikko tiedonkulku • epätasa-arvon kokeminen • huono työkäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu • tyytymättömyys esimiestyöhön ja työn organisoinnin ongelmat.
21 Työsuojeluviranomainen valvoo Jos työnantaja ei ryhdy toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran vähentämiseksi, tietoa ja apua voi pyytää työsuojeluviranomaisen valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta 0295 016 620. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen valvoo, että työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi. Eettinen kuormitus Eettistä kuormitusta saattaa syntyä, jos ei voi työssään toimia omien arvojensa mukaan. Käsite on monille vielä varsin vieras ja ilmiöön on alettu kiinnittämään huomiota vasta viime vuosina. Aiheeseen kannattaa kuitenkin tutustua, varsinkin jos on kokenut työssään tunnekuormitusta tai riittämättömyyttä. Esimiehillä on keskeinen rooli myös eettisen työkuormituksen hallinnassa. Eettisiä kuormitustekijöitä: • tilanteet, joissa ei voi toimia oman (ammatti)etiikan mukaan • arvoristiriidat omien ja työpaikan arvojen välillä tai työyhteisön jäsenten kesken • tehtävät, joihin liittyy liian iso vastuu suhteessa toimintamahdollisuuksiin • tilanteet, joissa havaitsee muiden toimivan epäeettisesti • ristiriita julkilausuttujen tavoitteiden ja toteutuneen käytännön välillä • tilanteet, joissa ei voi puutteellisten resurssien vuoksi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi • epävarmuus siitä, mikä olisi oikea toimintatapa jossakin tilanteessa Työnantajan vastuu Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Työntekijän vastuu Työturvallisuuslain mukaan myös työntekijällä on velvollisuus vähentää kuormitusta. Työntekijän on syytä: • ottaa havaitsemansa epäkohdat rohkeasti esille • noudattaa saamiaan ohjeita • huomioida elämäntapojen vaikutus kuormitukseen. Mitä tehdä, jos epäilee kuormittuvansa haitallisesti työssä? • Esimiehelle on hyvä kertoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos kokee työnsä liian kuormittavana. Ei pidä odottaa tilanteen korjaantumista itsestään. • Kuormituksesta kertoessa on hyvä kuvata, mitkä tekijät työssä aiheuttavat haitallista kuormitusta. Esimiehen tehtävä on selvittää tilanteeseen johtaneita tekijöitä ja etsiä niihin ratkaisuja. • Apua asian viemiseen esimiehen tietoon voi pyytää työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. • Apuna voi käyttää myös työsuojeluhallinnon sivuilta löytyvää lomaketta ”Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta”. Apua työterveyshuollosta Joskus voi olla epäselvää, onko kuormittumisen syy työssä vai työpaikan ulkopuolisissa tekijöissä. Epäselvää voi myös olla, mitkä tekijät työssä aiheuttavat haitallista kuormittumista. Työterveyshuolto voi tehdä arvion työkuormituksesta, minkä perustella voidaan tehdä myös ehdotuksia työkuormituksen vähentämiseksi. Toimenpidevaihtoehtoja arvioidessaan työterveyshuolto tekee yhteistyötä työnantajan kanssa. Työterveyshuoltoa voi pyytää tekemään selvityksen työkuormituksesta, jos: • työkyky on heikentynyt fyysisen ja psyykkisen oireilun vuoksi • työntekijä arvioi oireilun johtuvan työstä • oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin.
22 T uttavapiirilläni näyttää lähteneen raitistelu aivan käsistä: ennen jotkut viettivät vain tipattomia tammikuita, pari vuotta sitten jotkut ponnistivat läpi 100 päivää selvinpäin -haasteen. Nyt somefeedissäni ystävät ja tutut poseeravat yhä useammin alkoholittomien oluiden tai kombucha-purkkiensa kanssa. Aina välillä taas joku kertoo olleensa kokonaisen vuoden ilman alkoholia. Mahdollisesti aikoo jatkaa samaan malliin. Kuulun keski-ikää kolkuttelevaan ikäluokkaan, jonka nuoruusrituaaleihin kuului opetella humalahakuinen juominen. Nuorena opituista tavoista on joissakin tapauksissa seurannut pahaa jälkeä ja raitistuminen on vaihtoehto terveyden lopulliselle romahtamiselle. Monet niistäkin, joilla elämä on ainakin suhteellisesti katsoen hallinnassa, ovat havahtuneet siihen, että tässähän alkaa raihnaistumaan ja väistämätönKun ihmiset kiinnostuvat yhä enemmän hyvinvoinnistaan, myös juurtuneet juomatavat mullistuvat. tä hidastaakseen on kiinnitettävä vähän enemmän huomiota elämäntapoihin. Kun reippailu sitten runsastuu tai ihminen mahdollisesti hurahtaa johonkin lajiin niin, että sitä haluaa harjoitella päämäärätietoisesti, ei baariin lähteminen enää niin houkutakaan, vaikka niihin taas alkaa olla turvallisempaa mennä. Varsinkaan, kun iän myötä ne krapulatkin ovat käyneet hirveämmiksi. Mutta ei tässä nyt pelkästään ikääntymisestä ole kyse. Nuoret ne vasta raitistelevatkin. Jo pidempään on saatu lukea lehdistä, että nuorille ei viina maistu. Vuosi sitten Panimoliiton Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa 29 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista sanoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. Koko Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan. Nuoret näyttävät käsittäneen, että alkoholi voi pilata heidät tai ainakin TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVITUS AUNIS AHONEN, ENVATO Mikä on, kun ei viina maistu? seuraavan päivän hommat. Tai maineen: jos dokaamista ei pidetä mitenkään coolina juttuna, niin kukapa sitä haluaisi poiketa porukasta nolompaan suuntaan? Ehkä tulevaisuuden juhlissa alkoholipitoisen juoman valitseva joutuu selittelemään, miksi ottaa. Meilläpäin on pikemminkin totuttu siihen, että pitää olla joku syy sille, ettei ota. Se on uteliaisuutta Ilmiölle on nimikin. Varsinkin sosiaalisessa mediassa näkyvän sober curious -termin lanseerasi englantilainen kirjoittaja Ruby Warrington vuonna 2019 julkaistussa samannimisessä kirjassaan, jossa hän kannustaa ihmisiä tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan alkoholiin ja tilanteisiin, joissa kulttuuri odottaa sen nauttimista. Wellingtonin mukaan raittiustrendi on looginen jatkumo terveysja hyArjen eväät
23 vinvointitrendeille: jos joogaa aamulla ja juo viherpirtelöä päivällä, ei ole johdonmukaista vetää kännejä illalla. Uteliaisuus tällaiseen tapojen tarkasteluun voi kirkastaa ihmiselle sen, että alkoholin ongelmakäytössäkin on sävyjä rappiojuoppouden ja raivoraittiuden välillä. Jotkut huomaavat, että seurassa ahdistaa ilman rohkaisua: "Miksi? Mitä voin tehdä asialle?" Jotkut ymmärtävät, että juominen venyy helposti aamuyöhön: "Mitä oikeastaan haluan?" Kolmannet ilahtuvat lisääntyneistä virkeistä vapaapäivistä ja siitä, että iltaa voi viettää rattoisasti selvin päin tai vähemmillä promilleilla: "Tätä lisää!" Näitä havaintoja ja kysymyksiä vasten on mahdollista pohtia itseään, elämäntapojaan ja ympyröitään. Tehdä valintoja. Voi myös valita, ettei aina tarvi yrittää olla parhaimmillaan, tehokkaimmillaan ja tuotteliaimmillaan. Vaikka itseään kuinka tarkkailisi, kontrolloisi ja optimoisi, aina voisi olla vähän parempi versio itsestään ja se voi johtaa jatkuvaan stressiin. Uteliaaseen raittiuteen liittyy sellaista sallivuutta, että voi valita välillä pidemmän kaavan mukaisen illan, kärsiä sitten seuraukset ja helposti palata krapulapäivän jälkeen jumpalle vannoen, että ei koskaan enää. Alkoholiriippuvaiselle lipsuminen on paljon kohtalokkaampaa. Nyt on jo vaihtoehtoja En pidä itseäni tai kavereitani erityisen trendikkäinä, mutta niinpä vain nostin vappumaljan koleassa vappusäässä porukalla, jossa yhden lasissa oli alkoholitonta, toisella matala-alkoholista (5,5 %) ja kolmannella tavallista rapiat 10 tilavuusprosentin kuohuviiniä. Neljäs joi vuoden ensimmäisen oluensa ja se oli ainakin sille illalle ainoa. Ei sitä sen kummemmin ihmetelty mihinkään suuntaan. Ehkä asenneilmaston muutos on jo levinnyt nuorten keskuudesta laajemAlkoholittomat juomat ovat paikallaan erityisesti tilanteissa, joihin usein liittyy alkoholi. Silloin juoman maku suussa sekä viileän tölkin, lasin tai pullon kallistelu kädessä voi kummasti auttaa pääsemään tunnelmaan – ilman lieveilmiöitä. To imi tt ajan va lin na t Parhaat holittomat Sihauta Poksauta Tee itse Olut voi kuulua moniin tilanteisiin: saunanlämmitykseen, ruokapöytään, koti-iltaan ja rientoihin. Menneitä ovat ne ajat, kun tipattomia vietettiin ainoastaan Sinebrychoffin Nikolaita särpien – nykyään alkoholittomia oluita löytyy maisteluakin harrastaville. Jo sihautus ja suutuntuma saattaa rentoutuneeseen olotilaan, ja siinä voi huomata, ettei sitä muuta oikeastaan kaipaakaan. Juhlissa jos jossain skoolataan, ja näissä tilanteissa jokainen fiksu järjestäjä tarjoaa aina myös alkoholittoman vaihtoehdon. Alkoholittomalla kuohuviinillä voi juhlavoittaa myös arkea menettämättä mahdollisuuksiaan tarkkaavaisuutta vaativiin askareisiin. Miltä tuntuisi aloittaa vaikka kesäinen retkipäivä poksauttamalla pullo poreilevaa? Kombuchan suosio on räjähtänyt viime vuosina. Fermentoitua teejuomaa saa lähes jokaisesta ruokakaupasta, mutta sitä on myös helppo tehdä itse: tarvitaan vain kombucha-sieni, sokeria ja teetä. Mausteilla ja menetelmillä voi myös hifistellä loputtomiin. Kombuchaan kehittyy vatsaystävällisiä maitohappobakteereja mutta myös pienoinen määrä alkoholia, joten se ei sovi niille, jotka eivät voi nauttia sitä ollenkaan.. minkin niin, ettei juhlapäivänä juopottelu ole normi. On kuitenkin tärkeää nähdä ystäviä ja kenties tapakulttuurissa maljan nostaminen on lopulta olennaisempaa kuin se, mitä maljassa on. Tarvitsemme erilaisia seremonioita. Trendaamisen ja kysynnän kasvamisen myötä myös alkoholittomien juomien laatu on parantunut ja valikoimat laajentuneet. Lähikaupassakin on useita eri alkoholittomia tai matala-alkoholisia juomia, joten sellaisten valinta on helppoa. Maailmalla on jo perustettu alkoholittomia baareja, joiden listoilta löytyy paljon erilaisia mocktaileja. Niissä käytetään alkoholitonta viinaa. Varsinainen kasvismakkara! Kyse voi olla tapakulttuurin ylläpidosta ja jalostamisesta: on kiva mennä baariin ottamaan drinkki tai paistaa nuotiolla makkaraa, ja niitä voi tehdä ja niistä voi iloita täydesti aiheuttamatta itselle ja toisille haittaa. Voihan sitä ainakin kokeilla. ? 1 2 3
24 DPD käyttää Sveitsissä noin 80 alihankkijayritystä, joille työskentelee noin 800 kuljettajaa. DPD perehdyttää kuljettajat, määrittelee reitit ja työvälineet sekä virheistä johtuvat seuraamukset. Kuljettajien vaatteissa ja ajoneuvoissa on DPD:n logot – palkan kuitenkin maksaa joku lukuisista alihankkijoista. Myös alihankkijat ovat täysin riippuvaisia DPD:stä, minkä ansiosta DPD pystyy kiertämään Sveitsin työja postilainsäädäntöä sekä säädöksiä vilpillisen kilpailun torjumiseksi. Huonot työolot Työt on usein aloitettava kello 4.30 aamulla ja työpäivä voi kestää jopa 14 tuntia päivässä. Koska DPD maksaa alihankkijoille pysähdysten ja pakettien mukaan, taukoihin on harvoin aikaa. Jotkut kuljettajat ovat jopa ilmoittaneet joutuneensa menemään töihin sairaana. Kaikkien kuljettajien on käytettävä skanneria, jolla DPD seuraa kuljettajia jatkuvasti sekunnilleen ja metrilleen. DPD tietää jatkuvasti kuka työskentelee, kuinka paljon ylityötä tehdään ja kuinka raskaita paketit ovat – joskus jopa yli 50 kg painoisia. Jatkuvasta seurannasta huolimatta ylityöstä ei yleensä makseta ylimääräistä tai niitä ei huomioida lainkaan. Työnteon nopeuttamiseksi DPD uhkaa kuljettajia sakoilla. Sakkoja määrätään lisäksi toimitusvirheiden vuoksi, riippumatta siitä ovatko kuljettajat vastuussa virheistä vai eivät. Kuljettajat kyykytettävänä Sveitsissä Suurin osa kuljettajista on maahanmuuttajia ja vain harva pystyy jatkamaan työssä pitkään. Muutosta vaaditaan Lukuisat kuljettajat ovat esittäneet DPD:lle vaatimuksia työolojen parantamiseksi. Yhdessä Sveitsin suurimman ammattiliiton Unian kanssa he vaativat DPD:tä muuttamaan toimintaansa. Kuljettajien ja ammattiliiton tärkeimpiä vaatimuksia ovat: • Jokainen tehty tunti on kirjattava ja maksettava. • Työ on suunniteltava siten, että se ei ole terveydelle haitallista ja että lakeja voidaan noudattaa. • Valvonta ja siihen liittyvä sakkojärjestelmä on poistettava välittömästi. ”Laihduin vuoden aikana 14 kg, koska minulla ei koskaan ollut aikaa syödä 14-tuntisten työpäivieni aikana.” ”DPD on kuljetuspalveluiden roska-auto, joka kuljettaa myös kaikki ne lähetykset, mitä muut yhtiöt pitävät liian painavina.” ”Palkastani pidätettiin 450 euroa, koska toimittamani paketti varastettiin vastaanottajalta.” TEKSTI: IDA NUMMELIN, TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Lisäksi vaatimuksia on esitetty viranomaisille ja poliitikoille sen varmistamiseksi, ettei DPD:n toiminta muutu maan tavaksi myös muiden kuljetuspalveluiden Sveitsin toiminnassa. ? Ranskan valtion omistama DPD polkee sveitsiläisten kuljettajien työehtoja käyttämällä alihankintaa. Lähde: Sveitsiläisen ammattiliitto Unian tiedote ”DPD: Exploitation with a system How a logistics group flouts all the rules unchallenged”. Kuljettajien kertomaa Ranskan valtion omistama kuljetusyhtiö DPD saa osakseen voimakasta arvostelua Sveitsissä.
25 Reitti 25 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteer i H allitus kokoontui taipaleensa puolivälissä huhtikuussa Säätytalolle pohtimaan loppukautensa politiikkaa. Joka ikinen kevät kulloinkin vallassa oleva hallitus joutuu laatimaan Julkisen talouden suunnitelman seuraaville neljälle vuodelle. Menettely otettiin käyttöön EU:ssa 2008 finanssikriisin seurauksena, kukin kansallisvaltio omassa tahdissaan ja rutiinillaan (Suomessa vasta 2014). Julkisen talouden alijäämät haluttiin saada kuriin ja ministerit tiukkaan otteeseen siitä, että jokaisessa jäsenmaassa talouspolitiikkaa ohjattaisiin pidemmän aikavälin tavoitteilla kohti budjettitasapainoa. Julkisen talouden suunnitelma käsittelee nimensä mukaisesti kaikkia julkisen talouden sektoreita: valtion, kuntien sekä sosiaaliturvarahastojen menoja, tuloja ja velanottoa. Neljän vuoden suunnitelma toimitetaan myös EU-komissiolle, joka tarkkailee keskitetysti jäsenvaltioiden tilannetta ja tarvittaessa puuttuu peliin, jos alijäämä kasvaa liiaksi suhteessa BKT:hen (alijäämän hälytysraja on 3 % BKT:hen suhteutettuna). Jo tätä EU-menettelyä aiemmin parikymmentä vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön finanssipolitiikkaa ohjaava useampivuotinen menokehys, joka koskee yksinomaan valtiontaloutta. Sen on todettu hillitsevän valtion menojen kasvua, koska siihen on yliparlamentaarisesti sitouduttu kaikkien puolueiden kesken. Kevään kehysriihen draamankaari ja juoni saatiin rakennettua tämän kuuluisan menokehyksen ympärille. Rikkovatko hallituksen päätökset menokehyksen? Kyllä rikkovat! Tässä on huippu-uutisaihe medialle. Myös oppositiopuolueille tarjoillaan erinomaisen hyvä ja relevantti välikysymyksen aihe. Mikä tätä draamallista tarinaa ohjaa? Todellinen huoli suomalaisista ja heidän hyvinvoinnistaan vaiko vaalirumba, jonka toivotaan koituvan oman puolueen kannatukseksi – sekä oppositiossa että hallituksen piirissä? Mediadraamassa kaikki huomio kohdistuu menokehyksen ylitykseen. Jokainen meistä osaa nyt jo toistaa sen faktan, että hallitus ylittää menokehyksen sekä 2022 että 2023. Mutta kuka osaisi kertoa selkokielellä: a) Mikä on menokehys? b) Miten sen koko määritellään (euromäärä)? c) Kuka asettaa menokehykset? d) Mitkä menot luetaan kehykseen, ja mitkä ovat sen ulkopuolella? e) Mikä ja kuinka suuri riski ylityksiin liittyy? Se joukko, joka näihin kysymyksiin osaa vastata googlea käyttämättä on hyvin, hyvin pieni. Silti asian ympärille saadaan paljon meteliä, vaikkei edes ymmärretä mistä on kysymys. Kansalaiset on myös opetettu tietämään, että valtiolla on paljon velkaa, mutta eivät osaa sanoa, paljonko on paljon. Ymmärrettävistä syistä hallituksen sisällä rivit irvistelivät ennen komproHirttosilmukan solmiminen menokehyksen ylityksen vuoksi on täysin teatraalinen ele. Puhetta taloudesta Miten kehys vääntyy silmukaksi? missiratkaisua, koska hallitus on itse määritellyt itselleen menokehyksen tuleville vuosille vallan vastaanottaessaan. Mutta ei kehyksestä silti kannattaisi itselleen hirttosilmukkaa solmia, etenkään jos ylitys ei ole suuri. Ensi vuonna ylitys on laskelmien mukaan 0,9 ja sitä seuraavana 0,5 mrd. euroa. Suhteutettuna valtion menoihin, ylitykset ovat 1,3 % ja 0,6 %; ja vuotuiseen tuotantoon suhteutettuna 3 ‰ ja 2 ‰. Sitä paitsi päätösten pohjalaskelmat on tehty valtiovarainministeriön maaliskuisen talousennusteen pohjalle, jonka jo nyt voidaan todeta muiden ennustajien suulla olevan aivan liian pessimistinen. Eli ylitysten mittakaava pienenee entisestään. Hirttosilmukan solmiminen menokehyksen ylityksen vuoksi on täysin teatraalinen ele, sillä kehyksen ulkopuoliset menot ovat 15 mrd. euroa, puhumattakaan jos verrataan valtiontakausten ja -takuiden yli 60 mrd. euron summaan, joka ei budjetissa näy, mutta vaikuttaa valtion riskiasemaan piilevien pankkijärjestelmävastuiden lisäksi. Silmukka kiristyy omalla kaulallakin. Uskaltaako menokehyksen ylitystä kannattaa ilman, että tulee itse hirtetyksi? Valtavirta huuhtoo mukanaan vastarannan kiiskit. ?
26 TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA: AINO HAAPALAINEN Palvelumyyjä Taru Alho ei ole päässyt pakenemaan koronariskiä etätyön suojiin. Palvelumyyjien Postin myymälöiden henkilökunta on tehnyt koronavuoden aikana töitä etulinjassa. Poikkeusajasta on kuitenkin selvitty selkeillä pelisäännöillä ja hyvällä yhteistyöllä. Koronavuosi on ollut palvelumyyjä Taru Alholle unohtumaton. unohtumaton koronavuosi
27 T aru Alho sai kokoaikaisen palvelumyyjän paikan Töölön postista reilu kaksi vuotta sitten. Sitä ennen Alho oli vakituisena osa-aikaisena Helsingin Kasarmitorilla ja Espoon Leppävaarassa Sellon postissa. Palvelumyyjänä hän aloitti tehden sijaisuuksia eri puolilla Espoota ja Helsinkiä. Aikanaan, kun päädyin mieheni Markuksen vinkistä treenaamaan näitä hommia Tapiolan postiin, huomasin, kuinka mukavaa tämä työ on. Tässä ollaan paljon kontaktissa asiakkaiden kanssa, joka on todella kivaa. Asiakaskontaktit Postin myymälöissä saivat kokonaan uuden merkityksen viime keväänä, kun maailmanlaajuinen koronapandemia levisi Suomeen. Tammi-helmikuu oli vielä hiljaista aikaa, kun Kiina oli käytännössä kiinni. Sitten pakettija asiakasmäärä räjähti käytännössä käsiin. Maalis-huhtikuussa tuli sellainen tuplajoulu, kuin olisi ollut suurin piirtein kaksi joulua päällekkäin. Ja sitä on kestänyt, ei ainoastaan Uudenmaan eristyksen ajan, vaan ihan näihin päiviin saakka. Työmäärä ja asiakasmäärä räjähti ihan käsiin, asiakkaita oli joka paikassa jonottamassa, Alho muistelee. Epidemian alkuvaiheessa Töölön postissa koronan torjumiseen ja työntekijöiden suojelemiseen ei juurikaan varauduttu. Kaikki olivat ihmeissään ja peloissaan, mitä koronan suhteen pitäisi tehdä. Meillä jonotettiin ulkona, kurkittiin vuoronumeroita ikkunoiden läpi. Joka paikassa oli ihmisiä ja paketteja, eikä siinä vaiheessa ollut pleksejä, ei turvavälejä, ei mitään. Onneksi työnantajalta tuli lopulta kehotus laittaa lattioille turvateipit, kun asiakkaat tuli tiskillä käytännössä 30 sentin päähän näyttämään kännykästä pakettitietoja. Koronan kanssa on opittu elämään Vuosi sitten huhti-toukokuun aikana tilanne alkoi helpottaa, kun Postin myymälöihin saatiin pleksit. Asiakkaat alkoivat pitämään etäisyyksiä ja riittäviä turvavälejä. Myös maskit otettiin välittömästi käyttöön, kun THL:n suositus niiden käytöstä tuli. Kun työterveyshuolto saatiin tähän vielä mukaan, on työntekijöiden suojelemisessa menty parempaan suuntaan. Pienimmistäkin oireista on voinut jäädä kotiin ja käydä testeissä. Alho kehuu myös työpaikkansa ilmapiiriä ja sitä, että kaikki ovat huolehtineet toisistaan ja yhteisistä pelisäännöistä. Mitään ei ole haluttu riskeerata ja työnantajakin on ymmärtänyt palvelumyyjien stressaavan tilanteen epidemian aikana. Kyllä tässä loppujen lopuksi on ollut sellainen tunne, että meistä halutaan pitää hyvää huolta. Myös pakettien lähettämiseen liittyviä järjestelmiä on päivitetty. Epidemian alkuvaiheessa asiakkailla oli epätietoisuutta siitä, mihin kirjeitä ja paketteja voi lähettää. Nyt sähköinen postitusohjelma ja kassajärjestelmä näyttää tämän automaattisesti. Kohtaamiset työssä ovat aiheuttaneet ahdistusta korona-aikana SAK:n korona-ajan työtä selvittävän tutkimuksen mukaan SAK:laisilla aloilla työskentelevät eivät juurikaan ole päässeet pakenemaan koronariskiä etätyön suojiin. SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 85 prosenttia on ollut koronapandemian aikana työssään suorassa fyysisessä kontaktissa muihin ihmisiin. Sen lisäksi koronaviruksen aiheuttama uhka terveydelle ahdistaa suurta osaa vastaajista. Toukokuussa julkaistun selvityksen mukaan korona on iskenyt erityisesti työntekijäammateissa toimiviin naisiin. Heillä on ollut työssään miehiä yleisemmin pelkoa tartunnan saamisesta, heidän työnsä on muuttunut miehiä useammin kuormittavammaksi, ja he ovat voineet koronan seurauksena henkisesti huonommin kuin miehet. – Lähityötä tehdään etenkin naisvaltaisilla yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla, joissa työ tapahtuu pääsääntöisesti kontaktissa asiakkaisiin ja hoidettaviin. Ei siis ole ihme, että naiset pelkäävät sairastumista miehiä useammin, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa. Lähde: SAK Maskin takana Kasvomaskien käytöstä on viime kuukausien aikana tullut lähes jokaisen suomalaisen arkipäivää. Asiakaspalvelutyössä pitkän työpäivän aikana maskin pitäminen ei ole mitään herkkua. Alho laskeskelee vaihtavansa maskin vähintään viidesti työpäivän aikana. Kyllä työnteko maskin kanssa on julmetun ikävää. Nyt kun olen jäämässä vuorotteluvapaalle, niin se mitä tuuletan eniten, on maskiton kesä, Alho riemuitsee. Ja toki tunnelmaa nostaa myös se, että rokotustilanne on hyvä ja maa alkaa pikkuhiljaa avautumaan. Sosiaalisena ihmisenä Alho odottaa kovasti rajoitteiden purkamista ja sitä, että pääsee taas kiinni normaaliin elämään. Toisaalta tämä aika on opettanut myös paljon malttia. Juuri kun on ajatellut, että eiköhän tämä korona ole jo taputeltu, niin eipäs olekaan. Mutta toisaalta tässä on kaikkien suojaustoimenpiteiden osalta jo sellainen rutiini, että kyllä tätä jaksaa ja sietää. ?
Yleissitovuus paketoi edut kaikille Työehtosopimusten yleissitovuus on tärkeä osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Mitä se tarkoittaa, mitä hyötyä siitä on ja millaista työelämä olisi ilman sitä? Tätä se tarkoittaa Suomessa työehdoista eli esimerkiksi palkoista, työajoista ja lomista sovitaan suureksi osaksi työnantajaja työntekijäliittojen välisillä työehtosopimuksilla. Esimerkiksi minimipalkkaa ei ole laissa, vaan vähimmäispalkoista määrätään työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alan kaikkien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko hänen työntekijänsä ammattiliittoon. Kaikkien alalla työskentelevien on siis saatava samat edut. Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, se sitoo vain niitä työnantajia, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. Tämän vuoden tammikuussa voimassa olevista 212 työehtosopimuksesta 164 oli yleissitovia. Suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen, mutta yleissitovuutta muistuttavia malleja on monissa Euroopan maissa. Näin sitovuus syntyy Yleissitovuus ratkaistaan sen perusteella, kuinka suuri osa alan työnantajista ja työntekijöistä kuuluu kyseisen työehtosopimuksen solmineisiin työntekijätai työnantajaliittoihin. Erityisesti arvioidaan järjestäytyneissä yrityksissä työskentelevien palkansaajien määrää. Sopimuksesta tulee yleensä yleissitova, jos heidän osuutensa on vähintään noin puolet alan kaikista palkansaajista. Raja ei kuitenkaan ole tarkka vaan siihen vaikuttaa moni seikka. Sopimusten yleissitovuuden vahvistaa Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Vuonna 2017 Suomen palkansaajista 89 prosenttia oli työehtosopimusten piirissä. Luku oli vain hieman laskenut edellisestä eli vuoden 2014 tarkastelusta. Työehtosopimusten kattavuus Yhteensä 2 093 000 palkansaajaa Sopimusten piirissä järjestäytyneissä yrityksissä 945 000 Sopimusten piirissä valtion ja kuntien työntekijöinä 644 000 Sopimusten piirissä yleissitovuuden perusteella 269 000 Sopimusten ulkopuolella 235 000 Reitti 28
Lähteet: Työja elinkeinoministeriö, Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, ammattiliittojen verkkoaineistot, Agnieszka Piasna & Martin Myant: Myths of employment deregulation: how it neither creates jobs nor reduces labour market segmentation. Edut työnantajille Suomessa iso osa työnantajistakin kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia. Tämä johtuu siitä, että yleissitovuus torjuu epätervettä kilpailua. Kun kaikkien yritysten on noudatettava samoja vähimmäisehtoja, lähtötilanne on kaikille reilu. Kilpailussa ei pysty menestymään rajattomasti palkkoja polkemalla. Yleissitovuuden ansiosta myös ulkomaalaisten yritysten on noudatettava suomalaisia työehtoja, kun ne toimivat täällä. Yleissitovuus ei kuitenkaan estä yrityksiä kilpailemasta osaavasta työvoimasta työehtosopimuksen vähimmäisvaatimuksia paremmilla ehdoilla. Kattavat työehtosopimukset myös säästävät työnantajien aikaa ja vaivaa. Monelle työnantajalle olisi raskasta, jos palkoista, lomista, työajoista ja muista ehdoista pitäisi jatkuvasti neuvotella työpaikalla. Edut työntekijöille Työehtosopimusten takaamia etuja työntekijöille ovat esimerkiksi: • Vähimmäispalkat • Iltaja yötyölisät • Palkalliset pekkaspäivät tai joustovapaat • Lomaraha • Palkallinen oikeus hoitaa sairasta lasta kotona • Palkka äitiysloman ja isyysvapaan ajalta • Koulutukset Kahlitsevat sopimukset? Työehtosopimusten yleissitovuutta kritisoidaan välillä sanomalla, että ne jäykistävät työmarkkinoita ja tekevät näin työllistämisestä vaikeaa. Väitteen mukaan yritysten olisi helpompi palkata uusia ihmisiä, jos työehdot voisi sopia näiden kanssa vapaasti. Väite voi pitää paikkansa yksittäisten yritysten kohdalla: esimerkiksi yksinyrittäjän olisi epäilemättä helpompi palkata ensimmäinen työntekijänsä, jos tälle saisi maksaa miten huonoa palkkaa tahansa. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin heikosti siitä, että työmarkkinoiden sääntelyn purku lisäisi työpaikkoja laajassa mitassa. Päinvastoin monessa maassa on huomattu, ettei sääntelyn purku ole tuottanut sen paremmin työllisyyskuin taloushyötyjäkään. Joskus yleissitovuutta vastustetaan myös väittämällä, että se toimii työntekijöitä vastaan. Ehkä työntekijät saisivat peräti parempaa palkkaa, jos he neuvottelisivat palkoista itse työehtosopimusten rajoittamatta? Yleissitovat työehtosopimukset määrittelevät kuitenkin vain palkkojen vähimmäistason. Vähimmäistasoa enemmän saa nykyäänkin aina maksaa – ja pyytää. Reitti 29
30 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Palkka maksettava ajallaan ja oikein T yöntekijät tekevät vastikkeellista työtä työnantajalle, josta työnantaja maksaa palkkaa. Työsopimuslaki ja työehtosopimus sitovat molempia osapuolia. Työsopimuslaissa on molempien osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Työnantajan vastuissa (TSL 2. luku 16. §) todetaan, että palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Maksaessaan palkan, työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Mikäli palkka on maksettu virheellisesti, tulee virhe korjata viivytyksettä (TES 27. § 3. momentti). Mikä on viivytyksettä, missä tämä on määritelty? Tarkoittaako viivytyksettä seuraavassa palkassa? Kuukausipalkkaiselle palkka maksetaan kerran kuukaudessa, tuntipalkkaiselle kaksi kertaa kuukaudessa. Toinen joutuisi odottamaan palkan oikaisua kuukauden, toinen kaksi viikkoa. Viime aikoina on ollut luvattoman paljon virheitä palkanmaksussa. Osa on saatu oikaistua heti, osaa on jouduttu hieman jumppaamaan. Erityisen hankalaa on ollut tuntipalkkaisen sairausajanpalkan laskennassa. PKS-alueen alueellinen pääluottamusmies Riitta Sievilä huomasi muita asioita palkkanauhoista tarkistaessaan, että osa-aikaisten sairausajanpalkat olivat järjestäen virheellisiä. Virheellisyys on toistanut pääsääntöisesti samaa kaavaa. Erityisesti työntekijöillä, jotka on osa-aikaistettu, osa-aikaisuus on alkanut ja jotka tekevät työtä alle viisi päivää viikossa, on sairausajanpalkka ollut poikkeuksetta virheellisesti laskettu. Työehtosopimuksen 29. § 6. momentin mukaan sairausajanpalkka maksetaan keskipäiväansion (KPA) mukaan. On kuitenkin huomioitava työehtosopimuksen 26. § 12. momentti, jossa todetaan, että mikäli KPA on pienempi kuin henkilön taulukkotuntipalkka, KPAn sijasta käytetään yksinkertaista tuntipalkkaa. Yksinkertaisesti sanottuna, sairaslomalla palkan tulee olla suhteessa sama, kuin jos olisi ollut töissä. Hälyttävää tässä on ollut se, että työtekijät eivät selvästi itse joko seuraa omaa palkanmaksuaan tai eivät ymmärrä tai osaa tarkistaa palkkaansa tai ovat tyytyneet ”osaansa”, kun ovat saaneet vastauksen, että KPA on laskettu oikein. Myös lomautuspäivien palkanmaksussa on ollut ongelmia. On täysin ymmärrettävää, että kuun viimeisenä päivänä peruttu lomautuspäivän palkka ei mitenkään ehdi kyseiseen palkanmaksuun. Mutta kuun 15. päivänä peruttu lomautuspäivän palkka kyllä ehtii normaaliin palkanmaksusykliin, mikäli esimies tekee omat tehtävänsä oikein ja ajoissa. Tilanne ei kuitenkaan voi olla siten, että useana kuukautena peräkkäin työntekijä jää kärsijäosapuoleksi työantajan huonon suunnittelun (peruutetut lomautuspäivät) ja puuttuvien palkkojen osalta. Kun virhe korjataan muuna, kuin ei-palkanmaksupäivänä, korjauksesta ei tule erillistä palkkalaskelmaa. Palkkalaskelma tarvitaan kuitenkin mm. työttömyyskassaan, jotta kassassa voidaan laskea päivärahan suuruus. Mikäli laskelma on oikein, päivärahan maksaminen on mutkatonta. Virhe palkkalaskelmassa voi aiheuttaa pitkällisen korjausefektin ja pahimmillaan takaisinperinnän, jossa kärsijänä on päivärahan hakija. Puuttuva palkkalaskelma viivästyttää päivärahan saamisen ja kärsijänä on jälleen hakija. Virheellisesti/puutteellisesti maksettu palkka ei ole vain puuttuva palkka. Se on ansaittu korvaus jo tehdystä työstä. Puuttuvaa palkkaa ei tule koskaan vähätellä. Toiselle puuttuva palkka voi tarkoittaa ruokajonoon hakeutumista, toiselle uusien kenkien oston viivästymistä. Virheellisenä se voi vaikuttaa pitkään henkilön taloudelliseen tilanteeseen. Onneksi työantaja on ymmärtänyt, että palkanmaksussa on ollut kuvaamiani tapauksia liian paljon. Olemme olleet monesta asiasta samaa mieltä ja saaneet yhdessä virheitä korjattua. Olemme aloittaneet neuvottelut erityisesti KPAsta ja siitä, mitä voimme tehdä, jotta vastaavat virheellisyydet eivät jatkossa toistuisi. Siihen asti kehotankin jokaista opettelemaan oman palkkanauhansa lukemista ja tulkitsemista. Apua lukemiseen ja tulkitsemiseen saa tarvittaessa omalta luottamusmieheltä. ? Ay-majakka SATU OLLIKAINEN valtakunnallinen pääluottamusmies
31 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.
32 Oletko pohtinut sovitellun päivärahan hakemista, päivärahan hakemista lomautettuna tai päivärahan perustepalkan uudelleen laskentaa? Näihin kysymyksiin, ja muutamaan muuhunkin, löydät vastauksen alta. Minut on osa-aikaistettu ja haluaisin hakea soviteltua päivärahaa. Onko minulla oikeus soviteltuun päivärahaan? Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa osittain työllistyvälle tai enintään 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Työn tulee olla osa-aikaista työnantajan aloitteesta ja työajan valvottavissa. Sovitellun päivärahan maksaminen edellyttää, että työsopimuksen mukainen työaika on enintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta, eli esimerkiksi postinjakelussa korkeimmillaan 30,60 tuntia viikossa. Tämän lisäksi kassa tarkastaa hakujaksokohtaisesti, että jakson aikana maksetut työtunnit eivät ylitä tätä 80 % enimmäistyöaikarajaa. Postityöntekijän enimmäistyöaika kalenterikuukauden jakson aikana on 131,58 h ((7,65x21,5)x0,80). Enimmäistyöaikaan huomioidaan hakujakson aikana maksetut tunnit. Työaikaan luetaan normaalien työtuntien lisäksi joustovapaa ja vuosilomatunnit, lisä ja ylityötunnit, sairauslomatunnit, vuosilomatunnit ja kiky-tunnit. Arkipyhäpäivien tunteja ei lasketa enimmäistyöaikaan. Mitä tarkoittaa, että työttömyyskassa huomioi työtulot maksuperusteisesti? Maksuperusteisella sovittelulla tarkoitetaan sitä, että työttömyyskassa huomioi päivärahaa vähentävänä ne osa-aikatyön tulot, jotka on maksettu hakujakson aikana. Esimerkki. Päivärahaa haetaan ajalta 1.-31.5.2021. Työttömyyskassa tarvitsee hakemuksen käsittelyä varten palkkalaskelmat, joissa palkanmaksupäivä osuu toukokuun ajalle. Tyypillisesti postilaisella nämä palkkalaskelmat ovat edellisen kuukauden jälkimmäinen ja kuluvan kuukauden ensimmäinen palkkalaskelma, eli tässä esimerkissä jaksot 16.-30.4.2021 ja 1.-15.5.2021. Työttömyysturva Kuljetusalan työttömyyskassan puhelinpalvelussa vastaanotetaan päivittäin runsaasti päivärahan hakemiseen liittyviä kysymyksiä jäseniltämme. Olemme huomanneet, että jäseniämme askarruttaa usein samankaltaiset aiheet. Tähän juttuun on koottu muutamia usein toistuvia kysymyksiä. Palkkalaskelman ajalta 16.-31.5.2021 voi toimittaa kesäkuun hakemuksen liitteenä. Olen kokonaan lomautettu ja olen saanut toiselle työantajalle osaaikatyön lomautusajalle. Mitä minun tulee tehdä? Voit jatkaa päivärahan hakemista kassalta, mikäli osa-aikatyössä työsopimuksen mukainen työaika ei ylitä 80 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työttömyyskassa tulee maksamaan sinulle jatkossa soviteltua päivärahaa. Soviteltua päivärahaa maksetaan joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa, joten täytä hakemukset palkanmaksujaksoa vastaavassa rytmissä. Osa-aikatyötä tekevä merkitsee hakemukseen jokaisen päivän kohdalle, onko ollut lomautettu vai työssä. Työpäiville merkitään lisäksi työtunnit. Työttömyyskassa vertaa hakemukseen kirjaamiasi tunteja sinulle maksettuihin tunteihin, joten tuntien tulee täsmätä. Hakemukseen on myös hyvä merkitä työantajan nimi, jolle työ on tehty. Usein kysyttyä työttömyyskassasta SARA MALINEN, ETUUSKÄSITTELIJÄ
33 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi Työn alkaessa toimita kassalle kopio osa-aikatyön työsopimuksesta. Lisäksi toimita kassalle aina myös kopio palkkalaskelmasta työtuntien tarkastamista varten. Minut on lomautettu lyhennetylle työviikolle. Viikossa on yleensä yksi lomautuspäivä ja muilta päiviltä työantaja maksaa palkan. Lomautus toteutetaan pätkissä. Riittääkö jos heti lomautuksen alussa ilmoittautuu työttömäksi ja toimittaa kassaan lomautusilmoituksen? Työnhakijaksi ilmoittaudutaan verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi. Mikäli työnhaku ei ole voimassa, ei kassa voi silloin valitettavasti maksaa lomautuspäivälle päivärahaa. Lyhennetylle työviikolle lomautetun on hyvä huolehtia, että työnhaku on voimassa jokaisen lomautusjakson aikana, jos se välillä katkaistaan kokoaikatyöhön palaamisen vuoksi. Lomautuksen alkaessa kassalle toimitetaan hakujaksoa koskevat palkkalaskelmat, kopio työsopimuksesta sekä lomautusilmoitus. Mikäli lomautusta jatketaan, muista aina toimittaa uusin lomautusilmoitus kassalle hakemuksen liitteenä. Huomioithan, että kassa saa palkkatiedot suoraan tulorekisteristä ja päivärahan perustepalkka voidaan laskea tulorekisteritietojen perusteella vain, jos viimeisen puolen vuoden aikana ei ole ollut palkatonta aikaa tai alle 18 tunnin työviikkoja. Olen ollut työtön ja hakenut päivärahaa työttömyyskassalta. Sain kesäksi määräaikaisen kokoaikatyön. Miten toimin nyt ja entä syksyllä, jos työsuhdetta ei jatketakaan? Työttömyyskassa maksaa sinulle normaalisti päivärahan työsuhteen alkamiseen saakka. Voit lähettää hakemuksen kassalle heti työttömyyden päättyessä. Sinun ei tarvitse odottaa, että hakujaksosi kuluu loppuun, koska päivärahaoikeutta kokoaikatyön ajalta ei ole. Ilmoita työn vastaanottamisesta TE-toimistoon ja toimita työttömyyskassalle kopio kokoaikatyön työsopimuksesta. Jos työ ei jatkukaan määräajan päätyttyä, voit palata ansiopäivärahan hakijaksi työttömyyskassalle. Muista silloin huolehtia, että työnhakusi on voimassa TE-toimistossa heti ensimmäisestä työttömästä päivästä lähtien. Voit täyttää ja lähettää hakemuksen työttömyyskassalle oltuasi kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea etukäteen. Työttömyyskassa saa palkkatietosi suoraan tulorekisteristä ja erillistä palkkatodistusta ei tarvitse toimittaa, ellei sinulla ole ollut työsuhteen aikana palkatonta poissaoloa tai alle 18 tunnin työviikkoja. Näissä tapauksissa tarvitaan erillinen palkanlaskijan kirjoittama palkkatodistus. Olen vastaanottanut Uusi polku -paketin. Milloin voin hakea päivärahaa? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä. Työsuhteen päättyessä yhteisellä sopimuksella, TE-toimisto langettaa usein karenssin. Päivärahaa voit hakea työttömyyden jatkuttua kaksi viikkoa. Lähetä kassalle hakemuksen liitteenä palkkatodistus 26:lta työssäoloehdon täyttävältä viikolta, Uusi polku -sopimus ja työtodistus. Kassa saattaa tapauskohtaisesti tarvita myös muita selvityksiä, jos esimerkiksi toimit sivutoimisena yrittäjänä, saat jotakin muuta etuutta tai opiskelet. Työttömyyskassa laskee päivärahan suuruuden valmiiksi ja jaksottaa työantajan maksaman taloudellisen etuuden. Jaksottamisella tarkoitetaan, että tukipaketin summa jaetaan keskimääräisellä päiväpalkallasi ja näin saadaan tietty määrä päiviä, joiden ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Saat kassasta päätöksen mahdollisesta TE-toimiston antamasta karenssista sekä tukipaketin jaksotuksesta. Karenssija jaksotus kuluvat samanaikaisesti. Olen osa-aikatyötä tekevä 60-vuotias. Päivärahani on laskettu kokoaikatyön tulojen perusteella. Kun työssäoloehtoni täyttyy, lasketaanko päivärahani uudelleen? 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Päivärahaa ei määritellä uudelleen, mikäli päivärahan taso laskisi. Jäin työttömäksi. Tuleeko minulle uusi omavastuuaika? Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa, jos sitä ei ole aiemmin asetettu tai edellisestä omavastuuajan asettamisesta on yli vuosi aikaa.
34 1 8 7 JÄÄHYKIRJOITETTUJA BEAN GERMAANIHEIMOSSA VOI HAALISTUA JOHTAA OMISTUSOIKEUTEEN 20 € ASTI ÄLLÖTTÄÄ NÄTTI SÄNKYMERKKI KETJUJA KOFI MAININKI JUKAN SUKUA TAAKKA AUTOLLE LOPUKSI HÄIJY YK:N JÄRJESTÖ MOUKAHÄIJY -OBJEKTIIVI 1:10000 MAATA HAUSJÄR7 2 6 5 3 4 Laadinta: Jyrki Takala ANKKA JESTÖ MOUKAROITU -OBJEKTIIVI 1:10000 ALANEN MAATA HAUSJÄRVELLÄ LASKETTELUUN SUIHKULLA SUIHKULLA KULKUSISTA SIIRTYÄ SYRJÄÄN SUKULAINEN HYVÄN VASTAUKSEN PIIRRE LÄISKIÄ KOVAA MAASTOA VILLE KREIKAN KIRJAIN VELKA KOKKI BJÖRCK TILILTÄ KAIVETTUJA ÄIJÄ PIRTTEJÄ RIEPU LUSIKOITUA SIALLA ALUKSEN TAKILA VAATE ANTAA TIETOA VAKAUMUS KESÄ MUUTTOLINTUJA MERKKI TULEVASTA KATALAN PIIRRE VALUVIA -VALTA LÄHIMPÄNÄ T+ Laadinta: Jyrki Takala SUKULAINEN PIIRRE T+ RISTIKON RATKAISU SIVULLA 41
35 1 8 7 JÄÄHYKIRJOITETTUJA BEAN GERMAANIHEIMOSSA VOI HAALISTUA JOHTAA OMISTUSOIKEUTEEN 20 € ASTI ÄLLÖTTÄÄ NÄTTI SÄNKYMERKKI KETJUJA KOFI MAININKI JUKAN SUKUA TAAKKA AUTOLLE LOPUKSI HÄIJY YK:N JÄRJESTÖ MOUKAHÄIJY -OBJEKTIIVI 1:10000 MAATA HAUSJÄR7 2 6 5 3 4 Laadinta: Jyrki Takala ANKKA JESTÖ MOUKAROITU -OBJEKTIIVI 1:10000 ALANEN MAATA HAUSJÄRVELLÄ LASKETTELUUN SUIHKULLA SUIHKULLA KULKUSISTA SIIRTYÄ SYRJÄÄN SUKULAINEN HYVÄN VASTAUKSEN PIIRRE LÄISKIÄ KOVAA MAASTOA VILLE KREIKAN KIRJAIN VELKA KOKKI BJÖRCK TILILTÄ KAIVETTUJA ÄIJÄ PIRTTEJÄ RIEPU LUSIKOITUA SIALLA ALUKSEN TAKILA VAATE ANTAA TIETOA VAKAUMUS KESÄ MUUTTOLINTUJA MERKKI TULEVASTA KATALAN PIIRRE VALUVIA -VALTA LÄHIMPÄNÄ T+ Laadinta: Jyrki Takala SUKULAINEN PIIRRE T+ Kolumni Ruohonjuuritason vastarinta ei mahdu mediamuottiin Laittomien siirtokuntien alueella eletään aitojen takana kuin valtavassa avovankilassa. EMILIA KUKKALA ................................. Palestiinalaiset järjestivät toukokuun 18. päivänä historiallisen laajan yleislakon. Lakko toteutui koko historiallisen Palestiinan alueella ja sen tarkoituksena oli halvaannuttaa Israelin talous. Lakkoja on alueella nähty ennenkin, mutta tuskin vielä koskaan näin kattavaa. Sadat tuhannet palestiinalaiset lopettivat työnsä vastauksena Israelin hyökkäyksiin ja sortopolitiikkaan. Viimeaikaiset protestit saivat alkunsa, kun Israel yritti häätää palestiinalaisperheet Sheikh Jarrahin naapurustosta ja vaati kultakin perheeltä lisäksi kymmenientuhansien dollarien oikeudellisia kuluja. Samaan aikaan äärioikeistolaiset israelilaiset katupartiot pahoinpitelivät palestiinalaisia. Israel pyrki tukahduttamaan mielenosoitukset Sheikh Jarrahin puolesta, mikä sai protestiaallon vain leviämään. Israelin ilmahyökkäys palestiinalaisalueille on ollut brutaali. Tilanne Länsirannikolla ja Gazassa on ollut toukokuussa vakavampi kuin vuosikausiin. Satoja palestiinalaisia, joukossa viimeisimmän tiedon mukaan 61 lasta, on kuollut ja tuhansia loukkaantunut. Kansainvälistä Lääkärit ilman rajoja -klinikkaa on pommitettu. Tuhansia on pidätetty, kymmenet tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Hamasin iskut israelilaissiviilejä vastaan ovat tietenkin myös täysin tuomittavia. Ääriryhmät eivät kuitenkaan ole nykyisen protestiaallon takana. Ne sen enempää kuin Israelkaan eivät pidä siitä, että ruohonjuuritasolla vaaditaan demokratiaa. Gazan nuorison (Gaza Youth Breaks Out) manifestissa toivotetaan ”v...uun” niin Hamas, Fatah, Israel, YK, UNWRA kuin USA:kin. Miljoona palestiinalaista elää Israelin alueella toisen luokan kansalaisina. Laittomien siirtokuntien alueella taas eletään aitojen takana kuin valtavassa avovankilassa: Israel kontrolloi kaikkea elämää ja liikkumista miehittämillään alueilla. Monet kuitenkin varovat ottamasta kantaa asiaan antisemitismisyytösten pelossa. Muun muassa tutkija Antti Tarvainen (IG: @tttantti) on sanonut, että Euroopassa koetaan kollektiivista syyllisyyttä holokaustista – eikä suotta – ja sen vuoksi Israel nähdään helposti aina uhrina. Tarvaisen mukaan vastaavaa syyllisyyttä ei kuitenkaan koeta Palestiinan kolonisoinnista, vaikka ennen Israelia sitä ovat harjoittaneet muun muassa britit. Tehtäköön selväksi: antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta on äärimmäisen tärkeää vastustaa yhä, aina ja kaikkialla. Rasismi ja väkivalta juutalaisia kohtaan eivät ole hävinneet minnekään. Israel ei kuitenkaan ole yhtä kuin juutalaiset eikä siionismin vastustaminen ole antisemitismiä. On pelkästään loogista vastustaa sekä apartheidille perustuvaa valtiota että juutalaisten kohtaamaa rasismia. Sortoa on vastustettava kategorisesti. Usein Israelin miehityshallinnon ja kolonisaatiopolitiikan kärkkäimpiä kriitikoita ovatkin juuri valveutuneet juutalaiset. Hiljattain myös Googlen juutalaiset työntekijät tekivät palestiinalaisten puolesta vetoomuksen, jossa pyysivät olemaan ”sekoittamatta Israelia juutalaisiin ja Israelin vastustamista juutalaisvastaisuuteen” (HS 21.5). Taustalla ovat Israelin valtion kytkökset teknologiajätteihin: suositun mallin sometilit suljettiin Gaza-päivitysten jälkeen ja Google Maps ei näytä muureja palestiinalaisalueiden ympärillä. Israelin vahva ote mediaan näkyy myös siinä, miten paljon puhutaan ”uskontojen välisistä selkkauksista”. Tämä on lähes valheellisuuteen asti menevä yksinkertaistus, joka pelaa Israelin pussiin. Konfliktin ydin ei ole uskonnoissa eikä kyseessä ole mikään tasapuolinen konflikti: Israel on miehittäjä, palestiinalaisilla ei ole edes armeijaa. Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Suomen hallitus myötäilevät Israelia ja Suomi käy edelleen asekauppaa Israelin kanssa. ?
36 Menoon mukaan TILAISUUS on avoin kaikille Posti-konsernin yritysten työntekijöille. Konserniyrityksiä ovat mm. Posti Oy, Postipalvelut Oy ja Transval-yhtiöt. Tarkemman listauksen löydät kotisivuiltamme www.tyohyvinvointisaatio.fi. Ilmoittautumislinkin löydät samasta osoitteesta. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista sekä yrityksesi henkilökortin esittämistä huvipuiston portilla. Perheellä tarkoitamme tässä yhteydessä samassa taloudessa asuvaa ruokakuntaa sekä mahdollisesti toisaalla asuvia alaikäisiä lapsiasi. Voit ilmoittaa tästä kohderyhmästä enintään 6 osallistujaa ilmoittautumisjärjestelmämme kautta. Mikäli perheesi on suurempi, ole ystävällisesti yhteydessä Säätiön toimistoon: aila.ventola@tyohyvinvointisaatio.fi. Tilaisuuden maksimiosallistujamäärää voidaan joutua rajoittamaan koronatilanteen vuoksi. Tällöinkin osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Särkänniemen Covid-19 hygieniaohjeet löydät ilmoittautumislinkistä. Kotisivuiltamme löydät myös muun tähän liittyvän ajankohtaisen tiedon. Yksityispuistotapahtuman ajan klo 9–12 huvilaitealueen huvilaitteet ovat käytössänne vapaasti. Osana yksityispuistotapahtumaa voitte henkilökorttinne esittämällä lunastaa 20 euron erityishintaan Särkänniemi-rannekkeita iltapäiväksi. Särkänniemi-rannekkeet oikeuttavat huvilaitteiden käytön lisäksi sisäänpääsyn muihin Särkänniemen tuolloin aukioleviin kohteisiin (Näsinneulan näkötorni, Koiramäen eläinpuisto ja Akvaario). Huomaathan, ettei Säätiö tilaisuuden laajuuden vuoksi tarjoa kuljetuksia eikä ruokailua. Tietoa Särkänniemen ruokailuja pysäköintimahdollisuuksista löydät Särkänniemen sivuilta sarkanniemi.fi. Pysäköintipaikkoja on rajoitetusti ja ne ovat maksullisia. Tampereen kaupunkiliikenteen aikataulutiedot löytyvät osoitteesta reittiopas.tampere.fi Särkänniemeen, Särkänniemeen! Hyvä Postilainen, Työhyvinvointisäätiö kutsuu Sinut perheinesi Tampereen Särkänniemen huvipuistoon sunnuntaina 22.8. 2021. Särkänniemen huvilaitealue on varattu teille klo 9.00–12.00. Ilmoita osaston tapahtumista! Menoon mukaan -sivuilla osastot voivat ilmoittaa maksutta osaston kokouksista, tapahtumista ja mökeistä. Lähetä teksti kuvineen lehden deadlineen mennessä osoitteella juha.poyry@pau.fi. Reitin aikataulun löydät sivulta 2. Kaksi vuotta on kohta vierähtänyt ja on aika jo pian perinteeksi muodostuvalle PVLaktiivien tapaamiselle. Toki edelleen mennään terveys edellä, jos koronatilanne on paha niin tapaaminen perutaan. Tämä on siis kutsu entisten Postin Toimihenkilöliitto PVL-aktiivien (väljä tulkinta) tapaamiseen Heimarissa 24.–26.8.2021. Kutsua saa ja pitää levittää kaikille kohderyhmään kuuluville ja muillekin lähipiirille eikä pidä miettiä kuuluuko kohderyhmään vai ei. Tapaamisen tavoitteena on tavata vanhoja tuttuja ja nauttia ainakin toistemme seurasta ja Heimarin luonnosta eli viettää laatuaikaa. Heimari tarjoaa meille tapaamisen seuraavin hinnoin Soppalounaat 10 €/hlö, "tukevammat" lounaat alk. 14 €/hlö, päivälliset alk. 22 €/hlö. Huoneet aamiaisineen ja saunoineen: 1hh 70 €/vrk ja 130 €/2vrk 2hh 105 €/vrk ja 190 €/2vrk Ilmoittautumiset suoraan Heimariin 10.8.2021 mennessä sähköpostiin hotelli@heimari.com tai puhelimitse 015 727 3100. Ilmoittautuminen merkillä PVL-tapaaminen. Kertokaa samalla mitä palveluja haluatte käyttää. Nähdään suurella joukolla Heimarissa! Anja ja Esko PVL-aktiivien tapaaminen Heimarissa K U VA : SÄ R K Ä N N IE M I
POSTIMUSEON näyttely Aamukahvi ja tuore lehti kertoo aamun lehden tärkeydestä, varhaisjakelusta ennen ja nyt sekä digimurroksesta. Näyttely valaisee sanomalehden matkaa painosta postilaatikkoon ja suomalaisten aamukahvipöytään. Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lehti kotiin aamukahvipöytään. Varhaisjakelun ammattilaisilla on tärkeä, mutta lehden lukijoille monesti lähes näkymätön rooli. Varhaisjakelu on monen ensimmäinen työpaikka. Useat jakajat ovat nykyään maahanmuuttajia. Varhaisjakelua Suomessa tekevät useat yhtiöt Postin lisäksi. Näyttelyssä voi istahtaa aamukahvipöytään päivän lehden äärelle eri aikakausien hahmojen kanssa, eläytyä varhaisjakajan aamuyön reitille Postin sähköskootterin ohjaimissa, vastata jakelupäivystäjän puhelimeen, inspiroitua sanomalehtien kierrätysideoista sekä uppoutua Helsingin Sanomiin ja sen edeltäjään Päivälehteen vuosilta 1889-2019. Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely on avoinna Postimuseossa museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere 28.8.2022 saakka. Yhteistyökumppaneita ovat Posti Group Oyj, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki. Aamukahvi ja tuore lehti Postin Helsingin seudun eläkkeensaajien toiminta jatkuu tiistaina 7.9.2021 Hakaniemessä PAUn saunakabinetin tiloissa alkaen klo 11.00. Osoite on John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään mm. hallituksen täydentämistä, edustajan valintaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n liittokokoukseen ja syksyn toimintaa. Kahvitarjoilu! Tiedustelut: Pekka Korhonen, puh. 040 5522 388 Tervetuloa mukaan! LEGENDAARINEN, järjestyksessään jo 29. Nääsville Petankki Ouppen tulee taas. Turnaus pelataan lauantaina 31.7.2021 alkaen klo 12.00. Pellervonpuistossa, osoitteessa Sammonkatu 45, Kaleva Tampere. Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Koronatilanteen aiheuttaman epävarmuuden johdosta pakolliset ennakkoilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle jukka.kumpulainen@posti.com puh. 050 569 9614. PAUn Pirkanmaan osasto / Nuoret Tervetuloa! KESÄLLÄ voit sukeltaa keskelle jalkapallohuumaa myös Postimuseossa. Museossa on pienoisnäyttely Jalkapallohuumaa kautta aikojen, joka nostaa esiin jalkapallokulttuuriin kuuluvat otteluohjelmat keräilijän kokoelmasta. Esillä on ohjelmien kansia menneiltä vuosikymmeniltä, niiden historiaa sekä esineitä ja joukkueiden kannatuslauluja. Painetut otteluohjelmat kertovat joukkueiden kokoonpanon ja tarjoavat lukemista ottelua odotellessa ja puoliajalla. Näyttelyn oma ”otteluohjelma” taustoittaa otteluohjelmien kehitystä erityisesti Englannin, Euroopan ja Suomen näkökulmasta. Sarjaohjelmien lisäksi esitellään cupja maaottelut sekä erikoisemmat ottelut. Näyttely on avoinna 29.8. saakka museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Koronan jälkeenkin on elämää Otetaan lahjoituksena vastaan tai ostetaan vuoden 2009 jälkeen ilmestyneitä Postin sisäisiä Tietolinja, Tuotantotiedotus, yms. lehtiä ja lehdykäisiä. Terveisin: Matti Heinonen matti.heinonen@netti.fi puh. 040 510 2601 Nääsville Petankki Ouppen XXIX K U VA : P O ST IM U SE O Jalkapallohuumaa Postimuseossa Löytyykö sinulta vanhoja Postin henkilöstölehtiä? 37
38 Erkki Kraft Tuula Syrjäläinen Erkki Aho Entinen Oulun alueen pääluottamusmies Erkki Aho kuoli pitkän, vaikean sairauden murtamana Oulussa 2.5.2021. Erkin muistoa kunnioittaen, Antero Saukkonen Jukka Tuohino Helsingin postikeskuksen työsuojeluvaltuutettu ja PAUn liittovaltuuston jäsen Tuula Syrjäläinen menehtyi 12.4.2021 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Tuula oli syntynyt 14.5.1962. Tuula oli iloinen ja pidetty työturvallisuuden huippuammattilainen, jota läheisten lisäksi jäi kaipaamaan monet työtoverit ja kollegat. Tuulan poismenon johdosta postikeskuksessa suruliputettiin 13.4. ja vietettiin hiljainen hetki Tuulan muistolle. Menoon mukaan In Memoriam Turun Postija Lennätinurheilijat tarjoaa mökkejä edelleen huippuedulliseen hintaan. Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneidemme, esim. PAUn jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa, sekä mahtava alue kaiken kokoisille asuntovaunuille. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2021 • Majat: Honka, Hirsi 140 €/viikko, 100 €/viikonloppu • Majat: Kuusi, Ruska 160 €/viikko, 120 €/viikonloppu • Matkailuvaunut: 120 €/viikko, 50 €/viikonloppu • Matkailuvaunut: 250 € toukokuu-syyskuu Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunupaikan, vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), mökistä löytyy myös jääkaappi sekä keitto ja ruokailuvälineet. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Vuokralaisten käyttöön on varattu 4 kpl soutuveneitä. Kemiössä on puhtaat merivedet ja runsaat kalasaaliit. Alueen WC-tilat on nykyaikaistettu (EKO). Alueella on myös juuri remontoitu sauna oleskelutiloineen, voit pulahtaa mereen saunan laiturilta. Sauna on yhteiskäytössä. Sauna lämpiää päivittäin. Lisätietoja: Isännöitsijä Harri Jaatinen puh. 040 557 6360, tai sähköpostitse: harri.jaatinen@pp2.inet.fi Korona-pandemiasta johtuen avaamme kesäpaikan heti, kun viranomaiset antavat siihen luvan. Kannattaa silti varata kesän lomaviikkoja, jotka muuttuvat sitoviksi vasta, kun saamme viranomaisilta luvan kesäpaikan avaamiseen. TuPLu:n mökkejä tarjolla Erkki Kraft (s. 16.9.1938) menehtyi vaikean sairauden murtamana 30.3.2021 sairaalassa Helsingissä. Erkin tie vei Sysmän postista jo 1950-luvulla Postiin Helsinkiin, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1995. Kraft tuli tunnetuksi mainiona kirjoittajana ja runoilijana, jonka tekstejä julkaistiin Reitin lisäksi Postimies-lehdessä. Erityisen suuren panoksen Kraft antoi Helsingin osaston Hepomies-lehdelle, jonka avustajana hän toimi yli kaksikymmentä vuotta. Kraft oli myös Helsingin osaston liittokokousedustaja Espoon Dipolissa vuonna 1993. Kun Postiliiton Postimies-lehti ja Postin Toimihenkilöliiton Postitorvi-lehti yhdistettiin vuonna 2003, järjestettiin uuden lehden nimestä nimikilpailu. Erkki Kraftin ehdottama nimi Reitti tuli valituksi. Vuonna 1991 Kraft julkaisi omakustanteen Kirvesvartta veistellessä – runoja markkinarahvaalle. Muistohetki Ripotelkaa tuhkani märkään mättääseen keinolammen keskelle kartanon puistoon muistohetki kuin myyrälle tai varpuselle kesken leikkien siellä vietän ikuisuuteni, talven mittaisen se riittää tällaiselle pikkueläimelle. Erkki Kraft
39 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? Onko vuosiloman siirtämisessä omavastuuaikaa? Sairastuin vuosiloman aikana. Onko vuosiloman siirtämisessä omavastuuaikaa? Vuosilomalain mukaan lomaa voi siirtää sairastumisen takia kuuden karenssipäivän jälkeen. PAUn neuvottelemissa työehtosopimuksissa (pois lukien Ahvenanmaan sopimus) tästä on kuitenkin sovittu paremmin. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työkyvyttömyys ei siis automaattisesti siirrä vuosilomaa. Loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö, joka tulee tehdä työnantajalle ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan käytännössä yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä. Mitä joustovapaista voi sopia? Haluaisin pitää minulle kertyneitä joustovapaita. Kuka päättää joustovapaan ajankohdan ja pitääkö siitä sopia? Entä voiko työnantaja määrätä joustovapaan pitämisen ajankohdan? PAUn työehtosopimuksissa joustovapaata voi kertyä muun muassa työaikakorvauksista, vuosityöajan lyhennyksestä ja lomarahoja vapaaksi vaihtamalla. Erilaisista työehtosopimukseen perustuvista työaikakorvauksista ja ns. haittalisistä osan voi vaihtaa pyynnöstään vapaaksi ja osasta tulee sopia. Työntekijä (tai toimihenkilö) ja työnantaja voivat sopia esimerkiksi lisäja ylityökorvauksen vaihtamisen vapaaksi. Sopiminen tarkoittaa sitä, että asialla on oltava molemminpuolinen hyväksyntä. Myös lomarahan vaihtamisesta joustovapaaksi tulee em. osapuolten välillä sopia. Sovittava on vaihdettavan erän määrästä ja vapaan pitämisajankohdasta. Vuosityöajan lyhennyksestä tulee taas sopia aina helmi-maaliskuussa ja viimeistään 30.3. mennessä. Työaikakorvauksista taas iltaja yötyölisä, lauantaikorvaus, sunnuntaikorvaus (ja aattopäivänlisä ja toisen reitin urakointi P-liite – Huom! ei voimassa 26.11.2019 – 31.10.2021) ovat sellaisia, että työntekijä saa vaihtaa ne pyynnöstään joustovapaaksi. Joustovapaan pitämisestä ja sovitun vapaa ajankohdan muuttamisesta on sovittava työehtosopimuksen mukaan kirjallisesti työntekijän (tai toimihenkilön) ja työnantajan kesken. Työnantaja ei siis voi yksipuolisesti määrätä henkilöä joustovapaalle tai vähentää esimerkiksi joustovapaatunteja osan päivän kestävästä poissaolosta, ellei siitä ole yhdessä sovittu. Lisää tietoa joustovapaista ja niihin sovellettavista määräyksistä saat omalta luottamusmieheltäsi. Voiko liitolta vuokrata lomamökkejä? Monilla liitoilla on mökkejä, joita jäsenet voivat vuokrata. Onko PAUlla tällaisia mökkejä? Entä lomatukea? Kuulin työpaikalla, että sellainenkin olisi olemassa. Vapaavalintainen lomatuki päättyi vuoden 2017 lopussa, kun tietojärjestelmien toimittaja YAP Solutions lopetti järjestelmän, jota kautta liiton lomatukea hoidettiin. PAU kohdentaa lomatukea nykyisin liiton upeaan Aurala-huvilaan, jota tarjotaan jäsenille edulliseen hintaan. Lisätietoja Auralasta ja Auralan varaustilanteen näet osoitteesta varauskalenteri.pau.fi. Monilla ammattiosastoilla on tarjolla mökkejä, joita vuokrataan kaikille PAUn jäsenille. Tällaisia mökkejä löytyy ainakin Turusta, Lahdesta, Kainuusta, Oulusta ja Hailuodosta. Lisätietoja mökeistä osoitteesta www.pau. fi/jasenyys/osastojen-mokit. PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija
40 På svenska Hur ska man avtala om flexledighet? Jag vill hålla den flexledighet som jag har intjänat. Vem bestämmer tidpunkten för flexledighet och måste jag avtala om ledigheten? Kan arbetsgivaren bestämma när flexledighet ska tas ut? I PAUs kollektivavtal kan flexledighet intjänas bland annat genom arbetstidsersättningar, förkortning av årsarbetstiden och byte av semesterpenning. En del av de olika arbetstidsersättningar och tillägg för obekväm arbetstid som baserar sig på kollektivavtal kan på begäran bytas fritt och en del ska avtalas. Arbetstagaren (eller tjänstemannen) och arbetsgivaren kan till exempel avtala om att ersättning för mertidsoch övertidsarbete ska bytas mot ledig tid. Att avtala innebär att saken godkänns av båda parter. Ovan nämnda parter ska också avtala om en part vill att semesterpenningen ska bytas mot flexledighet. Parterna ska avtala om den andel av beloppet som byts och tidpunkten för ledigheten. I februari-mars och senast den 30 mars ska parterna avtala om en förkortning av den årliga arbetstiden. Av arbetstidsersättningarna är däremot kvällsoch nattarbetstillägg, lördagsersättning, söndagsersättning (och helgaftonstillägg och ackordarbete på en annan rutt. Bilaga P – Obs! Gäller ej 26.11.2019 –31.10.2021) sådana att arbetstagaren på begäran får byta dem mot flexledighet. Enligt kollektivavtalet ska arbetstagaren (eller tjänstemannen) och arbetsgivaren skriftligen avtala om att ta ut flexledighet och om ändring av tidpunkten för avtalad ledighet. Arbetsgivaren kan alltså inte ensidigt bestämma att en person ska ta ut flexledighet eller till exempel dra av flexledighetstimmar vid frånvaro som varar en del av dagen, om parterna inte har avtalat gemensamt om detta. Mer information om flexledighet och de bestämmelser som ska tillämpas får du av din förtroendeman. Kan jag hyra semesterstugor av förbundet? Många förbund har stugor som medlemmarna kan hyra. Har PAU sådana stugor? Finns semesterstöd? Jag hörde på arbetsplatsen att det också finns semesterstöd. Det fritt valbara semesterstödet upphörde vid utgången av 2017, när datasystemleverantören YAP Solutions avslutade det system via vilket förbundets semesterstöd sköttes. PAU riktar semesterstödet för närvarande till förbundets fina villa Aurala, som erbjuds medlemmarna till ett förmånligt pris. Mer information om Aurala och dess bokningssituation ser du på adressen varauskalenteri.pau.fi. Många fackavdelningar erbjuder stugor som hyrs ut till alla PAU-medlemmar. Sådana stugor finns åtminstone i Åbo, Lahtis, Kajanaland, Uleåborg och på Karlö. Mer information om stugorna finns på adressen www. pau.fi/jasenyys/osastojen-mokit. Samarbetsförhandlingarna på Åland har avslutats Åland Post har våren 2021 fört samarbetsförhandlingar enligt 8 kap. i lagen om samarbete i företag. Orsaken till behovet av att minska arbetskraften är att den nuvarande skattefriheten för lågprisimport slopas på Åland 1.7.2021. Som import av ringa värde betraktas sådana försändelser där värdet av de varor som ingår uppgår till sammanlagt högst 22 euro. Åland Post har i åratal bedrivit framgångsrik näthandel på Åland tack vare att produkter av ringa värde har kunnat sändas utan mervärdesskatt till och från Åland. Från 1.7.2021 ska moms betalas för alla försändelser som överskrider Ålands skattegräns. Ändringen baserar sig på en ändring av EU:s mervärdesskattelagar. Enligt arbetsgivarens uppskattning kommer 20–25 heltidsjobb att försvinna, främst inom branschen Förpackning & Leverans. Föremål för samarbetsförhandlingarna var utöver Förpackning & Leverans också lageroch logistikverksamhet samt städtjänster. Under samarbetsförfarandet har personalen erbjudits möjlighet att fortsätta i enheten Axla Logistics i Vanda. Slutresultatet av de slutförda samarbetsförhandlingarna är att anställningsförhållandet för 14 arbetstagare sägs upp. VEERA KEKÄLE jurist
41 In English Is there a deductible for postponing annual leave? I fell ill during my annual leave. Is there a deductible period for postponing my annual leave? According to the Annual Leave Act, leave can also be transfered after six qualifying days due to illness. However, this has been better agreed in the collective agreements negotiated by PAU (apart from the agreement for Åland). If an employee is incapacitated for work at the beginning of their annual leave or part thereof, or due to a birth, illness or accident, the leave must be postponed to a later date if the employee wishes so. Thus, incapacity for work does not automatically postpone the annual leave. Tansfering the leave requires an explicit request from the employees, which should be made to the employer without undue delay. The employee must be able to present a reliable statement of their incapacity for work. A reliable statement can be a full medical certificate or some other employer-approved statement. What can be agreed on flexible time off? I would like to use my flexible time off. Who decides on when flexible time off can be used and does it have to be somehow agreed? Can the employer determine when to take flexible time off? In PAU's collective agreements, flexible time off can be accrued, for example, from working time allowances, reduction of annual working hours and the exchange of holiday pay. Various working time allowances based on a collective agreement and the so-called the harmful part can be exchanged for time off if request and it must be agreed on. The employee (or clerk) and the employer may agree, for example, to exchange additional and overtime pay for time off. Agreeing means that there must be mutual acceptance on the matter. The exchange of holiday pay for flexible time off must also be agreed on between the above-mentioned parties. The amount to be exchanged and the amount of the time off must be agreed on. The reduction of the annual working time must be agreed in February-March and no later than 30 March. The working time allowances, the evening and night allowance, the Saturday allowance, the Sunday allowance (and the eve-day allowance and the contracting of the second route, Appendix P Note! not valid during 26.11.2019 – 31.10.2021) are allowances that can be exchanged to time off. According to the collective agreement, the flexible time off and the change of the agreed time off must be agreed in writing between the employee (or clerk) and the employer. Thus, an employer cannot unilaterally impose a person on flexible time off or reduce, for example, flexible time off hours for part-time absence, unless it has been mutually agreed. Contact your shop steward for more information on flexible time off and the applicable regulations. Can holiday cottages be rented from the union? Many unions have cottages that members can rent. Does PAU have such cottages? What about holiday support? I heard in the workplace that there was one. Optional holiday support ended at the end of 2017, when information systems provider YAP Solutions discontinued the system through which the union’s holiday support was handled. PAU is currently targeting holiday support to the union’s magnificent Aurala villa, which is offered to members at an affordable price. For more information about Aurala and the reservation status of Aurala, see (in Finnish only) varauskalenteri.pau.fi. Many local chapters offer cottages that are rented to all PAU members. Such cottages can be found at least in Turku, Lahti, Kainuu, Oulu and Hailuoto. More information (in Finnish only) about the cottages at www.pau.fi/jasenyys/osastojen-mokit. Ristikon ratkaisu M U I S T O E S S E E T T E L A U S S A A N T O Ä N O R H Ä S T E N S P A H A R I V I A I T I O U N E S C O I N H A O M O N K I M I T T A K A A V A T A O T T U J A L K A O R I N T E E T A K A L L I O L T L U O T T O T O M I A L A P E S U A V O O J A T T A A S T U V A T U T J I R I K I T A A V I K I L I N Ä K O R O T A U A U S K O E E N N E V Ä I S T Y Ä K I E R O U S I S K U T R Ä Ä T I L K I O S U V U U S E T U A L A T T Ä T I Ä I T I T A S E Maaseudun Tulevaisuuden huhtikuussa tekemän kyselyn perusteella suomalaiset antavat vahvan tukensa ay-liikkeelle. Kysyttäessä oletko samaa mieltä siitä, että ammattiyhdistysliikkeen vahva asema on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa, 68 % kyselyyn vastanneista vastasi myöntävästi. Puoluekannatuksen mukaan eniten kannatusta, 94 prosenttia, väitteelle tulee sosiaalidemokraatteja äänestävistä. Vasemmistoliittoa äänestävistä 91 prosenttia vastasi yhtyvänsä kysymyksen väitteeseen. Vihreitä äänestävistä kolmanneksi eniten, 86 prosenttia. Tutkimuksesta vastasi Kantar TNS Agri. Suomalaiset tukevat ay-liikettä Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Timo Aho. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 3/2021
42 Vuosien varrelta Kirja Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat postilaisille valtava ponnistus. Helsinkiin komennettiin maakunnista olympialaisten ajaksi yli 400 kielikurssin käynyttä postivirkailijaa, jotka majoitettiin posteihin ja postiparakkeihin. Tilapäisiä postitoimipaikkoja eli postikioskeja sijoitettiin Käpylän kisakylän lisäksi eri puolille kaupunkia 12 kappaletta. Kuljetuskalustoa lisättiin hankkimalla 40 uutta postilinja-autoa. Lisäksi Ruotsista lainattiin helikopteri, joka liikennöi postitalon ja lentokentän väliä. Postikioskien lisäksi kilpailijoita ja kisavieraita palveltiin kahdesta postilinja-autosta, jotka ajettiin aina sinne, missä oli kovin paine ja kiire. Olympialaisia varten julkaistiin neljä lisämaksullista postimerkkiä. Olympiavuonna postimerkkien myynti kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. ”Voi sitä kielten runsautta ja kansallisuuksien lukua, mikä joka päivä ei jonona, vaan suorastaan röykkiönä parveili pienoisen putiikkimme edessä. Kyllä olympiapostimerkit ja -kuoret sekä monenlaiset kuvakortit, varsinkin viimeiset valokuvat stadionista ja kisoista, saivat kyytinsä”, muisteli nimimerkki Tonttu kisakomennustaan Postitorvi-lehdessä nro 9/1952. Postilaiset olympialaisissa TEKSTI: JUHA PÖYRY TEKSTI: JUHA PÖYRY K U VA : P O ST IM U SE O K U VA : U R H EI LU M U SE O Lokakuu 1997. Helsingin olympiastadionilla pelataan maaottelua, jonka aikalaiset tulevat muistamaan lopun ikänsä. Suomen jalkapallomaajoukkue on pääsemässä MM-jatkokarsintaan Unkaria vastaan käydyssä ottelussa. Antti Sumiala on vienyt kaatosateessa Suomen 1–0 johtoon ja pelataan jo lisäajalla, kun Unkari saa vapaapotkun 40 metristä. Pallo pomppii Suomen muurin kautta päätyrajasta yli ja Unkarille kulmapotku. Unkarin pelaaja lähettää keskityksen Suomen rangaistusalueelle, josta pallo pomppii lopulta neljän suomalaisen kautta omaan maaliin. ”Koskaan ennen en ole ollut todistamassa, miten hiljaa yli 30 000 ihmisRakkaudesta lajiin tä voi olla. Valtava meteli katkesi kuin veitsellä leikaten ja muuttui täydelliseksi hiljaisuudeksi ja tyrmistykseksi. Ihmiset jähmettyivät. Oli kuin aika olisi hidastunut ja sadepisarat kasvaneet entistä suuremmiksi”. Marraskuu 2019. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, nyttemmin Huuhkajat voittaa Töölön jalkapallostadionilla Liechtensteinin 3–0 ja raivaa tiensä ensimmäistä kertaa arvokilpailujen lopputurnaukseen. ”Kyyneleet valuivat lähes jokaisella meistä, se oli yhteisen pitkän ja tuskaisen tiemme onnellinen päätös. Minulla matka oli kestänyt kolmekymmentäviisi vuotta, joillakin pidempään”. Näin muistelee Suomen urheiluhistorian ikimuistoisimpia hetkiä Paavo Arhinmäki, joka on kirjoittanut mainion muistelmateoksen Kaiken se kestää. Kirja ei ole kuitenkaan se tavallisin urheilutai futiskirja, jossa muistellaan voittoja ja tappioita. Teos kertoo intohimoisen kannattajan tunteikkaan matkan maajoukkueen perässä ympäri Eurooppaa 34 vuoden ajan, johon liittyy viinanhuuruisia tarinoita, mutta myös kiinnostavia katsauksia pelipaikkakuntien historiaan. Arhinmäki on nähnyt paikan päällä yli 120 maaottelua, joista riittää ammennettavaa. Poikkeuksellisen kirjasta tekee se, että se on kirjoitettu kannattajan näkökulmasta. Näitä ei ole liiaksi tehty. Paavo Arhinmäki. Kaiken se kestää. Maajoukkuekannattajan tunnustukset. WSOY 2021, 288 s.
43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 3.8. mennessä ja voita 20 € K U VA : U R H EI LU M U SE O
Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Lainsäädäntö (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset Jos arvostat näitä etuja, liity liittoon! www.pau.fi/jasenyys/liity-jaseneksi