Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2022 6 Mitä kuuluu länsinaapurin postille? 30 Lassi Becker viihtyy Hauhon reitillä Seinäjoella pidettiin keväiset Talvipäivät 12 Liittovaltuustolle tehtiin hyviä esityksiä 14 Nuoren ensikosketus työelämään voi olla karu 16 Reitti_4_2022_1805.indd 1 Reitti_4_2022_1805.indd 1 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
3 2 Reitti 4 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 13 350 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 / 2022 1.8. 24.8. 6 / 2022 2.9. 28.9. 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA 6 TYÖNKUVA : Lintuharrastaja viihtyy postinjakajana 10 Vastaa kyselyyn postityöstä 10 Mielenturvaa-verkosto haastaa suomalaiset työpaikat 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Vihiroonkin Talavipäivät! 14 Osastoilta PAUn liittovaltuustolle 12 esitystä 16 Nuoren ensikosketus työelämään voi olla karu 19 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus halutaan osaksi työpaikkojen arkea 20 Kassan antamat etuuspäätökset ja valitusprosessi 22 AY-MAJAKKA : Ay-majakka: Jokainen kohtaa jaksamishaasteet omalla tavallaan 23 Ammattiliitto saamassa jalansijan Amazonissa 24 SOPIMUSPYRAMIDI : Työehtosopimukset ovat oikeuksien kivijalka 25 PUHETTA TALOUDESTA : Katalin pula on luottamuspula 26 Mikä on tulorekisteri? 28 Ristikko 29 KOLUMNI : Kunta-alan palkoissa säästäminen käy vielä kalliiksi 30 Osa-aikaisuus tai ulkopuolinen työvoima eivät ole ongelma Ruotsin postinjakelussa 32 MENOON MUKAAN 34 PÅ SVENSKA: Förbundet funderar på nya mål för intressebevakningen i Sverige 36 VUOSIEN VARRELTA : Auralalla on pitkä historia 38 TYÖTTÖMYYSTURVA : Toimi näin, jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset 30 12 Vihiroonkin Talavipäivät! Osa-aikaisuus tai ulkopuolinen työvoima eivät ole ongelma Ruotsin postinjakelussa 36 Auralalla on pitkä historia Reitti_4_2022_1805.indd 2 Reitti_4_2022_1805.indd 2 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kesätyöntekijänkin kannattaa liittyä liittoon HUOM! Seuraavan Reitin deadline on 1.8. Lehti ilmestyy 24.8. Pä äk ir jo it us P ahimman koronatilanteen jälkeen nuorille on tarjolla taas hyvin kesätyöpaikkoja. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan kesätöitä on nyt tarjolla enemmän kuin vuosiin. SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 78 prosenttia kertoo, että hänen työpaikalleen palkataan tänä kesänä kesätyöntekijöitä. Viime vuonna vastaava luku oli 67 prosenttia ja vuonna 2020 vain 56 prosenttia. Kesätyöpaikkoja syntyy eniten yksityisille palvelualoille. SAK:n mukaan nousua vuodesta 2021 on 19 prosenttia. Yksi selittävä tekijä on myös työvoimapula, joka on koronaepidemian aikana ollut kansainvälinen ilmiö. Työja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaiseman ammattibarometrin mukaan sote-alan ammatit ovat yhä listan kärjessä. Uusina työvoimapulasta kärsivien joukkoon ovat nousseet ravintolaja rakennusalojen ammatit. SAK:n, STTK:n ja Akavan maksuton Kesäduunari-info on palvellut kesätyöntekijöitä jo vuosia. Tänäkin kesänä palvelu on avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun. Palvelun kautta on käynyt selväksi, että työelämän käytännöt ja pelisäännöt eivät ole kesätyöntekijöille ennestään tuttuja. Nuoria askarruttavat eniten työsopimuksiin, palkkaan ja työaikoihin liittyvät kysymykset. Esimerkiksi millaista palkkaa tietyssä työtehtävässä pitäisi saada, tai onko palkka maksettu oikein. Paljon kysymyksiä on tullut myös työaikalisistä sekä sunnuntaija pyhäkorvauksista sekä siitä, saako lisiä ja korvauksia sisällyttää tuntipalkkaan. Työaikaan liittyen nuoria ovat askarruttaneet erityisesti työvuoroluettelojen laatimiseen ja muuttamiseen, työpäivien pituuteen ja lepoaikoihin liittyvät seikat. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan siitä, millaisia nuorten ensiaskeleet työelämässä voivat olla (Nuoren ensikosketus työelämään voi olla karu, s. 16) ja mitä he ajattelevat tämän päivän työelämästä. Kiinnostavaa tässä on tietenkin se, mitä nuoret tietävät ammattiliitoista ja järjestäytymisestä. Liittojen rahoittaman ja E2:n toteuttaman ”Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keskiikäisten työelämänäkemyksistä”-tutkimuksen mukaan nuoret arvioivat tietävänsä vähän ay-asioista ja työmarkkinasopimisesta. Syy tähän on lähinnä siinä, että kouluaikana ei työelämään liittyviä kysymyksiä juurikaan käsitellä. Painotus on enemmän yrittäjyyskasvatuksen puolella. Työehtosopimuksen ja oikeuksien tuntemus on tärkeää myös kesätyöntekijöille. Luottamusmiehillä ja työkavereilla onkin taas oiva tilaisuus kysyä työelämän untuvikolta, onko kaikki kunnossa. Ja tarjota tietenkin liiton jäsenyyttä. Varsinkin, kun suurin syy olla liittymättä, on edelleen se, kun kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut. JUHA PÖYRY Reitti_4_2022_1805.indd 3 Reitti_4_2022_1805.indd 3 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
5 4 Ajankohtaista TÄMÄN VUODEN Kesäduunarineuvoja Hanna-Marilla Zidan rohkaisee olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. – On todella tärkeää, että on tällainen maksuton kaikille avoin palvelu, jonka kautta voi lähteä selvittämään kesätöissä mietityttäviä asioita. Keväällä on uutisoitu paljon nuorten kehnoista työoloista. Työuransa alussa olevien nuorten työoikeuksia pitää kunnioittaa ihan siinä missä muidenkin, Zidan painottaa. Zidan on työoikeuteen suuntautunut oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Zidan odottaa kesän aikana pääsevänsä konkreettisesti auttamaan nuoria kesätyöntekijöitä ja selvittämään työoikeudellisia kysymyksiä. Kesäduunari-info palvelee 31. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Kesätyötä koskevat perustiedot ovat löydettävissä Kesäduunari-infon verkkosivuilla osoitteessa kesaduunari.fi. ”Nuorten työoikeuksia pitää kunnioittaa siinä missä muidenkin” SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton Kesäduunari-info auttaa kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja nettilomakkeen kautta. KUVA: PATRIK LINDSTRÖM TYÖELÄKEKOULUISSA paneudutaan selkokielisesti työeläkejärjestelmään ja sen tulevaisuuteen sekä ajankohtaisiin eläkeasioihin. Alueellisten työeläkekoulujen kohderyhmänä ovat maakunnissa toimivat liittojen luottamushenkilöt, työsuojeluvaltuutetut, toimihenkilöt ja hallinnon jäsenet sekä aktiivit ja jäsenet. Kaikki eläkeasioista kiinnostuneet ovat siis tervetulleita mukaan. Työeläkekouluissa ovat mukana Työeläkevakuuttajat Tela, SAK, STTK ja AKAVA. LIITTOVAKUUTUKSEESI sisältyy nyt myös Ifin määräaikainen karanteeniturva, joka on voimassa 31.12.2022 asti enintään 45-vuorokautta kestävillä ulkomaanmatkoilla. Karanteeniturva korvaa välttämättömiä majoitusja matkakustannuksia, jos sinut asetetaan kohdemaassa karanteeniin altistuksen vuoksi. Turva on voimassa EUja Schengen maissa sekä Isossa-Britanniassa. Kiinnostaako eläkkeet? Liittovakuutukseen sisältyy määräaikainen karanteeniturva Lisätietoja Ifin eduista PAUn jäsenille osoitteesta: www.if.fi/henkiloasiakkaat/jarjestot/pau Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.tela.fi/ajankohtaista/koulutukset-jatapahtumat/alueelliset-tyoelakekoulut/ Reitti_4_2022_1805.indd 4 Reitti_4_2022_1805.indd 4 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
5 4 Postilla Matti Nisula Oikeusprosessi käynnissä varhaisjakelun takuupalkasta ja optimointitakuusta VUONNA 2017 Posti siirsi sanomalehtien varhaisjakelupalvelut liikkeenluovutuksena Posti Palvelut Oy:öön, minkä seurauksena varhaisjakelutyöhön sovellettava työehtosopimus vaihtui Medialiiton työehtosopimukseen. Tämä johti siihen, että sanomalehdenjakajien palkat laskivat merkittävästi. Pitkään sanomalehdenjakelussa työskennelleet saivat aikaisemmin työnantajan kanssa erikseen sovittuja takuupalkkoja, joilla kompensoitiin jakelureittien uudelleen suunnittelusta ja muista työjärjestelyistä johtuvaa palkkojen alenemista. Työnantaja poisti TES-vaihdoksen myötä nämä takuupalkat (ns. leijonatakuu) ja optimointitakuut. Posti Palvelut Oy ei suostunut jatkamaan takuiden maksamista, joten PAU päätti siirtää takuupalkkojen poistamisen laillisuuden arvioinnin tuomioistuimeen. Asiasta nostettiin alkuvuodesta 2019 käräjäoikeudessa yhden varhaisjakajan osalta ns. pilottikanne. Kysymys on siitä, onko työnantajalla ollut oikeutta työehtosopimuksen vaihtumisen myötä leikata takuut. Osana oikeusprosessia käräjäoikeus teki työtuomioistuimelle lausuntopyynnön ja lausunto saatiin marraskuussa 2020. Jutun ajaminen jatkuu käräjäoikeuden puolella ja PAU vetoaa siihen, että leijonatakuu ja optimointitakuu olivat osa jakajan työsopimusta. Käräjäoikeuden pääkäsittely järjestetään kesäkuun alussa 2022. PAU tiedottaa, kun käräjäoikeuden ratkaisu saadaan. Veera Kekäle lakimies Lataa jäsenkortti kännykkään LATAA liiton sähköinen jäsenkortti kännykkään, niin voit osoittaa jäsenyytesi myös puhelimella. Kortista löydät linkit liiton jäsenetuihin, tiedotteisiin ja yhteystietoihin. Myös Ifin liittovakuutus ja palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiisi. Voit tilata PAUn mobiilikortin osoitteesta www.pau.fi/jasenyys/ jasenkortti/mobiilijasenkortti. Sivulla kerrotaan myös tarkemmat latausohjeet. Mobiilikortti ei korvaa liiton muovista jäsenkorttia. Jos korttisi katoaa, voit tilata uuden liiton toimistosta. Reitti_4_2022_1805.indd 5 Reitti_4_2022_1805.indd 5 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
7 6 Pakettijakelu kuuluu jakajan työnkuvaan nykyään yhä vahvemmin. Tiistaina pakettien lisäksi Lassi Becker jakoi päivän lehdet, muutamat pikat ja plussakirjeet. Työn kuva Reitti_4_2022_1805.indd 6 Reitti_4_2022_1805.indd 6 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
7 6 – Siinä on sulle kuovi. Tuo taisi olla ruskosuohaukka ja tuolla pellolla on laulujoutsenia. Viime viikolla näin valkoselkätikan. Se on aika harvinainen laji Suomessa. L intuharrastaja Lassi Becker viihtyy postinjakajana. Erityisen mieluista työ on Hauhon jakelureitillä keskellä keväistä luontoa. Kaarramme Lassin kanssa aurinkoisena tiistaiaamuna VW Caddylla Kantolan jakelutoimipaikasta Hauhon reitille, josta toimipaikassa puhutaan myös Eteläisten reittinä. Reitillä jaetaan neljälle pono-alueelle, 13270, 14770, 14700 ja 13210. Reitin pituus on reilu 200 km, mutta tänään ei tule kilometrejä niin paljon, kun ei tarvitse mennä kaikkia paikkoja läpi. Pystyy oikomaan ja kulkemaan lyhyempiä reittejä, Lassi kertoo. Tiistai on helppo päivä. Tänään jaetaan vain päivän lehdet, paketit, pikat ja plussakirjeet. Lassi aloitti työpäivänsä puoli kahdeksalta purkamalla paketit rullakoista ja lajittelemalla ne reiteille. Oman reitin postit oli odottamassa rullakossa. Normipäivänä postit on hyllyssä valmiina lajiteltuna, josta keräämme ne itse. Jos on mainoksia, ne pitää laskea reitille aika tarkkaan ja ne saattaa olla rullakoiden pohjimmaisena toisten Postiset-nippujen alla. Ennen reitille lähtöä tarkistetaan vielä päällisin puolin, että autossa on kaikki kunnossa. Tänne Hämeenlinnaan tuli vuodenvaihteessa kahdeksan uutta sähköautoa. Muuten autot on vähän heikohkossa kunnossa. Polttomoottoriautoihin verrattuna sähköautoissa ei ole juuri muuta eroa kuin että ne on hiljaisempia ja isompia kuin Caddy. Tarkkana kapeilla teillä Reitillä laatikoiden sijoittelussa näemme joitakin pahoja paikkoja. Jo ensimmäisellä jätöllä isolta tieltä pitää mennä pyörätielle, peruuttaa siitä laatikolle ja TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Lintuharrastaja viihtyy postinjakajana palata vielä takaisin. Peruutuksia laatikoille reitin ahtailla ja kapeilla mökkiteillä riittää. Monissa paikoissa on kuulemani mukaan asiakkaita pyydetty laittamaan laatikko turvallisuussyistä tien toiseen laitaan, mutta he eivät ole aina suostuneet. Jos on paljon liikennettä, niin täytyy käydä kääntymässä kauempaa, ettei tarvitse peruuttaa. Nyt tiet ovat melkein kuivia ja lumet jo lähes sulaneet. Mutta millainen reitti oli jakaa alkuvuodesta, kun lunta tuli todella paljon, eikä teitä oltu aurattu. Voin vain kuvitella. Vaikka tiistai onkin jakelussa helppo päivä, ei työaika Lassin mukaan riitä aina silloinkaan. Yksi selittävä tekijä työpäivien venymiseen on pitkät jakelureitit ja työn muuttuminen jakelupainotteiseksi. Lisäksi kolmen tai useamman kimpun jakelu on suoranainen vitsaus, jolle ei löydy ymmärrystä mistään. Reitti_4_2022_1805.indd 7 Reitti_4_2022_1805.indd 7 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
9 8 Jakelupäivistä pahin on maanantai. Torstai on nykyisin kevennetty, jolloin kamaa menee tosin paljon enemmän kuin tiistaisin. Kevennetystä perjantaista tuli siis kevennetty torstai. Saa nyt nähdä mihin tämä tästä muotoutuu, Lassi pohdiskelee. Postin lähetysmäärät ovat laskeneet rajusti, mutta jakelureiteillä tämä ei välttämättä näy. Jaettavaa on edelleen, mutta tavara on erilaista kuin ennen. Raskas, mutta mieluisa työ Pysähdymme tauolle Hauhon kirkonkylän kahvilaan, jossa Lassi kertoo saaneensa äskettäin vakituisen 29 tunnin työsopimuksen. Määräaikaisia työsopimuksia kirjoiteltiin kolmen vuoden ajan. Muutosneuvotteluiden yhteydessä vakinaistettiin muitakin, jotka oli olleet pitkään määräaikaisina, minun lisäksi ainakin kolme. Teoriassa Lassilla olisi maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin töitä, mutta hyvin usein töitä riittää myös torstaille ja perjantaille. Joka viikko teen lisätöitä. Eniten ylitöitä tulee maanantaisin ja keskiviikkoisin, jolloin minulla on 10 tuntiset päivät. Silloinkaan ei aika läheskään aina riitä. Mainospäivinä päivät venyy 12 tuntisiksi. Talvella yksi selittävä tekijä on myös lumi. Kaikilla ei mene välttämättä ylitöiksi, mutta kaikki ei pidä taukoja. Mun mielestä tauot kuuluu päivään ja ne kannattaa pitää ihan työturvallisuudenkin vuoksi. Vaikka työ on rankkaa ja päivät pitkiä, Lassi muistuttaa tämän tästä pitävän työstään. Parasta työssä Hauhon reitin lisäksi ovat hyvät työkaverit ja reilut esihenkilöt. Ja ihmisten ja asiakkaiden kohtaaminen. Heidän kanssaan voi vaihtaa aina kuulumisia. Ja se kun on erilaisia työvaiheita, pääsee liikkumaan ja olemaan ulkona. Ei tarvitse istua koko päivää toimistolla. Oppii käsittelemään ja ajamaan hyvin autoa ja kärryreitillä kunto pysyy yllä. Oikeasti tykkään tästä työstä. Varsinkin kun pääsen jakamaan tätä reittiä, en tiedä mitä työtä tekisin mieluummin. Jäsenyys tuo turvaa Lassi Becker valittiin huhtikuussa työpaikkansa työsuojeluasiamieheksi. Jakelutyötä Lassi kehittäisi puuttumalla työmenetelmiin, jotka tekevät työstä hankalaa ja tehotonta. Ensimmäisenä tulee mieleen jo aiemmin mainittu kolmen tai useamman kimpun jakelu. Meilläkin joskus msm-kimput avattiin ja laitettiin muut postit siihen väliin. Se ei vienyt aikaa jakelutyöltä, eikä se vienyt paljon aikaa lajittelustakaan. Joku tuollainen välimalli olisi hyvä. Jakeluautoissahan ei ole kolmelle tai neljälle kimpulle yksinkertaisesti paikkoja. Kolmen kimpun osalta kerrostaloreiteille on tullut ainoastaan isommat laukut, mutta jakeluautoihin ei ole tullut mitään. Lassi liittyi PAUn jäseneksi kuultuaan työpaikan luottamusmies Marko Tannerilta liiton jäsenyydestä. Suurin syy liittymiseen oli tietty turva, ettei voi kohdella miten vaan. Varsinkin kun minulle tehtiin alussa paljon lyhyitä, määräaikaisia työsoHeini Koskinen saa odottamansa paketin Lassilta. Mukavat asiakkaat ovat työn hyviä puolia. Työn kuva Reitti_4_2022_1805.indd 8 Reitti_4_2022_1805.indd 8 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
9 8 pimuksia. Sittemmin olen huomannut paljon muitakin asioita miksi kannattaa liittyä. Lassi kertoo, että aiemmin hänelle tuli mielikuva liitoista vain lakkouutisten ja neuvotteluiden kautta. Toisaalta varhaisin mielikuva ammattiliitoista liittyy teolliseen vallankumoukseen, kun olen kiinnostunut paljon historiasta. Mutta tosi huono yleistieto mulla oli mitä ammattiliitot ovat ja mitä ne tekee. Hyvät perustiedot ammattiyhdistysliikkeestä ja liitosta Lassi sai osallistumalla huhtikuussa alle 35-vuotiaiden Tolkkua työelämään-kurssille Tallinnassa. Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Meillä oli hyvä porukka, ja tosi tärkeitä asioita käytiin läpi. Opin tessiin liittyviä asioita, joita ei pelkästään lukemalla opi. Raskas taakka. Tällä kertaa asiakas sai Lassilta mönkijän renkaat. lähinnä Hämeenlinnan ympäristössä, pääkaupunkiseudulla ja Lopella, jossa minulla on mökki. Harrastus ei ole mennyt kuitenkaan vielä niin pitkälle, että olisin rengastushommissa mukana tai ruokkisin lintuja. Luontoihminen Lassi on ollut aina. Luonnossa on vain niin hyvä olla. Siinä tuntee, että on osa kaikkea. Ja se on hyvä vastakohta kaupungille. Se rauhoittaa. Urheilun ja erityisesti jalkapallon seuraaminen on Lassille myös tärkeää. Valioliigassa Lassin sydän sykkii Arsenalille. Niin ne linnut. Hauhon reitillä bongattiin ainakin töyhtöhyyppä, kalalokki, naurulokki, peippo, ruskosuohaukka, sepelkyyhky, närhi, kuovi, rastaita, laulujoutsenia ja kurkia. ? Lassi Becker pääsi ensimmäistä kertaa mittaamaan yli 75-vuotiaan asiakkaan postinhakumatkan kotiportilta postilaatikolle. Postilain mukaan yli 75-vuotiailla ja liikuntarajoitteisilla henkilöillä on oikeus saada postit tontin rajalla olevaan postilaatikkoon tai huoneiston postiluukkuun. Jos lukee tessiä vain yksin kotona, niin kaikkea ei ymmärrä. Sitä pitää lukea kyllä todella ajatuksella. Lintumies Hauhon reitti lähenee loppuaan. Asiakkaille vietiin tänään mm. lehtiä, mönkijän renkaita ja koiran ruokaa. Mutta kuinka Lassi lataa akkuja työviikon jälkeen? Vastaus löytyy mm. luonnosta ja penkkiurheilusta. Olen lintuharrastaja. Kuulun Kanta-Hämeen Lintutieteelliseen yhdistykseen, joka on yksi BirdLife Suomen paikallisjärjestöistä. Harrastukseen kuuluu luonnollisesti runsas retkeily luonnossa kiikarit kaulassa tai kaukoputken kanssa. Pääasiassa se on lintujen tarkkailua ja havainnointia. Käyn Reitti_4_2022_1805.indd 9 Reitti_4_2022_1805.indd 9 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
11 10 KELAN tilastojen mukaan mielenterveyden sairaspoissaolot ovat kasvaneet liki 50-prosenttia viimeisten vuosien aikana. Silti tutkimusten mukaan mielenterveysasioista ei uskalleta puhua työpaikoilla eikä mielenterveyden vahvistamiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Jos mikään ei muutu, tulevat mielenterveyshaasteet sekä niiden kustannukset kasvamaan jatkossakin. Mielenturvaa-verkoston tavoitteena on taklata työelämän mielenterveyskriisiä yhteisvoimin konkreettisilla ratkaisuilla. Verkoston luoman Mielenturvaa-mallin avulla kaikki suomalaiset työpaikat halutaan haastaa mukaan vahvistamaan mielenterveyttä ja tarjoamaan kattavampia mielenterveyspalveluita. Verkoston perustajina ovat keskeiset työelämän toimijat: Akava, Barona, Ellun Kanat, Heltti, Hyvinvointiala HALI ry, Janssen, Kukunori ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mehiläinen, SAK, STTK ja Vincit. ? MILTÄ Postialan työ näyttää tulevaisuudessa? Millaisessa toimintaympäristössä työskentelemme vuonna 2030? Millaista uutta osaamista tarvitsemme ja mihin suuntaan omaa työtä tulisi kehittää? Entä millä osa-alueilla omaa osaamistasi tulisi vahvistaa? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet tulevaisuuden työelämään liittyen? Tätä selvitetään kesällä kyselytutkimuksen avulla. Tulevaisuuden työ Postissa rakennetaan yhdessä. Siksi haluamme kuulla postilaisten ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miltä oma työmme ja toimintaympäristömme näyttävät vuonna 2030. Vastausten avulla luomme suuntaa tulevaan ja etsimme tapoja toimialamurroksen mukanaan tuomien haasteiden ratkaisemiseksi. Jokaisen mielipide on arvokas, joten toivomme, että vastaat kyselyyn. Kysely on ensimmäinen osa käynnistyvää Postityö 2030 -hanketta, jonka tavoitteena on tulevan kahden vuoden aikana luoda yhteistä kuvaa Postialan työn tulevaisuudesta sekä vahvistaa ja kehittää alan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Hanke toteutetaan yhteistyössä alan yritysten, Postija logistiikka-alan unioni PAUn ja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa. ? Lue lisää: www.mielenturvaa.fi Uusi Mielenturvaa-verkosto haastaa suomalaiset työpaikat mukaan ratkomaan mielenterveyskriisiä Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy sairauspoissaoloihin työpaikoilla, ja jopa puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat kustannukset ovat 11,1 mrd euroa vuodessa. Miltä postityö näyttää vuonna 2030 – vastaa kyselyyn! kysely! Reitti_4_2022_1805.indd 10 Reitti_4_2022_1805.indd 10 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
11 10 11 Puheenjohtajalta Postilakiesityksessä ei mitään yllättävää – ja hyvä niin 11 V altioneuvosto antoi 21.4. hallituksen esityksen eduskunnalle postilain muutoksista. Asia on nyt liikenneja viestintävaliokunnan käsittelyssä ja viimeistään jossain vaiheessa syksyllä eduskunta hyväksyy lain muutokset. Postilaisten kannalta esitys on merkittävä. Tällä hetkellä laissa säädetään viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä. Jatkossa Suomessa siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Postilaisethan toki tietävät, että käytännössä jakelu on jo monin paikoin ollut jotain muuta kuin viisipäiväinen. Jo aiemmin postilaki heikennettiin postinsaajan näkökulmasta, kun kirjeen kulkunopeutta radikaalisti hidastettiin ja se on mahdollistanut jakelupäivien karsimisen jo nykylain voimassaollessa. Jakelupäivien vähenemisen osalta olennaista on se, että laki ei edellytä jatkossakaan niin sanottuja kiinteitä jakelupäiviä vaan jakelua voidaan meilläkin toteuttaa jatkossa vuoropäivämallilla. Espoossa, Helsingissä ja Tampereella tämä malli on jo käytössä ja lähes samantyyppisesti jakelua hoidetaan nykyään esimerkiksi Norjassa. Käytännössä vuoropäivämalli tarkoittaa jakelutapaa, jossa jaettava alue (esimerkiksi kaupunki) jaetaan kahtia niin, että toinen puoli jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja toinen puoli tiistaisin ja torstaisin. Seuraavalla viikolla alueiden jakopäivät vaihtuvat toisinpäin. Jakajalle tämä malli mahdollistaa kokopäivätyön. Malli ei meillä tunnu toimivan vielä ihan niin kuin pitäisi. Poliittiseen kauppaan kuuluu, että kolmipäiväiseen jakeluun siirtymisen yhteydessä säädetään määräaikainen sanomalehtiä koskeva valtionavustus, joka turvaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun siellä missä ei ole erillistä sanomalehtien varhaisjakelua. Sanomalehtien jakelutuki ei tule automaattisesti Postille, vaan liikenneja viestintävirasto järjestää asiasta julkisen hakumenettelyn. Postilaiset siis jakavat haja-asutusalueella postit joko kolmena tai viitenä päivänä viikossa riippuen siitä, miten Posti menestyy julkisessa hakumenettelyssä. Ainakin tällä hetkellä luotan Postin tässä kilpailussa menestyvän. Edellä kerrotusta johtuen lakiin tulee Postille uusi julkinen palveluvelvoite. Postin tulee jakaa sanomalehtiä säännellyllä hinnalla niillä alueilla, jonne ei riitä jakelutukea, jakelutuen kilpailutuksessa ei saada tarjouksia tai alue putoaa pois varhaisjakelun piiristä tukikauden aikana. Ymmärrän hyvin lainsäätäjän tarpeen säätää tämä uusi palveluvelvoite, mutta yhtä tarpeellista on kirjata, että Postin tulee saada periä työstä hinta, joka vähintäänkin kattaa kustannukset. Jos lehtitalo ei maksa jakelun kustannuksia täysimääräisesti, niin henkilöstökustannusten leikkaamiseen kohdistuu taas uusi paine. Eri viranomaiset ovat olleet tyytymättömiä postinkulkuun postitse kulkevien hallintoasioiden suhteen. Laissa viranomaisten päätösten ym. toimittamista postitse vastaanottajalle kutsutaan tiedoksiantomenettelyksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies halusi muutama vuosi sitten ministeriön täsmentävän tiedoksiantomenettelyn virkavastuusääntelyä ja nyt tähän on tulossa tiukennuksia. Jatkossa lain mukainen virkaja vahingonkorvausvastuu voisi seurata silloin kun tiedoksiantomenettelykirjeitä ei jaettaisi viimeistään seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. PAU tulee painottamaan liikenneja viestintävaliokunnalle, että edellä kerrotut vastuut eivät voi kohdistua yksittäiseen kirjeen lajittelijaan tai jakajaan silloin kun myöhästymiset tai muut virheet johtuvat esimerkiksi liian pienestä henkilöstömäärästä tai postinkulun hidastumista aiheuttavista prosesseista. Resurssi ja prosessit ovat ihan muiden kuin yksittäisen jakajan tai lajittelijan päätösvallassa, joten toki myös vastuu niistä on siellä missä päätökset tehdään. Edellä kerrottujen muutosten osalta ymmärrän hyvin perusteet. Mutta ihan kaikkien muutosten osalta en niitä ymmärrä. Bernerin ollessa liikenneja viestintäministeri, postilakiin tuli Postille velvoite luovuttaa muille postiyrityksille ajantasainen osoiterekisteri niin sanotulla irroittamiskustannuksella eli lähes ilmaiseksi. Nyt Harakan kaudella on Postille tulossa velvoitteeksi luovuttaa kilpailijoilleen ilmaiseksi postilaatikoiden tarkat osoitetiedot ja kohtuullisella maksulla on luovutettava postilaatikoiden sijaintikoordinaatit. Postille näiden tietojen ylläpito maksaa noin miljoona euroa vuodessa. Normaalissa markkinataloudessa nuo tiedot olisivat yrityssalaisuuksia. ? HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Reitti_4_2022_1805.indd 11 Reitti_4_2022_1805.indd 11 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
13 12 T alvipäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Kalliokoski kertaili avajaisissa pohojalaaseen tyyliin järjestelyiden kiemuroita ja koukeroita ennen varsinaista h-hetkeä. Tosin sanaa korona ei Kalliokoski ymmärrettävistä syistä tervetulopuheessaan viitsinyt enää edes mainita. Nyt sitten 119 palaveria, 1269 puhelua, 1648 sähköpostia ja 1598 whatsapp-viestiä myöhemmin voimme tosiaan huokaista helpotuksesta ja toivottaa teidät vielä kerran kaikki tervetulleeksi kuudensilletoista PAUn talvipäiville… Syörähän, juorahan, nautitahan ja viihrytähän keskenämme, kun vihiroonkin saamme livenä toisiamme nähärä, ilman maskeja hymyileviä PAUlaisia…! Vihiroonkin Talavipäivät! Neljäs kerta toden sanoi, kun Seinäjoella päästiin vihdoinkin viettämään PAUn XVI Talvipäiviä 23.–24.4. Korona siirteli tapahtumaa parin vuoden aikana useampaan kertaan. Lopulta Talvipäivistä tuli varsin keväiset. Osallistujia uskaltautui paikalle viikkoa ennen vappua arviolta noin 300 henkeä. TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY Seinäjoen kaupungin puolesta tervehdyksen talvipäiville toi henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki, jolle oli välittynyt positiivinen mielikuva PAU:sta. Liekö sitten paikallisten järjestäjien ansiota tämäkin? Myös järjestäytymisen puolesta Pienimäki lausui kohteliaisuuksia. En voisi kuvitellakaan ison työnantajan edustajana tilannetta, jossa työntekijäpuoli ei olisi järjestäytynyt. Melkoinen soppahan siitä syntyisi. Rutiinilla ajankohtaisista PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen on hionut kevään aikana ajankohtaisosionsa siihen kuosiin, että sen esittäminen menee tilaisuudesta riippumatta sujuvasti. Tällä kertaa Nieminen kävi läpi lähinnä postilakia ja yleistä työmarkkinatilannetta. PAU on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa postilakiesitykseen. Postilakiin ei näillä näkymin ole tulossa kiinteitä jakelupäiviä, joka on henkilöstölle uudessa laissa se tärkein juttu. Jos lehtitalojen lobbaus olisi onnistunut, joitain hajareittejä lukuun ottamatta kaikki olisivat osa-aikaisia. Lehtitalot tulee lakiprosessin aikana tekemään kuitenkin kaikkensa, että kiinteät jakelupäivät tulisi lakiin, Nieminen muistutti. Omat vaaransa tulevassa postilaissa kuitenkin on. Yksi liittyy sanomalehtien jakelutuen kilpailutukseen. Jos määräaikainen tuki osoitetaan Postin sijaan jollekin toiselle yritykselle, voi se tarkoittaa haja-alueella jakelun osa-aikaistamista. Nykyisessä turvallisuustilanteessa herättää huolta myös lakimuutoksessa oleva esitys postilaatikoiden sijaintija Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Kalliokoski kertoi järjestäjien haasteista epidemian keskellä. Seinäjoen kaupungin henkilöstöjohtaja Eija Pienimäellä oli positiivinen mielikuva PAUsta. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen piti perusteellisen ajankohtaiskatsauksen. Reitti_4_2022_1805.indd 12 Reitti_4_2022_1805.indd 12 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
13 12 osoitetietojen luovuttamisesta kilpailijoille. Käytännössä siis kenelle tahansa, joka ilmoittaa vain liikenneja viestintävirasto Traficomille perustaneensa postialan yrityksen. Yleisestä työmarkkinatilanteesta Nieminen mainitsi lähinnä Paperiliiton 112 päivää kestäneen lakon, jossa oli viime kädessä kysymys sopimusoikeudesta ja työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Paperiliitto taisteli ei vain omien jäsentensä, vaan myös koko ay-liikkeen puolesta. Tuttu ohjelmarunko Tuttuun tyyliin Seinäjoen Talvipäivilläkin pidettiin avajaisten jälkeen ammattiryhmäpalaverit jakelussa, käsittelyssä ja toimihenkilöissä. Valtakunnallinen pääluottamusmies, liiton varapuheenjohtaja Satu Ollikainen kertoi omassa puheenvuorossaan mm. työnantajan tes-rikkomuksista, jotka ovat johtuneet luottamusmiehille annettavien tietojen laiminlyönneistä. Sen verran työnantajakin on asiassa ryhdistäytynyt, että on painottanut ja kouluttanut esihenkilöitä luottamusmiesten oikeuksista. Lisäksi Ollikainen kertoi, että Kiitos-palkkioita maksettiin viime vuonna yhteensä 10 380 kpl, joista lähes puolet meni jakeluryhmänvastaaville. Palkkion keskiarvo oli 118 €/henkilö. Kiitosja reittimestaripalkkioissa on kuitenkin syytä muistaa, että ne vaikuttavat osa-aikaisella soviteltuun päivärahaan, mutta palkkiot voi laittaa myös henkilöstörahastoon. Tästä tiedotetaan lisää syksymmällä. Sunnuntain työehtoklinikalla työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki luennoi jaksamisesta, johon oli juuri valTULOKSET Kilpasarja: Miehet Rauno Hakala, Osasto Uusimaa 575 Arto Yli-Renko, Pirkanmaan osasto 504 Harrastesarjat: Naiset Sari Hämäläinen, Osasto Uusimaa 131 Marjut Kortelainen, Osasto Uusimaa 101 Miehet Marko Töhönen, Keski-Suomen osasto 148 Mikko Hyvärinen, Keski-Suomen osasto137 Mika Rajanen, Keski-Suomen osasto 131 mistunut PAUn työsuojeluvaliokunnan työstämä jaksamisopas. Työehtoklinikalla pääsi ääneen myös Ollikainen määräaikaisuuksista, osa-aikaisuuksista ja lisätyön tarjoamisvelvoitteesta. Liittosihteeri Jussi Saariketo päätti Talvipäivät kertomalla uudesta vuosiloman laskentasäännöstä. Talvipäivien takana on aina korvaamatonta talkoovoimaa. Kuvassa talvipäivien järjestelyporukkaa vas. Jesper Sundström, Timo Hankaniemi, Jukka Kalliokoski, Tero Heinänen, Erja Hakkola, Jouko Risikko ja Niilo Malkamäki. Kuvasta puuttuvat Anneli Liikala, Minna Haapa ja VesaValtteri Mäkelä. Mutta ei talvipäivillä pelkkää asiaa jauhettu. Lauantaina myös keilailtiin, juhlittiin, tanssittiin ja laulettiin karaokea. Ja olipa järjestäjät virittäneet aamupäivälle vielä messuosastonkin ja Korhosen Pekka koonnut ansiokkaasti eläkeläiset omaan tilaisuuteensa. ? Osasto Uusimaan Rauno Hakala voitti keilamestaruuden. Osasto Uusimaan mainetta piti yllä keilailun naisten harrastesarjan voittaja Sari Hämäläinen. Osasto Uusimaa ja Keski-Suomen osasto ylivoimaisia keilailussa Talvipäivien ohjelmassa oli myös keilailua. Seinäjoen komeassa keilahallissa ylivoimaa osoitti Osasto Uusimaa nappaamalla sekä miesten kilpasarjan että naisten harrastesarjan mestaruudet. Miesten harrastesarjan kolmoisvoitto meni Keski-Suomeen. Reitti_4_2022_1805.indd 13 Reitti_4_2022_1805.indd 13 19.5.2022 8.32 19.5.2022 8.32
15 14 PAUn liittovaltuuston kevätkokous pidettiin Heimarissa 5.6.5.2022. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskusteltiin postilaista, A-kassasta, jakelumalleista ja yleisestä työmarkkinatilanteesta. Osastojen esitykset koskivat muun muassa korvaavan työn pelisääntöjä, ay-liikkeen yhteistä työttömyyskassaa, jakelun kevytlähtöpisteiden vaatimuksia ja kolmen kimpun jakeluongelmia. TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY L iittovaltuuston puheenjohtaja Tero Kelkka oli tyytyväinen esitysten määrään. Ilokseni voin todeta, että valtuustolle on tehty pitkästä aikaa runsaasti esityksiä. Edelliseen valtuuston kokoukseen tehtiin yksi ja sitä edellisille kahdelle kokoukselle ei yhtään, Kelkka totesi. Esityksiä tekivät Pasilan, Pirkanmaan, Kainuun ja Kemin osasto sekä osasto Uusimaa. Pasilan osasto nosti esityksissään esiin puutteet Postipalvelut PEC:in terveydenhuoltosopimuksessa erikoislääkärien palveluiden ja fysioterapian osalta. Osasto vaati myös fiksatun työn pelisääntöjä työehtosopimukseen tai lisäpöytäkirjaan, jolloin sen kattavuus ja käyttö olisivat asianmukaisia. Osasto teki esityksen myös työsuojeluasiamiehen ajankäytön lisäämiseksi sekä palkkion nostamisen saman tasoiseksi luottamusmiessopimuksen kanssa. Osastoilta PAUn liittovaltuustolle kaksitoista esitystä Pirkanmaan osasto vaati ay-liikkeelle yhteistä työttömyyskassaa vastavoimaksi YTK:lle, johon liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen sattumoisin ajankohtaiskatsauksessaan jo vastasi. Olemme tehneet alustavan sulautumissopimuksen Avoin työttömyyskassa A-kassan kanssa siitä, että Kuljetusliittojen kassa liittyisi siihen. A-kassassa on mukana Teollisuusliitto, Rakennusliitto ja Finka. Tällä avitettaisiin pitkäaikaista tavoitetta, että ay-liikkeelle saataisiin joskus yksi yhteinen kassa. A-kassassa olisi tarkoitus startata vuoden alusta, jos Kuljetusalan kassan edustajisto niin lopulta päättää. Työn suunnitteluun panostettava Osasto Uusimaa kiinnitti esityksessään huomiota työnantajan vuosilomalain tulkintaan. Osaston mukaan joissakin Postin työpaikoilla on siirrytty rytmiin, jossa kaikki lomat määrätään pidettäväksi vuoden viimeiseen päivään eli 31.12. mennessä. Seuraavan vuoden alusta lukien työntekijöille annetaan ns. uutta lomaa, jota kaikkea ei ole vielä todellisuudessa kerrytetty, koska lomanmääräytymisvuosi on kesken. Puutteet jakelun kevytlähtöpisteissä ovat nousseet sitä mukaa esille, kun jakeluja esityön eriyttäminen on jatkunut. Osasto Uusimaa esitti toimenpidesuunnitelman tekemistä siitä, miten kevytlähtöpisteiden tilaongelmat saadaan asianmukaisesti ratkaistua. Lisäksi osasto toivoi valtakunnallista työohjetta jakamatta jääneiden postien poikkeuttamisesta PoMo-puhelimella ja kolmen nipun jakelusta luopumista työturvallisuussyistä. Kolmen tai useamman kimpun ongelmiin ja jakelutyön suunnitteluun kiinnitti esityksissään huomiota myös Kainuun osasto. Kemin osasto esitti, että PAU ottaisi järjestökoulutuksiensa joukkoon kursseReitti_4_2022_1805.indd 14 Reitti_4_2022_1805.indd 14 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
15 14 ja, jonka vapaa-aikaan liittyisi joku harrastusteema. Osaston mukaan oheisohjelmalla PAUn kurssitarjontaan saataisiin mahdollisesti mukaan uusia ihmisiä. Osasto toivoi toisessa esityksessä, että PAU edistäisi nelivetoisten postin jakeluautojen hankkimista Pohjois-Suomeen, koska niillä pärjäisi paremmin maan ankarissa talviolosuhteissa maan pohjoisimmissa osissa. Liittohallituksen päätösesityksiin ei tullut valtuustossa muutoksia. Voit lukea kaikki esitykset ja lausunnot PAUn jäsensivuilta osoitteessa www.pau.fi/jasensivut/edunvalvonta/hallinto/liittovaltuusto/osastojen-esitykset. Tärkein asia postilakiesityksessä on huomioitu Liittovaltuusto painotti kannanotossaan, että tärkein asia henkilöstön kannalta uudessa postilakiesityksessä on se, että lakiin ei esitetä kiinteitä jakelupäiviä. Tämä mahdollistaa kokoaikaisen työn, ammattitaitoisen henkilökunnan ja laadukkaat postipalvelut. Valtuusto oli tyytyväinen lakiesityksessä hallituksen esitykseen sanomalehtien jakelutuesta, mutta muistutti kuitenkin siitä, että viiden päivän jakelu haja-asutusalueella säilyy postilaisilla vain, jos jakelutuki osoitetaan Postille. Jakelutuen kilpailutukseen sisältyy myös riski siitä, että haja-asutusalueella olisi kaksi osa-aikaista jakeluverkkoa, jos Posti hoitaa jakelun kolmen päivän osalta ja joku muu jakeluyritys kahdelta päivältä. PAUn liittovaltuusto kannattaa postilaissa Postille esitettyä julkista palveluvelvoitetta. Sen mukaan Postin tulee jakaa sanomalehtiä niillä alueilla, jonne ei riitä jakelutukea, jakelutuen kilpailutuksessa ei saada tarjouksia tai alue putoaa pois varhaisjakelun piiristä tukikauden aikana. Postilakiesityksen mukaan Postin pitäisi luovuttaa postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot muille jakeluyhtiöille. Osoitetietojen ja sijaintikoordinaattien luovuttamisen osalta valtuusto oli kuitenkin huolissaan, koska kuka tahansa voisi esityksen mukaan saada tiedot haltuunsa ilmoittamalla vain Liikenneja viestintävirasto Traficomille postialan yrityksen perustamisesta. Hyvä henkilöstöpolitiikka vaatii tekoja PAUn liittovaltuusto korosti kannanotossaan myös, että työn suunnitteluresurssit pitää jakelumallien suunnittelussa turvata ja henkilöstön ammattitaito ja osaaminen täytyy työn suunnittelussa ottaa huomioon. Postin perusjakelussa ulkoja sisätyön eriyttäminen on ollut virhe. Pelkkää jakelua sisältävä työ, joka alkaa aamupäivällä ja jatkuu iltamyöhään ei ole alalla mikään vetovoimatekijä. Lisäksi kolmesta tai pahimmillaan seitsemästä kimpusta jakaminen on ergonomisesti lähes mahdotonta, tekee työstä tehotonta ja vaikeuttaa jakelutyötä huomattavasti. Lisäksi jakelun ns. kevytlähtöpisteissä on esiintynyt vakavia puutteita. Tähän valtuusto vaati muutosta. ? Puheenjohtaja Heidi Nieminen veti tuttuun tyyliin varsin seikkaperäisen ja perusteellisen ajankohtaiskatsauksen. Reitti_4_2022_1805.indd 15 Reitti_4_2022_1805.indd 15 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
17 16 Nuoren ensikosketus työelämään voi olla karu Nuorten työntekijöiden huono kohtelu kaupoissa, kahviloissa ja pikaruokaloissa herättää kysymään, ruokkivatko laskeva järjestäytymisaste ja silppuuntuva työelämä toinen toisiaan. TEKSTI: EMILIA KUKKALA KUVA: SAMI TURUNEN Tampereen Työväenmuseo Werstaalla oli toukokuussa Luottamuksen arvoiset -näyttely, joka kertoi ay-aktiiveista ja heidän motiiveistaan toimia ay-liikkeessä. Oman tarinansa kertoivat mm. Miia Nieminen (vas) JHL, Tiina Nieminen PAM, Aapo Niemi SEL, Sami Kaita PAM, Jaana Mäkinen Teollisuusliitto ja Helena Nieminen, JHL. Reitti_4_2022_1805.indd 16 Reitti_4_2022_1805.indd 16 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
17 16 M onet palvelualojen yritykset ovat olleet kevään ja talven aikana otsikoissa nuorten työntekijöiden huonosta kohtelusta. Negatiivista julkisuutta ovat vuorollaan saaneet muun muassa Espresso House, Musti ja Mirri sekä Hesburger. Usein yritys on nuoren ensimmäinen työpaikka, eikä hän välttämättä ole vielä liittynyt liittoon. Kertooko nuorten tekijöiden oikeuksien polkeminen jostain laajemmasta suuntauksesta? Miten saada nollasopimuksilla pätkätöissä olevat nuoret järjestäytymään? Vai onko terästäytymisen paikka nimenomaan ay-liikkeellä? Liittojen rahoittaman ja E2:n toteuttaman ”Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä”-tutkimuksen (2021) tekijä, E2:n ohjelmajohtaja Jenni Simonen sanoo, että tutkimuksen mukaan nuoret arvioivat tietävänsä vähän ay-asioista ja työmarkkinasopimisesta. – Haastatellut nuoret olivat sitä mieltä, että aika vähän tätä käsitellään kouluaikana, paljon jää oman kiinnostuksen ja seuraamisen varaan. Enemmän painotetaan yrittäjyyskasvatusta. Ehkä nuori sukupolvi ei ole myöskään kasvanut sellaiseen ay-perinteeseen kuin vanhemmat, puuttuu historiallinen muisti siitä, miten keskeinen rooli ay-liikkeellä on ollut työntekijöiden etujen ajamisessa. Simosen mukaan tosin vanhemmatkaan sukupolvet eivät loppujen lopuksi tietäneet ihan niin paljon ay-liikkeestä, kun syvemmin keskusteltiin – vaikka ilmoittivat tietävänsä. – Perustat tiedetään, mutta laajempi ymmärrys siitä, mitä liitot tekevät, on hämärän peitossa. Tämä on ihan selkeä viesti ay-liikkeelle, että miten näkyvät vaikkapa liittokierrosten välillä. Silppuduunari kokee jäävänsä yksin Nuoret kokivat paikoin, etteivät liitot välttämättä palvele työntekijöitä, jotka tekevät paljon määräaikaisuuksia ja vaihtelevat alalta toiselle. – He eivät kiinnity tietyille aloille ja ajattelevat, että kun työssäoloehto ei ehdi täyttyä, niin miksi liittyäkään. Tärkein syy liittyä liittoon on kuitenkin yhä ansiosidonnainen työttömyysturva. Tutkimuksessa tuli esiin myös naisten miehiä huomattavasti suurempi ay-henkisyys. – En osaa kuin spekuloida, mutta ehkä ay-liikkeen perinteistä tasa-arvon lisääminen tuo naisilta luottamusta ja lisää halua olla kollektiivisesti ajamassa asioitaan. Ehkä monella on muistissa myös omien sukujen naisten aseman parantuminen työssäkäynnin mahdollistumisen myötä. Aika vähän ay-asioita käsitellään kouluaikana. Liittyminen ja jäsenyys pitäisi tehdä mahdollisimman helpoiksi. työn mielekkyys on korostunut kaikilla ikäryhmillä, se on yleinen suuntaus. Työltä halutaan kohtuullisuutta ja elämältä muutakin kuin työntekoa. Simosen mukaan Nuorten hyvä elämä -hankkeessa (2021-2022) kävi ilmi, että nuorten vaatimukset työlle asettavat muun muassa johtamiselle uudenlaisia kriteerejä. – Kyllähän työelämälle ja yleisestikin yhteiskunnalle on aika vakava viesti myös se, että jo alle kolmekymppiset pohtivat, etteivät tule jaksamaan työelämässä eläkeikäänsä asti. Tahti koetaan niin kovana. Siksi osa nuorista esimerkiksi sijoittaa ja eläkesäästää. He pelkäävät, etteivät jaksa työskennellä eläkeikään ja yrittävät valmistautua siihen. Simosen mukaan kyseessä on reaktio myös siihen, että nuoret eivät luota eläkejärjestelmään. Liitytään, kun kysytään Tampereen Työväenmuseo Werstaalle toukokuuksi avautunut Luottamuksen arvoiset -näyttely kertoi ay-aktiiveista. Sen koonnut Sanni Halla-aho työskentelee SAK:n alueja järjestöasiantuntijana. Hän haastatteli näyttelyä varten useita ay-aktiiveja. Mikä ihmisen saa toimimaan ay-liikkeessä, Sanni Halla-aho? – Yhtä ilmeistä syytä ei löytynyt, ne olivat hyvin erilaisia. Toki osalla oli halu vaikuttaa, osalla taas oli ollut ongelmia työnantajan kanssa ja siihen oli saanut luottamusmieheltä apua – tai ei ollut, molemmat olivat syitä aktivoitua. Vähemmän koulutetuista nuorista vain prosentti arvioi tietonsa ay-asioista erittäin hyviksi. Nämä nuoret ovat todennäköisesti työmarkkinoilla myös heikoimmassa asemassa. – Jos peruskoulussa ei käsitellä ay-asioita ja tavoiteta näitä nuoria, niin missä sitten, Simonen kysyy. Elämässä on muutakin kuin työ Yhden ennakkoluulon ja stereotypian Simonen haluaa oikaista: työ on nuorille yhä tärkeää, vaikka entisajan protestanttisuus onkin hieman väistynyt. – Vaikea sanoa, näkyykö se järjestäytymisessä mitenkään, ettei työ näyttele enää niin suurta roolia elämässä. Mutta Reitti_4_2022_1805.indd 17 Reitti_4_2022_1805.indd 17 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
18 Halla-ahon mukaan yllättävää oli, että ay-aktiivien lapsetkaan eivät välttämättä olisi järjestäytyneet, ellei joku olisi tullut sitä heiltä kysymään. – Meidän jo mukana olevien pitää muistaa kysyä. Jo tämän pienen otantani mukaan suurin osa liittyi, koska heiltä sitä kysyttiin. Syyt saattoivat olla myös hyvin henkilökohtaisia. – On saattanut olla jokin kriisi elämässä, jonka seurauksena ihminen on päättänyt omalta osaltaan tehdä maailmasta paremman paikan kaikilla elämän osa-alueilla. Oli myös sosiaalisia syitä, mutta vähemmän. Nuoret liittyivät samoista syistä kuin muutkin. Halla-ahon haastateltavien iät vaihtelivat 30 noin 60 vuoteen. Nuorempia oli vaikea haastatteluihin löytää. Byrokratia pitäisi saada minimiin Halla-aho huomauttaa, että kaikilla aloilla nuoret eivät ole välttämättä suurin ongelma. Monet teollisuudenalojen liitot ovat pulassa keski-ikäisten miesten kanssa. – He ovat joko elämäänsä pettyneitä tai kokevat, etteivät saa ääntään kuuluviin. Mutta eihän se poista sitä, etteikö nuoriakin pitäisi saada mukaan. Halla-ahon mukaan nuorilta ei välttämättä puutu tietoa liitoista, mutta heidän on vaikea mieltää, miten järjestäytyminen koskee heitä. – Siinä on ay-liikkeellä tekemisen paikka. Toki monet liitot käyvät amiksissa puhumassa ja silloin monet nuoret liittyvätkin liittoihin, mutta nuoret hukataan siinä vaiheessa, kun he valmistuvat ja menevät työelämään. Ehkä järjestäytymisen voisi liittää ammattilaisuuteen? Yhden uhkakuvan nuorten järjestäytymiseen liittyen Halla-aho kuitenkin näkee. – Se on huolestuttavaa, jos yhdessä tekemisen ja toisen puolesta työskentelyn arvoa ei nähdä. Toinen, mistä on paljon puhuttu, on se, että nuoret eivät halua sitoutua toimintaan pitkäksi aikaa. Mutta tarvitaan myös niitä ihmisiä, jotka jaksavat pyörittää yhdistyksen taloutta. Joko siihen ei uskalleta lähteä tai sitten uskaltautuneen nuoren päälle kaadetaan kaikki mahdolliset vastuut niin, että se on kahdessa vuodessa burnoutissa. ”Kuinka moni haluaa olla heikko?” Halla-ahon mukaan järjestäytymättömien nuorten osalta toiveita herättävää on SAK:n tutkimus, jonka mukaan alle kymmenen prosenttia heistä oli sitä mieltä, ettei ikinä missään olosuhteissa liittyisi liittoon. Halla-ahon mukaan pelottelu tuskin on hyvä taktiikka jäsenrekrytoinnissa. – Paljon sitäkin käytetään, kun valitettavasti matskua siihen riittää. Mutta ei liittymisen syy saisi olla se, että tehdään työnantajasta piru. Ehkä järjestäytymisen voisi liittää ammattilaisuuteen? Tosin sekin on ehkä helpompaa yhden alan liitoille. Hän kertoo miettineensä myös, onko retoriikka oikea. – SAK:n arvoissa lukee, että ollaan heikomman puolella, mutta kuinka moni haluaa olla heikko? ? Halla-aho toteaa, että on nuoria yritettykin tavoittaa, mutta lisää työtä tarvitaan. – Toinen juttu on, että jos on itsemaksava jäsen, kuten pamilaisilla aloilla monet ovat, niin se byrokratia on aika hankalaa hoidella, laskea joka kuukausi jäsenmaksunsa uudelleen. Liittyminen ja jäsenyys pitäisi tehdä mahdollisimman helpoiksi. YTK ei välttämättä tule työntekijälle halvemmaksi, mutta se pesee monet liitot helppoudessaan. ”Työelämä on muuttunut pirstaleiseksi” Kuten aina, toisinaan ollaan huolissaan myös nuorison moraalista. Halla-aho ei tälle linjalle lähde. – Ihmiset eivät ole muuttuneet tässä muutamissa vuosikymmenissä mitenkään. Eivät nuoret ole sen itsekkäämpiä tai tietämättömämpiä kuin muutkaan, mutta työelämä on muuttunut niin pirstaleiseksi, ettei ay-liike pysty samalla tavalla vartioimaan työntekijöiden etuja. Halla-aho huomauttaa, että esimerkiksi Hesburger-vyyhti alkoi purkautua sosiaalisen median sovellus Jodelin kautta. Aina työntekijät eivät myöskään kokeneet saaneensa liitoilta apua, kuten Voima-lehteen (10/2021) haastateltu Mustin ja Mirrin työntekijä. – Mietin sitäkin, että hankala on ollut johonkin Hesburgeriinkaan luottamusmiestä saada, kun siellä ollaan lyhyitä aikoja töissä. Nuoret kiltit ihmiset mieluummin tottelevat pomoa kuin ryhtyvät pullikoimaan. Siinä on liitoille haastetta. Reitti_4_2022_1805.indd 18 Reitti_4_2022_1805.indd 18 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
19 H aluamme ennen kaikkea, että ohjelmasta tulee konkreettinen osa työpaikoilla käytävää vuoropuhelua ja vuorovaikutusta, sanoo Postin vastuullisuuspäällikkö Emilia Gädda. Postin tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelman ja -työn kantavana periaatteena on tukea ja edistää Postia tasa-arvoisena, yhdenvertaisena, monimuotoisena ja oikeudenmukaisena työyhteisönä. Ohjelmassa on määritelty tavoitteet sukupuolten väliselle tasa-arvolle sekä toimintaohjeet eri väestöryhmien, etnistenja ikäryhmien yhdenvertaisuuden osalta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuusasioita edistetään myös kyselyillä, tutkimuksilla ja palautekanavan (tasa-arvo@posti. com) kautta. Postin monimuotoisuusja yhdenvertaisuuskartoitus tehtiin kyseTasa-arvo ja yhdenvertaisuus halutaan osaksi työpaikkojen arkea Postilla on ollut vuodesta 2005 alkaen tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. Nykyinen ohjelma vuosille 2022–2024 hyväksyttiin konsernin yt-neuvottelukunnassa helmikuussa. TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY lytutkimuksena rajatulle ryhmälle huhtikuussa. Kysely osoitettiin tänä vuonna varhaisjakeluun, pakettilajitteluun ja konsernitoimijoille ja se lähetettiin noin 3500 työntekijälle. Kyselyyn vastasi noin 450 henkilöä. Kyselyn vastaukset eivät olleet vielä tiedossa lehden mentyä painoon. Osana Postin vastuullisuusohjelmaa tunnistimme, että monimuotoisuusja yhdenvertaisuustyön kehittämiseen pitää kiinnittää huomiota. Kysyimme demograafisia tietoja, kuten kansallisuutta, ikää, kieltä ja työuran pituutta. Lisäksi kyselyssä oli yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, esim. miten henkilöstö kokee Postin tasa-arvoisena, yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena työyhteisönä. Lisäksi kysyttiin, ovatko työntekijät kokeneet viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä, häirintää tai ulkopuolelle jättämistä. Yhteisellä asialla Tasa-arvon tunnusluvut vuodelta 2021 pitävät sisällään mm. palkkakartoituksen, henkilöstörakenteen ja työsuhteen muodot vertailtuna miehiin ja naisiin. Siitä ilmeni, että naisen palkka on 97 % miehen palkasta, joka johtuu lähinnä työsuhteen kestosta ja työtehtävistä. Naisia on osa-aikaisissa työsuhteissa enemmän kuin miehiä. Pohdimme sitä, että kun työ on muuttunut fyysisesti raskaammaksi, naiset voivat senkin takia olla osa-aikaisia. Naisia on enemmän myös määräaikaisissa työsuhteissa, kertoo Postin tasa-arvotoimikunnan sihteeri, pääluottamusmies Piia Willberg. Postin tasa-arvotoimikunnassa on sekä työnantajan että henkilöstön edustajat. Sekä Emilia Gädda että Piia Willberg painottavat, että yhdenvertaisuusja tasa-arvotyötä tehdään kuitenkin ennen kaikkea yhteistyönä. Työ on ollut todella antoisaa. Esimerkiksi Piialta saa arvokasta tietoa, kun hän tuntee hyvin kentän ja taustat, joista itselläni ei ole vielä samalla tavalla tietoa, Gädda kehuu. ? Postin tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmasta Reitti-lehdestä 7/2021, lehtiluukku.fi/lehti/reitti. Lue lisää Pääluottamusmies Piia Willberg (vas.) ja Postin vastuullisuuspäällikkö Emilia Gädda tekevät tasa-arvotoimikunnassa hyvää yhteistyötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Postissa. Reitti_4_2022_1805.indd 19 Reitti_4_2022_1805.indd 19 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
21 20 M yönteinen päätös annetaan vain sellaiselle ajalle, jolta henkilö hakee työttömyysetuutta. Kielteinen päätös voidaan antaa myös tulevaisuutta koskien, tästä hyviä esimerkkejä ovat TE-toimiston asettamat karenssipäätökset tai työnantajan maksaman taloudellisen etuuden jaksottamispäätös. Päätöksessä on aina selittävä päätösteksti sekä lainkohta ja työvoimapoliittinen lausunto, johon annettu päätös perustuu. Laki määrää, että työvoimapoliittinen lausunto annetaan aina työnhakijalle tiedoksi etuuspäätöksen yhteydessä ja yleensä se tapahtuukin liittämällä lausunto päätökseen. Tilanteissa, joissa TE-toimiston antama lausunto on esteellinen, muodostaa se myös tärkeän osan päätöksen perusteluja. Tutustu aina päätöstä selittävään tekstiin huolella. Jos päätös on epäselvä, miten toimin? Mikäli päätös on edelleen epäselvä luettuasi päätöstekstin huolellisesti tai sinulla on muuten kysyttävää päätöksestä, voit olla yhteydessä työttömyyskassan asiakaspalveluun. Kassalle voi soittaa tai laittaa viestin verkkopalvelun kautta. Mikäli olet tyytymätön saamaasi päätökseen ja aikeissa valittaa päätöksestä, suosittelemme myös tässä tapauksessa olemaan yhteydessä työttömyyskassaan ensin, jotta kassalla voidaan tutkia, onko päätöstä antaessa tapahtunut virhe ja olisiko päätös mahdollista oikaista suoraan kassalla ilman, että valitus lähetettäisiin valitusasteeseen. Päätöksen korjaaminen henkilön eduksi ei edellytä etuudensaajan suostumusta asian uudelleen käsittelyyn tai päätöksen korvaamiseen. Uudesta korvaavasta päätöksestä tulee kuitenkin käydä ilmi, että uusi päätös korvaa aiemman. Kassalla merkitäänkin päätökseen lisäteksti: ”Tämä päätös korvaa päivämäärä annetun päätöksen numero xxx.” Mikäli päätös korjataan henkilön vahingoksi edellyttää se aina, että etuuAnsiopäivärahaa voidaan maksaa vain, mikäli henkilölle on annettu voimassa oleva myönteinen päivärahapäätös TEKSTI: SARA MALINEN etuuskäsittelijä Kuljetusalan työttömyyskassa Kassan antamat etuuspäätökset ja valitusprosessi Mitä päätöksestä ilmenee? Päätöksessä on nähtävissä päätösnumero, joka yksilöi päätöksen ja lisäksi siihen on kirjattu aika, jota päätös koskee. Myönteinen tai kielteinen päätös voidaan antaa alkaen jostakin päivästä, jolloin päätös on voimassa toistaiseksi. Päivärahan maksatuksen alkaessa täysin työttömälle henkilölle päätös annettaan pääsääntöisesti ilman loppupäivää ja päätös on voimassa toistaiseksi. Tällaisessa tilanteessa uusi päätös annetaan vasta, kun päivärahan taso muuttuu, esimerkiksi soviteltua tai vähennettyä päivärahaa maksettaessa, tai työssäoloehto täyttyy ja enimmäisaika alkaa alusta. Päätös voi olla myös määräaikainen, jolloin päätöksessä näkyy loppupäivä. Määräaikaisia päätöksiä voidaan antaa sekä kielteisenä että myönteisenä. Reitti_4_2022_1805.indd 20 Reitti_4_2022_1805.indd 20 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
21 20 Valituksen laatimiseen voi käyttää asiamiestä tai avustajaa. Mikäli valituksen laatii joku muu kuin valittaja itse, tulee valituksen mukana toimittaa valtakirja, josta ilmenee, että avustajalla on oikeus saada valitusasiaan liittyen tietoja työttömyyskassalta. Valtakirjaa ei tarvita, jos valituksen laatii oikeusavustaja tai juristi. Muutoksenhakuprosessin eteneminen Jos valituksen alainen päätös perustuu TE-toimiston antamaan lausuntoon, lähettää työttömyyskassa muutoksenhakuasiakirjat ensin TE-toimistoon lisälausunnon saamiseksi. Mikäli TE-toimisto ei muuta antamaansa lausuntoa, kaikki asiakirjat ja TE-toimiston ja työttömyyskassan lausunnot toimitetaan muutoksenhakuasteeseen sekä valituksen laatijalle itselleen tiedoksi. Tässä vaiheessa valittajan on vielä mahdollista antaa oma lausuntonsa suoraan muutoksenhakuasteelle. Muutoksenhakuasteeseen saapunut valituskirjelmä kirjataan vireillä olevaksi. Tämän jälkeen valitusasia etenee ja käy läpi erilaisia käsittelyvaiheita. Asiakirjat tarkastetaan ja niihin voidaan joutua hankkimaan lisäselvityksiä. Valitus etenee esivalmisteluun, jossa kootaan selvitys ja tapauksen esittelijä tekee ratkaisuesityksen ja päätösluonnoksen. Tämän jälkeen asiakirjat kiertävät vielä luettavana ja kommentoitavana jaoston jäsenillä, jotka osallistuvat asian ratkaisemiseen. Lopulta asia esitellään jaoston kokouksessa ja ratkaistaan. Lopuksi päätös tarkistetaan ja kirjoitetaan puhtaaksi. Keskimääräinen käsittelyaika työttömyysturvaetuuksilla on noin 10 kuukautta. Muutoksenhakulautakunnan päätös postitetaan muutoksenhakijalle sekä työttömyyskassalle. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä ja sen sisällöstä ei anneta tietoa ennen kuin se on postitettu. SAMUn päätökseen tyytymätön voi valittaa vielä Vakuutusoikeuteen. SAMUn päätökseen on liitetty valitusosoitus, josta ilmenee, kuinka valituksenalaiseen päätökseen haetaan muutosta. ? Valittajan on myös mahdollista osoittaa, että on saanut päätöksen tiedoksi tätä myöhemmin, jolloin katsotaan, että tiedoksi saanti on tapahtunut valittajan osoittamana ajankohtana ja valituksen jättämisen määräaikaa voidaan pidentää. Valituksen toimittaminen virheellisesti esimerkiksi TE-toimistolle ei ole peruste valituksen myöhästymiselle. Kuinka valitus laaditaan? Valitus tehdään aina kirjallisena ja osoitetaan Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Valitukselle ei ole tarkkaa muotoa, mutta siitä tulee ilmetä mihin muutoksen hakija on tyytymätön. Valitukseen merkitään ainakin seuraavat tiedot: • päätösnumero, johon valitus kohdistuu • päivämäärä, jolloin päätös on saatu tiedoksi • mihin asiaan tarkalleen haetaan muutosta • perustelut muutoksen hakemiselle • valittajan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero) Valitukseen liitetään valituksen alainen päätös ja lisäksi ne dokumentit, joilla valitusta perustellaan, mikäli niitä ei ole toimitettu työttömyyskassalle jo aiemmin. Valitusta voi vielä myöhemmin täydentää liitteiden osalta, jos liitteet eivät ole valituksen lähetyshetkellä saatavilla. Tämä on kuitenkin hyvä mainita valituksen yhteydessä, että liitteet toimitetaan myöhemmin. densaaja suostuu päätöksen korjaamiseen tai sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta poistaa päätöksen. Muutoksenhaku päätöksestä ja määräaika valituksen jättämiselle Työttömyysturva-asioiden muutoksenhaku on kaksiasteinen. Ensin muutosta haetaan Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (SAMU) ja tämän jälkeen vielä on mahdollista valittaa SAMU:n päätöksestä Vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätökseen ei voi enää hakea muutosta. Valitus lähetetään aina kuitenkin ensin päätöksen antaneeseen työttömyyskassaan, joko sähköisesti tai postin välityksellä. Mikäli valituksen postittaa, tulee huolehtia sen lähettämisestä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valituksen määräajan umpeutumista. Valitus työttömyyskassan antamasta päätöksestä tulee toimittaa työttömyyskassalle 30 päivän sisällä siitä, kun olet saanut päätöksestä tiedon. Yleisen käytännön mukaan valittajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, kun sen postittamisesta on kulunut seitsemän päivää. Jos päätös on toimitettu hakijalle sähköisesti, katsotaan, että päätös on saatu tiedoksi sinä päivänä, kun se on avattu. Käytännössä päätöksestä on aikaa valittaa 37 päivää päätöksen postituspäivästä lähtien (tähän luetaan mukaan lauantait ja sunnuntait). Huomattavaa on kuitenkin, että jos viimeinen valituksen jättöpäivä osuu pyhäpäivälle, itsenäisyyspäivään, vappupäivään, joulutai juhannusaattoon tai arkilauantaihin, siirtyy valitusajan päättymispäivä seuraavaan arkipäivään. Reitti_4_2022_1805.indd 21 Reitti_4_2022_1805.indd 21 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
23 22 Jokainen kohtaa jaksamisen haasteet omalla tavallaan P AUn työympäristövaliokunta teki jaksamisen edistämisen oppaan. Opas näki ensimmäisen kerran päivänvalon pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivillä Heimarissa maaliskuussa. Seinäjoen Talvipäivillä se tuotiin yleiseen esittelyyn kaikkien nähtäväksi sunnuntain työehtoklinikalla. Opas on PAUn ikäohjelman julkaisuja liittokokouskaudelle 2021–2025. Oppaan tavoitteena on nostaa aihetta paremmin esille isoa muutosta läpi käyvällä alalla. Yhtenä tavoitteena on saada aihe ja siihen liittyvät kysymykset paremmin nostettua esille työpaikoilla. Tavoitteena on saada työntekijät ja työpaikat ymmärtämään, että jaksaminen ei ole itsestäänselvyys. Jaksamisen eteen pitää kaikkien tehdä töitä ja ymmärtää siihen liittyviä asioita. Toivottavasti tämä tärkeä aihe löytää paikkansa esim. liiton koulutustarjonnan sisällöissä. Jaksamisen punaisena lankana on ymmärtää, että ihminen on kokonaisuus. Postin työ on fyysisesti kuormittavaa ja kun työn vaatimukset koko ajan kasvavat on jaksaminen kovilla. Perusjakelussa esityötä ja jakelua eriytetään. Olosuhteet luovat omat haasteensa. Talvella on lunta, jäätä ja kylmyyttä. Kesällä tuskastellaan kuumuuden kanssa toimitiloissa ja esim. autoissa. Kiire ja stressi luovat oman viitekehyksensä lähes kaikkiin alamme töihin. Ergonomian haasteet ovat arkipäivää monella postin työntekijällä. On kiertoliikkeitä, nostamisia, toistoja ja pahoja asentoja ym. Pienet virheasennot kenkien valinnassa tai apuvälineiden käytössä tai pikemminkin käyttämättömyydessä voivat maksaa isoa hintaa. Paha miina voi olla, jos taukojen hyödyntäminen ei ole ihan optimaalista tai sitten taukomahdollisuuksia ei ole oikeasti määritelty käytännössä. Työaikojen sopimattomuus, liiallinen työn määrä tai huono työn suunnittelu ovat myös monelle arkipäivää. Fyysisen jaksamisen rinnalle on noussut henkisen jaksamisen haasteet. Psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta puhutaan paljon, mutta valitettavan harvoin pystytään asiaa oikeasti tablaamaan työpaikoilla. Esimiesten osaaminen ja kovat tuotantopaineet eivät yksinkertaisesti anna aina tilaa ja ymmärrystä henkisen puolen haasteista. Ihmisellä voi olla myös meneillään työssä tai yksityiselämässä vaikeitakin kriisejä, mitkä vaikuttavat henkilökohtaiseen jaksamiseen. Ellei ihminen ole kokonaisvaltaisesti tasapainossa, niin on suuri vaara kohdata kokonaisvaltaisia ongelmia. Sosiaalinen jaksaminen on ollut monella koetuksella viimeisten vuosien aikana. Työyksiköitä hajoaa, työkavereita lähtee Uuteen polkuun tai irtisanoutuu. Mikä on ollut ennen pysyvää ja turvallista, sitä ei enää ole. Itse muistan raskaana aikana vuoden 2019 tapahtumat. Horisontissa häämöttivät työtaisteluun johtaneet tapahtumat, työkavereita edunvalvontaorganisaatioista ja työpaikoilta lähti ympäriltä todella paljon pois. Omakin työpaikka oli oikeasti uhattuna ja heikkoina hetkinä tuli mietittyä miten tässä tulee käymään. Ikä, elämäntilanne, elämänkokemus, vireystila, kriisit, terveys ja vaikkapa sosiaaliset suhteet tai niiden puute vaikuttavat kaikki jaksamiseen. Kiusatuksi joutuminen, omien lasten pärjääminen, hyväksytyksi tuleminen tai vaikkapa terveyden tai lähiomaisen terveyden menettäminen voivat johtaa jaksamisen menettämiseen. Esim. Ukrainan sotaan liittyvät pelkotilat voivat vaikuttaa jaksamiseen joillakin henkilöillä. Ihminen voi selviytyä vaikeissakin olosuhteissa ja toinen voi samoilla spekseillä olla aivan loppu jo varhaisessa vaiheessa. Onko jaksaminen sitten hallittavissa, on hyvä kysymys. On paljon asioita, mihin itse voi vaikuttaa ja sitten on paljon sellaista mihin vaan pitää yrittää sopeutua. PAUn jaksamisen edistämisen oppaassa on nostettu esiin asioita, joilla voi edistää omaa jaksamistaan. Suosittelen jokaisen käyttämään näiden asioiden työstämiseen omia voimavarojaan ja resursseja. Jaksamisen haaste on hyvä jokaisen ottaa vastaan! ? Ay-majakka MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu HKI POK Länsi Reitti_4_2022_1805.indd 22 Reitti_4_2022_1805.indd 22 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
23 22 Amazonin ensimmäinen järjestäytynyt työpaikka ei tulekaan Alabamaan, vaan New Yorkiin. MAAILMALLA on jännitetty jo toista vuotta, tuleeko Alabaman Bessemerin varastosta jättiyhtiö Amazonin ensimmäinen järjestäytynyt työpaikka Yhdysvalloissa ja koko maailmassa. Nyt vaikuttaa siltä, että Amazonin Staten Islandin varastokompleksi ja huolintakeskus New Yorkissa on saamassa tämän kunnian. New York Times kertoi 1. huhtikuuta 2654 työntekijän äänestäneen uuteen Amazon Labour Union (ALU) -liittoon järjestäytymisen puolesta ja 2131 vasAmmattiliitto saamassa jalansijan Amazonissa taan. Lehti kuvaa tulosta suurimmaksi järjestäytymisvoitoksi miesmuistiin. Äänestystulos on historiallinen. Kyseessä on liittovastaisuudestaan tunnettu jättiyhtiö ja Yhdysvalloissa järjestäytyneiden työntekijöiden osuus on vain noin kymmenen prosenttia. Taistelu ei ole ohi, sillä yhtiö on kiistänyt tuloksen ja mahdollisista neuvotteluista odotetaan joka tapauksessa vaikeita. Yritys järjestäytyä Amazonin varastolla jatkuu myös Alabamassa. Bessemerin varastolla on äänestetty jo kaksi kertaa siitä, tulisiko varaston järjestäytyä vähittäis-, tukkuja tavaratalotyöntekijöiden liittoon (RWDSU). Ensimmäisessä äänestyksessä ay-liike vaikutti kohdanneen murskatappion, kunnes todettiin yhtiön käyttäneen kyseenalaisia keinoja tulokseen vaikuttaakseen. Toinen äänestys päättyi hiljattain niin tasaisiin lukemiin – 993 vastaan, 875 puolesta – että tuloksen vahvistuminen jää odottamaan riitautettujen äänten selvittämistä. Huomattavan suuri osa äänestyslipuista mitätöitiin (59) tai kiistettiin (416). Alabamalaisen al.com -uutissivuston mukaan sekä yhtiö että liitto ovat kiistäneet äänestystuloksen ja liitto on vaatinut sen kumoamista. RWDSU syyttää Amazonia edelleen järjestäytymistä kannattavien työntekijöidensä uhkailusta ja pelottelusta. ”Yhtiö rikkoi lakia ensimmäisissä vaaleissa ja teki saman toisissa”, sanoi RWDSU:n puheenjohtaja Stuart Appelbaum al.com-sivustolle. ? TEKSTI: EMILIA KUKKALA Reitti_4_2022_1805.indd 23 Reitti_4_2022_1805.indd 23 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
25 24 Työehtosopimukset määräävät palkat ja työajat Suomessa ei ole olemassa lakia, joka määräisi työnantajat maksamaan esimerkiksi lomarahoja, korottamaan palkkoja vuoden parin välein tai ylipäätään maksamaan tietystä työstä tietynsuuruista palkkaa. Nämä ja monet muut itsestään selvinäkin pidetyt edut tulevat suurimmalle osalle työntekijöistä työehtosopimusten kautta. Työehtosopimukset tarkoittavat ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välisiä sopimuksia alan työehdoista. Joskus toisena sopijana voi olla työnantajaliiton sijaan yksittäinen yritys. Työehtosopimuksissa sovitaan esimerkiksi palkoista, vuorolisistä, työajoista ja lomista. Suurin osa suomalaisista työehtosopimuksista on yleissitovia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien alan työpaikkojen on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon. Kaikki alan työntekijät saavat siis samat edut. Yksittäisellä työpaikalla tai yksittäisessä työsuhteessa voidaan kuitenkin aina sopia työehtosopimusta paremmista ehdoista. Työnantaja ei siis saa maksaa huonompaa palkkaa kuin työehtosopimus määrää mutta enemmän saa aina maksaa. Sopimuspyramidi 3 | 4 Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle. Kolmannessa osassa tarkastellaan Suomessa valtakunnan tasolla tehtäviä sopimuksia. Pelkkien lakien varassa muun muassa lomarahat ja palkankorotukset puuttuisivat. TEKSTI: TUA ONNELA Työehtosopimukset ovat oikeuksien kivijalka Kolmikantatyöryhmissä valmistellaan lakeja Työehtosopimusten lisäksi ammattiliitot pääsevät Suomessa vaikuttamaan myös lakeihin ja moniin isoihin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Tämän takaa niin sanottu kolmikantainen sopimuskulttuuri. Kolmikannalla eli maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Kolmikantaisesti on sovittu paitsi työelämän asioista myös esimerkiksi sosiaaliturvasta ja eläkejärjestelmästä. Työntekijöitä kolmikannassa edustavat yleensä palkansaajakeskusjärjestöt eli SAK, STTK ja Akava. Työntekijät ovat näiden jäseniä oman ammattiliittonsa kautta. Työnantajia edustavat vastaavasti niiden keskusjärjestöt. Viime aikoina kolmikantaisissa työryhmissä on pohdittu esimerkiksi koronapassia, työturvallisuutta korona-aikana, palkka-avoimuutta, kilpailukieltosopimuksia ja työllisyyden edistämistä. Työnantajat vetävät eri suuntaan Moni on sitä mieltä, että valtakunnalliset työelämän sopimukset ovat Suomen vahvuus ja sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Kaikki eivät niistä kuitenkaan tykkää. Vastustajia on etenkin työnantajapuolella. Aiemmin Suomessa sovittiin palkankorotuksista usein niin sanotuilla tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla eli tupoilla. Ne koskivat lähes kaikkia aloja kerralla, ja niissä sovittiin samalla monista talousja sosiaalipolitiikan asioista kuten veronalennuksista. Vuonna 2016 työnantajien keskusjärjestö EK ilmoitti muuttaneensa sääntöjään niin, ettei se enää tee työelämän sopimuksia vaan niiden teko siirtyy kokonaan yksittäisten työnantajaliittojen vastuulle. Se oli tupojen loppu. Vuonna 2020 työnantajaliitto Metsäteollisuus astui askeleen pidemmälle ja ilmoitti siirtävänsä työehtosopimusneuvottelut yrityksille. Samanlaisia haluja on ollut myös Teknologiateollisuudella. Näilläkin aloilla valtakunnalliset ammattiliitot edustavat edelleen työntekijöitä ja palkat määräytyvät työehtosopimuksilla. Reitti_4_2022_1805.indd 24 Reitti_4_2022_1805.indd 24 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
25 24 25 25 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Katalin pula on luottamuspula M ateriaalisesti vauraiden maiden pahin pula-aika on luottamuspula. On helppo luetella luottamuspula-ajan tunnusmerkkejä. Pula-aikaa on se, jolloin kaikki ihmisten väliset sopimukset joudutaan tekemään kirjallisesti viitenä kappaleena. Vähänkään merkittävämmät diilit taputellaan osapuolten juristiarmeijoiden voimainkoetuksena tiiliskiven paksuisella sopimuspinkalla. Ikävää huomata, että pula-aika on tulossa myös Suomeen. Käsillämme on isoja asioita, joissa on kysymys viime kädessä luottamuksesta. Ulkoisen turvallisuutemme varmistamiseksi haemme Nato-jäsenyyttä. Tämän rinnalla pienempi – mutta taloutemme ja sisäisen yhteiskuntarauhan kannalta keskeinen – asia on työmarkkinoilla vallitsevat kiistat ja epäluottamus. Olemme maailman onnellisin kansa, ja keskeinen onnellisuuteemme vaikuttava tekijä on vahva luottamus kanssaihmisiin, instituutioihin ja hallintoon. Urakat voidaan sopia kättä päälle–sopimuksilla. Sanomisiin voi luottaa, ja sana pitää. Eikä meidän tarvitse lahjoa viranomaisia saadaksemme palvelua. Suomalainen tietää myös, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Amerikasta on ilkeämielisesti sanottu, että kansakunta on siirtynyt barbariasta dekadenssiin kulkematta siinä välissä sivistyksen kautta (quoteinvestigator.com). Barbarismilla tarkoitetaan alkukantaisuutta ja sivistymättömyyttä, dekadenssilla puolestaan kulttuurin rappiota ja turmelusta. Turmeltuneisuus on yhteisön ja yksilön moraalin rappiota. Ei ole enää moraalisääntöjä tai mitään yhteistä eettistä säännöstöä – jokainen luo ne omista tarpeistaan ja tilanteestaan käsin opportunistisesti etuaan tavoitellen. USA:ta ja Suomea ei voi tietenkään suoraan verrata toisiinsa, onhan Suomi paljon pienempi ja yhtenäisempi kansakunta kuin USA. Mutta globaalissa ympäristössä myös luottamuspula leviää maasta toiseen tai sitten se on vääjäämätön lainalaisuus, kun uskontoihin pohjaavien eettisten perusarvojen voima alkaa pettää. Nyt jumalankin on maksettava käteisellä, eikä häneenkään enää luoteta kuten ennen: ”In God we trust, others pay cash!”. Jumala on nukahtanut tai on vuorotteluvapaalla (Hector, 2003). Mistä muusta kuin luottamuspulasta kertoo se, että yhä useampi ottaa yksityisen terveysvakuutuksen? Emme siis luota julkiseen terveydenhuoltoon. Tai kun haluamme ostaa tai myydä asunnon, maksamme välittäjälle siitä, että hän kantaa kauppakumppanin luottamusriskin. Työntekijöitä palkataan mieluusti vuokrafirman kautta, jotta virherekryiltä voidaan välttyä. Ja pahinta on, että myös poliisi-instituutio on Aarnion tapauksen myötä menettänyt uskottavuuttaan. Evoluutiossa yhteistyö on ollut eloonjäämisen ehto. Luonnonvoimat ja ravintoketjut ovat yhteisvoimin helpommin hallittavissa kuin yksin. Nyt tuntuu, että todellisuus muuttuu nopeammin kuin ihminen. Sinänsä mahdoton ajatus ihmisen yliherruudessa, mutta voi olla, että teknologinen kehityskulku vie meitä, emmekä me sitä. Ulkopuolisuus uhkaa yksilöitä eri tavoin digija some-ympäristöissä. Maailma muuttuu yhä kiivaammassa tahdissa. Työmarkkinarauhan saavuttamiseksi meidän ei kannata ajaa kriisin partaalle löytääksemme yhtenäisyyden. Pienen kansakunnan on kyettävä rakentamaan keskinäistä luottamusta ja vaalia sitä. Suomen taloudellinen menestys on täysin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta. Kilpailukykymme maailmanmarkkinoilla määritellään yhteisvaluutan oloissa työmarkkinaneuvotteluissa. Luottamus uhkaa hiipiä neuvottelija kerrallaan pois työmarkkinapöydistäkin. Luottamuksen menettäminen tulee kalliiksi meille kaikille. ? Luottamuksen menettäminen tulee kalliiksi meille kaikille. Reitti_4_2022_1805.indd 25 Reitti_4_2022_1805.indd 25 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
27 26 T yöantaja tai muu suorituksen maksaja (esimerkiksi Kela, yhdistys, asunto-osakeyhtiö tai urheiluseura) ilmoittaa tiedot tulorekisteriin. Tiedot näkyvät tulorekisterissä yleensä viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Maksupäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin suoritus on tulonsaajan käytettävissä eli tililtä nostettavissa. Mikäli tietoja ei näy tulorekisterissä ollenkaan, on hyvä ottaa yhteyttä työantajaan tai muuhun suorituksen maksajaan, ja varmistaa, onko tiedot muistettu ilmoittaa tulorekisteriin. Tiedot säilytetään tulorekisterissä 10 vuotta tiedon tallettamisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. Tulorekisteri on sähköinen tietokanta, jonne on koottu henkilön saamat palkkaja eläkeja etuustiedot. Tulorekisteri tekee asioinnista viranomaisten kanssa nopeampaa ja helpompaa, kun kaikki tulotiedot ovat kattavasti saatavilla yhdestä paikasta. TEKSTI: SARA MALINEN, ETUUSKÄSITTELIJÄ, KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSA Kuka tulorekisterin tietoja käyttää? Tulorekisteriä hyödyntävät laajasti erilaiset viranomaistahot omien päätöstensä perustana. Kela, Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja vahinkovakuutusyhtiöt hyödyntävät omien etuuksiensa maksatuksessa tulorekisteriin ilmoitettuja tulotietojasi. Verohallinto hakee tulorekisteristä tietoja esitäytettyä veroilmoitusta ja muutosverokortteja varten. Kuinka tarkastan omat tulotietoni? Kassan tulorekisteristä hakemat palkkatietoilmoitukset näet kätevästi Netta-verkkopalvelusta. Kaikkia tulorekisteriin ilmoitettuja tietoja pääset katsomaan kirjautumalla tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun osoitteessa www.vero.fi/tulorekisteri. Tulorekisteriin tunnistautumiseen käytetään vahvaa henkilökohtaista tunnistautumista ja tunnistautuminen on tehtävä joka kirjautumiskerralla erikseen. Asiointipalveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Tulorekisteristä on mahdollista tilata myös tulorekisteriote, joka on yhteenveto kaikista tulorekisteriin ilmoitetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Huomaathan, että tulorekisterissä ei ole tietoja palkkatai muista ansiotuMikä on tulorekisteri? Reitti_4_2022_1805.indd 26 Reitti_4_2022_1805.indd 26 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
27 26 loista, jotka on maksettu ennen 1.1.2019 tai etuuksista tai eläkkeistä, jotka on maksettu ennen 1.1.2021. Mitä tehdä, jos tulorekisteriin ilmoitetuissa tiedoissa on virheitä? Jos tulonsaajana huomaat virheen tulorekisteritiedoissasi, on sinun pyydettävä korjausta suorituksen maksajalta. Esimerkiksi virheellisesti ilmoitetut palkkatiedot korjaa työantajasi. Tulorekisteriviranomainen tai tulonsaaja itse ei voi tehdä korjauksia tulorekisterin tietoihin. Työnantajan tai muun suorituksen maksajan pitää korjata ilmoittamansa virheellinen tieto viipymättä sen jälkeen, kun virhe on huomattu. Mitä tietoja työantaja ilmoittaa tulorekisteriin? Työantaja voi ilmoittaa tiedot tulorekisteriin pelkästään pakollisten tietojen osalta, jolloin tulorekisterissä näkyy ainoastaan palkkapäivä ja palkkakausi, tieto suorituksen maksajasta sekä rahapalkkojen yhteissumma. Mikäli rahapalkat ilmoitetaan yhteissummana, voi työttömyyskassa joutua pyytämään päivärahan hakijalta käsittelyä varten erillisen palkkatodistuksen tai palkkalaskelmat tai kysymään lisätietoja suoraan palkanlaskennasta. Lisätietojen pyytäminen voi hidastaa päivärahahakemuksen käsittelyä. Laajalla ilmoitustavalla ilmoitettaessa työantaja ilmoittaa tulorekisteriin myös täydentäviä tietoja, jotka voivat olla esimerkiksi tietoja rahapalkan tarkemmasta sisällöstä. Työttömyyskassan tulee käsittelyä varten saada tietää sisältääkö veronalainen ansio lomarahaa, lomakorvausta, vastikevapaan korvausta tai taloudellista etuutta, koska nämä tulolajit eivät ole työttömyysturvan näkökulmasta vakiintunutta tuloa ja niitä ei huomioida päivärahan perustepalkan laskennassa. Hakemuksen käsittelyn kannalta olennaisia tietoja ovat myös tiedot työstä poissaolosta. Tulorekisteriin voi ilmoittaa poissaolojakson pituuden sekä tiedon onko poissaolo palkallista tai palkatonta. Jos työantaja ilmoittaa palvelussuhdetta koskevat tiedot laajasti, ei kassan ole välttämätöntä pyytää erillistä työsopimusta. Työttömyyskassalle olennaisia palvelussuhdetietoja ovat palvelussuhteen kesto, sovellettava työehtosopimus, osa-aikaisuusprosentti ja säännöllinen sovittu viikkotyöaika. Työsuhteen päättyessä palvelussuhteen päättymisen syy on myös käsittelyn kannalta olennainen tieto. Kuinka työttömyyskassa hyödyntää tulorekisteriä soviteltua päivärahahakemusta käsitellessä? Soviteltua päivärahaa maksettaessa työttömyyskassa tarvitsee tiedot hakujakson aikana maksetuista palkoista, koska ne vaikuttavat päivärahaan vähentävästi. Merkittävää on, että tulorekisteriin tulee olla ilmoitettu palkkatulon todellinen maksupäivä, koska tulot sovitellaan pääsääntöisesti maksuperusteisesti eli sen hakujakson aikana, johon palkanmaksupäivä osuu. Soviteltua päivärahaa haettaessa työttömyyskassa tarkastaa, että hakemukseen merkityt työtunnit vastaavat maksettuja työtunteja. Tämä tehdään siksi, että hakujakson aikana maksetut tunnit eivät saa ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta, jotta sovitellun päivärahan saamisen ehto täyttyy. Lisäksi työtunnit tarkistetaan, jotta voimme täyttää viikoittaisen työssäoloseurannan oikein ja varmistaa täyttääkö viikko työssäoloehdon (eli onko työtä ollut tai palkkaa maksettu vähintään 18 tuntia viikossa). Tällä hetkellä erittäin harva työantaja ilmoittaa työtunnit tulorekisteriin, joten lähes aina työttömyyskassan on pyydettävä palkkalaskelmat hakemuksen liitteeksi työtuntien tarkastamista varten. Tietyt tulolajit ovat käsittelyn kannalta olennaisia tietää eritellysti, kuten arkipyhäkorvaukset, työajanlyhennysvapaat, joustovapaat, vuosija sairauslomat. Milloin työttömyyskassa voi laskea päivärahan suuruuden tulorekisterin tietojen pohjalta? Työttömyyskassa laskee ansiopäivärahan perustepalkan suuruuden 26 työssäoloehdon täyttävän viikon työtuloista. Kassa voi käyttää tulorekisterin tietoja päivärahan laskentaan siinä tapauksessa, että työantaja on ilmoittanut tulorekisteriin palkkatiedot laajalla ilmoitustavalla, ja sinulla ei ole ollut palkattomia poissaoloja tai alle 18 tuntisia työviikkoja palkanmääritysjakson aikana. ? Lue lisää ja kirjaudu tulorekisteriin täältä: www.vero.fi/ tulorekisteri/ Reitti_4_2022_1805.indd 27 Reitti_4_2022_1805.indd 27 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
29 28 8 7 1 LAHTI JA PAULOW PALVELIN VAARI OLI ENNEN ISO JÄRVI LUNDÁN EI PYHÄ UKRAINASSA "SAIRAS" TOR IHOLTA EROTTUVA LÖNNROT RAAMATUSSA SUUNTA VIMMA REININ SIVUJOKI KAIVOSTÖISSÄ OTTELU PAASILINNA LORU TARINOIDA OSAKEKULJETTAA SELÄSSÄÄN UJOJA HYNYNEN RODMAN 6 5 2 4 3 Laadinta: Jyrki Takala LAHTI JA PAULOW LÖNNROT SUUNTA TARINOIDA OSAKEUJOJA HYNYNEN RODMAN THOMAS ALVA -----KIELTEISTÄ ARVOSTELUA HANKITUT NOUSIAINEN KILPAAJOON SIJAITSEVA MERIKANTO PYYTÄJÄ WIRTANEN CROFT VILSKEITÄ PUHELIMELLA TIIVISTYKSEEN SWAN ENNEN HANKETTA TÄHDISTÖ STRAVINSKY TUDOR -VA JONON VIIMEISENÄ MELODIA VINKUA GEORGIASSA HUVEJA LAULAA ROY ORBISONISTA TAKAPERIN VALETTUA HOIKKA RINNASTAA SAKSALAISAUTO KULKEE AVARUUDESSA Laadinta: Jyrki Takala HANKITUT AUTO KULKEE AVARUUDESSA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 31 Reitti_4_2022_1805.indd 28 Reitti_4_2022_1805.indd 28 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
29 28 Kolumni Kunta-alan palkoissa säästäminen käy vielä kalliiksi EMILIA KUKKALA ................................. ”T ämä ’reilu tarjous’ on täysi vitsi ja meikä sairaanhoitaja pistää saman tien nimensä joukkoirtisanoutumislappuun, kun semmoinen eteeni toimitetaan. Kiitti moi.” Tämä oli ensimmäinen kommentti, jonka luin hoitoalan työntekijältä kunta-alan työriitaan annettuun toiseen sovintoesitykseen. Kyselin fiiliksiä myös tuntemiltani päivä, hoivaja palvelukodeissa työskenteleviltä lähihoitajilta. Yksikään ei hihkunut riemusta. Mediassa esitystä kuvailtiin reiluksi ja avokätiseksi. Totta toinen puoli: se olisi ehkä ollut ihan hyvä sopimus, jos ala ei olisi palkkakuopassa ja jos työskentelyolosuhteet olisivat kutakuinkin kohdallaan. Mutta kun koko kiistassa on kysymys hoidon, hoivan, kasvatuksen ja koulutuksen alojen räikeästä alipalkkauksesta ja valtavista ongelmista työskentelyolosuhteissa, ymmärrän paremmin kuin hyvin, miksi Tehy ja Super eivät olleet valmiita sovintoon. Esitysten palkankorotusten moitittiin poikkeavan yleisestä linjasta jopa joissain työntekijäliitoissa. Mutta miten palkkakuopasta oikein on tarkoitus nousta, ellei palkkoja huomattavasti korottamalla? Ja miksi olisi huono asia, jos muut liitot antaisivat siihen vetoapua? Solidaarisuudeksikin sellaista kutsutaan. Perinteisesti se on ollut työväenliikkeen kovaa ydintä. Niin sanotut kansan syvät rivit ovat nähdäkseni olleet poikkeuksellisen selvästi tämän lakon puolella. Suomalaiset arvostavat turvallista varhaiskasvatusta, tasokasta koulutusta ja toimivaa terveydenhuoltoa. Sitä, että ketään ei jätetä täysin oman onnensa nojaan selviämään miten kuten. Täällä on edelleen – kaikesta loanheitosta ja sankariyrittäjien propagandasta huolimatta – syvä ymmärrys siitä, että laadukkaat julkiset palvelut ovat kaikkien yhteinen etu. Suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta on vakaa ja toimiva eikä hassaa inhimillisiä resursseja. On ollut suorastaan viihdyttävää seurata, miten tämänkin työtaistelun yhteydessä osa ihmisistä on julistanut, etteivät he ainakaan tarvitse hoivaa. Sen itselleen uskottelu vaatii jo melkoista itsepetosta. Ihmiseläin kun on sellainen rääpäle, että pyörii parikymppiseksi emon helmoissa, ennen kuin tohtii edes asua yksin. Sinä aikana on saatu maailmanluokan koulutusta verovaroin. Sittemmin saattaa joskus olla asiaa terveyskeskukseen tai jopa sairaalaankin, ja jos omaa jälkikasvua siunaantuu, niin jonkunhan siitäkin pitää huolehtia, jos vanhempi mielii töihin. Elämän ehtoopuolellakaan erittäin harva kaatuu täysin terveenä saappaat jalassa. Mutta mene ja tiedä, ehkä tosiaan jossain on se self made man, joka on synnyttänyt itse itsensä autiolle saarelle, ruokkinut, kasvattanut, kouluttanut, vaatettanut, sivistänyt, hoitanut… Sellainen olisi tosin jo niin kova jätkä, että varmaan hän pystyisi näistä taidoistaan antamaan hiukan yhteiseen hyväänkin. Ei tietenkään ilmaiseksi, tokihan työn raskaan raataja on palkkansa ansainnut. Selitykseksi ei kelpaa, ettei rahaa ole. Aina on – kysymys on vain siitä, mihin. Se on sitä politiikkaa. Ja kun kysymys on yhteiskunnan kannalta aivan keskeisistä toiminnoista ja ihmiselämän kannalta aivan fundamentaaleista asioista, päätyyn asti pihistely tulee loppujen lopuksi kustantamaan enemmän kuin olisi tullut villeinkään palkkaohjelma. Kirjoitan tätä kolumnia torstaina 12. päivä toukokuuta, joten lehden ilmestymiseen mennessä tilanne on varmasti jo toinen. Toivon todella, että asia on ratkaistu tavalla, joka takaa, että meillä jatkossakin on olemassa esimerkiksi sellainen järjestelmä kuin julkinen terveydenhuolto. Tämä tuskin onnistuu ilman valtion kädenojennusta. Vaan eipä hätää! Onhan lasten ja vanhusten puolella ilmoittanut olevansa jok’ikinen ehdokas ja puolue. Luulisi siis rahaa löytyvän. ? Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija Selitykseksi ei kelpaa, ettei rahaa ole. Aina on – kysymys on vain siitä, mihin. KU V A : N AU S K A Reitti_4_2022_1805.indd 29 Reitti_4_2022_1805.indd 29 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
31 30 R uotsin postiliitto kuuluu yhtenä yhdeksästä toimialasta Viestinnän ja liikenteen Seko-liittoon (Serviceoch kommunikationsfacket). Muut alat LO:n (paikallisen SAK:n) noin 70 000 jäsenen liitossa ovat yksityisalat, energia, puolustusvoimat, merenkulkijat, televiestintä, liikenne, terveydenhuolto sekä tiet ja rautatiet. Postiliitossa – Seko Postenissa – on noin 11 000 jäsentä, joista valtaosa työskentelee ruotsalais-tanskalaisessa PostNord-yhtiössä. Alan työehtosopimus on liiton ja PostNordin välinen. Aamulehtiä jakavat Ruotsissa eri yhtiöt. Yksi jakeluyhtiöstä on PostNordin omistama Tidningstjänst AB (TAB). Kaikki aamulehtien jakelutoiminta Ruotsissa kuuluu kuljetustyöntekijäliiton (Transport) työehtosopimuksen alle. Meillä Postissa kokoaikaisten osuus on suuri, jotain 80 prosenttia työntekijöistä. Osa-aikaisuus on useimmille oma valinta, kertoo pääluottamusmies ja Seko Postenin hallituksen jäsen Patrik Theodorsson. Seko Postenin läntisen alueen päätyösuojeluvaltuutettu Claes Söderling täydentää: Joissain erityisissä paikoissa kuten pakettilajittelussa voidaan vaikka junan saapuessa tarvita tilapäisesti enemmän käsipareja. Silloin osa-aikaisten ja Osa-aikaisuus tai ulkopuolinen työvoima eivät ole ongelma Ruotsin postinjakelussa tilapäisten työntekijöiden määrä voi olla yli 20 prosenttia. Mutta sellainen kiiretyö on hyvin palkattua. Patrik Theodorsson ja Claes Söderling työskentelevät ja vaikuttavat Seko Postenin läntisellä alueella, Göteborgissa. Postikeskus on hieno, mutta se on monella suunnalla myllertävien Göteborgin keskustan rakennustyömaiden saartama. Ulkopuolisen työvoiman käyttö on vähäistä. Ruotsin ja Tanskan postitoimintaa hoitava PostNord on suostunut Ruotsissa Seko Postenin vaatimukseen, että työt pitää teettää omaan taloon palkatulla väellä. Postin työntekijöiden tilannetta ei voi verrata lainkaan esimerkiksi kaupan työntekijöiden jatkuvasti pahenevaan vastentahtoiseen osa-aikaistamiseen, Theodorsson toteaa. Korona-paketit pelastivat – hetkeksi Kahden vuoden korona-aika lisäsi pakettien määrää räjähdysmäisesti myös Ruotsissa. Paikkaako pakettimäärän kasvu kirjepostin jakelun vähenemisen? Alussa se korvasi, työntekijöistä tuli suorastaan pulaa, sanoo Theodorsson ja levittää kätensä, mutta ei enää. Pakettien määrä on selvästi laskeva, kun korona alkaa olla ohi, Söderling sanoo. Pakettiterminaaleja on 10 miljoonan asukkaan Ruotsissa seitsemän ja kirjepostiterminaaleja 10. Terminaalien tai hienommin hubien jakajilla on käytössään laaja valikoima sähköpolkupyöriä, sähköautoja, biodieseliä ja golfkentiltä tuttuja jakeluautoja. Mitä enemmän PostNord panostaa vihreisiin arvoihin toiminnassaan, sitä parempi meille. Uudet jakeluja kuljetusvälineet tarvitsevat yhä paremman Liitto pohtii uusia edunvalvonnan tavoitteita Ruotsin postiliitto on pystynyt pitämään työpaikat kokoaikaisina PostNordissa. Ulkopuolisen työvoiman käyttökin on pystytty torjumaan, vaikka pakettiliiketoiminnassa kilpailu on kovaa. Liiton on mietittävä myös tavoitteitaan uudelleen: tavoitellaanko lisää palkkaa vai enemmän vapaa-aikaa? TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Patrik Theodorsson (vas.) ja Claes Söderling kiittelevät PostNordin kokoaikatyötä suosivaa henkilöstöpolitiikkaa. Reitti_4_2022_1805.indd 30 Reitti_4_2022_1805.indd 30 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
31 30 käyttökoulutuksen, mikä johtaa vakituisiin työsuhteisiin. Kuka tahansa ei osaa vihreitä laitteita käyttää, Claes Söderling toteaa. Palkat kohtuutasoa Suomessa postityöntekijän lähtöpalkka jakelussa ja käsittelyssä on 1938 euroa kuukaudessa pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa 1884 euroa kuukaudessa. Mikä Ruotsissa on palkkataso, ja onko suurten kaupunkien (Tukholma ja Göteborg) ja muun maan välillä palkkaeroa? Meillä on suunnilleen sama palkkataso koko maassa. Ehkä syrjäseuduilla palkka voi olla jopa korkeampi toisin kuin Suomessa, Patrik Theodorsson toteaa. Claes Söderling kaivaa esille läntisen alueen palkkatilaston. Keskipalkka on ollut 27 000 kruunun (2600 €) luokkaa kuukaudessa. Tasa-arvon mallimaassa naisten kuukausipalkka on muutaman kympin suurempi kuin miesten. Postin työntekijöiden palkat ovat toki pienemmät kuin teollisuuden työntekijöiden palkat, mutta selvästi suuremmat kuin palvelualojen heikot ansiot, Söderling sanoo. Ansiotason kohottamisen lisäksi Seko Posten on alkanut pohtia ja kysyä aktiiveilta, mikä on tuleva edunvalvonnan suunta. Jakelutyössä olevien postilaisten määrä on laskenut noin 60 000:sta selvästi 10 000 20 000:een kuluneen 35 vuoden aikana. Työ ja tekijät ovat siis koko ajan muutoksessa. Aikaa myötä myös ihmisten arvostukset ovat muuttuneet. Yhä useammin työntekijät haluavat lisää vapaa-aikaa enemmän kuin parempaa palkkaa, Theodorsson sanoo. Tätä kaikkea meidän täytyy pohtia liiton sisällä. Pitäisikö esimerkiksi noin 5 viikon vuosilomia pidentää vai lyhentää viikoittaista työaikaa? Söderling pohtii. Kova kilpailu pakettimarkkinoilla Ruotsin pakettimarkkinoilla on ollut kova kilpailu jo vuosia. Theodorsson ja Söderling luettelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia verkkokaupan toimijoita, jotka ovat tuttuja Suomessakin (Zalando, H&M, Ellos, Claes Ohlson ynnä muita). PostNordin isoin kilpailija on Citymail, mutta pienempiä jakeluyhtiöitä on ”noin 50”, arvioivat Theodorsson ja Söderling. Onko kirjepostin ja pakettien lajittelussa samat työehdot? Työehtosopimus on samaa tasoa, mutta kirjepostin lajittelijat ovat yleensä vanhempaa väkeä, joka on ollut töissä 20 vuotta tai enemmän. Pakettien lajittelu on enemmän nuorten ja uransa alussa olevien hommaa, Claes Söderling sanoo. Paketeissa PostNordin osuus on noin 60 prosenttia. Kirjepostissa on 2,5 päiRUOTSIN POSTIN JA TANSKAN POSTIN ruotsalainen yhteisyritys näki päivänvalon 2009, aluksi nimellä Posten Norden ja vuodesta 2011 nykynimellään PostNord. Yhtiöstä Ruotsin valtio omistaa 60 prosenttia ja Tanskan valtio 40 prosenttia. Äänet jakautuvat kuitenkin tasan (50/50) yhtiökokouksessa. Internet-aika 2000-luvulla leikkasi kirjepostin määrää Tanskassa noin 80 prosenttia, kun taas Ruotsissa vähenemä oli noin puolet. Tanska reagoi jyrkästi ja perusti 2014 jokaiselle yli 15-vuotiaalle kansalaiselTanskan ja Ruotsin yhteisposti: ryppyjä rakkaudessa Patrik Theodorsson on kohtuullisen tyytyväinen postilaisten ansiotasoon: teollisuuden palkat ovat paremmat, mutta posti voittaa palkoissa selvästi palvelualan työntekijät. vän nk. Norjan malli, joka helpottaa työpaikkojen pitämisen kokoaikaisena. Kirjepostissa PostNordin osuus on noin 80 prosenttia. PostNord ei saa valtiontukea, joten yhtiö kiinnittää huomiota kannattavuuteen, ja kertoo mielellään luvut meillekin. Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet hyviä, mutta käänne näyttää olevan huonompaan, Patrik Theodorsson toteaa. ? le oman sähköisen postilaatikon (digital postkasse). Lain mukaan viestintä viranomaisten ja kansalaisten välillä kulkee sähköisesti. Tämä tietysti vähensi PostNordin liiketoimintaa. Ruotsin puolelta kommentit ovat olleet kitkeriä, ja yhtiön purkamista on väläytelty ministeritasoa myöten. Miten asia näyttäytyy PostNordin ay-aktiivien silmin? Ruotsin porvarihallitus teki huonon diilin 2000-luvun alussa. Omistus 60-40 ei auta, kun äänivalta on 50-50. Mutta toisaalta Ruotsiin verrattuna Tanska on pinta-alaltaan pieni ja tasainen maa. Kirjeiden jakelupäiviä siellä on vain yksi viikossa. Haasteet ovat erilaiset Ruotsissa ja Tanskassa, sanoo Patrik Theodorsson. Myös Claes Söderling haluaa hillitä turhaa maaotteluhenkeä. Alussa meillä oli yhteisiä tapaamisia tanskalaisten ay-kollegojen kanssa. Nyt se on ollut vähenemään päin. Ehkä yhteistyötä voisi alkaa taas tehdä enemmän. Reitti_4_2022_1805.indd 31 Reitti_4_2022_1805.indd 31 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
33 32 Menoon mukaan PAUn Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus seilataan marraskuussa Suosittu Postipurjehdus open järjestetään taas Viking Line Gracella välillä Turku-Tukholma-Turku. Lähtö on perjantaina 4.11.2022 klo 20.45 ja paluu lauantaina 5.11.2022 klo 19.45. Postityö on asettumassa uusille urille. Voiko tämän varaan rakentaa tulevaisuutensa ja millaisia paineita uudet ajat haastavat työehdoille? Alustajina PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen Postin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen. Kaikki PAUn jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Ammattiosastot, ottakaa tämä tapahtuma huomioon, kun suunnittelette syksyn tapahtumia. Osastot ovat yleensä tehneet myös päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Laivan ohjelma, postipurjehdusohjelma, hinnat ja aikataulut tarkentuvat myöhempänä ajankohtana. Risteilylle mahtuu mukaan 140 nopeinta. Lisätietoja risteilyvastaava Marko Koivumäeltä, 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Eläkeläistilaisuus Postin eläkeläisille Korona on vaikuttanut ja vaikeuttanut varmasti monien elämää ja olemista. Uskomme kuitenkin kesän auttavan ja helpottavan ihmisten elämää koronan suhteen. Postin Helsingin seudun eläkkeensaajat kutsuvat Postin eläkeläisiä yhteiseen tilaisuuteen Hakaniemeen tiistaina 30.8.2022 klo 11.00 Kuljetusliittojen Merisaliin John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Tilaisuudessa on tarkoitus puhua ikäihmisille tärkeistä asioista, muutoksista eläkkeelle siirryttäessä ja mahdollisuuksista eläkkeellä ollessa. Tiedustelemme myös osallistujien toiveita ja haluja osallistua erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan! Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pekka Korhonen, puh. 040 552 2388 Varaa aika kalenterista jo nyt Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos pikkujouluristeilylle Perinteinen Helsinki-Tukholma-Helsinki risteily järjestetään Viking Line Gabriellalla 20.-22.11.2022. Tarkemmat tiedot risteilystä kerrotaan myöhemmin Reitti-lehdessä. Tiedusteluihin vastaavat Hannu Nirhola, Helsinki, puh. 0400 688 002 ja Seppo Vanhanen, Joensuu, 050 347 7230. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö on vuokrannut Särkänniemen huvipuiston Posti-konsernin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä käyttöön lauantaina 20.8.2022. Huvipuisto laitteineen on avoinna ainoastaan Postilaisille perheineen klo 9-12. Yksityispuiston päätyttyä Särkänniemi avataan yleisölle ja huvilaitteisiin ja kohteisiin tarvitaan Särkänniemen lipputuote. Posti-konsernin henkilökortilla voi ostaa erikoishintaiset (20 €/ kpl) Särkänniemi-rannekkeet loppupäiväksi. Huvipuisto on avoinna 21.00 saakka. Ilmoittaudu 20.8.2022 mennessä! Ilmoittautumislomake ja koko tiedote ohjeineen löytyy osoitteesta www.tyohyvinvointisaatio.fi Tutustu Särkänniemen huvipuistoon www.sarkanniemi.fi Perhepäivä Särkänniemessä Nääsville Petankki Ouppen XXX Pelataan lauantaina 6.8.2022 klo 12.00 alkaen. Paikka Peltolamminkenttä (koulunkenttä), Säästäjänkatu 23, Peltolammi Tampere. Kisa käydään 3 henkisin joukkuein Ilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle, jukka.kumpulainen@posti.com, 050 569 9614. PAUn Pirkanmaan osasto/nuoret Tervetuloa! Reitti_4_2022_1805.indd 32 Reitti_4_2022_1805.indd 32 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
33 32 Ristikonratkaisu Ristikon avainsana RIITAISA Palautearvonnan voittaja lehdestä 3/2022 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Taina Keskisaari. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/ viestinta/reitti/osallistupalautearvontaan. A S U T R E K O A R K I L V I V E E A R P I L I I S A M L P S A L M I H O K E M A E L I A S A N T I A R A T U A R I T D E N N I S K O R I A N O J A T O N I E D I S O N O S U A A R E P O S T E L U J Y R Ä T S K A L A N S A A L I S O L E V A O R I O N Ö S A U T O R A T A I N I S T Ä V N S T I G U M I I K A H Ä Ä T O H U T A T L A N T A V E R R A T A T U O L I O P E L I R T I O S T E T U T L U O T A I N Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Vuosia kaksi tai kolme on kohta vierähtänyt ja on aika jo pian perinteeksi muodostuvalle PVL-aktiivien tapaamiselle. Tämä on siis kutsu entisten PVL-aktiivien (väljä tulkinta) tapaamiseen Heimarissa 15.-17.8.2022 Tätä kutsua saa ja pitää levittää kaikille kohderyhmään kuuluville ja muillekin lähipiirille eikä pidä miettiä kuuluuko kohderyhmään vai ei. Ilmoittautumiset 8.8.2022 mennessä Heimariin, puh 040 518 5005 tai hotelli@heimari.com. Muista ilmoittaa, että osallistut PVL:n tapaamiseen. Iltapala maksaa alkaen 16 €/henkilö, lounasbuffet 16 € ja illallisbuffet (vain teille katettuna) alkaen 25 €. MAJOITUSHINNAT (sis. aamupalan) Kaikki mukaan viettämään Heimariin laatuaikaa yhdessä! Esko ja Anja Mökkeilemään Asikkalan Pulkkilanharjulle Lahden osaston vapaa-ajanviettopaikasta Nuotiorannasta on vielä tänä kesänä mahdollista vuokrata mökki numero 1:stä, sekä mökki numero 2:sta, joissa molemmissa on jonkin verran vapaita aikoja syyskuun loppuun asti ulottuvalla kesäkaudella. Lisätietoja näistä asioista voi kysellä osaston taloudenhoitaja Pentti Wikmanilta puhelimella 050 599 7088 tai lähettämällä sähköpostia pena.wikman@phnet.fi. Nuotiorannan mökeistä, hinnoista ym. asioista löytyy lisää tietoa ja kuvia Lahden osaston kotisivuilta osoitteesta www.lahdenosasto.pau.fi. Saimaa siipi: 1 hengen huone 1 yö 110 € 2 yötä 200 € 2 hengen huone 1 yö 150 € 2 yötä 240 € Metsä-siipi: 1 hengen huone 1 yö 90 € 2 yötä 150 €, ei välisiivousta 2 hengen huone 1 yö 120 € 2 yötä 180 € PVL-aktiivien tapaaminen Heimarissa Reitti_4_2022_1805.indd 33 Reitti_4_2022_1805.indd 33 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
35 34 På svenska S venska postförbundet är ett av nio verksamhetsområden som ingår i Seko, dvs. Serviceoch kommunikationsfacket. Övriga branscher i förbundet med cirka 70 000 medlemmar som ingår i LO är den privata sektorn, energisektorn, försvarsmakten, sjöfarare, telekommunikation, trafik, hälsovård samt vägar och järnvägar. Postförbundet – Seko Posten – har cirka 11 000 medlemmar, av vilka merparten arbetar i det svensk-danska bolaget PostNord. Kollektivavtalet för branschen är mellan förbundet och PostNord. Morgontidningar distribureras av olika distributionsföretag i Sverige. Ett av dem är Tidningstjänst AB (TAB) som ägs av PostNord. All utdelningsverksamhet i Sverige lyder under transportarbetarförbundets avtalsområde. – I vårt postbolag är andelen heltidsanställda stor, cirka 80 procent av arbetstagarna. Deltidsarbete är ett eget val för de flesta, berättar Patrik Theodorsson, huvudförtroendemannen och styrelsemedlem i Seko Posten. Claes Söderling, huvudskyddsombud i Region Väst hos Seko Posten, tillägger: – På vissa särskilda ställen – som paketsorteringen – kan det tillfälligt när ett tåg anländer behövas några extra Deltidsarbete eller utomstående arbetskraft är inget problem inom postutdelningen i Sverige hjälpande händer. Då kan antalet deltidsanställda och tillfälligt anställda vara över 20 procent. Men sådana brådskande jobb är bra betalda. Patrik Theodorsson och Claes Söderling arbetar och verkar inom Region Väst hos Seko Posten i Göteborg. Postcentret är fint, men är på många håll omgivet av myllrande byggarbetsplatser i Göteborgs centrum. Utomstående arbetskraft anlitas i mycket liten omfattning. PostNord, som sköter postverksamheten i Sverige och Danmark, har i Sverige gått med på Seko Postens krav att arbetet ska utföras av personal som är anställda av det egna bolaget. – Situationen för Postens anställda kan inte alls jämföras t.ex. med situationen för anställda inom handeln som i allt mer ökande grad ofrivilligt måste börja arbeta på deltid, säger Theodorsson. Coronapaketen räddade – tillfälligt Under den tvååriga coronaperioden ökade antalet paket explosionsartat också i Sverige. Kompenserar det ökade antalet paket den minskade brevutdelningen? – I början gjorde den det. Det rådde till och med brist på arbetstagare, säger Theodorsson och sträcker ut armarna, men inte längre. – Antalet paket minskar nu tydligt när coronan börjar vara över, säger Söderling. Sverige har med sina 10 miljoner invånare 7 paketterminaler och 10 brevterminaler. Utdelarna i terminalerna – eller hubbar som de också kallas – har tillgång till ett brett sortiment av elcyklar, elbilar, biodieselbilar och typ golfbilar. Förbundet funderar på nya mål för intressebevakningen Svenska postförbundet har lyckats bevara arbetsplatserna som heltidsarbeten hos PostNord. Också användningen av utomstående arbetskraft har kunnat bekämpas, även om konkurrensen inom paketverksamheten är hård. Förbundet måste också ompröva sina mål: ska målet vara mer lön eller mer fritid? TEXT: JAAKKO TAKALAINEN FOTO: ILKKA HEINO Claes Söderling (t.v.) och Patrik Theodorsson berömmer PostNords personalpolitik som gynnar heltidsarbete. Reitti_4_2022_1805.indd 34 Reitti_4_2022_1805.indd 34 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
35 34 – Ju mer PostNord satsar på gröna värderingar i sin verksamhet, desto bättre för oss. Nya distributionsoch transportmedel behöver en allt bättre användarutbildning, vilket leder till fasta anställningar. Vem som helst kan inte använda grön utrustning, säger Claes Söderling. Löner på skälig nivå I Finland är postarbetstagarens startlön inom utdelning och hantering 1 938 euro i månaden i huvudstadsregionen och i övriga Finland 1 884 euro i månaden. Vilken är lönenivån i Sverige och finns det någon löneskillnad mellan de stora städerna (Stockholm och Göteborg) och resten av landet? – Vi har ungefär samma lön i hela landet. I glesbygden kan lönen till och med vara högre, i motsats till situationen i Finland, säger Patrik Theodorsson. Claes Söderling tar fram lönestatistik för Region Väst. Genomsnittslönen har varit av storleksklassen 27 000 kronor (2 600 €) per månad. I jämställdhetens föregångarland är månadslönen för kvinnor några tior högre än bland män. – Lönerna för de anställda inom postsektorn är naturligtvis lägre än lönerna för anställda inom industrin, men klart högre än de svaga lönerna inom servicebranscherna, säger Söderling. Utöver höjningen av inkomstnivån har Seko Posten börjat fundera och fråga de aktiva vilken intressebevakningens framtida riktning ska vara. Antalet anställda inom utdelningsarbetet har minskat klart, från cirka 60 000 till 10 000–20 000 under de senaste 35 åren. Arbetet och de som utför det förändras alltså hela tiden. – Med tiden har också människornas värderingar förändrats. Allt oftare vill arbetstagarna ha mer fritid än bättre lön, säger Theodorsson. – Allt det här måste vi fundera på inom förbundet. Vill vi t.ex. att de nuvarande semestrarna på cirka 5 veckor ska förlängas eller vill vi att veckoarbetstiden ska förkortas, frågar sig Söderling. Hård konkurrens på paketmarknaden På den svenska paketmarknaden har det varit hård konkurrens i flera år. Theodorsson och Söderling räknar upp både inhemska och utländska aktörer inom näthandeln som är bekanta också i Finland (Zalando, H&M, Ellos, Claes Ohlson m.fl.). PostNords största konkurrent är Citymail, men dessutom finns cirka 50 mindre distributionsbolag, bedömer Theodorsson och Söderling. Är anställningsvillkoren desamma inom sortering av brevpost och paket? – Kollektivavtalet håller samma klass, men brevsorterarna är vanligen äldre personer som har arbetat i 20 år eller längre. Paketsorterarna är oftare ungdomar och personer som befinner sig i början av sin karriär, säger Claes Söderling. Danmarks och Sveriges gemensamma post: inte enbart kärlek Claes Söderling anser att det är bra att PostNord satsar på gröna värderingar i sin verksamhet. Nya distributionsoch transportmedel kräver mer användarutbildning, vilket lättare leder till fasta anställningar. PostNords andel av paketen är cirka 60 procent. Inom brevposten tillämpar vi varannandagsmodellen eller den s.k. norska modellen, som gör det lättare att bevara heltidsanställningarna. PostNords andel av brevposten är cirka 80 procent. – PostNord får inget statligt stöd, så bolaget fäster uppmärksamhet vid lönsamheten och berättar gärna siffrorna också för oss. Åren 2020 och 2021 har varit goda, men det verkar ske en vändning mot det sämre, säger Patrik Theodorsson. ? SVENSKA OCH DANSKA Postens svenska samföretag grundades 2009. Inledningsvis fick bolaget namnet Posten Norden och sedan 2011 heter det PostNord. Svenska staten äger 60 procent av bolaget äger och danska staten 40 procent. Rösterna fördelas dock jämnt (50/50) på bolagsstämman. Under internettiden på 2000-talet minskade brevposten i Danmark med cirka 80 procent, medan minskningen i Sverige var cirka hälften. Danmark reagerade skarpt och grundade 2014 en egen elektronisk postlåda (digital postkasse) för varje medborgare över 15 år. Enligt lagen ska kommunikationen mellan myndigheterna och medborgarna ske elektroniskt. Detta minskade naturligtvis PostNords affärsverksamhet. I Sverige har kommentarerna varit syrliga och upplösningen av bolaget har diskuterats till och med bland ministrar. Vad anser fackföreningsaktiva i PostNord om saken? – Sveriges borgarregering gjorde en dålig affär i början av 2000-talet. En ägarandel på 60 % hjälper inte om rösträtten fördelas 50–50. – Samtidigt är Danmark till ytan ett litet och jämnt land jämfört med Sverige. Danmark har bara en utdelningsdag i veckan. Utmaningarna är olika i Sverige och Danmark, säger Patrik Theodorsson. Även Claes Söderling vill tona ner den onödiga landskampsandan. – Vi hade i början gemensamma möten med våra danska fackföreningskollegor. Nu har antalet möten minskat. Vi kunde kanske börja samarbeta mer igen. Reitti_4_2022_1805.indd 35 Reitti_4_2022_1805.indd 35 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
37 36 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä Koodilla LISÄETU Ruutu+ kaupan päälle! “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunton oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen Vuosien varrelta R istiinan seudulla ensimmäiset kaupunkilaisten kesähuvilat rakennettiin yli 100 vuotta sitten isojen järvien, kuten Louhiveden ja Yöveden sekä Kuonojärven rannoille. Rakentaminen tapahtui yksittäisille eri maataloista ostetuille palstoille yksityisten toimesta. Suurin osa vanhoista huviloista sijaitsi Saimaan Yövedeltä Kirkkotaipaleen ja Varkaantaipaleen kanavien kautta Louhivedelle, Pähkeenselälle ja siitä Mikkeliin johtavan vesija laivareitin varrella. Liiton jäsenet lomailevat taas kesällä PAUn Auralahuvilassa. Huvilalla on mielenkiintoinen historia. Paikka on luokiteltu kulttuurihistoriallisestija maisemallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi. TEKSTI: JUHA PÖYRY Auralalla on pitkä historia teessa rakennettu jugendvaikutteinen Aurala. Auralan lisäksi vanhalle Ukonvesi-Pähkeenselkä–laivareitin alueelle rakennettiin huvila-asutusta Sarviniemeen, Sarvenrantaan ja Rantalaan. Auralan rakennutti mikkeliläinen kauppias, Mikkelin Vaatetuskeskuksen omistaja Valentin Vaskilinna, joka menestyi sota-aikana hyvin mustanpörssin kaupalla. Sodan loputtua Vaskilinna ajautui rahavaikeuksiin ja meni lopulta konkurssiin. Postivirkamiesliitto osti huvilakiinteistön pakkohuutokaupassa vuonna 1950. Huutokauppaan lähetettiin kolmimiehinen valtuuskunta. He olivat olevinaan toisilleen tuntemattomia henkilöitä. Tarina kertoo, että kun ulkopuolinen korotti hintaa, näistä kolmesta herrasta joku lisäsi aina jotain huudon päälle. Lopulta kauppa onnistui ja Aurala ostettiin silloisen yhden miljoonan markan hintaan. Postivirkamiesliitto tarvitsi lisää majoitustilaa omistamalleen Heimarille, joka hankittiin alun perin vuonna 1922 postivirkamiesten lepoja vanhainkodiksi. Aurala sopi tähän tarkoitukseen hyvin. Auralan historia linkittyy myös jatkosotaan. Saksan jalkaväen kenraali Waldemar Erfurth sai kesällä 1941 Hitleriltä tehtävän lähteä yhteyskenraaliksi Suomeen. Saksalaisen yhteisesikunnan sijoituspaikaksi järjestyi 26.6.1941 Mikkelin päämajaa lähellä oleva Heimari. Erfurthin esikunta levittäytyi Heimarissa lähitaloihin ja mökkeihin. ”Itse asun Saimaan rannalla upeassa mikkeliläisen tehtailijan huvilassa Auralassa”, Erfurth muisteli päiväkirjassaan. Auralaan tehtiin perusteellinen remontti 2009–2010, jolloin huvila kunnostettiin nykyisen asuun. Samalla rakennettiin uusi rantasauna, joka on Saimaan suurimpia. Vuosien saatossa Auralaan on tehty myös pienempiä remontteja, mm. ruokailuja eteisen lattiat on uusittu, tenniskenttä on korjattu ja lapsille on rakennettu oma leikkipaikka. Vuoden 2011 Ristiinan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Aurala on luokiteltu kulttuurihistoriallisestija maisemallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Tätä kunnioittaen pyrimme pitämään Auralasta hyvää huolta myös jatkossa. ? Lähteet: Ristiinan Kulttuuriympäristöselvitys 2011, FM Teija Ahola, Mikkeli. Kaskisavuista laajakaistaan. Heimari-Löytölä-PuntalaSattila-Vitsiälä. Kyläkirja 2011. Eri kirjoittajia. Pekka Visuri. Saksan kenraali Suomen Päämajassa vuonna 1941. Docendo. 2017. Tältä näytti Aurala yli sata vuotta sitten. Kuva on tiettävästi 1910-luvulta. Myös Ristiinan Laitialan kylässä kulttuurimaisemaa leimaa vuosisatoja jatkuneen viljelyn ja asutuksen lisäksi jo 1800-luvun lopulla alkanut huvilakulttuuri. Edellytykset tälle loi alueen sijainti Mikkeli-Lappeenranta laivaväylän varrella. Vanhimpiin huviloihin lukeutuu tiettävästi 1800ja 1900 luvun taitAuralassa kävi ylioppilaita ja herraskaista väkeä. Kuvassa maalarimestari Fredrik Rönnmarkin jälkeläiset. Rönnmarkilla oli maalausliike Mikkelissä ja hänen vanhin poikansa oli Mikkelin kaupungin kamreeri Wilho Rönnmark. Auralassa pelattiin tennistä jo 1900-luvun alkupuolella. Tuolloin tennis oli vielä kallis yläluokkien harrastus. Suomen Tennisliitto perustettiin vuonna 1911. Reitti_4_2022_1805.indd 36 Reitti_4_2022_1805.indd 36 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
37 36 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä Koodilla LISÄETU Ruutu+ kaupan päälle! “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunton oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen Reitti_4_2022_1805.indd 37 Reitti_4_2022_1805.indd 37 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
38 POSTIOSOITE PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi Toimi näin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Työttömyysturva L ähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassaan oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Jos työttömyys alkaa keskeltä viikkoa, täytä hakemukseen ensimmäisen vajaan viikon lisäksi kaksi kokonaista viikkoa. Huomaathan, että päivärahaa ei voi hakea etukäteen. Kätevimmin täytät hakemuksen Kuljetusalan työttömyyskassan verkkopalvelussa osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen voit myös tulostaa itsellesi työttömyyskassan kotisivuilta kohdasta lomakkeet. Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi Ansiopäivärahan hakemiseksi tarvittavat liitteet: • Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) Palkkatodistuspohjan työnantajaa varten löydät tarvittaessa kassan verkkosivuilta kohdasta ”lomakkeet”. Työttömyyskassa voi käyttää tulorekisterissä olevia tulotietojasi vain, jos työnantajasi on ilmoittanut tiedot laajalla ilmoitustavalla ja sinne on ilmoitettu myös mm. ansaintaajat ja palkattomat poissaolot. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta. • Päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta. • Viimeisin vahvistettu verotuspäätös, jos sinulla on sivutoimista yritystuloa tai maatalous-/metsätaloustuloa. • Selvitys, jos haet lapsikorotusta aviotai avopuolisosi lapsista. • Palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista, jos haet soviteltua päivärahaa. • Työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mikäli haluat voit toimittaa kassalle muutosverokortin etuutta varten. • Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Näet omat tietosi kassan verkkopalvelusta. Jos olet itsemaksava jäsen, maksa puuttuvat jäsenmaksut työttömyyden alkamiseen saakka. Ensimmäisen hakemuksen käsittelyaika on yleensä 2–3 viikkoa, mikäli hakemuksen mukana on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. Jatkossa päivärahaa haetaan aina jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Kassa ohjeistaa sinut oikeaan hakujaksoon ensimmäisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lisätietoja päivärahan hakemisesta saat työttömyyskassasta. ? HUOM! Kuljetusalan Työttömyyskassan asiakas-palvelupiste on suljettu toistaiseksi korona-tilanteen vuoksi. Asiakkaita palvellaan normaalisti puhelinpalvelussa ja osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. Reitti_4_2022_1805.indd 38 Reitti_4_2022_1805.indd 38 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 1.8. mennessä ja voita 20 € Reitti_4_2022_1805.indd 39 Reitti_4_2022_1805.indd 39 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33
Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_4_2022_1805.indd 40 Reitti_4_2022_1805.indd 40 19.5.2022 8.33 19.5.2022 8.33