• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2023 Maria Palin lajittelee paketteja Budbeella 13 Falcony osallistaa työntekijät työturvallisuustyöhön Laiton tes on maksanut jakeluyhtiöille yli 600 000 euroa 14 Lentävä postiljooni juoksi maailman huipulla 18 Kannattaako alanvaihto? 24 6 Reitti_4_2023.indd 1 Reitti_4_2023.indd 1 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 3 2 Reitti 4 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 7.8. 30.8. 6 11.9. 4.10. 7 23.10. 15.11. 8 27.11. 20.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Falcony edistää työturvallisuutta 10 Erisuuruinen palkka vanhempainrahakaudelta johtaa syrjintään 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Budbee hakee kasvua myös Suomesta 13 Tohtorikoulutettava viihtyy pakettilajittelijana 14 Laiton työehtosopimus on maksanut jakeluyhtiöille yli 600 000 euroa 15 Petri Rautiainen voitti pitkän taistelun 16 VAPAALLA: Pakettilajittelija ja runoilija Lasse Hauerwaas 18 Lentävä postiljooni Veikko Karvonen 21 Kerro kesätyöntekijälle työelämän oikeuksista ja liitosta 22 Työmarkkinarikollisuus on lisääntynyt myös Suomessa 24 Kannattaako alanvaihto? 27 AY-MAJAKKA: Riitta Sievilä 28 KYSYVÄLLE VASTATAAN 29 Ristikko 31 PUHETTA TALOUDESTA: Elina Pylkkänen 32 SANA ON VAPAA: Kuka tuhosi Postin? 35 KOLUMNI: Harjoittelijan hyvästit 36 MENOON MUKAAN 38 Työpaikoilla ja päättäjien pakeilla 39 Elämisiin ja kiitos vakansseista 40 På svenska 41 In English 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 43 Muutosilmoitukset 18 16 6 K uv a : Po s ti m u se o Reitti_4_2023.indd 2 Reitti_4_2023.indd 2 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 JURISTI oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Työelämän oikeudet kuuluvat myös kesäduunarille Reitti ilmestyy seuraavan kerran elokuussa. Aineistot siihen viimeistään 7.8. Pä äk ir jo it us P osti ja monet muut työnantajat palkkaavat taas nuoria kesätyöntekijöitä. SAK:n luottamushenkilöille tehdyn selvityksen mukaan kesätöitä on tänä suvena hyvin tarjolla erityisesti palvelualoilla. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ilmoitti, että työpaikalle palkataan kesätyöntekijöitä. Luku on vielä suurempi yksityisillä palvelualoilla. Vastaajista joka kuudes kertoo, että kesätyöntekijöille ei tehdä perehdytyssuunnitelmaa. Yleisimmin perehdytyksestä työpaikoilla vastaa erikseen määrätty työnohjaaja, esimies tai työtoveri. Neljä prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kukaan ei vastaa työpaikalla kesätyöntekijän perehdytyksestä. Perehdytyksen lisäksi nuorilla työntekijöillä on työelämässä samat oikeudet kuin muillakin. Palkkaus, työajat sekä työsopimus ja sen päättämiseen liittyvät asiat tuottivat viime kesänä päänvaivaa kesätyöntekijöille. Tämä kävi ilmi palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen kesäduunari-infon loppuraportista. Kesäduunari-infoon yhteyttä ottaneista oli viime vuonna 72 prosenttia kesätyöntekijöitä. Lisäksi yhteyttä ottivat nuorten läheiset, vanhemmat ja työnantajat. Kysymyksiä tuli eniten aloilta, joilla työskentelee paljon kesätyöntekijöitä, muun muassa matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluista sekä kaupan alalta. Useimmiten nuoret halusivat tarkistaa, että palkka oli maksettu oikein ja työehdot olivat kunnossa. Loppukesällä korostuivat työsuhteen päättämiseen liittyvät asiat. Yhteyttä ottaneista valtaosa (72 %) ei ollut ammattiliiton jäseniä. SAK:n mukaan moni ei-jäsen yllättyi siitä, että jos asia ei kuulunut työsuojeluviranomaisen toimivaltaan, voi liittoon kuulumaton työntekijä saada apua lähinnä olemalla yhteydessä paikalliseen oikeusaputoimistoon tai palkkaamalla oman juristin. Tässä kohtaa kannattaakin muistaa, että myös kesäja kausityöntekijöille kannattaa kertoa työntekijän oikeuksista, työehtosopimuksista ja ammattiliiton jäsenyydestä. Laskevien jäsenmäärien aikana tämä on itse asiassa tärkeämpää kuin koskaan ennen. Työntekijän oikeudet ja liiton jäsenyys kulkevat käsi kädessä. Ja muistathan, että jokainen PAUn jäsen, joka hankkii uuden jäsenen, palkitaan S-ryhmän 20 euron lahjakortilla. Lahjakortin saa jokaisesta uudesta jäsenestä. Lisätietoja osoitteessa pau.fi/jasenyys/suosittele-jasenyytta-saat-20-euron-lahjakortin. Hyvää kesää! JUHA PÖYRY K uv a : Po s ti m u se o Reitti_4_2023.indd 3 Reitti_4_2023.indd 3 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja nettilomakkeen kautta. Palveluun voi ottaa yhteyttä, vaikka ei olisi ammattiliiton jäsen. Tämän vuoden Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kannustaa kesätyöntekijöitä olemaan yhteydessä neuvontaan, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. Tirinen on oikeustieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. – On todella tärkeää, että on tällainen maksuton kaikille avoin palvelu, jonka kautta voi selvittää kesätöissä mietityttäviä asioita. Monille nuorille kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään, ja kesätyössä tulleet kokemukset saattavat vaikuttaa nuoren mielikuvaan työelämästä pitkäänkin, Tirinen muistuttaa. Kesäduunari-info palvelee 31. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Käytössä on sähköinen yhteydenottolomake Kesäduunari-infon sivuilla osoitteessa kesaduunari.fi. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Maksuton Kesäduunari-info auttaa kesätyöntekijöitä Kuva: Pauli Vento Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Jäsenetuja Jäsenedut.fipalvelun kautta PAUn jäsenillä on käytössään suuri joukko erilaisia etuja ja alennuksia Jäsenedut.fi -palvelun kautta. Palvelu löytyy osoitteesta pau.jasenedut.fi. Uusimpiin etuihin ja tarjouksiin voi tutustua myös Jäsenedut Facebook-sivujen kautta osoitteessa www.facebook.com/jasenedut. Palveluun voi rekisteröityä osoitteessa pau. jasenedut.fi/rekisteroidy. Reitti_4_2023.indd 4 Reitti_4_2023.indd 4 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 5 4 Apurahoja voi hakea taas elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta, taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotusja sivistystyötä. Rahasto jakaa yleis-, erikoisja maakuntarahastoistaan apurahoja yksityisille henkilöille, työryhmille ja yhteisöille. PAUlla on Kansan Sivistysrahasto KSR:ssä rahasto, josta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. Apurahat vuodelle 2024 haetaan elokuussa 2023. Päätökset apurahoista toimitetaan apurahan saajille 15.2.2024 mennessä. Apurahojen hakemisesta tiedotetaan myöhemmin lisää osoitteessa sivistysrahasto.fi ja pau.fi. PAUn jäsenille lippualennus Työväen Musiikkitapahtumaan PAUn jäsenet saavat 20 € alennuksen ostamastaan lipusta Työväen Musiikkitapahtumaan, joka järjestetään Valkeakoskella 26.-30.7.2023. Alennuksen saa ostamalla lipun Tiketistä, R-kioskilta tai paikan päältä. Liput ovat henkilökohtaisia. Varaudu todistamaan jäsenyytesi portilla jäsenkortilla. Työväen Musiikkitapahtuman esiintyjälista on komea. Festareilla esiintyvät mm. Erja Lyytinen, J. Karjalainen, Ismo Alanko, Bess ja Vesterinen Yhtyeineen. Tutustu tapahtumaan osoitteessa musarit.fi Ruokalähetit perustivat maaliskuussa yhdistyksen, jonne kaikkien alustayritysten kuriirit ja lähetit voivat liittyä. PAM hyväksyi yhdistyksen huhtikuussa ammattiosastokseen. PAM Couriers Finland on valtakunnallinen osasto, jonka tarkoitus on koota lähetit yhteen ja parantaa heidän asemaansa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Mukana on jo sekä Woltin että Foodoran lähettejä. Entinen postinjakaja Miran Hamidulla työskenteli Foodorassa ruokalähettinä muutama vuosi sitten. Hamidulla toimi aktiivisena myös lähettien Justice4Couriers-kampanjassa. Ruokalähetit järjestäytyvät PAMiin ”Me arvioimme yhdessä lähettien kanssa, miten tavoitteisiin päästään. PAMin roolina on antaa puitteita toiminnalle ja tarjota omaa asiantuntemustamme kuriirien avuksi. Tavoitteita on nyt mahdollista edistää, kun lähetit ovat järjestäytyneitä. Yhdistyksen perustaminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaista ja reilua kohtelua alustataloudessa työtä tekeville”, PAMin puheenjohtaja Annika RönniSällinen sanoo. Ruokalähettien järjestäytyminen ammattiliittoon on historiallista. Wolt kuten monet muutkin alustatalouden yritykset pitää kuriireitaan yrittäjinä. Useissa Euroopan maissa oikeusistuimet ovat kuitenkin arvioineet lähettien olevan työntekijöitä, työsuhteessa alustojen omistajiin. Suomessakin mm. työneuvosto on linjannut näin. Kuva: Antti Yrjönen Reitti_4_2023.indd 5 Reitti_4_2023.indd 5 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 7 6 Työn kuva FALCONYLLA osallistetaan työntekijät työturvallisuustyöhön 6 TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Työturvallisuuden raportointijärjestelmä Falcony otettiin Postissa käyttöön vuoden 2019 lopulla. Työkalun avulla osallistetaan työn parhaimmat asiantuntijat eli työntekijät Postin työturvallisuustyöhön. Reitti_4_2023.indd 6 Reitti_4_2023.indd 6 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 7 6 FALCONYLLA osallistetaan työntekijät työturvallisuustyöhön 7 P eriaatteessa kaikilla Postin työntekijöillä on Falconyyn pääsy eri laitteilla; Zebralla, pomo-puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Myös alihankkijat ja vuokratyöntekijät pääsevät esimerkiksi jakelussa käyttämään Falconya pomopuhelimen kautta. Järjestelmän yksi suurimpia etuja on sen helppokäyttöisyys. Sovelluksessa pääsee Falconyn toimintoihin käytännössä yhdellä napin painalluksella. Olemme pyrkineet siihen, että se on mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja sen käytölle on matala kynnys. Tuomme Falconya systemaattisesti esiin työntekijöiden perehdyttämisessä, sanoo Postin työturvallisuusjohtaja Marjo Rehn. Rehnin mukaan aktiivisimmat Falconyn käyttäjät löytyvät jakelusta, koska kaikilla työntekijöillä on työvälineenä älypuhelin, josta sovellus löytyy. Lajittelutai varastotoiminnoissa pitää käyttää jotain yhteiskäyttölaitteita tai tabletteja. Toki esimerkiksi pakettilajittelussakin osa henkilöstöstä käyttää työtehtävästä riippuen mobiililaitteita, joista Falcony löytyy. Järjestelmää voi käyttää myös suullisesti kertomalla havainnosta esimiehelle, joka tallentaa työntekijän havainnon Falconyyn. Leila Sarinurmi ja Kirsi Ågren Vantaan logistiikkakeskuksessa. Sarinurmi on tehnyt kymmeniä havaintoja Falconylla. Reitti_4_2023.indd 7 Reitti_4_2023.indd 7 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 9 8 Työn kuva Mikä Falcony? • Työturvallisuuden raportointijärjestelmä, edeltäjä Incy. • Otettiin Postissa käyttöön vuonna 2019. • Järjestelmää käytetään zebralaitteella, älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. • Falconylla voi tehdä muun muassa turvallisuushavainnon, ympäristöhavainnon, tapaturmaja läheltä piti-ilmoituksen, kulkuvälineen liikkeellelähtötarkastuksen ja VAK-vahinkoilmoituksen. • Falconylla tehtiin vuonna 2022 yli 60 000 havaintoa. Toimintoja roolin mukaan Falconysta löytyy 12 eri toimintoa, jotka näkyvät käyttäjälle roolin mukaan. Järjestelmällä voi tehdä muun muassa turvallisuushavainnon, tapaturmaja läheltä piti-ilmoituksen, kulkuvälineiden liikkeellelähtötarkastuksen sekä VAK-vahinkoilmoituksen. Turvallisuushavainnoille on erilaisia kategorioita, eikä kaikki ole puutteita, joita voi raportoida. Myös positiivisia turvallisuushavaintoja voi tehdä, Rehn tarkentaa. Työtapaturmaan ja työmatkatapaturmaan liittyvät lomakkeet näkyvät järjestelemässä vain esihenkilöille, koska niiden tekeminen kuuluu työnantajalle. Niihin kahteen lomakkeeseen meillä on integraatiorajapinta suoraan vakuutusyhtiöön, joka tarkoittaa sitä, että kun teemme työtapaturmailmoituksen Falconyyn, se menee automaattisesti työtapaturmavakuutukseen ja aukaisee vakuutusprosessin nopeasti. Esihenkilöt käyttävät Falconya myös turvallisuuskävelyjen ja turvavarttien sekä turvallisuuskeskustelujen raportointiin. Järjestelmän käyttöä pilotoidaan myös työn kehittämisessä. Postipalveluissa kokeillaan parhaillaan, kuinka kehitysideaehdotukset eli käytännössä aloitteet toimivat Falconyn kautta. Havaintojen määrä kuusinkertaistunut Postissa tehtiin turvallisuushavaintoja ennen Falconyn käyttöönottoa 10 000 kappaletta vuodessa. Viime vuonna määrä oli Postissa ja Transvalissa yhteensä yli 60 000. Kun tämä aktiviteetti on kuusinkertaistunut muutaman vuoden aikana, niin kyllähän me olemme osallistaneet meidän ihmisiä järjestelmän kautta ihan mielettömällä tavalla, Rehn iloitsee. Jokainen havainto joka Falconyyn tehdään, menee sovelluksessa määrätyille vastaanottajille. Esihenkilön täytyy käydä lukemassa havainto läpi ja sulkea se. Samalla hän katsoo antaako työntekijän havainto aihetta toimenpiteisiin. Useissa tapauksissa havainnoista syntyy kuitenkin joku työturvallisuuteen tai siisteyteen liittyvä toimenpide. Rehnin mukaan Falconyn käyttö on tuonut Postin organisaatioon myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kun työpaikoille lähetettiin koronan aikana työpaikkatiedotteita, ne käytiin läpi työpaikkojen turvavarteissa, jotka raportoitiin Falconyyn. Pystyin katsomaan järjestelmästä, että ok, nyt on 400 turvallisuusvarttia pidetty tästä aiheesta ja asiaa on käyty läpi. Eli meidän oli tosi tärkeää saada tieto siitä, että ihmiset olivat työpaikoilla saaneet tiedon ajankohtaisesta aiheesta. Ison tilannekuvan hahmottamista Rehn korostaa, että Falcony ei tarkoita pelkästään yksittäisten havaintojen tekemistä ja korjaavia toimenpiteitä yksittäisillä työpaikoilla. Isossa kuvassa katsomme statistiikkaa, millaisia havaintoja on tehty ja kuinka paljon. Jos meillä on jatkuvasti samanlaisia työturvallisuushavaintoja ympäri Suomen, niin viemme niitä koulutuksessa ja johtoryhmien kokouksissa eteenpäin. Toinen puoli yksittäisen työpaikan kehittämisessä on siis ison tilannekuvan rakentaminen koko yritystasolla. Vaikka Falconyn kautta tehdään kymmeniätuhansia turvallisuushavaintoja vuodessa, löytyy työpaikoilta vielä paljon ihmisiä, jotka eivät ole havaintoja tehneet. Havaintoja voi myös kommentoida ja antaa positiivista palautetta. Falcony on äärimmäisen hyvä työkalu positiivisen työturvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Jos jossain lajittelukoneessa on esimerkiksi joku vika, joka aiheuttaa ongelmia, niin eihän esihenkilö tiedä siitä välttämättä mitään, jos hän ei sitä näe. Siinä tapauksessa yksi tapa tuoda se esiin, on tehdä siitä havainto. Falconeita siivouksesta Leila Sarinurmi työskentelee Vantaan logistiikkakeskuksen vastaanotossa. Sarinurmella on mahdollisuus käyttää työpaikallaan Falconya Zebralla eli puho-laitteella tai tietokoneella. Zebrassa on kätevää se, että laitteella voi liittää havaintoon helposti myös kuvia. Sarinurmi suosii kuitenkin tietokonetta. Reitti_4_2023.indd 8 Reitti_4_2023.indd 8 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 9 8 Kun falconyn tekee koneella, havaintoon voi keskittyä paremmin ja tehdä sen kunnolla. Järjestelmän käyttö on helppoa. Sarinurmi on vaarallisten aineiden neuvonantaja ja hän on tehnyt useita vak-havaintoja Falconylla. Kerran Latviasta saapui hartsiliuosta sisältänyt lähetys, joka paljastui hajun perusteella. Siitä tehtiin sitten vakhavainto. Sarinurmi on tehnyt ilmoituksia myös muovipussilla vuorattujen vaarallisten aineiden valuma-astioista. Ne on tarkoitettu esimerkiksi vuotaville akuille ja maalipurkeille. Astioita alettiin pitää kuitenkin roskiksina ja niihin laitettiin mitä sattuu. Astioiden pitäisi olla kuitenkin käytettävissä silloin, kun niille on tarvetta. Logistiikkakeskuksen murheenkryyni on ollut jo vuosia siivouksen ala-arvoinen taso, vaikka siihen onkin saatu viime aikoina parannusta. Meidän siivoustaso oli esimerkiksi viime vuoden keväällä törkeen huonolla tolalla. Vastaanotossa tuntui siltä, että lokessa on siivouksesta luovuttu kokonaan. Tilanne kesti kolmisen kuukautta ja me oltiin tuotannossa tukehtua siihen likaan. Lokessahan ei harrasteta suursiivouksia ollenkaan, sellaisia täällä ei ole ollut 20 vuoteen. Multa tulee epäsiisteyteen liittyviä falconeita edelleen jatkuvasti. Sarinurmi muistelee tehneensä kymmeniä ilmoituksia. Joskus falconeihin reagoidaan hitaasti, toisinaan niistä ei tule mitään palautetta. Parannuksia on saatu kuitenkin aikaan. Kerran otin kuvia syötöistä, joiden alla oli kaikkea roskaa ja ylimääräisiä laatikoita. Osa pomoista käski sitten hiljaisen vuoron lopussa siivoamaan työpisteitä. Valuma-astioihin ilmestyi falconyn jälkeen myös lappuja, että nämä ei ole roskiksia. Sarinurmen mielestä työntekijöitä pitää rohkaista Falconyn käyttöön. Kaikkiin palautteisiin järjestelmä ei ole kuitenkaan oikea kanava. Henkiseen työsuojeluun ja häirintäilmoituksiin liittyvissä asioissa hän kannustaa käyttämään Falconyn sijaan Peakonin henkilöstötyytyväisyyskyselyä. Ilmoitusten käsittelyyn nopeutta Pakettilajittelun työsuojeluvaltuutettu Filip Djordjevic kertoo mihin ilmoitukset Falconysta käytännössä menee. Kun työntekijä tekee havainnon, tiedot menevät aina omalle esihenkilölle. Havainnoista riippuen hän voi vastuuttaa asian myös toisille henkilöille. Falconyssa on yleensä vakio vastaanottajaryhmä, joka koostuu työpaikan ylimmästä työnjohdosta. Vastuutettuna on kuitenkin aina oma esihenkilö. Djordjevic toivoo, että Falconylla tehtyihin havaintoihin reagoitaisiin nopeammin. Niiden käsittelyaika on toisinaan ollut liian pitkä. Toki ymmärrän, mitkä asiat kestää ja että esimerkiksi hankintoihin voi mennä aikaa, mutta toisaalta on ollut myös asioita, jotka olisi pitänyt hoitaa heti kuntoon. Pahimmillaan Falconyssa on nytkin avoimena viime vuoden puolella tulleita turvallisuushavaintoja. Joko ne on unohdettu tai niitä ei ole vain käsitelty. Se välillä tuskastuttaa. Filip Djordjevic muistuttaa kuitenkin, että Falconylla on saatu monia asioita lokessa kuntoon. Esimerkiksi uusi vesipiste on hankittu, hätä seis-painiketta on siirretty parempaan paikkaan ja loken ulkopuolisen sisääntulon jalkakäytävää on talvella aurattu. Djordjevic kannustaa kaikkia työntekijöitä Falconyn käyttöön ja toivoo, että lokessa sen käyttö mahdollistetaan myös vuokratyöntekijöille ja alihankkijoille. Liputan Falconyn puolesta. Samasta asiasta kannattaa tarvittaessa tehdä useita havaintoja. Se lisää painetta, että ilmoituksiin reagoidaan. Falcony on hyödyllinen siinäkin mielessä, että kun sen kautta tekee ilmoituksen, siitä jää myös jälki. Riski tietokatkokselle on silloin pienempi. < Leila Sarinurmi näyttää, kuinka Falconya voi käyttää Zebra-laitteella. Reitti_4_2023.indd 9 Reitti_4_2023.indd 9 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 11 10 TEKSTI: VEERA KEKÄLE, juristi P erhevapaauudistus astui voimaan elokuussa 2022. Sen mukainen uusi perhevapaamalli koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika oli 4.9.2022 tai sen jälkeen. Perhevapaauudistuksen tavoitteina oli muun muassa perhevapaiden jakautuminen nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken ja se, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Uudessa mallissa ei ole enää äitiystai isyysvapaata, vaan synnyttävällä vanhemmalla on ensin raskausvapaa 40 arkipäivää. Tämän lisäksi vanhemmilla on sukupuolesta riippumatta vanhempainvapaata. Vanhempainrahapäiviä on yhteensä 320, joista kahden vanhemman perheessä kummallakin vanhemmalla on 160 vanhempainvapaapäivän kiintiö, mistä osan voi luovuttaa toiselle. Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Lisäksi hoitovapaamahdollisuus on edelleen voimassa. Uudistus on oikein hyvä – se muun muassa lisäsi perheiden käytettävissä olevien ansiosidonnaisten perhevapaiden kestoa, pidensi isille kiintiöityjä vapaita ja toi mahdollisuuksia perhevapaiden käytön joustavoittamiseen. Lisäksi uusi malli huomioi aiempaa mallia paremmin erilaiset perhetilanteet. Mitä perhevapaiden palkallisuuteen tulee, laki ei edelleenkään edellytä työnantajaa maksamaan palkkaa perhevapailta. Monet työehtosopimukset, kuten PAUn työehtosopimukset, antavat työntekijälle paremman edun eli niiden nojalla työnantaja maksaa perhevapaan alussa palkkaa. TES-pykälissämme on kuitenkin ongelma. Nykyisellään PAUn työehtoErisuuruinen palkka vanhempainrahakaudelta johtaa syrjintään sopimusten mukaan äidille maksetaan 72 arkipäivältä palkka, mikä tarkoittaa nykymallissa 40 arkipäivää raskausvapaalta ja 32 päivää vanhempainvapaalta. Isille puolestaan maksetaan 6 arkipäivän palkka vanhempainvapaalta. Tasa-arvovaltuutetun kanta asiaan on selkeä ja tämä on nostettu esiin esimerkiksi valtuutetun kertomuksessa eduskunnalle 2022. Kertomuksessa todetaan, että aiemmassa perhevapaamallissa äitiysja isyysvapaan palkallisuuden eron ei katsottu olevan tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, sillä äitiysvapaan tarkoitus oli erilainen kuin isyysvapaan. Äitiysvapaan tarkoitus ei ole ollut ainoastaan lapsesta huolehtiminen, vaan myös loppuraskauden turvaaminen sekä raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen. Mitä tulee uuteen perhevapaamalliin, tasa-arvovaltuutetun mukaan äideille voidaan jatkossakin maksaa palkkaa raskausvapaalta, mutta mikäli vanhempainvapaalta palkkaa maksetaan eri pituiselta ajalta äideille ja isille, menettely on tasa-arvolain vastaista syrjintää. Monella alalla työehtosopimusteks tejä on uudistuksen jälkeen muutettu ja isien palkallisten päivien määrää nostettu. Näin ei meillä kuitenkaan valitettavasti ole. Niin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus, Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus kuin Ahvenanmaan Postin työehtosopimuskin puhuvat edelleen äitiysvapaasta ja isyysvapaasta ja päivät ovat epätasa-arvoiset. Miksi tilanne on tällainen? Ahvenanmaan Postin työehtosopimusta lukuun ottamatta muut työehtosopimuksemme on solmittu ennen kuin perhevapaauudistus astui voimaan, eli muutoksia ei voitu viime TES-neuvotteluissa vielä tehdä. Kuluvan TES-kauden aikana asiasta on kuitenkin ollut PAUn ja PALTAn välillä käynnissä työryhmä, mutta työryhmän työtä ei ole saatu maaliin. Tämän lehden mennessä painoon uutta Ahvenanmaan Postin työehtosopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, mutta perhevapaa-asia on mukana neuvottelupöydässä isona teemana. Kyse ei ole pelkästä palkkakysymyksestä, vaan yleisemminkin siitä, että uudistuksen tärkeitä tavoitteita seurattaisiin. On kannatettavaa, että hoivavastuu jakautuisi kahden vanhemman perheissä tasaisemmin, sillä tämä lisää työelämän tasa-arvoa ja toisaalta tukee lapsen ja molempien vanhempien suhteen kehittymistä. Etenkin matalapalkka-alalla perhevapaan palkallisuudella voi olettaa olevan jonkinasteista merkitystä sille, miten isien perhevapaan pitäminen kehittyy. Muita uudistuksen tavoitteita, jotka tulee huomioida ovat joustavien ratkaisujen mahdollistaminen sekä erilaiset perhetilanteet ja sukupuolineutraalius. On tärkeää, että TES-tekstit saadaan perhevapaa-asioiden osalta vastaamaan uudistuksen mukaisia termejä nykyisten äitiysja isyysvapaatekstien sijaan. PAU katsoo tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaisesti, että vanhempainrahakaudelta maksettava erisuuruinen palkka isälle ja äidille johtaa tasaarvolaissa kiellettyyn syrjintään. Työnantajalla on vastuu siitä, että kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja syrjimättä. < Reitti_4_2023.indd 10 Reitti_4_2023.indd 10 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Viimeinen sopimus uunista ulos 11 P itkän ja vaiherikkaan neuvottelurupeaman jälkeen saatiin uunista ulos liittomme osalta tämän kevään viimeinen neuvottelutulos eli nyt on uusittu myös Ahvenanmaan Postin työehtosopimus. Neuvottelutulos allekirjoitettiin hallintojen hyväksynnän jälkeen 16.5.2023. Aiemmin kyseisen työehtosopimuksen neuvotteluprosessista vastasi PAUn Ahvenanmaan osasto, mutta he totesivat tänä keväänä, että tulosta ei synny ja siirsivät neuvotteluvastuun liiton toimistolle. Ahvenanmaan Postin työehtosopimusta noudatetaan luonnollisesti Ahvenanmaan postilaisiin, mutta myös mantereen puolella Ahvenanmaan Postin verkkokauppalogistiikan yksikössä eli Axla Logisticsissa. Palkankorotustaso ei Ahvenanmaan Postin työehtosopimuksen osalta poikkea muista aloista. Palkat korottuvat takautuvasti 1.3.23 lukien 2,2 % ja nyt toukokuussa maksetaan 500 euron suuruinen kertaerä (osa-aikaisilla suhteessa työaikaan). 1.3.24 palkat nousevat 3,5 %. Palkkojen osalta sopimus ei siis yllätä. Perhevapaiden osalta Ahvenanmaan Posti osoitti olevansa yhtiö, joka haluaa yhtiönä edesauttaa uusien perhevapaasäädösten tavoitetta perhevapaiden tasa-arvoisemmasta jakaantumisesta vanhempien kesken. Tämä on hienoa! Ei-synnyttävällä vanhemmalla (yleensä isä) on jatkossa oikeus palkallisiin vanhempainvapaapäiviin 32 arkipäivän osalta. Tämä on iso parannus aiempaan. Ennen muutosta palkallisia isyysvapaapäiviä oli 6 arkipäivää. Uudet lainkohdat eivät tunnista terminä enää isyysvapaata, joten jatkossa isät käyttävät vanhempainvapaita isyysvapaiden sijaan. Synnyttävillä vanhemmilla palkallisten perhevapaapäivien määrä pysyy ennallaan eli he saavat 40 palkallista raskausvapaapäivää ja 32 palkallista vanhempainvapaapäivää. Ehkäpä Ahvenanmaan Posti toimii perhevapaa-asiassa hyvänä esimerkkinä täällä mantereella toimivalle Postille. Työehtosopimusneuvottelujen osalta on siis nyt hetki rauhallisempaa. Ehkä hyvä niin, koska Säätytalolla kirjoitetaan tällä hetkellä mielenkiintoisia tekstejä. Myös niillä tulee olemaan vaikutusta palkansaajien elämään tulevan hallituskauden aikana. Hallitusohjelmien tyyli vaihtelee yksityiskohtaisista kirjauksista yleisiin julistuksiin. Tällä vielä käynnissä olevalla hallituskaudella on noudatettu 216 sivuista hallitusohjelmaa ja väittäisin jokaisen hallituspuolueen vuorollaan vedonneen joko siihen, että asia ei tule etenemään, koska siitä ei ole kirjauksia hallitusohjelmassa tai että jotain tulee edistää, koska asiasta on kirjattu hallitusohjelmaan. Eli ei siellä turhaan istuta pitkiä päiviä. Vaikean paikan tullen tes-neuvotteluissa uhataan työtaisteluilla ja Säätytalolla ehkä sillä, että hallitus jää muodostamatta, ja ministeripaikat ja valta saamatta. Julkisuuteen on tihkunut työelämäasioiden osalta tietoja joistakin keskustelussa olevista aiheista. Paikallisen sopimisen lisäämisen työllisyyttä parantavaan vaikutukseen taitavat luottaa kaikki hallitusneuvotteluissa istuvat puolueet. Itse en ole vielä koskaan kuullut sellaisia perusteita tuolle asialle, että siihen uskoisin. On yhtiöitä, joissa paikallinen sopiminen sujuu hienosti ja yrityksiä, joissa se ei suju. Ja niissä missä sopimuksia ei synny, tuntuu olevan paljon muitakin ongelmia. Lakko-oikeuteen puuttumisestakin on neuvotteluissa ainakin kuiskittu. Ja työttömyysturvan heikentäminen näyttäisi saavan kannatusta kaikilta neuvotteluissa olevilta puolueilta. Työelämäkysymysten lisäksi kiinnostaa millaisia kirjauksia valtionomistamista yhtiöistä ohjelmaan tehdään. Kokoomus sanoi ennen vaaleja, että Postin pilkkominen ja sen joidenkin osien myyminen on heidän kannattama vaihtoehto. Ilmeisesti myös järkevämmille vaihtoehdoille on kannatusta. Juhannuksena saunotaan ja luetaan hallitusohjelmaa! Mukavaa kesää! < Reitti_4_2023.indd 11 Reitti_4_2023.indd 11 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 13 12 vaihdosta. Startup-yritys päätti panostaa kansainvälistymiseen keskittymällä pelkästään pieniin pakettitoimituksiin. Tavoitamme nykyisin yli 40 miljoonaa ihmistä Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Belgiassa ja Alankomaissa joko laajan pakettiautomaattiverkoston kautta tai kotiinkuljetuksilla. Lokakuussa 2022 Budbee yhdisti voimansa Instaboxin -B udbeella on yhdeksän terminaalia ja työllistämme Suomessa suoraan ja välillisesti noin 100 henkilöä. Tavoitamme nykyään noin 60 % suomalaisista pakettiautomaattien ja kotiinkuljetusten kautta, kertoo yhtiön viestintäpäällikkö Ann Sonne. Budbee noudattaa Suomessa pakettilajittelijoihin PAUn neuvottelemaa, yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Vuonna 2016 perustettu Budbee oli alussa pelkkä ohjelmistoyritys, joka osti lähes kaikki palvelut alihankintana ja ohjasi kuljetusten järjestelyä mobiilisovelluksella. Kuljetuspalveluyrityksenä Budbee aloitti ruokakassien ja verkkokauppaostosten kuljetuksilla Tukholmassa. Vuonna 2017 yritys muutti strategiaa luopumalla tuoretuotteita sisältävien ruokakassien kotiinkuljetuksista, vaikka niiden osuus oli peräti 70 % yhtiön liikeBudbee hakee kasvua myös Suomesta Ruotsalainen Budbee tuli Suomeen vuonna 2018. Budbee toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: BUDBEE Budbee tavoittaa teoriassa noin 60 % suomalaisista pakettiautomaattien ja kotiinkuljetusten kautta. ”Pyrimme tarjoamaan oikeudenmukaiset työolosuhteet kaikille työntekijöillemme, olitpa sitten kokoaikatyössä, osa-aikatyössä tai keikkatöissä”. kanssa uuteen emoyhtiöön Instabeehen, joka työllistää noin 1600 henkilöä seitsemällä markkina-alueella. Budbeen asiakkaina on suuria verkko kauppatoimijoita kuten ASOS, Zalando, Inditex ja H&M. Sijoittajina yhtiössä on muun muassa Zalando-verkkokaupan suuromistajana tunnettu Kinnevik, ruotsalainen vaatejätti H&M sekä muutamia ruotsalaisia eläkeyhtiöitä. Budbeen sovelluksessa tilaaja voi hankkia verkkokauppatilaukset kotiovelle henkilökohtaisella toimitusaikataululla. Jos asiakas on valinnut aiemmin toimitustavaksi kotiinkuljetuksen, hän voi vaihtaa tämän pakettiautomaattiin – ja päinvastoin. Budbee toi pakettiautomaatit Suomeen vuonna 2021 R-kioskeihin, Lidlin ja HOK-Elannon myymälöihin. Tällä hetkellä meillä on pakettiautomaatteja Suomessa noin 500 kappaletta, Reitti_4_2023.indd 12 Reitti_4_2023.indd 12 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 13 12 T erminaalityöntekijä Maria Palin lajittelee Budbeella paketteja Vantaan Virkatiellä. Budbeen toimipiste eroaa isommista logistiikka-alan firmoista siinä, että terminaalissa lajitellaan pääasiassa vain pieniä, alle 20 kilon paketteja. Meillä ei varastoida paketteja. Se on vain sisään, lajittelu ja ulos. Tästä syystä meillä ei ole esim. tönäriäkään (työntönostotrukki). Täällä on vain yksi trukki, vastapainotrukki ja pienempiä lavansiirtokoneita, Palin kertoo. Muuten työ Budbeella on pitkälti samaa, kuin missä tahansa alan yrityksessä. Hommat pyörivät lajittelukoneiden, lavojen ja rullakoiden ympärillä. Budbeen terminaali on alan kilpailijoihin verrattuna pieni. Vantaalla työskentelee kahdessa vuorossa noin kymmenen työntekijää. Sesonkeina, esim. joulukiireiden aikaan terminaali toimii kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden, muulloin normaalisti aamuja iltavuoroissa. Varastoja terminaalityöt ovat tulleet tutuiksi Palinille jo lukiovuosista lähtien. Budbeella hän aloitti viime vuoden marraskuussa. Työn fyysisyys ei haittaa, päinvastoin. Tykkään olla liikkeessä. Työ on aika yksinkertaista, eikä tässä tarvitse hirveästi vaivata päätänsä asioilla, jos ei siltä tunnu. Ja siinäkin mielessä työ on kivaa, että tätä voi tehdä oikeastaan kuka tahansa. Toki lajittelutyö on aika toisteista, että jos kaipaa vaihtelua, niin tämä ei ole ehkä paras juttu. Mutta kyllä meillä erityyppisiäkin tehtäviä löytyy. Lähtevissä työ on hieman erilaista, kuin palautuksissa. Pienuus on vahvuus Maria Palinin mielestä Budbeen vahvuus työpaikkana ja työyhteisönä tulee sen koosta ja matalasta hierarkiasta. Pienessä työyhteisössä on helpompi ottaa asioita esille ja saada äänensä kuuluviin. Meidän esihenkilöt on mukavia tyyppejä ja asiallisia työntekijöitä kohtaan. mutta tavoitteena on vuoden lopussa noin 750, Sonne sanoo. Suomessa on pulaa työntekijöistä monilla eri aloilla. Budbeen viestintäpäällikkö Ann Sonnen mukaan yhtiö on onnistunut houkuttelemaan kuitenkin osaajia Suomessa niin tuotantoon kuin hallinnollisiinkin tehtäviin. Pyrimme tarjoamaan oikeudenmukaiset työolosuhteet kaikille työntekijöillemme, olitpa sitten kokoaikatyössä, osa-aikatyössä tai keikkatöissä. Pidämme yllä myös hyviä suhteita kuriirija terminaalikumppaneihimme, jotta pääsemme heidänkin kautta kiinni päteviin henkilöihin. Vastuullisuus, ympäristö ja ilmastonmuutos näkyvät vuosi vuodelta yhä selvemmin logistiikka-alan yrityksissä. Budbee käyttää suuremmissa kaupungeissa uusiutuvaa HVO100-dieseliä ja sähkökulkuneuvoja. HVO100 on hydrattua kasvisöljyä, jonka raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi ruokateollisuudesta ylijäävää eläinrasvaa, kierrätettyä keittoöljyä tai kalateollisuudesta ylijäävää kalanrasvaa. Reittien ja kuljetusten optimoinnissa Budbee käyttää Algot-tekoälyjärjestelmää, joka laskee kuljetuksille automaattisesti parhaimmat reitit. Lisäksi kaikki lajittelukoneen läpi menevät paketit 3D-skannataan, jolla varmistetaan kulkuneuvojen maksimaalinen täyttöaste. Tohtorikoulutettava viihtyy pakettilajittelijana Asioista on helppo jutella. Minut otettiin täällä tosi hyvin vastaan, vaikka saatankin olla joskus aika räiskyvä. Jos joku asia ärsyttää minua, niin menen ja sanon siitä. Palaute otetaan kuitenkin vastaan tosi asiallisesti, niin kuin pitääkin. Budbeella on pieni ja tiivis työporukka, jossa tulee helposti muiden kanssa tutuksi. Henki on aika kaverillinen. Kun toiminta on vielä uutta ja pienimuotoista, niin itselläkin on parempi mahdollisuus ajatella ja heittää joitain ideoita. Uusia ideoita otetaan tällaisissa paikoissa ehkä hieman paremmin vastaan, joka on uusi ja pieni, kuin isommissa yrityksissä, joilla on pitkät perinteet ja joissa on totuttu tekemään asiat aina tietyllä tavalla. Väitöskirja saa vielä odottaa Maria Palin on koulutustaustaltaan terminaalityöntekijäksi harvinaisuus. Suomen kielestä filosofian maisteriksi valmistunut Palin on tohtorikoulutettavana kielitieteissä. Teen kielentutkimuksen alalla väitöskirjaa kieli-ideologioista. Tosin kielitieteissä on ollut aina aika huono rahoitus ja nyt tuntuu, että sitä rahoitetaan entistä vähemmän. Väikkärille en ole saanut toistaiseksi rahoitusta ja siksi teenkin nyt muita töitä. Aika näyttää, milloin Palin päätyy koulutustaan vastaaviin töihin. Kokoaikaisesta ja vakituisesta pakettilajittelusta ei ole kuitenkaan kiire minnekään. Varasto on oma mielenkiintoinen maailmansa, vaikken loppuelämääni halua ehkä paketteja lajitellakaan. Mutta kyllä tämä tähän kohtaa sopii. Ja toisaalta olen huomannut senkin, että tietty analyyttinen ajattelu sopii tännekin hyvin. < Kesäkuun alusta Maria Palinin titteli Budbeella on shift manager eli vuoropäällikkö. Varastoja terminaalityöt ovat tulleet tutuiksi Maria Palinille jo lukiovuosista lähtien. Budbeella hän aloitti viime vuoden marraskuussa. Kesäkuun alusta Palin toimii yhtiön Vantaan terminaalissa vuoropäällikkönä. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_4_2023.indd 13 Reitti_4_2023.indd 13 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 15 14 T urun hovioikeus ei myöntänyt marraskuussa 2022 Suomen Suoramainonta SSM VarsinaisSuomi Oy:lle jatkokäsittelylupaa jakajan palkkasaatavaa koskevassa asiassa. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 17.11.2021 antaman päätöksen mukaan jakeluyhtiö joutui maksamaan osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajalle palkkasaatavia 46 164,09 euroa ja lomakorvausta 2 020,91 euroa. Näiden lisäksi jakaja sai viivästyskorkoja yli 25 000 euroa. Jakaja oli työskennellyt osa-aikaisessa ja suoritepalkkaisessa työsuhteessa Turku-Palvelu Oy:n, nykyisen SSM Varsinais-Suomi Oy:n jakajana. Palkkavaateessa oli kyse noin 8,5 vuoden pituisesta ajasta, toukokuusta 2011 tammikuuhun 2019. Palkkasaatavien, lomakorvausten ja viivästyskorkojen lisäksi jakeluyhtiön maksettavaksi tuli työntekijäpuolen oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen 19 726,66 euroa. Toinen mainosjakajan voittama juttu on keväältä. Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy maksoi huhtikuussa PAUn jäsenelle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 36 613,06 euroa. Saatavat koskevat vuosia 2012–2019. Jakaja vei PAUn tuella palkkasaatavat käräjäoikeuteen vuonna 2016. Käräjäoikeus tuomitsi jakeluyhtiön korvauksiin Jakelualan laiton eli ns. keltainen työehtosopimus on tullut maksamaan Suomen Suoramainonta SSM Oy:n jakeluyhtiöille yli 600 000 euroa. PAU käynnisti ensimmäisen oikeusjutun mainosjakelualalla 14 vuotta sitten. Viimeisimmät voitot työehtokiistassa ovat viime vuoden marraskuulta ja tämän vuoden huhtikuulta. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY keväällä 2021. Yhtiö valitti päätöksestä hovioikeuteen, mutta päätti kuitenkin lopulta maksaa jakajalle palkkasaatavat ja lomakorvaukset 12.4.2023. Työehtokiistan taustalla työnantajien perustama ammattiliitto Pitkän työehtokiistan juuret ajoittuvat vuoteen 2009, kun mainosjakelualalle perustettiin ”työntekijöiden yhdistys” Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry, jonka taustalla oli työnantajien edustajia. Lähes samaan aikaan perustettiin myös työnantajaliitto Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry. Yhdistykset solmivat perustamisensa jälkeen alalle niin sanotun keltaisen työehtosopimuksen, jossa mainosjakajille sovittiin selvästi huonommat palkat, kuin mihin he olisivat yleissitovan työehtosopimuksen mukaan olleet oikeutettuja. Työtuomioistuin antoi 5.11.2019 ratkaisun, jonka mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys. Työtuomioistuimen mukaan SME ry ei voinut tehdä lain mukaisia työehtosopimuksia ja näin ollen erillisjakelualalla tuli noudattaa yleissito vaa PAUn ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välistä Viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Mainosjakelualan laittoman työehtosopimuksen hinta jakeluyhtiöille yli 600 000 euroa Reitti_4_2023.indd 14 Reitti_4_2023.indd 14 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 15 14 L änsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy maksoi huhtikuussa mainosjakaja Petri Rautiaiselle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 36 613,06 euroa ja viivästyskorkoja 19 747,55 €. Lisäksi vastapuoli maksoi työntekijän oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntikulujen viivästyskorkoja yhteensä 39 266,51 €. Rautiainen taisteli PAUn tuella oikeuksistaan seitsemän vuotta. Petri Rautiainen on työskennellyt osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajana Länsi-Uudenmaan Mainosjakelussa vuodesta 2009 lähtien. Rautiainen tuli alalle, kun työt pitkäaikaistyöttömille tarkoitetussa sähkövalaisimia valmistavassa tukipalveluyhtiössä loppuivat. Koulutukseltaan hän on laborantti ja prosessiteknikko. Ensimmäisen palkkavaateensa Rautiainen toimitti työnantajalle vuonna 2016, jossa hän vaati maksettavaksi Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n mukaista palkkaa helmikuusta 2012 lukien. Palkkasaatavat Rautiainen uusi kolmen kuukauden välein aina lokakuun loppuun 2019 saakka. Koska työnantaja ei suostunut maksamaan palkkasaatavia, päätti Rautiainen hakea niitä PAUn tuella Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelta. Petri Rautiainen voitti PAUn oikeusavun turvin pitkän taistelun palkkasaatavista. Jakeluyhtiöille iso lasku PAU on vienyt jo kolmella vuosikymmenellä useita mainosjakajajuttuja oikeuteen. Käräjäja hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden ohella juttuja on päätynyt myös työnantajapuolen kanssa sovintoon siten, että käräjöintiä ei ole tarvinnut jatkaa, kun mainosjakajan oikeudet on saatu sovinnolla toteutumaan. Sovituissa jutuissa ja tuomioistuinten päätösten nojalla palkkoja ja lomakorvauksia on maksettu PAUn jäsenille yhteensä 359 017,98 €. Tuomioistuimen määräämiä työntekijöiden oikeudenkäyntikuluja jakeluyhtiöt ovat joutuneet maksamaan 203 947,46 € ja sovittujen juttujen kuluja 26 363,50 € eli oikeudenkäyntikuluja yhteensä 230 310,96 €. Lisäksi työnantajan maksettavaksi on tullut kaikista hävityistä jutuista myös korkolaskelmien mukaiset viivästyskorot, joiden summa on kymmenissä tuhansissa euroissa. Vastaajana oikeudenkäynneissä on ollut Suomen Suoramainontaan kuuluvat jakeluyhtiöt. Suomen Suoramainonta Oy kuuluu Keskisuomalainen konserniin. Petri Rautiainen voitti pitkän taistelun Käräjäoikeudessa työnantaja vaati palkkasaatavakanteen hylkäämistä. Toissijaisesti he vaativat palkkasaatavavaatimuksen sovittelua. Lisäksi vaadittiin työnantajapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Käräjäoikeus tuomitsi 6.4.2021 työnantajan maksamaan Rautiaiselle palkkasaatavia 33 669,66 € ja lomakorvauksia viivästyskorkoineen 2943,40 €. Jakeluyhtiö valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta päätyi lopulta kuitenkin maksamaan Rautiaiselle käräjäoikeuden tuomion mukaiset saatavat tämän vuoden huhtikuussa. Kyse käräjäoikeudessa haetuissa palkkasaatavissa oli ajasta ennen 1.11.2019, jolloin Rautiaisen palkkaus oli perustunut Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n (SME ry) ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n (SKE ry) väliseen työehtosopimukseen (Erillisjakelu-TES). Marraskuun 2019 jälkeen palkkasaatavia mainosjakajat eivät voineet enää hakea, koska Teollisuusliitto solmi yllättäen Medialiiton kanssa alalle suorajakelun työehtosopimuksen. Sopimuksen soveltamisala oli sama kuin SME:n ja SKE:n työehtosopimus, vaikka korkein oikeus oli tuominnut SME ry:n toiminnan laittomaksi. < Reitti_4_2023.indd 15 Reitti_4_2023.indd 15 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 17 16 Vapaalla “Lukaisenpa tuon” – oma tyylilaji löytyi kaverin ikkunalaudalta Lasse Hauerwaas Helsingistä kertoo tehneensä monia erilaisia töitä Postissa, ja muillakin aloilla elämänsä aikana, mutta tällä hetkellä hän työskentelee pakettilajittelijana. Eniten hän sanoo silti olevansa runoilija, mutta myös videotaiteilija. TEKSTI JA KUVAT: AKI KORHONEN auerwaasin ensimmäinen runoteos oli vuonna 2012 omakustanteena julkaistu Vesipistooli selän takana. Uusin, seitsemäs teos Tämä on ehdottomasti yksi runokokoelmista, joita koskaan on kirjoitettu, ilmestyi tänä keväänä. – Postikin on teoksessa mainittu, mutta lähinnä se on keskeislyyristä omaelämäkertakamaa, jota tosin on huomattavasti liioiteltu, Hauerwaas sanoo. – Tyylini pohjautuu pitkälti yhdysvaltalaiseen näkökulmaan lyriikasta, jonka olen sitten suomalaistanut. Siinä on ironinen huumori vahvasti läsnä. Ihmisenä minua kiehtoo, kun elämässä on valtava tragedia ja sitten huomaatkin, että se on hauskaa. Kaikessa on jotain hauskaa, se vain pitää osata nähdä. Hauskuus voi toki olla myös myrkyllistä, ei vain harmitonta kivaa, mutta Hauerwaas on pyrkinyt siihen, että se olisi myönteistä. 16 Niin kauan kuin ihmisellä mieli toimii, voi kirjoittaa ilman kynääkin, toteaa runoilija, pakettilajittelija Lasse Hauerwaas. Reitti_4_2023.indd 16 Reitti_4_2023.indd 16 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 17 16 – En sano, että voimaannuttavaa, kun en pidä siitä sanasta, mutta pyrin siihen, että hauskuus olisi lohdullista. Hauerwaas oli aikoinaan ystävänsä luona ruokatunnilla, kun hän huomasi ikkunalaudalla amerikanjuutalaisen Hal Sirowitzin runokokoelman Äiti sanoi vuodelta 2003. – Ajattelin, että lukaisenpa tuon. Juutalainen huumori räjäytti pääni. Se kolahti voimakkaasti ja ymmärsin, että lyriikkaa voi kirjoittaa noinkin. Sirowitzin runokokoelma perustuu tilannekomiikkaan ja -kuviin sekä pieniin tarinoihin. Siltä pohjalta Hauerwaas ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä omaa runokokoelmaansa ja löysi sitä kautta oman tyylisuuntansa. Ruokatunti tosin venähti aika paljon yli sallitun. Kirjoittaa Hauerwaas on osannut aina. Jo toisella luokalla koulussa hän kirjoitteli pakinoita Markus Kajon innoittamana. Kajon nimimerkki tai alter ego oli Kettunen, joka ihmetteli televisioja radiopakinoissa ja myöhemmin kirjoissakin monia arkipäiväisiä asioita tai ilmiöitä ja väänsi niistä hillityn kuivakkaa huumoria. – Pakko sanoa, että Markus Kajo on ollut minulle esikuva. Hyvin pienestä saakka ymmärsin Kettusen elämänviisaudet. Ne tulevat vähän kuin takavasemmalta, eivätkä ole välttämättä kovin humoristisia. Naapuriviha on niissä usein läsnä, mutta tavallaan arvostan, että kun nauttii elämästä, nauttii myös siitä, että “mä vihaan tota ihmistä!” Runoja voi esittää myös lavalla yleisön edessä open mic–konseptilla – Lavarunous on hirveän suomalainen käsite, eikä sitä ole oikein koskaan täsmennetty, mitä se varsinaisesti on. Monimuotoista ainakin, mutta pääsääntöisesti se tarkoittaa, että kuka tahansa voi kirjoittaa tekstin ja mennä esittämään sen lavalle Samaa tekevät stand up–koomikot, joiden tehtävä on kuitenkin olla lavalla hauska, runoilijan taas joku muu. – En itse esitä lavarunoutta enää juurikaan, vaan olen “eläköitynyt” ja jättänyt lavat nuoremmille, jotka tajuavat tästä maailmasta enemmän. Hauerwaas sanoo olevansa yksi runoilija Harri Hertellin ideoiman Helsinki Poetry Connection Ry:n perustajajäsenistä. Se on vuonna 2013 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää lavarunouden asemaa ja taiteenlajin toimintaedellytyksiä Suomessa. – Joitakin kymmeniä lavarunotapahtumia Suomessa on. Turussa on aika kova skene ja Jyväskylässä on ollut aina, sitten on Helsinki. Lahden voisi mainita neljänneksi. Sysmäläislähtöisen, mutta Lahtea ja Saksan Müncheniä kotipaikkoinaan pitävän helsinkiläisen Lasse Hauerwaasin mielestä suomalainen runous on ollut vuosikymmeniä taka-alalla. – Viidenkymmenen vuoden aikana suomalainen runous on ollut marginaalisessa asemassa, mikä on aivan älytöntä, koska se on suomalaisuutta! Miten me voimme lakaista oman identiteettimme maton alle? – Omalla kielelläni voin ilmaista sitä, mitä minä suomalaisena tarvitsen tässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen takia on helvetin tärkeää, että runoutta nostetaan esiin, Hauerwaas painottaa. – Itseilmaisu on se juttu! Jos meiltä ihmisiltä viedään kyky ilmaista tarpeitamme ja tunteitamme tai jos sellaista ei koskaan synny, olemme kuin vankilassa. Runoilija myös muistuttaa, että suomalainen runous ei ole välttämättä vain suomenkielistä. Onhan meillä virallisina kielinä suomi ja ruotsi sekä saamelaisalueilla alkuperäiskielenä saame. – Saamenkielistä runoutta pitäisi tuoda esiin. Sellaista en ole vielä nähnyt. Suomalainen runoilija voi olla, vaikka kielenä olisi swahili, somali, italia tai venäjä. – Suomalainen identiteetti ei ole sitä, että perunamaasta olemme kasvaneet tänne, ja kaskelle mennään. Suomalaisuus on ollut monimuotoista aina. Sellainen ajatus, että olisi olemassa jotain puhtaasti suomalaista, on hirveän epäsuomalainen ajatus. Hauerwaasin äidinkieli on suomi. Itävaltalaisisän puolelta tulee saksa. – Saksani tosin on heikko. Englanti on parempi, kreikkaa opiskelen ja espanjaa ymmärrän. Ruotsikin on heikko, en tiedä miksi. Se, että osaa monia kieliä, ei ole koskaan huono asia. Olen käyttänyt omissa teoksissani kreikkaa, espanjaa ja saksaa. Hauerwaasin ja sarjakuvataiteilija Iina Silventoisen yhteisessä runosarjakuvateoksessa Bobby (Enostone, 2020) runot ovat sekä suomeksi että englanniksi. Käännökset englanniksi on tehnyt Kasper Salonen. Kirjoittamista Hauerwaas aikoo jatkaa edelleen. Muistilaput hän sanoo aina kadottavansa, joten hän onkin siirtynyt tallentamaan muistiinpanonsa sähköisesti netin pilvipalveluihin. Työmatkat ovat hyvää aikaa ideoida. Aiheita runoihin löytyy niin Kreikasta kuin työpaikaltakin – tai kavereiden jutuista baarissa. – Silloin kirjoitan, kun on aikaa. Taloudellisesti se ei useinkaan ole järkevää,mutta olen aina voinut kirjoittaa, kun olen halunnut. Kirjoittamista ei voi viedäminulta pois. Niin kauan, kun ihmisellämieli toimii, voi kirjoittaa ilman kynääkin. < Hauerwaasilla on pysynyt aina kynä kädessä. Jo toisella luokalla koulussa hän kirjoitteli pakinoita Markus Kajon innoittamana. 17 on kuultu monta tarinaa uhkarohkeista miehistä jotka ovat seilanneet maailman laidalle sukeltaneet syvimmälle merelle ja kiivenneet korkeimmalle vuorelle mutta yhtään tarinaa ei ole kuultu niin rohkeasta miehestä joka olisi tahallaan astunut haljenneelle katulaatalle Lasse Hauerwaas YouTubessa: www.youtube.com/@lassehauerwaas3078 Reitti_4_2023.indd 17 Reitti_4_2023.indd 17 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 19 18 Lentävä postiljooni juoksi maailman huipulla Postimies Veikko Karvonen oli vielä neljä vuotta sitten yhdysvaltalaisen Track and Field-yleisurheilulehden mukaan maailman kaikkien aikojen paras maratoonari. Karvonen oli olympiamitalisti, Euroopan mestari sekä Bostonin ja Fukuokan maratonin voittaja. TEKSTI: J UHA PÖYRY KUVAT: LEHTIKUVA, POSTIMUSEO V eikko Karvonen syntyi vaatimattomiin oloihin Karjalankannaksella Sakkolan Petäjärvellä vuonna 1926. Kesäisin vikkeläjalkainen Veikko paimensi isompien talojen lehmiä, josta sai pieniä tuloja. Talvisodan syttyessä Karvonen oli 13-vuotias, jolloin koti piti jättää ensimmäisen kerran. Toisen kerran evakkotie kutsui jatkosodan jälkeen, jolloin matka suuntautui Keski-Suomeen, Saarijärvelle. Petäjärven paimenpoika innostui kunnolla juoksemisesta sotien jälkeen 1945, kun hän suoritti varusmiespalvelusta Kuopiossa. Karvonen osallistui harjoittelematta lainapiikkareilla rykmentin kilpailuihin kahdella matkalla (1500 m ja 3000 m), joissa tuli toiseksi. 1940-luvun lopulla matkat pitenivät ja Karvonen innostui harjoittelusta toden teolla. Ensimmäisen maratoninsa hän juoksi kansallisissa kilpailuissa Turussa vuonna 1949 ja sijoittui heti kärkipäähän. Armeijan jälkeen Veikko Karvonen asui sukulaisten luona Saarijärvellä ja sai töitä postista. Isä oli postiautomiehenä JyväskyläSaarijärvi välillä. Hän oli rahastajana ja jätti postisäkkejä eri toimipaikkoihin reitin varrella. Se oli hänen ensimmäinen työnsä postissa. 50-luvun alussa hän tuli Turkuun, kertoo Veikon poika Pekka Karvonen. Maailman paras Karvosen huippuvuodet juoksijana ajoittuvat 1950-luvulle, jolloin hän oli kiistatta yksi maailman parhaimmista maratoonareista. Melbournen olympialaisissa Australiassa 1956 Karvonen voitti pronssia. Tuon jälkeen yksikään suomalainen ei ole saavuttanut olympiamaratonilla mitalia. Maraton juostiin 1. päivänä joulukuuta 30 asteen paahtavassa helteessä. Ennen Karvosta maaliin ehtivät ensimmäisenä Ranskan Alan Mimoun ja toisena Jugoslavian Franjo Mihali?. 18 Reitti_4_2023.indd 18 Reitti_4_2023.indd 18 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 19 18 Lentävä postiljooni juoksi maailman huipulla 3 Veikko Karvonen saapuu viidentenä maaliin Helsingin olympialaisissa 1952. Takana Argentiinan Delfo Cabrera. (Lehtikuva) 5 Pääjohtaja Simbri Johannes Ahola luovuttaa lahjoittamansa kiertopalkinnon Postija lennätin laitoksen vuoden 1956 parhaalle urheilijalle postimiesten esimies Veikko Karvoselle. Takana seisomassa Juhani Järvinen. (Postimuseo) Karvosen loppuaika oli 2.27.47. Merkillepantavaa juoksussa oli se, että Karvosen taakse jäi edellisten, Helsingin olympialaisten kolminkertainen kultamitalimies, ”ihmisveturi”, Tšekkoslovakian Emil Zátopek, joka sijoittui kuudenneksi. Olympiapronssin lisäksi Karvosen merkittävimpiä saavutuksia olivat Euroopan mestaruus 1954 ja EM-hopea 1950, Helsingin olympialaisten viides sija vuonna 1952, Bostonin maratonin voitto 1954 ja kakkossijat 1953 ja 1957 sekä Fukuokan maratonin voitto 1955. Suomen mestariksi hän juoksi 1951 ja 1954. Lisäksi Karvonen voitti PM-kultaa 1951, 1953 ja 1955. Uransa aikana Karvonen juoksi 33 maratonia, joista hän voitti 14. Vielä vuonna 2019 Karvonen sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun arvostettu yhdysvaltalainen yleisurheilulehti Track and Field News rankkasi hänet maailman parhaimmaksi maratoonariksi. Karvosen menestyksen takasi sijoittuminen top kymppiin lähes kaikilla maratoneilla, joihin hän 1950-luvulla osallistui. Matkoilla ympäri maailmaa 1950-luvulla huippu-urheilijan elämä oli tyystin toista kuin nykypäivänä. Urheilijat elättivät itsensä päivätöillä, apurahoja ei ollut, eikä palkintorahojakaan ainakaan julkisesti maksettu. Matkat ympäri maailmaa olivat itsessään jo palkinto, johon tavallisella suomalaisella sotien jälkeen ei ollut mahdollisuuksia. Kielitaidottomana maailmalla matkannut Veikko Karvonen muisti kilpailumatkoiltaan aina lapsiaan korteilla ja pienillä tuliaisilla. Pekka Karvonen kertoo, että hänellä on edelleen tallella valtava määrä isänsä lähettämiä postikortteja, joita perhe sai aina Japanista, Yhdysvalloista, Australiasta, Bangkokista, Alaskasta ja Fidzisaarilta asti. Korteissa on luettavissa tarkasti matkareitit, joissa koneet tekivät välilaskuja. Reissut olivat sen aikaisilla ahtailla potkurikoneilla valtavan pitkiä. 19 Reitti_4_2023.indd 19 Reitti_4_2023.indd 19 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 21 20 Postin pääjohtaja Pekka Tarjanne vieraili Turun postikonttorin kirjeenkanto-osastolla talvella 1986. Luottamusmies Kari Kataja puhumassa pääjohtajalle. Kuvassa keskellä postimiesten esimies Veikko Karvonen. (Postimuseo) Isä toi matkoiltaan Pekalle myös paljon hienoja pikkuautoja, joille on vuosikymmenten aikana tullut keräilyarvoa. Tunnearvoa niillä on sitäkin enemmän. Ei niin rakkaille muistoille voi laskea hintaa, hän sanoo. Työura postissa Kuten edellä kerrottiin, Veikko Karvosen postimiesura alkoi postiautomiehenä Keski-Suomessa. Muutettuaan Turkuun syksyllä 1951 postimiehen työt jatkuivat päivystäjänä Turku 24:ssä Pansion postissa. Aamut ja illat oli töitä ja iltapäivät vapaata, jotka Karvonen käytti harjoitteluun. Posti oli ihanteellinen työpaikka tuon ajan huippu-urheilijalle. Pitkiä harjoitteluvapaita järjestyi myös aina ennen tärkeitä kilpailuja. Pekka Karvonen muistelee, että päivystäjän työstä Veikko siirtyi mitoitushommiin. Hän oli monta vuotta postimies puolella Turun postipiirin piirikonttorissa ja Turun pääpostissa mitoittajana eli isä mittasi ja kellotti jakajien reittejä. Hän istui jakajien vieressä kellottamassa myös sisätyötä, kun postimiehet lajitteli posteja hyllyihin. Kellokalleiksi heitä silloin kutsuttiin. Viimeisinä vuosinaan Veikko Karvonen toimi kirjeenkantopuolen esimiehenä. Postimiesten esimiehenä Karvonen jakoi mielipiteitä. Hän oli todella tiukka, mutta oikeudenmukainen. Isä kohteli kaikkia tasapuolisesti, eikä suosinut ketään. Myöhemmin Karvonen haki Turussa myös pääesimiehen paikkaa, mutta ei pätevyydestä huolimatta tullut valituksi, kun hän oli sitoutumaton, eikä kuulunut mihinkään puolueeseen. Vuonna 1953 syntynyt Pekka Karvonen teki itsekin isänsä tavoin työuransa postissa, vaikka olisikin halunnut lähteä 1970-luvulla monen muun nuoren tavoin merille. Isä halusi, että menen virkamiespuolelle. Vuoteen 1994 olin Turun ulkomaanpostissa töissä. Kun se lakkautettiin, siirryin postimiespuolelle Turun postikeskuksen kirjelajitteluun. Olin postissa vuodet 1971–2010. Posti liittyi läheisesti Karvosten elämään myös Veikon Liisa-vaimon kautta. Isä tapasi äidin postissa, joka oli myös siellä töissä. Aika pian äiti meni Postipankkiin, jossa hänen siskokin oli töissä. Viimeinen matka Postin johto ymmärsi tunnetun maratoonarin pr-arvon myös juoksu-uran jälkeen. Karvonen osallistui Postin joukkueessa Suomi Juoksee-tapahtumaan 15 kertaa vuosina 1980–1997, jossa taitettiin matkaa Utsjoelta Helsinkiin. Karvonen nähtiin useita kertoja myös Postin entisen pääjohtaja Pekka Tarjanteen mukaan nimetyssä Pekan polku tapahtumassa. Eläkkeelle Veikko Karvonen jäi vuonna 1989. Vielä vuotta aiemmin Postin täyttäessä 350 vuotta hän juoksi laitoksen edustajana Helsinki City Marathonin, johon järjestyi palkallista harjoitteluvapaata. Eläkepäivinä Karvosella riitti vielä juoksuun liittyviä matkoja. Kun Bostonin maraton täytti 100 vuotta vuonna 1996, kutsuttiin Karvonen Yhdysvaltoihin juhlallisuuksiin kaikkien elossa olevien voittajien kanssa. Samoissa merkeissä Karvonen nähtiin myös Japanissa Fukuokan maratonin kutsuvieraana. Vuonna 2006 hän sai olla mukana myös Pariisissa järjestetyssä Melbournen maratonin mitalistien tapaamisessa. Paljon maailmaa kiertäneelle Karvoselle tärkeimmät matkat suuntautuivat kuitenkin lapsuuden maisemiin. Ennen viimeistä Karjalan matkaansa hän oli ollut kesällä 2007 keuhkojen takia kaksi kuukautta Paimion parantolassa. Vein isän linja-autoasemalle, kun hän lähti viimeistä kertaa Sakkolaan. Hänellä oli jo silloin kuumetta. Isä sanoi kuitenkin, että hänen täytyy päästä vielä kerran käymään omassa kotipaikassa. Se oli hänelle niin tärkeä juttu, Pekka Karvonen kertoo. Paluumatkalla Turun tuomiokirkon kohdalla Veikko Karvonen menetti bussissa tajuntansa, jossa hänet saatiin vielä elvytettyä. Muutaman päivän kuluttua Karvonen menehtyi sairaalan teho-osastolla. 1950-luvulla lempinimen ”lentävä postiljooni” saanut Karvonen oli kuollessaan 81-vuotias. < Lähteet: Arto Teronen ja Jouko Vuolle: Kiveen hakatut Urheilun alkuja ja loppuja. 2022. Pekka Karvosen haastattelu maaliskuussa 2023. Reitti_4_2023.indd 20 Reitti_4_2023.indd 20 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 21 20 Kesätyöntekijöiksi määräajaksi palkattujen kausityöntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevat normaalit työehdot, aivan kuten vakinaisia työntekijöitäkin. Työlainsäädäntöä ja liiton neuvottelemia työehtosopimuksia on noudatettava. Työehtosopimuksen (TES) saa nähtäväksi esimieheltä tai luottamusmieheltä. TES löytyy myös PAUn verkkosivuilta osoitteesta pau.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset. Ennen työn aloittamista kirjallinen työsopimus Postissa noudatetaan kesätyöntekijöiden työehtoihin PAUn neuvottelemaa työehtosopimusta. Ennen työn aloittamista on allekirjoitettava kirjallinen työsopimus (myös sähköinen työsopimus mahdollinen). Työsopimus laaditaan kahtena kappaleena, toinen työntekijälle ja toinen työnantajalle. Työsopimuksesta on käytävä ilmi ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto, määräaikaisuuden peruste sekä sovellettava työehtosopimus. Määräaikainen kausityö päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstä työsuhteen päättyessä työtodistus. Työtodistus kannattaa aina pyytää, sillä se on tärkeä paperi uutta työtä tai koulutuspaikkaa haettaessa. Sillä voi osoittaa, että on jo hankkinut kokemusta työelämästä. Palkkalaskelmasta selviää maksettu palkka Palkanmaksun yhteydessä on aina annettava palkkalaskelma. Palkkalaskelmasta kannattaa tarkistaa, että palkka mahdollisine lisineen on laskettu oikein. Erillisiä korvauksia tai lisiä, kuten lisätyö, iltatyö, yötyö, lauantaitai sunnuntaityö, ylityö, ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne tulee aina maksaa sen päälle ja eritellä palkkalaskelmassa. Sairastuessa tai tapaturman sattuessa Sairastuessa tulee asiasta ilmoittaa viipymättä viimeistään ennen työvuoroluettelon alkua esihenkilölle. Työntekijällä on oikeus työpäivinä työnantajan korvaamaan työterveyshuoltoon. Kesätyöntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan työvuoroilta, joita ei voi sairauden vuoksi tehdä. Palkallisen sairausajan pituudet löytyvät työehtosopimuksesta. Työtapaturmasta, joka voi sattua myös työmatkalla, tulee ilmoittaa viipymättä esihenkilölle. Työnantajan vakuutus korvaa mm. sairaanhoitokulut, lääkärin määräämät lääkkeet sekä matkakulut sekä palkan. Kerro KESÄTYÖNTEKIJÄLLE työelämän oikeuksista ja liitosta Nuoria kesätyöntekijöitä tulee taas työpaikoille. Heitä koskevat työelämän pelisäännöt ja oikeudet samalla tavalla kuin muitakin. Ongelmatilanteessa Jos töissä on jostain syystä ongelmia, ne selvitetään ensisijaisesti työpaikalla oman esihenkilön kanssa. Työpaikalla on luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, joilta voi pyytää apua. Jos asia ei työpaikalla selviä, voi kääntyä myös PAUn toimiston puoleen. Kesätyöntekijöitä palvellaan myös SAK:n, STTK:n ja AKAVAn Kesäduunari-infossa 31. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai Whats App-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Käytössä on myös sähköinen yhteydenottolomake osoitteessa kesaduunari.fi. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Kesätyöntekijät liiton jäseniksi Myös kesätyöntekijän kannattaa liittyä PAUn jäseneksi. Liiton edunvalvojat auttavat ja puolustavat ongelmatilanteissa kaikkia jäseniä. PAUlla on myös runsaasti jäsenetuja, mm. matkustajaja tapaturmavakuutus, alennuksia risteilyistä ja hotellimajoituksista, lehtialennuksia ym. Jäseneduista lisää osoitteissa pau.fi/jasenyys/jasenedut ja pau.jasenedut.fi. Muistathan, että kun suosittelet työntekijälle PAUn jäsenyyttä ja hän liittyy liittoon, saat S-ryhmän 20 € lahjakortin! Liittoon voi liittyä osoitteessa liity.pau.fi. < TEKSTI: JUHA PÖYRY 21 21 Reitti_4_2023.indd 21 Reitti_4_2023.indd 21 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 23 22 T yömarkkinarikollisuudessa kyse voi olla esimerkiksi työntekijöiden hyväksikäytöstä tai työsyrjinnästä. Käytännössä se voi tarkoittaa velvoitteiden hoitamatta jättämistä, veropetoksia, väärinkäytöksiä tai työ turvallisuuteen liittyviä rikkeitä ja rikoksia. Tällä hetkellä rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu muun muassa työsyrjintänä, kiskonnantapai sena työsyrjintänä ja vakavimmassa muodossa ihmiskauppana. Työperäinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijälle maksetaan liian pientä palkkaa tai lisät jätetään maksamatta. Työnantaja saattaa myös perusteetta evätä työntekijältä vapaapäivien pitämisen tai teettää työntekijällä liikaa työtä. Työperäistä hyväksikäyttöä on myös se, mikäli työnantaja pyrkii välttämään työlainsäädännön määräämiä vastuita palkkaamalla ulkomaalaisia työntekijöitä toimeksiantosuhteisina. Onkin hyvä muistuttaa, että työnantaja ei voi välttyä velvollisuuksiltaan naamioimalla työsuhteen toimeksi antosuhteeksi. Mikäli työsuhteen tunnus merkit täyttyvät, sopimukseen sovel letaan työsopimuslakia riippumatta siitä, minkälaisin keinoin työlainsäädäntöä on pyritty kiertämään. Työmarkkinarikollisuus on lisääntynyt myös Suomessa Työmarkkinarikollisuus on laaja ilmiö, jolla viitataan työnantajan työntekijään kohdistamaan laittomaan toimintaan sekä työmarkkinoilla esiintyvään harmaaseen talouteen. Uhreiksi valikoituu usein ulkomaalaistaustaisia, nuoria tai osatyökykyisiä työntekijöitä Työsyrjinnässä taas on kyse siitä, että työnantaja asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan esimerkiksi hänen kansalaisuutensa, iän tai sukupuolen takia. Työsyrjintä kansalaisuuden perusteella liittyy usein tapauksiin, joissa ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan samasta työstä pienempää palkkaa kuin suomalaiselle työntekijälle. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu tyypillisesti aloille, joilla käytetään paljon alihankintaa tai työskennellään kausittain sekä aloille, joilla työskentelee vähemmän koulutettuja henkilöitä. Usein näillä aloilla työvoiman tarve on suuri. Suomessa on havaittu työperäistä hyväksikäyttöä mm. ravintola-alalla, rakennusalalla, siivoustyössä, kotitaloustyössä, maatalousalalla ja kasvihuonetyössä sekä luonnonmarjojen poiminnassa. Työperäistä hyväksikäyttöä kohdistetaan usein heikommassa tai haavoittuvammassa asemassa oleviin työntekijöihin. Kyse on henkilöistä, joilla ei välttämättä ole kielitaitoa tai tarvittavia työelämätaitoja, eivätkä he tämän vuoksi tiedä omista oikeuksistaan tai uskalla puolustaa niitä. Tästä syystä uhreiksi valikoituu usein ulkomaalaistaustaisia, nuoria tai osatyökykyisiä työntekijöitä. Köyhyys altistaa hyväksikäytölle Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kohdalla esiintyvää hyväksikäyttöä tapahtuu myös siten, että työpaikan saannin edellytyksenä on tietyn rahasumman maksaminen työnantajalle. Tällöin työntekijän ainut mahdollisuus työn saamiselle saattaa olla lainan ottaminen. Usein lainan tarjoajana toimii tuleva työnantaja. Tällöin lähestytään jo ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymistä. Hyväksikäyttö voi olla ihmiskauppaa silloin, kun siihen liittyy vapauden rajoittamista, velkaannuttamista, painostamista, pakottamista, uhkailua tai jopa väkivaltaa. Muun muassa köyhyys sekä elintasoerot ajavat ihmisiä etsimään mahdollisuuksia muualta. Hyväksikäytetty ulkomaalainen työntekijä onkin usein alun perin vapaaehtoisesti halunnut tulla Suomeen työskentelemään. Työntekijää on voitu erehdyttää tai johtaa harhaan, ja lopputuloksena työntekijä on hyväksynyt huonot työolosuhteet, koska on kokenut, että muutakaan vaihtoehtoa ei ole. TEKSTI: EMMA SALOKORPI KUVITUS: JUHO KOIVU Reitti_4_2023.indd 22 Reitti_4_2023.indd 22 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 23 22 Työperäinen hyväksikäyttö on lisääntynyt Työmarkkinarikollisuuden taustalla on usein työnantajan taloudellinen motivaatio. Työvoiman hyväksikäyttö voi olla taloudellisesti hyvin kannattavaa, minkä lisäksi kiinnijäämisen riski on pieni. On tyypillistä, että erilaisten järjestelyiden avulla pyritään kiertämään lakisääteisiä työnantajavelvoitteita. Työnantaja voi myös harjoittaa harmaata taloutta, eli sinänsä laillista yritystoimintaa, mutta jättää maksamatta lakisääteisiä maksuja. Toiminta aiheuttaa kilpailun vääristymistä sekä työntekijöiden että lakia noudattavien työnantajien kustannuksella. Lisäksi toiminnasta koituu kuluja yhteiskunnalle, kun verotuloja ja muita maksuja jää saamatta. On huolestuttavaa, että useimmissa EU-maissa työperäinen hyväksikäyttö sekä ihmiskauppa ovat lisääntyneet. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa niille ei tulisi olla sijaa. Lainsäädännön tulisikin sekä ehkäistä että rangaista tarpeeksi. Työperäisen hyväksikäytön uhrien sekä tapausten selvittämisen näkö kulmasta olisikin tärkeää, että viran omaisilla olisi riittävät resurssit, osaaminen sekä mahdollisuus yhteistyöhön, jotta tilanteet voitaisiin tunnistaa, uhreille taata oikeussuoja sekä tekijät saada vastuuseen. Jokaisella Suomessa työskentelevällä työntekijällä tulisi olla saatavilla tieto Suomen lainsäädännön hänelle takaamista oikeuksista sekä tieto siitä, mistä saa apua, mikäli epäilee joutuneensa työperäisen hyväksikäytön uhriksi. Työvoiman hyväksikäyttötapauksia selvittää Suomessa poliisi sekä työsuojeluviranomainen. < Kirjoittaja on oikeustieteiden opiskelija, joka työskenteli keväällä harjoittelijana liiton toimistossa. Työvoiman hyväksikäyttö voi olla taloudellisesti hyvin kannattavaa, minkä lisäksi kiinnijäämisen riski on pieni. Työperäistä hyväksikäyttöä kohdistetaan usein heikommassa tai haavoittuvammassa asemassa oleviin työntekijöihin. Reitti_4_2023.indd 23 Reitti_4_2023.indd 23 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 25 24 E nsin kannattaa pohtia tarkkaan, onko itsellä taloudellisia rahkeita kouluttautumiseen. Muutakin pohdittavaa on: Esimerkiksi uusi ala saattaakin muuttua vanhaa alaa huonommaksi työllisyystilanteeltaan. Toisaalta taas uutta alaa ei kannata opiskella vain ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten alan hyvän työllisyystilanteen tai palkan toivossa. On tärkeää myös pysähtyä pohtimaan, onko itsellä uuden alan vaatimia ominaisuuksia ja löytyykö uuteen alaan ”sisäistä paloa”, eli niin sanottua sisäistä motivaatiota. On syytä muistaa sekin, että etenkin ammatillinen aikuiskoulutus on myös isoa bisnestä. Koulutuksen järjestäjää ei välttämättä kiinnosta juurikaan se, onko koulutukseen hakijalla alan vaatimia ominaisuuksia tai tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä koulutusalallaan. Heitä saattaa kiinnostaa vain koulutuspaikan täyttö sellaisella hakijalla, joka suorittaa opintonsa sen verran pitkälle, että oppilaitos saa opiskelijasta valtiolta korvauksen. Mika Kukkola valmistui suntioksi toukokuussa 2021. Tällä hetkellä hän työskentelee Hakunilan ja Vantaankosken seurakunnissa tuntityöntekijänä eli niin sanottuna tuntisuntiona. Kannattaako alanvaihto? TEKSTI: ALEKSI VIENONEN KUVA: JUHA PÖYRY Hyvä lääke työttömyyteen tai työttömyysuhkaan on uuteen ammattiin kouluttautuminen. Aivan takki auki ei uuteen kannata kuitenkaan loikata. Reitti_4_2023.indd 24 Reitti_4_2023.indd 24 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 25 24 Harjoittelupaikka voi muodostaa kynnyksen Monessa aikuiskoulutuspaikassa korostuu myös palkattoman työharjoittelun merkitys. Opiskelija on usein itse vastuussa harjoittelupaikan löytämisestä – ja se voi olla huomattavasti ”vaikeampi rasti” kuin aikuisopiskelija ehkä kuvitteli. Harjoittelu ei välttämättä myöskään täytä opiskelijan odotuksia. Palkattomien harjoittelijoiden ilmaisen työpanoksen hyväksikäyttö ja puutteet harjoittelun ohjaamisessa ovat Suomessa valitettavan yleisiä lieveilmiöitä. Harjoittelu on usein pakollinen osa ammatillisissa perustutkinnoissa, ammatillisissa osatutkinnoissa sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Sen sijaan monessa yliopistotutkinnossa työharjoittelu on usein vapaaehtoinen osa opintoja. Harjoittelupaikan hakija saattaa kohdata myös asenteellisuutta työnantajan taholta. On työnantajia, jotka karsastavat alanvaihtajia tai harjoittelijaa, joka ei ole nuori. Toisaalta taas on aloja, joille nimenomaan halutaan työntekijöitä, joilla on jo elämänkokemusta takanaan. Kaikilla aloilla joutuu kilpailemaan Myös ensimmäisen työpaikan saaminen kouluttautumisen jälkeen voi olla haastavaa. Työnhakija on valmistumisen jälkeen ammatillisessa lähtöruudussa, ja kilpailee töistä nuorten vastavalmistuneiden kanssa. Aivan kuin nuoren työntekijän myös aikuiskoulutuksesta valmistuneen on todistettava osaamisensa ja lähdettävä rakentamaan uraansa alusta. Kun työnantaja pohtii, palkkaako nuoren vastavalmistuneen vai keskiikäisen vastavalmistuneen, vaakakuppi kääntyy usein nuoreen – etenkin aloilla, joissa vaaditaan kohtuullista tai hyvää fyysistä kuntoa ja terveyttä. Toisaalta taas iäkkäämpi noviisi voi päihittää nuoren noviisin, jos hän pystyy tuomaan työhön edellisestä ammatistaan tai koulutusalastaan jotain lisäarvoa työnantajalle ja työntekemiselle. Aloilla, joilla työvoimapula on huomattavan paha, ei aikuiskoulutettu alanvaihtaja välttämättä joudu kilpailemaan vastavalmistuneen nuoren kanssa, vaan työllistyy, koska on ainoa hakija. Tällöin aikuiskoulutettu saattaa tosin kokea, että hänet on palkattu vain ”paremman puutteessa”. Tämä ei välttämättä ole hyvä lähtökohta ja saattaa heijastua esimiehen suhtautumisessa alanvaihtajaan. Työntöja vetovoima tekijöiden summa Vaikka aikuiskoulutukseen liittyy paljon riskien punnintaa, on onnistunut alanvaihto usein varsin voimaannuttava kokemus. – Minusta alanvaihto kannattaa, jos siihen vain on taloudelliset mahdollisuudet, postinjakajasta suntioksi kouluttautunut Mika Kukkola (52) sanoo. Postilaisilla on hyvät mahdollisuudet aikuiskoulutukseen ja alanvaihtoon verrattuna monen muun alan työntekijällä. Postissa työnantaja on muutosneuvottelujen yhteydessä tarjonnut mahdollisuutta alanvaihtoon Uusi polku -ohjelman kautta. – Hakeuduin Postilla Uusi polku -ohjelmaan. Siinä oli systeeminä se, että jos tuli valituksi ohjelmaan, irtisanou tui ja haki koulutukseen, yrittäjäksi tai uuteen työhön, sai 2–6 kuukauden palkan palveluvuosista riippuen. Laitoin hakemuksen menemään, ja tulin valituksi, Kukkola kertoo. Työelämätutkimuksista tiedetään, että alanvaihto syntyy yleensä työntöja vetovoimatekijöiden yhteisvaikutuksesta. Tarvitaan jokin työ tai ala, joka vetää puoleensa, ja riittävästi myös syitä jättää vanha ala. Näin oli myös Kukkolalla. – Minulle oli tullut nivelrikko molempiin polviin, joka oli yksi syy koulutukseen hakeutumiseen. Toinen syy oli se, että Postilla oli ollut paljon yt-neuvotteluita ja oli ollut lakkokin. Ajattelin, että jos tämä työ menee tällaiseksi, niin olisi parempi hakeutua pois. Samalla hän kuuli ystävältään vinkin suntioksi kouluttautumisesta. – Hakeuduin suntion koulutukseen, koska kaverini oli opiskellut Laajasalon opistossa Helsingissä toimittajaksi, ja hän kertoi, että siellä on mahdollista opiskella myös suntioksi. Hän tokaisi minulle, että kun pidät hautausmailla kuljeskelusta, niin tuossa voisi olla sinulle hyvä paikka. Hakeuduin sitten sinne koulutukseen ja pääsin, Kukkola sanoo. Kukkolan työsuhde Postissa loppui helmikuussa 2020. Hän aloitti suntioopinnot elokuussa 2020, ja valmistui toukokuussa 2021 Pätkätyöt riivaavat seurakunta-alaa Vantaalainen Mika Kukkola löysi koulutukseen vaadittavan harjoittelupaikan kotikunnastaan. Valmistumisen jälkeen vakityötä ei kuitenkaan ole irronnut, vaan hän työskentelee Hakunilan ja Vantaankosken seurakunnissa tuntityöntekijänä eli niin sanottuna tuntisuntiona. – Haaveilen vakityöstä ja siitä, että voisin tehdä tätä työtä eläkeikään saakka, Kukkola sanoo. Hän viihtyy uudessa ammatissaan. Työnkuvaan kuuluu muun muassa ehtoollisjumalanpalvelusten eli messujen alkuvalmistelut. Jumalanpalveluksen jälkeen ehtoollismaljat ja muut tarpeet siivotaan pois. Suntio voidaan mieltää jumalanpalveluksen mahdollistajaksi, joka jää usein kulisseihin. Tavallinen kirkkokansa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että ehtoollisviini, ehtoollismalja ja öylätit eivät tipahda jumalanpalvelukseen taivaasta. Vaikka Kukkolalle kipinä suntion työhön tuli siitä, että siinä voisi kuljeskella hautausmailla, ei tämä tavoite ole toteutunut. – Hakunilassa tai Vantaankoskella ei ole omaa hautausmaata, vaan ne ovat lähiöseurakuntia, Kukkola toteaa. Reitti_4_2023.indd 25 Reitti_4_2023.indd 25 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 27 26 Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Ja elämä jatkuu. Ammattiliitot antavat turvaa työelämään, me A-kassassa työttömyyden varalta. Ammatinvalintapsykologit auttavat alanvaihtajaa Päätöstä alanvaihdosta ei kannata tehdä hetken mielijohteesta. Se vaatii usein punnitsemista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Työvoimaviranomaiset tarjoavatkin alanvaihtoa harkitseville maksuttomia ammatinvalintapsykologin palveluita. Psykologin kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia ja auttavat selvittämään, mille aloille soveltuu paremmin ja mille kenties hieman huonommin. Hyvä itsetuntemus on usein avain onnistuneeseen uravalintaan tai ammatinvaihtoon. Toisinaan loppu tulos saattaa olla, että koulutusala on viisaampi valita varsin läheltä omaa vanhaa ammattia tai pidättäytyä ammatinvaihdosta kokonaan. Psykologi ei valitse puolestasi ammattia, mutta auttaa löytämään ja pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Lähtökohtana ovat omat kiinnostukset, vahvuudet ja elämäntilanteet. Myös terveydelliset seikat otetaan huomioon. Ammatinvalintaja uraohjauksesta saattaa hyötyä esimerkiksi tilanteessa, jossa ei tiedä, mikä ammatti kiinnostaa tai mihin soveltuu. Hyötyä voi olla myös, jos työsuhde on päättynyt tai päättymässä ja tarvitsee tukea vaihtoehtojen pohtimiseen. Ammatinvalintapsykologin palveluita voi tiedustella omasta työja elinkeinotoimistosta tai työllisyyden kuntakokeilun kohteena olevien asiakkaiden osalta omasta kunnasta. Lähde: Tyomarkkinatori.fi TEKSTI: JUHA PÖYRY Taloudellista turvaa aikuiskoulutustuesta Aikuiskoulutustuki on rahallinen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Työntekijät ja yrittäjät voivat hyödyntää aikuiskoulutustukea uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Tuen avulla voit opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia lukuisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Lisätietoja aikuiskoulutuesta saat osoitteesta aikuiskoulutustuki.fi. Reitti_4_2023.indd 26 Reitti_4_2023.indd 26 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 27 26 Ay-majakka Tämäkö nyt sitten on sitä välittämistä? O nko Postin Välitämme-kampanja luonut epärealistisia odotuksia työn tekijöiden keskuudessa? Työnantajan keväällä 2023 alkanut kampanja ja ulkopuolinen mainonta saa kritiikkiryöppyjä työntekijöiltä. Printtipostin kiistaton väheneminen on aiheuttanut, ja tulee aiheuttamaan, rankkoja muutoksia postityöntekijöiden työhön ja työsuhteisiin. Työnantajan ilakoidessa eetterissä oikealla välittämisellä, on ymmärrettävää, että työntekijät kimpaantuvat taas tipotellen alkavista muutosneuvotteluista. Valtavien osa-aikaistamisten jälkeen on ammattiliittomme yhdessä työnantajan kanssa sopinut postinjakeluun vuoropäivämalleista, joissa työntekijöiden kelvolliseen toimeentuloon tähtäävä kokoaikatyö on ollut tärkeä tavoiteltava asia. Osapuolten on kuitenkin tullut ymmärtää, että vuoropäivin jaettavassa mallissa työntekijöitä tarvitaan entistä vähemmän. Edustamistani alueista Helsingissä, Espoossa ja vihdoin myös Vantaalla lähes jokainen osa-aikaistettu työntekijä on saanut kokoaikatyönsä takaisin. Samalla kokoaikatyötä ja toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia on tarjottu myös muille työntekijöille. Mielestäni tämä on välittämistä. Toki työnantajalla oli niin sanotusti ”omakin lehmä ojassa”. Ymmärrettävästi osa-aikaisuuksien ja määräaikaisten pätkien seurauksena alalle muodostui valtava työvoimapula. Työntekijöiden vakinaistamisilla ja kokoaikaistamisilla tilanne työssä on vakiintunut ja se näkyy myös eurokäppyröissä. Jatkuva ketteryys ja kikkailu säästämisessä tuli loppujen lopuksi kalliiksi. Tämän on ehkä työnantajakin ainakin jollain tapaa ymmärtänyt. Aito välittäminen tuo voittoja. Pääkaupunkiseudulla, varsinkin Helsingin osalta, on vuolaasti kiitelty Postin johtajia ja päälliköitä, jotka ovat aidosti välittäneet työntekijöiden työolosuhteista muun muassa laittamalla työtiloja edes välttävään kuntoon ja mahdollisuuksien mukaan pyrkineet aikaistamaan työntekijöiden myöhäisiä työhöntuloaikoja. Hyvä näin ja kiitokset. Vaikea kuitenkaan uskoa, että edellä mainittuun työntekijöistä välittämiseen olisi päädytty, ellei Helsingin osasto olisi kirjannut kaikkia epäkohtia avoimeen kirjeeseen, joka lähetettiin laajasti Postin päälliköille ja johtajille. Työnantaja kertoo jatkossa oikeasti panostavansa Peakon-henkilöstökyselyn purkamisiin siten, että palautteeseen pureudutaan ja korjausliikkeitä tehdään huomioimalla kyselystä saatuja vastauksia. Meidän työntekijöiden tulee edelleen jaksaa vastata kyselyihin ja väsymättömästi tuoda epäkohtia esiin, vaikka se kuinka turhauttavalta tuntuisikin. Osallistutaan ainakin me työntekijät itse asioista huolta pitämällä välittämiseen. Postinjakelussa valtavat haasteet jaksamisessa lisään tyvät entisestään. Työn yksi puolinen fyysinen raskaus ja monen kimpun sekoilu pistää väkisinkin pelkäämään, miten tätä työtä edes kykenee Aito välittäminen tuo voittoja. tekemään kokoaikaisesti. Huoli on yhteinen ja ratkaisut tulee löytää yhdessä, toinen toisistamme välittäen. RIITTA SIEVILÄ Pääluottamusmies Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Klaukkala jakelu, PKS-rahtiterminaali (Posti) 27 Reitti_4_2023.indd 27 Reitti_4_2023.indd 27 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 29 28 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, juristi Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Mitä teen, kun sairastuin vuosilomalla? Aloitin viime viikolla kesälomani ja jouduin jäämään sairauslomalle. Lääkäri kirjoitti minulle viikon sairauslomaa. Miten minun pitää toimia ja miten vuosilomapäivilleni käy? Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen mukaan: ”Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.” On erittäin tärkeää, että ilmoitat työkyvyttömyydestäsi välittömästi työnantajalle ja toimitat lääkärintodistuksen (tai muun hyväksyttävän selvityksen), mikäli työnantaja sitä vaatii. Pyyntö ja ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä. Vuosiloma ei siirry, mikäli sitä et ole työnantajaltasi pyytänyt. Pyynnön voi todisteellisesti tehdä esim. niin, että lähetät työnantajalle sähköpostin, johon pyydät vastauksen. Vuosiloma ei automaattisesti pitene loman loppupäästä, mutta sairauden ajalta käyttämättä jääneet lomapäivät voit pitää sovitusti vuosilomalain määräysten mukaan myöhemmin. Kun työntekijä on pyytänyt loman siirtoa, jää sairauspoissaolon ajalta kaikki käyttämättä jääneet vuosilomapäivät myöhempään aikaan pidettäväksi, koska em. työehtosopimuksissa ei ole omavastuupäiviä toisin kuin vuosilomalaissa. Saanko kalenterin myös eläkkeellä? Jäin eläkkeelle ja olen saanut aina ilmaiseksi PAUn kätevän ja hyvän taskukalenterin. Kuinka käy kalenteritilaukselleni nyt? PAUn jäsenkalenteri on tosiaan maksuton eli se lähetetään kaikille, jotka ovat kalenterin tilanneet. Poikkeuksena tästä ovat eläkeläiset, joille liitto ei kustanna kalenteria. Useat ammattiosastot tilaavat kuitenkin kalentereita eläkeläisjäsenilleen. Kannattaa siis tiedustella oman ammattiosaston toimihenkilöltä lähettääkö osasto eläkeläisilleen kalenterin. Miksi PAU sekaantuu politiikkaan? PAU oli muiden ammattiliittojen kanssa mukana SAK:n Vaalistajaäänestysaktiivisuuskampanjassa. Kampanjan puitteissa jaettiin verkossa ja paperiversioina listoja kampanjan hyväksymistä ehdokkaista. Miksi sekaannutte politiikkaan? Eikö liittojen ensisijainen tehtävä ole jäsenten edunvalvonta ja työehtosopimusten tekeminen? Ammattiliitoissa on perinteisesti katsottu, että yhteiskuntavaikuttaminen on ns. ennakoivaa edunvalvontaa. Vuonna 2021 PAUn liittokokous hyväksyi tavoiteohjelman, jonka mukaan yksin työehtosopimusten neuvotteleminen ei riitä. Elinkeinoelämä on haastanut ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset ja haluaa siirtää sopimisen työpaikkaja henkilötasolle. Tämä on ollut jo nähtävissä mm. metsäteollisuudessa. Liiton vaikuttamistyö nousee entistä tärkeämpään asemaan. Sen lisäksi, että työlainsäädäntö koskee jäseniämme, on myös sosiaalilainsäädäntöön vaikuttaminen olennaista. Lakien valmistelussa on syytä olla aktiivisesti mukana. SAK on ammattiliitoille tärkeä yhteistyökumppani lainsäädäntötyön ja muun poliittisen taustavaikuttamisen kannalta. Myös edellisellä liittokokouskaudella perustettu Kuljetusliitot KL tulee varmasti jatkossa antamaan pontta yhteiskuntavaikuttamistyöllemme. Tasavallan hallituksen poliittisella värillä on merkitystä. Vuonna 2019 valittu hallitus oli työväenmyönteisempi edeltäjäänsä verrattuna. Olivat hallituksen taustavoimat minkälaiset hyvänsä, poliittinen vaikuttamistyö kuuluu PAUn toimintamuotoihin. Vaikuttaminen ei ole pelkästään lausuntojen antamista ja taustalobbausta, vaan vaikutamme päättäjiin ja yleiseen mielipiteeseen myös erilaisin kampanjoin ja median kautta. Tarvittaessa, jos muu ei auta, ollaan valmiita järjestöllisiin toimiin. Toisin sanoen Vaalistaja -yhteistyössä mukana oleminen oli PAUn liittokokouspäätöksen mukaista toimintaa. < Reitti_4_2023.indd 28 Reitti_4_2023.indd 28 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 29 28 1 8 2 7 3 6 5 4 Laadinta: Jyrki Takala OUTINEN SAMA KUIN KUTA HALLUSSA JOSKUS RAJATTOMIA RYPISTELTY JALOKAASU TULPPA SOITIN KREIKAN RAHA ENNEN JA NYT PEKKA ZOLA BRAD MUUTTUNEET PIDEMMIKSI PALSANMÄEN NIMISIÄ -T K KU UN NN NO OSSSSA A JAPANI KAMERASSA -N SIEVÄ HARJANNE HOPUT LYÖTY 20 20 FAIJOJA AUTO ESPANJASTA KITSAS OHUITA TEHOSTE PISTO ALUKSI SAIRAALASSA SANOISTA YKSINÄÄN VIRO HIILIVETY TATTIS PUULATTIASTA -LI ILMAN NUORIA KUUSIA TIMOTHY MONA ---PABLO ILKAT TUTUMMIN URIA VALTIMO ROVANPERÄN ALAA KYLMÄ ALUE LAITTAA RUOKAA KISKAISE IRTI! EI OLE MAKEA YLIOPISTOISSA R JA LIIKE PERUSTETTU SIINÄ KAADETAAN PÄÄLLYSTE -N LATUSKAISUUS RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_4_2023.indd 29 Reitti_4_2023.indd 29 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 31 30 Miten erilaiset lomautustavat vaikuttavat päivärahaan? Mikä nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä? Lomautus on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla, joka vaikuttaa siihen, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa täytenä vai työtuloilla soviteltuna. Tämä puolestaan vaikuttaa edelleen siihen, mikä on lopullinen sinulle maksettava päivärahan määrä. Lomautus voidaan toteuttaa: • kokoaikaisesti ? täysi ansiopäiväraha lomautuspäiviltä • viikoittaista työaikaa lyhentämällä ? täysi ansiopäiväraha lomautuspäiviltä • päivittäistä työaikaa lyhentämällä ? soviteltu päiväraha (lyhennetyistä työpäivistä saadut tulot huomioidaan päivärahan määrässä) • kaikkia edellä mainittuja eri lomautustapoja yhdistelemällä. Jos sinulla on lomautuksen aikana sekä kokonaan lomautettuja päiviä että lyhennettyjä työpäiviä, voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, jonka määrässä huomioidaan sekä lyhennettyjen työpäivien että täysien työpäivien palkka. Lomautuksen aikaisen ansiopäivärahan maksamiseen tarvitsemme aina lausunnon TE-toimistosta, jonne sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, sillä ansiopäivärahaa voidaan maksaa vasta työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Hakemusten käsittelyä nopeuttaa, kun kaikki tiedot on toimitettu meille yhdellä kertaa. eAsioinnin kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit tulevat kassalle heti ja voit asioida silloin, kun se sinulle itsellesi parhaiten sopii. Täytä hakemus huolellisesti ja liitä siihen kaikki tarvittavat liitteet. Sähköisessä hakemuksessa on infopainikkeita (ympyrässä i-kirjain), joista saat tarvittavaa lisätietoa hakemuksen täytön yhteydessä. Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Jos sinulta pyydetään lisäselvityksiä, toimita ne kaikki samalla kerralla. Kassaan lähettämäsi liitteet näkyvät eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. Jos sinulla on kysyttävää, tai haluat antaa lisäselvitystä hakemuksesi tietoihin, asioi eAsioinnin kautta (a-kassa.fi ? eAsiointi). eAsioinnin käyttäminen on helppoa, turvallista ja nopeaa. Kirjautuminen vaatii vain omat henkilökohtaiset pankkitunnukset tai puhelinoperaattorilta saatavan mobiilivarmenteen. Seuraa hakemusten käsittelyaikaa verkkosivujemme etusivulla. Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. Kassa vastaa Reitti_4_2023.indd 30 Reitti_4_2023.indd 30 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 31 30 Miten erilaiset lomautustavat vaikuttavat päivärahaan? Mikä nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä? Lomautus on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla, joka vaikuttaa siihen, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa täytenä vai työtuloilla soviteltuna. Tämä puolestaan vaikuttaa edelleen siihen, mikä on lopullinen sinulle maksettava päivärahan määrä. Lomautus voidaan toteuttaa: • kokoaikaisesti ? täysi ansiopäiväraha lomautuspäiviltä • viikoittaista työaikaa lyhentämällä ? täysi ansiopäiväraha lomautuspäiviltä • päivittäistä työaikaa lyhentämällä ? soviteltu päiväraha (lyhennetyistä työpäivistä saadut tulot huomioidaan päivärahan määrässä) • kaikkia edellä mainittuja eri lomautustapoja yhdistelemällä. Jos sinulla on lomautuksen aikana sekä kokonaan lomautettuja päiviä että lyhennettyjä työpäiviä, voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, jonka määrässä huomioidaan sekä lyhennettyjen työpäivien että täysien työpäivien palkka. Lomautuksen aikaisen ansiopäivärahan maksamiseen tarvitsemme aina lausunnon TE-toimistosta, jonne sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, sillä ansiopäivärahaa voidaan maksaa vasta työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Hakemusten käsittelyä nopeuttaa, kun kaikki tiedot on toimitettu meille yhdellä kertaa. eAsioinnin kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit tulevat kassalle heti ja voit asioida silloin, kun se sinulle itsellesi parhaiten sopii. Täytä hakemus huolellisesti ja liitä siihen kaikki tarvittavat liitteet. Sähköisessä hakemuksessa on infopainikkeita (ympyrässä i-kirjain), joista saat tarvittavaa lisätietoa hakemuksen täytön yhteydessä. Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Jos sinulta pyydetään lisäselvityksiä, toimita ne kaikki samalla kerralla. Kassaan lähettämäsi liitteet näkyvät eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. Jos sinulla on kysyttävää, tai haluat antaa lisäselvitystä hakemuksesi tietoihin, asioi eAsioinnin kautta (a-kassa.fi ? eAsiointi). eAsioinnin käyttäminen on helppoa, turvallista ja nopeaa. Kirjautuminen vaatii vain omat henkilökohtaiset pankkitunnukset tai puhelinoperaattorilta saatavan mobiilivarmenteen. Seuraa hakemusten käsittelyaikaa verkkosivujemme etusivulla. Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. Kassa vastaa 31 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Indeksien nerous ja kirous I ndeksit ovat olleet vilkkaana puheenaiheena viime aikoina. Syynä on kiihtyvä inflaatio, joka automaattisesti väänsi myös indeksiviisarit kaakkoon. Eli jos elinkustannukset nousevat, niin tulojen olisi syytä nousta samaa tahtia, muutoin joudumme luopumaan osasta kulutusta tai sitten käyttämään säästöjä yltääksemme totuttuun kulutukseen. Palkat nousevat työmarkkinoilla sovittua tahtia, mutta etuudet ja eläkkeet sen sijaan automaattisesti indeksikytköksellä kuluttajahintojen ja ansiotason muutosten mukana. Indekseistä keskusteltiin vilkkaasti viime vuonna eläkkeiden määräytymisen yhteydessä. Niiden, joilla oli mahdollisuus, kannatti taloudellisesti mieluummin jäädä eläkkeelle viime vuoden puolella kuin siirtää päätös vuodenvaihteen yli. Tämä siksi, että maksussa oleviin eläkkeisiin tuli ruhtinaallinen korotus, koska kuluttajahintojen nousu oli paljon voimakkaampi kuin ansiotason nousu. Eli työeläkettä jo nauttivilla vuoden alusta tuleva korotus määräytyy kaavalla, jossa kuluttajahintamuutoksen paino on 80 % ja ansiotasomuutoksen 20 %. Tämä on se surullisen kuuluisa taitettu indeksi. Taitettu indeksi on ollut eduskunnassa istuvan Lähettiläänsä mukaan kirosana, koska työeläkkeet eivät nouse palkkojen tahdissa vaan taitetun indeksin mukaisella laskentakaavalla. Lähettilään lobbauksen voi ymmärtää, koska ansiotason nousu tavanomaisesti ylittää hintojen nousun. Toisin sanoen, eläkeläiset jäävät palkansaajien tulokehityksestä jälkeen, joka vuosi sitä enemmän mitä nopeampaa reaalipalkat nousevat. Uudelleen indeksit nousivat puheenaiheeksi, kun valtiovarainministeriö (VM) esitti indeksileikkauksia tehokkaana julkisen talouden sopeutustoimenpiteenä. VM:n mukaan indeksileikkauksella olisi mahdollista vahvistaa julkista taloutta nettona lähes 1,4 miljardilla eurolla. Ei kuitenkaan ihan niin helppoa miltä kuulostaa. Indeksien nerous piilee automaattisessa olosuhteisiin sopeutumisessa. Etuuksien ja eläkkeiden kehitystä ei tarvitse eduskunnan päätöksellä erikseen päättää, kun näiden tulonsiirtojen korotukset on sidottu hintojen tai palkkojen kehitykseen. Niistä ei tarvitse budjettiriihissä enää tapella ja vääntää, kun kotitalouksien ostovoima säilyy kutakuinkin. Tällä on suuri merkitys koko talouden kannalta, sillä kotimainen kulutuskysyntä muodostaa noin 60 prosenttia BKT:sta. Indeksisidonnaisuus onkin tärkeä automaattinen talouden suhdanteiden tasaaja. Samoin kuin ansiotuloja korvaavat tulonsiirrot itsessäänkin ovat. Kun talous taantuu ja työttömyys kasvaa, etuudet kompensoivat tulomenetyksiä ja tukevat kotitalouksien toimeentuloa. Korkeasuhdanteessa puolestaan progresTyöttömyysetuudet, progressiivinen tulovero ja indeksit ovat keskeisen tärkeitä talouden vakauttajia. siivinen ansiotulovero hillitsee talouden ylikuumenemista ja siten loiventaa suhdannehuippua. Työttömyysetuudet, progressiivinen tulovero ja indeksit ovat keskeisen tärkeitä talouden vakauttajia, jotka toimivat omalakisesti ja loogisesti oikein. Kaikki talouden toimijat, julkinen talous mukaan lukien hyötyvät vakaudesta ja tasapainosta. Jyrkät suhdannevaihtelut eivät ole kenenkään etu. Automaattiset vakauttajat toteuttavat nk. vastasyklistä talouspolitiikkaa, jolla loivennetaan lamaa ja hillitään korkeasuhdannetta. Vahinko vaan, jos näiden ei aina anneta toimia. Päättäjillä on voimakas tendenssi elää julkisen kassan mukaan, eli kun valtion tulot kasvavat, ne käytetään malttamattomasti esim. veronalennuksiin, joita tosiasiassa ei sillä hetkellä tarvittaisi. Ja kun valtion kassa on tyhjä, veroja kiristetään, jolloin talouden toimijoilta viedään kulutusja investointimahdollisuuksia ja syvennetään taantumaa entisestään. Mistä sitten päättäjät saisivat päättää, jos automaattiset vakauttajat hoitavat juoksevan talouspolitiikan? Voi voi, kyllä päätettävää riittää. Kaikkein tärkeimmät talouskasvua ja hyvinvointiamme lisäävät päätökset 10-20 vuoden perspektiivillä tehdään juuri nyt. < Reitti_4_2023.indd 31 Reitti_4_2023.indd 31 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 33 32 Sa na on va pa a K uka helvetti tuhosi Postin brändin ja jakelun työolot? Missä on se kerrannaisvaikutusten alkupää, jonka seurauksena postin laatu on yleisen irvailun kohde ja työtavat ja -ajat ovat täysin epäinhimillisiä. Kuka on perimmiltään vastuussa siitä, että reittien koot ovat täysin ylimitoitettuja, eikä niitä kykene jakamaan ilman armotonta hosumista ja paussien jättämistä minimiin? Uskon tietäväni vastauksen. Postissa työskentelyn ympärille on onnistuttu luomaan loputtoman paineen ja kiireen ilmapiiri, joka on eräänlaisen äärimmilleen tehostetun uusorjuuden mallikuva. Sen irvokkaan orwellilaiseen kaavaan kuuluu olennaisena osana työnjohdon asenteeseen ohjelmoitu ylioptimistinen suhtautuminen tehdyn työn määrään ja siihen kuluvaan aikaan. Siihen kuuluu myös jatkuva kaaos, jonka vähintäänkin älyvapaa kolmen (tai useamman) nipun työskentelymenetelmä luo. Lisäksi jatkuvat, aina entistä pahemmat muutokset ovat rasittaneet henkilöstöä jo vuosia, eikä koskaan voi olla varma, mitä hulluutta seuraavaksi keksitään. Lajittelua tehdään tässä firmassa aivan oikeasti ulkona; sateessa pyryssä ja pakkasessa, jossa on vieläpä usein pimeää ja liikenteen vuoksi hyvin stressaavaa. Syitä voi vain arvailla. Ehkä asiaan oikeasti vihkiytymättömien tahojen sanaa on kuunneltu liikaa: sisätiloissa näyttää niin hyvältä ja rauhalliselta, kun kaaos on lisätty potenssiin kaksi ja siirretty ulos, näkymättömiin. Aivan kuin tämä ei olisi vielä riittänyt, joku keksi, että samalla kun työntekijät sekoilevat kolmen nipun kanssa, ei neljäskään ole pahitteeksi. Tässä firmassa, jossa mikään ei ole yllättävää, pelättävissä Kuka tuhosi Postin? on, että käytäntö on edelleen laajentumassa. Täpötäydessä ajoneuvossa, jossa ei ole kunnon paikkaa muillekaan nipuille, jotka vaativat jatkuvaa muistelua, turhaa kääntelyä ja silmälläpitoa, pönöttää toisinaan raskaita, muovitettuja, roskaavia lisänippuja, joilla on kätevä nimi: yönylinippu. Lisäksi kyseisen nipuston aiheuttama työ tehdään pahimmillaan kahteen kertaan, sillä suomenkielisten ja ruotsinkielisten niput eivät suinkaan ole yhtä yhtenäistä massaa, vaan erillisiä yksiköitä, jotka kattavat koko alueen kahteen kertaan. Ts. ne alueet, jotka jaettiin viimeksi, saavat seuraavalla jakelukerralla jälleen uuden seurattavan nipun. Juuri tätä asiaa ei jakelutyöhön ilmeisesti täysin perehtymätön idean keksijä tunnu ymmärtävän: ylimääräisen nipun silmälläpito ja jatkuva seuraaminen on stressaavaa, ei varsinainen ottaminen. Asia on vieläpä niin, että mikäli sivunippua ammennettaisiin joka kerralla, sen kanssa työskentely olisi helpompaa kuin silloin, kun ottoja tulee harvemmin, koska toimintaan syntyy säännönmukainen rutiini. Siksi asiaan ei juurikaan vaikuta se, onko suomenkielisten ja ruotsinkielisten keskinäinen suhde mikä tahansa, jos ei sitten esim. ruotsinkielisten asukkaiden osuus ole reitillä erityisen pieni. Vuoropäiväjakelu luonnollisesti tuplaa kaiken tämän hulluuden. Kaiken kaikkiaan, tehtävää työtä on päivää kohden aivan liikaa. Siksi osaltani kehotan kaikkia työskentelemään normaalijoutuisuudella, hosumatta ja jättämään loput jakamatta ja lähtemään työajan päättyessä minuutilleen kotiin. Mikäli työnantaja tämän jotenkin kostaa, otetaan yhteys luottamusmieheen, joka lähettää 32 Reitti_4_2023.indd 32 Reitti_4_2023.indd 32 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 33 32 Lähetä teksti: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki aineiston eteenpäin, kohti valtakunnallista, suurempaa otantaa, jota liitto sitten huolella tarkastelee. Juuri tässä kohdassa piilee eräs merkittävä ongelma: jakajat eivät uskalla jättää posteja jakamatta, vaan hoitavat pimeässä, sateessa ja pakkasessa tehtävänsä loppuun, tehden monissa tapauksissa lähes jatkuvasti yli kymmentuntista työpäivää, Vuoropäiväjakelussa sama ralli alkaa uudelleen heti seuraavana aamuna, eikä edes viikonloppu riitä kunnolliseen palautumiseen. Tällä esittämälläni valtakunnallisen yhtenäisyyden menetelmällä todelliset ”jäämät” saadaan esiin ja ne ovat huomattavasti suuremmat kuin ne, jotka tällä hetkellä kirjataan virallisiin kansiin. Itse ”jäämä” on mielenkiintoinen termi, joka hämää pelkistetyssä yksinkertaisuudessaan todellisuutta. Oikeasti kyse on siitä, että liian suurten reittimitoitusten vuoksi asiakkaat eivät saa sitä palvelua, johon ovat oikeutettuja, ja jolla ahne bonustenkahmijajohto saa synninpäästön velvollisuuksiensa laiminlyönnistä. Tästä päästäänkin itse syyn todentamiseen, joka jätettiin alussa avoimeksi: kaiken tämän överiksi menneen ”tehostamisen” alkusyy on ahneessa johdossa, jolle on luotu tulospalkkausjärjestelmä. Kaikki sen saavuttamat bonukset ja muut selkääntaputukset eivät suinkaan ole positiivisen liiketoiminnan tuloksia, vaan ruohonjuuritasolla kärsivien selkänahoista revittyjä negatiivisia verirahoja; säästöt ja epänormaali tehostus kun lisäävät omaa bonusta merkittävällä tavalla. On siis hyvä sanoa väkeä irti aina hieman tarvittavaa määrää enemmän ja heittää toimipaikkoihin täysin utopistisia henkilöstösäästötavoitteita. Tämänkaltainen menettely tuhoaa firman, mutta mahdollistaa kuitenkin lyhytaikaisen hyödyn kahmimisen. Posti on ajettu alas paljon nopeammin, kuin olisi ollut tarpeen, sillä ”säästöt” usein kiihdyttävät itseään: kun taitamattoman johtamistavan syystä asiakas saa maanantaina neljä Hufvudstadsbladetia, hän luonnollisesti siirtyy nopeutetusti sähköisten palveluiden käyttöön. Perikadon syy löytyy siis bonuspalkkauksesta, jolla firma tuhotaan pitkällä tähtäimellä, mutta nostetaan näennäiseen tuottavuuteen lyhyellä tähtäimellä. Kun tilanne lopulta aktualisoituu, vanha johto on jo mennyt käärimään rahaa muualle. Uusi taitamaton, piittaamaton ja ahne johto, joka näkee vallitsevat speksit tilaisuutensa hyödyntämisenä, astuu kehiin. Postin maineen tuhoaminenkaan ei enää haittaa. Syy vieritetään osaamattomille tunarijakajille, jotka tosiasiassa tekevät kaikkensa, jotta asiakkaat eivät kärsisi huonosta johtamisesta. Firmaa tuhoavia bonuskuppaajia on vuosien varrella ollut paljon, eikä syyttävä sormi saa tietenkään osoittaa vain nykyiseen jämiä näykkivään saneeraustiimiin. Kaikki tämä on kuitenkin malliesimerkki siitä, mitä yritystoiminta saa aikaan yleishyödyllisessä järjestelmässä. Edelliseen liittyen oletan, että taannoisella päätöksellä jättää työntekijöiden paussit kirjaamatta järjestelmään on jokin syy: miksi yritysten normaalikäytäntö, jossa pausseja mitataan minuutintarkasti, ei enää yhtäkkiä ole postissa relevantti toimintatapa? Syy on yksinkertainen: Posti ei enää halua esitellä minkäänlaisin faktoin sitä kiusallista tosiasiaa, että sen työntekijät pitävät aivan liian vähän pausseja ja tekevät samalla talolle runsaasti talkoovoittoa. Tämä saattaisi olla esimerkiksi ajoneuvoreiteillä liian paljastavaa ja vaarallista. Ja sitten kun jotakin sattuu, voi aina väittää, ettei tiennyt ja syy on tietenkin jakajan. Kukaan ei ymmärrä kysyä, oliko työtä liikaa. Vaikka molemminpuolinen ratkaisu liian suureen työmäärään on monen mielestä mahdoton, sanon sen silti: se on puolueettoman tahon tekemä mitoitusjärjestelmä (eikä ”RoadSmart” todellakaan ole sellainen). Nykyisenä tietoteknisenä aikana olisi helppo mitoittaa jakajan jokainen askel, käännös, loput tomaan pläräämiseen ja kääntelyyn kuluva aika, ovenavaus, tai hyllyyn heittoon kuluva kädenheilautus. Näille toimenpiteille olisi saatava realistinen aika, joka on ulkopuolisen tahon määrittelemä. Näin päästään uudelleen reiluun tilanteeseen, jossa jakajan on mahdollista saavuttaa urakkavoittoa. Takaan että urheilullisia tulijoita työreserviksi riittää, eikä Postin huvenneita varoja tarvitse sijoittaa katteettomiin propagandakampanjoihin, tai käsikirjoitettuihin televisio-ohjelmiin. Liiton tulisi joka vuosi nostaa kyseinen mitoitusjärjestelmäehdotus neuvottelupöydälle, työnantajapuolen uhkailun ja utopian vastapainoksi. RAMI KARPPINEN Vaasa, entinen postinjakaja 34 vuoden perspektiivillä Lajittelua tehdään tässä firmassa aivan oikeasti ulkona – sateessa, pyryssä ja pakkasessa. 33 Reitti_4_2023.indd 33 Reitti_4_2023.indd 33 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 35 34 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Reitti_4_2023.indd 34 Reitti_4_2023.indd 34 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 35 34 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Kolumni Maailmassa tarvitaan enemmän oikeudenmukaisuutta ja sen eteen haluan tehdä työtä. EMMA SALOKORPI ........................................ Kirjoittaja on oikeustieteiden opiskelija Lapin yliopistosta, joka työskenteli kevään ajan PAUn toimistolla harjoittelijana. Harjoittelijan hyvästit M uutin Helsinkiin töiden perässä muutama vuosi sitten. Täällä asuessani olen ehtinyt työskentelemään mm. virkamiehenä ja työttömyysturva-asiantuntijana ja nyt viimeisimpänä PAUn lakimiesharjoittelijana vuoden alusta alkaen. Olen kevään ajan työskennellyt PAUn toimistolla kahtena päivänä viikossa, mikä on mahdollistanut sen, että maisterintutkielmani on edennyt ja opintoni ovat viimeinkin loppusilausta vaille valmiit. Toimistopäivät ja mahtavat työkaverit ovat piristäneet etäopintojeni myötä pitkälle kehittynyttä verkkarielämääni. Työskentelin liiton juristin oikeana tai vähintäänkin vasempana kätenä. Työssäni olen saanut avustaa liiton jäseniä suoraan sekä taustaselvityksiä tehden. Apuani olen voinut tarjota pääasiallisesti työoikeudellisiin pulmiin. Lisäksi olen kirjoittanut muutaman jutun Reittiin ajankohtaisista juridisista aiheista. Arvokkaimmaksi työkseni olen kokenut jäsenten palvelemisen. Hain aikoinaan oikeustieteellisen opiskelemaan, sillä mentaliteetilla, että maailmassa tarvitaan enemmän oikeudenmukaisuutta ja sen eteen haluan tehdä työtä. Täällä sitä on saanut tehdä. PAU on oppikirjaesimerkki siitä, mitä sanonta ”yhteisössä on voimaa” tarkoittaa käytännössä. Kevään aikana olen päässyt myös parille työpaikkakäynnille. Oli mielenkiintoista nähdä, miten ja missä työtä tehdään käytännössä, vaikka onhan minulla (hyvin vähän) omakohtaistakin kokemusta, sillä työskentelin yhden joulun kiireapulaisena joulukorttien lajittelijana Vaasassa. Jokainen on varmasti kuullut jotain ammattiyhdistystoiminnasta ja jokaisella on toimintaan liittyen myös mielipiteensä. Harva varmaan täysin ymmärtää, mitkä kaikki, ehkä jopa itsestäänselvyytenäkin pidettävät asiat ovat ay-liikkeen ansiota. Näin opiskelijana esimerkiksi kesälomat ovat vielä toistaiseksi kaukainen haave, mutta kellepä ei palkallinen kesäloma lomarahoineen kelpaisi. Tulisi kuitenkin muistaa, että nämä ”itsestäänselvyydet” eivät itseasiassa ole sellaisia, vaan asioista neuvotellaan aina uudelleen. Järjestäytymisasteella on väistämättä vaikutus neuvottelujen lopputulokseen. Olen myös ymmärtänyt, miten tärkeää on, että ongelmatilanteessa on käytettävissä leveämmät hartiat, joihin tukeutua. Sen lisäksi, että liitto neuvottelee työehtosopimukset, se myös valvoo niiden noudattamista ja on työntekijän turvana silloin, kun apua tarvitaan. Ei ole mikään vitsi, kun joka tuutista toitotetaan, että työn oppii vasta tekemällä. Onhan minulla toki tietopohjaa yliopiston kursseilta, mutta kevään aikana olen oppinut työlainsäädännöstä vaikka mitä uutta. On eri asia opetella pykälien sisältöä tenttiä varten kuin tietää, miten pykäliä sovelletaan käytännön työelämässä. Minulle kevään hienoin asia on kuitenkin ollut sen huomaaminen, miten täydellä sydämellä PAUssa tehdään töitä. Työ ei ole vain suoritus, vaan kutsumus. Jokainen PAUlainen, johon olen kevään aikana saanut tutustua, on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tällä palolla kohti kesää ja uusia tuulia. Kiitos. < K U V A : J U HA P ÖY R Y Reitti_4_2023.indd 35 Reitti_4_2023.indd 35 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 37 Menoon mukaan 36 PAUn Pirkanmaan osasto järjestää jälleen elokuussa suositun Nääsville Petankki Ouppenin, joka on järjestyksessään jo 31. Turnaus pelataan lauantaina 12.8.2023 klo 12.00 alkaen Peltolammin kentällä osoitteessa Säästäjänkatu 23, Tampere. Petankki tai pétanque on Ranskasta lähtöisin oleva kuulapeli, jossa kaksi joukkuetta heittelee metallikuulia mahdollisimman lähelle maahan heitettyä maalipalloa. Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Ilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle sähköpostilla jukka. kumpulainen@posti.com tai puhelimitse 050 569 9614. Tervetuloa! Viinijuhulille! Ai tuas? No tuas! PAUn Kuopion osasto tarjoaa jälleen jäsenilleen mahdollisuuden rentoiluun hyvän viinin, ruuan, musiikin ja seuran yhteisvaikutuksen alaisena Kuopion Viinijuhlilla lauantaina 8.7.2023 klo 17.00 alkaen. Tämän vuoden viinijuhlien teemamaa on Espanja. Olé! Käyttöömme on varattu kaksi viinitelttaa loistavine antimineen. Musiikkitarjonnasta vastaa aina varma Arttu Wiskari, satumaisen tankoileva Maija Vilkkumaa ja kaikkien huulilla polttelevat Maustetytöt! Koska paketti on varsin kattava ja laadukas, joudumme perimään ilmoittautuneilta jäseniltämme 30 euron omavastuun. Mikäli mukaan ilmoittautuu osastoon kuulumaton avec, joudumme perimään tältä normaalihinnan 85 €. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla VIIMEISTÄÄN 14.6.2023 mennessä: paukuopio@gmail.com. Ilmoittautumiset vahvistetaan. Ilmoittautumismaksut tulee olla maksettu 28.6.2023 mennessä PAU Kuopion osasto 126 tilille: FI67 5542 0655 0000 77. HUOM! Mukaan mahtuu 60 ensimmäistä, joten aikainen lokki juhlilla hilluu! Vamos vamos ja eikun juhulimaan! Toimikunta Nääsville Petankki Ouppen XXXI Kuvassa viime kesän Nääsville Petankki Ouppenin mitalistit. Vasemmalta turnauksen kakkonen Kuulapäät eli Heikki Mattson, Timo Stürmer ja Matti Penkkimäki, keskellä voittajajoukkue Hammers Kari Grundström, Tom Heikkilä ja Hannu Sjöman sekä oikealla pronssimitalistit Team Heikkilä eli Jan Heikkilä, Raine Heikkilä ja Henri Heikkilä. Reitti_4_2023.indd 36 Reitti_4_2023.indd 36 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 37 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Salli-Irene Sulevintytär Töyrylä. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan U R O S S I T Ä K E S Ä O M A T U I D E K A A N I T P Ö N T T Ö R U U S K A E M I L E U A R K T I S R A J O K K I K O K A T A V E N Y N E E T M I P E T O I Ä A V A I N I S R A L L I A K E L T A I S E N A A N S O K E R I T O N L A U S E O T A T U S R E N S I N M T D A L T O N A T A P I N A I T S E K S E E N A Ä E T A A N I F A K I I R E E T S Ä I K E E T A T T E S E A T T I K K I I S K E T T Y O S O I T I N T I U T I S Ä T S A I T A Ristikon avainsana: RIITAISA Palautearvonnan voittaja lehdestä 3/2023 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella voit tutustua kuvajournalisti Miikka Pirisen valokuvanäyttelyyn Likainen työ, jonka kuvat kertovat Suomen turvekentillä ja Yhdysvaltojen hiilikaivoksissa työskentelevistä ihmisistä. ”Kun ihmisiltä kysyy, mistä sähkö tulee, he vastaavat, että pistorasiasta”, kiteyttää pohjanmaalainen turveyrittäjä ymmärryksemme energiantuotannosta. Likainen työ -näyttely antaa kasvot fossiilisten polttoaineiden tuotannon parissa työskenteleville ihmisille ja näyttää, kuka tekee likaisen työn käyttämämme sähkön tuottamiseksi. Venäjän hyökkäyssodan laukaisema energiakriisi on tehnyt kukkaroon käyvällä tavalla selväksi, kuinka riippuvaisia yhä olemme fossiilisista polttoaineista. Siirtymä vihreään energiaan on vääjäämätöntä myös ilmastokriisin vuoksi. Samalla hiilenkaivajien ja turvetuottajien ammatit jäävät historiaan. Näyttelyn kuvat kertovat, miltä arki hiilikaivoksen iltavuorossa ja traktorin kyydissä turvesuolla vihreän siirtymän etulinjassa näyttää. Miikka Pirinen (s.1985) on palkittu helsinkiläinen kuvajournalisti. Hän on dokumentoinut fossiilisten polttoaineiden tuotannossa työskentelevien ihmisten arkea vuodesta 2017: Teemme kesän aikana seuraavaan Reittilehteen juttua postiluukuista ja laatikoista. Kaipaamme jakajien kokemuksia erityisesti erilaisista kerrostalojen postiluukuista. Millaisiin olet jakelureitillä törmännyt? Millaisia luukkuja löytyy uudiskohteista, entä vanhoista kerrostaloista? Entä kuinka luukut on sijoitettu? Millainen on paras luukku jakajan näkökulmasta, entä pahin? Ja millaisia työturvallisuusriskejä luukkuihin liittyy? Kerro kokemuksistasi ja laita vaikka kuva mukaan. Peitä siinä tapauksessa luukusta kuitenkin asiakkaan tiedot. Lähetä viestisi Reitti-lehdelle 31.7. mennessä osoitteella juha.poyry@pau.fi. Oikaisu Edellisessä Reitti-lehden (3/2023) mökkijutussa oli Kainuun osaston mökki-ilmoituksessa virhe. Mökki 1 oikea viikkohinta on yhdeltä viikolta 300 €, ei 320 €, niin kuin tekstissä mainittiin. Osaston mökkeihin voit tutustua tarkemmin osoitteessa paukainuunosasto.pau.fi. Näin silloin joskus. Varsinainen ovensuunni ttelijan älynväläys. Postimies luukuttaa 1960-luvulla Hakaniemen metallitalossa. PA Un He lsi ng in os as to n ar ki st o Anna meille luukkuvinkki Likaisen työn kasvot Will Miller on hiilenkaivaja neljännessä polvessa. LänsiVirginia, huhtikuu 2018. “Olin lopen kyllästynyt katsomaan ympäristöja ilmastokriisin kuvituksena savupiippuja ja jääkarhuja. Halusin kertoa ympäristöongelmista keskustelua rakentavalla tavalla. Minusta oli kiinnostavaa, että esimerkiksi hiilenkaivaja näyttää yhä samalta kuin 1950-luvulla. Fossiilinen energiateollisuus on kehityksen näkökulmasta arkeologinen jäänne.” Näyttelyn suomalaisesta turvetuotannosta kertovat valokuvat on otettu Pohjanmaalta, Satakunnasta, Pirkanmaalta, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Karjalasta. Hiilenkaivajista kertovat kuvat ovat Yhdysvaltojen Länsi-Virginiasta. Valokuvanäyttely Likainen työ on avoinna 6.8.2023 asti. Työväenmuseo Werstas sijaitsee Tampereen keskustassa Finlaysonin alueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Museoon on vapaa pääsy. Lisätietoja osoitteesta tyovaenmuseo.fi. Reitti_4_2023.indd 37 Reitti_4_2023.indd 37 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 39 38 Menoon mukaan Työpaikoilla ja päättäjien pakeilla PAU on kevään mittaan näkynyt niin työpaikoilla kuin eduskunnassakin. Liiton työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen kiersi päätoimisten kanssa kaakon kulmilla ja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatinen vei osastojen puheenjohtajat eduskuntaan. Eduskunnassa tavattiin SDP:n ryhmähuoneessa kansanedustaja Nasima Razmyar ja etäyhteydellä Tarja Filatov. Vieraita emännöi Filatovin avustaja Ayla Shakir. Osastojen puheenjohtajia ja aktiiveja eduskunnassa. Jyväskylän rahtiterminaalin trukkikuskit Pekka Rantala, Tommi Aallikko ja pääluottamusmies Vesa-Valtteri Mäkelä. Pääluottamusmies Piia Willberg Taavetin jakelussa Marjo Karvasen, Titta Grenin ja Tiina Peson seurassa. Elina Minkkilä Jyväskylän eCD:ssä pakettilajittelun puolella. Ryhmävastaava ja Keski-Suomen osaston puheenjohtaja Jouni Rajala. Tapio Maukonen ja Terhi Pihlajasaari Jyväskylän jakelukeskuksesta. Pasi Klemi lähdössä jakelureitille Lappeenrannan jakelukeskuksesta. KUVAT: JARMO TUOMINEN Reitti_4_2023.indd 38 Reitti_4_2023.indd 38 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 39 38 P ostaalinen urani alkoi satunnaisena sijaisena maanantaina 13.10.86 Helsinki 42:n jakelussa, nyttemmin jo puretussa rakennuksessa Vanhaistentiellä Kannelmäen ostarilla. Koska satuin asumaan lähettyvillä eli Kaarelantie 97:ssä, niin piakkoin pääsin jakamaan postia myös Hakuninmaalla, Maununnevalla ja Malminkartanossa eli triangelin Hki 41, 42 ja 43 reitit tulivat tutuiksi. Postimiesten alkeiskurssin suoritin lokakuussa 1987 ja PM-kurssin Käpylässä ? sittemmin puretussa Postiopiston pytingissä ? vuoden 1988 keväällä. Ensimmäisen virkani eli postimies yp:n nimityskirjan sain kurssin jälkeen, tosin saamaani virkaa en koskaan hoitanut, vaan jostain yhä mystisestä syystä minulle suotiin ylipostimies yp:n viranhoito heti kurssin jälkeen. Toukokuussa 1989 oli aika siirtyä uusiin ympyröihin eli Länsi-Helsingin postialueen konttorille Pitäjänmäkeen opettelemaan jakelureittien mitoitusta, ja kun lokakuussa avautui mahdollisuus eli postimiesten esimiehen virka Helsinki 10:ssä, niin ”hullu” vuosi -89 sai jatkoa Pääpostitalolla JARE-järjestelmäja reittisuunnitteluhommissa. Kaiketi tein jotain oikeinkin, kun maaliskuussa 1990 sain kutsun työpaikkahaastatteluun ”Pentagoniin”. Ja tärppäsi: Tanskiksesta tuli 2.4.90 nuorempi suunnittelija päätehtävänä JAMIT-projektin projektisihteeriys Postintaival 7:ssä. Elämisiin ? ja kiitos vakansseista! Kun Jakeluverkko ja Lehtipalvelut lyötiin yhteen vuoden 1993 organisaatiouudistuksessa, niin nuoremman suunnittelijan oli aika vilkuilla ympärilleen, ja niinpä päädyin syyskuussa Itä-Pasilaan osoitehuoltajaksi. Maantieteellisesti siirto ei ollut mittava, mutta ajallisesti OTS-stintistä olisi tuleva siihen saakka pisin jotos postaalisen urani aikana eli 7,5 vuotta tallentelin osoitteenmuutoksia ja tiedotuspalvelulähetyksiä. Vuosituhat vaihtui ja vuosiluvuksi kirjattiin 2001 ja kuukaudeksi helmikuu, kun tein paluun ”Pentagoniin” Laskutus ja Perintä -yksikköön systeemineuvojaksi. Syyn siirtoon olen jälkikäteen arvioinut olleen sen, että olin mielestäni ’otsonomina’ kehittynyt täysinoppineeksi, jos jonkinasteinen itsekehu sallitaan. Laskutuksessa minusta tehtiin tiiminvetäjä, mikä tarkoitti itseohjautuvassa tiimissä lähinnä lomien ilmoittamista palkanlaskentaan. Joulukuun 2002 alussa kuulin, että Helsingin Kirjanpito-yksikössä olisi paikka vapaana, ja koska kirjanpito oli jo kauppaopistossa kiinnostanut, niin nyt avautui mahdollisuus päästä tekemään sitä työtä käytännössä. Niinpä siirryin 10.12. Postintaival 7C -talossa kerroksesta toiseen kirjanpitäjäksi. Aluksi tuurasin kollegoita, ja vuonna 2003 sain hoitaakseni Jakeluykkönen Oy:n kirjanpidon. Konsernin sisäinen yritysfuusio (Jakeluykkönen siirtyi emoyhtiön siipien alle) vuoden 2005 alussa muutti tilanteen. Olin firmatta. Oli tiirailtava uusia hommia, mutta onneksi minua lykästi: Konsernitalouteen oltiin hankkimassa uusi tuotekannattavuus-laskentaohjelma (SAS ABM), ja pääsin ohjelman pääkäyttäjäksi taloussuunnittelijan nimikkeellä. Siihen aikaan tekivät Postiin tuloaan englanninkieliset tehtävänimikkeet eli minua saatettiin tituleerata nyt myös assistant controlleriksi. 2000-luvulla tihentyneet YT-menettelyt osuivat lopulta myös Tanskiksen nelijalkaiseen jakkaraan, ja niinpä hoitamani taloussuunnittelijan tehtävä lakkautettiin 31.3.2009: minut irtisanottiin tuotannollistaloudellisin perustein ja työvelvoitteeni konsernitaloudessa päättyi 29.5. Käärin RE-United-jalkapallojoukkueen pelipaitani siniset hihat enkä suostunut lannistumaan: työllistymisvapaani aikana eli maalis-toukokuussa 2009 lähetin arviolta 40 työhakemusta, ja lopulta tärppäsi postin sisältä: 1.6.2009 aloitin toimitilapalveluissa kiinteistösihteerinä. Vuoden 2011 alussa kiinteistöyksikkö yhtiöitettiin, ja ajan hengen mukaisesti yhtiö sai nimen Itella Real Estate Oy, ja sittemmin ? eli vuoden 2015 alusta ? palkanmaksajana on toiminut Posti Kiinteistöt Oy ja vuoden 2023 alusta ? yllätys, yllätys: yhtiörakenteen muutoksen jälkeen ? Posti Group Suomi Oy. Nyt pisin Posti/Itella/Posti-konserni -otatukseni on päättynyt, kun siirryin maanantaina 1.5.2023 osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle (OVE). Elämisiin ? ja kiitos vakansseista! TANSKAS-KARI 39 Reitti_4_2023.indd 39 Reitti_4_2023.indd 39 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 41 40 På svenska Vad ska jag göra när jag insjuknade under semestern? Förra veckan började min semester och jag blev sjukskriven. Läkaren ordinerade mig en veckas sjukledighet. Vad ska jag göra och vad händer med mina semesterdagar? I det kollektivavtal som gäller paketsorterare inom kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen och Posti Palvelut Oy sägs ”Om arbetstagaren under eller i början av semestern eller en del därav är arbetsoförmögen på grund av barnafödsel, sjukdom eller olycksfall, bör semestern på arbetstagarens begäran förflyttas till en senare tidpunkt. Arbetstagaren har på begäran rätt att förflytta semester eller del därav, om man vet att arbetstagaren under sin semester kommer att få sådan sjukvård eller annan därmed jämförbar vård, under vilken hon är arbetsoförmögen.” Det är mycket viktigt att du genast underrättar arbetsgivaren om din arbetsoförmåga och lämnar in ett läkar intyg (eller någon annan godtagbar utredning), om arbetsgivaren kräver det. Begäran och anmälan ska göras utan onödigt dröjsmål. Semestern förflyttas inte, om du inte har begärt det av din arbetsgivare. Begäran kan bevisligen framställas till exempel så att du skickar ett e-postmeddelande till arbetsgivaren som du ber att få en kvittering på. Semestern förlängs inte automatiskt i slutet av semestern, men de semesterdagar som inte använts under sjukdomstiden kan enligt bestämmelserna i semesterlagen hållas senare. När arbetstagaren har begärt att semestern skjuts upp, ska alla oanvända semesterdagar under sjukfrånvarotiden hållas senare, eftersom det i kollektivavtalen inte finns några självrisktider till skillnad från semesterlagen. Får jag kalendern också när jag är pensionerad? Jag har gått i pension och har tidigare alltid fått PAUs behändiga och utmärkta fickkalender gratis. Får jag kalendern i fortsättningen? PAUs medlemskalender är faktiskt avgifts fri, det vill säga den skickas till alla som har prenumererat på den. Ett undantag är pensionärer för vilka förbundet inte betalar kalendern. Flera fackavdelningar beställer dock kalendrar till sina pensionärsmedlemmar. Det lönar sig alltså att fråga tjänstemannen vid din fackavdelning om avdelningen skickar en kalender till sina pensionärer. Varför blandar sig PAU i politiken? PAU deltog tillsammans med andra fackförbund i FFC:s kampanj Vaalistaja som syftade till att aktivera väljarna. Inom ramen för kampanjen distribuerades på nätet och i pappersform listor över kandidater som kampanjen godkänt. Varför blandar sig PAU i politiken? Är inte fackförbundens främsta uppgift att bevaka medlemmarnas intressen och ingå kollektivavtal? Fackförbunden har traditionellt ansett att samhällspåverkan är s.k. proaktiv intressebevakning. År 2021 godkände PAUs förbundsmöte ett målprogram enligt vilket enbart förhandlingar om kollektivavtal inte är tillräckligt. Närings livet har utmanat de kollektivavtal som fackföreningarna förhandlat fram och näringslivet vill att avtalen ska ingås lokalt på arbetsplatsen och individuellt. Detta har redan skett bland annat inom skogsindustrin. Förbundets påverkansarbete blir allt viktigare. Utöver att arbetslagstiftningen gäller våra medlemmar är det också viktigt att påverka sociallagstiftningen. Det finns skäl att aktivt delta i beredningen av lagarna. FFC är en viktig samarbetspartner för fackförbunden med tanke på lagstiftningsarbetet och annan politisk bakgrundspåverkan. Även Kuljetusliitot KL som grundades under den föregående förbundsmötesperioden, kommer säkerligen i fortsättningen att ge ny kraft åt vårt arbete inom samhällspåverkan. Vilken politisk färg vår regering har spelar en roll. Den regering som valdes 2019 var mer arbetstagarvänlig än sin föregångare. Men oavsett vilka bakgrundskrafterna är i regeringen hör politiskt påverkansarbetet till PAUs verksamhetsf ormer. Påverkan är inte bara uttalanden och lobbyverksamhet, utan vi påverkar beslutsfattare och den allmänna opinionen också genom olika kampanjer och via medier. Vid behov, om inget annat hjälper, är vi beredda att vidta organisatoriska åtgärder. Med andra ord var deltagandet i Vaalistaja-samarbetet sådan verksamhet som överensstämmer med beslutet från PAUs förbundsmöte. < Reitti_4_2023.indd 40 Reitti_4_2023.indd 40 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 41 40 In English What do I do when I was taken ill on my annual holiday? I started my summer holiday last week and had to take sick leave. The doctor gave me a week’s sick leave. What do I need to do and what will happen with my holiday days? Under the collective labour agreement for the Communications and logistics sector and the collective labour agreement for the Parcel sector Posti Palvelut Oy, ”If the employee is, because of illness, accident, or giving birth, unable to work at the beginning of the annual holiday or taking a part thereof, the holiday must be transferred to a later time at the employee’s request. At the employee’s request, the employee is also entitled to the transfer of the holiday or part thereof if it is known that the employee will, during the holiday, have to undergo medical or other treatment, in parallel with the holiday, during which the employee is incapable of working.” It is very important that you notify your incapacity for work to the employer without delay and that you provide the medical certificate (or other acceptable statement) if the employer requires it. The request and notice must be made without undue delay. You can make the request verifiably by, for example, sending the employer an email to which you request a reply. Annual holiday is not automatically extended from the end of the holiday, but you can take the unused holiday days for the period of illness later as agreed in accordance with the provisions of the Annual Holidays Act (162/2005). If an employee has requested that the holiday be transferred, all the annual holiday days not taken during the period of sickness absence may be taken later because unlike in the Annual Holiday Act, there are no waiting days in the aforementioned collective labour agreements. Will I get a calendar now that I’ve retired? I retired and have always received a handy and useful pocket calendar free of charge from PAU. What will happen to my calendar order now? PAU’s member calendar is indeed free and is sent to everyone who has ordered it. The exception to this is retirees, for whom the Union does not pay for calendars. However, many local union chapters order calendars for their retired members. It’s worth asking the local chapter office employees in your own chapter whether they send a calendar to their retirees. Why does PAU get involved in politics? PAU, with other trade unions, was invo ved in SAK’s Voter activation campaign. Within the limits of the campaign, lists of candidates approved by the campaign were distributed online and on paper. Why do you get involved in politics? Isn’t the primary job of the unions to protect their members’ interests and make collective labour agreements? Trade unions have traditionally considered that social influencing is so-called proactive advocacy. In 2021, PAU’s Congress adopted a target programme under which negotiating collective labour agreements alone is not enough. Industry has challenged the collective labour agreements negotiated by the trade unions and wants to shift agreement to the workplace and individual level. This has already been seen in the forest industry, for example. Union’s advocacy work will have increasingly important role. In addition to the fact that labour legislation applies to our members, influencing social legislation is also necessary. There is also reason to be actively involved in the preparation of laws. SAK is an important partner for trade unions from the aspect on of legislation work and other political background influence. Also, Kuljetusliitot KL, established in the previous term of Congress, will certainly give impetus to our social influencing work. The political colour of Finland’s government is relevant. The government elected in 2019 was more pro-worker than its predecessor. Whatever the forces behind the government, PAU’s activities include political influencing. Influencing means not just providing opinions and background lobbying, but we also influence decision-makers and public opinion through various campaigns and the media. Where necessary, if nothing else helps, we’re prepared for organisational actions. In other words, being involved in the Voter activation campaign was part of activities in line with the decision of PAU’s Congress. < Reitti_4_2023.indd 41 Reitti_4_2023.indd 41 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 43 42 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista S ähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen tilanteissa, joissa vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi, jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista aina, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Liitossa ei ole enää automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Ilmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn asiointipalveluun osoitteessa easiointi.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli oma ammattiosasto tilaa sen heille. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa ota yhteyttä liiton toimistoon: Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi Tarja Känsäkangas, taloussihteeri, 040 831 2963, tarja.kansakangas@pau.fi Reitti_4_2023.indd 42 Reitti_4_2023.indd 42 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 7.8. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_4_2023.indd 43 Reitti_4_2023.indd 43 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset Jos arvostat näitä etuja, liity liittoon! liity.pau.fi TES Laki Reitti_4_2023.indd 44 Reitti_4_2023.indd 44 19.5.2023 14.51 19.5.2023 14.51