• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 4 | 2024 Hovioikeus hylkäsi PAUn valituksen 16 12 PAU valmistautuu TES-neuvotteluihin 20 14 Tekoälyn käyttö työssä Perhevapaisiin merkittäviä parannuksia Tulipalon jälkeen 6 Orivedellä selvittiin hyvällä yhteistyöllä REITTI_4_2024.indd 1 REITTI_4_2024.indd 1 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 3 2 Reitti 4 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 950kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 5 23.9. 16.10. 6 18.11. 11.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 38 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Oriveden jakelukeskuksen tulipalo 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 PAU valmistautuu tes-neuvotteluihin 14 PAU neuvotteli perhevapaisiin merkittäviä parannuksia 16 Hovioikeus hylkäsi PAUn valituksen vuokratyöjutussa 18 Toimihenkilö: Valmistaudu H-osan arviointeihin 20 Tekoälyn käyttö työssä-kuka piirtää rajat? 23 Katoavatko paperilehdet? 26 AY-MAJAKKA: Yksi asia kerrallaan 27 Postin ”konkurssista” kohta 10 vuotta 28 Lamaantumaton keskusjärjestö 30 Kesätyö venähti reilun kymmenen vuoden pestiksi 32 Tenho Hiltunen jakoi postia Tuupovaarassa huikeat 50 vuotta 34 KOLUMNI: Puhetta taloudesta: Idioottivarma digitalisaatio 35 Ristikko 36 A-kassa vastaa: Ansiopäivärahan porrastus voimaan syyskuussa 37 Työttömyysturva heikkenee, mutta työttömyysturvaan kuulumisen hyödyt säilyvät 38 MENOON MUKAAN 40 Turun postisenioreilla meneillään 50-vuotisjuhlavuosi 41 Tanskassa kortin lähettäminen maksaa maltaita 42 KIRJA: Suomen postilaitos ja postivirkamieskunta autonomian aikana 43 Muutosilmoitukset 6 20 REITTI_4_2024.indd 2 REITTI_4_2024.indd 2 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) #PainavaSyy näkyy syksyn tes-pöydissä Katso osastojen tapahtumat Menoon mukaan -palstalta s. 38-39 Ilmoita oman osaston tapahtumista! Pä äk ir jo it us S AK käynnisti vuosi sitten ammattiliittojen kanssa #PainavaSyy-kampanjan, jolla vastustetaan oikeistohallituksen työelämäja sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Kampanjan aluksi työntekijöille kerrottiin aluetilaisuuksissa mitä on tulossa, jos hallituksen ideologiset leikkaukset työntekijöiden oikeuksiin ja lakko-oikeuteen toteutuvat. Myöhemmin sanomaa vahvistettiin poliittisilla lakoilla ja palkansaajien yhteisellä mielenosoituksella, joka keräsi Senaatintorin täyteen vastustamaan hallituksen leikkauksia. Orpon-Purran hallitus ei kuitenkaan perääntynyt ja sai läpi muun muassa lakko-oikeuden rajoitukset ja rajut leikkaukset työttömyysturvaan. Ja lisää on luvassa; paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin, luottamusmiesaseman heikentäminen, vientivetoinen palkkamalli, irtisanomisten helpottaminen, määräaikaisten työsopimusten tekeminen ilman perusteita, palkaton sairauslomapäivä jne. Onneksi lainvalmistelu kestää ja työehtoja voi puolustaa vielä tes-pöydissä. Mutta viime kädessä niissä menestymisen ratkaisee vain ja ainoastaan se, kuinka hyvin työntekijät ovat järjestäytyneet. Monen mielessä elää edelleen harhakuvitelma siitä, että keskeiset työntekijän oikeudet tulevat laista. Eivät tule. Palkat, iltaja yötyölisät, palkalliset joustovapaat ja arkipyhät, lomaraha, palkalliset perhevapaat jne. Niistä kaikista täytyy neuvotella aina, kun työehtosopimus on katkolla. Jos liitoilla ei ole neuvotteluvoimaa eli jäseniä, niin aivan varmasti noita itsestään selvänä pidettyjä oikeuksia lähdetään leikkaamaan. Liittojen jäsenmäärät ovat olleet tasaisessa laskussa jo vuosia, samalla kun YTK-kassa jatkaa kasvuaan. Taitavalla markkinoinnilla itsensä ammattiliitoksi naamioinut kassa perusti vuonna 2005 YTK Työelämä-yhdistyksen, jolla ei ole mitään tekemistä ammattiliittojen ja edunvalvonnan kanssa. YTK-kassaan kuuluu yli 530 000 jäsentä, joista noin 250 000 myös edellä mainittuun yhdistykseen. Kuvaavaa kassan toiminnassa on tänä vuonna ollut se, että se ei ole vastustanut millään tavalla esimerkiksi hallituksen rajuja leikkauksia työttömyysturvaan. Jäsenmäärän kehitystä ja YTK:n kasvua on vaikea ymmärtää tilanteessa, jossa hallitus hyökkää rajusti työntekijöiden oikeuksia vastaan. Orastavaa kasvua liittojen jäsenmäärissä on kuitenkin jo tapahtunut. Poliittisten lakkojen aikana tuhannet työntekijät ymmärsivät onneksi järjestäytymisen merkityksen ja liittyivät liittoihin. Nyt jos koskaan, se on ensiarvoisen tärkeää. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_4_2024.indd 3 REITTI_4_2024.indd 3 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. PAU järjestää ensi vuonna jäsenristeilyn Talvipäivien sijaan PAU järjestää ensi vuonna ensimmäisen jäsenristeilyn Tallinnaan 8.–9.2.2025 Tallink Silja Victorialla. Varaa viikonloppu kalenteristasi jo nyt! Tiedotamme risteilyohjelmasta ja hinnoista myöhemmin lisää. Tilaa PAUn kalenteri Jos haluat ilmaisen PAUn taskukalenterin, tilaa se 30.9.2024 mennessä. Voit tilata kalenterin kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa pau.fi. Jäsensivuilla on banneri ”tilaa kalenteri”, jota klikkaamalla pääset täyttämään tilauslomakkeen. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat kalenterin automaattisesti niin kauan kuin jäsenyytesi säilyy tai päätät peruuttaa kalenteritilauksen. Kalenterit postitetaan tilaajille loppuvuodesta. Huom! Jos olet tilannut kalenterin jo aiemmin, tilausta ei tarvitse uusia. Saat sen automaattisesti myös tänä vuonna. Eläkeläiset saavat kalenterin, mikäli osasto on tilannut sen heille. PAUn liittokokous ensi vuonna Helsingissä PAUn XXVII liittokokous pidetään Helsingissä kaksipäiväisenä 5.-6.6.2025 kuljetusliittojen kokoustiloissa osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ammattiosastojen liittokokousedustajien määrä määräytyy edellisen vuoden kolmannen neljänneksen lopun varsinaisten jäsenten määrän mukaan. Osastot voivat lähettää edustajia aina yhden kutakin alkavaa sataa varsinaista jäsentä kohden. Jäsenrekisteristä otetaan jäsenmääräotanta 30.9.2024, jonka mukaan edustajat osastoittain määräytyvät. Osastoille tiedotetaan alustava liittokokousedustajien määrä lokakuun liittohallituksen kokouksen jälkeen. REITTI_4_2024.indd 4 REITTI_4_2024.indd 4 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 5 4 Tehdään palkkavarkaudesta rikos Epärehellisten työnantajien on helppo saada kilpailuetua jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa. Nyt kansalaisaloite kerää allekirjoituksia palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa. Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta. Esimerkiksi Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa jo runsaan kahden vuoden ajan. Elokuun puoliväliin mennessä reilu 11 000 henkeä oli allekirjoittanut kansalaisaloitteen palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. Aloite vaatii marraskuun loppuun mennessä 50 000 allekirjoitusta, että se etenee eduskuntaan. Käy sinäkin allekirjoittamassa aloite osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689. Lataa SAK:n maksuton Perhevapaaopas SAK:n perhevapaaopas (sak.fi/aineistot/ julkaisut) käsittelee perhevapaita ja kertoo vanhemmuuteen liittyvistä oikeuksista ja etuuksista. Opas on tarkoitettu erityisesti luottamushenkilöille, mutta myös muille perhevapaista kiinnostuneille. Muista lukea tästä lehdestä (sivulta 14) myös PAUn työehtosopimusten perhevapaista koskevista määräyksistä, joista saatiin juuri työnantajan kanssa neuvottelutulos. PAUn sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten saat palkan kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. Muistathan sopia koulutuksesta aina ajoissa työantajan kanssa. Työehtojen päivityskurssi Kurssi on suunnattu luottamustyösuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työ ehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Aika: 14.–15.10.2024 Paikka: Työväen Akatemia, Kauniainen Viimeinen hakupäivä: 6.9.2024 Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Aika: 4.–8.11.2024 Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Viimeinen hakupäivä: 4.10.2024 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi käydään kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn, EDUK 2-kurssilla. Aika: 4.–8.11.2024 Paikka: Original Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Viimeinen hakupäivä: 4.10.2024 Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisä tietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus REITTI_4_2024.indd 5 REITTI_4_2024.indd 5 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 7 66 Oriveden jakelukeskuksen tulipalo ”Meininki oli heti se, että työt hoidetaan” 5 Oriveden jakajilla on väistötiloissa ahtaat oltavat. 6 REITTI_4_2024.indd 6 REITTI_4_2024.indd 6 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 7 6 P elastuslaitos sai hälytyksen jakelukeskuksen tulipalosta klo 20.18. Kattorakenteisiin levinnyt palo saatiin Teollisuustiellä hallintaan noin klo 23 mennessä, mutta palo ehti tuhota jakelun tilat lähes täysin. Palossa meni paketteja, osoitteellista ja osoitteetonta postia. Lisäksi tuhoutui jonkun verran työntekijöiden henkilökohtaisia tavaroita ja työvaatteita. Jakeluautot saatiin onneksi pelastettua. Onni onnettomuudessa oli, että palo sattui myöhään illalla, kun jakelukeskuksessa ei ollut ketään paikalla. Näin henkilövahingoilta vältyttiin. Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Tuomas Luhtaniemen mukaan syttymissyyn tutkinnassa ei ole syytä epäillä rikosta. Olemassa olevien tietojen perusteella tutkinta viittaa tällä hetkellä tekniseen syyhyn, Luhtaniemi totesi Reitti-lehdelle. Viesti noin 800 m² hallin tulipalosta tavoitti nopeasti työntekijät. Osa saapui epäuskoisena paikalle seuraamaan tulipaloa ja ohjeistamaan pelastajia muun muassa jakeluautojen avainten sijainnista, että autot saatiin turvaan. Seuraavana aamuna kokoonnuttiin lähistölle väistötilan pihalle päivittämään tilannetta, purkamaan kuljetuksia ja lajittelemaan posteja. Asiakkaiden postit pyrittiin jakamaan, vaikka työpaikka oli puoli vuorokautta aiemmin palanut tuhkaksi. Yöllä varhaisjakelukin oli tullut jo töihin. Työntekijöiden sitoutuminen työhön oli uskomatonta. Uusia tiloja etsitään Ensimmäisestä väistötilasta siirryttiin pari päivää myöhemmin Nihuankujalle, joka sijaitsee noin puolen kilometrin päästä palopaikalta. Uskomatonta kyllä, jakelun väistötilat löytyivät paloyönä käytännössä muutamassa tunnissa. Apua hyllyjen kasaukseen ja it-infran rakentamiseen saatiin lähitoimipaikoista. Väistötilan löytämisessä hyödynnettiin paikallistuntemusta ja asiakaskontakteja, kertoo Pirkanmaan palvelupäällikkö Jukka Laakkonen. Laakkonen kiittää Oriveden henkilöstöä erinomaisesta asenteesta ja sitoutumisesta vaikeassa tilanteessa. Toimintaan ei tullut käytännössä minkäänlaista häiriötä, vaikka jakajien työpaikka tuhoutui. Ahtaissa väistötiloissakin on tehty töitä vaikeissa olosuhteissa. Nihuankujan väistötila on kooltaan noin 200 m², reilusti pienempi vanhaan verrattuna. Väistötiloissa toimitaan toistaiseksi, mutta pysyväksi ratkaisuksi siitä ei ole. Tilanpuutteen lisäksi tiloista puuttuvat muun muassa kunnolliset parkkipaikat, lämmitystolpat, purkuja lastaussekä sosiaalitilat. Tällä hetkellä ei todellakaan olla sellaisissa olosuhteissa, joissa pitäisi olla. Uusia tiloja kartoitetaan koko ajan, Laakkonen painottaa. Postin jakelukeskus Orivedellä paloi tiistai-iltana 11.6. maan tasalle. Totaalituhon jälkeisenä aamuna väistötilan pihalla lajiteltiin jo posteja ja lähdettiin jakelureiteille. Työntekijöiden sitoutuminen työhön oli uskomatonta. 6 Työntekijät kokoontuivat heti paloyön jälkeisenä aamuna taivasalle lajittelemaan posteja. Kuva: Leo Harra. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY REITTI_4_2024.indd 7 REITTI_4_2024.indd 7 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 9 8 Tuotantoesihenkilö Anniina Lehto ”Olen Nokialta Kolmenkulmasta ja kysyin voinko olla jotenkin avuksi, kun olen ollut paljon hyllyprojekteissa mukana. Tulimme perjantaina kaksi päivää palon jälkeen rakentamaan hyllyjä. Meitä oli ulkopuolelta nelisen henkeä auttamassa. Lähialueilta haalittiin esihenkilöitä kasaan, keräiltiin tavaroita mitä tarvitaan ja tuotiin mukaan. Laitettiin hyllyt kasaan ja jakelujärjestysluettelot paikalleen. Torstain aikana tänne saatiin jo nettiyhteys ja verkko toimimaan. Perjantaiaamuksi lähetettiin kolme läppäriä, että saatiin perustoiminnot käyntiin. Palvelupäällikkö Laakkosen Jukka on toiminut hienosti ja ollut tosi aktiivinen. Päivän päätteeksi on aina keskusteltu, onko apuvoimille tarvetta seuraavana päivänä. Esityömallihan on nyt zip-lajittelu, eli erilainen millä täällä on aiemmin tehty. Osa on tehnyt joskus zipillä ja osa abc-kolmosella. Työntekijöiden sitoutuminen on ollut mallikasta. Perjantaina kun tänne tuli ulkopuolelta, niin kaikki toivotti tervetulleeksi ja iloisesti hyvää huomenta”. Tuotantoesihenkilö Minna Blomster ”Sain tiedon tulipalosta tiistai-iltana puoli yhdeksän aikaan. Olimme muutaman työkaverin kanssa palopaikalla puolessa tunnissa siitä, kun ilmoitus tuli. Otin heti yhteyttä palvelupäällikköön. Poikkeustilaryhmää alettiin kasaamaan saman tien. He ottivat sitten vastuun asioiden järjestelyistä. Olimme koko ajan pelastuslaitoksen pääauton lähettyvillä ja käytettävissä, kun piti antaa tietoja rakennuksesta. Kerroimme myös palomiehille missä jakeluautojen avaimet ovat. Autot oli selkeästi isoin asia, että ne saatiin siinä vaiheessa pelastettua. Laitoin yöllä WhatsAppilla viestin työntekijöille, kun oli selvillä missä aamulla kokoonnutaan, mitä on tapahtunut ja mitä tehdään. Kaikki jakajat tuli aamulla väistötilan pihalle normaalisti töihin. Onneksi autot oli kunnossa, eikä kaikki olleet vielä kesälomalla. Sellaisiakin työntekijöitä oli töissä, jotka osasi reittinsä ulkoa ja he auttoivat sitten kesätyöntekijöitä. Yhteishengellä mentiin eteenpäin. Kaikki kunnia kuuluu meidän jakajille, että postit saatiin jaettua. Ja tietenkin poikkeustilanneryhmän tuki oli merkittävä. Myös työterveys oli meihin yhteydessä ja jakajia ohjeistettiin käyttämään matalalla kynnyksellä työterveyshuoltoa. Apua tuli joka suunnasta. Tulipalo aiheutti järkytystä ja surua. Tulipalon jälkeisenä aamuna olisin halunnut jäädä vain peiton alle. Uskon, että tämän muistaa vielä pitkään, mutta pidämme mielessä positiivisia asioita ja menemme eteenpäin”. Oriveden jakelukeskuksen tulipalo Postitityöntekijä Virve Vainio ”Olin juuri lenkillä, kun veljeni soitti, että työpaikkasi palaa. Työkaverini laittoi vielä kuvan, että palaako tosiaankin meidän työpaikka. En ollut uskoa ensin tilannetta, mutta kyllä se oli järkytys. Ilta meni työkavereiden kesken tekstaamalla puolin ja toisin. Sitten tuli Minnalta viesti, että työpaikka on palanut, mutta kokoonnutaan kuitenkin kaikki aamulla ihan normaalisti. Väistötilan pihalla oli aamulla palvelupäällikkö, aluepäälliköitä ja pääluottamusmies. Purettiin siinä tätä tilannetta. Palvelupäällikkö muistutti, että jos tilanne ahdistaa, niin työterveyshuolto on käytettävissä”. REITTI_4_2024.indd 8 REITTI_4_2024.indd 8 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 9 8 Postityöntekijä Miro Niska ”Tulipalo herätti vähän kaikenlaisia ajatuksia, pientä järkytystä ja ahdistusta. Työnantajan tarjoama ruokailu oli hyvä asia, mutta siinä tilanteessa oikeastaan minimi. Eihän meillä ollut heti tulipalon jälkeen sosiaalitiloja, jääkaappia, mikroa, ei mitään. Nyt meille on tehty zippauslistat. En ole tehnyt niillä koskaan ennen töitä. En tiedä miten tuo lähtee pelittämään, kun reittien jakelujärjestyksissä on muutenkin ollut ongelmia ja nyt kun ne on zippilistoissa väärin, niin siinä on oma vaivansa heittää ja selvittää mihin ne oikeasti kuuluu. Näissä puitteissa, joissa töitä tehdään, kyllähän näissä pärjää, mutta eihän nämä mitkään mukavat ole. Väistötila on aivan liian ahdas, ei kunnon ilmastointia, ei pukukaappeja, ei vaatteiden vaihtotilaa. Yksi vessa ja suihku löytyy. Kunnon sosiaalitilat, suihkut ja vessat pitäisi työntekijöille saada. Kun paikka on aamulla täynnä tavaraa, joutuu pujottelemaan häkkien ja rullakkojen välistä. Toivottavasti meille järjestyy mahdollisimman nopeasti kunnolliset tilat. Heti kun tulee syksy ja viileempi, niin ei täällä valitettavasti pysty kunnolla olemaan”. 9 Postityöntekijä Esa Siuro ”Olin ehtinyt mennä jo nukkumaan, kun huomasin aamulla WhatsAppista viestin. Ensimmäinen ajatus oli, että aprillipäivä on jo mennyt, mutta pakko se oli uskoa ja lähteä aamulla katsomaan mikä on tilanne. Kokoonnuimme teollisuushallin pihalle lajittelemaan posteja ulkosalle. Onneksi sattui aurinkoinen päivä. Aikataulut oli vähän mitä oli, mutta kyllä päivän työt saatiin tehtyä. Meininki oli heti se, että työt hoidetaan tulipalosta huolimatta. Kuljetuksissahan ei ollut mitään, ne toimi ihan normaalisti. Ainoastaan pyöräpiiriläinen meni toisen auton kyydissä, kun pyörien akkuja ei enää ollut. Saimme käydä talon piikkiin läheisellä Shellillä muutamana päivänä syömässä. Muu porukka tuli kasaamaan meille lajitteluhyllyt, niistä meidän ei ole tarvinnut murehtia. Loppuviikko oli kova, mutta kaikki hoidettiin, meillä on tässä hyvä porukkahenki. Kaikkia autetaan ja tuetaan”. Postityöntekijä Jonna Laine ”Tulin palopaikalle työntekijöistä ensimmäisenä puoli yhdeksän aikoihin. Ajattelin, että ei voi olla totta, kuinka pahasti työpaikka on palanut ja mistä se on lähtenyt. Onko mitään tehtävissä, pystyykö auttamaan ja näin. Tilanne herätti ahdistusta ja epä uskoa mitä tapahtuu jatkossa. Ja tietysti harmitusta, koska meillä oli siellä hyvät tilat, pukkarit, taukotilat, vessat ja parkkipaikat. Reitit pystyttiin jakamaan palon jälkeen normaalisti, vain joitain yksittäisiä jäämiä jäi. Pyöriä oli kuusi kappaletta, mutta meillä on tällä hetkellä vain kaksi pyöräreittiä ja toista jaetaan autolla. Yksi pyörä saatiin Kangasalalta paikkaamaan tilannetta. Mielestäni työnantaja on tukenut meitä todella hyvin. Jutteluapua on saanut työterveydestä ja meille tarjottiin ruoat. Keskiviikkona palon jälkeisenä aamunakin sanottiin, että ei ole pakko lähteä reitille, jos on ahdistunut tai nukkunut huonosti. Ketään ei pakotettu tekemään töitä. Töitä sai tehdä oman jaksamisen mukaan. Töitä on joutunut opettelemaan uudelleen, kun reitit kasataan nyt eri tavalla. Harva meistä on lajitellut zipillä. Eikä näin pienessä tilassa ole koskaan ennen tehty töitä. Mutta tosi hyvä porukka meillä on. Ollaan tsempattu toisiamme. Ilman tällaista yhteishenkeä ei tästä olisi selvitty. Jokainen auttaa toisiaan ja joustaa parhaansa mukaan”. REITTI_4_2024.indd 9 REITTI_4_2024.indd 9 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 11 10 Poikkeustilannejohtaminen käynnistyy, kun joku isompi kriisi tulee päälle, esimerkiksi lajittelukoneen tuho tai Oriveden kaltainen tulipalo, kertoo Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja. Ainasoja painottaa, että jokainen tapaus on itsessään uniikki, jossa korostuu pitkälti tilannejohtaminen. Viestikanavat ovat silloin lyhyet ja keskitytään yhteen asiaan. Henkilöt, jotka prosessiin kuuluu ja joihin otetaan yhteyttä, menee tapauskohtaisesti. Poikkeustilannejohtamisen toimintamalli kulkee käytännössä kolmessa portaassa. Ensimmäisenä on tietysti paikan päällä oleva esihenkilö, jota tukee kyseisen organisaation johtamisrakenteet, tässä tapauksessa alueen palvelupäällikkö ja kaikki tukifunktiot. Kolmas taso on koko yhtiön poikkeustilannejohtamisen malli, joka on minun vetämää kokonaisuutta, joihin nämä kaksi edellistä liittyy. Sieltä löytyy sitten viestintä, prosessit korvausasioista, vakuutuksista jne. Postissa on ollut käytössä jo vuosia poikkeustilannejohtamisen toimintamalli. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: POSTI Oriveden jakelukeskuksen tulipalo Poikkeustilannejohtaminen käynnistyy kriisitilanteissa Oriveden jakelukeskuksen tuhkat oli hädin tuskin jäähtyneet, kun jakeluprosessi saatiin jo yön ja aamun aikana käyntiin. Väistötilan pikaisessa löytymisessä auttoi työntekijöiden hyvä paikallistuntemus, yhteishenki ja työhön sitoutuminen. Tämä kuvaa hyvin sitä, mitä postilaisten genetiikassa on takana. Työn hoitaminen on kunniatehtävä, porukka haluaa tehdä työnsä ja kokea siitä ylpeyttä. Kriisistä oppiminen osa kriisijohtamista Tiettävästi koskaan aiemmin, ei ainakaan lähihistoriassa Postin työpaikka ole tuhoutunut tulipalossa. Palon ajankohta vaikutti onneksi siihen, että henkilövahingoilta säästyttiin. Mutta entäpä jos tulipalo olisi sattunut työaikana, kesken työkiireiden? Tähänkin on varauduttava. Pienemmissä jakelutoimipaikoissa paikalliset esihenkilöt vastaavat hyvin pitkälti siitä, että esimerkiksi poistumisharjoituksia tehdään. Hätäpoistumisteiden pitää olla esteettömät, yhtään rullakkoa, eikä muutakaan kamaa saa olla tiellä ja kokoontumispaikkojen tulee olla selkeät. Tilanteita täytyy harjoitella ja varmistaa, että kaikki on kunnossa, Ainasoja muistuttaa. Toimipaikassa tulee olla myös hyvä ymmärrys siitä, mitä tavaraa sisällä on, kun lähdetään esimerkiksi totaalisen tulipalon takia pystyttämään jotakin uutta. Toki nyt tiedettiin aika hyvin, kun oli kohtuullisen kokoinen paikka, mutta jos joku isompi paikka menee, niin meidän täytyy tietää mitä työpaikan tiloissa on. Tulevaisuudessa voisi miettiä myös sitä, tulisiko meillä olla joku toimintamalli ja varmuusvarasto esimerkiksi kalustolle, kapuloille, työvaatteille ja tietokoneille, että niitä saadaan siirrettyä mahdollisimman nopeasti uuteen kohteeseen. Ainasoja painottaa kriisitilanteessa myös jälkihoidon merkitystä. Näissä tilanteissa on erittäin tärkeää se, miten tilanne henkilöstön kanssa puretaan. Kun jotain isoa tapahtuu, meillä on saatavilla kriisiapua hyvin nopeasti. Orivedelläkin päätettiin, että itse tilannetta käsitellään niin paljon, kuin se vaatii ja vasta sitten keskitytään itse työhön. < Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja muistuttaa, että jokainen kriisitilanne on uniikki, jossa korostuu tilannejohtaminen. REITTI_4_2024.indd 10 REITTI_4_2024.indd 10 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Vuorotteluvapaalle ja aikuiskoulutustuelle olisi käyttöä 11 P AUn jäsenten työttömyyskassalta eli A-kassalta oli tullut taas loman jälkeen uutta tilastotietoa kassan maksamista etuuksista. Työttömien jäsentemme määrä aina näin kesäaikaan laskee ja jäsenistämme onneksi vain 6,9 % sai ansiopäivärahaa heinäkuussa eli työllisyystilanne alallamme on suhteellisen hyvä. Alamme työttömyysluvuissa on tapahtunut viime aikoina aika pieniä muutoksia. Yksi luku tilastoissa kumminkin pistää silmään, koska se on yli tuplaantunut viime kesän luvuista ja yli kolminkertaistunut alkuvuoden lukuihin nähden. Ja se luku on vuorottelukorvauksen saajat. Moni jäsenemme on todennut, että vielä kun oli mahdollista jäädä vuorotteluvapaalle niin he sen tekivät. Nykyinen hallitus lakkautti vuorotteluvapaajärjestelmän elokuun alusta alkaen ja nyt on siis myöhässä, jos vuorotteluvapaasta vielä haaveilee. Moni kuitenkin teki ratkaisunsa ja jäi vapaalle. A-kassan tilastoista näkee, että trendi on sama kaikilla muillakin A-kassaan kuuluvilla aloilla ja voikin siis olla, että vuorotteluvapaasta nauttii tällä hetkellä ennätysmäärä työntekijöitä. Minulle se kertoo siitä, että vuorotteluvapaajärjestelmä on koettu tärkeäksi mahdollisuudeksi pitää hengähdystauko työelämästä. Toivottavasti maassa on taas jossain kohtaa hallitus, joka osaa nähdä järjestelmän hyödyt samoin kuin työntekijät. Vuorotteluvapaata vielä huomattavasti suurempi merkitys postialalla on ollut aikuiskoulutustuella, joka myös hallituksen toimesta lakkautettiin eli aikuiskoulutustukea ei myönnetä missään tilanteessa 1.8.2024 tai sen jälkeen alkaviin uusiin opintoihin. Ennen elokuuta alkaneet tukipäätökset toki jatkuvat. Veikkaan, että melkeinpä jokaisella alamme työpaikoilla muistetaan vanhoja työkavereita, jotka ovat aikuiskoulutustuen avulla opiskelleet uuden ammatin ja siirtyneet uuteen työpaikkaan. Tähän on myös työnantaja kannustanut erilaisilla Uusi polku-ohjelmilla, koska postialan työpaikat ovat vähentyneet 500-1000 työntekijän vuosivauhtia. Yhteiskunnan kannalta kouluttautuminen ja uuteen ammattiin veronmaksajaksi siirtyminen on ollut vaikutuksiltaan erittäin positiivinen. Tästä huolimatta tämäkin mahdollisuus on nyt ainakin toistaiseksi haudattu – toivottavasti ei niin syvälle, etteikö sitä sieltä onnistuttaisi joskus kaivamaan esille. Tarve kouluttautua myös työuran aikana ei ainakaan ole kadonnut. Syyskuun alussa on edessä sitten seuraavat heikennykset työttömyysturvaan. Vaikutuksiltaan suurin on ansiosidonnaisen päivärahan porrastaminen, joka tarkoittaa postilaisen kohdalla sitä, että työttömyyspäivärahasta katoaa 40 työttömyyspäivän jälkeen useampi sata euroa kuukaudessa ja seuraava leikkuri tapahtuu 170 työttömyyspäivän jälkeen. Työttömyys tekee ainakin pienituloisen elämästä lähes aina taloudellisesti vaikeaa ja syyskuun alun jälkeen työttömäksi jääminen tulee olemaan vielä suurempi taloudellinen riski. Vaikka poliitikkoja syytetään monesti hitaudesta, niin nykyinen hallitus on ollut nopealiikkeinen ja reilussa vuodessa se on kerennyt heikentämään palkansaajien ja työttömien tilannetta monin eri tavoin ja loppua ei toistaiseksi ole näkyvissä. Toki vanha viisaus kertoo, että heikennykset pitää toteuttaa hallituskauden alussa ripeästi, niin äänestäjät unohtavat ne ennen seuraavia vaaleja. < REITTI_4_2024.indd 11 REITTI_4_2024.indd 11 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 13 12 Työehtosopimusten optiovuosi jäi toteutumatta. Miksi? PAU ja Palta neuvottelivat keväällä työehtosopimusten optiovuosista. Vuonna 2021 sovittujen Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevien työehtosopimusten sopimuskaudeksi sovittiin neljä vuotta, mutta viimeinen sopimusvuosi sovittiin niin sanotuksi optiovuodeksi. Optiovuosi eli sopimuskauden viimeinen vuosi olisi toteutunut vain, jos sen vuoden palkankorotuksista olisi saatu sopimus aikaiseksi toukokuun 2024 loppuun mennessä. Alkuvuonna Posti työnantaja viestitti, että heillä on halu saada optiovuosi neuvoteltua ja myös me menimme neuvottelupöytään sillä ajatuksella, että optiovuosi saataisiin sovittua. Neuvottelupöydässä kuitenkin selvisi, että työnantajaliitto Palta ei suostu sopimaan eurotai prosenttimääräisestä korotuksesta kanssamme, vaan sille käy ainoastaan niin sanottu verrokkialakirjaus korotuksesta, jossa palkankorotus selviäisi joskus tulevan talven aikana vientialoille sovittujen korotusten kautta. Meidän aloillamme on palkkoja korotettu aina välillä verrokkialakirjausten kautta, mutta mitään kovin onnistuneita lopputuloksia niillä ei saavuteta – toki ”yleisen linjan” lähelle niillä on yleensä päästy. Ensi talvena epävarmuutta olisi tullut tuollaisella palkkaratkaisulla rutkasti lisää, koska kaikista neuvottelupöydistä löytyy varmasti paljon nykyisen hallituksen lainsäädäntömuutoksista johtuvia esityksiä ja niihin teksteihin uppoaa helposti prosentti, jos toinenkin. Mistä tesseistä neuvotellaan ja mihin saakka ne ovat voimassa? Koska optiovuodesta ei päästy sopimukseen toukokuun loppuun mennessä, niin PAU joutui irtisanomaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024 ja Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen päättymään 31.1.2025. Sopimusten pituudeksi jää siis kolme vuotta ja työehtosopimusneuvotteluja pitäisi käydä hyvissä ajoin ennen sopimuskausien päättymistä. TEKSTI: JUHA PÖYRY Kiireinen työmarkkinasyksy käynnistyy myös PAU:n osalta, kun työehtosopimusten optiovuosi jäi toteutumatta. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen vastaa ajankohtaisiin tes-kysymyksiin. PAU valmistautuu tes-neuvotteluihin Mistä asioista tes-neuvotteluissa yleensä neuvotellaan? Palkankorotukset on toki se asia, jonka kaikki yhdistää tes-neuvotteluihin. Mutta toivottavasti moni on huomannut, että myös tes-teksteillä on merkitystä ja tulevan syksyn ja talven neuvottelukierroksella tulee varmasti olemaan eri neuvottelupöydissä sellaisia tekstiesityksiä, joilla pyritään lieventämään työntekijöiden kannalta joitakin maan hallituksen lainsäädäntöön viemiä työlainsäädännön heikennyksiä. Joskus tekstiparannuksia saadaan aikaan myös työehtosopimuskierrosten välissä – tänä kesänä meidän työehtosopimuksiin saatiin parannusta perhevapaiden palkallisiin jaksoihin ja tämä tekstiparannus on varmasti tervetullut arannus perheellisille jäsenillemme! Ketkä neuvottelevat? PAUn työehtosopimusten osalta neuvottelupöydässä on PAUn, Paltan ja Postin edustajat. Ja toki Ahvenanmaan Postin työehtosopimusta neuvottelevat kyseisen yrityksen edustajat. PAUn osalta liittohallitus päättää neuvottelijat jokaisen neuvottelukierroksen osalta. Perinteisesti meiltä istuu neuvottelupöydässä aina liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri eli minä ja Jussi Saariketo. Sen lisäksi yleensä yksi valtakunnallinen pääluottamusmies, tällä kertaa Juha Torvinen, ja sen lisäksi 1-2 muuta edustajaa liiton toimistolta. Todennäköisesti Jarmo Tuominen ja Veera Oksanen osallistuvat aina sen mukaan, miten aikataulut saadaan soviteltua. Neuvottelujen kanssahan saman aikaisesti pyörii liiton koulutuksia, hoidetaan oikeusjuttuja ja jäsenneuvontaa annetaan normaalisti eli siksi kaikki neuvottelijat eivät ole välttämättä mukana jokaisessa neuvottelussa. Onko neuvotteluaikoja syksylle jo sovittu? Neuvotteluaikoja ei ole vielä sovittu. Tiedotamme toki jäseniä siinä vaiheessa, kun neuvottelut alkavat. REITTI_4_2024.indd 12 REITTI_4_2024.indd 12 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 13 12 PAU valmistautuu tes-neuvotteluihin Mitä PAU tavoittelee neuvotteluissa ja milloin ja missä tavoitteista päätetään? Kirjoitin kesäkuun Reittiin kolumnissani, että tavoittelimme optiovuoden eli ensi vuoden palkankorotukseksi 3,5 %. Samansuuruinen korotus tuli palkkoihin aiemmin tänä vuonna tälle vuodelle. Samansuuruisia korotuksia on jo sovittu ensi vuodelle joihinkin työehtosopimuksiin ja jos eri ennusteisiin on uskominen, niin tuon tason korotuksella palkansaajien ostovoima pysyisi ennallaan. PAUn liittovaltuusto kokoontuu 12.9. käsittelemään syksyn työehtosopimusneuvotteluita sekä niihin valmistautumista. Ammattiosastoilta ei tässä yhteydessä pyydetä uusia esityksiä työehtosopimusneuvotteluihin. Tilaisuudessa käsitellään kuluneella työehtosopimuskaudella valtuuston kokouksien yhteydessä osastojen aiemmin tekemiä esityksiä, jotka ovat koskeneet työehtosopimusta. Mitä tapahtuu, jos neuvottelutulokseen ei päästä? Joskus on tapahtunut niinkin, että neuvottelutulosta ei ole löydetty ja olemme joutuneet käynnistämään järjestölliset toimet vauhdittaaksemme neuvotteluja. Siinä vaiheessa kutsuu myös valtakunnansovittelijan huoneet. Tällä hetkellä vielä uskon, että voimme löytää neuvotteluteitse ratkaisun tulevasta työehtosopimusratkaisusta, mutta toki aina täytyy valmistautua siihenkin vaihtoehtoon, että kierroksesta tulee vaikea. Aika moni tuntuu ennustavan vaikeaa neuvottelusyksyä ja -talvea, koska monet työlainsäädäntömuutokset tulevat vaikuttamaan tämän kierroksen tavoitteisiin. Millaisia haasteita hallituksen työelämän heikennykset ja lakko-oikeuden rajoitukset asettavat neuvotteluille? Nämä aiheuttavat monenlaisia haasteita, mutta en uskalla tarkemmin tätä asiaa vielä lehdessä avata, kun kuulemma työnantajapuolellakin Reitti-lehteä luetaan aktiivisesti. Entä Posten Åland tes. Mitä sille kuuluu nyt? Ahvenanmaan Postin työehtosopimuksesta on neuvottelut käynnissä ja tavoitteena on, että vuodenvaihteen jälkeen Ahvenanmaalla postilaiset ovat mahdollisimman pitkälti samanlaisten työehtojen piirissä kuin mitä täällä mantereelle noudatetaan. Neuvottelut ovat sujuneet varsin positiivisessa hengessä. < REITTI_4_2024.indd 13 REITTI_4_2024.indd 13 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 15 14 S ynnyttäneellä vanhemmalla palkalliset päivät säilyvät ennallaan 72 (40 + 32) päivässä. Postissa muutokset astuivat voimaan 1.7.2024. Työehtosopimusosapuolet PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat sopineet perhevapaisiin parannuksia Viestinvälitysja logistiikka-alan, Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevaan ja Informaatiologistiikka-alan työehtosopimukseen. Uudet perhevapaamääräykset otetaan työehtosopimuksissa käyttöön 1.9.2024 alkaen. Postin kanssa on kuitenkin sovittu erikseen, että em. työehtosopimusten soveltamisalalla Posti Oy:ssä, Posti Jakelu Oy:ssä, Posti Group Suomi Oy:ssä, Posti Group Oyj:ssä ja Posti Messaging Oy:ssä uudet perhevapaamääräykset tulivat voimaan jo 1.7.2024 lukien. Asiasta on työehtosopimusosapuolten välillä käyty neuvotteluja pitkään ja nyt PAUn tavoite asiassa on saavutettu. PAUn hallitus hyväksyi muutokset kesällä. Syntynyt ratkaisu edesauttaa sitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vahvistuvat sopimusaloillamme sekä edesauttaa aiempaa tasaisemmin perhevapaiden pitämistä vanhempien kesken. Ahvenanmaan Postin osalta pidemmistä perhevapaista on sovittu jo vuoden 2023 työehtosopimuksessa. Mikä käytännössä muuttuu? Ei-synnyttäneen lapsen vanhemmalla (yleensä lapsen isä), joka on lapsen huoltaja, maksetaan työehtosopimukPAU neuvotteli perhevapaisiin merkittäviä parannuksia PAUn neuvottelemien kolmen työehtosopimuksen palkalliset perhevapaat pitenivät heinäkuun alusta lukien. Aikaisemmin ei-synnyttäneellä lapsen vanhemmalla on ollut kuusi päivää palkallista vapaata. Jatkossa palkallista vapaata on kuuden sijaan 32 päivää. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, liittosihteeri sen mukaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa vanhempainvapaalta 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä (aiemmin isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivältä). Tämän ylittävältä ajalta myönnettävä vanhempainvapaa on jatkossakin palkatonta (huom. Kelan vanhempainraha). Kyseessä on siis merkittävä muutos parempaan. Synnyttäneen lapsen vanhemman (yleensä äiti) osalta palkalliset päivät pysyvät aiemmalla tasolla 72 päivässä. Sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa maksetaan raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä sekä lisäksi 32 ensimmäi seltä vanhempainrahapäivältä. Raskaustai vanhempainvapaan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta, mikä vastaa jo aiemmin voimassa ollutta sääntöä. Muutoksia useisiin työehtosopimuksen pykäliin Uudistetut perhevapaakirjaukset tuovat muutoksia työehtosopimuksien useisiin ns. tekstipykäliin. Suurin osa muutoksista on kuitenkin ns. terminologisia ja ne eivät oikeastaan näy työntekijän, lapsen vanhemman arjessa käytännössä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elokuussa 2022 (kts. Reitti 05/2022 ja 04/2023) uudistuneessa perhevapaalainsäädännössä äiti ja isä termien tilalle on tuotu termit ”synnyttänyt” ja ”ei-synnyttänyt” vanhempi. Nyt samat termit tulevat teksteinä käyttöön myös PAUn työehtosopimuksiin. Myös vanhempainpäivärahapäivien nimet muuttuivat jo 2022 ja muutokset on sovittu myös PAUn työehtosopimuksiin. Mikäli asiasta ei olisi päästy sovittuun lopputulokseen neuvotteluteitse, olisi asia täytynyt ajaa oikeusprosessien kautta eteenpäin. Mikäli uudet työehtosopimuksissa esiintyvät termit herättävät tarkempia kysymyksiä, kannattaa niistä rohkeasti kysyä oman työpaikan luottamusmieheltä tai alueen pääluottamusmieheltä. Myös liiton toimistoon voi aina soittaa ja kysyä neuvoa. Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta, mutta PAU on sopinut asiasta toisin. REITTI_4_2024.indd 14 REITTI_4_2024.indd 14 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 15 14 Pieniä muutoksia työehtosopimukseen Lain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Useimmissa SAK:laisten alojen, mm. PAUn työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu perhevapaiden palkallisuudesta. Työehtosopimusneuvotteluissa onkin jouduttu pohtimaan eritasoisista kompensaatioista muuttuneiden perhevapaiden ”rahoittamiseksi”. Usein sovitut muutokset tai parannukset työehtosopimuksissa eivät johdu pelkästään työnantajapuolen hyväntahtoisuudesta tai avokätisyydestä ja monesti asioista joudutaankin neuvotteluprosessissa tekemään kompromisseja. Sama koskee myös perhevapaita. Eri liittojen työehtosopimuksissa ratkaisut ovatkin olleet erilaisia. PAUn työehtosopimuksiin muutoksia tuli perhevapaiden lisäksi liukuvaan työaikaan. Useimmiten liukuvan työajan piirissä ovat toimihenkilöt. Liukuvaa työaikaa koskevat kirjaukset yhdenmukaistettiin vastaamaan toisiaan em. kolmen eri PAUn ja Paltan työehtosopimuksen välillä. Muutos näkyy erityisesti Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa, jossa liukuvan työajan osalta vuorokautista työaikaa voi lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään neljä (aiemmin kolme) Perhevapaat – mikä muuttuu? • Äitiysja isyysvapaa ? raskausja vanhempainvapaa. • Vanha tes: äiti 72 päivän palkallinen jakso, isä 6 päivää palkallinen jakso. • Uusi tes: synnyttävä vanhempi 40 + 32 päivän palkallinen jakso, ei-synnyttävä vanhempi 32 päivän palkallinen jakso. • Muutokset voimaan 1.7.2024 Postissa. Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimus: Muut yritykset kuin Posti; muutokset voimaan 1.9.2024. Muita muutoksia • Liukuva työaika Päivittäinen liukuma-aika neljä (aiemmin kolme) tuntia. Liukuvan työajan kertymät seurantajakson aikana ylitykset 60 (aiemmin 20) tuntia ja alitukset 20 aiemmin 10) tuntia. Em. seurantajakson pituus enintään kalenterivuosi (aiemmin lain mukaan neljä kuukautta). Muutokset voimaan 1.7.2024. • Sairaanhoito Ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset eivät kuuluu sairaanhoitoon seuraavissa yrityksissä Posti Oy, Posti Jakelu Oy, Posti Group Suomi Oy, Posti Group Oyj ja Posti Messaging Oy. Muutokset voimaan 1.7.2024. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus: Työnantajan korvattaviin laboratorioja röntgentutkimuksiin eivät kuulu ainakaan ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset. Muutokset voimaan 1.9.2024. < tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään työehtosopimuksen sovitun viikoittaisen säännöllisen työajan (37 t 30 min. / 38 t 15 min.) pituinen kalenterivuoden pituisen seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 (aiemmin 20) tuntia ja alitusten määrä enintään 20 (aiemmin 10) tuntia. Sovitut muutokset antavat työntekijöille/toimihenkilöille enemmän mahdollisuuksia liukuvan työajan käyttöön. Liukuvasta työajasta on hyvä muistaa, että se ei ole työehtosopimuksen mukaan ns. subjektiivinen oikeus. Siitä on aina sovittava työnantajan ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välillä. Muutoksia sairaanhoitoon Posti sairaanhoidon sopimukseen sovittiin samalla muutoksia osana aiemmin tässä artikkelissa mainittua ns. kompromissia perhevapaauudistuksen kokonaisuuden osalta. PAU sekä Posti Oy, Posti Jakelu Oy, Posti Group Suomi Oy, Posti Group Oyj ja Posti Messaging Oy ovat sopineet, että em. yhtiöiden osalta jatkossa erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoihin eivät enää 1.7.2024 alkaen kuulu ruoansulatuskanavan tähystystutkimukset. Sama muutos on sovittu myös Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen (eli koskee muita yrityksiä kuin Postia, jotka sitä em. tessiä soveltavat). Em. mainittuja tutkimuksia tehdään harvemmin työterveyshuollossa ja toisaalta usein vakavammissa tautiepäilyissä potilaan hoito ohjautuu usein julkisen puolen erikoissairaanhoitoon, joka toimii kohtuullisen hyvin näiden tilanteiden osalta. Muissa ruoansulatuskanavan oireisiin liittyvissä tilanteissa usein yleislääkäritasoinen hoito on riittävää. Muita muutoksia sairaanhoidon sopimuksen sisältöön ei sovittu. < Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vahvistuvat sopimusaloillamme. REITTI_4_2024.indd 15 REITTI_4_2024.indd 15 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 17 16 V uokratyöjutussa on kyse siitä, mitä työehtosopimusta postikeskusten vuokratyöntekijöiden työsuhteissa tulisi noudattaa. PAU käy oikeutta kolmen kantajan voimin SOLia vastaan. Lopullisella ratkaisulla tulee olemaan merkittävästi laajempi vaikutus koko vuokratyöalan kannalta. Sama työ – kahdet työehdot Tällä hetkellä samaa työtä tehdään eri työehdoilla riippuen siitä, onko työntekijä Postin vai SOLin palveluksessa. Posti noudattaa omien työntekijöidensä kohdalla PAUn ja PALTAn välistä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta (VVLTES). Myös osa Postille vuokratyöntekijöitä välittävistä yrityksistä noudattaa samaa sopimusta. Kun tismalleen samaa työtä tekee SOLin vuokratyöntekijä, noudatetaankin Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta, sillä SOL on Medialiiton jäsen. Näiden kahden työehtosopimuksen välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi palkassa sekä monissa muissa keskeisissä työehdoissa. PAU on tehnyt vertailua kahden työehtosopimuksen välillä. Katso viereisen sivun taulukko. Hovioikeus hylkäsi PAUn valituksen vuokratyöjutussa Helsingin hovioikeus hylkäsi 11.6.2024 PAUn valituksen SOL Logistiikka palvelut Oy:tä vastaan nostetussa vuokratyöntekijöiden työehtoja koskevassa jutussa. PAUn liittohallitus päätti hakea asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Jos valituslupa saadaan, asian käsittely jatkuu. Taustalla EU:n vuokratyödirektiivi ja yhdenvertaisen kohtelun periaate EU:n vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, kuin ne työehdot, joita häneen sovellettaisiin käyttäjäyrityksen (tässä tapauksessa Postin) palkatessa hänet suoraan omaksi työntekijäkseen samaan tehtävään. Työehtojen pitäisi siis olla vähintään samanlaiset oli työntekijä sitten Postin tai SOLin palveluksessa. Direktiivi mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta poikkeamisen ainoastaan tietyin reunaehdoin. PAUn näkemyksen mukaan tässä tapauksessa ei ole kyse tilanteesta, jossa direktiivin pääsäännöstä olisi mahdollista poiketa. PAUn mielestä EU:n vuokratyödirektiivin implementointi eli käyttöönotto kansallisessa lainsäädännössä on puutteellista. Direktiivi ei salli Postissa tapahtuvaa kaksien työehtojen käyttämistä. Kyseessä työsopimuslain tulkinta PAU katsoo, että työsopimuslakia on tulkittava siten, että vuokratyöntekijöihin voidaan soveltaa toista työehtosopimusta vain silloin, kun tuo työehtosopimus on nimenomaisesti laadittu vuokratyötä varten. Esimerkki vuokratyöhön tehdystä työehtosopimuksesta on henkilöstöalan työehtosopimus, jonka ovat solmineet Henkilöstöala HELA ja Toimihenkilöliitto ERTO. Jakelun työehtosopimusta ei ole laadittu vuokratyöhön eikä SOLilla ole PAUn näkemyksen mukaan oikeutta noudattaa sitä. PAU katsoo, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut säätää vuokratyössä viime sijassa noudatettavasta työehtosopimuksesta (käyttäjäyrityksen työehtosopimus) ja lisäksi tunnustaa ja mahdollistaa vuokratyöalan työntekijäja työnantajaliittojen neuvottelutoiminta vuokratyöalojen työehdoista. Jos mikä tahansa TES voi tulla vuokratyöntekijöihin sovellettavaksi käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen sijaan, koko vuokratyöntekijöiden neuvottelumahdollisuudelta ja yhdenvertaiselta kohtelulta putoaa pohja. REITTI_4_2024.indd 16 REITTI_4_2024.indd 16 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 17 16 Fakta Asian käsittely tuomioistuimissa – missä mennään? Käräjäoikeus ratkaisi asian 9.12.2021 työnantajapuolen hyväksi. Käräjäoikeus otti huomioon työntekijäpuolen esittämän kannan lain esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta, mutta päätyi sille kannalle, että kyseiset esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta ilmenevät lausumat ovat tulkinnanvaraisia eikä lain esitöistä ole saatavissa riittävän vahvaa tukea työntekijäpuolen väitteelle. Olemme kirjoittaneet asiasta Reitti-lehdessä nro 08/2022. Hovioikeus päätyi 11.6.2024 ratkaisemaan asian työnantajan hyväksi osittain samoilla perusteilla kuin käräjäoikeus. Myös hovioikeus otti kantaa vuokratyödirektiiviin. Uutena asiana hovioikeus joutui pohtimaan Euroopan unionin tuomioistuimen antaman Time Partner -tuomion merkitystä. PAUn näkemyksen mukaan Time Partnerista saatu tuomio tukee PAUn näkemystä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että Suomen työsopimuslain tulkinnan rajat tulevat vastaan eikä asia kääntynyt PAUn hyväksi. Hovioikeus ei myöskään pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua vuokratyödirektiivin ja EU-oikeuden tulkinnasta PAUn pyynnöstä huolimatta. PAU hakee nyt valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Mikäli valituslupa saadaan, jatkuu asian käsittely korkeimmassa oikeudessa. < Eri työehdot vääristävät alan kilpailua ja asettavat työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan. Räikeimmillään samaa työtä tekee vierekkäin kaksi työntekijää, joihin noudatetaan hyvin erilaisia palkkaja muita työehtoja. PAUn työehtosopimus on alalla yleissitova. Postissa vuokratyöyrityksistä osa käyttää kuitenkin niin jakelussa kuin lajittelussakin alan halvempaa työehtosopimusta. Heidän työehtonsa ovat heikommat niin palkan kuin muidenkin työehtojen osalta. Postityössä halvempaa työehtosopimusta käyttävät muun muassa SOL Logistiikkapalvelut Oy, Mailia Oy ja Posti Palvelut Oy (pois lukien pakettilajittelu). Tässä muutama esimerkki siitä, mitä eroja työehtosopimuksissa (tes) on: PAUn tes Teollisuusliiton ja Medialiiton tes Tuntipalkka : 12,46 €-15,13 € 10,19 €-11,74 € Moduulit: 115,30 €/243,40 € Ei moduuleja Iltatyölisä: 20 % korotettu tuntipalkka Ei iltatyölisää Yötyölisä: 30 % korotettu tuntipalkka Yötyölisä 125 senttiä/tunti ( klo 00–06 tehtäviltä tunneilta) Lisätyökorvaus: 20 % korotettu tuntipalkka Ei lisätyökorvausta Lauantaityökorvaus: 25% korotettu tuntipalkka Ei lauantaityökorvausta Hälytysraha, arkipyhäkorvaus Ei hälytysrahaa tai arkipyhäkorvausta Työaika: 7,39 t/pvä ja 38 t 15 min./vko > ylityökynnys Työaika: 8 t/pvä ja 40 t/vko > ylityökynnys Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 4 vko-3 kuukautta Palkallinen sairausloma: (työsuhde väh. 1 kk) 40-105 päivää Sairastuminen vuosiloman aikana: ei omavastuupäiviä Sairastuminen vuosiloman aikana: 6 omavastuupäivää Joustovapaat eli palkalliset vapaat Ei joustovapaita Taukokirjaukset ja käytännöt Ei määräyksiä tauoista Työterveyshuollon sopimus Työterveyshuolto huomattavasti heikompi REITTI_4_2024.indd 17 REITTI_4_2024.indd 17 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 19 18 H-osan arviointeja tulossa uusiin toimihenkilötehtäviin syksyn aikana – muista valmistautua! TEKSTI: LAURA MERILÄINEN, pääluottamusmies MARTTI MÄÄTTÄ, pääluottamusmies A rviointi koskee palkkaliitteeseen C kuuluvia toimihenkilöitä, jotka ovat palkka ryhmissä 001–005. Tähän ryhmään kuuluvat mm. tuotannon esihenkilöroolit sekä Palvelukeskuksen toimihenkilötehtävät. Uudella Postiin tulleella henkilöllä tai tehtävän muuttuessa uudeksi, oli hän sitten vakinainen tai määräaikainen, arviointi on suoritettava neljän kuukauden kuluessa ja matalin ensimmäisessä arvioinnissa annettava h-osaprosentti tulee olla vähintään viisi prosenttia. Tämä koskee myös toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtynyttä henkilöä. Postipalveluiden tuotannon roolien muuttuessa keväällä 2024 sovittiin, että uuden esihenkilöroolin osalta h-osan arviointi tehdään syksyn aikana. Toiseen tehtävään tai toiseen palkkaryhmään siirtyneenä sinulla saattaa olla pitkä kokemus Postin töistä. Tällöin henkilökohtaisen osan arviointi ei voi lähteä alimmista arvioista, koska sinulle on varmasti kertynyt sellaista tietotaito-osaamista, jota uudella Postiin palkatulla ei vielä ole. Myöskään uuden henkilön työsuorituksen arvioinnin kehittymisessä ei Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan henkilökohtaisen työsuorituksen (h-osa) arviointi tulee suorittaa joka vuosi. Arviointi on suoritettava kevään kuluessa ja mahdolliset korotukset henkilökohtaiseen palkanosaan tulee maksaa viimeistään toukokuun palkanmaksun yhteydessä. ole mitään prosenttimääräistä ”kattoa”, minkä verran arviointitulosta voi nostaa, vaan arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. Arvioinnin tulee perustua henkilön työsuoritukseen Henkilön työsuoritusta arvioidaan siinä tehtävässä, jota henkilö hoitaa. Kaikilla tulisi olla tieto siitä, mitä omassa tehtävässä edellytetään tehtävän. Esihenkilöltä voi pyytää tehtävänkuvauksen, jos se ei ole tarkasti henkilön tiedossa. Arvioinnissa tarkastellaan edellisessä tavoiteja kehityskeskustelussa asetettuja tavoitteita sekä organisaation asettamia ja esihenkilön ilmaisemia odotuksia. Arvioinnissa eri tekijöiden vaikutus ja painoarvo kokonaisarvioon määräytyvät aina kunkin tehtävän sisällön mukaisilla painotuksilla. Yksikön johdon tulee valvoa, että arvioinnissa käytetään etukäteen tavoiteja kehityskeskusteluissa ilmoitettuja pääkriteerien painoarvoja. Yksikön sisällä samankaltaisissa tehtävissä painoarvot tulee olla samanlaisia. Jokaisen henkilön kannattaa valmistautua arviointiin käymällä läpi edellisen vuoden arviointilomake ja tavoiteja kehityskeskustelun lomake, mitä niissä on sovittu kehityskohteista, joihin voi henkilökohtaisella työsuorituksella vaikuttaa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että arviointimenettelyä ja erityisesti asteikkoa käytetään mahdollisimman yhdenmukaisesti kaikissa yksiköissä. Työsuorituksen arviointi on aina toteutettava objektiivisesti ja näin ollen se on riippumaton esimerkiksi yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Arviointi perustuu siis aina henkilön työsuoritukseen, eikä perusteluna voida käyttää sitä, että viime vuosi ei ollut yrityksen tuloksen kannalta hyvä. Kun on tapahtunut esihenkilömuutoksia, niin silloin esihenkilön on syytä konsultoida henkilön aiemman esihenkilön kanssa ennen arvioinnin suorittamista, jotta kokonaisnäkemys olisi oikea. Arviointi on tehtävä työsuorituksen kehityksen mukaan. REITTI_4_2024.indd 18 REITTI_4_2024.indd 18 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 19 18 H-osan arviointeja tulossa uusiin toimihenkilötehtäviin syksyn aikana – muista valmistautua! Jos olet erimieltä arvioinnin tasosta Työsuorituksen arvioinnista henkilöllä on mahdollisuus pyytää esihenkilöltä uusintakeskustelua, jos arvioinnissa esitetyt tiedot ja arviot eivät hänen mielestään pidä paikkaansa. Työsuorituksen arvioinnin sisältöä koskeva erimielisyys on ilmoitettava esihenkilölle viimeistään ennen seuraavan vuoden työsuorituksen arviointia. Esihenkilön tulee järjestää tilaisuus uusintakeskusteluun kahden viikon kuluessa pyynnön saatuaan. Henkilöllä on oikeus pyytää luottamusmies mukaan uusintakeskusteluun Luottamusmiehen tulee tilaisuudessa ottaa kantaa esitettyihin tosiasioihin ja luoda objektiivinen näkemys siitä, mikä on oikein, kuultuaan molempien osapuolten näkemykset. Mikäli asiaa ei saada muutoin ratkaistua, suoritetaan työsuorituksen arviointi uudelleen. Käsittelyyn voi osallistua tällöin myös työsuorituksen arvioinnin tehneen esihenkilön esihenkilö. Arviointia koskevat arviointija palautelomakkeet, painoarvot ja arvioinnista laadittu pöytäkirja löytyvät PAUn jäsensivuilta kirjautuneena kohdasta edunvalvonta > sopimuspankki > viestinvälitys-ja-logistiikka-alan-tes > c-liitteen-H-osan-arviointi. < REITTI_4_2024.indd 19 REITTI_4_2024.indd 19 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 21 20 –T yövaatteissahan on jo nyt erilaisia datankeräysominaisuuksia. Mutta mikä on työhön liittyvää informaatiota, johon työnantajalla on oikeus, mikä työntekijän terveystietoja? Raja täytyy vetää johonkin, mutta tällä hetkellä tilanne on epäselvä, sanoo FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. FinUnions on Brysselissä toimiva SAK:n ja STTK:n edustusto, joka vastaa suomalaisten työntekijöiden edunvalvonnasta EU-asioissa. Tekoäly on esimerkki kansallisvaltioiden rajat ylittävästä teknologian ilmiöstä. Sen säätelyssä EU on Salovaaran mukaan ollut maailmanlaajuinen edelläkävijä samaan tapaan kuin tietosuoja-asioita koskevan GDPR-asetuksen kanssa. – Kehitys on niin nopeaa, että täydentävää lainsäädäntöä pitäisi tehdä jatkuvasti. Tekoälyasetuksessa työntekijöiden näkökulma jäi sivuun Keväällä edellinen Euroopan parlamentti hyväksyi tekoälyasetuksen (AI Act), joka on tulossa voimaan kuluvan vuoden aikana asteittain. Sen mukaan tekoälyn käyttö rekrytoinnissa ja työntekijöiden arvioinnissa edellyttää riskien arviointia ja hallintaa. – Lisäksi asetuksessa on tunteiden tunnistamista koskeva kielto, joka koskee kouluja ja työpaikkoja. Ei siis voida 20 Saako työnantaja seurata työntekijän tekemisiä tekoälyn avulla? Voiko työasuna olla älyvaate, joka mittaa työntekijän elimistön toimintaa? Tekoälyn käyttämisestä työelämässä on olemassa vasta niukasti säätelyä. Katseet kohdistuvat Euroopan unioniin. Tekoälyn käyttö työssä – kuka piirtää rajat? TEKSTI : MIKKO NIKULA KUVITUS: JUHO KOIVU laittaa algometriä arvioimaan kameroiden avulla, onko työntekijän naama työpäivän aikana iloinen vai ei. Asetus sääntelee tekoälyjärjestelmiä sillä perusteella, miten merkittäviä riskejä niiden katsotaan aiheuttavan. Korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukemmat vaatimukset. Riskit on asetuksessa kuitenkin määritelty ensisijaisesti yritysten ja tuotteiden valmistuksen näkökulmasta. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC vaatii, että asiasta säädettäisiin direktiivi, jossa työntekijöiden asema saisi enemmän painoarvoa. – Lähtökohdaksi pitäisi ottaa, että ihmisten täytyy tehdä työntekijöitä koskevat päätökset. Direktiivi antaisi myös jäsenmaille enemmän liikkumavaraa kuin asetus ja mahdollisuuden ylittää vähimmäistaso työntekijöiden suojelussa, Salovaara sanoo. Asetus on voimassa EU-alueella sellaisenaan. Direktiivi taas antaa raamit kansalliselle lainsäädännölle; kukin jäsen maa päättää, miten se toteuttaa direktiivin tavoitteet. Täydentävää lainsäädäntöä pitää tehdä jatkuvasti. REITTI_4_2024.indd 20 REITTI_4_2024.indd 20 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 21 20 21 Kaikkia päätöksiä ei saa antaa tekoälylle Tekoälyyn ja työntekijöiden kohteluun liittyviä mahdollisia ongelmia säädellään osin myös alustatalousdirektiivissä. Se on tarkoitettu alustatyöntekijöiden kuten ruokalähettien aseman selkiyttämiseen, mutta sillä on vaikutuksia perinteisiinkin työsuhteisiin. – Esimerkiksi työntekijän palkanmaksun lopettaminen ei voi olla tehtävä, jonka työnantaja ulkoistaa tekoälylle, kuvaa Salovaara direktiivin sisältöä. Työnteon yksityiskohtainen seuranta on lisääntynyt muista kuin tekoälyyn liittyvistä syistä, mutta täysin säätelemätön tekoäly voi tarjota siihen uudenlaisia mahdollisuuksia. – Esimerkiksi varastotyöntekijältä saatetaan kysyä selitystä, miksi trukki on seisonut kymmenen minuuttia eikä ole ollut liikkeessä. Jos työnantajat saavat tällaiseen entistä tehokkaammat keinot, työelämässä mennään todella paljon taaksepäin. –P ostilla ei ole käytössä työvaatteita, jotka keräävät dataa, eikä kameraseurantaa. Ei meillä ole tarvetta seurata ihmisiä. Autoja, reittejä, työvaiheita ja lähetyksiä seurataan, eli tehdään normaalia työn johtamista ja suunnittelua. Henkilöjohtaminen tapahtuu tiimitasolla ja hyvällä esimiestyöllä, sanoo Vice President Technology Tommi Rantanen, joka on Postissa verkkokaupan ja logistiikan teknologiaa kehittävä johtaja. Hän kertoo, että Postilla on ollut yksi pilottiprojekti, jossa pääkaupunkiseudun terminaalin työntekijät käyttivät ranneketta ja sensoriteknologia kertoi rannekkeen läheisyyden perusteella trukille, mikäli edessä oli ihminen. – Siinäkään ei seurattu ihmisiä vaan ainoa tavoite oli turvallisuuden parantaminen. Fiksusti käytetty tekoäly sujuvoittaa työntekoa Postin toiminnassa tekoäly voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Toinen on tietopohjainen tekoäly, jonka piiriin kuuluvat esimerkiksi työvuorosuunnittelu ja uuden tiedon tuottaminen, kuten erilaiset ennustemallit. Toisessa kategoriassa on fyysisiin toimintoihin vaikuttava tekoäly, kuten konenäköön perustuvien sovellusten kehittäminen; esimerkeiksi sopivat ihmisen havaitsevat trukin sensorit ja järjestelmien kyky lukea epäselviä osoitteita paketeista. TEKOÄLYN KÄYTTÖ EDELLYTTÄÄ RISKIEN ARVIOINTIA JA HALLINTAA. ”Ei Postilla ole tarvetta seurata ihmisiä” – Meillä on fokus siinä, miten tekoälyllä voidaan helpottaa työtä ja parantaa työntekijän kokemusta. Tekoälyn käyttö voi myös auttaa parantamaan loppuasiakkaiden asiakaskokemusta ja sitä kautta parantaa kilpailukykyämme, sanoo Head of Communications Timo Nurmi Postin viestinnästä. Muun muassa autojen täyttöasteen ja reittisuunnittelun optimoinnissa tekoäly nähdään erittäin hyödylliseksi apuvälineeksi. Arkista työtä helpottavasta sovelluksesta kiinnostava esimerkki olisi puhutusta kielestä toiseen reaaliaikaisesti kääntävä simultaanitulkkaus. – Tämä voisi olla keino poistaa kielimuureja, sillä Postissa on yli 80 eri kansallisuutta, visioi Rantanen. Vielä tekoälykästä kääntäjää ei ole käytössä, ja Rantanen huomauttaa, että jos sellainen jonain päivänä tulee, tietoturvan kanssa on oltava tarkkana. Useimmat käännösohjelmat keräävät informaatiota ja tallentavat sitä pilveen. – Täytyy varmistaa, että kukaan ei kerää luottamuksellista tietoa välistä. Eli ei voi ottaa mitä tahansa järjestelmää, vaan parasta olisi, että yritys käyttää itselleen räätälöityä sovellusta. Käännösohjelmat ja muut tekoälysovellukset myös tekevät virheitä siinä missä ihmisetkin, ja niiden käyttäjän on aina käytettävä omaakin harkintaansa. REITTI_4_2024.indd 21 REITTI_4_2024.indd 21 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 23 22 22 Työpaikkojen kato ei näköpiirissä Yksi julkisessa keskustelussa esiin tuotu huolenaihe on, viekö tekoäly ihmisiltä työt. Timo Nurmi ei näe, että Postin toimialalla tapahtuisi näin. – Eivät tekoäly ja työllisyys oikein ole Postin näkökulmasta linkissä. Työn määrään vaikuttaa eniten se, millaisia palveluita kuluttajat haluavat. Postin jakamien osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt yli 70 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja toisaalta pakettien määrä on jatkuvassa kasvussa. Tommi Rantanen kertoo Postin pilotoivan erilaisia, esimerkiksi työturvallisuutta tai ergonomiaa parantavia teknologioita. – Uusin pilottimme osoitti, että ihminen on yhä selvästi parempi käsittelemään monimuotoista materiaalia lajittelussa. Hihnalla on helposti särkyviä, pitkiä, litteitä, pyöreitä, painavia, kevyitä paketteja… päällysteenä mitä vain elmukelmusta jesariin. Ja esimerkiksi uusiopakkauksissa on röpelöistä materiaalia, johon robotit eivät osaa kovin hyvin tarttua. Moni älykäs järjestelmä ei myöskään ole täysin autonominen vaan tarvitsee tuekseen ihmisen, joka ymmärtää sen toimintaa. – Pyrimme tunnistamaan tuotannosta ihmisiä, joilla on kiinnostusta näihin asioihin ja halua kasvaa teknologian suuntaan, Rantanen sanoo. < Autojen täyttöasteen ja reittisuunnittelun optimoinnissa tekoäly nähdään erittäin hyödylliseksi. Tekoälyä on se, mikä tekee ihmiseen vaikutuksen Tekoälyn määritelmällä on hyvin liukuvat rajat. Jo 1960ja 1970-luvulla puhuttiin robottien ja tietokoneiden tekoälystä, mutta tuon ajan laitteet vaikuttavat nykyihmiselle niin kömpelöiltä, että tuskin kukaan nimittäisi niiden ominaisuuksia tekoälyksi. – Yksi ihan hyvä määritelmä on, että jos ihminen pitää jotain koneen tai algoritmin toimintaa älykkäänä, kyseessä on tekoäly, sanoo Head of Communications Timo Nurmi Postin viestinnästä. Mediassa tekoäly nousee isoksi aiheeksi silloin, kun suuren yleisön tietoon tuodaan jokin ”inhimillinen” soveltamistapa. Viime vuosina on Nurmen mukaan ollut kaksi aaltoa. Ensimmäinen oli vuosina 2017–18, kun tekoälyllä kyettiin luomaan aidolta ihmiseltä näyttäviä kuvia – nekin tosin näyttä vät jo alkeellisilta verrattuna siihen, mihin tekoäly pystyy nyt. – Uusin aalto syntyi, kun Chat GPT tuotiin kaikkien kokeiltavaksi. Tosin kielimalli, johon se perustui, oli ollut olemassa jo kauan, mutta se ei vain ollut tullut yleiseksi puheenaiheeksi. Tekoälyn mahdollisia vaikutuksia yhteiskuntaan pohdittiin pitkään lähinnä tieteisfantasian hengessä. EU:n uusi tekoälyasetus onkin asiassa ensimmäisiä poliittisia avauksia. < REITTI_4_2024.indd 22 REITTI_4_2024.indd 22 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 23 22 S eitsenpäiväiset painetut lehdet ovat vähentyneet etenkin Itäja Pohjois-Suomessa. Paikallislehdistössä ennen kolme tai kaksi kertaa viikossa ilmestyneet lehdet ovat muuttuneet yksipäiväisiksi, kuvaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanomalehdistön nykytilaa Suomessa. Holmberg ei halua ryhtyä ennustamaan yksittäisten lehtiyhtiöiden päätöksiä mutta uskoo, että ainakaan aivan lähivuosina päivittäiset sanomalehdet eivät katoa kokonaan. – Kyllä seitsemänpäiväisiä varmaan 2020-luvun ajan vielä on. Mutta se on eri asia, jaetaanko niitä koko Suomessa. Jakelukulut harvaan asutuilla seuduilla ovat tekijä, jota yhtiöissä mietitään. Ehkä jossain vaiheessa painetut lehdet keskittyvät isompiin asutuskeskuksiin ja Etelä-Suomessakaan ei enää syrjäkylille lehtiä jaeta. Taustalla on jakelukustannusten kasvu. Lisäksi printtilehtien haasteina ovat Katoavatko paperilehdet? Painettujen lehtien määrä on Suomessa tasaisessa laskussa. Netissä on tarjolla rajattomasti ilmaista sisältöä, mikä tuottaa vaikeuksia perinteiselle printtimedialle. Silti paperilla on puolensa, kuten vahva lukijasuhde. tilaajakunnan väheneminen ja ikääntyminen sekä paperin kallistuminen. Viime vuonna käyttöön otettu valtion jakelutukikaan ei ole isoa kuvaa muuttanut. Siirtymä printistä digiin sisältää omistajille myös riskejä Jos kaikki seitsenpäiväisten lehtien paperiversiot lakkautettaisiin yhdellä rysäyksellä ja korvattaisiin digijulkaisuilla, digitaalisten tilausten hintoja saatettaisiin joutua korottamaan reilusti, jotta lehtien kannattavuus säilyisi. Näin arvioi Medialiiton ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta. Johtopäätös voi kuulostaa yllättävältä, jäisiväthän paperilehtien lakkautuksen myötä painoja jakelukulut pois. Mutta paperilehden tilaajat maksavat nyt keskimäärin niin paljon kalliimpaa hintaa kuin digilehden tilaajat, että se riittää kattamaan printistä lehtiyhtiöille koituvat kulut. – Tein laskelman, joka ei tietenkään ole tarkka ennuste siitä, mitä todellisuuSunnuntain paperilehti on jäänyt historiaan monessa maakunnassa. dessa tapahtuisi. Yksinkertaisuuden takia kaikkien paperilehden tilaajien oletettiin siirtyvän digitilaajiksi ja kaikkien paperilehden mainostulojen oletettiin jäävän pois digilehdeltä. Vaikka tämä on eräänlainen ajatusleikki, taustalla ovat kuitenkin mediayhtiöiden oikeat talousluvut, kertoo Paasivirta. Joka tapauksessa arvio kertoo sen, että painetusta lehdestä luopuminen kokonaan ei ole helppo päätös ja paljon riskialttiimpi kuin ilmestymiskertojen harvennus. Tilaajat ja mainostajat eivät välttämättä seuraa perässä. Mainostajat avainasemassa Omistajien näkökulmasta mainostulot ovat yksi vahvimpia perusteluja jatkaa paperilehtien julkaisua. Paperi tuo mainostuloista 73 prosenttia, printtivetoisilla paikallislehdillä osuus on vielä isompi. – Tämä on syy, miksi Suomen sanomalehdissä ei ole juuri lainkaan tehty täysiä digiloikkia eli lakkautettu printtiä kokonaan, sanoo Jukka Holmberg. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA : LEHTIKUVA/RONI REKOMAA 23 REITTI_4_2024.indd 23 REITTI_4_2024.indd 23 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 25 24 Digimaailmassa perinteinen media joutuu kisaamaan mainosrahasta sosiaalisen median toimijoiden kanssa. – Markkinarakenne suosii ylikansallisia jättiläisiä, kuten Googlea ja Metaa. Muutenkin ympäristö on erilainen, sillä some ei lähtökohtaisesti tue yhteiskunnallista tiedonvälitystä, joka on lehdistön perustehtävä. Printin etuna on, että koska lehdet tuntevat tilaajakuntansa, mainonta voidaan helpommin kohdistaa lukijalle. On myös tutkimustietoa, jonka mukaan mainokset hyväksytään painetussa materiaalissa paremmin kuin sähköisessä viestinnässä ja koetaan vähemmän ärsyttäviksi. Yksi uhkakuva on ”uutiserämaiden” syntyminen. Holmberg ei pidä skenaariota todennäköisenä muttei mahdottomanakaan. – Jos paikallislehdet jossain päin Suomea loppuisivat täysin, syntyisi alueita, Rovaniemellä julkaistava Lapin Kansa vähensi painetun lehden ilmestymiskertoja kuudesta kolmeen viikossa. Muutos tuli voimaan syyskuun alussa. Paperilehti tulee tilaajille enää maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Lapin Kansan digilehti ilmestyy edelleen kuutena päivänä viikossa. Kolmipäiväisyys oli lehden kustantajan, oululaisen Kaleva-konsernin päätös. Varhaisjakelua on hoitanut konserniin kuuluva jakeluyhtiö, jonka työntekijöihin on sovellettu Medialiiton työehtosopimusta. Tätä juttua kirjoitettaessa yhtiön muutosneuvottelut olivat kesken. – Ei voi vielä varmasti sanoa, millä tavalla tämä vaikuttaa Postin toimintaan ja työntekijöihin. Lapin Kansan jakeluyhtiö on tietyllä tavalla meidän kilpailija, joka jakaa muutakin tavaraa ja on yrittänyt kuoria kermaa muustakin osoitteellijoilla kunnanvaltuuston päätöksiä ei enää seuraisi mikään media. Se olisi demokratian kannalta hyvin huono tilanne. Aikakauslehdissä printti ja digi eriytyvät Paperin kato on aikakauslehdissä ollut vielä laajempi kuin sanomalehdistössä. Vuonna 2013 Suomessa ilmestyi noin 4400 painettua aikakauslehteä, vuonna 2022 enää 2254, eli vuosikymmenessä määrä puolittui. Numerot eivät tosin kerro koko totuutta. – Enimmäkseen kyse on ollut pienistä ja harvoin ilmestyvistä ei-kaupallisista lehdistä, kuten harrastelehdistä. Kaupallisella puolella tilanne on selvästi stabiilimpi, vaikka suunta sielläkin on laskeva. Uutisoinnin nopeus ei kuitenkaan ole niin kriittinen tekijä kuin sanomalehdillä, eli aikakauslehdillä printin käyttöliittymän edut korostuvat, kertoo johtaja Mikko Hoikka Aikakausmedia ry:stä. Isolevikkisistä ja tunnetuista julkaisuistakin esimerkiksi Image ja Kamera-lehti ovat tänä vuonna lakkauttaneet painetun lehden. Image jatkaa verkkoversiona, Kamera-lehti loppui kokonaan. Kun sanomalehdissä painettu ja digilehti ovat usein sisällöltään melko samanlaisia, aikakauslehtien digiversiot nähdään useammin itsenäisinä. – Digissä voi olla paljon videoita ja muuta audiomateriaalia. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti ja Tekniikan Maailma ovat tällaisia komboja. TM Tuuma on tekoälyhaku, joka etsii tilaajien kysymyksiin vastauksia lehden juttuarkistosta. Mainonta on vähentynyt myös aikakauslehdissä, joskin sen taloudellinen merkitys on selvästi pienempi kuin sanomalehdillä. – Enemmän ollaan tilaajatulojen varassa. Mutta mainostuloista on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin puolet. < Lapin Kansa kolmipäiväiseksi – ”Pelkona, että painetut lehdet lakkaavat ajan myötä” sesta postista. Jos heillä supistuu verkko ja jakajien määrä vähenee, niin vaikutus saattaisi olla joillakin alueilla jopa positiivinen meille, arvioi PAUn Lapin pääluottamusmies Jyrki Sutinen. Postinkaan tilanne ei toki ole helppo. Touko-kesäkuussa käytiin muutosneuvottelut, joista kuitenkin selvittiin Lapin alueella ilman henkilöstövaikutuksia. Neuvottelujen syynä oli osoitteettoman postin jakelun loppuminen vuodenvaihteessa. Lapissa tämä tulee osumaan ikävästi myös pieniin, kerran viikossa ilmestyviin paikallislehtiin, joista moni on ilmaisjakelun piirissä. – Minulla on kyllä pelkona, että painetut lehdet lakkaavat ajan myötä kokonaan. Postin yhteiskunnallinen merkitys korostuu Sutisen mukaan Pohjois-Suomen syrjäseuduilla, missä on usein heikot digiyhteydet ja asukkaina paljolti vanhempaa väkeä. – On arvokas asia, että meillä on tämä jakeluverkosto vielä olemassa joka puolella maata ja kaikkiin talouksiin. Journalismin saralla hän näkee vastaavan yhteiskunnallisen tehtävän Yleisradiolla. – Itselläkin loppui nyt Lapin Kansan tilaus, kun lehdet vähenevät mutta hinta ei halpene. En viitsi klikkiotsikoista maksaa ja seuraan uutisia tästä lähin enemmän Ylen kautta. Valtiovallan ei pitäisi tässä tilanteessa Ylen roolia ja rahoitusta supistaa, ainakaan aluetoimituksia, kun kaupallisen puolen tiedonvälitys kuihtuu. Jokin luotettava uutislähde pitää ihmisillä olla. < REITTI_4_2024.indd 24 REITTI_4_2024.indd 24 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 25 24 Ilmestymispäiviä viikossa 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 (1.6.) 7 31 26 26 26 25 23 22 22 22 19 12 6 5 9 9 8 8 9 9 9 9 10 15 5 9 9 6 4 5 6 5 5 6 8 8 4 1 3 15 12 14 11 10 10 11 9 8 6 7 2 52 40 39 33 34 32 30 29 27 22 20 1 70 80 81 89 92 96 92 96 98 106 108 Summa 182 177 175 171 174 176 169 170 170 171 170 Suomessa enää 12 seitsenpäiväistä painettua lehteä – aikakauslehtien määrä puolittunut Seitsenpäiväisistä sanomalehdistä sunnuntainumeronsa ovat parin viime vuoden aikana lopettaneet mm. Kaleva, Karjalainen, Ilkka-Pohjalainen, Länsi-Savo, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Forssan Lehti. Keskipohjanmaa lopetti myös maanantainumeronsa ja siirtyi viisipäiväiseksi. Sanomalehtien ilmestyspäivien kehitys 2014–2024 Paperisten aikakauslehtien määrä on vuosikymmenessä puolittunut. Tosin enimmäkseen kyse on ollut pienistä ja harvoin ilmestyvistä ei-kaupallisista lehdistä, kuten harrastelehdistä. Aikakauslehtinimikkeiden määrä Suomessa 2013 2022 1 krt vko 1-2 krt kk 4-11 krt vuosi 1-3 krt vuosi Yhteensä 2013 37 374 2266 1726 4403 2014 35 346 2090 1635 4106 2015 38 328 1976 1555 3897 2016 35 304 1844 1398 3581 2017 31 298 1734 1334 3397 2018 28 294 1652 1256 3230 2019 29 279 1560 1147 3015 2020 30 262 1452 1033 2777 2021 28 251 1339 935 2553 2022 27 248 1263 916 2454 Lähde: Uutismedian liitto. Lähde: Kansalliskirjasto, Vapaakappaletoimisto, 2023. REITTI_4_2024.indd 25 REITTI_4_2024.indd 25 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 27 26 Ay-majakka Yksi asia kerrallaan L uin Työterveyslaitoksen Marja Sarkkisen mielenkiintoisen artikkelin ”Kun työ pursuaa yli, pitää kirkastaa sen ydin” (ttl.fi/tyopiste/kun-tyo-pursuaa-yli-pitaa-kirkastaa-sen-ydin). Omassa työssänikin tulee välillä syyllistyttyä siihen, että miettii kymmentä asiaa samanaikaisesti ja sitten ei saa lopulta aikaan yhtään mitään. Ellei umpikujaisesta oravanpyörästä pääse nopeasti pois, on vaarana, että stressiä alkaa muodostua. Itse listaan keskeneräiset asiat ruutupaperille ranskalaisilla viivoilla ja keskityn yhteen asiaan aina kerrallaan. Sitten kun yksi asia on tullut valmiiksi, vedän sen kuulakärkikynällä yli ja siirryn seuraavaan asiaan. Suosittelen tätä yksinkertaista taktiikkaa muillekin stressialttiille kanssaihmisilleni. Työn ylipursuaminen johtaa helposti siihen, että työ tuntuu hahmottomalta. Mielekkyys ja hallinnan tunne katoavat. Työ voi pursuilla yli monin tavoin. Työn ylipursuaminen tarkoittaa sitä, että jotain on liikaa. Tehtävää voi olla liikaa esimerkiksi käytettävissä olevaan aikaan nähden. Tulee kiirettä tai työpäivä venyy. Esim. postityössä voi olla ruuhkaisia työvaiheita, milloin pitäisi olla monessa paikassa samaan aikaan. Aikataulupaineet voivat aiheuttaa stressiä ja kuormitusta. Uusia tehtäviä ja kaikenlaista sälää voi kertyä työhön niin, ettei työ enää vastaa määriteltyä tehtävänkuvaa. Työn sisältö voi muuttua vaivihkaa. Oma pätevyyskään ei aina riitä kaikkeen vaadittavaan. Voidaan puhua työn laadullisesta ylipursuamisesta. Etenkin silloin kun ollaan tekemisissä jatkuvan muutoksen kanssa saattavat uudet asiat aiheuttaa kuormitusta ja riittämättömyyden tunnetta. Jos työtä on vaan yksinkertaisesti liikaa, tarvitaan johdon ratkaisuja työn määrän vähentämiseksi. Työ voi myös helposti valua yksityiselämän puolelle, ellei pidä varaansa ja jäsennä työtehtäviä järkevällä tavalla. Työrooli voi sotkeutua henkilökohtaiseen minään. Työntekijä miettii tai hoitaa työasioita kotona. Tekemättömät työt ja niiden prosessointi saattavat valvottaa yöllä. Asiantuntijatyössä tai jonkinlaisessa vastuullisuusasemassa oleminen ovat malliesimerkkejä tällaisista työtehtävistä. ”Työntekijyyden rajaa voi hämärtää myös sosiaalinen media. Ihmiset joutuvat pohtimaan, milloin he ovat somessa yksityishenkilönä ja milloin työntekijän roolissa, työnantajan edustajana”, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta. Työn ja tehtävien ytimen määrittäminen on tärkeää. Valmistautuessaan päivän työsuoritukseen kannattaa käyttää hiukan aikaa miettimiseen, mikä on työn tärkein ja olennaisin asia. Mikä on perustehtävää ja mikä on työhön liittyvää muuta sisältöä. Esim. esimiesasemassa oleva voi joutua joskus hakoteille, kun samaan aikaan pitäisi olla henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, muutosjohtaja ja vielä raportoida tekemisistään muulle johdolle ja vieläpä tulosvastuullisesti. Kehitysja turvallisuuskeskustelut voivat viedä työpäivästä todella paljon työaikaa – puhumattakaan lukemattomista puheluista, teams-kokouksista ja taulukon täyttämisistä. Pitäisi oppia karsimaan työstä turhia asioita pois ja myös priorisoimaan niitä. Yksittäinen työntekijä voi aika ajoin pysähtyä pohtimaan omaa työtään: Mitä teen tällä hetkellä? Mitä minun pitäisi tehdä? Mikä on työni ydin ja mikä sen pitäisi olla? Työelämän tutkijat ovat pitkään puhuneet ajanhallinnan haasteista, työn ja muun elämän rajan hämärtymisestä sekä siitä, että käytettävä aika voi kulua muille kuuluviin tai turhiin tehtäviin. Työn mielekkyyden hallinnan tavoittelu on ehdottomasti vaivan arvoista ja palkitsevaa ja siihen kannattaa käyttää aikaa ja voimavaroja. Mikään ei ole tässäkään asiassa itsestään selvää. Koronan myötä etätöiden lisäännyttyä monille tuli näissä asioissa ihan uusia haasteita. Käytämme työn parissa niin paljon tunteja vuorokaudessa, että näitä kannattaa miettiä. < MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu Kannattaa miettiä, mikä on työn tärkein ja olennaisin asia. Ju ha Pö yr y REITTI_4_2024.indd 26 REITTI_4_2024.indd 26 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 27 26 Sana on vapaa LÄHETÄ TEKSTI: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Postin ”konkurssista” kohta kymmenen vuotta M itä ihmettä, ajattelee lukija, onko Posti mennyt konkurssiin? Ei ole, mutta syksyllä 2015 työehtosopimusneuvottelujen kynnyksellä Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen kertoi Postin olevan konkurssin partaalla ja pyysi Postin työntekijöitä lahjoittamaan viikon palkan yrityksen pelastamiseksi. Tietojeni mukaan ainakin lähellä johtoa olevat henkilöt tekivät yli 70 ”vapaaehtoista viikon palkkalahjoitusta”. Toivottavasti joukossa ei ollut ketään työntekijää, joka moiseen konkurssiviestiin olisi uskonut ja kuvitellut sillä työpaikkansa pelastuvan. Sitä en tiedä tiesikö pääministeri Juha Sipilä, joka toimi omistajaohjausministerinä, että Posti oli menossa konkurssiin, vai oliko kyseessä Postin oma operaatio. Samaa konkurssipuhetta työehtosopimusneuvotteluissa jatkoi työnantajaliitto Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto esitellessään PAUn neuvottelijoille Postin synkkiä tulevaisuuden talouslukuja. Nyt on pakko joustaa, menee työpaikat, menee kaikki. Seuraavana vuonna konkurssikypsä Posti maksoi vuoden 2015 tuloksesta korotetut bonukset, joten taisi rahat tulla ”lahjoittajille” vähintään tuplana takaisin. En tiedä kenen päähän oli kuningasajatuksena tullut moisen konkurssijutun syöttäminen liiton neuvottelijoille. Mitä sitten konkurssivuoden jälkeen 2015-2023 on Postille tapahtunut? Posti on jakanut osinkoja valtiolle yli 300 miljoona euroa. Aika hyvin konkurssikypsältä Postilta. Ei ole mennyt toimareillakaan huonosti, vuosien 2016-2023 aikana liksaa tuli keskimäärin vähän yli 860 000 € per vuosi. Neljä vuotta myöhemmin, 2019, Posti ja työnantajaliitto Palta jatkoivat edelleen satujen kertomista Postin hallituksen vankalla tuella. Kaikki romahtaa, jos ei palkkoja pudoteta ja työaikaa kasvateta 30 %. Kilpailijat vievät kaiken liiketoiminnan, menee työpaikat. Paras vai olisiko karmein vastaus neuvottelupöydässä tuli eräältä johtajalta, kun häneltä kysyttiin ”Kuka vielä jää Postiin töihin, jos palkkoja pudotetaan 30 %?” Lakoninen vastaus kuului ”Sitten tulee uudet työntekijät, jotka ovat tyytyväisiä palkkaansa.” Tälle kirjoitukselle vahvan sykäyksen antoi Tuomas Aarto Helsingin Sanomissa toimittaja Teemu Muhoselle antamassaan Postin työntekijöitä pyydettiin lahjoittamaan viikon palkka yrityksen pelastamiseksi. haastattelussa. 25.5. HS:n jutussa, puhuessaan työmarkkinoista Aarto totesi: ”Uhittelu ja sapelinkalistelu ovat tulkintani mukaan monelle kansalaisellekin todiste työmarkkinajärjestelmän vanhakantaisuudesta.” Voisin kommentoida edellä olevaa mielipidettä, että työnantajajärjestön uhittelu ja palturin puhuminen eivät myöskään kuulu nykypäivään. Totuus ja avoimuus ovat aina olleet parhaita neuvotteluvaltteja. Aarron mielestä yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja työehtojen muuttaminen sekä joustojen lisääminen ilman jatkuvaa lakoilla uhkaamista (konkurssilla kyllä voi uhata) ovat hyvää neuvottelukulttuuria. Tähän voisi todeta, että hyvässä ja luottamuksellisessa neuvotteluilmapiirissä voi keskustella vaikeistakin asioista. Näin on useina vuosina vaikeitakin neuvotteluja käyty. Kun peilataan työnantajaliitto Paltan ja Postin asennetta vuoden 2019 työehtosopimusneuvotteluissa, niin oltiin aika kaukana hyvästä neuvottelukulttuurista. Käsittämättömien työnantajan palkkaja työaikaheikennysvaatimusten edessä liiton oli pakko reagoida lakolla. Vai olisiko Aarron mielestä pitänyt vain reilusti lyödä ylävitoset työnantajien neuvottelijoiden kanssa ja todeta: ”Hieno ajatus, miten ei itse ymmärretty, että nyt on työntekijöiden vaihtoviikot. Johtajien bonukset ja yrityksen kasvavat voitot ovat tärkeämpiä, kuin työntekijöiden palkat”. Millainen on neuvottelukulttuuri tänään, onko kehitytty vai menty taaksepäin? Nykyhallitus, ”työntekijän paras ystävä”, EK:n juoksupoika tekee nyt lakimuutoksilla mahdolliseksi sen, että työnantajapuolen on entistä helpompi esittää ja toteuttaa Aarron esittämiä työehtojen muutoksia ja joustoja. Huonosti olisi syksyn neuvotteluissa 2019 käynyt, jos lakko-oikeuden rajoitukset esim. tukilakoissa olisivat olleet jo silloin voimassa. Työntekijöille koittavat, veikkaan, hankalat ajat syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Siitä oli jo merkkejä Aarron haastattelussa. Toivottavasti näin ei käy ja liitot pystyvät vastaamaan tänä syksynä työantajaliittojen yhteisrintamaan, joka vaikuttaa olevan pelottavan voimakas. < ESKO HIETANIEMI 27 REITTI_4_2024.indd 27 REITTI_4_2024.indd 27 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 29 28 T eos on jaettu neljään lukuun, jotka on jaettu asiakohtaisiin alaotsikoihin, joka tekee kirjan lukemisesta helpon. Toki kirjan viimeisenä lukuna on yhteenveto, jossa tullaan vuoteen 2023, mutta varsinainen tutkimus ulottuu vuoteen 2001. Nostan esille muutamia hajahuomioita. Viinasen ero Keskusjärjestön johtaminen ei tosiaan ole helppoa. Todellisuudessa liitot johtavat SAK:ta ja tavoitteita ei saada yhteneviksi. Tämän sai puheenjohtaja Pertti Viinanen todeta karulla tavalla yrittäessään luotsata liittoja yhteiseen tavoitteeseen. Tämä johti ennenaikaiseen eroilmoitukseen 1989. Yleissitovuuden kimpussa Nyt taas ajankohtaiset työantajan vaatimukset palkansaajien aseman heikentämisestä eivät ole uusia. Keskustalaisen Esko Ahon 1990 alun porvarillisen, Keskusta, Kokoomus, RKP ja Kristilliset, hallituksen myötä vaadittiin mm. vuosityöaikaan 50 tunnin palkatonta lisäystä, heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja rajoittaa avainryhmien, mitä ne nyt lienevätkin, lakko-oikeutta. Toukokuussa 1992 asetettu työryhmä työelämän lakien uudistamisesta myötäili tehtävänannostaan vahvasti työnantajan näkemyksiä. Keino, millä ammattiyhdistysliike selviytyy, on keskinäinen solidaarisuus. Työttömyyskassat ahtaalla Suurtyöttömyys oli karmea 1990luvun alkupuoliskolla. Pahimmillaan 1994 työvoimasta oli 17 prosenttia työttömänä. Tämä aiheutti työttömyyskassoille taloudellisia ongelmia. Liittoja lähellä olevat kassat joutuivat lainaamaan rahaa yhteistyöliitoiltaan toimintansa kattamiseksi. Tämä nostatti keskustelua kasLamaantumaton on sosiaalipsykologi, historioitsija, valtiotieteen tohtori Eemeli Hakokönkään tutkimus SAK:n historiasta 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. TEKSTI: JUHA JAATINEN , Koulutusja järjestötoimitsija sojen yhdistämiseksi. Tässä onkin edistytty vuosikymmenien kuluessa. Kolme yleislakkouhkaa Jo edellä mainittu Ahon hallitus yritti hillitä lamaa varsin yksipuolisilla leikkaustoimilla. Aikomukset johtivat kolmeen yleislakkouhkaan: 1992, 1993 ja 1994. Näillä saatiin pahimmat vääryydet torjuttua. Vuoden 1994 presidentinvaalit Vuonna 1994 järjestettiin tasavallan presidentinvaalit. Vuodesta 1982 tasavallan presidenttinä toimineelle Mauno Koivistolle (1923–2017) valittiin seuraajaa. Sosiaalidemokraattien Martti Ahtisaari (1937-2023) valittiin tehtävään hänen lyötyään RKP:n Elisabet Rehnin vaalin toisella kierroksella 53,9 % 46,1 %. Keskustalaisen Ilkka-lehden päätoimittaja Kari Hokkasen mukaan ay-liike olisi näytellyt ratkaisevaa roolia vaalissa. ”SAK hoiti massat Lamaantumaton keskusjärjestö 28 REITTI_4_2024.indd 28 REITTI_4_2024.indd 28 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 29 28 ja rahat, TV:n ja lehtien punaiset toimittajat julkisuuden.” Hokkasen väitteen todenperäisyyttä on vaikea osoittaa toteen. Ainakin vaalikamppailun alussa Ahtisaaren kannanotot saivat ay-liikkeen puolelta voimakasta arvostelua. Palkansaajaliikkeen rooli EY-jäsenyyden hyväksymisessä oli ratkaiseva. Temppelinharjalla EY-ratkaisussa Suomi päätti liittyä Euroopan Yhteisön jäseneksi kansanäänestyksen tuloksena lokakuussa 1994: kyllä 56,89 %, ei 43,11 %. EY-jäsenyyden hyväksymisessä palkansaajaliikkeen rooli oli ratkaiseva. Jokainen voi miettiä miten kansanäänestyksessä olisi käynyt, jos suurin keskusjärjesTy öv äe n ar ki sto /H ar ri A ih o Lamaantumaton keskusjärjestö tö SAK olisi sanonut EI. Kun huolet ulkomaisen työvoiman vyöryn tulemisesta oli saatu häivytettyä, saattoi 1991 kokoontunut SAK:n edustajakokous todeta, että Euroopan Yhteisön, sillä nimellä nykyinen EU tunnettiin, jäsenyydelle ei ole ”olennaista estettä”. Palkansaajaliikkeellä, erityisesti SAK:lla on ollut merkittävää valtaa, näemme, että jälleen, nyt kokoomus johtoinen porvarihallitus pyrkii muuttamaan asetelmia elinkeinoelämän hyväksi. Pohdintaa herättää mikä tulee olemaan keskusjärjestön tehtävä sen jälkeen, kun työantajapuoli on kieltäytynyt keskitetyistä ratkaisusta ja elinkeinoelämän lobbarit ovat yhteyksiään hyväksikäyttäen puoluepolitisoineet työmarkkinat. Huomionarvoista ja opiksi otettavaa kirjassa on ainakin se, että yhteiskuntavaikuttaminen on pitkäjänteistä, jopa vuosikymmeniä kestävää työtä ja keino millä ammattiyhdistysliike selviytyy, on keskinäinen solidaarisuus. Opiksi otettavan lisäksi on tämä muistinystyröitä virkistävää luettavaa meille, joiden muisti ulottuu yli kolmenkymmenen vuoden taakse ja valaisevaa tietoa menneestä nuoremmalle ikäpolvelle. Eemeli Hakoköngäs; Lamaantumaton – SAK 1989-2001. SKS-kirjat, Helsinki 2024. Palkansaajajärjestöjen yhteinen suurmielenosoitus keräsi Senaatintorille 3.10.1991 yli 40 000 henkeä. Postiliitto oli mielenosoituksessa näkyvästi esillä ”Näpit irti eläkkeistä” banderollilla. 29 REITTI_4_2024.indd 29 REITTI_4_2024.indd 29 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 31 30 N yt 88-vuotias Wilenius lienee aina ollut kova puhumaan. Ensin äidinkielellään ruotsiksi, sitten olosuhteiden pakosta myös suomeksi. – Suomea täytyi opetella, muuten sai koulussa turpiinsa, Helsingin Lauttasaaressa syntynyt ja siellä lähes koko ikänsä asunut Wilenius naurahtaa. Kaksikielisestä sosiaalisuudesta oli hyötyä, ja voisi ajatella, että jokseenkin kaikki Wileniuksen uran käänteet ovat saaneet alkunsa jonkinmoisesta jutustelusta. Kyselemällä oppi kaiken 1950-luvun alkupuolella Henrik Wilenius etsi kesätyötä. Äitinsä tuttavuuksien kautta hän tutustui Lauttasaaren Postiin. Ei tiennyt Henrik ”Henkka” Wilenius 17-vuotiaana, että kesätyö jatkuisi kauan. Eikä sitäkään, että postia jakaessa asiakkaat tarjoaisivat yhä uusia lisätöitä. Niin kuitenkin kävi. Kesätyö venähti reilun kymmenen vuoden pestiksi TEKSTI & KUVA: GILBERT GRANHOLM Henrik Wilenius viettää eläkepäiviään Helsingissä. Niin moni asia hoituu sähköisesti, että postilähetysten kanssa joutuu tekemisiin enää harvakseltaan. Olisi kai pitänyt olla 18-vuotias, mutta esimies lupasi katsoa ikää sormien läpi. Niinpä Wilenius seisoi Gyldenintiellä sijainneessa postipisteessä aamuseitsemältä ja aloitti jakajan uransa. Alussa tuli esille runsaasti kaikenlaista uutta, oli paljon ihmettelemistä, mutta mikään ei tuntunut erityisen vaikealta. – Täytyi ottaa oppia vanhemmilta työntekijöiltä, perehtyä ja kysellä ihan kyllästymiseen asti. – Monta kertaa piti sanoa, että sori, että mä taas tuun kysymään, mutta pojat olivat höveleitä ja auttoivat aina. Työilmapiiri oli muutoinkin miellyttävä, porukka oli nuorta ja löysi yhteisen sävelen harrastuksissakin. Konttorin alakerrassa oli pingispöytä, joka oli vapaa-ajalla kovassa käytössä. – Äkkiä saatiin joukkue kasaan. Pelattiin paikallisia firmoja vastaan. Piirille omalla polkupyörällä omassa asussa Wileniuksen työpäivät alkoivat oman reitin lajittelulla ja kasaamisella. Sen jälkeen käynnistyi ensimmäinen jakokierros. – Sitten kotiin syömään ja takaisin töihin. Iltapäivällä saapui toinen kuorma, joten vuorossa oli jälleen lajittelua ja kasaamista ennen kuin pääsi uudestaan piirille. Wileniuksen jakelureitillä oli runsaasti yrityksiä, ja enemmistö iltapäivän REITTI_4_2024.indd 30 REITTI_4_2024.indd 30 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 31 30 lähetyksistä olikin nimenomaan yritysten kirjeenvaihtoa ja pikkupaketteja. Työpäivä oli ohi noin kello 17. – Myös lauantaisin jaettiin postia, mutta vain aamupäivällä. Kulkuvälineenä Wilenius käytti omaa polkupyöräänsä ja työvaatteetkin olivat omasta kaapista. Myöhemmin vakinaisena posteljoonina hänelle tilattiin talon puolesta virkapuku. Tuhannen ja yhden työn postimies Kun Wilenius vakinaistettiin, hän kävi Postija lennätinlaitoksen postikurssin. Vaikka eväät pitkään ja kapeaan virkamiehen leipään olivat valmiina, ahkeruus ja rahantarve ajoivat etsimään sivutöitä. – Rahaahan kului täsmälleen niin paljon kuin sitä tuli. Parhaimmillaan Wilenius kertoo tehneensä neljää sivutyötä yhtä aikaa. – Lauttalihassa hoidin aamuisin muutamia kotiinkuljetuksia. Sitten alkoi postipäivä, jonka jälkeen äkkiä hommiin Lauttasaarentien huoltoasemalle. Kun Esso meni kiinni, Wilenius käväisi kotona syömässä ja nokosilla. Sitten hän siirtyi keskustaan Ludviginkadulle, jossa työnantajana oli Helsingin Sanomat ja tehtävänä niputtaa painosta maakuntaan lähteneitä Hesareita. – Sieltä pyörällä kotiin ja aamulla ehdin heittää vielä varhaisjakajana Lautta saaressa Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Postilaiset tunsivat kaikki Lauttasaari oli kuin pieni kylä ja koska tuohon aikaan useimmat asiat hoidettiin kirjeitse, postityöntekijät tunsivat miltei kaikki ja tiesivät monenlaisia asioita. Jakajat havaitsivat veikkausvoitotkin jo ennen kuin voittajan naapurit huomasivat tilanteen. Wilenius muistelee, että voitot toimitettiin kirjattuna kirjeenä. – Meripuistotien varrella asui yksi kova veikkaaja. Ei ollut sellaista viikkoa, ettei hän olisi saanut rahalähetystä. Wilenius pysähtyi mielellään juttelemaan kohtaamiensa ihmisten kanssa, ja osa juttutuokiosta johti uralla eteenpäin. Jakopiirin yrityksiin postia viedessä niiden johtajatkin tulivat tutuiksi. Niinpä Wilenius teki välillä keikkatyötä Hedelmäjalostuksen edustajana. Painoväritehdas Rotolla hän käväisi varastonhoitajana. Konelan pääkonttorissa jutustelu johtajan kanssa johti osamaksusopimukseen venäläisestä K-125-moottoripyörästä, jota hän käytti toisinaan myös postia jakaessaan. – Siinä oli teleskooppihaarukka ja pitkä satula. Laitettiin se motocross-varustukseen. Kävin muutamissa kisoissa, mutta sponsorien puuttuessa jouduin jättämään kilpailemisen. Joulu kruunasi vuoden urakoinnit Joulu oli jakajan juhlaa, Henrik Wilenius muistaa. Vuoden viimeinen kuukausi tarkoitti sitä, että postilainen sai vastaanottaa monenlaisia lahjoja tutuksi tulleilta asiakkailtaan. – Teollisuusalue oli kiva piiri. Oli juustotehdasta, hedelmätehdasta, värejä ja liimoja, kosmetologiatuotteita, huulipunia ja rasvoja, hän luettelee. – Hedelmäjalostus ja juustotehdas sijaitsivat vastakkain Kiviaidankadulla. Kyllä äiti riemuitsi, kun Henkka toi kotiin monen sorttisia juustoja, hilloja, mansikkaa ja marsipaania. < Lauttasaaren postinkantajia 1950-luvulla. Henrik Wilenius virkapuvussaan ja -lakissaan keskellä. Edessä oikealla postimiesten esimies Forsman ja vasemmalla vanhempi postimies Lauri Tyynelä. (Kuva: Henrik Wileniuksen kotialbumi) Kesäjakaja sai postista postilaukun. Vaatetus ja polkupyörä olivat omia. Kuva otettu vuonna 1954 Metalliveto Oy:n pihalla Lauttasaaren Särkiniementiellä. (Kuva: Henrik Wileniuksen kotialbumi) Henrik ”Henkka” Wilenius • Syntyi vuonna 1936 • Asuu Helsingin Lauttasaaressa • Posteljoonina Lauttasaaressa 1950ja 1960-luvulla • Monenlaisia sivutöitä • Teki pisimmän uransa Helsingin raastuvanoikeuden haastemiehenä 1960-luvun loppupuolelta 90-luvulle • Harrasti nuorena jalkapalloa, pöytätennistä, motocrossia ja kuorolaulua • Oopperat lähellä sydäntä REITTI_4_2024.indd 31 REITTI_4_2024.indd 31 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 33 32 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille www.kalevavakuutus.fi/ pau PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 623 493 eur HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja V uonna 1974 Tuupovaaran itälaidalla sijaitsevassa Kokinvaaran kylällä oli vielä oma Posti, josta sai pankkija veikkauspalvelut. Hiltunen oli kylän postinjakaja, joka näki työssään miten Suomi muuttui ja maaseutu tyhjeni. Silloin hevosiakin saattoi nähdä vielä kauppojen puomeissa. Kokinvaarassa oli kolme kyläkauppaa ja kyläkoulu. Nyt ne on kaikki lakkautettu, Hiltunen muistelee. Postinjakajan työt alkoi 18-vuotiaana heti kun ajokortti oli hommattu. Työ oli pitkään osa-aikaista, työpäivän pituus 2-4 tunnin luokkaa. Kotoa käsin kävin töissä ja kotitöitäkin oli, kun meillä oli maanviljelyä. Niissä auttelin paljon. 1990-luvun loppuun Hiltunen jakoi vielä omalla autolla, josta sai täydet kilometrikorvaukset tiettyyn kmmäärään saakka. Kilometrejä kertyi ja auto piti vaihtaa kolmen neljän vuoden välein. Reittien pituus oli keskimäärin 100-150 kilometriä, viimeisimmät 200 kilometrin korvilla. Hiltunen laskee ajaneensa puolivuosisadan aikana postilenkkejä 3-4 miljoonan kilometrin verran. Miljonäärihän minä olen kilometreissä mitattuna! Sanoin tämän Pogostan Sanomien toimittajalle, kun kävivät tekemässä jutun. Laittoivat sen sitten otsikoksi, Hiltunen nauraa. Postinjakaja oli kylän merkkihenkilö Viidenkymmenen vuoden aikana viestinnän ja median murros on ollut valtava. Ja tämän postinjakaja, jos kuka on saanut huomata. Hiltunen kertoo, että Tenho Hiltunen jakoi postia Tuupovaaran kylillä puolen vuosisadan ajan. Tenho Hiltunen jäi Tuupovaaran postista eläkkeelle viime kesäkuussa. Postiura alkoi Kokinvaaran kylältä 50 vuotta sitten. Tenho Hiltunen jakoi postia Tuupovaarassa huikeat 50 vuotta TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY lehdet, kirjeet ja kortit ovat vähentyneet reippaasti samalla kun pakettimäärät ovat netin ja kotiin kannon ansiosta aivan toisissa lukemissa. Mutta on asiakkaatkin muuttuneet. Varsinkin pienissä pitäjissä postinjakajalla oli kyläyhteisössä merkittävä rooli ja kohtelu oli sen mukaista. Onhan siellä monenlaista isäntää ja emäntee ollut. Aikanaan kun talossa piirakoita tehtiin, niin postinjakaja oli kuin hovivieras. Minullakin oli monta paikkaa, se oli ihan traditio, että pyyettiin kahville. Joulun alla piti sannoo, että on pikkasen kiirettä, ei jouva millään, mutta aina sitä piti kumminkin käydä. Ja ne joulut. Jos oli kiirettä ja paljon jaettavaa, niin kyllä siitä palkittiinkin. Hiltuselle joulu merkitsi käytännössä toista tilipäivää. Joku lähti kylällä talosta talloon kerräämään rahhaa. Joulu oli totisesti juhla-aikaa. Se on kyllä muuttunut, semmoista ei enää oo, vaikka ihan hyvin ovat muistaneet viime vuosinakin. Mutta se oli silloin kuin nakutettuna, että viimeisenä työpäivänä joku kuhtui kahville ja antoi rahat. Luonnosta voimaa Pitkän työrupeaman jälkeen luulisi, että postinestorille tulisi ongelmia saada aikansa kulumaan. Mutta mitä vielä. Hiltunen kertoo, että kalenteriin pitää laittaa menoja harva se päivä. Milloin nurmikon leikkuuta kaverin taloyhtiölle tai kotitilan koivikon harventamista. Ja kun Tuupovaarassa ollaan, niin tietenkin alueen vetovoimatekijä luonto; vaarat, metsät ja vesistöt antavat hienot puitteet liikunnalle, metsästykselle ja kalastukselle. Hiltunen on kuulunut metsästysseura Kokinvaaran Metsäjerppiin vuosikymmeniä, johtokuntaankin 32 vuotta. Kylällä on järjestetty monet hirvipeijaiset ja pilkkikilpailut, joihin väkeä on riittänyt. Viime kevään pilkkikilpailuihin osallistui yli 70 henkeä. Aikamoinen määrä, kun ottaa huomioon, että asukkaita Kokinvaaran kylällä on alle 20. Metsästyksessä Hiltusella on kokemusta pienriistasta hirviin ja aina karhuihin saakka. Parasta siinä on kaverisuhteet ja sosiaalisuus. Nuotiolla on aina hyvät jutut. < REITTI_4_2024.indd 32 REITTI_4_2024.indd 32 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 33 32 YHTEISTYÖSSÄ Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Ammattiliiton jäsenille www.kalevavakuutus.fi/ pau PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S HYÖDYNNÄ AINUTLAATUINEN JÄSENETUSI » -61 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 623 493 eur HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA HENKIVAKUUTUKSESTA Epätietoisuus on huonoimpia syitä kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. PAUn jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Jäsenedulla säästät jopa satoja euroja REITTI_4_2024.indd 33 REITTI_4_2024.indd 33 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 35 34 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Idioottivarma digitalisaatio D igitalisaatio on kaikkialle arkeen ja työprosesseihin läpitunkeva tekninen tehokkuusparannus. Tai ainakin sen pitäisi olla. Bitit tunkeutuvat elämäämme halusimmepa tai emme. Miltei mitään asiaa ei voi enää hoitaa ilman internetin virtuaalista maailmaa ja verkkoyhteyksiä. Onneksi mitään ei myöskään tarvitse enää tietää eikä muistaa, sillä kaikki on puhelimen tai tietokoneen avulla selvitettävissä tai organisoitavissa – herätyskelloa myöten. Jos aikoo pärjätä yhteiskunnassa ja sosiaalisissa verkostoissa, on pakko ottaa käyttöön digi-laitteet. Vastarannan kiiskinä jää todellakin vastarannalle. Mutta kun katsoo kehitystä, voi vain päivitellä kuinka ihmeellisen vaikeaa tietotekniikan soveltaminen on ollut aikaisemmin lähtökohtaisesti hyvin toimiviin systeemeihin. Mielestäni suoritus on heikko. Hyvin monet digitaaliset järjestelmät ovat täysiä susia syntyessään, eikä käyttäjäystävällisyyttä ole nimeksikään. Mitään intuitiivista polkua käyttäjille ei ole tarjolla – kaikki on opeteltava vaikeimman kautta aikaa ja hermoja kuluttaen. Ja vielä edelleenkin pahimman sykkyrän pystyy ratkaisemaan vetämällä laitteesta virrat kokonaan irti. Tähän on tultu! Datainsinöörit syyttävät meitä maallikkoja digi-taidottomuudesta, sillä jopa 5-vuotiaat lapset ovat älykkäämpiä digilaitteiden kanssa kuin vanhemmat. Suunnitellaanko sovellukset siis alun perinkin lapsille vai ovatko IT-insinöörit samalla kehitysasteella kuin 5-vuotiaat? Digi-laitteiden idioottivarmuus on se, että ihmettelee, kuka idiootti on tämänkin härpäkkeen tai ohjelmiston suunnitellut. Koronavuonna 2020 tehtiin aikahyppy tulevaisuuteen, sillä lähityökiellot ja sulut estivät fyysisen kanssakäymisen niin pitkälle kuin se oli mahdollista. Etätyöstä digi-yhteyksillä tuli uusi normaali. Mutta ei sekään ongelmitta sujunut. Yhteyksien ja ohjelmistojen kanssa oli paljon hässäkkää. Ja vielä tänä päivänäkin joka kokouksesta käytetään ensimmäinen vartti siihen, että saadaan toimimaan esityslaitteet ja etäyhteydet. Rakettitiedettä siis. Voi vain ihmetellä, että raketteja ammutaan avaruuteen ja miljoona satelliittia on saatu kiertämään maapallon kiertoradalla, mutta digitaalista lomajärjestelmää ei pystytä rakentamaan työpaikalle intuitiivisella ja helpolla tavalla, josta voisi nähdä kuka milloinkin on lomalla ja miten koordinoidaan poissaoloja. Ison ruutuvihon keskiaukeamalla asia olisi jo selvä. Steve Jobs (1955 – 2011) vastusti kaikkea tietoteknistä kehitystä, joka ei ole käyttäjälle helppoa ja suoraviivaista. Jos tietokonetta ei saa toimimaan vain virtanappulasta painamalla, sen toimintaperiaate on epäonnistunut. Jobs perusti yhtiökumppaninsa kanssa tietotekniikkayhtiö Applen jo 1970-luvulla. Siksi voimme vain ihmetellä, että vielä vuonna 2024 Suomessa tapellaan Apotti-järjestelmän kanssa kriisistä toiseen rämpivällä sotesektorilla. Eikä järjestelmän käytettävyys ole murheista pienin, vaan myös sen kustannus ylittää käsityskyvyn: rakentaminen ja käyttöönotto maksoivat yli Apotti-järjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto maksoivat yli 800 miljoonaa euroa. 800 miljoonaa euroa + ylläpito käyttäjille lisäksi 113 miljoonaa euroa vuosittain. Tiedämme kyllä, että kaikkeen kehittämiseen liittyy lastentauteja, mutta näyttää siltä, että taudit ovat kroonistuneet. Alistumme kohtaloomme, ja toivomme että seuraava versio on jo kätevämpi. Kuitenkin eri laitteiden käyttöä ohjaavat toiminnot ovat hyvin sofistikoituneita. Lähes kaikkia tietokoneohjattuja laitteita kykenisi käyttämään paljon monipuolisemmin ja tehokkaammin, kun ottaisi selvää eri ominaisuuksista, jotka laitteeseen on ohjelmoitu. Meillä vain ei ole aikaa ja kärsivällisyyttä opetella sitä kaikkea mitä insinöörit suuressa luovuudessaan ja loogisuudessaan ovat rakentaneet käyttäjien arjen helpottamiseksi. Ehkä se syyttävä sormi kääntyy sittenkin itseen päin. < 34 REITTI_4_2024.indd 34 REITTI_4_2024.indd 34 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 35 34 2 1 3 4 5 8 7 6 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 3/5 URHON JÄLKEEN HEDELMÄTÖN TÄ SS Ä TUOTA MÄÄKII NURIN TÄTÄ ANOTAAN ASIALLA SAARTAMO OMASSA PERSOONASSAAN LÄHELLÄ BRASILIAA PYSYY VAIVOIN HEREILLÄ ALLERGISOIVIA LAKEA VASTUSTELUA HÄÄDÄT HERKKÄKIN TÄHÄN TUO -1. HEVOSEN VAIVA ASKISSA KASVI KUIN JÄRVEÄ PELATTU PEHMO EDESSÄ ARTISTI ILMOILLE LOMAKOHDE HILJAINEN NÄIN ON. KORKEAKOULUTETTUJA TYNNI ALKUAINE PAKENIN VELVOLLISUUKSIA UUDEN ALKU FYYSISTÄ TYÖTÄ AJOI KAUAN F1:SSÄ TAMPEREELLAKIN KARE AIROLA KIRKAS KOULULAISELLA ANTILOOPPEJA LUISIA KORVISSA SEURAAVA HAPPI NÄPPÄILTY KOE TEILLÄ TAVALLISIA MONESSA RESEPTISSÄ VYÖN SEUTU KAHVIN KERA NÖYRÄNÄ KUNTA KÄSITYÖNÄ TEHTY TASATTAVIA P FRANKFURTIN LÄPI SUKUJUHLISSA ALPO PAUKKU LAAJA LÄTKÄJÄMSEN SAISIO RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 REITTI_4_2024.indd 35 REITTI_4_2024.indd 35 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 37 36 Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 100 % 1. porrastus, 41–170 päivää 80 % 2. porrastus 171 päivää 75 % Kuukausipalkka Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 1. porrastus, 41–170 päivää 2. porrastus 171 päivää Kelan peruspäiväraha 2 500 €/kk 1 515 €/kk 1 212 €/kk 1 136 €/kk n. 800 €/kk Esimerkki: Ansiopäivärahan porrastus voimaan syyskuussa Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Eduskunta hyväksyi 19.6.2024 hallituksen esityksen ansiopäivärahan määrän porrastamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden jatkuessa. Myös osa ikäsidonnaisista poikkeuksista poistuu, eikä ansiopäivärahaoikeutta kerry enää palkkatuetusta työstä. Porrastus astuu voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu. Käytännössä muutos alkaa vaikuttaa etuuksiin marraskuussa, kun ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville on kertynyt 40 työttömyyspäivää, eli noin kaksi kuukautta. Osittain työllistyneillä porrastuksen vaikutus tulee vastaan hieman myöhemmin, koska heillä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin. Porrastus koskee kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat. Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan uutta käytäntöä sovelletaan 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos etuuden maksaminen perustuu 1.9.2024 asti voimassa olevaan 26 kalenteriviikon työssäoloehtoon, ei porrastusta sovelleta. Porrastuksen jälkeenkin ansiopäiväraha on kuitenkin yleensä suurempi kuin Kelan peruspäiväraha. Julkaisemme syksyllä A-kassa.fi-sivuilla ansiopäivärahalaskurin, jossa on mukana porrastuksen vaikutus. Kassa vastaa REITTI_4_2024.indd 36 REITTI_4_2024.indd 36 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 37 36 Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 100 % 1. porrastus, 41–170 päivää 80 % 2. porrastus 171 päivää 75 % Kuukausipalkka Täysi ansiopäiväraha ensimmäiset 40 päivää 1. porrastus, 41–170 päivää 2. porrastus 171 päivää Kelan peruspäiväraha 2 500 €/kk 1 515 €/kk 1 212 €/kk 1 136 €/kk n. 800 €/kk Esimerkki: Ansiopäivärahan porrastus voimaan syyskuussa Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Eduskunta hyväksyi 19.6.2024 hallituksen esityksen ansiopäivärahan määrän porrastamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden jatkuessa. Myös osa ikäsidonnaisista poikkeuksista poistuu, eikä ansiopäivärahaoikeutta kerry enää palkkatuetusta työstä. Porrastus astuu voimaan syyskuussa 2.9.2024 alkaen. Porrastukset lasketaan täydestä ansiopäivärahasta, eivätkä ne kertaudu. Käytännössä muutos alkaa vaikuttaa etuuksiin marraskuussa, kun ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville on kertynyt 40 työttömyyspäivää, eli noin kaksi kuukautta. Osittain työllistyneillä porrastuksen vaikutus tulee vastaan hieman myöhemmin, koska heillä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin. Porrastus koskee kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat. Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan uutta käytäntöä sovelletaan 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos etuuden maksaminen perustuu 1.9.2024 asti voimassa olevaan 26 kalenteriviikon työssäoloehtoon, ei porrastusta sovelleta. Porrastuksen jälkeenkin ansiopäiväraha on kuitenkin yleensä suurempi kuin Kelan peruspäiväraha. Julkaisemme syksyllä A-kassa.fi-sivuilla ansiopäivärahalaskurin, jossa on mukana porrastuksen vaikutus. Kassa vastaa T yöttömyysturvaan kohdistuvat muutokset ja leikkaukset herättävät kysymyksiä siitä, onko työttömyyskassan jäsenyys jatkossa kannattavaa. Koska työttömyyden tai lomautuksen aikana maksettava ansiopäiväraha pienenee lakimuutosten myötä ja lähestyy Kelan maksamaa peruspäivärahaa, monet pohtivat, onko kassajäsenyydestä enää hyötyä. Parempi taloudellinen turva Kuulumalla työttömyyskassaan saa paremman taloudellisen turvan työttömyyden tai lomautuksen varalle, kuin kassaan kuulumattomana saa Kelasta. Vain työttömyyskassan jäsenellä on oikeus ansiopäivärahaan, joka on lähes poikkeuksetta peruspäivärahaa suurempi. Ansiopäiväraha ei ole tarveharkintainen, mikä tarkoittaa, että se perustuu yksinomaan hakijan aiempiin tuloihin ja työssäoloaikaan, eikä sitä vähennetä muiden perheenjäsenten tulojen tai varallisuuden perusteella. Kun tarveharkintaa ei ole, kaikki työssäoloehdon ja muut ansiopäivärahan saamisen ehdot täyttävät ovat oikeutettuja saamaan ansiopäivärahaa ilman, että heidän taloudellista tilannettaan arvioidaan. Toisin kuin ansiopäiväraha, Kelan maksama työmarkkinatuki on kuitenkin tarveharkintainen. Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä, jonka voi saavuttaa vain olemalla työttömyyskassan jäsen. 2.9.2024 eteenpäin työssäoloehto täyttyy, kun jäsenelle on vähintään 12 kuukautena maksettu työssäoloehtoon luettavaa palkkatuloa 930 euroa/kk edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työttömyyskassan jäsenellä on oikeus ansiopäivärahaan, joka on lähes poikkeuksetta peruspäivärahaa suurempi. Työttömyysturva heikkenee, mutta työttömyyskassaan kuulumisen hyödyt säilyvät Ansiopäiväraha myös kerryttää eläkettä, toisin kuin peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Lisäksi kassamaksu on verovähennyskelpoinen, mikä tuo lisähyötyä jäsenyydestä. Huolimatta osa-aikatyötä tekevien suojaosan poistosta huhtikuun alussa, työttömyysturvajärjestelmä kannustaa edelleen keikkaja osa-aikatyön tekemiseen. Osittainen työskentely lisää tuloja myös suojaosan poiston jälkeen. Lisäksi työskentelemällä päivärahakausi kuluu hitaammin ja henkilö voi kerryttää oikeutta uuteen päivärahakauteen. Monipuoliset palvelut ja tuki Työttömyyskassojen jäsenet arvostavat korkealaatuista palvelua, jota he saavat jäsenyytensä kautta. Suuri osa jäsenistä käyttää säännöllisesti kassan sähköisiä palveluja ja hyödyntää myös puhelinja chat-palveluja. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, joka antaa työttömyyskassoille mahdollisuuden tarjota jäsenilleen myös työllisyyttä tukevia palveluja vuoden 2025 alusta lähtien. Näihin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi neuvonta ja ohjaus, koulutukset, apu työnhaussa, CV:n laatimisessa ja urasuunnittelussa, sekä tiedotus avoimista työpaikoista. Näiden uusien palveluiden tavoitteena on tukea jäseniä entistä kattavammin ja oikea-aikaisemmin työllistymisessä. Kassojen tarjoamiin palveluihin osallistuminen on jäsenille vapaaehtoista, eikä niihin osallistumisella ole mitään vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen. Kassojen perustehtävä eli etuuksien maksaminen ja neuvonta säilyvät keskiössä, mutta laajentuneet palvelut tarjoavat jäsenille lisäarvoa ja tukea muuttuvassa työmarkkinatilanteessa. Näistä syistä työttömyyskassaan kuuluminen on edelleen suositeltavaa, sillä se tarjoaa paremman taloudellisen turvan ja kattavammat palvelut kuin mitä kassaan kuulumattomilla on saatavilla. < Lähde: Avoin työttömyyskassa A-kassa REITTI_4_2024.indd 37 REITTI_4_2024.indd 37 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 39 38 Menoon mukaan Keski-Suomen osasto vei jäsenet raveihin PAU:n Keski-Suomen osasto järjesti 8.6. jäsenilleen virkistyspäivän Killerin raviradalla. Ajoittaiset rankkasateet kurittivat, mutta eivät saaneet hyvämielistä porukkaa lannistumaan. Ohjelmistossa oli mm. tutustumista tallielämään ravien aikaan, kilpailutoimiston hulinaan, ruokailu, opastusta ravipeleihin. Onnekkaimmat pääsivät jopa kärryn kyytiin. Mielenkiintoinen maailma, toistelivat osallistujat. Jotkut taisivat jopa lähteä rikkaampana kuin tulivat. < HANNU KOIVURANTA Vielä ehdit mukaan SAK Nuorten päiville Alueelliset SAK Nuorten päivät pidetään Turussa, Kuopiossa, Tampereella, Levillä ja Heinolassa. Turun ja Kuopion päivien ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta muihin ehtii vielä hakea. Osallistuminen on maksutonta. Paikkoja on sovittu rajoitetusti liitoittain. PAUn osuus on 1-2 henkilöä/tilaisuus. Tampereen SAK Nuorten päivät järjestetään Scandic Rosendahlissa 12.–13.10.2024 (ilmoittautuminen aukeaa ma:na 2.9.2024 ja päättyy ke:na 25.9.2024). Pohjois-Suomen SAK Nuorten päivät järjestetään Levi Hotel Spassa 2.–3.11.2024 (ilmoittautuminen aukeaa ma:na 16.9.2024 ja päättyy ma:na 14.10.2024). Heinolan SAK Nuorten päivät järjestetään Kumpeli Spassa 16.–17.11.2024 (ilmoittautuminen aukeaa ti:na 1.10.2024 ja päättyy to:na 31.10.2024). Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.sak.fi/ajankohtaista/tapahtumat. < SAK:n Tulevaisuus tänään lokakuussa SAK järjestää Tulevaisuus tänään -tapahtuman jo kahdeksatta kertaa lauantaina 5.10.2024. Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Vuoden 2024 tapahtumassa tavoitellaan maailman parasta työelämää. Tapahtumapaikkana on Helsingin Pikku-Finlandia, joka sijaitsee Finlandia-talon takana. Ovet aukeavat kello 9, jolloin tarjolla on kevyttä aamupalaa. Keskustelut alkavat kello 10 ja kestävät kello 15:een saakka. Tulevaisuus tänään -tapahtuman tarkempi ohjelma ilmoitetaan syksyn aikana. Tervetuloa paikan päälle! < Eläkeuudistusta valmistellaan – mistä on kyse? Telan järjestämä alueellisten työeläkekoulujen livekiertue jatkuu nyt syksyllä 3.9. alkaen neljällä tilaisuudella! Kiertue järjestetään yhteistyössä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. Syksyn kiertue alkaa tiistaina 3.9. Rovaniemeltä ja päättyy 10.10. Mikkeliin. Kiinnostavien kysymysten äärellä ollaan: Mistä asioista eläkeuudistuksessa neuvotellaan ja miten? Miltä pohjalta uudistusta tehdään? Mitä uudistus voi tarkoittaa palkansaajalle? Kenelle? Liittojen luottamushenkilöt, toimihenkilöt, hallinnon jäsenet sekä aktiivit ja jäsenet. Mitä? Maksuttomia livetilaisuuksia, joita ei striimata tai tallenneta. Tilaisuus sisältää katsauksen eläkeuudistuksen valmisteluun ja keskustelua aiheesta. Puhujina on palkansaajakeskusjärjestöjen ja Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijoita. He kertovat neuvottelujen näkymistä ja aikataulusta sekä työeläkkeiden rahoituksen tilanteesta ja eläketurvan reunaehdoista uudistamiseen. Milloin? Tilaisuudet ovat aina iltaisin (klo 17.30–19.00, kahvit klo 17 alkaen). Syksyllä 4 paikkakuntaa: Rovaniemi 3.9., Pori 18.9., Helsinki 24.9. ja Mikkeli 10.10. Ilmoittautuminen syksyn neljään tilaisuuteen on auki. Ohjelma ja ilmoittautuminen Telan sivuilla: tela.fi/ajankohtaista/koulutuksetja-tapahtumat/alueellisettyoelakekoulut-2024. < REITTI_4_2024.indd 38 REITTI_4_2024.indd 38 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 39 38 Postilaisten eläkeläistilaisuus Postin eläkeläisiä kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen torstaina 5.9.2024 klo 11.00 kuljetusliittojen kokoustila Merisaliin, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Kutsu koskee kaikkia Postin eläkeläisiä. Tuntevatko eläkkeelle siirtyneet tarvetta yhteistapaamisiin entisten työkavereitten kanssa? Onko toiveita osallistua erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin? Jos on, niin minkälaisiin? Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. Alustajana toimii Esko Hietaniemi. Kahvitarjoilu! Tiedustelut asian tiimoilta: Pekka Korhonen, puh. 040 552 2388. Ilmoittautumiset kahvitarjoilua varten: Hannu Sjöman, Helsingin osaston eläkevastaava, puh. 0400 976 091 tai Pekka Herranen, Pasilan osaston eläkevastaava, puh. 050 571 1189. < Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Ismo Nousiainen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palaute kortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: RAILAKAS Palautearvonnan voittaja 3 /2024 S I A T I T S E U H M A A P U J O T I H A N A J M A U N O Ä H K Y E L S A M A R T O P A S T I L L I T A V A I N S A N A I E L A H J A R A K K A A L L E A A S I A R I S A U S G A B O N I I U R A K O I N T I A A L E N E O N Y L I T Y S D I T S E E S L A P I O I N T I E E O T S A T R A S I A L L I N E N I R A L A S U U M A A N O V A T E N T T I P A I T A A I S K U S A A L I M A I N K I A T T I L I T U K K I K R U S I N A T U J A U S A N I S N E T T I A A T U Suosittu PAU:n Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus Open 2024 reitillä Turku-Tukholma-Turku / Viking Grace järjestetään taas marraskuussa. Postipurjehduksen lähtö on perjantaina 15.11.2024 klo 20.55 ja paluu lauantaina 16.11.2024 klo 19.50. Postipurjehduksen alustajana toimii liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Mukana myös pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Postityö, työehdot ja työmarkkinat ovat kovassa muutospaineessa. Poliittiselta taholta tuleva paine ei tee tätä ainakaan helpommaksi. Miten tästä selvitään? Laivalla esiintyy mm. vuonna 2006 perustettu Teflon Brothers-yhtye, joka on julkaissut lukemattoman määrän hittejä ja pokannut useita platinalevyjä. Teflon Brothers osallistui 2021 euroviisikarsintoihin Pandoran kanssa kappaleella I Love You, jossa sijoittui toiseksi. Teflon Brothersin muodostavat Pyhimys, Heikki Kuula ja Voli. Postipurjehdukselle ovat tervetulleita kaikki PAUn jäsenet, joten ammattiosastojen kannattaa ottaa tämä huomioon, kun suunnittelette syksyn tapahtumia. Osastot ovat myös yleensä tehneet omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Laivan ohjelma ja postipurjehdusohjelma sekä aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Risteilylle mahtuu mukaan 160 nopeinta. Ilmoittautumiset 20.9. mennessä risteilyvastaava Marko Koivumäelle, puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Postipurjehdus Open tulee taas! 240 €/hlö Premium 1 hlö hytissä 125 € Premium 2 hlö hytissä 140 € Seaside double 1 hlö hytissä 70 € Seaside double 2 hlö hytissä 110 € Seaside 4, 1 hlö 60 € Seaside 4, 2 hlö 45 € Seaside 4, 3, hlö 40 € Seaside 4, 4, hlö 85 € Inside 4, 1 hlö 50 € Inside 4, 2 hlö 40 € Inside 4, 3 hlö 30 € Inside 4, 4 hlö Meriaamiainen 16 € Premium aamiainen 23 € Buffet päivällinen 41 € Ilmoita Reitissä osaston tapahtumista Lähetä aineisto Reitin päätoimittajalle juha.poyry@pau.fi. Loppuvuoden numeroiden aineistoja ilmestymispäivät sivun 2 alareunassa! REITTI_4_2024.indd 39 REITTI_4_2024.indd 39 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 41 40 T ilaisuutta varten oli tilattu säiden haltijalta jälleen kerran täydellinen kesäsää ja auringossa kolkuteltiinkin hellesään rajoja. Kuten Turussa hyvin tiedetään, aurinko todellakin asuu Naantalissa ja sieltähän se tuntui paistavan täydellä tehollaan koko päivän. Paikalle oli tullut runsaat kolmisenkymmentä veteraania. Itse tein sellaisen havainnon, että eläkeläisten joukkoon oli soluttautunut todella paljon sellaisia henkilöitä, kenen kanssa olin ollut työkavereina ihan viime vuosina. Jotkut olivat olleet mm. osastomme toimikunnan jäseniä mielestäni ihan viime vuosina. Ennen vanhaan eläkeläiset erottautuivat helpommin työntekijöiden porukasta? Edellä mainittu tuntuu kummalliselta, koska itse ei sillä tavalla huomaa vuosien juoksemista ja iän karttumista. Menoon mukaan Ohjelma noudatti hyvin perinteistä kaavaa. Alussa pidettiin tervetuliaispuheet ja toivotettiin Seniorit tervetulleiksi. Kerrottiin postialan kuulumiset puolin ja toisin. Sitten juotiin päälle tervetuliaiskahvit. Toukoniemen voimakaksikko Jorma ja Leena oli taikonut kahvipöytään maukkaat munaleivät ja pullaakin riitti kaikille. Sitten mentiin aktiviteettiosuuteen. Miesten tikkakisan voitti Vikströmin Matti ja naisten tikkakisan Ortion Leena. Palkinnot olivat tälläkin kertaa puheenjohtajan mukaan lähes tuhannen markan arvoiset. Grillikatoksessa riitti Raitasen Tommin paistamaa makkaraa ja salaattia kaikille. Kuuma päivä vaati tietenkin myös virvokkeita, eikä nekään loppuneet kesken. Tänä vuonna saunakin oli muistettu laittaa päälle ja saunojat kiittelivät vuolaasti pehmeitä löylyjä. Jotkut uskaltautuivat myös uimaan ja laiturilta kuului iloista pulikoimisen ja polskimisen ääniä. Turun Postiseniorit kokoontuivat elokuussa aurinkoiseen Mäntyniemeen. Kuvassa vasemmalta Matti Vikström (miesten tikkakisan voittaja), Hannu Aaltonen, Leena Siivonen, Erkki Sorsakivi, Leena Ortio (naisten tikkakisan voittaja), Leena Kostamo, Markku Kostamo sekä järjestävän seuran puheenjohtaja Marko Koivumäki ja taloudenhoitaja Petteri Syväkari. Turun Postisenioreilla käynnissä 50-vuotisjuhlavuosi Turun Postiseniorit viettivät perinteistä oloneuvosten saunaja yhdessäoloiltapäivää PAU:n Varsinais-Suomen osaston vieraina kesäkoti Mäntyniemessä, Turun Hirvensalon Papinsaaressa. Turun Postisenioreilla tosiaankin on käynnissä 50 v juhlavuosi. PAU:n Varsinais-Suomen osasto halusi tänä vuonna tukea veteraaneja, jotta heidän juhlavuotensa varmasti onnistuu. Jo perinteeksi muodostunut tonni oli siis juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna kaksi tonnia. Veteraanien toiminta on iso osa myös ammattiosaston perinteitä. Ilman perinteitä emme ole yhtään mitään. Turun Postisenioreita on tällä hetkellä noin satakunta jäsentä. Toivottavasti tämänkin jutun luettuaan joku eläkeläinen tai eläkeläiseksi pian pääsevä liittyisi mukaan tähän aktiiviseen ja nuorekkaaseen joukkoon. Ensi vuonna taas elokuun ensimmäisenä tiistaina. MARKO KOIVUMÄKI Puheenjohtaja PAU Varsinais-Suomen osasto ry REITTI_4_2024.indd 40 REITTI_4_2024.indd 40 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 41 40 E i ole Kööpenhamina kuin ennen. Sain perinteisen postikortin Kööpenhaminasta, mikä on harvinaista näin digitaalisen ankeina aikoina. Kuvapuoli oli perinteinen: karvapäinen vahtisotilas, Pieni vedenneito -patsas ja sellaista mannermaista. Kortin kirjoituspuoli tarjosi yllätyksen: Ulkomaan (Udlandet) postimerkki oli arvoltaan 50 Tanskan kruunua, eli 6,70 euroa 13.8.2024 valuuttakurssilla laskettuna (suomenpankki. fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit). Kortti Helsingistä Kööpenhaminaan, painoltaan maksimissaan 50 grammaa maksaa 2,50 euroa (Economy) tai 2,75 euroa (Priority). Postin viestinnästä kerrotaan, ettei maiden välillä ole postimerkin hinnoissa vastavuoroisuutta. Eli kortin postimerkin ei tarvitse maksaa samaa summaa samasta matkasta (esimerkiksi Suomi-Tanska vs. Tanska-Suomi). Jokainen maa päättää itse ulkomaan postin tariffeista. Kortin lähettänyt ystäväni kertoi kortteja ja merkkejä ostaessaan keskustelleensa kioskinpitäjän kanssa. Tämä kertoi tanskan nykyhallituksen (Mette Frederiksenin II hallitus, 2022 ) nostaneen ulkomaan merkkien hintaa entisestä noin 5 eurosta nykyiseen lähes 7 euroon. Tanska on ollut edelläkävijä tai edelläkärsijä postinkulun digitalisoimisessa. Laki jokaiselle yli 15-vuotiaalle säädetystä sähköpostilaatikosta (Lov om Digital Post fra offentlige afsendere) tuli voimaan jo 2012. Vuonna 2016 tuli seuraava muutos: vakiokirjeen perillemenoaika muutettiin enintään 5 työpäivän pituiseksi. Samalla lauantaijako poistettiin. Kaikilla ei ole sähköistä postilaatikkoa vieläkään, mutta viesti on selvä: älkää lähettäkö kirjeitä tai kortteja etanapostissa. Myös Tanskan hallituksen viesti ulkomaalaisille on selvä: kortin lähettäminen matkalta on mennyttä aikaa tai perinteistä kiinni pitämisestä joutuu maksamaan suolaisesti. < Tanskassa kortin lähettäminen maksaa maltaita Tanskassa pyritään kirjeistä ja korteista eroon kaikin keinoin. TEKSTI & KUVA: JAAKKO TAKALAINEN Kööpenhaminasta tulleen kortin kuvapuoli on entisensä. Mutta kääntöpuolella olevan postimerkin hinta yllättää: melkein seitsemän euroa! 41 REITTI_4_2024.indd 41 REITTI_4_2024.indd 41 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 43 42 K eväällä julkaistiin postuumisti OTK Pentti Wavelan (1942-2013) tutkimus Suomen postilaitos ja postivirkamieskunta autonomian aikana. Tutkimuksen alkupiste juontaa vuoteen 1967 jolloin Wavela teki tutkimuksen Postivirkamiesliiton uudelleen organisoimiseksi. Tämän jälkeen Wavelalta tilattiin Suomen Postiyhdistyksen ja Postivirkamiesliiton historiikki, jonka oli tarkoitus käsittää vuodet 1893-1968. Wavelan ja Postivirkamiesliiton näkemykset menivät kuitenkin ristiin ja historiikki jäi julkaisematta. Lopulta Wavelan tutkimuksen kansien väliin mahdollisti helsinkiläissisarusten Elina ja Heidi Ekholmin uuttera toimitustyö, tekstin editointi ja koostaminen. Toimeksiannon sisaruksille antoi samassa talossa asuva Wavelan leski Annette Wavela, joka oli pitkään suunnitellut miehensä tutkimuksen julkaisemista. Wavelan tutkimuksessa kiinnostavinta on Suomen Postiyhdistyksen perustamiseen johtaneet tekijät ja postivirkamieskunnan asema. Postiyhdistyksen alullepanija oli pääpostitirehtööri Hj. Lagerblom vuosina 1893-1894. Tuolloin virkamiesten järjestäytyminen oli ennen kaikkea keino kohottaa virkakunnan ammattitaitoa ja ryhmähenkeä, esprit de corpsia. Tämän katsottiin hyödyttävän välillisesti virastoja ja laitoksia. Niinpä virkamiesten pyrintöihin suhtauduttiin Postivirkamiesten historiaa ja postisyntejä Kirja TEKSTI: JUHA PÖYRY ymmärtävästi. Toisin oli palvelusmiesten eli postiljoonien laita. Omien etujen ajamiseen suhtauduttiin yleensä kielteisesti ja alemmilta virkamiehiltä odotettiin 1800-luvulla pelkästään kuuliaisuutta ja esivallan kunnioittamista. Huoli virkamiesten ammattitaidosta nousi esiin 1880-luvulla, kun harvalukuinen postivirkamiehistö sai kamppailla jatkuvasti kasvavien postimäärien kanssa. Postia käyttävä yleisö ja sanomalehdistö alkoi reagoida äänekkäästi postilaitoksen palveluissa tapahtuneisiin virheisiin, joita alettiin kansanomaisesti nimittää postisynneiksi. Tyypillisimpiä syntejä olivat myöhästyneet lähetykset, väärin ohjattu tai jaettu posti. Postivirkamiehistö suhtautui ikäviin syytöksiin asian vaatimalla vakavuudella ja lähti liikkeelle parantamaan ammattikunnan mainetta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun koko virkakunta yhteisönä ryhtyi omaehtoiseen toimintaan. Suomen Postiyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 11.3.1894 Helsingissä Hotelli Kämpissä, jonne kokoontui kuutisenkymmentä virkakunnan edustajaa, sekä miehiä että naisia. Kokouksen esityslistalla oli yhdistyksen sääntöehdotuksen hyväksyminen ja oman kirjaston perustaminen, johon postitirehtööri Lagerblom oli tehnyt merkittävän lahjoituksen. Hufvudstadsbladetin mukaan kokouksen jälkeen seurasi ”en animerad sexa med tal och skålar”, iloinen illanvietto puhein ja maljoin. Pentti Wavelan intohimo tutkimaansa aiheeseen huokuu lähdeviitteineen kirjan joka sivulta. Tutkimus on hämmentävän seikkaperäinen, paikoin uuvuttavaa, mutta palkitsevaa luettavaa. Suomen postilaitos ja postivirkamieskunta autonomian aikana on kiinnostava lisä postihistorian vaiheisiin. Kirjaa voi tilata suoraana tekijöiltä osoitteesta ennora.fi tai Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta suomalainen.com/products/suomen-postilaitos-ja-postivirkamieskunta-autonomian-aikana. < Pentti Wavela. Suomen postilaitos ja postivirkamieskunta autonomian aikana. 2024. Ennora. REITTI_4_2024.indd 42 REITTI_4_2024.indd 42 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 23.9. mennessä ja voita 20 € REITTI_4_2024.indd 43 REITTI_4_2024.indd 43 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29
• Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osa-aikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasiuuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 3 4 5 6 Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimi paikoissa. 2 REITTI_4_2024.indd 44 REITTI_4_2024.indd 44 23.8.2024 14.29 23.8.2024 14.29