• 1 2016 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2016 TAMPEREEN LAJITTELUKESKUS • 12 | PÄIVITETYT OIKEUSAPUOHJEET • 14 | KANSALLISPUISTOT KUULUVAT KAIKILLE • 26 Mikkelissä totutellaan jakelumuutoksiin • 6 110-vuotisjuhla: Mihin menossa Posti, entä PAU? • 16
• Sisältö 5 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi); toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969633, (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 6 8.6. 30.6. 7 15.9. 30.9. 8 7.10. 31.10. 9 7.11. 29.11. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Jakelutapamuutos: Muutoksen tuulia Mikkelissä 10 Hesari testaa uutta jakelupilottia Karkkilassa 11 Puheenjohtajalta 12 Työnkuva: Postin portti Pirkanmaalla 14 Ajankohtaisia lakiasioita 15 Ay-majakka: Asioita, joita tavallisen ihmisen on vaikea hyväksyä PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle PAUn liittovaltuusto kokousti ja juhli 110-vuotiasta PAUta Tampereella 12.–13.5.216. 16 Valtuusto juhli ja kokousti 20 Postin Työhyvinvointisäätiö juhli 10-vuotistaivaltaan 22 Työhyvinvoinnissa ja -suojelussa kokonaisuus haltuun 24 Päättäjän kynästä: Palvelutasosta pidettävä kiinni 25 SAK:n ajankohtaiset 26 Kesävinkki: Kansallispuistot Suomi pienoiskoossa 29 Kolumni: Hasta la vista eli kunnes taas törmäämme 30 Ristikko 31 Pakina: Muilta ja menneiltä 32 Kysymyspalsta 33 Frågor och svar 34 Questions and answers 36 Menoon mukaan 38 Työttömyyskassa tiedottaa 40 Hän on Pinja Koskela
• 3 2016 Pääkirjoitus Mediatalo Sanoma käynnistää kesäkuussa Karkkilassa kokeilun (sivu 10), jolla sanomalehdenjakelua organisoidaan uudella tavalla. Pilottialueella jakelutehtäviä tarjotaan itsenäisille jakajille, yrityksille tai yhteisöille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Hesarin jakelussa kokeillaan itsensä työllistäjiä eli freelancereita ja yrittäjyyttä. Karkkilan pilotissa ei ole kyse mistä tahansa kokeilusta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, eikä tulevaisuudessa perinteinen työsuhde jakelussakaan ole itsestäänselvyys. Nopeimmin kasvava joukko muuttuneilla työmarkkinoilla on itsensä työllistäjät. 2000-luvun alussa heitä oli 120 000, tuoreimpien tilastojen mukaan jo 170 000 suomalaisista työllistää itsensä. Keitä itsensä työllistäjät sitten ovat? Henkilöä, joka tekee itsekseen työtä toimeksiantosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella olematta työsuhteessa kutsutaan itsensä työllistäjäksi. Työ on pääasiassa keikkaluontoista tai Haluatko freelancer-jakajaksi? TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA lyhytaikaista. Joukossa on muun muassa rakennusmiehiä, kampaajia, kosmetologeja, kääntäjiä, toimittajia, taiteilijoita ja kirjanpitäjiä. Muu kuin työtai virkasuhteessa tehtävä työ luokitellaan muuksi omaksi työksi tai yrittäjyydeksi. Työsuhdeturvaan liittyvät lait ja työehtosopimukset eivät turvaa tällaisia sopimussuhteita. Itsensä työllistäjäksi siirtymisen seuraukset ja kustannukset tulisi siis ehdottomasti selvittää ennen toiminnan aloittamista. Itsensä työllistäjien tulot jäävät usein alle työehtosopimuksen. Toimeksiantajistaan riippuvaisilla itsensä työllistäjillä on huonot mahdollisuudet neuvotella työnteon ehdoista, sopimusten kestoista ja palkkioista. Yrittäjäksi luokiteltu itsensä työllistäjä maksaa itse työttömyysvakuutusja sairausvakuutusmaksunsa ja eläkkeensä. Hän ottaa itselleen tapaturmavakuutuksen ja huolehtii itse työssä tarvittavien välineiden hankkimisesta. Nämä kulut tulisikin huomioida työstä maksettavan palkkion tai muun korvauksen suuruudesta neuvoteltaessa. Itsensä työllistäjän tulisi huomioida, että esimerkiksi työttömyysturvan, sairauspäivärahan tai perhevapaiden saaminen on itsensä työllistäjillä vaikeampaa ja kalliimpaa kuin palkansaajalle. Epävarmuutta lisäävät lisäksi työ-, sosiaalija verotuslainsäädännön samaa sopimussuhdetta koskevat erilaiset tulkinnat. Lähteenä käytetty www.jhl.fi -> työelämän perusteet Itsensä työllistäjien tulot jäävät usein alle työehtosopimuksen. Tietääkseni missään ei ole tullut tilannetta, että palvelulle ei olisi löytynyt meidän henkilöstöstä tekijää. Me lähdetään kuitenkin siitä, että palvelu joka tapauksessa tuotetaan. Luotetaan siihen, että esimerkiksi kesäapulaisista löytyy halukkaita ja tarvittaessa ollaan valmiita hoitamaan nurmikon leikkaukset myös alihankintajärjestelyillä. POSTIN JAKELUJOHTAJA ANU PUNOLA YL E UUTISILLE 17.5 POSTIN RUOHONLEIKKAUS-KAMPANJAN ALOITUSPÄIVÄN AATTONA.
• 4 2016 Ajankohtaista Palkansaajien Hyvinvointija Terveys PHT tarjoaa edullisia aktiivilomia perheille ja aikuisille ympäri vuoden ja ympäri Suomea. Tällä hetkellä haussa ovat loppukesän aikuistenjaksot ja koulujen loma-aikoihin ja joululomaan sijoittuvat perhejaksot. Viiden vuorokauden perhejaksot sisältävät majoituksen, täysihoidon ja liikunnallista yhdessäoloa. Tarkoitus on antaa mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja löytää yhdessä liikunnan ilo. • aikuiset 125 € / aikuinen / 5 vrk • lapset 6-16 v 75 € / lapsi / 5 vrk • työtön/lomautettu aikuinen 62,50 € / 5 vrk Aikuisten teemajaksoissa etsitään ensimmäisiä askelia hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kurssit ovat eripituisia ja sisältävät ohjelman ja majoituksen yhden hengen huoneissa täysihoidolla. • esim. 4 vrk:n pääjakso 100 € / hlö ja 2 vrk:n seurantajakso 50 € / hlö • esim. työtön/lomautettu 4 vrk:n pääjakso / 50 € / hlö ja 2 vrk:n seurantajakso 25 € / hlö 1. askel pysyvään muutokseen -kurssi on 3 x 3 päivän kurssikokonaisuus aikuisille. Sen aikana osallistujat saavat eväitä elämäntapamuutokseen. Kurssi sisältää jaksojen aikana majoituksen yhden hengen huoneissa ja täysihoidon sekä ohjelman. • 60 € ilmoittautumismaksu (jonka saa takaisin viimeisen jakson jälkeen). Lue lisää ja hae sähköisesti www.pht.fi Heimarin aukioloajat Hotelli Heimari suljetaan 10.10.2016 alkaen talven ajaksi. Aurala on auki normaalisti. Kesällä Heimari palvelee kuten ennenkin. Muistathan kesä-elokuun erikoistarjouksen PAUn jäsenille. • 2 h huone 50 € /vrk • 1 h huone 45 € /vrk • Lisävuode 25 € / vrk • Lemmikit ovat myös tervetulleita 25 € / käynti • Hintaan sisältyy aamiainen sekä muut talon palvelut Tarjouksen saat soittamalla arkisin klo 9?16 Heimarin myyntipalveluun 015 727 3100. Tarjousta ei voi liittää muihin tarjouksiin ja se on voimassa varaustilanteen mukaan. HUOM! SAL-lomat tukevat SAK:laisia osallistujia. Aikuisten teemakursseista saat takaisin omavastuun ja perhelomilta voit hakea 50 euron takaisinmaksua. Kun olet osallistunut, laita sähköpostilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen pasi.ylitalo@sal-lomat.fi . Liitto viestii tarvittaessa myös sähköpostitse. Käy siis lisäämässä tai tarkistamassa yhteystietosi kuntoon www.pau.fi -> sähköinen jäsenpalvelu Ovathan yhteystietosi kunnossa? HUO Aik ja p Ku aik lii pa Aktiivinen perheloma tai uudet elämäntavat haussa? Verkkosivut www.kesaduunari.fi tarjoaa perustietoa työsuhteesta. Voit esittää kysymyksiä myös nettilomakkeen kautta tai soittamalla 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15.
• 5 2016 SAK:n 19. edustajakokous 6.–8.6 Tampereella Kokouksessa 259 jäsenliittojen edustajaa linjaa muun muassa SAK:n lähivuosien toimintaa ja valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan. PAUn edustajia kokouksessa ovat Juha Jaatinen, Kari Lempinen, Mirja Sandberg, Satu Ollikainen, Marko Koivumäki, Laura Meriläinen, Piia Willberg, Jesper Sundström, Päivi Holpainen ja Timo Kuusikko. Yleisvarajäseninä Sari Salonen, Tero Kiljunen, Sami Kymäläinen, Jari Kunto, Jouko Rossi ja Pertti Miettinen. Jarkko Elorantaa pyydetty SAK:n johtoon SAK:laiset liitot haluavat, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n nykyinen puheenjohtaja Jarkko Eloranta valitaan SAK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Liittojen edustajat kävivät huhtikuussa esittämässä toiveensa Elorannalle, joka vastasi suostuvansa mielihyvin ehdolle. Elorannan ehdokkuuden takana on käytännössä koko SAK:n liittokenttä. Elorannan, 50, kyvyt ja mahdollisuudet hoitaa keskusjärjestön puheenjohtajuutta menestyksellisesti nähdään hyvinä. – Jarkolla on suuren ammattiliiton johtajana laaja kokemus ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. SAK saa hänestä puheenjohtajan, joka hallitsee yhteiskuntavaikuttamisen ja joka pystyy johtamaan suurinta keskusjärjestöä menestyksellisesti kohti uusia haasteita, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Tykkää meistä Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto. Kilpailukykysopimuksessa pää auki Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat helmikuun lopulla syntyneessä kilpailukykysopimuksessa (kiky), että ammattija työnantajaliitot neuvottelevat sopimuksen soveltamisesta toukokuun loppuun mennessä. PAUn osalta alakohtaiset soveltamisneuvottelut alkoivat perjantaina 15.4. Tätä kirjoittaessa neuvottelutulokseen ovat toistaiseksi päässeet Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Neuvotteluissa palkansaajien kannalta kilpailukykysopimuksen vaikeimpia kysymyksiä ovat työajan pidentäminen 24 tunnilla ja paikallisen sopimisen laajentaminen. Työajan pidentämisen malliksi työnantaja on monilla aloilla tarjonnut yksioikoisesti vain kokonaisia työpäiviä. Paikallisesti pitäisi sopia myös kriisilausekkeesta, joka mahdollistaisi työehtojen sopeuttamisen työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi. Puuliiton metsäalan neuvottelutuloksen mukaan työaikaa pidennetään vähentämällä pekkaspäiviä. Sopimus työpaikan määräaikaisesta selviytymislausekkeesta edellyttää työnantajan ja luottamusmiehen välisen neuvottelun. Puuliitto hyväksyy uuden sopimuksen, jos maan hallitus luopuu 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteuttaa veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti. TEAMin ja Kemianteollisuuden neuvottelutuloksen mukaan työajan pidentämisestä neuvotellaan yrityskohtaisesti. Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi työajantasaamisvapaiden, vuorovapaiden, arkipyhien ja työaikapankin käytöstä työajan pidentämiseksi. • PAU tiedottaa mahdollisesta neuvottelutuloksestaan osoitteessa www.pau.fi . • SAK kokoaa liittojen neuvottelutulokset omille sivuilleen www.sak.fi
• 6 2016 M ikkelin jakelutoimipaikassa on yhteensä 42 työvuoroa, joista pääsiäisen jälkeen 12 reitin työaika on alkanut vasta aamuyhdeksän ja kymmenen välillä. Uudistuksen taustalla on työnantajan yt-neuvotteluissa ilmoittamat suunnitelmat tuotannollisten töiden uudelleenjärjestelyistä. Käytännössä tämä on tarkoittanut jakelutyön yksipuolistamista ja jakeluaikojen myöhentämistä. Tarja Häkkisen jakelureitti kulkee kerros-, rivija omakotitaloalueilla niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Illasta jää nyt vähemmän vapaa-aikaa, kun työpäivä päättyy myöhemmin, iltaviiden aikoihin. Kyllähän minä mieluummin aamusta töihin tulisin, varsinkin kun tuo työmatkakin on Haukivuorelta melkein 50 kilometriä. Olen tottunut siihen, että vapaa-aikaa on illasta enemmän. Jakelutapamuutos jakajan kohdalla tarkoittaa käytännössä sitä, että työ yksipuolistuu ja jakelutyön rasittavuus lisääntyy, kun jakelun esityö jää pois ja reitillä on pelkkää jakelua. Asiakkaat ja mediatalot ovat vastaavasti kritisoineet sitä, että Muutoks Mikkeliss Mikkelissä Porrassalmenkadulla jakelun tiloissa on toukokuisena tiistaina täysi tohina päällä, kun kaupungin keskustan ja lähi ympäristön posteja lajitellaan jakelukuntoon. Kaikki näyttää tutulta, mutta muutoksen tuulet puhaltavat täälläkin. Jakelutapamuutos PAUn työehtoasiantuntija Jussi Saariketo piti työpaikka vierailullaan lyhyen työmarkkinakatsauksen lajittelun ja reitille lähtemisen välissä. Tarja Häkkinen (vas.) tulee jakelutapamuutoksen vuoksi myöhemmin töhin. Sirpa Karttunen tekee vuorotellen perinteistä ja vain jakeluun keskittyvää vuoroa.
• 7 2016 en tuulia ä > 7 2016
• 8 2016 päivän sanomalehti menee haja-asutusalueille liian myöhään. Lehtitilausten lopetuksiakin on tullut. Työn tauottaminen Häkkiseltä onnistuu kuitenkin normaalisti, kun kesken jakelureitin pystyy palaamaan jakelutoimipaikkaan ansaitulle tauolle. Myöskään paikallislehti Länsi-Savon jakelussa maaseudulle ei ole ollut toistaiseksi ongelmia, kun jakeluun lähteminen esityön poistumisen myötä on aikaistunut. Valppautta liikenteeseen Häkkinen nostaa esille liikenneja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Jakelutyön muuttuminen iltapainotteiseksi tarkoittaa käytännössä sitä, että liikenteessä pitää olla entistä valppaampi. Kun kouluja työpäivät päättyvät, lapsia ja työmatkalaisia liikkuu enemmän. Työn tauotus, jaksaminen ja jakeluauton kunto ovat entistä tärkeämpiä. Kesän helteillä esimerkiksi ilmastoiduille autoille olisi käyttöä. Niitä pitäisi ehdottomasti olla enemmän, kun autossa istutaan koko päivä, Häkkinen muistuttaa. Ja entäs sitten se ruohonleikkuu? Aihe nousi keväällä valtakunnan ykkösuutiseksi ja kansainvälinen uutiskynnyskin ylittyi, kun Th e New York Times (17.5.) kehui verkkosivuillaan Postin innovaatiota. Työpaikoilla ruohonleikkuuta on pidetty lähinnä vitsinä, mutta Häkkinen suhtautuu uuteen palveluun ennakkoluulottomammin. Työelämän muutos ei ole minulle mikään uusi juttu. Siirryin aikanaan 25 myymälävuoden jälkeen jakeluun avoimin mielin. Uusi työ, vaikkapa sitten ruohonleikkuukin käy. Postit ensin Sirpa Karttunen jakaa Mikkelissä vuoroviikoin kahta reittiä. Toisella reitillä on edelleen normaalisti sekä esityötä että jakelua. Jakelupainotteinen reitti kulkee sekä taajamassa että haja-asutusalueella Lehmuskylän, Visulahden ja Louhimon suunnalla. Sanomalehden jakeluaikataulu varmistetaan niin, että ensin jaetaan maaseutu, sitten taajama. Sen suhteen ei Karttusen reitilläkään ole ongelmia ollut. Karttunen istuu käytännössä päivittäin noin seitsemän tuntia jakeluauton ratissa. Työpäivän päätteeksi tietää ja tuntee, että töitä on tehty. Ei tässä ehdi paljon ruohonleikkuuta ajattelemaan. Jaetaan nyt ensin postit ajallaan. Se on kaikkein tärkeintä, Karttunen vastaa uteluihin Postin uusista palveluista. Kulkeeko posti? Postin viimeisimmät yt-neuvottelut päättyivät maaliskuussa lähes 700 työntekijän vähentämiseen ja noin 200 osa-aikaistamiseen. Lappeenrannan ja Imatran perusjakelussa yt:t jatkuvat edelleen. Edunvalvojat ovat kritisoineet voimakkaasti henkilöstövähennyksiä siitäkin syystä, että jakelussa on ollut jatkuvia resurssiongelmia yli kahden vuoden ajan. PAUn saamien tietojen mukaan postit ovat myöhästyneet kymmeniltä tuhansilta postinsaajatalouksilta ja yrityksiltä viikoittain. Keskimäärin 125 000 postinsaajalle ei ole tänä vuonna kyetty jakamaan postia viitenä päivänä viikossa. Mikkelissä yt:stä selvittiin vähin vaurioin, eikä suuria jakelujäämiäkään alueella ole jakelupäällikkö Risto Kontisen mukaan ollut. Meidän alueella tuli vähän irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Mikkelin alueella jakamaton postikaan ei ole ollut suuri ongelma. Postinjakaja Kimmo Hurri näkee asian toisin. Kyllä jakelureittejä jää jakamatta. Meidän pitäisi palata takaisin vanhaan hyvään aikaan, että postit jaetaan ajallaan. Ei tämä ennen ollut tällaista leikkimistä ja pelleilyä. Kyllähän työt pitäisi saada tehdä kunnolla, Hurri lataa. Matkalla tuntemattomaan Posti elää murrosvaihetta ja lähetysmäärät ovat tasaisessa laskussa. Tästä ei Mikkelissäkään ollut epäilystä. Kymmenen vuoden aikana lehtiposti on vähentynyt valtavasti. Enää ei sitäkään tule rullakkotolkulla niin kuin ennen, Kontinen muistuttaa. Usko tulevaisuuteen on koetuksella. Kun edellisistä yt-neuvotteluista ja irtisanomisista päästään, seuraavat odottavat jo oven takana. Kaikesta huolimatta työt halutaan S avossakin tehdä kunnolla. Se vaatii jakajien mukaan riittävää resurssointia, henkilöstön arvostamista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Avaimet ovat työnantajalla. Kimmo Hurri näkee tärkeänä, että työt ehditään tehdä kunnolla ja postit jaetaan ajallaan. Taustalla Santeri Roivas opettelee uutta reittiä. Jakelutapamuutos Jaetaan nyt ensin postit ajallaan. Se on kaikkein tärkeintä.
• 9 2016 J aana Niinimäki ajaa Savitaipaleella päivittäin 160 km:ä pitkän jakelureitin, jonka varrella on kaksi Etelä-Karjan sosiaalija terveyspiiri Eksoten kanssa sovittua ruokakuljetusta. Asiakkaiden ruoan Jaana noutaa terveyskeskuksen keskuskeittiöstä, vie ateriat vanhuksille kotiin ja kattaa pöydälle. Posti aloitti vuoden alussa ensimmäisen kunnallisen yhteistyön uusista kotipalveluista Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin Eksoten kanssa. Postin työntekijät auttavat Eksoten kotihoidon ja vammaispalvelun asiakkaiden arjen sujumista ateriakuljetuksen tai postinjakelun yhteydessä. Yhdistämällä kotiPostin ruokakuljetus antaa mahdollisuuden asua kotona hoitoon Postin palveluja Eksote haluaa vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja elämänlaatua kotona. Yksi Jaana Niinimäen ruokakuljetuksista menee Savitaipaleen Hämäläisen kylällä asuvalle Meeri Niinimäelle. Meeri Niinimäki on tyytyväinen saamaansa palveluun. Kyllä tämä on arkeani helpottanut. Nyt ei tarvitse ajatella mitä jääkaapista aina löytyy, kun ruoka tuodaan kotiin. Myös Jaana Niinimäki on kokeiluun tyytyväinen. Kyllähän tämä mukavaa vaihtelua on, kun tänne joka päivä postia kuitenkin tuodaan. Meeri Niinimäki asuu kauniilla Rautjärven rannalla sijaitsevassa talossa yksin. Mies asuu 30 kilometrin päässä hoivakodissa Savitaipaleella. Meeri Niinimäellä asuu lähisukua pihapiirissä, mutta monille vanhuksille postinjakajan kohtaaminen on ainut kontakti koko päivän aikana. Onneksi ei ole vielä ollut niin kova kiire, ettei ehtisi samalla muutaman sanan vaihtaa, Jaana Niinimäki toteaa. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Postin uudet palvelut • Vuoden alusta ensimmäinen kunnallinen yhteistyö uusista kotipalveluista Eksoten kanssa. Postilaiset auttavat Eksoten kotihoidon ja vammaispalvelun asiakkaita ateriakuljetuksen tai postinjakelun yhteydessä. • Hälytysja vartiointipalvelusta kevään kestävä kokeilu Securitaksen kanssa Muhoksella ja Ylivieskassa. • Oulussa Posti pilotoi postinjakelun yhteydessä vanhuksille suunnattua Tervehdyskäynti-palvelua, jossa postinjakaja tapasi asiakkaan ja lähetti tapaamisen jälkeen tiedon vanhuksen päivän sujumisesta omaiselle. • Ruohonleikkuuta tiistaisin, sateen sattuessa korvaava käynti perjantaisin. Palvelu alkoi 17.5. • Toukokuun alusta alkaen 600 Postin palvelupisteessä on voinut jättää hakemuksen luoton saamista varten. Luottohakemuksen käsittelee ja myöntää Credit24. • Uusittu ruoan verkkokaupan kuljetuspalvelu Helsingin, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkialueella sekä niitä ympäröivällä haja-asutusseudulla. Alkaa kesällä 2016. LÄHDE: POSTI.FI
• 10 2016 Hesari testaa uutta jakelupilottia Karkkilassa Helsingin Sanomat päätti aloittaa uuden sanomalehdenjakelua koskevan pilottikokeilun Karkkilassa kesäkuun alusta lukien. Tällä hetkellä Karkkilassa työskentelee kymmenkunta postin työntekijää. Tiedotteessaan Helsingin Sanomat toteaa jakelukustannusten olevan nousussa ja haluavansa tutkia uusia jakelun rakenteita keventäviä vaihtoehtoja. HS toivoo löytävänsä vastaukset tarjoamalla jakelua itsenäisille jakajille tai yrityksille. Toimintaa kontrolloi ilmeisesti HS:n omistama Early Bird palveluntarjoaja. Kyseinen Early Bird hakee jakajia TE-palveluiden mol.fi -sivuilla. Ilmoituksessa ei tarkkaan kerrota minkälaisilla sopimustai korvausmalleilla pilotti toteutetaan. Itsenäisen yrittäjän toteuttamassa mallissa siirtyy kaikki lakivelvoitteiset työsuhteen sivukulut sekä esimerkiksi auton vaatimat kulut kokonaan jakajan itsensä maksettavaksi, joten HS:n maksaman korvauksen vertaaminen esimerkiksi postilta saatuun palkkaan vaatii runsaasti laskentaa. Suuri kysymys tässä kokeilussa onkin, mitä työehtosopimuksen soveltamiselSiirtyminen itsensä työllistäjäksi le ja sitä kautta jakajien ansiotasoille tapahtuu. Sopii myös pohtia, täyttyykö kyseisessä mallissa työlainsäädännön määrittelemät työsuhteen tunnusmerkit. HS:n toimitusjohtaja Susan Duinhoven hakee esimerkkejä jakelun toteutukseen Keski-Euroopasta. Esimerkit tulevat todennäköisesti hänen kotimaastaan Hollannista, jossa jakelu on toteutettu Karkkilan pilotin kaltaisella tavalla. Hollanti on lainsäädännöltään erilainen ja pieni, tasainen, tiheään asuttu maa, joten vertailu Suomeen on kaukaa haettu. Mitä muuta HS sitten hakee kuin jakelukustannusten laskua pelkästään Karkkilassa? Varmasti pohjaa sille pohdinnalle, että voisiko se löytää nykyistä edullisemman palveluntarjoajan tai mallin, mitä posti jakajineen tällä hetkellä tarjoaa. Itse en usko, että yhtä luotettavaa kokonaispalvelua tarjoavaa yritystä tästä maasta löytyy kuin Posti. Asiaa täytyy kuitenkin tarkkailla, sillä pahimmassa tapauksessa vaikutukset voivat olla varsin laajat. Karkkilan osalta aloitettiin yt-neuvottelut 2.5. Neuvotteluiden kulkua voi seurata liiton tiedotteista. TEKSTI PERTTI MIETTINEN, VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES, SANOMALEHDENJAKELU JA VARASTOT Itsenäisen yrittäjän toteuttamassa mallissa siirtyy kaikki lakivelvoitteiset työsuhteen sivukulut sekä esimerkiksi auton vaatimat kulut kokonaan jakajan itsensä maksettavaksi. Yleisemmin tällaisissa tapauksissa kyse on yrittäjän ja itsensä työllistäjän välisestä sopimuksesta. Tällöin itsensä työllistäjä joutuu itse maksamaan sosiaalija eläkemaksunsa. Hinnassa, jolla hän myy työtään, pitää ottaa huomioon lomat, työterveys, sairastaminen jne. Jos haluaa päästä samoihin ansioihin kuin työsuhteisena, palkkaan on lisättävä vähintään kolmannes, SAKn lakimies Anu-Tuija Lehto muistuttaa. Alihankintaan siirtyminen ja nimenomaan työntekijän siirtäminen yksinyrittäjyyteen on selvästi lisääntynyt. Myös verottaja on tätä siirtymistä suosinut. Vielä 1990-luvulla verottaja edellytti useampaa toimeksiantajaa. Nyt riittää enää yksi. Tämä on todella huolestuttava suuntaus. Tässä siirretään yrittäjän riski työn tekijälle. Suuntaus johtaa siihen, että meillä on tulevaisuudessa köyhyysrajalla eläviä itsensä työllistäjiä ja yhä enemmän köyhiä eläkeläisiä, jos itsensä työllistäjät eivät kykene pitämään puoliaan ja myymään työtään tarpeeksi hyvällä hinnalla, Lehto varoittaa. Y l k
• 11 2016 1111 2 2 2 2 20 20 201 20 201 201 20 2 111 2 2 2 11 2 2 2 20 20 20 201 20111 2 2 2 20 20 20 2011 201 2 20 2 20 01 201 201 201 2 2 20 20 201 2 20 0111 2 2 2 2 2 2 2 201 01 2 2 2 2 20 01 2 20 20 201 2 20 011 20 201 20 20 201 2 2 1 2 201 2 2 20 2 2 11 2 201 2 2 20 2 2 20 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Valtion yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä toi vihdoin julki ajatuksensa valtionyhtiöiden tulevaisuudesta. Julkinen ulostulo ei tullut yllätyksenä vaan sitä on lupailtu jo viime vuoden puolelta saakka. Siitä asti on myös erilaisia spekulaatioita käyty Postin ympärillä. Sipilän esityksen mukaan yhdeksän yhtiötä, Posti mukaan lukien, siirtyy joko kokonaan tai osittain uuden perustettavan kehitysyhtiön omistukseen. Postista siirtyisi yhtiöön 49,9 %. Kehitysyhtiö on jo monen suussa muotoutunut myyntiyhtiöksi. Pääministerillä olisi sen päätöksenteossa erityinen rooli ja sinne siirretyt yhtiöt tai niiden osat voitaisiin myydä ilman, että asia on tuotava eduskunnan päätettäväksi. Parlamentaarinen päätöksenteko ohitettaisiin silmiä räpäyttämättä, kun 49,9 % Postista voitaisiin myydä vain muutaman ihmisen päätöksellä. Kehitysyhtiö tuo oman omituisuutensa myös Postin omistajaohjaukseen. Nyt Postin johdon ja hallituksen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä seuraa Postin hallintoneuvosto sekä valtioneuvoston omistajaohjausyksikkö vastuuministerin kanssa (joka on tällä hetkellä pääministeri). Jatkossa samaan soppaan oman lusikkansa laittaisivat valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustettava parlamentaarinen neuvottelukunta sekä kehitysyhtiö hallituksineen ja mahdollisine hallintoneuvostoineen. Hallintohimmeli, jossa suurimmalla osalla olisi vain neuvoa-antava rooli ja todellinen päätöksentekovalta mm. myynnin osalta olisi siis vain muutaman henkilön käsissä. Tuleekohan postit paremmin jaetuksi, kun hallintopaikkoja lisätään? Posteja on viety pörsseihin jo monessa Euroopan maassa – Saksa, Itävalta, Hollanti, Belgia, Britannia, Portugali ja Italia. Viimeisin Postin pörssilistautuminen tehtiin Japanissa. Monessa edellä mainitussa maassa Postilla on myös vahva jalansija pankkija vakuutusbisneksessä. Suomalainen erityispiirre edellä mainittuihin maihin verrattuna on se, että olemme harvaan asuttu maa, jossa väestötiheydestä johtuen postien jakaminen on suuressa osassa maata kannattamatonta. Kannattamattomien alueiden jakelut on saatu hoidettua, kun kannattavien alueiden tuotoilla on peruspalvelu hoidettu jokaiselle kansalaiselle tasalaatuisena ilman alueellista eriarvoisuutta hinnoissa tai jakelutiheydessä. Peruspostitoiminta on onnistuttu kokonaisuutena hoitamaan kannattavasti ja siitä on onnistuttu myös tulouttamaan valtiolle osinkoja. Moni on kysellyt onko Postille täällä harvaanasutussa pohjolassa mahdollisia ostajakandidaatteja. Itselle tulee mieleen ainakin kaksi tahoa. Isot postittaja-asiakkaat, kuten lehtitalot, joiden intresseissä olisi saada oma jakelu mahdollisimman halvalla. Joitakin ostajaehdokkaita saattaa myös kiinnostaa, että postidirektiivi antaa Postille mahdollisuuden hakea kannattamattoman yleispalvelun hoitamiseen valtion rahoitusta. Tätä mahdollisuutta ei ole koskaan vielä tähän mennessä käytetty. Yksityinen omistaja varmasti ottaisi kaiken rahan vastaan, joten tämäkin mahdollinen rahanmeno olisi hyvä olla valtio-omistajan muistilistalla kun mahdollista myyntiä pohditaan. Osasimme jo reilu vuosi sitten ennustaa tämän asian esille tuloa. Tästä syystä Reitti-lehti kysyi eduskuntavaalien alla puolueiden kantaa siihen, tulisiko Postin pysyä edelleen valtion 100 prosenttisesti omistamana yhtiönä. Muun muassa pääministeripuolue keskusta vastasi kysymykseen kyllä. Poliittinen muisti on niin pahuksen lyhyt HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Posti pörssiin? p y y HEIDI NIEMINEN 11 Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ 49,9 % Postista voitaisiin myydä vain muutaman ihmisen päätöksellä.
• 12 2016 S iniset laatikot kulkevat katonrajan liukuhihnalla. Alhaalla kulkee pari trukkia ja huomioväreihin pukeutuneet työntekijät erottuvat sieltä täältä yksittäisinä tai pieninä ryppäinä. Toiminta on pitkälle automatisoitu, mutta ihmisiä tarvitaan käsiksi ja silmiksi sellaisiin töihin, mihin kone ei kykene. Yksi kääntää kirjepostia oikeinpäin, toinen lukee epäselviä osoitetietoja. Joka puolella on laatikoita ja rullakkoja odottamassa seuraavaa määränpäätä – täällä paketti, kirje tai lehti ei ehdi kauaa levätä. Tampereen postikeskusta esittelee minulle postityöntekijä Juha Jokinen. Hän näyttää olevan kaikille tuttu, kuten toki yli kymmenen vuotta talossa työsPostin portti Pirkanmaalla Tampereen postikeskus on maan kolmanneksi suurin postin läpikulkupaikka. Luottamusmiehen mielestä sillä virtaa kuitenkin tiiviin työyhteisön henki. kennelleen ja luottamusmiehenä toimivan miehen kuuluukin olla. Ainoa asia, mikä herättää vastaantulijoissa kummastusta on kellonaika. Olemme liikkeellä lounasaikaan ja Jokiseen törmää yleensä vasta kolmen jälkeen. Pari kollegaa kiinnittääkin heti tähän huomiota. Kun poikani oli pieni koululainen, oli tärkeää olla kotona mahdollisimman ajoissa. Uni ei kuitenkaan tullut illalla ja yö jäi monesti vain neljään tuntiin. Nyt kun pojalla on koulun jälkeen omat menot, olen siirtynyt tekemään pelkkää iltavuoroa. Se sopii minulle paremmin. Tampereen postikeskus sijaitsee Multi sillassa. Se työllistää noin 290 henkilöä ja on yksi Suomen suurimmista lajittelukeskuksista. Paketteja, kirjeitä ja lehtiä tulee ympäri Suomen ja ne lajitellaan täällä jaettavaksi Tampereelle, sen lähiseudulle mutta myös aina Poriin ja Jyväskylään saakka. Voisi sanoa, että paketti on nykyään ”päätuote”. Kirjeiden ja lehtien määrä on vähentynyt. Tukija liikunt aelinsairaudet ovat suuri riski raskaalla puolella ja terminaalissa työskenteleville.
• 13 2016 13 Luottamusmiehen koetinkivi oli lokakuussa loppunutta työehtosopimusta seurannut lakko. Meni varmaan kuukausi, etten tehnyt omia töitäni vaan pelkää edunvalvontaa. Töitä riitti myös työajan ulkopuolelle. tämä ei kuitenkaan stressanut minua, vaan päinvastoin: sain siitä energiaa. Jouluapulaisesta vakituiseksi Juha Jokinen tuli taloon kymmenen vuotta sitten jouluapulaiseksi. Innokas kalastaja oli päätynyt opiskelemaan Jyväskylään kalabiologiaa. Perhe jäi kuitenkin Tampereelle ja kun lapsi syntyi, kahden paikkakunnan välillä seilaaminen vaikeutui. Morsian ilmoitti vähän ennen joulua 2006, että sinulle on työhaastattelu Postilla. Pyhien jälkeen jäin osa-aikaiseksi ja myöhemmin täyspäiväiseksi työntekijäksi. Taisin käydä vielä muutamassa tentissä Jyväskylässä, mutta siihen se sitten jäi. Jokinen tunnettiin aina viime kesään saakka trukkikuskina, mutta hänen oli pakko luovuttaa kun vasen olkapää lähes muljahti ulos pallonivelestään. Tukija liikuntaelinsairaudet ovat suuri riski raskaalla puolella ja terminaalissa työskenteleville. On toistoa ja jatkuvaa kiertoliikettä. Trukkikuskeilla rasittuu eniten vasen käsi ja sen hartia, sillä ajossa vartalo on eri suuntaan kuin ratti ja katse. Lähes koko kesän kestäneen sairasloman jälkeen Jokinen palasi töihin. Työnkuvaa muutettiin niin, että osan päivästä hän on raskaalla puolella lajittelemassa. Työtehtäviä vaihdetaan pari tunnin välein, mutta kroppa on kovilla näissä hommissa. Jotkut puhuvat vaivoistaan, toiset ei. Puhelin aina päällä Lajitteluun tuo vaihtelua Jokisen työ terminaalin ja raskaan puolen luottamusmiehenä. Periaatteessa siihen on räätälöity viisi päivää kuukaudessa, mutta Jokinen tekee työtä aina tarvittaessa. Tämä työpaikka on ollut siitä hyvä, että täällä olen voinut tehdä työkseni edunvalvontaa. Ihmiset väliset suhteet ja ongelmien ratkaiseminen ovat aina kiehtoneet. Iltavuoro sopii myös luottamusmieLuulen, että se Tampereen postikeskuksen tilanne johtuu siitä, että meitä on ollut jo alunperin hyvin niukasti. Viime aikoina oikeastaan suunta on ollut toisinpäin: osa-aikaisuuksia on kokoaikaistettu ja jakelukeskuksessa pyörii paljon vuokratyövoimaa. Vuokratyövoimasta on oltu montaa mieltä. Sen käyttö herättää närää. Itse olen sitä mieltä, ettei meillä kyse ole suuresta uhasta, koska työehtosopimuksen mukaan lisätunteja pitää tarjota ensin omille osa-aikaisille. Näin on myös tehty. Vuokratyön lisääntyminen kertoo Jokisen mielestä kuitenkin rakennemuutoksesta. Suurimmat muutokset ovat olleet jakelussa ja myymälöissä, meillä on paljon tasaisempaa. Viinikan rahtiterminaali on siirtymässä Pirkkalaan, saa nähdä siirtyykö sinne myös jotain muuta. Vapaa-ajalla Jokinen tekee pienoismalleja ja kuvaa hyönteisiä. Kun töissä on jatkuvasti sosiaalinen, niin kotona on kiva tehdä jotain, mikä vaatii hiljaisuutta ja keskittymistä. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI helle, sillä hän ehtii nähdä ne, jotka vaihtavat päiväja iltavuoron väliä sekä yövuorossa työskenteleviä. Käyn kyselemässä kuulumisia ja otan aina vastaan, jos on tarvis. Puhelin on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Se on oma valinta. Suhde työantajaan on Jokisen mielestä mutkaton. Kun kaikki ovat samassa talossa, säilyy keskusteluyhteys helpommin. Marraskuun lakon aikaan työnantaja ei mennyt aivan äärimmäisyyksiin, joitakin työsulkuja oli kuitenkin postikeskuksessakin. Vuokratyövoima lisääntynyt Tähän mennessä Tampereen postikeskuksessa on säästytty irtisanomisilta. Määräaikaisuuksia ei tosin ole enää yhtään. Pirkanmaan jakelussa irtisanottiin seitsemän ja moni lähti Uusi polku -ohjelmaan. Tampereen postikeskuksen pienoismallista voi hahmottaa, miten lajittelu käytännössä tapahtuu. Tähän mennessä Tampereen postikeskuksessa on säästytty irtisanomisilta. Määräaikaisuuksia ei tosin ole enää yhtään.
• 14 2016 P AUn jäsen voi saada avustusta liitolta oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät jäsenen työsopimussuhteeseen tai jäsenen toimintaan hänen edustaessaan PAU:ta tai sen osastoa työehtosopimustai työlainsäädännön piiriin kuuluvissa asioissa. PAUn jäsenyys on oikeusavun myöntämisen edellytys. Oikeusapua voidaan lähtökohtaisesti myöntää vain jäsenyyden aikana syntyvien erimielisyyksien hoitamiseen. Jäsenyyden päättyminen katkaisee oikeusavun, mutta tästä voidaan poiketa, jos jäsenyys päättyy toiseen ammattiliittoon liittymisen vuoksi. PAUn myöntämä oikeusapu kattaa kaikki tapauksen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset, eli muun muassa lakimiehen palkkiot, tuomioistuinmaksut sekä todistelukulut. Koska PAU vastaa kaikista kuluista, oikeusavun myöntäT yönantaja sitoutuu aiemmasta tulkinnastaan poiketen noudattamaan Viestinvälitysja logistiikka-alan tes:n 3§, 4. mom. seuraavasti. Toimihenkilön työsopimusta laadittaessa siihen merkitään työpaikka ja työpaikkakunta. Työpaikka merkitään yksikön nimen, postinumeron, osoitteen tai muun yksilöivän perusteen mukaan siten, että sen perusteella voidaan todeta, mikä paikkakunnalla oleva toimipaikka on työntekijän työpaikka. Päivityksiä oikeusavun toimintaohjeisiin misen jälkeen jäsenellä ei ole enää itsenäistä oikeutta sopia asiaansa työnantajan kanssa. Päätösvalta siirtyy PAU lle, joka ratkaisee miten asiaa hoidetaan, eli muun muassa tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä ja tuomioistuimen ratkaisusta valittamisesta. Asioiden käsittely tuomioistuimissa kestää usein pitkään, joskus vuosiakin. Tämän takia on tärkeää, että jäsen ilmoittaa kaikki muutokset muun muassa puhelinnumeroon, osoiteja pankkiyhteystietoihin sekä sähköpostiosoitteeseen liittyen. Ohjeiden noudattaminen on tärkeää, sillä niistä poikkeaminen tahallisesti voi johtaa viime kädessä oikeusavun perumiseen ja liiton esittämään vahingonkorvausvaatimukseen, jos ohjeista poikkeaminen on aiheuttanut liitolle vahinkoa. Tarkemmat perusteet oikeusavun myöntämiselle on PAUn sääntöjen 26 §:ssä. Lisätietoja ja valtakirjat oikeusapujutuissa löydät kirjautumalla liiton jäsensivuille: pau.fi>jäsensivut>edunvalvonta>toimintaohje oikeusapujutuissa. TEKSTI REETA HOLMI, LAKIMIESHARJOITTELIJA Toimihenkilöiden työpaikkakäsitteestä sovinto Postija logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualojen työantajat PALTA ovat päässeet sopuun toimihenkilöitä koskevasta työpaikkakäsitteestä. Työpaikka voi muuttua sopimalla työsopimuksessa asiasta uudelleen tai työsopimuksen irtisanomismenettelyn kautta. Muutos irtisanomismenettelyn kautta pitää olla todisteellinen, vaikka työsopimuksen tekstin muuttamista ei edellytetä. Uusi työpaikka tulee kuitenkin ilmoittaa työntekijälle todisteellisesti edellä mainitulla tarkkuudella. Sovintosopimuksen voimaan tullessa voimassa olevia työsopimuksia ei tarvitse päivittää uudelleen. Työntekijän työpaikkana pidetään tällöin sitä toimipaikkaa, jossa hän pääsääntöisesti työskentelee. Työpaikkakäsite-erimielisyydestä on käyty neuvotteluja jo pitkään. Asiassa oli erimielisyyttä siitä, kuinka tarkkaan työ/asemapaikka on määriteltävä työsopimuksessa ja kuinka väljän työpaikkakäsitteen työehtosopimus sallii. TEKSTI IIKKA AVELA, LAKIMIES PAU on päivittänyt oikeusavun ohjeitaan. Tähän juttuun koottiin niistä keskeisimmät.
• 15 2016 400 työntekijää (eläkejärjestelyt, Uusi Polku -ohjelma jne.). Tämä määrä kertoo paljon Postin henkilöstöpolitiikasta; työntekijöitä ei enää arvosteta. Myös asiakkaat kärsivät, kun ei ole väkeä hoitamassa töitä. Keskimäärin yli 100 000 postinsaajalle ei ole tänä vuonna kyetty jakamaan postia lain edellyttämänä viitenä päivänä viikossa. Myös palvelut heikkenevät ja hinnat nousevat. Posti ohjaa asiakkaansa nettiin palvelemaan itse itseään ja kuvittelee, että tavallista postinjakamista tai asiakaspalvelua ei enää tarvita. Tässä kohtaa päämäärät taitavat yhtyä valtion kanssa. Lakisääteiset velvoitteet poistetaan, laitetaan Posti myyntikuntoon ja yksityistetään. Ei olisi ensimmäinen tuottava valtion fi rma, joka myytäisiin eikä varmasti viimeinenkään. Kaikki nämä Postin toimet (jotka tehdään valtion suosiollisella avustuksella), ovat todella outoja siksi, että Posti tuottaa voittoa eli rahaa valtion kassaan. Posti myös työllistää väkeä eli tuottaa välillisesti rahaa valtion kassaan. AY-majakka Asioita, joita tavallisen ihmisen on vaikea hyväksyä H allitus väittää tähtäävänsä työllisyyden nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen omilla toimillaan. Me tavalliset matti ja maija meikäläiset emme vain ymmärrä tuota ”monimutkaista” logiikkaa, jolla toimet toteutetaan. Miten se, että lisäämme työssäkäyvien työaikaa, luo lisää työpaikkoja? Tai se, että leikkaamalla palkoista ja siirtämällä työnantajien maksuja työntekijöiden maksettavaksi, lisää kilpailukykyä ja kulutusta? Saamme lähes päivittäin lukea lehdistä, että uudet irtisanomiset jossain päin maata alkavat. Myös valtion omistamat yritykset ovat jatkuvasti otsikoissa irtisanomisillaan: sekö on tämän hallituksen paras keino lisätä työllisyyttä? Sen kyllä ymmärrämme, että kaikki nämä keinot lisäävät omistajien osinkoja ja tuovat säästöjä heidän kukkaroilleen. Kenen asioita ja etuja hallituksen toimet oikeasti ajavat? Valtio omistaa toistaiseksi Postin 100 prosenttisesti ja tänäkin vuonna osinkoja irtoaa ihan kohtuullinen summa. Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa voitollista toimintaa? Minun tietääkseni osinkoja ei tappiollisesta toiminnasta makseta. Luultavasti ensi vuonna osingot ovat vielä suuremmat näiden valtavien ”palkkasäästöjen” ansiosta. Reilusti yli 680 postilaista joutui jättämään työnsä näissä viimeisissä säästötalkoissa. Vapaaehtoisten osuus oli yli Postin tulevaisuus ei ole pelkästään meidän työntekijöiden ongelma, vaan kaikkien, jotka lukevat kotiin kannettua sanom alehteä päivittäin. 15 Keskimäärin yli i ole tänä vuontia lain edellytviikossa. Myös innat nousevat. nettiin palveletelee, että tavalasiakaspalvelua htaa päämäärät nssa. Lakisäätein, laitetaan Possityistetään. Ei ava valtion fi rkä varmasti viimä Postin toion suosiolliselella outoja siksi, eli rahaa valtion llistää väkeä eli valtion kassaan. uus ei ole meidän ongelma, tka lukevat ettua äivittäin. Postin tulevaisuus ei ole pelkästään meidän työntekijöiden ongelma, vaan kaikkien, jotka lukevat kotiin kannettua sanomalehteä päivittäin. Tällä menolla on turha kuvitellakaan, että lehti tai kirjeet kolahtaisivat postilaatikkoon joka päivä. SUSANNA KUOSMANEN, TYÖPAIKKAKOULUTTAJA JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
• 16 2016 PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle L iiton puheenjohtaja Heidi Nieminen käsitteli kokouksen avauspuheenvuorossa kilpailukykysopimuksen eli Kikyn neuvottelutilannetta, postilain kokonaisuudistusta, omistajaohjausta ja liiton tulevaisuutta. Valtuuston kokoukseen mennessä Kiky ei ollut edennyt alkua pidemmälle. Suurin erimielisyys neuvotteluissa on liittynyt 24 tunnin työajan pidennykseen ja siihen, kuinka se käytännössä toteutetaan. Työnantaja on tarjonnut työajan pidentämistä kokonaisina työpäivinä. Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin juhlavissa puitteissa, kun PAUn 110-vuotista taivalta juhlittiin kutsuvieraiden ja veteraanien kanssa Museokeskus Vapriikissa 12.–13.5. Tampereella. Valtuusto juhli ja kokousti Mikään muu vaihtoehto ei tunnu Postille käyvän, kun järjestelmiä pitäisi muuttaa, kertoi Nieminen. Kokousta edeltävänä päivänä postilain ensimmäinen vaihe meni läpi eduskunnassa hallituspuolueiden äänin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että postitoimiluvista luovutaan ja Postin kilpailijat voivat tulla markkinoille omilla ehdoilla. Vielä suurempaa reformia suunnitellaan syksyksi, kun postilakia ollaan avaamassa jakelupäivien osalta. Postin omistamat järjestelmät ja infrastruktuurikaan eivät ole kilpailulta suojassa. Heikentääkö valtio-omistaja fi rmansa arvoa antamalla verovaroin rakentamansa infran kilpailijoiden käyttöön, kysyi Nieminen. Lisäjännitettä alan tulevaisuuteen saatiin vielä ensimmäisen kokouspäivän aikana, kun omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä kertoi julkisuuteen kehitysyhtiöstä, johon Postikin siirretään osittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Postin hallitus sai toimeksiannon selvittää mahdollisuuksia viedä Posti pörssiin. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT MIISA KAARTINEN, MARJO PIHLAJANIEMI
• 17 2016 > PAUn liittovaltuusto reagoi uutiseen tuoreeltaan julkilausumassa, jossa vaadittiin Postin parlamentaarisen ohjauksen ja myyntivaltuuksien säilyttämistä eduskunnalla. Voit lukea julkilausuman www. pau.fi -> viestintä -> lehdistötiedotteet. Liiton tulevaisuus esillä Liiton tulevaisuus ja mahdollinen liittofuusio nousi esille myös Tampereella. Valtuusto päätti, että liittovaltuuston syyskokouksessa 2016 käsitellään yhdistymishanketta. Liittohallitus valmistelee valtuustokeskustelun pohjaksi mahdollisimman kattavan aineiston, jonka perusteella valtuusto pystyy ottamaan kantaa yhdistymishankkeen jatkovalmisteluun. Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Juha Jaatinen ilmoitti eroavansa PAUn liittohallituksesta, koska siirtyy elokuun alussa liiton toimitsijatehtäviin. Uudeksi liittohallituksen jäseneksi nimettiin Espoon, Vantaan ja Kauniaisen pääluottamusmies Asmo Juvanoja.
• 18 2016 PAU 110 vuotta – arvo ihmiselle ja työlle P AUn 110-vuotisjuhla pidettiin valtuuston ensimmäisen kokouspäivän päätteeksi. Juhlatilaisuudessa kuultiin liikuttavan kauniita musiikkiesityksiä ja vaikuttavia puheita. Illalla tanssittiin Maarit Hurmerinnan tahtiin. Suurimmat aplodit PAUn juhlakokouksessa saivat muusikkopariskunta Emma ja Petteri Hautala, jotka lauloivat ja soittivat tunnettuja kappaleita tyylikkäinä sovituksina. Juhlaväkeä herkisti erityisesti tulkinta Viitasen Piia-yhtyeen kappaleesta Tuntemattomalle Ainolle, joka kertoo kappaleen säveltäjän isoisän kirjoittamasta kirjeestä jatkosodan rintamalta. Myös Postiliiton entinen jäsen Rauli Badding Somerjoki oli juhlassa esillä. Somerjoen sanoittama ja säveltämä Valot sai arvoisensa käsittelyn Emma Hautalan tulkitsemana. Puheita ja kauniita säveliä Murrosaikaa ollut ennenkin Heidi Nieminen muistutti juh lapuheessaan, että postialalla on eletty murrosaikaa ennenkin. Liiton perustamiseen johtava kehitys lähti aikanaan liikkeelle lähetysmäärien kaksinkertaistumisesta ja nykykielellä ilmaistuna liian pienistä resursseista. Nyt eletään taas murrosaikaa, mutta täysin päinvastaisesta syystä. Perusongelma ei ole kuitenkaan kadonnut. Työntekijöitä on edelleen liian vähän. SAK:n kesäkuussa väistyvä puheenjohtaja Lauri Lyly muistutti tervehdyspuheessaan, että kaikkia työelämän uudistuksia pitää katsoa työllisyyden näkökulmasta. Työttömyys on tällä hetkellä Suomen suurin ongelma. Kilpailukykysopimus on palkansaajien todellinen vastaus työllisyystilanteeseen. Sopimuksen vaikutus työnantajille on neljä kertaa suurempi kuin yhteisöveron lasku. Nyt on yritysten vastuunkannon aika. Mahdollisuuksia on Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen valoi puheenvuorossaan uskoa tulevaisuuteen. Stockmann, Hobby Hall ja Anttila valitsivat logistiikkaja verkkokaupparatkaisujen kumppaniksi Postin, uusia palvelumuotoja kokeillaan ja sote-uudistuskin antaa Malisen mukaan Postille mahdollisuuksia. Uskon, että yhä useampi postilainen on tulevaisuudessa moniosaaja ja uusien palvelujen ammattilainen, Malinen sanoi. Postiliiton historiankirjoittaja Arto Jokela tuntee liiton historian. 110 vuoteen mahtuu monia vaiheita ja aina niistä on selvitty. Olkaa ylpeitä siitä työstä mitä edeltäjänne ovat tehneet ja mitä te tällä hetkellä teette. Murrosvaiheista on aina selvitty, Jokela rohkaisi.
• 19 2016 Liittovaltuusto-gallup Tulevaisuuden haasteina yhteistyökuviot ja nuorten ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien saaminen mukaan toimintaan. 1. Pau täytti 110 vuotta. Kuinka Pau pärjää myös tulevaisuudessa? 2. Miten ay-liikkeen pitäisi tulevaisuudessa tehdä, että se pärjää muuttuvilla työmarkkinoilla? Ulla Taskinen PAU pärjää loistavalla edunvalvontaorganisaatiolla, tosin hyvän kumppanin kanssa vielä paremmin. Postimarkkinoille pyrkii uusia toimijoita, ja niidenkin henkilöstö tarvitsee jonkun pitämään työehdoista huolta. Uudistua täytyy siinä määrin kun muukin maailma. Työläisten oikeudet ja työehdot eivät ole vielä valmiita: riittävä toimeentulo osa-aikaisille ja pätkätyöläisille. Palkkataulukoiden yksinkertaistaminen tulisikin saada päätökseen. Timo Peippo Me tarvitsemme kumppanin, että alalle tulevat saavat sitä neuvontaa ja tukea, mitä PAU nyt tarjoaa postityöntekijöille. Olemmeko tulevaisuudessa vain postityöntekijöitä vai mitä? Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat nopeasti ja meidän on pysyttävä kehityksessä mukana ja jos mahdollista, niin hieman edellä. Löytyykö jokin tapa saada nuoret kiinnostumaan muusta kuin mitä YTK tarjoaa? Avainasemassa on nyt porukka, joka on valmis olemaan ”mentoreina” nuorille ja tukemaan muutenkin heidän liittymistä johonkin järjestöön. Ehdottomasti Uusi keskusjärjestö -hanketta pitää vielä jatkaa. Tarja Strandén PAU pärjää tulevaisuudessakin ammattitaitoisella ja vahvalla edunvalvontaorganisaatiolla. Tuki jäsenistölle on lähellä. Liitossa on nyt loistava neuvotteluporukka. Muistettava huolehtia siitä, että meillä on koko ajan kasvamassa ihmisiä edunvalvontatehtäviin. Lisäksi pitää mahdollistaa heidän pääsynsä liittohallitukseen ja -valtuustoon. PAUn on suunnattava kohti yhdistymistä jonkun suuremman liiton kanssa. Eri liittojen välillä olisi hyvä tehdä yhteistyötä, kun osa haasteistakin on yhteisiä. Keskusjärjestöhanketta ei saa unohtaa, vaan jossakin vaiheessa asia on nostettava uudelleen työn alle. Kultaiset ansiomerkit Ailasmaalle ja Hervalle Kokouksen aluksi palkittiin ansioituneita valtuuston jäseniä. PAUn kultaisen ansiomerkin liiton ja jäsenistön eteen tehdystä työstä saivat Tapio Ailasmaa Raumalta ja Anja Herva Rovaniemeltä. Ailasmaa toimi Rauman ja Länsi-Suomen osaston aktiivina vuodesta 1987 lähtien, Lounais-Suomen aluejärjestön taloudenhoitajana kahdeksan vuotta, luottamusmiehenä 15 ja PAUn valtuustossakin yli 10 vuoden ajan. Herva aloitti aktiivisen toiminnan jo Postin Toimihenkilöliitto PVL:n Lapin yhdistyksessä 1990-luvulla. Herva osallistui järjestötyöhön myös SAK:n Lapin aluetoimikunnassa, PVL:n ja PAUn valtuustoissa sekä Lapin aluejärjestössä. PAUn ja postin historiaa kuvina PAU pyysi 110-vuotisjuhlan kunniaksi jäseniä kaivamaan arkistoja ja lähettämään kuvia työuransa varrelta. Kuvia tuli ilahduttavan paljon. Kuvista valikoitiin 50 otosta pop-up näyttelyyn, joka oli pystyssä Vapriikin Postimuseossa 110-vuotisjuhlan ajan. Tämän jälkeen kuvat siirtyivät kehystykseen ja kesästä lähtien ne on nähtävissä Heimarissa. Näyttelykuvat ja yli sata muuta on kaikkien nähtävissä PAUn verkkosivulla www.pau.fi > historia. Käy tutustumassa ja bongaa tuttuja!
• 20 2016 20 20 20 201 201 20 2016 6 6 Postin työhyvinvointisäätiö juhli 10-vuotistaivaltaan Noin neljäsataa entistä ja nykyistä postilaista kokoontui 14.–15.5 Tampereelle. Hyvinvointisäätiö on keskittynyt tähän mennessä työhyvinvoinnin vaalimiseen koulutuksilla, liikuntatapahtumilla ja koulutuksilla. Tällä kertaa tarjolla oli kulttuuria. P äivän päätapahtuma pidettiin museokeskus Vapriikissa. Sen kaikki näyttelyt olivat osallistujille avoinna ja Postimuseoon sekä Salaista jääkäripostia -näyttelyihin oli myös opastus. Kulttuurin merkityksestä luennoi psyko somatiikan ja terveyden tutkija, ylilääkäri Markku T. Hyyppä. Otsikkona oli kulttuuri pitää hengissä. Kyseessä ei ollut pelkästään tuntemus, vaan Hyypän tutkimuksesta ovat todistaneet aktiivisen kulttuurin harrastamisen tuovan lisää elinvuosia. Iltatilaisuus pidettiin Tampere-talossa. Hyvinvointisäätiön asiamies Esa Vilkuna kertoi 10-vuotisjuhlan kunniaksi hieman historiaa ja talouslukuja. Hallituksen varapuheenjohtaja, postin työhyvinvointipäällikkö Päivi Sivonen muistutti, että Työhyvinvointisäätiön toiminta on hänen tietoonsa ainutlaatuista Suomessa. Tarjolla on ollut monipuolisia ja laadukkaita työhyvinvointipalveluita ja tapahtumia koko postin henkilöstölle aina aktiiviperhelomista eläkeseminaareihin. Säätiö on rahoittanut monia hankkeita ja tutkimuksia. Viimeaikaisista merkittävin on ollut 20
• 21 2016 Kuorma-hanke, jonka tulosten perusteella monia vakiintuneita toimintatapoja ja apuvälineiden käyttöä on jouduttu miettimään uudestaan. Säätiö järjesti vuosien 2013 ja 2015 aikana mittavan koulutustapahtuman postin esimiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tällöin koulutettiin 1300 henkilöä päivän teemalla Työhyvinvonti turvallisessa työpaikassa. Olemme tällä hetkellä suuren muutoksen edessä. Työhyvinvointisäätiön rooli työhyvinvoinnin kehittäjänä on jatkossa entistäkin tärkeämpi. Tärkeää on myös, että saamme näiden palvelujen piiriin nykyistäkin enemmän postilaisia. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen piti puheenvuoron Hyvinvointisäätiön hallituksen jäsenenä. Minusta onnistunein osa on ollut tapahtumat, ne ovat keränneet aina paljon porukkaa. Olemme myös teetättäneet paljon hyvää tutkimusta työhyvinvoinnin lisäämisestä. Aina pitää myös parannettavaa löytyä: meillä se on saatujen tutkimustulosten tiedon jalkauttaminen työpaikoille. TEKSTI JA KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI SARI PÄÄKKÖNEN Helsinki 10, jakeluryhmävastaava Olen käynyt viikonlopputapahtumissa, kuten Antin askel ja Sisäliikunta festarit. Kerran myös kuntoremontissa. Olen ollut tosi tyytyväinen tarjontaan. HANNU SJÖMAN, Helsinki 12, postinjakaja Olen käynyt monissa Hyvinvointisäätiön järjestämissä tapahtumissa. Ne ovat auttaneet jaksamaan työ ssä. Toiminnasta on oikeastaan vain hyvää ja myönteistä sanottavaa, olen markkinoinut sitä myös työkavereille. SALME JÄRVINEN, Vantaanportti, perusjakelu Olen käynyt Hyvinvointisäätiön tapahtumissa ainakin Siilinjärvellä, Rokualla, Vierumäellä ja Peurungassa. Olin kerran myös kuntoremontissa, ja kun lapset olivat pienempiä, niin osallistuimme yhdessä lapsiperheiden lomalle Heimarissa. Vapriikin museoiden dramatisoidut opastukset olivat suosittuja. JARI KOPONEN, Kuopio, raskaan puolen työntekijä Olen käyttänyt Työhyvinvointisäätiön palveluja aika monta vuotta, varmaan koko sen olemassaolo ajan. Olen lähinnä ottanut osaa eri liikuntatapahtumiin ympäri Suomea. Toiminta on antanut paljon: täällä tutustuu muihin postilaisiin ja saa kuulla, miten muualla menee. PÄIVIKKI MANNINEN, Jyväskylän postikeskuksen lajittelu Olemme olleet Heimarissa perheen kanssa pariinkin kertaan perhelomilla. Erittäin positiivista, että nyt järjestettiin myös kulttuuritapahtuma. Pääkkönen, Sjöman ja Järvinen ovat tavanneet työn puolesta, mutta tutustuneet oikeastaan paremmin täällä. Kaikki ovat sitä mieltä, että toiminnan kautta saa uusia tuttavia ja pääsee tapaamaan myös jo vanhoja ystäviä.
• 22 2016 F ilosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Juhani Tarkkonen on työskennellyt konsulttina ja tutkijana usean vuoden ajan seuraten työsuojeluja hyvinvointitoimintaa. Hänen mielestään useilla työpaikoilla tätä tehdään kovin kapea-alaisilla oletuksilla ja käytännöillä. Kokonaisuus haltuun Juhani Tarkkosen mielestä työhyvinvointi ja -suojelu kärsivät vanhoista uskomuksista ja pirstaloitumisesta. Tästä lähtökohdasta hän teki väitöskirjan ”Näin on tehty ennenkin”. Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Otsikko on sarkastinen kuvaus niin monella tasolla esiintyvään konservatiivisuuteen turvallisuusja työhyvinvointiasioissa. Tätä näkee työpaikoilla, koulutuksessa ja tiedotusmateriaaleissa. Hän käytti väitöskirjansa materiaalina kyselyaineistoa työpaikoilta. Lisäksi hän teki sisällönanalyysia suurelle määrälle eri toimijoiden nettisivuista, julkaisuista sekä alan lehdistä. Hän analysoi myös Työturvallisuuskeskuksen strategiaa, asiantuntijablogeja ja koulutusohjelmia. Kokonaisuus haltuun Tarkkosen mukaan keskeisimmät uskomukset liittyivät ylikorostettuun esimiesvastuuseen. Se hajauttaa yrityksen organisaatiota niin, että kokonaishallintaa työturvallisuus ja -hyvinvointiasioihin ei synny. Kun työturvallisuusja hyvinvointi on hajautettu esimiehille, ei synny yhtenäistä linjaa. Johtamisjärjestelmän merkitystä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edellytysten luonnille ei ymmärretä. Erityisesti ylimmän johdon keskeinen merkitys organisoijana on lähes kokonaan tunnistamatta.
• 23 2016 Riskien arviointi tehotonta Toinen Tarkkosen nimeämä ongelma on, että riskienarvioinnille on annettu suurempi merkitys kokonaisuuden kannalta kuin olisi järkevää. Se on yksi työkalu toisten joukossa, mutta sen avulla ei saada selville, miten työturvallisuus ja -hyvinvointiasioita tulisi hoitaa. Se ei esimerkiksi kerro, miten päätöksenteko ja järjestelmän luonti näissä asioissa tulisi järjestää. Tarkkosen mielestä monessa työpaikassa työnantaja vähättelee olosuhteiden merkitystä työn turvallisuudessa ja hyvinvoinnnissa. Sen sijaan korostuvat yksilökohtaiset asiat, kuten työkyky, työssä jaksaminen, henkinen hyvinvointi ja turvallisuusmääräysten noudattaminen. Ongelma on, että reagoidaan ja puututaan yksittäistapauksiin ja tehdään näistä sitten yleistyksiä. Tämä on sinällään tehoton toimintatapa. Tarkkonen painottaakin työolosuhteiden merkitystä turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Työolosuhteet ovat työnteon tuloksellisuuden edellytyksiä. Ne eivät ole vain lakisääteisesti huomioonotettavia asioita. Tämä työolosuhteiden merkitys on useissa tapauksissa jäänyt ymmärtämättä. Tarkkonen muistuttaa vielä, että puutteellinen turvallisuusja hyvinvointiosaaminen sekä niistä aiheutuneet hallinnan puutteet tuottavat työorganisaatioille ja työnantajille taloudellisia menetyksiä ja tuotannollisia ongelmia. Koulutuksesta työkaluja Jokaisella työpaikalla vaikuttaa Tarkkonen mukaan erilaiset organisaatiososiaaliset uskomukset. Ne koostuvat muun muassa työpaikan käyttäytymismalleista, sosiaalisista suhteista, johtamisjärjestelmästä ja päätöksentekoketjusta. Ne perustuvat usein enemmän tunteeJUHANI TARKKOSEN väitöskirjassa ehdotetaan siirtymistä toimintaan, jossa haetaan nimenomaan kokonaisuuksia, ei yksittäisiä malleja. Hänen hahmottelemassaan mallissa määritellään: 1. kirjallisesti keskeiset päämäärät ja keskeistavoitteet, niin että ne ohjaavat erityisesti johtajien ja esimiesten muodostamaa yhteisöä. 2. kirjallisesti ja laadullisesti ne periaatteet, osajärjestelmät, menettelytavat ja käytännöt sekä työolojen kehittämisen painopisteet, joilla uskotaan päästävän asetettuih in päämääriin ja tavoitteisiin. 3. määritellään kirjallisesti ja laadullisesti ne vuotuisen seurannan, arvioinnin, varmistuksen ja ohjauksen keinot, joilla edellä mainitut kohdat sekä niiden laatu ovat kontrolloitavissa. Tähän on jokaisen johtajan ja esimiehen osallistuttava yhdensuuntaisilla ja yhdenmukaisilla käytännöillä. Ongelma on, että reagoidaan ja puututaan yksittäistapauksiin ja tehdään näistä sitten yleistyksiä. seen kuin järkeen. Kyse on asioista, jotka vaikuttavat turvallisuuteen ja -hyvinvointiin, mutta niitä on vaikea huomata. Tässä maassa annettavassa koulutuksessa ei osata tällä hetkellä antaa työvälineitä näiden asioiden tunnistamiseen ja uudistamiseen. Tarkkonen muistuttaa, että työsuojeluvaltuutetut niin kuin monet työpaikkatason toimijat elävät valitettavasti monien sellaisten toiminnallisten uskomusten varassa, joiden alkuperä sijoittuu yli 40 vuotta sitten alkaneen lakisääteisen työsuojelun yhteistoiminnan perusteisiin. Toki kehitystäkin on tapahtunut, mutta nykyinen koulutus ohjaa toimintamalliin, joka keskittyy irrallisiin toimintatapoihin ja rajoittaa kokonaiskuvan muodostamista. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI KUVA ISTOCKPHOTO Ehdotus työhyvinvoinninja suojelun järjestämiseksi
• 24 2016 Uudet palvelut eivät kuitenkaan saa oleellisesti viivästyttää postin jakelua niin sanotuille perinteisille asiakkaille. Sopeutusten ja uudistumisen keskellä palvelutasoon ei saa tulla merkittäviä heikennyksiä. Monet yritykset ja järjestöt ovat suunnitelleet toimintansa päivittäisen ja osa varhaisenkin postinkulun varaan. Yhteisöjen toiminnan kannattavuus ei saa vaarantua tulevissa muutoksissa. Yhteisöjen kannattavalle toiminnalle on turvattava edellytykset ympäri Suomea. Postipalveluissa on tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja omia palvelupisteitä on pakko lakkauttaa. Onneksi jo toteutetusta yhteistyöstä on saatu paljon positiivista palautetta. Vaikka kunnan tai asuinalueen Postin toimipiste lakkautettaisiinkin, niin tavoitteena täytyy edelleen olla, että postipaketteja voi sekä noutaa että lähettää kuntakeskuksesta. Kioskit, kaupat ja muut liikkeet tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden. Tärkeintä on, että Postin palvelut säilyvät, vaikka ne olisivat muun tuottajan alla. Tämä muutos mahdollistaa monilla paikoin nykyistä laajemmat palveluajat, jolloin ne ovat käytössä aamusta jopa iltamyöhään. Mielestäni on edelleen pidettävä kiinni siitä, että Posti jaetaan jokaisena arkipäivänä. Jakelupäivien vähentämisen myötä esimerkiksi tiettyjen sanomalehtien tilaaminen ei olisi ikimainkaan yhtä houkuttelevaa. Päättäjän kynästä P ostissa on suunniteltu kuluvan kevään aikana muun muassa terveysja hoivasekä kunnossapitopalveluiden tuottamista. Näistä suunnitelmista on käyty kiihkeää keskustelua niin perinteisessä kuin etenkin sosiaalisessa mediassa. Postin ideoita ja suunnitelmia on pidetty epäuskottavina, huvittavina ja jopa lainvastaisina, mutta samalla kekseliäinä ja vastuullisina. Postin palveluvalikoiman kehittäminen on välttämätöntä, jotta Posti voi tarjota jatkossakin nimensä mukaisia palveluja kattavasti ympäri Suomea. Postin jakelumäärä on vähentynyt voimakkaasti. Digitalisaation myötä etenkin paperisten laskujen ja mainosten, jotka ovat kattaneet merkittävän osan kirjepostista. Niiden lähettäminen on vähentynyt huomattavasti. Muutoksen myötä Posti on joutunut välttämättömiin, suuriin ja jatkuviin sopeutustoimiin. Jaettavan kirjepostin määrä vähenee vuosittain jopa noin kymmenellä prosentilla. Tämän vuoden osalta väheneminen tarkoittaa yli 70 miljoonan euron laskua postipalveluiden tuotoissa. Tällä hetkellä pysyvältä näyttävä, niin sanottujen normaaleiden postipalveluiden kysynnän laskeminen, pakottaa Postin radikaaliin uudistumiseen. Ilman uudistumista Posti on jatkuvien sopeutusten edessä. Tämä olisi varsinkin henkilöstön kannalta painajainen. Mitä kaikkea uusi Posti voi olla? Oikeastaan aivan mitä vaan mikä voi mahdollistaa perinteisen postinjakelun tulevaisuuden. Uusien palveluiden yhteensovittaminen postinjakeluun on lähtökohtaisesti järkevää ja suunnittelua kannattaa ehdottomasti jatkaa. Myös yhteistyön kehittäminen on olennainen ”uuden” Postin kehitysaskel. Jo nykyisin Posti tuottaa ruokien kotiinkuljetusta yli sadassa kunnassa. Hyvin suunniteltuna on täysin mahdollista tuottaa jatkossa muitakin palveluja. Palvelutasosta pidetään kiinni laajentamalla palveluvalikoimaa Mielestäni on edelleen pidettävä kiinni siitä, että Posti jaetaan jokaisena arkipäivänä. Monen toimijat kuten useat printtilehdet ovat sidottuja postinjakeluun. Samalla myöskään haja-asutusalueiden digitaalisten palveluiden käyttöönotto ei ole aina mahdollista puuttuvan laajakaistayhteyden vuoksi. Postin toiminnalla on edelleen laajat taloudelliset vaikutukset niin yritysten toimintaan kuin kansalaisten arkeen. Tuottojen voimakkaan vähenemisen myötä on jossain määrin hyväksyttävää, että yksityishenkilöiden postinjakelu viivästyy aamupäivästä iltapäivän puolelle. Muutoksen ei pidä olla pysyvää, vaan vanhaan palvelutasoon on siirryttävä takaisin heti, kun uudet palvelut tuovat postille riittäviä uusia lisätuottoja. Postin uudistuminen on pitkälti positiivinen asia. Samalla kun uudistuminen toivottavasti mahdollistaa nykyisten palveluiden ja henkilöstön säilyttämisen, se tuo mukanaan paljon uutta hyvää erityisesti haja-asutusalueiden ihmisille ja yhteisöille. SARI RAASSINA (KOK.) ENSIMMÄISEN KAUDEN KANSANEDUSTAJA KUOPIOSTA,POSTI OYJ HALLINTONEUVOSTON JÄSEN Uusi sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta.
• 25 2016 Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Jäykkyydessään se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi palikat vanhempien koottavaksi. Erilaisia elämäntilanteita ja valintoja kunnioittavan uudistuksen tulisi palvella kaikkia – yksinhuoltajia, ydinperheitä, uusperheitä ja sateenkaariperheitä. Kannustinloukkujen purkaminen sujuvoittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä rohkaisee vanhempia jakamaan vastuuta lapsista nykyistä luovemmin. Myös vanhemmille korvamerkityt kiintiöt tukevat isiä perhevapaille. SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen kasvata työnantajien velvoitteita. Kustannusvapaa rakenneuudistus ei ole lopullinen ratkaisu perheiden kaikkiin nykyisiin haasteisiin. SAK tavoittelee edelleen vanhempainrahan pidentämistä. Rakenneuudistuksen lisäksi tarvitaan tulevaisuudessa myös lisäsatsauksia perheiden hyvinvointiin. TEKSTI SAK Lue lisää www.sak.fi/tyoelama/perhevapaat SAK esitteli oman mallinsa perhevapaiden järjestämiseksi Raskausraha • 5 viikkoa • 90 % edeltävästä palkasta • alkaa noin kuukautta ennen laskettua aikaa. Vanhempainraha • 12 kuukautta • ensimmäisen kuukauden ajalta 90 % edeltävästä palkasta, sen jälkeen 70 % edeltävästä palkasta • tukipäivät jaetaan tasan vanhempien kesken • 3 kuukauden kiintiön ylittäviä tukipäiviä voi siirtää toiselle vanhemmalle, muulle lapsen huoltajalle tai huoltajan puolisolle • 3 viikkoa on mahdollista pitää yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa • tukea voi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuna tai pitkinä vapaina • lapsi saa olla päiväkodissa, jos tuen nostaa puolitettuna • tukipäiviä saa siirtää eteenpäin siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitoraha • 6 kuukautta • 800 euroa/kk • tukipäivät jaetaan tasan vanhempien kesken • tukipäiviä voi siirtää toiselle vanhemmalle rajoituksetta • tukea voi käyttää yksittäisinä päivinä, puolitettuna tai pitkinä vapaina • lapsi saa olla päiväkodissa, jos tuen nostaa puolitettuna • tukipäiviä saa siirtää eteenpäin siihen asti, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Uusi keskusjärjestö -hankkeen liittojen kokouksessa 1.6 päätet ään onko hanketta mahdollista jatkaa vai haudataanko se kokonaan. J o nyt tiedetään, että siinä laajuudessa ja sillä aikataululla, joka hankkeelle oli asetettu alun perin, uusi keskusjärjestö ei tule toteutumaan. Vuoden 2015 alussa mukana oli 50 ammattiliittoa, jotka edustivat 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja itsenä työllistäjä kaikilta toimialoilta. Uuden keskusjärjestön olisi ollut tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Uusi keskusjärjestö tuskin toteutuu Useat STTK:laiset liitot ja yksi SAK:n liitto ovat vetäytyneet hankkeesta. PAU totesi kevään liittovaltuustossaan, että hankkeessa valmisteltu materiaali on hyvä ja PAU näkee tarpeen uudelle keskusjärjestölle. Sen perustamiselle on olemassa kaikki ne perusteet, jotka hankkeen alussa on todettu, joten PAU on valmis oleman mukana hankkeen jatkotyössä. Selvitystyö on näyttänyt, että uudistamistarvetta on. Vaikka uusi keskusjärjestö jäisi saavuttamatta, on tärkeää kuitenkin jatkaa eri liittojen ja STTK:n ja SAK:n yhteistyötä jossakin muodossa, ohjausryhmän puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi puhuessaan asiasta PAUn kevään liittovaltuustossa. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI SAK:N MALLI LYHYESTI 25
• 26 2016 O U LA N K A / M IN N A KO R A M O Kesävinkki: Kansallispuistot ovat Suomi pienoiskoossa Kansallispuistot ovat jokaiselle suomalaiselle kuuluvaa kansallisomaisuutta, joissa retkeilijät ja muut vierailijat voivat nauttia Suomen hienoimmista maisemista. 26 2016
• 27 2016 S uomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 pitkän keskustelun jälkeen. Ajatus siitä, että iso alue luontoa voitaisiin rauhoittaa pelkästään luonnonarvojen vaalimista ja retkeilykäyttöä varten, oli vielä uusi. Vanhimmista kansallispuistoista ovat jäljellä Pallas-Ounastunturin sekä Pyhäjärven puistot Länsija Itä-Lapissa. Kansallispuistot valitaan siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kaikkia Suomessa tavattavia luontotyyppejä. Tavoitteena on, että kansallispuistot muodostavat yhdessä läpileikkauksen Suomen luonnosta. Näin edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Samalla suojellaan maisemiltaan erityisen kauniita paikkoja. Järviä, ikimetsiä... Vuonna 1956 perustettiin seitsemän uutta kansallispuistoa, esimerkiksi Linnansaaren, Pyhä-Häkin ja Oulangan kansallispuistot. Linnansaaressa pääsee ihailemaan Saimaan avaria järvenselkiä, Pyhä-Häkissä Keski-Suomessa 400-vuotisia ikihonkia ja Oulangassa Kuusamossa komeita koskia vaikkapa Suomen suosituimman retkeilyreitin Karhunkierroksen varrella. Monissa puistoissa voi luontonähtävyyksien ohessa tutustua myös alueen kulttuurihistoriaan. Esimerkiksi toistaiseksi uusimmassa kansallispuistossa Varsinais-Suomen Teijossa on puiston alueella ja ympäristössä kauniita ruukkikyliä, joista löytyy vaikkapa pajamuseo sekä varhaisen teollisuuden muovaamaa luontoa, kuten patojärviä. Pian kansallispuistoksi vihittävässä Kainuun Hossassa taas pääsee tutustumaan paitsi alueen harjuihin ja kalavesiin myös vanhasta pyyntikulttuurista kertoviin kalliomaalauksiin. Myös ihmistä varten Jokainen kansallispuisto on perustettu erillisellä lailla valtion maille. Tavallaan puistot ovat siis jokaiselle suomalaiselle kuuluvaa kansallisomaisuutta. Vaikka ne ovatkin luonnonsuojelualueita, on niissä aina palveluja myös ihmisiä varten. Puistojen ylläpidosta vastaa Metsähallitus. Lähes kaikkien puistojen alueella on luontopolkuja, päiväretkeilyyn soveltuvia eri pituisia merkittyjä reittejä ja latuja sekä tulentekopaikkoja. Joissakin on myös retkipyöräilyreittejä ja esimerkiksi Linnasaaren kansallispuiston jäillä voi talvella luistella 20 kilometrin mittaisella luistelureitillä. Suurimmista kansallispuistoissa löytyy luontokeskus, josta saa tietoa alueen erityispiirteistä sekä neuvontaa alueella liikkumisesta. Useimmat kansallispuistoista ovat tavoitettavissa julkisella liikenteellä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitseviin Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoihin pääsee helposti bussilla. Sitä vastoin vaikkapa Perämeren kansallispuistosta pääsevät nauttimaan vain veneilijät. Puiston erikoisuus on laitesukeltajille soveltuva vedenalainen luontoreitti. Kansallispuistojen lisäksi Suomessa on kahdeksan valtion maille perustettua retkeilyaluetta, jotka eroavat kansallispuistoista siten, että niissä harjoitetaan myös metsätaloutta, kuitenkin alueen luonnonarvoja ja virkistyskäyttöä kunnioittaen. Lisäksi löytyy iso joukko pienempiä valtion, kuntien tai yksityisten mailla sijaitsevia erämaa-, luonnonsuojeluja virkistysalueita. Tietoja kansallispuistoista löytyy osoitteesta www.luontoon.fi /kansallispuistot. > 27 2016
• 28 2016 Lemmenjoelle kauas kaikesta Lemmenjoen kansallispuisto pohjoisessa Lapissa Inarin ja Kittilän kuntien alueella on Suomen suurin kansallispuisto. Puisto on pinta-alaltaan 2850 neliökilometriä, mikä vastaa lähes kolmasosaa Uudenmaan pinta-alasta. Yhdessä Norjan puolen Ovre Anarjohkan kansallispuiston kanssa puistot muodostavat yhden Euroopan suurimmista erämaa-alueista. Lemmenjoen kansallispuistossa on merkittyjä reittejä pinta-alaan nähden melko vähän, vain 60 kilometrin verran. Reittien varsilla retkeilijä pääsee näkemään esimerkiksi kivikautisia peuranpyyntikuoppia. Opastetuilla retkillä voi tutustua saamelaisten elämäntapaan. Kokeneelle vaeltajalle Lemmenjoella riittää patikoitavaa reittien ulkopuolella kultamaiden upeissa maisemissa vaikka monen viikon retkelle. Muita kulkijoita kohtaa harvoin. Pallas-Yllästunturi uudelle patikoijalle Suomen suosituimmassa kansallispuistossa Muonion ja Enontekiön kuntien alueella voi kokemattomampikin retkeilijä kokeilla turvallisesti useamman päivän vaellustai hiihtoretkeä. 55 kilometrin mittainen Hetta?Pallas-reitti on Suomen vanhin merkitty retkeilyreitti, ja jos ei valitse retken ajankohdaksi aivan synkintä syksyä, kohtaa varmasti muita vaeltajia. Pyöreälakisten tuntureiden lomassa ja päällä risteilevillä reiteillä on myös mahdollisuus vaeltaa vain kevyt päiväreppu selässä ja yöpyä puiston ympäristön majoituksissa. Puiston yhteistyöyrittäjät toimittavat retkeilijän varusteet seuraavaan yöpaikkaan ja tarjoavat myös muonituspalveluja. Mukavuudenhaluisin retkeilijä asuu hotelli Pallaksessa, jonka pihasta lähtee useita päivän patikkalenkiksi sopivia reittejä. 3 x luontoon – valitse sinulle sopivin kohde Hotellilta käsin voi käydä esimerkiksi 807-metrisen Taivaskeron huipulla, jossa Paavo Nurmi sytytti vuonna 1952 olympiatulen. Palla?Yllästunturin reiteille retkeilijän kannattaa pukea jalkaansa kunnon vaelluskengät, sillä maasto on paikoin vaikeakulkuista kivikkoa. Lapsiperhe perinnetilalle Liesjärveen Liesjärven kansallispuisto Hämeen sydämessä Tammelan, Forssan ja Someron kuntien alueella esittelee niin hämäläistä kulttuurija harjumaisemaa, salometsää, suota kuin avaria järvimaisemiakin. Lapsiperheille vetonaulana puistossa sijaitsee Korteniemen perinnetila, jonka laitumilla käyskentelee suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimiä. Tilan töihin pääsee osallistumaan tapahtumapäivien yhteydessä. Tarjolla on esimerkiksi ruisleivän leipomista, heinäntekoa, rukiin leikkaamista ja pellavan loukkuamista. Kesällä 2016 tapahtumapäiviä on yhteensä noin tusinan verran. Puistosta löytyy useita muutaman kilometrin pituisia helppokulkuisia rengasreittejä. Reittien läheisyyteen on piilotettu geokätköjä sekä kuusi lodjua eli laatikkoa, joilla ratkotaan arvoituksia sekä opitaan uutta alueen luonnosta. Lodjuilta voi kerätä omaan vihkoon kirjainleimoja, joista muodostuu sana, kun kaikki leimat on kerätty. TEKSTI TARU BERNDTSON JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ PÄIVI ROSQVISTIA METSÄHALLITUKSEN LUONTOPALVELUISTA. U K KO -L U O S TO / R E E TA N Y M A N
• 29 2016 Kolumni O len parikymppisenä yliopistoopiskelijana päässyt parin kuukauden ajan katsomaan minkälaiselta näyttää työskentely SAK:laisessa ammattiliitossa. Ensimmäinen työpäiväni oli tarkoitus aloittaa toimistopalaverilla, mutta se siirtyi, kun puheenjohtajamme lähti SAK:n hallituksen kokoukseen neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta. Sopimusneuvottelut olivat ykkösuutinen monta päivää, ja viikko päättyi PAUn hallituksen kokoukseen, jossa päätettiin osallistumisesta tähän sopimukseen. Harmikseni en saanut kokouksessa ängettyä itseäni YLE:n kuviin, mutta olisi varmasti ollut tylsempiäkin hetkiä aloittaa työt ammattiliitossa. Kaikki papereiden parissa viettämäni hetket eivät olleet aivan yhtä jännittäviä, mutta opin vähintäänkin sen, että työpaikalla ainakin Postissa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Hakaniemen norsunluutornista en päässyt juurikaan tutustumaan rivijäsenistöön, mutta papereiden kautta pääsin ihan kohtuullisesti perille siitä, mitä täällä on viimeisen viidentoista vuoden REETA HOLMI KIRJOITTAJA ON OLLUT KEVÄÄN PAUN LAKIMIESHARJOITTELIJANA Hasta la vista eli kunnes taas törmäämme! aikana tehty. Osallistuin yhteen tapaamiseen, jossa käsiteltiin pitkään palvelleiden, mutta irtisanotuksi tulleiden postilaisten tilannetta. Tapaaminen ei asiasta johtuen ollut hilpeä, mutta sitäkin opettavaisempi tällaiselle nuorelle ay-ummikolle. Minulla ei ollut etukäteen mitään kosketusta postitai kuljetusalaan, ja tietämys ammattiliitoistakin oli puhtaasti teoreettista. Tiesin muun muassa henkilöstön edustajien suojelusta osana ammatillista järjestäytymisvapautta, mutta olin aivan yllättynyt että luottamusmiehet käyvät usein täällä liiton toimistollakin! Luottamusmiehiä kyllä tarvitaankin, kun Posti elää jatkuvassa myllerryksessä, johon oman lisämausteensa tuo muun muassa vuokratyövoiman käytön kasvu. Kaikki PAUlaiset ovat varmasti erittäin tietoisia ikävistä asioista, kuten jatkuvasta yt-rumbasta, joten haluan kiinnittää huomiota myös yhteen positiiviseen asiaan: monia tärkeitä oikeustapauksia voitettiin tämän kevään aikana. Nico Roihan tapaus saatiin kaikkien näiden vuosien jälkeen vihdoin päätökseen ja muutama muukin mainosjakaja voitti oikeustaistelunsa. Korkein oikeus linjasi myös, että käräjäoikeus ei voi estää lakkoa uhkasakolla. Tärkeitä voittoja yksittäisille jäsenille, PAUlle sekä koko ammattiyhdistysliikkeelle. Työt eivät tule täällä tekemällä loppumaan. Alkavatko postinjakajat leikkaamaan nurmikkoja ja hoitamaan vanhuksia? Yksityistetäänkö posti? Tapahtui mitä tahansa, olen varma että toimistolla paiskitaan jatkossakin paljon hommia jäsenistön eteen. Sota ei tunnetusti yhtä miestä kaipaa, joten ahkera työ PAUlaisten hyväksi jatkuu, vaikka yksi lakimiesharjoittelija palaisi opintojensa pariin. Toivottavasti löydätte minut tulevaisuudessa PAUn tai jonkun toisen ammattiliiton palkkalistoilta! 29 2015 Minulla ei ollut etukäteen mitään kosketusta postitai kuljetusalaan ja tietämys ammattiliitoistakin oli puhtaasti teoreettista.
• 30 2016 AVAINSANA Lähetä avainsana 8.6.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo
• 31 2016 H E P O K L A P I T I E S A L I S T A A O N G E L M A A I L A J U O R U A L I N V A L T I A S T A L K I T A A S I A S U N A N S V I A T M O P O V A S T A K A I U T S H A S U A T A I T O A P A N N I I V A R S D N A R U E T O A E A R P Y L I T Y S O N N I S T U I K Ä S I A R V E T I A S I T E E T E S I K U V A T I S O T T Ä T I A R A L K U A I T A V P I I K K A R I H O H T A A Ä Ä L I Ö U S V A D E R N Ä M E L O N I N I U K I N T I I L I O T S A S O T U Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Ristikkoarvonnassa 4/2016 voitto osui seuraaville: Onerva Piirto Jalasjärveltä ja Raija Laamanen Kouvolasta. Arvontaan osallistui 159 vastaajaa. Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 4 / 2016) Muilta ja menneitä ”PAU etsii pakinoitsijaa” tai ”Poliisi etsii huppumiestä”. Näissä on hiukan samaa kaikua, vaikka se huppumies saattaakin osoittautua viattomaksi. Pakinoitsijalla on hieman eri funktio kuin varsinaisilla toimittajilla. Samaa uutistakin pakinamaakari saattaa pahoinpidellä lähes tuntemattomaksi, ja vetää johtopäätöksiä, joita normaaliälyllä varustettu uutistoimittaja ei ikinä kehtaisi. Ja poliitikkoja ja johtajia voi pakinoissa yleensä pilkata, ainakin useimmissa länsimaissa, ilman hämärissä kellareissa tapahtuvaa jälkinuhtelua. Postin julkikuva ja funktio ovat muuttuneet hyvinkin radikaalisti viime vuosina. Olisi suorastaan hienoa sanoa, että se on johtunut postivirtojen kuihtumisesta. Mutta kaikkea muuta! Kiihtyvällä tahdilla ajetaan alas sellaisia toimintoja, joita pidettiin selviöinä vielä vähän aikaa sitten. Esimerkiksi se, että viikoittain ilmestyvä lehti tulee ajallaan ja ehjänä. Tai tilattu aparaatti tai kirja ei pyöri ensin logistiikkakeskuksessa muutamaa päivää ja sen jälkeen päädy täysin väärään postitoimipaikkaan. Niin kuin omani hiljattain. Armas työnantajamme on muiden ohella myös ollut innoissaan paikallisesta sopimisesta, joka muuttui kenenkään yllättymättä paikalliseksi sotimiseksi, kun sanelu ei mennytkään sellaisenaan läpi. Yllätyksien puutteesta puheen ollen: vaikka monet työtehtävistämme ovat muuttuneet yhä yksinkertaisemmiksi ja pakkotahtisemmiksi, niin huomattu on myös, että jos näitä hommia laitetaan ammattitaidottomien ja olemattomasti ohjattujen vuokraduunareiden kontolle, niin äkkiä huomataan, ettei ketjussa oikein toimi mikään enää kunnolla. Firman virallinen puutaheinää-äänitorvi onkin kauniisti viime aikoina lipsautellut joitain tosiasioita puheisiinsa, niin kuin esimerkiksi että suurasiakkaiden massapostitukset ajavat aina tavallisten postinkäyttäjien ohitse. Eli luepa viime viikon telkkariohjelmaliite jo nyt! Ai juu, jos/kun kokkarien Petteri Orpo syrjäyttää Alexander Stubbin, niin mitä ilmeisimmin SOS tulee SSS:n tilalle. Eli natsityyppisestä sanelusta paniikinomaisiin avunpyyntöihin. Kiitos ymmärtämisestä. DUUNIPEIKKO
• 32 2016 Kysymyspalsta Kysy sinä, me vastaamme! Lähetä kysymyksesi liiton toimistoon joko suoraan asianomaiselle ammattilaiselle tai lehden toimitukseen. Asiantuntijat vastaavat lehden välityksellä. Kysymyksesi voi koskea mitä tahansa liiton osa-aluetta. Yhteystiedot löydät Reitin sivulta 39. Milloin ansiosidonnaisen lisäpäiville? Kuinka vanha toimihenkilön tulee olla työsuhteen päättyessä, että hän pääsisi ansiosidonnaisen lisäpäiville? TYÖSUOJELUASIAMIES KOTKASTA Vastaus Työttömyysturvalain mukaan henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan jälkeen ns. lisäpäivinä päivärahaa 65 ikävuoteen tapauksessa, jossa 1957 tai sen jälkeen syntynyt täyttää 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa että ansiosidonnaisen päivärahojen alkaessa tulee olla vähintään 59 vuotta 1 kuukauden ikäinen. Kysymys työkyvyttömyyseläkkeestä Nipa on 59 vuotta 7 kuukautta ja toiminut jakajana yli 40 vuotta. Hän sai työkyvyttömyyseläkehakemukseen hylkäävän päätöksen, mutta sairausloma jatkuu. Mitä hänen kannattaa tehdä? NIPAN KAVERI Vastaus Tuntematta tapausta tarkemmin yksi tapa voi olla. kunhan Nipa on täyttänyt 60 vuotta, tehdä uusi hakemus, uusilla lääkärinlausunnoilla, Työkyvyn alenemista arvioitaessa otetaan huomioon jäljellä oleva työkyky, johon vaikuttavat mm. ikä, koulutus ja työkokemukseen perustuva ammattitaito. Jos hakija on täyttänyt 60 vuotta, työkykyä arvioidaan viimeksi tehtyyn työhön ja huomioon otetaan myös työssäolon pitkäaikaisuus ja työstä selviytyminen. Sairastuminen määräaikaisuuden lopussa Tepan määräaikainen työsopimus päättyi 8.4. Hän liukastui työmatkalla 6.4. ja mursi nilkkansa. Se kipsattiin ainakin kuudeksi viikoksi. Mistä hän saa toimentulon 8.4. jälkeen? LÄNSI-LAPIN TYÖSUOJELUASIAMIES Vastaus Työnantajan vakuutusyhtiö maksaa Tepalle päivärahaa. Sitä maksetaan ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, korkeintaan yhden vuoden ajan. Päivärahaa maksetaan tapaturmaa seuraavasta päivästä alkaen kaikilta kalenteripäiviltä. Päiväraha on neljän viikon aikana tapaturmasta lukien sama kuin maksettu sairausajan palkka. Neljän viikon jälkeen lasketaan päiväraha uudestaan. Tällöin päivärahan suuruus on 360. osa vahingoittuneen vuosityöansiosta, siis ansioita jotka hän on tienannut vuoden aikana ennen tapaturmaa. Korvausta osa-aikatyöstä? YT:n jälkeen minulle on tarjottu kuuden tunnin osa-aikatyötä. Maksaako liitto jotain korvausta, jos niin, mitä ja kuinka paljon? POHJANMAAN MARATOONARI Vastaus Voit saada työttömyyskassasta soviteltua päivärahaa. Maksaminen edellyttää, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Tällöin täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet työtulosta, joka ylittää kuukaudessa 300 euron suojaosan. Varovasti voi sanoa, että 300 euron suojaosan vuoksi kuukausiansiosi ei aivan kamalasti laske. VASTAUKSET MIKA ROOS, TYÖEHTOASIANTUNTIJA
• 33 2016 På svenska Du frågar, vi svarar! Skicka din fråga till förbundets byrå antingen direkt till specialisten i fråga eller till tidningen Reittis redaktion. Specialisterna svarar på frågorna i tidningen. Frågorna kan angå vilken som helst delområde av förbundet. När kan man få inskomstrelaterad dagpenning? Hur gammal ska en tjänsteman vara vid slutet av arbetsförhållandet för att få extra dagar av inkomstrelaterat dagpenning? ARBETARSKYDDSOMBUDSMAN FRÅN KOTKA Svar Enligt lagen om arbetslöshetsersättning kan en person efter 500 dagars maximalbetalningstid bli betalt dagpenning som så kallade extra dagar tills han eller hon fyller 65 år vid fall där en person som är född 1957 eller efteråt fyller 61 år före tiden för 500 dagar går ut. I praktiken betyder det att man ska vara minst 59 år 1 månad gammal då man börjar få inkomstrelaterad dagpenning. Fråga engående arbetsförmögenhetspension Nipa är 59 år 7 månader gammal och han har arbetat som utdelare för över 40 år. Hans arbetsoförmögenhetspensionsansökan blev inte godkänt, men sjukledigheten pågår fortfarande. Vad skulle han göra? NIPAS KOMPIS Svar Utan att känna till situationen närmare kan det vara möjligt att då Nipa har fyllt 60 år, kunde han skriva en ny ansökan med nya läkarintyg. Vid utvärdering av arbetsoförmåga tar man hänsyn till arbetsförmågan som är kvar. Detta innehåller bland annat ålder, utbildning och yrkeskunnighet som baserar sig på arbetserfarenhet. Om ansökaren har fyllt 60 år, utvärderas hans eller hennes förmåga till det senaste arbetet och man tar även hänsyn till arbetstidens längd och hur man klarar sig på arbetet. Insjuknande vid slutet av arbetsförhållandet Tepas visstidsanställning tog slut 8.4. Han halkade på vägen till arbetet 6.4. och bröt fotleden. Den ska vara gipsad för åtminstone sex veckor. Var kan han få inkomster efter 8.4.? VÄSTRA LAPPLANDS ARBETARSKYDDSOMBUDSMAN Svar Arbetsgivarens försäkringsbolag betalar dagpenning för Tepa. Dag penning betalas för alla kalenderdagar från och med dagen efter olyckan. Den betalas för perioden för kortvarig arbetsoförmögenhet för högst ett år. Dagpenningen för fyra veckor efter olyckan skulle vara densamma som den utbetalade lönen under sjukledigheten. Då man inte blir betalt lön under sjukledighet, kalkyleras dagpenningen för denna period på grund av inkomster personen har haft fyra veckor före olyckan. Efter fyra veckors period är dagpenningens storlek en 360.del av den skadades årsinkomster. Ersättning för deltidsarbete? Efter samarbetsförhandlingarna har jag blivit erbjuden sex timmars deltidsarbete. Betalar förbundet någon ersättning och om ja, hur mycket ska det vara? MARATONLÖPARE FRÅN ÖSTERBOTTEN Svar Du kan få jämkad dagpenning från arbetslöshetskassan. Betalningen förutsätter att man arbetar högst 80 % av branschens maximala arbetstid. Då reducerar man hälften av arbetsinkomster som överskrider 300 euro från den fullständiga inkomstrelaterade dagpenningen. Man kan försiktigt säga att på grund av skyddsdelen på 300 euro kommer dina månatliga inkomster inte att sjunka betydligt. SVAR MIKA ROOS, ARBETSOMGIVNINGSEXPERT
• 34 2016 In English You ask, we answer! Please submit your question to the union office either directly for the competent person or the editorial staff. Experts answer through the magazine. Your question can relate to any part of the union activities. When to the earnings-related allowance for additional days? How old must an office worker be at the end of the employment relationship to be entitled to the earnings-related allowance for additional days? OCCUPATIONAL HEALTH OFFICER FROM KOTKA Answer According to the Finnish Unemployment Benefit Act, a person may be paid after the so-called 500-day maximum additional days of unemployment allowance until age 65 in a case where he or she is born in 1957 or thereafter and will be 61 years before the expiry of the maximum period of 500 days. In practice, this implies that he or she has to be at least 59 years one month at the start of allowance payments. Question about disability pension Neil is 59 years and 7 months old and has been working as a carrier more than 40 years. His application for a disability pension was rejected but his sick leave continues. What should he do? NEIL’S FRIEND Answer Without closer facts provided, I’d think of one solution. As soon as Neil is 60 years old, he should make another application with new doctor’s statements. When assessing the reduction in working capacity the remaining capacity for work is taken into account. The remaining capacity is influenced a.a. by age, education and professionalism based on individual work experience. If the applicant is aged 60 or over, the ability to work is assessed by the latest work done, and also taking into account the long-term nature and sur vival at work. Getting sick at the end of the fixed work contract Ted’s fixed work contract ended April 8 th . He slipped on his way to his work place April 6 th and broke his ankle. The ankle was plastered at least for six weeks. Where does he get the livelihood after April 8th? HEALTH AND SAFETY OFFICER OF WEST LAPLAND Answer Employer’s insurance company pays Ted allowance. The allowance is paid starting from the following day of the accident for all calendar days. It is paid for by a transient disability, up to one year. The allowance would during four weeks counting from the accident be the same as the sickness pay. As sickness pay is not paid (because of ended fixed contract), the allowance is paid for this period according to the four weeks’ earnings preceding the accident. After the period of four weeks the allowance will be Ted’s annual earnings divided by 360. Compensation of the part time job After the cooperation negotiations I’ve been offered a six-hour part time job. Will the Union pay any compensation, and if so, what and how much? OSTROBOTHNIAN MARATHON RUNNER Answer You are entitled to get an adjusted unemployment fund allowance. It is paid on the condition that the working hours do not exceed 80 per cent of the maximum working hours of the field. In this case, the full earnings-related daily allowance is reduced by half of the earnings exceeding in a month the protective element 300 eur. Almost certainly your monthly earnings won’t drop too much due to the protective part of 300 eur. ANSWERS MIKA ROOS, WORK ENVIRONMENT SPECIALIST
• 35 2016 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi PAUn 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Nyt kaupan päälle SELVIYTYMISTUR VA KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?
• 36 2016 Menoon mukaan Hae liiton lomatukea Tiesitkö, että PAUn jäsenenä voit hakea liiton lomatukea? Tuki myönnetään vähintää kahden yön majoituskustannuksista, jolloin tuki on 40 e / yö / hlö. Tukea voi saada myös puoliso. Maksimituki on 200 €, joka edellyttää viiden yön majoittumista. Tuki 6–16 -vuotiaille on puolet aikuisen tuesta. Lomatukea suositellaan haettavaksi kaksi kuukautta ennen loman alkamista. PAU toimittaa myönteisen lomapäätöksen saaneelle hakijalle maksusitoumuksen, jonka lomailija vie lomakohteeseen. Lomatukea ei makseta siis etukäteen. Lomatuen jakamisessa huomioidaan seuraavia asioita: • Ensimmäistä kertaa hakevat ovat etusijalla. • Hotelli Heimarin käyttämistä suositaan. • Sosiaaliset asiat, muun muassa huoltosuhde huomioidaan. • Enemmistö tuesta myönnetään työssäkäyville jäsenille. • Tuen myöntämisen väli on vähintään 24 kk samalle perheelle. • Tukea myönnetään myös yksin asuville. • Tukea myönnetään vain Suomeen suuntautuviin omamatkoihin. Lomatuki haetaan ja hyväksytään PAUn toimistosta. Hakemuksen löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi >lomaedut>liiton lomatuki. Lisätietoja PAUn toimistolla antaa jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen, puh. 040 821 5832 tai vuokko.malinen@pau.fi KUTSU Pirkanmaan osaston nuoret ilmoittaa: NÄÄSVILLE PETANKKI OUPPEN XXV Aika: 6.8.2016 klo 12.00 alkaen Paikka: Kiovan puisto, Uimalankatu, TAMPERE Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Ilmoittautumiset: Jukka Kumpulainen jukka.kumpulainen@posti.com 050 5941 807 Luottamusmiesten hyvinvointikurssit Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL järjestää jäsenjärjestöjensä työpaikan tai ammattiosaston luottamushenkilölle tarkoitettuja hyvinvointikursseja. Tällä hetkellä voi hakea syksyn neljän vuorokauden kursseille. Hinta vain 50 € / 4 vrk. Kurssit järjestetään seuraavina ajankohtina Liikuntakeskus Pajulahdessa: • 12.–16.9.2016 • 3.–7.10.2016 • 7.–11.11.2016 Lue lisää ja ilmoittaudu www.sal-lomat.fi KURSSEJA
• 37 2016 Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.?/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l
• Työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäivärahan uudelleen laskeminen Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivujen mukaan ansiopäiväraha arvioidaan uudestaan, kun työssäoloehto (26 viikkoa täyttyy). Koskeeko tämä myös osa-aikaistettuja työntekijöitä? Onko uusi päiväraha osa-aikaisilla vähintään 80 % aiemmasta päivärahasta suojasäännöksen perusteella? Mitä tarkoittaa se, että pääsääntöisesti päiväraha lasketaan kerran vuodessa? Vastaus: Kun osa-aikaistettu henkilö tulee työttömyyskassalle päivärahan hakijaksi, määritellään päiväraha hänelle ensin kokoaikaisen työn palkasta. Olettaen, että hän käynnistää työnhakunsa ja laittaa hakemuksen kassalle heti kokoaikatyön päätyttyä. Uusi työssäoloehto alkaa kertyä hänellä osa-aikatyöstä niiden viikkojen osalta, kun työtä on vähintään 18 h viikossa. Kun hän on tehnyt 26 työssäoloehdon täyttävää viikkoa osa-aikatyötä, nollataan häneltä päivärahan laskurit, ja katsotaan mikäli päiväraha tulisi uudelleen määriteltäväksi. Määritelläänkö päiväraha vai ei riippuu siitä milloin on ollut edellisen määrittelyn jälkeen ensimmäinen maksettava päivä. Mikäli tästä päivästä on kulunut alle vuosi aikaa, päivärahaa ei määritellä uudelleen. Kuitenkin sitten ns. kolmas työssäoloehdon täyttyminen johtaa päivärahan määrittelyyn ja tällöin päivärahan taso on vähintään 80 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän 80 % suojasäännön käyttäminen edellyttää sitä, että henkilön 500 päivän enimmäisaika ei ole päättynyt ennen työssäoloehdon täyttymistä. Päivärahan uudelleen määrittelyssähän on myös sellainen poikkeus, että jos henkilö on työssäoloehdon täyttyessä vähintään 58-vuotias, ei päivärahaa määritellä hänelle uudelleen, jos päivärahan taso määrittelyn takia pienenisi. Tässä on pari esimerkkiä Työttömyysturvalain 6 luvun soveltamisohjeesta liittyen päivärahan uudelleen määrittelyyn. Ne ehkä hieman valaisevat mistä on kyse. Esimerkki 1 Henkilön ansiopäiväraha on viimeksi laskettu ansiopäivärahan enimmäisajan alkaessa 14.3.2013. Henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen siten, että uuden ansiopäivärahakauden ensimmäinen maksupäivä on 13.3.2014. Henkilön uusi ansiopäivärahakausi alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen enimmäisajan alkaessa, joten palkkaa ei lasketa uudelleen. Esimerkki 2 Henkilön ansiopäiväraha on viimeksi laskettu ansiopäivärahan enimmäisajan alkaessa 14.3.2013. Henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen 13.3.2014, mutta karenssista johtuen uuden ansiopäivärahakauden ensimmäinen maksupäivä on vasta 14.5.2014. Henkilön aiemman päivärahakauden ja uuden päivärahakauden ensimmäisten maksupäivien välissä on yli vuosi, joten päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen Päiväraha määritellään 26 viikkoa 26 viikkoa Omavastuu 5 arkipäivää 1. maksettava päivä 14.3.2013 1. maksettava päivä 13.3.2014 > päivärahaa ei määritellä uudelleen Työssäoloehto täyttyy Karenssi 90 vrk Päiväraha määritellään 26 viikkoa 26 viikkoa Omavastuu 5 arkipäivää 1. maksettava päivä 14.3.2013 1. maksettava päivä karenssin jälkeen 4.5.2014 > päiväraha määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä Työssäoloehto täyttyy TYÖTTÖMYSKASSAN YHTEYSTIEDOT PUHELINPÄIVYSTYS puh. (09) 6131 1780 Ajalla 1.1.?31.5.2016 ja 1.9.?31.12.2016 maanantaisin klo 13.00–15.00, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9.00– 11.00 sekä torstaisin klo 13.00–15.00, Ajalla 1.6.?31.8.2016 Puhelinpäivystys: tiistaisin klo 9.00–11.00 ja torstaisin klo 13.00–15.00, Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksupäivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Fax 09 6131 1789 ASIOINTIAJAT • Ajalla 1.1. 30.4.2016 ja 1.9 31.12.2016 maanantaista perjantaihin klo 9?15 • Ajalla 1.5 31.8.2016 maanantaista torstaihin klo 9?15, perjantaisin klo 9?14.00 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI SARA MALINEN PAUN TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUSKÄSITTELIJÄ
• 39 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA Reitti-lehti ja kalenteri Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI.
• PRO2 Pinja Koskela Postinjakaja ja kilpatanssija, joka tavoittelee Suomen huippua. Kuka olet Pinja Koskela? Olen 21-vuotias postinjakaja Kuopiosta. Aloitin postissa kesätyöntekijänä. Kirjoitin ylioppilaaksi Kuopion Lyseon lukiosta pari vuotta sitten, jonka jälkeen olen jakanut postia. Nykyisellä jakelureitilläni Neulamäessä on vajaa 900 taloutta, 54 hikirappua ja yksi hissillinen talo. Mikä on parasta työssäsi? Ainakin tekemistä riittää. Ei tarvitse katsella kelloa, että aika kävisi pitkäksi. Työajatkin ovat periaatteessa ihan joustavia, jos on jotain menoa. Esimerkiksi kilpailumatkoille olen saanut aina lomat sovittua, jos on ollut tarvetta. Mistä sait kipinän kilpatanssiin? Kun kävin katsomassa pikkuveljeni harjoituksia, innostuin kilpatanssista itsekin. Pian löysin itselleni parin ja aloitin alkeisryhmistä Tanssi Savossa 14-vuotiaana seitsemän vuotta sitten. Kilpatanssijaksi siis aika vanhana. Mikä lajissa kiehtoo? Sen monipuolisuus ja haastavuus. Tanssijalla pitää olla hyvä lihaskunto, tasapainoa, nopeutta, rytmitajua, itseilmaisua, esiintymistaitoa ja taiteellisuutta. Minulla on kova kilpailuvietti ja kilpatanssi on todella kovaa urheilua. Kuinka kallista kilpatanssin harrastaminen on? Kun tätä tehdään tosissaan ja halutaan menestyä, niin kyllä tähän saa rahaa menemään. Esimerkiksi naisten esiintymisasut ovat aika kalliita. Mitä tansseja harjoittelet ja kuinka paljon? Noin kuutena iltana viikossa. Käymme parini Juho Taskisen kanssa sekä yksityisettä ryhmätunneilla. Kilpatanssiin kuuluu vakioja latinalaistanssit. Olemme erikoistuneet latinalaistansseihin. Itselle mieluisin näistä on rumba, romanttinen ja rauhallinen tanssi. Millaisia saavutuksia ja tavoitteita sinulla on? SM-kisoissa olimme parini kanssa viime vuonna 15. Tänä vuonna pääsimme ensimmäistä kertaa semifi naaleihin ja olimme lopulta kymmenes. Ikäkausimestaruuskisoissa olemme olleet kahtena vuotena peräkkäin hopealla. Tavoittelemme Suomen huippua. Mikä merkitys parilla on kilpatanssissa? On se kehittymisen kannalta tärkeää, että tanssi kehittyy ja sulautuu yhteen. Tässä tehdään tietysti tiiminä töitä. Minulla pari vaihtui aluksi tosi monta kertaa ja tietyllä tavalla se hidasti kehittymistä. Nyt on löytynyt semmoinen pari, jonka kanssa natsaa tosi hyvin. Meillä on yhteiset tavoitteet ja näkemys siitä, kuinka paljon olemme valmiita satsaamaan rahaa lajiin ja menestyksen eteen. Mistä unelmoit? Että saisin jatkaa tanssia ja pärjäisin siinä mahdollisimman hyvin ja pääsisin jossain vaiheessa opiskelemaan vielä kauppatieteitä. Aloitan opinnot avoimessa yliopistossa todennäköisesti jo kesän aikana. Lempikirjasi? Luen silloin kun ehdin. Parhaiten lukemistani kirjoista on jäänyt mieleen Stephen Kingin kauhuromaani Kolkuttajat. Millaisia kesäsuunnitelmia sinulla on? Teemme kilpailumatkan tanssifestivaaleille Blackpooliin Englantiin, joka on yksi maailman suurimmista tanssifestivaaleista. Muuten töitä ja harjoittelua. Mottosi? Pitää uskoa siihen mitä tekee. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA PINJA KOSKELAN ARKISTO