• Reitti 1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2018 UUSI HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ 16 • KAVERIKOIRATOIMINTA 20 • MIELENTERVEYS 22 6 Ilo palasi: 6 6 Uusi polku toi Ahvenanmaalle Varhaisjakelun palkat laskivat 40 prosentt ia 15 Työntekijät maksoivat johdon tukevat bonukset 28 Reitti_5_2018.indd 1 Reitti_5_2018.indd 1 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
• Reitti 2 Reitti 5 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 19 050 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 6 4.6. 4.7. 7 13.8. 12.9. 8 24.9. 17.10. 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Onnellinen postimies 10 Kilpailutus ja oikeusuutisia 11 Puheenjohtajalta 12 Eläkkeelle auringonlaskun alalta 15 Palkat laskivat 40 prosenttia 16 Positiivisen palvelukulttuurin lähettiläs 18 Laatua ja vapaa-aikaa 20 Vapaalla: Kaverikoiratoiminta 22 Arjen eväät: Hyvä työpaikka tukee mielen hyvinvointia 24 Muuttuva työ: Tulevaisuudentutkijat työn muutoksen äärellä 26 Otteita työelämästä 28 Ay-majakka: Kiky tuotti bonuksia 30 Ristikko 31 Vuosien varrelta 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Kun tavoite törmää elämään 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset ja palautekortti 12 20 Nyt on jäljellä vain huono palkka. 6 16 Reitti_5_2018.indd 2 Reitti_5_2018.indd 2 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto YTK ja työnantajien koplaus S uomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannusti taannoin työnantajia maksamaan työntekijöidensä työttömyyskassan jäsenmaksun Yleiseen työttömyyskassa YTK:hon eli Loimaan kassaan. Pentikäinen syytti tiedotteessa ammattiliittoja siitä, että ne koplaavat markkinoinnissa perusteettomasti ammattiliitot ja työttömyyskassat yhteen vahvistaakseen omaa asemaansa. Pentikäinen jätti tosin mainitsematta työnantajien kytkökset Loimaan kassaan. Juha Häkkinen tarkasteli muutama vuosi sitten gradussaan työttömyysvakuutusjärjestelmän ja YTK:n historiaa. Tarkat tieteelliset kriteerit täyttävä työ osoittaa kiistatta motiivit ja taustat, jotka olivat ja ovat Loimaan kassan takana. YTK on työnantajien perustama ja hallinnoima kassa, jonka taustalla vaikuttavat työnantajan intressit. Työttömyysvakuutusjärjestelmän synnyllä ja kehittymisellä on vahva yhteys työväenliikkeen nousuun ja järjestäytymiseen. Niin kuin Häkkinen gradussaan toteaa, monien vaiheiden jälkeen päädyttiin vuonna 1960 hyväksyttyyn työttömyyskassalakiin, jonka lähtökohtana oli SAK:n ja STK:n välinen sopimus. Laki sai samana vuonna rinnalleen lain työttömyyskorvauksista. Tässä siis ammattiliittojen ja työttömyysturvan yhteys, jota Pentikäinen kutsuu koplaukseksi. Otollisen maaperän Loimaan kassan perustamiselle loi se, että enemmistö ammattiliittojen jäsenistä oli alkanut suhtautua ay-liikkeeseen kuin vakuutuslaitokseen ja palvelutuottajaan, jonka yhtenä tärkeimmistä funktioista oli työttömyysvakuutuksen tarjoaminen. Lisäksi tätä markkinoitiin ay-liikkeessä tärkeimpänä syynä kuulua liittoon. 1990-luvun laman kynnyksellä ajatus uudesta ammattiliitoista riippumattomasta työttömyyskassasta alkoi syntyä yrittäjäjärjestöjen ja Suomen Yrittäjäin keskusliiton piirissä. Samaan aikaan viikkoa ennen Loimaan kassan sääntöjen vahvistamista Iiro Viinanen oli 9.9.1991 Lahdessa Yrittäjäpäivillä pitämässään puheessaan todennut, että työnantajat voisivat huomauttaa työntekijöille, ettei ay-liikkeeseen kuuluminen ole välttämätöntä ja että työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä paljon halvemmalla. Loimaan kassan ensimmäinen johtaja oli kokoomuslainen Juho Paloheimo. Lisäksi kassan hallituksesta löytyi kolme Kokoomuksen jäsentä. Kassan läheisestä suhteesta yrittäjäjärjestöihin kertoi myös se, että kassan ”asioimistot” sijaitsivat yrittäjäjärjestöjen toimipisteiden yhteydessä Helsingissä, Turussa, Salossa ja Laitilassa. Tällä hetkellä YTK:n hallituksessa on pelkästään työantajaedustus. Harhaanjohtavan ja taitavan markkinoinnin ansiosta YTK:hon kuuluu tällä hetkellä yli 400 000 jäsentä. Lisäksi työttömyyskassan kylkeen on perustettu YTK-Yhdistys, jolla halutaan luoda erityisesti opiskelijoille mielikuvaa ”ammattiliitosta”. Kerrattakoon nyt vielä lopuksi, että YTK ei tarjoa mitään turvaa työntekijöille, ei ole kiinnostunut työntekijöiden hyvinvoinnista, ei neuvottele, eikä auta kun työpaikalla tarvitaan luottamusmiehen apua. YTK:n sivuilla nykyinen yhdistyksen hallituksen jäsen, entinen toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo suoraan, että työelämän säätelyä pitää purkaa ja sopia asioista enemmän työpaikoilla. Tätä ovat vaatineet sattumoisin myös hallituspuolue Kokoomuksen Susanna Koski ja Juhana Vartiainen. JUHA PÖYRY Reitti_5_2018.indd 3 Reitti_5_2018.indd 3 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Kunto remontt iin Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö järjestää kuntoremontteja konsernin palveluksessa oleville. Kuntoremontti aloitetaan kurssilla, jonka voi valita teeman mukaan. Tarjolla on kurssi esimerkiksi vuorotyön tekijöille ja hyvän unen tavoittelijoille. Noin puolen vuoden kuluttua kurssista osallistujat pääsevät kuntotreff eille, joilla seurataan remontin etenemistä. Kuntoremonttien tavoitteena on tukea osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Kuntoremontteihin on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen kuntoremontin alkua, mikäli poikkeavaa hakuaikaa ei ole erikseen ilmoitettu. Hakulinkit syksyn kuntoremontteihin aukeavat touko-kesäkuun aikana. Lue lisää kuntoremonteista, tutustu niiden malliohjelmiin ja tee hakemuksesi verkossa osoitteessa www.tyohyvinvointisaatio.fi • Kuntoremonttikurssi ”Tules kuntoon” 30.9.–5.10.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 5.– 7.4.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Vuorotyö hallintaan” 7.–12.10.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 12.–14.4.2019 • Kuntoremonttikurssi ”TULE kuntoon”, suunnattu pohjoisen henkilöstölle 8.–12.10.2018 Verve, Oulu ja kunto treffi t 6.–8.2.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Hyvä uni” 29.10.–2.11.2018 Kruunupuisto, Punkaharju ja kuntotreffi t 21.–22.3.2019 • Kuntoremonttikurssi ”Parempi voida kevyemmin” 18.–23.11.2018 kylpylähotelli Peurunka, Laukaa ja kuntotreffi t 3.–5.5.2019 Kuntoremonttikursseille osallistutaan omalla ajalla. Kaikista kursseista on mahdollisuus hakea Kelan kuntoutusrahaa. Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö maksaa kuntoremonttiviikon ja kuntotreffi en kustannukset. Osallistuja maksaa itse matkakulunsa. Määräaikaisen ja vuokratyöntekijän oppaat ilmestyneet PAUn tuottamat Postin määräaikaisen työntekijän opas ja Postin vuokratyöntekijän opas – jakelu, kuljetus ja käsittely ovat nyt saatavilla painetussa muodossa. Oppaat sisältävät nimiensä mukaisten työntekijöiden palvelussuhteiden ehdot Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa, joka on voimassa 1.11.2017–31.10.2019. Oppaita voi tilata työpaikoille PAUn toimistosta. Näiden lisäksi myös PAUn liittokokouksessa 7.– 9.6.2017 linjattu Tavoiteohjelma 2018–2021 on nyt saatavilla painetussa muodossa. Tavoiteohjelma pitää sisällään liiton tavoitteet työehtosopimus-, työsuojeluja järjestötoiminnassa. Liittokokouksen tavoitteet ohjaavat liiton toimintaa ja päätöksentekoa niissä hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti. Reitti_5_2018.indd 4 Reitti_5_2018.indd 4 22.5.2018 12.14 22.5.2018 12.14
• Reitti 5 Muista lomaillessa liiton vakuutukset Lomille lähtiessä on hyvä muistaa, että PAU on vakuuttanut jäsenensä Ifi n Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan tapaturmaja matkustajavakuutus. Liiton jäsenkorttiin on painettu vakuutuksen tiedot, joten se toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Vakuutettuina ovat liiton työssä käyvät ja työttömät jäsenet, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi kuukautta Suomessa, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Työttömiksi rinnastetaan työvoimaviranomaisen hyväksymien työttömien työnhakijoiden lisäksi vuorotteluvapaalla ja koulutustuella olevat. Osoitteesta www.if.fi/pau löytyy lisätietoja vakuutuksista. Suuri kesäkuvakilpailu Ikuista kesäfi ilikset töistä tai lomalta! Lähetä kesäja heinäkuun aikana kesäkuva sähköpostiin juha.poyry@pau.fi – julkaisemme kuvat saapumisjärjestyksessässä PAUn Facebook-sivulla Postija logistiikka-alan unioni PAU sekä Instagram-sivulla PAU_liitto. Kuvat palkitaan sosiaalisessa mediassa saatujen tykkäysten perusteella. Mikäli kuvissa esiintyy henkilöitä, muista pyytää kuvattavilta lupa kuvan julkaisuun. Kolmen tykätyimmän kuvan nappaajat palkitaan tavarapalkinnoilla. HOTELLI HEIMARI | Laitialantie 190, 52330 Ristiina 015 7273 100 | hotelli@heimari.com | www.heimari.com TULE HEIMARIN KESÄÄN! Tule meille lomanviettoon, Saimaan rannalle uimaan ja saunomaan, melkein kuin mökille tulisit! Saat makoisat unet linnunlaulun säestyksellä, syöt hyvää ruokaa runsaasta noutopöydästä, jossa suurin osa lähiruokaa ja luomua. Meillä voit myös harrastaa frisbeegolfia, minigolfia, rantalentopalloa, pihapelejä, pyöräilyä tai kuntosalia! Majoituksesta -10% jäsenkortilla. Aamiainen, aktiviteetit, kuntosali ja sauna kuuluvat hintaan. Tervetuloa! VIRPI VIITA VEIKKO MARKKULA Reitti_5_2018.indd 5 Reitti_5_2018.indd 5 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_5_2018.indd 6 Reitti_5_2018.indd 6 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 7 T Onnellinen postimies Reitti 7 TEKST I & KUVAT JUHA PÖYRY Harri Hietala uupui työhönsä Orimatt ilassa, ott i Uuden polun ja muutt i kaksi vuott a sitt en Ahvenanmaalle. Uusi ympäristö ja työpaikka postista toivat taas ilon elämään. Reitti_5_2018.indd 7 Reitti_5_2018.indd 7 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 8 Työnkuva Harri Hietala on pitkän linjan postilainen. Ensikosketus postinjakeluun tuli kesätöistä yli 30 vuotta sitten. 90-luvun taitteessa Hietala sai vakinaisen viran ja kaikki oli hyvin. Töissä oli rento tunnelma, jakelureitit olivat pieniä ja työpäivät lyhyitä. – Viihdyin töissä tosi hyvin, vaikka ensimmäiset kymmenen vuotta sain jakaa Orimattilan keskustassa monia eri piirejä hyppyheikkinä. Siihen aikaan jos joku oli sairaana, ehti työajan puitteissa jakaa kaksikin reittiä. Myöhemmin jaoin omalla autolla Orimattilan sivukyliin ja osasin parhaimmillaan varmaan 15 piiriä, Hietala muistelee. Sitten kaikki alkoi muuttua. Posti yhtiöitettiin, bisnes ohitti palvelun ja työtä tehostettiin. 2000-luvulle tultaessa työuupumuksesta ja työssä jaksamisesta alettiin puhua myös postissa. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset pahensivat tilannetta entisestään. – Minulla ei ollut enää kivaa töissä ja olin stressaantunut. Työmäärä kasvoi koko ajan, oli jatkuva kiire ja töiden jälkeen olo oli kuin maratoonarilla, vaikka jaoin autolla. Nopeimmillaan ylinopeutta ajamalla Hietala ajoi reittinsä kolmessa ja puolessa tunnissa, kun oli vähän postia. Normipäivänä reitillä kesti yli neljä tuntia, pahimmillaan viisi. Kaikkea postia ei ehtinyt enää päivän aikana edes jakaa. Ikuinen optimisti Kun yt-neuvottelurumba lähti liikkeelle, Hietala päätti hakea Postin Uusi polku -ohjelmaan, vaikka uudesta työstä tai tulevaisuudesta ei ollut vielä mitään varmuutta. Usko siihen, että elämä kantaa ja kaikki kääntyy hyväksi, oli vahva. – Olen aina tehnyt töitä ja minulla oli luottamus siihen, että aina jotain löytyy. Olin puhunut vaimolleni Sannalle ja monelle muullekin, että en mä korkealta putoa – 30 vuotta talossa ja vain puolitoista tonnia kuussa käteen. Teen vaikka taksihommia, kun taksikorttikin on, tai sitten jotain muuta. Ikuisena optimistina Hietala päätti vaimonsa kanssa laittaa asunnon myyntiin, pakata kamat ja muuttaa Ahvenanmaalle. Pontimena muuttoon toimi myös pariskunnan poika Roope, joka oli ehtinyt asua saarella jo viitisen vuotta. Ympäristö oli kuitenkin uusi ja Ahvenanmaalla pärjätäkseen piti opiskella ruotsia. Hietalan ruotsin kielen opiskelu oli jäänyt yläasteelle, jossa tuli lähinnä kummasteltua mihin ihmeeseen tätäkin kieltä voi tarvita. Hietala ilmoittautui kuitenkin välittömästi työvoimatoimiston kautta Maarianhaminan Mediskoliin. Edessä oli perusteellinen kielikylpy. Ruotsia päntättiin päähän kahdeksan kuukauden ajan kuusi ja puoli tuntia päivässä. – Minulla ei ollut mitään hätää, kun sain opiskelun ajalta ansiosidonnaisen päivärahankin korotettuna. Sillä tuli hyvin toimeen. Työharjoitt elun kautt a postiin Mutta mistä töitä? No tietenkin postista! Hietalan muuttaessa Ahvenmaan postissa oli jo yksi paikka vapaana, mutta valinta ei osunut vielä silloin kohdalle. Hietala sai vuosi sitten keväällä jalan postin oveen väliin kielikoulun työharjoittelujakson kautta. Alan ammattilaisena hän teki vaikutuksen työpaikan esimieheen, joka jatkoi Hietalan pestiä määräaikaisena yli kesän. Kun syksyllä lehdessä haettiin postille uusia jakajia, kehotti esimies laittamaan paperit sisään. Hakemuksia tuli 37, joista kaksi valittiin. – Yhtenä päivänä esimies pyysi minut puheilleen, onnitteli ja sanoi, että sinä olet nyt Åland Postenin mies, Hietala muistelee tyytyväisenä. Pienestä kielimuurista huolimatta kohtelu työpaikalla oli ystävällistä ja välitöntä. Hietala otettiin hyvin mukaan ja parista työkaveristakin on tullut jo perhetuttuja. Sopeutumista auttoi tuttu työ ja ennen kaikkea inhimillisempi henkilöstöpolitiikka kuin mihin mantereella oli tottunut. Harri Hietala jakaa postia Maarianhaminassa nyt hymyssä suin. Reitti_5_2018.indd 8 Reitti_5_2018.indd 8 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 9 – Täällä työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Se tulee työnantajalle takaisin positiivisena energiana. Kukaan ei tullut minullekaan sanomaan, että oletpa sinä hidas, kun alussa meni aikaa tottua ruotsinkielisiin nimiin ja osoitteisiin. Kahdeksasta neljään Ahvenanmaalla ylitöitä tulee harvoin, reitit ovat pienempiä ja postit jaetaan ajallaan. Työpäivä alkaa aamukahdeksalta ja päättyy neljältä. Työn rytmitys on pitkälti sama kuin mantereella. – Aamulla heitellään puolisen tuntia Nya Åland-lehteä ja edellisenä päivänä tulleita laivaposteja. Karkea lajittelu alkaa puoli yhdeksältä, joka kestää 15–20 minuuttia. Eka ryhmä lähtee kahvipaussille varttia yli yhdeksän ja loput puolelta. Kolme piiriä hakee 9.45 lentopostin, joka lajitellaan ja otetaan reitille, Hietala kertoo. Reitille lähdetään pääsääntöisesti yhtä aikaa kello 10.30–11.00 aikoihin. Reittejä jaetaan viiden hengen tiimeissä niin, että yksi jakaa yhtä piiriä kolmen kuukauden ajan ja sitten vaihdetaan reittiä. Pääasiassa talon autoilla jaettavilla reiteillä on 350– 700 taloutta. Kun reitti on jaettu, pidetään noin kolmen vartin ruokatunti. Ruokiksen jälkeen Hietala hoitaa vielä reittinsä noutoja vientipalvelut. Takaisin postilla ollaan vähän kolmen jälkeen. – Sitten vien lähtevät, teen käännettävät, osoitteenmuutokset, heitän mainokset ja kakkosluokan postit hyllyyn. Päivä on sitten siinä. Harri Hietala otettiin Ahvenanmaan postiin uutena työntekijänä, vaikka hänellä oli alalta yli kolmenkymmenen vuoden kokemus. Bruttopalkka pieneni, mutta kevyempi verotus kompensoi nettoansion kuitenkin lähes samaan kuin ennen. – Ihmiset täällä ovat ottaneet meidät lämpimästi vastaan ja luonto on upea. En stressaa enää, tulen töistä kotiin ihan eri fi iliksillä ja jaksan paremmin. Hietala lähettää lopuksi kiitokset ja terveiset Maarianhaminasta vielä vanhoille työkavereille ja Suomen Postille, jossa sai olla töissä silloin, kun se oli parasta. – Ja kiitos Kinnusen Sepolle rohkaisuista! fakta Ahvenanmaan posti – Åland Post Ab • Oma postilaitos vuodesta 1993 • Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi vuonna 2009 • Ainoa osakkeenomistaja Ahvenanmaan maakuntahallitus • Toimialat: Pakkaus ja toimitus, Postipalvelut, Logistiikka ja Postimerkit • Noin 250 työntekijää • Uusi postiterminaali otett iin käytt öön vuonna 2002 Svibyssä, Jomalassa, jossa toimistoja tuotantotilaa 26 000 m² • Neljä omaa postikontt oria ja 15 asiamiespostia • Liikevaihto vuonna 2017 noin 38,2 milj. euroa, liikevoitt o 1,35 milj. euroa Lähde: www.alandpost.com/fi Ahvenanmaalla oman reitin lajitt eluhyllyjen malli on otett u Ruotsista, karkealajitt elun Suomesta. Reitti_5_2018.indd 9 Reitti_5_2018.indd 9 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 10 ... Helsingin käräjäoikeus: Ulkomaanpostin lajitt elijoilla on oikeus taukoihinsa Postinjakelun tarjouskilpailu selviää kesäkuussa Posti käynnisti tammikuussa postilaissa säädetyn hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Postin lisäksi lähes 350 yritystä ilmoittautui mukaan kilpailutukseen. Postilain mukaan hankintamenettelyn tavoitteena on turvata viisipäiväinen yleispalvelu haja-asutusalueilla ja luoda sinne uutta jakelutoimintaa. Kilpailutuksen piiriin kuuluvat alueet on määritellyt Viestintävirasto. Kilpailutuskohteita oli yli 1 700. Tiedot kilpailutuksen tuloksista ovat selvillä kesäkuun aikana ja sopimuksen mukainen toiminta kilpailukohteissa alkaa 1.7.2018. Lähtökohtaisesti sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan. PAU:n edustamat ulkomaanpostin lajittelijat voittivat Helsingin käräjäoikeudessa taukokäytäntöä koskevan riidan. Käytännön mukaan ulkomaanpostin kirjelajittelussa on pidetty 5 minuutin palautumistauko jokaisena työajaksi luettavana täytenä tuntina, jolle ei osu työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaista ruokatai kahvitaukoa. Riita johtui siitä, että Posti Oy määräsi yksipuolisesti kyseiset tauot lopetettavaksi 1. maaliskuuta 2016 alkaen. Käräjäoikeuden mukaan Posti Oy on rikkonut kantajien työsuhteiden ehtoja ja on velvollinen noudattamaan taukokäytäntöä sellaisena kuin sitä noudatettiin ennen 1. maaliskuuta 2016 voimaan tullutta muutosta. Käräjäoikeus totesi, että työnantajan ja työntekijöiden yhteisesti noudattama Postin Hankinta arvioi tarjouksen jättäneitä yhteisillä kriteereillä, joita ovat muun muassa Postin eettisten ohjeitten noudattaminen, hinta tarjottuna eurosenttiä/jaettu yleispalvelukirje, tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden täyttäminen, kaluston sopivuus tehtävään (päästöluokka EURO5 tai korkeampi) ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen (sairausja muut poissaolojärjestelyt). Viestintävirasto selvittää vuosittain, miltä osin sanomalehtien varhaisjakeluverkkoihin on tehty muutoksia ja määrittelee tarvittaessa alueet uudelleen. Lähde: www.postikilpailutus.fi menettely voi muodostua sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi työsopimussuhteessa. Tällöin se rinnastuu sitovuudeltaan työsopimuksessa sovittuun ehtoon. Oikeus vahvisti, että taukokäytäntö on vakiintunut työsopimuksen ehtoa vastaavaksi ehdoksi, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työsuhteen ehtojen olennainen yksipuolinen muuttaminen voi tapahtua vain irtisanomisaikaa noudattamalla ja sillä edellytyksellä, että muuttamiselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste. Tällaiset muutokset ylittävät direktio-oikeuden, johon vedoten työnantaja oli taukokäytännön muutoksen tehnyt. Käräjäoikeuden ratkaisu perustui ensinnäkin kysymykselle siitä, muodostavatko ulkomaan postin kirjelajittelun tehtävissä työskentelevät oman henkilöstöryhmänsä, jolle voi muodostua omia sitovia käytäntöjä. Koska ryhmän nähtiin olevan olemassa, voitiin arvioida, onko ryhmälle muodostunut erityisiä etuja tai ehtoja, joita muilla ei ole. Seuraavaksi todettiin taukokäytännön olevan olemassa. Oikeus katsoi selväksi, että taukokäytäntöä on noudatettu ainakin 1990-luvulta lähtien. Kuten kantajat yhdenmukaisesti kertoivat, tauot on aiemmin merkitty työvuorolistoihin ja käytäntö säilyi ulkomaanpostin siirtyessä Pasilan postikeskukseen vuonna 2014. Postin edustajien kertomuksia siitä, ettei taukokäytäntöä ole ollut, oikeus piti ristiriitaisina. Posti Oy velvoitettiin korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut. Sillä on myös 30 päivää aikaa valittaa tuomiosta. Reitti_5_2018.indd 10 Reitti_5_2018.indd 10 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 P AUn liittovaltuusto piti kaksipäiväisen kevätkokouksen 22.–23.5. ja asialista oli tällä kertaa astetta mielenkiintoisempi. Vuosi sitten liittokokous käynnisti hankkeen liiton yhdistymishankkeesta ja valtuusto päätti kokouksessaan tehdyn selvitystyön pohjalta suunnan: kuka on se kumppani, jonka kanssa hanketta viedään kokouksen jälkeen eteenpäin. Vaihtoehtoja on käyty läpi huhtikuussa ilmestyneessä Reitti-lehdessä, joten niihin en mene tässä sen tarkemmin. Oli valtuuston päätös (lehti meni painoon ennen päätöstä) sitten JHL:n yhteisjärjestöksi hakeutuminen tai liittyminen Kuljetusliitot ry:n jäseneksi, ei kukaan tee maailmaa valmiiksi meidän puolesta. Leveämmät hartiat taustalla toki helpottaa useissakin asioissa, mutta myös jatkossa on tärkeää, että PAUn sopimusaloilla järjestäytyminen on kunnossa, jotta asioihin pystytään vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä syystä PAUlla on käynnissä kampanja, jossa muistutetaan järjestäytymisen tärkeydestä ja yhtälailla siitä, että nykyiset jäsenet pitävät yhteystietonsa ajan tasalla jäsenrekisterissä, jotta tarvittaessa liiton viestit tavoittavat teidät kaikki. Jos et ole kuullut vielä kampanjasta, lue täältä lisää https://www. pau.fi/jasenyys/kampanja.html Varsin monella taholla näyttäisi olevan täysin vastakkainen kampanja käynnissä. Viimeisimmän ulostulon asiasta teki Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kun hän ehdotti yrittäjille työntekijöiden työttömyyskassamak sujenmaksamista, jos he kuului sivat YTK:hon (työnantajien perus ta ma työttömyyskassa) eivätkä ammattiliittoon ja liiton työttömyyskassaan. Eihän tässä ole mitään yllättävää. Tottakai Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja toivoo, että mahdollisimman moni työntekijä ei järjestäydy ammattiliittoon, koska silloin ei ole työnantajalla esimerkiksi pelkoa siitä, että työntekijä pystyisi puolustamaan oikeuksiaan viimeiseen oikeusasteeseen saakka. Ja vielä enemmän Pentikäinen toivoisi, että nykyisetkin jäsenet jättäisivät ammattiliitot, jotta työehtosopimusten yleissitovuus saataisiin romutettua. Ilman yleissitovuutta päästäisiin eroon lomarahoista, palkallisista sairaslomista, minimipalkoista ynnä muista ”ylimääräisistä kuluista”. Järjestöt ja niiden työntekijät ajavat jäsenistönsä asiaa eli Pentikäinen ajaa yrittäjien asiaa ihan samalla tavalla kuin minä teen työtä PAUn jäsenten eteen. Osittain Pentikäinen kavereineen on jo onnistunut. Työpaikoilta löytyy nykyään enemmän pelkkään työttömyyskassaan kuuluvia kuin ennen. Työntekijöiden asioita puolustavana tämä kehitys tietysti huolestuttaa, koska järjestäytyminen tuo liitoille voiman ja heikko järjestäytyminen tarkoittaa voimattomuutta, heikkoa edunvalvontaa. Osittain pidän tätä kuitenkin varsin luonnollisena kehityksenä. Harva asia on aina ja ikuisesti vahva. Todennäköisesti pätee myös ay-liikkeeseen. Jos järjestäytyminen liittoihin ei jatkossa kiinnosta, katoaa liitoilta ja työntekijöiltä voima vastustaa työehtoheikennyksiä. Mutta ei näin jatku ikuisesti – kun Pentikäinen kavereineen on riittävästi heikentänyt työntekijöiden tilannetta, vastareaktiona työntekijät tulevat järjestäytymään ja puolustavat taas työntekijöiden oikeuksia yhdessä rintamassa. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Valtuusto päätt ää liiton tulevaisuuden suunnasta Harva asia on aina ja ikuisesti vahva. Reitti_5_2018.indd 11 Reitti_5_2018.indd 11 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 12 Tapani Varis aikoo eläkepäivinään jatkaa papin töitä, remontoida taloa ja hoitaa lapsenlapsia. Reitti 12 Reitti_5_2018.indd 12 Reitti_5_2018.indd 12 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 13 I än puolesta Varis olisi voinut jäädä eläkkeelle aiemminkin, mutta hänen työpanokselleen oli jakajien keskuudessa kysyntää. Kun lisäksi motivaatiota ja ammattitaitoa riitti ja Posti Palvelut Oy:ssä olisi tes-kirjauksen perusteella ollut mahdollista valita päätoiminen pääluottamusmies, hän jäi odottamaan tuota pestiä. – HR-päällikkö Pasi Vuorion mukaan päätoimiselle luottamusmiehelle ei ollut kuitenkaan tarvetta. Kysyin, pitäisikö ajankäyttöäni luottamusmiehenä miettiä, kun meillä on 1500 edustettavaa. Ei, aikaa on käytettävissä sen verran, kuin TEAMin tessiin on kirjattu: kolme työvuoroa kuukaudessa ja tuntikorvausta kolme tuntia viikossa, jos edustettavia on yli 300. Alkuvuoden Varis on tehnyt enemmän kuin täysipäiväistä työtä – kiertänyt aamupäivät piireillä tekemässä piirikorjailuja ja ollut loppupäivän puhelimessa ja sähköpostissa luottamusmiestoimissa. Siitä hyvästä hän on saanut jakotyön palkan, eli noin 700 euroa kuukaudessa. – Kyllä minä aikaa voin käyttää, mutta jotain järkeä siinä pitää olla. Yritin nämä Eläkkeelle auringonlaskun alalta Tapani Varis kertoo pilke silmäkulmassaan tehneensä kohtalokkaan virheen, kun ryhtyi teologiopintojensa ohessa Postin varhaisjakeluun vapaapäivävuorott ajaksi 36 vuott a sitt en. Sen jälkeen johdatus on vienyt häntä useisiin edunvalvonnan luott amustehtäviin. Viime aikojen tapahtumat – sanomalehdenjakelun siirtyminen uuteen yhtiöön ja TEAMin työehtosopimuksen piiriin – kiristivät työn ehtoja siinä määrin, ett ä Varis totesi ajan olevan kypsä jakeluja edunvalvontatehtävistä eläköitymiselle. pari-kolme kuukautta saada ajankäyttöä kuntoon, mutta työnantaja on jämähtänyt siihen, että mikään ei muutu. Liitossa on oltu tyytyväisiä, kun minä olen ollut tässä ja hoitanut hommia. Nyt Posti Palvelut Oy:n sanomalehdenjakajilla ei ole luottamusmiestä lainkaan. – Ei kukaan ryhdy siihen näillä ehdoilla. Pitäisi laittaa puhelimeen viesti, että luottamusmies on tavoitettavissa seuraavan viikon perjantaina kello 12–15. Ainakaan minulla se ei olisi toiminut, kun ihmiset muistivat, että olen ollut päätoiminen; he soittelivat koko ajan. Varis on neuvonut häneen yhteyttä ottaneita ihmisiä olemaan yhteydessä Teollisuusliittoon. Hän toivoo, että liittoon alkaa muodostua painetta järjestää joku hoitamaan jäsenten asioita. Rivit hajosivat Luottamusmiehen työtä vaikeutti myös se, ettei taustalla ollut omaa osastoa. Varis oli Pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakelijat ry:n eli PAUn osasto 182:n puheenjohtaja kahdeksan vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta vuoden 2016 lopussa. Variksen näkemyksen mukaan uuden puheenjohtajan valinta muodosti osastoon opposition, joka lopulta hajotti osaston. Kesällä 2017 tuli ilmoitus Posti Palvelut Oy:n perustamisesta. Kukaan ei pitänyt siitä, ettei asialle voinut juridisesti mitään, mutta rivit alkoivat rakoilla. Työtaistelun toteutuksessa ja tes-neuvotteluasioissa tuli erimielisyyttä. Oppositio organisoi osaston toimikunnan vaihtamisen ja osoitti sen sortin epäluottamusta PAUn tes-neuvottelijoita kohtaan, että rivit hajosivat lopulta kokonaan. – Kapinalliset kaatoivat vanhan toimikunnan, mutta he eivät onnistuneet kokoamaan uutta rintamaa. Se olisikin ollut hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa fi rma ja liitto vaihtuvat samanaikaisesti. Osaston hajoaminen harmittaa Varista. Luottamusmiehelle 700 työssäkäyvää "Toivott avasti Teollisuusliitt o järjestää jonkun hoitamaan jäsenten asioita." TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti_5_2018.indd 13 Reitti_5_2018.indd 13 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 14 jäsentä olisi jo ihan tuntuva taustavoima tilanteessa, jossa sovelletaan Teollisuusliiton jakajia koskevaa työehtosopimusta. – Teollisuusliiton jakajien sopimus lähtee siitä, että kaikki sovitaan paikallisesti. Meitä tuli siihen 2500 työntekijän joukko, jonka kanssa työnantaja ei ole vielä sopinut paikallisesti mitään. Paikallista sopimista helpottaisi, jos takana olisi vahva osasto. Nyt entisen osasto 182:n jäseniä on PAU:ssa, Teollisuusliitossa ja YTK:ssa. Varis epäilee, että suuri osa työntekijöistä ei ole missään liitossa. Vaihtuvuus on hurjaa ja uusia työntekijöitä on vaikeaa tavoittaa muutaman aktiivijäsenen voimin. Varista huolettaa myös se, kuinka paljon vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita alalla käytetään. – On tullut pikkufi rmoja, jotka ottavat Postilta piirejä ja pieniä kokonaisuuksia alihankintaan ja palkkaavat sinne omat työntekijänsä. Mitähän niille maksetaan? – Tämä on tämmöinen auringonlaskun ala. Aikaisemmin meillä oli huono tuntipalkka mutta hyvä urakka. Nyt ei ole jäljellä kuin se ensimmäinen. Jeesuksen seurassa Nyt luottamusmies Varikselle ei kannata enää soitella. Hän antoi työpuhelimensa pois huhtikuun lopussa. Tapani Varis on myös pappi. Hän viimeisteli teologian opintonsa 55-vuotiaana, 34 vuotta niiden aloittamisen jälkeen, ja sai papin vihkimyksen muutama vuosi sitten. Viime vuonna Varis suoritti 28 siunausta, siihen päälle muutaman kasteen. Lisäksi hän on vetänyt sururyhmää. Papin töitä hän aikoo tehdä jatkossakin. – Sanoin joskus PAUn kokouksessa, että jos lähtee Jeesuksen seuraan, niin ei koskaan tiedä mihin joutuu. Ajattelen, että elämä on yhtä johdatusta. Ei sitä aina ajattele, mutta kyllä luottamusmiestoimessa ja papin töissä edistää tietyllä tavalla yhteistä asiaa. Luottamusmies kohtaa ihmisiä, jotka tarvitsevat apua konkreettisiin ongelmiin. Sillä tavalla se on eräänlaista diakoniatyötä. Viimeiset kaksi kuukautt a Posti Palvelut Oy:ssä Tapani Varis oli virallisesti lomalla, mutt a hoiti luott amusmiehen tehtäviä loppuun asti. fakta Tapani Varis • Valmistui teologian maisteriksi 2009, vihitt iin papiksi 2013. • Posti Palvelut Oy:n luott amusmies helmikuusta huhtikuuhun 2018 • Pääkaupunkiseudun varhaisjakelun pääluott amusmies 2014– 2017 • PAUn liitt ohallituksen jäsen 2015–2017 • Pääkaupunkiseudun sanomalehdenjakajat ry:n puheenjohtaja 2009–2016 • Pääkaupunkiseudun varhaisjakelun luott amusmies 2010–2013 Reitti_5_2018.indd 14 Reitti_5_2018.indd 14 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 15 P AU pyysi jäseniään toimittamaan palkkalaskelmat viimeiseltä VVLTES:n mukaiselta palkkakaudelta (1.10.– 31.10.2017) ja kahdelta TEAM tessin mukaiselta palkkakaudelta (1.11.–2.12.2017). Numerot puhuvat aivan eri kieltä kuin työnantaja, jonka mukaan työehtosopimusten palkoissa ei ole juurikaan eroja ja palkat olisivat pudonneet noin kymmenellä prosentilla. Sanomalehdenjakajien palkat eivät kuitenkaan koostu pelkästään peruspalkasta vaan sen lisäksi myös erilaisista lisistä. Esimerkiksi yölisät heikentyivät uuden tessin myötä merkittävästi ja erilaiset kappalekorvaukset vähenivät tai muuttuivat sekä takuupalkat ja optimointitakuut poistuivat kokonaan. Laskelmiin ei sisällytetty palkkojen kompensaatiota, jota Posti Palvelut Oy on sopinut maksavansa 2 miljoonaa euroa marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 palkanmaksukausien välisenä aikana. PAUn kanssa tes-neuvotteluissa tehty sopimus merkitsi sitä, että varhaisjakelun euromääräiset palkat säilyivät pääpiirteissään ennallaan helmikuun 2018 loppuun saakka. Palkat laskivat noin 40 prosentt ia Posti Palvelut Oy:öön siirrett yjen sanomalehdenjakajien palkat laskivat marraskuussa 2017 keskimäärin noin 40 prosentt ia, käy ilmi PAUn jäseniltään keräämistä palkkatiedoista. Motivaatio meni palkan mukana Yksi yli puolet palkastaan menettänyt PAUn jäsen on Tero Pulkkinen, joka on jakanut lehtiä päätoimisesti 30 vuotta. Nyt hän pyörittää arkea vaimonsa varassa, kun palkkaa on maaliskuun alusta lähtien tullut parin viikon välein noin 500 euroa. – Vaikka luin itseni pienituloisiin aiemmallakin palkalla, niin sillä tuli toimeen, kun menot oli suhteutettu tuloihin. Nyt työssäkäynti alkaa jo syödä säästöjä. Pulkkinen on alkanut miettiä, löytyisikö jostain lisätöitä ennen kuin säästöt loppuvat. Käytännössä koko yö menee töissä ja aamupäivä nukkuessa, mutta iltapäivällä voisi olla muutama tunti aikaa tehdä toista työtä. – Minä olen kuitenkin jo yli viisikymppinen ukko, jonka CV:ssä on 30 vuotta sanomalehdenjakelua. On käsittämätöntä, että valtio-omisteinen yhtiö yhtäkkiä heittääkin meidät hakemaan asumisja toimeentulotukia. Pulkkisen työmotivaatio on pudonnut samaa vauhtia palkan kanssa. Pulkkista nyppii eniten se, ettei aiemmin sovitusta pidetä kiinni. – Minulla on tällä hetkellä kolme postiautopiiriä. Kun työnantaja yhtäkkiä ilmoittaa, että ei me maksetakaan sulle palkkaa, niin se on ihan yhtä epäreilua, kuin minä jakaisin piireistäni vain kaksi ja ilmoittaisin työnantajalle, että haluan silti kaikista kolmesta palkan. Takuupalkkojen poistamisen laillisuus selvitetään Pitkään sanomalehdenjakelussa työskennelleet ovat saaneet työnantajan kanssa erikseen sovittuja takuupalkkoja, joilla on kompensoitu jakelureittien uudelleen suunnittelusta ja muista työjärjestelyistä johtuvaa palkkojen alenemista. Yksittäisten työntekijöiden rajuimpien palkanalennusten syy Posti Palvelut Oy:n perustamisen myötä on se, että takuut poistettiin kokonaan. Se on merkinnyt yksittäistapauksissa jopa yli 2000 euron palkanpudotusta kuukaudessa. PAU on vaatinut Posti Palvelut Oy:tä jatkamaan takuupalkkojen maksamista. Ellei työnantaja tähän suostu, valmistautuu PAU selvittämään takuupalkkojen poistamisen laillisuuden oikeusteitse. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_5_2018.indd 15 Reitti_5_2018.indd 15 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 16 Positiivisen palvelukultt uurin lähett iläs Hanna Reijonen • 44 vuott a • Postin henkilöstöjohtaja 22.3.2018 alkaen • Kauppatieteiden maisteri (KTM) • Toiminut aiemmin Tiedon henkilöstöjohtajana sekä henkilöstöjohdon tehtävissä Ericssonilla ja Accenturella • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta • Harrastaa liikuntaa ja mökkeilyä Reitti 16 Reitti_5_2018.indd 16 Reitti_5_2018.indd 16 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 17 Kuka olet ja mistä tulet? Olen Reijosen Hanna, syntynyt, kasvanut ja käynyt kouluni pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme lasta. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa ja tykkään rentoutua myös mökillä. Ennen Postia toimin henkilöstöjohdon tehtävissä Tiedolla, Ericssonilla ja Accenturella. Millainen kuva sinulla on postilaisista? Postissa on paljon osaavia ja hyviä ihmisiä ja täällä tapahtuu liiketoiminnallisestikin enemmän asioita kuin mitä ulospäin näkyy. Tulen kiertämään eri työpisteissä vielä ennen kesää, muun muassa Liedossa, Pennalassa, Tampereella ja asiakaspalvelussa. Mitä henkilöstöjohtajan tehtäviin ja vastuisiin Postissa kuuluu? Mahdollistaa asioita eli luoda puitteet, joiden kautta pystytään yhdessä rakentamaan tarvittava palvelukulttuuri, asiakasja työntekijäkokemus. Esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työkykyyn, työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvien käytäntöjen tukeminen on tärkeää. Yhteinen palvelukulttuuri on monen tekijän summa, johon kuuluu vaikkapa palkitsemiseen, työympäristöön ja teknologian hyödyntämiseen liittyviä asioita. Tämä kaikkihan on nykyään tiimityötä. Kukaan yksittäinen toimija ei ratkaise mitään. Paras vaikutus syntyy siitä, että asioita tehdään yhdessä. Minulle on tärkeää tietää, mitä eri organisaatioissa tapahtuu ja ajatellaan. Sitä kautta pystyn ottamaan kehitysagendalle asioita, joita pidetään tärkeinä. Millainen on hyvä henkilöstöjohtaja? En haluaisi määritellä tehtävää roolin kautta, vaan mieluummin sitä kautta, mitä haluamme yhdessä saavuttaa. Lähden yhteisöllisyydestä, jonka kautta rakennamme positiivista palvelukulttuuria ja kokemusta meidän asiakkaille, että pysymme kilpailukykyisenä. Entä millainen on mielestäsi hyvä esimies? Esimiestyö on kehittymässä valmentavan esimiestyön suuntaan. Se tarkoittaa Kauppatieteiden maisteri Hanna Reijonen aloitt i Postin uutena henkilöstöjohtajana maaliskuussa. Reijonen haluaa rakentaa Postiin positiivista palvelukultt uuria. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY sitä, että ei ole mitään standardoitua esimiehen mallia. Ihmiset ovat erilaisia ja ihmisten odotukset esimiestyölle ovat erilaisia. Hyvä esimies pystyy mukautumaan ja huomioimaan erilaisten ihmisten tilanteet, mutta olemaan kuitenkin johdonmukainen ja viemään asioita systemaattisesti sovittuun suuntaan. Esimiesten arkea täytyy kuitenkin sujuvoittaa. Tiettyjä prosesseja on pakko yksinkertaistaa. Esimiehillä on aika paljon aikaa vievää kuormaa. Tarvitaan teknologiaa ja käytäntöjen kehittämistä, jotta asioita voidaan tehdä yksinkertaisemmin ja peilata niitä esimiesten näkökulmasta. Onnistumisia pitäisi tuoda enemmän esiin, kiittää enemmän ja luoda sitä kautta positiivista henkeä. Posti on viime aikoina eri mainetutkimusten osalta saanut paljon kolhuja brändiin. Mitä imagon parantamiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? Uskon hyvin pitkälti siihen, että maine lähtee ensisijaisesti sisältä, työntekijän kokemuksesta. Meidän täytyy pystyä viemään asioita yhdessä eteenpäin Postin sisällä ja sitä kautta vaikuttamaan ulkoiseen mielikuvaan. Se ei ole varmasti helppoa, koska murros tulee jatkumaan ja vaikeita asioita tulee eteen. Meillä on kuitenkin moni asia hyvin ja siitä pitäisi pystyä puhumaan enemmän ulospäin, eikä nostaa esiin vain epäkohtia. Jatkuvaa kehittämistä tarvitaan tietysti aina. Meidän täytyy päästä yhteistyön moodiin ja keskustelemaan vaikeista asioista yhdessä, että pärjäämme kovassa kilpailussa. Henkilöstötyytyväisyydessä ei ole Voicekyselyjen perusteella ollut hurraamista. Kuinka henkilöstön tyytyväisyyttä pitäisi parantaa? Olen tutustunut kyselyihin ja olemme muuttamassa niitä enemmän pulse-tyyppisiksi, eli pyrimme saamaan säännöllisemmin palautetta. Mikään kysely ei poista kuitenkaan jatkuvaa vuoropuhelun ja dialogin tarvetta. Ainoa palautekanava ei voi olla mikään kysely. Asioita pitää nostaa sitä mukaa esiin, kun niitä tulee. Kannustan vuorovaikutukseen, mutta myös ratkaisuehdotuksiin. Kaivataan ideoita, kuinka ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman käytännönläheisellä ja yksinkertaisella tavalla. Henkilöstön tyytyväisyyden parantamiseen ei ole olemassa mitään yksittäisiä asioita. Monia asioita täytyy tehdä yhdessä. Muistuttaisin myös siitä, että jokainen työntekijä voi joka päivä omassa työyhteisössään vaikuttaa siihen, mikä tunnelma tiimissä ja työpaikoilla on. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen on tässä ihan oleellinen asia. Koulutus ja perehdyttäminen ovat erityisesti postinjakelun laatuongelmien aikana nousseet esiin. Millaisena näet niiden merkityksen Postissa? Postille on tulossa syksyllä uusi oppimisympäristö, joka tulee käyttöön postilaisille ja yhteistyökumppaneille. Perehdytyksestä olen saanut palautetta, että sitä pitää kehittää. Se on meillä ilman muuta suunnitelmissa ja agendalla. Haluaisin nostaa esille myös elinikäisen oppimisen tärkeyden. Koulutus ja perehdyttäminen tarkoittavat myös sitä, että ihmiset ovat avoimia uuden oppimiselle ja näkevät sen mahdollisuutena kehittyä ammatillisesti. Oleellinen osa oppimista on kuitenkin työssä oppiminen. Meillä on myös paljon hiljaista tietoa, joka pitäisi saada jaettua tiimeille ja työyhteisöille. Millaisena näet ammattiliiton ja edun valvonnan roolin työpaikoilla? Entisissä työpaikoissa olen tehnyt yhteistyötä henkilöstön edustajien kanssa ja kokenut sen hyväksi. Hyvä yhteistyö ja avoin dialogi ovat tärkeää. Näkisin, että meidän täytyy pystyä muuttamaan painopistettä enemmän yhteistyön suuntaan, että pystytään miettimään ratkaisuja yhdessä. On hyvä käydä keskustelua alan murroksesta ja ratkoa eteen tulevia haasteita. Asioista voi ja saa olla erilaisia näkemyksiä, mutta turhaa vastakkainasettelua ei kannata tehdä. Reitti_5_2018.indd 17 Reitti_5_2018.indd 17 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 18 SAK:n historiantutkija, tohtori Tapio Bergholmin kunnianhimoinen sarja SAK:n historiasta on ehtinyt neljänteen osaansa. Uusin teos on saanut nimen Laatua ja vapaa-aikaa – Tulopolitiikan aika. SAK vuodesta 1977. Tutkimus keskittyy perusteellisesti SAK:hon ja yleisemmin suomalaisiin työmarkkinoihin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla. Tutkimuksen nimi johtaa siitä, että kyseisenä ajanjaksona SAK ajoi voimalla työajan lyhennyksiä ja työelämän laatuun liittyviä asioita. Bergholm on tehnyt suurtyön tallentaessaan keskusjärjestön historiaa sodanjälkeiseltä ajalta. Bergholmin työ on perusteellista huolellisesti laadittuine lähdeluetteloineen. Kirjoittajan oma kiinnostus – suoranainen innostus – aiheeseen välittyy tekstissä mainiosti, mikä lisää luettavuutta. Teos on jaettu viiteentoista lukuun, joista kukin käsittelee omaa aihealuettaan ja jotka ovat luettavissa itsenäisinä artikkeleina. Lukujen aihealueita ovat esimerkiksi vakautus, automaatio, työsuhdeturva ja työehtosopimuslait sekä sukupuolten tasa-arvo. Kuudestoista luku on pikahistoria keskusjärjestöstä vuosina 1987–2016. En esittele jokaista lukua, vaan haarukoin seuraavassa joistakin luvuista oman huomioni saaneita yksityiskohtia. Vaikeuksia vakautuksessa Vuoden 1977 vaikeassa työllisyysja taloustilanteessa Kalevi Sorsan johtama hallitus neuvotteli työmarkkinajärjestöjen kanssa palkankorotusten siirtämisestä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aihe oli erittäin vaikea erityisesti SAK:lle, joka kuitenkin pitkin hampain hyväksyi paketin Sorsan hallituksen esityksen pohjalta. Taustalla oli halu pitää hallitus pystyssä, koska pelättiin huonompaa ja pyrittiin työllisyystilanteen parantamiseen sekä hintojen kuriin saattamiseen. Hyväksymisen kylkeen keskusjärjestö muistutti, että työsuhdeturvaa, yritysdemokratiaa ja vuosilomalain uudistusta koskevissa neuvotteluissa tulee päästä SAK:ta tyydyttävään ratkaisuun. Palkankorotukset siirtyivät keskusjärjestöjen välisellä sopimuksella keväästä syksyyn. Samalla työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat muun muassa myös, että talviloma muuttuisi lakisääteiseksi yli seitsemän vuotta työsuhteessa olleille. Lisäksi esitettiin yhteiset perusteet, joiden mukaan yhteistoimintalaki ja laki työterveydenhuollosta tulisi valmistella pikaisesti. Laatua ja vapaa-aikaa SAK:n historian neljäs osa käsitt elee ajanjaksoa, jolloin voimansa tunnossa oleva keskusjärjestö edisti työajan lyhennyksiä ja työelämän laatua. Nykyinen Juha Sipilän hallitus pyrki pakkolakiesityksillään samansuuntaiseen lopputulokseen. Ero vuoteen 1977 on se, että Sorsan hallitus tavoitteli päämäärää neuvotteluteitse ja se, että tuskin kovinkaan monella palkansaajakeskusjärjestöissä oli syksyllä 2015 halua pitää hallitusta pystyssä. SAK:n voima perustuu edunvalvontaan SAK:n jäsenmäärä kasvoi hurjasti vuosina 1969–1974. Vuonna 1977 asetettu miljoonan jäsenen tavoite saavutettiin jo vuonna 1979. Erityisesti jäsenmäärä kasvoi Metalliliitossa sekä yksityisiä ja julkisia palvelualoja edustavissa liitoissa. Vuonna 1981 keskusjärjestö valitsi uudeksi puheenjohtajakseen eläkkeelle jäävän Pekka Oivion tilalle Pertti Viinasen. Viinanen sai johdettavakseen voimansa tunnossa olevan keskusjärjestön, joka asetti kunnianhimoisia tavoitteita täystyöllisyydestä alkaen. Kuvaavaa on, että Helsingissä 12.–13.6.1982 järjestettyihin SAK:n 75-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksiin asetettiin alun perin 10 000 osanottajan tavoite. Siitä kuitenkin luovuttiin ja juhlamarssiin osallistui 32 000 ammattiyhdistysaktiivia, Olympiastadionilla järjestettyyn juhlaan jopa 40 000. Merkille pantavan puheenvuoron järjestöllisen voiman kasvuun liittyen käytti Kunta-alan ammattiliiton puheenjohtaja Pekka Salonen SAK:n joulukuun 1981 valtuustossa todetessaan, että SAK:n jäsenliittojen kehitys ja arvostuksen kasvu eivät perustuneet järjestösotimiseen eivätkä jäsenkalasteluun, vaan menestyksen salaisuutena on tuloksellinen keskija pienituloisten palkansaajien etujen valvominen. Salosen arvio pitää varmasti paikkaansa nykyisinkin. Palkkatyöläistyminen heijastuu sosiaalilainsäädäntöön Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomesta tuli palkkatyöyhteiskunta. Tilastokeskuksen mukaan 17–74-vuotiaasta väestöstä 38 prosenttia oli palkkatyöläisiä vuonna 1950, 43 prosenttia vuonna 1960, 49 prosenttia vuonna 1970 ja 54 prosenttia huippuvuosina 1980 ja 1990. Yhteiskunnan palkkatyöläistyminen toi mahdollisuuden SAK:n liittojen kasvavaan jäsenmäärään ja antoi pontta edunvalvontaan työehtoja yhteiskuntavaikuttamisen rintamilla. Reitti_5_2018.indd 18 Reitti_5_2018.indd 18 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 19 Naisten työssäkäynti lisääntyi merkittävästi ja nosti keskiöön perhepalvelujen kehittämisen maassamme. SAK:lle erityisen tärkeää oli päivähoito. Esimerkiksi vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittiset kokonaisratkaisut suorastaan velvoittivat valtiovaltaa lisäämään päivähoitopaikkoja. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen päästiin jo 1985 ja kaikkiin alle kouluikäisiin päivähoito ulotettiin vuonna 1996. Vuoden 2015 joulukuussa tultiin taaksepäin, kun eduskunta hyväksyi lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaavan lakimuutoksen. Herää kysymys: onko heikennyksen tarkoituksena vähentää naisten työssäkäyntiä? Ay-toiminta ei ole mystiikkaa Nyt käsillä oleva teos on sananmukaisestikin painavaa luettavaa. Edellä kerrottujen haarukkapalojen lisäksi siinä on monta valaisevaa ajan kuvausta muun muassa SAK:n roolista Mauno Koiviston presidentiksi valinnan yhteydessä ja työnantajajärjestöjen tasa-arvolain kiivaasta vastustuksesta. Kirja muistuttaa nykyisenä aikana, jona hyökkäykset järjestäytynyttä palkansaajaliikettä vastaan ovat vihan vimmaisia, että ammattiyhdistystoiminnassa ei ole kyse mistään sen mystisemmästä asiasta, kuin työntekijöiden yhteenliittymisestä etujensa valvomiseksi. Postiliitt olaisten rivistöt lähdössä mielenosoitusmarssille SAK:n 75-vuotisjuhlassa 32 000 ammatt iyhdistysaktiivin joukossa kesäkuussa 1982. SAK on ollut merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Se voi olla sitä jatkossakin. Käsillä oleva Tapio Bergholmin suururakan neljäs osa antaa sille pohdinnalle pontta. JUHA JAATINEN Koulutussuunnitt elija Kuva: PAUn arkisto fakta Tapio Bergholmin kirjoitt aman SAK:n historian aiemmat osat: • Sopimusyhteiskunnan synty I, Työehtosopimusten läpimurrosta yleislakkoon. SAK 1944–1956 (2005) • Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. SAK 1956–1969 (2007) • Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. Suomen Ammatt iliitt ojen Keskusjärjestö 1969–1977 (2012) Reitti_5_2018.indd 19 Reitti_5_2018.indd 19 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 20 R R R R R R Re Re Re R Re R Re R Re Re Ree R R R Re Re R R Re Re R R Re R R R R R Re R R Re R R R R Re R Re Re Re Re R R R Re Re R R Ree Re Re Re R Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R Ree R Re R R R R Re R R Ree R R R R R R iiiiit it it it it it it it it it it iit iit it it it iiiitt it it it itt it itt iiitt itttt it it it it itti ti ti ti ti tti tti ti ti ti ti tii ti tttti ti ti ti tii tii tii ttttti ti ti ti ti tii tiiii tii ti 20 20 222220 20 20 20 20 20 220 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 220 20 20 220 20 20 20 20 20 20 20 20 20 220 20 20 20 20 22220 220 2220 2220 22220 2220 22222220 Vapaalla Ilon jakajat HARRASTUS Kaverikoiratoiminta | NIMI Tiina Weckman | MILLOIN Vakituisissa paikoissa kerran kuukaudessa | MOTTO | Jos on valitt avana nauru tai itku, valitse nauru. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 20 Tiina Weckman tuo kaverikoiria sinne, missä ihmisen parhaan ystävän rauhoitt avaa läsnäoloa tarvitaan. Vapaaehtoistyössä lemmikin tuott ama ilo kasvaa, kun sitä saa jaett ua muillekin. Lilli Aunela rapsutt aa Rapsua Johanna-kodissa. Reitti_5_2018.indd 20 Reitti_5_2018.indd 20 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 21 Reitti 21 Reitti 21 Koiran silitt ely alentaa verenpainett a ja tuott aa mielihyvähormoneja. B ordercollie Rapsu, kultainennoutaja Aapo ja mittelspitz Torsti ovat saaneet oranssin kaverikoirahuivin kaulaansa ja vetävät innokkaina kohti porvoolaisen palvelutalo Johanna-kodin ovea. Ne tietävät, että seuraavaksi niiden tehtävänä on olla rapsutettavana. Koirat tuovat vaihtelua palvelutalon arkeen säännöllisesti kerran kuukaudessa. Karvaturrien läsnäolo ja koskettaminen tuntuvat useimmista ihmisistä hyvältä. Varsinkin vanhoja koiraihmisiä vierailut virkistävät ja voivat auttaa esimerkiksi muistisairauksien hoidossa. – Ihmiset ovat aina tienneet, että koiran katselu ja silittäminen rauhoittaa. Nyt on myös virallisesti tutkittu, että se esimerkiksi alentaa verenpainetta ja tuottaa mielihyvähormoneja. Se on sellainen ilon tuottaja, kertoo Itä-Uudenmaan kaverikoirien vetäjä ja Uudenmaan kennelpiirin kaverikoiravastaava Tiina Weckman. Koulutett uja kavereita Koirien rapsuttelun ohessa Johanna-kodin asukkaat voivat jutella myös ohjaajien kanssa. Tiina kertoo, etteivät ohjaajat pahemmin kysele mitään, mutta vastaavat kysymyksiin ja juttelevat asukkaiden kanssa. Koirat tekevät varsinaisen työn ja vierailut toteutetaan niiden ehdoilla. Puolen tunnin rapsuteltavana olemisen jälkeen Rapsu käykin maaten erään asukkaan jalkojen juureen. Se on merkki siitä, että nyt riittää. Ryhmän vierailuajat ovat vakiintuneet puoleen tuntiin. Siinä ajassa koirat alkavat väsyä. – Ohjaajan pitää osata lukea koiraansa. Koiran puolestaan täytyy pitää ihmisistä ja olla sen verran rauhallinen, että se viihtyy esimerkiksi palvelutalossa. Ikää sillä täytyy olla vähintään kaksi vuotta ja sen on oltava terve. Lisäksi sen täytyy pystyä työskentelemään muiden koirien kanssa, Tiina kertoo. Kaverikoirat käyvät Kennelliiton kaverikoirakurssin, jonka yhteydessä koirat arvioidaan. Sen suorittamisen jälkeen koiran toimintaa ja yhteispeliä omistajan kanssa tarkkaillaan vielä kuuden käynnin verran tositoimissa ennen kuin se saa kaverikoirahuivin. – Koulutus on kaikissa kennelpiireissä samanlainen. Näin kaverikoirat osaavat käyttäytyä samalla tavalla koko Suomessa ja ne, jotka pyytävät kaverikoiria kylään, tietävät sen. Allakka täynnä Tiina aloitti kaverikoiraharrastuksen nelisen vuotta sitten. Kun hän tuli irtisanotuksi 34 vuoden postiuran jälkeen syksyllä 2016, lisääntyi vapaaehtoistyö kaverikoiratoiminnassa, sillä keväällä 2017 Kennelliiton hallitus nimitti hänet Uudenmaan kennelpiirin kaverikoiravastaavaksi. Tiinan vastuulla ovat muun muassa Uudenmaan kennelpiirin alueen kaverikoirakoulutukset. Lisäksi hän toimii yhteyshenkilönä Uudenmaan kennelpiirin kaverikoiraryhmien ja Kennelliiton kaverikoirakoordinaattorin välillä. Kun vapaaehtoistyöhön kuuluu myös hallinnollisia hommia Kennelliiton suuntaan ja tämän vuoden alussa alkoivat datanomiopinnotkin, alkaa Tiinan kalenteri olla aika täynnä. Se ei häntä haittaa. – Se on sellaista kivaa puuhaa, joka ei rasita. Välillä kun on joitain niin sanottuja paperitöitä, niin mietin, että mihin minä olen taas pääni työntänyt. Mutta ei se vaadi muuta kuin että istut hetken aikaa koneella ja sitten se on tehty. Vaikka Tiinasta tuntuisi joskus kaverikoiravierailulle lähtiessä, ettei huvita, kotiin tullessa hän jo ihmettelee, miksi edes ajatteli sellaista, kun oli niin kivaa ja vierailusta tuli niin hyvä mieli. – Ajattelin monen muun tavoin tähän touhuun lähtiessä, että kun tuo koira tuottaa minulle niin paljon iloa, niin miksi se ei voisi tuottaa sitä vielä jollekin muullekin. Sitä iloa ei tarvi omia vain itselleen. Samalla oppii tuntemaan uusia koiria ja ihmisiä kun tämä toiminta laajenee koko ajan. Sieltä on tullut paljon uusia kavereita. Koirat tekevät varsinaisen työn ja vierailut toteutetaan niiden ehdoilla. Reitti_5_2018.indd 21 Reitti_5_2018.indd 21 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 22 Arjen eväät TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Hyvä työpaikka tukee mielen hyvinvointia Mielenterveys ja mielen hyvinvointi ovat nousseet yhä tärkeämpään roolin työhyvinvoinnista huolehtimisessa. Työsuhteiden epävarmuus, nopeasti muutt uvat työskentelytavat ja työolosuhteet lisäävät kuormitusta ja korostavat hyvän työpaikan merkitystä jaksamiselle. K un puhutaan mielenterveydestä, ajatukset kääntyvät helposti mielenterveyden häiriöihin ja sairauksiin. Kun taas puhutaan terveydestä yleensä, ajatukset eivät välittömästi suuntaudu fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin. Iso osa mielleyhtymistä liittyy myös terveyden ylläpitämiseen ja siitä huolehtimiseen. Ajatukset huolehtimisesta ja ylläpitämisestä olisi jokaisen hyvä upottaa myös mietteisiin mielenterveydestä. Maailman terveysjärjestö WHO onkin määritellyt mielenterveyden olevan ”hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan”. Ei sanaakaan sairauksista tai häiriöistä. Tilastot kertovat surullista tarinaa Mielenterveyden häiriöt ovat tukija liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisimpiä syitä sekä sairauspäivärahan että työkyvyttömyyseläkkeen maksamiselle. Vuonna 2015 Kelan maksamista päivärahoista 25 prosenttia myönnettiin mielenterveyden häiriöiden seurauksena. Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeen saajista 42 prosentin työkyvyttömyys johtui mielenterveyden häiriöstä. Suurimpana yksittäisenä työkyvyttömyyseläkkeen syynä on masennus. Koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä, korostuu psyykkisten sairauksien osuus erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä näkyy myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keski-iässä. Kun huomioidaan kaikki sairausryhmät, on keski-ikä 52 vuotta, mielenterveyden häiriöiden kohdalla se taas on 45 vuotta. Panostus mielenterveyteen entistä tärkeämpää Dynaamisuus on muodikas käsite, jota käytetään paljon kuvaamaan myös työelämän muutoksia. Epävarmuus työn pysyvyydestä, työn ja työtehtävien jatkuva muuttuminen sekä työttömyysjaksot ovat tyypillisiä nykyiselle dynaamiselle työelämälle. Samalla ne ovat myös leimallisia kasvavalle henkisen hyvinvoinnin kuormitukselle. Jatkuva muutoksen tunne kuormittaa niitäkin, joiden työsuhde on suhteellisen hyvin turvattu. Kun taidot ja osaaminen vanhentuvat yhä nopeammin, vaatii työssä selviytyminen entistä enemmän panoksia jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Juuri jatkuvan muutoksen, kehittämisen ja oppimisen vuoksi mielenterveyteen panostaminen nousee entistä tärkeämmäksi niin työyhteisössä kuin vapaa-ajallakin. Tunne-elämän epätasapainosta kärsii niin motivaatio kuin ajattelukykykin, ja sitä kautta tietysti työkyky kokonaisuudessaan. Kun työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin aikaisempaa voimakkaammin, myös henkinen hyvinvointi vaikuttaa työhön entistä enemmän. Työn merkitys mielen hyvinvoinnille Työ antaa paljon muutakin kuin taloudellisen toimeentulon. Merkityksellisyyden kokemukset, itsetunnon vahvistuminen sekä sosiaaliset suhteet ja arvostus ovat muiden muassa niitä työn tarjoamia tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Monelle työ on myös osa identiteettiä. Se rytmittää arkea, antaa onnistumisen kokemuksia ja liittää osaksi yhteisöä. Työn myönteiset vaikutukset hyvinvoinnille edellyttävät kuitenkin sitä, että työ on sekä hyvin johdettua että hyvin organisoitua. Lisäksi työnkuormituksen tulisi olla sopivalla tasolla työtekijän työkykyyn ja osaamiseen nähden ja samalla työntekijän tulisi kokea työnsä tavoitteet mielekkäiksi. Kun työ ja työssä oleminen tukevat onnistuneesti mielen hyvinvointia, voivat ne parhaimmillaan suojata myös työn ulkopuolisilta mielenterveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Työ voi olla henkireikä tilanteessa, jossa yksityiselämän olosuhteet aiheuttavat paineita tunne-elämään. Kuormitustekijät työssä Valitettavan usein työ ei kuitenkaan toimi kuormitukselta suojaavassa roolissa, vaan nimenomaan kuormituksen aiheuttajana. Kun työkuorma on liian suuri, osallisuuden ja hallinnan tunne puuttuu tai tehtävät ovat yksitoikkoisia tai epämiellyttäviä, lisääntyy työn haitallinen kuormitus merkittävästi. KuormiReitti_5_2018.indd 22 Reitti_5_2018.indd 22 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 23 Reitti 23 tusta voivat aiheuttaa myös huonot työolosuhteet, huono johtajuus ja viestintä sekä epäoikeudenmukaisuuden tunteet ja arvostuksen puute. Liiallinen työkuorma on yleisin työhön liittyvä mielenterveyttä uhkaava tekijä. Tähän liittyy usein myös palautumisen ongelmia sekä työpäivän aikana että sen jälkeen. Olisikin tärkeää muistaa – ja malttaa – pitää työn lomassa riittävästi taukoja kiireestä huolimatta sekä huolehtia mielekkäästä vapaa-ajan toiminnasta työn aiheuttamasta väsymyksestä huolimatta. Palautumisvaikeuksiin kannattaa puuttua ajoissa, sillä ne voivat ilmentyä erilaisina psykosomaattisina oireina ja pitkittyessään ne voivat johtaa työuupumukseen. Miten mielen kuormitus näkyy? Mielen terveyden häiriöiden ja mielen kuormituksen vaikutukset työkykyyn voivat näkyä esimerkiksi tiedonkäsittelyssä ja ajattelussa, sosiaalisessa toimintakyvyssä ja vuorovaikutuksessa sekä mielialassa ja energiatasossa. Tiedonkäsittelyyn ja ajatteluun liittyvät ongelmat voivat ilmetä käytännössä esimerkiksi aikaisempaa nopeampana väsymisenä ja toiminnan hidastumisena, ongelmina työjäljessä, keskittymisvaikeuksina sekä ponnisteluna aikaisemmin helpoiksi koetuissa tehtävissä. Sosiaalisessa toimintakyvyssä mielen kuormitus ilmenee esimerkiksi vetäytymisenä, asiakaspalvelutilanteiden vaikeutumisena, epävarmuutena ja aloitekyvyn heikentymisenä. Mielenterveyden häiriöihin ja kuormitukseen liittyvä alakuloisuus, mielialan vaihtelu ja energiatason lasku välittyvät helposti myös työpaikalla olemiseen. Tämän tyyppiset vaikeudet voivat näkyä esimerkiksi epätavallisena vakavoitumisena, nopeana ärtymisenä tai aggressiivisuutena sekä kielteisenä suhtautumisena haasteisiin ja muutoksiin. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla Niin työnantajien ja työntekijöiden kuin yhteiskunnankin tulisi toimia yhdessä työntekijöiden työolosuhteiden, turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi. Työpaikkatasolla työhyvinvointia voidaan parantaa panostamalla työn organisointiin ja työympäristön kehittämiseen sekä edistämällä henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuuksia ja osallisuutta. Mielenterveyttä tukevalla ja vahvistavalla työpaikalla rakennetaan ja ylläpidetään positiivista ja kannustavaa työyhteisökulttuuria ja hyvällä johtamisella pyritään vaikuttamaan työhön liittyviin stressitekijöihin. Mielenterveyttä tukevalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen varhaisen tuen malli ja myös jo sairastuneita tuetaan muun muassa kiinnittämällä erityistä huomiota työssä jatkamiseen ja töihin paluuseen. Mielenterveyden tukemiseksi ja vahvistamiseksi tärkeää on myös se, että jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Mieli on yksi tärkeimmistä työvälineistämme ja jo pienilläkin teoilla voi omalla työpaikallaan osallistua sekä o man että työkavereiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Työ rytmitt ää arkea, antaa onnistumisen kokemuksia ja liitt ää osaksi yhteisöä. Reitti_5_2018.indd 23 Reitti_5_2018.indd 23 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 24 Muutt uva työ TEKSTI IDA NUMMELIN KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 24 Tulevaisuudentutkijat työn muutoksen äärellä Työn tulevaisuus puhutt aa työmarkkinajärjestöjen, median ja työpaikkojen kahvipöytien lisäksi myös tutkijoita. Aihett a käsitt elevää materiaalia onkin viime aikoina julkaistu tiuhaan tahtiin. S itralla työskentelevä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja Mikko Dufva on tulevaisuusasiantuntija, joka pohtii työkseen tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia ja kehityskulkuja. Dufva on ollut mukana tekemässä valtioneuvoston kanslian julkaisemaa raporttia Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta. Raportin teossa on ollut mukana Demos Helsingin Demokratia ja kyvykkyydet -tiimin johtaja Johannes Koponen, joka on kynäillyt myös Demos Helsingin julkaisemaa Työ 2040: Skenaarioita työn tulevaisuudesta -raporttia. Työn tulevaisuutta ei pohdita ainoastaan ajatushautomoissa ja tutkimustaloissa, vaan myös virkamiesvoimin muun muassa työja elinkeinoministeriössä. TEM:n neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on tehnyt pitkän uran työelämätutkijana ja hän on tehnyt yhteistyötä myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kanssa. Työn näkymät 40-luvulla Työ 2040 -skenaarioraportin laatimisen tausta-ajatuksena on ollut tuoda parempaa laatua ja tarkkuutta epämääräisenä vellovaan keskusteluun työn muutoksesta. Lopputuloksena on kolme visiota työn tulevaisuudesta, joiden tarkoituksena on paljastaa eri puolia muutosten suunnista ja mahdollisuuksista. Johannes Koponen nostaa raporttiin nojaavassa pohdinnassaan esiin, että skenaarioita tärkeämpiä ovat niiden pohjalta tehtävät johtopäätökset siitä, miten hyvää työelämää voidaan tulevaisuudessa rakentaa, millaisia näkökulmia tulisi ottaa huomioon ja mitä ovat ne keskustelut, joita olisi käytävä. Näiden ajatusten pohjalta Koponen on laatinut viisi teesiä, joihin työn muutoksesta käytävän keskustelun olisi hyvä nojata. Ensinnäkin työn muutoksesta puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että kyse ei ole uudesta ilmiöstä. Suomalainen työelämä on ollut muutoksessa jo vuosikymmenet. Kaukana on 1950-luku, jolloin puolet työstä oli maatalouteen perustuvaa pienyrittäjyyttä. Koponen korostaa, että muutoksen edetessä käsityksemme työstä ovat monesti jämähtäneet 80ja 90-luvuille ja yleisen muutospuheen sijaan tulevaisuuden työtä pohdittaessa olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten työ tulee jatkossa muuttumaan eri tavalla kuin aiemmin. Digitalisaation, globalisaation ja väestön ikääntymisen Koponen nostaa työn muutoksen taustavaikuttimiksi, joiden seuraukset ovat vasta alkaneet näkyä ja joiden kohdalla ei vielä voida huokaista helpotuksesta. Jokainen näistä antaa oman suuntansa ja paineensa muutoksille vielä pitkään. Koposen kolmas teesi liittyy työmarkkinoiden palkkarakenteen muutokseen. Vielä 1990ja 2000-luvuilla keskipalkkaiset työt vähenivät ja korkeapalkkaiset työt lisääntyivät. Nyt osa arvioista viittaa siihen, että jatkossa keskipalkkaiset työt vähenevät edelleen, mutta niiden tilalle tuleekin matalapalkkaisia töitä. Yhtenä muutoksena Koponen nostaa ammatinkuvien katoamisen ja korostaa, että teknologian kehittyessä työntekijöiden kyvykkyys kasvaa ja näin työntekijät pystyvät tekemään monipuolisempia tehtäviä vähemmällä koulutuksella. Tulevaisuudessa yhä useampi työ tulee mahdollisesti olemaan sekatyötä, jossa tiukasti rajattujen ammatinkuvien pirstaloiduttua työ rakentuu monesta palasesta ja laajemmista kokonaisuuksista eikä erikoistumisen merkitys enää korostu samalla tavalla kuin nykyään. Koposen viides ja viimeinen teesi liittyy hyvinvoinnin turvaamiseen tulevaisuudessa; kun työ muuttuu, tulee politiikankin muuttua. Tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja politiikan tekemiseen ja politiikan välineisiin, jotta yhteiskunta voi tukea ihmisten kyvykReitti_5_2018.indd 24 Reitti_5_2018.indd 24 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 25 Reitti 25 Mitä sanoo Mikko Dufva? Mikko Dufvan kommenteissa valtioneuvoston kanslian raportista Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta nousee esille samoja teemoja, joita tässäkin juttusarjassa on aiemmin käsitelty. Dufvan kommenteissa nousee esille elinikäisen oppimisen merkitys tulevaisuuden työelämän rakentumiselle. Ajatus siitä, että työ, jossa ihminen ei pysty kehittymään ja oppimaan tulisi automatisoida, korostaa tulevaisuuden työn merkitystä itsensä kehittämisen välineenä. Dufva visioikin, että tulevaisuudessa ei niinkään puhuttaisi enää työttömistä, vaan ennemminkin uran vaihtajista tai uudelleen kouluttautujista. Toinen tuttu teema on alustatalous ja reilu työelämä. Dufva tuo esille raportissa esitetyn tarpeen lisätä alustatalouden sääntelyä ja toteaa, että alustojen kieltäminen tai rajoittaminen kokoelmalla kieltoja ei ole ratkaisu. Alustatalouden kehitystä tulisikin ohjata toivottuun suuntaan noudattaen ennalta määriteltyjä pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, miten reilua työelämää halutaan tulevaisuudessa rakentaa. Sääntelyä ei pitäisi pelätä ja reilun työelämän ja alustatalouden pelisäännöt tulisi nähdä kilpailuvalttina ja keinona varmistaa työtekijöiden hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Yhdeksi ratkaisuksi hyvinvoinnin turvaamiseksi ja eriarvoisuuden kasvun estämiseksi sekä raportti että Dufva nostavat perustulokokeilujen laajentamisen. Perustulokokeilujen lisäksi tulevaisuuden työelämä antaa aihetta pohtia erilaisia peruspalveluihin ja -turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja, joiden avulla pystytään takaamaan jokaisen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja mielekkääseen työhön osallistumiseen. kyyksien kasvua ja niiden hyödyntämistä läpi työuran ja elämän. Digitalisaatio tuo mukanaan rakennemuutoksen Myös Pekka Tiainen näkee digitalisaation keskeisimpänä työelämän muutosvoimana ja ammattirakenteiden muutoksen yhtenä suurimmista muutoksista. Olennaiseksi kysymykseksi Tiainen nostaa sen, syntyykö uusia työpaikkoja enemmän kuin niitä häviää ja siirtyvätkö häviävistä töistä vapautuvat työntekijät uusiin työpaikkoihin. Tiainen käsittelee rakennemuutosta ammattialoittain tietotyön, henkilöpalveluiden ja suorittavan työn näkökulmasta. Digitalisaatio on voimakkaasti mukana tietoalojen kehityksessä ja vaikuttaa niiden kasvuun merkittävästi. Tietotyötä tehdään nykyään kaikilla aloilla ja tietoa käsitellään kasvavissa määrin lähes kaikilla työpaikoilla. Varmuudella voidaankin sanoa, että tietotyön merkitys ja tietoalat tulevat kasvamaan voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Henkilöpalveluiden osalta Tiainen toteaa, että tulevaisuuden kasvu tulee perustumaan pitkälti elintason nousun seurauksenasyntyvään palvelukysynnän nousuun. Suorittavan työn osalta tulevaisuus näyttää usein huolestuttavimmalta. Viime vuosina lyhyttä koulutusta edellyttävä työ on vähentynyt muun muassa toistotyön automatisoinnin myötä. Tiainen kuitenkin korostaa, että koska suorittavan työn ammateissa eläköityminen on voimakkaampaa kuin muilla aloilla, ei tilanne ole niin synkkä kuin miltä se usein vaikuttaa. Lisäksi on tärkeää muistaa, että suorittavan työn väheneminen ei ole pysyvä tila, vaan suorittavaa työtä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin. Todennäköisesti suorittava työkään ei tule säilymään ennallaan. Työnkuvat tulevat muuttumaan eläköitymisestä johtuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä. Tiainen muistuttaa, että automatisaation ja digitalisaation myötä suorittavaan työhön vaadittavan taito-osaamisen rinnalle tarvitaan entistä enemmän tieto-osaamista ja tämän myötä ammattirakenne väkisinkin muuttuu. Reitti_5_2018.indd 25 Reitti_5_2018.indd 25 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 26 Ott eita työelämästä Aktiivimalli alensi päivärahoja Kela ja työttömyyskassat ovat nyt saaneet alustavat tilastotiedot aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttymisestä, sillä ensimmäinen aktiivimallin 65 päivän tarkastelujakso päättyi maaliskuun lopussa. Kelan 3.5.2018 antaman lehdistötiedotteen mukaan arviolta 178 000 henkilöä sai Kelan maksamia työttömyysetuuksia eli työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa koko aktiivisuuden tarkastelujakson ajan. Aktiivisuusedellytyksen täytti perusturvaa saaneista hieman yli puolet eli 52,3 prosenttia etuuden saajista. Heistä 75 prosenttia eli noin 68 000 henkilöä oli jakson aikana työllistymistä edistävässä palvelussa ja 28 prosentilla eli noin 26 000 henkilöllä oli työtai yritystoiminnan tuloja. Kelan maksamaa työttömyysetuutta leikattiin 80 000 henkilöltä huhtikuussa. Postija logistiikka-alan työttömyyskassalta huhtikuun aikana ansiopäivärahapäätöksen saaneista päiväraha aleni 62 prosentilla eli 926 henkilöllä. 71 henkilöä oli aktiivisuuden seurannan ulkopuolella muun muassa sen takia, että heillä oli vireillä työkyvyttömyyseläke tai he saivat vamman tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettävää etuutta. Aktiivisuudenseurannan ulkopuolelle jätettiin lain mukaan myös sellaiset henkilöt, joiden lomautus oli kestänyt alle 65 päivää. Aktiivisuusedellytys täyttyi PAUn työttömyyskassan jäsenillä pääasiassa työtä tekemällä (281 henkilöä) eli silloin, kun jäsen työskenteli 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana vähintään 18 tuntia. Hieman pienempi osa (218 henkilöä) täytti aktiivisuuden osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun vähintään 5 päivän ajan tarkastelujakson aikana. Kelasta ja työttömyyskassasta etuuksia saaneet erosivat aktiivisuuden osalta sen täyttymistavassa. Kassan jäsenillä pääasiallinen aktiivisuuden kerryttämisen tapa oli osa-aikainen tai satunnainen työskentely, kun taas Kelan etuuden saajilla se oli työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen. Tämänhetkisten tilastojen valossa Kelasta työttömyysturvaa saaneista suurempi osuus on täyttänyt aktiivisuuden edellytyksen kuin Posti-ja logistiikka-alan työttömyyskassan jäsenistä. Lopullisen tilaston ensimmäisestä tarkastelujaksosta Kela saa heinäkuussa ja PAUn kassankin osalta luvut saattavat vielä muuttua sitä mukaan, kun lisää päätöksiä koskien ensimmäistä tarkastelujaksoa annetaan. SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Hylkäävää työkyvytt ömyyseläkepäätöstä seuraa todennäköisimmin tyött ömyys Valtaosa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista on tulevina neljänä vuotena työttömänä tai saa vaihtuvia sosiaalietuuksia, osoittaa Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus. – Pitkään jatkuva sosiaalietuuksien tarve hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen on tietenkin ei-toivottavaa. Yhtäältä työttömyysetuus on epävarma toimeentulon lähde erityisesti itsensä työkyvyttömiksi kokeville. Toisaalta yhteiskunnan kannalta mahdollinen jäljellä oleva työkyky jää hyödyntämättä, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi. Työttömyys aiheuttaa hylkääviä eläkepäätöksiä, koska se vähentää mahdollisuuksia varhaiseen toimintakyvyn tukemiseen ja vaikeuttaa työkyvyn määrittelyä eläkelaitoksessa. – Samalla hylkäävä eläkepäätös tuottaa työttömyyttä: valtaosalla hylkäyksen saaneista työhön siirtyminen tai kuntouttaminen ei onnistu, Perhoniemi havainnollistaa. Työttömyysetuus aiheuttaa erityisesti itsensä työkyvyttömäksi kokeville epävarmuutta. Riskinä on maksun katkeaminen ja aktiivimallin myötä etuuden määrän pieneneminen, jos etuuden ehtoja ei pysty täyttämään. Lähde: Kela Elinkeinoelämä lyhentäisi suomalaisten lomia Elinkeinoelämän keskusliitt o EK ehdott aa, ett ä suomalaisten lakisääteisiä lomia voitaisiin lyhentää viikolla. Työnantajajärjestö esitt ää lomien lyhentämistä vastapainoksi sille, ett ä EU:n lainsäädäntö velvoitt aa Suomen tekemään lakiin yritysten kustannuksia kasvatt avia muutoksia. Järjestön työryhmä on antanut myös vaihtoehtoisia heikennysehdotuksia, jotka liitt yvät työssäoloksi rinnastett avaan aikaan, kuten vanhempainja opintovapaisiin. Suomalaisille kertyy yli vuoden kestäneissä työsuhteissa nykyisin väh intään viisi viikkoa lomaa vuodessa. Lähde: Helsingin Sanomat 18.5.2018 Reitti_5_2018.indd 26 Reitti_5_2018.indd 26 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 27 Perhemyönteisyyttä työelämään! Järjestöt vaativat joustavampaa perhemallia Palkansaajakeskusjärjestöt ja lapsija perhejärjestöt vaativat perhevapaauudistuksen käynnistämistä seuraavalla hallituskaudella. Uudistus tulee kirjata osaksi hallitusohjelmaa ja siihen tulee varata riittävät resurssit. Suomen nykyinen perhevapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustasoltaan alhaisin. Perhevapaa-uudistusta tarvitaan helpottamaan työn ja perheen yhdistämistä ja edistämään tasavertaista vanhemmuutta. Perheiden hyvinvointia, syntyvyyttä ja työllisyyttä tukeva perhevapaajärjestelmä on hyvä investointi, jonka tulee olla koko yhteiskunnan vastuulla. Järjestöjen mielestä uudistuksen pitää lisätä joustavuutta perheen ja työn yhdistämisessä ja huomioida perheiden yhdenvertainen kohtelu sekä erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet. Samalla uudistuksessa on huolehdittava, että lapsi tai kumpikaan vanhemmista ei joudu heikompaan asemaan kuin nykyisin. Nykyinen perhevapaajärjestelmä tukee erityisesti äitien pidempää poissaoloa työelämästä, koska esimerkiksi äitiysja vanhempainvapaa on sidottu pidettäväksi yhtenäisenä jaksona. Vanhemmilla tulee olla oikeus valita, missä järjestyksessä vanhempainvapaat pidetään. Järjestöt painottavat, että vanhempainvapaissa pitää olla molemmille vanhemmille yhtä pitkä oma osuus ja riittävän pitkä yhteisesti jaettava kausi. Tavoitteena on pidentää ansiosidonnaista perhevapaata ensisijaisesti isän osuutta kasvattamalla. Lähde: www.sak.fi SAK:n työolobarometri: Uusi teknologia koetaan myönteisesti hyvissä työoloissa Kun työolojen laatu on kunnossa, on uuden teknologian käyttöönotto työpaikalla helpompaa. Työtehtävien määrää uusi teknologia ei näytä merkittävästi vähentäneen, selviää SAK:n työolobarometrista. Hyvissä työoloissa työskentelevistä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 25 prosenttia kokee uuden teknologian käyttöönoton pelkästään myönteiseksi ja 9 prosenttia kielteiseksi. Huonoissa tai melko huonoissa työoloissa pelkästään myönteisiä kokemuksia on vain 6 prosentilla työntekijöistä ja pelkästään kielteisiä 38 prosentilla. Työoloilla on suurempi vaikutus uuden teknologiaan vastaanottamiseen kuin vastaajan toimialalla, iällä tai sukupuolella. Teknologiset muutokset ovat SAK:laisilla aloilla yleisiä. Lähes puolet työolobarometrin vastaajista kertoi, että heidän työssään on viimeisten vu osien aikana otettu käyttöön uusi teknisiä laitteita. Näistä vastaajista kolme neljännestä kertoi, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vain neljällä prosentilla työntekijöistä työtehtäviä oli siirtynyt merkittävästi ja 22 prosentilla jossain määrin koneiden tehtäväksi. Lähde: www.sak.fi Reitti_5_2018.indd 27 Reitti_5_2018.indd 27 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 28 Re Re Re Re Re Re Re Reit it it it it it it it it it it it it itti ti ti ti tti tti 28 28 28 28 Kiky tuott i tuntuvat bonukset – mutt a kenelle? S ipilän hallitus suunnitteli vuonna 2015 mittavia heikennyksiä ja kiristyksiä pakkolakien ja 1,5 miljardin leikkausten muodossa. Nämä työntekijöiden asemaa heikentävät pakkolait ja leikkaukset saatiin torjuttua keskusjärjestöjen tekemällä kilpailukykysopimuksella. Valittiin kahdesta pahasta pienempi. Kaikkiaan yli 90 % palkansaajista on kikysopimuksen piirissä. Keväällä 2016 solmitulla kilpailukykysopimuksella työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuodessa, palkat jäädytettiin vuodeksi sekä nostettiin työntekijöiden TyELja työttömyysvakuutusmaksuja. Työnantajien vastaavia maksuja pienennettiin vastaavilla prosenteilla. Lisäksi työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettiin. Hallitus kompensoi palkansaajien maksujen kiristystä keventämälAy-majakka lä tuloverotusta 515 miljoonalla eurolla vuoden 2017 alusta. Miten tämä sitten vaikutti Postin talouteen vuonna 2017? Jos TyEL-maksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sosiaaliturvamaksun lisäksi lasketaan 24 tunnin palkattoman lisätyöajan tuoma hyöty, Posti sai alennusta kustannuksiinsa vajaat 3 prosenttia. Euroissa Postin saama hyöty kikyn myötä tulleista maksujen alennuksista oli noin 15 miljoonaa, joka näkyi viime vuoden tuloksessa. Vuonna 2016 posti-, pakettija logistiikkapalveluiden liiketulos oli 42,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 se nousi 49,3 miljoonaan. Vertailun vuoksi voitaneen ottaa huomioon myös vuoden 2015 tulos, joka oli 44,7 miljoonaa euroa; postipalvelut 56,4 ja pakettija logistiikkapalvelut -12,6 miljoonaa euroa. En yhtään ihmettele, että liiketoiminnat yhdistettiin, näyttäähän se kauniimmalta. Tämä oli siis se vuosi, jolloin Postin johto julkisesti ilmoitti syksyllä ennen tes-neuvotteluja ja niiden aikana Postin olevan kohta konkurssissa ja toivoi, että lahjotettaisiin viikon palkka Postin tukemiseksi. Minullekin tuli aika paljon neuvottelujen aikaan puheluita, että eikö liitto ymmärrä Postin taloudellista tilannetta. Olisi pitänyt hyväksyä silloinen Postin esittämä 17-sivuinen heikennyslista. Toki toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä palkittiin vuoden 2015 (neuvottelu)tuloksesta lyhyen aikavälin kannustimilla eli 272.000 eurolla. Työntekijät saivat 15 euron palkankorotuksen ja senkin kovien työtaisteluiden jälkeen. Mutta tämän pienen sivuhyppäyksen jälkeen palataan kiky-vuoteen 2017. Työntekijöiden osalta palkankorotukset vuonna 2017 olivat marraskuun alusta lukien 30,97 euroa kuukaudessa. Postin toimitusjohtajan lyhyen aikavälin bonus oli 16,79 % ja Postin johtoryhmän (10 henkilöä) bonus keskimäärin 19,46 % vuosipalkasta. Joten kyllä Sipilän hallituksen aikaansaama kiky tuotti ainakin Suomessa hyvin yrityksille, joiden johtajille maksettiin vuoden 2017 tuloksista ennätysbonukset ja omistajille ennätysosingot. Miten se Sipilä mainostikaan aikoinaan, että kaikki osallistuvat Suomen pelastustalkoisiin. Työntekijät maksoivat kuitenkin loppujen lopuksi johdon tukevat bonukset. Kun lukee yllä olevaa, herää kysymys Postin työsuhdeyksikön henkilöstöpolitiikasta. Joidenkin henkilöstöryhmien osalta joudumme työtuomioistuimesta saakka hakemaan oikeutettua tehtävän vaativuuteen perustuvaa palkkausta. Sen sijaan Postin hallitus osaa kyllä palkita omansa ilman riitelyä. No ei sitäkään oikeastaan tarvitse ihmetellä. Mitä ei työntekijöille oikeudenmukaisesti makseta, se sataa johdon bonuslaariin. Lopuksi pieni yksityiskohta Postin hallituksen päätöksestä olla jakamatta ensi vuonna tämän vuoden tuloksesta henkilöstörahastoon tulevaa rahaa. Sen vastapainoksi käytetään miljoona euroa henkilöstön palkitsemiseen hyvistä työsuorituksista. Palkitseminen on hyvä ja kannatettava ajatus, mutta kannattaako siirtää rahaa työntekijän taskusta toiseen. ESKO HIETANIEMI liitt osihteeri Reitti 28 Reitti_5_2018.indd 28 Reitti_5_2018.indd 28 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 29 * Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l. Lisätiedot www.teboil.?/liitto JÄSENKORTILLASI 1.6.-31.7.2018 KESÄETU* POLTTOAINEESTA -2,5 snt/l Reitti_5_2018.indd 29 Reitti_5_2018.indd 29 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 30 Reitti_5_2018.indd 30 Reitti_5_2018.indd 30 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 31 Vuosien varrelta Kirja Reitti 31 Postilaiset hirmukunnossa TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA POSTIMIES-LEHTI Kohusovitt elijan neuvott eluopas Pohjanmaan piirin Martt i Olli voitt i 100 metriä ajalla 11,1 ja 400 metriä 50,6. Valtakunnansovittelija Minna Helle ehti ennen eroaan julkaista kirjan Järki ja tunteet, jossa kokenut neuvottelija avaa neuvottelupöytien kipukohtia. Helle korostaa neuvottelutoiminnassa järjen sijasta tunteiden merkitystä. Luottamusta ja ymmärrystä luodaan avoimuudella, uteliaisuudella ja empatialla. Tärkeintä on kuunteleminen. Kun kuuntelee hyvin, kysyy riittävästi eikä oleta mitään, pääsee jo pitkälle riitojen ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Helle muistuttaa, että neuvotteluissa voi perustella kantoja vaikka loputtomiin, mutta osapuolet eivät muuta mieltään. Ratkaisu syntyy vasta, kun on sukellettu syvälle osapuolten huoliin ja tarpeisiin, ymmärretty ne puolin ja toisin sekä lähdetty ratkomaan riitaa niistä käsin. Kirjassa tuodaan esiin useita kiinnostavia yksityiskohtia ja tilanteita eri neuvotteluista. Tunteiden hallinnassa Helle viittaa syksyn 2015 postilakkoa koskeviin neuvotteluihin, joissa keskeneräinen ratkaisuvaihtoehto vuoti julkisuuteen kesken prosessin, mikä aiheutti suurta haittaa vaikealle sovitteluprosessille. Sovittelija suuttui ja piti osapuolille saarnan pelisäännöistä, vaikka vuotaja ei ollutkaan kukaan neuvottelijoista. Helteen kirjaa voi lukea yhtä aikaa erinomaisena neuvotteluoppaana ja aran tytön kasvutarinana. Minna Helle on rikkonut urallaan useita lasikattoja, josta täytyy nostaa hattua. Mutta se, millä tavalla kympin tyttö poistui sovittelijan toimistolta Teknologiateollisuuteen, onkin jo kokonaan toinen juttu. JUHA PÖYRY Postija lennätinlaitoksen henkilökunnan 33. kesämestaruuskilpailut pidett iin Saarijärvellä 19.–20.8.1978. Yleisurheilun, uinnin ja lentopallon mestaruuksista mitt elemään kokoontui lähes neljäsataa posti-teleläistä. 40 vuotta sitten Postija lennätinlaitoksessa kiinnitettiin erityistä huomiota henkilökunnan kilpaja kuntoliikuntaan. Urheilulajien mestaruuskilpailuihin kuljettiin työnantajan kalustolla ja kustannuksella ympäri Suomea. Saarijärvellä pääjohtaja Pekka Tarjanne totesi Pasilan postikeskuksen valmistuessa henkilökunnan saavan ensimmäistä kertaa myös omat sisäliikuntatilat käyttöön. Saarijärven yleisurheilukilpailuihin ilmoittautui yli 250 osanottajaa. Kilpailujen tulostaso oli hämmästyttävän kova. Esimerkiksi miesten 1500 metrillä posti-telel iset olisivat silloisilla tuloksillaan ottaneet viime kesän Kalevan kisoissa kolmoisvoiton. Myös keihään voittotuloksella olisi otettu SM-pronssia. Postimies-lehti uutisoi kisoista näyttävästi ja julkaisi tulokset kahdella aukeamalla. Tässä muutamia poimintoja. 100 m: 1) Martti Olli 11,1, 2) Raimo Haanpää 11,2, 3) Markku Koskiranta 11,3 400 m: 1) Martti Olli 50,6, 2) Jarmo Lippojoki 50,6, 3) Raimo Haanpää 51,9 1500 m: 1) Teuvo Pulkkinen 4.00,2, 2) Jouko Malinen 4.01.4, 3) Ensio Lehtonen 4.03,2 Korkeushyppy: 1) Mauno Perämäki 200 2) Kaj Savola 188 3) Tapani Savola 188 Keihäs: 1) Tapani Savola 79,42 2) Raimo Mettälä 75,72 3) Urpo Ahvensalmi 70,20 Reitti_5_2018.indd 31 Reitti_5_2018.indd 31 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 32 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Kysyvälle vastataan Opintovapaalle Harkitsen opintovapaalle jäämistä. Miten sitä haetaan, mitä työsuhteelleni ja lomilleni tapahtuu ja mistä saan rahaa elämiseen? Ilmoita ensin esimiehellesi, että olet halukas jäämään opintovapaalle. Opintovapaasta täytyy aina sopia ja sopimus on syytä tehdä kirjallisesti. Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana normaalisti ja sinulla on oikeus palata sen jälkeen työhösi. Jos työntekijän päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Jos palvelussuh de samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaaseen ei ole oikeutta, jos opiskelija on oppisopimuskoulutuksessa. Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella. Mikäli kyseessä on koulutus, joka toistuu harvemmin kuin kuuden kuukauden välein, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutusjakson alkamiseen. Työntekijälle kertyy vuosilomaa myös opintovapaan ajalta, kuitenkin enintään 30 opintovapaapäivältä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana. Vuosiloman kertyminen edellyttää, että työntekijä palaa töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä. Opintovapaan aikana voit hakea aikuiskoulutustukea, josta löytyy lisätietoja osoitteesta: https://www.koulutusrahasto.fi/fi/ aikuiskoulutustuen-hakijoille/. Kelan myöntämistä etuuksista löytyy tietoa osoitteesta www.kela.fi /opiskelijat. Muista ilmoittaa myös liittoon, milloin opintovapaasi alkaa ja päättyy. Opintovapaan ajalta ei peritä jäsenmaksua. Kaikki jäsenedut ovat kuitenkin voimassa. Osa-aikaeläke ja arkipyhä Olen osa-aikaeläkkeellä. Teen viikon töitä ja sitten olen viikon eläkkeellä. Lyhentääkö arkipyhä työaikaa, kun se sattuu työviikolle? Kyllä lyhentää. Tilanteissa, joissa tehdään viikko töissä ja viikko eläkkeellä olevaa työaikaa, on Postin kanssa sovittu yhteisestä soveltamisohjeesta, jonka mukaan: jos arkipyhä sattuu työviikolle, niin arkipyhä lyhentää kyseisen työviikon työaikaa. jos arkipyhä sattuu eläkeviikolle, niin arkipyhälyhennystä ei huomioida. Jos osa-aikaeläkeläisen päivittäistä työaikaa on lyhennetty, niin arkipyhälyhennys toteutuu normaalisti antamalla kyseinen arkipyhä vapaaksi. Mikä ihmeen ryhmähenkivakuutus? Kuulin työpaikalla jostain ryhmähenkivakuutuksesta, jonka työnantaja on työntekijöilleen ottanut. Mistä on kysymys? Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnantaja vastaa. Ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kuolemanvaraturvan järjestämisestä työntekijöille. Kuolemantapauskorvauksen edunsaajia ovat vakuutetun leski ja avopuoliso tietyin ehdoin sekä vakuutetun alle 22-vuotiaat lapset. Jos vainajalla ei ole vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia, kuolemantapauskorvausta (vakuutussummaa) ei makseta. Vakuutusturvan suuruus riippuu kuolleen työntekijän iästä ja huollettavien lasten lukumäärästä. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-aikana. Lisätietoa vakuutuksesta, korvauksen hakemisesta ja korvaussummista osoitteesta: www.tvk.fi/trhv/ Reitti_5_2018.indd 32 Reitti_5_2018.indd 32 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 33 Reitti 33 Kun tavoite törmää elämään Yhteinen tavoite työpaikalla yhdistää ja autt aa tukemaan toisia. Kolumni Reitti 33 TIINA TORPPA ........................................ Kirjoitt aja on helsinkiläinen toimitt aja ja koulutt aja, joka pyrkii olemaan kohtelias ja ystävällinen asioidessaan postissa. N ykyään puhutaan itsensä johtamisesta ja ihmisen omista tavoitteista. Saa niitä asetella, silti elämä kulkee oikukkaana eikä välttämättä ota todesta tavoitteitani. Ei edes työelämä eikä edes kunnianhimoisilla ja uratietoisilla ihmisillä. Kaikenlaista voi sattua! Tulee yllätyksiä. Tulee organisaatiomuutos, sairaus, este. Tapahtumat kampittavat tai hidastavat ihmisen tavoitteita. Päättäväisyydestä ja tavoitteellisuudesta saarnaavat eivät oikein ota huomioon, että elämä vain on arvaamatonta ja siksi tavoitteiden eteen kasautuu isojakin kiviä. Ettei se ole vain ihminen, jolta puuttuu päättäväisyyttä tai pitkäjänteisyyttä. Tietenkin osa ihmisen tavoitteista toteutuu! Sitä paitsi työelämässä omien tavoitteiden miettiminen vahvistaa itsetuntemusta ja helpottaa valintoja. Tavoitteiden avulla saa näkyville itselle tärkeän: se voi olla työn mielekkyys, kivat työkaverit tai turvallinen työsuhde. Tavoitteet kumpuavat ihmisen omista arvoista ja elämäntilanteista. Nuorena janosin kokemuksia, maailma kutsui minua. Kaikki työkokemuskin tuntui tärkeältä osana elämänkokemusta. Nyt yritän käyttää aikani taitavasti ja jakaa voimavarani sopivasti. Yhteistä on, että nuorena ja nyt arvostan uusien asioiden oppimista. Työporukoilla on yhteisiä tavoitteita, ja niistä on hyödyllistä keskustella yhdessä. Porukan yhteinen tavoite voi olla vaikka se, että ihmiset pyrkivät yhdessä ratkaisemaan ongelmia. Siitä syntyy auttamista ja huomioimista. Samalla usein syntyy parempaa työilmapiiriä. Kaikista tyypeistä ei tarvitse pitää, mutta yhteinen tavoite työpaikalla yhdistää ja auttaa tukemaan toisia. Ainakin minusta on helppoa ymmärtää samanlaisia ihmisiä kuin itse olen, mutta olen huomannut oppivani eniten juuri erilaisilta kuin minä. Itsensä johtamisen ryhmiä työpaikoilla vetänyt asiantuntija kertoi, että kunnianhimoiset ihmiset asettavat itselleen vaativia, korkealentoisia tavoitteita. Ruuhkavuosissa ja joskus muulloinkin se voi käydä rankaksi. Voi syntyä uupumisen riski. Kun ryhmä asiantuntijan vetämänä työsti jaksamisen asioita, osa vaativassa elämäntilanteessa elävistä kunnianhimoisista ihmisistä muutti tavoitettaan: se saattoi olla pelkästään rauhallinen mieli töissä. Itse valitsin kerran työnohjauksessa tavoitteekseni hyvän työarjen. Se ei tarkoittanut isoja muutoksia. Mutta helppoa se ei ole vieläkään, vaikka tavoitteeni ehkä vaikuttaa aika mitättömältä. Arki on siitä ikävä paikka, että osa itseltäni vaatimistani asioista liittyy omiin huonoihin tapoihini. Haluaisin jotakin tehdessäni keskittyä vielä paremmin tehtävääni ja sitten pitää rentouttavan tauon. Tahtoisin tauolla mieluummin lueskella jotakin tai jutella kuin selata kännykästäni mitä sattuu tai somettaa. Venyttelykin olisi hyväksi tai edes siirtyminen kauemmas tietokoneen vangitsevasta taikapiiristä. Ja on vielä yksi asia hyvässä arjessani. Haluan olla ystävällinen toisille, vaikka minulle tulee työssäni paineita ja olen luonteeltani temperamenttinen. Kaikki ihmiset ansaitsevat ystävällisyyttä, ja se on pieni tapani rakentaa parempaa maailmaa. Käyttäytyminen on minun mahdollisuuteni, enhän ole suurvaltajohtaja enkä rauhanneuvottelija. Mutta minulla on suora yhteys omaan ja monen muun arkeen. Voin vilpittömästi yrittää tehdä niistä parempaa itselleni ja muille. Reitti_5_2018.indd 33 Reitti_5_2018.indd 33 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 34 Menoon mukaan Pirkanmaan eläkeläisten ruskaretki Luppoon Postiliiton Pirkanmaan Eläkeläiset tekee ruskaretken Pyhätunturille lomakeskus Luppoon 8.–15.9.2018. Linja-auto lähtee lauantaina 8.9. Tampereelta kello 7.00 ja Jyväskylästä kello 9.00. Perillä Lupossa olemme illallisen aikaan. Palaamme lauantaina 15.9. Tampereelle noin kello 21.30. Menoja tuloeväistä jokainen huolehtii itse, mutta perillä Lupossa lähes hotellitasoinen majoitus ja laadukas täyshoito. Perillä tehdään retkiä luontoon ja muuta kaikkien kesken yhdessä sovittavaa ohjelmaa, Lapin kastetta unohtamatta. Olemme tehneet Lupon ruskaretkiä jo vuodesta 1980, mutta aina on uutta nähtävää ja koettavaa leppoisassa hengessä mukavien matkakumppaneiden parissa. Perillä linja-auto on käytössämme koko viikon. Matkan hinta on 462,50 €, jos lähtijöit on 40. Kysy lisää ja ilmoittaudu juhannukseen mennessä: Voitto Palmio, puh. 050 3233 909 tai sähköpostilla vote.palmio@gmail.com. Lähde leppoisan porukan mukaan viettämään kunnon lomaviikkoa Lapissa. Reissuun voivat osallistua kaikki halukkaat. Nääsville petankki ouppen XXVII La 4.8.2018 klo 12.00 alkaen Paikka: Liisanpuiston koulukenttä Kiovanpuiston välittömässä läheisyydessä Kaupinkatu 29 Kaleva TAMPERE Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Ilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle: jukka.kumpulainen@posti.com puh. 050 5699614 PAUn Pirkanmaan osasto / Nuoret Tervetuloa! Postipurjehduksella puidaan päivänpoltt avia Missä menet Posti ja mitä tekee PAU? kysytään Postipurjehdus open -risteilyllä 2.–3. marraskuuta 2018. Aiheesta keskustelevat lauantain paneelissa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen, Postin jakelujohtaja Juhani Vuola sekä alueen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Ohjelmaan kuuluu myös maljan nostaminen perjantai-illan tervetuliaistilaisuudessa, meriaamiaisbuff et lauantaiaamuna sekä arpajaiset. Postipurjehdus suuntaa Turusta Tukholmaan ja risteilylle on varattu paikat 250 henkilölle. Mukaan tulee ilmoittautua 3. syyskuuta mennessä. Risteilyn järjestää PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö. Postipurjehduksen hinnat: 240 € premium 1 hlö hytissä 140 € premium 2 hlö hytissä 130 € S4 1 hlö 95 € S4 2 hlö 80 € S4 3 hlö 75 € S4 4 hlö 110 € I 4 1 hlö 80 € I 4 2 hlö 75 € I 4 3 hlö 70 € I 4 4 hlö PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö laskuttaa risteilymaksut ammattiosastojen kautta. Ammattiosastot voivat tehdä omia päätöksiä risteilylle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Avecit ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja ja ilmoitt autumiset: risteilyvastaava Marko Koivumäki 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com risteilyvastaava Marko Koivumäki 040 768 2256 marko.koivumaki@posti.com Pi Reitti_5_2018.indd 34 Reitti_5_2018.indd 34 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 35 Ristikon ratkaisu H V A R R E L L A I L O I S U U S R I P U S T U S T A I T E T T U R A O T O P A S T I T O M U K S I A K A I N O T V A A L E U S A H E T A E U R O V A A L I T A N S A K Y Ä K E I N O T E L E T A P P I H A U T A H A I T V A I E T A L N O P I H A T L O N T O O N R U P I R A K O T Y K S I S O U K K A A T U K E A M K A T K U E K K T A K A T A P U L A I N E N U I U U P U N U T U I O S I O U U N I R O O P E T A L M U D G O R I L L A T O L L A E L I N A A L T O S I E N E T N I I T T A U S Palautearvonnan voitt aja lehdestä 4/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Leena Welling. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä pakettikortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palaute arvontaan. Vuokralle tarjotaan Vuokrataa n 39 neliön kaksio keitt okomeroll a, Hämeenti e 152, Helsinki. Vuokra 850 € /kk. Vapaa 4.6.2018 lähtien. Arvostam me pitkäaika ista vuokralai sta. Tiedustelu t: lena.lahti@ pau.? PAUn Rovaniemen osaston mökki nyt kaikkien PAUn jäsenten vuokratt avissa Peuranpesä-mökillä pääsee taatusti nauttimaan luonnon rauhasta. Mökki sijaitsee Peurajärven rannalla noin 40 kilometriä Rovaniemeltä Pellon suuntaan. Lähistöllä ei ole vakituista asutusta. Vuonna 1974 valmistunut hirsinen päärakennus on pinta-alaltaan noin 42 m² ja siinä on majoitustilat 5–7 hengelle. Mökkiä on remontoitu viime vuosina sisältä ja ulkoa. Lisää majoitustilaa 4–6 hengelle löytyy pikkukeittiöllä varustetusta hirsisestä vierasmökistä, joka on pinta-alaltaan noin 12 m². Näiden lisäksi mökillä on hirsinen, pukuhuoneella ja terassilla varustettu sauna sekä grillikatos, jossa on kaasugrilli ja kalusteita. Mökiltä löytyy myös vene, uimapaikat sekä mahdollisuus verkkoja vapakalastukseen. Mökin varustus: • keittiö, jossa kaasuliesi uunilla • pirtti, jossa takka • terassi noin 10 m² • valot, jääkaappi ja tv • sähköä tuottavat aurinkopaneelit, tuulimylly ja 98-oktaanisella bensalla toimiva aggregaatti • Ei vesijohtoa eikä viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin kahden kilometrin päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. • Kuvia ja lisätietoa Rovaniemen osaston kotisivuilla, johon linkki PAUn sivuilta. Hinnat: • Koko viikko ma 13.00–su 22.00 200 euroa • Vajaa viikkopaketti: Neljä arkivuorokautta ma 13.00–pe 12.00 140 euroa • Viikonloppupaketti : pe 13.00–su 22.00 80 euroa • Yksittäiset arkipäivät 35 euroa, vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi (käyttäjätunnus: pauroi salasana: peura). Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksut ja avaimet: Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista PAUn Rovaniemen osaston tilille – muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 euron maksu. Tiedustelut, avaimet, ajoja maksuohjeet mökki-isäntä Aarne Kiviniemeltä, puh. 040 244 9633, sähköposti: azesan@gmail.com Reitti_5_2018.indd 35 Reitti_5_2018.indd 35 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 36 På svenska Studieledighet Jag har tänkt på att börja studieledighet. Hur ansöker jag det och vad kommer att hända till mitt arbetsförhållande och semestrar och hur kan jag få stöd till levnadskostnaderna? Först ska du anmäla din förman att du vill inleda studieledighet. Om studieledighet ska det alltid avtalas och det är bra att göra ett skrift ligt avtal. Arbetsförhållandet fortsätter som normalt under studieledigheten och du har rätten till att återkomma till jobbet eft er studierna. Om arbetstagarens huvudsakliga tjänsteförhållande till samma arbetsgivare har varat sammanlagt på en eller fl era perioder åtminstone för ett år, har han eller hon rätten till högst två års studieledighet under en period på fem år. Om tjänsteförhållandet till samma arbetsgivare har varat sammanlagt eller i fl era perioder minst för tre månader, har arbetstagaren rätten till studieledighet på fem dagar. Det är möjligt att ta studieledighet i en eller fl era perioder. Det är även möjligt att periodisera studieledigheten så att arbetstagaren arbetar en del av dagen och är en del av dagen på studieledighet. Studier i läroavtalsutbildning berättigar inte studeranden till studieledighet. Arbetsgivaren har rätten till att fl ytta studieledigheten om beviljandet av studieledighet enligt ansökan orsakar betydande olägenheter för arbetsgivarens verksamhet. Arbetsgivaren har rätten till att fl ytta inledningstidspunkten för studieledigheten med högst sex månader. Om det handlar om utbildning som ordnas mer sällan än var sjätte månad kan arbetsgivaren fl ytta studieledigheten till senast början av följande utbildningsperiod. Arbetstagaren intjänar semester under studieledighet, men högst 30 studieledighetsdagar under semesterkvalifi kationsåret (1.4.–31.3.). Intjänandet av årssemester förutsätter att arbetstagren återkommer till arbetet omedelbart eft er studieledigheten har tagit slut. Under studieledighet kan du söka för vuxenutbildningsstöd. Mer information om det fi nns på adressen: https:// www.koulutusrahasto.fi/se/framsida. Ytterligare information om FPA-förmåner fi nns på adressen http: https://www. kela.fi/web/sv. Kom ihåg att anmäla även fackförbundet perioderna för din studieledighet. Under studieledighet ska du inte betala medlemsavgift . Alla förmåner för studerande är dock giltiga. Deltidspension och söckenhelg Jag är på deltitidspension, jobbar för en vecka och sen är jag på pension för en vecka. Förkortar en sockenhelg arbetstid då det inträff ar en arbetsvecka? Ja det gör det. För situationer där man arbetar för en vecka och är på pension för en vecka har det avtalats med Posti om en gemensam tillämpningsanvisning, som säger att: om en söckenhelg inträff ar en arbetsvecka, förkortar söckenhelgen arbetstiden av veckan i fråga. om en söckenhelg inträff ar en pensions vecka, iaktas förkortning av arbetstiden inte. Om den dagliga arbetstiden av en deltidspensionerad arbetstagare har förkortats, realiseras söckenhelgen som normalt genom att lediggöra söckenhelgen i fråga. Vad är en grupplivförsäkring? På arbetsplatsen hörde jag någon prata om en grupplivförsäkring som arbetsgivaren har tagit för sina arbetstagare. Vad gäller det? Grupplivförsäkringen för arbetstagare är en livförsäkring som arbetsgivaren tecknar och bekostar för sina anställda. Syft et med grupplivförsäkringen för arbetstagare är att trygga familjens omedelbara utkomst eft er att maken eller makan eller barnens vårdnadshavare avlidit. De riksomfattande arbetsmarknadsorganisationerna har avtalat om att ordna dödsfallsskydd för arbetstagarna. Förmånstagare till dödsfallsersättningen är den avlidnes make eller maka, registrerad partner eller sambo med vissa villkor, samt den avlidnes barn under 22 år. Om den avlidne inte har eft erlämnat någon sådan förmånstagare som avses i försäkringsvillkoren, utbetalas dödsfallsersättningen (försäkringsbeloppet) inte. Försäkringsskyddets storlek beror på den avlidne anställdas ålder och antalet barn att försörja. Försäkringen gäller under den anställdas arbetsoch fritid. Ytterligare information om grupplivförsäkring, ansökning om ersättning och ersättningsbelopp fi nns på adressen: www.tvk.fi/sv/trhv/ Reitti_5_2018.indd 36 Reitti_5_2018.indd 36 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 37 In English Study leave I consider study leave. How do I get it, what happens to my employment and holiday breaks and where do I get money for living? First, let your supervisor know you are willing to get a study leave. Agreement of study leave must always be made and it is advisable to be made in writing. Employment during study leave will continue normally and you are entitled aft er the leave to return to your job. If the employee’s full-time employment relationship with the same employer has lasted for at least one year in one or more periods, he or she has the right to receive a study leave of up to two years over a period of fi ve years. If the employment relationship with the same employer has lasted for at least three months in one or more periods, the employee is entitled to a maximum of fi ve days of study leave. You can use the study leave in one or more periods. Th e free time can also be used to ensure that the employee is part of the working day at work and part on the study leave. Study leave is not eligible if the student is in apprenticeship. Th e employer may transfer the study leave if the granting of a study leave during the period covered by the application would cause a signifi cant disadvantage to the employer’s activities. Th e employer has the right to transfer the student-free start date for a maximum of six months. If there is less than six months of recurrent training, the employer may initiate the beginning of the study leave until the next training period begins. Annual leave will also accrue to an employee during a study leave period but no more than 30 study leave days during one holiday credit year (1 April to 31 March inclusive). Accrual of annual leave requires the employee to return to work immediately aft er the end of the study leave. During study leave you can apply for Adult Education Allowance, see more details at: https://www.koulutusrahasto.fi/en/ adulteducationallowance/. Information about the benefi ts granted by KELA (Social Insurance Institution) can be found at www.kela.fi/.../Students kela.fi (English) Do not forget to notify to the union the dates your study leave begins and ends. During study leave no membership fee is charged. However, you’ll have all the benefi ts of membership valid. Part-time pension and public holiday I am on a part-time pension. I go to work for one week and am on pension for one week. Does public holiday shorten working hours when it occurs to the working week? Yes it does. For situations with one week work and one on pension, a common implementation regulation has been agreed with Posti. It follows: if public holiday occurs to the working week, it will shorten the working hours of the week in question if public holiday occurs to the pension week, it will not be taken into consideration If a part-time pensioner’s daily working hours have been shortened, public holiday shortening is realized normally by giving the public holiday in question free. What is Group Life Insurance all about? I heard in the workplace of some group life insurance that the employer took for their employees. What is that? Employees’ Group Life Insurance is a life insurance that the employer has taken for the employees and is responsible for the costs of it. Th e purpose of a group life insurance is to secure the family’s immediate income aft er the death of spouse or child custodian. National labour market organizations have agreed to arrange for the death benefi t to workers. Benefi ciaries of the death penalty are the widow of the insured, the party of the registered partnership and the unmarried partner under certain conditions, and the children of the insured under the age of 22 years. If the deceased does not have the benefi ciaries mentioned in the insurance terms, the death penalty (the sum insured) will not be paid. Th e amount of insurance coverage depends on the age of the deceased employee and the number of dependent children. Th e insurance is valid for the employee’s work and leisure time. For further details of the insurance, how to apply for and remuneration sums please see: http://www.tvk.fi/en/trhv/ Reitti_5_2018.indd 37 Reitti_5_2018.indd 37 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänäsi. Työnhaku tulee olla voimassa myös silloin, kun teet osa-aikatyötä ja haluat hakea soviteltua päivärahaa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi verkossa osoitteessa www. te-palvelut.fi . Tarvittaessa työnhaun voi aloittaa myös paikanpäällä TE-toimistossa. Työnhaun käynnistyttyä TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, johon ansiopäivärahan maksaminen perustuu. Täytä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus, kun olet ollut työttömänä noin kaksi viikkoa. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Muista kuitenkin lähettää hakemuksesi kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta, ettei hakemus myöhästy. Etuutta ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman painavaa syytä. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Kassa ottaa huomioon omavastuuajan ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Voit täyttää hakemuksen joko paperisena tai verkossa työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa www. pautk.fi > Asioi verkossa. Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdolliset muut maksetut erät, kuten kertakorvaus ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa tulee ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polku -sopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyden alkaessa saatat haluat tilata uuden verokortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/ verokortti . Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Lähetä jatkohakemus Saat ensimmäisen päätöksen mukana kassasta kirjeen. Kirjeessä neuvotaan, miltä ajalta voit täyttää seuraavan hakemuksen. Jatkossa voit hakea päivärahaa aina joko neljän viikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Saat paperisen hakemuksen aina maksuilmoituksen mukana, mutta voit myös täyttää hakemuksen verkkopalvelussa osoitteessa www.pautk.fi . Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Reitti_5_2018.indd 38 Reitti_5_2018.indd 38 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 4 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 13.6. mennessä ja voita 20 € Reitti_5_2018.indd 39 Reitti_5_2018.indd 39 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15
• LA2 Posti Ab Posti Green Arvonta ei koske eläkeläisjäseniä, liiton henkilökuntaa, liitt ohallitusta, pääluott amusmiehiä eikä työsuojeluvaltuutett uja. henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Järjestöjäsenen henkivakuutus MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN Reitti_5_2018.indd 40 Reitti_5_2018.indd 40 22.5.2018 12.15 22.5.2018 12.15