Reitti 2 Reitti 5 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 250 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 6/2019 4.6. 4.7. 7/2019 18.8. 12.9. 8/2019 23.9. 17.10. 9/2019 28.10. 21.11. 10/2019 26.11. 19.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Jakelutyötä taskurahalla 10 Avoin kirje tulevalle hallitukselle 11 Puheenjohtajalta 12 Myymälöiden yt 16 Esimiesten yt 20 Mielenilmaus Joensuussa 22 Vapaalla: kynien keräilijä 24 Lomapalkat 26 Otteita työelämästä 27 Kevät ja kurssilaiset 28 Ay-majakka: Satu Ollikainen 29 Oikeustapauksia 30 Ristikko 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Joni Eriksson 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 20 Organisaatio muutt uu 16 27 22 Reitti_5_2019.indd 2 Reitti_5_2019.indd 2 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 ASIANTUNTIJA työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Mitä tuli luvatt ua? M aahan räätälöidään Säätytalolla parhaillaan uutta hallitusohjelmaa ja hallitusta. Hallituksen kokoonpanolla ja ministerinimityksillä on taas merkittävä vaikutus valtionyhtiö Postiin ja postipalveluihin. Tämä huomattiin varsin hyvin edellisellä hallituskaudella, kun postilailla heikennettiin palveluja ja harvennettiin jakelupäiviä. Kysyimme ennen vaaleja eduskuntapuolueilta postipalveluihin ja omistajapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset koskivat valtion osinkopolitiikkaa, lehtien jakelutukea, Postin operatiivisia tietoja ja valtion tukipakettia murrosalalla toimiville työntekijöille. Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue haluaisivat pitää valtion tuottovaateen Postille maltillisena huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja Postille asetetut lakisääteiset velvoitteet. Keskusta kiersi kysymyksen vastaamalla, että omistaja ei määrittele yhtiön liiketuloksen tavoite tasoa. Se ja Postin strate gia kuuluu yhtiön toimivalle johdolle ja hallitukselle. Painetuille lehdille annettavaa jakelutukea ei tyrmännyt yksikään hallitusneuvotteluja käyvä puolue. Moniarvoisen tiedonjakelun turvaamiseksi jakelutukea tulisi vähintäänkin selvittää. Jakelutuen takana olivat selkeimmin vasemmistoliitto ja keskusta. Vasemmistoliitto muistutti tuen olevan käytössä useissa Euroopan maissa, keskusta taas painotti tuen tarvetta maaseudulla tapahtuvaan jakelutoimintaan. Liikenneja viestintäministeriö esitti viime syksynä liikennepalveluhankkeessa postilakiin muutosta, joka olisi velvoittanut Postin luovuttamaan postipalveluihin liittyvät liikesalaisuudet kilpailijoiden käyttöön. Näitä olisivat olleet muun muassa tiedot jakelureiteistä, postilokeroiden, postilaatikoiden ja rakennusten sijainnista, lastausja purkupaikoista sekä aikatauluista ja kellonajoista. Nyt näyttää olevan toinen ääni kellossa. Kaikki muut paitsi vihreät asettuivat selkeästi oleellisten tietojen ja Postin liikesalaisuuksien luovuttamista vastaan. Puolueiden mukaan tietojen luovuttaminen heikentäisi Postin kilpailuasemaa entisestään, heikentäisi Postin kannattavuutta ja palvelisi vain sen kilpailijoita. Vihreät viittasi vastauksessa postilakiin ja muistutti, että luovuttamisesta Posti voi periä hinnan, joka vastaa aiheutuneita kustannuksia. Postiala elää syvää murrosta, jossa jaettavan postin määrä vähenee digitalisaation myötä. Tuhansia työntekijöitä on jo irtisanottu, eikä tulevaisuus näytä yhtään ruusuisemmalta. Irtisanomisuhan alla on merkittävä määrä työntekijöitä, jotka ovat tehneet pitkän työuran yhdelle työnantajalle. Kysyimme, pitäisikö valtion suunnata erityistoimia tai tukipakettia postin kaltaisilta murrosaloilta irtisanotuille tai irtisanomisuhan alla oleville. Selkeimmin erityistoimien takana ovat sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto. Demarit korosti vastauksessaan, että olisi valtionkin kannalta järkevää, että postilaisten työttömyys jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja että heitä voitaisiin esimerkiksi koulutuksen avulla saada mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Toisaalla tässä lehdessä on hyvä esimerkki siitä, että irtisanomisen jälkeenkin voi menestyä, kunhan vain löytää oman tiensä, uskoo itseensä ja jaksaa opiskella. Valtava merkitys on kuitenkin sillä, millaisen mahdollisuuden yhteiskunta antaa uudelleenkoulutukseen. JUHA PÖYRY Reitti_5_2019.indd 3 Reitti_5_2019.indd 3 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisessä kesäduunari -infossa yhteydenottoihin vastaa tänä vuonna oikeustieteen ylioppilas Liisa Lehtonen. Lehtonen toivoo, että kesätyöntekijät ottaisivat yhteyttä rohkeasti heti, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. Perehtymällä huolellisesti työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin jo ennakkoon voi ehkäistä asioiden muuttumista ongelmiksi. – Kesäduunari-infoon voi soittaa jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos jokin siinä mietityttää, Liisa Lehtonen muistuttaa ja korostaa kirjallisen työsopimuksen tärkeyttä. – Kirjallinen työsopimus on hyvä käydä rauhassa läpi ennen allekirjoittamista. Kesätyöntekijöiden oikeus saada työsuhteen ehdot kirjallisena nousi esiin useissa työsopimuksia koskevissa yhteydenotoissa viime vuonna. Työntekijällä on lainmukainen oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on yli kuukauden mittainen. Maksuton kesäduunari-info neuvoo nuoria työntekijöitä Nuorille suunnatulla työsuhdeneuvonnalle yhä tarvett a Maksuton Kesäduunari-info palvelee nuoria kesätyöntekijöitä jo 15. kertaa. Palvelu on tarjonnut vastauksia tuhansien nuorten sekä heidän vanhempiensa ja työnantajien kysymyksiin. Kaikki kysymykset käsitellään luottamuksellisesti, joten avun pyytämistä ei tarvitse arastella. Vaikka työelämä on vuosien aikana muuttunut, ovat kysymysten aiheet pysyneet pitkälti samoina. Joka vuosi näyttäisi tulevan paljon kysymyksiä erityisesti palkkoihin sekä työaikoihin liittyen. Myös koeaikaan liittyen tulee yhteydenottoja. Kesäduunari-info palvelee elokuun loppuun asti Kesäduunari-info aukesi 2. toukokuuta ja on avoinna perjantaihin 30. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa numerosta 0800 179 279 arkisin klo 9–15. Käytössä on myös Kesäduunari-infon sivuilta löytyvä sähköinen yhteydenottolomake. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Apua löytää myös Kesäduunari-infon verkkosivuilta (www.kesaduunari.fi ). Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin. Lisäksi kannattaa tutustua myös kesäduunarin muistilistaan. Kesäduunari-info löytyy myös • Facebookista: www.facebook.com/kesaduunari • Twitteristä: twitter.com/Kesa duunari • Instagramista: www.instagram.com/kesaduunari Reitti_5_2019.indd 4 Reitti_5_2019.indd 4 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 5 Kehu ja kuvaa työtoverisi Kesäkuvakilpailun aiheena on tänä vuonna työtoveruus. Positiivinen palaute unohtuu liian helposti, vaikka se ilahduttaa niin kehujen saajaa kuin antajaakin. Siis: kehu ja kuvaa työ toverisi, tai vaikka useampi, ja kerro mikä hänestä/heistä tekee kivan työkaverin. Lähetä kuva ja yhteystietosi 31.7. mennessä osoitteella juha.poyry@pau.fi . Kuvia julkaistaan elokuussa aihetunnisteella #työtoveri, #työtoveruus PAUn some-kanavissa ja syyskuussa Reitti-lehdessä. Muista pyytää kuvattavilta lupa kuvan julkaisuun. Viisi parasta kuvaa palkitaan 20 € lahja kortilla. Uudistett u perhevapaaopas ilmestynyt Millaisiin perhevapaisiin olen oikeutettu? Vaikuttaako raskaus asemaani työpaikalla? Voinko jäädä sairaan lapsen hoitajaksi? SAK:n Perhevapaaopas luottamushenkilöille antaa tietoa erilaisiin elämäntilanteisiin ja erilaisille perheille. – Opas on suunnattu työpaikkojen luottamusmiehille, mutta tietoa voi etsiä siitä kuka tahansa, joka on jäämässä perhevapaille. Voit kysyä apua myös työpaikkojen luottamusmiehiltä, työsuojeluvaltuutetuilta tai oman alan ammattiliitosta, kertoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz. SAK:n Perhevapaaoppaan lisäksi Glantz suosittelee tarkistamaan perhevapaisiin liittyvät yksityiskohdat oman alan työehtosopimuksesta ja työpaikalta. – Työehtosopimuksissa on toisinaan sovittu osasta perhevapaiden yksityiskohdista lakia paremmin ja myös työpaikoilla saattaa olla omia perheen ja työn yhdistämiseen liittyviä etuisuuksia. Esimerkiksi PAUn neuvottelemissa työehtosopimuksissa on sovittu äitiysja isyysvapaan palkasta paremmin kuin laissa. Lähde: SAK Riita työsuojeluorganisaatiosta johtamassa kaksiin eri vaaleihin ja oikeusprosessiin PAUn ja Postin väliset neuvottelut uudesta työsuojelun yhteistoimintasopimuksesta päättyivät toukokuun alussa. Puoli vuotta kestäneissä neuvotteluissa ei päästy yhteiseen näkemykseen uudesta työsuojeluorganisaatiosta. Postin vaatimukset työsuojeluorganisaation leikkauksista olivat liian kovia, jotta työsuojelun taso olisi voitu PAUn näkemyksen mukaan jatkossa turvata. PAU oli neuvotteluissa valmis pudottamaan nykyistä valtuutettujen määrää, mutta Posti vaatii vähennettäväksi kaksi kolmasosaa nykyisestä valtuutettujen määrästä, joka oli mahdoton hyväksyä. Neuvottelujen päättymisen seurauksena Posti suunnittelee nyt työsuojeluvaalien käynnistämistä työnantajan päättämään työsuojeluorganisaatioon. PAU tulee reagoimaan asiaan järjestämällä työsuojeluvaalit nykyiseen, voimassaolevan sopimuksen mukaiseen organisaatioon sekä käynnistämään sopimustulkinnasta oikeusprosessin. Maaliskuun lopussa ennen neuvottelujen päättymistä Posti päätyi irtisanomaan voimassa olevan työsuojeluorganisaation 3 kuukauden irtisanomisajalla huolimatta siitä, että PAUn ja Postin työsuojelun yhteistoimintasopimukseen on kirjattu sopimuksen irtisanomisajaksi 6 kuukautta. Lisäksi on sovittu, että työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan kyseisen sopimuksen mukaisesti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan. Koska Posti ei noudata kyseisen sopimuksen määräyksiä, niin PAU tulee käynnistämään työsuojeluvaltuutettujen vaalit voimassaolevan työsuojelusopimuksen mukaiseen työsuojeluorganisaatioon ja lisäksi hakemaan oikeusteitse sopimukselle vahvistusta tuomioistuimesta. Todennäköisesti Posti ei tule hyväksymään PAUn järjestämiä työsuojeluvaaleja. Ja on siis todennäköistä, että Posti heinäkuun alusta eteenpäin työnantajan työnjohto-oikeudella katsoo, että työsuojeluvaltuutettuina toimivat ne henkilöt, jotka tulevat valituksi työnantajan määräämään organisaatioon. Lopullisen ratkaisun asiaan tulee antamaan työtuomioistuin. PAU aloittaa omat vaalijärjestelyt. Aiheesta tiedotetaan osastoja lähiaikoina . Reitti_5_2019.indd 5 Reitti_5_2019.indd 5 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_5_2019.indd 6 Reitti_5_2019.indd 6 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 7 Jakelutyötä taskurahalla Reitti 7 75-vuotias Aila Vilppula on mainosjakelukärryineen tutt u näky Helsingin Maunulassa ja Länsi-Pakilassa. Pieni jakelukorvaus ei entistä psykologia työssä motivoi, mutt a säännöllinen liikunta autt aa selkävaivoissa. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Mainosjakajan työ on raskasta ja alipalkatt ua. Aila Vilppula jaksaa kuitenkin vielä. Reitti_5_2019.indd 7 Reitti_5_2019.indd 7 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 8 Työnkuva A ila Vilppula päätti neljätoista vuotta sitten kokeilla, olisiko mainosjakelusta apua selkävaivoihin. Heikentynyt näkökyky oli pakottanut Vilppulan työkyvyttömyyseläkkeelle opettajan tehtävistä ja jotain piti selällekin tehdä. – Lähdin aluksi kokeilemaan tätä vain liikkumisen vuoksi, kun selkä oli aika huonossa kunnossa. Kun en ole mikään urheiluihminen, päätin kokeilla, sujuuko tämä. Kyllähän tästä jotain hyötyä on selän kunnolle ollut, Vilppula kertoo. Aila Vilppulalla on psykologin tutkinto ja varsinaisen työuran hän teki myös sosiaalityöntekijänä ja opettajana. Työkokemusta on kertynyt niin ikään Työterveyslaitoksesta ja vakuutusyhtiöstä, nuorempana myös kirjastosta ja paikallislehden toimituksesta. – Kun vanhemmillani ei ollut rahaa, piti lukioaikanakin kaikki opinnot kustantaa itse. Töitä olen tehnyt 14-vuotiaasta lähtien. Lajitt elu kotona Helsingin Jakelu-Expertissä työskentelevä Vilppula jakaa Maunulassa ja Pakilassa kahta reittiä, joissa yhteenlaskettu talousmäärä on 450 kappaletta. Maunulan reitti koostuu hissillisistä kerrostaloista, Pakilassa jaetaan omakotija rivitaloihin. Lehdet ja mainokset tuodaan Vilppulalle kotiin lajiteltavaksi yleensä tiistaija perjantai-iltana. Jakopäivät ovat pääsääntöisesti keskiviikko ja lauantai. Mainosniput jätetään kerrostalon ulko-ovelle, josta hän lastaa ne laukkuihin ja kantaa keittiön lattialle lajiteltavaksi. – Lähetyksiä ei tuoda juuri koskaan ennen neljää. Joskus mainosten niputtaminen voi mennä yötöiksi. Mainosten tulo riippuu paljolti kuskien työmäärästä ja kelistä, Vilppula kertoo. Mainosten jakaminen on kasaantunut nykyisin erityisesti keskiviikolle. Vappuviikolla Vilppula jakoi mainokset Maunulan reitillä poikkeuksellisesti jo maanantaina, jolloin jaettavana oli kahdesti viikossa ilmestyvä Helsingin Uutiset ja seitsemät mainokset. Kunnon lajittelu on jakelun sujuvuuden kannalta tärkeää. – Lajitteluun ja niputtamiseen menee työajasta karkeasti ottaen puolet, noin 2,5–3 tuntia. Erityisen hitaaksi lajittelun tekee, jos jakeluun tulee taittamattomia lähetyksiä. Yksi näistä on tammikuussa ilmestymisensä pääkaupunkiseudulla aloittanut Helsingin Sanomien maksuton paikallislehti. Myös paksut katalogit ja luettelot tekevät työstä hitaampaa ja raskaampaa. Kahden reitin jakamiseen Aila Vilppulalla menee kelistä riippuen vähintään kolme tuntia. Kun jakelu on tehty, työnantajalle ilmoitetaan netin kautta, montako mainosnippua jäi puuttumaan tai jäikö ylimääräisiä. Muuta kontrollia työnantajan puolelta työn suorittamiseen ei ole. Vitonen tunnilta Vilppulan keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna omien laskelmien mukaan 4,76 € tunnilta. Palkka on surkea ja selvästi alle sen, mitä hänelle kuuluisi maksaa. PAUn yleissitovan työehtosopimuksen mukaan mainosjakajien tulisi ansaita vähimmäistuntipalkkana lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuuteen käytetyltä ajalta vähintään 8,74 €. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelusta pitäisi maksaa kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta kummastakin kerrostaloissa ja kerrostaloalueella 5,40 Lajitt elun jälkeen Vilppula pakkaa laukut ja vie ne jakelukärryyn. Reitti_5_2019.indd 8 Reitti_5_2019.indd 8 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 9 Alipalkkaus pitäisi kriminalisoida PAU on käynyt oikeustaistelua mainosjakeluyhtiöitä vastaan jo kymmenen vuoden ajan. Vaikka useat mainosjakajat ovat saaneet palkkasaatavia oikeusteitse, ei alan perusongelma, keltainen työehtosopimus ja alipalkkaus ole kadonnut minnekään. Viimeisin näytös alan työehtokiistassa on käynnissä työtuomioistuimessa. Työtuomioistuimessa on lausuntomenettelyssä selvitett ävänä, onko SME ry aito työntekijäliitt o vai ei ja mikä merkitys sillä on alalla sovellett avalle työehtosopimukselle. Pitäisikö työnantajan noudattaa erillisjakelualalla yleissitovaa PAUn työehtosopimusta vai voiko työnantaja noudatt aa niin sanott ua keltaista työehtosopimusta. Niin kauan kuin alipalkkausta ei Suomessa kriminalisoida, voi mainosjakelun kaltainen palkkadumppaus jatkua. Oikeudenkäynnistä jakelu? rmoja vastaan on tullut ikiliikkuja, jossa häviäjinä ovat raskaan työn raatajat. senttiä/kpl sekä omakotija rivitaloalueella 5,62 senttiä/kpl. Seuraavista jaettavista mainoksista korvaus on 0,96 senttiä/kpl. Tessin mukainen taittolisä on 1,15 senttiä/lähetys. Jakeluyhtiöt noudattavat mainosjakajiin edelleen Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n työehtosopimusta, jonka hovioikeus totesi lainvoimaisella päätöksellä laittomaksi kesällä 2015. Aila Vilppula haki Helsingin JakeluEx pertiltä palkkasaatavia pari vuotta sitten. – Tein laskelman 4,5 vuodelta ja jätin toukokuussa 2017 noin 6 000 € palkkavaateen työnantajalle. Sain kuittauksen, että vaade on vastaanotettu, mutta sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään. Vilppulan mielestä alalla pitäisikin noudattaa PAUn työehtosopimusta. – Ja jos Suomessa olisi joku minimipalkkalaki, tämä ala jäisi siinäkin kiinni. Keskisuomalainen pelikentälle Printtimainonnan vähentyminen, alan kilpailu ja kotitalouksien ekologinen ajattelu näkyy mainosjakajan kärryissä. Jaettavaa on vähemmän ja mainoskieltoluukut lisääntyvät. Toki työtäkin vielä riittää, aina suhdanteiden mukaan. – Nykyisin noin 15 mainokset viikossa, keskiviikkoisin yleensä yli kymmenet, Vilppula täsmentää. Alalle tuli viime vuonna iso toimija, kun Keskisuomalainen-konserni osti Suomen Suoramainonta Oy:n (SSM) liiketoiminnan. SSM:n liikevaihto, johon Helsingin Jakelu-Expertkin kuuluu, oli toissa vuonna noin 40 miljoonaa euroa. SSM:n jakeluyrityksissä on noin 6 500 työntekijää, joista jakajia nelisen tuhatta. Keskisuomalaisen konsernijohtaja VesaPekka Kangaskorpi kehui yrityskaupan myötä työllistävänsä merkittävän määrän maahanmuuttajia, joiden ensikosketus suomalaiseen työelämään käy mainosjakelun kautta. Kangaskorpi ei halua maksaa jakajille kuitenkaan PAUn yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Toki alipalkkaus on kilpailuetu, mutta moraaliton sellainen. Yhteiskuntavastuun laiminlyönnillä on isompikin yritys pilannut maineensa. Aila Vilppula lajitt elee tilanpuutt een vuoksi mainokset Helsingin Uutisten väliin kotinsa latt ialla. Reitti_5_2019.indd 9 Reitti_5_2019.indd 9 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 10 Reitti_5_2019.indd 10 Reitti_5_2019.indd 10 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 11 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 11111111111111 11 11 11111 111111111111 11111 11111 111111 11 1111 1111 111 1111 1111 11 111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Epävarmuuden sietämistä V iime vuoden viimeisessä Reitissä kirjoitin kolumnissani tulevaisuuden peikoista. Postialalla jokainen uutinen tuntuu vain lisäävän työntekijöiden huolta, pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Joulukuussa kirjoitukseni lopussa totesin: ”Ainoa varma asia mitä vuodesta 2019 uskaltaa sanoa on, että muutos tulee jatkumaan. Uudenvuodentoiveena monella on varmasti se, että muutokset toisivat välillä epävarmuuden sijaan varmuutta tulevaisuudesta.” Vajaa puoli vuotta tuon jälkeen on todettava, että Posti on heikon henkilöstöpoliittisen linjansa valinnut ja sillä tiellä uskollisesti jatkaa. Tänä vuonna on nähty jo useita yt-menettelyjä. Ja niiden seurauksena irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja töiden siirtämistä Tallinnaan. Tällä hetkellä esimiehet ovat kurittamisen kohteena – puolet on saamassa potkut ja ne jotka saavat jäädä, miettivät miten tulevasta työtaakasta voi selvitä. Vuokratyöntekijöitä on lähdetty johdonmukaisesti halpuuttamaan ja heinäkuun alusta loputkin heistä on saamassa kymmenien prosenttien suuruisen palkanalennuksen. Samaa alennusta Posti haluaa myös omien työntekijöiden osalta. Samalla Posti on päättänyt, että työsuojeluvaltuutettuja tarvitaan jatkossa vain kolmasosa nykyiseen määrään verrattuna, joten jatkossa työntekijöiden on huomattavasti vaikeampaa saada apua työsuojeluvaltuutetuilta. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin panostaminen on tämän jälkeen vain kaunis sanapari ilman käytännön tekoja. Samaan aikaan Postin palvelut saavat kritiikkiä asiakkailta ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Posti on joutunut kierteeseen, josta on ikäviä esimerkkiä muualta Euroopasta. Kun palveluun ei enää luoteta, sitä ei myöskään käytetä. Toki tiedän, että digikehitys vielä postilta jaettavaa ja tämä kehitys kiihtyy, mutta Postin omien päätösten seurauksista jaettavien tuotteiden määrään puhutaan työntekijöiden keskuudessa paljon. Tällä hetkellä hallitusohjelmaneuvottelut ovat vielä kesken. Hallituspohja on muuttumassa oleellisesti ja uudet ministerit astuvat tehtäviinsä todennäköisesti kesäkuussa. PAUn mielenkiinto kohdistuu erityisesti tuleviin omistajaohjausja viestintäministereihin. Heidän roolinsa on merkittävä tulevina vuosina Postin palveluiden ja henkilöstöpolitiikan kannalta. Molemmissa tarvitaan suunnanmuutos ja se ei tapahdu ilman omistajan, valtion, vahvaa väliintuloa. PAU julkaisi hallitusohjelmaneuvottelujen alla julkisen kirjeen tulevalle hallitukselle. Kirje oli ostettuna mainoksena pääsiäisen viikonvaihteen Ilta-Sanomissa (ja voit lukea sen viereiseltä sivulta). Kirjeen viestiä on viety eteenpäin myös kaikissa mahdollisissa vaikuttamisen paikoissa, jotta tuleva hallitus on tietoinen postilaisten tilanteesta. Epävarmuutta oppii sietämään. Harva kuitenkaan haluaa elämäänsä elää jatkuvassa epävarmuudessa. Tulevan hallituksen politiikkaan on ladattu paljon odotuksia niin postilaisilta kuin muiltakin palkansaajilta! Reitti_5_2019.indd 11 Reitti_5_2019.indd 11 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 12 Painajainen päätt yy pian Posti ilmoitt i 15. huhtikuuta suunnitelmistaan ajaa alas käytännössä koko jäljellä olevan myymäläverkkonsa. Yt-neuvott elujen kohteena ovat kaikki Postin 21 myymälää sekä myymälöiden 124 työntekijää ja toimihenkilöä. Tämä merkitsee loppua ajanjaksolle, jota Reitt i kuvasi jo vuonna 2011 parikymmentä vuott a kestäneeksi yt-painajaiseksi. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT PAU, POSTIMUSEO P ostikonttoreiden kujanjuoksu alkoi vuonna 1990, kun Postista tehtiin liikelaitos. Silloin Posti ilmoitti 1900 postikonttorin lakkauttamisesta ja pankkipalveluista luopumisesta, ja omia konttoreita jäi vajaat 1000 kappaletta. Uudistuksella Posti pyrki kampeamaan kehityksen kelkkaan ja muuttumaan maailman mukana. Siitä tuli itsenäisempi, omilla tuloillaan pyörivä laitos, joka pyrki tarjoamaan peruspalveluita yhä kustannustehokkaammin. Konttoreiden sulkemista, ulkoistamista ja yhdistämistä koskevat uutiset alkoivat seurata toisiaan. Painajainen venyi lähes kolmekymmenvuotiseksi. Vuosina 1990–2015 myymälät vähenivät 2700:sta 21:een. Yli 4500 työntekijää menetti työnsä ja satoja osa-aikaistettiin. PAU onnistui parantamaan työntekijöiden tilannetta neuvottelemalla tukipaketteja ja uudelleensijoituksia. Esimerkiksi vuonna 1999 Posti sai valtiolta miljoonien markkojen tukipaketin hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamiseksi. Yt-neuvotteluissa ei yleensäkään ole kyse iloisista asioista, mutta postilaisille ne ovat erityisen painajaismaisia sen takia, että talossa on tehty perinteisesti pitkiä työuria. Monet ovat tulleet postiin hyvinkin nuorena kesätai muissa tilapäistöissä. Vaikka palkka ei ole koskaan ollut kovin hyvä, työpaikat olivat suhteellisen pysyviä ja suvuissa kulkevia kautta 1900-luvun. Se voi vaikuttaa käsittämättömältä niistä milleniaaleista, jotka ovat kasvaneet työelämän epävarmuuteen ja työuriin, joiden menestyksekkyys perustuu työpaikan vaihtamiselle viimeistään viiden vuoden välein. Aivan yhtä kummalliselta voi kuulostaa se, että konttoreissa työskenteli vielä 30 vuotta sitten ekspeditöörejä, reviisoreja ja kamreereja. Nämä virkanimikkeet ovat peräisin 1800-luvulta, ja historiankirjoituksen mukaan Posti oli virastomuotoisena muutenkin vanhanaikainen ja kankea. Sen tietotekniikka laahasi eivätkä aukioloajat palvelleet työssäkäyviä. Vanhahtavan konttori-nimityksenkin rinnalla alettiin puhua myymälöistä vasta 2000-luvun puolella. Liikelaitosuudistus horjutti jopa Suomen hallitusta ja keikautti puolueiden valtasuhteita vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Oli selvää, että omalla postitoimipaikalla oli vahva symboliarvo ympäri Suomen ja sen menettäminen teki kipeää. Nyt Postin oma myymälä löytyy enää muutamasta isommasta kaupungista, ja sellaisessa saattaa asioida aikuisia suomalaisia, jotka eivät tiedä, mihin kirjeen kulmaan postimerkki kuuluu. Herää kysymys, onko tällainen palvelu tosiaan jo aikansa elänyt, ja toisaalta, onko Posti päässyt viimein teknologian kehityksen kelkkaan, kun fyysisiä paketteja lähetetään verkossa ja itsepalveluna. Pidemmällä aikajanalla tarkasteltuna konttoreiden kolmekymmenvuotinen kujanjuoksu seuraa suunnilleen samanpituista, sotien jälkeistä paisumisen aikaa, johon liittyy omat historialliset tekijänsä. Näiden kausien hahmottaminen saattaa vähentää tuskaa, jota tärkeän asian menettäminen herättää. Viesti välitett ävänä Postilähetyksen tarpeen loivat lukuja kirjoitustaitoiset ihmiset, jotka halusivat viestiä keskenään paikkakunnalta toiselle. Jos nykyään sama tarve tyydytetään sähköisillä viestimillä ja posti kuljettaa lähinnä tavaroita, niin vielä sata vuotta sitten postilaitoksen tarve perustui juurikin viestinvälitykseen. Suomen postilaitos perustettiin vuonna 1638 hallinnollisiin tarkoituksiin. Tarve koko maan kattavalle postinjakelulle oli käsillä vasta, kun kansakoululaitos alMyymälöiden yt Reitti_5_2019.indd 12 Reitti_5_2019.indd 12 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 13 Kontt oriverkon historiaa 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 1880 1900 1917 1930 1945 1950 1970 1990 1995 1999 2006 2010 2015 2019 13 % lukutaitoisia 30 % lukutaitoisia 200 000 muutt aa kaupunkeihin 300 000 ulkomaille 100 % lukutaitoisia liikelaitosuudistus Leonia lopett aa pankkipalvelut kontt oreissa. Posti saa satojen miljoonien tukipaketin hyvän henkilöstöpolitiikan noudatt amiseksi. Postin liikevoitt o 89 milj. € Itellan liikevoitt o 254 milj. € v. 2007–2010 Liikevoitt o 42 milj. € v. 2018. Säästötavoite 150–200 milj. € koi lisätä lukutaitoa tavallisen kansan keskuudessa. Jos vuonna 1880 suomalaisista oli lukutaitoisia 13%, oli luku vuonna 1900 jo 30 % ja vuonna 1930 käytännössä koko kansa osasi lukea. Lehtien levikit kasvoivat ja pakettipostia tarvittiin kirjojen lähettämiseen. Postilähetysten tarvetta kasvatti myös metsäteollisuuden kirittämä maaseudun vaurastuminen ja avautuminen sekä muuttoliike: 1880–1917 maalta kaupunkeihin muutti 200 000 ihmistä ja siirtolaisiksi lähti 300 000. Yhdessä yleistyneen lukuja kirjoitustaidon kanssa tämä merkitsi kasvavaa yhteydenpidon tarvetta, ja konttoreita kannatti perustaa. Postikonttoreita oli 1800-luvun lopulla vain suurimmissa kaupungeissa. Maaseututaajamiin ja rautatieasemille alettiin perustaa sivutoimisia postitoimistoja vuodesta 1860 lähtien. Rajoitetun palvelun ja edullisemman hinnan postiasemia ja postipysäkkejä löytyi 1800-luvun lopussa lähes jokaisesta kunnasta. Niistä saattoi lähettää ja noutaa postilähetyksiä. Verrataanpa 2000-lukuun: pakettiautomaatti ja palvelupiste löytyvät maalaismarketin kulmasta. Verkko tihenee, teknologia tulee Vuosina 1917–1945 postimäärät kolminkertaistuivat. Sotien jälkeen Suomi kehittyi nopeasti teollisuusmaaksi ja hyvinvointiyhteiskunnaksi. Väkiluku kasvoi ja massamuutto kaupunkeihin ja Ruotsiin voimistui 1960ja 1970-luvuilla. Tämä lisäsi yhteydenpidon tarvetta: toimipaikkaverkko laajeni vuosina 1950–1970 pieniin kyläkeskuksiin ja uusiin asumalähiöihin. Kun Postilla oli 4033 toimipaikkaa vuonna 1950, oli niitä 1970-luvun alussa yli 4700. Mutta maaseutu alkoi jo tyhPostitoimipaikkoja Asiamiesposteja Automaatt eja Viimeisen sadan vuoden aikana postitoimipaikkojen määrä on räjähtänyt ja romahtanut. Reitti_5_2019.indd 13 Reitti_5_2019.indd 13 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 14 jentyä. Sitä myötä myös konttoriverkkoa alettiin supistaa. Sitä harvennettiin yli tuhannella vuoteen 1985 mennessä. Omia konttoreita alettiin korvata asiamiesposteilla vuonna 1986, jolloin perustettiin yli 400 yrittäjän ylläpitämää palvelupistettä. Uutta tarvetta postille loi kasvava postimyyntibisnes. Konttoreiden käyttöasteen kasvattamiseksi Posti kehitti niille myös uusia palveluita ja toimivaltuuksia, kuten luottoja valuuttatehtäviä, pakkauslaatikoiden ja kalastuskorttien myyntiä, lehtitilauksia, kopiointipalveluita, vaalien ennakkoäänestyksiä. Postikorttien myynti konttoreissa keksittiin vasta vuonna 1991. Asiakasmäärät kuitenkin vähenivät edelleen. Tärkein syy sille oli teknologian kehitys, jonka etunenässä pankkipalveluita alettiin automatisoida jo 80-luvulla. Niin tosiaan, nuorimmat niistä, jotka muistavat käyneensä pankkipalveluita tarjoavassa postissa, alkavat olla jo keski-ikäisiä. Reilun sadan vuoden ajan toimineen Postipankin (aiemmin Postisäästöpankki) historian huonoin taloudellinen tulos nähtiin vuonna 1989. Puhelinpalvelu, pankkikortit, maksuja pankkiautomaatit sekä päätepankit vakuuttivat Postipankin siitä, ettei tiskiltä tarjottavien palveluiden ylläpitämisessä ja tekniikan uusimisessa olisi mieltä. Kun liikelaitosuudistus tehtiin, pankkipalvelua oli enää 993 konttorissa. Kymmenen vuotta myöhemmin Postipankki oli fuusioitunut ensin Leonia Pankiksi ja sitten Sampo Pankiksi, joka lopulta erkaanArto Soikkeli, Hirvensalmi 1. Eihän se hyvä asia ole. 2. Postin omissa myymälöissä on katt ava valikoima kaikkea postiasiointiin liitt yviä tarvikkeita. Ja mukavampaahan ihmisten kanssa on asioida kuin koneiden. tui Postista lopullisesti. Yhteiskunta jatkoi digitalisoitumista, jonka päätepistettä emme ole vielä nähneet. Harva tarvitsee päivittäisissä pankkiasioissaan henkilökohtaista palvelua, mutta ajoittain on paikallaan viiveetön, asiantunteva neuvonta ja keskustelu puhelimitse, chatissa tai sähköpostissa. Joskus myös ihan kasvokkain. Samoin on epäilemättä Postissa. Postin mukaan palvelupisteverkosto kasvaa ja palvelut ovat jatkossa yhä paremmin tavoitettavissa – asiamiesposteissa sekä automaattien ja sähköisten palveluiden kautta. Jutun lähteenä on käytett y Jukka-Pekka Pietiäisen teoksia Postia kaikille. Suomen Postin tarina 1638-1998 ja Suomen Postin historia I ja II sekä Reitt i-lehtiä 7/2011 ja 5/2015. Myymälägallup Postin asiakkaat kommentoivat Mikkelissä Postin suunnitelmia myymälöiden lakkautt amisesta. 1 Mitä mieltä olet Postin suunnitelmista lakkautt aa omia myymälöitä? 2 Mihin Postin omia myymälöitä mielestäsi tarvitaan? TNS Gallup kysyi neljä vuott a sitt en mikroyrityksiltä, kuinka tyytyväisiä ne ovat myymälöiden palveluun. Tuolloin valtaosa (91 %) yritt äjistä oli tyytyväisiä Postin omassa myymälässä saamaansa palveluun ja henkilö kunnan ammatt itaitoon (93 %). Postin omien myymälöiden lopett amisessa puolestaan oli yritt äjien mielestä jo tuolloin riskejä. Kaksi kolmesta vastasi, ett ä neuvonta huononee, palvelu hidastuu ja asiantuntemus ja laatu heikkenevät, jos yrityksen käytt ämä Postin oma myymälä lopetett aisiin. (kuva Matt i Heinonen) Myymälöiden yt Reitti 14 Reitti_5_2019.indd 14 Reitti_5_2019.indd 14 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 15 Aada Väisänen, Mikkeli 1. Huono jutt u. Olen itse töissä yrityksessä, joka käytt ää paljon verkkokauppaa ja Postin palveluja. 2. Jos samat tuott eet ja palvelu saataisiin jostain muualta, niin periaatt eessa sillä ei olisi väliä. Postipalvelujen täytyy kuitenkin toimia. Jani Salmela, Mikkeli 1. En osaa sanoa onko siinä järkeä, lakkautt amiset saatt avat vähän haitata palvelua. 2. Postin myymälöistä on helppo ostaa samalla kirjekuoria, pakkaustarvikkeita, postimerkkejä ja muuta tarpeellista. Miten mahtaa postilokeropalvelun käydä, jos tämä myymälä lakkautetaan? Henkilökunnan ammatt itaitoon olen ollut kyllä tyytyväinen. Lahden postikontt ori v. 1916. Ekspeditöörinä Hilja Andersén. Malmin posti 1930-luvulla. Virkailija hoitamassa postisäästöpankin asioita. Huumalan postipysäkki 1930-luvulta, Osuuskaupan talo. Töölön postija lennätinkontt ori joulukuussa 1958. Pakett ipostin lajitt elua. Asiakaspalvelua Vammalan postikontt orissa v. 1987 Asiamiesposti, Lahnuksen Shell vuodelta 2005 Reitti 15 Reitti_5_2019.indd 15 Reitti_5_2019.indd 15 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 16 Esimiesten yt P osti perustelee yt-neuvotteluja postimäärän rajulla vähentymisellä ja 150–200 miljoonan euron säästötarpeella vuosille 2019–2021. Töiden uudelleenjärjestelyillä Posti pyrkii vahvistamaan vuodenvaihteessa käyttöönotettua toimintamallia, jossa palvelut tuodaan mahdollisimman lähelle asiakasta. Yt-neuvottelujen kohderyhmään kuuluu 219 henkilöä. Postin arvion mukaan vähentämistarve oli neuvottelujen alkaessa 120 vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Uudelleenjärjestelyjen myötä arvioidaan syntyvän myös uusia työtehtäviä, jotka vähentävät irtisanomistarvetta. Esimieskentt ää myllätään kovalla kädellä Posti aloitt i huhtikuussa yt-neuvott elut Postipalvelut-liiketoimin taryhmän tuotannon hallinnossa ja esimiestehtävissä. Neuvott elut päätt yvät kesäkuun neljäs päivä. Organisaatio muutt uu Posti ilmoitti toukokuussa henkilöstöinfossa lakkauttavansa jakelupäällikön, tuotantoesimiehen, suunnittelupäällikön ja prosessisuunnittelijan tehtävät. Uutena tilalle tulee arviolta 84 palvelupäällikköä, joilla on esimiesvastuu 70–120 tuotantotyöntekijälle. Palvelupäälliköiden paikat laitettiin hakuun kesken yt-menettelyn, johon moni esimies reagoi tyrmistyneesti. Rekryilmoitusten perusteella uuden palvelupäällikön tehtäväkenttä on erittäin vaikea, ellei jopa mahdoton hallita. Suoran esimiesvastuun lisäksi palvelupäällikölle tulee täysi vastuu muun muassa alueen budjettija laatutavoitteista, prosesseista, asiakkuuksista ja kehityshankkeista. Nähtäväksi jää kuka tuosta kaikesta selviää, ja mikä aluepäällikön rooli jatkossa enää on. Päivittäisjohtamista siirretään tuotannosta ryhmävastaaville. Tässä ongelmaksi tulee paikat, jossa heitä ei ole tai jossa resurssi on vedetty niin kireälle, että ryhmävastaavakin tekee jakelutyötä. Mikäli ryhmävastaaville siirretään selkeää esimiesvastuuta, pitäisi heidät siirtää C-palkkaliitteen piiriin. Vaikeusastetta valtakunnallisesti lisää vielä ohjauskeskuksen lopettaminen, jossa päällikkö ja seitsemän operaattoria vastaa valtakunnallisesti ongelmatilanteista 24/7, esimerkiksi postituksen myöhästymisestä, lastin jäämisestä tien päälle ja niin edelleen. Ohjauskeskuksessa on paljon erityisosaamista, jota on vaikea korvata. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti 16 Reitti_5_2019.indd 16 Reitti_5_2019.indd 16 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 17 Lahtelainen Mika Viitala tuli suoraan armeijasta postinjakeluun syksyllä 1990, jonka jälkeen hän ehti toimia monissa tehtävissä: ryhmävastaavana, reittien mitoitushommissa, tuotantosihteerinä, vuodesta 2006 lukien esimiehenä ja viimeisimpänä vuodesta 2015 Lahti 14 tuotantoesimiehenä. Postiurallaan Viitala piti mieluisampana tuotantosihteerin hommia, johon kuuluivat erilaiset esimiehen antamat toimeksiannot, muun muassa työaikojen, korvauksien ja poissaolojen vieminen järjestelmiin ja työsopimusten tekeminen. – Työ oli monimuotoista ja vapaata. Toki kaikki tehtävät hoidettiin mitä annettiin, mutta ne eivät olleet meikäläiselle mitään vaikeita ja selviydyin niistä nopeasti. Ne olivat stressittömiä aikoja, Viitala muistelee. Esimiestyössä parasta oli niin ikään vapaus. Työtä ei sidottu kellonaikoihin ja omaa päivää pystyi rytmittämään mukavasti. Myöhemmin vapautta rajoittivat toistuvat palaverit, skypet ja eri järjestelmät, jolloin työtä piti suunnitella uudella tavalla. Esimiestyössä Viitalalla oli omin sanoin ”onni matkassa”, kun kohdalle sattui aina hyvä ja osaava henkilöstö. – Ongelmat oli tosi pieniä ja kaikista selvittiin. Annoin paljon vastuuta ja työrauhaa työntekijöille, eikä minulla ollut mitään tarvetta kytätä heidän selkänsä takana. He olivat kuitenkin omassa työssään ammattilaisia. Puun ja kuoren välissä Erityisesti viime vuosina, Postin huonon henkilöstöpolitiikan aikana, esimiehet ovat joutuneet monissa tilanteissa puun ja kuoren väliin. Pääkonttorin aivoituksia on ollut vaikea esimiestenkään aina ymmärtää. – Pitkälti on menty sillä ajatuksella, että älkää ampuko viestintuojaa. Minä en Postiuran jälkeen uusille urille Tuotantoesimiehet Mika Viitala ja Seppo Pasanen tietävät miltä potkujen saaminen tuntuu. Viitala irtisanott iin viime syksynä, Pasanen viisi vuott a sitt en. asioista päättänyt, vaan ne tuli korkeammalta ja ne piti vain viedä maaliin. Kyllähän se usein on se esimies, joka saa loskan niskaan ja häntä on helppo asioista syyttää. Muutos jakelussa Viitalan mukaan alkoi jo ennen vuoden 2014 yt:tä, kun ylitöistä alettiin kieltäytyä. Esimiehen tehtävä oli huolehtia kuitenkin siitä, että reitit tulee jaettua. – 90-luvulla oli kunnia-asia, että kaikki postit viedään. Silloin ryhmä ohjasi itse itseään ja sovittiin ylitöistä jo ennen kuin esimies tuli töihin. Viitala kertoo tehneensä paljon töitä postinjakelun laadun varmistamiseksi ja kävi itsekin tarvittaessa jakamassa. – Kulttuuri on muuttunut paljon. Nyt on jopa sallittua, että jätetään postia seuraavalle päivälle. Edunvalvonnan kanssa ei suurempia ongelmia koskaan ilmennyt. – Torvisen Juha sanoi aikanaan, että asiat voi riidellä, mutta henkilöt ei. Ja sitä kun noudatettiin, niin homma toimi. Yt-myllyssä Mika Viitala irtisanottiin tuotantoesimiehen tehtävästä verkostohankkeeseen liittyvässä yt:ssä viime syyskuussa. Irtisanomisajan jälkeen työt loppuivat maaliskuun jälkeen. Mika Viitala toivoo, ett ä Posti pitäisi huolen henkilöstöstä tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Palkalla pitäisi tulla toimeen ja palkita henkilöstöä hyvistä suorituksista. Reitti_5_2019.indd 17 Reitti_5_2019.indd 17 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 18 Esimiesten yt – Se oli nopea yt, jossa kolme jakelun lähtötoimipaikkaa vähennettiin kahteen. Lahti 14 lakkautettiin, sen työvuoroista viisi lähti Lahti kymppiin ja loput 24:ään eli Holmaan. Yt:n piirissä oli kolme esimiestä ja kun minulla oli vähiten vuosia (28,5), sain lähteä. Irtisanotuksi tuleminen tuntui tietenkin pahalta, mutta valinnan osuminen omalle kohdalle oli palvelusvuosien perusteella Viitalan mielestä oikeutettua. Muilla esimiehillä oli niitä vielä enemmän. Ennen irtisanomistaan Viitala ehti olla yt-myllyssä vuoden–kahden välein. Tosin valtaosa yhteistoimintaneuvotteluista oli sellaisia, jotka eivät tuoneet juuri muutoksia. – Esimiesten yt vuosina 2014–15 heti jakelun perään oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Postista ei tarjottu esimiehille enää muita töitä. Silloin laitettiin pihalle sellaisiakin esimiehiä, jotka olivat iäkkäitä ja vaikeasti työllistettäviä. Tämän kevään esimiesten yt-neuvotteluja Viitala on seurannut enää sivusta, mutta pitää niitä raskaina. – Ensin viet esimiehenä jakelun yt:n maaliin, käyt henkilöstön kanssa keskustelut ja heti perään ilmoitetaankin omista yt:stä. Tämä on todella kovaa henkilöstöpolitiikkaa. Positiivisesti eteenpäin Mika Viitalan kanssa keskustellessa miehestä huokuu kaiken koetun jälkeen kuitenkin mielenrauha ja tasapaino. Asenne tulevaan on positiivinen, vaikka viisikymppinen, lukion käynyt ja pitkän postiuran tehnyt esimies ei olekaan työmarkkinoilla välttämättä vahvoilla. Viitalalla on vielä paljon työvuosia jäljellä ja edessä on uuden opiskelu. – Syksyllä aloitan opiskelut, vaikka en vielä ihan tarkkaan tiedäkään mihin lähden. Teknistä puolta se tulee luultavasti olemaan. Olen innoissani ja hyväl lä mielellä, kiva lähteä tekemään jotain ihan uutta. Eikä olisi haitaksi, vaikka tulevaisuudessa ei enää alaisia olisikaan, Viitala hymyilee. Seppo Pasanen ennakoi tulevaa jo vuonna 2004, kun hän opiskeli esimiestyön ohella hierojaksi. Sitt emmin Pasanen koulutt i itseään lisää ja valmistui viime vuonna osteopaatiksi. Esimiehestä tukija liikuntaelinvaivojen spesialistiksi Seppo Pasanen keskitt yi esimiestyön jälkeen osteopatian opiskeluun. Reitti_5_2019.indd 18 Reitti_5_2019.indd 18 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 19 Helsingin Länsi-Pasilassa Seppo Pasasen vastaanottohuone kertoo opinnoille ja työlleen omistautuneesta miehestä. Hierontapöydän viereisestä kirjahyllystä löytyy tentattua neurologian ja ortopedian ammattikirjallisuutta, seiniltä voi lukea kurssija tutkintotodistuksia ja lehtileikkeitä. Pasasen vastaanotolla käy tällä hetkellä laaja kirjo eri tukija liikuntaelinvaivoista kärsiviä asiakkaita ympäri Etelä-Suomea, aktiiviurheilijoista duunareihin ja toimistotyöntekijöihin. Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä. Kaikki lähti liikkeelle vuoden 2014 jakelun yt:stä, jonka jälkeen esimiehiä vähennettiin ja alueita laajennettiin. Sitä ennen Pasanen ehti tehdä yli 30-vuotisen uran Postissa ja nähdä kuinka kaikki alkoi hiljalleen muuttua. Leipäpappina Pasanen aloitti 70-luvun lopussa kesätyöntekijänä Kemin jakelussa, jossa paikallisen luottamusmiehen avustuksella järjestyi paikka Helsinkiin Käpylän postiin vuonna -87. Vaikka Pasanen viihtyi jakelussa hyvin, päätti hän tarttua esimiestöihin, kun mahdollisuutta tarjottiin. Vallila, Malminkartano, Kasarmintori, Pasila, Hakaniemi ja Herttoniemi. Siinä alueet, joissa Pasanen johti joukkojaan. – 20 vuotta tuli esimiestyötä tehtyä ja se oli mukavaa tiettyyn rajaan asti. Mutta hauskuus aina poistuu, kun siitä tulee liian mukavaa. Kommentillaan Pasanen viittaa johtamistavan muutokseen, joka Postiin tuotiin hiljalleen yhtiöittämisen myötä. – Esimiehiltä vietiin eväät pois. Kaikki tuli ylhäältä annettuna, että nyt pitää tehdä näin. Vietiin työstä hauskuus ja johtamisen ilo. Se kuului kiristämisen kulttuuriin, että pitää toimia niin kuin pörssiyhtiö tulevaa varten ja tehdä kvartaalitaloutta. Vertaan sitä siihen, että jääkiekkopelissä joku huutaa katsomosta, kuinka peliä pitää ohjata. Moni esimies upposi aika syvälle siihen ja tunsi varmasti ahdistusta ja väsymystä, joka heijastui arjen johtamiseen, Pasanen kertoo. Kun luottamus henkilöstöön pääsi esimiestyössä syntymään, haluttiin side katkaista ja siirtää esimiehiä seuraavaan paikkaan ”leipäpapiksi” puhumaan ylhäältä annettua sanomaa. Ja aina kulki mukana pelko seuraavasta yt:stä. Palaverien keskiöön tuli useimmiten talousjargon ja raha. – Jännintähän siinä oli se, että siihen saarnaan ja ismeihin alkoi uskoa itsekin. Jos sinua liuotetaan jossain liemessä paljon, niin se liemihän tarttuu ja haju jää. Muutosturvalla uuteen alkuun Palveluesimies Seppo Pasanen irtisanottiin tuotannollis-taloudellisilla syillä hallinnon yt:ssä heti perusjakelun yt:n jälkeen vuonna 2014. Jakelun puhdistus johti siihen, että satojatuhansia lähetyksiä jäi jakamatta, eikä jakelun laatu palannut enää koskaan ennalleen. Jatkuvien muutosten ja myllerryksen jälkeen oma irtisanominen ei tullut Pasasellekaan puun takaa. – Toki muutaman viikon asiat oli unissa, mutta ei minulle siitä mitään katkeruutta omaa esimiestäni kohtaan tullut. Se oli hänen päätöksensä ja tehtävänsä. Irtisanomisen jälkeen ovi uuteen oli heti auki, kun Pasanen haki ja pääsi opiskelemaan osteopaatiksi yksityiseen Ortopedisen osteopatian koulutuskeskukseen. Koulutus maksoi 25 000 euroa. – PAU oli silloin neuvotellut hyvän muutosturvasopimuksen, johon ehdin mukaan. Se oli erinomainen tuki uuteen alkuun, Pasanen kehuu. Opiskelu oli vaativaa, mutta antoisaa. Nelivuotisen, 6500 tuntia ja 240 opintopistettä sisältäneen korkeakoulututkintoopiskelun aloitti 22 henkilöä, joista Pasasen lisäksi vain kaksi valmistui tavoite ajassa. – Opiskelu antoi minulle hyvät eväät toimia tässä tehtävässä asiantuntijana niin pitkään kuin järki toimii. Mutta toisaalta olen nyt sillä tasolla, että ymmärrän sen, kuinka vähän ymmärrän. Neurologia on niin loppumaton alue, että sen oivaltamiseen ei yksi ihmiselämä riitä. Tässä ei olla valmiita koskaan. Opiskelu etenkin varttuneemmalla iällä vaatii Pasasen mielestä heittäytymistä ja rohkeutta. – Mutta opiskelu on ehdottomasti hyvä juttu. Siinä jo ajatus muuttuu toisenlaiseksi kohti uutta päämäärää, jota on aina halunnut tehdä. Seppo Pasanen kouluttautui esimiestyön ohessa urheiluhierojaksi vuonna 2004, jo kymmenen vuotta ennen kuin työ Postissa päättyi. Opiskelu ei siis sinänsä ollut mikään uusi juttu, vaikka totuttautumista vaatikin. – Aloin turvata selustaa, kun minulla oli joku etiäinen jo silloin siitä, että ala muuttuu ja jotain täytyy tehdä. Työllä on tarkoitus Pasanen on tukija liikuntaelinvaivojen erikoisosaaja, jolla on vahva neurologian tuntemus. Jäsenkorjaajana eli kansanomaisesti niksauttajanakin tunnettu Pasanen korostaa, että tärkeä osa hoitotyötä ja asiakkaan kohtaamista on hyvä haastattelu, jolla lähdetään selvittämään potilaan taustoja. – Otetaan esimerkiksi lonkkakipu tai selkävaiva. Selvitän mitä on tehty, ammatti, ikä, harrastukset, mitä perussairauksia taustalla, onko kipeä aamulla kun lähdet liikkeelle, kipeytyykö päivällä kävellessä, särkeekö illalla? Selvityksen jälkeen teen kliinisiä testejä, joilla selvitän, onko kyseessä orastava nivelrikko vai joku muu mekaaninen vaiva. Testien perusteella katsotaan sitten mitä tehdään. Vaikka voi tulee leivän päälle fyysisellä työllä, niin yllättävää kyllä Seppo Pasanen pitää hoivatyötään enemmän harrastuksena. Hän jakaa oppejaan myös Suonenjoella hierojien kouluttajana, että he ymmärtäisivät syvemmin, mitä jonkun vaivan takana voi olla. Bisneksen ja toiminnan laajentamiseen Pasanen ei halua lähteä, koska silloin harrastus muuttuisi liikaa työksi. – Ei pidä kahmia ympärilleen liikaa materiaa, vaan on parempi pitää yllä sitä terveyttä, jota meillä on jäljellä. Kun työ ei ole enää aikaan sidottu, käyn aamulla uimassa, aloitan tuossa 11–12 maissa ja työskentelen iltaan. Toki tarvittaessa venymisvaraa on aamuin ja illoin. Nykyisessä tehtävässä Pasasta motivoi ihmisten auttaminen. Työllä on merkitys, kun huomaa, että asiakkaan vaiva hellittää ja paikat saadaan kuntoon. – Iltaisin on hyvä fi ilis, kun on pystynyt auttamaan erityisesti heitä, jotka ovat aiemmin käyneet fysioterapeutteja ja lääkäreitä myöten kaikki läpi. Mutta mikä neuvoksi irtisanotuille tai uutta suuntaa miettiville? – Opiskelu on aina hyvä vaihtoehto. Kannattaa tehdä sitä työtä mikä tuntuu itsestä hyvältä, vaikka sitten pienemmälläkin palkalla. Ja katkera ei pidä olla millekään. Tahto on voiton avain uuteen tulevaisuuteen. Reitti_5_2019.indd 19 Reitti_5_2019.indd 19 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 20 I dea mielenilmaukseen lähti maaliskuun lopussa päättyneiden yt-neuvotteluiden jälkeen. Pohjois-Karjalan alueella kolme henkilöä irtisanottiin, viisi lähti vapaaehtoisesti ja 25 osa-aikaistettiin. Lisäksi 14 osa-aikaiselta vähennettiin tunteja. Myöhemmin voi tulla vielä lomautuksia. – Tunteja häviää yhteensä noin 14 henkilötyövuotta. Pohjois-Karjalan alueella lähes puolet työntekijöistä alkaa olla osa-aikaisia, kertoi pääluottamusmies Jari Kontkanen. Joensuussa lähdett iin joukolla työkkäriin PAUn Joensuun osasto järjesti poikkeuksellisen mielenilmauksen, kun bussilastillinen osaston jäseniä lähti työpäivän päätt eeksi työvoimatoimistoon. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Kontkasen mielestä työaikoja on lyhennetty liikaa. – Kun työaika lyhenee, niin palkka pienenee. Sillä ei tahdo tulla enää toimeen. Työntekijöiden osa-aikaistamiset iskivät Pohjois-Karjalassa eniten juuri vaikeasti työllistettäviin, yli 50-vuotiaisiin työntekijöihin, jotka ovat tehneet koko työuransa postissa. 57-vuotias Jarmo Ratilainen tuli suoraan kansakoulun jälkeen 16-vuotiaana postiin töihin. Nyt edessä on sovitellun päivärahan haku ja huoli toimeentulosta. – Kyllä tämä ihmetyttää kovasti, kun reittejä on kuitenkin suurennettu ja esityötä lisätty. Ei minun mielestäni osa-aikaistamiselle ollut perusteita. Ratilaisella on takana 3–4 yt:t, joista tähän asti on selvitty kuivin jaloin. Nyt tunnit tippuvat irtisanomisajan jälkeen lokakuussa kokoaikaisen 38,15 tunnista noin 28 tuntiin viikossa. Reitti_5_2019.indd 20 Reitti_5_2019.indd 20 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 21 Pääluottamusmies Kontkasen mukaan monilla osa-aikaistettavista on ollut ongelmia terveytensä ja työkykynsä kanssa. Työntekijät ovat varjelleet itseään jakamalla vain yhtä piiriä eli pudottaneet palkkaansa vapaaehtoisesti moniosaajasta yhden reitin osaajaksi. – Ja nyt heitä osa-aikaistettiin vetoamalla käytettävyyteen. Olemme riitauttaneet tuntien vähentämisperusteet. Lähdemme siitä, että työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä ei ole noudatettu. Haavoitt uva resurssi Moni yt:n vaikutuksilta säästynyt työntekijä lähti tukemaan työtovereita ja hyppäsi Joensuun jakeluterminaalin edestä bussiin mukaan. Yksi heistä oli Sanna Leskinen, joka on itsekin saanut aikanaan osansa yt-neuvotteluista. Leskinen aloitti Suonenjoen jakelussa 14 vuotta sitten. Työsopimukset olivat pitkään osa-aikaisia määräaikaisuuksia. Sitten onni potki, mutta vain toviksi. – Minut vakinaistettiin kokoaikaiseen työsuhteeseen vuonna 2016. Ehdin olla kokoaikaisena vain pari kuukautta, kun yt:ssä minut osa-aikaistettiin taas. Rahaa ei jää säästöön, vaan kaikki mikä tulee menee elämiseen. Leskinen tekee tällä hetkellä osa-aikaisena 30 tuntia viikossa. Ymmärrystä uusille osa-aikaistamisille ei löydy. – Meillä on jatkuva resurssipula. Postia jää helposti jakamatta, jos parikin henkeä on sairaslomalla. Sanna Leskinen on viihtynyt työssään aina hyvin. Tulevaisuus näyttää kuitenkin epävarmalta. – Seuraavissa yt:ssä minut potkitaan luultavasti pihalle. Tyhjän päälle en viitsi kuitenkaan hypätä ja lähteä postista ennen sitä. Leskisen työllistymistä tulevaisuudessa auttaa akateeminen loppututkinto. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta kuusi vuotta sitten. Tyött ömien työnhakijoiden osuus suurin Joensuun osaston tempaus järjestettiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa. TE-toimistossa postilaisille kerrottiin muun muassa alueen työllistymismahdollisuuksista, rekrykoulutuksista ja sovitellusta päivärahasta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mukaan maaliskuun lopussa alueella oli 9050 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömien määrä väheni 1362 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa kuitenkin edelleen maan suurin, 12,6 %. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa oli 3896 henkeä, mikä on 17 % vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Kaikista työttömistä yli viisikymppisten osuus on tällä hetkellä noin 43 %. Maaliskuun lopussa avoimia työpaikkoja Pohjois-Karjalassa oli 1589 kpl, joista eniten palveluja myyntityöntekijöille sekä asiantuntijoille. Lähde: Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus, maaliskuu 2019. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY, TE-palvelut. Jarmo Ratilaisen pitää tulla nyt toimeen osa-aikaisella työllä. Sanna Leskiseltä ei vähennett y tällä kertaa tunteja. Hän halusi osoitt aa kuitenkin solidaarisuutt a työtovereille osallistumalla mielenilmaukseen. Joensuun osaston mielenilmaus lisäsi osaston yhteisöllisyytt ä ja solidaarisuutt a. Osaston jäsenet pääsivät antamaan myös lausuntoja medialle. YLEn haastatt elussa Sanna Tanskanen Juuasta. Taustalla vasemmalta oikealle Sirpa Suoantt ila, Jaana Kanerva, Tarja Riikonen ja Timo Kallinen. Reitti_5_2019.indd 21 Reitti_5_2019.indd 21 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 22 Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re R R R R R R R Re Re Re Re Ree R R Re R R R R Re R Re Re Re Re Re Ree Re R Re Ree Re R Re Re R Reee R R R Reee Reeeeeee R R R Re Reeeee R R R Ree Reee R Reeeee Ree Re Ree R Re Re Ree Ree Ree R R Reee R R R R R R Re Re R R R R R Re Reee R R R R R R Ree R R R R R R Re Re R R R R R Re Re R R R R Reee R R R R R R R R R R R R R R R iiiiiit it it it it itt iit it iiiiiiiiiiiit it iiiit iiiiit iiit iiit iit itttttttttti ttiiiiiiii tttttii ttttttiii tttti ti tiiii tttti tiii tttttti ti tiiiiii ttttti tiiiii tttti tiiiii ttttiii tttiii ttti ttti tii tiiiii tti tti tii tii ttii ttti tii tttii tti ti tii ttttii ti ttti tiii tttti ti tttti tii tti ti tti ti tii tti tti ttti tii tttti 222 22 22 22 222222222222222 22222222 2222 22 222 222 222 22 222222222 222 22 Vapaalla Paljon miekkaa mahtavampia NIMI Veli-Pekka Östman | HARRASTUS Kuulakärkikynien keräily | MILLOIN Koko ajan. Se tunne, kun tarvitset kynää, eikä sitä ole. Täällä sitä tunnetta ei tule. Paitsi että näitä ei saa käyttää. Reitti 22 Veli-Pekka Östmanilla on Suomen suurin kuulakärkikynäkokoelma. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti_5_2019.indd 22 Reitti_5_2019.indd 22 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 23 Re Reitti 23 Reitti 23 P aikka on lappeenrantalaisen huvikummun kellari: entinen liiketila, nykyinen harrastehuone, josta löytyy rummut, kirjahylly – ja 35 000 kuulakärkikynän kokoelma. Suomen suurin. Ensin katse tarttuu kynäriveihin, jotka kulkevat pitkin ilmoitustauluille viritettyjä siimoja. Kun katsot toisaalle, näet lisää ja lisää kyniä. Seinänvierustoilla on pinoissa irtokarkkilaatikoita, ne ovat täynnä kyniä. Kokoelman haltija Veli-Pekka Östman avaa jyhkeän karttalipaston, jossa kynät löytyvät lukuisista käytännöllisistä pikku lokeroista. Ja jotta totuus ei unohtuisi, myös viereisen huoneen lipastossa on kyniä. Östmanilla on postityöntekijän systeemi. Kokoelmaan tulevat uudet kynät käyvät läpi karkealajittelun: ensin mallin, sitten värin perusteella. Lopulta keskenään samanlaiset kynät järjestyvät aakkosjärjestykseen mainostekstien perusteella. Kaksoiskappaleet lähtevät toisille keräilijöille, joita Suomesta löytyy kolme. Heiltä kyniä tulee myös Östmanille. Kuten myös lukuisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, joihin Östman on ottanut yhteyttä pyytäen kyniä kokoelmiinsa. Monet innostuvat penkomaan laatikoitaan ja lähettämään isomman satsin. Toiset palaavat vielä myöhemminkin asiaan, kun teettävät uusia kyniä. Kuulakärkikynä on erinomainen mainos, joka lähtee kiertämään ihmiseltä ihmiselle. Digitalisaation aikanakin kyniä on hyvä olla käden ulottuvilla, ja monen hallusta löytyy mainoskyniä, joiden alkuperästä ei välttämättä oikein tiedäkään. – Kun kuljen tuolla, näen kyniä kaikkialla. Sitten kysyn, onko kynällä omistajalle tunnearvoa vai tahtoisiko hän vaihtaa sen pariin kynään, joita minulla on aina muutama povitaskussa, Östman kertoo. Ihminen on keräilijä Miksi ihmeessä tällainen harrastus? – Etkö sinä ole koskaan kerännyt mitään? Veli-Pekka Östman kysyy ja katsoo silmiin. Kukapa ei olisi. Östmanin keräilyharrastus lähti liikkeelle 90-luvulla. Hän muistaa saaneensa 500:nnen kynänsä vuonna 1999. Aluksi hän keräsi niitä katosta roikkuvaan koriin, ja kun kori eräänä päivänä putosi kynien painosta, hän pyysi puolisoaan tekemään toimivamman säilytyssysteemin. Kun Östman vuonna 2008 pääsi eläkkeelle ja muutti perheineen Tampereelta Lappeenrantaan, kynäkokoelmassa oli 15 000 kynää. Nyt niitä on 35 000. Luvuissa hän pysyy tukkimiehen kirjanpidolla. Östman seuraa vuosittain ilmestyviä kynämallistoja, joita valmistajat lähettelevät yrityksille. Niistä näkee, kuinka kynämuodit vaihtuvat. – Siihen aikaan kun olin työelämässä, mallistot olivat joukkokirjeitä, ja niitähän ei lähetetty edelleen. Mallistojen mukana oli aina näytekyniä, ja työkaverit toivat niitä pöydälleni. Siitä sai hyvät kokoelmat. Verkostot mahdollistavat laajan kokoelman karttumisen. Tälläkin hetkellä yli tuhat kynää odottaa lajittelua. Sitten, kun on aikaa, on suunnitelmissa laittaa kyniä kyselevää sähköpostia Tampereen messuille. Keräilyharrastukseen Östman käyttää varsinkin sadepäiviä, jolloin ulos ei ole asiaa. – Kyllä nämä joka päivä mielessä on, mietin, että laittelenko vai tilaanko, ja mistä haen niitä. Kesäaikana en keräile, kun on kaikkea muuta hommaa. Virhepainatuksia ja erikoiskyniä Veli-Pekka Östman näyttää kahta lähes identtistä kynää ja kysyy, miten ne eroavat toisistaan. Toisessa on nollan paikalla o-kirjain. Virhepainanta. – Näitä ei usein saa, vaan yleensä ne tuhotaan. Olen kysynyt virhepainatuksia kynäfi rmoilta, mutta eivät ne anna niitä, kun kuulemma maine menee. Östman esittelee ihmishahmoista kynää. – Tämä ukko tässä on Charles de Gaulle. Kenraali de Gaulle, Ranskan presidentti 1960-luvulla. En tiedä yhtään, mistä tämä on tullut. – Tässä taas on semmoinen kynä, että Tampereella asuessani ovikello soi. Oven takana seisoi mies kädessään muovipussillinen kyniä ja kysyi, keräänkö vielä niitä. Hän kertoi tulevansa Kanadasta, äitinsä asui naapuritalossa. Kyllä minä olin aika hölmistynyt siitä. Tarinan selittää se, että Östman oli siihen aikaan kysynyt kyniä lähetystöiltä. Viesti oli mennyt myös Kanadan suomalaiseen lehteen ja siellä lehden sivulle oli laitettu ilmoitus tamperelaisesta keräilijästä. Kanadansuomalainen kaveri oli sitten ottanut kassillisen kyniä mukaan, kun tuli Suomessa käymään. Keräilijälle pahinta olisi, että kokoelmasta tulisi täydellinen. Kynien kohdalla se ei ole mahdollista, sillä niitä tulee koko ajan uusia. Östman pitää vanhoja kyniä vähän uusia arvokkaampina. Uusia saa helposti, vanhoissa on ajankuvaa: yrityksiä, joita ei enää ole, lyhyitä puhelinnumeroita, malleja, joita ei enää näe, mutta jotka saattavat herättää muistoja. Vanhoja kyniä on myöskin liikeellä vähemmän. Jotain tärkeää kokoelmasta vielä puuttuu. – Olen metsästänyt jääkiekon MM-kisakyniä vuodelta 1965. Ne kisat oli Tampereella, ja meidän urheiluseura Tampereen Kisatoverit painatti kyniä neljällä eri kielellä. Itse olin niitä kyniä myymässä. Niitä on haettu seuran toimistosta, jäseniltä ja vaikka mistä. Muistan ihan selvästi, millainen se kynä on. Ne minä haluaisin, niitä oli neljää-viittä eri väriä. En tiedä, lopettaisinko keräilyn siihen, että löytäisin ne. Kokoelmaan tulevat kynät käyvät läpi lajitt elusysteemin Veli-Pekka Östmaniin voi ott aa yhteytt ä puhelimitse: 044 561 6019 Reitti_5_2019.indd 23 Reitti_5_2019.indd 23 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 24 Paljonko lomaa kertyy? Vuosiloma kertyy vuosittain ajalla 1.4.–31.3. Tätä aikaa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Lomanmääräytymisvuoden ajalta tarkastellaan, paljonko työntekijälle on kertynyt työssäoloa tai työssäolon veroista aikaa kuukaudessa. Kuukausipalkkainen ansaitsee kuukausittain vuosilomaa, jos tälle on kertynyt työssäoloa tai työssäolon veroista aikaa 14 päivää kuukaudessa. Tuntipalkkalaiselle lomaa kertyy, jos työssäoloa tai sen veroista aikaa on 35 tuntia kuukaudessa. Se, mikä on työssäoloa tai työssäolon veroista aikaa, määritellään VLtesin pykälässä 33. Se, paljonko lomaa työssäolon ajalta kertyy, riippuu siitä, kauanko työsuhde on kestänyt. Pitkälomalaisille lomaa kertyy 45 päivää (36 pv + 9 pv). Lomaa kertyy 3 pv kuukaudessa ja lisäksi tulee 9 pidennyspäivää eli lomaa kertyy yhteensä 45 päivää. Jos jonakin kuukautena edellä mainittu kuukausittainen kertymisehto ei täyty, 9 päivän pidennys jää saamatta ja kyseiseltä kuukaudelta ei kerry kolmen päivän lomaa. Esimerkki: Henkilö on vuorotteluvapaalla tai palkattomalla vapaalla kaksi kuukautta lomamääräytymisvuoden aikana. Lomaa kertyy 30 pv (45 pv-9 pv-2x3 pv). Lyhytlomalaisille lomaa kertyy 30 päivää vuodessa. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden lomanmääräytymisvuoden aikana, lomaa kertyy kaksi p äivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden lomanmääräytymisvuoden aikana 31.3. mennessä, lomaa kertyy koko kuluvan lomanmääräytymisvuoden jokaiselta kuukaudelta 2,5 pv eli yhteensä 30 pv. Tai jos työsuhde 31.3. mennessä, kuluneen tai sitä edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana on (kaksi lomanmääräytymisvuotta) Työstä lomaa, lomasta rahaa Lomakausi lähestyy, mutt a kuinka vuosilomat kertyvät ja miten vuosilomapalkkaa ja lomarahaa maksetaan – sen määritt elevät työehtosopimus ja vuosilomalaki. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (VLtes) on sovitt u loma-ajalta maksett avasta loma-ajan palkasta ja sen päälle maksett avasta 50 % lomarahasta. Osa-aikaistett ujen työntekijöiden lomien määräytymiseen vaikutt aa se, milloin osa-aikatyö on alkanut. TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri KUVA ISTOCKPHOTO jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä yli vuoden pituisen ajan, lomaa kertyy 2,5 pv kuukaudessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään ylöspäin. Paljonko loman ajalta saa palkkaa? Kuukausipalkkaiselle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkkaan lisätään kutakin lomapäivää kohden vuosilomalisänä 1/300 lomanmääräytymisvuoden aikana ansaituista lisäpalkoista. Luettelo lisäpalkoista: VLtes 34 § 2 momentti. Tuntipalkkalaiselle vuosilomapalkka lasketaan prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista työssäoloajan palkoista. Tähän ansioon ei lasketa mukaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksettua loma-ajan palkkaa. Työssäoloajan palkkaan lisätään erilaisia laskennallisia poissaoloajan palkkoja, kuten äitiysisyysloma, VLtesin 34 § 5 ja 6 momentin mukaan. Tämä sen vuoksi, jotta he olisivat tasavertaisessa asemassa kuukausipalkkalaisten kanssa laskettaessa vuosiloma-ajan palkkaa. Edellä mainitulla tavalla muodostetusta lomanmääräytymisvuoden ansiosta lasketaan prosentuaalisena vuosiloma-ajan palkka. Niiden, jotka ovat olleet työsuhteessa alle vuoden ajan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, prosentti on 9,4 %. Yli vuoden olleiden osalta prosentti on 11,9 %. Pitkälomalaisten, joilla ei ole täyttä lomanmääräytymisvuotta, prosentti on 14,4 % ja pitkälomalaisten, joilla on täysi lomanmääräytymisvuosi, prosentti on 17,4 %. Esimerkki: Tuntipalkkalaisen palkka on ollut noin 1500 € / kk. Lomanmääräytymisvuoden ansio 11 x 1500 € = 16500 €. Henkilöllä on 30 pv lomaoikeus, 16500 e x 11,9 % = 1963,50 €, jolloin lomapäivä palkka on 1963,50 € / 30 = 65,45 € Reitti_5_2019.indd 24 Reitti_5_2019.indd 24 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 25 Entäpä lomarahat? Lomaraha maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15 päivä. Lomaraha maksetaan jokaiselta ansaitulta lomapäivältä, mutta enintään 36 päivältä. Lomaraha maksetaan myös, riippumatta siitä onko työsuhde voimassa kesäkuun 15 päivä, määräaikaisille, eläkkeelle siirtyville ja tuta-syin irtisanotuille. Kuukausipalkkalaisen lomaraha lomapäivää kohden on 50 % kesäkuun palkka jaettuna 25:llä, johon lisätään myös vuosilomalisä. Lomaraha maksetaan kesäkuun 30. päivä. Tuntipalkkalaisen lomaraha on 50 % lomapalkasta. Vuosilomalisä tulee huomioitua automaattisesti laskettaessa lomapalkan suuruutta. Lomaraha maksetaan kesäkuun 15. päivä. Osa-aikaistetun työntekijän vuosilomapalkka ja lomaraha Osa-aikaistetun työntekijän osalta osa-aikatyön alkamisen ajankohta määrittelee osaltaan kumpaa, kuukausipalkkalaisen vai tuntipalkkalaisen lomapalkka-/lomarahasääntöä noudatetaan. Postissa on sovittu seuraavaa: Mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan vuosiloman alkaessa, niin lomapalkkaan noudatetaan samaa sääntöä. Jos olet kuukausipalkkalainen loman alkaessa, niin saat lomapalkan kuukausipalkkalaisen mukaan ja jos olet tuntipalkkalainen loman alkaessa, niin saat lomapalkan tuntipalkkalaisen lomapalkan mukaan. Koska osa-aikaistetun työntekijän lomapalkka/lomaraha maksetaan lomanmääräytymisvuoden (1.4.2018 – 31.3.2019) ansioista, niin ne henkilöt, joiden osa-aikaistaminen alkaa ennen loman alkamista tulevat hyötymään tästä säännöstä. Jos osa-aikaistaminen alkaa vasta loman pitämisen jälkeen, niin heille maksetaan normaali vuosiloma-ajan palkka ja lomaraha, kuten aiemminkin. Esimerkki 1: Henkilön osa-aikaistaminen alkaa 1.6. lukien eikä lomia ole pidetty: maksetaan loma-ajan palkka ja lomaraha tuntipalkkalaisen mukaan. Esimerkki 2: Henkilön osa-aikaistaminen alkaa 1.8. lukien ja henkilö on pitänyt lomat, maksetaan loma-ajan palkka ja lomaraha kuukausipalkkalaisen mukaan. Jos lomia ei ole pidetty, lomaraha maksetaan kuukausipalkkalaisen mukaan ja loma-ajan palkka tuntipalkkalaisen mukaan. Reitti_5_2019.indd 25 Reitti_5_2019.indd 25 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 26 Ott eita työelämästä Työehtoshoppailua Albaniassa Albanian posti on jättänyt postityöntekijöiden ammattiliiton SPPTSH:n työehtoneuvottelujen ulkopuolelle. Neuvotteluja oli käyty vuoden ajan, kun työnantajapuoli ilmoitti allekirjoittaneensa täydessä hiljaisuudessa työehtosopimuksen toisen liiton kanssa. – Tällaiset läpinäkymättömät päätökset loukkaavat työntekijöiden oikeuksia ja heikentävät yhteiskunnallisia keskusteluprosesseja, toteaa palvelualojen ammattiliittojen kansainvälinen kattojärjestö UNI Global Union. UNI Global Unionin mukaan SPPTSH edustaa aidosti postialan työntekijöitä. Liitto on neuvotellut työehtosopimukset Albanian postin kanssa vuodesta 1991 läh tien. Lähde: UNI Global Union Monet alustayhtiöt polkevat työntekijöiden oikeuksia Tietyt alustayritykset eivät olisi kannatt avia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Matt ila. Hän on kirjoitt anut raportin ”Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin” (Kalevi Sorsa -säätiö 2019). Raportt i on katsaus alustojen kautt a työskentelyn laajuuteen, työntekijöihin ja alustavälitt eisen työn ongelmiin työntekijän oikeuksien näkökulmasta. Katsaus perustuu kysely-, haastatt eluja tilastotutkimuksiin Euroopasta ja Yhdysvalloista sekä Matt ilan itse tekemään selvitystyöhön. Työtä ilman työsuhdeturvaa Maija Matt ilan mukaan pelkkä alustavälitt eisyys ei itsessään ole todiste työehtojen polkemisesta, koska alustojen kautt a tehdään hyvin monenlaisia töitä. Jotkut alustat toimivat henkilöstöyritysten tai -vuokrauspalveluiden tapaan, jolloin ne huolehtivat työnantajavelvoitt eiden täytt ämisestä. Näin keikkatyöskentelyynkin liitt yy työsuhdeturva. – Jos työ on pelkästään löydett y alustan kautt a, käytän siitä nimitystä alustavälitt einen työ. Varsinaisesta alustatyöstä on kyse silloin, kun alusta kontrolloi työn suoritt ajaa ja työn tekemisen tapaa, mutt a teett ää työn yritt äjätyönä, Matt ila selvitt ää. Tällöin työ on pilkott u yksitt äisiksi työtehtäviksi ja osa yrittäjäriskistä ulkoistett u työntekijöille. – Tämä on selkeä ongelma työntekijän oikeuksien kannalta, Matt ila sanoo. Tyypillisesti tällaista työtä teett ävät ruokalähett i-, taksivälitysja siivouspalvelualustat sekä netissä klikkaustyötä välitt ävät yhtiöt. Suuri osa alustoista riippuvaisia Monet alustayhtiöt markkinoivat niiden kautt a työskentelyä vapaudella ja mahdollisuudella hankkia lisäansioita. Maija Matt ila huomautt aa kuitenkin, ett ä työntekijöiden mahdollisuudet valita työaikansa on rajatt u, jos työtä täytyy tehdä koko ajan riitt ävän toimeentulon hankkimiseksi. Hän muistutt aa, ett ä Euroopassa noin neljännes alustavälitt eistä työtä tekevistä on tässä mielessä alustoista riippuvaisia. Näiden työntekijöiden henkilökohtaiset ja kotitalouden kokonaistulot ovat matalammat kuin alustojen kautt a satunnaisesti työskentelevillä. – Työsuhdeturvan ulott aminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riitt äviin sosiaalietuuksiin, Matt ila ehdott aa. Lähde: Kalevi Sorsa -säätiö Posti harventaa jakelua Turun saaristossa – verkosto vaatii päätöksen perumista Postia jaetaan yhteysalusreittien varrella oleville saarille ja muutamille postinumeroalueille 3. kesäkuuta alkaen kerran viikossa, pääsääntöisesti perjantaisin. Muutos on merkittävä niillä saarilla, joille posti on aiemmin jaettu viidesti viikossa. Muutos noudattaa nykyistä postilakia, jonka mukaan vaikeakulkuisella saaristoja erämaa-alueella yleispalvelulähetykset on jaettava vähintään kerran viikossa. Yleispalvelulähetyksellä tarkoitetaan postimerkillä varustettuja kirjeitä ja postikortteja. Myös sanomaja aikakauslehdet, paketit ja mainokset jaetaan Postin mukaan jatkossa kerran viikossa. Posti perustelee uudistusta lähetysmäärien vähenemisellä ja ulkosaariston korkeilla jakelukustannuksilla. Maaseutupolitiikan neuvoston alainen harvaan asutun maaseudun verkosto vaatii päätöksen perumista. Se ihmettelee kannanotossaan, kuinka jatkuvasti liikennöivän ja ilmaisen lossin takaisia alueita luokitellaan vaikeakulkuiseksi saaristoja erämaa-alueeksi. Lähteet: Posti, Maaseudun tulevaisuus Reitti_5_2019.indd 26 Reitti_5_2019.indd 26 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 27 Kevään mittaan edunvalvojille järjestetään Heimarissa kuusi kurssia, jotka antavat erinomaiset eväät haastaviin tilanteisiin työpaikoilla. PAUn sopimuskoulutus käynnistyi maalis-huhtikuussa työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten koulutuspäivillä. Toukokuussa jatkettiin Edukilla eli Edunvalvojien ja yhteistoiminnan kurssilla, Työsuojelun ja työehtojen peruskurssilla sekä Työoikeuden kurssilla. Vantaan logistiikkakeskuksen yövuoron varaluottamusmies ja työhuonekunnan puheenjohtaja Filip Djordjevic osallistui työsuojelun peruskurssille. PAUn kurssit saavat häneltä pelkkää kiitosta. – Minulla on ollut aina korkeita odotuksia kursseista ja aina ne ovat ylittäneet odotukseni. Kurssilta lähtiessä päässä on ollut melkoinen määrä tietoa. Työsuojelun peruskurssin ohjelma oli monipuolinen ja tiivis. Kurssilla käsiteltiin muun muassa psykososiaalista kuormitusta, yhdenvertaisuutta, työKevät toi kurssilaiset Heimariin TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA HANNA KAUPPINEN Kevät herätt i Heimarin eloon ja toi taas kurssilaiset Saimaan rannalle. turvallisuuslainsäädäntöä ja työsuojelun työpaikkatoimintaa. Kaksi vuotta edunvalvontatehtävissä toiminut Djordjevic on käynyt aiemmin Edukin, Tes-kurssin, Työoikeuden kurssin ja Kiljavalla puheenjohtajakurssin. Työväen Sivistysliiton esiintymiskurssilta on tullut varmuutta suulliseen ilmaisuun. – Olen pyrkinyt soveltamaan kursseilta hankittua tietoa työpaikalla ja toivottavasti myös työkaverit ovat huomanneet, että se on vaikuttanut työpaikan olosuhteisiin. Kurssiviikot ovat intensiivistä opiskelua ja olen havainnut myös itsessäni, ihmisyydessä ja ihmisenä olemisessa uusia puolia, Djordjevic kertoo. Heimari on henkireikä Hotelli Heimarista on tullut PAUn kurssilaisille tuttu ja pidetty paikka. Rauhallinen ja kaunis ympäristö antaa hyvät puitteet opiskelulle ja ajatusten vaihdolle kurssilaisten kanssa. – Heimari on loistava paikka, tietynlainen henkireikä. Illalla on aikaa rentoutua ja verkostoitua muiden edunvalvojien kanssa. Huomaa paljon samoja ongelmia ja samankaltaisia ilmiöitä mitä on muillakin, mutta toisaalta myös asioita, jotka voisi mennä vielä huonommin. Filip Djordjevic kiittelee kurssien vetäjiä. – Olen seurannut jonkun verran muiden liittojen toimintaa ja täytyy sanoa, että ei ole monella liitolla niin laadukasta koulutusta kuin PAUlla. Djordjevic toivoo, että mahdollisimman moni jäsen osallistuisi liiton koulutukseen ja ottaisi kaverin työpaikalta mukaan. – Ihmisillä tuntuu olevan suuri kynnys lähteä ensimmäiselle kurssille, mutta suosittelen! Kursseilla näkee, mitä edunvalvonta konkreettisesti tarkoittaa. Lisätietoja PAUn koulutuksesta löydät koulutusoppaasta ja liiton verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi /koulutus. Reitti 27 Kaksi vuott a edunvalvontatehtävissä toiminut Filip Djordjevic on soveltanut useilta PAUn kursseilta hankkimaansa tietoa työpaikallaan Vantaan logistiikkakeskuksessa. Reitti_5_2019.indd 27 Reitti_5_2019.indd 27 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 28 Re R Reit itti ti 28 28 Déjà vu Ay-majakka D éjà vu tarkoittaa voimakasta kokemusta siitä, että tämä juttu on tapahtunut ennenkin. Joskus se on myös tunne siitä, että tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Vuosien ajan seurasin sivusta, kuinka Tieja vesihallinto (TVH) muuttui ensin TVL:ksi (Tieja vesilaitos) ja sitten Tielaitokseksi. Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinto ja tuotanto eriytettiin. Samaan aikaan valtion suorasta budjettirahoituksesta siirryttiin toimimaan liiketoimintaperiaatteella ja aloitettiin valmistautuminen avoimeen kilpailuun. Tielaitoksen Suomen yleisten teiden historia päättyi vuonna 2001, jolloin tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti toisistaan Tieliikelaitokseksi ja Tiehallinnoksi. Tiealan urakointien kilpailutus avattiin ja kilpailu avautui asteittain, kunnes 1.1.2005 Tieliikelaitos joutui kilpailemaan tiealan urakoinneista muiden maanrakennusyrittäjien kanssa täysin avoimessa kilpailussa. Tieliikelaitos aloitti maarakennusurakoista kilpailun Destianimellä vuonna 2008, jolloin siitä tuli samalla valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Samaan aikaan hallinto muuttui ELY-keskukseksi. Tämän vuoden alusta alkaen Väylävirasto vastaa Suomen tieja rataverkosta sekä vesiväylistä. Valtion omistuksen aikana Destia osti ja perusti sekä laajensi tytäryhtiöitä, seikkaili pohjoismaissa ja Virossa. Laajensi toimintaansa sellaisille markkina-aloille, jotka eivät olleet perimmäisesti tieja maanrakennustyötä. Suurin osa näistä osoittautui kannattamattomaksi liiketoiminnaksi ja maksumiehiksi joutuivat Destian muut työmaat. Suomen valtio myi Destian koko osakekannan 1.7.2014 sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille. Tienkäyttäjät voivat havaita, että kilpailutus ei ole parantanut kokonaislaatua Suomen tieverkostossa. Tämä näkyy jokaiselle tienkäyttäjälle teiden heikkona kuntona ja pääväylien ulkopuolisten teiden talvihoidon heikkona laatuna. Itseasiassa kustannukset nousevat huomattavasti tulevaisuudessa heikon laadun ja korjausvelan takia. Postin nimi on vaihtunut vähintään yhtä useasti, ellei useamminkin kuin TVH:n. Muistamme ainakin Postilaitoksen, Postija lennätinlaitoksen, Posti-Telen, Itella Oyj:n ja Posti Groupin. Myös omia sisäisiä yhtiöitä on ollut useita. Posti on Destian tapaan lähtenyt valloittamaan ulkomaisia markkinoita ja haalimaan muuta kuin postityötä. Valloitukset eivät ole onnistuneet yhtään sen paremmin kuin Destiallakaan. Jakelua on jo useamman vuoden ajan ulkoistettu ja 2018 jakelussa alkoi pakkokilpailutus yleispalvelukirjeiden osalta. Postin osakkeet on siirretty Vakeen (Valtion kehitysrahasto), josta ne pystytään myymään nopeasti pienen ryhmän päätöksellä. Jos osaisin ennustaa, ennustaisin, että jakelu ja esityö eriytetään toisistaan kokonaan. Jakelu ulkoistetaan asteittain erityisesti isojen kaupunkien ulkopuolella. Tämän jälkeen perustetaan uusi yhtiö, joka alkaa kilpailla markkinoilla eri alueiden jakeluista, lähinnä isojen kaupunkien ja taajamien alueilla. Postin hallinto eriytetään kokonaan tuotannosta. Tuotanto siirretään Posti Group Oy:lle ja sen osakkeet myydään sijoitusyhtiölle. Valtiolle jää postilain mukaiset viranomaispalvelut. Jos ennustukseni osuu kohdilleen, on tapahtunut jälleen kerran valtion 100% omistaman julkisen palvelun yhtiön alasajo, kuten Tielaitokselle tapahtui. Näkyvissä on jo seuraavan valtion 100 % omistaman julkisen palvelun yrityksen alasajon aloitus, nimittäin VR:n. Mutta Déjà vu on kuitenkin niin, että tämä asia, joka tuttuuden tunteen herättää, ei oikeasti ole tuttu. Eikö niin! SATU OLLIKAINEN jakelun valtakunnallinen pääluott amusmies Reitti 28 Kuva: Leena Koskela Reitti_5_2019.indd 28 Reitti_5_2019.indd 28 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 29 PAUn ajamia oikeustapauksia Korkein oikeus ratkaisi: työpaikalta poistatt aminen oli laillista Keväällä tuli tuomio kolmeen merkitt ävään PAUn jäseniä koskevaan tuomioistuinprosessiin. Periaatt eellisesti merkitt ävin ja myös työntekijöiden lukumäärällisesti suurin tapaus koski vuoden 2015 perehdytt ämiskieltoja, työpaikalta poistatt amisia ja palkan pidätyksiä. TEKSTI ILKKA AVELA, lakimies Syksyllä 2015 TES-neuvottelujen ajauduttua sopimuksettomaan tilaan Posti Oy marssitti työpaikoille vuokratyöntekijöitä, joiden avulla tulevia lakkoja pystyttäisiin murtamaan. Vastatoimena PAU antoi perehdytyskiellon, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse perehdyttää työpaikalle tulevia vuokratyöntekijöitä. Lukuisissa toimipaikoissa työnantaja kuitenkin poistatti työpaikalta ja pidätti palkan niiltä työntekijöiltä, jotka PAUn perehdytyskiellon mukaisesti kieltäytyivät perehdyttämisestä. PAUn ja työnantajapuolen välillä syntyi riita siitä, voiko työnantaja lain mukaan näin menetellä. Vastaavaa tapausta ei ollut koskaan käsitelty oikeuskäytännössä ja laintulkinta asiasta oli epäselvä. PAU nosti asiasta yhden niin sanotun pilottikanteen sen selvittämiseksi, miten tulkinnanvarainen tila tulisi ratkaista. Sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa tuomioistuin katsoi, että työnantaja oli toiminut lainvastaisesti ja Posti Oy velvoitettiin maksamaan korvauksia työntekijälle. Tämän oikeusprosessin ollessa vielä kesken muiden vastaavien tapausten kanneaika oli menossa umpeen ja tämän vuoksi muista vastaavista tapauksista (joita oli yhteensä 384) jouduttiin varmuuden vuoksi nostamaan vastaavat kanteet, jotka tosin jäivät lepäämään ja odottamaan sitä, miten korkein oikeus (KKO) ratkaisee tulkinnanvaraisen asian. Huhtikuun 12. päivä KKO kuitenkin valitettavasti kumosi käräjäja hovioikeuden tuomiot pilottitapauksessa äänin 3-2. Enemmistö KKO:ssa katsoi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus ei ole yhtä sitova ja työnantajalla oli siten oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkka. KKO:n ratkaistua asian edellä mainitulla tavalla muut vastaavista tapauksista nostetut kanteet joudutaan valitettavasti peruuttamaan. Taukoaikoja sai leikata Toinen oikeustapaus koski myös lukuisia työntekijöitä. Vuonna 2016 Posti Oy leikkasi yksipuolisesti Tampereen postikeskuksen raskaan puolen työntekijöiden taukoaikoja 23 minuutilla vuorokaudessa. PAUn näkemyksen mukaan kyseiset taukoajat olivat muodostuneet työnantajaa sitoviksi niiden 21 vuoden aikana, jolloin taukokäytäntöä oli vakiintuneesti noudatettu. Turun hovioikeus katsoi 22.3.2019 antamassaan tuomiossa, että pitkään noudatettu taukokäytäntö voi sinänsä vakiintua työsopimuksen osaksi ja siten myös työnantajaa sitovaksi. Tässä tapauksessa hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut osoitettu työnantajan sitoutuneen vallinneeseen käytäntöön ja näin ollen työnantaja sai yksipuolisesti leikata taukoja. Tuomion johtopäätöksiä voi kuitenkin kritisoida, koska käytäntöä oli noudatettu 21 vuotta siitäkin huolimatta, että työ oli ajan kuluessa muuttunut ja keventynyt. Hovioikeuden tuomio ei ole lainvoimainen ja PAU on hyväksynyt, että asian lopullinen ratkaisu voidaan saattaa KKO:n ratkaistavaksi. Lisätyötä olisi pitänyt tarjota Kolmas tapaus koski osa-aikaisen työntekijän oikeutta lisätyöhön. Työtuomioistuimessa käsiteltävänä olleessa tapauksessa oli riitaa siitä, oliko Posti Oy:llä velvollisuutta tarjota lisätöitä postikeskuksen osa-aikaiselle työntekijälle. Posti Oy oli väittänyt, että työntekijä ei olisi soveltunut tarjolla olleisiin tehtäviin. Työtuomioistuimessa todistajana ollut pääluottamusmies kuitenkin kertoi, että kyseinen työntekijä osasi kaikki postikeskuksen työt eikä tarvinnut perehdytystä mihinkään tarjolla olleeseen tehtävään. Posti Oy:n katsottiin laiminlyöneen lisätyön tarjoamis velvollisuutensa. Reitti_5_2019.indd 29 Reitti_5_2019.indd 29 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_5_2019.indd 30 Reitti_5_2019.indd 30 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 31 Reitti 31 Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä Voimassa 15.8.2019 asti LIIT TOK ORT TI Kesäetu* liittoasiakkaille! * Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboil-huoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.? /liitto -2,5 snt/l Reitti_5_2019.indd 31 Reitti_5_2019.indd 31 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Niina Pentinmäki, asiantuntija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Koulutus ja liiton vaihto Olen työehtosopimuksen vaihtamisen myötä vaihtamassa liittoa. Voinko tästä huolimatta osallistua syksyllä PAUn järjestämään koulutukseen, vaikka hyöty koulutuksesta meneekin tulevalle liitolle? Tervetuloa PAUn koulutukseen. Koulutuksemme on jäsenetu, johon voi osallistua tulevasta liiton vaihdosta huolimatta. Hyöty saamastasi koulutuksesta koituu koko palkansaajaliikkeen hyväksi. Miksi PAU ei lakkoile? Posti työnantaja käyttää jakelussa SOL Logistiikkapalvelun työntekijöitä, halvemmilla Teollisuusliiton jakelun työehdoilla. Miksi liitto ei järjestä ylityökieltoa? Liitto on solminut työehtosopimuksen ajalle 1.11.2017-31.10.2019. Tällä ajalle ei voida järjestää laillisia työtaisteluita. Tällä ajanjaksolla, kun työehtosopimus on voimassa, työrauhaa ei voida rikkoa millään työtaistelutoimiksi rinnastettavalla toiminnalla. Tällaisia työtaistelutoimia on juuri ylityökielto ja lakko. Työehtosopimuksen ollessa voimassa ja tehdessä työtaistelutoimia seuraa niistä aina sanktio, joka on työtuomioistuimen määräämä sakko. Toinen ongelma on, että jos emme noudata työehtosopimusta ja siinä sovittua työrauhaa, menetämme luottamuksen sopimuskumppanina ja jatkossa on entistä vaikeampaa sopia työehdoista. Työhön perehdytt äminen Työpaikalla tuli puhetta siitä, onko työnantajalla joku lakiin perustuva velvollisuus työntekijän perehdyttämiseen. Onko? Työturvallisuuslaki velvoittaa työnanta jan perehdyttämään työntekijän työhön ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Perehdyttämisessä tulee käydä läpi asioita liittyen työpaikan organisaatioon ja henkilöstöön (muun muassa yhteistoimintaja työsuojeluorganisaation edustajat) sekä toimintatapoihin (esimerkiksi salassa pidettävät asiat). Perehdytyksen tulee kattaa työsuhteen ehtojen (kuten työajat ja -vuorot, palkkaasiat) ja työsuhteen päättymiseen liittyvien asioiden (kuten työtodistus) läpikäymisen sekä asioita liittyen muun muassa sairauspoissaoloihin ja niistä ilmoittamiseen. Perehdytyksessä tulee kertoa myös työterveyshuollon palveluista, työpaikan toimintatavoista (esimerkiksi kulunvalvonta) sekä työturvallisuuteen liittyvistä asioista (kuten pelastumissuunnitelmasta, vaara-alueista ja toiminnasta ensiaputilanteissa). Työntekijä tulee lisäksi perehdyttää huolellisesti työohjeisiin ja omiin vastuualueisiin ja hänellä tulee olla tieto siitä, mistä tai keneltä saa tarvittaessa lisätietoa ja tukea työskentelyyn. Reitti_5_2019.indd 32 Reitti_5_2019.indd 32 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 33 Reitti 33 Robott eja, anarkiaa sekä Schwarzenegger Uskon, ett ä olemme seuraavan evoluutioharppauksen kynnyksellä. Kolumni JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. V arhaisimpien tunnettujen ihmisapinoiden tiedetään eläneen Afrikassa mioseenikaudella 15– 23 miljoonaa vuotta sitten. Toki silloin olimme vielä puissa killuvia, nelivedolla itseämme eteenpäin raapivia rääkyjiä. Nykyaikaiset tutkimukset taas sijoittavat modernin ihmisen alun myöhäispleistoseeniselle kaudelle Marokkoon 300 000 vuoden taakse. Mutta hetkinen, minä en tätä lehteä lukiessani halua mitään homeisten historiankirjojen havinaa. Mistä tällainen jaarittelu johtuu? Esititpä hyvän kysymyksen, minäpä kerron. Uskon, että olemme seuraavan evoluutioharppauksen kynnyksellä. Sitä kutsutaan tekoälyksi. Kuuntelin taannoin vallan mainiota podcastia, nimeltään Joe Rogan Experience. Osa lukijoista on varmasti Joe Roganista kuullut, sillä hän juonsi aikoinaan televisiossa nähtyä Pelkokertoimen jenkkiversiota. Viime vuoden loppupuolella hän jutteli Elon Muskin kanssa tekoälyn roolista ihmiskunnan välittömässä lähitulevaisuudessa. Teslan sijoittajia kauhistuttaneen jointin savupilven hälvettyä Herra Musk kertoi olevansa huolissaan. Hän nimittäin pelkää ihmisten käyttävän pian saatavilla olevaa kyberneettistä valtaa toisiaan vastaan. Kuulostaako hullulta? Miettikääpä tätä. Yhdysvaltalainen yritys Boston Dynamics on kehitellyt pitkään robotteja, jotka kykenevät nyt jo kipittämään kahdella jalalla esteratoja pitkin ihmismäistä tahtia. Tekeepä yhtiön Atlas-niminen peltipurkkikin täydellisiä voltteja hyppien erilaisilta alustoilta. Tämä taas herättää kysymyksen. Kuka vaikutusvaltaisen maan johtaja tutkii näitä titaanitolppia miettien, miten niitä ei pystyisi hyödyntämään maailman eri konfl ikteissa? Sitä minäkin. Pakottaako tantereelle herkästi rikkoutuvan ihmisen vai kipua tuntemattomia robotteja? Ihminen, jota nyt ei kauhean helposti saa kursittua kasaan esimerkiksi ilmaiskun jäljiltä, vastaan luoteja pesusienen lailla imevä robotti. Kummalla osapuolella mahtaa olla se surullisenkuuluisa etulyöntiasema? Boston Dynamicsin lisäksi Youtuben syövereistä löysin pätkän venäläisestä Fedor-projektista. Väittämien sekä kuvamateriaalien mukaan heidän robottinsa osaa käyttää työkaluja, aseita sekä ajaa autoa. Materiaali on peräisin autenttiseksi todistetulta Twittertililtä, jonka omistaa eräs Dmitri Rogozin. Hän sattuu olemaan Venäjän federaation varapääministeri. Dmitri toteaa myöskin, etteivät he ole kehittämässä tosielämän terminaattoria, vaan harmitonta tekoälyä. Mutta eikö Terminator-elokuvista tuttu Skynet ollutkin tekoäly? Mikäli dystooppisessa tulevaisuudessa maailmaamme hallitsevat punasilmäiset tonnikalapurkit, haluan heille kaikille syntetisoitavan Arnold Schwarzeneggerin äänen. Se tekisi maailmanlopusta asteen verran hauskemman. Reitti_5_2019.indd 33 Reitti_5_2019.indd 33 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 34 Menoon mukaan Kainuun osaston mökki Kainuun osaston mökki on vuokrattavana kaikille PAUn jäsenille 1.6–30.6 2019. Mökki sijaitsee noin 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on noin 40 metriä. Rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. Mökki on rakennettu 60-luvulla. Siinä on kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, jossa takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 5-7 henkilölle. Alueella on kaksi muuta mökkiä, jotka ovat myös käytössä. Erillinen sauna, grillikatos, rantaterassi, vene, Biolan kuivakäymälä. Mökissä on sähköpatterit. Hyvä hiekkainen uimaranta. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Vuorokausihinta 40 €. Vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon. Tiedustelut: Matti Jokelainen p. 044 5667119, sähköposti mattijokelainen8@gmail.com. Kuvia mökistä PAUn Kainuun osaston kotisivuilta www.paukainuunosasto.pau.fi Linnanmäelle elokuussa Työhyvinvointisäätiö on varannut yksityistilaisuuden Linnanmäen huvipuistoon 25.8.2019 klo 9.30–13.00. Tapahtuma on suunnattu Posti-konsernin työntekijöille ja heidän perheilleen. Oman yrityksen henkilökortilla huvipuistoon pääsee max. 5 henkilöä/ kortti. Tilaisuuteen voivat ilmoittautua Posti-konsernin työntekijät, heidän puolisonsa ja alle 18-vuotiaat lapset, ruokakunta. Ruokakunnaksi katsotaan myös isovanhempien kanssa osallistuvat lastenlapset. Lue lisää tapahtumasta työhyvinvointisäätiön kotisivuilta ja ilmoittaudu mukaan: www.tyohyvinvointisaatio.fi Nääsville Petankki Ouppen XXVIII Järjestyksessään jo 28. Nääsville Petankki Ouppen pelataan lauantaina 3.8.2019 alkaen klo 12.00 Liisanpuiston koulukentällä, Kiovanpuiston välittömässä läheisyydessä osoitteessa Kaupinkatu 29, Kaleva, Tampere. Kisa käydään kolmihenkisin joukkuein. Ilmoittautumiset Jukka Kumpulaiselle, jukka.kumpulainen@posti.com, 050 5699614. PAUn Pirkanmaan osasto / Nuoret. Tervetuloa! Rovaniemen osaston mökki Rovaniemen osaston mökki on kaikkien PAUn jäsenten vuokrattavissa. Osaston mökki Peuranpesä sijaitsee Peurajärven rannalla noin 40 km Rovaniemeltä Pellon suuntaan. Lähistöllä ei vakituista asutusta. Luonnon rauhaa tarjolla. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m². Rakennus on viime vuosina sisältä ja päältä remontoitu. Ulko-wc. Valmistusvuosi 1974. Varustukseen kuuluu: • keittiö, jossa kaasuliesi uunilla • pirtti, jossa takka • makuutilat 5–7 hengelle • terassi noin 10 m² • sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98 oktaaninen) • valot, jääkaappi ja tv, toimii sähköllä Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan n. 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m², terassi 15 m². Vierasmökki (hirsi) noin 12 m², pikkukeittiö ja makuutilat 4-6 henkeä. Liiteri-varasto. Grillikatos noin 20 m², jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi vene, uintija kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Hinnat: • koko viikko (ma klo 13.00 – su klo 22.00) 200 € • vajaa viikkopaketti 4 arkivuorokautta (ma klo 13.00 – su 12.00) 140 € • viikonloppupaketti (pe 13.00 – su 22.00) 80 € • yksittäiset arkipäivät 35 €, vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi (käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura). Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksut ja avaimet: Maksujen tulee olla suoritettuna 2 päivää ennen varauksen alkamista PAUn Rovaniemen osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Ilmoittamisen laiminlyönnistä peritään 20 euron maksu. Kuvia ja lisätietoa Rovaniemen osaston kotisivuilla www.pauroi.yhdistysavain.fi . Tiedustelut, avaimet, ajoja maksuohjeet mökki-isännältä: Aarne Kiviniemi, 040 244 9633, s-posti azesan@gmail.com. Reitti_5_2019.indd 34 Reitti_5_2019.indd 34 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 35 Ristikon ratkaisu A L I P E R I T U K K O S E T A N E L U Ö L J Y S I S U S I S Ä K Ö T O S A A J A T I N T I A S U U T J A N A N Ä Ä N T Y Ä S A H A S K E S Ä O T I S T S V Ä K Ä U Ö K O L M E J A O S J O L L A K I E R I Ä P U H U T U I N A I R I L U P U L E H T O A L I T U S I L M E E T D T A N E L I L A A S T A R I Ä O L A S I A R A K A S T A A N I K S I T Y L Ö S U N T O L U O T U P L A T I N A H E V O N E N S A L I T U P U E N N E N I H A N U U S T A S O I T E Palautearvonnan voitt aja lehdestä 4/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Minna Hämäläinen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postipurjehdus open Turku-Tukholma-Turku Risteily 1.–2.11.2019 pe/iltalähtö Postipurjehdusohjelma Pe: Tervetuliaistilaisuus ja maljan nostaminen La: Meriaamiainen, buff etruokailu klo 10–13 asiatilaisuus laivan auditoriossa: • PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen: Muutoksen tuulet repivät postialaa • Keskustelupaneeli, jossa ovat mukana Varsinais-Suomen alueen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut • Arpajaiset Risteilyn hinnat/hlö: Helsingin postiautovarikon eläkeläiset eli Varikon Vanhat ry. perustettiin toukokuussa 1969. Aktiivinen, viisikymppiseksi ehtinyt yhdistys teki juhlan kunniaksi 2.5. retken Karjalohjalle Spa & Resort-kylpylään Lohjanjärven rannalle. Retkelle osallistui 48 henkilöä. Posti-konsernin Työhyvinvointisäätiö kustansi osallistujille lounaan, bussi oli vuokrattu Ventoniemi Oy:ltä ja kuljettajana toimi kerhomme jäsen Asko Iivonen. Bussin vuokran maksoi Helsingin Automiesten osasto, joka sekin oli kädenojennus kerhollemme. Bussimatkat sujuivat mukavan rupattelun merkeissä ja kohteessa nautittiin maittavista pöydän antimista. Parituntinen perillä meni ehkä liiankin joutuisasti. Lohja Spa & Resort sai kehuja osallistujilta järjestelyistä. Arto Helander Varikon Vanhojen sihteeri 210 premium 1 hlö hytissä 105 premium 2 hlö hytissä 88 S4 1 hlö 44 S4 2 hlö 33 S4 3 hlö 22 S4 4 hlö 68 I 4 1 hlö 34 I 4 2 hlö 23 I 4 3 hlö 17 I 4 4 hlö Lisäksi laivayhtiö laskuttaa 6 €/hlö kokoustilasta. Lisämaksusta: Meriaamiainen 11 €/hlö, Premium -aamiainen 18 € ja Buff et -päivällinen 33 €/hlö Varaus laivayhtiölle on tehty 250 henkilölle. Osallistumiset ja ilmoittautumiset Postipurjehdukselle tulee tehdä 29.8.2019 mennessä. Lisätietoja ja ilmoitt autumiset: risteilyvastaava Marko Koivumäki p. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com Varikon Vanhat viett i viisikymppisiä Varikon vanhat kokoontuivat rupatt elemaan Lohjalle. (kuva : Arto Helander) Reitti_5_2019.indd 35 Reitti_5_2019.indd 35 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 36 På svenska Avgift sfria Sommarjobbarinfo hjälper unga arbetstagare om det uppstår problem FFC:s, Akavas och STTK:s gemensamma Sommarjobbar info har öppnat. I år är det juris studerande Liisa Lehtonen som betjänar dem som tar kontakt med rådgivningen. Lehtonen hoppas att sommarjobbarna modigt ska ta kontakt genast om de funderar över något som gäller sommarjobbet. Man kan förebygga problem genom att sätta sig in i arbetstagarens rättigheter och skyldigheter ordentligt redan på förhand. – Till Sommarjobbarinfo kan man ringa redan innan man skriver under arbetsavtalet, om man är fundersam över något i avtalet, påpekar Lehtonen och betonar att det är viktigt att göra upp ett skrift ligt arbetsavtal. – Det är bra att gå igenom det skrift liga arbetsavtalet i lugn och ro innan man undertecknar det. Många som tog kontakt med rådgivningen i fj ol hade frågor om sommarjobbarnas rätt att få sina anställningsvillkor i skrift lig form. Enligt lagen har arbetstagaren rätt att få en skrift lig utredning om de centrala anställningsvillkoren, om anställningen varar mer än en månad. Rådgivningen om anställningsvillkoren för unga behövs fortfarande Det är redan femtonde gången som avgift sfria Sommarjobbarinfo betjänar unga sommarjobbare. Tjänsten har hjälpt tusentals unga samt deras föräldrar och arbetsgivare att få svar på sina frågor. Alla frågor behandlas konfi dentiellt, så man behöver inte vara rädd att be om hjälp. Även om arbetslivet har förändrats med åren, så handlar frågorna ganska långt om samma ämnen som tidigare. Varje år verkar det komma många frågor om framför allt lönen och arbetstiden. Många tar också kontakt med frågor om prövotiden. Sommarjobbarinfo betjänar till slutet av augusti Sommarjobbarinfo öppnade torsdagen den 2 maj, och är öppen till fredagen den 30 augusti. Sommarjobbarrådgivaren svarar på numret 0800 179 279, vardagar klockan 9–15. Man kan också ta kontakt via det elektroniska formuläret på Sommarjobbarinfos webbplats. Rådgivning ges på svenska, fi nska och engelska. Man kan vara anonym när man tar kontakt med tjänsten. Hjälp fi nns också att få på Sommarjobbarinfos webbplats (www.kesaduunari.fi /svenska). Innan man tar kontakt kan man bekanta sig med svaren på de vanligaste frågorna. Det lönar sig också att bekanta sig med sommarjobbarens checklista. Sommarjobbarinfo ? nns också på Facebook: https://www.facebook.com/kesaduunari/ Twitter: https://twitter.com/Kesaduunari Instagram: https://www.instagram.com/kesaduunari/ Mer information Intervjuer med sommarjobbarrådgivaren Liisa Lehtonen kan bokas via kommunikationsexpert Pauli Vento, 040 522 3611, pauli.vento@sak.fi Utbildning om fackbyte På grund av kollektivavtalsbytet håller jag på med att byta fackförbund. Kan jag trots det delta i PAU:s utbildning på hösten, även om nyttan om utbildningen går till det nya facket? Välkommen till PAU:s utbildning. Våra utbildningar är en medlemsförmån som du kan ha trots fackförbundsbytet. Nytta om utbildningen kommer att gynna den hela löntagarrörelsen. Varför strejkar PAU inte? Arbetsgivaren Posti använder logistiktjänsten SOL:s arbetstagare i utdelning, med Industrifackets billigare arbetsvillkor. Varför ordnar fackförbundet inte ett övertidsförbud? Fackförbundet har bundit ett kollektivavtal för perioden 1.11.2017-31.10.2019. Under denna tid kan det inte ordnas lagliga arbetskonfl ikter. Under kollektivavtalets giltighetstid kan det inte ordnas något verksamhet som skulle störa arbetsfred. Precis sådana stridsåtgärder är strejk och övertidsförbud. Om det ordnas stridsåtgärder under kollektivavtalets giltighetstid, följs det alltid av en sanktion; böter av arbetsdomstolen. Ett annat problem är att om vi inte följer kollektivavtalet och arbetsfreden som har avtalats däri, förlorar vi förtroendet som avtalspartner, så i fortsättningen är det ännu svårare att avtala om arbetsvillkor. Introduktion till arbete På arbetsplatsen kom vi på frågan om arbetsgivaren enligt lagen är förpliktad för introduktion till arbetet. Hur är det? Arbetarskyddslagen förpliktar arbetsgivaren till att introducera arbetstagaren i arbetsuppgift erna och förhållandena på arbetsplatsen och arbetsoch produktionsmetoderna, de arbetsredskap som används i arbetet och deras korrekta användning samt säkra arbetssätt. Introduktionen ska innehålla information gällande arbetsorganisation och personal (bl. a. representanter för samarbets-och arbetarskyddsorganisationen) samt verksamhetssätt (till exempel sekretessbelagda ärenden). Introduktionen ska täcka arbetsvillkor (såsom arbetstider och -skift er, löner) och information om arbetsförhållandets slut (såsom arbetsintyg) samt saker gällande sjukfrånvaron och informering av dem. Även företagshälsovårdstjänster, arbetsplatsens tillvägagångssätt (till exempel åtkomstkontroll) samt arbetarskydd (såsom räddningsplan, riskområden och verksamhet vid förstahjälpssituationer). Arbetstagaren ska därtill introduceras omsorgsfullt i arbetsinstruktionerna och till sina egna ansvarsområden. Han eller hon ska därtill ha information om vem ger ytterligare information och stöd till arbetet vid behov. Reitti_5_2019.indd 36 Reitti_5_2019.indd 36 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 37 In English Free summer job advisory service helps young employees in trouble at work Th e national labour confederations of Finland (SAK, Akava and STTK) have opened their summer job information service today, with law student Liisa Lehtonen taking charge of the advisory service hotline this year. Lehtonen hopes that summer employees will not hesitate to get in touch if they have any concerns about their employment. Carefully considering the rights and duties of an employee in advance can also help to stop things turning sour as the work progresses. – You can call the summer job information service even before making the employment contract if any aspect of it causes concern, Liisa Lehtonen points out, stressing the importance of putting the contract in writing. – It’s always a good idea to study the written contract carefully before signing it. Th e right of a summer employee to written terms and conditions of employment was a subject of many enquiries made to the service last year. An employee is entitled by law to a written account of the key terms and conditions governing any job that lasts for longer than one month. Employment advice for young people still needed Th e free advisory service is now in its 15th summer season, and has responded to thousands of queries from young workers, their parents and employers over the years. All enquiries are handled in confi dence, so there is no reason to be nervous about asking for help. Th e enquiries submitted to the service have remained much the same, even though the world of work continues to evolve. A great many questions always seem to concern wages and working hours, and trial periods are another frequently discussed topic. Summer job advisory service open until the end of August Th e summer job advisory service is open until Friday 30 August. Call 0800 179 279 to contact the advisor between 09.00 and 15.00 on ordinary weekdays. Th ere is also an electronic contact form on the advisory service website. Advice will be available in Finnish, Swedish and English. You may also contact the service anonymously. Th e summer job advisory service website at www.kesaduunari.fi already includes a list of answers to frequently asked questions and a handy checklist of points to remember when taking a summer job. Summer job advice is also available on the following social media: • Facebook: https://www.facebook.com/kesaduunari • Twitter: https://twitter.com/Kesaduunari • Instagram: https://www.instagram.com/kesaduunari Union training and the changing of a union? Due to a change in the collective labor agreement I am changing my union membership as well. Am I still entitled to participate to the training organized by PAU next autumn even though the new union will be the one benefi ting from it? You are welcome to the training organized by PAU. Our training is a membership benefi t that you can use despite of the upcoming change of a union. Th e benefi t you will get from participating in the training will eventually benefi t the whole labor movement. Why doesn’t PAU go on strikes? Posti as an employer uses the workers of SOL Logistiikkapalvelut in mail delivery with the cheaper working conditions of the Industrial union’s delivery personnel’s collective labor agreement. Why doesn’t the union ban overtime work? Union is bound by the collective labor agreement for 1.11.2017 – 31.10.2019. During this term it is not possible to organize legal industrial actions. During the term of validity of the collective labor agreement it is not allowed to violate the industrial peace obligation with any actions parallel to industrial actions. Such parallel actions include the ban on overtime work and strikes. Industrial actions during the term of validity of the collective labor agreement will always result in a fi ne ordered by the Labour Court. Another problem with not abiding the collective labor agreement and the industrial peace obligation agreed on it, is that trust in us as a contracting party will be lost and in the future it will be even more diffi cult to negotiate the terms of work. Orientating to work We were wondering at our workplace if there is an obligation based on legislation for the employer to adequately orientate their employees to the work? Th e Occupational Safety and Health Act demands that employers give their employees an adequate orientation to the work, working conditions at the workplace, work equipment used in the work and the correct method of using it, as well as to safe working practices. Th e orientation to work should include information about the organization and personnel of the workplace (e.g. co-operation and occupational safety and health representatives) and information about the policies (e.g. confi dentiality obligations). During the orientation, matters regarding the employment relationship (such as work hours and work shift s, salary, things having to do with the end of the employment relationship e.g. the right to have a work certifi cate) have to be informed as well as matters e.g. regarding sick-leaves and how to inform the employer about them. Adequate orientation should also include information about occupational health services and the procedures at the workplace (e.g. access control). Information about safety at the workplace must also be given, including the emergency action plan, hazards at the work place and what to do if fi rst-aid is needed. Employees must also be well orientated to the work instructions and to their responsibilities and must be given information about where/from who they will get more advice and support at work if they should need it. Reitti_5_2019.indd 37 Reitti_5_2019.indd 37 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_5_2019.indd 38 Reitti_5_2019.indd 38 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
Reitti 39 R R R R R R R R R R Re R R Re Reeeee R R R R R R R R R R R R Re R R R R R R R R Re Re Re Reeeee R R R R R Re R Re R R R R R R R Re R Re Ree Reeeee R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R R Re R Re Reee R R R R R Re R R R Re R R R R Re Re Re Reeeee R R R R R R R R R Re Re R R R R R R Re R Reeee R R R R R R Re R Re R R R R R Re R Reeee R R R R R R R R R R Re R R R R R R Reee R R R R R R R R R R R R Re R Re Re Reee R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Reee R R R R R R R R R R R R R Reeeee R R R R R R R R Re R R R R R Ree Re Re Reeeeeeee R R R R R R R R R R Reeeeeee R R R R R R R R Reeeeeeeeeee R R R R R R R R R R R R R R R Reeeeeeeeee R R R R R R R R R Re R R R R R Reeeeeeeeeee R R R R R R R R R Re Reeeeeeeeeee R R R R Re R R R R Reeeeeeeee R R R R R Reeeeeeeeeee R R R R R R R Re Reeeeeeeeeee R R R R R R Reeeeeeeeeeeee R R R R R R Reeeeeeeeeee R R R Re R R Reeeeeeee R R R R R R R R R R R Reeeeeeeee R R R R R R R R R R R R R R R Re Re Reeeeee Reee R R R R R R R R Reeeeeeeeeee R R R R R Reeeeee R R R R R Ree Reeeeee R R R R R R R R R Reeeeeeeee R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R iit it iit it it iit it it it itt itt it it it it it it it it it ittttttttttt it it it iit it it it it iiit it itttttttt it it it iiiiit it it itt itttttttt it it iiiit it itttttt itt it it it iit it iit itttttt it it iiit ittttttt it ittttt it iiitttt it ittt it it iiiit iit ittt ittttttt it iiiiiiiiitt itttt ittttt it it it iiiiittttttttt iiiiitttttttt it iiiittt itt ittt iit iittt itt iit it itttt it iiit iit itttt iiiiiit it itttttt it iiiiit ittttttt iiiit itt ittttt iiit ittttttt iittt ittttt it iiiit itttttttttt iit it ittttttttttt iiit itttttttt iiiittttttttttt iiitttttttttt iiiittttttttttti tti tii ti ti ttti ti tiii ti ti tti tti ti tti ttti tti tti ti ti ti tii ti tttttttti ti ttti tti ti tti tti ti tii tii tttttti tiiii ti ti ti tti ttti ti ti ti ti ti tti tti tti tttti ti ti tii tii tttti ttti tttti ttti ttti tiiii tttti tti ti ti tttttttti ti ti tiii ttttttttti ti ti ti tii tttttti ti ti ti ti tii ttttti ti tii tiii ti ttttttti ti ti tiii tttttttiiiii tttttttti tii ti ttttttti tiiii ttttttiiii ttttttti tiiii tttti ttti tiii tttti tttti tiiiii tttti tiiiii ttttttti tti tti ti tiiii ti tttttttttttttiiiii ttttttttiii ttttttttttti tiii ttttttttttti ttttttttti ti 39 3 39 39 39 39 39 3 39 39 39 39 39 3 3 39 9 9 9 9 39 39 39 3 3 39 3 39 39 39 3 39 39 39 39 39 39 39 3 3 39 9 9 9 39 39 39 39 39 9 39 3 39 39 39 39 39 39 39 9 9 39 39 9 39 39 39 3 39 9 9 9 39 9 9 39 3 3 3 39 39 3 3 39 9 9 39 9 39 3 3 39 39 39 9 9 9 3 39 3 3 3 39 39 9 9 39 39 39 39 9 3 3 39 3 3 3 39 9 9 9 39 9 9 39 39 9 39 3 3 39 3 39 3 39 39 9 9 39 9 9 3 39 39 39 3 3 3 39 39 9 9 9 39 9 9 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 39 9 9 9 9 9 9 3 3 3 3 3 3 3 3 3 39 9 39 9 3 3 3 3 3 39 39 3 39 9 9 39 9 39 39 3 3 3 3 3 39 39 9 39 3 3 3 3 3 3 3 3 39 9 9 39 9 3 3 3 3 3 3 3 3 3 39 3 39 9 9 3 3 3 3 3 3 3 3 3 39 9 3 3 3 3 3 3 3 3 39 3 3 3 3 3 3 3 3 3 39 9 9 9 3 3 3 39 3 3 3 3 39 3 39 9 3 3 39 39 3 3 3 39 9 9 9 3 3 3 39 9 9 3 3 3 3 3 39 9 9 3 3 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 14.6.mennessä ja voita 20 € Reitti_5_2019.indd 39 Reitti_5_2019.indd 39 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50
010 19 19 19 if.?/pau Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Reitti_5_2019.indd 40 Reitti_5_2019.indd 40 21.5.2019 14.50 21.5.2019 14.50