• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2023 Nelli Nordströmin kesäyöt meni postikeskuksessa 12 Postiluukuissa on eroja Orpon hallitusohjelma on EK:n tilaustyö 16 18 Lentopallosta tuli perheen yhteinen harrastus 22 6 Työssä jaksaminen työturvallisuuslain keskiössä Reitti_5_2023.indd 1 Reitti_5_2023.indd 1 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 3 2 Reitti 5 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 6 11.9. 4.10. 7 23.10. 15.11. 8 27.11. 20.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Luukuista on moneksi 10 Vakuutusyhtiön päätöksistä valittaminen 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Kesäyöt MSM-koneella 13 Nuoria autettiin taas kesäduunari-infossa 15 Yhteistoimintalaissa keskeistä on jatkuva vuoropuhelu 16 Orpo hallitusohjelma 18 Työturvallisuuslaki edellyttää työn kuormituksen selvittämistä 20 Postin kuljetusvälineet muuttuneet ajan saatossa 22 VAPAALLA : Lentopallo on Raunioniemen perheen yhteinen harrastus 24 Åland Postin työehtosopimus uusittu 24 Lajitteluhenkilöstön taukokiistaan sovinto 25 OTTEITA TYÖELÄMÄSTÄ 26 SANA ON VAPAA: Lajittelun ja jakelun teho ovat romahtaneet 28 Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttaisivat ansiopäivärahaan 29 Ristikko 30 MENOON MUKAAN : Kaakkois-Suomen osasto risteili Astuvansalmen kalliomaalauksille 33 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 34 På svenska 36 KIRJA: Seitsemän pientä postiljoonia on muisto vain 37 KOLUMNI: Säätypäivillä ei duunarin ääni kuulu 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 39 Muutosilmoitukset 12 20 22 Reitti_5_2023.indd 2 Reitti_5_2023.indd 2 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Hallitusohjelmaa ei purematta niellä Seuraava Reitti ilmestyy 4.10. Toimitathan aineiston viimeistään 11. 9. Pä äk ir jo it us S AK:n hallitus ilmoitti elokuun puolivälissä aloittavansa järjestöllisen valmiuden kohottamisen. Järjestökoneiston rasvaamisen taustalla on tietenkin pääministeri Orpon hallitusohjelman työelämää koskevat kirjaukset. Hallitusohjelma pitää sisällään niin radikaaleja muutoksia palkansaajien ja työttömien asemaan, että viimeistään nyt kannattaisi niihin tutustua. Ja toimia, kun aika on. Vaikka toisaalla tässä lehdessä käydään parissakin jutussa hallitusohjelmaa läpi, nostan tässä esiin niistä muutamia. Yksi huolestuttavimmista kirjauksista on hallituksen tavoite vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia niin, että se paaluttaisi lakisääteisesti kaikkien muiden alojen palkankorotukset ja työehdot vientialojen tasolle. Hallitusohjelman kirjaus kuuluu näin: ”Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. Vaikka tätä mallia työnantajat toteuttivat menestyksellä jo viime kierroksella, puututaan nyt ammattiliittojen sopimusvapauteen. JHL, OAJ, PAM, PRO ja Teollisuusliitto muistuttivat tiedotteessaan kesäkuussa, että ”Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (mm. ILOn yleissopimus) on turvattu ammattiliitojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia. Tämä tarkoittaa oikeutta neuvotella työja virkaehtosopimukset eli palkat, palkankorotukset ja työehdot. Tätä sopimusyhteiskuntaa ja kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa jo yli 100 vuotta”. Liitot toteavat, että ”käytännössä hallitus rajoittaisi myös laillista työtaisteluoikeutta, koska lakot ja muut työtaistelutoimet menettäisivät merkityksensä työja virkaehtosopimuskausien päätyttyä. Työnantajapuoli tietäisi jo etukäteen, että laki takaisi vientivetoisen työmarkkinamallin mukaisen ratkaisun. Koko julkinen sektori ja kaikki muut yksityisen sektorin liitot vientiliittoja lukuun ottamatta menettäisivät sopimusautonomian”. Ammattiliittojen sopimusvapauden rajoittamisen lisäksi hallituksen tavoitteena on mm. romuttaa yleissitovuus, helpottaa irtisanomisia, heikentää työttömyysturvaa, lisätä paikallista sopimista ilman ammattiliittoja jne. Ja kaiken tämän varmistamiseksi hallitus käynnisti jo kesällä lakihankkeet poliittisten lakkojen ja tukilakkojen rajaamiseksi. Näin työntekijöiltä ja työttömiltä halutaan viedä jopa oikeus poliittisiin mielenilmauksiin. Mutta löytyy sieltä hallitusohjelmasta muutakin. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen poistaminen iskee rakennemuutoksen keskellä oleviin työntekijöihin. Monet postilaisetkin ovat opiskelleet itselleen uuden ammatin aikuiskoulutustuen turvin. Nyt tämä tuki ollaan poistamassa ensi vuoden elokuussa. Myös vuorotteluvapaa kuuluu hallituksen leikkuriin. Tätäkin on moni käyttänyt, joskin nykyisillä ehdoilla vähemmän kuin ennen. Joka tapauksessa työntekijöillä on ollut oikeus ottaa töistä määräaikaista vapaata ja nostaa samalla vuorottelukorvausta. Samalla vuorotteluvapaalla on edistetty työllistymistä ja työssä jaksamista. < JUHA PÖYRY Reitti_5_2023.indd 3 Reitti_5_2023.indd 3 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. Vielä ehdit hakea apurahaa PAUlla on Kansan Sivistysrahasto KSR:ssä rahasto, josta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. Voit hakea apurahaa elokuun ajan, joten pidä kiirettä. Hakeminen tapahtuu sähköisesti säätiön verkkosivuilla olevan hakusovelluksen kautta osoitteessa sivistysrahasto.fi. Päätökset apurahoista toimitetaan apurahan saajille 15.2.2024 mennessä. Vuoden 2023 apurahan sai kaksi hakijaa. Apurahaa myönnettiin PAUn rahastosta yhteensä 1000 euroa. Apu rahan saivat Jukka Pesu klarinetin soitto-opintoihin Keravan musiikkiopistoon (500 euroa) ja Anu Rinne hyvä mieli musiikilla -harmonikkamusikkiesityksiin (500 euroa). Lisäksi SAK:n kulttuurirahasto myönsi 1000 euroa PAUn Pirkanmaan osastolle jäsenten oikeuksista ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. PAUn jäsenet saavat Demokraatin ja Kansan Uutisten tilauksista 35 € alennuksen. Muiden palkansaajalehtien tilauksista alennus on 20 €. Alennus koskee myös sähköisiä näköislehtiä. Myös osa ammattiosastoista myöntää tukea palkansaajalehtien tilaamiseen. Kysy tuesta siis myös omasta osastostasi. Lehtietu palkansaajalehtien tilauksesta Kun tilaat lehden, kerro ammattiliiton jäsenyydestä. Kerro myös ammattiosastosi yhteystiedot, jos se antaa lehti edun. Palkansaajalehdet, joita jäsenetu koskee ovat Demokraatti, Kansan Tahto, Kansan Uutiset, Tiedonantaja, Viikko Pohjois-Karjala, Arbetarbladet ja Ny Tid. Tilaa PAUn kalenteri Jos haluat ilmaisen PAUn taskukalenterin, tilaa se 30.9.2023 mennessä. Voit tilata kalenterin kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi. Jäsensivuilla on banneri ”tilaa kalenteri”, jota klikkaamalla pääset täyttämään tilauslomakkeen. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat kalenterin automaattisesti niin kauan kuin jäsenyytesi säilyy tai päätät peruuttaa kalenteritilauksen. Kalenterit postitetaan tilaajille loppuvuodesta. Huom! Jos olet tilannut kalenterin jo aiemmin, tilausta ei tarvitse uusia. Saat sen automaatti­ sesti myös tänä vuonna. Eläkeläiset saavat kalenterin, mikäli osasto on tilannut sen heille. Reitti_5_2023.indd 4 Reitti_5_2023.indd 4 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 5 4 Puheenjohtajaja sihteerikurssi Aika: 20.11.-24.11.2023 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 22.10.2023 Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Uudistunut kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, minkä jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tutustutaan myös järjestöjohtamisen periaatteisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. TVja radioesiintyminen Aika: 25.-26.11.2023 Paikka: Voionmaan koulutuskeskus, Tampere Viimeinen hakupäivä: 20.10.2023 Kurssin kohderyhmänä ovat erityisesti ne ammattiosaston ja työpaikan henkilöt, jotka joutuvat antamaan haastatteluja. Miten vastata oikein haastattelijan tekemään kysymykseen? Entä miten toimia, jos haastattelijan kysymys ylittää sovitun rajan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksia tältä kurssilta! Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisä­ tietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutus­ ja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@ pau.fi. Työsuojelulainsäädännön kurssi Aika: 23.-25.10.2023 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 22.9.2023 Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille ja muille työsuojelulainsäädännöstä kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on muo dostaa opiskelijalle käsitys työsuojelun normeista ja niiden valvonnasta työpaikalla. Työoikeuden kurssi Aika: 9.–13.10.2023 Paikka: Kuljetusliittojen neuvottelutilat, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 8.9.2023 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatti osastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Opistojen järjestökoulutus Opistojen sopimuskoulutus PAUn järjestökoulutus A-kassaa pidetään luotettavana Avoin työttömyyskassa toteutti keväällä 2023 jäsentyytyväisyyskyselyn, jonka perusteella A-kassaa kuvattiin ennen kaikkea luotettavaksi työttömyyskassaksi. Kyselyyn vastasi yli 4 000 jäsentä. Kyselyn mukaan vastaajista noin 95 prosenttia pitää A-kassaa erittäin tai hyvin luotettavana toimijana. Lisäksi 95 prosenttia kyselyyn vastanneista kuvasi A-kassaa asiantuntevaksi ja palvelevaksi. Nopeus sai hyvän tai erittäin hyvän arvion 82 prosentilta vastaajista. A-kassaa suosittelisi ystävilleen tai kollegoilleen 60 prosenttia jäsenistä. Suurinta suosittelualttius oli lomautettuina tai työttöminä olevien jäsenten keskuudessa. A-kassan sähköinen palvelu päivärahahakemusten, liitteiden ja viestien lähettämiseksi, eAsiointi, sai erinomaiset arviot kyselyssä. Etenkin hakemuksen lähettämisen helppous sai jäseniltä kiitosta. Vastanneista 87 prosenttia antoi eAsioinnille kokonaisuutena parhaan tai seuraavaksi parhaan arvosanan. Tekstiviesti tulevasta etuusmaksusta keräsi myös paljon kiitosta. Viime vuonna käyttöön otettu eAsioinnin live-chat arvioitiin erinomaiseksi. Hieman alle neljännes toivoi palveluiden kehittämistä kartoittavassa kohdassa, että puhelinpalveluun olisi mahdollista varata aika oman asian hoitamiseen. Tätä varmasti pohditaan, kun tarkastellaan tulevia kehityskohteita palvelun osalta. Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. A-kassa on yksi Suomen suurimmista työttömyyskassoista. Useat ammattiliitot, muun muassa PAU tekevät yhteistyötä A-kassan kanssa. Lähde: Avoin työttömyyskassa A-kassa. Reitti_5_2023.indd 5 Reitti_5_2023.indd 5 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 7 6 Työn kuva LUUKUISTA on moneksi LUUKUISTA on moneksi 6 TEKSTI: GILBERT GRANHOLM KUVAT: GILBERT GRANHOLM JA RIITTA SIEVILÄ Postiluukun pitäisi kestää tulta ja murtomiehiä. Niinpä jakajan arki voi välillä mennä voimisteluksi tai kamppailu-urheiluksi. Ergonomisesti hyvä luukku olisi lantion tasalla, Jarmo Pakkanen sanoo. Töölöläisissä kerrostaloissa korkeuden mittayksikkönä on toisinaan oma nilkka. Reitti_5_2023.indd 6 Reitti_5_2023.indd 6 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 7 6 K eskipäivä Arkadiankadulla Helsingissä. Posti työntekijä Jarmo Pakkanen lastaa kärrynsä ja lähtee jakelureitille Töölöön. Suurin osa piirin rakennuksista on iäkkäitä, vähintään 70–90-vuotiaita. Niissä kohtaa kaikenlaisia postiluukkuja. Osa on polven korkeudella, jotkut liki olkapään tasalla. Lantion korkeus olisi kaikkein paras, Pakkanen sanoo 33 vuoden postinjakokokemuksella, naputtelee ovikoodin, etenee rappukäytävään ja alkaa kyykistellä. Näissä Mechelininkadun asunnoissa lienevät Suomen matalimmalla sijaitsevat postiluukut. Ne ovat hieman nilkan yläpuolella. Samankaltaisia rakennuksia on lähitienoilla useita. Jos tavallisten lähetysten lisäksi jaossa on Postinen, työpäivän mittaan joutuu kyykistelemään postilaukun kanssa satoja kertoja. Talot uudistuvat, postiluukut eivät Jatkamme matkaa pitemmälle Töölöön ja näemme komean ulko-oven. Kiinteistö on vanha, tyylikäs ja äskettäin remontoitu. Taloyhtiön aula tuoksuu hyvältä, se on iso ja kiiltävä, mosaiikkipintaa ja hiottua kiveä löytyy, alakertaan on pystytetty jopa pieni vesiallas, jonka keskellä seisoo veistos. Aulan väliovista pääsee portaikkoihin oikealle tai vasemmalle ja niissäkin on koodilukko. Mutta ne postiluukut. Ne ovat viimeisintä huutoa 1930-luvulta, samanlaisia kuin Mechelininkadunkin taloissa. Ne lienee peruskorjauksessa jätetty uudelleen hiottuihin ja lakattuihin oviin alkuperäisessä koossaan alkuperäisille paikoilleen, siis parinkymmenen sentin korkeudelle. Silmää miellyttää mutta ei selkää. Kapeitakin luukut ovat. Postinen tai aikakauslehti täytyy kääräistä rullalle, C4-kokoinen kirje myös, silloin kun se suostuu taipumaan. Kun luukut sijaitsevat noin lähellä lattiaa, voi käydä niinkin, että vaikka lähetys muuten mahtuisi sisään, pudotustilaa ei ole tarpeeksi, Pakkanen lisää. Tukeva pahvipakkaus ei jousta kuten lehdet tai mainokset. Ei sovi Ifolorin paketti, eivät mahdu koulukuvat. On noustava kyykystä, soitettava ovikelloa ja toivottava, että vastaanottaja on kotona. Tuoreinkin luukkumalli kaipaisi kehittämistä Uusimpien kerrostalojen luukut on mitoitettu reiluiksi. Niitä noin 30 000 asukkaan Töölössä voi kohdata lähinnä ylimmissä kerroksissa, taloissa, joihin on vastikään rakennettu ullakkoasuntoja. Näistä palosuojaluukuista paksut aikakauslehtikokoiset lähetykset solahtavat kauniisti. Pelkkä postikortti, kirje tai ohut mainos tuottaa tuskaa, koska sisäluukun läppä on jäykkä. Vastusta on turhan paljon. Joulukorttien kanssa täytyy olla tarkkana: että miten ne saa asuntoon niin, etteivät ne rypisty tai mankeloidu sinne palosuojaluukun läppien väliin, Jarmo Pakkanen sanoo. Joskus koirat havahtuvat postinjakajan askeliin. Silloin voi syttyä sota. Koira rynnistää luukun taakse ja tempaisee lähetyksen hampaisiinsa heti kun luukku raottuu. Sormet menisivät mukana, jos ei osaisi varoa. Ei, näistä syistä palosuojaluukut eivät kuulu Pakkasen tai hänen työtoveriensa suosikkeihin. Matalalle sijoitettujen luukkujen ja palosuojaluukkujen lisäksi pystyluukut saavat kritiikkiä. Hankaluuksia tuottaa myös joistakin 60-luvun rakennuksista löytyvä luukkutyyppi, jonka ulkoläppä avautuu ylöspäin. Murtomiesten esteeksi luukun sisäpuolelle sen yläreunaan on lisätty hammastus. Ikävin tilanne on se, että oletat lähetyksen mahtuvan ja sitten se jumittuukin kiinni. Jakajien suosikki: pudotusluukku Kun pääsemme piiriltä takaisin Arkadiankadulle, Jarmo Pakkanen nimeää suosikkinsa hetkeäkään epäröimättä. Pudotusluukku. Niitä on eniten 1960-luvun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Ne saa helposti raolleen yhdellä kädellä ja postin voi pudottaa luukkuun ilman ylimääräisiä liikkeitä. Toisinaan luukun saa auki jo lehden tai mainoksen kulmalla. Pudotusluukkujen ohella 1960–1980-lukujen rakennuksista tuttuja ovat työntöluukut. Ne eivät ole aivan niin käteviä kuin pudotusluukut, mutta kuitenkin helppokäyttöisiä. – Posti pitäisi saada yhdellä kädellä sisälle ilman, että sitä tarvitsee työntää kovin pitkälle, sanoo myös Arkadiankadun toimipisteessä ensimmäistä vuottaan työskentelevä Maria Martikainen. Hänenkin ykkössuosikkinsa on pudotusluukku. Reitti_5_2023.indd 7 Reitti_5_2023.indd 7 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 9 8 Työn kuva Hammastusluukku Pystyluukku Hammastusluukku Paloturvallisuusluukku Pudotusluukku Työntöluukku Hankala ainakin, jos rappukäytävän puoleinen luukku aukenee ulospäin. Raateluhampailla varustettu luukku. Paksu lähetys voi jämähtää kiinni. Uusinta teknologiaa: palosuojattu postiluukku. Käyttö ei aina onnistu yhdellä kädellä. Sisempi läppä jäykkä, joten käsi täytyy työntää pitkälle. Ohuet ja pienet lähetykset hankalia jakaa. Monen postityöntekijän suosikki. Tässä tyylikkäässä ovessa tosin liian matalalla ja liian lähellä oven koristelistaa. Kohtalaisen helposti käytettävä. Reitti_5_2023.indd 8 Reitti_5_2023.indd 8 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 9 8 Hyvä postiluukku on paloja murtoturvallinen. Suunnittelijan täytyy huomioida myös talon ilmanvaihdon tasapainotus. Tietysti jakajan työn ergonomiaakin pitää miettiä. Luukku ei myöskään saisi kolahtaa kovin äänekkäästi. Näistä reunaehdoista Abloyn omistaman Primon tehtaalla Tampereella syntyi paloturvallinen luukku 1990-luvun loppupuolella. Sen kautta ilma ei pääse virtaamaan eikä tuli leviämään huoneistosta ulos tai rappukäytävästä asuntoon. Rakennussuunnittelijat puhuvat EI30-normista, joka tarkoittaa sitä, että ovi kestää tulipaloa vähintään 30 minuutin ajan. Tällöin tarvitaan hyvät tiivisteet ja postiluukkuun rakenne, jonka sisällä on kuumuuteen reagoiva palonsuoja-aine. Tulipalossa palonsuoja-aine laajenee ja tukkii luukun niin, että ilma ei pääse virtaamaan. – Eikä saa olla teräviä kulmia, jotka repivät postinjakajan käsiä tai lehtiä, sanoo Pauli Hernesniemi, joka oli Abloyn tuotekehityspäällikkönä ja suunnittelija Jarno Saarisen työparina, kun palosuojattua luukkua kehitettiin. Sitä pystyy käyttämään yhdellä kädellä, mutta kyllä se tottumista vaatii. Jos luukku on helppo avata, se saattaa jäädä auki. Tällöin tuli pääsee etenemään esteettä. – Pienet kortit ovat hankalia jakaa, Hernesniemi myöntää. – Markkinoille tuotava lopputuote on aina kompromissien summa. < Postiluukku on kompromissi Reitti­lehden edeltäjä eli Postimies kertoo postinkantajien yleisönosastokirjeestä, joka julkaistiin suurimmissa helsinkiläisissä sanomalehdissä lokakuun loppupuolella vuonna 1936. Näin posteljoonit silloin kirjoittivat: ”Emme tiedä ovatko muut ihmiset kuin kirjeenkantajat ja sanomalehdenjakajat kiinnittäneet huomiota Helsingissä siihen — melkeinpä koomilliselta tuntuvaan — epäkohtaan, että kirjelaatikot eräissä uusimmissa rakennuksissa on tehty melkeinpä lattian tasalle? Vaaditaan notkeaa ruumista ennen kuin voi melko kivuttomasti — varsinkin täysinäisen ja raskaan postilaukun kera — taivuttautua syleilemään lattian pintaa, jotta voisi pistää lähetykset postiluukusta sisälle, joka luukku on tehty oveen muutama senttimetri lattian pinnasta ylöspäin. Ilman muuta on selvää, että varsinkin vanhoille henkilöille tämä akrobaattitemppu tuottaa suuria vaikeuksia. Siis arvoisat arkkitehdit ja talonomistajat! Korjauttakaa tämä epäkohta laittamalla luukut huomattavasti ylemmäksi. Samalla kiinnitämme talonomistajien huomiota siihenkin puutteeseen, että on olemassa vielä useita taloja, joitten asuntojen oviin ei ole laitettu ensinkään mitään kirjeluukkua. Tällainen toteamus tuottaa kirjeenkantajille asukkaitten poissa ollessa suuria vaikeuksia mihinkä hän jättäisi lähetykset”. < Lähde: Postimies 12/1936, s. 245 Herroille arkkitehdeille ja talonomistajille Reitti_5_2023.indd 9 Reitti_5_2023.indd 9 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 11 10 TEKSTI: VEERA KEKÄLE, juristi Vakuutusyhtiön päätöksestä valittaminen työtapaturma-asioissa T apaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden taikka pahentaa aiempaa vammaa tai sairautta. Työtapaturma on tapaturma, joka sattuu työssä, työntekopaikalla tai työmatkalla. Työtapaturman sattuessa työntekijän tulee hakeutua lääkäriin pikaisesti. Työnantajalla on oltava työtapaturmavakuutus ja työtapaturman sattuessa työnantajan täytyy tehdä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiölle. Työntekijä voi myös itse tehdä ilmoituksen, jos työnantaja ei sitä tee. On tärkeää, että työntekijä tarkistaa ilmoituksen ja että se vastaa tapahtunutta. Työtapaturmaja ammattitautilaki sääntelee mm. sitä, milloin tapahtuman katsotaan olevan työtapaturma ja millaisia korvauksia työtapaturmasta on mahdollista saada (esim. hoitoja tutkimuskulut, ansionmenetys). Korvattavuudelle on lainsäädännössä kriteerit. Ensinnäkin seurauksen ja tapaturman välillä on oltava syy-yhteys. Syy-yhteyden osalta arvioidaan esimerkiksi sitä, onko tapaturma ollut sellainen, että se sopii aiheuttamaan kyseisen vamman tai sairauden, sekä sitä, onko joku muu todennäköisempi syy, joka voisi selittää vamman tai sairauden. Kokemukseni mukaan on yleistä, että vakuutusyhtiö katsoo, että vamman tai sairauden aiheuttaja on tapaturman sijaan esimerkiksi rappeuma. Vakuutusyhtiö perustelee sitten kielteisen päätöksensä sillä, että syy-yhteyttä ei ole. Jos saat vakuutusyhtiöstä kielteisen päätöksen työtapaturma-asiassasi, päätöksestä voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa. Mikäli saat työtapaturma-asiassasi negatiivisen päätöksen, ole yhteydessä omaan työsuojeluvaltuutettuusi tai liiton juristiin. Meiltä saat valitusasiaasi apua. Työtapaturma-asioiden lisäksi voit saada apua myös esimerkiksi Kelan ja työttömyyskassan päätöksiin sekä työkyvyttömyyseläkeja kuntoutustukiasioissa. PAUn jäsenelle voitto korkeimmassa oikeudessa PAUn jäsenelle sattui työtapaturma joulukuussa 2018, kun hän joutui kolariin postin jakeluautoa kuljettaessaan. Vakuutusyhtiö katsoi, että tapaturmasta oli aiheutunut vain niska-hartiaseudun venähdysvamma ja eväsi lain mukaiset korvaukset 30.4.2019 jälkeiseltä ajalta. Vakuutusyhtiö katsoi, että tutkimuksissa oli löydetty sairausperäisiä rappeumamuutoksia, jotka eivät johtuneet tapaturmasta ja tämän vuoksi jäsenen työkyvyttömyys ja sairaanhoidon tarve 30.4.2019 eivät johtuneet työtapaturmasta. Vakuutusyhtiön päätöksestä laadittiin liiton avulla valitus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Valituksessa vaadittiin, että vakuutusyhtiö velvoitetaan suorittamaan jäsenelle lain mukaisia korvauksia myös huhtikuun 2019 jälkeiseltä ajalta hartiaseudun hermopunoksen vaurion johdosta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen ja katsoi, että pitkittynyt oireilu 30.4.2019 jälkeen johtuu tapaturmasta riippumattomista kaularangan ja oikean yläraajan rappeumaperäisistä oireista. PAU laati valituksen muutoksen hakulautakunnan päätöksestä. Vakuutusoikeus hylkäsi valituksen. PAU laati edelleen valituslupahakemuksen ja valituksen vakuutusoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus otti asian käsiteltäväksi ja hankki Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä asiantuntijalausunnon, jossa todettiin, että tapaturma sopii aiheuttamaan jäsenen nykyiset vammat ja oireilun ja että syy-yhteys tapaturman ja vamman/oireilun välillä on todennäköinen. Korkein oikeus antoi päätöksensä kesällä 2023 ja katsoi, että työtapaturmassa jäsenellä todettu hartiaseudun hermopunoksen vaurio on yhteydessä tapaturmaan. Korkein oikeus velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan jäsenelle lain mukaista korvausta 30.4.2019 jälkeenkin. Lääkäreiden antamilla lausunnoilla oli tässäkin tapauksessa ratkaiseva merkitys. < Reitti_5_2023.indd 10 Reitti_5_2023.indd 10 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Hallitusohjelmassa kuuluu yritysten ääni 11 S AK ja sen jäsenliitot, kuten PAU, ovat palkansaajien etujärjestöjä. Me neuvottelemme palkansaajille parannuksia työehtoihin ja teemme kaikkemme, jotta palkansaajia koskevia lakeja ei heikennettäisi, vaan niillä parannettaisiin palkansaajien asemaa. Näin tekee kaikki etujärjestöt omiensa eteen. Yrityksillä on siihen tehtävään Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), sekä useita eri työnantajaliittoja, kuten meidän neuvotteluvastapuolemme Palta, ja Suomen Yrittäjät (SY). Maaja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK puolustaa maanviljelijöitä ja metsänomistajia. Veronmaksajain keskusliitto haluaa taas jäsentensä verot mahdollisimman alas. Ja Eläkeliitto tuo eläkeläisten etujärjestönä näiden asiat esille. Etujärjestöjä on monia ja niillä kaikilla on sama perustehtävä: puolustaa kaikilla käytettävillä olevilla keinoilla omien jäsentensä/edustettaviensa asemaa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä etujärjestöistä kaikista tyytyväisimpiä ovat EK jäsenliittoineen ja SY. Yritysten eli työnantajien toiveet on huomioitu hallitusohjelmassa erittäin hyvin. Tämän toki ymmärtää, koska hallituksessa ovat juuri ne puolueet, joiden eduskuntavaaliehdokkaita yritysten etujärjestöt suurimmilla taloudellisilla panoksilla tukivat. Jokainen etujärjestö panostaa aikaa ja/tai rahaa eduskuntavaalien yhteydessä. Tai ainakin jos haluaa edistää omien edustettavien asiaa, on näin tehtävä. Lait säätää/hyväksyy eduskunta tai tarkemmin ottaen eduskunnan enemmistö hallituksen valmistelusta. Ja hallitus noudattaa hallitusohjelmaa. Hallituspuolueet, joiden edustajia on eduskunnassa enemmistö, on sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjatut asiat tämän eduskuntakauden aikana. Hallitusohjelma muuttuu siis uudeksi lainsäädännöksi. Ja tällä hetkellä on jo kova valmistelutyö käynnissä palkansaajia koskettavien lainsäädäntömuutosten osalta. Palkan saajille hallitusohjelma lupaa heikennyksiä. Muun muassa nämä: • Määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä vuodeksi ilman määräaikaisuuden perustetta. • Lomautusilmoitusaika lyhentyy 7 päivään ja siitä ei voi jatkossa työehtosopimuksella sopia paremmin. Esimerkiksi PAUn työehtosopimuksissa on yleisesti käytössä yhden tai kahden kuukauden lomautusilmoitusaika. Lomautetulta PAUn jäseneltä tämä lain muutos veisi 3–7 viikon palkan. • Työsuhteen irtisanomista helpotetaan ja laista poistetaan painavan syyn vaatimus irtisanomisperusteena. • Yhteistoimintalain muutosneuvottelujen neuvotteluaikoja lyhennetään puolella eli irtisanottava menettäisi tuon lain muutoksen takia jatkossa 1–3 viikon palkan. • Alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä poistetaan takaisinottovelvoite eli yrityksen ei tarvitse ottaa takaisin töihin irtisanomiaan työntekijöitä, vaikka uusia töitä ilmaantuisi nopeasti irtisanomisten jälkeen. • Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan. • Työttömyysturvaa heikennetään monin eri tavoin mm. osa-aikaisen työntekijän soviteltuun päivärahaan vaikuttaa suojaosan poisto (300 €/kk) eli osa-aikaisten sovitellun päivärahan määrä vähenee heti, kun kyseinen lainmuutos astuu voimaan. • Työehtosopimusten yleissitovuus romuttuu, kun yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan poiketa kaikista niistä lain määräyksistä, joista tähän asti on ollut mahdollista poiketa vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Kun yleissitovuus lähtee, tulee osa palkansaajista jäämään työehtosopimusten ulkopuolelle eli heillä ei sen jälkeen ole esimerkiksi vähimmäispalkkoja. Puolalaisen yrityksen rekkakuskikin voi sen jälkeen ajaa täällä puolalaisilla palkoilla. • Poliittisten lakkojen ja tukilakkojen käyttöä rajoitettaisiin huomattavasti nykyisestä. Palkansaajien etujärjestö ei voi tietenkään tuota listaa hyväksyä vaan tekee kaikkensa, jotta palkansaajien asemaa heikentäviä lakeja ei saateta voimaan. < Reitti_5_2023.indd 11 Reitti_5_2023.indd 11 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 13 12 Kesäyöt MSM-koneella TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Työssä viihtyy, kun ympärillä on mukavia työkavereita. Nelli Nordströmin lisäksi kuvassa keskellä Akraseena Humina ja oikealla Minna Lindholm. 12 Nelli Nordström löysi kesätöitä Postista, kun äiti vinkkasi, että jotain töitä saattaisi talosta löytyä. Lopulta kesäduuni löytyi koneellisen kirjelajittelukoneen MSM:n yövuorosta. Reitti_5_2023.indd 12 Reitti_5_2023.indd 12 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 13 12 V iime vuonna leipurikondiittoriksi valmistuneelle Nelli Nordströmille on ikään näh den (19 v.) ehtinyt kertyä jo melkoinen kokemus työelämästä. Ennen Postia Nordström on tehnyt töitä leipomossa, Kannelmäen seurakunnassa, Prismassa, Citymarketissa, McDonaldsilla ja Subwaylla. Postiin Nordström päätyi, kun pelkkä Citymarketin kassalla istuminen ei jaksanut enää innostaa. Cittarin jatkoksi kesäduuni löytyi Pasilan postikeskuksen MSM-koneelta nopeasti, kun Nordströmin äiti, työsuojeluvaltuutettu Maarit Kuikka kehotti ottamaan yhteyttä lajittelupäällikkö Anna Sampoon. Sopeutuminen MSM:n yövuoroon ei tuottanut Nordströmille ongelmia, vaikka työaika klo 22.30–06.00 ei olekaan helpoimmasta päästä. Yötyön hyviä puolia oli kuitenkin viikonloppuvapaat ja kohtuullisen hyvä palkka. Sopeutumista auttoi myös kunnon perehdytys. Mulla oli muutaman ensimmäi sen viikon ajan opastaja, jota en olisi tarvinnut kuulemma viikon jälkeen ollenkaan, kun opin työt niin nopeasti. Kuulin, että olen vähän liiankin nopea oppimaan, Nordström naurahtaa. MSM:n työvuoroissa on eroja. Välillä on vauhdikkaampaa ja välillä rauhallisempaa. Rauhallisempaan aikaan voidaan tehdä kimputusta, viikon lopun listoja tai ”heittää radalle muutama laatikko”. Esimerkiksi to-pe välinen yö on yleensä rauhallisempi, kun viikonlopun tuotantoa ei saa vielä aloittaa. Alkuviikosta on sitten vilkkaampaa. Nelli Nordström viihtyi Postissa hyvin, vaikka kesäyöt menivätkin työn touhussa. Mitään työsuhteeseen tai työehtoihin liittyviä ongelmia ei kesän aikana ilmaantunut. Turvaa työsuhteeseen toi myös PAUn jäsenyys. Järkivalinta, johon lienee äidilläkin ollut osuutensa. Nordströmin kesäduuni päättyy Postissa elokuun lopussa. Töitä on kuitenkin tiedossa heti syksyllä. Lähden Espoon Ikeaan töihin ravintolapuolelle. Hain Ikeaan jo keväällä töihin ennen kuin minulla oli tiedossa kesätyöpaikka Postissa. Kun olin ollut viikon Postilla, sieltä soitettiin ja pyydettiin syksyllä töihin. Jos en jostain syystä siellä viihdy, haen luultavasti takaisin Postille. Nuoria autettiin taas Kesäduunari-infossa SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen Kesäduunari-info auttoi kesätyöntekijöitä touko-elokuun ajan. Tänä kesänä esille nousivat palkkaan, työaikaan ja työsopimukseen liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa toimeksiantosopimukset ja kesäsetelit. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: PAULI VENTO -P alkkauksesta kysytään oikeaa palkkaa eli mitä työntekijälle kuuluisi työstä maksaa. Myös lisät ja sunnuntaikorvaukset ovat mietityttäneet monia. Työajoissa ehkä kaikkein yleisin kysymys on ollut, voiko työvuoroja peruuttaa sen jälkeen, kun ne on annettu ja pitäisikö peruutetuista työvuoroista maksaa. Tämän lisäksi työsopimuksista kysytään, onko joku työsopimuksen ehto ok. Alkukesästä saatetaan tiedustella millainen työsopimuksen pitäisi olla, kertoo kesäduunarineuvoja, oikeustieteen opiskelija Vee Tirinen. Työmarkkinoilla on puhuttu viime vuosina yhä enemmän niin sanotusta kevytyrittäjyydestä, jossa työtä tehdään yrittäjän statuksella toimeksiantosuhteen muodossa. Nyt tähän työn tekemisen muotoon nuori saattaa törmätä jo ensimmäisessä kesätyöpaikassa. Tyypillinen tapaus on, että nuoren kanssa on solmittu toimeksiantosopimus, vaikka hän on ollut siinä käsityksessä, että hänellä on työsopimus. Kun nuori sitten sairastuu, eikä saa sairausajan palkkaa, hän on huomannut, että hänelle onkin tehty toimeksiantosopimus. Yritys ei olekaan pitänyt työntekijää työntekijänä, vaikka lain mukaan työsuhteen tunnusmerkit täyttävästä oikeussuhteen luonteesta ei voi sopia toisin. Nämä ovat olleet ikäviä tapauksia. Niitä on tullut esiin esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla, maalausalalla ja puhelinmyynnissä. Aika hurjaa näissä on ollut Reitti_5_2023.indd 13 Reitti_5_2023.indd 13 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 15 14 Keskusjärjestöjen Kesäduunari-infoon oli elokuun puoliväliin mennessä tullut noin 170 yhteydenottoa. Osa kysymyksistä liittyi niin sanottuun kevytyrittäjyyteen, jossa työtä tehdään yrittäjän statuksella toimeksiantosuhteen muodossa, kertoo kesäduunarineuvoja, oikeu s tieteen opiskelija Vee Tirinen. myös se, että toimeksiantosopimuksia on tullut myös aloilta, joissa on olemassa yleissitova työehtosopimus. Tirinen kertoo, että hänelle on toimitettu myös sopimuksia, joissa työntekijälle on asetettu ankaria ehtoja sopimussakon ja vahingonkorvausvelvollisuuden uhalla. Nämä on tuntuneet aika hurjilta, varsinkin jos kyse on ensimmäisestä kesätyöstä ja alle 18-vuotiaasta työntekijästä. Haasteena tässä on vielä se, että kun toimeksiantosopimus on tehty, nuoren toimintakeinot ovat aika rajalliset. Harvoin nuori kuuluu esimerkiksi ammattiliittoon. Lisiä ja sunnuntaityökorvauksia jäänyt maksamatta Kaupungeilla ja kunnilla on kesäseteliohjelmia, joissa ideana on se, että kaupunki kannustaa työnantajia palkkaamaan nuoren korvaamalla työsuhteen kuluista tietyn könttäsumman, esimerkiksi 400 euroa. Työnantajalle suunnattu könttäsumma on maksettu kuitenkin usein suoraan työntekijälle. Setelin saamisen ehtona usein on, että työtä tehdään esimerkiksi 60 tuntia, ja kun könttäsumma on yleensä tuo 400 euroa, niin laskennallinen tuntipalkka on 6,67 €. Ja kun näitä hommia tehdään myös yleissitovien tessien alla, niin laskennallinen tuntipalkka jää alle minimipalkan. Palkan lisäksi kesäseteleissä ongelmana on ollut se, että könttäsumman vuoksi lisiä ja sunnuntaityökorvauksia ei ole maksettu. Lisäksi useiden kaupunkien ohjeiden mukaan vuosilomakorvauksen voi sisällyttää samaan könttäsummaan, mikä on vastoin lakia. Ja tietenkin etenkin pienemmät työnantajat, joilla on seteleitä käytössä, luottavat kaupunkien ohjeistukseen, joka on ollut kyseenalainen. Tämä johtaa siihen, että nuoret tekevät töitä liian pienellä palkalla. Ja jos nuori sairastuu, häntä saatetaan vaatia korvaamaan sairausajan tunnit työsuhteen jälkeen, koska kaupunkien ohjeistuksissa kesäsetelin saamisen edellytyksenä on työskentely tietyn tuntimäärän ajan. Näitä tapauksia on ollut huomattavasti, Tirinen harmittelee. Onneksi kaupungeissa on myös herätty kesäsetelin aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on korjannut asioita, kun Tirinen otti asian kaupungin kanssa esille. He myös laittoivat Kesäduunari-infon yhteystiedot nettisivuilleen, jotta nuoret löytävät palveluun. Ongelmiin puututaan heti Maksuttomaan Kesäduunari-infoon on voinut ottaa yhteyttä joko puhelimitse, WhatsAppilla tai nettilomakkeella. Useimmiten nuoria on voitu auttaa heti, kun heille on kerrottu työelämän oikeuksista ja työehdoista. Tästä he ovat kiitollisia ja ihmettelevät, miksi näistä asioista ei ole kerrottu jo koulussa. Apua haetaan tapauksesta riippuen myös työsuojelun tai oikeusaputoimiston kautta varsinkin, jos työntekijä ei ole järjestäytynyt. Esimerkiksi loppukesästä on tullut paljon palkkaan ja palkkasaataviin liittyviä kysymyksiä. Etenkin silloin, kun kesätyöntekijä ei ole kuulunut liittoon, olen antanut hänen täytettäväksi palkkasaatavailmoituksen, että prosessi on saatu heti käyntiin. Nuorten alhaisen järjestäytymisasteen selittää Tirisen mielestä ainakin osittain tiedon puute. Jonkin verran ammattiliittojen olemassaolosta tiedetään, mutta työehtosopimuksista ja siitä mitä liitot tekevät, tiedetään todella vähän. Noin 170 yhteydenottoa Kesäduunari-infoon oli elokuun puoliväliin mennessä tullut noin 170 yhteydenottoa, mikä on hieman vähemmän kuin aiempina vuosina. Uusia tapojakin nuorten tavoittamiseksi on kokeiltu. Alkukesästä vedin kyselytuokion Jodelissa. En tiedä minkä ikäisiä vastaajat olivat, mutta siellä käytiin hyvää keskustelua perehdyttämisestä. Kesäduunari-infon tavoitteena on tavoittaa enemmän nuoria. Palvelua ei muuten löydetä, ellei olla siellä missä nuoret ovat. Lopuksi kesäduunarineuvoja Vee Tirinen haluaa muistuttaa työtodistuksesta, joka kannattaa pyytää työnantajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen työtodistus myös laajempana, jos haluaa todistukseen työsuorituksen arvioinnin tätä pitää vaatia erikseen. Ensi kesää ajatellen kannattaa pitää mielessä, että työsopimusta ei ole pakko allekirjoittaa heti, vaan siihen kannattaa tutustua rauhassa, Tirinen neuvoo. Ja kannattaa vielä muistaa, että vaikka kesäduunari-info menee elokuun lopussa kiinni, niin SAK:lla on ympäri vuoden käytössä myös työsuhdeneuvonta, joka on suunnattu erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille ja nuorille, Tirinen muistuttaa. Palvelu on avoinna kaikille riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä liittoon vai ei. Maksuton työsuhdeneuvonta palvelee maanantaisin kello 14–17 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–11 ja 12– 15. Neuvoja saa suomeksi ja englanniksi numerosta 0800 414 004. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@sak.fi. < Reitti_5_2023.indd 14 Reitti_5_2023.indd 14 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 15 14 S uurin uudistus vuoden 2022 alussa voimaan tulleessa laissa on jatkuvan vuoropuhelun malli. Sen idea on, että yhteistoimintaa harjoitetaan myös hyvinä aikoina. Työntekijät ja työnantaja käyvät vuoropuhelua yrityksen tilanteesta, näkymistä ja henkilöstöön vaikuttavista asioista säännöllisesti. Näin voidaan paremmin varautua tuleviin muutoksiin ja miettiä esimerkiksi, miten henkilöstön osaamista on kehitettävä. Laki antaa aiempaa enemmän eväitä käydä keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä reagoida haasteisiin muillakin tavoilla kuin henkilöstöä vähentämällä. – Tavoitteena on edistää työpaikoilla aitoa ja reaaliaikaista keskustelua henkilöstöä koskevista asioista mukaan lukien yrityksen taloudellinen tilanne, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hän painottaa, että jatkuvasta vuoropuhelusta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. – Hyvin toimiva ja sujuva yhteistoiminta on oleellinen osa yrityksen kilpailukykyä. Se parantaa työntekijöiden hyvinvointia, osaamista, työn tuottavuutta ja yrityksen taloudellista menestystä. Yhteistoimintalaissa keskeistä on jatkuva vuoropuhelu – henkilöstön kannattaa olla siinä aktiivinen TEKSTI: PIRJO PAJUNEN, Viestinnän asiantuntija, SAK Uudistettu yhteistoimintalaki korostaa jatkuvaa vuoropuhelua työpaikoilla. Tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijä kehittävät yhdessä työtä ja työoloja, ja varautuvat yhdessä myös tuleviin muutoksiin. Vuoropuhelu on erityisen tarpeellista nyt, kun työelämä on monella tavalla murroksessa. Yrityksillä on esimerkiksi vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa ja tietyillä aloilla kärsitään jopa työvoimapulasta. Timo Koskinen tähdentää, että toimiva vuoropuhelu työpaikalla lisää luottamusta ja auttaa ratkaisemaan esimerkiksi yllä mainittuja asioita. – Työpaikan hyvä yhteistoiminta on myös toimivan rekrytoinnin edellytys, erityisesti kun työvoimasta joudutaan monella alalla kilpailemaan. Laki antaa vuoropuhelulle raamit: sen mukaan vuoropuhelua tulisi käydä työpaikoilla pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Osana vuoropuhelua voidaan tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Tähän ennakoivaan kehittämistyöhön kannattaa panostaa, Timo Koskinen sanoo. Työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa ennen henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä. – Henkilöstön kannattaa olla aloitteellinen ja hyödyntää lain mahdollisuuksia täysimääräisesti. Esimerkiksi henkilöstön edustajalla on oikeus esittää muutosneuvotteluissa vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisille. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää ja sen noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies. Jos työnantaja ei kehotuksesta huolimatta noudata lakia, työnantaja voi saada laiminlyönneistä jopa sakkorangaistuksen. < SAK on tehnyt luottamushenkilöille tarkoitetun oppaan uudesta yhteistoiminta­ laista. Oppaasta löytyy tiivistetysti lain keskeiset muutokset, mitä ne käytännössä työpaikoilla tarkoittavat ja mitä luotta­ mushenkilön kannattaa ottaa huomioon. Oppaan voi ladata osoitteesta www.sak. fi/aineistot/julkaisut/opas­yhteistoiminta­ laista­luottamushenkiloille. 15 Reitti_5_2023.indd 15 Reitti_5_2023.indd 15 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 17 16 E duskuntavaalien tulos mahdollistikin porvarillisen hallituksen muodostamisen kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien voimin. Hallitusohjelmaan elinkeinoelämä sai paljon omia tavoitteitaan. Tässä jutussa käydään läpi Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa siitä näkökulmasta mitä se tarkoittaa palkansaajille. Omistajapolitiikka Hallitusohjelman mukaan vuonna 2023 uudistetaan omistajapolitiikkaa ohjaava periaatepäätös, arvioidaan yritysten intressin luonne ja kuinka paljon valtio niistä omistaa. Eihän tämä paljoa sano, mutta synkkiä pilviä nousee postin työntekijän taivaalle, mikäli vähääkään mennään kokoomuksen markkinaja kilpailupoliittisen ohjelman mukaan. Ennen eduskuntavaaleja ohjelmassa linjattiin, että Posti pilkotaan siten, että erillinen yhtiö vastaa postin lajittelusta, keräämisestä ja jakelusta, mahdollisesti ostopalveluna. Toinen yhtiö vastaisi pakettija rahtilogistiikasta. Tämä viimeksi mainittu voitaisiin myydä jollakin aikataululla. Lakko-oikeuden rajoittaminen Suora lainaus hallitusohjelmasta: ”Hallitus valmistelee seuraavat työrauhaa parantavat esitykset niin, että ne annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2023: Pohjoismaisen käytännön mukaisesti poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Orpo hallitusohjelma Elinkeinoelämän rahoitettua sen tavoitteita myötäileviä ehdokkaita oli odotettavissa, että toiveena oli porvarillinen hallituspohja ja elinkeinoelämää miellyttävä hallitusohjelma. Hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.” Tätä voi kommentoida monesta kulmasta. Ihan pinnalta huomaa mielenkiintoisen viittauksen pohjoismaiseen malliin. Hallituksen ajatus on ns. rusinat pullasta, ts. otetaan jonkun maan käytännöstä se, mikä itseä miellyttää. Kuitenkin jos nyt puhutaan vaikka ”Ruotsin mallista”, niin kaikista olennaisin osuus siitä puuttuu. Sen nimi on ”luottamus”. Elinkeinoelämä on tehnyt kaikkensa viime vuosina luottamuksen nakertamiseksi. Tämän kaltaiset hallituksen hankkeet jatkavat samalla linjalla. Esityksessä halutaan yksittäiselle työntekijälle 200 euron sakko. Lakkoon osallistuu usein paljonkin työntekijöitä. Saattaa sakon langettamisessa olla käytännön vaikeuksia, oikeusistuimet menevät helposti tukkoon. Poliittisiaja tukilakkoja haluttaan rajoittaa. Poliittinen lakko kohdistuu poliittisiin päättäjiin, ei työehtosopimukseen. Näihin molempiin liittyy sama ongelma, kuin edelliseen: kuka tai ketkä tämän sakon joutuisivat maksamaan? Mikä on oikeusistuimien kyky käsitellä näitä? Miten tulkitaan tukilakkojen kohtuullisuus? Kuka ja missä se arvioidaan. Kaiken päälle on hyvin mahdollista, että tämän kaltainen lakkoilun rajoittaminen on kansainvälisen työjärjestön, ILO:n sopimusten vastaista. Suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että hallituksella ja sen taustavaikuttajilla on ollut näissä ohjelmakirjauksissa enemmän intoa, kuin järkeä. Irtisanomiskynnyksen madaltaminen Hallitus suunnittelee työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamista asiallisesta ja painavasta syystä, pelkkään asialliseen syyhyn. Tämä perustuu siihen yrittäjäjärjestön harhaluuloon, että Suomessa olisi erityisen vaikeaa päästä eroon työntekijöistä. Kirjaus tästä potkulaiksi kutsutusta lainmuutoksesta on tilaustyö. TEKSTI: JUHA JAATINEN. koulutusja järjestötoimitsija Heikkoja ”kannustetaan” leikkauksin ja hyvinvoivia veronalennuksin. Reitti_5_2023.indd 16 Reitti_5_2023.indd 16 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 17 16 Mitä tässä tapauksessa asiallinen peruste tarkoittaa? Asiallinen peruste tarkoittaa eri asioita eri henkilöille. On mahdollista, että työntekijät entistä enemmän joutuvat mielivallan kohteeksi. On hyvinkin mahdollista, että irtisanomiskynnys madaltuu, mutta lopulliset ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti oikeusistuimissa. Leikkaukset työttömyysturvaan Hallitus esittää yhteensä kahtatoista erilaista heikennystä työttömyysturvaan, en käy niitä kaikkia tässä läpi, kirjoitan työttömyysturvan porrastamisesta ja sovitellun työttömyysetuuden 300 euron suojaosan poistamisesta. Esimerkki ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen vaikutuksesta: Palkka ennen työttömyyttä on 2000 euroa. Aluksi ansiopäiväraha on 1300 euroa/kk, kahden kuukauden jälkeen 1040 euroa/kk ja 8 kk jälkeen 975 euroa/kk. Kuten esimerkistä huomaa, ei porrastamatonkaan ansioturva mikään suuri ole ja porrastus on jyrkkä. Hyvin todennäköisisesti ansioturvan saaja joutuu hakemaan Kelan toimeentulotukea viimeistään kahdeksan kuukauden leikkurin jälkeen. Hallitus siis suunnittelee kurittavansa työttömiä. Tämä perustuu sen kaltaiseen ihmiskuvaan, että työttömät ovat laiskoja, jotka ansaitsevat kuritusta mennäkseen töihin. Muutenkin tämän hallituksen ajattelu perustuu siihen, että heikkoja ”kannustetaan” leikkauksin ja hyvinvoivia veronalennuksin. Laitetaanko kova kovaa vastaan? Tässä jutussa kerrottujen lisäksi hallituksen ohjelmasta löytyy useita tavallisia ihmisiä kurittavia päätöksiä, kuten asumistuen leikkaus ja aikuiskoulutustuen poisto. Olisi peräti merkillistä, jos palkansaajat kaikista keskusjärjestöistä hyväksyisivät nämä toimet kakistelematta. Syksyllä tuskin enää ämpäreitten jako torilla riittää. < Tukilakoilla oli merkittävä vaikutus PAUn työtaistelussa syksyllä 2019. Mielenosoitus keräsi eduskuntatalon rappusille Postin työntekijöitä ja tavallisia kansalaisia osoittamaan mieltä työehtoshoppailua vastaan. Ju ha Pö yr y Reitti_5_2023.indd 17 Reitti_5_2023.indd 17 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 19 18 M uutoksessa korostetaan iän ja ikääntymisen sekä työn fyysisen ja henkisen kuormituksen merkityksen huomioon ottamista toimissa, joilla työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Posti on henkilöstövaltainen yritys ja ala on ollut muutoksessa viime vuodet. Työt ovat raskaita ja fyysisiä ja haasteena on työn yksipuolistuminen digitalisaation ja konejalostamisasteen lisääntymisen myötä. Tällä hetkellä tuskin löytyy mistään sellaisia tietäjiä, ketkä pystyvät tyhjentävästi sanomaan, mitä lain kirjain käytännössä tarkoittaa tai mitä se ei ainakaan tarkoita. Aika tulee näyttämään millaisia käytäntöjä ja oikeustapauksia alkaa muodostumaan. Kuinka paljon työnantajaa voidaan vaatia sitoutumaan ja tekemään käytännön toimenpiteitä yli 55-vuotiaiden työssä selviämisen edistämiseksi? Löytyykö esim. raja missä viranomainen toteaa, että riittäviä toimenpiteitä työssä selviämisen edistämiseksi ei ole tehty. Läntisellä alueella jo hanke menossa Aloimme työstämään PS Läntiselle alueelle yhteistoiminnassa hanketta, missä rakennetaan/otetaan suunnittelussa huomioon työpaikoille työkokoTEKSTI: MARKO KOIVUMÄKI, Postin työsuojeluvaltuutettu KUVITUS: JUHO SAARI TYÖTURVALLISUUSLAKI edellyttää työn kuormituksen ja työssä jaksamisen selvittämistä Kesäkuun alussa tuli voimaan työturvallisuuslain muutos, missä tavoitteena on edistää yli 55-vuotta täyttäneiden työllisyyttä ja työssä jatkamista. naisuuksia ja toimintamalleja, missä 55-vuotta täyttäneet ja osittain työkykyään menettäneet voisivat selviytyä työssään paremmin. Tavoitteena on luoda jokaiseen alueen yksikköön samanlaisia toimintatapoja työkaluineen. Työn alla on tätä kirjoitettaessa aiheeseen sopivan kansion ja käytäntöjen luominen. Hanke esitettiin jo toukokuussa 2023 Läntisen alueen työnjohdolle tuotantopalaverissa. Postin tuotannon eri yksikössä on vaihteleva määrä yli 55-vuotiaita tai osittain työkykyään menettäneitä työntekijöitä. Jokaisen kohderyhmään kuuluvan kanssa käydään työhyvinvointikeskustelu ja se dokumentoidaan. Työhyvinvointikeskustelussa pitäisi tulla esille mm. henkilön tilanne, jaksaminen, osaaminen, tavoitteet ja oma näkemys siitä mitä pystyy ja haluaa tehdä. Yksi osa hanketta oli koota jo pidetyt ja tulevat työhyvinvointikeskustelut samaan kansioon työyksikölle työnjohdon työkaluksi ja työkykyjohtamisen perustaksi. Toisin sanoen luoda työnjohdon työkaluksi ja resurssiksi ikäjohtamista tukeva työkalupakki. Työn kokonaismäärään kiinnitettävä huomiota Lisäksi hankkeessa pitää selvittää onko olemassa jo nyt työkokonaisuuksia mitä yli 55-vuotiaat tai osittain työkykyään menettäneet työyksiköissään tekevät. Eräskin palvelupäällikkö totesi, että hänellä on jo nyt valtava määrä erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, eikä enää ole ehkä löydettävissä mitään lisää tältä saralta. Kartoituksesta voisikin olla hyötyä työnjohdolle isommassa kuvassa, jos kokonaisvaltaisella suunnittelulla löydettäisiin vaihtoehtoja laajemmalta alueelta. Voisiko suunnittelun myötävaikutuksella irrottaa esimerkiksi jakelureiteistä ja työvuoroista jotain osia tai kokonaisuuksia osittain työkykyään menettäneiden ja yli 55-vuotiaiden työssä pärjäämisen edellytysten parantamiseksi? Käytännön esimerkkeinä tästä jakeluosuudet, joissa on vähemmän rappukävelyä tai reitit missä on mahdollisuus tauottaa työtä tai toteuttaa työnkiertoa. Onko olemassa vielä jotain muuta työtä tukevia toimenpiteitä, joita voisi osoittaa keskitetysti jollekin? Hankkeessa kartoitetaan myös työkokonaisuuksia, missä työn kokonaismäärää voidaan vähentää tai joitakin työn sisältöjä muuttaa fyysisesti kevyemmiksi ja tällä tavalla edistää osittain työkykyään menettäneiden ja ikääntyneiden työssä selviämisen edellytyksiä. Niin ikään hankkeessa kartoitetaan myös nykyiset jo olemassa olevat työvälineet ja apuvälineet mitä yksiköstä löytyy Reitti_5_2023.indd 18 Reitti_5_2023.indd 18 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 19 18 ja tehdään suunnitelma siitä, olisiko yksikköön mahdollista hankkia jotain apuvälineitä tai työvälineitä, millä pystyttäisiin edistämään yli 55-vuotiaiden ja osittain työkykyään menettäneiden työssä pärjäämisen edellytyksiä. Hankkeessa tarkastellaan myös mahdollisia työkokonaisuuksia tai osia, joita yli 55-vuotias tai osittain työkykyään menettänyt pystyy tekemään Postin tai konsernin muissa yksiköissä. Työolosuhteiden järjestelytukea saatavilla Myös käytössä olevia ja potentiaalisia tukimahdollisuuksia ja niiden rahoitusta kunkin työyksikön tarpeisiin tarkastellaan. Esimerkiksi TE-toimistosta haettavaa työolosuhteiden järjestelytukea ei ole Postissa juurikaan käytetty. Sen tarkoituksena on tukea työnantajaa, jos sen palkkaama tai palveluksessa jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia ja hankinnasta tai muutostöistä aiheutuvat kustannukset ovat organisaation taloudelliseen tilanteeseen nähden merkittäviä. Työolosuhteiden järjestelytukea voi hakea myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. Järjestelytuen myöntäminen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin hankintoihin tai muutostöihin edellyttää, että työnantaja osallistuu kustannusten kattamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Tuen enimmäismäärä työvälineiden hankkimisesta tai työpaikan muutostöistä on 4 000 euroa henkilöä kohden. TE-toimisto voi hyväksyä tuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkoon. Toisen työntekijän antamaa apua TE-toimisto voi myöntää enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta. Kiinnittämällä huomiota työkykyjohtamiseen tai ikäjohtamiseen ja muuttamalla työn sisältöjä, voidaan vaikuttaa siihen, kuinka kauan työuraa on mahdollista jatkaa työkyvyn muuttuessa. Aidolla työkykyjohtamisella on mahdollista löytää niukkenevista työn sisällöistä ratkaisuja, millä edistetään yli 55-vuotiaiden ja osittain työkykyään menettäneiden mahdollisuuksia selvitä työelämässä. Parhaimmillaan edellä mainittujen asioiden onnistuessa hyötyvät työntekijöiden lisäksi niin työyhteisö kuin työnantajakin. < Reitti_5_2023.indd 19 Reitti_5_2023.indd 19 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 21 20 N ykyään on postin kulku turvallisempaa, mutta jotkut tekevät sitä edelleen omilla välineillä. Postimuseossa Tampereella esitellään elävästi Suomen postin vaiheita 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään. Toimittajan ja kuvaajan lisäksi olemme saaneet mukaamme yhden postilaisen, Eija Jalo­ sen Valkeakoskelta. Pientä seuruettamme opastaa postin saloihin näyttelypäällikkö KUNINKAANTIEN KULKIJAT VEIVÄT POSTIA HENKENSÄ KAUPALLA Postin kuljetusvälineet muuttuneet ajan saatossa Postimiesten ja -naisten työ ei ollut herkkua menneinä vuosisatoina ennen kuin jäänsärkijät otettiin käyttöön. Tukholman ja Pietarin kautta Narvaan kulkenut Kuninkaantien meriosuus vei monelta postin kuljettajalta hengen. Suvi Jalli, joka on ennen museouraansa työskennellyt Postin palveluksessa. Ruotsin ja sen itäisen osan Suomen postinkanto lasketaan alkaneeksi 6. syyskuuta 1638. Taustalla oli Ruotsin laajentuminen 30-vuotisessa sodassa, kun Itämerestä tuli suurvallaksi nousseen Sveanmaan sisämeri. Kuninkaan käskyjä ja kirjeitä piti toimittaa kaikkialle Itämeren alueen kaupunkeihin. Rospuutto ja syysmyrskyt veivät 120 Museon pienoismalleista välittyy postin kuljettajien karu arki: postitynnyri kirjeineen piti saada perille ahtojäissä ja talvimyrskyissä. Jos postiruodun miehet hukkuivat, postitynnyri kellui ja päätyi rantaan. Ihmisen henki ei ollut järin arvokas tuohon aikaan, tiivistää Suvi Jalli. Hänen mukaansa Ahvenanmerellä on hukkunut noin 300 vuoden aikana noin 120 postin kuljettajaa. Työsuojeluasiahenkilönä toimiva Eija Jalonen pudistaa päätään. Jallin mukaan postin matka Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Helsinkiin ja sieltä Pietariin ja lopuksi Narvaan vei hyvän sään aikaan kaksi viikkoa, myrskyissä paljon kauemmin. Omat kalut käytössä Postin kuljettajat eivät saaneet työstään palkkaa, mutta työhön kannusti kuninkaalta saatu verohelpotus. Postikuljettajat olivat maaseudun tilallisia ja saariston kalastajia. Heillä oli omat varusteet, minkä lisäksi myös virkamerkki, joka kertoi heidän olevan kuninkaan palveluksessa. Vielä nykyäänkin moni postinjakaja tekee töitä omilla välineillään, sanoo Eija Jalonen. Kaupungeissa sijainneiden postikonttoreiden postimestarit olivat hyvämaineisia porvarismiehiä. Muualle kuin kaupunkeihin postitoimistoja alettiin perustaa vasta 1860-luvulta alkaen. Maaseudulle alettiin jakaa postia 1890-luvulla, kun perustettiin maalaisTEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO Näyttelypäällikkö Suvi Jalli (vas.) ja postinjakaja Eija Jalonen vaihtavat ajatuksia nykyisestä postin menosta. Reitti_5_2023.indd 20 Reitti_5_2023.indd 20 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 21 20 kirjeenkantolinjoja. Maalaiskirjeenkantajina oli jo myös naisia. Heidän työehtonsa olivat heikommat kuin kaupunkien virassa olevien postimiesten. Jossain mielessä maalaiskirjeenkantajia voisi verrata nykyajan vuokratyövoimaan työehtojen puolesta, Jalli toteaa. Postimerkkien ulkoasussa näkyy painotekniikan kehittyminen, mutta myös Suomen historian suuret käänteet. Kun Venäjä yritti yhtenäistää reuna-alueidensa lakeja ja viranhoitoa (”sortokaudet”) 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, se muun muassa kielsi autonomisen suurruhtinaskunnan omat postimerkit. Suomalaiset vastasivat protestoimalla ja liimasivat venäläiset postimerkit esimerkiksi kirjeen selkäpuolelle ja panemalla etupuolelle Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman ”surumerkin”, Jalli kertoo. Postin jakelu ei ollut hätäistä hommaa pitkälle 1800-luvun lopulle saakka. Kun joku kävi kaupungissa markkinoilla, hän toi postilaukun jaettavaksi seuraavana sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen. Postinjakelu koko Suomeen, myös kaikkialle syrjäseudulle, saatiin aikaan vasta 1960-luvulta alkaen. Mutkaisia teitä Jumpylla Eija Jalonen on työskennellyt postinjakajana 33 vuotta. Ensimmäiset seitsemän vuotta hän teki sijaisuuksia ennen kuin hänet vakinaistettiin. Valkeakosken ”maaseudulla” hän huristaa Citroen Jumpylla kelissä kuin kelissä. Pakettiauton kyljet saavat joskus naarmuja, kun paljon ajetaan. Onhan Jumpy aika iso auto, ja reitin pienet tiet ovat mutkaiset, Jalonen toteaa. Mikä oli museokierroksen mieleenpainuvin anti? Kyllä se oli ne 120 hukkunutta, jotka kuljettivat postia henkensä kaupalla kaikkina vuodenaikoina. Työsuojeluasioissa on onneksi päästy tästä eteenpäin. Mutta kyllä työtahdin kiristykset ja jatkuvat muutokset heikentävät taas työssä jaksamista, sanoo Jalonen, joka toimii myös PAUn työsuojeluasiahenkilönä. Hän ei usko, että vuorojakelu tulee hänen reitilleen. Työaika hänellä on ma, ke ja pe klo 8.30–18.30. Lyhyt päivä on ti ja to klo 8 12.30. Aion jatkaa töissä eläkeikään saakka. Sitten noin 4 vuoden kuluttua alan hoitaa omakotitaloani ja sen puutarhaa sekä kolmea jackrussellinterrieriä päätoimisesti, Eija Jalonen toteaa. < Postimuseo, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 Tampere, avoinna tiistai sunnuntai klo 10–18. Virtuaalikypärällä yöreitille Postinjakaja Eija Jalonen pääsee kokeilemaan Postin sähkörahtiskootteria, jonka virtuaalikypärästä pääsee seuraamaan jyväskyläläisen varhaisjakajan reittiä. Hän on Postimuseossa ensimmäistä kertaa. Miltä museo vaikutti? Hienolta, tosi mielenkiintoisia tarinoita, ja vielä selkeästi esitettynä. Tulen aivan varmasti uudelleen, sanoo Jalonen. < Eija Jalonen pääsi kokeilemaan Postimuseossa Postin sähkörahtiskootteria, jonka virtuaalikypärästä pääsee seuraamaan jyväskyläläisen varhaisjakajan reittiä. Postimiehet työskentelivät kaupungeissa viran tuomin hyvin eduin. Maalaiskirjeenjakajat työskentelivät maaseudulla heikoimmilla työehdoilla. Reitti_5_2023.indd 21 Reitti_5_2023.indd 21 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 23 22 Vapaalla Rakkaudesta lajiin 22 aasteensa siinä on, kun isä valmentaa. Kaikki ei aina mene yksi yhteen, mutta hienosti tytär on kehittynyt ja joukkueenakin on pärjätty hyvin. Tavoite onkin tässä vaiheessa kehittää pelaajia. Mitään taloudellisia tavoitteita ei saa olla. Juniorijoukkueita seurassa kyllä on joka ikäluokassa, mutta minä keskityn vain yhden joukkueen valmentamiseen. Toki yritän viedä seuraamme eteenpäin pienin osin taloudellisestikin. Viime vuonna seuran juniorilentopallo haki ja sai 500 euron stipendin Postilta. Raha käytettiin Power Cupin matkakustannuksiin. Cup on jokavuotinen lentopallon junioriturnaus, joka tänä kesänä järjestettiin Imatralla. Tukea seuralle tuli myös toisesta suunnasta. Raunioniemi kuuluu PAUn Kanta-Hämeen osaston toimikuntaan. Hänen kauttaan toimikunta hankki viime kaudella kaksi kausikorttia Hämeenlinnan Lentopallokerhon liigajoukkueen peleihin osaston jäsenten käyttöön. Lentopalloura alkoi isän kysymyksestä Ala-asteikäisenä “Rane” pelasi parisen vuotta jääkiekkoa aktiivisesti Hämeenlinnan Tiikereissä, mutta kokeili muitakin lajeja, kuten koripalloa, pöytätennistä ja jopa baseballia. Kotikulmien kerrostaloalueellakin riitti pihapelejä. TEKSTI: AKI KORHONEN KUVAT: JANNE RAUNIONIEMEN KOTIALBUMI — lentopalloilu on Raunioniemen perheen yhteinen harrastus Turenkilainen Janne “Rane” Raunioniemi, 57, työskentelee postinjakajana Riihimäellä. Harrastuksenaan hän valmentaa Hämeenlinnan Lentopallokerhon junioreiden C-tyttöjä, jossa pelaa mukana myös oma tytär Kerttu. Reitti_5_2023.indd 22 Reitti_5_2023.indd 22 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 23 22 23 Kun Hämeenlinnaan tuli jäähalli, minulta loppui innostus jääkiekkoon. Katetulla tekojääradalla en ole kiekkoillut koskaan, avoimella kylläkin. Kokeilin lätkän jälkeen eri lajeja, mutta mistään ei oikein löytynyt omaa lajia. Hänen isänsä kävi niihin aikoihin seuraamassa Luolajan Kajastuksen otteluita silloisessa Hämeenkaaren hallissa Hämeenlinnassa. Kerran isä kysyi, kiinnostaisiko Jannea lähteä Kajastuksen treeneihin. Kyllä kiinnosti. Olivat vähän unohtaneet juniorityön ja virittelivät sitä uudestaan. Olin 13-vuotias seitsemäsluokkalainen ja siitä minun lentopallourani lähti. Ensimmäisenä vuonna voitimme TUL:n C-poikien mestaruuden. Kajastuksesta siirryin A-juniorivuosien jälkeen Kantolan Työväen Urheilijoihin, joka muuttui myöhemmin Team Tawast Volleyksi. Siellä pelasin pari 2-sarjan peliä, mutta pääosin 3ja 4-sarjaa 20-vuotisen peliurani loppuun asti. Valmentajaksi mestaruusliigaan Raunioniemen kiinnostus valmennukseen heräsi pelaajauran jälkeen. Hänen ystävänsä valmensi Hämeenlinnan Tarmossa miehiä ja pyysi Jannea mukaan tilastoijaksi 2-sarjaan. Parin kauden jälkeen Raunioniemi siirtyikin taustavalmentajaksi. Silloin aloin miettiä valmennusta enemmän. Muutama palanen loksahti paikoilleen ja minua kyseltiin naisten puolelle. Team Tawast Volleyn naisten ykkösjoukkue oli putoamassa 1-sarjasta ja menin sinne kesken kauden valmentajaksi. Aloin käydä samalla valmentajakursseja. Säilyimme sarjassa. Seuraavalla kaudella 2004 voitimme liigakarsinnoissa ja nousimme liigaan. Raunioniemi sanoo, että 1-sarjan voitto on hänen päävalmentajauransa ehkä kirkkain mitali. Sitä kuitenkin seurasi jonkinlainen, noin puolen vuoden mittainen loppuun palaminen. Loppukausi alkoi olla minulle liian huimaa ja nopeaa nousua. Ilmoitin, että on pakko pitää taukoa. Olin nuori ja kokematon ja kun pelaajissa oli kokeneita, vahvoja pelaajia, kausi oli henkisesti rankka. Vähitellen liekki lentopalloon alkoi taas lepattaa. Ei aikaakaan, kun jo tuli 2-sarjan voitto Team Tawast Volleyn valmentajana. Edessä olisi ollut nousu sarjaporrasta ylemmäs, mutta joukkueella ei ollut siihen haluja. Raunioniemellä taas olisi ollut motivaatiota enempään. Seurauksena hän ilmoitti TTV:lle, että haluaa vaihtaa seuraa Tarmoon. Puheenjohtaja ymmärsi asian täysin. Tarmossa valmensin ensin yhden kauden 2-sarjaa ja toisen 1-sarjaa. Samalla tutustuin silloiseen liigajoukkueen päävalmentajaan, joka jatkuvasti pyyteli minua valmentajaksi heille. Seuraavalla kaudella sitten siirryin liigaympyröihin lähinnä kakkosvalmentajaksi. Silloin Raunioniemellä kävi mielessä, että valmennuksesta voisi kehkeytyä jopa ammatti, jos hyvin käy ja niin suodaan. Mutta mitä enemmän hän toimintaa seuraili, kävi selväksi, ettei liigataso ole sittenkään hänen juttunsa. Hän saattoi vetää kahdetkin treenit hallilla päivässä. Melkein asuin Hämeenkaaressa. Poikamiehenä koin, että joukkueet olivat tavallaan minun perheeni. Hallille oli kiva mennä ja sieltä oli kiva lähteä. Vastuuta ei tuolloin vielä varsinaisesta perheestä ollut. Sinä aikana kun Raunioniemi oli naisten liigajoukkueen mukana, hän saavutti kolme SM-mitalia, yhden kutakin väriä: kultaisen, hopeisen ja pronssisen. Nuorten naisten U23-joukkueen kanssa hän saavutti SM-kultaa ja -hopeaa. Perheen yhteinen harrastus Oman tyttären Kertun lentopalloharrastuksen myötä on juniorivalmennuskin tullut Raunioniemelle tutuksi. Isänsä tavoin on tytärkin kokeillut eri lajeja, kuten yleisurheilua, salibandya, pesäja jalkapalloa. Vanhemmat ovat suoneet tyttärelleen mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja omalla paikkakunnalla Turengissa, mikä nuorelle urheilijan alulle viisasta onkin. He toivovat, että hän pysyisi tavalla tai toisella urheilun parissa. Lopulta lentopallo Hämeenlinnassa vei voiton. Syy on ilmeinen. Vaimoni Kirsi on myös pelannut lentopalloa. Hän oli muuten Postissa töissäkin, kunnes kyllästyi ja vaihtoi toiseen paikkaan. Valmensin häntä 2-sarjassa ja kauden päätteeksi tunteemme alkoivat toisiamme kohtaan lämmetä ja siitä seurustelumme alkoi. Oman urheiluharrastusten lisäksi kaikki perheessä ovat myös aktiivisia penkkiurheilijoita. Lähes kaikki katsotaan, mitä pystytään intohimolla etenkin jalkapalloa. Isän suosikkijoukkue on Liverpool ja äidin Chelsea. Tytär taas katsoo mielellään pesäpalloa ja kaikki mahdolliset lentopallopelit. Perheen etelänmatkat on suunniteltu niin, että kohteesta varmasti löytyy beach volley -kenttä ja koko perhe pääsee pelaamaan “höntsäbiitsiä” paikallisia tai muita vastaan. Se on reissun kohokohta. Kotimaassa he pelaavat perheenä rouvan entisten salibandykavereiden kanssa. Tytär pärjää hyvin mukana. Lentopallo on pallopeleistä vaikeimpia. Siksi pidän siitä. Haastetta on koko ajan ja tekniikan pitää olla kunnossa alusta alkaen. Jokainen pelattu pallo kun on pisteen arvoinen, Raunioniemi sanoo. Valmentajana hänestä on palkitsevaa, jos saa vietyä pelaajia joka vuosi eteenpäin ja että he hoksaavat itse asioita, eikä kaikki ole valmentajan eteen tuomaa. Lentopallo on ollut elämässäni jo niin kauan, että rakkaudesta lajiin tätä teen. < Hämeenlinnan Lentopallokerhon C-tytöt saivat viime vuonna 500 euron stipendin Postilta. Myös PAUn Kanta-Hämeen osasto hankki viime kaudella kaksi kausikorttia Hämeenlinnan Lentopallokerhon liigajoukkueen peleihin osaston jäsenten käyttöön. Reitti_5_2023.indd 23 Reitti_5_2023.indd 23 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 25 24 Åland Postin työehtosopimus uusittu P osti Palvelut Oy:n eCDn lajitteluhenkilöstön taukoaikoja koskeva kiista saatiin ratkaistua työnantajan kanssa sovinnollisesti toukokuun lopussa. Sopimukset tulivat voimaan Jyväskylän ja Seinäjoen pakettilajitteluyksiköissä 1.6.2023 ja Liedossa ja Vantaan logistiikkakeskuksessa 1.7.2023. Sopimus sisältää muutoksia taukoaikoihin. Uudet taukoajat koskevat Posti Palvelut Oy:n kyseisen toimipaikan lajitU usi Ahvenanmaan Postia koskeva työehtosopimustulos solmittiin 16.5.2023. Sopimus tuli takautuvasti voimaan vuoden alusta alkaen ja on voimassa vuoden 2024 loppuun. Åland Postin työehtosopimus koskee myös Axlaa. Neuvottelut olivat pitkät ja haastavat. Kiitämme kuitenkin kaikkia osapuolia siitä, että sovinnolliseen ratkaisuun lopulta päästiin, ja että työnantaja oli halukas tasa-arvoistamaan vanhempainvapaat. Palkankorotukset Åland Postin palkankorotusratkaisu noudattelee PAUn muiden työehtosopimusten ja kemian perusteollisuuden ratkaisua. Vuoden 2023 korotukset sisältävät prosenttikorotuksen ja kertaerän, jotka näkyivät toukokuun palkanmaksussa. Yleiskorotus 2023 1.3.2023 alkaen palkkoja korotetaan 2,2 % yleiskorotuksella. Kertaerä 2023 Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan lisäksi 500 euron kertakorvaus. Edellytys erän maksamiselle on, että henkilö on ollut yhdenjaksoisessa työsuhteessa viimeistään 1.2.2023 alkaen maksupäivään saakka. Mikäli työntekijä on ollut tänä aikana useammassa määräaikaisessa työsuhteessa, yhdenjaksoiseksi työsuhteeksi katsotaan tilanne, jossa työsuhteiden välillä ei ole yli 7 päivän taukoa. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla. Osa-aikaiselle kertaerä maksetaan tosiasiallisten toteutuneiden tuntien mukaisessa suhteessa, tarkastelujaksona 1.5.2022 30.4.2023. Palkankorotus 2024 Vuoden 2024 palkankorotusten osalta sovittiin, että palkkoja nostetaan 3,5 prosentilla 1.3.2024 alkaen. Perhevapaat Åland Postin työehtosopimukseen tehtiin 1.8.2022 voimaan tulleesta perhevapaauudistuksesta aiheutuneet terminologiset muutokset. Vanhan perhevapaamallin termit äitiys-, erityisäitiysja isyysvapaa korvattiin siis raskaus-, erityisraskausja vanhempainvapaiden termeillä. Tämän lisäksi lisättiin vanhempien välistä tasa-arvoa nostamalla ei-synnyttävän vanhemman palkalliset vanhempainvapaapäivät 6 arkipäivästä 32 arkipäivään. Synnyttävän vanhemman palkalliset päivät pysyvät ennallaan (72 arkipäivää = 40 palkallista raskausvapaapäivää + 32 palkallista vanhempainvapaapäivää). < Ahvenanmaan Postin työehtosopimus löytyy osoitteesta www.pau.fi/ edunvalvonta/tyoehtosopimukset TEKSTI: VEERA KEKÄLE, juristi Lajitteluhenkilöstön taukokiistaan sovinto TEKSTI: VEERA KEKÄLE, juristi teluhenkilöstöä riippumatta esim. työsuhteen kestosta. Jyväskylän ja Seinäjoen osalta työnantaja maksaa lisäksi rahallista kompensaatiota niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 31.12.2018. Tämä aikaraja johtuu siitä, ettei 1.11.2019 saakka noudatettu vanha, pidempi taukoaika ole ehtinyt vakiintua myöhemmin aloittaneiden työsuhteen ehdoksi. Eri toimipaikkoja koskevat ratkaisut ovat erilaisia siitä syystä, että niissä on ja on ollut käytössä toisistaan poikkeavia taukoaikaratkaisuja. Toimipaikkakohtaisissa sopimuksissa on otettu huomioon aiemman taustan ja vakiintuneiden käytäntöjen lisäksi mm. toimipaikan olosuhteet ja siirtymisaika taukotiloihin. Lue lisää sovintoratkaisusta osoitteesta: www.pau.fi/viestinta/ajankohtaista/ ecdn-taukokiistaan-sovinto < Reitti_5_2023.indd 24 Reitti_5_2023.indd 24 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 25 24 Otteita työelämästä Kesäkuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella työntekijä voi jatkossa ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisen lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos hän epäilee työpaikallaan tapahtuvan syrjintää. SAK:n lakimies Anu­Tuija Lehto on tyytyväinen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentamiseen. – Yhdenvertaisuusvaltuutettu on erityisviranomaisena perehtynyt laajasti yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjintään puuttumiseen ja sen ehkäisemiseen. Toivottavasti samalla aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaisten työkuorma helpottuu, kun työelämän syrjintätilanteita voidaan käsitellä myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa. Lehto muistuttaa, että syrjintäepäilystä on hyvä ilmoittaa ensin työpaikan luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, jotta asia saadaan mahdollisimman pian ratkaistua ja syrjivät käytännöt poistettua. Apua ja neuvoja voi pyytää myös omasta ammattiliitosta. Työsuojeluviranomaisen valtakunnallinen puhelin­ neuvonta palvelee arkisin klo 9–11.30 ja 12.30–15 numerossa 0295 016 620. Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu ti ja to klo 10–12 numerossa 0295 666 817. < Pakettien määrän kasvu taittui lehtien ja kirjeiden jakelumäärissä ei yllätyksiä Liikenne­ ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman vuosittaisen postimarkkinaselvityksen mukaan pakettien määrä kääntyi pieneen laskuun verkkokaupan vanavedessä vuonna 2022. Kirjeiden ja lehtien jakelumäärät jatkoivat laskua edellisen vuoden tahdissa. Vuoden 2022 postimarkkinaselvitystä varten Traficom on kerännyt tietoa alan toimijoilta eri postilähetyslajien volyymien kehityksestä. Vuonna 2022 Suomessa ja maailmalla vaikuttaneet tapahtumat heijastuivat talouden suhdanteisiin, jotka edelleen vaikuttivat postilähetysten markkinoiden kehittymiseen. Entuudestaan tuttua oli digitalisaation vauhdittama paperipostin laskeva trendi, joka jatkui aiempien vuosien tapaan. Pakettilähetysten osalta puolestaan kehityksen suunta muuttui ainakin väliaikaisesti, kun ostovoiman laskun ajama vähittäiskaupan jarrutus ulottui myös verkkokauppaan ja taittoi pakettien määrän pitkään jatkuneen kasvun. < Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 21. heinäkuuta kiinalaisvarustamo Coscon turvaamistoimipyynnön. Liberian lipun alla seilaavan mukavuuslippulaiva Da Tain lastauksen pysäyttävälle saarrolle oli perusteet. Käräjäoikeus ratkaisi näin asian työntekijöiden hyväksi. Tämä oli Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lle sekä Suomen Merimies-Unioni SMU:lle erittäin tärkeä voitto. Jo muutamaa päivää myöhemmin Da Tain miehistölle allekirjoitettiin uusi, oikeudenmukaisempi työehtosopimus. AKT ja SMU: Ay-liikkeelle merkittävä voitto – Olemme todella tyytyväisiä käräjäoikeuden ratkaisuun, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo. Hän luonnehtii päätöstä historialliseksi. Yleensä turvaamistoimiratkaisut ovat kääntyneet toisin päin. Käräjäoikeudessa on vastaavissa tilanteissa liki automaattisesti myönnetty varustamoille turvaamistoimi. Näin on toistuvasti estetty mahdollisuuksia puuttua työolosuhteisiin ja selvittää tilannetta laivoilla. < Syrjintää epäilevä työntekijä voi ottaa yhteyttä myös yhdenvertaisuusvaltuutettuun Reitti_5_2023.indd 25 Reitti_5_2023.indd 25 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 27 26 Sa na on va pa a R eitti­lehdessä 4/2023 Sana on vapaa-osiossa kerrottiin, että ”johtajien” tulospalkkaus on ongelmien syy? Kunpa olisikin. Toisekseen väitetään, että postinlajittelu ja -jakelu ovat tehostuneet. Ei pidä paikkaansa. Näiden toimintojen teho on romahtanut. Siis teho ei ole ainoastaan alentunut. Se on romahtanut. Miksi? Vastaus on ilmeinen. On tehty päätös lajittelun mekanisoinnista olettaen, että lajittelun teho kasvaisi. Ei muuten ole kasvanut. Pasilan koneet eivät tee sitä mitä niiden on oletettu tekevän niitä hankittaessa. Niiden on oletettu lajittelevan posti mitä ne eivät tee muutoin kuin pienen osajoukon osalta. Niitä kutsu taan MSM-kimpuiksi. MSM-kimppujen ohella tulee muuta osoitteellista postia hyvinkin saman verran käsinlajitteluun. Siitä mielettömyys alkaa. Siinä ”johtajien” ammattitaidottomuus alkaa näkyä. Heidän tulojensa muodostuminen on yhdentekevä asia. Ammattitaidottomuus ei ole. Turhaa tekemistä tuntitolkulla jokaista työntekijää kohden jokaisena työpäivänä. Niissä pidoissa ”johtajien” palkka on viikkorahaa tuhlattuun resurssiin nähden. Miksi he jääräpäisesti lyövät päätään seinään? Miten käsinlajittelu tapahtuu vuoropäiväjakeluun siirtyneissä toimipaikoissa? Lajittelu toimitetaan sekä jakelua edeltävänä työpäivänä että jakeLajittelun ja jakelun teho ovat romahtaneet lupäivänä. Itselläni on kokemusta Espoon Kilon toimipaikasta, jossa lajitellaan pitkälti itäisen Espoon posti. Säälittävä räpeltäminen, jossa ei ole tehosta tietoakaan alkaa siis jakelua edeltävänä päivänä. Ensin lajitellaan kokonaisen postinumeroalueen (tuhansia tahi kymmeniä tuhansia asukkaita) posti muutamaan lokeroon. Järjetöntä! Tämän jälkeen lajitellaan posti MSM-lokeroissa, joihin liittyy niin paljon erityistapauksia (posti sijaitsee toisella MSM-alueella), että lajittelutempo on jopa kokeneilla, alueen tuntevilla työntekijöillä onnettoman hidasta. Järjetöntä! Tämän jälkeen seuraa kolmas lajittelukierros, joka tapahtuu MSM-alueen sisällä lisäyslajitteluna. Järjetöntä! Kun kaikki hyllyvälit (MSM-kimppujoukko) on käyty läpi, niin lajittelu loppuu siltä erää ja kuminauhalla sidottu käsin lajiteltu MSM-nippu jää hyllyyn. Seuraava työpäivänä homma jatkuu. Miten? Järjettömästi hyvinkin. Toisena päivänä lajitellaan päivättyä postia (kenties viikon myöhässä). Ensimmäinen vaihe on identtinen edellisenä työpäivänä tehdyn lajittelukierroksen kanssa. Järjetöntä! Toinen kierros MSM-hyllyyn on identtinen edellisen päivän kanssa muutoin paitsi, että edellisenä päivänä hylly oli alkuun tyhjä. Nyt siellä on 26 Turhaa tekemistä tuntitolkulla jokaista työntekijää kohden jokaisena työpäivänä. Reitti_5_2023.indd 26 Reitti_5_2023.indd 26 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 27 26 Lähetä teksti: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki MSM-kimppu. Siis jakelupäivänä MSM-hyllyväliin pinotaan manuaalisen MSM-nipun päälle postia. Mitä sitten? Jotain järjetöntä, se on selvä se. Työohje on seuraava: jos manuaalisen MSMkimpun päällä on vähemmän kuin kuusi lähetystä, niin se jää siihen (ollen tietysti satunnaisessa järjestyksessä, toisin sanoen epäjärjestyksessä). Muutoin manuaalinen MSM-kimppu avataan kuminauhoista ja lisätään jakelupäivän posti manuaaliseen MSM-kimppuun. Tämän jälkeen reittien ”laajennetut” ”MSM-kimput kerätään suurempaan osajoukkoon paperilistauksen avulla säilyttäen jakelujärjestys. Ei ole harvinaista, että kerättyjen manuaalisten MSM-kimppujen joukko on tyhjä, jolloin paperilistaus on ainoa mitä jää käteen. Järjetöntä! Kun listan keräys on valmis, paperilistaus liitetään manuaalisen laajennetun MSM-listauksen päälle ja se laitetaan siniseen laatikkoon ja tämä rullakkoon. Kun posti on näin kerätty, rullakkoja työnnetään muutamia metrejä tahi kymmeniä metrejä idän suuntaan (siis Kilon Nuijalantiellä). Sitten laatikko jen sisältö siirretään rullakoista ”reitti rullakoihin”. Järjetöntä! Kun reittirullakot on kuormattu, on postinkantajien aika saapua töihin. Rullakossa on Pasilasta tulleet konelajitellut MSM-kimput, käsinlajitellut, tyypillisesti kaksikerroksiset ja yläosaltaan epäjärjestyksessä olevat laajennetut MSM-kimput. Lisäksi rullakossa on osoitteellisia lehtiä omissa pinoissaan, joita Pasilan koneet eivät kykene lajittelemaan esimerkiksi Seurakuntasanomat. Tämän lisäksi Postinen on omissa nipuissaan. Ja muita kokoamattomia mainoksia omissa pinoissaan. Järjetöntä. Kun postinjakaja tulee töihin ilman mitään etukäteislajittelua, kulkuneuvon kuormaamiseen menee lähemmäs tunti. Järjetöntä! Kun postinkantaja tulee jättöpaikan kohdalle, hän jakaa postia konelajitellusta MSM-kimpusta. Sitten hän jakaa käsinlajitellusta, laajennetusta MSM-kimpusta. Nämä kimput ovat useimmiten kaksikerroksisia. Samana päivänä lajiteltu posti pitää kuoria pois ja järjestää ja sitten jakaa siitä. Sitten jaetaan edellisenä päivänä käsinlajitellusta MSM-kimpusta. Sitten jaetaan Seurakuntasanomat-lehti omasta pinostaan. Sen jälkeen jaetaan kaikki jäljellä oleva posti kukin omista pinoistaan. Järjetöntä! NOSTO NOSTO NOSTO NOSTO 27 K uv a: Ju ha Pö yr y Kirjoittajan mielestä koneja käsinlajitellun postin sekoittaminen ovat romuttaneet lajittelun tehon postinjakelussa. Kuvassa MSM-lajiteltua postia Pasilan postikeskuksessa. Jos posti jaettaisiin yhdestä linjasta, niin sen jakamisesta suoriutuisi monta tuntia nopeammin kutakin reittiä kohden. Postin suoritusteho on romahtanut. Ongelma ei ole ”johtajien” palkkioissa. Ongelma on, ettei yhtiön hallitus joko kykene tahi halua seurata toimivan johdon tekemisiä, jotka eivät todellakaan kestä päivänvaloa. Parasta olisi, että Turkat sun muut siirtyisivät ”Uuteen Polkuun” tehden tilaa kykeneville johtajille. MARKKU GRÖNROOS Reitti_5_2023.indd 27 Reitti_5_2023.indd 27 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 29 28 Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttaisivat ansiopäivärahaan Ansiopäivärahan porrastus Hallitusohjelman mukaan ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt 2 kuukauden ajan ja 75 prosenttiin 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuonna 2022 A-kassassa oli ansiopäivärahansaajia hieman alle 40 000, joista lomautettujen osuus oli noin 20 prosenttia. Laskimme, miten leikkurit osuisivat etuudensaajiimme. A-kassan ansiopäivärahan saajista enintään 2 kuukautta työttömänä olleita oli noin kolmannes, joten ensimmäiseltä 20 prosentin leikkurilta välttyisi noin 13 000 jäsentä. Ansiopäivärahan saajista enintään 8 kuukautta työttömänä olleita oli noin kaksi kolmasosaa, joten toinen, 25 prosentin leikkuri koskisi noin kolmasosaa etuudensaajista. Esimerkkilaskelmissa on käytetty 2 500 € kuukausipalkkaa, jolla ansiopäiväraha olisi noin 70 €/pv eli 1 500 €/kk ennen veroja ja mahdollisia korotuksia. 80 %:iin leikatun päivärahan suuruus olisi: • 56 €/pv = 1 200 €/kk, eli 300 € vähemmän. 75 %:iin leikatun päivärahan suuruus olisi: • 53 €/pv = 1 125 €/kk, eli 375 € vähemmän. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Lapsikorotuksen poistaminen Jos työttömällä on lapsia, saa nykytilanteessa lapsikorotusta ansiopäivärahan lisäksi, mutta jatkossa nämä lapsikorotukset poistuisivat siis kokonaan. 2023 lapsikorotusta on saanut: • yhdestä lapsesta: 147,21 €/kk • kahdesta lapsesta: 216,09 €/kk • kolmesta lapsesta: 278,46 €/kk Lomakorvauksen jaksottaminen Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtäisivät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuin työpäiviksi muutettu maksettu lomakorvaus vastaa. Jos lomakorvausta olisi työsuhteen päättyessä maksettu esimerkiksi 7 palkkapäivää vastaava määrä, vähentäisi lomakorvauksen jaksottaminen maksettavaa etuutta 70 €/pv päivärahamäärällä yhteensä 490 €. Omavastuuajan pidentäminen Työttömyysetuuden maksaminen alkaa vasta omavastuuajan jälkeen ja nykytilanteessa omavastuuaika on viisi työpäivää. Jatkossa omavastuuaika pitenisi seitsemään päivään. Kahden omavastuuaikapäivän lisääminen työttömyyden alkuun, vähentäisi maksettavaa etuutta 140 €, kun päivärahan määrä on 70 €/pv. Lisätietoa ja muut suunnitellut muutokset löytyvät päivittyvästä artikkelista A-kassan nettisivulta. Kassa vastaa Reitti_5_2023.indd 28 Reitti_5_2023.indd 28 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 29 28 1 2 3 8 7 4 5 6 Laadinta: Jyrki Takala PILKAT KOIPI MATTILA JUNNILA POLTETTU SISIN KOIRILLE BARKS EPÄITSENÄISIÄ INFORMAATIOTA RAVIPELI PASI SIITONEN ELLIOT PÄÄNVAIVA VASTOIN SÄÄNTÖJÄ KEUHKOIHIN OPPILAITOS SAARIKKO OUTO VIRTALÄHTEITÄ LA IT OS KINOKSESSA ANKKA UUTTERA MENETELMÄ ARASTELEVIA PAITSI OLYMPIALAISPAIKKA -R AUTOJA FAIJOJA TAPPER PARANTELUA JONO PATRIK CONNERY ARVATA MAAALUE ELELLÄ LAPIOINNIT RI IS IV IIN I UUDELLEEN MARJOISTA SOITIN OLLENKAAN JÄRKI LOIKKIVA DAVIDILA PELKÄSTÄÄN KAUPUSTELUUN RUSI VETOJA PYYLLE PAREMPI PAIKKA? JUUSTOA EMO SÄRKEVÄ POLYRISTIKON RATKAISU SIVULLA 31 Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttaisivat ansiopäivärahaan Ansiopäivärahan porrastus Hallitusohjelman mukaan ansiopäivärahan määrä laskisi 80 prosenttiin, kun työttömyyttä on kestänyt 2 kuukauden ajan ja 75 prosenttiin 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuonna 2022 A-kassassa oli ansiopäivärahansaajia hieman alle 40 000, joista lomautettujen osuus oli noin 20 prosenttia. Laskimme, miten leikkurit osuisivat etuudensaajiimme. A-kassan ansiopäivärahan saajista enintään 2 kuukautta työttömänä olleita oli noin kolmannes, joten ensimmäiseltä 20 prosentin leikkurilta välttyisi noin 13 000 jäsentä. Ansiopäivärahan saajista enintään 8 kuukautta työttömänä olleita oli noin kaksi kolmasosaa, joten toinen, 25 prosentin leikkuri koskisi noin kolmasosaa etuudensaajista. Esimerkkilaskelmissa on käytetty 2 500 € kuukausipalkkaa, jolla ansiopäiväraha olisi noin 70 €/pv eli 1 500 €/kk ennen veroja ja mahdollisia korotuksia. 80 %:iin leikatun päivärahan suuruus olisi: • 56 €/pv = 1 200 €/kk, eli 300 € vähemmän. 75 %:iin leikatun päivärahan suuruus olisi: • 53 €/pv = 1 125 €/kk, eli 375 € vähemmän. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Lapsikorotuksen poistaminen Jos työttömällä on lapsia, saa nykytilanteessa lapsikorotusta ansiopäivärahan lisäksi, mutta jatkossa nämä lapsikorotukset poistuisivat siis kokonaan. 2023 lapsikorotusta on saanut: • yhdestä lapsesta: 147,21 €/kk • kahdesta lapsesta: 216,09 €/kk • kolmesta lapsesta: 278,46 €/kk Lomakorvauksen jaksottaminen Jatkossa työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtäisivät ansiopäivärahaoikeuden alkua niin monella päivällä, kuin työpäiviksi muutettu maksettu lomakorvaus vastaa. Jos lomakorvausta olisi työsuhteen päättyessä maksettu esimerkiksi 7 palkkapäivää vastaava määrä, vähentäisi lomakorvauksen jaksottaminen maksettavaa etuutta 70 €/pv päivärahamäärällä yhteensä 490 €. Omavastuuajan pidentäminen Työttömyysetuuden maksaminen alkaa vasta omavastuuajan jälkeen ja nykytilanteessa omavastuuaika on viisi työpäivää. Jatkossa omavastuuaika pitenisi seitsemään päivään. Kahden omavastuuaikapäivän lisääminen työttömyyden alkuun, vähentäisi maksettavaa etuutta 140 €, kun päivärahan määrä on 70 €/pv. Lisätietoa ja muut suunnitellut muutokset löytyvät päivittyvästä artikkelista A-kassan nettisivulta. Kassa vastaa Reitti_5_2023.indd 29 Reitti_5_2023.indd 29 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 31 Menoon mukaan 30 Kaakkois-Suomen osasto risteili Astuvansalmen kalliomaalauksille 3 Kaakkois-Suomen osaston Saimaan risteilylle osallistui elokuussa noin 30 henkeä. Upeiden maisemisen lisäksi risteilyllä ihasteltiin Astuvansalmen kalliomaalauksia. Paluumatkalla nautittiin maittava lounas Varkaantaipaleen kesäravintolassa. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Savonlinnalainen Anssi Pennanen kävi ensimmäistä kertaa Astuvansalmen kalliomaalauksilla. PAUn Kaakkois-Suomen osasto järjesti jäsenilleen elokuussa Saimaan risteilyn. Saimaan maisemista nautittiin partiolippukunta Ekin Partio ry:n matkustajaja partiokoululaiva m/s Lola 3:lla. Risteily lähti Mikkelin satamasta 5.8. aamukymmeneltä Varkaantaipaleen kanavan kautta Yöveden rannalle kohti Astuvansalmen kalliomaalauksia. Risteilylle osallistui noin 30 henkeä Savonlinnasta ja Mikkelistä. Pohjoismaiden laajin kalliomaalauskokonaisuus Astuvansalmella Ristiinassa on tehty luontaisen vesireitin varrella sijaitsevan jykevän kallion seinämään. Rantaan saapuessa kalliosta erottuu selvästi nukkuvan ihmisen kasvojen sivuprofiili ”Astuvan ukko”, mikä on tiettävästi tehnyt siitä kulttipaikan. Kalliomaalaukset on tehty joko veneestä käsin tai kevätjäiden päältä punamultamaalilla, jonka tarkkaa koostumusta ja valmistustapaa ei ole onnistuttu selvittämään. Saimaan pinnan laskettua useita metriä vuosituhansien saatossa kuvia on syntynyt eri korkeuksille. Vanhimmat Astuvansalmen kallion seinämään ikuistetut maalaukset ovat noin 6000–4500 vuotta vanhoja. Maalausalue on noin 17 metriä pitkä ja 8 metriä korkea. Seinämästä on tunnistettu yli 60 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, eläin-, veneja kämmenkuvioita. Kuvien arvellaan kertovan ihmisten elämästä, luontosuhteesta ja maailmankatsomuksesta. Kuvien joukossa on myös täysin ainutlaatuinen Astuvan Artemis, mahdollisesti jousi kädessä seisovaa naishahmoa esittävä maalaus. Suomen kalliomaalauksista löytyy tällä hetkellä neljä naishahmoa, joista kaksi on Astuvansalmella. Toinen näistä on Astuvan Artemis, jonka on arveltu esittävän metsäntai lajinhaltiaa tai hedelmällisyyriitteihin liittyvää henkiolentoa. Lähde: visit.mikkeli.fi/teema/astuvansalmi Reitti_5_2023.indd 30 Reitti_5_2023.indd 30 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 31 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Reijo Hassinen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: NUOLAISU Palautearvonnan voittaja lehdestä 4/2023 Kutsu Tervetuloa koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatisen 60-vuotiskahveille kuljetusliittojen saunakabinettiin, John Stenbergin ranta 6, 7. krs. 00530 Helsinki, 6. lokakuuta klo 13.00–17.00. Ei lahjoja, kyllä puheita. Merkkipäiväonnittelut voi ohjata: • KSR:n PAUn rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, kulttuuriharrastusten tukemiseksi tiedonantoon: Juha Jaatinen. • IF Gnistanin Kipinärahastoon tilille FI53 1347 3000 4135 87. Rahaston tarkoituksena on tukea taloudellisesti seuran junioripelaajia. Tiedonantoon: Jaatinen 60 v. Postipurjehdus Open 2023 Perinteinen ja suosittu PAUn Lounais-Suomen aluejärjestön klassikko Postipurjehdus Open-risteily järjestetään Viking Linen Gracella välillä Turku-Tukholma-Turku 10.-11.11.2023. Lähtö on perjantaina 10.11. klo 20.45 ja paluu lauantaina 11.11. klo 19.45. Alustajana liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Postityö ja työmarkkinat ovat kovassa muutospaineessa. Millaisia paineita tämä aiheuttaa neuvoteltaville työehdoille? Mukana myös pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Laivalla esiintyy Rock & Roll Sensation, jonka keulahahmoja ovat heavy rock laulaja Pekka Heino sekä useista musiikkiprojekteista tuttu Ilari Hämäläinen. Kaikki PAUn jäsenet ovat tervetulleita. Ammattiosastot ovat myös yleensä tehneet omia päätöksiä matkalle lähtevien jäsentensä tukemisesta. Postipurjehdusohjelman aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Risteilylle mahtuu mukaan 160 nopeinta. Ilmoittautumiset viimeistään 22.9 mennessä. PAUn Lounais-Suomen aluejärjestö laskuttaa ammattiosastoja koontilaskulla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset risteilyvastaava Marko Koivumäki puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Hinnasto 220 €/hlö premium 1 hlö hytissä 115 € premium 2 hlö hytissä 110 € Seaside double 2 95 € Seaside 4, 1 hlö 58 € Seaside 4, 2 hlö 45 € Seaside 4, 3 hlö 40 € Seaside 4, 4 hlö 75 € Inside 4, 1 hlö 45 € Inside 4, 2 hlö 35 € Inside 4, 3 hlö 30 € Inside 4, 4 hlö Meriaamiainen 16 €, premiumaamiai nen 23 €, buffetpäivällinen 38 €. Itä­Suomen osasto järjestää jäsenille ja eläkeläisille rantakalapäivän Kaunislahdessa lauantaina 9.9.2023 klo 13.00. Kaunislahden mökki sijaitsee osoitteessa Kankaantie 44, 80710 Lehmo. Tarjolla rantakalaa ja jälkiruoaksi kakkukahvit. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 7.9. mennessä Jari Kontkaselle, puh. 0400 126 260, PAUn Itä-Suomen osaston rantakalapäivä Raimo Korkeakoskelle, puh. 050 341 9195 tai Seppo Vanhaselle, puh. 050 347 7230. Tilaisuutta tukee Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö. Lämpimästi tervetuloa! S I K A R I Y D I N G K E N N E L S A T E L U Y T L H N A U D A T K I L I I S A C L A O A L A L A S I A K U S T O T A M I S T E U R A S T A M O M A T E L U T L U M I A E O U J O T N A G A N O A N N I K A A S I A H T O L E T K A I T I K K A K U M M A I V A T S E A N A S U A V A I N V Ä R I T L U O N N I T T E T A N A A K E T O R I S A K E L A I N K I P E Ä T A A S Ä L L I A M I D I U R U T P U U T T U V A T S O S E B O S S A T O M I Reitti_5_2023.indd 31 Reitti_5_2023.indd 31 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 33 32 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Reitti_5_2023.indd 32 Reitti_5_2023.indd 32 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 33 32 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U 33 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Omituisia pilviä talouden taivaalla T aloutta on vaikea ennustaa. Talouden kehitys on melkein kaiken tekemisen suunnittelun pohjana, jolloin tarvitaan valistunut arvaus talouden suunnasta ja vauhdista. Monet taloutta ennustavat ”tietäjät” käyttävät erilaisia ennusmerkkejä hyväkseen, mutta näihin tukeutuminen edellyttää, että vanhat merkit pitävät paikkansa. Näin nykymenossa ei aina ole. Maailma muuttuu. Vanhoja viisauksia menee kumoon sitä mukaa kun ennusteet menevät pieleen. Ja kai niiden pitäisikin mennä pieleen. Kukaan ei menettäisi rahojaan eikä kukaan tekisi ylivoittoja, jos talous olisi täysin ennustettavissa. Muutamat aikaisemmin talouden käänteitä ennakoineet signaalit eivät enää toimi. Yksi tällainen on työttömyyden kasvu. Olemme saaneet todistaa, että vaikka työttömyys kasvaa, niin työllisyys kasvaa samaan aikaan. Yleensä näiden yhtäaikainen kasvu tapahtuu nousukauden alussa, mutta on nopeasti ohimenevä ilmiö. Toisin on nyt, sillä talous kasvaa hitaasti ja samalla sekä työllisten että työttömien määrä kasvaa. Osaselitys löytyy maahanmuutosta, joka ei ole aiempina vuosina ollut selittävä tekijä sen vähäisyyden vuoksi. Nettomaahanmuuttoluvut (35 000 + 60 000 ukrainalaista) ovat olleet ennätysmäisen suuret viime ja tänä vuonna. Työperäinen maahanmuutto nostaa työllisyyttä, mutta osalla tulijoista ei ole työpaikkaa saapuessaan, joten heitä hakeutuu myös työttömiksi työnhakijoiksi. Toisaalta maahanmuutto on vain osaselitys. Yhä suurempi joukko aiemmin työvoimaan kuulumattomia (opiskelijat, eläkeläiset, kotiäidit) on siirtynyt työmarkkinoille huutavassa työvoimapulassa samalla kun suuria ikäluokkia siirtyy eläkkeelle, mikä laskennallisesti jo nostaa työllisten suhteellista osuutta työikäisistä. Toinen lamaa enteilevä ilmiö on rakentamisen pysähtyminen. Perinteisesti rakennusalan taantuma on ennustanut koko talouden notkahdusta. Rakennusalaa rasittaa nyt etenkin tarvikkeiden ja materiaalien kustannusten nousu samalla kun korot ovat nousseet voimakkaasti verrattuna koko viime vuosikymmenen tasoon. Myöskään asuntokauppa ei ole käynyt yhtä kiivaana kuin vielä pari vuotta sitten. Vielä ei kuitenkaan ole näkyvissä merkkejä taantuman laajentumisesta muille aloille ja helpottavasti myös inflaatio, ja sitä myötä korot ovat asettumaan päin. Kolmas talouskäännettä ennustava mittari on ostovoiman heikkeneminen. Palkat ovat nousseet keskimäärin vähemmän kuin hinnat. Yksityinen kulutuskysyntä määrittää yli puolet kokonaistuotannon (BKT) arvosta. Kulutuksen volyymi on todellakin vähentynyt hintojen nousun myötä, mutta rahassa mitattuna kulutus on kasvanut parin prosentin verran. Ansiotuloverojen kertymä on tammi-heinäkuussa kasvanut jopa viisi proTalouden käänteitä ennakoineet signaalit eivät enää toimi. senttia verrattuna vastaavaan jaksoon viime vuonna. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat verotulojen kasvu prosenttia pienemmät, eikä verotus ole kiristynyt, sillä progressiota on pidetty kurissa ansiotuloveroasteikon inflaatiotarkistuksilla. Myöskään työllisyyden paraneminen ei verokertymän kasvua selitä, sillä työllisyys ei niin merkittävästi ole kasvanut. Verokertymän kasvulle löytyy selitys. Nimittäin eläkkeet ja etuudet, joista myös maksetaan ansiotuloveroa, nousivat vuoden alusta indeksikorotusten myötä noin 8 prosentilla kuluttajahintojen nousuvauhtia seuraten. Palkansaajien reaalinen ostovoima sen sijaan heikkeni, mutta lohdutuksena olkoon se, että eläkkeitä ja etuuksia verotetaan ankarammin kuin työtuloja muutoinkin, mutta myös verotuksen progressio taisi napsasta suhteellisesti enemmän heidän tulojaan kuin palkansaajien. Inflaatiotarkistus veroasteikkoihin tehtiin nimittäin 3,5 prosentin inflaatio-olettaman mukaan. Tässä se nähdään, kuinka vaikeaa talouden ennustaminen on monipuolisiakin havaintoja tekemällä. Ennustamisenkin kiehtovuus on epävarmuudessa. Yllätyksetön elämä on aika tylsää. < Reitti_5_2023.indd 33 Reitti_5_2023.indd 33 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 35 34 På svenska D en största förändringen i lagen, som trädde i kraft i januari 2022, är modellen för regelbunden dialog. Tanken med modellen är att parterna på arbetsplatsen ska samarbeta också under goda tider. Arbetstagarna och arbetsgivaren för regelbundet en dialog om företagets situation och framtidsutsikter samt sådana frågor som påverkar personalen. På det här sättet kan man bättre förbereda sig på eventuella förändringar och fundera på hur till exempel personalens kunnande borde utvecklas. Lagen ger nu bättre möjligheter att diskutera företagets situation och framtidsutsikter samt reagera på utmaningarna också på andra sätt än genom att minska antalet anställda. – Målet är att man ska föra en genuin dialog i realtid om de frågor som berör personalen, inklusive företagets ekonomiska situation, säger FFC:s chefsjurist Timo Koskinen. Han betonar att både arbetsgivare och arbetstagare drar nytta av den regelbundna dialogen. – Ett fungerande och smidigt samarbete är en väsentlig del av företagens konkurrenskraft. På det sättet utvecklar man arbetstagarnas kunnande och välbefinnande samt förbättrar arbetsproduktiviteten och företagets ekonomiska framgång. TEXT: JONNY SMEDS, Kommunikationsexpert, Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC Dialogen har en central roll i samarbetslagen – det lönar sig för personalen att vara aktiv Den nya samarbetslagen betonar att arbetsgivaren och arbetstagarna ska föra en regelbunden dialog på arbetsplatsen. Målet är att parterna tillsammans ska utveckla arbetsplatsen och förbereda sig på de förändringar som kan ske. Speciellt viktigt är det att föra en dialog nu när arbetslivet genomgår stora förändringar. Företagen har till exempel svårt att hitta kunnig arbetskraft och det råder rent av brist på arbetskraft inom vissa branscher. Timo Koskinen betonar att en fungerande dialog på arbetsplatsen ökar förtroendet och hjälper till att lösa de här utmaningarna. – Ett gott samarbete på arbetsplatsen är också en förutsättning för att rekryteringen ska fungera, i synnerhet när det inom många branscher är konkurrens om arbetskraften. Lagen slår fast ramarna för dialogen: enligt lagen ska dialogen i regel föras en gång per kvartal. Som en del av dialogen kan man utarbeta en plan för utveckling av arbetsgemenskapen. Timo Koskinen anser att det lönar sig att satsa på det här förutseende utvecklingsarbetet. Arbetsgivaren måste förhandla med personalen Enligt samarbetslagen är arbetsgivaren skyldig att förhandla med personalen innan man fattar beslut som väsentligt påverkar personalens ställning. – Det lönar sig för personalen att ta initiativ och fullt ut utnyttja de möjligheter som lagen ger. Vid omställningsförhandlingar har personalens representant till exempel rätt att föreslå andra lösningar i stället för uppsägningar. Samarbetslagen tillämpas på företag med minst 20 anställda och samarbetsombudsmannen övervakar att lagen följs. Om arbetsgivaren får en uppmaning att följa lagen men ändå inte gör det, kan arbetsgivaren rentav dömas till böter. < Ladda ner FFC:s guide om samarbetslagen för förtroendevalda på arbetsplatserna (på finska): www.sak.fi/ aineistot/julkaisut/opas-yhteistoimintalaista-luottamushenkiloille. Reitti_5_2023.indd 34 Reitti_5_2023.indd 34 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 35 34 N ytt kollektivavtalsresultat gällande Åland Post signerats 16.5.2023. Avtalet träder i kraft med retroaktiv verkan från början av året och gäller till slutet av 2024. Åland Posts kollektivavtal tillämpas också på Axla. . Förhandlingarna var långa och utmanade. Vi tackar alla parter för att en lösning äntligen nåddes i godo, och att arbetsgivaren var villig att utföra en jämlik lösning med föräldraledigheter. Löneökning Åland Posts lönehöjningar följer de andra kollektivavtal som PAU förhandlat och den kemiska basindustrin. Höjningarna för 2023 innehåller en procentuell ökning och en engångsersättning, vilka kom att ske på ordinarie löneutbetalning i maj. Allmän höjning 2023 Från och med 1.3.2023 höjs lönerna med allmän höjning av 2,2 %. Engångsersättning 2023 En engångsersättning om 500 € betalas ut till alla anställda 1.5.2023. Villkor för engångsersättning är att arbetstagaren varit i kontinuerlig anställning från 1.2.2023 till utbetalningsdag. Om arbetstagaren varit i flera visstidsanställningsförhållanden under denna tid anses ett sammanhängande anställningsförhållande vara en situation där Kollektivavtalet för Åland Post förnyades TEXT: VEER KEKÄLE, jurist det inte är mer än 7 dagars uppehåll mellan anställningsförhållandena. Engångsersättningen betalas också för de anställda som är permitterad, sjukskriven eller familjelediga. För deltidsanställda gäller deras faktiska arbetade timmar mellan 1.5.2022 30.4.2023 för uträkning för engångsersättningen. Löneökning 2024 Gällande lönehöjningar 2024, det var avtalat att lönerna höjs med 3,5 procent från 1 mars 2024. Familjeledigheter Terminologiska förändringar gjordes i kollektivavtalet till följd av familjeledighetsreformen, som trädde i kraft den 1 augusti 2022. Begreppen moderskaps-, särskild moderskapsoch faderskapsledighet som användes i den gamla familjeledighetsmodellen ersattes med begreppen graviditets-, särskild graviditetsoch föräldraledighet. Utöver detta ökade jämställdheten mellan föräldrarna genom att den andra förälderns betalda föräldraledighet ökade från 6 vardagar till 32 vardagar. Den födande förälderns betalda dagar upprätthållas oförändrade (72 vardagar = 40 avlönade graviditetsledighetsdagar + 32 avlönade föräldraledighetsdagar). < Reitti_5_2023.indd 35 Reitti_5_2023.indd 35 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 37 36 Kirja P osti muuttuu vauhdilla. Sen voi todeta lukemalla Tammen kultaiset kirjat-sarjan teosta numero 187. Pikkuinen kirja on nimeltään ”Seitsemän pientä postiljoonia”. Se kertoo kauan sitten kadonneesta ajasta, kun Postiin vielä saattoi luottaa. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1952, ja sitä on päivitetty vuosikymmenten aikana. Kirja toimi eräänlaisena henkisenä manuaalina postin työntekijöille, ainakin joillekin. Lapset saattoivat kirjaa lukiessa todeta, että kyllä Posti on kiva paikka, siellä työntekijät ahkeroivat hymy huulilla. Opus alkaa hellyttävästi. Pieni Tuomas-poika kirjoittaa kirjettä mummilleen. Tällaista ei enää tapahdu. Nykyään hän lähettäisi sähköpostin tai tekstarin, mutta kyllä vanhus ilahtuu enemmän saadessaan käsin kirjoitetun kirjeen. Tuomas laittaa sen kuoreen ja sulkee sinetillä. Syyn voi lukea kirjasta: ”Salaista kirjettä milloinkaan ei toinen saa pystyä avaamaan”. Se oli silloin se. Konelajittelun myötä salaiset kirjeet aukeavat tuosta vain. Mutta kuten Posti muistuttaa, vaikka virheitä tapahtuu, 99,99 prosenttia kaikesta kirjepostista menee ehjänä perille palvelulupauksen mukaisesti. Seitsemän pientä postiljoonia on muisto vain TEKSTI: JUKKA KAUNONEN KUVA: TAMMI Tuomas vie kirjeen postilaatikkoon, josta ensimmäinen vapaa postiljooni ottaa sen ja vie suureen postikonttoriin. Leimauksen jälkeen ”pieni postiljooni” lajittelee kirjeen. Tekstistä ei selviä, miksi työntekijän pienuutta korostetaan. Saattaa olla, että tällä viitattiin valtion leivän kapeuteen. Liksaa tuli (ja tulee) niin hintsusti, että postiljooni ei päässyt kasvamaan ainakaan leveyssuunnassa. Sama se. Jännitys kasvaa. Lajittelusta kirje lähtee kaikenlaisilla kulkuvälineillä kohti päämäärää, on junaa, autoa ja fillaria. Lopulta tullaan mummolaan. Siellä vanha viisas mummi tietää jo odottaa jotain (ei kuitenkaan tietoa kansaneläkkeen perusosan nostosta), hän aavistaa mitä on tulossa ja keneltä. Saatuaan kirjeen mummi huudahtaa iloisesti ”voi taivaan vallat kumminkin!”. Kirjeessä Tuomas lupaa tulla käymään lauantaina ja tuoda mummille kissanpennun. Lopuksi hän kirjoittaa, että postimies on minun ystäväni. Tässä kohtaa lukijan silmät kostuvat, koska hän tietää, että nykyään Postin työntekijöille harvemmin kehuja satelee. Työelämän kurjistuminen on tapahtunut Postissa vaivihkaa, yksi käännekohdista oli, kun valtion virasto muuttui osakeyhtiöksi. Kirjan seitsemästä postiljoonista on yt-neuvottelujen tai modernimmin muutosneuvottelujen myötä saanut kenkää vähintään viisi. Jäljelle jääneet pienet postiljoonit eivät meinaa jaksaa kiristynyttä työtahtia. Pääkonttorista tuputetaan säännöllisin väliajoin uusia visioita, mikä on henkisesti kuluttavaa. Joitakin vuosia sitten toteutettiin ”arvojen maastoutus”, jossa Postin uudet arvot oli tarkoitus takoa postiljoonin päähän viikonlopun aikana. Kukaan ei enää muista mitä ne olivat, mutta sinne ne jäivät maastoon matkalla kotiin. Tänä vuonna ollaan taas pontevasti liikkeellä, vuorossa on samaa tavaraa uudessa paketissa, kun ”uusien johtamisperiaatteiden jalkautus arkeen” on käynnissä eri puolilla organisaatiota. Postipalveluissakin jalka liikkuu koreasti arjessa, aina sekään ei riitä. Helsingin postikeskuksessa jakelun työntekijä tervehti kollegoitaan työpäivän aluksi: ”Eilen jäi käsittelemättä niin vitusti.” < Seitsemän pientä postiljoonia, Margaret Wise Brown, Edith Thacher Hurd. Kuvittanut Tibor Gergely. Tammen kultaiset kirjat 187. Alkuteos: Seven Little Postmen, Random House, Inc. 1952. Reitti_5_2023.indd 36 Reitti_5_2023.indd 36 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 37 36 Kolumni Äärioikeisto ja talousoikeisto tarvitsevat toisiaan. EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija K U V A : NA U SK A H elsingin Sanomien hallitusneuvottelujen kulkua valottavassa jutussa (8.7.2023) kerrottiin hallituspuolueiden edustajien vitsailleen, että säädyt ovat palanneet Säätytalolle. Kerrankin osui maaliinsa. Ennen säätyvaltiopäivistä luopumista maan asioista toden totta päättivät aateliset, papisto, porvaristo ja talonpojat (joita tosin edustaisi paremmin keskusta kuin perussuomalaiset), eikä muilla ollut siihen nokan koputtamista. Nokkaa kuitenkin koputeltiin. Eduskuntauudistusta ei olisi toteutettu ilman pitkällistä lakkoilua ja muuta protestointia. Tarvittiin yleistä järjestystä uhannut härdelli. Lopulta vuoden 1905 suurlakko aloitti parlamentarismin ja päätti venäläistämistoimet. Vuonna 1906 säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla ja luotiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän. Naisten lisäksi äänioikeuden saivat myös työntekijät. Aivan varauksetta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei voimaan kuitenkaan tullut. Ajatus, että äänioikeus ansaitaan taloudellisella hyvinvoinnilla, säilyi pitkään. Köyhät, sairaat, vanhukset ja asunnottomat saivat äänioikeutensa vasta hiljalleen 1900-luvun kuluessa. Köyhäinhoidon apu esimerkiksi vei äänioikeuden 1940-luvun lopulle ja irtolaisuus 1970luvulle asti. Rajaukset olivat myös rasistisia: käytännössä vakituista osoitetta vaatinut kohta rajasi ulos esimerkiksi romanit. Vuoden 1906 äänioikeusja eduskuntauudistus oli työväenliikkeelle paitsi suuri saavutus, myös kompromissi. Säätypäivillä ei duunarin ääni kuulu Alun perin se oli vaatinut, että ylin valta kuuluisi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitulle kansalaiskokoukselle, joka sitten sorvaisi perustuslain. Oikeistossa tätä pilkattiin katuparlamentiksi. Kaikuja parlamentarismin alkuajoilta kuuluu keskusteluissa yhäkin. Hämmentävän yleiseksi on tullut se oikeistolainen näkemys, että demokratia typistyy edustukselliseen demokratiaan. Että mielenosoitukset, kansanliikeet ja kaikenlaiset protestit ovat vähintäänkin turhia, ehkä jopa vahingollisia. Tämä on kuitenkin diktatuureihin, ei demokratiaan, kuuluvaa ajattelua. Ajatteluun kuuluu kiinteästi myös ammattiyhdistysliikkeen oikeutuksen kyseenalaistaminen. Eipä ihme – ilman ay-liikettä ei olisi tullut eduskuntauudistusta eikä yleistä äänioikeutta, lukuisista muista uudistuksista puhumattakaan. Se perusasia, että säätyjen ulkopuolisen väen voima on yhä joukoissa, ei ole muuttunut miksikään. Koko vasemmisto nousee tai kaatuu ay-liikkeen mukana, tänäänkin. Oikealla se tiedetään varsin hyvin, mutta tiedetäänkö vasemmalla? Hyökkäykset työntekijöitä kohtaan tulevat nyt Arkadianmäeltä. Aivan turhaan ei hallitusta ole kutsuttu oikeistolaisimmaksi sitten 1930-luvun. Hallitus haluaa tehdä työtaisteluista laittomia sekä irtisanomisista ja määräaikaisuuksista mielivaltaisia. Töihin pitäisi raahautua kipeänä ja työttömyydestä rankaistaisiin entistä ankarammin. Mahdollisuudet parantaa työmarkkina-asemaansa tyrehdytettäisiin viemällä mahdollisuudet kouluttautua aikuisiällä. Nämä lienevät ne todelliset syyt, miksi Petteri Orpo suostuu toimimaan perus suomalaisten käsikassarana ja katsomaan hallituksensa ministerien natsikytköksiä ja groomaamistaipumuksia läpi sormien. Työntekijöiden oikeuksien historialliselle heikentäjälle on elinkeinoelämältä luvassa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Jos tästä katastrofista on jotain hyvää kaivettava, niin ainakin suurelle yleisölle alkaa lopulta valjeta, että äärioikeisto ja talousoikeisto tarvitsevat toisiaan. Vaikka joissain arvokysymyksissä tulisikin pientä kitkaa, niin työntekijöiden oikeuksien polkemisessa ollaan sopuisasti samalla asialla. < Reitti_5_2023.indd 37 Reitti_5_2023.indd 37 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 39 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista S ähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen tilanteissa, joissa vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi, jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista aina, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Huom! Ilmoita eläkkeelle jäämisestä vasta, kun eläkkeen jäämisen alkupäivä on ylittynyt. Ilmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn asiointipalveluun osoitteessa easiointi.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Liitossa ei ole enää automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli oma ammattiosasto tilaa sen heille. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa ota yhteyttä liiton toimistoon: Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, jasenrekisteri@pau.fi, katja.johansson@pau.fi Tarja Känsäkangas, taloussihteeri, 040 831 2963, jasenrekisteri@pau.fi, tarja.kansakangas@pau.fi Reitti_5_2023.indd 38 Reitti_5_2023.indd 38 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• 39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Posti­ ja logistiikka­alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 11.9. mennessä ja voita 20 € 39 Reitti_5_2023.indd 39 Reitti_5_2023.indd 39 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset Jos arvostat näitä etuja, liity liittoon! liity.pau.fi TES Laki Reitti_5_2023.indd 40 Reitti_5_2023.indd 40 18.8.2023 13.10 18.8.2023 13.10