• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2024 Tampereelta irtisanotaan kokenutta väkeä 18 12 Jakelumallit taas uusiksi 22 16 Tuotannon taukotiloja laitettiin kuntoon Postityöntekijä Marko Tanner tuntee postilaatikot 6 Posti pörssiin – tätä se tarkoittaisi REITTI_5_2024.indd 1 REITTI_5_2024.indd 1 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 3 2 Reitti 5 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 900 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2024 numero aineisto Reittiin ilmestyy 6 18.11. 11.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Laatikolta toiselle Hämeenlinnassa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Uudet ja päivitetyt jakelumallit Postissa 16 Posti pörssiin – tätä se tarkoittaisi 18 Tampereelta irtisanotaan kokenutta väkeä 21 Työehtosopimusten optiovuodesta sovittiin lisäajalla 22 Tuotannon taukotiloissa laitettiin paikkoja kuntoon 24 Työkykyisenä kaiken ikää 25 AY-MAJAKKA: Mallia pukkaa 26 Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta 27 Mainosjakelualalla on taisteltu pitkään oikeudenmukaisen palkan puolesta 28 Työehtosopimusten vahvistaminen EU:ssa tärkeää 29 Työllisyyden ja sosiaaliasiain valiokunnassa suomalaiset hyvin edustettuina 30 Työelämän säätelyssä eri näkemykset 31 KOLUMNI : Puhetta taloudesta – Yksi askel eteen – kaksi taakse 32 Ristikko 34 MENOON MUKAAN 36 Saimaan aalloilla kohti Salpalinjaa 37 Postin eläkeläiset koolla Hakaniemessä 38 KYSYVÄLLE VASTATAAN 40 På svenska 41 In English 42 In memoriam – Mika Roos 43 Muutosilmoitukset 16 18 Tervetuloa jäsenristeilylle! 34 REITTI_5_2024.indd 2 REITTI_5_2024.indd 2 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Ihmisen osa Katso osastojen tapahtumat Menoon mukaan -palstalta s. 35. Ilmoita oman osaston tapahtumista! Pä äk ir jo it us T ampereen postikeskuksen muutosneuvottelut päättyivät elokuussa, jonka jälkeen Posti kertoi, että irtisanomisten tarve pieneni merkittävästi henkilöstön vapaaehtoisten ratkaisujen vuoksi. Tällä viitattiin siihen, että 69 työntekijää otti eropaketin eli hakeutui ”vapaaehtoisesti” Uuteen polkuun. Postin tiedotteessa (22.8.) iloittiin myös siitä, että arvioitu vähennystarve täsmentyi neuvotteluiden aikana enintään 34 henkilöön, kun neuvottelujen alkaessa kokonaisvähennystarpeeksi Tampereen postikeskuksessa arvioitiin enintään 120 henkilöä. Samalla jätettiin kuitenkin kertomatta, että oikeasti postikeskuksesta katoaa yli sata työpaikkaa. Eikä mainittu myöskään osa-aikaistamisista. Työnantajasta riippumatta tiedotteet muutosneuvotteluista ja irtisanomisista ovat usein toteavia. Puhutaan neuvotteluiden hyvästä hengestä, joissa ihminen on pelkkä numero. Ei muuta. Brändin ja yrityskuvan kannalta tämä on jopa ymmärrettävää. Kukapa nyt lähtisi vapaaehtoisesti inhimillistämään lukuja ja kertomaan kuuttakymppiä lähestyvästä duunarista, joka on aina ollut ahkera ja lojaali työnantajaansa kohtaan ja saa silti kenkää. Sori siitä. Me Välitämme silti. Haastattelin syyskuussa Tampereen postikeskuksen työntekijöitä (s. 18), joille jaettiin irtisanomislappuja, osa-aikaistamisia tai jotka ottivat eropaketin (Uusi polku). Tilanne oli koskettava. Varsinkin ikääntyneiden irtisanottavien kohdalla kyse voi olla tragediasta. Koko työura on tehty Postissa, ikää on ja työsuhteen jälkeen odottaa työttömyysturva, jota hallitus on julmasti leikannut. Potkuja on vaikea ymmärtää ja irtisanotun elämästä katoaa työn lisäksi myös paljon muuta, joka voi olla hyvin merkityksellistä. Niin kuin eräs haastateltava totesi: ”Postissa on ollut elämäntapani ja elämäntyylini, työyhteisöni ja työtoverini, jotka viedään minulta pois. Miksi minua rangaistaan, vaikka olen aina ollut ahkera, osaava ja sitoutunut. Miksi juuri minä”? Muutosneuvotteluille ja irtisanomisille on tietenkin aina joku syy, joka Tampereen kohdalla muotoiltiin koneellisen lajittelutoiminnan keskittämisellä Helsinkiin. Kyse oli uudelleenorganisoinnista ja strategisesta valinnasta. Taloudellista pakkoa ei ollut. Posti kertoi tehneensä varsin hyvän tuloksen elokuun alussa. Juuri ennen kuin irtisanomisista ilmoitettiin. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_5_2024.indd 3 REITTI_5_2024.indd 3 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 5 4 KU V A / FO T O: H E I D I N IE M I N E N Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. PAU ja Åland Post neuvottelevat uudesta työehtosopimuksesta PAU ja Åland Post ovat kuluvana vuonna neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta. Tavoitteena on saada Åland Postin ja Axlan työntekijöiden työehdot yhdenmukaisemmaksi yleissitovan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa. PAU on saanut työntekijöiltä palautetta Åland Postin nykyisen työehtosopimuksen palkkausjärjestelmästä. Järjestelmä koetaan epäoikeudenmukaisena ja epäselvänä. PAU pyrkii neuvottelemaan työnantajan kanssa läpinäkyvämmän ja toimivamman palkkausjärjestelmän, johon molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä. PAU teki vertailun Åland Postin työehtosopimuksen ja Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen ehtojen välillä. Erot palkkausjärjestelmää lukuun ottamatta olivat ennakoitua pienempiä. Neuvotteluja on käyty pääasiassa manner-Suomen puolella. Syyskuussa PAU vieraili vuorostaan Maarian haminassa neuvottelemassa ja tapaamassa työntekijöitä sekä PAUn aktiiveja. Kun uusi työehtosopimus saadaan solmittua, tulee PAU pitämään jäsenilleen koulutusta uudesta sopimuksesta. Koulutuksen ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. PAU och Åland Post förhandlar om ett nytt kollektivavtal PAU och Åland Post har i år förhandlat om ett nytt kollektivavtal. Målet är att arbetsvillkoren för arbetstagarna vid Åland Post och Axla ska förenhetligas med det allmänt bindande kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen. PAU har fått respons från arbetstagarna om lönesystemet i det gällande kollektivavtalet för Åland Post. Systemet upplevs som orättvist och oklart. PAU strävar efter att förhandla med arbetsgivaren om ett mer transparent och fungerande lönesystem som båda parter kan vara nöjda med. PAU gjorde en jämförelse mellan villkoren i kollektivavtalet för Åland Post och villkoren i kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen. Skillnaderna med undantag för lönesystemet var mindre än väntat. Förhandlingarna har i huvudsak förts i Fastlandsfinland. I september besökte PAU i sin tur Mariehamn för att förhandla och träffa arbetstagare och aktiva i PAU. När ett nytt kollektivavtal har ingåtts kommer PAU att ge sina medlemmar utbildning i det nya avtalet. Tidpunkten för utbildningen meddelas senare. 5 På arbetsplatsbesöket på Åland träffade man också många arbetstagare. På fotot Amanda Bamberg. REITTI_5_2024.indd 4 REITTI_5_2024.indd 4 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 5 4 Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisä tietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAU on valinnut Kiljavan opiston kurssitarjonnasta osastotoimintaa tukevaa koulutusta. Kiljavan arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana ei vähennä ko. vuoden lomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. PAU maksaa Kiljavan opiston arkisin järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle, SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 45,70 €/ vrk ja stipendiä viikon (5 pv) kurssiajalta yhteensä 434,31 €/vko. Puheenjohtajaja sihteerikurssi Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tutustutaan myös järjestöjohtamisen periaatteisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. Aika: 18.–22.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 18.10.2024 Neuvottelutaidon kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille, jotka työssään tai luottamustehtävässään ovat käyneet tai tulevat käymään neuvotteluja ja keskusteluja työpaikalla esiin tulevien kysymysten ratkaisemiseksi. Kurssi soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Vakuutusoikeuden ratkaisu muuttaa ansiosidonnaisen päivärahan myöntämistä työkyvyttömälle Ansiosidonnaisen päivärahan myöntämisessä työkyvyttömälle on tullut muutos vakuutusoikeuden ratkaisun (1324/03.04.04.02.00/2023) vuoksi. Muutos koskee tilanteita, joissa työntekijä on saanut hylätyn päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemukseensa, työnantajalla ei ole tarjota työkyvyn mukaista työtä (Työttömyysturvalaki 3 luku 3 § 3 mom.) ja Kelan sairauspäivärahojen 300 päivän enimmäisaika on täynnä. Työntekijää on ohjattu tällaisissa tilanteissa hakemaan ansiosidonnaista päivärahaa. Jatkossa päivärahaa voidaan myöntää ainoastaan siihen saakka, kunnes hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös on saanut lainvoiman. Eläkepäätös on lainvoimainen, kun siitä ei ole valitettu ja valitusaika on kulunut umpeen. Aiemmin ansiopäivärahaa on maksettu hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen lainvoimaisuuden jälkeenkin. Jos eläkepäätöksestä valitetaan, saa se lainvoiman silloin, kun muutoksenhakuelimen päätös saa lainvoiman. Eläkepäätöksestä voi valittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja sieltä edelleen vakuutusoikeuteen. Työttömyyskassojen kesken on sovittu, että kaikki alkavat soveltaa lakia samalla tavalla. A-Kassa on noudattanut uutta käytäntöä 1.9.2024 alkaen. Kassa ei lähde korjaamaan vanhoja tapauksia takautuvasti. Ilmoita palkkioiden rahastoinnista Ilmoita vuoden 2025 aikana maksettavien Kiitos ja Bravo-palkkioiden, sekä vuodelta 2024 mahdollisesti muodostuvien STI-palkkioiden rahastoinnista. Ilmoitusaika rahastoinnista tänä vuonna on 25.1116.12.2024. Postin henkilöstö voi halutessaan sijoittaa Kiitos-, Bravoja STI-palkkiot Postin henkilöstörahastoon. Palkkioiden sijoittaminen rahastoon on vapaaehtoista. Jokainen palkkionsaaja päättää vuosittain itse, haluaako saada mahdollisen palkkionsa palkanmaksun yhteydessä, vai sijoittaako summan henkilöstörahastoon. Henkilöstörahaston verkkopalveluun kirjaudutaan osoitteessa www.eabgroup.fi/posti. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Asiakaspalvelun sähköposti on jasenpalvelu@eai.fi. Kurssin tavoitteena on antaa osanottajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvotteluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Lisäksi kurssilla käydään läpi keskustelun saattamisen tavoiteltuun tai yhteisesti sovittavaan tulokseen. Kurssi antaa myös valmiuksia erilaisten neuvottelijoiden ja keskustelijoiden kohtaamiseen vuorovaikutusja neuvottelutilanteissa. Aika: 18.–22.11.2024 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 18.10.2024 PAUn on valinnut Kiljavan opiston kurssitarjonnasta syventävää koulutusta, johon voivat osallistua luottamusmiehet, työsuojelutehtävissä toimivat ja ammattiosastojen puheenjohtajat. Työnantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi katsottavat matkakulut. Yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan uhka Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Kurssin tavoitteena on yksintyöskentelyn turvallisuuden parantaminen ja erilaisten toimintamallien jalkauttaminen työpaikoille. Tavoitteena on, että kurssilaiset oppivat kartoittamaan ennakoivasti turvallista toimintaa työskenneltäessä yksin ja löytävät keinoja ehkäistä työväkivaltaa. Kurssilla hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Aika: 18.–20.11.2024 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 18.10.2024 Opistojen järjestökoulutus Opistojen sopimuskoulutus REITTI_5_2024.indd 5 REITTI_5_2024.indd 5 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 7 66 Laatikolta toiselle Hämeenlinnassa 6 Työnkuva TEKSTI: GILBERT GRANHOLM KUVAT: JUHA PÖYRY Jos sopivan kokoiset postilaatikot sijaitsevat sopivissa paikoissa sopivalla korkeudella sopivan kokoisissa ryhmissä, säästyvät jakajalla sekä lihakset, nivelet että hermot. Postityöntekijä Marko Tannerilla on vuosien kokemus erilaisista postilaatikoista. Rivitalo-, omakotija haja-asutusalueilla löytyy laatikoita joka lähtöön. REITTI_5_2024.indd 6 REITTI_5_2024.indd 6 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 7 6 Laatikolta toiselle Hämeenlinnassa N äillä seuduilla Hämeenlinnan Kantolanniemessä oli aikoinaan OTK:n sahaa, myllyä, rehuja keksitehdasta. OTK:n nimi ja moni toiminta on kadonnut, mutta teollisuusalue täällä on yhä ja Lautatarhankadun varressa Postin jakelukeskus. Täältä lähtevät lähetykset suurimpaan osaan Hämeenlinnan kaupunkia. Kun syyskuinen aamupäivä etenee, postityöntekijä Marko Tanner täyttää jakelukeskuksen pihamaalla auton ja lähtee piirilleen. Tänään hän ajaa Ruununmyllyn ja Siirin suuntaan, eilen etappeina olivat Renkovaha ja Vuohiniemi. Tannerin reitit kulkevat enimmäkseen rivitalo-, omakotija haja-asutusalueilla, ovat kulkeneet jo reilut kaksikymmentä vuotta. Siinä ajassa on tullut tutuksi melkoinen määrä erilaisia postilaatikoita, hyviä, parempia ja parhaita. Sekä muutamia jossain määrin hankalia. Hankalan tunnistaa mitoistaan. Syvyys ratkaisee. Jos sitä ei ole riittävästi, laatikkoa on hankala käyttää. Sijoittelu kaiken a ja o Tanner tekee jakelutyötään Postin automaattivaihteisella autolla, toisinaan Volkswagen Caddy Maxilla, toisinaan Citroen Berlingolla. Jakaminen sujuu, kunhan laatikot ovat toimivia ja ehjiä. – Matkan varrelta löytyy kaikenlaisia laatikoita, mutta niiden tyyppiä tärkeämpää on sijoittelu, Tanner sanoo. Jotta lähetykset pystyisi kätevästi pudottamaan auton avoimesta ikkunasta, ilman hankalia liikkeitä, laatikon kannen pitäisi Caddylla tai Berlingolla jakaessa olla hieman yli metrin korkeudella maasta. Mitat ovat muutoinkin tärkeitä, peilin reunan ja laatikoiden väliin jää arkisessa työssä noin pari senttiä ilmaa. Kauempana ei voi pysytellä, muutoin laatikoihin ei ylety. Vaihtelevat kelit pitää huomioida etäisyyksiä arvioidessa. Kun talvella lumi ja jää peittävät maan, auto kulkee aavistuksen korkeammalla, jolloin joutuu väkisinkin kurkottelemaan. – Mieluusti näkisin yhdessä ryhmässä aina samantyyppisiä laatikoita, Tanner lisää. Varsinkin takavuosien ensimmäisissä laatikkoryhmittelyissä asukkaat siirsivät monesti vanhat postilaatikkonsa suoraan kadun varteen yhteiseen telineeseen. Säästyi ehkä luonnonvaroja, mutta jakajan kärsivällisyys joutui koetukselle, kun osa laatikoista avautui päältä ja osa sivulta eivätkä korkeudetkaan aina täsmänneet. Persoonalliset ratkaisut ja vaihtelevat korkeudet saattavat miellyttää asiakasta, mutta kun jakaja toistaa työpäivänsä aikana samaa kädenliikettä satoja kertoja, se koettelee pitemmän päälle tukija liikuntaelimistöä. – Jättöjä tällä haja-asutusalueen reitillä on seitsemisensataa. Omakotija rivitaloihin monet vastaanottavat mieluusti mainokset, niitä voi mennä viisisataa kappaletta, Tanner sanoo. Sarvista, Stalaa, Me-Faa näkyvissä Tannerin suosikkilistan ykkösenä on Sarviksen muovilaatikko. 1970-luvulla esiteltyä mallia on vuosien varrella hieman päivitetty ja Sarvis-brändinkin omistaa nykyään pörssiyhtiö Orthex, mutta perusominaisuudet ovat säilyneet jotakuinkin muuttumattomina. Kansi aukeaa helposti, posti sujahtaa laatikkoon kätevästi ja saranat korvaava muovitappiratkaisu kestää aikaa ja säätä. Muutoinkin laatikolle voi povata pitkää käyttöikää, joissakin telineissä näkee vielä auringon haalistamia puolen vuosisadan ikäisiä yksilöitä. – Vanhat muovilaatikot ovat huippua. Yksinkertaisuus on parasta, Tanner vahvistaa. Mieluusti siis ei sisäkansia. Alimman arvosanan saavat kapeat edestä täytettävät laatikot. Niitä on asennettu vaihtelevasti uudiskohteisiin. Esimerkiksi tanskalaisen Me-Fan valmistamaa pienintä mallia voisi jopa nimittää jakajan painajaiseksi. Me-Fan ohuin laatikko on vain 137 milliä syvä, joten sitä on todella vaikeaa täyttää etupuolen luukusta, jonka kapeaa reunaa joutuu etenkin hämärässä erikseen hapuilemaan ennen kuin sen saa auki. Me-Fan laatikko sopii lähinnä C5ja C6-kokoisille kirjeille. Paksumpi aikakauslehti tuottaa vaikeuksia, valokuvakuori tai kirjalähetys kieltäytyy taipumasta perille asti. Ja jo muutaman päivän noutamattomat postit, mainokset ja ilmaisjakelulehdet täyttävät laatikon ääriään myöten. Tanner näkee reiteillään myös lahtelaisen Stalan metallilaatikoita. Monet rivitaloyhtiöt suosivat näitä tilavia kiiltäviä laatikoita, mutta ne jättävät Tannerin mielestä toivomisen varaa. – Ehjinä OK, mutta nivelsarana taittuu toisinaan liikaa tai liian vähän, mikä vaikeuttaa avaamista. – Metallilaatikoista suosikkini on edestä täytettävä iso malli, jonka kansi painuu sisään. Sinne mahtuvat kirjakuoret ja Ifolorin paketit. ”Laatikoiden tyyppiä tärkeämpää on niiden sijoittelu." REITTI_5_2024.indd 7 REITTI_5_2024.indd 7 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 9 8 Työnkuva Osa asukkaista valitsi noutopostin Kun laatikkokantoa alettiin toteuttaa Hämeenlinnan seudulla 1990-luvulla, osa asiakkaista olisi halunnut pitää kiinni vanhoista tottumuksistaan. Kun postia ei enää tuotu ilmaiseksi omakotitalon kirjeluukkuun tai oven pieleen ruuvattuun laatikkoon, asiakkaat kieltäytyivät siirtämästä laatikkoaan ja hakemasta lähetyksiään kadun varresta. – Ne toimitettiin noudettaviksi lähimpään postikonttoriin. Noutopostiasiakkaita oli aluksi useita kymmeniä. Jokunen tällainen asiamiespostin ”Metallilaatikoista suosikkini on edestä täytettävä iso malli, jonka kansi painuu sisään." noutopisteasiakas löytyy vielä tänäkin päivänä, Marko Tanner kertoo sompaillessaan kohti reittinsä puoliväliä. – Ryhmiin laatikointi tehosti toimintaa ja kasvatti piirien kokoa. Tuli lisää autopiirejä. Niinpä jakajien määräkin supistui. Laatikkoryhmittely lisää turvallisuutta. Mitä vähemmän autolla joutuu peruuttelemaan, sitä parempi. Parissa rivitalossa laatikot on kiinnitetty varaston tai roskakatoksen seinään kiinteistön sisääntuloreitin varrelle. Silloin peruutan pihaan, jotta pääsen aina lähtemään liikenteeseen nokka edellä nenä eteenpäin, Tanner sanoo. Stala. Tilaa riittää isommillekin lähetyksille, mutta saranat jumittelevat välillä. Sateella vesipisarat kerääntyvät kannen reunan alle, joten syyskeleillä hanskat kastuvat hetkessä. Sarvis. Nykyinen valmistaja Orthex. Klassikko, joka toimii helteessä ja pakkasessa. Yksi edullisimmista myynnissä olevista laatikoista. ME-FA. Tanskalaista muotoilua. Hankalasti avattava luukku. Syvyyssuunnassa mittaa noin 14 senttiä, joten paksumpi aikakauslehtikään ei välttämättä taivu laatikon sisälle. REITTI_5_2024.indd 8 REITTI_5_2024.indd 8 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 9 8 9 M etallirakenne ja lukko, rakennusyhtiö YIT:n rakennuttajapäällikkö Mika Viitamäki määrittelee rivitalouudiskohteeseen asennettavan postilaatikon kriteerit. Kun rakennushanketta toteutetaan, arkkitehti valitsee postilaatikon sijoituspaikan, mallin ja värin. Jos rakennusliikkeellä on vuosisopimus jonkin laatikkotoimittajan kanssa, laatikko poimitaan sen valikoimista. Laatua ja hintaa mietitään. Laatikon koon pitää olla sellainen, että se palvelee asiakasta, kun postia kertyy. Taloyhtiöissä laatikot pyritään sijoittamaan asukkaiden ja postinjaon kannalta keskeiselle paikalle niin, että sekä asukTavoitteena lukittava laatikko asukkaalle keskeisellä paikalla kaan että jakajan on helppo saavuttaa ne. Viitamäki toimii YIT-asumisen rakennuttajapäällikkönä Uudenmaan ja Hämeen alueilla. Hänelle asti palautetta postilaatikkoratkaisuista kantautuu harvoin, mutta mieleen muistuu takavuosilta asukas, joka sai usein kirjalähetyksiä. – Ne eivät aina mahtuneet laatikkoon. Tällaisessa tilanteessa voi ajatella laatikon vaihtoa suurempaan, jos se mittojensa puolesta sopii telineeseen. Tulevaisuudessa postilaatikoita löytyy ehkä enemmän myös kerrostaloasukkailta talojen auloista. – Joissakin kohteissa olen niitä jo nähnyt, Viitamäki kertoo. < (GG) Hän jakaa säännöllisesti neljää eri reittiä. Autossa ei saa herpaantua hetkeksikään, mutta tuttuus lisää varmuutta. Riskitekijät vähenevät. Tulevat tutuksi kaikki kulmat ja kääntösäteet. ”Kesällä kaikki on kivaa – talvella ei” Alkusyksyn iltapäivän sää hellii. Ei ole liian kuuma eikä liian kylmä. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko nostaa lämpötilan lähes 20 asteeseen. Marko Tanner miettii, että kesällä kaikki sujuu melko miellyttävästi. Talvi koettelee enemmän. – Tulee kosteutta ja laatikot jäätyvät kiinni. Siihen olen kehittänyt niksin: kevyt kopautus hanskakädellä laatikon kanteen, silloin se aukeaa. Postia vastaanottavan kotitalouden jäsenet eivät juurikaan kiinnitä huomiota talven postityöntekijöille tuomiin haasteisiin. Niitä on vaikeaa hoksata, varsinkaan jos ei ole päivällä kotona ja näe postinjakajan kamppailua luonnonvoimien kanssa. – Kaupunki auraa kadut, mutta asukkaiden olisi hyvä huoltaa laatikoiden lähiympäristöä. Autoreitillä autolle pitäisi olla tilaa laatikkorivin kummassakin päässä, muuten ei pääse tarpeeksi lähelle. Kuten tavallista, jotkut lapioivat nietokset kiitettävästi, jotkut eivät tee niille koskaan mitään. – Postinjakaja ei laskeudu taivaasta, sitä kaikki eivät ymmärrä, Marko Tanner kiteyttää kun kaartaa jakokierroksensa päättyessä takaisin Kantolaan jakelukeskuksen pihamaalle. Kilometrejä auton mittariin kertyi tämänpäiväisessä piirissä reilut 80. < Tällaiseenkin saattaa jakelureitillä törmätä. Amerikkalaisessa postilaatikossa nostetaan punainen viiri merkiksi siitä, että posti on saapunut. REITTI_5_2024.indd 9 REITTI_5_2024.indd 9 4.10.2024 15.38 4.10.2024 15.38
• 11 10 N appaat postia vasemmalla kädellä ja työnnät sitä laatikkoon auton ikkunasta oikealla. Kurkotellakin täytyy. Niinpä oikea olkapää, niska ja hartiaseutu alkavat kenties muistutella olemassaolostaan. Monet vaivat voi välttää ylläpitämällä lihaskuntoaan, neuvoo Postin koordinoiva työfysioterapeutti Jaana Kivilä terveyspalveluyritys Mehiläisestä. – Hyvä fyysinen kunto täydentää työergonomiaa. Silloin jaksaa paremmin, Kivilä sanoo. Kaikki eivät halua mennä salille eikä niin ole pakko toimia, hän muistuttaa. Lihaskuntoaan voi ylläpitää kotonakin esimerkiksi säännöllisellä jumpalla. Muista riittävät tauot, nouse autosta, venyttele Autoreitillä pitäisi muistaa tauottaa työtään, varsinkin jos ei juurikaan joudu poistumaan penkiltään. Väärälle korkeudelle osuva laatikkorivi antaa hyvän mahdollisuuden. Työfysioterapeutti Jaana Kivilä: Työergonomia ja hyvä fyysinen kunto pitävät autojakajan vireessä Työnkuva – Kurkottelun sijaan nouse ylös ja jaa auton ulkopuolelta. – Jos muutoinkin joutuu nousemaan autosta toistuvasti, työn tauottamisella ei ole niin suurta merkitystä kuin silloin jos reitillä ei tarvitse mennä ulos. Jumppaliikkeitä voi tehdä ohjaamossakin. – Voi esimerkiksi jännittää pakaralihaksia tiukasti yhteen, jolloin ne aktivoivat tehokkaasti verenkiertoa. Toinen oiva liike on se, että vetää lapaluut yhteen auton selkänojaa vasten. Helppoa on myös ajoittain nostaa hartioita korviin ja laskea niitä alas. Korjaa iltapäivällä mieluummin omaa kuin peilin asentoa Jakaja saattaa huomata, että reitin alussa säädetystä peilistä ei enää iltapäivällä näe niin hyvin kuin aamulla. Tällöin ei kuitenkaan kannata ryhtyä korjaamaan peilin asentoa. – Ihminen valahtaa pitkään istuessaan kasaan. Silloin ei kannata peiliä säätämällä sallia itselleen kyttyräistä asentoa vaan ojentaa omaa ryhtiään ja huomata, että peilistä näkeekin taas entiseen tapaan, Kivilä toteaa. Kun syysja talvisäät saapuvat, pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kivilä suosittelee pitkiä hihoja tai rannelämmittimiä. – Ja ajon aikana ikkuna kiinni. Veto ei ole hyväksi. < (GG) Laatikkokantoa alettiin toteuttaa Hämeenlinnan seudulla 1990-luvulla. Ryhmiin laatikointi tehosti toimintaa ja lisäsi autopiirejä. REITTI_5_2024.indd 10 REITTI_5_2024.indd 10 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Optiovuosi toteutui sittenkin 11 K esäkuun Reitissä kerroin syistä, joiden takia optio­ vuodesta ei saatu sopua toukokuun loppuun mennessä ja siinä vaiheessa olinkin varma, että nyt syksyllä käydään varsinaiset työehtosopimusneuvottelut. Tästä syystä lai­ toimme elokuussa PAUn valtuustolle kutsun syyskuiseen valtuustoseminaariin, jossa oli tarkoitus käydä läpi PAUn työehtosopimustavoitteet tulevalle neuvottelukierrokselle. Lomien jälkeen neuvotteluosapuolet päättivät vielä kerran kokeilla, josko neuvottelupöytään löytyisi sellaisia elementtejä, että työehtosopimukset jatkuisivat vielä optio­ vuoden verran eteenpäin ja optiovuosineuvottelujen raja­ pyykki siirrettiin toukokuun lopusta syyskuun puoleenväliin. Sopu löytyikin syyskuussa ja PAUn sekä Paltan halli­ tukset hyväksyivät neuvottelutulokset 11.9. Vuonna 2021 sovittu neljän vuoden sopimuskausi toteutuu siis täysimääräisenä ja Viestinvälitys­ ja logistiikka­alan työehto sopimus päättyy seuraavan kerran 31.10.2025 ja Informaatiologistiikka­alan sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus 31.1.2026. Optiovuosineuvotteluissa hiersi alusta asti Paltan haluttomuus sopia suoraan osapuolten välillä euro­ tai prosenttimääräisestä palkankorotuksesta. Me olisimme olleet valmiita tekemään sopimuksen jo toukokuussa, jos viimeisenä sopimusvuotena olisi tullut 3,5 prosentin pal­ kankorotus. Palta taas halusi sitoa tulevan korotuksen vientialan liittojen sopimiin korotuksiin. PAUn jäsenille taas ilman lisäporkkanaa olisi ollut sama odotella viennin päänavausta vaikkapa työrauhattomassa tilassa marras­ kuussa kuin sopia pelkästään vientialoihin sidotusta palkankorotuksesta. Postille tuo sopimuksettomassa tilassa odottelemisen vaihtoehto aiheutti ilmeisesti päänvaivaa sen verran, että he halusivat jouduttaa neuvotteluja tuomalla pöytään uudeksi elementiksi vuoden lopussa henkilöstörahastoon suoritettavan lisäpalkkioerän. Palta sai siis tahtonsa läpi ja sovimme, että meidän aloil­ lemme tulee viimeisenä sopimusvuotena yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Vientialojen korotukset toimi­ vat niin sanottuna perälautana, jonka mukaan mennään, jos ei muuta onnistuta sopimaan. Postin loppuvuoden aikana toteuttama henkilöstörahaston lisäpalkkioerä teki ainakin tällä kertaa järkeväksi suostua tämän tyyppiseen sopimukseen. Ja talven aikana, kun palkankorotusten ylei­ nen linja muodostuu, nähdään, että tuleeko Paltan toimin­ ta postialan yrityksille kalliiksi vai ei. Vaikka PAUn sopimusten osalta talvesta on tulossa rauhallinen, niin sen verran paljon on tulevan talven aikana työehtosopimusneuvotteluja käynnissä, että niiden vaikutukset tuntunevat myös meidän aloillamme. Muissa neuvottelupöydissä ei ole kyse vain palkoista – lainsäätäjien enemmistö on viimeisen vuoden aikana toimillaan aiheuttanut sen, että tekstikysymykset saatta­ vat muodostua tällä kertaa palkankorotusta suuremmaksi neuvottelunaiheeksi. < REITTI_5_2024.indd 11 REITTI_5_2024.indd 11 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 13 12 Taustaa Vuoden 2021 Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin jo tällä hetkellä käytössä olevista jakelumalleista. Uusi postilaki tuli voimaan tammikuussa 2023. Ennen lain voimaantuloa valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida postija jakelumarkkinan tulevaisuuden näkymiä ja muutostarpeita postilainsäädäntöön, julkisti loppuraporttinsa elokuussa 2020. Tuossa työryhmän ja valiokunnan lain valmistelua koskevan työn välissä PAU ja Posti kävivät raportin mukaista vuoropuhelua ja saimme keväällä 2021 aikaiseksi ensimmäisen sopimuksen jakelumalleista, jolla siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun on pyritty toteuttamaan hallitusti niin, että osaavan henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen turvattaisiin. Nyt vuoden 2024 syksyllä sovitulla uudella jakelumallisopimuksella tavoitteet on pidetty samanlaisina. Jakelumallit ovat tulleet viime vuosien muutoksissa suurimmalle osalle PAUn jäsenistä tutuiksi. Useilla paikkakunnilla onkin käyty muutosneuvotteluita viimeisten vuosien aikana jakelumallista toiseen siirtymisestä. MuutosneuvotteluiUudet ja päivitetyt jakelumallit Postissa Jakelumallien muutokset käynnistyivät vuonna 2021. Tänä syksynä sovittiin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen ns. optiovuoden neuvotteluiden lisäajalla samalla uusista ja päivitetyistä jakelumalleista tuleville vuosille. Tässä jutussa kerrotaan niistä tarkemmin. TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, Liittosihteeri ta on jakelumallien osalta tiedossa myös tuleville vuosille 2025 ja siitä eteenpäin. Vuoden 2025 jakelumallien muutosten osalta muutosneuvotteluita voidaan käydä jo vuoden 2024 aikana. Varsinaiset uudet jakelumallit on kuitenkin sovittu käyttöönotettavaksi aikaisintaan 2025 vuoden puolella. Aiemmin vuonna 2021 ja nyt syksyllä 2024 sovituilla uusilla jakelumalleilla katetaan aikanaan koko Suomi, mutta maailma ei vieläkään taida tulla valmiiksi siinäkään vaiheessa, kun jokainen kolkka maasta on jonkun edellä kuvatun mallin piirissä. Jakelumallisopimuksessa on myös todettu, että ajan kuluessa alueet voivat siirtyä jakelumallista toiseen ja näin myös varmasti tulee tapahtumaan. Muutos on siis jatkuvaa. Uudessa jakelumallisopimuksessa kuvataan uudet jakelumallit. Tämän lisäksi PAU ja Posti ovat todenneet sopimuksessa sellaiset muutokset, jotka on yhteisesti katsottu olevan vanhentuneita verrattuna vuoden 2021 sopimukseen. Malleja on aiempien kolmen lisäksi sovittu kaksi lisää eli niitä on nyt yhteensä viisi. Yleistä kaikista malleista Jaettavien tuotteiden yhä vähentyessä Postilla on tarve toteuttaa nykyisten mallien lisäksi uusia jakelumalleja, joiden seurauksena jakelutyöhön käytettävä työmäärä laskisi nykyisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että muutosneuvotteluiden yhteydessä on odotettavissa henkilöstövaikutuksia. Osapuolet (PAU ja Posti) ovat tarkastelleet Postin henkilöstöraYhteisenä tavoitteena on toteuttaa jakelumallien käyttöönotto hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. REITTI_5_2024.indd 12 REITTI_5_2024.indd 12 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 13 12 kennetta ja todenneet, että lähivuosien aikana yrityksestä eläköityy huomattava määrä henkilöstöä. Toki eläköityvien määrä vaihtelee alueiden ja eri työyksiköiden välillä. Osapuolten yhteinen tavoite on toteuttaa esimerkiksi vuoropäivämallien käyttöönotto siten, että omaan henkilöstöön kohdistuvat vähennykset pystytään toteuttamaan ensisijaisesti eläköitymisiä ja muita vapaaehtoisia ratkaisuja käyttäen. Joka tapauksessa henkilöstön määrä tulee kuitenkin kokonaisuudessaan olemaan aiempaa pienempi, koska jaettavia tuotteita ja jakelupäiviä on jatkossa aiempaa vähemmän. Osapuolet ovat keskustelleet hyvän henkilöstöpolitiikan merkityksestä yhtiön tulevaisuudelle. Yhteisenä tavoitteena on toteuttaa jakelumallien käyttöönotto hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Työn määrän vähentyessä edessä on siis väistämättömästi muutoksia, mutta ne pyritään toteuttamaan järkevästi ja hallitusti. Vuoropäivämallit AB ja CDE Vuoropäiväjakelu jatkuu vuonna 2025 ja alustavan suunnitelman mukaan myös laajenee uusille paikkakunnille. Vuoropäivämalli oli aiemmin vuodesta 2021 lähtien niin sanottu isojen kaupunkien malli. Vuoropäivämallin kuviteltiin siis aiemmin sopivan vain isoihin kaupunkeihin, mutta käytäntö on osoittanut asian toiseksi ja yhteisesti on todettu sen soveltuvan jatkossa maantieteellisesti laajemminkin myös muualle kuin vain isoihin kaupunkeihin. Vuonna 2021 sovitusta vuoropäivämallista käytetään sisäisesti jatkossa nimitystä ”vuoropäivämalli AB” ja nyt uudessa sopimuksessa kuvatusta vuoropäivämallista käytetään nimitystä ”vuoropäivämalli CDE”. Vuoropäivämalleja tulee olemaan jatkossa käytössä siis kaksi erilaista. Alueella, jossa perusjakelu suoritetaan vuoropäivämallin (AB) mukaan, jakelu tapahtuu vuoropäivinä eri alueilla kahden viikon kierrossa. Eli esimerkiksi tällä viikolla A-alue jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja ensi viikolla A-alue jaetaan tiistaisin sekä torstaisin. B-alueen osalta taas viikot menisivät toisinpäin. Alueella, jossa perusjakelu suoritetaan vuoropäivämallin (CDE) mukaan, jakelu tapahtuu vuoropäivinä eri alueilla kolmen viikon kierrossa. Eli esimerkiksi tällä viikolla C-alue jaetaan maanantaisin ja torstaisin ja ensi viikolla C alue jaetaan tiistaisin sekä perjantaisin. Kolmannella viikolla C-alue jaetaan vain keskiviikkoisin. D ja E alueiden osalta taas viikot menisivät vastaavalla tavalla eli kolmessa viikossa alue jaetaan aina viisi kertaa. CDE-malli palaa alkuun kolmen viikon kierrossa REITTI_5_2024.indd 13 REITTI_5_2024.indd 13 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 15 14 Jakajan kannalta hyvää on se, että jakelupäivien tulisi olla aika lailla samanpituisia. Niin sanottuja kevennettyjä päiviä ei ole, vaan jaettavat lähetykset jakaantuvat tasaisesti viikon päiville. Työ tulee myös suunnitella pääsääntöisesti kokoaikaiseksi, joten vuoropäivämallialueilla pitäisi osa-aikaisia olla vain vähän tai jos heitä on, niin sen pitäisi perustua jakajan omaan tahtoon tehdä työtä osa-aikaisena. Uuden päivitetyn sopimuksen mukaan jakelureittisuunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon työn tauotus ja taukopaikat sekä mahdollisuus työn kiertoon ja kulkuvälineiden monikäyttöön. Jakelutyön raskautta pyritään helpottamaan muun muassa suunnittelemalla työvuorot niin, että kulkuväline ja jakelualue vaihtelevat. Koska jakaja ei tässä mallissa käy kaikkien ovien takana jokaisena arkipäivänä, tulee ratkaista se, miten niiden lähetysten kanssa toimitaan, jotka pitää olla jonain tiettynä tavoitepäivänä jaettuna sillä alueella missä kyseisenä päivänä ei perusjakelua suoriteta. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on pitää mahdollisimman paljon tuotteita perusjakeluverkossa. Jaettava tuote voi kuitenkin muuttua virtautusta vaativaksi esimerkiksi arkipyhän jakelutauosta perusjakelussa tai määräpäiväjakelun takia. Seurantaryhmässä (jossa on mukana työnantajan ja työntekijöiden edustajia) käydään läpi virtautettava volyymi eri tilanteissa mahdollisuuksien mukaan ennakolta ja seurataan virtautettavien tuotteiden toteutuneita volyymeja. Virtautettavalla tuotteella tarkoitetaan sitä, että ne ovat vaatineet joko paikkausverkkoa tai muita jakeluverkkoja, kuten varhaisjakeluverkkoa, jotta kyseiset tuotteet ovat asiakkaalla tavoitepäivänä. Vuoropäivämallissa työn kokonaismäärä on pienempi kuin tiheämmin tehtävässä jakelussa. Muutosneuvotteluissa vähennystarvetta saadaan todennäköisesti pienennettyä vähentämällä vuokratyövoimaa sekä alihankintaa. Myös edellä mainittu suuri eläkkeelle jäävien määrä tarkastellaan osana muutosneuvotteluita ja vähentämismäärän tarvetta. Varhennettu perusjakelu Tätä mallia kutsutaan jo niin monella nimellä, että niissä on vaikea pysyä perässä. Varhennetun perusjakelun kanssa synonyymeinä toimivat ainakin yhdistetty jakelu, yhdistetty vyöhykejakelu sekä Pohjanmaan malli. Viimeisin nimi johtuu siitä, että Pohjanmaalla on tämän mallin mukaisesti useammassa jakelutoimipaikassa työskennelty jo pitkään. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että vuoden 2021 jakelumallisopimuksessa sovittua yhdistettyä jakelua ei kuitenkaan ole otettu käyttöön missään uusilla paikkakunnilla, koska työnantajan suunnitteluresurssit tai -kyvykkyys eivät ole tähän käytännössä riittäneet. Jatkossa varhennetun perusjakelun käyttöönotto on paljon todennäköisempää. Yhdistetty jakelu säilyy vielä jakelumallien vaihtoehdoissa, mutta osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että uutta yhdistettyä jakelua toteutettaisiin. Varhennettua perusjakelua suunnitellaan tulevaisuuden asiakastarpeiden mukaan. Varhennettu perusjakelu edellyttää sopimista lehtikustantajan kanssa erikseen. Varhennettu perusjakelu olisi osa alueellista varhaisjakelusopimusta. Jakelun ajankohta muodostuisi perusjakelussa mukana olevien muiden tuotteiden sekä varhaisjakelulehden toivotun jakeluajan yhteensovittamisesta. Varhennettu perusjakelu vastaa mallina aiemmin puhuttua yhdistettyä jakelua, johon on tehty pieniä muutoksia. Tämä jakelumalli on tarkoitus ottaa käyttöön pienemmissä kaupungeissa ja taajamissa niillä alueilla, joissa on Postin tuottama varhaisjakelu. Alueella ei toimisi mallin käyttöönoton jälkeen enää erillistä varhaisjakelua vaan tavoitteena on, että perusjakelu jakaa ensin varhaisjakelualueella kaikki tuotteet yhdellä kertaa (niin aamun sanomalehden kuin perusjakelussa kulkevat lähetykset) ja siirtyy sen jälkeen tekemään jakelua varhaisjakelualueen ulkopuolelle. Toki varhaisjakelualueellakin pitää jakelua suorittaa aamun varhaisten tuntien jälkeen ainakin kuitattavien lähetysten, erityisesti pakettien osalta. Tässä mallissa on sekä hyvää että huonoa. Hyvää on se, että työn pitäisi taas muuttua enemmän kokoaikatyöksi, kun työtä siirtyy varhaisjakelusta perusjakelun tehtäväksi. Osan mielestä hyvää on myös se, että työn aloitusajankohta aikaistuu, mutta osan mielestä se varmasti tulee aikaistumaan aivan liikaa aiemmasta. Varhaisjakelualueella sanomalehden pitää olla yleensä jaettuna viimeistään klo 6.30 tai klo 7 mennessä. Pohjanmaalla toimivien yhdistetyn jakelun paikkojen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että osalla työvuorot ovat alkaneet Jaettavien tuotteiden yhä vähentyessä Postilla on tarve toteuttaa nykyisten mallien lisäksi uusia jakelumalleja. REITTI_5_2024.indd 14 REITTI_5_2024.indd 14 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 15 14 noin klo 4 tai 4.30, osalla viiden jälkeen ja toki niillä, jotka jakavat vain muualla kuin varhaisjakelualueella työvuoron alkamisajankohta on ollut myöhäisempi. Työt tullaan suunnittelemaan tämän mallin alueille klo 04.30 tai sen jälkeen alkaviksi. Klo 04.30 06 välillä alkaneista työvuoroista maksetaan yötyölisää klo 06 asti. Yötyölisän suuruus on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna. Ennen klo 04.30 tässä mallissa työ voisi alkaa vain paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien tai maksamalla täyttä yötyölisää eli 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna klo 21 – 06 väliseltä ajalta. Aiemmin sovitussa yhdistetyssä jakelussa yötyölisää (15 %) voitiin maksaa jo klo 03 alkavasta työstä vastaavalla tavalla. Tässä on siis saatu muutos parempaan työn alkamisajan ja yötyölisän osalta. Tuohon aikaan alkava työvuoro on varmasti osalle mahdoton ja sopimukseen on kirjattu, että työn alkamisen siirtymisestä varhaiseen aamuun tulee käydä keskustelua henkilöstön kanssa ja huomioida mahdollisuuksien mukaan myös henkilökohtaiset esteet. Tavoitteena on, että ensisijaisesti ne työntekijät, jotka ovat halukkaita yöllä/varhain aamulla alkaviin työvuoroihin, tekevät näitä vuoroja. Ensisijaisesti ne työntekijät, jotka ovat halukkaita yötyötä tekemään, tekisivät näitä työvuoroja. Toki, jos kukaan ei halua niitä tehdä, joutuu osa väistämättä vastentahtoisesti näihin vuoroihin. Työ tulee myös suunnitella pääsääntöisesti kokoaikaiseksi. Varhennetun perusjakelun käyttöönoton yhteydessä työsuhteet suunnitellaan ensisijaisesti kokoaikaiseksi. Haja-asutusalue Tähän jakelumalliin ei sovittu muutoksia verrattuna vuoden 2021 jakelumallisopimukseen. Haja-asutusalueella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä osaa maastamme, jossa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Eli pinta-alallisesti tämä malli tulee kattamaan selkeästi suurimman osan valtakuntaa. Jakelu tämän mallin osalta tulee tapahtumaan jatkossakin postilain ohjaamana. Postilaki edellyttää haja-asutusalueen osalta jakelua kolmena päivänä viikossa, jonka lisäksi valtio tukee sanomalehtien jakelua haja-asutusalueella kahtena päivänä viikossa määräaikaisella tiedonvälitystuella. Valtio on aiemmin perustellut jakelutukea: ”Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua, ja näin osaltaan varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus, tukea uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.” Hintalapuksi tälle valtionavustukselle on arvioitu tulevan vuositasolla enintään 15 miljoonaa euroa. Liikenneja viestintävirasto Traficom vastaa valtionavustuksen kilpailutuksesta. Uudistunut postilaki ja sanomalehtien jakelutuki tulivat voimaan vuoden 2023 lokakuun alussa. Jakelutuki myönnettiin Postille kaikkialla muualla paitsi Lapissa eli yhteensä 17 alueelle (38:sta) ensimmäiselle tukikaudelle 1.10.2023 30.9.2024. Syksyllä 2024 avustusalueita muutettiin hieman ja alueita on yhteensä 42, ja ne noudattavat pääpiirteissään maakuntarajoja, poikkeuksena Lappi, jossa avustusalueet rajautuvat pääpiirteissään kuntarajojen mukaisesti. Posti haki vuonna 2024 toiselle tukikaudelle jakelutukea 37 alueelle. Jakelutuki myönnettiin Postille kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella ja Ylitorniossa eli yhteensä 35 alueella toiselle tukikaudelle 1.10.2024 lukien. PAUn ja Postin yhteinen tavoite on tietysti se, että Posti voittaa jatkossakin tämän tuen itselleen mahdollisimman laajasti ja haja-asutusalueella säilyisi sen myötä viisipäiväinen työviikko sekä mahdollisimman laajasti kokoaikainen työ postilaisilla. Huonoin vaihtoehto on se, että haja-asutusalueella toimii kaksi osa-aikaista jakeluverkkoa. < REITTI_5_2024.indd 15 REITTI_5_2024.indd 15 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 17 16 TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: DHL GROUP Posti pörssiin – tätä se tarkoittaisi Postin listaamisesta pörssiin on huhuttu pitkään. Mitä se tietäisi työntekijöille, ja millaisia kokemuksia on muista maista? Postin listautumisesta on huhuttu pitkin 2000lukua. Verkkouutisten mukaan Juha Sipilän hallitus ehti vuonna 2018 jo niin pitkälle, että pörssi talolle oli hahmoteltu listautumispäivää ja listau tumisesitteet oli laadittu. Silloinen hallitus kuitenkin päätyi aiheessa erimieliseksi, ja listautumishanke kaatui. Huhut ovat jälleen kiihtyneet nykyisen hallituksen ympärillä. Kauppalehden tietojen mukaan postin listaaminen oli esillä jo hallitusohjelmaneuvotteluissa eikä mikään hallituspuolueista sitä vastustanut. Etenkin kokoomuksella on kova hinku purkaa valtion monopoleja. Varsinaista uutista listaamisaikeista ei kuitenkaan ole kuulunut – ainakaan vielä. Yksi kysymys on, mitä valtionyhtiöiden henkilöstölle tapahtuu, kun yritysten omistuksia siirtyy pois valtiolta. Tätä on tarkasteltu Sakari Lähdemäen väitöskirjassa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tuottavuus ja henkilöstörakenne muuttuivat teollisuudessa toimivissa yrityksissä sen jälkeen, kun valtio luopui enemmistöomistuksistaan niissä. Tutkimuksen mukaan yksityistäminen ei vaikuttanut keskimääräisiin palkkoihin eikä esimerkiksi henkilöstön ikään. Sen sijaan yritysten työntekijämäärä väheni ja tuottavuus kasvoi. Tämä talouden näkökulmasta hyvänä pidetty tulos tarkoitti henkilöstön näkökulmasta sitä, että sama tulos tehtiin vähemmällä väellä. 16 Missä nyt mennään? Tällä hetkellä valtio omistaa Postin kokonaan. Nykyisen lain mukaan valtion on omistettava siitä vähintään 50,1 prosenttia. Hallitus kertoi keväällä julkaistussa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessään, että aikoo laskea vähimmäisomistuksen 33,4 prosenttiin. Rajan lasku ei vielä itsessään tarkoita, että valtio myy osan Postista. On kuitenkin tiedossa, että hallituksella on kova halu ja tarve myydä valtion omistuksia, jotta saa katettua isot liikenneinvestointinsa. Posti voisi olla yksi myytävistä. Yksi tapa myydä yhtiön osakkeita on listata se pörssiin. Listautumisessa yrityksen osakkeet tulevat osaksi pörssin tarjontaa ja kuka tahansa voi ostaa niitä. Miten yksityistäminen vaikuttaa? Suomen valtio on viime vuosina ja vuosikymmeninä myynyt paljon omistamiaan yhtiöitä ja niiden osakkeita. Monia valtion osin omistamia yhtiöitä on listattu pörssiin. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Posti on luokiteltu valtionyhtiöksi, johon valtiolla liittyy sekä sijoittajaintressi että strategisia intressejä. Valtio haluaa siis Postista rahaa mutta myös palveluita veronmaksajilleen ja turvaa kriisitilanteisiin. Samaan luokkaan luokiteltuja valtionyhtiöitä, joista valtio omistaa merkittävän osan, on listattu pörssiin kolme: Neste, Finnair ja Fortum. Näistä esimerkiksi Fortumin Uniperkaupat ja sähköverkkojen myynti ulkomaalaisille sijoittajille osoittivat, että valtion omistajaohjaus on pörssiyhtiössä vaikeaa. Fortum ja valtio, siis veronmaksajat, menettivät miljardeittain rahaa, ja sähkön siirtohinnat nousivat rajusti. Postin palveluita suojaamassa on laki, joka määrää sitä tarjoamaan yleispalvelut kaikille suomalaisille, oli omistaja kuka hyvänsä. Miten hyvin tämä onnistuisi pörssiyhtiöltä, on toinen kysymys. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) toimi viime kaudella Postin hallintoneuvostossa. Hän kertoo nähneensä, miten hankalaa Postin on jo nyt voittoa tavoittelevana yhtiönä toteuttaa julkinen palvelutehtävänsä kunnolla. – Se hankaluus varmasti lisääntyisi entisestään, jos posti listautuisi pörssiin, Kiljunen sanoo. Saksan Deutsche Post listattiin vuonna 2000 pörssiin. Saksan valtio myi osakemarkkinoilla ensin vähemmistöosuuden ja myöhemmin lisää. Nyt valtio omistaa Deutsche Postista enää noin 17 prosenttia. REITTI_5_2024.indd 16 REITTI_5_2024.indd 16 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 17 16 ”Voimme vain neuvoa suomalaisia kollegoitamme vastustamaan Postin listautumista.” 17 Kokemuksia muualta: Saksa Euroopan postiyhtiöistä ensimmäinen pörssiin listautuja oli hollantilainen TNT Post Groep vuonna 1998. Seuraavana tuli Saksan Deutsche Post vuonna 2000. Saksan valtio myi osakemarkkinoilla ensin vähemmistöosuuden ja myöhemmin lisää. Nyt valtio omistaa Deutsche Postista enää noin 17 prosenttia. Listautumisessa valtio tienasi osakkeista 6,6 miljardia. Niillä rahoitettiin valtion eläkejärjestelyjä ja lyhennettiin velkaa. Sittemmin Deutsche Post on ostanut muun muassa DHL:n ja kasvanut maailman suurimmaksi logistiikka-alan yritykseksi. Sillä on maailmanlaajuisesti peräti 594 000 työntekijää. Taloudellisesti Deutsche Post ei kuitenkaan ole ollut suuri menestystarina. Kansalaisten palveluiden turvaaminen ja sijoittajien miellyttäminen on osoittautunut hankalaksi yhtälöksi. Myös työntekijät ovat olleet tyytymättömiä. Postialan työntekijöitä edustavan ammattiliitto DPVKOM:n mukaan Deutsche Post on muuttunut listautumisen jälkeen työntekijöiden näkökulmasta lähinnä huonoon suuntaan. Kovat tulostavoitteet ja sijoittajien jatkuva osingonnälkä ovat kasvattaneet painetta työntekijöiden hartioilla. – Työolot heikkenevät jatkuvasti. Työaikojen venyminen, kohtuuttomasti kasvanut työmäärä ja palkkojen huononeminen ovat johtaneet siihen, että sairastumiset ovat nousseet pilviin ja yhä useammat työntekijät ovat joutuneet jättämään yrityksen, kertoo DPVKOM:n viestintävastaava Maik Brandenburger Reitti-lehdelle. – Tätä taustaa vasten voimme vain neuvoa suomalaisia ammattiliittokollegoitamme vastustamaan Suomen Postin listautumista, Brandenburger sanoo. Kokemuksia muualta: Iso-Britannia Iso-Britannian Royal Mail listautui pörssiin vuonna 2013. Valtio ei omista sen omistajayhtiöstä osakkeita enää lainkaan. Listautumisessa työntekijöille tarjottiin kullekin 1500 punnan edestä yhtiön osakkeita. Siitä huolimatta yli 96 prosenttia heistä vastusti Royal Mailin yksityistämistä. – Työntekijät eivät myy sieluaan omistusosuudesta, kun he tietävät, että heidän työnsä, eläkkeensä ja työehtonsa ovat uhattuina, sanoi ammattiliitto CWU:n pääsihteeri Dave Ward tuolloin. Lähteet mainittujen lisäksi: Forbes 20.11.2000: Around-The-Globe: Deutsche Post Goes Public, The Guardian 19.7.2013: Royal Mail staff vote against privatisation, The Guardian 1.8.2024: UK calls in Czech billionaire’s Royal Mail bid for national security review, Kauppalehti 3.6.2024: Posti pörssiin? Esimerkit maailmalta eivät ole kovin rohkaisevia, Sakari Lähdemäen väitöskirja Essays on Economic Productivity (2021), opinnäytetyöt Marko Tirroniemi: Valtionyhtiön listautuminen pörssiin (2009) ja Tino Quilodran: Fortum, Caruna,Uniper ja valtion omistajaohjaus (2023). CWU pitää aiottua kauppaa uusimpana osoituksena siitä, että yksityistäminen on epäonnistunut. – Tilanne on suoraa seurausta epäonnistuneesta ja ideologisesta yksityistämisestä ja yhtiön viime vuosien surkeasta hallinnosta. Postityöntekijät ympäri kuningaskunnan ovat menettäneet kaiken uskonsa Royal Mailin johtoon, Ward sanoi tiedotteessa tänä keväänä. Eurooppalaisista postiyhtiöistä myös ainakin Belgian Bpost ja Italian Poste Italiane on listattu pörssiin. Näistä valtio omistaa edelleen enemmistön, joskin Italiassa hallitus valmistelee parhaillaan myyntiä. < Työntekijöiden tyytymättömyys työehtoihin ja -oloihin on jatkunut siitä pitäen ja johtanut muun muassa massiivisiin lakkoihin. Uusin käänne Royal Mailin historiassa on, että se saattaa päätyä ulkomaalaisomistukseen. Royal Mailin omistajayhtiö IDS on jo hyväksynyt ostotarjouksen, jolla postiyhtiö päätyy kokonaan tšekkimiljardööri Daniel K?etínskýn investointiyhtiölle. Kauppa on vielä Britannian hallituksen tarkastelussa. Hallitus voi estää sen, mikäli sen arvioidaan uhkaavan kansallista turvallisuutta. Saksan Deutsche Post listattiin vuonna 2000 pörssiin. Saksan valtio myi osakemarkkinoilla ensin vähemmistöosuuden ja myöhemmin lisää. Nyt valtio omistaa Deutsche Postista enää noin 17 prosenttia. REITTI_5_2024.indd 17 REITTI_5_2024.indd 17 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 19 18 P ostikeskuksen muutosneuvotteluiden taustalla oli toimintojen uudelleenorganisointi, investoinnit lajittelukoneisiin ja koneellisen postinkäsittelyn keskittäminen Helsinkiin. Samalla ilmoitettiin myös osoitteettomien mainosten, Postisen niputustyön päättymisestä. Muutosneuvotteluiden kohderyhmässä oli 242 henkilöä. Irtisanomistarpeen lisäksi ensimmäisissä neuvotteluissa ilmoitettiin myös osa-aikaistamisista. Työntekijöiden edustajat esittivät työnantajalle neuvotteluissa useita vaihtoehtoja irtisanomisten välttämiseksi. Esitimme lajittelun siirtämistä vaihtoehtoisesti Pirkkalaan, Nokialle tai Lielahteen. Sinne olisi heittämällä mahtuneet kaikki Trecot (lajittelukoneet), osoitteenmuutokset ja muut. Esitimme irtisaTampereen postikeskuksen muutosneuvottelut päättyivät elokuussa 34 työntekijän irtisanomiseen. Moni työntekijöistä on yli 50-vuotias. 69 työntekijää hakeutui Uuteen polkuun, joten työpaikka lähtee yli sadalta henkilöltä. Tampereelta irtisanotaan kokenutta väkeä TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY nomisten sijaan myös lomautuksia, mutta näillä ei ollut mitään vaikutusta. Kaikki oli päätetty jo etukäteen, kertoo Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra. Irtisanomisten ja Uuden polun lisäksi eläköitymisiä muutosneuvotteluiden jälkeen tulee muutama. Osa-aikaistamisia 13 ja osa-aikaisten tuntien muuttamisia 15 kappaletta. Osa-aikaisille tunteja on jatkossa pääosin iltavuorossa 25 tuntia viikossa. Lisäksi kaksi irtisanottua sai 12 kuukauden määräaikaisen työsopimuksen. Irtisanotuille ja osa-aikaistetuille, joiden työtunteja pudotetaan 25 tuntiin, on annettu mahdollisuus siirtyä Helsinkiin. Noin kymmenen työntekijää on tilaisuuteen tähän mennessä tarttunut. Tästä kiitos Pasilalle. Kokeneimmille osoitetaan ovea Henkilöstövaikutukset iskevät Tampereella eniten työntekijöihin, joilla on takana pitkä ura ja monipuolista osaamista. Noin puolet irtisanotuista on yli 50-vuotiaita, osa lähempänä kuuttakymmentä. Suurin osa on työskennellyt Postissa 20-30 vuotta. Uuteen Polkuun lähteneissä on myös paljon vanhempaa väkeä. Kyllä tässä kokeneempia potkitaan päähän aika lailla, harmittelee postikeskuksen yövuoron luottamusmies Markku Jousmäki. Se miksi vanhempaa ja kokeneempaa on irtisanottu enemmän, on outoa ja epäselvää. Kun vaan luvut saadaan täsmäämään, niin se riittää. Siltähän tämä näyttää, Harra lisää. Postikeskuksen rutattu kyltti. Symboli henkilöstöpolitiikasta? REITTI_5_2024.indd 18 REITTI_5_2024.indd 18 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 19 18 Tampereen postikeskus täyttää tänä vuonna 30-vuotta. Yksi alkuperäinen pokkilainen on Taina Aura, joka irtisanotaan 36 vuoden työuran jälkeen. Ikää hänellä on 58 vuotta. Irtisanominen on erittäin raskas isku, jonka vuoksi on itketty monet itkut. Posti on ollut elämäntapani ja elämäntyylini, joka viedään minulta pois. Miksi meitä 1960-luvulla syntyneitä kohdellaan näin? Olen ollut aina lojaali, ahkera ja osaava työntekijä. Kun täältä joutuu lähtemään, tuntuu kuin joku ystävä olisi pettänyt. Kova paikka myös luottareille Pitkäaikaisten työtovereiden irtisanominen on kova paikka myös edunvalvojille. Osa heistä on tuntenut irtisanottavat vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tampereen postikeskuksessa työntekijöiden tukena Harran ja Jousmäen lisäksi ovat aamuvuorossa luottamushenkilö Satu Raitamaa ja iltavuorossa Zena Adamsson. Jousmäki kertoo, että luottamushenkilöt ovat olleet työntekijöiden mukana irtisanomiskeskusteluissa. Kun ihmisillä on huono olla, ei se meilläkään helppoa ole, vaikka aika vahva nahka luottareilla yleensä onkin. Luottamusmieskoulutuksessa ei puhuta mitään tällaisista tilanteista, että näihin saattaa joutua. Istut siellä itkevien ihmisten kanssa, etkä löydä sanoja. Yrität työntekijää puolustaa ja kertoa asioita, mutta mitään ei voida tehdä. Pääluottamusmies Leo Harra antaa täyden tuen kollegoille. Ilman luottareita näitä hommia ei pystyisi hoitamaan. Kaikki on olleet täysillä mukana, josta heille kiitos. Uudelleenorganisoinnin jälkeen postikeskus muuttuu Tampereen logistiikkakeskukseksi, johon jää pakettilajittelu, asiakaspiste, juomalogistiikka, PPJ-lehdet ja Tampereen lokerolajittelu 33101. Työntekijöiden määrä on noin 130, joista seitsemän esihenkilöä ja kolme operaattoria. Pääluottamusmies Leo Harra (vas.) ja yövuoron luottamusmies Markku Jousmäki keskustelemassa postityöntekijä Taina Auran kanssa. Kari Kostamo, 59 vuotta Irtisanottu ”Aloitin työurani Lahden postikeskuksessa vuonna 1990. Työtehtäviini kuului kirjeiden ja maksikirjeiden lajittelua sekä pakettien käsittelyä. Purin trukilla myös rekkojen kuljetuksia. Tampereen postikeskuksessa aloitin 2001 muun muassa manu ja maksikirjeiden sekä pakettien käsittelyssä. Olen ollut myös vastaanotossa, lajitellut sanomalehtiä, käsitellyt pikakirjeitä ja rahalähetyksiä, toiminut yritysten kirjelähetyksen vastaanotossa ja niihin liittyvissä hinnoittelutehtävissä. Kokemusta on myös rahti-KYK lähetysten käsittelystä ja lajittelusta. Ex-vaimoni oli jakelussa töissä ja sitä kautta sain kipinän tulla Postille. Myös ajatus siitä, että Posti on varma työpaikka, sai hakemaan töitä. Kun kuulin muutosneuvotteluista ajattelin ensin, että ei nämä minua koske. Olenhan ollut talossa kuitenkin jo 35 vuotta. Toiseksi ymmärsin niin, että muutosneuvottelut koskee vain niitä työtehtäviä, jotka siirtyvät Helsinkiin. Oma työtehtävä ei kuulunut siihen. Ilmoitus irtisanomisestani oli shokki, joka toimitettiin sähköpostiini. Esimiehen ja luottamusmiehen välityksellä käytiin keskustelu ja tiedonanto irtisanomisesta. Irtisanomisen allekirjoittaminen oli haasteellista. En aluksi pystynyt ottamaan kynää käteen, sillä en olisi toivonut näin tapahtuvan. Olinhan ajatellut jo Postiin tullessani, että tämä on varma työpaikka eläkkeelle asti. Viihtyminen, ajatus Postista parhaana työpaikkana sekä lojaalius työnantajaa kohtaan on muuttunut vihaksi, pettymykseksi ja paskaksi työpaikaksi. Työn lisäksi menetän myös ammatillisen identiteetin, työyhteisön ja työtoverit. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Posti riistää päivärutiinit ja elämän sisällön. Työni päättyvät kuuden kuukauden irtisanomisajan jälkeen 15.3.2025. Epävarmuus toimeentulosta huolettaa. Olen hiljattain ostanut puolisoni kanssa rintamamiestalon, jonka remontointiin ja maksamiseen olen tarvinnut ulkopuolista rahoitusta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä sumuverhon takana. Toivon, että saan pikimmiten uuden työpaikan ja elämä asettuisi tasapainoon”. REITTI_5_2024.indd 19 REITTI_5_2024.indd 19 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 21 20 Jaana Salo, 41 vuotta Uusi polku ”Minulle tulee joulukuussa Postissa 22 vuotta täyteen. Olen tehnyt Tampereen postikeskuksessa kaikkia vuoroja; aamua, iltaa ja yötä pääosin kevyen kirjeen lajittelussa. Viimeiset viisi vuotta olen ollut ryhmävastaavana. Aika lailla kaikkia työtehtäviä olen urani aikana täällä tehnyt, pois lukien terminaalitehtävät. Työsuhteeni Postissa päättyy 31.12. En ajatellut tulevani Postiin töihin, mutta kun muutimme ex-aviomieheni työn perässä Tampereelle, pääsin hyvällä tuurilla ja suhteiden avulla osa-aikaiseen työhön pokin iltavuoroon. Ensireaktioni muutosneuvotteluista oli järkytys, kun kuulin, että puolet työntekijöistä joutuu lähtemään. Olen ollut täällä yli 20 vuotta ja tiesin, että irtisanomiset tulee koskettamaan monia työkavereita. Minulle tuli sellainen olo, että nyt jos koskaan on hyvä hetki lähteä tekemään jotain muuta. Siksi hain ja pääsin Uuteen polkuun. Nyt on aika kääntää uusi sivu elämässä. Työelämää on kuitenkin noin 30 vuotta vielä edessä, eikä eläkeikään asti ainakaan täällä tule riittämään töitä. Vaikka valitsin Uuden polun itse, koen että tämä oli myös pakon sanelema juttu. Olisinhan minä Postille jäänyt, jos näin massiivisia muutosneuvotteluita ei olisi tullut. Työnantajan ilmoittama irtisanottavien määrähän ei sinänsä pidä paikkaansa, kun luvussa ei huomioida Uuteen polkuun lähteneitä. Työpaikan lisäksi koen menettäväni todella paljon. Ennen kaikkea parhaat työkaverit, joista on tullut minulle läheisiä. Yhteinen huumori on kantanut meitä pitkälle. Ja totta kai menetän työnkin. Koen osaavani postikeskuksessa melkein kaiken, kun olen täällä niin monia tehtäviä tehnyt. Mutta en usko hetkeäkään, ettenkö pärjäisi tulevaisuudessa. Toivon saavani tietysti uuden työpaikan. Mottoni on, että kaikella on tapana järjestyä. Alan pikkuhiljaa miettimään mitä haluan tehdä, mutta en aio liiaksi murehtia asioita etukäteen. Lähihoitajan opinnot kiinnostaa paljon. Sieltä voi suuntautua vaikka nuoriso-, vanhustai vammaispuolelle. Osaan myös viittomakieltä ja sille voi olla vielä käyttöä. Lapsia minulle ei ole vielä siunaantunut. Asuntovelkaa on, se painaa mielessä, mutta toisaalta saman verranhan menee suhteessa vuokraan kuin omaankin. Olen lyhyen ajan sisällä menettänyt molemmat vanhempani ja kokenut avioeron. Mutta nyt elämä näyttää hymyilevän, kun minulla on uusi parisuhde. Vastoinkäymiset elämässä kantaa ja vahvistaa. Kaikella on tarkoituksensa. Kyllä tästä yli päästään. Otan kaiken vastaan mitä elämä tuo. Elämä on ihmisen parasta aikaa”. < Mari Peltola, 51 vuotta – Osa-aikaistettu ”Suvussani on pitkä sarja postilaisia, mumminikin oli Postissa töissä. Aloitin alun perin 14–15-vuotiaana Lahden joulukorttilajittelussa. Tein sitä muutamana jouluna ja kun postikeskus muutti Holmaan, tein siellä sijaisuuksia. 1999 tulin Tampereelle pääsiäisapulaiseksi ja olen ollut täällä kevyellä siitä lähtien. Raskaan postin lajitteluakin olen tehnyt. Olen ollut vakituisena vuodesta 2003, samana vuonna sain myös ensimmäisen lapseni. Minulla on kolme lasta, joista kaksi alaikäistä erityislasta asuu vielä kotona. Olen ollut aiemmin muutosneuvotteluissa varmaan kuusi tai seitsemän kertaa. Kun kuulin näistä neuvotteluista ajattelin vain, että onpahan taas helvetin pitkä aika odottaa miten tässä käy. Ilmoitin esihenkilölle ennen neuvotteluiden alkua, että minulla on huollettavana kaksi alaikäistä lasta, mutta ei sekään auttanut. Kun sain tietää, että minut osa-aikaistetaan, kysyin monta tuntia ja mihin vuoroon. Minulle tarjottiin 25 tuntia iltavuoroon, kun nyt olen yövuorossa. Ei siinä tarvinnut paljon laskea, kun tiesi miten paljon tulot tippuu. Sitten sain tietää, että ne, jotka haluaa pääsee Helsingin postikeskukseen töihin. Näillä näkymin meitä on lähdössä yhdeksän. Siihen asti teen täällä kokoaikaisena yövuorolaisena irtisanomisajan mielelläni loppuun. Toivon saavani myös Helsingistä kokoaikaisen yövuoron, ei sinne asti kannata muuhun työhön lähteä. Asun Valkeakoskella. Muutto Helsinkiin ei tule kysymykseenkään, koska lasteni elämä, koti ja tukiverkosto on täällä. En tiedä vielä, miten jaksan, mutta bussilla ja junalla aion työmatkani kulkea. Työmatkaan ovelta ovelle menee kolmisen tuntia. Toisaalta, se on minulle myös omaa aikaa, voin tehdä rauhassa käsitöitä ja lukea. Tulevaisuudesta ei ole isompia haaveita, kunhan saan kasvatettua lapset ja maksettua asuntolainaa pois”. REITTI_5_2024.indd 20 REITTI_5_2024.indd 20 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 21 20 Työehtosopimusten optiovuodesta sovittiin lisäajalla Neuvottelutulosta käytiin läpi 12.9. PAUn liittovaltuuston kokouksessa Helsingin Hakaniemessä. P AUn ja Paltan hallitukset hyväksyivät neuvottelutulokset optiovuodesta Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevaan työehtosopimukseen. Kaikkiin työehtosopimuksiin tulee viimeisen työehtosopimusvuoden aikana yleisen linjan mukaiset palkankorotukset. Neuvottelujen aikana Posti työnantajan kanssa päästiin myös yhteisymmärrykseen vuoden lopussa henkilöstörahastoon suoritettavasta lisäpalkkioerästä. Posti ilmoittaa asiasta tarkemmin myöhemmin syksyllä. Näissä neuvotteluissa ei tehty muutoksia työehtosopimuksen teksteihin, mutta kesällä sovitut parannukset palkallisiin perhevapaisiin viedään työehtosopimukseen. Osana työehtosopimuksen neuvottelutulosta PAU ja Posti neuvottelivat tulevista jakelumalleista. Näistä neuvottelutuloksen mukaisista uusista jakelumalleista lisää sivulta 12. Hyväksyttyjen neuvottelutulosten jälkeen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus on voimassa 31.10.2025 saakka, Informaatiologistiikka-alan työehtosopimus ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2026 saakka. < Tutustu työehtoihisi PAUn verkkosivuilla Työehtosopimus on ammattiliiton ja työnantajaliiton solmima sopimus alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista. Sopimus solmitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi, kahdeksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Työehtosopimuksella määritellään työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työaika, palkalliset arkipyhät, sairausajan palkka, lomat, työrauha jne. Työehtosopimuksessa sovitut palkkaja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita sopimukseen sidottujen on noudatettava eikä niitä saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina myös työehtosopimusta paremmin. Työehtosopimuksesta saat tietää enemmän luottamusmieheltäsi tai liiton toimistosta. Työehtosopimuksen tulee olla nähtävillä myös jokaisella työpaikalla. Tutustu työehtosopimukseen: pau.fi/edunvalvonta/ tyoehtosopimukset REITTI_5_2024.indd 21 REITTI_5_2024.indd 21 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 23 22 -N oin 120 taukotai pukuhuoneeseen on tehty erilaisia toimenpiteitä, lähinnä kalusteiden vaihtoa ja pientä remonttia. Esimerkiksi Porin jakelukeskukseen vaihdettiin taukohuoneen kalusteet ja maalattiin seiniä. Turussa yhdessä kohteessa on tehty myös keittiöremonttia, kertoo toimitilat kuntoon -projektin vetäjä Matias Ottila. Projekti sai tarkalleen ottaen alkunsa vuoden 2023 syksyn Peakon-henkilöstötyytyväisyyskyselystä. Ja projekti käynnistyi toden teolla heti alkuvuonna 2024. Kyselyn jälkeen lähdettiin selvittämään tarkemmin kartoituskyselyn – ja käyntien avulla, millaisia tarpeita viihtyisyyden parantamiseksi toimipisteissä on. Olen todella iloinen tästä projektista, koska olemme saaneet hienosti tehtyä niitä asioita, joita on nostettu esiin. Kiitos menee henkilöstölle, jolta saimme runsaasti vastauksia ja palautetta. Parannuksia toimitiloihin on tehty laajasti eri puolella Postia, niin PS:n, eCD:n kuin FLS FI:n (ent. Transval) työpaikoilla, koska niiltä on projektin aikana tullut eniten pyyntöjä. Vaikka varsinainen projekti päättyykin tänä syksynä, haluaa Ottila muistuttaa työntekijöitä siitä, että työpaikan ja toimitilojen kehittämistarpeita kannattaa tuoda esihenkilön tietoon myös jatkossa. Projektista on tullut sen verran hyviä kokemuksia, että esimerkiksi Helsingin postikeskuksessa aloitetaan oma erillinen hanke samoihin teemoihin liittyen. Tuotannon taukotiloissa laitettiin paikkoja kuntoon Postissa on ollut keväästä lähtien käynnissä projekti, jossa keskitytään taukoja sosiaalitilojen viihtyisyyden parantamiseen. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY TOIMIPAIKKAKUVAT: POSTI Työsuojeluvaltuutetuille tuttu juttu Perusasiat kuntoon-projekti on vuoden aikana tullut tutuksi myös työsuojeluvaltuutetuille ja toimenpiteitä eri alueilla on myös tehty. Tosin pääkaupunkiseudulla perusjakelun tiloihin tehtiin parannuksia jo ennen tätä hanketta, kun PAUn Helsingin osasto lähetti aiheesta kirjeen Postin johdolle, muistuttaa työsuojeluvaltuutettu Seppo Airaksinen, jonka alueeseen kuuluu pääkaupunkiseudun perusjakelun lisäksi Kauniainen ja Kirkkonummi sekä Postin pks-rahtiterminaali. Projekti on Airaksiselle tuttu ja hän kertoo, että esimerkiksi Kontulassa on uudistettu keittiökalusteet ja keittiötilaa on fiksattu järkevämmäksi. Myös Vallilassa remontoitiin suihkutilat osana tätä hanketta. Vantaan Martinlaaksossa on myös alustavia mittauksia uusille kalusteille tehty, mutta se ei ole edennyt vielä mihinkään, koska tilaratkaisuja mietitään koko Vantaan osalta uudestaan. Helsingin puolella Lauttasaaressakin on siivottu paikkoja. Eli kyllä jotain pientä on tehty, kertoo Airaksinen. Pohjois-Suomen tuotannon työsuojeluvaltuutettu Jari Konttinen puolestaan kertoo, että hänen alueellaan toimitiloista on pääsääntöisesti pidetty hyvää huolta. Joistakin paikoista saattaa löytyä vanhahkoja huonekaluja ja lattialaatoituksissa on ollut jotain häikkää, mutta niitäkin on korjailtu ja uusittu, kun asioita on viety eteenpäin. Mutta ala-arvoisiakin esimerkkejä löytyy. Karmein tilanne oli Rovaniemen keskustan jakelussa, jossa remonttityömaan keskellä jouduttiin tekemään töitä. Mutta onneksi se on nyt loppu, ja työntekijät siirtyivät uusiin tiloihin, joissa fiksailtiin samalla vähän taukotilojakin, Konttinen kertoo. Toimitilat kuntoon-projektin vetäjä Matias Ottila. REITTI_5_2024.indd 22 REITTI_5_2024.indd 22 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 23 22 Pori ennen... Pori jälkeen. Porin jakelukeskuksen taukotila ennen ja nyt. Toimipaikassa vaihdettiin kalusteita, laitettiin maalia seiniin ja järjesteltiin tila uudelleen. Konttisen mielestä projekti on poikinut hyviä asioita, kun se on vähän kerrassaan valunut myös pohjoisen suuntaan. Ja eihän näihin mitään krumeluureja tai bling-blingiä tarvitakaan. Meillä toimii asiat mielestäni ihan hyvin. Ainakaan minun korviini ei ole tullut mitään isompia valituksia taukotilojen, pukeutumistai muiden sosiaalitilojen suhteen. Konttisen alueella Kärsämäelläkin on saatu työtiloihin parannuksia ja siivoukseen on panostettu. – Ei taukotila edelleenkään kovin kummoinen ole, tarpeelliset varusteet kuitenkin löytyy ja aiemmat puutteet mm. rikkinäiset lattialaatat on kunnostettu. Tauolla jakajat käyvät mieluummin toisessa kerroksessa olevan rautakaupan kahviotilassa, näkee kuulemma muitakin kulkijoita ja samalla kuulee kylillä kiertävät jutut, Konttinen sanoo. Parannettavaakin löytyy Pirkanmaa-Satakunnan työsuojeluvaltuutettu Pia Kanervan mukaan ainakin kalusteiden osalta on hänen alueen taukotiloja saatu viihtyisämmiksi. Forssan jakelussa kiinteistön omistaja panosti itse tilojen kunnostamiseen, maalasi seiniä, laittoi lattioita uusiksi ja uusi keittiön. Ja tähän projektiin liittyen esihenkilö tilasi sinne myös uudet kalusteet. Kokonaisuutena toimipaikka koki hienon kasvojen kohotuksen. Mutta surkeita esimerkkejäkin on ollut ja parannettavaa löytyy. Esimerkiksi Somerolla jakajilla ei ollut edes kunnon taukotiloja. Tila oli kolkko, pieni ja ahdas. Kuin autotalli, jossa ei ollut ikkunoita. Ja kun iso ovi talvella avattiin, puhalsi kylmä pakkasilma tilan perälle asti. Vessaan piti kiertää ulkokautta rakennuksen toiselle puolelle. Kiinteistössä olevan kaupan asiakkaatkin saivat käyttää samaa vessaa. Tiloissa oli kyllä vesipiste, mutta ei minkäänlaista tilaa vaatteiden vaihdolle. Somerolla ei ollut tiistaisin sanomalehtien lajitteluun kunnon pöytää. Jakajat lajitteli lehdet pienellä kahvipöydällä, jonka ääreen kaikki eivät mahtuneet edes istumaan. Onneksi uusiin, huomattavasti parempiin tiloihin on päästy jo muuttamaan. Toinen toimitila, joka vaatisi vielä korjausta löytyy Tampereen keskustasta. Åkerlundinkadun kevytlähtöpisteestä puuttuu esimerkiksi pukukaapit, vaikka asiaan on jo pitkään yritetty löytää ratkaisua. Siellä on lähinnä tilaongelma, samoissa tiloissa toimii myös varhaisjakelu. Taukopaikkojen puute ikuinen ongelma? Työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva nostaa esille myös työvuorot, joista taukopaikka puuttuu kokonaan. Ongelma korostuu lähinnä pitkillä haja-asutusalueen jakelureiteillä. Näitä reittejä on vieläkin yllättävän paljon. Olen pyytänyt jakajia myös itse bongaamaan reiteiltä mahdollisia taukopaikkoja, johon Posti voisi tehdä sopimuksen. Pahimmassa tapauksessa reitillä, jossa tehdään pelkkää jakelua ei ole olemassa mitään paikkaa, jossa taukonsa pitää. Itsekin olen tehnyt töitä reiteillä, joissa taukopaikkoja ei ole. Ei se naispuoliselle henkilölle ole kovin kiva juttu talvipakkasella kahlata jonnekin hankeen kyykistelemään. Toisaalta Kanerva tiedostaa senkin, että Suomen kokoisesta maasta löytyy jakelureittejä, joihin taukopaikkoja on mahdoton järjestää, eikä jakelun lähtötoimipaikkaan ole mitään järkeä ajaa sataa kilometriä takaisin taukoa pitämään. Tällaisilla reiteillä eväät syödään käytännössä autossa kesät talvet ja tarpeilla käydään missä sattuu. Lähtisin kuitenkin siitä, että työnantajan pitäisi tehdä kaikkensa, että se pystyisi järjestämään työvuorot sellaisiksi, että ihminen pääsisi jossain vaiheessa vaikka toimipaikkaan tauolle siellä missä se suinkin on mahdollista. Reitit voisi suunnitella esimerkiksi terälehtimallin mukaan niin, että jakaja lähtee toimipaikasta, tekee jonkun lenkin ja palaa takaisin toimipaikkaan, jossa voisi syödä ja lähteä uudelle kierrokselle. < Pirkanmaa-Satakunnan työsuojeluvaltuutettu Pia Kanerva. REITTI_5_2024.indd 23 REITTI_5_2024.indd 23 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 25 24 O hjelmassa oli muun muassa paneelikeskustelu aiheesta Työkykyisenä kaiken ikää. Panelisteina olivat Postin työhyvinvointijohtaja Paula Viikari, LähiTapiolasta Jaana Luomanen, työsuojelupäällikkö JyriJukka Laitinen ja työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki. Keskustelua johti työturvallisuusjohtaja Marjo Rehn. Aluksi haluttiin selvittää, mitä käsitteellä työkyky tarkoitetaan. Mitä se on ja miten se ymmärretään? Työkyky koettiin käsitteenä hyvin laajaksi. Siihen kuuluu esimerkiksi osaaminen ja työn hallinta, joka luo turvallisuutta. Fyysinen ja mielen terveys, arvot ja motivaatio työn tekemiseen ja laadukas työn johtaminen. Työn suunnittelu, työntekijän voimavarat ja osaaminen on tärkeää huomioida, jotta pysymme työkykyisenä ja tämä tarkoittaa kaiken ikäisiä työntekijöitä. Kaikkeen ei suunnittelullakaan pystytä vaikuttamaan tämän päivän postilaisen työssä. Jakelun työt yksipuolistuvat digitalisaation ja yksipuolisen jakelutyön myötä. Pakettipuolen työt ovat osaltaan raskaita. Lajittelutyö on koneellistumisen myötä niin ikään yksipuolistunut puhumattakaan kuljetustyöstä. Mielen hyvinvointi on erittäin tärkeä tekijä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Meillä tässä ajassa on runsaasti epävarmuustekijöitä liittyen työssä tapahtuviin muutoksiin. Vähätellä ei voi myöskään sitä kuormitusta mitä tulee hallituksen leikkaustoimista. Yksityiselämän vaikeudet heijastelevat suoraan myös työelämään ja sitä kautta yökykyyn. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuussanaparina hieno mutta myös totta! Fyysistä jaksamista eri työelämän vaiheissa voidaan tukea erilaisilla teknisillä apuvälineillä, esimerkkinä sähköpöydät. Postin työntekijöillä fyysisiä haasteita riittää. Posti-konsernin työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat syyskuussa Postimuseossa Tampereen Vapriikissa. Työkykyisenä kaiken ikää Ergonomia työssä on erittäin tärkeää. Meillä on tälläkin hetkellä vielä hyvä työterveyshuolto mistä fyysisen avun lisäksi saa työfysioterapeutilta ergonomiaohjeistusta sekä työpaikan kaikille työntekijöille yhteisesti tai halutessaan ihan henkilökohtaisesti. Tärkeä osuus työntekijän jaksamisella on myös oikeanlaisen perehdytyksen saaminen alati muuttuvien työohjeiden ja älylaitteiden kanssa toimimiseen. Työpaikkakouluttajat ja työpaikan työnjohto ovat isossa roolissa. Myös työpaikan ilmapiirillä on merkitystä työkyvyn ylläpidossa. Miten oma rooli työyhteisössä koetaan ja onko yhteisössä henkilökemian haasteita. Haastetta työkyvyn osalta tuo myös maantiede. Pohjois-Suomen keliolosuhteet ja pitkät välimatkat ja toisaalta pääkaupunkiseudun tiheät kerrostalolähiöt ovat työkyvyn kannalta hyvin erilaiset. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten voidaan hyödyntää eri ikäisten työntekijöiden reaaliaikaiset vahvuudet. Työn yksipuolistuminen rajoittaa näitä mahdollisuuksia, mutta kaikki mitä voidaan tehdä, toivottavasti myös tehdään. Keskusteluun oli myös yleisöllä oikeus ja mahdollisuus osallistua ja keskustelu olikin vilkasta. Todettiin, että työkykyisenä kaiken ikää on todellakin laaja kokonaisuus. Kiteytettynä voisi todeta, että kaikki vaikuttaa kaikkeen! < PIA KANERVA Työsuojeluvaltuutettu Pirkanmaa-Satakunta, Tampereen postikeskus, Linnakallion terminaali Työsuojeluvaltuutetut keskustelivat Tampereella muun muassa siitä, mitä työkyvyllä tarkoitetaan. Paneelikeskustelua veti Postin työturvallisuusjohtaja Marjo Rehn. REITTI_5_2024.indd 24 REITTI_5_2024.indd 24 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 25 24 Mallia pukkaa A lun perin tarkoituksenani oli kirjoittaa Suomen nykyisen oikeistohallituksen toimista, etenkin sosiaaliturvaan ja työelämän normistoihin suunnatuista heikennyksistä. Mutta oltuani viikon lomareissulla ja palattua ni takaisin kotimaahan sekä työn ääreen, en hetimmiten halunnutkaan nousta negatiivisen angstin omaiseen olotilaan ja negaatioon. Siispä kirjoitanpa aivan eri kuvioista. Olimme taannoin PStuotannon (eli lajittelun, perusja varhaisjakelun) työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten kanssa tuotannon johtaja Mikko Hoikkalan järjestämässä strategiapäivässä. Päivän suurimpana asiana oli uusitun jakelumallisopimuksen läpikäynti ja puiminen. Koska tässä lehdessä tuosta ko. sopimuksesta kerrotaan toisaalla, jätän siltä osin asian tähän. Jäljempänä sitä kuitenkin hieman sivuan. Raapustan tässä rankasti karrikoiden hieman perusjakelun työn ”kehittymisestä” vuosien saatossa. Malleja ja malleja Kun aikoinaan noin 38 vuotta sitten tulin armeijan jälkeen silloiseen Postija lennätinlaitokseen jouluapulaiseksi (sillä tiellä siis olen yhä), ei näitä jakelumalleja liiemmin ollut. Postikonttoriin, sinne postinkantajien puolelle kuljetettiin toimipaikkakohtaiset postit lajittelukeskuksesta; kirjeet (eriteltyinä pienet ja isot), aikakausilehdet, mahdolliset sanomalehdet, ynnä muut postinumerokohtaisesti lajitellut lähetykset. Kun nuo oli purettu reittilajittelun hoodeille, alkoi piirilajittelu. Sen valmistuttua kantajat siirtyivät puuhyllyjensä ääreen lajittelemaan oman reittinsä lähetykset elementteihin. Kun se oli tehty, laitettiin lähetykset elementtihyllyistä jakelujärjestykseen, tehtiin reittiniput/-kimput. Ja koska ei ollut jakelukärryjä, kiskaistiin ”nahka” niskaan ja lähdettiin ”piirille”. Tietysti työnkuvaan kuului paljon muutakin, esim. osoitteenmuutokset, arvot yms. Jakelureitit olivat kävelyja pyöräreittejä (toisin meillä Hämeenlinnassa oli jo autoreittikin, jota ajeli ”Åke” mainiolla Leylandjakeluautolla). Muutamassa vuodessa kuviot muuttuivat ensimmäistä kertaa radikaalisti: tuli ABCtyömenetelmät (siis esityön ABC:t), nahkalaukut vaihtuivat kärryihin ja autot yleistyivät. Jopa sähkötoiminen Elcat ”jakeluauto” tuli kuvioihin ja sitä ajeli meillä ”sähköToivonen”. Kokonaisuutena esityö väheni (suomeksi: kiristyi) ja reittirakenteet muuttuivat enimmissä määrin. Tämän ABCmenetelmän oheen työnantaja kehitti myös ns. ”kankimallin”, joka onneksi lakkautettiin toimimattomana ja henkilöstön jaksamista heikentävänä vähin äänin. Näillä kuvioilla mentiin vuosikausia, esityön automatisoinnin lisääntyessä aste asteelta. Seuraava iso muutos oli siirtyminen ZIPlajitteluun. Eli lähetykset lajiteltiin jälleen joko sylissä, pöydällä ja ties missä jakelujärjestykseen tavalla, joka muistutti pitkälti tuota vanhaa kunnon puuhyllyaikaa. Erona kuitenkin oli se, että esityön keskittämisen myötä ei jakelutoimipaikoissa varsin kattavasti enää tuota ”piirilajittelua” tehty, suuren osan esitöistä teki lajittelukoneet postikeskuksissa ja jakelun esityötehtaissa. Eli työ muuttui entistä raskaammaksi, olihan se suurimmalta osin pelkkää jakelua. Raskasta siltikin, vaikka jakeluvälineitä oli jos jonkinlaisia ja jakelutyötä oli ainakin yritetty helpottaa mm. autoihin asennettavilla jakelutelineillä. Näillä kuvioilla mentiin muutama vuosi, esityön keskittämisen jatkumolla sekä automatisointia yhä lisäten. Summa summarum Parin viime vuoden aikana on perusjakelussa käytössä ollut joko ns. ”tito” tai ABvuoropäivämallit. Tuossa titomallissa postia siis jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin sekä perjantaisin kun taas vuoropäivämallissa jakelutoimipaikan reitistö on jaettu A ja B alueille eli postia jaetaan vuoropäiväisesti; esim. maanantaina alue A, tiistaina alue B, keskiviikkona taas alue A jne. Kuviot perustuvat vuonna 2021 sovittuun jakelumallisopimukseen. Nyt alkusyksystä tämä jakelumallisopimus päivitettiin, TESoptiovuoden toteutumisen myötä. Päivityksen myötä jakelumalleja on viisi eli nuo entiset ti-to ja vuoropäivä ABmallit, uutena CDEvuoropäivämalli ja varhaistettu perus jakelu. Mutta missä esityö? Sepä tehdään 80 % kattavuudella postikeskuksissa, joko MSM tai Trecolajittelumasiinoilla, käsintehdyn lajittelutyön ollessa aivan minimi. Eli aikoinaan meillä oli postinkantajia, sittemmin postinjakajia ja nykyisin taasen postinkantajia. Tosin näitä ”kantajia” on tuhansittain vähemmän kuin lähtöruudussa vielä oli. Siis, ympäri mennään ja yhteen tullaanvaikkakin, ikävä kyllä pienemmällä porukalla. Aurinkoista syysaikaa kaikille tasapuolisesti! < JUHA ”JIITEE” TORVINEN Valtakunnallinen pääluottamusmies Muutamassa vuodessa kuviot muuttuivat radikaalisti. Ay-majakka A ri K om ula in en REITTI_5_2024.indd 25 REITTI_5_2024.indd 25 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 27 26 J os työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa. Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta. Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön. – Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa. SAK on pitkään vaatinut esimerkiksi aliEpärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta Epärehellisten työnantajien on helppo saada kilpailuetua jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa. Nyt kansalaisaloite kerää allekirjoituksia palkkavarkauden kriminalisoimiseksi. TEKSTI: JONNY SMEDS palkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa. Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta. Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta. Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen. – Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo. Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolanomistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolanomistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan. Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka. – Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan. Allekirjoita kansalaisaloite: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689 26 REITTI_5_2024.indd 26 REITTI_5_2024.indd 26 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 27 26 Mainosjakelualalla on taisteltu pitkään oikeudenmukaisen palkan puolesta TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Mainosjakaja Petri Rautiainen voitti PAUn tuella seitsemän vuotta kestäneen palkka kiistan työnantajaa vastaan. Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy maksoi viime vuoden huhtikuussa Rautiaiselle palkkasaatavia ja lomakorvauksia noin 36 600 euroa sekä viivästyskorkoja noin 19 700 euroa. P AU on vaatinut vuosikausia mainosjakajille yleissitovan työehtos opimuksen mukaista palkkaa. Hintalappu jakeluyhtiöille palkkadumppauksesta oikeudenkäyntikuluineen on ollut yli 600 000 euroa. Jakelualan laiton eli ns. keltainen työehtosopimus on hyvä esimerkki siitä, kuinka suunnitelmallisesti PAUn yleissitovaa työehtosopimusta pyrittiin murtamaan. PAU on ajanut mainosjakajien palkkavaateita eri oikeusasteissa 15 vuoden ajan. PAU käynnisti ensimmäisen oikeusjutun mainosjakelualalla vuonna 2009, jossa Helsingin Jakelu-Expertin mainosjakajalle haettiin palkkasaatavia Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen (myöh. VVL-tes) mukaan noin 5 800 euroa. Mainosjakaja voitti tapauksen ja työnantaja velvoitettiin hovioikeuden päätöksellä maksamaan jakajalle palkkasaatavat viivästyskorkoineen. Tämän jälkeen tapauksia on ollut kymmeniä, joissa pääasiassa Suomen Suoramainonta SSM Oy:n kuuluvat jakeluyhtiöt ovat joko oikeuden päätöksellä tai vapaaehtoisesti maksaneet jakajille palkkasaatavia ja lomakorvauksia useiden vuosien ajalta. PAUn laskelmien mukaan hintalappu jakeluyhtiöille oikeudenkäyntikuluineen on ollut yli 600 000 euroa. Palkkavaateiden taustalla on vuonna 2009 jakelualalle neuvoteltu ns. keltainen työehtosopimus, jossa alalle neuvoteltiin selkeästi huonommat palkat kuin PAUn ja työnantajaliitto PALTA:n yleissitovassa VVL tessissä. Työehtosopimuksen neuvottelivat Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry ja työnantajaliitto Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry. Molempien yhdistysten taustalla oli työantajien edustajia. Sittemmin työtuomioistuin antoi ratkaisun (5.11.2019), jonka mukaan SME ry ei ole aito työntekijöiden yhdistys, eikä se voinut työtuomioistuimen mukaan tehdä lain mukaisia työehtosopimuksia. Mainosjakajien edunvalvonnasta vastaa tällä hetkellä Teollisuusliitto, joka solmi marraskuussa 2019 Medialiiton kanssa Suorajakelua koskevan työehtosopimuksen. Tessin soveltamisala on sama kuin Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimuksen soveltamisala. < 27 REITTI_5_2024.indd 27 REITTI_5_2024.indd 27 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 29 28 Työehtosopimusten vahvistaminen EU:ssa tärkeää S AK ei ole pakittamassa EU:n ympäristötavoitteista, mutta: Kunnianhimoiset ympäristötavoitteet EU on jo hyväksynyt, nyt täytyy vielä saada maaliin työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu vihreässä siirtymässä, sanoo SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. Hänen mukaansa vihreä siirtymä tulee väistämättä aiheuttamaan muutoksia niin eri teollisuudenaloilla kuin eri paikkakunnillakin. Esimerkiksi autoteollisuuden sähköistäminen vie työpaikkoja, mutta tuulivoimateollisuuden kasvu saattaa työllistää lisää. Täytyy vain löytää kannustimia yrityksille kouluttaa autotyöntekijöistä tuulivoimaosaajia. Alueellisissa muutoksissa palkansaajien aseman puolustaminen on vaikeampaa, Ristelä toteaa. Alueellisista muutoksista hän ottaa esimerkiksi Puolan laajat hiilikaivosalueet. Jos ja kun EU luopuu fossiilisista polttoaineista 2040 mennessä, näiden alueiden yritykset ja työläiset tarvitsevat kohdennettua tukea. Pekka Ristelä pitää tärkeänä EU:n pyrkimystä taata työntekijälle oikeus olla tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. Suomessahan tavoitettavuuden tai tavoittamattomissa olon pitäisi ainakin periaatteessa olla säädetty työehtosopimuksissa. TES määrittää esimerkiksi päivystysja varallaolon säännöt ja niistä maksettavat korvaukset. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: ILKKA HEINO, SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöllä on selkeä tavoite seuraavaksi 5-vuotiskaudeksi valitulle EU-parlamentille: Eurooppa-tason työlainsäädännön kehittämisen jatkaminen ja työehtosopimusjärjestelmän vahvistaminen. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä Samaa selkeyttä ja vahvempaa suojelua olisi saatava myös EU-tasolle. Myös henkinen työsuojelu tulisi nostaa EU-lainsäädäntöön, jotta vältyttäisiin turhilta sairauslomilta ja työkyvyttömyyseläkkeiltä, Ristelä toteaa. Orpon hallitus eri suuntaan kuin EU TESsien vahvistaminen ja paikallinen sopiminen ovat ajankohtaisia niin Suomessa kuin EU:ssakin. EU:n toimeenpaneva elin, komissio, pyrkii Pekka Ristelän mukaan vahvistamaan alakohtaista sopimista yrityskohtaisen sopimisen kustannuksella. Ilmeisesti komissiossa on huomattu, että palkansaajan oikeudet, reilummat pelisäännöt työelämässä, tulevat turvatuksi paremmin alakohtaisella sopimisella. Alakohtaisuus vahvistaisi TESsien asemaa ja sitovuutta, toteaa Ristelä. Entä Suomessa? No, Orpon-Purran hallitus vetää linjaa päinvastaiseen suuntaan. Paikallista sopimista, jopa yrityskohtaista sopimista, yritetään saada alakohtaisen sopimisen eli ammattiliitojen sopimien työehtosopimusten tilalle. Onhan tilanne erikoinen, että Suomen hallitus pyrkii pois siitä, mihin EU-komissio ohjaa koko Euroopan unionia, Ristelä pohtii. Hänen mukaansa on kaikkien palkansaajien etu, että EU-parlamentin Työllisyysja sosiaaliasioiden valiokuntaan (EMPL) saatiin pitkästä aikaa kaksi suomalaisjäsentä, puheenjohtajaksi Li Andersson (vas) ja jäseneksi Maria Ohisalo (vihr). Yksittäisenä jäsenenä EMPL:ssä oli valiokunnan jäsenenä Miapetra Kumpula-Natri kaudella 2014 2019. Sitä edellinen jäsen oli Liisa Jaakonsaari 2009 2012, joten tilanne näyttää hyvältä. Toki seuraamme ja kannustamme muitakin suomalaismeppejä työelämäasioissa. Mutta koska monet ovat ensikertalaisia EU-parlamentissa, heidän työnsä jälkeä on vielä liian aikaista arvioida, Pekka Ristelä sanoo. REITTI_5_2024.indd 28 REITTI_5_2024.indd 28 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 29 28 Maria Ohisalo, Li Andersson ja Eero Heinäluoma. EMPL-valiokunnan suomalaisjäsenet Li Andersson (vas) ja Maria Ohisalo (vihr) vastasivat kysymyksiin Turun EU-foorumissa elokuun lopussa. Myös Suomi-meppien kokenein, vanhempi valtiomies Eero Heinäluoma (sd) esitti oman näkemyksensä. Väylä vaikuttaa EU-tasolle Li Anderssonin mielestä työskentely EMPL-valiokunnassa on hyvä paikka vaikuttaa suoraan EU-tasoon. Tärkeitä asioita palkansaajien kannalta menneellä kaudella olivat vähimmäispalkka ja alustatalous. Alkavalla 5-vuotiskaudella tärkeitä tulevat olemaan etätyö ja työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa. Myös julkisten hankintojen säännöt ja alihankintaketjujen saanti hallintaan ovat tärkeintä hoidettavia asioita, totesi valiokunnan puheenjohtaja Andersson. Työllisyyden ja sosiaaliasiain valiokunnassa EMPL:ssä suomalaiset hyvin edustettuina Mitä Suomen europarlamentaarikot ajattelevat alkaneesta 5-vuotiskaudesta, mitkä asiat ovat tärkeimpiä palkansaajien kannalta? Valiokunnan jäsen Maria Ohisalo nyökytteli Anderssonin sanomille aiheille ja lisäsi: Vähimmäispalkan lisäksi valiokunnassa päästään käsittelemään Ursula von der Leyenin esiin tuomaa köyhyyden vastaista ohjelmaa. Siihen kuuluvat myös asunnottomuuden vähentäminen ja lapsityövoiman väärinkäytön kitkeminen. Suomen mepeistä kokenein, toista istuntokautta aloittava ja kolmessa valiokunnassa (EU:n budjetin valvonta CONT, talous ECON ja teollisuus ITRE) istuva Eero Heinäluoma arvioi etätyön pelisääntöjen nousevan esille. Nykyisessä EU:ssa yhä suurempi joukko työskentelee ei vain yhdessä vaan useammassa maassa samaan aikaan, sanoo Heinäluoma. Hänen mukaansa muita isoja asioita, jotka tulevat käsittelyyn alkavalla kaudella ovat Ukrainan tuen jatkaminen ja EU:n kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja USA:han. ”Suomi on pitkä maa” Keskustelutilaisuuden jälkeen Eero Heinäluomalla oli vielä hetki aikaa vastata Suomen ja monen muun EU-maan eroavaisuuteen kansallisen postin toiminnassa. Suomessa Posti on jakanut osinkoina 32 miljoonaa euroa kolmen viime vuoden aikana. Muualla EU:ssa valtiot lähinnä tukevat kansallista postilaitosta eivätkä lypsä siitä osinkoja. Kumpi strategia on parempi, Suomen linja vai muiden EU-maiden tapa hoitaa postiasiat? Suomi on iso, ja varsinkin pitkä maa. Postin kaltaisen peruspalvelun suosiminen eli tuen maksaminen on meillä järkevää, Eero Heinäluoma toteaa. < REITTI_5_2024.indd 29 REITTI_5_2024.indd 29 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 31 30 K eskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keskustelutilaisuudessa kysyttiin: ”Uusi kausi Brysselissä taipuvatko Suomi ja EU uuteen asentoon?” Viiden seuraavan vuoden kehityksestä keskustelivat puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Maria Löfgren (Akava) ja Antti Palola (STTK) sekä toimitusjohtaja Jyri Häkämies (EK). ”Samalla sohvalla” hämmästyttää Tilaisuuden puheenvuorojen jakaja Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen kertoi muiden EU-maiden asiantuntijoiden pänttääjien hämmästelevän, miten eri osapuolet ay-liike ja työnantajajärjestöt voivat istua sulassa sovussa ”samalla sohvalla”. Turussa järjestöjohtajilla oli omat tuolit, mutta monesta asiasta oltiin yhtä mieltä. Turvallisuudesta, joka oli pääpiirteittäin sama kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ei syntynyt erimielisyyttä. Ukrainan auttamisessa ei saa kitsastella, kuten aikaisemmin on vähän tehty. Venäjän ei saa antaa voittaa, tiivisti EK:n Jyri Häkämies muidenkin näkemykset. Järjestöjohtajat olivat yksimielisiä EU-foorumissa EU:n turvallisuuskysymyksistä ja kilpailukyvystä. EK:n Jyri Häkämiehen (vas.), Akavan Maria Löfgrenin, SAK:n Jarkko Elorannan ja SAK:n näkemykset erosivat työelämän säätelyn osalta. Työelämän säätelyssä eri näkemykset Elokuun lopussa valtakunnan vaikuttajat kokoontuivat Turkuun Euroopan ja Suomenkin tilaa pohtimaan. EU-foorumilla kohtasivat myös ay-keskusjärjestöjen ja työnantajien EK:n johtajat. Monesta oltiin yhtä mieltä, mutta regulaation, sääntelyn purkamisesta ei yhteistä säveltä löytynyt. Akavan Maria Löfgren lausui myös, että Suomen täytyy tukea Ukrainaa, että ”EU pääsee joskus laajenemaan itään eikä Venäjä pääse laajenemaan länteen”. Huoltovarmuus osa turvallisuutta SAK:n Jarkko Eloranta halusi laskea turvallisuuteen myös työntekijän, palkansaajan toimeentulon ja työehtojen turvaamisen. Vihreän siirtymän ja kilpailukyvystä huolehtimisen on tapahduttava oikeudenmukaisesti. Samalla kun EU pitää kiinni ympäristönsuojelusta, myös ihmisistä on pidettävä huolta, Eloranta totesi. STTK:n Palola myönsi, ettei turvallisuuspolitiikka ole hänen jokapäiväinen pohdiskelun aiheensa. Mutta Natoon kuulumisen lisäksi hän nosti esille Suomen huoltovarmuuden. Suomen huoltovarmuus on tehokas ja ainutlaatuinen järjestelmä. Valtio ja yksityiset yritykset tekevät yhteistyötä, että ruoka ja välttämättömät tarvikkeet pääsevät maahan. Suomen mallia voisi viedä muuallekin EU:hun, sanoi Antti Palola, joka työskenteli merillä 19 vuotta (1977 – 1996), viimeksi merikapteenina. Regulaatiota ja turvallisuutta Siinä missä EK:n Häkämies halusi luontoasioihin ”maltillista regulaatiota”, ja muuten yleisen sääntelyn vähentämistä, ay-liikkeen johtajat Eloranta ja STTK:n Antti Palola kanttasivat vastaan. Kolme pointtia EU:lle: turvallisuus on Ukrainan riittävää tukemista, oikeudenmukainen puhdas siirtymä ja kilpailukykyä investoinneista. Mutta ei regulaatiota eli säätelyä vähentämällä aina kaan palkansaajien oikeuksien kustannuksella, sanoi Palola. Hänen mukaansa osaamisessa ja koulutuksessa on Suomen turva kilpailukyvyssä niin Euroopan sisällä kuin vaikkapa Kiinan kanssa. Vihreän siirtymän onnistumisessa on Elorannan mielestä olennaista, että kansalaiset laajasti hyväksyvät sen. EU:ssa valtioiden on oltava valmiit sijoittamaan maanosan turvallisuuteen, ja se onnistuu vain, jos ihmiset kokevat EU:n omakseen ja ovat valmiit puolustamaan omaa maataan, Jarkko Eloranta totesi. < TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: ILKKA HEINO REITTI_5_2024.indd 30 REITTI_5_2024.indd 30 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 31 30 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Yksi askel eteen – kaksi taakse M egatrendit ovat globaaleja suuria muutosaaltoja, jotka etenevät vääjäämättä ja määrittävät tulevaisuuden suunnan. Ne ilmenevät suurina muutosprosesseina yhteiskunnallisessa, poliittisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Tärkeä ja kirjaimellisesti iholle tunkeva megatrendi on ilmastonmuutos ja luontokato. Muutoksen ja tuhon vääjäämättömyyttä ja nopeutta yritetään puolestaan jarruttaa toisella megatrendillä, joka on kestävyysajattelu. Ekologista kestävyyttä edistetään lainsäädännön, suositusten sekä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien avulla. Tunnettu kansalaisaktivointi on ”älä osta mitään” –kampanja, joka voi olla yhden päivän tai jopa kuukauden mittainen tauko ostamiseen. Suomi on myös edelläkävijä erilaisten materiaalien kierrätyksessä. Esimerkiksi romutettavista autoista kierrätetään 97 prosenttia. Samoin ruokahävikkiä on onnistuttu vähentämään merkittävästi kauppojen alekampanjoilla pois heittämisen sijaan. Iloinen ilmiö on myös kirpputorien yleistyminen. Jokaisessa pienemmässäkin pitäjässä on oma kirppiksensä tai jopa kaksi vieri vieressä. Sen tarjoamalla yhteisellä markkinapaikalla voi myydä itselle tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa ja vaatetta. Ihan kuten nettikirppiksillä, joita on ilmestynyt kuin sieniä sateella Tori.fi viitoittamana. Tekstiilijätettä on maailmassa paljon, sillä pikamuoti valtasi markkinat jo parikymmentä vuotta sitten. Halpaketjut pystyvät tuottamaan monta eri sesonkia vuodessa, joilla samat koukuttuneet asiakkaat saadaan takaisin kauppaan ennen kuin ovat kunnolla ehtineet perehtyä aikaisempiin ostoksiinsa. Pikkuhiljaa ympäristötietoisuus on tavoittanut meidät kunnioittamaan kestävää ja käytettyä. Nuoret eritoten löysivät kirpputorien kaiken kirjavien vaateparsien äärelle. Se antoi lupauksen uskoa kerskakulutuksen loppumiseen. Mitä vielä? Emme ehtineet tottua vastuulliseen kulutustapaan, kun nenämme alle ilmestyi houkuttelevat ultrapikamuodin mainokset: halvat hinnat ja huipputrendikkäät vaatteet. Kiinalaiset Temu ja Shein tunkeutuivat härskisti hivelemään heikkoja kohtiamme. Mainokset esittelivät tekoälyn avulla laskelmoidun tietoisesti suunniteltua pukeutumisen uutta trendiä, jonka elinkaari on lyhyempääkin lyhyempi. Mukaan on helppo lähteä, sillä vaatteet ja asusteet ovat todella halpoja ja kotiinkuljetus hoituu muutamassa päivässä Kiinasta saakka. Nämä kiinalaiset verkkokauppajätit ovat lyöneet itsensä läpi. Ruotsalaisista 71 prosenttia on ostanut Temulta vaatteita tai muita hyödykkeitä. Asiakkaiden määrä on siten käsittämättömän suuri. Ja tavaralähetysten volyymi aivan valtava koko maailman mitassa. Temun omistaja kuuluu maailman rikkaimpiin ihmisiin. Uhkana menestykselle näyttää olevan vain kiinalaisten jättien keskinäinen kisa maailmankaupasta. Kiinalaiset Temu ja Shein tunkeutuivat härskisti hivelemään heikkoja kohtiamme. Nuorten ahdistushäiriöt ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. On kohtalon ivaa, että ilmastonmuutos on yksi merkittävimpiä nuorten ahdistuksen aiheuttajia ja samalla juuri he ovat suurin kohderyhmä pikamuodille. Kiinalaiset jätit eivät ympäristöarvoista piittaa valmistaessaan tuotteita. Sikäläisten työntekijöiden olosuhteet ovat irvokkaan huonot. Tästä johtuu pilkkahinnat, joita on vaikea vastustaa. Kemikaalija mikromuovikuorma kasvavat, vaikka kehitystä piti ohjata juuri päinvastaiseen suuntaan. Päästökauppa, ennallistaminen ja tiukat kemikaalivaatimukset eivät näköjään ole globaalia kauppaa sitovia sääntöjä. Ne voi ohittaa uskomattoman helposti ja antaa markkinavoimien näivettää omat kivijalkakaupat ja kestävyyttä tavoittelevat kotimaiset vaatemerkit. Monet laittavat pillejä pussiin ja nuppineulat tyynyyn. On surkuhupaisaa tehdä yhtäältä tiukkenevaa ympäristöpolitiikkaa ja toisaalta sallia kaiken sen vesittäminen aivan silmiemme alla. < 31 REITTI_5_2024.indd 31 REITTI_5_2024.indd 31 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 33 32 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle 13 50 eur/kk* Kalevan henkivakuutus PAUn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 582 523 eur YHTEISTYÖSSÄ 1 2 8 3 7 4 5 6 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 2/5 & KÄYTÄVÄ MAAN ALLA KERJÄTÄ PIKKULINTUJA -R JAPANISSA HÄLINÖITÄ PIANISTIN KESKELLÄ "KAI HYTTINEN" JULMIN SURMAUSKÄSKY EI VIIHDY VALOKEILASSA AINA KAALI KVINOA PÄÄKAUPUNKI ONGITTUJA VALMISRUOKA +A LAVUAARI PANKKI KAUPUNKI SYYRIASSA LINDÉN PALSANMÄKI HEIKKO HIILIVETY COLLEGE YKSIKKÖ T+ OLLA PERILLÄ KUSTANTAJA PUUTA HEINÄÄ KIRJAILIJA JORMA PUUSSA KOHDAKKAIN KIERON PIIRRE TÄLLÄ LAILLA KERÄHARMILLISIN LÄTKÄ-RÄTY OMISTETTU MUSAA EDES SEAN CONNERY KOJE PÄRJÄTÄ PAKKASESSA TURHAN PAJASSA STADI SYÖVÄT SALDOA PYRKIMYKSIÄ x 2 TOSI SEKAVANA VÄKEVIÄ PETRI " " MAMMAAN LIITETTY VÄÄRIN JÄÄDÄ KIINNI LUONNOLLA OMANSA OMAKSUT SANOISTA NÄIHIN HYVÄ RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 REITTI_5_2024.indd 32 REITTI_5_2024.indd 32 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 33 32 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle 13 50 eur/kk* Kalevan henkivakuutus PAUn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 582 523 eur YHTEISTYÖSSÄ REITTI_5_2024.indd 33 REITTI_5_2024.indd 33 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 35 34 Menoon mukaan T allinkin Victoria I laiva lähtee Länsiterminaalista (Länsiterminaali 2, Tyynenmerenkatu 14, Helsinki) lauantaina 8.2.2025 klo 18.35. Lähtöselvitys (lippujen jako) aukeaa kaksi tuntia aiemmin ja laivaan nousu alkaa klo 17.45, paikalla on hyvä olla riittävän ajoissa. Tallinnaan saavumme klo 22.00 D-terminaaliin. Laivan konferenssikannella on PAU piste, josta saat informaatiota ja rekvisiittaa risteilyä varten. Sunnuntaina 9.2.2025 on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa klo 8–12. Laivalta löytyy paljon ravintoloita, mm. Grande Buffet ja Grill House sekä Starlight-yökerho. Yökerhossa soittaa myös kotimainen bilebändi. PAU on varannut sunnuntaille konferenssikannelta kokoustilan 280 hengelle klo 12.00 alkaen. Tule kuulemaan viimeisimmät liiton ja postialan kuulumiset puheenjohtaja Heidi Niemisen ajankohtaiskatsauksessa ja tule kysymään mieltä askarruttavia kysymyksiä. Laiva palaa sunnuntaina Helsinkiin aikataulun mukaan klo 16.00. Ilmoittaudu nyt paikkoja on rajoitetusti Risteilylle on varattu 150 kpl A-luokan 1–2 hengen hyttejä, 10 kpl A-Premium 1-2 hengen hyttejä (parivuode) ja 100 kpl B-luokan 1-2 hengen hyttejä. A-Premium luokan hytit on loppuunmyyty. Olemme varanneet risteilyyn ruokailut Grande Buffetista. Menomatkalla päivällinen nautitaan klo 20.45. Päivälliseen sisältyy myös ruokajuomat. Sunnuntaina meriaamiainen alkaen klo 7.00 ja lounas klo 14.15 sisältäen ruokajuomat. Buffettien myöhemmät kattaukset on varattu kokonaan PAUn jäsenille max. 400 henkilöä. Lisäpaikat saadaan aiemmasta kattauksesta niin kauan kuin tilaa riittää. Kannattaa siis ilmoittautua mahdollisimman pikaisesti. Pöytävaraus on lunastettava ravintolasta viimeistään 15 min. kattauksen alkamisesta. Risteilyn omavastuuhinta sisältäen kaikki ruokailut. Kaksi henkilöä hytissä. • B-luokan hytti 90 € hlö (ei jäsenille 130 €) • A-luokan hytti 100 € hlö (ei jäsenille 140 €) Jäsenristeilylle ilmoittaudutaan ensisijaisesti oman ammattiosaston kautta. Ilmoittaudu viimeistään 6.1.2025. Paikkoja on rajoitetusti. Kysy samalla osastosi mahdollinen tuki. Ammattiosastojen tuen voit tarkistaa myös osoitteesta pau.fi/pau/paun-jasenristeily-2025. Liiton toimistossa otetaan myös ilmoittautumisia vastaan, mikäli et pysty ilmoittautumaan osastosi kautta. Yhdyshenkilö työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. Matkan omavastuuosuus, esim. A-hytti 100 € miinus osaston tuki maksetaan 6.1.2025 mennessä, maksun saaja Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, tilinumero FI66 5541 2810 0001 59. Viestiksi Jäsenristeily ja matkustajan nimi tai nimet, jos maksetaan useammasta henkilöstä. Muista ottaa risteilylle mukaan joko voimassa oleva passi tai henkilökortti. Huomaathan, että ajokortti ei ole matkustusasiakirja tai virallinen henkilötodistus. PAUn ensimmäinen jäsenristeily järjestetään 8.-9.2.2025 Tallink Victorialla. Liitto ja osa ammattiosastoista tukevat risteilylle osallistuvia jäseniä. PAUn jäsenristeily lähestyy – tule mukaan! REITTI_5_2024.indd 34 REITTI_5_2024.indd 34 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 35 34 PAUn Keski-Suomen osaston sääntömääräinen syyskokous Aika: Lauantaina 30.11.2024 alkaen klo 13.00 Paikka: Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä Kokouksessa valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta vuodelle 2025 sekä käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokouksessa kuullaan myös PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen ajankohtaiskatsaus. Ilmoittautuminen ruokailua varten 21.11.2024 mennessä: markku.siren@posti.com. Kokouksen päätyttyä tarjotaan jouluruoka osaston jäsenille. Ilmoitathan samalla myös mahdollisista ruoka-allergioista. Ennen kokouksen alkua tarjolla joulukahvit. Jouni Rajala, Puheenjohtaja PAU:n Keski-Suomen osasto PAUn osasto Uusimaa ry:n syyskokous Aika: Perjantaina 29.11.2024, klo 18.00 Paikka: Ravintola Hurmio, Hyryläntie 10, Tuusula Kokouksessa käsitellään syys -kokouk sen sääntömääräiset asiat. Lisätietoja osaston pj Hannu Nuora, puh. 040 595 9909. PAUn Toimihenkilöt osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous Osaston sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 09.11.2024 klo 12-16. Kokoukseen voi osallistua paikan päällä osoitteessa Hotel Arthur, Vuorikatu 17, Helsinki. Ennen kokousta (kokous alkaa klo 13) on ruokailu seisovasta pöydästä klo 12.00. Ruokailun järjestämiseksi ilmoittautumiset 21.10. mennessä osoitteeseen laura.merilainen@ posti.com. Ilmoita samalla mahdolliset ruokaaine rajoitteet. Kokouksessa hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2025, päätetään siirtymisestä kevyempään tilinpitomalliin, valitaan osaston puheenjohtaja, toimikunta ja toiminnan tarkastajat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi sekä käsitellään muut esille tulevat asiat. Terveisin toimikunta PAUn Vaasan osaston syyskokous Wasalinella PAU:n Vaasan osasto pitää syyskokouksen osaston jäsenille Wasalinella 23.11.2024. Matkaan kuuluu meno-paluu risteily sekä ruokailu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lähtö: Vaasan satamasta lauantaina 23.11.2024 klo. 8.00 Paluu: Vaasan satamaan lauantaina 23.11.2024 klo. 16.00 Ilmoittautuminen WhatsAppilla tai tekstiviestillä Kaj Johansson 050 378 5554. Ilmoita viestissä seuraavat tiedot: sukunimi, etunimi, syntymäpäivä (pv, kk, vuosi). Paluuviestinä saatte vahvistuksen osallistumisesta. Jokaisen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 1.11.2024 Tervetuloa syyskokoukseen. Toimikunta Lähde mukaan Hyvän työn kierrokselle loka-marraskuussa Miltä näyttää työelämä hallituksen heikennysten ja työehtosopimusten keskellä? Millainen on työntekijän rooli, kun haetaan parempaa ja tuottavampaa työelämää? Tule kuulemaan ajankohtaista työelämästä SAK:n Hyvän työn kierrokselle. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu SAK:laisten ammattiliittojen henkilökunnalle ja jäsenille. Puolison tai ystävän voi ottaa mukaan, vaikka hän ei olisi SAK:laisen liiton jäsen. Tilaisuuksia järjestetään 15.10.-15.11. välisenä aikana Helsingissä, Tampereella, Turussa, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lisätietoja Hyvän työn kierroksesta osoitteessa sak.fi/tavoitteet/hyva-tyo/ REITTI_5_2024.indd 35 REITTI_5_2024.indd 35 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 37 36 Menoon mukaan M/S Elviira odotti Savonlinnan satamassa elokuisena lauantaiaamuna PAUn Kaakkois-Suomen osaston jäseniä, joita oli saapunut paikalle noin 30 henkeä, mukana myös muutama avec. Mikkeliläisille oli varattu oma kuljetus Savonlinnaan pikkubussilla. Ammattiosaston puheenjohtaja ja puuhamies Kari Härkönen kertoi, että Pihlajavesi valikoitui tällä kertaa kohteeksi alueen monipuolisuuden vuoksi. Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Pihlajavesi on tuhansien saarien, niemien ja lahtien pirstoma, labyrinttimaisen lumoava vesialue. Pihlajavesi on tunnettu myös norpista, joita ei tällä kertaa valitettavasti nähty. Mutta upeita kalasääksiä sentään bongattiin. Kaakkois-Suomen osasto risteili elokuussa perinteiseen tyyliin Saimaan aalloilla. Tällä kertaa matkaan lähdettiin Savonlinnan satamasta Pihlajavedelle. Kohteena oli Salpalinjaan kuuluva Kongonsaaren Salpa-asema. Saimaan aalloilla kohti Salpalinjaa TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Matkan varsinainen kohde oli Kongonsaaren Salpalinja, joka on osa Suomenlahden ja Saimaan väliselle alueelle rakennettua puolustuslinjaa. Linja kulki yhtenäisenä koko Suomen itärajan kautta Suomenlahdelta Savukoskelle. Salpalinjan kokonaismitta oli kaikkiaan 1200 km. Salpalinjan rakentaminen aloitettiin talvisodan jälkeen. Rakennustyöt olivat vilkkaimmillaan maaliskuussa 1941, jolloin tehtävissä uurasti 37 000 henkeä. Salpalinjalle pääsee parhaiten vesiteitse. Autolla sinne ei pääse lähellekään, kävelymatkaa autolta kerääntyy muutama kilometri, Härkönen valaisee. Mielenkiintoisen historiallisen kohteen lisäksi risteilyllä nautittiin upeista maisemista ja mainiosta kuhakeitosta. PAUn ajankohtaisista asioista ja työmarkkinatilanteesta kertoi liiton tiedottaja Juha Pöyry. Kaakkois-Suomen osaston tilaisuudet, muun muassa risteilyt, teatteri-illat ja pikkujoulut ovat vetäneet jäseniä vaihtelevasti. Kari Härkönen kannustaa jäseniä osallistumaan osaston tapahtumiin. Niissä saa myös vastinetta jäsenmaksuille. Seuraavaksi osaston jäsenillä on mahdollisuus osallistua pikkujouluihin. Mikkelissä osasto tarjoaa 8.11. musiikkitalo Mikaelin pikkujoulubileet, jossa jouluillallisen lisäksi esiintyy stand upkoomikko Heikki Vilja ja bilebändi Gebardi. Savonlinnassa on tarjolla illallinen 30.11. ja Tuure Kilpeläisen keikka House of Olafissa. < REITTI_5_2024.indd 36 REITTI_5_2024.indd 36 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 37 36 37 T ilaisuuden puuhamiehinä olivat Pekat Korhonen ja Herranen Pasilan osastosta sekä Hannu Sjöman Helsingin osastosta. Alustajana tilaisuudessa toimi PAUn entinen liittosihteeri Esko Hietaniemi. Paikalle saapui parisen kymmentä eläkeläistä lähinnä pääkaupunkiseudulta. Eläkeläisten asioita liiton tapahtumissa, lähinnä talvipäivillä, on viime vuosina pitänyt yllä Pekka Korhonen. Hänen aloitteestaan on talvipäiville vakiintunut eläkeläisten tapaaminen, jossa on ollut mahdollisuus tavata vanhoja tuttuja ja kuulla asiantuntijoiden luentoja. Muuta valtakunnallista toimintaa Postin eläkeläisille ei käytännössä ole, joka johtuu pitkälti vetäjien puutteesta ja siitä, ettei työnantaja tue eläkeläistoimintaa. Postin työhyvinvointisäätiön tukikin on nykyisin melko vähäistä. Eläkeläistoiminta jää käytännössä alueellisen organisoinnin varaan. Valtakunnallisen yhdistyksen perustamiseen ei näillä näkymin ole resursseja, Korhonen totesi. Pääkaupunkiseudun lisäksi eläkeläistoimintaa on ollut ainakin Turussa, jossa Eläkeläiset tulivat PAUn toimistoon tapaamaan vanhoja tuttuja ja muistelemaan menneitä. Kuvassa vasemmalta Outi Lumio, Riitta Westen, Pirkko Hassinen ja Jukka Rajala. Postin eläkeläiset koolla Hakaniemessä TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Postin eläkeläiset kokoontuivat syyskuun alussa PAUn kokoustiloihin Hakaniemeen pohtimaan yhteistapaamisia ja tulevaa toimintaa. Turun Postisenioreilla on käynnissä parhaillaan 50-vuotisjuhlavuosi. Postimuseon ystäviin ja risteilylle Intoa ja mielenkiintoa yhteisiin tapaamisiin tuntui eläkeläisillä ainakin olevan. Seuraavaan kerran tämä on mahdollista ainakin PAUn ensimmäisellä jäsenristeilyllä 8.-9.2.2025, johon myös eläkeläisjäsenet ovat tervetulleita. Lisää risteilystä tämän lehden sivulla 34. Korhonen muistutti tilaisuudessa, että eläkeläiset kokoontuvat kesäkuukausia lukuun ottamatta edelleen joka kuun ensimmäinen torstai klo 11.00 kuljetusliittojen tiloissa osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Kaikki eläkeläiset ovat näihin tilaisuuksiin tervetulleita. Tilaisuudessa muistutettiin myös Postimuseon ystävistä, jonka toimintaan niin nykyiset kuin entisetkin postilaiset ovat tervetulleita. Yhdistys kertoo verkkosivuillaan, että se järjestää jäsenilleen erilaisia retkiä ja tutustumisia kulttuuritapahtumiin. Jäsenet saavat jäsenetuna vuosittain Postimuseon tuottaman julkaisun ja kutsun Postimuseon näyttelyiden avajaisiin tai ennakkoesittelyihin. Jäsenetuna on myös ilmainen sisäänpääsy museokeskus Vapriikkiin. Lisätietoja toiminnasta löytyy osoitteesta pmy.fi. Mukavat työkaverit yhä mielessä Outi Lumio, Riitta Westen, Jukka Rajala ja Pirkko Hassinen saapuivat tilaisuuteen pääkaupunkiseudulta. He kertoivat kuin yhdestä suusta, että työssä jäi eniten kaipaamaan työyhteisöä ja hyviä työtovereita. Kaikilla on kokemusta myös siitä hurjasta muutoksesta, joka alkoi Postissa jo 1990-luvulla postikonttoreiden lakkauttamisen myötä. Monet yt:t, muutokset ja murrokset on käyty yhdessä läpi. Pirkko Hassinen seurasi murrosvuosia näköalapaikalta Postin viestinnässä. Postikonttoreiden lakkauttaminen otti sydämestä, kun olen itsekin maakunnasta kotoisin. Konttoriverkon purkaminenhan lähti siitä, että pankkitoiminta loppui. Kuntien johtoakin kävi paljon pääkonttorilla lobbaamassa posteja takaisin. < REITTI_5_2024.indd 37 REITTI_5_2024.indd 37 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 39 38 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Miten vähennän jäsenmaksuni verotuksessa? Kuulin, että PAUn jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Voitteko antaa jonkun esimerkin? Saat tosiaan PAUn jäsenmaksusta (1,59 % bruttotuloista) verovähennystä, koska maksut ovat osa tulonhankkimismenoja. Eli verovähennysten myötä maksat vähemmän veroja. Esimerkki: Oletetaan että postityöntekijä tienaa 26 000 euroa vuodessa. Jäsenmaksu 1,59 % tuosta tulosta vuodessa on 413,40 euroa. Hän maksaa siis jäsenmaksua noin 400 euroa ja oletetaan, että veroprosentti on 24 %. Ilman verovähennyksiä kokonaisvero 26 000 eurosta olisi 6240 euroa. Nyt kun hän saa tehdä 400 euron vähennyksen tuosta 26 000 eurosta, niin verotettavaksi tuloksi jää 25 600 euroa. Kun tästä summasta lasketaan tuo 24 % veroa, niin lopullinen veron määrä on 6 144 euroa. Kun lasketaan liittoon kuulumattoman (6240 euroa) ja liittoon kuuluvan (6144 euroa) maksaman veron erotus, huomataan että liittoon kuuluva maksaa 96 euroa vähemmän veroa vuositasolla. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jäsen hyötyy veroetuna noin 1/4 1/3, riippuen tuloista ja veroprosentista. Liiton jäsenmaksun verovähennys tulee sinulle automaattisesti, koska PAU ilmoittaa maksamasi jäsenmaksut verottajalle. Kuka vastaa, jos työpäivän aikana liikenteessä sattuu jotain? Työskentelen postinjakajana ja jaan reittejä autolla ja skootterilla. Kuka on vastuussa, jos jotain sattuu liikenteessä tai saan esimerkiksi sakot? Lyhyt vastaus on, että kulkuneuvon kuljettaja on vastuussa liikenteessä. Työnantaja on toki vastuussa siitä, että työvälineet ja työpaikka ovat turvallisia. Työntekijän vastuulla on kuitenkin ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tulee poistaa niitä. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan sellaisista vioista tai puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Mikäli havaitset ajoneuvossa vikoja tai puutteellisuuksia, tee niistä aina ilmoitus. Samoin jos reitillä on vaaroja, ilmoita näistä. Äärimmäisissä tapauksissa työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytyminen on poikkeuksellinen toimenpide ja tulee kysymykseen vain silloin, jos vaara ei ole vältettävissä muilla välittömillä toimilla. Auton kuljettaja on vastuussa siitä, että tuntee liikennesäännöt ja noudattaa niitä. Toimi aina liikennesääntöjen mukaan ja muutoinkin varovaisesti liikenteessä ollessasi, ja pidä huolta ajokunnostasi ja vireystilastasi. Muista myös toimia auton sisällä huolellisesti, käyttää turvavyötä ja kuormata auto turvallisesti. Säännöllisesti tulee vastaan tilanteita, joissa jakajat säilyttävät postia auton kojelaudalla ajon aikana. Tämä ei ole pelkästään vaarallista, vaan siitä voi myös rapsahtaa sakot kuljettajalle. Jos liikenteessä sattuu, vastuu on lähtökohtaisesti vahingon aiheuttaneen ajoneuvon kuljettajalla. Työnantajan liikennevakuutus toki kattaa osaltaan vahinkoja, mutta on hyvä tiedostaa, että vakavat tilanteet liikenteessä voivat johtaa kustannuksiin myös työntekijälle ja jopa rikostuomioihin esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Liitto on apuna myös tällaisissa tilanteissa. Saanko kieltäytyä puhallutuksesta työpaikalla? Pohdimme työkavereiden kanssa sitä, voiko työntekijän puhalluttaa työpaikalla. Miten on? Työpaikalla tapahtuva puhallutus on vapaaehtoinen ja siitä saa kieltäytyä. Puhallutusta voidaan käyttää työsuojelullisena toimenpiteenä, vaikka siitä ei olekaan lainsäädäntöä. Posti-konsernin puhallutusta koskevat toimintaohjeet on päivitetty syksyllä 2024. Jos työntekijän olemus tai käytös ei anna aihetta epäillä päihtymystilaa, kieltäytymisestä tehdään merkintä päihdehavaintolomakkeelle, joka toimitetaan HR:ään. Työntekijä saa jatkaa työvuoroaan normaalisti. Mikäli työntekijän perustellusti epäillään olevan alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, tehdään merkintä lomakkeelle, mutta työntekijää ei päästetä töihin. Työntekijälle tarjotaan mahdollisuus käydä työterveydessä verikokeessa. Jos työntekijä kieltäytyy myös verikokeesta, päätetään mahdollisista seuraamuksista tapauskohtaisesti kieltäytymisen ja aistihavaintojen perusteella. REITTI_5_2024.indd 38 REITTI_5_2024.indd 38 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 39 38 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Miika Nieminen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palaute kortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: PUOLIKSI Palautearvonnan voittaja 4 /2024 K A T A K O M B I A N I S S E I S K O R I P A L L O T A P A K U J U U A R A T A S S A T A A R L K A N A D A A L A T I L I K E T A S E R A V I N N E P I T O I S E T A S U A P Ö T Y E T T O H T K Ä P Y Y H T E E N K I O V A O T I N Ä L O N N E T Ä I K Ä V I N T R O C K A A Ä E I N E S A P A R A A T T I L A I T S V E A L I I A N L M K A L T O I N R O P I T O L A U S A H J O T A K E R T U A A I K E E T U K K O T U J U T I S T O S U O T U I S A A H N A A T Mitä europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa? Kuulin, että työttömyyspäivärahan työssäoloehto on muuttunut europerusteiseksi. Mitä se tarkoittaa? Syyskuun alussa 2024 tuli voimaan lakimuutos, joka muutti ansiosidonnaisen päivärahan perusteena olevan työssäoloehdon europerusteiseksi. Päivärahan saaminen ei siis jatkossa riipu enää ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrästä, vaan kalenterikuukauden aikana maksetusta palkasta. Samalla myös työssäoloehdon keston vaatimus pidentyi. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että saadaksesi työttömyyden tai lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa sinun on täytynyt olla riittävän pitkään töissä samaan aikaan, kun olet ollut työttömyyskassan jäsenenä. Jos olet työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa, joka on lähes aina peruspäivärahaa suurempi. Jos et ole kassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehtoa, voit saada Kelasta peruspäivärahaa. Mikäli työssäoloehto ei täyty, et voi saada ansioetkä peruspäivärahaa. Tässä tapauksessa voit hakea Kelasta työmarkkinatukea. Europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on tietty palkkatulo, joka maksetaan kalenterikuukauden aikana. Työssäoloehdon kertyminen perustuu siis kalenterikuukauden aikana maksettuun palkkaan, jonka on oltava niin sanottua työssäoloehtoa kerryttävää vakuutuspalkkaa. Esimerkiksi lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa tähän mukaan. 2.9.2024 alkaen työssäoloehtoa kertyy kalenterikuukausittain siten, että työssäoloehtokuukausia kertyy yksi, kun palkkaa on kalenterikuukauden aikana maksettu 930 euroa ja puoli kuukautta, kun palkkaa on maksettu 465–929,99 euroa (vuoden 2024 tasossa). Työssäoloehtoa tulee kertyä yhteensä 12 palkallista kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos työssäoloehto kertyisi vain puolikkaina kuukausina, pitäisi palkallisia kalenterikuukausia olla yhteensä 24. Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen ehtoihin liittyy myös kassan jäsenyysehto. Käytännössä sinun tulee olla työttömyyskassan jäsenenä riittävän pitkä aika, jotta jäsenyysehto täyttyy. Vanhan lain voimassaollessa jäsenyysehto oli 26 viikkoa (puoli vuotta). Syyskuun alusta alkaen myös jäsenyysehto piteni 12 kuukauteen. < REITTI_5_2024.indd 39 REITTI_5_2024.indd 39 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 41 40 På svenska 40 T allink Victoria I avgår från västra terminalen (Länsi terminaali 2, Tyynenmerenkatu 14, Helsingfors) lördagen den 8 februari 2025 kl. 18.35. Incheckning (biljettutdelning) öppnar två timmar tidigare och ombordstigning börjar kl. 17.45. Det är bra att vara på plats i god tid. Vi anländer till Tallinn kl. 22.00 till D-terminalen. På fartygets konferensdäck finns en PAU-punkt där du kan få information och rekvisita för kryssningen. På söndagen den 9 februari 2025 finns det möjlighet att gå i land i Tallinn kl. 8-12. Fartyget har många restauranger, inklusive Grande Buffet och Grill House, samt nattklubben Starlight. Ett inhemsk partyband spelar också i nattklubben. PAU har reserverat ett konferensrum för 280 personer på konferensdäcket på söndagen, med start kl. 12.00. Kom och hör de senaste nyheterna från facket och postsektorn i ordförande Heidi Nieminens aktuella översikt och ställ frågor som du funderar över. Fartyget återvänder till Helsingfors på söndagen enligt tidtabellen kl. 16.00. Anmäl dig nu begränsat antal platser 150 A-klass hytter för 1-2 personer, 10 A-Premium hytter för 1-2 personer (dubbelsäng) och 100 B-klass hytter för 1-2 personer har reserverats för kryssningen. A-Premium klass hytter är slutsålda. Vi har reserverat måltider för kryssningen från Grande Buffet. Middag på utresan serveras kl. 20.45. Middagen inkluderar även drycker. På söndagen börjar sjöfrukosten kl. 7.00 och lunch kl. 14.15, inklusive drycker. Senare bufféserveringar är helt reserverade för PAU-medlemmar, max. 400 personer. Ytterligare platser kommer att finnas tillgängliga från den tidigare serveringen så länge det finns plats. Det lönar sig därför att anmäla sig så fort som möjligt. Bordsreservationer måste hämtas från restaurangen senast 15 minuter efter att serveringen börjat. Kryssningens självriskpris inklusive alla måltider. Två personer i en hytt. • B-klass hytt 90 € per person (icke-medlemmar 130 €) • A-klass hytt 100 € per person (icke-medlemmar 140 €) Anmäl dig till medlemskryssningen främst genom din lokala avdelning. Anmäl dig senast den 6 januari 2025. Platserna är begränsade. Fråga samtidigt om eventuellt stöd från din avdelning. Du kan också kontrollera stödet från avdelningarna på pau.fi/pau/paun-jasenristeily-2025. Fackets kontor tar också emot anmälningar om du inte kan anmäla dig genom din avdelning. Kontaktperson (på finska): Kollektivavtalsoch organisations expert Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. Självriskpris för resan, t.ex. A-hytt 100 € minus avdelningsstöd, måste betalas senast den 6 januari 2025. Betalningsmottagare: Postoch logistikunionen PAU ry, kontonummer FI66 5541 2810 0001 59. Meddelande: Medlemskryssning och resenärens namn eller namn om betalning görs för flera personer. Kom ihåg att ta med antingen ett giltigt pass eller ID-kort för kryssningen. Observera att körkort inte är ett resehandling eller officiellt ID. PAU:s första medlemskryssning arrangeras den 8–9 februari 2025 på Tallink Victoria. Facket och vissa avdelningar stöder medlemmar som deltar i kryssningen. PAU:s medlemskryssning närmar sig – kom med! REITTI_5_2024.indd 40 REITTI_5_2024.indd 40 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 41 40 In English 41 T allink Victoria I ship departs from Länsiterminaali (Länsiterminaali 2, Tyynenmerenkatu 14, Helsinki) on Saturday 8 February 2025 at 18.35. Check-in (ticket distribution) opens two hours earlier, and boarding begins at 17.45. It’s good to be there on time. We will arrive in Tallinn at 22.00 at D-terminal. PAUs information point is on the ship’s conference deck where you will get information and props for the cruise. On Sunday 9 February 2025, you can visit Tallinn between 8.00 and 12.00 o’clock. The ship has many restaurants, including Grande Buffet and Grill House, as well as the Starlight nightclub. A Finnish party band will be playing in the nightclub. PAU has reserved a conference room for 280 people from the conference deck on Sunday, starting at 12.00. Come and hear the latest news from the union and the postal sector in the current affairs review by Chairman Heidi Nieminen, and ask any questions you may have. The review is held in Finnish. The ship returns to Helsinki on Sunday at 16.00, according to the schedule. Register Now Limited Places Available PAU has reserved 150 A-class cabins (1-2 people), 10 A-Premium cabins (1-2 people, double bed), and 100 B-class cabins (1-2 people). A-Premium class cabins are sold out. We have reserved meals from Grande Buffet. The meals and beverages are included in the cruise price. Dinner on the outbound journey starts at 20.45. On Sunday, breakfast starts at 7.00, and lunch at 14.15. The entire dinner buffet is reserved for PAU members, max. 400 people. If more than 400 members come to the cruise, they will have their dinner buffet in an earlier seating as long as there are seats left. Therefore, it is advisable to register as soon as possible. Table reservations must be claimed from the restaurant no later than 15 minutes after the seating starts. Cruise price including all meals and a cabin for two people: • B-class cabin €90 per person (non-members €130) • A-class cabin €100 per person (non-members €140) Register for the member cruise primarily through your local branch. Register by 6 January 2025. Places are limited. Ask your branch if they are paying some of the costs. You can also check the support from the branches at pau.fi/pau/paun-jasenristeily-2025. The union office also accepts registrations if you cannot register through your branch. Contact person (in Finnish): Collective agreement and organisation expert Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. The payment for the trip, e.g., A-cabin €100 minus branch support, must be paid by 6 January 2025. Payment recipient: Post and Logistics Union PAU ry, account number FI66 5541 2810 0001 59. Message: Member Cruise and the name(s) of the traveler(s). You can pay for multiple people at once. Remember to bring either a valid passport or ID card for the cruise. Please note that a driver’s license is not a travel document or an official ID. If you need other documentation (ie a valid residence permit card), take them with you as well. The cruise will go outside of the border of Finland. PAU’s first member cruise is on 8–9 February 2025 on Tallink Victoria. The union and some of its local branches pay some of the costs of the cruise for its members. Welcome to PAU`s Member Cruise REITTI_5_2024.indd 41 REITTI_5_2024.indd 41 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 43 42 In memoriam Työympäristöasiantuntija ja jalkapallovaikuttaja on poissa PAUn eläkkeellä oleva työympäristöasiantuntija Mika Roos menehtyi vakavaan sairauteen elokuun viimeisenä päivänä kotonaan Helsingissä 71-vuotiaana. Mika oli syntynyt 7.10.1952. Helsinki oli Mikan kaupunki koko hänen elämänsä ajan. Siellä hän syntyi, eli ja kuoli. Mikan ja hänen puolisonsa Riitan haave viettää useampi kuukausi etelän lämpimässä viime talvena kariutui Mikan sairastuttua. Elämää katsottiin sen jälkeen sairauden asettamien ehtojen kautta. Armeijan käytyään Mika löysi työpaikan postinjakelusta, joka oli hyväkuntoiselle kaverille silloin kelpo työpaikka. Elämässä tapahtuu monenlaisia risteyskohtia. Mikalle sellainen oli hänen jäätyään yksinhuoltajaksi tyttärensä Jonnan ollessa alle kouluikäinen. Asioilla on monesti tapana järjestyä ja niin tuolloinkin. Jalkapallo oli Mikalle tärkeä harrastus, jonka pelaamisen hän aloitti hyvin nuorena. 80-luvun lopulla Helsingin Ponnistuksen kentän laidalla oli tähtipölyä ja risteyskohta. Mikan ja Riitan yhteinen taival alkoi sieltä. Postinjakelua Mika teki eri puolilla Helsinkiä ja jo nuorena miehenä hän sai kosketuksen edunvalvontatehtäviin. Mika tuli toimitsijaksi silloiseen Postiliittoon 90-luvun alkupuolella hieman minun jälkeeni. Aika nopeasti aloimme tehdä yhdessä koulutuksia. Postiliitto tutuksi oli ensimmäinen koulutus, jonka teimme ja jota harjoitettiin monena viikonloppua vuodessa usean vuoden ajan. Kun matkat eri puolille Suomea tehtiin junalla tai linja-autolla, niin oli aikaa jutella omat ja maailman asiat moneen kertaan. Kyllä siinä toisen oppi tuntemaan. Kahdenkeskiset jutustelut Mikan kanssa ovat olleet minulle se paras juttu, josta Mikaa lämpimimmin muistan. Tuo mainittu kurssi tuotti Mikalle paljon iloa, kun hän huomasi myöhemmin siellä tapaamiamme ihmisiä edunvalvontatehtävissä. Innostus oli tarttunut. Mika oli erittäin sosiaalinen luonne. Hän viihtyi ihmisten parissa ja sai muista energiaa. Mikan apuun moni luotti. Avuliaisuus ja oikeudenmukaisuus olivat hänen luoteenpiirteitään. Mikalla oli selkeä ja vahva maailmankatsomus. Vuosien saatossa hänestä kehittyi vakuut tava ammattilainen työsuojelun ja sosiaaliasioiden parissa. Mika kuului myös monilla työehtosopimuskierroksilla liiton neuvottelijaryhmään. Hän halusi tehdä työtä tavallisten ihmisten puolesta ja sitä sarkaa totisesti riitti. Jalkapallo oli Mikan ja Riitan suuri intohimo. Nuorena pelattiin, sitten valmennettiin. Mika saavutti menestystä valmennustehtävissä aina Suomen mestaruuteen asti. Helsingin Ponnistus sai heistä yhdistystoimintaansa aktiivit ja Mikan talkootuntien määrä on ollut valtava. Kun kesän alussa soitin Mikalle, hän oli leikkaamassa Ponnistuksen kentän nurmikkoa. Kysyin, eikö nuorempia tuohon hommaan löydy? Mika kuitenkin vastasi, että homma vielä hoituu häneltäkin. Sekä Mika että Riitta palkittiin viime kesänä opetusja kulttuuriministeriön korkealla ansiomerkillä elämäntyöstään urheilun ja liikunnan hyväksi. Kivinokassa Mika ja Riitta viettivät kesän aurinkoisia päiviä. Siellä oli myös sopivasti Ponnistuksen kenttä. Kivinokka on historiallinen paikka, jota korostaa sen yhteisöllisyys. Arvatkaa vain, kuka veti siellä tietovisoja? Elokuussa Mika sai musertavan tiedon terveydentilastaan. Vanhan jalkapalloilijan peliaika oli päättymässä eikä lisäaikaa paljoa annettu. Voi silti todeta, että Mika eli elämällä täytetyt vuodet. Nyt puolisoa, isää, appea ja vaaria ikävöidään. Olen myös varma, että suruviesti on koskettanut myös suurta joukkoa liiton entisiä ja nykyisiä aktiiveja ja jäsenistöä. Usein koulutuksissa Mika lausui Tommy Tabermanin runon. Kirjoitettakoon se tähän lopuksi Mikan perintönä ja elämänohjeena. ”Kaikkea saa tehdä/ Kaikkea pitää tehdä/Kaikkia ovia täytyy tempoa/Kaikkia kuita kurkotella/ On vain yksi ehto/elinehto: värisevää sielua ei saa tallata”. < SEPPO KINNUNEN Mikan työtoveri ja ystävä REITTI_5_2024.indd 42 REITTI_5_2024.indd 42 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 18.11. mennessä ja voita 20 € REITTI_5_2024.indd 43 REITTI_5_2024.indd 43 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39
• Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkallinen perhevapaa Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset TES Laki liity.pau.fi Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jäsenyydellä turvaat parhaiten etusi työelämässä. LIITY NYT 4 REITTI_5_2024.indd 44 REITTI_5_2024.indd 44 4.10.2024 15.39 4.10.2024 15.39