Sisältö 6 | 2016 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi); toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969633, (marjo.pihlajaniemi@pau.fi) ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitemuutokset ja jäsenrekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2016 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 7 5.9. 30.9. 8 7.10. 31.10. 9 7.11. 29.11. 10 28.11. 19.12. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työn kuva: Multisortteerattuja norpannahkoja 10 SAK:n edustajakokous Tampereella 11 Puheenjohtajalta 12 Kiky-sopimuksen keskeiset muutokset 16 Vuokratyöntekijä-oman itsensä herra? 18 Työtuomioistuimessa voitto 19 Päättäjän kynästä: Tulevaisuuden Posti toimii monella alalla 20 Varhaisjakelun yt-neuvottelut 23 Syksyn koulutustarjonta 24 Koko maailma merkkeinä 26 Ay-majakka: Mihin oletkaan menossa perusjakelu? 28 Kesäsarjis 29 Kolumni: Joskun on töissäkin ollut kivaa 30 Ristikko 31 Pakina: Ruohonleikkuun lyhyt psykofyysinen anatomia 32 Vuosilomalisän/lomarahan laskeminen 33 Jos sairastut lomalla 34 Yhdeksän vinkkiä kesälomaan 35 Hurriganes-näyttely Vapriikissa 36 Kysymyspalsta 40 Menoon mukaan 42 Tiina Munnen muistoksi 44 Hän on Irene Vuorinen Reitti_6_2016.indd 2 23.6.2016 13.08
3 2016 Pääkirjoitus Postilain kokonaisuudistuksen toinen vaihe tulee eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin syksyllä. Hallitus on nostanut EU:ssa postipalveludirektiivin komission niin sanotulle REFIT-listalle, jolle kerätään sujuvoittamista kaipaavaa EU-lainsäädäntöä. Suomi vaatii viiden päivän jakeluvelvoitteesta luopumista. Aloite on lähtöisin liikenneja viestintäministeriöstä. Ministeriön mielestä viiden päivän jakeluvelvoite ei ole enää ajankohtainen, koska sähköiset palvelut korvaavat perinteistä postia yhä enemmän. Turhasta sääntelystäkin pitäisi päästä eroon ja auttaa postia pärjäämään muuttuvassa kilpailutilanteessa. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Ylen (19.5.) saamien tietojen mukaan Euroopan komissio on haluton avaamaan direktiiviä, koska asia on monissa maissa kansallisesti herkkä ja mahdolliselle avaamiselle odotetaan kovaa vastarintaa. Vastarintaa on odotettavissa myös Suomessa. Jakelupäivien harventamisella olisi merkittävä vaikutus haja-asutusalueella sanomalehtien jakeluun. Sanomalehtien liitto kirjoitti helmikuusVaikuttamisen paikka on nyt TEKSTI JUHA PÖYRY POSTILLA MATTI NISULA sa lausunnossaan, että jakelupäivien leikkaaminen heikentäisi kansalaisten asuinpaikasta riippumatonta tasaveroista tiedonsaantimahdollisuutta. Liiton mukaan perusjakelussa kulkevien sanomalehtien (20 %:n) osuus sanomalehtibisneksen liikevaihdosta on noin 150 miljoonaa euroa. Maaseudulla viisipäiväinen jakelu on tärkeä myös muiden palveluiden säilyttämisen kannalta. Näitä ovat esimerkiksi Postin uudet kotipalvelut ja ruokakuljetukset. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta harvennettu jakelu olisi myös ongelmallista. Esimerkiksi maaseutuyrittäjien konerikkojen yhteydessä tarvittavat laitetoimitukset ovat usein erittäin kiireellisiä. Jos kaupunkien keskustoissa Posti lopettaisi jakelun lainsäädännön mahdollistamana joinain arkipäivinä, olisi se kädenojennus kilpailijalle aloittaa jakelu kyseisinä päivinä, jolloin osa Postin verkossa kulkevasta postista siirtyisi kilpailijalle. Tällöin parhaan katteen omaavia tuotteita lähtisi kilpailijan verkkoon ja Posti entisestään omalla toimellaan heikentäisi mahdollisuuttaan hoitaa lakisääteistä palvelua. Jakelupäivien vähentämisellä olisi luonnollisesti myös dramaattinen vaikutus alan työllisyyteen. Kahden jakelupäivän vähennys viikossa aiheuttaisi arviolta 1500–2500 työntekijän irtisanomisen. Sillä olisi vaikutusta myös muiden alojen työllisyyteen, esimerkiksi painoalaan, kuljetukseen ja lehtien toimituksiin. Peruspostitoiminta on ollut joka vuosi kannattavaa nykyisellä palvelutasolla ja tuottanut vuosittain Postille kymmeniä miljoonia euroja. Vuoden 2015 tuloksesta jaettiin omistajalle eli valtiolle osinkojakin 18 miljoonaa. Postin jakeluvelvoitteesta päätetään eduskunnassa. Jokaisen PAUn jäsenen kannattaisi olla yhteydessä oman vaalipiirin kansanedustajiin. Oman ja yhteisen edun vuoksi. Romuttamalla työsuhteiden ehtoja Suomeen ei luoda uusia työpaikkoja. Sen sijaan pahimmillaan maahamme rakennetaan lakiteitse kahdet työmarkkinat. Toiset jäävät kiertämään pätkätöitä. Onnekkaimmat, joilla on vara valita, saavat pysyvät työsuhteet. SAK:N UUSI PUHEENJOHTAJA JARKKO ELORANTA BLOGISSAAN 21.6.2016 Jokaisen PAUn jäsenen kannattaisi olla yhteydessä oman vaalipiirin kansanedustajaan Reitti_6_2016.indd 3 23.6.2016 13.08
4 2016 Ajankohtaista Verkkosivut www.kesaduunari.fi tarjoaa perustietoa työsuhteesta. Voit esittää kysymyksiä myös nettilomakkeen kautta tai soittamalla 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Tilaa PAUn mobiilikortti PAUn jäsenillä on mahdollisuus tilata perinteisen muovikortin rinnalle älypuhelimiin maksuton PAUn mobiilijäsenkortti. Kortti toimii myös matkustajavakuutuskorttina. Voit tilata kortin osoitteessa www.pau.fi /jasenyys/jasenkortti/ mobiilijasenkortti. Mobiilijäsenkortti toimitetaan tekstiviestillä: saat puhelimeesi linkin, josta voit käydä lataamassa kortin. Lompakkosovellus, johon kortti ladataan, toimii iPhonella, Androidilla sekä Windows Phonella. Ladattuasi Lompakko-sovelluksen puhelimeen, löydät Lompakosta PAUn jäsenkortin välilehden ”Jäsenkortit” alta. Kohdan ”Tarjoukset” alta löydät kaikki jäsenedut sekä mm. matkustajavakuutuskortin tiedot. Haluatko PAUn kalenterin? PAUn jäsenkalenteri on tilauspohjainen ja maksuton. Mikäli haluat ensi vuoden kalenterin, tee tilaus kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi . Jäsensivujen oikealla palstalla on kohta ”oikopolkuja”, josta pääset tekemään tilauksen. Tilaus tulee tehdä 31.7. mennessä. Kalenterista löydät edunvalvojien yhteystiedot, hyödyllistä tietoa jäseneduista, vakuutuksista, työttömyysturvasta ja eläkkeistä. Eläkeläisjäsenet saavat edelleen ammattiosastonsa kautta kalenterin, mikäli osasto sen tilaa heille. Jos olet eläkkeellä, ota yhteyttä osastosi toimihenkilöön. Liitto ei siis lähetä eläkeläisille kalenteria. Onnea Heidi! PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen on pienen poikavauvan äiti. Poika syntyi 15.6. ja on mitoiltaan 3704 g ja 53 cm. Lämpimät onnittelut koko perheelle! Posti luopuu kahdesta lähetysluokasta Ensi vuoden alusta lähtien kuluttajakirjeitä ei jaotella enää ykkösja kakkosluokkaan. Syynä on lähetysmäärien väheneminen ja se, ettei kahden postiluokan käyttö koskaan juurtunut kunnolla kuluttajien käyttöön. Posti on käsitellyt kirjeitä kahdessa eri luokassa vuodesta 1984 lähtien. Aluksi kakkosluokkaan pääsivät vain ne lähetykset, joissa kirjeitä oli vähintään kaksikymmentä. Vaatimus poistui vuonna 2011. Yrityspostissa säilyvät jatkossakin priorityja economy-luokat, joita käytetään yhä myös ulkomaille lähtevässä postissa. Reitti_6_2016.indd 4 23.6.2016 13.08
5 2016 Hotelli ja koulutuskeskus Heimari Laitialantie 190, 52330 Heimari 015 727 3100 • www.heimari.com Heimarin erikoistarjous kesäksi 2016 Tarjoamme PAUn jäsenille kesä-elokuussa mahdollisuuden yöpyä edulliseen hintaan hotellissamme. Hintaan sisältyy aamiainen sekä muut talon palvelut. • 2 h huone 50 € /vrk • 1 h huone 45 € /vrk • Lisävuode 25 € / vrk • Lemmikit ovat myös tervetulleita 25 € / käynti Tarjouksen saat soittamalla arkisin klo 9 ?16 Heimarin myyntipalveluun 015 727 3100 Huom! tarjousta ei voi liittää muihin tarjouksiin ja se on voimassa varaustilanteen mukaan. H Tarjoam Tykkää meistä Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto. Uusia elämyksiä Lapista Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi järjestää yhteistyössä PHT:n kanssa 1. askel hyvinvointijakson Muoniossa 12.-16.9.2016. Jakson ohjelmassa on muun muassa melontaa, vaellusta, kalastusta ja yhdessä oloa nuotiokahvien merkeissä. Kurssilla tehdään hyvinvoinnin, liikunnan ja terveyden kokonaisvaltainen kartoitus. Hyvinvointijakso koostuu kahdesta osasta: Syyskuun pääjaksosta sekä mahdollisuudesta osallistua seurantajaksolle 9.12.-11.12.2016. Hinta täysihoidolla sisältäen ohjelman: 25 €/vrk ja työttömiltä 12,50 €/vrk (ei sis. matkoja). Hae jaksolle osoitteessa tatsi.org/tuetut-lomat. Lisätietoja kohteesta osoitteessa: www.utkujarvenmajat.fi . Uusi keskusjärjestö -hankkeen selvitystyö on päättynyt Liittojen kokous totesi, että uutta keskusjärjestöä ei kyetä perustamaan alun perin suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Myöskään hankkeen jatkamista uudella valmistelulla ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Puheenvuoroissa todettiin, että syyt ja tarpeet palkansaajien yhteistyön tiivistämiseksi ovat kuitenkin edelleen olemassa. – Nyt päättyneen hankkeen selvitysmateriaalit ja linjaukset uusien yhteistyön muotojen rakentamiseksi ja asioiden yhteisen valmistelun vahvistamiseksi tullaan hyödyntämään. Yhteistyölle yli keskusjärjestörajojen on työmarkkinoiden voimakkaassa murroksessa korostunut tarve, liittojen kokous linjasi. Reitti_6_2016.indd 5 23.6.2016 13.08
6 2016 Työnkuva Multisortteerattuja norpannahkoja P ostin niin sanotun Platon-hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on lajitteluteknologian tehokkaampi hyödyntäminen. Pasilan postikeskuksessa MSM-lajittelukone (Multi Sorting Machine) lajittelee Lappeenrantaan osoitteellista postia jo jakelujärjestykseen. Jakeluterminaalissa Multi Sorting Machine on vääntynyt karjalaisittain monisorttausmasiinaksi. Tummanharmaat MSM-lajittelupussit ovat puolestaan kotoisasti norpannahkoja. Kaakkois-Suomen suurimmasta jakeluterminaalista posti kulkee kolmen postinumeron alueella Lappeenrantaan, Taavettiin, Joutsenoon, Savitaipaleelle ja Taipalsaarelle. Terminaali pitää sisällään noin 70 jakelureittiä ja lähes 100 työvuoroa, johon jakelun lisäksi kuuluu myös käsittelyä ja kuljetusta. Lappeenrannan jakelukeskukseen konelajiteltu posti saapuu Pasilasta harmaissa ”norpannahoissa”. Yhteiselo käsilajittelun kanssa ei ole ollut saumatonta, varsinkin kun sitä on harjoiteltu yt-neuvotteluiden varjossa. MSM-pilotti käynnistyi terminaalissa pääsiäisen jälkeen. Pilotin aikana olemme päässeet siihen, että Pasilan MSM-kone pystyy lajittelemaan keskimäärin 30 prosenttia posteista jakelujärjestykseen. Lukeman pitäisi olla ihan toisenlainen. Nyt se on hidastanut normaalia työtä aivan valtavasti, kertoo terminaalin luottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu Jari Hokkanen. Konelajitellusta postista on henkilöstön mielestä terminaalissa toistaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä. Käytännössä ongelmat ovat näkyneet kahdesta nipusta jakamisessa. Koneja manuaalisesti lajitellun postin jakaminen eri nipuista on hankalaa. Vaikka norpat ja kassit (kasseissa oleva MSM-lajiteltu posti) ohjataan ohi reittilajittelun, me ei siinä paljon voiteta. 6 2016 Reitti_6_2016.indd 6 23.6.2016 13.08
7 2016 Postinjakaja Jari Hokkanen toimii Lappeenrannan jakelukeskuksessa myös luottamusmiehenä. Hokkasen mielestä on parempi osallistua toimintaan kuin räksyttää ja valittaa. MSMpilotti on pitänyt luottamusmiehen kiireisenä. > 7 2016 Reitti_6_2016.indd 7 23.6.2016 13.08
8 2016 Tiina Kuosa ei usko, että MSM-konelajittelussa päästään sataan prosenttiin missään vaiheessa. Hän pitää laukusta jakamista hankalana. Jakelua hidastaa merkittävästi se, että osa konelajitellusta postista tulee osoitepuoli väärin päin. Kimmo Kosonen (taustalla) pelkää, että kahdesta nipusta jakaminen aiheuttaa lisää sairauslomia. Työnkuva 8 Reitti_6_2016.indd 8 23.6.2016 13.08
9 2016 Postin jakaminen eri nipuista on hankalaa. Jos kannolla meni ennen kolme tuntia, niin nyt menee neljä, koska postit jaetaan kahdesta pinosta. Kone ajaa kirjeet vielä ylösalaisin ja niitä täytyy sitten plärätä vielä reitillä, joka on todella hidasta. Tästä on mennyt kyllä Pasilaankin viestiä, mutta sille ei kuulemma voi mitään. Jakajat ovat saaneet avuksi Lappeenrannassakin ergolaukun, mutta itse ongelma ei ole poistunut. Niskaja hartiaseudun vaivat ovat lisääntyneet. Laukusta jakaminen on tosi hankala juttu. Minun fyssarini kysyi jo ekan viikon jälkeen, mitä olen oikein tehnyt. Kun konelajiteltu posti tulee vielä osoitepuoli väärin päin, joudun jakelureitillä kääntelemään toista nippua pää vinossa. Kahden nipun käsittely on ergonomisesti hankalaa, postinjakaja Tiina Kuosa kertoo. Luottamusmies on esittänyt työnantajalle ongelmanratkaisuksi vanhan sylizipin käyttöönottoa, jossa osoitteelliset ja osoitteettomat laitettaisiin siirtymävaiheen ajan vanhanaikaisesti jakelujärjestykseen. Hokkasen idealle työnantaja ei ole ainakaan toistaiseksi lämmennyt. Sitoutunutta porukkaa Vaikeuksista huolimatta luottamusmies Jari Hokkanen kehuu työpaikan henkeä ja työntekijöiden asennetta pilotin aikana. Kaikki ovat tehneet parhaansa, niin jakajat kuin paikallinen työnjohtokin. Porukka on motivoitunutta. Meillä on hyvä esimies, Ari Maijanen, joka on kuunnellut meitä. Ari on vaatinut tekemään työt työohjeen mukaan. Henkilöstö on ymmärtänyt miksi kahdesta pinosta jaetaan, vaikka se onkin hitaampaa. Työohjeiden mukaan tehtäessä pilotista saadaan oikeaa ja realistista tietoa. Jos me alkaisimme näitä hommia oikomaan, niin koko hommahan menisi ihan vinksalleen, Hokkanen muistuttaa. Henkilöstön sitoutumisesta on ollut hyötyä myös jakelutapamuutoksessa. Uudet reitit otettiin Lappeenrannassa käyttöön kesäkuun alussa. Työhöntuloaikoja porrastettiin klo 05.00?10.30 välille ja käyttöönottoviikolla terminaaliin otettiin lisämiehitystä, että homma saatiin pyörimään. Olen ollut ihan positiivisesti yllättynyt. Olisi luullut, että täällä olisi ollut suurempikin härdelli. Esimiehet ja projektipäälliköt, joita on ollut tässä mukana, kuuntelivat jakajia ja tekivät korjauksia, Hokkanen kiittelee. Jakelutapamuutoksen yhteydessä autoreittien taukoja sosiaalitilojen paikkoihinkin haetaan ratkaisua. Ongelma on ollut pitkään työnantajan tiedossa. Viimeksi asiaa on vaadittu selvitettäväksi Kaakkois-Suomen perusjakelun yt-neuvottelujen aikana. Taukopaikka-asiaa on väännetty ja käännetty jo viitisen vuotta. Asia nousi esille myös työsuojelutarkastajien tarkastuksessa. Taukopaikkoja on nyt kuitenkin kartoitettu ja niitä on käsittääkseni tulossa. Lopputulos tämänkin osalta on kuitenkin vielä epäselvä. Kaakkois-Suomen yt-maraton Tuotannon perusjakelun ensimmäiset yt-neuvottelut käytiin helmikuun alussa. Neuvottelut päättyivät maaliskuun puolivälissä ylimitoitettuihin henkilöstövähennyksiin ja osa-aikaistamisiin, jotka toteutettiin sekä irtisanomisten että Uuden polun kautta. Kaakkois-Suomen osalta neuvotteluja jatkettiin pitkälle kesäkuuhun MSM-toimintamallin muutoksen vaikutusalueella postinumeroalueilla 45– 49 ja 53–56. Tämän lehden mennessä painoon päätösneuvottelu oli siirretty pidettäväksi juhannusviikolla. Kaakkois-Suomessa työntekijät ovat roikkuneet löysässä hirressä jo pitkään. Jari Hokkanen on porukastaan huolestunut. Ihmiset ovat tehneet täällä pilottia ja uusia työvuoroja pitkällä pinnalla. Mutta se mikä tässä harmittaa, niin yt:n jälkeen kiitos tästä kaikesta saattaa olla aika tyly. Postin työpaikoilla huoli toimeentulosta ja huomisesta on alati läsnä. Milloin yt:t loppuu, vähennetäänkö jakelupäiviä, kuoriiko kilpailija kerman, myydäänkö Posti? Hokkanenkin tiedostaa tilanteen, mutta suhtautuu siihen myös huumorilla. Tuntuu naurettavalta, että ala, joka on hiipumassa avataan kilpailulle. Kuka siitä saa sen leivän. Ei kukaan. Ehkä olisi fi ksumpaa, että valtio ottaisi tästä tämän postinjakelun kontolleen ja hienosti sanottuna saattohoitais pois. Ja jos fi rma on ollut olemassa yli 350 vuotta ja se nyt minun aikana loppuu, niin onhan se jo älyttömän huonoa tuuria! TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI 201 201 201 201 201 20 20 20 2 2 20 201 201 01 01 01 201 201 201 2 201 20 201 201 201 201 201 201 2 201 201 201 201 20 201 201 2 201 201 2 2 201 20 201 201 201 201 20 201 201 201 01 01 20 2 20 2 2 201 20 01 01 20 20 20 01 2011 2 111 201 2 20 201 20 2 2 201 201 2 111 2011 2 201 2011 2 2 2 11 2 2 2 2 111 2 2 2 2 1 2 2 116 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 pinosta jaetaan, vaikka se onkin hitaam ta on kuitenkin vielä epäselvä. TEKSTI JUHA PÖY KUVAT MARJO PI Multisortteerattu posti tulee Lappeenrannan jakelukeskukseen Pasilasta harmaissa kasseissa eli norpannahoissa. MSM-lajittelukoneella on lajiteltu pääosin lähtö lajitteluna miljoonia lähetyksiä. Reitti_6_2016.indd 9 23.6.2016 13.08
10 2016 Kokous hyväksyi uudet säännöt, joiden tavoitteena on toiminnan ketteröittäminen. Keskeinen muutos oli edustajankokouksista luopuminen. Tulevaisuudessa SAK:ssa on edelleen hallitus, mutta edustajakokous korvataan kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla edustajistolla. Edustajisto valitaan neljän vuoden välein, ja sinne liitot saavat edustajiaan jäsenmäärän mukaan. Joka neljäs vuosi pidetään järjestäytymiskokous, joka valitsee keskusjärjestön hallituksen. Ensimmäiset valinnat tehtiin kuitenkin tässä kokouksessa. PAUn edustaja SAK:n hallituksessa on puheenjohtajamme Heidi Nieminen. Edustajiston varsinaisia jäseniä PAUn jäsenkentästä ovat Mirja Sandberg, Kari Lempinen, Lena Müller-Salonen ja Jari Pellikka. Puheenjohtaja vaihtui Lisää historian lehtien havinaa koettiin kun vuodesta 2009 keskusjärjestöä johtanut Lauri Lyly vetäytyi, omien sanojensa mukaan, aktiivisen kansalaisen eläkkeelle. Tilalle valittiin Julkistenja #SAK109 sisälsi historiallisia muutoksia 109-vuotiaan SAK:n 19. edustajakokous lopetti edustajakokoukset ja valitsi uuden puheenjohtajan. hyvinvointialojen liitto JHL:n, puheenjohtajana toiminut Jarkko Eloranta. Elorannan valinta oli sikälikin merkittävä, että ensimmäistä kertaa SAK:n puheenjohtajaksi valikoitui akateemisen loppututkinnon suorittanut ja palvelusektoria edustanut henkilö. Eloranta on valmistunut valtiotieteen maisteriksi vuonna 1994. Keskusjärjestön jäsenmaksu alenee Tiistaina järjestettiin työelämän tulevaisuutta käsitelevä seminaari otsikolla Mahdollisuuksien aika hyvä työ digiajassa. Juha Heikkalan vetämässä seminaarissa aiheeseen johdattelivat SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Kokous hyväksyi myöhemmin myös Hyvä työ digiajassa -nimisen kannanoton. Tämän lisäksi hyväksyttiin ”Askelmerkkejä tulevaisuuteen” sekä taloussuunnitelma vuosille 2017–2020. Merkittävin päätös talouspuolella oli se, että liittojen maksama keskusjärjestön jäsenmaksu alenee seitsemästä prosentista kuuteen. Yhteensä jäsenliitoilta oli saapunut kokoukselle 39 aloitetta, joista yksi oli PAUn toimittama. PAUn otsikolla ”Valtion omistajuus kuntoon Suomessa” nimettyyn aloitteeseen edustajakokous otti myötäsukaisen kannan: se totesi lausuntonsa lopuksi ”Valtion on edellytettävä omistamaltaan yhtiöltä ensiluokkaista henkilöstöpolitiikkaa ja yritysvastuuta.” TEKSTI JUHA JAATINEN, EDUSTAJA NUMERO 165 KUVAT PATRIK LINDSTRÖM Lue lisää edustajakokouksen annista: www.sak.fiàajankohtaistaàedustaja kokous ja sosiaalisesta mediassa #SAK109. Edustajakokouksessa oli yhteensä 259 jäsenliittojen edustajaa. PAUsta olivat paikalla (ylärivi vas.) hallituksen edustaja Heidi Nieminen sekä edustajat Marko Koivuniemi, Jesper Sundström, Päivi Holpainen, Timo Kuusikko ja Satu Ollikainen. Alarivi vas. Laura Meriläinen, Mirja Sandberg, Juha Jaatinen, Kari Lempinen ja Piia Willberg. SAK:n uusi puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi puheessaan, että työntekijän osaamista ja ideointihalua on käytettävä hyväksi ja annettava luovuudelle enemmän tilaa. SAK:n edustajakokous 6.-8.6.2016 Tampereella Edustajakokous korvataan kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla edustajistolla. Reitti_6_2016.indd 10 23.6.2016 13.08
11 2016 1111 2 2 2 2 2 20 201 20 201 201 20 2 111 2 2 2 11 20 20 201111 2 2 2 2 20 20 20 2011 201 201 2 2 201 20 20 01 201 201 2 2 20 20 201 2 20 0111 2 2 2 2 2 2 2 201 01 2 2 2 2 2 20 01 2 20 20 201 2 20 011 20 201 20 20 201 2 2 1 2 201 2 2 20 2 2 11 201 201 2 2 20 2 2 201 20 20 20 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Puheenjohtajan palsta Kukaan työntekijäpuolen neuvottelija ei haluaisi istua työehtosopimuspöydässä, jossa työehtoja huononnetaan. Kun vuosikymmenten aikana on työaikaa pienin askelin lyhennetty, otetaan ensi vuoden alussa askel taaksepäin: kokoaikaisten vuosityöaika pitenee 24 tunnilla ja osa-aikaisilla suhteessa heidän työsopimuksessa sovittuun työaikaansa. Neuvottelutuloksista PAUn aloilla löydät tarkemmin seuraavilta sivuilta, mutta taustoitan hieman sitä, miten tähän on tultu. Reilu vuosi sitten huhtikuussa maassa pidettiin eduskuntavaalit, ja siitä reilun kuukauden päästä meillä aloitti hallitus, jonka muodosti kolme vaaleissa eniten ääniä saanutta puoluetta: keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Jo vaalikeskusteluissa pääministeri Juha Sipilä nosti yhdeksi isoksi teemaksi yhteiskunt asopimuksen. Kukaan ei tosin tuolloin tiennyt, mitä Sipilän yhteiskuntasopimus piti sisällään. Muistan kuitenkin vuodentakaisista gallup-kyselyistä, että kansan iso enemmistö kannatti yhteiskuntasopimusta – tosiaan ilman mitään käsitystä siitä, mitä koko sopimus tarkoittaa. Hallituksen aloittaessa työnsä saatiin kuitenkin nopeasti huomata, että keskusjärjestöjen sopiman yhteiskuntasopimuksen vaihtoehdoksi maan hallitus toi niin sanotun pakkolakipaketin, jolla työntekijöiden etuja oltiin rajusti leikkaamassa – lomaoikeutta, lomarahoja, arkipyhiä, sairasloma-ajan palkkaa ja niin edelleen. EK:n edustajien hymyt eivät olisi voineet tuossa vaiheessa olla enää leveämmät. Tämän jälkeen käytiin satoja tunteja neuvotteluja, jotta pakkolait saataisiin pöydältä pois. Iso osa yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä ja neuvotteluista tapahtuu julkisuuden ulkopuolella ja jää tästä syystä monelta huomaamatta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö kaikki mahdolliset vaikutustyön elementit olisi ollut noissa pöydissä käytössä. Lopputuloksena syntyi kilpailukykysopi mus, joka pidentää työaikaa ja siirtää työnantajamaksuja palkansaajille. Maksuista huolimatta PAUn jäsenkunnan ostovoima pysyy aikalailla ennallaan, kun vastineeksi tulee veronalennuksia. Huono sopimus, mutta ehdottomasti paras mitä oli saatavissa, ja parempi kuin pakkolait sekä lisäleikkaukset ja parempi myös kuin vaihtoehtona väläytelty iso riita hallituksen kanssa yleislakkoineen. PAUn jäsenistä varsin moni on joutunut lakon kokemaan, ja se ei ole myöskään halpa vaihtoehto työntekijälle. Sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla ammattiliitot ovat saaneet kovaa kritiikkiä. Jotkut ovat sanoneet Sipilän hallituksen saaneen haluamansa, kun kilpailukykysopimus ja sen mukana työajanpidennys otettiin osaksi työehtosopimuksia. Ja toki Sipilän hallitus sai osan siitä mitä halusi, mutta ei lähellekään kaikkea. EK sai vain murto-osan siitä mitä vielä vuosi sitten kuvitteli saavansa. Mutta sitten se tärkein: Ei ay-liikkeen kuulu korjata äänestäjien tekemää valintaa maan poliittisesta suunnasta. Valinnan tekevät äänioikeutetut kansalaiset neljän vuoden välein eduskuntavaaleissa. Kun valinta on tehty, ay-liike pyrkii kulloisenkin poliittisen johdon kanssa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen jäsentensä kannalta, niin kuin mikä tahansa muukin etujärjestö – tässä poliittisessa tilanteessa paras mahdollinen ei pystynyt olemaan kilpailukykysopimusta parempaa. HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Kiky-sopan monet maut py y y p y y sopimusta parempaa. 11 Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ • pau.fi/på_svenska/ • pau.fi/in_english/ Ei ay-liikkeen kuulu korjata äänestäjien tekemää valintaa. Reitti_6_2016.indd 11 23.6.2016 13.08
12 2016 Kilpailukykysopimus oli vaikea pala työntekijäjärjestöille, mutta vaihtoehdot olivat vielä huonommat. Hallitus ilmoitti viime syksynä heikentävänsä pysyvästi pakottavalla lainsäädännöllä työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtoja. Pakkolakipaketilla olisi myös rajoitettu työntekijöiden sopimusoikeutta merkittävästi. Mikäli hallituksen päätökset olisivat toteutuneet, olisi se käytännössä tarkoittanut loppua työehtosopimusten yleissitovuudelle ja pakottavaa lainsäädäntöä paikalliseen sopimiseen. Tämän lisäksi hallitus olisi päättänyt myös lisäsäästöistä ja veronkorotuksista. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksesta 29. helmikuuta, jonka jälkeen työtekijöiden ja työnantajaliitot neuvottelivat ehtojen viemisestä omiin sopimuksiinsa. Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen 14.6. Allekirjoittamishetkellä sopimuksen piirissä oli noin 87 prosenttia palkansaajista. Vastineeksi sopimuksen syntymisestä hallitus lupasi verohelpotuksia. Viestinvälitysja logistiikka-ala pähkinänkuoressa • Vuosityöaika pitenee 1.1.2017 alkaen kokoaikaisella työntekijällä 24 tuntia ja osa-aikaisella suhteessa työsopimuksessa sovittuun tuntimäärään. • Vuosityöajan pidennys toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä. Sanomalehdenjakelu on tästä poikkeus: siellä erillinen työryhmä neuvottelee työehtomääräysten mahdollisista uudistuksista. Aikaa sopimiselle on 31.10.2016 asti. • Työntekijälle tulee oikeus pyynnöstään vaihtaa haittatyökorvaukset joustovapaaksi. Muutos tulee voimaan 1.11.2016. • Luottamusmiehelle varataan tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa (aiemmin 12 kalenteripäivää) ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Muutos tulee voimaan 1.11.2016. • Lue lisää sivulta 13. Kilpailukykysopimuksen keskeiset muutokset Näin keskusjärjestöjen sopimat kilpailukykysopimukset vietiin PAUn sopimusaloille. Informaatiologistiikka-ala pähkinänkuoressa • Vuosityöaika pitenee 1.1.2017 alkaen kokoaikaisella työntekijällä 24 tuntia. • Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla. Paikalliselle sopimiselle varataan aikaa 30.11.2016 saakka. • Mikäli yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. • Lue lisää sivulta 14. Rahankäsittelyala pähkinänkuoressa • Vuosityöaika pitenee 1.1.2017 alkaen kokoaikaisella työntekijällä 24 tuntia ja osa-aikaisella suhteessa työsopimuksessa sovittuun tuntimäärään. • Pidentämisestä sovitaan ensisijaisesti paikallisesti ja sopijaosapuolena on pääluottamusmies. Paikallisen sopimisen neuvottelut tulee saada vuosittain päätökseen 30.11.2016 mennessä. • Jos paikallisesti todetaan, että taloudelliset olosuhteet ovat muodostuneet vaikeiksi ja että yritys joutuu vakavasti harkitsemaan työvoiman käytön sopeuttamista tilanteeseen liittyen, voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. • Lue lisää sivulta 15. Kilpailukykysopimus 12 2016 Reitti_6_2016.indd 12 23.6.2016 13.08
13 2016 Vuosittaista työaikaa pidennetään ensisijaisesti paikallisesti sopimalla 24 tuntia vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky) vuoksi. Työntekijälle tulee subjektiivinen oikeus vaihtaa haittalisät (esim. iltaja viikonloppulisät) joustovapaaksi. Yrityksen poikkeuksellisissa taloudellisissa tai toiminnallisissa vaikeuksissa, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Vuosityöajan pidennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Osa työehtojen muutoksista astuu voimaan 1.11.2016 lukien ja osa 1.1.2017 lukien. Työntekijälle oikeus vaihtaa haittalisät joustovapaaksi Uudella työehtosopimuksella on sovittu, että jatkossa työntekijällä on oikeus omasta pyynnöstään vaihtaa työehtosopimuksen mukaiset iltat yölisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä sekä korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista joustovapaaksi. Tällä hetkellä joustovapaaksi on saanut työntekijän omasta pyynnöstä vaihtaa vain yötyölisän. Muiden em. lisien vaihtamisesta on pitänyt erikseen sopia työnantajan kanssa. Jatkossa lomarahan vaihtamisesta on myös edelleen sovittava osapuolten eli työntekijän ja työnantajan välillä. Lomarahoja PAUn sopimusaloilla ei leikata. Samalla työehtosopimukseen kirjataan, että luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoroluetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa (tällä hetkellä 12 päivää) ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Nämä muutokset tulevat voimaan 1.11.2016 lukien. Vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä siten, että vuosittainen ansiotaso ei tästä toimenpiteestä johtuen muutu. Työajan pidennyksellä ei saa olla vaikutusta lomapalkkaan, sairausajan palkkaan tai muihin vastaaviin etuihin. Paikalliselle sopimiselle varataan aikaa 31.10.2016 saakka. Kokoaikaisilla työntekijöillä vuosityöaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidentäminen tehdään työajan suhteessa. Osa-aikaisella, jonka työsopimuksen mukainen työaika on 6 tuntia päivässä, vuosityöajan pidennys on 6 / 7 t 39 min x 24 = 18 t 49 min. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Työajan pidennyksen tunneilta maksetaan haittatyökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. viikonloppuna teetetyistä työajan pidennystunneista tehdystä työstä maksetaan mahdolliset lauantaitai sunnuntailisät, vaikka työstä ei maksetakaan yksinkertaista tuntipalkkaa. Esimerkki: Yhdestä sunnuntaina teetetystä vuosityöajan pidennystunnista maksetaan jatkossa vain 100 %:n palkan suuMuutokset viestinvälitysja logistiikka-alalla ruus (sunnuntaityökorvaus), kun normaalista sunnuntaityötunnista siitä maksetaan 200 %:n palkkaa (tunnin palkka + sunnuntaityökorvaus). Entä jos paikalliseen sopimukseen ei päästä? Mikäli vuosityöajan pidentämisestä ei kyetä sopimaan paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä kerrottuna. Työaika pitenee erilaisissa työaikamuodoissa eri tavoilla. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2017 lukien. Työaika 7 tuntia 39 minuuttia päivässä: Kokoaikaisen työntekijän, jonka säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla kalenterivuodessa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Pidennystä vastaava työaika teetetään kolmannesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aikana teetetään 8 tuntia (kokoaikainen). Näiltä em. työajan pidennystunneilta ei kerry ns. lyhytlomalaisen vuosityöajan lyhennystä. Esimerkki: Työnantaja voi lisätä työntekijän työaikaan päättämällään tavalla 8 tuntia lisää työaikaa neljän kuukauden jaksoissa tammi-huhtikuussa, touko-elokuussa ja syys-joulukuussa. Huomioitavaa on, että esim. kokoaikatyöntekijän työpäivän pituus voi vaihdella pääsääntöisesti 5–9 tunnin välillä (poikkeuksia esim. kuljetuksessa, erikseen osa-aikaiset). Työaika 7 tuntia 30 minuuttia päivässä: Sellaisen kokoaikaisen työntekijän, jonka tehtäväkohtainen työaika on 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika 1.1.2017 lukien on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia. Tämä muutos koskee lähinnä toimihenkilötehtävissä työskenteleviä. Sanomalehdenjakelun osalta erillinen työryhmä Työehtosopimusosapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.10.2016 mennessä tehdä esitys sanomalehdenjakajia koskevien työehtosopimusmääräysten uudistamisesta. Mikäli työryhmä ei pääse yhteiseen lopputulokseen työehtosopimusmääräysten uudistamisesta ja työehtosopimuksen määräyksiä ei työryhmätyön perusteella uudisteta, toteutetaan vuosityöajan pidentäminen muulla tavalla. Pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevien työntekijöiden osalta vuosityöajan pidennys toteutetaan myös ensisijaisesti paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopimalla. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei saada paikallisesti sovittua, toteutetaan muutos vuosityöajan lyhennystä kerryttämiä prosenttiosuuksia pienentämällä. Tämä muutos tulee voimaan 1.1.2017 > 13 2016 Reitti_6_2016.indd 13 23.6.2016 13.08
14 2016 Vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 0,85 % ja vähintään 55-vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä 1,77 % ja vähintään 60-vuotiaan 2,21 %. Käytännössä siis vuosityöajan lyhennystä kertyy vuosityöajan pidennyksen verran vähemmän kuin aiemmin (Kokoaikaisen 24 tunnin pidennys suhteutettuun työsopimuksella sovittuun työaikaan.) Mahdollisten pidemmän lomaoikeuden piirissä olevan sanomalehdenjakajan vuosityöajan pidentäminen toteutetaan edellisestä poiketen paikallisesti sopimalla. Mitä muuta sovittiin? Työehtosopimusosapuolet sopivat uuteen työehtosopimukseen kilpailukykysopimuksen edellyttämän ns. selviytymislausekkeen, mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin. Tällöin sopijaosapuolet voivat arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. Lisäksi sovittiin, että nykyiselle työehtosopimuskaudelle sovitun palkkamallityöryhmän (palkkaliitteet P ja D) työn määräaikaa jatketaan 31.10.2016 saakka. Vuosittaista työaikaa pidennetään ensisijaisesti paikallisesti sopimalla 24 tuntia vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen (kiky) vuoksi. Yrityksen poikkeuksellisissa taloudellisissa tai toiminnallisissa vaikeuksissa, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. Uusi työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 – 31.1.2018. Vuosityöajan pidennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Työajan pidentäminen Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopimalla. Paikalliselle sopimiselle varataan aikaa 30.11.2016 saakka. Työajan pidennyksellä ei saa olla vaikutusta lomapalkkaan, sairausajan palkkaan tai muihin vastaaviin etuihin. Työajan pidennyksen tunneilta maksetaan haittatyökorvaukset työehtosopimuksen mukaisesti. Muilta osin vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan seuraavasti: Paikallinen sopiminen työajan pituudesta Palkkaliitteet 1 ja 3 Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä seuraavalla sovitulla tavalla: Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset informaatiologistiikka-alalla Kokoaikaisen työntekijän työaika on vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia. Vuosittaisesta työajan pidennyksestä käytetään kuusi tuntia henkilöstön tai työyhteisön kehittämiseen. Palkkaliite 2 Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittainen ansiotaso ei muutu. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa pidennetään työnantajan päättämällä seuraavalla sovitulla tavalla: Kokoaikaisen työntekijän työaika on vähintään 7 tuntia 39 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enintään 24 tuntia. Vuosittaisesta työajan pidennyksestä käytetään kuusi tuntia henkilöstön tai työyhteisön kehittämiseen. Poikkeukselliset toiminnalliset tai taloudelliset vaikeudet Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin tai toiminnallisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida tilannetta ja sopia tarvittavista toimenpiteistä, kuten paikallisen sopimisen lisämahdollisuuksista. Kilpailukykysopimus 14 2016 Reitti_6_2016.indd 14 23.6.2016 13.08
15 2016 Rahankäsittelypalvelutalan kilpailukykysopimus Vuosityöajan pidentäminen Kilpailukykysopimuksen yhtenä osana on jatkaa työehtosopimuksia vuodella, joten Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimus on voimassa 31.10.2017 saakka. Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidentäminen tehdään työajan suhteessa. Osa-aikainen, jonka työsopimuksen mukainen työaika on 6 tuntia päivässä, niin vuosityöajan pidennys on 6 / 8 x 24 = 18 tuntia. Kalenterivuoden aikana työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Jos kokoaikainen osa-aikaistetaan 1.7 lukien 4 tuntiin, niin tällöin välillä 1.1 – 30.6 vuosityöajan pidennys on 12 tuntia ja välillä 1.7 -31.12 kuusi tuntia. Miten vuosittainen työajan pidennys toteutetaan? Pidentämisestä sovitaan ensisijaisesti paikallisesti ja sopijaosapuolena on pääluottamusmies. Paikallisen sopimisen neuvottelut tulee saada vuosittain päätökseen 30. marraskuuta mennessä. Jos paikallisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa käytävissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen vuosittaisen työajan pidentämistavasta, niin silloin tulevat seuraavat määräykset voimaan. Palkkaliite 1 piirissä olevilla, pekkasjärjestelmää noudattavilla työntekijöillä työajan pidennys toteutetaan vähentämällä työajan lyhennysvapaan enimmäismäärää nykyisestä 12,5 työpäivästä / 100 tunnista 1.1.2017 lukien enintään 9,5 työpäivään/76 tuntiin kalenterivuodessa. Pekkasjärjestelmän piirissä olevien osalta ei voitu tehdä päivittäistä/viikoittaista työajan pidennystä, koska työaikalain mukaan työpäivän pituus ei voi olla keskimäärin yli 8 tuntia päivässä tai yli 40 tuntia viikossa. Liitteen 6 ”Työajan lyhentäminen rahankäsittelypalveluissa” vapaan kertymistä kuvaava taulukko on 1.1.2017 lukien seuraava: Palkkaliitteen 2 toimihenkilötehtävissä kokoaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika muuttuu 1.1.2017 lukien siten, että päivittäinen keskimääräinen työaika pitenee 6 minuuttia, 7 tuntiin 36 minuuttiin päivässä ja keskimääräinen työaika viikossa on 38 tuntia. Osa-aikaisten työntekijöiden osalta työajan pidentäminen toteutetaan mahdollistamalla työnantajalle määrätä työntekijä rajatussa määrin osallistumaan palkattomasti työajan ulkopuolisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin yhdessä tai useammassa osassa. Palkaton koulutus ei voi olla normaaliin työntekoon rinnastuvaa tai verrattavaa työtehtävien tekemistä, eikä sillä tarkoiteta tavanomaista omiin tai uusiin työtehtäviin perehdytystä. Vapaapäivälle määrättävän palkattoman koulutuksen tai tilaisuuden kesto on vähintään 6 tuntia, ja niistä ilmoitetaan työntekijälle neljä viikkoa ennen koulutuksen toteutumista, ellei paikallisesti toisin sovita. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen / siirtyvän työaika vuodelle 2017 (työehtosopimus liite 5) lasketaan ottamalla huomioon lyhennetyt pekkaspäivät ja arkipyhät. Uusi viikoittainen keskimääräinen työaika, josta lasketaan osa-aikaeläkeläisen suhteellinen viikkotyöaika, on 37 tuntia 5 minuuttia. Työehto-osapuolet perustavat tarvittaessa seurantaryhmän, joka ottaa kantaa työajan pidentämisen toteuttamiseen tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke) Jos paikallisesti todetaan, että taloudelliset olosuhteet ovat muodostuneet vaikeiksi ja että yritys joutuu vakavasti harkitsemaan työvoiman käytön sopeuttamista tilanteeseen liittyen, voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. Käytännössä selviytymislauseke tarkoittaa sitä, että pääluottamusmies voi irtisanomiseen tähtäävän yhteistoimintaneuvottelujen uhatessa neuvotella voitaisiinko yt:t välttää sopimalla määräaikaisista heikennyksistä työehtoihin. Työehtojen sopeuttamisen edellytyksenä on: • Yrityksellä on painavat / poikkeukselliset taloudelliset perusteet, jotka koskevat koko yritystä tai aluetta työvoiman vähentämiselle. Yhdessä paikallisen sopimuksen kanssa tulee tehdä myös muita mahdollisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä toiminnan turvaamiseksi ja työvoiman vähentämisen estämiseksi. Toimenpiteiden tarve ja mitoitus talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviämiseksi todetaan yhdessä pääluottamusmiehen/-miesten kanssa. • Paikallisen sopimisen käytölle ei ole perusteita ainakaan silloin, kun kyse on yhteen tai vain muutamaan työntekijään kohdistuvista toimista ja / tai sen käyttö johtaisi työnantajan tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomiseen. Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja pääluottamusmies. Sopimuksen tulee kohdella eri henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Sopimuksella ei saada alittaa työehtosopimuksen vähimmäistaulukkopalkkoja. • Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei paikallisesti toisin sovita. Sopimus on kuitenkin aina irtisanottavissa 2 kk irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimus voidaan tarvittaessa uudistaa. • Pääluottamusmiehelle on tilannetta arvioitaessa annettava kaikki työnantajan taloudellista tilaa koskevat tarpeelliset tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista ja täydentää niitä tarvittaessa neuvottelujen kuluessa. • Pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää asiantuntija-apua ja osapuolten käyttämillä asiantuntijoilla on oikeus osallistua neuvotteluihin. 23 työpäivää = 1 vapaapäivä (= 8 tuntia) 46 työpäivää = 2 vapaapäivää (= 16 tuntia) 69 työpäivää = 3 vapaapäivää (= 24 tuntia) 92 työpäivää = 4 vapaapäivää (= 32 tuntia) 115 työpäivää = 5 vapaapäivää (= 40 tuntia) 138 työpäivää = 6 vapaapäivää (= 48 tuntia) 161 työpäivää = 7 vapaapäivää (= 56 tuntia) 184 työpäivää = 8 vapaapäivää (= 64 tuntia) 207 työpäivää = 9 vapaapäivää (= 72 tuntia) 210 työpäivää = 9,5 vapaapäivää (= 76 tuntia) 15 Reitti_6_2016.indd 15 23.6.2016 13.08
16 2016 E pätyypilliset työsuhteet ovat vallanneet Postissa ja varhaisjakelussa tilaa vakituisilta työsuhteilta. Viime marraskuussa Posti käytti vuokratyötä lakkolaisten korvaajina, ja sen jälkeen vuokratyön käytöstä on tullut arkea Postin toimipaikoissa. Tosin jo tätä ennen Postin varastoissa käytettiin runsaasti ulkopuolista työvoimaa. Valtiotieteiden tohtori, Turun yliopiston erikoistutkija Liisa Lähteenmäki on tutkinut väitöskirjassaan erityisesti vuokratyötä ja miten siitä puhutaan yhteiskunnassa. Pontimena tähän oli hänen omat kokemuksensa juuri valmistuneena hotellija ravintola-alan esimiehenä 1990-luvulla. Valmistuin pahimman laman aikaan ja tein keikkaa eri ravintoloihin. En edes aluksi tiennyt olevani vuokratyöntekijä vaan kuljin nimellä ekstraaja. 1990-luvulla purettiin työn sääntelyä eikä mitään tullut tilalle. Lähteenmäki kuvailee menoa villiksi: palkka saattoi olla samaa työtä vakituista tekevää kollegaa huonompi, sosiaalietuuksia maksettiin jos maksettiin ja vuokratyöntekijän oletettiin olevan nöyrä ja aina valmis joustamaan. Silloin vuokratyöfi rmat väittivät, ettei mitkään työehtosopimukset koske heitä, koska kyseessä on ihan oma alansa. Säänneltyä muttei ongelmatonta Suuri työlakireformi 2001 paransi tilannetta ja ay-liike myös puuttui siihen. Nykyään vuokratyötä säännellään tarkemmin. Tämä ei silti tarkoita, että vuokratyö olisi nykyään täysin ongelmaton. Rinnalle on tullut myös muita epätyypillisiä työsuhteita, joissa on samoja piirteitä ja jopa isompia haasteita. Lähteenmäen väitöskirjaa varten tekemissä haastatteluissa työnantajat eivät juuri puhuneet alan ongelmista. Mielestäni vuokratyön ongelmat ovat edelleen samat kuin 1990ja 1980-luvuilla: epävarmuus toimeentulon jatkuvuudesta ja työntekijöiden eriarvoinen kohtelu. Vuokratyöfirmat korostavat mielellään, että vuokratyö antaa vapautta työntekijälle, sillä hän voi valita mitä ja paljonVuokratyö Postissa Lain mukaan työnantajalla on lähtökohtaisesti mahdollisuus päättää missä muodossa hän työtä teettää: omilla työntekijöillä, vuokratyövoimalla vai ostamalla työsuorituksen ulkopuoliselta alihankintana. Jos omaa henkilöstöä irtisanotaan ja sen tilalle otetaan vuokratyövoimaa, työsopimuslaki voi jossain määrin rajoittaa vuokratyövoiman käyttöä. Tästä ei tule kuitenkaan tehdä suoraviivaista johtopäätöstä, että vuokratyövoimaa ei saisi käyttää, jos samaan aikaan irtisanotaan omia työntekijöitä. Tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste edellyttää, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Joissain tapauksissa lisääntyvä vuokratyövoiman käyttö voi olla merkki siitä, että työ ei olisi vähentynyt lain edellyttämällä tavalla. Tällaisia tapauksia tulee kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti. Vuokratyössä työnantajan oikeudet ja velvollisuudet on jaettu työvoimaa vuokraavan yrityksen ja käyttäjäyrityksen kesken. Käyttäjäyritys eli Posti käyttää työnjohtovaltaa. Vuokratyöntekijän arki onkin pitkälti hyvin samankaltainen kuin käyttäjäyrityksen omilla työntekijöillä: hän vastaanottaa ohjeet työpaikan esimieheltä. Työvoimaa vuokraava yritys eli vuokratyöfirma pysyy muodollisesti vuokratyöntekijän työnantajana. Se vastaa vuokratyöntekijän työsopimuksesta, käytännön palkanmaksusta ja huolehtii vuosilomista sekä työterveyshuollon järjestämisestä. TEKSTI IIKKA AVELA Oman itsensä herra? Vuokratyöläisen ja itsensätyöllistäjän vapaus on usein enemmän retoriikkaa kuin todellisuutta. ko hän tekee. Tämä on todellinen vaihtoehto silloin kun ihmisellä on myös toinen tulonlähde, kuten eläke tai opintotuki, tai kyseessä on vain elämäntilanteeseen sopiva välivaihe. Käytännössä valinta ryhtyä vuokratyöhön on monelle pakkotilanne muiden vaihtoehtojen ollessa huonompia tai epävarmempia. Vapaus ei toteudu Lähteenmäki muistaa omasta kokemuksestaan, ettei työn vapaus käytännössä toteutunut: työvuorosta kieltäytymisestä seurasi pelko tai todellinen tilanne, ettei työtarjouksia enää tule. Vuokratyötä tukevassa retoriikassa vuokratyöntekijän korostetaan olevan vain omaa itseään varten oleva Minä Oy Ab. Esimerkiksi perheellisen tarvetta vakaisiin tuloihin häivytetään taustalle ja painotetaan ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia oman elämänsä suhteen. Lähteenmäki luki väitöskirjaansa varten Helsingin Sanomien kirjoittelua usealta vuodelta. Vaikka hän tekee tutkimusta nykyään eri aiheesta, hän on huomioinut, että vuokratyöstä ei juurikaan enää kirjoiteta. Siitä on tullut ”uusi normaali” ja tilalle on tullut vielä epävarmempia työnmuotoja kuten nollatuntisopimukset. Tulossa itsensätyöllistäjät Sanomalehdenjakeluun on rantautumassa myös uusi työnteon muoto, kun Helsingin Sanomat ilmoitti Karkkilassa siirtyvänsä jakamaan varhaisjakelunsa itse. Jakelusta on sovittu Early Bird -nimisen yrityksen kanssa. Se on pyrkinyt muotoilemaan jakajasopimukset niin, että kyse ei olisi perinteisestä työsuhteesta. Jakajat tekevät työtä yritykselle itsensätyöllistäjinä tai yrittäjinä. Heillä on velvollisuus hoitaa työ, mutta ei perinteisiä työntekijälle kuuluvia oikeuksia: he joutuvat muun muassa huolehtimaan itse työvälineistä, terveydenhoidosta, sosiaalimaksuista ja eläkkeen kerryttämisestä. Jakajan tulee myös hankkia sijainen ensisijaisesti itse, mikäli hän esimerkiksi sairastuu. Reitti_6_2016.indd 16 23.6.2016 13.08
17 2016 Vakituinen työsuhde Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, jota ei voi purkaa ilman painavaa syytä. Määräaikainen työsuhde Sopimuksen määräaikaisuuden taustalla täytyy olla jokin perustelu, kuten työn projektiluonteisuus tai äitiysloman sijaisuus. Tarvittaessa töihin kutsuttava/ nollatuntisopimus Työsuhde voi olla vakituinen tai määräaikainen, mutta työntekijä työaika on määritelty poikkeavasti sopimukseen esimerkiksi haitarilla ?37,5 tuntia viikossa. Vuokratyöntekijä Työntekijä työskentelee vuokratyöyrityksen palkkalistoilla, mutta työ tehdään käyttäjäyrityksessä. Jos vuokrayritystä ei sido mikään työehtosopimus, sovelletaan käyttäjäyritystä koskevaa työehtosopimusta. Yrittäjä Ei ole työsuhteessa, vaan tekee sopimuksen työtä tarjoavan tahon kanssa. Sopimuksessa määritellään, millä ehdoin yrittäjä tekee työsuorituksen. Yleensä työsuhteen kulut, kuten työvälineet ja erilaiset pakolliset ja vapaaehtoiset maksut jäävät yrittäjän maksettaviksi (vakuutukset, työttömyysturvamaksu, eläke) Itsensätyöllistäjä Henkilö, joka ei ole työntekijä eikä yrittäjä vaan eräänlainen välimuoto näistä. Itsensätyöllistäjä hankkii elantonsa niillä tuloilla, joita hän saa tekemistään töistä. Keskeistä on, että nämä työt perustuvat sopimukseen, joka ei kuitenkaan ole työsopimus. Tyypillisiä itsensätyöllistäjiä ovat esimerkiksi freelancerit. - O lin työttömänä puolisen vuotta kun muutin Mikkeliin. Minulla ei ole ammattikoulutusta, joten töitä oli vaikea löytää. TE-toimiston työnhakusivulla Kaplas huomasi SOL-henkilöstöpalveluiden ilmoituksen, jossa etsittiin postinjakajia. Hän haki paikkaa ja pääsi haastatteluun ja sitä kautta töihin Postiin. Kaplaksen sopimus on määräaikainen, jonka perusteena on ruuhkahuippu Sopimusta tehtäessä käytiin tarkasti läpi työsopimuksen ehdot SOLin kanssa ja Postin omat vaatimukset vuokratyöntekijälle. Kaplas sai Postin omien työntekijöiden tapaan perehdyttäjän tullessaan Postiin töihin. Koska työ on samaa kuin mitä Postin omat työntekijät tekevät, en ole huomannut että eroaisin jotenkin joukosta. Aluksi meni tietenkin vähän aikaa, että pääsi sisään muiden juttuihin. Työvuorot tulevat SOLilta, jonne Posti on tehnyt työvoimavarauksen. SOL varmistaa ennen vahvistamista, sopivatko ajat Kaplakselle. Tuntimääräksi on määritelty työsopimuksessa ”asiakkaan tarpeen mukaan”. 201 201 201 201 201 201 201 20 201 2 1 2 201 2 2 20 01 201 0111 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Henkilö, joka ei ole työntekijä eikä yrittäjä vaan eräänlainen välimuoto näistä. Itsensätyöllistäjä hankkii elantonsa niillä tuloilla, joita hän saa tekemistään töistä. Keskeistä on, että nämä työt perustuvat sopimukseen, joka ei kuitenkaan ole työsopimus. Tyypillisiä itsensätyöllistäjiä ovat esimerkiksi freelancerit. ennen vahvistamista, sopivatko ajat Kaplak selle. Tuntimääräksi on määritelty työsopimuksessa ”asiakkaan tarpeen mukaan”. Vuokratyöntekijänä opiskelupaikkaa odotellessa Mikkeliläinen Jiri Kaplas on työskennellyt vuokratyöntekijänä Mikkelin jakelukeskuksessa helmikuusta lähtien. Työajaksi on varattu kello 6.00-13.00. Aluksi saattoi olla tiistai tai perjantai vapaana. Nyt kun olen päässyt hommaan sisään, teen täyttä päivää viitenä päivänä viikossa. Vaikka työ ja työyhteisö ovat Postissa, palkka kulkee SOLin kautta. Kun Kaplakselta oli otettu kahdesta ensimmäisestä palkasta liikaa veroa, asia selvitettiin SOLin edustajan kanssa. Sain kolmannessa palkassa korjattuna kahdesta ekasta puuttuneen summan. Yllättävän hyvin yhteistyö kahden yrityksen välillä on toiminut. Kaplas on ollut tyytyväinen työhönsä: työ on yksinkertaista, mutta sisältää mukavasti liikuntaa. Tosin kyse on vain välivaiheesta. Hän treenaa judoa aktiivisesti ja kuuluu maajoukkueen harjoitusryhmään. Syksyllä on tarkoitus aloittaa opiskelut, jonka jälkeen työ jää ainakin vähemmälle. Olen menossa joko liikunnanohjaajakoulutukseen nuoriso-opistoon tai opiskelemaan Tarttoon liikunnanopettajaksi. Tartosta tulevat pääsykoetulokset sen ratkaisevat. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Jiri Kaplaksen liittymisen PAUn jäseneksi ratkaisi työehtoasiantuntija Jussi Saarikedon vierailu Mikkelissä. En ollut hirveän perillä näistä ay-asioista, kun niitä ei juurikaan lukiossa opetettu. Vakuutus oli sen verran hyvä, että päätin liittyä. 17 Reitti_6_2016.indd 17 23.6.2016 13.09
18 2016 Kilpailu yrityspostista on käynnistynyt Työtuomioistuimessa voitto rahankäsittelypalvelut-alalla Työtuomioistuin vahvisti rahankäsittelypalvelut-alalla taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistettujen oikeuden pekkasvapaisiin. Vuonna 2004 tehtiin yhtiökohtainen sopimus G4S Cash Solution Oy:n (nyt AVARN Security), jossa sovittiin taloudellisista tai tuotannollista syistä osa-aikaistetuille oikeus yhteen työajanlyhennysvapaaseen kutakin 18 sellaista työpäivää kohden, jona työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia. Viime vuonna yhtiö ilmoitti, että sopimus koskisi vain vuonna 2004 osa-aikaistettuja. Yhtiössä ja tämän jälkeen työnantajaliitto Paltassa käytiin erimielisyysneuvottelut, jotka eivät johtaneet yksimielisyyteen. Tämän vuoksi asia vietiin Työtuomioistuimeen, joka antoi 23.5.2016 tuomion, jossa todettiin, että sopimusta ei ollut tarkoitus rajata ajallisesti koskemaan vain vuonna 2004 osa-aikaistettuja. Kaikilla vuoden 2004 jälkeenkin taloudellisista tai tuotannollisista syistä osa-aikaistetuilla työntekijöillä on oikeus työajan lyhennysvapaaseen. TEKSTI ESKO HIETANIEMI, LIITTOSIHTEERI Postin rinnalla on jo nyt toiminut yksityisiä yrityksiä, joille on myönnetty postitoimilupa. Kesäkuun 6. päivän jälkeen luvan saamiseksi tarvitaan vain ilmoitus. Postin yleispalveluvelvoite pysyy ennallaan. Kilpailu kirjepostista alkoi jo keväällä, kun valtioneuvosto myönsi 10. maaliskuussa yhdeksän uutta alueellista postitoimilupaa, joissa ehdot myötäilivät jo nyt voimaan tullutta lakia. Samalla tehtiin muutoksia aiemmin myönnettyihin toimilupiin. Suurin markkinoilla oleva Postin kilpailija on tällä hetkellä 11 lehtitalon omistama Jakeluyhtiö Suomi. Se ilmoitti aloittavansa yrityspostien jakamiskokeilut mahdollisimman pian. Kesäkuun alussa tuli voimaan laki, jolla luovuttiin postitoimiluvista. Ensimmäiset kokeilut kirjepostin jakamisesta ovat jo alkaneet kevään kuluessa. Jakeluyhtiö Suomeen kuuluva Kaakon Viestintä aloitti testijakelut huhtikuussa Mikkelin ja Savonlinnan varhaisjakelualuille. Toukokuussa samaan yhtiöön kuuluvan Alma Manu oy:n jakamia puhelinoperaattori Elisan paperilaskuja alkoi tippua Tampereella postilaatikkoon sanomalehden yhteydessä. Aamulehden artikkelin mukaan laskujen volyymi on vielä pieni: ensimmäisen viikon aikana Alma Manu jakoi 70–2 500 kirjelähetystä päivittäin. Kokeilussa on myös Matkahuollon saapumisilmoituksia Pirkanmaalla ja Satakunnassa sekä Hämeenlinnan, Forssan ja Lahden alueella. Jos kokeilu onnistuu, sekä Alma Manu että muut lehtien varhaisjakelua tekevät yritykset haalivat varmasti lisää kirjepostia jaettavaksi tekemänsä varhaisjakelun rinnalle. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_6_2016.indd 18 23.6.2016 13.09
19 2016 näkökulmasta, saa posti noin 90 prosenttia tuloistaan yrityksiltä. Posti joutuukin kehittämään itseään yritysten tarpeiden mukaisesti, ja siinä on haasteensa. Yritysten palvelutarpeet vaihtelevat, ja esimerkiksi sanomalehdille on olennaista varhaisjakelu. Posti on viime aikoina menettänyt sanomalehtien aamujakelua muille toimijoille: peräti 27 % vuosina 2014–2015. Postin on haettava liiketoiminnan kasvua perinteisen kirjejakelun ulkopuolelta. Sähköisen viestinvälityksen ohella kasvua voi saada logistiikasta. Logistiikka on tosin kansainvälisesti erittäin kilpailtu alue. Kuitenkin monet kansainväliset yritykset käyttävät Suomessa Postin palveluja, sillä he arvostavat laatua ja paikallisuudesta saatavaa tehokkuutta. On hyvä, että Posti on logistiikan suhteen hereillä: Postin yhteistyöyritys hoitaa menestyksekkäästi materiaalinhallintaja varastointipalveluja. Posti myös suunnittelee logistista kokonaisuutta, jossa tavaran kulkua voisi seurata reaaliajassa Suomessa ja Baltiassa. Postilla on mahdollisuuksia hakea uutta liiketoimintaa myös muilta toimialoilta, esimerkiksi sote-puolelta. Kun posti käy jokaisella kotiovella joka päivä, tähän yhteyteen voidaan liittää muitakin palveluita. Muun muassa vanhusPäättäjän kynästä P ostiala on kokenut useita muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja haasteet ovat edelleen suuria. Tänä päivänä Postin toiminta sisältää suhteellisen vähän kirjelähetyksiä ja paljon muuta toimintaa. Esimerkiksi pakettien osuus jaettavasta materiaalista on kasvanut, ja markkinoilla on nykyään avoin kilpailu muiden toimijoiden kanssa. Pakettimarkkinoilla Postilla on myös omia menestyneitä innovaatioita, kuten pakettiautomaatit. Perinteisen postin jakelu on vähentynyt rajusti, vuositasolla noin 10 prosenttia. Posti on joutunut, ja joutuu, kehittämään itseään nykyisten kuljetusja viestinvälitysmarkkinoiden ehdoilla. Nykyään Posti toimiikin hyvin paljon sähköisen viestinvälityksen markkinoilla. Posti on myös ollut edelläkävijä sähköisessä viestinvälityksessä sikäli, että jo 15 vuotta sitten Posti kehitti kansalaisen sähköisen postilaatikon, jolla on nykyään yli 600 000 käyttäjää. Muutoksista huolimatta Postilla on edelleen niin sanottu yleispalveluvelvoite, joka velvoittaa postin jakamaan kansalaisille kirjepostia viitenä päivänä viikossa. Kun postilakia tänä vuonna uudistetaan, myös yleispalveluvelvoitetta tarkastellaan. Sitäkin mietitään, voiko kirjejakeluun velvoittaa harvemmin. Mikäli näin tehtäisiin, tulisi tehdä tarkka vaikutusarvio – Posti kuljettaa edelleen lähetyksiä, joiden tulee olla perillä ajoissa. Toisaalta sanomalehdet eivät kuulu yleispalveluvelvoitteen piiriin, vaikka kansalaiset haluavatkin ne postilaatikkoonsa tuoreeltaan. Vaikka postilaki on kirjoitettu pitkälti yksityisen kuluttajan oikeuksien Tulevaisuuden posti toimii monella alalla Sähköisen viestinvälityksen ohella kasvua voi saada logistiikasta . ten ateriakuljetuksia ja kevyitä turvallisuuspalveluita on jo kokeiltu. Kuljetusten ja palvelujen yhdistäminen vaatiikin jatkossa luovaa ajattelua ja joitakin muutoksia lainsäädäntöön. Posti on myös Suomen suurin yksityinen työnantaja. Työntekijöitä on viime vuosina vähennetty merkittävästi, ja samalla työn kuormittavuus ja sairaspoissaolot ovat kasvaneet. Tämä taas vaikuttaa jakelun laatuun. Postitoiminnan tulee kuitenkin jatkossakin perustua työntekijöiden osaamiseen ja toiminnan laatuun, jotta asiakkaat luottavat Postiin myös jatkossa. Suomen Postia on kehitettävä edelleen, sillä Suomella tulee olla oma luotettava ja suomalainen postilaitos myös tulevaisuudessa. ARI JALONEN (PERUSS.) TOISEN KAUDEN KANSANEDUSTAJA PORISTA, LIIKENNEJA VIESTINTÄVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA Sarja esittelee eri puolueita edustavien päättäjien näkemyksiä Postin tulevaisuudesta. Reitti_6_2016.indd 19 23.6.2016 13.09
20 2016 Uudenmaan varhaisjakelun yt-neuvottelut Kuinka Evan käy? Kova tuuli pyyhkii aamuyöstä peltoaukeaa Tuusulassa. Kesäyössä ei liikennettä juuri näy. Liikkeellä on lähinnä hirviä, peuroja ja jäniksiä. Ja tietysti lehdenjakajia. 20 Reitti_6_2016.indd 20 23.6.2016 13.09
21 2016 E va Sundstén kiitää Transporterilla maaseutumaisemassa laatikolta laatikolle. Haja-alueen asukkaat saavat lehtensä aamukahvipöytään. Ainakin toistaiseksi. Uudenmaan sanomalehden varhaisjakelussa käynnistyi yt-neuvottelut, kun Sanoma irtisanoi osassa Uuttamaata varhaisjakelusopimuksen Postin kanssa. Uudenmaan alueella jaetaan niin sanottuja yhteisjakelulehtiä. Näiden varhaisjakelu jatkuu Postin arvion mukaan loka-marraskuulle saakka. Pääkaupunkiseutua muutokset eivät koske. Y hteistoimintaneuvottelut eivät Sundsténille tulleet yllätyksenä. Lehtien levikki ja lehtikappaleet ovat pudonneet ihan hirveästi. Olen uumoillut jo pitkän aikaa, kuinka tämä tulee jatkumaan. Neuvottelujen kohderyhmään kuuluu 547 henkilöä. Posti arvioi henkilöstön vähentämistarpeeksi enintään 370. Postin mukaan muutoksen taustalla ovat jatkuvasti kohoavat jakelun yksikkökustannukset sanomalehtien tilauksien ja jakelupäivien vähentymisen vuoksi. Pitkä epätietoisuus Lehtitalot päättävät kesän ja alkusyksyn aikana millaisen jakelupalvelun lehdilleen haluavat ja millä alueella. Yt-neuvottelut käynnistyivät kesäkuun puolivälissä, mutta lopputuloksia odotetaan vasta syksyllä. Odottavan aika on pitkä ja epätietoisuus omasta tulevaisuudesta ahdistaa. Meidän pitäisi heinäkuun loppuun mennessä päättää haluammeko lähteä Uuteen polkuun, mutta neuvottelujen tulokset tulee vasta syksyllä. Tämä on aika raaka tilanne. Hirvittävän aikaisin tällainen päätös pitäisi tehdä. En minä elämääni kyllä puolen vuoden palkalla järjestä, Sundstén kertoo viittaamalla Uuden polun kertakorvaukseen. Varhaisjakajien palkkausta printtilehtien ahdingosta ei ainakaan voi syyttää. Yksinhuoltaja Eva Sundstén elää lähes kädestä suuhun. Lehdenjaon lisäksi Sundstén tekee kahta muuta työtä, jakaa kolmesti viikossa päiväpostia ja ajaa taksia. Parissa vuodessa palkka on omalla alueella tippunut ainakin 20 prosenttia, vasti myöhässä. Jakajat alkoi noudattaa työaikoja, eikä tulleet töihin enää ennen lehdentuloaikaa, kun palkkoja tiputettiin. Se oli eka moka jonka posti teki. Loppupäähän jäi jatkuvasti määrättyjä alueita, joille lehti meni myöhään, Sundstén sanoo. Nykyiset ongelmat ja muutokset ravistelevatkin jo koko alaa. Kannattaako painetun sanomalehden jakelu ylipäätään vai panostavatko lehtitalot vain digilehtiin printin hiipuessa hiljalleen pois? Sundsténin mielestä pelkästään sanomalehtien siirtäminen perusjakeluun vaikuttaisi tilauksiin jo merkittävästi. Lehtien tilaukset tippuisi ainakin puolella. Kyllä tilaajat haluavat, että lehti on aikaisin aamulla niiden laatikossa. Eva Sundstén uskoo yhä siihen, että Uudenmaan haja-asutusalueellakin sanomalehtiä jaetaan varhaisjakelussa. Olettaisin niin, että Keski-Uusimaa haluaa, että lehti jaetaan edelleen varhaisjakelussa. Jos se tapahtuu, niin Hesari lyöttäytyy siihen mukaan. Minun on vaikea nähdä, että varhaisjakelu kokonaan loppuisi. Yksi vaihtoehto on tietysti se, että meistä tehdään yrittäjiä, mutta siihen minä en ainakaan lähde. Hesarihan yritti tätä jo 90-luvulla. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA MARJO PIHLAJANIEMI > kun levikit on lähteneet laskuun. Viimeksi palkasta jäi käteen vajaa 1500 euroa. Siitä kun maksan 1070 € vuokraa, niin ei tämä paljon naurata. Postin palkoilla on vitsit vähissä, Sundstén lataa. Varhaisjakelussa ylimääräiset piiritkään ei juuri motivoi. Eva kertoo saaneensa tunnin lisäpiiristä käytännössä viisi euroa käteen. Muistan hyvin, kun Erkko [Sanoman suuromistaja Aatos Erkko] sanoi aikoinaan, että lehdenjakajan pitää saada työstään niin hyvää palkkaa, että hän tulee sillä toimeen. Jatkuva yötyö on niin raakaa työtä, että kaikista ei siihen ole. Säilyykö varhaisjakelu? Sundstén on kokenut jakaja, joka on 26 vuotta kestäneen uransa aikana nähnyt paljon. Lehtiä on jaettu asiakkaille muun muassa Pornaisissa, Hyrylässä, Tuusulassa, Järvenpäässä, Jokelassa, Kannelmäessä ja Haagassa. 1990-luvun alussa Sanoman palkkalistoilla olleilla jakajilla ei ollut toimeentulon kanssa ongelmia. Palkat olivat nykytasoon verrattuna moninkertaiset. Toki aikakin oli toinen. Ja työnantaja. Leijonajakelun kaupasta ja median murroksesta ei ollut vielä tietoakaan. Kun Posti osti meidät, emme ehtineet jakaa lehtiä enää entisessä aikataulussa. Määrätyt alueet jaettiin jatkuUudenmaan sanomalehden varhaisjakelun yt-neuvottelut Sanoma irtisanoi osassa Uuttamaata varhaisjakelusopimuksen Postin kanssa. Muutos vaikuttaa 16 yhteisjakelulehden varhaisjakeluun, joita ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Keski-Uusimaa, Hufvudstadsbladet, Kauppalehti ja Länsi-Uusimaa. Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 13.6. Kohderyhmään kuuluu 547 henkilöä. Postin arvioima vähentämistarve on enintään 370 henkilöä. Posti osallistuu henkilöstön tukemiseen Uusi Polku-ohjelmalla. Sanomalehtien varhaisjakelu jatkuu koko Uudellamaalla normaalisti vähintään loka-marraskuulle Postin hoitamana. Muutos tämän jälkeenkään ei koske osaa Uudenmaan, Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan varhaisjakelua. Posti keskustelee kustantajien kanssa eri vaihtoehdoista. Lehtitalot päättävät kesän ja alkusyksyn aikana millaisen jakelupalvelun lehdilleen haluavat. Reitti_6_2016.indd 21 23.6.2016 13.09
22 2016 Co-determination news hit hard the whole personnel of Southern Finland early delivery Posti will launch co-determination negotiations of the early delivery in Southern Finland as its activities in newspaper early delivery will end in part of Southern Finland. Helsingin Sanomat website mentions Sanomat to have terminated its existing contract of early delivery with Posti in part of Southern Finland. Posti estimates that the redundancies are at most 370 people. According to Posti the change is needed because of the constantly increasing distribution unit costs incurred due to decreasing orders of newspapers and delivery days. Th e media industry and print houses are seeking new kinds of solutions for delivery and distribution costs. Th e co-detemination negotiations begin on the 13th of June. Target group of negotiations consists of 547 employees working in the Southern Finland newspaper early delivery of Posti. According to a preliminary estimate the redundancies are at most 370 people. Posti has announced participating in supporting personnel with the Uusi Polku (New Path) program. Th is is a sad day for the whole newspaper delivery personnel of Southern Finland. What comes to distribution contracts, we are totally dependent on the choices of the publishing houses like this day witness. Print media faces big problems and the austerity policies carried out are targeted directly to the employees of Posti, newspaper national level chief shop steward Pertti Miettinen states. Early delivery will continue in the Metropolitan Area and part of the Southern Finland Newspaper early delivery will continue as before in the whole Southern Finland at least until October-November carried out by Posti. Even after the change the early delivery will continue in Helsinki, Espoo, Kauniainen and Vantaa and part of Southern Finland carried out by Posti. In the target areas the date of the distribution change will be more exact during this summer. In the Southern Finland area so called co-distribution newspapers are delivered. Early delivery of these will continue according to estimate of Posti until October-November. Posti declares not to continue the early morning delivery of co-distribution newspapers, as there will no longer remain enough newspapers to ensure profi table distribution operation. Th e co-distribution papers are Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Hangö Tidningen-Hangon Lehti, Helsingin Sanomat, Loviisan Sanomat, Länsi-Uusimaa, Salon Seudun Sanomat, Sipoon Sanomat, Turun Sanomat, Västra Nyland and . Posti is telling about negotiations with publishers on various alternatives. According to Posti the print houses will decide during the summer and early autumn, what kind of distribution service they wish to have for their papers and subsequently inform their subscribers of potential changes. TEXT JUHA PÖYRY Nyheter on samarbetsförhandlingar slog hårt mot personalen i tidig utdelning av Nylands tidning Posti inleder samarbetsförhandlingar i tidigutdelning av Nylands tidning, då Posti slutar att sköta tidig utdelning i en del av Nyland. Helsingin Sanomat skriver på sin hemsida att Sanoma har uppsagt avtalet om tidigutdelning med Posti i en del av Nyland. Posti uppskattar att uppsägningsbehovet är högst 370 personer. Enligt Posti ligger utdelningens ständigt stigande enhetskostnader bakom ändringen eftersom prenumerationerna av tidningar och antalet utdelningsdagar minskar. Mediabranschen och tidningshus söker för nya lösningar för utdelning av tidningar och utdelningskostnaderna. Samarbetsförhandlingarna inleds den 13 juni. Målgruppen består av 547 anställda som arbetar i Postis tidig utdelning i Nyland. Enligt preliminära uppskattningar är uppsägningsbehovet högst 370 personer. Posti har anmält att personalen stöds med hjälp av programmet Uusi Polku. Det är en sorglig dag för hela personalen i tidningsutdelning i Nyland. I dag fi ck vi bevis på att för avtalsutdelnings del är vi helt beroende av tidningshus val. Printtimedia har problem och nedskärningslinjerna riktas nu direkt till Postis anställda, konstaterar Postis tidigutdelnings huvudförtroendeman Pertti Miettinen. Posti fortsätter att sköta tidigutdelning på huvudstadstrakten och i delar av Nyland. Posti fortsätter med tidigutdelning av tidningar i hela Nyland som vanligt åtminstone till oktober-november. Även efter ändringen fortsätter Posti att sköta tidigutdelning i Helsingfors, Esbo, Grankulla och Vanda och i en del av Nyland. Den exakta datumen för ändringar specifi ceras under sommaren. I Nyland utdelar man så kallade samutdelningstidningar. Enligt Postis bedömning fortsätter tidigutdelning av dessa tidningar fram till oktober-november. Posti har anmält att slutet för tidigutdelning beror på det minskade antalet tidningar som inte längre garanterar lönsam verksamhet. Samutdelning består av följande tidningar: Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Hangö tidningen-Hangon Lehti, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kauppalehti, Keski-Uusimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Loviisan Sanomat, Länsi-Uusimaa, Salon Seudun Sanomat, Sipoon Sanomat, Turun Sanomat, Västra Nyland och Östnyland. Posti meddelar att den ska diskutera olika lösningsalternativ med utgivarna. Posti har blivit anmält att tidningshusen beslutar under sommaren eller tidigt på hösten hurdan utdelningstjänst de vill ha för sina tidningar och inom vilka områden. De ska anmäla sina prenumeranter om eventuella ändringar. TEXT JUHA PÖYRY På svenska In English U U U U Reitti_6_2016.indd 22 23.6.2016 13.09
23 2016 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi 5.9–9.9.2016 Ellet ole vielä ehtinyt aloittaa kouluttautumista edunvalvontatehtävääsi, tästä on hyvä aloittaa. Kurssin tehtävänä on tutustuttaa edunvalvontatyöhön useasta eri näkökulmasta. Ilmoittaudu viimeistään 19.8 Työehtojen peruskurssi 5.9–9.9.2016 Työehtojen peruskurssilla opiskellaan viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ”kannesta kanteen” ja se on tarpeellinen eli kuuluu koulutuspolkuusi, olit sitten työsuojelutai luottamusmiestehtävässä viestinvälitysja logistiikka-alalla. Ilmoittaudu viimeistään 19.8. Työsuojelun peruskurssi 19.–23.9.2016 Jos sinut on tänä vuonna valittu työsuojeluasiamieheksi, voit aloittaa koulutuspolkusi myös tällä peruskurssilla, jolloin pääset nopeasti alkuun työsuojeluja turvallisuusasioissa. Ilmoittaudu viimeistään 2.9. Luottamusmieskurssi ja Työsuojelun jatkokurssi 26.9. – 30.9.2016 Jouduimme siirtämään vähäisen hakijamäärän vuoksi huhtikuulle sijoitetut jatkokurssit syksyyn. Onnistummekohan nyt saamaan kursseille riittävästi hakijoita? Ilmoittaudu viimeistään 5.9. U U U 2016 016 U 23 23 3 3 Syksyn koulutustarjonta Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen koulutuspolku: • Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi • Työehtojen peruskurssi (jos toimit viestinvälitysja logistiikka-alalla) • Luottamusmieskurssi • Työoikeuden kurssi Työsuojeluhenkilöstön koulutuspolku: • Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi • Työsuojelun peruskurssi • Työehtojen peruskurssi (jos toimit viestinvälitysja logistiikka-alalla) • Työsuojelun jatkokurssi Jo suorittamasi kurssit löydät sähköisestä jäsenpalvelusta otsikon ”Käydyt kurssit” alta. Selkoa sopimuksista Lahdessa KiKy ja joustovapaa? Vuokratyö? Tule 24.9.–25.9. Lahteen selättämään sopimustekstit PAUn lakimies Iikka Avelan ja pääluottamusmies Jarmo Tuomisen johdolla. Ilmoittautuminen jäsenpalvelussa 9.9.mennessä Kaikki kurssit pidetään hotelli Heimarissa ja voit ilmoittautua sähköisessä jäsenpalvelussa www.pau.fi . 23 Reitti_6_2016.indd 23 23.6.2016 13.09
24 2016 F ilatelistin ”urani” oli varmaan hyvin tyypillinen. Se sai alkunsa muistaakseni vuonna 1943. Pitihän minunkin alkaa kerätä postimerkkejä koska kaverit Anssi ja Tuomo keräsivät. Muistan kun äitini osti minulle Mikkelin Tikkasen kirjakaupasta merkkikansion, atulat ja jopa suurennuslasin. Aloitin keräämällä koko maailman merkkejä. Oli sota-aika, joten tarjontaa ei ollut laajalti. Rauhan tultua vuonna 1944, jolloin muutimme myös Tampereelle, maavalikoima laajeni. Täytyy Koko maailma merkkeinä Matti Asunnan postimerkkien keräily sai uuden suunnan, kun hän tuli töihin postiin. todeta, vaikkakin näin jälkikäteen, että noiden postimerkkien tutkiminen avarsi nuoren keräilijän maailmankuvaa. Muistan kun Atlas-kartastosta paikansin mistä päin mikin postimerkki on lähtöisin. Yksi merkki aiheutti ongelman. Missä sijaitsee valtio, minkä postimerkissä lukee Helvetia? Muistaakseni isäni selvitti minulle, että se on Sveitsin latinalainen nimi. Isäni keräsi myös postimerkkejä, mutta hän oli ns. pöytälaatikkokeräilijä. Hän osti aina silloin tällöin erikoismerkkejä, jotka minä sitten aikanaan perin. Kiinnostuksen kohde vaihtui Iän karttuessa keräilykohteeni vaihtui koko maailman merkistöstä aihekeräilyksi. Siinäkin aiheet vaihtuivat pari kertaa. Ensin innostuin keräämään luontoaiheisia merkkejä, lähinnä värikkäitä lintumerkkejä. Siinä vaiheessa kun siirryin koulunpenkiltä työelämään ja minusta tuli postilainen, jouduin luonnollisesti paljon tekemisiin kotimaisten postimerkkien kanssa. Myytyään postimerkkikokoelmansa Matti Asunta on keskittynyt kirjoittamiseen. Reitti_6_2016.indd 24 23.6.2016 13.09
25 2016 FILATELIA Harrastusten kuningas • Postimerkkeily eli filatelia (kreik.) sai alkunsa Englannissa vuonna 1840 ilmestyneen ensimmäisen postimerkin mustan pennyn eli Penny Blackin myötä. Siinä on kuningatar Victorian profiili. Merkin eri painoksissa ilmenneet eroavaisuudet antoivat sysäyksen maailmalle levinneelle keräilyharrastukselle. • Ensimmäinen suomalainen postimerkki julkaistiin vuonna 1856, joten siitä tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta. • Itsenäisen postilaitoksemme ensimmäinen kuvamerkki sarja julkaistiin vuonna 1929 Turun kaupungin 700-vuotis juhlan kunniaksi. Se käsitti kolme merkkiä: Turun tuomiokirkko, Turun linna sekä satama laivoineen. • Aivan aluksi, jolloin maailmalla julkaistujen merkkien määrä oli kohtuullinen, kerättiin koko maailman postimerkkejä. Kun postimerkkejä alettiin julkaista yhä enemmän, syntyi tarve keskittyä keräämään merkkejä niiden aihepiirien mukaan. Vähitellen aiheiden mukaan keräily monipuolistui ja kehittyi aihefilateliaksi, missä keräilyaiheiden lista on hyvin laaja. • Kansainvälinen filatelistiliitto perustettiin vuonna 1926. • Suomen filatelistiliitto perustettiin vuonna 1947. Paikalliset kerhot ovat keräilijälle hyvin merkityksellisiä. Siellä saatat vaihtaa mielipiteitä toisten samojen kysymysten parissa mietiskelevien kollegojen kanssa. Monissa kerhoissa harrastetaan myös myyntitoimintaa. Missä sijaitsee valtio, minkä postimerkissä lukee Helvetia? Kun katsoin suomalaisia merkkejä fi latelistin silmin, totesin ne monimuotoisuudessaan todella hienoiksi. Ne kertovat maamme historiasta, merkkihenkilöistä, luonnosta, kulttuurista, taloudesta. Ne ovat todella postimerkkien aatelia. Kyllä kotimaisten postimerkkien keräily ja niiden parissa puuhastelu oli fi latelisti ”urani” parasta aikaa. Tietysti Postin historiaa kuvaavat merkit kiinnostivat jo pelkästään ammatin vuoksi. Zeppelin virhepainama jäi saamatta Mitään fi lateellisiä harvinaisuuksia ei minun kokoelmissani ollut. Tietysti sitä haaveili Zeppelin 1830-virhepainama merkistä, mutta haaveeksi jäi. Sen hinta nousi huutokaupoissa pilviin. Tuota 1930 Zeppelin merkkiä käytettiin vain ilmalaivalla kuljetettavien postilähetysten postimaksun maksamiseen ja se oli käytössä vain rajoitetun ajan. Yksi elämäni merkittävimmistä päivämääristä on 1.5.1994, jolloin jäin eläkkeelle Postista lähes 40 vuoden palvelun jälkeen. Samana päivänä myös muutimme takaisin Tampereelle. Vuonna 1996 minua pyydettiin mukaan Pirkanmaan Posti-Teleseniorit yhdistyksen toimintaan. Niin siinä sitten kävi, että seuraavana vuonna otin vastaan yhdistyksen puheenjohtajuuden, mikä kesti aina tähän vuoteen saakka. Vuonna 1997 perustettiin Postimuseon ystävät ry, jonka puheenjohtajuutta hoidin seitsemän vuotta. Kahden yhdistyksen puheenjohtajana toimiminen aiheutti sen, ettei ”paukkuja” enää riittänyt fi latelialle. Koska suvusta ei löytynyt jatkajaa tälle harrastukselle, päätin luopua siitä. Myin postimerkki materiaalini paikallisen postimerkkikauppiaan välityksellä. Näin valitettavasti päättyi allekirjoittaneen 54 vuotta kestänyt kuninkaallinen harrastus. TEKSTI MATTI ASUNTA, ELÄKELÄINEN KUVAT POSTIMERKIT POSTIMUSEON KOKOELMASTA, ASUNNAN KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_6_2016.indd 25 23.6.2016 13.09
26 2016 Mihin oletkaan menossa perusjakelu? Perusjakelussa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käytiin läpi alkuvuonna kuuden viikon aikana seitsemällä eri aluepäällikköalueella, joita koordinointiin valtakunnan tasolla. Tähän liittyvistä asioista on mielestäni riittänyt puhetta ja nyt on tekojen aika. Viimeksi kaksi vuotta sitten oli vastaavat asiat esillä, ja niistä saattaa olla vielä ikäviä muistoja. Nyt sitten on toteutettu postihistorian mittavin perusjakelun rakennemuutos, jossa sisälAY-majakka 26 vastaavat asiat esillä, ja niistä saattaa olla vielä ikäviä muistoja. Nyt sitten on toteutettu postihistorian mittavin perusjakelun rakennemuutos, jossa sisällä tehtävä esityö on jo paikka paikoin eriytetty ulkona tehtävästä jakelusta. Samalla työpäivä perusjakajalla voi alkaa myöhemmin aamulla ja jatkua iltakuuteen asti. Hyväksyttävää ei myöskään ole perinteisen kokoaikaisuuden periaatteen murentaminen uudella perusjakelun rakennemuutoksella. Näyttää siltä, että perusjakelutoimipaikkojen sijaintia on alettu muuttaa eri puolilla maata työnantajan jakelutoimipaikkaverkkohankkeen keskittämissuunnitelmien mukaisesti. Kyseiset yt-neuvottelut päättyivät siis henkilöstön edustajien erimielisyyskirjauksiin. Olimme eri mieltä neuvottelujen lopputuloksesta sekä perusteluista. Katsoimme neuvotteluissa esitettyjen henkilöstövähennysten olevan järkyttävän suuria, jotka vain näyttäytyivät vähäisiltä isojen henkilökohtaisten irtisanomisratkaisujen vuoksi. Osa-aikaistamisia pidimme ylimitoitettuina. Vähennysten etupainotteisuus ei ollut missään linjassa totuuden ja toteutuneiden lähetysmäärävähenemisten kanssa. Sen sijaan työnantaja ikään kuin kaiken varalta irtisanoo työntekijöitä toivossaan, että heidän lähetysmääräennusteensa toteutuvat tulevaisuudessa. Jakelutoimipaikkakohtaisten työvuorojen vähentämiset ovat käytännössä tosi hurjia ja kohtuuttomia. Henkilöstön vähennykset ja osa-aikaistamiset olisi voinut hoitaa maltillisemmin. Syvästi on paheksuttava Postin harjoittamaa henkilöstöpolitiikkaa tässäkin yhteydessä ja prosessissa. Ei ole missään nimessä hyvää henkilöstön kohtelua se, että omaa väkeä irtisanotaan ja tilalle palkataan ulkopuolista työvoimaa eri muodoissa. Vapaaehtoisesti irtisanoutui siis erilaisilla henkilökohtaisilla ratkaisuilla noin 450 vakituista perusjakajaa. Eikö tämä kuvasta osaltaan myös henkilöstöpolitiikan tasoa? Huoli työn kuormittavuudesta Toimme myös esille, että Postin Työterveyslaitoksella teettämää KUORMA-tutkimusta olisi pitänyt huomioida paremmin jakelutoimipaikkojen uudelleen järjestelyissä. Nyt meistä tuntui jopa siltä, että tutkimusta ei hyödynnetty lainkaan. Se osoittaa, että kaikenlainen työn yksipuolistaminen lisää kuormittumiseen liittyviä ongelmia. AiemOlen todella huolissani perusjakajien jaksamisesta tulevaisuudessa. Reitti_6_2016.indd 26 23.6.2016 13.09
27 2016 Eläkkeelle siirtynyt, oletko hakenut myös kansaneläkettä? Osa pientä vanhuustai työkyvyttömyyseläkettä saavista ei huomaa hakea kansaneläkettä. Tänä vuonna Kelan rekisteristä löytyi 7 645 eläkeläistä, joilla saattaa olla oikeus kansaneläkkeeseen. Kansaneläke on voinut jäädä hakematta esimerkiksi siksi, että työeläkkeen vanhuuseläke on alkanut jo 63-vuotiaana. Työeläkkeelle jääneellä on oikeus kansaneläkkeeseen, jos hänen työeläkkeensä on alle 1 311,05 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on aviotai avoliitossa, määrä on 1 167,71 euroa kuukaudessa. Täyden kansan eläkkeen saa, jos työeläke on enintään 55,95 euroa. Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen voi kuitenkin saada vasta 65 vuoden iässä. Yleensä eläkettä voi alkaa saada enintään kuusi kuukautta takautuvasti hakemuksen saapumisesta Kelaan. Vanhuuseläkeikäiset voivat tehdä hakemuksen verkossa tai kelasta saatavalla lomakkeella. Kela saattaa ottaa yhteyttä eläkkeensaajan myös puhelimitse, jolloin vanhuuseläkkeen hakeminen voidaan tehdä suullisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien on aina täytettävä hakemuslomake. LÄHDE: KELA min perusjakelun monipuolisuus on osaltaan tasannut niitä. Olen todella huolissani perusjakajien jaksamisesta tulevaisuudessa. Suunnitellut ja toteutetut työtehtävät tulevat näkemykseni mukaan olemaan todella kuormittavia. Myös työturvallisuus heikkenee henkilöstövähennysten myötä, koska työtä on jatkossa tekijöitä enemmän. Työnantaja ei yhteistoimintamenettelyn aikana käynyt riittävän tarkasti alueilla läpi jakelutoimipaikkakohtaisia hienosuunnitelmia. Näyttää siltä, että kahden vuoden aikaiset sekä olemassa olevat resurssiongelmat että ylityömäärät tulevat entisestään vain kasvamaan. Uudet perusjakelun työvuorot on otettu käyttöön huhtikuun loppupuolella. Niin kuin olemme nähneet, tästä on aiheutunut ongelmia työtehtävissä suoriutumisessa ja työmäärässä on ollut huomattavaa kasvua. Työn jaksamiseen liittyvät kysymykset tulevat vaivaamaan näillä suunnitelmilla pitkään. Työsuojeluorganisaatiolla ja työterveyshuollolla riittää pähkittävää, jos työnantaja ei suostu pikaisesti tekemään helpottavia korjausliikkeitä. Jatkuvat työvuorojen säätämiset luovat epävarmuutta. Näköpiirissä on selvänä uhkana sairauspoissaolojen merkittävä kasvu ja tätä kautta kustannusten nousu myös euromielessä. Haluan jälleen kerran korostaa sitä, että perusjakelu tehdään normaalijoutuisuudella sekä työtä tauottamalla ja työaikaa noudattamalla. Työmäärän määrittelyyn pelisäännöt Onkohan kellään tällä hetkellä tarkkaa tietoa siitä, ketä milloinkin jakelun työvuoroissa sattuu olemaan, kun erilaista tilapäisväkeä käytetään sekä ulkopuolista työvoimaa ramppaa edes takaisin sinne tänne jakelutoimipaikkoja? Ihme, jos tässä touhussa ei pala rahaa. Heitän jälleen kerran harkittavaksi yhteisten p e l i s ä ä ntö j e n luomisen työmäärän määrittämiseen työnantajan kanssa. Pelisäännöillä voitaisiin oikeasti hakea yhdessä ratkaisuja perusjakelutoimipaikkojen resurssiongelmiin. Y t-menettelystä jäi sellainen olo, että väkisin haluttiin tehdä historiallinen perusjakelun rakennemuutos sekä panna uusiksi postinjakeluajat tutkimatta asiakasvaikutuksia sen kummemmin etukäteen. Mieleeni on jälleen kerran palannut ajatus, että miten johtamisen tasoja voisi järkeistää, jotta työasioiden arkinen ymmärrys tavoittaisi paremmin johtajat sekä päälliköt. Pään on tunnistettava, missä jalat menevät. Työntekijöiden johtamiseen ja opastamiseen on panostettava paremmin. Halveksuntaan ja vähättelyyn ei ole aihetta! Toivotan tervetulleeksi vielä avoimemman ja reilumman yhteistyön joka paikkaan. TEKSTI KARI LEMPINEN PERUSJAKELUN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES Näköpiirissä on selvänä uhkana sairauspoissaolojen merkittävä kasvu. Reitti_6_2016.indd 27 23.6.2016 13.09
28 2016 Reitti_6_2016.indd 28 23.6.2016 13.09
29 2016 Kolumni O len tottunut siihen, että saan tehdä työni kunnolla. Tehdä työtä ilman, että jokaista tekemääni työvaihetta kytätään. Ilman, että muut arvostelevat jatkuvasti kesken työpäivääni vessassa viettämääni aikaa. Olen aina tiennyt itse parhaiten, miten työni teen, sillä olen ammattilainen siinä, mitä kulloinkin teen. Tämä pätee niin nykyiseen kuin aiempiinkin työtehtäviini, joissa olen ollut, sillä työntekijä tuntee työnsä paremmin kuin joku, joka ei ole sitä koskaan tehnyt. Mitä enemmän luotan esimieheeni, sitä enemmän hän luottaa vastaavasti minuun. Kun luottamus työpaikalla on puolin ja toisin kunnossa, asiat toimivat ja kaikilla on hyvä olla. Tämä pätee muuten elämän muillakin osa-alueilla. Näin oli joskus Postissakin, muistatko? Aloittaessani jouluapulaisena postinjakelussa vuonna 2002 asiat olivat vielä hyvin. Mukavaa oli lähteä töihin ja aina oli mukavaa lähteä töistä kotiin hyvillä mielin. Silloin monilla työntekijöillä oli töissä jopa hauskaa. Aamulla esimies tervehti ja hymyili, työkaverin kanssa tuli juttuun, tauolla oli virkistävää ja työpäivän jälkeen jaksoi tehdä muutakin kuin kellahtaa sohvalle. Puhumattakaan niistä ”vanhoista hyvistä ajoisJUSSI SAARIKETO KIRJOITTAJA ON PAUN TYÖEHTOASIANTUNTIJA, JOLLA ON TAUSTALLA PITKÄ HISTORIA POSTISSA Joskus on töissäkin ollut kivaa… ta”, jolloin kuulemma kaikki oli vieläkin paremmin. Nykyisin Postin työpaikoilta hauskuus on kadonnut. Työnantajan henkilöstölleen teettämät henkilöstötyytyväisyyskyselyt ovat olleet karua luettavaa. Luottamus yrityksen ylimpään johtoon on kadonnut lähes tyystin. Monelta työpaikalta palaute yrityksen johtoa kohtaan sekä työntekijöiltä että esimiehiltä on tylyä. Postin viime vuosien yt-neuvottelut ja niistä johtuneet irtisanomiset ovat olleet yksi iso mörkö ihmisten mielissä. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy sille, että iloisuus on työpaikoilta kadonnut. Posti on siinä erikoisessa asemassa, että se on saanut suututettua niin asiakkaat, yhteistyökumppanit kuin oman henkilöstönsäkin. Kivaa ei varmaan ole olla Postia edustava johtajakaan. Onneksi en ole, koska en todennäköisesti ymmärtäisi mistään mitään. Postin tulisi nyt äkkiä uudistua muutenkin kuin uusilla palveluilla. Äkkiä saatetaan huomata, ettei se ruoho olekaan sen vihreämpää aidan toisella puolella. Yksi uudistus voisi olla se, että henkilöstöön alettaisiin luottaa taas uudestaan. Toinen voisi olla arvostus. Nämä ei loppujen lopuksi vaatisi edes kovin suuria ponnistuksia. Pienillä asioilla, kuten henkilöstön muistamisten lopettamisella loputtomassa säästökurjimuksessa saadaan aikaan hallitsemattomia vaikutuksia. Vielä suurempaa tuhoa saadaan aikaan särkemällä luottamus. Otetaan esimerkiksi viime syksyn lakkojen aika, jolloin työnantaja tahallaan kertoi henkilöstölle vääristeltyä tietoa. Tällaisia haavoja ei saada koskaan parannettua. Yksi tärkeä voimavara työssä jaksamisessa on hyvä työyhteisö ja mukavat työkaverit. Pitäkää hyvät ihmiset kiinni siitä, mitä teillä on ja muistakaa, että elämässä on muutakin kuin työ. Itselleni toimiva työyhteisö antaa lisää voimaa ja energiaa omaan tekemiseenikin. Turhasta on turha valittaa minulle, koska minäkään en sitä tee. Postin johtajille lopuksi vielä terveisiä: Luottakaa muihinkin kuin itseenne, niin teihinkin voitaisiin uskaltaa vielä jonain päivänä luottaa. Kokeilkaa edes. 29 2015 Vielä suurempaa tuhoa saadaan aikaan särkemällä luottamus. Reitti_6_2016.indd 29 23.6.2016 13.09
30 2016 AVAINSANA Lähetä avainsana 29.7.2016 mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi ............................................................................................................................................. Tilinnumero ............................................................................................................. Kotipaikka .................................................................................................................................. Puhelin ..................................................................................................................... Ristikko oli mielestäni : vaikea sopiva liian helppo Reitti_6_2016.indd 30 23.6.2016 13.09
31 2016 H E P O K L A P I T I E S A L I S T A A O N G E L M A A I L A J U O R U A L I N V A L T I A S T A L K I T A A S I A S U N A N S V I A T M O P O V A S T A K A I U T S H A S U A T A I T O A P A N N I I V A R S D N A R U E T O A E A R P Y L I T Y S O N N I S T U I K Ä S I A R V E T I A S I T E E T E S I K U V A T I S O T T Ä T I A R A L K U A I T A V P I I K K A R I H O H T A A Ä Ä L I Ö U S V A D E R N Ä M E L O N I N I U K I N T I I L I O T S A S O T U Ristikon avainsana Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Jos haluat, voit myös kertoa mielipiteesi, oliko ristikko helppo, sopiva vai vaikea. Lisää rasti avainsanalistan vieressä olevaan ruudukkoon. Jos haluat osallistua arvontaan Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne sähköisesti tai postitse lähetetyt vas taukset, joissa on edellä mainitut tiedot! Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Ristikkoarvonnan voittajat Edellistä ristikko moni piti helppona ja ihan syystä: lehteen oli vahingossa painettu oikeat vastaukset. Toimitus pahoittelee! Ristikkoarvonnassa 5/2016 voitto osui seuraaville: Tuija Kokko Rantasalmelta ja Timo Larumo Porista. Arvontaan osallistui 170 vastaajaa. Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (RATKAISU 5 / 2016) Ruohonleikkuun psykologiset vaikutukset alkavat melkein välittömästi session jälkeen (2–10 minuuttia) ja suurin huippu on 30–60 minuutin jälkeen. 2–4 tunnin jälkeen vaikutukset ovat melkein kadonneet. Leikkuun fyysiset vaikutukset tulevat 1–2 tunnin jälkeen, ja ne voivat kestää 3–10 tuntia. Ruohonleikkuun tärkein kokonaisefekti on se, että se voimistaa sitä tunnetilaa, jossa operoija on jo valmiiksi. Tämä toki voi vaihdella yksilöllisesti paljonkin: vaikutus riippuu leikkuun määrästä, persoonakohtaisista tekijöistä (kuten mielentilasta ja yksilön herkkyydestä ynnä lompakon sisällöstä), sekä tavasta, jolla leikkuu suoritetaan ja lopulta operoijan kokemuksesta. Leikkuun jälkeen operoija tuntee olevansa euforisessa tilassa (englanniksi high tai stoned). Vähitellen fyysinen kokemus muuntuu rauhallisuudeksi ja rentoutuneisuudeksi. Leikkaaja tuntee ruohonkorsien eteerisen vaikutuksen ja ajan kokeminen hidastuu, minuutit tuntuvat kestävän tunteja. Värit, muodot ja tuoksut tulevat intensiivisemmiksi ja ne koetaan eri tavalla. Muita tavallisia vaikutuksia on halu syödä (food kick) ja kontrolloimaton halu nauraa (laugh kick). Hallusinaatioita eli näkö-, tunto ja kuuloharhoja ei yleensä esiinny. Ei-pos(t)itiivisia voi toki myös kokea: havaintojen muuttuminen voi aiheuttaa ahdistusta, paniikkia ja sekavuutta ja operoijat, jotka eivät ole ennen leikkuuta miellyttävässä mielentilassa, voivat kokea negatiivisten tunteiden voimistumista. Leikkuun tärkeimmät fyysiset ilmentymät: Sydämen syketiheys voimistuu, joka kuitenkin tasaantuu noin 20 minuutissa. Silmämunien paine laskee. Valkoinen saattaa näyttää vaaleanpunaiselta. Verenpaine saattaa nousta. Kädet voivat tuntua kylmiltä tai niitä voi kuumottaa. Lihasten rentoutuminen. Suu saattaa tuntua kuivalta. Yksi tai useampi leikkuu päivässä sesongin aikana tai pidempään voidaan luokitella jonkin sortin addiktioksi. Pitkäaikaisen leikkuuriippuvuuden terveysriskejä on myös havaittavissa. Jossain tapauksissa operoija voi tuntea ahdistusta, masennusta tai epämukavaa oloa. Leikkuu saattaa vaikuttaa ajokykyyn (tarkkana tulee olla tankkausten yhteydessä). Karsinogeeniset vaikutukset lienevät satunnaisia, tosin perinteistä kulotusmenetelmää suosivalla riski kasvaa. Ajattelukyky ja tunteet saattavat heilahdella. Post(i)psykoosin riski on kuitenkin minimaalinen. Pikkuriikkiseksi on luokiteltu myös mahdollisuus sortua ihastumaan klassiseen heinäntekoon saati keskustalaiseen uus-yhtiöittämisajatteluun. TANSKAS-KARI Ruohonleikkuun lyhyt psykofyysinen anatomia Reitti_6_2016.indd 31 23.6.2016 13.09
32 2016 32 Vuosilomapalkka viittaa loman ajalta maksettavaan ”normaaliin” palkkaan. Lomaraha taas on lomapalkan päälle maksettava lisä, jonka suuruus on monilla aloilla noin puolet loma-ajan palkasta. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin, vaan siitä on määräyksiä työehtosopimuksissa. Viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimus Pykälässä 36 todetaan lomarahan maksamisesta ja sen suuruudesta seuraavasti: Kuukausipalkkalaisen työntekijän lomarahan suuruus lomapäivää kohden on 50 % lomapäivän palkasta. Loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla kesäkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja tähän osamäärään lisätään vuosilomalisä. Kuukausipalkkalaisen vuosilomalisä (tes 34§ 2 mom) lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden (1.4 -31.3) aikana maksetuista lisäpalkoista sekä haittatyökorvauksista lasketaan 1 / 300 osa, jolloin saadaan yhden lomapäivän vuosilomalisä. Saatu luku kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta . Tuntipalkkalaiselle työntekijälle ei lasketa erikseen vuosilomalisää, koska se sisältyy jo maksettavaan vuosilomapalkkaan. Vuosilomapalkkahan lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta työssäoloajan palkasta. Tähän ei lueta hätäja ylityön korotusosia. Vuosilomalisän / lomarahan laskeminen Lomapalkka ja lomaraha ovat kaksi eri asiaa, jotka tosin arkikielessä menevät usein sekaisin. Lisäksi on huomattava, että laskettavaan työssäoloajan palkkaan ei lasketa vuosiloma-ajan palkkaa, eikä lomarahaa, koska tällöin se korottaisi ja sitä myöten kerryttäisi loma-ajan palkkaa joitakin euroja vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Tätä asiaa kysytään säännöllisesti, tämä on hyvä asia, koska se osoittaa, että työntekijät seuraavat ja laskevat onko heidän palkkansa maksettu oikein, koska virheitä aina saattaa tapahtua. Allekirjoittanutkin oli tehnyt virheellisen esimerkin Reitin 4 / 2016 kysymyspalstalle, koska oli laskenut siinä tuntipalkkalaisen lomapalkan lomanmääräytymisvuoden ansioihin mukaan. Rahankäsittelypalvelut–alan työehtosopimus Loma-ajan palkan ja lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio. Lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksettu palkka (ei lueta hätäja ylityön korotusosia) jaetaan vastaavien tuntien mukaan. Keskituntiansio kerrotaan tessin 35 § 5 momentista löytyvällä kertoimella, joka suurenee mitä enemmän lomapäiviä on. Näin saadaan loma-ajan palkka. Lomaraha on 50 % loma-ajan palkasta. TEKSTI ESKO HIETANIEMI LIITTOSIHTEERI Lomalla Reitti_6_2016.indd 32 23.6.2016 13.09
33 2016 Sovellus puhelimeen hätätilanteita varten 112 Suomi -sovellus on Digian ja Hätäkeskuslaitoksen yhteis työssä kehittämä mobiilisovellus soittajan satelliittipaikannukseen. Se on ilmainen ja voidaan asentaa puhelimen sovelluskaupan kautta tai www.digia.com/112suomi Sovellus on integroitu Hätäkeskuksen kanssa, joten päivystäjä saa automaattisesti tiedon soittajan sijainnista, kun hätäpuhelu soitetaan sovelluksen kautta. Tästä on erityisesti hyötyä, jos soittaessa et ole varma sijainnistasi tai se on vaikea selittää esimerkiksi tarkan osoitteen puuttumisen vuoksi. Kukaan ei suunnittele sairastuvansa lomalla tai matkalla. Pääset kuitenkin helpommalla, jos sinulla on perusasiat hallussa näitä tilanteita varten. Loman siirtäminen sairastamisen vuoksi Lomaa voi siirtää lomalla sairastumisen vuoksi. On tärkeää, että ilmoitat työkyvyttömyydestäsi välittömästi työnantajalle ja toimitat lääkärintodistuksen, heti kun se on mahdollista. Vuosiloma ei nimittäin siirry ilman pyyntöä. Vuosilomalakiin tuli heikennyksiä tänä keväänä. Nyt vuosilomalla sairastava työntekijä joutuu sairastamaan kuusi päivää ”omaan piikkiin”, ja vasta sen jälkeen syntyy oikeus siirtää lomaa. Päivät voivat myös kertyä yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Vuosilomalain muutos ei vaikuta, jos työehtosopimuksista on sovittu toisin. PAUn muilla sopimusaloilla paitsi rahankäsittelypalvelut-alan sopimuksessa on tämä maininta. Eli muihin sopimuksiin kuuluvilla ensimmäinen sairaspäivä on myös ensimmäinen lomansiirtopäivä. Jäsenkorttisi on vakuutustodistus Jos olet lomalla ulkomailla tai linnuntietä yli 50 kilometrin päässä kotoasi, olet PAUn työssäkäyville ja työttömille jäsenille ottaman matkustajavakuutuksen piirissä. Vapaa-ajan matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä matkoilla. Itsesi lisäksi vakuutettuina ovat samoin ehdoin kanssasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapsesi. Matkustajaturvasta korvataan matkasairauden hoitokuluja enintään 90 päivää lääkäriin hakeutumisesta lukien ja tapaturman hoitokuluja enintään 3 vuotta tapaturman sattumisesta. Jos jo ennen matkaa ilmennyt sairaus pahenee odottamatta matkan aikana, korvataan vain matkakohteessa annettu ensiapuhoito enintään yhden viikon ajalta. Matkustajaturvasta korvataan myös matkan peruuntumisja keskeytyskuluja sekä matkalta myöhästymisen aiheuttamia kuluja, jos nämä johtuvat sairaudesta. Jos sairastut lomalla Toimi näin: • Jos sairastut, hakeudu ensisijaisesti Ifi n lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle. Kannattaa ottaa jo valmiiksi selville, missä tämä sijaitsee lomakohteessasi. Löydät sen netistä www.if.fi . Esittämällä matkavakuutustodistuksen eli PAUn jäsenkorttisi, lääkäri laskuttaa hoidosta aiheutuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. • Jos matkakohteessasi ei ole Ifi n sopimuslääkäriasemaa, voit käydä missä tahansa lääkäriasemalla, maksaa itse ja hakea korvauksen heti kotimaahan saavuttuasi joko www.if.fi tai soittamalla korvauspalveluun 010 19 18 18. • Muista kuljettaa Euroopassa mukana Kelalta saatavaa Eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Kortilla sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden. • Pyydä lääkärintodistukseen ICD-koodi ja työkyvyttömyysaika eli käytännössä vähintään samat tiedot, joita edellytetään myös Suomessa kirjoitetuilta todistuksilta. Todistus kannattaa myös pyytää kirjoittamaan englannin kielellä. Vakuutuksen tarkemmat tiedot löydät: www.pau.fi à jäsenyys à jäsenvakuutus Kuka korvaa sairaskulut? Entä saanko pitää sairaana viettämäni lomapäivät myöhemmin? Reitti_6_2016.indd 33 23.6.2016 13.09
34 2016 vinkkiä onnistuneeseen kesälomaan 9 Kesäloma on odotettu ja kaivattu tauko työstä. Siihen ei kannata kuitenkaan kasata liikaa paineita. 2 1 3 4 5 6 7 8 9 Ole realisti ajan suhteen Älä kumoa koko toiveittesi sammiota lomaan. Usein lomalle suunnittelee tehtäväksi kaiken sen, mitä arkena ei ehtinyt tai voinut tehdä. Kun aktiiviloma matkustaen ja makaaminen riippukeinussa kirjan kanssa ei mahdukaan samaan hetkeen, tulee pettymyksiä. Ole siis realisti. Mitä haluat tehdä lomalla, mitä voi mahduttaa vaikka viikonloppuun? Lapsi tykkää tavallisesta Muista, että arjen kiireetön yhdessäolo on tärkeämpää (ja halvempaa) kuin kaikkien huvikeitaiden kiertäminen. Ottakaa eväät mukaan ja lähtekää koko perhe pyöräilemään tai pitäkää vaikka perheolympialaiset. Sateen sattuessa sisällä Harvoin käy niin hyvin, että koko loman ajan paistaa aurinko. Mieti jo etukäteen, mitä haluat tehdä sateisina päivinä. Järjestää valokuvat tai kaapit? Opetella digikameran käyttöä? Kuunnella sadetta ja lukea verannalla tai parvekkeella viltin alla? Olen kuullut, että jotkut askartelevat jo joulukortteja kesän sadepäivinä. Valmistaudu lomaan verkossa Useat kunnat ja alueet ovat panostaneet sivujen matkailuosioon. Katso, mitä kesämökin tai kodin lähellä on tarjolla. Myös esimerkiksi www.luontoon.fi esittelee kattavasti erilaisia kävelyretkiä tai vaelluskohteita. Pidä päivärytmi Lomalla saa ottaa rennommin, mutta älä hukkaa kokonaan päivärytmiä. Yöpaitapäiviä voi pitää vaikka muutaman alkuun univajeen tasaamiseksi, mutta pyri sen jälkeen määrittelemään jokin heräämisaika tai aika, jolloin puet päivävaatteet. Yötyöläisten kannattaa siirtää rytmiä portaittain. Aika oppia uutta Jos tykkäät lomalla olla aktiivinen, mieti jo etukäteen, missä haluat kehittyä tai mitä oppia. Kertaatko koulussa opitun kielen sanastoa tai opetteletko huoltamaan polkupyörääsi? Voit myös tehdä lapsille taitokirjan, jossa on asioita, joiden suorittamisesta saa leiman (vaikka kuperkeikan oppiminen). Kun energiaa on tavallista enemmän, on yllättävää, miten paljon helpommin omaksuu uusia asioita. Helpota arkea Jos ruoanlaitto, siivoaminen tai vaikka tiskaaminen on sinulle pakkopullaa, pidä loma arjesta. Ulkoista tai osta palvelu. Lapset tai luonto ei mene pilalle, jos viikon verran tarjolla on muuta kuin kotiruokaa tai ruoka tarjoillaan kertakäyttöastioista. Yhdessäoloa tai omaa aikaa Loma on yhdessäolon aikaa, mutta aina ei tarvitse tehdä kaikkea yhdessä eikä samalla tavalla. Idea hyvästä lomasta saattaa erota paljonkin perheenjäsenten välillä. Jos kompromissia ei löydy, aina ei tarvitse tehdä kaikkea yhdessä. Joku viikko toinen voi jäädä kaupunkiin ja toinen mennä mökille. Kaikki on korvien välissä Onnistunut loma on tunne, johon vaikuttaa konkreettisten tapahtumia enemmän suhtautuminen niihin. Odotukset ja todellisuus vastaavat harvoin täysin toisiaan, mutta miten niiden ristiriitaan suhtautuu, ratkaisee, onko loma onnistunut vai ei. ia Lähetä ja voita palkinto! Mikä on sinun lomavinkkisi? PAU julistaa kilpailun parhaiden lomavinkkien jakamiseksi. Lähetä marjo.pihlajaniemi@pau.fi lomavinkki ja siihen sopiva kuva tai muu ottamasi kesäinen kuva. Vinkkejä kuvineen lisätään heinäkuun ajan PAUn facebook-sivulle ja Ingtagramiin hastagilla #paulomailee. Palkitsemme elokuussa yhden toimituksen suosikin ja yhden eniten Facebookissa ja instagramissa tykkäyksiä saaneen 50 euron arvoisella yllätyslahjalla. Reitti_6_2016.indd 34 23.6.2016 13.09
35 2016 turvavyöt kiinni! Musiikin ystävien kannattaa ottaa suunta Tampereelle ja Vapriikin museokeskukseen. Siellä Hurriganesnäyttelyssä saa katsomisen lisäksi koskea. Myös koskea saa: näyttelyssä kävijä pääsee kokeilemaan samankaltaista ”tiikeritakkia” ja sähköbassoa kuin Cisse Häkkinen käytti. Suomirockin ystävät , 35 2016 35 3 V apriikki kunnioittaa 1970-luvulla ehdotonta suomalaisen rockin ykkösnimi Hurriganesia 1.4.2016– 19.3.2017 kestävällä näyttelyllä. Henry Olavi ”Remu” Aaltonen (s. 1948) perusti vuonna 1971 Hurriganesin saatuaan potkut Kalevala-yhtyeestä. Ensimmäisessä kokoonpanossa soittivat laulaja-rumpali Aaltosen lisäksi Hugo Christer ”Cisse” Häkkinen (1951– 1990) basso ja laulu sekä kitaristi Ilkka Tahvo ”Ile” Kallio (s. 1955). Nuori Kallio vaihtui nopeasti Pekka Olavi ”Albert” Järviseen (1950–1991). Hurriganes oli 1970-luvun alkupuoliskolla ennennäkemätön ja -kuulematon ryhmä: se näytti, kuulosti ja oli asenteeltaan oikea rock-bändi. Lisäksi se erosi muista kiertämällä kaikki m ahdolliset työväenja järjestötalot levittämässä rockin ilosanomaa. Kovan keikkasuosionsa ansiosta Hurriganes allekirjoitti levytyssopimuksen Love Recordsin kanssa ja julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa ”Rock and Roll all night long ” loppuvuodesta 1973. Osittain keikkaäänityksistä koostunut albumi toi Love Recordsille sen ensimmäisen kultalevyn. Tästä alkoi ryhmän levymyyntiä koskeva menestys, joka jatkui katkeamattomana nelisen vuotta. Hurriganes jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1984 saakka, lukuun ottamatta sekavaa kesän 1988 kiertuetta. Ennennäkemätöntä materiaalia Vapriikin näyttely perustuu Hurriganes -keräilijän Esa Elgstömin omaan ja hänen verkostostaan keräämäänsä ainutlaatuiseen kokoelmaan, josta löytyy muun muassa keikkajulisteita, levyjä ja ryhmän käyttämiä soittimia sekä esiintymisvaatteita. Hurriganes -näyttely sisältää ennenäkemätöntä materiaalia ja on peräti hyvin järjestetty. Se tarjoaa korskeita, huvittavia ja mielenkiintoisia kokemuksia kovan luokan Hurriganes-fanien ja rokkidiggareitten lisäksi lähihistoriasta ja erityisesti 1970-luvun ajankuvasta kiinnostuneille. Näyttelystä voi jokainen todeta, että bändi toi esiintymispaikoilleen palan länttä, kun virallinen Suomi piti tarkasti silmällä itää: Rock oli ja on americanoa sen parhaimmassa merkityksessä. 70-luvun Suomessa presidentti oli aina Urho Kekkonen, mustavalkoisista televisioista näkyi pääsääntöisesti kaksi kanavaa ja rockin tarjonta tiedotusvälineissä oli nykyiseen verrattuna köyhää. Näyttelyn kruunaavat valokuvaaja Risto Vuorimiehen ottamat maireat Hurriganes -kuvat. TEKSTI JUHA JAATINEN KUVA RIITTA PESONEN Reitti_6_2016.indd 35 23.6.2016 13.09
36 2016 Kysymyspalsta Kysy sinä, me vastaamme! Lähetä kysymyksesi liiton toimistoon joko suoraan asianomaiselle ammattilaiselle tai lehden toimitukseen. Asiantuntijat vastaavat lehden välityksellä. Kysymyksesi voi koskea mitä tahansa liiton osa-aluetta. Yhteystiedot löydät Reitin sivulta 43. Painavien pakettien nostaminen Jakelutoimipaikassa puhutaan että nostamiselle on painoraja 35 kg ja jokaisen tulee nostaa tuon kokoiset paketit, onko näin? HENTO JA HYVÄNNÄKÖISEKSI HAUKUTTU Vastaus Suomessa ei lainsäädännölle ole säädetty painorajaa siitä, kuinka painavia taakkoja käsin on nostettava. Näin ei tuota 35 kilon painorajaa ole olemassa. Työntekijän tulee itse arvioida voimavaransa terveelliselle ja turvalliselle nostolle ja tarvittaessa pyytää työnjohdolta apua. Yksikin väärin tehty nosto voi aiheuttaa pysyvän vamman. Taakkojen käsittelyn aiheuttamat riskit tulee aina arvioida kokonaisuutena, sillä taakan paino on vain yksi osatekijä. Ylikuormittumiseen vaikuttavat muun muassa taakan paino ja muoto, taakasta saatavan otteen pitävyys, taakan sijainti suhteessa vartaloon, vartalon asento noston aikana, nostojen ja toistojen määrä, siirtomatkan pituus, työympäristö ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Työnantajalle on määrätty useita eri asioita nostojen järjestelemisessä ja työnsuunnittelussa, työtä suunniteltaessa on huomioitava kaikki edellä mainitut seikat. Mikäli nostoja ei voida välttää, tulee työnantajan antaa käyttöön nostoja siirtolaitteita ja apuvälineitä. Nostolaitteiden ja apuvälineiden pitää sopia kyseiseen työhön ja taakkaan. Mikäli apuvälineitä ei kaikissa tilanteissa ole mahdollista käyttää, työ tulee tehdä parityöskentelynä. Tämä kaikki koskee myös asiakkaan luona tehtäviä nostoja. Kertyykö isyyslomasta vuosilomaa? Olin kaksi viikkoa isyyslomalla ja myöhemmin on tarkoitus olla hiukan lisää. Luin paikallisesta sanomalehdestä, että vuosilomalaki on muuttunut ja vanhempainvapaista ei enää kerry lomaa kuten ennen. Menetänkö nyt osan vuosilomastani, kun pidän isyysvapaata? SAVOLAIS-ISÄ Vastaus Antamillasi tiedoilla isyyslomasi kerryttää vuosilomaa aivan normaalisti, kuten ennen vuosilomalain muutostakin, sillä äitiys-, erityisäitiys-, isyystai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana kertyy vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden, ei lomanmääräytymisvuosien mukaan. Kuumalla työskentely Kesä tuli Lappiin tänä vuonna jo toukokuussa ja helteet alkoivat niin ulkona kuin sisälläkin. Muisteltiin kahvipöydässä, että olisi jokin säännös tai viranomaisohje, että saisi pitää ylimääräisiä taukoja kuumalla, Onko näin todellisuudessa? JÄNKÄMIEHET Vastaus Työsuojeluviranomaisten ohje, joka on johdettu työturvallisuuslaista ja lain perusteista menee näin: Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 °C, työnantajan on rajoitettava sitä aikaa, jonka työntekijät työskentelevät tällaisessa työilmassa. Yhden työskentelyjakson pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtista kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C. Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 °C, pisin työskentelyjakso saa olla enintään 45 minuuttia tunnissa. Työskentelyä kuumassa voi keventää muun muassa seuraavasti: Juo riittävästi. Fyysisessä työssä kuumassa juo jopa 12 dl kerralla, 3-4 krt tunnissa. Koska jano on huono nestetasapainon mittari, kannattaa seurata myös painoa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältä ylinesteytystä. Syö monipuolisesti. Vaikka nälän tunne on kuumalla usein vähäisempi, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. Välipaloina voivat olla esim. suolakurkut, oliviit tai suolapähkinät. Tauota työtä helteellä fyysisen kuormitusasteen mukaan. Fyysisessä työssä kuumassa taukoja pidetään useammin kuin tavallisesti helteen tukaluusasteen mukaan. Vietä tauot varjossa, vältä suoraa auringonpaahdetta. Käytä työhösi soveltuvia jäähdytysmenetelmiä. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa, oleskelu ilmastoidussa autossa. Anna elimistön palautua yöllä. Järjestele makuuhuoneesi mahdollisimman vilpoisaksi ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta. Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. Infektioiden aikana ja vakavampien tulehdustautien toipilasaikanakin lämmönsäätely on herkkä häiriintymään. Ihosairaudet, sydänja verisuonisairaudet, keskushermoston sairaudet sekä aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa. Ole tavallistakin maltillisempi alkoholin käytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa. OHJEET: TYÖTERVEYSLAITOS VASTAUKSET MIKA ROOS, TYÖEHTOASIANTUNTIJA Reitti_6_2016.indd 36 23.6.2016 13.09
37 2016 På svenska Du frågar, vi svarar! Skicka din fråga till förbundets byrå antingen direkt till specialisten i fråga eller till tidningen Reittis redaktion. Specialisterna svarar på frågorna i tidningen. Frågorna kan angå vilken som helst delområde av förbundet. Att lyfta tunga paket På vårt utdelningsverksamhetsställe säger man att det finns en gräns på 35 kg för att lyfta varor och att alla ska lyfta paket i denna storlek. Är det sant? EN SLANK OCH VACKER KVINNA S var I Finland har man inte fastställt någon viktgräns för varor som man skulle lyfta per hand. På så sätt finns det inte någon gräns på 35 kg heller. Arbetstagaren ska själv uppskatta sina krafter för att kunna lyfta varor på ett hälsosamt och säkert sätt. Vid behov ska man fråga arbetsledning om hjälp. Det är möjligt att ett felaktigt sätt att lyfta kan medföra en permanent skada. Man ska alltid bedöma som en helhet de risker som hantering av tunga föremål medför eftersom föremålets vikt är endast en delfaktor. Faktorer som påverkar överbelastning är föremålets vikt och form, greppets hållbarhet om föremålet, föremålets position i förhållande till kroppen, kroppsställning under lyftning, antalet upprepade lyft, förflyttningssträckans längd, arbetsmiljön och den anställdas individuella egenskaper. Arbetsgivaren ska ta hand om flera olika saker gällande arbetsplanering och organisering av lyftning. Vid arbetsplanering ska man ta hänsyn till alla de tidigare nämnda faktorerna. Om man inte kan undvika lyftning ska arbetsgivaren utrusta arbetsplatsen med lämpliga lyftanordningar och förflyttningsapparater samt hjälpmedel. Om det inte är möjligt att använda hjälpmedel i alla situationer ska arbetet utföras parvis. Detta regel angår även lyftningar som utförs hos kunden. Intjänar man semester under pappaledighet? Jag var två veckor på faderskapsledighet och senare var det mening att ha litet till. Jag har läst i vår lokala tidning att semesterlag har förändrats och att under föräldraledighet intjänar man semester på ett annat sätt än tidigare. Förlorar jag nu en del av min årssemester då jag har pappaledig? EN PAPPA FRÅN SAVOLAX Svar Med dina uppgifter intjänar du semester under faderskapsledighet normalt såsom före förändringen eftersom man intjänar semester under moderskaps,specialmoderskaps-, faderskapsoch föräldraledighet, tillfällig vårdledighet och under frånvaro från arbetet av tvingande familjeskäl. Man har sammanlagt 156 vardagar, det vill säga cirka sex månader, som är likställd med arbetad tid och intjänar årssemester. Likställd tid med arbetade dagar följs ut per en förlossning eller adoption, inte enligt semesterkvalifikationsår. Arbete i värme I år kom sommaren till Lappland redan i maj och värmebölja följde med både ute och inne. Under fikapausen tänkte vi efter vi om det finns någon regel eller anvisning från myndigheterna som bestämmer om extra pauser under heta jobbdagar. Är det så i verkligheten? MÄN FRÅN VILDMARK Svar Det finns anvisningar av arbetarskyddsmyndigheterna. Anvisningarna har avletts från arbetarskyddslagen och laggrunderna och de säger att om lufttemperaturen på arbetsplatsen trots tekniska åtgärder överstiger 28 °C på grund av värmebölja ska arbetsgivaren begränsa den tid under vilken arbetstagarna arbetar i sådana förhållanden. Längden på en arbetsperiod kan vara högst 50 minuter i timme om arbetstagaren utför lätt eller medeltungt arbete i maskinberoende tempo i en temperatur på 29–33 °C. Om temperaturen i sådant arbete överstiger 33 °C är den längsta tillåtna arbetsperioden högst 45 minuter per timme. Arbete i värme kan underlättas bland annat på följande sätt: Drick tillräckligt. I ett fysiskt arbete i värme drick till och med 1–2 dl vätska per en gång, 3-4 gånger om timme. Det lönar sig att följa ut även kroppsvikten för törst är ingen bra mått för vätskebehovet. Även i ett lätt arbete lönar det ut sig att dricka vätska, men man ska inte heller dricka för mycket. Ät mångsidigt. Även om hungerkänslan ofta är mindre i värme behöver kroppen energi även i hetta. Som mellanmål kan du ta till exempel ättiksgurkor, oliver eller salta nötter. Ta pauser från arbetet i hetta enligt den fysiska belastningen. I ett fysiskt arbete i värme ska man ha flera pauser är vanligt. Undvik direkt solsken, det är bra att vistas i skugga. Använd kylning som passar ditt arbete. Du kan minska värmebelastning till exempel med hjälp av en fläkt och luftkonditionering, korsdrag, en kall dusch, vistelse i en luftkonditionerad bil. Låt kroppen återhämta sig under natten. Gör sovrummet så svalt som möjligt och ta en kall dusch före du lägger dig. Om kroppen har blivit svalare under natten hjälper det i värmebelastning. Kom ihåg att vissa sjukdomar och läkemedel kan försvaga värmetoleransen. Vid infektioner och återhämtning av allvarliga infektioner störs kroppens temperaturregulering lätt. Hudsjukdomar, hjärtoch kärlsjukdomar, sjukdomar i centrala nervsystemet samt metaboliska sjukdomar såsom diabetes och sköldkörtelsjukdomar kan förorsaka störningar för värmebalansen i värmebelastning. Var ännu försiktigare med alkohol. Alkoholen driver ut vätska ur kroppen och lyfter pulsnivå även i vila. ANVISNINGAR: ARBETSHÄLSÖINSTITUTET SVAR MIKA ROOS, EXPERT PÅ ARBETSVILLKOR Reitti_6_2016.indd 37 23.6.2016 13.09
38 2016 In English You ask, we answer! Please submit your question to the union office either directly for the competent person or the editorial staff. Experts answer through the magazine. Your question can relate to any part of the union activities. Lifting heavy parcels In our delivery work place there’s a rumour that the weight limit for lifting is 35 kg and every employee must be able to lift parcels within this size category. Is this true? SLIM AND BEEN CALLED GOOD-LOOKING Answer In Finland there is no legitimate weight limit concerning how heavy burdens should be lifted by hand. So there is no 35 kg weight limit. The employees must self-assess their resources on healthy and safe lifting and if necessary, request assistance from site management. Even one single lifting performed improperly can result in permanent disability. The risks involved in handling burdens must always be estimated as a wholeness because the weight of a burden is only one factor. Overload is affected by among others the weight and shape of a burden, the holding of a grip from the burden, the location of the burden relative to the body, body position during the lift, the number of lifts and repetitions, length of transfer distance, work environment and the personal characteristics of the employee. The employer is responsible for a number of different things to organize lifts and planning work. Work planning must take into consideration all the things mentioned above. If it is not possible to avoid lifts, it is employer’s duty to provide lifting and transfer devices and aids. Lifting devices and aids must be adequate for the work and burden in question. If it is not always possible to use aids in all situations, the work must be done as pair work. All mentioned above concern lifts performed at the customer’s premises, as well. Will paternity leave accrue annual leave? I spent two weeks on a paternity leave and am planning later to spend some more. I read in a local newspaper that the Annual Holidays Act has changed and holiday is no more accrued on the basis of parental leave like earlier. Will I lose part of my annual holiday by spending my paternity leave? FATHER FROM SAVO Answer According to the details you gave your annual leave will be accrued by your paternal leave normally like prior to the change of the Annual Holidays Act. Maternal, special maternal, paternal or parental leave, temporary child care leave and absence due to imperative family reasons will accumulate annual holiday. The time accumulating annual leave comparable to work time counts up to altogether 156 weekdays, i.e. about six months. Time comparable to work time is counted by each childbirth or adoption, not by holiday credit years. Working during hot conditions We had summer in Lapland already in May and the heat was on both outand indoors. We remembered at the coffee-table having heard of a provision or authoritative directive of keeping extra pauses during hot weather. Is this a fact? Men of wilderness Answer There is an authoritative directive derived from Work Safety Act and reasonings of it: If the temperature of the air at a workplace, due to the heat despite technical measures taken exceeds 28 ° C, the employer shall limit the period during which workers are employed in such work air. The length of one working period must not exceed 50 minutes in one hour if an employee has fast-paced light or medium-heavy work tasks, and the temperature is 29-33 ° C. If the temperature in such a work exceeds 33 °C, the longest working period must not exceed 45 minutes in an hour. It is possible to lighten work in hot conditions among others as follows: Drink enough. If your work is physical in hot air, sip as much as 1 – 2 dl in one time, 3-4 times an hour. As thirst is a bad indicator of fluid balance, you should also keep track of your weight. Even light work requires fluids, but avoid excess hydration. Eat a variety of ways. While hunger is often less in hot weather, your body needs energy also in hot weather. As snacks you can have, for example pickles, olives or salted peanuts. Take breaks in hot weather according to physical level of work load. In a physical work performed in hot weather breaks are taken more often than usually according to the heat index stage. Spend breaks in the shadow, avoid direct sunlight. Use cooling methods suitable to your work. The thermal load is reduced, for example, by fans and air conditioners, draft of wind, visit in a cool shower, lounge moment in an air-conditioned car. Allow your body to recover at night. Organize your bedroom as a cool as possible and take a cool shower before going to bed. Your body having cooled at night helps the organism to recover from a hot load. Keep in mind that some diseases and medications can reduce the heat resistance. During infections and even severe inflammatory diseases’ convalescence period, thermoregulation is sensitive to be bothered. Skin disorders, cardiovascular disease, central nervous system diseases and metabolic diseases such as diabetes and thyroid problems, may expose the heat balance to fail during hot loads. As a moderate user of alcohol, try to be even more so. Alcohol removes fluid from the body and raises the heart rate level already at rest. INSTRUCTIONS: INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH ANSWERS BY MIKA ROOS, WORK ENVIRONMENT EXPERT Reitti_6_2016.indd 38 23.6.2016 13.09
39 2016 KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löytyy nyt yhdestä paikasta. henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Katso KUINKA VOIT VARAUTUA Reitti_6_2016.indd 39 23.6.2016 13.09
40 2016 Menoon mukaan Postiaiheista kesäteatteria Porvoossa Porvoon teatterin kesäteatterin Postimäki Express: Sinua, sinua rakastan sisältää lauluja kesäillassa, runsain mitoin tunteita, iloja ja suruja, odotuksia ja täyttymyksiä. Tarinassa, jonka ovat punoneet Tuovi ja Marko Putkonen, liikutaan mielikuvitusrikkaasti Postimäen historiassa aina nykypäivästä, jolloin posti kamppailee työttömyyden uhan alla, 1980-luvun polkupyöräpostiljooneihin, sodan aikaiseen kenttäpostiin, Venäjän vallan aikaiseen hevoskuriiriin ja vieläkin vanhempaan: juokseviin postimiehiin, jotka Ruotsin vallan aikana juoksivat virallista postia Turusta Viipuriin. Ja sillä matkallahan Postimäki oli yksi etappi. Näytöksen järjestetään 9.7–29.7 Porvoon Ilolassa (Vanha Viipurintie 12). Liput: PAUn jäsenet 15 € (muut 17 €). Alle 12-vuotiaat 10 €. Lisätietoja www.porvoonteatteri.fi KUTSU Lappeenrannan osasto tiedottaa: 110-vuotisjuhla Lappeenrannassa Aika: 20.8.2016 klo 12 alkaen Paikka: Hotelli Patria Osaston kaikki jäsenet ovat tervetulleita juhlimaan 110-vuotista taivalta. Aloitamme juhlat hotelli Patriassa brunssilla. Tämän jälkeen siirrymme satamaan, josta laiva vie meidät risteilylle Saimaan sinisille aalloille. Ilmoittautumiset juhlaan tekstiviestillä 31.7.2016 mennessä puh.0407740933/Minna TERVETULOA! Rovaniemen osasto tiedottaa: Kutsu osaston eläkeläistapahtumaan Aika: 2.8.2016 klo 11.00–17.00 Paikka: Osaston vapaa-ajanviettopaikka Peuranperä, Keski-Peurajärvi Kutsu koskee myös työttömyysputkessa olevia ja entisiä Roi:n automiesten osaston jäseniä. Tilaisuus on maksuton ja ainoastaan kuljetuksesta osallistujan tulee sopia itse muiden kanssa (mieluummin kimppakyytejä). Järjestäjät voivat tarvittaessa auttaa kuljetuksien sopimisissa. Päivän ohjelmassa on mm: keittoruokaa, makkaranpaistoa, kahvittelua, tikanheittoa, saunomista ja vanhojen muisteluita. Ilmoittautumiset 27.7. mennessä allekirjoittaneille mieluiten heti kun osallistumispäätös on tehty, jotta kuljetukset ja muonitus onnistuvat mahdollisimman hyvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Markku Hirvioja 040 729 6261 / markku.hirvioja@outlook.com Jouni Heikkilä 040 723 6378 Veikko Härönen 050 462 1437 Työväen musiik kitapahtuma 28.–31.7.2016 Valkeakoskella pidettävä 4-päiväinen Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään UPM:n Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla. Festivaali kutsuu jokaisen ihastelemaan historian ja nykypäivän ainutlaatuista kohtaamista, työväen uusien ja vanhojen perinteiden rinnakkaiseloa. Tapahtuma on tunnettu menevistä keikoistaan, lämminhenkisestä tunnelmastaan ja nimekkäästä esiintyjäkaartistaan. Tapahtumassa kuullaan muun muassa poppia, rokkia, räppiä, työväenlauluja ja maailmanmusiikkia. Lue lisää www.valmu.fi Reitti_6_2016.indd 40 23.6.2016 13.09
41 2016 Hae liiton lomatukea Tiesitkö, että PAUn jäsenenä voit hakea liiton lomatukea? Tuki myönnetään vähintää kahden yön majoituskustannuksista, jolloin tuki on 40 e / yö / hlö. Tukea voi saada myös puoliso. Maksimituki on 200 €, joka edellyttää viiden yön majoittumista. Tuki 6–16 -vuotiaille on puolet aikuisen tuesta. Lomatukea suositellaan haettavaksi kaksi kuukautta ennen loman alkamista. PAU toimittaa myönteisen lomapäätöksen saaneelle hakijalle maksusitoumuksen, jonka lomailija vie lomakohteeseen. Lomatukea ei makseta siis etukäteen. Lomatuen jakamisessa huomioidaan seuraavia asioita: • Ensimmäistä kertaa hakevat ovat etusijalla. • Hotelli Heimarin käyttämistä suositaan. • Sosiaaliset asiat, muun muassa huoltosuhde huomioidaan. • Enemmistö tuesta myönnetään työssäkäyville jäsenille. • Tuen myöntämisen väli on vähintään 24 kk samalle perheelle. • Tukea myönnetään myös yksin asuville. • Tukea myönnetään vain Suomeen suuntautuviin omamatkoihin. Lomatuki haetaan ja hyväksytään PAUn toimistosta. Hakemuksen löydät PAUn verkkosivuilta osoitteesta www.pau.fi >lomaedut>liiton lomatuki. Lisätietoja PAUn toimistolla antaa jäsenpalvelusihteeri Vuokko Malinen, puh. 040 821 5832 tai vuokko.malinen@pau.fi Kaakkois-Suomen osasto juhli 110:tä vuotta PAUn Kaakkois-Suomen osasto, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Posteljooniyhdistyksen Mikkelin osasto, täytti 12.5.2016 pyöreät 110 vuotta! Juhlat pidettiin 21.5.2016 Rantasalmella Järvisydämen kauniissa rantamaisemissa. Juhlavieraat koostuivat eläkeläisistä ja työntekijöistä eri puolelta Suomea. Eläkeläisistä mainittakoon muun muassa Riihimäeltä asti saapunut osastomme veteraani Pertti Rönkä. Rönkä toimi 70luvulla osastomme sihteerinä. Juhlat alkoivat osastomme puheenjohtaja Petri Tiussan maljannostopuheella. Yhteislauluista ja lauluesityksistä vastasi 4ngelica ja Mich4el. PAUn järjestöpäällikkö Seppo Kinnunen nosti tervehdyspuheessaan esille ajankohtaisia yhteiskuntamme kehitysmuutoksia ja tulevaisuuden näkymiä. SAK:n terveiset toi aluejohtaja Kari Kokkola. Tilaisuuden juhlapuheena kuulimme AKT-lehden päätoimittaja, historioitsija Arto Jokelan laatiman osastomme historiikin. Juhlan päätösosuudessa Seppo Kinnunen jakoi PAU:n myöntämät hopeiset ansiomerkit ja puheenjohtaja Petri Tiussa vastaanotti eri tahojen onnittelutervehdykset. Juhlat jatkuivat hyvän ruoan ja seurustelun merkeissä. Juhlista on katsottavissa video ja valokuvia osastomme sivustolla www.ks217.pau.fi TEKSTI & KUVA JARI HYYRYLÄINEN PAU:N KAAKKOIS-SUOMEN OSASTON SIHTEERI Osaston aktiiviveteraanit Pertti Rönkä ja Hannu Väisänen osallistuivat juhlaan. Reitti_6_2016.indd 41 23.6.2016 13.09
42 2016 Suunnittelija Tiina Munne menehtyi 8.3.2016, raskaan sairauden uuvuttamana läheisten läsnäollessa. Tiinan menehtymisen myötä Lappeenrannan osasto menetti todellisen moniosaajan ja taitavan asiantuntijan. Tiinan postiura alkoi vuonna 1977 varhaisjakelussa, jossa vierähti 10 vuotta. Seuraava työtehtävä oli Taavetin perusjakelussa ja hänellä ehti kertyä kokemusta myös postipalveluauton hoitajana. Postimiesten alkeiskurssi tuli suoritettua 1985, ja sitä seurasi postimiestutkinto. Perusjakelusta Tiina siirtyi osaston luottamusmiestehtäviin vuonna 1999 Lappeenrantaan. Puolet viikosta ajalla 2000– 2001 Tiina työskenteli Lappeenrannan postikeskuksen käsittelytehtävissä. Työsuojeluvaltuutettuna Tiina toimi vuosina 2001–2010. Silloin hän perehtyi tarkoin työturvallisuuslakiin. Myös työergonomia oli lähellä sydäntä, jopa niin lähellä, että Tiina suoritti työnsä ohella tutkinnon Kuopion yliopistossa työergonomiasta. Työturvallisuuskorttikouluttajan oikeuden Tiina sai vuonna 2007, ja kouluttajan tehtävä jatkui aina vuoteen 2015 asti. Työsuojeluvaltuutetun toimen jälkeen oli vuorossa projektipäällikön toimi, jota kesti vuoteen 2012 saakka. Sen jälkeen alkoi suunnittelijan työ, joka jäi hänen viimeiseksi työtehtäväksi. Jalkoihin mukautuneet, lämmittävät ja ihanan pehmeät tossut odottavat edelleen käyttäjäänsä. Tiina toimi aktiivisesti noin kolmenkymmenen vuoden ajan muun muassa toimikunnan jäsenenä, osaston luottamusmiehenä, sihteerinä, puheenjohtajana, ja viimeisimpänä taloudenhoitajana. Kaikki liiton kurssit tulivat tutuksi tuona aikana. Liittohallituksen kokouksissakin Tiina ehti käydä useamman kerran. Myös talvija kesäpäiville matkustettiin koko perheen voimalla, ja mukana oli aina rakas Topi-poika. Postityön ohessa Tiina toimi myös Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksella ensivastehenkilönä/nuorempana sammutusmiehenä, ja oli mukana pelastamassa monia ihmishenkiä. Vapaaehtoistyö Suomen Punaisessa Ristissä oli myös Tiinan pitkäaikainen harrastus. Hän toimi ensiapuryhmän johtajana sekä pelastuspalvelunryhmänjohtajana. Rakas harrastus jäi kuitenkin nuorimman lapsen syntymän myötä. Tiinaa lämmöllä muistaen. Sinun muistosi elää, meille iloa suo, vaikka taittui tähtiin matka MINNA TAPANILA JA ANNE VAINIKKA 99930 Sevettijärvi Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa`mi Nue`ttin ”Lähetä postikortti Sevettijärvelle” -Facebook-kampanja sai viime talvena kansan liikkeelle. Helmikuun alusta lähtien 350 asukkaan Sevettijärven kylälle Itä-Lappiin on saapunut 11 000 postikorttia ympäri maailmaa. Jokainen kortti on kannustusviesti sevettijärveläisille kamppailussaan postipalvelujen puolesta. Lähin asiamiesposti sijaitsee Inarissa 130 kilometrin päässä. Osa korteista oli esillä Helsinki-päivänä 12.5. Lapinlahden Lähteellä sijaitsevassa puutarhassa. Upeista korttitaideteoksista vastasi Helsingissä asuva kolttasaamelainen aktiivi Mari Korpimäki. TEKSTI JA KUVA JUHA PÖYRY iina Munnen muistoksi Reitti_6_2016.indd 42 23.6.2016 13.09
43 2016 • PAU ry • MUUTOSILMOITUKSET PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA Reitti-lehti ja kalenteri Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 61311 724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ........................................................... P./sähköp.os. ...................................................................................................................................... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa .................................... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn .......................................... eläkkeelle ............................................... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? ..................................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................. LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus ________________________________________________ Kiitos ilmoituksestasi! asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? .................................................................. tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. Reitti_6_2016.indd 43 23.6.2016 13.09
PRO2 Irene Vuorinen Palvelumyyjä ja osa-aikainen prinsessa, joka haaveilee matkasta Pitcairniin. Kuka olet Irene Vuorinen? Olen 56-vuotias palvelumyyjä ja osa-aikainen prinsessa Hattulasta. Toimin tällä hetkellä Valkeakosken postin myymälässä palvelumyyjänä sekä myyntiesimiehen sijaisena. Myymäläni on loppumassa, mutta vielä ei ole ilmoitettu milloin. Sitä odotellessa jokainen päivä on ilon aihe. Miten olet päätynyt palvelumyyjäksi? 40 vuoden ja 36 postin tai myymälän kautta. Aloitin kesäapulaisena rahaliikenne-apulaisena postitoimistossa 00500 Helsinki Vilhovuorenkadulla. Tehtävät vaihtuivat kesän jälkeen ”kartteeraajaksi” eli lähtevän arvopostin käsittelijäksi, kunnes kassatehtävät kutsuivat lähtevä/saapuva-osastoilla ja myöhemmin rahaliikennekassalla. Mikä on parasta nykyisessä työssäsi? Koen suurta tyydytystä saadessani ratkaistua asiakkaiden ongelmia. He käyvät myös kertomassa onko esimerkiksi lähetys mennyt hyvin perille. Tärkeintä on se, että asiakas lähtee tyytyväisenä palatakseen taas uudelleen. Mitä teet vapaa-ajalla? Matkustelen perheeni kanssa. Erityisesti Kiinan matkat ovat olleet kiehtovia, ja varsinkin siellä sisäinen lento China Eastern -lentoyhtiön koneella, jossa oli moottorivika. Tämän lisäksi luen jännityskirjoja, elämänkertoja ja teen ristisanoja sekä hoidan puutarhaa. Mitä ay-liike sinulle merkitsee? Toisistamme huolta pitämistä. Liityin melkein heti liittoon, kun kesäapulaispestini jatkui. Mielestäni nämä asiat pitää hoitaa yhdessä. Mitä työsi on opettanut sinulle? Kärsivällisyyttä, empatiaa, yhteistyökykyä, tavoitteellisuutta ja uusille työntekijöille äitihahmona olemista. Mistä haaveilet? Maailmanympärimatkasta. Maapallolla olisi niin paljon nähtävää! Matkaan pitää ehdottomasti sisältyä Australia, Tyynenmeren saaria kuten Pitcairn, safari Afrikassa ja Aasian trooppiset puutarhat. Lempikirjasi? Koko Kalle Päätalon tuotanto, mutta erityisesti kirjat, jotka peilaavat hänen omaa elämäänsä. Mikä on tärkeintä elämässäsi? Kanssaihmiset, joita kohtaan. Erityisesti tietenkin läheisimmät kuten aviomieheni ja poikani. Mottosi? ”Siivet kantaa”. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_6_2016.indd 44 23.6.2016 13.09