• Reitti 1 R R R Re Re Re Re Re R Re R R R R Re R Re R Reeiit ittt itt it ittti ti ti tii tii tiii tiii 111 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2017 Arvokuljetus 6 • Postilaki 10 • Epätyypilliset työsuhteet 20 PAUn Liitt okokous s. 12–15 Reitti_6_2017.indd 1 Reitti_6_2017.indd 1 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 2 Reitti 6 | 2017 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuvat Leena Koskela Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 7 14.8. 14.9. 8 25.9. 19.10. 9 30.10. 23.11. 10 27.11. 21.12. kalenteri 7.8. marraskuu 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Betonimöhkäle keskellä pusikkoa 9 Puheenjohtajalta 10 Postilaki hyväksyttiin 12 Liittokokous murroksen keskellä 16 Vapaalla: Hyppien ja pomppien 18 Ay-majakka: Tommi Matilainen 19 Otteita työelämästä 20 Sama työ, eri työnantaja 22 Epätyypillisestä tuli pysyvää 24 Tarpeellinen apu 25 Sana on vapaa 26 Keskiluokka uhattuna 28 Kysymyspalsta 30 Ristikko 31 PAUn Lapinkierros 32 Vierailulla EU:n ytimeen 33 Kolumni: Tiina Torppa 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset ja palautekortti Yhteishenki työporukassa kantaa pitkälle 6 12 Opintomatkalla EU:n ytimessä 32 26 Reitti_6_2017.indd 2 Reitti_6_2017.indd 2 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 3 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719, 040 821 5832 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ostin varhaisjakelupalvelun koko henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella heinäkuun alusta lukien Postin uuden tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n palvelukseen. Postin tuotannon johtaja Yrjö Eskola vakuutti Point:in uutisessa, että liikkeen luovutuksella halutaan varmistaa hyvä asiakaspalvelu ja varhaisjakelun työpaikat. Ensisijainen tavoite uuden tytäryhtiön perustamisella oli kuitenkin työehtojen dumppaus. Oivan mahdollisuuden työnantajalle tähän antoi Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin jakajia koskeva työehtosopimus, joka on yli kymmenen prosenttia PAUn sopimusta heikom pi. Työehtojen polkemisen mahdollistaa se, että Posti Palvelut Oy liittyi kesäkuussa työnantajajärjestö Medialiiton jäseneksi, jossa noudatetaan TEAMin sopimusta. Postin johdon mielestä sanomalehdenjakajille maksetaan siis liian suurta palkkaa. Tämä oli perimmäinen syy, miksi työehtoshoppailuun päätettiin lähteä. Lehdenjakajat tekevät aamuyön pimeinä tunteina raskasta työtä kesät talvet säästä riippumatta. Kuukausipalkka on keskimäärin 1200 euroa brutto. Mutta miksi näin pienellä palkalla? Koska työntekijät ovat joustaneet. Alalla siirryttiin kesällä 2009 suoritesidonnaisen palkan piiriin, joka vaihtelee lehden levikin mukaan. Ja viime vuosinahan ne ovat vaihdelleet kovasti alaspäin. PAUkin on saanut osansa kovasta kritiikistä, miksi suoritepalkkajärjestelmään suostuttiin. Arvostelua ovat kiihdyttäneet vielä työnantajan reittioptimoinnit, jotka ovat laskeneet jakajien ansiotasoa entisestään. Ja nyt on tullut jälleen maksun aika. Työehtosopimuksen vaihtuminen tarkoittaa muun muassa yötyölisän merkittävää alenemista, joustovapaiden poistumista, Uusi Polku ohjelman lakkaamista ja PAUn luottamusmiessopimuksen päättymistä. Posti Palvelut Oy:hyn siirtyvän henkilöstön osalta noudatetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta sen päättymiseen 31.10.2017 saakka. VVL-tes:n voimassaolokauden päättymisen jälkeen siirrytään noudattamaan luovutuksensaajaa sitovaa työ ehtosopimusta eli jakajien osalta jakelualan työehtosopimusta ja toimihenkilöiden osalta Graafi sen alan työehtosopimusta 1.11.2017 alkaen. PAUn tulkinnan mukaan työrauha ei ole kuitenkaan enää voimassa, koska Posti Palvelut Oy liittyi Medialiittoon, joka on sopinut työrauhasta vain ammattiliitto Teamin kanssa. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen muistuttikin, että luovutettavan henkilöstön osalta nykyisen työehtosopimuksen ehtoja voidaan lähteä puolustamaan viime kädessä työtaisteluilla. Onneksi tästä on jo kokemusta. PAUn jäsenillä on vielä tuoreessa muistissa syksy 2015, kun Posti halusi heikentää rajusti työntekijöiden, myös sanomalehdenjakajien työehtoja. Pieni palkka tuntuu olevan aina liian suuri, kun kustannussäästöjä ja kilpailuetua haetaan työntekijöiden selkänahasta. Suuri palkka ei ole kuitenkaan liian suuri heille, jotka näitä päätöksiä tekee. Esimerkiksi Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen ansaitsi viime vuonna 519 000 euroa. Kuukausipalkaksi laskettuna 43 000 euroa, joka on 35 kertaa enemmän kuin sanomalehdenjakajan palkka. JUHA PÖYRY Pieni palkka on aina liian suuri Reitti_6_2017.indd 3 Reitti_6_2017.indd 3 28.6.2017 12.53 28.6.2017 12.53
• Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla IF laajensi PAUn matkavakuutusta uudella kriisiturvalla Kriisiturva koskee matkan peruuntumista tai keskeytymistä matkakohteen yllättävän tilanteen vuoksi (luonnonkatastrofi , epidemia, äkillinen aseellinen selkkaus tai terrorismi). Matkan peruutumisen lisäksi korvataan ylimääräisiä matkakuluja, kuten uuden lennon pois matkakohteesta tai matkan keskeytymisen vuoksi käyttämättä jääneitä hotelliöitä. Vakuutus tarjoaa tukea myös matkalla sattuneesta järkyttävästä tapahtumasta toipumiseen. Ifi n matkavakuutus kattaa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Lue kaikki ehdot www.if.fi/pau PAUn jäsenedut on nyt päivitett y ja laitett u kansiin. Voit tilata esitett ä itselle tai työpaikalle laitt amalla viestin vuokko.malinen@pau.? . Laita viestiin lähetysosoite, vastaanott ajan nimi ja kappalemäärä. Tilatut esitt eet lähetetään elokuussa. Uusi jäsenetuesite on ilmestynyt Jäsenkortt isi on matkustajavakuutustodistuksesi, ota se lomalle mukaan! Rahankäsitt elypalvelutalan tes loppuu ? Rahankäsittelypalvelutalan työehtosopimus on voimassa 31.10.2017 saakka. Avarn Security on ilmoitt anut sopimuksen voimassaolon päätt yessä siirtyvänsä noudatt amaan Vartiointialan työehtosopimusta 1.11.2017 lukien. Siirtymisestä Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin tullaan käymään neuvott elut syksyn aikana henkilöstön nykyisten työsuhteen ehtojen säilymisestä ja mahdollisista muutoksista. Neuvott elujen tuloksesta riippuen PAU tulee ilmoitt amaan kantansa miten työehtosopimuksen muutokseen tullaan suhtautumaan. Reitti_6_2017.indd 4 Reitti_6_2017.indd 4 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 5 Reitti 5 Haluatko PAUn kalenterin? PAUn jäsenkalenteri on tilauspohjainen ja maksuton. Mikäli haluat ensi vuoden kalenterin, tee tilaus kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitt eessa www.pau.? . JOS olet tilannut kalenterin jo aikaisemmin ja se on sinulle tullut edellisenä vuonna, TILAUSTA EI TARVITSE TEHDÄ UUDESTAAN . Kalenterista löydät edunvalvojien yhteystiedot, hyödyllistä tietoa jäseneduista, vakuutuksista, tyött ömyysturvasta ja eläkkeistä. Eläkeläisjäsenet saavat edelleen ammatt iosastonsa kautt a kalenterin, mikäli osasto sen tilaa heille. Jos olet eläkkeellä, ota yhteytt ä osastosi toimihenkilöön. Liitt o ei siis lähetä eläkeläisille kalenteria. Pongaa postilaatikko – voita palkinto! PAU järjestää heinäkuun aikana Pongaa postilaatikko-kuvakisan. Lähetä sähköpostiin marjo.pihlajaniemi@pau.? kuva matkoilla ja töissä näkemästäsi persoonallisesta postilaatikosta. Liitä mukaan paikkakunta, missä postilaatikko sijaitsee sekä oma nimesi. Julkaisemme kuvia PAUn Facebook-sivulla Postija logistiikkaalan unioni PAU sekä Instagram-sivulla PAU_liitt o. Arvomme kaksi 20 euron lahjakortt ia. Ensimmäisen saa se, joka saa eniten tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa, toisen toimituksen suosikki. Kuvat julkaistaan saapumisjärjestyksessä. POSTIJA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI HAKEE Työympäristöasiantuntijaa Haemme nykyisen asiantuntijan siirtyessä eläkkeelle osaavaan ja hyvä henkiseen organisaatioomme työympäristö asiantuntijaa. Hakemamme asiantuntija vastaa liitossa työsuojeluja sosiaaliturva-asioiden hoitamisesta. Toimit tiiviissä yhteistyössä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehtäviisi kuuluu • vastata alan työsuojelutoiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja työsuojelutiedottamisesta • vastata alan työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten koulutuksesta ja päivittäisohjauksesta • osallistua alaa koskevaan työelämän kehittämiseen • vastata asiantuntijana liiton jäsenten työelämän sosiaaliturvaan liittyvistä asioista ja antaa jäsenneuvontaa • osallistua asiantuntijaluennoitsijana ja kouluttajana liiton ja sen ammattiosastojen tilaisuuksiin. Oman itsensä kehittäminen työssä on myös suotavaa ja siihen on tarjolla mahdollisuuksia. Haemme ay-liikkeen arvot omaavaa, itsenäisen työskentelyn hallitsevaa asiantuntijaa, joka tuntee työsuojelutoiminnan sekä suomalaisen työelämän sosiaaliturvan ja pystyy ilmaisemaan itsensä hyvin niin kirjallisesti kuin suullisesti. Työ edellyttää matkustamista ja työskentelyä myös viikonloppuisin. Työn suorittamiseen tarvitaan Microsoft -toimistopaketin ohjelmien hallitsemista. Hakijalle on eduksi postialan tuntemus ja hyvä kielitaito (englanti, ruotsi). Työ alkaa 1.9.2017 tai sopimuksen mukaan. PAU tarjoaa mukavan työyhteisön, kilpailukykyiset työsuhteen ehdot ja itsenäisen, monipuolisen ja palkitsevan työn, joka ei ole tiukasti sidottu raameihin, vaan siinä edellytetään valmiuksia hoitaa myös erilaisia, kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä toimiston tehtäviä. Oma auto ei ole välttämätön, mutta hyödyksi. Hakemus palkkatoivomuksineen tulee toimittaa sähköpostitse 17.7. mennessä osoitteisiin mika.roos@pau.fi ja heidi.nieminen@pau.fi . Merkitse sähköpostin osoitekenttään tunnus ”työympäristöasiantuntija”. Tiedusteluihin vastaavat työympäristöasiantuntija Mika Roos 0400706498/ mika.roos@pau.fi ja puheenjohtaja Heidi Nieminen 0503403217/ heidi.nieminen@pau.fi Hae apurahaa PAUn rahaston apurahat vuodelle 2018 ovat haettavissa elokuun aikana. Hakumenettely täsmentyy elokuuhun mennessä, josta tiedotetaan PAUn kotisivuilla. Hakemukset käsitellään myös jaettaessa SAK:n kulttuurirahaston apurahoja. Liiton rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. PAUn rahastosta myönnettävä apuraha ei ole tarkoitettu ammattimaisen taiteen tekemiseen, esiintymismatkoihin, opiskeluun (esim. täydennyskoulutukseen) tai urheiluun. Samalle hakijalle voidaan myöntää apurahaa vain kerran. Apurahat ovat pienehköjä, joten ne eivät tee mahdolliseksi kovin mittavien projektien toteuttamista. Tukea sellaisiin ei tästä syystä myönnetä. Myös ammattiosastoille voidaan myöntää tukea suunniteltuihin kulttuuriprojekteihin tai esimerkiksi historiikin kirjoittamiseen. Reitti_6_2017.indd 5 Reitti_6_2017.indd 5 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 6 Betonimöhkäle keskellä pusikkoa TEKSTI & KUVAT ALEKSI VIENONEN Reitti 6 Työnkuva Kaikki ovat nähneet heitä katukuvassa. He kurvaavat panssaroiduilla pakett iautoillaan kauppojen eteen ja käyvät nappaamassa mustassa salkussa kaupan käteisen, jott a rahat tilitetään ja palautetaan jälleen kiertoon pankkiautomaatt eihin. A mmattikunta on salamyhkäinen, eivätkä he yleensä ole saaneet antaa medialle haastatteluita tai kertoa työstään. Niukalle tiedotuslinjalle on syynsä: arvokuljetuksiin on Suomessakin kohdistunut ryöstöyrityksiä ja ryöstön uhkia. Haastattelut ja lehtikuvat voisivat paljastaa rikollisille tietoja, joita he voivat hyödyntää ryöstöjen suunnittelussa. Haastattelulupa heltiää taivuttelun jälkeen, kun lupaan antaa yhtiölle jutun ja kuvat ennakkotarkastukseen, jotta kuvissa tai tekstissä ei paljastu turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Haastattelupaikka oli vaikea löytää. Kännykän navigaattorini kertoo, että olen saapunut sovittuun osoitteeseen. Luulen kuitenkin olevani eksyksissä. Ympärillä on vain hahmottomia teollisuusrakennuksia. Ei mitään jännää missään! Soitan ja saan tarkemmat ohjeet. Kurvaan harmaan rakennuksen pihaan keskellä alkukesän vihreydessä kylpevää pusikkoista suomalaisluontoa. Toimittajan silmiin pistää valtavat määrät valvontakameroita rakennuksen ympärillä ja korkeat piikkilanka-aidat. Olen saapunut rakennukselle, joka on yksi Avarn Securityn arvokuljetusten toimipisteistä. Vastassa on yhtiön pääluottamusmies Sami Kymäläinen, joka saattaa minut sisälle. Salaisimpaan paikkaan eli betonirakennuksen uumeniin, jossa rahoja käsitellään, minua ei päästetä. – Tämä on tällainen betonimöhkäle, Kymäläinen toteaa vaatimattomasti työpaikastaan. Alalla vain kaksi toimijaa Suomessa on kaksi arvokuljetuksia eli kansankielellä rahankuljetuksia hoitavaa yritystä. Yksi on Avarn Security ja toinen Loomis. Avarn Securityn arvokuljetusten työehtosopimus on yksi Postija logistiikka-alan unionin sopimuksista. – Tämä on sen perua, että arvokuljetukset olivat ennen Postin monopoli, Kymäläinen selventää. Loomis noudattaa Palvelualojen ammattiliiton eli PAMin siipien alla olevaa työehtosopimusta. Kymäläisen mukaan kysymys siitä, pitäisikö kummassakin yhtiössä noudattaa PAMin sopimusta, nousee esille joka kerta, kun työehtosopimus on katkolla. Asia on jälleen pöydällä, kun työehtosopimusneuvottelut alkavat syksyllä. Isoja eroja työehtosopimusten välillä ei Kymäläisen mukaan ole, mutta työnantajat haluaisivat myös Avarnin arvokuljetukset PAMin sopimusten piiriin. Ruotsissa rahankuljetusryöstöt arkipäivää Tiukka turvallisuuslinja huokuu joka puolelta. Se on ymmärrettävää, koska arvokuljetukset ovat rikollisten tähtäimessä. He pyrkivät tiedustelemaan arvokuljetusfi rmoja ja etsimään heikkoja lenkkejä. Iskut ovat olleet yleisiä etenkin Ruotsissa, missä niitä on tehty ammattimaisesti myös räjähtein ja sarjatuliasein. Ruotsin iskut ovat olleet hyvin sotilaallisia, ja tekijöinä on ollut entisiä ammattisotilaita Balkanin alueelta. Nykyisin Ruotsissa tehdyt arvokuljetusryöstöt ovat arkipäiväistyneet, eikä niitä enää juuri edes uutisoida. – Siellä ei enää räjäytellä autoja huoltoasemilla, Kymäläinen sanoo. Suomessakaan arvokuljetukset eivät ole saaneet olla rauhassa, vaikka varsinaisilta ryöstöaalloilta on selvitty. – Poliisin toiminta on Suomessa ehkä parempaa kuin Ruotsissa. Meillä on toisaalta myös vähemmän ammattirikolli"Meidän työmme ei ole mitään ninjan hommaa." Reitti_6_2017.indd 6 Reitti_6_2017.indd 6 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 7 Reitti 7 Sami Kymäläisen työpaikan käytävät ovat kliinisiä ja pitkiä. suutta kuin Ruotsissa. Suomessa on vain muutamaan kertaan yritetty. Selvästi meillä on Suomessa korkeampi kiinnijäämisprosentti. Ammatt irikollinen ei yleensä arvaamaton Tieto siitä, että mahdolliset arvokuljetusten ryöstäjät ovat todennäköisesti ”ammattilaisia”, on Kymäläisen mielestä huojentava. Vastapelurina on silloin yleensä rationaalisesti toimivia rikollisia. Työntekijöiden turvallisuuden vinkkelistä paljon hankalampia vastuksia ovat usein n n ii ---ää -n n päihdeongelmaiset kioskin ryöstäjät. – Rikolliset ja ryövärit, joiden kanssa olisimme todennäköisesti tekemisissä, tietävät mitä tekevät. Heidän tavoitteenaan ei ole ehdoin tahdoin vahingoittaa ketään, vaan tavoitteena on arvotavaran haltuunotto. Mielestäni pienen kaupan kassalla voi olla paljon vaarallisempaa. Kaupan kassan ryöstää usein tärinöissä oleva narkomaani, joka voi kiihdyksissään puukottaa uhrinsa. Kymäläinen korostaa, että ammattirikollisia ja rahankuljetusryöstöjä ei kuitenkaan saa nostaa liiaksi valokeilaan. Reitti_6_2017.indd 7 Reitti_6_2017.indd 7 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 8 Työnkuva Arvokuljetuksissa käytett ävissä salkuissa lukee isolla “Guard unable to open” eli “Vartija ei pysty avaamaan”. “Yhteishenki työporukassa on hyvä. Se kantaa tosi pitkälle”, Sami Kymäläinen kertoo työnsä parhaista puolista. Tekojen nerokkuuden ihailu ja tekijöiden mieltäminen ammattimiehiksi voi tehdä teoista suuren yleisön silmissä hyväksyttäviä ja jopa ihailtavia. – Ihailtavia nämä teot eivät missään nimessä ole, Kymäläinen sanoo tiukasti. Pelkääminen ei kannata Vaikka Kymäläinen edustaa pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna yli 300 työntekijää, hän tekee edelleen työvuoroja kentällä. Hän ei pelkää työvuorossaan, vaikka töitä tehdään välillä myös yksin. Kun toimintamallit ovat selkäytimessä, työtä voi tehdä luottavaisin mielin. – Sinällään meidän työmme ei ole mitään ninjan hommaa. Vaikka harjoittelisimme painimista ja kamppailua päivästä toiseen, niin ei siitä olisi apua. Ennemmin kyse on siitä, että osaa käyttää oikeita toimintamalleja. Työturvallisuuden vinkkelistä ryöstöjä suurempi vaara tulee raskaiden taakkojen nostelusta, liukastumisista, kaatumisista ja liikenteestä. – Takavuosina taakkojen nostoja saattoi tulla jopa 10 000 kiloa päivässä. Nykyään nostamista ei ole noin paljoa, kun kuljetusmäärät ovat vähentyneet. Kuormitus on pahimmillaan sama kuin muuttomiehellä. Käteisen väheneminen näkyy Kymäläisen työuran aikana arvokuljetusten kysyntä on vähentynyt roimasti. Syynä on käteisen määrän vähentyminen. Käteisautomaatteja on yhä harvemmassa, ja ihmiset eivät enää kanna käteistä mukanaan. – Kun aloitin, niin meillä oli porukkaa reilu tuhat. 17 vuodessa työntekijöiden määrä on vähentynyt jopa 80 prosenttia reiluun kolmeensataan. Kymäläinen on käynyt läpi monta omistajanvaihdosta. Postin arvokuljetukset myytiin aluksi Falckille ja siitä globaalille turva-alan yritykselle G4S:lle. Nyt työnantajana on norjalaisomisteinen Avarn. Uuden omistajan myötä “yt-rumba” on Kymäläisen mukaan helpottanut. – Ennen kuin Avarn osti arvokuljetukset G4S:ltä, olin kolme vuotta putkeen yhteistoimintaneuvotteluissa. Pääluott amusmies Sami Kymäläisen tässä artikkelissa esitt ämät kommentit ja mielipiteet ovat hänen omiaan, eivätkä edusta Avarn Securityn virallista kantaa. Avarn Security ei ole yhtiönä antanut tietoja tätä kirjoitusta varten. Epäsäännölliset työajat kuormitt avat Avarn Securityn pääluott amusmies Sami Kymäläinen, miten päädyit arvokuljetusalalle? – Se oli puhdas satt uma. Olin aikuiskoulutuskeskuksessa vartijakurssilla. Aikaisemmin olin tehnyt kyllä piirivartijan töitä. Ajatt elin, ett ä hankin itselleni vartijan ammatt itutkinnon. Sitä kautt a pääsin tänne töihin. Aloitin Suomen Postin omistamassa arvokuljetus? rmassa vuonna 2000. Olin silloin 25-vuotias. Mitä teit sitä ennen? – Olin piirivartijana ja myös tyött ömänä sitä ennen. Minkälainen on sinun ”normipäivä” arvokuljetuksissa? – Työvuoro alkaa aamuyön ja iltapäivän välillä. Joskus on ihan puhdasta yövuoroakin. Varsinaista virastotyöaikaa tai työvuorokiertoa ei ole. Vuorojen mitat vaihtelevat kuudesta tunnista 12 tuntiin. Nähdään erilaisia ihmisiä päivitt äin ja tehdään erilaisia hommia. Tähän kuuluu kassojen viemistä, vaihtokassojen tuomista ja käteisautomaattien huoltoa ja monta muuta asiaa. – Kuljetamme sinetöityjä yksiköitä. Meille annetaan pusseja ja laatikoita. Meillä on viivakoodit, joilla katsomme, ett ä meillä on kaikki mukana, mitä pitää olla mukana. Kuljetamme vain näitä kuljetusyksiköitä. Meillä ei ole mitään hajua siitä, mitä ne sisältää. Meille tulee vaikkapa laatikko, ja se viedään asiakkaalle. Meitä kiinnostaa vain se, ett ä se on sinetöity eikä paina liian paljoa. Mikä on työssäsi parasta? – Työporukka ehdott omasti. Tämä on aika kliseinen vastaus, mutt a se on tott a. Yhteishenki työporukassa on hyvä. Se kantaa tosi pitkälle. Pidämme paljon yhteyksiä myös vanhoihin työntekijöihin. Yhteishenki on tosi iso voimavara. Mikä on mielestäsi raskainta tässä työssä? – Työrytmin vaihtelut. Jos ei saa tehdä tasaisella työrytmillä työvuoroja, niin se on aika kuormitt ava seikka. Meillä kun vuorot ovat erimitt aisia ja välillä mennään kahdella ja välillä yhdellä miehellä. Kokisin, ett ä työvuorot voitaisiin järjestää vielä paremmin kuin nyt. to pa – Se oli puhdas satt uma. Olin aikuiskoulutuskeskuksessa vartijakurssilla. Aikaisemmin olin tehnyt kyllä piirivartijan töitä. Ajatt elin, ett ä hankin itselleni vartijan O M – si M ar – lil Va ki ku la ho va ti Reitti 8 Reitti_6_2017.indd 8 Reitti_6_2017.indd 8 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 9 Re Re Re Reit it it i ti ti ti 9 9 Uusi postilaki hyödytt ää kilpailijoita K ansanedustajat ovat nyt työnsä tehneet uuden postilain osalta ja hallituspuolueiden edustajat (Keskusta, Kokoomus ja Sininen tulevaisuus/Uusi vaihtoehto) äänestivät uuden lain puolesta, joten laki meni läpi hallituksen esittämässä muodossa. Kun eduskunnan sivuilta lukee asian käsittelyä koskevia pöytäkirjoja, niin väkisinkin tulee mieleen, että kaikki edustajat eivät ole joko ymmärtäneet päättämänsä lain sisältöä tai sitten he puhuvat tarkoituksella totuudenvastaisesti. Nostanpa muutaman ajatuksen pöytäkirjoista esiin tähänkin. Osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että jatkossa uusi laki vaikuttaa niin, että vain yleispalvelukirjeen jakelu hidastuu eli käteismaksutavoilla maksetun kirjeen kulkunopeuden hidastuessa tulee kuitenkin kaikki muut jaettavat lähetykset jaettua niin kuin tälläkin hetkellä. Mitäs mieltä olette postilaiset? Onko Postissa jatkossa kaksi prosessia niin jakelussa, kuljetuksessa kuin käsittelyssäkin eli se missä kulkee hitaammassa tahdissa lakisääteinen kirje, jota ei jaettaisi enää joka päivä kaikkialla ja sitten olisi se toinen nopeampi verkko, jossa kulkisi kaikki muu nykyisellä tavalla? Epäilen. Uuden lain myös väitettiin asettavan suomalaisia tasavertaisempaan asemaan kuin mitä he ovat tällä hetkellä. Oudohko lopputulema tilanteessa, jossa lain mukaan jatkossa osa suomalaisista on oikeutettu saamaan postinsa kolme kertaa viikossa ja osa viisi kertaa viikossa. Tällä hetkellä kun laki edellyttää jakelua viitenä päivänä viikossa jokaisen postinsaajan osal ta – ja tämän velvoitteen laiminlyönnistä on Posti ollut Viestintäviraston hampaissa jo jonkun aikaa. Jatkossa laki siis mahdollistaa jakelun harventamisen kolmeen päivään viikossa siellä, missä on erillinen varhaisjakeluverkko, pakottaa Postin kilpailuttamaan lakisääteisen kirjeen jakelun siellä missä ei ole erillistä varhaisjakeluverkkoa ja edellyttää Postin luovuttavan ajantasaiset osoitetiedot kilpailijoille pientä korvausta vastaan. Posti sai uuden lain myötä kauan kaipaamansa mahdollisuuden poistaa jakelupäiviä, mutta ei laki muilta osin vastaa Postin toiveita. Pakkokilpailutus, osoiterekisterin luovuttaminen kilpailijoille ja haja-asutusalueen jakelupäivien säilyttäminen viidessä, vaikkakin lakisääteinen kirje hidastuu, ovat varmasti ikäviä yllätyksiä Postille. Mutta kuka tästä hyötyy? Ei ainakaan kansalaiset parempina palveluina, eikä postilaiset, joiden työpaikat taas vaarantuvat. Eikä varmasti valtio Postin omistajana, kun sen omistaman yrityksen arvosta leikkaantuu tuntuva osa, kun Posti joutuu osoiterekisterinsä luovutuksella ja pakkokilpailutuksella auttamaan kilpailijat viemään Postilta markkin aosuutta. Hyötyjinä ovat kilpailevat postioperaattorit. Niille uusi laki on lottovoitto. Ja varmasti ne poliitikot, joiden tavoitteena on siirtää julkisia palveluita yksityisille toimijoille, kokevat taas ottaneensa tässä tavoitteessaan yhden merkittävän askeleen eteenpäin. Kun äänestystulos oli selvillä, oli joidenkin mielestä tulokseen reagoitava työtaistelulla. Toistan tässä kohtaa vuoden takaista kolumniani: Ei ay-liikkeen kuulu korjata äänestäjien tekemää valintaa maan poliittisesta suunnasta. Valinnan tekevät äänioikeutetut kansalaiset neljän vuoden välein eduskuntavaaleissa. Kun valinta on tehty, ay-liike pyrkii kulloisenkin poliittisen johdon kanssa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen jäsentensä kannalta, niin kuin mikä tahansa muukin etujärjestö – tässä poliittisessa tilanteessa paras mahdollinen ei pystynyt olemaan tämän parempaa. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 9 Reitti te tens nsä ä ka kann nn nal alta ta, , ni niin in i k kuin n mikä tahan a sa m muukin etujärje jest stö ö – – tä täss ssä ä po poli liit itti tise sess ssa a ti t lant nt n ee eessa a pa para r s mahdollinen ei ei p pys ys y ty tyny nyt t ol olem emaa aaan n tä tämä män n pa pare remp mpaa aa. Kiitos! PAUn liittokokous oli kesäkuun alussa. Haluan vielä kiitt ää jokaista kokousedustajaa. Kanssanne on ilo tehdä töitä, vaikka ajat ovat vaikeat. Kiitos myös luott amuksestanne, yritän kaikin tavoin olla sen arvoinen. Reitti_6_2017.indd 9 Reitti_6_2017.indd 9 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 10 Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 21.6.2017 uuden postilain hallituspuolueiden (Keskusta, Kokoomus, Sininen tulevaisuus/Uusi vaihtoehto) äänin 97–79. PAU pitää eduskunnan päätöstä vastuutt omana ja järjett ömänä. Uusi postilaki tarkoitt aa käytännössä sitä, ett ä postinkulku hidastuu ja tuhansien työntekijöiden työpaikka vaarantuu. PAUn mukaan laki on myös EU:n postidirektiivin vastainen. Postilaki hyväksytt iin äänin 97-79 TEKSTI JUHA PÖYRY Eduskunta teki tänään päätöksen, joka jää itsenäisyyden juhlavuotena häpeällisenä lukuna Suomen historiaan. Toimiva postilaki korvattiin lainsäädännöllä, joka hidastaa postinjakelua merkittävästi, asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa tuhansia työttömiä, lausui puheenjohtaja Heidi Nieminen tuoreeltaan äänestystuloksen jälkeen. Reitti 10 Reitti_6_2017.indd 10 Reitti_6_2017.indd 10 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 11 JAA Olavi Ala-Nissilä (kesk) Sirkka-Liisa Anttila (kesk) Anne Berner (kesk) Markku Eestilä (kesk) Simon Elo (uv) Ritva Elomaa (uv) Tiina Elovaara (uv) Sanni Grahn-Laasonen (kok) Pertti Hakanen (kesk) Lasse Hautala (kesk) Hannakaisa Heikkinen (kesk) Timo Heinonen (kok) Reijo Hongisto (uv) Petri Honkonen (kesk) Hannu Hoskonen (kesk) Antti Häkkänen (kok) Ari Jalonen (uv) Harri Jaskari (kok) Kalle Jokinen (kok) Kauko Juhantalo (kesk) Arja Juvonen (ejuv) Antti Kaikkonen (kesk) Timo Kalli (kesk) Anne Kalmari (kesk) Ilkka Kanerva (kok) Niilo Keränen (kesk) Pauli Kiuru (kok) Kimmo Kivelä (uv) Esko Kiviranta (kesk) Jukka Kopra (kok) Timo V. Korhonen (kesk) Susanna Koski (kok) Hanna Kosonen (kesk) Kari Kulmala (uv) Antti Kurvinen (kesk) Mikko Kärnä (kesk) Seppo Kääriäinen (kesk) Jaana Laitinen-Pesola (kok) Sanna Lauslahti (kok) Eero Lehti (kok) Elina Lepomäki (kok) Jari Leppä (kesk) Jari Lindström (uv) Mika Lintilä (kesk) Markus Lohi (kesk) Anne Louhelainen (uv) Eeva Maria-Maijala (kesk) Pirkko Mattila (uv) Sari Multala (kok) Näin äänestett iin Eduskunnassa äänestykseen osallistui 176 kansanedustajaa, poissa oli 23 edustajaa. Kai Mykkänen (kok) Outi Mäkelä (kok) Lea Mäkipää (uv) Hanna Mäntylä (uv) Martti Mölsä (uv) Jussi Niinistö (uv) Pentti Oinonen (uv) Petteri Orpo (kok) Markku Pakkanen (kesk) Ulla Parviainen (kesk) Jaana Pelkonen (kok) Arto Pirttilahti (kesk) Pekka Puska (kesk) Tuomo Puumala (kesk) Juha Pylväs (kesk) Sari Raassina (kok) Antti Rantakangas (kesk) Juha Rehula (kesk) Paula Risikko (kok) Markku Rossi (kesk) Veera Ruoho (eruo) Wille Rydman (kok) Veli-Matti Saarakkala (uv) Annika Saarikko (kesk) Pertti Salolainen (kok) Sari Sarkomaa (kok) Arto Satonen (kok) Saara-Sofi a Sirén (kok) Timo Soini (uv) Alexander Stubb (kok) Eero Suutari (kok) Martti Talja (kesk) Mari-Leena Talvitie (kok) Sampo Terho (uv) Kimmo Tiilikainen (kesk) Lenita Toivakka (kok) Kari Tolvanen (kok) Ari Torniainen (kesk) Tapani Tölli (kesk) Sinuhe Wallinheimo (kok) Matti Vanhanen (kesk) Juhana Vartiainen (kok) Mirja Vehkaperä (kesk) Anu Vehviläinen (kesk) Sofi a Vikman (kok) Eerikki Viljanen (kesk) Anne-Mari Virolainen (kok) Ben Zyskowicz (kok) EI Touko Aalto (vihr) Anders Adlecreutz (rkp) Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) Li Andersson (vas) Paavo Arhinmäki (vas) Eva Biaudet (rkp) Th omas Blomqvist (rkp) Juho Eerola (ps) Eeva-Johanna Eloranta (sd) Sari Essayah (kd) Maarit Feldt-Ranta (sd) Tarja Filatov (sd) Jukka Gustafsson (sd) Maria Guzenina (sd) Tuula Haatainen (sd) Teuvo Hakkarainen (ps) Timo Harakka (sd) Satu Hassi (vihr) Eero Heinäluoma (sd) Anna-Maija Henriksson (rkp) Laura Huhtasaari (ps) Susanna Huovinen (sd) Katja Hänninen (vas) Lauri Ihalainen (sd) Olli Immonen (ps) Heli Järvinen (vihr) Toimi Kankaanniemi (ps) Ilkka Kantola (sd) Mika Kari (sd) Johanna Karimäki (vihr) Jyrki Kasvi (vihr) Krista Kiuru (sd) Anna Kontula (vas) Suna Kymäläinen (sd) Annika Lapintie (vas) Antero Laukkanen (kd) Rami Lehto (ps) Antti Lindtman (sd) Mats Löfström (rkp) Sanna Marin (sd) Leena Meri (ps) Krista Mikkonen (vihr) Silvia Modig (vas) Markus Mustajärvi (vas) Riitta Myller (sd) Jari Myllykoski (vas) Jani Mäkelä (ps) Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) Mika Niikko (ps) Ilmari Nurminen (sd) Mikaela Nylander (rkp) Mats Nylund (rkp) Johanna Ojala-Niemelä (sd) Sirpa Paatero (sd) Aino-Kaisa Pekonen (vas) Mika Raatikainen (ps) Veronica Rehn-Kivi (rkp) Antti Rinne (sd) Jari Ronkainen (ps) Joona Räsänen (sd) Päivi Räsänen (kd) Hanna Sarkkinen (vas) Sami Savio (ps) Satu Taavitsainen (sd) Katja Taimela (sd) Ville Tavio (ps) Maria Tolppanen (sd) Pilvi Torsti (sd) Erkki Tuomioja (sd) Tytti Tuppurainen (sd) Kari Uotila (vas) Jutta Urpilainen (sd) Harry Wallin (sd) Stefan Wallin (rkp) Antero Vartia (vihr) Pia Viitanen (sd) Ville Vähämäki (ps) Yanar Ozan (vihr) Peter Östman (kd) POISSA Mikko Alatalo (kesk) Pekka Haavisto (vihr) Hanna Halmeenpää (vihr) Harry Harkimo (kok) Marisanna Jarva (kesk) Emma Kari (vihr) Elsi Katainen (kesk) Anneli Kiljunen (sd) Katri Kulmuni (kesk) Ville Niinistö (vihr) Tom Packalén (ps) Aila Paloniemi (kesk) Olli-Poika Parviainen (vihr) Mauri Pekkarinen (kesk) Kristiina Salonen (sd) Mikko Savola (kesk) Matti Semi (vas) Juha Sipilä (kesk) Ville Skinnari (sd) Joakim Strand (rkp) Sari Tanus (kd) Jani Toivola (vihr) Kaj Turunen (uv) Reitti 11 Reitti_6_2017.indd 11 Reitti_6_2017.indd 11 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 12 R R R R R Re Re Re Re Re R Re R R R R R R R R Re R Ree Re Re R R Re Re Ree Reeeee Ree R Ree R R R R Reeee R Reeit it it it itttttt itttt itttttt itttttttttttttttttt it ittt iit iitt it itt it iiitt iiitt iiitt iit iittttt itttt it itt ittttti tii tiiii tttti tii tttti ti ti ti tti ti tii ttti ti tiii ttttti ti ti tiii ttttti ti ttti ti tiiii ttttti tii ttti tiiii tttti ti ttti ti tii ti ti tttii ti ti ti tttti tttttiii tttiii tiii tii 1111111122222 1222 11112 112 1112 1111222 111111122 1122 1111111112 111122 12 112 11111 Liitt okokous LIITTOKOKOUS murroksen keskellä PAUn XXV liitt okokous pidett iin Vantaalla 7.-9.6.2017 keskellä postialan syvintä murrosta. Kokous pohti liiton tulevaisuutt a, muutt i sääntöjä, asett i tavoitt eita ja valitsi päätt äjät liiton hallintoon. TEKSTI JUHA PÖYRY, SEPPO KINNUNEN KUVAT LEENA KOSKELA Reitti 12 Reitti_6_2017.indd 12 Reitti_6_2017.indd 12 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 13 L iittokokous vietiin tällä kertaa lähelle kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtaa Cumulus Resort Airport Congress Centeriin Vantaalle. 62 osastoa oli valinnut kokoukseen 180 edustajaa, jotka käsittelivät 115 liittokokousesitystä ja hyväksyivät liiton tavoiteohjelman seuraavalle nelivuotiskaudelle. Uutena työskentelytapana liittokokouksessa otettiin käyttöön myös ryhmätyöt, joissa pohdittiin liiton tulevaisuutta. Juhlalliset avajaiset Liittokokous polkaistiin käyntiin perinteisillä avajaisilla, joiden juonnosta vastasivat liiton toimistosta Marjo Pihlajaniemi ja Jussi Saariketo. Puheenjohtaja Heidi Niemisen lisäksi tervehdyksen kokoukselle toivat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta , Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen sekä SEKO:n Christer Rydh Ruotsista. Niemisen avaus oli persoonallinen puheenvuoro perinteisen kirjeen puolesta keskellä digitalisaatiota ja sosiaalisen median lieveilmiöitä. Puheessaan Nieminen muistutti myös siitä kuinka kovalla kädellä viime vuosien murros on työntekijöitä kohdellut, kun Postista on lähtenyt tuhat työpaikkaa per vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokainen PAUn jäsen on edellisen liittokokouksen jälkeen ollut irtisanomisiin johtaneen yt:n kohteena. Myös liiton edunvalvojat ovat olleet yt-rumbassa lujilla. Loputtomia yt-neuvotteluja on riittänyt, joiden lopputulos on tuntunut jo ennakkoon päätetyltä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mielestä työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä luottamuspula. Työmarkkinamurros kasaa erityisiä paineita syksyn liittokohtaiselle sopimuskierrokselle. Viimeisin esimerkki tästä on hallituksen aktiivimalli työllisyyden hoidossa, joka kannustamisen ja aktivoinnin sijaan lisää byrokratiaa ja työttömien kurittamista. Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen arvioi puheessaan, että viimeinen kirje lähetetään Suomessa 2030-luvulla, jo 15 vuoden kuluttua. Malinen näki tulevaisuudessa kuitenkin hyvääkin. Esimerkiksi sote-uudistus on Postin Kotipalveluille suuri mahdollisuus. Jäsenmaksukatt o läpi Avajaisten ja kokouksen järjestäytymisen jälkeen päästiin varsinaisesti vauhtiin valiokuntiin menevien asioiden lähetekeskustelulla. Eniten kokouksessa puhutti jälleen sääntömuutosesitys euromääräisestä enimmäisjäsenmaksusta. Esityksen siitä toivat kokoukselle liittohallituksen lisäksi Helsingin osasto ja Postija logistiikka-alan asiantuntijat. Tällä kertaa sääntömuutosesitys meni läpi yksimielisesti. Prosentuaalisen jäsenmaksun ohella jäsenmaksulla tulee olemaan euromääräinen katto. Käytännössä tämä toteutuu ensi vuoden alusta, kun syksyllä kokoontuva liittovaltuusto päättää ensi vuoden jäsenmaksusta. Ensimmäistä kertaa jäsenmaksukatto oli esillä liittokokouksessa vuonna 2005, jolloin sen käyttöönottoa esitti Postiliiton Suunnittelijat ja tutkijat-osasto. Jäsenmaksukaton arvellaan helpottavan jäseneksi liittymistä erityisesti niiden Helsingin osaston Seppo Airaksinen ja Etelä-Kymen osaston Mika Rantala kokoustunnelmissa. Heidi Nieminen on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2014. Valinta oli jälleen yksimielinen. Reitti_6_2017.indd 13 Reitti_6_2017.indd 13 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 14 Liitt okokous henkilöiden suhteen, jotka ovat kokeneet jäsenmaksun liian suureksi, kun ovat sitä euroina laskeneet. Käytännössä tässä yhteydessä puhutaan hieman paremmin palkatuista toimihenkilöistä. Toinen sääntömuutos koski liiton purkamista. Tätä sääntökohtaa selkeytettiin. Nyt liitto voi purkautua jopa yhdessä kokouksessa 2/3 enemmistön päätöksellä. Liiton purkaminen tulisi kyseeseen siinä tilanteessa, että liittofuusio tulisi ajankohtaiseksi. Tavoitt eita riitt ää Liittokokousvalmisteluiden yhteydessä on aina noussut esiin huoli siitä, tuleeko osastoilta kokoukseen riittävästi esityksiä. Huoli oli taas kerran turha. Jäsenmaksukaton lisäksi esityksiä tuli mm. palkankorotuksista, kikyn poistamisesta, työsuojeluasiamiehen palkkiosta, senioriohjelmasta, työjalkineista ja taukokäytännöistä. Yhdestäkään asiakysymyksestä ja esityksestä ei kokouksessa kuitenkaan äänestetty, joka on poikkeuksellista. Muutamia muutoksia liittohallituksen päätösesityksiin kuitenkin tehtiin. Näitä olivat esimerkiksi esitys sanomalehdenjakajien ansiotason parantamisesta, työsuojeluvaltuutettujen toimikauden pituudesta ja tilapäisestä hoitovapaasta. Aiemmin liiton tulevaisuutta liittokokouksissa on linjattu sopimuspoliittisessa-, työympäristöja järjestöpoliittisessa asiakirjassa. Nyt asiakirjat vedettiin yhteen ja hyväksyttiin liitolle yksi tavoiteohjelma seuraavalle nelivuotiskaudelle. Yksin vai yhdessä Liiton tulevaisuutta ja yhdistymishanketta pohdittiin kokouksessa kymmenessä eri ryhmässä. Näin kaikilla liittokokousedustajilla oli mahdollisuus päästä ääneen ja sanoa mielipiteensä liiton tulevaisuudesta. Ryhmien tehtävänä oli arvioida PAUn sekä kolmen muun liiton (AKT, JHL ja Nyt liitt o voi purkautua jopa yhdessä kokouksessa PAM) vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia SWOT-nelikentällä. Ryhmille annettiin vapaat kädet tehdä arviota myös muista mahdollisista liittokumppaneista. SWOT-analyysin lisäksi ryhmät määrittelivät ne vähimmäisvaatimukset, joiden mahdollisessa liittofuusiossa on täytyttävä sekä mitä asiaa liittofuusion tapahtuessa ei missään nimessä saa hyväksyä. Vahva edunvalvonta ja työsuojelu, talous, oma koulutus, työehtosopimukset, jäsenkunnan yhtenäisyys, kohtuullinen jäsenmaksu, hallintoedustukset ja oma viestintä nousivat ryhmissä säilyttämisen arvoisina asioina esiin. Naisvetoinen liitt ohallitus Liittokokous valitsi odotetusti ja yksimielisesti Heidi Niemisen, 37, PAUn puheenjohtajaksi. Nieminen on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Liittohallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, joista peräti seitsemän on uusia. Hallituksesta tuli myös naisvetoinen. Nyt PAUn liittohallitukTyösuojeluvaltuutett u Kari Salonen oli kokouksen aktiivisimpia puhujia. Reitti_6_2017.indd 14 Reitti_6_2017.indd 14 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 15 Uusi liitt ohallitus ja liitt ovaltuusto Liittokokous valitsi liittohallitukseen seuraavat jäsenet: Heidi Nieminen pj, Erja Hakkola, Päivi Holpainen, Juha Jyrkinen, Jukka Kalliokoski, Maarit Kuikka, Laura Meriläinen, Lena Müller-Salonen, Satu Ollikainen, Jari Pellikka, Jyrki Sutinen, Tapani Varis ja Piia Willberg. Liittohallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Satu Ollikaisen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Erja Hakkolan. Liittovaltuustoon valittiin seuraavat henkilöt, suluissa varajäsen: Pertti Miettinen pj, Aleksi Andersson (Toivo Saksala), Hasse Fogde (Antti Hänninen), Olli Friman (Kari Ketola), Juha Heikkinen (Timo Peippo), Mauri Jaakkonen (Esa Pekkarinen), Markku Jalava (Riikka Helander), Antero Kavonius (Niko Nieminen), Oili Karvo (Kari Tanskanen), Tero Kelkka (Kari Heikkinen), Tero Kiljunen (Arto Räsänen), Mikko Kivelä (Hannu Haapaniemi), Marko Koivumäki (Henrik Husar), Jari Kontkanen (Hannele Mutanen), Seppo Kouvalainen (Jukka Laakso), Timo Kuusikko (Niina-Kaisa Rantaniemi), Sami Kymäläinen (Ahti Rikkilä), Harri Manninen (Vili Sumiloff ), Tommi Matilainen (Veli-Matti Puhakka), Martti Määttä (Satu Eloranta), Heikki Nygård (Paula Heinonen), Riitta Pesonen (Sari Kolehmainen), Timo Saarinen (Sakari Honkonen), Kari Salonen (Sari Mannila), Sari Salonen (Kirsi Ojanperä), Tarja Strandén (Jaana Vanhasaari), Jesper Sundström (Mika Koskimäki), Tuula Syrjäläinen (Isto Kuusisto), Petri Tiussa (Kaisa Rossi), Jarmo Tuominen (Olli Puodinketo) ja Juha Värttö (Pekka Härkönen). sessa istuu puheenjohtajan lisäksi seitsemän naista ja viisi miestä. Yksimielinen oli myös liittovaltuuston puheenjohtajan valinta. Sanomalehdenjakelun ja varastoalan pääluottamusmies Pertti Miettinen , 49, johtaa valtuustoa seuraavat neljä vuotta. Sukupuolijakauma liittovaltuustossa on hallituksesta poiketen vahvasti miesvoittoinen. Valtuuston jäsenistä 25 on miehiä ja 5 naisia. Huoli postilaista Liittokokous vetosi julkilausumassaan voimakkaasti kansanedustajiin hallituksen postilakiesityksen hylkäämiseksi. Liittokokous katsoi, että kansanedustajien vastuulla on arviolta 2500–3000 työpaikkaa, postin kulkunopeus ja kansalaisten yksityisyyden suoja. Pari viikkoa liittokokouksen jälkeen eduskunta äänesti postilain puolesta äänin 97–79. Nähtäväksi jää mitä seurauksia eduskunnan päätöksellä seuraavalla liittokokouskaudella tulee olemaan. Liitt ohallituspaikoista äänestett iin. Mauri Iljin näytt ää ennen äänestystä tyhjää vaaliuurnaa. Reitti_6_2017.indd 15 Reitti_6_2017.indd 15 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 16 Vapaalla Hyppien pomppien ja TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Reitti 16 Reitti_6_2017.indd 16 Reitti_6_2017.indd 16 28.6.2017 11.41 28.6.2017 11.41
• Reitti 17 K un Kimmo Lehti kertoi harrastuksestaan, olin yllättynyt. Mielikuvissani parkouria harrastavat vain kovakuntoiset parikymppiset. Lehti ilmoitti iäkseen vuotta vaille viisikymmentä. Parkourissa yritetään liikkua paikasta toiseen esteitä ylittäen. Pelkkä esteen ylittäminen ei ole tavoitteena, vaan se yritetään tehdä mahdollisimman sulavasti ja nopeasti. Näyttävyys ei sinänsä kuulu lajiin, mutta se on usein mielessä, sillä varsinkin temppuja kuvatessa tyyli merkitsee. Hän teilaa heti oletukseni lajin sopimisesta vain nuorille ja vetreille. Monet harrastajat ovat nuoria, ja joskus nuoremmat katsovat kiinnostuneena, miten ”vanhalle kävylle käy”. Hyvin yleensä käy, sillä kyse on ikää enemmän tekniikasta ja toistoista. Aina paljon liikuntaa harrastanut lehti alkoi perehtyä alun perin Ranskasta tulleeseen lajiin kuusi vuotta sitten. Nyt hän harrastaa aktiivisesti itse sekä vetää nuorten harrasteryhmää. Sisällä temppuja tehdään pukeilla, trampoliineilla ja kiipeilytelineillä. Ulkona voi käyttää lähes kaikkia esteitä, mitä löytyy: penkkejä, aitoja ja puomeja. Monessa meissä asuu edelleen sisällä se lapsi, joka tutki ympäristöään kiipeillen ja kavuten. Parkourissa saa päästää sisäisen pikkupojan valloilleen. Myös lapsenlapset ovat innoissaan kun ”parkour-pappa” tykkää hyppiä ja pomppia. Temppuvalikoima on laaja ja uusia syntyy koko ajan. Internet on hyvä lähde uusien etsimiseen. Mielikuvitus on vain rajana. Kotona voi esimerkiksi sohvalle istumisen sijasta hypätä selkänojan kautta, Lehti kertoo esimerkkinä. Kaikkeen ei enää taivu Lehti myöntää, ettei ihan kaikkeen enää taivu. Ikä on tuonut harkintaa ja viisautta sekä oman Kimmo Lehti päästää sisäisen pikkupoikansa valloilleen Parkourissa. Iän tuoma harkinta estää pahimmat haaverit. kehon tuntemista. Nivelet eivät enää kestä kuten nuorena, joten esimerkiksi korkealta hyppäämisen on saanut jäädä. Lehden onnettomuudet ovat olleet lähinnä mustelmat, muutamat nyrjähdykset ja murtumat. Toistojen kautta tulee varmuutta, mutta joskus aina sattuu jotain. Syynä on yleensä ollut keskittymisen puute. Lehti on ollut aina urheilullinen. Hän pelaa edelleen koripalloa, sulkapalloa, juoksua ja pituushyppyä. Vaikka kaikki harrastamani lajit ovat erilaisia, ne tukevat toisiaan. Varsinkin kehon koordinaatio auttaa parkourissa. Parkourin lisäksi toiseksi ”päälajikseen” hän nimeää jalkapallon, jota hän on pelannut vuodesta 1972 lähtien. Nykyään hän pelaa viidessä eri joukkueessa ja valmentaa juniorjalkapalloa. Lehti ajaa työkseen Postilla pikapaketteja. Useiden kymmenien kilojen pakettien kanniskelu rappusissa käy kuntoiluna. Kaikki minut Postissa tuntemat ihmiset tietävät, että juoksen pallon perässä harva se ilta. Jokaiselle sopiva laji Lehdellä on apunaan fysiikka: hän on luonnostaan jäntevä ja notkea. Tosin hän korostaa, että vaikka niistä ja urheilijataustasta on apua, lajia voi harrastaa jokainen. Kannattaa harjoitella ohjatusti, silloin se on kaikkein turvallisinta. Meillä Keravan PompIT-hallissa on alkamassa syksyllä esimerkiksi yli 35-vuotiaiden ryhmä, jossa ei tarvitse urheilutaustaa. Lehti painottaa, että temput kannattaa valita oman tason mukaan. Aloittaa helpoista ja nostaa vaikeustasoa kun temppu alkaa sujua. Parasta tässä on juuri kehittyminen. Kun onnistuu jossain tempussa, jonka ajatteli ekan kerran nähtyään liian vaikeaksi itselleen. Reitti_6_2017.indd 17 Reitti_6_2017.indd 17 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 18 Reitti 18 Ulkoistamalla autuuteen? Ay-majakka J oustavat resurssit sekä kuljetuksen resepti. Siinä lause, joka ensi silmäyksellä uppoaa siihen samaan työnantajajargoniin, jota vuodesta toiseen viljellään. On visiota, missiota sekä jos jonkin nimisiä hankkeita. Tästä kyseisestä hankkeesta on ainakin jossain vaiheessa käytetty nimeä Kettu. Jos vuosia meneillään olleen Fennohankkeen oli tarkoitus vähentää päällekkäisen ajamisen määrää ja tätä kautta säästää rahaa, tämä uusi hanke kuitenkin lisää päällekkäistä ajamista. Joustavat resurssit tarkoittaa yksinkertaisimmillaan töiden ulkoistamista. Kuljetuksessa on tarkoitus siirtää aiemmin omana työnä tehtyä volyymiriippuvaista työtä, eli pakettijakelu, ulkopuolisille yrittäjille. Ei alihankinta uusi asia tietenkään meillä ole, mutta sen lisääminen oman työvoiman kustannuksella sen sijaan on. Uutta tässä on se, että alihankinta tullaan ostamaan jättöpaikkahinnoittelulla aiemman tuntihinnoittelun sijaan. Tämä varmasti onkin osin järkevää. Tässä vuosien varrella on saanut nähdä, kuinka alihankkijoille on jouduttu keksimällä keksimään työtä, jotta päivään on saatu kertymään kannattava työtuntimäärä. Siis useasti tekemällä tehty! Viis omien autojen käyttöasteista, kun se yrittäjä nyt ei vaan suostu tarjottuun kahdeksaan tuntiin vaan vaatii kymmentä tuntia. Toisaalta, äkkiseltään voisi ajatella, että jättöpaikkahinnoittelukaan ei tätä asiaa ratkaise. Yrittäjä hinnoittelee jatkossakin paketin jättöhinnat sekä reitit niin, että se on sille kannattavaa. Yksi hulluimmista perusteluista, jonka asiaan liittyen olen saanut kuulla, on se, että alihankkija on tehokkaampi paketinjakaja kuin oma kuljettaja. Mikään ei kuitenkaan tue näkemystä. Ero tehokkuudessa tulee täysin siitä, kuinka reitit oman työn ja alihankinnan välillä on rakennettu ja rakennetaan. Me esimerkiksi useimmiten lajittelemme paketit alihankkijakuljettajalle valmiiksi. Meidän omaa käyntipaikkaindeksiä tämä lajittelutyö kyllä Yritt äjän kuljett ajaa jätt öpaikkahinnoitt elu ei hetkauta vähääkään. tiputtaa. Sitä vertailua on sitten osattu yt-pöydässä näyttää. Sanotaan, että jättöhinnoittelu patistaa yrittäjää toimimaan tehokkaammin. Varmasti näin, mutta sen yrittäjän kuljettajaa jättöpaikkahinnoittelu ei hetkauta vähääkään. Kahden viikon jaksopalkka, 80 tunnin takuutunneilla, ei muuta alihankkijakuljettajan työtehoa suuntaan tai toiseen. Toisaalta, jos kuultu pitää paikkansa, niin jotkin yrittäjät pystyvät maksamaan työntekijöilleen bonusta, kun he saavuttavat tietyn tehokkuusrajan. Tämä kertoo vain siitä, että yrittäjät todellakin tulevat toimeen tälläkin hinnoittelumallilla. Totta myös on, että jättöhinnoittelullakin yrittäjälle pitää jatkossakin laskea joku keskimääräinen tuntiansiotaso, sellainen, että sen on kannattavaa ajaa, oli työtuntien määrä millainen tahansa. Jotta malli tuottaisi hyvää sekä Postille, että yrittäjälle, pelko harmaan talouden lisääntymisestä sekä työntekijöiden oikeuksien polkemisesta on todellinen. Muutosta siis perustellaan tehokkuuden kasvun kautta saatavilla säästöillä sekä alihankinnan kautta saatavalla joustolla. Toisaalta jättöpaikkahinnoittelu aiheuttaa sen, että tuleva pakettivolyymin kasvu maksetaan automaattisesti ulos kun aiemmin volyymikasvu on uponnut meidän omaan verkkoon. Meidän työehtosopimus on myös erittäin kilpailukykyinen juuri päivällä tehtävässä työssä kilpailukykysopimuksen mukaisine työajan pidennyksineen, joten työvoimakustannusten erolla tätä ei pysty perustelemaan. Tai pystyy, jos sinne esimerkiksi lasketaan 5 % erä tuottamattomuudesta vertailtaessa työtuntihintoja niin kuin eräs esimerkki näytti. Jos oma työ ei näytä riittävän kalliilta muuten, niin näin se kyllä varmasti saadaan näyttämään. Pidemmällä aikavälillä tämä malli ei säästöä tuo. Kyse onkin selvästi ideologisesta valinnasta. Kiinteitä kustannuksia vaihdetaan muuttuviksi kustannuksiksi. Niin kuin eräs työantajan edustaja tunnusti, on pokerin peluuta, onko edessä miinus vai plusmerkki. Ei tosin omilla rahoilla ja pahimmassa tapauksessa panoksena on myös ihmiskohtaloita. TOMMI MATILAINEN pääluott amusmies, kuljetusalueet 20–99 Reitti_6_2017.indd 18 Reitti_6_2017.indd 18 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 19 Ott eita työelämästä ITUC: Työntekijöiden kohtaama väkivalta ja painostus lisääntyneet Työntekijöiden kohtaama väkivalta ja uhkailu ovat lisääntyneet, raportoi ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC. Kaikkiaan 59 maassa kirjattiin vuoden aikana hyökkäyksiä ay-aktiiveja kohtaan. Vuosi sitten luku oli 52. ITUC Global Rights Index 2017-raportin mukaan yli kolme neljäsosaa tutkituista 139 maasta kieltää lakko-oikeuden sekä oikeuden solmia työehtosopimuksia kaikilta tai joiltakin työntekijäryhmiltä. Lisäksi tutkituista maista 50 rajoittaa sananvapautta tai kokoontumisoikeutta. Ay-aktiiveja murhattiin 11 maassa. Maat olivat Bangladesh, Brasilia, Filippiinit, Guatemala, Honduras, Italia, Kolumbia, Mauritania, Meksiko, Peru ja Venezuela. Filippiinien epävakaat olot eivät estäneet Postin johtoa ulkoistamasta keväällä tunnistamattomien osoitetietojen käsittelyä Filippiineille. Intia rajoitt aa lapsityötä Intia on ratifi oinut Kansainvälisen työjärjestö ILOn yleissopimukset, jotka koskevat työntekijöiden vähimmäisikää sekä lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä. ILOn pääsihteeri Guy Ryderin mukaan päätös osoittaa Intian sitoutumisen maailmanlaajuiseen taisteluun lapsityötä vastaan. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on tukenut Intiassa paikallisia ammattiliittoja, jotta ne ovat pystyneet vaikuttamaan tehokkaasti lapsityötä koskevaan lainsäädäntöön. PAU on SASKin jäsenjärjestö. Alueelliset työeläkekoulut kahdeksalla paikkakunnalla Työeläkevakuuttajat TELA ry järjestää tulevana syksynä kahdeksan alueellista työeläkekoulua. Teemana on tänä vuonna työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja eläkeuudistuksen keskeiset asiat. Maksuttomat työeläkekoulut järjestetään Turussa (6.9.), Tampereella (13.9.), Lahdessa (20.9.), Lappeenrannassa (27.9.), Jyväskylässä (4.10.), Seinäjoella (11.10.), Oulussa (18.10) ja Rovaniemellä (25.10.). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.tela.fi/koulutuskalenteri/tyoelakekoulu#alueelliset Posti siirtää väkisin varhaisjakelun Posti Palvelut Oy:hyn Posti ilmoitt i tiistaina 27.6.2017 siirtävänsä sanomalehtien varhaisjakelupalvelut Posti Palvelut Oy:hyn 1.7.2017 alkaen. Työntekijät siirtyvät luovutuksen yhteydessä uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Työehtosopimuksen vaihtuminen tarkoitt aa henkilöstölle työehtojen heikkenemistä. Tässä ilmenee se, että jakelualan kokonaistilanteen ja työmarkkinakikkailun maksajiksi jäävät työntekijät. Vaikka työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Posti Palvelut Oy:hyn, tes:n vaihdos tarkoittaa työehtojen heikkenemistä. Se, että alalla on useampia työehtosopimuksia mahdollistaa työehdoilla kikkailun. Tässä on myös ay-liikkeellä peiliin katsomisen paikka. Työntekijät ovat tästä muutoksesta luonnollisesti järkyttyneitä. Tässä liikkeenluovutuksessa siirtyvät kaikki työntekijät jakajista toimihenkilöihin, toteaa sanomalehdenjakelun valtakunnallinen pääluottamusmies Pertti Miettinen . Posti Palvelut Oy:hyn siirtyvän henkilöstön osalta noudatetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta sen päättymiseen 31.10.2017 saakka. VVL-tes:n voimassaolokauden päättymisen jälkeen siirrytään noudattamaan luovutuksensaajaa sitovaa työehtosopimusta eli jakajien osalta jakelualan työehtosopimusta ja toimihenkilöiden osalta Graafi sen alan työehtosopimusta 1.11.2017 alkaen. Luovutettavan henkilöstön osalta nykyisen työehtosopimuksen ehtoja voidaan lähteä puolustamaan viime kädessä työtaisteluilla, muistuttaa PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. PAU tiedottaa aiheesta tarvittaessa lisää verkkosivuilla www.pau.fi . Reitti_6_2017.indd 19 Reitti_6_2017.indd 19 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 20 Epätyypilliset työsuhteet Reitti 20 Reitti_6_2017.indd 20 Reitti_6_2017.indd 20 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 21 P ia Östring päätyi viime vuonna hakemaan Uusi polku -ohjelmaan. Hakemus hyväksyttiin. Viimeisenä työpäivänä tuli täyteen tasan 13 ja puoli vuotta postinjakoja Tampereen Lielahdessa, Tesomalla ja Epilässä. Olin jo ensimmäisten yt-neuvottelujen jälkeen miettinyt lähtemistä, mutta jänistin silloin. Nyt elämään oli tullut uusi mies: vanha lapsuudenystävä, joka asuu nykyään Kokkolassa. Östring päätti muuttaa sinne syyskuun alussa. Tuli sellainen olo, että nyt tai ei koskaan. Vaikka enhän edes tuntenut koko kylää! Östring aloitti uudessa kotikunnassa heti työhaun. Hän oli käynyt kahvila-alan ammattikurssin ja laittoi avoimia hakemuksia. Kun syyskuun loppuun mennessä ei ollut löytynyt töitä, hän päätti että tämä riittää. Marssin SOL-henkilöstövuokraukseen ja kerroin, että haluan Postiin. Neljä päivää myöhemmin aloitin täällä. Se oli kuin kotiinsa olisi tullut. Kenen joukoissa? Työskentely vuokrafi rman kautta huolestutti alkuun Östringiä. Hän kysyi esimieheltäkin, että miten täällä suhtaudutaan vuokratyöläisiin. Östring nimittäin muisti, että kun ensimmäiset sollilaiset tulivat Tampereelle, osa suhtautui heihin nuivasti. Mietin myös omalta kohdalta, että täälläkin on ollut yt-neuvottelut ja minä Sama työ, eri työnantaja Pia Östring lähti Postista Uuteen polkuun. Erinäisten satt umusten jälkeen hän tekee jälleen samaa työtä – nyt vuokra? rman kautt a. TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI tulen tänne kun joku on saanut kenkää. Toisaalta tarve tehdä töitä oli todella kova: pää olisi hajonnut, jos olisi jäänyt kotiin pölyjä pyyhkimään. Huoli osoittautui turhaksi. Muut sollilaiset ovat nuoria ja tekevät töitä opintojen ohessa. Iän ja kokemuksenkin puolesta olen enemmän sopinut vakituisten seuraan, eikä kukaan ole ikinä edes kysellyt, olenko sollilainen vai postilainen. Pia Östring on tehnyt pääasiassa yhtä postinumeroa, joten hän on oppinut työn ”kuin vakituinen”. Tosin kannolle hän ei haluaisi mielellään kun ei tunne kaupunkia. Työtä toistaiseksi riitt änyt Östring esitti palkkatoiveeksi saman kuin hänellä oli Postilta lähtiessä. Ensin hänelle kerrottiin, että palkkatoive on turhan korkea. Kerroin, että nyt puhutte perusosaajan palkasta, olen ollut alla yli 10 vuotta. Sillä päästiin sopimukseen. Östring on ollut myös tyytyväinen töiden määrään. Teen pelkkää lajittelua. Suurin osa sollilaisista tekee viiden tunnin työvuoroja, mutta minulla on ollut seitsemää tuntia, koska pystyn tekemään niin paljon monipuolisemmin. Näen aina missä on työtä tekemättä ja mihin voisi tarttua. Töistä sovitaan yleensä viikoksi kerrallaan ja tilaus tulee edellisen viikon lopulla. Olen ollut luottavainen, että menen aina maanantaina töihin. On ollut myös päiviä, jolloin ei ole ollut töitä. Jos päiviä on ollut useita tai ne ovat viikonlopun alkuun tai loppuun, hän on suunnannut Tampereelle, jossa hänen aikuiset lapsensa asuvat. Epävarmuus mietitytt ää Vuokratyöyrityksen kautta työskentely sopii hyvin Östringin elämäntilanteeseen, mutta hän ei pidä sitä parhaana työskentelymuotona . Varsinkin nuorien ihmisten on varmasti vaikeaa rakentaa elämäänsä tällaisen työssäkäynnin varaan. Hän kaipaa myös Postin omaa työterveyttä. Tuskin Suomessa on toista yritystä, jossa on noin kattava terveydenhoito. Ja koska sopimukset tehdään niin lyhyeksi aikaa, ei pidemmäksi aikaa sairastuessa olisi samaa turvaa kuin vakituisessa työsuhteessa. Lomat ovat myös vielä kysymysmerkki. Aluksi Östringille maksettiin jokaisessa tilissä myös lomat rahana. Työsopimuksessa ei ole tuntimäärää, mutta niitä on tullut jatkuvasti yli 15 viikossa, SOL ehdotti että lomarahat kerätään talteen ja hän voi ottaa ne myöhemmin kokonaisena käyttöön. Östringille on vielä epäselvää, miten lomat sitten käytännössä järjestettäisiin. Haastatt elun jälkeen Östring päätt i muutt aa takaisin Tampereelle. Hän etsii parhaillaan työpaikkaa. Reitti_6_2017.indd 21 Reitti_6_2017.indd 21 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 22 Epätyypillisestä tuli pysyvää Puhe epätyypillisistä työsuhteista olisi tutkijan mielestä pitänyt lopett aa jo kauan sitt en. TEKSTI ALEKSI VIENONEN T ilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 jo yli kolmannes Suomen työväestöstä työskenteli osa-aikaisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa. Yhteensä osaja määräaikaisia oli 729 000. Näistä osa-aikaisia oli 399 000 ja määräaikaisia 330 000. Jos yhtälöön lasketaan mukaan myös niin sanotut itsensä työllistävät kuten freelance-toimittajat tai vain itsensä työllistävät kuljetusyrittäjät ja kampaajat, erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelee yhteensä lähes 900 000 suomalaista. Työelämän tutkija Anu Suoranta heittäisi termin ”epätyypillinen työsuhde” jo romukoppaan. Suorannan mukaan epätyypillisestä työstä puhuminen syrjäyttää niistä toimeentulonsa saavat ihmiset keskustelun marginaaliin. Heitä on kuitenkin jo lähes miljoona. – Olen yrittänyt jo monta vuotta tuoda esille, että termi ”epätyypillinen työsuhde” on ongelmallinen. Joka kerta, kun sanoo sanan epätyypillinen, osallistuu arvojärjestyksen tekoon. Epätyypillisen vastinpari on tyypillinen, joka on normaali. Ja normaali on aina arvojärjestyksessä ylempi kuin epänormaali. – On todella väsähtänyttä puhua passiivissa, että pätkätyöntekijöiden asemaa parannetaan. Ei pätkätyöntekijä tarvitse parannusta. Hän on aivan terve. Mutta hänen työhönsä liittyvät yhteiskunnalliset rakenteet pitää muuttaa sellaisiksi, että ne eivät kohtele työn tekemisen muodon mukaan eriarvoisesti. Epätyypillisten töiden sijaan Suorannan mielestä olisi puhuttava erilaisista tavoista tehdä ja teettää töitä. Uusi kirja ruotii työelämän muutosta Anu Suorannan kanssa samoilla linjoilla on myös Veera Nuutisen toimittama tuore kirja Uusi työväki (Into 2017). Siinä ruoditaan nykyajan työelämän ilmiötä, jossa määräaikaisena, osa-aikaisena tai mikroyrittäjänä teetettävä työ on noussut perinteisen kokoaikaisen ja toistaiseksi voimassaolevan palkkatyösuhteen rinnalle. Kirjassa käsitellään paljon myös nousevaa työelämän ilmiötä eli niin sanottua alustataloutta. Sillä tarkoitetaan työn teettämisen mallia, jossa työntekijät saavat työtarjoukset kännykkäänsä erilaisilla mobiilisovelluksilla eli digitaalisilla alustoilla. Taksipalveluita tarjoava Uber on näistä tunnetuin esimerkki, mutta ilmiö on rantautunut myös muuhun perinteiseen työhön. Uusia alustatalouden innovaatioita pulpahtelee tasaisella syötöllä USA:ssa, jossa niitä kokeillaan ja kehitetään. Lopulta innovaatiosta tulee amerikkalainen vientituote Euroopan (työ)markkinoille. Uusia alustoja syntyy myös Euroopassa. Alustoissa on yhteistä, että sitä ylläpitävä yritys luokittelee omat työntekijänsä yksityisyrittäjiksi, joille se vain välittää keikkoja. Alustan juridisissa käyttöehdoissa voi olla pykäliä, jotka voimakkaasti sitovat työpanostaan myyvän henkilön juuri kyseisen alustayrityksen palvelukseen. Digitaalisia alustoja hallinnoivat yritykset ylläpitävät verkkosivua tai sovellusta, jonka kautta asiakkaat ja työntekijät voivat sopia työkeikoista. Asiakkaan on maksettava korvaus tehdystä työstä tai palvelusta sovelluksen kautta, joka puolestaan tilittää korvauksen työntekijälle. Summasta vähennetään alustan ylläpitäjän tuntuva palvelumaksu. Kunnolliset tilastot puutt uvat Suomessa toimii monia digitaalisia alustoja hyödyntäviä ulkomaisia yrityksiä kuten taksipalvelu Uber ja ruuankuljetuspalvelu Foodora. Vastaavia kotimaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ruuankuljetuspalvelu Wolt, siivouspalvelu Moppi, tavarankuljetuspalvelu Piggy Baggy sekä keikkatyötä välittävät Duunibuumi, Workpilots ja Treamer. Tutkija Anu Suorannan mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole kunnollisia tilastoja eikä tutkimusta alustojen kautta tehtävän työn määristä. Varmaa kuitenkin on, että määrät kasvavat jatkuvasti ja uusia alustoja syntyy tiheään. On vain ajan kysymys, milloin jokaiselle ammattialalle löytyy oma ”Uber”. Uusin trendi on muun muassa työkeikkojen tarjoaminen nollatuntisopimuksilla työskenteleville tai osa-aikaisille. Yhdysvaltalainen Wal-Mart-elintarvikeketju on tässä edelläkävijä. – USA:ssa Wal-Mart-ketjun sovellus seuraa jatkuvasti myyntiluvuista, kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan. Kun tietyt raja-arvot ylittyvät, keikkatyöntekijöille tulee kännykkään työtarjous, johon pitää tarttua heti tai tehtävä menee toiselle, Suoranta kertoo. Työn ja pääoman ristiriita ei ole poistunut Anu Suoranta muistuttaa, että lopulta kyse on työn ja pääoman välisestä ristiriidasta. Tämä ristiriita synnytti aikanaan ammattiyhdistysliikkeen. Tavallisella Epätyypilliset työsuhteet Reitti_6_2017.indd 22 Reitti_6_2017.indd 22 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 23 työväestöllä ei ollut muuta kauppatavaraa kuin työpanoksensa. He eivät omistaneet mitään muuta kuin aikaa ja jotkut sen lisäksi myös jonkin verran käytännön osaamista. Teollistumisen alkuvuosina 1800-luvun Englannissa työvoimasta oli ylitarjontaa, jolloin työnantajat pystyivät olemaan täysin välittämättä työntekijöiden toiveista tai olla piittaamatta nälkäpalkoista. Ratkaisuksi keksittiin jo 1800-luvulla lakot, työväenliike ja ammattiliitot. – Ay-liikkeen idea on ollut nerokas, mutta ideaa pitää hioa toimimaan muuttuneen työnteon ympäristössä, Suoranta toteaa. Riittävän korkealla järjestäytymisasteella ammattiliitot läntisessä Euroopassa kykenivät muodostamaan palkkakartellin eli sopimaan, että kukaan ei suostu työskentelemään halvemmalla kuin toinen. Loppu on menestystarina, jonka hedelmistä moni palkansaaja pääsee nauttimaan edelleen. Uusi työväki –kirja ehdottaa työosuuskuntia yhdeksi ratkaisuksi nykytyöelämän uusiin pulmiin. Silloin yhteinen hinnoittelu on toteutettavissa myös mikroyrittäjille. Mikään ei estä myöskään ammattiliittoja perustamasta työosuuskuntia. Suomessa tällaisen on perustanut jo Suomen Journalistiliitto. – Tämä on kannatettava idea ja maailmalla on esimerkkejä muidenkin alojen ammattiliitoista, jotka ovat tehneet vastaavanlaisia järjestelyitä, Suoranta toteaa. Toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen työsuhde: Mikäli työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, työntekijän työsopimus on voimassa kunnes sen jostain laissa (ja työehtosopimuksessa) määritellyistä perustelluista syistä työntekijä tai työnantaja irtisanoo. Työsuhde on kokoaikainen, mikäli työsopimuksessa työajaksi on kirjatt u työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen maksimityöaika (usein 37,5 t/vko). Määräaikainen kokoaikainen työsuhde: Jos työsuhde on jostain laissa (ja työehtosopimuksessa) määritellyistä syistä sovitt u määräaikaiseksi, se on voimassa pääsääntöisesti kunnes määräaika umpeutuu. Sopimuksessa työajaksi on kirjatt u työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen maksimityöaika. Osa-aikainen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde: Osa-aikaisena työsuhteena pidetään työtä, jossa viikkotyöaika on vähemmän kuin lain tai työehtosopimuksen mukainen maksimityöaika (esimerkiksi 30 tuntia viikossa). Työsopimus on sovitt u toistaiseksi voimassa olevaksi, ja siihen pätee samat irtisanomisehdot kuin toistaiseksi voimassa olevaan kokoaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikainen osa-aikatyö: Kuten edellä, mutt a työsopimus on jostain laissa (tai työehtosopimuksessa) määritellyistä perustelluista syistä sovitt u osa-aikaisuuden lisäksi myös määräaikaiseksi. Nollatuntisopimuksella tehtävä työ: Nollatuntisopimus on osa-aikainen työsopimus, joka voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva (kts. kriteerit edellä). Työsopimuksessa osa-aikaisen työn minimityöajaksi on kuitenkin määritelty tuntia viikossa. Vuokratyö ja alihankintatyö: Vuokratyössä yritys, kunta tai valtio ostaa työnvälitysyritykseltä työntekijän tiett yyn työtehtävään esimerkiksi avustamaan kausiluonteisessa toimistotyössä tai muussa sesonkityössä. Alihankintatyössä tilaajayritys ei varsinaisesti vuokraa työntekijää, vaan ostaa jonkun palvelukokonaisuuden (esim. toimitilojen siivouksen), joka tehdään yleensä tilaajayrityksen toimitiloissa tai jossain tilaajayrityksen urakkakohteessa (kuten rakennustyömaalla). Itsensä työllistäminen: Itsensä työllistämisestä puhutaan, kun työntekijä työllistää itsensä freelancerina, yksinyritt äjänä tai esimerkiksi työosuuskunnan kautt a. Silloin yritt äjällä ei ole alaisia tai työntekijöitä. Monta tapaa teett ää töitä Reitti 23 Reitti_6_2017.indd 23 Reitti_6_2017.indd 23 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 24 Tarpeellinen apu TEKSTI & KUVA MARJO PIHLAJANIEMI tamiset kolmeen mökkiin ja muut työt. Ei siitä vaan tulisi mitään. Toiveissa olisi, että Pinoniemi saataisiin täyspäiväisesti töihin, sillä hommaa kyllä riittää. Ongelma on raha. Pääluottamusmies Antero Saukkonen kertoo, että he ovat selvittäneet eri vaihtoehtoja, jos jokin taho, esimerkiksi Oulun kaupunki, lähtisi mukaan rahoittamiseen. Kun alkaa tarkemmin miettiä mitä kaikkea tekee, niin osaston pyörittämisessä on paljon pientä hommaa. Niillä saisi helposti täydet päivätkin kulumaan, Pinoniemi vahvistaa. K atri Pinoniemi on ollut kaksi vuotta Oulun alueosastolla töissä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu ”juoksevat asiat”. Alueosastolla on kolme mökkiä, joiden vuokraamista hoidan, sitten on tietenkin laskujen maksaminen, postitus, merkkipäivämuistamiset, toimiston pyörittäminen kokouskahvituksineen ja verkkosivujen päivittäminen. Oulun alueosastoon on yhdistynyt viime vuosina Kuusamon ja Ylivieskan alueosastot. Viimeisimpänä mukaan tuli Oulun toimihenkilöt. Alue vastaa vanhaan Oulun lääniä ja maksavia jäseniä on noin 800. Pinoniemi on järjestyksessä neljäs alueosaston palkkaama apulainen. Liiketalouden tradenomiksi valmistunut Pinoniemi oli aluksi palkkatuella. Kun sitä ei saanut enempää jatkoi Pinoniemi osa-aikaisena. Nyt osasto työllistää häntä sen verran kuin on mahdollista ilman Muutamien tuntien apu viikossa helpott aa PAUn Oulun alueen osastoa. Toiveissa on täyspäiväinen työntekijä. taaa taaa E E E Ei Ei si si k kyy k ttaaaa eet ettt jjaaaa pu pu u u u ka kaa kaa se seee s ssa saa Pii P oiii eeeeee-iii--on n n n on jjjjjjjjaaa a a yt ytt yyt yt yt an an n u uli lii n n n n n niiiiäää ää äääs äs ä iii-u ut t un n m mi n naan n työttömyyskorvauksen menettämistä. Käytännössä olen toimistolla muutaman tunnin maanantaisin ja keskiviikkoisin sekä vastailen puhelimeen ja sähköpostiin kotoa. Järjestely on sopinut hyvin Pinoniemelle, sillä hänen esikoisensa on mennyt juuri kouluun ja hän haluaa olla kotona n äinä ”herkkinä aikoina”. Työn joustavuus on myös plussaa pienten lasten äidille. Osaston puheenjohtaja Jari Niemelä on tyytyväinen, että heillä on apua. Meillä kaikilla on työ hoidettavana. Kun on tämän kokoinen osasto, kukaan ei pysty sitä hoitamaan oman työnsä ohessa. Kaikki mökin avainten luovutReitti 24 Reitti_6_2017.indd 24 Reitti_6_2017.indd 24 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 25 Re Reit ittti tii 25 25 Lähetä teksti: marjo.pihlajaniemi@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. S a n a o n v a p a a Hyvää yt-yhteistyötä yrityksissä N ykyään käytetään liian herkästi YT-lakia kun halutaan vähentää työntekijöitä yrityksestä. Yhteistoimintalaki tuli voimaan vuonna 1979 ja sen perimmäinen tarkoitus on katsoa kuinka voidaan kehittää ja saada yritystä toimimaan paremmin. Yhteistoimintaa ei ole vain yrityksen työnantajan ja työntekijän välillä, vaan myös työnantajan, työntekijän ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Jollei asiakkaalle voida tuottaa hyvää tuotetta tai hyvää palvelua, niin yrityksellä ei ole toimintaedellytyksiä. Lain tarkoituksena on löytää joustavuutta, reagointinopeutta sekä jatkuvaa uudistumista ja innovaatioiden tuotantokykyä, niin että yritys pystyy pärjäämään. Jos kilpaillaan entistä enemmän jatkuvalla kehittymisellä, innovaatioilla ja joustavuudella, niin se vaatii organisaatiolta, että henkilöstö on vahvemmin sitoutunut toimintaan – erityisesti ainakin ydinhenkilöstö. Henkilöstön aloitteellisuus, luovuus ja osaaminen pitää hyödyntää paremmin. Suomalaiset haluavat, että työpaikoilla vallitsee toverilliset suhteet esimiesten ja työntekijöiden välillä. Nämä kaikki luovat valmiuksia sille, että suomalaiset organisaatiot voisivat toimia joustavasti, olisivat nopeita reagoimaan ja pystyisivät tuottamaan innovaatioita. Esimies– alaissuhde on aina vaihtosuhde: jos esimies jättää syystä tai toisesta huomiotta jonkun työntekijän tai jotenkin muuten kohtelee kaltoin, niin työntekijä helposti vetäytyy kuoreensa, eikä anna omaa parasta osaamistaan. Jos työntekijälle annetaan vastuutta ja hän pyrkii näkemään kokonaisuuden näkökulmasta asiat, silloin hän ylittää normaalin työn tekemisen vähimmäisrajat. Liiketoimintamuutoksista informointi on myös tärkeää, jotta porukka osaa varautua. Henkilöstötyytyväisyys on tärkeä siksi, että se vaikuttaa suoraan tehokkuuteen ja vaihtuvuuteen. Kun yrityksessä on tyytyväinen ja hyvin työssään viihtyvä henkilöstö, se palvelee asiakastakin paremmin. Tyytyväinen asiakas tuo lisää työtä yritykselle ja yritys menestyy paremmin. Suomessa ja täällä Porvoossakin moni yritys turvautuu YT-lakiin liian helposti. Irtisanotaan tai osa-aikaistetaan työtehtäviä tai muutetaan organisaatiota, vaikka näissä yrityksissä tehdään hyvää tulosta. Annetaan julkisuuteen sellainen kuva, että muutosta yt-lain käyttämisessä tarvitaan. TIMO SIMOS Henkilöstötyytyväisyys on tärkeä siksi, ett ä se vaikutt aa suoraan tehokkuuteen ja vaihtuvuuteen. Reitti 25 Reitti_6_2017.indd 25 Reitti_6_2017.indd 25 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 26 S uomen historian professori Juha Siltalan uusin kirja Keskiluokan nousu, lasku ja pelot (Otava) on painavaa luettavaa. Se kertaa ensin historiaa, jossa keskiluokan synty ja laajeneminen on kulkenut käsi kädessä hyvinvointiyhteiskunnan synnyn kanssa. Sen jälkeen Siltala analysoi tarkasti, miten viime vuosikymmenten muutokset työelämässä, yhteiskunnassa ja Suomen ulkopuolella ovat muuttaneet keskiluokan asemaa. Suomessa luokkajaottelua käytetään vähän, joten keskiluokka terminä voi olla vaikea ymmärtää. Parhaiten se kääntyy ehkä palkansaajaksi, joka pystyy omalla palkallaan turvaamaan itselleen kohtuullisen toimeentulon. Siltalan kirjan mukaan keskiluokkaan Suomessa voi lukea 45,6 % väestöstä. Suomen keskiluokkaistuminen on ollut suuri menestystarina, jonka tausta on ollut koulutuksen halpuus, julkinen terveydenhuolto, tulonsiirrot ja muut julkisen vallan toimet varallisuuden tasoittamisesta. Periaatteessa lähes jokaisella on ollut mahdollisuus saada kohtuullisen mukava elämä tai ainakin antaa hyvät lähtökohdat lapsilleen pyrkiä eteenpäin. Keskiluokka Kirja-arvostelu Juha Siltala muistutt aa uudessa kirjassaan keskiluokan eli tavallisen palkansaajan tärkeästä asemasta yhteiskunnan vakauden takaajana. Toisaalta tuloerot ovat pysyneet Suomessa poikkeuksellisen pieninä: todellisen varakkuuden saavuttaminen on ollut vaikeaa ainakin pelkällä työnteolla. Vahva keskiluokka on luonut Suomelle vakautta ja tehnyt siitä malliesimerkin muille. Keskiluokka murroksessa Nyt jotain on kuitenkin muuttunut. Siltala kertoo, kuinka tuloerot alkoivat kasvaa 1990-luvun lamasta lähtien muita OECD-maita vauhdikkaammin. Tosin suhteellisesti suurempi osa on pysynyt keskitulorajojen sisäpuolella, mutta Siltalan mukaan ongelma on perinteisen keskiluokan harmaantuminen eli sen keski-ikä nousee. Tämä on iso muutos, sillä keskiluokkaisuuteen on kuulunut vahvasti sukupolvi sukupolvelta tapahtuva nousu eli vanhemmat ovat voineet olettaa, että heidän lapsen tulotaso tulee ylittämään heidän omansa jossain vaiheessa. Nyt nuorimpien ikäluokkien tulokehitys on pysähtynyt ja jopa kääntynyt laskuun. Keskiluokkaisuuteen on aina kuulunut (erotuksena kädestä suuhun eläjistä) riskiturva. Sen on tarjonnut pienomistus eli esimerkiksi oma asunto, tulovirran varmistava työpaikka sekä koulutuslupaus, jossa opiskelu on palkittu paremmalla työpaikalla. Nyt oma asunto ei ole itsestäänselvyys, työtä on tarjolla pätkinä tai projekteina eikä korkea koulutus ole tae paremmasta tulotasosta tai edes työuran alkuun pääsemisestä. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_6_2017.indd 26 Reitti_6_2017.indd 26 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 27 uhattuna Vetäydytään kotiin Muutoksen alla ihmiset pyrkivät vähentämään epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita luomalla itselleen mahdollisimman ennustettavan ja turvallisen ympäristön. Siltalan mukaan sitoudutaan rutiineihin ja kaavoihin ja kyky ottaa vastaan uutta vähenee. Kun työ ei enää tarjoa varmuutta samalla tavalla kuin ennen, keskiluokka käpertyy Siltalan mukaan kotiin, hifi stelee ruoanlaitolla ja hoitaa puutarhaa. Vuosien 1984–2013 perheen ja vapaa-ajan arvostus on kasvanut kaikilla palkansaajilla. Elämykset ja jatkuvuus haetaan jostain muualta kuin epävarmuutta ja stressiä aiheuttavasta työstä. Nuorten nettopalkkatoiveet ovat alentuneet sitä mukaa kuin talouskriisi on jatkunut ja nuoret haalivat suorituksia CV:hen. Siltala huomauttaa, että julkinen keskustelu alkaa myös Suomessa kallistua samaan suuntaan kuin Saksassa 1990-luvulla: työtä ei synny, jos siitä pitää maksaa elantoon riittävä palkka. Ei kapinoida, vaan uskotaan itsekin, että työtekijän suurin arvo on hänen sopeutumisensa markkinavoimien tahtiin. Vanhemmat rahoittavat lapsilleen sen osan, mitä työnantaja ei tarjoa. Osa taas kääntyy pois kokonaan työelämästä: heillä ei ole tavoitteena vakaus ja urakehitys, vaan työ on keino rahoittaa elämyksiä ja vapaa-aikaa. Hylätään keskiluokkaisuus, koska se ei enää anna samaa varmuutta ja elintasoa, jota se antoi vanhemmille. Murros näkyy myös siinä, että peräti 35 prosenttia kaikista työsuhteista on ”epätyypillisiä”. Erityisesti yksityisyrittäjien määrä Suomessa on kasvanut 10 vuodessa yli 30 prosenttia. Yksityisyrittäjyys tarkoittaa yhä useammin vastantahtoista yrittäjyyttä ja tulovirtojen jakautumista usean työantajan kesken. Suomen nykyinen hallitus jopa suorastaan rohkaisee tämäntyyppiseen työntekoon. Murros ei koske vain nuoria: myös varttuneempi keskiluokka on joutunut muutoksen kouriin. Siltalan mukaan yli 55-vuotiaiden työllisyys on 15 vuodessa kasvanut neljänneksellä. Yli 50-vuotiaana työttömäksi joutuneiden uusi työsuhde ei ole yleensä pysyvä ja sitä on seurannut palkanalennus ja sosiaalietujen menetys. Asenteiden koveneminen Siltalan tyyliin on kuulunut aina, että hän käsittelee laajasti ilmiöitä kirjoittamansa aiheen ympärillä. Esimerkiksi Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on yksi amerikkalaisen keskiluokan murroksen hedelmä. Siltala näkee myös monissa maissa tapahtuneen oikeiston nousun, rasismin ja kovat verkkopuheet oireena keskiluokan ahdingosta. Siltala näkee tilanteessa myös siemenen viimeaikaisiin koventuneisiin mielipiteisiin koskien esimerkiksi pakolaisia ja siirtolaisia. Koventuneessa todellisuudessa pärjäävällä yksilöllä ei ole varaa tuntea liikaa sympatiaa häviäjiä kohtaan eikä liikaa vihaa voittajia eli ylempää luokkaa kohtaan. Muutokset omassa elinpiirissä täytyy jotenkin sovittaa perusajatukseen maailman oikeudenmukaisuudesta. Silloin keskiluokan täytyy uskoa, että ne joilla menee huonosti, ovat syyllisiä omaan kohtaloonsa. Ahdistus on Siltalan mukaan myös helpompi sitoa johonkin ulkoiseen viholliseen tai ryhmään: haavoittuvuus vähenee ja asiat muuttuu hallittavammaksi. Ulkoista vihollista vastaan voidaan taistella tai sitä voi paeta. Siltalan mukaan erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset protestireaktiot ovatkin nousseet tavallisista palkansaajista, perinteisestä keskiluokasta, jota on pidetty yleensä hyvin konservatiivisena. Siltala muistuttaa, että asiasta kannattaa olla huolissaan: se on ryhmä, jolla on eniten menetettävää ja riittävästi voimavaroja ilmituoda mielipahaansa. Siltala toivookin, että keskiluokan elämäntyylin uhkan ja yhteiskuntarauhan välinen side nähtäisiin. Hänen kirjansa pääviesti on, että jos tuottavuuden nimissä silputaan työnteko irti työsuhteista ja sosiaaliturvasta, revitään myös yhteiskuntarakenteita. Jos ihmiset eivät pysty suunnittelemaan elämäänsä, perustamaan perhettä ja asumaan, yhteiskunta polarisoituu. Sen seurauksena luottamus romahtaa, väkivalta ryöstäytyy ja elinikä lyhenee. Eli menetämme kaiken, mitä pohjoismaisella yhteiskunnalla olemme saavuttaneet. Nyt nuorimpien ikäluokkien tulokehitys on pysähtynyt ja jopa kääntynyt laskuun. Reitti_6_2017.indd 27 Reitti_6_2017.indd 27 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 28 Työsuojelutarkastajan kutsuminen työpaikalle Meillä on työpaikalla runsaasti työolosuhteisiin ja työvälineisiin liittyviä ongelmia. Niistä on esimiehen kanssa puhuttu useasti ja ne on kirjattu Turvallisuuskävelyn listaan lukemattomia kertoja, mitään ei kuitenkaan tapahdu. Olemme käyneet asiat läpi myös työsuojeluvaltuutetun kanssa. Hän on käynyt neuvonpitoa työnantajan kanssa tuloksetta. Rahaa korjauksiin ei kuulemma ole. Pohdimme yhteydenottoa työsuojelutarkastajaan, mutta haluamme ensin kysyä onko sekin turhaa? LENNU JA MUUT DUUNARIT Työsuojelutarkastajaan voi meistä jokainen olla yhteydessä. Työsuojeluviranomaisten yhteinen valtakunnallinen puhelinneuvonta numerossa 0295 016 620 neuvoo ja ohjeistaa työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Ilmoituksen ja pyynnön perusteella AVIn työsuojelunvastuualue arvioi valvontatarpeen ja kertoo ilmoittajalle mihin toimenpiteisiin ilmoitus johtaa. Työnantajalle eikä sen edustajille kerrota ilmoittajan henkilöllisyyttä. Tarkastaja voi antaa työnantajalle kehotuksen asiasta, joka rikkoo lakia ja josta koituva haitta on vähäistä suurempi tai vakava. Kehotukseen liittyy määräaika, johon mennessä työnantajan on laitettava asia kuntoon. Jos määräajan umpeuduttua lainvastainen tilanne jatkuu, työsuojelu viranomainen voi antaa velvoittavan päätöksen ja tehostaa sitä uhkasakolla tai työn teettämistai keskeyttämisuhalla. Teettämisuhka tarkoittaa työn teettämistä laiminlyöjän kustannuksella. Toimintaohje on kehotusta lievempi, mutta sekin puuttuu lainvastaiseen tilanteeseen. Jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta, työsuojelutarkastaja voi antaa kehotuksen tai työsuojeluviranomainen velvoittavan päätöksen tai molemmat. Tarkastaja voi tehostaa velvoittavaa päätöstä uhkasakolla tai työn teettämistai keskeyttämisuhalla. Liian vaativat nostot ja siirrot Työnantaja edellyttää, että reitillä nostan painavia laatikoita ja tavaroita yksin, kun menen niitä asiakkaille viemään. Mitä voin tehdä, kun en yksinkertaisesti niitä jaksa yksin nostaa? LIIAN HEIKKOKO VAI ALISUORIUTUJA Terveydelle haitallisia tai vaarallisia nostoja tai siirtoja ei tule suorittaa yksin ilman apuvälineitä tai työparia. Työturvallisuuslain mukaan jokaisella on oikeus pidättäytyä sellaisesta työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa hänen terveydelle. Vakava vaara on tässä suurempi kuin työhön tavallisesti sisältyvä vaara. Työpaikalla tulee olla tehtynä käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin liittyvä vaarojen arviointi. Työpaikalla pitää myös olla ohjeistus siitä, miten nostot ja siirrot tehdään turvallisesti ja lainmukaisesti. Apuvälineiden tarve tulee tässä yhteydessä olla selvitetty ja tarvittavat apuvälineet hankittu. Ota asia puheeksi esimiehesi kanssa ja ole tarvittaessa yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja myös työterveyshuoltoon. Asiakkaan kotona työskentely Olen aloittamassa jakelun ohessa työskentelyn asiakkaan kotona. Teen kotikäynnit asiakkaiden luo yksin. Minulla ei ole aina tietoa asiakaskohteiden tilanteista etukäteen. Eteen voi tulla tilanteita, joissa minulle tulee tarve olla yhteydessä esimieheeni tai työkaveriin. Minulle on epäselvää, miten minun tulee toimia näissä tilanteissa. Minulla on käytössä henkilökohtainen matkapuhelin. Onko minun aina tapauskohtaisesti mietittävä yhteydenpitoa muihin? Onko minun käytettävä työtehtävissä omaa matkapuhelinta? PARTAINEN HOITAJA VAI POSTITYÖNTEKIJÄ Työnantajan on huolehdittava, että yksintyöskentelyyn liittyvä haitta tai vaara on mahdollisimman vähäinen myös asiakkaan kotona tehtävässä työssä. Työnantajan on selvitettävä haitta ja vaaratekijät asiakaskohtaisesti, jotta yksityöskentelyyn liittyvät riskit tulevat huomioitua töiden ennakkosuunnittelussa ja työn perehdyttämisessä. Työnantajan on järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon esim. sinun ja työnantajan tai toisen työntekijän välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Juttele asiasta esimiehesi kanssa, jonka vastuulla on esim. riskien arviointi, tarpeellisten työvälineiden hankita sekä perehdyttäminen. Juttele myös työsuojeluvaltuutetun kanssa, häneltä voit saada hyviä neuvoja. Apuvälineiden käytt ö Työskentelen Posti Oy:ssä esimiehenä. Työntekijäni ei halua käyttää työpaikalle hankittuja apuvälineitä nostoihin ja siirtoihin. Kysynkin, mitä voin esimiehenä tehdä? ESIMIES Jos työhön liittyy terveyden menettämisen vaara, joka voidaan ehkäistä käyttämällä työtä keventäviä apuvälineitä, ei työntekijä voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä käyttämästä niitä. Esimiehenä voit käyttää työpaikan käytäntöjen mukaisia ”kurinpidollisia” toimenpiteitä, mikäli työntekijä ei noudata työturvallisuuden parantamiseksi työpaikalle hankittuja välineitä, lakien ja sopimusten ja työjohdon antamien määräysten mukaisesti. Reitti_6_2017.indd 28 Reitti_6_2017.indd 28 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 29 Onko sinulla kysytt ävää? PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Mika Roos, työympäristöasiantuntija Irtisanomisajan noudatt aminen Suunnittelen uutta elämää ja haluaisin tietää, onko työsuhteen päättymisessä aina noudatettava tessin mukaista irtisanomisaikaa? UUSI ELÄMÄ ALKAMASSA On noudatettava, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi toisin. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle irtisanomisajalta täyden palkan lomakorvauksineen. Tässä on huomioitava seuraava. Jos työsuhde päättyy pitkään sairauslomaan, irtisanomisaika ei sellaisenaan tuo palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvoite on päättynyt. Jos työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa, hän saattaa olla velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan vahingonkorvauksena. Vuosiloma irtisanomisaikana Voiko työnantaja määrätä, että minun täytyy pitää vuosilomani pois irtisanomisaikana? ESIMIES KAAKKOIS-SUOMESTA Työnantaja voi työntekijää kuultuaan ja vuosilomalain mukaista ilmoitusmenettelyä noudattaen määrätä pitämään päättyneen vuosilomakauden vuosilomat irtisanomisaikana. Kesälomaa tämä koskee siltä osin, kun irtisanomisaika osuu lomakaudelle (2.5.–30.9.) ja muuta lomaa siltä osin, kun irtisanomisaika osuu ajalle 1.10.–30.4. Sen sijaan uusia, kuluvan lomamääräytymisvuoden aikana, joka alkaa aina 1.4. ja päättyy 31.3., kertyviä lomia työnantaja ei voi määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana, vaan niistä tulee sopia erikseen. Sekä päättyneen lomamääräytymisvuoden että kuluvan vuosilomamääräytymisvuoden vuosilomapäivien pitämisestä irtisanomisaikana voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimus on syytä tehdä kirjallisesti molempien osapuolten oikeusturvan vuoksi. Oikeus käydä fysikaalisessa hoidossa työaikana Postityöntekijä ei saanut työterveyshuollosta fysioterapeutin aikaa sairauteensa hoitamiseksi työajan ulkopuolella, vaan joutui käymään hoidossa työaikana. HR:n mukaan fysikaalinen hoito ei ole sairaanhoitoa ja tämän johdosta työnantaja on ottanut fysioterapia hoitoon käytetyt tunnit työntekijän joustovapaasaldosta. Voiko näin menetellä? LUOTTOUKKO KOILLISMAALTA Noin ei voi menetellä. Työnantajan menettely on ollut työehtosopimuksen vastaista. Mikäli et saa asiaa oikaistua sinun ja esimiehen välisessä neuvottelussa, ota luottamusmiehenä välittömästi yhteyttä pääluottamusmieheen, kuten työehtosopimuksen 52 § säätää. Fysikaalinen hoito on osa sairaanhoitoa, kuten Postin sairaanhoidonohjeissakin todetaan. Työntekijällä on oikeus saada tätä sairaanhoitosopimuksen mukaista hoitoa. Lääkäri on siis määrännyt sairauden vuoksi fysikaalista hoitoa, vaikka hoidon tarve ei edellytä sairauspoissaoloa, muun kuin sairauden vuoksi hän ei sitä saa kirjoittaakaan. Työaikaan sovelletaan työehtosopimuksen 30 pykälän 7 kohdan säännöstä, jossa todetaan, että palkkaa ei vähennetä edellyttäen, ettei vastaanottoaikaa ole saatavissa kohtuullisen ajan puitteissa työajan ulkopuolella. Fysikaalisessa hoidossa käydään ensisijaisesti työajan ulkopuolella, mutta jos aikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella, silloin on pakko käydä työaikana. Työntekijä toimittaa hoitoon menosta etukäteen ilmoituksen esimiehelle ja esimiehen pyynnöstä toimittaa vielä käynnin jälkeen todistuksen, ettei aikaa ole ollut saatavissa työajan ulkopuolella. Reitti_6_2017.indd 29 Reitti_6_2017.indd 29 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 30 Reitti_6_2017.indd 30 Reitti_6_2017.indd 30 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 31 Matkaa auton pyörien alle kertyi 900 km. Vierailut kohdistuivat Meltauksen, Kittilän, Sodankylän, Kemijärven, Posion, Rovaniemi 10:n, Ranuan, Simon ja Kemi 10 jakelun lähtöpisteisiin. Myös Rovaniemen ja Keminmaan terminaaleissa käytiin. Lisäksi Oulun, Lapin ja Kainuun toimihenkilöiden pääluottamusmies Martti Määttä johdatteli Jaatista Rovaniemen puhelinpalvelun tiloissa. Jäsentilaisuudet järjestettiin Sodankylässä, Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kemissä. Kaikkialla puhetta nostatti ja huolta herätti postilakiuudistus, erityisesti sen työllisyysvaikutukset ja haja-asutusaluPAUn Lapinkierros – pitkä ja antoisa Valtakunnallinen pääluott amusmies Juha Torvinen ja PAUn koulutussuunnitt elija Juha Jaatinen kiersivät kesäkuun puolivälin tienoilla Lappia pääluott amusmies Jyrki Sutisen johdolla. TEKSTI JUHA JAATINEN eiden mahdollinen pakkoyrittäjyys. Perussuomalaisten hajaannuksen aiheuttamat järjestelyt maamme hallituksessa toivat lain hyväksymiseen aikalisän. Jakelupäiväuudistus tulee myös pohjoiseen. Niillä alueilla, jossa runkotuotteena on sanomalehti, muutokset eivät ole kovin suuria. Muualla tiistain suunniteltu työaika lyhenee. Jos postikeskuksen prosessi pettää, se aiheuttaa postimäärien kohdentumisen niille päiville, joille taas ei olekaan varauduttu työvuorojen pituudella. On jakelun lähtöpisteitä, joissa lähtevä posti laitetaan jakelujärjestykseen ns. jakelun kylmille lähdöille, jopa pitkänkin matkan päähän. Järjestelyssä ei nähty järkeä, ei laatu-, eikä myöskään työssäjaksamismielessä. Rovaniemen puhelinpalvelu poikkesi tuotannon työstä selvästi. Väkeä oli vähennetty rajusti. Tämä näkyy kiireenä ja asiakkaiden pidentyneinä odotusaikoina. Jakelun ongelmat heijastuvat puhelinpalvelun töissä lisääntyneinä laatuun kohdistuneina valituksina. Myös muiden jakeluoperaattorien jakeluvirheet työllistävät. Kun soittajalle kerrotaan, että lähetys ei ole Postin jakama moni soittaja pitää sitä selittelynä. Tilaa PAUn mobiilikortt i PAUn jäsenillä on mahdollisuus tilata perinteisen muovi kortin rinnalle älypuhelimiin maksuton PAUn mobiilijäsenkortt i. Kortt i toimii myös matkustajavakuutuskortt ina. Voit tilata kortin osoitt eessa www.pau.fi/jasenyys/jasenkortti/mobiilijasenkortti. Mobiilijäsenkortt i toimitetaan tekstiviestillä: saat puhelimeesi linkin, josta voit käydä lataamassa kortin. Lompakko-sovellus, johon kortt i ladataan, toimii iPhonella, Androidilla sekä Windows Phonella. Ladatt uasi Lompakko-sovelluksen puhelimeen, löydät Lompakosta PAUn jäsenkortin välilehden ”Jäsenkortit” alta. Kohdan ”Tarjoukset” alta löydät kaikki jäsenedut sekä mm. matkustajaja tapaturmavakuutuksen tiedot. Reitti_6_2017.indd 31 Reitti_6_2017.indd 31 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 32 P AUn ammattiosastoja pyydettiin viime vuoden puolella nimeämään henkilöitä, joiden ay-aktiivisuus tulisi huomioida palkinnolla. Palkinnoksi paljastui opintomatka Brysseliin 27.–31. toukokuuta, ja sinne lähti loppujen lopuksi seitsemän ihmistä. Bryssel on kaunis keskieurooppalainen kaupunki. Se on Euroopan unionin kotikaupunki ja sen takia suorastaan myyttinen paikka, jonka kasvoton hallinto tehtailee kieltoja ja direktiivejä meidän suomalaisten kiusaksi. Näinhän moni ajattelee. Niin kai moni meistäkin ajatteli. Luulot pois Koska ensimmäinen täysi vierailupäivä oli sunnuntai, kulutimme sen nauttimalla helteestä, museoista ja nähtävyyksistä. Seuraavana päivänä alkoi tutustuminen Euroopan unioniin. Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen otti heti luulot pois. Ne samat ihmiset, jotka päättävät kotimaassa, tekevät päätöksiä myös täällä. Harva on ajatellut, että äänestäessään eduskuntavaaleissa valitsee myös samalla ihmisen, joka tekee päätöksiä myös Euroopan unionissa. Kyllönen piti meille kattavan luennon siitä, miten direktiivit ja muut päätökset syntyvät. Euroopan unionin neuvostossa on paikalla kyseisen alan ministeri tai valtiosihteeri, jolla on valtuudet tehdä päätöksiä edustamansa maan puolesta. Neuvosto on parlamentin kanssa EU:n pääasiallinen päättävä elin. Eli päätöksiä ei tee ne jotkut siellä, vaan meidän suomalaisten valitsemat edustajat. Vierailulla EU:n ytimeen Parlamentin jäsen Kyllönen kertoi myös omasta työstään. Edes ministerinä työskennellessäni en ymmärtänyt, kuinka paljon ja vaikuttavaa työtä täällä tehdään. Kotimaassa ei ole täysin ymmärretty täällä tehtävän työn merkitystä. Kyllönen kertoi esimerkkinä meitä koskevasta mobility packagesta eli maantieliikenteen sääntelykokonaisuudesta, joka on liikennevaliokunnan isoin projekti tällä parlamenttikaudella. Paketti sisältää maantieliikenteen hinnoittelua sekä sisämarkkinaja sosiaalisia kysymyksiä. Käytännössä paketissa päätetään esimerkiksi ajoja lepoajoista ja minimipalkkavaatimusten soveltamisesta. Ei siis todellakaan pieniä päätöksiä ja tulevat näkymään myös postilaisten arjessa jollakin aikavälillä. Kyllösellä oli meille myös pyyntö: Älkää suomalaiset olko niin kilttejä. Vaatikaa tietoa, olkaa yhteydessä päättäjiin ja käyttäkää joukkovoimaa! Vaikutt amassa Samoilla linjoilla jatkoi myös Aura Salla. Hän työskentelee Euroopan komissiossa puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimissä European Political Strategy Centressä (EPSC). Suomessa ei kirjoiteta asioista niin paljon kuin olisi tarvetta. Suomeen raportoivia toimittajia on vain muutamia ja tärkeitä asioita paljon. Salla toivoi, että asioista puhuttaisiin jo silloin kun uusia säännöksiä ollaan luomassa, sillä silloin niihin on helpompi vaikuttaa. Valmiin paketin repiminen auki on aina kova työ. Vaikuttamisnäkökulman antoi FinUnionisin johtaja Aleksi Kuusisto. FinUnions on huonosti tunnettu Suomessa, vaikka se on meidän palkansaajien (SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n) yhteinen edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. Kuusisto kertoi FinUnionsin eli meidän tavoitteista. Hän kertoi, että kun tähän mennessä Euroopan unionia on viety eteenpäin talous edellä, nyt näyttäisi siltä, että sosiaaliset kysymykset ovat nousemassa paremmin esiin. On huomattu, että Euroopan unioni ei voi kehittyä, ellei ihmiset voi sen sisällä hyvin. Vierailujen sisältöä oli hyvä puida iltaisin yhteisellä aterialla. Pohdimme yhdessä, että ”Brysselin päätösten” taakse on helppo piiloutua ja Brysselin koneisto kelpaa syylliseksi moneen asiaan. Samalla myös mietimme miksi Suomen mediassa ei puhuta enemmän Euroopan unionin keskeneräisistä päätösprosesseista. Vai onko kyse siitä, että emme ole osanneet vaatia sitä? Neljän päivän opintomatka päättyi viimeisen illan kaupunkikierrokseen ja olutasiantuntijan järjestämään olutmaisteluun. Ryhmän kuuluivat Esa Hakkarainen, Pekka Huopana, Raija Kauramaa, Seppo Kouvalainen, Jukka Mäläskä ja Jesper Sundström. Matkanvetäjänä PAUn toimistosta Marjo Pihlajaniemi. TEKSTI MARJO PIHLAJANIEMI Bryssel tarjosi opintomatkalaisille paljon tietoa ja ajatt elemisen aihett a. Toki myös lämmintä säätä, hyvää ruokaa ja juomaa. Reitti_6_2017.indd 32 Reitti_6_2017.indd 32 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 33 TIINA TORPPA ........................................ Kirjoitt aja on helsinkiläinen toimitt aja ja koulutt aja. Aina kun hän asioi omassa lähipostissaan, häntä tervehditään ystävällisesti. Hyvää huomenta vain Työpaikalla pienistä asioista kasvaa toisinaan suuria. Kolumni Reitti 33 E t usko, kuinka paljon niistä kahdesta asiasta puhutaan suomalaisilla työpaikoilla. Tervehtimisestä ja kahvinjuonnista. Näin sanoi eräs työelämän asiantuntija, jota joitakin vuosia sitten haastattelin jostakin työyhteisön ongelmasta. En enää muista, mistä ongelmasta, mutta mieleeni jäivät tervehtimisen ja kahvinjuonnin merkitys. Työpaikalla pienistä asioista kasvaa toisinaan suuria. Vai ovatko kahvitauko ja tervehtiminen sittenkään vain pieniä asioita? Ne kuitenkin kuuluvat päivään jokaiseen, toistuvina ne pysyvät aina läsnä. Ja onhan kahvitauoilla lakisääteiset paikkansa monissa työehtosopimuksissakin. Niin kahvitauko kuin tervehtiminenkin edustavat usein jotakin enemmän meille ihmisille. Kahvinjuonti on monelle tapa, ja työpaikalla siitä usein tulee jakamisen hetki omassa porukassa, parhaimmillaan rentoutumista ja virkistymistä. Tervehtiminen tarkoittaa toisen huomiointia, näkemistä ja kohtaamista. Juuri näkeminen, kohtaaminen ja jakaminen tekevät meistä ihmisiä, joten niitä tuskin voi väheksyä. Tai näin väittää kaltaiseni sosiaalinen tyyppi, jolle jakaminen ja seura ovat tärkeitä. Jos olisin maan hiljainen, en ehkä pitäisi jakamista niin merkittävänä. Työyhteisössä keskenään erilaiset kohtaavat. Ystäväni sanoo, että hänen työpisteensä ohittaa joka aamu työkaveri naama yrmynä eikä ikinä tervehdi. Ehkä työkaveri ei ole aamuihminen. Tai hänet on kasvatettu niin, ettei tervehtiminen ole tärkeää – eikä hän itse ole löytänyt sen arvoa myöhemminkään. Ystäväni sanoo yrittäneensä lausua sanat hyvää huomenta, mutta toinen ei katso päin. Moni suomalainen ihastelee tervehtimistä ja toisen huomiointia ulkomailla. Suomessa on melko epämuodollinen käyttäytymiskulttuuri. Työelämässä mutkattomuudesta ja joustavuudesta koituu varmasti paljon hyvää. Mutta onhan meillä toisinaan vähän turhan tylyä! Kohteliaisuus ja huomaavaisuus työpaikalla tuskin tuottavat mitään ikävää. Voiko lähiesimies velvoittaa tervehtimään tai auttaisiko pomon oma esimerkki? Ja pitäisikö tervehtiä jokaista työyhteisössä vastaantulevaa? Olisiko se sekavaa tai häiritsisi jotakuta? Tervehtimisestä voisi olla hyödyllistä joskus jutella yhdessä työpaikalla. Esimerkiksi siitä, kenen pitää ensin tervehtiä. Osa ihmisistä ehkä reagoi hitaasti, ehtii jo ohittaa ennen kuin muistaa tervehtiä. Emme kai enää ole pikkulapsia, joiden pitää laskea, kuka ensiksi. Voin kai itse olla ensimmäinen tervehtijä. On aseistariisuvaa hymyillä tervehtiessä. Sitä paitsi tervehtiminen lisää hymyjä tai ainakin suopeita ilmeitä – ja arkinen käytös vaikuttaa ilmapiiriin työpaikalla. Tietenkään hyvää huomenta tai yhteinen kahvinjuonti eivät itsessään ratkaise vakavia ongelmia työpaikoilla, mutta haastattelemani työelämän asiantuntijan mukaan ne usein liittyvät vakavienkin ongelmien vyyhteihin. Ja samalla niiden sujuvuus voi olla yksi mittari työpaikan ilmapiiristä ja ihmisten väleistä. Keräsin viime talvena kadulla rahaa Syyrian sodan uhreille SPR:n keräyslippaalla ja punaisella liivillä varustettuna. Kokeneempi kerääjä sanoi, että nuoret vastaavat tervehdyksiin. Totta tosiaan! Helsingin jouluruuhkassa nuoret yllättivät iloisesti, vastasivat kohteliaasti tervehdyksiin ja katsoivat silmiin. Eläköön nuoret! Parempi maailma, se tulee. Ehkä minä keski-ikäinen voisin ottaa opiksi nuorilta – tervehtiä useammin ja katsoa toisia ystävällisesti silmiin. Reitti_6_2017.indd 33 Reitti_6_2017.indd 33 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 34 Menoon mukaan Lappeenrannassa pelataan 23. AY-Golf SM 11.–12.8.2017 Kilpailu on avoin kaikille ammattiliittojen jäsenille tai eläkkeellä oleville vapaajäsenille, jotka kuuluvat johonkin SAK:n, STTK:n tai Akavan keskusjärjestöjen alaiseen ammattiliittoon. Sarjat: 1. Miehet lyöntipeli scratch 2 x 18 reikää, hcp – 10.0. 2. Miehet tasoituksellinen lyöntipeli 2 x 18 reikää, hcp yli 10.1 – 18.4. 3. Miehet tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää, hcp yli 18.5 – 36.0. 4. Naiset tasoituksellinen pistebogey 2 x 18 reikää hcp max. 36.0. 5. Ammattiliittojen joukkueet tasoituksellinen pistebogey, kolmen hengen joukkueen yhteistulos, 2 x 18 reikää, joukkueen nimi ja jäsenet on ilmoitettava etukäteen. Aikataulu: 1. kierros perjantaina alustavasti alkaen klo 8:00. 1 tii. Miehet 1, Naiset, Miehet 2, Miehet 3. 2. kierros lauantaina alkaen klo 8:00. 1 tii. Käännetty paremmuusjärjestys sarjoittain. Miehet 3. Miehet 2. Naiset, Miehet 1. Kilpailumaksu: 110€/pelaaja. Hinta sisältää kilpailumaksun (36r) kilpailun ja lounaat molempina päivinä hotellin puolella. Kilpailumaksu maksetaan Holiday Club Golf -caddiemasterille 1. kierroksen tuloskorttia noutaessasi. Maksut voidaan myös laskuttaa lisämaksua vastaan. Sovittava etukäteen. Joukkuekilpailuun peritään lisämaksu 30 €/joukkue kirjaamis maksuna. Ilmoittautuminen: Holiday Club Golf sähköpostilla: golf.saimaa@holidayclub.fi viimeistään 4.8.2017 mennessä. Tarkemmat tiedot www.tul.fi > Lajit ja kilpailut > Jaostot > Golf Muistellaanpa Postissa 48 vuotta, en kai ollut suotta. Virasto, liikelaitos, oy, se kaikki historiasta löytyy. Satunnainen, tilapäinen, ylimääräinen, vt. viransijainen, postimies yp, ylipostimies yp, siitäkin voi olla ylpee. Virkauraa pitkää ja kapeaa, ja näkkileipää rapeaa. Sitten osakeyhtiöksi hoppu, samalla ne viratkin loppu. Mihin katosi Posti? Yksityinen sen osti. Valtionyhtiö se vielä on, kun se oli myyntikunnoton. Aionkin nyt udella, mitä tarkoitti Itella? Vastausta tuskin löytyi, mainostoimisto toki hyötyi. Päättäjät silloinkin nukkui, miljoonat siinä hukkui. Firmat saivat kelpo saaliin, keltainen vahtoi sinimaaliin. Kun talous on mennyt kuralle, hakeudutaan uusille urille. Seniorit helpotuksesta huokaa, tuohan Posti heille ruokaa. Eläkkeelle kun itse jäin, eläkeotteestani silloin näin: eläkkeet kun yhdistetään, ylite 267 euroa hävitetään. Sitä osaa en pysty ”hassaan”, se jäi kai Ilmarisen kassaan. SEPPO SUOLAMMI Reitti_6_2017.indd 34 Reitti_6_2017.indd 34 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 35 A S O U L M U S A T I L T A K A N A L O I T S I N T A E T O A T A U S Ä I T I R L L S I A T K A R A T A M A A L A U S U T A T A R A T L A S M A A T E T S I M E T U T U R P A R A A K A S T E V E P I L A N K K U A N I L A M I E S O U L U L A I N E N E T A A N I K L A A V A I T A T U P A K O V E R A T R V O I M I S T E L I J A V A R A S A O O A U A K T I I V I S E N A L A K I T U S S I N I N E N E S S I V O R O T I K U T L U I S T I N T A I P U V A U T T I O I V A A I T O A H A M P A I S T O T A V I O R E E T U M O R T R E I S I N A R R I O S T O S S I I L I T S K V A A J E L U P U T K I M I E S A E A J A A O R M O L L I T T O K I R O K K I V A A R I S T E N M A R K L A S K I N A E I K A I T A A A S A T I I R I M E L O N I T L R A I D P I I P A T A S H O W N E L I E S K O R I S T A A P O L V E T O T A N T A I M U T A O O K A L E N L U I S T I L O K A R I T R A S K A U S A M A R H A U I S E L O T T A A J A A N A S T E L L A R A N T A S A A D A T I I A Menoon mukaan sivun 30 ristikon ratkaisu: Ristikko Palautett a ja arvonnan voitt aja lehdestä 5/2017 edellisen REITTI 5 -lehden ristikon ratkaisu Nuotiorannassa vielä vapaita mökkejä Lahden osaston omistamien Nuotiorannan mökkien varauskalenterissa on vielä useita tyhjiä kohtia. Mökit sijaitsevat Päijänteen rannalla Asikkalan Pulkkilanharjulla. Varaukset ja lisätiedot numeroista 040 8564171. Osaston kotisivulla lisätietoa ja valokuvia mökeistä www.lahdenosasto.pau.fi Vuokrahinnat 2017 PAUn Lahden osaston jäsenet / muut PAUn jäsenet 1.6.–31.8 ma–to tai pe–su 40 € / 75€ koko vk 80 € / 140 € toukoja syyskuu 9 € / 16 € vrk., 200 € / 215 € / kk Edellisen lehden suosituin artikkeli oli Kajaanin terminaalin ryhmävastaava Jaana Junkkarin metsästysharrastuksesta kertova Metsällä. Myös Vantaan Siipitien ulkomaanpostista kertonut artikkeli keräsi mainintoja. 20 euron lahjakortin voitti Sirpa Äikää! Nääsville petankki ouppen XXVI Turnaus pelataan 5.8.2017 klo 12.00 alkaen. Paikka on Liisanpuiston koulukentt ä (Kiovanpuiston välitt ömässä läheisyydessä, Kaupinkatu 29, Tam pere). Kisa käydään 3 henkisin joukkuein. Ilmoitt autumiset Jukka Kumpulaiselle jukka.kumpulainen@posti. com/050 5699614 PAUn Pirkanmaan osaston nuoret Reitti_6_2017.indd 35 Reitti_6_2017.indd 35 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 36 På svenska Att lyft a och för? ytt a för tunga varor Arbetsgivaren förutsätter att jag ensam kan lyft a tunga lådor och varor då jag transporterar dem till kunden. Vad kan jag göra då helt enkelt inte orkar lyft a dem på egen hand? FÖR SVAG ELLER MISSLYCKAD Lyft ningar och förfl yttningar som kan vara farliga för hälsan ska man inte göra ensam utan hjälpmedel eller ett arbetspar. Enligt arbetarskyddslagen har arbetstagaren rätt att vägra utföra arbetet om det medför allvarlig fara för arbetstagarens eller andra arbetstagares liv eller hälsa. Med allvarlig skada avses här större fara som arbetet vanligen medför. Det ska fi nnas en bedömning av faror på arbetsplatsen angående lyft ningar och fl yttningar för hand. På arbetsplatsen ska det även fi nnas anvisningar för hur lyft ningar och förfl yttningar utförs med säkerhet och enligt lagen. I detta sammanhang ska behov för hjälpmedel vara klargjort och hjälpmedel som behövs ska vara tillgängliga. Ta saken upp med din förman och vid behov kontakta den arbetarskyddsfullmäktige och företagshälsovård. Arbete hos kunden Jag håller på att börja arbetet hos kunden vid utdelningsarbetet. Jag utför hembesök ensam. Jag har inte alltid information om kundobjekten på förhand. Det är möjligt att det framkommer situationer då jag måste kontakta förmannen eller en kollega. Det är oklart för mig hur jag ska förfara i sådana situationer. Jag har en personlig mobiltelefon. Ska jag alltid tänka från fall till fall om jag ska kontakta de andra eller ej? Ska jag alltid använda min egen mobiltelefon vid arbetsuppgift erna? SJUKSKÖTERSKA I SKÄGG ELLER EN POSTARBETARE Arbetsgivaren ska ta hand om att en skada eller en fara med arbetet som utförs ensam är så liten som möjligt, även i arbete som utförs hemma hos en kund. Arbetsgivaren ska klargöra faran och riskerna för en fara från fall till fall, för att riskerna för arbete som utförs ensam iakttagas vid förtidsplanering och introduktion till arbeten. Arbetsgivaren ska organisera en möjlighet till nödvändig kontakttagande till exempel mellan dig och arbetsgivaren eller dig och en annan arbetstagare. Arbetsgivaren ska även kontrollera att det fi nns en möjlighet till att kalla på hjälp. Diskutera saken med din förman. Förmannen är ansvarig för bedömning av risker, arrangering av nödvändig arbetsutrustning samt introduktionen till arbetsuppgift erna. Diskutera även med den arbetarskyddsfullmäktige som kan ge goda råd för dig. Att följa uppsägningstid Jag håller på att planera mitt nya liv. Jag skulle vilja veta om man alltid ska följa uppsägningstid som fi nns på kollektivavtalet? I BÖRJAN OM ETT NYTT LIV Man ska följa uppsägningstid om arbetsgivaren och arbetstagaren inte avtalar annat om saken. Om arbetsgivaren inte följer uppsägningstid är denne skyldig till att betala arbetstagaren en full lön för uppsägningstiden, plus semesterersättning. Här ska man iaktta följande: Om arbetsförhållandet slutar på en lång sjukledighet, medför uppsägningstiden inte som sådan en skyldighet till att betala lön, om arbetsgivarens skyldighet till att betala lön har tagit slut. Om arbetstagaren inte följer uppsägningstid kan han eller hon vara förpliktad till att betala en summa som motsvarar lönen för uppsägningstiden som skadeersättning. Årssemester som uppsägningstid Kan arbetsgivaren ordna mig att ha årssemester under uppsägningstiden? FÖRMAN FRÅN SYDÖSTRA FINLAND Eft er att höra arbetstagaren och följa anmälningsförfarande i semesterlagen kan arbetsgivaren ordna arbetstagaren att ha årssemester av den slutade årssemestertiden under uppsägningstiden. Detta angår sommarsemester då uppsägningstiden ligger under semesterperioden (2.5.–30.9.) och övrig semester då uppsägningstiden ligger under perioden 1.10.–30.4. nya semestrar som intjänas under semesterkvalifi kationsåret, som börjar alltid 1.4. och slutar 31.3., att hållas under uppsägningstiden, utan de ska avtalas separat. Reitti_6_2017.indd 36 Reitti_6_2017.indd 36 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 37 In English Too arduous lift s and transfers Th e employer requires that I lift heavy boxes and goods on the route alone when I go to take them to the customers. What can I do when I simply am not able to lift them alone? TOO WEAK OR UNDERPERFORMER? Lift s or moves dangerous to one’s health must not be performed alone without aid or work pair. According to the Occupational Safety and Health Act anyone has the right to refuse to carry out such work that causes a serious risk to his/her health. Th e serious risk here is greater than the danger normally inherent in the work. Th ere must be a risk assessment of manually performed lift ing and moving tasks at the workplace. Th ere must also be instructions on how lift s and moves are performed safely and according to law. In this context, the need for aids must be clarifi ed and the necessary tools be acquired. Talk to your supervisor and, if necessary, contact the Occupational Safety and Health Representative and also Occupational Health Care. Working at a customer’s home I am starting alongside my delivery tasks work at a customer’s home. I make home visits to customers alone. I do not always have information about circumstances of customer objects in advance. Th ere may be situations where I need to be in touch with my supervisor or co-worker. It is unclear to me how to act in these situations. I have a personal mobile phone. Do I always have to think about communicating with others on a case-by-case basis? Do I have to use my mobile phone for work? BEARDED NURSE OR POSTAL WORKER Th e employer must ensure that the disadvantage or danger associated with working alone is as small as possible also in the work performed at a customer’s home. Th e employer must identify the disadvantages and hazards on a customerspecifi c basis in order to take into account the risks associated with the work in the preliminary planning and the orientation of the work. Th e employer must provide the opportunity for the necessary communication between you and your employer or another employee. Th e employer must also ensure the possibility of alerting aid. Talk to your supervisor who is responsible, for example, for risk assessment, acquisition of necessary tools and orientation. Talk to the Occupational Safety and Health Representative, too, to get some good advice. Compliance with the notice period I am planning a new life and would like to know whether compliance with the notice period according to collective bargaining agreement is compelling without exception? NEW LIFE BEGINNING Yes it is, unless the employee and the employer agree otherwise. If the employer fails to comply with the notice period, he or she is liable to pay the employee full remuneration for the period of notice, including holiday compensation. But the following condition applies. If the employment relationship ends with a long-term sick leave, the term of notice does not, as such, impose a salary obligation if the employer’s obligation for sick pay period has expired. If the employee fails to comply with the notice period, he or she may be liable to pay the employer a sum equal to the salary for the notice period as compensation for damages. Annual leave during the period of notice Can the employer impose that I must keep my annual leave off during the period of notice? SUPERVISOR FROM EAST-SOUTHERN FINLAND Th e employer may, aft er consultation with the employee, and in accordance with the notifi cation procedure in accordance with the Annual Holidays Act, order annual leave for the end of the holiday period during the period of notice. Th is applies to summer holiday in so far as the period of notice falls during the holiday season (2.5. – 3.9.) and other leave to the extent that the notice period is between 1.10. and 30.4. On the other hand, the employer is not entitled to impose being kept during term of notice new accruing holidays starting during the current holiday period from 1.4. to 31.3. but they must be agreed separately. Reitti_6_2017.indd 37 Reitti_6_2017.indd 37 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE 1.5.–31.8. ma–to 9–15, pe 9–14 1.9. lähtien ma–pe klo 9?15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 1.6.–31.8. tiistai 13:00-15:00, torstai 9:00–11:00 1.9. lähtien ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennettu maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789 Kotisivut: www.pau.fi / -> Työttömyysturva Jos jäät tyött ömäksi 1 Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömänä päivänä. Tämä koskee sekä irtisanottuja että Uusi Polku-paketin vastaanottaneita. Myös osa-aikaistetuilla soviteltua päivärahaa hakevilla tulee olla työnhaku voimassa, jotta työttömyysetuutta voidaan maksaa. Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit tehdä sähköisesti osoitteessa www.te-palvelut.fi . Asiointi tapahtuu verkkopankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. 2 Täytä ansiopäivärahahakemus oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Hakemus täytetään takautuvasti ensimmäisellä kertaa kahden viikon ajalta ja jatkossa joko neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Huomioithan, että etuutta voi hakea enintään kolme kuukautta taannehtien, jotta hakemuksesi ei vanhene. 3 Liitä päivärahahakemuksen mukaan seuraavat liitteet • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomakorvaus ja -raha sekä mahdollinen muutosturva, Uusi Polku-korvaus tai muu erillinen kertakorvaus. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio muutosturvan maksumääräyksestä tai Uusi Polkusopimuksesta. • Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osaaikatyössä, lomau tettu tai saat tuloa sivu toimisesta yritystoiminnasta. 4 Työttömyyden alkaessa saatat haluta tilata uuden vero kortin ansiopäivärahaa varten. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena. Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi / verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteeseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi. Reitti_6_2017.indd 38 Reitti_6_2017.indd 38 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2017 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. Vastaa 30.7. mennessä ja voita essä a a a 20 € Reitti_6_2017.indd 39 Reitti_6_2017.indd 39 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42
• LA2 Posti Ab Posti Green KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löytyy nyt yhdestä paikasta. henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Katso KUINKA VOIT VARAUTUA Reitti_6_2017.indd 40 Reitti_6_2017.indd 40 28.6.2017 11.42 28.6.2017 11.42