• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2021 6 Jakeluautoihin helpottavia työvälineitä 20 Miko Haarala lähtee jakeluun Kuopion postikeskuksesta Postialalle pitkät sopimukset 12 Helsingin keskustassa työvuorot pelkkää jakelua 18 Pakettilajittelija Mahad Ahmed pääsi valtuustoon 22 Reitti_6_2021_PAINO.indd 1 Reitti_6_2021_PAINO.indd 1 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 2 Reitti 6 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 450 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 7 4.10. 1.11. 8 24.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA 6 TYÖNKUVA : Keskitettyä jakelua Kuopiossa 10 Postin muutosyksikkö on perustettu 10 Työoikeuden kurssista merkintä Koski-rekisteriin 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postialalle pitkät sopimukset 16 Kikyllä on hintansa 17 AY-MAJAKKA : Filip Djordjevic 18 Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingissä 20 Autopostinjakajien työhuoneet kuntoon Kaavilla 22 Tuore valtuutettu taistelee nuorten syrjäytymistä vastaan 24 ARJEN EVÄÄT : Me käymme kahvilla 26 Eläkkeelle jääminen ei ole aina helppoa 28 SANA ON VAPAA : Järjetön lehtinippujen sivujakelu 30 Kysyvälle vastataan 31 PUHETTA TALOUDESTA : Elina Pylkkänen 32 MENOON MUKAAN 34 Ristikko 35 KOLUMNI : Emilia Kukkala 36 På svenska 37 In English 38 TYÖTTÖMYYSTURVA : Toimi näin, jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset 22 18 Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingissä Tuore valtuutettu taistelee nuorten syrjäytymistä vastaan 2 33 Rockadillo Reitti_6_2021_PAINO.indd 2 Reitti_6_2021_PAINO.indd 2 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 3 Pä äk ir jo it us PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Työvoimapulalle on syynsä Huom! Seuraava Reitti ilmestyy 1.11. Aineistopäivä 4.10. ”H aetaan postinjakajia Huittisiin, Helsinkiin, Äänekoskelle, Seinäjoelle, Kolariin, Tampereelle, Raumaan, Heinolaan, Lahteen, Tampereelle, Turkuun jne”. Ilmoitukset ovat Duunitorilta syyskuun puolivälistä ja ilmoittajina SOL, Mailia, Posti, Benevan, Ukemix, Bolt, Eezy jne. Postissa on työvoimapula ja sille on syynsä. Tässä lehdessä avataan niistä muutamia. Jos jakelusta puhutaan, niin yksi syy on se, että työ on muuttunut esimerkiksi Helsingin keskustassa (s. 18) pelkäksi jakeluksi. Työpäivä alkaa kymmeneltä ja päättyy tiistaita lukuun ottamatta pääsääntöisesti iltakuudenja seitsemän korvilla. Ja tuohon päälle vielä työmatkat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ainut arkipäivä, jolle voi suunnitella jotain menoja, yhteistä aikaa perheelle tai harrastuksille on tiistai. Mitä jakelunlähtöpiste ilman esityötä eli ns. kylmät lähdöt tekevät työpaikoille, työyhteisöille? Ne katoavat. Tämä on valtavan suuri menetys. Kaikki sosiaalisuus, vuorovaikutus ja yhteinen kiva, mitä työporukan kanssa oli ennen, on poissa; rento jutustelu ja vitsailu lajittelun lomassa, ystävystyminen, radion kuuntelu, yhteiset kahvitauot, ilojen, huolien ja murheiden jakaminen. Poissa. Työyhteisöjen katoaminen kirpaisee myös järjestäytymistä. Kuinka kertoa työntekijöiden oikeuksista ja aktivoida työntekijöitä liittoon ja osastoon, kun heidän kanssaan ei olla enää tekemisissä. Tai kun työkavereita entisessä merkityksessä ei enää ole. Työsuhteiden ja jakelureittien osalta esityön keskittäminen ja automatisointi on tarkoittanut myös osa-aikaistamista ja reittien kasvamista mittoihin, joista on enää vaikea selvitä. Esimerkiksi Juhani Rajalan työvuoroon Etu-Töölössä kuuluu pelkkää jakelua. Talouksia on 1100. Työsuhde on sentään kokoaikainen. Entäpä itse jakelutyö? Siinä missä postit jaettiin ennen yhdestä kimpusta, kimppuja on nyt kolme, pahimmillaan neljä. Tämä on käsittämätöntä kiusantekoa ja pelleilyä, jolla ei ole säästöjen tai tehokkuuden kanssa mitään tekemistä. Riippumatta kenen kanssa missä tahansa asiasta puhuu, on kolmen kimpun jakelu hidastanut työtä, aiheuttanut ylitöitä, heikentänyt laatua ja altistanut tapaturmille. Mutta palataanpa vielä alussa mainittuihin Duunitorin työpaikkailmoituksiin. Eräässä niistä haetaan postinjakajia Helsinkiin. Siinä todetaan näin: ”Postinjakajan työtä tehdään arkipäivisin. Pääsääntöisesti maanantai, keskiviikko, torstai ovat työpäivä. Lisätyövuoroista perjantaisin sovitaan erikseen, kun niitä ilmaantuu. Työajat ovat suurin piirtein klo 12–18. Toivomme toki pientä joustonvaraa tähän työntekijän puolelta. Kyseessä on osa-aikainen työ, jossa työtunteja kertyy arviolta 18–24 tuntia viikossa”. Mitä luulet, kuinka moni tarttuu puhelimeen ja nappaa duunin? Tai jos nappaa, niin kuinka moni jää? JUHA PÖYRY Reitti_6_2021_PAINO.indd 3 Reitti_6_2021_PAINO.indd 3 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Ammattiliitoille säädettävä kanneoikeus parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja hyödyttäisi myös laillisesti toimivia työnantajia. Kaikki työnantajat eivät noudata työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lainvastaisen kohtelun kohteeksi joutuneen yksittäisen palkansaajan ei ole helppoa lähteä hakemaan lain mukaisia oikeuksiaan tuomioistuimista. Tähän liittyy yksilön kannalta monia riskejä, kuten kalleus, hitaus, leimautumisen pelko sekä epävarmuus lopputuloksesta ja työsuhteen jatkumisesta. Tätä epäkohtaa voitaisiin paikata kanneoikeudella, jolloin ammattiliitto voisi viedä laittoman toiminnan tuomioistuimen käsittelyyn yksittäisen työntekijän puolesta. Kanneoikeuden avulla voisi ajaa myös palkkatasa-arvoa, työsuojeluasioita tai osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta saada lisätunteja. Allekirjoita kansalaisaloite kanneoikeudesta Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Aloite löytyy kirjoittamalla sivun hakukenttään kanneoikeus. Reitti_6_2021_PAINO.indd 4 Reitti_6_2021_PAINO.indd 4 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 5 PAUn ja Postin välillä on ollut riitaa Postin keväällä 2019 suorittamaan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen ja työsuojeluorganisaation irtisanomiseen liittyen. Viestinvälitysja logistiikka-alan työsuojeluun liittyviä sopimuksia koskeva riita on ollut vireillä työtuomioistuimessa. Asiassa päästiin sopuun kesäkuussa molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, jonka johdosta PAU peruutti asiaa koskevan kanteen. Riita työsuojeluorganisaatiosta sovittu Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 23.–24.10.2021 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 1.10.2021 Työkalut teräviksi järjestöaktiivi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan, tiedottamiseen ja sen kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla osastoilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Kurssi sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 23.–24.10.2021 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 1.10.2021 Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 20.-21.11.2021 Paikka: Tallink Spa–hotelli, Tallinna Viimeinen hakupäivä: 8.10.2021 Osallistu liiton koulutukseen Ilmoittaudu koulutukseen PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Koronatilanne voi vaikuttaa kurssien toteutumiseen. Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus Luottamusmieskurssi Kurssi on tarkoitettu Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan ja työehtojen peruskurssin käyneille luottamusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanottajien taitoja vaikuttajana ja edunvalvojana. Aika: 18.–22.10.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 24.9.2021 Työsuojelun jatkokurssi Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanottajan valmiuksia toimia työyhteisön kehittäjänä. Aika: 18.–22.10.2021 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 24.9.2021. PAUn sopimuskoulutus Satu Ollikaisesta liiton varapuheenjohtaja PAUn liittohallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.8.2021 liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Satu Ollikaisen Kirkkonummelta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Leo Harra Kangasalalta. Liittosihteerinä jatkaa Jussi Saariketo ja taloudenhoitajana Lena Lahti. K U VA : A R I K O M U L A IN E N Reitti_6_2021_PAINO.indd 5 Reitti_6_2021_PAINO.indd 5 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 6 Miko Haarala muutti Vaasasta Kuopioon vuonna 2007. Postiura alkoi Kuopio kympistä. Reitti_6_2021_PAINO.indd 6 Reitti_6_2021_PAINO.indd 6 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 7 Keskitettyä jakelua Kuopiossa Pohjois-Savon jakelun esityötä on keskitetty Kuopion postikeskukseen asteittain muutaman vuoden ajan. Viimeisimpänä Kaavin jakelun esityö siirrettiin postikeskukseen syyskuun puolivälissä. TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY R eilu kymmenen vuotta sitten avattu Kuopion postikeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Hiltulanlahdessa, Savon radan ja vanhan viitostien välisellä alueella noin 11 km Kuopion keskustasta lounaaseen. Vuonna 2015 Posti myi kiinteistön norjalaiselle investointiyhtiö Ness, Risan & Partnersille ja jäi kiinteistöön vuokralle. Kuopion jakelun luottamusmies Miko Haaralan postiura alkoi Kuninkaankadulta vuonna 2007, jolloin Kuopio kympin toimipaikka käsitti koko ruutukaava-alueen. Jakelureittejä oli noin 20 ja koko henkilökunta vielä Postin omaa väkeä. Muutamia vuosia myöhemmin muutoksen tuulia oli jo ilmassa, kun Posti alkoi palkata toimipaikkaan vuokratyövoimaa. Tilanne kärjistyi valtakunnallisesti vuoden 2015 työtaistelussa, kun työntekijät kieltäytyivät vuokratyöntekijöiden perehdyttämisestä. Sittemmin kiista hävittiin korkeimmassa oikeudessa. Asiaa käsitellään nyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Syksyyn 2019 mennessä koko keskustan jakelu, noin 15 jakelureittiä oli ulkoistettu sollille, kun omaa henkilökuntaa siirrettiin asteittain pokkiin. Toimipaikassa ei työskentele enää yhtään postilaista. Olin käytännössä viimeinen, joka sieltä lähti, Haarala muistelee. Suuri muutos Jakelun esityön keskittäminen on ollut työntekijöille suuri muutos, kun vanhoista omista toimipaikoista siirrytReitti_6_2021_PAINO.indd 7 Reitti_6_2021_PAINO.indd 7 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 8 tiin pokin yhteisiin tiloihin. Työmatkat pitenivät ja niiden kohdalla, joilla ei ollut omaa autoa oli alussa työvuoroissa miettimistä, jos linja-autollakaan ei päässyt ennen seitsemää töihin. Meillä käy työntekijöitä esim. Suonenjoelta ja Tervosta, yhteen suuntaan työmatkalle voi tulla pituutta 60 kilsaa. Ja saattaa mennä niinkin, että tullaan Tervosta Kuopion pokkiin töihin, lähdetään Tervoon jakeluun, jakelun jälkeen takaisin pokkiin ja sieltä taas kotiin. Kuopion postikeskuksessa tehdään jakelun esityö lähes koko Pohjois-Savon alueelle. Siilinjärvellä ja Iisalmessa tehdään esityö vielä itse. Kylmiä lähtöjä on Leppävirralla ja Tervossa, joissa osa reiteistä on alihankinnassa. Viimeisimpänä Kaavin esityö siirtyi postikeskukseen syyskuun puolivälissä. Kaavilla tämä tarkoitti sitä, että reitit vähenivät kahdestatoista yhdeksään. Jakelun osa-aikaistamisia tehtiin Kuopiossa muutama vuosi sitten ja ne kohdistuivat osin täälläkin pitkän postiuran tehneisiin työntekijöihin. En nähnyt osa-aikaistamisille perusteita silloin, enkä näe nytkään. Ja valitettavan hankalaa niitä tunteja on saada enää takaisin. Kuskeista täällä on pulaa, mutta eihän meidän vanhemmat osa-aikaistetut ole niitä hommia juuri tehneet. Pitkälle uralle ei osa-aikaistamisissa laskettu kyllä minkäänlaista arvoa, Haarala harmittelee. Töitä myös lauantaisin Miko Haarala tekee pääsääntöisesti kolmea työvuoroa, joista kahta Neulamäkeen ja yhtä Puijonlaaksoon. Töitä on tällä hetkellä viitenä päivänä viikossa täysillä tunneilla. Työpäivistä maanantai, keskiviikko ja torstai on vakiot, joissa työajat pyörii 7–15.30 ja 7–17 välillä. Perjantaisin Haarala menee tekemään klo 4.30 Nurmeksen, Rautavaaran ja Leppävirran esityötä ja lajittelua. Kuopion pokissa 2/3 jakajista tulee vuoroviikoin töihin myös lauantaisin. Jos Haaralalla ei ole tiistaisin luottaripäivää, se on silloin vapaa, mutta lauantai vastaavasti töitä. Lauantain työvuoro on pääsääntöisesti klo 11–17, joka on pelkkää lajittelua. En ole pitänyt lauantai työstä, koska työaika syö käytännössä koko päivän, eikä sen arvo ole rahallisestikaan kovin merkittävä. Kyllä se on aika kova paikka monelle. Pyrkimyksenä kuitenkin on, että lauantait tehdään kahdessa vuorossa niin, ettei kenenkään tarvitsisi jakelusta olla joka lauantai töissä. Puun ja kuoren välissä Haarala toimii Kuopion ja sen lähialueen jakelun luottamusmiehenä lukuun ottamatta Siilinjärveä, jossa on vielä oma luottamusmies. Edustettavia hänellä on nykyisin noin 90, alueluottamusmiehenä aiempina vuosina vielä 160. Pekka Huusko tuli postikeskuksesta Miko Haaralan (vasemmalla) kyydissä jakelureitille Neulamäkeen. Reitti_6_2021_PAINO.indd 8 Reitti_6_2021_PAINO.indd 8 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 9 Jouni Pitkänen osa-aikaistettiin muutama vuosi sitten yli 30 vuoden palveluksen jälkeen. ”Kyllähän tämä kummalliselta tuntuu, kun on pitkä ura takana ja palkittiin näin”. Pekka Huusko tuli yli 30 vuotta sitten joulukorttilajitteluun Särkiniemen postikeskukseen. 62-vuotias Huusko osa-aikaistettiin keväällä 2018. Työajat vaihtelee 30-32 tunnin välillä viikossa. Ajankäyttöä luottamusmiestehtävän hoitamiseen on 12 tuntia kuukaudessa, joka on jaettu kahdelle tiistaille. En koe itseäni perinteisessä mielessä miksikään ay-jyräksi, mutta tietenkin olen sitä mieltä, että liittoon pitää kuulua, eihän meidän asioita kukaan muukaan ole ajamassa. Olin ensin kolme vuotta postissa määräaikaisena. Silloin alkoi jatkuvat pätkäsopimukset tympimään ja pikkaisen yritettiin viilata linssiin. Silloin sitä vitsillä heitti, että jos näille asioille voisi jotain tehdäkin. Ja kun tämä luottarihomma tuli eteen, niin se alkoi kiinnostamaan. Toimikuntatyökin tuli siinä kylkiäisenä vielä mukaan. Miko Haarala pitää edunvalvojan roolia haastavana, eikä ihme. Suomalaisessa työelämässä on tuskin montaa alaa, joka olisi viimeiset vuodet ollut sellaisessa pyörityksessä missä postilaiset ovat olleet. Eikä luottamusmiehen roolia ja merkitystäkään välttämättä tunneta, kaikki kun ei välttämättä edes tiedä mikä luottamusmies on. Mutta kyllähän tässä omassakin roolissa on mietittävää, kun työnantajankin intressejä pitäisi jollakin tavalla ymmärtää. Jos sitten erehdyn kahvipöydässä puolustamaan jotakin työnantajapuolelta tullutta asiaa, niin joku voi sanoa, että pitää vain lyödä nyrkkiä pöytään. Mutta toisaalta ainahan luottamusmies on saanut kuulla, jos jotain heikennyksiä on tullut. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 9 Reitti_6_2021_PAINO.indd 9 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 10 P ostin muutosyksikkö perustettiin syyskuun alussa auttamaan postilaisia ja transvalilaisia työllistymään erityisesti tuotannollisissa tehtävissä. Muutosyksikön tehtävänä on auttaa heitä, jotka haluavat tehdä enemmän tai toisenlaisia tehtäviä ja samalla pysyä Posti-konsernissa. Muutosyksikön avulla halutaan pitää kiinni osaavasta henkilöstöstä ja tarjota samalla monipuolista työtä ja mahdollisuutta oppia uusia asioita. YkE lokuun alussa tuli voimaan laki valtakunnallisesta opintoja tutkintorekisteristä. Tämä mahdollistaa vapaan sivistystyön kurssien viemisen Opetushallituksen ylläpitämään Koski -rekisteriin. Aiemmin rekisteristä on löytynyt mm. perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusja tutkintotietoja. Nyt rekisteriin voi saada merkinnän myös PAUn Työoikeuden kurssista. Postin muutosyksikkö on perustettu sikön tärkeä tavoite on löytää henkilöstölle myös kokoaikaisia työllistymismahdollisuuksia. Yksikön resursointifoorumissa on edustettuna kaikki Suomen liiketoiminnat sekä Postin ja Transvalin rekrytoinnit. Se kokoaa yhteen pöytään liiketoiminnoista tulevat resurssija rekrytointitarpeet. Muutosyksiköstä saa henkilökohtaista ohjausta työuran suunnittelussa, täydennyskoulutusta uusiin työtehPAUn Työoikeuden kurssista saa merkinnän OPH:n Koski-rekisteriin PAU on tässäkin kehityksen eturintamassa. Mikkelin Heimarissa 27.9.–1.10. pidettävän Työoikeuden kurssin voi suorittaa siis siten, että siitä saa merkinnän Koski -rekisteriin. Tässä tapauksessa kurssin vetäjä, PAUn lakimies, arvioi oppimisen. Toisin sanoen PAU tarjoaa mahdollisuuden siihen, että Työoikeuden kurssin käyminen on osa valtakunnallista virallista koulutusta. Opetus voidaan lukea hyväksi muissa opinnoissa tai sitä voi käyttää edukseen, vaikka työnhaun yhteydessä. Työoikeuden kurssin voi edelleen käydä myös siten, että ei tavoittele Koski -merkintää ja oppimisen arviointia. Myös pelkän arvioinnin voi saada. Halukkuudestasi Koskimerkintään ja lisätietoja siitä saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, juha.jaatinen@pau.fi, puh. 050 3028 466. ? täviin ja apua uuden uran löytämiseksi koko Postista. Yksikön rakentamisessa on ollut mukana tuotannon, hr:n, viestinnän, ict:n ja henkilöstön edustajia kaikista liiketoiminnoista. Muutosyksikön yhteystiedot löytyvät Postin intrasivuilta Posterista tai Transvalin intrasta. ? Yksikön yhteinen sähköposti on cu@transval.fi. Koski -rekisteri löytyy Oma opintopolku tietovarannon kautta osoitteessa www.opintopolku.fi. Reitti_6_2021_PAINO.indd 10 Reitti_6_2021_PAINO.indd 10 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 11 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Pitkän sopimuksen taustoja T yöehtosopimusneuvottelut käytiin tällä kertaa hyvin etupainotteisesti ja lopputuloskin saavutettiin monen yllätykseksi ilman suurempaa mediahuomiota. Tässä lehdessä on kattavasti avattu sopimuksen sisältöä, mutta taustoitan sitä, miksi neuvottelut käytiin etupainotteisesti ja miksi lopputuloksena oli meille poikkeuksellisen pitkät työehtosopimukset. Näitä molempia asioita on minulta kysytty jokaisessa tilaisuudessa missä sopimuksia olen esitellyt. Vuosi sitten elokuussa valtioneuvoston asettama valtiosihteeriryhmä antoi raporttinsa postilain muutostarpeista. Ryhmän esityksen mukaan postinjakeluja keräily tullaan muuttamaan tulevassa postilaissa viisipäiväisestä kolmepäiväiseksi, joka vähentää perinteistä postityötä. Valtiosihteeriryhmä kirjasi raporttiinsa, että ”Postin sisällä muutoksen toteuttaminen kolmipäiväiseksi jakeluksi tulee tehdä aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa. Henkilöstövoimavarojen muutokset tulee tehdä hallitusti ja osaavan henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen turvaten. Postin edellytetään toimivan yhteiskuntavastuullisesti…”. Viime talven ja kevään aikana kävimme Postin edustajien kanssa tätä valtiosihteerityöryhmän edellyttämää vuoropuhelua. Lopputuloksena kevään aikana saimme sovittua ne jakelumallit, joilla Posti voi toteuttaa tulevan postilain mukaisesti jakelua niin, että mahdollisimman monen jakajan työ on jakelun kolmipäiväisyydestä huolimatta kokoaikainen. Kun tähän isoon kokonaisuuteen löytyi ratkaisu, oli valmius siirtyä neuvottelemaan työehtosopimuksista ja osittain jakelumallien toteuttamisen aloittaminen myös edellytti työehtosopimusratkaisujen löytymistä. Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsae sanoi keväällä 2020 ensimmäisissä haastatteluissaan uutena puheenjohtajana, että ”en usko, että kukaan haluaa toistaa sitä mitä tapahtui viime syksynä, se ei ole kenenkään etu”. Sama asia on aika monesta suusta kuultu myös tuota ennen ja sen jälkeen. Työehtosopimusratkaisut olivatkin mahdollisia, kun neuvottelupöydästä oli poissa kahden vuoden takaiset esitykset. Neljävuotinen sopimus on pitkä. Viimeinen vuosi on niin sanottu optiovuosi eli irtisanottavissa kummankin osapuolen toimesta, jos yhteistä näkemystä viimeisen vuoden palkankorotuksesta ei synny. Pitkä sopimus on PAUn esitys ja sitä haettiin, koska alan epävarmuutta haluttiin lieventää työehtojen pysyvyyden avulla. Yllättäen pitkä sopimus myös pelottaa ainakin osaa alan työntekijöistä. Alalla epävarmuutta aiheuttaa siis sekä lyhyt sopimus, että pitkä sopimus. Tämä on iso ongelma, jota ei pysty ratkaisemaan tes-neuvottelupöydässä. Tällä hetkellä työehtosopimusneuvotteluja on käynnissä jo useamman alan osalta. Neuvottelukierroksen ehkä oudoimmaksi yksityiskohdaksi on muodostumassa se, että oikein kukaan ei työnantajapuolella meinaa uskaltaa avata päätä palkankorotusten osalta. Vielä viime talvena useampikin työnantajapuolen edustaja kertoi, että tuleva neuvottelukierros halutaan käydä yrityskohtaisena ja sivuille ei ole tarve vilkuille yrityskohtaisia ratkaisuja tehdessä. Tällä hetkellä kuitenkin jokainen työnantajapuolen neuvottelija odottaa, että joku kertoo yleisen palkankorotuslinjan, jota kaikki voivat sitten noudattaa. Sivuille vilkuilua tehdäänkin nyt ehkä enemmän kuin koskaan ja muiden neuvottelupöytien ratkaisut kiinnostavat vähintään yhtä paljon kuin omat neuvottelut. Palkankorotuslinjan päänavaajaksi ei ollut myöskään Paltasta ja siksi meidän sopimusten korotusten kanssa odotellaan yleisen linjan syntymistä ja erityisesti kemianteollisuuden ratkaisua. Nähtäväksi jää, kuka on se rohkea, joka ensimmäisenä tuo eurot ja prosentit pöytään. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 11 Reitti_6_2021_PAINO.indd 11 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 12 Työehtosopimus Postija logistiikkaalan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät alan pääsopimukset elokuussa. Viestinvälitysja logistiikkaalan ja pakettilajittelijoiden työehtosopimukset ulottuvat vuosiin 2025 ja 2026 saakka. Postialalle pitkät sopimukset TEKSTI: JUSSI SAARIKETO, JUHA PÖYRY Molemmissa työehtosopimuksissa palkkaratkaisun sovittiin olevan sidottu yleiseen linjaan. Molemmissa sopimuksissa sovittiin myös kiky-tuntien kompensoinnista ja poistumisesta; Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kiky-tunnit poistuvat 1.1.2022 alkaen ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevassa työehtosopimuksessa 1.2.2022 alkaen. Reitti_6_2021_PAINO.indd 12 Reitti_6_2021_PAINO.indd 12 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 13 Sopimuskausi Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen sopimuskausi on neljä vuotta. Sopimuskausi alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2025. Viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, joka voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta 31.5.2024 mennessä. Palkankorotukset 2021–2023 Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken vuosittain, jossa otetaan huomioon yleinen palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet. Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimukset palkankorotuksista vuosien 2021–2023 osalta tehdään 31.1.2022, 31.1.2023 ja 31.1.2024 mennessä ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Palkankorotukset 2024 Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2024 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli vuoden 2024 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.10.2024. Kikyn poistuminen ja kompensoiminen Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys (kiky) 24 tuntia poistuu 1.1.2022 lukien. Vuoden 2021 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta vähennetään 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä. Jos yleiskorotus on alle 1,4 %, vähennetään jäljelle jäävä osuus vuosityöajan pidennyksestä seuraavasta yleiskorotuksesta. Määräaikaisesti tauolla olevat lisät palaavat tessiin Määräaikaisesti tauolla olevat lisät, aattopäivänlisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä, joustovapaalisä ja postinjakelun toisen reitin urakointikorvaus palaavat työehtosopimukseen sopimuskauden alusta 1.11.2021 lukien. Sopimus jakelumalleista PAU ja Posti Oy ovat sopineet eri jakelumallien kuvaukset. Niihin liittyvät tes-muutokset ovat osa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen neuvottelutulosta. Jakelumalleja ovat vuoropäivämalli, yhdistetty jakelu ja haja-asutusalueet. Vuoropäivämallissa (isot kaupungit) perusjakelu tapahtuu vuoropäivinä eri alueille kahden viikon kierrossa. Malli soveltuu toimipaikkoihin, joissa on käytössä perusjakelun lisäksi muitakin jakeluverkkoja. Vuoropäivämallissa työsuhteet suunnitellaan pääsääntöisesti kokoaikaisiksi. Yhdistetyn jakelun (pienet kaupungit ja taajamat) tavoitteena on jakaa kaikki tuotteet varhaisjakelualueella yhdellä kertaa, joka vastaa niin sanottua pohjanmaan mallin mukaista jakelutapaa. Yhdistetyssä jakelussa kello 03.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta, jos työ on aloitettu kello 03.00 tai sen jälkeen. Yhdistetyssä jakelussa yötyölisää ei makseta kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä. Niissä Pohjanmaan toimipaikoissa, joissa yhdistetty jakelu on käytössä kesäkuussa 2021 muutos yötyölisään astuu voimaan vasta 1.7.2022. Huom! Muutos yötyölisään koskee vain yhdistettyä jakelua. Haja-asutusalueen jakelu tapahtuu tulevan postilain ohjaamana. Jakelumalleista, niiden sisällöstä, vaikutuksista ja käyttöönoton ajankohdasta kerrotaan Reitti-lehdessä myöhemmin lisää. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Työehtosopimuksessa siirrytään arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). Työntekijöille muutos näkyy yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tapahtuu vaiheittain vuosien 2021–2022 aikana Postin eri henkilöstöryhmissä ja yksiköissä. Aiheesta voi lukea lisää Reitti-lehdestä 4/2021. Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yriReitti_6_2021_PAINO.indd 13 Reitti_6_2021_PAINO.indd 13 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 14 Sopimuskausi Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen sopimuskausi on neljä vuotta. Sopimuskausi alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.1.2026. Viimeinen vuosi on ns. optiovuosi, joka voidaan irtisanoa kummankin osapuolen toimesta 31.5.2024 mennessä. Palkankorotukset 2022–2024 Palkkaratkaisusta neuvotellaan työehtosopimusosapuolten kesken vuosittain, jossa otetaan huomioon yleinen Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva työehtosopimus tyskohtaiset määräykset. Paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa ja lisäksi se edellyttää Paltan ja PAUn hyväksyntää. Osa-aikaistamisen periaatteet Työnantajasta johtuviin osa-aikaistamisiin sovittiin uusi periaate: Mikäli henkilöiden käytettävyydellä jatkossa tarjolla oleviin työtehtäviin ei ole olennaista eroa, työnantaja ottaa toissijaisesti huomioon yhdenjaksoisen työsuhteen keston. Uusi polku jatkuu Yritykset pitävät voimassa työnantajan Uusi Polku -ohjelman sekä ohjelmassa määritellyn kertakorvauksen 31.10.2021 voimassa olleen tasoisena. Sopimuskauden aikana Uusi polku – ohjelmaan tehtävät muutokset käsitellään työnantajan ja henkilöstönedustajien kanssa ohjausryhmässä. Edunvalvontaorganisaatio Valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvontaorganisaatio pääluottamusmiesten osalta säilyy toistaiseksi ennallaan. Mikäli konsernin toiminnassa ja/ tai yhtiörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tarkastellaan edunvalvonnan rakennetta, edustettavien määrää, toimialuetta ja säännöllisen vapautuksen määrää sopijapuolten välillä uudelleen. Tarvittavat muutokset tehdään osapuolten välillä yhteistoiminnassa. Edellä mainittu tarkastelu tehdään viimeistään vuoden 2023 syyskuun aikana ja uusi pääluottamusmiesorganisaatio tulee tällöin voimaan tammikuussa 2024. Työsuojeluorganisaatio Posti Oy:n työsuojeluvaltuutettujen aluejako ja määrä pidetään ennallaan myös meneillään olevaa toimikautta seuraavan työsuojeluvaltuutettujen toimikauden ajan. Mikäli yritysrakenteeseen tulee olennaisia muutoksia, muutoksen tuoma tarkastelutarve käydään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus valita keskuudestaan yksi työsuojeluvaltuutettu (ja varahenkilö), joka toimii valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun roolissa. Roolin tarkoituksena on toimia yhteyshenkilönä työsuojelupäälliköiden ja johdon ja työsuojeluvaltuutettujen välillä valtakunnallisissa työsuojeluasioissa. Lisäksi hän toimii oman alueensa työsuojeluvaltuutettuna. Ryhmävastaavia koskeva pilotti Ryhmävastaavia koskevasta pilotista on sovittu aiemmin 1.4.2021 allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Pöytäkirjassa sovitun mukaisesti osapuolet tarkastelevat syyskuussa 2021 järjestelmän toimivuutta, mahdollisia esiin tulleita epäkohtia sekä sopivat mahdollisista tarvittavista muutoksista pilotin ehtoihin. Osapuolet sopivat mahdollisesta järjestelmän pysyvästä käyttöönotosta Posti Oy:ssä 31.10.2021 mennessä. Työryhmät Tes-osapuolet ovat sopineet perustavansa seuraavat työryhmät: palkkaliite P:n kehittäminen, pöytäkirjat, korvaava työ, paikallinen sopiminen, keskituntiansio/keskipäiväansio, osoitteeton erillisjakelu, perhevapaita koskeva terminologia, jakelumallit ja vuosilomalaskenta. Lisäksi sovittiin, että käynnistetään sopimuskauden mittainen työehtosopimuksen kehittämistyö. ? palkankorotustaso, yrityksen tilanne ja olosuhteet. Palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, rakenne, ajankohta ja suuruus. Sopimukset palkankorotuksista vuosien 2022–2024 osalta tehdään 31.3.2022, 31.3.2023 ja 31.3.2024 mennessä ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Mikäli palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajankohta) ja rakenne määräytyy vastaavalla periaatteella kuin kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan. Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloajankohta määräytyy vastaavalla tavalla. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Reitti_6_2021_PAINO.indd 14 Reitti_6_2021_PAINO.indd 14 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 15 Palkankorotukset 2025 Osapuolet tarkastelevat kevään 2024 maalis-huhtikuun aikana yleistä taloudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä Suomessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2024 mennessä vuoden 2025 toteutettavien palkankorotusten ajankohdasta, rakenteesta ja tasosta. Mikäli vuoden 2025 toteutettavan palkankorotuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2024 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2025. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.5.2024 mennessä toiselle sopijaosapuolelle. Kikyn poistuminen ja kompensoiminen Kilpailukykysopimuksen mukainen vuosityöajanpidennys (kiky) 24 tuntia poistuu 1.2.2022 lukien. Vuoden 2022 prosentuaalisesta yleiskorotuksesta vähennetään 1,4 %, joka vastaa 24 tuntia vuosityöajan pidennyksestä. Jos yleiskorotus on alle 1,4 %, vähennetään jäljelle jäävä osuus vuosityöajan pidennyksestä seuraavasta yleiskorotuksesta. Tammikuun 2022 aikana voidaan teettää 31.1.2022 asti voimassa olevan työehtosopimuksen 46 a § 3 momentin mukaisista vuosityöajanpidennyksen tunneista enintään 2 tuntia, jotka osa-aikaisella työntekijällä suhteutetaan työsopimuksen mukaisen työajan mukaan. Määräaikaisesti tauolla olevat lisät palaavat tessiin Määräaikaisesti tauolla olevat lisät, aattopäivänlisä, sairauslomalisä, vuosilomalisä, ja joustovapaalisä palaavat työehtosopimukseen sopimuskauden alusta 1.2.2022 lukien. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Työehtosopimuksessa siirrytään arkipäivälaskennasta (6 päivää viikossa) lomapäivälaskentaan (5 päivää viikossa). Työntekijöille muutos näkyy yksinkertaisempana, koska loma-ajalta saatu palkka ja loman pituus ei kokonaisuudessaan muutu. Muutos tapahtui pakettilajittelun osalta jo kesäkuussa 2021. Aiheesta voi lukea lisää Reitti-lehdestä 4/2021. Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa ja lisäksi se edellyttää Paltan ja PAUn hyväksyntää. Edunvalvontaorganisaatio Valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvontaorganisaatio pääluottamusmiesten osalta säilyy toistaiseksi ennallaan. Mikäli konsernin toiminnassa ja/ tai yhtiörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tarkastellaan edunvalvonnan rakennetta, edustettavien määrää, toimialuetta ja säännöllisen vapautuksen määrää sopijapuolten välillä uudelleen. Tarvittavat muutokset tehdään osapuolten välillä yhteistoiminnassa. Edellä mainittu tarkastelu tehdään viimeistään vuoden 2023 syyskuun aikana ja uusi pääluottamusmiesorganisaatio tulee tällöin voimaan tammikuussa 2024. Työsuojeluorganisaatio Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden työsuojeluvaltuutetun alue pidetään ennallaan myös meneillään olevaa toimikautta seuraavan työsuojeluvaltuutetun toimikauden ajan. Mikäli yritysrakenteeseen tulee olennaisia muutoksia, muutoksen tuoma tarkastelutarve käydään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Työryhmät Tes-osapuolet ovat sopineet perustavansa seuraavat työryhmät: palkkaliitteen kehittäminen, pöytäkirjat, korvaava työ, paikallinen sopiminen, keskituntiansio/keskipäiväansio, perhevapaita koskeva terminologia ja vuosilomalaskennan määräykset. Lisäksi sovittiin, että käynnistetään sopimuskauden mittainen työehtosopimuksen kehittämistyö. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 15 Reitti_6_2021_PAINO.indd 15 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 16 keskusjärjestöt sopivat Sipilän hallituksen pakkolakipainostuksen alla kilpailukykysopimuksen. Siihen liittyi niin 24 tunnin työajanpidennys kuin työnantajamaksujen siirtoa työntekijöiden maksettavaksi. PAUssa jouduttiin tuolloin arvioimaan, lähdetäänkö kilpailukykysopimukseen mukaan vai yritetäänkö taas syksyllä 2016 lakoilla estää niin työnantajan heikennysesitykset kuin kiky-tunnitkin. SAK:laisista liitoista kolme jäi kikyn ulkopuolelle: AKT, SEL ja Rakennusliitto. He tekivät sen kukin ns. omin voimin eli tukea he eivät asiaan muilta pyytäneet. Kikyn osalta tukea ei olisi voitu edellyttää PAUn osaltakaan muilta, vaan siinä taistelussa olisi pitänyt pärjätä yksin. Lähes jokainen ala oli kikyssä mukana (noin 90 % palkansaajista). Arvio oli, että edellisen syksyn lakkoilujen jälkeen jäsenet eivät heti perään uutta lakkosyksyä halua. Ja toki toinen arvioitava asia oli, että jos usea liitto olisi jäänyt kikyn ulkopuolelle, olisi se jäänyt toteuttamatta, ja sen vaihtoehtona olisi toteutunut mahdollisesti vielä ikävämpi vaihtoehto eli pakkolait (heikennys loma-oikeuteen, lomarahoihin, arkipyhiin, sairasloma-ajan palkkoihin jne.). Jokainen toki voi miettiä omalta kohU seampi luottamusmies on jo osannut kysyä, että mitä muut ovat maksaneet. Samoin on kysytty, että miksi me ylipäätään lähdimme kiky-sopimukseen mukaan viisi vuotta sitten, kun kaikki liitot eivät niin tehneet. Hyviä kysymyksiä molemmat, joten käydään nuo molemmat asiat tässä läpi. En tiedä kuinka moni muistaa 2015 syksyn neuvottelukierroksen tapahtumia. Minä muistan. Silloinkin aikaa kului valtakunnansovittelijan pöydän ympärillä kiitettävästi. Sovittelijana toimi tuolloin Minna Helle, joka siirtyi kesken sovittelijakautensa työnantajapuolen työmarkkinajohtajaksi Teknologiateollisuuteen. Postiala oli ainoa ala, jossa syksyllä 2015 käytiin neuvotteluja. Taistelimme tuolloinkin lakoilla ja tukilakoilla työnantajan 17 sivuista heikennysesityspakettia vastaan. Vuoden 2015 marraskuussa SOL:n vuokratyöntekijät tuotiin Postin työpaikoille ensimmäistä kertaa murtamaan lakkoja. Tuosta asiasta on vieläkin oikeusprosessi kesken Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Lakoilla ja tukilakoilla saatiin heikennykset torpattua, mutta työehtosopimus vain vuodeksi eli syksyyn 2016 saakka. Keväällä 2016 työmarkkinaTyöehtosopimus Kikyllä on hintansa Sovittujen työehtosopimusratkaisujen yksi keskeisin asia on se, että kiky-tunnit lähtevät. Kikystä eroon päässeet liitot ovat joutuneet maksamaan siitä kuitenkin hinnan. dalta, että kuinka pitkään olisi lakossa ollut valmis olemaan syksyllä 2016 kikyä vastustaakseen. Ja sen jälkeen voi miettiä, että kuinka pitkään olisi ollut valmis olemaan lakossa pakkolakeja vastustaakseen. Eri aloilla kikyn poistamiseen liittyvät ratkaisut ovat olleet erilaisia eli hinta on maksettu eri tavoin eri aloilla. Tässä siitä esimerkkinä muutama: Teknologiateollisuus – työntekijöiden osalta sovittiin mahdollisuudesta pidentää työaikaa enimmillään 170 tuntia vuodessa paikallisesti sopien. Toimihenkilöiden osalta kiky vaihdettiin työaikajoustoihin ja mahdollisuuteen lisätä työaikaa nykyisen säännöllisen työajan päälle ilman ylityökorvauksia. Metsäteollisuus – tehtaiden vuotuista käyntiaikaa pidennettiin 24 tunnilla juhannusseisokkia lyhentämällä. Valtion virkaja työehtosopimus virastotyössä työnantajan on mahdollisuus määrätä enintään kolmeksi viikoksi viikoittainen työaika 42 tunniksi 30 minuutiksi yksinkertaisella lisäpalkalla eli niin sanottua säännöllistä työaikaa lisättiin 18 tuntia 45 minuuttia. Ja niin edelleen. Myös meidän alojen osalta vaihtoehtona oli, että kiky maksetaan tekstiheikennyksillä tai säännöllistä työaikaa lisäämällä. Tasapuolisimmaksi vaihtoehdoksi alan työntekijöiden kannalta osoittautui valittu malli, jossa kikyn kustannusvaikutus kuitataan pois tulevasta palkankorotuksesta. ? HEIDI NIEMINEN, PUHEENJOHTAJA Reitti_6_2021_PAINO.indd 16 Reitti_6_2021_PAINO.indd 16 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• Arvostuksen ja tunnustuksen puute työstä johtaa vastareaktioon K un ihminen ei saa työstään arvostusta ja tunnustusta, eikä häneen sitouduta, johtaa se aina reaktioon. Toisille se voi olla saman tien lopputili, toisille arvostuksen puuttuminen voi johtaa muihin inhimillisiin reaktioihin, kunnes ajan kypsyessä ottaa lopulta hatkat. Puhutaan vastentahtoisesta nollatuntisopimuksesta ja henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Vantaan logistiikkakeskuksessa (Loke) lähes säännöllisesti työskenteleviä vuokralaisia on reippaasti kolmilukuisen numeron verran. Suurin osa heistä tekee töitä päivittäin, vähemmistö vähintään viikoittain. Monet heistä ovat hakeneet Postille töihin, mutta Posti on systemaattisesti syrjinyt Lokessa työskenteleviä vuokratyöntekijöitä rekrytointitilanteessa robottiviestillä, kun samaan aikaan on otettu uusia henkilöitä sisään. Rumaa kohtelua, muttei valitettavasti laitonta. Tämän lisäksi vielä suurempi joukko on taas heitä, joista osa on jopa saman päivän aikana heittänyt työhanskat roskiin. Vuokratyöntekijöiden vilkkaasta vaihtuvuudesta johtuen on Lokessa pidetty avoimien ovien päiviä läpi korona-ajan. Postin liiallinen vuokratyövoiman käyttö Lokessa perustuu vuokrareservimäärän paisuttamiseen, jota kutsutaan ”vuokrapooliksi”. Tämä reservijoukko kuitenkin hupenee ajan saatossa, ellei jatkuvasti värvätä taloon uusia vuokralaisia. Liiallinen henkilöstövaihtuvuus on kuormittanut kaikkia, mutta erityisesti opastajien voimavaroja. Kuormittavuus on voinut joillekin muuttua turtumiseksi, kun Lokessa ei millään ole enää merkitystä, ainakaan mitä tulee laatuun. Jos työnantaja laiminlyö laatua, niin sitouttamisen sijaan se turruttaa henkilöstöä. Liian moni alan ammattilainen on jo lähtenyt Lokesta pois. Paljon on vielä silti menetettävää. Logistiikka-alalla volyymiennustettavuus on haasteellista, mutta se ei ole silti mikään peruste käyttää vuokratyövoimaa säännöllisesti ja liiallisesti. Minulle on kirkkain silmin jopa väitetty, että eihän Lokessa jo työskentelevät vuokralaiset edes halua vakituisia työsuhteita. Ilmeisesti tältä pohjalta Posti ihan hyvää hyvyyttään harjoittaa syrjintää rekrytoinnissa. Osa vuokratyöntekijöistä on toki saattanut luovuttaa hakemasta Postilta työpaikkaa, mikä on varmaan Postin toivomuksen mukaista. Pysykööt välikuilussa. Turha on kuitenkin tämän jälkeen ihmetellä miksi Loken vuokratyöntekijöiden keskuudessa työpanos on nykyään ennennäkemättömän välipitämätöntä ja enemmän tai vähemmän jatkuvaa italialaista lakkoilua. Erityisesti nuorille, juuri kouluista valmistuneille vuokratyöntekijöille, kouluissa opetetut tasa-arvon periaatteet saattavat olla jyrkässä ristiriidassa Postin ja vuokratyöfirmojen harjoittamaan syrjintään. Etenkin, jos on ensimmäinen työpaikka menossa. Sama syrjintä on yhtä lailla kurjaa myös vanhemmille vuokratyöntekijöille, mutta elämän tuoma karaistus ei välttämättä välity yhtä selvästi työpanoksen laadussa. Se ei tarkoita, etteikö tyytymättömyyttä silti olisi. Ylikuormittumisen, stressin ja turtumisen merkkejä on postityöntekijöissäkin havaittavissa. Tämä on vakava työsuojelukysymys, jonka Posti on vuosia sivuuttanut ja laiminlyönyt. Hyvä uutinen kaikkien ongelmien keskellä on ehdottomasti uusi ja pitkä työehtosopimus. Minulle on syntynyt vaikutelma, että tes-neuvottelut käytiin tällä kertaa valovuosien verran järkevämmissä merkeissä, kuin viimeksi. Vaikka barrikadeille ei tarvinnut onneksi mennä, työrauha ei silti ole täydellinen varsinkaan vuokratyöntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Positiivista on Postin aikomus rekrytoida omaa väkeä töihin, niin entisiä postinjakajia, kuin nykyisiä jo postissa työskenteleviä vuokratyöntekijöitäkin. Tämä on oikea askel kohti parempaa, joka edistää luottamuspulan hälvenemistä. Luottamuksen palauttaminen ja rakentaminen on pitkäaikaista ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Ensimmäinen askel luottamuksen palauttamiseksi on sanoista kiinni pitäminen. Uskoani en ole vielä täysin menettänyt. ? Ay-majakka FILIP DJORDJEVIC Loke/yövuoro, ihminen Luottamuksen palauttaminen on pitkäaikaista ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. K U VA : JU H A P Ö Y R Y 17 Reitti_6_2021_PAINO.indd 17 Reitti_6_2021_PAINO.indd 17 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 18 E tuja Taka-Töölön jakelun lähtöpiste sijaitsee Arkadiankadulla ravintolakoulu Perhon naapurissa. On elokuun viimeinen maanantai ja jakeluhenkilöstö alkaa aamukymmeneltä purkamaan Pasilasta tullutta autoa. Rullakot kärrätään sisälle toimipaikkaan, josta on poistettu kaikki hyllyt, pöydät ja työpisteet. Rullakoista otetaan oman reitin kimput, lastataan ne kärryyn ja lähdetään reitille. Osa lajittelee kimput lattialle ja täydentää myöhemmin kärryjä, kun tulevat jakelutoimipaikkaan tauolle. Lajittelun keskittäminen postikeskuksiin on jakajille radikaali muutos. Työajat ovat muuttuneet iltapainotteisiksi, työyhteisöä ei enää entisessä merkityksessä ole ja jakelu tehdään aiemman yhden kimpun sijaan kolmesta kimpusta. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt työtä tehdään yhä enemmän myös osa-aikaisena. Etuja Taka-Töölön toimipaikan työntekijöistä 6 on kokoaikaisia, 30 osa-aikaisia. Juhani Rajala jakaa postia pienellä alueella Etu-Töölössä. Reitillä on 1100 jättöä, jonka tuntee työpäivän jälkeen jaloissaan. Jättöpaikkojen määrä on Rajalan pitkän postiuran aikana vähintään kaksinkertaistunut. Vielä suurempi muutos koskee työaikoja. Nyt töihin Kylmiä kolmen kimpun lähtöjä Helsingin keskustassa Jakelun esityön keskittäminen postikeskuksiin näkyy myös Helsingissä. Yhtä toimipaikkaa lukuunottamatta keskustassa on pelkkiä kylmiä lähtöjä. Tämä tarkoittaa työvuorojen osalta pelkkää jakelua. TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY Etuja Taka-Töölön jakelutoimipaikasta on poistettu kaikki kalusteet. Reitti_6_2021_PAINO.indd 18 Reitti_6_2021_PAINO.indd 18 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 19 tullaan kymmeneltä ja päästään vasta illalla kotiin. Rajalan työpäivä päättyy maanantaina ja keskiviikkona klo 19.09, torstaina 18.36 ja perjantaina 17.51, jolloin hän jakaa kahta reittiä. Tiistait ovat neljän tunnin päiviä. Maanantait ovat Postinen-mainoskimpun takia erityisen kuormittavia. Tiistait taas kevyempiä, mutta nyt työvoimapulan vuoksi nekin raskaampia, kun maanantaista jää usein tiistaille jäämiä, jotka viedään ylitöinä. Työ pitäisi suunnitella yhdessä Juhani Rajalan mielestä työn suunnittelussa pitäisi ottaa jakajien kokemus ja alueelliset erot paljon nykyistä paremmin huomioon. Ennen reittejä suunniteltiin jakajien kanssa yhdessä. Suunnittelijat toivat uudet reittisuunnitelmat toimipaikkaan ja pyysivät tekemään paremmat, jos oli tarvetta. Sitten niitä katseltiin yhdessä. Nykyisin ei kokemusasiantuntijoiden eli jakajien kanssa vuorovaikutusta enää ole, eikä suunnittelijat edes käy enää toimipaikoissa. Reitit optimoidaan koneella. Siinä kaikki. Rajala muistuttaa, että koko muu yhteiskunta menee vuorovaikutuksessa eri suuntaan. Hän ottaa esimerkin joukkueurheilusta, jossa valmentajan tärkeimpiä tehtäviä on kuunnella ja puhua pelaajien kanssa. Kysellä heidän mielipiteitään. Niin kuin esimerkiksi Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen, Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanervakin tekee. Vuorovaikutuksen puutteesta kertoo myös kolmen kimpun jakelu, joka on hankaloittanut jakajien työtä huomattavasti. Riippumatta kenen kanssa missä tahansa asiasta puhuu, on kolmen kimpun jakelu hidastanut jakelua, aiheuttanut ylitöitä, heikentänyt laatua ja altistanut tapaturmille. Rajala kertoo kuinka useamman nipun seuraaminen pitää jakajan jännityksessä koko ajan. Nipuista pitää tarkistaa, koska rappu loppuu ja onko väliaikaisia osoitteenmuutoksia. Lisäksi pitää seurata vielä nippua, jossa on pikkupaketit, plus-kirjeet ja pikakirjeet. Nekin otetaan erikseen omissa nipuissa reitille. Ja sitten on vielä maanantaisin ja keskiviikkoisin ilmestyvä Postinen-mainosnippu. Näiden kaikkien selaaminen ja lajittelu jakelureitillä säässä kuin säässä on vaikeuttanut työtä merkittävästi. Kuten edellä kerrottiin, esityön keskittäminen on muuttanut jakajien työaikojakin merkittävästi. Nyt ollaan työhön sidoksissa neljänä päivänä viikossa käytännössä koko päivä, kun työ alkaa aamupäivällä ja loppuu illalla. Iltaan ajoittuvat harrastukset ja menot eiKäsivaralla msm-koneen lajittelemat postit, zipatut lähetykset ja laukussa Postinen-mainosniput. Kolmen kimpun jakelu on vaikeuttanut jakelutyötä merkittävästi. Juhani Rajala ottaa rullakosta oman reittinsä postit, pakkaa ne kärryyn ja lähtee reitille. vät entiseen tapaan enää onnistu, eikä perheellisillä lapsillekaan jää enää niin paljon aikaa kuin ennen. Onneksi Helsingissä on puhuttu sentään työyhdistelmistä, jossa halukkaat jakajat pääsisivät välillä postikeskukseen lajittelemaan inhimillisempiin työvuoroihin. Tämä tekisi varmasti työstä mielekkäämpää ja voisi auttaa jakelua riivaavaan työvoimapulaan. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 19 Reitti_6_2021_PAINO.indd 19 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 20 Kaavilainen postinjakaja Jouko Mikkanen on suunnitellut ja toteuttanut Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa Postin autojakelua helpottavia työvälineitä. M ikkasen keksintöjen johtoajatuksena on ollut työergonomia, työturvallisuus ja työviihtyvyys. Työergonomia ja työturvallisuus ovat isoja palasia työviihtyvyyden palapelissä. Työnantajan pitäisi panostaa työviihtyvyyteen entistä enemmän, sillä nyt yritykset kilpailevat ennen muuta hyvästä työvoimasta, korostaa Mikkanen. Mikkalan maalaistalon yrittäjänä toimiva Jouko Mikkanen suunnitteli ja valmisti kolmen vuoden aikana Kaavilla Postin jakeluautomalleihin kalusteet ja tuulenohjaimet. Mikkanen jäi päätoimiseksi yrittäjäksi syyskuun puolivälissä ja valmistaa tarvittaessa postille autojakelua helpottavia telineitä ja ilmanohjaimia. Autopostinjakajien ”työhuoneet” kuntoon Kaavilla TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY JA JOUKO MIKKANEN pinäkyvästä materiaalista valmistamillaan, kojetauluun kiinnitetyillä telineillä. Ohjauspyörän vasemmalle puolelle kiinnitettyyn etutelineeseen voi siirtää reilun 10 cm:n suuruisen nipun konelajiteltua postia taaempana olevasta laatikosta. Näin jakaja näkee lukea osoitteet telineestä huomattavasti helpommin, kuin kurkkimalla niitä laatikosta. Itselajiteltu posti sijoitetaan etummaiseen laatikkoon jakajan vasemmalle puolelle ja koneen lajittelemat postiniput sekä mainokset taaempana olevaan laatikkoon. Kuljettajan viereen vasemmalle puolelle on sijoitettu noin 15 cm leveä lokero, johon voi sijoittaa vaikka kaksi erillistä mainosnippua. Toisen pystyyn ja toisen vaaka-asentoon. Lokeroa täydennetään mainoslaatikosta. Tämän mainoslokeron reunaan Mikkanen on tehnyt myös paikan työpuhelimelle. Kojetauluun sijoittamani telineen olen myös katsastuttanut. Kalusteet ovat saaneet kaikilta jakajilta varauksettoman suosion. Ne lisäävät työturvallisuutta sekä ennalta ehkäisevät liian sivulle kiertymisen aiheuttamia selkäja niskaongelmia. Ennen jakeluautojen kalustamista koneellisen lajittelun tuoma tehokkuushyöty hupeni autojakelutyön selvänä hidastumisena. MSM-teline kiinnitetään Toyota Proacessa, Citroen Jumpyssa ja VW Transporterissa laatikkojen aluslevyyn ja kojetauluun VW Caddyssä, Citroen Berlingossa ja Opel Merivassa. Kuvissa VW Transporter vasemmalla ja Opel Meriva oikealla. Jakeluautojen kalustaminen Postin koneellisen lajittelun myötä postia autosta jaettaessa on konelajiteltua, itse lajiteltua ja usein myös mainospostia eri laatikoissa. Tämä on ongelmallista ergonomian kannalta. Ennen postia jaettiin vain yhdestä kimpusta ja yhdestä jakelulaatikosta. Ergonomisesti katsoen toinen postia sisältävä laatikko jää liiaksi takavasemmalle. Kuitenkin senkin laatikon sisältämään postiin pitäisi olla vaivaton näköyhteys ja luettavuus. Lisäksi mainoksille ei ole autossa sopivaa erillistä pitopaikkaa. Ongelman ratkaisemiseksi Jouko Mikkanen on kalustanut Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan noin 30 Opel, VW, Toyota ja Citroen jakeluautoa läReitti_6_2021_PAINO.indd 20 Reitti_6_2021_PAINO.indd 20 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 21 Jakeluautojen kalustamisesta ja tuulenohjaimista lisätietoja Jouko Mikkaselta, puh 040 524 6910, www.mikkalanmaalaistalo.net Tuulenohjain jakeluautoihin Pystyperäisten jakeluautojen takaosa lumettuu talvella, kun ajetaan lumisilla teillä. Tämä vaikeuttaa havainnointia taaksepäin. Sama ongelma aiheutuu kesällä, kun ajetaan märällä hiekkatai asfalttitiellä. Auton takaosan lumettumisen estämiseksi ja rapautumisen vähentämiseksi Jouko Mikkanen suunnitteli ja valmisti auton takaoven/ovien ylälaitaan kiinnitettävän tuulenohjaimen, jonka avulla ajoviima suunnataan auton takaosaa vasten. Ajoviiman avulla lumettuminen tai rapautuminen estetään ja liikenteen tarkkailu taaksepäin onnistuu myös huonoissa olosuhteissa. Näin jakelutyöstä tulee turvallisempaa. Tuulenohjain on estänyt myös Opel jakeluautojen takaluukun lukon jäätymisen. Tuulenohjaimeen on kiinnitetty sovitusosat, joiden avulla se kiinnitetään autoon. Tuulenohjain voidaan asentaa yksiosaiseen takaoveen tai pariovellisiin autoihin, Mikkanen kertoo. Tuulenohjain voidaan kiinnittää eri merkkisiin ja mallisiin autoihin sovitusosaa ja tuulenohjainta muotoilemalla mallikohtaiseksi. Sen ulkomitat voivat muuttua auton mukaisesti eri kokoisiksi ja sitä on saatavilla valkoisena ja mustana. Tuulenohjain voi koostua myös yhdestä tai kahdesta kappaleesta/ohjaimesta. ? Tuulenohjaimen avulla ajoviima suunnataan auton takaosaa vasten. Ohjaimen avulla lumettuminen estyy ja rapautuminen vähenee ja liikenteen tarkkailu taaksepäin onnistuu myös huonoissa olosuhteissa. Kuvassa jakeluautot tuulenohjaimella ja ilman talvisen työpäivän päätyttyä. Reitti_6_2021_PAINO.indd 21 Reitti_6_2021_PAINO.indd 21 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 22 Tuore valtuutettu taistelee nuorten syrjäytymistä vastaan Postissa 15 vuotta työskennellyt pakettilajittelija Mahad Ahmed valittiin kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tärkeimpänä tavoitteena hänellä on estää etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_6_2021_PAINO.indd 22 Reitti_6_2021_PAINO.indd 22 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 23 V aali-iltana olin tosi väsynyt, en tuntenut omia jalkoja. Olin ollut liikkeellä koko ajan, kertoo Ahmed. Hän oli kesäkuun vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla, sai 1003 ääntä ja meni läpi SDP:n listalta – vieläpä selvästi, sillä valtuustopaikkaan vaadittiin 800 ääntä. Menestys tuli isona yllätyksenä. – En osannut odottaa mitään. Se oli vaikea veikata. Mutta moni vaikutusvaltainen ihminen kannusti minua ja moni sanoi, että voisi äänestää. Tiimi teki hyvää työtä, nuoret jakoivat flaijeria. Nuorten asiat olivatkin Ahmedin kampanjan kärkiaihe. Hän asuu Itä-Helsingissä Myllypurossa ja on nähnyt, että moni maahanmuuttajataustainen nuori ajautuu koulupudokkaaksi, päihteiden käyttöön ja mahdollisesti myös rikollisille teille. Tähän hän haluaa muutoksen. Sodan jaloista Suomeen Jos monella nuorella onkin Suomessa vaikeaa, niin Ahmedin oma lapsuus oli vielä paljon karumpi. Hän kasvoi sisällissodan keskellä Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. – Tilanne oli tosi kaoottinen ja pelottava. Ruumiita oli joka paikassa. Jatkuva turvattomuus ja väkivalta tuottivat etenkin lapsille paljon psyykkisiä traumoja. – Joskus heräsin omaan huutoon yöllä. Pelko oli korkealla. Ahmed tuli vuosituhannen alussa Suomeen yksin, ilman huoltajia 15-vuotiaana. – Ensimmäinen paikka oli Perniön vastaanottokeskus. Odotin reilun vuoden, että sain oleskeluluvan. Ja aloin oppia siinä suomen kieltä. Hän kävi niin sanotun valmistavan luokan, jonka tarkoituksena on antaa pohja kouluun menolle. Muu perhe tuli Suomeen kolme vuotta häntä myöhemmin. Helsinkiin Ahmed muutti vuonna 2006, jolloin hän aloitti työt Postissa. Työnantaja on pysynyt samana. – Aika kauan olen ollut täällä, hän naurahtaa. Nuoret saatava osaksi yhteiskuntaa Vaikka vaalitulos oli yllätys, ei Ahmedin äänisaalis tullut tyhjästä: Itä-Helsingissä hänet kyllä tunnetaan ja hän tuntee ihmiset, varsinkin nuoret. Ahmed on aktiivi muun muassa Myllypuron maahanmuuttajien yhdistyksessä. Usein hän on ollut viestinviejän roolissa ja joutunut kertomaan perheille ikäviä uutisia. Melko tavallista on, että vanhemmat eivät tiedä lapsensa ajautuneen ongelmiin, koska heidän yhteytensä suomenkieliseen yhteiskuntaan on heikko. – Saattaa olla, että he eivät tapaa suomenkielisiä, vain muita samankielisiä. Eivät välttämättä lue lehtiä, ei katso uutisia, ei tiedä nettikeskusteluja, kun ei ole kielitaitoa. He ehkä luulevat, että kaikki on ok. Mutta voi olla, että nuori jo tekee rikoksia. Välinpitämättömyydestä kyse on harvoin. Ahmed kertoo, että tiedon vieminen vanhemmille on monta kertaa korjannut tilanteen. Kielitaito olisi avain useaan muuhunkin ongelmaan. Se mahdollistaisi esimerkiksi lapsen auttamisen läksyissä. – Moni vanhempi kertoo, että lapsella menee koulu huonosti ja he eivät osaa auttaa. Harrastuksiin osallistuminen on maahanmuuttajaperheitten lapsille vaikeampaa kuin kantasuomalaisille. Kielimuurin takia tieto mahdollisuuksista voi olla heikkoa, mutta lisäksi tärkeä syy on raha. – Perheet on usein tosi pienituloisia, eivätkä pysty tarjoamaan harrastuksia. Esimerkiksi moni lapsi haluaisi pelata jalkapalloa, ja se auttaa sopeutumaan valtaväestöön. Muuten voi jäädä pyörimään kadulle. Kaupunki voisi auttaa vähän seuramaksuissa, sanoo Ahmed. Kohta valmiin maisterin suunnitelmat auki Postissa työskentelyn ohessa Ahmed on opiskellut diplomatian ja poliittisen konsultoinnin maisterin tutkintoa Genevessä ja Brysselissä, mutta pääosin etänä. Gradukin on valmis, joten tutkinto on sinettiä vailla. Se mahdollisesti avaa uusia ovia. Työuransa alusta asti Ahmed on ollut PAUn jäsen. Hän arvostaa sitä, mitä liitto tekee. – Kokonaisuutena PAU on suoriutunut hyvin ja puolustanut työehtosopimuksia. Ahmed on kolmen lapsen isä. Hän korostaa olevansa onnellinen, että pääsi juuri Suomeen aloittamaan uuden elämän. – Olen kiitollinen Suomelle, tämä on hieno maa. Entäpä tulevaisuuden suunnitelmat politiikan puolella? Kiinnostaako Ahmedia vaikuttaa Suomen kehitykseen lähtemällä ehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin? – En tiedä. Ei voi vielä sanoa mitään, se on niin aikaista. Mutta katsotaan. ? TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVA: JUHA PÖYRY Ahmed tuli vuosituhannen alussa 15-vuotiaana Suomeen yksin ilman huoltajia. Pakettilajittelija ja tuore Helsingin kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed tekee töitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Reitti_6_2021_PAINO.indd 23 Reitti_6_2021_PAINO.indd 23 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 24 K ahvi on työelämämme kyytipoika. Sana kahvi tarkoittaa työelämän kontekstissa suunnilleen samaa asiaa kuin tauko. Vartin virkistymistaukoa kutsutaan usein kahvitauoksi, vaikka sillähän ei ole väliä, mitä tauolla juo. Kukin virkistäytyy tavallaan. Kahvi kuuluu työpäivään, koska tauko kuuluu. Tätä eivät kaikki työnantajat hahmota. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu ravintola-alan kurjista työoloista ja myrskyn silmässä on ollut Hesburger, jonka entiset ja nykyiset työtekijät ovat esimerkiksi kertoneet joutuneensa tekemään jopa kymmentuntisia päiviä ilman taukoja (Yle.fi 26.8.). Kyllä siinä jaksaminen ja sitoutuminen työhön surkastuu. Tauossa virkistää muukin kuin kofeiini. Olen saanut työskennellä hyvin erityyppisissä työpaikoissa ja erilaisissa tehtävissä, ja niissä olen päässyt myös osaksi erilaisia kahvitaukokulttuureja. Käytännön eroista huolimatta niihin pätee yleisesti se, että kahvitauko työkaverin kanssa avaa näkökulmia työhön, kahvittelun järjestäminen luo yhteishenkeä ja se on tarpeen myös etätyössä. Kaverilta saa näkökulmia Asiantuntijaja tietotöissä kahvitauot voidaan usein pitää silloin kun on sopiva sauma ja fiilis. Kahvitauot kestää liian usein sen verran, että työmyyrä jaloittelee kahvinkeittimelle ja palaa sitten kupposen kanssa koneen ääreen. kahvilla Kahvitauot kuuluvat olennaisesti suomalaiseen työelämään, mutta tauoissa virkistää muukin kuin kofeiini. TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVA: AUNIS AHONEN Me käymme Arjen eväät Reitti_6_2021_PAINO.indd 24 Reitti_6_2021_PAINO.indd 24 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 25 Kahvittelu voi myös suoda itsenäiseen työhön tarpeellisen sosiaalisen tauon, jolloin puurtaja pääsee juttelemaan työasioista ja muustakin. Asiantuntijahommissa kahvitai lounaskaveriksi saatetaankin pyytää se tyyppi, jonka työtai yksityisasioihin liittyvää näkemystä sillä hetkellä kaipaa. Suorittavissa töissä taas työvuorolista määrittää, kenen kanssa taukonsa viettää, vai viettääkö sen itsekseen. Postin sittemmin suljetuissa myymälöissä asiakkaita palveltiin puljun avaamisesta sulkemiseen ja niinpä pienemmän toimipisteen pari-kolme työntekijää kävivät tauolla kukin vuorollaan. Tauot oli tarkasti ajoitettu työvuorolistaan. Se korosti taukojen merkitystä vielä entisestään: ennalta määrätty vartti saattoi olla ruokatauon ohella päivän ainoa mahdollisuus päästä istahtamaan ja olemaan itsekseen. Isommissa myymälöissä ja tietysti jakelussa tauolla oli aina muitakin, ja tauon virkistävyys riippui siitä, miten sattumalta samaan huoneeseen päätyneet persoonat sopivat yhteen. Jos on palvellut asiakkaita jatkuvalla syötöllä parikin tuntia, voi ansaitun tauon viettäminen kuunnellen työtoverin esitelmää aiheesta X virkistää – tai sitten ei. Toisaalta hiljaisuuskin voi olla tylsää. Vaikka työkaverien juttujen taso vaihtelee (ja toki kauneus on kuulijan korvissa), juuri erilaisten persoonien kohtaamiset ovat ehkä antoisinta, mitä kahvihuoneista voi saada. Sellaisten, joita ei saa missään muualla. Joskus pöytään sattuu ihmisiä, joilla on samoja harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita, ja se ilahduttaa. Heitä saattaa tavata muuallakin. Sanomattakin on selvää, että työja muidenkin asioiden jakaminen auttaa aina työssä viihtymistä ja jaksamista. Hyviä välejä kannattaa vaalia. Kuka tarjoaa? Kahvi ei päädy itsestään pannuun, vaan se edellyttää järjestäytymistä. Keittäjän rooli voi olla aina samalla takahuoneen baristalla, tai sitten se on luontevasti ensimmäisenä sisään leimaavalla kahvinjuojalla. Oli miten oli, systeemi täytyy olla, ja uudet työntekijät pitää vihkiä siihen. Kun olin aloittanut postinjakajana ja mennyt aamulla oma-aloitteisesti keittämään taukohuoneen kahvit, hyvin pian vanhempi tekijä opasti oikeaan lusikkamäärään juuri kyseisen keittimen kanssa. Sittemmin olen aina uudessa paikassa pyytänyt ensin, että joku näyttää, kuinka homma toimii. Kahvit täytyy ostaa tai tilata, ja sen täytyy tapahtua reilusti ja tasapuolisesti. Työntekijöillä voi olla oma kahvikassa tai vuorolista kahvien tuomiselle – ne osallistuvat, jotka kahvia juovat. Jos työpaikalla on kahviautomaatti, jää tällainen säätö ja työnjako tekemättä. Varmastikin se on tehokkaampaa, mutta yhteisöä se ei samalla lailla luo. Kukin auttaa itseään. Oli työpaikalla automaatti tai kahvinkeitin, huomioon ottava työnantaja kustantaa työntekijöiden kahvit. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä työnantajan liikevaihdon kanssa: piskuisissa järjestöissäkin olen todistanut, että aina sentään kahvia löytyy kaapista. Hyvät kahvit kustantava työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijöiden makunystyröitäkin, ja nyt ajattelen erään toiminnanjohtajan linjaa: ”Voimme olla köyhiä, mutta emme niin köyhiä, että joisimme pahaa kahvia.” Täytyi siinä porukassa olla myös konsensus siitä, mitä hyvä kahvi tarkoittaa. Kahvitteluun kuuluu perinteisesti myös kahvileipä, mutta työpaikkojen kahvihuoneen pöydässä on harvemmin mitään keksiä kummempaa. Toisinaan pöytään tuodaan myös jotain makeaa, ja tällaista tekee esimerkiksi työntekijä, joka on töissä viimeistä päivää ennen lomille lähtöä tai määräaikaisen työsuhteen päättymistä. Lomalta palaajillakin on tapana tuoda jotain syötäviä tuliaisia. Eräällä menneisyyteni työkaverilla oli tapana tuoda töihin perjantaipulla, joka on toki -pulloa tervehenkisempi vaihtoehto. Toinen leipoi harva se päivä mokkapaloja kahvihuoneeseen. Jouluruuhkassa taukohuoneen konvehtirasiat ovat ilahduttaneet siinä missä jakelupiirin asiakkaiden ovenripoihin jättämät pienet joululahjat. Etänä on erilaista Maailmanlaajuisen kulkutaudin kurittamana kohtaamiset kupposen äärellä tuntuvat jo kaukaisilta kuin viimeviikkoinen uni. Ne, jotka työn luonteen vuoksi pystyvät etätöihin jäämään, ovat olleet kodeissaan eristyksissä – turvassa, mutta yksin. Tähän on haettu ratkaisua etäkahvitteluista, jotka nekin luovat rytmiä päivään tai viikkoon ja luovat tilanteen, jossa kohdataan työkaverit epämuodollisemmissa merkeissä. Kun se ei tapahdu spontaanisti, on se järjestettävä. Tämä on varmasti parempi kuin ei yhteisiä taukoja ollenkaan, jolloin työkaverit etääntyisivät toisistaan entisestään. Kuitenkin juuri kohtaamisten spontaanius ja epämuodollisuus on käsittääkseni koko tauon ydin, ja siitä jää etänä jotain puuttumaan. Vapaan kirjoittajan työyhteisöön kuuluu löyhä verkosto asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja haastateltavia, joita kohtaa korona-aikaan lähinnä etäyhteyksillä. Niiden äärellä kahvia särvitään työtapaamisten kyytipoikana, ei virkistäytymismielessä. Erään asiakkaan Zoom-pikkujouluideasta en innostunut, koska ruutua tulee tuijotettua työajallakin riittämiin. Kun kotona työskentely ja sinne keskittyvä vapaa-aikakin kävi turhan raskaaksi, hankin pöytäpaikan osuuskuntani työhuoneelta. Siellä ihmiset työskentelevät omien projektiensa parissa, omien aikataulujensa mukaan. Työhuoneella ei näyttänyt olevan mitään sovittua systeemiä kahvittelukulttuurille, joten toin työhuoneelle oman pikakahvipurkin. En pidä sen mausta, mutta siitä on helppoa keittää vain itselle. Sittemmin tavaksi on muodostunut seuraava: omat suodatinkahvit mukaan, ja kun ollaan keittoaikeissa, kysytään paikalla olijoilta, ottavatko nämäkin. Yhteiset tauot alkavat tulla tavaksi, yllättävät keskustelunaiheet piristävät ja näitä kohtaamisia osaa kotona vietetyn ajan jälkeen ihan eri tavalla arvostaa. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 25 Reitti_6_2021_PAINO.indd 25 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 26 V alon toimipaikassa Lahti kympissä päättyi toukokuun viimeisenä päivänä kolme merkittävää postiuraa, kun Lea Siltanen, Marja-Liisa Mäkelä ja Kimmo Sirvo jäivät yhtä aikaa eläkkeelle. Päivässä oli haikeutta ja silmäkulmia pyyhittiin useampaan kertaan. Yhdessä päivässä työpaikalta hävisi valtava määrä osaamista ja hiljaista tietoa. Eläkkeelle jääminen ei ollut Siltaselle helppoa. Päinvastoin. Hänellä oli takana 32 vuoden työuran lisäksi yli neljännesvuosisadan verran erilaisia luottamustehtäviä työpaikalla ja ammattiosastossa. Siltasesta oli tullut työpaikan äitihahmo ja luotettu, jonka puoleen käännyttiin niin ammatillisissa kuin edunvalvonnallisissakin asioissa. Viimeisenä päivänä sanoin, että työtä minulla ei tule ikävä, mutta tulee valtava eroahdistus näitä ihmisiä kohtaan. Ne on ollu mulle kuin toinen perhe, Siltanen sanoo. Tuntematon vapaus Eläköityminen oli Siltasen omin sanoin aluksi järkyttävä kokemus. Mutta mikä siitä teki sellaisen? Pelkäsin, että alan kokea itseni tarpeettomaksi. Olen aina ollut kova tekemään töitä. Päivät on täyttyneet työstä ja toisten auttamisesta. Pelkäsin tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä. Olin tunne-elämältäni ihan hukassa. Jotkuthan ajattelevat eläkkeelle lähtemisestä, Lea Siltasen postiura alkoi Lahdessa autofiksarina 1980ja 90-luvun taitteessa. Varsinaisen postiuran hän teki kuitenkin jakelussa, jossa vierähti yli 30 vuotta. Viimeiset vuodet Siltanen oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä. että pääsevät lähtemään, mutta mulla oli, että mä joudun lähtemään. Eläkkeelle jääminen saattaa jännittää tai pelottaa, jos työntekijällä ei työn vastapainona ole mitään harrastuksia tai elämää, jolla vapaa-aikansa täyttää. Tekemisen puutetta ei Siltasella ole vapaallakaan ollut. Harrastuksia on ollut riittämiin. Käsillä tekeminen, piirtäminen, remontointi, sisustaminen ja rakkaus vanhoihin esineisin on täyttänyt vapaa-ajan. Olen aina ollut kova tekemään käsilläni erilaisia juttuja ja pystyn tekemään käsilläni melkein mitä vaan. Se ei tullut kuitenkaan mun mieleen, surkuttelin vain, että Lea on tehnyt työnsä ja Lea saa nyt mennä. Siltasen oli vaikea saada kiinni vapaudesta, minkä eläkkeelle jääminen toi. Ajattelin, että kun mun ystävät menee ja mieskin menee vielä töihin, niin mitä mä sitten teen. Surkuttelin vain tilannettani, vaikka se ei ole yhtään minun tyyliäni. Esimiehellekin ehdin sanoa, että mä en lähde minnekään, mä tuun töihin, anna minulle jotain töitä. Hän ihmetteli mitä minun kanssa pitäisi oikein tehdä. Valmistaudu hyvin Lopulta Siltanen ikään kuin harjoitteli eläkkeelle jäämistä pitämällä pitkiä pätkiä lomia pois ja menemällä taas takaisin töihin. Ja samalla työkaveritkin muistuttivat Siltasta siitä, että ei hän heidän elämästään mihinkään katoa, eikä ole kadonnutkaan. Eläkkeelle jääminen ei ole aina helppoa Useimmille eläkkeelle jääminen on helpotus. Lea Siltaselle se oli vaikea paikka. Tyhjyys ja merkityksettömyyden tunne pelottivat. TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Nyt Siltanen on tottunut jo uuteen elämänvaiheeseen. Ajattelen eläkkeestä nyt niin, että this is my life, tämä on nyt tässä, tää on mun uutta elämää. Mutta työrytmi pysyy edelleen päällä, silmät rävähtää aamulla auki klo 4.40, niin ettei kello ehdi mun miehelle edes soimaan, hän nauraa. Niitä, jotka ovat jäämässä eläkkeelle Siltanen kehottaa valmistautumaan uuteen elämäntilanteeseen hyvin. Prosessi kannattaa käydä läpi omassa päässä ja selvittää käytännön asiat niin työnantajan, verottajan kuin eläkelaitoksenkin kanssa. Ilmariseen kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä, sain sieltä todella paljon apua ja hyviä neuvoja. Lihasja luustorappeutumaa sairastava Lea Siltanen odottaa tulevaisuudelta mahdollisimman paljon terveitä vuosia ja koronan jäljiltä normaalia arkea ilman turvavälejä ja kasvomaskeja. Lopuksi Lea lähettää vielä terveiset ja lämpimät kiitokset kaikille tutuille. Kiitän koko postin henkilöstöä ja liiton edustajia menneistä vuosikymmenistä. On ollut ilo työskennellä kanssanne! ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 26 Reitti_6_2021_PAINO.indd 26 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 27 • Työntekijän eläkelain piiriin kuuluvat työsuhteessa olevat 17 vuotta täyttäneet työntekijät. Työeläketurva perustuu iän, pitkän ja raskaan työuran tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettyyn eläkkeeseen. • Vanhuuseläkkeelle voit siirtyä, kun olet täyttänyt alimman vanhuuseläkeikäsi. Eläke voi alkaa aikaisintaan seuraavan kuukauden alussa siitä. • Jos siirtää eläkkeelle jäämistä yli oman alimman eläkeiän, maksetaan eläkkeeseen lykkäyskorotusta. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lykkääminen esimerkiksi vuodella tuo eläkkeeseen 4,8 prosentin korotuksen. • Eläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa työntekijällä on viimeisin työsuhteen perusteella järjestetty eläketurva. Eläkettä kannattaa hakea noin kaksi kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymistä. • Työntekijät, joilla on eläketurva Ilmarisessa, voivat hakea eläkettä sähköisesti Ilmarisen OmaEläke-palvelussa. OmaEläke-palveluun kirjaudut henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Ennen eläkkeelle siirtymistä voit arvioida myös tulevan eläkkeesi määrää eläkelaskurilla OmaEläke-palvelussa tai osoitteessa www.työeläke.fi. • Osittainen vanhuuseläke (OVE) on joustava eläkelaji. Voit hakea osittaista vanhuuseläkettä aikaisintaan 61-vuotiaana. Osittainen vanhuuseläke antaa vapaat kädet työntekoon eläkkeen rinnalla. Työskentelyä ei rajoiteta, mutta ei myöskään edellytetä. Osittainen vanhuuseläke jatkuu siihen saakka, kunnes jäät vanhuuseläkkeelle. • Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, jos on työskennellyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. • Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävät eläkkeet ovat työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki (eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke), osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki. Perheenhuoltajan kuoleman jälkeen voidaan leskelle ja alaikäisille lapsille myöntää perhe-eläke. Tärkeää tietoa eläkeläisille ja eläkkeelle aikoville: www.työeläke.fi www.ilmarinen.fi www.tela.fi www.ekl.fi Eläkkeet ja eläketurva Reitti_6_2021_PAINO.indd 27 Reitti_6_2021_PAINO.indd 27 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 28 28 Sa na on va pa a LÄHETÄ TEKSTI: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki O n järjetöntä tehdä lajittelutyötä ympäristössä, joka ei siihen sovi. Ulkona pakkasessa ja helteessä puurtaminen on jo muutenkin riittävän haastavaa ja hidasta, sillä seurattavia nippuja on jo ennestään aivan liikaa. Jos mukana on eri kimpuissa J-kirjeet, postit, mainokset, pikkupaketit, satunnaiset löydökset ja autoreiteillä myös 14ja 21-paketit, seurattavia linjoja on yksinkertaisesti niin paljon, että työ muuttuu stressaavaksi ja vaaralliseksi. Kun tähän vielä lisätään viimeaikainen uudistus lehtien jakelu sivusta on hämmentävä soppa täydellinen. Kulkuneuvot täyttyvät muoviroskasta ja nippusiteistä ja ylimääräisistä kuljetuslaatikoista. Päivän päätteeksi tajunnanvirta on pudonnut niin alhaiselle tasolle, että vaaratilanteita ja onnettomuuksia syntyy varmasti. Kuka ottaa tästä vastuun? Ongelman kieltämisellä tai vähättelyllä ei voi poistaa todellista aiheuttajaa, joka on työkuvan totaalinen sekoittaminen. On vielä lisättävä, että reitit on liiallisten irtisanomisten myötä viritetty niin ylimitoitetuiksi, että kiire ja hosuminen ovat jo ennestään äärimmäisellä tasolla ja se luo soppaan luonnollisesti oman lisämausteensa. Jos stressaantunut ja sekava jakaja jyrää reitillään potkupyöräilijän tai pienen muovitraktorin kuljettajan, syyttävän sormen tulee osoittaa kohti työjärjestelmän suunnitteluporrasta. Ne päättäjät, jotka ovat näiden epäinhimillisten päätösten takana, eivät mitä ilmeisimmin omaa todellista kokemusta jakelutyöstä. Hyvä suunnittelija testaa lanseeraamansa menetelmät aina itse, eikä tähän luonnollisestikaan muutaman minuutin kokeilu riitä. Ymmärrän, että tulostavoitteellisessa paineessa inhimillinen ajattelu on kielletty, mutta viimeaikaisilla muutoksilla on myös taloudellisia vaikutuksia. Jakelutyön epäinhimillistäminen johtaa nimittäin moniin piiloseuraamuksiin. Postin on entistä vaikeampi rekrytoida pysyviä työntekijöitä, sillä ulkotyön stressaavuus on viimeaikaisten uudistusten myötä nostettu sille tasolle, että pysyviä orjatyöntyöntekijöitä ei taloon saada. Ne työntekijät, jotka viihtyvät talossa vain lyhyen ajan, ovat luonnolJärjetön lehtinippujen sivujakelu Yhteishyväja muiden lehtien sivustajako perusjakelussa muistuttaa erehdyttävästi hölmöläisten maton purkamista ja jatkamista toisesta päästä. Lajittelussa helposti tehtävä työ siirretään näin erittäin hankalissa olosuhteissa tehtäväksi ja vaivalloiseksi kärsimykseksi, joka on aikaa vievää, vaarallista ja sekavaa. Reitti_6_2021_PAINO.indd 28 Reitti_6_2021_PAINO.indd 28 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 29 29 lisesti hitaampia ja tekevät paljon virheitä, jolloin Postin imago laskee vielä entisestään. Sairaslomat ja loppuun palamiset lisääntyvät suuressa mittakaavassa, syöden uudistuksen näennäisen hyödyn miinuksen puolelle. Autot, joista on tehty lajittelukeskuksia, raksuttavat naftaa viherpestyn imagon suojista yli kymmenen prosenttia kauemmin, lisäten ilmastokuormaa ja kalliita polttoainekuluja. Kun syyttä suotta aivan liian hankalaksi tehtyyn ”paskaduuniin” ei tulijoita kohta ole, palkkakustannuksiakin on pian pakko nostaa. Mutta palatkaamme nippujen sivustajakouudistukseen, joka viime aikoina tehdyistä uudistuksista on kaikkein älyttömin. Kaikki tämä ylimääräinen ja koko päivän kestävä turha vaiva nähdään jakelussa vain siksi, että nippujen käsittelyssä säästetään esityössä helposti ja nopeasti tehtävä vaihe. Postin lajitteluketju tulee nähdä kokonaisuutena. Nyt ei mitä ilmeisimmin näin ole käynyt, vaan jonkun ketjun osan näennäinen helpotus koetaan valheellisena voittona. Jakeluun syntyy ylitöitä ja työpaikkojen tarvetta ja sisätyössä ne vähenevät tuskin havaittavasti. Kaikkea tätä on mahdoton mitata luotettavasti, sillä satunnaisten muuttujien määrä on runsas ja ennalta arvaamaton. Mikäli tehokkuutta halutaan lisää, on nippujen määrää jakelussa vähennettävä, ei lisättävä. Niin kauan, kun joku ne jakelujärjestykseen laittaa – ja aivan sama missä tämä tapahtuu on turhaa resurssien haaskausta sälyttää kyseinen työ jakeluun, jossa nipuille ei ole kunnon paikkoja ja jatkuva täydentämisen tarve aikaansaa ylimääräistä pysähtelyä ja raskaiden nippujen esiin kaivamisia. Kaikki tämä tapahtuu sekavissa merkeissä, kiireellä ja kylmän kohmettamin sormin. Ja jostakin seurattavasta linjasta jää aina postia jakamatta joka sitten tungetaan ties minne. Jakelun suuntaa on kehitettävä siten, että resursseja suunnataan jakelutyön helpottamiseen, ei turhaan ja tuottamattomaan monimutkaistamiseen. Kaikki nämä mainitsemani ongelmat ovat seurausta siitä, että Postia on viime vuosina johdettu ylemmillä tasoilla erityisen kehnosti. Johtaminen on ollut epäinhimillistä, ahnetta bonusten keräilyä ja firman asioiden piittaamatonta sotkemista ja äkkinäisten uudistusten sekoilua. Vaikka uusi johto onkin esiintynyt inhimillisemmin, ehdotan kuitenkin, että ylimmän johdon tulospalkkausjärjestelmä lopetetaan valtion taholta, uusi johto jätetään valitsematta bisneseliitistä ja paikalle asetetaan normaalia palkkaa nauttiva virkamiesjohtaja, joka kykenee todelliseen johtamiseen. Työntekijöiden sietokykyä on viime vuosina venytetty äärimmilleen ja toinen toistaan älyvapaampia toimintamalleja lanseerattu hengästyttävällä vauhdilla. Vaikka ei ole korrektia tehdä tämänkaltaisia ehdotuksia, ehdotan myös, että nyt on aika vaihtaa ainakin jakelun suunnittelua tekevä työryhmä, sillä se on mitä ilmeisimmin syönyt olennaisten muutosten eväänsä jo kauan sitten. ? RAMI KARPPINEN postinjakaja yli 30 vuoden perspektiivillä Vaasa I stahdin taas kirjoituspöytäni ääreen analysoimaan eläkevuosiani, joita on kertynyt 26. Kirjoitteluni tuosta ajasta aloitin jo pari vuotta sitten. Nyt olen kulkenut eläkepostini läpi ja astunut kolmanteen aikaan. Menneen ja tulevan hyväksyminen vaatii oman aikansa kypsyä. Tyhjän päälle putoaminen saattaa pelottaa etukäteen. Moni kaipaa kuulumista yhteisöön sekä tuttujen rutiinien rytmiä. Eläkkeelle jäämisellä on jokin aikaraja, mikä on jokaisella eri kohdassa. Omalla kohdallani olen huomannut, ettei minua enää huvita pohtia eläkkeelle jäämistäni. Olen kulkenut eläkeporttini läpi ja astunut kolmanteen aikaan. Eläkeläisenä olen kokenut senkin, että aika kuluu, vaikka ei tee mitään. Joskus on matalapaineita ja joskus virkeitä päiviä, niin kuin nuorempanakin. Liikunta on hyväksi myös eläkeläiselle, keho kaipaa sitä. Työelämän rytmi on iskostunut luonnollisesti syvään. Parhaimmillaan eläkeläisen jokainen ilta on kuin lauantai ja jokainen päivä kuin sunnuntai. Näitä rentoja ja leppoisia tunnelmia korostaa puuhan ja levon vaihtelu, mutta sinun ehdoin ja aikatauluin. Nauti eläkeläisyydestä ja ammattiyhdistyksen toiminnasta. ? Sitä toivoen MATTI ASUNTA Eläkeläisen kolmas aika Reitti_6_2021_PAINO.indd 29 Reitti_6_2021_PAINO.indd 29 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 30 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? Kokoaikainen opintovapaa ja tuta-irtisanominen Olen opintovapaalla ja työpaikallani alkoivat yt:t. Estääkö opintovapaa irtisanomiseni? Vaikuttaako opintovapaa irtisanomisajan pituuteen? Maksetaanko minulle palkkaa irtisanomisajalta? Miten aikuiskoulutustukeni käy? Työnantaja ei saa päättää työntekijän työsuhdetta sillä perusteella, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaalla oleminen ei kuitenkaan suojaa irtisanomiselta, jos työnantajalla on muu, laissa säädetty irtisanomisperuste. Opintovapaalla olevan tai opintovapaalle jäävän työsuhde on siis irtisanottavissa samoilla perusteilla kuin muidenkin työntekijöiden työsuhteet. Opintovapaa ei viivästytä irtisanomisajan alkua tai työsuhteen päättymistä. Irtisanomisaika kuluu siis normaalisti opintovapaan aikanakin. Jos työantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta opintovapaan aikana, kuten tilanne usein on, työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa opintovapaalla olevalle myöskään irtisanomisajan palkkaa. Aikuiskoulutustuen osalta suosittelemme olemaan suoraan yhteydessä Työllisyysrahastoon, mutta lähtökohtana on, että jos työsuhde irtisanotaan aikuiskoulutustuen alkamisen jälkeen työntekijästä riippumattomista syistä, oikeutta jo myönnettyyn aikuiskoulutustukeen ei menetä. Tällöin oikeus aikuiskoulutustukeen säilyy päätöksen mukaisen tukikauden päättymiseen saakka. Vaikuttaako henkilöstörahastolta saatu tulo ansiosidonnaiseen päivärahaan? Olemme pohtineet työpaikalla vaikuttaako Postin henkilöstörahastolta saatava osuus työsuhteen päättymisen jälkeen ansiosidonnaiseen päivärahaan ja pitääkö siitä ilmoittaa kassaan? Postin henkilöstörahastosta maksettu rahasto-osuus ei ole ansiopäivärahaan vaikuttavaa tuloa eikä sen nostamisesta tarvitse ilmoittaa työttömyyskassalle. Työsuhteen päättyessä henkilökohtaisen rahasto-osuuden voi lunastaa kokonaisuudessaan neljän kuukauden kuluessa rahaston seuraavasta tilinpäätöspäivästä, joka on vuosittain 31.5. Jos työsuhde päättyy ennen 31.5., voi rahasto-osuuden nostaa kuluvan vuoden syyskuussa. Mikäli työsuhde päättyy 31.5. jälkeen, rahasto-osuus on nostettavissa seuraavan vuoden syyskuussa. Postin henkilöstörahastossa maksupäivä on aina syyskuun viimeinen pankkipäivä. Jäsenmaksut opintojen aikana? Jään lokakuussa opintovapaalle. Haluan pysyä kuitenkin liiton jäsenenä. Pitääkö minun maksaa opintovapaan ajalta liitolle jäsenmaksua? Ei pidä. Jäsenyytesi säilyy liitossa, kunhan vain muistat ilmoittaa jäsenmaksun keskeytyksestä liittoon vähintään puolivuosittain. Jäsen on oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen esim. äitiysloman, vanhempainloman, hoitovapaan ja opintovapaan ajalta. Jäsenmaksun keskeytyksestä voit ilmoittaa kirjautumalla PAUn sähköiseen jäsenpalveluun osoitteessa www.pau.fi. Muistathan kirjautuessa, että jäsennumero on muuttunut niin, että jäsennumeron ensimmäinen numero 2 on korvautunut numerolla 7. Sähköisessä jäsenpalvelussa on kohta ”Jäsenmaksuvapautus”, jolla voit keskeytyksen tehdä. Muista ilmoittaa palvelussa jäsenmaksukeskeytyksen alkamisja päättymispäivä. PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Reitti_6_2021_PAINO.indd 30 Reitti_6_2021_PAINO.indd 30 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 31 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteer i J okainen tietää, että ylivelkaantuminen on pahasta. Mutta kuka osaa sanoa, milloin velkaa on liikaa? Vastaus riippuu ensinnäkin siitä, kuka tai mikä taho velan on ottanut ja kuka lainan on antanut. Toiseksi se riippuu siitä, kuinka suuri velka ja sen kulut ovat suhteessa velanottajan tuloihin ja varallisuuteen. Kolmanneksi, kuinka pitkä laina-aika on verrattuna velallisen elinkaareen. Neljäntenä vaikuttavana seikkana on se, luottaako lainan antaja lainan ottajaan. Velkaa kutsutaan siis aivan aiheellisesti myös luotoksi. Suomen julkisen talouden velka on jo miltei 70 %:a suhteutettuna kansantalouden vuotuisen tuotannon (BKT) arvoon. Onko Suomi siis ylivelkaantunut? Katugallupin mukaan on. Kun iltauutisissa pohditaan julkisen talouden tilaa ja toimittajat ovat jalkautuneet maakuntiin kyselemään ohikulkijoilta tätä asiaa, ehdottoman varma vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: Kyllä! EU:n kasvuja vakaussopimuksen säännöt ovat asettaneet julkiselle velalle ylärajan 60 % / BKT. Eli myös tämän säännön mukaan Suomi on ylivelkaantunut. Mutta, jos tilannetta katsoo yllä mainittujen neljän kriteerin valossa, voi päätyä toisenlaiseenkin johtopäätökseen. 1. Kuka tai mikä taho velan on ottanut ja kuka lainan on antanut? Julkistalouden velan ovat ottaneet valtio ja kunnat. Valtion velka yltää 60 % ja kuntien yhteenlaskettu velka vajaaseen 10 % BKT:hen suhteutettuna. Velkojina on sekä ulkomaisia tahoja että kotimaisia, varsinkin kuntasektorilla velkojina ovat kotimaiset luottolaitokset. Valtiota luotottaa 30 %:n osuudella Suomen pankki. Eli julkiset toimijat luotottavat toisiaan. Ääriesimerkki tästä on Japani, jolla on velkaa 240 %, mutta velka on pääosin kotimaista, vakaata velkaa. 2. Kuinka suuri velka on suhteessa velallisen tuloihin ja varallisuuteen? 70 % ei ehkä ole kovin valtava määrä vuotuiseen kansantuloon verrattuna. Kotitalouden asuntolainakin on nostohetkellä usein enemmän kuin kotitalouden vuotuinen bruttotulo. Korko ja lyhennykset vaikuttavat lainanhoitokykyyn. Valtion erääntyviä lainoja uusitaan koko ajan juoksevasti, jolloin velkaa ja riskiä hallitaan paremmin ja kuluja minimoidaan. Vaikka koronavuonna valtio velkaantui ennätyksellisesti, siitä huolimatta yli 18 miljardilla kasvaneen kokonaisvelan hoitokulut ovat pienimmät vuosikymmeniin. 3. Kuinka pitkä laina-aika on verrattuna velallisen elinkaareen? Vaikka lainan takaisinmaksu pitkittyisi kuinka pitkäksi tahansa, myös valtion voidaan sanoa olevan ikuinen. Ja jos jostain syystä ei olisi, velka ei silloin enää olisi meidän kontollamme. Yksityishenkilön velka ja kantokyky ovat sen sijaan riippuvaisia ihmisen rajallisesta eliniästä, jolloin luoton määrä ja takaisinmaksu mitoitetaan yleensä realistisesti arvioidun elinkaaritulon mukaisesti. Valtion on kuitenkin kyettävä ajattelemaan kansankunnan menestystä täältä ikuisuuteen. Siksi kannattaa Puhetta taloudesta Velkojat luottavat Suomeen, mutta luottaako valtio meihin? turvata talouskasvun edellytykset tulevaisuudessakin – tarvittaessa kuittaamalla vanha velka uudella velalla. 4. Luottaako lainan antaja lainan ottajaan? Mitä luotettavampi lainan ottaja on maineeltaan, sitä helpommin, halvemmalla ja enemmän lainaa saa. Luottamusta voi osoittaa aiemmista veloista suoriutumisellaan ja sillä, että todistettavasti hallitsee talouttaan. Suomi on kansainvälisten luottoluokittajien arvion mukaan hyvin luotettava, ja konkreettinen osoitus siitä on negatiivinen lainakorko. Luoton antajat maksavat siitä, että saavat antaa lainaa Suomen valtiolle. Valtiolla puolestaan pitää olla luottamusta ja uskoa kansalaisiinsa. Valtion on osoitettava myös velkojilleen, että se luottaa meihin ja näkee meissä tuottavaa potentiaalia. Siksi valtion kannattaa huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja tuotantokyvystä, vaikka se tehtäisiin velkarahalla. Sillä jos sitä ei tehdä, häviämme kansainvälisessä kilpailussa niille muille, joilla rohkeus inhimillisiin investointeihin riitti. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 31 Reitti_6_2021_PAINO.indd 31 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 32 Menoon mukaan Perinteinen Postipurjehdus Open järjestetään Itämeren upeimmalla laivalla M/S Viking Gracella Turku-Tukholma-Turku risteilyllä pe-la 5.-6.11.2021. Laivalla esiintyy perjantai-iltana suomirokin legenda Eppu Normaali. Ohjelmassa perjantaina tervetuliaistilaisuus ja maljan nostaminen, lauantaina meriaamiainen, buffetruokailu ja klo 10–14 tilaisuus PAUn jäsenille laivan auditoriossa: Postialan murros jatkuu. Miten työntekijöiden työehdot kestävät muutoksessa? Paikalla liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen. Lisäksi keskustelupaneeli, jossa ovat mukana alueen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Risteilyn hinnat/hlö: Premium: 1 hlö hytissä 210 € Premium: 2 hlö hytissä 105 € Seaside 4: 1 hlö 90 €, 2 hlö 45 €, 3 hlö 35 € ja 4 hlö 25 € Inside 4: 1 hlö 70 €, 2 hlö 35 €, 3 hlö 25 € ja 4 hlö 20 € Lisäksi laivayhtiö laskuttaa 6 €/hlö kokoustilasta. Lisämaksusta: Meriaamiainen 11 €/hlö, Premium -aamiainen 18 € ja Buffet -päivällinen 33 €. Laivayhtiölle on tehty varaus 100 henkilölle. Osallistumiset ja ilmoittautumiset viimeistään 23.9.2021 mennessä risteilyvastaava Marko Koivumäelle, puh. 040 768 2256 tai marko.koivumaki@posti.com. Lähde Postipurjehdukselle ja Eppujen keikalle Postipurjehduksella pääsee samalla myös Eppujen keikalle. Bändissä musisoivat Pantse Syrjä, Aku Syrjä, Martti Syrjä, Sami Ruusukallio ja Juha Torvinen. KU VA : H A RR I H IN KK A Kerromme Reitissä myös jäsenten harrastuksista ja siitä mitä he tekevät vapaa-ajallaan. Haemme siis erilaisia tarinoita siitä, mitä ihmiset tekevät työn vastapainoksi. Kirjoita meille, mitä harrastat ja hieman taustaa. Laita mukaan myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi, että voimme olla sinuun yhteydessä. Jos kirjoitat jonkun toisen puolesta, niin pyydäthän luvan ehdottaa hänen harrastustaan. Kerro harrastuksestasi tai vinkkaa osoitteella juha.poyry@pau.fi Aika: 7.10.2021 klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Merisali, John Stenbergin ranta 6, 00530 Hki Postin Helsingin Seudun Eläkkeensaajien tilaisuuden aiheena mm. hallituksen täydentäminen ja syksyn toiminta. Kahvitarjoilu. Loppuvuoden kokoukset pidetään samassa paikassa 9.11 klo 11.00 ja 2.12. klo 11.00. Tiedustelut: Pekka Korhonen puh. 040 5522 388. Postin Helsingin Seudun Eläkkeensaajat ry Mitä teet vapaalla? Reitti_6_2021_PAINO.indd 32 Reitti_6_2021_PAINO.indd 32 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 33 Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pekka Korhonen, puh. 040 5522 388 tai Hannu Sjöman, puh. 0400 976 091. Postimuseon näyttely Rockadillo – 50 vuotta kaikkiin suuntiin esittelee uraauurtavan musiikkiyhtiön ja miehen sen takana. Ruohonjuuritasolta ponnistanut ohjelmaja manageritoimisto on tuonut Suomeen satoja bändejä yli 40 maasta ja vienyt suomalaista musiikkia yhtä moneen maahan. Tänä aikana yhtiön viestintä on muuttunut radikaalisti. Musiikkialan monitoimimies Tapio Korjus perusti ohjelmaja konserttitoimiston opiskelija-asunnossa Tampereella 1971. Se alkoi ensimmäisenä järjestää mm. Wigwamin ja useiden ulkomaisten bändien laajoja konserttikiertueita ympäri Suomea. Kevin Coynen, Patti Smithin, J. J. Calen, Roy Harperin, Manin ja Camelin ensimmäiset Suomen konsertit ovat nousseet musiikinharrastajien keskuudessa lähes tarunhohAika: 26.10.2021, klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Merisali, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PAUn Pasilan ja Helsingin osasto järjestävät eläkeläisille ja eläkkeelle jääville jäsenilleen yhteisen tilaisuuden, jossa on tarkoitus puhua muutoksista eläkkeelle siirryttäessä ja mahdollisuuksista eläkkeellä ollessa. Samalla selvitetään osallistujien toiveita ja haluja osallistua erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin. Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan. Kahvitarjoilu. K U V A : JA PA M A T T IL A 9.10.2021 Tulevaisuus tänään -tapahtumassa puhutaan mielenkiintoisten vieraiden kanssa muun muassa syksyllä alkavista työehtosopimusneuvotteluista ja osallisuuden muutoksesta ay-liikkeessä. Tulevaisuus tänään -tapahtuma välitetään suorana SAK:n Facebooksivulla ja Youtuben SAKtuubi-kanavalla lauantaina 9. lokakuuta kello 10–12. Lue lisää uusimmista päivityksistä tulevaisuustanaan.fi 50 vuotta kaikkiin suuntiin Rockadillo Pasilan ja Helsingin osaston eläkeläistilaisuus Rockadillon kohokohtiin kuuluu The Clashin saaminen Ruisrockiin vuonna 1979. Laulaja Joe Strummerin takana oikealla Tapio Korjus ja Pelle Miljoona. toiseen asemaan. Ramonesin Helsingin ja Tampereen keikat 1977 vaikuttivat ratkaisevasti Suomi-punkin syntyyn. Rockadillo oli taustalla myös The Clashin ja The Smithsin legendaarisissa, ainoiksi jääneissä Suomen keikoissa. Näyttely luo kuvaa musiikkialasta 1970–80-luvuilta alkaen. Rockadillo on pyrkinyt sopeutumaan musiikkialan ja viestintäteknologian kehitykseen. Näyttelyn keikkajulisteet ja kirjeenvaihdot kertovat viestinnästä ja keikkojen markkinoinnista ennen sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Esillä on myös levyjen äänittämiseen ja tuotantoon liittyvää aineistoa, kuten levynkansitaidetta. Näyttely liittyy Postimuseon muutosmatkaan kohti viestinnän valtakunnallista museota vuosina 2021–2023. Rockadillo –50 vuotta kaikkiin suuntiin 10.9. – 5.12.2021 Museokeskus Vapriikin Galleriassa (2. krs), Alaverstaanraitti 5, Tampere. Reitti_6_2021_PAINO.indd 33 Reitti_6_2021_PAINO.indd 33 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 34 1 8 7 2 LYÖNTEJÄ JOKIKUNNAS KÄYTETTYYN VAATTEESEEN NÄYTT. BENING SOPIVA POHJA CANADIENS SIELTÄ EKSTRAKTI -P TÄYSINPALVELLUT ILMANSUUNTA VINKUA "YHTEISÖJÄ" -UUDISTUS _ _ _ _ _ GAY TERÄVIÄ MYYTTEJÄ SUURENTAMINEN WESTERLUND RIIDELLÄ KOVASTI FARMI KOIVISTO NÄYTT. AHONEN BÄNDI 8 7 2 3 6 5 4 Laadinta: Jyrki Takala VISTO TULIVUORI TULOJA OHUITA POSKILLE .....DROMI AHONEN YRITTÄÄ OSUMAA LOKAA LAMPAISTA J. L. ????BERG TINKIMÄTTÖMYYS MUSERTAA UJO TUHOUTUMINEN PUUROAINES ISO ASTIA OVESSA KERROTTU KITUPIIKKI VIIRU KUMMITUS JALALLA OTETTU SUKUA -TEATTERI OTUS KELTTILÄINEN KIELI CAPONE PACINO SOITIN JANSSON OVELIN HIUKKANEN LUETTELO SAADA 7 OIKEIN Laadinta: Jyrki Takala HIUKKANEN LUETTELO SAADA 7 OIKEIN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_6_2021_PAINO.indd 34 Reitti_6_2021_PAINO.indd 34 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 35 1 8 7 2 LYÖNTEJÄ JOKIKUNNAS KÄYTETTYYN VAATTEESEEN NÄYTT. BENING SOPIVA POHJA CANADIENS SIELTÄ EKSTRAKTI -P TÄYSINPALVELLUT ILMANSUUNTA VINKUA "YHTEISÖJÄ" -UUDISTUS _ _ _ _ _ GAY TERÄVIÄ MYYTTEJÄ SUURENTAMINEN WESTERLUND RIIDELLÄ KOVASTI FARMI KOIVISTO NÄYTT. AHONEN BÄNDI 8 7 2 3 6 5 4 Laadinta: Jyrki Takala VISTO TULIVUORI TULOJA OHUITA POSKILLE .....DROMI AHONEN YRITTÄÄ OSUMAA LOKAA LAMPAISTA J. L. ????BERG TINKIMÄTTÖMYYS MUSERTAA UJO TUHOUTUMINEN PUUROAINES ISO ASTIA OVESSA KERROTTU KITUPIIKKI VIIRU KUMMITUS JALALLA OTETTU SUKUA -TEATTERI OTUS KELTTILÄINEN KIELI CAPONE PACINO SOITIN JANSSON OVELIN HIUKKANEN LUETTELO SAADA 7 OIKEIN Laadinta: Jyrki Takala HIUKKANEN LUETTELO SAADA 7 OIKEIN Kolumni Elämän ja kuoleman kysymys EMILIA KUKKALA ................................. S atakunta vuotta sitten yksi vasemmiston suurista tavoitteista oli saada kahdeksan tunnin työpäivä. Se toteutui yleislakon saattelemana ja vallankumouksen pelossa vuonna 1917. Sen jälkeen niin suuria muutoksia ei ole työaikaan tehty, mitä nyt työviikosta tuli 1960-luvulla viisipäiväinen. Siitäkin on jo tovi. Pääministeri Sanna Marinia on kiitettävä siitä, että hän on nostanut kuusituntisen työpäivän uudelleen poliittiseen keskusteluun – ja myös siitä, että hän perusteli asiaa sillä, että ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa työn ulkopuoliselle elämälleen. Aihe on nimenomaan poliittinen. Jo 1990-luvun kokeilussa huomattiin, ettei mallille ole taloudellisia esteitä. Entinen työmarkkinaneuvos Pekka Peltola totesi allekirjoittaneelle Kansan Uutisten haastattelussa jo vuosia sitten (30.8.2014), ettei ”keskustelussa, jota nytkin käydään, ole tullut esiin ainoatakaan argumenttia, jota ei olisi käsitelty läpikotaisin jo silloin”. Suomessa 1990-luvulla tehdyssä kokeilussa työajan lyhentäminen paransi tuottavuutta, vähensi sairauspoissaoloja ja lisäsi työhyvinvointia. Parantuneella tuottavuudella pystyttiin maksamaan entisenlaista palkkaa. Työpaikkoja syntyi lisää. On tunnettu tosiasia, että kuuden tunnin työskentelyn jälkeen tuottavuus romahtaa. Ihminen ei kykene työskentelemään koneen lailla kahdeksan tunnin saati pidempää työpäivää. Ei varsinkaan, kun työtahti on vuosikymmenten varrella vain kiristynyt alalla kuin alalla. Mallin yleistymisen estivät luultavasti lähinnä luutuneet asenteet – sekä työnantajien että työntekijöiden. Työntekijät pelkäsivät (sinänsä aiheellisesti) palkan pienenemistä, työnantajat tuottavuuden romahtamista. Kaikilla aloilla tuottavuuden mittaaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin teollisuudessa, jonka aloille kokeilu sijoittui. On kuitenkin väärä lähtökohta vaatia, että kaikilla aloilla työntekijöiden pitäisi kyetä kuuden tunnin parantuneella tuottavuudella täysimääräisesti kattamaan kahdeksan tunnin palkka. Tuottavuuden yksioikoinen mittaaminen kun ei sovi esimerkiksi hoitoja hoiva-aloille lainkaan, vaikka ne ovat kaiken muun tuottavuuden perusta. Joka tapauksessa tuottavuus on teknologian myötä parantunut sadassa vuodessa sen verran huimasti millä tahansa alalla, että olisi korkea aika ulosmitata siitä tällainen siivu myös työntekijöille. Jo nyt moni tekee osa-aikatyössä täyden päivän työt, vajaalla palkalla vain. Se, miten työaikaa milläkin alalla lyhennetään on tietysti sovittava alakohtaisesti. Esimerkiksi kuljetusalalla kuuden tunnin työpäivät ovat enimmäkseen mahdottomia ja lastenhoitajien vaihtuminen kesken hoitopäivän ei kuulosta järkevältä. Nelipäiväisen viikon hyödyt eivät tiettävästi ole yhtä suuret kuin kuusituntisen työpäivän, mutta joka tapauksessa tämä on vain järjestelykysymys. Sikäli, kun ay-liikkeestä löytyy työajan lyhentämisen vastustajia, heitä luultavasti hirvittää se sopimisen määrä, mitä muutos vaatisi – semminkin, kun työnantajapuolen äärilaita ajaa parhaillaan ”paikallista sopimista” ja yleissitovuudesta luopumista kuin sitä kuuluisaa matoa pyssyyn. Mutta ei ay-liikkeellä ole varaa jäädä vain torjuntavoittojen napsijaksi, mikäli se mielii pysyä hengissä. Sitä paitsi lyhyemmän työajan vaikutukset lienevät taloudellisesti positiiviset myös vähentyneen sairastelun, loppuun palamisen ja muun inhimillisen elämän haaskauksen myötä. Se vasta kalliiksi tulee, sekä yksilöille ja yhteisöille että yhteiskunnalle. Viisipäiväistä työviikkoa vastustettiin aikoinaan hyvin samankaltaisin argumentein kuin kuusituntista työpäivää tai nelipäiväistä työviikkoa nykyisin. Sen pelättiin romuttavan talouden ja moraalin. Aivan varmasti pelättiin myös sitä, että ihmisille jäisi aikaa elää ja ajatella työn ulkopuolella. Siinä kun voi tulla mieleen kaikenlaisia vallankumouksellisia ajatuksia, kuten ”mihin tämän ainokaisen elämäni käyttäisin”. Ja ehkä aikaa jäisikin käyttää se muuhunkin kuin työhön. Ja sen yksin pitäisi riittää perusteluksi kaiken tämän maailman rikkauden keskellä. ? Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija Viisipäiväistä työviikkoa vastustettiin aikoinaan hyvin samankaltaisin argumentein kuin kuusituntista työpäivää tai nelipäiväistä työviikkoa nykyisin. Sen pelättiin romuttavan talouden ja moraalin. Reitti_6_2021_PAINO.indd 35 Reitti_6_2021_PAINO.indd 35 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 36 På svenska Studieledighet på heltid och uppsägning av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker Jag är studieledig och på min arbetsplats har samarbetsförhandlingar inletts. Hindrar studieledigheten min uppsägning? Påverkar studieledigheten uppsägningstidens längd? Får jag lön för uppsägningstiden? Hur går det med mitt vuxenutbildningsstöd? Arbetsgivaren får inte avsluta en arbetstagares anställningsförhållande på den grunden att arbetstagaren har ansökt om eller utnyttjat studieledighet. Studieledighet skyddar dock inte från uppsägning, om arbetsgivaren har någon annan i lag föreskriven uppsägningsgrund. Anställningsförhållandet för den som är studieledig eller den som blir studieledig kan alltså sägas upp på samma grunder som för andra arbetstagare. Studieledigheten fördröjer inte uppsägningstidens början eller upphörandet av anställningsförhållandet. Uppsägningstiden löper alltså normalt också under studieledigheten. Om arbetsgivaren inte har skyldighet att betala lön under studieledigheten, vilket ofta är fallet, är arbetsgivaren inte heller skyldig att betala lön för uppsägningstiden till den som är studieledig. När det gäller vuxenutbildningsstödet rekommenderar vi att man står i direkt kontakt med Sysselsättningsfonden, men utgångspunkten är att om ett anställningsförhållande sägs upp efter att vuxenutbildningsstödet har inletts av orsaker som inte beror på arbetstagaren, går rätten till redan beviljat vuxenutbildningsstöd inte förlorad. Då kvarstår rätten till vuxenutbildningsstöd till utgången av den stödperiod som anges i beslutet. Inverkar inkomster från personalfonden på den inkomstrelaterade dagpenningen? Vi har på arbetsplatsen funderat på om den andel som fås från Postis personalfond påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen efter att anställningsförhållandet upphört och ska den anmälas till kassan? Den fondandel som betalats ur Postis personalfond är inte inkomst som påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen och ett uttag av den behöver inte anmälas till arbetslöshetskassan. När anställningsförhållandet upphör kan den personliga fondandelen lösas in i sin helhet inom fyra månader från fondens följande bokslutsdag, som är den 31 maj varje år. Om anställningsförhållandet upphör före den 31 maj, kan fondandelen lyftas i september under samma år. Om anställningsförhållandet upphör efter den 31 maj, kan fondandelen lyftas i september följande år. I Postis personalfond är betalningsdagen alltid den sista bankdagen i september. Medlemsavgifter under studier? Jag blir studieledig i oktober. Men jag vill förbli medlem av fackförbundet. Måste jag betala medlemsavgift till fackförbundet under studieledigheten? Nej, det behöver du inte. Ditt medlemskap kvarstår i fackförbundet, om du minst halvårsvis kommer ihåg att meddela förbundet om avbrottet i medlemsavgiften. En medlem har rätt till befrielse från medlemsavgift t.ex. under moderskapsledighet, föräldraledighet, vårdledighet och studieledighet. Du kan meddela om avbrott i medlemsavgiften genom att logga in i PAUs elektroniska medlemstjänst på adressen www.pau.fi. När du loggar in ska du komma ihåg att medlemsnumret har ändrats så att medlemsnumrets första nummer 2 har ersatts med nummer 7. I den elektroniska medlemstjänsten finns punkten ”Befrielse från medlemsavgift” där du kan göra avbrottet. Kom ihåg att i tjänsten ange startoch slutdatum för avbrottet i medlemsavgiften. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 36 Reitti_6_2021_PAINO.indd 36 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 37 In English Full-time study leave and dismissal for financial and productionrelated reasons I’m on study leave and worker consultations (yt-neuvottelut) have started at my workplace. Does study leave prevent me from being dismissed? Does study leave affect the length of my period of notice? Will I be paid for the period of notice? What about my adult education allowance? An employer may not terminate an employee’s employment contract on the grounds that the employee has applied for or is on study leave. However, being on study leave will not protect you from dismissal if the employer has another reason laid down in law for terminating the employment contract. This means the employment contract of a person on or going on study leave can be terminated on the same grounds as the employment contracts of other employees. Study leave does not delay the start of the period of notice or the termination of the employment contract. This means the period of notice runs normally during study leave. If, as is often the case, the employer has no obligation to pay a salary during study leave, the employer has no obligation to pay a salary during the period of notice. Regarding adult education allowance, we recommend contacting the Employment Fund directly but the basis is that if an employment contract is terminated after the start of adult education for reasons unrelated to the employee, the right to adult education allowance is retained. This means that the right to adult education allowance continues until the end of the allowance period. Does income received from a personnel fund affect earningsrelated unemployment allowance? At the workplace, we have been wondering whether a unit paid out of Posti’s personnel fund after termination of the employment contract affects earnings-related unemployment allowance and whether it needs to be reported to the unemployment fund? A fund unit paid out of Posti’s personnel fund does not affect earnings-related unemployment allowance and there is no need to notify the unemployment fund that the unit has been withdrawn. After termination of an employment contract, the fund unit may be redeemed in full within four months of the following financial statements date, 31 May each year, of the fund. If the employment contract is terminated before 31 May, the fund unit can be withdrawn in September of the same year. If the employment contract is terminated after 31 May, the fund unit can be withdrawn in September of the following year. The payment date of Posti’s personnel fund is the last banking day in September. Membership fees during studies? I’m going on study leave in October. I still want to remain a union member. Do I need to pay membership fees when I’m on study leave? No. You continue to be a union member as long as you remember to notify the union of an interruption in membership fees at least half-yearly. A member is entitled to exemption from membership fees for example periods of maternity leave, parental leave, childcare leave and study leave. You can notify PAU of the interruption in membership fees by logging on to our electronic membership service www.pau.fi. When logging on, remember that membership numbers have changed so that the first digit 2 in the membership number has been replaced by 7. The electronic membership service contains a point ”Exemption from paying the membership fee” (Jäsenmaksuvapautus), where you can inform us about the interruption. Remember to give the interruption starting and ending date. ? Ristikon ratkaisu Oikaisu E K U L U M A O L U O D E V I E T N A M A N N E T T E U R R P A S S E L I I O K A A T A S E T E L M A T A I T E E L L I N E N P A S S I R A U N O E P U T P U O L I K A S L O T O T A E T N A K A T R A S R R L N M A T A A A R K K U L A U L U P A T U K A T A N S I O T S A R A N A T K I T A R A K E N O T H A R S O T A H A A A A I R A K T O V E S I T A R P U N A A L I N K I E L I P U T T E R I K I E R O I N O S U A I O N I L I S T A Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Miika Nieminen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 5/2021 Reitti-lehdessä 4/2021 oli virhe mainosjakaja Petri Rautiaisen kpl-korvauksista. Jutussa mainittiin, että Rautiaiselle maksetaan ensimmäisestä jakelutuotteesta 0,5 senttiä kappaleelta ja seuraavista 0,1 senttiä. Hänelle maksetaan ensimmäisestä tuotteesta 4,1 senttiä kappaleelta ja seuraavista 0,84 senttiä. Kappalehinnat ovat Rautiaisen mukaan näkyneet palkkalaskelmissa vuoden 2018 alusta alkaen. Reitti_6_2021_PAINO.indd 37 Reitti_6_2021_PAINO.indd 37 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, katutaso 00530 Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 HELSINKI PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOSIVUT www.kuljetusalantk.fi 38 Toimi näin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Työttömyysturva L ähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassaan oltuasi työttömänä kaksi viikkoa. Jos työttömyys alkaa keskeltä viikkoa, täytä hakemukseen ensimmäisen vajaan viikon lisäksi kaksi kokonaista viikkoa. Huomaathan, että päivärahaa ei voi hakea etukäteen. Kätevimmin täytät hakemuksen Kuljetusalan työttömyyskassan verkkopalvelussa osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen voit myös tulostaa itsellesi työttömyyskassan kotisivuilta kohdasta lomakkeet. Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi Ansiopäivärahan hakemiseksi tarvittavat liitteet: • Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) Palkkatodistuspohjan työnantajaa varten löydät tarvittaessa kassan verkkosivuilta kohdasta ”lomakkeet”. Työttömyyskassa voi käyttää tulorekisterissä olevia tulotietojasi vain, jos työnantajasi on ilmoittanut tiedot laajalla ilmoitustavalla ja sinne on ilmoitettu myös mm. ansainta-ajat ja palkattomat poissaolot. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta. • Päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta. • Viimeisin vahvistettu verotuspäätös, jos sinulla on sivutoimista yritystuloa tai maatalous-/ metsätaloustuloa. • Selvitys, jos haet lapsikorotusta aviotai avopuolisosi lapsista. • Palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista, jos haet soviteltua päivärahaa. • Työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mikäli haluat voit toimittaa kassalle muutosverokortin etuutta varten. • Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Näet omat tietosi kassan verkkopalvelusta. Jos olet itsemaksava jäsen, maksa puuttuvat jäsenmaksut työttömyyden alkamiseen saakka. Ensimmäisen hakemuksen käsittelyaika on yleensä 2–3 viikkoa, mikäli hakemuksen mukana on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. Jatkossa päivärahaa haetaan aina jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Kassa ohjeistaa sinut oikeaan hakujaksoon ensimmäisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lisätietoja päivärahan hakemisesta saat työttömyyskassasta. ? Reitti_6_2021_PAINO.indd 38 Reitti_6_2021_PAINO.indd 38 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 4.10. mennessä ja voita 20 € Reitti_6_2021_PAINO.indd 39 Reitti_6_2021_PAINO.indd 39 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24
• Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Reitti_6_2021_PAINO.indd 40 Reitti_6_2021_PAINO.indd 40 15.9.2021 11.24 15.9.2021 11.24