Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2022 Eettinen kuorma pakotti alan vaihtoon 18 Postin mennyt maailma herää eloon 22 Mikko Vainio sai työyhdistelmästä kokoaikaisen työn Onko jakelun lähtöpisteissä kaikki kunnossa ? Vain puolueeton sovittelu toimii 16 14 6 Reitti_6_2022.indd 1 Reitti_6_2022.indd 1 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
3 2 Reitti 6 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 11 350 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Työyhdistelmä toi kokoaikaisen työn 12 Mainosjakaja voitti taas jakeluyhtiön 13 PUHEENJOHTAJALTA: Lainsäätäjä ja tuomioistuin lakko-oikeuden kimpussa 14 Jakelun lähtöpisteet ja kevytlähtöpisteet 16 Eettisen kuormituksen hallinta 17 Jaana Kanerva vaihtoi postityön hoiva-alaan 18 Vain puolueeton sovittelu toimii 20 Sovittelijan tärkein työ tehdään riitojen välissä 22 Postin mennyt maailma herää eloon 25 EWC:ssä kuuluu työntekijöiden kansainvälinen ääni 26 Ukrainan sota ajaa ammattiliittoja omaksumaan uusia rooleja 28 Postityö 2030-hanke käynnistyi 29 AY-MAJAKKA: Filip Djordjevic 30 SOPIMUSPYRAMIDI 4/4 : Työsopimus ei ole henkilökohtainen asia 31 Ristikko 32 Kysyvälle vastataan 34 Menoon mukaan 35 PUHETTA TALOUDESTA: Mitä eroa on mansikalla ja sähköllä? 36 In memoriam Eero Saarinen 37 In memoriam Erkki Hietala 38 PÅ SVENSKA 39 IN ENGLISH 40 KOLUMNI: Jos työ herkkua olisi... 41 Postitalo on leimattu 42 Työttömyysturva 43 Muutosilmoitukset 22 20 17 Reitti_6_2022.indd 2 Reitti_6_2022.indd 2 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Eettiseen kuormaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Huom! Seuraavan Reitin deadline on 6.10. Lehti ilmestyy 2.11. Pä äk ir jo it us A lkukeväällä 2021 SAK julkaisi laadullisen haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin tarkemmin SAK:n Työolobarometrissa esiin noussutta ilmiötä, jossa työntekijät kokevat, etteivät ehdi tehdä töitään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisivat. Ilmiössä on käytännössä kyse työntekijöiden eettisestä kuormasta työyhteisössä. Tutkimukseen haastateltiin eri aloilta kymmentä eri henkilöä, joista yksi oli postityöntekijä, jolla on laaja kokemus alan eri tehtävistä; ryhmävastaavana, tuotantosuunnittelijana ja palvelupäällikön sijaisena. Haastateltava nosti tutkimuksessa esiin mm. ongelmat, jotka aiheutuvat esityönja jakelun eriyttämisestä ja automaattisesti esilajitellusta postista. Siinä missä postinjakaja lajitteli jakelutoimipaikassa ennen oman reittinsä postit, joutuu hän nykyisin selvittelemään jakelureitillä useasta eri kimpusta koneen lajittelemat postit. Ei ihme, että tämä on aiheuttanut tunteen siitä, että työtä ei ehdi tehdä niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista. Postilainen kertoi lisäksi haastattelussa, että hän yritti vaikuttaa asioihin parantavasti ja sietää tilannetta. Esimerkiksi aiemmin suunnittelijana hän huomautti, ettei uusi toimintamalli tule toimimaan, mutta johto runnoi sen läpi. Tutkimuksen pohjalta SAK:n toimintasuosituksissa huomautetaan, että työntekijöillä on paljon ideoita ja hyödyntämätöntä potentiaalia arjen toimintojen sujuvoittamisessa. Toimimalla niin, että työntekijät ovat osallisia toimintojen suunnittelussa, saadaan lisättyä sekä työhyvinvointia että työn tuottavuutta. Onko näin toimittu Postissa? Pahimmillaan epäkohtien perusteltu esiin nostaminen on vaikuttanut henkilön asemaan työyhteisössä ja aiheuttanut seurauksia seuraavissa yt-neuvotteluissa. Toisaalla tässä lehdessä Pasi Karpin kirjoittamassa jutussa (s. 16) muistutetaan siitä, että eettisen kuormituksen hallinta on koko työyhteisön asia. Eettisestä kuormasta voi seurata stressitila, joka altistaa sairauksille ja työuupumukselle. Seurauksena tästä on alan vaihto. Postissa 29 vuotta ollut Jaana Kanerva kertoo sivulla 17 miksi hän sai Postin henkilöstöpolitiikasta tarpeekseen ja irtisanoutui muutama vuosi sitten. Sitoutuneille ja ahkerille työntekijöille tehtiin mahdottomaksi tehdä työnsä laadukkaasti. Ennen postilaisille oli itsestään selvää, että kaikki lähetykset vietiin. Sitten kaikki muuttui, eikä millään ollut enää mitään väliä. Työterveyspsykologi Heli Hannonen kannustaa työpaikoilla avoimeen keskustelukulttuuriin. Hän painottaa, että eettisen kuormituksen pohtiminen työpaikalla on mahdollisuus yhteishengen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kaikki ratkaistut ongelmat kehittävät osaamista. Näitä onnistumisia yhteisö voi hyödyntää tulevissa kriiseissä. < JUHA PÖYRY Reitti_6_2022.indd 3 Reitti_6_2022.indd 3 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Postin Asiakaspalvelut yhdistyivät Postipalvelut (PS) ja Verkkokauppaja jakelupalvelut (eCD) asiakaspalveluyksiköt yhdistyivät saman kokonaisuuden alle 1.9. alkaen. Uuden asiakaspalveluyksikön tavoitteena on työskennellä yhteisten toimintaperiaatteiden, aukioloaikojen sekä palvelutasojen mukaisesti. Yhdistyminen ei aiheuta henkilöstön vähentämistarpeita. Uudessa Asiakaspalveluyksikössä työskentelee tämänhetkisen arvion mukaan yhteensä noin 350 henkilöä. Mikäli asiasta herää kysyttävää, niin voitte olla yhteydessä: Laura Meriläinen, pääluottamusmies PKS, puh. 0400 927 475, laura.merilainen@posti.com tai Martti Määttä, pääluottamusmies muu Suomi, puh. 050 590 4739, martti.maatta@posti.com SAK palkitsee ammatistaan ylpeitä ja aktiivisia duunareita SAK hakee kahta Duunari-stipendin saajaa vuodelle 2022. Stipendit myönnetään enintään 35-vuotiaille osaajille, jotka ovat omalla aktiivisuudellaan edesauttaneet duunariammattien ja ammattiyhdistystoiminnan arvostuksen nostamista nuorten keskuudessa. Ehdotuksia voi jättää syyskuun ajan. Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen jarjesto@sak.fi otsikolla ”Duunari-stipendi 2022” tai postitse osoitteeseen: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Jussi Kukkola/ Duunari-stipendi, PL 157, 00531 Helsinki. Duunari-stipendit jaetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 24.–25.11. Lisätietoja voit kysyä sähköpostilla osoitteesta jarjesto@sak.fi. Reitti_6_2022.indd 4 Reitti_6_2022.indd 4 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
5 4 Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenen siirtyminen Avoin työttömyyskassa A-kassaan vuodenvaihteessa Kuljetusalan Työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan, A-kassaan 1.1.2023. Kassojen sulautuminen ei edellytä toimenpiteitä Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseniltä, sillä työttömyyskassan nykyinen jäsenyys siirtyy automaattisesti A-kassaan ensi vuoden alusta lähtien. Ennen vuodenvaihdetta tiedotamme jäseniämme käytännön muutoksista asiakaspalveluajoissa ja etuushakemusten lähettämisestä verkossa tai postitse. Seuraathan siis vuodenvaihteen tiedotusta. A-kassa on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa, joka hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen. A-kassa on yksi Suomen suurimpia kassoja. Kuljetusalan kassan sulautumisen myötä A-kassaan kuuluu yli 220.000 jäsentä. Tulevaisuus tänään lokakuussa SAK järjestää Tulevaisuus tänään -tapahtuman jo kuudetta kertaa lauantaina 8.10.2022 klo 9–16.00. Tämän vuoden Tulevaisuus tänään -tapahtuman teemana on hyvä työ. Lauantaina 8.10. järjestettävä SAK:n tapahtuma avaa samalla ympäri Suomea ulottuvan Visiona hyvä työ -kiertueen. Kaikille avoin ja maksuton Tulevaisuus tänään -tapahtuma pidetään Helsingin Pasilassa sijaitsevan Sokos Hotel Triplan kokouskeskuksessa osoitteessa Fredikanterassi 1 B. Tilaisuus alkaa kello 10 ja päättyy kello 16. Tapahtuman avaa palkittu toimittaja, ohjaaja ja kirjailija Ina Mikkola. Tapahtuman keskusteluissa puhutaan hyvän työpaikan kriteereistä, ammattiylpeydestä, päihteiden käytöstä työpaikalla ja työelämän sopimustoiminnan tulevaisuudesta. Tapahtuman house bändinä toimii Punatähdet, agit-rock-bändi 1970-luvun Koillis-Savosta. Keskusteluja vetävät toimittajat Sami Turunen ja Kirsi Haapamatti. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyy osoitteesta www.tulevaisuustanaan.fi. Työehdot haltuun päivityskurssilla Työehtojen päivityskurssi pidetään kuljetusliittojen Hakaniemi-salissa Helsingissä 10.-11.11.2022. Kurssi on suunnattu luottamusja työsuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Ilmoittaudu kurssille jäsenpalvelussa osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kurssista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. Työelämänpelisäännöt.fi tarjoaa perustietoa suomalaisesta työelämästä poikkeuksellisen laajalla kielivalikoimalla. Työelämän ABC -tietopaketti kertoo työelämän pelisäännöistä suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Lisäksi tiiviimmin perustiedot suomalaisesta työelämästä on palvelussa tarjolla 18 muulla kielellä. Työelämätietoa 23 eri kielellä Uudesta verkkopalvelusta löytyy myös SAK:n työsuhdeneuvonta, joka opastaa luottamuksellisesti ja maksutta työsuhdeasioissa. Työelämän pelisäännöt -palvelun tavoite on ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä. Reitti_6_2022.indd 5 Reitti_6_2022.indd 5 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
7 Työn kuva 6 Reitti_6_2022.indd 6 Reitti_6_2022.indd 6 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
7 X X 7 Työyhdistelmä toi kokoaikaisen työn Mikko Vainio osa-aikaistettiin Keravan jakelussa kaksi vuotta sitten. Keväällä alkanut työyhdistelmä jakelussa ja varastossa tekee työajasta taas kokoaikaisen. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Mikko Vainio tekee työyhdistelmäpilottia joulukuun alkupuolelle. Kolme päivää viikossa menee jakelussa ja kaksi päivää varastossa. Reitti_6_2022.indd 7 Reitti_6_2022.indd 7 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
9 8 Työn kuva Mikko Vainio tekee työyhdistelmäpilottia joulukuun alkupuolelle. Kolme päivää viikossa menee jakelussa ja kaksi päivää varastossa. K eravan jakelussa käytiin kaksi vuotta sitten yt-neuvottelut, joiden seurauksena monet työntekijät osa-aikaistettiin. Alussa Vainiolla kävi mielessä, että Posti saa jäädä, mutta sovitellun päivärahan turvin hän päätti kuitenkin jatkaa. Ensimmäinen vuosi osa-aikaisena meni perusjakelussa ihan ok ansiosidonnaisen kanssa, kun tein ylitöitäkin ennen osa-aikaistuksen alkamista. Mutta se toinen vuosi oli jo vähän, että kyllähän tässä voisi jotain katellakin. Työyhdistelmäpilotti perusjakelu + varastotyö alkoi kesäkuun alussa ja jatkuu joulukuun alkupuolelle. Pilotissa on sovittu siitä, että Transvalin työstä Vainio saa vähintään samaa palkkaa kuin ns. päätyöstä eli jakelusta. Työaika Vainiolla oli jakelussa 27 tuntia viikossa, mutta sitä jouduttiin hieman laskemaan, että Transvalin tunneilla viikkotyöaika muodostui sopivasti kokoaikaiseksi. Ansiosidonnaisella kyllä pärjää, mutta kyllähän se nyt jeesaa ja motivoi, jos saat viitisenkin sataa euroa kuussa enemmän käteen, Vainio huomauttaa. Vainio työskentelee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin jakelussa ja tiistaisin ja torstaisin Transvalin varastossa Vantaalla. Aamuvuoro Transvalilla on aamuseitsemästä iltapäivä kolmeen ja iltavuoro klo 12–20. Iltavuoroa Vainio sai aikaistettua parilla tunnilla. Tämä oli hänen kannaltaan välttämätöntä riittävän lepoajan saamiseksi. Jakeluun kun olisi ollut aika rankkaa herätä vähillä yöunilla. Transvalissa Vainio toimii pääasiassa äänikeräilijänä eli kerää luureihin tulevien viestien perusteella tavaraa hyllyistä ja toimittaa ne eteenpäin asiakkaalle. Hän sanoo viihtyvänsä varastossa ja työyhdistelmä hommissa hyvin. Olen ollut jakelussa yli 20 vuotta ”kesätöissä” ja nyt sain sitten siistin sisätyön. Ja onhan tämä nyt paljon rennompaa hommaa, ei tarvitse ravata ainakaan rappusissa. Viikon aikana vaihtuu aina naamatkin ja homma on vaihtelevaa, eikä aina sitä samaa pullaa. Se tässä työyhdistelmässä on varmaan tärkein juttu. Pikaopastuksella varaston saloihin Varastotyö on luonnollisesti täysin erilaista jakelutyöhön verrattuna. Mitään perusteellisempaa koulutusta äänikeräilijän hommaan ei kuitenkaan vaadita. Työhön opastaja näytti kaikki metkut ja käytiin varaston omat turvallisuuskoulutukset läpi. Perehdytys kesti niin kuin postissakin, mitä se nyt oli päivän tai puolitoista. Minä en siitä nyt niin hätkähtänyt, mutta olisihan se ollut ihan kiva, jos joku olisi katsonut vähän pitempään perään. Mutta menihän se noinkin ihan sutjakkaasti, kun ei tuo homma varastossa tosiaan mitään rakettitiedettä kumminkaan ole. Ja ainahan voi kysyä, jos jotain tulee eteen. Varastoympäristössä saa trukkien kanssa olla kuitenkin tarkkana, että kyllä siellä hereillä saa olla ja kävellä jalankulkuväyliä pitkin. Mutta miltä tuntui siirtyä yhdestä työstä kahteen työhön? Vaatiko se esim. työmatkojen tai vapaa-ajan suhteen joitain järjestelyjä? Reitti_6_2022.indd 8 Reitti_6_2022.indd 8 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
9 8 Kyllä tässä on ollut vähän opettelemista varsinkin varaston aamuvuoroissa, että mitähän sitä aamulla tekisi, kun ei tarvitse mennä kuin vasta puoleen päivään töihin. Ehkä sosiaalinen elämä on vähän parantunut, kun ei tarvitse mennä niin aikaisin nukkumaan. Harrastuksiin yhdistelmätyö ei ole vaikuttanut. Kuljen työmatkat Keravalta lokeen pyörällä, joka on yhteen suuntaan 20 km. Siinähän sitä tulee samalla harrastusta. Kaksi tessiä Vainio kertoo, että työyhdistelmän aikana työehdoissa, lomissa ym. ei ole ollut epäselvyyksiä. Jakelussa noudatetaan Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta ja varasto puolella Kaupan alan tessiä. Pieniä erojakin löytyy. Varastossa on yksi puolen tunnin ruokatunti ja kaksi vartin pituista kahvitaukoa. Ruokatunti ei ole varastossa työaikaa. Todellinen työaika on 7.30. Työsopimukset on tehty sekä Postiin että Transvaliin, jonne on määräaikainen työsopimus joulukuulle. Uskoisin, että näillä näkymin pilotille tulee jatkoa. Ja jos näillä työehdoilla jatketaan, niin olen kiinnostunut jatkamaan. Nyt saan palkan postin mukaan, mutta en tiedä sitten jatkosta, mitä palkkaa ovat valmiita maksamaan. Muutosyksikön rooli kasvaa Vuosi sitten aloittanut Posti konsernin Muutosyksikkö tarjoaa osa-aikaisille työntekijöille lisätunteja erilaisilla työkombinaatioilla. Muutosyksikön avulla haetaan myös koulutuspolkuja ja esihenkilöille mahdollisuuksia resurssointiin ja tukea muutostilanteisiin. P ostista on digitalisaation ja alan murroksen myötä kadonnut työpaikkoja kiihtyvään tahtiin, työntekijöitä on irtisanottu ja osa-aikaistettu. Samaan aikaan lähes kroonisesta työvoimapulasta kärsitään myös Postissa. Yksi keino lisätyön tarjoamisessa ja rekrytoinnissa on konsernin Muutosyksikkö, joka perustettiin viime syksynä. Yksikön ohjausryhmässä on myös henkilöstöedustus. Ohjausryhmässä on edustus liiketoimintaryhmistä, esihenkilöistä ja edunvalvonnasta. Torvisen Juhan (valtakunnallinen pääluottamusmies) mukana olo on meille tärkeää, koska hänen avulla saamme paremmin kentän ääntä mukaan, sanoo Muutosyksikön vetäjänä huhtikuun alussa aloittanut Reijo Salmela. Salmelan lisäksi Niko Keinänen vastaa yksikössä resurssointimalleista, niiden kehittämisestä ja pilotoinneista. Muutosyksikkö on vasta matkansa alussa ja yksi sen tavoitteista on yksikön tunnetuksi tekeminen koko konsernissa. Huomasimme, että emme olleet käyneet riittävän hyvin liiketoimintojen ja esihenkilöiden kanssa läpi heidän resurssitarpeitaan. Kun liiketoiminta tai esihenkilöt ovat tarvinneet resursseja, heillä on ollut vakiintuneet tavat toimia, johon Muutosyksikkö ei ole aiemmin kuulunut. Nyt meillä on tarkoitus, että kaikki esihenkilöt tuntee ja tietää meidät. Liiketoimintaryhmien kanssa meillä on kuukausittaiset tapaamiset, joissa käydään läpi, mitä siellä tapahtuu, Salmela kertoo. TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_6_2022.indd 9 Reitti_6_2022.indd 9 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
11 10 Työn kuva Myös Keinänen painottaa tunnettavuuden merkitystä. Teemme valtavasti töitä sen eteen, että olemme henkilöstön tavoitettavissa. Vastaanotto on ollut hyvää ja meillä on ollut työntekijöiden kanssa hyviä keskusteluja. Nyt liiketoimintojen työnjohto ottaa matalammalla kynnyksellä yhteyttä. Työyhdistelmäkokeilujen kautta sana on kiirinyt ja haluankin kiittää työntekijöitä, yksiköitä ja esihenkilöitä, jotka ovat tämän kokeilun/pilotin mahdollistaneet. Työyhdistelmäpilotit käynnissä Muutosyksikkö käynnisti keväällä pilotin kahdesta työyhdistelmästä, joista toinen koostuu varhaisjakelusta ja pakettilajittelusta ja toinen perusjakelusta ja varastotyöstä. Pilottiin haki 38 työntekijää, joista tällä hetkellä 11 henkeä toimii työyhdistelmissä. Eniten hakijoita oli varhaisjakelun ja pakettilajittelun yhdistelmään, mutta siinä opiskeluviisumin vaatimukset karsi joitakin hakijoita pois, kun tuntirajat tuli nopeasti vastaan. Varhaisjakajat tekevät työyhdistelmän kautta Helsingin kuljetuksen terminaalissa terminaalityötä ja pakettilajittelua 3 tuntia päivässä. Perusjakelun työyhdistelmässä on kumppanina Transvalin varasto Voutilassa. Transval on yksi vaihtoehto ja mahdollisuus, mutta ei ole mikään itsetarkoitus, että työyhdistelmäkokeilu olisi vain siellä, Keinänen sanoo ja jatkaa. Erityisesti työyhdistelmä, jossa tehdään viikko perusjakelua ja viikko varastoa on osoittautunut malliksi, joka toimii hyvin. Se tasaa jakelun kuormaa. Keinänen muistuttaa, että malleissa on luonnollisesti aina omat haasteensa, mutta kokemuksista otetaan opiksi ja kyselyn avulla selvitetään osallistujilta mitä kehitettävää niissä voisi olla. Haasteet ovat liittyneet lähinnä siihen, että työntekijöiden puolelta haluttaisiin enemmän joustoja esimerkiksi työaikoihin sekä aamuja iltavuoroihin. Näihin on pyritty hakemaan yhdessä ratkaisuja, mutta esimerkiksi varastolla saattaa olla joku prosessi esteenä sille, että työvuorojen muokkaus ei helpolla onnistu. Salmela painottaa, että työllistyminen ei ole ollut pelkästään yksisuuntaista Postilta Transvalille. Homma toimii molempiin suuntiin. Transvalin varastosta on menty myös perusjakelun puolelle. Ja Postilta Postillekin on työllistytty. Muutosyksikkö tarjoaa konsernin sisällä myös koulutuspolkuja, jotka voi johtaa uusiin työtehtäviin. Esimerkiksi työntömastotrukin kuljettajaksi, joista on huutava pula, haki taannoin 16 henkilöä. Nämäkin lähtevät työyhdistelmien kautta. Tulevaisuudessakin voi olla kova pula työntekijöistä ja voi olla, että kouluttamalla työntekijöitä eri työkombinaatioihin rakennamme samalla uusia urapolkuja. Eri työtehtäviin kouluttaminen voisi olla samalla askel työntekijöiden sitouttamiseen. Yli 300 hakemusta Heinäkuuhun mennessä Muutosyksikön kautta erilaisiin työkombinaatioihin on hakenut 330 henkilöä, joista 160 tälle vuodelle. Toteutuneita ratkaisuja on noin 50 ja aktiivisena noin 80 henkeä. Työyhdistelmämalli on nostanut liiketoimintaryhmissä, erityisesti varhaisjakelussa huolta siitä, että Muutosyksikön kautta työntekijät lähtevät muualle töihin. Yksiköiden kanssa on sovittu kuitenkin siitä, että pilotissa on kyse nimenomaan työyhdistelmästä, joka koostuu kahdesta työstä. Entä löytyisikö Muutosyksiköstä apua myös työkykyongelmiin? Viime syksynä keskusteltiin siitä, että Muutosyksikköön otettaisiin mukaan alentuneen työkyvyn huomioiminen eli yksikön kautta luotaisiin työllistymismahdollisuuksia ko. henkilöille. Mitä tälle kuuluu nyt? Käymme parhaillaan läpi sitä, miten pystyisimme tekemään paremmin yhteistyötä työkykypolun kanssa. Organisaatiossa on olemassa työkykyvastuutaho, mutta pyrimme muutosyksikkönä toimimaan tässä tukena, Salmela puntaroi. Jos olet kiinnostunut Postin ja Transvalin avoimista työtehtävistä, jätä avoin hakemus osoitteessa https://bit.ly/31ehv5T. Avoimet työpaikat löytyvät osoitteesta careers.posti.com/tule-meille-toihin 10 Reitti_6_2022.indd 10 Reitti_6_2022.indd 10 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
11 10 Valtanen toivoo jatkossa parempaa tiedonkulkua. V altanen osa-aikaistettiin Mikko Vainion ohella pari vuotta sitten pudottamalla kokoaikaiset tunnit 27:ään tuntiin viikossa. Avuksi tuli soviteltu ansiopäiväraha, mutta Valtanen halusi kuitenkin kokoaikaisen palkan työyhdistelmän kautta. Toimeentulon turvaaminen oli minulle tärkeää, hän painottaa. Valtanen kuvailee työyhdistelmää jonkinlaiseksi viha-rakkaussuhteeksi. Jakelutoimipaikkaan on kotoa vain kaksi kilometriä, mutta Vantaalle 22. Toisaalta äänikeräilijän työ varastossa tuo työviikkoon vaihtelua ja mahdollistaa uusien asioiden oppimisen. Kiva oppia välillä jotain uutta, kun olen tuolla jakelussakin ollut samassa piirissä jo muutaman vuoden, niin hyvä, että joutuu välillä miettimään uusiakin asioita. Toimeentulon turvaaminen oli tärkeää Terhi Valtanen sai idean lähteä työyhdistelmään mukaan, kun hänen työpaikallaan Keravan jakelussa kävi muutosyksikön edustajat kertomassa pilotista. Aluksi työmatkan pituus Vantaan logistiikkakeskuksessa sijaitsevaan Transvalin varastoon kuitenkin arvelutti. Terhi Valtasen toimeentulo tulee tällä hetkellä kahdesta osaaikatyöstä. Mieluummin hän olisi töissä lyhyen työmatkan takia perusjakelussa täysillä tunneilla. Molempi parempi Terhi Valtanen tekee Voutilan varastossa samaa äänikeräilijän työtä kuin kollegansa Mikko Vainio. Työvuorot hän sai sovittua pienen väännön jälkeen aamuvuoroon kello kuudesta kahteen. Valtanen toivoo jatkossa parempaa tiedonkulkua Muutosyksikön ja työnjohdon välillä. Tästä työaikaväännöstä tuli välillä vähän sellainen tunne, että Transvalin puoli ei ole aina hirveän mielissään, että Postista tulee sinne ihmisiä töihin. Mutta iso kiitos joka tapauksessa meidän palveluesimiehelle, että työvuorot saatiin vaihdettua. Valtasen toimeentulo tulee tällä hetkellä kahdesta osa-aikatyöstä. Mieluummin hän olisi kuitenkin töissä lyhyen työmatkan takia perusjakelussa täysillä tunneilla. Ratkaiseva asia tässä on työmatkan pituus. Mutta on tässäkin asiassa puolensa ja puolensa. Toisaalta olisi hyvä, että palkka tulisi yhdestä työstä, mutta kyllä se myös piristää viikkoa, kun on siellä varastollakin töissä. < Reitti_6_2022.indd 11 Reitti_6_2022.indd 11 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
13 12 Mainosjakaja voitti taas jakeluyhtiön TEKSTI: HEIDI NIEMINEN KUVA: JUHA PÖYRY S uomen Suoramainontaan kuuluva jakeluyhtiö SSM Länsi-Suomi Oy (ent. Jakelu-Ässät) joutuu maksamaan hovioikeuden päätöksellä PAUn jäsenelle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9717 euroa lisättynä viivästyskorolla. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi Jakeluässät, nykyisen SSM LänsiSuomi Oy:n, maksamaan syksyllä 2020 Ville-Veikko Jokelalle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9717 euroa lisättynä viivästyskoroilla. Samaan tuomioon päätyi myös Vaasan hovioikeus viime vuoden joulukuussa. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa SSM Länsi-Suomi Oy:lle, joten hovioikeuden viime joulukuussa antama Jakeluyhtiöiden alipalkkaus on tullut Suomen Suoramainontaan kuuluville yhtiöille kalliiksi. Kolmella vuosikymmenellä palkkasaatavia oikeudenkäyntikuluineen on maksettu satojatuhansia euroja. tuomio jää pysyväksi. Palkkasaatavien ja lomakorvausten lisäksi yhtiö joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 27 133 euroa. Postija logistiikka-alan unioni PAU on vienyt jo kolmella vuosikymmenellä huomattavan määrän mainosjakajajuttuja oikeuteen. Toistaiseksi kaikki oikeudessa riidellyt asiat ovat päättyneet työntekijäpuolen voittoon. Tälläkin hetkellä neljälle mainosjakajalle haetaan palkkasaatavia oikeusprosessin avulla. Käräjäja hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden ohella useita juttuja on myös päätynyt työnantajapuolen kanssa sovintoon siten, että käräjöintiä ei ole tarvinnut jatkaa, kun mainosjakajan oikeudet on saatu sovinnolla toteutumaan. PAU on hankkinut näissä jutuissa mainosjakajille maksamattomia palkkoja satoja tuhansia euroja. Vastaajana oikeudenkäynneissä on ollut Suomen Suoramainontaan kuuluvat jakeluyhtiöt. Suomen Suoramainonta Oy kuuluu Keskisuomalainen konserniin. < Mainosjakaja Ville-Veikko Jokelaa haastateltiin Reitti-lehteen syksyllä 2020. Voit lukea jutun osoitteesta www.lehtiluukku.fi/ lehti/reitti Reitti_6_2022.indd 12 Reitti_6_2022.indd 12 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
13 12 13 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Lainsäätäjä ja tuomioistuin lakko-oikeuden kimpussa 13 T yömarkkina-asioiden kanssa töitä tekevä ei voi olla miettimättä hoitoalan työntekijöiden tämänhetkistä neuvottelutilannetta. Vaikka itse ei istu kyseisessä pöydässä, on sitä automaattisesti vähintäänkin hengessä mukana. Tärkeitä ihmisiä hoitoalan työntekijät ainakin tuntuvat olevan, kun lakkooikeutta heiltä on viemässä sekä lainsäätäjä että tuomioistuin. Käydäänpäs hieman läpi molempia asioita. Laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana eli tuttavallisemmin ”pakkotyölaki” on erittäin poikkeuksellinen. Poikkeuksellinen on toki Tehyn ja Superin ilmoittama työtaistelutoimikin. Lainsäätäjä perustelee lain tarvetta potilasturvallisuudella. Samaan aikaan, kun lainsäätäjä eduskunnassa on huolissaan lakon aiheuttamasta vaarasta potilasturvallisuudelle, Helsingin Sanomissa HUS Akuutin johtaja (Helsingin yliopistollinen sairaala) kuvaili kyseistä päivää Jorvin päivystyksen hirveimmäksi päiväksi. Sitä se oli myös päivystykseen yrittävien asiakkaiden kuin myös hoitajien mielestä. Saattoipa jopa potilasturvallisuus vaarantua. Ambulanssipotilaiden jonoa päivystykseen samainen johtaja samassa lehdessä kuvaili hätähuutona järjestelmän luhistumisesta. Tarvitsemme ilmeisesti lain takamaan potilasturvallisuuden myös silloin kun ei ole lakkoa. On toki osin helppo ymmärtää lainsäätäjänkin painetta. Lakko teho-osastoilla on väistämättä hengenvaarallinen ja johtaisi mahdollisesti kuolemiin. Tätä poliitikot eivät halua omalle kontolleen. ”Normaalissa” työmarkkinaneuvottelutilanteessa muilla aloilla noin kova painostuskeino johtaisi sopimukseen. Teollisuudessa, palveluja kuljetusaloilla kyse on yleensä omistajan rahan menettämisestä, ei hengenvaarasta. Hoitoalalla lakko väistämättä kohdistuu hoivaan ja henkeen. Heidän käsissään on ihmiset, ei koneet ja tavarat. Kun muualla paine on riittävän kova, työnantaja tekee sopimuksen. Hoitoalan kiistassa työnantajaosapuolet pyytävät hätiin lainsäätäjän ja tuomioistuimen. He eivät pelkää omistamansa yrityksen tappioita vaan vastuuta. Ja miksi sopia isommista palkoista, kun voi pakottaa hoitajat takaisin lakosta töihin lainsäätäjän ja tuomioistuimen voimin. Voisiko joku seuraava hallituskokoonpano joskus tulevaisuudessa olla sitä mieltä, että myös omaisuutta, ei vain henkeä, tulisi suojata samanlaisella lailla lakon uhatessa? Helsingin käräjäoikeuden antamat väliaikaiset turvaamistoimipäätökset eivät ole ammattiliitoille uusi juttu. Kuljetusliittojen käytävillä on totuttu liittopuheenjohtajia turvaamistoimipäätöksen kanssa etsiviin ulosottomiehiin. Ilmeisesti niihin saadaan tottua nyt myös muissa liitoissa. Turvaamistoimihakemukset Helsingin käräjäoikeudelle teki Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Vaatimuksena oli, että käräjäoikeus miljoonan euron sakon uhalla estää Tehyn ja Superin toteuttamasta ilmoitetut työtaistelutoimenpiteet. Ja käräjä oikeus kuittasi työnantajan toiveen. Perinteisesti työnantajat ovat toimittaneet turvaamistoimihakemuksen käräjäoikeuteen silloin, kun SMU ja AKT ovat saartaneet ulkomaalaisen aluksen suomalaiseen satamaan. Yleensä aluksen henkilökunnan palkat ovat maksamatta pidemmältä ajalta, joten alusta ei lastata ja päästetä satamasta pois ennen kuin palkat on hoidettu. Laivan omistajaa tämä vaatimus ei aina miellytä. Minun muistini mukaan ensimmäinen työmarkkinakiistaa koskeva turvaamistoimihakemus nähtiin vuonna 1998. Ei ehkä tarvitse omata kummoisia ennustajan lahjoja väittääkseen, että tulemme näkemään jatkossa yhä enemmän turvaamistoimihakemuksia työtaistelujen yhteydessä. Halvempaa on pyrkiä estämään lakko oikeuden päätöksellä kuin korottaa palkkoja. Sitten kun lainsäätäjä kerkeää, niin voisi pohtia onko turvaamistoimihakemukset tässä yhteydessä siinä käytössä, mihin ne on alun perin tarkoitettu. Yhtä kaikki, kaiken tämän lopputulos ei voi olla se, että hoitajien työ on niin tärkeää, että heitä ei voi päästää lakkoon, mutta ei kuitenkaan niin tärkeää, että he eivät saa kunnon tasokorotusta palkkaansa. Jos noin on, tämä yhteiskunta löytää edestään luhistuneen terveydenhoitojärjestelmän. < Reitti_6_2022.indd 13 Reitti_6_2022.indd 13 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
15 14 J akelutoimipaikassa tuotevirranohjaajat ohjaavat valmiit konekäsitellyt niput suoraan reiteille, mistä jakajat vievät ne postinsaaja-asiakkaille. Monella alueella myös kaiken muun esityön keskittäminen on edennyt voimakkaasti. Esim. omalla alueellani HKI POK Länsi Turun kaupunkialueen esityö tehdään jo esityötehtaassa. Turun esityötehtaan vaikutusalueella on tällä hetkellä kolme jakelun lähtöpistettä, joissa työskentelee Turun alueella noin 100 postinjakajaa. Työsuojeluvaltuutetut selvittivät jakelun lähtöpisteitä Todellisuus ei ollut aivan niin paha, kuin mitä alun perin pelkäsin. Muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta ei aivan riisuttuja kevytlähtöpisteitä Jakelun lähtöpisteet ja kevytlähtöpisteet Postinjakelun prosessia on muutettu määrätietoisesti siihen suuntaan, että esityötä ja jakelutyötä eriytetään toisistaan. Yhä isompi osa osoitteellisesta postimäärästä käsitellään valmiiksi nipuiksi MSM-koneilla ja ne ohittavat monta työvaihetta ja ko. niput menevät suoraan jakelun lähtöpisteeseen. Turun kaupunkialueen esityö tehdään esityötehtaassa. Jakelun lähtöpisteissä pakataan enää postit kulkuvälineisiin ja lähdetään reitille. Kuva Turku 81 jakelun lähtöpisteestä. Kuva: Joona Alamäki valtakunnallisesti löytynyt. WC ja jonkinlaiset pukutilat löytyivät pääsääntöisesti joka paikasta ja myös taukotilat olivat ainakin tyydyttävät. Tarkastelussa esille nousi lähinnä pukutilan esteettömyys ja kaappien lukittavuus ja löytyykö molemmille sukupuolille omat tilat vai onko kysymyksessä unisex ratkaisu jne. Ongelmia oli syntynyt talvella lämmityksen ja vedon suhteen, jos tila oli esim. nosto-ovellinen ja lastauksen yhteydessä ovia jouduttiin pitämään kauan auki. Tilan ahtaus koettiin myös ongelmana. Suurin osa jakelun lähtöpisteistä oli varustelutasoltaan enemmän lähtöpiste, kuin kevytlähtöpiste. Pienissä muutaman työntekijän yksiköissä oli paikallisesti arvioitu, että tilojen vaatimustasosta voitiin tinkiä, jos esim. suihkua ei kukaan oikeasti tulisi tarvitsemaan. Työnantajalla oli alun perin myös suunnitelma tehdä työvuoroja, missä ei varsinaisia työtiloja ole ollenkaan. Toisin sanoen valmis jakeluyksikkö tuodaan reitille ja jakaja lähtee siitä eteenpäin. Onneksi edellä mainittu hanke päätettiin lopettaa ennen kuin se ehti edes alkaa. Työntekijöille suuri muutos Muutos perinteisistä jakelutoimipaikoista missä ollaan aamupäivä esityössä ja loppupäivä jakelulenkillä pelkkää jakelua suorittaviin jakelun lähtöpisteisiin on ollut suuri. Työolosuhteet, työyhteisö ja itse työn kuva ovat muuttuneet oleellisella tavalla. Postin saapuessa jakelun lähtöpisteeseen käy rullakoiden ympärillä melkoinen kuhina, kun jokainen pakkaa oman Reitti_6_2022.indd 14 Reitti_6_2022.indd 14 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
15 14 reittinsä lähetykset, paketit sekä mainokset ym. kärryihin, pyöriin, skoottereihin ja autoihin ja lähtevät jakelulenkeilleen. Työntekijöiden yhteinen hetki lähtöpisteessä rajoittuu pääsääntöisesti siihen, kun odotetaan saapuvaa kuljetusta, lastataan reitin lähetykset ja tullaan reitiltä työpäivän lopussa takaisin jakelutoimipaikkaan. Toisille yhteisöllisyyden reilu kaventuminen vain lyhyeen yhteiseen hetkeen on ollut haastava muutos. Toisaalta jotkut kokevat juuri tuon työn itsenäisyyden lisääntymisen positiiviseksi asiaksi. Työskentelyolosuhteiden näkökulmasta tilat ovat yleensä jakelun lähtöpisteissä huomattavasti vaatimattomammat kuin perinteisissä jakelun lähtöpisteissä, missä vietetään pitkiä aikoja sisätiloissa. Työnantajan oletusarvo jakelun lähtöpisteille on ollut sellainen, että niissä ei vietetä paljon aikaa, vaan noudetaan postit ja lähdetään lenkille. Pieniin tiloihin on usein myös sijoitettu kulkuvälineet sisätiloihin ja saapuvan Postin rullakot muuttavat muutenkin jo pienet tilat nopeasti todella ahtaiksi ja kulkemisen haasteelliseksi. Joissakin paikoissa on rakennettu mahdollisuuksien mukaan pihalle kevyitä varastorakennelmia tilan ahtautta helpottamaan. Työolosuhteista ei voi tinkiä Työsuojeluvaltuutetut kävivät laajasti keskustelua jakelun lähtöpisteitten vaatimustasosta. Esim. työturvallisuuskeskuksen oppaassa henkilöstötilojen säädösten soveltamisesta työpaikoilla on listattu paljon asioita, mitkä pitää jokaisesta työpaikasta löytyä. Jakelun työpaikat ovat todellakin työpaikkoja siinä missä mitkä tahansa muutkin työpaikat, eikä niissä voi tinkiä perusasioista toisarvoisin tai tuotannollisin perustein. Lähtöpisteestä tulee löytyä pukeutumistila miehet/naiset ja pukeutumistilan tulee mahdollistaa intimiteettisuoja, vesipiste ja WC (yksikön koosta ja tarpeista liittyen erillinen naisille ja miehille) sekä taukotila (kahvinkeitin, jääkaappi, tuoleja ja pöytiä). Yleensä erityistarpeet ja paikalliset päätökset on hyvä tehdä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa ja kuunnella myös työntekijöitä ja/tai työntekijöiden edustajia. Riisutulle kevytlähtöpisteelle, missä ei ole mitään muuta kuin tilat, mihin postit vain tuodaan, pitää löytyä selkeät perusteet. Lähtökohtaisesti perusjutut tulee löytyä jokaisen jakelun lähtöpisteestä. Mikäli etäisyyksien takia on tehty ns. ulkoa lähtö, pitää sille olla erittäin hyvät perusteet. Riisutussa kevytlähtöpistemallissakin tulee löytyä yhteistoiminnassa laadittu suunnitelma, miten tauot ja muut sosiaaliset asiat toteutetaan. Mikäli yksikkö on erityisen pieni, eikä työntekijät koe sosiaalitiloille tarvetta, tulisi tämäkin todeta yhteistoiminnassa. Myös viestintään kiinnitettävä huomiota Kaikissa tapauksissa pitää huomioida myös reitin työolosuhteet. Onko reittejä missä fyysinen rasitus on kova (pitkiä jakelukokonaisuuksia) ja tarvitaan vaihtovaatteita tai peseytymistiloja. Työskenteleekö esim. ryhmävastaava tai joku muu pitkiä aikoja sisätiloissa. Mahdollinen vuoropäiväjakelu ja sen mukanaan tuomat tarpeet. Tarvitaanko työtasoja todellisen tarpeen mukaan. Mikäli ”raakalajittelua” todellisuudessa tapahtuu, niin työtasoja on silloin hankittava lähtöpisteeseen ja niille pitää löytyä myös tilaa. Lämpöolosuhteiden varmistaminen talvella niin reitillä, kuin mahdollisessa taukotilassa, kuin lähtöpisteen muissakin tiloissa tulee varmistaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kulkureittien säilytykseen, turvallisuuteen ja siisteyteen sisätiloissa. Joissakin lähtöpisteissä tilankäytön minimointi on johtanut siihen, että työntekijät viettävät yhteisen aikansa autotallimaisissa pimeissä loukuissa kulkuvälineiden keskellä. Lastauksen ja purkamisen turvallisuuteen ja työolosuhteisiin tulee kiinnittää myös erityistä huomiota. Varmistettavia asioita työnjohdon näkökulmasta on työmallissa, missä jakajat pääsääntöisesti kulkevat itsenäisesti reiteillään; tiedonkulku, ilmoitustaulut, mahdollisuus käyttää työasemaa ja tiedonsaanti ylipäätään. Iso haaste on määritellä kuinka pitkälle riittää sähköinen viestintä Pomo:n kautta ja verkossa tapahtuva perehdytys verrattuna siihen, että työnjohto johtaa ja valvoo jokaista työvaihetta jakelutoimipaikassa. Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa siihen, onko työn yksipuolistuminen pelkkään jakeluun ja toisaalta esityöhön hyvä vai huono asia. Vuoropäivämalli, työnkiertomallit ja mm. muutosturvayksikön kaavailemat työyhdistelmät eri yksiköiden välillä tuovat em. asiaan uusia vastauksia. MARKO KOIVUMÄKI Työsuojeluvaltuutettu HKI POK Länsi Postin työsuojeluvaltuutettu Mikäli lajittelua todellisuudessa tapahtuu, niin työtasoja on silloin hankittava ja niille pitää löytyä myös tilaa. Helsingin Töölön lähtöpisteessä ei ole jakajille työtasoja postinippujen lastaamiseen ja pakkaamiseen. Kuva: Juha Pöyry Reitti_6_2022.indd 15 Reitti_6_2022.indd 15 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
17 16 Eettisen kuormituksen hallinta on koko työyhteisön asia Haitallisesta eettisestä kuormituksesta kärsivä työntekijä ei kykene tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tästä voi seurata stressitila, joka altistaa sairauksille ja työuupumukselle. Joskus alan vaihto voi olla oikea ratkaisu. T yöterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta korostaa, että eettinen kuormitus ei ole erillään muusta kuormituksesta. -Kysymys on kokonaisuudesta. Ihmisen mielessä muun muassa stressaantumisesta, väsymisestä ja eettisestä kuormasta tulevat oireet ovat yhtä ja samaa. Eri tekijöiden vaikutusta alentuneeseen henkiseen hyvinvointiin ei voi eritellä, hän sanoo. Riskiä liialliseen eettiseen kuormitukseen lisäävät kiire, huono johtaminen, epäselvä toimenkuva ja palautteen puute. Jatkuvat muutokset ja epävarmuus työpaikasta lisäävät kuormitusta. Ihminen voi alkaa syyllistää itseään huonosti tehdystä työstä, vaikka tilanne johtuisikin työolosuhteista. Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen on yksi työuupumuksen oireista. Siihen kannattaa reagoida. Jos toistuvasti huomaa miettivänsä oman työsuorituksensa laatua, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä ajatus kumpuaa. Voinko tehdä itse asialle jotain vai voiko esimerkiksi esihenkilö vaikuttaa suoriutumiseen työnkuvaa muokkaamalla, Hannonen ehdottaa. Työterveyspsykologin mukaan haitallinen eettinen kuormitus ei ole yksittäisen työntekijän ongelma. -Työpaikalla täytyy olla yhteinen näkemys työn laadusta, johon kaikki voivat vallitsevissa olosuhteissa sitoutua. Yksittäisen työntekijän vastuulla ei ole luoda linjauksia. Työnjohto määrittelee laatukriteerit, hän sanoo. Hyvinvoivassa työyhteisössä keskustellaan Johtamisen oikeudenmukaisuus onkin merkittävässä osassa, kun mietitään eettisen kuormituksen hallitsemista työpaikalla. Tämä lähtee jo työntekijöiden resurssoinnista. Kohtuullinen työmäärä on avainasemassa niin henkisen kuin fyysisenkin taakan kertymisessä. Toinen on rehellisen vuorovaikutuskulttuurin luominen työyhteisöön. -Mikäli työntekijällä ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, voi siitä tulla kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä jokaiselle. Jos sitä ei saa työstä tai asiakkailta, esihenkilön täytyy kiinnittää siihen huomioita, Hannonen sanoo. Työstä palautumiseen ja omaan jaksamiseen pystyy jokainen vaikuttamaan. -On kunkin omalla vastuulla, miten vapaa-aikansa käyttää. Ihminen rentoutuu ja palautuu, jos tekee niitä asioita, joista nauttii. Pitkän työpäivän aikana taukoja ei saa laiminlyödä, Hannonen muistuttaa. Entä voiko eettisestä kuormituksesta seurata jotain hyvää? -Eettisen kuormituksen pohtiminen työpaikalla on mahdollisuus yhteishengen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kaikki ratkaistut ongelmat kehittävät osaamista. Näitä onnistumisia yhteisö voi hyödyntää tulevissa kriiseissä, Hannonen rohkaisee avoimeen keskustelukulttuuriin. TEKSTI: PASI KARPPI KUVA: SHUTTERSTOCK Reitti_6_2022.indd 16 Reitti_6_2022.indd 16 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
17 16 TEKSTI: PASI KARPPI KUVA: JAANA KANERVAN ARKISTO ”Seinä oli vastassa joka puolella” Jaana Kanerva vaihtoi postityön hoiva-alaan ”O lin Postilla töissä 29 vuotta. Aloitin vuonna 1990, irtisanouduin 2019. Toimin jakelussa postinkantajana, ryhmävastaavana ja viimeiset 10 vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Koen eettisen kuorman kasvaneen kiristysten vuoksi pitkin matkaa postiurani ajan. Viimeiset vuodet olivat täysin kohtuuttomia. En näe Postin 2010-luvun päätöksissä oikein mitään hyvää. Sitoutuneille ja ahkerille työntekijöille tehtiin mahdottomaksi tehdä työnsä laadukkaasti. Vanhoille virkamiesvalan vannoneille postilaisille oli itsestään selvää, että kaikki lähetykset vietiin. Muutamassa vuodessa tilanne muuttui, eikä millään ollut enää mitään väliä. Postit vaan jätettiin jakamatta. Ihmisiä pelotti mennä töihin, kun ei tiennyt mille reitille joutui ja kuinka monen päivän postit olivat vietävänä. Myös asiakaskohtaamiset alkoivat pelottaa. En voinut käydä oman kylän kaupassa, koska pikkukylällä minut tiedettiin postilaiseksi. Monen kollegan tavoin rupesin käymään toisella paikkakunnalla kaupassa. Postin vaatteita ei enää voinut pitää työmatkalla. Ylpeys postilaisuudesta muuttui häpeäksi. Se oli henkisesti kova paikka. Postilakon myötä asiakkaiden ymmärrys ja tietoisuus Postin työntekijöiden arjesta lisääntyivät selvästi. Ihmisiltä alkoi tulla kannustusta. Työsuojeluvaltuutettuna näin läheltä, kun ihmiset alkoivat uupua. Yritin vain painottaa, että omasta jaksamisestaan täytyy pitää huolta. Kehotin olemaan terveellä tavalla itsekäs, asiakaslupauksista täytyy vain tinkiä. Jatkuva venyminen on loputon suo. Muiden työsuojeluvaltuutettujen kanssa asiaa puitiin, mutta koen, että työnantaja ei aidosti lähtenyt keskusteluun mukaan. Itsellenikin heräsi huoli omasta jaksamisestani. Työsuojeluvaltuutettujen määrää vähennettiin ja alueita laajennettiin. Koin, että minun oli mahdotonta hoitaa tehtäviäni yksilölliset tarpeet huomioiden. Siksi en enää lähtenyt ehdokkaaksi. Rupesin miettimään, onko postityötä ylipäätään olemassa eläkeikääni asti. Ja riittääkö sitä minulle. Yt:t olivat jokavuotisia, työn jatkumisesta oli jatkuva epävarmuus. Vaara osa-aikaistamisesta tai 10-tuntisista työpäivistä pelotti myös. Kun joka suuntaan oli seinä vastassa, päätös oli lopulta helppo. Irtisanoutuminen oli minulle ainoa vaihtoehto. Viisikymppisillä on vielä paljon annettavaa työelämässä. Opiskelun aloitus aikuisena jännitti, mutta tiesin työllistyväni hoitoalalla. Olen kokenut vanhustenhoidon fyysisesti ja henkisesti kevyempänä kuin postityön. Pelkoa työn loppumisesta ei ole ja työehdoista voi neuvotella. Itseään voi kouluttaa jatkuvasti, työtä ei voi tehdä kiireellä ja kiitos työstä tulee monta kertaa päivässä. Se on hyvin palkitsevaa. Olen sanonut hoitajakollegoille, että jos koette tämän työn stressaavana, niin koittakaapa käydä Postilla! Postiuraani olen tyytyväinen. Posti oli hyvä työnantaja, vaikka viimeiset vuodet olivatkin painajaista. Yhteisöllisyys postilla oli ainutlaatuista. Tiiviistä yhteisöstä irtautuminen ei ollut helppoa. Edelleen pidän yhteyttä entisiin työkavereihini ja aina käsi nousee, kun postiauto tulee vastaan. Varmaan sitä jollain tavalla ikuisesti pysyy postilaisena.” < Millainen on eettisesti hyvin toimiva työyhteisö? Työelämässä eettiset valinnat kuuluvat arkeen, eikä kaikkia ristiriitoja ole mahdollista välttää. Ihmiset arvottavat asioita aina eri tavoin. Eettisen kuormituksen syntyä voidaan kuitenkin ehkäistä ja vähentää. Esihenkilöt voivat auttaa työntekijöitä tunnistamaan eettisesti hankalat tilanteet, ja ottamaan haastavat tapaukset ja niiden synnyttämät tunteet säännöllisesti puheeksi työyhteisössä. Esihenkilön johdolla ja tuella voidaan parantaa työyhteisön kykyä ehkäistä eettistä kuormitusta. Eettisesti hyvin toimivassa työyhteisössä: • Työntekijöillä on selkeä käsitys siitä, mitä heiltä odotetaan, ja miten eettisesti haastavissa tilanteissa toimitaan. • Vaikeisiinkin tilanteisiin pystytään tarttumaan ja tehdyt ratkaisut perustellaan avoimesti. • Kaikki toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti. • Kollegoita neuvotaan ja tuetaan eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Lähde: Työterveyslaitos Jaana valittiin keväällä vuoden hoitajaksi työpaikallaan Attendo Ilossa Ilomantsissa. Reitti_6_2022.indd 17 Reitti_6_2022.indd 17 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
19 18 Vain puolueeton sovittelu toimii Liittojohtajat toivovat uudelta valtakunnansovittelijalta aiempaa tasapuolisempaa linjaa. Puolueellisiksi koetut ratkaisut murentavat koko sovittelujärjestelmän toimivuutta. TEKSTI: TUA ONNELA KUVA: JUHA PÖYRY Postialan työkiistaa soviteltiin syksyllä 2019 silloisen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Piekkalasta vasemmalla PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen ja oikealla työnantajaliitto PALTA:n toimitusjohtaja Tuomas Aarto. 18 Reitti_6_2022.indd 18 Reitti_6_2022.indd 18 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
19 18 K uljetusliittojen johtajilla on uudelle valtakunnansovittelijalle Anu Sajavaaralle yksi toive ylitse muiden: että hän kuuntelisi myös työntekijäpuolta. Viime vuosina sovittelijoiden toimintaa ei ole aina koettu reiluksi. – Ei kerro hyvää, jos sovintoesitykset ovat jatkuvasti sellaisia, että työntekijäpuoli hylkää ja työnantajapuoli hyväk syy. Oikeudessakin välillä toinen voittaa ja välillä toinen, mutta jostain syystä valta kunnansovittelijan esitykset ovat viime vuosina olleet aina työnantajapuolelle mieluisia, sanoo Postija logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen. Nieminen, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko ja Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Kenneth Bondas korostavat, että sovittelujärjestelmä toimii oikein vain, jos se koetaan riittävän puolueettomaksi. Epäilykset puolueettomuudesta rapauttavat järjestelmän arvostusta ja siten sen koko toimivuutta. Epätasapainoinen linja voi myös tehdä sovittelusta toiselle osapuolelle turhan houkuttelevan vaihtoehdon. Työmarkkinoilla kiistojen pitäisi ensisijaisesti ratketa työntekijäja työnantajaliittojen keskinäisissä neuvotteluissa. Jos toinen osapuoli osaa odottaa valtakunnansovittelijalta itselleen mieluisaa ratkaisua, sovitteluun voi olla liian helppo turvautua. – Sovitteluun joutumisen pitäisi olla riskialtista myös työnantajalle. Molemmilla osapuolilla pitäisi olla siellä yhtäläinen riski epäonnistua, Kokko sanoo. Alojen erot huomioon Aiempien valtakunnansovittelijoiden toiminnassa on ollut liittojohtajien mielestä myös muita ongelmia. Kenneth Bondas on ihmetellyt sitä, että keskeneräisistä neuvotteluista on levitetty tietoja julkisuuteen. – Keskeneräisten ratkaisujen julkistaminen ei ole kummankaan osapuolen etu. Yleisön mielissä keskeneräisestä neuvottelutuloksesta tulee helposti totuus, ja kun se ei toteudukaan sellaisenaan, tulee pettymyksiä, Bondas sanoo. Liittojohtajia hiertää myös takertuminen periaatteeseen, jonka mukaan vientiteollisuus määrää katon muidenkin alojen palkankorotuksille. Periaate on työnantajapuolen ajama, ja viimeisimmät valtakunnansovittelijat ovat pitäneet siitä tiukasti kiinni. Myös uusi sovittelija on kertonut kannattavansa samaa linjaa. – Se, että valtakunnansovittelija toistaa avoimesti työnantajan viestiä, ei juuri herätä luottamusta. Kun Suomessa kerran nykyään neuvotellaan liittokohtaisesti, sen pitäisi tarkoittaa sitä, että kunkin alan asioita katsotaan erikseen, Heidi Nieminen sanoo. Ismo Kokko kritisoi ankaraa taskulaskinmallia, johon korotuskattoajattelu on johtanut. – Ei pitäisi olla niin, että jos vientiteollisuus on saanut palkankorotuksia vaikkapa kaksi prosenttia, sovittelija laskee kaikille muillekin työehtojen parannuksille hinnan ja vähentää ne kahdesta prosentista. Eli esimerkiksi, jos jollakin alalla lyhennetään työaikaa, heille katsotaan mahdolliseksi enää vaikkapa 1,5 prosentin korotukset. – Tällaisessa laskemisessa ei oteta huomioon alojen eroja. Toisilla aloilla palkka on voinut olla alun perinkin jälkeenjäänyt tai työaika muita pitempi. Aloja pitäisi verrata kokonaisuuksina ja nähdä niiden erityispiirteet, Kokko sanoo. Arvostus hiipumassa? Valtakunnansovittelijan toimisto on perinteisesti ollut arvostettu instituutio, jonne on menty vakavin ilmein. Liittopuheenjohtajat pohtivat, onko instituution arvostus hiipumassa. Viime vuosina neuvottelut sovittelijan toimistossa ovat keskeytyneet esimerkiksi sovittelijan lomamatkaan. On käynyt jopa niin, että toinen osapuoli on kieltäytynyt saapumasta paikalle. Menneinä aikoina tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan. – Aiemmin siellä istuttiin pitkiäkin aikoja ja etsittiin sitä ratkaisua, käytiin vain syömässä välissä. Ei ollut vaihtoehto jättää neuvottelematta. Siellä oli oltava, kunnes sopu syntyi, Bondas sanoo. – En tiedä, onko yhteiskunnassa yleisesti jokin muuttunut niin, että arvostus on vähentynyt. Mutta jotain on tapahtunut, Nieminen jatkaa. Aina vakava paikka Kokko, Bondas ja Nieminen ovat työurillaan nähneet useita työehtokiistoja ja niiden sovitteluja. AKT oli valtakunnansovittelijan toimistossa viime talvena kahdesti, ja PAU:n ja Merimies-Unioninkin viimeisimmät isot kiistat ovat lähivuosilta. Puheenjohtajat korostavat, että sovitteluun joutuminen on aina vakava paikka. – Me pyrimme aina itse neuvottelemaan maaliin asti. Jos osapuolet eivät saa sovittua asioita itse ja ne joudutaan antamaan kolmannelle osapuolelle, siinä on aina jo vähän menetetyn pelin makua. Mutta joskus ei vain onnistu ilman isompaa painetta, Kenneth Bondas sanoo. Olisiko jonkinlaiselle sovittelulle sitten jo käyttöä ennen kuin asiat ovat ehtineet mennä tiukasti solmuun? Työmarkkinaosapuolilla on Suomessa mahdollisuus vapaaehtoiseen sovitteluun, mutta Ismo Kokon mukaan systeemiä ei ole koettu kovin toimivaksi. Sen sijaan hän miettii, olisiko nykyisiä työmarkkinoihin liittyviä viranomaisia ja toimielimiä mahdollista yhdistää laajemmaksi työmarkkinavirastoksi. Se pystyisi katsomaan asioita nykyistä laajemmin. – Toivoisin järjestelmään enemmän ennakoivuutta niin, että tilanteita voitaisiin katsoa jo ennen kuin ne kriisiytyvät. Tavoitehan on, että työmarkkinoilla olisi vähemmän ristiriitoja. < "Molemmilla osapuolilla pitää olla yhtäläinen riski epäonnistua." Reitti_6_2022.indd 19 Reitti_6_2022.indd 19 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
21 20 U usi valtakunnansovittelija, oikeustieteen kandidaatti Anu Sajavaara siirtyi pestiinsä Palvelualojen työnantajien (Palta) neuvottelujohtajan paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Euroopan yhteisön tuomioistuimessa ja Elinkeinoelämän Keskusliitossa (EK). Haastatteluissa Sajavaara on maininnut sovittelijantoimiston olevan ”boulevard of broken dreams” (särkyneiden unelmien bulevardi), josta on turha hakea kovia palkankorotuksia. Se vähän irrotettiin kontekstistaan. Laissa on ohjeistus sille, miten työriitaa pitää sovitella. Osapuolten omien tavoitteiden ja ehdotusten perusteella, mutta kukaan ei saa kaikkia tavoitteitaan läpi. Perinteinen totuus täällä toimistolla on ollut, että täältä lähdetään vähän tyytymättöminä kaikki. Saadaan laiha sopu, jonka kanssa voidaan elää. Sajavaara sanoo, ettei sovittelussa ole aikaa puuttua kuin keskeisimpiin ongelmakysymyksiin. Oman alan kehittämistä pitää tehdä omissa neuvotteluissa, täällä ei voida ottaa isoja edistysaskelia. Lopputulos on aina aika laiha paketti. Tämä koskee Sajavaaran mukaan myös hoitajien palkkausjärjestelmän uudistamista. TEKSTI: EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA: JULIUS KONTTINEN/TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ Sovittelijan tärkein työ tehdään riitojen välissä Uusi valtakunnansovittelija Anu Sajavaara vannoo vuoropuhelun ja jalkatyön nimeen, mutta sanoo myös, ettei Bulevardilla ryhdytä täyttämään palkkakuoppia. Hoitajien asia on niin monisyinen, että sitä ei yhdellä sovintoesityksellä pysty ratkomaan. Tarvitaan toimia hyvin monella eri suunnalla lähtien siitä, miten alalle saadaan vetovoimaa. Selväksi on tullut, mitä toivotaan, mutta sovittelijan täytyy miettiä myös, mistä rahat ja millä aikavälillä. Puhe yleisestä linjasta uutena asiana on Sajavaaran mukaan harhaanjohtavaa. Ei se ole mikään uusi asia. 1960luvulta asti sovittelijat ovat seuranneet, mitä ympäristössä tapahtuu ja huomioineet työmarkkinoilla aiemmin tehdyt ratkaisut. Jo tupo antoi raamit, vaikka aina osa jäi ulkopuolelle ja alakohtaisis sa neuvotteluissa oli liikkuvia paloja. Siinä mielessä tämä vientivetoinen malli on ollut samantyyppinen rakennelma, vaikka se onkin ollut työnantajien yksipuolisesti koordinoima. Keskitettyihin sopimuksiin ei Sajavaaran mukaan kuitenkaan ole paluuta. Sääntömuutoksellaan EK varmisti sen, ettei keskitetty palaa. Riitojen ennaltaehkäisyä Silloin, kun sovittelija ei sovittele työriitoja, hän yrittää ehkäistä niitä. Sovittelija yrittää kaikin mahdollisin keinoin ennakoida ja estää ristiriitatilanteita ja puhua yhteistyön ja vuoropuhelun puolesta. Ennen kuin hoitajien työtaistelua alettiin sovittelemaan, tapasin työmarkkinaliittojen johtoa, vaikka kierrosta oltiin vasta aloittamassa. Kierros jäi kesken, kun kiista tuli aikaisemmin syliin kuin kuviteltiin. Sovittelija pyrkii ehkäisemään riitoja pitkälti keskustelun keinoin: kiertää puhumassa tapahtumissa, edistää vuoropuhelua ja kuuntelee osapuolten huolia. Kysyn, mitä teille kuuluu ja miten menee. Suhteiden edistämiseen ja riitojen ennaltaehkäisyyn liittyvät tehtävät ovat hyvinkin mielenkiintoisia. Meillä ei ole kauhean paljon sellaisia ihmisiä, jotka tekevät jalkatyötä yleisen työmarkkinaharmonian eteen, joten näen sille ihan selkeän roolin. Tärkeimpänä Sajavaara näkee keskusteluyhteyden edistämisen. Se, että osapuolilla olisi jokin yhteinen näkemys alasta ja sen tulevaisuudesta, olisi hyvin tärkeää, että osattaisiin valmistautua tulevaan. Mietittäisiin yhdessä, mihin ala on menossa, olisi jaettua tietoa ja tilannekuvaa. Aina se ei onnistu. Osa osapuolista keskustelee toistensa kanssa vain neuvottelupöydässä. Tätä kulttuuria pitäisi saada muutettua. ”Perinteinen totuus täällä toimistolla on ollut, että täältä lähdetään vähän tyytymättöminä kaikki”. Reitti_6_2022.indd 20 Reitti_6_2022.indd 20 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
21 20 Minun tehtäväni on rakentaa siltoja niin paljon kuin pystyn, että saataisiin aikaan vuoropuhelua, sanoo uusi valtakunnansovittelija Anu Sajavaara. Sajavaara sanoo uskovansa dialogin voimaan. Sen kautta hän aikoo ansaita myös työntekijäpuolen luottamuksen. Minun tehtäväni on alkuvaiheessa kuunnella huolia, näkemyksiä ja kokemuksia. Rakentaa siltoja niin paljon kuin pystyn, että saataisiin aikaan vuoropuhelua. Varsinkin tässä alkuvaiheessa keskityn palkansaajapuolen tapaamiseen, kun työnantajapuolta tunnen jo paremmin. Hän sanoo yllättyneensä positiivisesti kuluneella kierroksella, jonka aikana hän on kiertänyt keskustelemassa ja tavannut liittojohtajia ja asiantuntijoita. Tarve keskustella vaikkapa suomalaisesta työmarkkinamallista ja sopimisesta on suuri. Meillä on ollut hyvin hienoja ja avoimia keskusteluja, joita yhdistää se yhteinen huoli, että mihin suuntaan ollaan menossa ja miten luottamus palautetaan. Varsinaisia työriitoja ei vielä ole ollut hoitajien työriidan lisäksi ja toivotaan, ettei niitä kovin paljon tulekaan. Sajavaaran mukaan jokainen sovittelija muokkaa työnkuvaa myös näköisekseen. Hän on suunnitellut esimerkiksi järjestävänsä toimistolla eri toimijoiden ja asiantuntijoiden välisiä keskusteluita. Liittokierrosten aikana tämäntyyppiset eivät helposti onnistu, mutta sitten kun on rauhallisempaa. Haluaisin pitää Bulevardin ovet auki ja tehdä mahdollisimman avoimesti näitä hommia. En aio poteroitua. ”Tästä tulee aikamoinen talvi” Uusi sovittelija aloittaa työnsä melkoisen vaikeassa tilanteessa. Inflaatiokehitys, Venäjän sota, mitä vielä tulee… Ei oikein edes tiedetä, mihin maailmaan korotuksia tehdään. Erilaisten ulkoisten shokkien ja lisääntyneen epävarmuuden vuoksi Sajavaaran mukaan pitäisi pohtia, voisiko tesseihin rakentaa elementtejä, joilla sopimuksia voisi tarkastella kesken sopimuskaudenkin. Joustavuutta lisääviä elementtejä ja kriisilausekkeita tesseissä on nytkin, mutta niitä ei sovittelijan mukaan juuri käytetä. Esimerkiksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksissa on isoja eroja myös alojen sisällä. Yritysja työpaikkatasolla voisi keskustella tarvittavista toimenpiteistä, jos yhtäkkiä ovat vaikka tilauskirjat tyhjänä. Siksikin on hyvä, että olisi keskusteluyhteyttä. Osapuolten pitää myös arvioida, mikä on sopiva pituus kaudelle. On hyvä tilanne molemmille osapuolille, kun sopimukset ovat kiinni. Se lisää vakautta, jota tarvitaan vaikeina aikoina. Työntekijäpuolella paikallisen sopimisen pelätään lisäävän riitoja ja epäoikeudenmukaisuutta. Paikallisen sopimisen onnistuminen riippuu täysin siitä, millaiset valmiudet kentällä on neuvotella. Tätä on pyritty kehittämään monilla aloilla, sekä luottamusmiesten että työnantajien puolella. Eihän se toimi, jos se koetaan yksipuolisena saneluna tai neuvotteluasema ei ole tasapuolinen. Palkansaajien reaaliansiot ovat tippuneet viitisen prosenttia viime vuoteen verrattuna. Sajavaara tunnistaa ongelman, mutta toistaa usein kuullun varoituksen palkankorotusten inflaatiota kiihdyttävästä vaikutuksesta. Puheet siitä, että nyt vyötä kireämmälle jo pelkästään energian takia, kannattaa ottaa vakavasti. Tästä tulee aikamoinen talvi, ja euroalueen täytyy pysyä yhtenäisenä. Jos joku alkaa kansallisia viritelmiä tekemään oman energiansaannin varmistaakseen, on itänaapuri tavoitteensa saavuttanut. Mutta toki myös ostovoima on ratkaisevassa roolissa palkkaneuvotteluissa. Vaatii aikamoista tasapainoilua turvata se, että saadaan ruokakassiin riittävästi tavaraa ja toisaalta se, että Suomen kilpailukyky ja hyvät tulevaisuudennäkymät säilyvät. < Reitti_6_2022.indd 21 Reitti_6_2022.indd 21 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
23 22 -K yllä minä tavaroillani keskikokoisen konttorin ja sen henkilökunnan vaatettaisin, Postista esimiehenä eläköitynyt Railamaa nauraa. Ikipostimies Arto Railamaa asuu Porissa Satasairaalan kupeessa postinumeroalueella 28500. Asunnon pihamaalla hellepäivää viettävä vaimo Marjo-Riitta vinkkaa isännän kuluttavan aikaa ”kakkoskerroksen postikonttorissa”. Siellä hän on omassa valtakunnassaan tuhansien esineiden, kirjeiden, kuvien ja postimerkkien seurassa. Harrastus on hyvä, kunhan tavarat pysyvät yläkerrassa ja pölyt pyyhitään, Marjo-Riitta Railamaa naurahtaa. Postin mennyt maailma herää eloon Arto Railamaan kotimuseossa: Arto Railamaa on kerännyt 50 vuoden aikana tuhansia ja taas tuhansia Postin toimintaan liittyvää esinettä. Ajatuksissa on iso omakotitalo ja sen pihamaalla kaksi isoa varastorakennusta. Rivitalon yläkerta alkaa vähitellen käydä ahtaaksi, Arto Railamaa haaveilee. Yläkerrassa isäntä järjestelee aarteitaan keskellä Postin mennyttä maailmaa. Aamupäivä on mennyt kirpputoreilla, joiden valikoimista Railamaa kelpuuttaa vain Postiin liittyvät esineet. Postitavaraa on aika vähän tarjolla. Tänään löysin sotilaiden rintamalla toisen maailmasodan aikana tekemän pahvilaatikon, joka sisälsi kenttäpostia. Lähetys lähti rintamalta Ikea-tyyliin levyinä, joka sitten kotona koottiin laatikoksi. Postimaksua ei lähetyksestä peritty. Sota-aikana toiminut kenttäposti kuljetti sotaja kotirintaman välillä jopa 1,3 miljardia postilähetystä. Valtava määrä merkitsee, että jokainen Suomen sotilas kirjoitti yhden kirjeen jokaisena päivänä yli kolmen vuoden ajan. Kaipuu oli kova puolin ja toisin. Myös Railamaan löytämä ohuella hamppunarulla sidottu parin sadan kirjeen pinkka on täynnä tunnetta ja tuskaa. ” 2.9.1944 klo 13.12. Rakas Niini ja lapset. Välillä täällä kyyristellään ja kun oikein viuhuu, mennään vatsalleen. Kunpa aika menisi nopeammin ja pääsisin lomalle. Sitten pidän teitä kaikkia kolmea hyvänä, varsinkin sinua Niini. Ikävoiden Isä.” Sotilaiden kirjeet ovat täynnä ikävää ja huoli kotiasioista painaa. Kirjeitä lukiessa huomaa, että mitään ei ole opittu. Sama tuska vallitsee nyt Ukrainassa, Railamaa harmittelee. TEKSTI JA KUVAT: JUHA GRANATH Reitti_6_2022.indd 22 Reitti_6_2022.indd 22 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
23 22 Toki aamupäivän kirpputorikierros poiki iloisempaakin aineistoa. Tänään löytyi vuonna 1939 leimattu postikortti, joka oli tehty vuoden 1940 peruuntuneita Helsingin olympialaisia varten. Sitten vielä ostin Gallen-Kallelan leimaamattoman surumerkin, mutta tavoite on löytää sama merkki leimattuna, Arto Railamaa sanoo. Postisäkki Natsi-Saksasta Arto Railamaa meni ”Postiin töihin” vuonna 1972. Ensimmäinen vuosi meni postia jakaen, mutta urheilukentillä vahvistunut atleetti poimittiin nopeasti vahtimestarin apulaiseksi tyhjentämään Porin seudun maalaiskonttoreita. Siinä puuhassa mieheen iski keräilyvimma. Useimmiten tammesta tehdyt Billnäsin pöydät, penkit ja rullakot menivät parempiin perheisiin. Jaossa oli myös vankiloissa tehtyjä umpipuisia konttorikalusteita. Olisin jo silloin halunnut oman osani, mutta minulla ei ollut paikkaa, minne ne olisin kärrännyt. Railamaa aikoo kuitenkin kuitata takavuosien menetyksensä. Turkulaisesta antiikkiliikkeestä Vanha Eliaksesta on jo katsottu aito postikonttorista poimittu Billnäsin umpipuinen tammipöytä. Parin tonnin hinta ei liene este. Haaveilen omakotitalosta ja pihalle kahdesta varastosta. Sinne saisin rakennettua kunnollisen kotimuseon kaikille tavaroilleni, Arto Railamaa pohtii. Aina ei tavaran koko ratkaise. Kokoelman yksi harvinaisimmista esineistä on Saksasta Suomeen tullut postisäkki. Suomen ja Saksan välinen posti kulki 1930-luvulla säkeissä laivoilla. Railamaa löysi hakaristikuvioidun ”natsisäkin” 2010-luvulla sisämaasta Kuopiosta. Savolaisisäntä oli ostanut talonsa SMP:n entiseltä kansanedustajalta Heikki Riihijärveltä. Säkki löytyi vintiltä. Riihijärvi oli yllättynyt löydöstä, mutta lupasi isännälle, että säkki kuuluu talokauppaan. Itse maksoin säkistä 60 euroa ja postikulut, Arto Railamaa muistelee. Railamaan erikoisuuksiin kuuluu myös Turussa leimattu postikortti, jonka päiväys on 32.12.1974. Virkailija on vuoden viimeisenä päivänä joko unohtanut siirtää käsileimasimen rullassa olleet numerosarjat tai sitten hän on tehnyt tempun tahallaan. Jos se on vahinko, joulukuun 32. päivän lähetyksiä on tuhansia. Jos se on tehty piruuttaan, käsissäni on harvinaisuus, Railamaa nauraa. Jos teko oli tahallinen, tekijää on vaikea jäljittää. Postimuseon varastossa on säilössä runsaat 20 000 takavuosikymmeninä käytössä ollutta käsileimasinta. Tarkan markan ajat Postissa elettiin tarkan markan aikoja 1950ja 60-luvuilla. Railamaan ”postimuseossa” siitä on oiva osoitus halkaistu puuholkki, siihen sopiva sormus ja lyijykynänpätkä. Sormus kiristi käytössä kuluneen kynänpätkän holkkiin. Näin jatkettiin rutkasti virkailijan työkalun elinikää. Holkkeja oli käytössä vielä 1960-luvun lopussa. Tämän löysin Porin pääpostin vahtimestarin kopista, Railamaa kertoo. Posti kehotti henkilökuntaansa säästäväisyyteen 1950 ja -60luvuilla. Narut ja kumilangat kerättiin, säästettiin ja käytettiin uudelleen. Kirjekuoria käännettiin uudelleen käyttöä varten. Sitten 1970ja 80-luvuilla tahti muuttui. Joka vuosi ja vuodenaika tuli uutta virkapukua, sadetakkia ja pikkuesineitä. Tosinaan henkilökunta otti tavaraa yli oman tarpeen. Ei se ollut varastamista vaan kaikkea oli vain niin paljon tarjolla, Railamaa muistelee. Kotimuseon tavarapaljouden keskellä voi todeta, että vaikka Railamaa lähti Postista eläkkeelle vuonna 2015, Posti ei koskaan lähtenyt Railamaasta. Tässä on postiauton rahastajan laukku ja tämä on kuskin käyttämätön takki. Komeroissa roikkuu kymmeniä virkapukuja housuineen ja hameineen. On virkaja koppalakkia, karvahattua ja pipoa. Kyllä näillä keskikokoisen postikonttorin vaatettaisi, Railamaa vakuuttaa. Vauhtiin päässyt keräilijä kaivaa esiin kymmeniä valokuva-albumeita, joissa menneen maailman postilaiset poseeraavat työpaikoillaan. Kätköistä löytyy postimerkkikansioita, täydellisiä loistoleimoja, postivaunujen pienoismalleja, kyniä, leimasimia. ”Kyllä minä tavaroillani keskikokoisen konttorin ja sen henkilökunnan vaatettaisin.” Postivirkailija oli joko huolimaton tai sitten pirullinen. Leima on kuitenkin ikimuistoinen 32.12.1974, Arto Railamaa tuumaa. Reitti_6_2022.indd 23 Reitti_6_2022.indd 23 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
25 24 Käsissä on Postin tavarataivas. Kun aloitin keräilyn 1970-luvun alussa, ei näitä hienoja esineitä arvostettu. Minunkin on vaikea löytää nykyisistä postikonttoreista mitään pelastettavaa. Keräilijä on aina aikansa vanki ja aika tekee sitten esineelle arvon, Railamaa pohtii. Esimiehenä eläköitynyt Arto Railamaa on myös säästänyt Postin pääjohtajien henkilökunnalle lähettämät jouluja uudenvuodentervehdykset. Artolle menestystä tuleville vuosille ovat toivottaneet pääjohtajat Saloila, Tarjanne, Vennamo, Saviaho, Alho ja Malinen. Hienosti muotoiltujen kirjeiden mukana tuli myös postimerkkivihkoja. Osa postilaisista käytti merkkinsä jouluja uudenvuodenkortteihinsa, mutta minä en malttanut, Railamaa sanoo. Palloja verhotangossa Railamaan kotimuseosta löytyy myös esineitä, joita isäntä malttaa käyttää. Verhotangosta roikkuu kaksi Postin värein ja logoin koristelua jalkapalloa. Rautaisesta postilokerokaapin hyllyrivistöstä löytyy vielä neljä Postin ”kutistunutta” pelipaitaa. Entinen jalkapallolupaus ja nykyinen veteraanipelaaja nappaa museoidut urheiluvälineet mukaansa ja aloittaa pelitaitojensa päivityksen pihamaalla. Pallon pompottelu päällä onnistuu kolmesti, jaloilta pallo karkaa kuudennen kerran jälkeen. Paitakin kiristää. Ennen oli paremmin. Takavuosina puolustaja pärjäsi, kun oli nopeutta ja kovuutta. Voitimme monta Postin jalkapallomestaruutta Sata-Hämeen joukkueessa. Todisteet menestyksestä löydät yläkerran seinillä roikkuvista mitaleista, valokuvista ja lehtileikkeistä, Railamaa vakuuttaa. Porilaisuudesta poiketen Railamaa ei kehu pelitaitojaan, mutta antaa täyden kympin esimiehenä tekemille rekrytoinneilleen. Hyvistä pelimiehistä tuli myös hyviä postimiehiä. Kuvan takarivissä seisovat miesten A-maajoukkuepelaajat Risto Puustinen ja Rami Nieminen. Tuossa on nippu Suomen futismestareita Seppo, Pasi ja Petri Sulonen, Piki Heinonen ja Suomen parhaaksi valmentajaksi kahdesti valittu Pertti Lundell, Arto Railamaa luettelee. Heinäkuussa 70 vuotta täyttänyt Railamaa on edelleen tiiviisti yhteyksissä vanhojen työja pelikaverien kanssa. Postin nykytilanteesta pysyn kärryillä PAUn Esimiesja erityisryhmän tilintarkastajana. Parasta kuitenkin on, että nämä tuhannet Postiin liittyvät tavarani pitävät kaikki hienot muistot mielessä, Arto Railamaa sanoo. < Arto Railamaan Postin mestaruuksista pullisteleva palkintokaappi täydentyi elokuussa, kun raudankova puolustaja voitti Porin Palloilijoiden (PoPa) joukkueessa 70-vuotiaiden sarjassa SMpronssia. Kuvassa myös vanha Postija Teleurheilijoiden pelipaita. Aina kun tavaraan liittyy tarina, siitä tulee kaksin verroin kiinnostavampi. Tämän ”natsisäkin” loppupää on selvillä, mutta alkumatkan vaiheet ovat selvittämättömät, Arto Railamaa sanoo. Reitti_6_2022.indd 24 Reitti_6_2022.indd 24 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
25 24 EWC:ssä kuuluu työntekijöiden kansainvälinen ääni Eurooppalainen yritysneuvosto EWC tarjoaa työntekijöille foorumin, jossa kehitetään yhteistoimintaa ja vaihdetaan tietoa ja kokemuksia kansainvälisellä tasolla. Posti-konsernin EWC:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kelkka on ollut yritysneuvoston toiminnassa mukana vuodesta 2011 lähtien. TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY E WC on monikansallisten yritysten työntekijöiden kohtaamispaikka, jossa työntekijöiden edustajilla on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi heitä kokevissa asioissa. EWC:n toiminta perustuu vuonna 2009 uudistettuun EWC direktiiviin. EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään tuhat työntekijää EU/ ETA-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. Posti-konsernin EWC:ssä on tällä hetkellä työntekijöiden edustajia Suomen lisäksi Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta. EWC ei ole varsinainen päätöselin, mutta ennen kuin yhtiö tekee merkittäviä asioita, esimerkiksi yritysostoja tai fuusioita, millä on vaikutuksia työntekijöihin vähintään kahdessa maassa, tulee meille antaa niistä tietoa etukäteen. Postissa on sovittu siitä, että ensin informoidaan puheenjohtajaa, joka kutsuu hallituksen koolle. Asiaa käydään sitten siellä läpi, Kelkka kertoo. Vaikka yritys viime kädessä tekeekin päätökset, täytyy EWC:lle antaa riittävästi aikaa lausunnon antamiseen. OpusCapitan myynti puhutti aikanaan aika paljon, kun meille ei tullut siitä tarpeeksi tietoa. Silloista toimitusjohtajaa piti muistuttaa aika tiukastikin EWC:n olemassaolosta ja siitä, että meille pitäisi antaa ajoissa infoa, eikä kuulla vasta sen jälkeen, kun päätökset on jo tehty. Tuon jälkeen tahti on kyllä muuttunut ja meitä informoidaan hyvin. Ideaalitilannehan tässä olisi sellainen win-win tilanne, jossa yrityskin voisi hyötyä meidän kannanotoista, Kelkka muistuttaa. Yritysneuvoston merkitys vaihtelee Postin EWC:ssä on sekä työntekijäettä työnantajapuolella omat puheenjohtajat. Työntekijöillä puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Tero Kelkka ja työnantajilla työsuhdejohtaja Anssi Heiliö. Kelkan lisäksi suomalaisia työntekijöitä Postin EWC:ssä edustavat Heikki Nygård ja Aleksi Andersson PAUsta sekä Timo Kärnä YTN:stä ja Teija Mattila Transvalista. EWC:n varsinaiset jäsenet valitaan joka neljäs vuosi, jotka valitsevat keskuudestaan hallituksen. Hallituksessa työntekijöillä on kolme edustajaa ja työnantajalla yksi. Yritysneuvosto kokoontuu kesäkuukausia lukuun ottamatta kerran kuukaudessa (EWC-monthly) ja hallitus tarpeen mukaan. Työkieli kokouksissa on englanti ja tulkkausta saa tarvittaessa. EWC:n merkitys työntekijöille eri maissa linkittyy vahvasti ay-liikkeen asemaan. Kelkan mukaan niissä maissa ja yhteiskunnissa, joissa ammattiliittojen asema on heikko, voi EWC:llä olla suurikin merkitys. Esimerkiksi Bulgariassa ollaan EWC:n kautta saatu palkkatasoa parannettua ja Danske Bankin globaali puitesopimus työntekijöiden perusoikeuksista on tehty yritysneuvoston kautta. EWC:n merkitys Postissa on melko pieni, mutta Kelkan mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että siihen saataisiin työntekijöiden edustajia varsinkin ulkomailta paremmin mukaan. < Pitkään edunvalvojana toiminut Tero Kelkka on ollut tiiviisti mukana myös Eurooppalaisen yritysneuvosto EWC:n toiminnassa Postissa. Reitti_6_2022.indd 25 Reitti_6_2022.indd 25 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
27 26 A inakin 10 ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui venäläisten valloittajien tulituksessa Avdijivkan koksitehtaalla. Työntekijät olivat juuri lopettaneet työvuoronsa & odottivat kotiin vieviä busseja, kun Venäjä alkoi tulittaa. Ukrainan ammattiliittojen keskusjärjestön KVPU:n vapaasti käännetty twiitti (4.5.) päättyy hashtageihin #StopRussiaNow #war_kills_workers SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä seuraa Twitterin lisäksi sähköposteja, joita kilahtelee ukrainalaiselta kollegalta. – Sieltä tulee pitkiä tekstejä, joissa kuvataan sotatilanteita ja annetaan aika tarkkaakin tietoa sodan kulusta ja avun tarpeista, Ristelä kertoo. Hänen saamansa viestit ovat osa laajan verkoston kanssakäymistä ja tiedonvaihtoa, joka on ollut olemassa ennenkin, mutta joka on viime kuukausina tiivistynyt. Eurooppalaisten liittojen kattojärjestö ETUC sekä koko maailman kattava ITUC ovat laatineet julkilausumia ja tukeneet rahallisesti ukrainalaisliittoja ITUCin perustaman rahaston avulla. SAK ja muiden maiden ay-järjestöt ovat lahjoittaneet rahastoon, ja monet ovat myös itsenäisesti järjestäneet ja kustantaneet humanitääristä apua Ukrainaan ja sen rajoille. Pakenijat tarvitsevat esimerkiksi kuljetusruokaja lääkeapua. Ristelä tietää, että myös sotilaallisTEKSTI: SINI SAARITSA KUVAT: FINUNIONS / MARIE SANDBERG-CHIBANI, SAK Kuvateksti (ukraina_miekkari): Eurooppalainen ay-liike osoitti mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan Brysselissä helmikuun lopussa. Kuvateksti (ukraina_ristelä): SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. Nosto: ”Ay-liike keskittyy nimenomaan sotaponnistelujen tukemiseen. Nyt tarpeet ja proriteetit asetetaan siihen, että ihmiset selviävät hengissä ja pystyvät puolustautumaan”. KAINALOJUTTU: Rahaa, ruokaa ja katto pään päälle Ukrainan sota ajaa ammattiliittoja omaksumaan uusia rooleja Kun ukrainalaisia virtaa Eurooppaan hakemaan turvaa ja työtä, ay-liike reagoi nopeasti tarjoamalla niin työelämätietoa kuin humanitääristä apua. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä seuraa myös Ukrainan keskusjärjestöjen toimintaa sodan keskellä. ta apua on pyydetty, mutta se ei kuulu ay-liikkeen toiminta-alueeseen. ETUC on kerännyt Euroopan jäsenjärjestöiltään tietoja auttamisen tavoista ja koonnut niitä verkkosivuilleen. Suomen lisäksi 16 maan järjestöt ovat tehneet selkoa toimistaan. Yleisesti tarjotaan humanitääristä apua Ukrainaan, järjestetään mielenosoituksia Venäjän hyökkäystä vastaan sekä autetaan pakolaisia asumisen, ruoan ja esimerkiksi lasten päiväkoteihin ja kouluihin pääsyn turvaamiseksi. Puolan ay-liikkeen näkökulma muuttui Ukrainalaisia valuu nyt eri maihin ympäri Eurooppaa. Puolaan ja sen kautta pakenevia on paljon, ja puolalaisliitot ovat keskittyneet auttamisessa toistaiseksi vahvasti perustarpeiden ja suojan tarjoamiseen. Ristelä pitää tätä selvänä, mutta näkee tilanteessa myös ison muutoksen entiseen. – Puolalaiset kollegamme puhuvat suuresta näkökulman muutoksesta. Puola on ollut se maa, josta on lähdetty maailmalle työn perässä, ja nyt siellä ollaankin vastaanottavana osapuolena. Miten siellä tuetaan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumista jatkossa, se jää nähtäväksi. Maan ammattiliitot ovat joka tapauksessa jo tarttuneet asiaan. Humanitäärisen avun lisäksi pakolaisina Euroopan eri maihin saapuvat ukrainalaiset tarvitsevat myös muunlaista tukea. Esimerkiksi Suomeen saapuneille myös työmarkkinajärjestelmäämme tutustuminen on tärkeä osa kotoutumista. Työelämätietoa ukrainan kielellä ennaltaehkäisemään hyväksikäyttöä Suomessa SAK:n loppuvuodesta 2021 lanseeraaman Työelämän pelisäännöt -palvelun tavoite on ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä esimerkiksi tutustuttamalla työntekijöiden oikeuksiin ja tarjoamalla myös maksutonta henkilökohtaista työsuhdeneuvontaa. Tänä keväänä Työelämän pelisäännöt -verkkosivusto on käännetty kokonaisuudessaan myös ukrainan kielelle sekä venäjäksi juuri näiden kielialueiden ihmisten akuuttia tarvetta ajatellen. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä. "Nyt tarpeet ja proriteetit asetetaan siihen, että ihmiset selviävät hengissä ja pystyvät puolustautumaan." Reitti_6_2022.indd 26 Reitti_6_2022.indd 26 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
27 26 Vastaanottokeskuksiin ja muihin ukrainalaisten palvelukeskuksiin on tarjottu uudesta palvelukokonaisuudesta kertovaa materiaalia, jotta työnhakuun ja suomalaiseen työelämään suuntautuvat saisivat helposti tietoa sekä neuvontaa ongelmiinsa. Työelämätietoa levitetään myös ukrainasta sotaa paenneille suunnatuissa tilaisuuksissa yhteistyössä ammattiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Latviassa keskusjärjestö LBAS on ilmoittanut tukevansa ukrainalaisten pääsyä maan työmarkkinoille niin ikään käännättämällä työelämän oikeuksia koskevaa materiaalia. Lisäksi Latvian hallitus on laskenut työllistymisen edellyttämää vaatimustasoa esimerkiksi kielitaidon ja työlupien suhteen, ja monet yritykset ovat ilmoittaneet palkkaavansa ukrainalaisia. Baltian maissa liitot ovat järjestäneet pakolaisten tukemiseksi keräyksiä, joihin työntekijöitä kannustetaan osallistumaan. Liettuassa ay-väki majoittaa turvapaikanhakijoita ja painostaa hallitusta helpottamaan ukrainalaisten mahdollisuuksia työllistyä. Virossa tietoa muun muassa palkoista jaetaan vastaanottokeskuksissa, työttömyyskassassa, turvapaikanhakijoita majoittavissa hotelleissa ja jatkossa työpaikoilla. Lakija muuta neuvontaa tarjotaan myös puhelimitse ja sähköpostitse, ja Viron keskusjärjestö EAKL ilmoittaakin tavoitteekseen ukrainalaisten liittymisen ammattiliittoon heti työllistymisen myötä. Bulgariassakin eri kaupunkien vastaanottokeskukset tarjoavat opastusta työelämän asioissa ja KNSB-keskusjärjestö tuottaa tätä varten tarpeellista materiaalia. Lisäksi KNSB on perustanut kriisikeskuksia, jotka toimivat liiton alueellisissa verkostoissa ympäri maata ja seuraavat ukrainalaisten tilannetta. Monissa maissa liitot painottavat myös valvovansa ukrainalaisten kohtelua työmarkkinoilla, jotta hädänalaisten hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua heti. Tšekin liitot jakavat työelämäopastusta jo heti maan rajalla. Sveitsissä ay-liike on ollut aktiivinen päättäjien suuntaan ja vaatinut ukrainalaisten asettumisen helpottamista myös siten, että heidän koulutuksensa ja osaamisensa tunnistettaisiin jo alussa ja heitä voitaisiin ohjata paremmin työelämään. Ruotsin ja Ukrainan virkamiehiä edustavilla liitoilla on jo pitempään ollut koulutukseen ja liittojen kehittämiseen tähtäävä nuorisoverkosto. Sodan sytyttyä siitä on tullut merkittävä avun tarpeiden ja niihin vastaamisen väline. Ay-liikkeen rooli on laajentunut Työelämän asioissa tukeminen on ayliikkeen perustehtävä, mutta Pekka Ristelä pitää mielenkiintoisena nykytilanteessa omaksuttua roolia humanitäärisen avun tarjoajana. Ukrainassa sodan keskellä ponnisteleva ay-liike on muutenkin profiloitunut uudella tavalla. – Kun Venäjä on esimerkiksi pommittanut rautatieasemaa, siellä on nostettu esiin niitä työntekijöitä, jotka ovat kuolleet tai haavoittuneet hyökkäyksissä. Vaikka sota sekoittaa kaiken ja monet työpaikat lakkaavat olemasta hävityksen sekä kuoleman keskellä, juuri työntekijöiden merkitys myös korostuu. – Ihmisten on pystyttävä pakenemaan. Heidän selviytymisensä kannalta on ratkaisevaa, että työntekijät tekevät työnsä voimalaitoksissa, rautateillä ja bussiliikenteessä. Ristelän mukaan on selvää, että sotaa käyvässä maassa työlainsäädännön ja muiden työelämän pelisääntöjen kehittämiseen ei ole mahdollisuuksia. – Ay-liike keskittyy nimenomaan sotaponnistelujen tukemiseen. Nyt tarpeet ja proriteetit asetetaan siihen, että ihmiset selviävät hengissä ja pystyvät puolustautumaan. Pidätykset järkyttävät, mutta eivät yllätä Euroopassa on kuitenkin myös maa, jonka valtiovalta ei halua tukea sen enempää omaa kuin Ukrainankaan ay-liikettä. Valko-Venäjällä ammattiliitot ovat kamppailleet demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta diktatuurin alla, ja Ukrainan sodan myötä ne ovat aktiivisesti kritisoineet hyökkäystä ja oman maansa tukea sille. Huhtikuussa suojelupoliisi KGB pidätti useita Valko-Venäjän ay-johtajia. – Monista kokouksista tuttujen ayihmisten pidätys oli järkytys, mutta valitettavasti ei suuri yllätys. Aljaksandr Lukašenkan hallinto on valtaan takertuessaan jo pitkään ahdistellut ja vanginnut niitä, jotka vaativat demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ristelä huomauttaa, että vapaa ay-liike on nyt myös vastustanut Valko-Venäjän tukea Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan, ja sorto on kiihtynyt. – Nyt on tärkeää, ettemme unohda vangittuja ay-tovereita. Seuraamme tilannetta tiiviisti ja toimimme osana kansainvälistä ay-liikettä heidän vapauttamisekseen. < Eurooppalainen ay-liike osoitti mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan Brysselissä helmikuun lopussa. Reitti_6_2022.indd 27 Reitti_6_2022.indd 27 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
29 28 H ankkeen avulla pyritään rohkaisemaan yritystason keskustelua siitä, mihin alalla ollaan menossa, minkälaista työtä alalla tullaan tekemään, ja mitä se edellyttää yritykseltä ja sen henkilöstöltä. Hankkeessa on tarkoitus tehdä myös tutuksi postialan yhteiskunnallista merkitystä ja alalla tehtäviä töitä. Hankkeessa pyritään löytämään erilaisia ratkaisuja, jotta kokoaikatyö säilyy henkilöstön enemmistön työaikamuotona ja että postiala pysyy houkuttavana vaihtoehtona kilpailtaessa työvoimasta. Osapuolten tavoitteena on tukea ja auttaa alan työpaikkoja kehittämään tulevaisuuteen suuntaavaa avointa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa. Kyselyllä haettiin näkemyksiä postityöstä Postin työntekijöille ja toimihenkilöille suoritettiin 30.5.–19.7. kysely, jonka avulla selvitettiin työn hyviä ja huonoja puolia. Kyselyllä haluttiin selvittää myös sitä, mitä asioita työssä haluttaisiin Postityö 2030 hankeryhmälle järjestettiin elosyyskuussa kaksi workshopia, joissa noin 50 postilaista osallistui tulevan työn hahmottami seen ja luomaan kuvaa alan tulevaisuudesta. Postityö 2030-hanke käynnistyi kyselyllä ja workshopilla Postityö 2030-hankkeen päätavoitteena on luoda yhteistä kuvaa Postialan työn tulevaisuudesta sekä vahvistaa ja kehittää alan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Hanke kuuluu Työnja hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan, joka on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. muuttaa tai säilyttää, että Postissa viihtyisi vielä vuonna 2030. Kyselyyn otti osaa 248 vastaajaa Postipalveluista, eCD Verkkokauppaja jakelupalveluista sekä Transvalista. Kaikkien liiketoimintaryhmien osalta kaksi suurinta vetovoimatekijää Postissa ovat työkaverit ja työn itsenäisyys. Nämä ovat tulleet hyvin esille myös sadoissa edunvalvojien ja työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Vastaavasti ylivoimaisesti huonoimpana asiana alalla nähdään matala palkka, jonka edelle eCD:ssä eli pakettipalveluissa meni vain huono johtaminen. Palkan ja johtamisen lisäksi työn kehittämistarpeina lähitulevaisuudessa nähtiin mm. ergonomiaan, työn kuormittavuuteen, työsuhteisiin, työaikoihin ja joustavuuteen liittyvät kysymykset. Vastaajien mielestä työssä pitäisi työkavereiden ja työn itsenäisyyden lisäksi kiinnittää huomiota myös asiakkaisiin, osaamisen kehittämiseen, työilmapiiriin ja työn vapauteen. Uhkia ja mahdollisuuksia Työelämään ja postityöhän vaikuttaa kaiken aikaa useita megatrendejä ja pienempiä trendejä. Vastaajat nimesivät näistä esimerkiksi digitalisaation, raaka-ainepulan ja hintojen nousun, teknologian kehittymisen, työntekijäpulan, mielenterveysongelmien kasvun, automaation ja robotiikan lisääntymisen. Uhkina vuonna 2030 nähtiin sota, osaajapula, ylikulutus ja ympäristöongelmat, johdon ja työntekijöiden välinen kuilu sekä paperista luopuminen. Mahdollisuuksia on myös paljon. Vastaajien mielestä esimerkiksi verkkokaupan kasvu, laatu ja luotettavuus, laaja toiminta-alue, kiertotalous ja kohdennetut palvelut eri segmenteille ovat tekijöitä, joilla Postilla on mahdollisuus menestyä myös vuonna 2030. Postityö 2030-hankkeen vetäjänä toimii kansainvälisesti arvostettu futuristi, kauppatieteiden tohtori ja diplomiinsinööri Elina Hiltunen. < Reitti_6_2022.indd 28 Reitti_6_2022.indd 28 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
29 28 Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista Ay-majakka S ain kesällä Postin toimitusjohtajalta kirjeen, kuten muutkin postilaiset ja ilmeisesti myös transvalilaiset. Kirjeen avainsana oli välittäminen, jonka mainitaan olevan oleellinen voimavara Posti-konsernissa. Olen toimitusjohtajan kanssa samaa mieltä siitä, että välittäminen on suurin vahvuus mitä Postilla ja erityisesti postityöntekijöiden kesken on olemassa. Sen osoittaa myös Peakon-kyselyn tulokset, joista ilmenee, että työkaverit ovat olleet suurin syy monille postilaisille miksi he ovat pysyneet Postin palveluksessa. Hyvät työkaverit synnyttävät välittämisen kulttuuria ja sitoutumista työhön, josta usein poikii myös pidempää uraa Postilla. Tämä johtaa syvemmän ammattitaidon omaksumiseen, joka heijastuu työkavereiden lisäksi myös asiakkaiden välittämisessä. Vuokratyövoiman ja alihankinnan käyttö kuitenkin osoittaa, ettei Posti nykyisin usko syvän ammattitaidon tarpeellisuuteen samalla tavalla kuin ennen. Tai vaihtoehtoisesti uskotaan, että syvempi ammattitaito postialan työssä olisi jotenkin helposti omaksuttavissa tyyliin kahdessa viikossa. Näin se ei todellisuudessa ole huolimatta siitä, että postiala on koneellistunut merkittävästi ja työvälineet digitalisoituneet jatkuvasti. Työvälineiden digitalisoituminen on lisännyt johtajien harhakuvitelmaa syvemmän ammattitaidon ja hiljaisen tiedon tarpeettomuudesta. Kirjeestä havaitsin myös Postin ja Transvalin tiukkaa kytköstä, jota en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Vantaan Logistiikkakeskuksessa postilaisuus ja transvalilaisuus on aina ollut erottava tekijä, joka muistuttaa pikemminkin työnantajan kastijärjestelmää. Siitä huolimatta postilaiset ja transvalilaiset tulevat keskenään toimeen. Se ei alan koventuneessa markkinakilpailussa kuitenkaan riitä. Jos haluamme nyt ja tulevaisuudessa olla kirjeja logistiikka-alan kilpailussa ykkönen, on työntekijöiden myös hitsaannuttava yhteen. Tämä ei onnistu vuokraja alihankintatyöntekijöiden kanssa toivotulla tavalla, vaikka itse työntekijöissä ei olisikaan mitään moitittavaa. Erot osaamisessa, oma-aloitteisuudessa ja neuvokkuudessa postialan ammattilaisten ja ulkopuolisten työntekijöiden välillä ovat huomattavia, joka kuormittaa myös esihenkilöstöä merkittävästi. Erityisesti Vantaan Lokessa vaivaa vuokrafirmojen lisäksi myös Sol-alihankinta, joka tekee erilliskäsittelyä. Loken tilavuus on usein maksimaalisessa käytössä ja seinät tulevat välillä vastaan. Väitän, että jos edes Sollin alihankinnasta luovuttaisiin, syntyisi Lokeen 15 prosenttia lisää kapasiteettia tuotannon läpiviemiseen. Oma postiporukka kykenisi hitsautumaan keskenään aivan eri tavoin yhteen, kuin mihin nykyisessä tilanteessa eri yhteistyökumppanien kanssa pystytään. Posti-konsernin ylimmälle johdolle Transvalin ja Postin yhteinen taival näyttää olevan jonkin sortin romanttinen tuhkimotarina. Erityisesti Vantaan Lokessa ja Liedossa, mutta myös muissa eCD:n yksiköissä tämä yhteinen taival muistuttaa enemmänkin pakkoavioliittoa. Enemmistö transvalilaisista haluaisi olla nimenomaan postilaisia, mutta sitä ei heille useinkaan suoda. Viime vuoden syksyllä rekrytoitiin vuokratyöntekijöitä ahkerasti postilaisiksi. Tämä on kehumisen ja tunnustuksen paikka, mutta valitettavasti parantunut henkilöstöpolitiikka tältä osin näyttäisi palanneen asteittain siihen vanhaan. Olen ilokseni huomannut, että silloin harvoin, kun Transvalin tai vuokrafirman työntekijän työsopimus ja työsuhde vaihtuu Postiin, hänelle syntyy postilaisen ammatti-identiteetti. Sitoutuminen on silloin aivan toista luokkaa. Muutoksista huolimatta postilaisten ammatti-identiteetti on säilynyt edelleenkin yllättävän vahvana. Tähän joukkoon halutaan kuulua myös ulkopuolelta. Palatakseni toimitusjohtajan kirjeeseen, on aivan totta, että toimimme maailman kolmanneksi saastuttavimmalla toimialalla ja meidän tulisi välittää myös tulevaisuudestamme ja koko maapallosta. Pitäisikö Postin tehdä silti ensin itse korjaavia toimenpiteitä, ennen kuin ryhdymme pelastamaan maailmaa? Aivan aluksi Posti voisi viimeinkin luopua työehtoshoppailusta ja lopettaa samojen virheiden toistaminen, sillä Albert Einsteinia lainaten; hulluus on sitä, että toistaa samaa virhettä aina uudelleen odottaen silti eri tulosta. FILIP DJORDJEVIC Liittovaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, eCD, työsuojeluvaltuutettu 29 Reitti_6_2022.indd 29 Reitti_6_2022.indd 29 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
31 30 Sopimuspyramidi 4 | 4 Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle. Viimeisessä osassa tarkastellaan työsopimusta. Työsopimus ei ole henkilökohtainen asia Niin kansalliset kuin kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia. TEKSTI: TUA ONNELA Ison pyramidin pieni kärki Tässä juttusarjassa on esitelty erilaisia työelämän sopimuksia. Sopimuspyramidin pohjalla ovat kansainväliset, koko maailmaa tai EU:ta koskevat sopimukset ja keskellä Suomen-laajuiset sopimukset. Pyramidin kärkenä ovat ne sopimukset, jotka kukin työntekijä tekee itse työnantajansa kanssa – siis työsopimukset. Vaikka työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen, se ei ole henkilökohtainen asia. Työsopimuksessa ei voi sopia mitä vain, vaan kaikki pyramidin alemmat osat määräävät, millaisia ehtoja työhön voi soveltaa. Työntekijän kuuluu esimerkiksi saada vähintään alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä työsopimuksessa voi sopia sitä huonommasta. Jos työsopimuksen jokin yksittäinen ehto on ristiriidassa muiden sopimusten kanssa, se ei siltä osin päde. Esim. jos työsopimuksessa on sovittu sovellettavaa työehtosopimusta huonommasta palkasta, tällöin kyseinen työsopimuksen palkkaehto ei päde. Työsopimus muutoin pätee normaalisti. Työnantaja voi myös joutua siitä ongelmiin. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijä on itse suostunut allekirjoittamaan sopimuksen. Sopimusten pyramidi siis varmistaa, etteivät kenenkään työehdot ole vain hänen omien tietojensa tai oman neuvotteluvoimansa varassa. Mistä sovitaan? Työsopimuksessa kannattaa sopia ainakin näistä asioista: • Työntekijän ja työnantajan nimet ja muut tiedot • Mahdollinen koeaika ja sen pituus • Työsuhteen tyyppi eli toistaiseksi voimassa oleva vai muu • Määräaikaisuuden peruste, jos työsopimus on määräaikainen • Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työn kesto • Työn suorittamispaikka • Työtehtävän laatu • Palkka ja palkanmaksukausi • Työaika • Alalla noudatettava työehtosopimus • Mahdollinen irtisanomisaika Kirjallinen kannattaa Työsopimuksiin liittyvät asiat poikivat paljon kysymyksiä ja selvitettävää ammattiliitoille. Esimerkiksi ammattiliittojen keskusjärjestöjen yhteisessä Kesäduunari-infossa työsopimukset olivat tänäkin kesänä yksi tyypillisistä aiheista. – Varsinkin alkukesästä kysytään työsopimuksista ja niiden sisällöstä. Yhteydenottaja saattaa esimerkiksi sanoa, että työsopimukseen on merkitty tämmöinen ja tämmöinen palkka, ja haluaa varmistaa, onko se ok, kertoo keskusjärjestö SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola. Useimmiten kaikki on kunnossa ja kyse on lähinnä varmistuksesta. Varsinaisia rikkomuksia tulee vastaan harvoin. Kukkola suosittelee tekemään työsopimuksen aina kirjallisena. Jos erimielisyyksiä tai epäselvyyksiä tulee, kirjallisesta sopimuksesta asiat on helpompi tarkistaa. Suullisia sopimuksia tehdään silti yllättävän paljon. – Meihin yhteyttä ottaneista on joinain kesinä jopa kolmasosa tehnyt suullisen sopimuksen. Ne eivät onneksi yleensä ole aiheuttaneet isoja ongelmia, mutta joissain yksittäistapauksissa on jäänyt epäselväksi, mitä on sovittu, Kukkola sanoo. PAUn neuvottelemissa työehtosopimuksissa on sovittu siitä, että työsopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti. Reitti_6_2022.indd 30 Reitti_6_2022.indd 30 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
31 30 8 1 7 JANSSON RYHDYN GUNDE HENRI TUON PUUN LEHTI -U NI JUOMAKONSERNI -K LEIKATA LUMIMIES KAIVETTUJA SYLEILLÄ TEHDÄ KÄSITYÖTÄ HIPIÄT -A KERJÄTTY KARPALOINA SA LV AD OR OLYMPIALAJI KUUMA PAIKKA VÄSYVÄ SAIRAUDEN MERKKI ORTODOKSEILLA HUVI VEISTOSAINES SITEN AUTOISSA PENÄÄMINEN ODIN 7 2 6 3 5 4 Laadinta: Jyrki Takala SAANILA SEILLA HÄVIÖ HUVI VEISTOSAINES SITEN AUTOISSA PENÄÄMINEN ODIN KYHMY VIILA BLOM TAI KALEVA KIRJOITETTU ULAPPA PORTAIKOSSA HEVOSIA PYYTÄÄ TRADITIO NI EM IM AA RUNSAAMMIN MYYTTI MENEE MULLIN MALLIN TIETOA UUDESTAAN FRIMAN SENTÄÄN SULLOA JAPANISTA ARKUUS KALLIO KUUSTONEN KITARASSA HERKKU OIKEA AJAA RAVIHEVOSTA LENITA -STO TILILTÄ SANASELITYSPELI UTAREESTA Laadinta: Jyrki Takala MIN MYYTTI TILILTÄ SANASELITYSPELI RISTIKON RATKAISU SIVULLA 34 Reitti_6_2022.indd 31 Reitti_6_2022.indd 31 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
33 32 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunnon oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko tilapäisessä hoitovapaassa vammaisen lapsen osalta ikärajaa? Työehtosopimuksessa on seuraava kirjaus tilapäisestä hoitovapaasta sairaan lapsen hoitamiseksi: ”Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan.” Ja kolmelta päivältä on saanut palkan. Tuossa kirjauksessa ei mainita vammaisen lapsen osalta ikärajaa. Onko sellaista? Vakiintunut tulkinta on ollut, että vammaisen lapsen osalta yllä oleva kirjaus on voimassa niin kauan kuin lapsi täyttää 18 vuotta eli tulee täysi-ikäiseksi. Ymmärrämme hyvin sen, että vammaisen lapsen kohdalla voi hyvinkin olla tilanne se, että häntä ei voi jättää yksin kotiin sairastamaan 18-vuotiaana tai vanhempanakaan. Tällöin on ollut mahdollista saada tilapäistä hoitovapaata, mutta sen ajalta ei saa palkkaa kuin erikseen sovittaessa. Työehtosopimukseen on kirjattu, että ”mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä”. Mitä tarkoitetaan odotusajan palkalla? Työsuhteeni päättyi ja lopputili on myöhässä. Työkaverini sanoi, että minulla olisi oikeus odotusajan palkkaan. Mitä se tarkoittaa ja mitä minun pitäisi tehdä? Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Sovellettavassa työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa voi olla tarkempia määräyksiä lopputilin maksuajankohdasta. Postin osalta pääsääntö on ollut, että lopputili on maksettu ensimmäisenä palvelussuhteen päättymistä seuraavana yleisenä palkanmaksupäivänä joko kuun 15. tai kuun viimeisenä päivänä. Työntekijä voi erikseen pyytää palkan maksamista työsuhteen päättymispäivänä. Loppupalkan tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä eli odotusajan palkkaa. Odotusajan palkkaa voi saada enintään kuudelta kalenteripäivältä. Mikäli kuitenkin työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai vastaavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Työnantajalle kannattaa huomauttaa viivästymisestä heti, kun lopputilin suoritus on viivästynyt. Hyvä keino on lähettää asiasta sähköposti. Työnteko eläkkeellä? Olen syntynyt syyskuussa 1958 ja minulla olisi mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 1.10.2022 (alin eläkeikä). Haluaisin kuitenkin jatkaa vielä normaalisti työssä ja samaan aikaan nostaa palkan lisäksi myös eläkettä. Ilmarisen mukaan minun pitäisi irtisanoutua Postilta ja tehdä sitten töitä määräaikaisilla työsopimuksilla. Voiko tosiaan olla näin? Sinun ei tarvitse jäädä eläkkeelle vielä alimman eläkeiän saavuttaessasi. Mitä vanhempana siirryt eläkkeelle, sitä suuremman eläkkeen saat. Vanhuuseläkkeelle jäädessä työntekijän työsuhde normaalisti päätetään. Näin siis sinunkin tapauksessasi. Jos sinulla on monta työnantajaa, riittää että päätät vain yhden työsuhteen. Yleensä päätettävä työsuhde on kuitenkin päätoiminen työ. Jos päätät vain sivutoimen työsuhteesi, jää vanhuuseläkkeesi määrä silloin yleensä hyvin pieneksi. Toinen mahdollisuus voisi olla osittainen vanhuuseläke (OVE). OVE-vaihtoehdossa työntekijän ei ole pakko ilmoittaa asiasta työnantajalleen, vaan työntekoa voi jatkaa normaalisti, esim. jos haluat jatkaa työssäsi vielä jonkin aikaa ja nostaa samalla jo eläkettä. Toinen vaihtoehto OVEssa on, että voit itse sopia esim. siirtymisestä osa-aikatyöhön työnantajan kanssa ja nostaa samalla eläkettä. Mikäli harkitset OVEa, suosittelemme olemaan yhteydessä Ilmariseen joko nettisivujen kautta kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla, jolloin kaikki omat henkilökohtaiset eläketiedot näkyvät oikein laskureissa arvioitaessa lopullista vanhuuseläkkeesi määrää tai soittamalla puhelimitse asiakaspalveluun. Näin pystyt arvioimaan millainen vaikutus OVEn nostolla tulisi olemaan lopullisen vanhuuseläkkeesi määrään. < Reitti_6_2022.indd 32 Reitti_6_2022.indd 32 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
33 32 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunnon oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen Reitti_6_2022.indd 33 Reitti_6_2022.indd 33 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
35 34 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Satu Aaltonen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 5/2022 T O V E I H O T A L A N L A M A S V A N A L M U A I H E H I E T J T D A L I A L E N U L O I R E L A S S O T R A P T S A S O U N A J E T I Ä T T O N K I A A K U T R A K E N N U S T I V A U S A I I N T I A R A S P I T A P P I O A A V A U T A S A N N E S E K O A V A O R I T S T A N M A A T R T A A S E D E S T P E R I N N E A N I M E O A O T E L A U T A A S I I N A I O H J A S T A A K I N A M A I T O A I R I E N E M P I M A U S T E E T T A R U A L I A S O T T O Menoon mukaan Joukkue aloitti vahvasti voittamalla ensimmäisessä ottelussa Eduskunnan 2–1. Toisessa ottelussa FC PAU Loke tasasi pisteet FC Helsinki Starsin kanssa 2-2. Kaksinkertaisena pelatussa sarjassa joukkueiden toisissa kohtaamisissa PAUn pelaajien jaloissa alkoi painaa jo väsymys. Toisen kierroksen ottelut pelattiin käytännössä putkeen, eikä vaihtopelaajia juuri ollut. Niinpä Eduskunta otti joukkueesta kunnon revanssin voittamalla 6-0. FC Stars puolestaan peittosi FC PAU Loken 6-1. Samassa joukkueessa-turnauksen pelit pelattiin pienellä kentällä kokoonpanoilla 5 + 1 (=viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti). Yhden ottelun kesto oli 10 + 10 minuuttia. Turnauksessa pelattiin myös Play For Fun-sarja. Turnauksen järjestelyt onnistuivat mallikkaasti, josta kiitokset yhteistyökumppaneille ja järjestäjille. Mutta parannettavaakin ensi kertaan jäi. Turnauksessa ei jaettu lainkaan mitaleja, joka oli ymmärrettävästi pelaajille pettymys. Pieni pokaali sentään jaettiin kolmelle parhaalle. FC PAU Loken pelaajat työskentelevät pakettilajittelijoina Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla. Hienosti esiintyneessä joukkueessa pelasivat Abdirizak Ahmed, Abdelsalam, Ahmad Douba, Aleksandar Saponja, Abdinajiib Mohamed ja Hamza Ibrahim. För första gången på Åland TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Pasilan osaston FC PAU Loke sinnitteli hopealle Pasilan osaston FC PAU Loke otti Samassa joukkueessa-turnauksessa hopeaa. Turnaus pelattiin syyskuussa Pitäjänmäen urheilukentällä Helsingissä. Kiitos! Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja yhteistyökumppaneille 21:stä Oloneuvos-risteilyvuodesta! Terveisin Seppo Vanhanen, Joensuu ja Hannu Nirhola, Helsinki. PAUs Svenskspråkig organisationskurs anordnades för första gången i september på soliga Mariehamn, Åland. Åtta av del tagarna arbetar på Posten Åland och sju på Posten på fastlandet. Det fördes många stora diskussioner om skillnader och likheter mellan postanställdas anställ ningsförhållande på fastlandet och Åland. Kurssen drogs strålande av Jesper och Veera! Tack alla och vi ses igen! Reitti_6_2022.indd 34 Reitti_6_2022.indd 34 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
35 35 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Mitä eroa on mansikalla ja sähköllä? S ähkön tuleva hintakehitys on huolestuttanut suomalaisia jo kuukausia. Miten selvitään tulevasta talvesta? Eikö hallitus voi tehdä mitään? Miksei EU toimi asiassa? Asian ympärillä on helppo nostaa paniikkia ja mediat tekevät kaikkensa, ettei kansalaisten hätäännys häviä. Toki ihan hyvä, että kansaa valmistellaan. Huoli on todellinen, mutta sen varjolla voi tehdä monenlaista lobbausta ja itsetehostusta, oppositiopolitiikkaa ja bisnestä. Katajainen kansa – kitukasvuinen ja sitkeä – pystyy todennäköisimmin selviytymään tästäkin. Meitä on opastettu vähentämään sähkön kulutusta sekä kehotettu vuorokausikulutuksen tasoittamiseen ja polttopuiden hankkimiseen. Sitä paitsi suomalaisilla on perinnettä viettää aikaansa lautamökeissä ilman juoksevaa vettä ja sähköä. Sähkön hinnanmuodostukseen liittyy paljon mysteeriä. Tuntuu omituiselta, miten se voi olla niin monimutkainen asia. Sähkön tukkumarkkinan ymmärtämiseksi sen voi rinnastaa vaikkapa mansikoiden torimyyntiin. Joka kesä torilla myyvät mansikoita sekä tuottajat että välittäjät. Hinta on kaikissa toripöydissä sama. Miten voi olla, vaikka tuotantokustannukset takuulla vaihtelevat myyjältä toiselle? Kukaan ei sentään myy tappiolla ainakaan sesongissa. Mutta ilmeisimmin hinta määräytyy korkeimman tuotantokustannuksen mukaiselle tasolle siten, että siitä jää vähiten tehokkaallekin tuottajalle vielä katetta. Eikä kenelläkään ole intressiä myydä halvemmalla, koska mansikat tekevät kauppansa tällä ”sovitulla” yhdellä hinnalla. Hyvä satovuosi eli runsas tarjonta alentaa hintaa ja katovuosi puolestaan korottaa hintaa. Eli tarjonta määrittää hintaa, mutta myös kysyntä määrittää Al ek si M a l i n en /T EM sitä. Jos tuotanto ei mene kaupaksi, hinta laskee. Tosin kaikkea ei tarvitse myydä heti, sillä mansikoita voi säilöä. Niin voidaan säilöä sähköäkin, sillä turvetta, hiiltä ja öljyä voi jättää polttamatta, vaikka tuulta ja aurinkoa ei voikaan varastoida. Jotkut myyjät saavat enemmän myyntikatetta kuin toiset, riippuen tuotantokustannuksista. Ymmärrämme hyvin, että tämä on toimivien kilpailullisten markkinoiden perussääntö. Tässä mielessä sähkömarkkina on samanlainen. Vaikka tuuli ja aurinko tuottavat alkuinvestointien jälkeen sähköä kuin tyhjästä, on markkinahinta kaikille tuottajille sama ja myyntitulo puhdasta voittoa. Näiden ylivoittojen (windfall) verottamisesta ollaan keskusteltu, mutta ainakaan vielä niin ei tehdä. Sähkön kuluttajahinta määräytyy myyjäyhtiön ja ostajan välisessä diilissä, vaikka tukkuhinta onkin koko markkinaa koskeva ja reaaliaikainen. Olemme kuulleet, että jotkut kaupunkien omistamat sähköyhtiöt myyvät omille asukkailleen sähköä halvemmalla kuin muille. Kuulostaa epäreilulta, mutta tilanne on vastaava kuin mansikan viljelijänä hakisit kermakakkusi päälle marjat suoraan omalta pellolta – tuotantokustannushintaan. Parvekeviljelykin on kaikille mahdollista. Samoin kotitaloudet ovat ryhtyneet oman sähkön tuottajiksi paneloimalla katot auringonkerääjillä, sikäli kun tehtaat ja asentajat ennättävät joka harjalle. Sähkön johdannaismarkkinat puolestaan ovat verrattavissa mansikoiden sopimusviljelijöiden saamiin hintatakuisiin seuraavalla satokaudella, jolla turvataan mansikan saatavuus ja sopuisa hinta elintarviketeollisuudelle. Tarve sähkön johdannaismarkkinalle syntyy niin ikään markkinatoimijoiden riskienhallinnasta sähkön hintavaihteluja vastaan, olipa sitten sähkön tuottaja, myyjä tai ostaja. Se missä nämä kaksi tuotetta kuitenkin eroavat ratkaisevasti toisistaan on niiden korvattavuus muilla hyödykkeillä. Kotitalouden lähes jokaisessa laitteessa on johto perässä, ja jos sähköä ei saa töpselistä, laite on hyödytön. Mutta mansikka ei ole välttämättömyys samassa mielessä. Mansikan voi korvata mustikalla tai muilla marjoilla. Sähköä taas ei voi korvata, vaikka valon ja lämmön voisikin. Ja toinen tärkeä ero on se, että mansikalla on sekä itseisarvoa (nam!) että välinearvoa (agri-business), mutta sähköllä on vain välinearvoa, mutta varsin olennaista sellaista! < Tuntuu omituiselta, miten sähkön hinnanmuodostus voi olla niin monimutkainen asia. Reitti_6_2022.indd 35 Reitti_6_2022.indd 35 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
37 36 In memoriam Ay-aktiivi, työsuojelupäällikkö Eero Saarinen Eero Saarinen nukkui ikiuneen 73-vuotiaana Hämeenlinnan Koivikko-saattokodissa 5.9.2022 lyhyen ja vaikean sairastelun päätteeksi. Vuoden 1949 keväällä syntyi nahkuri ja ay-aktiivi Niilo Saarisen ja Ida vaimon perheeseen neljäs lapsi. Kuopus sai nimekseen Eero Mauri. Perhe asui ensin Myllymäen kupeessa, mutta myöhemmin -50 luvulla Saarisen talkkariperhe tuli tutuksi Kaurialan alueen kerrostalossa, jossa ohjaava ja opastava järjestyksenpito loi asukkaisiin kunnioittavan ilmapiirin. Niistä maisemista Hämeenlinnaan kasvoi iso joukko tunnettuja julkkiskansalaisia. Eero oli eloisa poikaviikari, mutta koulu ei aina kiinnostanut ja lukiokin jäi kesken, kun työelämä alkoi kiinnostaa enemmän. Työhön postiin hän tuli lomittajaksi, josta työn ilmapiiri sitten avautuikin monenlaisin askelin. Kaikki postityö oli hyvin kiintoisaa ja itsenäistä, mutta kasvatti samalla myös humaanisuuteen posti asiakkaiden ongelmien kohtaamisten heijastumisina. Koulutyökin sai tätä kautta uutta innostusta ja niinpä Eero sitten iltaopiskeli valkolakin itselleen -70 luvulla. Kaveruudesta alkanut yhteiselämä Eila Tuomisen kanssa alkoi jo -70 luvulla ja syventyi lopulta avioliittoon kypsempinä vuosina. Matkailu ja luonnon tuotteiden keräily metsistä yhdisti osaltaan myös tuota pitkää kanssaelämisen suhdetta. Eloisa ja moniharrasteinen postiväki veti Eeronkin moneen touhuun mukaan. Pian hän löysikin itsensä ay-toiminnasta ja diplomaattisen luonteensa vuoksi erilaisia tehtäviä alkoi tarttua vaatteisiin vuosikymmeniksi. Näihin tehtäviin kuului päätoimisia pääluottamustehtäviä monin aluein ja lopulta koko maata käsittäenkin. Postiliiton/PAUn hallinnon isoissa tehtävissä pari vuosikymmentä, jolloin erilaiset neuvottelut Posti-yhtiön johdon kanssa tuli tutuiksi ja henkilöityivät uskottaviksi. Tällä kyvykkyydellä Eero Saarinen nimitettiin 2000-luvun alussa Postin työsuojelupäälliköksi, josta hän jäi eläkkeelle. Eeron liikunnallinen ura alkoi jo junnuiässä, jolloin hän toimi liukutaklaavana futis-pakkina Hämeenlinnan Tarmon B-junnuissa. Urheilumielisyys jatkui nk. työpaikkojen välisissä puulaakisarjoissa, joista oli lyhyt matka monialaiseksi penkkiurheilijaksi. Tältä pohjalta Epralle tuli tutuksi monet olympiaja maailmanmestaruus areenat kisoineen useissa maissa ja useina vuosikymmeninä. Niitä matkojahan masinoi Hämeenlinnan vankilan urheiluseura Ilves Esko Aaltosen johdolla, jossa yhteydessä maailma avartui Eerolle ja Eilalle muunkin matkailun myötä. Näistä ja monista muistakin yhteiseloista syntyi Eerolle laaja ystäväpiiri, joka on pitänyt ystävyyksiä elossa jokapäiväisessä arjessakin. Eeron elämän tauluun piirtyy vahvasti moniulotteinen positiivinen ihminen. Ikämiehenäkin hänen seuranpidossaan on ollut päällimmäisenä mukavat elämisen muistot, joissa on jäänyt vähän tilaa kaiken maailman ruikutteluille. Toimiminen oli tärkeämpää kuin selittelyt. Lähiomaisten kaipaavaan suruun yhtyy suuri joukko monialaisia ystäviä ja kokemusten jakajia. Muistona Eeron elämänkuvalle sopisi hyvin värikkään koristeelliset kehykset siellä kultaisten muistojen arkistogalleriassa. WETE MYLLYMAA Eeron pitkäaikainen ystävä Reitti_6_2022.indd 36 Reitti_6_2022.indd 36 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
37 36 Hyvä ystävä ja työtoveri Erkki Hietala on poissa Pitkäaikainen työtoverimme ylipostimies Erkki Hietala kuoli Kangasalla 20. elokuuta 2022. Hän oli syntynyt Messukylässä 12. toukokuuta 1939. Yli neljäkymmentä vuotta kestäneen postiuransa hän aloitti kantotehtävissä Vehmaisissa. Tuosta Tampereen esikaupungista tuli sittemmin hänen kotipaikkansa ennen muuttoa Kangasalle. Erkki oli aina hyväntuulinen, luotettava toveri niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Työt postissa jatkuivat 1960-luvulla yölajittelussa ja sen jälkeen samoissa tehtävissä Rautatienkadulla ja lopulta Multisillassa. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1999. Erkki oli työosastonsa luottopelaaja. Työt hoidettiin viimeisen päälle hyvin ja huolellisesti. Keskustelut hänen kanssaan niin arjen asioista, kuin kotiseudun historiasta olivat ajatuksia antavia. Vehmainen tuli esille usein hänen puheissaan, vaikka asuikin Kangasalla. Yhteyttä lapsuusja nuoruusajan ystäviin hän piti ”Vehmaisten entisten Mukuloitten” tapaamisissa. Entisten työtovereitten kuukausittaisiin tapaamisiin Erkki oli odotettu kävijä. Hän toi näihin tilaisuuksiin sitä tyypillistä hyvää tuultaan ja keskustelun syvyyttä. Sanalla sanoen Erkki oli hienoin mies, jonka olen tuntenut, sanoi hänen pitkäaikainen työtoverinsa. Yhtään liioittelematta niinhän se oli. TUOMO KOIVISTO The Transport Workers’ Unemployment Fund´s membership will be transferred to the Open Unemployment Fund, A-kassa at the beginning of next year The Transport Workers’ Unemployment Fund is due to merge with the Open Unemployment Fund, A-kassa from 1 of January 2023. The merger of the funds does not require any action from members of the Transport Workers’ Unemployment Fund, as current membership of the unemployment fund will automatically be transferred to the A-kassa from the beginning of next year. Before the turn of the year, we will inform our members about practical changes, such as customer service hours and sending benefit applications online or by mail. It is recommended to follow our bulletins. A-kassa is a general and a multidisciplinary unemployment fund, which is open to all employees. A-kassa is one of the largest unemployment funds in Finland, and with the merger of the Transport Workers’ Unemployment Fund it will provide unemploymentbenefits for more than 220.000 members. Transportbranschens Arbetslöshetskassas medlemskap förflyttas till den Öppna arbetslöshetskassan, A-kassan vid årsskiftet Transportbranschens Arbetslöshetskassa fusioneras med den Öppna arbetslöshetskassan, A-kassan den 1.1.2023. Kassafusionen kräver inga åtgärder av Transportbranschens Arbetslöshetskassas medlemmar eftersom nuvarande medlemskap automatiskt överförs till A-kassan från början av nästa år. Innan årsskiftet informerar vi våra medlemmar om praktiska förändringar så som ändringar i kundbetjäningstider och skickande av förmånsansökningar via nätet eller per post. Så följ gärna vår info vid årsskiftet. A-kassan är en allmän och branschöverskridande arbetslöshetskassa öppen för alla som arbetar i anställningsförhållande. A-kassan är en av de största arbetslöshetskassorna i Finland och efter fusionen med Transportbranschens Arbetslöshetskassa handhar kassan över 220.000 medlemmars arbetslöshetskassaförmåner. Reitti_6_2022.indd 37 Reitti_6_2022.indd 37 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
39 38 På svenska Finns det någon åldersgräns för tillfällig vårdledighet för vård av barn med funktionsnedsättning? I kollektivavtalet finns följande anteckning om tillfällig vårdledighet för vård av sjukt barn: ”Om en arbetstagares barn eller något annat i hans eller hennes hushåll varaktigt boende barn som inte har fyllt tio år plötsligt insjuknar, har arbetstagaren rätt till tillfällig vård ledighet under högst fyra arbetsdagar åt gången för att ordna vård eller för att vårda barnet.” Och för tre dagar har man fått lön. I denna anteckning nämns inte någon åldersgräns för barn med funktionsnedsättning. Finns det någon sådan? Den vedertagna tolkningen har varit att för ett barn med funktionsnedsättning gäller ovan nämnda anteckning tills barnet fyller 18 år, dvs. blir myndigt. Vi förstår mycket väl att det i fråga om ett barn med funktionsnedsättning mycket väl kan vara så att barnet inte kan lämnas ensam hemma ens då barnet är 18 år eller äldre. Då har det varit möjligt att få tillfällig vårdledighet, men för denna tid får man inte lön annat än när man avtalat om det särskilt. I kollektivavtalet står det att ”Om arbetstagaren med beaktande av uppgiftens natur i vart fall för sig är möjligt, kan arbetstagaren beviljas befrielse från arbetet med lön för den dag som en annan familjemedlem än barn under 10 år insjuknar.” Vad avses med lön för väntetid? Mitt anställningsförhållande upphörde och slutlönen är försenad. Min kollega sa att jag har rätt till lön för väntetiden. Vad betyder det och vad ska jag göra? När anställningsförhållandet upphör så upphör också lönebetalningsperioden. Det tillämpliga kollektivavtalet eller arbetsavtalet kan innehålla närmare bestämmelser om tidpunkten för betalningen av slutlönen. I fråga om Posti har huvudregeln varit att slutlönen har betalats den första allmänna lönebetalningsdagen efter den dag då anställningsförhållandet upphörde, antingen den 15 eller den sista dagen i månaden. Arbetstagaren kan särskilt begära att lönen betalas den dag anställningsförhållandet upphör. Om slutlönen eller någon annan fordran som beror på anställningsförhållandet fördröjs, har arbetstagaren rätt att utöver dröjsmålsräntan få full lön för väntedagarna, dvs. lön för väntetiden. Lön för väntetiden kan fås för högst sex kalenderdagar. Om en fordran som beror på ett anställningsförhållande dock inte är klar och ostridig eller om dröjsmålet har berott på ett räknefel eller ett motsvarande misstag, har arbetstagaren rätt till lön för väntedagarna endast om han eller hon har gjort en anmärkning till arbetsgivaren om dröjsmålet inom en månad från det att anställningsförhållandet upphörde och arbetsgivaren inte har betalat fordran inom tre vardagar från anmärkningen. Rätten till lön för väntedagarna börjar då efter den betalningstid som reserverats för arbetsgivaren. Det lönar sig att påminna arbetsgivaren om dröjsmålet genast när betalningen av slutlönen har fördröjts. Ett bra sätt är att skicka ett e-postmeddelande om detta. Arbeta som pensionerad? Jag är född i september 1958 och har möjlighet att gå i ålderspension 1.10.2022 (lägsta pensionsålder). Jag skulle dock vilja fortsätta arbeta på normalt sätt och samtidigt lyfta utöver lön också pension. Enligt Ilmarinen borde jag säga upp mig från Posti och sedan arbeta med visstidsavtal. Kan det verkligen vara så här? Du behöver inte gå i pension när du når den lägsta pensionsåldern. Ju äldre du går i pension, desto större pension får du. När arbetstagaren går i ålderspension upphör vanligen anställningsförhållandet. Det här gäller också i ditt fall. Om du har många arbetsgivare räcker det med att du avslutar endast ett anställningsförhållande. I allmänhet är det anställningsförhållande som avslutas dock din huvudsysselsättning. Om du endast avslutar ditt anställningsförhållande som du utför som bisyssla, blir beloppet av din ålderspension i allmänhet mycket litet. En annan möjlighet kan vara partiell ålderspension. I alternativet med partiell ålderspension är arbetstagaren inte tvungen att underrätta sin arbetsgivare om detta, utan arbetet kan fortsätta på normalt sätt, t.ex. om du vill fortsätta i ditt arbete ännu en tid och samtidigt höja pensionen. Ett annat alternativ med partiell ålderspension är att du själv kan avtala om t.ex. övergång till deltidsarbete med arbetsgivaren och samtidigt lyfta pension. Om du överväger partiell ålderspension, rekommenderar vi att du kontaktar Ilmarinen antingen via deras webbplats genom att logga in med nätbankskoder, varvid alla egna personliga pensionsuppgifter syns rätt i räknarna när man bedömer beloppet av din slutliga ålderspension eller att du ringer till kundservicen. På detta sätt kan du bedöma vilken effekt lyftandet av partiell ålderspension kommer att ha på beloppet av din slutliga ålderspension. < 38 Reitti_6_2022.indd 38 Reitti_6_2022.indd 38 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
39 38 In English Is there an age limit for temporary child care leave in respect of a disabled child? The collective labour agreement states the following on temporary child care leave to care for a sick child: “If an employee’s child who is either under the age of 10 years or disabled or another child under the age of 10 or a disabled child living in the same household suddenly fall ill, the employee has the right to have a maximum of four (4) days of temporary child care leave at a time to arrange treatment or to care for the child.” And to receive salary for first three (3) days. The agreement doesn’t mention anything about the age limit for a disabled child. Is there one? The established interpretation has been that in respect of a disabled child, that mentioned above is valid until such time as the child reaches the age of 18, i.e. the child becomes an adult. We well understand that in the case of a disabled child it may be that he or she cannot be left alone at home when sick, even at the age of 18 or older. In such cases, it has been possible to take temporary care leave but not to receive pay for that time unless separately agreed. The collective labour agreement states that “where, in view of the nature of the employee’s duties, the employee may be granted paid release from work for the day of the falling ill of a family member other than a child aged under the age of 10 years.” What does pay during the waiting time mean? My employment relationship ended and my final pay is late. A colleague said that I am entitled to pay during the waiting period. What does this mean and what do I need to do? When the employment relationship ends, so does payment of salary. The applicable collective labour agreement or employment contract mat contain more detailed provisions about when the final pay is paid. In the case of Posti, the main rule is that final pay has been paid on the first general salary payment date, either the 15th or last day of the month, following the end of the employment relationship. An employee may separately ask for payment of the final salary to be made on the day the employment relationship ends. If the final pay or any other amount due from the employment relationship is delayed, the employee has the right to receive not only interest on delayed payment but also full pay for each day of waiting, i.e. pay during the waiting time. Pay during the waiting time is subject to a maximum of six (6) calendar days. If the amount due from the employment relationship is not clear and undisputed, or if the delay is due to a calculation mistake or similar error, the employee has the right to pay during the waiting time only if he or she has notified the employer of the delay within a month of the employment relationship having ended and the employer has not paid the amount due within three (3) working days of notification. In this case, the right to pay for waiting time begins following the time allowed for the employer to pay. It is advisable to notify the employer of the delay immediately payment of final pay is delayed. A good way to do this is by email. Working when retired? I was born in September 1958 and could retire on an old-age pension on 1 October 2022 (minimum retirement age). However, I would like to continue working normally and at the same time draw both my pay and pension. According to Ilmarinen, I should first hand in my notice to Posti and then work under a temporary employment contract. Is this really how it works? You don’t need yet need to retire when you reach the minimum retirement age. The later you retire, the more pension you will get. When retiring on an old-age pension, the employee’s work relationship normally ends. This is true in your case, too. If you have more than one employer, you need only end one employment relationship. However, the primary job is usually the one to be ended. If you only give notice on your secondary job, your old-age pension will be very small. Another possibility could be partial old-age pension (OVE). With this option, the employee doesn’t have to notify the employer and work can continue as normal if you want to continue working for a while and already draw a pension at the same time. Another option with OVE is that you can agree with your employer to switch to working part-time and draw a pension at the same time. Should you consider OVE, we recommend you contact Ilmarinen either via their website or by logging in using your banking credentials so that all your personal pension information is shown correctly in the calculators when assessing the amount of your final old-age pension. You could also phone Ilmarinen’s customer service. This will enable you to assess what impact drawing your partial old-age pension will have on the amount of your final old-age pension. < 39 Reitti_6_2022.indd 39 Reitti_6_2022.indd 39 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
41 40 EMILIA MÄNNYNVÄLI ........................................ Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija Kolumni Työlle ei haluta antaa kaikkea, vaan se nähdään yhtenä osana elämää. ...niin herrathan sen tekisi, kertoo vanha sananparsi. Tutkimukset puolestaan kertovat samaa mitä kokemusperäinen tieto työelämästä: nuoret ajattelevat työstä radikaalisti eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Heille työ ei enää ole elämän tärkein sisältö tai jotain, jonka vuoksi ollaan valmiita uhraamaan kaikki muu. Nuoremmat sukupolvet odottavat työltä mielekkyyttä ja työelämältä inhimillisyyttä. Ilmiö on ennen kaikkea terve. Työelämän koventuminen ja työntekijän aseman muuttuminen aiempaa epävarmemmaksi alasta riippumatta on saanut aikaan ikään kuin vastareaktion. Työlle ei haluta antaa kaikkea, vaan se nähdään yhtenä osana elämää. Yhtäältä halutaan tehdä työtä, jolla on tarkoitus, toisaalta työ nähdään sinä mitä se useimmille meistä on: elannon hankkimisen väline, ei itsetarkoitus. Nuorten huoli työssäjaksamisesta on varsin perusteltu paitsi työelämän kiihtyneen tahdin ja lisääntyneiden vaatimusten, myös työurien pitenemisen vuoksi. Jos eläkeikä häämöttää jossain seitsemänkympin paremmalla puolen, ei ”elämää” voi jättää elettäväksi eläkkeelle. Itse asiassa moni nuori ei edes usko saavansa eläkettä, ei ainakaan sen vertaa, että sillä tulisi tolkullisesti toimeen. Miksi tappaa itsensä työllä ennen eläkettä, joka ei kenties koskaan koita? Meissä päälle kolmekymppisissä milleniaaleissa on monissa vielä sen verran boomeria, että katselemme päälle parikymppisten ”duuni on vain duunia, jos sitäkään” -menoa hieman ihaillenkin. Meidän on vaikea irrottautua. Haluamme osoittaa tarpeellisuutemme ja pätevyytemme, mutta useinkaan emme tiedä, miten muuten sen tekisimme kuin tekemällä liikaa töitä. Sallittakoon kliseiden viljely: tiemmä harvempi ihminen on kuolinvuoteellaan katunut, ettei tehnyt tarpeeksi töitä. Jos työ herkkua olisi... Aika, joka jäi viettämättä perheen kanssa ja hyppy tuntemattomaan, jota ei uskaltanut tehdä, karvastelevat enemmän. Aina ei ole varaa valita. Ylija vuorotyöt eivät liene monellekaan matalapalkka-alojen työntekijälle todellinen valinta, vaan välttämättömyys. Vähintään yhtä usein on pula tunneista: kokoaikaisen työn duunit on tungettu vaikkapa kolmenkymmenen tunnin työviikkoon ja palkka sen mukainen. Resurssi on aina sama: ihmisen ainutkertaisen elämän aika. Se on myös ammatillisen järjestäytymisen ytimessä. Mikä on käypä korvaus tuosta ajasta? Millaiset olosuhteet ja millaista tukea tarvitaan, ettei työ lyhennä kenenkään elämää saati lopeta sitä liian aikaisin? Millaista kompensaatiota ja turvaa ihminen ansaitsee siitä, että käyttää sen ainoan, mitä hänellä viime kädessä on – tämän hetken – tuottaen voittoa jollekin toiselle? Vaikuttaa vähän siltä, että nuoremmat sukupolvet ovat miettineet näitä kysymyksiä ihan tosissaan. Ehkä heillä on myös jonkinlainen kollektiivinen ymmärrys siitä, että enemmän työntekoa tarkoittaa lähtökohtaisesti enemmän kulutusta, joka tarkoittaa poikkeuksetta enemmän ainoan ihmiselämälle kelvollisen planeetan saastutusta. Jevonsin paradoksi: lisääntynyt tehokkuus, vaikkapa teknologiassa, lisää aina myös kulutusta. Siis ainoa vaihtoehto on vähentää kulutusta. On kuitenkin ainakin yksi asia, jossa nuoremmilla olisi syytä ottaa oppia vanhemmista ikäluokista: järjestäytyminen. Yksilöllisyyttä korostava aikamme ja se, että ay-liikkeen valtava merkitys kansansivistykselle ja hyvinvointivaltiolle on lähes pyyhitty opetussuunnitelmista, ovat saaneet yhteisöllisen ymmärryksen järjestäytymisen tärkeydestä rapautumaan. Ei se kehuttavalla tasolla ole aina vanhemmillakaan, mutta vielä kehnommalla tasolla nuorilla. Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisen on hyvä tuntea ja olla tekemisissä hyvin eri-ikäisten ihmisten kanssa. Sukupolvien välisiä kuiluja molempiin suuntiin ylittävä viisaus ja solidaarisuus on myrkkyä niille, jotka haluavat riistää työntekijöiden ainutkertaista elämänaikaa maksamatta siitä edes käypää korvausta. < K U V A : NA U SK A Reitti_6_2022.indd 40 Reitti_6_2022.indd 40 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
41 40 R akennusten, varsinkin vanhempien, julkisivuista saattaa havaita erilaisia koristeita tai symboleita. Joissakin tapauksissa ne ovat vain koristeita, ilman sen kummempaa tarkoitusta. Usein ne kuitenkin viittaavat esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitukseen. Koulujen ja kirjastojen julkisivukoristeista voi löytää usein pöllökoristeita, joka on viisauden ja filosofian symboli. Esimerkiksi Helsingistä löytyy rakennuksia, joiden julkisivuja hallitsevat pylväsrivistöt ja ne saattavat puolestaan viestittää siitä, mitä rakennuksen seinien sisällä tapahtuu. Pylväiden symbolimerkitys tulee antiikin aikaisesta pylväsjärjestelmästä, jossa on kolme tyyliä: korinttilainen, joonialainen ja doorilainen. Eduskuntatalon julkisivun pylväsjärjestelmä on korinttilaista tyyliä ja kertoo, että kyseessä on hallintorakennus. Joonialaisten pylväiden viesti on, että kyseesPostitalo on leimattu TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVAT: AARNE PIETINEN/MUSEOVIRASTO, JUHANI STYRMAN Helsingin Pääpostitalon klinkkereissä näkyy aaltoileva viivakuvio, joka viittaa koneleiman jättämään jälkeen postilähetyksessä. sä on opetusrakennus. Doorilaiset pylväät ovat sotilaallisen rakennuksen tunnusmerkki. Korinttilaisen pylvään tunnistaa sen yläosan kasviaiheesta. Joonialaiset pylväät päättyvät rullamaiseen koristeeseen. Doorilainen pylväs on näistä askeettisin. Eduskuntatalon rappusilta on näköyhteys Helsingin Pääpostitalolle, se valmistui marraskuussa 1938, eli seitsemän vuotta myöhemmin kuin Eduskuntatalo. Rakennus on 1930-luvulla arkkitehtuuri tyyliksi tullutta funktionalismia, jossa käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus antoivat koristeille lähtöpassit vai antoiko? Pääpostitalon tapauksessa talon suunnittelijat (Kaarlo Borg, Jorma Järvi ja Erik Lindroos) päättivät kätkeä talon käyttötarkoitusta symboloivan viestin rakennuksen julkisivuklinkkereihin. Kun klinkkereitä katsoo tarkemmin, niin niissä toistuu aaltoileva viivakuvio ja sehän on kuin postin koneleiman jättämä jälki postilähetyksessä. Tuon aaltoilevan jäljen jätti myös vielä 1980-luvulla käytössä ollut käsikäyttöinen rullaleima. Klinkkereiden aalloilla on kaksoismerkitys, niitä voi tulkita myös viittaukseksi lennätintoimintaan, olihan sekin olennainen osa valtion omistamaa Postija lennätinlaitosta. < Reitti_6_2022.indd 41 Reitti_6_2022.indd 41 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
43 42 Työttömyysturva OSOITE Kuljetusalan työttömyyskassa Siltasaarenkatu 3–5, PL 65, 00531 Helsinki PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOPALVELU www.kuljetusalantk.fi 42 Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat – tilalle muutosturvamalli 55 vuotta täyttäneille Työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuosina 1963 ja 1964 syntyneiden kohdalla. Lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä. Voit jättää postia kassan postilaatikkoon, joka sijaitsee asiakaspalvelupisteen yhteydessä. Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat Ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300–500 päivältä. Lisäpäivillä (ns. työttömyysputki) tarkoitetaan oikeutta ansiopäivärahaan tämän enimmäisajan jälkeen. Oikeus lisäpäiviin edellyttää vaaditun iän täyttämistä ennen enimmäisajan päättymistä. Ikäraja on nykyisin 61–62 vuotta syntymävuodesta riippuen. Lisäpäivien ikäraja nousee vuodella ikäluokkaa kohden vuonna 1963 syntyneistä alkaen ja lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Tämä tarkoittaa, että uudistus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen vuodesta 2025 alkaen, jolloin vuonna 1963 syntyneet saavuttavat lisäpäivien nykyisen 62 vuoden ikärajan. Lisäpäivien maksaminen päättyy kokonaan vuonna 2030. Muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta alkaen. Muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen: • muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa • muutosturvakoulutus kestää enintään 6 kuukautta, ja arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa • työllistymisvapaa kestää 5 päivää tavallista pidempään Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on: • irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä (määräaikaisuuden päättyminen ei täytä ehtoa) 1.1.2023 tai sen jälkeen. • täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä • ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta • 60 päivän kuluessa irtisanomisesta ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys kassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. Teksti: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ Reitti_6_2022.indd 42 Reitti_6_2022.indd 42 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 10.10. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_6_2022.indd 43 Reitti_6_2022.indd 43 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45
Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_6_2022.indd 44 Reitti_6_2022.indd 44 16.9.2022 14.45 16.9.2022 14.45