• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2023 Maija Rautio työskentelee Trecoilla 6 6 Lakoilla torjutaan yhteiskunnan eriarvoistumista 16 20 Postille ensimmäinen sähkörekka 24 Nyt on aika toimia! 12–15 Koiraharrastuksesta on moneksi Reitti_6_2023.indd 1 Reitti_6_2023.indd 1 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 3 2 Reitti 6 | 2023 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 300 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 7 23.10. 15.11. 8 27.11. 20.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Postin lajittelu perustuu yhä enemmän koodeihin 10 Suomalaisille ammattiliitoille kansainvälinen tunnustus 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Nyt on #PainavaSyy toimia 15 Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea 16 Lakoilla torjutaan yhteiskunnan eriarvoistumista 19 Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta 20 VAPAALLA: Koiraharrastukesta on moneksi 22 Mielenterveyden työkalupakki 23 Näin haet ansiopäivärahaa 24 Postin ensimmäinen sähkörekka 26 Osa-aikaisen työskentelyn vaikutus ansiopäivärahaan 28 AY-MAJAKKA: Työ ei pakottamalla parane 29 Traficom myönsi valtionavustukset sanomalehtien jakeluun 30 Liitto tuli apuun 31 Ristikko 32 MENOON MUKAAN 33 KYSYVÄLLE VASTATAAN 35 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 36 På svenska 37 In English 38 Nu har vi #VägandeSkäl att agera 40 Now we have #SeriousGrounds to act 42 Elokuva: Kuolleet lehdet oodi rakkaudelle 43 Muutosilmoitukset 12 20 24 Reitti_6_2023.indd 2 Reitti_6_2023.indd 2 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Oksanen, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Sipilän pakkolakien kaikuja Seuraava Reitti ilmestyy 15.11. Toimitathan aineiston viimeistään 23.10. Pä äk ir jo it us M uistatko vielä Sipilän pakkolait? Syksyllä 2015 pääministeri Juha Sipilän oikeistohallitus oli säätämässä pakkolakeja, joiden tarkoituksena oli lainsäädännöllä ohittaa ammattiliittojen oikeus sopia työja virkaehtosopimuksilla lakia paremmin. Pakkolakien tarkoitus oli siis määrittää yläraja sille, mitä työntekijäja työnantajaliitot voivat työehtosopimuksilla sopia. Hallituksen pakkolakipakettiin kuuluivat lomarahojen leikkaaminen, vuosilomaoikeuden rajoittaminen, sairausloman palkaton karenssipäivä, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä ylityöja sunnuntaikorvauksien leikkaaminen. Pakkolakeja perusteltiin heikolla taloustilanteella ja kustannuskilpailukyvyn parantamisella. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava masinoivat ympäri Suomea mielenosoituksia, joilla puolustettiin työmarkkinajärjestöjen vapaata sopimusoikeutta ja vastustettiin hallituksen yksipuolisesti päättämiä työehtojen heikennyksiä. Mielenilmauksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä, suurimpana Helsingin Rautatientorilla 18.9.2015 järjestetty mielenosoitus, jossa oli arviolta noin 30 000 ihmistä. Palkansaajien vastarinta tuotti tulosta, mutta vastaankin piti tulla. Kompromissina oli työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimus, joiden hinta työntekijöille oli työajan pidennys ilman palkkaa, palkkojen jäädyttäminen, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus ja työantajamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettavaksi. Onneksi heikennykset olivat määräaikaisia ja ammattiliitot onnistuivat neuvottelemaan ne työehtokierroksilla pois. Työajan pidennyksen eli ns. kiky-tuntien poistamiselle työnantajaliitot onnistuivat kuitenkin määrittämään hintalapun tes-neuvotteluissa, joka käytännössä tarkoitti pienempiä palkankorotuksia. Lisäksi työnantajien sivukulujen siirtäminen työntekijöille jäi voimaan. Tänä päivänäkin työntekijät maksavat palkastaan aiemmin työnantajille kuuluneita palkan sivukuluja 2,05 prosentin verran. Kyse ei ole ihan pikkusummista. Keskipalkkaiselle palkansaajalle tämä on tarkoittanut noin 45 000 euroa työuran aikana, mikäli työuran alku ajoittuu vuoteen 2017. Se on enemmän kuin kokonaisen työvuoden palkka. Suomessa on jälleen oikeistohallitus, jonka leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työntekijöihin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin. Tämän lehden sivuilta 12–15 ja 44 voit lukea mistä kaikesta on kyse. Työehtoihin, lakkooikeuteen ja työttömyysturvaan kohdistuva leikkauslista on karmea. SAK ja liitot päätti käynnistää poliittisten lakkojen sarjan, jolla pyritään estämään hallituksen aikeet. Seuraa tilanteen kehittymistä osoitteissa pau.fi ja sak.fi/liitotoimet. < JUHA PÖYRY Reitti_6_2023.indd 3 Reitti_6_2023.indd 3 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. PAUn jäsenet saavat alennusta polttonesteistä Neste-asemilta 1.10.2023 lähtien. Alennus on 2,1 snt/litra (0,0210 €/l). Saat edun käyttöösi Neste-äppi-sovelluksella, kun lisäät jäsennumerosi sovellukseen. Jos sinulla on sovellus jo ennestään käytössä, sen ohjelmistoversio tulee päivittää, jotta PAUn jäsenyys tulee äpissä valittavaksi. Veera Oksanen aloitti syyskuussa PAUn uutena juristina. Kandidaatin tutkinnon hän teki Tallinnan yliopiston Helsingin kampuksella ja maisterin tutkinnon Kööpenhaminan yliopistoon. Oksanen on toiminut aiemmin kirjaamosihteerinä Länsi-Uuden maan käräjäoikeudessa sekä apulaistarkastajana, ylitarkastajana ja tiiminvetäjänä Maahanmuuttovirastossa. Ennen PAU:ta hän ehti toimia myös SDP:n eduskuntaryhmän juristina ja lakija kansain välisten asioiden yksikön päällikkönä. Työoikeudellisia asioita Oksanen pitää mielenkiintoisina ja uskoo viihtyvänsä niiden parissa pitkään. Ammattiliitot ovat kiinnostaneet kovasti. Tässä tehtävässä voin tehdä merkityksellistä työtä niin yhteiskunnallisesti kuin yksilönkin eli jäsenten kannalta. Oksanen odottaa, että PAUn jäsenet tulevat pian tutuiksi. – Minuun voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä, jos apuani tarvitaan. PAUlle uusi juristi K uv a: V ee ra O ks an en PAUn jäsenille alennusta Neste-asemilta Neste-äppi mahdollistaa tankkaukset kätevästi matkapuhelimella ilman korttia tai käteistä. Voit ladata äpin sovelluskaupoista AppStore tai Google Play. Katso ohjeet Neste-äpin ja jäsenedun käyttöön PAUn kotisivuilta: pau.fi/jasenyys/jasenedut/neste-poltto-aine-edut. Reitti_6_2023.indd 4 Reitti_6_2023.indd 4 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 5 4 Puheenjohtajaja sihteerikurssi Aika: 20.11.-24.11.2023 Paikka: Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 22.10.2023 Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Uudistunut kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, minkä jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Kurssilla tutustutaan myös järjestöjohtamisen periaatteisiin. Lisäksi tehdään erilaisia harjoituksia, jotka lisäävät mm. esiintymisvarmuutta. TVja radioesiintyminen Aika: 25.-26.11.2023 Paikka: Voionmaan koulutuskeskus, Tampere Viimeinen hakupäivä: 20.10.2023 Kurssin kohderyhmänä ovat erityisesti ne ammattiosaston ja työpaikan henkilöt, jotka joutuvat antamaan haastatteluja. Miten vastata oikein haastattelijan tekemään kysymykseen? Entä miten toimia, jos haastattelijan kysymys ylittää sovitun rajan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksia tältä kurssilta! Ilmoittaudu koulutukseen Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisä tietoja kursseista saat osoitteesta pau.fi/koulutus sekä koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. Uusi yhteistoimintalaki – käytännön kokemuksia Aika: 13.-14.11. ja 16.-17.11.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 20.10.2023 Miten uusi laki otettiin työpaikoilla vastaan? Minkälaista on ollut vuoropuhelu työnantajan edustajien kanssa? Minkälaiseksi muodostuivat työyhteisön kehittämissuunnitelmat? Tällä kurssilla jokainen osallistuja pääsee jakamaan omat kokemuksensa laista ja samalla kuullaan parhaat käytännöt ja pahimmat sudenkuopat, joihin työpaikoilla on törmätty. Työoikeuden täydennyskurssi Aika: 20.-24.11.2023 Paikka: Kiljavan opisto Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 20.10.2023 Kurssin tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaa työoikeudellisia tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikalla. Opistojen järjestökoulutus Opistojen sopimuskoulutus Postin henkilöstöjohtaja vaihtuu Timo Koskinen jättää tehtävänsä Posti-konsernin henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Koskinen jatkaa Postissa Senior Advisor -roolissa kevääseen 2024 saakka. Tässä tehtävässä Koskinen vastaa myös tulevista työehtosopimusneuvotteluista. Uutta henkilöstöjohtajaa ei ole vielä nimitetty. Konsernin johtoryhmän jäsen Anna Salmi vastaa väliaikaisesti henkilöstöyksikön vetämisestä oman toimensa ohella. Salmi on työskennellyt Postissa vuodesta 2021 vastuullaan brändi, viestintä ja vastuullisuus. SAK:n Tulevaisuus tänään 7.10. Kaikille avoin ja maksuton Tulevaisuus tänään -tapahtuma järjestetään Helsingin Pasilassa sijaitsevan Sokos Hotel Triplan kokouskeskuksessa. Tilaisuus alkaa lauantaina 7.10.2023 kello 10 ja päättyy kello 15. Aamupalaa on tarjolla kello 9 alkaen ja lounastauko pidetään kello 12–13. Tapahtuman tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia ilmiöitä, haasteita ja kysymyksiä, jotka liittyvät työhön ja sen tulevaisuuteen, osaamiseen sekä hyvinvointiin. Tilaisuudessa halutaan nostaa esiin näkökulmia, jotka haastavat ja ravistelevat perinteisiä käsityksiä ja luutuneita uskomuksia. Tutustu tapahtuman puhujiin ja ohjelmaan osoitteessa tulevaisuustanaan.fi. Reitti_6_2023.indd 5 Reitti_6_2023.indd 5 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 7 6 Työn kuva 66 Postin lajittelu perustuu yhä enemmän koodeihin Postin lajittelu automatisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Ensi vuonna laitekanta on kasvanut jo 14 jaettavalle printille tehdyllä Treco-lajittelukoneella. Koneella pystytään lajittelemaan eri muotoisia lähetyksiä, joiden määräävä tekijä on lähinnä vastaanottajan luukun koko. Keskeistä Trecoissa on koodeihin perustuva järjestelmä. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Trecoilla lajitellaan tällä hetkellä noin miljoonan jakelupisteen posteja. Maija Rautio on työskennellyt Pasilan postikeskuksen Trecoilla viime vuoden toukokuusta lähtien. Reitti_6_2023.indd 6 Reitti_6_2023.indd 6 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 7 6 7 -T reco on itse asiassa tanskalaisen yrityksen nimi Treco A/S. Lajittelukoneen virallinen nimi on Treco Solitaire Robot TSR -720, joka tulee siitä, että yhdessä koneessa on 720 hyllyä. Solitairehan viittaa pasianssiin, joka kuvaa konetta aika hyvin, kun se laittaa tietyillä algoritmeilla lähetyksiä oikeaan järjestykseen, kertoo postituotannon lajittelutekniikkaan liittyvistä laiteinvestoinneista vastaava Jukka Laitinen. Kone on modulaarinen, joka tarkoittaa sitä, että hyllyjä voi olla koneessa enemmän tai vähemmän. Me ollaan päädytty tuohon hyllymäärään meidän reittirakenteen ja jakelupistelajittelun takia. Kukaan ei voi sanoa, että se olisi välttämättä paras ja optimaalisin, mutta tämä toimii hyvin ja tässä on pelivaraa. Ja toisaalta saamme pääsääntöisesti meidän sekvenssiin tuollaisella määrällä lokeroita ottaen huomioon paljon meillä on postin jakelupisteisiin lähetyksiä. Tanskalaiset esittelivät Trecolajittelukoneen ensimmäistä kertaa Hampurin postimessuilla vuonna 2018. Testien jälkeen tehtiin sopimus pilottikoneen asentamisesta Pasilaan. Joulun alla 2020 ensimmäinen Treco oli jo käytössä Pasilan postikeskuksessa, jossa koneella tehtiin Helsingin Oulunkylän alueen reittejä. Saimme sen verran hyviä tuloksia oikeassa tuotantoympäristössä, että päätimme tehdä sopimukset kahdesta ensimmäisestä koneesta vuonna 2021. Koneet otettiin Pasilassa käyttöön viime vuoden keväällä. Samalla aloitettiin neuvottelut kuudesta seuraavasta koneesta, joista tehtiin kaupat vielä samana vuonna. Pasilassa on näillä näkymin käytössä ennen joulupiikkiä kahdeksan Trecoa. Kesällä Posti teki sopimukset myös kuudesta seuraavasta koneesta, joista kaksi menee Kuopioon, kaksi Ouluun ja kaksi Pasilaan. Tavoiteaikataulu kaikille 14 koneelle on ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Noiden lisäksi muista koneista ei ole vielä päätöksiä, Laitinen kertoo. Reitti_6_2023.indd 7 Reitti_6_2023.indd 7 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 9 8 Työn kuva Ensisijainen lajittelukone on msm Trecolla lajitellaan käytännössä minkä muotoista postia tahansa, vaikka aina tuleekin olemaan jonkun verran lähetyksiä, jotka menevät manu-lajittelun kautta. Yksi Trecon idea on siinä, että tällä hetkellä zipattavat lähetykset tulisivat sen kautta. Trecojen käyttö lajittelussa vaatii kuitenkin koodin. Sanomalehdetkin menee trecolla, jos ne on kunnolla koneellisesti taitettuja ja niissä on koodi. Msm:llä ne ei mene. Koodaamiseen pitäisi saada asiakkaatkin mukaan, mutta me koodaamme myös itse. Koodintuottolinjoja perustetaan lisää, kun tulee lisää trecoja. Lajittelu perustuu yhä enemmän koodeihin, Laitinen painottaa. Pasilan postikeskuksen lajittelupäällikkö Anna Sampo muistuttaa, että ensisijainen lajitteluteknologia ja kone, jota käytetään, on edelleen msm. Msm-koneita on käytössä Helsingissä yhdeksän, Kuopiossa yksi ja Oulussa yksi. Kaikki lähetykset, jotka vain suinkin fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopii msm:lle, menevät sen kautta. Msm pystyy lajittelemaan myös ilman koodia, eli kamerat pystyy lukemaan myös painettua tai käsin kirjoitettua osoitetta. Lähetyksen fyysiset ominaisuudet ovat se määrääviin tekijä millä tavalla lähetys lajitellaan. Pasilan Trecoilla ajetaan tällä hetkellä kuudella koneella koko Helsinki, Espoosta Martinlaakso, Kivenlahti ja Matinkylä, Kirkkonummi, Hämeenlinna, Riihimäki, Turku, Lahti ja Söderkulla. Yhteensä noin miljoona jakelupistettä. Määrä on melkoinen, kun koko Suomessa jakelupisteitä on noin 3,3 miljoonaa. Syyskuussa mukaan tuli myös Mikkeli. Laitisen mukaan yhden lajittelukoneen tekniseksi huippukapasiteetiksi on sopimuksessa määritelty 4600/kpl tunnissa. Käytännössä hyvä lukema yhdelle lajittelukerralle on 3000 kpl/h. Tulos riippuu koneympäristössä käyttäjien määrästä. Yhtä konetta hoitaa 2–3 työntekijää, joita on alasotossa ja syötössä. Hiljaisena aikana yhdelläkin työntekijällä pärjätään. Syöttö on yksinkertaista. Käyttöjärjestelmän opettelu vaatii enemmän aikaa. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Postityöntekijä Maija Rautio on työskennellyt Pasilan postikeskuksen Trecolla alusta eli viime vuoden toukokuusta lähtien. Toimin Trecolla operaattorina. Operaattorityö on aika paljon järkkärihommaa. Lajittelen saapuvaa tavaraa ja vien kamat koneelle sekä huolehdin omalta osaltani yhteistyöstä huollon kanssa ja raportoin työnjohdolle. Huolehdin myös ajon toteutuksesta suunnitelman mukaan ja tuen työntekijöitä tarvittaessa. Ajamme pääasiassa kahta ajoa: Pass1 (listan postinumeroiden karkea lajittelu) ja Pass2, jossa tuotteet menevät jakojärjestykseen. Treco-koneen työntekijän pääasialliset tehtävät ovat syöttö ja alas otto. Käytössä on esihenkilön tekemä päiväkohtainen lista, johon paikat on merkitty. Rautio painottaa, että työ on ryhmätyötä ja koneella liikutaan tilanteen mukaan. Kaikilla on hyvä työnkierto ja päivät kuluvat hyvin. Työtoverit ovat mukavia. Laadussa riittää parannettavaa Sitä mukaa kun reittilajittelua on automatisoitu, on moni jakaja kokenut, että tehoja lisätään laadun kustannuksella. Jakeluun toimitetuilla konelajitelluilla kimpuilla on ohitettu jakajien paikallistuntemus ja ammattitaito. Ja toisinaan laatu on ollut mitä sattuu. Parannusta on kuitenkin tapahtunut. Ensimmäiset Treco-kimput tuli Hämeenlinnaan keväällä. Esimerkiksi tänään arviolta 200 jaetusta lähetyksestä 2 on ollut vääriä. Treco-kimpuissa olevat postit ovat oikeastaan semmoista päiväkamaa ja ne on aika pieniä. Treco-nippu on käytännössä seitsemäsosa verrattuna msm-kimppuun. Nippu on vähän epämääräinen, joka pitää aukaista huolella, koska treco-kimpuissa on niin monen näköistä postia, esim. pieniä maksikirjeitä, kertoo Hämeenlinnan jakelun luottamusmies, postinjakaja Marko Tanner. Jakajan ja viime kädessä asiakkaan kannalta ikävää on, jos Treco-tai msm-kimpussa postia on lajiteltu väärään paikkaan tai väärälle reitille. Kun tuolla hajalla ajaa pitkiä reittejä ja huomaa, että päivän lehti on lajiteltu nipussa väärään paikkaan, niin kyllähän se harmittaa. Tänään tuli yksi postikortti, jonka mä olisin jakanut, mutta se oli lajiteltu väärin. Toinen oli sitten sellainen, jonka treco oli lajitellut väärälle reitille. Aika sekavaa on. On sellaisia päiviä, kun kaikki on hienosti ja sitten on niitä päiviä, kun siellä on toisten reittien kamoja. Vaihtelevaa on ollut. Postin laiteinvestoinneista vastaava Jukka Laitinen sanoo, että laadun parantaminen vaatii koodintuotannon kehittämisen lisäksi jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Pyrimme tietysti mahdollisimman korkeaan laatuun. Virhelähteitäkin voi olla niin monenlaisia, osoiteaineistossa yms. Sitten yksi asia, mikä tulee varmasti parantamaan laatua on se, kun pääsemme tekemään saapuvaa lajittelua Trecoilla jo ennen sekvenssilajittelua. Silloin saadaan prosessin aikaisemmassa vaiheessa nämä osoitevirheelliset ja puutteet kiinni niin, ettei niiden kanssa tule prosessin lopussa kiire. Trecoilla lajiteltua postia Pasilan postikeskuksessa. Trecolla lajitellaan lähes minkä muotoista postia tahansa. Reitti_6_2023.indd 8 Reitti_6_2023.indd 8 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 9 8 Lajittelupäällikkö Anna Sampo kertoo, että msm-koneiden pitäisi tunnistaa esimerkiksi osoitteenmuutokset. Tämä edellyttää sitä, että tieto on päivittynyt oikein sekä lajittelulistaan että tietokantaan. Ja jos niihin tulee ristiriitaisuutta, niin silloin kone saattaa periaatteessa tehdä tunnistuksen lähetykseen tai hylätä sen. Nämä on tällä hetkellä ehkä eniten poikkeamahavaintoja aiheuttaneita kohtia. Selkeästi on teknisen puolen kehittämisessä edelleen tekemistä. Periaatteessa Trecojen pitäisi toimia samalla tavalla kuin msm. Treco ei tee edelleen lähetystä samalla tavalla kuin msm, mutta sen pitäisi ohjata edelleen lähetettävä lähetys omaan nippuun tai laatikkoon, josta se osataan käsitellä suoraan ja ohjata oikeaan osoitteeseen. Sampon mukaan jakelun ja käsittelyn välinen vuoropuhelu on Treco-alueilla tiiviimpää. Viesti kulkee tyypillisimmin esim. sähköpostin tai WhatsApp ryhmän kautta, jossa voi olla työnjohtoa laajemminkin sekä jakelusta että lajittelusta. Kaikille alueille meillä on myös päivittäispalaverit. Olemme pyrkineet pitämään yhteydenpidon tiiviinä varsinkin Trecojen käyttöönotossa. Alueilta on tullut vierailijoita myös tänne postikeskukseen. Tietotekniseen ja ict:hen liittyvissä kysymyksissä kommunikoiminen on joka tapauksessa tosi haastavaa. Asioista pitäisi pystyä puhumaan samalla kielellä. Kone vie ja tuo työtä Konelajittelu on ollut osa tuotantoa niin kauan kuin postikeskusverkosto on ollut olemassa. Jo 1970-luvun lopussa Pasilan postikeskuksen alkutaipaleella käytettiin pientä Toshiban kirjelajittelukonetta. Tosin tuolloin koneellisen kirjelajittelun osuus oli murto-osa nykyisestä. Jakelussa työ tehdään edelleen ihmisvoimin, mutta reittilajittelua on sielläkin tehostettu eri hyllymalleilla. Jakelureitin esityössä on vuosikymmenien aikana ollut monia eri vaiheita. Ensin jakelutoimipaikoissa oli puuhyllyt (kirjelajittelussa oma kampamalli), sitten tulivat ABC-lajittelun eri versiot ja zip-lajittelu. Puuhyllyt poistuivat lopullisesti jo 1990-luvulla. ABCja zip-lajitteluakin löytyy toimipaikoista enää vähänlaisesti. Postin kirjemäärästäkin on 2000-luvulla hävinnyt noin 70 prosenttia Milloin esityön keskittäminen ja lajitteluteknologia saavuttaa pisteen, kun kaikki lähetykset tulevat koko Suomessa jakeluun reittikohtaisesti lajiteltuna? Kun Trecoa vielä kehitetään ja saadaan koodintuotantoa paremmaksi, niin näyttäisi siltä, että tähän mennään. Mutta koska näin tapahtuu, sitä ei osaa vielä sanoa, Laitinen arvelee. Vaikka postimäärä laskee ja lajitteluteknologia kehittyy, on Postissakin koettu viime vuosina työvoimapulaa. Joka tapauksessa työpaikat vähenevät ja työtä tehdään yhä pienemmällä henkilökunnalla. Tietenkin lähetysmäärien lasku vaikuttaa työvoiman tarpeeseen vähentävästi. Mutta on keskittämiset tuoneet Postiin uusiakin tehtäviä. Uusia tehtäviä on tullut yhä enemmän koneympäristöön, esim. koodaustyöhön. Suhteessa henkilöstömäärä, joka työskentelee koneympäristössä, on merkittävästi suurempi, mitä työskentelee nykyään manuaalisissa tehtävissä, Sampo muistuttaa. < Länsi-Suomen ja Pirkanmaan edunvalvojat kävivät tutustumassa kesällä Pasilan lajittelukoneisiin. Kuvassa lajittelupäällikkö Anna Sampo kertoo oikealla olevista Trecoista. Konelajitelluilla kimpuilla on ohitettu jakajien paikallistuntemus ja ammattitaito. Reitti_6_2023.indd 9 Reitti_6_2023.indd 9 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 11 10 Tunnustus annettiin UNI:n maailmankongressissa Yhdysvaltain Philadelphiassa 28.8.2023. Palkintoa oli vastaanottamassa myös PAUn edustajana kongressiin osallistunut Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen. Palkinto myönnettiin työntekijöiden järjestäytymisen edistämisestä ja työehtosopimusten puolustamisesta ammattiliittojen oikeuksien ollessa ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena. Tämän vuoden kesäkuussa valtaan noussut uusi oikeistopopulistinen hallitus on julkistanut joukon työntekijöiden vastaisia suunnitelmia, jotka sisältävät Suomalaisille ammattiliitoille kansainvälinen tunnustus Yksityisten palvelualojen ammattiliittojen maailmanjärjestö UNI Global Union palkitsi suomalaiset liitot järjestön kokouksessa Breaking Through Award -tunnustuspalkinnolla. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA : UNI GLOBAL UNION UNI:n Breaking Through Award -palkinnon vastaanotti suomalaisten puolesta PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen. Oikealla PAU:a kokouksessa edustanut Satu Ollikainen. toimenpiteitä työehtosopimusneuvottelujen heikentämiseksi, lakko-oikeuden rajoittamiseksi ja työntekijöiden irtisanomisen helpottamiseksi. UNI:n mukaan tämä on seurausta työnantajien yhteisestä ja hälyttävästä ponnistelusta tuhota työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun perustuva pohjoismainen alakohtainen neuvottelukehys, joka tunnetaan nimellä pohjoismainen malli. Tämä malli on johtanut rakentaviin työmarkkinasuhteisiin vuosien ja vuosikymmenien aikana, joista on ollut hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille. UNI nosti suomalaisten ammattiliittojen esimerkillisestä toiminnasta esiin Palvelu alojen ammattiliitto PAM:n työtaistelun, jonka avulla saatiin 200 000 kaupan työntekijälle kuuden prosentin palkankorotukset. PAM:n lakoilla oli merkittävä vaikutus myös alan järjestäytymiseen. UNI Global Union edustaa palvelualoilla yli 20 miljoonaa työntekijää 150 maassa. UNI:n maailmankongressi pidettiin Yhdysvalloissa, Philadelphiassa 27.–30.8. 2023. < Reitti_6_2023.indd 10 Reitti_6_2023.indd 10 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Posti jakaa jatkossakin sanomalehtiä 11 T ämän vuoden tammikuussa eduskunta hyväksyi viimeisimmät postilain muutokset. Uudistuksen suurin muutos astuu voimaan lokakuun alusta. Viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä siirrytään nyt myös lain mahdollistamana kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Muutos ei vaikuta yleispalvelukirjeiden kulkunopeuteen eli niiden pitää kulkea lain mukaan jatkossa myös yhtä nopeasti (tai hitaasti) kuin tähän asti. Käytännössä lain muutos ei siis muuta mitään taajamissa (siellä missä sanomalehti on erillisissä varhaisjakeluverkossa), koska yhä harvemmassa paikassa on päiväpostinjakaja käynyt enää jokaisena arkipäivänä. Siellä missä sanomalehtien varhaisjakelua ei ole, turvataan viisipäiväinen sanomalehtien jakelu valtionavustuksella. Niin kuin nykyään tapoihin kuuluu, avustuksen saaja saatiin selville kilpailutuksella. Traficom, jota ennen kutsuttiin liikenneja viestintävirastoksi, sai kilpailutuksen valmiiksi syyskuun alkupuolella. Avustusta oli haettavissa yhteensä 38 alueelle ja rahaa oli jaossa 15 miljoonaa euroa. Postilaisten kannalta uutiset ovat hyviä lähes koko maassa. Posti jakaa jatkossakin sanomalehdet 37 avustusalueella. Lapissa yksi alue, Posio, meni toisen jakeluyrityksen hoidettavaksi. Tosin avustussummasta tuli nyt myönnetyksi vain vajaa puolet. Liittona ymmärrämme hyvin perusteet sanomalehtijakelun valtionavustukselle. Taajamien ulkopuolella on tarve turvata viisipäiväinen sanomalehtienjakelu. Trafi comin vuosittain toteuttama kilpailutusprosessi tosin tuntuu raskaalta menettelyltä ja seuraava kilpailutus onkin edessä jo vuoden päästä – tämä nyt alkava avustuskausi päättyy jo 30.9.2024. Jos tulevissa kilpailutuksissa Posti menestyisi heikommin kuin tällä kertaa, vaikuttaisi se suoraan jakelun työmäärään ja sitä kautta henkilöstön määrään. Avustussumman osalta voidaan veikata hallituksen leikkurin vievän tulevien vuosien osalta osan 15 miljoonan euron potista, koska koko summa ei tullut myönnetyksi. Kritiikki sanomalehtien valtionavustuksen kilpailutuksen tiheydestä menee edelliselle hallitukselle, joka postilain uudistuksen toteutti. Nykyinen hallitus on taas vauhdikkaasti aloittanut lainsäädäntötyön heikentääkseen työntekijöiden ja työttömien asemaa. Tulevien viikkojen (viikot 39-41) aikana SAK ja sen liitot tulevat toteuttamaan ensimmäisiä poliittisia mielenilmauksia, joilla vastustetaan hallituksen tavoittelemia heikennyksiä. Toimet laajenevat, jos hallitus ei muuta politiikkaansa työntekijämyönteisemmäksi. SAK:n ja ammattiliittojen tehtävä on puolustaa työntekijöitä! Ensimmäinen työttömyysturvan heikennyspaketti kävi jo pikaisesti lausuttavana. Vaikka emme voi kannattaa mitään ehdotetuista heikennyksistä, niin erityisesti kaksi asiaa esityksessä tuntuu väärältä. Vain harva alamme osa-aikaisista työntekijöistä on osa-aikainen omasta tahdostaan, mutta silti hallitus on leikkaamassa heidän soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyysturvan sovittelun suojaosasta luopuminen tarkoittaisi käytännössä osa-aikaiselle työntekijälle sitä, että hän saa soviteltua päivärahaa noin 150 euroa kuukaudessa vähemmän. Tämä summa voi olla matalapalkkaiselle osa-aikaiselle kriittisen tärkeä. Toinen vähintään yhtä väärältä tuntuva asia on työttömyysturvan lapsi korotusten poistaminen. Lapsiperheköyhyyden hinta tulevina vuosina on moninkertainen siihen säästöön nähden mitä lapsikorotusten poistamisella saadaan aikaan. < Reitti_6_2023.indd 11 Reitti_6_2023.indd 11 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 13 12 A luetilaisuuksia järjestettiin Turussa, Oulussa, Järvenpäässä, Kuopiossa ja Tampereella. Turun messukeskukseen kokoontui 370 jäsentä, mukana myös PAUlaisia. Tilaisuudessa puhuivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja SAK:n lakimies Paula Ilveskivi. Lisäksi tilaisuudessa pidettiin paneelikeskustelu hallituspuolueiden ja opposition edustajien kesken. Aalto huomautti avauspuheenvuorossaan siitä, kuinka vinoon hallitusohjelma on kirjoitettu. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksia, kykyä puolustaa omia työehtojaan ja ylipäätään elämisen edellytyksiä heikennetään samalla kun veronkevennyksillä hyvin toimeen tulevien ihmisten ansioita parannetaan. Kun alkaa miettimään millaisia asioita hallitusohjelmaan on kirjattu, lista on karmea. Ja se lista koskee nimenomaan työntekijöitä. Listan voi jakaa kolmeen osaan. Leikkaukset liittyvät moniin asioihin, mutta etenkin työttömyysturvaan, jonka sisältö tulee muuttumaan radikaaSAK:n #PainavaSyy aluetilaisuuteen osallistui viidellä paikkakunnalla lähes 2000 liittojen jäsentä. Tilaisuuksissa kerrottiin millaisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan on tulossa. Nyt on toimia! listi. Kyse ei ole mistään kosmeettisista muutoksista, vaan muutoksista, jotka tarkoittavat sitä, että meillä ei ole enää nykyistä työttömyysturvajärjestelmää. Toiseen koriin Aalto nosti hallituksen lanseeraamat työmarkkinauudistukset, jotka tarkoittavat sitä, että tulevaisuudessa meillä ei ole enää yleissitovia työehtosopimuksia, joilla on turvattu tähän asti niitä työntekijöitä, joiden työnantaja on päättänyt jättäytyä työmarkkinajärjestelmän ulkopuolelle. Luottamushenkilöt tullaan ohittamaan sopimisen tekijöinä työpaikoilla. Ja sitten kirsikkana hallituksen kakun päällä on, että viedään työntekijöiltä vielä mahdollisuus osoittaa mieltä rajoittamalla lakko-oikeutta, tekemällä erilaisia sanktioita, joita ei kohdisteta ainoastaan ammattiliittoihin, vaan myös työntekijöihin. Nyt olemme sillä tiellä, että jos nämä toteutetaan ja ay-liike ei reagoi riittävän voimakkaasti, niin ihmisten usko ayliikkeen kykyyn puolustaa työntekijöitä on koetuksella, Aalto huomautti. Samoilta ihmisiltä leikataan monesta suunnasta Mutta mistä sitten on kysymys? SAK:n lakimies Paula Ilveskivi korosti, että keskeisintä leikkauksissa on se, että niiden takana ei ole taloudellinen tarve, vaan työnantajan vallan lisääminen. Sosiaaliturva laitetaan leikkuriin. Huonosti suunnitellun ja kiireessä toteutetun paketin tulos ei ole joukko uusia työntekijöitä, vaan köyhiä. Työntekijä on kutsuttu taloustalkoisiin lähinnä leikkausten kohteeksi. TEKST & KUVAT: JUHA PÖYRY ”Meidän pitää pystyä puolustamaan niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä”. Mielipide SAK:n #PainavaSyy-tilaisuuteen osallistui Varsinais-Suomen alueelta kahdeksan paulaista. Kysyimme jäsenten mielipidettä hallituksen aikeista. 1. Mitä mieltä olet hallituksen työelämään ja sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkaussuunnitelmista? 2. Mitä näiden toimien estämiseksi pitäisi mielestäsi tehdä? Työntekijöiden ja työttömien oikeuksia leikataan rajusti Petteri Syväkari 1. Ovatko nämä todellakin niitä keinoja, joilla työllisyyttä nostetaan? Paljon peräänkuulutetaan sitä, ettei maassa pitäisi olla vastakkainasettelua ja ollaan muka samassa veneessä, mutta tämä on kyllä pahinta vastakkainasettelua mitä löytyy. 2. Aivan aluksi liittojen jäseniä pitää informoida, mistä on kysymys. Kolmikannassa voidaan asioista aina neuvotella, mutta jos tämä ei auta, niin sitten ammattiliittojen pitää lähteä yhdessä painostuskeinoihin. 12 Reitti_6_2023.indd 12 Reitti_6_2023.indd 12 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 13 12 Tavoitteena on työntekijä, josta pää see helposti eroon työnantajan niin halutessa. Suurin osa työntekijään osuvista toimista ei vaikuta valtion talouteen merkittävästi, joten taloudellisista syistä niitä ei olisi pakko tehdä. Kyse ei ole rahasta, vaan ideologiasta, jossa työnantajan aseman pitää olla vahva ja työntekijän heikko. Työttömiin ja sosiaaliturvaan liittyvät leikkaukset leikkaavat samoilta ihmisiltä monesta suunnasta. Suunnitelmat ovat jo pitkällä, mutta laskelmia kerrannaisvaikutuksista ei ole tehty. Hallitus osoittaa myös suoranaista julmuutta ottamalla niiltä, joilla on jo muutenkin vähän. SAK:n selvityksen mukaan tärkeimmät syyt sille, etteivät ihmiset työllisty, liittyvät ikään tai terveydenSAK:n lakimies Paula Ilveskivi kertoi, että ei ole pitkän uransa aikana nähnyt vielä tämän kaltaista hyökkäystä työntekijöiden oikeuksia vastaan tilaan. Niistä kumpikaan ei parane viemällä työttömältä ja hänen perheeltään vähäinenkin toimeentulo. Yhtenä keskeisimmistä heikennyksistä työntekijöiden asemaan Ilveskivi toi hallituksen aikeet murtaa luottamusmiehen asemaa, jolla tarkoitetaan sitä, että työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä. SAK:n Turun #PainavaSyy tilaisuuteen osallistui myös PAUn jäseniä VarsinaisSuomesta. Kuvassa vasemmalta Taru Sahla, Tommi Raitanen, Heidi Muuri, Marja Laaksonen, Tero Mäntylä, Petteri Syväkari ja Marko Koivumäki. Taru Sahla 1. Ne mitä olen leikkauksista kuullut, niin kuulostaa erittäin huonolta. 2. Melkein mitä vaan, mitä pystymme tekemään. Itse olisin valmis vaikka lakkoon, mutta vähintään mielenilmaus pitäisi saada aikaan. Heidi Muuri 1. No en tykkää kyllä yhtään, kun ihmiset, jotka eivät ole tehneet päivääkään kunnon töitä, vievät pois kovalla työllä saatuja etuja. Heti kun eduskunta saatiin koolle, ensimmäinen toimenpide oli, että he nostivat omia palkkioitaan. Kyllä sen pitäisi mennä toisin päin eli heidän omia palkkiota pitäisi laskea ennen kuin meiltä pienipalkkaisilta duunareilta aletaan ottamaan jotain pois. 2. Vähintään mielenilmaisuja. Tero Mäntylä 1. Ei ole oikeudenmukaista, että heti ensimmäisenä otetaan köyhältä ja duunarilta pois, kun samalla vuorineuvoston kirstuja kasvatetaan. 2. Nyt pitäisi istua yhdessä kolmikantapöytään ja keskustella uudestaan arvoista ja siitä, mistä säästöjä haetaan, jos niitä on pakko tehdä. Ja se mihin ollaan valmiita, niin vaikka yleislakkoon, että saadaan hallitus muuttamaan kelkkansa uuteen suuntaan. 13 Reitti_6_2023.indd 13 Reitti_6_2023.indd 13 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 15 14 TYÖSUHTEEN RAJUT MUUTOKSET • Vuoden määräaikaisuudet ilman perustetta – vähentää vakituisia työsuhteita • Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä – pienentää palkkaa, tulee työnantajien tes-tavoitteeksi • Irtisanomisperusteen madaltaminen, jatkossa ei tarvita painavaa syytä – työsuhdeturva heikkenee • Yt-velvoite pois alle 50 hengen työpaikoilta – irtisanomiset ilman neuvotteluja • Yt-vähimmäisajat puolitetaan, lomautukset vain 7 päivän varoituksella – molemmat leikkaavat palkkaa • Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen työpaikoilla TYÖEHTOSOPIMUKSET, LUOTTAMUSMIEHET JA YLEISSITOVUUS • Paikallinen sopiminen työpaikoille jopa ilman luottamusmiestä – työnantajan sanelu lisääntyy • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu, kun yrityskohtaisesti saa kaikki joustot – työnantajilla ei intressiä kuulua työnantajaliittoon • Vientimallin vieminen lakiin tarkoittaa, että käytännössä vain vientiliitot neuvottelevat – koko neuvottelujärjestelmä murenee, alojen palkkaerot lukitaan, valtakunnansovittelijan kädet sidotaan ennalta LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Lakko-oikeuden rajoitukset jo syksyllä 2023 – rajoittaa protesteja muita heikennyksiä vastaan • Liittojen hyvityssakkoja korotetaan, myös uhka henkilökohtaisesta sakosta • Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 vuorokauteen • Tukilakkoja rajoitetaan – toiset alat eivät saa tukea, mahdollistaa työehtojen heikentämisen entistä helpommin LEIKKAUKSET TYÖTTÖMYYSTURVAAN • Ansiosidonnainen työssäoloehto 12 kuukauteen ja työssäoloehdon euroistaminen – heikentää mahdollisuuksia ansiosidonnaiseen • Ansiosidonnaisen porrastus – 8 viikon jälkeen 20 prosentin ja 34 viikon jälkeen 25 prosentin leikkaus • Ikääntyneen asema heikkenee – työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois • Työttömyysturvan omavastuun arkipäivät viidestä seitsemään • Suojaosien poisto – ei keikkatöitä työttömänä ja suora leikkaus osa-aikaisen työttömyysturvaan • Lapsikorotusten poisto – lisää lapsiköyhyyttä • Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan • Lomakorvauksen jaksotus palautetaan – siirtää työttömyysturvan alkua Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea Tällä tavoitellaan itse asiassa koko ay-liikkeen nujertamista, Ilveskivi tarkensi. Muita työehtoihin kohdistuvia heikennyksiä ovat muun muassa palkaton ensimmäinen sairaslomapäivä, työntekijän irtisanomisen helpottaminen, määräaikaiset työsopimukset ilman erityistä perustetta, lomautusten varoaikojen lyhentäminen ja muutosneuvottelujen nopeuttaminen. Sananja mielipiteenvapautta rajoitetaan Tukilakkojen ja poliittisen työtaiste lun rajoittamisella hallitus vie työnteki jöiltä merkittävän mahdollisuuden vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Jos työtaistelu kestää vain päivän, sen painostusvaikutus on vähäinen ja työntekijän ääni voidaan helpommin sivuuttaa. Suomi siirtyy itse asiassa niiden maiden joukkoon, joissa sananja mielipiteen vapautta rajoitetaan. Hallitusohjelma pitää sisällään myös lukuisan määrän työttömyysturvan heikennysesityksiä. Suurin osa leikkauksista kohdistuu erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, mutta myös Kelan maksamaan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Hallitus aikoo toteuttaa kaikki leikkaukset vuoden 2024 aikana. Näillä näkymin leikkaukset tulevat kuitenkin voimaan asteittain. Ensimmäinen hallituksen esitys valmistuu 9.10.2023 mennessä. Hallituksen kädenojennus työttömille näyttää muun muassa tältä: työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan, ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään ja ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään. < Koko hallituksen leikkauslista, joka kohdistuu työntekijöiden asemaan, lakko-oikeuteen ja työttömyysturvaan on luettavissa osoitteessa sak.fi/painava-syy. Lähde: SAK Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vakuutti Turussa, että ay-liike ja työntekijät tulevat reagoimaan hallituksen suunnitelmiin. Marko Koivumäki 1. Tämä on epäoikeudenmukaista. Monelle ihmiselle osa-aikaisuus tai matala palkka ei ole oma valinta. Ja moni elää paikkakunnalla, millä ei ole tarjota riittävää toimeentuloa. Ihmiset joutuvat tosi inhottavaan tilanteeseen. Työntekijöiden lakko-oikeuteen puuttuminen on myös epäreilua ja härskiä, jolla viedään välineet kritisoida megaluokan leikkauksia. Tällä ei saada Suomea nousuun, vaan sekaisin. 2. Kaikki mahdolliset painostustoimet pitää saada käyntiin. Yhteisiä ratkaisuja pitäisi pohtia yhdessä kolmikantaisesti. Tällaisenaan tämä on ihan suoraa EK:n ja työnantajien sanelupolitiikkaa. Demokratian kannalta tämä on ikävä kehitys. Matti Salo 1. Näyttää siltä, että näillä leikkauksilla tehdään työnteko ja elämä mahdollisimman hankalaksi. Jos mietitään vaikkapa lakko-oikeuden rajoittamista, niin millä keinolla työntekijä pystyy sen jälkeen enää vaikuttamaan. Se johtaa työnantajien mielivaltaan. Osa-aikaisten suojaosan poisto on myös käsittämätöntä. Tähän asti pienikin työ on kannattanut ottaa vastaan. Hallitus on miettinyt vain sitä, mitä mikäkin maksaa, eikä sitä millä tavalla työntekijät selviävät leikkauksista. Olen miettinyt myös sitä, onko hallitus tehnyt tarkoituksella pitkän leikkauslistan, että saavat edes jonkun tavoitteensa läpi. 2. Nyt pitäisi olla yhtenäisiä, koska olemme oikealla asialla. Ja jos emme nyt reagoi, niin kyllä se on sitten niin kuin Tuntemattoman sotilaan Rokka sanoi, että ”kyl hää tulee sit peräs vaikka Pohjanlahel asti”. Tommi Raitanen 1. Ei kuulosta hyvältä. Aina otetaan yhteiskunnan vähäosaisilta. Varmasti viime vuosina Postissa osa-aikaistettukaan ei mielellään osa-aikaista työtä tee. Jos pienituloisten asumistukea leikataan, niin ne tuet siirtyvät vain kassalta toiselle. Sitä voi sitten miettiä, saadaanko tällä Suomi nousuun? Me duunarit olemme yrityksille kuitenkin se tuottava voimavara. 2. Pitäisi mennä joukolla eduskuntatalon portaille ja jos se ei tepsi, niin vaikka yleislakkoon. Marja Laaksonen 1. Onhan tämä järkyttävää, että köyhiltä otetaan koko ajan pois. He ovat kuitenkin Suomen kansalaisia, jotka elää, asuu ja kuluttaa. Kohta ei jää enää mitään millä kuluttaa. 2. Meidän pitää lähteä osoittamaan mieltä eduskuntatalon portaille. 14 Reitti_6_2023.indd 14 Reitti_6_2023.indd 14 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 15 14 TYÖSUHTEEN RAJUT MUUTOKSET • Vuoden määräaikaisuudet ilman perustetta – vähentää vakituisia työsuhteita • Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä – pienentää palkkaa, tulee työnantajien tes-tavoitteeksi • Irtisanomisperusteen madaltaminen, jatkossa ei tarvita painavaa syytä – työsuhdeturva heikkenee • Yt-velvoite pois alle 50 hengen työpaikoilta – irtisanomiset ilman neuvotteluja • Yt-vähimmäisajat puolitetaan, lomautukset vain 7 päivän varoituksella – molemmat leikkaavat palkkaa • Takaisinottovelvoite pois alle 50 hengen työpaikoilla TYÖEHTOSOPIMUKSET, LUOTTAMUSMIEHET JA YLEISSITOVUUS • Paikallinen sopiminen työpaikoille jopa ilman luottamusmiestä – työnantajan sanelu lisääntyy • TES:ien yleissitovuus heikkenee/poistuu, kun yrityskohtaisesti saa kaikki joustot – työnantajilla ei intressiä kuulua työnantajaliittoon • Vientimallin vieminen lakiin tarkoittaa, että käytännössä vain vientiliitot neuvottelevat – koko neuvottelujärjestelmä murenee, alojen palkkaerot lukitaan, valtakunnansovittelijan kädet sidotaan ennalta LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Lakko-oikeuden rajoitukset jo syksyllä 2023 – rajoittaa protesteja muita heikennyksiä vastaan • Liittojen hyvityssakkoja korotetaan, myös uhka henkilökohtaisesta sakosta • Poliittisten lakkojen kesto enintään 1 vuorokauteen • Tukilakkoja rajoitetaan – toiset alat eivät saa tukea, mahdollistaa työehtojen heikentämisen entistä helpommin LEIKKAUKSET TYÖTTÖMYYSTURVAAN • Ansiosidonnainen työssäoloehto 12 kuukauteen ja työssäoloehdon euroistaminen – heikentää mahdollisuuksia ansiosidonnaiseen • Ansiosidonnaisen porrastus – 8 viikon jälkeen 20 prosentin ja 34 viikon jälkeen 25 prosentin leikkaus • Ikääntyneen asema heikkenee – työttömyysturvan ikäsidonnaiset edut pois • Työttömyysturvan omavastuun arkipäivät viidestä seitsemään • Suojaosien poisto – ei keikkatöitä työttömänä ja suora leikkaus osa-aikaisen työttömyysturvaan • Lapsikorotusten poisto – lisää lapsiköyhyyttä • Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan • Lomakorvauksen jaksotus palautetaan – siirtää työttömyysturvan alkua Hallitusohjelma heikentää työntekijän asemaa ja arkea Reitti_6_2023.indd 15 Reitti_6_2023.indd 15 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 17 16 Lakoilla edistetään työehtoja ja palkkoja, mutta torjutaan myös yhteiskunnan eriarvoistumista. Lakoilla torjutaan yhteiskunnan eriarvoistumista TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA & GRAFIIKKA: ILKKA HEINO, SHUTTERSTOCK S uomessa lakkoilu on käynyt vähiin 1980-luvulta alkaen järjestäytyneen työväestön painostuskeinona. Lakko on tapa ulosmitata työn tuottavuuden nousu. Mutta lisäksi se on tärkeä perusoikeus, jonka avulla eriarvoisuutta voidaan ehkäistä ja jolla on vaikutusta koko yhteiskuntaan. Antti Koskela, 35, julkaisi tutkijana selvityksen, Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa vuonna 2019. Nykyisin hän on Tehyn pääekonomisti. Erikoistutkija Risto Reuna, 73, eläköityi Työväen Arkistosta 2017 ja väitteli Turun yliopistosta 2018. Tässä heidän näkemyksiään lakoista ja niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan. Suurlakolla äänioikeus Koskela pitää hyvänä muistutuksena lakkojen myönteisistä seurauksista yleislakkoa 1905. Se johti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, ja jatkossa Suomen itsenäistymiseen. Tärkeää oli myös nimenomaan se, että naiset saivat äänioikeuden. Silloin koko kansa pystyi yhtenäisenä vastustamaan Suomen venäläistämistä, täydentää Reuna. Tosin esimerkiksi vakinaisen köyhäinavun saaminen poisti äänioikeuden, mikä Helsingin yliopiston vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan rajoitti erityisesti yli 65-vuotiaiden naisten mahdollisuutta äänestää. Reunan mukaan vuoden 1905 yleislakko oli vielä yhteinen ponnistus, jolloin osa työnantajista maksoi työläisilleen palkan lakon ajalta. Marraskuussa 1917 alkanut suurlakko/ yleislakko jakoi jo kansakunnan leireihin luokkarajan mukaan. Työnantajat eivät palkkoja maksaneet, ja syntyi ensimmäiset kuolonuhrit. Suomalaiset alkoivat ampua toisiaan, kolmisenkymmentä veriuhria kertyi muun muassa Viipurissa ja Huittisissa. Nuoret vihaiset miehet perustivat punakaartit Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) ulkopuolelle, ja siten painostivat puolueen vallankumousyritykseen, toteaa Reuna. Porukka oli valmiiksi kiihotettua ja elintarvikepula jyrkensi kantoja. Kansalaissota saattoi alkaa, Koskela täydentää. Yleislakko 1956: onnea ja epäonnea Yleislakko oli SAK:n suuri voimannäyte maaliskuussa 1956. Kolmen viikon jälkeen työnantaja suostui kaikkiin vaatimuksiin. Alun voitolta näyttäneen lakon tulokset söi inflaatio jo syksyllä 1956. SDP:n sisällä käytiin keskustelua, oliko koko yleislakko virhe. Valtion talous oli niin kuralla, ettei lapsilisiä voitu maksaa ajallaan, mikä toi lisää kannattajia kommunistien (SKP/ SKDL) riveihin, Reuna kertaa tapahtumia. Koskelan mukaan 1956 yleislakko oli alkusysäys SDP:n ja ay-liikkeen hajoamiselle. Vuonna 1960 syntyi SDP:n rinnalle TPSL (Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto) 1959 ja SAK:n rinnalle SAJ. Muita puolueita hyödyttänyt ja ay-liikkeen joukkovoimaa syönyt hajaannus saatiin päätökseen vasta 1970-luvun alussa. 16 Reitti_6_2023.indd 16 Reitti_6_2023.indd 16 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 17 16 Työtaistelut Suomessa 1980–2022 Metallilakko: ay-liikkeen majakka Molemmat tutkijat nostavat suurimmaksi menestykseksi vuoden 1971 metallin lakon. Lakkoon menoon vaikutti taustalla kommunistien pyrkimys päästä enemmistöön SAK:n suurimmassa liitossa. Metalliliiton 100 000 jäsentä oli lakossa lähes seitsemän viikkoa. Lakon myötä saatiin parannuksia työehtoihin, merkittävimpänä niistä lomaltapaluuraha. Metallin lakko antoi mallin 1970ja 1980-luvulla muiden alojen liitoille. Lakon onnistumiseen vaikutti jäsenmaksujen periminen suoraan palkasta sekä pankkien tarjoamat työtaistelulainat. Reuna ei pidä lännestä tullutta SAK:n sisarjärjestön Ruotsin LO:n ja ehkä keskustiedustelupalvelu CIA:n rahoitusta ratkaisevana. Metallin lakon jälkeen SAK:n asema yhteiskunnassa vahvistui. Ja siinä missä 1956 SDP oli menettänyt keskiluokkaisia kannattajia, se sai niitä metallin lakossa takaisin, Reuna toteaa. Menestyksekkään lakon jälkeen SDP voitti kommunistit Metalliliiton vaaleissa, se sai annetuista äänistä 53,6 prosenttia. Sekä Koskela että Reuna näkevät metallilakon tulosten ja SDP:n aseman vahvistumisen vaikuttaneen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kyllä virkamiehetkin osaavat Virkamieslakko 1986 (”Hanska pitää”) pysäytti valtion koneiston yli kuukaudeksi. Virkamiesten palkkakehitys kääntyi nousuun työtaistelun myötä. Virkamieslakko oli sellaisen tulopolitiikan loppu, jossa ruumiillisen työntekijöiden palkkojen eroa toimihenkilöiden palkkoihin pyrittiin kaventamaan. Toimihenkilöliitot ottivat asemansa ay-kentässä, tiivistää Risto Reuna. Miten sitten Antti Koskelan nykyisen työnantajan Tehyn työtaisteluhistoria? Jos vuoden 1995 lakko jäi vähän laman jalkoihin, niin vuoden 2007 joukkoirtisanoutumisuhka ja ”Sari Sairaanhoitajan” käyttö poliittisten puolueiden suuntaan oli menestys. Kokoomus meni pisimmälle, kun se lupasi Sari Sairaanhoitajalle 500 euron palkankorotuksen. Viime syksyn Tehyn ja Superin lakot auttoivat, että julkiselle alalle tuli 5-vuotinen palkkaohjelma. Se nostaa ensimmäisen kerran julkisen alan naisten palkkoja vientiteollisuuden miesten sopimusten yläpuolelle pitkäjänteisesti, Antti Koskela toteaa. Viime vuosien erikoisimmin vaikuttaneista lakoista voi mainita myös postilakon 2019. PAUn lakon seurauksena erosi ensin omistajaohjausministeri Sirpa Paatero ja lopulta sai lähteä pääministeri Antti Rinnekin. Vähiin menee ennen kuin loppuu Lakkoilu Suomessa on vähentynyt selvästi viime vuosikymmeninä, suorastaan romahtanut vuodesta 1980 (katso oheinen grafiikka). Ovatko ihmiset mukavoituneet vai mistä on kysymys? Onko lakkoilu sitten katoavaa kansanperinnettä? Lakkojen vähentyminen on selvä trendi kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa, Suomi on edustava esimerkki, Antti Koskela sanoo. Suomalaiset panivat perää penkkiin maailman ahkerimmin 1970-luvulla. Lakkoja joista valtaosa oli laittomia oli sillä vuosikymmenellä vajaa 1500 ja niissä menetettiin noin miljoona työpäivää. 2000-luvun ensikymmenellä lakkoja oli 124 ja työpäiviä meni haaskioon noin 150 000. Onhan pudotus melkoinen, vaikka työllisten määrä on kasvanut naisten vahvemman työmarkkinoille osallistuLakko on palkansaajien viimeinen ja tehokkain väline edunvalvonnassa. Reitti_6_2023.indd 17 Reitti_6_2023.indd 17 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 19 18 misen myötä. Lakkojen määrä on laskenut noin seitsemäsosaan, Koskela laskee. Hänen mukaansa runsaaseen lakkoiluun oli monta syytä, yhtenä suurten ikäluokkien tulo 25-30 vuoden ikään 1970-luvun alussa. Myös eroa Ruotsiin haluttiin kiriä kiinni. Monella alalla palkat olivat siellä kaksinkertaiset. Nykyään mielikuva lakkoherkästä Suomesta on vanhentunut. Nuorisoa ei ole suurena massana yhteiskunnassa, ja ehkä ihmiset ovat muutenkin laiskistuneet ja pulskistuneet kohonneen elintason myötä, Koskela miettii. Tanska oudossa seurassa Missä sitten lakkoillaan? Euroopassa ja läntisen maailmankin mitassa kärkimaa on Ranska. Myös ranskalaisen vähemmistön maa Kanada ja puoliksi ranskalainen maa Belgia ovat neljän lakkoherkimmän maan joukossa. Ranskassa on erilainen järjestäytymisperinne. Vain aktiivit kuuluvat liittoon, mutta myös järjestäytymättömät osallistuvat lakkoon, selvittää Koskela. Menetettyjen työpäivien tilastokakkonen ihmetyttää: se on Tanska. Mitä pohjoismainen hyvinvointivaltio tekee lakkokärjessä? Se on mysteeri. Suomi ja Norja ovat suunnilleen keskitasoa lakkoilussa, Ruotsi selvästi vähiten lakkoherkkä maa. Mikään lainsäädännön piirre tai elinkeinoelämän tuotantorakenne ei selitä asiaa, Koskela toteaa. Juuttien kansanluonteessa on työtaistelujen osalta siis selvä ero Pohjoismaihin ja myös eteläiseen naapuriin Saksaan, joka on vain hieman Ruotsin yläpuolella. Suomessa kohtuullisen harvinaiset poliittiset lakot ovat Saksassa kokonaan kiellettyjä. Ruotsissakin poliittisen lakot ovat lyhyitä ja ani harvinaisia. Virkamieslakolla toimihenkilöliitot ottivat asemansa ay-kentässä. Lakko tehokkain väline Lähihistorian ”epäsuosituin” työtaistelu oli AKT:n lakko 1991 lamaan vajoavassa Suomessa. Suosituin oli Tehyn työtaistelutoimet vuonna 2007 (”Sari Sairaanhoitaja”). Molemmista maa selvisi ilman pakkolakeja tai muita poikkeustoimia. Selvä suuntaus on, että lakkoilun yleinen hyväksyttävyys on yhä tärkeämpää. Omien jäsenten lisäksi liittojen on vakuutettava suuri yleisö lakon oikeutuksesta. Se tapahtuu julkisuuden, median kautta, Koskela toteaa. Vaikka lakkoilu on yhä vähemmän suosittua, hän tähdentää työtaistelujen yhteiskuntaa muokkaavaa vaikutusta. Lakko on palkansaajien viimeinen ja tehokkain väline edunvalvonnassa, rahan siirtämisessä työlle pääomalta. Harkiten ja tehokkaasti käytettynä lakko estää yhteiskunnan eriarvoistumisen, pahimmillaan luokkayhteiskunnan synnyn, Antti Koskela toteaa. < Medlingsinstitutet (Sovitteluinstituutti) on Ruotsin valtion työja työministeriön alainen hallintoelin. Se perustettiin 2020 valtiopäivien päätöksellä. Instituutin johtaja Irene Wennemo esitteli Ruotsin sopimusmallia elo-syyskuun vaihteessa Turun Eurooppa-foorumilla. Ruotsalaisen hauskasti hän kertoi länsinaapurin sopimusjärjestelmän kehityksestä. Se alkoi 1906, jolloin työläisten LO ja työnantajien SAF sopivat ensimmäisen työehtosopimuksen. Aluksi lakkoja oli valtavasti. Tilanteen hallintaan saattamiseksi molemmat osapuolet suostuivat kompromisseihin, Wennemo toteaa. Hänen mukaansa Ruotsin sopimusjärjestelmä on monimutkainen, koska se on muodostunut niin pitkän ajan kuluessa. Varmasti myös ruotsalainen keskustelun ja yhdessä sopimisen perinne vaikuttaa taustalla. Ruotsissa ei yhtään lakkopäivää vuonna 2020 Pääjohtaja Irene Wennemon mukaan Ruotsin työsopimusjärjestelmässä ”ei ole logiikkaa”, mutta se toimii. Tärkeä palanen toimivuudessa on Medlingsinstitutetin ylläpitämä palkkatilasto, johon kaikki osapuolet perustavat näkemyksensä. Oikeastaan kukaan ei oikein tiedä, mihin sopimusjärjestelmä perustuu. Sopimusjärjestelmässämme ei ole logiikkaa. Mutta sen tiedämme, että se toimii. Kun aloitin syyskuussa 2020 Medlingsinstitutetin johtajana, koko vuonna ei menetetty ainuttakaan työpäivää lakkojen takia, kertoo Wennemo. Esityksen jälkeisessä haastattelussa hän myöntää, että vuosi 2020 oli poikkeus koronaepidemian takia. Hän pitää yhteistä tietopohjaa myös oleellisena osana tuloksellista sopimustoimintaa. Me [Medlingsinstitutet] ylläpidämme Ruotsin virallista palkkatilastoa. Vastuullamme ovat suhdannepalkkatilastot ja palkkarakennetilastot. Tämä tilastointi antaa vahvan selkänojan pitkäjänteiselle sopimustoiminnalle, sanoo Irene Wennemo. < Reitti_6_2023.indd 18 Reitti_6_2023.indd 18 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 19 18 Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta Suomen nykyinen hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa. Laittomien lakkojen hyvityssakkoja halutaan kasvattaa rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa, matalimmillaan 10 000 euroa. Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua. Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille. Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen. Lakko-oikeus on laissa Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”. Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei työntekijä saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon. Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä. Työtaistelusanastoa Lakko: Työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen eli esimerkiksi palkkoihin. Työsulku: Työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa. Laillinen/laiton lakko: Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista. Poliittinen lakko: Lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Saarto: Työtaistelutoimenpide, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin. Tukilakko: Lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea. Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta. Vuoronvaihtokielto: Lakkoa kevyempi työtaistelu keino, jossa vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan. Ylityökielto: Lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä. Hyvityssakko (”lakkosakko”): Maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla sanktiota, vaikka hän olisi osallistunut laittomaan lakkoon. TEKSTI: TUA ONNELA 19 Reitti_6_2023.indd 19 Reitti_6_2023.indd 19 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 21 20 Vapaalla Koiraharrastuksesta TEKSTI: AKI KORHONEN KUVAT: AKI KORHONEN JA OUTI HEIKKILÄ-TONIN ARKISTO on moneksi Koirien avulla voi edistää positiivista mieltä ja saada elinikäisiä ystäviä. L ajittelutyöntekijä Outi Heikkilä-Toni, 60, Postin Vantaan Logistiikkakeskuksesta sanoo pitävänsä erillään työmaailmansa ja harrastusmaailmansa, vaikka työkavereitaan hän kutsuu aivan ihaniksi. Vapaa-ajallaan hän on kuitenkin koiraharrastaja, jolla on kaksi bordercollieta, Torsti ja Tempo. – Voisin hyvin olla kissaharrastajakin, mutta olen ollut koirahullu jo viisivuotiaasta asti. Kävin paljon koiratarhalla Helsingin Tapanilassa, jossa asuimme. Koiria en saanut taluttaa, mutta pääsin tarhalle mukaan. Minä todella halusin koiran ja 12-vuotiaana sain oman cockerspanielin. Pitemmälle teini-ikään tullessa kiinnostus koiriin hieman lopahti. Mutta kun hän aikanaan tapasi tulevan miehensä, jolla oli työkoirina hyvin koulutettuja saksanpaimenkoiria, hän päätti, että tahtoo itselleen pienemmän ja pörröisen koiran. Sellaisen, joka ei ole miehelle kiinnostava koulutettava, mutta kuinkas kävikään. – Vuoden päästä mies alkoi kilpailuttamaan sitä. Hänellä oli hirveän hyvä koirasilmä, mutta minä olin parempi koiranhoitaja ja -huoltaja. Samalla rauhoittelin miestä, kun kilpailut eivät aina menneet niin kuin piti. Vuonna 1992 pari osti ensimmäisen bordercollien ja myöhemmin toisen. Ne olivat näyttelykoiria, joiden kanssa kisattiin. Ensimmäinen pärjäsi hienosti sekä näyttelyettä käyttöpuolella, mutta toinen ei niinkään. Nykyisiä koiriaan Heikkilä-Toni ei käytä näyttelyissä eikä jäljestämiskisoissa. Bordercollie ei ole luonteeltaan aggressiivinen, vaan hyvinkin lempeä ja suvaitsevainen sekä omistajaansa kiintyvä, mutta myös terävä ja periksiantamaton. Siksi sitä on helppo kouluttaa ja siitä saa erinomaisen käyttöja harrastuskoiran, sanoo Postin lajittelutyöntekijä ja koiraharrastaja Outi Heikkilä-Toni. 20 Bordercollie on isobritannialaislähtöinen alkuperäisrotu 1800-1900-lukujen taitteesta. Sitä käytetään yhä ympäri maailmaa paimentamaan karjaa, etenkin lampaita. Reitti_6_2023.indd 20 Reitti_6_2023.indd 20 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 21 20 21 TEKSTI: AKI KORHONEN KUVAT: AKI KORHONEN JA OUTI HEIKKILÄ-TONIN ARKISTO – En minä enää kilpaile missään lajissa, olen peruslaiska. Tykkään kyllä ulkoilla ja treenata koirien kanssa, mutta hermo ei kestä mitään kilpailua. Jos oma koira tekee vaikka tottelevaisuuskoetta, eikä tottelekaan yhtään, on se minulle yhtä kuin “apua, kuolen tähän.” Mukaan yhdistystoimintaan Vuodesta 1993 alkaen Heikkilä-Toni on ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa. Tällä hetkellä hän toimii Helsingin seudun Kennelpiiri ry:n puheenjohtajana. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä ovat tiedotus-, koulutus-, valistusja koiranäyttelytoiminta ja se edustaa kenneltoimintaa pääkaupunkiseudulla. – Yleensäkin pyrimme levittämään positiivista mieltä koiraharrastuksesta ja tukemaan sitä. Olemme myös keränneet hyväntekeväisyyspottia, joka tänä vuonna menee lasten ja nuorten Ressu-toimintaan. Ressu-toiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jossa luotettava, aikuinen tukihenkilö pääsee jakamaan ilon koirastaan 7-17-vuotiaan lapsen tai nuoren kanssa. Tukihenkilöt ja koirat ovat huolella valittuja ja koulutettuja tehtäväänsä. Kennelpiirin suurin vuotuinen ponnistus on yhdessä sponsorin kanssa järjestettävä kansainvälinen koiranäyttely, joka tänä vuonna oli toukokuussa. Kaksipäiväiseen näyttelyyn osallistui 2500 koiraa omistajineen. Yhden ison näyttelyn valmistelu vie aikaa noin kaksi vuotta. Järjestelyt vaativat valtavan määrän ihmisiä, kuten näyttelytuomareita, koirien rokotusten tarkastajia, palkintojenjakajia, lipunmyyjiä, liikenteenohjaajia ja siivoojia. Järjestäminen edellyttää lisäksi lupia viranomaisilta. Esimerkiksi pelastuslain määräykset on hallittava. Heikkilä-Toni antaa tunnustusta Kennelpiirin vapaaehtoisille, joiden pieni ydinjoukko on ollut järjestelyissä mukana jo vuosia. He toimivat ammattitaitoisesti, kun näyttelyalueelle on hälytettävä vaikkapa ambulanssi. – Kerran on ollut vakavampi sairauskohtaus. Pelastuslaitos kiitteli, että järjestyksenvalvojaketju toimi loistavasti. Oli helppo löytää paikalle potilaan luo, kun joka paikassa oli keltaliivinen opas neuvomassa, minne piti mennä. Jäljestyksestä harrastus Jäljestys on kaikille koirille tyypillistä ja luontaista toimintaa, josta ne pitävät. Villimpikin koira yleensä rauhoittuu, kun se pääsee purkamaan energiaansa mielekkääseen tekemiseen. Bordercolliet jopa vaativat jatkuvaa toimintaa ja virikettä, etteivät ne turhaudu. Jäljestäminen onkin Heikkilä-Tonin ja hänen koiriensa harrastus. – Annetaan aktiiviselle koiralle tekemistä. Käytetään sen kapasiteettia ja vahvuuksia, vaikka agilityssa, koiratanssissa tai ihan missä tahansa. Koiran kanssa kannattaa pitää hauskaa, väsynyt koira on iloinen asia. Jäljestäminen perustuu maaston pinnan rikkoutumiseen, kuten kengän painaumaan maassa. Yhtälailla aluskasvillisuuden katkeilu tai pelkkä etsittävän ihmisen housunlahkeen osuminen kanervikkoon tuottaa koiralle tunnistettavan jäljen. Ihmisestä irtoaa aina hajumolekyylejä ympäristöön. Jälkikoira paikallistaa rikkoumasta ominaishajun ja lähtee seuraamaan hajuvanaa. Se pystyy seuraamaan jälkeä, vaikka etsittävä liikkuisi mutkitellen. Haitaksi eivät ole edes muiden ihmisten tai eläinten jäljet. Oikea jälki voi löytyä tunnin tai jopa vuorokaudenkin jälkeen, mutta rankkasade saattaa kuitenkin huuhdella sen pois. – Omilla koirillani treenaan parilla pellolla, joihin saan talloa jäljet etsittäviksi. Jäljen päässä on palkka, esimerkiksi käsine. Poliisikoirien SM-kisoissa se on reppu. Matkalla voi olla myös välipalkka. Välimerkkien avulla tiedetään, onko koira kulkenut oikeaa reittiä pitkin. Metsäjäljestyksessä voi olla välimerkkeinä pieniä keppejä. Heikkilä-Toni sanoo, että Kennelpiirissä harjoitetaan myös pelastuskoiratoimintaa. Siinä hän on enää lähinnä tukemassa niitä, jotka haluavat paneutua asiaan syvällisemmin. Pelastuskoiria käytetään viranomaisstatuksella apuna etsinnöissä. Tavallisimmin etsitään eksyneitä marjastajia metsästä tai harhailevia muistisairaita kaupunkiympäristöstä. Miksi pitäisi aloittaa koiraharrastus? Heikkilä-Toni pyydetään usein koiranäyttelyihin kuvaamaan. Valokuvia hän ei kuitenkaan myy, vaikka moni on halunnut ostaa. Hänen vakiovastauksensa kuuluu: “Näyttelytoimikunta tarjoaa.” Kaikki yhdeksän omistamaansa koiraa hän sentään on ikuistanut tauluihin. Kuvia hän ottaa enimmäkseen sponsorien tarpeisiin ja Kennelpiirin omaan käyttöön, kuten Facebook-sivuille, joiden ylläpitäjä hän myös on. Valokuvauksessa Heikkilä-Tonia kiehtoo luovuus. Nimenomaan se, millä tavalla näkee asioita mielessään ja miten saman saa kuvaan. Jokainen kuvan vastaanottaja ansaitsee saada hyvän kuvan, oli se staattinen ryhmävoittajakuva tai liikekuva. – Kuvissa pitää olla joku kohta, johon katse kiinnittyy. Taustojen pitää olla kunnossa, ihmisten ja koirien edustavia, eikä ketään saa nolata. Kuvien pitää olla suotuisia sekä koiralle että ihmiselle. Siksi ohjaan kuvattavia. Aina ihmistä, en koiraa. Tärkein motivaattori kaikelle Heikkilä-Tonin koiraharrastustoiminnalle on yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Hyvää perustetta kenelle vain aloittaa sama harrastus. Sen kautta hänelle on muodostunut laaja sosiaalinen verkosto ja ystäväpiiri. Pitkäaikaisimmat harrastuskaverit ovat pysyneet lapsuudesta asti. – Jo koiraa ulkoiluttaessa tapaa muita ihmisiä. Kivan koiran kohdalle moni ihminen pysähtyy juttelemaan. Yhdistystoiminnasta tulee lisää sosiaalisia kontakteja. Tuntee, että on tärkeä jollekin, että on yhteisössä yksi tärkeä ihminen. Minut tekee onnelliseksi se, että ihmiset ovat tyytyväisiä, että he ovat saaneet minulta jotakin. Mutta miksi ihmeessä postinjakaja on koiralle lähes vihollinen? – Koirasta on epäilyttävää ja ärsyttävää, että jakaja vain räplää jotakin, eikä tule ikinä sisälle tai pihalle. Koira suojaa reviiriään. Se pääsee viettipäämääräänsä, kun ärhentelemällä ilmoittaa hiipparille, että lähde pois – ja hänhän lähtee, joskus jopa housut revenneenä. < Pyrimme levittämään positiivista mieltä koiraharrastuksesta ja tukemaan sitä. Reitti_6_2023.indd 21 Reitti_6_2023.indd 21 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 23 22 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi K un mielenterveyspuhe arkipäiväistyy, haasteisiin on helpompi tarttua ajoissa. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkien työpaikan toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä ja osaamisen vahvistamista. Työterveyslaitoksen käynnistämän Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työpaikkojen valmiuksia tukea mielenterveyttä ja vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin henkisen työkyvyn osalta. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Mielenterveyttä voi edistää kehittämällä työoloja ja huolehtimalla sujuvasta työn arjesta sekä työyhteisön vuorovaikutuksesta. – Työkalut ovat maksuttomia ja helppokäyttöisiä digitaalisia välineitä, joiden äärelle voi työpaikalla kokoontua kehittäTEKSTI: NINA VARJONEN, asiantuntija, Työterveyslaitos Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa konkreettista tukea mielen hyvinvointiin Mielenterveydestä on tullut keskeinen osa työkykyä. Mielenterveyden työkalupakki auttaa työpaikkoja rakentamaan mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria ennaltaehkäisevästi. mään esimerkiksi työhyvinvointia, palautumiskäytäntöjä tai esihenkilötyötä, sanoo Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta. Osa työkaluista on suunnattu esihenkilöille, työsuojelutoimijoille tai henkilöstöhallinnolle, toiset taas vahvemmin työterveyshuolloille, työntekijöille tai johdolle. Työkaluja ja materiaaleja voi hyödyntää yksitellen tai ottaa ne laajemmin käyttöön pitkäjänteiseen työyhteisön arjen tukemiseen. Työkalujen käyttöönottoon on saatavilla tukea. Maksuttoman esittely tuokion voi pyytää hankkeen verkkosivuilla. Saatavilla on myös testi, jonka avulla voi selvittää, mikä työkalu sopii juuri omalle työyhteisölle. Lue lisää osoitteessa hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki. < Mielenterveyden työkalupakin työkalut ja materiaalit Miten voit? -työhyvinvointi testi Yksilölle: Selvitä nopeasti oman työhyvinvointisi tilanne. Palautumislaskuri Työyhteisölle: Arvioi työpaikan työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskuri auttaa ottamaan työpaikalla käyttöön palautumista tukevat toimintamallit. Muutosvalmius-työkalusarja Työyhteisölle: Vahvista organisaatiosi kykyä varautua ja sopeutua muutostilanteisiin. Päihdeohjelma työkalu Työyhteisölle: Tee nykyaikainen, oman organisaation tarpeisiin pohjautuva päihdeohjelma. Liikettä työn mukaan -työkalu Työyhteisölle: Kartoita keinoja liikkumisen edistämiseen osana työpaikan arkea. Aivotyökartoitus Työyhteisölle: Tunnista kuormitusta aiheuttavat tekijät työyhteisössänne. Hyvän mielen työpaikka -materiaali Asiantuntijalle/työyhteisölle: Hanki valmiuksia ja varmuutta johtaa mielenterveyttä tukien . Mieli ja työn muokkaus -materiaali Asiantuntijalle/työyhteisölle: Opi hyödyntämään työn muokkausta mielenterveyden ja psyykkisen toimintakyvyn tukena. Työuran uurtaja -materiaali Asiantuntijalle/työyhteisölle: Voimavaroja ja motivaatiota työuran toiselle puoliskolle. Toimintamalli työterveysyhteis työhön -materiaali Työpaikan ja työterveyshuollon toimijoille: Rakenna mielenterveyttä tukevaa työterveysyhteistyötä. Reitti_6_2023.indd 22 Reitti_6_2023.indd 22 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 23 22 Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Reitti_6_2023.indd 23 Reitti_6_2023.indd 23 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 25 24 –O masta mielestä tosi hyvä. Ei pidä paljon mitään ääntä ja kulkee kevyesti, kuvailee Posti Kuljetus Oy:ssä työskentelevä yhdistelmäajoneuvon kuljettaja Louis Cothard. Moottorin äänettömyys on sähkörekan ilmeisin ero dieselrekkaan verrattuna. Tämä tosin tuo kuljettajalle myös uudenlaisia haasteita, sillä kuuloaistiinsa luottavat jalankulkijat eivät välttämättä tajua auton lähestyvän. – Tästä meillä oli koulutuksessa puhetta. Sähkörekka tosiaan on sellainen hiipijä, että kaupunkialueella sitä ei ole helppo huomata, Cothard sanoo. Auton malli on Volvo FM 42T Electric ja se on toistaiseksi suuri harvinaisuus, sillä sähkörekkoja on Suomessa rekisteröity vasta muutamia. Niitä ovat hankkineet kuljetusalan suuret yritykset. Kiihtyvyyttä enemmän kuin dieselissä Posti on käyttänyt sähkörekkaa ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla. Jonkin verran sillä on ajettu myös Turkuun ja Tampereelle. Akkuja autossa on kuusi ja niiden kapasiteetti on 540 kilowattituntia. Useimmiten latauspaikkoina toimivat suurteholatausasemat Vantaan PKS-terminaalissa, Turun suunnalla Liedon ja Tampereen suunnalla Pirkkalan terminaalissa. Vantaalla asuva 29-vuotias Cothard on AKT:n jäsen. Hän on ollut sähkörekan Postin ensimmäinen sähkörekka on hiljainen, mutta moottorissa on voimaa Posti otti toukokuussa käyttöön ensimmäisen sähköisen rekan. Hankinnan takana on yhtiön pyrkimys kohti nollapäästöjä. Harva kuljettaja on vielä päässyt sähkörekkaa koeajamaan, mutta Louis Cothardin kokemukset ovat myönteiset. TEKSTI & KUVAT: MIKKO NIKULA ratissa melko vähän, mutta ajanut kuitenkin sillä osana kuljettajakoulutusta yhden keikan, poikkeuksellisesti Lahteen. – Tarkoitus oli mennä Turkuun. Mutta Liedon latauspaikka ei kuulemma toiminut, laitteistossa oli vikaa. Päätettiin sitten lähteä Lahteen ja otettiin jokin sinne menevä kuorma mukaan. Matka oli sen verran lyhyt, että yhdellä latauksella riitti hyvin. Toimintasädehän autolla on 350 kilometriä. Kiihtyvyyttäkin ajokista löytyy, Cothardin mukaan paremmin kuin dieselmoottorista, jossa vaihteiden vaihtuminen vie automaatillakin oman aikansa. – Sähkörekasta saa välittömän väännön, tietokone ohjaa sen oikealle tasolle. Sitä ei ole tullut testattua, että iskisi kaasun heti pohjaan, mutta kyllä koneesta voimaa löytyy. Hevosvoimia on 666, en tiedä sitten, onko se läpällä laitettu vai sattumaa. Pääesteenä sähkörekkojen laajemmalle käytölle on toistaiseksi se, että latausinfrastruktuuria on niukasti. Tarvittaessa kuljettaja voi kyllä latausliitintä käyttämällä ”tankata” myös sähköisten henkilöautojen latauspaikoilla, mutta tämä on hidasta. Suurteholatausasemilla lähes tyhjien akkujen täyttäminen kestää noin kaksi ja puoli tuntia. – Jos pitäisi valita dieselja sähkörekan välillä, niin sähköllä minä lähtisin. Pitäisi vain olla enemmän akkuja autossa tai enemmän latausasemia terminaaleissa, sanoo Cothard. Päämääränä päästötön Posti 2030 Sähkörekka on osa isompaa siirtymää. Posti hankki ensimmäisen sähkökuorma-autonsa vuoden 2021 lopussa ja niitä on tällä hetkellä kymmenen. Sähköisiä pakettiautoja yhtiöllä on jo parisataa. – Postin strategiana on vuoteen 2030 mennessä saavuttaa nollapäästöt eli olla täysin fossiilivapaita. Tässä asiassa Posti on Suomessa yksi edelläkävijöistä, kertoo kalustoasiantuntija Matias Lehtomäki. Tavoitetta tukemassa Postilla on myös kolmisenkymmentä nesteytetyllä biokaasulla (LBG) toimivaa rekkaa ja pari paineistetulla biokaasulla (CBG) kulkevaa kuorma-autoa. Molempien määrää aiotaan kasvattaa kuluvan vuoden aikana. – Me tunnustelemme eri keinoja, joilla tavoitteen voi saavuttaa. Vaihtoehtoiset polttoaineet kehittyvät ja menevät joka "Hevosvoimia on 666. En tiedä sitten, onko se läpällä laitettu vai sattumaa." Reitti_6_2023.indd 24 Reitti_6_2023.indd 24 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 25 24 vuosi vähän eteenpäin. Sähkö ja biokaasu ovat ne tämän hetken vaihtoehdot, ja vety on tulossa jollain aikavälillä. Nollapäästöihin pääseminen ei ole halpaa. Sähkörekkojen hinnat ovat selvästi eri kategoriassa kuin perinteisten rekkojen. Postin sähkörekka on Volvo FM 42T Electric. Rekka on harvinaisuus, sillä sähkörekkoja on Suomessa rekisteröity vasta muutamia. Niitä ovat hankkineet kuljetusalan suuret yritykset. Volvo FM 42T Electric • Korkea makuuohjaamo: CAB-HSLP • Voimalinja: 490 kW • Akusto: 540 kWh • Akseliväli: 3900 mm • Lataus: AC 43 kW // DC 250 kW • Latauspistoke: CCS2 // Type2 • Alusta: Täysilmajousitteinen – Se voi maksaa enemmänkin kuin tuplat verrattuna tavalliseen dieseliin. Mutta me olemme hankkineet näitä liisattuina siten, että huolto kuuluu kokonaispakettiin. Maallikon silmin päästöttömyys vuonna 2030 voi vaikuttaa hyvin vaikeasti saavutettavalta, jopa mahdottomalta päämäärältä, onhan vuosikymmentä jäljellä enää reilut kuusi vuotta. Uskooko Lehtomäki, että Posti onnistuu? – Töitä se vaatii paljon, mutta on kyllä tehtävissä. Siihen täytyy hyödyntää olemassa olevia ja tulevia teknologioita. < Sähkörekan kyljessä on katvealueen liikkeentunnistin Reitti_6_2023.indd 25 Reitti_6_2023.indd 25 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 27 26 K un uudenlaisia teknologisia ratkaisuja syntyy, kehittyy myös kokonaan uudenlaisia työtehtäviä. Silti edelleen on paljon töitä, jotka ovat työsuhteessa tehtäviä ja kokoaikaisia, kiinteästi aikaan ja paikkaan sidottuja. Monimuotoisessa työelämässä työttömyyden aikaisten etuuksien tulisi toimia siten, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustarkoitus varmistaa työnhakijan nopea paluu työmarkkinoille toteutuu. Turvan pitäisi olla riittävää, jotta sillä pärjää, mutta toisaalta taas tällä hetkellä pohditaan paljon, miten turva tulisi järjestää, että se kuitenkin kannustaisi hakeutumaan kokoaikatyöhön. Työttömyysturvajärjestelmässä tavoitteena on työllistyä kokoaikaisesti mahdollisimman nopeasti. Osa-aikainen työ voi olla ponnahduslauta työttömyydestä kokoaikatyöhön. Jos kokoaikatyötä on Osa-aikaisen työskentelyn vaikutus ansiopäivärahaan Työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet sisällöltään ja muodoiltaan. Työajaltaan vaihtelevat työt, joita tehdään muussakin kuin työsuhteessa, ovat yleistyneet. vaikea saada, pitää osa-aikatöiden tekeminen kiinni työelämässä ja helpottaa siirtymävaiheita töiden välillä. Nykyinen ansioturvajärjestelmä on rakennettu siten, että sen on ajateltu kannustavan vastaanottamaan osa-aikaista ja satunnaista työtä työttömyysaikana. Monella alalla osa-aikatyöt ovat myös jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Työn vastaanottamisen kannustavuuden takaa sovitellun päivärahan suojaosa, joka on se osa ansaitusta työtulosta, joka ei vähennä maksetun ansiopäivärahan määrää. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. Jos ansaitsee tätä enemmän, jokainen ansaittu euro vähentää viisikymmentä senttiä maksettavaa päivärahaa. Jos Petteri Orpon hallituksen kaavailtu muutos toteutuu suunnitellusti, tämä suojaosa tulee poistumaan. Mitä osa-aikainen työ on? Työttömyysturvassa osa-aikatyötä on työsuhteessa tehty työ, jossa työsopimuksessa sovittu työaika on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Osa-aikatyötä tekevä voi saada soviteltua päivärahaa, jos seuraavat ehdot täyttyvät: • osa-aikatyö, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta • päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi • työ on enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö • sivutoiminen yrittäjyys • päätoiminen yrittäjä enintään kaksi viikkoa • osa-aikaisuus ei perustu työntekijän omaan tarpeeseen lyhentää työaikaansa. Reitti_6_2023.indd 26 Reitti_6_2023.indd 26 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 27 26 Satunnaiseksi työ katsotaan silloin, kun se kokoaikaisesti kestää enintään kaksi viikkoa. Tällöin on oikeus soviteltuun päivärahaan. Pätkätöistä puhuttaessa puolestaan tarkoitetaan yleisesti määräaikaisia työsuhteita. Määräaikainen työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Nollatuntisopimuksia ja muita sopimuksia, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta vaihtelevaksi (esim. 0–40 tuntia viikossa tai 10–30 tuntia viikossa) sekä sopimuksia, joissa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa, kutsutaan vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Työntekijä voi itse pyytää vaihtelevan työajan työsopimusta esimerkiksi opiskelun ohella tai muuten niin halutessaan. Sen sijaan työnantaja voi tarjota sellaista vain, kun työmäärän tarve todella vaihtelee. Jos työntekijä on itse omasta syystään lyhentänyt työaikaansa, ei työttömyysturvaan ole oikeutta. Nollatuntisopimuksen ajalta voi saada soviteltua työttömyysetuutta, jos työtä on tarjolla vain vähän. Nollatuntisopimuksen irtisanomisen takia korvauksetonta määräaikaa eli karenssia ei aseteta, jos työntekijä irtisanoutuu eikä työtä ole viimeisten 12 viikon aikana ollut millään viikolla tarjolla pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia. Miten osittainen työskentely vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan? Jos työttömyyden aikaiset tulot ovat niin pienet, että ne jäävät suojaosaa pienemmäksi, ei tulo vaikuta lainkaan maksetun päivärahan suuruuteen. Sovitellussa päivärahassa tulon suojaosa on 300 euroa kuukauden ja 279 euroa neljän kalenteriviikon sovittelujaksolla. Pääsäännön mukaan suojaosan ylittävistä tuloista 50 % vähentää ansiopäivärahan määrää. Palkkatulo ja soviteltu päiväraha yhteensä voivat kuitenkin olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan kuitenkin saman verran kuin mihin henkilöllä olisi oikeus soviteltuna peruspäivärahana. Esimerkki: • Kaijan täysi ansiopäiväraha = 60 €/pv Hän aloittaa osa-aikatyön, josta saa palkkaa 600 €/kk (Palkka maksetaan kuukausittain, joten ansiopäivärahan hakujakso on kalenterikuukausi) • Suojaosa on 300 €/kk • Puolet suojaosan ylittävästä palkkamäärästä vaikuttaa ansiopäivärahan määrään: (600 €/kk – 300 €/kk) x 0,5 = 150 €/kk • Jotta saadaan päiväkohtainen luku, em. luku jaetaan kuukauden laskennallisten työpäivien määrällä: 150 €/kk ÷ 21,5 pv/kk = 6,98 €/pv. • Soviteltu päiväraha on siis 60 €/pv – 6,98 €/pv = 53,02 €/pv • Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta arkipäivältä. Esimerkkikuukaudessa on 23 arkipäivää, jolloin Kaijan ansiovaihtoehdot (veroja ei huomioitu): 1. Palkka, jos ei hae ansiopäivärahaa: 600 €/kk 2. Ansiopäiväraha, jos ei aloita osa-aikatyötä: 60,00 €/pv x 23 pv = 1 380 € /kk 3.Palkka + ansiopäiväraha, jos hakee soviteltua ansiopäivärahaa: 600 €/kk + (53,02 €/pv x 23 pv) = 1 819,46 €/kk Sovitellun ansiopäivärahan määrä vaihtelee kuukausittain riippuen siitä, kuinka paljon töitä tekee ja kuinka paljon työtuloa maksetaan. Jos sovitellun päivärahan 80 %:n tuntiraja ylittyy, tukea ei saa lainkaan. Niinä kuukausina, kun tuntiraja ei ylity, palkka ja ansiopäiväraha sovitellaan yhteen. Osaaikaisen palkkatulon lisäksi saa siis palkan mukaan soviteltua ansiopäivärahaa. Soviteltua päivärahaa maksetaan maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysaikana saamasi palkkatulo vaikuttaa ansiopäivärahaan silloin, kun palkka tosiasiallisesti maksetaan sinulle. Soviteltua päivärahaa maksetaan hakujakson ajalta myös niiltä päiviltä, kun olet työssä. Suuntaa antavan arvion sovitellun päivärahan määrästä voit laskea päivärahalaskurilla osoitteessa a-kassa.fi. Jos sinulle maksetaan päiväraha soviteltuna, kertyvät myös päivät enimmäisaikalaskuriin hitaammin kuin jos saisit täyttä päivärahaa. Enimmäismaksuaikaa laskettaessa muunnetaan soviteltuna päivärahana maksettu määrä täysiksi ansiopäivärahapäiviksi. Täyden päivärahan ja sovitellun päivärahan suuruus vaikuttavat siihen, miten päiviä kertyy enimmäisaikaan soviteltua päivärahaa maksettaessa. Orpon hallitus on kaavailemassa sovitellun päivärahan suojaosan poistamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa kaikki työttömänä ansaittu tulo vähentäisi maksettavan ansiopäivärahan määrää ja ansaittaessa työttömänä ollessa yli 300 euroa kuukaudessa, soviteltua päivärahaa saisi jatkossa 150 euroa vähemmän kuukaudessa. < Lähde: Avoin työttömyyskassa A-kassa Reitti_6_2023.indd 27 Reitti_6_2023.indd 27 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 29 28 Ay-majakka Työ ei pakottamalla parane T ällä hetkellä monissa yrityksissä käydään kiivasta keskustelua etätyön ja toimistotyön suhteesta. Työnantajat ja työntekijät näyttävät olevan kovin eri mieltä siitä, kuinka paljon työtä pitäisi jatkossa toimistolla tehdä. Sama aihe on ollut Postin henkilöstön huulilla siitä lähtien kun Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto keväällä ilmoitti, että kesälomien jälkeen Postissa tullaan tekemään enemmän lähityötä. Perusteluiksi esitettiin henkilöstökyselyssä ilmenneet ajatukset kohtaamisista ja toisten huomioimisesta. Tosiasiassa työhyvinvoinnilla ratsastettiin avaamatta sitä, mitä henkilöstökyselyssä oli oikeasti kysytty ja millaiset vastausvaihtoehdot henkilöstölle oli annettu. Henkilöstö reagoi Kuusiston ilmoitukseen pääasiassa tyrmistyneesti. Toimitusjohtajan viestin jälkeen sain itsekin ennätysmäärän yhteydenottoja. Minua lähestyneet ihmiset kokivat, että heidät pakotetaan toimistolle. Ihmiset nostivat esiin monia syitä, miksi ilmoitus huolestutti heitä. Moni ihmetteli, miksi heidän tulee matkustaa pitkiäkin matkoja toimistolle tekemään etätyötä ja osallistumaan etäpalavereihin. Toiset nostivat esiin Ilmalan huonot ja rauhattomat työ pisteet, liian vähäisen pysäköintitilan ja latauspisteiden puutteen. Osa yhteydenottajista ajatteli, että nyt on aika laittaa CV kuntoon ja alkaa etsiä työpaikkaa, jossa luottamus ja vapaus tehdä työtä ovat kohdallaan. Minussa puolestaan heräsi kysymys: miksi rikkoa jotain toimivaa? Kirjoitin loppuvuodesta 2021 Reittilehteen kolumnin, joka käsitteli hybridityötä. Kolumnissa nostin esiin sen, että läsnätyön ja etätyön yhdistelmä, jossa on sopivassa suhteessa työtä sekä kotona että toimistolla, on paras vaihtoehto niin työntekijälle kuin työnantajalle. Olen edelleen sitä mieltä, että hybridityö on toimivin työntekomalli. Vapaus tehdä töitä etänä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, vahvistaa luottamuksen ja autonomian tunnetta sekä palvelee Postin sitoutumista ympäristön suojelemiseen ja päästöjen vähentämiseen. Läsnäolo ja fyysiset kohtaamiset ovat silti tärkeitä, ja parhaillaan – silloin kun ne tapahtuvat pakottamatta – ne herättävät henkiin työn merkityksen ja yhteisöllisyyden. Etätyö ei estä kommunikointia, kohtaamisia ja välittävää johtamista. Kaikkien yhteinen tavoite on, että työt sujuvat ja tuloksia syntyy. Tämän varmistamiseen suurimmassa osassa työtehtäviä ei tarvita kolmea lähipäivää viikossa, vaan tätä yhteistä tavoitetta voitaisiin tukea viikoittaisilla tapaamisilla toimistolla. Mikäli työnteossa etänä ilmenee ongelmia, on siihen olemassa jo nyt oma toimintamalli. Myös kaikilla, jotka haluavat tehdä töitä koko ajan toimistolla on siihen toki edelleen mahdollisuus. Suomessa suuryrityksistä vain 42 % on ottanut käyttöön hybridimallin, ja yleisin tapa toteuttaa hybridimallia on jako, jossa toimistolla ollaan kaksi päivää viikossa. Millä Posti perustelee sen, että työntekijät pakotetaan toimistolle kolme kertaa viikossa? Helsingin Sanomissa julkaistiin elokuussa artikkeli, jossa haastateltiin suuryritysten henkilöstöjohtajia. Artikkelin otsikko ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskustelemaan, onko pakko tulla toimistolle vai ei” puhuu puolestaan. Artikkelissa henkilöstöjohtamisen asiantuntijat toteavat, että tärkeintä olisi yhdessä miettiä, miten ja millaisella mallilla työ parhaiten tehdään. Eri työtehtävät ovat luonnollisesti hyvin erilaisia luonteeltaan. Olennaista olisi, että malli mietittäisiin jokaisen tiimin kohdalla yhdessä työtehtävien ja tavoitteiden perusteella. On selvää, että joitakin työtehtäviä ei ole mahdollista tehdä etänä ja niihin tehtäviin hakeutuneet työntekijät ovat ymmärtäneet työnluonteen jo tehtävään hakeutuessaan. Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta nuoresta harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyömahdollisuutta ei olisi. Saamieni yhteydenottojen perusteella henkilöstö on kokenut joustavan työskentelymallin olevan valtti kortti Postilla. Toivon, että uusi linjaus ei johda joukkopakoon Postilta. Tällä hetkellä on myös työvoimapula, joten miten käy uusien rekrytointien? Postissa on parhaillaan käynnissä henkilöstökysely Peacon. Postin henkilöstöpolitiikka on parantunut paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Tiedän kokemuksesta, että Peaconissa esiin tulleet teemat otetaan huomioon. Uskon, että tämä aihe tulee näkymään vastauksissa. Toivon, että henkilöstöä kuunnellaan tälläkin kertaa. Kirjoitin loppuvuodesta 2021, ja kirjoitan nyt uudelleen: Toivon, että työntekijöillä säilyy edelleen mahdollisuus myös mahdollisimman laajaan – ja aitoon – valintaan tehdä työtä etänä. < LAURA MERILÄINEN Pääluottamusmies , Toimihenkilöt, VVL-tes, pääkaupunkiseutu 00-02 Etätyö ei estä kommunikointia, kohtaamisia ja välittävää johtamista. Reitti_6_2023.indd 28 Reitti_6_2023.indd 28 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 29 28 Lauantaina 7.10.2023 TRIPLAN KOKOUSKESKUS Yhte isku nta muu ttuu , voik o suun taan vaik utta a? Kom ea histo ria, sum ea tule vais uus – mur enee ko ay-li ikke en valta ? Sopi en vai sane llen, rake ntae n vai riide llen? Yhte näis yys pien en kans akun nan voim ana Kaun aa ja kyyn isyyt tä – hajo ttaa ko popu lism i yhte näis yyde n mall imaa n? Osal listu va työn tekij ä, tulo ksel linen työp aikk a Traficom myönsi 7 miljoonaa euroa valtionavustuksia sanomalehtien jakeluun 18 alueelle ympäri Suomea. Avustuksen ehdot täyttäviä hakemuksia tuli 18 alueelle, joista ainoastaan kahdelle alueelle tuli useampi kuin yksi hakemus. Hakijoina oli yhteensä neljä yritystä. Matalimman haettavan avustussumman perusteella Posti sai myönteisen avustuspäätöksen 17 eri alueella ja Tmi Jyrki Ruokamo yhdellä alueella. Lapissa sijaitseville 20 avustusalueelle ei tullut ehdot täyttäviä hakemuksia. Näille alueille Traficom määrää Posti Jakelu Oy:lle postilain mukaisen julkisen palveluvelvoitteen kattavan sanomalehtien jakeluverkon turvaamiseksi. Valtionavustukseen varatusta 15 miljoonan euron määrärahasta myönnettiin nyt noin 7 miljoonaa euroa. Lopullinen avustussumma määräytyy palveluvelvoitteen toteuttamisesta aiheutuneiden toteutuneiden kustannusten mukaan. Lopullinen avustus ei voi ylittää avustuspäätöksessä määriteltyä summaa. Traficom myönsi valtionavustukset sanomalehtien jakeluun Tämän lisäksi määrärahasta voidaan korvata jälkikäteen Posti Jakelu Oy:lle Lapin kuntiin asetettavasta julkisesta palveluvelvoitteesta aiheutuneita kustannuksia määrärahan puitteissa. Lopullinen kokonais summa ei siten vielä ole tiedossa, mutta varatulla avustussummalla tullaan saavuttamaan tavoite koko maan kattavan sanomalehtijakelun jatkuvuudesta nykytasolla. Nyt myönnettyä tukea koskeva valtionavustuskausi alkaa 1.10.2023 ja päättyy 30.9.2024. Sanomalehtien jakelutuesta päätettiin postilain uudistamisen yhteydessä tämän vuoden tammikuussa. Määräaikaista tukea myönnetään alueille, jotka jäävät sanomalehtien kaupallisen viisipäiväisen varhaisjakelun ulkopuolelle. Avustuksen tarkoituksena on varmistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun säilyminen kaikkialla Suomessa. < Lähde: Traficom Reitti_6_2023.indd 29 Reitti_6_2023.indd 29 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 31 30 H arri Manninen on monille postilaisille tuttu mies varsinkin Keski-Suomessa. Jyväskyläläinen Manninen työskenteli lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta Postissa 1970-luvun lopusta vuoteen 2020 saakka. Edunvalvontaankin miehelle löytyi kysyntää. Manninen toimi alueellisena pääluottamusmiehenä, osaston puheenjohtajana ja PAUn liittovaltuustossa. Irtisanouduttuaan Postista Manninen löysi töitä jyväskyläläisestä autokaupasta, jossa hänen tehtävänsä oli ajoneuvojen haku ja toimitus. Ajoin vuoden aikana yli sata autokeikkaa ympäri Suomea, aina Ivaloon asti. Otin auton Jyväskylästä, vein sen asiakkaalle ja tulin vaihtoautolla takaisin. Kaikki meni firmassa hyvin siihen asti, kun Manninen alkoi kysellä vuosilomien ja lomakorvaustensa perään. Työsopimuksessa kun luki, että työsuhteessa noudatetaan Auto-alan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimusta. Tästä työnantaja suuttui ja väitti, että lomakorvaukset ei kuulu autonkuljettajalle. Manninen otti yhteyttä liiton toimistoon, josta sai välittömästi apua. PAUn silloinen juristi Veera Kekäle ja harjoittelijana työskennellyt oikeustieteen opiskelija Emma Salokorpi tarttuivat toimeen. Muutaman kuukauden vetkuttelun jälkeen työnantaja suostui Mannisen vaatimuksiin ja hänelle maksettiin kaikki saatavat; loma-ajan palkka, pitäLiitto tuli apuun Harri Manniselle liittoon kuuluminen on ollut aina itsestäänselvyys. Jäsenyyden merkitys tuli esiin, kun Mannisen työnantaja jätti lomarahat maksamatta. mättömät vuosilomat ja lomarahat. Bonuksena päälle vielä pitkistä työkeikoista ansaitut päivärahat. Yhteissumma oli tuhansia euroja. Tuossa työtehtävässä ei periaatteessa ehdi pitämään lomia ollenkaan, koska keikkoja on 2-3 viikossa ja niitä voi tulla ihan milloin vaan. Ja kun minä olin firmassa ainut kuljettaja, niin sovittiin siitä, että ettei jää ajot ajamatta, niin otan lomatkin rahana. Mutta sittenhän niitäkään ei haluttu maksaa. Toinen erimielisyys Harri Mannisen työsopimus autoliikkeessä on tarvittaessa töihin kutsuttava eli ns. nollatuntisopimus. Kun Manninen ilmoitti työnantajalle, että kysyy lomarahoista neuvoja liitosta, hänelle ei annettu enää keikkoja. Samalla työpaikalle ilmestyi nuori opiskelija työharjoittelijaksi, joka alkoi tekemään Mannisen töitä. Olen Jyväskylässä ainut kuljettaja, jolle ajoja pitäisi tarjota. Ajot annettiin opiskelijalle kuitenkin sillä verukkeella, että hänelle ei tarvitse niistä maksaa, koska hän on harjoittelija, Manninen kertoo. Työsopimuslaissa on säädetty lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta. Työnantaja ei saa palkata uutta työvoimaa sellaisiin tehtäviin, joita työantajan palveluksessa olevat osa-aikaiset voisivat tehdä. Työantajan on siten tarjottava töitä ensin osa-aikatyöntekijöilleen. Velvoite kattaa myös nollatuntisopimuksella työtä tekevät. Erimielisyys työn tarjoamisvelvollisuudesta on tällä hetkellä Mannisen ja yrityksen välillä käynnissä. Myös tähän Manninen saa liitosta oikeudellista apua, joka on merkittävä jäsenetu. < Lue lisää liiton oikeusavusta osoitteesta pau.fi/jasenyys/jasenedut/oikeusapu. Harri Manninen sai liitolta oikeusapua, kun työnantajan kanssa tuli erimielisyyksiä lomarahoista. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_6_2023.indd 30 Reitti_6_2023.indd 30 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 31 30 7 1 2 8 6 5 3 4 Laadinta: Jyrki Takala TÄSMÄLLEEN EX-MAALIVAHTI CASILLAS LÄHTÖKOHTIA PUULATTIAN VERBI? HIIHDOSSA TÄRKEÄ HYÖDYLLISIÄ SATAMASELKÄ ROHKEITA VETOJA PERINNERUOKA LUMINEN ILONPITO YLITETTY VÄRI IHANNETILOJA IÄTI HYVÄ VALTAVA SUZUKI ---TORAILEVIA LAUKAUS MÜNCHENIN LÄPI FIATEJA ARVOKELLOJA ESSAYAH VALOKUVA PAMELA LAIMEA HINTA HIRVONEN SILOTTAMISEEN LEIKOLA DIANA LINDÉN PALSANMÄKI FA IJ AT PELOKKUUS PYYDYS KORKEALLA TOISTO HANKINTA PÄISSÄ KOVIA KERÄTÄ A+ TAVI VERTAILUSANA -NTI ISOISIÄ RAKENNETTU VEIKATA TYVESTÄ KASVAVIA SIEVIÄ HEVOSILLE AMMUSKELUUN SAIMAA KEITELE FARMI TASANKOJA SOITIN TREENAAJILLE WC NÄYTT. MARY RISTIKON RATKAISU SIVULLA 32 Reitti_6_2023.indd 31 Reitti_6_2023.indd 31 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 33 Menoon mukaan 32 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Taina Keskisaari. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Ristikon avainsana: TOISTELU Palautearvonnan voittaja lehdestä 5/2023 I H A N I S A R K E L I T U L I E D U T K U T I R E T I U N O T L S N A I M U T S A R I S Ä R Ä O T O S T H T O L A U K O T U N E T A I T A R X N I S M O O P T I M I T R O S S A K I T A N I T A I S I T A R K U U S E K E K E R T A U S O S T O S H Y L L Y I K O O T A A L I I S A S O M A T S Ä J Ä R V E T S I T A R K O T A V E S S A S A L I U K I T A S T O R O L U T I S L A T A I T O P L U S N A A R A A T T P A I T A PAU:n Keski-Suomen osaston sääntömääräinen syyskokous Aika: Lauantaina 25.11.2023, klo 13.00 Paikka: Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat ja muut kokoukselle esitetyt asiat. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen on paikalla vastailemassa kysymyksiin sekä kertomassa ajankohtaisista asioista. Ennen kokouksen alkua tarjolla kahvit. Kokouksen päätyttyä tarjotaan syyskokousväelle ruoka seisovasta pöydästä. Ilmoittautuminen: markku.siren@ posti.com tai tekstiviestillä 045 880 2777. Huom! Ilmoittautuminen viimeistään pe 17.11.2023 mennessä! llmoittautuminen ruokailuun on välttämätön. Ruoka tilataan ilmoittautuneiden määrän mukaan. Ilmoitathan samalla mahdolliset erityisruokavaliot. Tervetuloa! Jouni Rajala, puheenjohtaja PAU:n Pirkanmaan osasto 155 syysvuosikokous Aika: Lauantaina 21.10.2023 klo 15.30. Kokouskahvit klo 15.00. Paikka: Hotelli Scandic Station, Ratapihankatu 37 33100 Tampere Kokoukseen osallistuville tarjotaan ruoka kokouksen jälkeen. Ennakkoon ilmoittautuneille osasto tarjoaa myös pari drinkkilippua! Matkakulut korvataan Verohallinnon linjauksen mukaisesti. Ilmoittautumiset 11.10.2023 mennessä sähköpostitse laura.ahokas@posti.com tai tekstiviestillä/Whatsapp-viestillä numeroon 044 2443209. Jos sinulla on erikoisruokavalio, kerro se ilmoittautumisen ohella. Kokouksessa käsiteltävät asiat: talousarvio, toimintasuunnitelma, puheenjohtajan valinta, toimikunnan varsinaisten ja varajäsenten valinta, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta, Parkkuun metsän tilanne ja Parkkuun nettiyhteydestä päättäminen sekä eläkejaoston perustaminen. Osaston kotisivuilla pirkanmaa.pau.fi on kokousmateriaalia tutustumista varten viikkoa ennen kokousta.Tervetuloa! Pasilan osasto osallistui SAK:n Samassa joukkueessa-jalkapalloturnaukseen elokuussa. Pitäjänmäen tekonurmikentällä Helsingissä pelatussa turnauksessa pelattiin kahdessa eri sarjassa: Play For Fun ja Play For Win. Ensin mainittu sarja oli tarkoitettu joukkueille, jotka eivät muodostu kovan luokan pelaajista ja joille ensisijainen tavoite on pitää kuningaslajin parissa hauskaa. Toiseen, ns. kilpasarjaan osallistui puolestaan joukkueita, joilla on aiempaa kokemusta esimerkiksi harrastesarjassa tai divisioonassa pelaamisesta. Pasilan osasto osallistui kilpasarjaan. Turnaukseen osallistui joukkueita eri SAK:n liitoista. Kilpasarjaan osallistui myös eduskunnan jalkapallojoukkue sekä Helsingin maahanmuuttajataustaisista muodostuva joukkue, jossa pelasi mm. eri divaritason porukkaa. Kilpasarjassa taso oli kova ja pelit tiukkoja. Pasilan osasto sijoittui turnauksessa lopulta toiseksi voittaen hopeaa. Onnittelut, kova suoritus! Pasilan ottelut: Pasilan osasto Eduskunta 1–1, Kela Pasilan osasto 0-2, Helsinki All Stars Pasilan osasto 2 0. Pasilan osasto meni finaaliin paremman maalieron turvin (tasapisteet eduskunnan kanssa). Finaalissa Pasilan osasto hävisi niukasti Helsinki All Starsille 1-2. PAU:n Vaasan osaston syyskokous Wasalinella PAU:n Vaasan osaston syyskokous pidetään osaston jäsenille Wasalinella 25.11.2023. Matkaan kuuluu meno-paluu risteily ja paluumatkalla joulupöytä-ruokailu. Lähtö Vaasan satamasta lauantai 25.11.2023 klo. 8.00 ja paluu Vaasan satamaan lauantaina 25.11.2023 klo. 16:00 Ilmoittautuminen WhatsAppilla tai tekstiviestillä Kaj Johansson 0503785554. Ilmoita viestissä seuraavat tiedot: sukunimi, etunimi, syntymäpäivä (pvm,kk,vuosi). Paluuviestinä saatte vahvistuksen osallistumisesta. Jokaisen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 1.11.2023. Tervetuloa syyskokoukseen. Toimikunta Pasilan osastolle hopeaa Reitti_6_2023.indd 32 Reitti_6_2023.indd 32 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 33 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? etunimi.sukunimi@pau.fi PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. Veera Oksanen, juristi Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Voiko työnantaja muuttaa palkanmaksupäivää? Työnantajani ilmoitti tekstiviestillä muuttavansa palkanmaksupäivääni. Palkanmaksupäivä on sovittu työsopimuksessani. Voiko työnantaja tehdä näin? Palkanmaksupäivää tai muitakaan työ­ sopimuksen olennaisia ehtoja ei voi muut­ taa yksipuolisella ilmoituksella. Työnan­ taja ei voi yksin päättää muutoksesta vaan asiasta tulee sopia sinun kanssasi. Käytännössä työsopimuksen ehdon yksipuolinen muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen. Tällöin työn­ antajalla tulee olla lain mukainen irti­ sanomisperuste ja esimerkiksi irtisano­ misaikaa on noudatettava ennen kuin muutos tulee voimaan. Jos työnantaja haluaa yksipuolisesti muuttaa työsopi­ mustasi, tulee hänellä olla peruste irti­ sanoa työsopimuksesi. Tämän jälkeen hän solmii kanssasi uuden työsopimuk­ sen uusilla ehdoilla. Jos irtisanomispe­ rustetta ei ole, ei työnantaja voi yksipuo­ lisesti muuttaa sopimusta vaan asiasta on sovittava yhdessä. Työvuoroluetteloon suunniteltujen peräkkäisten työvuorojen määrä? Meillä on ollut postikeskuksen taukohuoneessa puhetta työvuoroluetteloon suunniteltujen peräkkäisten työvuorojen määrästä. Toiset ovat sitä mieltä, että niitä voisi olla lain mukaan peräkkäin enintään kuusi kappaletta ja toiset sanovat, että niitä voisi olla enemmänkin. Mikä on oikein? Työaikalain mukaan pääsääntönä vii­ koittaisessa vapaa­ajassa on, että työn­ tekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tuntia kestävän keskeyty­ mättömän lepoajan. Viestinvälitys­ ja logistiikka­alan työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu työaikalaista poikkea­ vasti useampia asioita. Näissä tilanteissa mennään tes­kirjauksen mukaan. Lain mukaisten 35 tunnin sijaan viikkolevon pituus on tessin mukaan kaksi kokonaista vuorokautta jokaisen kalenteriviikon (ma­su) aikana. Näistä on mahdollista tietyissä tilanteissa myös poiketa, mutta poikkeamisen on oltava työehtosopimuksen mukaista ja nämä tilanteet on syytä tarkistaa erikseen omalta luottamusmieheltä. Esimerkki 1 Ensimmäisellä kalenteriviikolla viikko­ lepo ma­ti (2 vuorokautta). Seuraavalla kalenteriviikolla viikkolepo ke­to (2 vuorokautta). • Kummallakin viikolla on annettu tessin mukaiset 2 vuorokautta viikko­ lepoa eli asia on ok. Tällöin työnteki­ jälle tulee 7 työpäivää putkeen (ke­ti). Esimerkki 2 Ensimmäisellä kalenteriviikolla viikko­ lepo ma­ti (2 vuorokautta). Seuraavalla kalenteriviikolla viikkolepo la­su (2 vuorokautta). • Kummallakin viikolla on annettu tessin mukaiset 2 vuorokautta viikko­ lepoa eli asia on ok. Tällöin työnteki­ jälle tulee 10 työpäivää putkeen. • Tämä on kuitenkin jo varsin pitkä työputki. Jos kovin pitkiä putkia alkaa jollakulla olemaan, niin edunvalvon­ nan tulee ottaa asia työnantajan kanssa puheeksi, ihan jo jaksamis­ näkö kulmastakin. Onko lauantaille merkitty koulutuspäivä pakollinen? Teen työtä normaalisti viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Työnantaja kertoi, että minulla on lauantaina koulutuspäivä, johon on pakko osallistua, onko näin? Työnantajan järjestämä koulutus, johon on pakko osallistua, luetaan työajaksi. Koulutus tulee merkitä myös työvuoro­ luetteloon. Koulutus tulee ottaa huo­ mioon myös, kun laaditaan tasoittumis­ jaksoa. Jos koulutusta ei ole merkitty työ­ vuoroluetteloon, on koulutus silloin vapaaehtoinen ja mikäli työntekijä osallistuu tällaiseen työnantajan järjes­ tämään koulutukseen, korvataan hänelle silloin koulutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset. Työntekijä voi sopia osallistuessaan vapaaehtoiseen koulutukseen myös muusta mahdollises­ ta korvauksesta. Ennen koulutukseen ilmoittautumista on todettava, onko koulutus pakollinen ja työaikaa vai vapaaehtoinen, jolloin myös korvauksesta pitää sopia. < Reitti_6_2023.indd 33 Reitti_6_2023.indd 33 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 35 34 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U Reitti_6_2023.indd 34 Reitti_6_2023.indd 34 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 35 34 YHTEISTYÖSSÄ Raha ei tuo ketään takaisin. Silti siitä on suuri apu tilanteessa, jossa mikään ei ole helppoa. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan. Samalla teet takuuvarman sijoituksen omaan mielenrauhaasi. ILMAN HENKIVAKUUTUSTA KUOLEMA KUITTAA VAIN UNIVELAT. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. HYÖDYN NÄ JÄSENET U 35 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Olisiko perustulo kannustin vai lannistin? P ohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin sosiaaliturva takaa toimeentuloa, kun oma ansainta jää elämiseen liian pieneksi. Järjestelmää nimitetään universaaliksi, kun etuudet ja palvelut takaavat hyvinvoinnin kaikille lapsena, nuorena, opiskelijana, työikäisenä ja eläkeläisenä. Vaikka systeemi kuulostaakin aukottoman kattavalta, toteutuma tuottaa väliinputoajia eivätkä ihmiset aina edes tiedä, minkälaisiin tukiin ja palveluihin olisivat oikeutettuja. Palvelujen ja etuuksien katvealueelle on mahdollista jäädä. Palveluista paitsi jääminen tai pääsyn pitkä odotus on nähtävissä, sillä moniin hyvinvointipalveluihin on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tulonsiirtojenkin katveeseen voi jäädä tiedon puutteesta tai järjestelmän mutkikkuudesta johtuen. Järjestelmästä tekee vaikeaselkoisen myös sosiaaliturvan, tuloverotuksen sekä työtulojen yhteensovittaminen. Aikojen saatossa niin sosiaaliturvasta kuin verotuksestakin on tullut jo itsessään hyvin monimutkaisia, kun lainsäädäntöä on tilkitty ja muokattu vastaamaan yhteiskunnan, talouden ja arvojen muutoksia. Eikä vanhaa lainsäädäntöä useinkaan perata uuden alta pois, jolloin kokonaisuus mutkistuu entisestään, eivätkä ihmiset aina tiedä mitä tukia tai verovähennyksiä voi saada ja mitä tulee milloinkin ilmoittaa etuuksia ja verotusta hoitaville viranomaistahoille. Kertaheitolla systeemistä saisi kaikille osapuolille helpon, jos meillä olisi perustulo. Samansuuruinen könttäsumma annettaisiin kaikille verottomasti kuukausittain. Julkista hallintoa ja etuuskäsittelyjä voisi siten karsia melkoisesti. Eikä kenenkään tarvitsisi toimittaa lippulappusilla selvityksiä tuloistaan ja töistään yhtään minnekään. Kaikki voisivat siis tehdä työtä ilman tulorajoja ja raportointivelvollisuuksia. Kaikki perustulon päälle ansaittava raha olisi tietenkin veronalaista – milläs se muuten rahoitettaisiinkaan? Tuloverotus olisi nykyistä kireämpää siksi, että kaikki saavat verovapaan perustulon toimeentulon pohjaksi. Vaikka kaikilla olisi lisätuloille sama tasavero, olisi lopputulema kuitenkin progressiivinen. Laskuesimerkki havainnollistaa asian: jos perustulo on 500 €/kk ja tasavero 50 % ylimenevästä ansaitusta tulosta, niin tonnin palkasta maksetaan veroa 500 €, jolloin käteen jäävä tulo olisi yht. 1 000 €, joten veroaste on 33 % (= 500 / 1 500 x 100). Jos taas tienaisi 4 000 €, josta maksaa veroa 2 000 €, niin veroaste on 44 %. Näillä parametreilla marginaaliveroaste on siis aina 50 %, mutta kokonaisveroaste ei koskaan olisi yli 50 %. Koska tällainen malli herättää selkeydessään viehtymystä, se on saanut paljon huomiota poliitikkojen ja tutkijoiden keskuudessa. Voitaisiinko vihdosta viimein yksinkertaistaa veroja etuusjärjestelmät ja heittää lopulliset hyvästit kannustinloukuille? Sipilän hallituksen toimesta Suomessa tehtiin perustulokokeilu – Ihmiset eivät aina edes tiedä, minkälaisiin tukiin ja palveluihin olisivat oikeutettuja. tosin ideaalimalliltaan vesitettynä. Kokeiluun valikoitiin pitkin maata lähes 2 000 työtöntä ja katsottiin, lisääntyisikö työnteko, kun perustuloa ei menettäisi, vaikka menisi töihin. Tulos ei ollut rohkaiseva: työllisyys ei kokeiluryhmän joukossa kasvanut yhtään enempää kuin verrokkiryhmässä, joka ei saanut perustuloa. Kokeiltu malli oli tosin huono, koska se sisälsi edelleen sosiaaliturvan koukeroita muissa etuuksissa. Myös ajankohta oli epäsuotuisa, sillä avoimia työpaikkoja ei ollut puoliakaan siitä mitä tällä hetkellä. Kolmas ongelma oli se, ettei kokeiluryhmään valittu yhtään työssä olevaa (miksi vain työttömiä?). Todistamatta jäi siis se, onko perustulo kannustava vai lannistava. Emme saaneet tietää, onko meillä kahden sorttisia ihmisiä, niitä, jotka innostuisivat tekemään enemmän töitä ja niitä, jotka vähentäisivät työntekoa. Kuinka suuri osuus ihmisistä lisäisi työntekoa? Sillä jos työnteko lisääntyisi, malli kustantaisi itse itsensä. < Reitti_6_2023.indd 35 Reitti_6_2023.indd 35 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 37 36 På svenska Kan arbetsgivaren ändra lönebetalningsdagen? Min arbetsgivare meddelade genom ett sms att de ändrar min löneutbetalningsdag. Löneutbetalningsdagen har överenskommits i mitt arbetsavtal. Kan arbetsgivaren göra detta? Lönebetalningsdagen eller andra väsent­ liga villkor i arbetsavtalet kan inte ändras genom en ensidig anmälan. Arbetsgiva­ ren kan inte ensam besluta om ändringen, utan saken ska avtalas med dig. I praktiken jämställs ensidig ändring av ett villkor i ett arbetsavtal med upp­ sägning av ett arbetsavtal och ingående av ett nytt avtal. Då ska arbetsgivaren ha en lagstadgad uppsägningsgrund och till exempel uppsägningstiden ska iakttas innan ändringen träder i kraft. Om arbetsgivaren ensidigt vill ändra ditt arbets avtal, ska arbetsgivaren ha en grund att säga upp ditt arbetsavtal. Där­ efter ingår arbetsgivaren ett nytt arbets­ avtal med dig på nya villkor. Om det inte finns någon uppsägningsgrund, kan arbetsgivaren inte ensidigt ändra avta­ let, utan ni ska tillsammans förhandla om avtalet. Antal på varandra följande arbetsskift som finns på arbetsskiftslistan? I postcentralens pausrum har vi diskuterat antalet på varandra följande arbetsskift som finns i arbetsskiftsförteckningen. Somliga säger att det enligt lagen kan finnas högst sex arbetsskift i följd, medan andra säger att det kan finnas fler. Vem har rätt? Enligt arbetstidslagen är huvudregeln för veckovilan att arbetstagaren en gång under sju dagar får en oavbruten vilotid på minst 35 timmar. I kollektivavtalet för kommunikationsförmedlings­ och logis­ tikbranschen har man dock kommit över ens om flera saker som avviker från arbetstidslagen. I följande situationer tillämpas det som sägs i kollektivavtalet. I stället för 35 timmar enligt lagen är veckovilan enligt kollektivavtalet två hela dygn under varje kalendervecka (må– sö). Det är också möjligt att i vissa situa­ tioner avvika från dessa, men avvikelsen ska vara förenlig med kollektivavtalet och det är skäl att kontrollera dessa situationer separat med den egna för­ troendemannen. Exempel 1 Veckovilan under den första kalender­ veckan är må–ti (2 dygn). Veckovilan under följande kalendervecka är on–to (2 dygn). • Vardera veckan får arbetstagaren 2 dygn veckovila såsom avses i kollektiv­ avtalet, det vill säga saken är ok. Trots att arbetstagaren har 7 arbetsdagar i sträck (on–ti). Exempel 2 Veckovilan under den första kalender­ veckan är må–ti (2 dygn). Veckovilan under följande kalendervecka är lö–sö (2 dygn). • Vardera veckan får arbetstagaren 2 dygn veckovila såsom avses i kollektivavtalet, det vill säga saken är ok. Trots att arbetstagaren har 10 arbetsdagar i sträck (on–ti). • Antalet arbetsskift i ett sträck är dock ganska många. Om någon börjar ha många arbetsskift i ett sträck, ska intressebevakningen ta upp saken med arbetsgivaren, redan med tanke på arbetstagarens ork i arbetet. Är en utbildningsdag som ordnas på en lördag obligatorisk? Jag arbetar normalt fem dagar i veckan (må–fr). Arbetsgivaren berättade att jag på en lördag har en utbildningsdag som jag måste delta på, stämmer detta? Utbildning som arbetsgivaren ordnar och som man är tvungen att delta i räknas som arbetstid. Utbildningen ska också antecknas i arbetsskiftsförtecknin­ gen. Utbildningen ska beaktas också när en utjämningsperiod utarbetas. Om utbildningen inte har antecknats i arbetsskiftsförteckningen, är utbild­ ningen frivillig och om arbetstagaren deltar i sådan utbildning som arbetsgi­ varen ordnar, ersätts arbetstagaren då för kostnaderna för deltagandet i utbild­ ningen. Arbetstagaren kan avtala om annan eventuell ersättning när arbets­ tagaren deltar i frivillig utbildning. Innan man anmäler sig till utbild­ ningen ska man klarlägga om utbild­ ningen är obligatorisk och räknas som arbetstid eller om den är frivillig, varvid man också ska avtala om ersättning. Utbildning som arbetsgivaren ordnar och som man är tvungen att delta i räk­ nas som arbetstid. Utbildningen ska ock­ så antecknas i arbetsskiftsförteckningen. Utbildningen ska beaktas också när en utjämningsperiod utarbetas. < 36 Reitti_6_2023.indd 36 Reitti_6_2023.indd 36 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 37 36 In English Can the employer change the pay day? My employer sent me a text message to say that it was changing my pay day. The pay day has been agreed in my employment contract. Is my employer allowed to do this? Pay day like any other important terms in the employment contract may not be changed by unilateral notice. The em­ ployer alone can’t decide the change but must agree the matter with you. In practice, unilaterally changing a term in the employment contract is tan­ tamount to terminating the contract and concluding a new one. In which case, the employer must have a legal ground for termination and, for example, the normal notice period applies before the change enters into force. If the employer wants to unilaterally change your em­ ployment contract, the employer must have a reason to do so. After this, the em­ ployer can conclude a new employment contract under the new terms. If there is no reason for termination, the employer may not unilaterally change the agree­ ment but must agree the matter together with you. What about the number of planned consecutive shifts on the shift list? In the post centre breakroom, we’ve been talking about the number of consecutive shifts on the shift list. Some people think that by law there shouldn’t be more than six consecutive shifts whereas others say there can be more. What’s right number? Under the Working Time Act, working time as a rule shall be organised in such a manner as to give the employee an un­ interrupted rest period of at least 35 hours once in every seven days. However, the Communications and Logistics Sector Collective Labour Agreement has agreed a number of exemptions to this. In these situations, the Collective Labour Agree­ ment applies. Instead of the rest period of 35 hours by law, the rest period in the Collective Labour Agreement is two (2) full days (48 hours) during each calendar week (Mon­Sun). In certain circumstances it is possible to deviate from these but the deviation must be in accordance with the Collective Labour Agreement and it is advisable to check the situations with your own shop steward. Example 1 Weekly rest period during the first calendar week Mon­Tues (48 hours). The following calendar week, the weekly rest period is Wed­Thu (48 hours). • The weekly rest period in both weeks is 48 hours as required by the Collective Labour Agreement and so the matter is OK. In this example, the employee works 7 consecutive days (Wed­Tue). Example 2 Weekly rest period during the first calendar week Mon­Tues (48 hours). The following calendar week, the weekly rest period is Sat­Sun (48 hours). • The weekly rest period in both weeks is 48 hours as required by the Collec tive Labour Agreement and so the matter is OK. In this example, the employee works 10 consecutive days. • Nevertheless, this is quite a long con­ secutive period. If someone has very long consecutive periods, then the representative should raise the matter with the employer, simply from the aspect also of coping with work. Is a training day booked for a Saturday compulsory? I normally work five days a week (Mon-Fri). The employer says that I have a training day on Saturday that I have to attend. Do I? Obligatory training organised by the employer is considered as hours worked. The training must also be added to the shift list. Training should also be taken into account when drawing up the aver­ aging period. If the training has not been added to the shift list, the training is then volun­ tary and if the employee does attend this type of training organised by the employer, the employee is then compen­ sated for the costs arising from attending the training. When attending voluntary training, the employee may also agree other possible compensation. Before signing up for training, it needs to be established whether the training is compulsory and hours worked or volun­ tary, in which case agreement on com­ pensation should be agreed. < 37 Reitti_6_2023.indd 37 Reitti_6_2023.indd 37 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 39 38 På svenska H ar du redan sett hashtagen #VägandeSkäl i sociala medier? Det handlar om gemensamma åtgärder av fackcentralen FFC, fackförbunden och deras medlemmar för att lyfta fram och protestera mot de orättvisa försämringar som regeringen Orpo-Purra riktar mot arbetstagare och arbetslösa. Regeringen vill göra stora ändringar i arbetslagstiftningen och strejkrätten. Dessutom innehåller regeringsprogrammet ett stort antal försämringar av den sociala tryggheten, bland annat drastiska nedskärningar av det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa och bostadsbidraget. Regeringen har redan börjat bereda en stor del av de här försämringarna. Många av nedskärningarna och lagändringarna ska enligt regeringens planer träda i kraft nästa år, de första redan vid årsskiftet. Därför är det bråttom att agera om vi vill att regeringen ska ompröva sina planer. Lagändringarna som försämrar arbets tagarnas ställning och begränsar strejkrätten gynnar ensidigt arbetsgivaratt agera De första försämringarna som drabbar arbetstagarna träder i kraft redan i början av nästa år. na och har ingen betydande inverkan på statsfinanserna. Regeringen Orpo-Purra vill till exem pel begränsa arbetstagarnas rätt och möjligheter att protestera, göra den första sjukdagen oavlönad samt göra det lättare för arbetsgivarna att säga upp arbetstagare och utnyttja visstidsanställningar. De här förändringarna är dåliga för arbetstagarna eftersom de ökar osäkerheten i arbetslivet. Nedskärningarna i den sociala tryggheten drabbar dem som är arbetslösa, men också dem som har jobb med låga inkomster. Det handlar inte om några små nedskärningar. Om till exempel det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa skärs ner så som regeringen planerar, betyder det att en person som har tjänat 2500 euro i månaden före arbetslösheten, och får cirka 1500 euro i inkomstrelaterad dagpenning, får sin dagpenning sänkt med ungefär 300 euro redan efter två månaders arbetslöshet. Regeringen avskaffar också barnförhöjningarna inom det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa. På det hela taget är regeringsprogrammet mycket orättvist mot arbetstagarna. FFC och fackförbunden har krävt att regeringen ska utreda konsekvenserna av de åtgärder som den fattar beslut om, och att den till exempel ska utreda vilka konsekvenser de olika nedskärningarna i den sociala tryggheten får för de människor som drabbas flera olika nedskärningar. Regeringen motiverar försämringarna med att konkurrenskraften ska förbättras och att det behövs inbesparingar på grund av statens skuldsättning. Många ekonomiska forskare har ändå påpekat att regeringens åtgärder inte leder till några betydande inbesparingar eller nya arbetstillfällen. Finlands konkurrenskraft i förhållande till jämförelseländerna är i skick. FFC:s och fackförbundens uppgift är att försvara arbetstagarna. Därför kan vi inte acceptera de nedskärningar och försämringar som ensidigt drabbar arbetstagarna, de arbetslösa och låginkomst tagarna. Nu har vi Reitti_6_2023.indd 38 Reitti_6_2023.indd 38 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 39 38 Försämrade anställningsvillkor • Ingen lön för den första sjukdagen • Alterneringsledigheten avskaffas • Det räcker med ”sakligt skäl” för att säga upp arbetstagare, när det enligt den nuvarande lagen krävs ”vägande sakskäl” • Möjligheterna att avvika från arbetslagstiftningen utökas: man kan avtala om sämre villkor på arbetsplatserna utan förtroendeman • Tidsbundna anställningar på ett år kräver ingen särskild motivering • Det blir svårare att lösa arbetskonflikter när riksförlikningsmannens möjligheter begränsas • Tidsfristen för varsel om permittering och förhandlingstiderna vid permittering förkortas • Skyldigheten att återanställa gäller inte längre företag med under 50 anställda Begränsningar av strejkrätten • Rätten till sympatistrejker och politiska strejker begränsas • Arbetstagare som deltar i en strejk kan få 200 euro i böter om strejken konstateras vara olovlig • Strejkböterna höjs kraftigt Nedskärningar av den sociala tryggheten • Barnförhöjningarna inom utkomstskyddet för arbetslösa avskaffas • Den inkomstrelaterade dagpenningen minskar redan efter två månader • Självrisktiden inom utkomstskyddet för arbetslösa förlängs • Arbetsvillkoret som måste uppfyllas för att man ska få inkomstrelaterad dagpennin förlängs • Arbete med lönesubvention räknas inte in i arbetsvillkoret • Arbetsvillkoret blir inkomstbaserat • Bostadsbidraget skärs ner • Semesterersättning som betalas när anställningen tar slut hindrar utbetalning av arbetslöshetsförmån under periodiseringstiden • Det blir svårare att få utkomststöd • Den förhöjda föräldrapenningen som betalas för de 16 första vardagarna slopas • De skyddade beloppen inom utkomstskyddet för arbetslösa och bostadsbidraget, som har gjort att förmånen inte skärs ner p.g.a. små arbetsinkomster, avskaffas • Vuxenutbildningsstödet avskaffas • Tryggheten för äldre arbetslösa försvagas Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar: Hur kan du delta? • Sprid information på din arbetsplats Ditt fackförbund och FFC tar fram mycket material som du kan dela eller använda som bakgrundsmaterial när du diskuterar regeringens åtgärder på din arbetsplats. Du kan till exempel skriva ut den lista över nedskärningar som finns på adressen sak.fi/vagandeskal. • Delta i evenemang, upprop och demonstrationer När vi är många kan vi effektivt göra vår röst hörd. Delta i och sprid information om evenemang som ordnas av fackföreningsrörelsen eller andra. • Dela, gilla och kommentera i sociala medier med hashtagen #VägandeSkäl Vi använder hastagarna #VägandeSkäl, #PainavaSyy och #SeriousGrounds. Följ dem och sprid budskapet genom att reagera på inläggen. Reitti_6_2023.indd 39 Reitti_6_2023.indd 39 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 41 40 In English Y ou may have come across the #SeriousGrounds hashtag on Facebook. It stands for a campaign that brings SAK, the trade unions and their members together to highlight and resist unfair measures by the Orpo-Purra Government that would damage the interests of workers and the unemployed. The Government is seeking significant changes in labour law, and in the right to strike. Its programme also includes a wide range of social welfare reductions, including drastic cuts in earnings-related unemployment benefit and housing allowance. A huge raft of measures is already in preparation. Many of these cuts and legal changes are scheduled to take effect next year, with the first already introduced at the start of 2024. This means that we must act swiftly. We cannot delay in lobbying the Government for a change of course. to act The first cuts affecting employees will take effect at the start of next year Measures to undermine the status of employees and limit the right to strike will exclusively benefit employers, with no significant impact on the national economy. Examples of Orpo-Purra Government objectives include limiting the rights and opportunities of employees to protest, withholding pay for the first day of illness, and reducing job security by making it easier to dismiss employees and hire them for only temporary employment. These changes will damage the interests of employees by increasing insecurity in the working world. Cuts in social welfare are bad news not only for the unemployed, but also for those in low-paid jobs. The envisaged cuts are in no way marginal. The reduction in earnings-related unemployment benefit will cut some EUR 300 from the monthly benefit payable after two months of unemployment to a claimant who initially qualified for about EUR 1,500 based on earnings of EUR 2,500 while working. The Government is also abolishing the child supplements that were formerly payable to these claimants. The overall impact of the Government Programme is highly unfair to employees. SAK and the trade unions have called for the Government to study the effects of its planned measures, examining such aspects as the combined impact of cuts on social welfare as a whole. The Government has sought to justify these cuts in terms of improved competitiveness and austerity required by the growing national debt. Many economists have nevertheless pointed out that the planned measures will not lead to significant savings or new jobs. Finland is already competitive in relation to benchmark economies. SAK and the trade unions exist to defend the interests of employees. We cannot stand by and do nothing as the burden of cuts and austerity falls solely on employees, the unemployed and lowpaid workers. Now we have Reitti_6_2023.indd 40 Reitti_6_2023.indd 40 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 41 40 Erosion of working conditions • No pay for the first day of sick leave • Job alternation leave abolished • “Relevant grounds” becoming sufficient for dismissal, instead of the present higher threshold of “relevant and serious grounds”. • Broader scope to set aside statutory employment standards by collective bargaining at individual workplaces with no shop steward • Special grounds for temporary employment only required when the job lasts for longer than one year • Hampering settlement of industrial disputes by limiting the powers of the national conciliator • Shortening notification and bargaining periods for temporary layoffs • No duty to re-engage dismissed workers in businesses with fewer than 50 employees Restrictions on the right to strike • Restrictions on sympathetic and political strike action • A €200 fine for individual strikers when a strike is found to be illegal • A dramatic increase in union strike fines Cuts in social welfare • Child supplements abolished in unemployment benefit • Earnings-related unemployment benefit already reduced after two months • A prolonged waiting period for unemployment benefit • Wage-subsidised employment no longer counting towards the employment condition for earnings-related benefit • A longer employment condition for earnings-related benefit • An employment condition based on prior earnings instead of working time • Cuts in housing allowance • Eligibility for unemployment benefit to begin only after phasing of outstanding holiday compensation • Obstacles to eligibility for social assistance • Abolition of the increased parental allowance rate payable for the first 16 ordinary weekdays • Abolition of the unemployment benefit and housing allowance portions that are protected during part-time working • Abolition of adult education benefit • Cuts in benefits for unemployed elderly workers A catalogue of Orpo-Purra Government cuts: How can I get involved? • Share information at work Your trade union and SAK produce plenty of material that you can share or refer to when discussing government measures at work. This includes the list of cuts available on the SAK website sak.fi/seriousgrounds. • Take part in events, sign petitions and attend demonstrations Collective strength is an effective way to be heard. Take part in and share information about trade union and other events. • Share, like and comment on social media under the #SeriousGrounds hashtag We will be using the hashtags #SeriousGrounds, #PainavaSyy and #VägandeSkäl. Follow them and spread the word by reposting and reacting. Reitti_6_2023.indd 41 Reitti_6_2023.indd 41 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 43 42 Elokuva A ki Kaurismäki palaa valkokankaalle kuuden vuoden hiljaiselon jälkeen Kuolleet lehdet -elokuvalla. Kaikki tietävät mitä on luvassa: Kaurismäki kertoo tarinan omalla, uniikilla tyylillä, joka on tehnyt hänestä ylivoimaisesti tunnetuimman suomalaisen elokuvaohjaajan maailmalla. Kaurismäki on luonut elokuviinsa maailman, jota kutsutaan ”Akilandiaksi”, se muistuttaa etäisesti menneisyyden Suomi nimistä maata. Olennainen osa tämän illuusiomaailman raameja on tunnistettava väripaletti. Kuviin Kaurismäki sijoittaa niukkailmeisen lavastuksen ja vähäpuheiset henkilöhahmot, joita päähahmojen osalta ympäröivä maailma ei kohtele aina hyvin. Mutta silti he eivät lannistu. Nämä ovat perusasetelmia myös Kuolleet lehdet -elokuvassa. Kaurismäki on siirrellyt asetelman osia tuoden siihen vielä uusia vivahteita. Näin elokuvan osaset loksahtelevat paikoilleen, jopa poikkeuksellisen tuoreella tavalla. Tuloksena on linjakas, hauska ja äärimmäisen hallittu teos. Kuolleet lehdet jatkaa Kaurismäen työläistrilogiaa, jonka aikaisemmat Kuolleet lehdet – oodi rakkaudelle osat ovat Varjoja paratiisissa (1986), Ariel (1988) sekä Tulitikkutehtaan tyttö (1990). Kuolleet lehdet kertoo matalapalkkatyöläisten Ansan (Alma Pöysti) ja Holapan (Jussi Vatanen) tarinan. He kohtaavat sattumalta kaupungin yössä ja epäonnekkaiden sattumusten sekä Holapan alkoholiongelman myötä kadottavat toisensa. Kuten tunnettua, Aki Kaurismäen elokuvat ovat myös yhteiskunnallisia. Aiheet ovat ajankohtaisia, jopa vaikeita, niiden käsittely on kuitenkin kepeää ja lämpimän komedian siivittämää. Ansan ja Holapan rakkaustarinan taustalla radio kertoo uutisia Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta Ukrainaan. Muutamalla kuvalla Kaurismäki muistuttaa kuinka sota koskettaa myös ihmisten arkea maailmanlaajuisesti: Ansa repii asuntonsa vaatimattomien sähkölaitteiden töpselit seinästä, kun posti tuo sähkölaskun. Uutta Kaurismäkeä on ikääntymisen pohdinta. Nämä viittaukset ihmiselon vääjäämättömyyteen ovatkin elokuvan hykerryttävimpiä kohtauksia. Maailmankehityksestä muistuttaa puolestaan lankapuhelimien vaihtuminen kännyköihin, tosin Akimaailmassa ne ovat muinaisjäänteitä muistuttavia kapuloita jostain 1900-luvulta. Elokuvan roolitus on ilahduttava ja onnistunut: Pöysti ja Vatanen hallitsevat tyhjään katsomisen ja minimalistisen dialogin. Myös Janne Hyytiäisen esittämä Huotari on mainio laulajan urasta haaveilevana Holapan työkaverina. Aki Kaurismäki luo lämpöä vähillä keinoilla, sen sitoo lopulta yhteen kohtausten ja leikkauksen täydellinen koreografia. Ääniraidalla soi Olavi Virta, Badding ja Tšaikovski. Baarin nurkassa soittaa alakulon prinsessat – Maustetytöt. Helsinki hehkuu kaurismäkeläisessä väripaletissa, vangiten kuviin laitakaupungin nukkavierua estetiikkaa, mausteena näkymiä uudesta modernista kaupungista. Näin Kaurismäki laittaa yhteen romanttisen, mutta kantaaottavan komedian sekä Helsinki-dokumentin, kaikki tämä kompaktissa 81 minuutin mitassa. Kuolleet lehdet -elokuva elokuvateattereissa kautta maan. < TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVA: MALLA HUKKANEN ©SPUTNIK Reitti_6_2023.indd 42 Reitti_6_2023.indd 42 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2023 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 23.10, mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_6_2023.indd 43 Reitti_6_2023.indd 43 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52
• Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työntekijöihin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Nyt on painava syy toimia! # Työehtojen heikennykset • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä yleissitovuus katoaa • Vientimalli lakiin koko neuvottelujärjestelmä murenee • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä # Lakko-oikeuden rajoitukset • Oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan • Oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan • Lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi • Lakkosakkoja korotetaan roimasti # Työttömyysturvan leikkaukset • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään • Työttömyyspäivärahan työssäoloehto euroistetaan • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Sovitellun työttömyysturvan suojaosa poistetaan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään • Palkkatuettu työ ei kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään Lue lisää: www.sak.fi/painava-syy ja pau.fi Reitti_6_2023.indd 44 Reitti_6_2023.indd 44 22.9.2023 13.52 22.9.2023 13.52