• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 6 | 2024 Hyvinvointivalmennuksesta apua jaksamiseen 22 14 Auttamisen halu ajoi edunvalvontatyöhön 36 Miten työnantaja valitsee irtisanottavat? Ari Hartonen jatkoi töitä eläkkeellä 6 Postin uusi toimitusjohtaja 20 18 Mihin Postin hallintoneuvostoa tarvitaan? Vu o d e n 2 025 KO U LU TU K S ET 24–33 REITTI_6_2024.indd 1 REITTI_6_2024.indd 1 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 3 2 Reitti 6 | 2024 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 9 900 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2025 numero aineisto Reittiin ilmestyy 1 20.1. 12.2. 2 10.3. 2.4. 3 2.6. 25.6. 4 18.8. 10.9. 5 29.9. 22.10. 6 24.11. 17.12. Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖNKUVA: Yhä useampi eläkeläinen tekee töitä 10 Liitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotuksia 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Unionikadulla palvelee täyden palvelun posti 14 Auttamisen halu ajoi edunvalvontatyöhön 16 Myräkkää luvassa 18 Uusi toimitusjohtaja arvostaa avoimuutta ja vuorovaikutusta 20 Postin hallintoneuvosto – Demokratiaa vai turhaa rahanmenoa? 21 Asiakaspalvelun kokeneet konkarit 22 Hyvinvointivalmennuksesta apua jaksamiseen 24 Osallistu PAUn kursseille – koulutussivut 34 AY-MAJAKKA: Jarmo Tuominen 35 Ristikko 36 Kysyvälle vastataan 37 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 38 MENOON MUKAAN 40 Auralassa viihtyy myös talvella 43 Muutosilmoitukset 14 18 40 REITTI_6_2024.indd 2 REITTI_6_2024.indd 2 28.11.2024 12.19 28.11.2024 12.19
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 JURISTI Veera Petman, 043 825 5311 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Solidaarisuudelle olisi käyttöä Ensi vuoden ensimmäisen Reitin deadline on 20.1. Lehti ilmestyy 12.2. Pä äk ir jo it us K un olin Helsingin osaston toimitsijana 2000-luvun alkupuolella, järjestimme säännöllisiä työpaikkakiertueita. Keräsimme aamulla erään jakelutoimipaikan henkilöstön yhteen ja kerroimme jäsenyyden merkityksestä, työehtosopimuksesta ja jäseneduista. Samalla tarjosimme liiton jäsenyyttä ja kerroimme, kuinka tärkeää on, että työntekijät toimivat yhdessä ja ajavat omia etujaan. Aivan kuten työnantajatkin tekevät työnantajaliitoissa. Tämän jälkeen eräs työntekijä nosti pöydälle Työttömyyskassa YTK:n esitteitä ja sanoi, että on olemassa myös halvempi vaihtoehto: ”Liittykää YTK:n jäseniksi, jäsenmaksu satasen vuodessa, mutta saatte silti palkankorotukset ja kaikki muutkin edut, jotka liitto neuvottelee”. Taukotilaan laskeutui tyrmistynyt hiljaisuus, jonka jälkeen kaverille lähinnä naurettiin. Tämä episodi tuli taas mieleeni, kun SAK:laiset liitot kertoivat 10 prosentin palkankorotustavoitteesta. Ensimmäiselle vuodelle liitot tavoittelevat 6 prosentin palkankorotusta, vähintään 150 euroa kuukaudessa. Toisen vuoden tavoitteena on 4 prosentin korotus, vähintään 100 euroa kuukaudessa. YTK ei tavoitteistaan kertonut, koska se ei edusta työntekijöitä. Ammatillinen järjestäytymisvapaus ja työtaisteluoikeus on turvattu useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Suomessa järjestäytymisvapaus on turvattu perustuslain 13. pykälässä, jossa säädetään ammatillisesta yhdistymisvapaudesta ja vapaudesta järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Koska ammatillinen järjestäytymisvapaus on yksi perusoikeuksista, jokainen saa päättää kuulumisestaan työntekijäjärjestöihin. Ketään ei saa pakottaa kuulumaan ammatilliseen tai poliittiseen yhdistykseen ja hyvä niin. Mutta onko oikein, että järjestäytyneet työntekijät maksavat jäsenmaksuillaan myös liittoon kuulumattomien, muun muassa YTK:n jäsenten edut: palkankorotukset, minimipalkan, sairausajan palkan, lomarahat, ylityökorvaukset, palkalliset arkipyhät jne.? Kun työntekijät eivät kuulu liittoon, edut heikkenevät. YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenmäärän kasvu ja järjestäytymisasteen yleinen lasku ovat heikentäneet työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tästä syystä myös työnantajat ja Orpon hallitus ovat saaneet läpi työelämään ja työttömyysturvaan kohdistuvia leikkauksia. Toivottavasti ne työntekijät, jotka eivät kuulu liittoon osoittaisivat solidaarisuutta ja ymmärtäisivät edunvalvonnan merkityksen. Wikipedia määrittelee solidaarisuuden (lat. in solidum) yhteisvastuullisuutena, yhteenkuuluvuuden tunteena ja myötämielisyytenä kanssaihmisiä kohtaan. Tässä maailman ajassa sille olisi käyttöä. < JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto REITTI_6_2024.indd 3 REITTI_6_2024.indd 3 28.11.2024 12.19 28.11.2024 12.19
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä. • Janne Harjunautti, Oulu. Tietokonepelin suunnittelu ja toteutus. • Janne Kotola, Helsinki. Musiikin tuotanto, studiomonitori kaiuttimet kotistudioon. • Anna-Maria Virtala, Vimpeli. Kuvataideharrastus. Materiaalit, värit, työvälineet ja taulupohjat. Apurahan suuruus kaikille 350 €. < Posti palaa juurilleen Helsingin ytimeen, kun yhtiön pääkonttori muuttaa takaisin historialliseen Postitaloon loppuvuodesta 2025. Vuonna 1938 valmistunut ikoninen rakennus toimi Postin pääkonttorina vuosikymmeniä aina 2000-luvun alkuun asti. Muutto tuli ajankohtaiseksi nykyistä pääkonttoria ympäröivän Postipuiston muuttuessa pääosin asuinalueeksi. Uuden pääkonttorin tilat ja toiminnallisuudet on mitoitettu nykyisiin tarpeisiin ja tilojen suunnittelussa otetaan huomioon hybridityöskentely. Postin pääkonttorilla työskentelee nykyisin n. 600 postilaista erilaisissa tehtävissä. < Postin pääkonttori palaa postitaloon Apurahat jaettu Kansan Sivistysrahasto KSR:n PAU-rahasto jakoi vuoden 2025 apurahat seuraaville jäsenille: JU H A P Ö Y R Y REITTI_6_2024.indd 4 REITTI_6_2024.indd 4 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 5 4 Ändringar till FFC:s förbundstjänster på Åland Med anledning av FFC:s omställningsförhandlingar och organisationsförändringar kommer de separat finansierade funktioner som genomförts tillsammans med förbunden att från och med början av 2025 bli en del av FFC:s ordinarie verksamhet. Som en del av denna förändring kommer FFC även att ta över ansvaret för förbundstjänsterna på Åland. Hittills har arbetsledaransvaret på Åland legat hos Servicefacket PAM. Vilka förbundstjänster FFC sköter på Åland kommer även framöver att avtalas separat med respektive förbund (bland annat med PAU). Från mitten av januari 2025 kommer regionoch organisationsexpert Kristiina Linna att ansvara för förbundstjänsterna på Åland och FFC:s svenskspråkiga verksamhet. Kristiina kommer att ansvara för FFC:s intressebevakning, påverkansarbete, organisationsverksamhet, samarbetet med utbildningsanordnare samt samarbetet med andra organisationer och myndigheter på Åland. Som en följd av förändringen avslutas ombudsman Elin Sundbacks arbete i regionen, efter att hon ansvarat för förbundstjänsterna på Åland de senaste sex åren. – Vi tackar Elin för hennes värdefulla arbete med medlemsråd giv ning och hennes aktiva insatser för arbetstagarnas intresse bevakning, säger PAM:s organisationsdirektör Risto Kalliorinne. < Källa: FFC Tolkkua työelämään-kurssi Tallinnassa Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Tässä siis sopiva ensimmäinen kurssi nuorelle PAUn jäsenelle. Aika: 18.–19.1.2025 Paikka: Kylpylähotelli Tallink Spa and Conference Hotell, Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä: 2.1.2025 Kurssi on osallistujille ilmainen. PAU maksaa osallistujien majoittumiset, ruoat sekä kohtuulliset matkakulut. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa easiointi.pau.fi. Lisätietoja kurssista koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, juha.jaatinen@pau.fi, puh 050 302 8466. Up to speed with Union rights It´s not rocket science Is your payslip difficult to understand? What does the collective agreement say about breaks and vacations? How does being a union member benefit you? Spend a weekend with other young adults from PAU. The course gives you information about worker’s rights, contracts in your field as well as the benefits of being a union member. You will also get new ideas on how to influence your work life. Date of education: 18.–19.1.2025 Where: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallin, Estonia The last day to apply: 2.1.2025 Note! Register for the course in PAU´s electronic transaction service at easiointi.pau.fi. More information from Training Planner Juha Jaatinen, juha.jaatinen@pau.fi, tel 050 302 8466. Ilmoittaudu koulutukseen Course in English! & onnellista uutta vuotta! Joulurauhaa REITTI_6_2024.indd 5 REITTI_6_2024.indd 5 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 7 6 Työnkuva 69-vuotias Ari Hartonen on ollut vanhuuseläkkeellä viisi vuotta, mutta tehnyt määräaikaisella työsopimuksella vuosilomaja sairauslomasijaisuuksia. 6 REITTI_6_2024.indd 6 REITTI_6_2024.indd 6 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 7 6 Yhä useampi eläkeläinen tekee töitä Työssä käyvien eläkeläisten määrä on kasvussa. Yleisintä työnteko on asiantuntijatehtävissä, mutta se on lisääntynyt kaikilla aloilla. S uomessa 12 prosenttia 63–67-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä käy töissä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilasto vuodelta 2022. Vuodesta 2007 määrä on noussut 4 prosenttiyksikköä. Ilmiön tärkein selittäjä ei ole eläkkeiden pienuudesta johtuva toimeentulon vaikeus. – Työssä käyvillä vanhuuseläkeläisillä mediaanieläke on yli kahden tonnin, kun koko ikäryhmällä se on noin 1700 euroa kuussa. Heillä on myös ollut pitkät ja keskeytymättömät työurat. Eläkeikäiset ovatkin keskimäärin terveempiä ja työkykyisempiä kuin ennen. Mutta jos työura on ollut rikkinäinen, harva jatkaa enää eläkkeellä, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. Työskentelevistä vanhuuseläkkeen saajista alle 10 prosentilla työeläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka täysi määrä on noin 980 euroa. Kannisto arvioi, että tässä ryhmässä niukkuus voi ajaa tekemään töitä. 1960-luvun alussa syntyneet tulossa nyt eläkeikään Eniten työtä tekevä eläkeläisryhmä on osatyökyvyttömyyseläkeläiset, joista työskentelee neljä viidestä. Myös yrittäjät työskentelevät varsin paljon eläkeiässä. Tämä artikkeli keskittyy kuitenkin vanhuuseläkettä saavien työssäkäyntiin. Suomessa palkansaajan työ TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVAT: JUHA PÖYRY 7 REITTI_6_2024.indd 7 REITTI_6_2024.indd 7 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 9 8 Työnkuva on vakuutettava, kunnes hän täyttää 68 vuotta. Sen jälkeen työnteko ei enää kartuta eläkettä eikä sitä tarvitse vakuuttaa. Laki ei määritä yläikärajaa sille, miten vanhana ihminen voi olla työsuhteessa. – Esimerkiksi 70–74-vuotiailla työllisyysaste on 8,6 prosenttia. Sen iän jälkeen työtä tekevien osuus ja työtuntien määrä vähenee. Mutta on joitakin yhdeksänkymppisiäkin, jotka maksavat ansiotuloista veroa, tosin heitä on hyvin vähän, kertoo Kannisto. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikäeläkeiän alaraja sidottiin elinajanodotteeseen, sillä tavoite oli pitää työuran ja eläkevuosien välinen suhde samana. Koska suomalaisten elinikä on jatkanut kasvuaan, eläkeikä on noussut portaittain. – Nyt vanhuuseläkkeelle jäämisen alaikäraja on 64,5 vuotta. Eli osa vuonna 1960 syntyneiden ikäluokasta on jo eläkkeellä, ja ensi vuonna eläkkeelle pääsee 1960 ja 1961 syntyneitä. 1962 syntyneillä alaikäraja on 65 vuotta ja yläikäraja 70 vuotta. Kauppa, kuljetus ja terveydenhoito tarvitsevat eläkeläisten työpanosta Tyypillisintä vanhuuseläkeläisen työskentely on asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi tutkijoilta tai suunnittelijoilta tilataan raportteja eläkkeelläkin. Kannisto mainitsee lääkärit erityisammattiryhmänä, josta iso osa eläkeiässä jatkaa töitä täysipäiväisesti virassa, ja vielä työsuhteen päätyttyä eläkeiän yläikärajalla moni lääkäri jatkaa yksityisvastaanotollaan. – Duunareilla on yleisempää, että he lopettavat työt heti, kun systeemi sallii, sillä työ on usein fyysisesti kuluttavaa. Kaikista palkansaajista näin tekee vähän alle puolet. Eläkeläisten työnteko on kuitenkin lisääntynyt useilla aloilla. He tekevät mieluiten osa-aikaista tai tilapäistä työtä, jota esimerkiksi kaupan ala tarjoaa. Kuljetusalalla eläkeläisiä on niin kuormaauton, bussin kuin taksin ratissa. Hoivaalallakin kysyntää riittää. – Eräs sairaanhoitaja kertoi jääneensä kolme vuotta sitten eläkkeelle, mutta ei ole ollut sen jälkeen päivääkään ollut pois töistä. Sukupuoli määrittää töiden luonnetta, kuten nuoremmillakin ikäluokilla. – Naiset hoitavat, siivoavat ja opettavat. Miehet kuljettavat ja huoltavat, Kannisto tiivistää. Eläkeläiset tekevät enemmän töitä talvella kuin kesällä. Selitys lienee, että kesäisin he viettävät aikaa mökillä tai matkustelevat. Työ tuo sisältöä elämään Raha ei ole ainakaan useimmilla tärkein syy tehdä töitä eläkkeellä. Mikä siis motivoi jatkamaan? – Kun asiaa on selvitetty, vastauksissa korostuu se, että elämään halutaan sisältöä. Yhteisöllisyys ja työkaverit ovat tärkeitä. Toki lisäansiokin houkuttelee, vaikka ei ensisijainen kannustin olekaan. Kannisto arvelee, että nuoret myös saattavat vierastaa tiettyjä töitä, joita vanhempi polvi on tottunut tekemään. – Win-win-tilanne on vaikkapa sellainen, jossa siivousyritys työllistää eläkeläisen siivoamaan taloyhtiönsä rappukäytävää pari tuntia viikossa. Yritys ja taloyhtiö hyötyvät. Eläkeläinen saa mielekästä tekemistä, vähän lisäansiota ja pääsee työpaikalle avaamalla oman kotiovensa. Osaltaan eläkeläisten työntekoa on lisännyt se, että Suomessa on viime vuosina ollut töitä tarjolla melko hyvin ja joillain aloilla kärsitään työvoimapulasta. Tilanne saattaa muuttua, jos taloudessa menee huonosti ja työllisyys heikkenee. Eläkeikäiset ovat keskimäärin terveempiä ja työkykyisempiä. Sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvät työkaverit ovat olleet Ari Hartoselle tärkeä osa työssäkäyntiä. Yhteisöllisyys ja työkaverit motivoi jatkamaan. REITTI_6_2024.indd 8 REITTI_6_2024.indd 8 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 9 8 Vanhuuseläkkeen saajia on Postin palkkalistoilla yhteensä 80. ”Onneksi työnantaja ei vaadi kolmekymppisen maratoonarin suorituskykyä” –T otta kai työ antaa merkitystä elämään. Se lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia, sanoo Ari Hartonen. Helsingissä asuva 69-vuotias postinjakaja on ollut vanhuuseläkkeellä viisi vuotta, mutta tehnyt määräaikaisella työsopimuksella vuosilomaja sairauslomasijaisuuksia. – Ensimmäiset neljä vuotta olin lähes kokoaikaisena, nyt tämän vuoden aikana työt ovat vähentyneet. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut jatkaa työelämässä. Onneksi työnantaja ei ole vaatinut kolmekymppisen maratoonarin suorituskykyä, vaan vähän varttuneempikin pärjää. Hartosen ura postilaisena alkoi vuonna 1975 Pihlajamäessä. Hän toimi aikanaan luottamusmiehenä, jonkin aikaa esimiehenäkin. Vuodesta 2000 hän työskenteli Kontulassa ja jatkoi siellä myös jäätyään eläkkeelle. – Viimeiset pari kuukautta olen ollut Herttoniemessä, ja kuluneen vuoden aika na on ollut myös muutama pistokeikka Malmilla ja Puistolassa. Varhaisjakelu eläkeläisten suosima työ Vanhuuseläkkeen saajia on Postin palkkalistoilla yhteensä 80, kertoo koko Postin tuotannon henkilöstöjohtaja Maija Kaski. – Suurin osa heistä on ollut meillä työsuhteessa ennen eläkettä, mutta pieni määrä on tehnyt uransa muualla ja hakeutunut eläkkeellä Postiin osa-aikatöihin. Työskentelevät eläkeläiset näkyvät Postin tilastoissa vasta vuodesta 2017 alkaen. Määrä on pysynyt melko samana. Iäkkäimmät työntekijät ovat 77-vuotiaita, heitä on neljä. Usein eläkeläiset ovat varhaisjakajina, minkä Kaski arvioi johtuvan työn autonomiasta, ja lisäksi heitä työllistyy lajitteluun. – Työntekijöinä he ovat hyvin motivoituneita. Jakaminenhan on fyysisesti rankkaa, ja jos sitä on tehnyt vaikka 40 vuotta ja vielä jatkaa, niin onhan sellainen ihminen huipputapaus. Vapaaherran päivät häämöttävät Sosiaalinen vuorovaikutus on ollut Hartoselle tärkeä osa työssäkäyntiä. – Työyhteisö on iso syy. En minä sinne menisi, ellei olisi hyviä työkavereita. Työ on auttanut jaksamaan henkisesti. Tämä on korostunut sen jälkeen, kun Hartosen elämänkumppani menetti työkykynsä tapaturmaisesti, mikä muutti pariskunnan arkea. Ja vaikka raha ei suinkaan ole ollut tärkein syy jatkaa jakajana, eläkkeen päälle tienatut lisätulot ovat olleet taloudessa avuksi. Nyt lähes puolen vuosisadan Posti-ura näyttää kuitenkin tulevan päätökseensä. Syynä on mainosjakelun loppuminen vuodenvaihteessa. – Työmäärä vähenee, ja se vaikuttaa vakituiseenkin henkilökuntaan, niin ei sinne varmaan enää tarvita eläkeläisiä pyörimään jaloissa. Tulevaisuuteensa kokopäiväisenä eläkkeensaajana Hartonen suhtautuu myönteisen uteliaasti. – Vielä minulla ei ole näköalaa, että mitä tekisi sitten isona. < REITTI_6_2024.indd 9 REITTI_6_2024.indd 9 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 11 10 Liitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotuksia SAK ja liitot kertoivat palkankorotustavoitteista marraskuussa Helsingissä S uomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotusta. Tavoitteena on ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia, vähintään 100 euroa kuukausipalkkaan. Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. – Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi SAK:n tiedotustilaisuudessa marraskuussa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakoi huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta. – Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen. – Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi. – Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Postija logistiikka-alan unioni PAU saavutti jo syyskuussa neuvottelutuloksen optiovuodesta Viestinvälitysja logistiikka-alan, Informaatiologistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevaan työ ehtosopimukseen. Kaikkiin työehtosopimuksiin tulee viimeisen työehtosopimusvuoden aikana yleisen linjan mukaiset, vientialoihin sidotut palkankorotukset. Seuraa liittojen tes-kierrosta ja muuta tietoa neuvotteluista: sak.fi/voitollatyöhön ja pau.fi Lähde: SAK REITTI_6_2024.indd 10 REITTI_6_2024.indd 10 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Terveisiä työkavereiltasi 11 M arraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana olen tavannut liittomme jäseniä ympäri Suomen: PAUn Lounais-Suomen aluejärjestön Turku-Tukholma postipurjehduksella, työpaikkakäynnillä Helsingin postikeskuksen aamu-, iltaja yövuoroissa, postinkäsittelyn edunvalvojien koulutuspäivillä Helsingissä, Jyväskylän esityötehtaan työpaikkakäynnillä, PAUn järjestämillä työoikeuden ja EDUK 2 kursseilla Jyväskylässä, SAK:n Pohjois-Suomen ay-päivillä Kittilässä ja Rovaniemellä työpaikkakäynneillä terminaalissa, jakelun ”kylmälähtöpaikassa”, joulupukin pääpostilla sekä asiakaspalvelussa. Olen tapojeni mukaisesti puhunut paljon, mutta myös onneksi kuunnellut. Tärkeitä terveisiä on saanut jokaiselta reissulta niin liiton toimisto, työnantaja, maan hallitus kuin työkaveritkin. Ja jotta ainakin osa terveisistä menee perille, kirjoitan niitä tähän. Liiton toimistoa on muistutettu muutosneuvotteluiden aiheuttamasta tuskasta. Työ mitä neuvotteluiden taustalla tehdään irtisanomisten minimoimiseksi ei näy eikä kuulu työpaikoilla ja se hämmentää. Ja turhauttaa. Työ tuo turvaa ja uhka sen menettämisestä turvattomuutta. Kyse ei ole pelkästään työttömyyden aiheuttamasta taloudellisen tilanteen vaikeutumisesta, vaan yhtä lailla työyhteisön menettämisestä. Työkaverit, joiden kanssa on jaettu iso osa elämää vuosikymmenten ajan, muuttuvat entisiksi työkavereiksi, eivätkä ole enää jatkossa osa arkea ja elämää. Tiedän, että työkaverini liiton toimistolla ja edunvalvojat muutosneuvotteluissa tekevät varmasti kaikkensa sen eteen, että mahdollisimman monella työpaikka säilyy. Meidän pitää osata jatkossa kertoa vielä enemmän ja laajemmin siitä mitä teemme. Mutta teemme me mitä vaan, työpaikkoja vähenee alaltamme siitä huolimatta. Ja tästä päästäänkin niihin maan hallitukselle osoitettuihin terveisiin. Kukaan muutosneuvotteluiden kohteena oleva ei ole halunnut tulla irtisanotuksi tai työttömäksi. Siihen joudutaan työnantajan pakottamana. Kun koko elämän on tehnyt fyysisesti raskasta työtä ja sen seurauksena kulumaa ja kipua on siellä sun täällä, ei työpaikan saanti ole ihan yksinkertaista. Ensin pitää opiskella uusi ammatti ja sitten löytää työnantaja, joka on valmis palkkaamaan esimerkiksi yli viisikymppisen mahdollisesti fyysisen työn aiheuttamin työrajoittein. Tuossa yhtälössä maan hallitus, joka heikentää työttömyysturvaa ja vaikeuttaa aikuisiällä kouluttautumista, tuntuu vähintäänkin lamauttavalta. Terveisiä sai myös työkaverit. Ylitöiden tekemistä muutosneuvotteluiden kohteena olevissa työpaikoissa pidettiin täysin järjenvastaisena tekona, johon ilmeisesti ajaa ainakin pelko. Ylitöistä kieltäytymisen pelätään ilmeisesti johtavan siihen, että oma nimi löytyy irtisanottavien listalta. Ja toki pelko irtisanomisesta laittaa tekemään mahdollisimman paljon töitä vielä kun niitä on, jotta saisi kerättyä jonkinlaista taloudellista puskuria irtisanomisen varalta. Ja tätä kuulemma tehdään oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Työpaikoilla on jo hyvin väsynyttä porukkaa ja jouluruuhka on vasta edessä. Liitolta toivottiin ylityökieltoa tai ainakin vähintään vahvaa suositusta sille, että ylitöitä ei tehtäisi. Toki kysyjät tiesivätkin, että enhän minä voi semmoista suositusta antaa, kun työnantajaliittomme Palta jaksaa haastaa oikeuteen pienemmistäkin asioista. Mutta niin ylitöiden kuin esimerkiksi taukojen osalta tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Jos 30 hengen toimi paikassa jokainen työntekijä jättää 15 minuuttia taukoja pitämättä, niin pitämätöntä taukoaikaa kertyy päivän aikana yhteensä 7,5 tuntia. Tuollaisessa työpaikassa pitämättömät tauot syövät yhden kokoaikaisen työpaikan. Ja lopuksi on pakko muistuttaa työnantajan edustajia siitä, että jokainen työntekijä haluaa voida olla ylpeä työstään. Silloin kun viet asiakkaalle neljänä peräkkäisenä arkipäivänä yhden kappaleen autoon tilattuja renkaita per päivä, on työstään todella vaikea olla ylpeä, vaikka epäonnistuneesta prosessista ei vastaa jakaja. Asiakas on tuossa tilanteessa joko vihainen, epäuskoinen tai joskus lähinnä vain huvittunut. Silloin nolottaa. Ja nolona tuossa tilanteessa pitäisi olla ihan jonkun muun kuin työtään irtisanomisuhan alla tekevän jakajan. Työnantajan on hoidettava oma osuutensa niin, että työntekijä voi tehdä työnsä ylpeydellä. < REITTI_6_2024.indd 11 REITTI_6_2024.indd 11 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 13 12 Unioninkadulla palvelee täyden palvelun posti TEKSTI JA KUVAT: JUHA PÖYRY ARKISTOKUVA: JAN ALANCO/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Helsingissä Unioninkadun uudessa postissa asiakkaita palvelevat muun muassa Sirpa Sjöblom (vasemmalla) ja Jaana Isokääntä. REITTI_6_2024.indd 12 REITTI_6_2024.indd 12 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 13 12 U usiin tiloihin muutettiin Kasarmitorilta, jonka liikerakennus puretaan uuden toimistoja kauppatalon tieltä. Posti ehti toimia Helsingin kantakaupungissa sijaitsevalla torilla vuosikymmenten ajan. Uusissa tiloissa neliöitä on noin 200 ja henkilökuntaa kuusi, joista neljä kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista. Vuokratyöntekijöitä Unioninkadulla ei ole. Postin uudessa myymälässä työskentelevät luottamusmies Sirpa Sjöblom ja esihenkilö Jaana Isokääntä ovat pitkän linjan postilaisia. Oulusta kotoisin oleva Sirpa aloitti Postissa lokakuussa 1979. Jaanakin on ehtinyt palvella postissa reilun 30 vuoden ajan. Sirpan työuran alkuun kuului muun muassa tuurausta Pyhäjärven ympäristön postiasemilla. Postiasemia oli maaseudulla joka pitäjässä, joissa kaupungistumisen myötä ihmisiä alkoi käydä harvakseen. Ne oli yleensä postiaseman hoitajan kotona, johon oli tehty oma posti. Postiasemia saattoi olla myös taloissa, joista oli muutettu pois, mutta niihin oli kuitenkin jätetty posti. Postiasemat toimivat noutopostina, joista sai myös pakettija pankkipalvelut, Sirpa kertoo. Muutettuaan 1980-luvun alussa Helsinkiin Sirpa työskenteli Annankadun postikonttorissa, Meilahden sairaalapostissa, Töölössä, Helsinki kympissä ja sen väliaikaisen lakkauttamisen jälkeen Kasarmitorilla. Kympissä vastasin 1990-luvulla pääkassasta, jonka rahaliikenne oli valtava. Työhön kuului myös alustavaa kirjanpitoa. Helsinki kympissä oli vuonna 1983 henkilöstöä 60, kun olin siellä ensimmäistä kertaa, 1999 enää 20–30. Työ oli Unioninkadulle entisen Postipankin pääkonttorin paikalle avattiin lokakuussa täyden palvelun posti. silloin aivan toisenlaista kuin nyt. Yksi isoimpia asioita minun aikanani on ollut joulujen muuttuminen. Ennen asiakkaita oli joulun alla aivan valtavasti. Enää joulun aikaa ei huomaa samalla tavalla kuin ennen. Parasta monipuolisuus ja työkaverit Unioninkadun myymälä on täyden palvelun posti, josta löytyy kassapalvelun lisäksi pakettiautomaatti ja Oma Posti -kioski. Myynnissä on myös postimerkkejä, kortteja, adresseja, postitusja pakkaustarvikkeita. Kun puhutaan täyden palvelun postista, sillä tarkoitetaan nimenomaan henkilökohtaista asiakaspalvelua. Täyden palvelun posteja on Suomessa enää seitsemän: Helsingissä 4, Espoossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä yksi. Pakettiautomaatteja löytyy yli 2000 ja palvelupisteitä kioskeissa ja kaupoissa on noin 1000. Jaana Isokääntä vastaa esihenkilönä Helsingissä Annankadun ja Unioninkadun posteista. Tiimiläisiä on kymmenkunta. Työ on vaihtelevaa ja työkaverit ihania. Esihenkilötyön lisäksi teen myös kassatyötä, josta tykkään ihan hirveästi. Siitä en haluaisi luopua, koska työn paras haaste on myös asiakkaissa. Sirpan tavoin myös Jaana on uransa aikana ehtinyt kiertää Postin eri konttoreissa, muun muassa Keravalla, Järvenpäässä, Käpylässä, Pakilassa, Oulunkylässä, Annankadulla ja Kasarmitorilla. Vaikka pakettiautomaatit ovat korvanneet myymälät lähes kokonaan, töitä on onneksi riittänyt. Tällä hetkellä molemmille vielä kokoaikaisesti. < Silloin ennen. Postilla oli isot tilat Kasarmitorilla vuonna 1996. Uudet tilat löytyivät lokakuussa Unioninkadulta. REITTI_6_2024.indd 13 REITTI_6_2024.indd 13 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 15 14 R aitasen leipätyö on Turun Uhrilähteenkadun esityötehtaassa, joka kattaa jakelun laajalti ympäri Turkua. Työvuoroja perusjakelussa ja sisätyössä on yli 200. Vuoropäiväjakeluun siirtymisen myötä työsuhteet ovat olleet enimmäkseen kokoaikaisia. Maanantait, keskiviikot ja perjantait Raitanen tekee manulajittelua, muut päivät menee edunvalvontatehtävissä. Työaikani alkaa tuotannossa klo 4.30 ja päättyy klo 12.09. Työvuoron aikana tehdään kirjainvälilajittelua, reittilajittelua, osoitelohkolajittelua, zippausta ja hybridilajittelua. Sisätyössä uusitaan myös jakelujärjestysluetteloita ja tehdään osoiteselvitystä. Tiistai on esityötehtaassa luottamusmiespäivä, torstaisin hän tuuraa työsuojeluvaltuutettua. Raitanen on monen tittelin mies: luottamusmies, varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu. Järjestöpuolella hän on myös PAUn liittovaltuustossa ja ammattiosaston toimikunnassa. Miksi veri vetää näin voimakkaasti edunvalvontatyöhön? Minulla on halu auttaa ihmisiä. Yritän löytää asioihin aina ratkaisuja työntekijöiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisia, mutta tykkään tehdä tätä työtä. Näin isossa työpaikassa tulee monenlaisia haasteita ja tilanteita, mutta edunvalvonta kasvattaa ja opettaa monella tavalla. Auttamisen halu ajoi edunvalvontatyöhön Postityöntekijä Tommi Raitasella riittää luottamustoimia. Tähtäimessä on ensi kevään kuntavaalit. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Itsestäänselvyyksiä ei ole Palkansaajien järjestäytyminen ammattiliittoihin on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Työja elinkeinoministeriön vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien järjestäytymisaste on alle 55 %. Raitasen luottamus ammattiliittojen vetovoimaan ei kuitenkaan horju. Uskon, että ay-liikkeellä on tulevaisuutta. Liitot tekee jatkuvaa edunvalvontaa, joka ehkäisee tilanteiden eskaloitumista. Esimerkkinä Tampereen postikeskuksen pitkä taukokiista, jonka työntekijät voitti. Jos liittoja ei olisi, meillä ei olisi mitään niitä etuja ja oikeuksia, joita vielä tällä hetkellä on; minimipalkkaa, palkallista sairauslomaa, lomarahoja, vuosilomia, arkipyhäkorvauksia jne. Moni pitää näitä asioita itsestään selvinä, mutta sitä ne eivät ole. Muutoksia voi tapahtua nopeasti työntekijöiden kannalta huonoon suuntaan, jos olosuhteet ovat otolliset. Alhainen järjestäytymisaste mahdollisti EK:n ja Orpon hallituksen työelämän heikennyspaketin. Olen aina muistuttanut kaikkia siitä, että teettepä mitä työtä tahansa, niin kuulukaa aina ammattiliittoon. Vain joukkovoimalla pystymme pitämään puolemme, Raitanen painottaa. Ammattilaisista kannattaa pitää kiinni Tommi Raitanen aloitti postiuransa Turku 81:ssä Martinmäen jakelussa vuonna 1997. Sittemmin moni asia on muuttunut. Urakkatyö on muisto vain, jakelun mittajärjestelmästä on luovuttu ja työtä on automatisoitu. Kaiken takana on hiljalleen tapahtunut tietotekninen vallankumous, joka muuttaa paperia ja viestintää digitaaliseksi. Vielä kymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, kuinka nopeasti tavaramäärä voi romahtaa ja esityö automatisoitua. Raitanen on kuitenkin ylpeä työstään ja toivoo, että myös työnantaja osoittaisi arvostusta työntekijöille. Muutosneuvotteluissa on ikävintä, että olemme menettäneet paljon hyviä työtovereita. Kaikki kenen kanssa olen työskennellyt ovat olleet ammattimiehiä ja -naisia. Kyllä Postin kannattaa pitää ammattilaisista kiinni. Niin paljon on jo porukka kaventunut, että näistä vähistä mitä on jäljellä, ei kannattaisi luopua. Se porukka, joka tämän laivan pitää pinnalla, olemme me. Raitanen haluaa vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolella. Ensi keväänä pidetään alueja kuntavaalit, johon hän lähtee mukaan Vasemmistoliiton listoilta. Haluan olla henkeen ja vereen pienten ihmisten puolella. Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto täytyy pitää kunnossa, kaikilla ei ole kuitenkaan varaa käydä yksityisellä. Paloja pelastustoimi on myös lähellä sydäntä. Olen ollut sopimuspalokunnassa parikymmentä vuotta ja pidän tärkeänä, että pelastustoimesta ei tingitä yhtään. < REITTI_6_2024.indd 14 REITTI_6_2024.indd 14 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 15 14 Tommi Raitanen uskoo joukkovoimaan ja liittojen tulevaisuuteen. Oli ala mikä hyvänsä, niin aina kannattaa kuulua liittoon. REITTI_6_2024.indd 15 REITTI_6_2024.indd 15 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 17 16 S uomessa on pitkään toteutettu työmarkkinoiden uudistuksia vähän kerrallaan ja kompromissien kautta. Välillä työnantajat ovat hyötyneet muutoksista vähän enemmän, välillä työntekijät, mutta yleensä lopputulos on sisältänyt molemmille jotain mieluisaa ja jotain kitkerää nieltävää. Tällä hallituskaudella on toisin. Jo hallitusohjelma lupasi listan muutoksia, jotka olivat kuin suoraan työnantajapuolen kirjeestä joulupukille: irtisanomissuojan heikentäminen, lakko-oikeuden rajoittaminen, työttömyysturvan leikkaukset, työehtosopimusjärjestelmän horjuttaminen… Siitä pitäen hallitus on toteuttanut suunnitelmiaan isoin rysäyksin ja ilman kompromisseja. Ammattiliitot ovat vastustaneet muutoksia tiukasti, mutta niiden mielipiteistä ei ole välitetty. Poikkeuksellista puuttumista Ay-liikettä ja työelämää tutkinut sosiologi Mika Helander Åbo Akademista sanoo, että pohjoismaalaisessa perinteessä on poikkeuksellista, että valtio puuttuu näin voimakkaasti työmarkkinoiden toimintaan. – Hallitus meni sekaantumaan asioihin, jotka on perinteisesti neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kesken. Se on eräänlaista paluuta 1990-luvun alun päätöksentekotapaan, Helander sanoo. Myräkkää luvassa Tutkija Mika Helanderin mukaan hallitus aiheutti työmarkkinoille markkinahäiriön, kun päätti toteuttaa työnantajien toivelistan. Siitä seuraa monenlaista kuohuntaa. Maailma ja neuvottelujärjestelmä ovat kuitenkin erilaiset kuin 1990-luvulla. Sen jälkeen nähdyt valtion sekaantumiset työmarkkinoihin eivät ole tuottaneet kovin hyvinä pidettyjä tuloksia. Helander ottaa esimerkiksi pääministeri Antti Rinteen, joka yritti puuttua Postin työehtokiistaan ja sai niskoilleen vihat monesta suunnasta, ja kokoomuksen ”Sari Sairaanhoitajan”, jonka lietsomina hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisilla. – Valtion puuttuminen aiheuttaa aina markkinahäiriön. Sellainen on aiheutettu työmarkkinoille nyt, ja voi ounastella, että se kestää jonkin aikaa, Helander sanoo. Kompensaatiota palkankorotuksilla Työmarkkinoiden markkinahäiriöstä seuraa monenlaista kuohuntaa, Helander uskoo. Juuri nyt se näkyy hänen mukaansa esimerkiksi siinä, miten kovan palkankorotustavoitteen ammattiliitot ovat asettaneet alkavalle työehtosopimuskierrokselle. – Hallituksen tekemät päätökset vaikuttavat työmarkkinoiden tasapainoon, ja jotta se voi korjautua, palkansaajapuolen on pakko saada kompensaatiota jossain muodossa. Nyt näyttää siltä, että sitä haetaan palkankorotuksilla. Kovat tavoitteet tuskin menevät heittämällä läpi. Helander ennustaa, että sopimuksiin pääsemisessä ja neuvotteluissa tulee olemaan ongelmia. Lakkoja todennäköisesti nähdään. Helanderin mukaan epätasapaino voi tuottaa myös vähemmän järjestäytynyttä työntekijöiden tyytymättömyyttä – korpilakkoja, ulosmarsseja ja niin edelleen. – Ihmiset hermostuvat ja lyövät hanskat tiskiin. Pakolla on vaikea saada ihmisiä tekemään töitä. Lisäksi voi seurata laajempia muutoksia siinä, miten ihmiset arvottavat työtä. Helander sanoo, että jo nyt nähdään, että osa nuorista ei tahdo hakeutua työpaikkoihin, joita pitävät huonoina, kehittymättöminä tai epädemokraattisina. Se voi aiheuttaa joillekin aloille työvoimapulaa. – Tällaisesta muutoksesta on merkkejä näkyvissä. Siihen yritetään vaikuttaa sosiaaliturvaa muuttamalla, mutta tässä yhteiskunnassa ihmisillä on kuitenkin aika paljon vaihtoehtoja. Koulutettu väki voi muuttaa ulkomaillekin, Helander sanoo. – Siitä voi tulla ongelmia. Meillä ei ole nuorta väkeä liikaa. TEKSTI: TUA ONNELA KUVA : ADOBE FIREFLY ”Ihmiset hermostuvat ja lyövät hanskat tiskiin.” 16 REITTI_6_2024.indd 16 REITTI_6_2024.indd 16 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 17 16 P oliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä vertaili Uuden talousajattelun keskuksen raportissa keväällä Petteri Orpon hallituksen työelämäja sosiaaliturvamuutoksia muihin Pohjoismaihin. Kärrylän tekemän tutkimuksen mukaan muutoksia on ylipäätään vaikea perustella sillä, että ne edustaisivat muissa Pohjoismaissa vallitsevaa linjaa. Joitakin vastaavia muutoksia on tehty joissakin Pohjoismaissa mutta ei missään kaikkia. Eniten pohjoismaisesta perinteestä poikkeaa kuitenkin tapa, jolla hallitus on päättänyt ajaa uudistuksensa maaliin. – Hallitusohjelman merkittävin ero muihin Pohjoismaihin on reformipaketin poikkeuksellinen laajuus sekä valmistelutapa, joka sivuuttaa toisen työmarkkinaosapuolen – tässä tapauksessa palkansaajien – näkemykset lähes täysin, Kärrylä kirjoittaa raportissa. Hallitus ei suostunut neuvottelemaan työelämäuudistuksista lainkaan kokonaisuutena, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa tehtiin vuonna 2022. – Mikäli sama trendi jatkuu ja hallitukset uudistavat työmarkkinoiden sääntelyä suurin harppauksin lainsäädännöllä ilman työmarkkinaosapuolten saavuttamia kompromisseja, voidaan puhua jopa järjestelmänmuutoksesta Suomessa. – Mikäli sääntelyä uudistetaan enenevässä määrin lakiteitse, myös työehtosopimusten merkitys pienenee. Sopimusten neuvottelukierrokset myös todennäköisesti vaikeutuvat, mikäli ne jäävät palkansaajien ainoaksi lailliseksi foorumiksi puolustaa oikeuksiaan. – Tämä tarkoittaisi melko varmasti työtaisteluiden lisääntymistä, Kärrylä kirjoittaa. ”Venäläinen työmarkkinamalli” Myös tutkijat Satu Ojala ja Markku Sippola ovat sanoneet Suomen irtoavan pohjoismaisesta perinteestä. He varoittivat jo puolitoista vuotta sitten, että jos työehtosopimusjärjestelmää ja irtisanomissuojaa romutetaan, se johtaa monenlaisiin koko yhteiskuntaa haittaaviin muutoksiin. Työmarkkinat voivat kehittyä ennakoimattomasti, epävakaus lisääntyä, sosiaaliturvan tarve kasvaa ja luottamuksen horjuessa kaikki neuvotteleminen työelämässä vaikeutua. – Nykyrakenteen purkaminen ilman kompensoivia toimia tarkoittaisi työmarkkinoidemme irtautumista pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Työmarkkinarakenteissamme olisi ehdotettujen muutosten jälkeen yhä vahvempia virolaisten ja venäläisten työmarkkinarakenteiden piirteitä, tutkijat kirjoittivat Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisussa Alustassa. < Suomi irtosi muista Pohjoismaista Myös muilta tutkijoilta on kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan Suomi on irtautunut pohjoismaalaisesta yhdessä sopimisen kulttuurista ja myrskyjä työmarkkinoilla on luvassa. Onko paluuta neuvottelupöytiin? Onko työmarkkinoilla vielä paluuta yhteisen sopimisen tielle? Vai menikö neuvottelujärjestelmä lopullisesti rikki? Mika Helander sanoo, että on periaatteessa mahdollista, että jokin seuraava hallitus peruu nykyisen tekemiä muutoksia ja tasapaino palaa. Hänestä yhteiskunnan ilmapiiri on kuitenkin muuttunut muuallakin kuin työmarkkinoilla. Neuvotteleminen ja kompromissit eivät ylipäätään ole kovassa huudossa – eivät politiikassa eivätkä ihmisten kanssakäymisessä muutenkaan. – On paljon sellaista, että vaaditaan, että asiat menevät juuri niin kuin itse tahdotaan. Kyky huomioida erilaisia näkökulmia on heikentynyt. Tähän vaikuttaa sekin, että politiikasta on poistettu määräenemmistöpäätöksiä. Ennen konsensusta oli niidenkin takia pakko hakea. Helanderin mielestä kompromissikyvytön ilmapiiri on vaarallinen. – Kehittymättömissä yhteiskunnissa, joissa ihmiset ovat melko samanlaisia, voidaan vielä vaatia, että kaikki toimivat samoin ja jakavat samat arvot. Kehittyneissä yhteiskunnissa ihmisillä on erilaisia tavoitteita ja lähtökohtia. Silloin pitäisi pystyä ottamaan erilaisia intressejä huomioon, neuvottelemaan. < 17 TEKSTI: TUA ONNELA REITTI_6_2024.indd 17 REITTI_6_2024.indd 17 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 19 18 Postin uusi toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen haluaa olla välitön ja avoin johtaja. 18 REITTI_6_2024.indd 18 REITTI_6_2024.indd 18 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 19 18 A ntti Jääskeläinen on toiminut eri johtotehtävissä muun muassa UPM:ssä, Amer Sportsissa ja Stora Ensossa. Jääskeläinen pitää Postin merkitystä yhteiskunnalle kokoaan suurempana yhtiönä. Postin merkitys kansalaisille ja yrityksille on erittäin tärkeä, joku on kuvaillut sitä yhteiskunnan verisuonistoksi. Koronan aikana tuli esille, kuinka tärkeää on, että logistiikka toimii ja paketit liikkuvat. Nimityksen jälkeen Jääskeläinen alleviivasi Postin tavoitetta tulla yhä modernimmaksi jakeluja logistiikkayhtiöksi, joka edellyttää kannattavuutta, kilpailukykyä ja asiakaskokemuksen parantamista. Kun jakelun volyymi laskee, on logistiikkapalveluihin panostaminen looginen suunta. Ja toisaalta sitä suuntaa, jossa on yhteistä tekemistä ja parempaa vuorovaikutusta henkilöstön kanssa kannattaa jatkaa, Jääskeläinen painottaa. Johtamistyyliään hän kuvailee välittömäksi ja avoimeksi. Olen koettanut toimia niin, että ihmisten kanssakäymisessä olisi avoin fiilis ja mahdollisimman välitön ja matala hierarkia, jotta tieto kulkee. Mitä hierarkkisemmaksi ulkoisilla symboleilla itsensä tekee, sitä varmemmin on se viimeinen, joka kuulee asioista. Mitä enemmän tapaa ihmisiä virallisten kokousten yms. ulkopuolella, sitä parempi. Uusi toimitusjohtaja arvostaa avoimuutta ja yhteistyötä Posti sai elokuussa uuden toimitusjohtajan. Kajaanista kotoisin olevan Antti Jääskeläisen, 52, tausta on teollisuudessa. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Muutos jatkuu Postilaiset ovat saaneet tottua jatkuviin muutosneuvotteluihin ja epävarmuuteen työpaikasta. Helsingin Sanomat kertoi taannoin laajassa artikkelissaan murroksesta, johon yhteiskunnan digitalisoituminen ja kilpailu on alalla johtanut. Kirjelähetysten volyymi on romahtanut 14 vuodessa reilusta miljardista 400 miljoonaan ja Postin työntekijöiden määrä on vähentynyt 7000 hengellä. Dramaattinen muutos on jatkunut pikkuhiljaa. Eikä loppua näy. Kesäkuussa Posti Kuljetuksen muutosneuvottelut päättyivät 153 työntekijän irtisanomiseen ja Tampereen postikeskuksessa työpaikka lähtee yli sadalta henkilöltä. Suoria irtisanomisia oli 34. Uuteen polkuun hakeutui 69 työntekijää. Perusjakelun muutosneuvottelut olivat tätä kirjoittaessa vielä kesken. Digitalisaatiolle ja kirjepostin vähenemiselle emme voi mitään. Se on ulkoinen trendi, joka jatkuu. Jos tähän tilanteeseen ei reagoitaisi ja laitettaisiin pää pensaaseen, se saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa tulisi isoja vaikeuksia ja tappioita. Jatkuva haaste on, kuinka sopeutua siihen, että digitalisaation takia postivolyymi tippuu. Muutoksista huolimatta henkilöstötyytyväisyys on Jääskeläisen mukaan kuitenkin parantunut ja Posti koetaan edelleen hyväksi työpaikaksi. Neuvotteluissakin on pyritty henkilöstön kanssa löytämään yhteisiä keinoja irtisanomisten vähentämiseksi. Muutosneuvottelut ovat olleet aitoja, joissa on löydetty yhteisiä ratkaisuja ja asiat ovat muuttuneet lähtötilanteesta neuvottelun aikana. Vastuullisuudesta kilpailutekijä Pakettivolyymeissa on ollut koronan huippulukemista jonkun verran suvantovaihetta. Postin kasvupotentiaalia Jääskeläinen näkee paketin lisäksi logistiikkapalveluiden ja verkkokaupan toimituspuolella. Uskon, että volyymi lähtee vielä pitkään trendinomaiseen kasvuun, joka antaa mahdollisuuksia myös henkilöstön työllistymiselle kasvun puolelle. Kuinka kilpailukykyisiä lopulta olemme, syntyy aika monesta yksityiskohdasta, mutta kyllä tässä hyvät eväät on olemassa. Liikenneja logistiikka-ala on merkittävä ilmastonmuutosta edistävä toimiala ja ylikulutus luontokadon juurisyy. Posti on asettanut tavoitteen kuljettaa fossiilittomasti vuoteen 2030 mennessä. Ympäristön huomioimisella on Postissa pitkät perinteet. Sähköautoja kokeiltiin yli 30 vuotta sitten ja ensimmäinen ympäristöohjelmakin laadittiin 1990luvulla. Posti haluaa omalta osaltaan tukea ja mahdollistaa sellaisia logistisia ratkaisuja, jotka tukevat muun muassa kiertotaloutta ja käytetyn tavaran kauppaa, Jääskeläinen sanoo. Esimerkkinä tästä on Postin kiertotaloushanke, jossa autetaan yrityksiä lisäämään kiertotalouden palveluita omaan liiketoimintaansa ja tarttumaan kiertotaloudessa piilevään liiketoimintamahdollisuuteen. Vastuullisuus on liiketoiminnan hyväksyttävyydelle tänään tärkeää. Kun se hoidetaan hyvin, se voi olla tulevaisuudessa merkittävä kilpailutekijä. < REITTI_6_2024.indd 19 REITTI_6_2024.indd 19 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 21 20 K un Posti ilmoitti viimeisimmistä muutosneuvotteluistaan, sen hallintoneuvostossa vasemmistopuolueiden kansanedustajat olivat valppaina. He halusivat tietää, miksi väkeä vähennetään ja miten irtisanomiset toteutetaan. – Tarvetta muutosneuvotteluille on aina syytä kysellä. On myös tärkeää, että niissä toteutuu sellainen toimintatapa, joka koetaan reiluksi myös työntekijäpuolella, sanoo hallintoneuvoston jäsen Timo Furuholm (vas.). Hän kertoo, että hallintoneuvostoa kiinnostaa myös muuten työntekijöiden vointi. – Työntekijöillä on aina edustus hallintoneuvoston kokouksissa, ja saamme fiiliksiä tietoomme myös sitä kautta. Seuraamme myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Ei varsinaista päätösvaltaa Työntekijöiden tuntojen kuulostelu on yksi osa Postin hallintoneuvoston työtä. Työntekijöihin vaikuttavia päätöksiä se ei kuitenkaan tee. Hallintoneuvosto ei osallistu esimerkiksi palkkaratkaisuihin tai irtisanomispäätöksiin. Sama koskee muita hallintoneuvoston käsittelemiä asioita. Se voi pyytää tietoa ja esittää näkemyksiään, mutta operatiiviseen toimintaan se ei osallistu. Kaikkien valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen tehtäviä vähennettiin 1990-luvulla, ja siitä pitäen niillä on ollut vain valvova rooli. Koska hallintoneuvostot eivät päätä mistään, niitä on myös kritisoitu. Postin hallintoneuvosto Postin hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa, seurata postipalvelujen toimivuutta ja antaa niihin liittyvistä laajakantoisista muutoksista näkemyksensä hallitukselle. Hallintoneuvoston jäsenet ovat kansanedustajia. Jäseniä valitaan 6–12, ja kokouk sia on enintään neljä vuodessa. < Demokratiaa vai turhaa rahanmenoa? TEKSTI: TUA ONNELA KUVAT: EDUSKUNTA Postin hallintoneuvosto valvoo johtoa, edustaa kansan ääntä ja kuulostelee työntekijöiden tuntoja. Hallintoneuvostoja on myös kritisoitu. Kaksi kokoomuksen kansanedustajaa esitti tänä syksynä, että valtionyhtiöiden hallintoneuvostot lakkautettaisiin. Heidän mielestään ne ovat tarpeetonta byrokratiaa ja rahanmenoa. Yhtiöt maksavat hallintoneuvostojensa jäsenille muhkeita kokouspalkkioita. Tietoa eduskunnalle ja eduskunnalta Timo Furuholm ja Postin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Paula Werning (sd.) ovat kokeneet tehtävänsä neuvostossa merkitykselliseksi. He pitävät arvokkaana esimerkiksi tiedonkulkua yhtiön ja eduskunnan välillä. – Meille avataan joka kokouksessa hyvin sitä, missä mennään: henkilöstön kuulumisia, yhtiön tulosta, markkinoiden muutoksia ja niin edelleen. Sellaista tilannetta ei ole tullut, että meidän kysymyksiimme ei olisi osattu vastata. Uskon myös, että meidän mielipiteitämme kuunnellaan, Werning sanoo. – Saamme Postin toiminnasta tietoa, jota voimme hyödyntää valiokuntatyössä, kun lainsäädäntöä teemme tai yhteiskuntaa kehitämme. On arvokasta tietää, mitä Postissa tapahtuu. On myös tärkeää tuoda viestiä eduskunnasta Postin suuntaan, Furuholm sanoo. Kansanedustajat kokevat edustavansa hallintoneuvostossa myös kansalaisten ääntä. – Meilläkin esimerkiksi Kouvolassa Postin palveluita on heikennetty, ja se on kurjaa kuntalaisille. Olen hallintoneuvostossa kysynyt, miksi niin tehdään, Werning sanoo. ”Listautuminen olisi riski henkilöstölle” Postin listaamisesta pörssiin eli valtion yksinomistuksesta luopumisesta puhutaan taas. Jos niin tapahtuu, hallintoneuvostoa ei enää ole. Paula Werning sanoo, että hallintoneuvoston tietoon ei ole tuotu, että listautumista suunniteltaisiin. Hän haluaa ottaa aiheeseen kantaa vasta, jos se tulee konkreettisesti ajankohtaiseksi. Furuholm sen sijaan sanoo olevansa huolissaan siitä, että Suomen hallitus suunnittelee myyvänsä yhä lisää omistuksia valtionyhtiöistä. – Postilla on erityinen strateginen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös kysymys siitä, mitä pörssiin meneminen tarkoittaisi henkilöstölle, on relevantti. Riski kasvaisi, että väkeä vähennettäisiin entisestään, kun voitontavoittelu vahvistuisi. Tästä on näyttöjä muualta. < 20 REITTI_6_2024.indd 20 REITTI_6_2024.indd 20 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 21 20 K un Leonia veti pankkipalvelut pois posteista vuonna 2000, olivat Ritva Kauppila ja Hannele Ruokojärvi uuden edessä. Pitkä ura virkailijana vaihtui Rovaniemen puhelinpalveluun. Molemmille postilaisuus on tullut veren perintönä. Ritva pääsi jo alaikäisenä tuuraamaan äitiään 1970-luvun lopussa Kemin postiin, jossa hän toimi siivoojana. Virkailijana hän aloitti vuonna 1980. Yksi postiuran erikoisuuksista oli työ liikkuvassa postikonttorissa eli autopostitoimistossa. Se oli jännää hommaa, kuljetimme asiakkaille postia ja paketteja. Lehtiä heitettiin heittolaatikoihin. Autossa pystyi hoitamaan myös pankkipalveluita. Posti on kulkenut pitkään myös Hannelen suvussa, jo kolmessa sukupolvessa. Minähän olen syntynyt postilaiseksi! Jo isoisänisäni jakoi aikanaan postia ja meillä oli kotona sivukylällä Kolarissa pieni postiasema, jota isoäitini ja vanhempani hoitivat. Sijaistin heitä siihen saakka, kunnes lähdin opiskelemaan Rovaniemen kauppaopistoon. Ennen oli toisin Ennen puhelinpalvelun perustamista, postikonttoreiden aikana asiakkailta ei tullut juurikaan valituksia ja reklamaatioita. Työ oli täysin toisenlaista kuin nykyisin, kun posteista sai vielä pankkipalvelutkin. Asiakkaita lähinnä neuvottiin miten toimia eri lähetysten kanssa. Kun asiakkaat tavattiin tiskin takana kasvokkain, ihmisten käyttäytyminenkin oli toisenlaista. Somesta tuttua huutelua ei ollut. Ja jos jotain ei tiedetty, niin Posti tiesi. Esimerkiksi asiakaspalvelu Rovankatu 38:ssa oli aivan mieletön. Meillä oli hyvä henki, eri ikäistä porukkaa ja kaikki Rovaniemen asiakaspalvelussa vietettiin marraskuussa Ritva Kauppilan ja Hannele Ruokojärven läksiäisiä. Molempien ura silloisessa puhelinpalvelussa alkoi 24 vuotta sitten. Asiakaspalvelun kokeneet konkarit TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: INKERI KEMPPAINEN toimi hyvin yhteen, Hannele kertoo. Asiakaspalvelijalta on vaadittu aina hyviä vuorovaikutustaitoja. Kuuntelemisen taitoa ja kärsivällisyyttä. Täytyy osata kuunnella mikä palautteen ydin on ja esittää oikeita kysymyksiä, Ritva täsmentää. Elämä on nyt Oli työ mitä hyvänsä, niin poikkeuksetta postilaisilla nousee työn hyvistä puolista esiin työyhteisö ja hyvät työkaverit. Niin myös Hannelella ja Ritvalla. Työurallaan he ovat arvostaneet myös sitä, että palkka on tullut aina ajallaan ja työantaja on antanut mahdollisuuden koulutukseen. ATK-taidotkin ovat työn myötä kehittyneet. Postissa on ollut myös hyvä työterveyshuolto ja työ on ollut monipuolista. Ei ole tullut aika pitkäksi, Hannele sanoo. Suurimpana haasteena on ollut muutosten nopeus, kiire ja tulostavoitteet. Hannele muistuttaa, että muutoksiin on ollut pakko sopeutua ja se on ollut myös mahdollisuus. Sellainen laulukin on, että ”Älä koskaan ikinä muutu”, mutta sehän ei ole minun juttuni. Jos ihminen ei koskaan muutu, niin aika vähän se sitten kehittyy. Mennyttä on kiva muistella, mutta pitää elää tätä aikaa missä nyt eletään, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikissa meissä on muutosvastarintaa, mutta kun tosiasiat hyväksyy, niin heti on helpompi olla. < Ritva Kauppila (vas) ja Hannele Ruokojärvi tekivät asiakas palvelussa hienon uran. Läksiäisiä vietettiin marraskuussa. REITTI_6_2024.indd 21 REITTI_6_2024.indd 21 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 23 22 TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: VIRVA STRÖMBERG JA ANNIINA RYTILAHTI Postin työhyvinvointisäätiö tarjoaa postilaisille hyvinvointivalmennuksia. Postityöntekijät Anssi Pennanen ja Arto Hautalahti saivat valmennuksesta apua jaksamiseen ja tukea elintapojen muutokseen. Anssi Pennanen, postityöntekijä, Savonlinna ”Lähdin valmennukseen, kun huomasin, että liikunta on jäänyt viime vuosina aika vähille, vaikka olen ollut aiemmin aktiiviliikkuja. Myös syöminen ja ruokavalio mietitytti jonkun verran. Huomasin, että työmotivaatio on ollut myös aika alhaalla ja fyysisiä vaivojakin on alkanut tulla. Kännykän käyttö on vienyt liikaa aikaa vapaa-ajalla. Valmennuksessa oli hyvä lähtökohta edetä pienin askelin. Siinä mietittiin elämäntapoja, eikä lähdetty kerralla runnomaan koko elämäntyyliä uusiksi. Valmennus sai ajattelemaan, miten itse toimin arjessa ja millaisia valintoja teen. Mistä omat tavat tulevat ja miten niitä voi muuttaa. Ihan konkreettisesti vaikka mitä hyllyvälejä pitkin menee kaupassa, mitä kerää ostoskoriin, missä säilyttää yöllä kännykkää jne. Asioita tehtiin pikkuhiljaa, esimerkiksi varttitunnin kävely työpäivän jälkeen riittää. Pääasia, että lähtee liikkeelle. Valmennuksen jälkeen olen alkanut myös pyöräillä työmatkoja, että siinä tulisi liikuntaa, jos ei muuten ehdi tai jaksa. Valmennuksessa on ollut hyvää myös perheen huomioiminen. Elämäntapamuutoksessa läheisten osallistuminen ja tuki on lähes välttämätöntä, sillä muutokset heijastuvat koko perheen arkeen, vaikkapa esim. nukkumaanmenoajan säännöllisyyden suhteen. Positiivista on ollut myös se, että muutkin perheenjäsenet ovat intoutuneet lähtemään entistä useammin mukaan liikkumaan. Työssäjaksaminen ja mieliala töissäkin on parantunut. Valmennuksen ansiosta olen käynyt liikkumassa, enkä ole jäänyt kotiin möllöttämään niissäkään tilanteissa, jos siviilipuolella on ollut haasteita. Liikunnan määrä on lisääntynyt selkeästi ja ruokailutottumuksiin on tullut muutoksia. Olen suositellut valmennusta työkavereille ja maininnut tästä myös työpaikan turvavarteissa”. Hyvinvointivalmennuksesta apua jaksamiseen Anssi Pennasen mielestä hyvinvointivalmennuksessa on hyvää myös perheen huomioiminen. REITTI_6_2024.indd 22 REITTI_6_2024.indd 22 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 23 22 Arto Hautalahti, postityöntekijä, Kemi ”Hain valmennuksesta tukea jaksamiseen ja liikuntaan. Liikunnan puutteesta on tullut muitakin ongelmia, muun muassa nivelsärkyjä ja ylipainoa. Olen saanut valmennuksesta vinkkejä myös siitä, kuinka rytmittää syömistä niin, että energiaa riittää pitkin päivää, myös työpäivän jälkeen. Elintapojen muuttamiseen on tullut suunnitelmallisuutta. Suunnittelen seuraavan viikon vähän tarkemmin, mitä milloinkin teen ja laitan paperille ylös liikkumiset. Mitään tiukkaa harjoitusohjelmaa ei lyöty käteen, vaan korostettiin henkilökohtaista lähtötilannetta, malttia ja rauhallisuutta liikunnan aloittamiseen. Valmennuksen avulla olen oppinut suunnittelemaan ja valmistautumaan liikuntaan paremmin ja laittamaan esimerkiksi kamppeita etukäteen näkösälle. Vähän tämmöistä pientä. Kovin kaukana en ole vielä siitä mistä aloitin, mutta pientä apua olen valmennuksesta saanut. Kiinnitän nyt enemmän huomiota omaan jaksamiseen. OIen ollut hyvinvointivalmennukseen ihan tyytyväinen. Valmennus on ollut henkilökohtaista, jossa on käyty toisen henkilön kanssa asioita läpi, mitä on tullut aiemmin tehtyä oikein ja mitä väärin. Enää en väsähdä samalla tavalla töiden ja ruoan jälkeen niin kuin ennen. Syömiseen on tullut enemmän rytmiä, teen eväät valmiiksi seuraavalle päivälle ja näin. Valmennuksesta on ollut hyötyä, vaikka paino ei olekaan pudonnut, enkä ole kovin urheilullisen näköinen. Olo on ollut kuitenkin parempi, eikä nilkatkaan ole enää kipeät. Mielikin on ollut parempi, kuin vuosi sitten tähän aikaan. Suosittelen valmennusta, jos tuntuu siltä, että jostain tavoista pitäisi luopua ja saada uusia tilalle. Tässä käydään kuitenkin monelta kantilta läpi erilaisia tapoja muutokseen”. < Mikä työhyvinvointivalmennus? • Valmennuksen tavoitteena on tukea terveyttäsi, työkykyäsi ja yleistä hyvinvointiasi niin, että sinulla riittäisi työpäivän jälkeenkin virtaa itsellesi tärkeisiin asioihin. • Valmentajan tuella kehitetään terveyttä pienin, omassa arjessa toteutettavin teoin. • Valmennus toteutetaan etänä. Se kestää 6 kuukautta ja on maksuton. • Valmennuksesta vastaavat Prevenian kokeneet terveysvalmentajat. • Voit hakea myös Fysios Mehiläisen 6 kuukauden yksilövalmennukseen. Valmennuksesta saat apua tukija liikuntaelimistösi terveyden ja hyvinvointisi edistämiseen. • Lisätietoja: tyohyvinvointisaatio.fi/hyvinvointivalmennukset Arto Hautalahti ei väsähdä työpäivän jälkeen enää samalla tavalla kuin ennen. REITTI_6_2024.indd 23 REITTI_6_2024.indd 23 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 25 24 Järjestökoulutus-avoin koulutus kaikille Järjestökoulutus on PAUn tarjoama jäsenetu kaikille jäsenille. Koulutus antaa tietoja ja taitoja, joita voit käyttää omalla työpaikalla, ammattiosastossa tai yleisemminkin yhteiskunnassa. Liitto maksaa järjestökurssien osallistujien kurssimaksut, majoittumiset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Kiljavan arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana ei vähennä ko. vuoden lomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. PAU maksaa arkisin järjestettävälle, tässä luettelossa mainitulle, Kiljavan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 46,76 €/ vrk ja stipendiä viikon (5 pv) pituisen kurssin ajalta 444,34 €/vko. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumääriin suhteutettuna. PAU maksaa myös osallistujien majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Osallistu PAUn kursseille – paranna ja laajenna osaamistasi Näillä sivuilla esitellään erikseen sekä liiton että opistojen järjestöja sopimuskoulutukset. Pidä lehti tallessa ja tee koulutussuunnitelma koko vuodelle. Kurssiluettelo löytyy myös osoitteesta pau.fi/koulutus. Sopimuskoulutus Jos olet liittomme ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmies, varaluottamusmies tai työsuojeluedustaja, sinulla on oikeus työaikana tapahtuvaan ammattiyhdistyskoulutukseen vuosittaisten koulutussuunnitelmien puitteissa. Kurssiajalta työnantaja maksaa osallistujan palkan, muut välttämättömät kurssikulut maksaa liitto. Koulutusta osastojen kokouksissa Mikäli osastoissa herää kiinnostus järjestää koulutusta osastojen kokousten yhteydessä, ottakaa yhteyttä PAUhun, jos haluatte paikalle liiton asiantuntijan. Työväen Sivistysliiton kurssit (TSL) PAUn ammattiosastoilla on mahdollisuus tilata TSL:ltä mieleisensä, omien tarpeiden mukaan räätälöity kurssi. Kurssin voi myös valita valmiista sisällöistä tai ottaa niistä osia omaan kurssiinsa. TSL:n kurssiräätälöinnistä voi ottaa yhteyttä PAUn koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiseen. PAUn kurssilaisia Tallinnassa viime vuoden toukokuussa. REITTI_6_2024.indd 24 REITTI_6_2024.indd 24 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 25 24 Näillä sivuilla esitellään erikseen sekä liiton että opistojen järjestöja sopimuskoulutukset. Pidä lehti tallessa ja tee koulutussuunnitelma koko vuodelle. Kurssiluettelo löytyy myös osoitteesta pau.fi/koulutus. Matkakustannusten korvaaminen Kurssikutsun mukana saat aina matkustusohjeet ja tiedot matkakustannusten korvausmääristä. Julkinen liikenne on aina ensisijainen matkustusmuoto. Taksin käytöstä sovitaan aina erikseen. Pysäköintikuluja korvaamme 10 €/päivä. Esim. jos saavut lauantaina ja lähdet sunnuntaina, korvaus on 20 €. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu PAUn verkkosivuilla sähköisen jäsenpalvelun kautta osoitteessa easiointi.pau.fi. Kaikille kursseille ilmoittautuessa merkitse aina mahdollinen erikoisruokavaliosi. Sopimuskoulutukseen ilmoittautuessa muista merkitä kustannuspaikkanumerosi. Numeron löydät Postin intranetistä Posterin yläpalkista valitsemalla yhteystiedot ja sieltä henkilöhaku (ensimmäisenä näkyy oma nimi). Klikkaa nimeäsi ja valitse yhteystiedot. Näkyviin tulee yritys ja kustannuspaikka. Workdayssa kustannuspaikka löytyy vasemmalla puolella oman nimen alla olevasta valikosta, josta valitaan Työtehtävä ja sieltä ylärivistä Organisaatio. Esille tulee taulukko, jossa ensimmäisellä rivillä on kustannuspaikka. Samasta taulukosta näkyy myös yritys, jossa työskentelet. Voit kysyä kustannuspaikkaa myös eesihenkilöltäsi. Majoitukset ovat kahden hengen huoneissa. Otamme mielellään vastaan huonetoveritoiveesi. Nämä on hyvä merkitä kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä kohtaan ”lisätietoja”. Jos haluat kuitenkin majoittua yksin, ilmoita siitä ja varaudu maksamaan yhden ja kahden hengen huoneen erotus. PAUn kurssihallintajärjestelmä lähettää sinulle sähköpostin, kun PAU on hyväksynyt kurssiosallistumisen. Kiljavan opisto lähettää omien kurssiensa kutsut. Kun olet hakemassa jompaankumpaan, PAUn tai Kiljavan opiston kurssille, hae työnantajaltasi vapautusta työstäsi mahdollisimman ajoissa. Kurssille pääsy Vaikka olet täyttänyt kurssihakemuksen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, se ei takaa kurssille pääsyä. Sopiessasi mahdollisimman ajoissa työnantajasi kanssa sopimuskoulutukseen pääsystä, on hyvä kertoa, että kurssille hyväksymisen jälkeen saat tiedon siitä. Joskus kurssi joudutaan perumaan, siitäkin lähetetään sinulle tietoa. Lisätietoja PAUn toimistossa lisätietoja koulutuksesta saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, juha.jaatinen@pau.fi, puh. 050 302 8466. Kurssitarjontaan voit tutustua myös PAUn verkkosivuilla osoitteessa www.pau.fi. Oletko: luottamusmies tai työsuojelutehtävissä | yhteistoimintaelimen jäsen | ammattiosaston puheenjohtaja? Oletpa sitten vastavalittu tai jo pitkään ollut tehtävässäsi, meillä löytyy sinulle sopivaa koulutusta. Kursseilla saat kaiken sen perustiedon, mitä tarvitset tehtävässäsi. Koulutusja neuvottelupäivillä täydennetään ja päivitetään osaamista. PAUn sopimuskoulutus on sovittu yhdessä työnantajan kanssa, joten saat palkan kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruokailut sekä kohtuulliset matkakulut. Muistathan sopia koulutuksesta aina ajoissa työantajan kanssa. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät Kahdesti vuodessa järjestettävällä kurssilla parannetaan pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävien hoitamiseen kuuluvia valmiuksia. Kurssilla on molemmille kohderyhmille yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Koulutuspäiville kutsutaan kaikki PAUn pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Kurssit pidetään sekä keväällä että syksyllä. PAUn sopimuskoulutus Aika: 12.-14.3.2025 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemi -Sali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.2.2025 Aika: 12.-14.11.2025 Paikka: Scandic Julia, Turku Viimeinen hakupäivä: 20.10.2025 Puheenjohtajien neuvottelupäivät Kutsukurssi, johon kutsutaan ammattiosastojen puheenjohtajat. Neuvottelupäivillä käsitellään ammattiosastotoiminnan kehittämistä ja ajankohtaisia aiheita ammattiyhdistysliikkeessä ja yhteiskunnassa. Aika: 3.–4.4.2025 Paikka: Opiston Kunkku -Hotelli, Lahti Viimeinen hakupäivä: 10.3.2025 REITTI_6_2024.indd 25 REITTI_6_2024.indd 25 28.11.2024 11.38 28.11.2024 11.38
• 27 26 Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, EDUK 1 ja 2 Kurssi on tarkoitettu luottamusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Koulutus on avoin myös ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikuttamista ja viestintää, luottamusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liittyviä säädöksiä ja tehtäviä. Kurssi käydään kahdessa osassa: keväällä kurssin käyneet jatkavat opintojaan syksyn, EDUK 2-kurssilla. EDUK 1 Aika: 12.–16.5.2025 Paikka: Vierumäki Holiday Club, Heinola Viimeinen hakupäivä: 14.4.2025 EDUK 2 Aika: 22.–26.9.2025 Paikka: Hotelli Haaga, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 25.8.2025 Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät PAUn solmiman työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika: 12.–16.5.2025 Paikka: Vierumäki Holiday Club, Heinola Viimeinen hakupäivä: 14.4.2025 Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Aika: 22.–26.9.2025 Paikka: Hotelli Haaga, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 25.8.2025 Edunvalvojien alakohtaiset koulutuspäivät Sopimuskoulutus on palkallista Kutsukurssina toteutettaville ammattialojen edunvalvojille suunnatuilla kursseilla käsitellään kyseisen alan sopimustoimintaan ja työehtosopimuksen soveltamisalaan liittyviä erityiskysymyksiä. Työnantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi sähköisessä jäsenpalvelussa easiointi.pau.fi. Työnantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi katsottavat matkakulut. Kurssit ovat kutsukursseja ja niihin ilmoittautuminen tapahtuu sähköisessä jäsenpalvelussa easiointi.pau.fi. Postinjakelun alueelliset edunvalvojapäivät Aika: 13.–14.2.2025 Paikka: Scandic Koskipuisto, Koskikatu 5, 33100 Tampere Viimeinen hakupäivä: 13.1.2025 Toimihenkilöiden edunvalvojapäivät Aika: 2.–3.10.2025 Paikka: PAUn neuvottelutila, John Stenbergin ranta 6. 00530 Helsinki Viimeinen hakupäivä: 8.9.2025 Postinkäsittelyn edunvalvojapäivät Aika: 27.–28.11.2025 Paikka: Scandic Oulu Station, Kajaaninkatu 17, 90100 Oulu Viimeinen hakupäivä: 3.11.2025 REITTI_6_2024.indd 26 REITTI_6_2024.indd 26 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 27 26 Yhteistoimintalakikurssi Vuonna 2022 tuli voimaan uusi yhteistoimintalaki. Lain tuntemus on luottamushenkilöille tärkeää tehtävässä menestymisen kannalta. Laki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: jatkuva vuoropuhelu, neuvottelut muutostilanteissa ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa. Nämä muutokset laajentavat yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä ja luottamushenkilöiden tietojen päivitys on vähintäänkin tarpeellista. Kurssilla käydään läpi uuden lain sisältö seikkaperäisesti. Aika: 31.3.-1.4.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 3.3.2025 Luottamusmiehen työsuojelutieto Kurssin tavoitteena on oppia hyödyntämään työsuojelunäkökulmaa ja -lainsäädäntöä työpaikan yhteistoiminnassa ja neuvotteluissa. Tavoite on luoda ymmärrystä työsuojelutoiminnan tavoitteista ja merkityksistä työpaikan turvallisuuden ja tuottavuuden suhteen. Aika: 19.-20.5.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 28.4.2025 PAUn on valinnut Kiljavan opiston kurssitarjonnasta syventävää koulutusta, joihin voivat osallistua luottamusmiehet, työsuojelutehtävissä toimivat tai ammattiosastojen puheenjohtajat. Työantaja maksaa palkan kurssiajalta, PAU maksaa majoitukset, ruokailut ja kohtuulliseksi katsottavat matkakulut. Edellä mainittu koskee vain alla lueteltuja PAUn valitsemia kursseja. Ilmoittautuminen sähköisen jäsenpalvelun kautta easiointi.pau.fi. Kiljavan opiston sopimuskoulutus 2025 Oletko: luottamusmies, työsuojelutehtävissä tai ammattiosaston puheenjohtaja | halukas syventämään osaamistasi? Tuottavuus ja hyvinvointi: luottamusmiesten täydennyskurssi Kurssin tavoitteena on tukea luottamusmiehen toimintaa työpaikan aktiivisena kehittäjänä ja antaa hänelle välineitä ja valmiuksia hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan edistämiseen työpaikalla. Aika: 21.-22.5.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 28.4.2025 Pääluottamusmiesten täydennyskurssi Koulutus on suunnattu pääluottamusmiehille, jotka eivät ole muutamaan vuoteen käyneet kursseilla tai joilla on vaikeuksia tehtäviensä tärkeysjärjestyksen, oman jaksamisensa ja ajankäyttönsä kanssa. Tavoitteena on lainsäädännön muutoksien huomioiminen luottamusmiehen tehtävässä sekä uuden toimintainnon herättäminen että pääluottamusmiehen roolin ymmärtäminen tulevaisuuden näkökulmasta. Aika: 15.-17.9.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 18.8.2025 Luottamusmiestoiminnan kehittäminen Kurssi on tarkoitettu perusja jatkokurssit käyneille luottamusmiehille, myös varoille. Kurssi sopii myös muille ammattiosaston aktiiveille. Kurssin keskeisin tavoite on kehittää ja uudistaa luottamusmiestoimintaa työpaikoilla. Kurssi sopii varsinkin niille, joista tuntuu, että asiat junnaavat paikoillaan. Kurssiin sisältyy ennakkotehtävä. Aika: 23.-24.10.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 29.9.2025 Luottamusmiehille REITTI_6_2024.indd 27 REITTI_6_2024.indd 27 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 29 28 työsuojeluhenkilöstölle Yhteisten työpaikkojen turvallisuus: työsuojelun täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikötja asiamiehet sekä muut työsuojelutoimikunnan jäsenet. Kurssin tavoitteena on parantaa ja kehittää yhteisten työpaikkojen turvallisuutta sekä selvittää eri toimijoiden ja työyhteisöjen vastuut ja velvoitteet yhteisellä työpaikalla. Tavoitteena on myös selvittää kaikkien työsuojelutoimijoiden asema ja tehtävät sekä lisätä työsuojelutoimijoiden välistä yhteistyötä. Kurssilla opitaan kehittämään yhteisen työpaikan turvallisuutta. Aika: 3.-5.2.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 13.1.2025 Työsuojelulainsäädännön kurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille ja muille työsuojelulainsäädännöstä kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on muodostaa opiskelijalle käsitys työsuojelun normeista ja niiden valvonnasta työpaikalla. Aika: 2.-4.4.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 10.3.2025 Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Kurssin tavoitteena on työsuojelutoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tarkoituksena on tehostaa työsuojeluedustajien toimintaa ja osaamista työpaikan kehittäjinä. Lisäksi kurssi antaa välineitä muutoksen, hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan hallintaan sekä valmiuksia työsuojelun kytkemiseen muuhunkin toimintaan, kuten tuottavuuteen. Aika: 21.-22.5.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 28.4.2025 Riskien hallinta: työsuojelun täydennyskurssi Tavoitteena on oppia ennakoivan työsuojelutyön keskeiset tekijät ja riskien hallintamenetelmien periaatteet. Kurssilainen oppii hyödyntämään riskien arviointia työn turvallisessa ja terveellisessä tekemisessä sekä työn suunnitteluvaiheessa. Tarkoituksena on, että opiskelija saa uusia keinoja työturvallisuuden kehittämiseen työpaikalla. Kurssin sisältö pohjautuu myös käytännön turvallisuusajatteluun ja siitä oppimiseen. Aika: 22.-24.10.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 29.9.2025 Yksintyöskentelyn turvallisuus ja työväkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työsuojeluedustajat, luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat sekä työntekijät erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työntekijät työtehtävissään joutuvat työväkivallan tai yksintyöskentelyn riskien kohteeksi. Kurssin tavoitteena on yksintyöskentelyn turvallisuuden parantaminen ja erilaisten toimintamallien jalkauttaminen työpaikoille. Tavoitteena on, että kurssilaiset oppivat kartoittamaan ennakoivasti turvallista toimintaa työskenneltäessä yksin ja löytävät keinoja ehkäistä työväkivaltaa. Kurssilla hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja ja käytännön ratkaisuja. Aika: 3.-5.11.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 18.10.2025 Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Kurssin tavoitteena on työsuojelutoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tarkoituksena on tehostaa työsuojeluedustajien toimintaa ja osaamista työpaikan kehittäjinä. Lisäksi kurssi antaa välineitä muutoksen, hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan hallintaan sekä valmiuksia työsuojelun kytkemiseen muuhunkin toimintaan, kuten tuottavuuteen. Aika: 10.-14.11.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 13.10.2025 Paikallisen sopimisen perusteet uusille toimijoille Kurssin kohderyhmänä ovat varsinkin uudet luottamusmiehet, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta paikallisesta sopimisesta. Kurssi sisältää perustietoa sopimisesta; kuinka voin sopia, kuinka kannattaa sopia ja minkälaisia lauseita kannattaa välttää sopimuksissa. Miten huomioin ja vien eteen päin jäsenten tahdon. Tavoitteena on, että kurssin käytyäsi ymmärrät käsitteen paikallinen sopiminen ja tiedät sopimusvaltuudet. Osaat olla mukana laatimassa paikallista sopimusta ja ottaa kantaa kirjallisen sopimuksen tekemiseen edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Aika: 16.-17.1.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 20.12.2024 Yritys ja yhteisö muutoksessa: yhteistoimintatiedon kurssi Kohderyhmänä ovat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhteistoimintaedustajat ja muut henkilöstön edustajat. Kurssin tavoitteena on auttaa ymmärtämään yhteistoimintalain tärkeys henkilöstöpolitiikan ja neuvottelujen kokonaisuudessa ja auttaa osapuolia käyttämään yhteistoimintaa välineenä työpaikan kehittämiseen. Kurssilla kiinnitetään huomiota yhteistoimintalain toimimiseen käytännössä ja miten työpaikalla tulee toimia yhteistoiminnassa työnantajan kanssa muutostilanteissa. Aika: 9.-11.4.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.3.2025 Työsuojeluhenkilöstölle Luottamusmiehille ja REITTI_6_2024.indd 28 REITTI_6_2024.indd 28 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 29 28 Paikallinen sopiminen Kohderyhmänä ovat luottamusmiehet ja työsuojeluedustajat, jotka ovat käyneet perusja jatkokurssit. Kurssin tavoitteena on tutustua hyvään sopimiskulttuuriin ja lisätä osaamista paikallisessa sopimisessa. Kurssilla keskitytään henkilöstön paremmin huomioon ottavaan sopimiseen ja sopimismahdollisuuksien hyödyntämiseen työpaikan ja työehtojen kehittämisessä. Aika: 14.-16.4.2025 Paikka: Kuopio Viimeinen hakupäivä: 24.3.2025 Aika: 3.-5.11.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 13.10.2025 Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian jatkokurssi Kurssi sopii perusja jatkokurssit käyneille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla. Kurssin avainsisältöjä mm. hyvinvoinnin yksilöllisyys työelämän muutoksissa, työstressi ja yksilölliset selviytymisen keinot työssä, itsensä johtaminen, tunteet työssä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Aika: 12.-16.5.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 21.4.2025 Luottamushenkilön jaksaminen Kurssin tavoitteena on tukea luottamushenkilöitä ja edesauttaa heidän työkykynsä hallintaa ja omaa jaksamista. Kurssi antaa lisätietoa työkykyä edistävien ja tukevien tekijöiden suhteesta jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Kurssilla käsitellään luottamustehtävien kuormittavia ja voimaannuttavia tekijöitä sekä jaetaan vertaistukea ja kokemuksia jaksamisesta. Lisäksi saadaan valmiuksia kehittää luottamushenkilöiden ajan hallintaa ja tehostaa luottamustehtävien hoitamista. Aika: 2.-4.6.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 12.5.2025 Työoikeuden täydennyskurssi Kohderyhmänä ovat työoikeuden peruskurssin käyneet. Kurssin tavoitteena on syventää ja ajankohtaistaa työoikeudellisia tietoja ja taitoja sekä antaa lisävalmiuksia oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen työpaikalla. Kurssin avainsisältöjä mm. työtapaturmaja ammattitautilaki, tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiat, työaikalaki ja vuosilomalaki, työturvallisuusvastuut, työelämän tietosuoja, työrikokset sekä työoikeuden ajankohtaiset teemat ja tuoreimmat oikeustapaukset. Aika: 2.-6.6.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 12.5.2025 Talouden perusteet ja tunnusluvut Kurssilla perehdytään yrityksen talousasioihin. Tavoitteena on selvittää yritystoiminnan perusteita mm. johtamisen, myynnin ja markkinoinnin sekä laskentatoimen näkökulmista sekä opiskella yritystalouden keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja. Keskeisen talousterminologian ja tunnuslukujen ymmärtäminen sekä tilinpäätöstietojen lukeminen ovat myös osa kurssin sisältöä. Aika: 1.-3.9.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 11.8.2025 Työ ja henkinen hyvinvointi Kohderyhmänä ovat työsuojelun ja luottamusmiesten perusja jatkokurssin käyneet. Mitä kaikkea luottamustehtävissä kohtaa? Mihin kaikkeen pitää venyä ja kuinka jaksaa itse? Kurssilta saat valmiuksia edistää henkistä hyvinvointia ja jaksamista kehittämällä työtä, työyhteisöä ja työoloja työsuojelun ja yhteistoiminnan keinoin. Oman jaksamisen kulmakivet löytyvät tekemisen kautta. Otathan mukaan myös ulkoliikuntaan sopivat vaatteet! Aika: 15.-19.9.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 18.8.2025 REITTI_6_2024.indd 29 REITTI_6_2024.indd 29 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 31 30 PAUn järjestökoulutus Järjestökoulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille PAUn tarjoamaa perustietoa ja järjestöllisiä valmiuksia lisäävä koulutus on tarkoitettu kaikille jäsenille. Työnantaja ei pääsääntöisesti maksa palkkaa kurssiajalta. Liitto maksaa osallistujien majoittumiset, ruoat sekä kohtuulliset matkakulut. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa easiointi.pau.fi. Oletko: uusi jäsen tai muuten haluaisit kuulla, mitä liitto tarjoaa sinulle | halukas ymmärtämään paremmin työsopimustasi | kehittämään taitojasi? Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viettämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Aika: 18.–19.1.2025 Paikka: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallinna, Viro Viimeinen hakupäivä: 2.1.2025 Up to speed with Union rights It´s not rocket science Is your payslip difficult to understand? What does the collective agreement say about breaks and vacations? What benefits does a trade union offer you? The course gives you information about workers rights, contracts in your field as well as the benefits of being a union member. You will also get new ideas on how to influence your work life. PAU has booked accommodation at Tallink Spa & Conference Hotel (double rooms). PAU also pays for meals and travel costs. If you have got a special diet, please let us know. Date of education: 18.–19.1.2025 Where: Tallink Spa and Conference Hotell, Tallin, Estonia The last day to apply: 2.1.2025 PAUn toimihenkilöviikonloppu Tapahtuma on suunnattu PAUn järjestämisalan toimihenkilötehtävissä työskenteleville. Tilaisuudessa käydään läpi alan ajankohtaisia kysymyksiä työehtoihin, työelämään ja yhteiskuntaan liittyen. Samalla sinulla on mahdollisuus tavata eri puolelta Suomea tulevia kollegoita. Aika: 29.-30.3.2025 Paikka: Kuljetusliittojen Merisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 3.3.2025 PAU nuorten tapaaminen Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alle 35-vuotiaille liittomme jäsenille. Tapahtuman päätarkoituksena on tavata ja tutustua muihin nuoriin PAUlaisiin, sekä pohtia, miten liitomme nuorisotoimintaa voisi kehittää ja aktivoida. Käydään myös läpi ajankohtaisia asioita sekä ammattiyhdistysliikkeen tärkeyttä ja nykytilaa, sekä nuorten merkitystä tässä asiassa. Liittomme puheenjohtaja Heidi Nieminen saapuu seuraksemme pitämään PAUn ajankohtaiskatsauksen. Lauantai-illalle on luvassa jotain mukavaa yhteistä tekemistä! Tapahtuma on PAUn järjestökoulutusta, joten majoitus, ruokailut sekä matkat maksetaan osallistujien puolesta. Aika: 24.–25.5.2025 Paikka: Scandic Koskipuisto, Tampere Viimeinen hakupäivä: 28.4.2025 Svenskspråkig organisationkurs För PAUs medlemmar. Tidpunkt: 4.–5.10.2025 Kursplats: Hotel Wiklund, Åbo Sista anmälningsdag: 8.9.2025 PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastojen aktiivit kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 13.–14.9.2025 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 11.8.2025 REITTI_6_2024.indd 30 REITTI_6_2024.indd 30 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 31 30 Selkoa sopimuksista Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne oikeutesi tai Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammattiosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn juristin opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herättäviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käydään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. Aika: 13.–14.9.2025 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 11.8.2025 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 13.–14.9.2025 Paikka: Holiday Kehräämö, Tampere Viimeinen hakupäivä: 11.8.2025 Taloudenhoitajien peruskurssi Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, hallituksen jäsenille ja muille järjestökirjanpidosta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon ja taloushallinnon hoitoon. Aika: 27.–31.1.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 20.12.2024 Kiljavan opiston järjestökoulutus 2025 Oletko: ammattiosaston aktiivi | kiinnostunut osastotoiminnan keskeisistä tehtävistä? PAU on valinnut Kiljavan Opiston kurssitarjonnasta osastotoimintaa tukevaa koulutusta. Tuemme vain näiltä sivuilta löytyviä opiston kursseja. Kiljavan arkipäivänä pidettävälle kurssille työnantaja voi myöntää palkatonta vapaata. Osallistuminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana ei vähennä ko. vuoden lomaoikeutta. Järjestökurssien ajalta ei työnantaja maksa palkkaa. PAU maksaa arkisin järjestettäville, tässä luettelossa mainitulle, Kiljavan opiston järjestämälle järjestökurssille osallistuvalle, SAK:n suositusten mukaan kurssipäivärahaa 46,76 €/vrk ja stipendiä viikon (5 pv) kurssiajalta yhteensä 444,34 €/vko. Lyhyemmiltä kursseilta maksetaan päivärahaa ja stipendiä päivien lukumääriin suhteutettuna. Meidän ammattiosasto Kurssin kohderyhmänä ovat ammattiosaston toimikunnan puheenjohtajat, sihteerit ja toimikunnan jäsenet. Mukaan mahtuu myös kaikki ammattiosaston toiminnasta kiinnostuneet. Kurssin tavoitteena on kehittää ammattiosaston toimintaa ja saada uutta virtaa suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssi on kaksiosainen ja jaksojen välissä tehdään kehittämistehtävä, joka liittyy omaan ammattiosastoon. Toisella jaksolla nämä työt esitellään muille kurssilaisille. Aika: 7.-8.2.2025 (1. jakso) ja 11.-12.4.2025 (2. jakso) Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 13.1.2025 REITTI_6_2024.indd 31 REITTI_6_2024.indd 31 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 33 32 Mediakriittinen lukutaito Kurssi on tarkoitettu ammattiyhdistysliikkeen aktiiveille, varsinkin puheenjohtajille ja viestinnästä vastaaville. Kurssilla tutustutaan valeuutisiin ja trollaukseen. Lisäksi opiskellaan oikean uutistoiminnan periaatteet, harjoitellaan eri viestintätilanteita sekä some-viestinnän periaatteita. Aika: 10.-11.3.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 17.2.2015 Esiintyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Esiintymistaidon kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat tekemisissä median edustajien kanssa eri kanavien kautta mukaan lukien radio ja televisio. Kurssilla tutustutaan median yleisiin pelisääntöihin ja toimintatapoihin sekä harjoitellaan käytännössä haastattelun tekemistä radioja tv-studiossa. Tavoitteena on onnistunut esiintyminen ja oman sanoman perillemeno. Harjoitellaan esiintymiseen valmistautumista ja käyttäytymistä erilaisissa haastattelutilanteissa. Aika: 12.-14.3.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 17.2.2025 Neuvottelutaidon kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille, jotka työssään tai luottamustehtävässään ovat käyneet tai tulevat käymään neuvotteluja ja keskusteluja työpaikalla esiin tulevien kysymysten ratkaisemiseksi. Kurssin tavoitteena on antaa osanottajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvotteluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Lisäksi kurssilla käydään läpi keskustelun saattaminen tavoiteltuun tai yhteisesti sovittavaan tulokseen. Aika: 2.-6.6.2025 Paikka: Tampere Viimeinen hakupäivä: 4.5.2025 Puheenjohtajaja sihteerikurssi Kurssin kohderyhmänä ovat yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämä sisältää sekä ammattiosastot että niiden alaosastot (työhuonekunnat, jaostot yms.). Kurssille voi osallistua myös muu yhdistysjohto. Kurssi tukee perusjärjestötoiminnan kehittämistä. Kurssi alkaa yhdistysten oikeudelliseen asemaan tutustumisella, jonka jälkeen käydään läpi mm. kokoustoimintaa, viestintää, toiminnan suunnittelua ja kokousasiakirjoja. Aika: 10.–14.11.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 20.10.2025 Aika: 18.–22.11.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 18.10.2025 Näin vaikutan ammattiosastossa Kurssi on tarkoitettu kaikille ammattiosaston jäsenille. Kurssilla opitaan ammattiosaston toimintaperiaatteet ja pohditaan, miksi on tärkeää olla mukana toiminnassa, sekä mitä kaikkea ammattiosaston toiminta voi tarjota. Mikäli haluat oppia uutta ja viedä omaa osaamistasi ammattiosaston toimintaan, tule kurssille hakemaan tietotaitoa ja intoa järjestötoimintaan! Aika: 8.-9.12.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.11.2025 Taloudenhoitajien täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu niin ammattiosaston kokeneille taloudenhoitajille, kuin myös ammattiosaston/yhdistyksen vastuuhenkilöille, puheenjohtajille ja sihteereille sekä toiminnantarkastajille. Kurssin tavoitteena on päivittää kokeneiden taloudenhoitajien tiedot, syventää osaamista ja paneutua taloudenhoidon erityiskysymyksiin. Aika: 10.-12.12.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.11.2025 Puheenjohtajan täydennyskurssi Kurssi on suunnattu puheenjohtajille, jotka ovat jo käyneet puheenjohtajaja sihteerikurssin ja ovat toimineet useamman vuoden tehtävässään. Kurssin tavoitteena on kerrata puheenjohtajan tehtäviä sekä tuoda uusia ajatusmalleja toiminnan kehittämiseksi. Aika: 10.-12.12.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.11.2025 Sihteerin täydennyskurssi Kurssi on tarkoitettu yhdistysten sihteereille, jotka ovat jo toimineet useamman vuoden tehtävissään. Kurssin tavoitteena on kerrata sihteerin tehtäviä ja vastuita sekä syventää taitoja ja tuoda uusia toimintatapoja työskentelyyn. Aika: 10.-12.12.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.11.2025 Kokoustoiminnan kurssi Kokoukset ovat tärkeä osa yhdistystoimintaa. Tärkeimmät asiat päätetään kokouksissa ja niihin voivat kaikki jäsenet osallistua. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokoustekniikka ja kokouksiin liittyvät asiakirjat ovat hallinnassa. Kurssi on tarkoitettu kaikille yhdistyksen jäsenille. Aika: 10.-12.12.2025 Paikka: Helsinki Viimeinen hakupäivä: 17.11.2025 REITTI_6_2024.indd 32 REITTI_6_2024.indd 32 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 33 32 Näin perut ilmoittautumisesi Ilmoita esteestä välittömästi. Haluamme kaikki ilmoittautuneet kurssille, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu. Kun ilmoittaudut kurssille, sinulle varataan hotellista tai muusta kurssipaikasta majoitus ja keittiö varaa ateriat ilmoitettua henkilömäärää varten. Jos kuitenkin sairastut tai sinulle tulee muu este, tulee siitä ehdottomasti ilmoittaa meille. Tämä siksi, että majoituksen järjestäjällä on toimitusehtojensa mukaisesti oikeus laskuttaa käyttämättömästä huoneesta ja tilatusta ruoasta. Lisäksi, jos kurssi on täynnä, joku muu halukas ei pääse vapautuneelle paikalle. Peruuttaminen tulee tehdä mieluummin sähköpostitse, juha.jaatinen@pau.fi tai puhelimitse 050 302 8466. Minkäänlainen viesti sähköisen jäsenpalvelun kautta ei hyväksynnän jälkeen välity PAUhun. Kurssille ilmoittautuminen on sitova. Peruuttamatta jätetystä paikasta veloitamme ilmoittautuneelta liitolle aiheutuneet kulut ruokailun ja majoituksen osalta sekä mahdollisten peruuttamattomien matkalippujen hinnan. Peruutusmaksua ei peritä, jos on lääkärintodistus tai muu liiton hyväksymä syy. Kuvassa Helsingin osaston luottarikokouksen osallistujia viime lokakuussa. REITTI_6_2024.indd 33 REITTI_6_2024.indd 33 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 35 34 jäsen, joka ei ole ilmoittanut jäsenmaksuvapautuksesta tai ei muusta syystä (usein siirtynyt alalta pois) ole maksanut jäsenmaksua, säilyisi jäsenenä mutta hänen jäsenoikeuksiaan rajoitettaisiin, mm. tapaturmavakuutus ja matkustajavakuutus poistettaisiin, eikä PAU maksaisi jäsenen puolesta enää työttömyyskassan jäsenmaksua. Myös äänioikeus osastojen kokouksissa voitaisiin poistaa. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa liittokokouspäätöksiin osallistumalla oman ammattiosaston kokoukseen, jossa käsitellään liittokokousesityksiä. Ammattiosastojen tulee sääntöjen mukaan käsitellä esitykset osaston kokouksessa, johon kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua. Ay-majakka Ensi vuosi on liittokokousvuosi 34 P AUn XXVII liittokokous järjeste tään 5.-6.6.2025 Helsingissä. Liittokokouksessa käsitellään mm. ammattiosastojen tekemät esitykset, sääntömuutokset, valitaan uusi liittovaltuusto ja -hallitus sekä päätetään liiton suunta seuraavalle liittokokouskaudelle. Edellinen liittokokous oli korona aikaan 2021 ja silloin kokous aloitettiin kesäkuussa, keskeytettiin ja jatkettiin elokuussa. Tuolloin liittokokouksessa olisi voinut olla 47 osastosta 122 liittokokousedustajaa edustamassa PAUn varsinaisia jäseniä. Koronan vuoksi paikalla ei ollut kaikista osastoista edustajia, ja muutama osastoista ei ollut valinnut lainkaan liittokokousedustajaa. Ensi vuonna edustajia on ennakkotiedon mukaan (30.9.2024 jäsentilanne) enimmillään 88 kokousedustajaa 40 ammattiosastosta. PAUn liittohallitus vahvistaa edustajien määrän joulukuun kokouksessaan. PAUn jäsenmäärä on tippunut neljässä vuodessa melkoisesti, samoin on vähentynyt ammattiosastojen määrä. Liittokokous käsittelee ensi kesän kokouksessaan liiton tavoiteohjelmaa ja strategiaa. Näistä päätettäessä on otettava huomioon koko ajan laskeva jäsenkehitys ja mietittävä tulevaisuutta. Kauanko voidaan toimia itsenäisesti ja tehokkaasti? Nykyinen liittohallitus valmistelee liittokokoukselle myös esityksen uusiksi säännöiksi. Sääntöesityksessä huomioidaan laskeva jäsenmäärä muun muassa liittovaltuuston ja liittohallituksen paikkojen määrässä. Sääntömuutosesityksessä on pohdinnassa myös, että varsinaisen jäsenen ja eläkeläisjäsenen rinnalle tulisi kolmas jäsenlaji rajoitetutuilla jäsenoikeuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että Osaston tulee toimittaa osaston esitykset liittohallitukselle 16 viikkoa ennen liittokokousta eli 11.2.2025 mennessä. Liittohallitus antaa esityksiin lausunnot, jotka toimitetaan liittokokousedustajille. Osastojen tulee nimetä liittokokousedustajat osaston kokouksessa ja ilmoittaa valitut edustajat ja varaedustajat liittohallitukselle 10 viikkoa ennen liittokokousta eli 25.3.2025 mennessä. Liiton toimistolta postitetaan liittokokousedustajille kokousmateriaali 6 viikkoa ennen kokousta, materiaalin pitää olla kokousedustajilla 23.4.2025. Ammattiosastoille on lehden ilmestyessä jo postitettu liittokokouksen ennakkoilmoitus. < JARMO TUOMINEN Työehtoja järjestöasiantuntija Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa liittokokouspäätöksiin osallistumalla oman ammattiosaston kokoukseen. REITTI_6_2024.indd 34 REITTI_6_2024.indd 34 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 35 34 1 2 8 7 3 6 5 4 Laadinta: Jyrki Takala Vaikeustaso 3/5 DAVID YUVALMENTAJA VIROSTA PESEMÄLLÄ POIS HOHDETTA TODELLA MONTA TEILLÄ NÄHTY HAARAUTUU ALHAALTA HUIPPUNYRKKEILIJÄ KESKELLÄ VUOKRAUSTA KUIN RAHKAA JÄÄ YLI VOITELUIHIN SURMAKÄSKY SANATAIDETTA JANOAA TIETOJA KÄTEEN TEOS SUOJUS ....TAHNA PUTKESSA KOIVUSTA ALAMÄKEÄ 1/100 OMA ITSENSÄ TADIN VELI PAKATAAN MUKAAN KIRJOITUKSISSA KORIAINES PUHELIMEEN KERJÄÄ PAKSUIN SANGOIN PUITA SAMOIN KUIN OSA ASIAKIRJAN MUKANA LUETTELOON LAITETTU PETRI TIIBETISSÄ YÖK! HYPOTEESI PUOLUEJOHTAJA PAJASSA KENNOIHIN TAPPI TAVALLISESTI OO=Å OTA. MILTEI DUPLANTIS PUUKUITUMASSAA LEVYTTI SATUMAAN CAREY ETENEE HITAASTI RAJALLA " " EIVÄT USEIN ÄÄNESSÄ JOSKUS KATSOMOSSA SEKOITETAAN ELIN KAUPANKÄYNTIKOHDE NÄKÖSUOJAAN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 REITTI_6_2024.indd 35 REITTI_6_2024.indd 35 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 37 36 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Miten työnantaja valitsee irtisanottavat? Työpaikallani postinjakelussa on käynnissä muutosneuvottelut, joissa työnantaja on ilmoittanut irtisanovansa ja lisäksi mahdollisesti osa-aikaistamassa väkeä. Luottamusmies sanoi, että työehtosopimuksella on sovittu vähentämisjärjestyksestä. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten työnantaja valitsee irtisanottavat? Kyllä, luottamusmiehesi on aivan oikeassa. Laki ei Suomessa määrää vähentämisjärjestystä, mutta Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen on sovittu pykälä koskien työvoiman vähentämisjärjestystä irtisanomistilanteessa: ”Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.” Jos työnantaja (Posti) päätyy muutosneuvotteluiden päätyttyä irtosanomaan työntekijän/työntekijöitä tuotannollisin tai taloudellisin perustein tulee työnantajan noudattaa vähentämisjärjestystä. Työnantaja on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Muutosneuvotteluissa henkilöstöä edustaa yleensä alueen pääluottamusmies, joka valvoo mm. että työnantaja toimii työehtosopimuksen mukaisesti. On hyvä huomioida, että työnantaja on aina vastuussa päätöksistä irtisanomistilanteissa eikä pääluottamusmies koskaan ole mukana päätöksenteossa. Yksittäisten taustatietojen esittäminen työntekijöiden tärkeydestä ei riitä, vaan työnantajan on myös pystyttävä näyttämään työpaikkansa säilyttäneiden työntekijöiden laaja-alaisempi osaaminen jäljelle jääneissä tehtävissä pääluottamusmiehelle. Työnantaja saattaa usein käyttää perusteluina ensisijaisina kriteereinä ”käytettävyys” tai ”tärkeys”. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä tarkoitetaan erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneita tai erityisen koulutuksen saaneita ammattityöntekijöitä sekä sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Toissijaisesti tarkastellaan työsuhteen yhdenjaksoista kestoaikaa ja huoltovelvollisuuden määrää. Niiden henkilöiden, joilla on huollettavia, kannattaa ilmoittaa asiasta jo muutosneuvotteluiden alkuvaiheessa pääluottamusmiehelle ja esihenkilölle. Osa-aikaistamisen osalta lainsäädäntö ja työehtosopimus eivät ota kantaa osa-aikaistamisjärjestykseen. Posti on kuitenkin sitoutunut noudattamaan osa-aikaistamisissa seuraavaa vähentämisjärjestystä: ”Mikäli henkilöiden käytettävyydellä jatkossa tarjolla oleviin työtehtäviin ei ole olennaista eroa, työnantaja ottaa toissijaisesti huomioon yhdenjaksoisen työsuhteen keston.” Pitääkö eläkeläisen maksaa jäsenmaksua? Jään eläkkeelle vuodenvaihteessa 1.1.2025. Pitääkö minun maksaa jäsenmaksua? PAUn sääntöjen mukaan jäsenmaksua tulee maksaa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Kun jäsen jää eläkkeelle eikä tee töitä, joista saisi palkkaa, ei jäsenmaksua tarvitse silloin maksaa. Mikäli jäsen tekee eläkkeellä töitä ja saa palkkaa, tulee palkasta maksaa jäsenmaksu. Mikäli jäsen on ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Postissa ja jäsenmaksu on pidätetty suoraan palkasta, sama jäsenmaksunpidätys tapahtuu, mikäli hän käy eläkkeellä tekemässä Postissa töitä. Mikäli jäsen työskentelee muualla, tulee hänen maksaa jäsenmaksunsa itse. Jäsenpalvelusta saa kuukausikohtaiset viitteet jäsenmaksua varten. Liitovaltuusto päättää jäsenmaksun suuruudesta vuosittain. Ensi vuodelle on esitetty, että PAUn jäsenmaksu on 1,59 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, ja palkkatuloa saavien eläkeläisjäsenten (ei työttömyyskassajäsenyyttä) kokonaisjäsenmaksu on 1,04 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Jäsenmaksukatto olisi ennallaan, enintään 90 euroa kuukaudessa. PAUn jäsenmaksulla eläkeläinen saa kaikki jäsenedut lukuun ottamatta työttömyyskassan jäsenyyttä ja liiton vakuutuksia. Matkustajaja tapaturmavakuutus ovat voimassa sen vuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Muut jäsenen saamat edut, muun muassa lukuisat alennukset ja Auralan käyttöoikeus ovat edelleen voimassa. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli ammattiosasto tilaa sen heille. Muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestäsi esim. Reitti-lehden muutosilmoituksella. Ilmoita myös samalla haluatko ilmaisen Reitti-lehden kotiin kannettuna myös jatkossa. < REITTI_6_2024.indd 36 REITTI_6_2024.indd 36 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 37 36 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Al ek si M a l i n en /T EM Vettä se vaan on K unnallisten vesilaitosten omistuspohjan laajentaminen on noussut viimepäivien puheenaiheeksi, kun vesijohtoverkostoissa on runsaasti korjausvelkaa. Kuntien kireä taloustilanne ei tunnu mahdollistavan korjausinvestointeja ja siksi kunnat ovat nostaneet keskusteluun vesihuoltotoimintojen myynnin kaupallisille yksityisille toimijoille, jolloin pääomasijoittajat voisivat tulla rahoittamaan vesihuollon investointeja. Nukkuva karhu herätettiin, kun vesivarannoistamme huolestuneet valppaat kansalaiset tekivät vuonna 2020 lainsäädäntöaloitteen, jolla estettäisiin julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Ohi kansalaisaloitteen päähuolen kysymykseksi nousikin se, kuinka suuren osuuden vesi laitoksesta voisi myydä yksityisille tahoille, sillä tällä hetkellä rajoitteita ei ole. Ja asia kuuluu kuntien itsehallinnon piiriin. Miksi korjausinvestoinnit pitäisi tehdä yksityisen toimijan avustamana, kun kustannukset investointien tuottovaatimukset mukaan lukien kuitenkin kerätään vesihuollon asiakkailta? Tulisiko tämä kuntalaisille edullisemmaksi vai onko kyseessä alkupääoman kasaan saaminen helpommalla kuin etupainotteisena maksujen korotuksena tai rahoituslainalla? Vesi on elinehto ja niin tärkeä myös omistusoikeuksien ja investointisuojan kannalta, ettei sillä voi pelleillä. Olemme suhtautuneet aika välinpitämättömästi veteen, koska vesi on meillä puhdasta ja sitä on riittänyt. Juomavesi on niin edullista, että sillä pestään autot, kadut ja rakennukset, huuhdellaan vessan pytyt, täytetään uima-altaat ja jäädytetään jääradat. Meidän on vaikea uskoa, että juomavesi todellakin on ehtyvä luonnonvara, koska sitä saa kraanasta milloin huvittaa. Vaikea uskoa myös, että sen arvo loppupeleissä on ääretön. Mutta ennen loppupelejä veden hintaa voi vertailla muiden ehtyvien luonnonvarojen hintoihin, kuten kullan, timanttien tai akkumineraalien, joita kaivetaan Suomen maaperästä. Vesivarannon arvoa ei voi määritellä vain omista tarpeistamme käsin. Maapallon vedestä vain 2,5 % on juomakelpoista. Puhdas vesi on elintärkeää ja vesivarat ovat jakautuneet maapallolla hyvin epätasaisesti. Tutkijoiden mukaan puhdas vesi loppuu parissa sukupolvessa. Markkinahinta on sitä korkeampi mitä niukemmasta ja tärkeämmästä resurssista on kysymys. Emme vain ole tulleet ajatelleeksi sitä, sillä niin paljon puhdasta ja halpaa juomavettä meillä on. Mutta maailmalla tilanne on toinen. Vettä myydään pullotettuna lähes 300 miljardin euron edestä vuosittain. Ja myyntimäärän ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myyntivolyymien perusteella on help po räknätä potentiaalinen tulovirta, sillä vesipullon litrahinta on vähintään yhtä korkea kuin bensalitran hinta. Olemme siis mittaamattoman vauras kansakunta! Kehittyvissä maissa myydään pullotettua vettä laastariratkaisuna siihen On perin omituista, jos kansainväliset sijoitusyhtiöt tulisivat hyvää hyvyyttään korjaamaan ruostuvat vesijärjestelmämme. ongelmaan, ettei ihmisillä ole toimivaa ja turvallista juomavesija sanitaatiojärjestelmää. Ratkaisut toimivan vesihuollon rakentamiseksi näihin maihin olisi olemassa. YK:n hiljattain julkaisemassa raportissa todetaan, että toimivan vesihuollon rakentaminen niille, joilla ei sitä nyt ole, vaatisi investointeja vain puolella siitä summasta, mitä ihmiset nyt kuluttavat pullotetun veden ostamiseen. Luulisi, että nämä maat olisivat meitä houkuttelevampi investointikohde, jos yksityiset todella haluavat tulla apuihin toimivan vesihuollon rahoittajina. On perin omituista, jos kansainväliset sijoitusyhtiöt tulisivat hyvää hyvyyttään korjaamaan ruostuvat vesijärjestelmämme. Pullovesi on niin valtava bisnes, että tahtotila on pikemminkin olla korjaamatta tilanne sillä, missä vesi-infraa ei vielä ole ja tulla hoitamaan infraa monopoliasemista siellä missä se jo on. < 37 REITTI_6_2024.indd 37 REITTI_6_2024.indd 37 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 39 38 Menoon mukaan T allinkin Victoria I laiva lähtee Länsiterminaalista (Länsiterminaali 2, Tyynenmerenkatu 14, Helsinki) lauantaina 8.2.2025 klo 18.35. Lähtöselvitys (lippujen jako) aukeaa kaksi tuntia aiemmin ja laivaan nousu alkaa klo 17.45, paikalla on hyvä olla riittävän ajoissa. Tallinnaan saavumme klo 22.00 D-terminaaliin. Laivan konferenssikannella on PAU piste, josta saat informaatiota ja rekvisiittaa risteilyä varten. Sunnuntaina 9.2.2025 on mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa klo 8–12. Laivalta löytyy paljon ravintoloita, mm. Grande Buffet ja Grill House sekä Starlight-yökerho. Yökerhossa soittaa myös kotimainen bilebändi. PAU on varannut sunnuntaille konferenssikannelta kokoustilan 280 hengelle klo 12.00 alkaen. Tule kuulemaan viimeisimmät liiton ja postialan kuulumiset puheenjohtaja Heidi Niemisen ajankohtaiskatsauksessa ja tule kysymään mieltä askarruttavia kysymyksiä. Laiva palaa sunnuntaina Helsinkiin aikataulun mukaan klo 16.00. Ilmoittaudu nyt paikkoja on rajoitetusti Risteilylle on varattu 150 kpl A-luokan 1–2 hengen hyttejä, 10 kpl A-Premium 1-2 hengen hyttejä (parivuode) ja 100 kpl B-luokan 1-2 hengen hyttejä. A-Premium luokan hytit on loppuunmyyty. Olemme varanneet risteilyyn ruokailut Grande Buffetista. Menomatkalla päivällinen nautitaan klo 20.45. Päivälliseen sisältyy myös ruokajuomat. Sunnuntaina meriaamiainen alkaen klo 7.00 ja lounas klo 14.15 sisältäen ruokajuomat. Buffettien myöhemmät kattaukset on varattu kokonaan PAUn jäsenille max. 400 henkilöä. Lisäpaikat saadaan aiemmasta kattauksesta niin kauan kuin tilaa riittää. Kannattaa siis ilmoittautua mahdollisimman pikaisesti. Pöytävaraus on lunastettava ravintolasta viimeistään 15 min. kattauksen alkamisesta. Risteilyn omavastuuhinta sisältäen kaikki ruokailut. Kaksi henkilöä hytissä. • B-luokan hytti 90 € hlö (ei jäsenille 130 €) • A-luokan hytti 100 € hlö (ei jäsenille 140 €) Jäsenristeilylle ilmoittaudutaan ensisijaisesti oman ammattiosaston kautta. Ilmoittaudu viimeistään 6.1.2025. Paikkoja on rajoitetusti. Kysy samalla osastosi mahdollinen tuki. Ammattiosastojen tuen voit tarkistaa myös osoitteesta pau.fi/pau/paun-jasenristeily-2025. Liiton toimistossa otetaan myös ilmoittautumisia vastaan, mikäli et pysty ilmoittautumaan osastosi kautta. Yhdyshenkilö työehtoja järjestöasiantuntija armo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@pau.fi. Matkan omavastuuosuus, esim. A-hytti 100 € miinus osaston tuki maksetaan 6.1.2025 mennessä, maksun saaja Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, tilinumero FI66 5541 2810 0001 59. Viestiksi Jäsenristeily ja matkustajan nimi tai nimet, jos maksetaan useammasta henkilöstä. Muista ottaa risteilylle mukaan joko voimassa oleva passi tai henkilökortti. Huomaathan, että ajokortti ei ole matkustusasiakirja tai virallinen henkilötodistus. PAUn ensimmäinen jäsenristeily järjestetään 8.-9.2.2025 Tallink Victorialla. Risteily on edullinen, koska liitto ja osa ammattiosastoista tukevat risteilylle osallistuvia jäseniä. Vielä ehdit mukaan PAUn jäsenristeilylle! REITTI_6_2024.indd 38 REITTI_6_2024.indd 38 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 39 38 Ristikon ratkaisu Ristikon avainsana: KIIKARIT Palautearvonnan voittaja 5 /2024 L E A N R A K O O T S O U S Y K A U T O S K Y R T S I L J O O N A U Ä E J O N O T E L L A Ä R I S E V Ä B R A S I A T A P A Ä P P I U T E L I A S A K A S I A T N E T O T K U T E N J O R A T O R I O O L A U S I O A T A L V E N A P A I N O T I H A N S K A I N T A O N T A T I U T P E H M U S T E S K O O N E I S O U S A N T A A N S R K R A H I T M A A K A A S U M A R I A H Ä Y R I S U R R A M O K E T A A N T U M A T A A K S E V I H T A A A L T O N E I L toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Valitaan PAUn XXVII liittokokouksen edustajat. Hyväksytään liittokokoukselle tehdyt aloitteet. Päätetään osaston syksyn jäsenretki ja arvotaan neljä lahjakorttia. Ajankohtaiskatsauksen pitää liittosihteeri Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa aterian ruokajuomineen. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään torstaina 20.2.2025 tekstiviestillä numeroon 044 514 2832 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@gmail.com. TERVETULOA! Lahden osasto järjestää bussikuljetuksen jäsenristeilylle Lahden osaston tuki PAUn ensimmäiselle jäsenristeilylle 8.-9.2.2025 on 30 €/ jäsen, mikä tarkoittaa osaston maksamaa osuutta risteilyn hinnasta. Lisäksi Lahden osasto järjestää bussikuljetuksen (yksi bussi, mukaan mahtuu enintään 50 henkilöä) Lahden seudulta Helsingin Länsiterminaaliin ja takaisin. Bussin reitti tarkentuu ilmoittautumisten perusteella. Bussikuljetus lähtee Heinolasta, mikäli sieltä tulee vähintään viisi ilmoittautumista, reitti kulkee myös Nastolan ja Orimattilan kautta, mikäli ilmoittautumisia tulee vähintään kolme/paikkakunta. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro myös mistä tulet bussin kyytiin, Heinola, Lahti, Nastola tai Orimattila. Bussikuljetuksen aikataulu ja tarkempi reitti selviää sitten kun matkan ilmoittautumisaika on päättynyt. Niistä tiedotetaan Lahden osaston kotisivuilla ja Facebookissa tammikuussa. Mikäli bussikuljetus järjestetään vain Lahdesta Länsiterminaaliin ja takaisin, voi risteilyä varten Lahteen matkustava hakea Lahden osastolta kilometrikorvauksia oman auton käytöstä. Lahden osaston ilmoittautumiset tulee tehdä Lahden osaston sähköpostiin lahdenosasto@gmail.com. Vain poikkeustapauksissa ilmoittautuminen on mahdollista tekstiviestillä puhelinnumeroon 050 599 7088 (Pentti Wikman). Tervetuloa mukaan! PAU:n Lahden osaston toimikunta PAU:n Lahden osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 22.2.2025 klo 13.00 Paikka: Lahden Fellmania, 2. kerros, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Vieraaksi paikalle saapuu valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen. Ennen virallista kokouksen avausta Lahden osaston ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen Kari Lempinen pitää oman puheenvuoron ajankohtaisista soteasioista. Kokouksen jälkeen on ruokailu. Ennakkojärjestelyjen takia ilmoittautuessa on kerrottava ruokavalinta, vaihtoehtoina on lihamenu tai vegaanimenu. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumiset viimeistään 11.2.2025, ensisijaisesti tulee käyttää osaston sähköpostia lahdenosasto@ gmail.com. Ilmoittautua voi myös puhelimella, 040 754 8501 (Joni Syrjä). Tervetuloa! PAU:n Lahden osaston toimikunta 061 Esimiesja Erityisryhmät ry:n sääntömääräinen vuosikokous Aika: Lauantaina 22.2.2025 klo 14:00 alkaen lounaalla (kokous klo 15:00) Paikka: Sokos Hotel Vaakuna, AsemaAukio 2, 00100 Helsinki sekä Teamskokous etäyhteydellä Kokouksessa käsitellään osaston 9 §:ssä määritellyt asiat: • toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2024 • toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2025 • osaston puheenjohtajan ja toimikunnan jäsenten valinta. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös Teams-etäyhteyden välityksellä. Sitovat ilmoittautumiset ma 3.2.2025 mennessä sihteeri Henna Lehtoselle, henttu.lehtonen@gmail.com tai puhelimitse 040 315 4164. Osasto osallistuu matkakustannuksiin. Tervetuloa! Esimiesja Erityisryhmät ry:n toimikunta PAUn Helsingin osasto ry 107 vuosikokous Aika: Lauantai 1.3.2025 klo 11.00 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisalissa osoitteessa John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita; esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2024, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Hyväksytään Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kari-Pekka Kinnunen. Voit osallistua arvontaan taka kannesta löytyvällä palaute kortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan REITTI_6_2024.indd 39 REITTI_6_2024.indd 39 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 41 40 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle 13 50 eur/kk* Kalevan henkivakuutus PAUn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 582 523 eur YHTEISTYÖSSÄ 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja ruokailutila sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappipakastinta, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi komea saunarakennus, jossa on suuri takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Auralasta löytyy myös lasitettu grillikatos, jossa voi grillata vaikkapa makkaraa ja keittää nokipannukahvit. Kesällä käytössä myös lasten leikkipaikka, sup-laudat, polkupyörät ja tenniskenttä. Aurala sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, 52300 Mikkeli. Huvilan lähistöllä sijaitsee myös postilaisille tuttu Hotelli Heimari. Edulliset hinnat Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Huom! Tammikuussa 2025 Auralassa on alennetut hinnat -20 %. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Tee varaus ja katso varaustilanne osoitteessa varauskalenteri.pau.fi. Varauksia voi tehdä 5.5.2025 saakka. Ensi kesän lomaviikot arvotaan. Arvonnasta kerrotaan tarkemmin alkuvuoden Reitti-lehdissä. Pidetään paikat kunnossa Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivous tulee tehdä aina huolella. Jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään tarkastuskäynti, jonka yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä ja puutteista otetaan yhteys vuokralaisiin. Tarvittaessa tekemättömästä siivouksesta vuokralaiselle voidaan lähettää siivouslasku. Aurala on yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. Kuvat: aurala_talvi aurala_sauna aurala_huone aurala_kuisti aurala_takkahuone aurala_saari Auralassa viihtyy myös talvella Suunnitelmissa sukujuhlat, sukutapaaminen, syntymäpäivät tai muuten vain rentouttava loma kavereitten kesken? Auralassa viihtyy myös talvella. Edullisesta jäsenhinnasta saa tammikuussa vielä 20 % alennuksen. 300 neliön huvilassa on seitsemän huonetta, joista löytyy majoituspaikkoja kahdelletoista hengelle. Huvilassa on myös kaksi lisävuodetta. Auralasta löytyy tv-huone ja ruokailutila sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, kaksi jääkaappipakastinta, mikroaaltouuni, leivänpaahdin ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on lisäksi komea saunarakennus, jossa on suuri takkahuone sekä kahden kiukaan (puuja sähkölämmitteinen) sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan noin 20 henkilöä samaan aikaan. Auralasta löytyy myös lasitettu grillikatos, jossa voi grillata vaikkapa makkaraa ja keittää nokipannukahvit. Kesällä käytössä myös lasten leikkipaikka, sup-laudat, polkupyörät ja tenniskenttä. Aurala sijaitsee Saimaan rannalla osoitteessa Laitialantie 204, 52300 Mikkeli. Huvilan lähistöllä sijaitsee myös postilaisille tuttu Hotelli Heimari. Edulliset hinnat Auralan varaushinta yhdeltä viikolta (ma-su) on 600 euroa, arkiviikolta ma-pe 450 euroa, kolmelta vuorokaudelta 350 euroa ja viikonlopulta (pe-su) 300 euroa. Huom! Tammikuussa 2025 Auralassa on alennetut hinnat -20 %. Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 15.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 15.00 ja päättyy klo 12.00. Tee varaus ja katso varaustilanne osoitteessa varauskalenteri.pau.fi. Varauksia voi tehdä 5.5.2025 saakka. Ensi kesän lomaviikot arvotaan. Arvonnasta kerrotaan tarkemmin alkuvuoden Reitti-lehdissä. Auralassa viihtyy myös talvella Suunnitelmissa juhlat, sukutapaaminen, syntymäpäivät tai muuten vain rentouttava loma kavereitten kesken? Auralassa viihtyy myös talvella. Edullisesta jäsenhinnasta saa tammikuussa vielä 20 % alennuksen. Pidetään paikat kunnossa Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, omat vuodevaatteet ja pyyhkeet. Siivous tulee tehdä aina huolella. Jokaisen varaajan jälkeen Auralassa tehdään tarkastuskäynti, jonka yhteydessä havaituista epäsiisteyksistä ja puutteista otetaan yhteys vuokralaisiin. Tarvittaessa tekemättömästä siivouksesta vuokralaiselle voidaan lähettää siivouslasku. Aurala on yhteistä omaisuuttamme, ja siksi kaikkien kannattaa pitää siitä hyvää huolta. < 40 REITTI_6_2024.indd 40 REITTI_6_2024.indd 40 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 41 40 HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAUn 30-vuotiaalle jäsenelle 13 50 eur/kk* Kalevan henkivakuutus PAUn jäsenedulla Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAUn jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -61 % Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 582 523 eur YHTEISTYÖSSÄ Auralassa viihtyy myös talvella REITTI_6_2024.indd 41 REITTI_6_2024.indd 41 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 43 42 Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi Kassa on kiinni Kassan är stängd Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme Mer detaljerad information på vår hemsida Seuraa meitä somessa / Följ oss på some @AvoinKassa REITTI_6_2024.indd 42 REITTI_6_2024.indd 42 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• 43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 6 | 2024 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 20.1.mennessä ja voita 20 € Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Näin haet ansiopäivärahaa Så här söker du dagpenning Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till AN-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! 20.12.2024 — 1.1.2025 A-kassa.fi Kassa on kiinni Kassan är stängd Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme Mer detaljerad information på vår hemsida Seuraa meitä somessa / Följ oss på some @AvoinKassa REITTI_6_2024.indd 43 REITTI_6_2024.indd 43 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39
• Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Laki (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkallinen perhevapaa Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset TES Laki liity.pau.fi Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jäsenyydellä turvaat parhaiten etusi työelämässä. LIITY NYT 4 REITTI_6_2024.indd 44 REITTI_6_2024.indd 44 28.11.2024 11.39 28.11.2024 11.39