• Reitti 1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti 7 | 2018 PELOLLA JOHTAMINEN 16 • PUNKLEHTIÄ POSTIMUSEOSSA 24 • ISÄN JA POJAN KARTING 22 Postia puolelle Suomelle: Ulla Meriläinen tekee esityötä Oulussa 6 Hurstin apulaiset 14 PAU osallistuu toimiin hallitusta vastaan 12 Reitti_7_2018.indd 1 Reitti_7_2018.indd 1 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 2 Reitti 7 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 700 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Emilia Kukkala puh. 044 740 8698 (emilia.kukkala@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Hanna Kauppinen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 8 24.9. 17.10. 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Esityötä Oulun postikeskuksessa 10 Työaikalaki uudistuu 11 Puheenjohtajalta 12 PAU osallistuu toimiin hallitusta vastaan 14 Halu auttaa ajoi Hurstin leipiin 16 Pelko murskaa työyhteisön 18 Viestinnällä luodaan yhteistä identiteettiä 20 Arjen eväät: Muutokset kuormittavat työmuistia 22 Vapaalla: Radalla 24 Punklehtiä Postimuseossa 26 Muuttuva työ: Biometrinen valvonta tulee 28 Otteita työelämästä 30 UNI Global Unionin maailmankonferenssi Liverpoolissa 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Ihan metsässä 34 Hellekesä innosti kuvaamaan 36 Ristikko 37 Vuosien varrelta 38 Menoon mukaan 40 På Svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 6 Johto voisi säästää pitkän pennin, jos kuuntelisi työntekijöitään. 22 21 Reitti_7_2018.indd 2 Reitti_7_2018.indd 2 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Emilia Kukkala, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kriisistä kriisiin N äillä sanoin voisi kuvailla hallituksen ”yhteistyötä” työmarkkinajärjestöjen kanssa. Eduskuntavaalien jälkeen heti ensitöikseen pääministeri Sipilä kääri hihat, lopetti vatuloinnit ja puski läpi esityksiä, jotka olivat palkansaajille myrkkyä. Päällimmäisinä näistä ovat mielessä tietenkin hallituksen pakkolait, joita kymmenettuhannet palkansaajat vastustivat mielenosoituksissa eri puolilla Suomea muutama vuosi sitten. Sipilän lakiesityksissä esitettiin muun muassa vuosiloman lyhentämistä 38:sta 30 työpäivään, sairausloman palkan leikkaamista, ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomaksi ja palkan maksamista kahdeksalta seuraavalta päivältä 80-prosenttisena sekä loppiaisen ja helatorstain muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi. Lakiesityksistä lopulta luovuttiin kilpailukykysopimuksen myötä, joka sekin oli myrkkyä palkansaajille. Työaikaa pidennettiin, palkat jäädytettiin, julkisen sektorin lomia leikattiin ja työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Ja tämä oli vasta alkua. Viime vuoden keväällä tulivat voimaan työttömyysturvan muutokset, jolla ansioturvan pituutta leikattiin, korotusosia heikennettiin ja omavastuupäiviä lisättiin. Heti perään lyötiin työttömiä vielä lisää aktiivimallilla, joka Kelan ja Finanssivalvonnan elokuussa julkaisemien tilastojen mukaan on leikannut huhti-kesäkuussa työttömyysetuutta noin 150 000 henkilöltä. Palkansaajien mitta tuli täyteen viimeistään tänä keväänä, kun hallitus toi kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Vaikka lakiesitys kaatui heinäkuussa, ajaa hallitus edelleen jääräpäisesti irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Tilastokeskuksen mukaan tällaisia yrityksiä Suomessa oli toissa vuonna peräti 97 prosenttia kaikista yrityksistä. Jos hallituksen lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä menee läpi, tullaan sitä varmasti laajentamaan myös isompiin yrityksiin. Irtisanomissuojan heikentämisessä kyse on käytännössä siitä, että kuka tahansa voidaan irtisanoa ilman painavaa perustetta. Lakiehdotuksen mukaan työntekijän irtisanominen helpottuisi silloin, kun työntekijä ”horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena”. Pakkolait ja aktiivimalli saivat kymmeniä tuhansia kansalaisia vastustamaan hallituksen leikkauksia. Toritapahtumat eivät kuitenkaan enää riitä. SAK:n hallitus ja liitot ovat päättäneet käynnistää tarvittaessa järjestölliset toimet irtisanomissuojan heikennystä vastaan. Myös opettajien OAJ sekä sosiaali-ja terveysalan Tehy ovat mukana rintamassa. PAU:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 13.9. Kannattaa seurata tilanteen kehittymistä ja liiton tiedotusta. JUHA PÖYRY Reitti_7_2018.indd 3 Reitti_7_2018.indd 3 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan PAU:n 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla vain 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala-huvila sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta. Myös lisävuoteita on saatavilla. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Huvilan kokonaispinta-ala kuisteineen on 336 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso, 80 neliön saunarakennus, jossa on tupa-/ takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Hinnat jäsenille: • ma–su 600 € • ma–pe 450 € • 3 vrk 350 € • viikonloppu pe–su 300 € Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 16.00 ja päättyy sunnuntaina klo 18.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 16.00 ja päättyy klo 12.00. Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, vuode vaatteet ja pyyhkeet. Tarvittaessa varaaja voi tilata Hotelli Heimarin ravintolasta ravintolapalveluita kuten lounaan, illallisen ja aamiaisen. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com. Huom! Ensi kesän varauksia 1.6.2019 alkaen otetaan vastaan vasta 1.4.2019 lähtien. Tällä hetkellä Auralaa voi varata toukokuun 2019 loppuun saakka. Toimi nopeasti, että saat Auralan käyttöösi haluamaasi aikaan. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteessa: www.pau.fi/jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala Jarmo Tuomisesta PAU:n työehtoja järjestöasiantuntija PAU:n liittohallitus valitsi kokoukses saan 16.8. Jarmo Tuomisen liiton työehtoja järjestöasiantuntijaksi. Tuominen toimii tällä hetkellä Etelä-Häme 11–19 alueen pääluottamusmiehenä. Tuominen aloittaa tehtävässään 1.10. Työväenlehtitukea myös ensi vuonna Monipuolisen mediatarjonnan varmistamiseksi PAU tukee palkansaajalehtien tilauksia myös vuonna 2019. Lehtietu Demokraatille ja Kansan Uutisten Viikkolehdelle on 30 euroa. Muiden palkansaajalehtien lehtietu on 15 euroa. Kun lehteä tilatessasi ilmoitat olevasi liiton jäsen, lehtietu otetaan huomioon alennuksena lehtilaskussa ja automaatt isesti myös tulevissa vuosikertatilausten laskuissa. Jotkut ammatt iosastot myöntävät lisäksi omia lehtitukia. Parhaiten tästä edusta saat tietoa oman ammatt iosastosi toimihenkilöiltä. Reitti_7_2018.indd 4 Reitti_7_2018.indd 4 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAU:n nett isivuilta. Reitti 5 Tyött ömyyskassan sähköinen palvelu uudistuu Posti-ja logistiikka-alan työttömyyskassa ottaa käyttöön uuden sähköisen jäsenpalvelun syksyn 2018 aikana. Jäsenpalveluun pääset kirjautumaan työttömyyskassan kotisivujen kautta osoitteesta www.pautk.fi . Uuden palvelun käyttäjätunnus ja salasana pysyvät samoina kuin nykyisessäkin palvelussa. Sähköisen palvelun kautta voit lähettää työttömyyskassalle hakemuksia ja liitteitä sekä asioida työttömyyskassan asiakaspalvelun kanssa tietoturvallisesti. Asiakaspalveluun voit lähettää kysymyksiä omaa työttömyysturvaasi koskien. Uuteen palveluun tulee jäsenten toivoma ominaisuus, eli se tallentaa kassalle sähköisesti lähetetyt hakemukset ja liitteet. Palvelusta voit siten kätevästi tarkistaa, miltä ajalta olet jo hakenut päivärahaa, millaisia tietoja olet kassalle antanut hakemuslomakkeessa ja mitä liitteitä olet jo lähettänyt sähköisen palvelun kautta. Sähköisestä jäsenpalvelusta näet lisäksi mm. omat yhteystietosi, maksetut jäsenmaksut sekä TE-toimiston kassalle lähettämät työvoimapoliittiset lausunnot. Palvelusta löytyy tieto kassan maksamista päivärahoista (maksupäätökset, maksettujen päivien määrä) sekä kassan sähköisesti lähettämät kirjeet. Palvelun tarkemmasta julkaisuaikataulusta tiedotetaan työttömyyskassan kotisivuilla Ajankohtaista-osiossa syksyn aikana. PAU:N OMA KOULUTUS PAU:n sopimuskoulutus Työsuojelun jatkokurssi Aika 8–12.10. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 17.9. Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanott ajan valmiuksia toimia työyhteisön kehitt äjänä. Kurssiin kuuluu mm. suullisen ja kirjallisen viestinnän koulutusta. Luott amusmieskurssi Aika 8.–12.10. Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 17.9. Kurssi on tarkoitett u Edunvalvonnan ja yhteis toiminnan kurssin sekä Työehtojen peruskurssin käyneille luott amusmiehille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanott ajien valmiuksia mm. kirjallisessa ja suullisessa viestinnässä. PAU:n järjestökoulutus Tunne oikeutesi työelämässä Aika 27.–28.10. Paikka Holiday Club Tampereen Kylpylä Viimeinen hakupäivä 1.10. Työ opetetaan työpaikalla, mutt a tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitt eissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvitt ämään ja varmistamaan, ett ä sinulla ja työ paikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutett u liiton jäsenenä. Työkalut teräviksi järjestöaktiivi! Aika 27.–28.10. Paikka Holiday Club Tampereen Kylpylä Viimeinen hakupäivä 1.10. Jäsenkentän muutt uessa ammatt iosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää osasto elinvoimaisena ja aktivoida ihmisiä? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan, siitä tiedott amiseen ja sen kehitt ämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla osastoilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käytt öön. Kurssi sopii ammatt iosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. PAU:n jäsenhankintakampanjan arvontakilpailun voitt ajat arvott i in juhannuksen jälkeen viikolla 26. Arpaonni suosi seuraavia jäseniä: • Matkavekan 800 euron lahjakortt i: Tiiamaria Antt onen, Vantaa • Gigantin 300 euron lahjakortt i: Teemu Kartt unen, Rajamäki • Holiday Clubin 300 euron lahjakortt i: Lasse Lamberg, Kouvola ja Jani Salo, Oulu Onnitt elut voitt ajille! Voitt ajille on ilmoitett u henkilökohtaisesti. Jäsenhankintakampanjan voitt ajat arvott u Reitti_7_2018.indd 5 Reitti_7_2018.indd 5 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Reitti_7_2018.indd 6 Reitti_7_2018.indd 6 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 7 T Reitti 7 Esityötä Oulun postikeskuksessa Oulun postikeskuksesta lähtee postia alueelle, joka vastaa pinta-alaltaan puolta Suomea. Asukastiheys on jotain aivan muuta kuin pääkaupunkiseudulla, mikä näkyy myös postikeskuksen työnkuvassa: reitt ejä kasataan valmiiksi postikeskuksessa ja yhteen kasaushyllyyn mahtuvat monen tien asukkaat. TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT HANNA KAUPPINEN, MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_7_2018.indd 7 Reitti_7_2018.indd 7 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 8 Työnkuva M aanantain päivävuorossa Oulun postikeskuksessa on hiljaista. Ihmisiä ja täysiä rullakoita näkyy vain siellä täällä. Toki suurta hallia kiertävä pakettilajitteluhihna pitää jatkuvaa hurinaa, mutta se asettuu huomaamattomaksi taustahälyksi. Postikeskuksessa tehdään nykyään myös jakelun esitöitä. Päivävuorossa kolme työntekijää kasaa niin sanotun Jokivarren, eli Oulujoen varressa sijaitsevien Muhoksen, Utajärven ja Vaalan jakeluun seuraavana päivänä lähtevää kakkospostia. Ryhmävastaava Ulla Meriläinen kertoo, että yövuorossa on viisi-kuusi ihmistä, jotka lajittelevat näiden päälle yöllä tulevan ykköspostin ja kasaavat kaiken jakajalle valmiiksi jakojärjestykseen. – Kiireisinä päivinä saadaan joskus lisävoimia. Tiistaina ja keskiviikkona on niin kiire, ettei siinä kolme päivävuoron työntekijää ehdi kuin lajitella postit hyllyyn. Silloin yövuorolaiset joutuvat laittamaan jakojärjestykseen yöllä tulevan ykköspostin lisäksi myös päivällä tulleet, Meriläinen selittää. Postia tulee esitöihin yövuoron aikana neljä–viisi kertaa. – Lennot tulevat niin myöhään, että yksi ihminen saa ravata hakemassa lajittelijoilta tavaraa käsittelyyn. Vähän se ehtii välillä osallistua kasaamiseenkin. Kolari tuli Jokivarren lisäksi ryhmä valmistelee omalta omalle alueelle menevän postin. Viimeisimpänä mukaan on tullut myös Kolarin jakeluun lähtevät lähetykset, jotka kuljetetaan jakeluun 400 kilometrin päähän. Meriläisen mukaan Kolari sujahti heille hyvin sujuvasti. – Teemme täällä esityöt kaikelle Kolarin postille, mitä kahteen mennessä saadaan lajittelusta. Varsinkin yöllä se pitää tehdä säpäkästi, ja meillä on ihana porukka. Kun Kolarin tavaraa tulee, niin kenellekään ei tarvi sanoa mitään, vaan kaikki siirtyvät automaattisesti kasaamaan sitä. Ainakin tietyt lehdet pitäisi saada lähtemään Kolariin ajallaan. Meriläinen kertoo, että Kolariin menevää ykkösluokkaa ehditään harvemmin kasaamaan. Lisäksi yövuorossa pitäisi lajitella omalta omalle -alueen posti. Meriläinen näkee tässä kehittämisen paikan kirjeiden konelajittelun osalta. – Pikkukoneella voi olla yöllä niin kiire, että se ehtii ajamaan oman alueen vasta kahden jälkeen yöllä. Siinä voisi tehdä jotain muutoksia, että ehdittäisiin tekemään se aiemmin, koska Kolarissa niillä on hyvin vähän aikaa käsitellä se sinne menevä ykkösluokka. Kolarin kasaamista vaikeuttaa se, että listat eivät pidä täysin paikkaansa eikä kukaan esityön tekijöistä tunne aluetta. – Täytyy välillä laittaa sähköpostia sinne, että missähän tämä tie sijaitsee – voitaisiin laittaa se johonkin väliin. Sieltä sitten odotellaan vastausta. Kun Jokivarren reiteillä on tullut vastaavia pulmia, on apu lähempänä. Sieltä tuli esitöiden mukana Ouluun myös tienoot tunteva työntekijä. Ei ole tympäissyt Ulla Meriläinen siirtyi esitöihin kolme vuotta sitten työskenneltyään postikeskuksessa lähes 37 vuotta. – Tämä on aivan erilaista työtä. Tuolla pakettipuolella ryskätään rullakoiOulun postikeskuksessa tehdään Jokivarren jakeluun lähtevää kakkospostia. Ryhmävastaava Ulla Meriläinen viihtyy työssään. Reitti_7_2018.indd 8 Reitti_7_2018.indd 8 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 9 Pääluott amusmies Jyrki Sutisen mukaan jakajien vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet. P ohjoisen pitkien etäisyyksien vuoksi työvuorot painottuvat ilta-aikaan, reiteillä on tiukat aikataulut eikä työkavereita tai esimiehiä juurikaan näe. Lapin tuotantoalueen pääluottamusmies Jyrki Sutinen on havainnut jakelujärjestelyissä useita ongelmia. Sutinen arvioi, että esityön siirtäminen jopa satojen kilometrien päähän heikentää jakelun laatua. – Kiire, vaihtuvat työntekijät, päivittämättömät listat ja paikallistuntemuksen puute ovat omiaan lisäämään esityön virhealttiutta. Epäilen, että tehokkuudessakin jäädään kauas alueen reitit ja asiakkaat läpikotaisin tuntevien työntekijöiden paikan päällä tehtyyn esityöhön verrattuna. Sutinen näkee, että pohjoisilla alueilla oleva tieto asiakkaista katoaa. – Osoitteenmuutokset ja muut korjaukset saadaan järjestelmiin vasta, kun jakajalle tulee päivittäin väärin lajiteltua tai väärässä järjestyksessä olevaa postia. Esimerkiksi kesäasukkaiden määräaikaiset osoitteenmuutokset ja jakelun keskeytykset ovat osoittautuneet vaikeasti hallittavaksi. – Jakelijoiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kaventuneet ja tietynlainen epävarmuus vaivaa mieltä koko ajan reitillä ollessa. Suora asiakaspalaute tulee kuitenkin ensimmäisenä juuri jakajalle. Iltapainotteisella työajalla ja käytännössä yksin työskentelyllä on suora vaikutus työssä jaksamiseen. – Päivät ovat pitkiä ja niihin kuuluu paljon liiketoistoja ja istumista. Työpäivän aikana olisikin tärkeää pitää kunnon taukoja. Reitit on nykyisin suunniteltu niin tiukoiksi, että työntekijä saattaa jättää osan tauoista pitämättä ehtiäkseen jakaa reitin suunnitellun työajan puitteissa. Reittisuunnittelussa pitäisikin ottaa paremmin huomioon myös olosuhteiden vaihtelu ja ajotapaseurantalaitteen antama tieto, eikä tukeutua liikaa pelkän tietokoneohjelman antamiin, usein ylioptimistisiin arvoihin. Sutisen mukaan pitkät ajomatkat syrjäisillä, osin huonokuntoisilla teillä vaativat kunnollista kalustoa: kesällä ilmastointi on tarpeen, talvella täytyy olla lämmin ja hyvin huollettu autokalusto. Kaikkialla sitä ei ole. Työturvallisuusriskiä lisää se, ettei puhelimilla ole aina kuuluvuutta. Pääluottamusmies toteaa, että tästä huolimatta kaikki kylmien lähtöjen jakajat ovat hatunnoston ansainneet. He tekevät joka päivä työnsä ja pyrkivät palvelemaan asiakkaat niin hyvin kuin mahdollista. Haja-asutusalueen asukkaille Postin tarjoamat palvelut ovat edelleen tärkeitä ja tarpeellisia. – Toivottavasti työnantajakin ottaa tämän huomioon palveluita kehittäessään. den kanssa ja joutuu kädet melko koville. Kun on jonkun verran nivelrikkoa sormissa, olen huomannut, että ne ei ole enää kipiänä. Tämä on niin paljon kevyempää, Meriläinen kehuu. Hän ilmoittautui uusiin tehtäviin kuitenkin ihan vaihtelun vuoksi ja onkin ollut sangen tyytyväinen, vaikka joku voisi ajatella, että työvuorot ovat kamalat. Päivällä kun töitä tehdään kello 12.00–20.00 ja yöllä 22.00–06.00 tai 22.30–6.30. – Minua ei ole yhtään kertaa tympäissyt lähteä töihin. Se on aika hyvin. Hyvää mieltä Meriläiselle tuottaa työmatkapyöräily ja valokuvausharrastus. Lopetettuaan töissä tupakoinnin hän laittoi säästyneet rahat syrjään ja hankki pian digijärjestelmäkameran, pari objektiivia ja vähitellen muita välineitä. Hän polkee yleensä töihin pyörällä kamera repussaan. – Enkä kulje aina lyhyintä reittiä. Oulussa on hyvät pyörätiet ja kauniita vesistömaisemia. Varaan aikaa, jotta voin pysähtyä ottamaan kuvia, jos haluan. Kylmiä lähtöjä ja pitkiä iltoja Lapissa postinjakelua on keskitett y pienemmistä toimipaikoista isompiin kuntakeskuksiin. Näissä paikoissa tehdään myös esityötä postinjakelun etälähtöpisteisiin, niin sanott uihin kylmiin lähtöihin. Tämä on vaikutt anut postinjakeluun niin, ett ä monet työvuorot käsitt ävät yksinomaan jakelua. Reitti_7_2018.indd 9 Reitti_7_2018.indd 9 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 10 Työaikalaki uudistuu S ähköinen tietoja viestintäteknologian murros ovat mahdollistaneet jo vuosia etätyön tekemisen. Nyt sitä määritellään myös uudessa työaikalaissa, jossa puhutaan joustotyöajasta. Lakiesityksessä sillä tarkoitetaan työaikaehtoa, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Etätyöstä on tehtävä aina työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen sopimus, jossa on sovittava ainakin päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta (ei kuitenkaan klo 23–06) sekä työajasta, jota noudatetaan joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen. Työehtosopimuksen määräyksillä voidaan tarkentaa joustotyöaikaan liittyviä kysymyksiä, mutta joustotyöajan käyttöä tessillä ei voida rajoittaa. Käytännössä etätyötä koskeva joustotyöaika koskee töitä, joita tehdään hyvin itsenäisesti, esim. ylempien toimihenkilöiden asiantuntijatyötä, myyntiedustajia ja koodareita. Työaikalain uudistus menee eduskunnan käsitt elyyn syksyllä. Merkitt ävimpiä uudistuksia hallituksen esityksessä ovat joustotyöaika ja työaikapankki. Muutoksia on tulossa myös siihen, kuinka työajan enimmäismäärää seurataan. TEKSTI JUHA PÖYRY Työaikapankki lakiin Toinen keskeinen uudistus työaikalaissa on työaikapankki, joka on ollut muutamissa työehtosopimuksissa käytössä jo aiemmin. Viestinvälitysja Informaatiologistiikka-alan tesseissä joustovapaalla tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa. Uusi työaikalaki puhuu yhteensovitusjärjestelmästä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia muutetaan, säästetään ja yhdistetään toisiinsa. Sopijapuolena työaikapankissa toimivat luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja, henkilöstö tai henkilöstöryhmä. Sopimuksessa on sovittava ainakin siirrettävistä eristä, säästämisrajoista, työaikapankin lakkaamisesta ja lakkaamishetkellä olevien erien korvaamisesta sekä vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, jolla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana. Lakiin perustuva työaikapankki olisi vaihtoehtoinen myös niissä tilanteissa, kun tes:ssa on työaikapankki. Jos tes:n mukainen työaikapankki otetaan käyttöön, niin silloin noudatetaan sen määräyk siä. Jos tes:n mukaista työaikapankkia on noudatettu, siirtyminen lakisääteiseen edellyttää, että vanha järjestelmä lakkautetaan. Työaikapankkia koskevan pykälän sanamuotoa muutettiin kuitenkin viime hetkellä ja perustelut jättävät jossain määrin avoimeksi, mikä on lakisääteisen ja tes-perusteisen työaikapankin välinen suhde. Toistaiseksi on siis epäselvää, voidaanko työaikapankki ottaa käyttöön, jos tessissä on jo työaikapankki. Ylitöiden seuranta muutt uu Uuden työaikalain mukaan keskimääräinen viikoittainen työaika voisi olla enintään 48 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Se sisältäisi kaiken työajan, myös ylityöt. Muutos on erityisesti edunvalvonnan kannalta merkittävä, koska enää ei seurattaisi ylityörajoja, vaan työajan enimmäismäärää, 48 tuntia. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että muutos mahdollistaa entistä suurempien ylityömäärien tekemisen. SAK:n mukaan (YLE 28.5.2018) kyseessä on yhteiskunnallisesti iso muutos, koska ihmisiä voitaisiin työllistää enemmän, jos ylitöitä tehtäisiin vähemmän. Reitti_7_2018.indd 10 Reitti_7_2018.indd 10 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 O nko Sinun ja esimiehesi välinen luottamus koskaan horjunut? Tai onko esimiehesi ollut koskaan sitä mieltä, että vaikeutat hänen toimintaansa tai työyhteisön toimintaa? Mitä tuumaisit jos laki sallisi esimiehen irtisanovan työsuhteesi, jos jompikumpi edellä kerrotuista tilanteista tapahtuisi? Sipilän hallitus on valmistellut lain, joka mahdollistaisi työntekijän irtisanomisen silloin, kun työntekijä ”horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa, eikä työsuhteen jatkamista tästä syystä voida pitää työnantajan kannalta kohtuullisena”. Tällä hetkellä esitys koskisi alle 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä, mutta hallituspuolueista on myös sellaista kuulunut, että esitys kannattaisi laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä. Ja en ihmettelisi, jos hallitus sen tekisi, koska lakiesitys saattaa kaatua perustuslakiin, jos työntekijöiden irtisanomisperusteet ovat kiinni siitä minkä kokoisessa fi rmassa on töissä. Tämän hallituskauden aikana on työlainsäädäntö ollut hallituspuolueiden hampaissa ennenkin, mutta nyt ollaan tekemässä jotain sellaista, joka aiheuttaisi isolle osalle työntekijöitä jatkuvan pelon oman työpaikkansa puolesta, kun työsuhde voisi päättyä varsin mielivaltaisesti. SAK:n hallitus on asiaa käsitellyt useammassa kokouksessa ja maan hallitukselta on edellytetty, että lakiesitys vedetään pois. Jos Sipilän hallitus jääräpäisesti haluaa viedä maaliin työntekijöiden irtisanomisen helpottamisen, vastustetaan sitä viimekädessä myös työtaistelutoimenpiteillä. Tiedotamme asian kehittymisestä ja mahdollisista toimenpiteistä syyskuun aikana työpaikkatiedotteilla. Jos työntekijät yleisesti ovat hallituksen hampaissa, niin samoin on valtionyhtiöillä ja erityisesti taas Postilla. Liikenneja viestintäministeriön valmistelema liikennepalvelulain kolmas vaihe on aiheuttamassa myös muutoksia postilakiin. Ja ministeriö vieläpä avoimesti kertoo valmisteluteksteissään tavoitteena olevan Postin markkina-aseman heikentäminen. Postilakiin tulisi uusi 38 a §, jonka mukaan Postin olisi pakko luovuttaa kilpailijoille postipalveluihin liittyvät tiedot, joita ovat muun muassa jakelureitit, lastauspaikat ja -ajat, postinsaajien rakennusten sijainnit, pihatiet ja postilaatikoiden paikat. Tämänhetkisen tiedon mukaan hallituksen esitys asiasta annetaan eduskunnan käsiteltäväksi lokakuun aikana. Kova on siis yritys ehtiä siirtämään vielä ennen seuraavia eduskuntavaaleja Postin liiketoimintaa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Vaikka kuinka koetan ajatella asioita ministeri Bernerin housuihin asettumalla, niin en vaan onnistu löytämään ajatusta siihen, miten yksityisenä kansalaisena hyödyn siitä, että Postin asemaa suhteessa kilpailijoihin pyritään jatkuvasti lainsäädännöllisin keinoin heikentämään. Tosin jos sattuisin omistamaan yksityisen jakeluyrityksen, niin silloin toki antaisin suosionosoituksia Bernerille. Ehkä ne hänelle riittäisi. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Potkut pärstäkertoimella Työsuhde voisi päätt yä varsin mielivaltaisesti. Reitti_7_2018.indd 11 Reitti_7_2018.indd 11 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 12 PAU osallistuu toimiin hallitusta vastaan Sipilän hallituksen syntilista on pitkä ja raskas. Yritys heikentää irtisanomissuojaa oli SAK:laisille liitoille viimeinen pisara. TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVAJUHA PÖYRY Reitti_7_2018.indd 12 Reitti_7_2018.indd 12 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 13 H allituksen tuorein esitys on irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä niin, että potkuja voisi jaella käytännössä täysin mielivaltaisesti. PAU on muiden SAK:laisten liittojen kanssa mukana toimissa tätä esitystä vastaan. Tähän pisteeseen ei ole päädytty hetkessä eikä sattumalta. Sipilän hallitus on leikannut ahkerasti pienituloisilta ja heikentänyt palkansaajien asemaa johdonmukaisesti koko kautensa ajan. Ennen irtisanomisten helpottamista kehysriihessä esitettiin alle 30-vuotiaiden perusteettomien määräaikaisuuksien sallimista. Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli puolestaan leikkasi 150 000 ihmisen työttömyysetuuksia. Esitys aktiivimalli kakkosesta on menossa eduskunnalle vielä tänä syksynä. Pakkolaeilla pelott elua Sipilän hallitusohjelmaa arvosteltiin epätasa-arvoiseksi ja perustuslain vastaiseksi jo tuoreeltaan vuonna 2015. Leikkauslistalle päätyivät heti muun muassa päivähoito-oikeus, ansiosidonnainen ja työttömyysturva. Seuraavaksi hallitus siirtyi valmistelemaan ”yhteiskuntasopimusta” eli kilpailukykysopimusta. Kikylle vaihtoehtona se esitti työehtoja rajusti leikkaavat pakkolait, joiden perustuslainmukaisuus jäi epäselväksi. Pakkolakeihin kuului muun muassa vuosiloman lyhentäminen, sairausloman palkan leikkaaminen ja karenssipäivien lisääminen, arkipyhistä luopuminen, työajan pidentäminen ja lomarahojen leikkaus. Lapsiperheiden kuritus jatkuu Keväällä 2016 hallitus kiristi vuorotteluvapaan ehtoja, lyhensi sen kestoa puolella ja poisti mahdollisuuden jaksottamiseen. Hallitus leikkasi myös vanhempainpäivärahoja. Sairausajan vuosilomista leikkaaminen on parhaillaan EU-tuomioistuimen tutkittavana, päätös asiasta tulee ensi vuonna. Vuosilomalain muutos vähensi lomakertymiä myös vanhempainvapaiden ajalta massiivisesti. Muutoksen jälkeen vuosilomaa kertyy vanhempainvapailta enintään puolen vuoden ajalta. Hallitus yrittää lisätä paikallista sopimista ja ohittaa työehtosopimukset. Se keksii työnäytepalvelun, jossa työtön joutuu päivärahalla töihin neljäksi kuukaudeksi ilman palkkaa ja työsuhdetta. Karvas kiky astuu voimaan Kesällä 2016 solmitussa kikyssä julkisten alojen työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosentilla ja vuosittainen työaika pitenee palkattomasti 24 tunnilla. Hallitus siirtää työnantajamaksuja palkansaajille. Työttömyysturvan lisäleikkaukset ja pakkolait perutaan vastineena kikystä, mutta ennen kikyä sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan keväällä 2017. Ansiosidonnaisen kesto lyhenee, määrä pienenee ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslakiin tulee palkansaajan asemaa heikentäviä uudistuksia. Työnantaja voi jatkossa palkata pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseksi ilman syytä jopa vuodeksi. Koeaika pitenee neljästä kuuteen ja takaisinottovelvollisuus lyhenee yhdeksästä neljään kuukauteen irtisanomisten yhteydessä. Koulutuslupaukset petetään Vuonna 2017 myös koulutuksesta leikataan valtavasti, kun aikuiskoulutustuen kesto lyhenee neljällä kuukaudella ja perusosa pienenee 15 prosentilla. Hallitus yrittää myös muuttaa tuen kokonaan lainaksi. Hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa, mikä näkyy sekä opetuksessa että aloituspaikkojen määrässä. Asiaa tuntevat kriitikot kuvaavat toimea muun muassa ”vaaralliseksi ihmiskokeeksi”. Sipilän giljotiinin rumat jäljet Työttömiä kuritetaan edelleen. Työttömyyspäivärahan enimmäisaika lyhenee 400 päivään ja alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään. Hallitus leikkaa miltei kaikkia Kelan etuuksia: lapsilisiä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, ansiopäivärahan perusosaa, sairaus-, äitiys-, isyysja vanhempainpäivärahoja, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Sipilän hallitus on kolmessa vuodessa ehtinyt leikata lapsilta, perheiltä, vanhuksilta, opiskelijoilta, työttömiltä ja työntekijöiltä ennätysmäisesti. Sosiaalija terveysalan Soste-järjestön selvityksen mukaan leikkaukset kurittivat pahiten pienituloisia lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita. Pysy ajan tasalla Seuraa PAU:n tiedotusta toimista hallitusta ja irtisanomissuojan heikennystä vastaan liiton nett isivuilla ja sosiaalisessa mediassa. • Liiton sivuilla: pau.? / viestinta/ajankohtaista • Twitt erissä: twitt er.com/ pau_liitt o • Facebookissa: facebook.com/PAUliitt o Helmikuussa lähtivät aktiivimallin vastaisesta mielenosoituksesta tylyt terveiset Sipilän hallitukselle. Nyt on mitt a täysi ja irtisanomissuojaa puolustetaan tarvitt aessa kovemmin keinoin. Reitti_7_2018.indd 13 Reitti_7_2018.indd 13 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 14 K un helsinkiläinen Hannu Sjöman noin vuosi sitten pääsi eläkkeelle perusjakelusta 47 vuoden työuran jälkeen, ei hän malttanut kauaa levätä laakereillaan. Tuttu mies Martti Nyberg oli autellut Heikki Hurstia ruuanjaossa jo vuosia. Ajattelin, että jotain pitäisi tehdä, miksei hyväntekeväisyyttä. Kyllä tää ihan työstä käy. Mutta vapaaehtoistyön ajatus ja se, että on tottunut olemaan asiakaspalvelussa, motivoi. Hurstilla menee keskimäärin kolmesta neljään päivää viikossa. Muun vapaa-ajan täyttävät lapsenlapset, petankki sekä urheiluseurojen tapahtumat, joissa Sjöman pyydettäessä järkkäröi. Järjestystä hän valvoo ruuanjakelun ovellakin – aidon asiakaspalvelijan lämHalu autt aa ajoi Hurstin leipiin Entiset postilaiset Hannu ja Martt i eivät saaneet jakelusta tarpeekseen 42 ja 47 vuoden työuriensa aikana. Eläkepäivillään he autt avat Heikki Hurstia ruuanjaossa ja -kuljetuksessa. TEKSTI & KUVAT EMILIA KUKKALA möllä, tyyneydellä ja pelisilmällä. Rollaattorilla liikkuville täytetään kassi valmiiksi ja kuulumisia vaihdetaan. Monet asiakkaista ovat tulleet tutuiksi ja muutamat muistavat mut jo siltä ajalta, kun postia jaoin. Sanovat, että ai sä oot täälläkin, kiva. On mulla muutamia pitkäaikaisia kavereitakin jonossa. Päivässä jonosta käy leipänsä hakemassa noin 3000 ihmistä. Jono kiemurtelee Helsinginkadulla keskiviikkoisin ja perjantaisin. Nyt kun oltiin kesälomilla, niin asiakkaat sanoivat tuossa ovella, että kiva kun tulitte, kiva on välillä syödäkin. Kun töihin oli kiva mennä Martti Nyberg ehti työskennellä Postilla 42 vuotta, viimeiset vuodet kirjeenkantajana. Silloin kun olin Postilla, oli jotenkin rennompaa ja kiva mennä töihin. Sitä usein oikein odottikin ja siitä nautti, kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Esimiesten kanssa pystyi puhumaan muutakin kuin työasioita. Kyllähän sitä toivoo kun tätä aikaa kattoo, niin jaksamista postilaisille, kun alkaa jättöpaikat olla yli tuhannen. Silloin, kun mä tulin, oli 400 luukkua. Senkin ymmärtää vielä, mutta kun koko ajan myllätään, niin se on raskasta. Kuka tuohon jonoon tulee, niin ei se siellä huvikseen ole. Hannu Sjöman kertoo yhä viihtyvänsä hyvin asiakaspalvelutehtävissä. Reitti 14 Reitti_7_2018.indd 14 Reitti_7_2018.indd 14 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 15 Nykyisen eläkeläisen vapaa-aika menee Hurstia autellessa ja kuntoa yllä pitäessä. Kehitysvammaisen kaksoisveljen kanssa asutaan kimppaa, siinä ollaan ja pärjäillään. Yritän pitää kuntoa yllä, lenkkeilen. Täytyy olla vähäänkin tyytyväinen. Pääasia, että pääsee vielä liikkumaan ja muuten hoksottimet pelaa. Hanskiin tutustuin varmaan 20 vuotta sitten, kun oltiin urheiluseura Jyryn vahtimestareina molemmat. Siinäkin on saanut auttaa, kerätä rahaa seuralle ja on ollut kiva nähdä erilaisia ihmisiä. Ja tapahtumissa olen nähnyt Rollareita, Michael Jacksonia, Pomoa ja Tina Turneria, tuskinpa niihin ihan maksamalla menisin. Matista ja Teposta voisin vielä maksaakin. ”Voisin olla samassa tilanteessa” Ennen Hurstille tuloaan Martti Nyberg oli jo pitkään ollut kiinnostunut vapaaehtoistyöstä. Mua oli aina kiinnostanut, millainen on huono-osaisen joulu. Kun jäin eläkkeelle, niin menin heti kysymään, että pääseekö auttamaan joulujuhlassa. Vanhassa messuhallissa pidetyn juhlan tunnelma teki häneen vaikutuksen. Nyberg ehti autella jakelussa vuoden, kunnes kuorma-autonkuljettajan sairastuttua hän kortillisena päätyi ratin taakse. En nyt ihan olisi uskonut, että 67-vuotiaana alan ajamaan kuorma-autoa tuolla, mutta näin siinä kävi. Vapaaehtoistyön pariin Nybergiä on ajanut halu auttaa. Myös asiakkaisiin on mukava tutustua ja työntekijöiden yhteishenki on hyvä. Ajattelen myös niin, että voisin itse olla samassa tilanteessa. Yhtään en ole katunut niitä päiviä, mitä olen täällä viettänyt. Se on avartanut. Eihän tää hyvältä näytä, monella on alle tuhannen euron eläkkeitä, siitä kun on vuokra ja lääkkeet maksettava, niin mistä sä muusta voit säästää kuin ruuasta. Itse tehty ruoka on nautinto Sjöman ja Nyberg eivät kumpikaan ole innostuneita kaupungin ideasta toteuttaa ruoanjakelua perinteisen jakelun sijaan yhteisen aterian muodossa Vantaalla. Jokainen mummo tai pappa haluaa tehdä sen ruuan itse, sekin on jo nautinto. Se lautanen on hyvin äkkiä tyhjä, jos sä menet kaupungin tiloihin syömään. Ja kyllä mäkin tykkään ruuan syödä yksin tai kaverin kanssa, omassa rauhassa kuitenkin, toteaa Nyberg. Sjöman on samaa mieltä. Ei kai moni halua syödä 2000-3000 ihmisen kanssa. Ja se on vaan kertaruoka. Mun mielestä ihan älytön idea, haluavat vissiin nää jonot vaan pois. Nyberg haluaa puuttua myös jatkuviin epäilyksiin ruokajakelun väärinkäytöstä. Puhutaan, et joku tulee mersulla hakeen ruokaa. No voi olla, mutta se henkilö voi olla vaikka liikuntarajoitteinen. Olen edelleenkin sitä mieltä, että kuka tohon jonoon tulee, oon sen tässä neljän vuoden aikana nähnyt, niin ei se siellä huvikseen ole. Nyberg ja Sjöman sen sijaan ovat auttamassa huvikseen. Samankaltaista yhteishenkeä kuin ennen Postin leivistä löytävät he nyt Hurstilta. Jos en mä tästä tykkäis, niin enhän mä täällä olis, toteaa Nyberg. Neljä vuott a vapaaehtoisena ruuanjakelussa työskennellyt Martt i Nyberg sanoo, ett ei kadu päivääkään Hurstilla. Heikki Hursti lupaa ruoanjakelun jatkuvan tavalla tai toisella, vaikka kaupunki ei myöntänyt lisärahoitusta. Reitti 15 Reitti_7_2018.indd 15 Reitti_7_2018.indd 15 4.9.2018 14.39 4.9.2018 14.39
• Reitti 16 P elolla johtaminen ja sen tuoma tuho nousivat otsikoihin kesän korvalla. Tutkijat todistivat toukokuussa, kuinka pelolla johtaminen ja pelon ilmapiirin luominen ajoivat matkapuhelinyhtiö Nokian tuhon partaalle. Toukokuussa julkaistu tutkimus osoitti, että Nokian tippuminen syrjään globaalista älypuhelinbisneksestä johtui pelolla johtamisesta. Laajaan haastatteluaineistoon perustuneen tutkimuksen olivat tehneet Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporin Insead-yliopiston professori Guy N. Huy. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen mielestä Nokian tapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka tuhoisat vaikutukset pelon ilmapiirillä voi olla. Sama tapahtuu missä tahansa työyhteisössä: pelko lamauttaa työntekijöiden aloitteellisuuden, kaikki käpertyvät sisäänpäin. – Kun ihmiset kokevat vahvasti pelkoa, niin ihmisen huomiokenttä kapenee. Hän on vähemmän luova ja vähemmän aloitteellinen. Sillä voi olla isot seuraukset sille, miten työtä tehdään ja miten työyhteisö toimii, Hakanen sanoo. Pelko murskaa työyhteisön TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA CREATIVE COMMONS Pelko syntyy epäluott amuksesta Hakasen mukaan työyhteisössä koettu pelko kumpuaa epäluottamuksesta. – Tähän liittyy vahvasti epäluottamus. Johto ei silloin luota työntekijöihin, eikä työntekijät johtoon. Epäluottamus ilmenee monin tavoin. – Saatetaan esimerkiksi tukahduttaa työntekijöiltä tulevia aloitteita tai rangaistaan epäonnistumisista. Hakasen mukaan myös poukkoileva johtaminen, jossa ohjeistukset muuttuvat vähän väliä, synnyttää epävarmuutta ja pelkoakin. – Epävarmuus ja pelko kytkeytyvät aina toisiinsa. Pelko näkyy siten, että ei enää uskalla avata suutaan, koska siitä saattaa seurata huonoa. Kaikki samaan ruotuun Pelkäävässä organisaatiossa on usein vallalla vanha käsitys siitä, että vain johtajat ajattelevat, muut suorittavat. Kaikkien halutaan olevan samassa muotissa ja marssivan samaan tahtiin. Pelolla johtamisen tuhovoima on murskaava. Reitti_7_2018.indd 16 Reitti_7_2018.indd 16 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 17 Poikkeamia tai kyseenalaistamista ei silloin suvaita. – Pelkäävässä työorganisaatiossa johto saattaa ajatella, että kaikkien pitää olla samaa mieltä organisaatiossa. Eli silloin ajatellaan, että kaikkien on vain seurattava johdon ohjeistusta. Tässä on yhdenmukaisen ajattelun paine. Ja jos siitä poikkeaa, tulee erilaisia sanktioita kuten syrjään pistämistä tai mitätöintiä. Työyhteisö tervehtyy hitaasti Hakasen mukaan pelkäävä organisaatio tervehtyy hitaasti. Siksi tilannetta ei saisi päästää syntymään. – Tärkeintä olisi tietenkin, että tällaista tilannetta ei olisi alkuunkaan . Nokian esimerkki osoittaa, kuinka kohtalokkaat seuraukset sillä voi olla organisaatiolle. Vielä kohtalokkaampia seurauksia sillä on työntekijäja yksilötasolla. Parasta olisi, että kiinnitetään huomioita asioihin, jotka saavat ihmiset toimimaan organisaation hyväksi ilman kontrollitai pelkojohtamista. Jos pelon ilmapiiri on kuitenkin päässyt syntymään, siitä pääsee eroon vain puhumalla ja työpaikan kulttuuria muuttamalla. Kulttuurin muutos on aina hidasta ja työlästä. – Kun tällainen kulttuuri on päässyt syntymään, niin on pitkä prosessi päästä siitä eroon. Siitä pääsee eroon synnyttämällä ja luomalla luottamusta. Pitää luoda luottamus henkilöstön ja johdon välille. Se on todennäköisesti hyvin pitkäkestoinen prosessi. Silloin johdon pitää muun muassa kyetä pyytämään anteeksi. Professorit Vuori ja Huy osoittivat tutkimuksessaan, että Nokia kykeni välttämään lopullisen tuhon sillä, että sen johto lopetti pelolla johtamisen. Muutos tapahtui viime hetkellä. Yhtiön johto alkoi kuunnella työntekijöidensä analyysejä, että sen käyttöjärjestelmillä ei ollut älypuhelinmarkkinoilla sijaa. Nokia ymmärsi, että sen kannattaa keskittyä tietoliikenneverkkoihin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Toisia kunnioitt avaa johtamista Jari Hakanen toteaa, että parhaiten pärjäävissä fi rmoissa on myös panostettu työhyvinvointiin. Hyvä johtaja toimii juuri päinvastoin kuin pelolla johtava esimies. Oleellista on saada aikaan niin sanottua työn imua. Työn imu tarkoittaa myönteistä tunneja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Hakasen mukaan työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä. Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta. – Työn imu ei ole sitä, että työnteko on pelkästään kivaa. Työn imun kokeminen ei myöskään ole harvinaista. Sitä voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista vähintään kerran viikossa. Esimiehen tuki avainasemassa Hakasen mukaan työn imua edistävät erilaiset työhön liittyvät voimavarat. Ne auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin. Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt. Miten pelosta selviää? Yksittäisen työntekijän tilanne voi koitua tukalaksi työyhteisössä, jota johdetaan pelolla. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen mielestä tärkeintä olisi, että pelkoa kokeva pääsee puhumaan asiasta. – Pitää puhua työkavereiden kanssa, jotka osaavat ajatella asiasta rakentavasti. Pitää pyrkiä ottamaan esille asia ja keskustella yhdessä. Vastavirtaan uiminen on tietenkin aina vaikeaa ja helpommin sanottu kuin tehty. On tärkeää, että ei jää yksin epämiellyttävien kokemusten kanssa, Hakanen sanoo. Hakanen suosittaa kääntymään myös työterveyshuollon puoleen. Mikäli työpaikalla pelolla johtaminen menee äärimmäisyyksiin, apua voi saada myös työsuojelupiiriltä ja omalta ammattiliitolta. Reitti_7_2018.indd 17 Reitti_7_2018.indd 17 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 18 TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY E milia Kukkala aloitti Reittilehden toimittajana ja viestinnän asiantuntijana elokuussa. Kukkala luki tiedotusoppia ja valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi viisi vuotta sitten. Journalistin työ on tullut tutuksi työsuhteisena Kansan Uutisissa ja Akaan Seudussa. Freehommia Kukkala on tehnyt muun muassa Rakennusliitolle ja YLE:lle. Viestinnällä luodaan yhteistä identiteett iä Emilia Kukkala kaipaa ay-liikkeeltä reippaita avauksia ja räväkämpää kieltä. Tein YLE Puheelle yhteiskunnallista radio-ohjelmaa, jonka aiheita olivat muun muassa asuminen, työ, ruoan tuotanto, militarismi, saamelaisten asema, vankilat jne. Olen tehnyt paljon myös mediaja kirjoittajakoulutuksia toimittajatyöni ohella, Kukkala kertoo. Kokemusta on niin paikallismediasta kuin valtakunnan verkostakin. Mutta miksi töihin juuri PAU:hun ja ay-liikkeeseen? Reitti_7_2018.indd 18 Reitti_7_2018.indd 18 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 19 Niin kuin kaikissa muissakin töissä, halusin sellaiseen työpaikkaan, jonka arvot ja tavoitteet pystyn jakamaan. Tässä ei ole ainakaan sellaista hankausta, että tekisin jotain oman etiikan vastaisesti. Tässä tehtävässä pääsee syventymään kokonaan uuteen alaan, joka on kiinnostavaa ja tekemään viestintää monipuolisesti. Enemmän omia avauksia Reitin osalta Kukkala haluaisi kehittää visuaalisuutta ja rohkeampaa, aikakauslehtimäisempää kuvitusta. Sosiaalisessa mediassa Kukkala peräänkuuluttaa vuorovaikutusta perinteisen tiedotteiden jakamisen sijaan. En kuitenkaan allekirjoita sitä, että kaikki keskustelu olisi hyvästä. Joku pointti siinäkin pitää olla. Someen pitäisi saada enemmän laadukasta ja eteenpäin vievää keskustelua. Myös blogit ja niiden esiin nostaminen ovat minulle sydämen asia. Viime vuosina EK, Suomen Yrittäjät ja maan hallitus ovat määrittäneet vahvasti mediassa työmarkkinakeskustelun suuntaa omilla avauksilla. Pakkolait, vuosiloman lyhentäminen ja Loimaan kassan tukeminen on nostettu otsikoihin, joita ay-liike on torjunut. Ay-liikkeen pitäisi pyrkiä enemmän reaktiivisuudesta aloitteellisuuteen. Pitäisi luoda pelitilaa tekemällä provosoiviakin aloitteita, koska tätähän työnantajatkin käyttää. Heidän viestintä on vahvasti politisoitunutta, eivätkä he edes yritä esiintyä enää sovittelevasti ja maltillisesti. On vähän hassua, että meillä on menty toiseen suuntaan, kun yritämme esiintyä mahdollisimman hajuttomina ja mauttomina. Kukkalan mukaan liittojen pitäisi korostaa myös ay-liikkeen hienoja saavutuksia ja historiaa ja sitä mikä merkitys niillä on tässä ajassa ja päivässä. Voi vain kuvitella mitä liittojen avaukset ovat tarkoittaneet ennen. Nehän ovat olleet äärettömän utopistisia ja työnantajien mielestä mahdottomia toteuttaa. Avauksissa ei pidä edelleenkään pelätä sitä, että työnantaja pitää niitä tyhminä. Totta kai ne pitää. Tunnett u blogisti Emilia Kukkala on tutkinut toimittajan työnsä ohella myös median ja vallan välisiä suhteita. Pari vuotta sitten Pontus Purokurun kanssa kirjoitettu tietokirja Luokkavallan vahtikoirat Miten suomalaiset toimittajat auttavat eliittiä pysymään eliittinä, muistutti siitä kuinka yhteiskunnan hierarkiat määrittävät julkista keskustelua. Ei ole sattumaa, kenen näkemykset mediassa nostetaan esiin ja millä tavalla. Kirjan sisältö oli vähän sellaista minkä kaikki tietää, mutta kukaan ei sano ääneen. Siinä oli pitkät pätkät myös YLE:n toiminnasta ja tavoista. Se oli tavallaan taustoitus sille mitä YLE:ssä jo myöhemmin samana vuonna tapahtui, Kukkala muistuttaa. Valtakunnan julkisuuteen Kukkala nousi seitsemän vuotta sitten yhteiskunnan marginaaleista kirjoittavana blogistina. Uuden Suomen-sivuilla julkaistulla Pantterin puremia-blogilla oli yksistään Facebookissa kymmeniä tuhansia jakoja. Blogin suosioon vaikutti varmasti ajoitus ja yksinkertaisesti se, että silloin ei vielä ollut muita nuoria naisia, jotka olisivat sellaisista asioista kirjoittaneet. Jos tuolloin olisi ollut kovaa yhteiskuntakritiikkiä, ne olisi hävinneet kuin pieru saharaan. Blogilla ei sinällään ollut kuitenkaan mitään tavoitteita, se oli vaan hauskaa ja tuntui tärkeältä. Ensimmäistä kertaa tajusin, että blogia lukee niinkin moni, kun siitä tentattiin Soinia jossain aamu-tv:ssä. Se tuntui täysin absurdilta. Lehti luo yhteistä identiteett iä Printtilehtien hiipumisesta on puhuttu jo vuosikausia ja selviä merkkejä siitä on jo nähty. Lehtiä on lakkautettu ja ilmestymiskertoja vähennetty. Samojen ongelmien kanssa kamppailevat myös liittolehdet, vaikka niillä onkin eri ansaintaperuste. Millaisena Reitti-lehden uusi toimittaja ja viestinnän asiantuntija näkee niiden tulevaisuuden? Tässä hetkessä ja lähivuosina ay-lehtien tärkein tehtävä on siinä, että ne nostavat esiin asioita, jotka eivät tule esiin missään muualla. Valtamedialla on hyvin oikeistolainen lähtökohta, omistuspohja ja johto. Sille täytyy olla joku vastapaino ja uskon, että tämä on monille jäsenillekin tärkeä juttu, Kukkala sanoo. Eikä pitäisi väheksyä painotuotteen merkitystä yhteisöllisyyden ja yhteisen identiteetin tuojana. Paperin rakastajana en myöskään näe, että sähköinen viestintä korvaa vielä pitkään aikaan kaiken printtiviestinnän. PAU:n aktiiveissa on paljon puheviestinnän ammattilaisia, joille on luontevampaa viedä viestiä eteenpäin suullisesti kuin kirjallisesti. Mutta miksi myös kirjoittaminen on tärkeää? Kirjoittaminen kehittää ajattelua. Kun kirjoitat Whatsapp-viestin sijaan suurelle yleisölle, joudut jäsentelemään ja artikuloimaan paremmin. Näen kirjoittamisen myös yhteisöllisyyden ja sosiaalisten suhteiden kautta. Kirjoittamisesta jää jälki ja viesti menee myös ihmisille, jotka eivät sitä ole välittömästi kuulemassa. Ja pitää myös muistaa, että ihmisillä on oikeus tietoon. Moni edunvalvojalle arkipäiväinen tieto saattaa olla työntekijälle iso juttu. Ihmisillä on oikeus tietoon. Ay-liikkeen pitäisi pyrkiä aloitt eellisuuteen. Reitti_7_2018.indd 19 Reitti_7_2018.indd 19 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 20 Arjen eväät Muutokset kuormitt avat muistia Työpaikoilla ei usein ymmärretä, miten paljon uuden oppiminen vie aikaa. Kukaan ei luo uusia rutiineja ja paina asioita mieleen hetkessä, vaan sille on varatt ava aikaa. TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_7_2018.indd 20 Reitti_7_2018.indd 20 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 21 "I hminen on aika hyvä siinä, minkä on oppinut ja mihin hänellä on rutiinit. Muutos tuo valtavasti aivokuormaa, kun nopeat helpot rutiinit eivät toimi. Työnantajan pitäisi ymmärtää varata tähän tarpeeksi aikaa. Ei ihminen voi niin vain hetkessä oppia uutta, toteaa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Virpi Kalakoski. Kalakosken mukaan moni on helpottunut kun ymmärtää, ettei muisti olekaan huono tai itse surkea työssään. Kyse on vain siitä, ettei ole ehtinyt ottaa kaikkea haltuun. Usein uuden oppiminen ja perehtyminen tulevat vielä vanhojen töiden päälle. Tutkijoita on askarruttanut myös se, ettei muutosten tuomista säästöistä tunnu löytyvän mustaa valkoisella. Juuri missään ei ole selvitetty, mitä on saavutettu esimerkiksi uusien tietojärjestelmien hankinnalla. Usein muutos tehdään säästöjä tavoitellen, mutta se, että työntekijät ottavat uuden työkalun haltuun, ei ole ilmaista. Kaikkia muutoksia kannattaisi miettiä tarkemmin. Turha kitka turhautt aa Postialan työntekijöille jatkuvan myllerryksen keskellä eläminen on tuttua. Kalakoski muistaa kuormittumisen syytä selvitellyn pitkään eräässä isossa jakelukeskuksessa, jossa aiheuttajaksi paljastui lopulta uusi muuten hyvä laite, mutta sen käyttäminen vaati paljon ulkoa muistamista. Toinen kuormituksen aiheuttaja oli arkisempi, nimittäin huono valaistus tihrustaa koodeja paketeista. Muutoksessa olisi tärkeää, että työntekijällä säilyisi mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Jos menee vain robottina piuhan päässä, on koneen jatke, joka ei pysty ollenkaan ennakoimaan tai valitsemaan omaa rytmiään ja se on aika kuormittavaa. Kalakosken mukaan muutos olisikin hyvä hetki tuoda lisää konkreettisia vaikuttamismahdollisuuksia työntekijöille. Se voisi tarkoittaa myös säästöä työnantajalle. Ymmärretäänköhän johdossa, miten paljon huonot välineet vievät aikaa eli tuovat tehottomuutta? Huonojen välineiden ja ohjelmien kanssa tappeluun voi mennä tunteja viikossa. Onko työnantajalla varaa palkata ihmisiä taistelemaan huonojen työvälineiden tai -olojen kanssa? Kalakosken mukaan esimerkiksi tietojärjestelmien hankinnassa valitaan usein edullisin vaihtoehto ymmärtämättä, että hinta siirtyy työvoimakustannuksiin. Vähän niin kuin että olipa halpa 50 kilon lapio. Kohti järkevämpää työtä Viime vuosien muotikäsitteen ”resilienssi”, jonka voi kääntää sopeutumiskyvyksi, Kalakoski liittäisi koko työyhteisöön. Muutoksia voidaan ennakoida, niihin voidaan varautua, ja hankalia tilanteita pitää pyrkiä tunnistamaan ja käsittelemään työyhteisössä. Kaikkiaan Kalakoski siirtäisi huomiota yksilöiden kirittämisestä ja virittämisestä kohti työn parempaa järjestelyä. Ei työntekijöissä varsinaisesti mitään vikaa ole, ei niitä tarvitse korjata ja parantaa. Usein aivotyön näkökulmasta kyse on siitä, ettei ymmärretä, ettei kenenkään muistia ja oppimiskykyä voi loputtomiin venyttää, mutta itse työlle voisi tehdä jotain. Pitäisi tunnistaa, mikä sujuvoittaisi työtä ja mistä työhön saa voimia. Oppimisen ihmiset kokevat yleisesti hyvin antoisana. Jos se kuormittaa, niin se johtuu siitä, ettei sille ole tarpeeksi aikaa. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja usein heillä on ideoita, miten työnteosta saisi sujuvampaa ja järkevämpää. Turha kitka turhauttaa, Kalakoski sanoo. Johto voisi säästää pitkän pennin, jos kuuntelisi enemmän työntekijöitään. Työpajoissa puhutaan visioista, strategioista ja ideoista, mutta ei se ole työntekijöiden työtä. Työntekijät haluaisivat ideoida konkreettisia työn tekemisen tapoja ja työtiloja. Muutosvastarinnan mieli Kalakosken mukaan niin sanottu muutosvastarinta on tavallaan väärinymmärrettyä. Sen taustalla ovat usein aivan oikeat ja järkevät syyt. Muutosvastarintaa esiintyy siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat lopen väsyneitä siihen, ettei oma ääni tule kuuluviin. Kyllä he konkreettisen työn äärellä näkevät, mikä toimii ja mikä ei toimi. Jos ei näitä ehdotuksia kuunnella, niin se lamauttaa. Kalakosken mukaan ihmiset eivät välttämättä vastusta muutosta, vaan sitä, ettei heitä oman työnsä asiantuntijoina kuunnella muutoksen hetkellä. Harmittaa työntekijöiden puolesta, että perustellut huolet ja kommentit esitetään muutosvastarintana. Eräässä tutkimuksessa 80-90 prosenttia vastaajista kertoi uusien tietojärjestelmien helpottavan työtään. Kun heiltä kysyttiin, mikä työssä kuormittaa eniten, no ne samat järjestelmät, koska käytettävyys oli huono. Harmitt aa työntekijöiden puolesta, ett ä perustellut huolet esitetään muutosvastarintana. Reitti_7_2018.indd 21 Reitti_7_2018.indd 21 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 22 Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re R Re Re Ree Re R R it it it it it it it it it it it itttt it i ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tiii tiii 22 22 222 22 222 222 22 22 222 22 222 Vapaalla Radalla TEKSTI & KUVAT EMILIA KUKKALA Reitti 22 J akelun pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettu Seppo Airaksinen on kiertänyt poi kansa Jani Airaksisen, 14, kanssa koko kesän kartingkisoja. – Ajaminen on Janin harrastus, minun on ”KKKK” eli kuljetan, kustannan, korjaan ja kannustan, Seppo kertoo. Isä ja poika vakuuttavat viihtyvänsä hyvin yhdessä pitkät kisaviikonloput, joita tulee tälle kesälle 20. Karting on Sepon ja Janin tapa rentoutua ja nautt ia yhteisestä ajasta. Isä ja poika ott avat harrastuksen tosissaan, mutt a eivät vakavasti. eivät maailman murheet paina – Toki se harmittaa molempia, jos joku menee pieleen, mutta molemmat ymmärtävät, että kumpikin tekee parhaansa. Jani on ajanut kartingia viisi vuotta, joista kolme kisannut vantaalaisen Keimola FK:n nimissä. Innostus lähti aikoinaan polkuautoista. – Ajattelin, että olisi hyvä löytää jokin harrastus, Jani kertoo. Ennen oman auton ostoa Airaksiset kävivät karting-koulussa kokeilemassa, miltä ajaminen ulkoradalla tuntuu. – Teoriaosuuden jälkeen sai kokeilla ajamista. Jani ajoi ainoana kymmenen hengen ryhmästä koko tunnin, Seppo muistelee. Jani ajaa nyt ensimmäistä SM-kauttaan yleisessä sarjassa. Siihen ei pääse ilman riittävää kisakokemusta ja tuomarin hyväksymää ajosuoritusta. – Ajateltiin, että jos joskus ollaan kympin joukossa niin tosi hyvä, nyt on oltu siinä jo useammassa lähdössä. Keimola Cupissa tavoitteena on päästä ekaksi, kuten viime osakilpailussa päästiinkin. Kakkossijoja on nippu. Reitti_7_2018.indd 22 Reitti_7_2018.indd 22 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 23 Reit itti ti 23 Reitti 23 Isä ja poika viihtyvät hyvin yhdessä pidempiäkin viikonloppuja – ja monta putkeen. Neljällä eri moott orilla Periaatteessa kaupasta ostetulla karting-autolla pääsee suoraan ajamaan, mutta ei ilman säätämistä. Joka radalla esimerkiksi käytetään eri rattaita, Janin autossa 75–91-hampaisia. – Kisojen välissä täytyy vaihdella myös moottoria, mekin ajetaan neljällä eri moottorilla. Eroa voi tulla sekunti per kierros, sitä ei enää taio mistään muualta, kertoo Seppo. Auton kytkin on keskipakoiskytkin ja jarrut normaalit nestejarrut, jotka ovat vain taka-akselilla. Renkaita vaihdellaan kelin mukaan ja rengaspaineita säädetään. – Tänä vuonna on mennyt kuudet sarjat. Myös ketjuja kuluu, kaasarin kalvoja, tulppia koko ajan… Ja aika paljon 98-oktaanista bensaa, jonka sekaan lisättävä öljy maksaa 25 euroa litra. Kaasu pohjassa syö 95-kuutioinenkin kone kymmenkunta litraa sataselle.. Myös etupuskurit ovat kuluvia osia. Nykyisin ne ovat tarkoituksella helposti tippuvia, ettei autoilla voisi tuuppia toisia. Turvavöitä ei ole, ettei kuski jäisi alle, jos auto kaatuu. – Kun yli 20 autoa lähtee vierekkäin liikkeelle, niin kyllä siinä sattuu ja tapahtuu. Pyörähdyksiä on tullut, vieressä oleva kaveri osunut ja sitten on mennyt raidetankoa ja taka-akselia, Seppo muistelee. – Yhdessä kisassa räjähti suoran päässä 90 kilometrin tuntinopeudesta mäntä aivan tuusannuuskaksi. Pakoputken kun irrotin, niin tuli männänkappaleita. Harrastaminen ei pidemmän päälle olisi mahdollista ilman sponsoreita, joita Janillakin on jo muutamia. Talvikaudella paitsi kerätään rahaa, myös huolletaan auto perusteellisesti. Isommat koneremontit tekee tuttu, mutta Seppo mainitsee Janin osaavan purkaa ja koota moottorin. – Ja se lähti vielä käyntiinkin, Seppo tarkentaa. – Peruskoulun jälkeen olen ajatellut mennä ammattikouluun autoalalle, Jani kertoo. Haaveilua jalat maassa Seppo kertoo kartingin yhteisöllisyyden ja rennon meiningin viehättävän. Toisaalta hektinen kisarytmi auttaa irtaantumaan arkisista paineista. – Aamusta iltaan mennään kellon mukaan, välillä lämmitetään mikropitsaa. Aiemmin Airaksiset kävivät katsomassa ralleja, mutta enää siihen ei kartingilta liikene aikaa. – Ensi vuoden SM-sarja on aika iso steppi eteenpäin, kun siirrytään isompiin autoihin, sieltä mennään jo sitten maailmalle. Kartingia voi jatkaa aikuisenakin, toinen vaihtoehto on formulat tai koppiautopuoli eli rallija rata-autot. Jani myöntää haaveilevansa formuloista, vaikka tiedostaakin, että se vaatisi isoja tukijoita. Esikuvaltaan Kimi Räikköseltä Jani sai nimmarin kypärään pari vuotta sitten, kun tämä ilmestyi yllättäen seuraamaan junioreiden kisoja. Tyynen rauhallisen Janinkin olemuksessa on jotain kimimäistä. – Jani on hyvin harkitsevainen kuljettaja, siitä on etua. Hätäisemmät ovat tässä lajissa siellä nurmikolla tai puskuri vinossa. Kärsivällisyyttä riittää isälläkin kuljettaa, kustantaa, korjata ja kannustaa. Niin hän aikoo tehdä niin pitkään, kuin rahkeet vain suinkin riittävät ja pojalla intoa. Airaksisten karting-elämää voi seurata Facebookissa sivulla ”Jani karting racing”. Aamusta iltaan mennään kellon mukaan, välillä lämmitetään mikropitsaa. Jani Airaksinen kuvailee Helsingin Kartingrataa hieman pomppuiseksi, hauskaksi perusradaksi. Reitti_7_2018.indd 23 Reitti_7_2018.indd 23 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 24 postimuseossa Varttuneemmat postilaiset varmastikin muistavat pienlehtien kulta-ajan 70–80 -lukujen vaihteessa. Postihan se oli, joka kantoi itse tehtyjä kulttuurijulkaisuja valtakunnan perähikiöitä myöten. Monet postilaiset niitä ovat lukeneetkin. Todella monet punkkarit nimittäin olivat Postissa töissä ja punk oli alakulttuurina pienlehtien kehto. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 24 Reitti_7_2018.indd 24 Reitti_7_2018.indd 24 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 25 P ienlehdet syntyivät punkin teese-itse-eetoksen mukaiseksi ilmaisukanavaksi ja viestinvälityskeinoksi. Niissä kuka tahansa saattoi esitellä niitä bändejä, joista itse piti ja joista toistenkin kannattaisi kuulla mutta joista Soundi tai Suosikki ei kirjoittanut. Myös muusta kulttuurista, politiikasta tai mistä vaan saattoi kirjoittaa ihan vapaasti. Niitä oli helppoa ja halpaa tehdä. Imperfekti tässä yhteydessä on ihan turha, sillä pienlehtiä tehdään edelleen. Näyttely huomioi nykyäänkin ilmestyviä lehtiä kuten Kuuma linja, Ajatuksen valo ja Toinen vaihtoehto, mutta fokus on 70-luvun lopussa uraauurtaneessa Hilseessä ja sen aikalaislehdissä, kuten Lintu ja Joukkohauta. Näyttelyn rajaaminen pienlehtien alkuräjähdykseen Suomessa on ihan perusteltua. Näin kokonaisuus säilyy kompaktina ajankuvana, jota tukee 80-lukua henkivä sohvaryhmä, vinyylija kasettisoittimet ja kuvaputki-tv, josta voi katsoa dokumentin, jossa zinentekijät KimPostimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella 4.11.2018 saakka. mo Miettinen, Jyrki Siukonen ja Kauko Röyhkä muistelevat punkin alkuvuosia. Kuten Siukonen sanoo dokumentissa, jossain vaiheessa festareilla jokaisella punkkarilla oli oma moniste kainalossa. Miettinen kiteyttää, että niin lehdistä kuin bändeistä molemmat tyypillisesti lyhytikäisiä jäivät ne parhaat eloon. Museossa kävijän edessä on kuitenkin näiden puhuvien päiden ohella vakuuttavat läjät erilaisia lehtiä ja äänitteitä, joissa esiintyy myös 2000-luvun nuorille mahdollisesti tuttuja nimiä eri vuosikymmeniltä. Luovaa käsityötä Näyttelyn parasta antia ovat lehtien tekstinäytteet, jotka tekevät selväksi tekemisen meiningin. Teksti on mutkatonta ja hienostelematonta, omakohtaista ja epäammattimaista. Esimerkiksi keikka-arviossa on matkakertomuksen makua ja aitoa hehkutusta. Estetiikkaan kuuluu käsin tussilla tekstattu tai kirjoituskoneella kirjoitettu teksti, valokopiokuvat ja leikkaam alla ja liimaamalla toteutettu ajoittain varsin luova ladonta. Lehtiä tekee mieli jäädä lukemaan. Kirjeenvaihto oli ennen internet-aikaa myös punkkareilla tärkein yhteydenpitoväline. Laajoja kansainvälisiä verkostoja, joita pidettiin yllä henkilökohtaisin suhtein. Esimerkiksi sittemmin tv-toimittajana tunnetuksi tullut, aikoinaan Kaaos-nimistä zineä toimittanut Arto Nyberg on anteliaasti avannut kansainvälistä kirjeenvaihtoaan nähtäväksi. Nostalgia on vahvasti läsnä. Vastaavia omaehtoisia julkaisukanavia ovat nykyään esimerkiksi blogit. Käsityöläisyys niistä toki puuttuu, mutta jakelu on helpompaa ja esimerkiksi äänen ja kuvan saa kätevämmin mukaan. Ja kuten sanottua, tehdään niitä paperilehtiäkin, samoin kuin kasetteja ja vinyylilevyjäkin, yhä postin kuljetettavaksi. Itse asiassa punkpostia tässä näyttelyssä ei käsitelty ollenkaan. Sillä tarkoitetaan scenessä sitä, että kaupungista tai maasta toiseen matkustava punkkari ottaa kuljetettavakseen lähetyksen punkkarilta toiselle. Reitti_7_2018.indd 25 Reitti_7_2018.indd 25 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 26 Muutt uva työ TEKSTI NIINA PENTINMÄKI KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 26 Biometrinen valvonta tulee – laki laahaa perässä Teknologia mahdollistaa entistä laajemman työntekijöiden valvonnan tulevaisuudessa. Lisääntyneellä valvonnalla voi olla monenlaisia seurauksia, mutt a keskeiseksi kysymykseksi nousee poikkeuksett a työntekijöiden yksityisyyden suoja. M iltä kuulostavat työnantajan järjestämät bileet, joissa käteesi asetetaan mikrosiru, jotta voit helpommin käyttää työpaikan teknisiä laitteita? Sellainen, joka tallentaa tietoa liikkeistäsi ja siitä, kenen kanssa keskustelet? Ajatus miellytti ainakin myyntiautomaatteja kauppaavan yhdysvaltalaisen yrityksen työntekijöitä, jotka jonottivat viime vuonna ”sirubileiksi” nimetyssä tilaisuudessa vuoroaan ottaa työnantajan kustantama mikrosiruimplantti ranteeseensa. Mikrosiruja on otettu työpaikoilla käyttöön myös esimerkiksi Ruotsissa. Työnantajien mukaan sirujen tarkoitus on helpottaa työn tekemistä esimerkiksi siten, että kopiokoneet ja kulkuluvan vaativat ovet toimivat sirulla. Sirujen avulla on kuitenkin mahdollista myös kerätä tietoa vaikkapa työntekijöiden terveydestä ja vessataukojen pituudesta. Siruja ovat ottaneet innokkaimmin nuoret työntekijät, joille nopea teknologinen kehitys on ollut osa elämää jo pienestä pitäen. Millaiselta näyttää tulevaisuuden työelämä uudenlaisen valvovan silmän alla? Työntekijällä oikeus tietää Työläisiä on aina valvottu tavalla tai toisella. Suomessa oikeus valvontaan perustuu työsopimuslain mukaiseen työn johtoja valvontaoikeuteen sekä työehtosopimuksiin. Työn valvonta on paitsi työnantajan oikeus, myös velvollisuus, johon työturvallisuuslaki velvoittaa. Työntekijöiden teknistä valvontaa on kuitenkin rajoitettu työntekijän oikeuksien suojelemiseksi. Teknisellä valvonnalla tarkoitetaan lainsäädännössä esimerkiksi kulunvalvontaa, kameravalvontaa, sähköpostin valvontaa ja työntekijän sijainnin seurantaa. Valvonnasta tulee aina kertoa työntekijöille eikä muita kuin työn kannalta tarpeellisia tietoja saa kerätä. Työnantajalla on laillinen oikeus valvoa työntekijää omaisuutensa suojelemiseksi sekä turvallisuuden takaamiseksi. Työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät on käytävä läpi työntekijöiden kanssa. Sormenjälki kulkukortt ina Erilaiset tekniset valvontajärjestelmät ovat jo nyt Suomessa yleisiä ja odotettavissa on, että niiden käyttö yleistyy entisestään. Työelämässä puhaltavatkin muutoksen tuulet työntekijän yksityisyyden suojan suhteen. Tutkija Juhani Korja Lapin yliopistosta kirjoittaa väitöskirjassaan Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja, että biometristen tunnisteiden kuten sormenjälkien käyttö esimerkiksi kulunvalvonnassa yleistyy. Korjan mukaan tämä tulee herättämään ristipainetta työelämässä, koska työntekijällä ei ole aitoa mahdollisuutta kieltäytyä valvonnasta. Biometrisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilön automatisoitua tunnistamista jonkin fysiologisen ominaisuuden tai käyttäytymispiirteen perusteella. Sormenjälkien lisäksi henkilö voidaan tunnistaa esimerkiksi kasvoista, äänestä tai silmän iiriksestä. Kaikki valvonta ei tarpeellista Muuttuva ympäristö edellyttää kuitenkin myös uusia tapoja ajatella. Työterveyslaitoksen raportissa Työn elektroninen valvonta Suomessa tuodaan esiin, miten työntekijöiden valvonta nähdään usein mustavalkoisesti hyvänä tai pahana. Vastakkainasettelu kilpistyy kysymykseen siitä, onko työntekijän oikeus yksityisyyden suojaan vaakakupissa painavampi kuin työnantajan oikeus tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Valvontajärjestelmien vastaanottoon näyttäisi kuitenkin vaikuttavan, millainen niiden luonne ja käyttötarkoitus on ja miten ne on otettu käyttöön. Työntekijöiden on tärkeää päästä vaikuttamaan valvontaa koskevaan päätöksentekoon ja tietää periaatteet, joilla valvontaa harjoitetaan. Oleellisinta vaikuttaisi olevan, että valvonta on järkevää ja tarpeellista. Valvonnan tulee perustua aina kyseiseen työorganisaatioon ja työhön. Se, että valvonta Reitti_7_2018.indd 26 Reitti_7_2018.indd 26 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 27 Reitti 27 on mahdollista ja teknologian kehittyessä suhteellisen halpaa, ei yksin tee valvonnasta perusteltua. Ruokalähetit koekaniineina Yhteiset pelisäännöt jäävät kuitenkin helposti laatimatta. Uusia teknisiä valvontalaitteita on otettu erityisen innokkaasti käyttöön aloilla, jotka eivät ole perinteisellä tavalla organisoituneet esimerkiksi ammattiliitoiksi. Yhteistä aloille on, että ne ovat usein matalasti palkattuja, työntekijöiden vaihtuvuus on suurta eivätkä työsuhteet täytä perinteisen työsuhteen kriteereitä. Työ tehdään usein niin sanotussa alustataloudessa. Yhtenä esimerkkinä ovat ruokalähettiyritykset, joissa työtä seurataan kännykän sovelluksen avulla. Kaiken kerätyn tiedon tarpeellisuutta ei kuitenkaan ole kukaan vahtimassa. Tätä kautta syntyy mahdollisuus uudenlaiseen tekniseen valvontaan. Amazonin vahtirannekkeet Aiemmin tänä vuonna on saatu lukea uutisia verkkoyritys Amazonista, jolle myönnettiin patentti työntekijöiden liikkeitä seuraaviin seurantaja ohjausrannekkeisiin. Ajatuksena rannekkeissa on Amazonin mukaan se, että varastotyöntekijöiden ei tarvitse jatkuvasti tarkkailla tietokoneen ruutua eikä käsitellä skannauslaitteita samalla, kun he tekevät tavaranlajittelua. Ranneke ilmoittaa myös siitä, jos tuote on menossa väärään paikkaan. Jos rannekkeet otetaan käyttöön, seuraa Amazonin kokoisen yrityksen mallia varmasti moni muukin. Amazonin suunnitelmista laajentaa Suomeen on jo pitkään huhuttu, mutta Amazon ei ole kommentoinut väitteitä. Uudet tehokkuuden nimissä käyttöönotetut valvonnan keinot voivat synnyttää työntekijöiden välille uudenlaisia kilpailuasetelmia heikommin pärjäävien jäädessä oman onnensa nojaan. Amazonin varastotyöntekijät eivät ole ainakaan vielä onnistuneet järjestäytymään ammattiliittoon. Tärkeät kysymykset kysymätt ä Uuden teknologian vyöryessä työelämään saattavat perustavanlaatuiset kysymykset jäädä taka-alalle. Juhani Korja peräänkuuluttaa pohdintaa siitä, tuleeko työnantajalla ylipäänsä olla oikeutta päättää biometrisen tunnistamisen käytöstä osana työnjohtoja valvontaoikeutta. Biometrisen tunnistamisen käytöstä ei vielä ole laissa tarkentavia säännöksiä. Jos käyttö perustuisi työnjohtoja valvontaoikeuteen, on työnantajan mahdollista kohdistaa negatiivisia seurauksia työntekijään, jos tämä kieltäytyy käyttämästä biometristä tunnistamista. Tämä voi tehdä suostumisesta työntekijälle käytännössä pakon. Työntekijän perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista koskemattomuutta ja henkilötietojen suojaa, ei saa kuitenkaan lain mukaan loukata. Mikäli työnantaja ylittää työnjohtoja valvontaoikeutensa, työntekijä voi kieltäytyä noudattamasta työnantajan määräystä. Jos kieltäytyminen johtaa irtisanomiseen tai työsopimuksen purkamiseen, on kysymyksessä perusteeton irtisanominen tai purkaminen. On selvää, että tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta valvontajärjestelmien käytön todellisista vaikutuksista työorganisaation toiminnan tehokkuudelle, työntekijöiden hyvinvoinnille ja työilmapiirille. Ammattiyhdistysliikkeellä on tuhannen taalan paikka osallistua oikeudenmukaisemman työelämän luomiseen teknologian muuttaessa perinteisiä työntekijän ja työnantajan välisiä suhteita. Reitti_7_2018.indd 27 Reitti_7_2018.indd 27 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 28 Postin elintarvikelogistiikassa yt-neuvott elut Elintarvikelogistiikan muutoksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät tiistaina 14.8. Neuvottelussa käytiin läpi muutoksen perusteita, vaikutuksia ja kohderyhmää sekä neuvotteluiden aikataulu. Työnantaja totesi ensimmäisissä neuvotteluissa, että tässä su unnitelmassa tavoitteena on viedä yrityskaupan jälkeisen integraation ensimmäinen vaihe päätökseen. Tämä koskettaa erityisesti runkoliikennettä ja siihen läheisesti liittyviä toimintoja. Posti korostaa kuitenkin, että elintarvikelogistiikka on Postille strateginen kasvualue ja sen toimintaa tullaan kehittämään jatkossakin. Lisätietoja yt-neuvotteluista PAU:n jäsensivuilta www.pau.fi. Ott eita työelämästä Duunaristipendi jaossa Vuoden 2018 SAK:n Duunari-stipendin hakuaika on alkanut. Stipendi myönnetään työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudella osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi on suuruudeltaan 1 000 euroa ja se luovutetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 22. marraskuuta. Vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 19.10. mennessä osoitt eella jussi.kukkola@sak.? . Postin uusi rahtiterminaali käytt öön Posti otti heinä-elokuun vaihteessa käyttöön Vantaan Viinikkalassa uuden yli 30 miljoonaa euroa maksaneen rahtiterminaalin. Lentokentän läheisyyteen valmistunut jättiterminaali on iso investointi, jolla Posti hakee kasvua ja kustannustehokkuutta logistiikkapalveluissa. Terminaalissa on digitaalinen ohjausjärjestelmä, jolla ohjataan kaikkea toimintaa ja liikkumista terminaalin alueella. Noin 26 000 neliömetrin terminaali on yksi Suomen suurimpia ja se korvaa Postin nykyiset terminaalit Helsingin Veturitiellä, Vantaan Virkatiellä ja Tuusulan Huurrekujalla. Kuva: Posti Reitti_7_2018.indd 28 Reitti_7_2018.indd 28 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 29 Posti irtisanoo Oulun kuljetuksesta Postin Oulun kuljetustuotannon yt-neuvottelut päättyivät 16.8. Yt-neuvottelujen syynä oli Postin ja yritysasiakkaan kuljetussopimuksen päättyminen. Työnantaja päätti vähentää 15 kuljettajaa Posti Kuljetus Oy:stä. PAU:n P-liitteen kuljettajiin ei kohdistunut vähennystarvetta. Toimihenkilötehtävissä vähennystarve on yksi henkilö. Neuvotteluiden alussa vähennystarpeen arvioitiin olevan 35 henkilöä. Neuvottelut alkoivat 4.7. ja niiden piirissä oli yhteensä 94 kuljettajaa Oulun, Kemin ja Kajaanin kuljetustuotannosta. Työntekijöiden kekseliäisyytt ä kannatt aa hyödyntää Jos työntekijä saa osallistua päätöksentekoon työpaikallaan, kasvattaa se yrityksen innovatiivisuutta, todetaan Eurofoundin Living and Working in Europe 2017 -tutkimuksessa. Innovaatioiden todennäköisyys kasvoi seitsemän prosenttia yrityksissä, joissa työntekijät saivat olla mukana työpaikan hankkeita ja strategiaa koskevassa päätöksenteossa. Osallistuminen työpaikan konkreettiseen päätöksentekoon lisäsi tutkimuksen mukaan työtyytyväisyyttä, joka puolestaan lisäsi työmotivaatioita ja vähensi poissaoloja. Myös henkilöstön vaihtuvuus oli työntekijöitä osallistavilla työpaikoilla vähäisempää. Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ja päättää sitä koskevista asioista hyödyttävät siis paitsi työntekijää itseään, myös koko yritystä. Syksyn työeläkekoulut Työeläkevakuutt ajat TELA ry, SAK, Akava ja STTK järjestävät yhteistyössä kahdeksan alueellista työeläkekoulua syysja lokakuussa. Alueellisten työeläkekoulujen aiheena on tänä vuonna mm. työeläkejärjestelmän tarjoama työeläkekuntoutus sekä työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Alueellisten työeläkekoulujen kohderyhmänä ovat maakunnissa toimivat ammatt iliitt ojen luott amushenkilöt, toimihenkilöt, hallinnon jäsenet ja aktiivit. Työeläkekoulut ovat maksutt omia. Lisätietoja: www.tela.? /koulutuskalenteri/tyoelakekoulu Reitti_7_2018.indd 29 Reitti_7_2018.indd 29 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 30 K onferenssiin osallistui yli 1900 henkilöä 523 eri järjestöstä ja 113 maasta. Osallistujista naisia oli 43 prosenttia, joka ylittää UNI:n tavoitteen naisten osuudesta kolmella prosentilla. Edelleen oli kuitenkin delegaatioita, joissa ei ollut mukana yhtään naista. 50 henkilöä ei saanut kokoukseen viisumia. Kokousväki harmitteli asiaa suuresti. Vielä 2010-luvullakin voi käydä näin. TEKSTI SATU OLLIKAINEN KUVAT HEIDI NIEMINEN Kansainvälinen edunvalvonta esillä Liverpoolissa UNI Global Unionin viides maailmankonferenssi pidett iin Liverpoolissa 17.–20.6.2018. Samaan aikaan kongressin kanssa IsoBritannian ammattiliittojen keskusjärjestö vietti 150. vuosipäivää. Myös naisten saamasta äänioikeudesta Isossa-Britanniassa on kulunut 100 vuotta, tosin työläisnaiset saivat äänioikeuden vasta kymmen vuotta myöhemmin. Kongressin aikana vietettiin myös ay-aktiivinakin tunnetun Nelson Mandelan syntymän 100-vuotis päivää. Rana Plaza avasi silmät UNI:n tärkeimpiä tehtäviä ovat globaalien sopimusten tekeminen. Viisi vuotta sitten Bangladeshissa tapahtuneen Rana Plazan tehdasonnettomuuden jälkeen tämä on tullut hyvin merkittäväksi. Onnettomuudessa menehtyi yli 1 100 ihmistä ja 2500 henkeä loukkaantui tehtaan johdon piittaamattomuuden seurauksena. Globaalien sopimusten tekeminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska kauppaReitti_7_2018.indd 30 Reitti_7_2018.indd 30 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 31 kamarit ympäri maailmaa vastustavat niiden tekemistä. UNI tukee myös järjestäytymiskampanjoita eri puolilla maailmaa, joita on tällä hetkellä käynnissä 132 kpl. UNI:n aloitteesta käydään lisäksi monia erilaisia kampanjoita. Esimerkiksi Orange-kampanja keskittyy globaalien sopimusten aikaansaamiseksi työsuojeluun ja työterveyteen liittyvillä alueilla. Globaalien sopimusten avulla on monessa maassa parannettu työehtoja, palkkoja, työoloja ja sosiaalista vuoropuhelua yritysten kanssa. Yksi tärkeimpiä aikaansaannoksia ovat olleet työntekijöiden oikeus järjestäytymiseen ja ammattiliittojen perustamiseen. Näin on tapahtunut monissa meillekin tutuissa kansainvälisissä yrityksissä, muun muassa DHL:ssä ja G4S:ssä. Tämä voi onnistua vain kansainvälisen toiminnan kautta, esimerkiksi Saksassa maan hallitus painosti DHL:n allekirjoittamaan globaalin sopimuksen ITF:n ja UNI:n kanssa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelun parantamiseksi. Myös suomalais-ruotsalainen Stora Enso on allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen. Amazonia seurataan Voisi sanoa, että UNI Global Union ”valtaa” uusia yrityksiä uusilta työelämän alueilta. Kiihtyvällä vauhdilla laajeneva Amazon on yksi tällainen kohde. Amazon työllistää noin 560 000 työntekijää, sillä on yli 63 miljoonaa käyttäjää ja se hallinnoi 43 prosenttia maailmanlaajuisesta verkkokaupasta. Vaikka Amazonin omistaja Jeff Bezos on yksi maailman rikkaimmista henkilöistä, yritys kohtelee työntekijöitään erittäin huonosti. Veronkierto yhtiössä on viety myös ihan omalle tasolle. Amazoniin liittyen lanseerattiin sanonta ”We are not robots – we are humans! – joka kuvaa hyvin Amazonin tilannetta. Kokouksessa puhuttiin hyvin paljon modernista orjatyöstä ja muuttuvasta työelämästä esim. alustataloudesta. Työntekijöillä ei ole turvaa, ei suojaa, ei työehtoja ja epätasa-arvo lisääntyy. He ovat käytännössä työantajan armoilla. Näitä ei ole syytä vähätellä. Alustataloutta on selvästi alkanut näkyä myös pohjoismaissa ja Suomessa. Ja näille on pystyttävä tekemään jotain. Kongressin pääteema oli ”Making it Happen!” ja kongressi asetti uudet tavoitteet ”Breaking Th rough” -strategiaan nelivuotiskaudelle seuraavaan Toronton maailmankonferenssiin vuoteen 2022 asti. Breaking Th rough – strategia aloitettiin jo vuonna 2010 Nagasakin maailmankonferenssissa. Strategian punainen lanka on työntekijöiden oikeudet, joka kulkee kaikkien strategioiden ja kampanjoiden lävitse. UNI Global Unionin pääsihteeri Philip Jennings jätti jäähyväiset kokoukselle ja siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Hän toimi UNI Global Unionissa ja sen edeltäjässä 38 vuotta, joista 29 vuotta pääsihteerinä. Hänen seuraajakseen valittiin Christy Hoff man joka toimi vuosien ajan varapääsihteerinä. UNI Global unionin puheenjohtaja Suomen Ann Selin luopui tehtävästä ja hänen jatkajakseen valittiin Ruben Cortina Meksikosta. PAU:sta UNI:n maailman konferenssiin osallistuivat Heidi Nieminen ja Satu Ollikainen. Reitti_7_2018.indd 31 Reitti_7_2018.indd 31 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAU:n asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Minna Koskinen, etuusvastaava Onko sinulla kysytt ävää? Mikä ihmeen työhyvinvointikeskustelu ja työterveysneuvott elu? Työpaikallani on henkilöitä, joilla on toistuvia sairaslomia ja vaikeuksia selvitä raskaasta työstä. Näissä tilanteissa olen kuullut puhuttavan työhyvinvointikeskustelusta ja työterveysneuvottelusta. Mistä on kysymys? Työntekijän työkyvyn alentuessa tai sairauspoissaolojen lisääntyessä tulee esimiehen järjestää työhyvinvointikeskustelu. Keskustelun tarkoituksena on, että työntekijä ja esimies käyvät läpi seikat, jotka vaikuttavat työntekijän työssä suoriutumiseen ja selvittävät yhdessä onko tarvetta ja mahdollisuutta tehdä työpaikalla työntekijän työssä suoriutumista parantavia toimenpiteitä. Tilanteissa, joissa työntekijän sairaus on pitkittynyt tai työkyky on muuten heikentynyt saattaa syntyä tarve työkykyarvion tekemiseen työhyvinvointikeskustelun jälkeen. Työkykyarviota voi pyytää sekä työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto. Työterveyshuolto selvittää työntekijän työkykyä arvioimalla hänen psyykkisen ja fyysisen työkykynsä riittävyyttä suhteessa tehtävään työhön. Työterveysneuvottelu järjestetään työkykyarvioon perustuen. Työterveysneuvottelun tarkoituksena on löytää keinoja tukea työntekijän työkykyä ja se voidaan järjestää työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon tai esimerkiksi erikoislääkärin aloitteesta. Neuvottelun kutsuu koolle työterveyshuolto. Neuvottelussa sovitaan jatkosuunnitelmasta, kuten toteutettavista työjärjestelyistä ja työkyvyn tukitoimista. Työntekijä voi kertoa oman näkemyksensä työkyvystään ja tuoda esille omat ehdotuksensa ja toiveensa jatkotoimien suhteen. On tärkeää huomata, että työntekijä saa ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilön, kuten työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen. Kannattaa käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja sekä miettiä omia ehdotuksia ja toiveita jatkon suhteen jo ennen työterveysneuvottelua esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun kanssa. Heillä on paljon tietoa erilaisista työkyvyn tukitoimenpiteistä ja kokemusta työterveysneuvotteluista. Mitkä ovat osa-aikaisen oikeudet? Minut palkattiin keväällä osa-aikaiseksi työntekijäksi postinkäsittelytehtäviin. Minulle on vielä hieman epäselvää osa-aikaisen työntekijän oikeudet, työaika, lisätyöt jne? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksella on sovittu, että osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) päivässä/viikossa/kahdessa viikossa tai enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa. Työsopimukseen merkittävä työaika tulee olla mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Osa-aikaisella päivittäinen minimityöaika on 4 tuntia. Työsopimukseen tulee merkitä tarkka tuntimäärä, ei voi merkitä esim. 0–38,15 tuntia viikossa tai 25–30 tuntia viikossa. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä niihin tehtäviin joita teet, on sitä tarjottava sinulle, ennen kuin työnantaja palkkaa uuden työntekijän. Kannattaa olla itse aktiivinen ja ilmoittaa esimiehelle halukkuudesta tehdä lisätyötä. Lisätyötä on työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ylitä vuorokautista (7 t 39 min.) tai viikoittaista (38 t 15 min) säännöllistä työaikaa. Lisätyötä voi syntyä ennen suunnitellun työvuoron alkua, jos sinut kutsutaan töihin aikaisemmin tai työvuoron päättymisen jälkeen. Jos sinut kutsutaan töihin ennen työvuorosi alkua, selvitä onko sinulla oikeus myös hälytysrahaan. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Päivittäistä ylityötä osa-aikaiselle tulee, jos työaika päivässä ylittää 7 t 39 min tai jos työvuoroluetteloon on merkitty tätä pitempi työaika, niin sen jälkeen. Tässä päivittäisessä ylityössä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja tämän jälkeen tunnit ovat 100 %:lla korotettuja. Esim. Työvuoroluettelossa työaika 6 tuntia ja työtä tehdään 10 tuntia. 6 t -> 7 t 39 min = lisätyötä 20 %, 7,39 – 9,39 = ylityötä 50% ja 9,39 -10,00 = ylityötä 100%. Vapaapäiväylityötä tulee, jos työvuoro luetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdään työtä ja viikon kokonaistuntimäärä ylittää 38 t 15 min. Yliyöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Jos sinulla on epäselvyyttä näissä asioissa, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai alueen pääluottamusmieheen. Reitti_7_2018.indd 32 Reitti_7_2018.indd 32 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 33 Reitti Ihan metsässä En ole sen jälkeen pelännyt sen enemmän susia kuin koiriakaan. Kolumni 33 MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i, joka marjastaa ja rentoutuu metsässä. O len ollut ihan metsässä koko kesän, helteestä huolimatta. Flanellipaidassa, pitkissä housuissa ja huivissa. Hullu nainen, vai mitä? Kaikki marjathan ovat kuivuneet joka puolella Suomea. Viisas makaisi rannalla auringossa pulahtaen välillä järveen panematta tikkua ristiin. Ensiksi kypsyivät vadelmat, joita lähirinne notkui. Hikikarpalot toki virtasivat, mutta mehupullo toi lisävoimia. Melkein 40 litraa niitä kertyi. Kotona Veneheitossa kaikki laskettiin marjalitroja ja saunavastoja myöten. Suorastaan kilpailimme naapurien kanssa, kuka eniten oli saanut saalista. Verhojen raosta kurkistettiin, jos naapuri oli jo tulossa hillasuolta ennen muita ja arvuuteltiin, paljonko ämpärissä oli marjoja. Sen jälkeen kukaan ei pidätellyt, vaan polkupyörä tempaistiin esille ja menoksi. Paarmojen, sääskien ja kärpästen kiusattavaksi. Hilloja ei muuten tänä vuonna tullut kuin kaksi kappaletta, vaikka kolusin kaikki tutut suot ja suolammen reunukset. Vadelmien jälkeen alkoi mustikanpoiminta. Mökki on ollut meillä kymmenen vuotta ja siihen on mahtunut vain yksi huono vuosi, viime vuosi. Marjanpoimintariippuvaisen onneksi mustikat ovat olleet tänä vuonna isoja mollukoita ja niitä on ollut mättäät väärällään. Tätä kolumnia kirjoittaessa saalista on kertynyt vasta 70 litraa, mutta se kasvaa. Äiti sanoi, että kunnon perheenemäntä kerää 150 litraa. Eihän siihen enää paljoa ole matkaa. Muistan senkin kerran, kun tulin mökin ovesta taas innoissani ämpäri kukkuroillaan. – Voi, sain maailman isoimpia mustikoita ja hirveästi, kerroin sohvalla lojuvalle miehelleni. – Haluaisin tavallisen vaimon, hän tuumasi ykskantaan nähtyään naamani. Metsässä on ihana olla. Haukat ja tikat ovat tulleet tutuiksi. Pikkuinen poronkello kilkattaa kopassani, jottei karhu tai susi luule minua saaliiksi. Karhuja en ole reissuillani nähnyt, kaksi pantasutta ajoin kerran huutamalla mökin pihalta pois luullen niitä koiriksi. Tulivat mokomat uimaan meidän laiturilta ja huusin, että menkää omalta laituriltanne järveen. Tottelivat. Vasta jälkikäteen kyläpäällikkö tuli niistä varoittelemaan, mikä tietysti aiheutti miltei pyörtymisen. En ole sen jälkeen pelännyt sen enempi susia kuin koiriakaan. Loppujen lopuksi tutkimustieto kertoo käytännössä kokemani: metsä ja ylipäätään luonto tekee hyvää. Lyhytkin vierailu, jopa 15 minuuttia, palauttaa stressistä ja rauhoittaa mielen. Kohentaahan liikunta kuntoakin, mutta luonto parantaa erityisesti mielialaa, koettua terveyttä, auttaa irtautumaan arjesta ja jopa itsetuntoa. Pienen rupeaman jälkeen sydämen syke alkaa harveta, verenpaine laskea ja hyvän olon hormoni erittyä. Mitä suurempi osa vapaa-ajasta vietetään luonnossa, sitä suuremmat ovat hyödyt. Suomessa on ollut ihanan lämmin kesä. Luulisinpa, että työpaikoilta löytyy nyt toisilleen kivoja ihmisiä. Hyvä fi ilis kantaa meitä pimeän syksyn yli. Ja jos alkaa pytyttää, voidaanhan me silloinkin mennä metsään, vaikka yhdessä. Reitti_7_2018.indd 33 Reitti_7_2018.indd 33 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 34 PAU järjesti kesällä Facebookissa ja Instagramissa kesäkuvakilpailun, jossa pyydettiin ikuistamaan kesäfi ilikset töistä tai lomalta. 64 kuvasta kolme eniten ”tykkäyksiä” saanutta kuvaa somessa olivat Jorma Laurosen kuva asiakkaan antamasta vesiHellekesä innosti kuvaamaan pulloviestistä postinjakajalle, Ari Masalinin ”Kesän herkistämät kurret” ja Ulla Meriläisen ”Koti kauniilla paikalla”. Voittajille postitettiin Finlaysonin laadukkaat PAU-kylpypyyhkeet. Lämmin kiitos kaikille kuvan lähettäneille ja kesämuistonsa jakaneille! PAU:n kesäkuvakilpailuun tuli kesä-heinäkuun aikana yli 60 kuvaa, joista tässä muutamia. Reitti_7_2018.indd 34 Reitti_7_2018.indd 34 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 35 Reitti_7_2018.indd 35 Reitti_7_2018.indd 35 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 36 Reitti_7_2018.indd 36 Reitti_7_2018.indd 36 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 37 Vuosien varrelta Kirja Reitti 37 Puntt ihuoltoakaan ei aina ollut TEKSTI EMILIA KUKKALA Veemäisiä voimalauseita ”S inä olet ainutlaatuinen. Onneksi.” Siinä oli tämän epävoimalausekirjan kenties nerokkain anti. On hienoa, että näinä pakkopositiivisuuden aikoina julkaistaan myös kyynistä realismia, kustantajan mukaan älykkäämpää ja sarkastisempaa elämää kaipaaville. Ongelma vain on tässä tapauksessa siinä, ettei kirjan sarkasmi ole kovin älykästä. Osa kirjan aforismeista on sinänsä hyvin osuvia huomioita, mutta kaukana sarkasmista saati lajityypiksi valitusta parodiasta. ”Kun kissa käpertyy aamulla sänkyyn jatkamaan uniaan, sitä sanotaan nautiskelijaksi. Kun sinä teet samoin, sinua sanotaan syrjäytyneeksi luuseriksi.” Välillä toki osutaan maaliinkin: ”Käännä kasvosi kohti aurinkoa, niin linnunpaska osuu paremmin maaliinsa.” Olisin kovasti halunnut pitää tästä kirjasta, mutta loistavan idean toteutus jää hieman puolitiehen. Ulkoasu on tyylikäs eikä sisältökään huono ole, mutta parodian kohteena olevasta voimalauseja aforismiskenestä olisi helposti revitellyt räväkämminkin. ”Uskalla tavoitella mahdottomia. Kun väistämättä epäonnistut, tiedät ainakin mistä se johtuu.” En sitten tiedä, onko aidosti sarkastinen, älykäs ja ennen kaikkea hauska epävoimalausekirja mahdoton tavoite. Jaxuhali ja kivat sulle: Voimalauseita sieltä minne aurinko ei paista. Gummerus 2018. TEKSTI JUHA PÖYRY Keväällä Reitti-lehdessä kerrottiin, että Posti on ottanut käyttöön uusia sähkörahtiskoottereita ja maxi-jakelukärryjä, joilla vähennetään punttihuollon tarvetta. Punttihuoltoakaan ei ole jakelussa aina ollut. Punttilaatikoihin tutustuttiin pohjoismaiden pääkaupunkien yhteisjärjestö NHPU:n kautta Tukholmassa vuonna 1960, jolloin erillistä punttien kuljetusta tai jakelukärryjä ei vielä tunnettu. Postimiehet kantoivat puntit piireille miten taisivat. Kuvassa Lauri Mäntynen 1950-luvulla Helsingin pääpostin edessä lähdössä reitille. Lähetä kuva ja kerro tarina Onko arkistoissasi joku Postiin tai liittoon liittyvä kuva, jonka tarinan haluaisit kertoa Reitti-lehden lukijoille. Lähetä kuva, lyhyt kertomus ja yhteystiedot lehden toimitukseen. Julkaistuista kuvista ja tarinoista maksamme pienen palkkion. Aineiston voi lähettää sähköpostitse osoitteella juha.poyry@pau.fi tai Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Reitti_7_2018.indd 37 Reitti_7_2018.indd 37 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 38 Menoon mukaan Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeily Aika: 25.–27.11.2018 Paikka: Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 145 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Yhden hengen hytti 185 euroa. Vierailu 26.11. Tukholman vanhassa kaupungissa olevaan Postimuseoon. Samana päivänä vieraillaan myös Södertäljessä Scanian automuseossa. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kummassa paikassa haluat vierailla. Risteilyllä kuullaan myös Postimuseon johtaja Kimmo Antilan luento aiheesta ”Postin ja postilaisten selviytyminen muutoksista ja kriiseistä 380 vuoden taipaleella". Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 25.11. klo 13–14. Tulokahvit ja kokous klo 15–16.30, kansi 10. Ruokailut menomatkalla ensimmäisellä kattauksella klo 17.30–19.00. Paluumatkalla kattaus Ruotsin aikaa klo 16.30– 18.00. Tiistaina 27.11. palataan Helsinkiin klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä! Ilmoittaudu seuraaville henkilöille: Risto Dahlberg, Tampere 040 832 1343 Keijo Ruokanen, Rovaniemi 040 723 4614 Pirkko Hassinen, Espoo 040 543 2405 Arto Helander, Varikon vanhat 040 593 2707 Risto Karppanen, Kajaani 0400 686 506 Raili Kultala, Kokkola 0400 668 589 Raija Tsutsunen, Kuopio 0400 402 961 Hannu Purtsi, Mikkeli 050 365 6186 Lauri Jurvala, Helsinki 0400 151 384 Esko Karri, Seinäjoki 0400 667 383 Viljami Kulju, Oulu 040 772 4456 Hannu Nirhola, Helsinki 0400 688 002 Asko Saviaho, Posti 0400 503 330 Sisko Tahvainen, Eno 040 571 8749 Seppo Vanhanen, Itä-Suomi 050 347 7230 Raimo Väänänen, Oulu 040 590 4654 Lisätietoja: Seppo Vanhanen, 050 347 7230 Kurjenkatu 5, 80160 Joensuu Linja-autokuljetukset: Kokkola-Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Helsinki Rovaniemi-Oulu-Jyväskylä-Helsinki Nurmes-Joensuu-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki Kajaani-Kuopio-Mikkeli-Helsinki Kuljetuksia tukee Posti-konsernin Työhyvinvointisäätiö. Kuljetukset myös Tukholmassa järjestetty. Oktober-juhlat Hotelli Heimarissa Hotelli Heimarissa pidetään Oktoberpippalot lauantaina 6.10.2018. Laita päivä ylös kalenteriisi ja seuraa Heimarin ilmoitt elua osoitt eessa www. facebook.com/HotelliHeimari/ PAU:n talvipäivät Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019 Liiton talvipäivät pidetään ensi vuonna Vantaalla, Sokos Hotel Flamingossa. Majoitukset varataan keskitetysti ammattiosastojen kautta. Ole siis yhteydessä osastosi toimihenkilöön. Talvipäivien ohjelmassa on tuttuun tapaan ajankohtaisia asioita, urheilua ja tietenkin Flamingon vesipuisto ja kylpylä. Talvipäivistä myöhemmin lisää tulevissa Reitti-lehdissä ja liiton verkkosivuilla. Talvipäivien järjestäjinä toimivat PAUn Helsingin osasto, Helsingin Automiehet ja Postija logistiikka-alan Asiantuntijat. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja on Seppo Airaksinen, seppo.airaksinen@posti.com. Menoon mukaan Posti Telen ja Gold Linen book.com Reitti_7_2018.indd 38 Reitti_7_2018.indd 38 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 39 Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Mieleenpainuvia kohtaamisia. Tiukkaa asiaa hyvinvointiyhteiskunnan murroksesta. Kiehtovia keskusteluja. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Keskustelijoina mm. Owen Jones, Esko Valtaoja, Sirpa Pietikäinen, Pirjo Nuotio, Nina Lahtinen, Anu Partanen, Katri Saarikivi ja Roni Back. 6. 10. 2018 klo 9–16 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki #tulevaisuustänään | tulevaisuustanaan.? Tule kuulemaan kotimaisia ja kansainvälisiä näkökulmia työelämän polttaviin aiheisiin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Ristikon ratkaisu K Y V Y K Ä S A R O M A A T U L O K E E N N E A A R O T I I S T A I O P T I S E T I N T I A S O M A T I M O N T R O U L O S P A J O R A T A S E T E L I T Y Y U U A A L U S S A P P I K Y N Ä H A U T I E M U U T M A T O A S K O O L O S A F A N I R O S O V O T Ö N Ö T A P A S S A L T V I K R A A H E T U I L Y M I A A L T O O N N E T A R N E S S Y M A K S A I S Ä T Ä L Y T U R O S K Ä K I E N K E L I T U L E S A M M E K O I T T A N A S S A N I I T T I Palautearvonnan voitt aja lehdestä 6/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Vieraita Virosta ja Unkarista PAU isännöi 6.-11.8. joka toinen vuosi järjestettävää Unkari-Viro-Suomi valtuuskuntavierailua. Unkarista ja Virosta saapui PAU:n vieraaksi 12 paikallista ay-aktiivia. Vieraat tutustuivat viikon aikana liiton toiminnan lisäksi muun muassa Flexo Palveluihin, Helsingin postikeskukseen ja Hki 13 postikonttoriin. Virosta vierailuun osallistuivat Kadri Kangur, Ruth Kaugurs, Svetlana Taraban, Ester Alström, Katrin Helgand, Ene Viinamägi ja Unkarista Zsuzsanna Toth, Ildikó Burja, Zsuzsanna Gal, Viktoria Mazak, Sandor Nemes sekä Ilona Farkas. Reitti_7_2018.indd 39 Reitti_7_2018.indd 39 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 40 På svenska Vad är diskussion om välbe? nnande i arbete och förhandling om arbetshälsan? På min arbetsplats fi nns det personer som har upprepade sjukledigheter och svårigheter att klara sig med tungt arbete. I dessa sammanhang har jag hört talas om diskussion om välbefi nnande i arbete och förhandling om arbetshälsan. Vad är de? Om arbetstagarens arbetsförmåga försvagas eller hans eller hennes sjukfrånvaron ökar ska förmannen arrangera en diskussion om välbefi nnande i arbete. Syft et med diskussionen är att arbetstagaren och förmannen går igenom faktorer som påverkar arbetstagarens arbetsprestation och klargör tillsammans behov och möjligheter till åtgärder på arbetsplatsen för att förbättra arbetstagarens arbetsprestation. I situationer där arbetstagarens sjukdom har blivit lång eller arbetsförmåga annars har försvagats, kan det eft er en diskussion om välbefi nnande i ar bete uppstå även behov för bedömning av arbetsförmågan. Både arbetstagaren själv, förmannen eller företagshälsovård kan be om bedömning av arbetsförmågan. Företagshälsovården bedömer arbets tagarens arbetsförmåga genom att upp skatta om personens psykiska och fysiska arbetsförmåga är tillräckliga i förhållande till arbetet. Förhandling om arbetshälsan arrangeras på grund av bedömningen av arbetsförmågan. Meningen med förhandling om arbetshälsan är att hitta metoder för att stöda arbetstagarens arbetsförmåga, och det kan arrangeras på initiativ av arbetstagaren, förmannen, företagshälsovården eller till exempel av en specialistläkare. Förhandlingen sammankallas av företagshälsovården. I förhandlingen avtalas en uppföljningsplan, såsom arbetsarrangemang och stödåtgärder för arbetsförmåga. Arbetstagaren kan berätta sin åsikt om sin arbetsförmåga och uttrycka sina egna förslag och önskemål för fortsättningsåtgärder. Det är viktigt att lägga märke till att arbetstagaren kan ta med sig en stödperson i förhandlingarna, det kan vara t.ex. arbetarskyddsfullmäktig eller förtroendeman. Det lönar sig att gå igenom olika alternativ redan före förhandlingen om arbetshälsan t.ex tillsammans med arbetarskyddsfullmäktig, samt tänka på sina egna förslag och önskemål för framtiden. Arbetarskyddsfullmäktige har mycket information om olika stödåtgärder för arbetsförmågan och erfarenhet om förhandlingar om arbetshälsan. Vilka rätt har en deltidsarbetare? Jag blev deltidsanställd i våras till postbehandling. Det är ännu lite oklart för mig vilka som är mina rätter som en deltidsarbetare gällande arbetstid, tilläggsarbete osv? I Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal har det avtalats att det i arbetsavtalet för deltidsanställd arbetstagare defi nieras arbetstiden så att den är ett visst antal timmar (x timmar) i arbetsskift sperioden för högst fyra veckor. Arbetstiden som tecknas i arbetsavtalet ska motsvara så nära som möjligt den verkliga arbetstid som skall utföras. Hos en deltidsanställd är den dagliga minimiarbetstiden fyra timmar. Det exakta timantalet ska fastställas i arbetsavtalet, det går inte att ange t.ex. 0–38,15 timmar per vecka eller 25–30 timmar per vecka. Om arbetsgivaren behöver fl er arbetstagare i lämpliga uppgift er för deltidsanställda arbetstagare, bör arbetsgivaren erbjuda dessa arbeten till de deltidsanställda arbetstagarna. Arbetsgivaren bör meddela om lediga arbetsplatser på allmän nivå inom företaget eller enligt praxis på arbetsplatsen, så att arbetstagare i arbetsgivarens tjänst har möjlighet att söka dessa arbetsplatser. Det lönar sig att själv vara aktiv, anmäl förmannen om du vill ha mertidsarbete. Mertidsarbete är arbete som överskrider arbetstid enligt avtal och som inte överskrider den regelbundna arbetstiden för dygn (7 h 39 min) eller vecka (38 h 15 min). Mertidsarbete kan uppstå före början av det planerade arbetsskift et om du kallas till arbete tidigare, eller eft er arbetsskift ets slut. Om du kallas till arbete före början av arbetsskift et, ta reda på om du är även berättigad till alarmpremie. Som ersättning för anländande till arbete av larmkaraktär betalas en alarmpremie som motsvarar med 20 % förhöjd enkel timlön. En deltidsanställd arbetstagares övertid är det arbete, som överskrider 7 h 39 min eller om arbetstiden i arbetsskift sförteckningen överskrider detta timantal. Som ersättning för övertid betalas för de två första arbetstimmarna som överskrider arbetsskift sförteckningen med 50 % och för följande arbetstimmar med 100 % på den enkla timlönen. Exempel: Arbetstid i arbetsskift sförteckning är 6 timmar och arbetet tar 10 timmar. 6 h à 7 h 39 min = tilläggsarbete 20 %, 7,39 – 9,39 = övertidsarbete 50% och 9,39 -10,00 = övertidsarbete 100%. Övertidsersättning för ledig dag betalas för utfört arbete under ledig dag antecknad i arbetsskift sförteckningen om det totala timantalet överskrider 38 h 15 min. För övertidsarbete betalas 50 % för 8 första timmar och 100 % förhöjd enkel timlön för följande arbetstimmar. Om något är oklart i dessa frågor, kontakta arbetsplatsens förtroendeman eller regionens huvudförtroendeman. Reitti_7_2018.indd 40 Reitti_7_2018.indd 40 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 41 In English What is an occupational well-being discussion (työhyvinvointikeskustelu) and what is an occupational health care consultation (työterveysneuvott elu)? Some workers at my work place have recurring sick leaves and have problems performing in heavy work. In these situations the concepts of occupational well-being discussion and occupational health care consultation come up. What are these? If the work ability of an employee has decreased, or the amount of sickness absences increased, it is the employer’s responsibility to organize an occupational well-being discussion. Th e purpose of the discussion is for the employer and his/her supervisor to go through together the factors that are aff ecting the employees’ capacity to perform at work. Th ey will consider whether some workplace arrangements are required and possible to carry out in order to promote the employee’s work capacity. In situations where disability has been prolonged or the capacity to work has otherwise been compromised, a need to make an assessment regarding the employee’s work ability might rise. Th is will take place aft er the occupational wellbeing discussion has been held. Work ability assessment can be requested by the employee him-/herself, the supervisor or the occupational health care representatives. Th e occupational health care representatives will assess work ability by assessing the employee’s psychological and physical capacity to function in relation to his/he r work tasks. Occupational health care consultation will be arranged based on the work ability assessment. Th e purpose of the consultation is to fi nd the means to promote the employee’s health and work capacity. Th e occupational health care consultation can be set up by the employee, the supervisor, the occupational health care representatives or by a medical specialist. Th e participants are called to the consultation by the occupational health care representatives. In the consultation plans on how to proceed in the matter, regarding e.g. diff erent work arrangements and other supportive means, will be agreed on. Th e employee can present his/her own view about his/her work ability and express wishes and make suggestions about future proceedings. It is important to notice that the employee has the right to take a support person, such as the health and safety representative or the shop steward, with him/her to the consultation. It is also advisable to go through diff erent options and preferred proceedings in advance with e.g. the health and safety representative. Th ey have a lot of knowledge regarding diff erent work capacity support measures and are experienced in occupational health care consultations. What are the rights of part-time workers? I was hired as a part-time worker into mail handling last spring. I would like to know more about the rights of part-time workers and about work hours, additional work etc. According to the collective labor agreement for the Communications and logistics sector, the employment contract for a part-time worker must specify a certain number of hours (x hours) as the work hours in a shift list of no more than four calendar weeks.Th e work hours specifi ed in the employment contract should be as close as possible to the amount of the real working hours. Th e minimum daily working hours for a part-time worker are 4 hours. In the employment contract the working hours have to be specifi ed in an exact manner, it is not possible for example to mark hours such as 0–38,15 per week or 25–30 hours per week. If your employer needs more workers for tasks you are doing as a part-time worker, your employer must off er this work to you before hiring a new worker. It is worth being active yourself and let your employer know that you are willing to do additional work. Additional work refers to work done by a part-time worker that does not exceed the regular daily working hours (7 hours 39 minutes) or the regular weekly working hours (38 hours 15 minutes). Additional work may be done in situations where you are called to work earlier than normally or you continue working aft er your regular work shift ends. If you are called to work before your regular work shift would begin, fi nd out if you are also entitled to an alarm compensation. A simple hourly salary increased by 20% is paid as a compensation for additional work. For a part-time worker, overtime work refers to work that exceeds the daily regular working hours (7 hours 39 minutes) or exceeds the working hours confi rmed in the shift list if they are longer than that. Th e compensation for overtime work is the simple hourly salary increased by 50% for the fi rst two working hours and by 100% for subsequent hours. For example: Work hours set in the shift list are 6 hours and work has been done for 10 hours. 6 hours ? 7 hours 39 minutes = additional work 20 %, 7,39–9,39 = overtime work 50 % and 9,39–10,00 = overtime work 100 %. Day-off overtime compensation is paid if work is done on a day that is marked as a day off on the shift list and if the overall weekly working hours exceed 38 hours 15 minutes. Th e compensation for day-off overtime is the simple hourly salary increased by 50% paid for the fi rst eight hours and increased by 100% for subsequent hours. To fi nd out more please contact the shop steward in your workplace or the regional chief shop steward. Reitti_7_2018.indd 41 Reitti_7_2018.indd 41 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 Jos jäät tyött ömäksi OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_7_2018.indd 42 Reitti_7_2018.indd 42 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 24.9. mennessä ja voita 20 € Reitti_7_2018.indd 43 Reitti_7_2018.indd 43 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40
• henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Järjestöjäsenen henkivakuutus MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_7_2018.indd 44 Reitti_7_2018.indd 44 4.9.2018 14.40 4.9.2018 14.40