• • TYÖPAIKKARUOKAILU 14 • PÄIVÄPOSTIA VARHAISJAKELUUN 16 • IRTISANOTUT 20 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2020 Jäsenten autt aja Reitti Jäsenelle palkkasaatavia 10 000 € 12 Monien roolien postimies 18 Linda Lundström valitt iin luott amusmieheksi viime keväänä 6 Reitti_7_2020.indd 1 Reitti_7_2020.indd 1 3.11.2020 23.26 3.11.2020 23.26
• Reitti 2 Reitti 7 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 8/ 2020 23.11. 17.12. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Työntekijöiden tukena 10 VVL tessille yleissitovuus 11 Puheenjohtajalta 12 Mainosjakajalle palkkasaatavia 14 Työpaikkaruokailu 16 Päiväpostia varhaisjakeluun 18 Vapaalla: Monien roolien postimies 20 Irtisanottujen tukeminen on iso haaste 23 Tapaturmien ehkäisy 24 Otteita työelmästä 25 Hovioikeudelta merkittävä kiky-ratkaisu 26 Sana on vapaa 27 Ay-majakka: Laura Meriläinen 28 Kysyvälle vastataan 30 Ristikko 31 Kolumni: Tiina Torppa 32 Menoon mukaan 34 På svenska 36 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitukset Katselin vain ett ä aha – tällainenkin liitt o tällä alalla on. 12 18 4 Huom! Lehden välissä Osa-aikaisen tes-opas. Ota talteen! Reitti_7_2020.indd 2 Reitti_7_2020.indd 2 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kustannustehokkuus syö laatua P ostilla menee kohtuullisen mukavasti. Lokakuussa julkaistun osavuosikatsauksen mukaan oikaistu liiketulos kasvoi 17,1 miljoonaan euroon viime vuoden 10,1 miljoonasta eurosta. Liikevaihto oli samaa tasoa kuin vuosi sitten (381,2 milj. euroa). Korona kiihdytti keväällä Postin pakettivolyymin kaikkien aikojen ennätykseen. Kasvua Suomessa ja Baltian maissa oli peräti 20 prosenttia. Osoitteellisten kirjeiden lasku sen sijaan jatkuu. Postin mukaan osoitteellisten kirjeiden määrä putosi Suomessa tammi–syyskuulla viidenneksellä. Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvia lähetyksiä on enää alle kolme prosenttia kaikista Postin lähetyksistä. Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto iloitsi osavuosikatsauksen yhteydessä hyvästä tuloksesta ja kiitti henkilöstöä ”sitoutumisesta ja sinnikkyydestä näinä vaikeina aikoina”. Kuusiston mukaan muutosmatka on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Liiketoimintojen kehittämistä täytyy jatkaa, kustannusrakennetta on parannettava ja markkinoihin täytyy reagoida nopeasti. Henkilöstön näkökulmasta Postin muutosmatka on tarkoittanut käytännössä toistuvia yt-neuvotteluja, irtisanomisia, osa-aikaistamisia ja tes-shoppailua. Sadat postilaiset ovat lähteneet vapaaehtoisesti uusille urille. Muutosmatka on tarkoittanut myös kustannustehokkuutta, joka on näkynyt jo pitkään jakelun laadussa. Postin kilpailija Sanoma nosti taas lokakuussa Helsingin Sanomissa näyttävästi esiin Postin jakeluongelmat. Posti puolustautui ihan aiheestakin syyttämällä kilpailevia jakeluyhtiöitä. Niiden tekemistä virheistä Sanoma ei tietenkään tee isoa numeroa ja miksi tekisi. Sen sijaan Postin kannattaisi tehdä korjausliikkeitä ja kuunnella vihdoinkin ammattilaisia eli työntekijöitä. Nyt huono henkilöstöpolitiikka ja koneellisen lajittelun tehostaminen ajaa laadun edelle. Viime keväänä postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen painotti tässä lehdessä konelajitellun postin tuomista säästöistä. Laskennallisesti jakelujärjestykseen lajiteltu posti säästää yli 50 miljoonaa euroa manuaaliseen lajitteluun verrattuna. Kustannussäästön hintana on kuitenkin jatkuvat laatuongelmat ja Postin mainehaitat. Nämä syntyvät tehottomista työtavoista, muun muassa kolmen kimpun jakelusta ja osoitteenmuutosten (jotka päivitetään vain kerran viikossa) tekemisestä jakelureitillä. Työntekijöiden kokemukselle ja tietotaidolle ei konelajittelun maailmassa anneta juurikaan enää arvoa. Mutta onneksi Postiakaan ei pelkästään mollata. Kuluttaja-lehden lokakuussa tekemän vertailun mukaan Postin pakettipalvelu on nopeinta verrattuna Matkahuoltoon ja R-kioskin Ärräpakettiin. Lehti lähetti pistokokeena 24 pakettia ympäri Suomea. Voittajaksi selviytyi Posti, joka oli ainoa, jonka kautta paketteja saapui perille heti seuraavana päivänä. Vastaavia uutisia olisi mahtavaa lukea joskus myös lehtija kirjejakelun puolelta. JUHA PÖYRY Ps. Moni postilainen on osa-aikaistettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämän lehden välistä löydät Osa-aikaisen tes-oppaan, jossa on tärkeää tietoa nimenomaan tuta-perustein osa-aikaistetuille. Opas kannattaa laittaa talteen. Reitti_7_2020.indd 3 Reitti_7_2020.indd 3 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Posti Group Oyj:n toimitusjohtaja Turkka Kuusisto kävi edunvalvonnan vieraana Tampereella 22.9.2020. Tapaaminen sujui hyvässä hengessä. Molemmat osapuolet toivoivat yhteisen keskustelun jatkuvan. Kuusisto painotti Tampereen olevan vastaisuudessakin tärkeä osa verkkoja pakettiliiketoimintaa. Toimitusjohtajan mukaan laatu ja asiakastyytyväisyys ovat tärkeitä, koska asiakkaat maksavat postilaisten palkat. Vuokratyövoiman käyttöä Kuusisto perusteli sillä, että kirjevolyymien laskiessa PosKuusisto vieraili Tampereella tilla tulee olla keinoja reagoida tilanteeseen nopeasti vuokratyöntekijöillä ja alihankinnasta saatavalla puskurilla. Varhaisjakelun ja perusjakelun mahdollisesta yhdistämisestä laajemmin ei ole vielä tarkkaa tietoa. Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra painotti tilaisuudessa Kuusistolle, että PAUn työehtosopimuksen noudattaminen ja palkkaus ovat merkittävä osa työntekijöiden ja työn arvostamista. Postityötä ei saa halpuuttaa ja työntekijät tulee sitouttaa Postiin ottamalla heidät Postin kirjoille. Myös Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto (vasemmalla) vieraili syyskuussa Tampereella. Kuusiston takana varapääluott amusmies Pirita Palomaa ja pääluott amusmies Leo Harra. Kuva: Jari Lantela varhaisjakelun pilottikokeilut ovat aiheuttaneet huolta työntekijäpuolella. Harran mukaan toimipaikoissa tulee pystyä huomioimaan myö s lisääntyvien jakokimppujen määrä esimerkiksi jakeluautoissa. JUHA PÖYRY Reitti_7_2020.indd 4 Reitti_7_2020.indd 4 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 5 Jäsennumerot muutt uvat vuodenvaihteessa PAUn jäsennumerot muuttuvat 1.1.2021 alkaen. Nykyisten jäsennumerojen ensimmäinen numero kaksi (2) korvataan numerolla seitsemän (7). Muutos jäsennumerossa kannattaa huomioida kirjauduttaessa liiton verkkosivuilla sähköiseen jäsenpalveluun ja jäsensivuille. Eli kun kirjaudut 1.1.2021 palveluihin, korvaa jäsennumerosi ensimmäinen numero kaksi numerolla seitsemän. Nykyiset jäsenkortit toimivat jäsennumeron muutoksesta huolimatta normaalisti. Jäsenkortti on voimassa 31.12.2021 saakka. Uudet kortit postitetaan jäsenille ensi vuoden loppupuolella. Jäsennumeron muutoksen taustalla on Postija logistiikka-alan työttömyyskassan sulautuminen Kuljetusalan työttömyyskassaan. Liitt okokousedustajia 122 PAUn liittohallitus vahvisti kokouksessaan 16.10.2020 osastojen liittokokousedustajien määrät PAUn XXVI Liittokokoukseen 2-4.6.2021. Liiton 47 ammattiosastolla on yhteensä 122 paikkaa liittokokoukseen. Lokakuun osastokirjeessä kerrotaan osastoittain tarkat edustajamäärät. Osasto on oikeutettu lähettämään yhden edustajan kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohti. Mikäli osastoilla on asian suhteen huomautettavaa, tulee reklamaatio osoittaa PAUn liittohallitukselle 30.11.2020 mennessä. PAUn XVI Talvipäivät Seinäjoella PAUn suurin järjestötapahtuma eli Talvipäivät pidetään 20.-21.2.2021 Seinäjoella. Lauantain tapahtumapaikkana toimii Seinäjoki Areena. Iltajuhlat ja sunnuntain työehtoklinikka järjestetään Sokos Hotel Lakeudessa. Avajaisten, iltajuhlien ja urheilutapahtumien lisäksi lauantaina iltapäivällä kokoontuvat ammattiryhmät jakelu, käsittely ja toimihenkilöt. Ammattiryhmissä käsitellään mm. tulevan liittokokouskauden henkilövalintoja liittohallitukseen ja liittovaltuustoon. Liikuntalajeina Seinäjoella on salibandy (maalivahti + 5 kenttäpelaajaa), lentopallo (4-6 pelaajaa) ja keilaus (naiset, miehet, harrastajat/kilpa). Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.1.2021 mennessä jukka.kalliokoski@posti.com. Eläkeläisille on talvipäivillä oma tilaisuus, jonka ohjelmassa mukana mm. Eläkkeensaajien keskusliitto. Kokoustilat mahdollistavat turvavälien noudattamisen, tilaisuuksissa on käsidesi ja kasvomaskit tarjolla. Vallitseva koronatilanne saattaa vaikuttaa talvipäivien toteutukseen. Talvipäivien majoituksia voi tiedustella mm. seuraavista hotelleista: Sokos Hotel Lakeus puh. 0107648000, lakeus.seinajoki@sok.fi , Sokos Hotel Vaakuna, puh. 0107647000, vaakuna.seinajoki@sok.fi . Sokos hotellien varaustunnus on BPAU2021. Lisätietoja myyntipalvelu.seinajoki@sokoshotels.fi , puh. 0107648100. Scandic Seinäjoki varaustunnus BPAI190221, puh. 0624130019, seinajoki@scandichotels.com. Hotelli-Ravintola Alma, p 064215200 tai 0405615079. JÄRJESTELYTOIMIKUNNAN TERVEHDYS: Ennakkotietoa trysköistä ! Seinäjoella tryskätähän PAUn XVI talavipäivillä 20.-21.2.2021. Järjestelykoneistomme on pähkäillyt keväästä lähtien, kuin saatihin kuulla kunnian järjestää nämä päivät. Toimijat ovat sitoutuneet täyrellä syrämellään ja lopputulos on nähtävillä sitt en helmikuussa Seinäjoella Etelä-Pohojanmaalla. Kisaalemma sähälys (maalivahti + 5 kentt äpelajaa), lentopallos (4-6 kentt äpelaajaa) ja keilaalus (kilpasarja naiset/miehet 3 sarjaa ja harrastelijat naiset/miehet 1 sarja). Kisaalla me osaamma ja jos tekin, niin tulukaa se toristamahan meille! Täs vaihees me kisajärjestelijät jännitämmä kuka/ketkä saavat kisoos hopiaa. Näihin kisoohin pitää ilmoitt autua etukätehen, ohjeet lokakuun osastokirjeessä. Jos meillä ei jotaki oo, niin se teherähän. Näihin tryskööhin teimme teirän viime käynnin jälkehen (vuonna 2005 Talavipäivät) lisää tilaa Areenahan, ett ä kaikki varmasti mahtuu tupahan (”uusi B-halli, jossa pelatahan sähäly ja lentopallo).” Trysköören lähestyes voit kysellä lisätiatua allekirjoitt aneelta ja jo täs vaihees lupaamma pitää puukoot tupes ja kun pohojalaanen jotaki lupaa, niin se myös pitää. Laitt akaahan ? ikat ja klopit päivämäärät ylähälle, näistä tryskööstä ei kannata jäärä pois. Tervetuloa lakeuksille, nähärähän silloon! JUKKA KALLIOKOSKI Järjestelytoimikunnan pj., jukka.kalliokoski@posti.com R R R R R R R R R R R R Re R Re Re Re Re Re Reeeeeeee R R R R R R R R R Re Reee R R R Re R R Reeee R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Ree R R R R Reeee R R R R Re R R R Reee R R R R R Re R Re Re Re Re R R R R R R Reee R R R R Reee R R Re R R R R R Reeeeee R R R R R R R Reee R R R Reee R R R R R Reeee R R R R R R R Reeee R R R Ree R R R R Ree R Reeeee R R R Reeee R R R R Reee R R R R Reeee R R R Reee Reeeee R R R R R Reeee R R Reeeeeeee R R Re R Reeeee R R R Re Re R Reeeeeeee R R R Reeeeeee R Reeeeeeee R R R R R R R R R R R iiiit it itt itttttt it it it iitttt it it it iiiiiittt iittt it iittt it it itttt iiiittttt iiitt it iiiitt iiiiiiit iiitttt iiiit iiiiiiiit iiiiit iiiit iiiit it iiittt iiiitt iiiit iiiittt iiiittt iiiitt iiiit iit iiiitt iiit iiiitti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tii ti ti tii tttti ti ti tti ttttii ti ti ti ttii ti ti ttti tii tiii ti ti ti tiii tii ti tti ti ti ti ti tti ti ti ti ti ttiiiii tii ttti tttti 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 NNAN TERVEHDYS: oa trysköistä ! AUn XVI talavipäivillä käillyt keväästä lähtien, stää nämä päivät. Toimijat än ja lopputulos on nähtävillä lä-Pohojanmaalla. ti + 5 kentt äpelajaa), keilaalus (kilpasarja at naiset/miehet 1 sarja). n, niin tulukaa se me kisajärjestelijät soos hopiaa. tua etukätehen, ohjeet herähän. Näihin tryskööhin hen (vuonna 2005 Talavipäivät) varmasti mahtuu tupahan ly ja lentopallo).” lä lisätiatua allekirjoitt aneelta uukoot tupes ja kun pohojalaanen vämäärät ylähälle, näistä tryskööstä akeuksille, nähärähän silloon! imikunnan pj., jukka.kalliokoski@posti.com Kuva: Leena Koskela. Reitti_7_2020.indd 5 Reitti_7_2020.indd 5 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 6 Työnkuva 6 Reitti Reitti_7_2020.indd 6 Reitti_7_2020.indd 6 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 7 Työntekijöiden tukena TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY 7 Linda Lundström valitt iin Hertt oniemen luott amusmieheksi viime keväänä. Osaaikaistamiset, alihankinta ja työn jatkuva tehostaminen eivät tee tehtävästä helppoa. Lundström haluaa kuitenkin tukea työntekijöitä ja tartt ua työpaikan epäkohtiin . Hertt oniemen luott amusmies Linda Lundström kiitt ää pääluott amusmies Riitt a Sievilää tuesta oman edunvalvontauran alkutaipaleella. Lundström haluaa muistutt aa kollegoja, ett ä ongelmien keskellä ei pidä jäädä yksin. Reitti_7_2020.indd 7 Reitti_7_2020.indd 7 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 8 Työnkuva L undströmin pesti Helsingin Herttoniemessä alkoi juuri, kun jakajia alettiin osa-aikaistamaan ja koronan ensimmäinen aalto levisi Suomeen. Herttoniemestä osa-aikaistettiin seitsemän, joista kolme vapaaehtoisesti. Osa-aikaistamisia Lundström pitää epäoikeudenmukaisina varsinkin, kun samaan aikaan työnantaja tarjoaa työtä vuokratyöntekijöille ja alihankkijoille huonommilla työehdoilla. Itäkeskuksessa ja Puotilassa kahdeksan reittiä on alihankkijalla, joka jakaa postit maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Omalla väellä jaetaan enää tiistaisin ja perjantaisin. Tämä on äärettömän väärin. Samaan aikaan, kun meitä kokoaikaisia osa-aikaistetaan, otetaan vuokratyövoimaa tilalle. Miten tällaista pystyy laillisesti edes tekemään, Lundström ihmettelee. Alihankinnan ja vuokratyön lisäksi jakelussa puhuttavat laatuongelmat. Ongelmat ovat vain lisääntyneet MSM-koneiden ja esityön automatisoinnin myötä, kun työnantaja haluaa ulosmitata koneellisesta lajittelusta tulevan hyödyn laadun kustannuksella. Työntekijöiden tietotaitoa, kokemusta ja reittituntemusta ei juurikaan enää käytettä, kun MSM:n kautta jakelujärjestyksessä tulevia lähetyksiä ei toimipaikoissa käsitellä. Lähetykset menevät reitille sellaisenaan, oli mukana osoitteenmuutoksia tai ei. Ja reitin voi jakaa kuka hyvänsä, joka ei ole siinä aiemmin ollut; uusi työntekijä, vuokratyöntekijä tai alihankkija. Kielitaitokaan ei ole enää kynnyskysymys. Emme ole lajitelleet enää omia reittejä sen jälkeen, kun meille tuli resepti. Nyt kaikki tekevät kaikkea. Ja kun lajittelua ei tehdä itselle, ne saatetaan lajitella miten sattuu. Tämä on äärettömän huono systeemi. Hitaan ja tehottoman kolmen kimpun jakelun lisäksi osoitteenmuutoksetkin tehdään nykyisin jakelureitillä säässä kuin säässä maanantaisin saatavan listan mukaan. Mikäli muina päivinä tulee uusia osoitteenmuutoksia, ne eivät näy missään ja lähetykset menevät luukusta sisään. Hieman kärjistäen jakelussa on työohje, joka määrää jakamaan postit väärin. Meille tuli juuri äskettäin tällainenkin käytäntö, että jos manu-hyllyssä on jossain lohkossa alle viisi lähetystä, sinne laitetaan punainen lappu. Se on merkki siitä, että lähetyksiä ei lajitella, niistä ei katsota osoitteenmuutoksia ja ne vain laitetaan jakelureitille sellaisenaan. Järjestäytyminen tärkeintä Itä-Helsingin Herttoniemestä hoidetaan myös Laajasalon, Tammisalon, Roihuvuoren, Itäkeskuksen ja Puotilan jakelut. Alueelle tulee jatkuvasti lisää talouksia lähinnä Laajasalon ja Kruunuvuoren kasvun kautta. Reittejä on tällä hetkellä viitisenkymmentä, joista enemmistö jaetaan pyörillä. Lundströmin jakamissa reiteissä talouksia on tuhannen molemmin puolin. Työpaikan ensimmäinen kehittämiskohde, johon Lundström kiinnitti huomiota, oli työpaikan taukokäytäntö. Työpaikalla oli epäselvää, kuinka paljon kellekin kuuluu taukoja ja miten niitä pidetään. Keskimääräinen taukoaika vakituisella kokoaikaisella on nyt noin viisi tuntia viikossa, Osoitt eenmuutokset tehdään jakelureitillä maanantaisin saatavan listan mukaan. Reitti_7_2020.indd 8 Reitti_7_2020.indd 8 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 9 Maria Rossi opett i viimeisenä työpäivänään Lindaa uudelle jakelureitille Roihuvuoressa. jonka työntekijät käyttävät työtilanteen mukaan. Taukoja ei ole laitettu kuitenkaan kiinteänä työvuoroihin. Työntekijöiden oikeuksiin ja työpaikan epäkohtiin ei pystytä puuttumaan ilman työntekijöiden järjestäytymistä ja luottamusmiestä. Linda Lundström muistuttaakin, että ammattiliitto pitää huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista. Liitolta saa aina neuvoa, tukea ja apua. Lisäksi jos jää työttömäksi, saa ansiosidonnaista päivärahaa. Liiton jäsenill on myös paljon rahanarvoisia etuja, tärkeimpänä muun muassa oikeusturva, jos tulee riitaa työnantajan kanssa. Lisäksi matkustajaja tapaturmavakuutus on hyvä jäsenetu. SAK:laisten liittojen järjestäytymisaste on kuitenkin viime vuosina laskenut. Työn tekemisen muodot, työmarkkinoiden epävarmuus ja yleinen työttömyyskassa YTK haastavat ammattiliittoja jatkuvasti. Suurin yksittäinen syy sille miksi liittoon ei liitytä on se, ettei kukaan ole tarjonnut jäsenyyttä. Herttoniemessä liittyminen ei jää kuitenkaan tästä kiinni. Kun meille tulee uusi työntekijä, käyn esittelemässä itseni ja kerron mitä liittoa edustan ja perustelen miksi siihen kannattaa liittyä. Vuoden takainen postilakko osoitti konkreettisesti järjestäytymisen merkityksen. Postilaisten palkat olisivat pudonneet noin 30% ja työehdot heikentyneet merkittävästi ilman jäseniä ja työtaistelua. Lundström toimi lakon aikana lakkovahtina ja osallistui mielenosoituksiin Postin pääkonttorilla ja Eduskuntatalon edessä. Päällimmäisenä lakosta jäi mieleen se, kuinka kaikki puhalsimme yhteen hiileen ja pysyimme yhteisenä rintamana, Lundström muistelee. Jaksaminen huolett aa Herttoniemen jakelussa tehdään maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin 9,5 tunnin päiviä. Tiistai on pääsääntöisesti vapaapäivä, perjantaisin kevennettyjä päiviä on enää harvemmin. Pitkät päivät ja reitit vaikuttavat luonnollisesti työntekijöiden jaksamiseen. Meillä on työntekijät tosi väsyneitä siihen, että työtaakka on joka päivä lähtökohtaisesti sellainen, että harvoin selviät töistä työajassa. Se rassaa heti aamulla, kun tuut töihin ja huomaat, että ei helvetti tänään menee taas kahdeksaan illalla, jos jaan jakelureitin loppuun. Herttoniemessä noudatetaan annettua työaikaa Lundströmin mukaan fi ft y-fi ft y. Osa lopettaa työt työajan päätyttyä, osa tekee ylitöitä. Linda Lundströmillä ei jää illasta juurikaan vapaa-aikaa omiin harrastuksiin. Illat on aika lailla sitä, että lähden töistä, haen pojan päiväkodista ja teen kotona sapuskat. Illasta ei paljon yhteistä aikaa jää, kun laitetaan jo poika nukkumaan. Ja aamulla kello herättääkin sitten taas kuudelta töihin. Onneksi sentään tiistaisin ehditään pojan kanssa uimakouluun. Reitti_7_2020.indd 9 Reitti_7_2020.indd 9 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 10 Y leissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota kaikki alalla toimivat työnantajat ovat vähimmäistasona velvollisia noudattamaan solmimissaan työsuhteissa. Alalla toimivan työnantajan voi olla mahdollista olla noudattamatta yleissitovaa työehtosopimusta ainoastaan, jos se on järjestäytymisensä perusteella sidottu toiseen työehtosopimukseen. Tällöin puhutaan työehtosopimuksen noudattamisesta normaalisitovana. Yleissitova työehtosopimus on luonteeltaan valtakunnallinen ja alalla edustettavana pidetty. Yleissitovuuden vahvistaa sosiaalija terveysministeriön alainen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Vahvistamislautakunta antoi päätöksensä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen (VLTES) yleissitovuudesta 14.9.2020. Päätös oli PAUn kannalta myönteinen – työehtosopimuksen yleissitovuus jatkuu. Vahvistamislautakunta arvioi yleissitovuuden myöntämistä sen perusteella, onko sopimus valtakunnallinen ja onko se edustavana pidettävä. Kysymys on valtakunnallisen työntekijäjärjestön (PAU) ja valtakunnallisen työnantajajärjestön (PALTA) välisestä työehtosopimuksesta, jota sovelletaan koko Suomen alueella. VLTESiä ei ole rajoitettu sovellettavaksi vain tietyssä yrityksessä tai tietyissä yrityksissä. Näin ollen lautakunnan arviointi keskittyi pitkälti siihen, onko VLTESin katsottava olevan toimialallaan edustava. TEKSTI VEERA KEKÄLE, lakimies Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukselle yleissitovuus Työsopimuslain esitöissä on katsottu, että työehtosopimusta on pidettävä alallaan edustavana, jos sen piiriin kuuluu noin puolet alan työntekijöistä. Vahvistamislautakunta on ratkaisutoiminnassaan soveltanut esitöissä mainittuja edustavuuden harkintaperusteita siten, että edustavuuden ollessa vähintään 45 % työehtosopimusta on voitu pitää yleissitovana. Mikäli edustavuus on alle 45 %, yleissitovuuden vahvistaminen edellyttää liitännäisperusteita. Alle 40 % edustavuudella työehtosopimusta ei ole voitu pitää yleissitovana. Vastaavat soveltamisperiaatteet ilmenevät myös työtuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Keskeinen osa VLTESin yleissitovuuden arviointiprosessia oli sen soveltamisalalla työskentelevien kokonaismäärän arviointi ja sen vertaaminen niiden työntekijöiden määrään, joiden työsuhteissa sovelletaan VLTESiä. PAU esitti, että edustavuuden arviointi tulisi tehdä työntekijämääriin perustuvien lukujen sijaan henkilötyövuosina, sillä alan muiden työehtosopimusten piirissä on lähinnä osa-aikaisesti työskenteleviä työntekijöitä. Vahvistamislautakunta ei kuitenkaan arvioinut henkilötyövuosia, sillä se katsoi, ettei riittävän kattavaa selvitystä henkilövuosien määrästä ollut määritettävissä. VLTESin osalta vahvistamislautakunta päätyi siihen, että edustavuus on 40,78 %. Sitä ei siis voitu pitää yleissitovana yksinomaan edustavuusprosentin perusteella. Vahvistamislautakunta arvioi liitännäisperusteita ja päätyi ottamaan huomioon mm. alan työntekijöiden järjestäytymisasteen ja sen, että alalla on pitkään jatkunut vakiintunut työehtosopimuskäytäntö. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana. Vahvistamislautakunta katsoi VLTESillä olevan tärkeä merkitys matalapalkkaisen, murroksessa olevan alan työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen turvaajana. Lautakunta muistutti päätöksessään myös siitä vakiintuneesta käytännöstä, ettei työehtosopimusta voida vahvistaa yleissitovaksi vain jotakin sen piiriin kuuluvaa toimialaa koskien, vaan se joko vahvistetaan tai jätetään vahvistamatta kokonaisuudessaan. Liitännäisperusteet huomioiden vahvistamislautakunta päätti VLTESin olevan edelleen yleissitova. On mahdollista, että yleissitovuuspäätöksestä valitetaan. PAU tiedottaa jäsenistöä asian etenemisestä. Reitti_7_2020.indd 10 Reitti_7_2020.indd 10 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Mielivaltaiset ammatt iliitot ”K uka suojelee yritystä tällaisesta ay-liiton mielivallasta, aggressiivisesta jäsenhankinnasta ja työtuomioistuimen vastaisesta toiminnasta?” Näin kyseli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lokakuun lopulla työministerille osoitetussa avoimessa kirjeessä. Häkämies on huolestunut tapauksesta, jossa työntekijät vaativat työnantajaa vaihtamaan työhönsä sovellettavaa työehtosopimusta heille paremmaksi. Tätä vaadetta he ajavat myös lakoilla. Muistaako kukaan tapausta, jossa työnantaja olisi vaihtanut tai yrittänyt vaihtaa noudattamansa työehtosopimuksen heikompaan? Niinpä. Näitä tapauksia tulee esille vuosittain useita. Ja en muista EK:n niitä tuominneen. Työntekijät voivat vaatia työehtosopimuksen vaihtamista ja sen voi tehdä täysin laillisesti. Otetaan esimerkki omalta alaltamme, kun sen parhaiten tunnen. Posti käyttää useita vuokrayrityksiä ja alihankkijoita, jotka ovat Medialiiton jäseniä ja saavat tästä syystä soveltaa Medialiiton jakelua koskevaa työehtosopimusta työntekijöihinsä. Tämä sopimus on meidän solmimaa alan työehtosopimusta edullisempi. Jos tällaisen alihankintatai vuokratyöyrityksen työntekijät liittyvät PAUn jäseniksi, niin pystymme ensin neuvottelemalla ja sen jälkeen tarvittaessa myös lakkojen avulla vaatimaan kyseistä yritystä noudattamaan PAUn työehtosopimuksen tasoisia työehtoja työntekijöihinsä. Eli voimme hakea jäsenillemme nykyistä parempia työsuhteen ehtoja. Kun lakoista ilmoittaa työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti, niin ne ovat täysin laillisia. PAU ja sen jäsenet ovat sidottuja työrauhaan vain meidän omien työehtosopimustemme osalta eli muiden sopimusten työrauhavelvoitteet ei liittoa ja jäseniämme sido. Edellä kerrotussa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Näin tähän maahan on työehtosopimukset taisteltu. Tämä vaan on tässä vuosikymmenten saatossa unohdettu. Sopimusyhteiskunta on tuottanut tulosta eli keskitettyjä, yhteiskuntaa vakauttavia sopimuksia on tehty pidempään kuin mitä itse olen elänyt, joten ei ihme, että emme muista miten siihen on päästy. Ja emme osaa myöskään ajatella, mitä tarkoittaa työelämä ilman ammattiliittoja ja yleissitovia työehtosopimuksia, kun harva työntekijä on joutunut työelämässä olemaan ilman liiton ja/tai työehtosopimuksen tuomaa turvaa. Järjestäytymätön työntekijäkin on saanut nauttia työehtosopimusten tuomista eduista järjestäytyneiden ansiosta. EK:n ja erityisesti Metsäteollisuuden irtaantuminen sopimustoiminnasta on hyvä heräte meille kaikille. Työnantajapuolella on ilmeisesti ajateltu, että heidän päätöksensä nykyisen työmarkkinajärjestelmän romuttamisesta pitää ottaa vain ilmoitusasiana vastaan ilman vastaväitteitä. Tai ehkä on ajateltu, että ay-liike ei enää laskevien jäsenmäärien maailmassa voi muuta kuin ottaa asian mukisematta vastaan. Eihän se näin mene. Keksimme varmasti nopeasti uudestaan sen, miten nykyinen työmarkkinajärjestelmä luotiin eli järjestäydymme taas niin kuin vanhempamme ja isovanhempamme ja toimimme yhdessä liittoutuneena työehtojemme puolesta. Tästä kaikesta tulee mieleen isovanhempieni aikainen sananlasku: Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan. Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa varmasti radikaalimman ay-liikkeen. Reitti_7_2020.indd 11 Reitti_7_2020.indd 11 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 12 Reitti ti 12 J okela liittyi syksyllä 2018 PAUn jäseneksi, kun löysi liiton sivuilta uutisen mainosjakajien työehtokiistasta. Jokela otti yhteyttä liiton silloiseen lakimieheen Iikka Avelaan ja laittoi palkkasaatavahakemukset vireille. Palkkalaskelmissa näkyi kaikki jaetut kappaleet. Tein laskelmat palkkasaataviin laskurilla, jossa oli huomioitu myös lomakorvaukset. Tarkistutin laskelmat vielä PAUn lakimiehellä. Laskelmat oli työlästä tehdä, mutta kun oli tiedossa jakopäivät, jaettavat tuotteet ja maksetut kpl-korvaukset, niin laskelmista tuli tarkat. Jokela aloitti työt Jakelu-Ässissä keväällä 2017, kun muutakaan työtä ei ollut tuolloin tarjolla. Työsopimuksen allekirjoituksen yhteydessä työnantaja tarjosi samalla hieman yllättäen mahdollisuutta liittyä Suomen Mainosjakajien Etujärjestöön. Työehtosopimus oli siinä mukana ja katselin vain, että aha tällainenkin liitto tällä alalla on. Ihmettelin kyllä sitä, että ei työnantajat yleensä työntekijöitä kehoita liittymään ammattiliittoon. Tessistä oli vaikea kpl-korvausten perusteella arvioida mikä palkka tulee lopulta olemaan. TEKSTI JUHA PÖYRY, VEERA KEKÄLE KUVA SHUTTERSTOCK Jakelu-Ässät tuomitt iin maksamaan palkkasaatavia lähes 10 000 euroa Jakelu-Ässät, nykyinen SSM Länsi-Suomi Oy tuomitt iin maksamaan syyskuussa Ville-Veikko Jokelalle palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9717 euroa. Lisäksi jakeluyhtiön maksett avaksi tuli 13 450 euron oikeudenkäyntikulut. Mainosjakelulle tyypilliseen tapaan Jokelakin lajitteli jaettavat lähetykset kotona keittiöpöydän ääressä. Työaika vaihteli jaettavien tuotteiden ja painon mukaan. Vakipiirissä lajitteluun meni 2–4 tuntia, auton lastaukseen 15–30 minuuttia, jakeluun 2–4 tuntia. Ja sitten ajelu piiriltä toiselle ja jaettavien tuotteiden täydennys kotoa, lastaus ja auton siistiminen työkeikan jälkeen yhteensä noin tunti. Kun tein kahta reittiä, jakelureittien kokonaistyöaika riippuen jaettavien tuotteiden määrästä ja painosta oli kuudesta jopa 15–17 tuntiin, Jokela muistelee. Parhaimmillaan eri jakelutuotteita saattoi olla 16, joka tarkoitti niillä kerroilla kahdelle reitille keskimäärin 13715 tuotetta per jakelukerta. Yhtä jakelukertaa kohden työmäärä vain kasvoi, kun lauantaijakelu jäi pois. Työmäärään suhteutettuna tuntipalkka ei muodostunut kummoiseksi. Kpl-korvaukset muutettuna tuntipalkoiksi tuli keskimäärin 4–5 euroa. Pidän palkkaa hyvin huonona. Palkkavaateiden esittämisen jälkeen Jokela jatkoi mainosjakajan töitä siihen saakka, kunnes pääsi opiskelemaan isännöitsijän ammattitutkintoa. Tällä hetkellä hän toimii henkilökohtaisena avustajana. Työntekijöiden riisto ja alipalkkaus on viime aikoina ollut otsikoissa lähinnä Nepalilaisten ravintoloiden ja marjanpoimijoiden osalta. Mainosjakelussa ilmiö on ollut laajemmin tiedossa ja oikeusprosesseissa siitä lähtien, kun PAU nosti työntekijöiden alipalkkaukset ensimmäistä kertaa esiin syksyllä 2007. Alipalkkaus pitäisi mielestäni kriminalisoida, se voisi olla ehkä ratkaisu tähän. Nythän tämäkin fi rma jatkaa edelleen samalla tasolla, Jokela sanoo. Jakelu-Ässät ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon. "Katselin vain, ett ä aha tällainenkin liitt o tällä allalla on." Reitti 12 Reitti_7_2020.indd 12 Reitti_7_2020.indd 12 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 13 Reitti 13 Korkein oikeus antoi 5.10.2020 ratkaisunsa asiassa, jossa oli kyse siitä, tuliko mainosjakajan työsuhteessa soveltaa Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n (SME ry) ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry (SKE ry) välistä Erillisjakelu tessiä vai PAUn ja PALTAn välistä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. KKO ei lähtenyt ratkaisemaan sovellettavaa tessiä, koska palkkasaatava oli vanhentunut. Työntekijän palkkasaatava vanhenee työsuhteen voimassa ollessa viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jol lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Työsuhteen päätyttyä saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, vanhentuu saatava viidessä vuodessa. Korkein oikeus katsoi, ettei tässä tapauksessa työntekijän palkkavaatimuksen perusteena ollut työsopimuslaissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys. Asiassa oli sen sijaan kyse väitteistä työehtosopimuksen pätevyyteen liittyen. Korkein oikeus katsoi, että palkkasaatavat olivat rauenneet, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Vaikka ratkaisu oli PAUn kannalta negatiivinen, se kuitenkin selkiyttää oikeustilaa. Tämän ratkaisun myötä on entistäkin tärkeämpää, että palkkavaatimukset tehdään ajoissa ja neuvomme jäseniä tekemään vaatimuksia sekä työsuhteen aikana että mahdollisimman pian työsuhteen päättymisestä ja olemaan aktiivisesti yhteydessä liiton toimistoon epäselvissä asioissa. Työnantajayhtiön muutostilanteet eivät vaikuta palkkasaataviin Liiton toimistolle on tullut kysymyksiä siitä, voiko palkkasaatavahakemuksen enää tehdä, kun työnantajan yhtiörakenne on muuttunut. Esimerkiksi Suomen Suoramainonta -konserni on uutisoinut muutoksista yhtiörakenteessaan tänä syksynä. Kyllä voi tehdä. Liikkeenluovutustilanteissa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Kun kyse on ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän työsuhteesta johtuvasta saatavasta – kuten palkkasaatavasta – luovuttaja (entinen työnantajayhtiö) ja luovutuksensaaja (uusi työnantajayhtiö) vastaavat asiasta yhteisvastuullisesti. Vireillä olevista oikeudenkäynneistä PAUlla on parhaillaan useita oikeudenkäyntejä vireillä mainosjakeluyhtiöitä vastaan, koska jakeluyhtiöt eivät aiemmista tuomioistuinratkaisuista huolimatta ole noudattaneet alan yleissitovaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Useammassa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä SKE ry on tehnyt väliintulohakemuksen, eli yrittänyt päästä oikeudenkäyntiin osalliseksi. SKE ry on perustellut väliintuloaan muun muassa sillä, että SKE ry:llä olisi asiassa oikeudellinen intressi ja että se on oikea taho selvittämään työehtosopimuksissa sovittujen palkkioiden perusteita. PAU on katsonut, ettei SKE ry:llä ole riittävää kannekelpoista intressiä väliintulolle, ja että SKE ry:n tarkoitus on väliin tulijana puolustaa solmimansa Erillisjakelu TESin pätevyyttä. Olemme vedonneet väliintulohakemusten osalta siihen, että työtuomioistuin on jo ottanut kantaa kyseisen TESin pätevyyteen (TT 2019-102). SKE ry:llä ei myöskään ole katsottu olevan oikeudellista intressiä väliintuloon sen jälkeen, kun erillisjakeluyhtiöt ovat eronneet siitä ja liittyneet Medialiittoon. Sekä käräjäoikeusettä hovioikeustasolla kaikki ratkaistut SKE ry:n väliintulohakemukset on hylätty. Käräjäoikeudet ovat lisäksi määränneet osassa tapauksia SKE ry:n korvaamaan PAUn oikeudenkäyntikuluja väliintulohakemuksiin vastaamisesta aiheutuneiden kulujen osalta. Mainosjakajien sopimustilanne ja edunvalvonta muuttui syksyllä 2019, kun Teollisuusliitto ja Medialiitto solmivat PAUn yleissitovasta tessistä huolimatta suorajakelua koskevan työehtosopimuksen. Sopimuksen soveltamisala on sama kuin eri oikeusasteissa laittomaksi todetun SME ry:n ja SKE ry:n osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala. Reitti 13 Palkkavaade kannatt aa tehdä ajoissa Reitti_7_2020.indd 13 Reitti_7_2020.indd 13 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 14 Reitti 14 Vielä keväällä Tampereen Postikeskuksen noin 300 työntekijää saatt oi ostaa lämpimän aterian työnantajan tukemana. Kesän korvalla yritt äjä lopett i lounasruokalansa keskuksessa, eikä toista ole saatu tilalle. Oman talon ruokala oli kolmivuorotyötä tekeville tärkeä. – Täältä sai edullisen aamiaisen ja lounaan. Iltavuorolaisille jätett iin ateria jääkaappiin tarjott imelle. Nyt jokaisen on tuotava eväät kotoa, Postija logistiikka-alan Unioni PAUn Pirkanmaan alueen varapääluott amusmies ja Pirkanmaan osaston varapuheenjohtaja ja sihteeri Pirita Palomaa kertoo. Hän työskentelee Postikeskuksessa kirjepostin lajitt elijana. Jos eväät unohtuvat, niitä ei voi lähteä hakemaan, sillä työpaikalta ei saa poistua. Postikeskuksessa on maksullinen limuautomaatt i ja taukohuoneessa kahviautomaatt i, josta saa maksutt a kahvia, teetä ja kaakaota. Vasta tänä vuonna halliin saatiin vesiautomaatit, jotka ovat kuumina kesinä tarpeen. – Olisi hyvä, ett ä ihmiset voisivat pitää taukoja yksilöllisemmin. Nyt koneet määritt ävät tauot. Työ on fyysistä ja toiset väsyvät eri tahtiin. Työn lomassa ei voi nautt ia välipalaa. Tauot ovat vakiintuneet. Kirjepostin lajitt elijoilla on kaksi puolen tunnin taukoa. Pakett ilajitt elijat eli raskaampaa työtä tekevät pitävät tunnin tauon kolmessa osassa. Ruokatunti on palkallinen. Postin henkilökuntaa pidetään jännityksessä jatkuvilla yhteistoimintaneuvott eluilla TEKSTI TIINA TENKANEN KUVAT TIINA TENKANEN, TIMO PURHON KOTIALBUMI, MAE MU / UNSPLASH Työpaikkaruokailu ei ole itsestäänselvyys Työaikana pidett ävien taukojen määrästä ja kestosta on sovitt u yleensä työehtosopimuksissa. Lounasja kahvitaukojen toteuttaminen eri työpaikoilla on kirjavaa. Parhaimmillaan työntekijä pysyy vireänä koko työpäivän ajan, jos tauotus onnistuu hyvin. Tampereen Postikeskuksessa työskentelevä luott amusmies Pirita Palomaa kävi hakemassa kaupan eineslaarista kasvisaterian. – Syön kasvispainott eista ruokaa. Jott a verensokerini pysyisi tasaisena, olen saanut työnantajalta luvan pitää evästauon silloinkin, kun virallisesti ei ole tauon aika. Postikeskuksen työmaaruokala lopett i myös Tampereella. Vakituista henkilökuntaa paikataan vuokratyöntekijöillä. Nykyinen työehtosopimus on voimassa vuoteen 2021 saakka. Palomaa toivoo, ett ei taukoihin koskett aisi senkään jälkeen. Hän näkee isoja ongelmia jakelutyön tauott amisessa. Jakelussa kireät aikataulut ja sääolosuhteet määritt ävät työtä. – Toivon, ett ä jakajat maltt aisivat pitää kaikki lakisääteiset taukonsa ja muistaisivat pitää itsestään huolta. Reitti 14 Reitti_7_2020.indd 14 Reitti_7_2020.indd 14 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 15 Reitti 15 Linja-autonkuljettajilla ei ole fyysistä työpaikkaa eikä myöskään työpaikkaruokalaa. Ateria syödään siellä, mihin vuoro satt uu päätt ymään. Taksikuljetus Oy:n pääluott amusmies, linja-autonkuljett aja Kari Kajaus kertoo nautt ivansa eväslounaan toisinaan kauppakeskuksen penkillä. Taksikuljetus Oy liikennöi pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun liikenne HSL -kuntayhtymälle. – Työehtosopimuksen mukaan meillä on mahdollisuus käydä vessassa 4 tunnin välein, mutt a maksimiajoaika on 5,5 tuntia. Sen jälkeen on päästävä tauolle, Kajaus toteaa. Ruokailua varten on yleensä varatt u noin tunti, josta ei makseta palkkaa. Kuljett ajilla on vain vähän taukotiloja, jos ollenkaan. HSL on ohjeistanut kuljett ajia, ett ei Helsingin Rautatientorilla tulisi viett ää taukoja tilojen ahtauden takia. Rautatientori on yksi käytetyimmistä päätepysäkeistä. Kajauksen mukaan toisinaan linjan toisessa päässä saatt aa olla pelkkä pusikko esimerkiksi vessakäyntejä varten. – Erään linjan päätepysäkki sijaitsee talon pihassa. Talon isäntä ajaa nurmikon ja talvella auraa ladon kulmasta pienen kaistaleen, ett ä voidaan käydä siellä nurkan takana piilossa ”päästämässä kahvit luontoon”. Ruokailu on merimiehelle päivän kohokohta Viking Mariella -matkustajalaivalla työskentelevä kokki Timo Purho kehuu työnantajansa järjestämää työpaikkaruokailua. – Moneen työpaikkaan verratt una tämä on ylellistä, 35 vuott a alalla toiminut Purho toteaa. Ruokaa on tarjolla henkil kunnalle ympäri vuorokauden. Purhon aamu on normaalioloissa kiireinen. Työt alkavat kello 04.00, jolloin ryhdytään valmistamaan meriaamiaisbu? ett ia noin 1 200 asiakkaalle sekä siinä sivussa henkilökunnan lounasta. – Joskus ruoka tulee nautitt ua vauhdissa, mutt a yleensä työvuorolistaan merkitt yjä ruokailuaikoja pystyy noudatt amaan. Korona-aikaan henkilökunta sai ruokansa annoslautasilla, mutt a nyt on siirrytt y bu? et-tarjoiluun. Ruokailija pesee ja desin? oi kätensä, pujott aa niihin kertakäytt öiset vinyylihanskat ja annostelee ruokansa lautaselle. Syömään käydessä hanskat voi ott aa pois. Kahden tunnin tauon jälkeen työpäivä jatkuu kello 13.00, jolloin rakennetaan päivällistä sekä matkustajille ett ä henkilökunnalle. Ruokailujen verotusarvo yhdeltä vuorokaudelta on 16,76 euroa ja se vähennetään suoraan palkasta. Kahta puolen tunnin ruokailutaukoa ei lueta työaikaan, mutt a ne pitää olla merkitt yinä työvuorolistaan. Timo Purho vältt ää kaikkein rasvaisimpia ruokia. – Ruokailu on merimiehille päivän kohokohta, sillä työ toistuu usein samanlaisena päivästä toiseen. Välipalaksi valitsin nyt leivän. Purho on Viking Linen varapääluott amusmies, SMU:n hallituksen jäsen sekä Etelä-Suomen osaston puheenjohtaja. Linja-autonkuljett aja syö milloin missäkin Kari Kajaus ostaa lounaakseen täytetyn patongin. – Se on helppoa ja siistiä syötävää. Kauppakeskuksissa pitäisi olla tilat kuljett ajille, joissa voisi syödä rauhassa ja käydä vessassa, Kajaus ehdott aa. Ajon aikana kuljett aja voi nautt ia pientä purtavaa ja juoda kuumana päivänä vett ä. Kajaus arvioi, ett ä taukotilat ovat kalliita ylläpidett äviä sekä liikennöitsijälle ett ä HSL:lle, siksi niitä ei liiemmälti ole. Vuonna 2022 voimaan tulevassa työehtosopimuksessa ruokataukoa supistetaan 30 minuutt iin. – 30 minuutissa pitää ehtiä syödä, käydä vessassa, ehkä vähän venytellä. Olisi myös kiva rentoutua hetki ennen ratt iin menemistä, Kajaus toteaa. Reitti 15 Reitti_7_2020.indd 15 Reitti_7_2020.indd 15 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 16 P osti perustelee kirjeiden, aikakauslehtien ja mainosten jakamista varhaisjakelun yhteydessä kustannussäästöillä postimäärän vähentyessä. 2000-luvulla kirjemäärästä on digitalisaation myötä kadonnut 60% ja koronakriisi kiihdyttää tätä kehitystä. Jaettavaa ei Postin mukaan enää riitä kahteen päällekkäiseen jakeluverkkoon. Lisäksi yhdistämisellä yritetään hillitä sanomalehtien jakelukustannuksia. Posti aloitt aa neljällä paikkakunnalla Pirkanmaan ja Satakunnan alueella päiväpostin jakamisen yöllä sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Päätt yneet yt-neuvott elut eivät aiheutt aneet henkilöstövaikutuksia toimipaikkojen vaihtojen ja vapaaehtoisten järjestelyjen ansiosta. TEKSTI PASI KARPPI KUVAT JUHA PÖYRY, ANTTI KIURU, MARJO PIHLAJANIEMI o Pihlajaniemi Kokeilu toteutetaan neljällä paikkakunnalla syksyn ja alkuvuoden aikana. Pilottipaikkakunnat ovat Urjala, Merikarvia, Mänttä ja Virrat. Virtautus tehdään sellaisilla postinumeroalueilla, joissa varhaisjakelua hoitaa Postipalvelut Oy. Postipalvelut Oy käyttää Medialiiton kanssa neuvoteltua Teollisuusliiton Jakajien työehtosopimusta. Se on palkkaukseltaan ja muilta ehdoiltaan oleellisesti Posti Oy:n käyttämää Viestinvälitysja logistiikka-alan tessiä heikompi. Pirkanmaan alueen pääluottamusmies Leo Harra näkee virtautuksen yhtenä Postin harjoittaman työehtoshoppailun muotona. -Työnantajan tavoite on edelleen heikentää matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa. Varhaisjakajan palkalla ei elä. Työehtoshoppailu ei lopu, ennen kuin koko ala alkaa käyttää PAUn neuvottelemaa yleissitovaa työehtosopimusta, Harra vaatii. Yhtenä perusteluna jakeluverkon yhdistämisessä työnantaja käyttää pienentyviä päästöjä. Logistiikka-ala on sitoutunut hallituksen tavoitteeseen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Leo Harra. PÄIVÄPOSTIA varhaisjakeluun Reitti_7_2020.indd 16 Reitti_7_2020.indd 16 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 17 Satakunnan pääluottamusmies Mauri Alanen epäilee hiilijalanjäljen pienentymistä suunnitellussa mittakaavassa virtautuksen kautta. -Edelleen paketit viedään tietenkin päivällä. Samoin varhaisjakelun paikkaaminen mahdollisissa ongelmatilanteissa on päiväjakelun vastuulla, Alanen kertoo. Yöllä tapahtuvaa jakelua pääluottamusmiehet eivät sinänsä näe kynnyskysymyksenä. Ongelma on siitä saatava korvaus. Varhaisjakajien yötyölisä on 80 senttiä tunnilta. PAUn neuvottelemassa työehtosopimuksessa tuntipalkan lisä on 30 %. Pääluottamusmiehillä ei ole tiedossa mahdollisia virtautuksen laajentamissuunnitelmia. Suurimmassa osassa maata Postilla ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa, joten postia jaetaan vain päiväjakelussa. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella yöjakeluun siirtymisen mahdollistaa 1.1.2020 tehty yrityskauppa, jossa Posti osti Alma Manun varhaisjakelun. Kaupan myötä 800 Teollisuusliiton työehtosopimuksella toimivaa varhaisjakajaa siirtyi Postipalvelut Oy:lle. ”Mäntän toimipaikka on ollut puolentoista vuoden ajan rajussa yt-kierteessä. Vielä kesällä 2019 meillä oli lähes kolmekymmentä Postin työntekijää. Sitt en yksi iso postinumero laitett iin alihankkijalle, mitt avat ruokakuljetukset lopetett iin, kylmälähdöt aloitett iin ja nyt sitt en virtautetaan päiväpostia yöhön. Ensi vuoden alussa toimipaikassa on näillä näkymin kuusi Postin omaa työntekijää. Tuntuu, ett ä tänne jää vain savuavat rauniot. Irtisanomisia tai osa-aikaistamisia ei tule, koska työssäkäyntialue on laaja. Työntekijät sijoitetaan Mäntän lisäksi Ruovedelle ja Orivedelle. Moni myös lopettaa Postilla. Mäntässä myönteisen Uuden polun päätöksen on saanut kolme. Yhdelle hakijalle tietoa ei ole vielä tullut. Meillä on aina ollut hyvä työporukka, se on kantanut pitkälle. Työkavereita varmasti tulee ikävä. Itsellä ajatus pois lähtemisestä on kytenyt jo muutaman vuoden ajan. Kylmälähtöön joutuminen sai hakemaan Uutt a polkua ja virtautt aminen vahvisti päätöstä. Viisikymppisenäkin ehtii vielä tehdä työuralla paljon. Minä toivon työllistäväni itseni eräällä luovalla alalla. Olen ollut Postilla 17 vuott a. Aikanaan viihdyin työssäni, olin motivoitunut, ja olenkin saanut tehdä jakelussa monipuolisesti töitä. Olen toiminut myös työpaikkakoulutt ajana ja osallistunut reitt isuunnitt eluun. Tupa-mallin aikaan olin kehitt ämässä ja läpiviemässä uusia toimipaikan käytäntöjä. ”Mäntt ään jää vain savuavat rauniot” Nyt motivaationi on kadonnut. En halua enää tehdä työtä ? rmassa, jonka johdolla on nuotit pahasti hukassa. Isoin motivaation tappaja on se, ett ä isoja muutoksia tehdään kysymätt ä ammatt ilaisten mielipiteitä. Me voisimme heti kertoa, mitkä asiat toimivat ja mitkä ei. Säästöpaniikissa henkilöt, jotka eivät tiedä käytännön työstä mitään, päätt ävät uusista työtavoista. Pitkän tähtäimen iso suunnitelma puutt uu. Vuosien varrella on vain roiskittu uudistusta toisensa perään. Surkealla lopputuloksella. Johdon ja työntekijöiden vuorovaikutus on kadonnut yt-kierteessä, eikä sitä ole edes yritett y palautt aa. Tai ehkä sanoilla, mutt a ei teoilla. Lisäksi ylempää tulee jatkuvasti outoa signaalia vastakkainasett elusta. Väitetään, ett ä työntekijätasolla ei ymmärretä taloudellista tilannett a ja ett ä työntekijät ajavat vain omia etujaan. Kyllä me kaikki tiedetään, ett ä perusjakelu on auringonlaskun ala. Tavalliset työntekijät välitt ävät eniten Postin maineesta, tulevaisuudesta ja asiakkaista. Johdon sohlaaminen perusjakelussa ei voi vaikutt aa positiivisesti muihinkaan liiketoimintoihin. Olen minä huolestunut koko Postin tulevaisuudesta.” ANTTI TUOMINEN VALITSI UUDEN POLUN Mauri Alanen Reitti_7_2020.indd 17 Reitti_7_2020.indd 17 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 18 Reitti 18 Vapaalla Monien roolien J ARI MÄKINEN aloitti lomitusjaksojen jälkeen vakituisena Postija telelaitoksessa keväällä 1984. 35 vuoden aikana niin työnantajan nimi kuin jakelun työtavatkin ovat muuttuneet moneen kertaan. Toistuvasti on monissa asioissa palattu vanhaankin. -Lajittelu tehtiin aikanaan samoin kuin nytkin, mutta sitä ei vaan silloin kutsuttu zippaamiseksi. Myös valmiiksi tehty postien esityö on tuttua vuosikymmenten takaa, Mäkinen muistelee. TEKSTI PASI KARPPI KUVAT PASI KARPPI, VIIALAN TEATTERI Kukkaistytt ö on yksi Jari Mäkisen mieluisimmista näytelmistä. Reitti 18 postimies Monien kollegojen tavoin Jari Mäkinen tuli taloon kesätöiden kautt a. Postimiehen rooli jäi päälle toisin kuin kymmenet roolit pirkanmaalaisissa harrastajateatt ereissa. Reitti_7_2020.indd 18 Reitti_7_2020.indd 18 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 19 Reitti 19 Reitti 19 Toimipaikoista miehelle ovat tulleet tutuiksi Pirkkalan sekä Eteläja Länsi-Tampereen jakelut. Härmälän jakelu oli työpaikkana 18 vuoden ajan, kunnes toimipaikka sulautui Pirkkalan jakelukeskukseen 2018. Parikymppisenä Mäkinen oli ensimmäisen kerran mukana harrastajateatteritoiminnassa. Työkaveri Lasse Niemi oli ohjaajana Pirkkalan harrastajanäyttelijöiden esityksessä. Niemi houkutteli hänet kokeilemaan näyttelemistä. Ensimmäinen näytelmä oli Dario Fon Kaikki vorot eivät mene varkaisiin, jossa Mäkinen pääsi voron hommiin. Liekki syttyi ja nuorimies jatkoi harrastusta Pirkkalan ja Nokian alueen teattereissa. Ensimmäisen harrastusjakson jälkeen tuli pitkä tauko, kun ruuhkavuodet veivät perheellisen miehen ajan. Vuonna 2009 elämä oli vienyt Mäkisen Viialaan asumaan. Paikallislehdessä sattui silmiin ilmoitus, jossa haettiin uusia harrastajia mukaan paikallisen harrastajateatterin toimintaan. -Arasti menin paikalle kuulostelemaan meininkiä. Porukka otti minut lämpimästi vastaan ja toinen erä harrastuksen parissa alkoi. Mäkisellä oli Viivi ja Wagner-näytelmässä pieni rooli. Tämän jälkeen tuotantoja on hänellä ollut vähintään yksi vuodessa, monena vuonna näytelmiä on ollut useita. Satunnaisia vierailuja lukuun ottamatta kotiteattereina ovat toimineet Viialan teatteri ja Lempäälän nuorisoseuran näyttämö. Pelkoja päin! Ehkä hieman yllättäen Mäkinen kertoo yhdeksi harrastamisen syyksi ujoutensa. Hän haluaa haastaa itsensä ja mennä epämukavuusalueelleen. -Esitelmien pito oli koulussa kauhean pelottavaa. Edelleen vierastan omana itsenäni puhumista. Näytelmässä voi kuitenkin ”piiloutua” roolihahmon taakse. Stand-upin tapainen esiintyminen on minulle mahdoton ajatus. Ahkera harjoittelu ja esiintyminen ilman improvisointia ovat minun juttuni!, Mäkinen sanoo. Välillä on toki joutunut improvisoimaankin. -Vuorosanat voivat olla hakusessa, joku menee väärään kohtaukseen tai unohtaa kokonaan mennä lavalle…Näyttämöllä ja kulisseissa aina sattuu ja tapahtuu. Kommelluksia on hauska muistella jälkeenpäin, vaikka itse tilanteessa ei kyllä naurata! Vaikka esiintymiskokemusta on karttunut, jännittäminen ei ole kadonnut. Se kuuluu asiaan. Vahvat tunteet ovat osa harrastuksen viehätystä. -Adrenaliini saa aistit valppaiksi ja mielen vireäksi. Epäonnistumisen vaara vaanii, jos tuntuu liian hyvältä ennen kuin verhot aukeavat. Yhteinen illuusio Mäkisen mukaan pohjimmiltaan näyttelemisessä kysymys on aikuisten leikistä. -Esityksessä irtaudutaan yhdessä yleisön kanssa hetkeksi todellisuudesta. Lavalle aistii, kun yleisö lähtee tarinaan mukaan ja kokemuksesta tulee yhteinen. Mäkinen on tyytyväinen siitä, että on saanut tehdä monenlaisia hahmoja, eikä ole jäänyt yhdenlaisen roolin vangiksi. Siksi hänen on vaikea nimetä vain yhtä omaa suosikkirooliaan. -Erilaisina kokemuksina ovat jääneet mieleen Yksi lensi yli käenpesän, jonka tekeminen oli ajoittain raskasta synkän teemansa vuoksi. Jälkikäteen ajatellen se kuitenkin antoi paljon. Kukkaistyttö-näytelmän kuiva englantilainen huumori viehätti ja Mobile Horrorin pahiksen roolissa oli hauska irrotella! Jäniksen vuoden moderni sovitus jäi erilaisuutensa vuoksi mieleen, Mäkinen listaa. Vaikka näytelmä olisi kuinka mieleinen, ei hän ikinä tunne haikeutta jättää projektia taakseen. -Pelkona on, että roolin tekemisestä tulee rutiinia. Sitä pitää välttää. Innolla tähyän aina seuraavaa tuotantoa. Yksi osa harrastamisen viehätystä on seurata esityksen kehittymistä ensimmäisistä lukuharjoituksista valmiiksi näytelmäksi ja porukan hitsautumista yhteen. Tyylilajeista ainoastaan musikaali on vielä tekemättä. Lastennäytelmässä Mäkinen on ensimmäistä kertaa mukana tänä syksynä, kun Hölmöläiset saa ensi-iltansa Viialan teatterissa marraskuussa. Hän iloitsee paluusta lavalle raskaana koronavuonna. Keväällä pandemia lopetti Minna Canthin klassikon Anna Liisan esitykset muutamaan näytökseen. Mäkinen suosittelee lämpimästi hakeutumaan näytelmäharrastuksen pariin. -Tämä on hauska, halpa harrastus, jonka myötä olen saanut tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Näytteleminen on hyvä vastapaino työlle. Keskittyminen tekemiseen on totaalista. Vaikka kuinka uupuneena harjoituksiin tai esitykseen työpäivän jälkeen menee, väsymys haihtuu ja mielestä katoaa raskaatkin asiat, hän kannustaa. ”Illan tullen reitt i jaett u on. Oi rauhoitu siis syömmein virma ja levoton”. Reitti_7_2020.indd 19 Reitti_7_2020.indd 19 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 20 Reitti 20 K un pääministeri Sanna Marin kysyi kuultuaan UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttamisesta, että mahtoiko aika olla oikea, kohtasi hän kovaa arvostelua. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistisen mukaan pääministerin kysymys oli perusteltu. Irtisanott ujen tukeminen on iso haaste kaikille Muutt uva työelämä ja sen pelisäännöt ovat herätt äneet kiivasta keskustelua läpi syksyn. Euroopassa joukkoirtisanomisia hoidetaan monin eri tavoin. – Jos paperiteollisuuden investoinneissa on kyse kymmenien vuosien projekteista, niin ei yksi tai kaksi vuotta sitä kaada. Irtisanottujen kannalta olisi ollut viisasta odottaa edes koronasta selviämistä ja saneerata paremman työvoiman kysynnän aikaan. Koistinen sanoo, että tutkimusten mukaan uudelleentyöllistyminen on huomattavasti todennäköisempää, jos irtisanotaan nousukauden aikana. Erityisesti Kaipolan kaltaisella paikkakunnalla ajoituksella on ”aivan olennainen” merkitys. TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA SHUTTERSTOCK Reitti_7_2020.indd 20 Reitti_7_2020.indd 20 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 21 – Onhan työläisilläkin kymmenien vuosien investoinnit, lapset, perheet ja lainat. Heidänkin täytyy ottaa huomioon tulojen kehitys. Hekin suunnittelevat elämäänsä pitkälle, kantavat vastuun ja joutuvat velkavankeuteen. Koistisen mukaan vastuuta irtisanomisista ei voi vyöryttää pelkästään valtion tai kuntien vastuulle, vaan myös yrityksiä tarvitaan. – Kyllä siinä pitää yritystenkin kantaa vastuuta, eikä toimia kuten nyt Kaipolassa. Työnantajataho tuntuu olevan kovin äkkiväärää ja kovapäistä porukkaa ja siihen liittyvät vielä kaiken maailman maksetut dosentit paasaamaan ideologisia näkökulmiaan. Tutkimustiedolle ei tahdo olla tilaa. Ymmärrystä myös ay-liikkeen sisältä Ymmärrystä lakkauttamispäätökselle löytyi kuitenkin myös ay-liikkeestä. Tehyn ekonomisti Ralf Sund ilmoitti pitävänsä yhteiskuntavastuuvaateita haihatteluna. – Jos varsinkin pörssinoteerattu yhtiö alkaa hempeilemään, se rikkoo siinä kohtaa osakeyhtiölain viidettä pykälää voiton maksimoinnista. Kapitalismi vain toimii näin. Poliittisten päättäjien on käytettävä niitä keinoja, mitä heillä on, eli esimerkiksi työlainsäädäntöä. Yhteiskuntavastuu määrätään veroina. Pertti Koistisen mukaan yritys ei voi päätöksissään vetäytyä täysin osakeyhtiölain taakse, vaan sen tulisi huomioida myös yleisempi yhteiskunnallinen etu. – Siinä, miten joukkoirtisanomisia hoidetaan, on koulukuntaeroja. Saksassa työmarkkinoiden pelisäännöt kirjataan lakiin, Pohjoismaissa on vahva neuvottelun perinne ja kaksi kolmasosaa sääntelystä perustuu työmarkkinajärjestöjen ja valtion välisiin sopimuksiin. Tätä taustaa vasten metsäteollisuuden ilmoitus sittemmin vetäytyä kokonaan työehtosopimusneuvotteluista asettuu kiinnostavaan valoon. Uudelleenkoulutus on toimiva vaihtoehto Koistisen mukaan Kaipolan kaltaisissa tilanteissa on kaikille osapuolille ”merkittävä haaste” löytää kestäviä ratkaisuja irtisanottujen tukemiseksi ja uudelleentyöllistämiseksi. – Viime tippaan jatkuva päätösten salailu, kuten Kaipolassa, ei ole sosiaalisesti ja poliittisesti kestävä tapa hoitaa asioita. Kaipolassa työntekijöitä ei kuultu eikä informoitu etukäteen eikä Jämsän kuntakaan tiennyt sen sijaan, että olisi yhteistyössä valmisteltu ja tehty pitkän tähtäimen muunto-ohjelma. Koistinen arvioi aikaisempiin tutkimuksiin viitaten, että Suomen malli, joka on pohjannut irtisanottujen uudelleenkouluttautumiseen ja työllistymisen edistämiseen, on perustaltaan toimivampi kuin vaikkapa Saksan malli, jossa pääpaino on menetettyjen tulojen kompensoinnissa. – Esimerkiksi Perloksen tehtailta aikoinaan irtisanotuista lähes 40 prosenttia uudelleenkoulutettiin 2–3 vuoden koulutusohjelmilla ja lopputulos oli hyvä. Myös Ralf Sund on periaatteessa sitä mieltä, että jonkinlaisia uudelleenkoulutusvelvoitteita voitaisiin hyvinkin säätää, mutta ei pidä sitä reiluna vaatimuksena, jos kyseessä on konkurssikypsä yritys. Pääsääntöisesti irtisanomisten kustannukset kuuluvat hänen mukaansa yhteiskunnan vastuulle. Lakkautus hyödynnett iin poliitt isesti Työnantajan asennetta Sund kuvaa kuitenkin piittaamattomaksi, koska irtisanomiset politisoitiin tarkoitushakuisesti. – Eivät ne välittäneet pätkääkään siitä, miltä asia näyttää, vaan oikein kaivoivat verta nenästään. Olisivat sanoneet, miten asia on, että kysyntä vähenee. Lakkauttamispäätös oli bisnestä, mutta se, miten se selitettiin, oli politiikkaa, Sund sanoo. Pertti Koistinen huomauttaa, etteivät yrittäjätkään ole yhtenäinen ryhmä ja palvelualoilla imagosta joutuu kantamaan eri tavalla huolta kuin teollisuudessa. – Kyllä palvelualan yritykset tietävät, että jos kotitalouksien ostovoima pettää, rahaa jää vain halpatuotteisiin. Mutta on metsäteollisuudessakin erilaisia näkökulmia paljastunut. On tullut selvästi esille myös, että halutaan rakentaa kymmenien vuosien investointeja yhteistyössä muiden kanssa. Perustulo turvaisi rakennemuutoksessa – Rakennemuutostilanteissa syntyy paljon sellaisia uusia tehtäväalueita, joissa ei ole vielä mitään vakiintuneita työsuhdemuotoja, vaan itsensätyöllistämisen ja pienyrittäjyyden muodot nousevat avainasemiin. Koistisen mukaan näiden epävakaassa asemassa olevien työntekijöiden aseman vahvistaminen on kaikkien etu. – Tässä mielessä universalismin idea ja sen mukaisesti perustulo näyttäisi olevan ajankohtaisempi kuin koskaan. Koistinen harmittelee, että perustulokokeilua toteutettiin ”jääräpäisesti” vain pitkäaikaistyöttömien kohdalla, joka on poikkeuksellinen ryhmä ja vaatii muutakin tukea. – Perloksessa ihmettelimme, miten ihmeessä ihmiset lähtivät ja työllistyivät niin nopeasti ja juuri yksinhuoltajanaiset. Nyt tiedämme tutkimusperusteisesti, että he pelkäävät ja ovat pakotettuja ottamaan vastaan mitä työtä tahansa. Tämä johtaa tulotason huononemiseen, kun tavoitteena pitäisi kai olla, että se nousee. Koistisen mukaan irtisanomisen helppoutta tai vaikeutta arvioitaessa on aina otettava huomioon järjestelmä kokonaisuudessaan. Suomessa on suhteellisen helppoa irtisanoa tuotannollisista ja taEriarvoisuus uhkaa kärjistyä, jos sille ei jotain tehdä. Onhan työläisilläkin kymmenien vuosien investoinnit Reitti_7_2020.indd 21 Reitti_7_2020.indd 21 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 22 OECD julkaisi kesällä uudet tilastot pysyvissä työsuhteissa olevien työtekijöiden irtisanomissuojasta. Vertailussa otetaan huomioon muun muassa koeaika, irtisanomisaika, menett elytapojen vaatimukset, mahdollinen irtisanomiskorvaus ja se, miten perusteetonta irtisanomista säännellään. Kollektiivisessa irtisanomissuojassa Suomi on parantanut sijoitustaan hieman Euroopan maiden keskitason yläpuolelle. Tämä voi Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhasen mukaan johtua esimerkiksi siitä, ett ä uudistetussa indikaatt orissa huomioidaan muun muassa se, miten perusteett omat irtisanomiset käsitellään. Suomea tiukempi kollektiivinen irtisanomissuoja on muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa. Niin ikään työsuhdeturvavertailussa Suomi sijoitt uu selvästi EU-maiden keskitason alapuolelle, eli määräaikaisuuksien ja vuokratyön käytt ö on verratt ain helppoa. Yksilöllisissä irtisanomisissa Suomi sijoitt uu Euroopan maiden keskipaikkeille Ruotsin, Norjan ja Saksan kanssa. Tanskassa yksilöllinen irtisanominen on helpompaa ja Saksassa se on helpott unut selvästi, sillä edellisessä vertailussa Saksassa suoja oli Suomea selvästi parempi, nyt hieman heikompi. Suomea tiukempi suoja on 11 Euroopan maassa, muun muassa Belgiassa, Kreikassa ja Latviassa. Tähän ja muihin työelämän hyvinvointikysymyksiin etsitään vastauksia SAK:n Maailman onnellisin työkansa? -podcast-sarjassa. Maailman onnellisin työkansa? -sarja www.sak.?/podcast. Jaksot löytyvät myös Spotify ja Apple Podcast -palveluista. JOS OMAN TYÖN SISÄLTÖÄ EI VOI MUUTTAA, NIIN MITÄ VOI MUUTTAA? Suomessa irtisanomissuoja on keskitasoa loudellisista syistä, mutta sen vastapainoksi Koistisen mukaan ”pitäisi olla järkeä hyväksyä perustulo”. – Italiassa ja Espanjassa on irtisanominen vaikeampaa, mutta siellä on myös huomattavasti heikompi sosiaaliturva. Suomalainen malli on muutosturvineen ollut sellainen joustavuuden malli, joka on auttanut myös yrityksiä ja kansainvälisestä kilpailusta riippuvaa taloutta sopeutumaan uusiin muutoksiin. Marinilla on oikea henki siinä, että hän edellyttää kaikilta osapuolilta vastuuta. Turhaa kohinaa tyött ömyysputkesta Työttömyysputken poistoa, josta jälleen on kovasti kohistu, Koistinen ei pidä kovin tehokkaana työllistämistoimena. – Jos ei mitään muuta keksitä, niin ei ole kyllä keksitty mitään. Tavallaan tämä keskustelu kuvaa sitä, miten vaikeaa on löytää toimivia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Politiikassa aina tukeudutaan vanhoihin kaavoihin, vaikka nyt pitäisi suuntautua enemmän tulevaisuuteen ja luottaa ihmisten omiin valintoihin. – Jos pikkuhiljaa päästäisiin keppilinjasta tulevaisuuteen suuntautuvaan työvoimapolitiikkaan, inhimillisen pääoman hyödyntämiseen, kestäviin työaikoihin ja sosiaaliturvaan sekä eriarvoisuutta vähentävään politiikkaan. Eriarvoisuus uhkaa kärjistyä, jos sille ei jotain tehdä. Reitti_7_2020.indd 22 Reitti_7_2020.indd 22 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 23 Työsuojelun perusteet TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Reitti 23 Tapaturmien ehkäisy Pahimmillaan työtapaturma voi aiheutt aa pysyvän vamman tai jopa kuoleman. Työpaikalla kaikkien tulee huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta sekä toimia aktiivisesti tapaturmien ehkäisemiseksi. Ennaltaehkäisy on avain tapaturmien torjuntaan. Vaara Tilanne, jossa tapaturma, onnett omuus tai vahinko uhkaa. Vaarojen selvitt äminen ja niiden merkityksen arvioiminen on tärkeää, jott a voidaan tunnistaa tapaturmien ja onnett omuuksien vaara työssä, työolosuhteissa sekä työympäristössä. Jokainen tapaturma ja onnett omuus on siten torjutt avissa. Työtapaturma Äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheutt ama tapahtuma, jonka seurauksena on vamma tai sairaus. Työtapaturman tulee satt ua joko työssä – eli työtä tehdessä – tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Vakava työtapaturma Tapaturma, jonka seurauksena on pysyvä ruumiinvamma, haitta tai psyykkinen sairaus. Kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa uhri menehtyy tapaturmapaikalla tai myöhemmin tapaturmassa syntyneiden vammojen takia. ENNALTAEHKÄISY Tapaturmien ehkäisyn kannalta olennaista on, ett ä vaaraa aiheutt avat tekijät tunnistetaan. • vaaraa aiheutt avat tekijät poistetaan tai jos poistaminen ei ole mahdollista, vaarat vähennetään mahdollisimman pieneksi. • työntekemiseen liitt yvät erityistilanteet, kuten poikkeavat olosuhteet huomioidaan. • huolehditaan, ett ä käytössä olevat koneet, laitt eet ja työvälineet ovat kunnossa ja niitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. • koneiden, laitt eiden ja työvälineiden käytt öönott oja määräaikaistarkastukset tehdään asianmukaisesti. • mahdolliset pätevyysvaatimukset varmistetaan. Työympäristön seuranta on tärkeä osa ennaltaehkäisyä: • työpaikalla jokaisen on oltava varautunut tapaturmiin • jokaisen on opitt ava tapahtuneista tapaturmista • työntekijöille annett ujen ohjeiden noudatt amista on seuratt ava jatkuvasti • satt uneet tapaturmat tulee tutkia ja vaaratilanteet analysoida TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET Vastuu tapaturmien ehkäisemisestä on ensisijaisesti työnantajalla. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ett ä • ensiapuavalmius on järjestett y asianmukaisesti. • työvälineiden turvallisuus varmistetaan. • työntekijät opastetaan työtapoihin. • tapaturmavaarat tunnistetaan ja niiden terveydellinen merkitys arvioidaan järjestelmällisesti ja katt avasti. • työntekijöitä on ohjeistett u toimimaan onnett omuustilanteissa niin, ett ä vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. • vakavista työtapaturmista ilmoitetaan työsuojeluviranomaiselle. OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE Työntekijällä on oikeus turvalliseen työpaikkaan, mutt a myös velvollisuus huolehtia työpaikan turvallisuudesta. Työntekijän tulee: • noudatt aa työohjeita ja turvallisia työtapoja. • käytt ää työnantajan määräämiä suojaimia. • huomioida mahdolliset vaaratekijät. • raportoida turvallisuuteen liitt yvistä havainnoista. • ilmoitt aa työpaikalla havaitsemistaan vaaratai haitt atekijöistä. Reitti_7_2020.indd 23 Reitti_7_2020.indd 23 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 24 Ott eita työelämästä KOONNUT JUHA PÖYRY Kontulalta toimenpidealoite työehtoshoppailun hillitsemiseksi Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki syyskuussa hallitukselle toimenpidealoitteen työehtoshoppailun hillitsemiseksi. Kontula näkee, että vaikka työmarkkinaosapuolilla onkin ensisijainen keino vaikuttaa työehtoshoppailuun, tulisi prosessia tukea myös lainsäädännöllisin tarkistuksin. Aloitteessa liikkeenluovutus tulisi säätää valeoikeustoimeksi silloin, kun sen tarkoituksena on yksinomaan palkkojen polkeminen. Näissä tilanteissa luovutuksen saaja olisi sidottu luovuttajaa sitoneeseen työehtosopimukseen tietyn siirtymäajan. Lisäksi Työsopimuslain 2 luvun 4 momentissa tarkoitettu selvitys työsuhteen ehdoista pitäisi muuttaa niin, että työsopimuksessa yksilöidään noudatettava työehtosopimus, jos työnantaja sellaiseen on sidottu. Niin ikään Kontula esittää, että työntekijöiden järjestäytyminen tulisi huomioida nykyistä laajemmin työehtosopimuksen sitovuutta arvioitaessa. Myös vähimmäispalkan vahvistamista Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikla 4.1 mukaisesti Kontula pitää tärkeänä. Työneuvosto: Ruokalähetit ovat työsuhteessa Työja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjasi lokakuussa, että Woltin ja Foodoran lähetit ovat työsuhteessa ja että työaikalaki soveltuu ruokalähettien työhön. Etelä-Suomen aluehallintovirasto kysyi työneuvoston kantaa asiaan helmikuussa. Ruokalähettejä on pidetty tähän asti palkkioilla toimivina itsenäisinä yrittäjinä. Työneuvoston kanta ei ole oikeudellisesti sitova, mutta on kuitenkin ensimmäinen merkittävä linjaus ruokalähettien oikeuksien puolesta. Työneuvosto on työja elinkeinoministeriön alainen riippumaton elin, jossa on puolueettomia edustajia sekä jäseniä työnantajaja työntekijäjärjestöistä. Neuvosto antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja muita työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Paikallisen sopimisen jarruna työnantajien halutt omuus sopimiseen SAK:n kyselyn mukaan yli puolet paikallisia sopimuksia laatineiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo työnantajien haluttomuuden vaikeuttaneen sopimista. Vain kolmannes luottamushenkilöistä kokee työntekijöiden olevan sopimistilanteessa tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyssä 59 prosenttia vastaajista kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia kahden viimeisen vuoden aikana. Osuus on sama kuin vuonna 2016, mutta hieman pienempi kuin kaksi vuotta sitten (64 %). Vain kolmannes (34 %) luottamushenkilöistä kokee työntekijäja työnantajapuolten olleen neuvotteluissa tasavertaisia. Lähes puolet vastaajista (47 %) on lisäksi sitä mieltä, että työntekijät ovat voineet vaikuttaa paikallisen sopimuksen sisältöön vain vähän tai ei lainkaan. Tyött ömyysturvan poikkeuksia jatketaan vuoden loppuun Hallitus päätti jatkaa vuoden loppuun saakka niitä työttömyysturvan poikkeuksia, joiden voimassaolo olisi päättynyt lokakuun lopussa. Näitä ovat työttömyysturvan suojaosan korotus, liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys, erityisen sovittelujakson ja siihen liittyvän laskennallisen palkan poisto sekä työttömyysetuuden ennakkomaksumahdollisuuden laajennus. Poikkeuksia jatketaan, koska koronavirusepidemia vaikeuttaa edelleen työnhakijoiden työllistymistä ja työttömien määrä on poikkeuksellisen korkea. Jo aiemmin kesäkuussa vuoden loppuun saakka jatkettiin muun muassa työttömyysturvan omavastuuajan poistumista ja työttömyyspäivärahan työssäoloehdon lyhentymistä. Reitti_7_2020.indd 24 Reitti_7_2020.indd 24 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 25 Helsingin hovioikeudelta merkitt ävä kiky-ratkaisu TEKSTI VEERA KEKÄLE, lakimies H elsingin hovioikeus vahvisti 21.10. ratkaisullaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksen, jonka mukaan työehtosopimuksella ei saanut pidentää työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa. Työntekijän työsopimuksessa oli sovittu työajaksi 37,5 h/vko. Työsopimuksen mukaan työsuhteeseen sovellettiin muilta osin työehtosopimusta. Sovellettavaan Suunnitteluja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen lisättiin kilpailukykysopimuksen nojalla määräys säännöllisen työajan pidentämisestä. Määräyksen mukaan ylempien toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Tapauksessa oli kysymys siitä, voitiinko työehtosopimuksessa sovittua säännöllisen työajan pidennystä eli niin sanottua kikyä soveltaa sellaisen työntekijän työsuhteessa, jonka työsopimuksessa oli nimenomaisesti sovittu työajasta. Hovioikeus katsoi, ettei työehtosopimusosapuolilla ollut oikeutta lisätä työsopimuksessa sovittua työaikaa eikä työnantaja ollut voinut yksipuolisesti pidentää työntekijän työsopimuksen mukaista työaikaa työehtosopimuksen perusteella. Olennaista oli, että työsopimuksessa oli sovittu työajasta nimenomaisesti, eikä työsopimuksessa oltu työajan osalta viitattu työehtosopimukseen. Hovioikeus katsoi, että työehtosopimusosapuolet voivat nimenomaisella työehtosopimusmääräyksellä sivuuttaa edullisemmuussäännön soveltamisen eli sopia työehtosopimuksen määräysten soveltamisesta paitsi työsuhteiden vähimmäisehtoina, myös niiden enimmäisehtoina. Hovioikeus katsoi, ettei kuitenkaan ole perusteltua, että työehtosopimusosapuolet voisivat työehtosopimuksin heikentää voimassa olevia ja nimenomaisesti sovittuja sopimusehtoja. Olennaista tässä tapauksessa oli siis se, että kysymys oli ennen työehtosopimuksen muutosta solmitusta työsopimuksesta. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen, eli siihen voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Reitti_7_2020.indd 25 Reitti_7_2020.indd 25 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 26 Re Re R it itti ti 26 26 6 S a n a o n v a p a a Lähetä teksti: Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Reitissä 5/20 oli juttu minimipalkkalaista. EU:n komission tavoitteisiin kuuluu, että 2024 mennessä kaikkialla EU:n alueella olisi lain tasoinen väline, joka takaisi kaikille reilun minimipalkan. Jutussa tuotiin esiin se, että Suomessa työehtosopimusten kautta minimipalkka on taattu 90% palkansaajista. Suomessa ammattiliitot ovat taasen huolissaan siitä, horjuttaisiko EU:n minimipalkkasääntely nykyistä mallia, jota ei haluta romuttaa. Itse olen siirtynyt ajan saatossa minimipalkkalain vastustajasta sen kannattajien ilmeisen pieneen kannattajakuntaan. Kun puhutaan, että työehtosopimusten piirissä on 90% palkansaajista, niin onko tuo jäljelle jäävä 10% sitten paljon vai vähän? Viimeisen TEM:n teettämän tutkimuksen mukaan työehtosopimusten ulkopuolelle jää noin 234 000 palkansaajaa. Nämä kaikki työskentelevät yksityisellä sektorilla. Oleellista on, että tuo kehitys on jatkanut hieman nousevaa käyrää jo pitkään. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksia murenee alta syystä, jos toisesta ja että työelämään tulee uusia tehtäviä, joihin sovellettavaa työehtosopimusta ei löydy. Tuo koko joukko ei varmaankaan ole heitteillä. Osa heistä aivan varmasti pärjää ihan hyvin. Mutta yhä kasvava joukko on epäilemättä niitä, joiden turva kapenee pientäkin pienemmäksi ja joiden mahdollisuudet pitää puoliaan ovat hyvin heikot. Itselleni on jäänyt mieleen erän tutkijan lause vuosien takaa: ”kun kaikkein heikko-osaisimmista pidetään huolta, niin kyllä loput sitten pärjäävät.” Tuossa on vinhaa perää, mutta kuten on huomattu, ihan kannattavakin tehdas voidaan sulkea tai tarpeellinen tehtävä lopettaa. Isojen herrojen ja rouvien työnantajapolitiikka on koventunut merkittävästi aina 90-luvulta, ja tämän ovat postilaisetkin saaneet ikävästi kokea. Se, että omistajana on valtio, ei takaa enää yhtään mitään. Juuri samainen työehtosopimusten kattavuuden heikkeneminen ajoi esimerkiksi Saksan ottamaan käyttöön minimipalkkalain 2017. Toivoisin, että myös Suomessa käytäisiin laaja keskustelu lakisääteisestä minimipalkasta. Mielestäni kenenkään ei pitäisi joutua kulkemaan työelämän hetteiköllä yksin ilman turvaa. SEPPO KINNUNEN eläkeläinen, takakaarteen katsomo Minimipalkkalaki olisi tervetullut Reitti 26 Reitti_7_2020.indd 26 Reitti_7_2020.indd 26 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 27 Valkokaulusduunarit jälleen kerran yt-neuvott eluiden hampaissa Ylen 20. syyskuuta julkaistun artikkelin mukaan Postin uusi hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaee näkee koronakriisin hyvänä hetkenä pohtia, keitä yrityksissä ei oikeastaan tarvita. ”Muutos voi tarkoittaa irtisanomisia. Ajan myötä fi rmoihin on saattanut kertyä löysää, on nice to have -projekteja tai turhan monia johtajia. Asioita ja ihmisiä, jotka eivät tuota yritykselle arvoa.”, Suvanto-Harsaee linjaa artikkelissa. Suvanto-Harsaeen Ylenkin mukaan ”kovat” neuvot olivat kylmää luettavaa Postin toimihenkilöille. Jokainen postilainen, jonka korviin puheenjohtajan ulostulo kantautui, osasi jälleen pelätä pahinta. Edessä olisi taas yhdet yt-neuvottelut. Artikkelin julkaisun jälkeen ehti kulua kolme päivää, kun kylmää kyytiä tuli myös Postin suunnalta. Posti ilmoitti aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden kohderyhmässä ovat pääasiassa asiantuntijaja esimiestehtävissä työskentelevät. Postin ilmoituksen mukaan he suunnittelevat toimintamallin muutosta, jonka tavoitteena on vauhdittaa konsernin liiketoimintojen uudistamista sekä lisätä toiminnan ketteryyttä ja tuottavuutta. Toisin sanoen Posti haluaa jaella potkuja ja teettää entistä vähemmällä väellä saman verran tai enemmän töitä kuin aiemmin. Postin toimihenkilöt ovat eläneet viime vuodet jatkuvassa epävarmuudessa, kun neuvotteluita on aloitettu toinen toisensa perään. Vaikka työntekijä olisikin toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa, hän tekee töitä pätkissä, yt-neuvotteluista toiseen ja epävarmana siitä, jatkuuko työsuhde. Satojen pelko onkin toteutunut, kun työpaikkoja on hävinnyt toimihenkilökentässä. Tästä esimerkkinä toimii Postin omien myymälöiden alasajo. Millainen vaikutus toistuvilla yt-menettelyillä ja irtisanomisuhalla on henkilöstölle? Yt-neuvotteluiden kohderyhmässä oleminen aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Irtisanomisen uhan aiheuttama Ay-majakka pelko ja odotus näkyy monella tapaa. Käsitys vakaasta toimeentulosta horjuu eikä jaksaminen työpäivästä seuraavaan ole itsestäänselvyys. Entä itse työpaikoille tai työnantajalle? Onko säästäminen henkilöstön kustannuksella kannattavaa ilmapiirin ja työhyvinvoinnin näkökulmasta? Olisiko osakkeenomistajille mahdollista luoda säästöä tai tuottavuutta muilla tavoilla? Yt-neuvottelut ovat riskialttiita myös työnantajan näkökulmasta. Yt-neuvottelut vaarantavat työhyvinvointia, mutta saattavat aiheuttaa työntekijöissä jopa ”hanskat tiskiin”-efektin, jolloin työn tuottavuus ei ainakaan tehostu. Mitä jos uhan alla olevan työntekijän pahin pelko toteutuu? Irtisanotuksi tuleminen on hyvin henkilökohtaista ja nöyryyttävää. Irtisanottu voi jopa kokea ihmisarvonsa loukatuksi. Asiantuntijat vertaavat kokemusta suuronnettomuuteen, sillä irtisanominen aiheuttaa kriisin, josta selviytyminen vie aikaa. Uuden suunnan löytäminen ei ole helppoa. Kriisin keskellä irtisanottu joutuu myös hyväksymään, että edessä on kova työ päästä takaisin työelämään. Tilanne ei ole helppo myöskään heille, jotka onnistuvat säilyttämään työpaikkansa. Työn kuormittavuus lisääntyy, sillä irtisanottujen työtehtävät harvoin loppuvat. Sen sijaan vastuu niistä siirtyy usein henkilöille, jotka ehtivät jo huokaista helpotuksesta työpaikkansa säilymisen vuoksi. Olisi tärkeää, että myös työpaikkansa säilyttäneille tarjotaan mahdollisuuksia käsitellä yt-neuvotteluita ja niihin liittyviä tuntemuksia, jotta kokemuksilla ei olisi myös neuvotteluiden jälkeen negatiivista vaikutusta työhyvinvointiin. Asiantuntijaja esimiestehtäviä koskevat yt-neuvottelut päättyivät 20.10. Neuvotteluiden alkaessa irtisanomisuhan alla oli hieman yli tuhat henkilöä ja vähennystarve oli 130 henkilöä. Neuvotteluiden päätyttyä irtisanomistarve laski noin 90 henkilöön. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen C-liitteessä työt päättyvät 22 toimihenkilöltä. Luvut ovat edelleen kovia. Moni postilainen elää neuvotteluidenkin jälkeen epävarmuudessa. Palataan vielä Ylen artikkeliin. Kovien neuvojensa lomassa Suvanto-Harsaae vilauttaa edes vähän inhimillisyyttä. ”Henkilöistä, joita muutokset koskevat, on kuitenkin pidettävä huolta”, Suvanto-Harsaae toteaa. Jää nähtäväksi, kuinka Posti noudattaa tätä puheenjohtajan ohjetta yt-neuvotteluiden jälkeen. LAURA MERILÄINEN pääluottamusmies, toimihenkilöt, PKS Irtisanott ujen työtehtävät harvoin loppuvat. Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R it it it it it it it it it it it i ti ti ti tti ti tti ti ti 27 än pauleminöykokea untijat omuua kriiUuden . Kriiös hypäästä heille, kkanillä irpuvat. n henhelpouoksi. sa säiia käittyviä i olisi iivista LAURA MERILÄINEN pääluottamusmies, toimihenkilöt, PKS Reitti_7_2020.indd 27 Reitti_7_2020.indd 27 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 28 Kysyvälle vastataan Miten liiton hallinto valitaan? Luin Reitti-lehdestä, että PAUn liittokokous pidetään ensi vuonna. Käsittääkseni siellä tehdään myös henkilövalintoja. Olen kiinnostunut liiton hallintopaikoista. Kuinka minun tulee menetellä, että pääsen ehdolle? Mahdollisuus päästä PAUn hallintoon aukeaa, kun osallistut oman osastosi toimintaan. Ammattiosastot tekevät esityksiä liittokokoukselle ja valitsevat osaston omat liittokokousedustajat. Liittokokousesitykset tulee olla liittohallituksen käsittelyssä 16 viikkoa ennen kokousta, viimeistään 10.2.2021. Osastojen kokousedustajat pitää valita viimeistään kymmenen viikkoa ennen liittokokousta eli 24.3.2021 mennessä. Liittokokouksessa valitaan liittohallituksen eli liiton puheenjohtaja, 12 liittohallituksen jäsentä, liittovaltuuston puheenjohtaja ja 30 liittovaltuuston jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Ole yhteydessä omaan ammattiosastoosi ja tiedustele milloin osastosi valitsee liittokokousedustajat ja tekee esitykset liittokokoukselle. Osallistu kokoukseen ja ota myös kannattajasi mukaan. Mitä vuosilomalleni käy, kun minut osa-aikaistett iin? Olen ollut 15 vuotta kokoaikaisena työntekijänä Postissa (postityöntekijä). Nyt minut on osa-aikaistettu 1.9.2020 ja olen ansainnut vuosilomani kokoaikaisena. Kuinka minun ansaituille lomapäivilleni käy nyt, saanko niitä enemmän vai pidänkö ne kokoaikaisena? Jo ansaittujen vuosilomapäiviesi määrä ei muutu. Osa-aikaistetun työntekijän osalta osa-aikatyön alkamisen ajankohta määrittelee (Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus) osaltaan kumpaa, kuukausipalkkalaisen vai tuntipalkkalaisen lomapalkkasääntöä noudatetaan. Postissa on sovittu seuraavaa: Mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan vuosiloman alkaessa, niin lomapalkkaan noudatetaan samaa sääntöä. Jos olet kuukausipalkkalainen loman alkaessa, niin saat lomapalkan kuukausipalkkalaisen mukaan ja jos olet tuntipalkkalainen loman alkaessa, niin saat lomapalkan tuntipalkkalaisen lomapalkan mukaan. Sinun tapauksessasi siis lomapalkka maksetaan tuntipalkkaisen säännön mukaan 1.9.2020 jälkeen pidettävien vuosilomiesi osalta. Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Koska työsuhteesi on jatkunut yli vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, vuosilomapalkka on 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilomapalkan perusteena olevasta palkasta. Yhden lomapäivän palkka saadaan jakamalla em. ”vuosilomapalkkapotti” lomaoikeuspäivien lukumäärällä. Lisää tietoa vuosilomien kertymisestä ja vuosilomapalkasta löydät esim. Reittilehdestä 4/2020. Aiemmat lehdet ovat luettavissa osoitteessa www.pau.fi . Korvataanko etätyössä työtapaturmat? Olen tehnyt keväästä lähtien etätöitä kotona ja monesti on käynyt mielessä, kuinka työtapaturmavakuutusta etätöissä sovelletaan. Kuulin esimerkiksi kollegalta, että jos työpaikalla kompastun kahvinhakumatkalla, kyse on työtapaturmasta, mutta etätöissä näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Miten nuo työtapaturmat etätöissä oikein menee? Etätöissä tapaturmakorvauksia myönnetään tosiaan vain työnteon yhteydessä sattuneista tapaturmista (TyTAL 21 §). Koska kahvin hakeminen ei tyypillisesti kuulu työntekijän työtehtäviin, ei sen yhteydessä sattuneesta tapaturmasta voida etätöissä myöskään myöntää korvauksia. Se, että työpaikalla kahvia hakiessa sattuneesta tapaturmasta myönnetään korvauksia, johtuu siitä, että vakuutussuoja on työpaikalla kattavampi. Työpaikalla ollessa korvauksia myönnetään myös työpaikan alueella sattuneista tapaturmista, jolloin suoraa yhteyttä työtehtäviin ei tarvitse olla (TyTAL 22 §). R R R R R R R R R Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R Re R Re Re Re Re Re Re Re R R Ree Re Re Re Re Re R R R R Ree R Ree R R Re R R R R R R R R Re Re Ree Re Ree Reee R R it it it it it it iit it it it it it it it it it iit it iittt iit it it it it it iiiiiiitttttti ti ti ti tti ti ti ti ti ttiii tii ti tttti tti 22222228 28 28 28 28 28 8 8 28 28 28 22222228 28 228 22222228 22222222222228 22228 2 minut on osa-aikaistettu 1.9 ansainnut vuosilomani kok Kuinka minun ansaituille lo käy nyt, saanko niitä enemm kö ne kokoaikaisena? Jo ansaittujen vuosilomapä muutu. Osa-aikaistetun työ osa-aikatyön alkamisen aja rittelee (Viestinvälitysja lo työehtosopimus) osaltaan k kausipalkkalaisen vai tuntip lomapalkkasääntöä noudat on sovittu seuraavaa: Mitä paa työntekijään sovelletaa alkaessa, niin lomapalkkaa samaa sääntöä. Jos olet kuu lainen loman alkaessa, niin kan kuukausipalkkalaisen m olet tuntipalkkalainen lom niin saat lomapalkan tuntip lomapalkan mukaan. Sinun siis lomapalkka maksetaan sen säännön mukaan 1.9.2 pidettävien vuosilomiesi os Osa-aikaisen tuntipalkk tekijän vuosilomapalkka m prosentuaalisena lomanmä vuoden (1.4. – 31.3.) aikan tai maksettavaksi erääntyn oloajan palkasta lukuun ot tätyöstä ja ylityöstä perusp Reitti_7_2020.indd 28 Reitti_7_2020.indd 28 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 29 PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Ida Nummelin, työympäristöasiantuntija • Juha Pöyry, tiedott aja • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, liitt osihteeri • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Voiko esimies perua kurssini? Ilmoittauduin luottamieskurssille 19.-23.10. hyvissä ajoin, mutta esimieheni perui kurssin. Voiko näin tehdä? Milloin voin hakea vastaavalle kurssille uudelleen? Ensiksikin, esimiehellä ei ole oikeutta ”perua” koulutukseen osallistumista. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen liitteessä 1 ”Sopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta ja yhteisestä koulutuksesta” lukee kuvaamasi tilanteen varalta seuraavaa: ”Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.” Työantaja voi siis siirtää koulutukseen osallistumista. Mikäli tätä siirto-oikeutta käytetään, on VVL-työehtosopimuksen samaisessa liitteessä seuraava kirjaus: ”Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.” Vastaus kysymykseesi siis on, että periaatteessa työnantajan edustaja voi siirtää kurssille osallistumista. Kuitenkin aina voidaan kysyä mikä on se ”tuntuva haitta yrityksen toiminnalle”, joka tässä kirjauksessa vaaditaan? Joka tapauksessa tulee työnantajan antaa 10 päivää ennen kurssin alkua kirjallisesti syy ko. henkilölle ja pääluottamusmiehelle miksi vapaan myöntäminen ei ollut mahdollista. Mikäli työnantaja on rikkonut työehtosopimusta, tulemme hakemaan korvausta työehtosopimusrikkomuksesta. Voit hakea vastaavalle kurssille heti kun se on luettavissa vuoden 2021 koulutusoppaassa ja/tai PAUn verkkosivulla. Kuinka haen korvausta liiton vakuutuksista? Jos minulle sattuu vapaa-ajalla tapaturma, esim. katkaisen käteni, niin kuinka minun tulee toimia, että saan liiton vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvausta? Tee viipymättä korvaushakemus Ifvakuutusyhtiön Omat sivut -verkkopalvelussa osoitteessa if.fi /omatsivut. Voit myös soittaa Ifi in ja hoitaa vahinkoilmoituksen puhelimitse. Voit hoitaa sekä vakuutusettä korvausasiasi numerossa 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16. Tapaturmavakuutus kattaa vapaaaikana kaikkialla maailmassa sattuvat tapaturmavahingot. Työttömillä vakuutus on voimassa täysajan vakuutuksena. Eläkkeelle siirtyvillä vakuutus on voimassa kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka. Tapaturmavamman hoitokulukorvaus on enintään 3 240 euroa tapaturmaa kohden. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 30 916 euroa. Korvausta maksetaan lääketieteellisen haitta-asteen mukaan. Pysyvän haitan korvaus on veroton. Reitti_7_2020.indd 29 Reitti_7_2020.indd 29 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 32 Reitti_7_2020.indd 30 Reitti_7_2020.indd 30 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 31 Reitti 31 Kolumni Koronaa pahempi vihollinen Maski peitt ää hymyn, mutt a silmistä sen voi erott aa. Tahdon nähdä ihmisissä kaikkea hyvää koronaajassakin. TIINA TORPPA ........................................ on toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, joka tilasi pellavakankaasta ommeltuja kasvomaskeja verkkokaupasta ja nouti ne postista. K ukaan ei käytä maskeja paitsi henkilökunta. Vaikka joka seinällä lukee maskeista ja turvaväleistä, ihmiset istuvat lähekkäin. Näin tuttavani kuvailee erästä julkista tilaa. Se tila on erään ystäväni työpaikka. Hän työkavereineen miettii, miten saisi tilassa asioivat noudattamaan koronasuosituksia. Henkilöstö ohjeistaa ja näyttää esimerkkiä maskeissaan ja visiireissään. Ei auta. Olisi houkutus ryhtyä maskipoliisiksi! Korona sytyttää minussakin kansalaiskyttääjän. Sille pitää muistuttaa, että kadulla näkyvän maskiroskan on siihen todennäköisesti paiskannut roskakoria tonkinut lintu eikä välinpitämätön ihminen. Korona-ajassa tahdon nähdä ihmisten hyvyyden ja kyvykkyyden enkä sortua kyyniseen ajatteluun tai suoranaiseen ihmisvihaan. Kyynisyys tappaa ja vaurioittaa koronaa pahemmin. Kyyninen tai vihainen ei näe mahdollisuuksia eikä huomaa vaihtoehtoja. Moni uskoo vakaasti, että ihminen on paha ja ajattelematon. Hollantilainen tietokirjailija Rutger Bregman todistelee, että ihmiset ovat kunnollisia ja järkeviä – siis vastoin vielä aika vallitsevaa ajatusta. Bregman kumoaa ihmisen pahuuden myytin vanhentuneena tietona. Samalla hän muistuttaa, että kyyninen ihmiskuva palvelee vallan välineenä. Jos ajattelee työelämää, käsitys ihmisten huonoista ominaisuuksista on merkittävä vallan käsikassara. Että ihmisiä pitää paimentaa, pitää nuhteessa, määrätä ja vielä kytätä. Tosiasiassa nykyään monet työelämän asiantuntijat korostavat, että pitää kysyä henkilöstöltä eikä ylhäältä sanella. Työntekijät itse tietävät parhaiten, miten työ pitäisi järjestää, jotta se olisi tehokasta ja tuottavaa. Ja että neuvotellen eri osapuolet löytävät ratkaisuja. Aina joku muistuttaa siitä yhdestä katalasta ihmisestä, joka tekee väärin. Hänestä, joka hyväksikäyttää systeemiä tai muiden hyväuskoisuutta. Mutta käsi sydämellä kyynikot: kuinka paljon noita katalia ihmisiä oikeasti on? Ovatko ne tyypit pikemminkin poikkeus kuin sääntö? Kannattaako kaikkea tehdä sen yhden mukaan vai enemmistön ehdoilla? Kyynisesti suhtautuvan tunnistaa siitä, että hän kutsuu itseään realistiksi ja muita idealisteiksi. Silti muutkin kuin kyynikot tunnistavat sen mahdollisesti yhden väärintekevän, mutta näkevät samalla kokonaisuuden. Kyynikon ei tarvitse. Riittää, kun hän voi tarrautua siihen yhteen ja unohtaa kaikki muut ihmiset. Ja unohtaa mahdollisuudet ja enemmistön olosuhteet. Mitähän kyynikko olisi sanonut, jos joku olisi ehdottanut, että koko Suomen toimistoväki lähtee nyt etätöihin. Kaikki koteihinsa työskentelemään ja yhteydet nykytekniikalla: Teamsilla, Zoomilla, Slackilla ja muilla. Kyynikko olisi povannut, että pieleen menee. Kyynikko yleensä vastustaa vimmatusti vapauksia – ja samalla vastuuta. Entä miten kävi? Jo nyt on tutkittu etätyökokemuksia korona-ajan Suomessa. Työterveyslaitoksen mukaan yli puolet eli 52 prosenttia koronakeväänä aiempaa enemmän etätöitä tehneistä koki, että itsenäisen työhön liittyvien päätösten tekeminen lisääntyi. Lähes yhtä moni eli 46 prosenttia huomasi oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja. Kyynikon tunnistaa siitäkin, että hän ei välitä tutustua dataan. Entä ne maskit? En tosiasiassa voi tietää, miksei toinen pidä niitä. Siksi olisi pöllöä tuomita, ajatella, että siinä on minua ”huonompi koronaihminen”. Maskittomalla ei ehkä ole varaa maskiin. Tai hänellä on sairaus, joka estää maskin käytön. Tai hän luuli ottaneensa mukaansa sen laukun, jossa on maskipussi, mutta nappasikin toisen laukun. Juuri niin kuin minä yhtenä kauniina syyspäivänä. Reitti 31 Reitti_7_2020.indd 31 Reitti_7_2020.indd 31 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 32 Menoon mukaan Ristikon ratkaisu K H E I N Ä T R E M P A T A Ä I M Ä U R A T A S E T E Ä K E Ä K I T A L I N U S V A L T A I S A N M A N A T I T Ä Ä T A S A P E L I Ä I N I S T Ä T S A K I T S I P Ä Ä A I N E K E N K Ä N N Y T N I S O I S Ä E V Ä S K A S T I P K S L I K I M A I N E M Ä T S A L I V I L L A P A I T A U L I S T A M A N U N P B A I M U U R I R A A K U N T A P A L U U T A N N O S O K S A O T O T P I I R T U R I T A I T A A A A S I A I T S E N I T A PAU Pääkaupunkiseudun Toimihenkilöt ry osaston syyskokous Aika: Lauantai 28.11.2020 alkaen klo 15.00 Paikka: Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6.krs, Helsinki Kokouksessa hyväksytään osaston sääntömääräiset asiat sekä päätetään henkilövalinnoista seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2021-2022. Ruokailun vuoksi pyydämme ilmoittautumiset 16.11.2020 mennessä osoitteeseen pau.pkstoimihenkilot@outlook.com. Tervetuloa Toimikunta PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -HYVINVOINTIKURSSIT AIKUISILLE 3+2+2 vrk Työikäisille aikuisille elämäntapamuutoksen, hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi. Kursseilla tarkastellaan elintapoja ja motivaatiota psykologisen lähestymistavan avulla. Täysihoito ja majoitus 1hh huoneissa. Omavastuu 75 € + 50 € + 50 € (työttömät ja lomautetut -50 %) HYVINVOINTIKURSSIT LAPSIPERHEILLE 4 vrk Lajikokeiluja, liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta perheen terveellisiin elintapoihin. Järjestetään koulujen loma-aikoina. Täysihoito perhemajoituksella. Omavastuu aikuisilta 100 € (työttömät ja lomautetut -50 %), lapset 6-16v. 60 €, alle 6-vuotiaat € Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n tuetut hyvinvointikurssit tarjoavat kannustusta ja toimivia työkaluja elintapamuutokseen sekä tukea työssä ja arjessa jaksamiseen. Hae nyt kevään kursseille osoitteessa pht.fi Uusi SuuntA HyvinVointiiN HyvinVointiiN Uusi SuuntA Nostalginen hiihtolomaviikko Lupossa 27.3.-3.4.2021 Pasilan ja Pirkanmaan Postin eläkeläiset järjestävät yhteisen nostalgisen hiihtolomaviikon Lupossa 27.3.-3.4.2021. Luppo sijaitsee Kemijärvellä keskellä kauneinta Lappia osoitteessa Postiliitontie 95, 98530 Pyhätunturi. Hiihtolomaviikolle ovat kaikki vanhat ja uudet Lupon ystävät tervetulleita mukaan. Lupossa ja sen ympäristössä voi hiihdon lisäksi harrastaa laskettelua, sauvakävelyä tai vaikkapa pilkkimistä läheisellä Vuostimojärvellä. Iltaohjelmat järjestetään normaaliin tapaan Lupon takkahuoneella. Viikon täysihoidon hinta on 470 € sisältäen päiväretkieväät. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Voitto Palmio, Tampere, 050 3233 909 ja Pekka Herranen, Pasila/Helsinki, 040 552 2388. Lupon kotisivut www.lomakeskusluppo.net. PAUn Lahden osasto ry:n lomapaikassa Nuotiorannassa on täytettävänä mökkiemännän/isännän luottamustoimi 1.2.2021 alkaen. Hakuaika päättyy 31.12.2020. Tämä luottamustoimi korvaa nykyisen isännöitsijän toimen. Hakijan on oltava PAUn Lahden osaston jäsen. Toimi on määräaikainen, ensimmäinen kausi on 1.2.2021-31.12.2024. Hakemukset toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimikunta.lahti@luukku.com tai kirjeellä osoitteeseen PAUn Lahden osasto ry taloudenhoitaja Pentti Wikman, Monontie 6 C 32, 15950 Lahti. Tiedustelut puhelimella taloudenhoitaja Pentti Wikman 050 599 7088 ma-ke klo 15.30-18.30, to klo 15.30-16.15, pe klo 1819, la klo 18-19 ja su klo 15.30-16.15 tai sähköpostilla pena.wikman@phnet.fi . Näihin vastataan päivittäin. PAUn Lahden osasto hakee Nuotiorantaan mökkiemäntää/isäntää Reitti_7_2020.indd 32 Reitti_7_2020.indd 32 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 33 Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Reitti_7_2020.indd 33 Reitti_7_2020.indd 33 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 34 På svenska Hur väljs fackförbundets styrelse? Jag har läst på tidningen Reitti att PAU:s förbundsmöte hålls nästa år. Jag har den uppfattningen att på mötet gör man även personval. Jag är intresserad av platser i förbundets administration. Hur ska jag förfara för att bli en kandidat i valet? Möjligheten till att delta i PAU:s administ ration öppnas när du deltar i verksamhet av din egen yrkesavdelning. Yrkesavdelningar gör förslag till förbunds mötet och väljer egna representanter för förbundsmötet. Förslag till förbundsmötet ska vara i förbundsstyrelsens behandling 16 veckor före förbundsmötet, senast 10.2.2021. Representanterna för yrkesavdelningar ska väljas senast tio veckor före förbunds mötet dvs. tills 24.3.2021. På förbundsmötet väljs förbundsstyrelsens ordförande, dvs. förbundets ordförande, 12 medlemmar för förbundsstyrelse, ordförande för förbunds fullmäktige och 30 medlemmar för förbundsfullmäktige samt deras personliga suppleanter. Kontakta din egen yrkesavdelning och fråga när din yrkesavdelning väljer representanter för förbundsmötet och gör förslag till förbundsmötet. Delta i mötet och ta med dig även dina anhängare. Vad sker med min årssemester för jag har nu blivit deltidsanställd? Jag har varit 15 år heltidsanställd i Posti (postarbetare). Jag blev deltidsanställd i början av september 2020 och jag har intjänat min årssemester som en heltidsanställd. Vad sker med mina intjänade semesterdagar nu? Ska jag nu få fl era semesterdagar eller ska jag hålla dem som en heltidsanställd? Antalet intjänade semesterdagar ändras inte. Hos en arbetstagare som har förts till deltid defi nierar tidpunkten då deltidsarbetet har inletts, vilken av semesterlönsreglerna (månadslön eller timlön) det följs (Kollektivavtal för Kommunikationsförmedlings -och logistikbranschen). I Posti har det avtalats följande: Avlöningssätt som används för arbetstagaren vid inledning av årssemester, följs även med semesterlön. Om du är månadsavlönad vid inledning av semestern, så får du semesterlön enligt reglerna för en månadsavlönad arbetstagare, och om du är timavlönad vid inledning av semestern, så får du semesterlön enligt reglerna en timavlönad arbetstagare. I ditt fall be talas semesterlön således enligt regeln för timavlönade arbetstagare gällande semestrar som inleds eft er den 1 september 2020. Semesterlönen till arbetstagare med timlön och prestationslön bestäms procentuellt för under semesterkvalifi kationsåret (1.4. 31.3.) utbetalda och till betalning förfallna löner för tid i arbetet förutom utbetalda förhöjningar på grundlönen för nödarbete och övertid. Eft ersom ditt arbetsförhållande har pågått för över ett år till slutet av semesterkvalifi kationsåret, är semesterlön 11,9 % av lönen som är grund för semesterlön. Lön för en semesterdag beräknas genom att dividera den tidigare nämnda “semesterlönspotten” med antalet semesterkvalifi kationsdagar. Mer information om intjäning av semesterdagar och semesterlön fi nns t.ex. i tidningen Reitti 4/2020. Tidigare tidningar kan läsas på adressen www.pau.fi . Reitti_7_2020.indd 34 Reitti_7_2020.indd 34 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 35 Ersätt s arbetsolyckor som sker i distansarbete? Jag har distansarbetat hemma sedan våren och oft a har jag tänkt på hur arbetsolycksfallsförsäkring tillämpas i distansarbete. Jag hörde från en kollega att om jag på arbetsplatsen snavar på vägen till kaff emaskinen, gäller det en arbetsolycka. Men i distansarbete är det nödvändigt inte är så. Hur behandlas dessa arbetsolycksfall i distansarbete? I distansarbete beviljas ersättningar endast för olycksfall som har inträff at i samband med arbetet (Lag om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar 21 §). Eft ersom att hämta kaff e inte typiskt tillhör i arbetstagarens arbetsuppgift er, kan man inte bevilja ersättningar för en olycksfall som inträff ar i distansarbete i samband med kaff ehämtning. Att det beviljas ersättningar för en olycka som inträff ar på arbetsplatsen vid hämtning av kaff e, beror på faktumet att försäkringsskyddet är mera omfattande på arbetsplatsen. Ett olycksfall som i något annat sammanhang än i samband med arbetet inträff at på ett område som hör till den plats där arbetet utförs ska betraktas som ett olycksfall i arbetet, om det har inträff at i verksamhet som vanligen hänför sig till vistelse på den plats där arbetet utförs (Lag om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar 22 §). Kan förmannen ställa in min kurs? Jag har anmält mig i god tid till en kurs för förtroendemän 19.-23.10, men min förman ställde in kursen. Kan man göra så? När kan jag söka mig till en motsvarande kurs på nytt? För det första, förmannen har inte rätt till att “ställa in” deltagande till utbildning. I bilaga 1 för kollektivavtal för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen "Fackföreningsutbildning som stöds ekonomiskt av arbetsgivaren" står det följande: “Om beviljandet av ledig tid under tid som avses i ansökan skulle medföra kännbar olägenhet för företagets verksamhet, har arbetsgivaren rätt att skjuta upp tidpunkten för början av den lediga tiden med högst sex månader eller, då det gäller utbildning som återkommer mera sällan än med sex månaders intervall, högst till dess då följande motsvarande utbildning arrangeras.” Arbetsgivaren kan således skjuta upp deltagande till en utbildning. Om denna rätt används, fi nns det en punkt till på bilagan av detsamma kollektivavtalet: “Om arbetsgivaren använder sin tidigare avsedda uppskjutningsrätt, bör härom senast 10 dagar innan utbildningstillfället börjar skrift ligt informeras huvudförtroendemannen och vederbörande person om orsak, varför det inte är möjligt att bevilja ledig tid.” Svaret till din fråga är således att i princip kan arbetsgivarens representant skjuta upp deltagande på en kurs. Ändå kan man alltid fråga vad som är anses som en “kännbar olägenhet för företagets verksamhet”, som noteringen kräver. I alla fall ska arbetsgivaren skrift ligt ange skälet för uppskjutning 10 dagar innan kursen till personen i fråga och till huvudförtroendemannen. Om arbetsgivaren har brutit kollektivavtalet, kommer vi att söka för ersättning för brott mot kollektivavtal. Du kan söka dig till en motsvarande kurs så snart som det står på utbildningshandboken för 2021 och/eller på PAU:s hemsida. Hur söker jag ersätt ning från förbundets försäkringar? Om jag blir träff ad av en olycka på fritiden, om jag t.ex. bryter armen, så hur ska jag agera för att få ersättning från förbundets olycksfallsförsäkring? Fill in omedelbart en ansökan om ersättning på försäkringsbolaget Ifs webbtjänst Mina sidor på adressen if.fi / minasidor. Du kan även ringa till If och sköta skadeanmälan per telefon. Du kan sköta både försäkringsoch ersättningsärenden i nummer 010 19 19 19 mån–fre kl 8–20, lör–sön kl 10–16. Olycksfallsförsäkring täcker fritidsolyckor överallt i världen. För de arbetslösa är försäkringen giltig som en heltidsförsäkring. För de som snart blir pensionerade är försäkringen giltig till slutet av kalenderåret i fråga. Ersättning för sjukvårdskostnader vid en olycksskada är högst 3 240 euro per en olycka. Försäkringen har ingen självrisk. Ersättning för en permanent skada är högst 30 916 euro. Ersättning betalas enligt medicinsk funktionsnedsättning. Ersättning för en permanent skada är skattefri. Reitti_7_2020.indd 35 Reitti_7_2020.indd 35 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 36 In English How is the administration of the union chosen? I read in Reitti that PAU’s general assembly will be held next year. In my understanding there are also administrative choices made there. I am interested in the administration positions. How should I proceed to run? Th e opportunity to run for the administration PAU becomes possible when you participate in your professional department’s activities. Th e professional departments make proposals to the general assembly and elect the department's re presentatives to the general assembly. Proposals for the general assembly must be considered by the union administration 16 weeks before the meeting, no later than February 10, 2021. Th e assembly representatives of the departments must be elected no later than ten weeks before the general assembly, ie by March 24, 2021. Th e general assembly elects the chairperson of the union administration, ie the union, 12 members of the union administration, the chairman of the union council and 30 members of the union council and their personal deputies. Contact your own professional department and inquire when your department elects the general assembly representatives and makes presentations to the general assembly. Attend the meeting and bring your supporters. What happens to my annual holiday when I was made a part-time worker? I have been 15 years as a full-time employee at Posti (postal worker). Now I have been made a part-time worker 09.01.2020 onwards and I earned my annual holiday when still working full-time, what will happen to my vacation days now, will I receive more of them, or will they be considered as full-time days? Th e amount of holiday days you have already earned will not change. In the case of a part-time employee, the date of commencement of part-time work (Th e collective labor agreement for the Communications and logistics sector) determines which of the holiday pay rules applies to you the one for a full-time employee or a part-time employee. Th e following has been agreed on in Posti: Whatever remuneration method is applied to the employee at the beginning of the annual leave, the same rule applies to the holiday pay. If you are a full-time employee at the start of your holiday, you will receive holiday pay according to your monthly salary, and if you are a part-time employee at the start of your holiday, you will receive holiday pay according to your hourly salary. In your case, therefore, the holiday pay will be paid according to the hourly rate rule for your annual leave aft er 1 September 2020. Th e annual holiday pay of a part-time hourly-paid employee is determined as a percentage of the salary paid or due during the year of the holiday (1 April 31 March), with the exception of an increase in emergency work and overtime in addition to the basic salary. As your employment has continued for more than a year by the end of the holiday year, the annual holiday pay is 11.9% of the salary on which the annual holiday pay is calculated as described above. Th e salary for one holiday day is obtained by dividing the above-mentioned “annual holiday payroll” by the number of total annual holiday days. More information on the accumulation of annual leave and the annual leave salary can be found, for example, in Reitti magazine 4/2020. Previous magazines are available at www.pau.fi . Are accidents that happen during remote work compensated as workplace accidents? I've been working remotely from home since spring and it has oft en crossed my mind that how the insurance for workplace accidents is applied. For example, I heard from a colleague that if I stumble on a coff ee trip at work, it is considered a workplace accident, but this may not be the case when working remotely. How exactly does it go with accidents when working remotely? In remote work compensations for workplace accidents are indeed granted only for accidents that have occurred when working (TyTAL 21 §). As getting coff ee is not typically part of an employee's job, it is also not possible to compensate for an accident that has occurred in connection with it. Th e fact that compensation is granted for an accident while getting coff ee at the workplace is due to the fact that insurance cover is more comprehensive at the workplace. Compensation is also granted for accidents at the workplace, in which case there is no need for direct contact with work tasks (TyTAL 22 §). Reitti_7_2020.indd 36 Reitti_7_2020.indd 36 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 37 Palautearvonnan voitt aja lehdestä 5 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Can my supervisor cancel my course? I registered for the shop steward course 19-23.10. well in advance, but my supervisor canceled the course. Can this be done? When can I re-apply for the course again? First, the supervisor has no right to "cancel" participation to a course. Appendix 1 to Th e collective labor agreement for the Communications and logistics sector, titled 'Agreement on trade-union training and joint training', reads as follows: "If granting the time off during the time referred to in the application would cause signifi cant harm to the operations of the company, the employer has the right to move the beginning of the time off by no more than six months or, in the case of training recurring less frequently than every six months, until the time for which the next corresponding training event is arranged.” Th e employer can therefore postpone participation in the training. If this right of transfer is exercised, the same entry is in the same appendix to the to Th e collective labor agreement for the Communications and logistics sector: " Should the employer exercise the above-mentioned right of transfer, the head shop steward and the person in question must be notifi ed in writing, no less than 10 days prior to the training, of the reason owing to which the time off cannot be granted." Th e answer to your question, then, is that, in principle, an employer representative can postpone participation to a course. However, one can always ask what is the “signifi cant harm to the operations of the company” required to be stated? In any case, the employer must give the reason in writing 10 days before the start of the course to the person in question and the chief shop steward why it was not possible to grant the leave. If the employer has breached the collective agreement, we will seek compensation for breach of the collective agreement. You can apply for the corresponding course as soon as it is available in the 2021 Training Guide and/or on the PAU website. How do I apply for compensation from the union's insurance? If I get to an accident in my free time, such as breaking my arm, how should I act to get compensation from the union's accident insurance? Apply for compensation without delay in the If Insurance Company's online service at if.fi /omatsivut. You can also call If and handle a claim by phone. You can handle both insurance and claims matters on 010 19 19 19 Mon – Fri 8 am – 8 pm, Sat – Sun 10 am – 4 pm. Accident insurance covers accidental injuries that occur worldwide during free time. For the unemployed, the insurance is valid as full-time insurance. For retirees, the insurance is valid until the end of the calendar year in question. Th e compensation for the treatment of an accidental injury is maximum of EUR 3,240 per accident. Th ere is no deductible in the insurance. Compensation for permanent harm is maximum of 30,916 euros. Compensation is paid according to the degree of medical inconvenience. Compensation for permanent harm is tax-free. Reitti_7_2020.indd 37 Reitti_7_2020.indd 37 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 38 Reitti 38 Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–11 ja 13–15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma-to klo 10–15 KOTISIVUT: www.pautk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Muutoksia tyött ömyyskassan aukioloaikoihin ja päivärahan hakemiseen vuodenvaihteessa Postija logistiikka-alan työttömyyskassa sulautuu Kuljetusalan työttömyyskassaan 1.1.2021. PAUn työttömyyskassan hakemusarkisto sekä jäsenrekisteritiedot tullaan siirtämään osaksi Kuljetusalan työttömyyskassan tietojärjestelmää joulukuun kahden viimeisen viikon aikana. Tietojen siirrosta aiheutuu käyttökatko kassan käsittelyjärjestelmään sekä Netta-verkkopalveluun aikavälillä 23.12.2020-3.1.2021. Käyttökatkon ajan työttömyyskassa on suljettu, puhelinpalvelua ei järjestetä, eikä päivärahoja pystytä maksamaan. Poikkeuksellisesti täysin työtön tai te-palveluun osallistuva päivärahanhakija voi täyttää joulukuussa hakemuksen tarvittaessa normaalia lyhyemmältä hakujaksolta, jotta päiväraha ehditään maksaa ennen joulunpyhiä. Jatkohakemusten viimeinen jättöpäivä on perjantai 18.12.2020. Kyseisenä päivänä jätetyt jatkohakemukset pyritään käsittelemään ja päivärahat maksamaan ennen joulua, jos kassalla on hakemusten käsittelyyn tarvittavat tiedot. Osa-aikatyötä tekevän jäsenen tulee kuitenkin täyttää hakemus normaalia palkanmaksujaksoa vastaavaa hakurytmiä noudattaen. Kuljetusalan työttömyyskassan toiminta käynnistyy maanantaina 4.1.2021. Tällöin jäsenet voivat lähettää hakemuksia ja liitteitä kassalle verkkopalvelun kautta normaalisti ja olla kassaan yhteydessä puhelimitse. Asiakaspalvelu Siltasaarenkadulla on vielä toistaiseksi suljettu koronaviruspandemian leviämisen estämiseksi. SARA MALINEN etuuskäsitt elijä Kuljetusalan tyött ömyyskassan yhteystiedot 1.1.2021 alkaen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3-5, katutaso, Helsinki (toistaiseksi suljett u) Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Kassan puhelinpalvelu 09 613 111 Verkkosivut: www.kuljetusalantk.? Reitti_7_2020.indd 38 Reitti_7_2020.indd 38 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 30.11. mennessä ja voita 20 € Reitti_7_2020.indd 39 Reitti_7_2020.indd 39 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi. Ilman työehtosopimusta Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen TES Lainsäädäntö Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Arkipyhäkorvaukset Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus TES Lainsäädäntö (laissa vain itsenäisyyspäivä) Yleisitova työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. Reitti_7_2020.indd 40 Reitti_7_2020.indd 40 3.11.2020 23.27 3.11.2020 23.27