• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2021 Postin tavoitteena on hiilineutraalius 15 Tiina Talaskallion työviikko muodostuu jakelusta ja hyllytyspalvelusta Vuoropäivämalli alkoi Espoosta 12 Perhevapaauudistus jakaa vapaita tasaisemmin 18 Mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittaa Postissa? 20 6 Reitti_7_2021.indd 1 Reitti_7_2021.indd 1 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 3 2 Reitti 7 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmestyy 8 24.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 14 12 29 Osa yrityksistä suhtautuu ilmastokatastrofin torjuntaan vakavasti. Epävarmaa kuitenkin on, onko torjuminen talouskasvulle perustuvassa järjestelmässä ylipäänsä mahdollista. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Uutta työtä konsernin sisältä 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä 13 Kivenlahdessa siirryttiin vuoropäiväjakeluun 14 Postin ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia 17 Muutoksia osaston ja liiton sääntöihin 18 Perhevapaauudistus lisää yhdenvertaisuutta 20 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä 22 Naiset luottavat ammattiliittoihin miehiä enemmän 23 AY-MAJAKKA: Juha Jaatinen 24 ARJEN EVÄÄT: Musiikki on kaikessa läsnä 26 TYÖTTÖMYYSTURVA: Soviteltu päiväraha 28 Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisut etenevät 29 VAPAALLA: Nyt on aika puhua kuin mies miehelle 30 KYSYVÄLLE VASTATAAN 31 KOLUMNI: Johan nyt on (työ)markkinat 32 Ristikko 33 KOLUMNI: Tie eroon turhasta yleistyksestä työpaikalla 34 Postimuseolla on oma ystäväyhdistys 35 MENOON MUKAAN 36 På svenska 37 In English 39 Muutosilmoitukset 2 Reitti_7_2021.indd 2 Reitti_7_2021.indd 2 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Järjestäytyminen ratkaisee työehtojen tulevaisuuden Pä äk ir jo itu s S AK muistuttaa tuoreessa kampanjassaan työehtojen olevan sopimisen tulos. Työehtoja pidetään niin itsestään selvinä, että ne huomataan vasta kun ne katoavat. Se on sitten sovittu-kampanja haluaakin muistuttaa, että neuvottelemalla työehdot paranevat tai pahimmillaan ne katoavat. Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset tuovat työntekijöille monia etuja, joita laissa ei ole. Tätä tuskin kovin moni työntekijä tietää. Otetaan muutama esimerkki. Työaikalaissa on työaikaan liittyviä määräyksiä, mutta työehtosopimuksilla on yleensä sovittu lakia lyhyemmistä työajoista. Laista ei esimerkiksi löydy joustovapaita, jotka tarkoittavat työntekijöille palkallisia vapaapäiviä. Puhumattakaan arkipyhäkorvauksista, joista lain mukaan korvattavia on vain itsenäisyyspäivä. Muut on sovittu työehtosopimuksella. Entäpä palkka? Kai siitä jotain laki sanoo. No eipä juuri. Toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa ei ole sovittu minimipalkasta mitään. Työsopimuslain mukaan, jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi mikään työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työntekijälle maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava hänen tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Tuo on käytännössä nollakirjaus, joka antaa työnantajalle vapaat kädet maksaa mitä huvittaa tai mihin työntekijä tyytyy, jos alalla ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa sovitaan siis palkoista ja iltaja yötyölisistä. Mutta kannattaa muistaa, että tes:n määräykset ovat vain minimi. Enemmänkin voi pyytää. Entä kun sairastut? Laki ei paljoa auta. Lain mukaan sairasajalta saa palkkaa 10 työpäivältä ja sen jälkeen saa KELA:n sairaspäivärahaa. Työehtosopimuksissa asia on sovittu huomattavasti paremmin. Esimerkiksi PAUn neuvottelemissa työehtosopimuksissa yhdenjaksoisen työsuhteen kestosta riippuen palkkaa voi saada jopa kolmelta kuukaudelta. Muitakin tes:n kautta tulevia etuja riittää, mm. palkalliset tauot, lomaraha, palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon, palkka äitiyslomalta ja isyysvapaalta jne. Nämä eivät ole kuitenkaan itsestään selvyyksiä, joita työnantajat maksavat hyvää hyvyyttään. Kaikesta täytyy neuvotella ja tarvittaessa taistella. Siihen tarvitaan jäseniä. < JUHA PÖYRY Reitti_7_2021.indd 3 Reitti_7_2021.indd 3 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula PAUn jäsenille voitto korkeimmassa oikeudessa Tampereen Postikeskuksen raskaan puolen lajittelussa ja terminaalissa oli noudatettu vuodesta 1995 taukokäytäntöä, jonka mukaan työntekijät olivat tunnin pituisen ruokailutauon lisäksi saaneet aluksi 27 minuutin ja sittemmin 23 minuutin pituisen työajaksi luettavan lepoajan. Posti Oy muutti käytäntöä yksipuolisella ilmoituksella vuonna 2016. Oikeusjuttuun lähti 116 PAUn jäsentä, jotka vaativat tuomioistuinta vahvistamaan, että taukoaika oli vakiintunut työsuhteen ehdoksi, eikä työnantaja saanut muuttaa niitä yksipuolisesti. Lisäksi kanteessa vaadittiin korvauksia. Korkein oikeus katsoi tuomiossaan (KKO:2021:76) 15.10.2021, että osapuolten välillä johdonmukaisesti ja pitkän ajan noudatettu selkeä Tampereen Postikeskuksen raskaan puolen taukokiistaa koskeva vuosien oikeustaisto ratkesi korkeimmassa oikeudessa työntekijöiden eduksi. taukokäytäntö oli vakiintunut sitovaksi työsuhteen ehdoksi. Korkein oikeus vahvisti, että työnantaja oli menetellyt kantajien työsuhteen ehtojen vastaisesti, kun se on yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta 1.8.2016 lukien. Korkein oikeus vahvisti myös, että työnantajan ja kunkin työntekijän välisessä työsuhteessa sitovana työsuhteen ehtona pidetään taukokäytäntöä sellaisena kuin sitä noudatettiin ennen 1.8.2016. Korkeimman oikeuden tuomion mukaan työntekijöillä on oikeus perusteettoman edun palautukseen, kun työnantaja oli taukokäytännön muutoksen jälkeen perusteettomasti hyötynyt työntekijöiden kustannuksella näiden työsuhteen ehtojen vastaisesta ylimääräisestä työpanoksesta. VEERA KEKÄLE lakimies Postissa valitaan ennen vuoden vaihdetta uudet työsuojeluvaltuutetut kaudelle 2022–2023. Alueelliset vaalitoimikunnat laittavat ilmoitukset vaaleista työpaikoille vähintään 14 vuorokautta ennen vaalipäivämäärää. Tuotannossa vaalitapana on postiäänestys ja toimihenkilöpuolella sähköinen vaali. Muista äänestää! Postissa käynnistetään työsuojeluvaalit Reitti_7_2021.indd 4 Reitti_7_2021.indd 4 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 5 4 K U VA : M IK K O K Ä K EL Ä / N EL O N EN M ED IA Seinäjoen Talvipäivillä padelia ja keilailua PAUn XVI Talvipäivät pidetään Seinäjoki areenalla 12.13.2.2022. Talvipäivät jouduttiin siirtämään ensi vuoteen koronatilanteen vuoksi. Talvipäivien ohjelmassa on perinteiseen tyyliin avajaiset, ammattiryhmien kokoontumisia ja iltajuhla. Liikuntalajit palaavat Seinäjoella takaisin Talvipäivien ohjelmistoon. Lajeina on keilailu ja viime vuosina suuren suosion saavuttanut mailapeli Padel, johon otetaan neljä kahdeksan hengen ryhmää, yhteensä 32 pelaajaa. Lisätietoja talvipäivistä osaston verkkosivuilla ja tulevissa Reitti-lehdissä. Koivumäestä Postin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Postin työsuojeluvaltuutetut valitsivat 14.10. keskuudestaan Marko Koivumäen Postin valtakunnalliseksi työsuojeluvaltuutetuksi. Koivumäki toimii tehtävässä oman työn ohessa. Koivumäen varahenkilöksi valittiin Kaj Rönnkvist. Postin ja PAUn sopimuksen mukaan valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu toimii yhteyshenkilönä työsuojelupäälliköiden ja johdon ja työsuojeluvaltuutettujen välillä valtakunnallisissa työsuojeluasioissa. Lisäksi hän toimii oman alueensa työsuojeluvaltuutettuna. Valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu on myös työsuojelutoimikunnan pysyvä jäsen. Sopimus valtakunnallisesta työsuojeluvaltuutetusta on voimassa 1.11.2021 alkaen Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuskauden ajan ja sen jälkeen toistaiseksi 3 kk:n irtisanomisajalla. Postilaiset ääneen omassa tv-sarjassa Nelosen uudessa Me postilaiset -ohjelmassa seurataan kymmentä Postin työntekijää, jotka työskentelevät erilaisissa työtehtävissä ympäri Suomea. Tutuksi tulevat Postin moninaiset työtehtävät muun muassa jakelussa, lajittelussa ja kuljetuksessa. Sarjassa päästään kurkistamaan postija lajittelukeskusten seinien sisälle sekä rekkakuljetuksen kyytiin. Pääkaupunkiseudun toimipisteiden lisäksi tutustutaan postilaisiin Pirkanmaalla, Jyväskylässä, Sodankylässä ja Joulupukin pääpostissa Rovaniemellä. Haluamme näyttää suomalaisille postilaisten omin sanoin ja teoin, kuinka monipuolista, arvokasta ja tärkeää työtä he tekevät, sanoo Anna Salmi, Postin brändistä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja. Sarjaan haettiin kesällä avoimella haulla työntekijöitä Postin sisäisissä kanavissa. Ohjelman tuotantoyhtiö tutustui hakijoihin, työnkuviin ja hoiti roolituksen. Posti on ollut mukana sarjan ideoinnissa, mutta käsikirjoituksesta, joka elää kuvausten ja ajankohdan mukaan, vastaa tuotantoyhtiö. Salmi muistuttaa, että ulkoisen median maalaama kuva Postista poikkeaa paljon siitä miltä työ talon sisällä näyttäytyy. Sarja avaa postilaisia ja Postin työtä katsojille uusin silmin. Kun olen päässyt näkemään ja tutustumaan kentällä postilaisten työhön, olen ollut todella vaikuttunut ja superylpeä meidän työntekijöistä. Itse näen sarjan ennen kaikkea kunnianosoituksena työntekijöille ja sille työlle mitä Postissa tehdään. Me postilaiset tv-sarjan kustannuksia Salmi ei lähde avaamaan, mutta kertoo sarjan olevan kustannustehokas tapa perinteisiin markkinointisatsauksiin verrattuna. Kymmenosainen Me postilaiset -sarja alkaa keskiviikkona 3. marraskuuta klo 20 Nelosella ja Ruudussa. Reitti_7_2021.indd 5 Reitti_7_2021.indd 5 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 7 Tiina Talaskallion toimeentulo tulee nyt postinjakelusta ja kaupan hyllytyspalvelutyöstä. Työn kuva 6 Reitti_7_2021.indd 6 Reitti_7_2021.indd 6 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 7 Uutta työtä konsernin sisältä Postissa on vuoden aikana ollut paljon avoimia työpaikkoja tarjolla. Kokeneet postilaiset Tiina Talaskallio ja Heikki Nygård tarttuivat tilaisuuteen ja löysivät uutta työtä konsernin sisältä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA PENTTI HOLAPPA 7 T apaan Tiina Talaskallion Porvoon S-market Näsissä lokakuun ensimmäisenä perjantaina. Talaskallio on tullut töihin aamukuuteen purkamaan kuormaa ja täyttämään kaupan hyllyjä. Päätyöväline täälläkin on postista tuttu rullakko, joita on kasattu yhteispelillä ja tuotu myymäläpuolelle. Puramme tavarat lavoilta rullakoihin ja viemme ne hyllyväleihin, jonne tavarat levitetään lattioille odottamaan hyllytystä, Talaskallio kertoo. Tiina Talaskallio tekee hyllytyspalvelua S-marketissa Transvalin työntekijänä, joka on osa Posti-konsernia. Talaskallio osa-aikaistettiin Porvoon jakelusta vuoden vaihteessa. Työaika tippui 27 tuntiin ja kolmeen päivään viikossa. Minulle ei sopinut ollenkaan, että olen maanantain töissä, tiistain vapaana, taas pari päivää töissä ja sitten taas pitkällä viikonloppuvapaalla. Halusin tiistaille ja perjantaille muuta työtä, että olisi muillakin päivillä tekemistä. Talaskallio aloitti Transvalilla maaliskuun lopussa. Hyllytyspalvelutyö löytyi Duunitorin kautta. Teen tätä tiistaisin ja perjantaisin, silloin tällöin myös lauantaina. Työpäivän pituus vaihtelee kuorman mukaan. Normipäivä on sellainen kuudesta yhteentoista. Tosin työajoissa on jonkun verran joustoa, joskus on mennyt iltapäivä kolmeenkin. Keskimääräinen työaika on viittä kuutta tuntia päivässä. Työ on urakkaluonteista. Kun saadaan tavarat hyllytettyä, päästään kotiin. Siistiä sisätyötä Tällä hetkellä Talaskalliolla on siis kaksi työnantajaa, Posti ja Transval. Molemmat työt sijaitsevat lähellä kotia Porvoossa. Jakelussa noudatetaan PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta ja Transvalin hyllytyspalveluissa Kaupan alan tessiä. Jakelussa Talaskallio on ehtinyt olla jo 33 vuotta. Reitti_7_2021.indd 7 Reitti_7_2021.indd 7 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 9 8 A mmattitaitoa, monipuolisuutta ja kokemusta. Näitä kaikkia löytyy varmasti Heikki Nygårdilta, joka on postivuosiensa aikana ehtinyt olla monenlaisissa tehtävissä; varhaisjakelussa, perusjakelussa, ryhmävastaavana, palveluesimiehenä, tuotantoesimiehenä, suunnittelijana ja HR-spesialistina. Lista sai lokakuun alussa jatkoa, kun Nygård siirtyi perusjakelusta asiakasneuvojaksi. Olin kyllä ajatellut, että olisin voinut jäädä kokoaikaisesta jakelutyöstä eläkkeelle. Kyllähän se olisi kiva ja helpompaa, että olisi yksi työpaikka ja saisi tunteja yhdestä työstä. Talaskallio tykästyi Transvalin työhön niin paljon, että kyseli alussa, olisiko ollut mahdollista siirtyä hyllytyspalveluun kokoaikaiseksi. Viidelle päivälle työtä ei kuitenkaan löytynyt. Tämä sopii minulle hyvin, kun olen järjestelmällinen ihminen ja tällainen pedantti luonne. Täällä on mukavaa väkeä töissä ja asiakkaat ovat ihania. S-Marketin työntekijätkin ovat ystävällisiä ja tervehtivät kaikkia. Suosittelen tätä työtä. Siisti sisätyö, asiakkaat lähellä ja työn urakkaluonteisuus niin kuin jakelussa oli ennen. Sitten tämä on vielä ryhmätyötä, että jos jollakin on jotain hyllyttämättä, niin toiset tulee auttamaan ja lähdetään sitten yhtä aikaa kotiin. Tiina Talaskallio pitää työstään Transvalin hyllytyspalveluissa ja tekisi sitä päätoimisesti, jos se olisi mahdollista. Päätyöväline täälläkin on postista tuttu rullakko. Työn kuva Jakelusta asiakaspalveluun Raahelainen Heikki Nygård siirtyi lokakuussa perusjakelusta asiakasneuvojaksi. Nygård kannustaa postilaisia etsimään rohkeasti uutta työtä talon sisältä. Jakelusta asiakasneuvojaksi siirtynyt Heikki Nygård muistuttaa, että talon sisältäkin voi löytyä uutta työtä. Aina niitä ei tarvitse lähteä muualta etsimään. Reitti_7_2021.indd 8 Reitti_7_2021.indd 8 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 9 8 Pekka Huusko tuli postikeskuksesta Miko Haaralan (vasemmalla) kyydissä jakelureitille Neulamäkeen. Jakelusta asiakaspalveluun Muutosyksikkö helpottaa uuden työn löytymistä Postin tuotannosta on digitalisaation ja alan murroksen myötä kadonnut työpaikkoja jo vuosia. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, koska samalla niitä syntyy pakettiliiketoiminnan ja logistiikan puolelle lisää. Jos olisin tehnyt samaa työtä vaikkapa parikymmentä vuotta, niin olisin varmasti ollut aika puutunut hommaan. Huhtalan Tomi soitti esimiehelleni Moilasen Vesalle ja kertoi, että asiakaspalvelussa olisi paikkoja auki. Soitin sitten Tomille, kysyin hommasta tarkemmin, tein hakemuksen ja työhaastattelun jälkeen sain paikan, Nygård kertoo. Siirtyminen tehtävästä toiseen on Nygårdin mielestä ollut mukavaa, vaikka irtisanomiseltakaan ei ole vältytty. Jos olisin tehnyt samaa työtä vaikkapa parikymmentä vuotta, niin olisin varmasti ollut aika puutunut hommaan. Jälkikäteen ajateltuna muutokset työtehtävissä ovat olleet positiivisia, kaikissa on ollut jotakin hyvää. Heikki Nygård ei ole työurallaan pelännyt heittäytymistä ja hakeutumista uusiin tehtäviin, vaikka sairaudet ja työuupumus ovat välillä vieneetkin voimia. Toki tietä uusiin tehtäviin on tasoittanut myös insinöörin koulutus, jonka loppuun saattamisesta Nygård antaa kiitosta palvelupäällikkö Jouni Männistölle. Insinöörin opintojen lopputyö jäi elämäntilanteesta johtuen aikanaan teke mättä, kun Jouni vinkkasi, että Keski-Pohjanmaan ammatti kor keakoulussa on lehtori, joka auttaa entisiä opiskelijoita lopputöiden kanssa. Sain tehdä sen sitten omasta työstä. Lopputyön nimi oli HR-asiantuntijana järjestelmätyössä. Uuden oppimista Nygård lähtee positiivisella asenteella asiakaspalvelutyöhön ja odottaa siltä uuden oppimista, työn ja järjestelmien kehittämistä, itsenäistä työskentelyä ja tietenkin mukavia työkavereita ja esimiehiä. Kun ikää tulee lisää ja näitä perussairauksiakin on, niin ajattelin, että ei tässä ole mitään menetettävää. Aina saa uusia kokemuksia. Uusia työmahdollisuuksia on avautunut konsernin sisältä syksyn aikana myös Postin muutosyksikön kautta. Vaikka Nygårdille avautui mahdollisuus uusiin tehtäviin toista kautta, kannustaa hän postilaisia käyttämään muutosyksikönkin palveluita avoimin mielin. Kannattaa rohkeasti vain katsella talon sisältä muita töitä. Peruspostityön puolella on ollut paljon yt:tä ja osa-aikaistamisia ja jos uusi työ ja lisätunnit kiinnostaa, niin siitä vain yrittämään. Oman talon sisältäkin varmasti töitä löytyy, ei niitä tarvitse aina lähteä muualta etsimään. P ostissa on vuosia ihmetelty sitä, miksi siirtyminen työstä toiseen konsernin sisällä on niin hankalaa. Tilanne paranee muutosyksikön myötä, joka auttaa esimerkiksi osa-aikaisia työntekijöitä löytämään kokoaikaisia töitä, vaikkapa kahdesta työkokonaisuudesta rakennettuna. Ajatus muutosyksikön perustamisesta syntyi viime keväänä, kun haluttiin selvittää keinoja, joilla työntekijät voisi siirtyä jouhevammin konsernin sisällä yhtiöstä toiseen ja löytää sitä kautta lisää töitä. Muutostarpeen todellinen tausta on kuitenkin digitalisaatiossa ja alan murroksessa, joka vie työpaikkoja tuotannosta vielä pitkään. Mutta samalla kun niitä katoaa, syntyy myös uutta työtä erityisesti pakettiliiketoiminnan ja logistiikan puolelle. Selkeimmin tämä on näkynyt Transvalissa, johon on tämän vuoden aikana haettu satoja uusia työntekijöitä. Postin mukaan muutosyksikkö tarjoaa tuotannollisissa tehtävissä työskenteleville keskitettyjä palveluita, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisesti henkilöstön työpolkuja, lisätä aktiivista työn tarjoamista konsernin sisällä ja löytää osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia töitä, esimerkiksi yhdessä päätoimesta Postin perusjakelussa ja Transvalin työstä. Reitti_7_2021.indd 9 Reitti_7_2021.indd 9 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 11 10 Työn kuva Muutosyksikön ns. vaihe 2:ssa otetaan mukaan alentuneen työkyvyn huomioiminen eli muutosyksikön kautta luodaan mahdollisuuksien mukaan työllistymismahdollisuuksia ko. henkilöille. Muutosyksikön rakentaminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa ja yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa on toiminut hyvin. Yksikköä lähdettiin rakentamaan keväällä ja syyskuun alussa oli jo valmista. PAUsta muutosyksikön ohjausryhmässä on mukana Postin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen. Vaikka alussa vauhti vähän hirvitti, niin homma on edennyt tosi hyvin ja keskustelu on ollut rakentavaa. Kaikilla on ollut yhteinen päämäärä alusta lähtien ja lopputulos on hyvä. Ohjausryhmässä on edustus viidestä henkilöstöjärjestöstä, Postista, Posti Palvelut Oy:stä ja Transvalista. Ohjausryhmää vetää Jenni Ailio. Osa-aikaistetut etusijalla Yksikön tavoitteena on siis löytää osa-aikaistetuille työntekijöille konsernin sisältä lisää töitä, niin ettei tarvitse hakeutua muille työmarkkinoille. Toisaalta yksikkö antaa myös väylän hakeutua pelkästään Transvalille, joka luo mahdollisuuksia monipuolisiin tehtäviin, muun muassa varastotyöntekijäksi, pyörökoneen kuljettajaksi, äänikeräilijäksi, pakkausvalmistajaksi, panimotuotteiden hyllyttäjäksi jne. Transvalin työpaikkoja löytyy Pohjois-Karjalaa, Kainuuta ja Lappia lukuun ottamatta ympäri Suomea painottuen isompiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Toisin sanoen paikkakunnilta, joilla Transvalilla on varastoliiketoimintaa, hyllytystä, huolintaa jne., Torvinen kertoo. Tänä vuonna työvoimapula ei ole ollut pelkästään Transvalin ongelma. Postissa tuotannon avoimia työpaikkoja on tarjolla myös muualla. Muutosyksikkö auttaa uuden uran löytämistä myös Postin puolelta. Osa-aikaistetut työntekijät ovat etusijalla Postissa avautuviin uusiin työpaikkoihin esimerkiksi pakettilajittelun puolella, Torvinen muistuttaa. S aatko palkkasi sekä Postista että Transvalilta? Muista tarkistaa aina palkkalaskelmasta, että jäsenmaksusi on peritty sekä Postin että Transvalin palkasta. Transvalin Henkilöstöpalveluiden yritykset perii jäsenmaksun suoraan palkasta, mutta se edellyttää sitä, että olet tehnyt Perujakelusta osa-aikaistetuille työntekijöille haetaan järkeviä työkokonaisuuksia niin, että työtä olisi tarjolla tiistaisin ja perjantaisin, jotka ovat tällä hetkellä kevennettyjä päiviä. Myös vuosilomia pyritään sovittamaan järkevällä tavalla yhteen, vaikka työntekijä tekisikin töitä kahdelle työnantajalle. Jos olet ensi viikolla lomalla postilta, niin olet lomalla myös Transvalilta, eikä niin, että olet lomalla kolmena päivänä postilta, mutta töissä kahtena Transvalilla. Lomat synkataan siis yhteen aina, kun se on mahdollista. Posti lähetti muutosyksikön uutiskirjeen kaikille Postin ja Transvalin työntekijöille syyskuun alussa. Uutiskirjeestä löytyy linkki (https://bit.ly/31ehv5T), jossa voi ilmoittaa kiinnostuksen avoimiin työpaikkoihin. Avoimet työpaikat löytyvät osoitteesta careers.posti.com/ tule-meille-toihin. < Muutosyksikön nimi tulee muuttumaan. Uusi nimi ei ollut vielä tiedossa lehden mentyä painoon. ­ valtuutuksen myös Transvalille jäsenmaksun perinnästä. Voit tehdä valtuutuksen täyttämällä työnantajan tiedot kirjautumalla sähköiseen jäsenpalveluun osoitteessa www. pau.fi. Jäsenpalvelussa löydät omien tietojesi kohdalta työpaikkatiedot, jossa voit muutoksen tehdä. Jäsenmaksun maksaminen kaikesta ansiotyöstä on tärkeää, koska ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrä lasketaan kaikesta ansiotulosta. Liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2021 on 1,59 % ennakkopidätyksen alaisesta palkasta. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Liitto lähettää automaattisesti maksetuista jäsenmaksuista tiedot verottajalle. < Huolendi jasenmaksuista Reitti_7_2021.indd 10 Reitti_7_2021.indd 10 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Uuden moraalin aika T -Media selvitti taas Suomessa toimivien yritysten mainetta suuren yleisön keskuudessa ja julkisti selvityksensä lopputuloksen syyskuun lopussa. Bloggasin tuloksista heti tuoreeltaan. Kirjoitus löytyy PAUn verkkosivuilta. Yksi tulosjulkistuksesta kertoneen tiedotteen kappale on jumiutunut ajatuksiini ja palaan siihen aina uudestaan ja uudestaan: “Maailma muuttuu, ja näyttäisi siltä, että olemme heräämässä uuden moraalin aikaan. Tutkimustuloksemme kertovat, että työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun, liiketoiminnan etiikan ja hyvän johtamisen merkitys on kasvanut. Ihmiset tulkitsevat yritysten liiketoimintatapaa oman moraaliseettisen näkemyksensä kautta. Näiden arvojen merkitys sidosryhmätuen ja luottamuksen lähteenä on viimeisen vuoden aikana suomalaisten keskuudessa noussut merkittävästi”. Lauseet ovat T-Median kehitysjohtaja Riku Ruokolahden. Luulin tähän asti kuuluvani pieneen vähemmistöön, joka miettii kulutuspäätöksissään yritysten tapaa toimia laajemmin. Jos yritys jää kiinni työntekijöiden huonosta kohtelusta, valitsen ehdottomasti jonkun toisen vaihtoehdon. Näköjään olen kerrankin trendin aallonharjalla. Eli miettimässä yritysten liiketoimintapaa oman moraaliseettisen näkemykseni kautta, kuten tekee näköjään iso joukko muitakin ihmisiä juuri nyt. Ja ehkä vielä isompi joukko tulevaisuudessa. Omissa ajatuksissani olen jo siirtynyt miettimään mitä näiden arvojen nousu suomalaisten keskuudessa tarkoittaa ammattiyhdistysliikkeen kannalta. Tarkoittaako uuden moraalin aika, että ay-liikettä arvioidaan myös esimerkiksi sen toiminnan etiikan kautta. Ja jos arvioidaan, niin pärjäämmekö sen arvioinnin kohteena. SAK:n tuoreen tutkimuksen mukaan työehtosopimusten yleissitovuus on suomalaisten mielestä tärkeää ja sen säilyttämisen kannalla on selvä enemmistö kaikissa ikäryhmissä. Enemmistö työntekijöistä ei halua, että paikallisesti voisi yrityksissä sopia työehtosopimuksia heikommista ehdoista. Liiketoimintamme ydin, työehtosopimus, on siis laajasti kannatettu ja sen merkitys on nykyäänkin arvossaan. Erittäin hyvä uutinen ay-liikkeelle. Ay-liikkeen toiminnan etiikkaa pohtiessa, ongelmaksi työehtosopimus voi muodostua vain silloin, kun se heikentää työsuhteen ehtoja. Näin on meidän edustamalla alalla sadoilla vuokratyöntekijöillä. Finnairilla ja monella muulla yrityksellä taas alihankinnan kautta. Kun samalla alalla on kaksi tai useampi eritasoinen työehtosopimus, heikentää ammattiyhdistysliike omalla toiminnallaan luotettavuuttaan ja vieläpä sillä välineellä, joka on suomalaisten mielestä se tärkein asia ammattiliittojen liiketoiminnassa. Ruokolahti päättää T-median tiedotteen: ”Yritysten saaman luottamuksen positiivinen kehittyminen suomalaisten keskuudessa edellyttäisi, että yritykset pystyisivät vahvemmin vastaamaan myös kansalaisten moraalisiin ja eettisiin odotuksiin”. Melkein tekisi mieli väittää, että yritys-sanan tilalle voisi vaihtaa sanaksi ammattiliiton. Myös ammattiliittojen pitää vastata kansalaisten moraalisiin ja eettisiin odotuksiin, jotta luottamus liittoihin kehittyy positiivisesti. < 11 Reitti_7_2021.indd 11 Reitti_7_2021.indd 11 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 13 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä Keväällä 2021 Espoon perusjakelun edunvalvonnalle esitettiin kysymys: ”Jatketaanko nykyisellä mallilla ja osa-aikaistetaan henkilöstöä vai lähdetäänkö tekemään vuoropäivämallia, jolla pyritään turvaamaan kokoaikatyötä”? T ämä on syytä pitää mielessä, kun vuoropäivämalli on alkanut eikä kompastuksilta ja haasteilta tietenkään ole vältytty. Kokoaikatyön turvaamisen lisäksi vuoropäivämallissa on mahdollista tasata työaikaa viidelle päivälle viikossa. Nämä kaksi asiaa ovat työntekijäpuolelle tärkeitä uuteen malliin lähdettäessä. Työnantajakin on alkanut ymmärtää, että pelkkään osa-aikatyöhön työntekijöitä ei tule, ainakaan riittävästi. Espoon jakelun esityötä ei ole keskitetty eli sitä tehdään edelleen toimipaikoissa. Tästä johtuen edunvalvonta on painottanut, että yksittäisellä työntekijällä on oltava sekä sisäettä ulkotyötä ja työn kiertoa, jotta työn täysi yksipuolistuminen voidaan välttää. Kuinkas sitten kävikään Vuoropäivämallin alkaessa perusjakelun ulkotyön eli jakelutyön alkamisen myöhäinen kellonaika on tuottanut työntekijöille huolta ja haasteita perhe-elämän, harrastusten, vapaa-ajan sekä työajan yhteen sovittamisessa. Työnantajan tavoitteissa on saada jakelun aloitus jopa muutamaa tuntia aiemmaksi, kunhan malli alkaa toimimaan. Varhaisjakelussa malliin liittyvät muutokset ovat jouduttaneet joidenkin pitkäänkin yöjakelua tehneiden työntekijöiden lähtöä alalta. Yössä muuttuivat työkokonaisuudet, työyön pituus, työn sisältö, kulkuvälineet, lähtöpiste ja ansainta. Valloillaan oleva työntekijäpula kohdistuu Postissa suurimmalta osin varhaisjakeluun, johon on myös virtautunut oletettua enemmän osoitteellista postia. Ongelmat yhdessä ovat saattaneet perusjakelunkin pinteeseen. Kirjeen matka lähettäjältä vastaanottajalle on toisinaan mielikuvitustakin mutkikkaampi. Postikeskuksessa tulee osata lajitella oikeat, ja oikea määrä, lähetyksiä varhaisjakeluun ja perusjakeluun. Varhaisjakelun tulee toimia, jotta mahdollisesti perusjakeluun palautuvien lähetysten määrä ei sotke perusjakeluun suunniteltua työmäärää. TEKSTI: RIITTA SIEVILÄ, alueellinen pääluottamusmies KUVA: JUHA PÖYRY Yhdessä maaliin Vuoropäivämallin onnistuminen edellyttää Postin eri yhtiöissä toimivien varhaisja perusjakelun, lajittelun sekä kuljetuksen saumatonta yhteistyötä. Hallitseeko kukaan tätä ”ketjureaktiota” ja osataanko korjausta vaativat kohdat hoitaa viipymättä kuntoon. Työntekijän näkövinkkelistä kaikki menee taasen päin prinkkalaa ja tilannetta on vaikea ymmärtää, jos haasteista ei kerrota avoimesti henkilöstölle. Kaikilla tulee olla ymmärrys, miksi vuoropäivämallia tehdään. Jokaisella on oltava oikeus saada tietää, miksi kompuroidaan. Jokaisella tulee myös olla mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiä, joiden avulla yhteiseen maaliin päästäisiin. Postiala ja maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Millä nopeudella, se on vain arvattavissa. Paluuta entiseen ei ole ja viime kädessä yritys tekee päätökset suunnasta. Ainakin edunvalvonnan puolesta kaikki palaute ja kehitysideat ovat tervetulleita. On kyettävä päätöksiin, jotka osoittavat, halutaanko postia ylipäätään enää jakaa. VUOROPÄIVÄMALLI Lähde: Posti Esimerkiksi postinumeroalueella 02100 päiväposti jaetaan ensimmäisellä viikolla maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, ja sen parina olevalla postinumeroalueella 02200 samalla viikolla tiistaina ja torstaina. Seuraavalla viikolla jakelupäivät vaihtuvat. Rytmi toistuu kahden viikon jaksoissa. Aamun sanomalehdet jaetaan edelleen kaikkina viikonpäivinä. Yleispalvelulähetykset jaetaan postilain mukaisesti. Vuoropäiväjakelu ei koske pakettien jakelua. 12 Reitti_7_2021.indd 12 Reitti_7_2021.indd 12 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 13 12 Vuoropäivämallilla kohti kokoaikatyötä – T oimipaikka on jaettu Aja B-alueisiin. A-alueeseen kuuluu Kivenlahti ja B-alueeseen Soukka, Suvisaaristo ja Iivisniemi/Kaitaa. Viime viikolla jaoimme A:ta kolmena päivänä maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina ja B-aluetta tiistaina ja torstaina. Ja tällä viikolla taas päinvastoin, kertoo luottamusmies Sanna Neuvonen. Kivenlahdessa kerrottiin uudesta jakelumallista jo viime keväänä, mutta muutoksen suuruus konkretisoitui vasta, kun malli otettiin käyttöön. Työvuorot ovat muuttuneet aika radikaalisti. Osa tulee sisätöihin aamukuudelta lajittelemaan ja osa yhteentoista jakamaan. Tuo jakeluvuoro ei ole mitenkään haluttu, koska silloin töissä ollaan iltamyöhään. Työvuorojen kierto oli lokakuun alussa vielä työn alla, mutta Kivenlahdessa on sovittu joka tapauksessa siitä, että vuoroja vaihdetaan kahden viikon välein. Tarkoituksena ei siis ole, että samat henkilöt tulevat aina yhteentoista töihin ja pääsevät vasta iltamyöhällä kotiin. Osa-aikaisten kohdalla on sovittu kuitenkin siitä, että he tekevät vain sisätyötä ja tulevat lajittelemaan, vaikka heillekin saattaa tulla joskus paikkojakelua tästä läheltä. Yksinkertainen työ muuttui monimutkaiseksi Kun vuoropäiväjakeluun siirryttiin, Kivenlahdessa osa päiväjakelussa aiemmin jaetuista lähetyksistä virtautettiin varhaisjakeluun. Samalla Soukasta muutama reitti siir rettiin alihankintaan. Ne msmkimput ja lähetykset, joita ei varhaisjakelun kautta ehditä aikaikkunassa jakamaan palautuvat perus jakelun puolelle paikkojakeluun. Jakelun edestakainen poukkoilu ei ole aiheuttanut riemun kiljahduksia. Vaikka muutokset ovat aina alussa vaikeita, niin kyllähän ihmiset ovat ihmetelleet sitä, kuinka näinkin yksinkertaisesta lajitteluja jakelutyöstä on tehty niin monimutkaista. Kuka menee mihin ja kuka käy missä ja minä päivänä. Joku on jakanut yöllä postia ja joku jakaa niitä taas päivällä. Se tuntuu järjettömältä. Sanna Neuvosen mielestä yölle ei kannattaisi siirtää tavaraa niin paljon, kuin tähän mennessä on tehty, koska varhaisjakelu ei selvästikään ehdi kaikkea jakamaan. Tämä sotkee liiaksi päiväjakelua. Vuoropäiväjakelu muuttaa työn jakelupainotteiseksi, mutta mahdollistaa toisaalta jakelutyön säilymisen kokoaikaisena. Vastaavia jakelumalleja on käytössä kaikissa Pohjoismaissa. <­ Kivenlahden luottamusmies Sanna Neuvonen tarkastelee toimipaikkataulusta päivän reittejä ja työvuoroja. Työntekijät katsovat töihin tullessaan, mitä päivän työvuoroon kuuluu. Kivenlahdessa siirryttiin vuoropäiväjakeluun TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_7_2021.indd 13 Reitti_7_2021.indd 13 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 15 14 Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhornin mielestä kaikkien pitää uudelleenkirjoittaa ajatus siitä, miltä hyvä elämä ilmastonmuutoksen keskellä näyttää ja mitä siihen tarvitaan. 14 Reitti_7_2021.indd 14 Reitti_7_2021.indd 14 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 15 14 K eväällä 2021 Posti ilmoitti liittyneensä mukaan Climate Pledge -ilmastositoumukseen, joka tähtää Pariisin ilmastosopimuksen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Sitoumuksen ajatuksena on koota merkittäviä yrityksiä saavuttamaan Pariisin ilmastotavoitteet etuajassa. Postin tavoite on hiilineutraalius omien päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2020 Postin päästöt laskivat 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhornin mukaan toiminnan tehostamisella ja kilometrien vähentämisellä oli tärkeä rooli. – Keväällä 2020 otettiin käyttöön uusiutuva diesel kotimaan pakettien toimituksissa. Tekoäly, digitalisaatio, reittien parempi suunnittelu, täydemmät ajoneuvot reiteille, raskaassa runkoliikenteessä HCT-rekkoja käyttöön ja 30 prosenttia enemmän tavaraa varsinkin pidemmillä matkoilla. Jägerhornin mukaan mukana oli osittain tuuriakin, sillä talvi 2020–2021 oli suhteellisen lämmin ja lämmityksen päästöt siten vähäisemmät kuin vertailuvuoden varsin kylmänä talvena. Lisäksi Postin kiinteistökanta pieneni hieman Venäjällä. – Tässä vaiheessa vuotta olemme kuljetuksissa, jotka muodostavat merTEKSTI: EMILIA KUKKALA KUVAT: POSTI GROUP JA FINNWATCH Postin ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia Viime vuodesta alkaen mukaan on laskettu myös alihankkijoiden päästöt. kittävimmän osan päästöistämme, -13 prosentissa. Kiinteistöissä olemme 10 prosenttia plussalla, koska kaukolämpöä on kulunut enemmän. ”Haluamme kantaa vastuumme” Vuonna 2020 Posti sitoutui myös Science Based Targets -ilmastoaloitteeseen (SBT) yhtenä ensimmäisistä suomalaisista yhtiöistä ja raportoi ensimmäisen kerran kymmenenvuotis-nollapäästötavoitteestaan. – Silloin raportti kattoi omat toimintomme eli laajuusalaluokat 1 ja 2, mikä tarkoittaa kiinteistöjämme, ajoneuvojamme ja poltettua fossiilista energiaa. Joko niin, että me omistamme sen lähteen kuten polttoöljylaitteet, jolloin laajuusalaluokka on 1, tai energialaitos tuottaa sen, jolloin luokka on 2, Jägerhorn avaa luokittelua. – Valmistautuessamme SBT-hyväksyntään laajensimme sitoumuksemme myös alihankittuun kuljetukseen. Nyt se koskee koko arvoketjun päästöjä. Laajuusalaluokan 3 osalta suurin yksittäinen kategoria on kuljetusalihankinta ja jakelu. Tavoite luokkien 1 ja 2 eli omien päästöjen osalta on niin sanottu aito nolla eli päästöjä ei ole vain laskettu nollaksi kompensoimalla niitä. – Kun tämä tavoite asetettiin ja päätettiin vähentää absoluuttisia päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, se kohdistettiin niin, että nollapäästötavoite omille säilyy, mutta lisäksi otettiin mukaan alihankinta ja jakelu. – Haluamme tällä tavalla kantaa vastuumme isona toimijana toimialalla. ”Päästöt tulevat pienistä puroista” Alihankkijoiden päästöjen vähentämisessä käytetään Jägerhornin mukaan periaatteessa ihan samoja työkaluja kuin tieliikenteen päästöjen leikkaamisessa muutenkin. – Uusiutuvat polttoaineet, kaluston uusiminen, tehokas, järkevä ja taloudellinen kuljettaminen, palvelulupaukset, toiminnanohjaus ja suunnittelu. Periaatteessa keinovalikoima on sama kuin meilläkin. Päästöt tulevat pienistä puroista, yhtä hopealuotia ei ole. Päästöjen leikkaamisessa tulee katsoa kokonaisuutta. – Postilla on hirveän erilaisia kumppaneita. Osa on pitkällä päästöjen raportoinnissa, mutta sitten on myös tosi pieniä. On selvää, ettei samaa tasoa voida odottaa pienimmiltä haja-asutusalueiden toimijoilta. – Pitää tarjota tarvittaessa myös tukea siinä, miten leikataan ja miten lasketaan. Ei pk-sektorilla ole resursseja sellaiseen. Reitti_7_2021.indd 15 Reitti_7_2021.indd 15 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 17 16 Ei meillä ole mitään muita vaihtoehtoja. Palvelutaso ja päästövähennykset Ilmastotavoitteiden täyttäminen tuntuu paikoin olevan ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että posti kulkisi luotettavasti ja kyllin usein myös haja-asutusalueilla. – Kustannusja päästövaikutukset kulkevat vahvasti käsi kädessä. Logistiikka on lähtökohtaisesti tosi matalakatteista ja kallista, sekä palveluntuottajalle että asiakkaalle että turha ajaminen ympäristölle. Jägerhornin mukaan tässä auttaa kuitenkin se, että postiautoissa kulkee muutakin kuin postia. – Nytkin meillä kulkevat pohjoisemmassa samoissa autoissa pullat, paketit, kirjeet ja ruokalähetykset, mitä ikinä. Mutta on eri palvelutasoja ja on liian aikaista sanoa, mikä tulee vaikuttamaan mihinkin. Hyvä elämä mietittävä uusiksi Jägerhorn sanoo uskovansa, että Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteen maksimilämpenemiseen on mahdollista päästä. – Näen, ettei meillä ole mitään muita vaihtoehtoja. Tämä ei ole logistiikan, Postin eikä Suomen asia, vaan paljon laajempi. – Muutosta pitää tapahtua kaikkialla, jokapäiväisissä kulutustavoissa. Jos ajatellaan keskimääräistä hiilijalanjälkeä, sen pitää tippua kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien meidän pitää tehdä asioita eri tavalla, pitää uudelleenkirjoittaa ajatus siitä, miltä hyvä elämä näyttää ja mitä siihen tarvitaan. – En usko, että muutos on niin dramaattinen, että muutetaan metsään ja lakataan työskentelemästä, eletään omavaraisesti. Uskon, että se on mahdollista tehdä helpommin ja kevyemminkin. – Monet sanovat, että sijoitusja rahoituskenttä on lähtenyt vahvasti tukemaan vihreää siirtymää. Uskon, että pyörät pyörivät niin kovaa, että ollaan tulossa loikkavaiheeseen. Mutta ei riitä, että on fossiilittomia ratkaisuja ja päästövähennyksiä, hiiltä pitää pystyä myös poistamaan. Laajalti käytetty laatuleima Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan SBT on laajalti käytetty ja tunnustettu laatuleima ilmastotavoitteille. – Voisi sanoa, että se on yksi parhaita, mitä on tarjolla. Se on kunnianhimoinen juuri kootessaan yhteen eri toimialoja. Osa yrityksistä on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta osa vain selvästi alle 2 asteen tavoitteeseen, mikä ei riitä. Hyvää järjestelmässä on se, että se edellyttää toimia aika ripeästi erotuksena tyypillisistä nettonollatavoitteista jonnekin vuoteen 2050. Leipolan mukaan haasteena kuitenkin on, miten viedä niin laaja asia kuin ilmastotiede yritystasolle semminkin, kun kysymykseen liittyy muitakin tieteenaloja. On otettava huomioon myös oikeudenmukaisuuden kysymyksiä ja skaalattava tavoitteita sen mukaan. Keikahduspisteet ovat jo totta Kysymykseen, onko 1,5 asteen tavoitteeseen – siihen, että lämpötila nousee korkeintaan sen verran – mahdollista päästä ilman mittavia muutoksia talousjärjestelmään, Leipola vastaa kuitenkin epäröimättä ”ei”. – Se vaatii todella paljon isoja muutoksia nopeasti. Siihen taas, että tulisi väliaikainen ylitys ja paluu tavoitetasoon esimerkiksi vuosisadan loppuun mennessä, on vähän enemmän aikaa. Kääntöpuolena ovat kuitenkin ne riskit, että tapahtuu jokin ennakoimaton keikahdus pahempaan. Monet tällaiset keikahduspisteet ovat jo käynnistyneet: esimerkkeinä monista Amazonian sademetsän tuhoutuminen, Siperian ikiroudan sulaminen ja koralliriuttojen häviäminen. Talouden myötä kasvavat päästöt Kysymys siitä, voiko talouskasvulle perustuva yhteiskunta vastata ekokatastrofiin uskottavasti, on Leipolan mukaan kiistanalainen. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että talouskasvu voitaisiin maailmanlaajuisesti irrottaa päästöjen kasvusta. – Talouskasvun ja ilmastokriisin torjunnan yhdistäminen tarkoittaisi, että globaalisti ja pitkäkestoisesti tarkasteltuna talous kasvaa ja päästöt vähenevät selvästi. Siitä ollaan nyt vielä kaukana ja ilmastokriisiä pitäisi pystyä torjumaan nopeasti. – Luonnonvarojen käytön kysymys on vielä haastavampi. Niiden rajallisuus tarkoittaa sitä, ettei fossiilisia voi täysin korvata päästöttömillä energianlähteillä, eli energiaa täytyy käyttää vähemmän. < Kysymys siitä, voiko talouskasvulle perustuva yhteiskunta vastata ekokatastrofiin uskottavasti, on Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan kiistanalainen. Reitti_7_2021.indd 16 Reitti_7_2021.indd 16 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 17 16 Muutoksia osastojen ja liiton sääntöihin U usissa säännöissä on tarkemmin määritelty osaston maksavat jäsenet ja eläkeläisjäsenet. Jo aiemmin on säännöissä ollut eläkeläisjäsenillä eri oikeudet kuin maksavilla, eikä tähän tullut muutoksia myöskään uusissa mallisäännöissä. Edelleen eläkeläisjäsenillä on osaston kokouksissa puheja läsnäolo-oikeus. Nyt määriteltiin tarkemmin keitä voi valita osaston toimikuntaan, keitä voi valita liiton hallitukseen ja valtuustoon, ketkä voivat olla osaston edustajia liittokokouksessa. Edellä mainittuihin tehtäviin ja tilaisuuksiin tulee valita varsinainen jäsen, jolla tarkoitetaan maksavaa jäsentä tai jäsentä, jolla on hyväksyttävä jäsenmaksuvapautus, esimerkiksi sairauden, opiskelun, asevelvollisuuden tai hoitovapaan vuoksi. Eläkeläisten ilmoitettava haluaako jatkaa liiton jäsenenä Suurin ja merkittävin muutos lienee jäsenelle tuleva ilmoitusvelvollisuus, kun hän jää eläkkeelle. Kun oma ammattiosasto on hyväksynyt uudet säännöt, tulee eläkkeelle jääneen tai jäävän jäsenen ilmoittaa haluaako hän jatkaa PAUn jäsenenä. Mikäli jäsen ei kuukauden kuluessa tee ilmoitusta voi osaston toimikunta erottaa jäsenen. Sääntömuutos haluttiin tehdä, koska liiton jäsenistä yli puolet on jo eläkeläisiä. Arviomme mukaan suuri osa eläkeläisjäsenistä ei koe liiton jäsenyyttä merkityksellisenä. Vaihtoehto olisi ollut laittaa eläkeläisille eläkeläisjäsenmaksu, jolloin jäsenmaksulla olisi katettu kokonaisjäsenmäärästä aiheutuvia Säännöt määrittävät liiton ja osastojen toimintaa. Säännöistä löytyy mm. toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot. PAUn liittokokous hyväksyi elokuussa uudet liiton säännöt ja osaston mallisäännöt. TEKSTI JARMO TUOMINEN työehtoja järjestöasiantuntija kuluja. Liittohallitus kuitenkin katsoi, että on parempi muuttaa sääntöjä eläkkeelle jäävien osalta. Näin he, jotka haluavat jäsenyyttä jatkaa, saavat eläkeläisjäsenyyden ilman erillistä maksua, vain ilmoittamalla. Kun kukin ammattiosasto on ottanut uudet mallisäännöt käyttöön, lähetetään kyseisen osaston eläkeläisjäsenille kirje, jossa tiedustellaan jäsenen halukkuutta jatkaa jäsenenä. Mikäli eläkeläisjäsen ei vastaa kirjeessä ilmoitettuna aikana, osasto voi päättää jäsenyyden. Liiton säännöissä muutettiin myös liittovaltuuston kokoontumista tietoliikenneyhteyksien avulla. Tämä sääntömuutos nousi koronarajoitusten vuoksi aiheelliseksi. Nyt korona aikana on poikkeuslailla mahdollistettu etäkokoukset, vaikka järjestön säännöt eivät etäkokouksia mahdollistakaan. Tulevaisuudessa sääntömuutos mahdollistaa etäkokoukset tarvittaessa. Liitto on jo ottanut uudet säännöt käyttöön. Ammattiosastojen tulee käsitellä uudet mallisäännöt osaston kokouksessa ja ottaa ne käyttöönsä. Mikäli osasto haluaa muuttaa mallisääntöjä, tulee muutos hyväksyttää ensin liittohallituksella. < Säännöt on kokonaisuudessaan luettavissa liiton kotisivuilla www.pau.fi/pau/saannot. 17 Osaston säännöt: Osastoon liittyminen 3§ 5 momentti: Osastossa voi olla varsinaisia jäseniä sekä jäseniä, jotka ovat jääneet eläkkeelle. Varsinaisilla jäsenillä tarkoitetaan jäsentä, joka on jäsenmaksuvelvoitteen piirissä tai sääntöjen 5§ 1 kohdan mukaisesti vapautettu jäsenmaksusta. 6 momentti: Eläkkeellä olevalla jäsenellä on osaston kokouksessa puheja läsnäolo-oikeus, ei kuitenkaan äänioikeutta. Osaston säännöt: Osastosta eroaminen ja erottaminen 6§ 7 momentti: Vanhuuseläkkeelle, varhennutulle vanhuuseläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään osaston eläkeläisjäseninä, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muussa tapauksessa osaston toimikunta voi erottaa jäsenen. Reitti_7_2021.indd 17 Reitti_7_2021.indd 17 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 19 18 Mistä on kyse? Uudistuksella luodaan uusi perhevapaamalli. Uusi malli tähtää muun muassa siihen, että perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken ja että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Osana tätä tavoitetta isille kiintiöityjä vapaita pidennetään merkittävästi. Monimuotoisia perheitä kohdellaan ehdotetussa perhevapaamallissa yhdenvertaisesti ja jokaista lasta kohden tulee annettavaksi perhemuodosta riippumatta sama määrä vapaata. Lakitekstiä muutetaan perhevapaiden osalta sukupuolineutraaliksi. Uudistuksen myötä ansiosidonnaisten perhevapaapäivien kokonaismäärä kasvaa 43:lla arkipäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella. Vanhempainrahapäiviä saisi jatkossa lasta kohden 320, riippumatta vanhempien sukupuolesta tai heidän suhteestaan taikka siitä, onko lapsi biologinen vai adoptoitu. Poikkeuksena tästä ovat monikkoperheet, sillä jatkossakin vanhempainvapaisiin tulee saamaan pidennystä, jos lapsia syntyy kerralla enemmän kuin yksi. Lisäksi uusi perhevapaamalli tuo enemmän valinnanvapautta ja joustoja perhevapaiden pitämiseen. Keskeisimmät muutokset perhevapaaetuuksiin Jatkossa vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Uudistuksen jälkeen ei siis olisi enää äitiysja isyysrahaa. Perhevapaauudistus lisää yhdenvertaisuutta Perhevapaauudistuksessa vapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistuksen on määrä astua voimaan elokuussa 2022. TEKSTI VEERA KEKÄLE lakimies KUVA SHUTTERSTOCK Kotihoidon tukijärjestelmä sekä oikeus olla poissa töistä 3 ikävuoteen tulevat pysymään ennallaan. Kotihoidontukea kuitenkin joustavoitetaan siten, että tukea voisi saada jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista. Esityksen mukaan oikeus kotihoidontukeen alkaa, kun vanhempainpäiviä on lapsen osalta käytetty 160 päivää eli lapsen ollessa noin 6 kuukauden ikäinen. Yksityisen hoidon tukeen, joustavaan hoitorahaan tai osittaiseen hoitorahaan ei ole ehdotettu muutoksia. Voimassa olevat erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyisivät pääosin ennallaan, mutta etuuden nimi muuttuisi erityisraskausrahaksi. Nykyiseen malliin kuuluu 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa mallissa nämä etuudet muuttuvat siten, että vanhempainrahaa maksettaisiin 320 arkipäivältä eli yhteensä vajaalta 13 kuukaudelta. Lisäksi raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä eli reilulta 1,5 kuukaudelta. Raskausrahakauden voisi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Uudistuksen 320 vanhempainrahapäivää on kiintiöity siten, että jos lapsella on kaksi vanhempaa, kumpikin saa uudessa perhevapaamallissa puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 päivärahapäivää, mikä tarkoittaa noin 6,5 kuukautta. Halutessaan voi vapaaehtoisesti luovuttaa omasta kiintiöstään 0–63 päivärahapäivää toiselle puolisolle, toisen vanhemman puolisolle tai oheishuoltajalle. 63 päivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Joka tapauksessa kummallekin vanhemmalle jää omaan käyttöön 97 arkipäivää, joita ei voi siirtää toiselle. Yhden vanhemman perheessä vanhemmalla on oikeus käyttää kaikki 320 vanhempainrahapäivää itse. Näistä yksinhuoltaja voi luovuttaa 0–126 päivää. Vanhempainrahapäiviä saa käyttää lapsen kaksivuotispäivään asti. Adoptiolasten osalta vanhempainrahapäiviä saa käyttää, kunnes adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vastaavasti kuin nykytilanteessa, vanhemmat voisivat hoitaa lasta yhtäaikaisesti ja molemmat saada yhden lapsen osalta vanhempainrahaa tai raskausja vanhempainrahaa 18 arkipäivän ajan. Vanhemmat voisivat käyttää eri lasten perusteella maksettavia vanhempainrahakausia samanaikaisesti ilman vastaavaa rajoitusta. Uudistus myös parantaisi vanhempien asemaa tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena tai kuolee ennen kahden vuoden ikää. Tällöin maksettaisiin vanhempainrahaa lapsen kuoleman jälkeen 24 arkipäivältä tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä. Synnyttäneen vanhemman raskausja vanhempainrahajakso jatkuisi yhtäjaksoisesti 105 arkipäivän ajan. Reitti_7_2021.indd 18 Reitti_7_2021.indd 18 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 19 18 Vapaiden pitämiseen lisää joustoa Uudessa mallissa perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa joustavammin kuin nykyään. Vanhemmat voisivat myös vuorotella lapsen hoidossa. Lisäksi uudistus mahdollistaa vanhempainvapaan ja osa-aikatyön yhdistämisen siten, että vanhempi voi saada osittaista vanhempainrahaa. Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista. Uusi malli lisää siis vapaiden pitämisen joustavuutta. Työsuhteessa olevia koskevat kuitenkin työsopimuslain rajoitteet vanhempainjaksojen määrässä, niiden vähimmäispituudessa ja ilmoitusajoissa. Vanhempainvapaalle jäämisestä tulisi jatkossakin ilmoittaa työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaalle jäämistä ja vanhempainvapaajakson tulee olla vähintään 12 arkipäivää. Työsopimuslaissa lisättäisiin kuitenkin vanhempainvapaan jaksojen määrää nykyisestä kahdesta neljään jaksoon. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia vanhempainvapaan pitämisestä myös tätä useammassa jaksossa tai 12 arkipäivää lyhyempinä jaksoina. Vanhempainvapaan pitäminen osa-aikaisena on työsuhteissa sopimuksenvarainen asia. Osa-aikatyön ja vanhempainvapaan yhdistämisestä ja ehdoista on siis mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajalla olisi velvollisuus perustella kirjallisesti, jos hän kieltäytyy vanhempainvapaan pitämisestä osa-aikaisena. Vanhempainvapaita voisi jatkossa käyttää, kun lapsi on jo aloittanut varhaiskasvatuksessa. Jatkossa oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainvapaiden vuoksi, mikäli poissaolo kestää yhdenjaksoisesti korkeintaan 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu. Tällaiset poissaolot olisivat maksuttomia. Uusi omaishoitovapaa Esityksessä kokonaan uusi asia olisi omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Omaishoitovapaalla tarkoitetaan työntekijän oikeutta 5 työpäivän palkattomaan vapaaseen kalenterivuoden aikana henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaishoitovapaan ajalta ei maksettaisi päivärahaa. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, aviotai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi puolison lapset. < Uudet vanhempainpäivärahat NYKYTILA: UUDISTUS: Raskaana olevalle äitiysraha 105 päivärahapäivältä (n. 4,2 kk), isälle isyysraha 54 päivärahapäivältä (n. 9 vk) ja vanhempainraha toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi 158 päivärahapäivältä (n. 6,3 kk). Raskaana olevalle raskausraha 40 päivärahapäivältä (n. 1,6 kk) Vanhempainraha yhteensä 320 (160+160) päivärahapäivää (n. 12,8 kk) lasta kohden. 2 4 6 8 10 12 14 16 Päivärahapäivät, kk Reitti_7_2021.indd 19 Reitti_7_2021.indd 19 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 21 20 L aki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan 1.1.1987 ja sen jälkeen siihen on tullut useita muutoksia. Tämä laki velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain mukaan tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee mm. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin työtehtäviin, ja luoda yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa ja palkkauksessa, kehittää työoloja soveltuviksi miehille ja naisille. Lisäksi työnantajan tulee helpottaa miesten ja naisten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin ja toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta. Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Posti Group Oyj:ssä on jo pitkä historia tasa-arvoasioiden kanssa. Ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma tehtiin jo vuonna 2005 yhteistyössä työnantaTasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asiat ovat viime vuosina tulleet yhä enemmän esille työpaikoilla tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoittamana. TEKSTI PIIA WILLBERG pääluottamusmies, tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen KUVA SHUTTERSTOCK jan ja henkilöstön edustajien kanssa silloisen työsuojelupäällikkö Eero Saarisen johdolla. Samana vuonna perustettiin myös Postille tasa-arvotoimikunta. Yhdenvertaisuusasiat tulivat lain velvoittamina mukaan, ja nykyään Postilla on tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma, joka on tällä hetkellä voimassa kuluvan vuoden loppuun. Uutta ohjelmaa päivitetään parhaillaan tulevalle kaudelle. Tasa-arvoasioihin kannattaa tutustua Tasa-arvotoimikunta toimii nykyään nimellä tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunta. Tämä toimikunta koostuu työnantajapuolen ja henkilöstöpuolen edustajista. Tavoitteena on ollut, että tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnassa olisi mahdollisimman laaja edustus huomioiden eri työtehtävät, yhtiöt jne. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtajana toimii tällä hetkellä vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn. Olen huomannut, että monelle postilaiselle tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmamme on varsin vieras. Ohjelmaan kannattaa tutustua ja se löytyy Posterista laittamalla hakusanaksi tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. Olen itse toiminut näiden asioiden parissa alusta pitäen, ja voin todeta, että meillä on Postissa erittäin hieno tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. Mitä enemmän olemme tietoisia tästä ohjelmasta, sitä enemmän voimme kaikki yhdessä edistää tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioita työpaikoilla. Postin Reitti_7_2021.indd 20 Reitti_7_2021.indd 20 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 21 20 TEKSTI PIIA WILLBERG pääluottamusmies, tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsen KUVA SHUTTERSTOCK ylin johto on myös sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelman tekeminen perustuu siis lakiin, ja toisinaan tasa-arvovaltuutettu tarkastelee mitä työpaikkojen ohjelmat pitää sisällään ja miten niitä käytännössä toteutetaan. Tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmaan on kirjattu asioita, joilla työpaikoilla edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelmaan on kirjattu paljon tavoitteita, joita ovat esimerkiksi työtehtävien ja työmäärän tasapuolinen jakautuminen, ikään liittyvä taa-arvoinen kohtelu, aktiivinen puuttuminen häirintään, nolla toleranssi työpaikkakiusaamiseen ja sukupuoliseen ahdisteluun sekä miesten perhevapaiden käytön edistäminen. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tuetaan Ohjelmassa on huomioitu myös Postin asema yhtenä Suomen monikulttuurisimpana työnantajana. Yhdenvartaisuutta tulee näin ollen tarkastella myös henkilön monikulttuurisen vakaumuksen näkökulmasta. Kaikille työntekijöille ikään, rotuun, sukupuoleen ja vakaumukseen katsomatta taataan turvallinen ja tasa-arvoinen työympäristö. Nollatoleranssi koskee myös rasistista käytöstä. Työelämän ja yksityiselämän yhteensovittaminen on haastavaa, ja tästäkin asiasta löytyy kirjauksia tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmasta. Kaikille sukupuolille tulee taata tasapuoliset mahdollisuudet käyttää perhevapaita tai hoitaa esimerkiksi ikääntyviä vanhempia. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tuetaan mahdollisuuksien mukaan joustavin työaikajärjestelyin ja etätyön tekemistä tilanteissa ja työtehtävissä, joissa se on mahdollista. Vuosilomasuunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan annettava etusija pienten ja ala-asteikäisten lasten vanhemmille. Voimassa olevaan ohjelmaan on ensimmäistä kertaa kirjattu myös seksuaalija sukupuolivähemmistöjen ja monimuotoisuusnäkökulman edistämisen huomioiminen. Ohjelma pitää sisällään paljon muutakin, joten siihen kannattaa jokaisen postilaisen tutustua. Tasa-arvotilannetta tutkitaan Tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä on seurata miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu Postissa. Toimikunnassa käydään vuosittain yleisluontoinen selvitys tasa-arvotilanteesta työpaikalla. Tässä selvityksessä kartoitetaan naisten ja miesten määrä työyhteisöissä ja ikäjakauma. Lisäksi työsuhteen muotoja verrataan naisten ja miesten osuuteen määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden määrissä, sekä kokoaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden määrissä. Tämän lisäksi toimikunta käy läpi selvityksen naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, verrataan naisten ja miesten osuutta ammattinimikkein sekä naisten ja miesten osuutta palkkaliitteittäin. Palkkavertailu on tärkeä osa seurantaa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnassa käydään läpi vuosittain miesten ja naisten palkat ja palkkaerot palkkaliitteittäin palkkaryhmätasolla. Palkkavertailussa on mukana myös mahdolliset erilaiset palkanosat, kuten esimerkiksi suurimman P-palkkaliitteen erityisvastuuseen ja osaamiseen perustuvat palkanosat. Mikäli näissä kartoituksissa ilmenee eroavaisuuksia toimikunta pyytää selvitystä siitä mistä mahdolliset eroavaisuudet johtuvat. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta saadaan käsitys myös toteuttamalla tasa-arvo kyselyä. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunta tekee tarvittaessa ehdotuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla ja sen tehtävänä on päivittää määräajoin myös tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelma. < Anna palautetta tasa-arvosta Postin henkilöstöllä on mahdollista antaa palautetta tai jättää ilmoitus tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. Tätä tarkoitusta varten on oma palautekanava tasa-arvo@posti.com. Palautekanavaa ylläpitää tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunta. Palautekanavaan tulleet ilmoitukset ja palautteet käsitellään ja jos palaute sisältää asian, joka vaatii korjaavia toimenpiteitä, palautekanavan käsittelijät siirtävät asian alueen HR:n hoidettavaksi. Toimikunta valvoo asian käsittelyä ja varmistaa sen, että asia saadaan loppuun käsitellyksi. Palautekanavaan on mahdollista jättää myös havaintoja tai ehdotuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuteen liittyen, vaikkapa ideoita seuraavaan tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmaan. Reitti_7_2021.indd 21 Reitti_7_2021.indd 21 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 23 22 N aiset luottavat miehiä enemmän ammattiliittoihin, kertoo tuore ”Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon?” -tutkimus, jonka on toteuttanut E2 Tutkimus. Tulokset ovat linjassa muun tuoreen työelämäasenteita käsittelevän tutkimuksen kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ajatuksia hyvinvointiyhteiskunnasta ja heidän luottamustaan yhteiskunnan eri instituutioihin. Lisäksi kysyttiin, miten oikeudenmukaisia ja tarpeellisia eri instituutiot ovat. Tarkasteltavina olivat perhe, kunta, kirkko, kansalaisjärjestöt, sosiaaliturva, eläkejärjestelmä, poliittinen päätöksenteko, media sekä tiede ja tutkimus. Ay-liikettä sivuttiin osana muita instituutioita. Kunnat ja ammattiliitot samaa tasoa Vastaajia pyydettiin arvioimaan luottamustaan asteikolla 0–10 niin, että tarkoitti ”en luota ollenkaan” ja 10 ”luotan täysin”. Vastaajat arvioivat itse, että eniten luottamuksen muodostumiseen vaikuttavat media ja omat kokemukset. Luottamus ammattiliittoihin (5,8) oli saNaiset luottavat AMMATTILIITTOIHIN miehiä enemmän Tuoreen tutkimuksen mukaan naiset luottavat yhteiskunnan instituutioihin enemmän kuin miehet. Ammattiliittojen kohdalla ero on huomattava. TEKSTI EMILIA KUKKALA maa luokkaa kuntien (6,1) ja Euroopan unionin (5,4) kanssa, mitä tutkimuksen tekijät pitivät verrattain suurena. Instituutioiden edustajiin suomalaiset luottavat yleisesti ottaen vähemmän kuin instituutioihin. Erityisesti tämä piti paikkansa ammattiliittojen kohdalla: niihin luotetaan selvästi enemmän kuin ay-johtajiin. Tutkimuksen kirjoittajat arvelivat julkisuuskuvan vaikuttavan tähän: tiukat palkkaja muut työehtoneuvottelut henkilöityvät usein ay-johtajiin. Keskimäärin luottamus oli matalinta työnantajajärjestöihin (4,8) ja poliittiseen päätöksentekoon (4,8). Yleisesti ottaen suomalaiset luottavat eniten perheeseen (8,7), tieteeseen ja tutkimukseen (7,9), poliisiin (7,7) ja puolustusvoimiin (7,7) sekä koulujärjestelmään (7,6). Nuoret vanhoja luottavaisempia Keskimäärin nuoret luottivat instituutioihin enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Myös hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen luottamus oli muita korkeampaa. Suomalaisten luottamus instituutioihin on kauttaaltaan verrattain korkeaa tasoa. Tutkimuksen kirjoittajat arvioivat tulosten kertovan kuitenkin myös terveestä epäilystä, joka kuuluu toimivaan demokratiaan. SAK:n vuonna 2020 tilaaman ja Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa kuitenkin, että palkoista ja muista työehdoista neuvottelevat myös tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Tutkimuksen otanta oli noin tuhat henkilöä. Luottamustutkimuksen otanta oli noin 4000 henkilöä. Suomen Kuntaliiton, Sitran ja Työeläkevakuuttajien tukeman tutkimuksen ovat kirjoittaneet VTT Jenni Simonen, YTM Aino Heikkilä, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. < Palkkaja työehtoneuvottelut henkilöityvät usein ay-johtajiin. Reitti_7_2021.indd 22 Reitti_7_2021.indd 22 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 23 22 Kunnioitusta kaikille työntekijöille S aksan vaaleissa sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Olaf Scholz veti puolueensa vaalivoittoon usealla teemalla. Yksi niistä oli puhuminen kunnioituksesta, respekt. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnioitetaan kaikkia ammattiryhmiä samalla tavalla. Suorittavaa työtä tekevistä on tullut näkymättömiä. Kärjistäen voi sanoa, että ainoastaan (tärkeää sekin) tietotyötä pidetään tavoittelemisen arvoisena työnä. Suorittaviin töihin ”joudutaan”. Suorittava työ on yhtä tärkeää, kuin mikä muu työ tahansa. Edellä mainittu kunnioituksen puute on aiheuttanut työntekijöille epäilyä omasta tulevaisuudesta ja suoranaista turvattomuuden tunnetta. Tulee tunne, että ei pidetä minään ja millekään ei voi mitään. Passivoidutaan tai sorrutaan kannattamaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ammattiliitto ei kiinnosta, liitytään yksityiseen työttömyyskassaan. Koronaepidemia on tuonut kärjistyneemmin esille suorittavan työn työntekijän näkymättömyyden ja heihin kohdistuvan kunnioituksen puutteen. Mediassa pohditaan sivuja minuuttitolkulla sitä mitä etätyö tarkoittaa etätyön tekijän ihmissuhteille, työnteolle, lemmikille jne. Asiantuntijat antavat kilvan lausuntoja siitä, miten etätyöstä palataan lähityöhön, vai palataanko ollenkaan ja mitä yleisempiä vaikutuksia yhteiskuntaan on sillä, että – oletetusti – etätyöstä tulee pysyvää. Tästä keskustelusta näkyy unohtuneen täysin ne noin 1,6 miljoonaa työntekijää, joille etätyö ei ole mahdollista. Osasta lähi/suorittavaa työtä tekevistä tuntuu, että heidät on unohdettu, eikä heitä tai heidän työtään kunnioiteta. Tiedän, että myös pandemian aikana liian vähän kunnioitusta saaneet ammattiryhmät ovat olleet yhteiskunnan selkäranka. Veturinkuljettajat, postityöntekijät, hoiva-alalla työskentelevät, kaupan työntekijät jne. ansaitsevat lisää kunnioitusta – vai pitäisikö sanoa kunnianpalautuksen. Ei synny leipä ilman leipuria, sähkö ei tule ilman ammattityöntekijää, paketti ei kävele kotiin itsestään. Työn kunnioituksen tulee näkyä myös lainsäädännössä. Epävarmoihin ja alustatalouden työsuhteisiin on saatava työsuhdeturvaa. Vaaditaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tarvitaan myös asenteenmuutosta. Kunnioitusta ja arvostusta suorittavalle työlle, niihin töihin ei ”jouduta” eivätkä ko. työt ole ”vain duunia”, vaan tärkeää ja kunnioitettavaa työtä, jonka tekijä on tuiki tärkeä palanen, kun luodaan maamme hyvinvointia. Kaikki työntekijät ansaitsevat ”respekt” – meillä PAUssa ymmärretään se varsin hyvin. Toivottavasti tämä kunnioitus leviää kaikkialle suomalaiseen yhteiskuntaan – erityisesti työnantajien ajatuksiin. < Ay-majakka JUHA JAATINEN koulutusja järjestötoimitsija Suorittavaa työtä tekevistä on tullut näkymättömiä. K U VA : JU H A PÖ YR Y 23 Naiset luottavat AMMATTILIITTOIHIN miehiä enemmän Reitti_7_2021.indd 23 Reitti_7_2021.indd 23 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 25 24 Musiikki Arjen eväät on kaikessa läsnä Tanssia ja laulaa saa jälleen julkisellakin paikalla, mutta miksi se on niin tärkeää? TEKSTI: HANNA KAUPPINEN KUVA: AUNIS AHONEN T anssija laulukielto on Suomesta purettu, ja innokkaimmat ovat jo ehtineet takaisin livemusiikin ja klubbailun maailmaan pitkän tauon jälkeen. Tätä osaa arvostaa, kun livetapahtumat puuttuivat lähes kokonaan puolentoista vuoden ajan. Nyt onkin hyvä hetki pohtia, miten olennainen voimavara musiikki voi olla, ja miten se näkyi pandemian poikkeusoloissa. Viime keväänä julkaistiin Jyväskylän yliopistossa tehty kansainvälinen tutkimus, jossa selvitettiin, kuinka ihmisten suhde musiikkiin muuttui, kun arki meni uusiksi. Sen mukaan sosiaalista etäisyyttä pitäneiden ihmisten elämään tuli enemmän musiikkia kuin sitä lähti, joskin musiikkia kuunneltiin eri tavalla. Eniten lisääntyi itse valitun musiikin kuuntelu ja virtuaalisten konserttien seuraaminen – ilmankos, kun toisten seurassa ja julkisilla paikoilla, kuten ravintoloissa tai treenipaikoilla oltiin vähemmän, jos ollenkaan. Tutkimuksesta myös ilmeni, että itse valitulla musiikilla pyrittiin hallitsemaan koronan aiheuttamaa ahdistusta. – Korona-ahdistus oli liitettävissä sellaisen musiikin kuunteluun, jossa musiikki lohduttaa ja auttaa sen olotilan käsittelyssä, sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut musiikkikasvattaja ja psykologian dosentti Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta. Tunnesäätelyn termostaatti Saarikallio toteaa, että musiikista löytyy sävyjä ja tukea lähes mihin tahansa tunnelmaan. Sillä saa sykettä kotitöihin ja sillä voi rakentaa iloista ilmapiiriä, kun kutsuu ystäviä käymään. Jos joku ottaa Reitti_7_2021.indd 24 Reitti_7_2021.indd 24 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 25 24 Murheiseen mieleen: mikä kappale koskettaisi ja antaisi lohtua? Vetämättömään oloon: valitse kappale, jonka tempo nostaa sykettä ja samalla sinut sohvalta. Stressiin ja ahdistukseen: ota nopea mindfulness-hetki. Valitse musiikki ja anna sen viedä sinut sellaiseen paikkaan ja hetkeen, jossa sinulla on paras mahdollinen olotila. Yksinäisyyteen: mene konserttiin! Jos konserttisaliin meno arveluttaa vielä, myös live-streamista voi löytyä jaettuja kokemuksia. Piristykseksi: laita soimaan sellainen biisi, joka saa lantion liikkeeseen! Kotonakin voi pistää tanssiksi – tanssi olohuoneessa, perheen kanssa tai yksin. päähän, niin harmia voi purkaa vihaisella musiikilla. Ja jos on murheellinen olo, niin tietyt kappaleet voivat lohduttaa, antaa voimaa ja luoda uskoa. Usein sellainen vaikutus on juurikin surullisella musiikilla. Mutta eikö iloisella musiikilla voisi siirtää surua syrjään? – On hyvin tyypillistä, että halutaan kuunnella sellaista musiikkia, joka jotenkin resonoi sen oman tunnetilan kanssa. Jos on surua, voi saada surullisesta musiikista hyväksyntää ja ymmärrystä, voi tulla sellainen olo, että saa jaettua tunnetilansa sen musiikin kanssa, Saarikallio selittää. – Mutta kun olen haastatellut ihmisiä siitä, miten he musiikkia käyttävät, niin olen kuullut sitäkin tapahtuvan, että tylsään ja masentavaan fiilikseen haetaan tietoisesti jotain itseä piristävää, hän lisää. Tunnetiloja heijastelevat musiikkivalinnat ovat Saarikallion mukaan pitkälti intuitiivisia. Musiikkia ei siis käytetä tunnesäätelyn termostaattina kovinkaan tietoisesti. – Ihmisellä voi olla tunne, että kaipaisin tiettyä musiikkia, mutta ei hän välttämättä niin selkeästi ajattele, että tarvitsen sitä siksi, että mielialani siirtyisi tästä tuohon. Vireystilan säätelyyn musiikkia käytetään paljon määrätietoisemmin. Lenkille ja treeneihin valitaan energiaa kohottavat musat, keskittymistä varten voidaan kuunnella sitä varten tehtyä musiikkia ja rauhoittumiseen on omat äänimaailmansa. Yksityistä vai yhteistä? Vaikuttaa siltä, että koronapandemia kiihdytti kehitystä, joka on alkanut jo äänen tallentamisen ja radion keksimisestä. Musiikki tuli kotiin sen sijaan, että sitä pitäisi välttämättä hakeutua kuulemaan esitettynä. Tallenteet antoivat mahdollisuuden valita itse, mitä kuuntelee ja milloin. Tämä kehitys teki musiikinkuuntelusta aiempaa yksityisemmän ja henkilökohtaisemman kokemuksen, ja kehitys on vain kiihtynyt musiikin suoratoistopalveluiden myötä. Saarikallion mukaan musiikki palvelee hyvin henkilökohtaisia ja persoonallisia tarpeita arjessa. Hän myös muistuttaa, että musiikin uusissakin käyttötavoissa on sosiaalinen puolensa. – Me voidaan kuunnella Spotifystä mitä biisejä haluamme, mutta voimme myös jakaa sinne omia soittolistoja ja tehdä siten sosiaalisesti näkyväksi omaa maailmaamme – musiikkihan voi olla oman identiteetin jatke ja elämänpolkua heijasteleva voimavara. Eli teknologinen maailma myös muuttaa sosiaalisuuden luonnetta, Saarikallio toteaa. Teknologia auttoi myös korona-aikana järjestämään verkon live-streameja vaihtoehdoksi yhdessä tilassa järjestettäville musiikkitapahtumille. Niitä myös katseltiin huomattavasti enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana, mikä on ymmärrettävää: tarjonta kasvoi laidasta laitaan, sitä oli oopperasta underground-musiikkiin. Eikä ollut oikein muutakaan. – Kyllähän meillä iso kaipuu on olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Live-streamissa on edes vähän sellainen tunnelma, että ollaan samassa ajan hetkessä ja yhteydessä. Se on askel enemmän vuorovaikutuksen suuntaan verrattuna äänitteen kuuntelemiseen, kun tietää, että streamia seuraa joukko muitakin, vaikka heitä ei näkisikään. Ja lähetysten chat-ikkunoissa muun yleisön kanssa juttelusta on tullut yllättävän luontevaa, Saarikallio arvioi. Hän kuitenkin uskoo, että ihmiset palaavat nopeasti perinteisiin konsertteihin, keikoille ja tanssimaan, kun niihin taas pääsee. – Soittajan näkökulmasta huomasin itse, että kaipasin ihan järjettömästi sitä, että soitetaan samassa bändissä yhtä aikaa. Livevuorovaikutuksessa kaikki se kehollisuus ja toisten jatkuva kuunteleminen on läsnä, ja tehdään sitä yhdessä samassa tilassa. Saarikallio korostaakin, että musiikin vaikuttavuus on olennaisesti kehollista. – Se koskettaa meitä positiivisesti juuri siksi, että me tahdistutaan musiikin rytmeihin kehollamme ja koetaan se kokonaisvaltaisesti. < – Musiikkikasvattaja ja psykologian dosentti Suvi Saarikallion neuvot musiikin voimavarojen valjastamiseen. Jotain uutta: kokeile soittamista! Nykyään on verkossakin tarjolla hyviä erilaisia opetuspaketteja, joista voi aloittaa. Nyt voi olla myös hyvä hetki palata soittoharrastuksen pariin, jos vanha harrastus on jäänyt sivuun. Jutun lähteenä käytetty tutkimus: Carlson Emily, Wilson Johanna, Baltazar Margarida, Duman Deniz, Peltola Henna-Riikka, Toiviainen Petri, Saarikallio Suvi: The Role of Music in Everyday Life During the First Wave of the Coronavirus Pandemic: A Mixed-Methods Exploratory Study. Frontiers in Psychology vol. 12, 2021. Kokeile tätä! Reitti_7_2021.indd 25 Reitti_7_2021.indd 25 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 27 26 Näin haet soviteltua päivärahaa Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi ja huolehdi, että työnhaku pysyy voimassa koko sen ajalla, kun haet soviteltua päivärahaa. Täytä hakemus takautuvasti palkanmaksujaksoa vastaavassa rytmissä eli joko neljän viikon tai kuukauden ajalta. Mikäli olet epävarma hakujaksosta, kassa ohjaa sinut kyllä oikeaan hakurytmiin ensimmäisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemukseen täytetään jokaiselle päivälle tieto, oletko ollut työtön tai työssä sekä päiväkohtaiset työtunnit. Huomaathan työtunteja täyttäessäsi, että palkatonta ruokatuntia ei tule sisällyttää päivittäisiin tunteihin, mutta mahdolliset ylija lisätyöt sekä odotusajan tunnit kyllä. Merkitse hakemukseen myös palkalliset vapaapäivät, kuten joustovapaat ja vuosilomasekä sairauslomapäivät. Hakemukseen tulee merkitä myös sen työnantajan nimi, jolle työ on tehty. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina työsuhteen alkaessa kopio työsopimuksesta sekä jokaisella hakujaksolla ne palkkalaskelmat, joiden palkanmaksupäivä osuu hakujakson ajalle. Tarkista työsuhteen alkaessa periikö työantaja jäsenmaksun suoraan palkastasi vai maksatko sen itse. Jäsenmaksuasioista voit tiedustella tarkemmin liiton jäsenpalvelusta. Puhelinpalvelu jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa ma-pe klo Työttömyysturva Soviteltu päiväraha TEKSTI SARA MALINEN etuuskäsittelijä 8.30–16.00, 09 613 116. Jäsenrekisteriin voi olla yhteydessä myös sähköpostitse katja.johansson@pau.fi Kenelle soviteltua päivärahaa? Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa osa-aikaiseen tai satunnaiseen työhön työllistyvälle sekä enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työsopimukseen kirjattu työaika on enintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Myös tarvittaessa työhön kutsuttavalle, eli 0-tuntisopimuksella työtä tekevälle, voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Työsuhteen tulee olla osa-aikainen työnantajan aloitteesta ja työajan tulee olla valvottavissa. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös henkilölle, jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta. Osa-aikatyöstä lomautetuille maksetaan soviteltua päivärahaa. Sivutoiminen yritystulo vaikuttaa ansiopäivärahaan kuten osa-aikatyö eli se sovitellaan verotuspäätöksen tai hakijan oman kirjanpitoselvityksen perusteella kuukausittain. TE-toimisto katsoo työttömänä aloitetun yritystoiminnan automaattisesti sivutoimiseksi ensimmäisen neljän kuukauden ajan. Laskutuspalveluyrityksen kautta työskentelevät voivat olla joko yrittäjiä tai työsuhteessa työtä tekeviä. Sovitellulla päivärahalla on enimmäismäärä Sovitellun päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu määrä voi olla enintään päivärahan perustepalkan suuruinen. Enimmäismäärää koskevaa tarkistusta ei tehdä siinä tapauksessa, kun palkka on enintään samansuuruinen, kuin hakujaksokohtainen suojaosa. Täysi ansiopäiväraha on kuitenkin aina vähintään yhtä suuri kuin peruspäiväraha. Työssäoloehdon täyttyminen, päivärahan uudelleen laskenta ja omavastuuaika Työttömyyskassa seuraa osa-aikatyötä tekevällä työssäoloehdon kertymistä. Jokainen viikko, jossa työtä on tehty tai palkkaa maksettu vähintään 18 tuntia viikossa, täyttää työssäoloehdon. Kun työssäoloehtoon on kertynyt 26 tällaista viikkoa, tulee päivärahan uudelleen laskenta ajankohtaiseksi. Päivärahan perustepalkka lasketaan uudelleen, mikäli maksatuksen aloittamisen jälkeen edellisestä määrittelystä on yli vuosi aikaa. Myös uusi omavastuuaika asetetaan, jos edellisen omavastuuajan asettamisesta on kulunut yli vuosi. Osa-aikatyötä tekevällä omavastuuaika lasketaan tunteina vastaamaan viittä täyttä työpäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että viikon aikana tehdyt työtunnit vähennetään täydestä työajasta, jolloin näiden tuntien erotus on omavastuuaikaan Reitti_7_2021.indd 26 Reitti_7_2021.indd 26 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 27 26 kertyvä tuntimäärä. Omavastuuajan tulee täyttyä 8 viikon sisällä. Työtulot sovitellaan maksuperusteisesti Työtulot sovitellaan maksuperusteisesti eli pääsääntöisesti sen hakujakson aikana, johon palkanmaksupäivä osuu. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa osa-aikatyön aloittavalle voidaan maksaa myös täyttä päivärahaa, vaikka hän on työssä, tai toisaalta osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyvän tuloja ei sovitella ollenkaan, jos ne sijoittuvat sovittelujakson ulkopuolelle. Osa-aikatyöstä ansaitut lomakorvaukset ja -lomaraha sovitellaan siinä hakujaksossa, kun ne on maksettu, Samoin palkkaan tehdyt korjaukset huomioidaan sovittelussa siinä jaksossa, kun ne on maksettu. Pelkkä osa-aikatyön palkanmaksupäivä aiheuttaa sovittelutilanteen, vaikka hakujaksolla ei olisi tehty yhtään työtä. Kokoaikatyöstä ansaittua palkkaa ei koskaan huomioida sovittelussa, vaikka se tulisi maksuun aikana, jolta henkilöllä on oikeus päivärahaan. Esimerkki 1 Kaija on aloittanut kesäkuussa osa-aikatyön ja hakee päivärahaa ajalta 1.30.6.2021. Ensimmäinen palkka maksetaan vasta 14.7.2021. Kaija saa täyden päivärahan kesäkuulta, mutta heinäkuussa hänelle maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa huomioidaan kesäkuussa tehdyt tunnit ja ansaittu palkka. Esimerkki 2 Asko on työskennellyt osa-aikaisena 31.8.2021 asti ja hakenut päivärahaa kuukausittain. Hänet vakinaistetaan 1.9.2021 alkaen kokoaikatyöhön. Askon elokuun palkka maksetaan syyskuussa ja sitä ei enää sovitella, sillä kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Esimerkki 3 Terttu hakee päivärahaa täyden työttömyyden perusteella toukokuulta. Hän on ollut huhtikuussa osa-aikatyössä ja tästä työsuhteesta maksetaan lomakorvaus toukokuussa. Lomakorvaus huomioidaan ansiopäivärahaa vähentävänä tulona toukokuun aikana, vaikka Terttu ei olekaan silloin enää työssä. Esimerkki 4 Lasse on osa-aikatyössä. Hän tekee 50 % työaikaa ja hakee soviteltua päivärahaa elokuulta. Lassen työantaja maksaa hänelle erehdyksessä elokuun palkan 100 % työajan mukaan. Tämän vuoksi hänelle ei voida myöntää elokuulle päivärahaa, koska maksettujen tuntien perusteella enimmäistyöaika ylittyy. Palkan liikamaksu peritään takaisin syysja lokakuun tilistä. Työttömyyskassa huomioi tulot kyseisten kuukausien aikana palkanmaksupäivien todellisten maksettujen bruttotulojen mukaisesti. Missä tilanteessa työtulot sovitellaankin ansaintaperusteisesti? Joissakin poikkeavissa tilanteissa työtulot voidaan sovitella ansaintaperusteisesti eli siinä jaksossa, jossa työ on tehty. Näin toimitaan yleensä silloin, kun henkilö on lomautettu lyhennetylle työviikolle ja hänet kutsutaan töihin osa-päiväisesti lomauttaneelle työantajalle tai hän tekee lomautuksen aikana työtä myös muulle kuin lomauttaneelle työantajalle. Esimerkki A Pirkko on lomautettu lyhennetylle työviikolle eli hänellä on sekä täysiä työpäiviä, että täysiä lomautuspäiviä viikon aikana. Hänet kutsutaan lyhennetyn työviikon lomautuspäivänä töihin omalle työantajalle osa-päiväisesti neljäksi tunniksi. Päiväraha maksetaan soviteltuna ansaintaperusteisesti koko sovittelujaksolta. Esimerkki B Sauli on lomautettu lyhennetylle työviikolle ja hän alkaa käydä osa-aikatyössä lomautuspäivinään muulla kuin omalla työantajallaan. Osa-aikatyön tulot huomioidaan sovittelussa ansainta perusteisesti. < Reitti_7_2021.indd 27 Reitti_7_2021.indd 27 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 29 28 Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Selvityksen mukaan rajariitoja syntyy, kun • sovellettavaksi voi tulla useampia työehtosopimuksia • työnantajaa vaaditaan sitoutumaan uuteen työehtosopimukseen • työnantaja järjestäytyy uudelleen • ammattiliitot yhdistyvät tai muuttavat järjestöpoliittisia tavoitteitaan tai • työmarkkinat ovat muutoin murroksessa. Rajariitojen syitä selvitettiin haastattelemalla työmarkkinoiden toimijoita. Selvityksen tekivät varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting. Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisut etenevät Työministeri Tuula Haataisen tilaamassa selvityksessä on tunnistettu syitä ja mahdollisia ratkaisutapoja rajariitoihin, jotka liittyvät työehtosopimuksiin. Tavoitteena on säilyttää työrauha sekä ehkäistä ja ratkaista riitoja työmarkkinoilla. Selvityshenkilöt ehdottavat muun muassa uutta vapaaehtoista sovittelumenettelyä. Ehdotusten valmistelu jatkuu kolmikantaisessa työryhmässä. Vapaaehtoiselle sovittelulle ja osapuolten kuulemiselle isompi rooli Selvityshenkilöiden ehdotukset voi jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiset ehdotukset liittyvät työriitojen sovittelujärjestelmän kehittämiseen ja valtakunnansovittelijan tehtäviin. Selvityshenkilöt esittävät muun muassa, että työtaisteluilmoitukseen perustuvan sovittelun rinnalle luotaisiin vapaaehtoinen sovittelu. Se koskisi työehtosopimusten rajariitoja ja muita työriitoja. Valtakunnansovittelijalla olisi velvollisuus ryhtyä sovitteluun osapuolen tai osapuolten pyynnöstä myös tilanteissa, joissa työriitaan ei liity työtaistelun uhkaa tai sellaisen vaaraa. Toiseksi selvityshenkilöt esittävät muutoksia kuulemismenettelyyn työtuomioistuimessa. Ehdotuksen mukaan lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että jos oikeudenkäynnin kuluessa esitetään vaatimuksia muun kuin kanteessa mainitun työehtosopimuksen soveltamisesta, kyseisen työehtosopimuksen osapuolille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Kolmanneksi selvityshenkilöt ehdottavat, että niin sanottua järjestöehdon käyttöä selkiinnytettäisiin tes-rajariitoihin kytkeytyvien työrauhahäiriöiden ehkäisemiseksi. Järjestöehdolla voidaan rajoittaa työehtosopimuksen tai sen osan soveltamista vain sopimuksen osapuolena olevan järjestön jäseniin. Uusi kolmikantainen työryhmä jatkaa ehdotusten valmistelua Työministeri Haatainen asettaa uuden kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan selvityshenkilöiden esityksiä. – Konkreettisten esitysten pohjalta on hyvä jatkaa ehdotusten työstämistä työmarkkinajärjestöjen kanssa, erityisesti järjestöehdon käytön selkeytys vaatii vielä yhteistä paneutumista, ministeri Haatainen sanoo. < TEKSTI: TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ KUVA: JUHA PÖYRY Postilaiset vastustivat työehtoshoppailua eduskuntatalon edessä marraskuussa 2019. Reitti_7_2021.indd 28 Reitti_7_2021.indd 28 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 29 28 mies miehelle Reitti-lehden juttukeikka poiki brittiklassikon Suomen teatterilavoille.Lukemisella ja elokuvilla on ollut todennäköisesti vaikutuksensa. Nyt on aika puhua kuin Vapaalla M uistatko vielä 1980-luvun brittiläisen sketsisarjan Lunta tupaan, jossa kaksi valkokauluspaitaista miestä keskustelee keskenään? Aiheet pyörivät milloin missäkin, enimmäkseen rahaongelmissa, lastenkasvatuksessa, keski-iän kriisissä, unettomuudessa, seksissä ja naisissa. Nyt noita Mel Smithin ja Griff Rhyss Jonesin legendaarisia ”Head to head” keskusteluja esitetään ensimmäistä kertaa suomeksi. Ajatus brittiklassikon tuomisesta Suomeen lähti itämään alkuvuodesta 2020, kun nokialainen postityöntekijä, freelancetoimittaja Pasi Karppi haastatteli ex-postimies, näyttelijä Timo Lavikaista Reittilehteen. Juttu luisti niin jouhevasti ja pidäkkeettä, että Karppi päätti ottaa parin kuukauden kuluttua Lavikaiseen yhteyttä uudelleen. Karpille oli syntynyt ajatus, että mitäpä jos otettaisiin brittikomedian mestareiTEKSTI JUHA PÖYRY Korona siirsi Timo Lavikaisen ja Pasi Karpin Mies miehelle -lavashowta vuodella. Väkeä on tähän astisissa esityksissä ollut mukavanlaisesti sadan molemmin puolin den ”Head to head” keskustelut työn alle ja sovitettaisiin niistä oma versio Suomeen. Lavikainen, itsekin Smithin ja Jonesin fani, innostui ajatuksesta ja projekti lähti käyntiin. Otin yhteyttä tuotantoyhtiön ja BBC:n kautta Jonesiin ja sain luvat hahmojen ja käsikirjoituksen käyttöön. Yllätyin todella paljon, että tätä ei ole aiemmin muualla tehty, Karppi kertoo. Se, että Karpilla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta näyttelemisestä tai lavaesiintymisestä ei ollut mikään este esityksen tekemiselle. Karppi vastasi lähinnä käännöksestä ja käsikirjoitukseen liittyvistä asioista, Lavikainen ohjauksesta. Pökköä pesään Nykyisessä asenneilmastossa mieliä pahoitetaan milloin mistäkin, eikä voi olla varma siitä mitä asioita voi huumorinkaan avulla enää käsitellä. Tästä ei Karpin ja Lavikaisen showssa liiemmin stressata. Ja hyvä niin. Ehkä on päinvastoin lyöty vielä pökköä pesään alkuperäiseen tekstiin verrattuna. Sellaista huumoriahan on tällä hetkellä kaikki tuutit täynnä, että mikään ei tunnu miltään. Riisutaan kaikki siinä pelossa, että loukataan jotakin. Itsesensuuri on kaikkein pahinta, tässä ei semmoista mun mielestä ole ja kyllä tämä ainakin itseä naurattaa, Lavikainen sanoo. Mies miehelle -esityksen suositusikäraja on 15 vuotta. Tämä kertoo siitä, että varsin roisia sanailua ja tietoista ärsyttämistäkin on tiedossa. Fiksumpi katsoja ymmärtää kuitenkin jutun juonen, kun huomaa millaisia palikoita hahmoista on tehty. Forssan esityksen jälkeen eräs nainen tuli sanomaan, että hän pohti uskaltaako lähteä äijänsä kanssa tätä katsomaan. Mutta kun hän huomasi miten tyhmiä esityksen miehet on, nainen piti tätä lopulta feministisimpänä esityksenä mitä on nähnyt. Miehet on niin vanhanaikaisia mielipiteiltään, ettei tästä mitään mielikuvaa äijäilystä kuulemma jäänyt, Karppi muistelee. Lavikaisen ja Karpin Mies miehelle -esityksen voi nähdä seuraavaksi ainakin 6.11. Kuopiossa ja 11.12. Lahdessa. < Reitti_7_2021.indd 29 Reitti_7_2021.indd 29 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 31 30 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Milloin voin jäädä eläkeputkeen? Mitä eläkeputki tarkoittaa ja milloin siihen voi päästä? Työttömyysturvan lisäpäiväoikeus eli eläkeputki tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä. Työttömyysturvalain mukaan voit saada ansiopäivärahaa yleensä enintään 300 tai 400 päivää. Jos olet täyttänyt 58 vuotta ja ollut työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voit saada ansiopäivärahaa enintään 500 päivältä. Ansiopäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä syntymävuodestasi riippuen, jos olet ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana. Työttömyyspäivärahaa voit saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta. Työttömyyspäivärahaa, myös lisäpäiviä maksaa joko työttömyyskassa (ansiopäiväraha) tai Kela (peruspäiväraha). Työttömyysturvaan liittyvissä asioissa saat lisätietoa omasta työttömyyskassastasi, Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä tai Kelasta. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 5 pv/viikossa. Ikääntyneiden työttömien mahdollisuus eläkeputkeen päättyy asteittain vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäinen kiristys tulee voimaan vuonna 2023. Vuonna 1965 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, joka ei saa mahdollisuutta eläkeputkeen. Asteittaisessa siirtymävaiheessa vuonna 2023 vuonna 1963 syntyneiden eläkeputken alaikäraja nousee vuodella 63 vuoteen. Vuonna 2024 muutos koskee vuonna 1964 syntyneitä, joiden eläkeputken alaikäraja nousee 64 vuoteen. Vuonna 1962 syntyneet on viimeinen ikäluokka, joka voi käyttää nykymuotoista eläkeputkea. Aiheesta oli laajempi kirjoitus Reitti lehdessä 1/2021. Sairausloman palkallisuus? Kuinka pitkään voin olla palkallisella sairauslomalla ja miten oikeus sairausajan palkkaan määräytyy? Työehtosopimuksen mukaan palkallinen sairausajan palkka määräytyy yhdenjaksoisen työsuhteen keston mukaan seuraavasti: Yhdenjaksoisen työsuhteen kesto Palkallisen jakson pituus alle kuukausi 1 viikko vähintään 1 kuukausi, mutta vähemmän kuin vuosi 4 viikkoa 1 vuosi, mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikkoa 5 vuotta tai kauemmin 3 kuukautta Palkallisen jakson pituus on kuitenkin 6 kuukautta, jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei työkyvyttömyysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairausja tapaturmatapauksista. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioitu päättymisajankohta lääkärin antamalla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Lisätietoja saat luottamusmieheltä tai työehtosopimuksesta. PAUn neuvottelemat työehtosopimukset löytyvät liiton kotisivuilta www.pau.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset < Reitti_7_2021.indd 30 Reitti_7_2021.indd 30 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 31 31 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteer i Puhetta taloudesta Johan nyt on (työ)markkinat! K ansantalous koki nopean ja jyrkän pudotuksen viime vuonna, josta se ampaisi nousuun lähes yhtä räjähtävällä voimalla. Ja sama tapahtui työmarkkinoilla: työllisyys teki harppauksen lomautusaallonharjalta työvoimapulaan ennen näkemättömällä nopeudella. Tämä on todella historiallista maassamme, mutta ei suinkaan ainutlaatuista maailmassa, sillä monissa muissakin maissa tällä hetkellä työvoiman kysyntä ylittää työvoiman tarjonnan. Nyt on duunarin markkinat. Duunarilla tarkoitan kaikkia heitä, jotka tekevät työtä palkkaa vastaan jollekin toiselle, yritykselle tai yhteisölle. Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, ettei koskaan aiemmin eri ammattiryhmien alanvaihtoa ole tapahtunut Suomessa tässä laajuudessa tällä vauhdilla. Näkyvin luisuma nähtiin mara-aloilla. Vyöry lähti liikkeelle, kun ravintolat pantiin kiinni samalla kun kotija ulkomaan matkailua rajoitettiin voimakkaasti. Alan työntekijät joutuivat lomautetuiksi ja työttömiksi, jolloin heille avautui mahdollisuus siirtyä muihin töihin tai kouluttautua toiseen ammattiin. Samanlaista siirtymää on tapahtunut kuljetus-, jakeluja logistiikka-aloilla, rakennusalalla sekä koulutussektorilla – sote-sektorista puhumattakaan. Tosin sote-sektorilla tilanne lähestyy katastrofia, koska avoimia työpaikkoja alalla on jo nyt yli 50 000, mutta vielä useampi nykyisistä alan työntekijöistä hakee aktiivisesti muihin töihin. Mutta yleisemminkin, näin paljon liikehdintää alalta toiselle ja työpaikasta toiseen ei ole meidän työmarkkinoilla nähty koskaan aiemmin. Ongelmat ovat kulutushyödykkeiden saatavuuden kannalta Suomessa vielä hyvin hallinnassa, mutta Britannia on ajautumassa pula-aikaan. Pandemian lisäksi brexit lisäsi saarivaltakunnan ongelmia ja johti käsittämättömän vaikeaan tilanteeseen, jossa yhdessä Euroopan suurimmista talouksista tavaratuonti takkuaa, eikä maahan saada toimitettua esim. polttoaineita, ja muistakin tarvikkeista alkaa olla huutava pula. Brittien joulupöytä jää todennäköisesti notkumatta ainakin tänä jouluna. Niukkuuden taustalla on yksinomaan työvoimavaje! Esim. puolalaiset työntekijät lähtivät, eivätkä näytä pääministeri Johnssonin nöyristä aneluista huolimatta palaavan. USA:ssa suuret määrät työntekijöitä on irtisanoutunut työpaikoistaan. Enää eivät 90-tuntiset työviikot (kyllä: luitte oikein!) hotsita. Ja koska työntekijöillä on varaa valita, pian Jenkeissäkin alkaa ulkomainen työvoima olla kaikkein halutuinta. Ruotsin talouden voittokulkuunkin on nousemassa synkkiä pilviä. Pohjoiseen Ruotsiin on tehty valtavia investointeja ja niiden myötä työntekijöitä tarvittaisiin lisää pidemmällä aikavälillä jopa 100 000, mutta tilanne näyttää epätoivoiselta. Juuri kun kaupungistumiseen liittyvä muuttoliike pohjoisesta etelään vaimenee, suunnan pitäisikin kääntyä takaisin. Vaikka valtio on tullut apuihin reilujen muuttoavustusten muodossa, vastaanotto on ollut tyly: kolmannes otostutkimuksessa haastatelluista ilmoitti, ettei mikään rahasumma maailmassa saisi houkuteltua heitä takaisin pohjoiseen. Myös Suomessa tilanne on vähän kerrassaan paheneva. Puhutaan jo työmarkkinoiden kannibalismista: yritykset värväävät työntekijöitä toisista yrityksistä tarjoamalla paremmat työehdot. Etätyömahdollisuus tekee kuvion todella helpok si. Työpaikan vaihdon voi tehdä parilla enterin painalluksella ilman että tarvitsee konttorituolilta nousta. Kätevää! On todella kiinnostavaa nähdä, miten työvoiman niukkuus tulee näkymään käsillä olevalla työmarkkinakierroksella. Korottaako niukka tarjonta työvoiman hintaa tai parantaako muita työsuhteen etuja? Joka tapauksessa yllätyksenä tämä työvoimapula tässä laajuudessaan lopultakin tuli meille kaikille. Reaalitalous ei siis läpäissyt koronatestiä! < Näin paljon liikehdintää alalta toiselle ja työpaikasta toiseen ei ole meidän työmarkkinoilla nähty koskaan aiemmin. Reitti_7_2021.indd 31 Reitti_7_2021.indd 31 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 33 32 1 2 8 SANASELITYSPELI ÄKSY ÄYRIÄINEN TUNTEE NUMEROT ROVANIEMELTÄ AVARUUSALALLA TOIMEENTULOJA ---MARLEEN MARKO TUTUILLE? ELISABETH SEITSIKKO HANKINTA RASVAA MUUALLE VETINEN LEIPÄÄN KOIRILLA TARKKOJA PUOLUKOISTA WINFREY JUHA KARJU RUOKAKUNTA TEATTERI MONI HANA NÄYTELMÄSSÄ PÄÄSSÄ STEPHEN PATUN KERA SATSI BIG BROTNAINEN MITALIVOI ÄÄNENSÄ 7 3 6 5 4 ÄKSY NÄYTELMÄSSÄ PÄÄSSÄ STEPHEN PATUN KERA SATSI BIG BROTHER NAINEN MITALISARJASSA VOI ÄÄNENSÄ VÄRI HOLKKI PRONOMINI SUKUA AJANKULUJA LYÖDÄ LOUHIKKOJA LAKI AIVAN OIKEA KALA VISKAALI PESUAINE SOITIN LUJIN TULENKESTÄVIÄ VAARIT KORISTEKASVI PÄÄHÄN KONJUNKTIO LEÓN AARNE TAI JANI KILTTI KAAPO ROOPE KOKO AJAN TASAINEN VIDGRÉN MARVIA MAINIOSTI IKÄVÖITY JUOMA POIKETA SUKUA JA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 37 Reitti_7_2021.indd 32 Reitti_7_2021.indd 32 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 33 32 Kolumni Tie eroon turhasta yleistyksestä työpaikalla TIINA TORPPA ................................. N aiset aina näin ja miehet näin. Tuonkaltainen yleistävä puhe ärsyttää minua ja kai muitakin. Yleistyksiä kuulee työpaikan kahvipöydissä ja pääsee omastakin suustani. Silti kukaan tuskin on vain tyypillinen nainen tai mies. Tie eroon turhasta yleistyksestä on monimuotoisuuden ja monisukupuolisuuden ymmärrys – työelämässäkin. Nyt osa lukijoistani tuhahtaa. Toisten mielestä jo sana monimuotoisuus on turha. Tavallaan he ovat oikeassa, sillä työntekijät Suomessa ovat aina olleet monimuotoinen joukko. Tulevaisuudessa yhä enemmän eritaustaisia ihmisiä työskentelee suomalaisilla työpaikoilla. Monimuotoisuus edistyy, kun työvoimapula ja kilpailu kiristyvät. Niin henkilöstö kuin asiakkaat odottavat yhdenvertaisuutta. Monimuotoisuudessa ei ole kyse vain ärsyttävistä yleistyksistä, vaan ihmisoikeuksista. Jokaisella on oikeus omaan sukupuoli-identiteettiinsä. Onhan meillä lakipykälätkin. Laissa on kielletty syrjintä työhönotossa, palkan tai palvelusuhteen ehtojen soveltamisessa tai työtehtävien jaossa. Eikä ketään saa tietenkään irtisanoa sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia. Tasa-arvolaissa muun muassa lukee, ettei työnantaja saa kieltäytyä palkkaamasta henkilöä siksi, että olettaa, ettei nykyinen henkilöstö halua sukupuolivähemmistöihin kuuluvia työkavereikseen. Sukupuolija seksuaalivähemmistöjä on monia. Siihen Taavi Tuiki Tavallinen älähtää, että jokainenko pieni ryhmä täytyy nykyään huomioida. Tiedoksi, että huomio on ihmisen perustarve ja ihmisoikeudet ovat jakamattomat. Ja mitä älähdys, täytyykö kaikki huomioida, oikeastaan kertoo? Siinä Taavi Tavis kysyy, tarvitsevatko muut samat oikeudet kuin hän itse. Outo kysymys. Ja tyypillinen meiltä etuoikeutetuilta taviksilta. Joillakin on tapana valittaa, että on niin vaikeaa pysyä kärryillä sukupuolivähemmistöistä ja termit ovat hankalia. Auttaa jo alkuun, että tuntee sanat sukupuolivähemmistö ja seksuaalivähemmistö. Silloin kun puheeksi tulevat ulkomaalaiset työelämässä ja yhteiskunnassa, minua kyllästyttää yksi kommentti. Moni viittaa Ruotsiin, ei halua naapurin tietä. Tuota noin. Ruotsalaisen yhteiskunnan koko kuva ei todellakaan ole järjestäytynyt rikollisuus ja jengiväkivalta. Ruotsi on maailman vauraimpia valtioita, jossa vallitsee ennennäkemätön hyvinvointi. Toki Ruotsin, samoin kuin Suomen, pitää kitkeä järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi pitää tehdä paljon sen eteen, että tänne tulleet ihmiset pääsevät kiinni yhteiskuntaan eivätkä luisu sen reunoille. Uutiset rikollisuudesta jättävät taakseen maahanmuuttajien laajan hyvän vaikutuksen ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Kaikki rikastava vaikutus liittyy kulttuuriin, työelämään ja liike-elämään. Ihan silkkaan menestykseenkin. Suomessa toimiva FIBS-yritysvastuuverkosto ja kestävän liiketoiminnan vauhdittaja ilmaisee asian näin: Yritysten näkökulmasta katsottuna henkilöstön erilainen koulutus, kokemus, kyvyt, taidot, työnteon tavat, kulutustottumukset, arvot ja elämäntyyli voivat tarjota monenlaista osaamista, näkemystä, uudenlaista työn tekemisen mallia ja ideoita, joita työnantajat sekä tuotteiden tai palvelujen tarjoajat voivat hyödyntää liiketoiminnassaan. Siinä oli asiat laajoina käsitteinä. Työpaikan arjessa pätee pläkkiselvä käytäntö, jonka nappasin erään ystäväni puheista. Hän puhui uudesta kumppanistaan, suhteesta, jossa he kaksi vasta tutustuvat toisiinsa. Toisen arvot ja sen sellainen on vielä paljolti peitossa. Ystäväni sanoi, että lopulta merkitsee eniten se, kuinka kohtelemme toisia ihmisiä – ei vain parisuhteessa vaan kaikkialla. On helppoa olla samaa mieltä. Jokainen meistä toivoo asiallista kohtelua. Ystävällisyyttäkin. Ehkä hän, joka juuttuu huutelemaan kumpujen yöhön loukkauksia ja sen perään hokee, eikö mitään enää saa sanoa, voisi kokeilla vaihteeksi ystävällistä käytöstä. Ja hankkia tietoa, kuinka maailma muuttuu. Tai hänen pomonsa voisi. Käypiä työkaluja monimuotoisuuden kehittämiseksi on tarjolla tiimeille, esihenkilöille ja työpaikoille. Yhteinen, hyvä tulevaisuus on parempi kuin pitää kiinni hampaat irvessä menneisyydestä. < on toimittaja ja viestinnän kouluttaja, joka muutti Helsingistä maalle ja jota kohdellaan erittäin ystävällisesti pienen kylän lähipostissa . Monimuotoisuudessa ei ole kyse vain ärsyttävistä yleistyksistä, vaan ihmisoikeuksista. Jokaisella on oikeus omaan sukupuoli-identiteettiinsä. Reitti_7_2021.indd 33 Reitti_7_2021.indd 33 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 35 34 Menoon mukaan A urinko paistaa syyskuisena aamuna, puiden lehdet ovat kellastuneet ja ilmassa on jo kirpeä syksyinen tuoksu. Syksyksi ja talveksi suunnitellut aktiviteetit ovat jo monella hallussa. Mutta jollei ole, niin yksi kiva vaihtoehto on liittyä Postimuseon Ystävät yhdistykseen. Miksi sitten liittyisit yhdistykseen? Se järjestää jäsenilleen kivoja retkiä ja tapahtumia, joihin ei välttämättä tulisi muuten lähdetyksi. Tänä syksynä yhdistys teki muun muassa elämyksellisen bussiretken, jossa tutustuttiin Rauhan keskus Muistiin Mikkelissä, Valamon luostariin Heinävedellä, Kerimäen vanhaan puukirkkoon, Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan, Strömforsin ruukin alueeseen ja Postimäkeen Ilolassa. Se oli kahden yön kiertomatka, jossa pääasiassa oli tietysti nähtävyydet mutta myös iloinen seura. Matkoilla on kiva tutustua uusiin ihmisiin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Christina Rappe. Teemme yleensä kerran vuodessa pidemmän yön tai kahden yön reissun ja sitten useampia lyhyempiä tutustumiskäyntejä esimerkiksi museoiden uutuusnäyttelyihin. Saamme jäsenistöltä myös ehdotuksia siitä, minne kannattaisi mennä. Meillä on tällä hetkellä lähes 300 jäsentä eri puolilta Suomea. Jäsenistössä on postilaisia ja postimerkkien ja postikorttien keräilijöitä ja muita postin aihealueesta kiinnostuneita. Yhdistys täyttää ensi keväänä jo 25 vuotta ja luvassa on juhlat, johon parhaillaan suunnitellaan ohjelmaa. Loppuvuonna on joulujuhla, joka on joka vuosi ollut todella suosittu. Joulujuhlaa olemme viettäneet vuosien varrella eri paikkakunnilla ja tänä vuonna se on tarkoitus järjestää Tampereella. Ohjelmallisessa, lämminhenkisessä tilaisuudessa syödään hyvin ja vietetään aikaa kivassa seurassa, jatkaa Christina. Postimuseolla on oma ystäväyhdistys – tule mukaan TEKSTI: HELENA PÄRSSINEN, Postimuseon Ystävät yhdistyksen jäsen KUVA TAPIO TUOMINEN Jäsenmaksulle saa vastinetta Yhdistyksen 27 euron jäsenmaksuun on sisältynyt jokin julkaisu. Tänä vuonna jäsenet saavat Postimuseon Aamun lehti – Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus -kirjan, joka liittyy Postimuseon uuteen Viestin-julkaisusarjaan. Kaksiosainen kirja kertoo sanomalehtien jakelun pitkän historian ja mallintaa paperilehden jakelun tulevaisuutta. Jaetaanko viimeinen sanomalehti ylipäätään vuonna 2030? Postimuseossa Vapriikissa oli esillä Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely, joka kertoi aamun lehden tärkeydestä, sanomalehden digitaalisesta murroksesta sekä lehden jakelusta ennen ja nyt. Näyttely valaisi lehden matkan painosta postilaatikkoon ja suomalaisten aamukahvipöytään, päätyen siihen, miten lehteä käytetään sen jälkeen. Jäsenetuihin kuuluu myös ilmainen pääsymaksu Vapriikkiin Tampereelle, jossa Postimuseo on sijainnut vuodesta 2014 saakka. Museokeskuksessa voi viettää vaikka koko päivän tutustuen yli kymmeneen näyttelyyn ja välillä vaikka virkistäytyä viihtyisässä museoravintola Valssissa. Ystäväyhdistyksen tarkoitus on tukea Postimuseon toimintaa. Jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana auttamassa esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa. Ystävät ovat toimineet museossa muun muassa vertaisihmettelijöinä jutustelemassa näyttelyvieraiden kanssa pääasiassa Viestinviejät-näyttelyssä. Postimuseo on järjestänyt useampana vuonna joululeiman suunnittelukilpailun yhteistyössä Aamulehden Moro-liitteen kanssa. Leimaa on saatavilla tänä vuonna joulukuussa Tampereen joulutorilla, ja ystävät ovatkin vapaaehtoisina leimaamassa joulutervehdyksiä. Tule sinäkin mukaan Postimuseon Ystävät yhdistyksen toimintaan. Liity ystäväksi www.pmy.fi. Postimuseon ystävät tekivät syksyllä 2021 retken, joka suuntautui välille TampereHelsinki-Mikkeli-VarkausHeinävesi-SavonrantaKerimäki-SavonlinnaLappeenranta-VaalimaaHamina-Kotka-HelsinkiTampere. LIITY YSTÄVÄKSI WWW.PMY.FI Reitti_7_2021.indd 34 Reitti_7_2021.indd 34 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 35 34 PAUn Pääkaupunkiseudun Toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: Lauantaina 27.11.2021 klo 12–15 Paikka: Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6.krs, 00100 Helsinki Kokouksessa hyväksytään: • osaston talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2022 • osaston uudistetut säännöt • muut esille tulevat asiat Ruokailun järjestämiseksi sitovat ilmoittautumiset viimeistään perjantaihin 12.11.2021 mennessä Laura Meriläiselle, pau.pkstoimihenkilot@outlook.com. Lämpimästi tervetuloa kokoukseen! Toimikunta LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIKURSSIT 4 vrk Liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta perheen terveellisiin elintapoihin. Järjestetään koulujen loma-aikoina. Täysihoito perhemajoituksella. Omavastuu: aikuisilta 100 € (työttömät ja lomauteut 50 €), 6-16-vuotiaat lapset 60 €, alle 6-vuotiaat maksutta Tukea työssä ja arjessa jaksamiseen Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n edullisilta hyvinvointikursseilta AIKUISTEN HYVINVOINTIKURSSIT 3+2+2 vrk Työikäisille jaksamisen ja elintapamuutosten tueksi. Kurssilla löydät motivaation ja keinot itsestäsi huolehtimiseen. Täysihoito ja majoitus 1h huoneessa. Omavastuu: 105 € + 70 € + 70 € (työttömät ja lomautettut 50 %) Hae mukaan pht.fi PAUn jäsenenä saat lisätukea kurssimaksuihin : aikuisten kurssille 70 € perhekurssille 25 € / yli 6-vuotias perheenjäsen lisätiedot: asiakaspalvelu@p ht.fi PAUn osasto Uusimaan syyskokous Aika: Perjantaina 12.11.2021 klo 18.00. Paikka: Ravintola Harlekiini, Sky-kabinetti, Kauppatori 1, 05800 Hyvinkää. Sisäänkäynti kokoustilaan tapahtuu Tokmannin pääaulan vasemmanpuoleisesta hissistä U-kerrokseen. Vieraaksemme saamme PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen . Häneltä saamme kuulla ajankohtaiskatsauksen mm. 1.11.2021 voimaan tulevasta työehtosopimuksesta Kokouksessa päätetään ammattiosaston vuoden 2022 toiminnasta ja budjetista, sekä valitaan ammattiosastolle toimikunta sekä puheenjohtaja vuodelle 2022. PAUn XXVI liittokokous hyväksyi ammattiosastoille uudet mallisäännöt 12.8.2021, joten tässä kokouksessa käsitellään tämä sääntömuutos. Mahdolliset koronarajoitukset huomioidaan, kokoukseen voi osallistua myös Teamsilla. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen illallisen (noin klo 20.30). Ruokailun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 4.11.2021 mennessä. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-aine allergioista sekä osallistutko kokoukseen Teamsilla. Ilmoittautumiset: Hannu Nuora 040 5959 909, Elina Saviaho 040 845 6047, Piia Willberg 0400 985 937 piia.willberg@posti.com. Tervetuloa! Vaasan osaston 161 syyskokous Aika: La 20.11.2021 klo 16.00 Paikka: Cantare, Vöyrinkatu 12, 65100 Vaasa Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toimikunta ja sille puheenjohtaja, sekä tarvittavat valiokunnat ja kokoukselle esitetyt asiat. Käsitellään liiton uudet sääntömuutokset koskien eläkeläisjäseniä. Kokoukselle tulee esittää asiat viimeistään 5.11.2021 puheenjohtajalle tai sihteerille. Kokoukseen ilmoittautuminen tarjoilun järjestämiseksi tekstiviestillä Kaj Johansson 050 378 5554 viimeistään 12.11.2021. Lisätietoja Kaj Johanssonilta. Terveisin Toimikunta Postimuseolla on oma ystäväyhdistys – tule mukaan Reitti_7_2021.indd 35 Reitti_7_2021.indd 35 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 37 36 På svenska När kan jag välja pensionsslussen? Vad betyder pensionsslussen och när kan jag välja den? Ett inkomstrelaterat arbetslöshetsstöd fram till pensionen, dvs. pensionsslussen, innebär att inkomstrelaterad dagpenning kan betalas ut efter den maximala betalningstiden fram till 65 års ålder under s.k. tilläggsdagar. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa kan du i allmänhet få inkomstrelaterad dagpenning i högst 300 eller 400 dagar. Om du har fyllt 58 år och varit i arbete i 5 år under de senaste 20 åren, kan du få inkomstrelaterad dagpenning för högst 500 dagar. Utöver maximitiden på 500 dagar kan du få inkomstrelaterad dagpenning för tilläggsdagar beroende på födelseåret, om du har varit i arbete som berättigar till pension i minst fem år under de senaste 20 åren innan tilläggsdagarna börjar. För dem som är födda 1957–1960 börjar rätten till tilläggsdagar vid 61 års ålder. För dem som är födda 1961 eller senare börjar rätten till tilläggsdagar vid 62 års ålder. Arbetslöshetsdagpenning kan fås högst till utgången av den månad då du fyller 65 år. Arbetslöshetsdagpenning, även tilläggsdagar, betalas antingen av arbetslöshetskassan (inkomstrelaterad dagpenning) eller av Folkpensionsanstalten (grunddagpenning). I ärenden som gäller utkomstskyddet för arbetslösa får du mer information av din arbetslöshetskassa, Arbetslöshetskassornas samorganisation eller Folkpensionsanstalten. Arbetslöshets dagpenning betalas högst 5 dagar/vecka. Möjligheten till pensionsslussen för äldre arbetslösa upphör stegvis före 2025. Den första åtstramningen träder i kraft 2023. De som är födda 1965 är den första åldersklassen som inte får möjlighet till pensionsslussen. Under ett gradvist övergångsskede 2023 stiger den nedre åldersgränsen för pensionsslussen för personer som är födda 1963 med ett år till 63 år. År 2024 gäller ändringen dem som är födda 1964 och vars nedre ålders gräns för pensionsslussen stiger till 64 år. De som är födda 1962 är den sista åldersklassen som kan använda pensionsslussen i nuvarande form. Det fanns en mer omfattande skrivelse om ämnet i tidningen Reitti 1/2021. Lön för sjukledighet? Hur länge kan jag vara på betald sjukledighet och hur bestäms rätten till lön för sjukdomstid? Enligt kollektivavtalet bestäms sjukdomstiden med lön beroende på längden på ett oavbrutet anställningsförhållande enligt följande: Den avlönade periodens längd är dock 6 månader, om arbetstagaren på grund av sina arbetsuppgifter blivit oförmögen att utföra sitt arbete på grund av våld som han eller hon utsatts för. Perioderna av arbetsoförmåga är oavbruten, om inte arbetstagaren mellan dem har arbetat minst de arbetsdagar som ingår i 30 kalenderdagar eller om inte perioderna av arbetsoförmåga klart har berott på olika sjukdomsoch olycksfall. Arbetstagaren ska utan dröjsmål underrätta arbetsgivaren om sin arbetsoförmåga och den beräknade tidpunkten för när arbetsoförmågan upphör genom ett intyg utfärdat av en läkare. Om arbetsgivaren godkänner det, kan arbetsoförmågan påvisas också genom intyg eller annan utredning av någon annan yrkesutbildad person inom hälsooch sjukvården. Ytterligare upplysningar fås av förtroendemannen eller ur kollektivavtalet. De kollektivavtal som PAU förhandlat fram finns på förbundets webb plats www.pau.fi/edunvalvonta/ tyoehtosopimukset < Längden på ett oavbrutet anställningsförhållande Periodens längd mindre än en månad 1 vecka minst 1 månad men mindre än ett år 4 veckor mer än 1 år men mindre än 5 år 5 veckor 5 år eller längre 3 månader Reitti_7_2021.indd 36 Reitti_7_2021.indd 36 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 37 In English Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Pauli Malminen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/reitti/ osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 6/2021 When can I take the unemployment path to retirement? What is the unemployment path to retirement and how can I join it? The right to additional days of unemployment allowance, also known as the unemployment path to retirement, means that an earnings-related allowance can be paid after the maximum 500 days until you retire at the age of 65 as so-called additional days. Under the Unemployment Security Act (1290/2002), you can generally receive earnings-related allowance for a maximum of 300 or 400 days. If you have reached the age of 58 years and have worked for at least 5 years during the past 20 years, you are eligible for a maximum of 500 days earningsrelated unemployment allowance. If you have been unemployed for more than 500 days, you may be granted additional days of the unemployment allowance depending on your year of birth if you have been in a job which gives entitlement to a pension for at least 5 years during the past 20 years before the start of the additional days. If you were born between 1957 and1960, your right to additional days begins at the age of 61. If you were born in 1961 or later, additional days begin when you reach 62. You can receive unemployment allowance until the end of the month in which you turn 65 years. The unemployment allowance, including the additional days of the allowance, is either paid out by an unemployment fund (earnings-related daily allowance) or by Kela (basic daily allowance). Your own unemployment fund , the Federation of Unemployment Funds in Finland or Kela will provide you with more information about unemployment security. The unemployment allowance is paid for a maximum of 5 days/week. The possibility for the elderly unemployed to join the unemployment path to retirement will gradually come to an end by 2025. The first tightening will be applied in 2023. Persons born in 1965 will be the first age cohort without a possibility to join the unemployment path to retirement. In the gradual transition stage, in 2023 the lower age threshold for persons born in 1963 to join the unemployment path to retirement will be increased by one year to 63 years. The change in 2024 will apply to persons born in 1964, whose lower age threshold to join the unemployment path to retirement will rise to 64 years. Persons born in 1962 are the last age cohort that can use the unemployment path to retirement in its existing form. A more extensive article about the subject appeared in the 1/2021 issue of Reitti. Pay when on sick leave? How long can I be on paid sick leave and how is my entitlement to sick pay determined? Under the collective agreement, entitlement to sick pay depends on the length of a continuous employment relationship as follows: However, if the employee has been unable to work because of violence encountered during the course of their job, the length of paid sick leave is 6 months. Periods of incapacity for work are continuous unless the employee has been at work between them for at least on the working days included in 30 calendar days or unless the periods of incapacity for work are clearly related to different incidences of illness or accident. The employee must immediately notify the employer that he or she is unfit for work and when incapacity for work is expected to end by providing a medical certificate issued by a physician. If the employer agrees, incapacity for work may also be demonstrated by a certificate issued by another healthcare professional or by other information. For more information, consult your shop steward or the collective agreement. Collective agreements negotiated by PAU can be found on the Union’s home pages at www. pau.fi/edunvalvonta/tyoehtosopimukset < Length of continuous employment relationship Length of paid sick leave less than 1 month 1 week at least 1 month, but less than 1 year 4 weeks 1 year, but less than 5 years 5 weeks 5 years or longer 3 months M A K E R E H N E L A N N O T A L I L I P O I S K A A R I S A H A O S T O S R I Ä O P R A H O T U S O N N I S T U U A V A R I E T E E O R I V I E L O P A N N O S O S A T T O S I T V Ä R E Ä I U L A A T T A L A H N A I S K Ä T A S E L L O V L E U K I T H I I P P A O K R A I D E A T S E A T T E O S H O N K A V A A R A S B L O N D I A H I T S E N L A A K E A M Ä I S K I Ä E I N A R I T H U V I T H Y V I N K O L A K I V I K O T J A N O T T U E N O T T E L A T A A S Workers’ rights in Finland Regional State Administrative Agencies organize a webinar ”Workers’ rights in Finland” on Thursday 11.11.2021 at 17–18. The webinar is in English. It is aimed at non-Finnish speaking employees and jobseekers as well as professionals and volunteers working with immigrants. The webinar gives you basic knowledge of workers’ rights. We will also tell you what to do if you face problems at work. The aim of the webinar is to help workers and jobseekers to make sure that they will be treated right and equally in Finnish work life. For those who work with immigrants, the webinar will give know-how to guide immigrants in work-related situations. The webinar is free of charge and open to everyone. The webinar is held in English. Read more and register: www.tyosuojelu.fi/live10 Reitti_7_2021.indd 37 Reitti_7_2021.indd 37 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 39 38 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Reitti_7_2021.indd 38 Reitti_7_2021.indd 38 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• 39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 24.11. mennessä ja voita 20 € Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Reitti_7_2021.indd 39 Reitti_7_2021.indd 39 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04
• Ilman työehtosopimusta palkkasi olisi pienempi ja työehtosi heikommat Ammattiliittosi solmii työehtosopimuksen Työehtosopimus takaa työntekijälle monia etuja. Laki takaa vain minimin. TES Palkat Iltaja yötyölisät Joustovapaat Lainsäädäntö (laissa vain itsenäisyyspäivä) Lomaja lomaltapaluuraha Oikeus pidempään sairausajan palkkaan Palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon Palkka äityslomalta ja isyysvapaalta Ryhmähenkivakuutus Arkipyhäkorvaukset Jos arvostat näitä etuja, liity liittoon! www.pau.fi/jasenyys/liity-jaseneksi Reitti_7_2021.indd 40 Reitti_7_2021.indd 40 19.10.2021 15.04 19.10.2021 15.04