• Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 7 | 2022 Postinjakelun jakelumallit 18 Onko orjatyö historiaa Qatarissa? 20 Jakajan työ vietiin lattiatasolle 50-vuotislahjaksi potkut 12 6 Reitti_7_2022.indd 1 Reitti_7_2022.indd 1 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 3 2 Reitti 7 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 11 200 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 8 / 2022 18.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Kun jakelu meni rikki 10 Etätyön juridiikka 11 PUHEENJOHTAJALTA Bulevardilla riittää töitä 12 Postinjakelun jakelumallit 15 Nämä asiat sinun on hyvä tietää ylityön tekemisestä 17 Uutta polkua pitkin Ruotsin Haaparannalle 18 Posti antoi 50-vuotislahjaksi potkut 20 Onko orjatyö historiaa Qatarissa? 22 Kun työ on vain työtä? 24 Mari ja Zena oppivat paljon uutta Työehtojen peruskurssilta 26 Jokainen voi auttaa eurooppalaisessa kriisissä 28 Syksyn elokuvissa paljon kotimaista 29 Ristikko 30 MENOON MUKAAN 31 KOLUMNI: Puhetta taloudesta 33 Kysyvälle vastataan 34 På svenska 35 In English 36 KOLUMNI: Modernin työpaikan tunnusmerkkejä 37 KIRJA: Kari UotilaTelakan senaattori 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista 39 Muutosilmoitukset 18 26 24 Reitti_7_2022.indd 2 Reitti_7_2022.indd 2 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Jakelun lähtöpisteiden työolot saatava kuntoon Huom! Seuraavan Reitin deadline on 18.11. Lehti ilmestyy 14.12. Pä äk ir jo it us T ämän lehden kansijutussa jatketaan keskustelua jakelun lähtöpisteiden tilanteesta, josta Postin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki kirjoitti ansiokkaasti jo viime numerossa (Reitti 6/2022). Esityön ja jakelun eriyttäminen ei ole muuttanut pelkästään postinjakelun prosessia. Suurempi muutos jakajien näkökulmasta on ollut varmasti perinteisistä jakelutoimipaikoista luopuminen. Vaikka näitä työpaikkoja onkin vielä jäljellä, niin suuntaus on selvä. Jakajille osoitetaan työtiloja, joiden varustelutaso ja viihtyisyys ovat aiempaa heikommalla tasolla. Oletus kun on se, että jakajat pakkaavat vain valmiiksi lajitellut postinsa kulkuvälineisiin ja lähtevät reitille. Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista asettaa työnantajalle kuitenkin määräyksiä, joita se ei jatkuvassa kustannustehokkuudessakaan voi alittaa. Työnantajan on huolehdittava esimerkiksi siitä, että työpaikalla tulee olla työntekijöiden käytettävissä tarkoituksenmukaisia istuimia. Työntekijöiden käyttöön tarkoitettujen ruokailuja lepotilojen tulee olla tarkoitukseen sopivia ja riittävän tilavia ja niissä tulee olla työntekijöiden määrään nähden tarpeeksi pöytiä ja selkänojallisia istuimia. Työntekijöiden mukanaan tuoman ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee työpaikalta löytyä myös asianmukaisia laitteita. Lisäksi asetuksessa määrätään muun muassa siitä, että pukeutumistilojen tulee olla helppopääsyisiä ja työn luonteeseen ja työntekijöiden lukumäärään nähden riittävän tilavia. Niissä on oltava myös istuimet. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus säilyttää myös vaatteensa lukitussa paikassa. Työvaatteille tulee olla erilliset säilytystilat kuin muille vaatteille, jos työssä käytettävät vaaralliset aineet, kosteus, lika ja muut vastaavat olosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittaessa tulee olla tila myös vaatteiden kuivattamista varten. Työsuojeluvaltuutettujen selvityksen mukaan suurin osa jakelun lähtöpisteistä on kunnossa. Hyvä niin. Mutta poikkeuksiakin on. Tässä numerossa kerrotaan Arkadiankadun jakelun lähtöpisteestä Helsingissä, jossa jakajat kyykkivät lattialla selvittelemässä ja zippaamassa lähetyksiä jakelujärjestykseen. Jakajilta vietiin kaikki pöydät ja tuolit alkuvuodesta 2021, kun jakelun esityö keskitettiin Pasilaan. Niitä ei kuulemma enää tarvittu, kun lähetykset tulevat reiteittäin toimipaikkaan hyvässä järjestyksessä. No eipä ole tullut ja tuloksena oli käsittämätön työntekijöiden aliarviointi ja nöyryyttäminen. Onneksi lähtöpisteeseen toimitettiin tänä syksynä kalusteita paikallisen työsuojeluvaltuutetun puututtua asiaan. Vastuu työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista kuuluu ensisijaisesti aina työnantajalle. Mikäli nämä asiat ei työnantajaa kiinnosta, kannattaa kääntyä yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa aluehallintoviraston puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta avi.fi. < JUHA PÖYRY Reitti_7_2022.indd 3 Reitti_7_2022.indd 3 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Vie työkaverisi kulttuuritapahtumaan säätiön tukemana Tiesitkö, että Posti-konsernin työhyvinvointisäätiöltä voi hakea tukea alueelliseen tapahtumaan, esim. konserttiin, teatteriesitykseen tai urheilutapahtumaan. Alueellisesti järjestettävän tapahtuman periaatteet: • Tapahtuman järjestäjänä toimii Posti-konsernin henkilökuntaan kuuluva henkilö. • Tapahtuma on avoin kaikille Posti-konsernin työntekijöille. Tuettavassa tapahtumassa täytyy olla vähintään 10 osallistujaa. • Tukea voi saada esimerkiksi pääsylippuun teatteriesitykseen, konserttiin tai elokuvaan. Tukea ei myönnetä kuljetuksiin, ruokailuihin tai majoituksiin. • Tapahtuman järjestäjä suunnittelee tapahtuman, neuvottelee ryhmävarauksen ehdot (hinta, varausja peruutusehdot) ja hakee tukea säätiöltä. • Tuen edellytyksenä on, että järjestettävän tapahtuman kulut voidaan maksaa tapahtuman tuottavalle yritykselle laskulla. • Säätiö päättää vuotuisen budjetin puitteissa, voidaanko tapahtumaa tukea. • Ilmoittautuminen tapahtuu säätiön verkkosivujen kautta. • Säätiö ilmoittaa osallistujat tapahtuman järjestäjälle, joka huolehtii tapahtuman toteuttamisen (lippujen hakeminen ja jakaminen osallistujille henkilökorttia vastaan). • Tapahtuman järjestäjä raportoi säätiöille tapahtumaan osallistuneet henkilöt. Hakemuslomake löytyy osoitteesta www.tyohyvinvointisaatio.fi/kulttuuritapahtumat PAU allekirjoittaa oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja sen mukanaan tuomat lisääntynyt kuivuus, metsäpalot, vaaralliset myrskyt ja tulvat ovat heikentäneet jo nyt ihmisten elinolosuhteita ja terveyttä. Ihmiskunnan on siirryttävä nopeasti nykyisestä luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilitalouteen perustuvasta yhteiskunnasta kohti planeetan rajoja kunnioittavaa, ekologisesti kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä muutosta kutsutaan ekologiseksi siirtymäksi. Hallittu ekologinen siirtymä edellyttää oikeudenmukaisuuden huomioimista. Erilaiset toimijat kirkosta ay-liikkeeseen ja maataloustuottajista ympäristö-, ihmisoikeusja kehitysjärjestöihin ovat yhdessä laatineet konkreettiset periaatteet, joita noudattamalla oikeudenmukainen siirtymä voitaisiin toteuttaa. Periaatteiden pohjalta käynnistetään vuoden 2023 alussa yritysvastuujärjestö Finnwatchin koordinoima periaatteita esittelevä julkinen eduskuntavaalikampanja. Kampanjaa suunnitellaan yhdessä periaatteet allekirjoittaneiden tahojen kanssa, joihin kuuluu toimijoita kirkosta ay-liikkeeseen ja maataloustuottajista ympäristö-, ihmisoikeusja kehitysjärjestöihin. Liittohallitus päätti PAUn mukanaolosta kampanjassa syyskuun kokouksessa. Reitti_7_2022.indd 4 Reitti_7_2022.indd 4 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 5 4 Kuljetusala on toipunut koronasta aiheutuneesta romahduksesta. Kuljetusyritysten matkustajamäärät sekä liikevaihdot ovat osin ylittäneet koronaa edeltävän tason. Kuljetusalalla on monin paikoin kysynnän kasvusta ja alan houkuttelevuuden heikkenemisestä johtuva työvoimapula. Venäjän ylilentokielto on hidastanut lentoliikenteen elpymistä erityisesti Suomessa muun Euroopan palattua lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Ilmailualalla toimivat yritykset ovat jatkaneet koronan jälkeen liiketoiminnan voittojen parantamista hakemalla työehtojen leikkauksia. Toistuvilla säästökierroksilla ja toimintaympäristön muutoksiin vetoamalla pyritään siirtämään yritysten liiketoimintariskiä työntekijöille. -Ilmailualan työntekijät Suomessa ovat kantaneet raskaan taakan pandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista. Irtisanomiset, lomautukset ja työehtojen leikkaukset ovat horjuttaneet työntekijöiden luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, Suomen Lentäjäliiton puheenjohtaja Akseli Meskanen toteaa. Työehtosopimus neuvotte luissa tarve liittojen yhteistyölle Kuljetusalalla toimivat ammattiliitot AKT, RAU, IAU, JHL raideammattilaiAiempaa useampi työnantaja rikkoo työehtosopimuksen tai lakien määräyksiä SAK:n kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan 32 prosenttia työnantajista on syyllistynyt kuluneen 12 kuukauden aikana lakija työehtosopimusrikkomuksiin. Vuonna 2016 näin ilmoitti 28 prosenttia vastanneista. Lakitai sopimusrikkomukset ovat lisääntyneet lähes kaikilla toimialoilla eivätkä ne ole vähentyneet yhdelläkään alalla. Yleisimmin työnantajat rikkovat voimassa olevaa työehtosopimusta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää tulosta hyvin huolestuttavana. – Tulos on karu ja kertoo siitä, että lakien ja sopimusten noudattamisessa on paljon parannettavaa. Niillä työpaikoilla, joissa työnantaja laiminlyö sopimusten ja lakien noudattamisen, paikallista sopimista ei ole mielekästä lisätä. Voi vain kuvitella, mitä on paikallinen sopiminen lakia rikkovan työnantajan kanssa. Lakitai sopimusrikkomukset ovat yleisimpiä kuljetusalalla, jonka luottamushenkilöistä 44 prosenttia arvioi, että työnantaja on rikkonut lakia tai työehtosopimusta kuluneen 12 kuukauden aikana. Luvut ovat kautta linjan korkeita: Yksityisellä palvelualalla 37 prosenttia, julkisella palvelualalla 30 prosenttia ja teollisuudessa 25 prosenttia. < Kuljetusalan ammattiliitot valmistautuvat kylmään talveen Kuljetusalan ammattiliittojen puheenjohtajat kokoontuivat käsittelemään ajankohtaista työmarkkinatilannetta maalla, merellä ja ilmassa. K U VA : JU H A P Ö Y R Y set ja FAPA ovat aloittamassa työehtosopimusneuvotteluja. Merkittäväksi kohonnut inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa ja palkankorotukset tulevat tarpeeseen. Palkansaajien vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta työnantajien keskuudessa palkansaajien ostovoiman heikentymistä ei nähdä perusteena palkankorotuksille. Työantajapuolen asenne korostaa tarvetta liittojen keskinäiselle yhteistyölle, jonka toimivuudesta on viime aikoina hyviä kokemuksia kuntaja sotealalta. - Työnantajien tulee siirtää inflaatiopaineet palveluiden ja tuotteiden hintoihin eikä käyttää inflaatiota perusteena työehtojen heikentämiseen, Norran liikennelentäjiä edustavan FAPA:n Sami Suontama painottaa. Kuljetusalan ammattiliittojen yhteisessä tapaamisessa olivat edustettuina Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry, Raideammattilaiset JHL ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Finnairin liikennelentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto ry (SLL), Suomen Lentäjäliitto ry (FPA), Norran liikennelentäjiä edustava FAPA ry ja Suomen lennonjohtajien yhdistys SLJY ry. < 8 Kuljetusalan ammattiliittojen edustajista kuvaan ehtivät vasemmalta Heidi Nieminen PAU, Sami Suontama Norran liikennelentäjiä edustava FAPA, Markku Puumalainen ja Katariina Syväys Suomen lennonjohtajien yhdistys SLJY, Tero Palomäki Rautatiealan Unioni RAU, toiminnanjohtaja Sanna Viljakainen Kuljetusliitot KL, Teppo Järnstedt Raideammattilaiset JHL, Pekka Erkama Finnairin liikennelentäjiä edustava Suomen Liikennelentäjäliitto ja Ismo Kokko AKT. Reitti_7_2022.indd 5 Reitti_7_2022.indd 5 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 7 6 7 6 Työn kuva 6 Kun jakelu meni rik Ongelmat jakelun lajitteluprosessissa ovat näkyneet jakelun lähtöpisteissä. Jakajat joutuivat Helsingissä syksyyn saakka lajittelemaan posteja lattialla kyykkien. Myös rullakoita ja jakelukärryjä on käytetty lajittelu pöytien asemasta. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: RIITTA SIEVILÄ JA PAUN ARKISTO ki Reitti_7_2022.indd 6 Reitti_7_2022.indd 6 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 7 6 7 6 X X 7 Reitti_7_2022.indd 7 Reitti_7_2022.indd 7 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 9 8 Työn kuva J akelun keskittämisen ajatuksena oli erottaa lajittelu ja jakelu toisistaan käytännössä niin, että jakelun lähtöpisteisiin lähetykset tulisivat reiteittäin jakelujärjestyksessä. Jakajan tehtäväksi jäisi vain pakata kulkuväline ja lähteä reitille. Käytännössä näin on tapahtunut vain työnantajan visioissa. Todellisuudessa keskittäminen rikkoi jakelun, jossa ammattitaito, ammattiylpeys, laatu ja yhteisöllisyys hukattiin. Jakajat ovat tuskailleet pahimmillaan 5-7 kimpun kanssa ahtaissa tiloissa, jotka eivät ole täyttäneet työturvallisuuslain määräyksiä tai valtioneuvoston asetusta työpaikkojen turvallisuusja terveysvaatimuksista. MSMja manuposteja on lajiteltu jakelujärjestykseen myös jakelureitillä, kun tarkoituksenmukaisia tiloja ja työvälineitä ei jakelun lähtöpisteissä enää ole. Edunvalvojat ovat pitäneet asioista meteliä jo vuosia ja vaatineet työnantajaa ryhtymään toimiin asioiden korjaamiseksi. Esimerkiksi Helsingissä keskittämiseen liittyvät ongelmat nostettiin esiin yli kolme vuotta sitten, kun Katajanokan ja Kasarmitorin 34 jakelureitin esityö keskitettiin Helsingin postikeskukseen. Manuja msm-konelajittelussa valtavasti virheitä Etuja Taka-Töölön jakelun lähtöpiste sijaitsee Arkadiankadulla ravintolakoulu Perhon naapurissa. Toimipaikan esityö keskitettiin Pasilaan alkuvuodesta 2021. Samalla jakelun työtiloista poistettiin kaikki pöydät ja tuolit ”tarpeettomina”. Kun lajittelu ja jakelu päätettiin erottaa toisistaan, ajatus oli se, että kaikki menee hienosti, ettei jakelutoimipaikoissa tarvita mitään kalusteita. Pakataan vain kärryt ja lähdetään reitille. Mutta käytäntöhän on ollut ihan toinen, kertoo toimipaikan luottamusmies Jarmo Pakkanen. Tuoleja ja pöytiä toimitettiin jakelutoimipaikkaan takaisin tänä syksynä, kun jakelun esityötä valui Pasilasta yhä enemmän takaisin jakelun puolelle. Toimipaikasta ei ole käytännössä päässyt reitille zippaamatta eli lajittelematta niitä ensin jakelutoimipaikassa, koska Pasilan manuja msm-konelajittelussa on ollut valtavasti virheitä. Arkadiankadulla esityötä on tehty epäinhimillisissä olosuhteissa. Lähtökohta keskittämisessä on ollut se, että jakelu on täysin unohdettu ja ajettu alas. Jakajia on lähdetty käytännössä nöyryyttämään sillä, että työt tehdään lattialla. Pakkasen mukaan jakelun ongelmat Helsingissä perustuvat pitkälti ajatukseen Pasilasta omana budjettiyksikkönä. Kun siellä halutaan saada lukemat kuntoon ja pysymään budjetissa, niin silloin tehdään niin, että siirretään yksipuolisesti työtä tänne jakeluun. Olen kuullut, että on pohdittu jopa sitä, että onko postit pakko zipata aina niin tarkkaan vai voitaisiinko mennä vain suorilla juoksevilla numeroilla. No tämähän ei joissain tapauksissa toimi lainkaan. Näin saadaan kyllä oma yksikkö näyttämään hyvältä. Tämä on kaikkein pahinta osaoptimointia, että ne eivät tajua sitä, että heidän tehtävänsä on palvella nimenomaan jakelua. Hukkaan heitettyä tietoa Ongelmat lajittelussa johtavat siihen, että jakelun puolella joudutaan poimimaan monesta kasasta postia ja yhdistelemään sitä jakelun lähtöpisteessä tai ulkona jakelureitillä. On tietenkin paljon mukavampaa ottaa sellaiset lähetykset nipuista pois, jotka ei todellakaan sinne kuulu, ennen kuin lähtee reitille. Meille on tullut valtavan paljon manulajitteluja msm-kone virheitä. Ja edelleenkin tuntuu siltä, että msm-lajittelu on ihan kelvotonta monta kertaa. Arkadiankadulla jakelun vuoropäivämalliin siirtymisen jälkeen kaikkien työpäivien pituus on ollut pääsääntöisesti 7,39 tuntia. Pakkanen pitää tasapituisiin päiviin siirtymistä sinällään positiivisena, mutta reittejä olisi pitänyt samalla keventää. Nyt niitä on usein mahdotonta viedä työajan puitteissa. Pakkasen mukaan toimipaikassa paikkopäivää ei käytetä vain ns. kriittisten postien (esim. Kauppalehti, Talouselämä, Suomen Kuvalehti) viemiseen, vaan myös edellisen päivien jäämien jakamiseen. Tästä syntyy usean nipun ongelma, kun edellisen päivän jäämistä saattaa olla jo kaksi nippua, joiden päälle tulee vielä keskiviikon ja perjantain paikot. Viides nippu tulee sitten seurattavista. Joten sinun on pakko alkaa yhdistellä niitä posteja, jos luulet tuolla reitillä jotenkin selviäväsi. Haastattelun aikana Pakkanen harmittelee useaan kertaan lajittelun ja jakelun erottamisen järjettömyyttä. Kyse ei ole hänen mukaan pelkästä ergonomiasta, vaan myös valtavasta määrästä tietoa, jonka annetaan mennä hukkaan. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa yritysreitit, joiden jakelujärjestyksestä ja erityisLähtökohta keskittämisessä on ollut se, että jakelu on täysin unohdettu ja ajettu alas. Reitti_7_2022.indd 8 Reitti_7_2022.indd 8 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 9 8 Vuonna 2016 lähetyksiä zipattiin jakelujärjestykseen vielä asianmukaisilla työvälineillä. Vuonna 2022 lattialla sinisen kirjelaatikon päällä istuen. ENNEN NYT piirteistä paras tieto on vain kokeneella jakajalla, ei postikeskuksen lajittelijalla, jolla ei ole käytännössä mitään yhteyttä jakeluun. Pakkanen antaa esimerkin. Kun esityön tekijä saa vaikkapa reittimuutosilmoituksen kautta tiedon uudesta, reitille tulleesta yrityksestä, hän ei voi tietää osoitteen epämääräisyyden takia, esim. Kaisaniemenkatu 1, mihin kohtaan ko. yritys sijoittuu. Jos tietoa jakajalta ei saa, estyy koko esityön tekijän perusidea – järjestää posti sellaiseen järjestykseen, jossa sen voi jakaa. Työntekijöiden mielipiteillä ei ole ollut merkitystä Postissa työntekijöiden mielipiteiden huomioiminen on sivuutettu nopeasti, kun tuotannon prosessikehityksellä ja muutoksilla on haettu kustannussäästöjä ja ”tehokkuutta”. Lajittelutyön keskittäminen on tästä yksi esimerkki. Tämähän tehtiin käsittääkseni niin, että tässä ei millään tavalla konsultoitu jakelua tai yksittäisiä jakajia. Enkä usko, että on käyty hirveästi keskustelua ryhmävastaavien tai palvelupäälliköidenkään kanssa. Jossakin ylhäällä on tehty päätös tällaisesta erottelusta tuntematta ollenkaan jakelun maailmaa ja ymmärtämättä niitä ongelmia mitä tästä syntyy, Pakkanen muistuttaa. Tuntui siltä, että meitä haluttiin vain nöyryyttää, kun meiltä otettiin kaikki työkalut pois. Mitään järkisyitä mä en siihen nähnyt. Meillehän se myytiin niin, että ette te mitään kalustoa tarvitse, vaan lastaatte vaan kamat ja lähdette liikkeelle, kun kaikki tulee Pasilasta niin valmiiksi lajiteltuna. Tosin nyt leimaamme itsemme sisään jakelureittiä edeltävään työhön, eikä suoraan jakelureitille niin kuin ennen. Jossain ilmeisesti huomattiin, ettei reitille lähtö tapahdukaan niin sutjakkaasti. Työntekijöiden kuuntelemisesta on puhuttu iät ja ajat, mutta sen tehosta tuotannon prosesseihin ei ole juuri mitään näyttöä. Strategioita ja uudistuksia on Postissa runnottu läpi seurauksista välittämättä. Työntekijöitä pitäisi kuunnella enemmän, mutta aika vähän sillä tuntuu olevan tehoa. Ajatusmalli tuntuu menevän vain niin, ettei työntekijöillä voi olla fiksuja ajatuksia. Jotkut muut, suunnittelijat ja tuotannon johto ovat tietävinään paremmin. Kyllä tästäkin muutoksesta on puhuttu pitkin matkaa paljon, että tämä ei toimi, mutta kun ei sitä kukaan kuuntele. < Työntekijöitä pitäisi kuunnella enemmän, mutta aika vähän sillä tuntuu olevan tehoa. Reitti_7_2022.indd 9 Reitti_7_2022.indd 9 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 11 10 Etätyön juridiikkaa TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies Mitä laki sanoo etätyöstä? Etätyötä koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen mukaan etätyö on tapa organisoida ja/tai suorittaa työtä työsopimuksen perusteella/työsuhteessa käyttäen tietotekniikkaa tavalla, jossa työ, jota voitaisiin tehdä myös työnantajan tiloissa, tehdään säännöllisesti noiden tilojen ulkopuolella. Suomen lakitekstissä ei ole nimenomaisesti etätyöstä kirjoitettu, mutta työlainsäädäntöä on tietenkin sovellettava myös etätyössä. Yllä siteeratussa EU:n tasolla solmitussa etätyön puitesopimuksessa käsitellään etätyöhön siirtymisen periaatteita ja etätyön tekemisen minimiehtoja. Lisäksi joissain työehtosopimuksissa on määritelty etätyöskentelyn ehtoja. Etätyöstä sopiminen Työntekijä ja työnantaja voivat laatia etätyöjärjestelyjä koskevan kirjallisen sopimuksen, ja tämä onkin suositeltavaa, jos työ on tarkoitus suorittaa osin tai kokonaan etätyönä. Etätyön pelisäännöt on tärkeä olla selvillä puolin ja toisin. Olennaisia kysymyksiä on esimerkiksi se, miten ison osan työstä saa tehdä etänä, milloin toimipaikkaan on ilmestyttävä fyysisesti sekä se, voidaanko etätyö lopettaa puolin tai toisin ja työ siirtää takaisin toimipaikalle kotikonttorilta ja millaisia ilmoitusaikoja tällöin noudatetaan. Etätyöstä on mahdollista sopia jo työsopimuksessa, jolla työntekijä palkataan töihin, mutta asiasta voidaan sopia myös myöhemmin työsuhteen aikana. Etätyöhön siirtymisessä lähtökohtana on työntekijän ja työnantajan vapaaehtoisuus. Jos työsopimuksessa on sovittu normaalista lähityöstä, työntekijän on hankala lähteä yksipuolisesti vaatimaan oikeutta jäädä etätöihin. Toisaalta myöskään työnantaja ei voi pakottaa työntekijää siirtymään etätöihin. Etätyöläisen oikeudet ja velvollisuudet Etätyöskentely koskee vain työn suoritustapaa. Työntekijällä on oikeus samoihin lain ja työehtosopimuksen takaamiin oikeuksiin kuin vastaavilla työntekijöillä, jotka työskentelevät fyysisellä työpaikalla. Työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät etätyössä pääpiirteissään samoina. Työantajalla on esimerkiksi oikeus johtaa työtä ja työntekijällä on velvollisuus pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta. Etätyöntekijän tulee kotikonttorilla pitää huolta muun muassa työvälineistä ja tietoturvasta. Tasapuolinen kohtelu Kaikkea työtä ei ole mahdollista tehdä etätyönä. Etätyökäytännöt voivat myös poiketa eri työntekijöillä. Työnantaja määrittelee tehtävät, joissa etätyö on mahdollista. Olennaista on, että työnantaja noudattaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta, eli kohtelee tasapuolisesti samassa asemassa ja samanlaisissa tehtävissä olevia työntekijöitään. Työterveysja turvallisuus etätyössä Työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita kotikonttorilla, joten tietyt työturvallisuuslain säännökset soveltuvat kotiolosuhteisiin rajoitetusti. Työnantaja on kuitenkin velvollinen huolehtimaan työntekijän työterveydestä ja -turvallisuudesta myös etätyössä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan tunnistamaan ja arvioimaan työn vaarat ja haitat ja tämä velvollisuus on siis voimassa myös etätyössä. Etätyössä työturvallisuusasioissa korostuvat usein työn henkiset kuormitustekijät sekä ergonomiakysymykset. Vakuutusturva etätyössä Työnantajalla on oltava työntekijälle sattuvia tapaturmia varten lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka korvaa työtä tehtäessä tai työnteon yhteydessä sattuvat tapaturmat. Työntekoon rinnastetaan edunvalvojan tehtävän hoitaminen sekä työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen. Työntekoon rinnastetaan normaalisti myös työstä johtuva matkustaminen ja matkustamiseen vähäinen poikkeaminen matkareitiltä. Etätyössä lakisääteinen vakuutusturva on rajattu. Työtapaturmana korvataan vain työntekijän etätyöksi sovittuun työhön välittömästi liittyvän toiminnan yhteydessä sattuneet tapaturmat. Esimerkiksi jos työntekijä etätöissä ollessaan ottaa pyykkejä pesukoneesta ja jättää kätensä pesukoneen luukun väliin, tapaturma ei ole liittynyt työtehtävien hoitamiseen eikä sitä korvata työtapaturmana. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi vakuutusyhtiöt tarjoavat työnantajille esimerkiksi erilaisia etätyövakuutuksia ja vapaa-ajan vakuutuksia, joilla työnantaja voi laajentaa työntekijöidensä vakuutusturvaa. Tarkista vakuutusten kattavuus työnantajaltasi. < Reitti_7_2022.indd 10 Reitti_7_2022.indd 10 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Bulevardilla riittää töitä 11 T ehyn ja Superin hoitajia koskevaan työmarkkinakiistaan löytyi sopu Bulevardilta, valtakunnansovittelijan luota. Hyvä niin! Yhden kiistan ratketessa, on uusia jo hyvää vauhtia syntymässä. Teollisuusliitto ilmoitti lokakuun puolivälissä irtisanoneensa teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättymään marraskuun loppuun, koska ensi vuoden palkoista ei löytynyt sopua. Palkat jäivät sopimatta myös kemian alalla ja alan sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa. Ennen vuodenvaihdetta valtakunnans ovittelija saattaa siis saada ratkottavakseen perinteisten vientialojemme palkkaja tes-kysymyksiä. Noilla ratkaisuilla on myös vaikutus kunta-alan tuleviin palkankorotuksiin. Kemian ratkaisu on myös meidän työehtosopimuksissamme palkkojen osalta perälautana, jos emme itse onnistu palkankorotuksia neuvottelemaan sitä ennen maaliin. Vuodenvaihteen jälkeen, tammi-maaliskuun aikana, on päättymässä yli sata SAK:n liittojen sopimaa työehtosopimusta, joten Bulevardilla riittänee ratkottavaa myös koko kevään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja sanoi lokakuussa kohun aiheuttamassa talouspolitiikkaa koskevassa puheessaan maailman ja politikkojen tulleen hulluiksi. Minusta hullulta tuntuu kotimaassamme käytävä palkankorotuskeskustelu. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin lähes kaikkien mielestä inflaatio on nostanut hintoja ja syönyt merkittävästi ostovoimaa. Erityisesti pienija keskituloisilla ennakoidaan olevan vaikeuksia selvitä ensi talven aikana energiaja ruokakuluista. Euroopassa on tämän takia sovittu tänä syksynä isoistakin palkankorotuksista, joka kuulostaa loogiselta. Kotimaassamme kaikki työnantajapuolen julkilausutut puheet ovat korostaneet palkkamalttia. Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoo tuoreessa blogissaan, että ”tähän tilanteeseen sopivat huonosti korkeat palkankorotukset”. Hänen mukaansa teknologiateollisuuden tes-osapuolten ”näkemykset tilanteeseen sopivasta palkkaratkaisusta olivat kaukana toisistaan”. Suomessa ostovoimaa turvaaviin korotuksiin taidetaan päästä vain työtaisteluiden kautta. Ostovoiman heikentyminen syö erityisesti matalapalkkaisten alojen houkuttelevuutta, koska jos pieni palkka riitti aiemminkin huonosti elämiseen, niin hintojen nousun jälkeen se ei siihen ainakaan riitä. Ja useilla aloilla on ollut jo aiemminkin isoja ongelmia saada riittävästi työntekijöitä. Korkean osaamisen tehtävien osalta (esimerkiksi useat it-alan työt) on ollut jo kauan selvää, että työvoimasta kilpaillaan paremmilla työsuhteen ehdoilla ja kilpailevia yrityksiä korkeammilla palkoilla. Matalapalkka-aloilla toimisi sama logiikka. Toistaiseksi työnantajat ovat käyttäneet matalapalkka-aloilla hyvin vähän työvoimakilpailussa palkkahoukuttelua. Tai ainakaan kukaan ei ole halunnut tehdä sitä julkisesti ja näkyvästi, vaikka tässä ajassa valtavirrasta poikkeavalla ajattelulla onnistuisi varmasti saamaan suurta huomiota ja siinä sivussa sitä paljon kaivattua työvoimaa. < Reitti_7_2022.indd 11 Reitti_7_2022.indd 11 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 13 12 Valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä, joka arvioi postija jakelumarkkinan tulevaisuuden näkymiä ja muutostarpeita postilainsäädäntöön, julkisti loppuraporttinsa elokuussa 2020. Raportista voisi nostaa esille kolme asiaa: 1. Postinjakelu ehdotettiin muutettavaksi viisipäiväisestä jakelusta kolmipäiväiseksi. 2. Haja-asutusalueelle, jossa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua, ehdotettiin otettavaksi käyttöön määräaikainen Postinjakelun jakelumallit Tällä hetkellä useilla alueilla on käynnissä muutosneuvotteluja, jotka johtuvat jakelumallin muutoksesta. Viimeisten vuosien aikana jokainen postilainen on ollut niin monen muutoksen kohteena, että on erittäin ymmärrettävää, jos jokainen muutos ei enää jaksa kiinnostaa. Mutta jos olet miettinyt, mitä ovat eri jakelumallit, niin tämän jutun lukemalla tiedät niistä lähes kaiken. tiedonvälitystuki. Valtio tulisi siis kustantamaan sanomalehtien jakelua kahden jakelupäivän osalta ja laki velvoittaisi Postin jakamaan siellä kolmena päivänä viikossa, joten haja-asutusalueella sanomalehti saataisiin tilattuna kotiin ainakin viitenä päivänä viikossa. 3. Siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun edellytettiin Postin sisällä tapahtuvan aktiivisessa vuoropuhelussa henkilöstön kanssa. Muutokset tulee raportin mukaan tehdä hallitusti ja osaavan henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen tuli turvata. Kaksi vuotta tämän jälkeen ollaan tilanteessa, jossa eduskunnan liikenneja viestintävaliokunta käsittelee tuon sisältöistä lainsäädäntöpakettia eduskunnalle hyväksyttäväksi. Työryhmän ja valiokunnan työn välissä PAU ja Posti kävivät raportin mukaista vuoropuhelua. Saimme keväällä 2021 aikaiseksi sopimuksen jakelumalleista, jolla siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun pitäisi pystyä toteuttamaan hallitusti niin, että osaavan henkilöstön riittävyys ja työssäjaksaminen turvattaisiin. Tätä mallia kutsutaan jo niin monella nimellä, että niistä on vaikea pysyä perässä. Yhdistetyn jakelun kanssa synonyymeinä tai lähes synonyymeinä toimivat ainakin yhdistetty vyöhykejakelu sekä Pohjanmaan malli. Viimeisin nimi johtuu siitä, että Pohjanmaalla on tämän mallin mukaisesti useammassa jakelutoimipaikassa työskennelty jo pitkään. Tämä jakelumalli on tarkoitus ottaa käyttöön pienemmissä kaupungeissa ja taajamissa niillä alueilla, joissa on Postin tuottama varhaisjakelu. Alueella ei toimisi mallin käyttöönoton jälkeen enää erillistä varhaisjakelua vaan tavoitteena on, että perusjakelu jakaa ensin varhaisjakelualueella kaikki tuotteet yhdellä kertaa (niin aamun sanomalehden kuin perusjakelussa kulkevat lähetykset) ja siirtyy sen jälkeen tekemään jakelua varhaisjakelualueen ulkopuolelle. Toki varhaisjakelualueellakin pitää jakelua suorittaa aamun varhaisten tuntien jälkeen ainakin kuitattavien lähetysten, erityisesti pakettien osalta. Tässä mallissa on myös hyvää, mutta ehdottomasti myös huonoa. Hyvää on se, että työn pitäisi taas muuttua enemmän kokoaikatyöksi, kun työtä siirtyy varhaisjakelusta perusjakelun tehtäväksi. Osan mielestä hyvää on myös se, että työn aloitusajankohta aikaistuu, mutta osan mielestä se varmasti tulee aikaistumaan aivan liikaa. Varhaisjakelualueella sanomalehden pitää olla yleisesti jaettuna klo 6.30 tai klo 7 mennessä, joka on Pohjanmaalla toimivien yhdistetyn jakelun paikkojen osalta tarkoittanut, että osalla työvuorot ovat alkaneet noin klo 4, osalla viiden jälkeen ja toki niillä, jotka jakavat vain muualla kuin varhaisjakelualueella työvuoron alkamisajankohta on ollut myöhäisempi. Työt tullaan suunnittelemaan tämän mallin alueille klo 03 jälkeen alkaviksi. Klo 03 06 välillä alkaneista työvuoroista maksetaan yötyölisää klo 6 asti. Yötyölisän suuruus on 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna. Ennen klo 03 tässä mallissa työ voisi alkaa vain paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopien tai maksamalla täyttä yötyölisää eli 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettuna klo 21 – 06 väliseltä ajalta. Tuohon aikaan alkava työvuoro on varmasti osalle mahdoton ja sopimukseen on kirjattu, että yötyöhön siirtymisestä tulee käydä keskustelu henkilöstön kanssa ja huomioida myös henkilökohtaiset esteet. Ensisijaisesti ne työntekijät, jotka ovat halukkaita yötyötä tekemään, tekisivät näitä työvuoroja. Toki jos kukaan ei halua niitä tehdä, joutuu osa väistämättä vastentahtoisesti näihin vuoroihin. Pohjanmaata lukuun ottamatta yhdistetty jakelu ei ole alkanut vielä missään muualla. Luultavaa on, että tämänkin mallin osalta muutosneuvotteluita alkaa viimeistään ensi vuonna ja yhdistetty jakelu tulee olemaan käytössä ensi vuoden aikana myös muualla kuin Pohjanmaalla. Yhdistetty jakelu 12 Reitti_7_2022.indd 12 Reitti_7_2022.indd 12 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 13 12 Tämä on niin sanottu isojen kaupunkien malli. Siellä missä perusjakelu suoritetaan vuoropäivämallin mukaan, jakelu tapahtuu vuoropäivinä eri alueilla kahden viikon kierrossa. Eli esimerkiksi tällä viikolla A alue jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja ensi viikolla A alue jaetaan tiistaisin sekä torstaisin. B alueen osalta taas viikot menisivät toisinpäin. Jakajan kannalta hyvää on se, että jakelupäivien tulisi olla aika lailla samanpituisia tai niin sanottuja kevennettyjä päiviä ei ole, vaan jaettavat lähetykset jakaantuvat tasaisesti viikon päiville. Työ tulee myös suunnitella pääsääntöisesti kokoaikaiseksi, joten vuoropäivämallialueilla pitäisi osa-aikaisia olla vain vähän tai jos heitä on, niin sen pitäisi perustua jakajan omaan tahtoon tehdä työtä osa-aikaisena. Koska jakaja ei tässä mallissa käy kaikkien ovien takana jokaisena arkipäivänä, tuli ratkaista se, miten niiden lähetysten kanssa toimitaan, jotka pitää olla jonain tiettynä tavoitepäivänä jaettuna sillä alueella missä kyseisenä päivänä ei perusjakelua suoriteta. Tavoitteena on pitää mahdollisimman paljon tuotteita perusjakeluverkossa, mutta tietyt kriittiset/nopeat tuotteet ovat vaatineet joko paikkausverkkoa tai muita jakeluverkkoja, kuten varhaisjakeluverkkoa, jotta kyseiset tuotteet ovat asiakkaalla tavoitepäivänä. Posti on myös jo tehnyt tai tekemässä ensi vuoden alusta alkaen sellaisia tuoteuudistuksia, että mahdollisimman monella jakelutuotteella jakoaika mahdollistaa sen jakamisen vuoropäivämallilla. Ensimmäinen pilottipaikka vuoropäivämallille oli Espoo, jossa mallin kanssa aloitettiin syksyllä 2021. Vuoropäivämalli Siellä ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, jonka huomasi varmasti jokainen Espoossa perusja varhaisjakelua tekevä. Ja vähän muutkin. Reitti kirjoitti asiasta numerossaan 7/2021. Tuon jälkeen on onneksi paljon muuttunut ja tällä hetkellä Espoossa ja muilla vuoropäivämallipaikkakunnilla työt sujuvat jo paljon paremmin, vaikka toki yhä parannettavaa on vielä paljon tässäkin mallissa. Nykyisenkaltaisia paikkoverkkoja ei enää jatkossa ole, varhaisjakeluun virtautetaan jaettavaa nyt huomattavasti maltillisemmin (niin kuin sopimus edellyttää) ja ainakin osaan paikoista on jo osattu suunnitella reitit lähtemään niin ettei jakelureitillä tarvitse olla iltaan saakka. Tätä kirjoittaessa vuoropäivämallilla jakelua tehdään Espoon lisäksi Helsingissä, Kauniaisissa, Tampereella ja Turussa sekä sen ympäristökunnissa. Jo loppuneiden tai käynnissä olevien muutosneuvotteluiden perusteella malliin on siirtymässä Jyväskylä, Oulu, Vantaa, Pori, Savonlinna, Joensuu, Vaasa ja Kokkola. Ja varmasti vielä usean kaupungin osalta neuvottelut ovat vasta suunnitteluasteella ja niitä käynnistyy lisää seuraavan talven ja kevään aikana. Vuoropäivämallissa työn kokonaismäärä on pienempi kuin viisipäiväisessä jakelussa. Tästä syystä muutosneuvotteluiden (aiemmin yt-neuvottelut) aloitusvaiheessa on ilmoitettu välillä hurjiakin vähennysmääriä. Missään alueella lähellekään ilmoitettujen kaltaiset vähennykset omassa henkilöstössä eivät ole toteutuneet – toki osin syy on ollut siinä, että työnantaja on toteuttanut vähennystarpeen lopulta joko osin tai kokonaan vähentämällä vuokratyövoimaa sekä alihankintaa. Henkilöstön kannalta on täysin turhaa epävarmuutta aiheutettu isoilla vähennysluvuilla, vaikka neuvotteluiden lopputulokset ovatkin tähän mennessä henkilöstön kannalta olleet tyydyttäviä. 13 Reitti_7_2022.indd 13 Reitti_7_2022.indd 13 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 15 14 Tämä loppuvuosi ja ensi vuosi tulee varmasti olemaan muutosneuvotteluiden värittämä, kun eri jakelumallit tulevat ympäri maata käyttöön. Näillä jakelumalleilla katetaan koko Suomi, mutta maailma ei taida tulla valmiiksi siinäkään vaiheessa, kun jokainen kolkka maasta on jonkun edellä kuvatun mallin piirissä. Sopimuksessa on myös todettu, että ajan kuluessa alueet voivat siirtyä jakelumallista toiseen ja näin myös varmasti tulee tapahtumaan. Ajan hengen mukaisesti tässäkin asiassa varmaa on vain muutos. < Haja-asutusalueella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä osaa maastamme, jossa ei ole sanomalehtien varhaisjakelua. Eli pinta-alallisesti tämä malli tulee kattamaan selkeästi suurimman osan valtakuntaa. Jakelu tämän mallin osalta tulee tapahtumaan postilain ohjaamana. Postilaki edellyttää haja-asutusalueen osalta jakelua kolmena päivänä viikossa, jonka lisäksi valtio tulee tukemaan sanomalehtien jakelua haja-asutusalueella kahtena päivänä viikossa määräaikaisella tiedonvälitystuella. Liikenneja viestintävaliokunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä tukea perusteellaan seuraavalla tavalla: ” Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eikä saatavilla ole täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua, ja näin osaltaan varmistaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus, tukea uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.” Hintalapuksi tälle valtionavustukselle on arvioitu tulevan vuositasolla enintään 15 miljoonaa euroa. Liikenneja viestintävirasto tulee kilpailuttamaan valtionavustuksen. On todennäköistä, että tätä kilpailutusta ei ehditä tekemään enää tämän vuoden puolella, koska lakia ei ole vielä lopullisesti eduskunnassa Haja-asutusalue hyväksytty. Kilpailutus siis tapahtunee jossain kohtaa ensi vuonna, ja jakelutuen voittaneet jakeluyritykset aloittavat tuetun toiminnan todennäköisesti noin puolessa välissä ensi vuotta. PAUn ja Postin yhteinen tavoite on tietysti se, että Posti voittaa tämän tuen itselleen mahdollisimman laajasti ja haja-asutusalueella säilyisi sen myötä viisipäiväinen työviikko sekä mahdollisimman laajasti kokoaikainen työ postilaisilla. Huonoin vaihtoehto on se, että haja-asutusalueella toimii kaksi osa-aikaista jakeluverkkoa. Tuen kilpailutuksen osalta ei ole vielä kerrottu julkisuuteen, kuinka moneen kilpailutusalueeseen liikenneja viestintävirasto on ajatellut maan jakaa. Norjassa jakelutuki kilpailutettiin siten, että maa jaettiin kahteen osaan ja nämä kaksi aluetta kilpailutettiin erillisinä. Suomessa todennäköisesti kilpailutettavia alueita on useampi. Vuosi 2023 ja sen jälkeen 14 Reitti_7_2022.indd 14 Reitti_7_2022.indd 14 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 15 14 T yöaikalaki kertoo yksiselitteisesti, että ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksensa. Lain mukaan suostumuksen ylityöhön voi antaa myös lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Nämä asiat sinun on hyvä tietää YLITYÖN TEKEMISESTÄ Aloitetaan sillä kaikille jo itsestään selvällä asialla: ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista. Postinjakelussa yhä taitaa kaikkialla olla käytäntö, että reitin on voinut halutessaan jakaa loppuun, vaikka päivä menisi ylitöiksi. Jos työnantaja tämän menettelytavan haluaa muuttaa, niin se siitä varmasti informoi jakajat. Yhä joissain paikoissa on työnantaja edellyttänyt kertomaan etukäteen, jos näyttää siltä, että reittiä ei työajan puitteissa kerkeä jakamaan. Ylitöitä ei ole tietenkään pakko tehdä, vaikka ei olisi osannut ennakkoon arvioida, että työaika ei reitin jakamiseen riitä. Ylitöiden enimmäismäärä Monelle on vahvasti jäänyt mieleen vanhan työaikalain mukaiset enimmäismäärät. Ennen 1.1.2020 laissa oli kirjattuna, että neljässä kuukaudessa saa tehdä ylitöitä 138 tuntia neljässä kuukaudessa ja 250 tuntia vuodessa. Ja sen lisäksi oli mahdollista edunvalvonnan sopia lisätunteja noiden päälle. Mutta nyt nuo tuntimäärät pitää unohtaa, sillä sellaisia ei ole 1.1.2020 voimaan tulleessa työaikalaissa. Nykyisen työaikalain mukaan seurataan kokonaistyöajan enimmäismäärää. Seurannassa siis otetaan huomioon kaikki työtunnit riippumatta siitä, ovatko ne esimerkiksi tavallisia työtunteja, ylitöitä, hätätöitä tms. Lain mukaan enimmäistyöaika saa olla enintään 48 h/vko neljän kuukauden tarkastelujaksolla. Työehtosopimuksella voidaan poiketa tuosta neljän kuukauden tarkastelujakson pituudesta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa sekä Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevassa työehtosopimuksessa on kirjaus, että paikallisesti on mahdollista sopia työajan enimmäismäärien tarkastelujaksona kalenterivuotta. Posti-konsernin TEKSTI: HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja KUVA: SHUTTERSTOCK Reitti_7_2022.indd 15 Reitti_7_2022.indd 15 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 17 16 yhtiöissä on molempien työehtosopimusten osalta sovittu, että seurantajakso on kalenterivuosi. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi ja jos kyseinen sopimus irtisanottaisiin joskus tulevaisuudessa, olisi jatkossa seurantajakso lain mukainen neljä kuukautta. Koska seurantajakso on tällä hetkellä kalenterivuosi, niin laskentakaava on seuraava: Kalenterivuodessa on 52 viikkoa. Työaikalain mukainen kokonaistyöajan enimmäismäärä vuoden aikana on 52 viikkoa vähennettynä lomaviikoilla ja kerrottuna 48 tunnilla. Esimerkkejä: 1. Henkilöllä on vuosilomaa neljä viikkoa. Vuosittainen enimmäistyöaika: 48 tuntia * 48 viikkoa = 2304 tuntia 2. Henkilöllä on vuosilomaa viisi viikkoa. Vuosittainen enimmäistyöaika: 48 tuntia * 47 viikkoa = 2256 tuntia 3. Henkilöllä on vuosilomaa kuusi viikkoa. Vuosittainen enimmäistyöaika: 48 tuntia * 46 viikkoa = 2208 tuntia 4. Henkilöllä on vuosilomaa seitsemän viikkoa. Vuosittainen enimmäistyöaika: 48 tuntia * 45 viikkoa = 2160 tuntia Jos asiaa haluaa ajatella viikkotasolla, niin kokoaikaisen postityöntekijän ja pakettilajittelijan säännöllinen työaika on työehtosopimuksen mukaan 38 tuntia 15 minuuttia. Kun lain mukainen enimmäistyöaika on seurantajaksoa kohti 48 tuntia viikossa, niin yhtä työviikkoa kohti on kokoaikaisella työntekijällä mahdollisuus tehdä keskimäärin 9 tuntia 45 minuuttia ylitöitä. Noudattaakseen työaikalain säännöstä työnantajan on järjestelmällisesti seurattava työajan enimmäismäärää, koska tarvittaessa se pitää pystyä viranomaiselle työaikakirjanpidosta esittämään. Ylityökorvaus Jos on tehnyt ylitöitä, kannattaa tarkistaa palkkalaskelmasta, että siitä hyvästä on saanut myös työehtosopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen mukaisen vuorokautisen (7 tuntia 39 minuuttia) tai viikoittaisen säännöllisen työajan (38 tuntia 15 minuuttia). Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen mukainen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika eli 38 tuntia 15 minuuttia ylittyy. Arkipyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee viikoittaista ylityökynnystä. < Lain mukaan enimmäistyöaika saa olla enintään 48 h/vko neljän kuukauden tarkastelujaksolla. Reitti_7_2022.indd 16 Reitti_7_2022.indd 16 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 17 16 Uutta polkua pitkin Ruotsin Haaparannalle P yöräretkellä kohti Torniota ja sieltä Haaparannalle. Rajan jälkeen oikealle puolelle jää IKEA ja muita kauppoja. Storgatania kohti etelää kadunnumero 73:a, jossa sijaitsee Konditoriet JoLa, Johannan ja Lauran konditoria. Hyvän kahvin ja leivoksen nauttimisen lomassa kiireiset yrittäjät ehtivät muistella uraansa Postilla. Kuten usean muunkin postilaisen tavoin, myös Johannan ja Lauran ura alkoi 2000-luvun alussa opintojen loma-aikana kesätöissä postia jakaen. Opintojen päätyttyä kesällä 2007 Johanna jatkoi Postilla määräaikaisena usean muun tavoin, kun muuta työtä ei ollut. Laura päätti perustaa perheen ja seurasi sivusta siskonsa uraa postilaisena. Tutulla tavalla määräaikaisuuksia sitten kertyi aika paljon. Lauran perhevapaiden jälkeen siskokset jatkoivat jälleen yhdessä työskentelyä Postilla määräaikaisina työntekijöinä. Johanna vakinaistettiin vuonna 2011. Keväällä 2012 Laura jäi äitiyslomalle, Johanna puolestaan vuoden lopussa. Johannan perhevapaiden aikana Laura palasi takaisin Postille määräaikaisena työntekijänä. Tulevaisuus Postilla alkoi hieman huolettaa, kun uudistuksia ja muutoksia tuli jatkuvasti. Työntekijöitä alettiin vähentämään ja reittimuutokset lisäsivät työmäärää. Se ”mukava ja helppo kesätyö” muuttui sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi. Isoimpana muutoksena tuli koko Meri-Lapin jakeluitten keskittäminen Keminmaan terminaaliin. Korona ei lannistanut kaksosia Epävarmuus ja alati muuttuva postityö sai miettimään tulevaisuutta. Usean vuoden odottamisen jälkeen myös Laura vakinaistettiin keväällä 2017. Molempien vakinainen työsopimus mahdollisti haaveet opiskelemaan lähdöstä. Opintovapaata haettiin ja se myönnettiin. Siskokset opiskelivat Koulutusrahaston opintorahalla ja valmistuivat leipuri-kondiittoreiksi Tornion Ammattiopisto Lappialta kesällä 2019. Opintojen loppusuoralla oli molemmille siskoksille tiedossa leipurin töitä, joten yhdessä tuumin siskokset hakivat Uuteen polkuun ja tulivat hyväksytyiksi. Irtisanomisajan palkan ja muiden sattumusten kautta avautui tilaisuus perustaa oma leipomo-kahvila Haaparannalle. Oma yritys Konditoriet JoLa perustettiin helmikuussa 2020, mutta sitten iski korona epidemia. Kahvila ei ollut edes ehtinyt avata oviaan, kun rajan yli kulkeminen vaikeutui. Piti olla todistuksia mennen tullen rajalla. Myös viikoittaiset koronatestit tulivat tutuiksi talvella 2021. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja kulkeminen Suomen ja Ruotsin välillä palasi normaaliksi. Yrittäjän elämä on kiireistä ja työntäytteistä. Tyytyväisiltä nämä ahkerat kaksoset näyttävät ja kuulostavatkin, vaikka välillä on täytynyt nukkua työpaikalla suurten tilausmäärien vuoksi. Olivathan nämä kaksoset iloisia ja reippaita jo Postilla ollessaan. Kulkiessanne pohjoisessa ja Tornionjoen varressa, käykää pyörähtämässä Ruotsin puolella Haaparannalla sijaitsevassa Konditoriet JoLassa nauttimassa leivonnaisista ja kahvista. Itse aion käydä mahdollisimman usein, kun vain pyöräily ilmat sallivat. < TEKSTI JA KUVA: MAURI JAAKKONEN Entiset postilaiset Johanna Talvensaari ja Laura Kvist pitävät viehättävää konditoriaa Haaparannalla. Uuden polun avulla he saivat mahdollisuuden uuteen alkuun Postilta lähdön jälkeen keväällä 2019. Johanna Talvensaari ja Laura Kvist ottivat Uuden polun ja lähtivät Postilta keväällä 2019. Nyt heillä on viehättävä konditoria Haaparannalla. Reitti_7_2022.indd 17 Reitti_7_2022.indd 17 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 19 18 T apaan Riihimäellä ystävällisen ja leppoisan miehen, joka kertoo, miltä tuntuu tulla irtisanotuksi, vaikka on hoitanut työnsä hyvin vaikeasta silmäsairaudesta huolimatta. Miltä tuntuu, kun työnantajaa ei kiinnosta räätälöidä toimenkuvaa sellaiseksi, että töissä pystyisi jatkamaan? Miltä tuntuu, kun asiakastyytyväisyydellä Posti antoi 50-vuotislahjaksi potku t Kokousisäntä Jukka Kaartinen irtisanottiin Posti Kiinteistöt Oy:stä syksyllä 2020. Päätös irtisanomisesta tehtiin samana päivänä, kun mies täytti 50-vuotta. pyyhitään lattiaa? Tai miltä tuntuu, kun yli 30 vuotta palvelleesta työntekijästä tehdään tarpeeton? Tämä on Jukka Kaartisen tarina. ”Menin kesätöihin Riihimäen jakeluun vuonna 1989. 90-luvun alussa kävin armeijan ja vuodesta 1992 olin Postissa irtisanomiseen saakka. Vuosien 89-94 aikana mulla oli 52 määräaikaista työsopimusta, joka taisi olla Riksun ennätys. Olin sellainen tuuraaja ja menin aina töihin, kun soitettiin. Vuonna 1995 mut kuitenkin vakinaistettiin, mikä oli siihen aikaan iso juttu. Olin jakelussa 11 vuotta, kunnes 2001 lähdin Inhouse-palvelun hommiin Ekokemille Riihimäelle, kun ne oli ulkoistaneet postija lähettipalvelut Postille. Vuoden 2006 joulukuusta lähtien olin irtisanomiseen asti Helsingin pääkonttorilla kokousisäntänä. Hoidin pääkonttorin kokoustilat, kokoustekniikan ja kokousjärjestelyjä. Pääkonttorilla on yli sata neuvotteluhuonetta, joissa kaikissa on oma tekniikka. Sitten oli isoja tilaisuuksia, joissa jeesasin assistentteja ja yksiköitä. Olin myös päivystysluonteisissa tehtävissä, jos neuvottelutilojen tekniikassa tuli ongelmia. Duuniin kuului myös roudaushommia. Kuudennet ja viimeiset yt:t Keväällä 2016 käytiin toimihenkilöiden yt:t, jotka oli mun viidennet. Silloin Posti kiinteistön alaisesta käyttäjäpalveluista yli puolet sai kenkää. Meitä jäi sinne viisi, kuusi sai lähteä. Munkin ainut työpari sai fudut, kun parhaimmillaan meidän hommia teki kolme. Olin ihan kusessa miten selviän yksin, mutta pomoni Jari Alén auttoi ja sanoi, että kyllä me tästä selvitään. Jari oli mun postiurani paras pomo, joka jaksoi aina tsempata meidän pikkuista ja pippurista tiimiä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JP, KIMMO MÄKIRANTA JA MARKO KYÖSTILÄ Pääkonttorin kokousisäntä Jukka Kaartinen olisi ollut valmis lomautukseen, muokkaamaan töitään ja tekemään kaikkensa, että olisi säilyttänyt työpaikkansa. 18 Reitti_7_2022.indd 18 Reitti_7_2022.indd 18 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 19 18 Posti perusteli irtisanomisia hallinnon kulurakenteella ja kiristyneellä kilpailutilanteella, sillä ainaisella jargonilla. Ja kaikki oli tietysti pelko perseessä omasta työpaikasta. Ja onhan se vittumainen tilanne niillekin, jotka jää jäljelle. Että kyllä mullekin tuli sellainen syyllisyyden tunne. 2016 jälkeen vuosi vuodelta meidän tiimi sai hyviä arvosanoja asiakastyytyväisyystutkimuksista, vaikka porukkaa oli vähemmän. Sitten tuli 2020 ja toimihenkilöiden yt:stä ilmoitettiin syyskuun alussa. Ne oli mun kuudennet ja viimeiset. Suhtaudun yleensä asioihin positiivisesti ja ajattelin tässäkin, että meitä on niin vähän, että ei ne voi meitä koskee. Ensimmäisenä sai lähteä pomo, joka oli aina tsempannut ja kannustanut meitä. Koko talo oli siitä ihan tyrmistynyt. Sitten kerrottiin, että pari muutakin saa kenkää, joista toinen olin minä. Irtisanominen oli kova isku. Ei mua ollut ikinä ennen irtisanottu. Tuntuihan se hirveeltä, kun tietää, että parempaan ei olisi pystynyt. Sattumoisin päätös tehtiin vielä samana päivänä, kun täytin 50. Yt:n perusteet oli taas sitä samaa, säästöt, toimintakulttuurin muutos, korona vie työt etätöihin jne. Tosin Posti teki samana vuonna lähes 55 miljoonan euron tuloksen. Ketään ei kiinnostanut Tiesin jo edellisessä yt:ssä 2016, että näköni vuoksi en pysty välttämättä tekemään kaikkea. Mulla on 85 % näkövamma, perinnöllinen verkkokalvon rappeuma, joka etenee pikkuhiljaa. Näkövamma korostuu hämärässä ja kun on kirkasta. Lähinäkö on ok. Mutta 2016-20 tein hommani hyvin ja asiakastyytyväisyys vain parani. Koko meidän työtiimi toimi hienosti. Mulla oli muutamia apuvälineitä, työkaverit ja pomot tiesi mun tilanteesta. Toki pyysin välillä apua. Jo 2016 työnantaja ilmoitti, että ei mulle aleta mitään räätälöidä. Eli jos en pysty hoitamaan työtehtäviäni, niin sitten vaihtoehtona vain pihalle ja sairauseläke. Mutta silloinen työterveysaseman lääkäri sanoi, että onko tässä mitään järkeä. Että, tajuatteko, mitä tämä tulee työnantajalle maksamaan. 2020 ei sitten kiinnostanutkaan enää ketään, että olisin voinut jäädä töihin. Olisin ollut valmis lomautukseen, muokkaamaan töitäni ja tekemään kaikkeni, mutta kellään ei ollut pienintäkään kiinnostusta pitää mua työelämässä. Vaikka irtisanominen oli kova paikka, olin toisaalta myös helvetin helpottunut. Yksiäkään yt:tä en olisi halunnut käydä enää läpi, koska se on henkisesti niin musertavaa aikaa. Aamulla kun heräät, ne on ensimmäisenä mielessä ja illalla viimeisenä. Näkövamma vei sairaseläkkeelle Irtisanomisesta huolimatta olin siinä mielessä erityisasemassa, että kolme lääkäriä sanoi mulle, että mulla on mahdollisuus päästä sairaseläkkeelle, vaikka olisinkin halunnut jäädä töihin. Taloudellisesti se oli kuitenkin järkevin ratkaisu ja eläkeprosessi lähti heti liikkeelle. Silmälääkäri kirjoitti maaliskuun loppupuolelta 2021 sairauslomaa ja lausunnon. Sain paljon apua myös Kelasta, Ilmarisesta, PAUsta ja Näkövammaisten keskusliitosta. Ne teki mulle tiekartan, joka oli taloudellisesti järkevin. Olin vuoden loppuun asti sairaslomalla, Kelan päivärahoilla ja sitten haettiin eläkettä. Kolmen viikon käsittelyajan jälkeen tuli tieto, että pääsen eläkkeelle. 1.3.2022 lähtien olen ollut eläkkeellä ja tulen toimeen, vaikkei sillä juuri rallatellakaan. Vaikka realiteetit oli mitä oli, niin olihan se iso muutos. Ja alkuun se hävettikin. Olin 51 ja eläkeläinen. Täytän päiväni nykyisin hyvin aktiivisella harrastamisella. Ykkösenä on musiikki ja mulla on vielä vanha rakkaus tuohon rallihommaan. Teen paljon taustahommia Riihimäen Urheiluautoilijoissa ja jeesaan siellä mitä pystyn. Näkövamman kanssa arki on ainakin toistaiseksi sujunut hyvin. Saan tarvittaessa tukea läheisiltä, kavereilta ja Riihimäen vammaispalveluista. Ne pitää kyllä hyvää huolta. Mutta kyllä mä mieluummin töissä olisin. Toisinaan työt tulee uniin vieläkin. Rallia ja Täryjyrää Ralli ja musa on olleet mulle aina tärkeitä. Aloitin v. 1990 rallihommat ja ne vei mennessään. Lähdin 1993 Pasi Hapu­ lahden kartturiksi, ajettiin SM-sarjassa 2005–2012 cup-mestaruuksista ja pärjättiin hyvin. Voitettiin se kolmena vuotena. Kovin juttu oli vuonna 2005, kun ajettiin Jyväskylän MM-rallissa F-ryhmän autojen oma kilpailu MM-ralliletkan perässä. Kisassa oli noin 80 autoa ja me voitettiin. Se oli kova juttu. Ralliakin pystyin silmäsairaudesta huolimatta tekemään, mutta vuonna 2012 se oli pakko lopettaa. Musahomma lähti siitä, kun serkullani oli nelikymppiset, johon hoidin bändin esiintymään. Sitten yksi kaveri ehdotti, että tulisin vetämään yllärinä Popedan biisin tietäen mun karaoke innostuksen ja sen, että jumaloin Popedaa. No se meni ihan kivasti. Keikan jälkeen ne kysyi, että tule jammailemaan heidän kämpille. Se lähti siitä sitten. Täryjyrän kanssa me vedetään cover-biisejä pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan. On tehty suomenkielisiä sanoituksia esim. Helloweenilta ja Whitesnakelta. Biiseistä on tehty myös videoita, joista varsinkin Maksa pois (Helloweenin I Want Out) on meidän mittakaavalla ollut YouTubessa tosi suosittu. Kahden ensimmäisen viikon aikana videolle tuli yli 14 000 katselukertaa. Kappaleen kertosäe oli olemassa jo ennen Postin yt:tä, mutta säkeistöjä muokattiin sen jälkeen, kun mut oli kutsuttu kuulemaan irtisanomisesta. Musassa ja rallissa on paljolti samoja elementtejä. Kun oikein hyvin osuu nuotti ja pätkä, niin on se kyllä hienoo hommaa! Mutta tietenkin näissä bändija rallihommissa on aina se sama juttu, että siellä katsomossa on ne parhaat soittajat ja laulajat ja rallipenkalla kuskit ja kartturit. Hyviä harrastuksia kuitenkin molemmat”. < Riihimäkeläinen Täryjyrä vetää cover-biisejä pilke silmäkulmassa. Yt-neuvotteluista ja irtisanomisista kertova Maksa pois – videosta tuli hitti. Ralli on ollut aina Jukka Kaartisen sydäntä lähellä. Kaartinen toimi Pasi Hapulahden kartturina 1990ja 2000-luvulla. Reitti_7_2022.indd 19 Reitti_7_2022.indd 19 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 21 20 T osiasioita ei käy kiistäminen, vaikka kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ja Qatarin valtio niistä vaikenevatkin: Köyhistä maista tulevat siirtotyöntekijät ovat kärsineet monin tavoin Qatarin olosuhteista ja ihmisoikeusloukkauksista. Moni on kuollut siellä työskennellessään, mutta tätäkään ei myönnetä. Maassa on noudatettu työelämän käytäntöjä, jotka täyttävät nykypäivän orjuuden tunnusmerkit. Niin sanottu kafala-lainsäädäntö oli käytössä Qatarissa ja on edelleen laajalti käytössä muissa Persianlahden maissa. Sen nojalla työntekijöiden passit takavarikoitiin ja tarvittiin työnantajan lupaa maasta ulos pääsemiseksi ja työpaikan vaihtamiseksi. – Juuri nämä olivat ne pahimmat käytännöt, vahvistaa Qatarissa vuosia työskennellyt siirtotyöläinen, joka itsekin joutui välillä poistumaan maasta kahdeksi vuodeksi, koska työnantaja ei antanut hänen vaihtaa työpaikkaa. Hänen oli kuitenkin oman terveytensä vuoksi pakko päästä pois työstä, jossa Onko orjatyö historiaa Qatarissa? Miesten jalkapallon MM-kisat Qatarissa ovat saaneet paljon kritiikkiä kisojen rakentamisesta orjatyöllä. Onko kisoista seurannut mitään hyvää? TEKSTI: LAURA VENTÄ KUVA: LASSI KAARIA joutui tekemään yli 16-tuntisia työpäiviä. Työntekijän nimeä ei voi mainita hänen turvallisuutensa takaamiseksi, mutta kutsutaan häntä vaikka Alexiksi. Turvallisuusuhka kertoo karua kieltään Qatarin tämänhetkisestä tilanteesta. Silti Alex haluaa korostaa, miten moni asia on muuttunut paremmaksi. Kafala-laki kumottiin osittain kuusi vuotta sitten, ja pikkuhiljaa muutoksen vaikutus on alkanut näkyä yhä laajemmin. Alexin mukaan pahimpia ihmisoikeusloukkauksia näkee enää yksittäistapauksissa. Työntekijöiden mahdollisuudet valittaa kohtelustaan ja saada oikeutta ovat parantuneet, mutta jotkut työnantajat ovat kekseliäitä halutessaan riistää työntekijänsä vapauden. – Kun työntekijä ilmoittaa aikeestaan lähteä, hänestä saatetaan saman tien tehdä rikosilmoitus karkulaisena. Silloin hän voi menettää oikeuden asuntoonsa, ja syytettynä hänellä ei ole oikeutta syyttää työnantajaansa väärästä kohtelusta. Hän joutuu jäämään maahan laittomasti ja ilman suojaa, Alex kertoo. Alex toimii yhdistyksessä, joka pyrkii auttamaan pulaan joutuneita työntekijöitä sekä tarjoamaan heille tietoa, koulutusta ja aktiviteetteja. Järjestö toimii hieman ammattiliiton tapaan, mutta varsinaisia ammattiliittoja siirtotyöntekijöillä ei ole oikeutta perustaa. Jo se on vakava ihmisoikeusloukkaus. Qatarissa kuitenkin on erilaisia rakenteita, jotka lisäävät työntekijöiden äänen kuulumista. Esimerkiksi yli 30 henkilön työpaikoille on oikeus perustaa työntekijäkomitea, jossa työntekijöillä ja työnantajalla on yhtäläinen edustus. Edut eivät koske kaikkia Edellä kuvattuja käytäntöjä voidaan pitää Qatarin mittapuulla erittäin edistyksellisinä. Tosin työntekijöiden edustus työpaikoilla koskee ainoastaan jalkapallon MM-kisoihin kytkeytyviä yrityksiä eli noin kymmentä prosenttia yrityksistä. Niissä työturvallisuutta, majoitusoloja ja työntekijöiden kohte20 Reitti_7_2022.indd 20 Reitti_7_2022.indd 20 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 21 20 lua myös valvotaan. Laki on uudistunut niidenkin osalta, mutta yleisesti ottaen valvonta ontuu. On siis lottovoitto päästä töihin Fifaan kytköksissä olevaan yritykseen. Näyttää selvältä, että jalkapallon MM-kisojen myötä syntynyt kansainvälinen paine on todella parantanut työntekijöiden oloja – vaikka moni on sitä mieltä, että kisoja ei olisi koskaan pitänyt myöntää Qatariin. On hyvä muistaa, että ihmisoikeusloukkaukset eivät rajoitu työntekijöihin, vaan ne koskevat esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia kisakatsojia. Toinen kysymys on se, ovatko muutokset kestäviä. – En tiedä. Qatarin lait voivat muuttua hetkessä. On syytä olettaa, että ainakin työntekijäkomiteoiden olemassaolo päättyy kisoihin. Alex sanoo kuitenkin uskovansa, että Qatarin hallinto on nyt oppinut, kuinka asioita hoidetaan monissa muissa maissa, ja sinne on saattanut jäädä kytemään aito halu parantaa työntekijöiden tilannetta. Alexin kommenteista paistaa optimismi, jota ilman Qatarissa varmaan olisi vaikea jatkaa aktivismia. Osin Qatarilla varmasti on myös oma lehmä ojassa, sillä se haluaa napata tulevatkin urheilukisat. Perhe saa tyytyä roposiin Alex ja muut maayhdistysten aktiivit kantavat huolta heikoimmassa asemassa olevista työntekijöistä ja riskeeraavat oman turvallisuutensa pitkälti juuri heidän vuokseen. Siis miljoonien aasialaisten ja afrikkalaisten, jotka raatavat äärimmäisessä kuumuudessa ja asuvat vuosikausia eristäytyneissä parakkikylissä kaukana kaupunkien mukavuuksista. Millaista on heidän arkensa? Lain mukaan työviikon kesto on 48 tuntia. Työtä tehdään kuutena päivänä viikossa, eli päivän pituus on kahdeksan tuntia. Kuulostaa rankalta mutta vielä kohtuulliselta, sillä ovathan ihmiset tulleet Qatariin nimenomaan tienaamaan eivätkä vetämään lonkkaa. Rankoista huveista rankan työn vastapainoksi on turha haaveilla, sillä alkoholia ei Qatarissa myydä, ja moni muukin asia on kielletty, muun muassa tanssi ja hellyydenosoitukset julkisilla paikoilla. Työpäivien pituuteen täytyy kuitenkin lisätä ruokatunti ja ainakin tunnin työmatkat. Niin ollaan jo 11 tunnissa, ja moni tekee vielä enemmän. Ylityökorvauksiin on oikeus, mutta Alexia kuunneltuani luulen, että monikaan ei sitä saa. Elämä on pelkkää työtä ja nukkumista. Peruspalkka ei ole riittävä, jotta siitä jäisi juurikaan lähetettävää kotiin. Viime vuonna voimaan tulleen minimipalkkalain mukainen palkka on 1000 rialia eli noin 280 euroa. Päälle tulee 500 rialia asumiseen ja 300 rialia ruokaan, jos työnantaja ei niitä tarjoa. – Qatar on kallis maa ja inflaatio laukkaa sielläkin, Alex huomauttaa. Minimipalkkalaki on kuitenkin tärkeä uudistus, sillä muuten ei olisi mitään standardia, johon vedota, kun Alexin edustaman järjestön kaltaiset tahot yrittävät puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Minimipalkka on kuitenkin helposti myös maksimi, ja perustason työntekijä jää siihen jumiin. Tarvitaan siirtotyöntekijöiden keskus Mainituista uudistuksista ei ole kiittäminen pelkästään Fifaa ja Qataria, vaan kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tehnyt valtavan työn niiden saavuttamiseksi. Päätoimijoita ovat olleet rakennustyöntekijöiden maailmanjärjestö BWI sekä ITUC, jonka jäseniä puolestaan ovat eri maiden keskusjärjestöt. Myös Kansainv älinen työjärjestö ILO on perustanut väliaikaisen toimiston Qatariin ja on mukana työehtojen kehittämisessä. Sittemmin myös kotiapulaisten ja kuljetustyöntekijöiden järjestöt ovat saaneet sinne edustuksen. Nämä kaikki ovat hyviä merkkejä uudistusten pysyvyyden puolesta, mutta silti jalkapalloväen ja sitä myötä koko maailman kiinnostuksen lopahtaminen on iso riski. Qatar tosin on ottanut strategiakseen urheilukisojen tavoittelun ja on jo saanutkin järjestettäväkseen Formula 1 kisat jälleen ensi vuonna sekä moniurheilutapahtuman Asian Games vuonna 2030. Se on ilmoittanut tavoittelevansa myös vuoden 2032 kesäolympialaisten järjestämistä. Miten siis varmistamme, että muutokset ovat pysyviä? Alexin mielestä Qatarin valtion pitäisi tehdä sopimus työntekijäja ihmis oikeusjärjestöjen kanssa ja myös seuraavia kisoja maahan tuovan urheilujärjestön kanssa. Tärkein konkreettinen uudistus olisi kuitenkin siirtotyöntekijöiden keskus, josta he saisivat tukea ja turvaa ongelmatilanteissa. Tarkoitus olisi, että myös asuntonsa esimerkiksi maasta karkotuksen vuoksi menettäneet voisivat majoittua siellä turvallisesti. – Asiat ovat jo pitkällä, mutta vielä puuttuu valtion puolelta sen virallistaminen. Keskuksen taustavoimana on rakennustyöntekijöiden kattojärjestö BWI, joka on yrittänyt saada esimerkiksi kisojen sponsoreita puoltamaan sen perustamista. Ilmeisesti yksikään jättiyhtiö ei kuitenkaan ole niin tehnyt. < SASK ja sen suomalaiset jäsenjärjestöt tukevat Nepalissa ja Intiassa hanketta, jossa siirtotyöhön lähtevät saavat tietoa oikeuksistaan ja siitä, mikä heitä odottaa. Lisäksi vaikutetaan siirtotyötä koskeviin käytäntöihin ja lainsäädäntöön. Qatarissa ei ole paikallisia ammattiliittoja, joten suoraan sinne tukea ei voi kanavoida. 9 Qatarissa on noudatettu työelämän käytäntöjä, jotka täyttävät nykypäivän orjuuden tunnusmerkit. Alexin (nimi muutettu) mukaan työntekijöiden mahdollisuudet valittaa kohtelustaan ja saada oikeutta ovat parantuneet, mutta jotkut työnantajat ovat kekseliäitä halutessaan riistää työntekijänsä vapauden. Siirtotyöntekijöillä ei ole oikeutta perustaa ammattiliittoja. 21 Reitti_7_2022.indd 21 Reitti_7_2022.indd 21 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 23 22 T yöelämä ei ole ehkä räppibiisien perinteisimpiä aiheita, mutta aina muutama mahtuu joukkoon. Suomalaisista artisteista muun muassa Tapsa K pudotteli takavuosina riimiä työstä tanskalaisella kalatehtaalla yhdellä Huutavan Vääryyden kanssa Clupea Harengus (2012) – joka muuten tarkoittaa silliä – omakustanne-ep:n verran, ja onhan noita muitakin. TEKSTI JA KUVA: EMILIA MÄNNYNVÄLI Kun työ on vain työtä Itähelsinkiläinen rap-ryhmä Good Boys julkaisi biisin postin jakamisesta ja vähän muustakin. Good Boysissa räppäävät Hew Lorry (Lauri), Young Oatly (Kosmo), Sensei Cook (Roy), Mc Vatkain (Leo) ja Akuutti M (Miro). Kaikki asuvat Herttoniemi– Laajasalo-akselilla. Itähelsinkiläisen Good Boys -poppoon alkukesästä julkaistu menevä Jaan posti -single (Dödstil 2022) erottui massasta paitsi mehevän soundimaailmansa ja tasokkaan riimittelynsä, myös aiheensa puolesta. Biisin niin sanottu sanoma tosin syntyi tekijöiden mukaan vahingossa: se, ettei töitä tehdä aina mistään suuresta kutsumuksesta, vaan rahasta. – Käyn töissä siksi, että voin tehdä musaa. Postibiisi kertoo parin vuoden takaisesta kesätyöstäni Postilla. Jaoin Ullanlinnassa ihan perusreittiä, jolle sovittu työaika ei kuitenkaan riittänyt. Ei meitä varsinaisesti pakotettu jatkamaan työajan päätyttyä, mutta sanottiin, että sitten jäävät joidenkin ihmisten postit jakamatta. Hissittömissä rapuissa sitten vedin omantunnon kolkuttaessa reitin loppuun, kertoo Roy eli Sensei Cook, joka pääasiassa myös tuottaa, miksaa ja masteroi biisit. Reitti_7_2022.indd 22 Reitti_7_2022.indd 22 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 23 22 – Mä taas olin työtön siinä postibiisin tekovaiheessa. Vasta kun se saatiin tehtyä, aloitin eräässä kanan uppopaistoravintolassa… Olin siellä kolme kuukautta. Lopetin, koska se oli hirveä mesta. Mutta jos biisi olisi tehty myöhemmin, mun verse kertoisi siitä. Nyt se kertoo siitä, että mä olen työtön, sanoo biittejäkin tekevä Lauri eli Hew Lorry. – Tavoitteeni on, että saisi joskus maksettua vuokran sellaisten asioiden tekemisellä, jotka ovat intohimo. Olisihan sekin siistiä, että seuraava levy saataisiin ulos. Keskikokoinen mixtape olisi jo valmiina. – Päivä päivältä vahvistuu se käsitys, että ei mulla ole muuta haavetta kuin tehdä musahommia loppuelämä. Soittelen soittimia ja teen musaa itse, olen kiinnostunut musiikkiteknologiasta. Ja kun jengi pyytää räppäämään niin mä menen. Mä en oo siinä Jaan posti -kappaleella, mulla on ollut aika kivoja työpaikkoja, kertoo Miro eli Akuutti M. Musiikillisesti Jaan posti on yhtä vahvaa hiphopia kuin tähänastisetkin kappaleet. Asfalttiviidakos-kakkosalbumia kuvailtiin Rumbassa ”kenties vuoden parhaaksi kotimaiseksi räppilevyksi”. Monelle räppidiggarille tuore suomenkielinen boombap-hiphop oli virkistävä poikkeus popahtavamman tavaran valtavirrassa. Kuulin vasta loppusuoralla, että sain kaksi euroa tunnilta vähemmän palkkaa, kuin jos olisin ollut suoraan Postilla. Kun työ on vain työtä Vanhat työntekijät kertoivat, että reittejä oli juuri pidennetty ainakin kolmanneksella. – Plus olin siellä vuokratyöfirman kautta ja kuulin vasta loppusuoralla, että sain kaksi euroa tunnilta vähemmän palkkaa kuin jos olisin ollut suoraan Postilla. Olisi ollut ihan kiva tietää heti, että joku vetää välistä pari euroa, kun mä juoksen hiki hatussa siellä. Ei mikään elämän tarkoitus Jaan posti -biisi on Good Boysin aiempaan – ei vielä kovin laajaan, mutta vakuuttavaan – tuotantoon nähden poikkeuksellisen yhdenmukainen teemoiltaan. – Olemme saaneet kritiikkiä siitä, että räppi kertoisi vain nautintoaineista… Eihän se ole totta. Mutta olemme koittaneet ohjata vähän toiseen suuntaan ja keksiä yhtenäisempiä juttuja. Se on yllättävän hankalaa, kun kuitenkin halutaan pitää musiikissa tietty löyhyys, ettei siitä tulisi sellaista kankeaa… Meillä on huumoria ja me osataan laittaa sanoja peräkkäin, sanoo Kosmo eli Young Oatly, joka kuvailee olevansa ”enemmän musadiggari, skeittari ja räppinörtti kuin räppäri”. Kukkatalo-bändissäkin soittava Kosmo oli ”postibiisin” teon aikaan töissä sushiravintolassa. – Royhan oli tehnyt tästä demon muutama vuosi takaperin. Siinä oli vain Royn eka verse, mutta kuitenkin niin selkeä rytmi, että sen päälle alkoi sushirafladuunissa kehittyä omia versejä, kertoo Kosmo. – Nyt pääsin ottamaan loparit, ettei tarvitse niitä susheja rullata, kun pääsin opiskelemaan valtsikaan. Leo eli MC Vatkain puolestaan sanoo olevansa enemmän lyyrikko kuin räppäri. – Mun duunipaikka myös mainitaan siinä biisillä. Opetan skidejä breikkaamaan. Olen räpin ja hiphopin sanansaattaja myös liikkeen kautta, Leo sanoo. ”Meillä on lempeämpi meno” Jodarokin, pitkän linjan suomirap-artistin, Dödstil-levymerkille Good Boys päätyi viime vuonna varsin perinteistä reittiä. – Menin Kallio Rap Battleen Laurin mukana vierailemaan. Ei pärjätty hirveän hyvin, mutta Jodarok sattui olemaan tuomarina ja sanoi, että jos joillain teistä on jotain materiaalia, niin laittakaa tulemaan, kiinnostaa kuulla. Otin sen kirjaimellisesti ja heti kun tuplasinkku oli tullut, lähetin sen Jodalle. Siitä se sitten lähti, Leo kertoo. – Hedelmällinen liikekumppanuutemme... Keikkojakin Good Boys on ehtinyt jonkin verran heittää. – Tänä vuonna on oltu Block Partyssa, Pihliksessä baarissa, Ääniwallissa… Syyskuussa oltiin Tampereella ja Aivovuotoakin ollaan tulossa lämppäämään. Nyt on aika paljon julkaisematonta uutta matskua mitä on tosi kiva vetää keikoilla, sanoo Roy. – Meitä on kuitenkin viisi, niin siinä on aika kiva energia. Leo määrittelisi Good Boysin musiikin iloiseksi räpiksi. – Sellaista, että tekee mieli vähän tanssia ja nyökyttää päätä ja välillä olla silleen vau, olipa hassusti sanottu. Kyllä me ekalla albumilla droppaillaan kilseitäkin, mutta ei me haluta astua kenenkään varpaille. Toivotaan, että tätä on kiva kuunnella, kun on kiva tehdäkin, Leo jatkaa. – Ei haluta liikaa sellaista mitä perinteisesti jenkkiräpissä, että gangsterimeininkiä ja pousausta… Meillä on vähän sellainen lempeämpi ja lähestyttävämpi meno, Roy toteaa. – Haluan tehdä musaa, koska se on hauskaa. Sitten kun se ei enää ole, heitän hanskat tiskiin. Jos siitä saa tienestiä, niin se ei todellakaan haittaa. Tienaaminen musiikilla on enemmän unelma kuin tavoite. < Good Boysin uusi single ja musavideo Ei päätä eikä häntää ilmestyivät 2.9. Albumi ilmestyy vuoden 2022 aikana. Reitti_7_2022.indd 23 Reitti_7_2022.indd 23 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 25 24 Postija logistiikka-alan unioni PAU:n ja Kuljetusalan työttömyyskassan jäsenenä kassan jäsenyytesi siirtyy 1.1.2023 A-kassaan. Saat lisätietoa sulautumisesta loppuvuodesta. Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2023 alkaen. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Valtaosa jäsenistämme kuuluu myös ammattiliittoon. Useat ammattiliitot vakuuttavat jäsenensä meillä. Monta työtä, monta alaa – yksi työttömyyskassa. Mikä on A-kassa? Missä olet töissä ja mitä luottamus­ tehtäviä sinulla on työpaikalla ja ammattiosastossasi? Mari: Työskentelen Lielahden jakeluterminaalissa Tampereella. Minut valittiin työsuojeluasiamieheksi toukokuun alusta. Olen myös Pirkanmaan osaston toimikunnan jäsen, osaston tiedotussihteeri ja vastaan osaston Facebook-sivuista. Zena: Olen varaluottamusmies ja töissä Tampereen postikeskuksessa kevyellä, raskaalla ja terminaalissa. Vähän joka puolella. Olin aiemmin yli 10 vuotta asiakaspalvelussa Postin myymälöissä Pirkanmaalla, jonka jälkeen jakelussa Lielahdessa, jossa toimin myös työsuojeluasiamiehenä. Olen kielitaitoinen ja osaan auttaa työntekijöitä seitsemällä eri kielellä; suomeksi, englanniksi, ranskaksi, arabiaksi, norjaksi, italiaksi ja viittomilla. Miksi lähdit Työehtojen peruskurssille? Mari: Kun minut valittiin keväällä työsuojeluasiamieheksi, niin kovin monelle kurssille en ehtinyt vielä ilmoittautua. Tämä oli se ensimmäinen. Lähdin hakemaan lisää tietoa, koska ay-aktiivina ja toimikunnan jäsenenä minultakin kysytään paljon liittoon ja tessiin liittyvistä asioista. Zena: Kun aloitin varaluottamusmiehen tehtävässä, päätin, että haluan tietenkin opiskella, saada lisää kokemuksia, uusia ideoita ja tavata uusia ihmisiä. TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Zena Adamsson ja Mari Rautiainen saivat Työehtojen peruskurssilta työkaluja edunvalvonnan tueksi Pirkanmaalle. Mari ja Zena oppivat paljon uutta Työehtojen peruskurssilta T yöehtojen peruskurssi pidettiin kuljetusliittojen tiloissa syyskuussa Helsingissä. Työsuojeluasiamies Mari Rautiainen ja varaluottamusmies Zena Adamsson saivat kurssilta paljon tietoa ja osaamista omaan edunvalvontatyöhön. Vastasiko kurssin sisältö sitä, mitä ennakkoon odotit? Mari: Kyllä vastasi. Työehtosopimus tuli käytyä tosi perusteellisesti läpi. Hyvä juttu oli myös se, että pääsimme vaihtamaan ajatuksia muiden kurssikavereiden kanssa muualta Suomesta. Zena: Kurssi oli todella mahtava! Sain valtavasti uutta tietoa. Nyt jos joku työntekijä tulee kysymään minulta jostain asiasta, niin osaan neuvoa häntä ja etsiä tiedon helpommin. Mitkä asiat jäivät pääasiassa kurssilta mieleen? Mari: Kurssilla tuli niin paljon asiaa, että on tosi vaikeaa valita mitään yksittäistä, joka tulee mieleen. Mutta kyllä mä koen, että kurssin jälkeen mun on huomattavasti helpompi katsoa ja tarkistaa tessistä ja lakipykälistä eri asioita. Erimielisyyksistä ja niiden tekemisestä en tiennyt aiemmin mitään. Se oli uutta ja kiinnostavaa. Zena: Ei varsinaisesti mitään yksittäistä asiaa, vaan koko paketti. Opin niin paljon. Joka päivä opin jotain uutta. Oliko kurssista apua kysymyksiin, joihin olet työpaikalla törmännyt? Mari: Taukoajat ja vuosilomiin liittyvät kysymykset ovat nousseet työpaikalla toistuvasti esiin. Jotenkin olen osannut hahmottaa ne aiemminkin, mutta nyt osaan kertoa niistä perusteellisemmin. Zena: Kyllä oli. Tähän mennessä olen kysynyt enemmän muilta, mutta nyt osaan etsiä ja löytää vastauksia kysymyksiin paremmin itse. Sain kurssilta enemmän varmuutta. Millaista koulutusta haluaisit edunval­ vojan tehtävääsi jatkossa? Mari: Työpsykologian kurssi kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta se taitaa olla vain työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille. Mutta sen tyylinen kurssi kyllä kiinnostaisi. Zena: Olen löytänyt jo monta, ainakin viisi eri kurssia, jotka haluan käydä. Tämä oli vasta ensimmäinen kurssi, jossa olin mukana. Kurssi pidettiin kuljetusliittojen tiloissa Helsingissä. Miten kurssi paikka mielestäsi toimi ja millaisessa paikassa haluaisit PAUn kursseja järjestettävän jatkossa? Mari: Kurssipaikka toimi ihan hyvin. Tilaa oli riittävästi, eikä hotelliltakaan ollut pitkä matka kurssija ruokapaikkoihin. Kaikki oli ytimekkäästi siinä ympärillä. Kaupan läheisyys kurssipaikkaan on tietysti aina hyvä juttu, mutta ei minulla sinänsä mitään kriteerejä ole. Kurssillehan mennään kuitenkin oppimaan tietyn teeman perässä. Zena: Paikka oli mulle ihan ok ja se oli mieheni kautta minulle tuttu. Hän on ollut AKT:n hallituksessa ja toimii tällä hetkellä AKT:n aluetoimitsijana Tampereella. Majoittuminen tuntemattoman kurssikaverin kanssa jännitti hieman alussa, mutta ei siinäkään mitään ongelmia ollut. < Reitti_7_2022.indd 24 Reitti_7_2022.indd 24 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 25 24 Postija logistiikka-alan unioni PAU:n ja Kuljetusalan työttömyyskassan jäsenenä kassan jäsenyytesi siirtyy 1.1.2023 A-kassaan. Saat lisätietoa sulautumisesta loppuvuodesta. Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2023 alkaen. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Valtaosa jäsenistämme kuuluu myös ammattiliittoon. Useat ammattiliitot vakuuttavat jäsenensä meillä. Monta työtä, monta alaa – yksi työttömyyskassa. Mikä on A-kassa? Reitti_7_2022.indd 25 Reitti_7_2022.indd 25 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 27 26 K irill ja Yaroslava Naishouler kokevat olevansa paitsi suomalaisia, myös vahvasti eurooppalaisia. Yleiseurooppalaista näkökulmaa tuo se, että kumpikin on asunut useassa maassa. Kirill syntyi Neuvostoliitossa. Perhe muutti Israeliin hänen olleessaan lapsi, 13-vuotiaana tuli muutto Suomeen. Yaroslava on syntyisin Ukrainasta. Hänen ollessaan 13-vuotias perhe muutti Italiaan. Siellä Yaroslava asui kymmenen vuotta, kunnes tuli opiskelijoiden Erasmus-vaihdossa Tampereen yliopistoon. Siellä he tapasivat ja yhteinen matka alkoi. TEKSTI JA KUVAT: PASI KARPPI ”Jokainen voi auttaa eurooppalaisessa kriisissä” Posteljooni Kirill Naishouler ja hänen vaimonsa Yaroslava eivät epäröineet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Avustustyö alkoi ja Itä-Ukrainassa asuvat sukulaiset haluttiin turvaan. Pirkkalaan päätyivät Yaroslavan serkku Oksana ja hänen 9-vuotias tyttärensä. -Tämän vuoden tapahtumat ovat nostaneet ylpeyden ukrainalaisesta syntyperästäni, Yaroslava kertoo. Aviopari on seurannut kauhuissaan järjenvastaisen hyökkäyssodan tapahtumia jokainen vapaa minuutti. Tunteet ovat vaihdelleet epäuskon, kauhun, surun ja vihan välillä. Toimettomiksi he eivät kuitenkaan jääneet. Naishoulerit ovat olleet aktiivisesti mukana Ukrainan avustustoiminnan järjestelyissä ja toteutuksessa. -Jokainen auttaja on tärkeä, on lahjoittajalla pakettiautollinen tavaraa tai muutama säilykepurkki. On ollut hienoja hetkiä, kun mummot ovat tuoneet itse kutomiaan villasukkia. Yksi lahjoittaja toi avatun paketin Buranaa ja pyysi anteeksi, että hänellä ei ollut antaa muuta. Itkimme ja halasimme, Yaroslava kertoo. Avun tarve ei ole sodan pitkittyessä suinkaan vähentynyt. Ukrainassa on Kansanmurhaan alistuminen ei ole vaihtoehto. Mariia (vas.) ja Oksana viihtyvät Pirkkalassa. Heitä viehättää erityisesti paikkakunnan puhtaus ja kaunis luonto. Mariia saa aina innokkaan leikkikaverin Kirillin Sofia-tyttärestä. Reitti_7_2022.indd 26 Reitti_7_2022.indd 26 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 27 26 Posti mukana Työstä turvaa-hankkeessa Posti haluaa tukea Ukrainaa myös omalla toiminnallaan sekä liiketoiminnassa että humanitäärisen avun kautta. Yksi tapa tukea sotaa pakenevia ukrainalaisia on heidän työllistämisensä. Posti on mukana EK:n ja StaffPointin Työstä turvaa -hankkeessa, jonka avulla pyritään hankkeessa mukana olevien yritysten toimesta työllistämään 200–400 ukrainalaista. Tavoitteena on tarjota työtä niille Suomeen tulleille ukrainalaisille, joilla on toive tehdä työtä oman arjen helpottamiseksi ja kotoutumiseksi, kunnes tilanne selkiintyy. Hankkeen kautta työllistetään tilapäisen suojelupäätöksen saaneita ukrainalaisia. Näin pakolaisia voidaan työllistää mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Hankkeessa on mukana yli 60 yritystä, Postin lisäksi mm. Kesko, Fazer, Stockmann, Attendo, Elisa ja Valmet. Maahanmuuttoviraston lupaprosessissa on ollut ruuhkaista ja toivomme hankkeen kautta tulevien hakemusten lisääntyvän. Ukrainalaisilta työnhakijoilta on tullut yksittäisiä hakemuksia. Osa hakemuksista on tullut avuliaiden postilaisten välittäminä. Posti perehdyttää tehtäviin eikä aiempaa kokemusta esimerkiksi jakelutyöstä vaadita, mutta englannin kielen taitoa vaaditaan muun muassa työturvallisuuden varmistamiseksi. Staffpointin mukaan moni hakijoista ei puhu englantia. Lisäksi moni äiti vielä etsii itselleen ja lapsilleen pysyvämpää majoitusta ja lapsilleen koulupaikkaa. Postilla on entuudestaan työntekijöitä monesta kulttuuriperimästä ja maasta, ja kaikki ovat tervetulleita hakemaan töihin. IIDA VALIN-UKKONEN Postin tiedotus edelleen tarve monikerroksiselle avustustoiminnalle. Kirill korostaa, että apua kannattaa hajauttaa. -Koko maata tukeva rahallinen apu on tehokasta isojen järjestöjen kautta. Toisaalta erikoistuneet pienet tahot kykenevät toimimaan tehokkaasti ruohonjuuritasolla, esimerkiksi organisoimaan ruuan valmistusta kriisialueella, Kirill sanoo. Ohjusisku vahvisti lähtöpäätöksen Yaroslavan isän puolen suku asuu Sumyn kaupungissa. Kaupungista on vain 40 kilometriä Venäjän rajalle. Jo helmikuussa Yaroslava ja Kirill ilmoittivat itä-Ukrainassa asuville sukulaisille, että heidän luokseen voi tulla turvaan. Hyökkäyksen alussa Venäjä pyrki lamaannuttamaan siviiliväestöä pommittamalla sähkökeskuksia, vesitorneja ja telemastoja. -Meillä oli sovittuna tarkkoja muutaman sekunnin puheluaikoja, jotta voitiin varmistaa, ovatko sukulaiset hengissä, Yaroslava kertoo. Maaliskuussa Yaroslavan serkku Oksana päätti lähteä Suomeen tyttärensä Mariian kanssa. -Kun läheiseen energialaitokseen iski ohjus, teimme lopullisen päätöksen lähdöstä. Lähtiessämme hyvästelimme koko entisen elämämme, Oksana kuvaa lähdön hetkeä kotikaupungistaan. Oksanan aviomies työskentelee huoltovarmuuden kannalta tärkeässä tukkuliikkeessä, joten rintamalle hän ei ole ainakaan vielä joutunut. Autoon pakkautuivat Yaroslavan vanhemmat, Oksana ja Mariia. Matka kulki Ukrainan halki Länsi-Ukrainaan. Sumy joutui heti sodan alussa Venäjän valtaamaksi. Kaupungista lähdimme pitkin turvakäytävää, joka oli sovittu siviilien poistumisreitiksi. Venäläisiin ei toki voinut luottaa, mutta me pääsimme pois ongelmitta. Matkaan kului viikko, normaalitilanteessa maan läpi pystyy ajamaan päivässä. Pääsääntöisesti kuljimme pikkuteitä pitkin. Öisin oli voimassa ulkonaliikkumiskielto, jolloin oli pakko löytää majapaikka. Koko ajan oli pelko, tuleeko ilmaisku tai ampuuko venäläisten panssarivaunu, Oksana kertoo. Yaroslava ja Kirill lähtivät Suomesta ajatuksenaan mennä pakolaisia vastaan Ukrainan rajalle. Oksana ja Mariia olivat kuitenkin jo päässeet Puolan järjestämällä kuljetuksella Varsovaan, missä he tapasivat. Yaroslavan isä ja äiti jäivät Länsi-ukrainaan. -Varsovassa koko Europan yhtenäisyys kriisin edessä konkretisoitui. Kaupungissa oli 300 000 ukrainalaista pakolaista, mutta ihmiset olivat avuliaita ja kaikki järjestelyt sujuivat, Kirill kertoo. ”Entinen arki ei palaa” Suomessa pakolaiset hakivat tilapäistä suojelua. Heidän alkushokkiaan luonnollisesti helpotti kodinomaiset olosuhteet ja tutut ihmiset. Alkoi ajanjakso, jota Oksana kuvaa sanalla ”odotus”. -Odotin lupaa työskennellä Suomessa, odotin omaa asuntoa, odotan sodan loppumista, odotan pääsyä takaisin kotiin…Suomi on ollut meille hyvä, mutta palaamme kotiin heti kun se on mahdollista. Jos voisimme olla varmoja, että Sumy pysyy Ukrainan hallussa ja että meidän kotiimme ei iske ohjus, palaisimme heti, Oksana sanoo. Elokuussa kotimaassaan kulttuuritoimittajana ja kaupallisella alalla työskennellyt Oksana sai aloitettua työnteon siivoojana. Sen myötä myös muutto omaan asuntoon tuli mahdolliseksi. Haastattelun tekoaikana Ukraina otti nopeasti takaisin Venäjän keväällä valtaamia alueita. Oksana sanoo itkevänsä onnesta jokaisen kylän vapautuksen jälkeen. Hän korostaa kuitenkin, että entinen arki ei palaa. Inhimilliset menetykset ovat suuria ja sodan jälkeen Ukraina on maana uudessa alussa. 9-Vuotiasta Mariiaa on koitettu varjella pahimmilta sodan kauhuilta. Tytöllä on ikävä isää, kuten myös lemmikkikissaa ja koiraa. Ikävää helpottaa, että perusinfra Sumyssa toimii ja yhteydenpito videoyhteydellä on päivittäistä. Mariia aloitti koulun niin sanotussa valmistavassa opetuksessa jo kuukausi Suomeen tulon jälkeen. Pienluokalla lapset integroidaan kieleen ja yhteiskuntaan. Jos kielitaito riittää, voidaan oppilas siirtää 500 tunnin jälkeen tavalliselle koululuokalle. Hyökkäyksen perusteluille ei luonnollisesti löydy ymmärrystä. Sumyn kaupungin valtakieli on venäjä, se on myös Oksanan ja Yaroslavan suvun kotikieli. Kieli ei siis liity kansallisuuteen, eikä kielikysymys ole ollut ongelma raja-alueella. Kirill vertaa Venäjän toimintaa suoraan natsi-Saksan juutalaisvainoihin. -Ukrainan kansa halutaan tuhota keksittyjen syiden perusteella, Kirill sanoo. Kun kysyn arviota, miten sodassa tulee käymään, Oksanan katseessa välähtää teräs. -Ukraina voittaa, koska sen on pakko. Kansanmurhaan alistuminen ei ole vaihtoehto. < Reitti_7_2022.indd 27 Reitti_7_2022.indd 27 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 29 28 T unnustan: olen kuulunut siihen ryhmään, joka aikoinaan vähätteli Kikkaa. Olen kuulunut siihen genrenryhmään ajassa, jolloin suomalaisessa musiikkimaailmassa vannottiin ”uskottavaan musiikkiin”. Eli se oli rokkia, ilman kaupallisia intressejä (mukamas). Kikka ei ollut ”aito”, ”hän ei tehnyt edes itse biisejään…” Nyt kun katsoo taaksepäin, niin Kikka oli kuin litsari rokkikansan kasvoille. Hän oli omaperäisempi kuin valtaosa varmanpäälle suomirokkia veivanneista rokkibändeistä. Kikassa oli myös rohkeutta ja rockin anarkiaa yhteensä enempi kuin sadassa lavojen keskiverto rokkiposeeraajista. Kikan seksuaalisuutta rockpiireissä paheksuttiin, mutta samalla unohdettiin se, että juuri seksi on ollut rockin käyttövoimaa aikojen alusta saakka. Kikka oli luontaisesti kaupallinen omana itsenään; räiskyvä ja seksikäs, hän oli luonut hahmonsa itse. Hän oli tiennyt alusta asti omat vahvuutensa. Vanhoista Elokuvat Syksyn elokuvissa paljon kotimaista Koronarajoitusten lopullinen poistuminen tuo elokuvateattereihin ensi-iltojen tulvan. Loppuvuosi 2022 tuo valkokankaalle muun muassa Kikan, metsurin ja merikapteenin tarinat. haastatteluista voi nähdä nyt sen, että Kikka olikin loppujen lopuksi aikaansa edellä. Hän ei istunut tuon ajan suomalaiseen ahdasmieliseen maailmankuvaan: Kikassa oli jotain sopimatonta, hävettävää oli naisen avoin myönteinen suhtautuminen seksiin ”sitä tahtoo kumpikin”. Kuinka piristävää on nähdä, että Kikan tarinaan ovat tarttuneet nuoremman polven elokuvantekijät. He ovat kasvaneet aivan toisenlaisessa Suomessa, mitä oli 1980-luvun lopun Suomi. Heillä on kyky nähdä asiat toisin silmin, mutta tunnistaa myös historian painolasti. Ohjaaja Anna Paavilainen onnistuu luomaan Maarit Nissilän käsikirjoitukseen näistä aineksista toimivan elokuvan. Kikka tulee olemaan elokuva, josta Sara Melleri tullaan muistamaan pitkään. Melleri tekee hienon roolin, kun hän heittäytyy Kikan hahmoon, joka oli hyvin ristiriitainen – elämäniloinen mutta myös itsetuhoinen, hauska, sekä melankolinen ja nopeaälyinen, mutta toisaalta myös höpsö. Kikka halusi viihdyttää ja kiihdyttää, se oli Kikan viesti, jonka hän avoimesti puheissaan ja käytöksessään alleviivasi. Tuon ajan hahmojen ja asenteiden keskellä Kikka erottuu raikkaana ja energisenä, jopa ajattomana hahmona, jonka ura sattui sittenkin väärään aikaan. Kikka-elokuva tekee kunniaa artistille ja ihmiselle naiselle, joka oli uranuurtaja; ”liian kiltit kun harvemmin historiaa kirjoittaa”! Loppukauden elokuvatapauksia ovat myös Klaus Härön ja Mikko Myllylah­ den ohjaustyöt. Irlannin jylhissä maisemissa kuvattu ”Rakkaani merikapteeni” kertoo kahden ikäihmisen rakkaustarinan ja on varmaotteista Häröä, joka koskettaa. ”Metsurin tarina” on puolestaan tummasävyinen draamakomedia, jossa mustaan huumoriin on sekoitettu maukkaasti Aki Kaurismäkeä ja David Lynchia. < Kikka!, Rakkaani merikapteeni ja Metsurin tarina elokuvateattereissa kautta maan. TEKSTI: JUHANI STYRMAN KUVA: SAMI KUOKKANEN, ELOKUVAYHTIÖ KOMEETTA Reitti_7_2022.indd 28 Reitti_7_2022.indd 28 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 29 28 1 2 7 8 PAIMENTAA ---DOMINI JÄÄN PIIRRE KAHMAISTA HOKEMA I=A APINOITA RAKKAIN LIKIMAIN EPÄPUHTAUS VAARI TAVARAA OSAVALTIO HYMYNHÄIVÄ SARJAKUVAHAHMO KUMISEVA KUMISEVA JAETTU VESILINTU VAAREJA ISO JÄRVI MARKUS TÄMÄN TULOS UUDET ILMAKEHÄSSÄ II VAARASSA TUOMIOISTUIN ARKOJA 3 6 4 5 Laadinta: Jyrki Takala MARKUS -R TÄMÄN TULOS UUDET TONTIT II VAARASSA TUOMIOISTUIN JÄRKEVIÄ ARKOJA OSASTO SEURAAVA JANSSON SUUSTA VALUVAA TAIKINAAN 2022 MINÄ KALA TÖKKIMISTÄ KALLÉN REIN SEINE ALMILA LAVIGNE SEN TAKIA SORSA -K ISTUMISEEN VÄHITEN SAIRAS RUNSAIMMIN KUULEMATTOMIA VOI OLLA HURJAPÄINEN REUNA NUUKA NIMITTÄIN ASTIA KIPULÄÄKE HIRVONEN PULLIAINEN LONKA HILDÉN Laadinta: Jyrki Takala -K HIRVONEN RISTIKON RATKAISU SIVULLA 30 Reitti_7_2022.indd 29 Reitti_7_2022.indd 29 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 31 30 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Alpo Kangasharju. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 6/2022 M U K A L O R U O R A N G I T R N O I N U T A H I S T O K A R E M S K A M A U S E I T A A T A A S U K I T L A A T O K K A O T S O N I A L L A N A S K I R N P A L S T O I T U S U J O T A S I A T N E N Ä H A I T T T O V E T H A U K I J O E T I N K A I T S E K A N N U I U I T K U O S S T O P V U O S I S E I K K A I L I J A H R N U A L A S A T S O S I V U S T A T E R V E I N I T A R A N Ä E S R I K I K E T O R I N L A V I T S A A N I T A E H Y T L A I T Menoon mukaan PAU:n Keski-Suomen osaston sääntömääräinen syyskokous Aika: 05.11.2022 klo 13.00 alkaen Paikka: Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä Asiat: Sääntömääräiset syyskokousasiat ja muut kokoukselle esitetyt asiat. Ennen kokouksen alkua tarjolla kahvit. Kokouksen päätyttyä tarjotaan ruokailuun ilmoittautuneille ruoka seisovasta pöydästä. Ilmoittautuminen: markku.siren@posti. com, tekstiviestillä 045 880 2777. Huom! Ilmoittautuminen viimeistään pe 28.10.2022 mennessä! Ilmoittautuminen ruokailuun välttämätön, ruoka tilataan ruokailuun ilmoittautuneiden määrän mukaan. Ilmoitathan samalla mahdolliset erityisruokavaliot. Paikalla myös jakelun valtakunnallinen PLM Satu Ollikainen. Tervetuloa! Marko Hytönen puheenjohtaja PAU Länsi-Suomen osaston syyskokous Aika: 12.11.2022, klo 14.00 Paikka: Ravintola Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä muut kokoukselle esitetyt asiat. Osasto tarjoaa kahvit ennen kokouksen alkua ja ruokailun kokouksen jälkeen. Rovaniemellä tiedossa upeat Talvipäivät Merkkaa kalenteriisi jo nyt PAUn seuraavat talvipäivät, jotka pidetään Rovaniemellä 1.­2.4.2023. Talvipäivien pääpaikkana on Santa’s Hotel Santa Claus, jossa järjestetään talvipäivien avajaiset, ammattiryhmien kokoukset, iltajuhla ja sunnuntaiaamun työehtoklinikka. Hotellissa on perinteiseen tapaan myös Talvipäivien messuosasto. Iltajuhlan menomusiikista vastaa The Bilebändi. Kaikki hotellivaihtoehdot sijaitsevat Rovaniemen keskustassa, pienen kävelymatkan päässä toisistaan. Talvipäivävieraille järjestetään bussikuljetukset rautatieasemalta ja lentoasemalta majoitukseen. Lauantaina kuljetusta reitillä Rovaniemen keskusta-Santa-Sport-Napapiirin pajakylä. Tarvittaessa bussi kiertää Ounasvaaran hiihtoja laskettelukeskuksen kautta, jossa pääsee hiihtämään keväthangille tai laskettelemaan. Santa-Sportissa järjestetään perinteinen keilailuturnaus, jonne ilmoittautumiset 22.2.2023 mennessä. Siellä on myös mahdollisuus harrastaa omalla kustannuksella muita aktiviteetteja mm. kylpylä, läskipyöräilyä tai vain lumisilla luontopoluilla kävelyä. Santa Sportin tarjoamia palveluja voi bongata osoitteesta www.santasport.fi. Napapiiriltä löytyy ”postitontun opastuksella” mm. Joulupukin postikonttori, Joulupukin kammari ja muuta mukavaa. Taiteesta, historiasta tai tieteestä kiinnostuneelle on tarjolla kulttuuripassi Rovaniemen taidemuseo Korundissa. Arktisessa keskuksessa ja tiedekeskus Pilkkeessä on mahdollista vierailla kulttuuripassilla. Kulttuuripassi tarjolla ennakkoilmoittautuneille 22.2.2023 mennessä. Kohteisiin käy myös oma museokortti. Lisätietoja: Jyrki Sutinen, 050 3011 264 tai 040 776 2176, jyrki.sutinen@posti.com ja Jarmo Tuominen, 040 315 4401, jarmo.tuominen@posti.com Ilmoittautuminen ruokailun vuoksi toimikunnan jäsenille tai suoraan Mauri Alaselle, 040 538 4121, viimeistään tiistaina 8.11.2022! Paikalla kertomassa ajankohtaisista asioista PAUn liittosihteeri Jussi Saariketo Tervetuloa! PAU:n Länsi-Suomen osaston toimikunta Vaasan osaston 161 syyskokous Aika: Lauantai 3.12.2022 klo 15.00 Paikka: Hotelli Vaakuna, 3. krs., Rewell 101, Ylätori, 65100 Vaasa Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toimikunta ja sille puheenjohtaja, sekä tarvittavat valiokunnat ja kokoukselle esitetyt asiat. Kokoukselle tulee esittää asiat viimeistään 18.11.2022 puheenjohtajalle tai sihteerille. Kokouksen jälkeen Illallinen ravintola VENNissä (hotellin 2.krs) klo. 17.00. Ruokavaihtoehdot valitaan kokouksen alkaessa. Ruokailun jälkeen ilta jatkuu The Clubilla klo 20.00 eteenpäin (Rauhankatu 22, 65100 Vaasa 2 krs.). Kokoukseen ilmoittautuminen tilojen järjestämiseksi tekstiviestillä: Kaj Johansson 050 378 5554 viimeistään 18.11.2022. Lisätietoja Kaj Johanssonilta. Terveisin Toimikunta Reitti_7_2022.indd 30 Reitti_7_2022.indd 30 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 31 31 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Utopiat toteen E duskuntavaalien lähestyessä huomaan poliitikkojen tekevän sekä selkeämpiä ideologisia linjauksia että konkreettisia ehdotuksia valtion menojen ja tulojen korjausliikkeistä, velkaantumisen taittamisesta puhumattakaan. Vaalien jälkeen uusi hallitus puhkuu intoa ja reformikiihkoa. Sillä asenteella pitääkin asioihin tarttua. Mutta silti pitäisi muistaa, että kaikki aiemminkin valtaan tulleet hallitukset ovat olleet samalla asialla, tehtailleet päätöksiä niin että ladotaan uutta lakia entisten päälle. Lainsäädännön kerrostumaa ei ehditä koskaan katsoa perkaavalla silmällä, kun aina ollaan innoissaan tekemässä uusia – ja paljon parempia – päätöksiä. Uudistusja muutosvimmassa olisi kuitenkin hyvä muistaa, että jos joku asia toimii, sitä ei tarvitse korjata. Kuten vanha Amerikasta peräisin oleva sanonta kuuluu: ”If it works, don’t fix it”. Sanonta tulee Bert Lancen suusta. Hän toimi liittovaltion budjettiviraston johtajana ja kuului presidentti Jimmy Carterin luotettuihin. Lancella oli tämä yksinkertainen motto, jota hän selitti näin: ”Hallituksen ongelma on se, että se korjaa asioita, jotka eivät ole epäkunnossa, mutta jättää korjaamatta asioita, jotka ovat epäkunnossa.” Vaalien alla saa haaveilla ihanneyhteiskunnasta. Minkälainen se olisi, jos saisit luoda kaiken alusta? Kysymystä ovat pohtineet monet filosofit jo antiikin aikoihin. Filosofi John Rawls julkaisi pohtimisen arvoisen oikeudenmukaisuusteorian vuonna 1971. Yhteiskunta perustetaan sellaisilla säännöillä ja ehdoilla, jotka laaditaan tietämättömyyden verhon takaa. Se tarkoittaa sitä, että joukko ihmisiä sopii yhteiskunnan ra kenteet ilman että tietävät missä asemassa kukin heistä tulisi olemaan. Tällöin jokainen haluaa rakentaa yhteis kuntaan sellaiset säännöt, jotka mahdollistavat Al ek si M a l i n en /T EM hyvän elämän, olipa oma asema ja olosuhteet mitkä hyvänsä. Oikeudenmukaisuus voidaan siten ymmärtää reiluna pelinä. Taloustieteessä mennään vielä askel konkreettisempaan suuntaan yhteiskunnan rakenteessa. Julkistaloustieteen teoria pohtii politiikkaa taloudellisen tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välisessä tasapainossa. Nämä ovat juuri ne ääripäät, joiden suhteen ihmiset tänäkin päivänä tekevät äänestyspäätöksensä. Eli kuinka paljon tai vähän valtion tulisi puuttua kilpailullisen markkinatalouden vapaaseen toimintaan. Julkistaloustieteen teoriat sallivat ihmisten erilaisen suhtautumisen julkisen vallan rooliin. Se edellyttää kuitenkin sitä, että ihmiset voivat äänestää jaloillaan siten, että samalla tavalla valtion rooliin asennoituvat ihmiset asuisivat omilla alueillaan. Näin päästäisiin sopuisaan tilanteeseen, ja vältettäisiin heiluriliikkeet vaalikausien välillä. Nimittäin hallituksen politiikkaan kyllästyneet tuppaavat äänestämään opposition valtaan. Hyvän yhteiskunnan perustana on demokratia eli kansanvalta. Sen perusajatuksena on, että hallinnon edustajat valitaan kansan joukosta vapailla vaaleilla ja että hallinto toteuttaa kansan tahtoa. Tässä viitekehyksessä markkinatalous on hyvä lähtökohta. Kaikki maailman demokraattiset valtiot ovat markkinatalouksia, mutta kaikki markkinataloudet eivät ole demokratioita. Liian monissa maissa korruptio on tuhonnut sekä demokratian että vapaan markkinatalouden. Mutta mennään vielä tietämättömyyden verhon taakse, ja päätetään, millaisessa yhteiskunnassa olisi kaikkein paras elää. Käyttäytymistaloustieteen empiirisissä tutkimuksissa USAssa on tehty tämän tyyppisiä kokeita, joissa ihmisiä haastatellaan ja pyydetään luettelemaan, millainen olisi hyvä yhteiskunta. Näiden haastattelujen perusteella suurin osa satunnaisesti valituista koehenkilöistä haluaa, että yhteiskunta muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi ja että heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan olisi humaani ja oikeudenmukainen yhteiskuntarakenne paljon ennemmin kuin taloudellisesti tehokas ja kilpailuun perustuva yhteiskunta. Hassua, miten amerikkalaiset äänestäjät kuitenkin valitsevat jotenkin toisin. < Jos joku asia toimii, sitä ei tarvitse korjata. Reitti_7_2022.indd 31 Reitti_7_2022.indd 31 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 33 32 Sielu lepää, kun hankit henkivakuutuksen. Jotain vanhaa, jotain uutta… entä henkivakuutus? Yhteisenä pariturvana sinä ja puolisosi saatte sen entistä edullisemmin. Elämää ei voi käsikirjoittaa, joten hanki pysyvästi edullinen henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Hyödyn nä liittojäs enen jäsenetu Kaleva_HEH_IfCoBrand_Reitti7_210x277mm.indd 1 Kaleva_HEH_IfCoBrand_Reitti7_210x277mm.indd 1 28.9.2022 13.16 28.9.2022 13.16 Reitti_7_2022.indd 32 Reitti_7_2022.indd 32 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 33 32 Sielu lepää, kun hankit henkivakuutuksen. Jotain vanhaa, jotain uutta… entä henkivakuutus? Yhteisenä pariturvana sinä ja puolisosi saatte sen entistä edullisemmin. Elämää ei voi käsikirjoittaa, joten hanki pysyvästi edullinen henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Hyödyn nä liittojäs enen jäsenetu Kaleva_HEH_IfCoBrand_Reitti7_210x277mm.indd 1 Kaleva_HEH_IfCoBrand_Reitti7_210x277mm.indd 1 28.9.2022 13.16 28.9.2022 13.16 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Joustovapaakertymien vaihtaminen rahakorvaukseksi? Työskentelen postikeskuksessa ja olen vaihtanut melko säännöllisesti minulle kertyneet yötyölisäni vastaavaksi jousto­ vapaaksi. Saako työnantaja maksaa ilman suostumustani jo kertyneet joustovapaa­ tunnit vapaan sijasta rahakorvauksena? Entä voinko itse vaatia niitä maksettavak­ si rahana, vaikka olenkin ne jo aiemmin vapaaksi vaihtanut? Viestinvälitysja logistiikka-alan (myös Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan) työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia lisäja ylityön, yötyölisän ja yökorotuksen perusteella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla taas on oikeus maksaa joustovapaan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos työntekijä ei noudata kirjallista ohjelmaa tai kirjallista sopimusta joustovapaiden pitämisestä. Käytännössä nämä tilanteet ovat melko harvinaisia. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös siitä, että lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena. Näiden edellä mainittujen joustovapaakertymien vaihtamista rahakorvaukseksi ei siis kummallakaan osapuolella ole kuitenkaan oikeus yksipuolisesti vaatia vaan asia edellyttää aina sopimista. Osatyökyvyttömyyseläke ja työjärjestelyt? Työkykyni on alentunut pysyvästi ja nyt olen saanut työeläkevakuutusyhtiö Ilma­ risesta päätöksen osatyökyvyttömyyseläk­ keen myöntämisestä (toistaiseksi). Sain jo aiemmin asiasta ennakkopäätöksen. Miten minun tulisi toimia? Mikäli otat osatyökyvyttömyyseläkkeen vastaan, tulee työjärjestelyistä ja muista asioista sopia työnantajan kanssa. Tässä kohdassa sinun on hyvä myös ottaa yhteyttä alueen työsuojeluvaltuutettuun tai pääluottamusmieheen, mikäli koet sen tarpeelliseksi ja tarvitset lisää neuvoja asiassa. Työnantajan kanssa sovittavia asioita ovat sinua koskevat työja työaikajärjestelyt. Työnantaja tekee kanssasi uuden työsopimuksen, jossa sovitaan mm. uusi työaika ja palkka. Eläkevakuutusyhtiölle (Ilmarinen) tulee toimittaa lomake ”Ilmoitus osatyökyvyttömyyseläkkeelle / osakuntoutustuelle siirtymisestä”. Lomakkeeseen täytetään tiedot eläkkeen alkamispäivästä sekä työtuntien määrästä viikossa (täytetään yhdessä työnantajan kanssa). Työnantaja puolestaan täyttää lomakkeeseen tiedot työajasta ja osa-aikatyön ansiosta (rahapalkka + lomarahat yms.) kuukaudessa. Tärkeää on, että ansiosi eivät ylitä päätöksessä osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä olevaa kuukausittaista tulorajaa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ansaintaraja on 60 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta. Mikäli tuloraja ylittyy työstä saadun ansion takia, on siitä syytä aina itse ilmoittaa työeläkevakuutusyhtiölle, koska muuten aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin. Työtuntien siirtäminen tuleville viikoille? Eri työpäivien työmäärien vaihtelut ovat tällä hetkellä työpaikassamme suuria. Työnantaja on ehdottanut meille työnteki­ jöille nyt, että alkuviikon hiljaisilta päiviltä työtunteja voitaisiin siirtää tuleville viikoil­ le. Eli kun työt saadaan tehtyä ja työaikaa olisi vielä jäänyt työvuoroluettelon mukaan jäljelle, siirrettäisiin tunteja toiseen päi­ vään. Onko tällainen mahdollista? Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen mukaan nähtäväksi asetettua (eli seinälle tms. tavalla julkaistua) työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista on voitu sopia myös paikallisesti alueellasi toisin. Tästä saat lisätietoa omalta luottamustai pääluottamusmieheltäsi, onko työvuoroluettelon muuttamisen perusteista sovittu työehtosopimuksen em. kirjauksesta poiketen. Jos (työnantajan) muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä. Päivittäinen postimäärien vaihtelu ei kuitenkaan riitä perusteeksi, että työnantaja saisi muuttaa työvuoroja sopimatta siitä työntekijän kanssa. Tällaisissa tilanteissa kannattaa tarkkaan harkita, onko sopiminen ylipäätään järkevää. Mikäli työvuoromuutoksiin olisi suostumassa, kannattaa neuvotella olisiko työnantaja valmis maksamaan jonkinlaisen korvauksen siitä, että työvuoroja suostuisi vaihtamaan. < Reitti_7_2022.indd 33 Reitti_7_2022.indd 33 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 35 34 På svenska 34 Byte av intjänad flexledighet mot penningersättning? Jag arbetar vid postcentralen och har rätt regelbundet bytt ut intjänade tillägg för nattarbete mot motsvarande flexledighet. Får arbetsgivaren utan mitt samtycke be­ tala redan intjänade flexledighetstimmar som penningersättning i stället för ledig­ het? Och kan jag själv kräva att flexledig­ het ska betalas i pengar, även om jag tidigare har bytt ut dem mot ledig tid? Enligt kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistiksektorn (gäller även Posti Palvelut Oy:s paketsorterare) har arbetstagaren under anställningsförhållandet rätt att kräva att den flexledighet som tjänats in på grund av mertidsoch övertidsarbete, nattarbete och nattförhöjning eller en del av den ersätts i form av penningersättning i stället för ledighet. Arbetsgivaren å sin sida har rätt att betala den intjänade flexledigheten eller en del av det i form av penningersättning, om arbetstagaren inte iakttar ett skriftligt program eller ett skriftligt avtal om att ta ut flexledighet. I praktiken är dessa situationer ganska sällsynta. Arbetsgivaren och arbetstagaren kan också komma överens om att den in tjänade flexledigheten på basis av semesterpenning eller sparledighet eller en del av den ersätts som penningersättning. Ingendera parten har alltså rätt att ensidigt kräva att ovan nämnda intjänade flexledigheter byts ut mot penningersättning, utan detta förutsätter alltid att parterna ingått ett avtal. Delinvalidpension och arbetsarrangemang? Min arbetsförmåga har minskat bestående och nu har jag fått ett beslut av arbetspen­ sionsförsäkringsbolaget Ilmarinen om beviljande av delinvalidpension (tills vida­ re). Jag har redan tidigare fått ett förhands­ beslut i frågan. Hur ska jag gå till väga? Om du tar emot delinvalidpensionen, ska du avtala med arbetsgivaren om arbetsarrangemang och andra frågor. I detta fall ska du gärna också kontakta arbetarskyddsfullmäktigen eller huvudförtroendemannen i din region, om du anser att det behövs eller om du vill ha ytterligare råd i ärendet. Frågor som du ska avtala med arbetsgivaren är de arbetsoch arbetstidsarrangemang som gäller dig. Arbetsgivaren ingår med dig ett nytt arbetsavtal där bl.a. den nya arbetstiden och lönen avtalas. Till pensionsförsäkringsbolaget (Ilmarinen) ska du lämna blanketten ”Anmälan om övergång till delinvalidpension/partiellt rehabiliteringsstöd”. På blanketten fylls i uppgifter om begynnelsedagen för pensionen samt antalet arbetstimmar per vecka (fylls i tillsammans med arbetsgivaren). Arbetsgivaren fyller i blanketten i uppgifterna om arbetstid och inkomsterna för deltidsarbetet (penninglön semesterpenning osv.) per månad. Det är viktigt att dina inkomster inte överskrider den inkomstgräns per månad som anges i be slutet om beviljande av delinvalidpension. I fråga om delinvalidpension är inkomstgränsen 60 % av den inkomstnivå som föregick pensionen. Om inkomstgränsen överskrids på grund av arbetsinkomst, är det viktigt att du alltid själv underrättar arbetspensionsförsäkringsbolaget om detta, eftersom pension som betalats utan grund i annat fall återkrävs. Flyttning av arbetstimmar till kommande veckor? Variationerna i arbetsmängden under olika arbetsdagar är för närvarande stora på vår arbetsplats. Arbetsgiva­ ren har nu föreslagit för oss arbetstaga­ re att arbetstimmarna under de lugna dagarna i början av veckan ska kunna flyttas till kommande veckor. Dvs. när arbetet har utförts och arbetstid ännu återstår enligt arbetsskiftsförtecknin­ gen, flyttas timmarna framåt till en annan dag. Är detta möjligt? Den arbetsskiftsförteckning som är framlagd (dvs. som finns på väggen eller som på annat sätt är framlagd) enligt kollektiv avtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen och Posti Palvelut Oy:s paketsorterare kan ändras endast av vägande skäl enligt 35 § 2 mom. i arbetstidslagen (605/1996) eller med arbetstagarens samtycke. Det har också varit möjligt att man lokalt avtalat om andra grunder för ändring av arbetsskiftsförteckningen i din region. Om detta får du mer information av din egen förtroendeman eller huvudförtroendeman om man avtalat om grunder för ändring av arbetsskiftsförteckningen i avvikelse från den ovan nämnda skrivningen i kollektivavtalet. Om ändringen (som arbetsgivaren gjort) beror på ovan nämnda vägande skäl, ska man sträva efter att underrätta arbetstagaren i fråga om ändringen dagen före arbetsskiftet. Den dagliga variationen i postmängderna är dock inte en tillräcklig grund för att arbetsgivaren ska få ändra arbetsskift utan att avtala om det med arbetstagaren. I sådana situationer lönar det sig att noggrant överväga om det över huvud taget är förnuftigt att ingå avtal. Om arbetstagaren går med på ändringar i arbetsskiften lönar det sig att förhandla med arbetsgivaren om denna är beredd att betala någon form av ersättning för att arbetstagaren går med på att byta arbetsskiften. < Reitti_7_2022.indd 34 Reitti_7_2022.indd 34 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 35 34 In English 35 Exchanging accrued flexible time off for monetary compensation? I work in a post centre and have quite regularly exchanged the night increases accruing to me for flexible time off. Can the employer, without my consent, pay monetary compensation instead of time off for the flexible hours off I have already accrued? And can I myself de­ mand that these be paid in cash even though I have already earlier exchanged them for time off? Under the collective bargaining agreement for the communications and logistics sector (which also includes Posti Palvelut Oy’s parcel sorters), an employee has the right, for as long as the employment relationship lasts, to demand that flexible time off, or part of it, accrued on the basis of hours for additional work, overtime, night work bonus and night bonus be compensated as monetary compensation instead of flexible time off. On the other hand, the employer has the right to pay flexible time off accrued or part of it as monetary compensation if the employee does not follow a written scheme or written agreement on keeping flexible time off. Such situations are quite rare in practice. The employer and employee can also agree that flexible time off or part of it accrued on the basis of holiday bonus or deferred time off can be compensated as monetary compensation. Neither party has a unilateral right to demand exchange of the aforementioned accrued flexible time off for monetary compensation and this matter always requires agreement. Partial disability pension and work arrangements? My work ability has permanently diminished and Ilmarinen has now in­ formed me that they have granted me a partial disability pension (indefinitely). I had already received a preliminary decision. What do I need to do? If you receive a partial disability pension, you must agree work arrangements and other matters with your employer. At this point, it would be a good idea to contact the local occupational safety delegate or chief shop steward if you feel it necessary or need more advice about this. You need to agree with the employer on work and working time arrangements affecting you. The employer will make a new employment contract with you which agrees your new hours of work and pay among other things. You must send the ”Notice of transition to partial disability pension / partial cash rehabilitation benefit” to the pension insurance provider (Ilmarinen). On the form, fill in information about the starting day of the pension and the number of weekly hours you will work (to be completed with the employer). The employer completes the information on the form about your monthly hours of work and part-time earnings (monetary pay + holiday bonuses, etc). It’s important that your earnings do not exceed your monthly personal earnings limit stated in the partial disability pension decision. The earnings limit while drawing a partial disability pension is 60% of the earnings level preceding the pension. If the earnings limit is exceeded because of employment earnings, you should notify the earnings-related pension provider yourself because otherwise the pension paid unnecessarily will be clawed back. Transferring hours of work to upcoming weeks? There are currently huge variations in workloads in our workplace on different days. The employer has now proposed to us that hours of work on the quieter days early in the week could be transferred to upcoming weeks. In other words, the work gets done and the hours of work still re­ maining according to the shift list would be transferred to another day. Is this possible? Under the collective bargaining agreement applying to the communications and logistics sector and Posti Palvelut Oy’s parcel sorters, a shift list that has been put on display (posted on a wall or published in a similar manner) can be changed for a compelling reason under section 35, subsection 2 of the Working Hours Act (605/1996) or with the consent of the employee concerned. It has also been possible to otherwise agree locally the reasons for changing the shift list in your area. You can get more information about this from your own shop steward or chief shop steward about whether the reasons have been agreed to change the shift list in derogation from that stated above in the collective bargaining agreement. If the change by the employer is for a compelling reason above, efforts must be made to notify the employee concerned the day before the shift. However, daily fluctuations in the amounts of mail are not a sufficient reason for the employer to change shifts without agreeing this with the employee. In such situations, it is worthwhile carefully considering whether agreeing makes sense at all. If you agree to changes to the shift, it is worth negotiating whether the employer is willing to pay some kind of compensation for consent to change shifts. < Reitti_7_2022.indd 35 Reitti_7_2022.indd 35 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 37 36 Kolumni Nykyaikaisella työpaikalla puhutaan esihenkilöistä ja suositaan sukupuolineutraalia kielenkäyttöä. O len käynyt tuhansilla suomalaisilla työpaikolla. Pienistä merkeistä päättelen työpaikan olevan nykyaikainen. Tai sitten ei. Trendikäs sohva tai designtuoli ei varsinaisesti kerro nykyaikaisuudesta. Pitsalaatikoiden pinot tai toimistoon tullessa kenkien pois ottaminen eivät vakuuta minua modernista työpaikasta. Toki kaikki nuo asiat kertovat jotain organisaatiosta. Pizzalaatikot ja sukkasillaan hipsiminen usein kertovat, että henkilöstö on melko nuorta ja toimiala uudehko. Designsohva on vain sohva. Vierailen työpaikoilla toimittajana, kouluttajana ja yhteistyökumppanina. Toisinaan käyn kansalaisena tai yrittäjänä. Joskus tietysti asiakkaana. Olen käynyt kasvukeskuksissa ja maakunnissa. Tarkastelen työpaikkaa jo rakennuksen ulkopuolelta, toisinaan autohallista. Onko sähköautojen latauspaikkoja, onko pyöräpaikkoja? Vääntynyt pyöräteline vesisateessa ei tee vaikutusta. Kun luen verkosta taustatietoja ja haluaisin faktoja, mutta löydän kaikenkarvaisia sanahirviöitä. Kiertotalouslaakso, ekosysteemi ja englantia keskellä suomenkielistä tekstiä. Kaikki se hyppii silmilleni, mutta faktoja en saa. Jotkut paikat eivät kerro edes osoitettaan ja henkilöstön yhteystiedot ovat kortilla. Sama organisaatio voi julistaa avoimuutta strategiassaan. Tarkastelen sanojen ja rakennusten lisäksi ennen kaikkea ihmisiä. Kuinka ihmiset toimivat työkavereidensa, esihenkilöidensä ja johdettaviensa kanssa. Kuinka joku pomo puhuttelee tuotannossa työskentelevää. Nykyaikaisella työpaikalla puhutaan esihenkilöistä ja suositaan sukupuolineutraalia kielenkäyttöä. Jos törmään seksistisiin tai rasistisiin vitseihin, luokittelen organisaation elävän kivikaudella. Onneksi sellainen on harvinaista tai Modernin työpaikan tunnusmerkkejä sitten kuljen kuplassa. Nuorena näin työpaikoilla vielä tyttökalentereita. Sellaisen olen 2000-luvulla nähnyt vain Väli-Amerikassa. Nykyään meillä työpaikat ovat silmiini pääasiassa asiallisia ja korrekteja. Ei pröystäillä, vaan korostetaan tarkoituksenmukaisuutta työtiloissa ja työssä. Turvallisessa työyhteisössä jokainen saa olla oma itsensä. Eräs paikka, jossa käyn kouluttamassa, muutti joitakin vuosia sitten uusiin tiloihin. Opetustilojen lisäksi kiinnitin huomiota vessoihin. Ne ovat sukupuolineutraaleja. Se kaikki on nykyaikaa ja samalla järkevää. Nimittäin joinakin päivinä meitä naisoletettuja on runsaasti, toisena päivänä miesoletettuja. Henkisille vessapoliiseille voin kertoa, että siistiä on. Jotkut nimittäin vastustavat sukupuolineutraaleja vessoja, koska pelkäävät niiden olevan sottaisia. Turha pelko. Sen sijaan vanhoilliset asenteet sottaavat. Somessakin kohtaa yrityskulttuuria. Enkä tarkoita vain logoja tai mainoksia, vaan sitä, kuinka joku asiantuntija jaksaa oikoa myyttejä alastaan tai alansa ajankohtaisista asioista. Juuri nyt fanitan sitä, kuinka energiaalan ihmiset jaksavat kertoa, miten sähkön hinta muodostuu Suomessa. Kun pandemia muutti työskentelytapoja toimistotyössä, osa yrityksistä nappasi siitä opit matkaansa. Nykyaikaisesta johtamisesta kertovat suhteellisen vapaat säännöt toimistoväen etätyössä. Aikaansa seuraava esihenkilö tietää, että tutkimusten mukaan ihmiset työskentelevät etänä jopa tunnollisemmin kuin toimistolla. Toisaalta monessa paikassa tehtävä hybridityö on jatkuvasti liikkeessä eli eri organisaatioissa ja eri työssä se kaikki on monitahoista. Yhdet etätyön pelisäännöt eivät toimi kaikissa paikoissa. Nykyaikaisuuden merkkejä ovat pienetkin asiat. Keramiikkakurssillani eräs ihminen päivitteli, kun puolison työpaikalta tulee vuosi toisensa jälkeen sama joululahja. Se lahja on tavallaan suomalaista designia mutta ei kovin nykyaikainen. Lahjana se on kuin golfpallot. Tosin kaikki, jotka eivät harrasta golfia, voivat näillä palloilla sentään hieroa jalkapohjaa tai kuvioida keramiikkaa. Sitä kaikkea ei voi puolison firman joululahjalla tehdä. Nimittäin lahja on joulukinkku. < TIINA TORPPA ........................................ on pienessä kylässä asuva toimittaja ja kouluttaja, joka näkee paikkakuntansa postissa hymyilevät kasvot ja avuliaan asenteen. Reitti_7_2022.indd 36 Reitti_7_2022.indd 36 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 37 36 Kirja Kari Uotila – Telakan senaattori TEKSTI: JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija Toimittaja, kirjailija Sirpa Puhakka on kirjoittanut elämäkerran vuosina 1995–2007 ja 2008–2019 kansanedustajana toimineesta Kari Uotilasta, 67 v. E nnen kansaedustajaksi tuloaan Uotila työskenteli levyseppänä, sitten pääluottamusmiehenä Wärtsilän, Wärtsilän Meriteollisuuden ja edellä mainitun konkurssin jälkeen pääluottamusmiehenä Masa-Yardsin Helsingin telakalla. Kari Uotila tunnettiin kansanedustajana telakkamiehenä, mutta myös yhteistyökykyisenä työväen ja palkansaajan edun ajajana. Eteläisessä Savossa, Pertunmaalla syntynyt Uotila aloitti Wärtsilän konepajakoulun 1972. Hän olisi päässyt oppiin myös Tampereelle, Lokomolle, mutta valinta kohdistui Helsinkiin. Aina voidaan arvuutella, mihin Karin ura olisi ohjautunut, mikäli hän olisi mennyt Lokomolle hitsaamaan. Sirpa Puhakan kirja kertoo sujuvasti Kari Uotilan elämästä. Siitä, kuinka suhteellisen vaatimattomiin oloihin syntyneestä savolaispojasta tulee telakkaduunari ja telakan pääluottamusmies, Vasemmistoliiton perustamisen jälkeinen varapuheenjohtaja ja sen myötä hallitusneuvottelija ja lainsäätäjä. Kirjasta käy ilmi myös Uotilan tarmokkuus ajaa erilaisia asioita työväen asian lisäksi. Hän kamppaili myös harmaata taloutta vastaan ja isien oikeuksien puolesta. Kari Uotila on myös urheilumies, erityisesti jalkapalloja juoksumies. Tämä lämmittää kovasti tämän arvion kirjoittajan sydäntä. Kari Uotilan yhteistyökyky nousee korostetusti esiin. Työ telakkatyön säilyttämiseksi telakkakapitalisti Martti ”Iso­Masa” Saarikankaan kanssa herätti närkästynyttä keskustelua Uotilan oman poliittisen taustaryhmän ja porvarien keskuudessa. Toiminta sosiaalidemokraattien kanssa vaikuttaa olleen Kari Uotilalle luontevaa ja tärkeää. Hän oli puolueestaan ensimmäisten joukossa kannattamassa Tarja Halosta tasavallan presidentiksi. SDP oli selvästi kansanedustajalle vakavasti otettava vaihtoehto. Seuralehden haastattelussa toukokuussa 1997 hän oli todennut, että EMU-vastainen Vasemmistoliitto ei ole hänelle koti ja pohti vaihtavansa puoluetta, jos Vasemmistoliitto vastustaisi Suomen EMU-jäsenyyttä. Olisiko Uotila siirtynyt SDP:hen jää selvittämättä, koska Vasemmistoliitto taipui EMU-jäsenyyden kannalle. Aito huoli puolueen varapuheenjohtajalla oli Vasemmistoliiton hajoamisesta. Tässäkin yhteydessä saavat taustaltaan vähemmistökommunistit Esko Seppänen ja Jaakko Laakso Kari Uotilalta kirpeitä terveisiä. He edustivat Uotilalle yksiselitteisesti hajottavia voimia. Eduskuntauransa jälkeen Kari Uotila syyttää Jaakko Laaksoa halpamaisesta toiminnasta. ”Suoraan sanoen halveksin sellaisia eduskuntaryhmän ja puolueen kilpailijoita, joille ei riitä, että kertoo äänestäjille, kuinka hyviä tekoja ja toimenpiteitä itse tekee, vaan tietoisesti mollaa toisia,” rokottaa Uotila. Kirjasta voi lukea, että poliittisessa toiminnassaan Kari Uotila halusi saada tuloksia. Tasavallan hallitus oli se paikka, jossa vakavasti otettava puolue saa tuloksia. Kansan Uutisten kirjoituksessaan vuodelta 1997 Uotila linjaa: ”Oppositiohakuisella Ei-linjalla saataisiin kyllä paksu kirja julkilausumista, mutta todellisista tuloksista kertova teos jäisi ohueksi.” Myöhemmin tehdyissä haastatteluissa Kari Uotila katsoo, että hallituksessa oleminen edellyttää sitoutumista hallitusohjelmaan: eteen tulee hyviä ja huonoja päätöksiä sekä kompromisseja. ”Sitten ollaan porukalla sen takana. Kysymys ei ole ryhmäkurista, vaan kysymys on ryhmäsolidaarisuudesta. Sitä rikkomalla saat kyllä itsellesi ääniä ja mainetta, mutta samalla heikennät joukkueen selviytymismahdollisuuksia.” Kirja on sujuvaa luettavaa ja täyttää myös mitä ilmeisimmin historiantutkijoiden vaatimukset lähdeviitteineen. Itse olisin toivonut hieman syvälle menevämpää analyysia Kari Uotilan ajattelun perusteista. Telakan senaattori kertoo yhä harvenevasta työläiskansanedustajien joukosta. Syystä tai toisesta duunari ei äänestä toista duunaria maamme korkeimmille päätöksentekopaikoille, vaikka asia on niin, että parhaiten toisen työläisen asemaa ajaa työläislähtöinen edustaja. Kari Uotila -telakan senaattori on suositeltavaa luettavaa politiikasta ja lähihistoriasta kiinnostuneille. < Reitti_7_2022.indd 37 Reitti_7_2022.indd 37 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 39 38 38 Muista ilmoittaa jäsenmuutoksista Ilmoita aina liittoon, jos jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia kirjautumalla PAUn jäsenpalveluun osoitteessa www.pau.fi. Jäsenpalveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla ja salasanalla kohdasta kirjaudu palveluihin > jäsenpalvelut. Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. S ähköisessä asiointipalvelussa voit ilmoittaa mm. jäsenmaksun keskeytymisestä (maksuvapautus), päivittää yhteystietojasi ja ilmoittautua kursseille. Muistathan, että jäsenmaksuista vapautettu jäsen on osaston ja liiton sääntöjen mukaan velvollinen ilmoittamaan jäsenmaksuista vapautumisen syyn osastolle tai liittoon vähintään puolivuosittain. Voit ilmoittaa jäsenmuutoksista myös viereisellä sivulla olevalla muutosilmoituksella ja postittamalla sen liiton toimistoon. Lähetys on ilmainen, jos käytät liiton vastauslähetystunnusta. Tarkista, että jäsenmaksusi on peritty Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, muista tarkistaa aina palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksusi on peritty. Jäsenmaksujen on oltava kunnossa haettaessa myös ansiosidonnaista päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Kun jäät eläkkeelle Jäädessäsi eläkkeelle, muista ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä ammattiosastoosi tai liiton toimistoon. Liitossa ei ole enää automaattista eläkeläisjäsenyyttä. Vanhuus eläkkeelle tai kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät jäsenet voivat jatkaa jäsenyyttään, mikäli he ilmoittavat siitä osastolle tai liiton toimistoon kuukauden sisällä eläkkeelle siirtymisestä. Muista siis ilmoittaa eläkkeelle jäämisen yhteydessä, haluatko pysyä liiton eläkeläisjäsenenä. Ilmoita myös haluatko jatkossakin ilmaisen Reitti-lehden. Eläkeläisillä on samat jäsenedut kuin muillakin jäsenillä pois lukien liiton kustantamaa tapaturmaja matkustajavakuutusta. Vakuutukset ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. Liiton kalenterin eläkeläiset saavat, mikäli oma ammattiosasto tilaa sen heille. Jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa ota yhteyttä liiton toimistoon: Katja Johansson, jäsenpalvelusihteeri, 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi Tarja Känsäkangas, talousja jäsenpalvelusihteeri , 040 831 2963, tarja.kansakangas@pau.fi Reitti_7_2022.indd 38 Reitti_7_2022.indd 38 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• 39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Posti­ ja logistiikka­alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 7 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 21.11. mennessä ja voita 20 € 39 Reitti_7_2022.indd 39 Reitti_7_2022.indd 39 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14
• Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_7_2022.indd 40 Reitti_7_2022.indd 40 21.10.2022 14.14 21.10.2022 14.14