• Reitti TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN 16 • TOIMITUKSET OVELLE 19 • POHJOISMAISET POSTIT 28 Miten ilmailualan tes-shoppailu kaatui? Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 8 | 2019 Raatt aman reitillä 6 12 Reitti_8_2019.indd 1 Reitti_8_2019.indd 1 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 2 Reitti 8 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 150 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 9/2019 28.10. 21.11. 10/2019 26.11. 19.12. 4041 0428 Tässä numerossa 6 Raattaman reitillä 10 Työsuhteen päättäminen 11 Puheenjohtajalta 12 Suurin keksintömme on pienin palkka 14 Työrauha ei sido PAUn jäseniä 15 Erillisjakelualan palkkariidat 16 Kiusaamisselvittely on nuorallatanssia 19 Toimitukset ovelle lisäävät kuljettamista 22 Työturvallisuuden megatrendejä 23 Koulutusaineisto luottamusmiehille 24 Yhdenvertaisuus on kaikkien etu 26 Otteita työelämästä 28 Pohjoismaisten postien suuri murros 30 Ristikko 31 Elokuva: Olen suomalainen 32 Kysyvälle vastataan 33 Kolumni: Joni Eriksson 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset 6 Työehtoja ei voi vaihtaa keitt iön kautt a 13 16 Reitti_8_2019.indd 2 Reitti_8_2019.indd 2 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 ASIANTUNTIJA työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Työehtoshoppailu on ay-liikkeen kohtalonkysymys T ässä lehdessä on viimeisen vuoden aikana toistuvasti muistutettu siitä, että työehtojen halpuutus ja palkanalennukset eivät uhkaa pelkästään Postin henkilöstöä. 2000luvulta löytyy useita tapauksia, joissa liikkeenluovutusten kautta työntekijöiden työehtoja ja palkkoja on leikattu. Viimeisen luvun tähän kirjoitti Turun kaupunki siirtämällä kiinteistöja ruokapalveluyhtiö Arkea Oy:n työntekijät halvemman työehtosopimuksen piiriin. Pienipalkkaisten siivoojien ja kokkien palkka-alesta päätettiin Turun kaupungin konsernijaostossa kokoomuksen, keskustan ja vihreiden äänin 7–6. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mukaan noin 800 työntekijän palkat laskevat satoja euroja kuukaudessa. Lisäksi työntekijöiden lomia leikataan 13 päivällä. Ilmoitettuaan palkka-alesta Arkea uhkaili ja painosti JHL:n mukaan vielä työntekijöitä eroamaan nykyisestä ammattiliitosta ensi vuoden alkuun mennessä. JHL pitää yhtiön menettelyä törkeänä, vaatii asiasta neuvotteluja ja uhkaa tarvittaessa voimatoimilla. Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliitot (AKT, PAU, SMU ja RAU) tekivät marraskuussa pidettävälle SAK:n edustajistolle esityksen yritysten työehtoshoppailun estämiseksi. Esityksen mukaan tes-shoppailu leviää epidemian lailla, se tappaa työehdot ja siinä samalla koko ammattiyhdistysliikkeen. Kun työntekijä huomaa joutuneensa työnantajan tes-shoppailun kohteeksi, hänen syyttävä sormensa ei osoita vain työnantajaan, vaan yhtä lailla ammattiyhdistysliikkeeseen. Miksi samaan työhön voidaan soveltaa useaa eri työehtosopimusta, joissa on erisuuruiset palkat ja isoja eroja muissa työsuhteen ehdoissa, esityksessä kysytään. Liittojen esityksessä muistutetaan vielä tes-shoppailun ympärille syntyneestä ilmiöstä, jota työnantajat käyttävät säälimättä hyväkseen. Suomeen on syntynyt suuri joukko yrityksiä, joiden pääliikeidea on välittää muiden yritysten käyttöön halvempien työehtosopimusten kautta edullisempaa työvoimaa joko vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta. Samalla yritysten omia, kalliimman työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä voidaan tuta-syin irtisanoa työttömiksi. Kuljetusliitot esittävät, että SAK:n tulee selvittää ja viedä eteenpäin niin lainsäädännöllisiä kuin muitakin keinoja, joilla työehtoshoppailu voidaan tulevaisuudessa estää. SAK:n on syytä ottaa aloite tosissaan ja ajaa sitä täydellä voimalla eteenpäin. Kyse on jäsenten toimeentulosta. Postin työehtoshoppailu on estettävissä omistajankin päätöksellä. Ennen omistajan väliintuloa jokaisen työntekijän täytyy laittaa kuitenkin itsensä likoon. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toimeentulon puolustaminen vaatii joulun alla pitkiä lakkoja. JUHA PÖYRY Reitti_8_2019.indd 3 Reitti_8_2019.indd 3 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula –yhteystiedot kuntoon! Lähetämme jäsenille tes-neuvott eluihin ja jäsenyyteen liitt yviä tietoja säännöllisesti. Meille on tärkeää, ett ä yhteystietosi ovat liiton jäsenrekisterissä ajan tasalla. Päivitä sähköisessä jäsenpalvelussa jäsentietoihisi voimassa oleva sähköpostiosoitt eesi, puhelinnumerosi ja ammatt inimikkeesi. Sähköinen jäsenpalvelu on avoinna 24 h vuorokaudessa. Jäsenpalvelussa voit ilmoitt autua myös kursseille, tarkistaa jäsenmaksutietoja ja pyytää jäsenmaksuvapautusta. Lisätietoja osoitt eessa www.pau.? . Posti Kuljetus Oy ei peri jäsenmaksuja Posti on ilmoittanut, että Posti Kuljetus Oy ei peri palkoista enää PAUn jäsenmaksuja 31.10. jälkeen. Syynä on kuljetuksen työehtosopimuksen vaihtuminen. Mikäli haluat säilyttää jäsenyytesi PAUssa, tulee sinun tilittää itse jäsenmaksusi liitolle erillisellä tilisiirrolla. Jäsenmaksu on 1,59 % työnantajan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassan jäsenmaksu. Posti Kuljetus Oy:n työntekijöille lähetetään automaattisesti kk-kohtaiset jäsenmaksuviitteet ohjeineen marraskuun kuluessa. Marraskuun jäsenmaksun eräpäivä on 15.12. Mikäli et ole saanut viitteitä joulukuun alkuun mennessä, ota yhteys PAUn jäsenpalveluun: Katja Johansson, puh. 040 821 5836, katja.johansson@pau.fi . PAUn XV Talvipäivät pidetään 15.-16.2.2020 Tampereella rautatieaseman vieressä Solo Sokos Hotel Tornissa. Majoituksia on saatavilla myös Hotelli Ilveksestä ja Sokos Hotel Villasta. Majoitukset suositellaan varaamaan keskitetysti ammattiosastojen kautta, joten ota siis ajoissa yhteys oman osastosi toimihenkilöön. Talvipäivien ohjelmassa on a jankohtaisten asioiden lisäksi tuttuun tapaan myös urheilua, muun muassa salibandya ja keilailua. Yhteistyötä tehdään myös Postimuseon ja museokeskus Vapriikin kanssa. Voit lukea talvipäivistä myöhemmin lisää Reitti-lehdestä ja liiton verkkosivuilta. Talvipäivien järjestäjänä toimii PAUn Pirkanmaan osasto. PAUn XV Talvipäivät 2020 Tampereella 15.–16.2.2020 Sokos Hotel Torni Tes-neuvott elut käynnissä Reitti_8_2019.indd 4 Reitti_8_2019.indd 4 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 5 Auralassa viihtyy myös talvella Suuren suosion saanut PAUn 300 neliön Aurala-huvila on varattavissa myös talviaikaan. Huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla vain 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy 12 hengelle seitsemästä huoneesta. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Auralan yhteydessä on myös iso saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Uutuutena huvilan pihalta löytyy myös juuri valmistunut lasten leikkipaikka. Hinnat PAUn jäsenille: • ma-su 600 € (norm. 3200 €) • ma-pe 450 € (2300 €) • 3 vrk. 350 € (1400 €) Tällä hetkellä varauksia otetaan vastaan toukokuun loppuun asti. Kesän vuoden 2020 varauksia otetaan vastaan 1.4.2020 alkaen, joista lisätietoja tarkemmin alkuvuodesta. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com Lisätietoja ja kuvia osoitteessa: www.pau.fi /jasenyys/ jasenedut/lomaedut/aurala Kuljetusliitot KL ry hakee toiminnanjohtajaa Kuljetusliitot KL ry hakee palvelukseensa toiminnanjohtajaa, jonka pääasiallisena tehtä vä nä tulee olemaan KL ry:n toiminnan käytännön johtaminen sekä kehittäminen hallituksen alaisuudessa. Toiminnanjohtajalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta, talousja henkilöstöhallinnon osaamista sekä toimistorutiinien tuntemista. Tehtävä ja toimenkuva on uusi ja mukautuu Kuljetusliitot KL ry:n toiminnan kehittyessä. KL:llä on toistaiseksi seitsemän kokoaikaista työntekijää ja sen työntekijämäärän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Toiminnanjohtajan odotetaan ottavan tehtävän vastaan 1.1.2020. Hakemukset 31.10.2019 mennessä KL ry:n hallituksen puheenjohtajalle Simo Zittingille osoitteeseen Kuljetusliitot KL ry, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai sähköpostitse simo.zitting@ smu.fi . Kuljetusliitot KL ry (kuljetusliitot.fi ) on 2018 perustettu järjestö, johon kuuluvat Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry. KL ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää sen jäsenliittojen keskinäistä yhteistoimintaa ja tehostaa kaikin mahdollisin tavoin niiden itsenäisesti harjoittamaa edunvalvontaja sopimustoimintaa. Kuljetusliitot KL ry toimii Helsingissä Hakaniemen Merikiinteistössä osoitteessa John Stenbergin ranta 6. Lisätietoja tehtävästä antavat: Simo Zitting, puheenjohtaja, simo.zitting@smu.fi , puh. 0400 813079 Jussi Katajainen, projektipäällikkö, jussi.katajainen@smu.fi , puh. 050 5261965 Reitti_8_2019.indd 5 Reitti_8_2019.indd 5 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 6 Työn kuva ”Kyllä mie niitt en kanssa raatt ailen” Reitti 6 Reitti_8_2019.indd 6 Reitti_8_2019.indd 6 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 7 Reitti 7 Paljon parjatt u Posti saa parasta mahdollista mainosta, kun Ilkka Logje startt aa Kitt ilästä kohti Raatt amaa. Harvaan asutulla 398 kilometrin jakelureitillä tutt u postimies tuo postin lisäksi kyläläisille iloista mieltä ja turvallisuutt a. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY Reitti_8_2019.indd 7 Reitti_8_2019.indd 7 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 8 Työehtoshoppailu O n syyskuun viimeinen torstai. Ilkka Logje saapuu puoli yhdeksän aikoihin työpaikalleen Kittilän jakelutoimipaikkaan. Takana on 85 kilometrin työmatka 120 asukkaan Raattaman kylästä Kittilään. Raattama sijaitsee Pallastunturin vieressä, Ounasjoen varrella. Ennen työvuoronsa alkua Logjen työtoverit ovat lajitelleet jo Muonion postit valmiiksi, jotka lähtevät omalla kuljetuksella eteenpäin. Reiteistä kahdeksan lähtee Kittilästä, kolme Muoniosta ja kaksi Hetasta. Jakelureitit Lapin perukoilla ovat pitkiä, jakeluautoilla 3,5–5 tunnin kierroksia. Ajallisesti pisin on Kiistalan reitti, jossa on seitsemästä kahdeksaan tuntia pelkkää jakelua. On siinä istumista. Kilometreissä mitattuna Raattaman reitti on kuitenkin pisin. Mittariin napsahtaa viitenä päivänä viikossa huimat 398 kilometriä. Talouksia reitillä on 380 kappaletta. Logje lajittelee postit ripeästi ilman listoja. Jakelujärjestys tulee ulkomuistista. Mukaan sujahtaa Lapin Kansan lisäksi Kittilä-lehti, Luoteis-Lappi ja Enontekiön Sanomat. Syömme lähtiessä vielä eväät, pakkaamme auton ja kaarramme Fordin nokan kohti tunturilappia. Kello on varttia yli kymmenen. Seitsemäntoista kylän postit Matka taittuu tietä numero 79 Kittilästä pohjoiseen ensin Könkäälle, josta Ounasjoen vartta Kurkkioon ja taas takaisin joen vartta yli Puljun kylään. Raattaman reitti kulkee erämaan halki aina saamelaiskylä Nunnaseen Enontekiön puolelle asti. Jakelureittiä kehystää upeat Aakenus-, Levi-, Pulju-, Peltoja PallasOunas -tunturit. Vajaan 400 kilometrin matkalla viemme postit 17 kylään; Könkäälle, Kirjanselkämään, Tepastoon, Lehtiniemeen, Kurkkioon, Lempoloon, Kaunismaahan, Salankiin, Puljuun, Nunnaseen, Peltovuomaan, Ketomellaan, Ylikyröön, Kyröön, Raattamaan, Mieliövaaraan ja Harrisaajaan. Mukava hommahan tämä on, kun kotinurkilla pyöritään. Työkaveritkin on Kittilässä mukavia. Hyvä sinne on mennä, Logje haastelee. Logje kävi ala-asteen alle kymmenen hengen kyläkoulussa Raattamassa, jonka jälkeen opintie vei Kittilän yläasteelle. Täällä on paljon koulukavereita ja vanhoja tuttuja. Nuorempana näissä taloissa on kylästelty paljon, hän kertoo ja kuin sanojensa vakuudeksi moikkaa jokaista vastaantulijaa. Logje on jakanut samaa reittiä koko postiuransa ajan, kohta 22 vuotta. Uransa alkuaikoina linja-auto toi Muonion postit Raattaman kyläkaupan varastolle, jossa hän suoritti lajittelun ennen reitille lähtöä. Kun asiamiesposti pantiin pois kaupalta ja kauppias sanoi irti varaston, siirryin lajittelemaan omaan autotalliin pariksi vuodeksi. Neljä vuotta sitten kaikki haluttiin keskittää ja reittimuutoksen yhteydessä tulin Kittilään. Asukkaat ovat pysyneet reitillä aika lailla samoina, toki vanhoja ihmisiä on kuollut ja joitakin muuttanut tilalle. Muuttotappion takia kyläkauppoja ja kyläkouluja on suljettu. Postimäärien vähentyminen ei Logjen mukaan näy Lapissa samalla tavalla kuin etelässä. Toki kirjeitä kulkee vähemmän, mutta paketteja sitäkin enemmän. Netti on syrjäkylillä pelastus. Ei tarvitse ajaa pitkiä kauppareissuja, kun muutamalla klikkauksella voi hoitaa kätevästi ostokset verkkokaupoista. Vanhempi väki ei kuitenkaan netissä pyöri. Heille kirjeet ovat edelleen tärkeitä. Ja päiväjakelun mukana kulkeva Lapin Kansa on toki oma lukunsa. Alun perin vuonna 1928 Maalaisliiton Itä-Lapin äänenkannattajaksi perustettu sanomalehti on Lapin hajareiteillä edelleen tiheäpeittoinen runkotuote. Logjen reittiin kuuluu myös kirjelaatikoiden tyhjennykset ja lähtevä posti. Heijastinmerkki postilaatikoissa on merkki siitä, että lähteviä löytyy laatikosta. Postin kirjelaatikoita reitillä oli ennen kymmenkunta, nyt enää kolme. Raattaman Auttoon kyläkauppaan viedään vielä leivät ja iltapäivälehdet. Leivät tulee Oulun Fazerilta. Leipäpäiviä on viikossa kahdesta neljään riippuen turistien määrästä. Erämaan hiljaisuus Kun saavumme Puljuun, alkaa vastaantulijoita olla yhä harvemmassa. 25 kilometriin ei näy mitään asutusta. Ympärillä on vain karu luonto, erämaa ja hiljaisuus. Pysäköimme auton tien laitaan ja kaivamme eväät esille. Pidän varttitunnin tauon, vähän kävelen siinä, venyttelen, syöpäsen ja lähen, Logje kertoo taukokäytännöistä. Sovittuja taukopaikkoja ei ole, mutta vanhojen kavereiden luokse pääsee aina tarpeilleen, jos tarvis. Ilkka Logje vaihtaa pari sanaa Nils-Nestori Korkalan kanssa Reitti_8_2019.indd 8 Reitti_8_2019.indd 8 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 9 Vaan saattaapi olla tässä Suomen suurin vessa ympärillä. Jos hät tullee, niin ojasessa käynpi, Logje muistuttaa silmäillen samalla erämaata. Toisinaan voi tulla suurempikin hätä, jos auto menee rikki, jättää tien päälle tai juuttuu kinoksiin. Näinkin on käynyt. Viime talvena Nunnasen tiellä Logjen kaveri tuli onneksi hätiin, kun auto juuttui lumeen. Autorikkoa varten Logjella on talvella aina mukana kelkkahaalarit, nutukkaat eli poronnahkatossut, karvalakki ja isot kintaat. Niillä pärjää vaikka vuorokauden. Pakkasia varten joiltakin Lapin jakajilta löytyy autosta myös polttopuita tulen tekoa varten. Avun saaminen vie oman aikansa ja kylmällä nuotiokin tuo lämpöä. Ainainen puheenaihe Lapissa on syrjäkylien tiet ja niiden huono kunto, joita Postin roadsmart-ohjelmakaan ei huomioi. Postimies Logjen päivittäisellä jakelureitillä tämä käy selväksi. Tiet ovat paikoitellen kapeita, kuoppaisia ja täynnä halkeamia. Kun alkaa lunta tulemaan, niin tiet menee todella liukkaiksi. Heti kun nouset autosta ylös, niin täytyy olla tarkkana, ettei kaadu. Otsalampulle on käyttöä, kun on pelkkää pimeää ja lunta sattaa. Silloin työpäivät pitenee puolitoista, kaksi tuntia, Logje kertoo. Ratkaiseva apu Postinjakajan merkitys syrjäkylillä voi olla ratkaiseva, jos yksinäisille ihmisille sattuu jotain ja apua ei ole saatavilla. Ilkka Logje on jakelureitillään silmä tarkkana myös tällaisia tilanteita varten. Kerran hän kiinnitti huomionsa postilaatikkoon, josta edellisen päivän lehti oli hakematta. Logje kävi katsomassa tilannetta talossa ja huomasi, että mies makaa lattialla, eikä pääse ylös. Nilkka oli murtunut, Logje hälytti apua ja mies saatiin hoitoon. Se oli joulun aikaa, naapureita ei ollu kymmenen kilometrin säteellä missään. Ilkka Logje on jakelureitillään kuin brittiläisen BBC:n lastensarjan ystävällinen Postimies Pate. Syrjäkylien tuttu ja turvallinen postinjakaja, jolta voi pyytää pientä apua, jos on tarvetta. Aikataulusyistä isompiin palveluihin ei ole tietenkään aikaa, mutta aina jotain pientä voi tehdä. Pian kesken jakelureitin tuleekin tällainen tilanne eteen kuin tilauksesta. Se on tuossa akussa joku vika, huomauttaa ysikymppinen Nils-Nestori Korkala, kun viemme miehelle päivän lehden. Tokaisullaan Korkala tarkoittaa mönkijää, jonka akku on tyhjentynyt. Muutamassa minuutissa Logje laittaa akun lataukseen ja matka jatkuu. Kiire painaa päälle myös Lapissa, mutta asiakkaille on aina aikaa kuulumisten vaihtoon, jos yhdessä postilaatikolle satutaan. Kyllä mie niitten kanssa raattailen, vahvistaa Logje. Pitkät kilometrit Päivä päättyy iltaviiden aikoihin kotikylälle Raattamaan, jonne viedään viimeiset lähetykset. Mittariin tuli taas rahtusen alle neljäsataa kilometriä. Tällä kertaa postia oli vähänlaisesti. Joskus työpäivän pituus venyy kymmenen tuntiin, pisimmillään puoli kahdeksan paikkeille. Pitkiä päiviä tasataan tasoittumisvapailla. Laskemme vielä pikaisesti Logjen ajamat kilometrit 22 vuoden aikana. Omalla autolla 887 500 kilometriä ja kuudes ajokki menossa. Soviteltu kilometrikorvaus hädin tuskin kattaa vuodessa auton hankinnan, polttoaineet ja huollot. Sen verran enää vapaa-ajalla ajelen mitä on kaupassa käytävä. Tämä on helppo uskoa. Nytkin päivä on jo pitkällä ja väsymys iskee viimeistään ruoan jälkeen. Vielä metsälenkki koirien kanssa, jonka jälkeen uni maistuu. Huomenna on taas edessä pitkä postireitti. Postimiehen tauko erämaan hiljaisuudessa. Raili Suomi ott i miehensä happipullot vastaan. Reitti_8_2019.indd 9 Reitti_8_2019.indd 9 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 10 Työsuhteen päätt ämiselle annett ava riitt ävä harkinta-aika TEKSTI NIINA PENTINMÄKI, asiantuntija T yöntekijä oli työskennellyt työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yli 16 vuotta. Työnantaja ja työntekijä olivat sopineet neuvottelutilaisuuden päätteeksi työsopimuksen irtisanomisesta ja työsuhteen päättymiseen liittyvistä ehdoista. Työntekijä oli kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen lähettänyt työnantajalle kirjeen, jossa hän oli kiistänyt sopimuksen sisällön ja esittänyt allekirjoittaneensa sopimuksen painostettuna ja uhattuna. Hänen näkemyksensä mukaan työnantaja oli irtisanonut hänen työsuhteensa. Käräjäoikeus käsitteli työntekijän kannetta, jossa vaadittiin, että allekirjoitettu sopimus julistetaan pätemättömäksi tai sitä sovitellaan. Työntekijä perusteli kannettaan sopimuksen syntyolosuhteilla sekä sillä, että sopimus tarkoitti olennaista luopumista hänelle kuuluvista lakiin perustuvista oikeuksista. Työntekijä oli kutsuttu tilaisuuteen kertomatta, että tarkoituksena on keskustella hänen työsuhteensa päättämisestä. Työntekijälle tarjottiin tapaamisessa korvausta, jos hän irtisanoo työsuhteensa. Työnantaja perusteli ehdotustaan sekä yleisellä vaikealla taloudellisella tilanteella että työntekijän heikolla suoriutumisella. Työntekijän mu kaan vaihtoehtona sopimukselle oli esitetty alisuoriutumisesta annettavat va roit ukset, jotka lopulta johtaisivat irtisanomiseen. Työntekijälle oli kerrottu, että tarjous on voimassa kyseisen päivän ajan. Sekä käräjäettä hovioikeus katsoivat, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaasti työsuhteen päättämisestä ja ratkaisun kohteena olevassa tapauksessa työntekijälle oli annettu mahdollisuus taukoon, jonka aikana hän oli voinut harkita sopimusta. Oikeudet katsoivat, että työntekijän oli tullut ymmärtää mihin on sitoutumassa sopimustekstin selkeyden vuoksi ja hänellä oli ollut mahdollisuus vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joten sopimus ei ollut työntekijälle vahingollinen. Hovioikeuden tuomio ei ollut yksimielinen. Korkein oikeus myönsi asiassa valitusluvan. Korkeimmassa oikeudessa ratkottiin ensisijaisesti sitä, onko työsuhteen päättämissopimus tehty sellaisissa olosuhteissa, ettei se sido työntekijää. Korkein oikeus katsoi, että työntekijä on joutunut neuvotteluissa harkitsemaan asemaansa sen varalta, että työsuhde joko heti tai varoituksin alkavan menettelyn jälkeen päättyy työnantajan irtisanomana. Kyseisten vaihtoehtojen arviointi on huomattavan vaativaa ja edellyttää riittävää harkinta-aikaa ja tilaisuutta asiantuntija-avun käyttämiseen. Noin kahden tunnin aika on kuvatuissa olosuhteissa ollut selvästi riittämättömän lyhyt käytettäväksi oman työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen harkitsemiseen. Lisäksi harkintaa on vaikeuttanut se, että valintatilanne on tullut yllättäen ja ainoastaan työnantaja on voinut etukäteen varautua neuvotteluun. Työnantajan toimintatapa on Korkeimman oikeuden tuomion mukaan poikennut olennaisesti tavasta, jolla työnantajan yleensä vaaditaan toimivan työsuhteen päättämistilanteissa. Työnantajan olisi tullut varmistaa työntekijälle mahdollisuus harkita asiaa ja hankkia asiantuntija-apua ilmoittamalla etukäteen tapaamisen aiheen sekä antamalla sopimusluonnoksen tutustuttavaksi. Vaihtoehtoisesti työnantaja olisi voinut antaa riittävän harkinta-ajan neuvottelujen jälkeen. Korkein oikeus katsoi, että päättämissopimus on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen ja työnantajan täytyy olettaa tienneen näistä olosuhteista. Sopimus katsottiin pätemättömäksi ja työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkkaa, vuosilomakorvausta sekä korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Annettu tuomio selkeyttää merkittävällä tavalla niitä olosuhteita ja edellytyksiä, joita työnantajan on huomioitava työsuhteen päättämiseen liittyvissä asioissa sekä turvaa työntekijän neuvotteluasemaa ja oikeutta tiedonsaantiin. Korkein oikeus antoi syyskuussa tuomion (KKO:2019:76) koskien työnantajan aloitt eesta tehtyä sopimusta työsuhteen päätt ämisestä ilman työntekijälle asiassa varatt ua riitt ävää harkintaaikaa ja mahdollisuutt a asiantuntevan avun saamiseen ennen sopimuksen allekirjoitt amista. Oikeuden päätöksiä Reitti_8_2019.indd 10 Reitti_8_2019.indd 10 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 11 R R R R R R R R Re R R R Re R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Re Re Ree Re Ree Reee R R R Re Re Re Re Re R R Re Re Re Re Reee R R R R R Re Re R Re Re R R Re Re R Ree R R Re R Re Re R Re Re Re Ree R Re Ree R R R R R Ree R Re R Reeee R R R R Re Reee R R Ree Re Re Reeeee R Re R Ree Re Ree Re Re Re Ree R Ree R R R Re Re R Ree R R R Re Reeeeee R R R R R Reeeeee R R R R Reeeeeee R R R R R Re R R Reee R R R Ree R R Re R R R R R R R R R R R R R R it it it iit it it it it iit it it it it it it itt it itt it it it it it iit iit itt it iit it it iit it it iitt iitt iiit iit it it it it iit it it it iit it iitttt it it iit it it iit it ittttti ti ti ti ti ti ti tii ti ti ttti ti ti ti ti ti tii ti ttti ti ti ti tii tii ti ti ti tti tii tti tii ttti tttii ti ti ti ti ti tttii ti tiiii ti tii tii ti ti ti ti tti tii tiii ti tiii tiiiii 11111111111111 11 11 11111 111111111111 11111 11111 111111 11 1111 1111 111 1111 1111 11 111111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Postin hallitus teki pahan arviointivirheen P ostin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola on ilmoittanut, että Postin hallitus ei peräänny päätöksestään siirtää pakettilajittelijat tytäryhtiöönsä Posti Palvelut Oy:hyn. He haluavat halpuuttaa palkat ja muut työehdot, eivätkä tästä peruuta. PAU taas on ilmoittanut, että postialalla ei solmita uutta työehtosopimusta ennen kuin pakettilajittelijat ovat takaisin sen piirissä. Postin hallitus on siis ajamassa päätöksellään postialan laajoihin työtaisteluihin. Eikä pelkästään postialaa. PAU pyytää tukea taisteluun myös muilta liitoilta eli Postin hallituksen ratkaisu saattaa aiheuttaa työtaisteluja useilla aloilla ja aiheuttaa siten isoa taloudellista vahinkoa myös postialaa laajemmin. Kaikki asiat ratkeavat joskus. Myös tämä. Mutta ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen yhden asian tulevaisuudesta. Posti tulee taas pitkän aikaa syyttämään PAUta asiakasmenetyksistä mitä Postin ympärillä ollut kohu ja työtaistelut aiheuttavat. Ja väistämättä asiakasmenetyksiä tulee. Mutta ovatko ne PAUn vika, jos julkinen kohu ja lakot johtuvat Postin hallituksen päätöksestä heikentää työntekijöiden palkkoja ja työehtoja? Pitäisikö Postin hallituksen miettiä myös omaa rooliaan asiassa? Jos Postin hallituksessa ja johdossa ajateltiin palkkojen ja työehtojen leikkausten menevän sukkana läpi, niin joku on tehnyt pahan arviointivirheen. Postin maine asiakkaiden ja työntekijöiden keskuudessa on heikolla tasolla. Nykyistä Postin hallitusta se ei tunnu vaivaavan. Valtion 100 prosenttisesti omistamien yhtiöiden osalta näkyy selvästi, että niiden johdolla ja hallituksella ei ole senttiäkään omaa rahaa kiinni yrityksessä. Yrityksen maineen menetys ei niin harmita, kun milloin vaan voi heittäytyä tekemään jotain muuta kuin nykyistä hommaa. Valtio-omistaja, henkilöstö ja asiakkaat kärsivät seuraukset. Omistajaohjausministeri on yrittänyt Postin osalta käyttää omistajan ääntä huonolla menestyksellä. Postin hallitus ei ole halunnut omistajaa kuunnella. Ja samaan aikaan tietyt median edustajat huutavat kovaan ääneen, että valtio-omistaja ei saisi puuttua omistamansa yrityksen toimintaan. Mikä ihmeen ajatuspieru on se, että omistaja ei saisi puuttua asiaan silloin, kun sen mielestä yhtiön johto ja hallitus tekee hölmöjä ratkaisuja. Kukaan ei taida kiistää yksityisissä yrityksissä omistajan valtaa puuttua omistamansa yrityksen toimintaan. Miksi valtion osalta tämä asia olisi toisin? Totta kai myös valtio-omistaja saa ja sen pitää puuttua, kun tarve on. Omistajaohjausministerin paikka on tuulinen. Vuosien varrella ollaan nähty useamman kertaa siltä paikalta joudutun median hampaisiin niin rajusti, että seurauksena on ollut lähtö. Ehkä siksi omistajan ääntä on käytetty hyvin varoen. Nähtäväksi jää, antaako omistaja Postin hallituksen ajaa työehtoshoppailullaan postialan laajoihin työtaisteluihin, jotka johtavat isoihin asiakasmenetyksiin ja useamman vuoden osalta Postin tuloksen rapautumiseen. Omistajan edun mukaista se ei ainakaan ole. Reitti_8_2019.indd 11 Reitti_8_2019.indd 11 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 12 Työehtoshoppailu F innair solmi elokuussa 2012 kumppanuussopimuksen lentojen ateriapalveluista. Siinä tytäryhtiönä toimineen Finnair Cateringin määräysvalta siirtyi Luft hansan holdingyhtiölle ja nimi muuttui LSG Sky Chefs Finland Oy:ksi. Sopimus tehtiin viideksi vuodeksi kolmen miljoonan euron vuosittaista korvausta vastaan. Vuosi tästä, syyskuussa 2013, LSG ilmoitti eronneensa Paltasta ja liittyneensä Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa:n jäseneksi sekä vaihtavansa työehto sopimusta loka-marraskuu vaihteessa, kun IAU:n ja Paltan välisen työehtosopimuksen sopimuskausi päättyisi. Työehdot määräytyisivät tämän jälkeen MaRa:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:n välillä solmitun Matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaisesti. Muutos koskisi 435 työntekijää. Ilmoitushetkellä IAU:lla oli LSG:ssä 403 jäsentä. PAM:lla jäseniä ei ollut. Työnantaja aloitt i tiedotuskampanjan, IAU ilmoitt i työnseisauksista Työntekijöiden näkökulmasta LSG:n ilmoitus merkitsi sitä, että yhtiö oli maksattamassa heillä Finnairin kanssa tehtyyn sopimukseen liittyvät 15 miljoonan euron korvaukset. Siirtyminen MaRa:n ja PAM:n väliseen työehtosopimukseen toisi yksin ansiotasoon keskimäärin 30 prosentin pudotuksen muiden työehtoheikennysten ohella. Ajaakseen päämääräänsä LSG käynnisti työntekijöille suunnatun tiedotuskampanjan. Yhtäältä siinä annettiin ymmärtää, että pelkästään työnantajan järjestäytyminen määrää sovellettavan ”Suurin keksintömme on pienin palkka” TEKSTI JUHANI HAAPASAARI, Ilmailualan Unioni IAU:n puheenjohtaja KUVA IAU Ilmailualan Unioni IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari muistelee kirjoituksessaan miten ilmailualan työehtoja yritett iin vaihtaa ja miten yritys kaatui työntekijöiden järjestäytymiseen. työehtosopimuksen. Toisaalta samaan aikaan puhuttiin tuotannon siirtämisestä Viroon vaihtoehtona työehtosopimuksen vaihtamiselle. Tavoitteena oli saada työntekijät järjestäytymään IAU:sta PAM:iin ja sitoa heidät sitä kautta työrauhaan, kun sopimus vaihtuisi. Todellisuudessa vaikutusmahdollisuudet vastapuolen järjestäytymiseen olivat kuitenkin - puolin ja toisin olemattomat. Lokakuun lopussa, päivää ennen työnantajan julistamaa h-hetkeä, IAU:n jäsenmäärä ylitti sen työntekijämäärän, jota työnantajan alkuperäisen ilmoituksen mukaan työehtosopimuksen vaihdos koskisi. Tätä selitti mahdollisten työtaistelujen varalta palkatut uudet työntekijät, jotka hekin olivat liittyneet IAU:hun. Näistä lähtökohdista käsin marssijärjestys oli selvä. Sen jälkeen, kun IAU:n ja Paltan välinen työehtosopimus olisi uudistettu, sitä vaadittaisiin noudatettavan myös LSG:ssä. Varsinaisia työehtosopimusneuvotteluja oli kuitenkin hidastanut Paltan ilmoitus jättäytyä ulos työllisyysja kasvusopimuksesta koko toimialan osalta. Tämän johdosta IAU ja Suomen Lentoemäntäja Stuerttyhdistys SLSY päättivät yhdessä jättää ennakkoilmoitukset työnseisauksista lentoliikenteeseen. Lisäksi IAU antoi erilliset ilmoitukset työnseisauksista LSG:ssä. Sovitt elua kahdessa pöydässä Vastaanotettuaan ilmoitukset valtakunnansovittelija käynnisti sovitteluprosessin, jota käytiin kahdessa eri pöydässä. Toisen muodosti IAU:n ja SLSY:n sekä Paltan välinen pöytä työehtosopimusten uudistamiseksi. Toisessa osapuolina olivat IAU ja LSG, riidan koskiessa yhtiössä sovellettavaa työehtosopimusta. Kuten jo etukäteenkin oli ennustettavissa, LSG:tä koskevassa työriidassa ratkaisuun pääseminen tuli olemaan työläämpää. Yhtiötä sovittelussa edustaneen MaRa:n toimitusjohtaja toisti sovittelutapaamisesta toiseen hallituksensa päätöstä, jonka mukaan MaRa solmii työ ehtosopimuksia vain ja ainoastaan PAM:n kanssa, eikä LSG neuvottele erillissopimuksesta IAU:n kanssa. Paltan kohdalta neuvottelujen kariutumisessa ja sovitteluun päätymisessä oli sen sijaan kyse ennemminkin yhdistyksen sisäpoliittisesta näytöksestä kuin mistään muusta. Palta ymmärsi irtautumislinjauksensa keskitetystä ratkaisusta olevan epärealistinen. Marraskuun puolessa välissä muut kuljetusliitot ilmoittivat tukitoimistaan, jos sopua työriidoissa ei saavutettaisi. Uhanneiden työnseisausten sekä tukitoimien välttämiseksi, ja tilanteen realiteetit huomioon ottaen, sovittelija päätyi antamaan sovintoehdotuksensa samassa yhteydessä kaikkiin kolmeen työriitaan. Lentoliikenteen työehtosopimukset uudistettaisiin työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta ja LSG:ssä noudatettaisiin jatkossakin IAU:n ja Paltan välistä sopimusta. Pienin palkka jäi toteutumatt a Osapuolet hyväksyivät odotetusti sovintoehdotukset lukuun ottamatta LSG:tä. Tämän takia jo annetut ilmoitukset työnseisauksista jäivät voimaan ja paine LSG:tä koskevan työriidan ratkaisemiseksi kasvoi edelleen. Sovittelun jatkuminen IAU:n ja LSG:n kesken johti uuteen sovintoehdotukseen. Reitti_8_2019.indd 12 Reitti_8_2019.indd 12 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 13 Työehtoja ei voi vaihtaa keitt iön kautt a Seuratt uani Postin tapahtumia, olen oudoksunut julkisuudessa esiintyneiden ”asiantuntijoiden” lausuntoja siitä, kuinka ainoastaan työnantajan järjestäytyminen ratkaisisi noudatett avat työehdot. Näin yksioikoisissa analyyseissa sivuutetaan työntekijöiden järjestäytyminen sekä sen suhde työehtosopimuslakiin ja lakiin työriitojen sovittelusta. Niinpä päätoimitt aja Juha Pöyryn pyyntö kirjoituksesta Reitti-lehteen avasi hyvän tilaisuuden valottaa asiaa laajemmasta näkökulmasta esimerkillä siitä, miten ilmailualan työehtoja yritettiin vaihtaa sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti keittiön kautta, ja miten yritys kaatui työntekijöiden järjestäytymiseen. Tilanne vastasi koko lailla nyt Postissa vallitsevaa til annett a. Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimukseen ovat sidott uja työntekijät, jotka ovat sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Työrauhavelvoite on seurausta työehtosopimuksissa olevista asianomaisista määräyksistä. LSG:n tapauksessa työrauhavelvoite yhtiössä siirtyi IAU:n jäseniltä PAM:n jäsenille siinä kohtaa, kun työnantaja ilmoitt i siirtyneensä noudatt amaan MaRa:n ja PAM:n välistä työehtosopimusta. Jos Posti tekee vastaavan liikun siirtymällä Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen Jakajia koskevaan työehtosopimukseen, työrauhan piirissä ovat 1.11.2019 alkaen vain Teollisuusliiton jäsenet. Työrauhavelvoitt een päätt yminen antaa mahdollisuuden jätt ää työriitalain mukaisia ennakkoilmoituksia työnseisauksista valtakunnansovitt elijalle. Näin toimi IAU ja näin toiminee myös PAU. Ilmoituksen saatuaan sovitt elija kutsuu työriidan osapuolet sovitt eluun, jos hän katsoo sen asianmukaiseksi tai jompikumpi työriidan osapuoli sitä pyytää. Itse sovitt elussa sovitt elijan tehtävänä on pyrkiä johtamaan riidan osapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovitt elijan on ehdotett ava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näytt ävät vaativan. Näin ollen viimeistään sovitt eluprosessin käynnistymisen myötä tullaan tilanteeseen, jossa työnantajan järjestäytymi sellä ei ole sen suurempaa painoarvoa kuin työntekijöidenkään järjestäytymisellä. Sovitt elussa sovintoa haetaan joka tapauksessa työriidan osapuolten välille. LSG:n työriidassa ne olivat IAU ja LSG, Postin työriidassa ne ovat PAU ja Posti. Samaan hengenvetoon on kuitenkin hyvä todeta, ett ä aikanaan LSG:n ja nyt Postin pyrkimykset vaihtaa työehtosopimusta ovat työmarkkinoiden ääri-ilmiöitä. Vakiintuneissa työmarkkinaolosuhteissa työntekijöiden järjestäytyminen ja siihen sidottu työrauha toimivat luonnollisena pidikkeenä sille, ettei työnantajalla ole halua siirtyä noudattamaan työehtosopimuksia, joilla ei ole edustavuutta työntekijäpuolella. Se ei käytännössä poikennut aiemmasta, mutta tällä kertaa LSG hyväksyi sovintoehdotuksen. Yhtiön toimitusjohtajan medialausuntojen perusteella kyse ei kuitenkaan ollut neuvotteluista ja sovintoratkaisusta, vaan ammattiyhdistysliikkeen diktatuurista, joka tulisi johtamaan ”radikaaleihin leikkaustoimiin ja uraauurtavaan uudelleenjärjestelyprosessiin”. Uhosta huolimatta LSG:n radikaaleimmaksi ratkaisuksi tämän jälkeen jäi paluu Paltan jäseneksi, kun yhtiön suurin keksintö – pienin palkka – jäi toteutumatta. Kolme vuotta myöhemmin, marraskuussa 2016, LSG ilmoitti vetäytyvänsä koko kumppanuussopimuksesta. Yhtiön nimi on nykyisin Finnair Kitchen. Työntekijöiden työehdot määräytyvät edelleen IAU:n ja Paltan välisen sopimuksen mukaan ja heidän määränsä on hieman kasvanut. IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaari esti liitt onsa jäsenten kanssa työehtoshoppailun. Reitti_8_2019.indd 13 Reitti_8_2019.indd 13 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 14 Työehtoshoppailu Tes-tavoitteiden lisäksi yksi asia nousi kokouksessa ylitse muiden. Postiala ja erityisesti Postin pakettilajittelijoiden tilanne on ollut syksyllä paljon julkisuudessa Postin palkkahalpuutuksen takia. Postin hallitus toi julkisuuteen palkkojen osalta siirtymäaikaesityksen, jonka osalta PAU on ilmoittanut, että se ei ole hyväksyttävissä. Työnantajaliitto Medialiitto ilmoitti vastaavasti tiedotteessaan, että PAUn hyväksyntää asialle ei tarvita koska pakettilajittelijoihin noudatettaisiin 1.11. Medialiiton ja Teollisuusliiton välistä jakelua koskevaa työehtosopimusta. PAUn valtuusto muistuttaa niin Medialiittoa kuin Postia siitä tosiasiasta, että pakettilajittelijat ovat PAUn jäseniä, ei Teollisuusliiton. Teollisuusliiton ja Medialiiton välinen työrauha ei sido PAUn jäseniä. PAUn valtuusto totesi myös yksimielisesti, että PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut eiValtuusto: Työrauha ei sido PAUn jäseniä PAUn liitt ovaltuusto kokoontui 19.9. työehtoseminaariin Helsingissä ja käsitt eli kokouksessaan tulevan tes-kierroksen tavoitt eita. TEKSTI & KUVAT JUHA PÖYRY vät pääty ennen kuin pakettilajittelijat ovat sen piirissä. Postialalla ei ole työehtosopimuksen päättyessä työrauhaa ennen kuin pakettilajittelijat ovat siirtyneet takaisin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Liittovaltuustossa oltiin huolissaan työehtoshoppailun leviämisestä työmarkkinoilla. Kuin todisteena tästä tuli runsas viikko kokouksen jälkeen tieto Turun kaupungin omistaman Arkean suunnitelmista. Ruoka-, siivous-, toimitila-, kiinteistönhoitoja talotekniikkapalveluja tuot tuot tava yritys halpuuttaa huhtikuun alusta työntekijät Matkailuja ravintolapalvelut ry:n (Mara) ja PAMin työehtosopimuksen piiriin. Työehtojen ja palkkojen heikennykset koskevat yhtiön yli tuhatta työntekijää. PAUn liittovaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 21.10. sääntömääräiseen syyskokoukseen arvioimaan tes-neuvottelujen tilannetta. Liitt ovaltuuston tes-seminaarin puhett a johti valtuuston varapuheenjohtaja Tero Kelkka. Valtuustossa nähtiin vakavia ilmeitä. Vasemmalta Hasse Fogde, Olli Friman ja Juha Heikkinen. Reitti_8_2019.indd 14 Reitti_8_2019.indd 14 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 15 A sia oli odottanut työtuomioistuimessa valitettavan pitkään, vireille se oli tullut siellä jo keväällä 2018. Tuomarin vaihtumisen ja muiden syiden johdosta asian käsittely kuitenkin venyi. Työtuomioistuimessa oli käsiteltävänä kysymys siitä, onko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry (SME ry) aito työntekijöiden yhdistys. PAUn jäseniltä on tullut aikaisemmin paljon palautetta, joissa on ihmetelty, mikä SME ry on ja miksi se on sopinut alalle niin pienet palkat. Näitä asioita käsiteltiin nyt myös tuomio istuimessa. Asian käsittelyssä keskeisinä asioina nousi esiin työnantajapuolen sekaantuminen yhdistyksen perustamiseen ja toimintaan. Työtuomioistuimen harkittavaksi jäi, mikä merkitys oli sillä, että SME ry:n keskeisenä perustajana ja SME ry:n hallituksen puheenjohtajana on ollut henkilö, joka on ollut SME ry:n perustamisen aikoihin eri rekistereiden mukaan erillisjakelualalla toimivan yhtiön hallituksen jäsen ja toimitusjohtajan sijainen. Onko tällainen henkilö voinut perustaa aitoa ammattiliittoa ajamaan työntekijäasemassa olevien asiaa? Toinen kysymyksiä herättänyt aihe oli se, kuka SME ry:n toiminnan rahoittaa ja vaikuttaako rahoittaja näin myös SME ry:n toimintaan. SME ry:n toiminnanjohtaja kertoi, että yhdistyksellä on jäseniä reilut 200 ja jäsenmaksu on 15 euroa/ vuodessa. Yhdistys saa siis vuosittain jäsenmaksuista rahoitusta toimintaansa yli 3000 euroa. Työtuomioistuimessa toiErillisjakelualan palkkariidat työtuomioistuimessa Työtuomioistuimessa käsiteltiin 16.-17.9.2019 kaksipäiväisessä pääkäsitt elyssä mainosjakelualan palkkariitoihin liitt yvää kysymystä. TEKSTI ILKKA AVELA, lakimies KUVA JUHA PÖYRY Aila Vilppula jakaa ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia Helsingin Maunulassa ja LänsiPakilassa. minnanjohtaja kuitenkin avoimesti kertoi, että SME ry saa rahoitusta 100 000 euroa myymällä dataa alalla toimiville yhtiöille. Eli käytännössä SME ry:n toimintaa eivät rahoitakaan sen jäsenet vaan alan työnantajat. Voiko tällainen yhdistys olla työnantajan vaikutusvallasta riippumaton ja aito työntekijöiden yhdistys? Tätä kysymystä työtuomioistuin jäi harkitsemaan. Työtuomioistuin ei ilmoittanut, milloin se antaa asiassa päätöksensä, mutta kun päätös on annettu, niin PAU tiedottaa siitä jäsenilleen. Tämän jälkeen niiden palkkariitojen käsittely, joista on nostettu kanteita, jatkuu. Asia koskee luonnollisesti PAUn jäseniä, mutta lisäksi myös muiden ammattiliittojen jäseniä, jotka osa-aikaisesti työskentelevät jakelualalla ja joiden osalta heidän oma liittonsa on tukenut oikeusprosessissa. Reitti_8_2019.indd 15 Reitti_8_2019.indd 15 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 16 Reitti 16 Kiusaaminen ja epäasiallinen käytt äytyminen työpaikoilla koskett aa tutkimusten mukaan joka toista työntekijää joko uhrina, kiusaajana tai havainnoitsijana. PAUn neljä vuott a sitt en tekemän kyselyn perusteella Posti on valitett avasti kriisiyhtiö myös tässä asiassa. Selvitystyössä on olennaista konkreett isuus, sillä ihmiset kokevat asioita eri tavalla. Kiusaamisselvitt ely on nuorallatanssia TEKSTI PASI KARPPI KUVITUS TUOMO HEINÄVAARA Reitti_8_2019.indd 16 Reitti_8_2019.indd 16 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 17 K ari Salonen on toiminut työsuojeluvaltuutettuna 25 vuoden ajan. Tämänvuotisen organisaatiouudistuksen jälkeen hänen vastuullaan on lähes 900 työntekijää Satakunnan ja Pirkanmaan alueella. Salonen on uransa aikana ollut mukana selvittämässä kymmeniä kiusaamisepäilyjä. -Kiusaaminen voi johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Siksi syytöksiin on aina suhtauduttava vakavasti. Meillä ei ole vaihtoehtoa, sillä työsuojelulaki yksiselitteisesti velvoittaa selvittämään epäilyt, Salonen kertoo. Työsarkaa Salosella riittää. Vuonna 2015 PAUn jäsenilleen tekemässä kyselyssä 28 % sanoi kokeneensa kiusaamista tai epäasiallista kohtelua toisinaan ja 6 % usein. -Tiesin, että kiusaamista Postissa ilmenee, mutta karut lukemat olivat yllätys. Tästä olisi tarpeellista järjestää seurantakysely. Toivottavasti se ei jää nykyisissä muutoksissa muiden asioiden jalkoihin, Salonen toivoo. Yhtenä taustatekijänä hän näkee työn luonteen muuttumisen. Äärimmäinen tehokkuusajattelu voi osaltaan altistaa kiusaamiselle. -Nykyään työssä vain suoritetaan asioita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hyvinvointi nousee työnantajan toimesta esiin ainoastaan sairaslomien aiheuttamien kustannusten kautta. Pahoinvointi työpaikalla purkautuu aina jonnekin. Ihminen saattaa syyllistää itsensä siitä, että ei suoriudu tehtävistään. Toinen vaihtoehto on purkaa huono olo työkaveriin tai työnjohtoon, Salonen sanoo. Huono käytös ei ole kiusaamista Kiusaamisen kokemus on aina tosi. Kaikki epäasiallinen käytös ei kuitenkaan ole kiusaamista. Ihmisillä on erilainen sietokyky ja he kokevat sekä tulkitsevat asioita eri tavoin. Esimerkiksi ronski vitsailu voi olla jonkun mielestä yhteishenkeä kohottavaa, kun toinen taas kokee sen loukkaavana. Vakiintuneen määritelmän mukaan työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja systemaattista yksilöön kohdistuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä tai sosiaalista eristämistä. Epäasiallinen työpaikkakäyttäytyminen on kiusaamista yleisempää. Siihen syyllistyy vähintään satunnaisesti useimmat meistä: ”Huonona päivänä” ei tule tervehdittyä työkavereita tai väsyneenä tulee sanottua jotain harkitsematonta. Epäasiallinen työpaikkakäyttäytyminen kohdistuu koko yhteisöön toisin kuin kiusaaminen. Salonen myöntää itsekin käyttäytyneensä epäasiallisesti työpaikalla. -Työporukassa käytimme toisistamme lempinimiä. Ajattelin, että kaikki kokevat sen leikkimielisenä ja hauskana. Eräänä päivänä kaveri tuli luokseni ja sanoi, että älä ikinä enää kutsu minua sillä nimellä. Tämä oli minulle tärkeä opetus. On hyvä, että työpaikalla vitsaillaan, mutta on syytä huomioida ihmisten erilainen toleranssi. Salonen peräänkuuluttaakin omaa vastuunottoa sekä loukatulta että loukkaajalta: ilmoita rajasi ja kunnioita toisen ilmaisemaa rajaa. Selvitt äjät ovat kaikkien tukena Aloite selvitykseen voi tulla joko kiusaamista kokevalta työntekijältä itseltään, tämän työkavereilta tai työnjohdolta. Yleistä on myös, että tieto tulee työterveydestä. Työyhteisön ulkopuoliselle ammattilaiselle on helppoa avautua. Toisinaan Salonen on itse aloitteellinen. -Itselleni on tärkeää aina havainnoida ilmapiiriä työpaikkakäynneillä. Pidän huolestuttavana, jos työpaikka on kovin hiljainen. Tuolloin on usein jotain pielessä. Tutustumiskäynneillä pyrin järjestämään aikaa siihen, että työtekijät voivat itse halutessaan tulla juttelemaan, Salonen kertoo. Prosessi alkaa kummankin osapuolen kuulemisella. Tämä tehdään tarkoituksenmukaisella kokoonpanolla. Jos esimiehen käymät keskustelut osapuolten kanssa eivät tuo ratkaisua, täytyy avuksi ottaa joko työsuojeluasiamies, työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshuollon edustaja, yleensä työterveyshoitaja. Harkinnan mukaan on mahdollista pitää yhteiskeskustelu myös koko toimipaikan henkilöstön kanssa. Seurantapalavereissa on usein mukana myös työpsykologi. -Kaikkien on tiedostettava, että selvittäjät eivät ole kenenkään puolella. Tutkinta alkaa faktojen selvittämisellä: Mitä ja milloin on tapahtunut. Pelkkä syytös ”hän kiusaa minua” ei anna selvittäjille työkaluja. Kiusaamista kokeneelta vaaditaan konkreettisia esimerkkejä, Salonen korostaa. Sanaton kiusaaminen on hankalampaa todistaa kuin ääneen lausutut sanat. -Kiusata voi ilmeillä, eleillä ja äänenpainoilla. Eräässä tapauksessa väkivallan uhka saatiin aikaan menemällä kovalla vauhdilla tarkoituksellisen läheltä työkaveria. Valitettavasti kiusaamisen keinovalikoima on käytännössä rajaton ja lähtötilanteessa meillä on useimmiten vain sana sanaa vastaan, Salonen kertoo. Oman haasteensa tuo, jos kiusaamisesta syytetty toimii esimiesasemassa. PAUn kyselyssä 50% kiusaamista kokeneista määritteli kiusaajaksi työkaverit ja 48% esimiehen. -Kun esimiestä syytetään kiusaamisesta, selvittelyyn otetaan mukaan vähintään seuraavan organisaatiotason esimies. Näissä tapauksissa työterveyshuollon mukana olo on välttämätöntä. Työterveyspsykologit ovat avainasemassa kyselyitä tehdessä ja ratkaisuja suunniteltaessa, Salonen sanoo. Samassa kyselyssä kiusaamista kokeneista 19 % määritteli kiusaamisen tavaksi ”tarkoituksella liian raskaiden työtehtävien antamisen.” Työturvallisuuslaki velvoittaa, että työntekijälle annetaan tehtäviä, joista hän pystyy selviytymään, eikä hänen terveytensä vaarannu. En sanoisi, että työtehtävien määrääminen itsessään on kiuReitti_8_2019.indd 17 Reitti_8_2019.indd 17 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 18 Ohjeet kiusaamisesta syytetylle • Kuuntele, mitä kiusaamista kokeva tai asiaa selvitt ävä henkilö haluaa sinulle kertoa • Pohdi omaa käytt äytymistäsi kiusaamista kokevan näkökulmasta • Kerro oma näkemyksesi tilanteesta • Keskustelkaa yhdessä, miten tilanteen voisi ratkaista ja millainen olisi hyvä lopputulos • Ole valmis pyytämään anteeksi • Pysy rauhallisena ja pyydä tarvitt aessa ”aikalisä”. Jos syytös tulee yllätyksenä, voit kertoa, ett ä haluat pohtia sitä ja palaat asiaan, kun olet saanut ajatuksesi kasaan. • Kerro tarvitt aessa esimiehelle, ett ä sinua syytetään kiusaamisesta. (Esimerkiksi silloin kun kiusaamista kokenut tulee puhumaan sinulle tai jos sinua mielestäsi syytetään asiatt omasti.) • Keskustele tarvitt aessa tilanteesta myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon kanssa. Ohjeet kiusaamisen havainnoitsijoille • Mene epäasiallisesti ja kiusaavasti käytt äytyvän luo ja kerro hänelle, ett ä mielestäsi hänen käytt äytymisensä on kiusaamista ja pyydä häntä lopett amaan. Voit tehdä tämän myös jonkun työtoverisi kanssa, joka on myös havainnut kiusaavan käytt äytymisen. • Mene kiusaamisen kohteeksi joutuneen luo ja kysy häneltä, miten voit autt aa häntä. • Ilmoita havaitsemastasi epäasiallisesta tai kiusaavasta kohtelusta esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Esimiehellä on velvollisuus puuttua asiaan. Työsuojeluvaltuutett u ryhtyy toimiin omassa roolissaan. • Tarkista oman työpaikkasi epäasiallista kohtelua ja kiusaamista koskevasta toimintamallista, miten sinua ohjeistetaan siinä toimimaan. Ohjeet kiusaamista kokeville • Pidä päiväkirjaa tapahtumista. Kirjaaminen autt aa itseäsi hahmott amaan tilanteen jatkuvuuden ja on hyödyksi, kun kerrot kokemuksistasi esimiehelle. • Ota kokemasi kiusaaminen puheeksi mahdollisimman pian epäasiallisesti käytt äytyvän kanssa. Kerro, minkälaisen käytt äytymisen olet kokenut epäasiallisena ja miltä sinusta tuntuu. Pyydä häntä lopett amaan. Puhu käytt äytymisestä, älä ihmisen ominaisuuksista. • Jos sinusta tuntuu vaikealta ott aa asia puheeksi kiusaavasti käytt äytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Kerro konkreettisista tilanteista, joissa olet kokenut tulleesi kiusatuksi. Ole jämäkkä ja vaadi esimiestä toimimaan. Sovi esimiehen kanssa, milloin asiaan viimeistään palataan. • Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitt aessa esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta. • Mikäli koet kiusaajaksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. • Älä vastaa kiusaamiseen ”samalla mitalla”, vaan pyri olemaan asiallinen kaikessa ja kaikkia kohtaan. • Työturvallisuuslain 28 § velvoitt aa työnantajan selvitt ämään tilanne saatuaan asiasta tiedon. Lähde: Työterveyslaitos / Johtava konsultt i Susanna Kalavainen O • • • j • • • • Läh äh h ä ä äh saamista, mutta työturvallisuuslain hengen vastaista se toisinaan on. Työtahdin kiristyminen on ollut jo pitkään valitettava suuntaus Postissa, Salonen harmittelee. Koko yhteisö huomioitava Työpaikkakiusaaminen ei ole vain ”kahden kauppa”. Se koskettaa kaikkia työpaikalla. Tähän on reagoinut muun muassa Työterveyslaitos, joka loi vuonna 2016 Sopuisa-projektin myötä ohjeistukset myös havainnoitsijoille ja syytetyille. -Koko yhteisön huomioiminen on tärkeää. Sivulliset ovat aina jonkinlainen osapuoli ja kärsivät myös tilanteesta työpaikan ilmapiirin kautta. Merkittävänä pidän myös ennaltaehkäisevää työtä. Itse haluan lähestyä asiaa infopalavereissa työturvallisuuslain kautta. Ihmiset on hyvä havahduttaa siihen, että taustalla on laki, jonka yläpuolelle ei kukaan meistä voi asettua, Salonen toteaa. Toisinaan tulee eteen tapauksia, joihin ei lopullista selvyyttä saada. Kiusaamisen kokija ei esimerkiksi halua nimetä kiusaajiaan tai tapaa, millä kiusaaminen on tapahtunut. -Tämäkin tilanne pitää hyväksyä ja yksilön omaa tahtoa täytyy kunnioittaa. Näissä tilanteissa täytyy vain tyytyä seuraamaan tilanteen kehittymistä ja yritettävä varmistaa työnteon sujuminen. Moni tapaus jää kokonaan piiloon. Jotkut kärsivät hiljaisuudessa ja toiset vaihtavat suosiolla työpaikkaa kertomatta kokemastaan kellekään, Salonen sanoo. Reitti_8_2019.indd 18 Reitti_8_2019.indd 18 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 19 Toimitukset ovelle ja nopeusvaatimus lisäävät kuljett amista Suomessa verkkokaupan kasvuluvut ovat selkeitä, mutt a eivät räjähdysmäisiä. TEKSTI & KUVAT JUKKA SUNDHOLM Turkulainen Sami Kett inen jakelee ja noutaa verkkokaupassa liikkuvia tuott eita koko työpäivänsä ajan. Hän näkee työpaikkansa Posti Kuljetus Oy:ssä olevan melko suojassa, sillä verkkokaupan ja sitä myötä kuljett amisen kasvu on alati enenevää. Reitti 19 Reitti_8_2019.indd 19 Reitti_8_2019.indd 19 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 20 N ykyistä tavaran verkkokauppaa hallitsee kaksi suuntausta: nopeus ja kuljettaminen perille asti. Pääkaupunkiseudulla alkaa vallita vuorokauden nopeusvaatimus ja samalla kuluttajien toive saada lähetykset perille kotiin asti. Näin Posti Oy:n suunnittelupäällikkö Jukka Sauramäki kertoo näkemyksestään verkkokaupan kasvusta ja sen vaikutuksesta kuljettamiseen. Pääkaupunkiseudulla on jo saatavilla kolmen tunnin pikakuljetuksia. – Eihän pelkkä pikakuljettaminen voi olla järkevää, kyllä toiminta pitää saada osaksi isompaa jakelutoimintaa, sanoo kuljettaja Sami Kettinen, ja muistelee samalla noutoja jakelutehtäviin keskittyneen Lähettiykkösen konkurssia Turussa. Verkkokauppa ohitt aa myymälät Suomessa verkkokauppatoimituksissa painottuu tuontiliikenne, koska suomalaiset ostavat innokkaasti ulkomaisista verkkokaupoista. Verkkokaupan varastot ovat aina vain isompia ja laajempia logistiikkakeskuksia, jotka sisältävät tavaran käsittelyn, toimitukset, palautukset ja tiedonhallinnan. Ne voivat olla suurten verkkokauppayritysten omia tai kuljetusyrityksille ulkoistettuja. – Varastologistiikalta vaaditaan toimivuutta erityisesti nyt, kun osasta kaupankäyntiä poistuu vähittäiskaupan myymälävaihe kokonaan, sanoo Sauramäki. Sellaiset aamukuuden hetket Turussa eivät ole harvinaisia, jolloin kuljettaja Sami Kettinen noutaa Postin keskuksesta Uhrilähteenkadulta kahdeksan täyttä rullakkoa verkkokauppaperäistä kuljetettavaa. Kettinen ajaa Postin kuormia muun muassa asiamiesposteihin ja pakettiautomaatteihin. Hän on tottunut käsittelemään tilattuja ja palautettuja tuotteita. – Minun päivittäisistä kuormistani varmaan 80 prosenttia on verkkokauppatavaraa, ei siellä yksityisten ihmisten lähettämiä paketteja näy muuten kuin jouluisin. Verkkokauppa työllistäjänä Entä kuka verkkokaupan synnyttämää kuljettamista pääsee hoitamaan? Missä ovat mahdollisimman turvalliset suunnat, kun kuljettaja ajattelee säilyä työllisenä. Postin Jukka Sauramäellä on tästä visio. – Jos työpaikkojen määrä fyysisissä kaupoissa vähenee, niin verkkokauppaan liittyvässä kuljettamisessa niitä syntyy lisää. Kansainvälisesti voidaan nähdä, että syntyy monentyyppisiä työpaikkoja, perinteisiä, mutta myös mikroyrittämisen kaltaisia ratkaisuja. Suomalainen verkkokauppakaupankäynti ja meikäläinen ostoskäyttäytyminen ovat jonkin verran maltillisemmin kehittyvää kuin muussa läntisessä Euroopassa. Kasvuluvut ovat selkeitä, mutta eivät vielä räjähdysmäisiä. – Olemme kuitenkin menossa siihen suuntaan, että ostettavat tavarat matkaavat varastoilta suoraan kuluttajille. Saman käsityksen jakaa myös Posti Oy:n kilpailija PostNord, jonka omistavat Ruotsin ja Tanskan valtiot. – Verkkokauppaan liittyvät kuljetukset ovat kasvaneet PostNordilla vuosittain noin viidenneksellä ja kasvun odotetaan jatkuvan samansuuntaisena. Muussa kuljettamisessa kasvu on vain muutaman prosentin luokkaa, kertoo PostNordin verkkokauppa-asiantuntija Mika Granath. Yrityksellä on 120 terminaalia Pohjoismaissa sekä terminaaleja myös Saksassa. Kahdeksan vuotta postilaisena työskennellyt Sami Kettinen on tarkkaan seurannut toimialaansa Turussa. – Meilläkin on yt-neuvotteluja käyty, mutta ei henkilöstön vähentämistarpeen takia, ja jos joku on Posti Kuljetus Oy:stä lähtenyt, tilalle on heti otettu uusi, joko vakituiseksi tai vuokratyöfi rmasta. Jutt u on julkaistu aiemmin AKT-lehdessä nro. 8/2019. Koodit skannatt u puhelimella kuljetusjärjestelmään ja rullakko yhtä pakett ia vailla tyhjä. Sami Kett inen on tyytyväinen uusimpaan pakett iautomaatt imalliin, vaikka usein saakin nostella isoja lähetyksiä ahtaisiin ylälokerikkoihin. Reitti_8_2019.indd 20 Reitti_8_2019.indd 20 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 21 Historiallinen käänne Viisi vuott a sitt en Posti Group Oyj:n pakett ija logistiikkapalvelut muodostivat noin kolmanneksen koko konsernin liikevaihdosta. Tänään tuo kolmannes on jo yli puolet. Pakett i ja verkkokauppa -liiketoiminnan käännett ä pidetään historiallisena. Tammi-kesäkuussa 2019 Posti kuljett i Suomessa ja Baltiassa yli 24 miljoonaa pakett ia. Vuott a aiemmin määrä oli 22 miljoonaa eli kasvua on tapahtunut kahden miljoonan paketin verran. Kaupan liiton mukaan vuonna 2018 suomalaisten digiostokset kasvoivat noin kuusi prosentt ia. Verkkokaupan kasvun ennakoidaan vahvistuvan. Pikakuljetukset täytyy saada osaksi isompaa jakelutoimintaa, sanoo kuljett aja Sami Kett inen. Dokumentt ielokuva verkkokaupan vallankäytt äjästä Amazon-verkkokaupasta on tullut nopeasti eritt äin vaikutusvaltainen monialayritys. Minne se päätt ääkään saapua, samalla sekoavat kaupan rakenteet ja ostamisen tavat. Amazonin Pohjoismaiden-verkkokaupasta on kohistu vuoden päivät. Toteutuessaan Ruotsiin perustett aisiin samalla oma varasto, josta aloitett aisiin pikatoimitukset Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan. Amazonista tehty alankomaalaisdokumentt i esitt elee kuljett ajan aseman lähinnä kauhukuvana. Dokumentissa joustotyöntekijä pakett iautossaan hakkaa älypuhelimensa näytt öä taukoamatt a saadakseen keikan toimitt aa pakett i Amazonjakelukeskuksesta asiakkaan ovelle. Amazonin pakett eja jaetaan kertakorvausjärjestelmällä. Ja jott a toimeen tulisi, keikkoja pitää metsästää tiett y määrä. Kuljetustyötä tehdään Amazon-työsuhteen Amazonsäännöillä tai sitt en ei tehdä lainkaan. Pienipalkkaisessa jousto työssä ei tunneta työsuhdeturvaa, ei työsopimusta tai työ tapaturmavakuutusta, ei eläke-etuja eikä muitakaan työsuhde-etuja. Yrityksen perustaja Je? Bezos, maailman rikkain mies, on tunnett u viileästä suhtautumisesta työntekijöihin. Dokumentt ielokuva In Amazon We Trust on katsott avissa Yle Areenan Ulkolinja-sarjassa nimellä Amazon, verkon jätt iläinen. Reitti_8_2019.indd 21 Reitti_8_2019.indd 21 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 22 Kuten työelämä ylipäänsä, myös työsuojelu elää murroksen aikaa, sillä rajut muutokset työelämässä aiheutt avat uudenlaisia paineita ja haasteita myös työturvallisuuden kentälle. Työturvallisuuden megatrendejä TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Työturvallisuuskeskuksen raportissa Työturvallisuuden haastava tulevaisuus – Kurkistuksia mega trendeihin listataan työelämän tämän hetken keskeisimpien haasteiden, kuten teknologian kehityksen, organisaatioiden muutosten ja ilmastonmuutoksen tuomia haasteita työsuojelun saralle. Tässä poimintoja erityisesti postilaisia koskevista työturvallisuuden uusista haasteista. Psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen Tuotantoprosessien kehitys muuttaa niin työtapoja ja prosesseja kuin työpaikkojakin. Organisaatiot muuttuvat ja työvoima vaihtuu nopealla tahdilla, työtä tehostetaan ja sen intensiivisyys nousee. Työntekijöille osoitetaan uusia rooleja ja perässä pysyminen vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Kaikki nämä lisäävät työn stressaavuutta ja psykososiaalista kuormitusta. Työn muutosten takia työturvallisuuden parissa joudutaan painottamaan psykososiaalisia riskejä entistä voimakkaammin. Tukija liikuntaelinvaivojen lisääntyminen Fyysinen aktiivisuus vähenee, kun teknologia kehittyy ja robotiikka sekä automatisaatio lisääntyvät. Automatisaatio toki poistaa joitakin työtehtäviä, mutta kaikki toistuva ja raskas työ ei poistu. Tämän seurauksena työtehtävien vaihtelevuus ja mahdollisuudet työnkiertoon voivat vähentyä, mikä taas voi johtaa muun muassa rasitusvammoihin ja riskialttiiseen kuormitukseen. Monilla aloilla ollaan viime aikoina herätty fyysisen aktiivisuuden vähenemisen sekä työ tehtävien yksipuolistumisen aiheuttamaan tukija liikuntaelinvaivojen yleistymiseen. Koneiden kanssa tapahtuvat tapaturmat Uudet teknologiat voivat lisätä tapaturmien määrää tuotannossa. Puutteellinen tai huono ohjeistus voi johtaa uudenlaisiin tapaturmiin ja koneisiin liittyvä tekniikka ja virheet esimerkiksi työskentelyssä tai ohjelmoinnissa voivat aiheuttaa uusia odottamattomia vaaroja ja vammoja. On myös hyvä muistaa, että liiallinen luottaminen koneisiin voi kasvattaa tapaturmariskiä, kun tarkkaavaisuus saattaa heikentyä ja riskien otto taas kasvaa. UV-säteilyn ja kuumuuden haitt avaikutukset Ulkona työskentelevien riski altistua UV-säteilylle kasvaa jatkuvasti, mikä lisää silmävaurioiden, ihon palamisen, vastustuskyvyn häiriöiden ja jopa syöpään sairastumisen riskiä. Lisääntyneet kuumat jaksot aiheuttavat myös ongelmia erityisesti ulkona työskenteleville. Tällaisia ongelmia ovat muun muassa uupumus, heikentynyt työsuoritus, lämpörasitus ja pahimmillaan lämpöhalvaus. Kuumien kausien aikana myös työstä palautuminen voi häiriintyä. Reitti 22 Reitti_8_2019.indd 22 Reitti_8_2019.indd 22 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 23 –V erkkosivusto antaa tietoa, miten voidaan ylläpitää työkykyä ja miten voidaan kasvattaa ymmärrystä erilaisuuteen näissä asioissa, järjestöasiantuntija Tuula Rantila Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta toteaa. Materiaalista saa tietoa, miten työpaikan luottamushenkilöt voivat tukea työntekijää jatkamaan työssä mahdollisimman pitkään. Sivusto on rakennettu ensisijaisesti henkilöstön edustajien näkökulmasta, mutta myös esimiehet, johtajat ja HR-henkilöstö hyötyvät aineistosta. Koulutusmateriaaliin voi tutustua omaan tahtiin ja opiskella asiat haluamassaan järjestyksessä. Sivustolla keskitytään kolmeen teemaan: monimuotoisuuden edistämiseen työpaikalla, henkilöstön edustajan rooleihin sekä sairauden ja tapaturmien käsittelyyn työssä. – Tämä tuo tervetulleen lisän työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Teemme yhteistyötä muun muassa työhönvalmentajien sekä ohjaavan ja valmentavan ammattihenkilöstön kanssa, joiden työn avuksi sivusto on tarkoitettu, Vates-säätiön kehittämispäällikkö Kaija Ray kertoo. SAK:n Tuula Rantila näkee materiaalin toimivan ainakin muistin virkistyksenä ja tuovan työpaikoille osaamista varhaisen puuttumisen mallin käytössä esimerkiksi päihdeongelmissa. Jokaisella työpaikalla on varhaisen puuttumisen malli, jota toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. – Varhainen puuttuminen ei ole kyttäämistä, vaan asiallista puuttumista ongelmaan ja asian puheeksi ottamista, Rantila toteaa. Hänen mukaansa koulutusmateriaalista opitaan, ettei esimerkiksi työterveysneuvotteluun menijää pidä syyllistää, vaan pitää miettiä käytännön keinoja työn helpottamiseksi ja mahdollisesti työtehtävien jakamiseksi. Kätt ä pidempää palkansaajan työssä pysymiseksi luott amusmiehille koulutusaineisto videoineen verkossa Työntekijä saatt aa tarvita muutoksia työhönsä tai ammatillista kuntoutusta, kun hänen terveydentilansa muutt uu. Luott amushenkilöille on koott u näihin tilanteisiin Työn tukena -verkkokoulutusmateriaali. TEKSTI UP/TIINA TENKANEN Koulutusta tilauksesta Sivuston materiaali videoineen perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan Henkilöstön edustajat monimuotoisuuden edistäjinä -hankkeeseen. Sen on toteuttanut Vates-säätiö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. HALI edustaa yksityisiä sosiaalija terveysalan yrityksiä ja järjestöjä. – Meille on tärkeää edistää osatyökykyisten ja vammaisten pääsyä työelämään, mutta myös heidän työssä pysymistään, Kaija Ray toteaa. Vates on vammaisjärjestöjen perustama asiantuntijaorganisaatio, joka edistää vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten yhdenvertaista työllistymistä. Vatesin, SAK:n ja HALIn toiveissa on, että koulutusmateriaali leviäisi kaikille työpaikoille luottamusmiesten ja henkilöstön käyttöön. – Materiaali soveltuu kaikkiin tilanteisiin, joissa työntekijän terveydentila heikkenee ja sen takia tarvitaan työn muokkausta, uudestaan järjestelyä tai tukitoimia. Sivusto ei ole vain osatyökykyisille, Ray tähdentää. Tilauksesta voidaan toteuttaa henkilöstön edustajille työyhteisöittäin räätälöitävä Työn tukena -koulutuskokonaisuus. Aineistoa ollaan valmiit kehittämään kentältä tulevien kommenttien ja toiveiden mukaisesti. – Osatyökykyisyysja vammaisnäkökulmaa sekä rekrytointinäkökulmaa voidaan lisätä aineistoon tarpeen mukaan, Ray kertoo. Koulutusmateriaalin löytää osoitteesta www.vates.fi /tyon-tukena. Reitti_8_2019.indd 23 Reitti_8_2019.indd 23 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 24 Yhdenvertaisuus on kaikkien etu Jokaisella työnantajalla on velvollisuus tavoitt eellisesti edistää yhdenvertaisuutt a työpaikoilla. Yhdenvertaisuuden edistäminen sekä työyhteisön monimuotoisuuden tunnistaminen luo turvallisuuden tunnett a työpaikoilla ja parantaa työhyvinvointia. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Y hdenvertaisuus ja monimuotoisuus eivät ole käsitteitä, joilla viitataan ainoastaan vähemmistöihin ja näiden tarpeisiin liittyviin asioihin. Yhdenvertaisuuden edistäminen koskettaa jokaista työntekijää ja nostaa esille sen, että meistä jokaisella on erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Myöskään työyhteisön monimuotoisuus ei viittaa ainoastaan siihen, että työyhteisöön kuuluu myös vähemmistöjen edustajia vaan siihen, että meistä jokaisella on erilaiset lähtökohdat. Niin työnantajilla kuin työtekijöilläkin on pääasiassa hyvin tiedossa, että syrjintä ja häirintä ovat lain mukaan kiellettyjä työpaikoilla ja syrjintään myös puututaan entistä hanakammin. Huonommin kuitenkin tiedostetaan se, että vaikka syrjintää ei ilmenisi, se ei vielä tarkoita sitä, että yhdenvertaisuus toteutuisi. Velvollisuutena tavoitt eellisuus Laki velvoittaa koosta riippumatta kaikkia työnantajia edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Edistämisvelvoitteen lisäksi kaikilla yli 30 henkilön työpaikoilla tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Hyvin toteutettuna yhdenvertaisuussuunnitelma on erinomainen työkalu työyhteisöstä nouseviin tarpeisiin vastaamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Huonosti toteutettuna se on vain yksi lain vaatima selvitys muiden joukossa, jota ei todellisuudessa edes pyritä toteuttamaan. Yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen pelkkänä hallinnollisena pakkona ei kuitenkaan täytä lain vaatimuksia, sillä laki edellyttää työnantajia toimimaan aktiivisesti ja tavoitteellisesti yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelmassa täytyykin olla konkreettisia toimia, joiden vaikuttavuutta tulee käsitellä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun osallistuneilla luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on myös oikeus saada tietää, mihin käytännön toimiin työpaikalla on ryhdytty yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuustyö Postissa Postissa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta vastaa tasa-arvolautakunta, joka koostuu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajista. Toimikunnan jäsen, pääluottamusmies Piia Willberg kertoo, että toimikunnan tehtävänä on seurata ja selvittää, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat Postissa kaikilla työelämän osa-alueilla ja tarpeen mukaan tehdä ehdotuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tasa-arvolautakunta tekee vuosittain palkkakartoituksen ja seuraa muun muassa miesten ja naisten sijoittumista eri työtehtäviin sekä perhevapaiden käyttöä. Lisäksi toimikunta käsittelee palautekanavaan tasa-arvo@posti. com tulleet palautteet. Yhdenvertaisuussuunnitelma on Postissa sisällytetty tasa-arvosuunnitelmaan ja uusi suunnitelma on valmistumassa piakkoin, se odottaa Posti-konsernin yt-ryhmän hyväksyntää. Uuden suunnitelman päivittämiseen osallistuneet työryhmän jäsenet ovat sydämestään vihkiytyneet tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioihin, joten hieno suunnitelma sieltä on tulossa. Uusi suunnitelma on toteutettu niin, että se toimii hyvänä työkaluna työpaikkojen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, kertoo Willberg. Tämän ohjelmakauden erityistavoitteista Willberg nostaa esille osallistavan kielenkäytön edistämisen työpaikoilla sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen huomioimisen ja monimuotoisuusnäkökulman korostamisen. Myös rekrytoinneissa, esimiesten perehdytyksissä, viestinnässä ja henkilöstön koulutuksissa näitä teemoja tullaan nostamaan esille. Yhdenvertaisuus-, monimuotoisuusja tasa-arvotyölle on Postissa ehdottomasti tarvetta sillä Willberg huomauttaa, että tänä vuonna toteutuneessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyssä ilmeni, että työpaikoilla esiintyy luvattoman paljon epäasiallista käytöstä, häirintää sekä kiusaamista. Työryhmä esitti suunnitelmaan toimenpiteitä näiden ikävien asioiden kitkemiseen. Postissa on oltava nollatoleranssi näihin asioihin, summaa Willberg. Yhdenvertaisuus ei ole tasapäistämistä Valitettavan usein yhdenvertaisuutta edistetään vain näennäisesti. Monesti yhdenvertaisuuden toteutumista hidastaa joustamattomuus olemassa olevista käytännöistä. Esimerkiksi yhteisesti sovitut pelisäännöt työn tauottamisesta voivat sopia suurimmalle osalle työyhteisön jäsenistä, mutta jollakulla saattaa olla terYhdenvertaisuussuunnitelmassa täytyy olla konkreett isia toimia Reitti_8_2019.indd 24 Reitti_8_2019.indd 24 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 25 YHDENVERTAISUUS: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatt a sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liitt yvästä syystä MONIMUOTOISUUDEN MÄÄRITTEITÄ: ikä, sukupuoli, vammaisuus, terveydentila, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen sekä työntekijöiden toisistaan poikkeava koulutus, työnteon tavat, taidot, persoonallisuus ja arvot veydentilansa vuoksi muita tarpeita ja näihinkin pitäisi pystyä vastaamaan. Samaa joustamattomuutta voidaan myös perustella yhdenvertaisuudella – ei ole reilua muita kohtaan, jos jotakuta kohdellaan eritavoin. Aidossa yhdenvertaisuuden edistämisessä tuleekin ottaa huomioon työyhteisön monimuotoisuus ja kunkin työntekijän yksilölliset tarpeet. Tärkeä työkalu yhdenvertaisuuden edistämisessä on tieto. Työnantaja tai esimies voi lähteä liikkeelle niinkin yksinkertaisella tavalla, kuin kysymällä henkilökunnan tarpeista tai toiveista. Yhdenvertaisuustyön vaikuttavuus ja mielekkyys kasvaa heti, kun työtä tehdään vastauksena aitoihin työyhteisöstä nousseisiin tarpeisiin. Moninaisuuden tunnistaminen pinnallista Monimuotoisuuden huomioiminen työpaikoilla on usein vain näennäistä. Vähemmistöjen edustajia suvaitaan ja erilaiset elämäntilanteet kyllä tunnistetaan, mutta varsinaiset toimenpiteet moninaisuuden huomioimiseksi puuttuvat. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kohdalla tilanne Suomessa on Setan mukaan se, että vain 15 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista on täysin avoimia työpaikoillaan ja 24 prosenttia on täysin kaapissa. Kaikesta suvaitsevaisuudesta huolimatta suomalaisilla työpaikoilla ei siis olla erityisen hyvin onnistuttu luomaan ilmapiiriä, jossa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työtekijät tuntisivat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Pahimmillaan näennäisen neutraalilla toiminnalla vaiennetaan ongelmat ja haasteet ennen kuin niitä edes käsitellään. Työpaikalla voidaan esimerkiksi ajatella, että mitään ongelmaa seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa ei ole, vaikka todellisuudessa ei edes tiedetä, että osa työntekijöistä kuuluu seksuaalivähemmistöön. Työyhteisön moninaisuuden tunnistamiseen liittyy vähemmistöjen kohtaaminen ja huomioiminen työyhteisön arjessa, mutta myös esimerkiksi ikäjohtamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät toimet. Työpaikan ikäjohtamistakin voidaan pitää ongelmattomana ja toimivana, vaikka todellisuudessa tilanne olisi se, että ikääntyneen työntekijän lisääntynyt tarve tauoille työn lomassa ei tule esille, koska sellaista ei uskalleta pyytää. Vahvista hyväksyvää ilmapiiriä Yksittäinen työntekijä ei välttämättä voi vaikuttaa työpaikkansa ikäjohtamiseen tai perhepolitiikkaan, mutta jokainen meistä on avainasemassa siinä, millaisena vähemmistöihin kuuluvat kokevat työympäristönsä. Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan varmistaa, ettei ainakaan itse luo sellaista ilmapiiriä, jossa kaikki työyhteisön jäsenet eivät tunne oloaan turvalliseksi tai hyväksytyksi. Erilaisuutta on monenlaista, eikä kaikki näy ulospäin yhtä selkeästi kuin vaikkapa ihonväri. Jokaisella on myös oikeus yksityisyyteen, eikä kenelläkään ole epäkunnioittavaa kohtelua välttääkseen velvollisuutta kertoa esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisestaan, vakaumuksistaan tai sairauksistaan. Olettamalla, että työyhteisö on moninaisempi kuin miltä se päällepäin näyttää ja huomioimalla tämän omassa käytöksessään ja kielenkäytössään onkin varmin tapa osua oikeaan ja välttää toisten tahatonta loukkaamista. Reitti_8_2019.indd 25 Reitti_8_2019.indd 25 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 26 Ott eita työelämästä Maailman postiliitt o sopuun Kiina-nyssäköistä Postin kipuilu kiinalaisista verkkokaupoista tulevien tavarakirjelähetysten kanssa tulee helpott umaan, sillä vuodesta 2012 alkaen niin kutsutuista Kiina-nyssäköistä saa alkaa perimään nykyistä korkeampia maksuja. Posti on tyytyväinen ratkaisuun. Maailman postiliitto (UPU) pääsi Genevessä järjestetyssä ylimääräisessä kongressissaan sopuun isokokoisten ja tavaraa sisältävien lähetysten päätemaksujärjestelmän uudistamisesta. Ensi vuoden alusta lähtien Kiina siirtyy samaan hintaluokkaan länsimaiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että se lähetetäänkö kirje Yhdysvalloista, Euroopasta vai Kiinasta ei vaikuta Postin siitä saamaan hintaan. Erityisesti Kiinan osalta tämä tarkoittaa merkittävää tasokorotusta. Päätös takaa jäsenmaille myös oikeuden määritellä isokokoisten ja tavaraa sisältävien kirjeiden päätemaksut vastaamaan paremmin kotimaan hintatasoa. Asteittaiselle hintojen korotukselle on asetettu siirtymäaika vuosille 2021-20 25. Hintojen korotus on merkittävä asia Postille, mutta kuluttajalle muutos on vain muutaman kymmenen sentin kokoinen. Kongressi järjestettiin Yhdysvaltojen painostuksesta. Uhkana oli, että Yhdysvallat eroaa Maailman postiliitosta, ellei päätemaksujärjestelmää saada lokakuuhun mennessä muutettua tasapuolisemmaksi. Postin tavoitteena oli verkkokaupan päätemaksujen tasapuolistaminen sekä se, että Yhdysvallat ei eroa liitosta. Molempien tavoitteiden takana oli maailmanlaajuisen postiliikenteen jatkuvuuden takaaminen. Sopu päätemaksujärjestelmässä takaa verkkokaupalle reilumman pohjan heti ensi vuoden alusta lähtien. Lähde: Kauppalehti Ylirasitus aiheutt anut postityöntekijöiden kuolemia Etelä-Koreassa Etelä-Korean postityöntekijöiden ammatt iliitt o KPWU onnistui lakkouhan siivitt ämänä neuvott elemaan Korea Postin kanssa heinäkuussa uuden sopimuksen, jonka tavoitt eena on pienentää postinjakajien epäinhimillisiä työmääriä. Tilanne oli kärjistymässä lakkoon ensi kertaa KPWU:n 61 vuotisen historian aikana, koska Korea Post laiminlöi edellisenä vuonna sovitt ua sopimusta. Aiemman sopimuksen mukaan Korea Postin olisi tullut palkata 2000 uutt a postityöntekijää sekä muutt aa postinjakajien työviikko 5-päiväiseksi. KPWU on vaatinut lisätyövoimaa ja lyhyempää työviikkoa helpott amaan postityöntekijöiden valtavaa työtaakkaa. Kohtuutt oman työmäärän aiheutt amaan ylirasitukseen on kuollut jo tänä vuonna 9 postinjakajaa ja viime vuonna 25. Korealainen postinjakaja työskentelee keskimäärin 2745 tuntia vuositt ain mikä on 700 tuntia enemmän kuin keskiverto korealainen työntekijä. Lisäksi korealaiset postityöntekijät työskentelevät vuodessa 123 päivää enemmän kuin postityöntekijät keskimäärin OECD-maissa. Valtavasta työmäärästä kertoo myös se, ett ä korealaiset postinjakajat jakavat keskimäärin 1160 kotitalouden postit, kun vastaava luku on Yhdysvalloissa 514 ja Japanissa 378. Heinäkuun neuvott eluissa sovitt iin, ett ä Korea Post palkkaa nyt 750 yrityksen ulkopuolista postityöntekijää ja lisäksi siirtää organisaatiouudistuksen seurauksena 238 muissa kuin postinjakelutöissä ollutt a työntekijäänsä jakelutehtäviin. Työviikon lyhentäminen kuudesta viiteen päivään sovitt iin aloitett avaksi maaseutualueilla tammikuussa 2020. Tunisian postia uhkaa yksityistäminen Tunisian postialan ammatt iliitt o FGP-UGTT:n välit ovat kriisiytyneet maan hallituksen kanssa. Liitt o on vaatinut Tunisian hallitusta puutt umaan postityöntekijöiden työoloihin ja palkkatasoon sekä vastustanut suunnitelmia Tunisian postin yksityistämisestä ja postityön ulkoistamisesta. Liiton näkemyksen mukaan Tunisian postin yksityistäminen heikentäisi työoloja ja palkkausta entisestään sekä lisäisi epävarmuutt a työsuhteissa. Ammatt iliitt ojen kansainvälinen katt ojärjestö UNI Global Union on peräänkuulutt anut Tunisian hallitusta toimimaan, jott a työntekijöiden edustajat pääsisivät mukaan neuvott elemaan Tunisian Postin kanssa yksityistämiseen ja ulkoistamiseen liitt yvistä suunnitelmista sekä työntekijöiden työoloista ja palkkauksesta. PAU on osoitt anut tukensa FGP-UGTT:n tavoitt eille allekirjoitt amalla vetoomuksen Tunisian viestinnästä ja sosiaaliasioista vastaaville ministereille. Reitti_8_2019.indd 26 Reitti_8_2019.indd 26 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 27 Näin EarlyBirdissä Sanoman EarlyBird tarjoaa verkkosivujensa mukaan ”unelmatyötä aamuvirkuille ja aktiivisille”. Sanomalehdenjakajat toimivat käytännössä alustatyöntekijöinä itsenäisinä yrittäjinä. Työntekijöille ei kuulu esimerkiksi työvälineet, työterveyshuollon palvelut, palkallinen sairausloma tai vuosiloma. Kustannukset on vedetty minimiin. Jakajilla ei ole taukotiloja ja työympäristö on siivoton. Early Bird jakaa Uudellamaalla sanomalehtien lisäksi myös verottajan, pankkien ja vakuutusyhtiöiden kirjeitä, jotka tuodaan vanerilaatikoihin ennen jakelua. Kuinka mahtaa olla kirjesalaisuuden laita? Ruokalähettien ongelmallinen asema alustatyöntekijöinä on noussut viimeisen vuoden ajan Suomessakin näyttävästi esille. Toivottavasti kampanja alustatyöntekijöiden oikeuksista nousee pian myös lehdenjakelussa esiin. JUHA PÖYRY Earlybird-jakajien lehtien noutopiste Mäntsälässä . Kuvat: Piia Willberg SAK odott aa hallitukselta vaikutt avia ilmastotoimia SAK osallistui lasten ja nuorten #ilmastolakko-liikkeen tapahtumaan Helsingissä perjantaina 27. syyskuuta. Eduskuntatalon edustalla järjestetyssä mielenilmauksessa SAK tarjosi osallistujille vegaanista hernekeittoa soppatykeistä. Muonitusta tarjolla oli myös Turussa ja Kuopiossa. Tapahtumassa puheenvuoron pitänyt SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka totesi SAK:n jakavan ilmastolakkoliikkeen vakavan huolen ilmaston lämpenemisestä. Sekä SAK että ilmastolakkoliike haluavat Suomen päivittävän ilmastolain niin, että sen päästövähennysja hiilinielutavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa. Tämä on myös Suomen hallituksen tavoite. – SAK:lle on ilmastolakkoliikkeen tapaan tärkeää, että toimet päästöjen vähentämiseksi ovat oikeudenmukaisia. Niiden pitää luoda uutta hyvälaatuista työtä ja mahdollistaa työntekijöiden tarvitsemien uusien taitojen oppiminen. Toimet eivät myöskään saa johtaa toimeentulovaikeuksiin. Sosiaalisesti kestävästi toteutettuna varmistetaan ihmisten halu toimia tavoitteen saavuttamiseksi, Pia Björkbacka sanoo. Lähde: SAK Varastopalvelut ja sisälogistiikka on nyt Transval Postin Logistiikan ulkoistusratkaisut -liiketoiminnassa varastopalvelut (sopimuslogistiikka) ja sisälogistiikkapalvelut (Transval) muodostavat yhden palvelukokonaisuuden ja liiketoiminnan, jota Posti markkinoi lokakuun alusta alkaen yhden brändin, Transvalin nimissä. Aiemmin varastopalveluja myytiin Postin nimissä ja sisälogistiikkaa Transvalin nimissä. Muutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia. Postin sisälogistiikkayhtiö Flexon henkilöstö siirtyi huhtikuun alussa Transvaliin vanhoina työntekijöinä. Työehtosopimus vaihtuu marraskuun alusta PAM:in Kaupan alan työehtosopimukseen, esimiehillä Varastoja kuljetusesimiesten työehtosopimukseen. PAUn Informaatiologistiikan tes:n piirissä oleviin sovelletaan jatkossa PAM:in työehtosopimuksen Kaupan ICTliitettä. Reitti_8_2019.indd 27 Reitti_8_2019.indd 27 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 28 K olmipäiväisessä hallituksen kokouksessa kuultiin Pohjoismaiden postialan ammattijärjestöjen ajankohtaisia kuulumisia. Viesti oli yhtäläinen; kirjevolyymit putoavat ja pakettibisnes valtaa alaa. Ratkaisut yhteisiin haasteisiin kuitenkin vaihtelevat maittain. Ruotsin valtio tukee postia Ruotsin ajankohtaistilanteesta kertoivat maan postialan ammattiliitot SEKO ja STPost. Markkinajohtajana toimii Ruotsin ja Tanskan valtioiden yhteinen postiyritys PostNord, jonka liikevaihdosta huomattavin osuus tulee Ruotsista. Ruotsin valtio omistaa PostNordista 60 %. Koko PostNordilla on noin 30 000 työntekijää, joista Ruotsissa työskenteleviä on noin 20 000. Näistä reilut 17 000 työskentelee tuotannon puolen tehtävissä. Ruotsin valtio myönsi 2018 keväällä 600 miljoonaa kruunua tukea PostNordille. Taustalla oli Tanskan vuonna 2016 tekemä päätös rahoittaa postitoimintaa ja esimerkiksi vuoden 2018 keväällä Tanskan valtio tuki PostNordia 1,5 miljardilla Ruotsin kruunulla. Ruotsin valtio seuraa tukirahoituksen käyttöä ja osa tuesta palautetaan valtiolle, jos kaikkea rahoitusta ei käytetä Postin yleispalvelun turvaamiseen. Kesti pitkään, että Ruotsi sai EU:lta hyväksynnän PostNordin taloudelPohjoismaiset postit käyvät läpi suurta muutosta Pohjoismaiden postialan liitt ojen eli Nordisk Post Unionin (NPU) hallituksen kokous pidett iin viime kesänä Tukholmassa. Pohjoismaiset postit elävät suurta myllerrystä. Paljon samaa kehitystä on havaitt avissa postialalla koko pohjolassa, mutt a erojakin löytyy. liseen tukemiseen. PostNord on tulouttanut voitoistaan aiemmin osinkoja Ruotsin valtiolle, mutta viimeisen neljän vuoden aikana tulos on koko PostNordissa ollut negatiivinen, joten tulouttamisia ei kyseisten vuosien aikana ole tehty. Pelkästään Ruotsin rajojen sisäpuolella tulos on kuitenkin ollut esimerkiksi vuonna 2018 reilusti plussan puolella. Ruotsissa postit jaetaan joka talouteen ja noin 1400 kotitalouden kanssa on erillinen sopimus postinjakelusta. Esimerkiksi Kebnekaisen ympäristössä on alue, jonne jaetaan vain kerran viikossa postit yhteistyössä pelastuspalvelun helikopterin kanssa. Kilpailua on paljon ja isoissa kaupungeissa kilpailevat yritykset poimivat rusinat pullasta. PostNordin markkinaosuus vuonna 2018 oli noin 79 % osoitteellisesta kirjepostista ja 60 % paketeista. Maassa toimii myös 30 muuta postioperaattoria. PostNordin mukaan markkinoilla on myös haasteita pakettiautomaattien kanssa esimerkiksi taloyhtiöissä. Jos toinen postiyritys sijoittaa pakettiautomaattinsa kerrostaloon tai sen lähettyville, niin PostNord ei voi sijoittaa omaa automaattiaan samaan paikkaan. Kustannuksiltaan yksi kirje vastaa kahta pakettia ja monissa kerrostaloissa postit jaetaan suoraan ovelle vanhoihin kirjeluukkuihin. Puolessa kerrostaloista on kiinteistökohtainen lokerikko, jonne kirjeet ja paketit jaetaan. Volyymien muutokset ovat olleet Ruotsissa rajuja. Vuodesta 2000 pakettien määrä on lisääntynyt +233 %, kun samalla kirTEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija jeiden määrä on vähentynyt -52 %. Viime vuosina kirjevolyymit ovat laskeneet 6–11 % vuodessa. PostNord jakaa noin viisi kirjettä kotitalouteen viikossa. Yritys jakaa myös osoitteettomia mainoksia. Suurimpana kilpailijana mainosjakelussa on Ruotsin suoramainonta SDR (Svensk Direkt Reklam). Postialla merkittävä kilpailija Citymail ei jaa osoitteettomia mainoksia lainkaan. Työehtosopimuskierrokset käydään Ruotsissa ensi vuonna. Reitti 28 Reitti_8_2019.indd 28 Reitti_8_2019.indd 28 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 29 Norjassa halutaan säilytt ää kokoaikatyöt Posten Norge on muiden pohjoismaisten postien tapaan kärsinyt talousvaikeuksista ja valtio-omistaja onkin päätynyt rahoittamaan postitoimintaa; valtio maksaa Posten Norgelle vuodessa tukea noin 500 miljoonaa Norjan kruunua. Jos yrityksen tulos on positiivinen, voidaan siitä maksaa valtiolle 50 % Norjan osakeyhtiölain mukaisesti eduskunnan päätöksellä. Ammattiliitto Postog Kommunikasjonforbundista kerrottiin, että Norjassa Postin tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä tehdään harkitusti taloudellisia panostuksia kaihtamatta ja muiden maiden kokemuksia hyödyntäen. Posten Norge jakaa koko maan osoitteellisesta kirjepostista 98 %. Volyymit ovat vähentyneet viime vuosina vuositasolla 10–12 %. Vuonna 2015 Norjassa jaettiin viikossa 4,9 kirjettä ja tänä vuonna vain kolme kirjettä. Posti jakaa osoitteettomista mainoksista noin 80 %. Mainosjakelufi rmoilla on heikommat työehdot ja kilpailevien yritysten kustannukset ovat Posten Norgen kustannuksia pienemmät. Norjassa työttömyys on kuitenkin alhaista, joten ihmiset hakeutuvat nopeasti muualle töihin, jos työehdot ovat huonoja. Pakettimarkkinoista Posten Norge hoitaa noin 45 % (41 miljoonaa pakettia vuodessa) ja volyymit kasvavat vuositasolla viiden prosentin vauhtia. Aiemmin A-kirjeet jaettiin 85 %:sti yhdessä päivässä ja B-kirje 3–5 päivässä. Kaksi vuotta sitten Aja B-kirjeiden jakelu yhdistettiin. Nyt jakelu kestää hieman kauemmin kuin aiemmin A-kirjeen kohdalla, mutta on kuitenkin nopeampaa kuin aiemmin B-kirjeen jakelu. Uusi postilaki tulee Norjassa voimaan 1.7.2020. Jakelu olisi tarkoitus tehdä jatkossa joka toisen viikon maanantai, keskiviikko ja perjantai sekä joka toisen viikon tiistai ja torstai. Tavoitteena on säilyttää kokoaikatyöt. Aja B -kirjeiden jakelualueet vaihtuvat viikoittain. Färsaarten Posti myytävänä Färsaarten postissa työskentelee 120 työntekijää, joista 70 on järjestäytyneitä ammattiliittoon ja noin 20 heistä on kokoaikatyöntekijöitä, kerrottiin ammattiliitto Føroya Postfelagista. Färsaarten postiyritys on tällä hetkellä myynnissä, mutta ostaja puuttuu. Mahdolliseksi kiinnostuneeksi ostajaksi on veikattu yrityksen nykyistä pääjohtajaa. Postiyrityksen hinta-arvio on noin 340 miljoonaa Tanskan kruunua, kiinteistöjen hinnaksi on arvioitu 80 miljoonaa kruunua. Kaupan ehtona on, että postinjakelun tulee säilyä samalla palvelutasolla seuraavan kymmenen vuoden ajan koko maassa. On mahdollista, että tästä ehdosta voidaan kuitenkin joustaa sopivan ostajan löytyessä. Postialan palkankorotukset ovat Färsaarilla vuonna 2019 2,88 % ja vuonna 2020 2,18 %. Postialaan verrattuna esimerkiksi sairaanhoitajat saivat edellisellä neuvottelukierroksella noin 7 %:n palkankorotukset. Yleensä Färsaarten postialan työehtosopimukset ovat kaksivuotisia, mutta tällä hetkellä on voimassa kolmivuotinen sopimus. Kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa, osoitteellisen kirjeen volyymi on laskenut. Volyyminlaskusta huolimatta liikevaihto ei ole kuitenkaan laskenut yhtä merkittävästi. Tämä selittyy sillä, että osasta kirjattuja ”Kiinan paketteja” saadaan tuloja Postille. Kirjemäärän odotetaan edelleen laskevan, mutta rahdin määrän puolestaan kasvavan. Posti vastaa ainoana osoitteettomien mainosten jakelusta ja jakelupäivät ovat maanantai ja keskiviikko. Eräs Färsaarten postin huomattava tulonlähde on lohen pakkaaminen ja lennättäminen Kööpenhaminan kautta Kiinaan tai Hong Kongiin; lohi on perillä Kiinassa 25 tunnissa sen pyynti hetkestä. Tanskassa posti jaetaan pari kertaa viikossa Myös Tanskassa postialan markkinoiden johtopaikkaa pitää PostNord. Kuten Ruotsissa, myös Tanskassa on kaksi postialan ammattiliittoa (HK Postog Kommunikasjon ja Fagligt Faellas Forbund 3F). EU selvittää paraikaa, onko Tanskan valtio tukenut PostNordia vastoin EU:n lainsäädäntöä. Postialan ammattiliitot pitävät selvityksen tekoa yllättävänä ottaen huomioon Ruotsissa toimivan, EU:n hyväksymän vastaavan kaltaisen tukijärjestelmän. Tanskassa ei ole tiedossa muutoksia postilakiin. Käytännössä postipalvelun taso on jo nyt erittäin huono vaikka postilaki edellyttää, että jakelua pitäisi olla viisi päivää viikossa. Ammattiliittojen edustajat kuvailivat ironisesti työnantajapuolen ymmärtäneen lain käytännössä niin, että ”jakelua suoritetaan noin joka viides päivä”. Tavallinen kotitalous saa siis postia 1–2 kertaa viikossa. PostNord ei myöskään jaa sanomalehtiä tai aikakauslehtiä vaan ne jaetaan kilpailijoiden toimesta. Samat kilpailijat jakavat myös osoitteettomia mainoksia. Vuosina 2016–2017 tehtiin muutos, jossa PostNordilta otettiin pois kaikkien ”ylimääräisten” tuotteiden jakelu. Lisäksi etenkin toimihenkilöpuolella on käyty paljon irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja ja työnantaja on myöntänyt vapaaehtoisia kahden vuoden palkkaa vastaavia irtisanomispaketteja. Moni työntekijä on päätynyt ottamaan irtisanomispaketin. Tanskan postinjakelussa on käytössä ns. neljän terälehden maantieteellinen malli. Mallin mukaan jaetaan 5-päivän tuote (perustuote) sekä päivittäistuote eli Q-kirje (pikakirje). Esimerkiksi sunnuntaina postitettu kirje on perillä perjantaina. Posti jakaa noin 1–2 kirjettä kotitalouksiin viikossa. Osoitteelliset kirjeet ovat vähentyneet noin 15–20 % vuosittain. Vuoden 2019 ensimmäisen puolen kirjemäärät ovat tosin hieman suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavan ajan määrät. Pakettien määrät kasvavat vuosittain 5–10 %. PostNordin markkinaosuus osoitteellisessa kirjepostissa on yli 90 % ja paketeissa 35–45 %. Reitti 29 Reitti_8_2019.indd 29 Reitti_8_2019.indd 29 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 30 ? RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_8_2019.indd 30 Reitti_8_2019.indd 30 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 31 Elokuva O lavi Virta ja Juice Leskinen ovat saaneet jo elokuvansa. Nyt on vuorossa kolmas sinivalkoinen suomalainen: Kari Tapio ”Klappi” Jalkanen. Aleksi Mäkelän ohjaus Olen suomalainen kertoo kuinka Suonenjoen Vasaman mäkihyppääjälahjakkuudesta tuli lopulta yksi Suomen iskelmätaivaan isoimmista tähdistä. Elokuvan nimi kertoo jo paljon, siinä ollaan rehdin suomalaisuuden keskiössä, jota edustaa taiteilijanimen Kari Tapio ottanut laulaja, jonka tie kulkee Suomen maaseudun ja tanssilavojen kautta lopulta suuremmille estradeille. Kari Tapion elämää 1960-luvulta 2000-luvulle kuvaavassa elokuvassa on paljon samaa kuin Virta ja Leskinen -elokuvissa. Molemmissa kuvataan ryyppäävää ja pettävää taiteilijaa, joiden taustalla on paljon kestävä ja kärsivä puoliso. Hän Sinivalkoinen suomalainen mies TEKSTI JUHANI STYRMAN KUVA JAANA RANNIKKO myös tarvittaessa potkii artistia eteenpäin ja hoitaa arjen pyörittämisen, pitäen samalla perhettä pystyssä, sillä mies on siihen liian heikko. Näistä kolmesta ohjauksesta tulee paikoin vaivautunut tunne siitä, että käytetään samaa käsikirjoituspohjaa, jossa vain nimiä ja vuosilukuja vaihdetaan. Alkoholismia kuvataan kaiken tuhoavana kirouksena, hyvä näin. Tässä tyylilajissa paljastuu helposti kuitenkin monien suomalaisten elokuvien heikot lenkit, joita ovat puiseva käsikirjoitus ja heikko henkilöohjaus. Se vie pohjaa kerronnallisuudelta ja tarinan luontevuudelta. Mäkelä rakentaa elokuvaansa pitkälti erilaisten juopottelukohtausten varaan. Kun alkuun on päästy, niin antaa mennä vaan. Tällä taktiikalla ohjaaja jatkaa tahattomasti tai tietoisesti suomalaista puskafarssi perinnettä, eli tässä tapauksessa kevyttä kansanviihdettä viinalla läträämisestä. Alkoholismia kuvataan Olen suomalainen elokuvassa kliseisesti pitkään ja hartaudella. Kun se on nostettu elokuvan keskiöön, ei siihen olekaan musiikkipuolta mahtunut kuin nimeksi. Niinpä niille, jotka eivät tunne ilmiötä Kari Tapio (onko niitä) saattaa herätä ihan oikeutettu kysymys: miksi juuri tästä juopottelevasta muusikosta piti tehdä elokuva? Romuluisen karismaattinen Matti Ristinen on onnistunut valinta muhkeaviiksisen Kari Tapion rooliin. Hän ja laulajan Piia-vaimoa esittävä Tiina Lymi tekevät sen minkä pystyvät heikkojen perusrakenteiden (käsikirjoitus & ohjaus) puitteissa. Olen suomalainen elokuvateattereissa kautta maan. Reitti 31 Reitti_8_2019.indd 31 Reitti_8_2019.indd 31 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 32 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Niina Pentinmäki, asiantuntija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Saako liitolta hautausapua? Kuulin, että Paperiliitolla on jäsenetuna hautausavustus. Onko PAUlla sellaista? PAUn edeltäjä Postiliitto myönsi jäsenilleen hautausavustusta vuosikymmeniä sitten, mutta sellaista jäsenetua ei enää ole. Hautausavustukset olivat liitoilla ennen työehtosopimuksilla sovittua ryhmähenkivakuutusta hyvin yleisiä. Ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Lisätietoja vakuutuksesta, edunsaajista ja korvaussummista löydät osoitteesta www.tvk.fi /trhv. Henkilöstörahasto-osuuden maksaminen irtisanoutumisen yhteydessä Jos irtisanoudun Postista, milloin minulle maksetaan henkilöstörahastoon kerääntynyt osuuteni? Mikäli työntekijä irtisanoutuu itse tai työsuhde päättyy muusta työntekijästä johtuvasta syystä maksetaan rahasto-osuus neljän (4) kuukauden kuluttua työsuhteen päättymistä seuraavasta rahaston tilinpäätöspäivästä. Esimerkki 1: työsuhde päättyy 31.12.2019, rahaston seuraava tilikausi päättyy 31.5.2020, rahasto-osuus maksetaan 28.9.2020. Esimerkki 2: työsuhde päättyy 30.6.2020, rahaston tilikausi on tuolloin päättynyt 31.5.2020, osuuden lopullinen arvonmäärityspäivä on 31.5.2021 ja maksupäivä 30.9.2021. Saman periaatteen mukaan rahasto-osuus maksetaan kuolemantapauksesta johtuen myös perikunnalle. Lisätietoja henkilöstörahaston jäsenpalvelusta: Elite Palkitsemispalvelut Oy, puh. 020 155 8660, sähköposti: jasenpalvelu@eabgroup.fi , www.eabgroup.fi /posti. Kokemusvuosien kertyminen Minua mietityttää, miten kokemusvuodet määräytyvät? Eli tarkennuksena, jos olen tehnyt aikaisemmin lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia, niin miten kokemus lasketaan tällaisilta ajanjaksoilta? Kokemusvuosia kerryttäviksi työssäolokuukausiksi lasketaan kuukaudet, joilta olet saanut vuosilomaa. Eli jos työssäolopäiviä on ollut kuukaudessa 14 tai työtunteja 35. Lääkärikulujen korvaaminen Olen työpaikallani kuullut vakuutusyhtiön hylkäyspäätöksistä ja siitä, että vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa lääkärikuluja. Uskaltaako tässä nyt hakeutua hoitoon, jos jotain sattuu vai pitääkö pelätä, että joutuu maksumieheksi? Tapaturman sattuessa hoitoon hakeutumista ei ole syytä jättää välistä siksi, että olisi huolissaan lääkärikuluista. Totta on, että joissain tapauksissa vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole korvattava tapaturmavahinko ja korvaukset evätä än. Ensimmäisen lääkärikäynnin osalta työtapaturmaja ammattitautilaki kuitenkin takaa, että kulut korvataan, vaikka vakuutusyhtiö muilta osin katsoisikin, ettei perusteita korvauksiin ole. Reitti_8_2019.indd 32 Reitti_8_2019.indd 32 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 33 Reitti 33 Laiva on lastatt u alakuloisuudella Nykyään päiväni kuluvat harmillisen usein asiakastilanteissa, joissa voin vain hävetä työnantajani toimintatapoja. Kolumni JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. K esäinen sangria on saanut väistyä sisuskaluja lämmittävän hunajateen tieltä. Syksy tulla jolkottaa kuin takavuosien Jaff a-appelsiinien mainos, jossa topakka mummo polkaisi menemään potkukelkalla kuin viimeistä päivää. Käännän toiveikkaan katseeni marraskuussa tapahtuvaan postiristeilyyn. Kuitenkin yleinen mieliala paikan päällä tulee varmasti olemaan synkempi kuin takavuosina. Nykäiskää ihmeessä hihasta mikäli minut siellä tapaatte. Olutta ei varallisuuteni anna tarjota, mutta kuuntelevaa korvaa riittää kaikille. Posti on ollut työnantajani kohta jo vuosikymmenen. Loikkasin kuljettajaksi viimeistellessäni ammatillisia opintojani vuonna 2010. Muistan tarttuneeni ensi kertaa rattiin rintani ylpeyttä puhkuen aloittamastani työurasta. Tein päivittäin jotain mikä toi hyvää mieltä sekä minulle että tärkeän pakettinsa saaneille ihmisille. Suurin osa siitä ilosta on karissut hiljaa pois. Tehostamisen taltalla naputetaan motivaation marmoriveistoksesta kaikki mitä irti lähtee. Edes sukukalleuksia ei säästetty. Nykyään päiväni kuluvat harmillisen usein asiakastilanteissa, joissa voin vain hävetä työnantajani toimintatapoja. Kävin kuluneella viikolla eräässä maatalousalan yrityksessä viemässä kirjepostit sekä paketit. Vaihdettuani iloiset huomenet työntekijän kanssa huomasin hänen hymynsä vaihtuneen surulliseen mutruun. Hän tokaisi pettynyt ilme kasvoillaan, että heidän maksamistaan sanomalehdistä ei ole kuukauteen kuulunut pihaustakaan. Soittoa Postin asiakaspalveluun voisi kuulemma verrata omenan kuorimiseen lusikalla. Molemmista on yhtä paljon hyötyä. Saman aamupäivän aikana kävelykadulla minut pysäytti eräs vanha mies, joka kertoi sairaalasta lähetetyn hoitoajan saapuneen kaksi viikkoa myöhässä. Miten minä pystyn pitämään ammattiylpeyteni rippeitä kasassa, kun työnantajan säästötarpeet kurittavat myöskin yhteiskuntamme heikoimpia? Kamelin selän katkaisseen korren poimin Sarfvikin golfk entältä. Minua ei niin kään häiritse toimitusjohtajaan liitetyt osakkeet kuin koko fi askon katastrofaalisen surkea ajoitus. Tietenkin fi rma tiesi uutislähteiden tarttuvan kyseisiin kauppoihin. Tämä kertoo paljon toimitusjohtaja Malisen tavasta hallita. Hän on toimessaan erittäin tehokas, mutta tarpeellista määrää empatiaa työntekijöitänsä kohtaan häneltä ei löydy. Ymmärrän toki sen, että kirjevolyymin laskiessa lehmän hännän lailla vaatii briljanttia pelisilmää samaan aikaan kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Mielestäni toimitusjohtajan pankkitilin kuitenkin tulisi kokea henkilökohtaisesti millä hinnalla se on toteutettu. Pitäisikö Postin hallitus siirtää Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin? Reitti_8_2019.indd 33 Reitti_8_2019.indd 33 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 34 Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re R R R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re R R R R R Re R R Re R Re Re R it it it it it it it it it it it it it it it it it iit it it iiiiit iit i ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tii tii ti ti ti ti tiiiiiiiii tiii 3 3 34 34 3 34 34 34 4 34 34 34 3 34 34 4 34 3 34 34 3 3 3 3 3 3 34 3 34 34 4 4 34 34 34 34 34 34 34 34 4 34 3 Menoon mukaan Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeily Aika: 24.–26.11.2019 Paikka: Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 145 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Yhden hengen hytti 185 euroa. Vierailemme 25.11. Tukholman autoteknillisessä museossa, jonka pääsymaksu on 14 €/hlö. Tukholmassa on järjestetty myös opastettu kiertoajelu, joka on ilmainen. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kumpaan osallistut. Risteilyllä on mukana myös Postimuseon ystävistä Pirkko Hassinen ja Christina Rappe. Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 24.11. klo 13–14. Tulokahvit ja kokous klo 15–16.30, kansi 10. Ruokailut menomatkalla ensimmäisellä kattauksella klo 17.30– 19.00. Paluumatkalla kattaus Ruotsin aikaa klo 16.30–18.00. Tiistaina 26.11. palataan Helsinkiin klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset 5.11. mennessä! Ilmoittaudu seuraaville henkilöille: Kari-Pekka Kinnunen, Varkaus 045 121 3252 Keijo Ruokanen, Rovaniemi 040 723 4614 Pirkko Hassinen, Espoo 040 543 2405 Arto Helander, Varikon vanhat 040 593 2707 Risto Karppanen, Kajaani 0400 686 506 Raili Kultala, Kokkola, 0400 668 589 Raija Tsutsunen, Kuopio 0400 402 961 Hannu Purtsi, Mikkeli 050 365 6186 Lauri Jurvala, Helsinki 0400 151 384 Esko Karri, Seinäjoki 0400 667 383 Viljami Kulju, Oulu 040 772 4456 Hannu Nirhola, Helsinki 0400 688 002 Sisko Tahvainen, Eno 040 571 8749 Seppo Vanhanen, Itä-Suomi 050 347 7230 Raimo Väänänen, Oulu 040 590 4654 Lisätietoja: Seppo Vanhanen, 050 347 7230 Kurjenkatu 5, 80160 Joensuu Linja-autokuljetukset: Kokkola-Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Helsinki Rovaniemi-Oulu-Jyväskylä-Helsinki Nurmes-Joensuu-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki Kajaani-Kuopio-Mikkeli-Helsinki Kuljetuksia tukee Posti-konsernin Työhyvinvointisäätiö. Kuljetukset myös Tukholmassa järjestetty. PAUn Pieksämäen osaston pikkujoulut PAUn Pieksämäen osaston pikkujoulut Peurungassa 30.11.–1.12. Lähdetään Postin edestä lauantaina klo 13.00 ja paluukyyti lähtee sunnuntaina klo 12.00. Tervetuloa osaston jäsenet ja eläkeläiset, puolisot mukaan 20 eurolla. Sitovat ilmoittautumiset 1.11. m ennessä Merjalle, puh. 050 052 4539. Vaasan osaston syyskokous Aika: La 30.11.2019 klo 15:00 alkaen Paikka: Pohjan miesten kerhohuone Osoite: Kasarminkatu 10, 65100 Vaasa Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2020 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toimikunta ja sille puheenjohtaja sekä tarvittavat valiokunnat ja kokoukselle esitetyt asiat. Kokoukselle tulee esittää asiat viimeistään 15.11.2019. Kokouksen jälkeen ruokailu noin klo 17:00, johon ilmoittautuminen viimeistään 22.11.2019 klo 16:00 mennessä Mika Koskimäelle tekstiviestillä numeroon 050 598 4669 tai sähköpostilla osoitteeseen mika.koskimaki@posti.com.Vaasassa työskentelevät voivat ilmoittautua Vaasan jakelukeskuksen ilmoitustaulun kautta. Ruokailun jälkeen vietetään iltaa musiikin ja hauskanpidon merkeissä Pohjan miesten kerhohuoneella 22:30 asti, josta halukkaat voivat siirtyä Ravintola Teatroon jatkoille veloituksetta ennen klo 24:00. Teatrossa on live-musiikkia ja karaokea, jossa jokainen voi itse toteuttaa omaa taiteellista näkemystään. Terveisin Toimikunta Reitti_8_2019.indd 34 Reitti_8_2019.indd 34 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 35 Ristikon ratkaisu A S I K K A L A S A M U E L V U N E K S I V A K A L A I S A T K Ä M A H A U L J A S V I L T T I V K O I J A R I A E N N E N H O M M A T K E S Ä L E I R I T A I T O T A S O I N N O T K U U I L O T J O K U K K A N E N V V A R A R U U S U T E T E L Ä A I R E K I T A T U L A T M O I T E R J O K R A M A V A R U U D E S S A T E O S A P A T I A E R A N T I N E V A T O N N I L A S I V A T I T O R A U S O T A V A S O M A R A O T U K E S O I L J A E L L A S A E T A T I L A T I I A Palautearvonnan voitt aja lehdestä 7/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Marjatta Kunnari. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Ylä-Savon osaston syyskokous Aika: 9.11.2019, klo 12.00 Paikka: Ravintola Pikku-Iita (os. kauppakatu 17, 74100 Iisalmi) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokoukseen on kutsuttuna paikalliset edunvalvojat, pääluottamusmies Timo Peippo ja työsuojeluvaltuutettu Tarja Riikonen. Ruokailu kokousedustajille kokouksen jälkeen. Matkakulut maksetaan kokousedustajille. Sopikaa mahdollisuuden mukaan kimppakyydeistä. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset viim. 5.11. mennessä Seppo Kouvalaiselle, puh. 044 506 0763 tai sähköpostilla seppokouvalainen@luukku.com. Ilmoittautuessa mainittava mahdollinen erikois ruokavalio. Jäsen, vaikuta ammattiosastosi toimintaan! Postin biljardimestaruuskilpailut Tampereella Postin biljardimestaruuskilpailut järjestetään 9.11.2019 Tampereella Galaxie Centerissä, osoite Rautatienkatu 27. Pelimuotona 9-pallo. Pelit alkavat noin klo 11.00. Osallistumismaksu 5 €/pelaaja. Ilmoitt autumiset 5.11. mennessä sähköpostilla: tero.kelkka@posti.com tai isto.kuusisto@posti.com. Lisätietoja: Tero Kelkka p. 040-5589652 tai Isto Kuusisto p. 040-8229515. Reitti_8_2019.indd 35 Reitti_8_2019.indd 35 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 36 På svenska Betalar fackförbundet begravningsstöd? Jag hörde att Pappersförbundet har begravningsstöd som medlemsförmån. Har PAU något motsvarande? För fl era decennier sedan beviljade PAU:s föregångare Postförbundet sina medlemmar begravningsstöd, men en sådan medlemsförmån fi nns inte längre. Begravningsstöd var tidigare mycket vanliga innan de blev ersatta av grupplivförsäkring som avtalas med kollektivavtal. Meningen med grupplivförsäkring är att försäkra familjens försörjning vid dödsfall av en make eller barnens försörjare. Förmånstagare är den avlidnes make samt barn under 22 år. Ytterligare uppgift er om försäkringen, förmånstagare och ersättningsbelopp fi nns på adressen www.tvk.fi /trhv. Ansamling av årserfarenhet Jag undrar hur årserfarenhet samlas. Om jag har tidigare haft korta visstidsanställningar, hur räknas årserfarenhet för sådana perioder? Årserfarenhet samlas för de månader för vilka du intjänar semester, dvs. då du har haft 14 arbetsdagar eller 35 arbetstimmar per månad. Utbetalning av personalfondandel vid uppsägning Om jag säger mig upp från Posti, när utbetalas min andel i personalfonden? Om arbetstagaren säger sig upp själv eller om arbetsförhållandet upphör på grund av något annat skäl som beror på arbetstagaren, utbetalas fondandelen fyra (4) månader eft er fondens följande balansdag eft er arbetsförhållandets slut. Exempel 1: arbetsförhållandet upphör 31.12.2019, fondens nästa räkenskapsår avslutar 31.5.2020, fondandel utbetalas 28.9.2020. Exempel 2: arbetsförhållandet upphör 30.6.2020, fondens räkenskapsår har då avsultat 31.5.2020, fondandelens slutliga värderingsdatum är 31.5.2021 och utbetalningsdag 30.9.2021. Enligt samma princip utbetalas fondandelen till dödsboet vid dödsfall. Ytterligare uppgift er från personalfondens medlemstjänster: Elite Palkitsemispalvelut Oy, tfn 020 155 8660, e-post: jasenpalvelu@eabgroup.fi , www.eabgroup. fi .fi /posti. Ersätt ning av läkarutgift er På arbetsplatsen har jag hört om försäkringbolagets nekande beslut, och om det att försäkringsbolaget inte nödvändigtvis ersätter läkarutgift er. Vågar man nu söka sig till vård om det händer något eller ska man vara rädd för att bli den som betalar kostnaderna? Vid en olycksfall ska man inte avstå från vård på grund av oro över läkarutgift er. Det är sant att i vissa fall anser försäkringsbolaget att det inte gäller en olycka som ersätts och ersättningen nekas. Lagen om olycksfall i arbetet och om yrkessjukdomar garanterar ändå att kostnaderna för det första läkarbesöket ersätts, även om försäkringsbolaget annars skulle anse att det inte fi nns grunder för ersättning. Reitti_8_2019.indd 36 Reitti_8_2019.indd 36 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 37 In English Can I get ? nancial aid for a funeral from the union? I heard that the Paper Union has a funeral grant for members. Does PAU have one? PAU’s predecessor, the Postal Workers Union, granted its members a funeral grant decades ago, but no such benefi t exists anymore. Funeral grants were very common in unions before the Employees’ Group Life Assurance was negotiated into the collective agreements. Th e purpose of the Employees’ Group Life Assurance is to secure the immediate livelihood of the family aft er the death of a spouse or a guardian. Benefi ciaries include the deceased’s spouse and children under the age of 22. For more information on insurance, benefi ciaries and claims, please visit www.tvk.fi /trhv. Accumulation of years of experience I wonder how the years of experience are determined? I’ve had several short-term contracts, so how are my years of experience calculated from these time periods? Th e months for which you have received annual holiday from are counted as months that accumulate your years of experience. Th is means all the months during which you have been working at least for 14 days or for 35 hours per month. Payment of the personnel fund share in the event of resignation If I quit my job at Posti, when will the personnel fund share be paid? If the employee resigns or their employment relationship is terminated for reasons having to do with the employee him-/herself, the fund share will be paid four (4) months aft er the end of the fund’s balance sheet date. Example 1: Th e employment relationship ends on December 31 st of 2019, the fund’s next fi nancial period ends on May 31 st of 2020, the fund share will then be paid on September 28 th of 2020. Example 2: Th e employment relationship ends on June 30 th of 2020, the fund’s fi nancial year has ended on May 31 st of 2020, the fi nal value determination date of the share is May 31 st of 2021, and the payment date will be September 30 th of 2021. According to the same principle, the share of the fund will also be paid to the heirs in case of death. For further information, please contact the personnel fund’s member service: Elite Palkitsemispalvelut Oy, tel. +358 20 155 8660, email: jasenpalvelu@eabgroup.fi , www.eabgroup.fi .fi /mail. Reimbursement of medical expenses At my workplace I’ve heard about the insurance company’s decision to rejection and the fact that the insurance company will not necessarily cover medical expenses. Do I dare to seek treatment if something happens, or do I have to worry about having to pay for them myself? In the event of an accident, there is no reason to not seek medical treatment because of concerns about medical expenses. It is true that, in some cases the claims are denied. However, regarding the fi rst doctor’s visit, the Workers’ Compensation Act guarantees that expenses of the fi rst visit will be reimbursed, even if the insurance company would otherwise consider that there are no grounds for reimbursement. Reitti_8_2019.indd 37 Reitti_8_2019.indd 37 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Jos jäät tyött ömäksi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai -todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_8_2019.indd 38 Reitti_8_2019.indd 38 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 1.11. mennessä ja voita 20 € Reitti_8_2019.indd 39 Reitti_8_2019.indd 39 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21
• 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_8_2019.indd 40 Reitti_8_2019.indd 40 9.10.2019 13.21 9.10.2019 13.21